Nro 5/2023 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 28. vuosikerta | Hinta 10 € Spurgut ja pultsarit Dorka proffa sai spettarin Laiffii, safkaa ja brassailuu
Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna. Sä bonjaat, et mikä maaginen styrkka on jemmattuna slangiin, sen bamlaamiseen, sjungaamiseen ja skrivaamiseen. STADIN SNYGEIN BUIDU C M Y CM MY CY CMY K K-Market_BiiliTalo_AliJahangiri_Tsilari_90x131_01.pdf 15 14.8.2023 11.00 Stadin slangidiggarit Stadilainen! Ku sä kypsyt Stadin bamareiden fiudefobiaan, skujaa Mänttään. 1897 I.F.K. Mikä tahansa skraidu tällä sivulla fippaa Slangijengille buustii, jeesaa, et napasnöre ei bragaa, et Tsilarii duunataan jatkossaki bulina, kalseena ja karheena. Tälle sivulle skaffataan tyyppei, lafkoi, klubei, mestoi ja buidui, ku diggaa Stadii ja slangii. Kantatie kuuskytkutoselle ei oo bygattu blumsteripurkkei, parkkimestoi piisaa eikä parkkeeraamisest förata fyrkkaa, mut arttuu on snadistadi turvoksis. En gång – alltid. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Serlachiuksen museo, paras niist ku vörkkii landella. Ragnar ”Ranccu” Lilius KU BLISARI ON GIMIS, . Ku sä stikkaat sun mesitsin diggarisivulle, stadilaisuus ilmiselvästi merkkaa jotain sulle tai sun prodaktsille. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari.. Tää on slangidiggareiden kokoontumispaikka. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis
Seppälä 30 Skabat 31 Slangi blisaa 32 Slangijengi 33 Pluggaajat 35 Slangi järkkää Stadilaist kelailuu 15 Hagiksen palloilijat 90 v. Kuutar 20 Pluggaa nää! S. Turunen 17 Torsti flyttas himluun J. SISIS Stadin mestoi ja stadilaisii 8 Dorkalle proffalle spettari S. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Wisser R. 3 Tsilari 5 | 2023. Kainulainen Tsilarin julkkareis oli Hyvällä Tavalla Dorka meininki! Repparin hittaat s. 28. Maarit Niiniluoto ja Jussi Raittinen kävi Tsilarin bulissa födlarihaastattelussa. Lindell 26 Gamla slangi M. Pluggaa kuulumiset s. Paunonen 25 Lindellin linjauksii T. Jormanainen 34 B. 12. Saxell 27 Stadilainen rehupuntti J. Pluggaa Syke s. Palminen 22 Malmin kentsult M. KANSI: DÖSAA VENAAMASSA KURVISSA KANNEN FOTO: MARIT HENRIKSSON 4 Snadit 5 Hedari S. FO TO : LE O O LL IK A IN EN . FOTO: VIRVE KUUTAR. Palminen 16 Dallaamas graviksel V. Saksala 18 Slangilodju H. Nyberg Ukrainalainen nykytanssiryhmä Ethno Contemporary Ballet joraa sodan arjest. P. 10
siitä, kui bulisti tunteit spora, skuru ja ratikka – rakkaal lapsel on monta nimee – stadilaisis herättää. Jatkos kandeeki tsiigaa tarkkaan, ku steppaa inee kiskoil liikkuvaan kulkuvälineeseen. TL Ku nyya hallitus pisti tuulemaan budjetin kans, joutu stuidujen toimeentulo ekojen joukos leikkuriin. blyygi Tsiigaa vastaukset sivulta 33. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. siit, ku perustettiin Museoliitto. Se on auki 6.10.23–25.8.24 eli viel on bulisti aikaa käydä tsiigaamassa 1950–80-lukujen fotoi. Vastalauseena stuidut on nyt vallannu kampuksii ympäri Härmää, ja syyskuun vikalla viikolla ite tasavallan pressaki kävi jututtamas mielenosoittajii pääkkäril. slöde . W IK IM ED IA C O M M O N S. Siel on Volker von Boninin fotoi Stadista. ”Me funtsittiin, ett ainaki supo tulis väliin, mut pressa dallas tänne meidän sekaan ja jututti vähä jengii”, nimettömänä pysyvä mielenosoittaja kertoo Tsilarille. 21.10.2023 tutut jutut kuitenki muuttuu. TL Stuidut valtas Verstaan Verstaan pääkkäri vallattiin 19.9.2023. FO TO : EM IL IA H Ä M Ä LÄ IN EN . No joo, tulihan se raitiovaunu Manseenki elokuus 2021, mut noin niiku periaattees sporat on enemmän ja vähemmän ollu Stadin symboli monille kans landel. Kundit hengailee Vanhan portailla. FOTO: VOLKER VON BONIN, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 1968. VK Raide-Jokerin byggaa Maunulas. Sen fotoi tsennaa moni, mut heebost itestään snaijattiin vaan snadisti. Volker tais diggaa Stadii, se päätti flyttaa tänne 1955. Sen kyydis voi nimittäin päätyy landen rajalle. Ennen näyttelyy duunattiin kans kniiga fotaajasta. Volkerin fotoi Sporan reviiri laajenee FO TO : PE T R I SI PI LÄ . Nimittäin Raide-jokeri alkaa skujaa Itiksen ja Keilaniemen välillä. Nyt ollaan poistamas opintotuen indeksikorotuksii, ja asumistukeenki ollaan puuttumas. Se oli samana päivänä vieraana jossain maanpuolustuskurssin häppikses, mihin se dallas pääkkärin pääaluan läpi. Sit se sendattiin fotaamaan Stadin olympialaisiin. Tänä vuonna tuli 100 v. Ne palas Saksaan, ja krigun jälkeen Volker rupes opiskelee fotaamist. Spora ei enää kulje pelkästää stadis vaan melkein landella. Niist on koottu näyttely Hakasalmen huvilaan. Stadin museo oli kans messis ja järkkäs mahiksen lysnaa, miten Katse Helsinkiin -näyttely on bygattu. Se on födannu Saksas, mut oli skidinä Suomes, ku sen faija oli tääl duunis. Se sai duunii Tilgmanil, mis se fotas värifotoi esmes Eeva-lehteen. Tän on voinu huomaa mm. 4 Tsilari 5 | 2023. Virve Kuutar Jos ei mistään muusta, ni siitä, ett matkusti sporas, tiesi viel tähän syksyyn asti olevansa Stadissa. . Sen kunniaksi järkättiin Tapahtuu kulisseiss -proggista. Vapaa-aikana se diggas kuitenki fotaa Stadin mestoi
Sen diipin shitin jälkeen, ku tää snadi jengi koottiin Tsilarin toimitukseks, me palautettiin duunaamiseen ilo, rento meininki, heittäytyminen ja hauskanpito. Gratulikset Tommi ja stondaavat oveissönit Tsilarin redaktöörikööriltä. Tää ei oo boltsin iisein hobby, mut ku asenteet on kondikses, kinkkisetki jutut klaarataan. Se hönkii stadilaisuuden ja slangin ilosanomaa ja viihdyttää pluggaajii. Bamlattavaks tarkotettu slangi on skrivattuna ihan omaa epäkieltä, mut kliffaa. Välillä födaa mokii, mut ku tää ei oo aivokirurgiaa, ni kukaan ei niihin delaa. HEDARI SEPPO PALMINEN Ku jengil on intohimoo siihen, mitä ne duunaa, se ei tunnu duunilta. Joskus fiilis on niin macho, et toimituksen friiduillaki on skrebat. Pluggaajat smailaa, et kyl oli taas gimis stoori, vaik siin ei ois ollu muuta spessuu ku tää skrivattu slangi. Toimituksen jengi on varsinainen keskinäisen sprettailun kertsi. Ku jengil on intohimoo siihen, mitä ne duunaa, se ei tunnu duunilta. Pääasia, et yhestäkää aiheest ei yritetä hinkkaa särmii veks. Fibat voi hävettää, mut epätäydellisyys hyväksytään: roso, stiblut, omituisuus ja etenki monipuolinen dorkuus. Mä oon saleteis, et tää toimituksen gimis fiilis flygaa pluggaa jille saakka. Kukaan ei sais tällast fiilist aikaan sillai, et käskee, komentaa, vaatii, uhkailee, urputtaa, ruikuttaa tai rukoilee. Kukaan ei duunaa tätä fyrkan tai vallanhimon takii, vaan rakkaudest hima huudeihin ja intohimost slangiin. Ja sit tärkee pointti: täs porukas viisastellaan ja provosoidaan, mut tääl ei kellään oo oikeessa olemisen monopolii. Me duunataan sellast Tsilarii, jota me digataan ittekki pluggaa. Toi jäbä on ihan oikeesti olemassa. Sen suosio johtuu siitä, et vaik kundilt fleggaaki välillä hihat, ku jengi on sen mielest niin tajuttoman pönttöö, ni on sil öögaa dilkkaa plusmerkkistäki fiidbäkkii. Se ei siis johdu siitä, et joulugubbe on boltsin tsennatuin taruolento. Kaikist mielenkiin tosimmat hyypiöt on skloddimaisii hörhöi. Joskus staili on tunteisiin vetoavaa, omakohtast, spontaanii, hilpeet tai hölmöilevää. Ne stondaa tyrimistesä takana, tunnustaa heikkoutesa ja griinaa ittelleen. Läpändeeros on stydii, mut kyseenalaistaminen ja toisinajattelu on voimissaan. Täähä on vapaaehtost toimentamist. Kuus kertaa vuodessa se skulaa mulle ja toitottaa, et ootte te ihme fakiireit, ku joka Tsilari on edellist snygimpi, skoijimpi ja skarpimpi. Diipin shitin jälkeen M eilt on kyselty, et miks toi Timo Alarik Pakkanen on niin diggailtu hemmo. Mainonnan liidaaminen ei oo kovin erilaist ku slangiaviisin duunaaminen. No, se bonjaa, millai Tsilarii duunataan, mut kai tän ny hivaa teille muillekki visertää. Skagaamist ja himmailuu ei tsiigata hyvällä. Tsilari on boltsin ainoo (melkeen kokonaan) Stadin slangilla skrivattu printti aviisi. . Stydein suositus, minkä mä voin skrivaa vuoden välkyimmäl le kniigalle, on tää hedari. Me kehutaan toisiimme ja itteemme ilman et yhtään hävettää. Mä inhoon intohimottomii tyyppei ja säälin kaikkii oman elämäsä eteis mattoi. 5 Tsilari 5 | 2023. Melkeen kaikki tän hedarin idikset on muuten ihan pokkana pöllitty mainosvelho Tommi Laihon knii gasta LAIHON KLINIKKA Kolumnit 2008–2020. Bisi ja ute lias kimppa hittaa idiksii yllättävistki mestoist. Itsetuntoo piisaa ja verbaalist talenttii. Tsilarin jengi ei studaa erilaisuutta eikä rajojen paukutteluu
varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Tarja Valli 2. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Byroo on auki ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Valtteri Hellgren 1. varajäsen, sihteeri, toimistoduunari Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) reijo.lainela@gmail.com Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen Huom! Byroolla on nyyat aukioloajat. 6 Tsilari 5 | 2023. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 28. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen
Ei huono idis ollenkaan, eihän. Niinku ootte varmaan huomannu, Manta ei oo tällä hetkellä omalla paikallaan. Minusta. Esmes yks mun kaiffari on kertonu et se ei koskaan dallaa pysähtymättä Mantan ohi, vaan heittää aina rundin upeen neidin ympäri ennenku jatkaa matkaa! Mut se että Manta on niin suosittu ja jengi häilää ja bailaa toisinaan sen ympärillä ja aika rankasti vielä, ei aina oo ehkä niin kliffa juitsu, ei ainaskaan Mantasta. Oikee nimi on Havis Amanda. Ai niin, oli tietysti se Manta Kauppatorilla ja ne hylkeet ja se suihkulähde. Niihin mekin yhdymme!” Vallgren ihmetteli huuli pyöreenä moista kohua. Nykyään Manta on tärkee osa Stadia ja stadilaista kulttuuria. Oli, oli! Mantasta mä myös oikeesti kiinnostuin eli, et kuka sen oli väsänny ja millon ja miks se oli just tommonen ym. Niitä nyt oli Stadissa siellä täällä, niinku Aleksis Stebu Kansallisen edessä, parikin tyyppiä Espan puistossa, joku hemmo jonku konin selässä ja mitä muita niitä nyt olikaan.... ym. Voiko mikään olla siveämpää ja puhtaampaa kuin alaston?” Nykystadilainen ei jaksa ku ihmetellä miks moinen poru noin hienosta friidusta ku Manta. Bamlataan ja skulataan! Hara, bamis 7 Tsilari 5 | 2023. Maikka ei täst innostunu vaan knekkas koko idiksen kanveesiin heittämällä tylysti et jaska ei oo oikeeta kulttuuria ja määräsi mun aiheeksi ”Helsingin patsaat”! Niinhän mä sit aloin pakertaa esitelmää Stadin patsaista. Se musahan räjäytti täysin mun boltsin! Siihen aikaan moni symppas rautalankaa mut mä en. Vallgren hillu noihin aikoihin Pariisissa ja siellä se oli saanu idiksen tommosesta pystistä. Se on heviä. Mantahan on kuvaveistäjä Ville Vallgrenin duuni. Mut kun patsas sit paljas tettiin, siitä nousi ihan kamala älämölö! Et Stadissa alaston misu pylly paljaana kaikkien tsiigailtavana! Eihän se nyt mee jakeluun, ei ollenkaan! Kiivasta läppää heitettiin turuilla ja toreilla! Esmes jonku Koti ja yhteiskunta lehden mukaan ”patsas on ruma ja rivo eikä sitä voi puolustaa taiteelliselta eikä siveelliseltä kannalta. Miks ihmeessä täällä tuli tommonen kauhee huuto!! Tiedetään, et Vallgren tokaisi: ”Se on taas se vanha alastomuuskysymys. Mä voin kertoo, et se on nyt leedinä tosta patsastelusta, lepäilee ja keräilee voimia. Myönnän, etten ollu aikaisemmin kiinnittäny mihkään patsaisiin sen kummempaa huomiota. Pariisissa oli pilvin pimein patsaita, joissa oli paljasta pintaa eikä jengi ollu millänsäkään. Patsas paljastettiin vuonna 1908. BAMIS HARRI SAKSALA Et Stadissa alaston misu pylly paljaana kaikkien tsiigailtavana! Manta Joku ehkä muistaa kun eräässä aiemmassa palstaskrivauksessani kerroin siitä, miten about 14vuotiaana innostuin jaskasta (jazz), ku olin nähny Ellingtonin bändin Kultsalla. Patsaskin tarvii semmosta. Eihän toi mitään oikeeta latinaa oo mut mitä siitä. Jaska oli dynamiittia! Mähän esitin skolessa mun äidinkielen maikalle sit snadin toiveen et pitäisin suullisen esitelmän jaskasta. Mantan mielestä jengi ei oikein tajuu mi ten raskasta on stondata reilut sata vuotta samassa asennossa, ja sit vielä se et jotku pitää sitä niinku jonain kiipeilytelineenä ja semmosta. Siks on hyvä välillä olla omissa oloissaan ja hengähtää. Yhä enemmän kuuluu ääniä, jotka vaativat sen poistamista. Se oli staili! Siitä innostuin jo pikkukundina. . Rautalanka oli maitoo verrattuna mustaan jaskaan. No, jossain vaiheessa Manta tulee takas mikä on tosi kliffa juttu, mut ootteks te kuullu sitä et sit ku se tulee takas, ne aikoo duunata sen johki häkkiin. Funtsaa miten kliffaa oli kiivetä hylkeen selkään ja koittaa handulla miten galsaa se voda oli mitä ne spruuttas suustaan
Kimmofaija diggas open duunii, ja sen oppilaat, siis entiset skloddit, pitää vieläki siihen frendillist yhteyttä. Kantsii arvostaa jengii. Siihen aikaan, ku se skulas rokki bändis, sil ei ollu viel aavistusta kaa, et joku söde päivä toisinfuntsaa misest tulee sen duuni. Vuodet tutkijana on ollu Pekalle fantsuu aikaa. Se rupes tree naa, millast on paukutella rajoi ja funt saa toisin. ”Eka ku tökkäs mua dallaan omii gartsoi, oli broidi Ile. Pekka Aula on Hyvällä Tavalla Dorka numero kybä 8 Tsilari 5 | 2023. Kohta bamlaa Pekka Aula. Se Jangsterina Pekalla oli snadisti pidempi fleda, ku synkkas sen rokki-imagoon. Toinen oli, et sen lajin Grand Old Man, proffa Leif Åberg rupes fudii mua peffalle, et ny studee raat Pekka tohtoriks ja rupeet Pajalle duuniin. Syitä on sen lungi asenne, skoiji kyky funtsaa ihan itte, taito avartaa kaikkien näköalaa ja hinku hannaa joka nurkan takana smyygaavaa tiukkapiposuutta. Se slangidiggari oli varma, et noille sanoille tulee viel stydisti käyttöö. Se pyrki ja pääs Valtsikaan, ku sinne ei tarttenu pluggaa enempää ku kaks kniigaa. Mut jo ennen maineenhallinnan buumii Pekka oli skrivannu kaaoksen ja organisaatioiden kolaroinnist. Se oppi tsennaa, et Stadissa on keskustaki. Se oli sitä aikaa, ku skidit haaveili, et bulina kundeist tulee brankkareit ja friiduist mannekiinei. Niin mä sit tein. Ku Pekka oli skidi, siit piti tulla joko skoude tai saarnaaja. DORKAN PAPRUT TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: JARMO MERIÄ JA PEKKA AULAN HIMA-ALBUMI E kat duunit, mist Pekka sai fyffee, oli sokerijuurikkaan harvennus landella, botski boitsun jobi Pihliksen lautal la ja aika köksäjeesarina Kir ran lasaretissa. Se slangidiggari oli oikeessa. Jollain ilveel se rundaa sulle takas.” Pekka oli gartsojen kingi, mut sen pitkä fleda toi mieleen myöhäisfödanneen hipin. ”Siin on mallii ittellekki. Se oli sellast lähiölaiffii: skutsiin bygattui elementti loorii, mut paljon suunnilleen saman ikäsii skloddei, siis frendei, joiden maa ilma oli turvoksis satumaisen nimisii teitä ja polkui. Yks slangidiggari pluggas innoissaan Pekan kniigan Johtamisen kaaos vai kaaoksen johtaminen. Tutkijan duuni on var maan yks boltsin vapaimpii ja hohdok kaimpii. ”Kaikki bulit jutskat elämässä on tsägästä kii.” – Muutaman kerran mulle on sattu nu poskettoman hyvä tsägä. Pekka on huolellisesti kyseen alaistanu kaikki itsestäänselvyydet, jotka on vastaan skiglannu. Faija oli Teh taanpuiston yhteisskolen bilsan ja mantsanmaikka. Siinä vaihees se ei enää funtsannu, et se rupee skoudeks tai pastoriks. Se sano, et älä jää tänne Roihiksen skoleen.” Pekka skulas klassist skittaa ja meni Sibiksen lukioon. Ne kaikki oli medita tiivisii ja nöyryyteen koutsaavii hommii. Fönarin takana on kaaos, mut inessä on rauha ja lungi meininki. Ne oli joteski niin reteit ammattei. Se hittas sielt kolme päräyt tävää sanaa: HYVÄLLÄ TAVALLA DOR KA. Ne ei ollu syy, miks Pekka sertifioitiin Dorkan paprujen arvoseks. Mutsi ja fatsi ei koskaan painos tanu kundii mihkään. Pekka on proffa ja Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri. Hima oli Roihiksessa. Tattis Lefa, sinne himlun pizzaparatiiseihin. Se on tehny uran viestintäproffana. Yks oli se, ku mä kiinnostuin organisaatio viestinnäst. Se halus toimittajaks ja stu deeras viestintää. Pekka on toteuttanu monta unelmaa. Yhteen ai kaan, aina ku kuuli sanan MAINE, ties et Pekka ja Jouni Heinonen oli taas duunannu kansien väliin jotain välk kyy
Se on nyt 56vuotias, mut sil on monta unelmaa viel fikkas sa. Ku Tsilarin redaktörit halus apgreidaa dorkuuden tieteen raskaaseen sarjaan, ne pölli kolme päräyttävää sanaa Pekan kniigasta Johtamisen kaaos vai kaaoksen johtaminen: Hyvällä Tavalla Dorka. Näin Pekka fiksas ittesä boltsin ainoon Stadin slangilla skrivatun aviisin diggaamaks insaideriks. Kinkkist sanoo, millanen faija mä oon niille ollu, mut siipii oon yrittäny antaa. Ny sä sait ne takas snygeimpänä spettarina, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. tsennaa suurin piirtein kaikki tsennaa misen arvoset alan auktoriteetit. Seppo Palminen Virve Kuutar Timo Pakkanen Jallu K. Tsilarin redaktöörei hodetti aikoinaan apgreidaa dorkuus tieteen raskaaseen sarjaan, ja me pöllittiin sulta kolme sa naa. Ko ko fämili budjas vuoden Jenkeissä, ku Pekka oli vierailevana tutkijana Stan fordissa. ”Aina tarttee sen verran käyttäytyy, ku joku kuitenki tsennaa sun mutsis” Me ku tsennataan Pekka, me otetaan presa päästä, et sille ei oo dyykannu stritti kaaliin. Et ois utelias, nautintakykykyinen toisinajattelija. Tän hervottoman klaanin kummisetänä sä olit enemmän ku etuoikeutettu Hy vällä Tavalla Dorkaks numero kybä. Liikuttavassa yksimielisyydessä, Stadin Slangi ry:n jäsenlehti Tsilarin toimitus ja Stadin Dorkien komitea 6.9.2023. –Tsägästä tää on kii loppuelämäki. Se on ollu tutkijana Damissa ja Losissa. Tervetuloo Pekka Slangijengin insaideriks. Mul on kaks tytärtä: Aava ja Saana. Pekka Aula (oik.) oli häpi, et siit tuli HTD numero kybä, ja Seppo Palminen, numero femma, siit, ett se sai presentoida. 9 Tsilari 5 | 2023. Pekan epätavallisuus ja glaidu asenne avartaa Stadin ja ihmiskunnan näköalaa ja fudii peffalle joka nurkan takana smyygaavaa tiukkapiposuutta. Koski Tsilari, päätoimittaja Tsilari, toimittaja Joulugubbe Dorkien HTD5 HTD4 HTD3 taiteilija Dorkan paprut on arvokkain spettari, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. Sellast jeesii mä sain ittekki himasta – ja sel last avitust mä diggaisin dilkkaa niin kauan ku ällii piisaa. Muutaman kniigan vois skrivaa ja ois snygii, jos yks niist bjuudais pluggaajile fiktioo. Laji koplaa filo sofian ja halun pysyy hengissä. Suomalaisen Tiede akatemian pääsihteerinä sil on etuoikeutettu duu ni heiluttaa tieteen flaguu, et jengi ko ko boltsil saadaan diggaa studeerattuu tietoo. –Ja viel yks tärkee toive. Se saa spreittailla tittelillä ja käyttää HTDrintamerkkii kaikkien kledjujen kanssa. Yks on, et vaik vanhaks tuleminen onki fittii, ni pysyis friskis kondikses. Proffaa ja Tsilarii koplaa metka toisinfuntsaajan etuoikeus: kumpiki on leedei studeeraan, skrivaan ja duunaan just mitä hodettaa. Pekan innostus tökkii jengii meggeen ja antaa toivoo. Paprujen kultaama maine on ikuinen, jos tyyppi ei jostain syystä sleppaa huumorii huitsiin ja tyri koko showta. . Mun stailiin mallaa niin köpösti, et must tulis itteeni pettyny, katkera ja kärttynen ukko. Skrivaajien dumaus: Tän hervottoman klaanin kummisetä Pekka Aula on itseoikeutetusti Hyvällä Tavalla Dorka. Tää spettari numero 10 ja HTD-rintamerkki annetaan Pekka Aulalle Me tsennataan Pekka tyyppinä, ku dallaa omii polkui, kyseenalaistaa itsestäänselvyyksii ja bonjaa törkeen viileesti dorkuuden koko ilosanoman. Kaikki otetaan vastaan, mitä tulee, mut jos jotain sais toivoo, ni ois klif faa tuntee ittesä tarpeelliseks ihan vanhukseks saakka. Varmuuden vuoks Pekka starttas uu destaan taekwondon. ”Tattis spettarista Tsilarille ja Stadin Dorkien komitealle” Kiittäminen on ihan meidän hugi
Tarkotus on skaffaa talteen freesi fiid bäkki ja saada mestoille kliffoi tyyppei, sella sii, joist on Tsilariin duunattu stoorii ja sellasii, jotka on Tsilariin skrivannu tai fotannu. Viime Tsilarin no 4/2023 umpidorkat julkkarit pidettiin syyskuun kuudentena just rempatun Kansallisteatterin kahvila Willensaunassa. V ähäks tuli jengii paikalle. Yhellä seinällä hihkuu Aleksis Kiven skrivausfiba: niin muuttuu mailma Eskoni. Fotariringist oli mestoil la numero nelosen (ja monen muun numeron) kansikuvan fotannu Marit Henriksson. Marit on meille aarre, fotaajadorka. Show’n aluks Pekka piirs fläpille nelikentän. Ei sinne päinkään. Monta äimänkäkee Ku nää julkkarit oli dorkuuden jubileu mii, professori Pekka Aula oli ruinattu mestoille bamlaamaan aiheesta Hyvällä Tavalla Dorkat pelastaa maailman. Toimittajalegendal on jemmassa aina viileit mielipiteit ja se on muutenki freesii juttuseuraa Uus borsa Musaa julkkareis serveeras Topmost kaksikko Harri Saksala ja Tommi Lindell. Dorkaa plokkaamist ja sarkasmii Nelosnumeron bulein juttu oli Ku Elvis dyykkas Stadiin. Stikattii bulii handuu. Kundi on skarppi, staili ja skoiji. Ku Pekka Aula bamlas, koko jengi bonjas dorkuuden uudet ulottuvuudet. Mesta on snygi ja just ku meille duunattu. Toinen teema viime Tsilaris oli vielä Stadipäivän fotosato. Paikalla julkkareissa oli tän vuoden Stadin Frii du Seija Sartti. Oli pakko roudaa lisää sitsei. Se TSILARIN JULKKARIT TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: VIRVE KUUTAR, JARMO MERIÄ, TOMMI TORPPA Hyvällä Tavalla Dorkien nimet hittaat jutun lopusta sivult 11. Maffii tsiigaa, millast verbaali vekkarii Lindellin linjauksis saadaan pluggaa. Pekka löi koko jengin hepnaadilla. 10 Tsilari 5 | 2023. Ja Upi on ollu Slangijengin jäsen pitempään ku meikä läinen. Aina fillarin selässä on toinenki fantsu fotari, Jarmo Meriä. Upi oli tietysti meggessä julkkareis, ja stoorist on tullu bulisti fantsuu fiidbäkkii. Moni var maan funtsas, et blääh, joku pölypesä proffa sammareissa mumisee liian pit kään ja buuataan sit huideen. Se kertoo mun luokka kaverist Urpo ”Upi” Sallaksest ja sen idolist Elviksest. Julkkarit järkätään yleensä muutama päivä Tsilarin ilmes tymisen jälkeen. Boltsi oli kyl buli nummiskutsarille, mut ei siihen kovin monta a:ta mahtunu. Kiipparivelho Tommin tsen naa snadist knallimaisest skotsast, mut nelosaviisis kundi on sinksannu presaa, ja breikkas Tsilarin uutena kolumnis tina. Upi plokkaa dorkuuteen saakka muutaki ku musaa: snadei sähköstogei, 50 luvun sarjiksii, skraittoi, vahvistimii ja ihan täyskokosii museofiudei. Pajan ajoilta on voimassa legenda: friidujen mielest Pekalla oli proffaköörin paras hanuri (siis dooristen kielellä perse)
Stailei spettareit ja Tsilarin kansii voi saletisti duunaa vaan tyyppi, ku on HTD eli Hyvällä Tavalla Dorka. Eikä siinä vielä kaikki. Slangijengin bamis Hara Saksala ja Tsilarin kolumnisti Tommi Lindell bjuudas musaa. Nää tsembalot on yyberkliffoi. ?. Ku HooTeeDeillä oli merkit rinnas sa, otettiin foto. Koskelle siit upeest duunist, minkä ansiost Dorkan paprut näyttää just niin sikamageelt, messevält ja snygilt ku pitääki. Pekka sai siis ton arvokkaimman spettarin, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. Kaikki muu oli verbaalist ilo tulitust. DORKIEN K KU UN NN NIIA AK KIIR RJJA A Tää kunniakirja skrivattiin luovalle Dorkalle Jallu K. Fotosta puuttuu Ilkka Taipale (HTD1) ja Pauli Sivonen (HTD6) + tietysti himluun flytannu Kari Var vikko (HTD2). Koski sai kunniakirjan kaikest, mitä se on Tsilarin ja Slangijengin eteen duunannu. Aleksis Kiven aikaan boltsi skrivattiin kökösti. Kaikki muut sai HTDmerkin ja viel fikkaan snygin LUMIkukkarollisen varamerkkei. Tommi skulas intron stygeen One Way Ticket ja duo Saksala&Palminen tuut tas: ”DORKAN PAPRUT, DORKAN PAPRUT, DORKAN PAPRUT, DOR KAN PAPRUT… Proffaa, tota velmuu veijarii, Diggaa jengi landellakin, Nyt Tsilarilta saa se spettarin, Ei ventannu yllärii. Dorkii kimpassa Tarkotus oli, et saatais kerranki ko koon kaikki ne tyypit, ku on Dorkan papruilla sertifioitu. Tsiigaa infoo sivulta 24 ja tuu ihmees meggeen. Ei ihan onnannu. Ku tol last kehystettyy tauluu on hankala rou daa meggessä, Dorkien taiteilija Jallu K. DORKAN PAPRUT.” Kymmenennet Dorkan paprut Selitys oli, et ku Stadin Dorkien komi tea oli kuunnellu esitelmän, sen oli ihan pakko dilkkaa Dorkan paprut. Jal lust voi pluggaa stoorin Tsilarist nume ro 6/2016. Jallu K. Eturivi vasemmalt oikeelle: Kata & Okko Kamu (HTD7), Virve Kuutar (HTD4) ja Pekka Aula (HTD10). Seuraavat, siis tän Tsilarin 5/2023 julkkarit järkätään täs samas mestas, Kansallisteatterin Willen saunassa, keskiviikkona 1. . Jallu oli mestoilla. kello 17. Koski on disainannu rintamerkin, jota Hyvällä Tavalla Dorkat voi käyttää kaikis kledjuis. Merkki duunattiin kyl Kartsan presaan. Kosken disainaama HTD-pinssi näytti piirrettynä näin himmeeltä. oli ainoo kohta, ku meni niinku osattiin venttaa. Hara Saksala: ”Jebu jebu, onks proffat tosiaan nykyään noin rentoi?” Ku bamlaukset oli bamlattu, oli Pekan vuoro entraantuu äimänkäeks. Hyvällä Tavalla Dorkat numero 1 ja 6 sattu olemaan reissussa ulkomailla. Kellekään ei jää ny epäselväks, et se on graafikkona ja merkkien piirtäjänä yks parhaist. Takarivi: Seppo Palminen (HTD5), Vesa Pallasvesa (HTD8), Lassi Tilander HTD9) ja Timo Alarik Pak kanen (HTD3). Mut fiksu lausehan toi on. No, totta kai tää oli funtsattu juttu, mut Pekalle ei kukaan etukäteen hiiskunu siit puol ta sanaa. Dorkan yksmielisinä 6.9.2023, Tsilarin toimitus ja Stadin Dorkien komitea Seppo Palminen Virve Kuutar Timo Pakkanen Tsilari, päätoimittaja Tsilari, toimittaja Joulugubbe HTD5 HTD4 HTD3 Dorkien taiteilija Jallu K. DORKAN PAPRUT, DORKAN PAPRUT… Siis mitä Aulan Pekalla on ihan kohta. 11. 11 Tsilari 5 | 2023. Se tuotiin mestoille Tsilarin toimituksest. FO TO : TO M M I TO R PP A
Plakkaris on bulisti kans erilaisii esiintymiskeikkoi, vaik Maarit bamlaaki, ett se on enemmän skrivaaja. Musaa ne on tsiigannu vaan snadisti eri vinkkelistä. Messis oli monenlaisii esiintyjii. Opiskelut sai jäädä, ku musa vei. Ne pääs telkkariinki. Maarit on ollu toimittaja na mones lehdes, skrivannu 11 kirjaa, joist viis liittyy viihteen historiaan. 12 Tsilari 5 | 2023. Skidist asti se on digannu kans jazzii. Ekat kohtaamiset Ku on födannu samana vuonna sa mas stadis, ni ei oo ihme, jos sit jos sain treffaa. Mut on se skrivannu bu listi muutaki. Toinen on skrivannu, toinen on shungannu. – Ai, säkin olit siellä. Levyyhtiön dirika Mosse Vikstedt oli järkänny haastiksen The Boysien DDRreissun jälkeen. Eikä se oo ihme, sehän niit yhdistää saman syntymävuoden lisäks. Se oli ekoi mestoi, mis junnut skulas junnuille omaa musaa. Ja se gamla biisi Mä oon rock-kuningas (1973) on Jussin tsoukkii sen ajan shungaajist. Niist se ite pitää tärkeimpänä aikalaishisto riaa On elon retki näin, joka on edelleen bulein kniiga kriguajan populaari kulttuurist. Roballa järkättiin 1961 Roober tin rock show. Jussin eka muisto Maaritist on haastis. Rokin lisäks Jussi shungaa kantrii ja sujuu silt tangoki. Mut siel ei saanu Maarit venaa Jussin keikan alkua Storyvillessä. Maarit minnaa, ku ne oli skole aikana broidien kans lysnaamas Jussii ja Eeroo Roballa. Kahel tän vuoden stadilaisel päivänsankaril riittää stoorii varsinki musamaailmast. Jussi minnailee, ett niil oli pari sähkö skittaa, muuten oli viel akustist rokkii. Siellä oli kaik ki, Jussi smailaa. STADILAISII TEKSTI JA FOTOT: VIRVE KUUTAR Maarit ja Jussi – synttärisankarit J engi tsennaa Maarit Niiniluodon kulttuurihistorioitsijana ja suomalaisen iskelmämusan tieto pankkina. Ja bamlaa kans, ett se oli sen skole ski talla komppaamiseen, joka ilta stagel. Maarit veti vuodest 1990 Ylen Iskelmäradioo 23 vuotta, telkkaris proggiksii Tanssit Stadissa ja Vadelmakallion iltamat. – Kyllä, kaikki, jotka seuras aikaan sa, Maarit lisää. Ja diggas. Jussi Raittinen, niinku se itekki shungas jo 70luvul, on rokkikunkku ja rokkaa edelleen: Rokaten tieni meen on tän vuoden juhlakonserttien ja Jussi & The Boys bändin nyyan platan nimi. Kundit rundas revyyn kans lomakohteis pohjo ses. Jussi & The Boys stagella. Maarit oli duunis Iltikses, mis se oli alottanu jo alaikäsenä kesä toimittajana
Se shungas Asfalttikukkaa. Ja Jussi skrivas skolen parhaan lyhyest enkust. Siin oli kohta ”tyttö armahin, sulo parmahin” ja skidit jäi funtsaa, mikä se parmahin on. Seuraavatki kesät meni Iltiksen kesätoimittajana. Sit se sai uuden juttukeikan, ja niit tuli joka päivä. Siel kävi var sinki opparilaiset. Jussi bamlaa, ett se oli ihan sen ansiota, ett ne oli niin syväl ame rikkalaises popkulttuuris. HelsinkiPavin jortsuist vuonna 1966 se hittas Caritan. Skidiajat Stadis Stadin Friidu (2009) ja Stadin Kundi (2014) bamlaa tietty kans skidiajoist Stadis. Yksiös saatto budjaa kuushenkine evakkoperhe. Skidiajoistaki nousee musa. Ku ne tartti bändiin basistin, ni se opetti viel frendiiki skulaan bassoo. Arkadian yhteislyseost se skrivas äikän ällän, ett osas se kyl skrivaa. Stoorii riittää, ku ne on kimpas. Maarit budjas Kalevangartsa 44:s. skulaa niitten biisii Route 66. Niil oli mahis kuunnella vapaasti humanisti sen tiedekunnan luentoi. Maarit ja Jussi tsennaa toisensa ja musamaailman. Ku se oli 18vuotiaana duu nis Iltikses uutisten vastaanotos, ni yks päivä Heikki Tikkanen tuli eh dottaan, ku kaikki muut oli veks, ett Maarit tekis jutun kundista, ku oli 15vuotiaana päässy stuiduks. Mut oli lavoiki niinku Alppilan lava. Jussi kyl minnailee, ett ekoihin jortsuihin Revanis (skole Liisangartsal) se meni ihan jubas, ku ne oli dokannu sen fren din riisikiljuu. Jussi skrii naa, ett se on käyny kauppaopistoo, mut lopetti senki kesken. Sit joku vanha gubbe shun gas samaa stygee pitskulla ja kuulosti silt, ku se ois skulannu maniskaa: ”Mi nä olen kulkijapoika, minä kuljen pitkät matkat.” Jussi näyttää, miten se hei luttii huulii sormel ja sai siit maniska maisen äänen. Ku tokal luokal piti valkkaa joku kieli, ni Jussi otti saksan. Siin se sai skrivaa kulttuurist. Niiden aikana oli stuidujen jort sui Bottalla ja KY:llä. Solistina oli usein Reine Rimon. Niinku broidiki ja melkein kaikki muutki. Mut Maarit kyl opiskeli yliopistos taide hissaa ja draamakirjallisuutta ja valtio tieteellises sosiologiaa ja tiedotusoppii. Jussin 13 Tsilari 5 | 2023. Jussi minnailee, ett siel joskus skulas Erik Lindströmin orkka lähinnä jazzii ja lattarii. Enkku ei ollu viel sillon lyöny itteensä läpi, vaik leffoi tietty oli ki. Sit se skrivaski siit skolen parhaan ällän. Siihen oli bygatty nyya talo, ku samas mestas oli krigun aikana pommi tettu edelline. Se ku oli ”Amerikanische”. Maaritin ja Jussin ekoi omii tanssei oli teinitanssit. Pajal se valkattiin ESO:n lehden päätoimitta jaks ekana friiduna krigun jälkeen, ja tokana koko lehden historias. Maa rit oli itekki saman vuoden stuidu, ni vastas, ett joo, voihan se skrivaa. Se on ite ope tellu skulaan skittaa ja bassoo. Sunnuntaisin siel skulas Pekka Pöyry, upee saksofonisti, ja Eero Koivistoinen. Skulaamiseen ja shungaamiseen Jussi ei oo skolei käyny. Syksyl Maarit oli aikonu pyrkii Ats kiin, muttei ehtiny. Ekaks Maarit ei skrivannu miten kään erityisesti musajuttui. Ranskas se oli jo al kanu diggaa chansoneit, sit tuli messiin jazz, flamencopiirit ja niiden kautta Stadin Africanaklubi, mis oli mustii juontajii. Maa rit froogaa Jussilt, minnaaks se piha laulajii ja lisää, ett sillon sai shungaa vaan sotaveteraanit. Maarit kävi joraamas kans Polil, se ku oli lähel himaa. Sielt Maarit hittas Abraham Molesín, ku bamlas kitschistä. Stadin jortsuja musamaailmast Jussi bamlaa, ett jortsui on Stadis jär känny raflat ja yhdistykset jo yli sata vuotta. Mut Maaritin musatuntemukseen tää kaikki vaikutti bulisti. Jussi minnailee, ett enkun valkkas Tossus sellaset kundit ku Alpo Ruuth ja Pekka Laiho. Siel ei ollu niin bulisti skidei, mut jengii riitti. Maarit bamlaa, ett pits kul oli 100 lasta. Maarit minnaillee, miten shungaa jille bungattiin: – Ihan viidennestä kerroksesta hei tettiin rahaa, joka oli kääritty. Jussi budjas Hämeen tie 38:s. Muit jortsumestoi oli Työvis, Kultsa, Hämis, Kirja. Oli ollu liian hyvä keikkakesä, ni Jussi ei ehtiny suorittaa kaksii ehtoi. Mesta, jota ei moni tsennan nu. Sai sit duunin kesätoimittajana ja bulimmin liksaa. Nyky suomen sanakirja snaijaa, ett tää ruono kielen ilmasu (Kalevalas, Leinol jne.) tarkottaa sylii, rintaa tai povee. Maarit minnaa harmaatukkasen guben, jol oli silmälappu. Tossust Jussi joutu bytskaan Ogelin skolee vuonna 61, ku sai fudut. Jussil on jääny mieleen yks biisi, jota sen mutsi oli shungannu. Skolet Jussi meni Tossuun 1954. Broidiki sai lähes joka kevät ehdot saksast, mut se päätti, ettei niit suorita ja bytskaks pitkäks kieles enkun. Maaritin filosofibroidiki oli ihan äimän käkenä, ku se kuuli muutama vuos sitte, ett Maarit on ollu Molesin oppilaana. Ku puol kesää oli menny, Tikkane bamlas sille, ett niinku Maarit oli hiffannu, se oli siirtyny toimittaja kastiin. Ei Maaritkaan mitään toimittaja skolee käyny. – Just siks, ettei se ois splitrannu pitskulle, Jussi jatkaa. Se avars Maaritin näkemys tä ihan nyyiin sfääreihin: – Moles toi populaarikulttuurin siis kaikille sallittavaks, hyväks, korvaa vaks. Ku Maarit oli saanu humkandin paprut, se lähti Ranskaan Strasbourgiin kie len ja kulttuurin instituuttiin
Eino oli Esan faija, ja Esastahan Maa rit skrivas Tsilariin (5/2021), miten se skulas sprigi päällä skolebailuis. Maaritin ja Jussin treffit järkättiin Storyvilles, ku oli ihan täynnä jen gii. Kesällä Maarit suunnitteli ja veti siirtokarjalaisten tapahtuman, mis oli teemana Helena Eeva. Helena oli metsäpirttiläinen friidu, ku skrivas ru noi mm. Samaa kaihoo on kans Slangi jengin omas biisis Niin gimis on Stadi. Siel Valtteri Sorsa tuli froogaan, mist Jussi on saa nu Veikon runon. Jussi tsittas stagel ja veti monii suosikki biisei. Ne oli joutunu lähteen Karjalasta, Metsäpirtist, mihin ne ei enää ikinä palaa. Toivo Kärjen sävellyksiin, mut salanimil niinku H. Se järkättiin yliopiston biblus, mis ei oo ennen sitä eikä sen jälkeenkään kuultu samanlaist musaa. Eikä ne oo viel ees lopettanu sitä duunaamista. Oiskohan toi biisi just sille. Maarit oli skrivannu kässärin ja pyys messiin shungaajii laidast laitaan. Ja niin ne shungaski Mustan ruusun, mikä on ollu Jussin lempibiisei. Ku Jussi bamlaa, miten Eino Katajavuori oli messis rundil – fantasine ksylofonin skulaaja – ni Maarit lisää, ett oli se leffatähti kans. Vuosil ei taida olla näiden kahden ko hal muut merkityst ku se, ett ne on ehtiny kokee, näkee ja duunaa bulisti. Seki on skrivattu rindiksel kenttäposti kirjeenä. Lasketaanks nääki messiin, ku spiida taan, kuin bulisti meil on eläke läisii. Siin on Elviksen biisi, mihin Jussi on skrivannu sanat Melkein halvaannuin: ”Onnestain mä tu lin juovuksiin/ Tää känni alkoi, kun me tavattiin.” Kultsan juhlakonsertis Jussi kutsu stagelle vaimonsa Caritan ja kiitti, ettei ois siinä mis on, ilman Caritaa. Ja kehuu, ett tilaisuuden proggis näytti, miten laajaa populaarimusa voi olla, sitä on ihan laidast laitaan. Se oli buli mesta, mis oli monta orkkaa. Juhlavuosi Ku Maarit ja Jussi bamlaa, stooris vi lisee kulttuuriskenen vaikuttajii, joit molemmat tsennaa. klo 15-17 siis Pub Angleterressa, Freda 47 Sjungaamassa Saksalan Hara ja Slangikuoro Ensemble & yllärivirtuooseja Ineen pääsy ei bungaa mitään! 14 Tsilari 5 | 2023. Maarit sanooki, ett Jussi hämmäs tytti laajaalasella osaamisellaan. Samaan biisiin liittyy Jus sillaki huikeit muistoi, miten se hittas sen Alan miesten platalta ja shungas sitä Viis pataa raflas. mukaan niis kävi enemmän duunari nuorisoo. Niinku Maarit funtsaa, siin on yksinäisen kundin kaihoo himaan. 60luvul jaettiin tangomusa ja pop erikseen, mut Jussin mielest kaikki ne on vaan keinotekosii rajoi. Kultsal kävi kans niit, ku oli tullu landelt. 2001. Kimpassa 100-vuotisjuhliin Yks buli proggis, mis Maarit ja Jussi on ollu kimpas, oli populaarimusan tapah tuma, ku suomalaine äänilevy täytti 100 v. Niin Jussi tutustu Veikkoonki. Yks niist oli Jussin naapurin Yrjö Saarnion polkkaorkka. . Jussi minnaa, ett se halus shungaa tangon Annikki Tähden kans. Molemmil on ihan huikee muisti: nimii, vuosilukui, tapah tumii, biisei. Neva ja Asser Tervasmäki. Maarit tsittas lysnaa mas ja tsennas ne kaikki. Jussi järkkäs tänä vuonna kaks juhla konserttii ja Jussi & The Boys julkas uuden platan. Maarit hiffas taas kerran, mikä kaiho jengil oli. Slangijengi dyykkaa Angleterreen! Hoilataan yhes ja erikseen boltsin päheimpiä jygelistygejä Maanantaina 11.12. Mut sen skrivaaja Veikko Lehmuksela palas ehjänä himaan ja sai viel gartsoil la luudaa
Alullepanevana voimana oli H.P.:n pojat. haastanut H.P:n potkupallosille Kaisaniemeen. luokan piirimestaruuden vuon na 1956.Kilpasoutu aloitettiin HSK:n kautta, ja Kulosaaren ympärisoutukin voitettiin 1945. Oma lehti H.P. Säästö pankinrannassa oli kalja paikka Florida. Viki alkoi jo v. Kun pelituomari tuli kentälle ilmoittamaan, että peli oli päättynyt, oli H.P. Tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta, sillä väkeä ei tahdo riittää peleihin. Lamiksessa oli pirtti, jossa lauantai sin oli tanssit. Silti H.P. Seuran puheenjohtajana oli aluksi Hurmerinnan Jaki. voitti Helsin gin 3. 1935 järjestää yleisiä tansseja Sörkan Vennulla. Keväisin kunnostettiin telttapohjia auringon paisteessa. Syyskuussa 1934 nimi merkki TOL kirjoitti Mainsissa eräästä ottelusta näin: ”Saadakseen purkaa vä hän kiukkuaan oli H.U.K. Lopulta kaikkein eniten kiinnosti jalkapallo. ruokala Haka, jossa H.P.:n kundit tapasivat. Viherkulmaniminen ra vintola oli Sörnäisten Rantatien ja Viherniemen kadun kulmassa. Se on tuonut myös kasvamista, avioliittoja, lapsia ja yhdessäoloa. Poliisina oli tunnettu ’Lankullakävelijä’, joka uhosi: ’Mitäs te pojat täällä istutte. on 90 vuoden aikana kokeillut lajeja nyrk keilystä kilpasoutuun ja jääpalloon. Se on tuonut ja ylläpitänyt ystävyyksiä hiekka laatikolta alkaen. Sanoin Yrkalle, että hae sinä sen kaveri, minä otan tuon, jolla on valkopunainen leninki. Silloin oli kevättä rinnas sa ja nuori mieli eli odotuksen aikaa. Aluet ta Rantatie 1:tä vastapäätä sanottiin Chicagoksi. H.P:llä ei ollut lähettää kentälle kuin repaleinen joukkue. Vaikka menestystä on tullut, ”tärkeintä on ollut hyvä toverisuhde ja usein pitkäaikainen ystävyys, joka on tullut urheilun harrastuksen myötä”. 15 Tsilari 5 | 2023. Muut jä senet olivat vielä alaikäisiä, mutta silti järjestysmiehinä vuorollaan. Seuran pitkäaikainen sihteeri Viki Mic kelsson on muistellut alkuaikoja: ”Arenatalossa oli mm. Tuskin osasivat aavistaa ne pojat, jotka Hagiksen ojaauran pääl lä seuran perustivat, että vielä heitä näin muisteltaisiin – 90 vuoden päästä. H.P. Siellä oli hökkeleitä ja romu kauppoja. Pesä pallossa H.P. Jää palloa harjoiteltiin usein huonosti va laistuilla kentillä iltaisin ja pelialueet raivattiin itse. Nimimerkki Leevi muis telee: ”Meillä kavereilla oli siellä teltat joko yksin tai porukassa. Jalkapalloja keilaseura Hakaniemen palloilijat täytti 90 vuotta 23.9.2023. Seuran ”avauspotkun” potkaisivat 16–19-vuotiaat hakaniemeläisnuoret Hakaniemenrannassa, oja-auran päällä. voittanut tuloksella 4–3.” Monia lajeja Pesäpallolla aloittanut H.P. Toivotamme tervetulleiksi uudet futaajat! . On ol lut pesäpalloa, jalkapalloa ja voimisteluharjoituksia. H akaniemen palloilijoiden (H.P.) jäsenet ovat osallistu neet aktiivisesti eri urheilu lajien harrastuksiin. Muutakin kuin urheilua Lähellä silloista Sörnäisten rantatien ja Toisen linjan kulmaa sijaitsi ”kant ti” jota pidetään H.P.:n synty paikkana. Menkää kotiin siitä tai puistoon leikkimään tai vien teidät putkaan.’” Lamiksen tanssit Raittiusyhdistys Koiton tuolloin omis tama Lammassaari, ’Lamis’ oli seuralle tärkeä paikka. julkaisi Mainslehteä, joka kiersi jä seneltä toiselle. SPORTTII TEKSTI: HEIKKI TELAKIVI, PENTTI TURUNEN, REIJO HYNÖNEN FOTO: HAKANIEMEN PALLOILIJOIDEN ARKISTO Hakaniemen palloilijat 90 vuotta Tekstin lyhensi Tiina Linna. Siitä on nyt 48 vuotta – eikä vaimollani ole ollut sitä valkopunaista leninkiä enää vuosi kymmeniin.” Soittoa ja tanssia Seuran jäsenet muistelevat tansseja ennen sotia: ”Tanssien järjestäminen kaupun gissa alkoi 30luvulla. Tansseja oli keskiviikkoisin ja lauantaisin.” ”Hoopee” nykyään Toiminnan muotoina ovat keilaus ja jalkapallo. Näistä tansseista muistan, kun Yrkka meinasi mennä hakemaan samaa friidua, jota itse olin ajatellut noutaa tanssiin. voitti vuonna 1935 kaikki pelaamansa 12 ottelua. Seuraan liittyneistä Savolaisen nyrkkeilijäveljeksistä Erkki edusti lopulta Berliinin olympialaisissa. Näissä tansseissa me H.P.:n pojat oltiin hyvin näkyvillä: Esiinnyimme H.P.:n paidoissa, täysin tietoisina omasta ’veto voimastamme’ – ei ”Hoopeehen” päässyt kuka tahansa. on kunniakkaasti urheillut, pelannut ja toiminut 90 vuotta
Yhes pluggaa Venny SoldanBrofeldt. Elisabethin stebus on sen omaki nimi, kuuluisaa sukuu. Aira 90-vuotispäivänään. Mut ei tarttenu gamlaa gubbee kauan tsiigaa, se delas jo viiden vuoden kuluttuu. Vaik FOTO: SABRINA BQAIN. Auroran gravaril on Ville Vallgrenin buli stebu, mis enklu lohduttaa köyhää friiduu, ku spiidaa. Se vaikutti mui hinki nuoriin, ku vaan omiin skidei hinsä, niinku vaik Juhani Ahoon. Niinku moni tsennaa, se perusti kans Diakonissalaitoksen, ekan mes tan, mis koulutettiin hoitsui. Pietarin Clodteis on taiteilijoit. Nii, siks ku sen äijä oli eversti. Stadin seurapiirien upee mimmi läh ti Pietariin tsaarittaren jeesiks. Hän oli myös avainroolissa, kun Työläisäitipatsasta suunniteltiin. Kansalais krigun jälkeen se tsiigas, kuin kurjasti punasten skidit budjas. Stadin yrittäjäfriidut järkkäs sinne redun, ja tietty sillon tsögattiin friidui. Eikä mitä tahansa friidui. Bulimmin saa irti, ku ottaa messiin jonku, ku tsennaa mestat. Auroralle jäi bulisti fyffee ja siit tuli yks ekoi friidui, ku hoiti bulii firmaa. Ku lysnas Marin stoorei näist frii duist, ku on eläny jotain sata vuot sit te, ni pakko funtsaa, kui itel on käyny tsägä, ku födas myöhemmi. . Aika moni on kans jääny kundien varjoon. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT: VIRVE KUUTAR Aurora duunas bulisti kaikkee, ni miten siit bamlataan hissakniigois: everstin na Aurora Karamzin. No, et oo ainoo. Friidut gravarilla Muit hyvii friidui, ku on delannu Suru-uutinen Aira Heinänen (26.5.1932–17.9.2023) Aira on ollut monessa mukana. Oli liiton nimes kyl snadi ongelmaki – just toi sen broidi. Kunnon mutsi Elisabeth Järnefelt minnataan var sinki siks, millasii skidei sil oli: mog laaja Eero, säveltäjä Armas, skrivaaja Arvid, kriitikko Kasper. Härmäs on nyt friiduil iha erilaiset mahikset käydä skoles, duunis, ja ite saa päättää, mihin fyrkkansa pistää. Muiden jeesaaja Huikee elämä oli Aurora Karamzinilla. Täs stoorii muutamast. Aurora jeesas Suomes skidei ja frii dui. Mut Mannerheimin lastensuojeluliiton pe rusti kyl sen systeri Sophie. Skidien hyväks Ootsä funtsannu, ett olipas hyvä, ku marsalkka kekkas perustaa skidien hyväks liiton. Myöhemmin se meni avikseen Karamzinin kans, mut seki delas, ku lähti kriguun Krimille. Se halus jeesaa. Elisabeth oli suomalaisuusdorka, vaik oliki födannu Pietaris. Moglaaja Yhel gravaril on snadei musui, mist ei saa ees kunnol selvää, mitä niihin on skrivattu. Siel se meni sit avikseen Demidovin kans, ku tsaari melkein pakotti. Ne skrivas toisilleen breivei ja funtsataan ki, ett niil ois ollu suhe. Se ei paljo maindannu, mitä muut siit funtsas, käytti byysii, blaadas. O ppaana oli Mari Anthoni, ku tsennaa Stadin mestoi ja innostuu bamlaa niist iha kybäl. Monet punaset mut sit funtsas, ett ne ei mitään lahtarin jeesii tartte. Funsatkaa – siihen aikaa friiduil oli yleensä aina äijänsä nimi, eikä ees omaa nimee siin messis. Täl redul hitattiin mont friiduu, ku on duunan nu bulisti gutaa, mut ei niil oo iisii ollu. Mari bamlas kans, ett vaik Vennyn äijä Juhani bytskas nimensä Ahoks, ni Venny piti omansa. 16 Tsilari 5 | 2023. Venny oli moglaaja, kuvitti kans skidien kniigoi ja duunas korui. Sen friiduis ta ei oo bulisti mainintoi, paitsi tietty Ainosta – siit ku tuli Sibben vaimo. Hietsun gravari on varsinaine hissan aarreaitta
Myöhem min saman kupolin alta löytyivät Leh tistä koko elämän halki seuranneet maailmankirjallisuuden suuret etsijät. Naapurien kesken vallitsi YYAsopimus, poika jengin kolttosia hillitsi kunniakoodi. K irjailija ja filosofi Torsti Lehtisen pitkä tie päättyi Suursuon sairaalan saatto hoitoosastolle 16. Lehtisen lempinimiin kuuluivat Kallion Kierkegaard, Cellan Camus ja Tenkan Dostojevski. Hänen vaellus vuosiaan maailmalla leimasivat pilven tuoksuinen kommuuniasuminen ja va paan rakkauden opintopiirit. Kirjallisuuden moniottelijan filo sofian voi tiivistää kolmeen sanaan: vapauteen, kaipaukseen ja elämän janoon. 17 Tsilari 5 | 2023. Siis alle kymmenen kilometrin päässä Kalliosta, jonka mäet ja rannat olivat hänen sielun maisemaansa. Nelisenkymmentä omaa kirjaa jul kaisseen Lehtisen pääteoksiin kuuluvat Søren Kierkegaard: Intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi (Kirjapaja 1990) ja Eksistentialismi: Vapauden filosofia (Kirjapaja 2002). . Hän pääsi seikkailemaan Tarzanina Afrikan viidakoissa ja purjehtimaan Ahabina maailman merillä. Omaelämäkerrallisen trilogian myöhemmissä osissa Kuin unta ja varjoa (1983) ja Sokea taluttaja (1984) veijaritarinointi väistyy eksistentialis tisen ja uskonnollisen pohdiskelun tiel tä. Tätä janoa Lehtinen tyydyt ti laulamalla intohimoisesti tangoa karaoke paikoissa. FO TO : V IR V E K U U TA R . Köyhän perheen poika pysyi pin nalla lukemisen avulla. IN MEMORIAM TEKSTI: JANI SAXELL Stadin kundin elämänmittainen etsintä – Torsti Lehtinen 1942–2023 Torsti Lehtinen Paavalin tsyrkassa vuonna 2008. Hän totesi saa neensa filosofin koulutuksen Helsingin yliopistossa ja Kallion kaduilla. Kun katupoika joutui pikkurikok sista vankilaan, hänen seuranaan Riihi mäen kuritushuoneella oli Carl Grimbergin 20osainen Kansojen historia. ”Minun filosofiani on arpisten sielujen, kaipauksensa runtelemien ihmisten filo sofiaa, kaurismäkeläistä roskakuski Nikanderin filosofiaa”, hän kiteyttää esseekokoelmassaan Multaisen iän kerho (Basam Books 2015). Kun Torsti haki äitinsä kanssa keskuksesta vaatteita, majuri oli säästänyt poikaa varten keräys paperin joukossa kulkeutuneet sarjakuvat. Lehtisen omaelämäkerrallisen esi kois romaanin, Kun päättyy Pitkäsilta (Karisto 1982) sävy on elämälle kiitos. Laaja kalliolainen lukijakunta kai pasi häneltä katuuskottavampaa ja ihmisläheisempää tuotantoa. Lehtisen viimeiseksi jäänyt teos Stadilaiset lauteilla (Aviador 2021) tal tioi Helsingin rikasta yleisten saunojen kulttuuria. syys kuuta 2023. Alamaailman korttelit olivat rikas ja värikäs kasvuympäristö. Tulevan kirjai lijan syntyyn vaikutti Castréninkadun slummi keskusta hoitanut Pelastus armeijan majuri. Lehtinen oli kolmekymppiseksi asti tiukka ateisti. Lehtinen teki työtä käskettyä. Välillä Trixie sortuu kama kierteeseen, välillä sinnittelee ja suun nittelee vankilan jälkeistä tulevai suutta. Dogmaattisuus ja ulkokultaisuus olivat Lehtisestä kaukana. 1940–50lukujen puutalo korttelien Kallio oli sotaveteraanien, nyrkkeily sankarien, kaduilla partioivien piiska autojen, pihojaan vahtivien talonmies ten ja laittomien aborttien tyyssija. Koko perhe ja naapurit saattoivat osal listua lestinheittoon. Kallion kirjasto avasi köyhän per heen lapselle ovia arjen tuolle puolen. Doku menttiromaani Kutsumushuora (Johnny Kniga 2003) on prostituoitu Trixien monologi Kallion ja Sörkan kulmilta. ”Suomen körttiläisin ortodoksi” oli syntynyt
Niil oli runoki, minkä tahdissa ne hakkas sitä pulii: ”Rakastaako Jeesus meitä. Sanat tulee korvikealkoholina käytetystä puleerauslakasta, pulituu rista, sveduks polityr. Täs samal paikal on nykyää vakuutusyhtiö Ilmarisen pääkonttori ja sen edes taideteos bulist lepakost muistona Lepakko(luolan) ajoilt. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / PATRICK ORAS. Sitä kutsuttiinki aikoinaan kans nikkarilakaksi. Yks kyssä ri oli ”Miksi spurgu haisee pahalta?” Sit ku leguritki oli sitä mieltä, ett tämmöst ei saa skoles froogaa, Opetushallitus poisti ne ohjeet netistä. Siellä pikkukundit ja gimmat braijas sulassa sovussa pultsareiden kans. Näissä kaupungin osissa myydään pulituuria, tavallisesti hal paa venäläistä, jota on melkein joka myymälässä suuret määrät. tavallisiin tavaroihin, ei polisi voi estää sen myyntiä, vaikkakin pulituuri kauppa täten harjoitettuna on ilmeistä väki juomakauppaa.” brenkku, mut ekan maailmankrigun aikana sen käyttö räjähti käsiin, kun brenkun myyntii rajotettii. Yhen luvun nimi on ”Spurgu”. Sillä kiillotettii mööpeleitä. Mull’ ain on levee knalli ja kiva beena pääss. Sillo siit lakast ja suolast tuli möykky ja melkein puhdas spitta jäi jäljelle. Se on tarkotettu alaskolen 3.–4.-luokkalaisille. Spurgu on ehkä joskus ollut ihan taval linen aikuinen. Olemmeko enke leitä. Kaikenlaisii nimityksii ja sekalaisii asumuksii Niit pultsareita kutsuttii kans puistokemisteiks ja se litku, ku ne dokas, oli klönttiliköörii tai Lindholmin lakkaliköörii. Olemmepa tietenkin.” Hamppari laakson vieressä oli Humppukalliot, Kallion virastotalon mestoilla. Sitä varten flindaan stikattii suolaa ja sit sitä flin darii alettii ravistelee eli ”hakkaa” puo lelta toiselle. Ku siin oli sitä lakkaa, se piti tisleeraa siit vek ennen dokaamista. Sitä divattii ainaski jo 1890luvulla, ku se oli halvempaa ku Lakka saatiin veke suolan avul Pulituurii on dokattu myöhemminkin. Siit skri vattii mones aviisis 1914, niiku Hesaris 23.6.1914: Opetushallitus julkas 2021 bökkerin ”Häntä jäässä ja muita juttuja”. Liekkihotelli sellasena, ku moni sen minnaa. SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Spurgut ja pultsarit ”Pulituurin juontia harjoitetaan hyvin yleisesti ja suuressa määrässä Pitkänsillan pohjoispuolella olevissa kaupunginosissa Kalliossa, Sörnäi sissä, Vallilassa, Hermannissa ja Toukolassa. Se johtuu siitä, että hänellä ei ole kylpy huonetta, jossa hän voi pestä itsensä.” Koko luku alkaa: ”Spurgu on ihmi nen, jota kaikki väistävät kaupungilla. Sen on skrivannu Kreetta Onkeli 2013. S iit luvust synty buli mekka la viime kesänä, ku Opetus hallitus oli antanu netissä maikoille siihen kniigaan liit tyvii ohjeita siitä, mitä niiden piti skideiltä kysyy. Mä olen sakin malli, vaikk’ on kin nokka rääss’.” (Laulusta Sakilainen, Tuulispää 16.2.1917.) 18 Tsilari 5 | 2023. Mä him pun puliks haisen ja käytän mällejä. Kun pulituuri kuuluu n. Kniigas skrivataan: ”Spurgu haisee. Sitten on tapahtunut jotain niin kamalaa, että hänestä on tullut spurgu, pultsari.” Spurku dokas pulituurii Puliukoista ja pultsareista on bamlattu jo kauan. s. Mut miks spurgu sit haisee pahalta. Ja se döfas kans karmeesti! Jotkut veti kans kolinaa, mut ei se sii hen döfikseen jeesannu. Hampparilaaksost Humppugaltseille Yks mesta, mis pultsarit, kundit ja gim mat, tsittas divaamassa ja hakkaamas sa sitä pulii, oli Hampparilaakso nykyi sen Kaupunginteatterin paikalla. Rakastaapi tietenkin. Sakilaisetkin dokas pulii: ”Täss näätte sakilaisen, oon Sörkan sällejä
Siitä svedumurteiden sanasta on saatu Stadin slangiin ekaks burgu ja sit spurgu. Kuival puolel oli sentää omat petipaikat, alakerran märäl puolel ei ollu ku kovii vanerilevyi. Liekkihotellissa oli kaks ker rosta. Parkkila on puuhamiehenä Liekkihotellis. Sitä blisattii huoltsikoilla ja litran muoviflindari bungas muuta man markan. Yksinkertasesti siks, ett ne tartti fyrkkaa brenkkuun ja sata mis oli semmost duunii, josta sai fyr kat heti handuun. Se liekki viinakin döfas kaameelle: ”Sehän hai si ku kissankusi”, kerto Eddu Janzon liekkiviinasta. Tunnetuksi liekkiviina tuli kui tenkin Liekkihotellista. Ja spurguja. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / TUULA SIPILÄ. Niistä gamloin on burgu. Se oli TalousspriiT:tä eli Tspriitä, tek nistä spriitä. joulukuuta 1967. Fyrkkaa brenkkuun, duunit satamast Mut miks spurguista on tullu ranta ja satamajätkii. Niist bulimpi oli Pasilan kaatiksel la. Sen nimi tuli siit ku siin flindaris oli liekin kuva. Stadis oli kaks kaatista, minne spurgut oli bygannu oman ky län. 19 Tsilari 5 | 2023. On sadetta, ukkosta, tuulta ja pakkasta. Arvo ”Stadin Arska” Parkkilast on duunattu patsas. Opetushallituksen julkasema kniiga, jonka froogiksist födas yks buli kalabaliikki kesäl 2023. Spurgu on gamla sana Stadin slangissa ja siit on monta äänne varianttii: spurgu, sburgu, spurku, sburku ja burgu. Opetushallituksen kniigassa Spur guluku loppuu näin: ”Maailma on paikka, jossa kohtaamme monenlaisia säätiloja. Arvo ” Arska” Parkkila ja messissä oli kans Marraskuun liike, johon kuulu mm. Claes Andersson ja Ilkka Taipale. Mistä se sana on tullu. Osa spurguist ja pultsareist budjas kaatiksilla. Van hin merkitys on ’juoppo, puliukko’, kun taas merkitys ’ranta ja satamajätkä’ on nyyempi. Sieltä tsö kattiin joka päivä rantsuduunareita, ja siin joukos oli vilt spurguja. Mut Liekkihotelli säästi monen spurgun ja muun asunnottoman hengen. Loka–marraskuussa 1967 Stadissa oli delannu 44 asunnotonta alkoholistii. Samalla tavalla me kohtaam me täällä toisiamme: johtajia, kaunot taria, vammaisia, urheilusankareita, tiedenaisia, sellistejä. Eddu Janzon kerto, ett Kauppa torilla oli Viaporin lautan bryggan vieressä ”Orjatori”. Pasi lan kaatis flyttas 1963 Isoon Huopa lahteen, ja ne spurgut joutu shingraa sielt vek. Sen vuoksi maailma on niin tavattoman kiinnostava paikka. Uudenmaan svedumurteis on sana burk, jonka merkitys on ’ilkeä, ilkeämielinen, alhainen, halpamai nen, häijy, kamala, hirveä, kärttyisä, äkäinen, äreä, tyly, töykeä ihminen’. Yläkerras oli kolme salii, jois oli sängyt. Spurgu-sana tuli Stadiin Svedujen kautta Mut viel takasin spurguun. Duuni on latvialaisen Oskars Mikansin ja sen nimi on Ihminen nousee roskalaatikosta. Liekkihotelli jeesas spurgui 1960–70luvulla dokattii liekkiviinaa. Vuonna 1979 öpnattii Kylä saareen alkoholisteille uusi ensisuoja, ja sit Elmu valtas Liekkihotellin ja siit tuli Lepakko(luola). Ala kerras oli lintsipedit, pelkät vanerilevyt lattialla. Eiköhän monet spurgut oo just tällä sii. Liekki hotellin ”isä” oli entinen alko holisti ja SuojaPirtti ry:n perustaja Spurgut nukku ahtaasti Liekkihotellin sisätilois. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / PATRICK ORAS. Siel oli monta kymmentä koijaa, ku oli duunattu pahvista ja vanerista. Ainakin minusta ja varmasti myös sinusta?” . Se oli asun nottomille alkoholisteille tarkoitettu asuntola, ku avattii 5. Alakerrassa oli Märkä puoli eli Sumppu ja yläkerrassa Kuiva puoli. Snadimpi kylä oli Kyläsaaren kaatiksella. Liekkihotelli oli Suomen Väri ja vernissatehtaan entinen maali varasto Gresassa
Se on armoton jäärä pää, mut vaan sellasis asiois, jotka se haldaa paremmin ku mä. Se on disainannu suurimman osan mun skri vaamist kniigoist. Sellasel jo muutama mun frendiki brassailee. Hannu Kavasto KONNIEN JA KAUNOTARTEN KEITTOKIRJA Momentum Kirjat G raafikko Hannu Kavasto on mun frendi. Dorkille ja densoille kaikki on mahdollista. Emmä meinaa, et Hannun fiktio ois mitää ”se renaadii Gduurissa”, tai et ”sepänsällin spesiaali” bamlais lakii ja oorninkii. Ja sit ku sä snadis flänäs dallaat Jaskan Grillille, sä hiffaat, et joillekki Aliisa Karhumäki on duunannu nimetyn safkan. Siks tää onki vuoden snygein kniiga. Se on saanu itte ja yksin päättää kaikest. Mut konnien keikalla ollaan ja siihen hulttiojengiin Hannu on skrivannu sekaan ittesä ja muita sen tsennaamii tyyppei. Ja totta kai mä hiffasin kaks Hannun bulii mottoo: pluggaaminen kantsii ai na – ja safkan duunaaminen. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN Taas on tullu plugattuu hiivi kniigoi. Toi Sienihullukniiga on todella kii ajas sa. Ei ne mitää gurmeeta venttaa. On siin resepteiki. Stoori on ku stydisti goisannu eläketurvapläni. Mä lesasin tän stoorin kahteen kertaan ja nautin. Tää kniiga on ihan Hannun näkönen. Ja siellä ne vilahtelee tärkeet mestat, raflat, safkat ja koordinaatit aina unkarilaiseen kylään Mezösze mereen saakka. Fyrkat nyysitään ku tikkari skloddin haavista. Siit tuli snygi keitos kon nii ja kaunottarii. Laiffii, safkaa ja brassailuu 20 Tsilari 5 | 2023. Arkisafka saa joi denki mielest olla mautont mättöö. Stydi suositus. Kaikkihan me tääl skrivataan omaa stoorii, mut kaikki ei duunaa siit knii gaa. Niit oli skrivattu sekalaisist aiheist, mut hittasin mä sielt ihan selkeen trendinki: safkan. Tuli mieleen jangsteriajat, ku Jerry Cotton ja Phil Decker oli mun feivörittei. Graafikko, jonka mä tsennaan aika hyvin, skrivas fiktion, mihin se jemmas osan elämää. Joka mesta on ollu sienii turvoksis, mut ei niist moni osannu kovin ihmeel list safkaa duunaa. Sen kans on iisii duunaa kaikkee kim passa
Laura oli jo valmiiks inspiroitunu näiden skrivaajien ren nost ja iisist stailist duunaa safkaa ja demoo eksoottisiiki makui. Osa skruudaajist on bulei ja tär keit dirikoit, osa on vaan bulei muttei tärkeit, paits niiden omast mielest. Ne oli plogannu ja skruudannu sienii, jotain hallusogee nei. Sit vaan päästetään luovuus irti: Shaksuka chiliöljyllä, Pähkinä kukkakaalicurry, Kaalikeitto 2.0, Libanonilaiset lihapullat, Raivohyvä munakoiso, Sydänsalaatti dijonilla ja parmesaanilla jne. Ja huumehörhöihä ne oli, ihan pöllyssä. Muidenki onneks nää reseptit on ny saatu kan sien väliin. Se on reseptikniiga sienestäjille. No, se taas johtuu siitä, et edus kunta on siin ihan liki. Sul voi olla takafikka kondikses, sä voit olla hevibändin basisti tai exitmiljonääri, sä voit omistaa Ferrarin tai flygarin, mut jos sul ei oo omaa, sulle nimettyy annosta Jaskan Grillissä, sä oot pelk kä zero. Mä olin skulaamas golfii mun hima kentsulla, ku skutsista horju peli väylälle kolme sienenpoimijaa. Pari kertaa tsörattiin Stadiin jotain toimentaan, mut äkkii takas. Siel tsitataan usein iltaan asti, eli kaikenlaist minis terii ja kanisterii dallaa nälissään Jas kalle. Miten niin legenda. Niiden öögat brennas ku narkkareilla. Tän kniigan hittas meiän tytär, armotettu kokki. 21 Tsilari 5 | 2023. Tää kniiga on sienien diggaa jille upee ja todellinen täsmä jylari = joululahja. Ai niin, pakko ker too, et Lauran köges käytetään bulisti, siis todella paljon valkosipulii, muttei koskaan yhtään kinkkien kasvattamaa. Vesa Tompuri JASKAN GRILLIN KLASSIKOT à la Aliisa Aviador Kustannus S tadin kaikist tsennatuin sna gari on tietysti legendaari nen Jaskan Grilli. Ei se selvii Sienihullukniigastakaan. Jos sä haluut tietää, kellä nimikkoannos jo on, tää kniiga kertoo kaiken. Sienihulluus eli mykomania meinaa, et osa jengist diggaa sienestämist yli kaiken. Ne sienidorkat haistat ti mulle skeidat. Siten, et ainakaan millään snagarilla, ehkä ei millään kapakallakaan, oo niin kuuluisaa letkaa kantakundei ja friidui. Meiän fämiliin kuuluu kaks sienihulluu. Tää kniiga antaa toimennusvastaavalle (siis mulle) näppärän listan, mitä kaikkee buidust tarttetaan. Mitä sienii, mä en tsennaa. Lauran kokkauksis on luova tatsi. Ku Jaskan Grillin Aliisa rupes duunaa jengille omii nimikkoannoksii, niist on tullu sprettailun aihe. Meiän kesämöksän terassi oli saletisti Kangasalan stadin (rank kaa griinausta) paras safkamesta. Stadilaisuut ta hehkuttava jäbä (siis mä) ja meiän 3henkinen fämili budjas landella tasan sata päivää. Me siis skruudattiin pelkkää arkisafkaa, mut se oli helkkarin gutaa. Iman Gharagozlu & Leena Ahokas ARKISAFKAA WSOY V iime kesä smaagas stydimmin ku aikasemmat. Anu Brask, Sami Repo SIENIHULLU Readme.fi K u mä kuulin, et tän nimi nen kniiga on olemassa, mä funtsasin, et no nyt selvii vihdoinki muutaman vuo den takanen mysteeri. Mä yritin kertoo niille, et golfkentsulla dal laaminen voi olla vaarallista, et voi saa da boltsin kalloon ja se on niin kova, et siihen voi delaa. Tän kniigan jälkeen mä oon saleteis, et Jaskan luukulla stondaa sa dan metrin letka onnellisuuskoutsei ja some vaikuttajii, ku yrittää vakuut taa, et niiden tarttee äkkii saada oma nimikko annos, ku ne on niin kuuluisii, julkkiksii ja symppiksii. Ku mä duunaan niille tän kniigan kimppabaguun, mä voin olla saleteis, et ne rupee jo fanaattisesti venttaa seuraavaa sienikautta. Täs kniigas on stoorii sellasist ja yli kahen sadan sivun hiivi reseptei – siis millai niist sienist saadaan duunattuu gutaa safkaa. . Nyt toi koko jutska on vendaantunu täysin ympäri
Joka vuos kantavaa jäätä ei ees tullu, ainakaan Stadin rantsuille. Kentsun byggaamine alko vuonna 1935, ja ekat flygaukset alotettiin jo vuonna 1936, ku sinne landas lentomestari Urho Heiskalan ohjaama VL Tuisku. STADIN MESTAT TEKSTI: MATTI KAINULAINEN TEKSTI JA KUVAT: MATTI KAINULAINEN JA SUOMEN ILMAILUMUSEO Flygaava museokone, Fouga CM.170 Magister, Malmil. Eli snadi stoori ton snygin flygarin, ”Wanhan Rouvan”, alkuperäsest himakentsust, Malmin flyggiksest. Näin pystyttiin operoimaan skönen ja järvien jäille auratuilt kiitoteilt. FOTO: SUOMEN ILMAILUMUSEO. Ongelma kuitenki oli se, et matkustajaliikenne skulas vaan kesäisin. Jos pluggasit viime Tsilarist jutun, ku koski Stadin taivaal flygaavaa DC-kolmost, ni täs olis sille luonteva jatkis. Tattiksen suoperäne niitty ku ei sopinu talojen byggaamiseen, mut skarpisti funtsittujen ja duunattujen ojitusten avul se saatiin tarpeeks kui vaks ja kantavaks flygareille. Malmi oli meges pelastamas Stadii, nyt ois Stadin hugi pelastaa Malmi! 22 Tsilari 5 | 2023. Stadis yks sellanen, ja tärkein niist, oli Skat tan kärjes sijainnu Katajanokan lentosatama. I lmailun alkuvuosina Stadis kaik ki lentoliikenne tapahtu kesäsin vesiflygareil, eli vesitasoil, ku operoi lentosatamist. Muuten flygattiin niin ku Suomen Ilmailu voimis, nii, ett osaan flygareist vaihettiin ponttoonien tilalle skimbat. Flygaava museokone, Hawker Hurricane, Malmil jatkokrigun väreis. Maakentsu sen olla pitää Tän takii kaupungin päättäjät iski stä rät hudat yhteen, ja päätti byggaa oman maakentsun Stadin alueelle. Sama na vuonna keskeneräiselle kentsulle Stadin flyggis Stadin flyggiksen avajaiset. Talvel, ku skönen peitti jää ja snöge, oli flygaukset loppu, slut. Mut aika epävarmaa toimintaa se oli, ku jäätilanne jo sillo vaihteli talvien mu kaan. Ja sella nen mestahan löyty Malmilt, Tattari suon alueelt
hinkuyskälennot. Hankkeest luovuttiin, ja päätettiin byggaa kokonaan nyya, stydisti kasvavan liikenteen tarpeet täyttävä flyggis. Mut sit tuli ne krigut, ku teki sto pin siviiliilmailulle Malmil. Moni plug gaajist minnaa myös hinkuyskää pote vien skidien lennättämiset 50 luvul, eli ns. Lännes skriinattiin magat kippuras, mut slobois ei. Staili bygga vaati stailit detskut, ei enempää eikä vähempää. Yhdes ne Sta din ITpatteristojen kans pelasti kau pungin täystuholt. Sveduis ku sella nen (Stokiksen Bromma) oli valmistu nu jo kaks vuotta ennen Malmii. Fittimäinen juttu, mut pak ko oli suostuu. Liian snadi Jo krigujen aikana hokattiin, et liiken neflygareitten koot ja painot oli kas vanu bulisti. kansain väliset ilmailuhäppeningit ke räs tuhansittain yleisöö paitsi Stadist ja maakunnist myös ympäri maailman. Pluggaaja voi kentsun byggaamisen aikataulust hiffaa, et aika pirunmoinen hosis oli saada Stadiin kansainväliset mitat täyttävä flyggis. Sen suun nittelust oli vastannu Yrjö A. Ennen krigui Malmille flygas päivittäin koneit Berliinist, Amsterda mist, Tallinnast ja Varsovast. Malmin suoperäiseen maastoon bygatut kiitotiet ei tulis kestään nelimottisten flygareitten painoo ja koko ajan vilkastuvaa tra fiikkii. Stadin flyggis öpnas Suomen dörtsit maailmaan! Malmin kentsun viralliset avajaiset vietettii 15.5.1938, vaik reittiliikenne oli alkanu jo puoltoist vuotta aiemmin. Siihe aikaa ihan mieletön häppeninki! Malmin avajaisil oli buli merkitys paitsi suomalaiselle ilmailulle, myös Stadin ja koko Suomen kansainvälisty miselle. Uus alku Vaik käviki niin, et kaikki reitti liikenne flyttas Malmilt HelsinkiVantaalle, al ko Malmil uus aika ja kentsun kukois tus. Malmi palautettiin härmäläisten käyttöön vast tammi kuus 1947. Ja heti seuraa vana vuonna vietettiin tokat harja kaiset, ku snygi, funkkistyyline terminaali haussi valmistu. Kaikki tsennaaki, et kysees on Seutulan kentsu (nyk. Waskinen arkkitehtien Dag Englund ja Vera Rosendal kans. Malmist kehitty vuosien mittaan maan bulein pilottien koulutuskeskus, viranomaisflygareitten tukikohta ja myös koko pääkaupunkiseudun suosi tuin yleisilmailukeskus, jossa mm. Flyggiksen eka raken nus, lentokonehalli eli hangaari, val mistu lokakuus 1937. vuonna1944 Malmin kohtaloks tuli siirtyy liittoutuneiden valvontakomission haltuun ja käyt töön. 23 Tsilari 5 | 2023. Aika snadin ajan kulues saatiin kuitenki normi ilmailutoiminta Malmil käyntiin. Svedu välii flygattii kahdesti päiväs. Tänä aikana ne harvat ulkomaan reitit flygattiin Hyvinkään kentsun kautta. Malmi oli meges pelastamas Stadii, nyt ois Stadin hugi pelastaa Malmi! Rauha Syyskuun 22. Hiffattiin, et kentsun pidentä minen ja vahvistaminen paalutuksil ja muil konsteil bungais iha liikaa Stadin veron maksajille. Siit alko varsinaine lentoliikenne Malmil. Matkustajaliikenteen lisäks toiminnan kulmastebuihin kuu lu IltaSanomien dilkkaus pienkoneil ympäri maata ja ilmakuvaus toiminta. Byggaamises ei lusmuiltu Jo pian kaikkien Aero O/Y:n flygareit ten kellukkeet vaihdettiin pyörällisiin laskutelineisiin, ja ne siirtoflygattiin yleisilmailukoneitten kans tälle nyyalle maakentsulle. Malmin hissa on koko Suomen hissaa. Rautaesiripun taa jääneelt Mal milt liikennöi sillo pelkästään slobo jen flygareit, muilt oli pääsy ankarasti kielletty. landas myös oikee matkustajaflygge, svedujen Aerotransportin Junkers Ju52/3m ”Södermalmland”. Funkkistyylin mööpelit tilattiin Artekilt, Merivaaralt ja Billnäsilt. Stadin pommitusten aikaan Malmin kentsu toimi kaupunkii puolustaneitten hä vittäjien tukikohtana. Malmin avajaisiin osallistu 2000 kutsuvieraan lisäks yli 20 000 ilmailu fania, ku halus tulla tsiigaan kans Suo men Ilmapuolustusliiton järkkäämää huikeet lentonäytöst. Malmi toimi myös niksmannien flygareitten välilaskupaikkana niiden olles matkal tukikohtiinsa PohjoisSuomes. Cessna 195B vuodelt 1953 platal Malmin hangaarin edes. Reitit härmän buleimpii kaupunkeihi ja aina Petsamoon asti oli öpnattu. Siit tuli sotilaskenttä, jolt käsin sotafogelit teki partiointii eteläisen Suomen ilmatilas, ja suklarijahtii Suomenlahdel. Yks kliffa, kansainvälisesti tunnet tu merkintä Malmin hissaan tuli touko kuus 1987, ku sakumaan hurjapää, Mathias Rust, starttas Cessnallaan Malmilt legendaariselle flygaukselle lä pi neukkujen tutkaverkoston landaten lopult keskelle Moskovan Punaist tort sii. Helsinki Vantaa), ku öpnattiin just passelisti Helsingin Olympialaisten kentsuks vuonna 1952. Tärkeit proggiksii oli myös reitti, ambu lanssi ja tilauslennot. Sotafogelien kentsu Nyyan kentsun ansiost Stadiin ja Sta dist veks pysty matkustaan nopeem min ku ikinä
Vuonna 2016 TNS Gallupin tekemäs tutkimukses 67 % stadilaisist halus Tän Tsilarin no 5 /20 2 3 julkkarit järkätään Kansalis teatterin Kahvila Willensaunassa, Bergbominkuja 1, keskiviikkona 1.11.23 kello 17. Tärkeint on, et sä tuut. Dörtsi aukee kello 16:30. Ja ku jengissä on kans Slangijengin bamis Harri ”Hara” Saksala, ni kyl seki pari biisii on luvannu vetää. Toivoo ei oo me netetty, ja onneks mitään peruuttama tont ei viel tätä skrivates oo tehty. Mesta on Kaisiksen pudekan puoleises nurkassa, melkeen Ida Aalbergin muistomerkkii vastapäätä. Sovitaan, et blumstereit ei tartte roudaa. Mustat pilvet flyggiksen taivaal Helsingin kaupungin päätös byggaa Malmin kentsun alueelle buli kerros talolähiö 25 000 asukkaalle on jaka nu stadilaiset kahteen leiriin: kentsun alku peräisen käytön, eli ilmailun, jatka misen kannattajiin ja sen vastustajiin. Sä voit kehuu tai haukkuu Tsilarin redaktöörei – ja ne lysnaa ihan pokkana sun fiidbäkkii. Toimittajalegenda ja radioääni on populaarikulttuurin supertsennaaja ja tietysti Stadin Friidu vuodelt 2009. Viime julkkareihin dyykkas niin paljon jengii, et piti roudaa lisää sitsei. Näit tsembaloit ei sit kantsi missaa. . Kantsiiki skuffailla mestoille ajoissa. Kaupunki on klousannu kiitotiet 14.3.2021 alkaen ja roudannu niille fly gauksen estävät betoniporsaat. Maarit täytti just kaheksan kybää. Musaa serveeraa toinen tuore 8kybänen, stadilainen rock legenda Jussi Raittinen. Kuiten ki snadisti ennen sulkemistaan oli Mal mi lentooperaatioil mitattuna Suomen tokas vilkkain flyggis. Stagella kuullaan Maarit Niiniluotoo. Ne ku ei tuu, niit pännii saletisti.. Plugataan kimpassa tätä Tsilarii. FOTO: OLLI NURMI. Finavian mu kaan vuonna 2012 flygarit teki Malmin kentsul yli 38 000 nousuu ja laskuu. Ei siis mikää unelias korpikentsu! Mun toivomus on, et ne ku liidaa Stadii, hiffais Malmin kentsun histo rialliset, kaupunkikuvalliset ja luon toon liittyvät arvot ja peruis päätöksen kentsun hävittämisest. TSILARINJULKKARITTSILARINJULKKAR ITTSILARINJULKKARITTSILARINJULKKA RITTSILARINJULKKARITTSILARINJULKK ARITTSILARINJULKKARITTSILARIN JULK säilyttää flyggiksen ilmailukäytös ja vaan 14 % halus sinne kerrostalolähiön. Stadin Kundi vuodelt 2014 sleppaa muutaman stygen kimpassa Tapsa Kojon kanssa
Slangia nimittäin oppii tarvittaessa no peestikin, koska se opitaan kuulemalla ja apinoimalla. Lukion mä kävin, mutta se meni aika kevyellä tatsilla siinä soittoharrastusten ja keikkojen ohessa. Oltiin baanalla mun broi din Samin kanssa ja pysähdyttiin breikille Forssan auto keitaalle. . Jos puhe kääntyy itsetarkoituksellisen kikkaile vaksi, voi käydä niin, että ymmärrys jää vajaaksi. Simppeliä. Mutta toivoakseni myös ymmärtää mistä kirjoitan. Piti oppia tiivistään juttuja (mikä on usein ihan ookoo). Se rupes häämöttään jo silloin, kun tuli tekstarit ja sähköposti. Itseasiassa siinä skulaa sellainen käytännön demokratia. Eli yleensä kyllä hiffaan, snai jaan, kässään ja bonjaan mitä jengi jubaa, jauhaa, bamlaa ja spiikkaa. Jos muut diggaa ilmaisua, se jää elämään. Enkä koe, että se olisi mistään veke. Vähän soittotunteja ja teoriaa Ogelin popjazzopistossa joskus prekambrisella kaudella. Ellei sitten tarkoitus ole nimenomaan tipauttaa jotakuta kyydistä. Jopa paradoksaalista, koska slangissa kyse on puhekielestä. Oppiminen on jonkun jutun osaamiseen johtava prosessi. Tilattiin burgerit ja huomasin, että lompakossa ei ollu pennin jeniä. Musta tai val koinen, rikas tai köyhä, homo tai hetero, natsi tai kommari, jne. Simppeliä. Ja pian jengi paahtaa täysillä pitkin motaria sellasella asenteella niinku oltais Lintsin törmäilyautoradalla. Ernolla oli pohjoisen kasvattina varmaan syynsä skrivata noin, mutta mun mielestä toi on lähinnä semanttista kik kailua sanojen merkityksillä. LINDELLIN LINJAUKSII TEKSTI TOMMI LINDELL ”Kirjoittaja on monessa mukana sählännyt stadilainen muusikko, joka on aina vieroksunut kolumnistien tapaa kirjoittaa nokkelia esittelytekstejä itsestään kolmannessa persoonassa.” Jos muut diggaa ilmaisua, se jää elämään. Jos se hapertuu, koko yhteis kunta voi hajota. Läpät kääntyy vääntämiseksi, josta puuttuu ympäröivä tila ja hengitysilma. Se elää ja muuttuu, eikä siinä oo oikeeta tai väärää. Funtsailen myös tarkkaan sitä annostelua ja balanssia. Olennaista on se, mitä niillä opituilla jutuilla osaa duunaa. Tää tapahtui hiljattain, kun Hesarissa aivotutkija Katri Saarikivi totesi näin: ”Suomikin elää ihmisten välisen vuorovaikutuksen varassa. Sittemmin touhu lähti täysin lapasesta somessa, foorumeilla ja kommenttipalstoilla. Oppimisesta tulee mieleen Erno Paasilinnan aforismi: ”Itseoppineet ovat ainoita oppineita, muut ovat opetettuja”. Eikä mulle tuota ongelmia kunnioittaa sellaista. Mutta niinku kaikessa, kyse on annostelusta ja balanssista. Silleen, et jengi hiffais mitä mä skri vaan. Loppupeleissä se on jokaisella ihan sooloproggis, tuli ne skillsit sitten kantapään tai skolen penkin kautta. Äänen puuttuminen on haastavaa myös tähän Tsilariin skrivatessa. Kommunikaation nykytila pelottaa.” Aivo tohtori on asian ytimessä. Duunikuvioissa on tietty paljon muuttujia, joiden kanssa operointi vaatii muutakin, kuin oppiarvon. Kes kustelun tempo alkaa nettimaailmassa olla yhtä nopeeta ku livenä jutskatessa. Junnumpana asia ei juurikaan napannu, enkä mä oo ite koskaan hirveesti opiskellu. Mutku veke jää äänensävyt ja ilmeet, niin jutut kärjistyy. Alkuun snadi muistelo ajalta, jolloin mulla ei vielä ollu luotto eikä maksukorttia, vaan pelkkä automaattikortti, jolla pystyi nostaan käteistä. Mutta tyyppi, joka sellaisen on saavuttanu, on mun killeissä öögoissa todistanu jotain ainakin yhdelle tosi tärkeelle taholle: itelleen. Mulle itelleni on vuosien varrella kehittyny iso arvostus koulutusta kohtaan. Slangihan on nastaa, ja osa mun identiteettiä, kun mä satun oleen kotoisin Stadista. Populäärimusan maailmassa ei papereita oo juu rikaan kyselty, mutta alalle ilmaantuu silti yhä enemmän jengiä, joka on suorittanu jonkun tutkinnon jossain. Siispä kysyin kassamimmiltä: ”Sori, mul ei oo käteistä, mut onks tossa ulkona seinä?” Tiskin toisella puolella näkyi häkeltynyt tuijotus. Erityisen iloinen mä oon silloin, kun joku fiksu ja koulutet tu ihminen sanoo jotain, jonka oon ite kelannu just samalla tavalla. Kommunikaatiosta ja koulutuksesta 25 Tsilari 5 | 2023. Muodostuu ahdistava fiilis, ettei oo olemassa mitään muuta ku ääripäät. Tähän slangi voi tarjota oivan työkalun, mutta tämmönen katala, machiavellimainen mestarijuoni saattaa osua nolosti omaan nilkkaan. Tajusin, ettei kysymykseni kuulostanut järjelliseltä, joten yritin tarken taa: ”Siis tökkäri?” Hiljaisuus jatkui, joten broidini ryhtyi neuvokkaana jäbänä tulkkaamaan: ”Tommi, sitä kutsutaan nimellä pankkiautomaatti”. Mä oon jo kauan tehny havaintoja kommunikaation muutoksesta tässä jatkuvasti digiytyvässä ajassa ja todellisuudessa. Mutku tää on alan harrastajien arvokas julkaisu, niin uskaltaudun ottaan pikku vapauksia ja yritän pitää ilmaisun värikkäänä. Joku keksii sanoa jotain tietyllä staililla
Sit oli viel jarruvipu, et ei se snara päässy karkuu väärää aikaa. Sit se jengi rupes sillä snaral sven gaa ittens pitkälle ulos yli skönen, vä hä niinku Tarzanlevaris. Sen tšengat kiils ku entisen jätkän skrebat jouluyönä ja se muisti koko ajan nykii bykojen prässist, et ei vaa tulis punttiprässii. Sen tšengat kiils ku entisen jätkän skrebat jouluyönä. Se porukka sit tas semmoses bulis lehtimajas, mis oli pöytä ja stularii ja nappas ryparii. Stoori on julkastu aikasemmin sen kniigas Palsa kanis, litski kalis (2001). Ei silti, vanhoist fotois näkyy, et mun faija oli ollu nuorena yhtä spräädä, mut ei se enää viittinyt diivaa staililla kuteilla, vaa kulki bussareis ja jatsarit klabbeis ja joku gamla rotsi niskas ja knuburas vanha filsa. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Sellast se useen on, ku fyllas ruvetaa brassaa. Gamlaa slangii tsögas Mikko Seppälä. Lopuks se anto kuiteski periks ja svengas ittensä pitkälle yli skönen, mut just ku se oli oikee pitkäl, nii mun faija vendas se jarruvipu sivuu, nii et se snara juoks ulos ja faijan broidi flygas skönee. Ku se kömpi sielt vodast ylös, se oli täynnä vihreetä levää ja aika paljo Ah din näköne ja noitu ku merirosvo. Sit tuli faijan broidin hugi ja se pani enst hanttii, ku se studas et sen snygi rigi tulis skeida seks. Siin oli sellane A malline nostokraana, noi viis kuus metrii kor kee. GAMLA SLANGI TEKSTI: EDDU JANZON N iiku mä jo monta kertaa oon kaveerannu, nii mä budjasin tos Sörkän Hanasaares, ku mä olin snadi kundi. Sin kraanas oli sellane kela ja veivi, mil sai veivaa se snara sisää. FOTO: EINO HEINONEN V. Siin ne faijan tutut piti pienet pirskeet, monest eri syyst. Sil lyftattii bulimpii skiglarii mas tot paikalle. Kyl hän se porukka skramlas sille jälkeepäi nyyaa rigii, olihan se sentää vähä he vosen leikkii, mut sellast se useen on, ku fyllas ruvetaa brassaa. Ku ne sit tuli fyllaa, nii hela tsirika läks rantsuu, toho Krunikan puolel, mis oli pitkä bryga. Ku sitä rutsas yli Hanaa, nii se staijas rutsus, et ei sen spräädät kuteet vaa tulis skeidaseks rutsun tuhdist. Se oli helvetin snobi kundi ja sil oli ain ykkösvehkeet niskas. Kerran sit taas yks kesä oli snadit hipat ja faijan broidi oli siin kans messis ja sen jotaan bogii, kenen kans sil oli jotaan bisnessenssii. Ku faijan broidi flygas skönee Gamlan slangin näyte täl kertaa Eddu Janzonin stoori mite yks spräädä snobi plutas. 1950. . Faijan broidi oli kans joskus messis, se piti muute snadii rättikauppaa Annan kadun ja Uudenmaankadun kulmas. 26 Tsilari 5 | 2023
Sitä ennen Steve murjas, et uskomushoidot oli sen laiffin hörhöin moka. Osal on bolt sis virranjakajan kannen al la homma kondikses, osa on ihan kuutamol. Jengi roudas taa peron oikeelle legurille blude pruuveihi. Mä väännän tän keissin rauta langast. Uskoo niihi, jos uskoo, mä en usko. Jos uskomus hoidot on sun jutska, älä skulaa paikalle tsirraa. Montako ?bisabololimolekyyli löy tyy 1,0 ml:n annoksest. Himas mä lämäsin mömmöt rodeen. Seuraval käynnil ”hoitsu” totes, et medisiini skulas, ei ollu enää mitään trabelii. Porukat, joil oli peruskremppoi, kävi näis ”hoidois”, jotka bungas huntist melkeen kahteen hunttiin. Kun sä uskot, et kaikki toi jeesaa, sä pääset tsiigaa enkeleit livenä tosi sassiin. Tää asentokorjaajagubbe ku halus korjata alaselän asentoo daa min fjoosan kautta. Tää ”rohto” on pelkkää vodaa! Yks jamppa sairasti paranoidist skitso freniaa, mut sai medisiiniks vaan homeopaattisii rohtoi ja yrttitsajuu. Täst duunataan yhen re septin mukaan homeopaattist rohtoo, ku uute laimennetaan kolkyt kertaa laimennusuhtees 1:100. Sellast studeeraust, mis ku dokset, solut, loiset ja bakteerit reagois bioresistanssimasiinan kans ei oo ole massa. Jokanen saa uskoo mihi haluu. 27 Tsilari 5 | 2023. Medisiiniks annettiin yrtti valmisteit ja snadi flinda vodaa, johon masiina oli duunannu oikeit taajuuk sii. MOT ja Spotlight studeeras aikanaan bioresonanssii. Meitsilt löyty vaik mitä matoi, ydin laskeumaa, hometta palkeist ja buli liuta pöpöi. Studeerattu hemmo kävi sit oikeel leguril ja labrois. Siin ”mitataan” mite kudokset, solut tai pöpöt reagoi masii nan taajuuden kans. Löytyy reikihoitoi, energiahoitoi, bioresonans sii, enkeliterapiaa, henkiparannust ja homeopatiaa. No jeesasko ne. Sit litkun pitäs jeesaa. Kamomillauuttees on 3–25 % ?bisabololia ja sen tiheys on 0,91 g/ml. Mä tsennasin aikanaan yhen mageen misun, jol oli trabelii selän kans. Kreiseimmät uskoo uskomushoitoihi. Yks ihan sumee ”hoito” on bio resonanssihoito. Jampalt ei löytyny mitään loisii ja bluden arvot oli kon dikses. Tos keissis ei resonoinu muu, ku resonanssi hoitajan kassakone. Yhes keissis snadil skloddil oli allergiatrabelii. Homeopatia on kaikist buleinta fuulaa. Kaiffari meni psykoottiseen tilaan ja nirhas sen frendilt nirrin veke. Ei jeesannu. Hela keissi on mielikuvitust, täyttä fuulaa. Mirri kävi hoidos, mut vaan kerran. ”Hoitaja” stikkas mulle jo tain kiinalaist mömmöö, jota piti vetää huiviin. Nyt tulee karuu faktaa. Uskomukset ei jeesaa Tietokirjailija Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Leguri murjas, et pentu ois voinu saada anafylaktisen shokin. Homeopaattisen logiikan mukasest meitsi vois rupee duunaa homeopaat tist brenkkuu! Mä laimentasin viiskyt volttist tenuu niin, et alkoholii ois enää 0,0002 promillee. Steve Jobskin usko. Usko ei jeesannu, gubbe slepattiin kalsaan skrubuun. Mut ”hoitaja” hittas yhelt poti laalt homemyrkkyi, keuhkoklamydia bakteerei, meduusan, korvapolyypin, kärpässienirihmastoo ja kääpiö heisi matoi. Näit hoitoi, jotka ei perustu mihkään stu deerattuun tietoon, on bulisti. Nää uskoon perustuvat hoidot on vaarallisii. Skidi oliki sairaan allerginen eguille. Vastaus: Toden näköisyys on käytännös olematon. No, vauva meni äkkii to si fittiin kondikseen. Ei löysä. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Kersa ois voinu futaa tyhjää. Dokaa yrttitsajuu, ota knubi homeopaattist vodaa, ripottele pääl les shamaanimarsun papanapölyy ja skulaa enkeliterapeutille. . Puolikas flinda bun gais viis kybää, mut ruokalusikallisest tulis ihan perskänniin! Sit on kaikenlaisii kehon asen to hoitoi, korjaus hoitoi ja lymfa hierontoi. Sellast studeeraust, mis kudokset, solut, loiset ja bakteerit reagois bioresistanssi masiinan kans ei oo olemassa. Mä tiedän mist bamlaan, ku tresasin homman. Steve ei halunnu keklun alle, se usko Arnold Ehretin knigaan ja uskomushoitoihi. Yhtään oi keet kremppaa ei hiffattu. Se on ny skrivannu 50 kniigaa. Silt hitattiin aika naan haimasyöpä. Sit, ku sulle tulee joskus bulimpaa trabelii, vaik sydäri tai aivo infarkti, niin funtsaa ekaks. Se kävi resonoitava na ja ”hoitaja” murjas, ettei skidi ollu al lergine eguille. Yks sen gimmafrendi sano, et mee tresaa korjaushoitoo. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN T äs nykyisyydes dallaa mo nenlaist jengii. Homma perustuu siihe, et jot kut lääkeaineet laimennetaan sairaan stydisti
STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN W illman Dance Companyn uusin teos Äijä oli elokuun lopussa Suomenlinnan Kiväärigalleriassa tapah tuva taide kokonaisuus, joka sisälsi päivisin auki olevan, valo ja äänitaidetta esittä vän näyttelyn, Äijän museo, ja iltai sin tapahtuvan ÄIJÄtanssiesityksen. Olin ensi kertaa siellä. FOTO: SAKARI RÖYSKÖ. Äijä irrottaa katsojan urbaanista ympäristöstä ainutlaatuiseen, histo rialliseen paikkaan taiteen äärelle. Esityksiä oli viisi, ja Opistotalon juhlasali oli täynnä kaikissa. Gruppen Fyralla on juhlavuosi. 28 Tsilari 5 | 2023. Esiintyjinä näimme aika uuden artistin Emmi Pennasen ja jo kokeneen Jukka Tarvaisen. Suomenlinnan Kiväärigalleriassa tutkittiin naisen ja miehen omaa energiaa. Kivääri galleria sijaitsee Ryhmäteatterin kesäteatterin pukutilojen ja katsoja vessojen lähellä. Koko esitys tapahtui pak sun muurin sisällä, paikkoja vaihdel leen. Äänisuunnittelija Tatu Vanhatalon ja valosuunnittelija Eero Alavan osuus on tärkeä muurin sisällä syntyvälle moni taideteokselle. Äijä oli osa Tanssin Voima festi vaalia 2023. Roskapankin prinsessat ja Brahe Boys Helsingin työväenopiston suurtuotannossa Kerjäläisooppera. Koreografi Marjaterttu Willman haluaa tutkia feminiinin ja maskulii nin energian välisiä valtarakenteita ja peilata vanhojen sukupuoliroolien ja tä män päivän ajattelutapojen risti riitoja. Kuljimme muurin sisäisen reitin alusta loppuun. Katsoja sai rau hassa miettiä näkemäänsä kauniiden taideteosten äärellä. Tuotteliaan Ville Saukkosen mainio, kekseliäs ohjaus siirsi Kulttuuria kaamosaikaan Tanssi saa parempaa virettä useista festivaaleista. FOTO: MIRKA KLEEMOLA. Uusi kyky Emmi Pennanen ja kokenut Jukka Tarvainen tanssivat ahtaissa muurin sisätiloissa hienosti yhteen. Matkalla ikään kuin ”poseerataan” esityskulmissa. Kerjäläisooppera toi alamaailman Lontoosta Kallioon Upeasti laulettu ja näytelty, visuaali sesti vetoava John Gayn Kerjäläis ooppera valloitti minut ja tupatäyden Työväenopiston juhlasalin. Nina Mamian ja Kasper Nordmanin idoima Van Dance -festivaali kokoaa pirteän monipuolisen kokonaisuuden nähtäväksi ilmaiseksi kaikelle kansalle. Muut esitykset näimme Kanneltalolla. Tomi Metsäketo esitti osansa petollisena hurmaajana, josta naiset kilpailivat. Saliin mahtuu 500 katsojaa. Kolme tuntia ja 40 minuuttia sisälsi yh den väliajan, ja aika kului kuin siivillä
. Harrastaja orkesteri Amore Barocco oli teoksessa yhteistyökumppanina. tapahtumat vuoden 1728 Lontoosta nyky Kallioon. ”Arlan Sauna pesee kaikki” oli yksi kyltti. Hän päätyy lopussa taas vankilaan muutaman lantin takia. Päähenkilönä Huvilateatterin pe ruskallion Harriet Kolehmainen te kee elämänsä parhaan teatteriroolin. Esitys paljastaa symbolisesti miehen kuvan raskaan kiven läpi. Hedelmällisyys esitettiin tammi kuussa 2022 Venäjän täysimittaisen Ukrainaan tekemän hyökkäyksen alla. Maata viljelevät naiset heittävät lopuksi riisiä toistensa päälle. Esityk sillään ja suomalaisten tanssijoiden tuella he hankkivat tukea mahdolli suuksilleen. Kauppa-Lopo on ajaton kuvaus kurjan kohtalosta Kauppa-Lopo perustuu Minna Canthin novelliin, joka julkaistiin vuonna 1889, siis 134 vuotta sitten. Mies päärooleissa oli ammattilaulaja Metsä kedon lisäksi Rolf Broman. FOTO: KATRI SUOMALAINEN. FOTO: LEO OLLIKAINEN. 29 Tsilari 5 | 2023. Muissa osis sa kuulimme mm. Tanssiryhmään kuuluvat Nina Bulgakova, Anastasiia Mostova ja Kateryna Zhuravlova tulivat Suo meen loka kuussa 2022 sotaa pakoon ja pyrkivät nyt jäämään tänne. Rosvot varastivat paitsi koruja myös kännyjä ja iPadeja. Canthin sanoma tälle ajalle on se, ettei yhteiskunnallisella asemalla ole vaikutusta ihmisen hyvyyteen. Päähenkilö on jäännyt kiinni juopu muksesta, näpistelystä jo monta ker taa ja on istunut vankilassa. Harriet Kolehmainen tekee elämänsä rooliin irvokkaana, mutta hyväsydämisenä Kauppa-Lopona Laajasalon Huvilateatterissa. Työviksen pitkäaikainen laulu opiskelija, ammattikääntäjä Saara Pääkkönen käänsi koko teoksen puhe ja lauluosuuksineen. Maskeerausryhmä koostui Stadin ammattiopiston opiskelijoista eli tässä tehtiin oppilaitosyhteistyötä. Esiintyjät olivat opiston laulun ja tanssin opiskelijoita, jotka valittiin avoimen haun kautta keväällä 2022 seuraavan lukuvuoden harjoituksiin. Työväen opiston esityksen orkestraation sovittanut ja leikannut nykyiseen muotoonsa yhdysvaltalai nen Jonathan Dobin sekä Amore Ba roccon kapelli mestari Anni Elonen. Kauppa-Lopo nähtiin elokuussa Laajasalossa. Ja aivan hervottomia olivat kah deksan ”Roskapankin prinsessaa”, jotka piristivät menoa olemuksellaan. Hän pärjää sekä hienojen kartanoiden kahvipöydissä kuin juopposeurueissa, joissa nainen voi joutua hyväksi käytön uhriksi. Laajasalon Huvilateatterissa Cant hin perustekstiin yhdistettiin taitavas ti kaksi vuotta sitten kuolleen SirkkaLiisa Krapinoja-Sassin sanoituksia ja sävellyksiä, niistä osa hyvin tuttuja ja osa vähemmän kuultuja. Musiikki ja tanssiharjoitukset käyn nistyivät opiston kursseilla luku vuoden 2022–23 alussa. Kiven taakka vihjaa hauta kiveen. Ilman tätä teos ta, meillä ei olisi Catsia tai West Side Storya, kertoo Ville Saukkonen. Aluksi ryhmä harjoitteli Alpo Aaltokosken studiolla Kaape lilla. Syyskuun aikana Hedelmällisyys esitettiin Kannel talolla sekä maalis että syyskuussa. Kyseessä oli iso sat saus. KauppaLopo on ”mörkissä suorajuovaisessa hamees saan ja pienessä nutussaan” silmiin pistävä hahmo, joka ajelehtii juoppo kavereiden ja kaupankäynnin välissä. Roistojen koplan nimi on ”Brahe Boys”; Työväen opistohan sijaitsee Brahen urheilu kentän vieressä. Ukrainalaiset naiset tanssivat hautakivien keskellä Ukrainalaisen Ethno Contemporary Ballet ryhmän tanssiteoksessa käsi tellään naisen kokemusta luomisesta nöyryyden, tottelemattomuuden ja tyttömäisen intohimon keskellä. Tekijät jatkavat perinnettä vuoden 2023 Suo meen. – Sitä voi hyvällä syyllä kutsua musi kaalin esiäidiksi. Ukrainalainen nykytanssiryhmä Ethno Contemporary -ryhmä esittää valtavan herkästi maalaisnaisia, jotka tanssivat sotaan joutuneiden miestensä hautakivien ympärillä. Kerjäläisoopperalla on vankka historiallinen arvo ja perusta länsi maisessa musiikkikulttuurissa. Tiia Maria Saarta, Susanna Snellmania, Petter Korkmania ja kääntäjä Saara Pääkköstä. Sass osallistui vain kuukautta ennen kuole maansa yhden laulunsa viimeistelyyn, erinomaisen dramatisoinnin ja ohjauk sen tehnyt Markku Arokanto kertoo. Kaikkiin näihin on Työviksen ikkunois ta näköyhteys. Ne yhdistyvät luontevasti kirjailijan sanomaan. Se kuvaa kaupunki elämää 1880luvulla kirjaili jan Kuopion ja Jyväskylän kokemusten pohjalta. Novellin teemat ovat irtolaisuus, kleptomania, naiskuva ja vankeus. Ukrainalaiset tarvitsevat mahdolli suuden – myös jatkaa tanssiammatti aan. Kolmesataa vuotta vanha teos si sältää paljon viittauksia muun muas sa oman aikansa politiikkaan. Esityksen kaari kuvaa myös ystävyyden muuttumisesta keskinäi seksi, katkeraksi kamppailuksi. Kun poistuu esityksestä, tunne on valtavan harmoninen musiikin, tanssin ja visuaalisen ympäristön kauniissa yhdis telmässä. Opiston taideaineiden opettajat loivat oman version John Gayn ja Johann Christoph Pepuschin balladi oopperasta orkesterille, laulajille ja tanssijoille. Tulevan sodan väistämättömiä traa gisia tapahtumia aistiva esitys kertoo sodasta palaamattomien miesten ja vaikean elämän kanssa yksin jäänei den naisten tarinan. Lauluja siinä on lähes 70. Lopon ulkoinen olemus on ”joutavan päiväisen hapsikakkiaisen”, mutta samalla hyvä sydäminen ja epäitsekäs kanssa ihmisten auttamishalussa. On sanottu, että novellin hah mo on Suomen kirjallisuuden natura listisin hahmo. Roskapankki on baari, joka on sijain nut yli 30 vuotta lähellä Arlan saunaa Helsingin ja Kaarlenkatujen kulmassa
Sendaa sun vastaus sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. 33.) Slangiopen snadien vastaukset: . slöde = löysä . Missä nää öögat tsiigaa gartsalla dallaajia. VK 30 Tsilari 5 | 2023. Vastaukset viimeistään 13.11.2023. blyygi = ujo, arka Nää sanat sä hittasit viime Tsilarist, näit käytti päätoimittaja Seppo Palminen. Onnittelut finnaajalle! Sen jälkeen ku Marit Henriksson rupes pitää tätä skabaa, osallistujien määrä on räjähtäny. Maritin fotoarvotuksiin tulee aina paljon vastauksii, ja se on meist Tsilarin toimituskunnas huippukliffa homma. Kliffaa, jos tiiät gartsan nimen, mut kaupunginosaki kelpaa. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Marit bongaa fotaajan öögalla mestoja ja osaa napsii fotoi, ku on just sopivan vaikeit, ett kaikki ei tiiä – mut kuitenki sellasii, ett ne tietää, ku tietää. Tiuku Yäkkiä Snadi Friidu Feelua Söde Jänää Skitu Skaba Sartsa Saijat Flaska Kansis Pönde (Tsekkaa ratkaisu s. SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Posliinimaalareita on keraamikko Mikael Schilkinin duuni. MARIT HENRIKSSON Snadi funtsis Mikä tutun mestan hittaat tästä funtsiksesta. Kundi oli duunis Arabian taideosastol jotai 30 vuotta, ja se tsennattiin varsinki sen snadeist eläinveistoksist. Tsilarin 4/23 fotoskaban vastaus kuuluu näin: Keramiikkalaatoist on duunattu reliefi. Sen nimi on Posliinimaalareita (1943), ja se on Arabian entisen fabriikin seinäs Hämeentiel. Eka on Hedarist ja toka stoorist, mis Seppo skrivas Upist, ku diggaa Elvistä. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, mis finnaaja saa tsögaa ite Slangi lafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. 20 egee. Ei uskois, ku sitä nykyään tsiigaa, ett se on joskus ollu slöde ja blyygi. Molemmat on sanoi, mil se kuvas itteensä skoles. Fotoskaban 4/2023 finnas Pekka Aalto. Vastauksiks hyväksyttii täl kertaa kans Arabian fabriikki, Arabianranta, Taideteollinen korkeakoulu, Vanhakaupunki ja Hämeentie
10:CD 29:Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinslangi.fi tai sit voit käydä byroos päivystysaikoina: HUOM! Byroon aukioloajat on muuttunu. ALE Stadin kartsat ja mestat -kartta 5:Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson. Musaa • Kniigoja • Kledjuja • Muuta kamaa 15:25:ALE Raitapaita 50:ALE Raija Tervomaa Mun Stadi 5:10:osa I 20:osa II 20:Niin gimis on Stadi -kangaskassi, musta tai sininen 10:Marino & Sunrise Orchestra ALE Raija Tervomaa Mutsi ja mä 5:. Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa. Nyyat aukioloajat: ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18. Käy tsiigamas himasaitil: www.stadinslangi.fi tai byroos! SLANGI BLISAA 10:CD 25:25:Slangimusa ei delaa koskaan Esiintyjät: OlliBull Anikari, Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Jussi Raittinen Tapsa Kojo, Harri Saksala, Pirjo Tuohimaa, Marino,Slangibändi, Dumari Nurmio. Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne
Shungattiin ja bamlattiin – eipä sitä sen kummempaa tarvi! Haraki kävi stagel Juttikses. Palminen uhos, et sen skrivaamist kniigoist toi on kaikist paras. Kaheksan toist gol faavaa slangidiggarii skujas Paloheinään ja tsägä oli hyvä: huuberii rupes strittaa vast skabojen jälkeen. Siit synty idis kutsuu Ritva Slangitreffeille shungaamaan. Syksyl ja talvel kerkee sit häärää taas. Virve Kuutar Tiukan skaban finstas Jukka Karlsson, vaikkei sitä naamast heti hiffaakaan. Mestiksii on skulattu Laajikses, Iso saares ja viime vuonna Aulangon Hugol la. SLANGIJENGI Stadin Slangin golfaajat tsennataan yhteisellä nimellä Staga&Skrubu. Se on boltsin snadein ja lungein golfkertsi. Slangitreffit järkättiin Juttikses ti 19.9. Niin ku se bamlas Juttikses, se hittaa aihei ta, ku se tsiigaa Alppilas himas föns terist gartsalle. Tänvuoti set skabat piti järkkää elokuun lopulla, mut ku sillo stikkas vodaa, ni valkattiin uus päivä syyskuulta. Järkkärit räknäs bointsei ja muutamast kundist hiffas heti, et ny niil tais olla mahiksii mitskuille. Ari Karjalainen, Kajaanin kundi kau kaa Kainuusta, keksi ton nimen muu tama vuos sitten Kaisaniemiraflassa. Juttik sen Tupasaliin tuli slangijengii lysnaan hyvää musaa ja bamlaileen frendien kans. FOTO: RAIMO KUITUNEN. Musan on duunannu Kaj Chydenius. Mo lemmat finstaajat sai bökkerin GOLFDORKA LASSI TILANDER. bamlattiin Shun gat tiin Snygei biisei Stadist Tsilarin kulttuuritoimittaja Risto Kolanen skrivas Tsilaris (4/2023), ku se oli lysnannu Ritva Koskensuun snygei tulkintoi. Snadis setis oli hyvä fiilis, upeet musaa ja snadei stoorei stadilaisten elämäst. Skaba Staga&Skrubun mestiksis ei oo koskaan ollu näin tiukka. Friiduist paras oli Tuula Alén. FOTO: VALTTERI HELLGREN. Jukka Karlsson on Staga&Skrubun uus shampioni Jukka Karlsson 18 pojoo Jokke Laitinen 18 pojoo Pera Stade 16 pojoo Jukalla ja Jokella oli yhtä monta bogi bointsii, mut pyttyyn skrabataan Ju kan nimi, ku sil oli snadimpi händäri. Ritva skrivaa ite biisien sanat. Onhan se sen verran spessuu, et just sun nimes stondaa tos pokaalis foor evö. Niinku tost yhest fotost näkyy, Ju kan ilme on ihan nollilla. Stadin Friidu 2019 Pia Landén (oik.) kaappas Maipin kainaloon. Kesiksel on slangijengil yleensä hiljasempaa, ku sillon stadilaiset usein karkaa landelle. Stagel sen kans Matti Wallenius skulas skittaa ja Henrikki Häsänen lyömäsöittimii. Jotain teksaa silti saatii läjään – vaikkei ihan kesiksel, ja toisaalt: onhan se hyväki ottaa välil vähä chillimmin. Ja onhan sil toi shampionin taakka ainaki ens syksyyn saakka. Ku yheksän skrubuu oli skulattu, divailtii siin perinteisii bissei klubin terdellä. Seppo Palminen 32 Tsilari 5 | 2023. Tän vuoden podium: Slangitreffit Juttikses Koronaa ei kukaa enää minnaa, niin nastaa on taas hengaa kimpas. Siellä finstas Ari Soikkeli. Sillo duu nataan taas kimpassa boltsii skrubuun
Gamlat kävyt on parempi stikkaa dallaamaa Hietsun ja Malmin graviksille viettää ikuist halloweenii. Tähä aikaa vuodest pitäs vaihtaa fillari skimboihi, mut nyt ei tahdo kelit oikein suosii kumpaakaa. Mut joku valopää Stadin liikuntavirastos keksi, et pannaa bosee tää skimbailu ja duunataa tilalle jäähalli nii et voidaa kasvattaa lisää isänmaan toivoi Änäriin. Joskus aikoinaa joku jopa bungas siit jotain, mut näil sivuil skrivaamine on tällast ikäihmise vapaaehtoistoimintaa. Siäl oli tasaset olosuhteet vetää murtsikaa, ku on yksi parhaimpii lajei laittaa koko kroppa likoon. Valtion velkaantumine vai vero progressio. On vaa pakko uskoo et priorisointi on paikallaa ja ehdottoman tarpeen. Eihä stadiss oo varmaa ku viiskyt muuta jäähallii tai kenttää. Sopii kaiken ikäsille, mut erityisest meille fossiileille, ku pitää yllä nii lihaskuntoo, hapenottoo ku balanssiiki. Yks ainoo mesta koko EteläSuomes. Meil oli viäl viime vuotee asti tääl Stadis yks iha uniikki mesta, jos pääs skim baamaa lokakuust tammikuuhu, nimittäin toi Kivikon halli. Blisaa veks skimbat ja oikasta monot! . Täs on iisimpi aukoo päätä ykssuuntasest ja ottaa vastalauseet parin kuukaude kuluttuu seuraavas numeros. Pula on nii huutava et Jokeritki joutuu skulaa Keraval, ja sinnehä ei kukaa stadilaine eksy vapaaehtosest. Ei, mul on nyt menos tää sesonkien väline huoli ilmastost ja liikunnast. Tähä aikaa vuodest pitäs vaihtaa fillari skimboihi, mut nyt ei tahdo kelit oikein suosii kumpaakaa. B. Joku vois kehottaa menee someen ruikuttaa, mut siäl on nii tungost, ettei kuule itteensä. Mut mikä nyt on päällimmäisenä. Ja nythä se on jo osa establish menttii. Täs on jo riski, ett tulee mellakoit kartsoille. J otenki täs on pikkuhiljaa hiffannu, et ku tulee ikää lisää, ni ei tuu ainakaa glaidummaks ja suvaitsevammaks. Yhä snadimmat jutut ottaa kupoliin ja niist on pakko päästä avautuu jolleki. Onneks on tää skrivaamine jotenki veres, et ei tartte kylvää myrkkyy iha lähiympäristöön, vaa voi saivar rella jonku aviisin sivuil. Joku skimbahalli on varmaa niitte mielest yhtä tärkee ku sisähalli suun nistukseen. Lottoomine. Ei, siinäki ringis riittää urputtajii iha ruuhkaks asti. Galsaa on just sen verra, ett fillaril on hengenvaarallist skujaa, mut ei tarpeeks, et lumitykit laulais Paloheinäs tai Hakunilas. Ottaa vähä tuntumaa tulevaan ja lusikka kauniisee handuun, ennen ku stikkaa sen nurkkaan. WISSER RAFU NYBERG 34 Tsilari 5 | 2023. Lajit vaihtoon. Mitä täs jää muute enää jangstereille ja niitte vanhemmille uneksittavaa siit, et joskus vois tehdä hyvän tilin
Duuni sopii tyypille, jol pysyy monet narut handus ja joka tulee jengin kans toimeen. Slangii ei oo pakko bamlaa, mut ois kyl hyvä ees snadisti bonjaa sitä.. Friidut tsittaa: Tarja, Virve, Outi. Tarkemmin duunin sisällöst ja viikon tuntimääräst sovitaan duunarin kans. Slangi järkkää Lokakuu to–su 26.–29.10. 14. FO TO : SI R PA H A LM EL A (J A R A M PE K U IT U N EN ) Duunari Slangin byrooseen! Stadin Slangi tsögaa osa-aikasta toimistoduunarii vuoden 2024 alust. PS. Joulukuu Slangijengi dyykkaa Angleterreen ma 11.12.2023 klogu 11–17 tsekkaa ilmotus s. Lisäinfoo löydät himasaitilt lähempänä tapahtumapäivää. Kniigamessut. su 17.12. to 9.11. Muista siis seuraa sitä kans! Marraskuu ke 1.11. Kutsu syyskokoukseen Maanantaina 13.11.2023 klo 17.00. Lisäksi asialistalla on jäsenten mahdollisesti hallitukselle lähettämät asiat. Jos sust ois kliffa pitää meidän byroota pystys, järkkää tapahtumii ja handlaa tiedotust eri kanavis kimpas vapaaehtosten kans, skrivaa meidän bamikselle: harri.saksala@gmail.com. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: jäsenmaksu, toimintasuunnitelma, hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle ja budjetti vuodelle 2024. Pluggaa lisäinfoo kokouskutsusta tost alta. 24. Stadin Slangi ry/ Hallitus Täs fotos on vuoden 2023 Slangijengin hallitus. klogu 17.00 Syyskokous Kinaporin palvelukeskuksen juhalasalis, osottees Kinaporingartsa 7–9. Tsilari on Kultti-stagella la 28.10. 33. Syyskokoukses valkataan nyyii jäsenii erovuorosten tilalle. Tsekkaa ilmotus s. Hämiksen kertsillä byroon naapuris, osottees Hämeentie 67. Kundit staijaa: Rampe, Timo, Valtteri, Hara, Risto, Ranccu. klogu 14.00 Snygeimmät joulubiisit Paavalin tsyrkassa. klogu 17.00 Tsilarin 5/2023 julkkarit Willensaunassa. Stadin Slangin ständi 7a132. klogu 15.00 alkaen. ma 13.11. Pluggaa lisäinfoo erillisest ilmotuksest s. Kokouspaikka Kinaporin palvelukeskuksen juhlasali, Kinaporinkatu 79. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 16.00 alkaen. SLANGI JÄRKKÄÄ Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. klogu 17.00 Slangitreffit kirjallisuusteemalla
Se osuu ku klyyvari daijuun skideille, jangstereille, stadilaisille frendeille, böndeserkuille, studeeraajille, niille ku on flytannu landelle, espoolaiselle kamulle, vantaalaiselle kaiffarille ja ihan kelle vaan, ihan missä vaan, hyvästä syystä tai ilman mitään syytä. Sä saat byroosta tai postitse stailin lahjakuoren näytelehtee varten. jälkeen. Tänä jygelinä annetaan vuosikerta Tsilarii Lemppaa huitsiin kaikki lahjatrabelit! Tätä snygimpää ja glaidumpaa joululahjaa eli jylarii on kinkkist kekkaa. Tai tietysti sä voit bjuudaa vielä sen lahjalle jatkoo ja bungaa snadin jäsenmaksun sen puolesta. fi tai käyt mestoilla Hämeentie 67 A. Sä annat lahjan saajan tiedot (stadinslangi.fi/Stadin Slangi ry/jäsenyys/jäsenhakemus) ja bungaat lahjajäsenyydest 40 egee byroossa tai Slangin tilille, ku saat laskun. Kuoreen sä saat byroosta kans snygin slabarin, mist sun frendi näkee, kuka on antanu sille näin sikamageen lahjan: ens vuonna se saa himaan kuus Tsilarii ja se voi osallistuu kaikkiin Slangijengin pippaloihin. Se futaa sillai, et sä sendaat meilin Slangin byrooseen toimisto@stadinslangi. Stydi suositus Joulugubbelta:. Me voidaan kans sendaa kuori suoraan sun frendille sen osotteeseen. Ku sun frendi ei varmaan haluu, et slangiglaiduus slyyttaa vuoden kuluttuu, ni sen ei tartte muuta ku bungaa jäsenmaksu, ku se saa laskun vuoden 2025 alussa. Jos sä välttämättä haluut kuoreen Tsilarin numero 6/2023, ni kantsii tsögaa se byroosta vast 14.12. Napasnöre ei bragaa, kotiseutuylpeys säilyy, siis himahuudisprettailu. Ku paketoidaan Stadin Slangi ry:n jäsenyys vuodeks 2024, siin dilkataan stadilaist särmää. Voi sen tietty antaa muutenki: synttärilahjaks, jiftislahjaks, ylppäri lahjaks, yllärilahjaks, ihanmikstahansa lahjaks