vuosikerta Hinta 8 € TsilariTaitto_517018.indd 1 21.9.2017 13.15. Stadisissin sininen hetki Nro 5/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22
H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h. 010 766 1047 TsilariTaitto_517018.indd 2 21.9.2017 13.15. Skulaa 0100 0700. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Uintietu -10 % Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . Me kyll tsörataan. 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. + 1, 62 €/ m in + pv m . www.taksihelsinki. A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! FREESIN KLIFFA. Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Me kyll tsörataan
+ 1, 62 €/ m in + pv m . www.taksihelsinki. A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! TSILARI 5/2017 3 Slangi finnas! s. STADILAISIA 11 RAIJAN BILEET – Heka ja Tsilari onnittelee 12 ILMAN SÄHKÖÖ – Kartsa treffas sissin 17 LASSE 80 V – Kolanen bileissä 18 VAISTO VEKS – skloddit minnaa faijaansa 24 UPEET FOTOT – Matilaisen Stadi EKS MINNAA 14 PAPRULTA TIETSIKAAN – Arskan jäsenrekkari 26 KADONNU STADIST – Kibe pesiksestä 34 VAASIS – Antikaisen stoori STADIN MESTAT 20 GAMLA PASILA – Saarto skrivaa 22 VUOKKI FRAMILLA – Marjut haastatteli 30 TAPANILAN TAITAVAT – Kolanen Tuikkeessa 33 MAHIS SIVISTYY – Virve dösässä 36 SAMMONGARTSA 8 – Koroman hima SNAKKAILUU 25 EI MAKEETA Jullen vinkit 28 FITTEI DUUNEI – Palminen paminoi 32 VIKA KNIIGA – väittää Raija 42 SPORAT SEKASIN – Rafu skrivaa s. 8 60-luvun musaa SISIS Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Foto: Tommi Heino. Skulaa 0100 0700. Me kyll tsörataan. Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. 7 Harri Saksala ja Gugi Kokljuschkin, Topmost. H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h. VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 19 Slangilodju 37 Skabat 38 Slangijengi 40 Pluggaajat 41 Slangi blisaa 43 Stadis tapahtuu Kansi: Sininen hetki. Me kyll tsörataan. Foto: Aki Schadewitz TsilariTaitto_517018.indd 3 21.9.2017 13.15
Tavotteena oli, että itsenäisyyden satavuotisjuhlaistunto pidetään Eduskuntatalos ja niihän se nyt onnas. Punasten rindikset murtu ympäri Suomee, mut Stadis ne viel halus flaidaa. Kerranki julkinen byggaduuni, mikä pysy aikataulus. VK TsilariTaitto_517018.indd 4 21.9.2017 13.15. Siin sukelletaan uniikin mielisairaalaan toimintaan ja kuullaan kuuluisien asukkien niinku Aleksis Kiven stoori. Foto: Jussi Jalkanen. Samal bamlataan mielenterveystyön hissasta ja hoitomenetelmist. Yks rundi on Lapparin mielisairaalas Mielen huoneet. Kibe kerto, ett niiden pointtina on tehdä hommat paremmin ku alan muut osaajat. Hissan lisäks Green Capin jangsterit on aina valmiina kertomaan Stadin uusimmist häppeningeist, rafloist ja bilemestoist. GCT:n saitilta tsekkasin, että firmaa pyörittää muutama nuori kundi ja gimma, messissä meidän Kibe! Froogasin infoo niiden lafkasta. Pitskui duunataan kondikseen viel syksyl ja loput ens keväänä. Niiden peruskorjaukses haluttiin betraa talotekniikkaa ja funtsattiin kans turvallisuutta, energiatehokkuutta, esteettömyyttä. Siks jokanen vihreelätsäläinen on stuidu, osa skrivaa väikkäreitä ja kaikki bamlaa monii kielii – sekä tuntee tietty Stadin hissan, gartsat ja kulmat ku omat fikkansa. Oppaiden tippikassoist hittaaki lähes kaikkien kuviteltavien valtioiden valuuttaa. Eduskunnalle kuuluvien eri byggien remppaa alettiin funtsii jo 2004, ku Pikkuparlamentti saatiin valmiiks. Eka täysistunto rempan jälkeen pidettiin 5.9. Rundeilla ne kertoo hissaa ja mielenkiintosii snadei stoorei. Eka täysistunto rempan jälkeen voi börjaa. Stadiin dallaamaan N etin menopalstalla hiffasin mielenkiintosii nyyii dallausrundei Stadissa. Ne vie vaik jengin fillaril skutsiin. Siel kerrotaan ku saksalaiset valtas Stadin huhtikuus 1918. Niitä järkkää stadilainen Green Cap Tours (GCT). Katkeran skragiksen merkkei bongaillaan pitkin kierrosta. Syksyl kansanedustajat pääs Sibbe-akatemiasta takas, ku remppa valmistu. Kibe bamlaa kans, ett asiakkaat menee aika fiftyfifty: stadilaiset ja böndet täyttää suomenkieliset kiekat, kun taas enkuks vedetyt rundit on kansainvälisten asiakkaiden suosios. Foto: Virve Kuutar. . Talvikaudel näit rundei on lauantaisin ja ne bungaa 14 egee, kybäl pääsee eläkeläiset, stuidut, junnut ja inttiläiset. Kesäl on ollu kans ilmasii dallausrundei. . SNADIT Hämeentie 65 00550 Helsinki . Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Eduskunnan remppa finaalis M anskul J.S.Sirénin luomus oli paketis pari vuotta, ku sitä korjattiin. Vakkarirundien lisäks GCT järkkää bulisti rundei tilauksest lafkojen omille jengeille. Toinen kiinnostava rundi on Sisällissota Helsingissä 1918. Ne on funtsannu, ett kandee olla messis turismis, ku monen medialähteen mukaan turrejen määrä kasvaa Euroopassa Suomee nopeemmin vaan Islannis. VK Green Capin Mikael Penttilä bamlaa sisällissodassa delanneista Vanhankirkon puistossa
Ei kestäny kauaa, kun se rupes tokkaa kunna harvoja hengejättiläisii jonkilaisee nokkimisjärjestyksee. Timppa sai joitai vuosii sitte snadi slaagi ja dallailu on liite vaikeeta, mutt läppä lentää niinku aikoinaa 1960-luvulla. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh. Raamattuje föraamisessa Neukkuihin kunnostautunu tsyrkkakiho Leino Hassine kävi jatkuvaa matsii Vasama kanssa. Kierukkaa (traktori). Vaasa blude darras, ja Jompa handu oli selällää alta aikayksikö. TSILARI 5/2017 5 TsilariTaitto_517018.indd 5 21.9.2017 13.15. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. PÄIKKÄRI LEKURINKI KANS VOI SKRIINAA! T sörasi syyskuu alussa treffaa Suome Namibian eli Karkkila kuuluisinta stadilaista, Kurvin kundii, frendiini, Vapaa-ajattelijoide entistä bamista, kunnalekuri Timo I. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Sillo ku Timppa vuosii site jäi duunistaa vapaalle, se ilmoitti, ett se pitää enää kartsavastaanottoja ja niilläki se enimmäksee skrivaa pelkästää viagrarepsoja. Mihi sä oot tokannu sormes. KOHTA TIMPPA valittii kaupunginvaltuustoo ja parina vuonna peräkkäi paikkakunna suosituimmaksi jäpikäksi. Hassine ilmotti tsyrkassa, ett kolehtihaavii pitää duunaa kahisevaa eikä kilisevää. Kerra poka saapu paikalle sormi tohjona. Sulla kävi tsäkä. Kundi sano suoraa, mitä funtsas ja oli kiihkee ottaa kantaaki. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Sitt ku karbaasi osottautu feikiksi, Vasamaa pyydettii telkkarii bamlaa kokemuksistaa. PAPIT OLI megessä, ku Vapaa-ajattelijoiden bamari Timppa junaili erilaisii paneelii ja jengii oli ku ”helluntaiepistolassa”. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Ojaharju Jomppa eksy kerra Karkkilaa vääntää handuu lekuri kanssa ja sai tuta Stadin kundi styrka. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Timpasta on monii stooreja. KU KARKKILASSA paljastu valelekuri, Timppa oli jo jonki aikaa ollu sen poka ja kehu flöittaajaa ammattitaitoiseks ja snygiks lekuriks. Pian ylilekuri oli niinikää kaupungi suutarinlestinheito mestari. Nyt se on jättäny neki vek. Hyvä ett hiplasit ekaks sormella. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Vasama pani tietty saletisti hanttii. Vasamaa (82). 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. Timppa oli nuoruudessaa myös lyömätö handun väännössä. Ku mu mutsi viis vuotta sitte täytti ysikymppiset, Timppa tuli vaiffisa Erna kans moikkaa tätä mökille Haavistoo. Välillä kundi organisoi ”loiskiehuntabrokkiksii” ja porukkaa osottaa mieltää Tshekkosslovakia miehitystä tai Martin Luther Kingi nirhaamista vastaa. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Eli sedlareita. Ehä mä voinnu mennä telkkarii, ku se valedoktori oli nii hito hyvä lekuri! Sörka sälli flyttas punasee Karkkilaa kohta se jälkee ku sai lekuripaprut 1965. Timppa sendaa terveiset Tsilari lesaajille ja kertoo ite bluggaavansa tarkasti aviisi kaikki stoorit! . 050-552 1360 seppo@palminen.com Arno Soisalo puh. Timppa tsekkas ja diagnisoi: Kyllä tää vika selvii viimeistää ruumiinavauksessa. Joku kuitenki jo spiidas läänilekurilleki, ett Vasama hoivas paremmi pakanoita ku kristittyjä. Sitt se bonjas huumoriiki. Ku Sörkan sällistä ruvettii diggaa liiaksi, Karkkila kliffoin -vaalit sluutattii. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Sorry, ett meill ei oo blumstereita messissä, mutt sitte ku sä heität lusika järvee, mä voin kyllä duunaa sulle kuolinbetyyki iha ilmatteeks. Sairaala vuodeosastolla potilas kutsu lekurii tsiikaa kisaa varvastaa
Kniigasta löytyy Eddun skrivaamia stooreja ajoilta ku se oli klenuri plus paljo muuta slangivänkää. 6 TSILARI 5/2017 TsilariTaitto_517018.indd 6 21.9.2017 13.15. Skulaa voi muinakin aikoina. (Raitiovaunulla voi ajaa Rautatieasemalta Arabiaan) Skulataan ja bamlataan! . Se bamlas suvereenisti ennen muuta gamlaa Valkan slangia. (Kun rähjäsi tunnilla koulussa, sai kotimuistutuksen) Skurul voi otskaa Statsalt Artsuu. Koska teil syädää. Se meni niin et mä pluggasin suorassa lähetyksessä jonku skrivaamani slangilauseen ja sit kuuntelijat sai ringata ja kääntää lauseen suomeks. Paljonks kloku on. Kahviknorri duunataa niin et enst duunataa sokrupala kupin botnee, sit siihe kaadetaa borkkaa kunnes sokru ei näy, ja sit lisätää spittaa jengii kunnes sokru taas näkyy. (Hän otti lisää kun oli hernekeittoa) Ku ajeeras tunnil skoles, sai kottarin. No ku täytekynä falskaa. Suomen uunis vuoroduunis. Eddu oli todellinen slangihirmu. Mis sä oot duunis. Duunist: Onneks tuli plugattuu sen verran et pääsi sisäduuniin, sano kundi raksalla. Plokkasin tohon muutamia kliffoja värssyjä Eddun kniigast, josta on painos varmaankin finito mut jostain stadin divarista sen saattaa vielä ehkä hitata. Nimittäin tutustuin Edduun just noihin samoihin Radio Stadi -aikoihin. Ja kuka ekana osas niin se finstas ja sai siitä sit vielä snadin palkinnon. HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Harri Saksala harri.saksala@gmail.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Sehän skrivas pari slangibökkeriäkin, joista toisen Rundi stadis, välil snadis (Gummerus 1997) hittasin just hyllystäni (se toinenkin on mulla jossain mut missä, joku varmaan nyysiny . Huulii Valkast Brenkust: Snadi tuimis parempi ku buli laimis. (Hänen kaverinsa sammui ravintola Kuopan vessaan) Se santsas ku oli hernetsupu. Miks sul on kumiterästiflat vaikk oot sisäduunis. (Kun on heiveröinen mutta ylimielinen, saa selkäänsä) Sen kamu sloknas Montun klossaa. Skoudet dalsii parittai ku toine osaa pluggaa ja toine skrivaa. Bummijuttuja: Vippaa kymppi! Tokkaa nubbit! Stikkaa rööki! Piffaa borkat! Onks sul ylimääräst lutsii. Se on komeeta läppää muuten (myös snadisti vaikeeta, ainaski meikälle)! Eddulle slangi oli tärkee, oma läppä. Tosta Slangilause-kuviosta tuli mieleen Janzonin Eddu (R.I.P). Eddun slangilauseita Ku on kleeni mut levee, tulee hudaa. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. com Riitta Rannikko riitta.rannikko@kolumbus.fi Soile Tammisto soile.tammisto@saunalahti.fi Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. HARRI SAKSALA bamis harri.saksala@gmail.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI EDDUN KNIIGA N oin kakskytvuotta sitte meitsillä oli stadilaisessa paikallisradiossa Radio Stadissa semmonen slangiin liittyvä juitsu ku Slangilause. .?). 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Skoudeist: Kytät tsennaa terävist tsengoist.
Slangihan ei oo ihan oikeesti mikää murre, vaan ”kaupunkikieli”. No onneks oli gliffat kelit, joten me bamlattii siin pitskul sellaset perusjupinat ja dilkattii jengi snadimmis porukois eri kämppiin ja sitte bytskattii kämpäst toisee. Tarttee olla hiljaa, ku musas on sellane kohta. Ei ku ukot megeen vaan ja tätä slangii levittelee. Eihä se jengi mun stoorii bonjannu mut kläpytti ne handui lopuks. Musatalo Toine uus juttu oli Musatalo. Itse bamlaus sai kestää neljä minsaa, mut mä pyysin pari minsaa lisäaikaa, et sain kerrottuu porukalle, ku tsittas siin salis, mitä slangi oikeesti on. Saatii nykle megeen, et päästii kaikkii mestoihi siel ja populaa riitti iha kivasti. Meitähä oli ”Rasvalettii” gaidaamas 8 gubbee ja sitäki digattii ku hullu piimää. . Ku sitä Musataloo siihe funtsittii, oli just tää melu yks frogis, jolla yritettii panna kapuloit rattaisii, ettei sitä siihe laitettas. TSILARI 5/2017 7 Duunarien himamuseos oli Eskon lisäks oppaina Markku Jalonen, Matti Herlevi ja Pentti Gustavsson. Syksyks samaan mestaan sovittiin slangimuistelot, joissa messissä Pia Landen, Matti Herlevi ja Raija Tervomaa. Stadin museoki tykkäs ja ne oli iha huulet pyöreenä, ku sakkii oli nii mahottomast. Marraskuus shungataan slangiks ja tammikuus on Paunosen slangitapahtuma. Jengii oli ku meren mutaa. Akustiikast vastannu japsi, mr Toyota, stondas siin Arkadian Puuhamaan (Eduskuntatalo) rappusil ja lysnas Stadii ja sano, ettei se oo yhtään musataloo suunnitellu näin hiljasee mestaan. Vaik se on siin Manskun ”alla”, ei siel kuullu mitää sporan kolinaa. Siel oli domareina pari proffaa, jotka bonjas slangin idiksen ja sen et se on ihan oikeesti myös suomee, tosin maustettuna svedul, slobol ja jollain muulki. Se Musatalo on ihan huisi mesta, ku siit on kaks kolmasosaa grubus ja vaan yks kolmasosa näkyvil. Me ain luullaan, et tää Stadi on niin Buli ja Karseen Melusa, mut ei se niin mee. Se mimmi ku haastatteli sano, ettei se bonjannu just mitää, mut tsennas joitai tuttui verbei sielt seast. Ja tolkuttoman komee pysti se onki. Ja jengi tykkäs. TsilariTaitto_517018.indd 7 21.9.2017 13.15. Murreskabat Ilmajoella Viimesin huippu oli ku landel, EteläPohjanmaal Ilmajoel pidettii murteella puhumisen SM-skabat. Olis Marjutinki isiimpi heittää peliin millo yks ja millo toinen tyyppi ja jengiki sais kuulla vähä erilaist slangii eri tyypeilt. Opastuksii Kirstaril ja musatalos. Toinen niist sano enne ku ne kerto, et mä olin vinnannu, et kyl se ”slangi on otettava yhtä oikeasti puhuttuna suomen kielen muotona kuin murteetkin” Siin vaihees mäkin jo funtsin, et niiköhä täs tuli pytty himaan vietäväks. Ihan gliffa ja gimis mesta just tällasena. T ouko-kesäkuus me oltii oppaina Kirstaril siin Stadin duunarikämppämuseos ja vedettii rundei slangil. Mä olin siel edustamas. Ja sit huippuna Esko Vepsä finnas murreskaban bamlaamal slangii! Esko oli messis näis kaikis ja me pyydettiin, ett se skrivais fiiliksii Tsilarin pluggaajille. Pari opastusrundii oli kans ja niit tulee varmaan taas syksyl lisää. Tos ne nyt stondaa kaapin nurkal ja glenssaa niin et huikasee. Tää on siks, ettei Manskun ja stogemelu tuu sotkeen orkan duunii. Paikallinen tiidninki haastatteli mua ja skrivaski siit iha kivan stoorin niin Ilkkaan ku Pohjalaiseen oikeen foton kans. Musatalo bungas tän homman Stadin Slangille, saatiin vähä fyrkkaa peittää erilaisii kului. Sen kans tehtiin diili, et me vedetää kerra viikos rundi läpi kesän. Se kysy mist mä olin kaveerannu ja mä kerroin, et mun mutsist snadina. Riittävän snadi ja sopivan buli. Yhteen rundiin piti ottaa megeen 20 tyyppii, mut niit saatto olla yli nelkyt. Foto: Maikki Vepsä. Jengi oli iha moilasina, ku tsitattii Organos-salis ja lysnattii hiljasuut. Se oli jo pari vuotta sitte. En mä oo edes koskaan nähny tollas saati sit sitä handus hollannu. Sit mä bamlasin mun mutsin skidivuosist Mosas ja siit ku se ookas stogel skoleen Fredrisbergiin. Se on kans sellane tupla pytinki, sillä siin on kaks byggaa sisäkkäin. Buli sali oli täys sakkii. Ne lysnas ihan kiltisti. STADI JA SLANGI ESKO VEPSÄ Slangilla menee lujaa Tänä vuonna slangi on näkyny mones mestas. Juontoi ja opastuksii Kevääl ja kesäl oli kans joitain juontojuttui, mis oli just haluttu, et homma hoidetaa slangiks. No mä vinnasin tän skaban. Murreskaban finnaaja. dösän tai stogen jyrinää. Skaba käytii yksilöskabana ja jengien välisenä. Olis tosi gliffaa, et byroos olis lista meist ku viittitää näit duunata ja saada slangille uusii frendei sitäki kautta. Mä sotkin siihen juttuun myös omia skidivuosien stooreja ja niit bräidiksii, joita me bräidättiin snadeina. Siit skrivas Metro-lehtiki, ku ne tykkäs, et homma oli jotenki gliffa ja erilaine
Nuorisoidoleist stadilaiset minnaa yleensä vaan Lasse Liemolan. Siel me käytiin joraamas ja tsiigaamas näit skittabändei, ku ne oli just perustettu. päivä Savoyteatteris skulaa taas melkeen kaikki ne bändit ku toi rautalangan ja biitin Härmään. Se oli se vuos, ku Topparit oli suosiosa huipul, tais olla Stumpin karvapäälistal kovempi ku Jormas. Stadin kundei, ja on siel muutama friiduki. Ja ne skulaa ja sjungaa juts niit stygei, joit me vieläki digataan. No, on ne kundit papparoitunu, osa turvonnukki. ja 11. Sen klitsus oli kuuskytluvun alus Expo-halli. Back to the Sixties Mä muistan, ku koko meininki alko. 8 TSILARI 5/2017 S avoy-teatterist ei oo ku stebunheitto Kasarmitorille. Vuodest 1967 on kulunu 50 vuotta. Se sai friidut kirkuun jo 50-luvul, mut ei ollu mun juttu, ku se Takas kuuskytluvulle Tää on stadilaisempaa ku mikään. Strangers, Scaffolds, Sounds, Esquires, Topmost... Ja pakko tunnustaa: aika moni niist skulaa ja sjungaa ny paremmin ku skloddeina. Sen torimaiseman pilaa se lodjun näkönen lätyskä tönö. Marraskuun 10. Vuos oli 1960. The Beat Goes On Savoy-teatteri 10–11.11.2017. Mä täytin viistoist mut olin jo rokkidiggari. TEKSTI: SEPPO PALMINEN KUVAT: AKI SCHADEWITZ EKS MINNAA The Scaffolds: Arto Vilkko, Kari Kuivalainen, Christer Bergholm, Harry Bergholm. TsilariTaitto_517018.indd 8 21.9.2017 13.15. Siks kantsii jo snadisti vaik bailaa ja hihkuu nostalgiaa. Mut niin ollaan mekin
Sääli. Jim & The Beatmakers todisti biisillään My Only One, et kyl sitä biittii osataan jo Härmässäki. Jerry Williams & The Violents Se oli se vuos ku skittabändei födas joka puolel Stadii ja rautalanka (oli aluks synffausnimi) breikkas täysil. Ei se mikään hääppönen raina ollu, mut siihen korniin stooriin oli ympätty pari kohtaa, mis Shadowsit skulas. Bill Haley oli mun mielest vanha äijä vaik rokkaski kellon ympäri. Sit tuli lisää pari rokkistaraa Jorma Kalenius ja Timo Jämsen. Haluttiin nähä kuin snygii touhuu skittojen kans häärääminen voi olla. Se bändi joutu sinksaan nimensä ku Jenkeis oli saman niminen sjungausporukka. Chuck Berry, Little Richard, Jerry Lee Lewis veti rajusti ja kliffoi stygei, mut joku snygiys niist puuttu. Maaliskuus tuli Expo-halliin raju bändi Sveduist: Jerry Williams & The Violents. 1964 Strangersien stoori hyyty sit siihen ku Jussi Itkonen muutti ulkomaille. Talvel sai nimesä The Sounds, ku kundit skulas ekan keikkasa. The Roosters, ruutsit rautikses, mut suunta stydiin rhythm & bluesiin. Stratost tuli koko skittabänditouhun ikoni. Kesäl -62 tuli leffa The Young Ones, staroina Cliff ja Shadows. Se oli kans jerkkuu. Mä luulen et siks kundin bändil oli skulauskamat paremmas jamas ku muilla. Stadilainen kundi, rento meininki, oma staili. Se kolahti himaan mulle ja monelle. The Esquires lähti kokoonpanol Raittisen broidikset ja Bergströmin broidikset. Cliff Richard Cliff Richardin vaikutus oli bulimpi ku moni hiffaa. Jenkkibändi The Ventures julkas albumin, mis oli Walk, Don’t Run -niminen biisi. Ja se Hank Marvin kehitti taitosa skulaa ihan svääreihin, se oli niska käyttään vibrakampee ja nauhakaikuu ja sen saundi oli ihan maaginen. Ja loppuvuodest repäs viel porukka Birminghamist, The Renegades, tarjos tiukan shown ja kovan luokan sjungaajan Kim Brownin. TsilariTaitto_517018.indd 9 21.9.2017 13.15. Niin födas The Shadows. Mulle Rock-Jerry oli eka täkäläinen, jonka rokkii oli nasta lysnaa ja tsiigaa. Se kävi tsöbaamas Härmän ekan Fender Stratocasterin Englannist ja smuglas sen Stadiin. Siit tuli buli hitti ja se roikku listoil melkeen vuoden. Stadis ei kukaan ollu kuullu tai nähny mitään niin stydii. Monen mielest paras. Punasen. Voi olla et Elvis, Tommy Steele ja Cliff Richard osattiin vaan blisaa tääl kaupallisemmin tai stailimmin, mut mitä siit. Aluks se oli pelkkä skittabändi, mut jo vuoden lopul ne hittas sjungaajaks Cay Karlssonin ja rupes käyttään nimee Cay & The Scaffolds. Helkkari et mä hengästyin pelkäst lysnaamisest. Ja eiku musapuotiin, täl kertaa sielt ei tsöbattu plattoi, tsöbattiin skittat. Niil oli snygit sprigit, kalpeet Fenderit, bulit styrkkarit ja ne veti nupit kaakos. Bergholmin broidisten innostuksest födas The Scaffolds. Mut tää oli jo se vuos ku Englannis pantiin skraittaan jotain ihan nyyaa: The Beatles. Marvinille skittaks Fender Stratocasterin. Sen bändi The Drifters oli skittakokoonpano, jota kaikki rupes matkiin. Helkkari et mä hengästyin pelkäst lysnaamisest. Se avas levytysstudion dörtsit muillekki skittabändeille. Rock’n’rollii ei siis kekattu Härmäs. Se oli tuontikamaa. Snygein porukka vanhanaikaistu, ku ei niist oikeen kukaan osannu eikä halunnu sjungaa. Melkeen ku Shadows Eka skittabändi, jonka kundei mä tsennasin, oli The Strangers. Se keikka poiki Stadiin tosi monta skittabändii. The Sounds ja Emma Soundsien eka levy julkastiin tammikuus -63. Niil oli tosi stailit siniset sprigit ja stagel ne askels melkeen ku Shadows. Sen tokal EP:l oli mulle kolahtanu styge Party, siis bailut. Kuinka moni ”eiku” yrittikään opetella Move it -biisin helkkarin vaikeet alkuriffii. Cliff oli tsöpannu ykkösfigelilleen Hank B. sjungas iskelmii, ei rokkii. Yks Shadowsien parhaist biiseist oli Apache. Eli ekaks tuli rautis ja sit tuli biitti ja TSILARI 5/2017 9 >> The Sounds & Rock-Jerry: Bobi Söderblom, Peter Ekman, Kaj ”Rock-Jerry” Järnström, Jomme Kettunen, Esa Helasvuo, Erkki Sutela. Sooloskittaa skulas Jussi Itkonen. Sen Jussin faija oli leffamoguli, takafikka kondikses. Ei se heti Härmäs breikannu, mut ku Strangers reissas kesän pitkin Eurooppaa, Stadiin tultuaan ne hiffas et soolofenderin kaiutetun saundin tilalle ois tarttettu stemmaa sjungaavii jätkii. Kuusneljä födanneisiin kuuluu kans Topmost, stemmalaulust ja luovuudest tunnettu jengi. Mut uusii tuli tilalle. Meidän jengi kävi tsiikaamas sen ainaski kuus kertaa
Niin ja sit marraskuus on nää konsertit Savoy-teatteris. Ne tulee Oulust. Mulle ku on sit turha tulla spiidaan, etten muka oo kertonu! . On ne koklannu, mut ku se on muuten niin yyberstadilainen tilaisuus, ni Mapen bamlausstaili joteski niinku softaa fiilistä, ettei mee ihan reisille. 10 TSILARI 5/2017 Jim & The Beatmakers todisti biisillään My Only One, et kyl sitä biittii osataan jo Härmässäki. Seuraavana vuonna värvättiin lisää ja alko tulla yleisööki. The Strangers: Nono Söderberg, Kari Bergström, Ande Päiväläinen, Antero Jakoila. Molempiin konsertteihin on duunattu sellanen tribuuttisession: perjantain muistellaan Chuck Berryy, sen vetää Eero Raittinen, Nono Söderberg & kumppanit. aika monen mielest sen jälkeen ei oo just mitään snygii tullukkaan. En oo saleteis, mut toivon, et tikettei on viel snadi nippu jälellä. Kesäl ne järkkää Stadivaarirockin Tokoinrannas ja siel Café Pirittas on kerran kuus joku BTS-bändi skulaamas. Lauantain ku on vuoros The Renegades Tribute, stagelle nousee aito renerumpali Graham Johnson, megges Esa ja Kai Pulliainen. Mut hipi hipi ny sinne lippu.fiihin tai Savoyn kassalle. Molempina iltoin tietty sjungataan ja skulataan vuoden 1967 ykköshitit. Sen pleisin raflaa piti stadilainen kundi Kari Mensonen. Mä kerron. Katinkulta on pleisi tuol Kainuus, keskel ei mitään. Tää oli siis 1991. Vaihdot on sujuvii ja juontajal riittää stoorii. Kevääl niil on aina sellanen risteily, botskillinen bändei ja diggareit. Siit kasvo Kainuun bulein yleisötapahtuma. Se tsennas ton Ande Päiväläisen, siis sen ku oli skulannu pönttöi Strangersis. Nimeks pantiin Back to the Sixties. Mä tsennaan nää kundit. The Beat Goes On Pitkään ne siel kokoontu, mut sit se Kari häippäs Katinkullast takas Stadiin, eikä se BTS enää vörkkiny siel Kainuus. Ai et miks ne ei oo tsögannu juontajaks avoklabbist stadilaist. Mut se jengi jatko. Sit joka vuos mä oikeen venttaan, et mis kohtaa se Mape stikkaa taas snygii itseironist flöittii, siis esimerkiks et ”rock’n’roll, skittasaundi ja kaikki buleille ikäluokille tärkee on aina kuskattu Stadiin stogella – Hämeenlinnan kautta.” Lauantain skulaa Strangers, First, Esquires & Raittisen Jussi, Topmost ja Sounds & Rock-Jerry ja sjungaa The Sixties Blondies. TsilariTaitto_517018.indd 10 21.9.2017 13.15. Niil on kliffaa yhes. Mikä tää BTS sit meinaa. Meinaan et pääsette messiin. Seuraavana vuonna se tapahtu. Ne kekkas, et jos Anden vanhat frendit vois tulla Katinkultaan skulaileen kunnon kuuskytluvun musaa. Niin ja tietysti molempien iltojen spiikkeri on födannu böndel: Markku ”Mape” Veijalainen. Se BTS-jengi on sellanen perinneyhdistys, snadisti niinku tää meidän Stadin Slangi ry. Perjantain skulaa stadilaisist Roosters, Scaffolds, Diamonds, Oldies, Jim & Beatmakers, ja koko BTS-jengin ainoo landebuugibändi Express. Joka bändi vetää neljä biisii. Mitkä bändit siel skulaa. Aika monta jo kuuskytluvul kuopattuu bändii hierottiin henkiin: The Strangers, The Renegades, The Roosters... Koko idis oli et jengi tulee muutamaks päiväks relaan ja aluks ne skulas toisilleen
Ei olisi uskonut. Raijaltakin ilmestyy taas uusi kirja, Mun Stadi. Aiemmin ottioorigat olivat gamloja gubbeja ja gimmoja, mutta eivät enää. Raijan kniigat 1990-luvulla Kirstarin työläiskorttelissa kuvattiin Stadin kundien ja friidujen leikeistä lyhyt dokkari. Raija oli pidetty ja arvostettu opettaja, ja hänen oppilaistaan Stadin slangin parissa on jatkanut Anna Karvonen, joka pari vuotta sitten etsi arkistojen kätköistä Stadin kadonneet styget. Piti kirjoittaa oikeaa suomea. Foto: Mikko Reijola. TSILARI 5/2017 11 STADILAISIA HEIKKI PAUNONEN Tsilari onnittelee Raijaa! Raija Tervomaa täyttää ensi lokakuussa kunnioitettavat 80 vuotta. Kun ensimmäisen kerran skaboissa oli vain kundeja, Arvo ”Vovo” Metsistö houkutteli Raijaa messiin. Raija oli kovassa seurassa. Ensin Raija ei jänännyt lähteä messiin, mutta kun Olli Ihamäki kysyi seuraavana vuonna uudelleen, Raija lähti mukaan. Stadin Slangin perustaminen antoi sille hyvät kehykset, ja Raija onkin ollut yhdistyksemme aktivisteja alusta lähtien. Niin syntyi Raijan eka kirja, Stadin skloddit braijaa. Raija osallistuikin kaksiin skaboihin ja tuli molemmissa toiseksi. Kaikissa iltamissa pääohjelmanumerona oli bamlausskaba. Pisimpään hän oli maikkana Myllikässä, ja toisin kuin omat opettajansa hän antoi oppilailleen oppilaiden puhua omaa kieltään. Siitä alkoi Raijan slangiharrastus, joka jatkuu yhä. Hän on ollut hallituksen jäsenenä ja Tsilarin toimittajana useampaan otteeseen vuodesta 1997 alkaen. Vaikka tytöt eivät kovin paljon slangia puhuneetkaan, se tarttui heilläkin alitajuntaan. Ei slangia skidinä Raijan lapsuudessa oli vielä tavallista, että Stadin slangia puhuivat enemmän kundit. Jos aineeseen sattui pujahtamaan vaikka sana kiva, marginaalissa oli monta punaista pukkia. Valinta Stadin Friiduksi 2005 osui kohdalleen. 1990-luvun puolimaissa kerättiin rahaa Työläisäitipatsasta varten. Helsingin kaksoisyhteislyseossa eli Hykkylässä äidinkielenmaikat olivat tarkkoina. TsilariTaitto_517018.indd 11 21.9.2017 13.15. Sieltä Raija on sitä ammentanut jo yli kaksikymmentä vuotta. Sitä varten järjestettiin neljät iltamat, ensimmäiset Käpylän Torpalla, ja kolmet seuraavat Byggalla. Raijan aikana slangia ei saanut käyttää koulussakaan. On kuitenkin paikallaan antaa viimeinen sana päivänsankarille itselleen. Kun kysyin häneltä, mitä Stadi ja sen kieli hänelle merkitsee, hän vastasi: ”Mitä gamlemmaks mä tuun, sitä tärkeemmäks omat juuret tulee, mestat, missä mä braijasin ja slangi, pitskun ja kartsojen oma kieli. Opettajana Päivätyönsä Raija teki opettajana useammassa Helsingin ja Espoon koulussa. Näiden pakinoiden pohjalta on syntynyt kaksi kirjaa. Heillä oli myös omat, rajummat leikkinsä, mutta friidutkin menivät mukaan rofeen ja poldeenkiin. Niiden lisäksi Raijan kynästä on valmistunut upea Helsinki-aiheinen patsastrilogia: Mesikämmen muurahaispesällä (2010), Nopeammin ja korkeammalle (2011) ja Sankereita kaikki (2012). Samana vuonna Olli Ihamäki pyysi Raijaa pitämään slangipakinoita radioon, kun kaikki muut bamlaajat olivat kundeja. Hän asui lapsuutensa ja nuoruutensa Paganuksen talossa Pääskylänkadun ja Hämeentien kulmassa. Slangi putkahti kuitenkin uudelleen hänen elämäänsä vähän sattumalta. Gamloil höörnil se sama friidu, ku joutu ylppärikeväänä flyttaan Sörkast vekka, funtsaaki slangiks.” . R aija on vanha Sörkan friidu. Siihen oli käsikirjoituksen tehnyt Eki Mattsson, mutta Raija sai siitä ajatuksen ryhtyä keräämään Stadin leikkija peliperinnettä kirjaksi. Bamlausskabaan Monella stadilaisella slangin puhuminen jäi nuoruusvuosien jälkeen vähemmälle, niin Raijallakin. Ensimmäisellä kerralla skaban voitti Eki Mattsson. Kun talon oma piha oli pieni, kundit ja friidut etsivät itselleen leikkipaikkoja kauempaa, Akruksen ja Vankilan kaltseilta. Raija bulis slangi-illas v.2016
Perusturva vuoks yleisöfoneja pitäs olla metroassilla, lentoasemilla. Sinine hetki ei kestä ku neljäkyt minuuttii. Ei sähköö, tietsikkaa, mikroo Heka on budjannu Herulissa ilma sähköö jo kymmenise vuotta. Se on haaste. Kundi piti edetä kirjeitse. Ihminen on mukautuvaine. Performanssitaiteilija Heikki Mäntymaa (73) nappaa jääskopesta skrinnarit ja suuntaa alas Violankentsulle rundailee piruetteja. Siinä olis salamaa riittäny! Sähkötö mies puolestaa ei ole palaamassa ruotuu vaa häne himansa on yhe jäbä labbis. Notkeus on iän myötä snadisti taittunu, mutta klabbi kuitenki vielä nousee. Varikset nyökyttelee fiksuja knuburoitaa snögestä stripattuje koivujen latvuksissa. Kohta ei ole enää valoo eikä varjoo. F o to : To m m i H ei n o . Jos olis, kaiketi niille olis käyttöö. Näyttää siltä, että suulis aikoo skriinaa koko päivä. Ku Hekalta froogaa, miks sill ei oo sähköö, se vastaa ettei sill oo traktorii eikä koniikaa. Heruli sähköttömä kerrostaloyksiö kaiffari hierasee öögaansa nurkkahetekan hämärässä. Tieto häippäs. STADILAISIA KARI VARVIKKO Sähkötön Stadisissi Herulista lapsuuden ikuinen kipu luovuuden kaunis uteliaisuus elämän rohkea syntymä rakkauden uusiutuva syli ystävyyden onnellinen suru TsilariTaitto_517018.indd 12 21.9.2017 13.15. Infoo ei tullu. Heka postitettu tiedovälitys flygaa, kulkee fiudella ja viimemetreillä sykkelillä tai tökättävillä rattailla. Porukka suostuu shingraa mökille frysaa, köhimää steariinii tai öljylysikse valoo. Arto Paasilinna funtsi aikoinaa skrivaa kniiga gubbesta joka budjaa muuntajassa. Hela jengille tarkotettuja foneja ei oo enää missää, jos vaikka tulis kriisi. Ku jässikkä steppas terveysassalle ja sill ei ollu käytössää minkäänlaista tietotekniikkaa, asia ei selvinny luukulla. Kriisi alussa lamaannutaa, sitt jurputetaa, mutt kolmantena päivänä pannaa jo hösseliks. Se on puoli viisi. Sähkötö venttas vastausbreivii pari kuukautta. Sill on kuitenki lukittava kudju ja voda tulee ja menee. Peltikatsilla pomppii harakat, käkättää naakat. Joskus puheli olis sähkööki tärkeempi. Nyya, mutt myös vanha tapa ottaa slungisti. Alhaalla asvaltilla dallailee joku starbo strittauttamassa dogiaa. Siellä tutkitaa mite yhteiskunnassa klaaraa ilma sähköö, tietsikkaa, mikroo, fonee... Mite kundi voi bunkkaa ilman sähköö kerrostalossa, vain muutama kilsa päässä assalta. Sähkötö kaiffari kerrostalossa on erämaasissii verrattuna kaupunkisissi. Aamumollikka speglaa inee vastapäise stenumuuri fönareista. 12 TSILARI 5/2017 O n talve sinine hetki, ku seitsemänne kerrokse sähkötö budjaaja stendaa ledlyysi, nappaa kikrut ja tsiigaa Paavalintsyrka tornista paljonko kloku o. Aina se ei oo ollu iisii, mutt ku muistaa, ett Suomessa o 500 000 ihmistä, joill ei oo tietsikkaa, se hiema rentouttaa. Siks se kolahtaa. Ja hampaat voi tvetata pimeessäki
välistä aikaa, edes hiukan. Valtion taiteilijaeläke Heikki Mäntymaalle myönnettiin vuonna 2006. kuudellasadalla sinkkiämpärillä, . Taiteilija Mäntymaa marssi sähkötaloo Kamppiin ja froogas virkailijalta, ett eiks plitikka vois olla oikeessa suhteessa. Lisäksi se o studeerannu mm. Jääskope puolestaa o sähköttömä miehen tsengaskope. Heka yksiössä on kaasuhella. Ehkä liianki kauan. Tähä gimma kivahti, ett mikäli se on heistä kiinni, niin te jotka kulutatte sähköö noi liite, teidä pitäs bungaa siitä vieläki enemmä. valokuvaaja ja kirjoittaja elääkseen, . junavaunun jarrupaloilla, . Siitä o ny yli kymmene vuotta. Mitä on tullu duunatuksi. juuriharjoilla, kylpyammeilla, . F o to : To m m i H ei n o . Sitte ku laiffi taas vinstaa, se lähtee treffaa muuta jengii. ratakiskonauloilla, . Ku Heka kysy, ett mitä se sitte pitäs tehdä, pappi vastas, ett vedä sen vegen tsyrkasta. Kundi o ollu myös Marttaja Miessakkiatiivi. Jotai teknistä siis kuitenki, niin ja jääskope. Tsengat jääskobessa. ”Kalliit linjat makaavat tyhjinä, kun käytätte niin vähän sähköä.” Sitte Heka sai papru ja sano irti sähködiili. Miehellä oli himassa sähköt, mutta ei sähkövempaimii muutamaa lyysii lukuu ottamatta. Heikki bamlaa olevasa myös: . Se on osallistunu näyttelyihi kotimaassa ja ulkomailla vuodesta 1985 fotoilla, tilateoksilla ja performansseilla, joita se o duunannu yksi, partneri ja ryhmän kanssa. Parisenkymmentä vuotta myöhemmi flytatessaa Herulii, kundille kävi sähköasioissa vähä samall viisii. Skloddeja o neljä ja kakrujenkakruja kaksi. Mitä kaikkee Heikki Mäntymaa onkaa elämässää duunannu. Taiteen laidan reunamailla hän on duunaillu: . journalismii Tamperee yliopistossa. luova lorvailija ja hiljaisuuden maistelija jotta ymmärtäisi syntymän ja kuoleman . kahdella tuhannella säilykepurkilla, . Siin ei pitkää tsitattu, ku taiteilija siirsi paprut siviilirekisterii. linnunpöntöillä, . Samalla mm. Heka o valmistunu metallimieheksi Pohjois-Pohjanmaa keskusammattiskolesta. Se o ollu kerra giftiksessä, kerra kihloissa, takana on useita susisuhteita. Ku Heka bunkkas Rööperiss 1990-luvulla se skulas tuomiokapitulii ja froogas juristipapilta, voisko se tokkaa bökkerisä Johannekse seurakuntaa, koska Johannekse tsyrkka on paljo stailimpi ku Agricola. Unissa ahdisti, hiki nousi otsalle, puristi nii, ett hengitys oli salpautuu. penkeillä, lapioilla, . . Taiteilijalle une ja valvee tila on kuitenki luova tila ja kesällä, ku fogelit sjungaa, kundi saattaa koisii kymmene ja sitt talvell ku o oikei kova frysis, kakstoista timmee. Niissä palloilee paljon jengii. Foto: Kari Varvikko. Heka skagaa, ett se stikkaa lusika nurkkaa. Papparaine ei kuitenkaa käytä piisii ruuan laittoon, koska se käy skruudaamassa ulkona vähävaraiste tiloissa. Artisti skagis rupes kasvaa, ku se joitaki vuosi sitte oli Käpylässä suljetulla osastolla jelppaamassa mielenterveyspotilaita. Mite niitä vois jelppii. Sturenkadu kumppanuustalo Hanna ja Rööperi asukastalo Betania, o sähköttömä sosiaalisii treffimestoja. Mäntymaa on työskennelly mm. Sitä o hetkii, ku se haluu tsittaa iteksee, koska diggaa egoaan. Palvelutaloissa Heikki duunaa myös vapaaehtoistyötä; sjungauttaa ja panee pokat joraa. TSILARI 5/2017 13 Jääskope o sähköttömä tsengaskope Performanssitaiteilija, monitoimikundi joka on duunannu ura myös taidemodellina, o välillä tuntenu sosiaalista erakkoutta. Joskus talve sydämessä kaasupiisi antaa lämpöö, varsinki jos laittaa buli vodakattila hellalle kuumenemaa. runoilija omasta tahdostaan, . Sähköt bungas karkeesti ottae kymmene egee, mutt siirto ja perusbungaus lyftas hinna sataseen. Vapaaehtoisduuniss äijä smyygas elävii delanneita. TsilariTaitto_517018.indd 13 21.9.2017 13.15. arkkitehtuurija teollisuuspienoismallien byggaajana, freelancertoimittajana ja fotarina, kuntourheiluohjaajana ja ihmissuhdekurssien vetäjänä. laastareilla ja rakkauden hedelmillä. Mite sähkö haihtu elämästä. Sillo kundi bjuudaa frendeille jopa euron pari bungaavia lounaita. Juristipappi vastas, ett se ei onnaa
T ulin mukaan yhdistyksen toimintaan jo syksyl 1995, vaik rekisteröintini jäseneks tapahtu talvel 1996. Ensin perustamist syksyl 2015, sit Tsilarin alotust muisteltiin v. Nyt oli jo jonkinlainen byroo, jossa oli mööbeleit ja voi tehdä duunii ja säilyttää papruja, pitää palavereja jne. Foto: Virve Kuutar. Hommaa hoidettiin näin kevääseen 1997 asti. Valitettavasti siitä vuosien myötä kehittyi myös ”hirviö” kybersota, joka pitää meitä kaiken aikaa kauhun vallassa. Alus taloudensekä jäsenasioidenhoitajana toimi Sulo ”Supa” Santanen. 14 TSILARI 5/2017 TsilariTaitto_517018.indd 14 21.9.2017 13.15. Nää tapaukset siirsin suoraan Supalle, joka tsennas paremmin hakijoita. Tukikohtamme oli Supan kaverin urheilupromoottori ja verotusasiantuntija Jari Yletyisen byroo Mantskulla vastapäätä ”silloin urheiluväen suosimaa Messuraflaa”. Oma byroo Talvel 1997 yhdistyksemme hyyras byrooks urheiluseura Finnairin Pallon käytös olleen liikehuoneiston Hämeentie 67:ssä. Eikä se välttämättä sillon tarkottanu duunien vähenemist ja futuja duunista niinku usein tapahtuu täl hetkel. Edellinen oli vain treffimesta, siel ei ollu mitään säilytystilaa meidän papruille. Sen nimi juontuu muinaiskreikan sanasta (ohjata). Se johtu osittain jäseneks pyrkijöiden määräst, joiden kirjaaminen ”sulkakynällä” vei vilt aikaa. Matkalla treffeillemme hän otti messiin tulleen postin. Sulkakynäst tietsikaan Rubriikis sitaatteihin laitettu ”digitalisointi” ei tarkota nykyään käytös olevaa hokemaa. Sitten ei muuta ku skulaan ja froogaan: ”Kenen jäsenmaksun sä oot bungannu?” Onneks suurin osa hakijoista bungas ite. Lisäsin jäsenhakemukseen jäsennumeron ja täytin tilisiirtokortin jäsenmaksuu varten. Supan kans me treffattiin Jarin byroossa vähintään kerran viikossa. Sen kehittelyyn osallistuivat mm. Tilisiirros näky vain maksajan nimi. Yhdistyksemme tilille SYP:ssä alko ilmestyy ”mystisii” tilillepanoi, joist ei tienny ketä tilillepano koski. Pahimmis tapauksiss piti kilauttaa pankkiin tai Stadin rahatoimistoon, josta tilillepano oli tullut. Se sopi hyvin, koska Supa budjas sillo Munkkivuores. Sillon oli kysymykses sen aikaisen käytännön mukanen manuaalijärjestelmän siirto osittain tietokoneella hoidettavaks. Heti alus törmäsin ns. Tässä oli lyhyesti, kuinka itse käsitin sen silloin ja nyt. Tähän asti kaikki oli helppoa ja kliffaa. Tukikohdassamme dilkkasimme postin, mulle tuli jäsenhakemukset, loput Supa piti itellään. Selvät tapaukset ja selvinneet hakemukset Supa säilytti itellään aakkosjärjestykses, meidän byroo oli alkuaikoina Supan salkus. 1960 luvun buli idea tietotekniikan saralla oli ”Kybernetiikka”. Se on erilaisten säätöja viestintätapahtumia sekä itseohjautuvia automaattisesti säädettyjä järjestelmiä tutkiva tiede, josta kehittyi nykyinen digitalisointi. 2016. Jäsenrekisterinhoitajana Tarkkaa aloittamispäivää en muista, koska teimme taloudenja jäsenasioidenhoitoa osittain kimpas. Tänä vuonna on aika muistella jäsenrekisterimme digitalisointii keväällä 1997. Yhdistyksemme postisoite oli Munkan postin postilokero. Arska 2017 knubbissaan Slangin gamla lippis, joka oli Stadi-suunnistuksen vetäjän tunnus. Jonkun aikaa bamlattuamme yhdistyksen asioist mä lähdin himaan rekisteröimään hakijat jäseniksi. Kuriositeettina voi mainita, että silloinen Neuvostoliitto oli eritäin pitkällä sen kehittämisessä ja ”kovin” kilpailija oli Yhdysvaltalainen tietokonejätti IBM. Hän värväs kevääl 1996 mut talkooduuniin apulaiseks jäsenasioita hoitamaan, koska ties duunielämäni tietotekniikan osaajana. ”avoliittolaisiin”, joskus jäsenmaksun bungas avopuoliso, jolla oli eri nimi ku varsinaisella anojalla. ARSKA SOISALO SLANGIJENGIN HISTORIAA Jäsenrekisterin ”digitalisointi” Stadin Slangi ry:ssä on syksyst 2015 vietetty 20-vuotisjuhlii. yhteiskuntatieteilijät ja tietotekniikan parissa työskentelevät atk-ammattilaiset. Niiltä sai yleensä bungaajan tiedot
Suurimpien yhdistysten toimistojen ja PSP:n välillä oli mahdollisuus tietokoneyhteyteen. Viitenumero Innostuin järjestelmän hoidost niin vilt, että tein siitä 1960 luvun malliin vuokaavion, josta näki helposti järjestelmän tietovirrat ja prosessoinnit. Tietokoneet messiin Uusii jäsenii tuli tasaseen tahtiin. järjestelmä vaati käyttäjältään omaa tietsikaa joustavien lisäyksien, muutoksien ja poistojen tekoa varten. Ekaks funtsasin jäsenhakemuksen uusiks ja esittelin sen Helsinki-päivänä 1996 Supalle ja Paunosen Hekalle Stadin friidun ja kundin julkistamistilaisuudes Kappeli-Espalla. Oltuani messissä snadin aikaa hiffasin, ettei jäsenrekisterin pitäminen sulkakynällä tuu onnaamaan, vaan siihen tarvitaan ”järeämpää” kalustoa eli lähinnä tietotekniikkaa. Asia tuntui hallituksesta mielenkiintoselt. Vein jäsenhakemukset Fabbari 6:ssa sijaitsevaan PSP:n yksikköön, jonka ”friidut” tallens ne jäsenrekisteriin. Otin keväällä yhteyttä PSP:n järjestöpalvelut -yksikön dirikaan Juhani Kupiaiseen. Mä hiffasin, ett täs tulee ongelmia, jos jäsenistö kasvaa tätä vauhtia. Joka ilta olis rekisteri pitäny kopsaa ulkoselle muistilaitteelle varmuuden vuoksi. Tää järjestelmä tuli mieleeni, ku funtsasin parannuksii sulkakynäjärjestelmäämme. Foto: Virve Kuutar. Kokeilin siihen Excel-taulukkoa. 1994 snadin pöytätietsikan (8 kiloa). Sovimme, ett meilt ”rytmiryhmä” Herlevi, Santanen ja Soisalo treffaa PSP:n edustajat vapun aattona 1997 lounaalla PSP:n juhlakerrokses Fabbarilla. Loppukesäst 1997 olin oppinu käyttämään järjestelmää. Sain henkilökohtaist opastust heidän ”mikroillaan” rekisteritietojen päivityksis. Se huoli oli veks. Muutaman päivän kuluttuu sain hakemukset sekä rekisterilistan itelleni. Tarkoitukseni oli luopua jäsenrekisterin hoidost, koska sen pyörittäminen ei Sama lippis, Arska antaa ohjeita Stadi-suunnistuksesssa 2006. Seuraava vaihe oli jäsenistömme perustietojen vieminen PSP:n jäsenrekisteriin. Siinä oli myös buli riski, ett tiedot katoaa tai tietsika bragaa. Em. Tokaks aloin funtsaa jäsenrekisterin pitoa omalle mikrolleni. Niitäkin olisi pitänyt olla useampi ”sukupolvi”. ”korppuja” ja CD:tä. TsilariTaitto_517018.indd 15 21.9.2017 13.15. Siihen ei taitoni ja tietoni oikein riittäny. Se toimi niin, että yhdistyksen jäsenten perusja maksutiedot oli PSP:n tietokoneil. TSILARI 5/2017 15 >> Tukikohdassamme dilkkasimme postin, mulle tuli jäsenhakemukset, loput Supa piti itellään. Aloin kesän alus Supan kans tutustuu PSP:n jäsenrekisterijärjestelmään. Lounaan tuloksena sovittiin, että taloudenhoitaja ja jäsenrekisterinhoitaja jatkaa palaveeraamist PSP:n edustajien kans. Puhuin sillosen Slangin hallituksen kans, jonka puheenjohtaja oli Matti ”Härveli” Herlevi. Silloin ei vielä ollu ”muistitikkuja”, vaan ns. Olin slumpannu v. Molemmat oli tyytyväisii. Sen kävimme Supan kanssa läpi, että tiedot stemmas. Tiesin, että entisel työnantajallani Postipankki Oy:llä (PSP) oli ollu vuosikymmenii yhdistysten jäsenmaksujärjestelmä, johon käyttäjät oli ollu tyytyväisii
Siihen tuhrautui aikaa useampi tunti. Soittolinjas oli huono puoli, jos joku skulas mulle, niin yhteyteni katkes PSP:in. Tän tein varmistaakseni järjestelmän tietojen säilymisen ja mahdollisen rekisterin uudelleen luomisen. Olin soittolinjan varassa. Laattaidean faijana Hessun lisäks oli Kari Varvikko. Himas duuni jatku jäsenten kirjaamisena jäsenrekisteriin yms. Vuosittain kalenterivuoden vaihtues tulostutin PSP:ssa aakkoslistan rekisteris olevist jäsenist. Esim. Tän jälkeen tulostin printterillä nyyan version, joita monistettiin tarpeen mukaan. Ei muuta kuin byggaamaan viitenumerojärjestelmää. Kun näitä hakemuksia alko tulla, tein niistä tietsikalleni Exceltiedoston, johon tallensin ne tulojärjestykses. Sen tarkotus on tsekata, että viite on oikein tallennettu bungates. Sten Suvion laatta paljastettiin Kantsussa 16 TSILARI 5/2017 Stadin Slangi ry:n sääntömääräinen syyskokous . Itse skoijasinkin, etten koko oikees duunis ollessani koskaan tehny duunia niin vilt. Maksaja oli helppo tunnistaa viitenumeron perusteella. Onkohan järjestelmä vielä käytös. Jouduimme joskus suurten tapahtumien vuoks lähettämään kiertokirjeitä jäsenistölle tiedoks, koska harvalla oli silloin sähköpostia. Aikaisemmin mainitsemani jäsenja liittymismaksun maksaneen ongelma jatkui edelleenkin, tilisiirros oli maksajan nimi eikä välttämättä jäsenen nimeä. mahdollistanut pitempiä etelän lomia. Duunihan oli vilt myös ”Leelian lepotuolina” olemist. kniigoi. Tämä tuli suureen tarpeeseen, koska Tsilari ilmesty vain neljä kertaa vuodes. Mun täyty reknaa tuhannelle viitteelle tseknumero. Mä päädyin kolminumeroiseen viitteeseen eli numerot 1 – 999 ja siihen lisäksi tseknumero vikaks numeroks, maksimi neljä numeroa, minimi kaks numeroa. Se jäi snadisti kesken, etten antanut sitä duunini jatkajalle. Järjestelmän kehittäminen PSP:ssä jäsenrekisterijärjestelmää kehitettiin aktiivisesti. Se hoitui sillä, että PSP:sta tuli asentaja asettamaan koneeseeni snadin programin, joka skulas rekisteriä pitävään tietsikaan, kun halusin yhteyden siihen. Jos jäsenellä asioita tuotavaksi kokouksen käsittelyyn, on niistä ilmoitettava hallitukselle 3 viikkoa ennen eli toimita tieto 20.10. Himamatkalla talletin fyrkat Kasarmitorin postis PSP:ssa olevalle tilillemme. Kasvust 90 % tapahtu 10-vuotisjuhlanäyttelymme 1.10. Tsufet klo 17.30 Käsitellään sääntömääräiset asiat. Jos tseknumero ei stemmannu laskettuun, maksu ei lähteny eteenpäin. Toimintavuoden 2005 alun 1593 jäsenest saman vuoden loppuun mennes jäsenmäärämme kasvoi 48 % 2294 jäseneen, 762 uutta jäsentä. Kaikki skulas hyvin. Jäsenyys tsekataan dörtsillä alkaen klo 17 . – 28.10.2005 aikana Kaupungintalon aulas. Jäsenasioiden hoitajan duuni oli kliffaa aikaa, koska siinä sai yhteyden jäsenistöön. Sen takia täyty lisätä jäsenhakemuslomakkeeseen nyya kentsu: viitenumero. 1990-luvun lopus ja 2000-luvun alus meil oli usein jäsenhankintaskaboi, jois palkintoina parhaille hankkijoille oli Orasmaan Hessu esittelee Suomen ekan bokraukse olympiakultaa Berliinissä 1936 finstannee Sten Suvion muistolaattaa sen paljastustilaisuudessa Kantsussa Kanneltie kympissä lauantaina 16.9. Ravintola Kaisaniemessä 13.11.17 klo 18. Tiedostoa oli helppo sortteeraa aakkostai jäsennumerojärjestykseen tarpeen mukaan. Nämä listat mapitin ja taltioin käytössämme olleeseen varastokomeroon taloyhtiön klitsus. Uusien jäsenten bungatut jäsenhakemukset mapitin aakkosjärjestykses arkistointii varten. Parin vuoden kuluttuu tuli mahdollisuus lisätä tilisiirron jatkeeks blanco-osa lomaketta, johon saatto skrivaa tiedotteita jäsenistölle ja kertoa myös lähitulevaisuuden ohjelmista, joita järjestettiin jäsenille. Stepa budjas talossa vuosina 1960-1981. . . mennessä: toimisto@stadinslangi.fi TsilariTaitto_517018.indd 16 21.9.2017 13.15. Mä halusin, että uudet jäsenet pääsee mahdollisimman helpolla, numeron täyty olla lyhyt. Mä kävin joka näyttelypäivä kloku 16:00 tsökaamas sen päivän uudet hakemukset ja bungatut jäsenmaksut. joskus päiväristeilyi Rääveliin tai mm. Huom sääntöjen mukaan ekaa kertaa valitaan myös 1-2 varajäsentä. Muutaman vuoden kuluttua tääkin ongelma poistu, kun asuintalooni saatiin laajakaistayhteydet. Hoidin jäsenrekisterii kevääst 1996 – vuoden 2006 loppuun paria snadia katkosta lukuun ottamatta. Yks ongelma oli myös alus, koska talossani ei ollu vielä laajakaistayhteyttä. Hyvien suhteideni ansiosta sain heiltä heti käyttöömme uudistukset. Siinä sai tehdä duunii ”svettis presas”. Mä funtsasin siihen ratkaisua ja mieleeni tuli viitenumero. Maksettaessa pankin kassapääte laski viitenumerosta tseknumeron. painoarvolukuja, joilla kerrotaan viitenumerot yksitellen painoarvolla aloittaen lopusta alkuun päin mentäes. Niiden tarkotus oli myös tarkistaa entisten jäsenten tietoi yms. Mul oli onneks hyvä taloudenhoitaja Åstenin Fjalle tukena ja duunikaverina, meillä synkkas hyvin. Alkuaikoina jäsenmaksujen perinnäs tulostettiin PSP:ssä vain tilisiirtokortit maksamist varten sekä postitettiin ne jäsentemme kotiosoitteeseen. Mä käytin näitä omia viitenumeroja vuodesta toiseen, aina kun tuhat tuli täyteen, aloitin taas alusta. Koska mul oli jäsenhakemus tietsikani muistis, lisäsin siellä olevaan hakemukseen pari kentsua lisää: hankkijan jäsennumeron, sukunimen ja etunimen. Homman bungas Kaarela-Seura ry. viitenumeron yksi (1) tseknumero on 3, eli tilisiirron viitekenttään skrivataan 13. Tarkistukses käytetään ns
Myös Unessain soi kauniisti. Slangi-näkökulman toivat puheenjohtaja Harri Saksala ja toiminnanjohtaja Marjut Klinga, jotka antoivat juhlakalulle lahjaksi kullatun mikrofonin ja diplomin. Hänen ensilevynsä Kadun aurinkoisella puolella ilmestyi tasan 60 vuotta sitten, tauolla myynnissä oli uusin levy Jäbä kelaa monien kirjojen, levynkansien ja vanhojen nahkatakkien reunustamana. Hän kertoi, että se tehtiin TV 2:n viihdeohjelmaan Me vastavallankumoukselliset 1970-luvulla. Liemola pyysi Saksalaa laulamaan. Ensimmäiset nuorisoidolit Suomalainen musiikkiyleisö on saanut 2000-luvulla nauttia Mestareista Areenalla, Leideistä lavalla jne. Loppukiitoksissa Jari Pekkanen mainitsi, että Lasse Liemola on vuosia kiertänyt vanhainkoteja, sairaaloita ja palvelutaloja. Minut Heinivaho yllätti täysin vahvalla potpuritulkinnallaan Nahkaruoska sivaltaa -laulusta idän ja lännen teitä. TsilariTaitto_517018.indd 17 21.9.2017 13.15. H yvä niin. Kahvi ja lohileipä Konsertti oli koko kansalle ja toivottavasti saa uusinnan. Matti Heinivaho tunnetaan lännenralleistaan ja TV 2:n ohjaaja-toimittajana. Bigbändi piristää Yleisö sai tietysti kuulla Suomen ensimmäisen nuorisoidolin hitit Only You, Olen rakastunut, Diana, Diivaillen ja Anna pois. Toisaalta lauluääni ei saa hukkua orkan alle. Hatunnoston arvoista on se, että laulajatar ei tuntenut kappaleita ennen konserttia, vaan opetteli ne esitystä varten. Me viimeiset mohikaanit -konsertissa, joka lupasi ja myös toimitti kuulijoille Kultaisen 1950-luvun parhaita lauluja. Lasse Liemola voitti Helsingin Työväentalolla iskelmälaulukilvan miesten sarjan, Laila Kinnunen naisten. TSILARI 5/2017 17 STADILAISIA RISTO KOLANEN Hanna-Liina Vösa, Kai Lind, Matti Heinivaho ja Lasse Liemola kumartavat orkesterin edessä yleisölle. Viimeiset mohikaanit lavalla Savoy-teatteri oli melkein viimeistä penkkiä vaille täynnä lauantaina 2.9. Sitä ei huomannut. Hän on kaiketi eniten jatkanut yhtenäisesti laulamista. Spontaanisti kuulimme Niin Gimis on Stadi, johon Liemola myös yhtyi. Yleisö tykkäsi kuulemastaan, nautti lavahuumorista ja sai lipulleen täyden vastineen. Kai Lind, musiikin ja sen tekijöiden kävelevä tietosanakirja, aloitti Billie Boylla, mutta pääsi todella vauhtiin italiaboomin lauluillaan Tintarella di luna ja etenkin Amor, amor. Itse pidin eniten laulusta Aiemmin ymmärtänyt en, johon hän on tehnyt myös uudet sanat. Yhteistyö bigbändin kanssa selvästi piristää vanhaa laulajaa. Tekijät olivat kellottaneet molempien puoliaikojen laulut ja väliajan yhteen. Palkaksi hän pyytää vain kahvin ja lohileivän. Konsertin piti kestää 1,5 tuntia, mutta kaksi tuntia ja vartti siinä meni, koska spiikit ja kommentit niihin olivat pitkiä. Nyt vuorossa olivat ”Viimeiset mohikaanit”, 80 vuotta täyttävä Lasse Liemola, saman iän joulukuussa saavuttava Kai Lind ja heitä vähän vanhempi Matti Heinivaho Tampereelta. Tavallaan Vösa sai esittää myös Laila Kinnusta Liemolan partnerina yhteislauluissa Jos oot mun ja On keskiyö. . Hän tulkitsin kuvatun ajan naisten esittämiä lauluja Liian nuori, Suklaasydän, Lazzarella. Kesän he vähän styylasivatkin, mutta ihan viattomasti käsistä kiinni pitäen, Lasse muisteli lavalla. Erityinen kiitos on annettava juontaja Tarja Närhen ajan ja iskelmän tuntemukselle; hän oli tehnyt kotiläksynsä hyvin ja kysyi napakasti. Elvis Presleyn, britti Tommy Steelen ja etenkin Paul Ankan jalanjäljissä. Konsertin kauneimmista soinneista vastasi virolainen, klassisen laulukoulutuksen saanut, ihastuttava HannaLiina Vösa. Olin kuulevani ainakin Natalien, Ajomiehen, Kalinkan siinä. Kuva: Raimo Granberg. – Siellä on nykyään mun fanit, Lasse kommentoi. Myös vanhojen levyjen kansien ja kiekkojen kuvia heijastettiin aina tunnontarkasti taustascreenille, kun sen suomalainen tulkinta oli framilla. Se löytyy myös konsertin säestäneen Mosabacka Big Bandin levyltä, johtajanaan Markku Renko. He ovat 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun popidoleja, nuorisomusiikin kärkeä ennen rautalankaa ja sitä seuraavia pop-tähtiä
Klubi oli sen futislemppari totta kai. IN MEMORIAM F aija synty Tehtiksen telakalla 1.12.1935 ja budjas koko ikänsä Stadissa, jos ei lasketa krigun aikaa jollon se joutu oleen landella. Väiskin kentältä alko Hifkin lätkän tsiigaaminen mikä jatku Nordiksella loppuun saakka. Faija oli himo sporttaaja ja se tsuppas kaikkiaan 454 maratonia, viimesen vaan vajaa vuos ennen ku siirty yläkerran orkesteriin. PEKKA VAISTO HEIKKI VAISTO STADIN KUNDI ERKKI ”EKI” VAISTO kolas sydäriin Sloboissa 6.7.2017 TsilariTaitto_517018.indd 18 21.9.2017 13.15. Vaik Faija oli Stadin kundi ni landella Lohjansaaressa metskaamine oli parasta mitä se ties. . Hima oli Nyyalla Stuiduhaussilla ku sen faija oli siellä duunissa. Stuiduskabojen jälkeen faija meni verstaalle ja kun se oli hoidettu ni duuniin Stadin Kauppiksen Bibluun missä se sitten olikin eläkkeelle saakka. Meiät skidit se roudas sinne messiin jo ihan pilttinä ja homma jäi tieteski päälle meilleki. Pottutorilta oli spädä reissu skoleen Ressuun, jossa sen oma faijakin oli ollu. Vaik viikatemies kävi leedireissulla Slobojen puolella Gamlan Valamon saarella, ni faija slepattiin skrubuun Hietsuun. Mutsin se hittas Tölikasta ja budjas sen kans yli viiskyt vuotta Kantsun lähellä Kaarelassa mut tietty Stadissa kuitenkin. Kevyet mullat vaan Sulle, Stadin Starbu. Tsilarii se pluggas ja toi meille skideillekin niitä ja opetti meille broidiksille Stadin slangia, sitä gamlaa stailia tieteski
Kaikesta päätellen myös tämä tšur-sanan merkitys on aikoinaan ollut tuttu Stadin slangissakin. Esimerkkinä vain repliikki vuodelta 1909: ”Snaijataan lyyroja, abus minä esa koikkaamaan.” Tässä lienee käännös tarpeen: Lyödään [pallolla] koppeja, abus minä eka lyömään. TsilariTaitto_517018.indd 19 21.9.2017 13.15. Tämän selityksen on esittänyt jo Pentti Liuttu 1951 Helsingin slangia käsittelevässä gradu-tutkielmassaan. Sanaa tšur on siis käytetty venäjässä myös samassa tarkoituksessa kuin sanaa abuš, abus, apus Stadin slangissa. Mitätön heitto Tšura-sanaa on käytetty Stadin slangissa ainakin 1900-luvun alkupuolelta lähtien aina 1960-luvulle asti. Kun joku kundi on joskus nähnyt viiden pennin kolikon, hän on abuš-sanan sijasta huutanut: ”Tšura – fiman raha!” Tämä tšura-sanan merkitys on myöhemmin unohtunut, mutta se on jäänyt elämään vanhassa sanonnassa. Helsingin kaupunginmuseo. On kiintoisaa, että kaksi alkuaan osin samaa tarkoittanutta sanaa on saatu Stadin slangiin toinen ranskasta, toinen venäjästä. Abuš mun boltši! Tavallisesti Stadin slangissa on jotakin itselle omistettaessa käytetty sanaa abuš, abus, apus, esimerkiksi: abuš mun boltši, apus mun eka Akkari! Siitä on johdettu myös verbi abustaa, apustaa: Mä apustin sen ekaks! Abus-sanaa on käytetty myös leikin tai pelin alussa vuoroja tai rooleja varattaessa. Se sisältyy esimerkiksi kehotukseen tšuráj skorée nahódku ’omista joutuin löytö itsellesi sanomalla sana tšur’. TSILARI 5/2017 19 HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Abuš ja tšura Vanha Kirstarin kundi Sulo ”Supa” Santanen kysyi minulta joskus 1990-luvulla, osaanko selittää, mistä tulee sanonta ”tšura – fiman raha!”, jonka hän oli kuullut paljon itseään vanhemmilta kundeilta. Slangia ranskasta Stadin slangiin abuš on tullut Helsingin vanhan ruotsinkielisen slangin kautta, mutta sen juuret löytyvät kauempaa. S upa Santanen ja minä samoin kuin kaikki skrubua, seinistä tai viivaa skulanneet Stadin kundit tunnemme toki hyvin tsurasanan, mutta vanhaa sanontaa en silloin osannut selittää. ”Snaijataan lyyroja, abus minä esa koikkaamaan.” Välkkäri Kallion kansiksessa 1940-50-luvulla. Taustalla on ranskan ilmaus à bouche ’ota suuhun, käy kiinni!’, kehotuksena tai käskynä esimerkiksi koiralle. Sen päämerkityksenä on ollut osoittaa eri tavoin mitätöntä heittoa rahapeleissä. Venäläisperäisen tšurasanan merkitys on kuitenkin slangissa kaventunut, kun itselle varaamiseen tai omistamiseen on alettu käyttää vain ranskalaisperäistä abuš-sanaa. . Yhteys on selvä. Seis, älä koske! Tšura tulee suoraan venäjän sanasta tšur, jonka merkitys on ’seis, älä koske!’. Stadin slangissa sanaa on käytetty rahapeleissä eri tavoin mitättömistä heitoista, joissa joku koskee heitettyyn rahaan. Aarne Laurilakin mainitsi tsura-sanan 1950-luvulta: ”Jos vaikkapa kruunaa ja klaavaa heitettäessä joku koskettaa ilmassa olevaan rahaan, sanotaan heiton oleva tsura.” Tältä pohjalta Supa Santasta askarruttanut sanonta ei kuitenkaan aukea. Toivo Kaiponen määritteli tšuran: ”Jos rahaa ilmaan heitettäessä (pelissä tai arvottaessa) se ei pyörinyt tarpeeksi vinhasti, niin heitto mitätöitiin huutamalla tšura!, ja lantin heitto oli uusittava.” Olavi Dahl puolestaan kertoi: ”Jos ilmahoidossa ylösheitetty raha ottaa johonkin, vaikka maassa pyöriessään jalkaan, on se tsura.” Sana oli tuttu myös Eddu Janzonille: ”Kun raha lantinheittopelissä osuu esimerkiksi jalkaan, on se tšura. Venäjässä on kuitenkin myös verbi tšurá?, joka tarkoittaa ’asettaa ehto lausumalla sana tšur’. Ranskan sana bouche tarkoittaa suuta. Abus-sana on tunnettu vanhastaan myös suomenruotsista: abuss, abusch ’tilaus, varaushuuto’: abuss åt mej, abusch jag! Siitäkin on johdettu verbi: abussa, abuscha ’varata jotakin itselleen huutamalla abusch’. Siksi palaan siihen nyt. Foto: Eino Heinonen
Vain apteekki puuttui Pasilasta sai lähes kaikkea mitä elämiseen tarvittiin – vain apteekki puuttui. Asukkaat muistavat hyvin Elannon, Hopeavuoren, Bergmanin maitokaupan ja meijerin, Ruokala Majan, polkupyöräkorjaamon, autokorjaamot, Mänty Oy:n, postin, paperikaupat, kangaskaupat, kukkakaupat, parturin, kampaamon, kemikalioliikkeet, leipuri Suvannon Eevankatu 3:ssa ja Maanviljelijäin Maitokeskuksen kaupat. Kari Varvikko muistaa hyvin, miten hänen kaverinsa kotitalossa, radanvarressa edelleen sijaitsevassa Kivimuurissa sattui tulipalo. Mattila, joka kilpaautoineen oli tuttu näky Eläintarhan ajoissa. Talvipuutarhan takana sijaitseva ylipuutarhurin kansallisromanttinen virka-asunto Villa Jyränkö on saanut nimensä Pekan mukaan. Järkyttävämpi oli Pasilan asukkaiden hyvin muistama ’sjuttonin’ eli Kyllikinkatu 17:n puutalon palo helmikuussa 1966, jonka yhteydessä kaksi pientä lasta ja vanhus saivat surmansa. Pasilan kartta. Yhteisöllisyys yhdistää edelleen alueen entisiä asukkaita. Pommitukset Sota-ajan pommituksista Pasila selvisi kuin ihmeen kaupalla, vaikka sijaitsi liki elintärkeää rautateiden risteyskohtaa. Toisinaan pojat myös viskoivat puuta stenareilla saadakseen herkut putoamaan. 1952 skurun tilalle tuli busa, päättäri oli pommisuojan edustalla, myöhemmin Ilmalassa. Koskisen ikäneidot pitivät Leankatu 3:ssa kauppaa, ja puoti oli tunnettu siitä, että sen hyväsydämiset omistajat myivät elintarvikkeita myös aukioloaikojen ulkopuolella, jos takaoveen koputti ja heiltä kohteliaasti pyysi. Puu oli vanha ja tuotti hyvin satoa. Myös pommisuojan lähelle osui, mutta kukaan ei haavoittunut eikä yhtään taloa tuhoutunut. Pommituksia paossa olleet muistavat vielä hyvin paikan hajunkin. Alueella oli oma skuru 10, reitti kulki Nordenskiöldinkadulta kiskan kantille puiston ympäri. 20 TSILARI 5/2017 F redriksbergin huvila-alueella eli ’Fredikassa’ asui reilut 3000 henkilöä, myöhemmin kaupunginosan nimeksi tuli Pasila. Tämä saatiin huomata kuluvan vuoden maaliskuun iltana, kun vanhan Pasilan asukkaita kokoontui bamlauskuppilaan ravintola Mestarikiltaan. Hertankatu 4. Pasilan kuuluisat galtsit: Junis, Parkkis, Sotis, Konnankallio ja Konkolankallio. Yksi pommeista putosi keskelle tietä Pasilankatu 27:ssä ja sai aikaan ison kuopan. TsilariTaitto_517018.indd 20 21.9.2017 13.15. Sinne kuljettiin kallioseinämässä olevasta ovesta Hertankatu 17 kohdalta, varauloskäynti oli Eevankatu 6:n pihalla. Hietsuun ja Munkan rantsuun mentiin fillareilla, Stadikalle ja Pirkkolan lätäkölle usein kävellen. Pommisuoja oli salaperäinen ja pelottava paikka. Erityisen huomion sai Jyrängön piha Kyllikinkadulla. Tunnettu kauppias oli myös Leo I. Piirtänyt Jaana Terri. Päärynäja omenavarkaissa käyminen kuului Pasilassakin asiaan. Bygga oli tärkeä kohtaamispaikka ja tanssit olivat aina suosittuja. Pasilan sijainti oli keskeinen, joten muukin Stadi tuli nuorisolle tutuksi. Ravintola Hertta ja Niskasen maitokauppa ovat vain iäkkäimpien vanhusten muistissa. Foto: Arvo Pohjola. Ääni kantautui koko Pasilan alueelle. Vaarallinen oli myös lähellä sijainnut ilmatorjuntapatteri, sillä kun sen taivaalle syytämät ammukset räjähtivät, maahan singonneet sirpaleet uhkasivat ulkona liikkujia. STADIN MESTAT TIMO SAARTO Vanhaan Pasilaan Kohta neljäkymmentä vuotta sitten pyyhkäistiin Helsingin kartalta Pasilan huvila-alue ja tilalle rakennettiin LänsiPasilan kaupunginosa. Talot tunnettiin omistajien, osoitteiden tai asukkaiden nimillä, riippuen ajankohdasta ja henkilöistä, kertoo alueen historiaan perehtynyt Jaana Terri. Monet viettivät aikaansa katsomossa koko perheen voimin, sillä ajot olivat äitienpäivänä. Puutarhat olivat kauneimmillaan 50-luvulla. Eltsun ajot olivat vuotuinen tapahtuman neljän vuosikymmenen ajan. Nastoja mestoja olivat mm. Varmaan kaikkien pasilalaisten mieleen on jäänyt päärynäpuu, joka ojenteli oksiaan Pasilankatu 24 Martinin talon pihalla Selmanja Pasilankadun kulmatontilla. Nastat mestat Viisikymmenluvun lapset muistavat hyvin mitä kaikkea kaunis ympäristö ja luonto tarjosivat. Rauhan ajassakin oli riskinsä. V. Perheen poika Pekka Jyränkö oli 1975-1996 Helsingin kaupungin ylipuutarhuri, myöhemmin puutarhaneuvos. Iiro Terri muistelee syöneensä kadulle pudonneita päärynöitä
Myös Pasilan Toverit ja NMKY mahtuivat Pasilaan. Laakson Palloseuralla oli ystävyysottelu Ruotsissa ja vastavuoroisesti ruotsalaiset tulivat Suomeen pelaamaan. Pakon edessä tapahtunut lähtö rakastetusta Pasilasta oli monelle katkera pala, kuin astuminen evakkotielle. Olympiamitalisti Ilkka Koski oli nuoruudessa kova hiihtäjä, ja vuonna 1952 hän voitti olympiapronssia raskaansarjan nyrkkeilyssä. taiteiden ja urheilun huipulle. Kirkon talossa oli kokoontumistilat kerhoille. Parakissa tehtiin puutöitä, lennokkeja, kanootteja, ja talvella voideltiin suksia. Jos Puu-Pasila kiinnostaa, voit ottaa yhteyttä: puupasila@gmail.com. Pyykit pestiin omissa taloissa tai Eevankatu 3:n pesutuvassa. Enää tuo kaunis kaupunginosa elää vain muistoissa, kuten Kari Tontti kirjoittaa: ”Valokuvia kun katselen, synnyinseutuani muistelen, pienen hetken sinne matkaa teen, vanhaan Pasilaan.” . Sähköinen mankeli löytyi Hertankadulta. Raija muistaa hyvin kotitalonsa Kyllikinkatu 11:n ja hyvän käsikäyttöisen mankelin. Raijan isoisä muutti Pasilaan jo 1800-luvun lopulla saatuaan työtä Valtion Rautateiltä. Lähteet: Pasilan asukkaiden muistelut, Jaana Terrin antamat tiedot. Jengiä Pasilan byggalla. Helsingin kaupunginmuseo. Skoudea tarvittiin silloin tällöin. Käsipallo oli suosittua ja siihen tilat löytyivät Ruskeasuon hallista. Pasilan Urheiluveikot oli paikallinen jalkaja jääpallojoukkue, lajeina myös hiihto, pesäpallo ja lentis. Veikko ’Veka’ Niemenperä kokosi pojat harrastusten pariin Voima-kerhoon. Tsiigaa Pasilan urheilijoita s. Skidejä Pasilankadulla 1912. 22. TSILARI 5/2017 21 Pasilankatu 22:ssa sijaitsi perheleipomo, joka avautui viideltä aamulla. Moni harrasti laulua ja soittoa, joillekin siitä tuli ammatti, kuten kapellimestari-saksofonisti Josef Kaartiselle, laulaja Matti ’Mongo’ Heinikarille, harmonikkataiteilija Veijo Pyyhtiälle, muusikko Pentti Kelolle ja säveltäjä-sanoittaja Antero Pyyhtiälle. Foto: Signe Brander. Pasilassa asuivat myös Stadin parhaaksi slangibamlaajaksi mainittu Kurnau ’Skurna’ Suomalainen ja kaikille tuttu Maailman Matti, joka tapasi istua kotitalonsa rappusilla Hertankatu 11:ssa ja esittää kantaaottavia julistuksia ohikulkijoiden iloksi. Foto: Iiro Terrin kuva-arkisto. Ne kuivattiin kesäisin pihoilla ja talvisin vinteillä. Monelle on yhtenä nuoruuden kohokohdista jäänyt mieleen konfirmaatiojuhla. Sitä vuokrattiin korvausta vastaan, ja se oli Pasilan asukkaiden ahkerassa käytössä. Raakelinkadun kirkko kokosi seurakunnan jumalanpalveluksiin, ja Pasilassa oli myös lapsija kirkkokuorot. TsilariTaitto_517018.indd 21 21.9.2017 13.15. Taiteen ja urheilun huipulla Alueella kasvoi kuuluisuuksia mm. Skutsari tarjosi palvelujaan Hertankadulla, ja Suokadun kulmassa sijaitsi poliisivartioasema. Raija Pihl muistaa miten Kyllikinkatu 4:n saunan edessä oli toisinaan humalaisten tappeluja lauantai-iltaisin. Sen salia koristi Oskari Nupposen sommittelema hieno ympyränmuotoinen lasimaalaus ’Hyvä paimen’. Olavi Lähteenmäki, rovasti Veikko Vanha-Perttula, Seppo ja Riitta Teinonen sekä Esko ja Marjatta Koskenvesa olivat kaikkien tuntemia pastoreita. Alueen omia kilpailuja olivat Pasilan halkijuoksu ja isä-poika–juoksu
Tätä mestaa on bygattu reippaasti yli 20 vuotta ja se jatkuu. Vuosaari muodostuu kolmesta postinumeroalueesta Vanha Vuokki, Aurinkolahti ja Meri-Rastila/ Ramsinniemi. Foto: Marjut Klinga. Sit tääl on hyvät hobbimahikset ainaki sporttaamisen suhteen. Sit tää on moninainen monella tapaa. Sit viel jos palvelut alkaa laahaa perässä niin tää kaikki vaikuttaa Vuokin vahvuuteen viihtyvyyteen. Moni ei kait oikein hiffaa, et Vuokis on useita erilaisia aluekokonaisuuksia ja jokaisella erityispiirteensä. Täällä on mahtava luonto: Ramsinniemi, Kallvikinniemi, Uutela, Mustavuori ja tietty meri. Vuokkilaisia on turha syyttää nimbyilystä. Foto: Tuula Alen Näkymä Porvarinlahdelle. Niitä tullaan julkaisemaan myöhemmin eri muodoissa. Emmä paa hanttiin byggaamiselle ja kyl tänne vieläkin sopii bygata, mut kyl se rajakin tulee vastaan. Aurinkolahti ja sköne. 22 TSILARI 5/2017 Kahvila Kampela. Höösätään Vuokkii yhtä hyvin kuin Suokkii, eiks je.” Marjukka Kunnari :”Muutimme tänne Larusta (jossa budjasin 25 vuotta) emmekä ole katuneet. Marjaan, sieneen, muuten vaan skutsiin pääsee nopeasti, onhan sekin suorastaan takapihalla. TsilariTaitto_517019.indd 22 25.9.2017 9.17. Se tekee noin 38000 asukkaasta keskimäärin 0,5 prosenttia. Kuten Vuosaari-laulussa sjungataan ”Elämä ilman Vuokkii ois kuin Hesa vailla Suokkii”. Harvas lähiös on niin monimuotoinen luonto kuin Vuokis. Se mikä mua funtsituttaa on toi byggaaminen. Jäsentemme kertomaa ”Elämä ilman Vuokkii ois kuin Hesa vailla Suokkii.” Stefan Loman: ”Mä diggaan Vuokkii kybäl. H aastattelin tätä stooria varten useita kymmeniä henkilöitä ja ohessa niistä tehty kooste. Kait täält sais jonkinlaiset Olympialaiset aikaa. Se mitkä asiat on mulle tääl Vuokis tärkeitä, liittyy skogeen, rantsuun ja palveluihin. Tääl on yhteen blosaamisen meininki, jos haluut duunata jotain yhteiseen hyvään. Bulit tänksit kaikille stooreja ja fotoja lähettäneille. Tää on kuin Stadi pienoiskoossa. Uutelaan voi mennä istumaan skutsiin ja tsiigaa meren äärettömyyttä ja tuntee sen vapauden.” STADIN MESTAT MARJUT KLINGA Vuokki – vuoden kaupunginosa Suomen kotiseutuliitto nimesi vuoden 2017 kaupunginosaksi Vuosaaren. Alueilla budjaa Slangi ry:n jäseniä yhteensä 156. Foto: Pekka Huhtela. Natura Vivan melontamesta kahviloineen, Ravintola Mainingin sunnuntaijazzit terassilla, uimarannat, kahvila Ullaksen korvapuustit, Kampelan lohikeitto ja vaikka mitä...” Emma Jäntti: ”Vuokissa parasta on luonto! Yöllä kun ajelen duunin jälkeen auton parkkiin niin parkkis vilisee pikku rusakoita! Oravat hengailee tässä pihalla myös
Kannatusjäseniä (yrityksiä ja yhteisöjä) on 18. Näetkö hyvänä vai pahana sen asian, että alueella on useita asukasseuroja. Paikalla oli myös Kojamo-yhtiön edustaja Hely Sopukki, joka kertoi, että heillä on useita erikokoisia kiinteistöjä alueella ja niissä kaikissa on oikein hyvä yhteishenki. Vuosaari-Seura edustaa koko Vuosaarta ja sen asukkaita. Kulttuuritilojen lisääminen myös harrastajakäyttöön. Vuokissa olen asunut perheineni viimeiset 20 vuotta. OlliBull myös soitti illan aikana frendiensä Jaskan ja Kaitsun kanssa kliffaa musaa ja olipa hän duunannut asukkaille ihan oman Naapuribiisinkin Keitä ne on ne sankarit -säveleeseen. VVO. Vuosaaren keskustan ja alueen liikenteen kehittäminen kaikille käyttäjille. Hanna-Kaisan vastauksia täydentävät sopivasti alueen aktiivin Eero Hildenin kommentit liittyen alueen kehittämiseen: Mikä olisi tärkein kehittämisasia alueen tulevaisuudessa. Alueen väestö on helsinkiläisittäin melko nuori ja monikielinen. Lisäksi meillä on eri toimijoiden kanssa vireillä yhteinen Suomi100 -hanke. Ennen OlliBullin ja kundien esitystä näimme jäsenemme Jussi Jalkasen esittävän taikatemppuja. Pidetään Stadista huolta , slogan ei skulaa.” Asukasseuran bamis Omien jäsentemme lisäksi haastattelin Vuoden kaupunginosa -stooriin alueen vaikuttajia, joista yksi tärkeimpiä on paikallisen asukasseuran puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes Kuka olet. Yhteisöllisyys, upeat luontokohteet ja meri sekä vanhat rakennukset kartanot, huvilat ja torpat. Stadin ”huoltoyksikkö” Stara sais panna kuntoon mm, katuja, puskia, roskiksia. Esim 11 vuotta on hommat jäänyt kesken katukivetyksen, asfaltoinnin tms kohdalla. Foto: Stefan Loman. Jarmo myös toimii Kojamon hallinnossa asukasedustajana eli kun hän toteaa, että Vuokki on hyvä mesta, on siihen pakko uskoa. Kokeeko esimerkiksi Aurinkolahtelainen asuvansa Vuoden kaupunginosassa. Yhdessä olemme enemmän. Vuokin voimala. Täten myös alueella on useita vuokranantajia kuten Heka ja Kojamo ent. Vuokki on heidän mielestään erittäin hyvä paikka asumiselle. Vuonna 2016 toimin seuran hallituksen jäsenenä ja tiedottajana ja sitä ennen Vuosaari-Seuran asukastalon, Sjökullan torpan, huoltotoimikunnan jäsenenä. Aktiivista ja osaavaa jengiä nämä slangilaiset. Vuosaari-Seurassa on noin 500 jäsentä. Kojamolaiset yhtyvät asukkaiden edustajien esille nostamiin myönteisiin seikkoihin. Kaj-Erik Fohlin: ”Yhteenvetona vois sanoo, että Suomen parhaassa kaupunginosassa on hyvä budjaa enkä flyttaa veks. On erinomaista, että Vuosaaressa on monia eri toimijoita, kuten Aurinkolahti-seura, Pro Meri-Rastila -liike, Vuosaari-toimikunta ja VuosaariSäätiö. Työskentelen päivät toimistossa ja illat ja viikonloput unelmaduunissani Vuosaari-Seurassa. Toivomme, että kaikki vuosaarelaiset ottavat palkinnon omakseen ja juhlivat ihanaa Vuosaarta omissa yhteisöissään ja porukoissaan koko vuoden. Foto: Marjut Klinga. Koulutukseltani olen humanisti. Niin ja mitä mälsää. Minulla oli ilo osallistua jutun teon yhteydessä Verkkotie 7-16 kiinteistön 20v-juhliin. Suunnitelmissa on yhteiset siivoustalkoot upealla Uutelan ulkoilualueella. Vuosaaren leirintäalueen säilyminen nykyisellä paikallaan. Olli, Jaska ja Kaitsu skulaa. Aloitin seuran puheenjohtajana tämän vuoden alussa. Juhlissa oli messissä myös yhdistyksemme jäseniä, joista OlliBull Anikari ja Jarmo Natunen ovat budjanneet talossa alusta asti. Toimiiko niiden välinen yhteistyö. Vuokkilaista naapuruutta Lähes 40000 asukkaan kylässä on useita erilaisia asumismuotoja vanhoista rintamamiestaloista Itä-Helsingin korkeimpaan tornitaloon Cirrukseen. Kuinka monta jäsentä seurassanne on. Vuosaari-seura toimii vapaaehtoistyön voimin. Yleiskaavassa rakentamisen poisrajaaminen ranta-alueilta. Teemme mielellämme Aurinkolahti-seuran kanssa yhteistyötä. Seuralla ei ole lainkaan palkattua henkilökuntaa. Voitto tuli koko Vuosaarelle, sen asukkaille, yhteisöille ja yrittäjille – erityisesti palkinnon saamisen perusteissa mainittiin alueella toimiva hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Hanna-Kaisa Siimes, Vuosaari-Seuran puheenjohtaja. kuinka kauan olet hoitanut tehtävääsi. TSILARI 5/2017 23 TsilariTaitto_517018.indd 23 21.9.2017 13.15. Mikä on Vuosaaren asukasluku. . Vuosaaressa on asukkaita lähes 38 000 (37841 asukasta vuonna 2016, Tilastokeskus). Mainitse 3 parasta asiaa alueessanne. Aurinkolahtelainen kokee aivan varmasti asuvansa Vuoden kaupunginosassa
Siihen vois tulla uusii idiksii fotoista ajalta, ku alko friidut kiinnostaa ja rupes pääseen kapakoihin. Ja niille taustaks se halus Stadin pitskut ja gartsat, jotka minnaa skidiajoiltans. Sit 80-luvul se flyttas landelle. Foto: Martti Matilainen. Mun Stadi -sarja oli Foto Finlandia -palkintoehdokkaana 2016. Foto: Martti Matilainen. Haluu kans fotois tuoda esiin, ett on viel jäljel niin upeit rakennuksii. . STADILAISIA VIRVE KUUTAR Rööperiä. 24 TSILARI 5/2017 TsilariTaitto_517018.indd 24 21.9.2017 13.15. Stadis Martin duunei on kans välillä esillä, tän vuoden syksyl Annangartsan G12-gallerias. Pitihän se käydä tsiigaamassa. Skidit vietti aikaansa pitskuilla, mut aika äkkii reviiri kasvo, ett pääs eri puolille stadii. Mun Stadi –sarjasta. asti. Fiiliksiä Stadin pitskuilta Mun Stadi -sarjan Martti alotti kaheksan kuvan sarjalla. Niist se on saanu prenikoit, mm. Sen näyttely ”Mun Stadi Kalliosta Rööperiin” on esil Annangartsalla G12gallerias 19.10. Foto: Martti Matilainen. Martti totee, ettei sillon kukaan mistään Ullanlinnasta bamlannu, se oli Kaivarii. Suomen, Ruotsin, Serbian ja Montenegron näyttelyist kultamitskut. Skidinä Kallios Martti budjas 50-luvul skidinä Kallios Agricolangartsal, kävi siel kansiksen ekan luokan. Viel ehtii käydä tsiigaamassa Martin fotoi. Ehkä se joskus vois viel budjaa Kallios, jossain Karhupuiston kulmil ja minnailla gamloi mestoi samanikästen stadilaisten kans. Sen jälkeen se on asunu muuallaki Stadis. Kledjuist tsennaa, ett jengi on jotain viiskytlukulaista niinku siitki, ett ne on mustavalkosii vaik fotot on muuten värillisii. Stadi on tärkein paikka, missä oon ollu. Mut ei Martti oo Stadii unohtanu niinku fototki kertoo. Se duunas jo 80-luvulla fotokollaasei, mut sillon ei ollu nykyteknikkaa, vaan piti liimaa ja leikkaa ja välil käydä ottamas nyyii fotoi. Osote: Annankatu 16. Se tekee fotausmatkoi Stadiin ja ihailee tääl 1900-luvun alkupuolen byggii. Martti funtsaa, ett varmaan vanhemmatki oli vaan tyytyväisii, ku skidit ei pyöriny snadis 20 neliön duunariperheen yksiös. Sielt ne flyttas Pietaringartsalle. Martin fotoi ja veistoksii on ollu näyttelyis eri puolel Härmää ja ulkomaillaki. Ne on saanu sen kans funtsaan, miten vaikuttaa ihmisen kasvuun, ku ympäril on kauniit rakennuksii, jos vertaa vaik ankeisiin lähiöihin. Hittasin netistä Martin saitin, meilasin sille ja sit skulattiin. Idis kollaaseihin lähti syntyyn, ku se oli tsiigannu omat ja vanhempiensa fotot. Osas fotoi on taustana Stadin pitskui tai gartsoi ja niis staijaa jengii. Kaivarin kulmia. Taideskolesta fotaajaks Martti on kuvanveistäjä ja on käyny taideskolei. Tähän asti se on käyttäny fotoi skidiajoilta ja funtsii, jatkaisko viel sarjaa. Hittas itestään toisenki puolen ku stadilaisuuden. Joissain kuvis staijaa starbu, ku tsiigaa skidii – se on Martti ite, joka nykyolemuksessaan tarkkailee skidiaikojansa. Mutsin ja faijan gamloist albumeist hitatuis fotois on Martin lisäks sen iso broidi, mutsi ja faija, isovanhemmat ja pihan kakaroit 50-luvulta. Ei skidei silloin samal taval varjeltu ku nykyään. Ja ku tulin takas Stadiin, aloin tsekkaa, kuka on Martti Matilainen, joka on duunannu niin makeit fotoi. Martti Matilaisen Stadi Lapualla bongasin Vanhas Paukus fotonäyttelyn Mun Stadi. Siks sille varmaan fotoki on enemmän ku vaan foto, jos on joku mesta. O sa fotoista on värikuvii, mist voi tsennaa stadilaisii rakennuksii, mut sit hiffaa, ettei ne oo oikeesti vierekkään, niinku fotoissa. Niis se halus tuoda samoi fiiliksii, miten skidinä muistaa ahtaat pitskut. Haluan luoda kokonaistunnelmia, en vain ottaa kuvia mestoista, missä olen kakarana heilunut
Parempi vaan nii. Ja mehän kaikki tietenki halutaa, et just meien jälkeläiset on meit terveempii ja aikaansaavempii. Enää ei oo pulaa Kyl mä ponjaan, et sillo ku te ite olitte skidei, ni oli pula kaikest, siin sivus kans karkist. Iha ekaks mä haluun lähettää verbaalisii blumstereit kaikille niille mummeille ja ukeille, jotka viittii olla skidien kaa ja samal kaikille niille vanhemmille, jotka fiksaa jutut sillee, et skideil ja isovanhemmil on jotain tsergoi viettää aikaa kimpas. Eli älkää ny vaa menkö välii, jos se skidi meinaa skruudaa safkasa ilma suolaa. Ja jos se hemmottelu pitää mennä haavin kautta, ni hoitakaa jostai marjoi ja hedelmii ja sitä paitsi mummitha on ain maailman parhait kokkeiki. On makeisii ja on hammaspeikkoo ja o ylipainosii skidei ja on skidien diabeetest ja muuta kliffaa. Niiden tahdonvoima näkyy ja kuuluu tuol karkkihyllyjen luon ku joku on niit ekaks niille tavoille opettanu. Selväähä on, et kyl ne ite ne karkit hiffaa viimeistään skoles, mut pitääks niit olla työntämäs jo alle kaksvuotiaiden monttuihi. Jokaine saa mun mielest tehä omal kehollaa ihan mitä hotsittaa, ku ei vaa tee toisille Makee juttu Nyt tulee saarna isovanhemmille. . Ja jos teil elinpäivii riittää, ni saman kaavan mukaan voitte panna niiden kans viel bissekski ja vaik tsikken flekkaa, siis sit joskus. Oli vaa käpylehmii. Ja noi jutut ponjataan tänää paremmin ku ennen. Sellast tajuu ja tahdonvoimaa ei kaksvuotiail o. Kyl näil eväil niille jää teist upeit muistoi, mitä ne viel siirtää eteenki päin. Siks monet meist yrittää varjella skidei silt turhalt myrkylt nii pitkää ku mahollist. Mut me ollaa jo sitä pullamössösukupolvee, joide edes ne hyllyt notku lakuu, suguu, jädee ja muut makeet. Oha se tietyst kliffa tsiigaa ku skidi nauttii siit hetkest, mut samaha pätis niihi muihinki myrkkyihi. N iist on toisillee buli ilo ja ne gamlat voi siirtää skideille omii perinteit, joist esimerkiks oma murre on aika tärkee.Mut mitäs mä sit niille skideille lähettäsin. Kyl jotkut teist jo osas kertoo niit hammaspeikkojuttuiki, mut paljoks ne meit kiinnosti, ku karkit oli nii makeit. No en ainakaa mitää karkkei! Siit noi isovanhemmat näkyy kyl pitävän huolen, samal ku me nuoremmat fossiilit usei yritetää feidaa niiden skidien huomio vek tuolt buidujen karkkihyllyist. Ja ku siihe sokruu tottuu, ni sit ei enää marjat ja hedelmät kolahda samal tasol. Eikä me kai niille stikata bissepurkkiikaa handuu, ennenku me ponjataa, et ne on siihen tutustunu jo muual. Sit voi vaa toivoo, et niiden terveys ja pää kestää niiden kans mahdollisimman kauan, tai et niil o omaa tahdonvoimaa jopa lopettaa ne. Se sendas Tsilariin nipun stoorejansa kesällä, ku tsennas jo ett on klesa, eikä aikaa oo paljon. Mut näit skidei meien pitää yrittää pitää loitol paheist nii pitkälle ku voidaa. Ne snadit suut on kuitenki viattomii, eikä ne ponjaa, et siihe sokruuki voi jäädä koukkuu ja et siit voi seuraa sit aikanaa vakavii terveyshaittoi. Stoorei julkastaan seuraaviski Tsilareis. TSILARI 5/2017 25 STADILAISIA JULLE TUULIAINEN STADILAISIA JULLE TUULIAINEN Ennen Tsilarin painoon menoo saatiin surullinen uutinen, ett Julle on delannu. Ja voitte te sit tietenki ne karkkipussitki rapistella esii siin vaihees ku peli on jo menetetty, eli sit ku ne on löytäny tän jutun jostai muualt, yleesä toisilt skideilt. No nyt se pula on runsauden pulaa. Noil jutuil on kaikil viel sellane yhteine nimittäjä, et jos tyyppi kasvaa tarpeeks vanhaks ilman niit, ni sit nei enää kiinnostakaa. Ihminen ei tartte sitä, mut se lyhentää ikää. Sitä mä en o. TsilariTaitto_517018.indd 25 21.9.2017 13.15. Älkää kukaan nyt vaan pitäkö mua mitään nipottajan. Ei stikata spaduu tai bisseekää Eihä me niille stikata spaduukaa huulee 13-vuotislahjaks ja sanota, et rööki se skloddist miehen duunaa ja gimmast hor.. No miks tää yks pahe sit ois nii paljo parempi, et sitä pitäs ehdoin tahdoin edistää. öhm… elegantin. Pitäkää sylis, braijatkaa, tsungatkaa Nii et hemmotelkaa niit toki! Pitäkää niit sylis, braijatkaa ja tsungatkaa niiden kans ja kertokaa stoorei teien omast lapsuusajast, sielt käpylehmäaikakaudelt. Vähä sama jutska muuten ton suolan kans. Pulaa karkist teetti vaa se, et teil ei viel ollu jakaa kaikkee sitä fygee, mikä nykyajan nuoril fossiileil on. Me taidettii kans olla ekoi skidei, joiden hampait harjattii läpi kansakunnan ja joit kidutettii skolehammasklinikal. mitää skeidaa. Sit ku ne ne paheet löytää, ni sit ne följaa niit, eikä siin mitkää ikärajat enää auta
Ohilaukauksiakin tälle Pihtiputaan mahtimiehelle kuitenkin tuli, kuten jälkeenpäin voi todeta Tahkon lausahduksesta, jonka mukaan katon alla tapahtuva liikkuminen johtaa urheilun kuolemaan. Tänne tarvittiin kuulemma paljon riuskoja gimmoja ja kundeja pitämään paikat pystyssä. Siksi Tahko tunki kehittelemänsä pesiksen mukaan suojeluskuntien ohjelmaan ja sitä kautta myös inttijengi innostu tästä uudesta joko-jokoilusta – pesiksen katsottiin näes kehittävän sotilaallisia taitoja. Muutama lätkäfani on tästä kenties erimieltä. Pahimpia roistoja olivat nimittäin juuri toimettomina kaduilla vetelehtijät. KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Stadilaista joko-jokoilua Pesis – vihaatko vai rakastatko. Kuitenkin ajatus pesiksestä virtasi nopeasti landelle suojeluskuntien avittamana ja lajin keskuksiksi nousivatkin Jypinkylä, Hämeenlinna, Riihimäki ja Viipuri. Joko-jokoilu oli syntynyt. Foto: Arvo Pohjola. Lajin säännöt julkaistiin peräti armeijan päiväkäskyn liitteenä vuonna 1921. Hesperian kentsulla 1950-luvulla (ehkä ItäLänsi-matsista). Junnut diggailivat tuolloin pallojen hakkaamisesta kunkkuboltsin tahtiin, mutta aikuisilta vastaava geimi uupui. K iitti vaan Lauri ”Tahko” Pihkala, kansallisen jokojokoilun keksijä. Laten kärkihankkeena pysyi kuitenkin pesis, sillä sen uskottiin kasvattavan nuorista kurinalaisia, itsevarmoja ja yhteiskuntakelpoisia kansalaisia. 26 TSILARI 5/2017 TsilariTaitto_517018.indd 26 21.9.2017 13.15. Late, joka muuten ite oli täys pönde Pihtiputaalta, innostu jo junnuna härmäläisten vanhast geimistä nimeltä Kuningaspallo, joka oli pääpiirteittäin sama ku nykynen Pesis. Ja Stadiin. Pesiksen levittämisen ohella Tahko oli muutenkin eturintamassa julistamassa urheilun merkitystä vastaitsenäistyneen Suomen rakentamisessa. Helsingin Uuden yhteislyseon friidut skulaa pesistä skolen jumppatunnilla Kaisiksessa 1952. Aluks Laten pelii kutsuttiin pitkäksipalloksi, mutta lopulta 1920-luvulla rapakon takaisen esimerkkinsä mukaisesti nimi vakiintu pesäpalloks. Lisäks sydäntä raastava fakta on myöntää, että maailman eka pesismatsi pelattiin Kaisiksen kentällä 14.11.1920, kun vastakkain asettuivat Pioneeripataljoona 1 ja Hämeenlinnan suojeluskunta. Lisäksi joko-jokoilun nykyisillä pääintoiluseuduilla Etelä-Pohjanmaalla laji keräsi heti paljon faneja. Tahko alko kehitällä kunkkuboltsii heittämällä soppaan mukaan vaikutteita jenkkikavereidensa esittelemästä baseballista. Näin siis ainakin 1990-luvulla. Foto Helsingin kaupunginmuseo. Laji ei jäänyt myöskään vain kundien harrastukseksi, vaan Lotta Svärd –järjestön urheilukursseilla opetettiin pesistä heti 1930-luvulta lähtien. Tahko oli persoonaltaan suorapuheinen mies, joka otti usein asioihin voimakkaasti kansaa. Se skolejen liikkatuntien ainoa geimi, jota maikka anto keväisin ja syksysin skulata vaikka jengi himoitsi jaripalloja enemmän kuin mitään. Stadilaiset jengit pitivät pintansa vielä jonkin aikaa, mutta suuri virta oli jo kääntymässä muualle. Suomen ensimmäinen pallonlyönnin erikoisseura, Helsingin Pallonlyöjät (HPL) perustettiin Helsinkiin vuonna 1919. Pesiksen esiinmarssia autto kevyesti se, että Late ite toimi sotaministeriössä ja sotaväen esikunnassa 1918-1921 sekä suojeluskuntain yliesikunnan urheilutarkastajana 1921-1926. Geimi inttijengille Tahko kirjoitteli jo vuonna 1916, että hän halus luoda Suomelle oma boltsin lyöntiin perustavan kansallispelin
Stadilaiselle pesikselle oli lisäksi erityisen kohtalokasta, että myös hyvin menestyneen ja vain kaksi vuotta aiemmin perustetun Kaisaniemen Tiikereiden pelaajia oli sekaantunut skandaaliin. Uudenlainen nousu alkoi kuitenkin 2010-luvulla ja pesis elää tällä hetkellä voimakkaana varsinkin lajin sydänseuduilla – böndellä. Homma oli kuitenkin aluks erittäin sekavaa, joten esimerkiksi vuonna 1922 pystyttiin julistamaan ainoa kiistaton Suomen mestari miesten sarjassa. Nousukausi kuitenkin romahti vuonna 1998, jolloin 20 lajiin kiinteästi liittyvää henkilöä sai tuomiot sopupelien järjestämisestä. Sitä auttoi varsinkin kansallinen pesispäivä, jota viettiin yleensä helatorstaina vuosina 1930-1937. . Stadi jäi itään. Samoihin aikoihin myös Suomi – sportin klassiset kieliriidat ja poliittiset skragikset saavuttivat pesiksen: Työväen Urheiluliitto (TUL) perusti oman pesäpallojaostonsa vuonna 1930 ja ruotsia bamlaavat ilmotti, ettei junttilaji oikeestaan kiinnosta pätkääkään. Organisoitumisen edetessä naisten sarja saatiin käyntiin vuonna 1931, jolloin gimmat skulas hameissa ja mekoissa. Pesis yritti kyllä myös kansainväliseksi, mutta Viron kanssa pelattuja maaotteluita ei tullut kattomaan juuri kukaan, Ruotsi ei hommasta innostunut, eivätkä edes saksalaiset liikunnanopiskelijat Berliinin olympialaisten yhteydessä vuonna 1936. Eka mestaruus stadilaisille 1900-luvun alussa alettiin useissa lajeissa jakaa ensikertaa Suomen mestaruuksia, niin myös pesiksessä. Stadilaista superpesisseuraa ei miesten sarjoissa ole näkynyt vuosikausiin, mutta naisissa ainakin roihikkalainen Roihu on heiluttanut Helsingin lippua. Paasikivi avasi pelikaudet vuosina 1953-1955. Samana vuonna alettiin ensi kertaa pelata myös pleijareita ja paria vuotta myöhemmin perustettiin Superpesis Suomen korkeimmaksi pesissarjaksi. Pesismatsi (ilmeisesti) Kaisiksen kentsulla 1958. Ekat pesisstadikat rakennettiin puolestaan vuonna 1992 Seinäjoelle, Sotkamoon ja Vihtiin. Seuraavana vuonna miesten mestaruussarja jaettiin puolestaan Itäja Länsilohkoihin, ja alettiin pelata legendaarista Itä-Länsi –matsia. Valtionjohto tunnusti pesiksen merkityksen sotien jälkeen ja J.K. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. 1980-luvun talousbuumi näkyi myös pesiksessä, kun Ikaalisissa otettiin käyttöön eka hiekkatekonurmi vuonna 1987. Pesiksen nousu ja tuho Joko-jokoilu tähtäsi kuitenkin kohti Tahkon unelmaa: kansallispelin statusta. Tiikerit lopetti superpesistoimintansa vielä samana vuonna. Stadilaiset friidut pärjää Sopupeli –skandaalin jälkeen pesis oli useita vuosia hylkiön asemassa, eikä Veikkaus esimerkiksi hyväksynyt lajia pelikohteekseen. Siinä kun ei voi näes voittaa mitskuja olympialaisissa. Lisäksi vanhalla Finskillä on pelattu Itä-Länsi –matseja ja viime vuosien kestomenestyjä Sotkamon Jymy on väläytellyt ideaa jonkinasteisesta Stadiin muuttamisesta tasaisin väliajoin. Sen pytyn vei edellämainittu HPL. TSILARI 5/2017 27 TsilariTaitto_517018.indd 27 21.9.2017 13.15. Myöhempinä vuosina myös Urkki Kekkonen kävi tsiigaamassa matseja. Kovin kansainvälinen tapahtuma pesiksen historiassa onkin Pesäpalloliitton (PPL) ja TUL:n välinen näytösmatsi Helsingin olympialaisissa vuonna 1952
Aina siel on joku mulkku parkkeerannu fiuden väärin sillai et sul ei oo mitään mahiksii vendaa sitä rohjoo Albertingartsalt Pursalle. Kyl mä sen sulatan, et ku joku frekki espoolainen saa snadin kuitin siit et se on tullu Stadiin omal fiudel. Mun mielest ei. No haluuks jengi bamlaa siit kuin helkkarin fiksusti Stadis on kaikki tsembalot klaarattu. Sehän on iisii ulkoduunii. Joo, ja sit ne skoolaa sen äijän kans: jumalaut Lissu, kyl sä oot hirveen snygi slabarien skrivaaja! Pormestari Se edellinen, se Jussi Pajunen, sano sillai, et dirikan duunis fiteintä on häpeen sietäminen. Ja arvatkaa, onks slabari fönäris, ku stadilainen saa ne kamat alas. Dösäkuski No funtsaa nyt et sun jobis on tsöraa sellast helvetin bulii ja kankeet dösää Stadin kapeil gartsoil. TsilariTaitto_517018.indd 28 21.9.2017 13.15. No, toihan ny on meininki muuallaki. Kuuskytluvul meikäläisii flyttas Sveduihin, ku siel oli pula duunareist Volvol ja Saabil. Lappuliisa tsiikaa, ooks sä parkkeerannu väärin vai oikein, stikkaa slabarin tai ei, eikä lysnaa ketään ku sönkkää et mä budjaan täs ja mul tarttee olla oikeus pakata mun fiude. Ny systeemi on snadisti erilainen ku Pajusen aikaan, mut mikään ei varmaan endraa sitä, et tän uudenki bossin dörtsil on jatkuva jono, ku haluis kertoo sille jotain. Et ku koko ajan moni jutska Stadis röpöttää, ni jengil on sellanen fiilis, et se on ton Stadin kaikist buleimman dirikan syy. Jotainhan niiden tarttee bungaa siit et ne on pannu hanttiin metron byggaamiselle yli kuuskyt vuotta. No se, ku se menee illal himaan ja funtsaa, kuin helkkarin hyvin se on taas duunannu, ku se on dilkannu paljo fittii fiilist. Ku stadilainen sit skujaa siihen himan eteen, ni ei yhtään vapaat mestaa. Mä listasin tosi fittei duunei sellasina ku mä ne nään. Siel ne pantiin kaivosduuneihin. J ossain vaihees historiaa, ku Lontoo jaagas rosvoi ja huligaanei, niit roudattiin Ausseihin. Ei. Jos sattuu, et roskisbilika, mölökuski tai blumsterirekka tukkii reitin, ni ryysis on kilsan mittanen, töötit raikaa ja svettis puskee pintaan. Ne messuu, et jumalaut ku ois paljo petrattavaa ja et mitä pormestari ny meinaa duunaa, et tääki juttu saatais kondikseen. Skujaa siin sit vislaten ja smailaten! Ja jos sä tsiikaat sitä jengii ku on sun kyydis, ni pelkkää myrtsii pläsii, ei koskaan mitään sellast, et jumalaut ku sä skujasit stärästi, et kiitti sikana ku traijasit mut ihan aikataulus biliskertsin mööttiin, ja saletti on et äänestän sua vuoden dösäkuskiks. Mut funtsatkaa, ku stadilainen ottaa fiuden esiin tallist ja skujaa sen himan eteen, et vois roudaa alas kaikki kamat, mitä tarttee olla megessä, ku smiitaa landelle: kaks golfbägii, safkakassit, dogin reissuhäkki, kuus pussillist kniigoi, vodaskimbat ja koppa bissee. Kaupunginjohtajii sen gamlan systeemin mukaan oli yhteensä yheksän. Mut onks noi niin sanotut skeidaduunit ihan oikeesti niit kaikist fiteimpii. Jostain muualt tulleet klaaraa aina skeidaset duunit, raskaat duunit, äglöt duunit. Joo joo, kyl mä bonjaan, et Stadin keskustast ei hittais parkkimestaa millään ilveel, jos siel ei ois mitään kontrollii. Eikä mitään mahkui bamlaa sitä lappuliisaa ympäri. Kamoon! Et miten niin fitti duuni. Se ei ollu yhtään niin skeidast ku kaivoksis, mut fiinit svedut ei digannu yhtään fabriikkiduunei. Lappuliisa Kaikkien fittien duunien ja epäammattien mutsi on toi lappuliisan homma. Tai on yks, mut siin on parkkeeraus kielletty. SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Fittei duunei Mä ku oon jutskannu jengin kans, ni aika moni on sitä mielt, et tääl tarttetaan helkkaristi maahanmuuttajii, ku ne tyytyy kaikkiin skeidaduuneihin, mitä härmäläiset ei viitti hoitaa. Häh! Mikä siin muka Liisalle niin fittii on. Mut onks noi niin sanotut skeidaduunit ihan oikeesti niit kaikist fiteimpii. 28 TSILARI 5/2017 Mikä sun mielest on fitti duuni. Siihen se fiude tarttee jättää venttaamaan
Kaikennäköst höyhensarjan kundii ja giltsii pääsee hyppii öögille. Se on sellanen jobi, et ku sä oot kerran ollu ministeri, ni sua sanotaan ministeriks koko sun ikäs. Ja mä mylvin, et skulaa uudestaan, mut vast ku oot oppinu. Siis ihan samanlainen ku hutsu. Fittiiki fitimmäks muuttuu fiilis, ku alkaa toi vaalikamppis. Helsingin kaupunginmuseo. Eli mä oon niin sanottu GALSA LIIDI. Foto: Eeva Rista. No ku mä hiffaan, et sä pluggaat paprust ja et se kuulostaa ihan karseen toivottomalt, ni totta kai mä rupeen vittuileen. Ja shoussa irtobointsit plokkaa se kel on saumaa shouaa stydisti. Se pystyy blisaan mitä vaan kelle vaan. Pressa Mä arvaan, et fiksuimmat teist rupes heti uteleen, et eiks toi sama duunien fitteys koske viel stydimmin pressaa. Siis et sä yrität blisaa jolleki jotain luurin kautta. Mä oon skulannu golfii aika monen ministerin kans. Eiks ookki kliffaa!!! No ku sä oot pressa, ni kukaan ei kysy, et hodettaaks sua just ny treffaa noi tyypit. Sellasii pleisei on Härmäs vaik kuinka paljon. Ja ku sä oot pressa, sun tarttee esiintyy ku pressa, stailisti ja iisisti. Fittei duunei, muttei skeidasii, ei raskait eikä äglöi. Sä studaat et mä lämään heti luurin boseen ja sul on hosis lesaa sitä sun blisaustekstiis. Sä tsittaat vaan siel peräsitsil, räpläät kännykkää ja yrität näyttää tärkeelt. Siit vast fittii tulee. Päivä horatsuna, aina asfalttiruusuna. Eli sä et voi dissaa ketään. Sillon tällön käy sellanen tsägä et joku ulkomaan pressa kutsuu sut piipahtaan. Ku telkkaris on joku vaalitentti, sä joudut ottaa sen vakavasti – ja vakavasti ottaminen näyttää kornilta, eikä just yhtään pullista sun suosiotas. Pressahan on vastuus kaikist Härmän fiboist ja etenkään ulospäin ei sais hirveesti mokaa, ettei kaikki pidä meit ihan junttein. 1980. Kaks viimest Eva-Riitta Siitonen ja Jussi Pajunen oli födannu Stadis. Kaikki muut oli landebuugei. Ihan ekaa lukuunottamatta, ne kaikki oli saanu ylipormestarin arvon, varmaan just siks, et niiden duuni oli niin yyberfittii. Sä et tsennaa mua, sä et tiedä must mitään. Täl nyyan systeemin pormestaril Janne Vapaavuorel on sentään pari lohtuu. Ja jos sä satut pääseen pääministeriks, ni se vast fittii duunii on. Mä en oo mölynny enkä kuiskannu, et mä oisin mitenkään kiinnostunu siit kamast tai palvelust, mitä sä yrität tyrkyttää. Mä tylytän, et voisiks sä ekaks opetella bamlaan ilman papruu, sillai luontevasti ja sympaattisesti. Eli ministerien tarttee olla koko ajan tavotettavis. Esimerkiks Donald Trump tai Vladimir Putin. Et eiku treenaan handun stikkaust ja ilmeen sinksaust ja funtsaamaan, millai sä ny kehusit Härmää, ettei se taas tuntus pelkält flöitilt Ja entäs sit, ku sä oot saanu läpi sun mesitsis, et jos joku bossi jossain on tosi stritissä, ni sillo kantsii lysnaa Härmän pressaa. Skidit braijaa dösäleikkii Vironniemen päiväkodis. Siit vois hyvin tulla seuraava pormestari tai pressa, sil on kaikki eväät ministeriks, dösäkuskiks tai lappuliisaks. Funtsaa kuin kornii. Se on avoklabbinen stadilainen ja Stadin pormestari. Pressal on pätkäduuni, 6 vuotta kerrallaan, korkeintaan kaks kautta. Ministeri Mä tsennaan aika monta ministerii. TSILARI 5/2017 29 TsilariTaitto_517018.indd 29 21.9.2017 13.15. Tai jos sä kerran bluffaat golfis, sua pidetään bluffaajana niin kauan ku sä skulaat. Ja fittii on seki, et ku sä viimein oot päässy ministeriks ja saanu alle mageen fiuden, ni sä et saakaan skujaa sitä itte. Sä skulaat sille tyypille, vaikka mulle. Edes tsittaa kuski ja rahastaja. Kakskytneljäseiska. Puhelinblisaaja Ja tähän loppuun viel yks duuni, kaikist fitein, mil sä voit fyrkkas tseenaa. Ainaki mun himaklubil on sellanen sääntö, et skulates muut stumppaa luurit, paits ministerit ja intin komentaja. Niit pormestareit alkaa koht olla snadeissaki stadeis. Eli ku tyyppi smiitaa jostain huitsist Stadiin tsökaan duunii, ni fitimpiki jobi kelpaa. Niin snadii uutisen tynkää ei Härmäst hittaa, ettei telkkari tai joku aviisi fudis taas toimittajaa uteleen, et millai hallitus ny meinaa täs hirvittävän karsees tilantees toimii ja joks sä oot funtsannu skrivaa sun hallitukses eroanomuksen. . Funtsatkaa kuin megafittii ois olla pormestari jossain sellases stadis, mis melkeen kaikki todella on päin helkkarii, jatkuva pula fyrkast, mihin kukaan ei haluu flyttaa, mis on niin kornii et kaikki hinkuu vek, esimerkiks Stadiin. Kysehän on shousta. Mä tajuun tarkkaan, kuin fittii duunii se tekee ja mä hiffaan kans, et jos joku klaaraa tollases duunis vaikka vuoden tai pari, siit tulee tosi niska. Funtsaa, ketkä kutsuu sut seuraavaks: Recep Tayyip Erdo?an, Nicolas Maduro, Kim Jong-un... Aina ku joku puhelinblisaaja skulaa, mulle tulee kyl sellanen empaattisesti fitti fiilis. Joo, totta kai. Ja jos sä satut pääseen pääministeriks, ni se vast fittii duunii on. Ja se sun kuskis saa skujaa ja treenaa kaikkii vänkii heebeleit mitä näis nyyis fiudeis on. Se ei studaa enää mitään
Suosittu esitys uusittiin kesällä 2017. Esitys vei meidät veden alaiseen maailmaan, jossa kohdataan mm. Välillä huoneessa, myös katsojapenkkirivien välissä haahuilee joku nainen. Dinosaurusmaailma opettaa Kesän 2016 toinen helmi oli Mosasauruksen arvoitus, jonka lavasteita ylistettiin. 30 TSILARI 5/2017 TsilariTaitto_517018.indd 30 21.9.2017 13.15. Hautajaiset oli viime talvena aistikauhunäytelmä, joka oli jatkoa usean tuotantokauden suositulle Viimeinen vuoro –esitykselle. Riemukkaat tanssija musiikkikohtaukset siivittävät vauhdikasta tarinaa, jonka aikana opitaan myös runsaasti tosiasioita dinosauruksista. Todella taitavaa esikaupunkiteatteria Tapanilassa tehdään. Suositus oli yli 4-vuotiaille, ja kieltämättä tummat lavasteet pimeässä ja karikatoitu puvustus olisi pelottanut nuorempia. T eatteri Tuike sai alkunsa vuonna 1997, kun se tuotti ensimmäisen lastenteatteriesityksen Ville ja Valle. Välillä kohdevalot katkaisevat pimeän. Elokuussa 2013 Tuikkeesta tuli tapanilalainen kun se vuokrasi omat toimitilat Tapanilan aseman kyljestä. Tuike ylläpitää ammattiteatterin lisäksi harrastajille suunnattua Ilmaisukoulu Tuiketta, vuodesta 2008. Kuva: Minna Nieminen. Riina Nieminen on aivan hurmaavan raikas ja liikunnallinen tytön pääroolissa. Riina Nieminen on raikas Veden alla -pääosassa. Tekijät kysyvät, tiedämmekö esimerkiksi, että seismosaurus saattoi kasvaa jopa 33 metrin pituiseksi. Siellä on vuosien varrella opiskellut teatteria yli 1000 lasta, nuorta ja aikuista. Koimme fantasiasadun, joka yhdisti musiikkia, nukketeatteria ja vahvaa visuaalisuutta koko perheen näytelmäelämykseksi. Ehkä tiesimme, mutta emme varmasti koskaan ole nähneet Tyrannosaurus Rexin räppäävän. merikilpikonna, meduusoja ja rausku. Olen nähnyt myös aikuisille tehtyjä ihmissuhde-ja aistikauhuesityksiä. Tai että uusimpien teorioiden mukaan kaikkia dinosauruksia peittikin höyhenpeite. Ohjelmisto on moninkertaistunut. Musiikki rytmitti esitystä niin, että elävä liike edessä ja kankaalla nähty videoanimaatio ajoittuivat hyvin yhteen. Piironkikaapin päällä on kuolleen nuoren naisen, äidin kuva. Veden alla puvustus, kaksikon veikeät asut viehättivät lapsia Tapanilan teatterissa. Siinä kaksi lasta eksyy seikkailuun liitukaudelle ja päätyy monen kommelluksen kautta auttamaan hyljeksittyä Mosasaurusta. Kuva: Minna Nieminen. Fantasiasatu veden alla Tuike toteutti alkusyksynä 2016 sanattoman Veden alla –teatteriesityksen. RISTO KOLANEN STADIN SYKE Tuiketta Tapanilassa STADIN PIENTEATTERIT 24 Teatteri Tuike on toiminut vireästi Tapanilan aseman lähellä vanhassa punatiilisessä tehdasrakennuksessa, Viertolantie 2. muille taiteen tekijöille ja kulttuurialan toimijoille. Tuike järjestää tiloissaan esityksiä, koulutuksia sekä vuokraa tilojaan mm. Esityksen yhteyteen voi tilata puolen tunnin työpajan, jossa käsitellään kierrätyksen tärkeyttä. Kestosuosikkiesityksellä kierretään päiväkoteja ja kouluja edelleen. Mies pelästyy äänistä ja valojen muutoksista. Toiminnanjohtaja on Nina Rinkinen, teatterintekijä. Kimmo Tähtivirran ohjauksessa käsitellään dinosaurusmaailman avulla erilaisuuden hyväksymistä. Puvustus viehätti lapsia. Tuikkeella on esityksiä, jotka eivät poistu ohjelmistosta ja niitä on mahdollisuus tilata vuodesta toiseen koulun tai päiväkodin tilaisuuksiin. Aistikauhua aikuisille Tuike tarjoaa runsaasti ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille. Ryhmä aloitti lastenteatterilla vuonna 1997, vakiintuneemmin vuonna 2007. Olemme pimeässä huoneessa muistotilaisuudessa
Kaunis klassikkosatu Lumikuningatar oli viime keväänä sydämellinen tarina Gerdasta ja Kaista, jotka ovat ystäviä. Kuva: Reeta Kantanen. Lopussa tulee ilmi yhteisen lapsen hukkuminen kylpyammeeseen. Ainutlaatuisessa esitysmuodossa katsojat ovat silmät peitettyinä ja kokevat Suomenlinnan koskettavan tarinan ääni-, hajuja tuntoaistin kautta. Sopivan epäselvää. Hän hipaisee takaraivoani. Edelliselle maailma on turvallinen, jälkimmäiselle pelottava paikka. TSILARI 5/2017 31 TsilariTaitto_517018.indd 31 21.9.2017 13.15. Sarjassa on yli neljän vuoden aikana esitelty Kellariteatteri 2/13, Kultsa 4/13, Jurkka 5/13, Viirus 6/13, YT 1/14, Avomet Ovet 2/14, KokoTeatteri 3/14, Ryhmäteatteri 4/14, Klockrike 5/14, Zodiak 6/14, Q-teatteri 1/15, KOM-teatteri 2/15, Takomo 4/15, Hurjaruuth 5/15, Valtimonteatteri 6/15, Kapsäkki 1/16, Ilves 2/16, Teatteri Toivo 3/16, Universum 4/16, Teatteri Helsinki 5/16, Teatteri Tuli 6/16, Aleksanterin teatteri 1/17 ja Drom 4/17. Lisäksi sen voi tilata omalle yritykselleen tai ryhmälleen yksityisesitykseksi. Esityspaikkana on Paarlastihuone, 1700-luvun puolivälin kivirakennus. Miika Elmgren teki vahvan suorituksen Mosasauruksessa. Esitystä ei suositella alle 8-vuotialle. Andersenin tarinan on ohjaaja Ann-Mari Ohtamaa tehnyt kauniiksi sovitukseksi. Lumikuningatar kokosi ison ryhmän. Seikkailuetsinnässä Gerda joutuu yllättäviin paikkoihin hupsun Variksen johdatuksella. Ihan lopussa piirongin päällä on kolme muistokuvaa. Kuva: Minna Nieminen. Auringonpaiste ja Noita kiistelevät vaikutuksesta. Sokkoteatteria Suomenlinnassa Kesän ja syksyn 2017 erikoinen Suomen 100v-juhlavuoden ponnistus on Suomenlinnan salat, jota esitetään sekä suomeksi että englanniksi turisteille. H.C. Olisiko kuolleen naisen haamu. Aistikauhu oli käsikosketeltava pimeässä salissa. Suomenlinna itse kuvailee surullisia ja hauskoja kokemuksiaan: raskas rakennusvaihe Ruotsin vallan aikana Augustin Ehrensvärdin johtamana, upseerien juhlat, Venäjälle luovutus, rapistuminen, Suomen sisällissodan ajan sotavankila ja päätyminen Unescon maailmanperintölistalle yhtenä Suomen suosituimmista nähtävyyksistä. Karmivaa. marraskuuta. Uusia tapoja teatterille Teatteri Tuike pyrkii löytämään uusia tapoja tehdä ja kokea teatteria. Markku Ihamäki rakensi hahmostaan uskottavan ja koskettavan. Kuva: Nina Rinkinen. . Se on vielä osana Viaporin kekritapahtumaa 3.-4. Kai jäädyttää sydämensä ja lähtee Lumikuningattaren matkaan. Tavoitteina ovat aistiteatterin, fyysisen teatterin, sanattoman teatterin ja naamioteatterin kehittäminen Suomessa
Koulun äidinkieli 3 oli valmis kustantajalle förattavaks. Se on vähän semmosta, ku tarttee joka mestas touhuu, ni tulee välillä snadisti sekundaa. Siit hommasta sainki sit idiksen ruveta haastatteleen jengii niitten gamloist brassauksista. Muijist oli kuulemma pulaa. RAIJA TERVOMAA SÖRKAN FRIIDUN STOOREJA Se on siinä Mä oon näis skrivausduuneissa ollu hiukka ku Akkarin Hannu Hanhi, oon sattunu oleen oikees mestassa oikeeseen aikaa. Toiset tykkäs, et uudistus oli hyvä, toiset taas, et päin peetä menee koko homma. Siel treffasin vantaalaisen maikan, ku oli haalimas porukkaa äikänmatskun duunaamiseen. . Sitä duunii kestiki erilaisis työryhmis parikytä vuotta ja matskuu synty monii kymmenii. Niit juttuja on voitu pluggaa Mutsi ja mäja Mut sulle sattuu ainakniigoista. Sanojen jäljillä oli nyya äikän kirjasarja, ku alotti mun oppibökkereitten skrivauksen. Luulen kyllä, et Tsilariin joskus jotain stikkaan. Slangiskabojen kautta pakinoitsijaks Tuttu kundi pyys mut messiin slangiskaboihin -95. Keväällä -97 näyttelyy varten tehtiin braijausvideo, ku Mattssonin Eki oli käsikirjottanu. Hätä oli hirvee, mut onneks löyty omast perheestä taitaja, joka bulil duunilla sai homman kondikseen. Se on siinä toi Mun Stadin kansi, sisukset on tulossa. Enää en skrivannu gamlal Olivetilla. 32 TSILARI 5/2017 K ustantajat oli stärinä, uutta matskuu duunattiin joka aineeseen, fyrkast ei ollu pulaa. TsilariTaitto_517018.indd 32 21.9.2017 13.15. Sen jälkeen en oo varmuuskopioita missannu. Tartti vaan tallentaa. Ku hittasin muutaman gamlan jutun mun varastoista, rupes tuntuun siltä, et ois viel lisääki sanottavaa. Siks, et mä olin edellisen kniigan jälkeen päättäny, etten enää skrivaa. Mulla oli uus kone, Commodore. Jälkimmäinen sai nimensä siitä, ku mutsi aina sano mulle: Vahinkoja sattuu kaikille, mut sulle sattuu aina. Mut oli nimitetty äikän ohjaavaks maikaks ja pantiin koulutukseen. Yhtenä iltana panin pisteen tekstin perään. Lerpuille talletin tekstii ja roudasin messiin möötteihin. Siitä seuras se, et Olli Ihamäki pyys mua Ylen slangipakinoitsijaks, ku taas porukasta puuttu muija. Ryhmä kuulemma tartti just mun sorttist tyyppii. Sillon ei naurattanu Noist skrivailun alkuajoista tarttee kertoo yks juttu, ku on jälkeenpäin naurattanu, vaik ei just sillon vähääkään. Ei se skulaa, joka skagaa, mä tuumasin ja alotin pakinat vuoden päästä. Ja on niit tullukki. En vieläkään snaijaa, mitä taas sillon söhläsin, mut jotenki onnistuin seivaan tyhjän tiedoston valmiin jutun päälle. Skrivaamiset oon kuiteski koittanu duunaa niin kunnolla ku oon osannu. Skaboissa treffasin Supan ja monet muut kunnon kaiffarit. Ku yheksäntoistseitkytluvulla perusskoile lähti Lapista alas kohti Stadii, skoilemaailmas kuohu. Vika kniiga Miks mä nyt tätä kaikkee täs kaveeraan. Mut nyt se on siinä. Se kuvattiin Kirstarin pitskulla ja mä samlasin komeljanttarit mun oppilaista. Yhdistys oli uus ja puuhas näyttelyy Jugend-saliin. Ei koskaan pitäs sanoo ei koskaan. Synty mun eka ”oma” kniiga Stadin skloddit braijaa, ku ilmesty 2000. Omii kirjoja onki tullu pitkästi toistakymmentä. Se on siinä kans mun kniigojen skrivaukset
Paljon hyödyllisempi on se, mitä oon oppinu jo skidinä. Mä voin sit suvereenisti stikkaa: Stig framåt. Nyt ne sit froogaa peiffei – eri-ikästen slangii. Mut saahan siit tuntumaa siihen, millast on nuorten elämä nykyään. Kerran sporas lysnasin, ku yks kundi bamlas frendilleen kännykkään. Metros ja joillain dösälinjoil hiffaa, miten kansainvälinen mesta tää Stadi on. Mut voi kyl sit funtsaa, mitä sil tiedol tekee. Joskus sipoolaisten rahastajien aikakaudel svedu tais olla jopa kieli, mitä bamlattiin enemmän. Sit ku olympialaisii uudelleen ruvettiin järkkään vuodeks 1952, bygattiin Koskelantien toiselle puolelle Kisakylä. Jos en olis tsörannu metrolla, ni en varmaan bonjais, mikä elukka on igelkott suomeks. Monel reitil voi skujaa oikeen taidekierroksen, jonka voi börjaa vaik, ku tsiigaa steissil kansallisteatterii, Ateneumii, Fenniaa ja steissin tornii. Jos tsöraa aina omal fiudel, ni menettää paljon stoorei. Ja sil ois viel menny sekasin kännykkäpeli, mitä se just skulas. Ei tartte mennä teatteriin tai leffaan. Kulttuurii ja viihdettä Sporal tai dösäl tsöraaminen tarjoo kans ihan mahtavan mestan ihailla Stadin upeita byggii. Ja välil on tarjol kulttuurii ja viihdettäki. Niitähän portsarit tai tarjoilijat froogas junnun näkösilt sillon ku mä olin nuori. Niit ei aina jaksa kuunnella. HSL:n saitil on info viel enkukski. Onneks kvg-metodil hittaa infoo vaik mistä, jos ei satu tsennaan ketään gamlaa stadilaista, jolt vois froogaa. TsilariTaitto_517018.indd 33 21.9.2017 13.15. Tsittasin yks päivä dösäs ja tsiigasin pysäkin nimee Olympiakylä. Jos nyt sit vaik staijaan joskus jonos ja mun edes staijaa svedui, jotka ei hiffaa, ett jono on liikkunu eteenpäin. vieres tsittas just pikku kundi ja funtsin, froogaisko siltä. TSILARI 5/2017 33 K u Stadi on kakskielinen, ni info on sveduks kans. Tai joku jurrinen alkaa tilittää muille matkustajille elämäänsä. Mut joskus on kyl mielenkiintosii dialogei. Jossain vaihees reittiopas oli kans slangiks, mut sitä en oo enää vähään aikaan hitannu. Alle kolme egel koko tää kulttuuripläjäys ja mahis sivistää itteensä, ku slumppaa libarin etukäteen. Sit ku lysnaa, mitä muut bamlaa, ni voi oppii uusii sanoi muiski kielis. Mut ku Siilitien metroasema on Igellkottvägen, ni siitähän sen oppii. Senku vaan tsöraa dösäl tai sporal. Olympiakylää alettiin byggaa, ku Stadi oli valkattu olympialaisten mestaks 1940. Se ois voinu pelästyy, ku joku vieras alkaa sen kans bamlaa. Sillon dösis oli kyltti, mis pluggas: Siirtykää eteenpäin – Stig framåt. Stadin hissaa Ku tsiigaa dösäreitten nimii, ni niist voi kans oppii vaik mitä. Mun VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Sivisty dösässä Dösät ja sporat on tietty olemas sen takii, ett jengi pääsis iisisti mestast toiseen. Siel voi kans tsiigaa, millanen käytöskulttuuri on eri kansoil. Funkkisbyggat suunnitteli Martti Välikangas ja Hilding Ekelund. Koskelantien pohjoispuolelle ehittiinki byggaa 400 kämppää ennen ku sit krigu katkas homman. Eikä oo muuten kauheen kallistakaan. En ollu ikinä kuullu peiffeist, mut hiffasin kyl sit, ett se menee hakeen henkkareit. . Se kerto, ett sen pitää käydä himassa hakeen peiffit, ku se on illalla menos bisselle. Aina ne ei tietty oo välttämättä mielenkiintosii, niinku vaik, miten joku jangsteri on jubas mokaillu viikonloppuna ja kertoo siit kännykäs frendille niin, ett koko sporan jengi kuulee. Opi kielii Mahis oppii sveduu on siis tosi hyvä. Mut en sit viittiny. Aloin funtsii, tsennaakohan junnut, miks Koskelantiel on Olympiakylä. Joskus illal voi olla vai metrovaunun ainoo eurooppalaisen näkönen. F o to : V ir ve K u u ta r. Mut se vaatii kyl vähän vaivaa. Mut niis voi kans sivistää itteensä, ku vaan pitää öögat auki
Mut eka sknubbiha jo tappokii hajuaistin, mut kultas kyllä käytöksenkii. Ny oltas jonkumoine Euroopan Pohjois-Korea tai ainakii Albania. budjas vastapäätä, se jäi rukkii KRH santsariks, se oli niitä priimuksii, Kohosen Eki oli pitkään Suomen partsikalaisten kymppi. Toimi vaa kerra, ku jemma oli bytskättävä välittömästi. Fillariseuran valmentajat ties, et broidilla oli noit unelmii ja jeesimää valmiina toimivat bulvaanina, raittiita ku olivat ja lisenssi oli. Eihä faija mikäää sossubyroo ollu. Nii ny on Pajus Jussilla ja verobyroon dirikalla iisii duunii labbaroida miljoonii stikattaviks skaissin blosiksee. Seuraavaks skabausfelo automoto 3 vaihdetta, vau! No käytetty totta kai modelli 1938, ja Trumpan. Ja niiku opet skolessa pani skloddei runoilee: ”On Suomi köyhä ja siksi jää”. Fönareista voi hiffaa Sörkän sielun syvimmän sisimmän sykkeen. Mite vaan, mutta näillä konsteilla Härmä lähti lyftiksee. Tuotanto revittii kulmilla käsistä. Faijan tsennas prosessi Toine lestiplisaaja faija sai rintsikapalstan Paloheinästä ja byggaha tarttee soraa, semua, lautaa, naulaa. Niinku vatikaanissakii ku kardinaalit ja konklaavi o saanu uude paavin syntyy. Tiilii oli tarjolla yllinkyllin, raunioo Stadissa piisas. Silloha siitä meni stokebaana Valkan ratapitskulta Sörkän rantsuu. Ku brekkis o vanhentunu ja ”konnakii” on ollu 1/2 vuosisataa memoristebarin alla. Se tsennas prosessi, mite mätä itäny potlari muuttuu arvokkaaks jalojuomaks, snadisti vaa fittille döfaavaks. Jos se ois pannu kaike sen tarmon johonki muuhun kun musaan, sillois ainakii 7 tohtoriborsaa, mut ku muu ei kiinnosta, minkäs teet. Naapurini oli gentlemanni ei tullu enää treffaa, ku se hiffas et bastu skorsteenista lyftas savumerkiks et ny ”saunotaa”. Säpsähtää ku hiffaa prosenssin, mut kokoo ittens pikasee ja totee: kokkaa tää satsi rediksee, mut hävitä sitte vehkeet. Mulle se ei koskaan kertonu mitä kautta lestit tuli skaffattuu. Montaks lestii siihe piti heittää, tuski ties itekkää. Boidinkii unelmat oli kohta totta... Sillon ku toi sana kekattii, kieltolaki oli jo kumottu, brenkkulisenssii janosen ei tarttenu enää anoo, mut tuleeha mulle aina semmone liikuttunu olo ku porukan nuorimmat rupee muistelee menneitä. Mutsi oli tosi ”allergine” brenkulle, lestit broidi jemmaskii stebaripultereide välii jäävii passeli holeihi. 34 TSILARI 5/2017 TsilariTaitto_517018.indd 34 21.9.2017 13.15. Skolen fönäristä VaasanPengerHelsinginkadut muodostavat tylpän kulman, johon muodostuu panoraamapatio kuin Svärjen botskin styyraustäkki. Se logistiikka (anteeksi, lipsahti uusi sana) piti bytskää, joku doku oli lähteny följaa broidii ja siitä tullu lottovoittaja. Mut broidin tärkeimmät hankinnat alko olla ok kondiksessa, eikä sillä ollu enää aikaakaa, Sibelius-akatemian (sillone konservatorio) opinnot vei sen muille urille. Eihä faija voinu totella, ku bygga oli pahasti kesken. eihä ykskää doku nii dille oo, et omat lisenssibrenkut toiselle kuskaa. Buli broidi ja faija. Tää lipsukii ekonoomitieteen luennoks, harmaata – mustaa taloutta vai köyhälistön hengissä selviytymista maan tavan mukaan. Faijan piharakennuksen bastu lähes kondiksessa, faijalla ja oppi-pojalla (mä) prosessi loppuvaiheessa, viimeset tipat tulossa, faijalla fiilis tapissa, ku prosessii pakko hela tiiden pitää kontrollissa. Broidin unelmii Mut lesti heittäjii mä tsennasin tasan kaks. Yhe kliffa keissi mä hivaan kertoo. Faijan ja buli broidin kaltaset ”konnat” ei antautunu. Tinkimine ei käyny. Onneks virkakoneisto ei iha jokasee rattaasee kerenny sepeliä ja soraa jarruks stikkaa. Ensiks se hinkus kameraa ja saikii ljupitel peiliheijastuskameran. Broidilla oli millo mitäkii skaffauslistalla. Sitä piti vaa ite rupee duunaa ja sitäha faija oli opiskellu 1941–1944 Äänislinnan ja Karhumäen linjalla. Lauta – naulat – muurarit rapparit tartti fyrkkaa, ja sitähä siihe aikaa ei regnannu skaissista, niinku nykyään monet luulee. Noiden fönärien läpi SKRIVAUSSKABA AULIS ANTIKAINEN Katu Vaasan OSA 2 Oli Vaasiksella muitakii ku vaa retkuu ja renttuu, Hälvän Eki esim. F linda stikkaajan ammattikunnan oli keksiny mun skloddien ikäset memorimaakarit. Naapuri rindiskoijaa byggas skoude karjalainen, tulee pyytää jotain talkoojelppii. Mielestäni mä tsennasin kaikki vaasiksen retkut, mut yhtää flinda stikkaajaa mä en tsennannu ja miks. Panimomestari valisti: mädässä potlarissa tärkkelysprosessi o lähteny jo käyntii, se nopeuttaa prosessii. Betonijerkkuu ei saanu fyrkallakaa, mut se korvattii kiilastenuilla. Ku skuujatte Bräntsikästä Tölikkää, nii hiffaatte ne broidin jemmaholet Hämiksen sillan alla
En sitä studaa koskaan enää!! KAIZUHANI TsilariTaitto_517018.indd 35 21.9.2017 13.15. Monikin ihan savoks huutaa! Melkein ryynää, kun en sanoa osaa useinkaa, stadin slangii pamlaa vaan. Rupee skrivaa: kuollut hevonen Pennerkad Äsh. Ottaa blokin toisen lehden: Kuollut hevonen Piennakad. Noissa tiloissa toimi akateemisiin opinahjoihi valmentava laitos Vaasanrinteen yksityislyseo. Varmaa se handeli, mistä Pajusen bisnesdynastia starttas. Luudaan skolaan ja hiffaa, noi muutkin on Stadista. Hogaa dorkat, ja lysnaa sun stoorit, fiksusti ja staililla kuin niin ois stadia. Sillon nuorempi ottaa koni hännästä ja kiskasee Helsinginkadulle ja skrivaa: hevosen raato Hesarilla. Ootko funtsinut, et ois voinu vaikka Manses. Tosta handelista neljäs toisen kerroksen fönari Braahiksee päin bjuudas poitsun tähän astisen laiffin orkun olosen elämyksen. Karkkilassa tai vaikka Vorsassa! Flogu osu, kun ekat spiidit ruiskit Stadissa, mutsis sua halas ja faijas sua skagas! Stydii, tosi stydii on börjää Stadissa. Snadisti Kaisiksen lippakiskaa snadimpi. Gamlampi ottaa plokin framille. Knepaa klesaa, spendii aikaa tollasten kaa. Toho ekstaasikeissii oli sauma ja senssi päästä vaa, jos oli lorvinnu ja hutiloinu skolejobeissa siks fildesti, et tuli jälkkäritsitti. Äsh. Vauhdikasta vaihtelevaa laiffi luudausta bjuudattii tosi fildesti. liki vuosikymmenen kestoinen tsekkaus bjuudas jonkumoisen valmiuden kotitarvehistorioitsijalle raportoida vuosisadan 1900 alkupuoliskon eksoottisia vuosikymmenten kultaamia aikoja. ) siirtomaantavarain kauppa. Tsittausmesti oli just orkkufönärin vastapäätä, ei pahemmin kantsinu pinkoo. Lisää skrivausskaban stoorei tulee viel seuraavis Tsilareis. Siihe hetkeenhän oli vielä taival kun pojan sormissa ensi oli aistittavissa elämänlähteen huumavan juovuttava tuoksu. . Stydii Stydii, niin stydii, on föddää Stadissa. Pajusen (Stadin kundi Jussin vaari??. Lyseolainen on just oppinu skriivaan skolensa osottee korrekt, ku skole etee Pengergartsa halssille delaa koni. ”Ava Gardner” valmistautuu lauantain iltasensseihin suihkusta alkaen aina sistaan skotsan stailii kondiksee stellauksee. PengerHelsinginkatujen kulmassa vastapäätä skolee staijas Edv. Senhä voi se toine Jussi, joka taas ei ollu mun paras kaveri, vahvistaa. Gamla + juniorijebari tulee tekeen raporttii
Naapurissa Kaitsu, Olli ja Tytti. . Faija, mutsi, systeri, broidi ja mä. Tää Sepi oli meitä muita kundeja pari vuotta bulimpi. Repertuaari oli kyl skäfän hintsu, ku ei muuta muijille lohjennu, ku et, jos mä piffaan sut leffaan, niin saaks mä puffaa sua peffaan. Mut Sepii tuli sit roudaan noi hiljaset Monosen kundit tummissaan. 36 TSILARI 5/2017 JASKA KOROMA TÖLIKÄN KUNDI SAMMONGARTSA KASIN IHME JENGII K u meitsi oli snadi kundi, niin Sammongartsa kasissa, budjas ihme jenggii. Pani Naganin piipun otsaansa ja skotas. Niin ku kaikki varmalla bonjaa, meidän rabassa oli snadisti kuhinaa, ku tää juhlajengi spurttas kartsalle. Tuli tsirraa ja skoudebilikaa. Ku tän Sepin faijalla oli sen 50-vuotisbailut ja niitten kämppä täynnä festijenggii, niin tällä Sepillä joku hirtti pollassa. TOKAS KERTSISSÄ budjas Ruuhosen Masa, mun vieläki hyvä frendi, Turusen eukko, aina mörkki ilme fasaadissa. Niitten veskin dörtsi staijas aina posessa, ku nää rotat oli skruudannu sementtiin pari holee, ja ne nakertajat, ois muuten päässy riehuun, niitten himassa. Sen faija veivas lukkohandelii ja sit joskus myöhemmin tää Sepin faija kaappas jonkun sekurity bisneksen itelleen. Joskus niillä budjas kans yks kuubalainen bongokundi, joka treenas skulaa rumbaa ja bossanovaa, nonarina koko päivän. KOLMANNESSA STAIJAS kaks sisarusta, ne oli ku jostain tän Tsehovin draamasta, aina kostuumi kondiksessa, aina vieno smaili feississä. Ei me koskaan sit oikeesti hifattu, kuka tää onneton, studaava inehmo oli. Samassa kerroksessa, oli yks köökin dörre, bulille lukaalille. Sorry. Niin ku kaikki varmalla bonjaa, meidän rabassa oli snadisti kuhinaa, ku tää juhlajengi spurttas kartsalle. Tätä dörtsii sit tän lukaalin betre folkin piika ihan joskus vaan käytti. VIIDENNESSÄ BUDJAS yks Sepi ja sen fämili. Lisäks sillä oli musta sontsa, jota se piti aina öpnattuna, oli sää mikä vaan. Funtsitkaa ny, tätä joka helvetin päivä. Muurarit senku hoputti, et akat snadisti lisää spiidii, kama kuivuu ja urakka kusee. Tää donna roudas sen selässä ihme fedutselii, jolla se sit roudas tiilistebuja, ku Kauppista bykattiin. Snadisti hämy hemmo. Se studas säteilyy. No, tää Sepin faija kyl sit lasaretissa finaalissa tuli kondikseen. Sillä oli aina musta kaapu yllä ja valkoset tennarit klabbeissa, ku se dallas Stadin gartsoja. Sit tää dorka sai jostain slumpattuu Naganin, slobon handureflun. Oli skegluu, stilettii ja pamppuu. Se vaan dallas sen faijan luo ja skotas sitä kuuppaan. Faija putos niitten olkkarin lattialle. EKASSA KERROKSESSA staijas vielä yks eronnu feikkiblondi muija snadin friidunsa kera. TsilariTaitto_517018.indd 36 21.9.2017 13.15. Me kundit joskus hakattiin tätä dörree ja sieltä kuulu naisen ääni: vem ee de, vem ee de. No, ekaks tietty me. Sit vielä eleli ekassa tän hösen tsilari. Se oli muijien hevii duunii. Ei ne ikuna, kyl mitään meille pamlannu. KUUDENNESSA ELELI yks vanha täti, jonka kaikki Tölikän jengistä ja muualLaki Stadissa, varmalla joteski tsennas. Raban jengillä starttas kyl välillä hermo brakaa, tän Tihuaana-boyn kera. Sit myöhemmin se alko duunaan sitä sen sontsaa sillai suppuun, et sen polla ja olkapäätki oli sen sontsan sisällä. Sepi kuulemma kaveeras vieraille vaan, et tällasta joskus himassaki voi sattuu. Mutsi kyl usein pamlas sen kera ja kaveeras, et se kyl on ihan OK. Tää starbu oliki sit meidän raban stand up -koomikko
Tsilarin 4/2017 fotoskaban arvonnassa finnas Heli Karlstedt. 8. Siin kundi yrittää lyftaa bulii boltsii – maapalloo. 3. STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Jalkapalloseura FinnPa lakkautettiin 1998 ja sen parhaimmaksi saavutukseksi jäi SM-pronssi vuodelta 1997. Kuka Stadissa syntynyt muotoilija on suunnitellut Pallotuolin ja Pastillituolin. / Vilket smeknamn för Sörnäs torde vara äldre: Sörkka eller Sörkkä. Se on kuvanveistäjä Matti Hauptin v. 6. Onneksi olkoon! Vastaukset viimeistään 5.11.2017 TSILARI 5/2017 37 SLANGIJENGI SKABAT TsilariTaitto_517018.indd 37 21.9.2017 13.15. / Vilken konstgjord sjö i Vanda fungerar som reservkälla för Helsingforsregionens dricksvatten. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. / Var i Helsingfors finns Finlands äldsta väderstation. / Vad hette stans första finskspråkiga dagstidning. Minä vuonna spårat alkoivat liikennöidä Stadissa. 4. Kuka seurapiirirouva ja suurmesenaatti asui Hakasalmen huvilassa kuolemaansa saakka 1902. Vad är FinnPa en förkortning av. Missä Helsingissä on Suomen vanhin sääasema. Vastaukset sivulla 36. Kuvanveistäjä Carl Gustaf Mattias "Matti" Haupt födas 1912 Pietaris ja delas 1999 Stadis. 2. Teos on Kesko Oy:n Helsingin kaupungille lahjoittama patsas, joka sijoitettiin aluksi Katajanokalle lahjoittajan Satamakadulla sijainneen pääkonttorin edessä olevaan puistoon. Korkeasaaren muutostöiden johdosta paikka kävi ahtaaksi ja vuonna 2000 sen sijoituspaikaksi tuli Eiran puisto. Se siirrettiin myöhemmin Korkeasaareen ravintola Pukin edustalle. Mikä oli Stadin eka suomenkielinen päivälehti. Kumpi lienee vanhempi Sörnäisten kutsumanimi: Sörkka vai Sörkkä. ARNO SOISALO Kysymys 1: Mistä hittaat tämän snadisti ränsistyneen parioven. a) 1939 b) 1952 c) 1960 d) 1972 5. Minä vuonna valmistui Tullinpuomin Shell-bensiiniasema. 9. / Vilken societetsdam och stormecenat bodde i Villa Hagasund fram till sin död 1902. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n palkinto. Mistä FinnPa on lyhennys. Kysymys 2: Mitä toimintaa ja milloin harrastettiin näiden pariovien takana aiemmin. / Fotbollsklubben FinnPa lades ner 1998 och dess främsta merit var FM-brons 1997. Tsilaris oli viime vuonnaki Fotoskabas (2/2016) Hauptin teos Päin merta myrskyävää (jonka muuten tsennas vaan yks Tsilarin pluggaaja). 10. Muit sen duunei Stadis on viel esmees Telakanpuistikos Telakkagartsan ja Merimiehengartsa risteykses Kohottava voima, joka paljastettiin samana vuonna 1962 ku tää fogeleitten juoma-allas. / Vilken i Helsingfors född formgivare har designat Bollstolen och Pastillen. / Vilken bensinstation vid Koroisvägen i Brunakärr håller öppet 24 timmar om dygnet. Fotoskaba 4 / 2017 vastaus Fotoskabassa oli Eiran puistossa Armfeltintien varrella oleva ”Kolme astiaa kantavaa poikaa”. Mikä tekojärvi Vantaalla toimii Helsingin seudun juomaveden varalähteenä. Mikä Ruskeasuon Kosoistentien varrella sijaitseva huoltoasema on auki 24 tuntia vuorokaudessa . Sendaa vastauksesi sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. 1962 valmistunut työ. 7. / Vilket år började spårorna trafikera i stan. 1. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. a) 1939 b) 1952 c) 1960 d) 1972 / Vilket år blev Tullbommens Shell-bensinstation klar
Taiteiden yönä GB sai blummat slangijengiltä. Ja onhan viime lehden jälkeen ehditty poiketa vähän kauempanakin. Lysnattiin monta slangibiisiä, mutta myös esimerkiksi Virran Olaa. Ilta ei olisi onnistunut ilman vapaaehtoisten työpanosta eli jos sinuakin kiinnostaa tulla duuniin tapahtumiimme, ilmoittaudu byrooseen. Taiteiden yönä Valkassa 24.8. TEKSTI JA KUVAT: MARJUT KLINGA Slangijengin loppukesää 38 TSILARI 5/2017 SLANGIJENGI Slangijengin fanit messissä. TsilariTaitto_517018.indd 38 21.9.2017 13.15. Edellisen numeron jälkeen jengi on sjungannut, skriinannut, dallannut Isosaaressa, golfannut, bilettänyt, ja mikä tärkeintä bamlannut slangilla eri mestoissa pitkin Stadia. Muuta ohjelmaa oli slangivisa, jossa pääpalkinnon; hierontalahjakortin paikalliselle hierojalle HierontaBasicille voitti pitkäaikainen jäsenemme Aimo Kupiainen. Samalla viikolla ehti 35 slangilaista vielä reissata Örön majakkasaarelle ja koska joukossa oli useita kuorolaisia, kuultiin illan aikana tietty myös kliffoja biisejä. Uuden golfryhmämme nimi on Staga ja skrubu ja sitä vetää golfguru Seppo Palminen. Jos golf kiinnostaa ilmoittaudu joko byrooseen tai Palmiselle suoraan. Taustayhtyeenä omalla solistillaan Pekka Lumpeella stagella oli SMR yhtye vetäjänään Jaakko Rinne. Ja niin kliffaa kuulemma oli, että varaus ensi vuodelle on jo tehty. Kirkolta kuorot hajaantuivat eri puolille Stadia sjungaamaan kapakoihin. Redun veti kuoronjohtaja Matti Reittamo. Kolme parasta saivat neppikset ja tikkarit. Ja jotta ei reissata vaan maakunnissa niin 18 stadilaista duunas golfredun Isosaareen. Syksy käyntiin liikkumalla ja muistellen Musavoittoinen elokuu ei jäänyt vikaksi kaudeksi niissä merkeissä, vaan syyskuukin käynnistyi viihdemusalla, kun Kaisiksessa lysnattiin kuoromme lisäksi Sonja Lummetta. Onnittelut. Ja lisäksi laskettiin blomsterit nyrkkeilijä Gunnar Bärlundin patsaalle. oltiin Paavalin pudekassa kimpassa muiden paikallisten yrittäjien kanssa. Illan aikana skabattiin myös tsyrkan ympärijuoksussa, johon osallistui 20 skidiä parivuotiaista ylöspäin kahdessa eri ryhmässä. Musaa oli tarjolla moneen lähtöön, kun stagelle nousivat vuorollaan ensin slangibändi, sitten Harri Saksala ja Yrjänä Sauros ja lopuksi vielä OlliBull Anikari Jaskan ja Kaitsun tuella. Redulla oli kuulemma niin kliffaa, että uutta jo kelaillaan ja jopa ulkomaan reissusta on ollut puhetta. Musaa Stadissa ja vähän muuallakin Oma slangikuoromme oli toista kertaa megessä Kuorojen kierroksella, jossa sadat sjungaajat nousivat Tuomiokirkon portaille ja sjungasivat kimpassa monta stygeä. Slangikuoro shungas taiteiden yönä
Syyskuussa myös startattiin taas kuntoilukausi Pasilan urheiluhallilla, jossa on käynnistynyt slangilaisten voimaja tasapainoryhmä. Ja osa niistä on tulossa myös ensi vuoden kalenteriimme. TsilariTaitto_517018.indd 39 21.9.2017 13.15. klo 19 ravintola Kaisaniemessä. Kelaa jo nyt kiinnostaisiko tulla messiin toteuttamaan entistä ehompaa toimintaa hallituksesta käsin. Isosaaren redulla. klo 18. Kesällä käynnistetty yhteistyö Kaupunginmuseon kanssa poiki myös syksylle duuneja Työväenasuntomuseolle, jossa jokaisena syyskuisena torstaina bamlattiin, millaista oli ennen vanhaan budjata Stadissa. Tulokset on kerrottu voittajille henkilökohtaisesti ja palkintojen jako suoritetaan 7.11. Toimintaa sponsoroi Helsingin urheiluhallit. Tsilarissa numero 06 voit tutustua parhaisiin kuviin. Glaiduu jengii Taivallahden kesäteatterissa. SLANGIJENGI Jengi Branderin mestoilla dallaamassa. Illan teemana Signe Brander. . Stadin Kundi ja Friidu ja muut valinnat Syyskokous pidetään Kaisiksessa 13.11. Kokouksessa valitaan yhdistyksen historian ekaa kertaa hallitukselle 1-2 varajäsentä. Branderfotoskaba on päättynyt jo 31.8! Tuomarit Raimo Kuitunen ja Pekka Punkari kävivät kuvat läpi ja valitsivat niistä kolme parasta. Hallitus on myös linjannut duunaavansa jonkinlaiset valintakriteerit liittyen Kundin ja Friidun valintoihin vuonna 2018 ja nyt olisi hyvä mahis teidän jokaisen kertoa mitä pitää ottaa huomioon valintaa tehtäessä
Tarkotus on kerää kaikista Tsilareista hakusanoja eri aiheista, ett ois iisimpää hittaa, mist Tsilaris on skrivattu. 6.Eero Aarnio. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Terveisin MAIPPI JÄRVINEN Kliffa Tsilari taas Uimastadikan jutust tuli mieleen skidiajat. 10.Aurora Karamzin. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Oli kiva juttu Ekistä ja julistenäyttelystä, jota minäkin kävin ihailemassa. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Jos sua kiinnostaa, sendaa meilii tsilari@stadinslangi.fi tai skulaa Virvelle: 040 7674212. Sillon ei ollu ees niin paljon puutaloikaan enää, ku mä olin skidi. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Nro 3/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. TOMMI Tuttu bygga Kasarmitorilla Tsilarin 3 fotoskabas oli Torilinna, mist pari pluggaajaa skrivas kans, miks mesta oli tuttu: Moi Tsilariin. Niistä ku hittaa aina mielenkiintosii stooreiki. Moi Arska, Mun piti meilata sulle jo kesällä, kun luin Tsilaria nro 3. vuosikerta Hinta 8 € Lähde fotaamaan Stadin Friidu ja Stadin Kundi TsilariTaitto_3-17016.indd 1 13.6.2017 13.32 Vielä jatkuu Stadin kesä! Nro 4/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. En viihtynyt siellä kovinkaan kauan, vajaat kaksi vuotta, sillä minut houkuteltiin Matkatoimisto STA:n toimistoon Lasipalatsissa. Tällä kertaa fotoskaba on aika iisi, ainakin, jos on joskus dallannu Kasarmintorilla ja kukapa stadilainen ei ois. Torilinna sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 13/ Eteläinen Makasiinikatu 5 risteyksessä. . Ja se video Bad Karma on tosi hyvin duunattu. Fotoskaban haussi staijaa Kasarmitortsan laidalla Fabianin ja Eteläisen Makasiinigartsan höörnalla. vuosikerta Hinta 8 € TsilariTaitto_4 -17_13.indd 1 15.9.2017 9.34 . Jos sul on tietsika, mielellään kans netti ja ees snadisti aikaa, ni lähe messiin. Tuttu haussi kun tuli dallattua 6 vuotta sen ohi skoleen pari kertaa päivässä. Ett gamlojen stoorien tsögaamine ois iisimpää me ollaan päätetty duunaa sähkönen hakemisto Tsilarin jutuista. Seuraava Tsilari 6/2017 ilmestyy 5.12. vuosiker ta Hinta 8 € Plugga a kniigoi Timirin fotot Stadifroogis vastaukset / svaren: 1.Kaisaniemessä / Kajsaniemi. Nyt tsögataan vapaaehtosii, jotka ehtis jeesaa hakemiston luomisessa. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. 2.Silvolan tekojärvi / Sillböle bassäng. Hakemistoduuniin vapaaehtosii Funtsaatko koskaan, onkohan sun himakulmista skrivattu Tsilariin. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. 9.Finnairin Palloilijat. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. . . 5.1900. TsilariTaitto_517018.indd 40 21.9.2017 13.15. Voitko kuvitella, että minä olin duunissa Kansan Matkatoimistossa vuonna 1960, sieltä mun 40 vuotta kestänyt matkatoimistourani alkoi. Toimitus voi lyhentää stoorei. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. ESKO SKRIVAA TSILARIIN! . Axelin jutus hyvä, ett saatiin snadisti nuorta näkökulmaa Tsilariin. Jussi Jalkasen fotot oli upeita, varsinki Isoisän silta. 8.Suometar. word) Tsilarin meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Jos sä haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 5.11.2017 mennessä. Terkuin, LEIF Tänään tuli Tsilari, kliffa jutska. 3.Teboil. Vai haluisitsä pluggaa uudestaan jonku stoorin, mut et minnaa, mis Tsilaris se oli. 7.Sörkka. 40 TSILARI 5/2017 Nro 2/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuur ilehti 22. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . Duuni ei oo vaikeeta ja on varmaan kliffaa tsekkaa gamloi Tsilareita. 4.b) 1952. Päikkärin Herulist tuli kans muistot mieleen, vaikken ihan niin kauan sitte ookaan Herulis budjannu
55 ¤ Hytösen Puoti, Hesari 19 ja Mansku 19 . 10 kerran uintisarjakortista -10 prossaa Tsekkaa taas seuraavasta Tsilarista nyyat jäsenedut. Jotain piti ajan kuluks vääntää, ku toi meidän metrokartta ei oo ollu ku simppeli haarukka. Tääl on kuiteki aina jotakin sellast perusbärtsii klabbien alla, ett suunta pysyy halluss. Muista ottaa jässäri messiin. Mut nyt on onneks saatu kehiin sellaset opasteet ett tervemenoo vaa, eiku A, D, I-O, S! Wellcome to Helsinki! Josta tuli mieleen stoori vähemmi reissanneest hemmost, joka kehu, ett Pariisiis on maailman bulein metroasema. No se suunta tuli muutama vuos sitten viel iisimmäks ku vitonen vei suoraa Skattan terminaalii. Tai jos sä meet Viikingill, nii nelosell pääsee Skattalle. Kampissa, Kontulassa, Tapiolassa. TsilariTaitto_517018.indd 42 21.9.2017 13.15. Jos nyt pitäis ohjaa hukas olevaa böndee botskille, nii luulen, et pitäs ensi mennä yks pysäkiväli Steissilt Sokokse etee (monta vaihtoehtoo) sit kakkosell kunnes botski näkyy. Laboratoriokokeet -10 prossaa . Stadilaine haldaa hommat kotikulmillaa. urheiluhallit.fi . Siin on iha nastaa pusaamist joka hemmolle, joka väittää tsennaavansa stadii. RAFU NYBERG B.WISSER Et ollaa niiku kehitykse kärjess ja siks pitää suhtautuu leedisti kaikkee mikä myllertää ympärill. Nyt ne on veivannu noi linjat taas uusiks ja meitsi on viel enemmä hukass. normihintaisista tuotteista -5 prossaa Sauna Hermanni, Hämeentie 63 . 09-68 11390 . Joka on yks merkki siit, ett tää perusbärtsi on jotenki ruvennu halkeilee ja sortuu. normihintaisista tuotteista -15 prossaa Selma Palmun tekstiililiike, 4.linja 20 . KANDEE VARMAA tsöraa noi reitit parii otteeseen ite, ettei rupee turhaa flöjttaa turisteill. Mut lokakuuhu asti kolmosen kyyti loppuu Tölikan hallill. 42 TSILARI 5/2017 Jäsenetuja 2017 Bulevardin klinikka, Bulevardi 22, Puh. Toimistomaksut 5 ¤, oikea hinta 18 ¤ . klubi-illoissa liput 20 ¤, norm. normihintaisista tuotteista -15 prossaa Metrosuutarit.fi, liikkeitä mm. Mut oli silti helppo löytää ulos tält Sortien asemalt. 20 % alennus palveluista ja töistä . natsaklubi.fi . Ja siin tää kakkone muuttuu kolmoseks ja jatkaa Eiran ja Tölikan kautta Pasilaan, joss se muuttu seiskaks. MULTA LOPPU tää turistien neuvomine, ku seiskan spora ei enää tsörannu Arkadiankatuu ja sit mä olin ihan yhtä pihall ku vastasaapunu bönde. Esimerkiks ku joku lande tulee stogell steissille boltsi iha hukass ja froogaa, mite täst pääsis botksill Stokiksee, nii stadilaine on aina lugnisti voinu sanoo, ett mee tost kolmosen sporall kunnes botski näkyy. saunailloissa maksuton pyyhe ja muut peseytymisvälineet Urheiluhallit, 0934 88 600, www. 25 ¤ Ruohonjuuri, www.ruohonjuuri.fi . Tähän menness on voinu brassailla, ett meill on ollu maailman selkein metro. Ei toi HSL onnistunu saamaa Stadin sporaplanssii iha yhtä syheröks kun Lontoon metrokarttaa, mut aika kovaa säätöö kyll synty. HUULI PYÖREENÄ S tadilaisena on tottunu siihe, et tääl ollaa jatkuvast järkkäämäs uusii juttui ja byggaamass mestoi nyyaan kuosiin. Ainaki se on niin ku menee päinvastasee suuntaa. Et ollaa niiku kehitykse kärjess ja siks pitää suhtautuu leedisti kaikkee mikä myllertää ympärill. Jos nyt joskus saadaan se Espoon puolell, nii se kasvaa grilliskebaks, mut ei silti vakuuta. . Se on nii buli, et siin on monta pysäkkii. . Punkkirokete 45 ¤, norm. 10 % alennuksen tarvikkeista Natsa-klubi, Kasarminkatu 40, www
Tapahtuman perään on skrivattu järkkääjän nimi, jos on joku muu ku Stadin Slangi ry. Stadis tapahtuu Proggikseen voi tulla muutoksii. Slangikuoro ja Pirde Tuohimaa. muutos (muista jäsennumero) Jäsenmaksu 33 € vuonna 2017. 18.10. ti klo 18 Slangitsyrkka Kallion kirkko; Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Pirkko Saisio, Sami Garam, slangikuoro. la klo 12 Työläisäitipatsaan kukitus, musiikkia. Alle 18-vuotiaat 5 €. Järkkää Helsingin Klubitalo. Megessä Andrei Huhtala slangisadulla Punis ja slangimusaa Matti Reittamo. 10.10. ma klo 19.30 Slangilaisten levyraati ja puhetta Kalliosta. Järjestää Itä-Helsingin kulttuuriviikot 26-29.10. Libarit 15 €, ohjelman lisäksi riisipuuroa ja glögit. 5.12. Fotoskaban voittajat palkitaan. Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 300 €. TsilariTaitto_517018.indd 43 21.9.2017 13.15. ma klo 14 Paavalin joulutori, myyntipöytiä ja ohjelmaa. Lähiradio 100.3Mhz. pe klo 11 Uutisvuodon kuvaukset, ilmoittaudu byrooseen. Nyyrikin Pohjan Akassa. 5.11. ma klo 18 Syyskokous Kaisiksessa. ti klo 18 Stadin kundit ja friidut itsenäisessä Suomessa -ilta Käpylän kirjastossa. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus . su klo 15 Kuorotapahtuma Vuosaaren merimieskirkossa, slangikuoro ja Esko Vepsä megessä. Tsekkaa Slangin saitilta tai byroosta 045-186 7238. Jäsenyys tarkistetaan ovilla alkaen 17.00, kahvit klo 17.30. ti klo 18 Ravintola Kaisiksessa Brander ilta. ti klo 19 Suuri slangikonsertti Korjaamolla liput 8 € jäsenille (Nurmio, Raittinen, Anikari, Rantalainen, Saksala, slangibändi). 7.11. 15.10. . Vapaa pääsy. Järjestää Paavalin seurakunta. 23.11. Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. la Klo 18.30 Kuorotapahtuma Vuotalolla, slangikuoro megessä. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. Järjestää Töölön kirjasto 14.12. Lähiradio 100.3Mhz. to klo 18 Joulujuhlat ravintola Kaisiksessa, joulupukki ja muuta jouluista ohjelmaa. 19.11. ma klo 19.30 Slangilaisten levyraati ja puhetta Käpylästä; Olli Anikari ja Harri Saksala. Jos haluut saada tapahtumalistan paprulla, voit tsögaa sen byroosta tai slangitreffeiltä. Liput Vuotalolta 10 €. 17.12. 19.10. Heikki Paunonen, Raija Tervomaa, Sami Garam, slangibändi. TSILARI 5/2017 43 SLANGIJENGI Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. su klo 15 Snygeimmät joulubiisit Paavalin kirkolla, stagella Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Pentti Forssell, evankeliumin lukee Eva Polttila vuoden 2003 Stadin Friidu. 21.10. Lokakuu 2.10. su klo 14 Klubitalo 20v-konsertti. Paunosen puheet ja Harri Saksalan musiikki. Musiikkia. 9.11. Stadin Slangi ry megessä myös Kirjamessuilla. ke Valtakunnallinen Sadun päivä Käpyrinteen palvelukeskuksessa. to klo 18 Suuri slangi-ilta Kaisiksessa. 4.12. su klo 15 Työväenliikkeen kirjastossa Arvo Turtiainen -matinea. Järjestää Itä-Helsingin kulttuuriviikot. ti klo 17 Suomi100v Töölön kirjastossa, slangikuoro ja Harri Saksala megessä. 13.11. 21.11. to Kirja-ilta Kaisiksessa aiheena ”Vanha palaa”/Outi Popp kertoo. . Olli Anikari, Jaska Perkiökangas. Järjestäjinä Stadin Slangi ja Käpyrinteen Vanttera. Kirjailija Ata Hautamäki, kniiga: Aito isä. Marraskuu 3.11. 23.12. Joulukuu 1.12. 6.11. to klo 18 ” Faijat on nastoi kundei”ilta rav. 5.10. 31.10. pe klo 18 Snygeimmät joulubiisit Vanhassakirkossa, stagella Selja Räike, Joose Kyyrö, Evankeliumi Emmi Sulander. to klo 19 Buli yhteislauluilta Hakasalmen huvilalla, säestää Matti Reittamo
Yhdessä on kuljettu pitkä matka, tuotu leipä pöytään ja katettu parempi tulevaisuus. Dilkkaa sun oma stoori – säväri tai dissaus, snadi tai buli, mutt just sun näköses. Tää oma lafka on vaikuttanu bulisti stadin safkakulttuurin kehitykseen niin budjuissa ku rafloissa. Mutta mitä stadin ruokapöydissä oikeesti skruudataan. Tuu messiin! Kerro stooris omin sanoin, vaikka slangiks. Stadin oma lafka on yli vuosisadan ajan vaikuttanut monin tavoin pääkaupunkiseudun kehittämiseen ja on yhä vahvasti läsnä satojen tuhansien ihmisten arjessa. Sähän sen tiedät. Osuustoiminnalla oli tärkeä rooli maamme kansallisessa heräämisessä kun rakennettiin itsenäisen valtion toimintaedellytyksiä ja tunnusmerkkejä. Ruoka-Kalevalassa kirjoitamme yhdessä suomalaisten kanssa suomalaisen ruokakulttuurin tarinan ja kuvaamme menestyspolun tulevaan, jossa Suomi ottaa paikkansa Maailman kekseliäimpänä ruokamaana. Safka ja yhes skruudaaminen tuo elävii muistoi, joiss kaikki aistit on läsnä. *1239952352017* TsilariTaitto_517018.indd 44 21.9.2017 13.15. Yhes. Mistä bamlataan. #ruokakalevala #suomiruoka HOK-Elanto onnittelee 100-vuotiasta Suomea. Elanto perustettiin 1905, HOK vuonna 1919 ja vuoden 2004 yhdistymisen jälkeen nimi on ollut HOK-Elanto. Samalla polulla dallataan edelleen