vuosikerta Hinta 8 € Nro 5/2020 Perinneja kulttuuriyhdistys Stadin Slangi ry:n jäsenlehti 25. Nro 5/2020 Perinneja kulttuuriyhdistys Stadin Slangi ry:n jäsenlehti 25. vuosikerta Hinta 8 € STADIKA Tölikan helmi
Aikuisten ja starbujen 10 x uintitsetit -10% ME TSENNATAAN NÄÄ HUUDIT Soita 0100 0700 tai lataa Taksi Helsinki -sovellus.. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan
Kalenterin voi noutaa byroosta, niin kauan kuin niitä riittää. 8–9. Anikari Rempattu Stadin helmi TEEMA JUTUT 8 ERKKI ALAJAN KNIIGA – Leena Rautavaara jututti Ekiä 12 STADIKA – Olli Anikarin juttu rempatusta Stadikasta 19 HELSINKI-TÖLIKA – Antti Aallon juttu Tölikasta 23 KAPAKKA VAI PELIMESTA – Marjut kävi tsögaamassa mestan 26 TÖLIKANLAHDEN LUONTO – Pertti Salolaisen juttu Tölikanlahdesta 29 STADIN SYNTINEN S – Mikko Seppälä mutustelee S-kniigaa STADIS ENNEN 22 BILIKSESTÄ BOSEEN – Pentti Rinteen jutun loppuosa 24 ZURICHISTA HIMAAN – Arto Saljas minnailee stydii reissua Tarinaa Erkki Alajan nyyast kniigasta s. 1 kpl/jäsen.. TSILARI 5/2020 3 SISIS Pertti Salolainen lahjoitti yhdistykselle parisataa tuottamaansa luontokalenteria. VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Pääkkäri 6 Hallitus 15 Sveduslangia 16 Stadin syke 20 Slangi blisaa 28 Rantsun stoori 31 B.Wisser 38 Stadis tapahtuu Kannen fotokollaasi: O
Byroo hoituu toistaiseksi vapaaehtoisvoimin. Tileillä on riittävästi varoja ja Borkka saatu vuokrattua. Muutamat jäsenet ovat myös lähestyneet henkilökohtaisesti hallituksen jäseniä. Remontti on loppunut ja ulkopuolisista varastoista voidaan luopua, kun kamat saadaan omaan kellariin. Tervetuloa syyskokoukseen kuulemaan lisää asioista. Hallituksessa on ollut hyvä tekemisen meininki. Byroo 4 TSILARI 5/2020 SNADIT HALLITUKSEN PÖYDÄLTÄ Hallituksessa on kummasteltu pitkin vuotta jäsenkunnan kertomia ”tietoja” siitä kuinka huonosti yhdistyksen asiat ovat. Puh. (Paitsi Tölika dallaukses 16.10 liki sata henkee). 0400-430996 Tiedustele: toimisto@stadinslangi.fi Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. Kuitenkin toiminta on ollut huomioiden koronan rajoitukset varsin vilkasta. Samaa viestiä ovat levittäneet hallituksen saamat nimettömät kirjeet samoin kuin esimerkiksi pankille lähetetty allekirjoittamaton viesti, jonka perusteella pankki oli sulkea yhdistyksen tilit. Byroo avautui elokuun alussa ja on ollut säännöllisesti avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 12–18 (aiempaa pidempään siis) ja kävijöitä ollut ajoittain runsaastikin. Kauppa on handelissa käynyt vilkkaana. ?. Syyskauden alettua ja kokoontumiskieltojen rauettua keväästä, on erilaisia tapahtumia ollut varsin runsaasti, joskin osanottajia on ollut vähemmän kuin tavallisesti. Yhdistyksen talous on kunnossa, ollaan vakaalla pohjalla eikä mitään katastrofia ole näköpiirissa. S tadin Slangi on näiden tietojen perusteella vararikon partaalla ja toiminta aivan kuralla. Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Dörtsit auki tiistaina ja torstaina klo 12–18 sekä sopimuksen mukaan
Multa on frogattu parikin kertaa, et miks Tsilari ei selvittele sitä, mitä porukan taustalla muhii, ku Stadil kulkee kaikenlaisii juttui. Lisäks meillä on tää vuosi menty Stadin eri osien teemoilla. Mun mielest se alkaa ykkösest. Tsilarin sähköpostiin tai katuosoitteeseen saa panna viestii (molemmat löytyy näilt alkusivuilt) MULTA TÄÄ on farveel juttu, ku tää mun lyhyt päätoimittajan homma loppuu tähän. Kymmenluku voidaan funtsii alkavaks nollasta paitti se eka vuoskymmen, joka alko kuitenki aikoinaan ykkösest sekin. Esko. Lupasin ottaa homman täks vuodeks ja siin se sit on. Syyskokoukses valkataan uus hallitus ja bamis ja haluun jättää heille puhtaan pöydän, jolta voi sit lähtee kolmannelle vuosikymmenelle tätä tuhatlukuu. TSILARIN DUUNAAMINEN on yhteistä duunii. Siellä funtsitaan ja nuijitaan pöytään idiksii ja suunnitelmii ens vuodest ja ehkä pidemmällekin. Skrivaajat lähettää juttui ja toimitussihteerin kans sit tsiigataan, et mikä mahtuu ja mitä pitää jättää lodjuun venttaan. Joissain kielis, kuten puolas, vuodet sanotaanki, et niin ja niin mones vuosi. Teilt olis kiva saada fiidbäkkii siit, et mitkä ja minkälaiset stoorit kiinnostaa, ja mitä ei niin tarttis joka numeros olla. TE LESAAJAT ootte kuiteski se tärkein jengi. Tää vuoden viides ja vika on Tölika-teeman aviisi. MUN VINKKELINI päätoimittajana on ollu se, et flaidikset ei kuulu tähän aviisiin, vaik tää onki jäsenten juttu, vaan täs keskitytää slangiin ja sen esittämiseen. OLKOON VUOSKYMMENET kui vaan, mut ei muuta ku lippa silmille marraskuun tuiskuihi ja kroppa etukenoon, niin voidaan puskee koviaki hiivareit päin ja sillon pysyy pydes ja tuivertaiski vähän. TÄN AVIISIN keskellä on jäsenille syyskokousmatsku, jonka saa irti iisisti ja otettuu megeen, ku tulee Malmin Työväentalolle bamlaan Stadin Slangin tulevaisuudesta. Miitinki pyritään pitään koronast huolimatta eli maskii klyyvariin ja handut desiin ja hieman välii tsittaajien ympärille. Toki muutakin kamaa on, totta kai. . Malmilla skriini on buli ja äänentoisto skulaa, joten voi tsitata kauempanaki. Tääki on ikuinen flaidis, et mist se kymmenluku alkaa. TSILARI 5/2020 5 PÄÄKKÄRI Päätoimittaja ESKO VEPSÄ PÄÄTOIMITTAJALTA A lkuun bulit tattikset niin toimitusjengille ku erityisesti teille, ku skrivaatte tähän slangijengin omaan aviisiin. Tsiigataan klyyvarin suuntaan eikä peräpeiliin, niin kyllä se siitä. Sorry, jos jonku stoori ei mahtunu, Tölika innosti monia ja saatiin Stadin kundilta Pertsalta gliffoi fotoi Tölikan lahdelta ja stoorii yhdeltä, jos toiselta. En oo kuullu, et vuotta nolla olis ollu
4 alalaita. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen.. 045 186 7238 Toimituskunta Päätoimittaja Esko Vepsä 0400-430996 tsilari@stadinslangi.fi Toimitussihteeri Olli Anikari 044-0401736 tsilari@stadinslangi.fi Toimituskunnan jäsenet Valtteri Hellgren Leena Rautavaara Risto Kolanen Marjut Klinga toimisto@stadinslangi.fi Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@stadinslangi.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinne– ja kulttuurilehti 25. 6 TSILARI 5/2020 www.stadinslangi.fi HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Varapuheenjohtaja Olli Anikari orttipelavi@gmail.com Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Markku Jalonen markku.jalonen9@gmail.com Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Hämeentie 67 00550 Helsinki puh
Mistä nimi tulee. Valikoimissamme on kuitenkin paljon uusiakin levyjä. ANIKARI Slangimusa ei delaa koskaan 1. Voiko Digeliusta sanoa levydivariksi. Jos et hittaa etsimääsi nettikaupasta, dallaa lafkaan tai skulaa ja kysy. Liikkeessä ovat tällä hetkellä töissä Petri Rannikko, Erkki Sinnemäki ja Risto Nevanlinna (tällä hetkellä saikulla). Papereita pyörittelee hallituksen puheenjohtaja Martti Veijo. Levykauppa Digelius Music sai alkunsa vuonna 1971. O. Digelius on stadilaislle tuttu, lähes legendaarinen kotimaiseen ja ulkomaiseen jazziin ja kansanmusaan erikoistunu musabuidu. . Ketkä perustivat Digeliuksen. Etsimäsi levy saattaa jo venttaa sua lafkassa! Valikoimista löytyy myös klassista-, kokeellistaja leffamusaa tai vaikka luontoäänilevyjä. Ketkä liikettä nyt pyörittävät. Sana Digelius on yhdistelmä sanoista digitaalinen, elektroninen ja Sibelius. Tuolloin tuleva Digeliuksen toimitusjohtaja Emu Lehtinen (1947–2017) oli ollut jonkin aikaa töissä Tunnelin levyssä, jolloin Lehtisen, levyjen maahantuojan Pertti Lehdon sekä myyjä Tiina Ruolannon kesken syntyi ajatus omasta levykaupasta. Voi, vaikka itse käytämme nimitystä äänilevykauppa. Digelius Music on vuonna 1971 perustettu stadilainen levylafka. Osakkaaksi lähti myös Digelius Electronics Finland -niminen yritys, jonka keksijä Erkki Kurenniemi oli perustanut yhdessä Peter Friskin kanssa. CD on saatavana myös Digeliukselta!. Valikoima on bulimpi myymälässä kuin nettikaupassa. Jässäriä vilauttamalla saat kliffan rabatin levyistä. Äänitteitä löytyy CD-, LPja DVD-muodossa, sekä c-kasetilla. Digelius Electronics Finland valmisti muun muassa Dimi-syntetisaattorieita. KUMPPANIT TSILARI 5/2020 7 Digelius on nyt myös Stadin Slangin kumppaniyritys
Vodauspringausta ja muuta pöheetä laiffia”. Fo to : St ad io nsä ät iö. 1952) esittelee itsensä Twitterissä. Bökkereitä. Erkki Alaja ”Tölikan kundi. Managerointia. Miehen elämä pähkinänkuoressa! Stadika sai katoksen rempan yhteydessä. Isä-Martti siirtyi Agricolan seurakunnan kappalaiseksi ja muutaman vuoden jälkeen kirkkoherraksi. Pähkinän bossi. Reklaamia. Sporttia. Syntymä Kättärillä Neitsytpolulla/ Tehtaankadulla täydellisenä yllätyksenä kahdeksan minuuttia myöhemmin kuin identtinen kaksoisbroidinsa Pertti, elämää Rööperin kulmilla ja kartsoilla vanhempien valvovien silmien alla. Muutto Tehtaankadulle kirkon siipirakennukseen. Ullanlinna, Rööperi puutaloineen ja lestinheittäjineen tuli tutuksi veljeksille, jotka aina dallailivat kimpassa. Isä Martti toimi Johanneksen kirkon apulaispappina, koti oli kirkon vieressä. Näillä sanoilla Erkki Alaja (s. 8 TSILARI 5/2020 TEEMAJUTTU LEENA RAUTAVAARA Norssin kundeja Erkki – Eki – jakaa elämänsä Stadissa kolmeen eri vaiheeseen, joista ekaan kuuluu lapsuus Etelä-Stadin kasvattina
Stadika Erkki Alaja työsti ”Olympiastadion”kirjaa kaksi vuotta. Toimiessani Stadion Hostelin johtajana 90-luvulla, oli aina ilo tulla töihin. Erkki valmistui Kauppakorkeasta kauppatieteiden kandiksi, joten oli aika asettua. Jos ei piittaa futiksesta, voi hypätä aiheen yli ja päinvastoin futisfanit voivat jättää yleisurheilun sivuun. Siitä alkoi kiihtyvällä vauhdilla etenevä ura urheilun parissa aktiivipelaajana, urheilumarkkinoinnin uranuurtajana, managerina, mainostoimisto Pähkinän dirikana, liittotoiminnassa, rahanhankkijana, kouluttajana, vaikuttajana, kirjailijana… Töikan kundi Elämä on kolmannessa vaiheessa asettunut Tölikaan. Nakkien tuoksu huumasi pikkupojan. Pasi Rautiainen puki sanoiksi: ”Stadioniin liittyy aina käsite arvokkuus. Siitä eteenpäin vuoteen 1952, jolloin vuoden 1940 väliin jääneiden kisojen järjestely vihdoin toteutui ja onnistui! Stadion toimi myös sodan jälkeen sosiaalisena laitoksena majoittaen asunnottomia. Sporttinen live Urheilu oli perheen yhteinen mielenkiinnon kohde ja harrastus. Suomen Pöytätennisliiton suojista löytyi ensimmäinen vakityö – ja missäpä muualla kuin Stadikalla. Vanhempien hellästä hoivasta Erkki muutti 21-vuotiaana tuoreena aviomiehenä Iso-Roballe. Sen sopusointuinen kauneus ja kunniakas historia ylensi mieltä. Kaltsilta kauppikseen Elämän tokaan vaiheeseen kuuluvat Kallio, Kolmas Linja, Hagis ja Johannatyttären syntyminen 1975. Sen voin omakohtaisesti allekirjoittaa. Eteenpäin kohti nykyaikaa, huumaavia onnistumisen hetkiä yleisön mylviessä haltioituneena, pettymyksiä, kun ”varmoina” pidetyt urheilijat epäonnistuvat, iloja ja suruja – kaikki kuuluu urheiluun. Viimeisenä tietysti vastikään valmistunut, vuosia kestänyt perusteellinen korjaus ja uudelleen rakentaminen. ”Slangi – eläkää sovussa!”.. Jalkapalloa, käsipalloa, hiihtoa, nyrkkeilyä – kaikki lajit kelpasivat, mutta kahdesta ensin mainitusta tuli henki ja elämä. Koulua käytiin Norssissa. Kuvitus on runsasta, se elävöittää 380-sivuista kirjaa hienosti. Nakin dunkkis Kirjasta välittyy tekijän rakkaus Olympiastadionia kohtaan – eikä vain hänestä, vaan jokainen haastateltava toistaa, kuinka kohottava ja innostava vaikutus rakennuksella on. Hän on tutkinut ja kahlannut läpi hurjan määrän lähdekirjallisuutta, arkistomateriaalia, tilastoja, lehtiä, haastatteluja. Erkki Alaja Cafe TinTinTangossa. Yleisurheilukilpailut, futisottelut, areenan jäädyttämiset, konsertit – kaikki saavat oman osionsa kirjassa. Kaikille riittää mielenkiintoista lukemista. Kesäja talviolympialaisia seurattiin innolla, pojat harrastivat futista läheisillä hiekkakentillä; ensimmäinen käynti Stadikalla oli juhlaa! Suomi-Ruotsi-maaottelut käytiin huutamassa, vuonna 1959 järjestetyt Maailmankisat olivat kesän kohokohta. Munkkaan muuttaminen oli toisena vaihtoehtona, mutta se oli ”liian kaukana”… Kirjoja on syntynyt kiitettävästi: ”Vielä yksi maali”, ”Aulis RytkönenMonsieur Magic”, ”Helsingin jäähalli”, ”Bollis”, ”Kutsumus” ja nyt viimeisin ”Olympiastadion”. Rakennus toivotti minut tervetulleeksi joka työpäivä. Mikä ihme siinä oli, että nakit maistuivat aina paremmilta kodin ulkopuolella.” . Kirja kertoo elävästi ja mielenkiintoisesti Stadikan vaiheista. 80-vuotiaan rakennuksen historiaan mahtuu paljon – sen alkuideasta 1910 lähtien vuoteen 1938, jolloin uudenuutukaisen Stadionin vihkiäisiä vietettiin 12. kesäkuuta. Kieli on eläväistä, eteenpäin soljuvaa ja helposti luettavaa. TSILARI 5/2020 9 Veljekset pelasivat siinä vaiheessa tosissaan futista Klubissa, Pertti maalissa, Erkki topparina
Niistä lukija näkee heti, millaisia slangisanoja on eri aikoina käytetty vaikkapa huiputtamisesta, juopottelusta, hyvästä ja mukavasta, maalaisesta, naimisesta, poliisista jne… Siitä on myös helppoa laskea, mistä aihepiireistä on käytetty eniten sanoja. SLANGIA SLANGIPROFFA 10 TSILARI 5/2020 K un minun ja vaimoni Marjatan teoksemme Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja ilmestyi Helsinki-päivänä 12.6.2000, moni kysyi melkein heti minulta, miksei sanakirjassa ole sellaista hakemistoa, jossa hakusanana olisi yleiskielen sana. Minäkin osallistuin Jeongdo Kimin väitöskirjan tarkastusvaiheeseen. Sitten puuttui kohtalo peliin. Silloin Jeongdo sanoi, että Stadin slangin suursanakirja on merkittävä teos, mutta sen rinnalla pitäisi olla sellainen sanakirja, jossa hakusanoina ovat yleiskielen sanat. Uusimmat tiedot ovat tältä vuodelta. HEIKKI PAUNONEN, JEONGDO KIM Syntyperältään eteläkorealainen Jeongdo Kim on kirjoittanut Heikki Paunosen kanssa Suomi–Stadi-sanakirjaa. Enempää ei tarvittu. Vastasin hänelle saman tien, että pohjatöitä on jo tehty, käymmekö yhdessä urakkaan käsiksi. Slangisanakirjassa on lähes 1 400 sivua ja yli 35 000 hakusanaa. Hän väitteli suomen kielen sanastosta vuonna 2019. Tämä kirjoitus kertoo siitä. Nyt mä bonjaan! Suomi–Stadisanakirja tekeillä Joskus kauan odottaneet palaset vain loksahtavat yhtäkkiä kohdalleen. Toinen syy oli se, että hakemiston laatiminen olisi vaatinut pari kolme vuotta. . Siinä olisi ollut hyvä pohja Suomi–Stadisanakirjalle. Jos kaikki menee hyvin, meitä odottavat jo uudet haasteet. Olin tosin käytännön syistä tehnyt tällaisen hakemiston jo 1989–1991. Ku va : Ja sm in Fa ra j. Siihen oli helppo vastata. Minulle on myös edelleen lähes joka slangitreffeillä esitetty tämä sama kysymys. Minäkin osallistuin Jeongdo Kimin väitöskirjan tarkastusvaiheeseen, Niinpä olin mukana myös väitösillan juhlassa. Mutta siitä puuttuivat kaikki minun 1990-luvulla keräämäni slangisanat. Suomi–Stadi-sanakirja on kuitenkin elänyt haaveissani pitkään. Niiden lisäämisessä sana kerrallaan olisi ollut iso urakka. Hän kirjoittaa Paunosen kanssa myös 2000-luvun slangin sanakirjaa. Siitä se lähti, ja nyt alamme pikkuhiljaa olla loppusuoralla. Hänen väitöskirjansa käsitteli suomen kielen sanastoa, ja siinä hän tarkasteli myös ’viinaryyppyä’ tarkoittavia slangisanoja. dorga, dille, daiju jne., mutta uudessa sanakirjassa niitäkin on yli 470. Tavoitteena kuitenkin oli, että Slangisanakirja ilmestyisi sinä päivänä, kun Helsinki täyttää 450 vuotta. EteläKorean lahja Suomelle, kielentutkija Jeongdo Kim, väitteli reilu vuosi sitten Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi. Niistä merkittävin on 2000-luvun slangin sanakirja, jota olen koonnut systemaattisesti aineistoa vuodesta 2000 lähtien. Esimerkiksi tytöstä tulee heti mieleen friidu, gimma, (f)likka, bööna jne., mutta sana-artikkelissa tyttö on yhteensä yli 470 slangisanaa. Vastauksena on aina ollut se, ettei yhden ihmisen aika millään riitä kaikkiin haasteisiin. Tähän uuteen sanakirjaan tulee yli 10 000 yleiskielistä hakusanaa. Enempää ei yksiin kansiin olisi mahtunut. Tuttuja ’tyhmää’ tarkoittavia sanoja ovat mm
Japanissa sen merkitys on ’mitä, -täh?’. Nykyisin sillä kuitenkin kuitataan ironisesti joku juttu: mä en saanu palkkaa täs kuus, lol! Lyhenteeseen lpl sisältyy vanha tuttu läpällä: se sano sen vaa iha lpl. Niistä yksi on alkoholi ja humalassa olo. Brenkku ja keitto ovat edelleen kovia sanoja, mutta tavallisesti vedetään märkää. Sen järjestäjinä olivat Helsingin seudun äidinkielenopettajat ry, Stadin ammattija aikuisopisto ja Stadin Slangi ry sekä Työväen Arkisto. Tuttu lyhennesana on käty (< kämppä tyhjänä). . Somessa on käytössä rajallinen merkkimäärä, ja sillä pitäisi välittää paljon infoa vastaanottajalle. Suosikkiaiheisiin kuuluvat myös hienoa ja tyhmää tarkoittavat sanat. Helsingin kouluissa pidettiin jälleen viime helmi–maaliskuussa slanginkeruukilpailu. Tämä on historiallista: ensi kertaa kirjoitetusta kielestä nousee paljon sanoja puhuttuun slangiin. Omg (< oh my God) on niistä vanhimpia. Poika on nykyslangissa mm. Samaa tarkoittaa myös ilmaus no cap, jota käytetään nykyään muutenkin: Äijäl on freesit kledjut, no cap! Vanhaa ja uutta Stadin slangissa on aina ollut sekaisin vanhoja ja uusia sanoja. Peleistä on yleistynyt ensimmäinen japanista saatu slangisana nani ’oikeesti’. Tytöstä tavallisia sanoja ovat mm. downari, goofy, nolis, retu ja kräkhed. Niinpä keskityn tarkastelemaan sitä, millaisen kuvan aineisto antaa vuoden 2020 slangista. Mutta nyt ollaan jo matkalla kohti suurta ja arvaamatonta aallonharjaa, jonka some tuo 2020-luvulla voimalla nuorten slangiin. Somessa syntyy tiuhaan tahtiin uusia ilmauksia, joista osa päätyy puhuttuun kieleen. Tavallinen on myös lol, joka on alkuun tarkoittanut kovaan ääneen nauramista (< laughing out loud). Stadin slangi 2020 – suuren muutoksen kynnyksellä Stadin slangissa on aina ollut sekaisin vanhoja ja uusia sanoja. Komea poika on adonis, alfa ja mintti jäbä. Miten. Se näkyy hyvin tyttöä ja poikaa tarkoittavissa sanoissa. Tutut suosikit Vuosikymmenestä toiseen slangissa erottuvat tutut suosikkiaiheet. Ensimmäinen vastaavanlainen kilpailu järjestettiin vuonna 1975 Helsingin II normaalikoulussa, ja olin silloinkin sen vetäjänä.. Silloin olisi myös julkistettu palkittavien nimet. STADIN KUNDI HEIKKI PAUNONEN TSILARI 5/2020 11 K ilpailun palkinnot oli määrä jakaa toukokuussa Oodin Maijansalissa. äijä, jätkä, kundi, sälli, jäbä, jonne, veeti ja saheb (arabiaksi ’ystävä’). bängeri: tää biisi on aika bängeri, ja fresh, mintti, huigee ja jauhhuu. Niinpä somessa käytetään paljon lyhennesanoja ja kirjainlyhenteitä. Valttia ovatkin lyhyys ja nopeus. Ja kun sitä on vedetty tarpeeksi, ollaan gänäs, skuigelis, plekseis, päädyis tai kuoseis mutta myös fyllas ja jurris. Osa niistä päätyy puheeseenkin. Magee ja pähee ovat pitäneet pintansa, mutta niiden kanssa kilpailevat mm. Some ja pelit mullistaa slangia 2000-luvulla some on alkanut elää vahvasti nuorten slangissa. Kirjainlyhenteitäkin on paljon. muija, friidu, gimma, bööna, flikka, muidu, minkki ja tsubu. Uudempia on käjä (< kännijännä), joka tarkoittaa mielessä pyörivää tilaisuutta päästä dokaamaan. Sitä emme vielä tiedä. Nykyisen henkilönsuojalain mukaisesti kaikkien vastanneiden nimet on myöhemmin poistettu aineistosta, eikä heihin voi tässäkään kirjoituksessa viitata. Tyhmään viittaavat vanhat tutut daiju, dorka ja dille, kun taas uudempia sanoja ovat mm. Hyvännäköinen tyttö on bomber tai sex bätäng. Vanhatkin slangisanat lyhenevät somessa: esimerkiksi bre tai bro ’veli’ ja sys tai sis ’sisko’. Nykyslangiin pätee vanha sanonta: vähän vanhaa, vähän uutta, vähän omaa, vähän lainattua. Myös peleissä on reagoitava nopeasti, ja sanat ovat lyhyitä. Niin nytkin
Säätiön hallinnossa on edellee Helsingin kaupunki, opetusja kulttuuriministeriö ja buleimmat urheilujärjestöt. Tätä haavetta ryhty toteuttaa 1927 börjattu Stadion-säätiö, jonka stydi idis oli saada byggaa sellanen stadion, et Stadi vois olla kesäolympiakisojen isäntänä. 1.9.2019 alkaen on hallituksen bamlausdirikana toiminu Nasima Razmyar. Suomalaisten stydi urheilumenestys olympialaisissa 1920-luvulla stendas haaveeks saada järkkää Olympialaiset Stadissa. Stadion-säätiön eka bamlausdirika oli Suomen sporttihistorian merkittävin heebo, Erik von Frenckell, joka toimi Stadion-säätiön hallituksen bossina 1927–1977. Maailman snygeimmäks Olympiastadikaks sanottu areena födas arkkitehtikisan tuloksena. Arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti finnas kisan 1930, funktionalistisen stylen puhdaslinjasella ehdotuksella. An ik ar i. Stadion-säätiön hallinnon pääduuni on Olympiastadikan byggan ja toiminnan kehittäminen. Suomen legendaarisin häppismesta öpnattii elokuus 2020 kv. suurtapahtumien monitoimiareenaks. Silloin härmäläiset kisas Venäjän Keisarikunnan alamaisina, omana Suomen suuriruhtinaskunnan joukkueena. Stadikan byggaduunit starttas 12.2.1934 ja bygga vihittii käyttöön 12.6.1938. Fo to : O. Idis omista olympiakisoist oli jo lähteny Tukholman 1912 kisojen menestyksest. TEEMAJUTTU O. Stadika on avoin arkisin stadilaisille ja vierailijoille. ANIKARI 12 TSILARI 5/2020 Stadikan hissaa Suomi oli aktiivisesti megessä kansainvälises olympialiikkees jo ennen itsenäistymistä 1917. Bygga kondiksee 1938 Sundiksena 12.6.1938, klogu 14.00, SVUL:n ja TUL:n urheilijat marssi Stadikalle jonossa, voimistelijamestari Stadika, Stadin helmi Olympiastadika on Stadin tunnetuin maamerkki
Nyya katsomokatos palkittii ”Vuoden 2019 Teräsrakennepalkinnolla”. Stadikal on yleisöpalvelupisteit entisen kaheksan sijaan 25, ja niist jokaises on useempi myyntipiste omine kassoinee. Keihäskisan finnas Matti Järvinen (Keravan Urheilijat) tuloksel 73,39. Varattavii mööttija monitoimitiloi Stadikal on 12 ja yksittäisee mestaa mahtuu 8–150 heeboo kerralla. Futismatsi järkättii Suomen Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton Stadin piirien jengien välillä. Stadikan nyyas julkisivus on käytetty suomalaista feduu verhoilulankkuna yli 100 km. Stadika oli saanu tulikasteen ja skramlannu sen snygisti. Suomen pressijengi skrivas bulisti seuraavina päivinä tapahtumast tsaittareis. ja bulein leveys 159 m. An ik ar i Fo to : Pr oj ek tiu ut is et Fo to : St ad io nsä ät iö Fo to : St ad io nsä ät iö / W . Matsis ei kyl duunattu yhtää byyrii. Jengi diggas nyyaa upeeta sporttiareenaa täböillä. Tilat on monitoimitiloi, joita voidaa käyttää kimpassa erilaisten bulimpien tilaisuuksien järkkäämisee. ja poikien 8x100 m. Samana vuonna Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti finnas stadikan suunnittelukisan. Tornin korkeus on 72 m. Stadikan byggan pituus on 243 m. Vihkiäisjuhla sluutattii Maamme-laululla. Kentsu ja katsomot mukaan ynnättynä 90 000 bruttoneliöö. Stadikan nyyat penkit on palkittu eurooppalaisen ”kestävien ja innovatiivisten hankintojen Procura+ -kisan” tokaks parhaaks. viestijuoksu. Koko stadikan alueen suuruus on 4,9 hehtaarii. Snadit likat päästi satoja ilmapalloi taivaalle. 19 000 m 3 betonii, museoon ja A-katsomoon n. Rempattu Olympiastadika öpnattii käyttöön elokuussa 2020. Varattavii sisäsporttimestoi Stadikal on 9 mestaa. Hä m äl äi ne n. Stadikan vihkiäisis oli sporttiesityksii. WC:tä, urinaalei ja pisuaarei on 502 kappaletta. Gamlat fedupenkit singsattii nyyaks. 1500 m 3 betonii ja rakenteiden vahvistamisee n. 12 000 m 3 betonii. Tasavallan pressa Kyösti Kallio vihki stadikan: "Kansalaiset! Suomella on nyt merkkipäivä, kun pääkaupunkiimme rakennettu stadion avaa porttinsa suurien isänmaallisten juhlien ja jalon kilvoittelun tyyssijaksi". jolla arkkitehdit halus kunnioittaa Yrjö Järvisen Viipurissa 1930 stikkaamaa maailmanennätystä 72,93 m. Yleisurheilus nähtii miesten 3000 m. Teräskatokseen on käytetty kolme miljoonaa kiloo terästä. 2015 katsomomestoi oli 39 784, kaikki tsittausmestoi. Rakennustaidetta stydimmillää. Yleisölle, häppisjärkkääjille ja stadilaisille on käytössä 19 290 bruttoneliöö uusii tiloi. Pari vuotta aikasemmin Berliinin olympiakisoist Suomelle kunniaa ja mitskuja voimistelleet kundit taituroi nojapuilla. Stadikan komee katos kattaa katsomon. Vihkiäisten jälkee Stadikan juoksubaanoil ja ruohomatol järkättii yli 20 kisaa. Stadikan katsomokapasiteetti on 36 200 tsittausmestaa ja konserttikapasiteetti 50 000. Stydein byggavaihe oli koko Olympiastadikan perusremppa 1990–94. Yleisradiost kuultii kakstuntii ja nelkyt minsaa pitkä suora selostus Stadikalta, jossa paikalla oli 16 000 katsojaa. Valmistumisen jälkee Stadika on kokenu kahdeksan eri kokoista byggausvaihetta. Bulimmillaa Olympiastadikan mestaluku oli 1952, yli 70 000 mestaa. Vika remppa Olympiastadikan perusparannusja uudistamisremppa duunattii 2016–2020. Rempan koko laajuus oli 40 720 bruttoneliöö. Tampereen Yrityksen jengi otti yleisön sauvaja vapaaliikevoimistelu esityksellä. Fo to : O. Stadin jännin museo. . TSILARI 5/2020 13 Heikki Savolaisen traisaaman Suomen flagun perässä. Maanalaisiin uudistiloihi on käytetty n
Siel ne hosu hiki hatus eikä turvaväleist tietookaa. FUNTSII BOITSU Vanhaa kamaa T siigailin kun jengi roudas vanhan mamman kamoja fiudeen. Ei osannu ajatella rakkaiden gamistensa kohtaloo, ku ne ei merkkaa mitään sen skideille. FUNTSII BOITSU. Täs on tää rafloje ropleemi. Vaik ne ite tekis mitä, niin sit on näitä kovakalloisii, ku ei mikää mee kaalii. Mun tuli mieleen 1960 luvun Stadi, ku Galtsis pantii puutaloo matalaks korttelikaupalla ja jengi lempattiin pihalle. Funtsin omaa tilannettani, ku klitsu on täynnä vanhaa kamaa eikä sille oo käyttöö eikä mestaa, mut ei vaan raskii luopuu. Hieman hymyilytti. . Jostain sais kuulemma fyffee, ku panis torille tai johonki muuhu bittimaailman handeliin. . Siin meni just sellane kolkytluvun jalkalamppu, ku varjostimes hengas sellaisiin rimpsui. Kuis mä ny sellasiin mun omii kamojani. Frogasin mummolta, et mihins sitä nyt. Tyttären tyttäret on jotain pikkusta halunneet ja saaneet, ku on niin ”kliffan vanhanaikaisii”. Ei mahdu, sano mummo, menee autotalliin, ku sil ei just nyt oo biligaa. Hyvä niin. Kohautti snadisti harteitaan ja painu entistä enemmän kumaraan. Tsittattii madamen kans tos lähiraflas vuosipäiväsafkalla ja tsiigattii sen mestan menoo. Toiki vaan kerää pölyy, ne sanoo, mutisi mummo tippa linssissä. Funtsin niitä kyypparifriidui, ku roudas tälle jengille stobe toisensa perää, et oliks ne kunnol suojas siltä pärskeelt. ”Saatavis ole kama riittää aina täyttään käytettävis olevan tilan” Niin on. Entäs kaikki toi kama, ei kai se mahdu pojan himaan. Pitäskö panna maskipakko ja siihe hole, mist pilli läpi ja siit sit bissee imeen. No entä sit myöhemmin, frogasin mä. Naurahti päälle. Mäki kävin to lähilafkas aamulla aikasin ja siel oli ruuhkaa. Ei niit starbui niin paljon ollu, mut niitä gamiste hyllyttäjii oli tungokseks. Niit kyl vaditaa oleen karanteenis, ku ne on saanu sen tai ollu selvästi altiina, mut ei ne kulje vieläkää maskit naamalla ja busas ku on jengii, ku ei käytä maskei, niin kyl ne on lähinnä nuorehkoi miehii. Mitä isompi klitsu, sen enemmä kamaa sinne kertyy. Sakkii oli vähä ja sekin hajasijotettuna pitkin raflaa. 14 TSILARI 5/2020 STADIN SYKE BERGAN KUNDI BOITSUN JUTUT Ketä nyt suojellaa Keväällä skrivattii lehdissä ja bamlattii TV:ssä solkenaa siit, että vanhoje tarttee pysyy himas eikä häippästä handelii tai mihinkää. Siinä se mummo stondas fiuden vierel ja seuras tiukkaan, ku kaappii ja lodjuu kulki himadörtsistä muuttobiligaan. Kyyppareil oli maskit ja pleksit. Sano, et joutu lähteen vuosikymmenten himasta, ku ukko delas ja kämppä joutu myyntiin. Sillo ei kaikilla ollu ees mestaa mihin mennä. Karjuttii pöydän yli toiste kitarisoihi ja takuulla altistuttii, jos jollain oli virusta jaettavana. Niil ei ollu maskei eikä muuta. Nyt ollaa sit toises voogus ja jangsterit saa tän taudin. Sano, et poika ottaa luokseen, kunnes hittaa mestan, mihin mummo pannaan venttaan kuolemaa. J otku lafkat otti käyttöön spesiaaliajat starbuille ja pyys, ettei muu jengi tuu sillo lafkaan, ku vanhukset siel hortoilee, ettei tartu. Stadi yritti hitata kortteerii, mut moni rakas tavara meni kaatikselle. Mut sit yhdes pöydäs, jonka ohi piti dallaan raflaa sisään istu puolenkymmentä sällii, ehkä jotain nelkytvitosii ja ne oli vetäny bissee ja brenkkuu jo ilmeisen runsaasti, ku möykkä oli sen mukasta. Vanhat pitää naamareit ja naiset, mut ukot ei, siis ne noin nelikymppiset. Olo oli yksinäisen tuntunen. Mites se ”Smurffin laki” homman sanoo. Me luikahdettii siit pikavauhtii ohi, ku Eltsu suora pääs ja päästii turvaetäisyyde päähä. Tarttis saada mesitsi näihi knubuihi jollai lail läpi
MUSIKSMAKEN SYNTES på kledjuna oxå här hos oss. Ett annat kännetecken va att di skuja omkring me Vespor å Lambrettor stajlade me tiotals speglar. Å deras brudar hadde knåka å kallades Dorisar. Hårlängden berätta en hel del om vicke håll du luta åt. MYCKY AV den medhängande klädstilen syns ännu idag, men afghanpälsana lyser lycklitvis me sin frånvaro. Ingen kunde tåla någo som ens föräldrar lyssna på. MEN VI andra, som varken hadde vespor eller motskare utan to dösän, vi hette ingenting. För oss svenskar på sextitalet va de helt otänkbart att digga någon form av finskspråkig musik. Å rasvisana va sen det där andra gänget. Men för många sitter den ursprungliga identiteten kvar. Mod-rörelsen spred sig snabbt från London ti resten av England å nästan hela Europa. Hippina loda runt i afghanpälsar, vadlånga sammare å desert boots medan rasvisana hadde svarta läderrotsir, terylendongare å spittare. De intressanta e, att vår musa tycks futa oxå för nutida unga. STAJLEN SITTER I P å femtitale börja man dona musik för ungdomen. Enda undantage va Cornelis Vreeswijk. MEN FRAMFÖR va musiken de som skiljde åt. Men likadant var de med svensk musik. Dittills hade de nog gjorts sånger för di yngsta kloddana, men allt annat va för vuxna. I England fanns ett gäng som kalla sig mods, som va speciellt modeoch stajlmedvetna å slumpa sin välsittande utstyrsel från Carnaby Streets lafkor å lyssna på Who å Small Faces. Allt som e värt att höra på, gjordes i slute på sextitale. I SVÄRJE syntes modsen oxå i gatubilden. TSILARI 5/2020 15 RAFU NYBERG SVEDUSLANGIA Musiksmaken synes på kledjuna oxå här hos oss. I ställe tala vi mer om hippies för att beskriva det som sveduna kalla mods. SÅ SMÅNINGOM kom man att acceptera oxå svenska å till å me finska låtar, men de tog långt in på nittitalet. Fast vi symppa säkert me nåndera, eller åtminstone dissa dom vi int gilla. ?. ROLLING STONES, Jimi Hendrix, Doors å Cream va dom som gänge i städena digga över språkgränsena, men de översatta coverbitana va för lantisar eller nyinflyttade. De börja me typer som Elvis, Little Richard men di fick snabbt många andra efterföljare. NÄ VI kom ti sextitale va din musiksmak nåt som ganska långt gav dej din identitet. HÄR PÅ finska sidan va de ganska tunsått me välklädda mods trots att Stocka öppna sin Carnaby Shop och strax efter Elanto sin Kluuvari. Dom hadde längre hår än di brittiska modsen, digga brittisk pop, blues, protestsånger å progressivare musa i allmänhet. Deras fiender va rockers, som skuja me motskare. Och deras motsats va dansbandsinriktade lantisar me kort bakåtkammat hår, som kallades Suner. Nu kecka man plötslit ett gäng, som int hade funnits tidigare; ungdomarna. Sven-Ingvars å Vikingarna å dom andra dansbanden funka kanske uppe i Pampas men här på våra breddgrader va de bara engelsk musik som gällde. De gällde generationerna men oxå språkgruppena här i Stadin. De visar ju att vi hadde rätt. E de nån som vill slumpa min
Unto Kupiaisen ”Sua saatan” vaikuttaa: – Minä tiedän sen, sinä ehkäpä et, / että entisen laisena sieltä et palaa. Laulajaa kiinnostaa se, mistä lähteestä Toven laulujen sanat pulppusivat. Siinäkö kaikki, jään ihmettelemään. Millaista musiikkia hän itse kuunteli. Tove Jansson – viisuja koko kansalle Laulaja-näyttelijä Emma Klingenberg on parisen vuotta tutkinut Tove Janssonin laulujen lyriikoita ja hän haluaa esittää löydöksiä yleisölle, aluksi konsertin muodossa. / Syvä rauha on rajalla maailmain. Kuulemme säveliä mm. Tanja Illukka on uskomattoman taitava ja haavoittuvan herkkä IsmoPekka Heikinheimon Syöpäsi minussa tanssiteoksessa Kulttuurikeskus Caisassa. Repertuaari kasvoi ajan mittaan laajaksi, käsittäen rakkauslauluja, irstaita lauluja, lauluja merelle, luonnolle, ystäville ja Muuminlaaksolle, teatteriesityksiin kirjoitettuja lauluja sekä lauluja, joita hän itse soitti Klovharun saarella, kun tuuli suhisi ja haitari houkutteli enemmän kuin maalauskangas. Hän omistautui laulutekstien tekemiseen jo lapsena ja jatkoi niiden kirjoittamista läpi elämän. / Kuu koivikkokujan hohtoon valaa. Kuka häntä oli opettanut. Anna Kortelaisen käsikirjoittaman näytelmän esittävät historiaa paljon käsitellyt Reetta Ristimäki sekä nuoret TEAK:n kasvatit Linda Hämäläinen ja Joel Mäkinen. Mikä harmi, koska lamput palavat hyvin uskottavasti. Ku va : Sa ka ri Vi ik a. Muutosta kuunnelmaksi tosin mietitään. /Meni elämän hohtoon ne askelet. / Sua saatan, kujalla seisten vain. Vain yksi esitys oli maaliskuulla, nyt toinen elokuulla. Mäkinen on paljon myös pianossa. Musiikki oli tärkeä osa Tove Janssonin elämää ja taiteellista luomista. Sotatalven kohtalot tapahtumat juuri esityspaikassa, joten sitä ei voi pahemmin viedä muualle. Aikakauden sävelmät ja Annamari Kähärän sota-ajan runoihin säveltämät laulut lohduttavat ja rohkaisevat museon väkeä. Aution museon yläkerrassa istuu Taideteollisuuskeskuskoulun opiskelija, nuori sotilas, joka on tullut lomalle piirtääkseen harjoitustyönsä loppuun tietämättä, pääseekö hän rintamalle palattuaan enää koskaan kotiin. Ja voiko tosiaan pitää paikkansa, että Tove Jansson ja ruotsalainen kansanpuistoviihdyttäjä Kulttuurikierros jouluun RISTO KOLANEN STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN SYKE Reetta Ristimäki (vas.), Joel Mäkinen ja Linda Hämäläinen ovat vaikuttavia laulajia ja näyttelijöitä sota-ajan tunnelmaillassa Hakasalmen huvilassa. / Minun tehtäväni on sinut muistaa, / sinun tehtäväs on minut unohtaa. Ku va : Ka rl Vi lh já lm ss on /S ve ns ka Te at er nn .. Rytminvaihdokset puheesta lauluihin toimivat mainiosti. Nyt hänen on häädettävä sotilas työnsä äärestä. Tämäkin jäi koronan jalkoihin. 16 TSILARI 5/2020 Hakasalmen lamput hehkuvat kauniisti Musiikkiteatteriesitys ”Hakasalmen lamput palavat yhä” vie kevättalven 1944 herkkiin tunnelmiin kaupunginmuseona toimivassa Hakasalmen huvilassa. / Sua saatan vaaran sinisen taa, / yli puiston koivut jo varjoja puistaa. Sielukas balladilaulaja Emma Klingenberg on tehnyt hienon lauluesityksen Tove Janssonin viisuihin. Nuori naisopiskelija on ollut koko päivän huvilan kellarissa tarkastamassa sinne evakuoituja esineitä. He ovat hyvin vaikuttavia erilaisina tulkitsijoina. Ku va : Ta nj a Ah ol a. Yrjö Jylhän, Aila Meriluodon ja Sirkka Seljan runoihin
Hän tutkii huonetta, vanhoja valokuvia ja esineitä. Hän rakensi rauhan ja liitti yhteen idän ja lännen, hän suuteli Brezhneviä ja uneksi Ydinaseettoman Pohjolan, takasi YYA:n ja silitti radikaalit pehmeiksi, äärimieliset raukeiksi. Esityksen tuotti laulaja yhteistyössä Svenska Teaternin kanssa. Elannon näyttämö täyttää 100 vuotta. Välillä meedio on hauras, pieni Sylvi, johon Kaari Martin hyvin sopii. Elannon Näyttämön 100v-juhlasyksy on vahva. – Hän riisui aseet ja naiset, saunassa miehet. Välillä mennään itään karvalakit päässä. Pianon ja kitaran säestyksellä kuulemme musiikkia, ja Kekkonen tanssi yksin ja meedio-naisensa kanssa. Intohimona on aina ollut tarinoiden kertominen, ja nimenomaan musiikin kautta. Yläkerran virka-asunnossa Jorma Uotinen ottaa tilan suvereenisti haltuunsa. Rooli on meedio, joka tuo eri hahmojen viestejä rajan takaa. ”Tove Jansson visdiktaren” on värikäs ja rutkasti huumoria sisältävä konserttiesitys, jossa Toven lyriikoita esitetään täysin uusin sävellyksin ja sovituksin. Lapset ja heidän riita jää taka-alalle. Yhden raadollisen synkän monologin hän esittää vallan ja ihmissuhteen itsekritiikkinä. Vieras pari tekee monta kertaa ylpeästi lähtöä, mutta aina jäävät, jotain jäi vielä hampaankoloon. Sylvi Kekkosen, Anita Hallaman ja muutaman muun. Toki tuttujakin kuulimme Vuotalon Vuosalissa, kuten ”Höstvisan”. Välillä ollaan Hawaiji-tunnelmissa rantapaita päällä ja kukat kaulassa. Paljon on puhetta, maagista Roni Martinin luomaa musiikkia ja tanssia. Teos on tuotettu yhteistyössä Suomen kansallismuseon kanssa. Elannon näyttämö 100 vuotta Ranskalaisen Yasmina Rezan Vihan jumala on Taneli Nordbergin ohjaama näytelmä Elannon näyttämölle Kirjan talolla. Ku va : M in na Ha tin en . Kaari ja Roni Martinin tanssikomppaniasta tuttu joukko tekee jälleen mieleen jäävän esityksen ”rakkauden presidentistä”. Minna Pääskylahti, Kalle Suomi, Jonna Salanto ja Teemu Kärkkäinen tekevät neljä hillitöntä roolihahmoa älykkäällä tilannehuumorilla. Puheiin saa kyytiä kukkamaljakkoon. Kahden pariskunnan pojat ovat tapelleet puistossa. Silloin Kekkonen on vallantäyteinen. Alkukaan sivistyneen muodollinen keskustelu kääntyy välillä miehet–naiset -asetelmaan tai käydään molempien avioliittojen ongelmia läpi. Laulun kertosäe kuuluu ruotsiksi: "Skynda dig älskade, skynda att älska, dagarna mörknar minut för minut...” Kuulimme lyhyemmän päiväversion konsertista. Se on mustaan taipuva, vauhdikas komedia kunnon vanhemmista, joilla omat ja yhteiskunnankin kulissit kaatuvat. Ei hyvää välttämättä seuraa, jos vanhemmat keskenään sovittelevat kinastelua. Sen nykyiset voimahahmot Eija Kankare ja Juha Tuominen esittävät Avioliitto on ikuista – tilannehuumoripläjäystä samaan aikaan. Jorma Uotinen esittää Urho Kekkosen haamua omien muistojensa ja tuttujen ihmisten haamujen seassa. Edit Piafia ja Viirus-teatterin aulassa ”Chelsea Hotelin” lauluja. Kolme muusikkoa säesti; en huomannut Toveen keskittyneen laulajan esitelleen heitä. Hän kutsui kaikki suureen ETYK-juhlaan, esite kertoo. Vihan Jumalan parisuhdeja sukupuolikuvauksessa naiset Minna Pääskylahti (vas.) ja Jonna Salanto humaltuvat illan aikana. Kaari Martin liittyy seuraamme alakerrassa ja pökertyy työhuoneen oven viereen. Liika valo häikäisi katsojia. Niin naisia kuin miehiäkin mm. Kekkonen palaa Tamminiemeen Vaikuttavimman hetken yleisö kokee Tamminiemen museon edessä lokakuun tihkusateessa, kun pitkä, laiha hahmo kävelee hieman kumarassa saunan suunnalta päätaloon. Keskustelu muuttuu hysteeriseksi, jossa tavarat saavat kyytiä, kukat lentävät lattialle. Kaari Martin arvelee uusintoja tulevan ensi syksynä. Aika alussa Martin laulaa Kekkosen rakkauskirjeen nuoruuden rakastetulleen Aili Puraselle. TSILARI 5/2020 17 Povel Ramel tekivät yhteistyötä. Kahvia ja viskiä juodaan, nuori nainen oksentaa. Liikemiehen puhelin soi jatkuvasti ja keskeyttää keskustelun, koska bisnes on tärkein. Jorma Uotinen Kekkosena ja Kaari Martin naisseurana ovat Hawaiji-tunnelmissa noottikriisin aikoihin. Suomenruotsalainen näyttelijä-laulaja on aiemmin tulkinnut esim. Ku va : Jo on as Ta nn in en .. Uuotinen goes Kekkonen sai ensiiltansa jo maaliskuulla ja uudelleen nyt Tamminiemessä. Voimakkaat yhteistanssit ja vatsojen sävyisät tömäytykset ovat hauskoja. Esitysdramaturgi Atro Kahiluoto elvyttää hänet ja pitää meille aika pitkiä selityksiä Antaisi vain kokea. Kattokruunu ja sivuvalot olisivat riittäneet haamujen esitykselle. Roman Polanski ohjasi näytelmään perustuvan elokuvan Carnage 2011. . Amerikkalainen lastenkirjailija Seuss on kirjoittanut, että lapset eivät ole keskenkasvuisia aikuisia, vaan aikuiset ovat pilalle menneitä lapsia. Toiselta ovat etuhampaat vahingoittuneet
. Suurempaa hulluutta olisi ollut, ettei ryhmä olisi tarttunut mahdollisuuteen lähteä kehittämään Korjaamo-kokonaisuutta monimuotoiselle kaupunkikulttuurille. Kuoron kanssa esiintyi Nihkee Akka, joka on kuulemma saanut nimensä vieraan miehen huutelusta – nyt hän huutaa takaisin. Uuden ajan iskevän mainiota räppiä, joka on myös luonnonläheistä ja fyysistä. Tyttäret jakavat Kantelettaren nykyihmistäkin koskettavia runoja ”Mitä me tytöt suremma” –iltojen muodossa. Turkan Aiheita ja Selvitys oikeuskanslerille olivat 1980-luvun hienoja kirjallisia teoksia; hänen yöpuheensa Peter von Baghin radio-ohjelmissa loistavaa yhteiskuntaja ihmisanalyysia. Kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio toteaa, että Korjaamo oli käynnistyessään uusi ja rohkea kaupungin ja yksityisen yrittäjän kumppanuus. Muistelen mieleen jääneitä. Töölön kulttuuritalolla nähtiin uuden kotimaisen teoksen kantaesitys. Omistus on yksityistä, mutta julkisella tuella. Hän on myös loistava Turkka-imitoija. Mutta nuoret teatterinaiset eivät halunneet riisua Turkkaa häpeään; he yrittävät ymmärtää edellisen polven teatterigurua. Turkka kuolee, on ohjaaja Ruusu Haarlan ja näyttelijä Julia Lappalaisen yhteisteos teatterilegenda Jouko Turkasta ja tämän voimakkaasta vaikutuksesta ihmisiin ja teatteriyhteisöön. Ruusu Haarla, Julia Lappalainen, Pertti Nisonen. TEEMAJUTTU RISTO KOLANEN Korjaamo vaihtoi omistajaa Raoul Grünstein perusti Korjaamon vuonna 2004. Heittäytyvä ilmaisu ja draamallinen jännite ovat leimallista esityksissä. Martti Suosalo alkaa nauraa, pian muutkin. Epäröin katsomista, koska en periaatteessa pidä siitä, että joku nostetaan ensin jumalaksi ylös jalustalle, ja sitten alennetaan pohjamutiin, pilkataan loppu-uran keskeytyneitä ohjausyrityksiä ja kivien asennoista puhuvaa päätä. Sen sijaan Satu Silvo, Katja Kiuru ja tuntematon ystävä, tunnistettava Merja Larivaara todistavat. Kansanrunoutta tarttuvina melodioina Vintillle kerääntyi vapun alla 2019 lempeänä kevätiltana lavarunouden ystäviä ja kuorolaulusta innostuneita katsojia. Nuorten näyttelijöiden yhdessä Fabian Nybergin kanssa rakentama esitys purkaa 1980-luvun turkkalaisuuden ja aina näihin päiviin ulottuvan jälkiturkkalaisuuden tarinaa ja siitä kertomisen tapoja. Turkka kuolee. Uutena pääomistajana on markkinointi-, tapahtuma-, lisensiointija matkailualan kotimainen perheyhtiö Livson Group. Se toimii monella alalla: Kulmasalissa teatterija tanssitapahtumia, galleria ja elokuvateatteri. Vintillä on vaihtoehtoista esitystaidetta ja pienimuotoisempia klubi-iltoja. Menin Korjaamon Kulmahuoneelle vähän ennakkoluuloisin tunnelmin. Mukana on kuvaus siitä, miten ”Seitsemän veljeksen” tv-elokuvanäyttelijät, oppipojat ja ystävä Antti Virmavirta ovat ainoina Turkan hautajaisissa. Saarten tyttäret ryhmä työstää musiikkiaan improvisoinnin keinoin. Monen alan viisikko Korjaamo jatkaa toimintaa kaupunkikulttuurin keskuksena. Vaunusalissa on isoja keikkoja ja musiikkiesityksiä. Lauluteksteistä punoutuu kokonaisuus, jossa haaveileva tyttö kasvaa unelmiaan toteuttavaksi nuoreksi naiseksi. Grunstein keskittyy Skatan Allas-kokonaisuuteen. Se tutkii miehisen neromyytin rakentumista taiteessa ja sen vaatimia uhrauksia, feminiinisyyden pelkoa ja isän kaipuuta. Visuaalinen ympäristö koostui Vintin pysyväiskuvista, 1800-luvun Stadin kantakaupungin kartoista. Esityksessä Ruusu Haarla saa silmiinsä saman hullun kiihkon kuin kohteella tapana oli. Vanhassa raitiovaunuhallissa jatkaa yhä Ratikkamuseo. Ravintola ja kesäterassi sisäpihalla ovat suosittuja. Yksikään heistä ei puhu videohaastatteluissa tekijöille. Muut neljä ovat elokuvaja televisioalan ammattilainen Antti Luusuaniemi, sarjayrittäjä ja mediapersoona Jaajo Linnonmaa, Lataamo Groupin luova johtaja Wille Niinistö sekä ravintolakulttuurin kehittäjä Kim Heiniö. Yhtyeen perustaja Sabrina Ljungberg on säveltänyt laulut Kantelettaren teksteihin. Tarjolla oli naiskauneutta, hyvin toisiinsa sointuvat äänet ja intensiivistä huumoria. Laulut kertovat (nuoren) naisen elämästä, kasvukivuista ja onnesta, jotka ovat ajasta aikaan samanlaisia. Kiuru melkein varastaa show:n, kun hän kulkee Teatterikorkeakoulun käytävillä ja kertoo, miten mestari kävi naiseen kiinni Jumalan teatterin jälkikohun aikaan 1987. Sabrina ja Saarten tyttäret on ainutlaatuinen laulukollektiivi, joka tuo uutta musiikkia yhdistämällä ikiaikaista kansanrunoutta tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin. Jonna Nummela kokosi musiikin ja nopeatempoiset tekstit yhteen. Fo to : Ko rja am o. – Voisi jo lempiä, kuului otsikko. 18 TSILARI 5/2020 Turkka kuoli vielä kerran Jouko Turkka kuoli vielä kerran Korjaamolla loppukesällä 2018. Viisikko tiedostaa tapahtumaja ravintolaliiketoimintaan sijoittamisen keskellä koronakriisiä olevan ”hullua”
Asua Töölössä, merkitsee kymmenille tuhansille stadilaisille samaa kuin olla helsinkiläinen ja luoda katseemme menneisyydestä ja nykyisyydestä kohti tulevaisuutta. Pääkaupunki 1812 Me nykypäivien stadilaiset emme unohda sitä korpivaellusta, jonka edeltäjämme tässä kaupungissa sen ensimmäisinä vuosisatoina suorittivat, emme heidän kestävyyttään, heidän jälleenrakennussitkeyttään, heidän hiljaista, mutta horjumatonta uskoaan tulevaisuuteen. 1930-luvun alussa Suomeen ehtinyt arkkitehtuurikäsitys lyö leimansa julkisivuihin, paljon vaaleata rappauspintaa, suuria ulokeikkunoita ja korkeatasoisia asuinhuoneistoja. Töölö on yksityisyritteliäisyyden aikaansaannos ja hyvä läpileikkaus suomalaisen asuntokaupunginosan historiasta. Ja surullinen pääte – Kuusitien korkeat asuntokasarmit, jotka syntyivät viime sodan ja rakennusainepulan ankarassa puristuksessa, ja jotka jo syntyessään kantoivat pikaisen arvonalenemisen leimaa. Inhimillinen kaupunki Tukholmankadun tuolle puolen, Pihlajatien varsille syntyy eräs Helsingin inhimillisimpiä kaupunginosia. Taka-Töölön avoin rakennustapa alkaa työntää tieltään umpikorttelit ja rinnalle ilmestyy 3-kerroksinen rakennusrunko ja ilmavuus lisääntyy. Se Helsinki ja Töölö, jonka tänään näemme ja josta koetan antaa kuvan, on alkanut varsinaisesti elää vasta vuonna 1812, jolloin kaupungistamme tuli Suomen pääkaupunki. Töölön kehitys Toivon, että antaisin kuvan siitä, miten täälläkin, karun maan äärillä, on sitkein ponnistuksin saatu syntymään ainakin sen omien asukkaitten silmissä viihtyisä ja kaunis pieni suurkaupunki. Hiipivänä vaarana huoneiden yhä pienenevä koko. Perintö, jonka heiltä olemme saaneet, on melkein kokonaan aistimustemme ulkopuolella olevaa, jota vain sisäisin silmin voimme nähdä. Kuvaaja: Hugo Sundström. Lähteenä Helsingin kaupunginmuseo koonnut Antti Aalto. TEEMAJUTTU ANTTI AALTO HelsinkiTölika Helsinki on kulttuurikaupunkina nuori siitä huolimatta, että sen kansallisen sivistyksen muistomerkkejä tapaamme kaukana historian hämärässä.. . Töölön avaruutta Virheineenkin – Töölössä on avaruutta ja ilmaa, siellä on Taivallahti ja Seurasaareen johtava rantatie, sekä Sibeliuspuisto että Töölönlahden ja Stadionin alueen näkymät. Töölön nimitykset etukeskija TakaTöölö peittävät kukin suurin piirtein oman vuosikymmenensä. Helsingin kehitys hallintonsa, sivistyksensä, taloutensa, taiteensa, tieteensä, sosiaalisten olojensa, koko kulttuurinsa kaikilla aloilla luo nopeaan kehitykseen. Etu-Töölö romanttinen, vuosisadan alun ja 1920-luvun merkeissä syntyneet korkeat, tiilipintaiset asuintalot, paljon edistystä huoneistojen pohjaratkaisuissa ja rakennusten teknillisessä varustelussa, mutta myös paljon synkkiä katuja ja pimeitä pihakuiluja ja huoneita, ja vähän puita ja leikkikenttiä ja nurmikkoa. TSILARI 5/2020 19 N iistä 470 vuodesta, jotka Helsinki tänä vuonna (2020) tulee täyttäneeksi, se on yli kaksi ja puoli vuosisataa elänyt pienenä ja melko merkityksettömänä sotien, suurten kulkutautien ja palojen koettelemana.Vasta Suomen valtiollisen aseman muututtua avautuivat Helsingille ripeän kehityksen mahdollisuudet. Keski-Töölö asemakaava alkaa väljentyä, kadut avartua ja vihreys lisääntyä
20 TSILARI 5/2020 20 TSILARI 5/2020
TSILARI 5/2020 21
– Oltiin me puistossa, tai siis dallattiin vaa siitä suoraa läpi tänne. – Missäs tämä verinen spurgu sitten oikein oli. Se oli kesällä viety maijaan joltain lestinhakureissulta, mut ei se siitä paljo puhele. Ei meillä kelloja oo, mut ei me varmaa oltu ehitty olla steissil sisäl, ku kymmenen viistoist minsaa enintää ennenku nää slurkit raahas meijät tänne. Se ottaa ylös nimet, syntymäajat, osoitteet, koulut, mutsin ja faijan nimet ja ammatit ja vaikka mitä. Näittekös te muita ihmisiä. – Meijän mielest se äijä oli ollu flaidikses ja saanu joiltain turpaansa, mä sanon. Mä käännän kylkee ja teeskentelen nukkuvani, ku luulen, et mutsi tulee mun huoneeseen saman tien saarnaamaan. – Ette tosiaan tavannu ketään, ette nähny mitään, eikä siellä ollu mitään erikoista. Siinä mä kuiskin niille, mitä multa oli kyselty ja mitä mä olin sanonu. Jokainen meistä kuulustellaan yhtä tarkkaan ku mä. – Ihanku sakilaiset ennen sotia. Heitin Tsirrarin jutun junista ihan funtsimatta, ku ajattelin, ettei ne vaan epäilis meit mistään jengien skragiksiin tulosta tai muust räyhäämisest. Sen takana tsittaa vanhempi skoude kirjotuskoneen takana. Sit tulee heti mieleen, et jos me ei oltaskaa sillon jääty sinne kiskalle ostaan röökii, nii me oltas voitu nähdä ne ryöstäjät, tai lättähatut, mitä se äijä kiroili. – Mitäs reittiä te sen matkan kuljitte. – Ei ketää, me vaan dallattii kimpas tänne junii kattoon. Niinpä me lähetään saman tien dalsimaan takasin Hagikseen, eikä kukaan meist ei vieläkää tajuu, mikä juttu se oli ollu ennenku Pepe kertoo, että sen faija oli joskus viikko aikasemmin ihmetelly, et onks Kaisaniemen puistosta taas tullut joku sakilaisten paikka, kun siellä oli lyöty asemalle menossa ollut varatuomari tainnoksiin ja siltä varastettu lompakko, kantasormus, täytekynä ja kultakello. Juttelu ei vaa luista.. Eikä me osata sopia ees siitä, mitä sanotaan, ku ne yks kerrallaan koht kyselee meilt jotain kuitenki. Kun mies oli vastannut, ettei hän polta, olivat miehet lyöneet hänet maahan ja varastaneet lompakon ja kellon. Me koetetaan arvailla, mitä meille tehään, muttei osata. Hiki nousee kainaloihin ja kämmenet kostuu. Me tsiigataan toisiimme monttu auki kaikki neljä ja jokaisel välähtää varmaan yhtä aikaa: – Juma! Ne skoudethan tietysti luuli, et me oltas kolkattu ja käännetty se densa! Sunnuntaiaamuna mä lojun bunkassa puoliunessa, ja kuulen, ku faija lukee seinän takana keittokomerossa Hesaria: ”Ryöstö Kaisaniemen puistossa… Eilen lauantaina ryöstettiin Kaisaniemen puistossa 45-vuotias keravalainen mies, joka oli ollut kävellen matkalla rautatieasemalle matkallaan kotiin. Ekaks mua seisotetaan aulassa, siinä mistä meijät äsken tuotiin sisään, lyhyen tiskin eessä. Pepe viedään seuraavana. Lähde: Helsingin Sanomat, lauantai 12.10.1958 (näköislehti). – No ei varmaa nähty eikä siel ketää ollu. Sen jälkeen meidät heitetään ulos bosesta ilman, et skoudet olis selittäny meille mitään. Miehen kertoman mukaan häntä vastaan oli tullut joukko nuoria miehiä, jotka olivat pyytäneet tupakkaa. Poliisi pyytää mahdollisia silminnäkijöitä soittamaan…” – On se kumma, mimmosiks nää ajat on taas menny, faija sanoo. – Mihin aikaan te siellä olitte. Eikä kiskalkaa ollu lupaa myydä irtoröökii eikä ainakaa meijän ikäsille – Te siis olitte Kaisaniemen puistossa. Skouden ääni jotenki kiristy ja koveni. Samal mulle tulee mieleen, et Kippolan röökihuone on hyvä selitys, jos mutsi kysyy miks rööki haisee, vaik mä sanon, etten mä ite polta. Mä kerron uudestaa kuinka spurgu oli yrittäny nousta nurmikolta kulma auki ja naama veressä ja huudellu meille jotain ”saatanan lättähatuista, joille se vielä näyttää”. Skoude näytti tulevan tyytyväiseks, ku se vinkkaa kaverilleen ja sanoo, et ”vies poika takasin putkaan ja tuo tänne joku seuraava”. – Joo. Sit mä kerron koko jutun siit, kuinka se spurgu alko huuteleen meille ja, kuinka me vaa jatkettii matkaa. Fikkatki mun pitää tyhjentää ja kääntää nurin. – Tapasittekos te ketään siellä puistossa. Ulkona me tsiigataan Steiisin kloguu ja hokataan, et aikaa oli ehtiny mennä aika kauan. Tästä riittää takuulla kovaa juttua kerrottavaks pitkiks ajoiks. Mä kaavin kamani tiskiltä ja tsupin skouden perään, ku se seisoo jo putkan ovella, käsi kahvalla niinku sill olis joku kiire. Fiilinki tuntuu enää vaan jännältä. Yks spurgu meille jotai huuteli pää veressä, mut ei me siitä mitää välitetty. 22 TSILARI 5/2020 K opin ovi aukee ja skoude sojottaa mua sormellaan ja sanoo, että ”tuuppas sää siitä ensin”. Putkassa me taas tsitataan ja venataan, ku jokainen meistä joutuu vuorollaan kuulusteluun. MINNAILUU PENTTI RINNE Biliksestä boseen (OSA 2) Mul on vähä outo fiilis, melkeen skagis; eihän me oltu tehty mitään, mutta silti… boseen joutuminen on eka kerta mulle ja muilleki paitsi Tsirrarille. Pepen faija oli dumari kans. Mä painan perseeni takasin puupenkille, vastapäätä Tsirraria ja Pikkistä. Ei se tuu, luuli, et mä nukuin. Selässä kutittaa hikitippa, ku se valuu hiljaa pitkin selkärankaa kalsarin kuminauhan alle ja siitä persvakoon. Sit mä taas kertaan densan puheet niin tarkkaan ku vaa muistan. Muistapas äiti sanoo tolle pojalle, että pysyy kaukana siitä Kaisaniemen puistosta. Jätin sanomatta, että oltiin tsöbattu röökii. Kundit kuunteli montut auki ku ei meistä kukaan ollu viel siihen mennes tajunnu, et miks meidät oli boseen raahattu. . – No ekaks tietenki Pitkänsillan yli ja sitte Kaisiksen buiden läpi ja sit tosta teatterin ohi tänne. – Hakaniemestäkös te tänne kävelitte. Mä nousen ja menen perässä. Skagis alkaa kuiteski mennä ohi. Skoude kyselee joka asian kahteen kertaan, hakkaa koko ajan masinaansa kahdella sormella ja kyselee taas uudestaan. Ajattelin, et jos tää juttu menee joskus himaan saakka, niin mutsi ja faija sais raivarit siitä röökistä. Ja me luultii sitä äijää spurguks vaan siks, ku se örisi sekavii niiku se olis ollu kännis ja saanu vaan turpaansa. Paljonko kello silloin oli
Ku va M ar ju t Kl in ga. Ja jos tulette bulimmalla jengillä niin kybällä pelaa neljäkin henkee. Bulein ylpeydenaihe on raflan eSport stage joka tietty kruunaa hela mestan. Kevät ja alkukesä meni siis vähiä hiuksia haroten ja ihmetellen mitähän tästä seuraa mutta nyt elo on jo hieman virkistynyt. Tämän sähköisen pelimaailman rinnalla hyllyistä hittaat myös yli 60 lautapeliä Monopolista Afrikan tähteen ja monta uudempaakin peliä. Toinen ravintolan perustajista Kristian Klinga. Arkade bar perustettiin juuri pahimpaan aikaan helmikuussa eli päästiin vauhtiin ja sitten totaalinen stop koronan takia. Raflan laitemäärä on jo kerännyt tuttuja paikalle. Arcade bar löytyy Kalevankatu 30 osoitteesta ja lisää mestasta voit lesaa arkade.fi. Ja raflanhan tästä tietty tekee se että sieltä löytyy myös täydellinen baari A-oikeuksilla. Stadi on täynnä hyvin erilaisia rafloja. Eikä mikään tietty estä tekemästä vaikka treffejä porukalla pelaamaan bridgeä tai vaikka pasianssia…. Arkade bar on yksi uuden tyylin mestoista jossa on useita kymmeniä tietokoneita täysillä ohjelmistoilla ja sovelluksilla varustettuina. TSILARI 5/2020 23 K orona-aika on rasittanut kaikkein pahiten nimenomaan rafloi ja hotlii ja tietty kaikenlaista tapahtumatoimintaa. TEEMAJUTTU MARJUT KLINGA Kapakka vai pelimesta. Kride vastaa juomapuolesta ja Roope peleistä mutta kimpassa duunataan pääosin kaikkee. nostalgianurkka jossa on useita gamloi Nintendoja sekä pleikkari perusnahkasohvan edessä sekä tietty löytyy muutama pelihallipelikin kuten Pacman. Kundien mukana tulee usein myös joku gimmakin ja pikkuhiljaa pelaaminen on alkanut kiinnostamaan myös ihan gimmaporukoita,” toteaa Kride. Lautapelejä saat pelata vaikka kuinka kauan bungaamalla 3e per tyyppi. Rauhallinen pelaamiseen keskittynyt rafla on houkutellut myös iäkkäämpääkin porukkaa pelaamaan perinteisiä lautapelejä joiden valikoima on todella laaja. Rafla aukee klo 16 paitsi viikonloppuisin klo 14. Maksamalla muutaman euron pääset ilman omaa konetta megeen kansainväliseen pelikulttuuriin ja erilaisiin turnauksiin. ”Mestan asiakaskunnasta suuremman osan muodostavat kundit ikähaitarin ollessa 20–40 vuoden välillä. Nämä raflat vetävät hyvin erilaista väkee ja onkin hyvä että Stadiin on alkanut ilmestyä monipuolisemmin mestoja missä treffata tuttuja. Onkin toivottavaa että etenkin nämä massasta erottuvat raflat löytäisivät keinot selvitä näistä poikkeusoloista. Perustaminen Arkade bar on Kalevankadulla ja sen ovat perustaneet kaverukset Kristian Klinga ja Roope Salonen. On mestoja missä voit tsiigaa Formulaa tai lätkää bulilta screeniltä tai vaikka sjungaa karaokee. Flipperikin voisi sopia joukkoon. . On mestoja missä lipitellä viiniä tai vetää parit bisset. Mestasta löytyy myös ns. ” Täytyy vaan toivoo että saadaan pandemia kuriin ettei syksyllä tule lisää rajoituksia” sanoo Kristian Klinga
Aamulla olin tervetullut. Baanalla oli kolme kaistaa; reunimmaisella meni kuormurit, toisella Escorttit ja muut alle kahdenkymppitonnin vehkeet. Oli myös kukkakauppias; kotikaupungissaan lähetteli kukkia nimipäivä-, syntymäpäivä-, hääpäiväsankareille ihan pyytämättä. Baanakaahausta Noh, Baselissa bensa-asemalla tuppauduin jäbän seuraan, jolla Mersu näytti kohti pohjoista. Koputtelin, rymistelin, heitin kassin pään alle ja koisin portailla. Vuosi siis kai -79 . Kun menokaistalla samaan suuntaan menijät olivat kuin vastaantulijoita, hiffasin että mentiin kolmatta sataa. Sitten lähdettiin Baanalle. Katselin mittareita ja funtsasin, että tämä on varmaan diisseli ,kun mittarin näyttää 240, luulin rundeiksi. Sälli kertoi asuvansa Mannheimissa ja välillä käyvänsä hotelillaan Barcelonassa. Ennen meni lentokoneella, mutta kenttäbyrokratia vei niin paljon aikaa, että Mersulla pääsi sitten nopeammin, niinpä niin. Olisiko ollut törkeää. En muista miten, mutta kai ne veivät minut siitä sitten Frankfurtin ohi Ai miten tullaan Zurichistä himaan Joskus sattui, että olin rakkaani perässä tullut Zurichin kauniiseen stadiin ja sieltä sitten piti päästä himaan. Lykkäsin jalkaa jo ulos, kun vauhti oli 80 km/t paikkeilla, mutta jäbä sai minua hillittyä, vauhtisokeus. Sanoi, ettei hänen mattojansakaan kukaan ole yleensä tsekannut, vaikka hän on kuljettanut niiden sisällä kaikenlaista (?!) Joopa joo. Siitä eteenpäin tulin jollakin festivaali-Kleinbussilla, mieleni jäi vain kauhea määrä Naton panssarivaunuja matkalla jonnekin. Ja anna olla, kun alta 150 tsöraavat tulivat sille kolmannelle kaistalle, jolla me ja Porchet vedettiin, kyllä töötti huusi ja jarruvalot paloivat. Olin Interreil kortin käyttänyt jo loppuun. Oikeita hippejä, vau. Vuosi oli jotakin -79, Suomessa vielä tiedetty turvavöistä paljonkaan. 24 TSILARI 5/2020 ARTO SALJAS MINNAILUU Matokauppiaita ym. Kävin vähän peseytymässä ja aamupalaa tarjosivat iloiset n-miehet, jotka vetivät sormin riisiä ja jotakin makeaa kiisseliä isossa ringissä, ei kuitenkaan maistunut. Oli bluesia ja jazzia ja meikä veteli kyllä melko sikeitä koko matkan. Funtsasin vähän, kun hän halusi, että laitan vähäisen pakaasini takakonttiin ja istuttuani sanoi ”abschlebben sie bitte”, kiinnitä turvavyö. Sovittiin, että jään Heidelbergin kohdalla pois. Funtsaa kun 250 jarruttaa 150 vauhtiin, niin sen on kai sama kuin satasesta vetäis nollaan, hitto. En ollutkaan nähnyt ennen Saksassa. No, Tiina laittoi keitetyn munan handuun ja vei isontien varteen, toivotti hyvää matkaa.. Harvat jättivät maksamatta. Bisness OK. Pieni suhina kävi oven sivussa ikään kuin olisi menty Cessnalla, vaikken ole koskaan mennytkään. Ensimmäinen kyydittävä oli mattokauppias joka heitti mut Baseliin ja kertoi, ettei rajojen ylitys ole Euroopassa hankalaa, jos vain passi on mukana. Naton panssarit Heidelbergissä ehdin juuri ja juuri nuorisohotellin ovelle, kun se meni kiinni klo 23
Perkele, ei ketään himassa. Pari päivää oikein legoo, mitä nyt kevyttä jeesiä papalle, raskaskin jeesi oli kevyttä kyllä. Ja vitut jätkiä kuitenkaan, sitten. TSILARI 5/2020 25 Lybeckiin, kun sanoin, että piletti Lybeck-Trelleborg oli ainoa mitä minulla silloin oli. Kukapa olisikaan ottanut jo reissussa rähjääntyneen jäbän kyytiin. Rekkakuskit onneksi eivät silloinkaan olleen kovin kasvisyöjiä, siinä sitten baarissa hiippaillessa saattoi napata jämälautaselta perunan sieltä toisen täältä. Rekkakuskit eivät välttämättä ota hyttiin nukkumaan, ymmärrän. . Lauttaan, 1,50 DM fyrkkaa jäljellä. Arvaa oliko kiva päästä Äiti-Lailan safkoille, taas välillä ja uudet seikkailut alkoivat. Yö oli taas tulossa, rahat finaalissa, kuppila menossa kiinni. Saatana. Milloin lihapullia. Sinne sitten. Kaikki olivat menossa sitten tietysti etelään. Jossakin Mälmöön reunalla jäin pois ja ajattelin, että tästähän pääsee äkkiä Tukholmaan menevälle tielle. Suomessa tytöt olivat kertoneet, että ne rekkamiehet on niin kivoja, kun ne aina ottaa kyytiin. Joitakin tunteja, pappa tulee herättämään, mitäs Arto täällä makoilee. An ik ar i. Vedin nakit, siis söin, tällä kertaa. Joku Jyväskyläläinen sälli oli siinä menossa liftaten toiseen suuntaan, kysyttiin sitten kahvilan pitäjältä, etteikö tarttis lattioita pestä ja muuten siivota. Nukahtelin kyydissä, taukopaikalla istuin baarissa kuskia vastapäätä, ei tarjonnut edes kaffia, vaikka jeesasin ilmastointiputkien purkamisessa jossakin Linköpingissä, kädet verillä, kun ei antanut hanskoja. Laivalla kuski hävisi totaalisesti, ei jostakin syystä tykännyt minusta. Nälkä kurni. Puutarha keinuun koisaan. Pi irr os : O. Minulla oli lippu Sto-Turku, mutta kuski oli menossa Kapelskärin kautta Turkuun ja sanoi, että kyydissä pääsee. Kuitenkin Helsingborgin tiellä pääsin kyytiin, joka vei minut Stokiksen suuntaiselle tielle ja sieltä seuraava vei minut huoltikselle, jossa rekkakuskit tasaavat aikojaan mennessään etelään ja/tai pohjoisen meneville lautoille. Tuolit pöydille, lattiat kuuraten ja kauheat herkut tuli pöytään, muistan tosi ilolla, taas en kuollut nälkään! Aamulla lähes väkivalloin tunkeuduin yhden kuskin mukaan Suomeen menevään rekkaan. Vilon Matti tuli käymään ja lähteissään heitti mut Hertsikaan. Mälmö on aika iso stadi, kävelin about 30 km, jotta pääsin siitä. No piti. ( sama kuin olisi Stadin kiertänyt idästä länteen, eikä kukaan juuri kehällä ota ketään kyytiin ). Oikein reilua meininkiä, ettei taas tarvinnut ohittaa kaupunkia kävellen. Rekkakuskit relaa Trelleborgin rannasta pääsin yllättäen melko nopeasti, olin kai kaijalla tyrkyllä, kyytiin kohti Malmöä. Kohta. Turun satamasta taas dallaten Turun toiselle puolelle, no Turku on onneksi snadimpi kuin se Mälmö. An ik ar i Pi irr os : O. Ei sitten ollut ainakaan h-mies, juu. Lifti Helsingin tielle, Paraisten risteykseen, siitä Paraisille, Paraisten keskustasta taas kävellen kohti Muddaista ja mummun lihapyöryköitä
On naivia kuvitella, että arkkitehdit ja suunnittelijat olisivat luopuneet ajatuksistaan, sillä tästähän saataisiin komeita merenrantatontteja ja paljon rahaa. T odellisuus on jotain aivan muuta. On mahdotonta sanoa mitä kaikkea lahteen on valutettu ja kaadettu mutta 26 TSILARI 5/2020 Töölönlahti, Tölikan ulkoiluparatiisi. Joissain lähialueen puissa asustelee Liito-oravia ja muutama vuosi sitten näin Lumikon loikkivan hiekkapolun poikki. Rantaviiva tulee pitää vapaana ja mahdollisimman luonnonmukaisena. Vedenlaatu Töölönlahden veden laatu on jonkin verran parantunut mm. Nousi voimakas vastarintaliike, jossa olin itse mukana, joka halusi säilyttää Töölönlahden nykyisenlaisena luonnonläheisenä helsinkiläisten keitaana. Muuten lähes pelkkää nurmikkoa. Aika ajoin lahdella on järjestetty jopa uimatapahtumia. Kun edetään edelleen pohjoiseen ja lähestytään Töölönlahden rantaa, on nurmikkoa, lasten leikkialue ja ulkoliikuntapaikkoja. 26 TSILARI 5/2020 PERTTI SALOLAINEN TEEMAJUTTU Töölönlahti pelastettava Kun katsoo Sanoma -talon kohdalta pohjoiseen pitäisi muutama vuosikymmen sitten tehtyjen suunnitelmien mukaan näkyä Töölönlahdelta tuleva kanava ja viihtyisää puistoa sen molemmilla puolilla. Hietalahdesta tapahtuvan juoksutuksen johdosta. Näitä ei tarvita yhtään lisää sillä tälle harrastukselle on sopivia paikkoja muualla. FOTOT: PERTTI SALOLAINEN. Varpushaukka on säännöllinen vieras Varpusten kimpussa. Syksyisin siellä vierailevat pihlajanmarjoja syömässä mm. Ei ole kanavaa eikä kaunista puustoa, joka houkuttelisi istumaan puistonpenkille, jos sellaisia olisi. Viimekesänä näin rantavedessä ruokailevan lahnaparven, jonka suurimmat yksilöt olivat 1,5 kg paikkeilla. upeat Taviokuurnat ja Räkättirastaat. Edellä todettu on vain pohjustuksena sille mitä on suunniteltu ja ja kaavailtuTöölönlahden ”kehittämiseksi”. Nelisen vuotta sitten eräs arkkitehtitoimisto täytti Töölönlahden rantoja suuruudenhulluilla suunnitelmilla (kuvassa) joihin kuului hotelleja, asuntoja, saunoja ja laitureita jne. Todellisuudessa vesi on kuitenkin edelleen heikkolaatuista ja se johtuu alueen historiasta. Näkymän oikealla puolella on suuryritysten konttoreita ja asuntoja ja taloja jotka sormien tavoin kaappasivat suuren osan puistoksi sopineesta alueesta. Aukea kivetty ja teiden pirstoma betoni -ja kivierämaa, jota ulottuu pitkälle Musiikkitalon ja Oodin ohi. Alue on todella hieno lähes luonnollinen keidas, jonka länsirannalla pesi viime kesänä 3 Silkkiuikkuparia, joutsenpari ja suuri määrä muita lintuja kuten harvinaistuneita nokikanoja. Aivan rannassa on SUP-lautavuokraamo ja itärannalla toinen vesiurheilukeskus
Sen sijaan ruoppaamisesta ollaan montaa mieltä. Töölönlahti on hyvä juuri sellaisena kuin se on. Itärannan hienot, kauniit huvilat ovat kulttuuriaarteita, jotka ovat edelleen palvelemassa sivistystä kuten Kirjailijoiden talo. Olen huomannut, että kaupungilla on sivustoja, joissa voi esittää mielipiteitä kaupungin suunnitelmista. Pertti on aika tavallinen näky Tölikanlahdella. Ennakkotietojen mukaan uusia tiloja aiotaan rakentaa puiston suuntaan. Tyttö syöttää harvinaista valkoista sorsaa.. Buleja suunnitelmia. Kukkulalla on myös pari mukavaa pikku kahvilaa joista on hieno näköala Finlandiatalolle ja Oopperalle. Puhutaan väliaikaisista tiloista mutta kuten tiedetään mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen. Kuinka suuresta rakentamisesta on kysymys ei ole tarkkaa tietoa, mutta kaupunkilaisten on seurattava huolella mitä Töölönlahdella tapahtuu. Se ei tarvitse yhtään hotellia eikä asuntoa eikä muutakaan rakennusta. . Jotkin alueen rakennuksista ovat kuitenkin niin huonossa kunnossa, että isoja remontteja ei voi siirtää. Kaupungilta tulee edellyttää asukasiltoja, joissa mahdollisista suunnitelmista kerrotaan hyvissä ajoin. Helsingin kaupungilta on vaadittava hyvää tiedottamista suunnitelmista. TSILARI 5/2020 27 varmasti aikanaan lähellä Oopperaa toiminut Sokeritehdas on jättänyt omat jälkensä ja viemärit ovat täydentäneet pohjan sedimentoitumista ja sairastumista. Millaisia myrkkyjä se nostaisi esiin. Rakennussuunnitelmat Oma kysymyksensä on parin vuoden kuluttua käynnistyvä Finlandia talon suurremontti. Aivan varmaa on, että juoksutusta Hietalahdesta tulee lisätä. Kaislikot ovat olennainen osa Töölönlahtea. Stadin Slangi saavat äänensä kuuluviin Töölönlahden säilyttämiseksi nykyisellään. Tämä vaatii tieteellistä tutkimista. On tärkeätä, että Töölö Seura ja mm. Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää hyväksi. Tämän kirjoituksen ja oheisten valokuvieni tarkoituksena on herättää alueen asukkaat huomaamaan riittävän ajoissa, että Töölönlahti ei ole turvassa vaan monenlaista ”kunnostusta” suunnitellaan alueen” kehittämiseksi”. Taviokuurna, ei ihan tavallinen näky
Mitens sulla, lukija, onks sulla kliffaa kerrottavaa paskiksista. Aiheiseen sopivaa kirjallisuuttakin löytyy: Kakka-analyysikirja ja soiva pieru-kirja. Tosikot älköön vaivautuko. Tuntui melkein kuin olis tullu Keisarilliseen skinderhausiin. Siell oli ikivanhat putkistot ja semmonen Siro-merkkinen vodapömpeli ja posliininen vedin kettingin päässä. Mude oli saanu mut veks sielt, handust ja klabbist nostamalla, kun skeidakeko oli niin korkee tötsä, ett yletty ottaa must kii. Pluggaisin ihan innolla. Systeri oli huutanu mutsii apuun. 28 TSILARI 5/2020 N iillä kun oli sellanen skinderi, jossa oli kolme sbulii holee. En tsennaa omistajaa. Mulla on pari tuttuu, joilla on mahtavan mageet skinderit. Hima voi olla vaikka kuinka askeettinen, moderni ja tyylikäs, mutt sitt repee, kun näkee sen paskiksen. En valitettavasti oo. Puuttu vaan, että olis ollu minkillä, tai ainakin sametilla päällystetty istuinrengas. Oli sekin ollu näky, kun mutsi luudas läpi pitskun, raahaten skeidan kuorruttamaa , parkuvaa skidii rantaan tvetattavaks. Kultakrumeluurinen peili ja snygit hajuvesibotlet lavuaarin yllä, täydensi kokonaisuutta. Siell on paljo sen fotaamii kuvii ja ku öpnaa dörtsin alkaa klassinen musa soi. Lapsenlapsill on ainakin ollu kliffaa, kun siellä on snadi torvikin, johon voi töräytellä: mutsii tuuu pyyhkii! Näyttely vaihtuu kerran kesässä. Ja ohje: Kun sä tsittaat tyhjän päällä, taiteen temppelissä täällä, väännät orvokkii tai liljaa itseksesi hiiren hiljaa tämän tähtitaivaan alla, taidetta näät kaikkialla. Katossa oli Marie Teresia kristallikruunu ja kullan väriset putkistot. Funtsaatte varmaan, että mä oon käyny siin vanhan vitsin vessas, jossa oli se kultanen vessanpytty. Mitä koet, funtsaa vähän skrivaa miettees kirjaan tähän,, runon muotoon voit sen pukea. . Oli oltu skeidalla systerin kanss, kun mä olin ykskaks plutannu sinne skeidan joukkoon. Ei sun tarvitse vain istuu, voit myös osallistuu. Vieraskirjaani saa – ja on suotavaakin, skrivaa jotain Niitä on muiden kliffa pluggaa. Vieraskirjan sisäkantta koristaa ”Harmaa Eminenssi”, kaikkien skeidaajien suojeluspyhimys. Kun pytyn kannen pistää kii, alkaa tuuletin toimii. EU:n lippu ja balalaikka nurkassa, seinillä valokuvii. Ylhäällä hyllyillä tsiigaa täytetyt eläimet pöntöllä tsittaajaa. Toinen kliffa WC oli yhdess vanhas Stadin friidun haussissa. Vessa oli tapetoitu rokokooaikaisella kirkkaan punaisell samettitapetilla. Sopraanon vetäessä korkeelta ja kovaa, on kliffa vääntää snadit tortut. Must on kliffaa käydä sellaisis paskiksissa, joista näkee, ett sen omistajalla on huumorintajuu. Siell on tähtitaivas-katto jossa snadi kynttiläkruunu, hätäpuhelin ja tietokirjat täydentävät taidenäyttelyä joka koostuu valokuvista ja mun tekemästä keramiikasta. Tää ihan feivoritti on mun yhdell valokuvaajakamulla. Himan veskeihin, tääll Stadiss, en oo duunannu mitään erikoista, mutta landella meidän Cacca 2000, on skinderi, johon oon saanu käyttää luovuuttani. ANJA RANTAMÄKI RANTSUN STOORIT Must on kliffaa käydä sellaisis paskiksissa, joist näkee, ett sen omistajalla on huumorintajuu. Onneks mä en muista sitä, mutta jokin ihme viehtymys skindereihin mulle jäi. Reino Roinalta tsöbatut, antiikkiset hanat, saippuakupit ja kynttilänjalat lisäävät viehätystä ja tuiki tarpeelliset vanhat sakset, roikkuu kettingissä, ettei kukaan snutaa niit, tai vie feeluun mestaan. PASKASTOORI, MUTT KANTSUU PLUGGAA KUITESKI Mutsi on kertonu, että mä oon snadina dyykannu Pyhtäällä, jonkun sukulaisen skinderin holesta, skeidan joukkoon.. Seuraavat kun tortun vääntää, voi sen tästä lukea
Äs niinku Stadi Oikeekielisyyde raamattu 1930-60-luvul oli Saarimaan Kielenopas, ku dumas terävän ässän ”teennäiseksi sievistelyksi” ja virheelliseks tavaks ku oli syytä stikkaa veks. Iha ässä kniiga Nyt ei bamlata Ässärykmentistä niinku nii usein slangijengis ja Tsilaris, vaa S-kirjaimesta. Ässät pöytään ”Seksi vie ja taksi tuo, mut siideri mua liikuttaa”, shungas Nylon Beatin itähelsinkiläiset mimmit 90-luvul ja niide sähäkästi sihisevät suggestiiviset ässät nous lööppeihi. Ja jotenki nää kliffat jutut aina vaa välähtää mielee ku ässä sihahtaa snygin ja stailin friidun suussa vähä niinku sä korkkaisit bissen tai sidukan tai stikkaisit kiukaalle vodaa. Taustamatskuu vyörytetää nii vilt, et S-kirjaimeen päästään eka kerran vast sivul 90. Raflaava S-kirjain on kniigan skrivaajille toiminu kans himmelinä, joho on voinu ripustaa kaikenlaist yleisluontosempaa matskuu ja samal paisutettuu bökkerii. Maistele siin sit, mikä niist on se oikee. Stadiin on aina liitetty monikielisyys, hauskanpito, dokaamine ja seksi. Ja homppelit kans, mut ei pelkästään Stadis vaa iha ympäri maailmaa. Riivannu kielenhuoltajii ja landebuugeil saanu sukat pyörimää, ku ne o heti hiffannu: toi on Stadista. Lössin keulakuva on slangiproffa Heka Paunonen. Helsinki 2020.. Et kopeeta sakkii noi stadilaiset ku venyttää ässää tolleen. Jentat sukupolvi toise perää omaksu sen. Tää snadisti tungetteleva huomio jatku silleen, et vuonna 1913 nää pollarit, ku oli kaikki janarikundei, onnistu paikantaa tän ns ongelman näyttelijäfriiduje kielenkärkeen ja alko sit opastaa niitä sen käyttelys. Sihahtavasta stadilaisest ässäst, ku on härnänny jo yli sadan vuode ajan. Eiku treenaamaan. Ei siin perinpohjases taustamatskus sinänsä mitää vikaa oo, kyl sitä voi aina kerrata tietoi Stadin väestöja kielihissast ja esmes kyökkisuomest. Jos jostai ni täst buugist voi skiiaa et tää kniiga o iha ässä. TSILARI 5/2020 29 N eljän tutkijan kimppaduunin tuloksena on ilmestyny tieteelline, vertaisarvioitu 350-sivuinen kniigajärkäle Stadin Syntinen S slangipiirei sykähdyttäväst aiheest. Paunonen ja kumppanit tähdentää et stadilaine ässä ei o pelkkä kieleen liittyvä detsku, vaa siihe liittyy ennakkoluuloi ja stereotyyppisii mielikuvii suurkaupunkielämäst, eri kielija sosiaaliryhmist ja etenki gimuleista. Metkaa on, et samaan aikaan Stadin svedukielisii symffatii niitte paksusti lespaavast suomalaisest ässäst! Ja niidenki pitkiin ässiin hajos svedukieliset landebuugit. Siit meil on nyt perinpohjast tutkimusnäyttöö, tattis koko ässäryhmän. 353 sivua. Ja oppii samal paljo uutta, ennen muuta kielenhuollost, ku oli snygimpi ilmaus kielipollareille. Oli mite oli, ni ässäst stadilaise tsennaa. Mut lavatähdet piti ässäst sitkeesti kiinni, nii et viel 60-luvullaki skiiattii et friidust ei tu iskelmälaulajaa jos sil ei o ässävikaa. Sä voit sihauttaa, suhauttaa, sähähtää, sössöttää, lespaa, vislaa, sylkee, sopottaa, sammaltaa. Mukana ässän kaikkii mahdollisii ulottuvuuksii funtsimas on kolme dosenttii: Stadis bamlatu suome kiele tutkijat Mia Halonen ja Johanna Vaattovaara ja Stadin hissan tsennaava Samu Nyström. Suome kieles ei o kirjainmerkkii erilaisille ässille, on vaan yks ässä ja miljoona tapaa sössii se. Kaikki tsennaa et sisilisko sihisi hississä, mut milt se sit saundas. Mia Halonen, Samu Nyström, Heikki Paunonen, Johanna Vaattovaara: Stadin syntinen S. Art House. MIKKO SEPPÄLÄ KIRJA-ARVIO / UUS KNIIGA Suomen kieles on vaan yks ässä ja miljoona tapaa sössii se. Ne koki sen ylimieliseks lesoiluks. Mut hei, nyt on kaikille Tsilarin pluggaajille kerranki hyvii uutisii. Siin kerrotaan, mite kielipollarit vuonna 1885 otti hampaisii Kansallisteatteri edeltäjän Suomalaise Teatterin komeljanttarit, nimenomaan friidut, joide terävä ja pitkä ”ruotsalainen ässä” saundas niide korvis ”ilkeältä ja teeskentelyltä”. Mut itse asias tää ei ollu uus ilmiö. Ja ennenku siin täysin onnistutaan, ni sss-sihautellaan entiseen stailiin! . Yhtää ässää ei o jätetty hihaan. Mut mihi tää söde ”tyttökouluässä” kakskielisest Stadist olis kadonnu. Standardi-ässä on olemas ja nää skrivaajat paljastaa sen: suomalainen S on ”soinniton predorsoalveolaarinen frikatiivi”
Oli niitä tauolla naurattanut, kun kertoivat muille. Kuvassa takana, kuudes pelaaja vasemmalta on isäni Pentti Poutanen. Jalkapallo-ottelu Puhtaanapito Satamalaitos Käpylän raviradalla 29.08.1954. Faijan kaveri ja kuski vuorottelivat lavalla, kun osasivat heittää vaan oikealta puolelta. Ei kuulemma ilme värähtänyt ja Nortti pyöri huulessa, vaikka konepellin päällä oli jo 10-cm hiekkaa. Miehet sen kun mättivät hiekkaa, tietysti myös jatkoivat lämpimikseen kovilla pakkasilla. Valtiolle luovan hakemuksen pitää edelleen lähettää tavallisella postilla. Tuollaista ei ollut tarjolla silloin, kun oma faijani panosti uraansa. Kaksi miestä heitti lavalta vuoroin, kunnes lava oli tyhjä. Aloittaessani itse duuninhaun saattoi olla vielä paperisia työnhakulomakkeita ja tietokoneella tehtyjä hakemuksia oli tapana postittaa rekrytoijalle. Menivät lavalle koppiin ja siellä ukot istuivat, kun kanat orrella smirgarinyytit handussa. Faijaa harmitti, kun osasi heittää vasemmalta ja oikealta puolelta samalla lailla. Tämä kun opittiin, piti kokeilla, toimiiko hälytys, toimi se ja selkää saatiin. Pepa, duuniin! Asuttiin alakerrassa ja kaverit kolkutti ikkunalautaan luudalla tai heitti pieniä kiviä ikkunaan. Tänä päivänä monet työnhakulomakkeet ovat internetissä tai jos tekee luovempaa hakemusta sen saa lähettää sähköpostissa. Vaaleapaitaiset, mustahousuiset ja mustavalkea raidalliset pelisukat ovat puhtaanapitolaitoksen joukkue. 30 TSILARI 5/2020 S ekin on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana paljonkin. Riitti kun heitettiin, niin heitettiin, mutta tahti ei saanut kadota, vaikka auto välillä joutui pysähtymään liikenteen takia. Videoiden tekoon kannattaa panostaa. Nyt kirjoitan 2000-luvun duuninhausta. . Tuntiessasi ammattivideokuvaajan käytä häntä videon tekemisessä. LinkedIn ei varsinaisesti ole työnhakusivusto, vaan sitä voidaan pitää keinona laajentaa omaa verkostoa ja saada sitä kautta mahdollisia työtarjouksia sekä löytää hakemiaan työntekijöitä. fi muutaman mainitakseni. Videot Uusimpana keinona erottua duuninhaussa on videot. Hän teki työuransa liike-elämässä mutta. Setäni Erkki jäi Rakennusviraston puhtaanapito-osaston puolelta pääluottamusmiehen tehtävistä eläkkeelle 1974. Tunnen parikin videoyrittäjää, joilta olen saanut apua työnhakuvideoiden tekoon. Edessä ensimmäinen vasemmalta, on setäni Erkki Poutanen. (Wikipedia 10.10.2020) Olen kuullut monista liike-elämän ihmisistä, jotka ovat työllistyneet Linkedinin avulla. Kuvan oikeanpuoleinen, tummapaitaiset ja valkohousuiset ovat Helsingin satamaosaston joukkue. Faija oli taas kuorkin lavalla, talvella hiekkaa mättämässä kadulle. Tämän takia oli aina lavalla, eikä päässyt niin useasti huilimaan. Itse aloitan etsin töitä pääasiassa Oikotieltä, koska Oikotien hakukriteeristö vastaa tämän päivän työelämää paremmin kuin työvoimahallinnon kotisivut. Viestintäammattilaisena katson myös alan omia sivustoja. Kerran henkilöauto oli tullut liian lähelle, miehet jatkoivat vaan hiekoittamista perässä olevan auton konepellille niin kauan, ennen kun taas lähdettiin liikkeelle. – muistan, kun huusivat kovaa ikkunan alla ”Pepa duuniin!” ja vislasivat kovaa. Linkedin Linkedin Käyttäjät voivat ladata palveluu, ansioluettelonsa, harrastuksensa ja kiinnostuksen kohteensa sekä saada suosituksia entisiltä esimiehiltä ja työkavereilta sekä suositella muita. . TEKSTI & FOTO: MARKKU POUTANEN VALTTERI HELLGREN MINNAILUU Duuninhaun muuttuminen entisajoista nykypäivään Tsilarista olen lukenut monia tarinoita siitä, kuinka duunia haettiin menemällä paikan päälle. Lava oli aina osittain ylhäällä ja hiekka valui lavan takaosaan. Hän oli siihen aikaan Töölön piirissä, Lipastin Arskan hommissa. Meille tuli puhelin hommattua sen takia 1954, soittivat jatkossa hälytykset siihen. Pitkät rekrytointiprosessit voivat kestää viikkoja tai kuukausiakin. Stoori isästäni ”Pepasta”, Töölön piiristä Työkaverit tulivat hakemaan lumitöihin lavakoppi kuorma-autolla isää töihin Kuntseilta Kangasalantie 13–19.. Linkedin rantautui Suomeen 2010. Työnhakusivustoja ovat Työvoimatoimiston kotisivut, Oikotie.fi ja duunitori
JA JOS venttaa botskin nostoo siihe asti et sköne frysaa, tulee viäl pahempaa jälkee ku jää liikkuu ja runnoo sellasell forssill, ettei mikään ihmishandun duunaama kestä sitä. Lämpötilaerot merkkaa kondenssii ja vodan tiivistymist hankalii mestoihi. Botskiha on melkone rahareikä, joka tuppaa imee kaiken pätäkän, mitä fikkass sattuu olee. Mitä jos joku slumppais puolet botskist. Seku on ollu hereill fyssan tunnill skoles snaijaa, ett kaikki frysannu voda turpoo ku se sulaa ja sit syntyy hapertunutta guttaperkkaa joka hilseilee. Tai londais sitä sellaselle, joka viittii osallistuu botskin kondisksess pitämisee. NÄÄ ON siis havaintoi, ku koskee botskin juusereit. Mut useimmille se tuntuu olee sen arvost, jote huoltohommat hoidetaa jämptisti ajallaa. MULL OLI pitkään diili yhen hyvän, mut persaukisen kaverin kanss nii, et se jeesas telakall kevääll ja syksyll. Sit se sai skiglaa alkukesän ja loppukesän vapaasti ja roudas heinäkuus usein botskin jo valmiiks Nauvoon tai Naantaliin nii, ett me päästii perhee kans suoraa mansikkapaikoille. Pahimmat keissit on tiätty ne, joiss botski jää sköneen venttaamaa seuraavaa kesää. Tai sit kippari on delannu. Mut sit on niit, joilt loppuu kondis tai massi tai fiilis kokonaa. Jos bottne ei oo kunnoll smoglattu, se hörppää kapilaarisesti vodaa kuituihi ja jäätyy pakkasell. Se on paljo nastempaa hyvän sään aikana eikä silloi ku stikkaa räntää vaakatasoss. . Jos venttaa liikaa, voi muutaman vuoden jälkee handuss olla vaa iso kasa ongelmajätettä. No, jollai Busterill tai rautabotskill ei oo nii välii, vaikk vähä fuskaa, Mutt jos botski on vaikk guttaperkkaa, eli glasarikuituu, se ei silti oo huoltovapaa. Ne venttaa ekoi snögekuuroi enneku saa ittestää irti, et botski pitää nostaa kuiville. Jos muija panee hanttii ja kloddei ei kiinnosta, kandee kehittää joku pläni. VAIK BOTSKI sinänsä kestää vettä, se tarvii kanss käyttöö, tuuletust ja snadii laittoo. SILLO KANDEE jo äkkii plisaa veks. Joten kandee hoitaa hommat ajois. TSILARI 5/2020 31 SNADII LAITTOO Mull on tapana vetää joka aamu fillarirundi Vuokin rantsui pitki. Siin tulee samall syynättyy useemma venekertsin mestoi ja mite jengi pitää botskejaan kondiksess. Fillarirundill oon bongannu muutaman aika bulinki botskin, jos on selkeesti trabelii aistittavis. SIT ON ne, joill botski jää maihin kesän yli. RAFU NYBERG B.WISSER. Bosess olava botski voi olla täynnä hometta. JOKAISE KIPPARIN pitäs jo hyviss ajoin funtsii, ett tää lysti loppuu jossai vaiheess. Ja ku botski on saatu kuiville, se jemmataa pressun alle. Sitä sanotaa laisikuiturutoks. Nää on siis havaintoi, ku koskee botskin juusereit. Systeemi futas loistavasti kaikkien kannalt. Voi olla et kippari on klesana, eikä sill piisaa habaa enää kletraa kannell pressuu säätämäss. Ku käyttöö on enää pari viikonloppuu koko sesongin aikana, vois funtsii jälkimarkkinoit. MUT SIT on niit ku lipsuu. Ku paatti lojuu kolmatta sesonkii perättäin kuivilla ilman pressuu, kandee jo huolestuu
Ja vast sen jälkeen sitä ruvettiin vähitellen skrivaan. Uus mesta födaa niinku gamlan mestan päälle. Kymmene kymmene kakskyt kakskyt. Onhan sitä bygattu tornei ja brändätty Stadii ennenki. Yks juttu, ku on vaikuttanu slangin yleistymiseen ja ehkä myös sen yhdenmukastumisee on ollu tietenki tää slangijengi ja Tsilari-lehti. Niinku nyt vaik tää stadin slangi. Mä oon joskus funtsinu, et siin akselis ehkä paiskas handuu fyysikot siel ja papit tääl, ehkä ne kelas et tämmöses modernis suurkaupungis ku Stadi haluttiin senaikasen välitysteologian mukasesti yhdistää toi tieteelline ja uskonnolline maailmankuva. Mut se kieli, jota tänään fiirataan ja jonka takii kaikki gosarit joutu aamul haalaa flaggan, jos ei ny blosiksen riepoteltavaks, ni suulikseen haalistuu, on suomen kieli, ja se mite suomen kielel on skrivattu. Siit tulee mieleen joku matikan lasku, alja ja jomma, niinku skoleskidit enne snakkas. Herätellään henkiin jonku ikivanhan mestan muisto. Toisin ku joku bittikieli, ni tää kieli lähtee siit miten sitä on bamlattu. 32 TSILARI 5/2020 MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ SLANGITSYRKKA Jännä päivä Puhe Stadin Slangin tilaisuudessa Kallion kirkossa Aleksis Kiven päivänä 10.10.2020 Bergan tsyrkka 1912. Kelatkaa vaik päivämäärää. Fo to : Ka up un gi nm us eo . Ne sen ajan propellipäät tempas sen kaikki pisimmän, viis kilsaa pitkän viivottimen, ja huitas viivasuoran akselin Tähtärilt tänne tsyrkantorniin. Ja sit sitä kielt ja sen piirteit ruvettii kuvailee, ja sit jotku piispat ja proffat dumas miten sitä kielt pitäs skrivaa. Ja molemmat tornit on taivaan tsiigailuun disainattu. N ää on jännii aikoi. Ja on sitä skrivattuki, jo yli sata vuotta. Tääki on jännä päivä. (Noi aikuisten lelukaupat oli tääl jo sillon.) Ja heti perään tuli sitte. Et ei pelkästään bygata uusii tornei ja kauppakeskuksii vaan hei, annetaan niille vanhoi slanginimii. Mut jokanen skrivaa sitä omalla stailillaan. Niinku vaik tää Bärtsin tsyrkka. Meille kaikille ku ollaan oltu messis, kuuluu krediitit siit, et gamla slangi on 90-luvulta lähtien noussu esiin nii et sitä viljelee jo muutki aviisit, ja nuoret räppärit kauhoo siit vaikutteit omiin suomen kielen ilmasukeinoi venyttäviin lyriikoihinsa. Se on bamlattu kieli, murre ku on födannu just tääl Kallion ja Sörkan puoles. Sillai luodaan ikäänku perinteen tuntuu. Ne lyriikat voi tosin olla sellasii et niist ei perusjamppa bonjaa sit ni mitään. Ja oliha tää Tsyrkka tääl Sörkan puoles ihan niit ekoi monumenttei, Lasse Sonckin vau-arkkitehtuurii, kulttuurikeskus ku samal brändäs tän koko kaupunginosan. Ja Helsingin kaupunki ja grynderit on hiffannu et slangin avulla Stadin voi brändää katu-uskottavaks metropoliks. Tai sit siit tulee mieleen tietsikkakieli, se vois olla jotai bittivirtaa jost perusjannu ei bonjaa ni mitään. Ja skolessa maikat ja skidit sitte skragas keskenään, ku skidit joutu taistelee eroon erilaisist murteistaan, sleppaa veks himan kielen, himagartsan ja pitskun kielen. Foto: Kaupunginmuseo
TSILARI 5/2020 33 toi Biblu, seuraava kulttuurikeskus. Leksa kävi skolee Skattalla ja viihty sitte 1860-luvun stuiduna yliopistol. Ne oli aika roisei stoorei sen ajan mittaril, ja ne donnat sai aika paljo kuraa niskaan, et ”mitä te friidut tämmösist skrivaatte, alotatte stoorin siit mihin se pitäs slyyttaa, ai oottekste ite niinku puuhaillu tällast mistä te skrivaatte?” – ”No ei ny välttämättä, tai jos me vaik me ollaanki, ni mitä se sulle kuuluu”, nää mimmit skiias silleen snadisti salaperäsinä. Tänään on oikeestaan ton Aleksis Kiven, Stemu-Leksan, eli ekan suomenkielisen ammattikirjailijan synttärit. Ja hei, koitetaan mekin pärjää. Stemu-Leksan tapa skrivaa herätti sillon ens alkuun aika pahasti hämminkii, jopa silleen, et senaikane suomen kielen proffa symffas sen ihan maan rakoon, mut sen jälkeen jengi on diggaillu sitä ihan täböil. Tää Bergga oli viel sillon StemuLeksan aikaan, ei ehkä enää mitää paimenidyllii, mut nimensä mukasesti paljas bärtsi, nyyan stogen ja Hämeentien ja Hagiksen monenlaiste verstaiden ja tehtaide välis. Ja samaan aikaan ne byggas tohon Suvilahtee sähkövoimalan ja kaasulaitoksen, ku döfas jonki verran mut samal toi virtaa nii skuruihi ku stadilaisten kyökkeihi ja lyysas nää liianki pitkät syksyt. Fo to : Ka up un gi nm us eo .. No tän te tsennasitte, eks je. . Kirjallisuudestha mun piti bamlaa. Stemul on kliffa huilaa. Ne skrivas iha pokkana sellasii stoorei, mis friidut ja kundit styylas ja sekstas, vaik ne ei ollu viel ees jiftikses, tai sit ne sekstas jonku muun kans ku sen, kenen kans ne oli jiftikses ja tälleen. Kivel oli stadilaiset juuret, sen faijanfaija oli skönäri ku budjas tääl, tai oikeestaan tuol Krunas, jo ennen sitä vuoden 1808 bulii flekkist, mis Stadi brennas melkeen kokonaan. Tän muutoksen voi ehkä hiffaa myös Aleksis Kiven stooreis. Niinku noi stadilaiset friidustuidut Maria Jotuni ja Onerva Lehtinen eli L. Tän koronan kans ja toistemme kans ja kaikkien muittenki kans. Oli tääl muutamii hassui tai hassuina pidettyi poikkeuksii. Onerva. Varsinki ku kelaa tota gamlaa slangii, ni sehän on täynnä hämäläisii murresanoi, ruotsiks ja suomeks, just sen takii et sielt Etelä-Hämeestä uudet stadilaiset tänne flyttas. Kiven faija födas täällä, oli nakuklabbi stadilaine ennenku downshiftas ja flyttas böndelle ja rupes skreduliks. – ”Mut kyl tällastki tääl Stadis tapahtuu.” Ainaki Jotuni ja Onerva osotti, et tääl Stadis ei kukaan kasvanu tynnyris. Ja lesaa kans. Et se ei ollu välttämättä nii kaukana Stadin slangist. Siihen aikaan ku tää tsyrkka bygattii, joskus vuonna 1908, suomenkieliset romssut kerto lähinnä siit, millast on budjaa landella. Et tää oli jo vähä bulimpaa maailmaa. Stadi oli tuupattu jo sillon muutokseen. Bamlaa ja skrivaa. Oman skloddinsa Aleksin se sendas äkkii takasi Stadiin. Ja koitti pärjää ruotsinkielise herrasväen ja venäläise sotaväen ja kaiken maailman skönärien kans. Ei mul muuta. Vaik tän kiele ja kirjallisuude avul. Teollisuus ja liikenne duunas tän bulimmaks ja bulimmaks ja föras tänne lisää folkkaa duuniin. (Se dunkkis oli kuulemma sellane, et ku sä tulit skurul tuolt Brentsikan suunnasta ni vensteris dunkkas kaasulaitos ja höögeris teurastamo ja sul ei ollu muut tsänssii ku just enne draisaa bulisti ilmaa keuhkoihi ja pidättää henkee kunnes oli kletrattu Kurviin turvaan.) Mut mun pointti oli se, et näide kulttuurilaitoste myötä, sillon sata vuotta sitte, Stadista ja Sörkasta alko tulla iha kliffa mesta budjaa. Se Stemu-Leksan kieli blandas silleen luovasti etelähämeen murretta muihi kieliaineksiin niinku vaik tohon raamattuun
Sää suosi ja osallistujista lähes kaikilla oli omakohtaiset muistot alueen kartsoista ja skoleista ym. Tsiigaa tarkempi ohjelma netistä Kallion kulttuuriverkoston sivuilta. Ja taas perinteitä jatkaen sjungattiin Kallion tsyrkassa 10.10 Aleksis Kiven päivänä. (Heitä muuten kuulee seuraavan kerran Tölikan tsyrkassa 24.10 klo 17 ja Hagiksen hallissa 21.11 klo 16) Samana päivänä 21.11 dallataan myös eri puolilla Hämeentietä, kun Markku Jalonen vie jengin Hämeentien alkupäähän klo 12.45 Kallion kirjastolta lähtevälle rundille ja taas Esko Vepsä dallaa Kurvin kulmille klo 14.45 kulttuurikeskus Caisan ovilta. Dallaamaan Kallion kirjaston portailta lähti nimittäin 52 stadilaista ja kun ei meillä ollut edes megafoonia oli pakko dallata ihan liki. Seuraava kohde oli Kallio, jonka dallauksen veti kirjailija Torsti Lehtinen. Ennen keskustelua slangiduo Masa ja Jaska esittivät muutamia slangibiisejä. Jalavatiellä sjungattiin Slangikuoron pienryhmän johdolla niin virsiä kuin iskelmiä mutta slangilla tietty kaikki. Jäsenemme sipoolainen Crista Lassfolk-Feodoroff oli koonnut setänsä muistoja kirjaksi ”Pilarisalin sankarit ja nappivarkaat”. Kirja kertoo Hagiksen sillan alla budjanneiden kundien elämästä 70-luvun alussa. Kyseessähän on Hämeentien remontin valmistumisen bileet, jossa menossa mukana myös Marino ja Sunrise ja Slangiduo. Käpylä-seura viettää myös juhlavuotta ja sieltä Tintti Karppinen veti kanssamme Puu-Käpylä dallauksen vuosi sitten ja nyt tultiin Pohjolankadun toiselle puolelle eli kierrettiin Taiskit ja muu historiallinen alue. Tämä kierros päättyi kirjastolle, jossa oli alkamassa kirjan julkkarit. SLANGIJENGI 34 TSILARI 5/2020 Dallaukset Lisäsimmekin jo aiemmin ohjelmistoon kuuluneita kävelykierroksia ja saimme niihin megeen myös uusia kasvoja. Fo to : Ha rr i Ah ol a. Iloiset ja haikeat sävelet kaikuivat niin seurakunnasta Slangisyksyä koronan varjossa Korona pysäytti meidän juhlavuoden toiminnat täysin, mutta tottakai jotain haluttiin järkätä jotta jengi voisi bamlaa keskenään. Muutama jättikin jengin jo Karhupuistossa mutta valtaosa jaksoi kierrellä ja nauttia Lehtisen stooreista. TEKSTI JA FOTOT: MARJUT KLINGA Kallion Sokrates bamlaa jengille. Tsyrkat Perinteiseen tapaan Meilahdessa järkättiin slangimessu 6.9 skolejen alkamisen merkeissä. Tällä rundilla rikottiin rajoituksia ihan urakalla, mutta Luoja oli suojanamme koska tartunnoista ei ole mitään kuulunut. Julkkarit juonsi Stadin Kundi Peter Nyman ja kirjaa ja elämää Hagiksessa kommentoivat Cristan lisäksi Ata Hautamäki, Torsti Lehtinen ja Risto Vuorimies
Toinen Oodissa 6.10 MikkoOlavi Seppälän Parempi ihminen-parempi maailma kirjan pohjalta, jota MikkoOlavi itse kuvaili sekä 4.11 Vallilan biblussa missä käytiin läpi samana iltana kaksi eri kirjaa, kun aloitettiin Outi Pakkasen uusimmalla dekkarilla Naistenkutsut. . Slangitreffit Lehden painoon mennessä hallitus oli järkännyt kahdet treffit rav. Ravintola Nyyrikki oli niin täynnä kuin rajoitukset sallivat ja jengillä oli kliffaa Marino ja Martti duon esittäessä slangimusaa. Kirkossa oli myös kahden viikon ajan esillä fotonäyttelymme Signen mestat ennen ja nyt. Molemmille ojennettiin Kimmo Pälikön Art Helsinki kirja. Juhlapuheen piti Mikko-Olavi Seppälä ja hienosti pitikin. Lehden painoon menoa odotellessa on toteutumassa vielä yhdistyksen lahja 90 vuotta täyttävälle Töölön kirkolle. Samalla slangijengi saisi mahdollisuuden edes hieman fiilistellä slangimusalla ja osallistua kahden kunniamerkin myöntämiseen. Kirkon toiveesta järkkäämme Paavalissa 2 keikkaa jotta väki saadaan sisälle turvallisesti. Kniigaillat Korona estää myös erilaisten lesauspiirien järkkäämisen mutta siitä huolimatta järkkäsimme kaksi kirjailtaa. julkisti kunnianosoitukset, kun kultaiset pinssit myönnettiin Mikko-Olavi Seppälälle ja Vesa Nuotiolle. Eli eka keikka on klo 14 ja toka klo 16.30. Illan aikana kuultiin myös yllätysnumero, kun Ossi Ahlapuro lausui oman tekstinsä ” Isänmaalle ”. Puhe ohessa. Tulevan vuoden kertausta vähän bulimmassa mittakaavassa jäätiin tietty venaamaan. Paikalle olivat saapuneet myös Stadin Friidut Maarit Niiniluoto ja Outi Pakkanen sekä Stadin Kundit Pentti Arajärvi ja Jussi Raittinen Carita puolisonsa kanssa. Saa nähdä tuleeko näitä lisää. Hallitus halusi tällä kertaa kiinnittää huomiota slanginkielisen musiikin tekemiseen ja tallentamiseen. Idän pisteessä, jossa Duo Nakuklabbi veti SlangiMusaVisan. Jo viime vuonna hallitus kokosi bulin toimikunnan suunnittelemaan vuodelle 2020 kaikenlaista kliffaa menoa ja tuotetta koska takana olisi 25 vuotta stadilaisen kotiseutuperinteen merkeissä. Ja bonuksena kuulimme Ossi Ahlapuron lausuvan oman tekstinsä Rakas isänmaa. Ossi kertoi tekstin saavan lähiaikoina myös sävelen. Ossin jälkeen varapuheenjohtaja Olli Anikari kertoi yhdistyksen perustamisen historiasta. Koronarajoitukset vaikuttivat osallistujamäärään ja jengiä oli mestoilla vajaa sata. Jos koronatilanne sallii, pääsemme taas joulukuussa fiilistelemään Paavalin tsyrkkaan 20.12 yhdessä Tuija Rantalaisen, Pentti Forssellin ja Helsingin laulun kanssa. Gamlat bamikset eivät Sami Garamia lukuunottamatta päässeet tulemaan mestoille, mutta useat Kundit ja Friidut pääsivät. Korona jäädytti lähes kaiken toiminnan mutta hallitus päätti kuitenkin järjestää snadin vastaanoton. Juhlat 25 v. Juhlapuheen piti Stadin Friidu 2020 Laura Kolbe ja hänen jälkeensä myös Friidu 1999 Tarja Halonen kertoi ajatuksiaan Stadista, slangin kielestä sekä yhdistyksen toiminnasta. Kaltsin biblussa musisoi Duo Jaska & Matti.. Konsertin juonsi Jussi Jalkanen. SLANGIJENGI TSILARI 5/2020 35 kuin Helsingin laulun ja Duo Nakuklabin esittäminä. Puheiden jälkeen varapj. Järjestimme siellä konsertin 24.10 jossa stagelle nousivat Olli Anikari, Duo Jaska ja Masa, Harri Saksala, jota säesti Mikko Helenius sekä Vesa Nuotio. Stadin Kundi 2019 Pertti Salolainen halusi tuoda esille huolensa Stadin skutsien puolesta ja hän toivoikin yhdistykseltä vankkaa tukea Stadin kaupunkipuistolle. Jos haluat varmistaa mestasi, onnistuu se parhaiten ilmoittautumalla toimisto@stadinslangi.fi 10.12 mennessä. (lehti meni painoon ennen näitä iltoja, joten osallistujamääristä ei ole tietoa). Ajatuksena oli kutsua Stadin Kundit ja Friidut ravintola Nyyrikkiin jakamaan gamlojen bamisten kanssa muistoja menneiltä vuosilta. Sen jälkeen käytiin läpi Erkki Alajan tietokirja Olympiastadion. Marjutin selfie
Meitä on paljon T. TSILARIN TOIMITUS.. Liekö heillä sellaista ollutkaan. Tulee kuitenkin siirtymään pois paperista): Yks jubina vielä Meidän jengi on ukkoontunut ja akkaantunut, niin miten saatais meidät, (tätä suomen suurinta kotiseutuyhdistystä rakastavat) introvertit ja kuitenkin nuoret ihmiset pykälään?. Ennen tuli slangipakina valtakunnallisesti. 36 TSILARI 5/2020 Moi JUST LUIN uusiman lehden. PETRI AKSENTJEFF JÄSEN VUOSIMALLIA 1967 ps. Tää vois olla se keino millä meidänkin lehti vois tulevaisuudessa menestyy. Toimituksella ei ole resursseja tsekkaa kaikkia tietoja. RANTSU SKRIVAAJA VASTAA AINA oman juttunsa sisällöstä. Tällä hetkellä Akkari hoitaa tätä puolta. Hyvä huomio. Vietän etäpäivää, joten innoistuin skrivaamaan:) Pääkirjoituksesta sen verrankun tää slangi on parasta puhuttuna ja livenä niin miksei sitä voi viedä alueelliseen radioon 2–3min pätkiin. Rantsu vastaa KIITOS TARKKAAVAISUUDESTA, kaikki mun skrivaukset saattavat olla jossain määrin virheellisiä, kun muistinvaraisesti skrivaan, muistin kyllä, että kyseessä oli Kursiivi. Hienoo työtä teette TSILARIN 4/2020, sivulla 28 kirjoittaa Anja Rantamäki Naantalilaisen Pekka Siitoin urotöistä. Puolue näköjään lipsahti. Pitäis olla joku oikolukija, joka korjaisi ennen julkaisua. RISTO NYBERG Kiitos mielenkiintoisesta lehdestä. Pekka Siitoin tuomittiin kommunistisen stalinistisiiven kirjapaino Kursiivin tuhopoltosta, ei SMP:n kirjapainosta. Nyt joka maakunta sais oman murteensa ja stadi slanginsa esille
Patsas Hollolan puistossa Vallilassa Foto 2. Tällä kertaa finnaajaks osui: Helena Teerioja. Foto 2. OLLI ANIKARI Foto 1. TSILARI 5/2020 37 SKABAT FOTOSKABA Tsennaisiks mestat. Kratulis! Käy hamnaamas joku kniiga byroosta.. Vanhan tullija pakkahuoneen torni, Katajanokan laituri 5 Foto 3. Olympiastadionin pohjoiskaarre Skaban vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. / Foto 1. Foto 3. Sendaa vastauksesi tsilari@stadinslangi.fi Vastaukset viimeistään: 15.1.2021.mennessä. Vastaukset: FOTOSKABA Tsennaaks mestan. / uudet froogisfotot: Olli Anikari
Muista laittaa muutama kuva kirjoitukseesi mukaan! Hämeentie 65 00550 Helsinki . 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Syyskokous Joulukuu 18.12. fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. word) Tsilarin meiliin: tsilari@stadinslangi. mennessä. Marraskuu 21.11. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Bileet klo 12 Markku Jalonen bamlaa Kallion kirjastolla ja 12.45 lähdetään dallaa Kallion kartsoille klo 14 Esko Vepsä bamlaa kulttuurikeskus Caisassa ja 14.45 lähdetään dallaa Caisasta kohti kurvin kulmii klo 16 slangiduo Jaska ja Masa sjungaavat Hagiksen hallilla 26.11. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Seuraava Tsilari 1/2021 ilmestyy helmikuussa. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Molemmissa sama ohjelma Varaa mestasi ennakkoon toimisto@ stadinslangi.fi 10.12 mennessä 23.12. Hämeentien remontti valmis. klo 18 joululaulutuokio Oodin Maijansalissa Esiintymässä Maria Hänninen & Tapsa Kojo, Duo Nakuklabbi ja Vesa Nuotio 20.12. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. Toimitus voi lyhentää stoorei. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki. Megessä mm. Juttu toimitukselle 15.1. klo 14 ja 16.30 snygeimmät joulubiisit Paavalin kirkolla. Helsingin laulu, Tuija Rantalainen ja Pentti Forssell Ineen max 270 henkeä per konsertti. klo 12 työläisäitipatsaan kukitus Snygii jouluu ja stydii nyyaa vuotta! Täst listast hittaa Stadin Slangi ry:n ite tai muiden kans kimpas järkkäämii tapahtumii ja mestoi, mihin Slangijengilt on pyydetty proggista. Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. SKRIVAA TSILARIIN! . Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille
3. TSILARI 5/2020 39 TSILARI 5/2020 39 Tilaan seuraavat tuotteet: 1. 2. Alle 18-vuotiaat 5 €. Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 150 €. 4. Toimisto, email: toimisto@stadinslangi.fi, puh: 045 186 7238 Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Hki Kandee liittyy Slangijengiin, ni oot messis ylläpitämäs slangiperinteitä. TÄYTÄTHÄN TEKSTAAMALLA!. Jäsenmaksu 35 € vuonna 2020. . Vinkkaa frendilleki! Jäsenet saa tän snygin Tsilarin viis kertaa vuodes himaan (eijäsenille Tsilarin vuosikerta bungaa 50 egee) Infoo jäseneduist hittaat Tsilarist, Slangin nettisaitilt tai saat byroosta. 5 Toimitustapa ja tuotteiden laskuttaminen sovitaan erikseen.