Tsilari 5/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 € TsilariTaitto0516018.indd 1 20.9.2016 15.25. Nro 5/2016 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21
BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! TsilariTaitto0516018.indd 2 20.9.2016 15.25. FREESIN KLIFFA
Koski SISIS SLANGIJENGI JA SLANGI 7 SLANGIJENGIN MENETYS – Iiro skrivaa Ossi-faijastaan 20 HIMASSA BAMLATAAN SLANGIA – päätti Jalde 21 SHUNGATAAN – Reittamo kutsuu kuoroon 24 SKRUBUSTA – Hekan Slangilodjun paluu SKULATAAN, BRAIJATAAN 25 FYRKKAPELEISTÄ – Raijan skloddit braijaa taas 29 KUKA SKULAA GARTSALLA – Emma lysnaa 38 VENTTI JA MUUT – Sautski tsennaa pelit KULTTUURII 8 TÄHTIREPORTTERISKABAN TULOKSET – Kari dumaroi 17 ANNASTA SVEDUKS – Jesper pluggas kniigan 18 MUSAFESTARIT STADISSA – Kibe Flowssa 22 OLASTA JA JEPESTÄ – Kolasen teatteripalsta STADIN YRITTÄJIÄ 26 FYRKKAA, PAALUU – Palminen on tseenannu 28 FJODOR, DIMA, ANDREAS – Kuutar Ruslaniassa Prinssi ja Tsilari Arska ja Tsilarin s. 10 20 v s.14 F o to : Ju kk a M et sä ah o TsilariTaitto0516018.indd 3 20.9.2016 15.25. TSILARI 5/2016 3 F o to : V ir ve K u u ta r FREESIN KLIFFA. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 31 Skabat 32 Slangijengi 36 Pluggaajat 37 Slangi järkkää Kansi: Jallu K
Se tsennas viihdemaailman jengii ja kniigas on fotoi tsennnatuista tyypeistä, jotka on ollu messissä, ku on bamlattu Herulin ja Valkan tärkeistä asioista. Enimmäkseen se on suomee, mut Valkan bulista kundista Geebeestä Kari on skrivannu slangiks. Syyskuun alus allekirjotuksii oli yli 35000, ei puutu enää ku vajaat 15000. Ja sit Eduskunnan pitää funtsaa, duunataanks Malmin suojelemiseks laki. Materiaalia on 4 vihkoa ja niihin voi tutustua byroossa. On bamlattu asiaa ja tsiigattu viihdeproggista. Jullet onkin kliffa tapa esitellä, mitä kaikkee alueel on duunattu. Kaikille Herulis ja Valkas budjanneille kniiga tuo muistoja omilta himakulmilta. Mut tärkeintä on innokas ote duuniin. Kniigan on skrivannu Kari Varvikko, joka tänä vuonna flyttas takas Heruliin. Alun vuosikymmenist on skrivattu bulimminkin, Otsikoihin on päässy 60-luvulla Kyläsaaren döfikset, 70-luvulla Puu-Valkka, 80-luvulla Kyläsaaren piippu ja 90-luvulla GeeBeen patsas. Jännä tsiigaa, jääks nää vikoiks bileiks, jos kentsu suljetaan, niinku nyt suunnitellaan. Ku tsiigaa jullei, ni tekee mieli lähtee tilaisuuksiin, mitä niis mainostetaan. Klaus Varvikkokin funtsas, ett yksin ei voi mitään, jengi on saatava messiin. MARJUT KLINGA SNADIT F o to . Sama kuvio on skulannu, ku on haluttu brenkkuhandeli veks kulmilta, lysnattu legureiden asiaa terveydestä, vaadittu pankin konttorin säilyttämistä tai biblun byggaamista. Viihteellisissä vaalipaneeleissa on ollu bamlaamassa ehdokkaita eri puolueista ja niissä ihan niinku vuosikokouksissa on ollu muutaki proggista ku ne pakolliset kokousasiat. Hienoo, jos on jo kokemusta ilmotusten hankinnasta ja valmiita verkostoja stadilaisiin firmoihin. Buli rooli kniigan stooreissa on Klaus Varvikolla, joka seuran bamiksena teki 35 v duunii omien himakulmiensa hyväks, kotiseutuneuvokseks asti. Ilmotuksista bungataan provikaliksa. Ei oo pakko osaa bamlaa slangii. . 0400-447507 . Jos sua kiinnostaa, niin meilaa tai skulaa päätoimittajalle: Kari Varvikko, kari.varvikko@eepinen.fi mob. VK Buli kiitti matskusta Stadin Slangi ry kiittää jäsentämme Tapio Salmista, joka lahjoitti byrooseen 7.9.16 Väinö Lignellin koostaman slangimateriaalin 90-luvun lopulta eli yhdistyksen alkuajoilta. Pääpaino kniigassa on yhdistyksen alkuvuosikymmenis. . VK Tsilari tsögaa ilmotusten blisaajaa Tsilarin kustannukset on aika bulit, joten olis kliffa saada lisää ilmotuksia ja niistä fyrkkaa. Stadilaisille se näyttää, ett omien himakulmien takii kandee flaidaa kimpassa hyvien asioiden puolesta. Jengi pääs tsiigaan taitolennon huippuja Härmästä ja maailmalta. Nyt tsögataan friiduu tai kundii, joka ottais homman haltuun. . Malmilla flygattu 80 v 4 TSILARI 5/2016 Malmin flygekentsun 80-vuotisbileiden kunniaks järkättiin upee show. Messissä oli kans Hawkeja ja Horneteja. Vai saaks LEX Malmi -kansalaisalote taakseen tarpeeks kannatusta. Tai olis ollu kliffa lysnaa Kultsalla 1984 luontoiltamissa Tapani Kansaa, Henry Theeliä, Annikki Tähtee tai tsiigaa ku Heikki ja Vieno Ketonen joras. Julisteet bamlaa Hermanni-Vallila Seuran 50-vuotisjuhlan kunniaks on duunattu kniiga, missä on julisteita seuran järkkäämistä tilaisuuksista. V ir ve K u u ta r Slumppaa kniiga Slangin byroosta! TsilariTaitto0516018.indd 4 20.9.2016 15.25. Tält vuosituhannelta messissä on muutamia jullei niinku Aleksis Kiven skolen pitskulla järkätyt vuoden 2012 kesäbileet, missä Herulin oma kundi Freeman shungas.. Kliffaa olis vaik tsiigaa Kultsalla vuonna 1982 esitetty Stadin vuosikymmenet -kabaree, jonka skrivas Kari Varvikko ja missä esiinty esimerkiks Ragni Malmstén, Mikko Perkoila ja Heikki Kahila
K un mä flyttasin viime talvena Heruliin, gamlana bibliofiilinä mun piti päästä irti lähes tuhannesta kniigasta, ku kaikki bökkerit eivät mahtuneet enää himaan. Jos sulla on satoja bookeja, joista haluat päästä kunnialla irti, sun pitäis luudaa ympäri stadia biblusta toiseen, kirppiksestä toiseen, lasaretista toiseen. Telkkari ja some ei korvaa punnittua ja tsekattua skrivausta. Kun tätä taustaa vasten ajattelee 20-vuotiasta Tsilaria ja yleensä pluggaamista, slangilaiset ja lehden skrivaajat voivat syystä olla leveitä. Siks ja ilmoitusten vähentymisen vuoksi lehtien levikkiki on pudonnu. Samoihin aikoihin, kun lukijatutkimusta duunattiin, toimituksessa oli paineita sähköiseen viestintään. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Toinen asia kokonaan on, minkä näköinen Tsilari on joskus tulevaisuudessa. Ajatus ei ole tuulesta temmattu vaan parisen vuotta sitten jengiltä froogattu. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Sitt on myös sellasii jäpii, jotka ei viitti lesaa edes aviisii. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Yksi kuudesta ei lesaa edes sanomalehteä. JOSKUS ENNEN jokainen tiedemies halusi olla kirjailija ja jokainen kirjailija tiedemies. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. MULLE TULI sellane fiilis, ett ku kniigaeldikset oli yleisiä Pariisissa 1700-luvulla, niin kohta ruvetaa Stadissaki brennaa henkistä pääomaa. Siinä sluutais nervi. TsilariTaitto0516018.indd 5 20.9.2016 15.25. Fantasioista kylläkin. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. He lesaavat lehteään. PÄÄASIA EI enää olekaan itse luettavan muoto vaan sen luotettavuus. Internetin pintatieto ei ole laatutietoa. Väitän ettei kukaan ota sulta edes ilmatteeks tuhatta kniigaa. Näin myös kävi. Tietokirjasarjoista ei kannattanu edes bamlaa. TSENNAAN LÄHIPIIRISTÄNI skolelaisii, jotka ei oo koskaa plugannu yhtään kniigaa. Hyvä etten saanu slaagia, ku roudasin kansojen historiat roskikseen. Itse kannatin ehdottomasti Tsilarin nykyistä formaattia. Tämän myötä venttaan henkisiä kirjaflekkiksiä ja moukkien määrän kasvua. Joka mestaan menis korkeintaan muutama kymmenen kirjaa. Uskonkin stadilaisen knowhown skabaavan briljantisti myös jatkossa. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21. PÄIKKÄRI KNIIGATKO ELDIKSEEN. Se muuten käy pumppuun, ku joutuu stikkaa bookeja huitsin nevadaan. Myös slangiksi flöittaamisella on lyhyet spoorit. Lähes neljännes härmän jengistä ei viime vuonna plugannu yhtään kirjaa. Skloddet ja vähän bulimmatki on tullu niin neuroottisiks tai lyhytpinnasiks, ett ne ei jaksa lukee enää muuta ku joitai sarjiksii ja tietysti sähkösii spädäviestii. Ite veikkaan, että lehti säilyy vielä pitkään, mutt netti tunkee väkisinki rinnalle. Niistä lehdilläki voi pyyhkii peffaa, kun sähköinen tietotaso on muka riittävää. Funtsasin ett käyn froogaamas divarista, mitä ne bungaa mun ”laatukirjoista”. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Kaikki tsittaa öögat ristis näyttöpäätteen ääressä ja ne ei hokaa miten kliffaa on simahtaa, ku kirja putoaa smagan päälle. Harva onnas, mutta jo pelkkä yritys teki gutaa. TSILARI 5/2016 5 KARI VARVIKKO Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Kiitos pluggaajien. Jäsenkunta on lähes sataprosenttisesti aviisinsa takana. Silloin olemme tilanteessa, jossa laatu ratkaisee. Antikvariaateis lähinnä skriinattii, ne olis tsöpannu joitai pitäjähistoriikkejä ja krigu oli jees, mut ne ei digannu edes Marton Taigaa. Romskutki oli out. . Ja sen kyllä hiffaa
TOTTA ON tietenki et uudistuu pitää ja nii on tehny Tsilariki. No, lapsenlapsi on eri mielt ja veikkaan et syksyl födaavat kaks uutta beibii on samoil linjoil. Ulkoasu ja fontit on uudistunu ja logoki kehittyny matkan varrel. ONNEE SIIS Tsilarille syntskänä ja kiitti kaikille skrivaajille, päätoimittaja Kartsalle, toimitussihteeri Virvelle ja kaikille muille ketkä tätä lehtee duunaa. Nostetaan viel lopuks malja Tsilarille. Nyt mä keskityn tekeen mun omii jutskii. Nyt ku mun kausi on pikkuhiljaa finaalis, oon päättäny, etten oo käytettävissä enää bamiksen duuniin. Onneks on ollu paikkaajii. Nyt on jonku muun hugi. HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Riitta Rannikko riitta.rannikko @kolumbus.fi Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Tänks! Kelasin et ku omat skidit on jo bulei, ne ei enää sido ja duuniski ollaan stabiileis uomis. Onhan täs matkan varrel testattu mont muutaki juttuu tallennusostol, mut nii se vaa on, et painettu sana ja varsinki lehti, minne kuka vaa voi laittaa tekstei ja saada ne julkastuu, on SE juttu. Ja silti niit aina välil on tullu. MEIGÄ ON ollu bamiksena koht kaks vuotta. Oon ehtiny, mut snadii stressiiki on pukannu aina välil, eikä ihan kaikkee mitä ois halunnu, oo edes pystyny duunaan. On ollu kyl nastaa, täytyy sanoo, mut samal on ollu aika kova duuni saada kalenteri synkronoituu sillee, ettei päällekkäisyyksii tulis. Pääjutska on kuitenki aina ollu ja on yhä se et Stadin slangii taltioidaan. Aina ku yhdistykses tapahtuu jotain, ni niinpä on duunihommissaki kiireisimmät maholliset säbinät, joku glesana tai duunareiden tarve muuten vaa kova. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Ku sama böhinä jatkuu, jatkuu myös lehden stoori seuraavatki kakskyt vuotta. Ehkä joskus netist voi lukee entist laajempaa sisältöö. KAKS VUOTTA sitte, ku meitsi valittiin syyskokoukses bamikseks, mult kysyttiin et ehinks saleen kans hoitaa tätä hommaa. 6 TSILARI 5/2016 BAMIKSEN DUUNIKIIREET V iime vuonna bailattiin Stadin Slangi ry:n kakskymppisii ja nyt on sit vuoros Tsilari. com Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Toni Vihermäki tonivihermaki@gmail.com Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Ja nykyään lehtee voi blugga vaik netist mis on kaikki gamlat lehdet vuodest 12 alkaen digitoituina. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI TsilariTaitto0516018.indd 6 20.9.2016 15.26. Skulaa voi muinakin aikoina. Täähän meinaa sitä et sun handuis oleva aviisi on melkee yhtä gamla ku yhdistyski. Jos meijän tehtävä ja missio on seivaa slangii eri sukupolvilt ja vaalii stadilaist kieltä, ei oo yhtää ihme et Tsilarist on tullu tärkein kanava tähän kaikkeen. Ja samal meitsil pukkaa entist enemmän keikkaa. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Mul on tulos myös pyöreit vuosii mittariin ens vuonna ja aion springaa maratonin joka kuukaus vuoden ajan, alkaen marraskuus. Onnee ja pitkää ikää! . Jäsenmäärän lisääntyminen on tietty lisänny stoorien skrivaajien määrää, joten tekstien tasoki on samal parantunu. Ja syystäki. Syksyl avaan uuden mestan, lafkan neljännen putkan. Nää juoksuhommat vie duunin ohel aikaa, varsinki ku Härmäs ei tasan oo talvel juoksutapahtumii, joten reissaan ympäriinsä niis. Ois siistii nähä tuttui reittien varrel kannustamas. Se aiheuttaa sen et henksan määrä tuplantuu, mut nii tuplaantuu duuninki määrä. Aluks lehti oli sanomalehtee muistuttava julkasu, ku nyt taas enemmänki aikakauslehti. Siit pidetään kii, tapahtu nyt sit mitä vaa. Ja arvatkaas kenen pitää paikkaa, jollei sit meitsin. Ku kaikki ei mahu lehteen ni nettiin mahtuu
Faija snaijas, miten kaikki voda saadaan pidettyä katon ulkopuolella, mut kaikki, jotka niitä taloja byggas, ei snaijannu ja siinähän sitä urakkaa piisaskin. Kesiksellä me ei koskaan varsinaisesti tsiigailtu vaan toisiamme jossain snadissa mökissä jossain böndellä. IN MEMORIAM 9.9.1932 – 10.7.2016 TsilariTaitto0516018.indd 7 20.9.2016 15.26. Silloin tällöin jengi kyseli siltä neuvoja, ku ne halus tsöpata jonkun taulun, mut ei ite tsennannu maalarii tai sitä divarii. Faija tsennas ne hyvin. Faija diggas käydä puntilla Ville Aroniemen salil Hämiksen klitsussa. 70-luvulla meist tuli sit vantaalaisia ku flytattiin Martsariin. Sitä faija diggas kybällä ja ihan finaaliin asti. Duunit Liksan eteen duunia faija teki rakennusmatskujen parissa, ainaki Tiilikeskuksessa ja Katepalilla. Sittemmin siitä jengistä tuli Jokerit... Hyviä frendejä siltä ajalta jäi paljon. Ja oli aina valmis jeesaamaan frendiä. Niitä duuneja se paiskoi eläkkeelle asti. TYKin jälkeen se studeeras rakennusmestariks Stadin Tekussa ja siltä ajalta tsennaskin paljon stadilaista jengiä. Mut ei se stadilaisuus kadonnu mihkään, tuli vaan styrkemmaksi. Kerran me faijan kanssa jopa treffattiin Ella Hesperiassa (se hotla, ei lasaretti) ja must vähän tuntuu et äijä ite blyygas, koska se pani mut pyytään sen gimman nimmaria. Sunnuntaina 10.7. Se kerkes jo budjaan siellä vuoden mut Aamori funtsi et ei siel oliskaan niin kliffaa ku tääl Stadissa tän stärän friidun kans. Slangijengin kanssa se duunaili pari vuosikymmentä kaikenlaista, valkkas stadin Kundia ja Friidua, piti bamlausskaboja, kävi jortsuissa ja mutsin kans ne reissas saman jengin kanssa Virossa ja kauempanakin. Kaikki skidit, varsinkin ne snadeimmat, sai aina faijalta hymyn, pienen sjungauksen tai vähintäänkin kliffan ”huihai” helssauksen. Ja messissä heti ekoissa bamlausskaboissa. Ja niit sjungaajia kuten Ella Fizgerald, Nat King Cole, Frank Sinatra, Dean Martin, Perry Como jne. Nykyisin kai sanottaisiin ”maatilamajoitus”. Ossi oli Tölikan kundi, mukana perustamassa Stadin Slangia ja varapuhis alkuaikoina. . Me on muisteltu ja spiidattu faijaa mut samalla ollaan glaiduja, et nyt se lepää rauhassa ja muistaa taas kaiken ja kaikki, kenet se klesana unohti. Sielt tuli frendejä lisää. Ja sit sil tietenkin oli toi jazz. Snadisti landee Vuonna viisysi faija hittas meidän mutsin. Me vietettiin kuitenkin paljon lomii Lammilla yhes makees täyshoitomestassa. TSILARI 5/2016 7 O ssi synty vuonna -32 mestassa jonka nimi oli kuulemma Riemula 4, jossain Viiden Pennin takana Manskun ja Urheilukadun välissä. Harrastukset Ossi luudas usein huutokauppoja ja divareita, koska se diggas härmäläisten duunaamia tauluja ja lisäks erityisesti skegluja. Niihin aikoihin faijal oli idis muuttaa Jenkkeihin ku sil oli sukuu siellä. Slangia aina Slangia faija bamlas enemmän tai vähemmän aina, mut Stadin Slangin födaaminen oli sille buli juttu. Etenkin vanhan skolen swingiä, isoja orkkia ja pikkutrioja ja kaikkee silt välilt. Skidinä Tölikassa Ekat 25 vuotta se budjas Stenbäckinkadulla siin ihan samoilla huudeilla. Skidien ohella se diggas koiria ja muita eläimiä, joita se aina helssas ku vaan vastaan dallasivat. tänä vuonna se sit väsy flaidaamaan Alzheimerin kans ja koisas vek. No, ne meni giftikseen ja flyttas Etelä-Haagaan niihin punatiilisiin Pohjolan taloihin. Ilman isoo draamaa, rauhallisesti ja perheen parissa hoivakoti Myyrinkodissa Vantaalla. Ei ne kaikki Tekussa käyny, mut ainaki joraamassa Hämiksellä (Tavastia nykyisin) jossa faija oli siel 50-luvulla pokena ja narikassa. Osa tais olla kyl turkulaisia. Siellä perhe kasvo mulla ja systerillä. See you later, alligator. Ja just siihen aikaan kun jengi diggas et Härmässäkin ois kliffaa bygata taloja joissa on tasakatto. Nyt faija saa sit bamlata Voden, Fjallen ja muiden frendien kanssa tuol toisella puolella. Leikkija kansaskolee se kävi siel Töölössä ja oppiskolen TYKissä. Siinä mestassa on ihan timanttiset hoitsut ja muu jengi, joten isot kiitokset viel tässäkin. IIRO OSSI JUSSILA Meidän faija, fade on vek. Kai se osas jotain kun se pyydettiin Töölön Vesan lätkäjengiin kuntovalkuks ja reissaski niiden kans Euroopassa ja Neukuissa. Sittemmin me viel reissattiin ympäri Eurooppaa ja myöhemmin ne mutsin kans kerkes kahestaan Egyptiin ja Kiinaan saakka
Itse asiassa pluggaaja suorastaan hätkähtää, kun hiffaa miten samankaltaista stadilaisten kundien lapsuus on ollut. Tiiviisti skrivattu seikkalu kesän kynnyksellä – vaikka lobarit tuliki. Samalla tavalla hokaa, ett skrivaaja on ilmeisestiki ruotsinkielinen; sen paljastaa muutamat slangisanat ja snadit kielivirheet. Myös slangin osuus on riittävä ja sitä on käytetty luontevasti. I Eskon snadit novellit täyttää kaikki ne kriteerit, mitä staililta jutulta ventataanki. II Per-Erikin jutusta toimittaja hiffaa heti, ett nyt skrivaa toinen toimittaja. Ei hitattu seikkailevaa Tinttii, mutta muuten hyvii stoorei skabaan saatiin. Sen jälkeen tulivatki sitte skrubu, seinis, futis, fillari, brennaus, skrinnaus, skimbaus, leffa, nonari ja Tex Willer. Kaikkiaan skabaan osallistui 15 skrivaajaa. . KUNNIAMAININTA Kun Eskon lyhytproosa kumpusi 50-luvulta, Kimmo Aron Lobarit kertoo elävästi 70-luvun alun nuorten kundien hengailusta Skattalla, Svedussa, Mansessa ja Köpiksessä. Reppari on bygattu paljolti hastattelumuotoon, tekniikka on handussa ja vuoropuhelu skulaa. Foto: Mikko Reijola. Kari Varvikko onnittelee Esko Vepsää. TSILARI 20 V KARI VARVIKKO Esko Vepsä finstas Tsilarin skrivausskaban Tsilarin skrivausskabassa tsögattiin skrivaajii, jotka osaa skrivaa Stadista ja elämästä slangiks. Ylipäätänsä kukaan skabaan osallistuneista ei syyllisty siihen perisyntiin, että skrivaisi slangisanakirja handussaan. Kimmo Aron elävästä reissaamisesta kertova Lobarit sai kunniamaininnan. Kun jangstereista on kysymys, sitä osataan ottaa niin brenkkuu ku Tuboriiki. Toiseksi tuli Per-Erik Lönnfors repparilla Fjalle ja futis naturlinkvist ja kolmanneksi nousi Juhani Lahtisen tarina Sunnuntai. Se lisää sekä luettavuutta että mielenkiintoa. III Juhani Lahtinen skrivas kivasti skloddiaikojen sunnuntaista. 8 TSILARI 5/2016 E sko Vepsä voitti kolmella novellillaan Platsarina KuvaPirtissä, Aasikuskina Korkikses ja Stara mimmi Tsilarin ”Tähtireportteri” skrivausskaban. TsilariTaitto0516018.indd 8 20.9.2016 15.26. Kaikki alko Tarvajärven Tervetuloa aamukahville -ohjelmasta. Tässä Sörkan kulmien starassa on ainesta bulimpiinki muistelmiin eli kantsii funtsii josko skrivais vaikka snygin kniigan. Useimmissa palkituissa jutuissa on se piirre, että skrivaajat ovat hokanneet duunaa stooreihinsa paitsi huumoria, tietyn yllärin joko keskelle tekstiä, loppuun tai molempiin. Stoori on jokseenkin tarkka kuvaus siitä, millanen aika monen skidin pyhäpäivä oli joskus 60 vuotta sitte. Taustalla muut skrivausskaban palkitut: PerErik Lönnfors, Juhani Lahtinen ja Kimmo Aro. Joukossa oli myös skrivauksia, jotka oli hyvin kirjoitettu, mutta valitettavasti slangin osuus on liian vähäinen, jotta ne olisi voitu ottaa huomioon. Stoorit on ytimekkäitä, kliffoja ja ne on slangiks
Sillo mä aina skulasin sisähaloofoonilla konehuoneeseen, et herää Fransu. . Ei se ollut yhtä komee ku portsarilla, jolla oli koppalakkikin. Ne lähti aina skriinaten vek. Sit se spiidas lauantaina skoles, et silt meni gliffat jorot sivu suun, ku mutsi oli pannut sen hima-arestiin. Kassas meil oli sellane buli tantta ja aika gamlakin se oli. No mä frogasin yhdeltä Lilliltä, joka oli silt Hykkylän luokalt, et tulisiks se mun heilaks noille keissuille. Se lupas. Jokipakka sano niille, et seuraavaks tulee amerikkalais-suomalainen leffa ”Sateet tuli ja luteet meni” Pääosis olis Marilyn Monroe ja Esa Pakarinen. TsilariTaitto0516018.indd 9 20.9.2016 15.26. Tosta platsarin hommasta oli mulle vakavat seuraukset. Me smyygattiin sisään ulosmenodörtsien kautta, kunnes ne hiffas sen ja pani niihin sellaset hakaset, ettei saanu ulkoota auki. Mä oli yhdellä Hykkylän (HKYL) friiduluokalla hyvin suosittu kundi. Mun skolen, Tossun, kaverit sano mulle, et tuu mukaan bailuihin, vaikket ole enää skolessa. No musta tuli platsari ja mä sain sellasen punasen rotsin, jossa oli oikein kaluunatkin. Virheen hiffas siit, et kuva alko kankaalla himmentyä ja väri haalistuu. Se tsiigas aina meidän touhuja ja Jokipakka sano aina, et se juoruu jodekalle. Meil oli masinistina yks Fransu, joka dokas aika paljo ja joskus se oli niin pahasti jurrissa, et se unohti säädellä valokaaren hiiliä. Mulla saatto olla puoltusinaa giltsiä siin vierellä, ku siinä tsitattiin. Sitä kutsuttiin yliheitoksi, sillä siellä oli kaks masiinaa ja toinen pantiin käyntiin ekan heittomerkin kohdalla ja yliheitto tehtiin toisesta merkistä. Ite leffa oli pitskun alla ja ulosmenodörtsit tuli pitskulle ja B-portaan porttariin. Uniformu oli kuiteskin ja siinä oli viistoistakesäinen jannu rinta rottingilla, kun friidut tuli levariin ja tsiigas silmät sirrillään meikäläistä. Friidu pitää olla messissä, ku skoles oli vain kundeja. Olo oli retee, kun oli nättiä friiduu kummaskin kainalos. Foto: Helsingin kaupunginmuseo, Kari Häkli. Sillon mä avasin salin dörtsit aulaan ja tsittasin aulan penkillä. Kuva-Pirtti, joka sitten bytskas nimensä Pirtiksi, oli siinä Hämäri 27.ssa ja sinne metiin talon A-portaan kongista sisään ja joitain rappusii alaspäin. TSILARI 5/2016 9 Econ broidi Pena oli duunissa Cinemassaki Museogartsalla 1970-luvulla. Kun kaikille ei riittäny, niin ne tuli norkoon dörtsille, ku mulla oli pitkä ilta. Niitä piti justeerata koko ajan, kun se ohut palo paljon nopeemmin ku se paksu. Yks sen luokkakaveri kysy, et kene kans sil oli treffit. Sillo oli sellanen sääntö, et jonku piti aina tsitata salissa ja tsekata, et ääni oli kunnossa, kuva skarppi ja ilmanvaihto pelas. Jengi ei salissa usein edes hiffannu yliheittoa, jos se duunattiin hyvin. Lisää skabaan osallistuneiden skrivaajien stooreja julkastaan seuraavissa Tsilareissa. Se kiros sitä katkaistua jalkaa, ku sitä särji eikä sen puujalan raapiminen jelpannu. Se portsari oli nimeltään Jokipakka ja sillä oli puujalka. Se heräs ja korjas homman. TSILARI 20 V ECO VEPSÄ KURVISTA Platsarina Kuva-Pirtissä Skrivausskaban tuloksia Tää on yks Esko Vepsän skrivaamista stooreista, joilla se finnas skrivausskaban. No meis tuli parit ja ensin styylattiin kaks vuotta ja sit oltiin kihlois toiset kaks vuotta ja nyt on oltu naimisis 53 vuotta. Pena, se mun broidi oli tarkka näis hommis, mut Fransulla tahto vähän lipsua. Se kaveeras aina mustalaisfriidujen kanssa, ku ne tuli frogaan, mitä seuraavaks tulee ohjelmaan. Se oli kerran viikos, ku Jokipakka lähti heti yhdeksän näytöksen alettua ja mä jäin yksin. Toinen homma oli vähän enne kelan vaihtoo skulata sille, et oothan sä skarppina, kohta pitää bytskata kela. Sul on kekäleet killissä. Mun systeri oli sillä luokalla ja se dilkkas mun saamia vapareita friiduille. Ku se kuuli, et mun kans, niin se sano, et älä sure, mä menen sun puolestas. B roidi pääsi masinistin oppiin Pirtin konehuoneeseen siinä 1955 tietämillä ja minä sain duunin platsarina. No, miten se homma koitu mulle kohtalokkaks. Kohtalokas duuni se platsarin homma. Mulla oli tsuikka
Juhani: ”Stadin slangissa on ilmaisemisen ja mielikuvituksen suunnaton ja riemukas vapaus Se on huulenheittäjän vänkä kieli”. Ekan Stadin friidun ja kundin julkistamisesta Kauppatortsilla oli buli artikkeli. 2013–2016 6 numeroa vuodessa Paksuimmat Tsilarit ovat olleet joulunumerot . Nimen alkuperä on selitetty jokaisen lehden ”apinalaatikon” yhteydessä. 2010–2011 5 -6 kaksoisnumeroja . TsilariTaitto0516018.indd 10 20.9.2016 15.26. Snadi kommentti kertoi, että HBL:ssä oli skrivattu uudesta lehdestä, joka pyrkii pitämään hengissä ”vanhaa kunnon stadin murretta”. Eka vuosi Tokassa lehdessä oli jo kahdeksan sivua. 10 TSILARI 5/2016 E ka tabloidikokoinen ja nelisivuinen Tsilari ilmestyi kevättalvella 1996. Se on kertomus, kuinka yliopiston raflan slangijengi sai alkunsa ja ketä siihen kuului. Heka: ”Olen paljasjalkainen stadilainen. Eddu Janzonin toka skrivaus oli Nelkytluvun Sörkas ja Gresas. 6 / 2008 64 sivua ”personaalien” kesken stadin byroissa. Ei kukaan bonjaiskaa, jos alkais jotain muuta”. Eddu Janzon oli sendannu brevun, jossa hän froogaa ”Skrivataaks slangi pilalle?” Heka Paunonen rauhoitteli vastauksessaan Eddua, ettei ehkä niin tapahdu. Lehti oli yllättävän monipuolinen, ilmoituksiakin oli blisattu vilt. 2007 5 numeroa vuodessa . Tervomaan Raija aloitti pakinalla Slangi menee skoleen pitkän skribentin uransa ja Sörkän friidun tarinat Tsilarissa. Ilman slangii mä oisin ku Zorro ilman fektaa.” Näyttely, jangsterislangii, sanakirja Vuonna 1998 ruodittiin mm. Sen polkaisivat käyntiin päätoimittajana Voitto ”Vode” Sulander sekä toimittajina Paavo ”Papu” Nenonen ja Sulo ”Supa” Santanen. Gasetassa oli kliffoja juttuja gamlaksi slangiksi tapahtumista ja erilaisista jengeistä. Heli: ”Kakrusta asti bamlattu jengin kanssa. Valkan ja Kauneudenhoitoalan ammisten Eka aikakauslehdeks muuttuneen Tsilarin kansi vuodelta 2002 ja tän vuoden vitosnumero. Slangi kiinnostaa Vuonna 1997 Tsilarissa aloitti Paunosen Heka Slangilodju -sarjan, missä hän selvitti slangisanojen etymologiaa ja Mattssonin Eki Stadin Stara -pilapiirrossarjan. Sitä oli jo harrastettu TSILARI 20 V ARSKA SOISALO Tsilarin 20-vuotistaipaleelta Stadin Slangi ry:n perustamisen jälkeen tuli tarve tiedottaa yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Hallitus päätti perustaa gasetan, jolle professori Heikki Paunonen löysi gamlasta slangista sopivan nimen TSILARI. 2008–2009 6 numeroa vuodessa . Eki: ”Legandat saa siitä futuu, värii ja dynuu. Opiskeluaikanani Helsingin yliopistossa väheksyttiin slangia murteiden kustannuksella”. Eddu: ”Sen takia, että slangikaudella elin täysillä. Kolmannessa numerossa päätoimittaja oli hiffannu, että slangi valtaa yhä alaa. Siinä päätoimittaja ”vaatii” mm. Snadisti tilastotietoa: Tsilari ilmestyi . Tsilarissa froogattiin Heikki Paunoselta, Heli Laaksolta, Juhani Mäkelältä, Erkki Mattssonilta ja Edvard Janzonilta: ”Miksi slangi kiinnostaa”. Jugendsalissa bulin suosion saavuttamaa näyttelyä ”Niin gimis on Stadi”. slangia peruskouluun ja antaa muutenkin hyviä ordereita Tsilariin skrivaamisesta. Pidän slangista, koska se on mehevää”. Lignellin Väiski skrivas: ”Yks snadi keili stuidulan raflassa”. 5 / 2007 72 sivua . 1996–2006 4 numeroa vuodessa . Taiteilija Erkki ”Eki” Mattsson suunnitteli lehden nimen typografian ja oli muutenkin messissä lehden toimituksessa
Ku skrivasin Päätoimittajista on skrivattu aiemmissa numeroissa. TsilariTaitto0516018.indd 11 20.9.2016 15.26. Lehdestä hittas myös ensimmäisen slangi-sanakirjan, joka oli julkaistu Kurikka –lehdessä n:o 5 1914. Voden idis Snadi Tsilari, otettiin käyttöön. Alettiin funtsia, miten saadaan messiin nuorempaa jengii. Näitä varten oon plugannu vilt kniigoja ja lehtiä, tsögannu infoo monista mestoista niin ku Museovirastosta, Urheilumuseosta, Helsingin Kaupungin arkistosta, Kansallisarkistosta, Yliopiston biblusta, Kansan arkistosta, Helsingin Sanomien Päivälehti arkistosta ja Kaupungin museosta. 2004 artikkelissaan Ytimestä kehärille: stadilaisten nuorten mestat Stadin Slangi ry:n, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Helsingin Sanomien 18.3.3.11.2003 pääkaupunkiseudun kouluissa järjestämästä slangiasuisten paikannimien keruukilpailusta. TSILARI 5/2016 11 jangsterit skrivas snadeja juttuja. Vuonna 2002 Klaude (Bremer) jätti puheenjohtajan duunit ja anto Tsilarissa ordereita uudelle hallitukselle ja bamis Lasse Liemolalle. Ite oon skrivannu mielelläni Stadin historiasta. Uus vuostuhat – 2000-lukua Vuosituhannen alussa tuhannes jäsenemme oli Tuula Alanko, joka kutsuttiin leivosborkalle byrooseemme, isäntänä oli vpj. toim.huom.) sanoittajaa Veikko Lehmukselaa, joka täytti 23.5.1998 90 vuotta, Veka oli vielä stärässsä kondiksessa. Eka Snadi Tsilari ilmestyi 24.1.2002. Se kertoi, kuinka matkustettiin Malmin hautausmaalle ennen maantien valmistumista 1954 sunnuntaisin samalla zugella, jossa oli vainajat, saattoväki ja papit. Niin gimis on Stadi. Sitten piti kekata nimi brevulle, jonka koko oli A5. Vuoden vikassa tulee vielä infoo Tsilarin toimituskunnista ja taittajista. Yks juttu oli Alppilan Slalom-mäestä, missä talvella 1945 pidettiin kansainväliset slalomskabat, vaikka krigu riehui Euroopassa ja meillä Lapissa. Samoin skrivasin yhden snadisti synkemmän artikkelin: Kalman stoke. On infottu etukäteen tulevista omista proggiksista, skrivattu reduista. Paikalla olivat: Janzonin Eddu, Mattssonin Eki, Mäkelän Jussi, Paunosen Heka, Saarnion Pekka, Salon Arvo, Soisalon Arska ja Tervomaan Raija. Yhdistys oli saanu nimeä näyttelyn ja lehden ansiosta, skrivauksiakin alko tulla tyrkylle. Niistä on skrivattu kans Tsilarissa, niinku 2002 Kallio Kukkii -tapahtumaan osallistumisesta Harjun nuoristalon pitskulla. Slangijengin toiminnasta tiedottaminen Tsilarin rooli on ollu kans kertoo pluggaajille, mitä kaikkee slangijengi duunaa. Aarno ”Loka” Laitiselta oli saatu käyttöoikeus hänen Iltalehdessä 11.10.2003 olleeseen pakinaan ”Kuollut kieli”, jossa hän referoi Stadin slangia ja ennusti sen delaamista. Koska Tsilarien ilmestymisväli oli neljä kuukautta, tarvittiin jäsenistölle tietoa uusista tapahtumista. Ossi Jussila. Rytmiryhmä Fjalle ja Arska päätti perustaa jäsenkirjeen, jossa tiedotetaan uusista tapahtumista jäsenistölle. Muisteltiin myös Sörkan Gibat ry:tä sen suurenmoista duunia, kun se jelppas kriguaikana rindiksellä olevien miesten Stadissa puutteessa eläviä famileja. Buli juttu oli ”Slangi Tapauksesta”, joka pidettiin Erkki Johannes Kauhasen himassa Hämeentiellä. Päätoimittaja haastatteli Stadin kundin kaihon (nyk tunnetaan paremmin nimellä. Slangin taltioiminen Yhdistyksen yks perusduuni on slangin taltioiminen, missä Tsilari on jeesannut. Pari vuotta myöhemmin Heka kertoi Tsilarissa ideastaan kerätä talteen Stadin mestat sekä selvitti Stadin Slangi ry:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämää Vuosaaren yläasteella ja lukiossa 9.1.30.1.2003 pidettyä slangiskabaa. Tsilarin sivut oli edelleen täynnä gutaa asiaa ja breiviboksi pullisteli mielipiteistä, hyviä gamlojen starbujen juttuja. Slangijengi on ollut aktiivisesti messissä muidenkin tapahtumissa. Stadin historiaa ja mestoja Tsilarissa on ollu stooreja Stadista niinku pluggaajat on gamlat ajat ite kokenut. Terhi Ainiala kerto v. Kokouksessa bamlattiin slangisanojen skrivaamisesta, niiden etymologiasta, snadisti Stadin hissasta ja kaikesta muusta mahdollisesta slangiin liittyvästä. Sami Garam kutsuttiin 2001 jangsterit-osaston veturiks ja Tsilariin tuli Samin byssanurkka. Vuonna 2001 Paunosen Slangilodjussa järjestettiin ”suuri kutsumanimien keruuskaba”
Joka vuosi on ollut bulit stoorit nyyista Stadin Friidusta ja Kundista. Arska Soisalo tituleeraa itteensä itseoppineeksi historian tutkijaksi. Tsilari on 20 vuotta ollu slangijengin äänitorvi ja tärkee lehti slangin taltioijana. Bärtsin kundi Hesarilta Veikko Lehmukselan skrivaama runo, joka on julkastu Tsilarissa Olen aina mä ollut Vaikka olis fikkassa Bärtsin kundi. Montaa juttuu ei oo, mitä Arska ei minnais slangijengin ja Stadin historiasta. Viimeisin uudistus oli tän vuoden alussa, ku Jallu Koski funtsas juhlavuoden kunniaks uuden nimilogon. griinaa ja brennaa. Tapio Kantokorpi, Vuonna 2013 Seppo Palminen alko skrivaa hyvällä slangilla hauskoja ”Palmisen Pamina” pakinoita. Seuraavana vuonna oli Pauli Hartzellin muistokirjoitus pitkäaikaisesta Radion ja Tsilarin slangipakinoitsija Tapio ”Tapsa” Kantokorvesta. Helsingin Kisatovereista eli ”Kisiksesta” oli buli artikkeli vuonna 2003. 2000. bailuihin föraan. litskisti fyrkkaa, Mulle niin tuttu en skagaa, en spennaa. Numerosta 1 / 2002 alkaen lehti muutettiin aikakauslehtityyppiseksi. 12 TSILARI 5/2016 Alppilan ja Töölön terveyslähteistä / kaivohuoneista 1700luvulla, lähteenä oli Juha Koskisen artikkeli Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirjassa Hippokrates v. Välillä on muisteltu niitä, ku on shingrannu jengistä veks. Arska on kans aina skarppina siitä, että tiedot on oikein ja kertoo tarkkaan, mistä se on niitä tsögannu. Haastattelussa 1990-luvulla Stadin ”Mega” Star Kirka Babitsin sanoi mm. Helsingin Uimareiden Humalahden uimalasta Humula / Humis oli buli artikkeli Tsilarissa v. 2013. Ja jos se ei jotain tsennaa ennestään, niin se jaksaa ottaa selvää. Uudistuksen toteutti Erkki Johannes Kauhanen päätoimittaja Heka Laurellin ja puheenjohtaja Lasse Liemolan sekä toimituksen valvovan öögan alla. Muisteltiin Alpo Ruuthia. TsilariTaitto0516018.indd 12 20.9.2016 15.26. . Raijan lisäksi ovat skrivannut mm. 2000-luvun alussa lehti oli 12-sivuinen. Arvo ”Vovo” Metsistö skrivas perustajajäsen Sulo ”Supa” Santasesta 75-vuotispäivän johdosta. Tsilarissa on tietty aina ollu mesta myös slangipakinoitsijoille. Gartsoja kivoja Fyrkalla kaikille glaiduna steppaan, skriidani bungaan. Kulmilla remuu Friiduni luo jo Bärtsin jengi, mä skurulla tsöraan, tsiringa niin kiva, jonnekin jortsuihin, redi tuo remmi. Tähänki stooriin mahtuu vaan snadi osa kaikista messissä olleista. Tsennatut stadilaiset Tsilarissa on esitelty aktiiveja slangilaisia. ja Stadin helmi Ja ilmettä öögaan, strada tuo Hesari. Ne gartsat tsennaan Tvärt sassiin taas snadista asti, minut Fortuna tsennaa, näitähän dallannut silloin taas suulberi on jo mun fatsi. Toinen pluggaajia ilahduttava pakinoitsija on nyt Sautski Lehden ulkoasu-uudistuksia Numerosta 3 / 2000 Tsilarin kokoa pienennettiin Q2 kokoon ja oli varaa jo slumppaa parempaa painopaprua. ”Stadilaisen ei tarvitse diivata!” 2000-luvulla Raimo ”Höyry” Häyrinen haastatteli taiteilija Ragni Malmsténia. 2001 Valkan bulista kundista Gunnar Bärlundista (GB) oli artikkeli, kun syntymästä oli kulunut 90 vuotta. Kohvan Masa haastatteli Voitto ”Vode” Sulanderia 75-vuotispäivänä ja Mattssonin Ekiä 80-vuotispäivänä. Patsaalla bamlasi Ilmo Lounasheimo ja ”adjutanttina” oli Mestari Nyrkkeilijä veteraani ry:n puheenjohtaja Mauno Laine. Skrivaajina on ollut ammattilaisia ja buli jengi innokkaita jäseniä. onhan tuo rundi: Siitä se synkkaa! Vaasis, Brahis Pannaan likoon ja tietysti Flemari se vitonen ja fima. vislaan ja hoiluni On kiva taas fiilis, ilmoille sleppaan. Oma mestansa Tsilarissa on ollu tsennatuilla stadilaisilla. mä leedinä gungaan. Nimen fonttia on välillä muutettu. onhan Hesari mun hima. Lehti muuttui tyylikkäämmäksi ja edustavammaksi. Se on stärästi sanottu starbusta, jota voidaan pitää myös slangijengin dallaavana tietopankkina. Vuonna 2003 skrivattiin muistosanat Veikko Lehmukselasta (23.5.1908 – 27.9.2003). Urheilua, pakinoita Urheilu on kuulunu Tsilarin vakkariaiheisiin. Tapio ”Tappari” Leväaho skrivas HTU:n ja Kuhien historiasta mielenkiintoisen artikkelin
Tsiigaa edellisten sivujen jutun yhteydessä olevat alkuvuosien kuvat ja loput tässä alla. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan SlangiBuidun lahjottamat palkinnot: Slangi-ikikalenteri, Stadi-maisema ja setti slangikortteja. Kannessa on ollu Stadin Friiduja ja Kundeja, Stadin maisemii, slangilaisten taiteilijoiden duuneja, gamloja fotoja. TSILARI 5/2016 13 Tsilari muuttu vuonna 2002 aikakauslehdeks ja kannesta tuli bulimpi osa lehden ilmettä. TSILARI 20 V ECO VEPSÄ KURVISTA TSILARIN JUHLAVUODEN SKABA: Paras Tsilari-kansi Tsilari 1/2007 Tsilari 4/2004 Tsilari 6/2008 Tsilari 3/2010 Tsilari 1/2012 Tsilari 5/2013 Tsilari 2/2015 Tsilari 1/2008 Tsilari 4/2005 Tsilari 4/2009 Tsilari 1/2011 Tsilari 5–6/2012 Tsilari 3/2014 Tsilari 6/2015 Tsilari 3/2007 Tsilari 2/2005 Tsilari 2/2009 Tsilari 5/2010 Tsilari 3/2012 Tsilari 1/2014 Tsilari 4/2015 Tsilari 3/2008 Tsilari 2/2006 Tsilari 6/2009 Tsilari 3/2011 Tsilari 2/2013 Tsilari 5/2014 Tsilari 2/2016 Tsilari 2/2006 Tsilari 1/2005 Tsilari 1/2009 Tsilari 4/2010 Tsilari 2/2011 Tsilari 6/2013 Tsilari 3/2015 Tsilari 2/2008 Tsilari 1/2006 Tsilari 5/2009 Tsilari 2/2010 Tsilari 1/2013 Tsilari 4/2014 Tsilari 1/2016 Tsilari 4/2007 Tsilari 3/2005 Tsilari 3/2009 Tsilari 6/2010 Tsilari 4/2012 Tsilari 2/2014 Tsilari 5/2015 Tsilari 4/2008 Tsilari 3/2006 Tsilari 1/2010 Tsilari 4/2011 Tsilari 3/2013 Tsilari 6/2014 Tsilari 3/2016 Tsilari 5/2008 Tsilari 4/2006 Tsilari 2/2010 Tsilari 5–6/2011 Tsilari 4/2013 Tsilari 1/2015 Tsilari 4/2016 TsilariTaitto0516018.indd 13 20.9.2016 15.26. Sendaa sun valintas spostitse: tsilari@stadinslangi.fi tai stikkaa breivi byrooseen: Stadin Slangi ry / Tsilarin kansiskaba, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Mikä kansi on sun mielestä ollu paras näiden vuosien aikana
Skidit kuunnelkaa tarkkaan. Siinäkin biisissä on messissä gamlaa slangii kertsissä shungataan knuburasta ja nimessäkin on skujaa. Eri puolilla Stadii kuvattu video on täynnä kliffoi riimei, jotka yhdisti slangii – uutta ja gamlaa. SMC Lähiörottiin kuuluu Avionin Prinssin lisäks nyt Eräkoira, TonoSlono, J-Laini DJ, JugiJugi ja Valari-Malmi Vice. ”Kunnon skeittaamista en oo voinu moneen vuoteen, kun on klabbit sen verran skeidana. Clint Eastwoodin länkkärien lisäks se sai inspiksen vanhasta Stadin slangista. Biisi loppuu gamlan starbun lukemaan Arvo Turtiaisen runoon Arska palaa skönelle. Eka biisi on Stadin etsityin. Videoilla ja keikoilla on messissä muitaki frendei. Yhden kaverin faija on Kallion starboi, siltä kundit kävi hakemassa Tsilarin videoo varten. Bändinä tehdään kimpassa. Ja sit on legendaarisii skedemestoi, niinku Säätiksen portaat Krunassa tai Pasilan kurbit. ”Tänään skrivataan, aletaan kelaan jotain biisii, jokaiselta tulee hyvii juttui.” Videoita fiiliksellä Videota ei tehty isolla rahalla, vaan talkoohengellä ja fiiliksellä.niinku TSILARI 20 V VIRVE KUUTAR Kundi, joka räppää Tsilarista Mä Stadin slangii bamlaan, en uutta vaan gamlaa. Samaa Stadi-teemaa jatkaa sit Niin gimis on Stadi. Frendeiltä, ku tekee biisit, Avionin Prinssi oli ettiny ääninäytteitä ja klippejä ja hitannu sieltä tän gamlan runon. Dekeillä nuohottiin kaikki sisäpihat, mis voi kruisaa dekeillä, muistelee Avionin Prinssi. Biisin nimi on Niin gimis on Stadi, mut se on ihan eri juttu ku se, mihin Veikko Lehmuksela on skrivannu sanat rindiksellä. Video on kuvattu mm. Sillon synty kans SMC (SkateManiacsCrew) Lähiörotat. Älytön juttu ett se lähti, funtsaa Avionin Prinssi. BIISISTÄ NIIN GIMIS ON STADI TsilariTaitto0516018.indd 14 20.9.2016 15.26. Tsilarista voi kans lukee stoorei, mitä jengi on skrivannu, niistä hittaa idiksii sanoista, riimiparei, kun funtsii yhteensopivii. Sama polvi operoitu viis kertaa. 14 TSILARI 5/2016 K eväällä slangijengii ilahdutti netissä biisi, jossa neuvotaan skidei pluggaan Tsilarii. Ihan niinku Tsilari. Karri Koiran tuottaman videon on ohjannut TonoSlono. Se tsiigattiin julkaisupäivänään YouTubes eniten koko maailmas. Mut saa fiilistä, ku kruisaa dekillä Stadin gartsoi.” Videoilla slangii ja Stadin maisemii SMC Lähiörotat sai bulisti mainetta musavideollansa Lähiörotat skujaa. Bändi viettää tänä vuonna 20-vuotisbileitä. Skedes on Stadiki tullu tutuks. Omal frendiporukalla ne duunas videoita, ekan skeittivideon 20 vuotta sitten. Se otti Avionin Prinssin toiveest messiin Kallion tsyrkan ja Brakun kentsun. Halusin, ett se on selkee, ett tää on mun omaa”. Kundei yhdisti ystävyyden lisäks skeittailu ja musa. Kundi videolla on Avionin Prinssi, joka on messissä bändissä SMC Lähiörotat. Nyt sitä on tsiigattu yli viis ja puol miljoonaa kertaa. Biisissä Bitumin katku on messissä Lähiörotista TonoSlono, joka skrivas ja shungaa sen kertsin. Sitä Avionin Prinssi pluggaa, ku se tsittaa Yrjönkadun simmiksen katolla. Hagiksen torilla ja Krunassa. Nyyalla EP:llä on viis biisii, ne löytyy Spotifysta. Tästä päätettiin tehdä Avionin Prinssin soolo. Pääsääntösesti Avioinin Prinssi tekee ite omat biisinsä, mut jengissä jeesataan puolin ja toisin. ”Meidän jengistä slangi on mulle se tärkein juttu. Sen kundit hiffas, ku ne oli tekemässä videoo. Koillisen jengii Avionin Prinssin nimi tulee niiltä ajoilta, ku se hengaili Malmin Avionhotellissa frendien kans ja järkkäs siel bileitä
Rane budjas 20 v jenkeissä, skulas eri bändeissä ennen ku lähti bäkkiin Stadiin joitain vuosii sitten. Eikä se tienny ees, ett sen niminen biisi on olemassa. ”Mut tuntu vaan, ett se sopi hyvin biisin nimeks – kuvastaa meininkiä, ku fiilistelllään vanhaa Stadia.” Ne ku ei muuten seuraa Avionin Prinssii voi nimen mukaan hittaa ja alkaa tsiigaa, mikä kundi tää on. Villeki hiffaa tosi paljon vanhaa slangii. Yks mikä jäi mieleen heti ekal kerran, ku sen kuuli, oli ilmasu ”Niin gimis on Stadi”. Yleensä sil on tosi junnuu kuulijakuntaa ja kaikki tsennaa sen ympäri Suomee. TonoSlono tekee duunikseen videoita, leikkaa ja kuvaa. ”Pitäis keksi jotain uutta kulmaa. Avionin Prinssi kyl tsennaa Rane Raitsikan, joka skulaa skebaa ja on messissä biisin jäähallikohtauksessa. Jollain frendillä oli autossa tarraki, mis pluggas Niin gimis on Stadi. Rane on Avionin Prinssin mielestä Stadin musaskenen vanhoi äijii – faijahahmo. Rane Raitsikka osaa gamlaa slangii ja halus olla messissä, kun Avionin Prinssi kerto idiksestä. Gamlan biisin Avionin Prinssi kuuli Snadinpumpun platalta. Kundi knekkaili Helsingin atleettiklubissa, josta totee ylpeenä, ett se on Suomen vanhin voimailuseura, perustettu Stadissa vuonna 1891. Nyt tehdys EP:s tulee niin stydisti juttui ja siin on mestoja, mitä haluski ett on. Saleilla tsittas usein vanhoi gubbei ja anto ohjeita: älä stondaa siin paikalla, paa klabbit liikkeelle… Avionin Prinssi käy vieläkin treenaamassa, muttei enää skabaa. Stadiin mahtuu erilaista slangii, mutta juuret pitää olla halllussa. Se kuulosti tosi siistiltä, totee Avionin Prinssi. Eikä tää oma biisi oo mikään uusintaversio. Vaikka ovat molemmat rottia, SMC Lähiörotilla ei oo yhteyttä Notkeaan rottaan tai Atomirottaan. Duunit on vieny sitä ympäri Stadii Ogelin urheilupuistoon, Brakulle, Velolle. Ogelis tuli duuniin Tsilariiki, mitä Jarza alko pluggaa. 8.10 Bar Bäkkäri Avionin Prinssi . Avionin Prinssi on vähän pyöritelly kupolissa koko ajan, mitä tekis seuraavaks. Ekaks Jarza ei hiffannu kaikkee, mutt gamla slangi kuulosti mageelta ja siit alko oma fiilistely. Kisis ja Rusa on käyny tutuiks. Toinen ammattilainen jengissä on Jugijugi, joka on duunissa Pablofilmsissä, kiertää ympäri maailmaa, kuvaa dokkareita.. Sinne kundit on saanu klabbin oven väliin, ku aikoinaan Avionin Prinssin bokrausseuran bamis hoiti dörtsivaket Tavastialle. On ollu kalustoo käytettävissä, ku kundit on alkanu kuvaa skedeleffoi Jugijugin kanssa, sit musaleffoi. 7.10 Bar bäkkäri SMC Lähiörotat . Stadissa on ollu keikkoi mm. Niin gimis on Stadi -videolle lähtii messiin kans Ville Galle joka on iso stara Suomessa nyt, mutt halus olla messissä täs jutus ehdottomasti. Niin gimis on Stadi Miten kolmekybänen kundi on sit innostunu gamlasta slangista. Tavastialla, joka on legendaaringn mesta ja Stadis keikkamestoina parhaita. Avionin Prinssii on aina kiehtonut bokrailumeininki. Stagella Avionin Prinssi ja SMC Lähiörotat rundaa keikoilla pitkin Suomee. Sit se rupes ite treenaa ja osallistuu saliskaboihin. Aina tulee vanhaa slangii Jos haluut mennä lysnaan Avionin Prinssii tai SMC Lähiörottaa, ni bongaat ne Stadissa (kandee tsekkaa mestojen saiteilta) . TSILARI 5/2016 15 aikaisemmatkin SMC Lähiörotat -videot. Henry’s bar SMC Lähiörotat >> F o to : Ju kk a M et sä ah o TsilariTaitto0516018.indd 15 20.9.2016 15.26. Ja se on kans osotus, ett nuoremmatkin gosset yrittää pitää yllä kulttuurii, bamlaa Avionin Prinssi ja lisää: mutsit ja faijat on puhunu omaa slangiinsa, meidän sukupolvelta tulee uudempaa slangii, eri kaupunginosissa bamlataan eri tavalla. 1.12. Avionin Prinssi eli Jarza on ollu Stadin liikuntavirastos duunissa kauan. Ku duunikavereina on ollu gamloi Stadin starboi, Jarza on kuullu stoorei starbuilta, jotka on asunu nuoruutensa Kallion ja Hagiksen kulmilla
Avionin Prinssille ne on sporttausmestat niinku Tsimmis ja Kisis. . Se on leffassa Pahan kukat, jonka ensi-ilta on syksyllä 2016. F o to : Ju kk a M et sä ah o VilleGalle messissä. Avionin Prinssillä on 2.5-vuotias friidu, joka on ollu paljon faijansa kans ja alkaa bamlaa slangii: mennään himaan, mä haluun skruudii ja bonjaa, ku faija käskee laittaa stiflat tai byysat jalkaan. Mut ei silleen, ett sillä pystyis elään. Avionin Prinssi bamlaa, ett ite on pakko olla vähän messissä. ”Kai sen frendit keksi, ku olin ollu stadilla niin pitkään duunissa. ”Siistii, ett on lähteny hyvin rullaan ja on hyvin keikkaa. Jokasel stadilaisella on omat tärkeet mestansa. Katukyltitt videolta Niin gimis on Stadi. ”Mut me digataan tehä sitä – ei oo mitään pakkopullaa. Syyskuuss kundit vetää pari promokeikka leffaan liittyen Tampereella ja Stadissa. 16 TSILARI 5/2016 oleen messissä. Mut jengi ei maindaa, vaikkei ne kaikkee hiffaakaan. SMC Lähiörotat on julkassu nyyan Täältä mä tuun -biisin. F o to : A le ks i K ip ah ti . Skidinä Avionin Prinssi on budjannu Porviksella, mut ei siitä paljon muista. Se on hauskaa, ett friidu hiffaa hyvin senkin, ett mutsin luona ei puhuta slangii. Tulen oleen seuraavat 30 vuotta tai jotain.” Viikot on täynnä ja välil on rankkaa, ku on ollu yöllä keikka, ja seuraavana aamuna pitää mennä duuniin. Ku on mutsin kans pyöriny Hagiksen alueeilla, ni tulee fläsäreitä ja muistaa ympyrätalon, Hagiksen hallin. SMC:n musa on marginaalikamaa. Sekin vaatii aikaa, ku tekee uusii biisei. Mut ei sillekään kaikki oo niin tuttuu, mitä kybä vuotta nuoremmat pitää itsestään selvänä ja ne voi funtsaa ”jäbä on ihan fossiili.” Tsilarin pluggaajien on vaikee pitää Avionin Prinssii fossiilina. Ne voi olla glaidui, ett nuori kundi bonjaa gamlaa slangii ja on duunannu siitä ja Stadin mestoista kliffoi biisei ja videoita. Oonks mä jolleki skriitaa siit, ett mä nautin mun hetkist. Radiossa siistii ku joskus soitetaan meidän biisei. Stadin duunari Avionin Prinssi on vielä duunissa, kesät laitosmiehenä Tsimmiksellä, mihin meni kesäduuniin jo junnuna, talvella Yrjönkadun uimahallissa tai Skattan liikuntahallissa. Jokinen oli just lähdössä ulkomaille, ku pyys SMC:ltä biisin, duunaamiseen oli aikaa yks päivä. Musassa tekniikka menee nopeesti eteenpäin. Olis kiva, jos nuortenki kieles alkais elää vanhoi slangisanoi.” Slangi erottaa Avionin Prinssin muista. Platta handuun Avionin Prinssi on bamlannu frendien levy-yhtiölle, ett ois magee duunaa slangibiiseist cd, jonka vois laittaa vaik Tsilarin väliin. Gamlalle jengille pitää olla fyysinen platta handussa, ne ei hittaa Youtubesta tai Spotifysta. Kundii huvittaa, ku junnummat tsennaa ja se näkee, ku ne kuiskailee, hannaaks mennä heittään läppää. BIISISTÄ VIERIVÄ KIVI ”Jos sä et hiffaa, mitä mä bamlaan ota Tsilari handuun ja ala ittees sparraa.” Biisistä Niin Gimis on Stadi. Vaikkei jengi bonjaa paljon, varsinki jossain landella. Fyrkka tulee muualta ku musasta. Leffan ohjaaja Antti J. Suomessa musalla on vaikee elää, varsinki marginaalikamalla on vaikee päästä radioon.” Leedii Vaik on omat duunit ja musa, niin pitää hittaa hetket ku ottaa vähän leedii. TsilariTaitto0516018.indd 16 20.9.2016 15.26. Joku voi joskus tsiigaa oudosti ja froogaa: ”Avionin Prinssi – käytsä duunissa?” Musakin voi olla duunii, mut vaatii paljon. Nykyäänki Avionin prinssi diggaa Hagiksen torii, siel on kliffa ottaa aamuborgat ja fiilistellä. Se on dorkan kuulosta, paljon tietokonelyhenteitä. Nykynuorten slangi on sellasta, mitä mä en käytä. Kaikilla meillä on päiväduuni.” Duunin takii Avionin Prinssi tsennataan Stadikan Kinginäkin, ei muista mistä nimi lähti aikanaan
Eftersom det inte lär vara möjligt får jag nöja mig med boken – det tjänar den sitt syfte till, mer än väl. Varför var det alltid männen som söp. Samt om ställen som överlevt alla dessa år: Hertonäs koloniträdgård, Diakonissanstalten, Hufvudstadsbladet, Cygnaeusskolan, Kvinnokliniken... Platser i Helsingfors med en intrenssant historia För mig som är en stor vän av Helsingfors var det intressant att läsa om caféer (bl.a. Framför allt i början av verket när Lönnfors går igenom sin mors familj på såväl mödernet som fädernet, ända till 1760-talet, vilket är en förtjänst i sig. Ofta fanns det mera sprit än föda på matbordet. De har alla en intressant historia att berätta och ska inte begravas och förglömmas av kommande generationer. I slutet av 1930-talet – rättare sagt den 30 november 1939 – kommer andra problem som är minst lika mortala som fattigdomen och bristen på mat: Vinterkriget 1939-1940 och det efterföljande Fortsättningskriget 1941-1944. Det är visserligen en parentes, men en rolig sådan: ur boken framgår att släktnamnet Klinga härstammar från Fänrik Ståls sägner av Johan Ludvig Runeberg. Rent språkligt når den naturligtvis inte upp till Kjell Westös fantastiska Där vi en gång gått (Missä kuljimme kerran), men likheter finns. Sörkan Vennu), skolor (bl.a. Och Malms flygfält. Varför söp man egentligen så mycket. Lönnfors skriver att ”Det hörde till saken att männen skulle supa och roiva”. TSILARI 5/2016 17 Mor Anna i huvudrollen I Per-Erik Lönnfors verk Anna född Lindström spelar Lönnfors mor Anna (1905-2000) huvudrollen. . Här åts det inte från silverfat, om man vill uttrycka det så. I de dragiga trähusen i Fredriksberg, i nuvarande Västra Böle, är bostäder trånga, arbetet fysiskt och munnarna hungriga. Mississippi), dansbanor (bl.a. Instanser som överlevt decennier efter decennier och klarat misär och krig, förtjänar definitivt en eloge. Det bästa med boken är att den ger en bra bild av hurdant livet var i Helsingfors kring sekelskiftet 1900, under förkrigstiden och krigsåren samt efterkrigstiden. Herrarna i släkten Lindström/Lönnfors spottade inte i glaset precis. Anna kommer från en – förlåt uttrycket – enkel familj. På norra sidan om Långa bron Lönnfors bok har – på gott och ont – åtminstone en likhet med Agatha Christies romaner: det vimlar av människor. Dess värre fanns det också en hel del alltför törstiga strupar. Tvärtom. Där var Westös Finlandiabelönade verk skildrar en finländsk verklighet som på sina håll är ytterst förmögen, och på andra håll utfattig, håller sig Lönnfors bok om sin mor till det senare: livet på norra sidan om Långa bron var fattigt och torftigt. Ett gediget släktträd hade varit på sin plats i boken. Svenska lyceum) och företag (bl.a. Genast i början av boken borde man ha tagit fram papper och penna och plitat ner släktförhållandena. TSILARI SUOSITTELEE JESPER VON HERTZEN Anna född Lindström – Berättelsen om en finlandssvensk arbetarfamilj 1905-2000 PER-ERIK LÖNNFORS Släktkrönikor – hade jag för mig – tenderar att vara tjocka pluntor som enbart intresserar släktingarna. Krig som skördar dödsoffer I något skede avancerar familjen och flyttar söderut, till Rödbergen och Ulrikasborg, men fortfarande är det under enkla förhållanden som man stretar framåt. TsilariTaitto0516018.indd 17 20.9.2016 15.26. Om det vore möjligt skulle jag väldigt gärna kliva in i en tidsmaskin och uppleva några dagar i Anna Lindströms liv. Döden hälsar dess värre också på i den Lindströmska/ Lönnforska klanen. Neumans korvfabrik) som inte finns längre. Trots lite tvivel tackade jag ändå ja till uppdraget som recensent, och blev positivt överraskad när Stadin Slangis verksamhetsledare Marjut Klinga gav mig en nätt liten bok på 185 sidor. Krig som skördar dödsoffer såväl ute på fronten som bland civilbefolkningen, och som också senare ska komma att ta ut sin rätt i psykiska men
F o to : F lo w F es ti va l / S am u li P en tt i TsilariTaitto0516018.indd 18 20.9.2016 15.26. 18 TSILARI 5/2016 V iimeistään tänä vuonna Flow kasvoi festareiden mammuttiluokkaan. Bileet olivat buleimmat koskaan ja kaikki yleisörekordit pistettiin uusiksi. Populaa riitti vuonna 2016 reilusti yli 20 000 henkeä viikonlopun jokaselle päivälle. Mielikuvissa kemut edusti silti edelleen pienen hipster-jengin puistojuhlia, vaikka musiikillisesti Flow on jo aikoja sitten stailannut itsensä geneerikseksi ”kaikille jotain” – häppeningiksi. Flown statusta on nostattanut erityisesti se, että koko roska vedetään läpi ilman landebileistä tuttuja suomalaisten kesähäppeninkien KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Mainstreemattua undergroundia Stadilaisen nuorisokulttuurin massatapahtuma, Flow Festival jorattiin totutusti elokuun puolen välin kieppeillä Suvilahden vanhalla voimala-alueella. Oikeastaan vain Suomen viestinteollisuuden 2000-luvun huipputuotteet ärjyrock ja metalli loistavat poissaolollaan. Timanttinen kombo Suuren yleisön tsennaamien artistien, kivojen taidepläysten ja luomuvegaanivillisafkojen myötä kansainvälistäkin mediahuomiota viime aikoina osakseen saanut Flow on vakiinnuttanut asemansa yhtenä koko Suomen suosituimmista musafestareista
Stadilaiset kemut on böndejen peltoja puistofestareihin verrattuna ahdas häppeninki, mutta kuten kaupungissa on tapana, ahtauteen tottuu. Monia keikkoja joutui kuuntelee telttojen ulkopuolelta ja kaukana stageista, jos ei ollut hyvissä ajoin paikalla. Tarkoituksena oli varmasti ratsastaa huomattavasti tunnetumman Sia Furlerin maineella, jolle salaperäisyys on jo tavaramerkki. Flow’ssa Sia sai siitä huolimatta jengin ihan fileisiin: päästagen edessä ei tainnut olla koko viikonloppuna yhtä paljoa lössiä ku sunnuntai-iltana tän gimman olles framilla. Eput, Yö, Sanni sekä bileräppi puuttuvat ohjelmistosta kokonaan. Mutta jos ajatellaan ikää vaan numeroina, niin Iggyn keikka oli alun megahittien I Wanna Be Your Dog ja The Passanger myötä eeppinen. Vaikka ite keikalla riitti energiaa ja ragea, niin, väkisinkin vanhenevan rokkarin katseessa havaittavissa pieni idis siitä, että ehkä meitsi on kuitenkin väärässä mestassa. Arvioissa laskeskeltiin, et kolme neljästä halukkaasta ei päässy missään vaiheessa edes ineen keikalle. Bändi keräs bränärin Lappariteltan kevyesti täyteen ja paukutteli 15 000 katsojan rajat rikki. F o to : F lo w F es ti va l / S am u H in ts a TsilariTaitto0516018.indd 19 20.9.2016 15.26. Tuttuun tyyliinsä Iggy oli jättänyt ylimääräset kledjut jo backstagelle ja esiintyi maanisesti ilman paitaa. TSILARI 5/2016 19 vakkarinimiä. Nimittäin siinä missä Morrissey halus pikkukivalla kitararockillaan käsitellä yhteiskunnallisia aiheita, niin Floating Points tarjosi kevyempää matskua haluaville liveyhtyeen kanssa suht sienipäistä, abstraktia ilmaisua ja magiaa. Stadin kesän ykkösbileiden vahvuus onkin siinä, että mikään toinen kotimainen festari ei ole saanut hommattua mestoille yhtä timanttista komboa kansainvälisiä staroja ja mielenkiintoisia härmäläisiä artisteja. Se tsennattiin heti perjantai-iltana, kun iso porukka jumitti Paperi T:n keikan aikana pienen Bright Balloon -stagen liepeillä. Myöhemmin samana iltana Brexit-landian starat kilpaili festarikansan huomiosta, kun The Smiths -yhtyeen keulasta staraks noussu hippivegaani ja eläinten puolustaja Morrissey sekä elektronisen musiikin kingi Sam Shepard, esiintymänimeltään Floating Points heittivät keikat. Sia – gimma ilman julkkisrumbaa Flowssa, ja festareilla yleensäkin viikonlopun päättävä sunnuntai on vähintäänkin haastava. Kahen päivän reivaamisen ja kemuttamisen jälkeen osalla festarikansasta alkaa olla niin sanotusti fikat tyhjät ja karkit jo syöty, mikä näkyy väkisinkin tunnelmassa. Byggien seinistä kimpoilevan musan takia parhaat mestat on mahollisimman lähellä stagea, joten lössi ryysii sitä kohti kuin itestään. Tarjolla oli ainakin särjistä väsättyä roskakalasoppaa, sipsikaljavegaanisafkaa sekä jalotofua. Päästage on pimeessä illassa komeampi kuin missään landekemuissa. Aika tasan se skaba meni ja tarjosi lopulta kaikille kaikkea. Toinen näistä kuuropiilokavereista oli Antony Hegartyna tunnetun Anohnin, jonka toiminta tuli lievästi yllätyksenä. Mut ei sentään sääntöö ilman poikkeusta; J. Tänä vuonna loppuunmyyty festari pursusi ihmisiä, ja erilaisissa jonoissa jengi stondas ihan huolella. Lisäks kaikki snadit kojut ja kiskat anto myös hyvän katsauksen Stadin bränäriin ja vireään street food –skeneen: ne ei tosiaankaan ollut mitään nakkispekkiksiä tai porilaisia. Snadisti tilaa, bulisti fiilistä Flow ei enää kuitenkaan voi kasvaa tätä suuremmaksi, sillä voima-alueen rajat paukkuivat jo tänä vuonna. Mutta se mitä Flow tilassa menettää, niin se kyllä fiiliksessä voittaa. Brexit-landian starat Lauantai oli monien pläneissä varattu briteille, mutta yks ehdoton pankin räjäyttäjä oli kuitenkin pilipalipoppia ja suurieleistä elektronista rockia miksaava amerikkalais-ranskalainen M83. Karjalainen on todennäköisesti maailman ainoa artisti, joka voi jammailla uskottavasti eka Riihimäkirockissa ja heti perään kerätä koko Suomen hipsterkerman sjungaa yhdes Flow’ssa. Lisää tilaa olisi tarjolla lähinnä katuja valtaamalla, ja se tuskin Stadille sopii, vaikka paljon omia spessusääntöjä Flow onkin jo vuosien varrella saanut. Meno oli kyl kohillaan. Stadin bränärit safkaskenet Tänäkin vuonna musa oli Flow’ssa ehkä vain noin kaks kolmannesta huvista. Ikä ei tule yksin, eikä aika entinen enää palaa edes starboille. Maestro kävi suoraan asiaan, ja suuntasi päälavalta yleisön luo jo heti ekojen biisien aikana. Tää gimma kun on onnistunut rakentamaan popstaran uransa taitavasti ilman samanlaista julkkisrumbaa, joka pyörii vaikkapa muiden suosittujen mimmiartistien, kuten Rihannan ja Beyoncén ympärillä. Vuoden 2016 Flow yritti herätellä uinahtelevaa jengiä kahdella salamyhkäisellä ja kasvonsa peittävällä artistilla. Unohtamatta tietenkään fiinei skumppii ja drinkkei, jotka viimeistelivät sen, ettei Flow oo enää mitkään pieni ja symppis pikkupossen bileet, vaan suurien massojen juhlat. Jengi bilettää tiiviisti ja fiilis on korkeella. Kovin paljon joustovaraa yllättävien tilanteiden varalle tähän systeemiin ei mahdu. Näiden mainstreemattujen wannabeug bileiden kokonaisuutta olivat myös luomassa erilaiset taideinstallaatiot sekä varsinkin safka, jonka tarjonta oli jälleen monipuolista. . Perjantain alkuillan päällikkö oli Massive Attack, joka synkisteli ja hifisteli loppuillan valmiiksi varttuneillemmekin gubbeille tutulle, 69-vuotiaalle Iggy Popille. Kova musakattaus Stageja kohti riitti tänäkin vuonna tosiaan ryysistä kovan musakattauksen ansiosta
20 TSILARI 5/2016 K un sitten omia skidejä alkoi tulla 1980-luvulla, en kumminkaan himassa bamlannut niille slangia, kunnes sattuma puuttui peliin naapurin lasten muodossa. Sillä ei oo omaa fiudee. Kundit katto mua vähän ihmeissään, mut sanoma meni perille. On se upeeta, et kolmevuotias bamlaa jo slangia edes yhden sanan! . TsilariTaitto0516018.indd 20 20.9.2016 15.26. No mä kerroin niille, että kaakatus loppuu meidän himassa nyt tähän ja mitään hippaa ei oo olemassakaan. Pakinani päähenkilö eli 34 v vanha naapuritalossa Hertsikassa asuva esikoiseni soitti ja kysy, voisinks mä tai mun vaimo viedä sen bilikalla töihin, ku on vähän kiire eikä yleisillä taida ehtiä. Itse sittasin vielä safkaamassa ja kundit oli jo ulko-ovella menossa, kun mä kysyin, mihin te meette. Vanhempi kundi käänty ja sano: ”Me mennään naapurin Nellin ja Paavon kaa leikkimään hippaa”. Stadilaisen faijan kersat lähtee jonkun KAA leikkimään HIPPAA! Kundeilta näky enää selät, kun ne oli jo häipymässä ja mä ehdin just huutaa niille: ”Pojat heti takas!” Kundit käänty ja katto vähän ihmeissään, et mitä toi faija nyt vaahtoo ja tuli takas kuunteleen, mitä asiaa mulla on. Kumpikaan ei oo kertaakaan ainakaan mun kuulteni sanonut sen koommin kaa. Slangin bamlaaminen on ollut luonnollinen puhekieleni jo pikkuskidistä lähtien. Onks siäl mitään kunnon safkaa?” Sen kanssa bamlataanki luontevasti slangia. Slangia skideille Sit mä rupesin bamlaamaan himassa slangia päivittäin ja molemmat kundit omaksuki sen aika hyvin. Silloin mä funtsasin ehkä sekunnin kymmenesosan et eihän tää homma näin voi mennä. Vanhemmalla kundilla on viisvuotias tyttö, joka tuli sanoon mulle kuluneena kesänä, et ”tuu ukki ulos leikkimään mun kaa hippaa”. Varsinkin vanhempi kundi nyt jo reilusti yli kolmekymppisenä, kun soittaa meille voi sanoa esimerkiks: ”Mä voisin tulla himaan skruudaan. Molemmat kundit muistaa edelleen hyvin sen mistä kaikki muinoin alko, eli sen ku mä huusin ne silloin pikkuskideinä takas ovelta. PS Eilen sattu tosi hauska juttu. Taustalta kuulu sen nuoremman tytön eli kolmevuotiaan Mintun ääni ”kumpi vie sut DUUNIIN (!!!), ukki vai mummi”. Niil on 5 ja 3 v tytöt ja 1 v kundi. Mut sit mä hiffasin, et oven takana oli nauruun tikahtumaisillaan sen faija eli mun vanhempi kundi, joka oli pyytänyt sitä sanomaan mulle just noin. Niillä oli meidän kundien kanssa samanikäiset tyttö ja poika ja siks ne puhu tietenkin omalla murteellaan, joka oli sit kai tarttunu meidänki skideihin. STADIN SLANGI TAPIO ”JALDE” SALMINEN VALKAN KUNDI Slangin bamlaaminen himassa voi alkaa hassulla tsägällä Olen budjannut Valkassa ja Herulissa koko 1950-luvun lapsuuteni ja ison osan aikuisiästäkin, kunnes flytattiin ”landelle” Hertsikaan 1980-luvun lopussa. Hipat ja nadet Kerran oltiin just skruudattu himassa ja kundit, jotka oli silloin 7 ja 5 vuotta lähti ulos. Niil on molemmilla jo omiakin tenavia. Ekaks mä funtsasin, et ei kai kaikki ala taas alusta. Naapurustossa budjas kaksi perhettä, jotka oli muualta Suomesta kotoisin. Te meette ulos praijaamaan nadee tai natskuu Nellin ja Paavon kans
TsilariTaitto0516018.indd 21 20.9.2016 15.26
TsilariTaitto0516018.indd 22 20.9.2016 15.26
TsilariTaitto0516018.indd 23 20.9.2016 15.26
TsilariTaitto0516018.indd 24 20.9.2016 15.26
Funtsi vaikka jotain kielisoitinta, skittaa, maniskaa tai vastaavaa, ni jos sä otat oikeen otteen ja näppäät kaikki kielet soimaan yht’aikaa niin saat kuulla soinnun. Joulukuussa snygeimmät joulubiisit parissa mestassa, ja sattumakeikkoja lisäks. Kahvitarjoilu. Toisille tämä on helppoa, toisille teettää enemmän töitä. Sekakuorossa on yleensä neljä ääntä, stemmaa: sopraano, altto, tenori, basso. Kuorossa laulaminen edellyttää sitoutumista, harkoissa käydään säännöllisesti, mutta se antaa myös paljon: jännittäviä kokemuksia, paikkoja, uusia ystäviä ja ennen kaikkea pitää ihmisen pirteänä ja terveenä. Ja kyllä sopraanoillekin on järjestetty duunia, oon koittanu hitata sovituksia, joissa melodia kulkee välillä altossa, välillä miesäänissä ja kaikki saa silloin sooloilla vuoron perään. Kahvi/ruokailutilassa vedetään borkat ennen treenejä ja usein on tuoretta pullaa, jos Raija on innostunut leipomaan! Jos oot kiinnostunut touhusta, niin tuu tsiigaamaan vaikka johonkin harkkoihin mukaan, se ei maksa eikä velvoita mihinkään. Kuorolainen ei koskaan tiedä, mihin mestaan pääsee sjungaamaan! Treenit sujuu nyt mahtavissa tiloissa, treenimesta Rasti on Ruskiksella Tenholantiellä ja tilaa on vaikka vetää koreografioita. TSILARI 5/2016 21 S langikuoro on taas aloittanut syyskauden, jo neljännen! Elokuussa Stadissa oli Juhlaviikko, Taiteiden yö ja alkajaisiksi Kuorojen kierros. Neljä ääntä Mitä se kuorossa laulaminen sitten oikein tarkoittaa. Folkka diggas, varsinkin Belgessä tuvan täyteinen yleisö innostu ja taputti villinä, kun Mikki-hiiri selvis peikon kynsistä! Innostava ja kiva kokemus kuorolaistenkin mielestä, harva pääsee sjungaamaan niin bulissa jengissä! Syyskausi alkaa… Syksyllä on taas ohjelmassa vakkariproggikset, Slangitsyrkka 10.10 Aleksis Kiven merkeissä, ja paikka on se meille tuttu Kallion tsyrkka. Yleensä meillä opitaan harkoissa korvakuulolta, mutta jos tutustuu nuotteihin, niin stemman oppiminen on vielä helpompaa. Muut stemmat joutuu/saa opetella sitten tähän melodiaan sopivan sävelkulun, jonka säveltäjä tai sovittaja on keksinyt. SLANGIJENGI MATTI REITTAMO Slangikuorossa on kliffaa! Kuoroharkoissa avoimet ovet 14.10. Aluks sjungattii yhdessä muiden kuorojen kanssa Tuomiokirkon portailla pieni setti, laulajia oli n. Kummassakin mestassa vedettiin oma proggis. Jos olet kiinnostunut aiheesta, jos olet joskus laulanut kuorossa ja haluat taas laulaa, ja varsinkin jos sisälläsi on pieni sopraano tai tenori niin tule käymään tai ota yhteyttä minuun! Matti Reittamo 050 5991091 TsilariTaitto0516018.indd 21 20.9.2016 15.26. Tenholantie 6, klo 17. 2300 125:stä kuorosta! Mahtava fiilis ja kliffa tunnelma! Sit lähettii kiertää kapakoita, meillä ohjelmassa oli ekaks ravintola Belge Kluuvikadulla ja sit seuraavaks ulkona Kalevankadun kävelyosuudella Manskulta vähän ylöspäin. Tämä on tutkittu juttu! Tule messiin sjungaamaan, ei bungaa mitään… . Slangikuoro oli nyt ekaa kertaa messissä. Jos siis ihminen osaa laulaa jonkin laulun, hän voi myös oppia siihen lauluun sovitetun stemman. Kuorossa on sama juttu, joka stemmaääni vastaa yhtä kieltä ja kun nää eri äänet lauletaan yht’aikaa, niin siitäkin, parhaassa tapauksessa, saadaan aikaan sointuva tulos! Yleensä itse laulu, siis sen melodia, kulkee ylimmän äänen, sopraanon, laulettavana
Ydinkeskustan ruuhkista pääsee nopeasti kokemaan teatteria Tervasaaren vehreyteen. Komediaa ja fyysistä farssia RISTO KOLANEN STADIN SYKE STADIN PIENTEATTERIT 20 Teatteri Helsinki viihdyttää Tervasaaressa Tervasaaren kauniissa amfiteatterissa on vuodesta 2004 toiminut freelancerammattinäyttelijöiden perustama ja ylläpitämä Teatteri Helsinki. Nurmikolla on usein piknikin viettäjiä ja auringon ottajia. Tyylissä korostuu mutkaton ajattomuus. Vieressä on ravintola. Talousja naimakauppajuonitteluista kertovan näytelmän teki, teatterin kotiohjaaja Jari Ålander Elisa Salon tekemästä sovituksesta. Erityisen viehättävän ympäristön tarjoaa luonto ja merimaisema, purjeveneiden laitureineen Kruununhaan edessä. 2005 Tervasaaressa. TsilariTaitto0516018.indd 22 20.9.2016 15.26. Erityisen viehättävän ympäristön tarjoaa luonto ja merimaisema, purjeveneiden laitureineen Kruununhaan edessä. Kuva: Anna Kauppila. Saituri, Jukka Manninen tarkkailee nuoria hahmoja, Jussi Ollilaa ja Anna Rimpelää. 22 TSILARI 5/2016 E nsimmäinen esitys Hotelli Humina oli v. Tutuiksi tuhansille katsojille ovat vuosien saatossa tulleet niin Molière kuin Goldonikin, mutta myös uudet näytelmät ja musiikkiteatteri. Kesäisin esityksiä antava teatteri on erikoistunut klassikkokomedioihin, mutta myös musiikkiteatteria on tarjolla. Teksti etenee sujuvasti ja sallii myös modernien ilmaisujen käytön. Ahneuden vaaroja ja opetuksia Teatterin vaikuttavassa Molière-sarjassa Saituri kesällä 2012 oli osuva valinta, sillä jo vuonna 1668 kantaesityksensä saanut klassikko tuli uudelleen ajankohtaiseksi ajassamme
Parhainta esityksessä olivat modernisoidut klassiset Virta-laulut, jotka oli harjoiteltu hyvin. Itsekeskeistä ja ahnetta vanhaa ukko Harpagonia näytteli etevästi Jukka Manninen , joka teki eräänlaista Roope Ankka -parodiaa kumaralla ryhdillä rakkaudestaan mammonaan. Hän sortuu ensimmäiseen kapakkaan, hukkaa rahansa ja herää linnanherrana muiden tekemän jekun takia. Mona Kortelampi esitti ahnetta, juonittelevaa Frosinea, jossa oli veikeyttä ja fyysistä läsnäoloa. Jari Ålanderin ohjauksessa etenkin kansanomainen Petteri Pennilä tekee alun vuorosanahapuilun jälkeen huikean monologin 2. Kolme erilaista miestä setvii suhteitaan. Kuva: Tiina Takala. Kuka voi ymmärtää taidetta?, kuuluu kysymys. Sibelius-Akatemian opiskelijat soittivat vakuuttavasti Joonas Mikkilän johdolla ”täydellä tuntipalkalla”, usein kaksi esitystä päivässä. Voi sanoa puskakomedia, mutta hauska ja viehättävässä ympäristössä kauniina kesäiltana. Musiikillisesti ja komediallisesti taitava Antti Korhonen kantaa Jeppe-esitystä. Jari Ålanderin ohjaama esitys keskittyi Olavi Virran suhteeseen vaimoonsa, siipeilijöihin, manageriin – ja alkoholiin. Helsinkiläisten pienteattereiden persoonallinen konkari Heikki Häkkä loi manageriystävän Masan uskottavan hyvin. Kyse on ranskanjuutalaisen Yasmina Rezan vunna 1995 ensiesitetystä näytelmästä, joka sai Moliére-palkinnon ja jota on esitetty yli 30:llä kielellä. Kiertuelämä oli rankkaa. Näyttelijät ovat Ålanderin ohjauksen sydän. Rakkausasioita sovitteli parhaiten kipakkana kamarineitona pirteä Mona Kortelampi, kun monitaitoisella Antti Korhosella oli monta roolia, joissa laulu sujui hyvin. Aivan rapajuoppo ei olisi selvinnyt tästä kaikesta. Rikas porvari-isäntä Heikki Häkkä, viaton rouva Eve Saarinen ja tekopyhä Tartuffe Timo Mannin hahmossa. Hahmot muuttuivat kuin takkia kääntämällä. Miesten väliset kitkat ja siinä sivussa myös ongelmalliset naissuhteet pulpahtavat pinnalle. Heikki Häkkä tulkitsi humoristisesti Harpagonin kokkia ja kuskia. Sarjassa on esitelty Kellariteatteri 2/13, Kultsa 4/13, Jurkka 5/13, Viirus 6/13, YT 1/14, Avomet Ovet 2/14, KokoTeatteri 3/14, Ryhmäteatteri 4/14, Klockrike 5/14, Zodiak 6/14, Q-teatteri 1/15, KOM-teatteri 2/15, Takomo 4/15, Hurjaruuth 5/15, Valtimonteatteri 6/15, Kapsäkki 1/16, Ilves 2/16, Teatteri Toivo 3/16 ja Universum 416. Tervasaaresta sai silti Olavi Virran juhlavuoden 2015 ennakkotunnelmaa mukaansa. Taide häiritsee ystävyyttä Kuluneen kesän 2016 näytelmä ”TAIDE” komedia ystävyydestä oli hyvin poikkeava farssipitoiseen perinteeseen. Nyt ollaan nykyajassa. Olana Juha Vanamo.Kuva: Kari Likonen. Näytelmän alaotsake olikin ”Kovaan Komedian Janoon” Tervasaaressa pitkällä esitysajalla. Kun Jeppe unohtaa Kesän 2015 näytelmä oli Ludvig Holbergin suomalaisille teattereille tuttu klassikko Jeppe Niilonpoika, joka on aina soveltunut hyvin humalahakuisen juomisen maahan. Tarina kertoo viinaan menevän tavallisen maalaiskaverin ostosmatkasta vaimon asialla. Itse tarina oli siksi aika negatiivinen sävyltään, vaikka mies lauloi keikoilla ja äänilevyille, tuotti, näytteli elokuvissa ja Punaisessa Myllyssä sekä omisti musiikkiliikkeitä ja kirjapainoja. Olavi Virtaa tummin sävyin Kesän 2014 10-vuotisjuhlaesityksenä näimme Ola – virtaa kaihon kultamaahan. TSILARI 5/2016 23 paljon Tervasaaressa ja muualla ohjanneen Ålanderin tunnuslause kuuluu: – Farssissa jännitys ja komiikka kulkevat käsi kädessä. Näin kesän viimeisen esityksen Rauli-myrskyn jyllätessä. Kesällä 2013 teatteri esitti Molièren komediaa Tartuffea kaksi kuukautta yhteen menoon! Tyylilajina oli liioittelu, tietoisen vanhahtava esitystyyli. Sadesuojaa yleisölle ei juuri ole. Väliajalla puhuin ihmisten kanssa, jotka olivat olleet keikoilla 1950ja 60-luvuilla. Kirsti Valve vetää hienosti Oon voimissain -hitin. Korhonen laulaa hyvin. TsilariTaitto0516018.indd 23 20.9.2016 15.26. Kova urakka kuin Virralla Dallapen kanssa! Juha Vanamo siloposkisena nuorena Virtana lauloi hyvin, niin alun Vihreät niityt kuin lopun Haavekuvan. Hyvä ajoitus, kiitimme katsomossa. Ystävät Marc ja Yvan eivät aivan ymmärrä hankintaa. Rezan nykyklassikko on erittäin sukkelan sanailun farssi, joka pilkatessaankin naurattaa korkeakulttuurin ystäviä. Molière rakentaa aina monimutkaisia ja hullunkurisia rakkausvehkeilyjä. Vähän aikaa mies uskoo itsekin asiaan, kunnes tulee totuus. Heikki Huttu-Hiltusen ”kuvitteellinen musiikkinäytelmä” tehtiin taiteilijan kaikella fiktiivisellä vapaudella. Yleensä kesäteatteria vaivaavat sade tai makkaroita metsästävät lokit ja muut linnut. Elokuun viimeisenä lauantaina tuuli pyyhälsi tauluja seinältä alas, ja ihan loppukiitosten aikana yksi lavaste kaatui myrskyssä. Ohjauksesta vastasi tutusti Jari Ålander. Miehensä jättävää vaimoa esittävä Mona Kortelampi teki mainion parodisen Kuningaskobran laulun, puoliuskottavan ensirakastaja Toivo Kärjen (?) ihmistyyppiä tulkitsevan Timo Mannin kanssa. . Ola-näytelmä oli teatterille tilauksesta varta vasten kirjoitettu kantaesitys, jolta siksi odotin enemmän. Esitys on musiikkiteatteria, joka sisältää tunnettuja juomalauluja, karaokehittejä sekä uudempaakin materiaalia. Antti Korhosen vahva tulkinta kantaa muuten vähän vaisua kokonaisuutta. jakson alussa. Sitten piruillaan jollekin inhimilliselle ominaisuudelle, tässä esityksessä ahneudelle ja itsekkyydelle. Vanhempi katsoja luultavasti peilaa sitä omiin lavakokemuksiinsa. Mitä taide on. Jari Ålander halusi ohjata Esko Elstelän vanhan käännöksen hersyväksi kansankomediaksi. Serge on ostanut nimekkään nykytaiteilijan huikeahintaisen taulun, joka on täysin valkoinen. Viihdyttävällä komedialla on siis myös syvällisempää sanottavaa. Ja miten käy ystävyyden. Sami Lanki on hulvattoman kaverikomedian vakain hahmo. Timo Mann näyttelee taas hieman yli Sergenä, mutta se sopii juuri tähän esitykseen
Vanhastaan yhteistä oli kuitenkin se, että oli pieni maahan – hiekkaan tai soraan – kaivettu kuoppa, skrubu, jota kohti heitettiin alkuaan pelinappeja, myöhemmin kolikoita. Se oli vasta tullut muotiin. 24 TSILARI 5/2016 S krubun säännöistä on Raija Tervomaa kertonut tarkemmin tässä lehdessä. Nyyssönen keräsi niiden nimityksiä laajaan Sörkan slangisanakokoelmaansa. Sitä on eri muodoissa pelattu eri puolilla Eurooppaa. Oudolta vaikuttava napin nimitys raakyglika selittyy myös yglasanan kautta: kyseessä oli yhdyssana raak-yglika eli ”kanta pystyssä sojottava nappi”. Pelinapit olivat virkapukujen tai sotilasunivormujen nappeja. Perusnappien arvo oli yksi. Ygla juontuu puolestaan sanasta ögla, jonka merkitys on ’silmukka tai rengas, jonka läpi nappi ommeltiin langalla kiinni pukuun’. Heittovaiheen jälkeen nappeja tai kolikoita knepattiin skrubuun ja lopulta ne jaettiin arpomalla bobloja ja ygloja, myöhemmin krundea ja klandea. TsilariTaitto0516018.indd 24 20.9.2016 15.26. Aivan stadilainen peli ei skrubukaan ole. Kuinka nämä saivat napit haltuunsa, jääköön jokaisen oman mielikuvituksen varaan. Siitä tarkemmin toisen kerran. Napeilla oli tattareiden ja kundien nappipörssissä erilaisia arvoja, jotka liittyivät niiden heitto-ominaisuuksiin. E. Grubusta skrubuun Jokseenkin kaikki vanhat skrubuun liittyvät sanat ovat peräisin ruotsista, osin suomenruotsin murteista. Esimerkiksi ukrainalainen kirjailija V. Bobla tarkoitti pelinapin kuperaa puolta ja ygla litteää puolta, jolla oli napin kanta. Me pyydettiin slangiproffaamme Hekaa skrivaamaan Slangilodjuu, joka on ollut Tsilarissa ennenki vakkarina. 1920-luvulta on joitakin tietoja napeilla pelaamisesta, muun muassa Eero Salolan kirjassa Ilman fritsaria, mutta käytännössä pelinapit vaihtuivat kolikoiksi 1920-luvun alussa. Nappipeliin kelpasivat eri ammattikuntien virkapukujen napit. Boblat tai yglat Kun kneppaamisen jälkeen skrubukierroksen voittaja oli selvillä, hän pääsi arpomaan rahoja huutamalla joko boblat tai yglat. Väinö Tanner pelasi sitä Gräsassa 1880-luvulla, mutta peli lienee sitäkin vanhempi. Eri aikoina on ollut erilaisia sääntöjä, ja ne ovat voineet vaihdella eri porukoissakin. Suuremmat ja raskaammat napit lensivät vakaammin, ja sen vuoksi ne olivat arvokkaimpia. Kundit ostivat yleensä nappeja tattareilta eli tässä tapauksessa mustalaisilta tai romaneilta. . Nappipörssi Pelinapeilla skulattiin vielä 1910-luvulla, jolloin ylioppilas J. Friiduilla on puolestaan ollut barbi, alkuaan barbiida. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Skrubu Skrubua on Stadissa skulattu kauan. Toivottavasti puhuvat vielä toisetkin sata vuotta. Jatkuu seuraavan Tsilarin Slangilodjussa: pluggaa siitä, millasii nimii oli erilaisilla napeilla skrubussa. Bobla tulee suomenruotsin murteiden sanasta bobbla, joka tarkoitti ’pyöreää pullistumaa tasaisella pinnalla, esimerkiksi kankaassa’. Sitä voi syystä pitää Stadin kundien kansallispelinä. Helsingin seudun ruotsalaismurteissa on öglan sijasta puhuttu yglasta. Sitä eivät harrastaneet yksinomaan lapset vaan aikuisetkin. Skrubu tulee ruotsin sanasta grop ’kuoppa’, ja pelinkin nimenä oli 1800-luvun puolella grubu. Ne arvioitiin katupörssissä erikoiskurssin mukaan.” Aivan niin kuin täällä meillä Stadissa. Mutta viimeiset sata vuotta Stadin kundit ovat puhuneet skrubusta. Niitä sai ostaa ja myydä. Ne olivat yleensä tinasta, ja ennen pelaamista ne piti litistää, joko takomalla gatarilla tai laittamalla ne skurun tai sporan alle. Tsilarin pluggaajilla on taas mahis snaijaa paremmin, mist mielenkiintoset slangisanat on tullu. Nappipeli ei ollut vaikeampaa eikä mielenkiintoisempaa kuin muutkaan katupelit, mutta sillä oli oma erikoinen pirullinen viehätyksensä: napeilla oli rahan arvo. Katajev kertoi kirjassaan Käy yksin valkopurren reitti (1955) odessalaisista kundeista, jotka vaurastuivat 1900-luvun alussa nappipelin avulla: ”Ja sitten Gavrik ansaitsi vielä rahaa nappipelissä
Sillon skulattiin voitost ja sillon oliki jo joka jengil hiukka omat säännöt, oli uusimist, kneppaamist ja helistämist. Skulataan ja braijataan Jengi dallaa pitkin kartsoi ja pudekoit mobiili handus ihan ku ne tsökais jotain. Friidut skulas seinistä, hyppäs nartsaa tai barbii, kundeil oli omat brassaukset. Tsuppausskaboista lesaaja saa tietää vaik sen, kuka on Vanhankirkon puiston ympärijuoksun hallitseva mestari. Se, kenen kolikko oli lähinnä, samlas kaikki fyrkat kouraansa, stikkas ne ilmaan ja huus krunde tai klande. Mut yksinäist hommaa se mun mielest on silti. Näyttää silt, et kaikissa näis säännöt oli sen verran liikkuvii, et eri jengeil oli omansa. Ekaks stikattiin kauempana olevalt viivalt yks hugge per nuppi. Seinikses oli mm. TSILARI 5/2016 25 Y hest aviisist pluggasin, et manselainen 61-vuotias kundi oli hitannu jo 45 fikkahirviöö. Sit se tiputti kaikki maahan ja sai itelleen ne, ku oli sen huutama puoli ylöspäin. Karkeesti ottaen ne meni kuiteski jotenki näin. Skrubuu varten grevattiin snadi kuoppa, ku oli noin kymmenen senttii syvä. Se saa jengin ulos himast nyhjäämästä. Se ku oli saanu lähimmäks, sai samlaa kaikki kouriinsa ja helistää ja huutaa krunde tai klande. Mä ihmettelin miks ja päätin ottaa selvää, mikä on se villitys, ku on saanu messiin hela jengin ikää tsiigaamatta. Niihin on pantu talteen juttui fyrkkaja jungepeleist, skrinutseleist, neppiksist, brennareist, jysäreist ja monist muistaki gamloist braijauksist. Sit vedettiin viivat kolmen ja neljän metrin päähän skrubusta. Fyrkkaskabat Viime Tsilaris Matti Siren frogaili, et minnaaks kukaan, kuin ennen skulattiin gamloi fyrkkapelejä. Raijan ja Mattssonin Ekin kimpassa duunaaman kniigan nyya painos ilmestyy syksyllä. Ekal rundil sai viel stikkaa lisää niin monta ku halus. KAIKKI kerää Pokemoneit.” Ja jotta mä oisin tullu viel varmemmaks nyyan villityksen järkevyydest, lesasin Hesarist yhen ”viisaan”, kai se oli joku psykologi mielipiteen, et Pokemonien kerääminen on ihan hyödyllistä. Ne kniigat on blisattu loppuun jo aikaa sitte. Nyt yhdistys on tilaamassa niit lisää. Saatiin järjestys seuraavaa stikkaust varten, ku tapahtu lähemmält viivalta. Ekaks stikattiin kolikot niin lähelle seinää, ku kyntättiin. TsilariTaitto0516018.indd 25 20.9.2016 15.26. Eddu Janzon skrivaa sen kniigas Rundi Stadis välil snadis aika tarkkaan kuin skulattiin skrubuu, seinistä ja stidii. Monet treenas jumppatai urheiluseurois jumppaa, futista, pillerii tai jotain muuta, mut silti oli aikaa duunaa oman pitskun tai korttelin kavereitten kans kaikkee. Piti ottaa hakuteokset handuun. Ei viel menny ihan kokonaan jakeluun, mut lopulta lapsenlaps vihki mut salaisuuteen: ”Etsä tiedä mummu. RAIJA TERVOMAA TSILARI SUOSITTELEE Viime Tsilaris Matti Siren skrivas Pluggaajat-palstalla, minnaaks kukaan gamloi fyrkkapelejä. tämmönen staili. Mä oon niin fossiili, et kaipaan gamloi aikoja, ku kundit ja friidut kokoontu kimpas skulaan tai braijaan pitskuille, kentsuille, kaltseille, metskuihin. Me Tsilarin toimitukses pyydettiin sit slangijengin brassausspesialistii Raija Tervomaata skrivaamaan brassauksista. Maahan pantiin pystyyn kymmenen -viistoistsenttinen stidi ja jengi yritti stikkaa huggee niin lähelle stidii, ku vaan kynttäs. Vähän samal staililla skulattiin stidii. Siit tuli myöhemmin uus painos. Braijataan! . Mä toivon messevää leikkimieltä hela jengille. Mut kimpassa braijattiin rofee ja poldee, inkkarii ja skoobarii, kymment stidii laudal, purkkista, lipunryöstöö ja monia muita. Maa on viel paljas ja monta kliffaa juttuu voi viel duunaa kimpassa kavereitten tai vaikka snadien kans. Talvisin oli toiset jutut. Se pistää dallaan kilsakaupalla ja kondis paranee kohinalla. Skloddit tulee taas Mä skrivasin vuostuhannen alussa ekan braijauskniigan, mis oli Mattssonin Ekin piirrokset. Eki Mattsonin kliffoi piirroksii on kniigassa Skloddit braijaa
Eli et jos joku hinkuu jotain mitä sä osaat, ni tsekkaat vaan ihan pokkana 1) paljonks sil on tuohta ja 2) kauanks silt kuluu ku se roudaa ne hynät sulle. 26 TSILARI 5/2016 Siin meni viis minsaa ja mä olin jo paprufyrkat fikassa dösäpysäkil. Ja ne lysnas jotain fiinii musaa, minkä tahdis ei pystyny ees joraan. V aik faija oli avoklabbinen stadilainen, niiden fämili flyttas landelle. Mun mielest sen duuni näytti ihan kornilt, mut sil oli pitkä letka pokii fudimas sen verstaan dörtsiin. Eikä se flöitannu. Mulle se tsoukkas et bisnes on helkkarin simppelii puuhaa. Bulina faijast tuli yrittäjä. A man is a success if he gets up in the morning and goes to bed at night, and in between does what he wants to do.” BOB DYLAN Hagiksen tori n. Mun faija aina spräädäs, et sil oli ollu fyrkkaa siitä saakka, ku sen mutsi duunas fikkat sen rotsiin. Aarne Pietinen Oy TsilariTaitto0516018.indd 26 20.9.2016 15.26. Se oli työkaluviilari. ”What is money. Se oppi skulaan haitarii ihan skidinä ja jostain kymmenen vanhast se repi kurttuu häissä ja muissa jortsuissa. v. Siel oli duunii haitaristeille. Tuskin faija siit skulaamisest ihan sikana hynää sai, mut ei sen tarttenu skniidaa ihan yhtä paljon ku sen broidien ja systerien. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Mitä on fyffe. Niiden mielest faija oli tosi niska. 1940. Grammari oli kyl keksitty, mut se oli niin tyyris vehje, et sellasii ei ollu ku porhoilla. Siihen aikaan musavaihtoehtoi oli kaks: livemusaa, vaikka kylän ainoo haitarin skulaaja, tai sit ei musaa ollenkaan. Se duunas sellasii muottei, mil synty erilaisii muovikamoja. Voi olla et bisnesgurujen mielest toi staili ei ollu kaikist snygein, mut kliffasti faija handlas
En latin latii. Ollaan vieläki. Siks yrittäjille ei ihan viivana pomppaa stritti kaaliin. Se bamlas niille, tais sjungatakin. TSILARI 5/2016 27 Landebuugien rivissä Siihen aikaan joka rabas oli sellanen kyltti, et KERJÄÄMINEN JA KAUPUSTELU KIELLETTY, mut faija sano, et älä rupee studaan. Ittesä kans on tautisen stailii neuvotella. Mä oon ny duunannu niit firmojen presentaatioit melkeen nelkyt vuotta. Sillai jengi rupes uskoon, et mähän oon skarpimpiki skrivaaja. Se oli kliffa jobi. Mä rupesin skrivaamaan käsiksii sellasiin ohjelmiin, mis jotkut firmat halus kehuu itteensä. Taas oli erilaist kliffaa ja taas siit bungattiin oikeen fyrkkaa. Sit mul oli sellanen kapsäkki mis ne lodjut stondas paikallaan ku mä roudasin ne dösällä Hagiksen torille, sinne landebuugien riviin. Ei siin ihan niin käyny Pemu snärkkäs helkkaristi, et se mun lafka menee saletisti konkkaan ja et silleki jää fitti fiilis. Ne tsöbas aina veks koko satsin. Lato fyrkat handuun, eikä kränänny, et ois muka tyyristä. No, ei se lafka menny konkkaan. Liksa ei ollu ihan surkee ja ylitöist tuli lisää. Mä oon ny tällanen gamla käpy ja eläkelafka stikkaa mun tilille snadin stipendin joka kuun eka arkipäivä. Eikä tuu hirveel forssil takas. Mä sain helvetisti pokaaleit, mitskui, prenikoit ja kunniakirjoi, mut aika vaihtelevasti fyrkkaa. Pamput meni kaupaks vaan Kauppatoril, ku Kaivarin frouvat tsöbas niit bulei nippui buleihin kämppiinsä. Sil oli snygit kuteet ja se skujas Morgan-merkkisel avobilikal. Yhtenä suvena mä tsöbasin torifyrkilla mutsille mehumaijan ja ittelle fillarin. Iisii ja snadisti kinkkisempää Se blisaaminen oli koko touhus kaikist iiseintä. Yrittäjän onni Yrittäminen on siit metkaa, et vaik fyrkkaa joskus tulis dörtseist ja fönareist, ni ei sitä paalaannu jemmaan. No mulla oli. Tyyppi on tosi niska, ku se pomppaa aamulla bunkast ja dyykkaa illalla goisaan, ja siin välis duunaa mitä hodettaa.” Mutsi oli pollee, ku sen kersa oli duunis kaupungintalos. Redi meininki ja ”no hard feelings”. Aamulla mä kävin ploggaamas vattuja sellasiin snadeihin pahvilootiin. Naapurit varmaan piti sitä dorkana, mut sen raparperit rehotti ja vatut oli buleja ja niit oli paljon. Mä sanoin Pemulle, et ny mä lähen nykiin Stadilta, pistän oman lafkan pystyyn ja rupeen hilloon kahisevaa. Siin meni viis minsaa ja mä olin jo paprufyrkat fikassa dösäpysäkil. Mä funtsasin, et hei, tolla duunilla varmaan tseenaa ihan törkeesti. Siin skäfäl tontil mun mutsi hoiti kaikkii kasvei omal stailillaan. Mut eka bisnes, mist tuli oikeen fyrkkaaki, oli torimyynti. Se oli tosi kliffa duuni ja mutsi oli pollee, ku sen kersa tsittas kaupungintalos ja duunihuoneen fönarist näki Kauppatorille. Niit kasvo kaikis vodaploteis Roihiksen kohdal ennen ku se oli bygattu täyteen. Ja täst ei sit muille liverretä, paits vaimolle, ku mä meen pummaan silt fyffet pariin drinkkiin! . Must ei varmaan iisisti hiffannu et emmä mikään lantsari ollu, ku se torivake ei koskaan tullu yrmiin. Paaluu piti saada Onneks liksat stadilla ei ollu mitään hervottomii ja pankki omisti meidän himan kokonaan, paits eteisen. ”Mitä on fyffe. Me stondattiin siin makasiinin dörtsil ja skrivattiin snadiin vihkoon kamojen merkit, ku jätkät roudas niit ineen. Sä voit pokkana bamlaa, et ku mä oon niin hitsin jees-jätkä, ni mä en ny anna mulle stiflaa, mut näin paikallisesti fiksaten voitais duunaa diili, et mä en sit tänä vuonna venttaa liksaa. On siin positiivisiiki puolii. Mutsi diivana Ku must tuli aikuinen (ei must koskaan tuu muutku iän puolest), ni mä menin duuniin rantsuun. Sit ku vattusesonki oli ohi, mä blisasin pamppuja. Must tuli sen rantsubyrokratian eka tiedottaja. Myöhemmin oon oppinu et sen kasvin nimi oli osmankäämi. Sä voit koska vaan kutsuu ittes miitinkiin. Enkä lounareit, enkä kulttuurislabareit, enkä oo klesa, ainakaan en vek duunist, enkä mee leguriin. Sit ne kekkas pyytää mua sisäduuneihin ja mä menin. Jollain ilveel mä oon saanu osan mun pokista tajuun, et pelkkä omakehu ei futaa. En siis kamaa kärrään ja säkkei ronttaan, vaan prikkariks, kesämölliks. Sullahan on kaikki yrittäjän vapaudet. No, mä bonjasin, et jätepaprun keräämisest tai vappukukkien blisaamisest ei jää handuun just mitään. Ne tosi torimyyjät tuli ekaks aamul tsiigaan et onks kellään siel lantsareiden jengis upeempii vattui ku niill. Piti duunaa firistä. Niit sanottiin presentaatioiks, mut mun mielest ne oli omakehui. F o to : V ir ve K u u ta r TsilariTaitto0516018.indd 27 20.9.2016 15.26. Sit mä treffasin yhen engelsmannin, ku skrivas samanlaist kamaa Lontoossa. Kantsii blandaa ineen snadii särmää ja tsoukkii. Meil oli Marjikses sellanen siirtolapuutarhamöksä. Koskaan ei voi olla saleteis, ooks sä muotii ens vuonna. Vaik se oli mun pomo, me oltiin frendei. Sit Mustosen Pemu valittiin Stadin tiedotuspäälliköks ja Pemu halus mut sen entiselle mestalle lehdistösihteeriks. Ku tulee lama tai joku muu talousskruippa, ni fyrkka vaan häippää johki mystiseen huitsiin. Vast nyt mä oon hiffannu, kuin fiksu toi Bob Dylan oli jo vuosii sitte. Jos sä meinaat tseenaa kyhnyy, sun tarttee blisaa jotain kamaa tai ittees
Lähellä on kans mestoi, mistä ne tsögaa kamaa: Gaudeamus, Otava, Arthouse. Joku froogas, onks venäläist kaunokirjallisuutta, sit joku froogas lehtii, joku musaa. Ekat asiakkaat oli Andreaksen mutsin kollegoita eli kääntäjii, ku ei hitannu kunnon sanakirjoi. Bulevardi on hyvä mesta siitäki, ett siit on lyhyt matka toimittaa kniigoi buleille asiakkaille niinku yliopistoon, skoleihin ja firmoihin. Mut Andreas on hiffannut, ett niille Youtubesta on hyötyy. Mut Stadissa venäläisyys on muutaki ku hissaa ja gartsoilla dallaa jengii, ku bamlaa sloboo. Tavaroita kuskataan dallaamalla, fillareilla, motskarilla, fiudella. Slangiproffamme Heka Paunosen Sloboa Stadissa on upee kniiga gamloista mestoista, jotka liittyy venäläisyyteen Stadissa ja venäjästä slangiin tulleista sanoista. Se funtsaa, ett omalle sukupolvelle gamla slangi on melkein ku myytti. Ruslaniasta voi hittaa hyvii lahjoi frendeille Sloboihin, niinku Suomest kertovii kniigoi sloboks. Nykyään Ruslania on ku buli venäläisen kulttuurin tavaratalo, sieltä saa leffoi, korttei, julisteit ja jopa safkaa. Fjodor, Georg ja Dima Paljon bamlataan, ett netti tappaa cdbisneksen. Ja sen ju-jutsumaikka Auvo Niiniketo saattaa stikkaa ohjeissaan, mitä pitää duunaa ”vasemmalla klabbilla”. Ja vaik flygarilla. F o to : V ir ve K u u ta r TsilariTaitto0516018.indd 28 20.9.2016 15.26. Andreas ite pitää Waltarin Sinuhee mahtavana kniigana ja funtsaa, ett venäläistenki pitäs pystyy pluggaa se. Historiallisten mestojen lisäks on nyyiiki. Monet tuotteet on nostalgisii. Andreas on hankkinu Malmilta yksityislentäjän lupakirjan. Nettikaupassa on jo 400 000 nimikettä. Sen faija on armenialainen ja mutsi on Jämsästä. Andreas diggaa mestaa, ku ohi tsöraa sporat ja jengi hiffaa buidun sattumaltaki. Suomenkielisten kamojen osuus on buidus noin 10 prossaa, nettikaupas snadimpi. . Kaikki börjas sanakirjoista Agopovit päätti alkaa tuoda kniigoi Sloboista 30 vuotta sitten. Oppikirjojen lisäks on tietokirjoi Venäjäst tai venäläisii romskui. Tänä vuotta silläki on bileet niinku Tsilarilla – se alotti toimintansa 30 v sitten. Sit niinku snögeboltsi homma alko leviin. Snadin friidun suklaalevyn kannes jengi minnaa Leningradin reissuilta tai skidiajoiltansa. Suomeks kans ja suomalaista sloboks Vaik Ruslania on erikoistunu kaikkeen venäläiseen, niin sielt voi hittaa kans kamaa suomeks. Yks niist on Ruslania-buidu Bulevardilla Cafe Ekbergin naapuris. Ruslanian nykynen dirika Andreas Agopov födjas Huittisis, mut muutti Stadiin jo 1-vuotiaana. Jengi hittaa sielt biisei ja shungaajii ja haluu sit samaa musaa laadukkaina tallenteina. Ruslania kans kustantaa ite kniigoi. Andreas ja Ruslanian bulit valikoimat musaa ja kniigoi. Loisto mesta Ruslania flyttas Bulevardille kuus vuotta sitten Lapinlahdengartsalta. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Pluggaatsä sloboo, tsennaatsä Diman. Nykyään froogataan Georg Otsii ja sellasta musaa, mitä ei oo Härmäs ennen oikeen tunnetukaan, niinku oopperalaulaja Fjodor Shalyapinia (1873-1937) tai venäläistä jazzia. Niin ne julkas sen sloboks. Sitä kuulee vaik Kumpulan tsimmiksen punttisalilla, mis käy stadilaisii starbui. 28 TSILARI 5/2016 N e voi olla turistei tai stadilaisii – nyyii tai vaik jo tsaarinaikana flytanneiden jälkeläisii. Safkan myynti alko suklaalevyistä – slumppaa lahjaks kniiga ja suklaalevy. Dima Bilanin euroviisuvoiton jälkeen junnut alko diggaa venäläistä nykymusaa. Andreas bonjaa slangiiki. Ne treffas aikoinaan Moskovas ja yhteinen kieli oli slobo. Ruslanian lupaus on, ett jos Härmäs duunataan joku kniiga, mikä liittyy Venäjään, ni sen voi hittaa niiltä
Rohkeet gartsoille Katutaide on siit mielenkiintost, et kel tahansa on oikeus vapaast ilmast itteesä – käytännös voi siis sanoo melkee ihan mitä vaa. Lainatakseni erästä viisasta äijjää ”Ollaa glaiduja, se ei bungaa mitää!” . Noo, Teosto veti sanansa bäkkii ja katuskulaajat jätettii rauhaa. Kadulla skulaajan massit on sen verran pienis, et jos jos siit viel laittaa Teostolle, niin kaikki hynäthän olis siin. Pummei vai taiteiljoita Oon kuullu, et katuskulaajii kutsutaa pummeiks, jotka elää muiden masseilla. Paras tietty palkitaan! Siin on meitsin mielest sellai konsepti, joka ois ihan ehdottomasti magee saada myös Stadii. Mitä meitsi pyytää täs kohtaa. Kuitenki sit samaa aikaa jengi haluu viihdettä; musaa, teatterii, stand uppii jne. Jengi ostaa tyypin konsertteihin ihan hullun kalliit libareit, mut ku tyyppi oli laitettu kadulle melkee timman ajaks skulaa, ni jengi lipu vaa ohi. Taiteest puhutaa jatkuvasti myös, et se pitäs saada myös ihan tavallisen tallaajan luo. Muutaman kerran on ollu sen verran hyvää settii, et on ollu pakko jäädä ottaa videomatskuu luurilla. Todellisuudes skulaajal menee useimmiten vuosii aikaa treenaa, enneku on mitää menemist kadulle skulaamaan. Kadulla skulataa Käyn ympäri Steissii heittää keikkaa ja yleensä matkal duunii vastaa tulee toinen toistaan siistimpii katuskulaajii. Jos taide on sitä, et taiteilija voi ilmasta itteesä vapaasti, ni eiks paras mesta sille, oo nimenomaa kadulla. TSILARI 5/2016 29 EMMA JÄNTTI AGENTTI STADIN GARTSALLA V iimeks ku näin tein, luurii tallentu törkeen hyvä skulaaja, jonka ohi jengi lipuu ilman, et edes tsiigaa skulaajaan! Se pistää väkisinki kelaa, et onhan tää ny ihan kreisii, et jengi ostaa kalliit libareit keikoille, mut kun tarjol ois ilmast musaa, ni jengi ei viiti edes vilkast. No sitä tietty, et jos vähänki haluut nostaa handuu taiteen puolest ni heitä ens kerral lantti hattuu, tai jää ees hetkeks lysnaa, millast musaa se ”katupummi” oikee skulaa. Lysnaa hetki Mitä sit tähän massipolitiikkaa tulee ni, pari vuotta sitte nous iso häly siit, et Teosto, jonka pitäs olla tekijöiden eli taiteilijoiden puolel, alkoki repii massii siit et jengi skulaa kadulla. Ei siin et se olis väärin, ite dikkailen ihan samaa hommaa. TsilariTaitto0516018.indd 29 20.9.2016 15.26. Eiks siit hyväst pitäs jo olla oikeus saada vähä kannustint taloudellisetikki. Frendit duunaa nyt toista vuotta Jyväskylää katutaideskabaa, jonne ei oteta messii pelkästää skulaajii, vaan kaikkii katutaiteen tekijöit. F o to : E m m a Jä n tt i Mikä muu ku katutaide on parempi esimerkki siit. Mikä muu ku katutaide on parempi esimerkki siit. Vaikka sul onki taitelijan vapaus, niin samaan aikaa oot myös vapaa kaikkien arvostelulle. Jatkuvasti bamlataa siit, et mitä on oikee taide. Pummeja me kai sit kaikki taiteilijatyypit ollaa, jos sitä niin kelaa. Jengi ostaa kalliit libareit, et pääsee tsittaa taiteen pariin – teatterii mennää ykköset pääl ja vedetää sivistyneesti liköörit huivii. Jossai baarikeikal tai muual, artisti on suojas sii mieles, et se on tilattu sinne soittaa ja jengi yleensä viel maksaa siit, et ne pääsee sen näkee. Mut street art eli katutaide, pitäs meitsin mielest jotenki nostaa kans isompaan arvoon. Vaatii isoo rohkeut, et hannaa mennä kadulle skulaa. Jenkeis oli tyypattu, miten jengi reagoi ku lapsineroks tituleerattu viulunskulaaja laitetaa kadulle
30 TSILARI 5/2016 SLANGIJENGI TsilariTaitto0516018.indd 30 20.9.2016 15.26
/ Hurdana slags prylar säljer bl.a. 8. Mitä juttuu diggasit eniten, mikä juttu kolahti tässä Tsilarissa. Helsingin kaupungille ko. / Vad hette tidningsmannen, konstmecenaten och politikern som gav sin förmögenhet åt Konstsamfundet som upprätthåller ett konstmuseum med hans namn i Stan. Taloyhtiön isännöitsijää ei tuntunut kiinnostavan talon tontilla oleva hieno maljakko, apua ei löytynyt siltä taholta. / Vi hålls vid Lehtovaara: urpsrungligen grundades restaurangen i en annan stad varifrån den flyttade till Bortre Tölö. Entä montako helsinkiläsjoukkuetta pelaa jääkiekon SM-liigassa. Montako helsinkiläistä seuraa pelaa tällä hetkellä Suomen jalkapalloliigassa. 5. Mitä tavaraa myyvät mm. maljaa ei ole koskaan virallisesti luovutettu, kertovat Kaupungin arkisto ja Kaupunginmuseo, eikä HAM tunne sitä myöskään. 3. Tsilarin 4/2016 skaboihin vastanneista onni suosi Pertti Uddia. Missä Stadissa löytyy kreikkalaisen mytologian näytelmätaiteen muusan, Thalian, mukaan nimetty aukio. 4. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Pietarin restaurointija rakennusyritysten liitto”. I vilken stad grundades den. / Och hur många helsingforsiska lag spelar i FM-ligan i ishockey. Missä kaupungissa se perustettiin. Tsilarin 4/2016 parhaasta stoorista tuli vastaus vaan yheltä pluggaajalta, se diggas Palmisen paminaa. Siinä on seuraava kirjoitus: ”Pietarin kaupungilta Helsingin kaupungille merkkivuonna 2009. Fotoskaba ei selvästi ollu pluggaajillekaan iisi, siihen tuli vaan yks oikee vastaus. Pysytään Lehtovaarassa: alun perin ravintola kuitenkin perustettiin toisessa kaupungissa, josta se muutti Taka-Töölöön. Mikä rakennuskompleksi valmistui 1880-luvulla Itäisen Viertotien ja Vanhankaupunginlahden väliin. 9. Fotoskabahistorian aikana on ensimmäinen kerta, kun joudutaan kysymään lukijoilta, jos joku tietää kivimaljan historian. Montako vuotta täyttää klassikkoravintola Lehtovaara tänä vuonna. Paras stoori Tsilarin juhlavuoden kunniaks järkätään nyya skaba ja froogataan joka lehden parasta stoorii. Kuka lehtimies, taidemesenaatti ja poliitikko jätti omaisuutensa Konstsamfundetille, joka ylläpitää hänen nimeään kantavaa taidemuseota Stadissa. Kuka perusti Helsingin. Millä Aku Louhimiehen ohjaamalla elokuvalla on sama nimi kuin iso kaupunginosa Stadissa. / Hur många lag från Helsingfors spelar för tillfället i Finlands fotbollsliga. / Vilken film som regisserades av Aku Louhimies har samma namn som en stor stadsdel i Stan. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto. 2. 7. Vastaukset sivulla 35 1. / Var i Stan finns en plats som fått sitt namn efter komedins beskyddare, Thalia, i den grekiska mytologin. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden sekä Paras stoori -skabaan osallistuneiden kesken arvotaan palkinto. Fotoskaba 4 / 2016 vastaus Skabassa ollut foto on kiinteistö Sturenkatu 9:n ns. Sendaa vastauksesi 6.11.2016 mennessä: Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki tai sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi. 6. / Hur många år fyller den klassiska restaurangen Lehtovaara i år. TSILARI 5/2016 31 SLANGIJENGI STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Onneksi olkoon! SLANGIJENGI SKABAT TsilariTaitto0516018.indd 31 20.9.2016 15.26. etupihalla vastapäätä Kulttuuritaloa olevasta Kivimaljasta. / Vem grundade Helsingfors. Tiedot kivimaljasta voi lähettää samaan osoitteeseen kuin Fotoskaban vastauksen. / Vilket byggnadskomplex blev färdigt på 1880-talet mellan Östra Chaussén och Gammelstadsviken. 10. följande butiker: Rubens, Lindroos och Tillander. seuraavat liikkeet: Rubens, Lindroos ja Tillander. ARNO SOISALO Mistä hittaat tämän erittäin tunnetusta musiikkimiehestä kertovan muistomerkin
Tulemme olemaan tulevanakin vuonna Paavalin puistossa kukittamassa GB:n patsasta, myymässä slangikamaa, sjungaamassa ja tietty toivottavasti vielä myös joraamassa. Jos ei jengi sitten löydä messiin, niin päätetään, testataanko uudelleen vai annetaanko olla. Ja vapisee taas slangibändin virittämään fiilikseen elokuisessa illassa. Tsyrkan ympärijuoksun voitti 7-vuotias kundi ja tämäkin laji oli tosi kliffa juttu, sanoivat sitä vapaaehtoisina vetäneet Aune ja Kari. Matseja dumaroivat talkoohengessä Tabu, Elias ja Keke, josta heille bulit tänksit. Täten loppumatsi käytiinkin samantien ja sen vinnas selvin luvuin Urheiluhallit. 32 TSILARI 5/2016 SLANGIJENGI MARJUT KLINGA Yhdistys pyrkii kuuntelemaan jäsentensä toiveita ja tekemään uusia aluevaltauksia ainakin kertaalleen. ( Urheiluhallit muuten myös sponssasi tapahtumaa mutta voittoa ei kuitenkaan oltu sovittu). Tottakai kuultiin myös kniigaesittely, kun Stadin Kundi 2016 Pekka Sauri haastatteli kirjailija Jukka Pakkasta, jonka kniiga muuten myös oli tietovisan palkintona. Stadin Kundi haastattelee Jukka Pakkasta. Tapahtumaa tuki kaupungin liikuntavirasto, Urheiluhallit ja Votkin. Otsikon teemoista toiseen eli Taiteiden yöhön vastaus on heti kyllä. . Foto: Mikko Reijola. Slangibändissä soittivat Timo Saarto, Jaakko Perkiökangas, Jani Takkunen, Jere Perkiökangas ja Matti Reittamo. Taiteiden yön teema Valkka vapisee – Paavalin suojissa perustui yhteistyöhön tsyrkan kanssa taas kerran. Mestoilla kävi illan aikana (3 tuntia) noin 200 stadilaista, joista ehkä 1/5 osa meidän omaa jengiä. Foto Mikko Reijola. Nyt on harkinnassa, miten kisa toteutetaan tulevana vuonna ja saadaanko jotenkin varmistettua parempi sää. Messiin olivat lähteneet joukkueet Puotilasta, Pakilasta, Kaarelasta sekä Kiffenin ikämiehet ja Urheiluhallien futaajat. Kisan kärki oli selvillä heti alkuunsa, kun molemmat alkuerän matsinsa voittivat Urheiluhallit ja Kiffenin Mustat hurmurit. Neloseksi kiri Pakila ja Puotila vitoseksi. Tapahtumaan omaa makuaan toivat Vallilan stoorin piirakat ja Sauna Hermannin avokadot ja muut raikkaat maut. Futiksesta Taiteiden yöhön Slangin futaajat. Futattiin entisellä raviksella Sateen piiskoessa telttaa ja tsufenkin jäähtyessä heti alkuunsa skulattiin kaikkien aikojen eka Tsilari-turnaus Fjalle Åstenin muistoksi. TsilariTaitto0516018.indd 32 20.9.2016 15.26. Kolmoseksi tuli Kantsun jengi ja jumboksi jäikin oma porukkamme. Foto: Marjut Klinga. Tietty messissä oli myös paikallinen asukasseura Hermanni-Vallila, joka muuten vietti 50 vuotijuhliaan 10.9. Ja tietty ekan kerran oltiin messissä omalla slangibändillä, joka soitti slangibiisejä Gimis-paidat päällään. Ekaa kertaa meidän Taiteiden yössä kukitettiin patsas, juostiin tsyrkan ympäri, kierrettiin Valkkarastit ja osallistuttiin tietovisaan. Kaikki muuhan olikin kunnossa, josta suurimmat kiitokset voi toimittaa vapareillemme Jaakko, Esko, Kimmo, Timo, Keke, Matti, Tuula, RitvaKyllikki, Pia, Pentti
Muutama friidu rohkaisi itsensä ja kävi simmaamassakin meressä. Kadonneet on Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiopiskelijoista koottu ryhmä, joka on tehnyt bulin duunin etsimällä jo kadonneiksi luultuja kipaleita viime vuosisadan alkupuolelta. Korkeimmalta kohdalta avautui näkymät todella kauas ja mesta onkin aikanaan toiminut vartiona. Ehdotimme muuten Niemisen kniigalle Keisarin perintö Vuoden himateos palkintoa. Puheet kääntyivät tottakai Stadin suunnitelmiin paikan asuttamiseksi ja vastalauseet sille olivat vahvoja. . Botskireissu kesti reilun vartin ja rantauduttuamme ei voinut kuin huokaista ”mikä paratiisi”. Seuraavalla redulla varmaan tästäkin aiheesta lisää. Vapaaehtoishommissakin musiikkia Tänä vuonna on nyt tsiikattu Lonna, Kuninkaansaari ja nyt vikaks vielä Vartiosaari. Vallisaari – Lonna – Vartiosaari – slangijengi retkeilee F o to : M ik ko R ei jo la . Upeinta bändissä on, että kundit sjungaavat vain ja ainoastaan slangibiisejä: Sporakuskista Tonnin stiffloihin. Skutsit olivat täynnä mustikoita ja sieniä, ja löytyipä sieltä muutama vuohikin jonkun vanhan maatilan pihalta. Olimme kutsuneet itsemme Vailla vakinaista asuntoa -ryhmän vieraiksi. . Näyttelyyn ehtii vielä hyvin tutustua koska se sluuttaa vasta helmikuun 2017 lopussa. Enemmänkin olisi ollut lähtijöitä, mutta ryhmä oli pidettävä pienenä kuljetuksen takia. Lisäksi hommaa duunataan pelkästään soittamisen ilosta ja mikäs on soittaessa kliffat Gimis -paidat päällä. Lokakuun alussa kuulemme miten kävi. Eka keikka oli sateisessa futistapahtumassa 13.8 ja toinen tunnelmallisessa Paavalin puistossa Taiteiden yönä. Friidut pääsivät ekaks bastuun, joka oli ihan skönen äärelläja mitkä löylyt!! Pehmeät mutta samaan aikaan napakat. Muutaman harha-askeleen jälkeen löysimme takas mökille ja pääsimme skruudaamaan maittavaa iltapalaa. Nyt köörillä on alkanut olls niin paljon keikkoja, etteivät enää jaksa joka mestaan lähteä ja siitä ideasta syntyi slangibändi. Slangibändin.yhtenä biisinä on Morjens Viivi, joka on tänä kesänä tullut erityisen tunnetuksi toisen nyyan bändin Stadin Kadonneet esittämänä. Kaikki huoneet oli kalustettu eri staileilla aina musiikkiluokasta soitinverstaaseen. Onnistuimme bongaamaan kaksi stadilaista plattaa ja niistäkin vain toinen slangilla. Kokonaisuus on upea ilmankin, mutta Jeren stoorit toivat ihan oman mausteensa tähän sointuvaan soppaanMyös viikonloppuisin kantsii suunnata tähän historialliseen huvilaan, koska silloin siellä järkätään maksuttomia konsertteja. TsilariTaitto0516018.indd 33 20.9.2016 15.26. TSILARI 5/2016 33 SLANGIJENGI Yhdistys päätti kolmatta vuotta sitten perustaa köörin, joka sjungaa slangibiisejä omissa tapahtumissamme. Muuten näyttely oli erinomainen kattaus yli sadan vuoden ajalta musiikin kehittymisestä. Olimme keksineet erilaisen tavan tutustua tähän uhanalaiseen kohteeseen Stadin edustalla. Oppaanamme toiminut Jere Jäppinen tunsi aiheensa läpikotaisesti ja suosittelenkin käymään opastetusti kohteessa. Ryhmän solistina sjungaa persoonallinen Anna E.Karvonen. Syksyn aikana tullaan varmaan bändiä kuulemaan vielä useamman kerran. Vartsikaan vai Vårdöön Parikymmentä slangilaista olivat venaamassa Strömsinlahden rantsussa kuulaana elokuun iltana botskia, joka veisi meidät saareen. Yllättävän.vähän slangia oli kuultavissa Musiikkianäyttelyssä, johon parikymmentä slangilaista kävi tutustumassa Hakasalmen huvilassa. Lisää aiheesta luettavissa www.stadinslangi.fi stoorit. Bastun jälkeen lähdimme dallailemaan oppaan kanssa saaren sisäosiin
Tsyrkkaa pääsee inee joka arkipäivä klo 7–21 ja viikonloppusi klo 9–19. Pappiki on messissä ainaki arkisi klo 16–19. TSILARII Kunniamaratoonari DocQuu Canjonin jengistä stikkaa SYNTTÄRITERKUT TSILARILLE ONNITTELUMME KAKSIKYMMENTÄVUOTIAALLE TSILARI-LEHDELLE Helsingin kunnalliset eläkeläiset ry TsilariTaitto0516018.indd 34 20.9.2016 15.26. Tervetuloo tsiigaa tsyrkkaamme, joka on aina stondannu keskell jengii Stadin sykkiväs sydämes. Tuu moikkaa! KALLION SEURAKUNTA GRATULEERAA STADIN PERINTEITÄ VAALIVAA 20 V. TSILARI 20 V Tsilari kiittää tervehdyksistä – buli kiitti kumppaneille, skrivaajille ja kaikille, ku on tehny vuodesta juhlan! Herulin ja Valkan Seura gratuleeraa Tsilaria, jota jokaisen stadilaisen on ihan pakko pluggaa! Jos Kallion tsyrka seinät snaijais mite sprookataa, niill olis Bärtsist tuhat ja yks stoorii
4. Mut jos te jeesaatte, ni must ois kliffaa oppii sitä. Koruja ja kelloja / Smycken och klockor. Kaksi / Två (HJK & HIFK). Vuosaarella / Vuosaari (Nordsjö)8. 9 Pohjois-Haagassa / Norra Haga. 10. Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Kustaa Vaasa / Gustav Vasa TSILARI 20 V Pohjanmaan kundille Stadin slangi ei oo iisii. 100 vuotta / 100 år. BULI KIITTI KIMPPADUUNEISTA JA ONNEE JA SIUNAUSTA TSILARILLE, KU TÄYTTÄÄ 20 V. Viipurissa / Viborg. 7. 3. Yksi / Ett (HIFK). Amos Anderson. 6. Kirkkoherra Kari Kanala Paavalin seurakunta Hämeentie 65 00550 Helsinki . Sörnäisten vankila / Sörnäs fängelse. 5. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Tsilarille toivottaa TsilariTaitto0516018.indd 35 20.9.2016 15.26. 2
Foto: Hannu Schihinin arkistot. Hannu budjas täs 12:ssa ja fotossa näkyy Ripan hima eli buli haussi Neljäs linja 14. marraskuun kampanjatuotteen koko tuotto slangi ry:lle Hytösen Puoti Helsinginkatu 19 ja Mansku 19 . + 0, 25 €/ 10 s + pv m . Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarista, Slangin tapahtumista ja reduista ja vaik terveisii sun frendeille. 36 TSILARI 5/2016 Vode on poissa Just vähän ennen tän Tsilarin juhlanumeron painoon menoa saatiin surullinen uutinen: eka päätoimittaja Voitto ”Vode” Sulander goisas veks. at. laaja terveystarkastus edulliseen jäsenhintaan sekä monia kausialennuksia Helsingin urheiluhallit www.urheiluhallit.fi 09-34 88600 . Jäsenetuja Bulevardin klinikka Bulevardi 22 puh. Sendaa sun stoori Tsilarin toimitukseen meilillä: tsilari@ stadinslangi.fi tai skrivaa se koneella ja sendaa toimituksen postiosoitteeseen Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Kuten viimeisimmässä klyyvaripakinassa päivämäärä elokuun 28. Kandee tsekata mun syntymäpäivä! . jäsenkortilla maksuton pyyhe ja muut peseytymisvälineet Neljännen linjan foto Tsilarissa 4/2016 otsikolla Maailma on sitten snadi mesta, skrivas Risto Tähtinen, miten se oli hitannu skidiaikoina samoilla nurkilla budjanneen Hannu Schihinin dösän ratista. ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Vielä on kesää -terveisin, TIMO ALARIK PAKKANEN STADILAISENA JOULUPUKKINA JO YLI PUOLI VUOSISATAA! SKRIVAA TSILARIIN! . kasta. Kiitos Tsilarista Jatkuva kiitos sopivin väliajoin postiluukusta kolahtavasta Tsilarista – on lehti sen verran painava, että se todella kolahtaa lattialle – joka ajaa oivallisesti asiansa slangikulttuurin äänenkannattajana! Lehdessä on tosi paljon gutaa kamaa, josta ykköseksi nousee numerosta toiseen Palmisen paminat. Tai voit froogaa juttui Stadista ja slangista. 10 kerran uintisarjakortista 10 % alennusta Ruohonjuuri www.ruohonjuuri.fi . Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . normihintaisista tuotteista 15prossaa Sauna Hermanni Hämeenkatu 63 . Pluggaajat saa mielellään osallistuu muistelemiseen. Seuraava Tsilari 6/2016 ilmestyy 5.12. Me julkastaan stoorei Stadista ja Stadin slangista. Neljäs linja 12. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. Skulaa 0100 0700. Jutut julkastaan skrivaajan omalla nimellä. Jos sä haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 6.11.2016 mennessä. at” H in na t 1, 17 €/ pu h. TsilariTaitto0516018.indd 36 20.9.2016 15.26. normihintaisista tuotteista 5 % . Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Toimitus voi lyhentää stoorei tarvittaessa. Stooriin liittyy foto byggasta Neljäs linja 12, ja fotossa näky snadi buidu, joten monet ei ees minnaa. Vodesta skrivataan muistokirjoitus seuraavaan Tsilariin. Diggaan Sepon tapaa skrivata nimenomaan sitä slangia, jota meidän ikäpolvemme bamlaa ja tsennaa. Ja jokaisessa jutussa on joku juju. Me kyl tsörataan. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. 09-6811390 . Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkillä, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Jos haluat jakaa kliffan muistosi Vodesta, niin skrivaa meille: tsilari@stadinslangi.fi. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin
Esityslistalla sääntömääräiset asiat mm. To klo 18.00 Kniigatreffit Janne Virkkunen Kaisiksessa. Ti klo 18 Dekkari-ilta Kaisiksessa, Ata Hautamäki, Outi Pakkanen, Timo Saarto. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . 10.10. To klo 18.00 Tapsan rytmeissä-ilta ravintola Idän pisteessä. 2.12. toimintasuunnitelma 2017, talousarvio 2017, yhdistyksen puheenjohtajan ja erovuoroisten hallituksen jäsenten valinta sekä ehdotukset sääntöjen muutoksiksi ja niiden hyväksyminen. Lokakuu 6.10. Paikka: ravintola Kaisaniemi . Kahvitarjoilu klo 17.30 jäsenyyden tsekkaus klo 17. Ilmoittaudu byrooseen mahdollisimman pian. Ke klo 18 Bamlauskuppila Valkan malliin Sture 21:ssa, Sturenkatu 21. Kirjamessuilla osasto/paikka 7p48a, vapaaehtoisista vielä tarvetta. . Stadin slangi ry:n syyskokous . Su klo 18 Snygeimmät joulubiisit Kallion tsyrkassa. Ma klo 18.00 Kallion slangitsyrkka Torsti Lehtinen, Maria Hänninen ja Vesa Nuotio. Pe klo 11 Uutisvuodon kuvaukset ja joululounas. Marraskuu 1.11. Stadin Slangi ry järkkää . . SLANGIJENGI . 12.10. Tsekkaa byroosta 045-186 7238. 14.11. Su klo 15 Snygeimmät joulubiisit Paavalin tsyrkassa. Joulukuu 1.12. Ti klo 18 Slangi-ilta Kaisiksessa vieraana Arska Elo. 14.12. 8.11. Tiernapojat. 4.12. . 13.10. Ma klo 18 Syyskokous Kaisiksessa. Aika: 14.11 klo 18.00. TsilariTaitto0516018.indd 37 20.9.2016 15.26. Ke klo 18 Snygeimmät joulubiisit Ruskeasuon srk-tilassa Tenholantie 6. Muutokset ohjelmassa mahdollisia. 18.12. 22.11. 16.11. To klo 18 Pikkujoulut ravintola Idän pisteessä. Ti klo 19 Terveysilta Bulevardin klinikalla – Christer Lybäck kertoo nivelvaivoista erityisesti olkaja polvinivelistä, Lauri Virtanen antaa yleistietoa terveydenhoitoon liittyen, kahvit. Ke klo 17–19 Redu Lintsille Libarit 32 EUR, kuoro messissä, varaa libari byroosta. 27–30.10. 20.10. To klo 18.00 Suuri slangi-ilta Kaisiksessa, Heikki Paunonen, Terhi Ainiala, Emma Jäntti
Fiilis oli tavallaan Monte Carlon kasinon Black Jack -pöydän karvatsubumalli. Mä jopa hävisin kerran Iltiksen dilkkaamisesta tseenaamani koko viikon liksan. Tsilarin nykyja tuleville duunareille toivotan menestystä seuraaville venteille. Nokian 2110 -kännykkää sanotaan ventti-kympiksi ja kenttäpuhelin LV 217 on ventti-seiska. VENTTI ON peli, missä skulataan diileriä eli duunaria vastaan. Se on minkä tahansa homman duunaaja alkaen rasvanahkaduunarista petiduuneihin saakka, kommareista kokkareihin. Suhteessa käytössä oleviin fickafyrkkoihimme panokset olivat yhtä bulit. duunarin ventti. Nyt Tsilari bailaa venttiä. TsilariTaitto0516018.indd 38 20.9.2016 15.26. Yritetään saada mahdollisimman buli tulos menemättä yli 21. DUUNARI PUOLESTAAN on paljon enemmän kuin pelkkä diileri. . DUUNARIN VENTTI Tässä yhteydessä myös bulit tänksit kaikille oman duunariaikani toimituksen jengille. Joskus dokattiin yhden kaiffarin faijalta snutattua kiljua. Mä voin myös olla ihan ventti ku mä oon täysin rättinä. Sen tekemisestä ei ole bungattu mitään, ja siksi se ei ole ollutkaan mitään 9-16 -virkamiesduunia, vaan pelkkää intoa duunata hyvää kamaa hela slangijengin pluggattavaks. En silloin griinannu pätkääkään. Duunarilla on kuitenki yks etu, sillä 21:n lisäksi 20 on sille heti finnaava ns. Tsitattiin fillariklitsussa, vedettiin spaddua ja skulattiin fyrkasta. Tavallisessa sprogessa ventti meinaa myös pelkkää lukua 21, sätkäröökin filtteriä tai snadia haavaa, niinku ventti klabbissa. Ventin ylittänyt skulaaja häviää panoksensa heti. Se näet tsennaa kui duuni viedään hyvin haminaan. Se on niinä vuosina kasvanu snadista läpyskästä buliksi lukupaketiksi, slangijengin pääaviisiksi, sillä sen toimituksessa on aina ollu vapaaehtoisia lehdenteon ammattilaisia tekemässä ilmaisduunia. Tässä yhteydessä myös bulit tänksit kaikille oman duunariaikani toimituksen jengille. Se oli tiimiduunia parhaimmillaan. Ventti-sana sopii siis moneen juitsuun. 38 TSILARI 5/2016 SAUTSKI U seimmat vanhoista starbuista on joskus skulannu venttiä. Hyvää duunaria pidetään aina hyvänä kundina tai friiduna alalla kuin alalla. MÄ DALLAAN rinta rottingilla ku mä oon saanu olla osaltani messissä Tsilarin ventin yhtenä duunarina. Jos päätyy tseteillään tasan siihen, niin voittaa potin suoraan. Skulaajat ottavat tsettejä ja yrittävät päästä venttiin tai ainakin lähelle sitä. Niin mäkin silloin ku mä vielä olin flädäri. Ventin saanut skulaaja finnaa heti, muutoin diileri skulaa oman handunsa ku skulaajat ei enää haluu lisää tsettejä
Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Liittyminen bungaa 15 egee, jäsenmaksu vuonna 2016 oli 32 egee, alle 18 vuotiaat bungaa vaan 5 egee eikä ollenkaan liittymismaksuu. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . TsilariTaitto0516018.indd 39 20.9.2016 15.26. 010 766 1047 skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadin Slangi ry:n jäsenhakemuksen voi täyttää netissä tai byroossa, Hämeentie 55. Jos liittyy nyt, ei tartte bungaa jäsenmaksuu ennen ku ens vuonna
S-mobiili.fi. TSIIGATKAA SKLODDIT, SIELT SE S-MOBIILI TULEE! Stadin oma lafka onnittelee 20-vuotiasta Tsilaria. Se on vinstannu pyttyjäkin. K uv a: E er o M ak ko ne n/ Su o m en va lo ku va ta it ee n m us eo /A lm a M ed ia /U ud en Su o m en ko ko el m a *1239952352016* TsilariTaitto0516018.indd 40 20.9.2016 15.26. Kandee lataa S-mobiili, nii säki hiffaat et motis on tehoo