Tsilari 5/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta | Hinta 8 € STADIN ”SYVIN” OLEMUS Bulisti sveduslangii. Nro 5/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27
Stadin Slangin nyyat joulutsetit on nelisivusii! Tänä vuonna sä voit sendaa sukulaisille ja frendeille näit upeit nelisivusii tsettei tai niitä, joita duunaattiin viime vuonna. Joulukorttei voi slumppaa Slangin byroosta, Hämeentie 67. Toimisto on avoinna ti ja to klo 14-17 Nelisivusii korttei voi tilaa kans netis tai meilillä: toimisto@stadinslangi.fi Glaiduu Jygelii & kliffaa ja stärää Nyyaa Vuotta Sisäaukeaman tervehdysteksti: Postikortit Nelisivuset kortit (nelisivuisten korttien messiin saat C6-kokosen kirjekuoren). Kaikis korteis on Slangin oman taiteilijan Jallu K. Kosken snygit piirrokset Stadi-nostalgiaa
FO T O : BR O ID IN A W ES T Ö S H EM A LB U M . FO TO : A K I SC H A D EW IT Z Stadin Slangin nyyat joulutsetit on nelisivusii! Tänä vuonna sä voit sendaa sukulaisille ja frendeille näit upeit nelisivusii tsettei tai niitä, joita duunaattiin viime vuonna. 14 Kjell Westö haaveili kestävyysjuoksijan duunist. 26. Saksala 36 Rehupuntti J. SISIS Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari M. Kuutar 28 Stadin Syke R. ja C. FO TO : V IR V E K U U TA R . Kuutar 14 Intervju med broidina Westö R. 18. Paunonen 30 Kalevi Hartin musaa M. Seppälä 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Linna 25 Slangi elää räpis V. Joulukorttei voi slumppaa Slangin byroosta, Hämeentie 67. Kosken snygit piirrokset Stadi-nostalgiaa. Kolanen 33 Eteläsataman kohtalo T. Wisser 43 Slangi järkkää KANSI: LEHDISTÖN SUOSIKKI IKIKASVUSKRUBUT / TIMO AALTO. Seppälä 35 Taka-Tölikan kundi M. Nyberg 16 Kniigavinkki T. s. Pakkanen 34 Slangii landel. Seppälä 32 Gamlaslangi M. Toimisto on avoinna ti ja to klo 14-17 Nelisivusii korttei voi tilaa kans netis tai meilillä: toimisto@stadinslangi.fi Glaiduu Jygelii & kliffaa ja stärää Nyyaa Vuotta Sisäaukeaman tervehdysteksti: Postikortit Nelisivuset kortit (nelisivuisten korttien messiin saat C6-kokosen kirjekuoren) BR O ID IN A U N D ER D O M T ID IG A ST E Å R EN . Pluggaa kaikki konsertist s. Kim Minnailuu 17 Kahta tietä leguriks B. Kaikis korteis on Slangin oman taiteilijan Jallu K. Palminen 12 Fotoskaban tulokset V. Paunonen 24 Slangiproffan stoori H. 3 Tsilari 5 | 2022. Stadii, slangii ja stadilaisii 8 Vesku bytskas hiippakuntaa S. Purkunen 37 Ne dokaa, kel on tsetti H. Jormanainen 38 Slangi blisaa 39 Pluggaajat 40 Skabat 41 Slangijengi 42 B. Mäkinen Pluggaajien olympiastoorei s. Tsilari onnittelee 85-vuotiasta glooriabamista Lasse Liemolaa. J
Aika näyttää, millanen se sit valmiina on – tuskin ainakaa sellanen ku havainnekuvis. TL Kruunusiltojen bygga alko Kauhul ja innol venattu Kruu nusiltojen buleista bulein bygga on alkanu. Ilman yleisii biblui meil budjais Härmäs bulisti dillempää jengii ku nyt. Härmä on teh ny hissaa esmes antamal ekana äänioikeuden friiduilleki vuonna 1906, mut kans sillai, ett tänne Stadiin byggattiin koko Pohjolan ekaks yleiseks bibluks tarkotettu haussi. . Hyvä mesta patsaalle vois olla samas pudekas, mis staijaa Työläisäitipatsas. Hageli ehdotus oli järkkää skaba, ett saatas erilaisii ehdotuksii. Hageli lähtee messiin toimikuntaan, ku funtsaa tarkemmin, miten idis kandeis toteuttaa ja mistä voitas saada siihen fyrkat. Se kerto kans melust muu tenki vähä enemmä, ja sen pos taus keräs alleen vilt kommenttei ja tietty reaktioit. 4 Tsilari 5 | 2022. . 19201930luvul TUL:n eli duunarien urheiluliiton jäsenii ei päästetty osal listumaan olympialaisiin. . FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / PE K K A V Y Y H T IN EN . TL FO TO : V IR V E K U U TA R FO TO : V IR V E K U U TA R A-Ständi staijaa Rikun edes houkuttelemas jengii käväsee 140-vuotiaan biblun uumenis. Alueel budjaavii järkytti erityisesti Hännisen kommentti siit, ett oikeesti sen mielest kandee flyttaa landelle ja palaa viiden vuoden pääst takas. – Stadis on pitkät työläisurheilun perinteet, Hageli perusteli ehdotusta. VK Rikun biblu 140 vuotta! Entine Stadin pääbiblu, Rikhar dinkadun kirjasto eli Rikun biblu täyttää 140 vuotta. steve Tsiigaa vastaukset sivulta 37. Porttarin antami nen huligaaneille ei kai oo mikään helppo nakki, mikä on vähän outoo – saahan raflaki antaa porttarin jolleki, joka jatkuvasti riehuu siel tai rupee vaik goisaa kesken illan. Nykyää bibluist saa londattuu kaikkee muutaki tavarafillareist varmaa painepesuriin, ja Stadin nyyas kes kustabiblus, Oodis on mageit tiloi, mitä jengi voi käyt tää. . Geimit oli breikil jokusen minsan, ett huligaanit saatiin rauhottuu ja hommat jatkumaan. Virve Kuutar Patsas duunariurheilijoille Stadin Slangin jäsen nro 42 Hageli eli kunnallisneuvos Kai Hagelberg ehdot ti Slangin hallitukselle, ett ruvettas duunaan patsasta duunariurheilijoille. Hageli ja bamis Hara funtsaa idistä patsaasta duunariurheilijoille. Ne oli messis duunareitten omis olympialaisis, mis ne sai bulisti mitskui. Nykysii stadilaisii harmittaa tietty kans se, ett skönenäkymät tulee muuttuu lopullisesti nyyan sillan byggaamisen takii. Hämeentien pitkäpii mäsen rempan viestinnäst on sel keesti otettu mallii myös Kruu nusiltojen byggan viestintään. Mut kai sitä kaikkeen tottuu, ja joskus tääl budjaa pelkästää jengii, ku ei muusta tiiäkään. Snygin huushollin on piir täny Theodor Höijer, minkä moni stadilainen salee tunnistaa tyylist ihan sanomattaki. Hallitus piti idist hyvänä ja päätti jatkaa valmisteluu. Eihän bulit byggat valmistumisen jälkeen melkein koskaan oo. TL Fotos oleva näkymä on muuttunu jo nyt tosi bulisti. Elokuun lopus Kruunusiltojen viestintädude Lauri Hänninen skrivas Facebookkiin päivityksen, mis se kerto rehellisesti, miten paljon metelii byggast tulee kuu luu. Ja viel pitkään sen jälkeenki TUL:n jäsenii tsiigattiin kieroon. Biblujen paras puoli on just se, ett sinne voi mennä kuka vaan, kel on biblutsetti, londaa nii bulisti kniigoi ku ikinä kehtaa, eikä bungaa mitään! Pitää vaa muistaa palauttaa tai uusii ne lai nat, ku muuten pitää bungaa sak ko. Toivottavasti tää ei oo mikään merkki siitä, ett UK:st olis tulos Stadii jotai fudishuligaanitrendii vaan tääl tsiigattais jatkoski sporttii sportin ittensä vuoks. Stadin Derbys sekoiltii huolel Kauden vika Stadin Derby maa nantaina 5.9.2022 piti keskeyttää ja hälyttää slurkit kentälle, ku HIFK:n fanit yritti stikkaa Klu bin fanien lipun tuleen. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää.
Nää ns. Stadi – stydi magneetti T äs o kesiksen aikaan varmaan monel aamuborkat läikkyny ku Hesari o lietsonu Stadin ja bönden vastakkainasetteluu. Stadilaisuus ei oo keltään veks. Ja stadilainen handlaa sen. Silt ajalt ku rehupuntit stikkas talikon naulaan ja böndelt flyttas pirusti jengii veks. Se alko Helsinki-päivänä ku toimittaja julkas Stadii ja stadilaisii symffaavan tekstin ja julisti et se on uus ”Stadin maakuntalaulu”. Ja Stadin kulttuuritarjonta oli ylivoimane. Stadin Friidu Laura Kolbe on hiki kotsas saanu selitellä Stadin ja bönden ikiaikasta eroo. Kuka minnekki, mut aika moni Stadiin. Snadimmas mittakaavas Stadis oli sama trabeli. uudet asumalähiöt oli karseen kaukana keskustast. Stadi on kans hima: ”Meillä Helsingissä syntyneillä on juuremme ja historiamme Helsingissä. Vaikkemme enää asuisi Helsingissä, synnyinseutumme säilyy syvällä sydämessämme. Kirjoittaja on Tsilarin toimittaja. Myös me podemme kotiseutukaipuuta aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin ihmiset.” Tää ei riittäny sulkee musteflindan korkkii. Sillon kelattiin, et pääkaupungin magneetti oli liika stydi. Vuonna 1957 proffa Matti Kuusi latas et ”suomalaisen kulttuurin rakenteellisia heikkouksia on sen vesipäisyys, sen helsinkivaltaisuus”. Paitsi ehkä toi Kolasen Risto ehtii – mut sit niist voi pluggaa Tsilarist. Elo-syyskuus Hesari alko samlaa erilaisii ”Helsinki-vihan” ilmauksii ja täyttää niil palstojaan. Sille on on ihan ok et tääl tapahtuu jatkuval syötöl kaikkee kliffaa ja et kaikkiin häpeningeihin ei vaa ehdi messiin. No joo, onhan toi Stadin kulttuuritarjonta aika rapee. Mä lesasin näit juttui ja funtsin et koko tää asetelma on kaivettu jostai kumpuje yöstä. Sit toi Stadiki alko satsaa ja byggas korttelitaloi ja bulei alueellisii kulttuurisentrui ekaks Itikseen, sit Malmille ja Kantsuun ja sit viel Vuokkiin. Mut ei sekään o keltään veks. Se skrivas et tääl kaikki voi budjaa sovus alkuperään katsomatta ja et erilaisuus o rikkaus. Ja homma oli jämpti – eiks jeh. Stadilainen Jenni Westerholm vastas provoon fiksusti. Stadissa jylläs poliittine ja taloudelline valta. Böndeltä toisteltiin vain Stadin kaikuja. Vaik kaikki tsennaa et sellasena on totuttu pitämään Veikko Lehmukselan Stadin kundin kaihoo. Ei se pökrää nähtävyyksiin, sippaa gallerioihin tai hyydy keikoille. Mones kaupunginosas ne gryndas omat orkat, köörit, musaskolet, teatterit, omat festarit. HEDARI MIKKO SEPPÄLÄ 5 Tsilari 5 | 2022 F OTO MAT TI S NE LL M A N. Et tämmöne liberaali ja kosmopoliittine mesta mis budjaa paljo jengii tiiviisti läjässä vaa snadisti eroo sellasest seudust mis olosuhteet o toisenlaiset. Kolbe paukautti viel et stadilaisuus on heimoidentiteetti jota pitäs arvostaa siinä missä muitaki, et stadilaisuus ei o keltään veks. Kuusen kulttuuripoliittine resepti oli et valkattais joku – iha sama mikä – böndestadi ja stikattais sille pelimerkit, eli skaffattais Stadille tarpeeks buli vastapooli. Ne gryndas asukasyhdistyksii ja vaati lähidemokratiaa, mut tilanne petraantu hitaasti. Niihi flyttas nii stadilaisii ku böndei, mut niil ei ollu siel infraa. Aika moni böndestadi sai ikioman yliopiston ja komeen kulttuuribyggan. Ei veegei, ei dösii, ei vodaa, ei skolei, ei bibluu, ei leffatirraa, ei nutaa – ei kliffaa. . Tää sama linja jatku sitte tuol valtakunnansuunnittelubyroossa ja opetusministeriös, mut tasa-arvon ja hajasijotukse ja yleisen kränäämise nimis homma levis
Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroos päivystää Tarja Valli. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikkoolavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 12399523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 27. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Risto Lindgren, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) ja jäsenrekisteri risto.lindgren@pp.inet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinlangi.fi 6 Tsilari 5 | 2022. Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Hallitus Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Ragnar Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Lasse Solman 1. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangi ja Stadikamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. varajäsen lasse.solman@gmail.com Valtteri Hellgren 2. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Tsilari / Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. BYROO: Jäsenasiat, redu ilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset
Ei se mitään, eihän. Kesällä 1972 (50 v. Syksyllä 1968 tapahtu sit semmosta et mä hyppäsin Toppareista Paroni Paakkunaisen ja Edward Vesalan (jazzmiehiä kumpikin) Soulset-bändiin. Eka oli Topmost ja sehän starttas syksyllä 1964 yhes Tehtaankadun klitsussa. Ei platta sillon mitään ihmeempää sutinaa aiheuttanu. sitten!!) toi proge-Kalevala äänitti lätyn People no names. Vasta myöhemmin alko värinät. Mä hoilasin myös jonkin aikaa siinä ja skulasin bluesharppua, mut jäin sit jossain vaiheessa vek. Syksyssä on kliffatkin puolensa. Kerrottiin tilaisuuksissa Stadin slangista ja Tsilarista (jaettiin gamloi numeroita), laulettiin ja laulatettiin!! Tosi kliffaa!! Rundattiin ympäri Stadia mm. BAMIS HARRI SAKSALA 7 Tsilari 5 | 2022. Syksyyn liittyy Stadin slangin senioritalorundikin!!! Meiän yhdistys sai nimittäin äskettäin kaupungilta avustusta ikäihmisten kulttuuritoimintaan ja me polkastiin saman tien käyntiin rundi senioritaloihin! Meiän toimistoduunari Tarja toimi kiertuemanagerina ja esiintyjinä meitä oli mukana meikä, Matti Reittamo sekä Slangikuoron snadimpi ryhmä. Musamaailmas on muuten aina semmosta et vaikee ennakoida mitä tapahtuu tai tapahtuuks mitään. Stikkaan esimerkin. Ihan pakko. seuraavissa mestoissa: Suutarila, Roihuvuori, Koskela, Kurkimäki, Oulunkylä, Huopalahti, Maunula. Ja lätty kummittelee edelleen. Sit bändin basisti Lido skulas ja pyysi mut takas. Klaiduu syksyy kaikille!! Bamlataan ja skulataan!! . Kliffasti syksyllä S yksyy mennään. Monta kertaa sitä on alottanu jonkun uuden juitsun just syksyllä. Sillon oli taas Kalevala, siis rockbändi, ei se kniiga. Vastaanotto joka paikassa huitsin lämmin! Ne toivoi, että me tultais uudestaan! Ja hei, muutama nyya jäsenkin taidettiin saada megeen!! Mut tällä kertaa näin. Niinku esmes James-setä ( James Brown) vaikka. Sillon oli nää Beatlesit ja Rollarit ja kaikki semmoset ja oli ihan pakko alkaa veisata sitä samaa virttä. Ainaski meikä. Siinä opistossa skulas monia tuttuja nimiä kuten mm. Alettiin skulaa omaa musaa, no ehkä muutama Henkan ( Hendrix) biisi sillon tällön, mut staili oli – progee. Mä menin. Tänä syksynä (syksyn juttuja tääkin) turkulainen levyfirma julkaisee siitä 50-v-juhlapainoksen!! Ihan bueno. Aaltonen ( Remu). Mun stoori sisältää nimittäin muutaman kliffan bändikuvion, ku on lähteny käyntiin samaan aikaan ku taivas stikkaa vodaa. Hara Mä oon muuten soul-mies joteski edelleen... Pelkkää timanttia! Mä oon muuten soulmies joteski edelleen… Sit vielä tämmönen syksyltä 1971. Joku ehkä muistaa et soul oli tohon aikaan tosi jees musaa
Tsilari 5 | 2022 8
Ku taas oli sellanen hugi, et jengi piti saada griinaan, se draisas niin överiks, et tosikotki hekotti. On Tsilarissaki joskus julkastu tsennatuist stadilaisist sellasii aika snadei nekrologei. Tölikalaist skloddii, bulii viihdyttäjää, monipuolist talenttii ja kliffaa jäbää ei koskaan valkattu Stadin Kundiks. M un frendihän on toi Olli Ahvenlahti, ku teki Veskun kans duunii vuoskymmenii. Mut tää ny on snadisti tällanen ”Sori Vesku, noil Slangin kanistereil ei aina stendaa ennen ku stoge on skujannu förbii”. No sitä on turha spiidaa. Näyttelijänä se ei duunei erotellu. Ku rooli oli vakava, se skaffas koko totisuutesa stailisti ja snygisti. Ku Veskul ei ollu tsettii, ni keikkafiuden paikan täytti Ollin Tipparellu modellii 1975. Foto: Alvar Kolanen. Vesku oli superstara Vesku Loiri oli skoiji hemmo. Onneks ne bonjas heti, et Vesku on sellanen. Funtsatkaa jotain Uuno Turhapuroo. Auvo bamlas slangii Koomiset hahmot Kusela ja Puppe oli stadilais-savolaist kimppaduunii. Ja oli siel sitä huumorikamaaki: Jean Pierre Kusela (se naurava kulkuri, jota säesti tietysti Puppe) ja teeveekuuluttaja Tyyne ( Spede Shown ja Vesku Shown retee friidu), ku starttas kaikki juonnot: pimpelipom. Tällä kertaa mikään skniidaus tai pakolliset kohteliaisuudet ei tullu kysymykseen. Vesku flyttas seuraavaan ulottuvuuteen Vesa-Matti Loiri (4.1.1945 – 10.8.2022) Ku joku digattu ja tosi kliffa hemmo delaa, ni aviiseis yleensä funtsataan, et julkastaan ny sellanen yhen palstan nekrologi – jos mahtuu. >> 9 Tsilari 5 | 2022. Mä kilautin Ollille, et ku sä tsennasit kundin varmaan parhaiten, ni voitasko me kimpassa kelaa, et millanen fakiiri Vesku oikeen oli. Se oli joskus pari vuotta sitten londannu Veskun älppäreit ja muutaki rekvisiittaa yhelle jäbällle, mut se jätkä ei koskaan traisannu niit takas. Ollil oli joskus strobeleit olla repeemättä, ku se funtsas sitä sakkii: Vesku tuli Tölikast, Olli Bärtsist, Spede Kuopiost ja Ere Savonlinnast. Se oli snadisti niinku Stadi vastaan Lande -etiäinen. Vesa-Matti Loiri shungaa ”Brontosauruksen yön” Syksyn sävelessä 1972. Myöhemmin Leinolauluissa tuttu kokoparta-look oli syntynyt. Slangijengi ku palelee Veskulle aika paljon. Spede Pasasel ja Ere Kokkosel oli idiksii, millai teevee-proggiksil ja leffoil tseenaa fyffee, mut ne tartti superstaran. Aika fittii! Ja ne oli just Veskun ja Ollin harvinaisimpii ja tärkeimpii kimppaduunei: Hermann Hessen idiksist ja teksteist lähteny LASIHELMIPELI, ku Vesku halus et Olli säveltää, ja VESKU HELISMAASTA, Reino Helismaan sanoittamist biiseist albumi, ku Olli sovitti ja Vesku sjungas. Nimen Kusela stikkas Spede, STADILAISII TEKSTI SEPPO PALMINEN . Mölö mäihä Olli heti manas, et voi vidy ku sattu korni tsägä
Tipparellulla keikalle ja takas Kusela ja Puppe rundas duuona Härmää ristiin rastiin. 10 Tsilari 5 | 2022. Välillä Kusela intoontu sjungaan vakavaaki asiaa kepeel stailil. Se bamlas ku stadilainen, mut staili oli roudattu ihan huitsista. 19 69 . Koomiset hahmot Kusela ja Puppe oli stadilais-savolaist kimppaduunii. Ku Veskul ei ollu tsettii, ni keikkafiuden paikan Jatkoaika-ohjelmassa koko kansa sai tutustua nuoren Vesku Loirin keikariviiksiin. Ruudullinen rotsi, suulispokat ja joka saumaan se stikkas sen “Kliffaa hei!” Auvo oli metka blandis: stadilainen juntti. Veskulla oli C-kasettiaikaan yks hahmo, ku bamlas ehtaa Stadin slangii: Auvo. Vesku kekkas nimen Puppe. FO TO : A LV A R KO LA N EN JO R VA K SE N ST U D IO LL A A N N . Stygessä Tonava kaunoinen sil on snygisti bygattu stydi mesitsi: jengi, älkää hassatko niin paljon vodaa, muuten se loppuu
Vesa-Matti Loirista tuli ”Vesku” vast, ku se oli kuuluisa. Halus näyttää ittelleen ja muille, et se ei studaa mitään. Olli taas oli Veskulle luottokundi, ku avas sen öögii muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana. Knekkaajat ei skagaa Yks aihe oli tietysti kaikenlainen skabaaminen. täytti Ollin Tipparellu modellii 1975. Kaikkii niit se skulas veskarina. Saman vuoden kevääl Vesku esitti Stadin Ylioppilasteatterin Lapualaisooppeeras Vihtori Kosolaa. Stadin kundilt taipu kans pohojalaasmurre. Bamlattiin elämäst, jiftiksest ja kaikest mist ny äijät spöijaa jutskaan. Ari oli dekoreerannu koko fönarin Veskun vinyylien kansilla. Fiudes tuli tsitattuu tuntitolkulla ja läppä flygas. Ku lenkki oli skujattu, mittaris oli 2 200 kilsaa tykö. Oisitte nähny sen feisin. Ei siks, et pakkohan sitä on safkaa skaffaa, vaan siks, et fisustuksen tyyppisis tsembalois on aina henkimaailman tatsii. Mä muistan, ku seitskytluvulla se hengaili aina bilishallilla, entises leffateatteri Alices Fredantorilla. Mut niin oli bokrailuki. Sit ne oli helkkarin hyvii frendei. Yli kaiken se rakasti fisustusta Inarinjärvellä. Foto vuodelt 1969. 11 Tsilari 5 | 2022. Kaikki tsennas, et se skulas futista. No, mä tsöbasin ne ja vein Ollille. Mut oli se aika niska muissaki lajeissa: käsikses, lätkässä ja vessaris. Siihen aikaan skulattiin Kaisaa. Bilikses se oli yks Suomen parhait. Vesku oli sporttinen kundi. Mä tsiigasin monttu auki: ei voi olla totta, siin stondas kaikki ne harvinaisetki albumit, joiden hukkaamisest Olli oli ollu hiilenä kaks vuotta. Vesku opiskeli Teakis, tää foto sen vikalt opiskeluvuodelt 1966. Siks se pluggas Hermann Hessen Lasihelmipelinki moneen kertaan. Henkimaailman tatsi Sit kaikki mystiset, yliluonnolliset ja paranormaalit jutskat kiinnosti Veskuu saamaristi. FO TO : M U SE O V IR A ST O / H EL G E H EI N O N EN . Se oli tosi taitolaji. Skloddina sen vanhemmille se oli ”Matti”. Vesku oli Ollille niinku isobroidi, ku se oli neljä vuotta vanhempi. Henkimaailma tais gaidaa tai liidaa muaki, ku mä dallasin Heinosen Arin levydivariin, osotteeseen Freda 12. Vesku otti knekkausmatsei. Yhtenä jussina niil oli seittemän keikkaa peräkkäin, huitsein mesta Pudasjärvellä. FO TO : M U SE O V IR A ST O / M A R K K U LE P O LA . “Jumaliste Seppo, tää on niin posketon johdatus, et täs on saletisti ollu Vesku megessä!”
Nyt jengil on kännyköis kamera aina messis ja surkeet otokset voi deletoida heti veks. Lopuks Postitalos kajahti Haran ja Matti Reittamon vetämänä Niin gimis on Stadi. Siel julkastiin skaban tulokset. Pertti lisäs viel, ett on tosi kliffaa, ku Slangi järkkää tällasii skaboi – fotaaminen on kulttuuritoimintaa. Rampe esitteli skaban voittajat. Mut Marit bamlas, ett on jo buli kunnia päästä Slangin näyttelyyn. Fotoskaban voittaja ja kunniamaininnan saanut Marit Henriksson (keskellä). Tsilarin kannes 4/2017 on samast aiheest Jussi Jalkasen foto. Siin joutu sit käymään snadii skragista ittensä kans, minkä niist valkkas. Tapio funtsaa, ett tällaset fotot on parhaita just näin eikä niin, ett niit tsiigaa läppärist tai kameran snadist ruudust. Lopult dumarit oli kuitenki yksmielisii siitä, mitkä on kolme parasta ja mille duunille annettiin kunniamaininta. Näyttelys oli kaheksan fotoo – kaikki hyvii. Slangijengiki on saanu naamikses tsiigaa Maritin upeit fotoi. Se on tietty kundina hitannu hetken, ku bastun edes tsittaa friidui. Rampe kerto, ett skaban teeman stikkas Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen. 1 12 Tsilari 5 | 2022. Se kehu kans Tapio Karjalaista, ku oli duunannu näyttelyn vedokset. Pertti bamlas, että dumareil oli tosi vaikee duuni. Marit onki Slangin fotoskabojen tuplafinnaaja – se oli eka Brander-skabassaki. Se on tosi pro, Nummelas sil on lafka Kuvaveljet. FOTO: VIRVE KUUTAR. Stadin syvin olemus fotoina Slangi järkkäs fotoskaban, jonka teema oli: Stadin syvin olemus. Pertti kerto, ett senki buli näyttely oli viime vuonna Rajala Gallerias. Tarja on kokenu näyttelyjärkkääjä Stadin galleriois. Ennen piti venaa, ku filkat kehitettiin, tuliks yhtään hyvää. Rampe kehu sen lyysistä, fiilistä, sommitteluu. Marit ite kerto, ett ku se budjaa Siltasaares, se dallaa usein Hesarii ja on sit tsiigannu, ett komeet miesten selät ois hyvä aihe fotoon. Rampe kehu, ett Galleria Rajala anto tilat kuukaudeks, eikä bungaa mitään. Yks dumari, Pertti Salolainen (vas.) ja toinen skaban järkkääjist, Rampe Kuitunen. Se oli nytki (hallituksen luval tietty) skaffannu avajaisiin vinkkuu, ihan niinku oikeis näyttelyn avajaisis kuuluu ollakki. Me viestitään fotoil, Hara hiffas. Dumarien vaikee duuni Skaban dumareina oli Pertti Salolainen (Stadin Kundi 2019) ja Pekka Punkari. . Se ehdotti, ett finnaaja Marit järkkäis oman fotonäyttelyn. Hara minnaili, millasii snygei fotoi Pariisis Bresson ja kumppanit otti ja funtsaili, miten fotaamine on muuttunu. Skaban parhaat fotot koottiin näyttelyyn. Voittajafotos tsittaa kundit saunan edes iltasuulikses. Kisan järkkääjinä oli Tarja Valli ja Rampe Kuitunen. SLANGIJENGI TEKSTI VIRVE KUUTAR B amis Harri Saksala avas näyttelyn ja esitteli, ett messis oli kans Signe Branderin kunniaks vuonna 2017 järkätyn skaban fotoi. Sen avajaiset oli Rajala Gallerias Postitalos 1.9.2022
Marit Henriksson: Bastubisse iltasuuliksessa. FOTO: VIRVE KUUTAR. Maarit Talvio: Sporassa. 3. Näyttelyvieraat bamlas kans, ett spora just on Stadin syvint olemust ja ku takapenkil skriinaa neljän jengi, ni fotos on hyvä fiilis. 13 Tsilari 5 | 2022. Näyttelys on messis kans Markku Jalosen ja Pertti Staden fotoi. SLANGIJENGI Palkitut 1. Maarit kerto, miten se oli ottanu foton sporas, ku se oli porukoiden kans matkal Suokkiin. Tsilarin toimitus oli kans päättäny jakaa oman palkinnon Lehdistön suosikki. Siihen Rampe vastas: – Niin mekin haltioiduttiin täst fotosta. Fotos, mis oli leikitelty idiksel ”syvin” olemus, tääki toteutu: Stadin syvintä lähestytään, ku duunataan skrubuu ja ohan se ihan syvältä, ett gartsat kaivetaan aina kesäl auki. 2 3 . Ku siin oli niin hyvä fiilis, ni sen Maija-täti, ku oli messis, kerto Slangin fotoskabast ja ehdotti, ett Maarit sendais foton skabaan. 2. Byggan fotost, mikä sai kunniamaininnan, Marit kerto: – Mä aina haltioidun näistä näkymistä. Palkinnon perusteluis bamlattiin, miten lehdelle on tärkeet snygit fotot ja sen lisäks sanat. Fotoskabanäyttelyn julkka Galleria Rajalas. Timo Aalto: Stadin ikikasvuskrubu Kunniamaininta: Marit Henriksson: Bygga, botski ja sköne. Se annettiin Timo Aallolle
Brittfotisen å Arsenal blev i tidena Mårtens grej å de beskrivs ganska ingående i boken liksom att lyssna på uppläsningen av alla seriers matchresultat i BBC:s radiosändning. Numera är båda anhängare av Arsenal å de lär ha smitta av sej på resten av familjen inklusive söner och andra släktingar. – När jag var ung var Fotbolls VM någonting av en gudstjänst för mig. Hatkärlek på läktaren Men ivriga supportrar av olika lag ha båda vari. – Minns du vem som tog guld, frågar Kjell och vrider kniven i såret. Kjell drömde nån gång om att bli långdistanslodare, men de höll sej mera på hurtbullsnivå. Han börja lira i Haga HJK å sen i Kiffen men flytta som 15-åring tibaks ti HJK. Åren heter den, å d e en samling minnen från nä dom va rikit snadiga tills nu över femti år senare. – Vi blev inspirerade av Wimbledon och Björn Borg och det här var vårt sätt att följa våra idoler. Dom hade ett par spelare som var jättebra men som samtidigt var riktiga busar utanför plan. Badminton skula dom båda i Ruovesi på somrana, nä dom va rikit snadiga. – Vi har en tendens i vår familj att hålla på lag som på pappret är lovande, men som sällan motsvarar förväntningarna. Pingis å handis e dom sporter han ha skola mera på allvar i Mejlans Bollföreningå Sparta medan fotis å lätkä va lite mer sporadiskt å aldri i någo lag. Nu anser jag att största delen av idrotten är förstörd av pengar. – Min största merit är att vi vann silver med HJK:s B-juniorer år 1983. Starka å svaga grenar Sport å idrott har haft en stor betydelse för båda. Båda broidina tycker det e bedrövligt hu fansen beter sej nufötiden. Lätkän va förstås det dominerande i di finska seriena, å där va HIFK definitivt det enda alternative. Efter HJK skula han ännu en säsong i Honka, men någon proffskarriär blev de int av. Att vara fotbollsfan är att lära sig att ta emot motgångar, konstaterar båda. I dom flesta av Kjells egna böcker e ju Helsingfors ständigt närvarande, en av huvudpersonerna kan man säja. – Jo, tyvärr. – Mårten var den av oss som var mer begåvad i dom flesta sporterna, medger Kjell. De här e int den sorten av aggressivitet som behövs varken på plan eller utanför. 14 Tsilari 5 | 2022. Det enda jag nu har kvar är att jag går sporadiskt på någon hockeymatch i Nordis-hallen. – Det var inte direkt planerat, men tog den riktningen att vi började ta upp ämnen, som inte direkt förväntades av oss. Och helsingforstemat, som Mårten inte behandlat tidigare, kommer nu fram i hans texter, konstaterar Kjell. Mårten blev faktiskt riktigt bra på badminton, fast han var sex år yngre. Men mot slutet e siktet ställt på lite längre avstånd å vi landar ofta någonstans i Europa med någon koppling ti va dom funtsa nä någo hände. Många minnen, speciellt i början av boken, e från hemknutana i Muncca å andra ställen där dom ha budja eller dona. Jag ville inte missa en enda match. Polisbilana snurrade redan färdigt på Idrottsgatan i väntan på kommande kragisar. Mårten är ju mera känd som poet, men i den här boken är dikterna skrivna av mig. (Hornby är ju som känt oxå Arsenal-anhängare) Den här intervjun gjordes på Stadikan några timmar före det sista lokalderbyt i fotis spelades på Bolt Arenan mellan HJK å IFK me, känd utgång. Det var våra värsta rivaler Tikkurilan Palloseura. Tjugofem storir per lurk ha Kjell å Mårten raspat ihop. I disen till en gemensam bok kom från Mårten som plötslit hoka att hans hemstad e värd en hyllning. – Eller som Nick Hornby utrycker det i Fever Pitch att som fotbollsfan lär man sig egentligen att hata det lag man stöder. – Det är ju med Helsingfors, och dom flesta andra städer egentligen också, så att de stora bollspelen som fotboll, hockey och korgboll har en enorm betydelse för den STADILAISII TEXT RALF NYBERG BILDER VIRVE KUUTAR OCH BROIDINAS HEMALBUM Broidina Westö kelar bakåt Va händer när två broidir börjar kela på var sitt håll om va allt dom ha dona under sitt liv hittills. Oftast blir de bara kragis, men om broidina heter Westö i efternamn, kan resultatet bli en bok. Mårten va oxå den som satsa rikit rejält på fotisen. Jag tänker inte titta på en enda match från den kommande turneringen i Quatar
Musikintresset kommer himaifrån fö deras farsa va mogul på en skivlafka. Men visst finns dom stora internationella namnen med oxå i Åren. Skolorna formar ju elevernas identitet på många sätt å språket e en vikti del av identitetsskapande. – Jag såg på min tid fotbollen som ett sätt att socialt komma in samhället och få nya finska kompisar och en möjlighet att lära sig finska samtidigt. Båda broidina skula aktivt i olika band, ibland tillsammans men mest på olika håll. Men tills dess kan vi läsa på med Åren. Jag har svårt att förlåta Hjallis för att han sumpade hela den här biten bara för pengars skull, genom att sälja bort Jokerit. Vi var sådär femton år gamla då och finska var liksom språket man var tuff på. – Han hade en hel del att göra med inhemska artister och det gjorde att vi hade ganska bra koll på nytt material som gjordes på finska, säger Kjell. – Jag tror nog att du var en av dem som bäst kände till finsk musik bland finlandssvenskar i din åldersklass, kompar Mårten. Å båda har konder som ha blivi rikit haka på å skola fotis. I boken hokar man att han verkligen uppskattar stämningen i skolen å den vägkost för livet som dom åren gav. – Men du skrev ju ändå väldigt högaktande om Lärkan i historiken”, inflikar Mårten. Deras soundtrack e delvis gemensat men de finns skillnader. Springsteen är förresten tillbaka på Ullevi i juni nästa år. –You lucky bastard, fick han som kommentar av ett par fans i New York 20 år senare. Så jag fortsatte i Lärkan och drog nog inte riktigt jämt med en del av lärarna där. Men jag var nog inte lätt att handskas med heller på den tiden, medger Kjell. Slangen e ett element som ger en lokal prägel å Kjell medger, att han nog använt sig av det i många av sina böcker. Det här är nånting som ganska många finlandssvenskar i våra åldersklasser delar. Tuffare på finska Finska kompisar fick Mårten oxå i skolen dvs. Mårten river av me ett av dom största i sitt minne av Bruce Springsteens keikka på Ullevi år 1985. Båda ha skula på Bollis, Mårten flitigare än Kjell >> 15 Tsilari 5 | 2022. Men så kom grundskolereformen som avsevärt minskade antalet gymnasier i Helsingfors och Munksnäs gymnasium lades ner. Jag försöker ju på många sätt beskriva de miljöer där händelserna utspelar sig och det talade språket är en del av den bilden. Våra farsor snacka ju en stadislang som härstamma från 30-talet, men broidinas föräldrar kom från Jakobstad, så där va int mycky att hämta i slangväg. . För Kjells del är det litet sparsammare med varma minnen från skoltiden. – Men jag minns nog att vi hade en rökruta i Muncca och när vi var där på tobak, tala vi alltid finska. Steinerskolans tvåspråkihet borde ha vari ett ganska bra underlag för att skapa egen slang, men så va de ändå int. Båda spelar gärna äldre covers men Kjell ha oxå skrivi eget material. Det fanns ingenting i idrottsväg som motiverade att man förstörde den hegemonkamp som fanns mellan Jokerit och HIFK, anser Kjell Lagsporten e för Kjell å Mårten en möjlighet å skapa gemenskap. Studierna i Helsingfors hadde polera bort eventuella pampasinslag så de va högsvenska som gällde hima hos Westös. Steiner-skolan i Mejlans. lokala stadsidentiteten. Jag är okej med dom nu. Gemensamt soundtrack Musiken och olika artister figurera rätt flitit på sidona i Åren. Int heller Kjell har några flashbacks av flitit slangsnack på skolgården. Kanske vi får läsa om de i broidinas nästa alster, vem vet. Och det är något jag gärna sett att mina barn också haft möjlighet att få uppleva, konstaterar Mårten. – Jag gick folkskolan och mellanskolan i Munksnäs och där trivdes jag. – Säkert mest i Drakarna över Helsingfors, men efter det allt sparsammare. – Jo det var Lärkans 125-års historik. Och åren förgyller också minnena. – Vi pratade nog både svenska och finska sinsemellan, men jag kan nog inte minnas att det skulle ha funnits några speciella slanguttryck, som vi använde, säger Mårten. Båda ha föst sina kloddar i fotislag så fort de ha vari möjlit. Den hadde både finska å svenska elever i klassrummen på båda sidor om samma korridor. Men jag blev vänligt ombedd att skriva något, så det blev kanske lite förskönat
16 Tsilari 5 | 2022. Oma eka Westön bökkeri, mitä lesasin, oli Kjellin skrivaama Leijat Helsingin yllä. Me milleniaalit voidaan pluggaa bökkerin sivuilt, millast on kasvaa Stadis, mis bamlataan käytännös vaan kahta mutsinkieltä (nykyään kuulemma 140, skrivaa Mårten), kaupunginosajengit pitää jöötä pitskuil, klitsuis ja porttikongeis, ja omat skidit voi varttuu täysin erilaises ympäristös, ku niitten faijat. Broidisten stooreist pluggaaja hittaa Råttiksen/Rotan esikuvan, pääsee lesaa, millaisist duuneist Westöt skidinä haaveili ja millast skidien elämä oli, ku ei ollu GoogleMapsii, iPhonee eikä kaikil viel edes töllötintä, mitä näköradiokski sanotaan. Varsinki Mårtenil otti skloddina luonteen päälle se, ett se koki olevansa erilainen ku monet sen frendit ja ett ylipäänsä sen lapsuudes jengi eli eri todellisuuksis – osa puhu suomee, osa sveduu, monet bamlas salee slangii. Se halus bytsaa siltaa kahen eri kielen välille. Vuodet on niin ku broidisten brevarinvaihtoo keskenään tai ett ne pitäis yhteist päiväkirjaa, mihin ne olis skrivaillu minnauksii elämän varrelt sekä Stadist ett kans familin kesäpaikast Ruovedelt. Två broidir på stadins klassiska parkbänk. TSILARI SUOSITTELEE Kjell Westö ja Mårten Westö Vuodet – Veljekset kertovat Otava Westön kirjailijabroidikset on tuttui nimii ja lärvei suomalaisille Stadis ja kans landel. Tiina Linna Somrana firades hos mormor i Ruovesi. Kniigan stoori on kerrottu varsinki alkupääst suht orjallisesti aikajärjestykses, ja se avaa pluggaajan öögat sille, ettei svedujen elämä Stadis ollu nii kullanhohtost, ku nykyajan onnellisuustutkimuksist vois päätellä. Westön broidikset budjasivat Munkassa, mutta kesikset vietettii landella Ruovedellä. Slangijengiläisist buleimmalle osalle nää stoorit peilaa niiden omii nuoruusvuosii, Stadi-kuvausta on varsinki kniigan alkupuolella. . Siks Mårten opetteli hyvin suomen jo skidinä. Vuodet on tosi erilainen Westö-bökkeri, ja se kandee pluggaa, koska se on vähän niin ku tausta-ainestoo, mihin broidikset niitten myöhemmis – aiemmis – kniigois viittaa. Se uskoo, ett se pääty kääntäjäks osittain kans just sen lapsuudenkokemusten ansiost. Stoori on kuuluisa, se ottaa vaikutteit molempien broidisten elämäst, mutta missään ei kerrota, ett toi juttu on totta, toi ei, ja täs ja tos on enemmän ja vähemmän otettu taiteellisii vapauksii. Kjel blev vald till Stadin Kundi 2007 men Mårten väntar ännu på sin tur
Nooh, se vihree vaihtu firman vihreisiin Santiksee. Slangiukki heitti et vippaa fyffet ajopeiffei varte, jos kävis jotku paprut ottaa lukiost ulos. Olin varma et nyt lohkes! Pari vko pääst vihreet valoo painettii tähän suuntaa, mut broidi jäi roikkuu pari pisteen päähä. Meitsii ei kyl nabannu, ei shidiikää, lukemine. Mut meit oli joka lähtöö! FO T O : B JU T TA K A N K A A N PÄ Ä 17 Tsilari 5 | 2022. Skriivattiin finaaliin asti pääsykokees, siit painuttii jokilaivoille märille. Risset oli must, kaikki äijät ja mimmit oli imus! Jäätävä säätö ain kaiffareitten bongaamises, ku valvojat piti saada megee – yleensä niille deekuille maistu brenkku, joten flinda handuu ja vamos oli iha nou braineri! VuoLus eka vuos meni rämpien, toka vuos ei yhtää paremmin plakkarii… Svedukurssit skriinasin tuplasti – liikaa nelkkui, pitkämatsku vaihtu aika äkäsee lyhkäsee. Aluks kyl kaikki tuli startattuu, mut ginostuskiikarit zoomas bööniin, nextii vklp ja mestaa, mis käty. Pari vuot Kaisiksen kirjastos nekku kii kirjois ja PAAAM! Suoraa sisää Stadin lääkikseen hampaalle! Täs mun story, Cride onneks vähä ruoti välivuodet, mut syystäki – thanks bro <3 Vuon 2022 hammaslekurin paprut o nyt handus! JANGSTERISLANGI TEKSTI BENJAMIN JA CHRISTIAN PAUNONEN Fruidena, finnifeissisenä funtsittii frendien kans putkarin jobeist: Kääris semi hynät plakkarii ilma et tarvis sittaa persehies skoles. Siin sit vippasin broussille, et vuos aikaa sykkii et alotetaa saman vuon, ja sehä sykki. Prismas alta kaheksa egee Olvin mäyris, eikä se salkku ollu ku 15 eugenii. Skidisti faija heitti vihast öögaa, mut ei jagennu heittää kierroksii onneks. Muistan ikusest se tripin Turkuu, ku bungattii Ompus ytimes ja yö meni hikoilles stressihelvetis. Fyssa hylsy, ja tää sälli ulos – mut mikä tulos. Tuli tsekkailtuu broidin rämpimist VuoLus ja kelasin et vois joinii sinne, mut painaa läpi eri geimplänil. Lekuriskoleen oli bulit tsäänssit. Graindasin huigeet paprut ja tuli samal tyhjennettyy pajatso siit lafkast, kai niit ällii neljä tuli napattuu. Stugan röörit svippas lääkisdriimeihi, jotai se broidiki tommost hölis. Vähän motia Tölikän simmishallilt vaksin kopist, jote niil kilsoil iisisti vaksiks sinne. Jokane smugu, ähläm, kinukki, kebbe, somppu ja nekke oli frendei, eikä mitää isoi biiffei kyl ollu. C´moon Critzu, heitäppä su settis! Broidi houstas Stadin dentsuvujut just ennen korree 2019. Vklp meni perus squadin kaa Fantsus kiskomas märkää tai sit eeppisii VuoLun rissei venail les. Ei nabannu breku, ja lähdettii dalsii tenttimestaa, oisko siin byyttaki lentäny. Välil nigittii faijalt keissi bibist ja siin sit äijien kans illas imastii ne naamariin. Oli lukioskole mikä vaa, ni motist se on kii! . Ghettolukiosta lääkikseen Yläskole Tehtikses melkei finaalis, kyl me Criden kans funtsittii käydä haslaa toi lukio plakkarii! Mut mis?! Nää tos holleil on toi yks, VuoLu, Stadin ghetoin lukio. Illat meni chillates ittensä levyiks frendien kaa ja codii hakattiin ps3:lla megis huuruis aamuu asti. Intist vauhtii, broilerin ja faijan tsemien jälkee alko sitä motia löytyy. Lämmin handu kaikille maikoille, Mursulle, Sillille, Ripalle ja Jugelle, ku paimens ja sparras gettolukios. Kyl jtn settii oli kuullu, et vähintää pitkämatsku, fyssa, kemma ja bilsa pitäis käydä ylppäreis skrivaamas, jos sinne lääkikseen haluis. Iha normi shittii VuoLus – onneks maikat ei lähteny vannoo. Nyt 2022 lekurinpeiffit meigäl Turust lapasessa ja ny yytsitään nextii, koska systeri graindaa omat denttarinpeiffit handuu. VuoLus pongot kolis semi iisisti ja hommat nappas, tuli kyl hikaroituu ja nöröiltyy bigisti. Nextin vuon taottii broidin kans hc:na lääkiksen pääsytenttii, maksettii ittemme kipeiks preppauskurssist, iha täys farssi. J oka välkäl joku oli kulman takan vannomas, ja tunneil jengi rääky “Veli älä jaksa“ tai ” Mä vannon mun mutsin nimee”. Yo:t hikisee läpi skrubul A–B:n storkkaril. Abivuos ja ratkasut tulil, vikat skrivaukset ja paperit handuu
Mieli teki moikata, mutta hieman pelotti. Järisyttävin juttu mulle oli Coca-Colan massiivinen ja näkyvä lanseeraus. Aiemmin sitä oli kyl blisattu Stockal Stadin keskustas jo 1930-luvul, muttei siit sillon viel tullu mitää suurempaa meininkii. 18 Tsilari 5 | 2022. Skole oli vielä kesiksellä ja oli kiva dallailla Stadissa ihmettelemässä olympiahuumaa. Sen sijaan kisojen tuomat runsaat kylkiäiset olivat tärkeitä. Coca-Colaa ja neekereitä Minua ei olympia-aate vielä siinä iässä pahemmin vaivannut. Kuvia olin kyllä nähnyt lehdissä, mutta nyt ihan elävänä Stadikalla ja gartsoilla dallaamassa. Parasta kisoissa oli uudet bilikat Muistorikkainpana kokemuksena pidän ehdottomasti upeita bilikoita, ku alko tsöraa Stadin täydelt. (Coca Colaa oli myyty ensimmäistä kertaa Suomessa jo 1930-luvulla Stockan Soodalähde-kahvilassa, muttei siitä silloin syntynyt suurempaa meteliä.) Varsinaisena ihmettelyn aiheena koin meillä ennennäkemättömät mustat miehet – neekereiksi niitä nimitettiin. Olo oli kuin ulkomailla, vaikken ollut koskaan käynytkään. Kisa slibarit oli valtavan kokoisia papereita, kuten bulit setelitki siihen aikaan. MINNAATSÄ TEKSTI JA FOTOT KALEVI ”PETE” KARUSUO Olympiavuosi Stadissa 1952 –täynnä pieniä ja suuria ihmeitä 1950-luku ja varsinkin olympiavuoden -52 kesäaika avarsi sota-aikana syntyneen snadin Stadin kundin kokemuksia ikimuistoisiksi lähes päivittäin. En ollut koskaan ennen nähnyt Stadissa vastaavaa menoa. Kuuluisa juoma kolahti kansaan tehokkaasti, ”Cocista” jonotettiin 36 myyntipisteessä, etenkin Stadissa ja etenkin Stadikan hörneillä. Suomi tulisi olympiavuonna olemaan kansainvälisen Cocis tuli isosti Suomeen olympiakesänä 1952. Meidän perhekin oli tullut landelta tsiikaan kisoja, joihin faija oli hommanu tiketit muutamalle päivälle. Kisakesä muutti kuitenki kaiken, ja Cocis valloitti myös Härmän
Checkerien lisäks Suomeen saatiin Jenkeist paljon tuliteriääkin taksiskalustoa, mm. jemmaamalla pultsarit landelle kisojen ajaksi. Meitä faijan kanssa kiinnosti enemmän Armin lahjaksi saama hieno avobilika, Sunbeam Talbot. Samalla siivellä niille hankittiin kymmenen isoa mustaa ”Piiska-Volvoa” ja sivuvaunullisia Harley Davidsoneja. Jo seuraavana vuonna juhlat loppuivat kuin kananlento. Armi Kuuselan lahjaks saama snygi avobilika, Sunbeam Talbot. AK mainosti näkyvästi Olympia-vaunumerkkei kisamuistoks bilikoiden maskiin. Niilo Tarvajärvi auttaa kohteliaasti missii bilikast. Myös Malmilla oli vielä vilkasta liikennettä, vaikka uus kentsu toimikin jo. Siel käytiin faijan kanssa bongaas eksoottisia flyggejä heti, ku toiminta oli alkanu. Hyväkuntoiset AK:n Olympia-vaunumerkit on nykyään harvinaisii keräilykohteit. Autoliitto oli aloittanut tiepalvelutoiminnan samana vuonna ja AK mainosti näkyvästi Olympia-vaunumerkkejäkisamuistoks bilikoiden maskiin. 19 Tsilari 5 | 2022. Pitkäl botskimatkal kolhiintuneet bilikat tuotti perillä monelle ostajalle pahan pettymyksen. Näkymä koheni silmissä tuhansien uusien länsibilikoiden sukkuloidessa Stadin liikenteessä. . Lisenssivirastos bonjattiin tarve uusia maan fiudekantaa. Ne korvas Neukkulan Mossukat ja gamlat sotaratsut, 1930-luvun väsyneet amerikanraudat. Autojärjestöt mukana olympialaisissa ja olihan meillä Armikin Autojärjestöt, Suomen Autoklubi AK ja Autoliitto esiinty kisojen aikaan aktiivisesti. Niistä legendaarinen Stadin sheriffi ”Harrikka-Manu” sai nimikkopyöränsä. VW-toi kisaorgnisation käyttöön Kleinbusseja. 1 000 auton kiintiöt Fordille (Custom) ja GM:lle (Chevrolet), jotka vaikutti katukuvassa vielä pitkään. Helsinki-Vantaan kentsu avattiin olympialaisten kisaliikenteen käyttöön kesällä 1952 vielä keskeneräisenä. Näillä toimilla tasapainotettiin maan silmiinpistävän itäpainotteista ajoneuvokantaa. Eurooppalaisten autojen maahantuontilisenssejä myönnettiin 801:lle Roverille, joista puolet taksikäyttöön. Poliisiki pääs herkuttelemaan uusilla jenkeillä. Autorex sai tuoda maahan peräti 2 000 Relluu ja turkulainen Keskusautohalli 700 Simcaa. Tuli myös Kaisereita, Dodgeja, De Sotoja ja Plymoutheja. Eräs surullisenkuuluisa idea oli hankkia 500 käytettyä vuoden 1947–49 Checker A2 -taksia Chicagosta. Bilikoiden tuontikiintiöt tipahti murto-osaan eli palattiin lähtöruutuun. Kotona tärkein puheenaihe mutsin mielestä oli Miss Universum Armi Kuuselan menestys. Maan taksikanta oli tietenki avainasemas, ku vieraisiin haluttiin tehdä vaikutusta. Olympialaiset pani vauhtia uuden flygekentsun rakentamiseen. Aluksi Helsinki-Vantaalla oli vain yksi kiitotie, asemataso sekä puuparakki, joka suojasi matkustajia säältä. mielenkiinnon kohteena, joten tasavallan päättäjät oli suuressa viisaudessaan päättäny siivoo Stadin ulkoista ilmettä esim. Myös pienemmät englantilaiset kärryt yleisty kisa-aikana. Faijankin piti tsöbaa omansa, ku naapurillakin oli. Tää, varsinki takseja suosinu kädenojennus toteutettiin tilapäisesti vain 1951–1952 tuontisäännöstelyä helpottamalla
Eipä sitä meille tarjottu, mutta ostaa sai. Emil Zatopekin kultamitalijuoksut, ja vaimo Danan kultaheitto kei häässä. Arvostin ja ihailin hienoja voimistelijoita, harrastin itsekin silloin taitovoimistelua. Toimitsijana Pääsin toimitsijaksi Pirkko P:n tilalle, sillä hän edusti Suomea naisten taitovoimistelussa. Syksyllä sain postitse kunniakirjan kiitoksena osallistumisestani olympialaisiin sekä pienen rahapalkkion. Suomalaiset osallistuivat mm. Sillä ostin Stokkalta hienon vyön. Legendaarinen MP-poliisi Harrikka-Manu valvoi tehokkaasti Stadin liikennettä. Saimme nimellä varustetun rintamerkin, jolla pääsimme tapahtumiin. Kilpailun tuomarit arvostelivat kunkin kilpailijan suorituksen numeroina lapuille, jotka minä vein päätuomareille laskettavaksi. Pääsin kuitenkin mukaan, mutta koska yhtenäisiä työasuja ei ollut, pukeuduin valkoiseen puseroon, joka pestiin päivittäin sekä vekkihameeseen. Vastaava jakoi aamuisin meille ohjel mat kilpailuihin, mihin menimme myymään. FO TO : PE T E K A R U SU O N A R K IS TO . . Kokemus oli silti hyvä. 20 Tsilari 5 | 2022. keilavoimistelulla joukkuekilpailuihin, tuloksena viimeinen, viides sija. Päivän päätteeksi palasimme takaisin tilittämään myyntitulot. Avajaiset pidettiin sateisessa säässä. Oli tosi hieno kokemus, kiva vieläkin muistella olympialaisia. MINNAATSÄ TEKSTI PIRKKO LÄHDESMÄKI Minnailua Stadin vuoden 1952 olympialaisista R eilu vuotta vanhempi broidini oli ilmoittautunut ohjelmien myyjäksi olympialaisiin. Toimitsijoille oli erillinen, hieman parempi ruokailu. Erik von Frenckellin avajaispuheen aikana juoksi kentälle Rauhan enkeli, joka poistettiin heti. Ilmaista safkaa ja kisahuumaa Messuhallia vastapäisen talon kellarissa oli ohjelmienjakopiste. Meille oli ilmainen ruokailu Hesperian puistossa sekä Olympiastadionilla. Näin, kun Paavo Nurmi sytytti olympiatulen. Ihmettelyä ja ihastusta herätti Coca-Colan tulo Suomeen. Sain nähdä laajalti eri kilpailuja, mutta mieluisin oli Olympiastadion, yleisurheilua mm. Kisamaiden edustajat marssivat hienoina rivistöinä kentälle. Minäkin innostuin ja menin ilmoittautumaan, vaikka olin vähän liian nuori
Mitskua ei Suomeen juoksusta tullu, mut ihan jees vitossija kuitenkin. Faija oli dirikana lafkas, mis oli Bedford-merkkine kuorkki. Laki ja tavat oli sillon toisenlaiset. . Lavalla mestoille Faijan duunist londattiin kuorkki, jonka lavalle traijattiin poikittain lankkuja, ett sillä pääs vähän bulimpiki jengi tsiikaamaan maratonia puolimatkan vendaushuudille, ku oli lähel Tuusulantietä ja Svedukyläntietä. 21 Tsilari 5 | 2022 Kliffaa päästä mestoille bilikalla.. MINNAATSÄ TEKSTI RAINER LIINTOLA Maratonreitin varrella 1952 F ödasin Stadissa helmikuussa 1946, mut mutsin ja faijan kanssa budjattiin mun ekat kybä vuotta Vantaan Korsossa, stadilaisest näkökulmast siis ihan landel. Radion äärellä loput Ku tsuppaajat oli menny, faija traijas jengin himaan kuorkin lavalla, mist nykyskoudet varmaan vetäis herneen klyyvariin. Stadin vuoden 1952 geimit oli buli juttu totta kai myös meillä landella. Sit alko venttaus, kunnes näkyi juoksukingiSatupekan jo fotoist tuttu hahmo ja tovin kuluttua argentiinalainen Gorno ja svedujen Jansson. Matka olis iisisti taittunu tsygäl skujaamal tai vaik dallaamal, mut olihan se kliffaa päästä mestoille bilikalla Sillon ei ollu mestoilla sen kummempaa ryysistä tai turvatoimia, ja bilikan pysty parkkeeraa ilman trabelia ihan lähelle. Joskus 80–90 –lukujen vaihteessa olin juoksemassa silloiseen Neukkulaan kuuluneessa Tallinnassa Rahva Hääl –lehden mukaan nimettyä puolimaratonia, ja kuinka ollakaan, siinä 12–14 kilsan huudeilla takaani tuli Postin-keltaisessa T-paidassa tutun oloinen hemmo, se oli Veikko Karvonen. Meidän oma Veikko Karvonen yritti kovasti tsemppaa, ja tuli sieltä 10–15 sijan tienoilla myös skloddin mielestä jo ikäloppu starbu Mikko Hietanenkin. Radiosta ehdittiin viel himas lyssnaa Tiilikais-Pekan stooria siitä, miten kisassa lopult kävi. FO TO : PE T E K A R U SU O N A R K IS TO . Kisabiletit oli bulei niin ku setelitki siihe aikaa. Pete Karusuon faija tsöpas biletit sen perheelle pariks päiväks.
Just ku pääsin katsomoon, alkoi 1500 m:n loppukilpailu, enkä malttanut alkaa myyntihommiin, vaan kannustin suomalaista Denis Johanssonia, joka jäi siitä huolimatta viimeiseksi. Juuri, kun se aloitti nimmarin kirjoituksen, lyijy katkesi. Äkkiä vihko ja kynä esiin ja tarjoomaan niitä miehelle. Ikäraja taisi olla 10 vee, mutta olin vasta yhdeksän. Harrison Dillard voitti kultaa 110 metrin aidoissa. Harmitti, kun vanhemmat kundit saivat ihan uudet tossut, polvisukat, böökat, paidan ja sinisen pipon. FO TO : JO R M A KO SK IS EN H IM A -A LB U M I. Jorkka Koskinen ei itse ole kuvassa. Kukaan ei tsöpannu yhtäkään, ni kysyinkin vagelta, pääsisinkö sisään Stadikalle. Canjonin-jengiä pihallamme Hämeentie 36:ssa heinäkuussa 1952. Neekerin nimmari oli kova sana. Harmitti, mutta luudasin äkkiä lähellä olleeseen paperihandeliin ja pyysin omistajaa teroittamaan kynäni pöytään kiinnitetyllä pyöritettävällä teroittimella, mutta se kieltäytyi. FO TO : PE T E K A R U SU O N A R K IS TO . MINNAATSÄ TEKSTI JORMA KOSKINEN Olympiapoikana O lisin halunut olla Olympiapoikana, mutta olin siihen rooliin liian nuori. Lippuja oli tarkoitus blisaa Stadikan pohjoiskaarteen alueella, mutta huonosti kävi. Se myöntyi säälistä ja pääsin pohjoiskaarteen seisomapaikoille. 22 Tsilari 5 | 2022. Olin syvästi pettynyt. Ne, kenellä oli paremmat kynät, sai sivukaupalla nimmareita, mutta mulle mieleenpainuvinta oli se, että näin Hämeentiellä ensimmäisen kerran elävän neekerin! . Syy oli, että talomme kaikki skloddit kävi jatkuvasti pyytämässä samaa, mikä häiritsi muita asiakkaita ja kaupantekoa. Minulla oli jatkuvasti mukana pieni vihko ja lyijykynä ulkomaalaisten urheilijoiden nimmareita varten. Bongasin onneks Hesarista ilmoi tuksen, että Stadikalle haettiin Suomen lipun myyjiä – ilman ikärajaa. Loppujen lopuksi päädyin palauttamaan kaikki liput jemmaamalla ne yhen haussin raban patterin taakse ja lähdin keräämää nimmareita kotikadulle. Huomasinkin tällaisen mustan miehen kävelevän kohti ravintola Canjonin kulmaa, mis stondasin kytiksellä
Jos sä oot eri mieltä, ni poskee kantsii skulaa päätoimittajalle. Lungei ulkomaalaisii dallas pitkin Stadii. Sillo toi sana oli regu laarii puhekieltä, ei jotain rasistist symffausta. Niin mullaki. Styrkka suositus. Mun faija oli toimitsijana järkkäämäs bokrausskaboi ja se stikkas, et kundi, nää geimit sun kantsii kokee, ni sul on sit gamlana jotain mist sä voit bamlaa. Seppo Palminen Pluggaajille! Vaik Tsilarissa stikkailtu läppä onki joskus roisii, kornii ja kökköö, ni sana neekeri ei kuulu toimituksen sanavarastoon. Olympialaituri ja höyrybotski Aallotar. Täst kniigast bonjaa, et friiduille noi pari viikkoo oli elämän fantsuint aikaa – siihen saakka. . Lesaajille tää on ku kisojen stydi kertauskurssi. Pentti Hämäläinen ja mun idoli Floyd Patterson bokras kultamitskut. 23 Tsilari 5 | 2022. Seppo Palminen Sotainvalidien Veljesliitto ja Coca Cola Company sopi yhteistyöstä Stadin olympialaisis vuonna 1952. Ekat flindat cokista. Sinikka Koivuniemel on symppis staili skrivaa. PS Tätä kniigaa blisataan kans Slangin byroossa, niin kauan ku niit riittää. Ku mä pluggasin tän Sinikka Koivuniemen kniigan, mulle tuli kliffa fiilis: melkeen joka sivulta dyykkas esiin jotain tuttuu. Uusii modernei ja snygii byggii. Silti me ei ruvettu entraa tai petraa kenenkää termei, ku meist stoorit on symppiksii ajankuvii vuodelt 1952. Se ku vastaa koko täst baletist. Mä olin kuusvuotias, mut mä pääsin moik kaa sporttaajii ja tsiigaa erikoisii matsei. Se ei vaan kerro, millai friidut serveeras safkaa kisakyläs sä. Stadikan ryysis. Tarjoilijana Helsingin olympialaisissa Sinikka Koivuniemi AtlasArt 2018 Joka tyypil, ku oli mestoilla Sta din olympialaisis, on oma stoori kerrottavana. . Ekaa kertaa Lintsillä ja tsufella Ursulassa. Me ollaan saleteis, ettei näihin stooreihin tässäkään ajas liity mitään rasismilt döfäävää törkeilyy. FO TO : PE T E K A R U SU O N A R K IS TO
Mut siinä mä opin, et Suomee on Stadin ulkopuolellaki. Vuonna 1966 mä nauhotin Ruotsin Ylitorniolla kuuttakymmentä eri-ikästä meänkielen puhujaa. Kaikkien piti samlaa noin 300 murresanaa tai paikannimee jostakin pitäjästä. Siit me opittii, et meil stadilaisil ei ollu mitää kunnon kieltä, mist olis voinu olla ylpee. Eikä kaikki ees kotona. Tuli must siin välissä suomen kielen proffaki vuonna 1976. Ja jos sä skrivasit aineeseen vaik sanan kivaa, siit tuli noottii vihkon tai paprun laitaan. Sit suomen opintoihin kuulu ekan vuoden jälkee kesällä murretyö. Jos sä tulit Pihtiputaalta, ne kehu, et ”hieno murre”. Eihän mekään saatu bamlaa slangii skolessa, ainaskaa tunneilla. Siks niille tornionlaaksolaisille sanottii, et se niitten kotikieli, suomen kieli, oli huonoo kieltä eikä ne saanu bamlaa sitä skolessa, vaik ne ei ois ees osannu ruotsii. Ei mekään saatu bamlaa slangii skolessa, ainaskaa tunneilla Slangiproffan stoori M usta ei pitäny tulla slangiproffaa. Maikkojen piti sinksaa suomi ruotsiks Tornionlaaksossa, ku svedut skagas jo 1800-luvulla, et muuten slobot rynnii rajan yli ja föraa ne mestat. Oma kieli kuuluu kaikille! Siks musta tuli slangiproffa. Mä olin messissä meänkieliliikkeessä 1970–1990-luvuilla ja perustamassa Stadin Slangii 1995. Kumpaakin oon samlannu ja kummastakin oon skrivannu. Ekoil suomen kielen luennoil proffat kysy meilt järjestykses, et mist me tultii. Mut suomee mä aloin pluggaa ja sit kirjallisuutta ja folkloristiikkaa. Lukion tokal mä olin Norssin Veikon toimitussihteeri. Eikä mitää muutakaa proffaa. Meil oli Stadissa sama juttu. Kaikki kielet ja murteet ja slangit on yhtä arvokkaita. Must oli kliffaa bamlaa ihmisten kans, vaik mä en ensteks aina ees bonjannu, mist ne puhuu. Mun jässärin numero on 005. Mä funtsin, et mä shingraan sit huitsin nevadaan: mä lähin Kolariin kerää Tornionjoen lohenpyyntisanastoo. Funtsinki, et must olis voinu tulla toimittaja. Siitä se lähti. Mä skrivasin mun väikkärin suomen murteist – mistäs muuten! Niiku melkein kaikki muutkin sillon. Ketään ei sais symffaa tai dissaa sen kielen takii, vaan kaikkien tulis olla niistä ylpeitä. Ne sano mulle heti kättelyssä: ”sie hääyt mennä Suomen puolele, sielä net puhuva oikeata suomea.” Ja toiset sano: ”Meilä ei ole täälä yhthään isänmaan tai äitinkieltä.” Se oli niille syötetty skoles. Se oli mun kielitieteellinen korkeekoulu. Ja sit kans latinasta, ku se oli ainoo vieras kieli, mitä mä osasin ääntää. . Sillon mä hiffasin, et jos ihmiseltä viedään sen oma kieli, siltä viedään kaikki. Oli kaks ”huonoo” kieltä, Stadin slangi ja meänkieli. Mut siit mä olin ihan saletti, et äikänmaikkaa must ei tuu ikinä, ku mä skagasin jo skoles luokan edessä puhumista. SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN 24 Tsilari 5 | 2022. Siit mä tykkäsin. Skoles mä diggasin skrivaamisest ja kirjallisuudesta. Jo opiskelijana mä hiffasin, et jokaisella pitäs olla oikeus omaan kieleen. Nuorelle kundille oli järkkyy hogaa, et siellä kaikki häpes niiden omaa kieltä. Mut jos sä tulit Stadista niiku mäkin, ne sano vaan: ”entäs sitten seuraava”. Mulle niistä tuli mun sydämen kielii. Mua alko kans kiinnostaa, millast suomee bamlataan Väylän toisella puolella. Ku mä tulin Verstaalle syksyllä 1964, mä en tienny, mikä musta tulee bulina
T ulin mestoille, ku ne oli jo alottanu. JVG funtsaa biisis Faija skidin lätkäharrastust, miten faijat roudaa treeneihin: Faija sä tiedät miks me ollaan tääl / Mä tiedän et snaijaat rakkaudest lajiin. Hiffasin biisin, mis kuulosti siltä, ett mutsit pitäs stikkaa pönttöön, ku slurkit on tulos. Niin, ei slangi oikeesti oo siis mihkään delannu. Sen todistaa Rap-mummo Eila. Avionin Prinssi on pyöriny Malmil, nimi tulee Malmin Avionist. Mut slangii kandee bamlaa ja skrivaa, ettei se delais ikinä. Ei tietty Notkee rotta mikää milleniaali ookaan, räppäreitten seniorikastii kai, ku Mikko Sarjanen on födannu jo (!) 1975. Kylhän mä arvasin, ettei se ihan niin mee. STADIN SLANGI TEKSTI JA FOTO VIRVE KUUTAR Notkean rotan solistit Kondekas festareilla. Jotkut bamlaa, ett räppäreil on vaan sellast nyya slangii, ettei sitä starbut bonjaa. Kondekan festareil oli Notkean rotan solistit. Jengi räppää, slangi elää Ootsä kuullu, ett slangi ois delannu. Sen ohjeet on skideille: Mummos aina funtsii ja menneitä kelaa / Mee ny tsiigaa mummoos ennen kun se delaa Ja kertis tulee mont kertaa: Koita se nyt hiffaa se ois mummost tosi kliffaa. No, iisiihän toi oli. Räppi ei oo muuten pelkästään jangsterien juttu. Elämänohjeita Mut osaa ne räppärit slangii muualki ku idäs. Ennen ku delaa Ku räppi on födannu gartsoil, ni usein sanotuksis ollaan botnes, kamois, essoissa (eikä tää tarkota, ett ollaan lähetty huoltsikalle hengailee). Siit oon skrivannu Tsilariin (5/2016), ku hiffasin sen snygin biisin, mis se neuvoo junnui pluggaa Tsilarii: Jos etsä hiffaa mitä mä bamlaan / ota Tsilari handuu ja rupee ittees sparraa. Tsekkasin sit himas lyriikat ja biisihän oli: Putsit pönttöön, slurkit tulee. FO TO : V IR V E K U U TA R . Pitihän niit mennä lysnaan. Slangi elää ainaki idän räppärien biiseis. Niitten toinenki biisi kertoo lätkäst: Koutsi hoitaa mihin vaa diilii Lätkätiimii / mul on kiekko hallus Pidä mallus, me vedetään nuuskaa. Mut ku en oo mitään joutunu skoudeilt jemmaamaan, ni ei oo toi termistö oikeen hallus. Välil tulee sanoi, mitä starbujen pitää arvailla. Yks frendi stikkas idiksen jo varmaan yli kymmene vuotta sit, ett niist voi skrivaa Tsilariin: kundithan shungaa slangii! 25 Tsilari 5 | 2022. Biisis Pummilla Tokioon taidetaan räppää skedeemisest: kurbeja jyrätää tai Uudet trikit on aina yhtä douppeja. Mut voi sitä räppää ihan tavallisestaki laiffist. . Jotkut väittää, ett olis. Sen jengis hogattiin kans, ett: Mitä iistimpää, sitä siistimpää. Avionin Prinssi stikkaa elämänohjeita muissaki biiseis, niinku vaik Vieriväs kives: Kesti 15 vuotta ennen ku hiffasin / Nauttii mun laiffist mist ennen stiflasin / Ylös, ylös, se ei bungaa mitään. Tai vaik se, mitä ne shungas toises biisis: Jengi mut hiffaa, se on kliffaa. Kandee mummoo käydä treffaamas ennen ku se delaa
Nää on seuraavii staroi (ei pelkkii gamloi äijii vaan tähtii). Kamilla ploggas bointsit Ja mitä talenttei nää nykypolven skulaajat onkaan! Ne näyttää ihan skloddeilt, mut jumaliste ku ne tuuttaa. Näiden synttäribileiden yleisöst joka tyypil oli fiilis, et ei täs viel mitää fossiileit olla. Lasse Liemola – Stadin Slangi ry:n glooriabamis 85 vee Synttäribailuissa Savoy-teatteri oli turvoksis entisii jangstereit. Kyl ne sit stikkaski ”ständing oveissönii”, siis stondaavaa bulii handuu, kaikille staroille. K oko shown idis oli upee: nykyjangsterit treffaa entiset jangsterit. Me ollaan ”forever young”, freesei ja stydei ihan maailman tappiin saakka. Kuuskytluvun ”the one and only” Markku Veijalainen spiikkas. Sillo ku Lasse ja nää muut breikkas 50-luvun lopulla, jangsterikulttuuri oli just roudattu näille huudeille Jenkeistä. Kaikki halus tulla gratuleeraa omaa ekaa idolii, Lasse Liemolaa. Ku se sjungas biisin Luotan sydämen ääneen, Paula Koivuniemi tsittas yleisössä ja dyykkas stagen eteen: ”Sä vedit ton paremmin ku mä, ever!” Jäi fantsut vibat Mä oon saleteis, et täst konsertist jäi upee fiilis muillekki ku päivänsankari Lasselle. Snadisti kuuluisaa sanontaa fiilaten: ”Sedät jaksaa heilua” – ja tädit – mut ku stoorin jatkuminen on noist nykyjanstereist kii, ni meil ei oo minkäänlaist trabelssii. Saundi oli täyteläinen ja magee. Mape haldaa sen edelleen. Stagen täytti Metropolia Big Band, kapellimesuna Antti Rissanen. Siel oli stagella neljä yli kasikymppist sjungaajaa – Lassen lisäks Ritva Oksanen, Pirkko Mannola ja Eino Grön. Ja sit oli nää sjungaajat: virolainen Hanna-Liina Vösa ja himahuudeilta Tuomas Jauhiainen, Alli Järvelä ja Kamilla Kavala plus Kipparikvartetin jälkii dallaava The Relics. Se steppas sen ihan stailisti maikkojen kans kimpassa. Meiän jengin ehdoton feivörit oli Kamilla Kavala. 26 Tsilari 5 | 2022 Täs Lasse sjungaa The Relics -nimisen köörin kans. Lasse oli niinku Härmän Paul Anka. Se oli treenannu viel sellasen kreikkalaisen jortsun. Koitetaan vaan pitää ittemme hengissä ja ventataan, ku glooriabamis ja eka jangsteri-idoli Lasse Liemola täyttää yheksän kybää. Kuulosti komeelta ja tanakalta.. Stoori jatkuu. Buli orkka – blosarit, figelit ja stemmojen sjungaajat megessä. . Se sjungas Paulin stygei ja näytti snygimmält ku toi sen esikuva. STADILAISII TEKSTI SEPPO PALMINEN FOTOT AKI SCHADEWITZ Päivänsankarin tsennaa aina siit, et sil on handuis eniten blumstereit
Lasse oli varmaan lyöny vetoo, et ku sil on synttärit, ni se joraa kreikkalaist. Lasse Liemola finstas skabat mis tsögattiin kykyi vuonna 1957 ja Pirkko Mannola Miss Suomi -skabat 1958. Friidu on raikas ja upee artisti. Näille huudeille sen hittas Lasse Liemola. Ne ku diggaa kuuskytluvun musaa, valkkaa spiikkeriks aina Markku Veijalaisen. No, sehä oli varma finstaaja. Vaik ne oli eri genren kundei, ne levytti samoiki stygei. Ne oli treenannu vaan helppoi kyssäreit. Siellä ku jengin kans tuli bamlattuu, ni tää friidu oli jangstreriketjun ehdoton ykkönen: Kamilla Kavala. Hanna-Liina Vösa on virolainen sjungaaja. Mape bamlaa mielellään historiast, mut kyl se osaa tuleviiki niskoi esitellä. Kamilla Kavala on yks sellanen. Täs Mapen juttukaiffareina on Pirkko Mannola ja Lasse. Sil kundil on niin symppis staili. 27 Tsilari 5 | 2022. Eikka Grön breikkas samoihin aikoihin, ku Lasse Liemola
Reetta Ristimäen Helsingin Oopperakesä tuo korkeena pidetyn arttumuodon kaikelle kansalle Aleksanterin teatterissa, ku taas myytiin nyyalle omistajalle. Elokuun lopulla Yona esitti kauniin sielukkaan tulkintansa Tapiola Sinfonietan kanssa Huvilateltalla. Laulaja sanoi Rumballe meinanneensa kuolla useampaan otteeseen levyä tehtäessä. Juhlaviikot ja Flow tuli bäkkiin. Loppuunmyyty Huvilateltta osoitti suosiotaan. Kulttuuria kaamosajalle Kesäaika vapautti tapahtumat ja festarit koronavuosien ahdistuksesta. Aiheet ovat synkkiä. Encorena kuulimme voimaantuneen Yonan Sä olit oikee, coverin Dolly Partonin I Will Always Love You. Naurettava nukketeatterisoolo aikuisille Nukketeatteri Kuuman Ankanpoikasen eli tässä tapauksessa Merja Pöyhösen nukketeatterisoolo kokeili vetovoimaansa rohkeasti Sampo-festivaalin yleisön edessä. Lopullista totuutta etsivä nukketeatteritaiteilija tekee parhaansa pysyäkseen lukuisien henkilöhahmojensa perässä ja puhuakseen puuta heinää näiden puolesta – vatsasta. Vereslihansa auki paljastavan Yonan uusi aluevaltaus on menestys. Laulaja nautti selvästi yhteistyöstä, joka syntyi kahdeksannen albumin synnytysyhteistyönä. Tulkinta on aina tavattoman sisäistynyt ja railakas. Otsa hiessä runsaan vaatetuksen alla Suomen taitavin alan esiintyjä teki hienosti nuketetun esityksen kokonaan englanniksi. Jos kuulin oikein Teatteri Ilmiön salissa, se oli noin seitsemäs Work in Progress -veto. Vuosiksi 2020–2024 Pöyhöselle on myönnetty valtion 5-vuotinen taiteilija-apuraha, ehkäpä ensimmäisenä nukketeatteritaiteilijana kautta aikojen. Kesäteatterikausi oli huikee. 28 Tsilari 5 | 2022. FO T O : R A IM O G R A N BE R G . Erosta pitää toipua; elämänhalu voittaa takaisin ja vapautua. Esitys sai ensimmäiset testiyleisönsä kesäkaudella Islannissa ja Ruotsissa. Kuulin häntä ensi kertaa vuosia sitten Kallion pienessä Onda-baarissa oman luottokitaristin Leissin kanssa. Antiikin Ariadne-myyttiä, villalankaan hiljentyneitä suomalaisia ja menneitä rakkaussotkuja yhteen kutova esitys saa lopullisen ensi-iltansa ensi keväänä. Pelkistetty duotulkinta meni yleisön sydämeen tupaten täydessä kortteliravintolassa. Siitä kertovat ensijakson Vitun unelmat, En saa rauhaa ja Kesken sekä toisen jakson vanha kestohitti Pilvet liikkuu, minä en, Irti ja Solut herää eloon. Tanssi otti vauhtii sen nyyast haussist, ku ei silti kaikkii pienryhmii päästä inee. Hän omisti silloin juuri kuolleelle ystävälleen taivaaseen Markuksen vanhan Lintu-iskelmän vuodelta 1969: – Ja siksi nuo linnut laulavat näin / Vielä kun luonasi oon / Vielä tuo kukka pilvestä päin / Katselee aurinkoon. Pöyhönen on kiinnostunut nukeista, tunteista ja liikkeestä ja ohjannut lukuisia taidealansa tunnetuimmista kotimaisista esityksistä. Ariadne Kreetalta on enemmän tai vähemmän ”prototyyppinen sotku”, jossa on monta ilahduttavaa langanpäätä ja tarinoiden labyrintissa muotoaan hakeva hirvi(ö). Georg Otsin unohtumattomia lauluja Jori Otsa & Mah’Orkka on vuonna 2018 perustettu akustinen kvartetti, joka tulkitsee legendaarisen virolaisen laulajan Georg Otsin kauneimpia ja Sielukas Yona on edennyt pitkälle Kallion kortteliklubeilta Tapiolan Sinfonietan säestämäksi poplaulajaksi. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN P oplaulaja Yonan (=Johanna Rasmus) sielukkaat tulkinnat ovat valloittaneet maata jo pitkään
Mustat Silmät -yhtyeestä. Ensi mainitut olivat kesäkuussa mukana fiktiivisessä tanssiteoksessa Öljekt Vapaan taiteen tilassa. Vähän kuin Topi Sorsakoski löysi tangon rockkitaristivuosiensa jälkeen. Olimme kuulleet tunnin verran venäläisiä ja virolaisia kansanlauluja, joten loppuun sopi ukrainalainen laulu. Encorena Jori Otsa tulkitsi herkästi liikehtien Laulu Dneprille, joka sopii tähän maailmanaikaan hyvin. Se keskittyy vain olennaiseen eli laulujen sisältöön. Moskovan valot, Muuttuvat laulut ja Rakastan sinua elämä valloittivat meidät. Jätämme myytin tarinallisen puolen taakse, ja pidämme mukanamme myytin ytimen, langan, he sanovat. kokosi eri-ikäiset fanit yhteiseen Ots-hurmoshetkeen. Iskelmäradion toimittaja Tarja Närhi juonsi kappaleita vahvalla asiantuntemuksella. Vanha rokkija balalaikkaorkesterien soittaja on löytänyt suomalaisten rakastaman Viron kansantaiteilijan musiikin. unohtumattomimpia ikivihreitä sekä muita slaavilaisia sävelmiä ja oman kynän tuotoksia kahden balalaikan, harmonikan ja upean intensiivisen laulunsa kera. FOTO: DAN ZERIN. Orkesteri on julkaissut Georg Otsin tunnetuksi tekemistä lauluista kolme albumia. 29 Tsilari 5 | 2022. Otsin suomalainen tuottaja oli Jaakko Borg, joka sävelsi hänelle myös oman iskelmäsuosikin, Uudelleen jos luokse tulla voin. – Kohtalottaret kehräsivät elämän lankaa, mittasivat sitä ja leikkasivat sitten poikki. Neuvosto-Eestin kansantaiteilijalla oli paremmat mahdollisuudet hankkia tuliaisia. Se koostuu langan ja esiintyjien ruumiiden lihasta, monisäikeisestä mielleyhtymien verkosta, groteskista tanssista ja mielestä, arkisista eleistä ja leikeistä. Esiintymistyylikin muistuttaa Sorsakoskea, kun rokkari muuttuu tangojen, valssien ja foksien tulkiksi. Laulaja sulkee silmänsä, eläytyy antaumuksella mollivoittoiseen slaavikaihoon ja puristaa yhä tiukemmin mikrofonijalkaa. Katsoja istui elokuun alussa Galleria Albert IX:ssä. Tuloksena on lankojen valtava vyyhti seinästä seinään galleriatilassa, jossa on yksi isompi ja kaksi pienempää huonetta. Savoyn konsertti 4.9. GARNNN on KÖTT -kollektiivin toinen teos. Karoliina Loimaala (vas.) ja Anna Stenberg tanssivat elämän lankoja kehräten ja niitä mitaten GARMNNN-esityksessä Galleria Albert IX:ssa. Teos kääntää antiikin Kreikan Moirain myytin nykyesitykseksi. Muut soittajat ovat Rolf Storsjö, harmonikka, Kari Hartikka, primabalalaikka ja Turkka Wahlbäck, iso kontrabasso-balalaikka. Tekijät haluavat luoda liharunoutta. Esitys tapahtuu suussa, syljessä, vatsassa, lihaksiston ja äänenmuodostuksen tuntevana monikielisenä yhteissinfoniana. Mustan meren valssi ja Kalamiehen laulu olivat erilaisia. Solisti Jori Otsa tunnettiin mm. Öljyn ja ihmisen kohtaaminen ja symbioosissa muuttuminen öljeteiksi oli tarinan sanoma. . Lapsuusperheelleni ”Jori-setä” oli tärkeä, koska tiesimme lapsena odottaa Tallinnan tuliaisia. Komeimpina soivat Kauniit muistot, Unohtumaton ilta, Syysunelmia ja etenkin Laulu virran rannalla. Tanssiteos tutkii pienen arkipäiväisen materiaalin muuttumista suureelliseksi, monumentaaliseksi sekä oudoksi. Vain tulkinta puhuu. FOTO: JO HISLOP. Otsan johtama akustinen kvartetti palauttaa perinteikkäät laulut alkujuurilleen riisuen kaiken turhan koreuden ja tuotannollisen kikkailun. Saarenmaan valssi tuli lopussa. . Merja Pöyhönen on maan taitavin ja tunnetuin nukketeatteritaiteilija, joka sai Kritiikin kannukset 2021. Kollektiiviin kuuluvat Anni Kaila, Karoliina Loimaala, Anna Stenberg sekä vaihtuvia taiteilijoita. Tanssiteos ruumiille ja langalle GARNNN on jännittyvä, ovela, nautiskeleva kielen ja ruumiin juhla. . Kolme tanssijaa astuu tilaan eri suunnista lankoja keräten ja niitä lattian tasolla yhteen sitoen. Ots kävi kuvauksissa isällä 50-luvun lopun läpimurrosta 70-luvun alkuun
Tuntematon jazzari framille – Kalevi Hartti sai oman platan Legendaarisen levy-yhtiö Scandian eka sinkku 1953 oli Kalevi Hartin kvintetin ”September in the Rain” / ”Night and Day”. Sit Hartti sävels Yalen yliopiston stuiduille revyyn ja rundas viel doowop-bändin messissä ympäri maata. Nyt julkastu uus CD tuo stadilaisen Hartin koko baanan komeesti framille. Hartin kohal ne joutu plaraa kans pikalevyi, uutislyhäreitä, radiokuunnelmii ja mainosmusaa. Mut mikä jannu tää Hartti oikeen oli. Juha Seitajärvi, Kalevi Koukkunen ja Timo Forss on aikasemminki grevannu leffamusaa ja koostanu niist kaikkee kliffaa. Hartti budjas Pietaringartsal Ullikses ja kävi Tehtaanpuiston skolee. Ulliksen kundi leffaduunissa Just toi leffaduuni oliki Hartin leipälaji. Hartti oli kova skujaa fillarii ja iha kurko skulaa pianoo. Se esitti orposkidii leffas Onni pyörii (1942), puotipuksuu leffas Synnitön lankeemus (1943) ja sit Suomisen Ollin bestistä Ekaa 1942–1945 neljäs eri filmis. 1949 Hartil kävi mäihä ku se pääs jazzin Mekkaan Jenkkeihi. P ianisti-säveltäjä Kalevi Hartti (1927–1964) delas suht nuorena, mut se ehti jättää jälkii vähän sinne sun tänne. Hartti oli Valto Laitisen jälkeen suosituimpii jazzpianistei. Ne veivas Shearingin hittibiisii "November in the Rain" ja pääs syksyl 1950 äänittää sen. Ja ei välii onkse dixielandii vai bepoppii kuha se vaa o jazzii. 30 Tsilari 5 | 2022. Se budjas puol vuotta Nykissä, kävi musaskolee ja pääs treffaa soittajii joit se ite fanitti. Tää CD on KAVIn ja Artie Musicin kimppaproggis. Mut levylle tää samainen veto pääty vasta muutama vuosi myöhemmi, Paavo Einiön ja kumppanien Scandia-yhtiön ekana lättynä. Hartin jammailuu ne kuvas useempiinki leffoihi, ja koko orkka vilahtaa Tapsa Rautavaaran debyyttifilmis Vain sinulle (1945). Jazzaten Jenkeissä Hartin teinaribändi oli krigun jälkeen yks Stadin kovimpii (mm. Niinku toi swing-pianisti Erroll Garner ku tsennataa stygest nimelt "Misty". Uuteen jenkkistailiin, George Shearingin kvintetin malliin blosarit oli karsittu klaraan ja pianosoinnut skulas teemaa, jota muu bändi tuplas. 1950 se kasas Suomen kovimman jazzbändin. Harlemin jameis Hartti pääs skulaa mm. Lasse Pöysti ku skulas Ollii on bamlannu et Hartti oli sille ku jännä isobroidi. Sit v. Se alotti Särkän SF-filmin klaffipoikana 15-vuotiaana ja tempastiin siit kameran toiselle puolelle, lapsinäyttelijäks. skebaa skulas Sami Ahokas), mut se jäi kakkoseks bändiskabois ku Lindströmin Ekin orkka finstas aina. Sen bändi alko saada nimee kriguajan swingipjattien keskuudes. Boogie-woogie luisti siltä "vaivattomasti ja nautinnollisesti". Ku Hartti flyttas takas Stadiin v. LÄTTY LÄTISEE TEKSTI MIKKO SEPPÄLÄ Ei välii mist sä tuut, musa vaa merkkaa. Se oli luonnonlahjakkuus mut meni Sibikseen oppii lisää. Osan noist leffoist hittaa KAVIn elonet.fi-saitilta ni käy ite tsekkaa. Sitä ei historia oikeen tsennaa. Hartti kiitteli jenkkien rentoo meininkii: ei välii mist sä tuut, musa vaa merkkaa. bepoppari Bud Powellin kans, niinku neljäl handul
Kalevi Hartti: Dolorosa 1949–1960. Sen biiseist vaa yks ainoo painettiin lappuna – slowfox "Dolorosa" (1951) jonka mukaan tää CD on nimetty. Mun omii suosikkei on Harmony Sistersin Maire Ojosen pari vetoo ja tietty Hartin bändin instrumentaalit. 1955 X-Filmin ku duunas uutislyhäreit. Se duunas musaa laidast laitaan, myös radiokuunnelmiin ja teatteriin. Joteski keskeneräne fiilis täst Hartista kuitenki jää. Olavi Virta shungas sen myös enkuks mut mitään läpimurtoo siit ei tullu. 31 Tsilari 5 | 2022. Artie Music 2022. Sit se gryndas v. FO TO K AV I. Se palas itekki viel valkokankaalle pahiksena sellases suht krouvis leffas ku Kasvot kuvastimessa (1953). Ja koukuttavii jingletunnareita eri firmoje mainosleffoihi. Kalevi Hartti ja Lasse Pöysti kemuttaa enne stuiduskaboi leffas Suomisen Olli yllättää v. . Mut kandee lysnaa! Täl platal on monta kliffaa jazziin keikahtavaa stygee, gungaavaa foksii ja rumbaa. Duunit oli paljolti leffayhtiöis. Siihe se väsäs myös musat kimpas Sibis-frendinsä Erkki Ertaman kans. 1945. Puolet biiseistä on plokattu leffoista ja sillon niit ei vissiin ni hirveesti keretty treenaa, kerral purkkiin vaa. Hartist tuli yks ohjaaja Aarne Tarkaksen ja Mäkelöiden Fennada-filmin luottosäveltäjii. Ja sit on kaikenlaist muutaki. Käyttömusan säveltäjä Viiskytluvul Hartti siirty enempi säveltäjäks, arraajaks ja studio-orkkien kapuks
. Ja mä ruvin kuunteleen ja skruutasin pähkinöitä kun Julle oli ollu niitä slumppamassa. 32 Tsilari 5 | 2022. Kato se oli silleen ett Lunsteenin täti oli yhtenä aamuna törmänny maitobuiduun tsökaamaan milkkistä ja se oli nii hitosti korillana kun sille ei kansanhuollossa oltu tokattu lisämaitokorttia. Joo – ja mä tykkäsin kuulleeni tarpeeks ja suksin taas niitten putkitonkien kans kun mä kuulin ett talkkarin gimma alko hiipiä pannariin päin ja ne paukutkin oli jo hyvässä jamassa. Mut sitte talkkarin gimmalla sytytti ja se rupes kriinaamaan niin hitosti ja kun talkkarin gimma oli kriinannu ittensä ihan matsiks se rupes selittään ett Tanskanmaalla oli yks profeetta Elias ennustanu ett maailmanlopun piti tulla maaliskuun kymmenes päivä ja ett ne gimmat oli vissiin kaveerannu siitä siellä maitobuidussa. Ja kun se ryysas sisälle budjuun niin siell oli toiset gimmat naamat yhdessä ja kaveeras maailmanlopusta niin ett sen kuuli jo kuppilan kulmaan. Ja kaikki oli ihan niinkun ennenkin. Ja samalla mä meinasin stikata pari koiranpommia pannarin oven väliin ett ne bomais kun oven draisaa kiinni ja talkkarin gimma tulis närkkariks. K ato moi vaan! Tiäksä kun Lunsteenin täti venttas maailmanloppua niin huisasti täss hiljan ett mua iha kriinatti. Mut rupeshan se sit kuukaamaan ja oikeen kahvin käry kävi tietysti talkkarin gimman nokkaan kun se kuuras rappua siinä kerrosta ylempänä. GAMLA SLANGI TEKSTI JORKKA Jorkka skrivaa faijalle Tää Jorkan slangipakina ilmesty vuonna 1943 rindiskundeille sendatus lehdes nimeltä Helsingin Viesti, jonka julkas Stadin Suojeluskuntapiiri. Gamlaa slangii tsökas Mikko Seppälä. Ja Lunsteenin täti sano että enhän mä sitä tosissani uskonukkan kun nyt on jo huhtikuu ja tokkas talkkarin gimmalle sitä oikeeta kahvia että se pitäs naamansa kii. Ja se rupes heti tekeen asiaa Lunsteenin tätin tykö mut se ei meinannu enste ollenkaan avata ovea. Mut sitte mä viime viikolla satun kuulemaan kun talkkarin gimma kaveeras pesutuvassa Ruuskasen piukulle kun mä olin suksimassa pannariin böllimään putkitonkeja, kato kun mun fillarista oli yks mutteri iha kniipassa eikä se lähteny auki muilla värkeillä. Kun se oli liite siunaillu ja läähättäny siellä klitsussa eikä tiiliskiviä ruvennu mistään tippuun se funtsas ett ehkei se maailmanloppu ihan vielä tuukkaan kun on ihan tavallinen tiistaipäiväkin eikä mitään kuulu. Olis mulla liite kaveeraamista vieläkin mut kun tää papru loppuu ihan just niin ett voi paksusti sit taas faija toivoo sun kundis Jorkka. Talkkarin katti pesi pärstäänsä roskiksen kannella ja snadikilit skulas skrubua porttarissa eikä Lunsteenin tätin Prissekään muutakun veti lonkkaa suuliksessa ja tiiras toisella silmällään pentujaan kun ne kragas keskenään jostakin krääsästä. Lunsteenin tätikin unohti ihan koko saarnansa ja milkkiskannunsa ja äkkäs heti mitä se yks farmari siellä yhteisskolen salissa oli kaveerannu pedon merkeistä ja Kookin sodista ja muista flaidauksista ja meni iha veteläks ja senkun siunas vaan kerran ja lähti luudaan takasi himaan. Ja se skagas koko ajan ett se ei ehtis kiehua ennen maailmanloppua kun se kaasukin oli taas niin heikkoa. Niinkun mä kaveerasin mä smygailin just tämmösillä asioilla kun mä hiffasin talkkarin gimman hihkuvan siellä pesutuvassa ja mun seerlokholmesvaistoni sano ett Jorkka venttaas vähä. Kato me kyll oltiin hönätty ett se toljaili liite kummasti toss ennen pääsiäistä, mutt eihän me ponjattu mitä se dorkaili kun se on vähä lanttu luonnostaankin. Ja se otti dylkin sisun päälle ja tuli kurkkaan ovesta pihalle. Just ja just saatiin luumme alta vek kun se ryysas pommisuojjaan ja meidän täyty viksiä skoleen. Kun kaikki oli niin lugnin sorttista Lunsteenin tätikin hirvas oikasta himaan ja pani heti kaffipannun päälle. Ja sitä rupes niin hitosti himottaan drikata vielä pari kuppia kahvia ennen maailmanloppua kun sillä viel oli oikeeta kahvia ja se olis menny ihan hukkaan sitte. Ja sitt kun se avas se oli vieläkin ihan tärähtäneen näkönen ja änkytti vaan jostakin maailmanlopusta (kerto talkkarin gimma) ja oli niin huisin hermona ettei siitä meinannu saada mitään tolkkua. Ja mekin nähtiin se kun se törmäs pitkin kartsaa kun vetskari ja öögat rullas päässä ja kintut löi fimtsikan nakkia kun seilisellä
Puusto lisää kävelytien vaikutusta. Paula Rautiainen . Mitähän noi hin rantsun byggiin on sitten funtsattu stikkaa. Vastauksii tuli kymmenen. Erkki Savola Saaret, 1 ääni . Mua on aina pänninyt et sun tarttee dallaa Kauppikselta Etelärant sunstreetin kautta Wanhalle Kauppahallille. Kari Vainio Boardwalk, 2 ääntä . Nelonen oli mun numberini myös skolessa. Mun mielest neljäs idis, Saaret, on paras. Nyassa planissa siihen kantsis byggaa oikein kunnon baana. Jukka Kilpi . Se on ainoo plaani jossa on toi dallausyhteys ton gamlan stogebryggan kautta. Siinä rakennukset jatkavat hyvin saman tyylisesti mui den Etelärannan rakennusten kanssa jättäen hyvin Tähtitor ninmäen omaan arvokkaaseen tilaansa, josta pääsee edel leen näkemään hyvin merelle. Aune Mäkinen . Eka idis: Ahti, tyylillisesti arvok kain, stärä. Jättää rantaan selkeän promenadin, jossa on tilaa dallata. Täs lukijaskaban tulokset perusteluineen: Ahti, 3 ääntä . Toivotta vasti jotain kliffaa häpeningii! Veli-Pekka Kiviaho . Yksinker taisesti siisti. Lisäks Etelärannan kohdalle olis ton plä nin mukaan luvassa kliffasti avoin ta, puistomaista tilaa. Talot muistuttavat kuin olisivat Washington, DC:stä. Mielestäni paras ehdotus on nu mero 2, Boardwalk. Hyvä puoli oli, ett vastausten purkamises ei mennyt kun vartti, ja kolme niist sendattii Stadin ulkopuolelta: yks Mansesta, yks Aurinkorannikolta ja yks Itävallasta. Perusteluna se, ett noi uudet rakennukset ei tulis skabaa maan Etelärannan vanhojen talojen kanssa, kun ne kaikki bygataan Laivasillankartsan puolelle. Mun mielestä vaihtoehdoista on paras eka idis, Ahti. M e oltiin ihan varmoi, ett vastauksien vyöry tukkis Stadin Joulugubben maililodjun, mut ei sentää. Vastaavasti rakennusten tyyli sopii vastapuolen Katajanokan vanhojen ’makasiinirakennus ten’ hotelli Grand Marinan, Marinakongressikeskuksen sekä vanhan tulli ja pakkahuo neen kanssa. Siisti, hillitty kokonaisuus. Terttu Nurvo . Nimensä mukainen kävelytie, jatkuen Kaivarin ympäri. Me julistettiin Tsilarissa 3/2022 lukijaskaba, jossa kaikki Stadin Slangin jäsenet sai valkkaa oman feivörittinsa finalisteista. Suosikkini on numero 2 Boardwalk, ei mikään laatikkomainen ratkaisu. Siin vaihees me snygistit päätettiin lähtee meggeen. Matti ”Masa” Kainulainen SNYGI STADI TEKSTI TIMO ALARIK PAKKANEN FOTOT HELSINGIN KAUPUNKI Makasiinipromenadi, 5 ääntä . Lisäksi huomaan otetun huomioon entisen junanratasillan käyttö Lyy pekin laiturilta Kauppatorille, joka toivottavasti on kääntyvä silta ajatellen kesän runsasta turistiveneristeilykautta sekä jokasyksyisiä silakkamarkkinoi ta. Täs pätee näköjään käännteysti vanha sanonta, että ”ei nähä metsää puilta”! Ääniä kaikille finalisteille Kymmenen perusteluu on aika snadisti, joten nehän kandee julkistaa ihan jo kiitokseks niit skrivanneille. Makasiinipromenadi finnas lukijaskaban Stadin päättäjät järkkäs reilu vuos sit Eteläsataman ankeest rantsumaisemast globaalin suunnitteluskaban. Kolmas idis, Makasiiniprome naadi. Mauri Purkunen 33 Tsilari 5 | 2022. Tsiigasin noita Makasiinirant sun skaban ehdotuksia ja mä diggaan tota Makasiiniprome nadia. Markku Laitio . Kai Laine . Uudet talot sopivat kokonai suuteen kuin ”nyrkki silmään”. Viime keväänä oli skabaan löydetty neljä finalistia
Mua kiinnostaa seuraavat froogikset: 1. Joki-Pesola sendas sadan peruskoulun äikän maikalle brevarin. Ne olis sopinu testattaviks, ku vastaajat oli nimenomaan koululaisia, ja otsikoskin mainitaan koululaisslangi. Yks skole ei sendannu brevarii Joki-Pesolalle bäkkii, mut en paljasta sen nimee täs nyt, ku ei sitä kerrota siin graduskaa. Mä ite funtsaan, onks noi tulookset yllättävii vai ei. Ainakin Joki-Pesola funtsaa, ettei joukkotiedotus oo niin merkittävä slangin levittäjä, vaan se levii yksilölt toiselle. 2. Millaiset slangisanat on ”herkkii” ylittää rajan Stadin ja muun Härmän välillä. Niille, ku vastas Joki-Pesolalle, olkkarin tsennas 59,1 %, divarin 56,5% ja jäden 33,5%. Pluggaaja voi jo nyt veikkaa, mikä Joki-Pesolan valkkaamist slangisanoista oli tutuin ja mikä tuntemattomin oppilaille eri puolilta Härmää. Mutta Joki-Pesolan omast mielest on mystistä, ett vastaajista niin moni ei tsennaa ’olkkarii’ olohuoneena. Kartta: Orvokki Joki-Pesola. Olis mielenkiintoista tutkii, mikä nykytilanne on: mitkä slangisanat on nykyään yleisimpii koko Härmäs. Näit 30 slangisanaa Joki-Pesola kysy: assa, bisukka, bonjata, breivi, dallata, digata, dille, divari, filkka, fillari, fisu, fraido, hodari, huge, hyppis, jäde, kalkkis, kledjut, kypä, lusmuta, lätkässä, olkkari, pippalot, tsiigata, sinkku, spurgu, style, syntikat, tsetti ja tsilari. Bonjaaks böndet slangii. Joki-Pesola valkkas vastaajiksi yhen ysiluokan oppilaat jokaisest skolest, yhteensä 2582. Miten tai mitä kautta slangisanat levii muualle Härmään. Mun mielest yllättävää on, ett sanat olkkari, divari ja jäde ei ollu tunnetuimpien joukos, vaik ne kuuluu nykyään oikeestaan yleiseen suomen puhekieleen. – slangisanoja Stadista koko Suomeen | Osa 2 T silarin viime namberos lupasin, ett skrivaan Orvokki Joki-Pesolan gradust (1991), mis se selvitti, miten bulille alueelle Stadin ulkopuoliseen Härmään on levinny slangisanoi. Oppilaat vastas blanketteihin, tsennaaks ne siinä mainittui slangisanoi. FO TO K A R TA ST A : JE K A K IM . Voi olla, että 90-luvul jätski oli jädee yleisempi. Moni kyl funtsas, ett olkkari meinaa ’olkalaukkuu’, ku ei kelana vaikuta yhtään liian daijulta. Slangissa riittää bulisti tutkittavaa! . Valituist sanoist herää sellainen kysymys, miks niiden meggeen ei oo valittu just skolelaiffiin liittyvii slangisanoja, niin ku vaik hissa, jälkkis tai liikka. Vaik gradun otsikos mainitaan koululaisslangi, siin käsitellään pääasias Stadin slangia. Joki-Pesolan valkkas gamloi, nyyii, tavallisii ja harvinaisii slangisanoi. STADIN SLANGI JEONGDO ”JEKA” KIM Kartta siit, miten hyvin ja huonosti ’fillari’ tsennataa Stadin ulkopuolel. 34 Tsilari 5 | 2022. Tulokset on täs järjestykses tutuimmast siihen, mitä tunnistettiin vähiten: fillari, tsiigata, lätkässä, style, digata, sinkku, kalkkis, pippalot, hodari, breivi, bonjata, spurgu, kypä, olkkari, divari, syntikat, jäde, lusmuta, dallata, assa, hyppis, kledjut, dille, fisu, huge, fraido, bisukka, filkka, tsetti, tsilari. Ainakin fillarista breiviin asti on sellasii, ku tarkottaa juttui, ku on nykyäänki yleisii koululaisten elämäs – breivi nyt ei ehkä enää nykyää. Skolet oli eri puolilla Härmää. ’Divarin’ tunnistettavuus taas liittyy kai siihen, sattuuks vastaajien himakunnas olee sellasii. Joki-Pesola ei kerro, miks tällaiset skole-elämän slangisanat on jätetty pois. Brevun kans samas kuores oli oppilaitten täytettäväksi tarkoitettui blankettei. Ku Joki-Pesola valkkas sanoi, se sai neuvoja slangiproffa Hekalta, ku oli sen graduohjaaja ja proffana Tampereen yliopistos. ’Jädest’ moni funtsaili, ett se meinais kundii (jäbä) tai söpöö (söde)
Skolee mä kävin Eltsus, ku on edelleen Pasilan radan toisel puolel. Siin parkkeeraamises ei ollu mitään pulmaa, ku parkkiruutuja ei oltu vielä keksitty. Sit otin hangesta faarttii ja stondasin skrinnareil hoippuen jäällä. Nykyää siin on Kela, mut sen kaltsin jyrkkää sivuu piti aina kiipee ylös, vaik leffateatteri Axa:n puolelt sinne ois voinu dallaa ku tasamaata, mut se olis ollu liian helppoo. Bio Axa:ssa oli joka sunnuntai yhdeltä iltapäivällä tunnin mittainen “matinea muksuille”. Axa:n vieres Ruusangartsal oli yleinen bastu, mis käytii kesät ja talvet. Dallasin vanhan Messuhallin kentsulle. Tää oli varmaan jonkinlainen “koodi”, ku faija tyhjens “Pommac-tuoppinsa” samantien ja lähti mukaan. Siel tahto tulla ruuhkaa ku porukka sladdas sellasta vauhtii alas, ettei meinannu hitaammat ehtii alta vek. Urheilutunti oltii Eltsun kentsulla. Vielä dillempi ajatus oli kiipee meiän pitskun puolelt siel olevii palotikkait pitkin 7 kerrost korkeen talon katolle. Siel ponnahdeltiin korkeutta ja pituutta ja ravattii kans kentsuu ympäri. viiskytmetrine toinen muuri. Sen päälle me nostettii fillarit ja skujattii keskustaa päin. Muurilt näky kans Messeniuksenja Topeliuksenkartsojen välissä oleva n. Järkevämmilt se jäi ajamatta. Landekuskin fiudee ihmettelemäs Aluks funtsasin et toi Lihaa-Kött on varmaan aika buli lafka ku sil oli noit buidui vähä joka toises kulmas, myöhemmin seki selvis. Siinä sit dallasin Kupla Hokin kulman ympäri Manskulla olevaan kuppilaan. Klinikan vieres kulki muuri, jonka päälle meidän piti kiipee matkal Humikseen tsimmaan, vaik gartsalla olis ollu helpompaa dallaa. Kaikenlaisii kikkailuit Siinä Kupla HOK:ia vastapäät oli buli kaltsi. Motskariskabojen aikaan kentsu toimi sit varikkona. Gamla Forumin bytinki Manskun ja Simonkartsan kulmas. Faijanhakureissuu Joskus mutsi pisti mut hakee faijaa ravintola Töölöstä. Siellä kopissa pistin skrinnarit jalkaan ja hetken tsiigasin miten muut menee. Me hiffattiin tää ku se kierroksen jälkeen parkkeeras fiudensa ja peräkärryn ravintola Messeniuksen eteen kartsan vasemmalle puolel. Siinä sitten dallasin kaksin faijan kans takas himaan. Ei se sillo herättäny mitää varsinaisii tunnekuohui, olin vaan siel födannu. Ilmeisesti valot ja “ääni” oli kytketty jotenki yhteen. MINNAATSÄ TEKSTI MAURI PURKUNEN V asemmalt puolelt muuri oli noin puol metrii korkee, mut toisen puolen lopus jo 4–5 metrii. Nykyää on seinät leveemmäl ja katto korkeemmal. Ku valot sammu ja filkka alko oli salis nii hiljast et saatto kuulla omat fundeerauksetki. Siellä sanoin faijalle “sun pitää tulla himaan skruudaa ku safkat venttaa ja kuulemma mun ei tartte sanoo tätä sulle kahteen kertaan”. Sit kundi meni raflaan skruudaa ja me katteltiin sen yhen hevosvoiman vetolaitetta, ja sit ku se joskus lorotti “jäähdytysnesteet” gartsalle ni kelatti et “on lande tullu stadiin”. 35 Tsilari 5 | 2022. Dallasin hanges takas koppiin, otin skrinnarit vek ja himassa sanoin faijalle: ”Tuli kokeiltuu”. . Talvella Axa:n eteen, Linnankoskenpuistoon, eli Axan mäkeen, bykattiin snögestä lähes 100-metrine kouru, mist jokane pääs sliiraan alas. Kerran faija hommas mulle skrinnarit ja funtsasin, ett tarttee vissii kokeilla. Niiden tsiegurantoimitukset kuitenki hoiti yks ja sama kaveri. Ennen ku filkka alko pyörii nii “desibelit” oli salissa samaa luokkaa ku kivimurskaamossa. Heti tuli mieleen ajatus, ett tää ei oo mulle, ja sain duunattua snadin mutkan takas hankeen. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / JA N A LA N C O . Meiän kämpäs oli yläkerran fönarit gartsalle päin ja niist näky Naistenklinikka. Taka-Tölikan stoorei | Osa 1 Aikaisemmin mainitsin et budjasin mun “varhaisnuoruuden” aikana Taka-Tölikas
Jengi tsennas, et skloddi oli kundi ja nimiki oli jo julkist kamaa. 22.00 Illan kotimainen elokuva, Kullervo Pellinen, Reginan vanki Elokuvasäätiö bungas kaks miltsii täst rainast. Niitten pitäs duunaa pehmeet jänistä ja allin kupposii. Mihin hittoon se dyykkaaki, stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Proggigset on funtsattu huolella nii et toi jengin sivistystaso viimeinki kletraa ees snadisti. Mainosalan skrivaajat osas kans ton verbaaligeimin. Meitsi sai handuun Ylen ohjelmauudistuksen. 20.00 Viikon luontokuva Viikon luontofoton, kuhertelevan allin, esittelee luontofotari Veli Pirinen. 20.10 Kunnanhallituksesta kuultua Täs stooris Sorvankylän valtuuston äijät antaa esimerkkii, mite osallistuu kunnanhallitukseen. 21.00 Matkalla maailmalla, Pakistanin vuoristossa Pakistanist jengi hittas aikanaan kukkulan, jol on hassu nimi, K2. 18.15 Tenavatuokio Kaikkien skidien suosikkitaikuri Viivahattu taikoo skloddeille vattuu ja viikunaa ja pikaisii limpsoi. Se on ny skrivannu jotain 50 kniigaa jaagaamisest, fisustuksest ja golfista. Drinkkiskoles pahimmat dokut blandaa Tuhisevan kossun ja pohjalaisen pirtupohjasen alkudrinksun, Lallin kumauksen. Sit noi toimittajat on välkkyi väsää stoorei ja rubareit. Siellä se haluu koklaa kuin kalistaan puluille, huristellaan pyörällä ja tsekkaa, onks siel vielä se hillitön Kurvi ja allu pissalla. Se on yks koko boltsin korkeimmist mäistä. Acta est fabula, nunc plaudite! . K u sul on stydi sanan fekta, ni sä finnaat saletisti. 20.40 Reality -ruokaohjelma, Pippurihylly Turhat julkkikset yrittää väsää riistasafkaa Sorvan kyhäyksii -teemaviikol. 36 Tsilari 5 | 2022. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Yks legendaarisimmist sloganeist kuulu: ”Päätä päiväsi K-kaupan kahvilla.” Äitienpäivänä yhen slämyn etusivul oli mattofirman slogan: ”Yllätä äiti äitienpäivänä – tee se matolla.” Sit suomenkieles on yks keissi, mitä ei muualt löydy, nimittäin sananmuunnokset. Lisäks asiantuntija Pentti Hirvonen heittää läppää sellun pigmenteistä ja vinkkaa tuttui siit, miten selluu ei saa pilata. Kappelin pimut ja kenopappi skulaa ihan nyyaa tv-geimii: sokkelin kivityst. Kullervo hittaa Arvon penaalin, mut ku mestoille ryysii kuudes villi ja Lilli kupsahtaa, Kullervo tsennaa, et näis geimeis se ei oo muuta ku Hirvaskankaan juntti. Aamul jengi sai lesaa aviisist, et Caroline synnytti Pierren. Suomen kieli on fantsuu ja sä voit heittää läppää monel stailil. Me päästään tsiigaan ihan ehtoi hulvattomii vuorii ja dyykataan megeen paikallisen kansan šerpan touhuihi jaksos Šerpa kylässä. Daamit taas bamlaa kantasolujen mittauspisteen, uuden vellinkuivaamon ja kuutossillien jalostuslaitoksen tulevaisuudest. Seuraavana aamuna yhen pahvin etusivul komeili rubari: ”Mummia suihin Finlandiatalossa.” Sama senttari väsäs stoorii, ku Monacon Caroline vääns aikanaan skloddii maailmaan. Sitähä toi flygaava murjasu meinaa. Mut nyt tulee Tsilarin stydein skuuppi. Siin on fotoi fantsun nimisist ryijyist: Ruskaa pakkasella, Kudottu silli, Kukkaan suksijat ja Sinistä pesään. Yks niitten bossi meinas skriinaa ittesä hengilt. 19.30 Paperiteollisuudessa tapahtuu Jengi pääsee tsiigaan, mite Kaipolan paprufabriikis duunataan levynhävityslinja mestoilleen. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Verbum gladio fortius est Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Maalta Stadiin flytannu Kullervo hiffaa, et kutsuil on huumetta ja meges olevaa pappii vaan hekottaa. Sillo, ku Etykkii bailattiin Finlandiahausis 1975, yks senttari kekkas fantsun rubarin, ku bossit dokas Mummin samppista. Marimekon kuosi jostaki tyygist oli nimetty Lehtimarssiks. 18.00 Vekaravartti, Tuhmatassun uudet seikkailut Kaikkien vekaroiden bestis, terrieridogi Tuhmatassu lähtee sählään Stadiin. Messis on Vihtorin lettukurssin viides jakso, mis jengi kokkaa viskilättyi. 18.45 Käsitöiden kiehtova maailma Sit on rillit kuvissa, ku päästään tsiigaan upeet kniigaa: Kudonnan mallikirjaa
MINNAATSÄ TEKSTI HEKA MÄKINEN Kundi lähös Museokadun Handelist. Oli aika maffi fiilis, ku oli tsetti handussa ja sai luvan kanssa skaffaa Kossua, Stidiä, Jallua tai snadisti fiinimpiä liemiä. Se otti kilometrin pituisen huikan, päästi ilmalaivan kokosen röyhtäyksen ja tokkas flindan povariin. Ei tiedä vaikka sitä tarvis joskus. Mä menin takasin skulaan. Siinä oli handelia vastapäätä bose – Tölikan slurkkiasema. Vuosi oli kuusviis. Me skulattiin kansiksessa futista Mäntymäen plaanilla. Sisään shingras buli kundi musta skegge leuassa ja otti fikkasta byttan. Mä en studannu strittaa puun juurelle, olin jotain kymmenen. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / V O LK ER V O N BO N IN . Mulle tuli stridihätä ja siinä oli vilt jengiä. Mulla on vieläkin tallessa se tsetti. Slurkit tarvittiin kyttäämään porukkaa jo sillon. Pelastus löytyi sloganista: käykää myymälässä, myykää käymälässä. 37 Tsilari 5 | 2022. Mulla on yks muisto Panssaribaarista. Jengi jonottamas Handeliin kuuluisana päivänä 5.4.1932 klogu 10. Se heilautti spadan kokosta handua ja mörisi Kossun korventamalla bassolla: – Stroolaa poika rauhassa vaan… Sitten se smiitas ulos. No, mä luffasin kusiputkaan. Toivonkatu oli skoiji mesta. FOTOT: MUSEOVIRASTO / HUGO SUNDSTRÖM. Sitten se hiffas mut sieltä nurkasta. Siinä trokattiin brenkkua niille, joilla oli tsetti kuivumassa tai oli liian fyllassa tiskille. Jos kävi liian usein tsöbaamassa hapanta tai sloknas jonnekin ja traisattiin sementtilattialle ja joutui bamarien kniigoihin, niin kortti pantiin kuivumaan. Brenkkutsetin aikaan Mä lesasin Tsilarista (4/2022) Virve Kuuttaren jutun brenkkukortista ja innostuin avaamaan muistojeni lippaan. K un mä täytin kaksyks, mä dallasin Toivonkadun – Katu Toiveen Särkyneen – handeliin ja skrivasin anomuksen brenkkutsettiin, dörtsi aikuisuuteen. Puiston nurkalla stannasi kusiputka ”Panssaribaari”. . Viiskyt metriä gartsaa Manskun ja Urheilukadun välissä, Messuhallin päädyssä. Toi raittiusjengi on aika arvaamatonta
MUSAA Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa. Raitapaita Marimekko 50 EUR ale 1 2 2 3 4 6 7 8 CD Sakilaiset Jätkä ja muita kupletteja 10 EUR 38 Tsilari 5 | 2022. Heikki Paunonen & Jeongdo Kim: Nyt mä bonjaan Suomi–Stadisanakirja 29 EUR 2. Kimmo Pälikkö: ArtHelsinki 15 EUR, TARJOUS 3 kpl 40 EUR ale 4. SLANGI BLISAA MUUTA KAMAA . Erkki Alaja: Olympiastadion 15 EUR ale 7. 1. Käy tsiigamas himasaitil: www.stadinslangi.fi tai byroos! CD Marino&Sunrise Orchestra 10 EUR Takaisin Rööperiin… kaipaan niin… KLEDJUJA CD Slangimusa ei delaa koskaan 10 EUR Esiintyjät: OlliBull Anikari, Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Jussi Raittinen Tapsa Kojo, Harri Saksala, Pirjo Tuohimaa, Marino, Slangibändi, Dumari Nurmio. Timo Mäkelä: Neiti Brander 15 EUR ale 8. Heikki Paunonen: Tsennaaks stadii, Bonjaaks slangii 20 EUR ale 3. Sporapaita 15 EUR ale 2. Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne. Raija Tervomaa: Mut sulle sattuu aina 5 EUR ale 6. Slangikartta/Stadin Kartsat ja Mestat 5 EUR ale . Matti Kainulainen: Skloddi 10 EUR 5. Niin gimis on Stadi-autotarra 10 EUR ale Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinslangi.fi tai sit voit käydä byroos päivystysaikoina: ti ja to klo 14–17. Niin gimis on Stadi -kangaskassi, musta tai sininen 10 EUR . Raija Tervomaa: Nopeammin ja korkeammalle 15 EUR ale Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson. CD tupla The Best of Finnish Classic Jazz 20 EUR Classic Jazz Society All Stars KNIIGOJA 1
Toisessa fotossa olen mä, faijan antaman asustekoodin mukaan! . Siellä teleosas tolla pysähdyin yhen hyllyn eteen, otin klyygan taskustani ja sanoin vaimolle ”Viittiks vilkasta, mun puhelin on museossa“. Varmaan moni ei minnaa, että pituushyppääjä Rainer Stenius ja SMsprintteri Raimo Vilen oli TMP:n kasvatteja. steve = vartija Tän oon bongannu joskus maikkarin slangitestist. 90 luvun puolesvälis hommasin ittelleni Nokian 3310:n. Mauri Purkunen Benkkaa Tässä Slangijengille ja Tsilarin pluggaajille purtavaa. Sen jälkeen tuli GSM, jota voi jo pitää handussa. VK. Skulattiin pesistä Moi tsilarilaiset Tsilarissa 4/2022 Olli Nieminen skrivas Stadin pesisjengeistä. Faija on vasemmalla puolel la oleva Stadin kundi. Kun se toi herkun mun eteen, se sano aina, että ”Dokaa benkka vek”. lankapuhelin, mut tänä päivänä sekin on valokaapelin perässä. . Erilaisten yritysten jälkeen oli markkinoille tullu nyya 3310malliin sopiva nyky aikainen akku. Syynä oli kai se kun usein jengi oli sellasessa paikas, ettei voin jutella. Skulasin sit takas. . Nyt mulla on tuo vanha nokialainen edelleen käytössä, tosin n.s. Se skulas niin hyvin, et toin sen mukana, ku flytattii Itävaltaan. Lauri Larme Gamla NMT-luuri, ei voi ihan klyygaks sanoo, mut matkaluuriks kai tavallaan. FOTO: MAURI PURKUNEN. FOTO: MAURI PURKUNEN. Tän päivän paikallisessa, Salzburger Nachrichten:s sä siit kirjoitettiin melko positiiviseen sävyyn. Kun kävin moikkaamassa mun mummoo, se tarjosi aina mun herkkua. Meggessä myös faijan kuva Mäkelängartsalta. ”Luuri” oli edessä. Kovia staroja kuuskytlu vun pesiksessä oli PuMu:n hirmuisen heittokäden omannut Uuri Ståhlhammar, ja myöhemmin urheilutoimittajana ollut Antero ” Vipu” Viherkenttä, TMP:n pyssylyöjä ja monen palloilulajin taitaja, Pentti ” Kiukki” Katainen ja Jorma ” Kyntsi” Kyntölä, HerU:ssa Timo Haapaniemi. Itse skulasin PuMu:n junnuis sa ja Suomensarjassa 1960luvun alkuvuodet kunnes intti ja opiskelu pysäyttivät skulaamiseni. PLUGGAAJAT Skulaillaan! Meillä oli aikoinaan firman fiudeissa NMT:t (Nordic Mobile Telepho ne), sellaset 4,5kiloset möykyt takakontis. Pulma sen aikaisis akuis oli, ett ne ei latautunu täyteen pitempiaikaisen käytön jälkeen. Skrivasi Tölikästä rundille lähtenyt ja sieltä Tölikkään palannut Matti Honkala 39 Tsilari 5 | 2022 Slangiopen snadien vastaukset: . Siinä on 2 langatonta “luuria”, yks eteisessä ja toinen makkarissa. Nokialainen mallii 3310, gamla se on, mutta edellen skulaa. Sit toinen juttu. Siks ku siinä on vastaaja, oon jättänyt kännykän käytön kokonaan vek. Stadin pesiksen kehityksen stan nas Hesperian kentän joutuminen rakennustyömaaksi, kun 1970 luvun alussa ruvettiin byggaan Finlan diataloa sen paikalle ETYKhanketta varten. Listalta puuttuu kaks merkittävää, nimittäin HerU eli Herttoniemen Urheilijat ja naisten Suomensarjassa nytkin sku laava Roihuvuoren Roihu. Mitä mun mummo tarkoitti sillä. Sanna Marin on näköjään päässyt kansainväliseen mediaan. Se oli mukana tänä kesänä Stadissa käy dessä, muuten se huilaa kaapis. Se oli ainoo sana, mitä en bon jannu, Paunosten buli snai jaa, et se on tullu 1990luvul STVlafkan vartijoist, mut levinny sit muihinki varti joihin. reissupuhelimena. Mun faija oli Valkan kundeja ja sen mutsi oli vielä 72v:nä tiskarina Nissenillä. Mun mielest suomalaisten politikkojen kannattais miettii mitä eroa on, ku yh den maan entistä pressaa yritetään saada vankilaan, toinen aloittaa krigun ja kolmas sitte tanssii. LA U R I LA R M EE N H IM A -A LB U M I. Himassa meillä on n.s. 2010 oltiin Wie nissä ja käytiin teknisessä museossa. Toimii hyvin, niin ku just nyt: kävin ulkona ja yks mun frendi oli soittanu ja jättäny vies tin. HerU oli var sinkin juniorisarjoissa 1960luvulla kova sana, mutta kisas myös PunaMustien kanssa mestaruussarjan karsinnassa, tosin ne hävis. Vähä kaukaa haettuu vai mitä. LA U R I LA R M EE N H IM A -A LB U M I. Ei vois kuvitella, et Itävallan Karl Nehammer, Olaf Scholz, Mario Draghi tai Viktor Orban olis vatkaamassa lanteitaan samalla tavalla
40 Tsilari 5 | 2022. Nykyään slangii saa bamlaa ja skrivaa jo mones mestas. Pluggaajatpalstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Tieto-Finlandian arvosen sanakirjan. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Toi mitus voi lyhentää stoorei. Sinne voit skrivaa snadei kom menttei Tsilarist, Slangin tapah tumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Raija on tietokirjailija, maikka, slangipakinoitsija ja skrivannu bulisti slangiks. Fotoskaban 4/2022 finnas Kari Palmu. 20 egee. word) meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Siihen Raija ja Heikki on ollu vaikuttamas. 3 000 merk kiä) tai kahden sivun stoorit. Sendaa sun slangi stoori muokat tavana tekstitiedostona (esim. Onnittelut finnaajalle! Fotoskaba 4 / 2022 vastaus Tää peto budjaa osottees Vyökatu 9, ku on Skattal. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Kultaset ansiomerkit Stadin Slangin 27v-bileissä kiitettiin bulist duunista slangin hyväks Raija Tervomaata ja Heikki Paunosta, jotka palkittiin Slangin kultaisille ansiomerkeillä. . Nuorina ne on joutunu hiffaan, ettei slangi oo minkään arvosta. VK Palkitut Heikki ja Raija FO TO : V IR V E K U U TA R Skriivaa Tsilariin! Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Vastaukset viimeistään 9.11.2022. Varabamis Soile Tammisto bamlas, mitä kaikkee ne on duunannu. Molemmat on Slangin pitkäaikaisii jäsenii, Heikki on ollut messis perustamas yhdistystä. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Slangiproffa Heikki on tutkinu slangii ja skrivannu mm. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, mis finnaaja saa tsögaa ite Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. MARIT HENRIKSSON Missä gubbe griinaa. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Lindqvistin disainaama, mallii jugend ja byggattu vuonna 1904. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Haussi on Selim A
Dorkat 3 ja 4 antaa Dorkan paprut Dorka 8:lle. Nyyas Tsilaris skrivattiin, kelle päätettiin antaa Dorkan paprut 8 ja julkkarit oli siisti mesta dilkkaa ne nyyalle Dorkalle eli Vesa Pallasvesalle. Risto on toimituskunnan kulttuuripro. Stagelle oli nousemas ekaa kertaa historias viis shungaajaa, ku on kaikki yli 80 vee. Pahis esitteli Tsilarin duunareita, Dorka 3 venaa vieres, ett pääsee dilkkaan Dorkan paprut. Mut nyt toimituskunta päätti repästä ja järkkää Tsilarin julkkarit. Dorka 8:st on snygii saada tällane tunnustus. Seuraavat julkkarit järkätään Sörkan Ruusus 6.10. Tsilarist 4/22 voi tietty pluggaa, miks just Vesa oli Dorkan paprujen arvonen. Mestoil oli tietty Tsilarin toimitus sihteeri Tiina – jengin jangsteri. . SLANGIJENGI Tsilarin julkkarit Oodissa Jäsenet on tottunu, ett Tsilari kolahtaa luukust, eikä siit oo sen bulimpaa numeroo tehty. Rafu tuo Tsilariin sveduslangii. FO TO : R A M PE K U IT U N EN 41 Tsilari 5 | 2022. Yleisöö oli mestoil kliffasti. Glooriaa flygas kaikille niille, ku on messis duunaamas snygii aviisii. Yleisköki ois saanu kehuu, Pahis yritti siihen kehottaa, mut oli aika hiljast jengii. Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen eli toimituskunnan kesken Pahis, esitteli Tsilarin duunareit, skrivaajii ja fotaajii, ku oli mestoilla. klogu 17 sit, ku Tsilari 5 on ilmestynyt. Marit on ottanu monta Tsilarin snygeist kansifotoist. Kunniabamis Lasse Liemola oli messis kans ja kerto 85v-synttärikonsertist, jonka se aikoo järkkää Savoys. Ekojen julkkareiden mestaks valkattiin Oodi – Stadin snygi biblu – pluggaajien ja hengailijoiden paratiisi. Fotos kans byroon duunari Tarja ja Tsilarin fotaririnkiläinen Rampe. Teksti ja fotot: Virve Kuutar
No, ne ku tsöraa fiudee on tottakai hiffannu, ett tää handuvapaa luuri on kätsy tapa hoitaa handelii tien pääll. WISSER RALF NYBERG. Ja oma OmaPostin palvelus näkyy joku lasku, josta kolmen linkin kautta näkee mihi se liittyy. Iha klassist kamaa, juuri sinulle ja vaan tänää. Kunnes hiffasin, et näit Erä-lehtii vaan tulee ja tulee, ja taas monen linkin kautta mulle valkenee, ett mukamas muutama koenumero on muuttunu jatkuvaks tilaukseks. 42 Tsilari 5 | 2022 Vapaat riistaa N ykyää lähes jokane meist dallaa ympäri luuri fikas, paitsi sillon ku se on handus ja sitä pitää räplää joko tiedon haus tai somepoustauksii varte. – Älä vastaa luuriin julkisil mestoil, jos et haluu kiroo ääneen yleisön edes – Pidä skeglu messis kaiken varalt, koskaa ei tiedä miss luuritrokari on passis. B. Kuha tää nyt loppus, siin funtsii ja parin pysäkin kuluttuu se on ohi. Mut sit on nää joukkoliikenneavautujat, ku haluu dilkkaa iha kaikki juttunsa koko dösällisen tai stogellisen kans. Mut miks ne on aina savolaisii. Ihan vaa kokeeks ja ei maksa oikeestaa mitää ku sä oot nii hyvä asiakas. Spede ja Simo tais nelkyt vuotta sitte duunaa sketsin aiheest, jos ne stondas kumpiki vastapäisis endois sporass ja vaihto kuulumisii vaimon sairaalaressust: ”Joo, suonikohjut silt leikattii… ja oli sill vissii jotai feeluu alapääski” Välil siin kyl tsittaa vieres ihan korvat kuumana, ku joutuu lyssnaa kaikenlaisii detskui messis ookaajan ihmissuhteist. Kotikasvatus on jättäny jälkensä ja sitä haluu pitää snadii sordiinoo pääl. Eli täs stooris on kolme opetust ku kandee minnaa: – Älä tilaa mitää lehtii, ne tekee sut vapaaks riistaks. Hyvällä asialla tässä ollaan liikkeellä…” Ja sit joku savolaene ruppee tuputtaa jotai helevetin lehtitilaust. Eikä tässsä vielä kaikki: Saat kaupan päälle vielä puukon! Ja se ajatus alkaa tuntuu houkuttelevalt ja käyttöö olis, kuha vaa toi tyyppi olis käden ulottuvil. Kunnes pari viikkoo myöhemmi tipahtaa postiluukust tuore Erä-lehti ja vähä myöhemmi se skegluki. Ja ku sattuneist syist oon tilannu Vene-lehtee vuodest 1977, niin luulin et täs oli kyse siit. Muutaman näytenumero vaa. Aika vähä kukaa skulaa iha tavallisii puhelui enää. Sveduil on iha oma termi tälle: Mobilblottare eli vapaast käännettynä luurissapaljastaja. Pari viikkoo myöhemmi tipahtaa postiluukust tuore Erä-lehti ja vähä myöhemmi se skegluki. . Kunnes yhtäkkii surisee oma luuri fikkassa: ”Kuule Ralf, upeeta että sain sut kiinni. Luuritrokari paasaa taukoamatt, ja sä vaa nyökyttelet, ku ei haluu avautuu ihan niil paril valikoidul sanal, ku pyörii siin mieles. Sillo palo hihat. Mä skulasin ite kustantamon asiakaspalveluun ja peruutin kaikki tilaukset, mukaa lukien sen Vene-lehden, jonka leesaaja oon ollu melkee viiskyt vuotta. Mut ku laitteen nimi on mobiili, nii onhan se väkisi nii, ett tien pääll tulee iha vastustamaton tarve stikkaa legendaa luuris
Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Bottalla perinteinen kimppailta Natsa Klubin kans. Lisäks asialistal on jäsenten mahdollisesti hallitukselle sendaa mat asiat. Torstaina 10.11 . Ylläreitäki on luvas. Lisäinfoo myöhemmin himasaitilla. 10.10. käynti Ässärykmen tin muistomerkil 27.–30.10. Jäsenet saa kuus kertaa vuo des ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Teema na on Stadi ja mestoil skulaa Fat Mama Band. Lisäinfoo ohjelmasta tulee himasaitille. Slangi järkkää Lokakuu Torstaina 6.10. Kokoukses käsitellään sääntö jen määräämät asiat: jäsenmaksu, toimintasuunnitelma, hallituksen jäsenten valinta erovuorosten tilalle ja budjetti vuodelle 2023. Kokousmesta: Kinaporin palvelu keskuksen juhlasali, Kinaporinkatu 7–9. Joulukuu Sunnuntaina 18.12. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. Slangitsyrkka Kallion Kirkko klo 16.00–17.30. Jangsterit stikkaa nyyaa ja fossiilit gam laa. SLANGIJENGI Dyykkaa jäseneks slangijengiin! Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Kirjamessut, mis Slangil on oma ständi. Torstaina 13.10 . Meist jokainen bamlaa ja skri vaa ikiomaa stadii. Tsem balot bungaa 35 egee vuodes. Lisäinfoo tulee myöhemmin. Marraskuu Tiistaina 8.11. Ilmottautu minen ja tsufet klo 16 alkaen. Kimpas me pide tään pystys slangiperinnettä. Monen skloddin mielest starbujen slangi on fantsun retroo ja monen kävyn mielest nyya slangi on tosi skoijii. klo 17.00 alkaen Stadin Slangi ry:n syyskokous Kina porin palvelukeskuksen juhlasalissa. Muista siis seuraa sitä kans! Kutsu syyskokoukseen 10.11.2022 klogu 17.00. klo 15.00 Paavalin tsyrkas Snygeimmät Joulubiisit. klo 17.00 Tsilarin 5/22 julkkarit Sörkan Ruusus, osottees Pääskylänrinne 3. Stadin Slangi ry Hallitus
Toimittajille voi stikkaa ruohoi tai risui. Frenditki kantsii ottaa meggeen, et ne hiffaa, kuin mageet on bamlaa ja lesaa slangii ja kuin snygii täs jengis on hengailla. Täst duunataan uus normaali. Skrivaa toi aika allakkaan ja tuu, ettei sua tartte turhaa venttaa. No, eihän tää tollast salamyhkäsyyttä voi maailman tappiin saakka olla! KOLMANNET Tsilarin julkkarit MAANANTAINA 12.12.2022 kello 17 Sörkan ruusussa Tsilari numero 6 on sillo just ilmestyny. Aina ku Tsilari ilmestyy, järkätään kliffat tsembalot.. Ne ku ei oo himaan saanu, voi ploggaa Sörkan Ruusust. Tsilarin toimitusjengi on mestoilla ja skoiji läppä flygaa. Stadin Slangissa on ollu stailina, et jäsenlehti Tsilari dilkataan ihan tollai, et kai sen jotkut dorkat on funtsannu, skrivannu, fotannu, sumplinu kokoon, taittanu ja niin edelleen. Sillai me saadaan Tsilarille lisää pluggaajii ja voidaan olla saleteis, et yhdistyksen fyrkat piisaa jatkossaki slangin ilosanoman levittämiseen. Kaikkee voi froogaa, kaikest voi olla samaa tai eri mieltä, ikiomii älynväläyksii voi sleppaa ilmoille ja haastateltavina on dorkii tai niitäki himmeempii stadilaisii. Julkkareis ja kaikis muissaki tsembalois koko idis on kliffa meininki ja et porukalla haalitaan tuoreit jäsenii. Kummasti se sielt vaan luukust dyykkaa kuus kertaa vuodessa