vuosikerta Hinta 8 € 110 VUOTTA TAKSILLA STADISSA. Nro 5/2019 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 24
010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Aikuisten ja starbujen 10 x uintitsetit -10%. 010 766 1047 ME TSENNATAAN NÄÄ HUUDIT Soita 0100 0700 tai lataa Taksi Helsinki -sovellus. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan. Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
Taustafoto: Helsingin kaupungin museo. 12. STADIN MESTAT 12 STADIN TAKSI 110 V. 110 vuotta taksilla Stadissa s. Juttu, 110 vuotta taksilla Stadissa s. Jaska Nurmi ja T-Ford -28, Foto: Olli Anikari. Mikä fogeli. Wisser 43 Stadis tapahtuu Taksiautoilija Reijo Nurmen gamlalla bilikalla tsörattii rundi Stadissa. 12–13 VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Jukka Virtanen In Memoriam 6 Hallitus 7 Pääkkäri 18 Stadin syke 20 Slangi blisaa 35 Stadiskabat 40 Pluggaajat 42 B. Pertti Salolainen skrivaa Stadin luonnosta s. 5 Piirros Olli Anikari SISIS MINNAILUU 8 ARMI RATIA, MARIMEKON VOIMANAINEN – Buli brändi boltsil 26 PUUPASILASTA MALL OF TRIPLAKS – Stadi bytskaa uusiks 34 SKRAMLISTA NUUKSIOSSA – Ennen prätkät oli rautaa SLANGISTOORI 36 GOLFKISA, STAGA & SKRUBUJENGI! – Slangijengi holen huudeil TSILARI 5/2019 3 Tso?raskohan GEEBEE Tudorilla?. 22–23. – Olli rundas vosikal Stadissa 16 KURVI, POMMARI – Eko himahuudeil KYLTTYYRI 28 KIVIKALMISTO, TIMO SAARRON NYYA DEKKARI – Slangibändin sooloilija Jukka Virtanen In Memoriam s
Tarvittaessa ryhmää täydennetään. Syyskokous 18.11 klo 18.00 (ovet avataan klo 16.00, jäsenyyden tsekkaus, kahvit) Kinaporin palvelukeskus Kinaporinkatu 7–9 sisäänkäynti myös Hämeentien puolelta. Leena ja Risto palaverissa. . . KOKOUSKUTSU Y hdistyksen ylimääräinen kokous kutsutaan koolle Kinaporin palvelukeskuksen saliin 18.11.2019 klo 17.00. . Mahdolliset tilaratkaisut seuraavassa kokouksessa. Juhlavuoteen liittyen ryhmässä mukana myös Valtteri Hellgren, Janne Hietamäki ja Tiina Linna. Käsitellään hallituksen toimia vuoden 2019 aikana. A nja ”Rantsu” Rantamäki, skrivaa nyt Raija Tervomaan tilalla Tsilarissa. Syyskokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2020 ja valitaan hallitus sekä käsitellään kokouskutsussa mainitut hallituksen esitykset ja sellaiset kokouskutsussa mainitut jäsenten vireille panemat asiat, joista jäsen on toimittanut kirjallisen esityksen hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Byroo päivystää tiistaisin 14–18. H allitus päätti seuraavat asiat kokouksessaan 10.9.19 . klo 17 käsitellään hallituksen tämän vuotisia ratkaisuja. Karttaa uudistavat yhdessä Karttakeskuksen kanssa Olli Anikari ja Esko Vepsä. 045 1867238 toimisto@stadinslangi.fi Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Byroo Hallituksen snadit 10.9.19 Palaveri Graafin kanssa. syyskokousta ennen päätettiin kutsua koolle ylimääräinen jäsenkokous. Rantsu lahjoitti keramiikkaveistoksen Borkan seinälle. Anjan lahja Borkalle. 18.11. Soittaa voit ma–pe 8–18 Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. . taloyhtiön putkiremontti alkaa tammikuun alusta. . Paikkana Kinaporin palvelutalon juhlasali. . fi tai Hämeentie 67, 00550 Helsinki, viimeistään perjantaina 25.10.2019. . Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. . slangikartta uusitaan siten että siihen saadaan mukaan Jätkäsaari ja Kalasatama. slangikurssi Työviksellä alkaa 9.1.20 Virve Kuutarin vetämänä. Jos sinulla on asia/asiat, jotka haluat käsittelyyn, laita viesti: toimisto@stadinslangi. taittosopimus vuodelle 2020 Painomerkki yrityksen kanssa purettiin ja päätettiin jatkaa Tsilarin taittoa nykyisen toimijan Graafin kanssa. 4 TSILARI 5/2019 SNADIT. Ulkoisesta ilmeestä tehdään selkeämpi niin että nimistä valitaan mukaan vain snygein. Klo 18 aloitetaan sääntömääräinen syyskokous. Muut ajat sopimuksen mukaan. Jos kyytitarvetta ilmoita byrooseen. aiemmat hallituksen alaiset työryhmät lopetetaan ja tilalle kootaan työvaliokunta jossa mukana aina puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja ja toiminnanjohtaja
Jukalla oli stydii hoitoo vaativa klesa, mut senki kans Virtanen tuli aika snygisti juttuun. Stydi futisdiggari joka diggas kyl hestikoist ja raveistaki. Joitain covereitaki Jukka duunas suomenkielelle. Kultaisen Venlan hän sai 2012 koko elämänduunistaan. Rinnalla dallannu Liisa-vaimo oli mestarin buli onnenpotku. Tyypillisist Jukkaa oli The Joulukalenteri tv-sarja. Virtanen oli yks VEKin voimaheeboist (Jukka Virtanen, Aarre Elo, Matti Kuusla) jonka viihdeproggis Lumilinna finnas tvohjauksen Montreux’n Kultaisen Ruusun 1965. Hän oli glaidu, duuneis stydin skarppi ja kloddimielisen innostunu melkee mist vaa. TSILARI 5/2019 5. O.B. Jukka Virtasen skrivaamast Albatrossi ja Heiskanen -musanäytelmäst on duunattu useit sovituksii teattereille. ”Artistishiivaa” tuli dokattuu joskus stydisti, mut brenkkuongelman hän bytskas raittiuteen. Virtanen skrivas suomeks joitain musikaalei. J ukka Virtanen oli nerokas biisien skrivaaja. Jukka Virtanen sai Junnu Vainio -palkinnon sanotuksistaan 2008. Sluuttas Virtaseltaki virta -fäärdisti. Hän oli juontajana Levyraati(1980-1997) ja Runoraati tv-proggiksis. Jukka ei ollu spräädi, eikä hän pokkuroinu ketää. Jotku biisit hän shungas itse, ainaki muutamis tv-proggiksis. Kepposet mullat, Jukka Virtanen! . Pähkähullu Suomi ja Noin 7 veljestä, jotka Jukka skrivas ja ohjas. Virtasen rainoja on mm. Fitit kokemukset Jukka Virtanen bamlas nerokkail sanavalinnoil. Mut, sit tuli se vika rankkari, mille kukaa veskari ei voi mitää. 1960-luvulla Virtanen skrivas Kankkulan kaivolla -näköradiohupailun käsiksiä. Vaikka Jukka oli stogen traisaama, oli hän integroitunu Stadiin täböillä. Olihan Jukka aikamoinen heppu, stydi sanansäilän sankari. Jukka Virtanen oli Uuden Iloisen Teatterin perustajajäsenii. IN MEMORIAM P iir ro s : O .A n ik ar i SANAN FEKTAN MESTARI DELAS Jukka Virtanen födas 25.7.1933 Jämsänkoskella ja delas stydiin syöpään Laakson tsirras 1.9.2019. Muistelmis Jukka kutsu itseään ”bipopääksi”, mikä tarkottaa kakssuuntast (bipolaarista) daijutrabelii (mielialahäiriöö). Mä minnaan semmoset biisit ku: Seitsemän kertaa seitsemän, Hanna ja Niilo, Maalaismaisema, Perspirantti-Antti, Hottentottilaulu ja varmaan aika buli määrä hyvii skrivauksii huippuartisteille. Jukka Virtanen oli persoona, jonka seurassa jengi viihty
vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. 4 alalaita. 044-0401736 tsilari@stadinslangi.fi Valtteri Hellgren puh. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 4 Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinne– ja kulttuurilehti 24. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa pirjo.tuohimaa@gmail.com Varapuheenjohtaja Olli Anikari orttipelavi@gmail.com Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Seppo Palminen seppo@palminen.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail.com Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. 050-3395285 valtteri.hellgren@gmail.com Risto Kolanen puh. toimitussihteeri Olli Anikari puh. 040-7737834 pirjo.tuohimaa@gmail.com Vt. 6 TSILARI 5/2019. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset: Byroo, yhteystiedot s. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. 045 186 7238 Toimituskunta Vt.päätoimittaja Pirjo Tuohimaa puh. www.stadinslangi.fi HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä
Mä niin toivon, et me voidaan yhdistää koko glaidu energiamme meidän ens vuoteen! Täs kohtaa siteeraan varabamis Ollia: ”Ollaan glaidui – se ei bungaa mitää!” . Mä rohkasen kaikkii edes joskus osallistuun niihi, koska siinä on se vaikuttamisen paikka, ja siin näkee, miten yhdistysdemokratia skulaa. Bamiksenne Pirde PIRJO TUOHIMAA bamis Organisaatiokaavio.. ARVATKAA TULIKS mulle hemosti duunii! Mut mullon johtamisesta se kokemus, et kaikkein järkevin tapa saada rauha maahan on palauttaa säännöt voimaan. Siel dilkataan äänet hallitukseen valittaville ehdokkaille ja päätetään miten tätä botskii styyrataan. Siihen valitettavasti tarvitaan tietty määrä jämäkkyyttä ja päättäväistä otetta, joka onneks on ollu hallituksen enemmistön siunaama. Eli siis Te, rakkaat Jäsenet, ootte hallituksen dirikoi. Stoan stageki korkattii syyskauden avajaisis ja hyväks havaittii. VARSINAINEN KESKUSTELU tapahtuu hallitukses. KUN MÄ TULIN BAMIKSEKS , mun tärkein missio oli lopettaa kaikki typerät riidat, joista meidän jengi on surullisenkuuluisa. Me tarvitaan pienryhmä, joka valmistelee esitykset varsinaiseen hallituksen kokoukseen, muuten me kokoustetaan yöhön asti! Marjut, Esko, Olli ja mä käydään läpi esitykset ja duunataan niist esityslista, jonka pohjalt on helppo käydä kokous. Esityksii syysja kevätkokouksiin voi duunaa aina vuoden mittaan, Marjut ja hallitus ottaa niitä mielellään vastaan. Ei se sen kummempaa oo, tääki yhdistys on pienoisdemokratia, jossa on vaihtuvuutta: jotkut on erovuorossa, jotkut uudet pääsee kehiin ja tällee. Me ei olla mikää salaseura eikä me pimitetä mitää, me vaan sujuvoitetaan asioi, ja tehdään pohjaduunii taval joka muistuttaa jälleen eduskunnan valiokuntatyöskentelyä. Samoin asiat, joista haluutte antaa risui tai blumsterei, voi stikkaa meille hallituksen jäsenille ja Marjutille. Me ollaan saatu valtikka teilt, ja me yritetään olla teidän luottamuksen arvosii. keskustellaan lisää ja puretaan höyryjä – sekin on tärkeetä, mut sit pitää rauhottuu ja hoitaa hommat asiallisesti. YLEISKOKOUKSIS KANTSII siis käydä. Mä haluan, et me saadaan palailluks normipäiväjärjestykseen tän vuoden puolella, ja et kaikki muistaa lojaaliuden ja ryhmätyön merkityksen. Me halutaan noudattaa yhdistyslakii pilkuntarkasti ja antaa kaikkien mielipiteiden tulla hallitukses esiin, mut enemmistön päätöksil mennään. Ihan ku eduskunnaski. PALJO PÄHKÄILYY ja kyssärei on herättäny hallituksen työvaliokunta eli plänijengi. Syyskokouksessa 18.11. Mulle tuli snadi flashback siitä ku mä skrivasin ihka ekan Bamiksen lööppini; siinä mä kaveerasin et tän jengin varsinainen päättävä elin on syyskokous. Sinne järkätään viel varmasti muitaki keikkoi. Tärkein sääntö hallitusduunis on se, et kun päätös on tehty, siitä pitää kii myös ne, jotka ei oo ollu sen kannalla. Mun piti myös alkaa valvoo, et toiminta menee toiminnanjohtajan kautta tavalla, joka on hallituksen kokouksissa säädetty. Eikä sit rutise. Monel rivijäsenel vois olla kliffa kokemus tulla mukaan hallitusduuniin ja nähdä nää päätösketjun alkupäät, joista äksönit födaa. Hiffasin, et se ei ny onnaa pelkästään shungaamalla nätisti ja olemalla kiva… Mun piti oikeesti alkaa heiluttaan sitä nuijaa ja vaatia, et ny me noudatetaan lakia ja sääntöjä. PÄÄKKÄRI TSILARI 5/2019 7 PÄÄKIRJOITUS M orjens taas hela jengi! On ollu taas sanoisinko eläväinen syksy, ja paljon kliffaa on duunattu: dallailtu reduil, bamlailtu Työväenasuntomuseos gimmojen kledjuist 50-60-luvuilla (bulit tänksit Raija!) ja paljon muuta kaikkee
Firman nousu kansainvälisee kuuluisuuteen alko 1960, ku jenkkilän tulevan pressan puoliso Jacqueline Kennedy (Bouvier) ihastu Marimekon kuteisii, miehensä vaalikamppiksen aikaan ja poseeras Marimekon klensas Sports Illustrated-tsaittarin kannes. Marimekon toimarin byroon seinäl staijaa edellee slobokonstu Ilja Glasunovin bläntsäämä Armin potretti, et jengi minnais firman börjaajan, karjalaisen voimanaisen, Armi Ratian snygin elämänduunin. Anikari.. Aika pian bulin projektin ja spräädäilyn huikeet kulut skruudas Ratian buulaagien kannattavuutta. Tohon aikaan kimpas fyrkkatrabelien kanssa födas Annika Rimalan kreaama Tasaraita-kuteiden sarja, josta tuli stydi menestys. Armin faija Matias oli kauppias ja mutsi Hilma, kansiksen maikka. Myöhemmin Viljo Ratia, Armin tietämättä slumppas Immosen osakkeet. Armi Ratia, taiteilija ja tahtonainen Firman dirikana Armi oli suurpiirteinen ja bulien linjojen näkijä. Firma lyftas klabbeillee ja kannattavaks. Niinpä Marimekko ja Printex päätettii skaffaa kimppaan 1966 yhdeks buliks buulaagiks. Marimekon osake-enemmistö smiittas Ratian kloddien nimii, sen jälkee ku Armi kruugnas gravarii. 1935 Armi meni giftiksee everstiluutnantti Viljo Ratian kanssa. Krigun aikana 1939–1941 hän oli Puolustusministeriös duunissa ja sodan jälkee Armi palkattii tekstiilisuunnittelijaks mainosbyroo Erva-Latvalaan. Marimekon födaus tuskat 1951 Armi Ratia börjas vaatesuunnittelija Riitta Immosen kanssa Marimekko Oy:n. 2015 Armi Ratia slumppas kämpän nimikkopuken kanteilt. Hän saatto hurmaantuu musasta, flyggekentsun matkabagien kuljetushihnast Armi Ratia Marimekko brändin voimanainen ARMI RATIA. 1949 hän smiittas miehensä Viljon omistamaan vahakankait duunaavaan Printex Oy:n, kangasja vaatemyyjäks. Idiksenä oli byggaa ”maailmankylä”, ja tarkotus toimii Printexin ja Marimekon idispajana. Firman idis oli suunnitella ja markkinoida Printexin kankaita. Ratia innostu 1960-luvun alussa Marikylä-projektist. Taiteilijana aika kreisi, intohimon viettelemä, inspiroiva idispankki, jolla oli tapana välillä huutaa: ”pääasia että ovet louskuu!” Armi Ratia stendas kaikelle missä hiffas jotain idistä, täydellist modee tai vaan yllärin näkövinkkelin. Avioliitto Viljon kanssa sluuttas 1969. 1953 Printex meni konkkaan, mutta Armi jatko konkkapesän bruukiksii ja hänest tuli firman pääosakas. Ratia alko blisaa lisenssei 1970-luvun alussa Marimekko-designist ulkomaille ja duunas Marimekost kansainvälisen franchise-ketjun. Piirros O. Kulttuurija eliittijengi otti Marimekon kuteet omikseen. OLLI ANIKARI LEGENDAT 8 TSILARI 5/2019 A rmi Airaksinen, ehkä buleimman suomalaisen tuotebrändin, Marimekon mutsihahmo maailmalla (1913 – 1979) födas Koivistolla, Laatokan Karjalassa. Ihmisenä hän oli stydin stärä, joskus aika tiukkapiponen, rabast röökin tumppei handuin stedaileva donna. Hänellä oli jo Viipuris oma kutomo 1935–1939. Marimekko sai tasavallan pressan vientiprisarin 1974 ja listautu pörssiin. Armi opiskeli Viipurin taideteollisuusskolessa tekstiilisuunnittelijaks. Marimekko-logon duunas graafikko Helge Mether-Borgström 1954. Ratia budjas Kaivaris vuodest 1947 lähtien, Itäinen Puistotie 9:ssä. Ratioille födas kolme kloddii, Anttimatti, Eriika ja Ristomatti. Myöhemmin kuuluisaks tullu tekstiilikonstu ja keraamikko Vuokko Nurmesniemi palkattii samana vuonna Marimekon suunnittelijaks
Yhdel Armin Leningradin reissul, osu öögaa värikkäät, glasari joulukuusen koristeet. Pohjimmiltaa hän oli kuitenki kauppiaan tytär ja kauppias itsekin. Rouva Ratia ei minnannu enää koko juttuu. Ne kysyvät, onko rouva ollut taas matkoilla?” . Reissult tuli kuitenki Marimekon ompelimon kangaskudju täytee thaisilkkii. ”Myy, äläkä osta!” Armin eka pidempi idänmatka suuntautu Thaimaan Bangkokii. Armi tsögas koristeit duunaavan fabriikin ja toi tuomisina näytteit koristeist. Kukaa ei kyl innostunu jutust ja Armii kiellettii slumppaamast niit joulumyyntii. Yhden Armin Intian reissun seurauksena tuli fabriikille botskirahtina buli erä käsinkudottui mattoi. Siellä hän vietti hurmion hetkii silkkikankaiden, väripyttyjen ja kangaspuiden maailmas. Marimekko design. Armin afääriklyyvari sniffas tulevaisuuden nostalgisen joulutrendin ja niin hän nesta reissullaan Neukkulaan slumppas fabriikin koko bruukiksen. Bulit linjat ja tulevaisuuden visiot ”Eivät näe nenäänsä pitemmälle!” Oli Armilla tapana mutista, ku tuli symffii buleist laskuist reissujen jälkee. Talouspomon onneks, fabriikki flekkas koristeinee ja varastotsiiffin kuultii huudahtavan: ”Taivahan kiitos!” Tequilaa Meksikost Kerran Meksikon redulla Armi oli dokannu snadisti tequilaa. Marimekon uusi design.. Kolme vuotta myöhemmin Alkon maahantuontibyroo ilmotti rouvan tequilatilauksen saapuneen. Matkoiltaa palattua joutu Armi melkee joka kerta tentattavaks, millasii jälkilaskui nyt oli ventattavis. Ne skaffas Armin nostalgisee daijuun skidiajan joulut Koivistolla. Täl kamalla hän ratkoo iänikuisen johtiksen joululahjatrabelin. Bambukorikamoi ei saatu blisattuu kellekää, vaan ku ne vapautu buidujen somisteist, ne lahjotettii firman duunareille. Hän ei voinu traisaa tequilalastii matkatavarois ja hiffas et Alko ei blisannu tequilaa, sovittii et brenkkufirma toimittais muutaman korillisen kaktusbrenkkuu Marimekolle. Armi oli loputtoman utelias ihminen jolla oli kyky hiffaa bulimmin ku useimmil ihmisil ja tää kyky saatto joskus eksyttää hänet trabeleihi. Armin mukaa traisattii aina joku ”vahtimaa” ja hillitsee stydii slumppaus vimmaa. Lisäks päänsärkyy varastopomolle traisas monen rutsattava botski, samppaani. Aluks se traisattii fabriikin vintille, mut pääty sit aikanaa Turkuu, näyttelyn dekoraatioks. Kukaa ei fabriikil innostunu matoist ja niitä ei kyntätty hinnotella oikein. Armi tsennas kuitenki Alkon oordikset ja inhoamansa tullin oordikset, joist aikasempien hankintojen kans oli skaffannu trabeleit ihan tarpeeks. Bangkokilainen korimaakari oli duunannu elämänsä diilin, ku jälkistoges tuli rekkalasti bambukorei, fisusumppui, nukenvaunui ym. Aikansa kiemurreltuaan Armi joutu sit tunnustaa millon mitäki heräteostoksii. Käytännöks muodostu tilanne jossa sihteeri ilmesty Armin byroon dörtsille ja bamlas: ”laskutusosastolta soitetaan, että sinne tulee omituisia laskuja. Mattoi ei saatu blisattuu, vaan ne palautettii handeleist takas fabriikkii ja blisattii duunareille puol´ilmatteeks. TSILARI 5/2019 9 tai erikoisest dörtsin kahvast. Idis stendas daijus. Aina ku Armi lähti ulkomaanmatkalle, talousbomsa stikkas oorderit: ”myy, äläkä osta!” Messii lähti aina joku ”esiliinaks”, himmailee rouvan slumppausintoo, mut aina homma meni munille. Armi Ratia
Oli miehiä myös itäiseltä Uudeltamaalta. Uudellamaalla ja Stadissa tämä tarkoitti sitä, että SVK ja NylBR häipyivät Kannakselle täydennettyinä Porin Prikaatin joukoilla. Meillä Suomessa oltiin hivenen ymmällään, mutta saatu kutsu lähettää neuvottelijat Moskovaan sopimaan tärkeistä poliittisista asioista saivat kansalaiset Rautatieasemalle saattamaan neuvottelijoita. Ruotsia äidinkielenään puhuneet määrättiin ”Tiianiin” so Jalkaväkirykmentti 10:een. Ratkaisupäivä oli lokakuun 10. Kaksi ”Suurta ja Mahtavaa” olivat Moskovassa sopineet Itä-Euroopan uudesta asemasta. Valtionjohto päätti kutsua reserviläisen Ylimääräisiin Harjoituksiin ja keskittää vakinaisen väen joukot suojajoukoiksi lähelle valtakunnan rajoja sekä Karjalan Kannaksella että Itä-Suomessa. Kuo lem ajä rvi Ha tja la hd en jä rv i Humaljoki Taatila VIIPURIIN Kau kjä rvi Marjapellonmäki Hanhisuu Makkarakukkula Siprola Hopiala Seppälä Mutalahti Pinnoniemi Nypykkä Näykki Jääkäri koti Kuolemajärvi Ässä kartta 2. Sitä tarvittiin linnoittamisen lisäksi siihen, että johtajat ja miehet tutustuivat toisiinsa. 80 vuotta sitten. Suomessa valtion johto ei aikaillut, vaan päätti, että Isänmaan vapaus tulee turvata vaikka äärimmäisiä sotilaallisia keinoja käyttäen. Sopimus sai sittemmin nimen MolotovRibbentrop-pakti ja sen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin Puolan, Liettuan, Latvian, Viron ja Suomen kohtaloista. Mitä lupasivat toisilleen Stalin ja Hitler tekemässään valtiosopimuksessa. Kalliossa alkoi 13. Syntynyt 4.Divisoona siirrettiin Länsi-Kannakselle ns pääasemaan. Helsingin Suojeluskunta perusti Eskadroonastaan ja Polkupyöräsuojeluskunnastaan joukon, joka sai nimen Kevyt Osasto 4. Näistä miehistä muodostettiin Rykmentti S, joka sittemmin sai nimekseen Jalkaväkirykmentti 11. Näillä kouluilla kokoontuivat Töölön suojeluskuntalaiset ja Kallion, Vallilan, Sörnäisten sekä Punavuoren työläiset, lainatakseni muistelija Aarne Saarisen sanontaa. Samanaikaisesti Moskovassa neuvoteltiin Neuvostoliiton alueellisista vaatimuksista, jotka vaatimukset vuodatettiin julkisuuteen ja näin ahdistettiin suomalaiset entistä ahtaammalle. ÄSSÄ-rykmentin lohko oli Hatjalahden lohko eli Kuolemajärven pitäjän Hatjalahden kylän alue. Lokakuun loppupuolella oltiin täällä ja alkoi kuumeinen askarointi taisteluasemien rakentamiseksi. Tapahtumat Euroopassa eivät luvanneet hyvää. lokakuuta tapahtua kummia Kallion kansakoulun, Alppilan ruotsinkielisen kansakoulun ja Vallilan ruotsinkielisen kansakoulun tienoilla alkoi tapahtua ihmeellistä liikehdintää. Saatiin huoltojärjestelyt toimimaan ja paljon, paljon muuta. Muitakin joukkoja perustettiin lokakuulla. Viroon, Latviaan ja Liettuaan ”hyvässä yhteisymmärryksessä” ao valtioiden ja Neuvostoliiton kesken perustettiin joukko sotilastukikohtia. KARI SALMINEN MINNAAKS 10 TSILARI 5/2019 Kesä 1939 oli ollut kaunis ja lämmin Kesälomaa viettäneet stadilaiset olivat paistatelleet päivää Hietsussa ja vähän muuallakin. Joukko itse otti sittemmin nimekseen ÄSSÄ-rykmentti. Onneksi oli aikaa valmistautua. Syyskuun 1.päivänä alkoi Puolan jako Hitlerin Saksan aloittamana hyökkäyksenä ja parissa viikossa läntisen Puolan kohtalo oli sinetöity, jolloin Stalinin Neuvostoliitto hoiti loput
Niin päättyi monien taival Kannaksen hiekalle 3. Ohi naapurin linjain pohjoiseen me hyökättiin Suuntana ol Karhumäki, sen valloitus hommamme siin. Matsi tultaisiin käymään kivääreillä ja tykeillä. Valkasta nousi ne stogeen ja suunta oli kannaksen Siel stondas Kurvien kundit assalla Johanneksen. Sen jalustassa on teksti, joka kannattaa käydä lukemassa ja muistaa. Taas uusi oorderi saatiin ja korpeen me dallattiin. Aina helmikuun 1940 puolenvälin tienoille onnistuttiin torjumaan hyökkääjän katalat aikeet, mutta naapurilohkolla Summassa tapahtuneen murtuman jälkeen jouduttiin liikuntasotaan. Vaan oli liikaa se voima tään suuren naapurimme. Tuli joulu jengille snadille. Siel otti he vastaansa iskun rajusti taistellen. Tukikohta (SA-kuva). Ässän partio (SA-kuva). Paikat Somme, Uuras, Ravansaari, Niskapohja, Turkinsaari, Esisaari, Suonionsaari ja Harjuniemi olivat maaliskuulla kohtalonpaikkoja. Vei marssi Kannaksen keskeen näin Kuolemanjärvel le. 2. Saapui himaan Ässien joukkoja Osa hamnas Malmille goisimaan Toiset rupes pystiä puuhaamaan Se pydeen saatiin, tuli Marskikin tsiigaamaan. Kyllästymistä haluttiin välttää siten, että suunniteltiin futismatsia Putilovin tehtaiden duunareita vastaan, mutta se jäi haaveiksi. Hinta, joka maksettiin oli 466 miestä kadonneina ja kaatuneina sekä lisäksi lähes tuhat miestä haavoittuneita. Sen jälkeen luvattu huili se meitä niin innosti 6. Paikat Makkarakukkula ja Nypykkä pääasemassa tulivat tutuiksi heti vihollisen saatua kosketuksen pari päivää Itsenäisyyspäivän jälkeen. ja maaliskuun 13.päivinä kello 13.00. Rykmentti sai henkilötäydennystä vakinaisen henkilökunnan osalta mm Tampereen rykmentistä sijoitetuilla nuorilla upseereilla ja sopimatonta henkilöstöä lähetettiin pois. Perinnepäiviä vietetään lokakuun 13. Ketään Talvisodan kokenutta ÄSSÄ-rykmentin veteraania ei ole enää keskuudessamme. TSILARI 5/2019 11 Ässän stoori sävel: Äänisen aallot Sanat Esko Vepsä 1. Ei rauhaa kauankaan ollut kun stoge taas kuskasi Ässää näin Karjala kutsui Äänisen rantoihin Rajan taakse me mentiin Suojärven suunnalle Iskettiin naapurin linjaan myös itsekin kärsien 5. Vei kundit Ässän ne reissuun näin Sörkan ja Herulin Kun isänmaa heitä kutsui niin hommiin nyt hirveisiin. Puolet meistä jäi taipaleen varrelle. Ässä oli saapunut perille. 4. Tulitauko 13.maaliskuuta kello 11 pelasti sekä Isänmaan että ÄSSÄn miehet. ÄSSÄn Perinnetoimikunta on voimissaan ja hoitaa tilaisuuksien järjestelyt. Käskynjako (SA-kuva).. Muisto elää lastemme lapsille Aikalaiskertoman mukaan kenttäposti hukkui aluksi ongelmiinsa. Tänään me voimme ylpeinä astella Pengerkadun alkupäässä ja luoda katseemme ÄSSÄn Sankaripatsaan suuntaan.
Olin kuvittanu oppikirjoi semmoset kymmenen vuotta WSOY:lle. Itäbaanal saatii lyftattuu nopeus seittemään kymppii. 110 vuotta taksilla Stadissa Aika sporttinen mode Nurmen Jaska Tudorin puikoissa. Nyt digiaikana voi tilaa monil sovelluksil, niinku valtakunnallisel Valopilkku-taksiapplikaatiol ja paikallisel Taksi Helsinki -sovelluksel. Sen 14 vuoden aikana tein kuvitusduuneiki, mut jotenki diggasin sitä taksikuskin duunii. Saitsari gamlal Hopalla Taksi Helsinki ehdotti Tsilarille, et joku toimittaja vois lähtee snadille rundille gamlal vosikal. Jaska bamlas: ”Tän kovempaa mä en kynttää täl vehkeel tsöraa”. Eikä kolmen synkronoimattoman pykälän handlaus ole mikää helppo nakki. Se oli yksinäistä ja aikatauluist johtuen kovaa duunii. Knepattii snygei tunnelmafotoi. Ku olin koko työikäni tsitannu työhuonees ja elämä dallas fönarin takana ohi. Elokuun vikan torstain iltalenkki tsörattii Stadin kanteil Reijo ”Reko” Nurmen omistamal Ford Tudor -28 bilikal. Asema-aukion tolpalla. Suomalainen taksi on traisannu jengii ja kamoi dörtsilt dörtsille jo 110 vuotta. 12 TSILARI 5/2019 V uonna 1906 stadilainen Gustav Wilhelm Orraeus alotti suomalaisen taksitoiminnan vuokra-automobiilil Stadissa. Olisin voinu mennä vaikka torille blisaa fisuu, tai mitä vaa muuta, ku pensselin pyörittelyy. Taksitolpilla opettelin skulaa munnarii, ku joutoaikaa oli. Broidi joka oli taksiyrittäjä, stikkas mulle idiksen: ”Mee taksikurssille ja ala tsöraa mulle taksia!” Päätin pitää sapattivuoden omist duuneist, mut se ”vuosi” venähti aika pitkäks. Taksin voi skaffaa edellee ”käsipystynä” lennost, tekstaril, dallaamal taksiasemalle tai tolpalle. Puhumatta bilikan ratin vendaamisest. Raskaan bilikan jarrut kyl himmaa menoo, mut ihan omaan iisiin tahtiin. Jarrutai ohjaustehostimist ei ole tietookaa. Olin henkisesti aika puhki ja tulin bamlanneeks broidilleni Sepolle, et nyt tarttis tehdä jotain muuta. Orraeus skryytas maistraatilt helmikuus 1906 lupaa ”saada käyttää automobilia yleisön palvelukseen” ja alotti saman vuoden keväällä tsöraa jengii Stadissa. Jaska oli duunannu päälle gamlat vosikkakuskin kuteet: koppalakki, pussibyysat ja jatsarit. Mä pääsin vosikan puikkoihi parikyt vuotta sitte. Stadirundi oli tosi snygi kokemus. Musaharrastus lyftas kukkaan ja tein 2006 ekan oman CD-levyn: ”Slangi on Swengiä”. JUTTU & FOTOT: OLLIBULL STADIN SYKE OLLIN JUTUT. Vanha hoppa ei ole ihan joka kundin liikuteltavis. 28. Koppalakki oli joka vosikkakuskilla v. Reijo oli meges, mut puikois oli ”Rekon” kundi Aarre ”Jaska” Nurmi. Duuni stikattii mulle, kai sen takii, ku olen tsörannu 14 vuotta vosikkaa Stadissa, Espoossa ja Sipoossa. Musta tuntu et vosikan puikois olin keskellä elämää
Bilikaa voi kysellä vaikka Slangin byroosta. Huippunopeus peräti 105 km/t. Al Capone ja John Dillinger ym. Reko on tosi Mersumies. Nurmien taksiyhtiö sluuttas bruukikset nyt syyskuussa. Tsöraskohan GEEBEE Tudorilla. Tummemman sävynen katon maalaus on tosi upeesti duunattu. Vuonna 1928 duunattii 2-ovista sedanii yli 208 000 bilikaa ja se oli suosituin malli. On kliffa funtsailla, et tämmösil bilikoil Chicagon gangsterit sleppas smuglariaikaan. Jaska, joka on varsinaiselt ammatilt Pornaisten skolen alakoulun maikka, alotti vosikkaduunit -96. Täs Ford Tudor Sedanis on alkuperänen teräsrunko ja kolmivaihteinen 3,3,l. Gummit on just tähän bilikaan duunattu. Ford byggas satoituhansii Model A Fordeja. Rekon komee vihree on joko Balsam Green tai Valley Green, riippuen värikartast. Rumputyyppinen takaflyysi on aito 1928 A-mallin flyysi. Perusmusta oli Henry Fordin suosikki väri, mut muitaki värei oli saatavana. nelikko, 40 hv:n pannu. Se oli stondannu vuosii ladossa ja päässy aika söndrii kondiksee. Rekolle hoppa tuli appiukon kautta. häppiksii, mut aina kuskin kanssa. Ei ollu ihan iisii saada jenkkiläst varaosii gamlaan bilikaan. Hoppa osallistui Monte-Carlon Ralliin -52. 6807T-Fordin nokkakoriste oli lämpömittari. Hoppa 91 v. Kaikki hänen 13 vosikkaa on ollu Mersuja. TSILARI 5/2019 13 Nurmet on vosikkaäijii Reijo Nurmi alotti taksiduunit 1972 ja sluuttas vasta 90-luvun lopulla. Reko 80 v. Niil oli fyrkkaa ja kuskit, jotka tsöras bulei Caddyi ja Packardei. . Veromerkki 1956 Suuntavinkkari.. ei tsörannu näil jokaheebon bilikoil. Mutta kybän duunii on äijät tehny ja Tudori on ku just hihnalta tullu. Nurmet hyyraa bilikaa häihin tms. Mallifaktaa: Ford 1928 Model A-mallit oli duunariluokan bilikoi, edullisii ja tyylikkäit, mut tavallisen duunarin saatavis. Lokkarien musta väri traisaa stydin kontrastin bilikan korin hillitylle vihreelle sävylle. Sitä busattii koko 80-luku. Rekon T-Ford -28 ei ollu taksina, koska se on ”sporttimallisena” kaksovinen. Takaosaan duunattu vararengas on kliffa yksityiskohta. Tätä bilikaa ei ole modifioitu överiks
Tammerkosken eka numero julkastii neljä kuukautta kretsan födiksen jälkee, hutikuus 1938. Tammerkoskel oli 1939 alussa jotain 550 tilaajaa ja lehdest otettii tuussenin kappaleen painoksii. Palvelust vastaa byroosihteeri Eija Borg. Tyypit funtsas et kretsa vois kimppaa manselaisii yhteiskuntapiirei ja betrais kaupungin markkinointii. Tsomattii TampereSeuran säännöt ja valkattii väliaikanen johtis. Kimppaduunii muiden kaupunkien kotiseutukretsojen kans kannattais kehittää. Tampere-Seuran perustava möötti duunattii 8.12.1937 Tampereen kaupungintalos. Pentti Teräväinen, Radio Musan toimittaja. Tampere-Seuran perustava möötti duunattii 8.12.1937 Tampereen kaupungintalos. Tammerkoski-lehti Tampere-Seura oli eka aikakauslehtee julkaseva kotiseutukretsa Suomessa. Tsaittari ilmesty neljä kertaa vuodes. Tsaittarii ei julkastu 1940. Tilaushinnat: Vuosi kotimaahan: 43 € Kesto kotimaahan: 41 € Vuosi ulkomaille: 53 € Raatihuoneen alakertaan Tampere-seuran byroo smiittas 1981 Hatanpään valtatielt Raatihuoneen kivijalkaan, kaupungin hyyryläiseks. Nykyää lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Samalla annoin haastattelun toimittaja Pentti Teräväiselle, tamperelaiselle paikallisradiolle, Radio Musalle. tsörasin Manseen. Yhdistys rekisteröitii 13.1.1938. Heidi Martikainen, Tampere-seuran toimari. Varadumari Alpi Rytkönen handlas bamiksena. Slangimusaa Mansessa TEKSTI & FOTOT OLLIBULL. Tampere-seuralla on nykyää 2 100 jäsentä, joist yritysjäsenii on 30. 1942 alotettii ns. Printtimäärä oli 1945 jo 5 000 kpl. Treffasin seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikaisen ja bamlattii kuulumiset. Tammerkosken Joulun julkasemine. Discopress Oy:n kanssa Stadin Slangi on duunannu diilin levyn levityksest useille radiokanaville. Tsaittarin ekaks päätoimittajaks valkattii Kaapo Murros, toimitussihteeriks Uuno Sinisalo ja taloudenhoitajaks Unto Kanerva. Tampere-seuran asiakaspalvelu on öppeni maanantaist perjantaihi. Tampere-Seura vuodest 1937 Idis Tampere-Seuran börjaamisest födas Mauri Pesosen ja Onni Leonard Menanderin välises jutustelus stogessa 10.5.1937. Tampere-Seuran eka bamlausdirika oli Vilho Osonen 1937-41. Ku talvikrigu sytty, ni ilmotustulot sluuttas. Tyypit bamlas Tampereen jutuist ja funtsas, et Mansen matkailu ja skolepolitiikka kaipas betraamist. VISIITILLÄ 14 TSILARI 5/2019 E lokuun 22. Kävin stikkaamas Stadin Slangin SLANGIMUSA EI DELAA KOSKAAN 1. Nesta vuonna Tammerkosken julkasemine alotettii entist stydimmin. Kretsan handeli, byroo ja fotokudju toimii samas mestas. . cd-levyi blisattavaks Tampere-Seuran handelii. Pesonen ja Menander alko funtsaa Helsinki-Seuran kaltasen kotiseutukretsan börjaamist Manselle. Tyypit funtsas et kretsa vois kimppaa manselaisii yhteiskuntapiirei ja betrais kaupungin markkinointii
På fronten va de inge skillnad om du va donare eller sprätt, finne eller hurri. N ä min farsa va snadi på trettitale, va de ganska tarkka me vem som kavera på viket språk. (Tsilari ha bett mej plita några rader på ”hurrislangi” oxå i fortsättningen) . De va fullt me möjligheter, int någo orsaker ti å moka ti krokel. De bruka lyckas för de mesta. Nå, sen kom krigun å de blev lite buligare grunkor å kraga om. Nå, int kan man ju påstå att allt va frid å fröjd. Men den orsaken va int att du sa nåt på fel språk, utan va du sa. Eller om du gick ut å blisa Svenska dagen prenikor, som många av skolekloddina fick göra på den tiden, va de nästan hundra, att du fick på käften i någon veva. E de så att det finns gäng som måst jävlas me alla för å känna sig själva säkra. På många språk. Å de va någå som hängd me nästan ti våra dagar Nä ja va snadi på sextitale, behövd man int va skraj för någo alls. Du kund få på snote om du va på fel gård. Öppna du käften på svenska på fel ställe, fick du på snote tvärt. Men då va de oxå så myky annat som va på gång. Ja han bli nästan sexti innan ja fick höra i en av de sena nattdösina ti Stadins östra delar, att ni svedupeller borde flytta hima ti Svärje om ni int kan landets språk. Mens vi väntar, ska vi bamla de vi kan å vill. Fan, ja ha budja här i hela mitt liv. Gänge skingra från Finland ti Sverige. SVEDUSLANGIA TSILARI 5/2019 15 Hålla eller slänga käft. Sak vi börja loda på var sin sida på Espen igen. De här för att vi satt å snacka svenska me en kaveri. Du kund slänga käft hu fan som helst å int va de nån som mainda eller börja flaidas. Nå, kanske de lungnar sig me tiden. Nu ha vi plötslit vridi klogun tibaka ti trettitale, å man vill stänga dörtsina åt alla håll. Flytta hima. På Svenska dagen loda finnana på ena sidan av Espen och hurrina på andra sidan och sökt efter minsta orsak å kraga. Alla va på samma sida. Å visst va de så, att om nån börja slänga käft å jävlas me fel konde, så fanns allti risken att få på käften. Va e de man vill få ti stånd me de här kragande. Lantisana stack från bönde in ti Stadin å alla dörtsin sto på vid gavel åt alla håll. RAFU NYBERG. Farsans gäng hadd en buli konde som hett Hille, som va bra på å knecka. Så däför stack dom minsta kondena först å reta opp nåt gäng finnar och när de va klart för rabalder så böla dom: Hille, kom hit å knecka! Hille kom å han va sällan den som to på dunckun. För slangen i Stadin ha allti londa fritt från finnar, hurrir, slobor, fritzar och jenkkir och många andra
Itäinen Viertotie kiemurteli bärtsien välis Siltasaarelt ylös Kurviin ja Hermanniin ja sit taas alas Gumtäktin maiden läpi Gammeliin. Ei ollu sellast päivää, ettei tsirrat ois kerran tai kaks plokannu jotakin tyyppii meggeen, ku oli saanut jonkun ylimäärisen holen nahkaansa. Maisema sai erilaista koijjaa ja hökkelii kukkuloilleen, kun duunareit asettu budjaan niille nurkille. Fabriikkii tuli lisää ja jengii kans. Kun Stadi oli alkanut saada lisää jengii sveduista, niin Kurvin tietämiin alko tulla erilaist fabriikkii, myllyy ja pajaa, sillä siinä heti Kurvin pohjoispuolella oli Söörnäisten järvi ja joki tai puro, jonka rantsuun ne myllyt asettu. Siellä flaidattiin joka ilta vielä 1940 luvulla ja skoudet suhaili motskareillaan aina kimpassa. Kurvis trokattiin brenkkuu ja kaikkee muutakin. 1800-luvul se järvi sit kuivattiin ja purokin katos siin samas hässäkäs. 16 TSILARI 5/2019 STADIN MESTAT TUOMAS KURVILAINEN K urvi on födannu sillai hiljalleen joskus 1600-luvulla, ku Stadi oli flytannu Gammelist tonne Krunaan. Porvarit flyttas ja sit niiden tartti roudata gamiksiaan Vantaanjoen suulta tonne uuteen mestaan. Kurviin ja Hämärin varteen byggattiin puulaakivilloi ja duunareiden asunto-osakeyhtiöit. 1940-luvulla oli Kurviin flytannu tuhatmäärin kundei, ku oli ollu krigus eikä Kurvin Kummat Kulmat Vilhis EV.. Siit pantiin stoge suhaan Sörkän rantsuun, mihin bygattiin satama ja buli saha. Kurvi alko saada mainetta ja sitä skagattiin, niin ettei Krunan jengi uskaltanu Pitkänsillan yli
Vilhiksen puolella oli miesten yömaja, jossa goisi joku neljäsataa gubbee ja Käkkärin puolella oli sit gimmojen kämppä toises luolas. Siin jotku tyypit kaveeras niille muille ja sjungattiin ja lesattiin sen runoi. Hommassa oli kaikenlaista kähmintää, ku Stadi ei halunnu itse hoitaa niit, vaan anto homman erilaisille yrittäjille, jotka sit kuppas näitä majoittujii. Jotku nimet on jälel, mut sitä mä en bonjaa, mits siit uudest alueest piti duunata Kalasatama. Sit oli dokaamista, kyttäämistä ja flaidiksii, ku aina löyty joku riidankylväjä ja provokaattori. Infoo pommarimajoituksist 1944–1954 niil ollu kämppii. Se nimittäin döfaa kymmenen kilsan päähän. Kansanhuolto tyrkki niit ihmisten himoihin, ku oli ”liikaa huoneit”. Lönkan kansis otettiin majoituskäyttöön 1954 ja sinne flyttas noin 600 gubbee budjaan. Jotku nimet taas pysyy niinku toi Lautatarhan Gartsa. Siltavuoren pommarissa oli erityisesti perheille tarkoitettuja koppeja, joiden koko oli 3,7x2,35 metrii ja yhteiskeittiö. Oli jengii niin, et rappuset ei riittäny. Nyt ne on vielä antanu meidän Martsunmäelle sen Katrin nimen, se on nyt Katri Valan pudeka. Me ei bonjattu, miks siihe meidän kentsun rappusten väliin piti duunata gravari, johon sit jengi roudas bluumenii kerran vuodes. Nupis Pursalla ja Frälssis Bärtsis otti aikaa myöte hoitaakseen nää hommat ja oli niit muitakin. Näit oli kaikkiaan kymmenkunta ja suurimmat oli Vilhis, jossa oli v 1950 yli 130 000 yöpymiskertaa eli yli 400 ukkoo per yö keskimäärin sekä Erottaja, jossa oli 1951 reilut 87 000 yöpymistä. Kujal oli lisäks kaks aukkoo ylempiin pommareihin ja toinen niistä oli pottukellarina. Vek on Kana, Hana, Sompa ja Nihti. Suvilahtikin on fyllattu ja me sentään skiglattiin siit motskarilla Blobikseen tsimmaan. Siellä sit bräidättiin puolpimees glitsus pottujen döfikses ja plokattiin niitä fikkat täyteen ja förattiin himaan. Niit pani Kansanhuolto budjaa ihmisten himoihin ja sit oli nää kummat mestat eli vanhat pommarit, joihin jengiä majoitettiin. Lautatarhaa ei ole ollu 90 vuoteen, mut nimi pysyy. Näit oli yhteensä 32 perhettä varten. Kyl sen sit ties, millaista bisnestä siellä Martsunmäen takagaltsilla harrastettiin. Me sit huudettiin, et stikka hugge tai kaks niin me häippästään ja sit me taas saatiin karkkirahat ja ne sai rauhan kurtiseerailla. Ei oo Sibyllangatsakaan enää Sibyllan gartsa. Sinne ei päässy sisään, kun oli abloy-lukko ovessa, mut jos onnas smyygata sisään, ku biliga haki tai toi pottui, niin ulos kyllä pääsi. . Herätyspumput halu vierailla ja ohjata näitä tyyppei, ku majoittu näis luolis ns ”parempaan elämään”, mist kaikki ei oikein tykänny. Me tsitattiin bärtsillä ja tsiigailtiin niiden touhui ja stikkailtiin niit pikkustebuilla, jolloin ne tietty veti herneen klyyvariin. Ei oo nimen antaja koskaan käyny missään fisusatamas, ku anto tollasen nimen. TSILARI 5/2019 17 K un krigu sloboi vatsaan oli ohi, tuli Stadiin hurja määrä jengii, ku ei budjannu missään. kohdalla on vanha pommari.. Musti sitä vähän kummasteli ja frogas, et mistä oli saatu ja me sille kaveerattiin, et hitattiin, ku putos fiuden kyydistä Bulit kekkerit oli siin Martsunmäen rappusil, ku siihen oli kuopattu Katri Valan tuhkapurkki. Funsatkaa, millast oli skidien kasvaa kallioluolissa! Agricolan tsyrkan krypta oli yks, joka jatko pisimpään aina 1960-luvulle. Vilhiksen kuja 14. Kurvis trokattii brenkkuu ja kaikkee muutaki. Kaikille ei kuiteskaan löytynyt kämppää ja niin alettiin duunata koppeja nyt tarpeettomiin pommareihin. . Niin ne nimet bytskataan. Vanhastaan se oli Vilhonvuori ja sitäkin ennen Hörneberg
Old Man Jock oli kutsuva kyltti Juttutuvan nostalgiaillalle, joka veti salin ihan täyteen. päivä. Monta kertaa takarajan klo 23 alla soivat nuo niin tutut levyhitin sanat: – Well, my baby drove up in a brand new cadillac (…) baby, baby, baby please, / can´t you see / I`m on by bended knees. Varsin viehättävä leikkija kiipeilypaikka perheen pienemmille. 18 TSILARI 5/2019 S irkustaiteilija Ilona Jäntin ja laulaja-muusikko Aino Vennan Aramidin inspiraationa on ollut Kalasatama. Helenin ja Suvilahden piiput sojottavat ylväinä horisontissa. Häntä on nähty Talvipuutarhan puiden ja kasvien yläpuolella. Rumpali Graham Johnson, ainoa elossa olevan alkuperäisjäsen Jock, esiintyi vuosi sitten Renegades Revisited kokoonpanolla. Venna on suunnitellut ilma-akrobatiaa tukevan laulelmallisen ääniteoksen. En edes tiennyt sellaisen olemassaolosta ennen Aramidia. Muista yhteyksistä tuttuja soittajia nähtiin The Renegades-henkisen kokoonpanon riveissä. Ja miten soittikin! Kuulimme muutkin menestyskappaleet Seven Daffodils, Matelot, Thirteen Women ja My Heart Must Do the Crying, jonka Danny levytti suomeksi nimellä Salattu suru. Tämä ei ollut alle 50v, ei ihan alle 60v kansalle. Suomen nuorison ensimmäinen massahysteriaa täällä luonut bändi oli vuosina 1945-46 syntyneiden brittipoikien The Renegades. Vain aurinko siristi silmiä. Kuva: Raimo Granberg.. Kokoonpanon pohjana oli Pekka Tiilikainen & Beatmakers vahvistettuna Hasse Wallilla. Jäntti jatkaa tilalähtöistä työskentelytapaansa ja esiintyy puiston pylväsrakenteita käyttäen. RISTO KOLANEN STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN SYKE Ilona Jäntti esitti komeaa, yleisöön menevää ilma-akrobatiaa köydellä Aino Vennan musiikkiin REDI:n Bryga-puistokannella Kalasatamassa. Historian havina yhdistyi tämän päivän yhteisöihin ja hauskanpitoon. Tallennettua materiaalia käytetään kaupungin markkinointiin ja viestintään eri kanavissa. Teos on osa vuoden 2019 Kalasataman ympäristötaidetapahtumaa. Verta, hikeä ja kyybeleitä Diakonissalaitoksen korttelijuhla valtasi Alppikadun elokuun 22. Kielletty alle 60-vuotiailta… Thirteen Cadillacs feat. Aurora Karamzin perusti Helsingin Diakonissalaitoksen, ja sen toiminta jatkuu Auroran arvoja kunnioittaen: ”Aurora K – rakkaudesta hyväntekeväisyyteen” on komea, hyvin rytmitetty monologi, jonka ovat käsikirjoittaneet Sinikka Paavilainen & Marika Sampio-Utriainen; jälkimmäinen liikkui Kulttuurikierros syksyyn Ilma-akrobatiaa Kalasataman kattojen yllä. Pienen etsimisen jälkeen esityspaikaksi valikoitui ”taivasta lähellä oleva” REDI:n Bryga-puistokansi, jolla monikaan kaupunkilainen ei ole vielä käynyt. Aramid yhdistää ilma-akrobatiaa, musiikkia sekä arkkitehtuuria ja sitä ympäröi päivittäin muuttuva kaupunkimaisema tornisiluetteineen ja nostokurkineen. / your heart`s so cold that it`s gonna freeze…, ja lavayleisö tanssi ja otti hurmiossa kuvia. Juttutuvassa vahvistus oli Esa Kuloniemi, joka soitti Cadillacin kitarasoolon skitta klassisesti takaraivolla
Fauna Humana on kaiken kansan keskelle ilmestyvä ihmeellinen musisoiva ja tanssiva seurue. Jos jossakin, niin täällä hän on katu-uskottava. Päihdeja muita ongelmia kokeneet ihmiset samastuivat Suomi-räppärin karunkomeaan laulusanomaan. Katuriehaa Dianapuistossa Sampo 2019 on toi pitkälle toistakymmentä esitystä nukketeatterin omalle, Avoimien Ovien, Teatteri Ilmi Ön, Päivälehden museon, Keskustakirjasto Oodin lavalle ja Dianapuiston musiikkiriehaan. Sanoma on hänelle tärkeä. Punavuorenkatu suljettiin liikenteeltä ja lähialueen yrittäjät esittelevät toimintaansa ja myivät tuotteitaan. Toiminta on sekoitus karnevaalia, performanssia, nukkeja naamioteatteria, tanssia ja mimiikkaa sekä yleistä hulluttelua. Fauna Humana on katukulkueryhmä, joka yllättää performansseillaan. Kuva: Raimo Granberg. mene tsiigaan mutsias ennen kuin se delaa... Torin kahdella esiintymislavalla oli monenlaista ohjelmaa kaiken ikäisille. Rengades-rumpali Graham Johnson (takana istuu), Pekka Tiilikainen (toinen oik.) & Beatmakers vahvistettuna Esa Kuloniemellä (vas.), joka soitti Cadillacin kitarasoolon skitta klassisesti takaraivolla. Verta, hikeä ja kyybeleitä -räppi iskee: – Syytä ittees, älä syytä meitä / Verta, hikeä ja kyybeleitä / Tääl lentää demoneit ja enkeleitä / Verta, hikeä ja kyybeleitä / Hei Jari, kehään pyyhe heitä / Verta, hikeä ja kyybeleitä / Ei oo ketää kuivaas kyyneleitä / Verta, hikeä ja kyybeleitä.(...) Ja kaikki huutaa: / (Make money, money, make money, money, money) / Keisari Jari, Keisari Jari, Jari / (Keisari Jari, keisari Jari, Jari)... Sanoituksista hän vastaa yksinään. Länsiterminaalin lähtöaulaan oli pääsy ainoastaan laivamatkustajilla, mutta yleisö pääsi avoimille tutustumiskierroksille. 83-vuotiaalla räppärillä on kunnon aiheet, esim. ENTER HELSINKI toi rautatieasemalle, lentoasemalle ja Länsiterminaaliin uudet ääntä ja valoa hyödyntävät ambient-taideteokset. TSILARI 5/2019 19 raskaan tuntuisessa puvussaan laajasti kirkossa ja tulkitsi Auroran elämää, kahteen mieheen ja kuolleeseen poikaan liittyvän tragedian koskettavasti. Ihmisvirtojen läpikulkureitit muuttuivat elämyksellisiksi tiloiksi, jotka kutsuivat pysähtymään arjen keskellä. Valoa heijastavista osista rakentuva, ilmavirran mukana liikkuva aalto on pysähtynyt kesken liikkeensä, ja tilan täyttävät kaiut koneita edeltävän ajan äänimaisemasta. Timo Kaukolammen ja Jenni Pystysen kohti horisonttia avautuvaa näkymää kunnioittava teos Silent Sea heijasteli meren valtavuutta ja majesteettisuutta, mutta myös sen herkkyyttä ekosysteeminä. Se oli osa Juhlaviikkojen Enter Helsinki – Taidekokemuksia kaupungin sisääntuloväylillä sarjaan. Tsiigaa mutsias ennen kun se delaa… RööperiFest on Punavuoren ikioma kyläjuhla koko perheelle Fredantorilla ja Punavuorenkadulla. Tässä he tanssivat Diana-puistossa Sampo 2019 festivaalilla. Ryhmä piti iloisen tanssiriehan Dianapuistossa Sampon edessä. Kuva: Raimo Granberg. Perustaja Iida Vanttaja on hahmojen pääsuunnittelija. Länsisatamassa esiteltiin Jenni Pystysen ja Timo Kaukolammen yhteinen teos Silent Sea. Taustalla aukeaa Punavuorenkadun juhlaelämä. . Kahdeksan vuotta sitten punavuorelainen Eila Nevanranta kyllästyi naapurissa sijaitsevan Sinebrychoffin puiston siivottomuuteen. Huippuhetki oli Rap-mummo Eilan esiintyminen toriteltalla. Kotimainen ja kansainvälinen nukketeatteri pääsi hyvin esille. Tapahtuma päättyi Palefacen upeaan konserttiin. Rap-mummo Eila oli syntynyt. Kuva: Jari Flinck. Kuva: Raimo Granberg.. Räpit syntyvät yhteistyössä nuorten muusikoiden kanssa. Paleface villitsi Diakonissalaitoksen pihalla räp-laulullaan ”Verta, hikeä ja kyybeleitä”, joka kertoo Jari Aarnion karun tarinan. Rap-mummo Eila Nevanranta valloitti Rööperifestin yleisön täysin Fredantorin teltalla. Enter Helsinki säväytti Elokuun Juhlaviikkojen aikana kaupungin vilkkaimmat sisääntuloväylät muuntuivat yhteisiksi taidekokemuksiksi. Kuva: Raimo Granberg. Hän kirjoitti ”Roska Rapin”, joka pääsi uutisiin. Se koostuu pääkaupunkiseudulla asuvista nukketeatteritaiteilijoista
TSILARI 5/2019 21 Kledjut Marimekon raitapaita, pitkähihainen, brod. 10 € Platat CD-postikortti kuorella 5 € CD Marino ja Sunrise 10 € CD Lasse Liemola Jäbä kelaa 10 € CD Sakilaiset Jätkät 10 € CD Kauhanen Eki Stadi skulaa 2 10 € CD Eri esittäjiä Slangimusa ei delaa 1. eri kokoja 60 € T-paita Spora aihe, lyhythihainen, musta, eri kokoja 20/25 € T-paita Niin gimis on Stadi logolla, musta, eri kokoja 15/20 € T-paita lasten koot, hajakokoja ja -värejä, 10 € Kaulaliina, tummansini-valk., brodeerattu logo, 15 € Lippis logolla, musta 10 € Villasukat, harmaat, 20 € Olkaveska tekstillä Stadin Slangi ry, musta, sin., pun. 15 € CD Jussi Raittinen Unioninkatu 45 25 € CD Jussi Raittinen Juurevaa joulua 25 € Vinyyli Jussi Raittinen Juurevaa joulua 25 € Vinyyli Joose K. Funkya 25 € Muu sälä Autotarra tekstillä Niin gimis on Stadi 12 € Gimismuki 10 € Helsinki taulu 10 € Helsinki taulu keramiikkaa, Kimmo Pälikkö 30 € Kuulakärkikynä tekstillä Stadin Slangi ry 3 € Nähdään kellon alla peli 35 € Kids versio 20 € Lisäkyssärit 20 € Stadin kartta slangiteksteillä 10 € Postikortit eri malleja 0,50–2 € Kalenteri 2020 15 € Joulukortit 1 € / kpl Joulukortit 1 € / kpl Olli Anikari Marit Henrik sson. 10 € Olkaveska tekstillä Niin gimis on Stadi, musta, sin
Soutubotskilla mentiin usein Viikin luonnonsuojelualueelle. Kun me muutettiin Toukolaan mulla oli sedältä saatu merikanootti jolla me kaverin kanssa melottiin Viikin ruovikoissa. Mä vietin kesiäni aika paljon mun tädin luona Kustavin saaristossa. Fogeleita oli ihan älyttömän paljon ja varsinkin keväällä veneellä pääsi tsiigaa ihan läheltä hienoja soidinflaidiksia kuten suokukkojen matseja. Siellä me usein braisattiin. Se oli silloin varsinainen paratiisi. Nyt ei naurulokkeja enää ole muttei ole punasotkiakaan. VIIKIN LUONNONSUOJELUALUE STADIN MESTAT PERTTI SALOLAINEN STADIN KUNDI 2019 Täydellinen laukaus, Pertti Salolainen.. Ne oli mun ekoja vahvoja kokemuksia Stadin luonnosta. Oli vaikee bonjata että jokaisella koiraalla oli ihan omanvärinen, uniikki strigi päällä eli upeet pään ja kaulan värikkäät höyhenet. Voda oli kristallinkirkasta ja fisuparvet näki 6 metrin syvyydessä värikkäässä botnessa. Valtava naurulokkiyhdyskunta suojeli muita fogeleita kuten nykyisin niin harvinaisia ja Viikistä hävinneitä punasotkia ja monia muita. Kun multa usein kysytään että miten on mahdollista Hei mikä fogeli toi on . Kyliksen jätevesilaitos oli niin heikko että meloessa oli parasta pitää varansa ettei skeidakikkareet tullu suuhun. Hieman samaan aikaan mulla oli muitakin luontoelämyksiä. Oli ku ois menny villiin viidakkoon. Viikki on ollut mulle myöhemminkin erittäin tärkee. 22 TSILARI 5/2019 K un mä olin pikkukundi ja asuin 1950 -luvulla Valkassa mun kaverin faijalla oli soutubotski jota se piti Kyliksen rantsussa.Kylis oli silloin iha eri näköinen kuin tänään.Se oli snadi, kliffa melko luonnonmukainen saari. Silloin alue oli tosi upee. Kanootilla pääsi vieläkin lähemmäs fogeleita kun ne ei osannu sitä pelätä. Täytyy kyllä sanoa että oli ikäviäkin kokemuksia
Monet kaupungit ovat jo kaupunkipuistonsa perustaneet. TSILARI 5/2019 23 että tollanen Stadin kundi on tullut niin kovaksi luonnonsuojelijaksi niin vastaus on aina sama: nää Viikin ja Kustavin mahtavat luontoelämykset jätti mun sydämeen pysyvän jäljen. Viikissä olen myöhemmin ollut staijaamassa lähes joka vuosi toukokuussa Tornien Taistossa ja oli kliffaa isännöidä Stadin Slangin jengiä viime keväänä tässä skabassa. Kysymys on siitä mitä tehdään itse Stadille. On pidettävä huolta että saarilla on hyvä polkuverkosto ja palveluvarustus, joka suojaa luontoa. Valkoinen sorsa Töölönlahdella, Pertti Salolainen. Päättäjille on esitettävä selkeitä vaatimuksia. Ajatuksena on suojella Helsingin keskuspuisto jatkuvalta kuristamiselta ja rakentamiselta. Ainoa mitä Töölönlahti kaipaa on lisää meriveden juoksutusta Taivallahdesta Hesperiankadun putkea pitkin jotta veden kunto pysyy siedettävänä. Mikä on todellisuus, Hesarin byggasta pohjoiseen on firmojen bulit harakanvarpaat byggat, sementti ja stebulaatat täyttäneet alueen Finlandiatalon tasalle. Tutkimukset ovat osoittaneet että jengi on onnellinen luonnossa ja että sairauksiakin voidaan parantaa esimerkiksi rauhoittumalla ja vaeltelemalla skutsissa tai skönellä. Kansalaiset ovat nykyisin paremmin tietoisia luonnon hyvästä vaikutuksesta ja siksi luonnonsuojelu myös kaupungeissa on otettava tosissaan. Erittäin tärkeätä on myös miten tulevaisuudessa turvaamme Helsingin edustan upean saariston luontoarvot. Onneksi meillä on Viikki, Nuuksio, Sipoonkorpi ja muita. Talvista Töölönlahtea, Pertti Salolainen. Saaret ovat vapautuneet Puolustusvoimilta ja niille suuntautuu nyt paljon vierailuja ja turismia. Uudet haasteet Mitä kauemmin olen elänyt sitä selvemmäksi on käynyt että alkuperäisluonto on tuhoutumassa öögiemme edessä. Sementti seis! Siellä jo nykyisin skulaa rannassa musiikki ja erilaiset melojat ovat vallanneet osan rantaa. . Puistot ja viheralueet eivät ole tienpohjia ja tonttimaata! Suojelu on mahdollista rakentamalla kaupunkia ylöspäin, ei sivuille! Näin maata voidaan säästää ja onneksi korkeitakin rakennuksia on alkanut näkyä. Monet lintutornit eri puolilla maata tsemppaavat aikaisesta aamusta puoleenpäivään siitä mistä tornista bongataan eniten lajeja. Viikki on ollut mulle myöhemminkin erittäin tärkee.. Kaikille näille suunnittelijoille sanon nyt painavasti, Töölönlahti on nykyisellään erittäin hyvä eikä se tarvitse yhtään arkkitehtien suunnitelmaa ja mitään rakennelmia läheisyyteensä. Pelkään kuollakseni että sementti etenee pian rantaan asti. Täällä on nyt erittäin tärkeitä ratkaisuja tehtävänä. Stadin Kundi Pertti Salolainen luonnossa. Varmaan muistatte ne idikset jossa Töölönlahden eteläpuolelle tulee upea puisto ja jopa vesiallas. Mitään uusia mökkikyliä niille ei tule suunnitella! Tähän samaan teemaan on hyvä liittää myös vaatimus Helsingin kaupunkipuiston perustamisesta. Siksi on niin tärkeätä että Stadi perustaa luonnonsuojelualueita. Valitettavasti vain vihreyttä ei ole tullut lisää vaan esimerkiksi Kalasataman ympäristö on rakennusmeri. Meillä oli kliffaa. Moni varmaan muistaa että muutama vuosi sitten eräs arkkitehtitoimisto oli valmis täyttämään Töölönlahden rannat asunnoilla, hotelleilla ja saunoilla. Viikissä meidän jengi on bongannu vuosittain noin 100 eri lajia joka on varsin hyvä tulos
Tohon aikaan vuokrakämppiä vaihdettiin tiuhaan, jos parempi mesta löytyi. Ei varmaan ole sellaista asiaa, minkä ympärille ei olis födannu omaa jengiä. Teini-iässä tein mutsin kanssa paluumuuton Stadiin, Porvoonkadulle ja sieltä Hakaniemenkadulle, jossa stannasin vielä mennessämme Ritvani kanssa giftikseen 1970. Kun ikää tuli lisää, fämili kasvo ja rupes tsennaan peilistä muutakin kuin itsensä, niin jossain vaiheessa hiffasin diggaavani vanhojen kaarojen upeeta disainia, niiden muodoissa oli sama juttu kuin friiduissa on, rumia ei oo, kun kaikista löytyy joku kliffa , snadi nyanssi joka tekeekin siitä mageen yksilön. Fyrkkaa ei ollut omaan fiudeen, mut onneks mä sain monesti tsöraa frendien juoppokuskina, niin taito pysy handussa. Borgword Isabella Coupe tsöras 00-autona reitillä jengin edellä. Mut joku sana ekaks mikä kundi mä ite oon: mutsi punnersi mut maailmaan vanhalla Kättärillä keväällä 1949 ja roudas faijan kanssa mut ekaan himaan osoitteeseen Hämeentie 6 A 9. Kun duunissa rundasin sekä kotiettä ulkomailla, niin painuin aina bilikamuseoihin tsiigaan mitä olis näytillä, samalla heräs fiilis, ett olis harrastebilika nasta olla meilläkin. 24 TSILARI 5/2019 S uomi on yhdistysten luvattu maa, sanotaan. Mut perusmuodot oli tallella tällä bellalla eli 1960-mallisella Borgward MINNAAKS HANNU TEIVAALA Mut mä oon hurahtanu vanhoihin bilikoihin. Nyt mä olen kaukojäsen Stadin Slangissa, kun on budjattu Myrtsissä jo koht 30 vuotta. Sellainen mahis tuli yllättäen vastaan lomareissulla Ähtärissä 2006 ja mä olin myyty, toi pitää saada, vaikka se oli ihan kuppasen näkönen ulkoasultaan ja verhoilut pursui kuin bissekuppilan ikädaamilla. Gamlat fiudet sydämen asiana. Mut mä oon hurahtanut vanhoihin bilikoihin! Mist se on lähteny, en snaijaa, faijalla oli aikanaan Renault Fregate, Opel Kapitän ja Opel Rekord Coupe, jolla mä sain treenata ajoo ennen kuin dyykkasin Enska Itkosen autoskoleen Unioninkadulle 18-vuotiaana. Aika vikkelään mä jouduin kierteleen budjaamassa silloisessa Helsingin maalaiskunnassa ja skolen alotin Tuusulassa. Mä, Teivaalan Hannu, skrivaan teille nyt siitä jutskasta mikä on yks mun sydämen asioista
Bulimmat jengikokoukset väännetään muualla, useimmiten mestana on Liikennekoulutuskeskus Tattarinsuolla, mut yhteisiä pippaloita järkätään aina kuukausittain, tsörataan kimpassa tsekkaan museoita, harrastetalleja tai muita kliffoja kohteita, vedetään borkat ja vietetään laatuaikaa bamlaten bilikoista tai vaikk edellisillan lätkämatsista. joillekin se trafiikkikultsan ylläpidon vinkkeli, toiselle gamlan tekniikan kans pulaaminen, ethän sä nykybilikassa voi kuin pissapoikaa täyttää, joku tsiigaa fiudeja esteettisellä öögalla, eikä vaan fiudeja, moni on sekakäyttäjä, samaan nippuun tuuppaa joku prätkät, mopot, fillarit, traktorit tai varsinkin landella maamoottorit, joita käytettiin vaikka minkä härpäkkeen ja duunin voimanlähteenä. Jos jollain kilahti, niin mulle voi skulaa p. 0400-412 555 tai stikkaa meilii hannu.teivaala@gmail.com. Lisäksi jengi osallistuu paikallisiin kapinoihin sekä valtakunnallisen SAHKin vuosittaiseen Retkeilyajoon, jotka HAK järkkää aina pyöreinä vuosina. . Mikä sit vetää jengiä talleille. Oikein luit, messissä on myös mimmejä ja jengii on kaikenikäistä, bilikan duunaaminen ja kimpassa olo toimii kaikille, kun väännetään erilaisii kokoontumisii ja tapahtumii. Hakki on yks alueellinen kertsi valtakunnallisen keskusliiton SAHKin 27 muun jäsenjärjestön jengissä ja HAKin porukka tulee Stadista ja sen ympäristöstä. Tänä vuonna oli vuorossa 60. Eli monta tapaa olla messissä, tää on magee hobby, aina kun bilikaa liikuttaa niin jengii tulee bamlaan ja froogaan siitä ja on kliffaa kun hiffaa tuoneensa jotain plussaa toisen kansalaisen päivään. Toivottavasti palataan asiaan tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa. Monet on myös jäseniä eri merkkikerhoissa, joissa fokukses on vaan tietyn valmistajan byggaamat bilikat, tai jopa vaan tietyt modellit. Stadilaisten yks haaste onkin tallimestojen puute, harva budjaa siten että ekstra tallitilaa olis harrastebilikalle. TSILARI 5/2019 25 Isabella Coupella. Snadi on kaunista, Goggomobil Isar Riksun Rauta ja Petrooli tapahtumassa. HAKki on myös vuokralla Pelastuslaitoksen Jagiksen väestösuojassa, siel on kimppatalli, jossa noin 50 bilikaa stannaa. Merkkikertsit järkkää omia mööttejä ja niill on usein kontaktit vastaaviin jengeihin ulkomailla. Liityin heti sekä paikalliseen Helsingin Automobiiliklubiin (HAK ry) ja samalla Borgward merkkikertsiin. HAKilla on snadi kertsimesta Haagassa, siellä hallitus kokoontuu ja siel on arkisto ja koko jengille biblu miss on paljon kniigaa ja alan lehtiä luettavaks ja londattavaks. ajo ja sen keskusmesta oli Vantaalla Backaksen Kartanossa ja sen ympäristössä lähinnä Vantaalla ja Stadissa. Messissä oli noin 190 gamlaa fiudee vuosilta 19061988. Siks kai täällä ollaan joka iikka. Hakkilaiset duunaa Tää Stadin ja lähiseudun oma jengi ”Hakki” eli HAK ry, viettää ens vuonna 50-vuotissynttäreitä ja jengiin kuuluu yli 500 kundia ja friidua. Packard ja De Soto Tuusulassa.. Tää on monipuolinen hobby, jos jotain kiinnostaa, niin messiin vaan, HAKiin voi liittyä vaikkei omaa bilikaa oliskaan, jutskiin pääsee aina meggeen ja onhan kertsillä pari omaakin bilikaa, snadi Austin Mini ja sit se monelle tuttu Dallape Sisu dösä, jolla bändi aikanaan keikkaili pitkin hela maata. Hyviä mestoja bongata vanhoja kaaroja ovat myös Bembölen Kaffestuga, Espoon Automuseo, Kehäkessan huoltis ja tietty, varsinkin joka kuun eka perjantai-ilta lentsikkakenttä Malmilla, missä etenkin jenkit kokoontuu jatkaakseen kauppatorille iltaa viettään. Handeli saatiin siitä väännettyä reilun vuoden päästä ja biili saman tien duunin alle. Niiss on tyypillistä varaosien kierrätys ja jeesaus kaikissa teknisissä jutuissa. Backaksen rastin handlas Stadin Slangin 12henkinen vapaaehtoisjengi, joille, kuten myös Stadin Slangille ja Marjutille yhteyshenkilönä multa ja HAKilta iso kiitos, teitte upeen duunin ja jeesasitte meitä klaaraan Retkeilyajot ihan putkeen
Suurelle osalle rakentajista vuokratontin saaminen villlistä esikaupungista merkitsi varmasti taloudellisestikin ainoaa mahdollisuutta. Muutos oli myös laadullinen: hallinto-ja yliopisto-kaupungista kehittyi tuolla kaudella maan suurin teollisuuskeskus sekä teollisuustyöväen määrän että tuotannon arvon mukaan mitattuna. Kaikesta huolimatta Pasilasta kehittyi sosiaalisesti toimiva ja ympäristöltään rikasilmeinen asuinalue. Yhteistä Pasilan esikaupungille oli olojen epävarmuus ja yleisen mittapuun mukaan varsin vaatimaton asumistaso. Böhlen tila Böhlen tila Helsingin pitäjän VähäHuopalahden kylässä kuului Helsingin kaupungille Kristiina-kuningattaren aikana 1650-luvulla tulleisiin lahjoitusmaihin. Samalla tavoin sai alkunsa esikaupunkiasutus monen kaupungin ja teollisuustaajaman ympärillä. Puu-Pasilan esikaupunki oli myös Helsingin asutushistorian kannalta mielenkiintoinen tutkimuskohde sekä teollisen kaupunkikehityksen kasvattajana että kuvastajana voimakkaasti omaleimaisena yhdyskuntana, jossa vuosisadan vaihteen työväestön rakennusja asumiskulttuuri säilyi paikallisine erityispiirteineen. Tämä liikenneyhteys oli tärkein edellytys esikaupungin syntymiselle kallioiseen maastoon metsän keskelle etäälle muusta asutuksesta. Muuttovirta Helsinkiin paisui koko 1800-luvun jälkipuoliskon. Böhlen tonttien yleisin vuosivuokra vaihteli 50 ja 90 markan välillä tontin maaperästä ja sijainnista riippuen. Rautatie oli aivan vieressä ja Fredriksbergin pysäkki oli otettu käyttöön 1886, jolloin paikallisjunaliikenne alkoi Helsingin seudulla. Pasilan esikaupunki oli viimeisiä jäänteitä siitä ”villistä” esikaupunkiasutuksesta jota 1800-luvun lopulla ja vuosisadan vaihteessa syntyi Helsingin liepeille.Yksityisten maanomistajien liiketoimenaan harjoittama asuntotonttien vuokraus kaupungin rajojen ulkopuolella, jonne rakentamisen valvonta ei ulottunut, oli varhaisen teollistamiskauden kaupunkien hallitsemattoman kasvun ja työväen asuntoongelman seurausilmiö. Ne jotka tuntevat Puu-Pasilaa koskevaa muistitietoa tai vähäistä kirjoitettua MINUN KYLÄNI – Puu-Pasilan tilalle Mall of Tripla STADIN MESTAT ANTTI AALTO Pasilan posti.. Pienporvaristoon kuuluvista rakentajaperheistä tuli Puu-Pasilan kanta-asukkaiden ylin sosiaaliryhmä, joka antoi yhdyskunnalle oman selvän leimansa. Tässä vaiheessa kaupungin viranomaiset havahtuivat ja ryhtyivät toimenpiteisiin uuden villin esikaupungin kasvun tukahduttamiseksi. 26 TSILARI 5/2019 Historiaa Pasilan esikaupunkiasutus syntyi aikanaan suunnittelematta, jopa ilman lupaa. Kalliossa perityt tontinvuokrat olivat Böhlen vuokriin verrattuna jopa kuusinkertaiset. Böhlen tonttien kysynnän äkilliseen kasvuun löytyi selitys, kun tarkastellaan tilannetta kaupungin vuokramarkkinoilla. Esikaupungin rakentaminen tapahtui siten mitä suurimmassa määrin rakentajien oman harkinnan ja ammattitaidon varassa. Puu-Pasilan historia oli noin 80 vuoden mittainen jolloin kolme ihmissukupolvea ehti kasvaa siinä ympäristössä. Merenkulku ja rautatieliikenne kasvoivat aivan uusiin mittasuhteisiin. Yhdyskunnan häviäminen Helsingin kartalta oli puolestaan määrätietoisen suunnittelun tulosta ilman Helsingin kaupungin asemakaavaa Puu-Pasila oli omaleimainen rinnekaupunginosa, joka jyrättiin maan tasalle 1970-luvulla ajan hengen mukaisesti. Vuosisadan loppuun mennessä pieni pääkaupunki oli kasvanut suurkaupungiksi. Aikojen kuluessa lahjoituskirjan mukainen omistusoikeus näihin maihin oli luisunut kaupungin käsistä
Pasilan esikaupunkiasutusta kaupunki piti alusta alkaen luonteeltaan tilapäisenä. Radiokatu 9–11 huvila 65 tuotu Terijoelta. Pasilasta oli tullut Helsingin kaupunginosa. Grundberg. Pasilaa pidettiin ehkä jossain määrin eksoottisena, vähän peloittavanakin paikkana. Suuria asuntoja Pasilaan rakennettiin vain harvoja. Väestölaskennan ensi aineistosta ilmenee, että Pasila oli alkuaikoinaan hyvin lapsirikas kylä. Lähteenä: Helsingin kaupunginmuseo. Valtaosa kaikista asunnoista oli hellahuoneita ja huoneen sekä keittiön asuntoja. Vanhat rakennushirrethän ovat aina olleet käyttökelpoista tavaraa. Siellä kehittyi erityinen pasilalainen elämisen ja asumisen muoto, paikalliskulttuuri, jossa maalaisja kaupunkilaiselämän piirteet yhdistyivät. Niistä vuosista joina Böhlen kallioilla, metsien reunassa ja suon laidoilla oli rakennustyömaa toinen toisensa vieressä, on muistitietoa säilynyt hyvin vähän. Olemassaolonsa viimeisellä vuosikymmenelle saakka Puu-Pasila kuitenkin säilytti asuinympäristönä ominaisuuksia joita asukkaat yleisesti arvostivat: rauhallisuus, luonnon läheisyys, vanhat talot, puut ja pihat sekä asukkaiden välinen kanssakäyminen. Useasta Pasilan talosta on kerrottu perimätietona, että ne olivat Helsingin keskustasta siirrettyjä. Runsas tuhat henkeä oli Helsingissä syntyneitä. Varsinkin suurissa taloissa oli luonnonkivistä, joskus tiilestä muurattu korkea kivijalka, joka piti sisällään kellaritiloja monesti pesutuvan, asuntoja tai myymäläja verstastiloja. Yhtenä syynä siihen oli se, että Pasilan uudelleenjärjestelyissä noudatettiin ympäristöä säästävää ja taloudellista linjaa, jonka mukaan koko Böhlen tilan alueelle lähitulevaisuudessa laadittaisiin ”asemakaava”. On syytä olettaa, että raskaimmat työvaiheet tehtiin porukalla ja että ammattimiehet vaihtoivat palveluksia keskenään. Asuinympäristön viihtyisyyttä lisäsivät suuresti yhteiset pihamaat, jotka kesäaikaan toimivat asuntotilojen jatkeina. Vuokralaisilla oli sen jälkeen oikeus saada samoilla ehdoilla vuokraaikaan 10 vuoden pidennys ellei kaupunki tarvinnut tonttia. 1960-luvulla epävarmuus alueen tulevaisuudesta alkoi vaikuttaa ympäristön laatuun heikentävästi. Pihojen istutukset muuttivat lyhyessä ajassa alkujaan karun esikaupunkimaiseman reheväksi ja kodikkaaksi. Raakelinkatu 7, foto K. Yhteiset pihamaat olivat pasilalaisen asumiskulttuurin olennainen puoli. Varsinkin alkuaikoina Pasila oli jokseenkin hurjan kylän maineessa. . HKM.. Kun mitään rajoittavia rakennusmääräyksiä ei ollut, jokainen rakentaja sijoitti talonsa ja tarpeelliset ulkorakennukset usein epätasaiselle tontille vapaasti oman harkintansa mukaan. Pasilan kadut olivat pitkään rauhallisia kylän raitteja ja säilyttivätkin tämän luonteensa yhdyskunnan koko olemassaolon ajan. Antti Aallon kotitalo Pasilankatu 33 nyk. Pasila future. Pasilalaisten omalle suhtautumiselle taas oli luonteenomaista voimakas samaistuminen asuinympäristöön ja kotipaikkarakkaus. Tonttien vuokra-aika määrättiin 30 vuodeksi eli päättymään v.1940. Foto Arvi Aalto v.1936. Pasilan talojen rakentamistavassa voidaan havaita joitain yleistettäviä piirteitä. Vanhat pasilalaiset muistavat ettei heidän kotipaikkaansa kutsuttu vain Fredikaksi tai Pasilaksi, vaan sitä nimitettiin usein yksinkertaisesti Kyläksi. Pasila säilytti loppuun saakka jossain määrin itsenäisen yhdyskunnan luonnettaan. Talvellakin ne olivat ahkerassa käytössä, sijaitsivathan mukavuudet pihan perällä, usein myös halkoliiterit ja vesi oli haettava pihalta ja laskiämpärit vietävä sinne. Missä määrin esikaupungin todelliset olot vastasivat tätä mainetta, siitä on esitetty hyvin erilaisia mielipiteitä. Pasilan asukkaiden joukkoon mahtui monenlaista väkeä: rautatieläisiä ja VR:n konepajan työläisiä, ammattityöläisiä,sekatyöläisiä, tehdastyöläisä, taloudenhoitajia, liikemiehiä, konttoristeja, taiteilijoita ja ylioppilaita monien muiden lisäksi. Kylän asukkaista Puu-Pasilan asukkaista suurin osa oli syntynyt Helsingin ulkopuolella. Osa Pasilan taloista oli hyvin vaatimattomia. Asumisoloista Asunto-olojen monista puutteista huolimatta Puu-Pasila oli tilastojen valossa tarkasteltuna yksi asumistasoltaan kaikkein parhaimmista vuosisadan alun työväenasuntoalueista Helsingissä. TSILARI 5/2019 27 historiaa, tietävät hyvin, että Pasilaa on sanottu ennen muuta rautatieläisten esikaupungiksi. Pasilalaisten elämää alkuaikoina vaikeuttanut palveluiden puute korjaantui vähitellen
Skrivaamist Timo opiskeli Toimelan luovis skrivaajis 2005-10 ja Oriveden opiston skrivaajaskoles Stadissa 2010-11. Sandekas ja Suokis lojuu tusseneit punavankei ja olot muutenki Stadis on sekavat. 28 TSILARI 5/2019 S langijengin hyvin tsennaama dekkaristi Timo Saarto palkittii ”Vuoden johtolanka 2018” -prisarilla dekkari kniigastaan ”Kuoleman kuukausi”. Se luo elävän ajankuvan vuoden 1917 Helsingistä, vähän ennen Suomen sisällissotaa. Bluggaajaa traisataa ku litran pänikkää ympäri Stadia. Tavallisen jengin pula safkast, duuneist ja snärkki siitä, millon joku traisataa slurkkikselle syystä, tai syyttä, on koko ajan läsnä. osassa liikutaan edelleen kansalaissodan ja stadilaisten jakautumisen vuosissa. Päinvastoin. Kivikalmisto Tässä 3. KYLTTYYRI OLLI BULL Timo Saarto PALKITTU DEKKARIKIRJAILIJA Palkittu dekkaristi Timo Saarto.. Ja kimpassa alkaa ratkoo brottiksii. Nyt vikat parikyt vuotta hän on pysyny aloillaa ytimes, Tarkk’ampujankartsal. Aika tyypillisee stadilaisee tapaan, hän on budjannu elämänsä aikana useis mestois ympäri Stadii. Kliffa detaili on se, että punasten ex-miliisi ja valkosten kenkää saanu slurkki hittaa toisensa. . osan 1900-luvun alun Stadia kuvaavast romaanisarjast ja näil näkymin se on vika. Vaikka varsinainen kansalaisota on jo sluutannu, ei jako punasten ja valkosten kesken ole vielä muutunu. Slumppaa kniiga ja bluggaa ite. Palkintoraadin perusteluis bamlattii näin: ”Timo Saarron romaani Kuoleman kuukausi on taitavasti rakennettu historiallinen dekkari. Lukija voi aistia menneen ajan kaupungin ja seurata kirjaan sisältyvästä kartasta, missä paikoissa liikutaan. Kuvaus ei jää kuitenkaan pelkäksi miljöön maalailuksi, vaan arkielämän pienet yksityiskohdat antavat siihen oikeasti eletyn elämän makua.” Papista dekkarikirjailijaks Timo Saarto on nakuklabbi Stadilainen kirjailija, slangibändin muusikko ja teologian maisteri. Nyt hän sai valmiiks trilogian 3. Mut enempää en haluu öpnaa Kivikalmistoa. Aikasemmin on Saarrolta ilmestyny ”Vesimiehen aika” ja ”Vaitelias poika” nimiset dekkarit. On snygi seuraa edellisist osista tutuks tulleiden tyyppien livee tosi ankeis, Stadin historiaan oikeesti liittyvis tapahtumis ja mestoissa. Tölikast Roihiksee ja Laajiksest Vuokkii on traisannu Timo Saarron kuviot. Timon skolebaana alko Roihikan Porolahden kansikses ja sluuttas Helsingin Yliopistos teologian maisteriks valmistumisee. Timo on käyttäny aikaa ja vaivaa, et on päässy dyykkaa inee noiden aikojen tapahtumiin. Saarron kuvaama historiallinen Helsinki tuntuu aidolta ja pohjautuu selvästi perusteelliseen taustatyöhön. Luontainen kiinnostus Stadin värikkääsee historiaan on ollu Timon stydi innottaja pariin edelliseen dekkariin, joist toinen, ”Kevään varjo”, ilmesty ”Kuoleman kuukauden” jälkee. Ihan ku oikeesti dallais noiden tyyppien kanssa ja snärkkäis, et mikähän ylläri seuraavan kulman takaa pomppaa. Saarto kuvaa tarkkanäköisesti järjestysvallan sekasortoa ja osapuolten välillä kytevää epäluuloa
”Ei muuta kuin kesällä Hagikseen ja kauppahalliin. Valitsin mielestäni parasta eli koko rahalla kuhafileitä. Palkintoja olikin runsaasti. Palkintona oli kahdella kympillä kalaa Hakaniemen hallista Rosendahlin buidusta. TSILARI 5/2019 29 S tadin Slangi ry järkkäs toukokuussa iloiset Kevätjortsut Laulumiehet raflassa. Fiiliksen takasi mm. Siellä saa hyvää palvelua ja siellä on oikeesti asiakasmyönteinen tunnelma. Kun skulasin aikanaan Kuhissa vesiboltsia, HSS:n kundit isotteli meidät finnattuaan, et ne lähtee matsin jälkeen skruudaan keitettyy kuhaa. Ne näytti herkullisilta. STADIS TAPAHTUU JARMO NIEMENKARI Kuhafileitä Rosendahlin kalatiskiltä Kala on hyvää ruokaa. Rosendahlin kalatiski oli koukuttava. . Minusta kuha on paljon parempaa paistettuna.” Stadilaiset ovat kehuneet Hagiksen kauppahallia. Marino & SUNRISE orkesteri. Kliffoissa bileissä ohjelmaan kuuluu aina myös arpajaiset. Kuvassa herkulliset kuhafileet lähdössä Hagiksen hallista suoraan paistinpannulle.. Sain ystävällisen ja hyvän vastaanoton. ”Olen aivan samaa mieltä”, totesi Tsilarille kuhansa jo nauttinut onnen poika slangitreffeillä. Onnekas voittajamme nautti Rosendahlin hyvästä palvelusta ja maukkaasta kalatiskistä. Niit oli lahjoittanu yhdistyksen yhteistyökumppanit, kuten asiaan kuuluu. Siellähän oli upea valikoima melkein mitä vaan. ”Hitto, mä oo koskaan arpajaisist mitään voittanu tai näin mieluista palkintoa ainaskaan. Meillä skruudataan usein fisua”, riemuitsi Stadin Slangin jäsen Jarmo Niemenkari, kun onnetar oli nostanut hänelle voittoarvan
Manit oli tiukalla. Siihen skidi pullahti fisujen joukkoon! No legendaahan se vaan oli. Oltiin ekoi asuntosäästäjii, ku Työväen säästöpankki avas ekat asuntosäästö kohteet Pihlikseen. Se oppii stikkaa virvelii, vaikk koukku oli välillä omas revas. Eka jedda tuli jo kaks vuotiaana. 30 TSILARI 5/2019 B amlataan ett Rantsi olis muka födannu strömarilodjuun. Mä funtsasin, ett meill on samanlainen sairas huumorintaju. Rantsi ilmesty kerran sinne harmaissaan. Mude oli ollu airois, ku faija vidjas verkkoo. Rutsarin pohjall oli ollu puinen strömarilodju, johon fisut stikattiin. Rantsi, Käpiksen kundi, vietti koko skidija nuoruusaikansa kesät Kaapparissa. Sen mutsi ja faija vietti kesiään Kaparen nimises Espoon saares, Rövarnin vieres. Sato rupes byggaa Pihlajamäkee. Tää ei oo legendaa, tästä on dokumentti. Kundi vastas: Haudankaivajien. RANTSUN STOORIT ANJA RANTAMÄKI Rantsi pikakelauksena Pena ja mutsi.. Ei siinä salamat heti sinkoillu, mutt siitä se alko. BUDJATTIIN ekat vuodet Näkinkujalla. Froogasin ett, mikähän aselaji on kysees, ku on mustat kauluslaatat. Rakkaus sköneen sytty, kun se ekan kerran öpnas öögansa siellä. Poltot alko ja tuli hosis. Ei stadilaisgimman ollu vaikeeta sopeutuu saaristo laiffiin. Skidi födas. Mä oon digannu aina luontoo, kaikkii elukoit ja skönee. Saatiin säästettyy snygi 2h+kk. Mä kävin Byggalla joraamassa. Ei se sellasesta lannistunu. Siell oli sitä kaikkee. Niin vaan hendas, ett vuoden päästä oltiin kihloissa ja pian jiftiksessä. Sacy Sand sjungas Perfidiaa, ku se tuli tsögaa mua. Jätkä ei sanonu sanaakaan, joten mun piti tehdä aloite. Kaappariin singrattiin aina ku voitiin. Airoihin piti päästä heti, kun jakso airoo kannatella. Verkoilla skidi oli megges, siin strömarilodjussa. ARMEIJAS se oli Riihimäellä ja sitt aseseppäskoles Stadissa
Pari vuotta meni kutakuinki hyvin. Oireet alko näkyy siinä kasikymppisenä. SITT TULI AIKA , ku piti ihan fyysisist syistä, jättää kaikki taakseen. Rantsi makas happilaite naamalla ja verenpainemittari käsivarressa. Lekurit kysy onks Rantsi ollu tekemisiss asbestin kanssa. Ei enää ollu skönelle menemistä – ei ainakaan yksin. Oon ollu faijapuolen luona, kun sairaanhoitajat irrotti sen hengityskoneesta ja oon joutunut viemään dogimme lopetettavaks. Sitt se pyys soittamaan sairaanhoitajalle, ett se tois happipullon, oli vaikee hengittää. Rantsi oli tavallista väsyneempi. EI SE SITT NIINKÄÄN MENNY . Väsytti vaan. Jotkut huus tuskissaan, toiset mölisi humalassa. Ei Rantsi rakkaudesta puhunu, se näky tekoina. Slangilaisten hyvin tsennaama keramiikkavelho ja sanataituri Anja Rantamäki on lupautunut jatkamaan pakinoitsijana Tsilarissa, toisen sanagurun, Raija Tervomaan jättäessä skrivaamisen. Se riitti meille. En pysty enempää skrivaamaan, ku öögat stikkaa vodaa koko ajan. Itkukohtauksii tulee mistä syystä vaan. Fisu oli tuttuu safkaa pöydässä. Toimitus. Rantsil oli sbuli frendi piiri, samanhenkisii fisustajii ja metsästäjii. Se oli kova pala Rantsille, joka ei halunnu ukkoutuu. Todennäköisesti alli rauhoitetaan jo tänä syksynä. Yhden yön valvottuaan, päätti heittäytyy uuteen duunimestaan ja ammattiin. On niin helvetillinen ikävä. Ihan ekaks tyrmisty, näinkö nopeesti. Niin kulu vuodet, vuosikymmenet, asunnot vaihtu. Ja Venäjälläkin. Olen vuoroin raivoissani, ilkeilen ihmisille, surullinen, piehtaroin itsesäälissä. Sille hima oli kaikkein tärkein. Siinä mä tsittasin Rantsin vieressä. Miehenne nukkui pois. Laiffi oli kohdallan, oli duunii ja oltiin kondiksessa, velatki kaikki maksettu. Rtg:ssa hogattiin keuhkopussissa kasvain, mesoteliooma. Ennuste oli joku kuukausi. Kunto prakaa joillakin aikaisemmin, joillakin myöhemmin. Silloin allii flygaski pilvin pimein. Ei haluttu ryhtyy siihen. Kunnes Rantsille ilmaantu keuhkoihin vodaa. Kloku oli jotain puol yhdeksän, ku lekuri tuli ja sano mulle, ett menkää himaan, tää vie vielä aikaa, ku tääll on ruuhka. Seuraavana päivänä ku käytiin, Rantsi oli saanu jotain opiaattei. Matkalla Rantsi sai pelkkää happee ja piristi selvästi. Herkullinen lohiannos kermaperunoiden kanssa ei maistunut. Kävin välillä tsiidaamassa, onks kaikki ok. Koko taivas pimeni, ku oli allin muutto. Rantsihan reissas ympäri Suomee, kuvaamassa eri teollisuuslaitoksissa Olkiluodossakin, koko voimalan rakentamisen ajan. Se oli välillä tolkuissaan, välillä näki harhoi. Enkä hirvannu tsiigaa, pääseeks Rantsi hyppäämään keulasta rantastenuille. En skagaa kuolemaa, se on melkein kaveri. Rantsu & Rantsi. Se oli fittii kuultavaa. 5.7. Hoitsu tuli happirikastin meggessään, mutta ei se riittäny. Espoon sairaalan päivystyspolilla ei ollu viikonloppuna paljo henkilökuntaa, mutt potilaita sitä enemmän. YKSKAKS OLTIIN ELÄKKEELLÄ . Rantsi oli tosi huonoss hapess ja galsan hien peitossa. Skidi kasvo, muutettiin Espooseen. P ena Ran t s i R an t a m ä k i.. . Totuteltiin uudenlaiseen eloon. En silti snaijannu kuinka fyysinen kipu olisi. Allivainaat. Tällä hetkellä en edes halua selvitä tästä kivusta, mutta ei Kolkko kutsumalla tule. Sitä punkteerattiin ja funtsattiin mikä sen aiheuttaa. Faija delas landelle ja pantiin arkkuun pikkufiatin pitkissä valoissa. Ehkä vuosi. Hankittiin kesämesta ja Merimirri. Rantsi soitti aamulla Glimssistä. Koko kroppaa särkee ja tärisee, leuka vapisee, kädet tutisee. Vaikka olimme valmistautuneet siihen. Pyysin Rantsii soittamaan mulle aamulla, mistä sen hittaan. Käytiin friidun kanssa aamupäivällä tsiidaamassa, iltapäivällä vielä Rantsin broidinki kanssa. Siihen tottu, ettei ollu hosis minnekkään. Piti päättää alottaisko sytostaattihoidot, sais vähän lisäaikaa. Mä en suostunu stondaamaan täkillä stikkaamassa painavaa ankkurii. Päätettiin hoitaa homma himassa ja kun se hetki koittais, ett Kolkko stondaa selän takana, minä pitäisin Rantsii handusta, tai jopa lähtisin meggeen. TSILARI 5/2019 31 Rantsi oli Wärtsilän telakalla hitsarina, sitt sille Tarjottiin duunii VTT:lta. Tällaista surua en ollut ennen kokenu. MULLE KUOLEMA ON TUTTU KAMU . Ei se jaksanu tulla syömään, ei ollu nälkä, väsytti vaan. Mä aloin tehdä keramiikkaa. Kai jossain oli asbestiikin. Kysyttiin paljonko on aikaa. Allinkaatajat porukka, kuus kundii, läks Merimirrillä puupaatti sleepissä, joka lokakuu allin kaatoon ulkoluodoille. Ventattiin monta tuntii lekurii. Klo 11 illalla kotiin ilmoitettiin. Siit tuli teollisuus röntgenkuvaaja. Ja saalista tuli. Soitettiin ambulanssin. Mutsi oli just delannu Marian sairaalassa, ehdin vielä pitää lämmintä handuu handussani
Esikuvana oli naapuritalossa asuvan koulukaverin setä, HJK:ssa pelannut Heino Pulli. Siihen aikaan ei oltu kuultu mistään keppien välistä laskemisesta. Hyvä mäenlaskupaikka oli myös nykyisen Kaupunginteatterin lähellä. Aivan kotirapulta lähtien oli mahdollisuus hiihtää. Nykynäkemyksen mukaan lapset olivat todennäköisesti sairastuneet polioon. Majat olivat tärkeitä myös suksihuollon kannalta. Talvella kävimme usein isäni, sisarieni ja muiden samassa talossa asuvien lasten ja heidän isiensä kanssa hiihtämässä. Koko Kaisaniemen kenttä oli talvisin jäädytetty luistinradaksi. Mailan tynkiä saatiin samassa talossa asuneen Alin (pesäpallossa ylimmällä sarjatasolla myöhemmin pelannut) isältä, joka oli vahtimestarina Nordenskiöldinkadulla sijainneella jääkiekkokentällä. Kuorma-autot kippasivat talven Hiihtelyä Hakaniemessä 1950-luvulla MINNAAKS PERTTI TOIVONEN Lapsia Saariniemankatu 8 pihassa. Kansanhiihdoista sai hienoja kangasmerkkejä, joita sitten anorakkiin kiinniteltiin. 32 TSILARI 5/2019 V iime talvi sai minut muistelemaan lapsuuden hiihtoharrastuksia. Mäkeä laskettiin sekä suksilla että kelkoilla. Takaisin hiihtoladulle. Joskus paluumatkan yllätyksenä oli laivan jälkeensä jättämä railo. Minä ja isosiskoni Kirsti keskellä kuvaa. Hiihtoharrastuksen ohessa harrastettiin myös mäenlaskua. Mielenkiintoisen lisän noille muistoille toi nykyisen Ympyrätalon paikalla asuneet tai koulua käyneet invalidisoituneet lapset. Nämä majat olivat hiihtoretkien kohokohtia. Siellä levättiin ja eväiden lisäksi saatiin vadelmalimonaatia, jos äidin tekemä mehu oli ”unohtunut” kotiin. Helsingin kaduille sataneen lumen yksi kaatopaikka sijaitsi samoilla nurkilla. Pihaleikkien lisäksi kaikenlainen vapaaehtoinen urheilu oli yleistä. Ensin Eläintarhanlahden jäälle, jossa myös luisteltiin ja pelattiin jääkiekkoa. Hiihtokokemuksia täydennettiin kavereitten kanssa hiihtämällä Eläintarhanlahdelta meren jäälle aina Mustikkamaalle tai Korkeasaareen. Silloin ei auttanut muu kuin riisua sukset jalasta, heittää ne väylän toiselle puolelle ja hyppiä henkensä kaupalla jäälautalta toiselle, kunnes oltiin taas kiinteällä jäällä. Vietin lapsuuteni Saariniemenkadulla vastapäätä Työväentaloa. Lapset tulivat tien yli niille kallioille kelkoilla maaten ja kepeillä itseään työntäen. Jos ei ollut suksia niin vaihtoehtona oli tietysti luistelu. Muistikuvani 50-luvulta ovat seuraavanlaiset. Mäkeen tehtiin tietysti hyppyreitä, sillä pelkkä mäkeä alas laskeminen kävi kerta toisensa jälkeen tylsäksi. Kilometrejä kertyi pitkälle toistakymmentä ja alle kymmenvuotiaille ne olivat pitkiä retkiä. Remmisiteet olivat vaihtuneet edistyksellisiin ”rotanloukkotai voittositeisiin kiinnitettyinä Lampisen ”limalautoihin” tai Järvisen ”jätelautoihin”. Noina aikoina, ennen television olemassaoloa, kun kaupunkiasunnot olivat ahtaita ja sodan jälkeen lapsia oli paljon, vietimme paljon aikaa ulkona. Hiihdimme Kaisaniemen puistossa. Samoilla suksilla hiihdettiin ja laskettiin mäkiä. Ali oikealla.. Kävin Kaisaniemen kansakoulua ja sinne piti raahata sukset urheilutunneille talvella. Nykyisin paikalla on HIFK:n kotiluola. Suomen Latu oli voimissaan ja järjesti kaikenlaisia maaotteluja kansanhiihtoja. Sinne rakennettiin kunnon hyppyrimäki ja mäenlaskuharjoituksissa Luiroa, Hyväristä tai Kärkistä esikuvana pidettäessä katkottiin monet sukset, joita sitten pellin palasilla korjailtiin. Latu jatkui Laakson kautta Maunulan majalle tai Pohjois-Haagan majalle, jota ei enää ole. Yksi tällainen mäki oli nykyisen Kallion virastotalon kohdalla, ensimmäisen ja toisen linjan välissä. Talvet olivat tietysti siihen aikaan paljon pitempiä, alkoivat jo marraskuussa ja lunta oli niin paljon, ettei tarvinnut tehdä tykkilumesta latuja harrastajille. Sen aikaisia puusuksia piti välillä tervata ja ulkona nuotiollahan se kävi parhaiten
Pari sanaa luistelusta Myös luistelua harrastettiin joko mailan kanssa tai ilman. mittaan satoja ellei tuhansia kuormia likaista lunta Eläintarhanlahden jäälle. Luistelukenttä ja ympäröivät lumivallit saivat nopeasti omaleimaisen mustanharmaan värinsä. Voisi jopa verrata nykyisin niin suosittuihin extreme-lajeihin. Numeroita tietysti vaihdeltiin, jotta olisi päässyt kädestä pito etäisyydelle ihastuksensa kanssa. Lumi suli kevään mittaan mereen. Siihen aikaan oli muodissa rusettiluistelut, joissa moni sen ajan nuori on kuullut ensimmäiset rocksävelet ja löytänyt ihastuksensa. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki 1930-luvulla Eläintarhanlahdella oli luonnonjäällä oikea kilpaluistinrata pukukoppeineen.. Laskihan siihen aikaan lähitalojen viemärijätteet samaan lahteen. Sääliksi käy nykylapsia, jotka joutuvat urheilemaan erilaisissa halleissa valmentajien tiukkojen ohjeiden mukaan. Junien piipuista leijaili noki tuulen mukana pitkiäkin matkoja. Näistä seuroista ja muista lajeista saisi aikaan oman tarinansa. Hämeentie 65 00550 Helsinki . Tämä numerointi oli koko tapahtuman ydin, sillä illanmittaan oli tarkoitus löytää vastakkaisesta sukupuolesta pari omalle numerolle. . Asuinpaikkani nurkan takana Työväentalossa toimi maineikas painija nyrkkeilyseura Helsingin Tarmo. Lisäksi annettiin numerolappu. Kuten eri suuntiin rönsyilevästä muistelosta käy ilmi niin urheileminen oli enemmänkin omatoimista. Vähän kauempana Eläintarhan kentällä HKV. Roskat ruopattiin ajanmittaan pois, jos ruopattiin. Eri lajeja harrastettiin mahdollisuuksien ja mielikuvitusten mukaan. Rusetit kiinnitettiin puseroon. Rusettiluisteluihin mentiin lippuluukun kautta, jossa pojille myytiin siniset rusetit ja tytöille punaiset rusetit. Tuo keväällä kivitalon korkuiseksi kasvanut lumikasa oli tietysti polvenkorkuisille nassikoille mitä jännittävin kiipeilykohde. Kentän vieressähän on rautatie ja siellä kulki hiilivoimaiset Ukkopekat
Jonkka, Toffe, Kaltsi ja mä. Jostain ihme syystä lyysaritki oli kondiksessa. Alettii sit purkaa mottia. Puolituttu skönäri smuglaa. Mut himareissulla saatiin taas spektaakkelia. Skramlista Nuuksiossa Pera tsittaa Telakkakadun aidalla ja vetää röökiä. – Aika hyvin. Kuivuhan se siinä pikkuhiljaa. – Jätkäsaaresta. . kuljetukset, majoituksen puolihoidolla, Span käyttö, 4 kylpylähoitoa Majoitus hotellissa Fra Mare Thassalo Spa Ilmoittautumiset: toimisto@stadinslangi.fi tai 045-186 7238 Matkan vastuullinen järjestäjä Matka-agentit yhteistyössä Stadin Slangi ry:n kanssa SKRIVAUSSKABA PEKKA SALO. – Oltiin redulla. Onks ollu muuta vipinää. Eki tulee gartsan yli ja osoittaa Peraa etusormella. Vodaa oli onneks vaa joku puoltoist metrii ja saatii rauta ylös. 34 TSILARI 5/2019 Kylpyläredu Haapsaluun 24-26.4.2020 Hinta 250,sis. – Kaltsin ei käyny kuinkaa, mut prätkän ketju katkes ja stonga meni kiharalle. Stendattii sit bensa flekkaa ja pumpattii mäntää. – Joo. – Huutajan prätkän. – Prätkillä Nuuksiossa. Tultiin just. Saletisti siinä levis kyllä muutaki. No mitä Huutaja. – Paljo bungasit. – Noh. Mistä sä oot Camelia skaffannu. Duunia oli pirusti, mut pakkohan se oli saada kuivaks. Umpinainen tankki mitää smettaa. – Noh. – Kaltsi kaahas sen lampeen. 34 TSILARI 5/2019 – Moi. – Se ei tiä viäl. Kaltsi oli londannu Huutaja-Hanskin Jawasetsin. Ja arvaa mitä. Letkunpätkällä lirutettii litkuu mun tankista Jawan sylinteriin. Snadisti ekaks pällisteltii. – Tankkihan olis voinu smettaa. – Heeh. – Iisisti. – Ei oo totta. – Äää. – Se suhas siinä rantsussa muka skramlista ja sit yhtäkkiä prätkä häippäs alta. – Moi. – Lähtiks motti sit skulaa. Suoraan jorpakkoo. – Yhdessä kurvissa oli löysää hiekkaa ja Kaltsin tartti tietenki skujaa se sladdilla. Onneks meil oli varatulppia. – Löytyiskö rööki meikäläiselleki. – Eikä mitää. – Tonnin topasta. Siel on nyt Jawasetsi skutsissa. – Eeii. Meni liitte överiks ja se flygas lepikkoon. – Tankin olitte tietenki ottaneet veks. – Ota tosta. – Tänks. – Missä päin
Mikä Kampin kauppakeskuksen tapahtuma on vastaavanlainen kuin Stockmannin Hullut Päivät ja Forumin Hintasirkus. följande släktnamn: Avikainen, Hongisto, Enkovaara och Alenius. 3. Sendaa vastauksesi sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Minkä niminen on Helsingin Sanomien viikkoliite. fotoskaban oikea vastausi: Döbelninkatu 2 / Töölöntorinkatu 2. 5. Minkälaisiin tuotteisiin muun muassa seuraavat sukunimet liittyvät: Avikainen, Hongisto, Enkovaara ja Alenius . Vad heter Helsingin Sanomats veckobilaga. Vastaukset sivulla 41. Torkkelinmäki, Museoviraston kuva.. Fotoskaba 4/2019 oli aika iisi. Fotoskaba 4 / 2019 vastaus Tsilari 4. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. TSILARI 5/2019 35 SKABAT 1. a) Alvar Aalto b) Armas Lindgren c) Wiivi Lönn d) Jalmari Peltonen d) Jalmari Peltonen Vem ritade majoriteten av husen på Torkelbacken i Berghäll. Mitkä huonekaluja sisustusalanmesut järjestetään vuosittain Messukeskuksessa. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Saas kattoo hittaako kukaan tätä mestaa. OLLI ANIKARI Mistä hittaat tämän hässäkän. Vad heter möbeloch inredningsmässan som ordnas årligen i Mässcentrum. Med hurdana typs varor förknippas bl.a. Vad heter köpcentret Kamppis motsvarighet till Stockmanns Galna Dagar och Forums Priscirkus. 4. Kuka on suunnitellut suurimman osan Torkkelinmäen taloista Kalliossa. Vastaukset viimeistään 15.11.2019. Oikeita vastauksia tuli 5 kpl. Finnaajaks arvottiin Esko Helin, joka saa skaffaa byroosta snadin palkinnon. a) Alvar Aalto b) Armas Lindgren c) Wiivi Lönn d) Jalmari Peltonen STADIFROOGIS Stadifroogis – Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. 2
Stadin Slangi lahjoitti golffareiden parhaille muutamia tuotepalkintoja ja onnittelee skaban vinnaajaa. Joka vuosi kuitenkin tullaan dallailee tutuille kartsoille ja tsiigaa tuttui mestoi ja parasta kaikesta jos samalla voi moikata jotain gamlaa frendiikin. SLANGIJENGI 36 TSILARI 5/2019 Golfia slangilla Stadissa – STAGA & SKRUBU SKULATTIIN JO TOISEN KERRAN LAAJIKSEN PERINTEIKKÄÄLLÄ GOLFBAANALLA STADIN SLANGI RY:N porukoista monet ovat födanneet kantakaupungissa tai ainakin lähellä Pitkää siltaa. MARJUT KLINGA STAGA & SKRUBU on vuosittain kokoontuvan Stadia ja stadin slangia diggaavan golfporukan tapaaminen, jossa skulataan melkein leikkimielinen skaba siitä, kuka on ”Ihan Ykkönen” ja saa haltuunsa Staga & Skrubu -pystin. Skulaajia oli tällä kertaa kymmenen, kolme friidua ja loput kundeja. Siilarin jengin treffeiltä lisää juttuu seuraavissa numeroissa. Frendien treffaamiset ovatkin saaneet jotkut kundit ja friidut ihan sopimaan jonkun ajan ja mestan missä treffataan kuten Toukolan kundien kuukaustreffit Arabiassa tai Siilarin jengin elokuiset treffit joista ohessa foto. Nykyisin monet ovat joko skidien poismuuton takia tai muuten vaan kohonneiden vuokrien vuoksi flytanneet taas pitemmälle. Snygei mestoi joissa ekat bulit peruskorjaukset on jo duunattu. Siilarin jengi treffas elokuussa. Ja tästä ollaankin saatu lesata jo aiemmissa Tsilareissa. . 50ja 60-luvuilla byggattiin monia asuinalueita jonne flytattiin Rööperist, Valkast tai jopa Tölikast. Kuka Espooseen tai Vantaalle joku jopa Sipooseen. SIILARIN SKIDIT JA TOUKOLAN KAKRUT. Jos sinulla on joku pitskuporukka ja bulisti muistoja niin kutsu meidät kylään niin jutskataan kimpassa ja skrivataan siitä muillekin frendeille. Yks sellainen mesta on Hertsika jonka Siilarin eli Siilitien kerrostaloalueet ovat pääosin niinä aikoina sinne nousseita ja Stadin vuokralaisten miehittämiä. Foto MK. Skaba skulattiin systeemillä 12 skrubua skodegeimiä händärillä (12 r lp hcp) torstaina 5.9. Tulokset lyhyesti: Ihan Ykkönen oli Maria Sinivaara, kuvassa edessä vasemmalla, ja kaikki muutkin olivat ihan hyviä. Tulevana juhlavuonna aiotaan suhaa metrolla ja stogella ja tietty myös sporalla eri puolille näitä gamloi mestoi. . JOKKE STAGA & SKRUBUN JÄRKKÄRI Vasemmalla kisan finnaaja Maria Sinivaara. Meggessä Pia Landen ja Jaakko Perkiökangas. Kun sitten väkimäärä kasvoi ruvettiin byggaa nyyaa Stadia ja siirryttiin Tullinpuomin taakse tai jopa Kuliksen sillan yli
Upea uudistus v.1944 Tokan krigun aikana koettiin mullistava uudistus kun siirryttiin avolainaukseen. Käytiin useammat skabat ja jopa Eliel Saarinen oli funtsaamassa nyya bibluu mutta sille suunniteltu tontti nykyisten Pressa ja Scandic hotellien kohdalla ei Saarisen mielestä ollut kelvollinen kunnon biblulle. MARJUT KLINGA Tölikaan saatiin biblu ja mitä sitten tapahtui Stadin Slangi ry on vuosikymmenten aikana duunannu bulisti kaikkee kliffaa Stadin biblujen kanssa.. Siinä vaiheessa avautui nyya pääkirjasto Itä-Pasilaan ja myös Rikhardinkadun ja Bärtsin biblut oli remontoitu ja se näkyi Tölikan kävijämäärissä. Johtokunta ehdottikin vuonna 1898 lesausmestalla varustetun biblun perustamista jonne otettais vetäjäks joku naimaton skolemaikka jolle duunataan snadi mesta ja siivooja vois nukkuu kyökiss Huvila Valo 1899-1910 Eka mesta mihin kniigoja Tölikassa saatto mennä lesaa bygattiin Manskun ja Runeberginkartsan kulmaan. Rakennus ei ollut vaan vaaleudessaan ja valoisuudessaan upea vaan sen toimitilat olivat ja ovat myös upeasti rakennetut. Mut lainata sai vaan duunien ja skolen jälkeen eli klo 17-19. Siihen asti biblun duunari oli antanut pyydettäessä kniigan selän takana olleista hyllyistä. Järkkäsimme sinne myös fotonäyttelyn mutt bileethän on jo ohi kun lesaatte tätä lehtee. 1910Tölikan asukkaat saivat nyyan binlun ekaks Läntiselle Viertotielle nykyistä Oopperaa vastapäätä jonne saatiin aikanaan myös sähkövalot savuttavan kaasun tilalle. Yllättäen lesaajamäärät kasvoivat taas 90-luvun laman vuosina vaikka alueen asukasmäärät eivät kasvaneet. Nyt lainaaja saattoi selailla kniigoja itse hyllyillä ja sitten ottaa ja lainata sen virkailijalta. Nythän lesaajat saattoivat vaikka likaisille käsillä tärvellä kniigoi tai skidit lesata jotain sopimatonta. Viime vuonna tarjosimme slangimusaa itsenäisyyden päivän juhlaan ja nyt tänä vuonna järkkäsimme taloon fotonäyttelyn Signe Branderin fotoista sekä slangimusaa ja bamlausta. Uudistus ei tietty miellyttänyt kaikkia eikä etenkään näitä biblun duunareita. Vuonna 2009 biblussa järkättiin biblujen historian eka asukasilta kirjaston remonttiin liittyen yhteistyössä Töölö-seuran kanssa. Lesaamassa kävi niin bulist jengii ett usein oli ihan järjestyshäiriöitäkin Viis mestaa vv. Lesaaminen ei bungannu mitään mut jos londas kniigan joutu siitä bungaamaan. Stadiin oli duunattu jo 1860 eka ns. Aika pian alettiin kaivata snadei biblui myös Tölikaan ja Hermanniin. Topeliuksenkadulle Lopultakin nyya biblu öpnas juuri joulun 1970 alla. Ja vielä kun 1971 saatiin bibluun oma musaosasto ei stadilaiset oikein muuta olis voinu enää vaatia. Sörkass oli jo Alli Tryggin duunaama kansankodin biblu. Hela jengill ei ollu fyrkkaa sendaa mitään kniigoi ja se vähensi lesausta. Sen vuoks pari sanaa Tölikan biblust noin laajemminkin. SLANGIJENGI TSILARI 5/2019 37 Stadin tokaks vanhin… Tölikan biblu täyttää tänä vuonna 120v ja olimme päässeet meggeen bileisiin 26.9. Ja sen huomasi myös kävijämääristä aina 80-luvulle saakka. Uusittu biblu 2016 Juhlavuotta saadaan viettää muutama vuosi sitten remontoidussa talossa. Rakennuksen on suunnitellut professori Aarne Ervi ja se edustaa modernismia ja on sen tyylilajin hieno esimerkki. Sittausmestoi täs biblus oli 40 ja se oli auki hela dagen eli 10-20. kansankirjasto joka aloite tuli keneltäpä muulta kuin Stadin friiduilta eli Helsingin Rouvasväenyhdistykseltä. Historiaa Suomessa ja etenkin kaikiss buleis stadeis oli hiffattu jo 1800-luvulla lesaustaidon merkitys ja oli myös tuumattu ett biblut saattais antaa snygii lisäarvoo tähän lesausintoon. Koko aika kärsittiin edelleen tilanahtaudesta ja koko 1910-luku menikin taisteltaessa nyyasta ja bulista tilasta. Biblu on seurannut hyvin aikaansa esimerkiksi digitalisaation kuvioissa ja musaosaston CD ja it-kuviot ovat ajantasalla. Saa nähdä mitä kaikkee muuta tulevina vuosina Tölika ja Slangi ry kimpassa duunaakaan . Remontti valmistui 2016 ja nyt biblu täyttää hyvin kirjastolain vaatimukset ” tarkoitus on tarjota mesta oppimiseen, harrastamiseen, kaikenlaiseen duuniin ja kansalaistoimintaan” Stadin Slangillakin on ollut useita mahiksii olla meggessä tässä tilassa
Kiitokset kuuluu myös Stadin friiduille, Pia Landen, Raija Tervomaa ja Paula Toivonen, jotka ovat vetäneet muisteloita. Syyskauden avajaisia vietettiin täysin nyyas mestassa, Itiksen Stoan tapahtuma-aukiolla 7.8. Oppaana oli Jarmo Nieminen jonka johdolla 28 kundii ja friiduu lysnas Sandiksen historiaa ja tätä päivää. SLANGIJENGI 38 TSILARI 5/2019 Oodin avajaiset Toimintamme on lisäksi tavoittanut Oodin ja eri museoiden opastuksissa kymmenittäin väkeä. Jo pelkästään aikavälillä 3.– 8.9. Eli tästä on hyvä suunnata juhlavuoteen 2020. Bulit tänksit tästä duunista molemmille kundeille, koska se jos mikä on parasta slangin levittämistä uusille stadilaisille. Samalla sovimme vielä loppuvuodelle Slangijengi Stoasta Sandikseen Syyskausi on taas käynnistynyt erittäin vilkkaana ja monipuolisena. Megges oli lähes 30 henkee ja saimme aimo annoksen alueen historiatietoo. on reissuissamme ollu megges lähes 500 stadilaista. Käpylään mentiin myös bamlaamaa 12.9. Oheinen kuva Meikun slangitsyrkasta 1.9. Taiteiden yö Työväenasuntomuseolla. Museoissa Yhteistyömme kaupunginmuseon kanssa on tänä vuonna ollut tosi laajaa. Kasarmit oli joillekin kundeille tuttuja vuosikymmenten takaa, mutta laadukas rakentamistyyli funkiskaudelta hurmas, niin sisällä kuin ulkona. Cactusraflaan, jossa jaettiin muistoja ja fiilisteltiin Slangibändin musan tahdissa. Mestoil kävi reippaat 300 henkee ja ”Niin gimis” kaikui täysin nyyalle porukalle. Megges oli myös tarjontaa skideille perinneleikkien ja Onnenpyörän muodossa. Redu päättyi ”sotkuun” munkkikahville. TEKSTI: MARJUT KLINGA. Esko Vepsä ja Markku Jalonen ovat vetäneet slangirundeja niin Hakasalmen-, Työväenasunto-, kuin Ruiskumestarintalon museoissa. Dallaukset Elokuisena tsekkausmestana oli Käpylä jonka kartsoil ja pitskul dallattii Käpyläseuran edustajan, Tintti Karppisen johdolla. Saimme nauttia kolmen eri yhtyeen musisoinnista joista Marino ja Slangibändi sjungas slangilla ja Sonjan Kaiffarit muuten vaan siistii jorausmusaa. Osana dallausta laskimme blomsterit ”Punaisten haudalle” ja kuulimme heidän surullisen tarinan ja urotyön, mikä on tehty hautausmaalle haudattujen tietojen selvittämisessä. Fotossa Marjut saa lahjan kirkkoherra Hannu Ronimukselta, kuva Olli Anikari. Joraamassa kävivät myös Helsingin Jyryn jumpparit. Tiloista hittas jopa ”restroomin” eli friidujen lepotilan tyylikalusteineen ja hiuslakkoineen. Syyskuun kohteena oli jo monelle tuttu Sandiksen kasarmit ja kentsut. Foto MK
Hela jengi Santahamina retkeltä 4.9.19. klo 18. Slangikuoro sjungas kaks biisii ehtoollisen aikana uusis kledjuissaan. Foto MK.. Biblut Muistathan että slangikertsit jatkuu Oodissa joka kuukauden eka perjantai klo 17. Tulossa oleva taloyhtiön remontti saattaa hieman heikentää toimintamahdollisuuksia ja aiheuttaa aikataulumuutoksia, mutta siitä kerrotaan viimeistään syyskokouksessa lisää. Foto HJ. Olimme megges myös Tölikan biblun 120 v. . Tsyrkkasyksy Perinteiseen tapaan seurakuntien kanssa, kimppaduunit starttas Meikun tsyrkan slangimessus. Stadin Friidut Raija Tervomaa ja Virve Kuutar slangisyksyn avajaisissa 7.8. Niitä vetää nyt syksyllä Esko Vepsä, mutta ne jatkuu myös tulevana keväänä. kniigan esittelyn aivan upeaan Perinnetaloon. Loppuvuoteen mahtuu vielä monenmoista kliffaa hommaa ja ideoita otetaan myös mielellään vastaan. Keväälle haetaan bamlaajii, eli kerro kenen stoorei olis kliffa lysnaa. Pentti Forssell sjungas esilaulajana ja veti loppubiisiks ”Olen kuullut on mesta tuolla”. Onhan meillä nuortakin porukkaa!! Foto MK. Kaikki messun matsku oli slangilla, eli päästiin sjungaa oikein bulisti. bileissä 26.9. Kallion tsyrkas, missä kunnioitetaa Ässärykmentin 80 v muistojuhlaa. Yhteistyö Meikun kanssa on jatkunu jo lähes 10 vuotta ja siitä hyvästä toimarimme sai ”duunarirepun” lahjaks. Kantsii tulla meggeen. Oodissa järkkäämme myös 17.10. Eli biblus on slangin frendei tosi bulisti. Esko Vepsän ja Markku Jalosen stooreja ja biisejä lysnaten. Oodissa on myös snygeimmät joulubiisit 11.12. Dekkari-illan jossa Outi Pakkanen ja Timo Saarto esittelevät nyyat kniigansa, alkaen viideltä. SLANGIJENGI TSILARI 5/2019 39 nyyan Ässä 80 v. Juhlapuheen pitää Jarmo Nieminen jolta on ilmestymässä samasta teemasta nyya kniiga, joka tulee meillekin myyntiin. Seuraava tsyrkkajutska on 10.10. Kuudelt alkavas konsertissa sjungataa teemaan sopivia biisejä, joita myös Slangibändi esittää
. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Palminen ensin paminassaan esitti näkemyksensä satiirin kaapuun verhottuna. Myös Stadin Slangin. KLAUDE JÄSEN 000002 JK. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Tervetuloa Käpylään ja meille saa tulla aina kun passaa – ovi on auki ja jos ei ole, soita! Sanon kyllä jos ei jostain omituisesta syystä sovi… . Kasvun ja menestyksen myötä kaikilla ilmenee samanlaisia kasvukipuja törmäävien mielipiteiden myötä. Stadin Slangissa on esiintynyt kumpiakin. 40 TSILARI 5/2019 Hei Marjut, kiitos vielä eilisestä, porukallanne on hieno fiilis ja olette muutenkin uskomattoman ahkeria. Stadin Slangilla on aina ollut puutetta päivittäisestä vetäjästä, jolla on dynyä. Niin, Tsilarin seuraavassa numerossa. Ja ymmärrän bamis Tuohimaan vastauksen. SKRIVAA TSILARIIN! Seuraava Tsilari 6/2019 ilmestyy 17.12.2019. Nyt on. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Ainakaan julkisesti. Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Yhdestä en luovu. Jos sä haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 15.11.2019 mennessä. Toimitus voi lyhentää stoorei. Mahtaako hallituksella olla takataskussa joku suunnitelma, jonka avulla nopealla aikataululla polkaistaan yhtä pätevä ja innostunut työpari, ja milloin tästä tiedotetaan jäsenistölle . Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Olen tutustunut kamu Palmisen avaukseen, huoleen kööristä. Vähempi olisi riittänyt. Pysykää, kundit ja friidut, mukana ja iloitkaa kun meitä viedään Stadin silmien eteen. Ei pidä stroolaa omaan pesään. Totuus lienee jossain välimaastossa, kuten lähes aina. Ymmärrän journalisti Varvikon näkemyksen aviisimme osalta. Nyt viisautta kehiin. MORJENS, SKRIVAS HARRY DAVIDSSON Rivijäsen ihmettelee Slangikuoro-jupakkaa ja Tsilarin tilannetta Tässä on nyt saanut lukea parikin vuodatusta (Tsilari 3 ja 4/2019) Slangikuoron eroon johtaneesta tapahtumakulusta. Terveiset kaikille täältä provinssista. Viisautta osoittaa, että niistä on päädytty rakentavaan tulokseen. Vähän on menty, yks´ ja toinen, leka edellä. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. Eriäviä mielipiteitä saa ja pitääkin olla. OLLI OVASKA ETÄJÄSEN SALOST Ei pidä moukaroida omaa pesää! Olen perustanut monta yhdistystä, jotka yhä toimivat. Meillä on maailman hienoin, joka on yhteinen, se ei jaottele ketään, kaikki ihmiset on arvokkaita, tää hämää klenareita, eikä ne tie, onks fjontta vai reva liffempi. Rohkenen olettaa, että journalistiikan pelisääntöjen mukaisesti asianosaisille varataan halutessaan mahdollisuus esittää omat vastineensa Tsilarin seuraavassa numerossa. TINTTI JA RISU SISTA TSILARI sisälsi ekan kerran epätoivottua matzkuu, nimittäin tää monivärinen flagu liehuu öögien edessä,ettei tahdo kartsaa nähdä. Myös Stadin Slangissa. Tuohimaa puolestaan valitsi suorasukaisen ja uhittelevan tyylin. . Ois kandennu heti käsitellä sisäisenä asiana. Toivottavasti lonkero ja kalja ei menneet omasta pussistasi. Selväksi ainakin tulee, että henkilökemiat eivät ole kohdanneet millään tasolla. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. SKRIVAA TSILARIIN! . Ja eiku eteenpäin! . Myös Stadin Slangissa. Väärin käytettynä niillä revitään, potkitaan sitä mitä rakastetaan. vastineessaan antaa ymmärtää päätoimittaja on äskettäin erotettu ja toisaalta toimitussihteeri on jo aiemmin ymmärtänyt jättää tehtävänsä. word) Tsilarin meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Laadukkaan lehden teko ei ole mikään triviaali juttu. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Slangidiggareita Stoan aukion syyskauden avajaisissa 7.8.19.. Kuulemani mukaan toisin kuin Tuohimaa ym. Yhteistä törmäävillä mielipiteillä on tavoite yhdistyksen parhaaksi. Viisautta on, kun jokainen osapuoli osaa ottaa par´ laakia takapakkia. Antakaa olla näin! Stadin Slangin ja jäsenistön parhaaksi. Oikein käytettynä niillä rakennetaan yhteistä etua
Kasvihuoneilmiö. Toimintasuunnitelma ei onneksi sido käsiämme vaan kertoo linjasta mitä pyrimme noudattamaan. . . Esakallio. Sit siihen budjetointipalautteeseen, vaikka perinneyhdistyksen tarkoitus on nuuskia omia nurkkia, viime kesästä jäi eniten mieleen reissu Lohjalle ja Somerolle. Kohde itsessään, vastasi odotustani, ”pikkusievä”, tosi siisti, turisteille tehty. Syyskokous 18.11 klo 18.00 (ovet avataan klo 16.00, jäsenyyden tsekkaus, kahvit) Kinaporin palvelukeskus Kinaporinkatu 7-9 sisäänkäynti myös Hämeentien puolelta) Syyskokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2020 ja valitaan hallitus sekä käsitellään kokouskutsussa mainitut hallituksen esitykset ja sellaiset kokouskutsussa mainitut jäsenten vireille panemat asiat, joista jäsen on toimittanut kirjallisen esityksen hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Ruoka, lihapullat ja muusi, kuin kotona tehtyä, hyvä hintalaatusuhde, sai vatsansa täyteen. TSILARI 5/2019 41 Hei Marjut, kiitti tietorikkaasta ja mukavasta sunnuntaista ja on ilo kuulla, että mennään Sandikseen vielä uudelleen tänä syksynä. Kohde itsessään, huikealla paikalla. PENA RIUTTU JA VIRVE KUUTAR Bamis vastaa Syyskokous antaa suuntaviivat toiminnalle ja siellä on todettu meidän toimivan erilaisissa mestoissa tarjoten slanginkielistä ohjelmaa. TERKUIN EIJA KLINGA (Ei ole Marjutin sukulainen. Käsitellään hallituksen toimia vuoden 2019 aikana. . En ollut aikaisemmin käynyt näissä paikoissa, oli mukava tutustua. fi tai Hämeentie 67, 00550 Helsinki, viimeistään perjantaina 25.10.2019. Legendan mukaan Daavid finnas Goljatin, mut yleensä kyl snadi hävii bulimmalle. Habitare / 4. Kohde itsessään, tosi erikoinen, vaatisi pidemmän ajan tutustua, rohkeaa liiketoimintaa, tykkäsin. Tuntuu, että Sandis on ehtymätön tarinoiden lähde, varsinkin Niemisen opastuksella. Idis on säilyttää omaa kulttuurii ja antaa positiivist voimaa eikä tyrkyttää muiden ideologioita. Miks kristillisyys ja uskonto ei riitä niinku tähänkin asti ihan omana kulttuurinaan. Siin oli syksyyn yks tsyrkka (10.10.), mut nyt nyyas Tsilaris on tapahtumis slangimessu Meikus, Kallion tsyrkka, snygeimpii Paavalis. STADIN SLANGI RY PIRJO TUOHIMAA PUHEENJOHTAJA Kokouskutsu Yhdistyksen ylimääräinen kokous kutsutaan koolle Kinaporin palvelukeskuksen saliin 18.11.2019 klo 17.00. Ennakkotiedottaminen, selkeä ja asiallinen Kuljetukset, nyt oli tuuria, kuski mukava, bussi ilmastoitu, tilaa oli ja omaa rauhaa ja parasta EI hajusteita porukalla !!! Tytyrin kaivos. Vastaavasti jotain siellä päätettyä saattaa myös jäädä toteutumatta tai tulla lisää. Toim. Teatteriesitys, ei olisi paremmin voinut valita, huikea, hyvät esiintyjät, tuli muutama tippakin silmään. Myös perinteiden ylläpito tukee kirkoissa esiintymistä. Nähdään! Loppukaneettina: tässä yhdistyksessä on todella saanut vastinetta jäsenmaksulleen ja informaatio on huippuluokkaa. Slangijengi vois treenaa urbaanii demokratiaa. huom.) Tsyrkka tsyrkkana – slangi slangina Milloin Slangi hiipi tsyrkkaan vai hiipikö tsyrkka Slangiin. Mutsi on bestis, Kallion 10.10 ja Snygeimmät ovat olleet mukana toiminnassamme lähes puolet olemassaoloajasta. Opas osasi asiansa, höpötti vähän liikaa ja asian vierestäkin, liikaa mainosti Lohjaa. d) Jalmari Peltonen. Slangihartauksii jengi diggaa enemmän eli peruspalveluist taitaa puuttuu jotain. Vuoden 2018 syyskokoukses hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja sen liitteenä toimintakalenteri. Tsyrkallahan on buli oma jengi ja koneisto. . Iso kiitos. Kiitos redun järkkäämisestä. Hegemonistinen enemmistö ei saa jyllätä. Jos sinulla on asia/ asiat, jotka haluat käsittelyyn, laita viesti: toimisto@stadinslangi. Sitä pitää kai kuorruttaa lisätarjouksilla niinku kauppiaat omia kamojaan. Siis Buli tänks. Mut jos joku haluu tsyrkkaan slangii, ni eiks yks ”Sana gartsalta” riittäis. Sä pyysit jo aiemmin siihen palautetta, mut voin laittaa sen vielä uudelleenkin Buli tänks, reissu oli just niin hyvä kuin olla pitää. Unohtuks järjestödemokratia vai onks joskus kimpas päätetty, ett tsyrkkaan mennään kuuntelemaan sanaa gartsalta ja järkätään tsyrkas monta konserttii joka vuos. Sisältöö vai. Ku ei päätetä kimpassa, ni yhteinen slangin periaate ja styrkka voi heiketä. Ja muutenki, ku tapahtumii funtsataan, ni laatu on tärkeempi ku määrä. Nyt / 5. Pyrimme vastaamaan tarpeisiin ja sen vuoksi esitämme slangiohjelmistoa niin kirjastoissa kuin kirkoissa. Leivonnaisiin, leipomotuotteisiin / Konditorivaror, bageriprodukter / 3. Siis: tsyrkka tsyrkkana ja slangi slangina. Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Mihin tsyrkka tarttee slangitaitosta jengii. Tietty on kliffaa, ett slangi kiinnostaa jengii ja kimpassa duunaaminen muiden kans on ihan jees. Kampituspäivät / 2. Slangin sanoma ja sisältö on siin, ett se yhdistää jengii. Ravintolapalvelut, sain kahvini nopeasti, ihan ok
ME EI otettu mitää propsei siit et Foxie ois ollu mitenkää äkseerattu, mut jotai juttui se tsennas. Lappari on kenneljengin vähite puunattu rotu. Jotku brassaa et niitte Rekku on iha täysverine botskihurtta ja yhtä kova skiglaaja ku botskin kippari, mut mull on sellane haju, et ne flöittaa. Aina riittää juttuu ja jengi froogaa kaikenlaist. Jos käy hyvä mäsis, se on iha fiiliksis ja haluu aina megee jopa botksii. Ku sellane hommataa himaa se rundaa messis siin miss muu jengi. Meijän Foxie oli ruskee ja vähä niiku ketun näköne. Trapin Pihan terdell saatto kokki joskus tulla stikkaa pari nakkii piskille. KU RUNDAS botskin kanss eri puolill rannikkoo huomas, et jengi diggaa enimmäksee piskeist. DOGI SOPEUTUU mestaa ku mestaa ku se vaa saa olla messis. KYL SE sit oli iha messis ku päästii irti rantsust. Ja siit oli iisi jatkaa stoorii. Ku sille stikattii flytari päälle se jämähti tsittaa kaijalle perse botksii päin. Mut on vähä vaikee usoo ett se sais jotai spessui kiksei sliiraamisest liukkail käpälil kalteval tasol ja treenaamall rakon pitävyytt. Sopiva blosis naamalla se melkee nautti. Luulis et konilekuri tsennais sen vertaa ihmise bestiksest, jopa Lappeenrannass. Sen geeneis ei tsimmannu skiglaamine ja gungaamine skönell, vaa sen duuni ois pitäny olla luudamine poroje peräss. – Tääll on stadin hygieniaviskaalina nii tiukka konilekuri et se ei suvaitte edes opaskoirii terdell. Ulkonäkö ja väri vekslaa aina mustast valkosee ja kaikkee silt värilt. Naantali oli ainaki aiemmin yks nastoimmist mestoist. DOGIN KANSS reissaamine on samall tavall nastaa ku piskin kusettamine. Jos se ois saanu olla meges, se ois goisannu hissuksee pöydän alla. ON NIIT sit kanss joitai päivastasii muistoi. Mesitsi oli klaari: – Miks te jätitte mut tähä bosee kui ite meette bailaa. Dogin kanss reissaamine on samall tavall nastaa ku piskin kusettamine. Se ei digannu botskeis yhtää ja se näytti sen kaikell kirkkaudell. RAFU NYBERG B.WISSER. Tavallisin tokasu oliki: – Mitä rotuu tos on. JA SIITHÄ ainaki meidän Foxie oppi heti. Joka kerta ku dallattii kaijall iltaja aamulenkill ja päästii Trapin kohall, nii piski lähti väkisi tunkee portist sisää. Se ei rimpuillu ku sen lyftas botskii, mut veti ittes veteläks. Botskis sill oli lauma kasas ja iisi pitää jengii öögall. Se ei himass tullu mööpeleihi tai punkkaa. Piski goisas kannell ja yritti hittaa varjoo purjee takaa. NII ME tehtii ja piski haukku ja rähjäs läpi koko safkan meijän ja muitten asiakkaide riesaks. . 42 TSILARI 5/2019 SVEDUI VAKLAAMASS RAKKI REISSUS K aikkiha tsennaa et dogi on ihmise bestis. Sitokaa piski tolppaa toho aidan ulkopuolell. Oon kyll svedujen puolell kerra tavannu yhe vanhan gubben, joka oli opettanu sen mäyriksen merkkaamaa reviirii mastoo vaste, mut döfikset oli sen verra tiukkoi, et sitä temppuu ei mun mielest kandennu viisaa meijän piskill.Meijän Foxie oli lappari. Mut jos alko olla yli parimetrist aaltoo meni dissaukse puolel ja spyttis oli herkäss. Monet raflat on hogannu et pari vodakulhoo terdell on iisii promoo kaikill, joill on hurtta meges. Mentii sinne tsittaa ja kyyppari tuli heti ojentaa. Oltii Lappeenrannass ja lähettii kokoo jengin kansaa skruudaamaa. Mut jos se jätettii yksi botskii, ku me muut mentii jonki skruudaa, nii rakki änkes pöydälle goisaa. Linnotusvallie kupees oli ihan nastan näköne rafla jos oli terde
Joulukuu 5.12 To Klo 17– jouluiset treffit rav. Kysy byroosta 045-186 7238 Borkassa Hämeentie 67 tsufetta tiistaisin klo 15 marraskuun loppuun saakka Slangiradio joka kuukauden eka maanantai 19.30 Kanavalla Lähiradio 100,3 Mhz. Cactuksessa, glögii ja piparii ym Tanssit, yhteislauluu 10.12 Ti Slangitreffit Redin Sillalla klo 12–14 11.12 Ke Klo 18– Snygeimmät Oodissa, Olli Anikari, Vesa Nuotio, Pirjo Tuohimaa, vapaa pääsy 12.12 To Klo 12 Joululounas Hotelli Arthurissa, 40e, varaa mestasi byroosta 14.12 La Klo 14– Snygeimmät Paavalissa, Maria Hänninen, Olli Anikari, Pentti Forssell 17.12 Ti Slangitreffit Redin Silla klo 12–14 Proggikseen voi tulla muutoksii. Olli Anikari.. 3.11 Su Klo 10– Hakiksen markkinat mesta 148 meren puolella, säävaraus 4.11 Ma Klo 17 Kirjaesittely ”Ässät jyllää” Santahaminassa, ilmoittaudu byrooseen 18.11 Ma syyskokous Kinaporin palvelukeskus klo 18, ylimääräinen jäsenkokous klo 17 Kahvit ja jäsenyyden tsekkaus klo 16– 21.11 To Klo 17– Slangitreffit Sörkan ruusussa . Lokakuu 17.10 To Klo 17– Dekkari-ilta Oodissa, Outi Pakkanen ja Timo Saarto 3krs 24–27.10 Kirjamessut mesta 7d129 . TSILARI 5/2019 43 . Tsekkaa Slangin saitilta tai byroosta 045-186 7238. Kandee liittyy Slangijengiin, ni oot messis ylläpitämäs slangiperinteitä. Stadis tapahtuu Täst listast hittaa Stadin Slangi ry:n ite tai muiden kans kimpas järkkäämii tapahtumii ja mestoi, mihin Slangijengilt on pyydetty proggista. Muutokset ohjelmatiedoissa mahdollisia. Jos haluut saada tapahtumalistan paprulla, voit tsögaa sen byroosta tai slangitreffeiltä. Marraskuu 1.11 Pe Oodin slangituokio klo 17, Esko Vepsä, 3krs. Vinkkaa frendilleki! Jäsenet saa tän snygin Tsilarin kuus kertaa vuodes himaan (ei-jäsenille Tsilarin vuosikerta bungaa 50 egee) Infoo jäseneduist hittaat Tsilarist, Slangin nettisaitilt tai saat byroosta