vuosikerta | Hinta 10 € Bulisti pluggausvinkkei Kirjamessuille!. Nro 5/2024 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 29
Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari.. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis
Palminen 12 Perinnönjako V. Kuutar 14 Kuliksen taiteilijat R. Seppälä 10 Joulugubben kniiga S. 24–25. Mäkinen 31 Runo A. 8–15. Palminen 24 Slangilodju H. Paunonen 26 Dorkat julkkarit R. Kauhanen 33 Rehupuntti J. Rantamäki Stoori Stadin kansallissprigistä s. 17. K. R. Kainulainen 21 Ollin levy S. Nyberg 18 Viapori Jazz M. KANNEN FOTO: MARIT HENRIKSSON 4 Snadit 5 Hedari S. Jormanainen 35 Slangi blisaa 36 Pluggaajat 37 Slangijengi 38 B. 3 Tsilari 5 | 2024. Kolanen 20 Skäfät, spädät, stumpit S. Wisser R. Slangijengi stikkaa bulisti pluggausvinkkei Kirjamessuille s. Kolanen 32 Gamla slangi E. Palminen Nyya toimitussihteeri esittäytyy s. Nyberg 39 Slangi järkkää Kliffoi stoorei 16 Pepe W. SISIS Slangijengin pluggausja lysnausvinkit 8 Kosmos ja Kolbe M. Linna 30 Laivamuistelo H. Suomalainen 28 Pyykin historiaa T. Kuitunen 27 Härra siellä. Saksala 22 Stadin syke R. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H
FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / A N N E PI ET A R IN EN . No tietty siit, ett metro kulkee taas normaalisti. Paloturvallisuutta kuitenki parannettii samoin ku valoja, eli nyt siel näkee kait entist paremmin eteesä. Tos toi skrivata ei oo sanan perusmuoto, vaan se tulee siitä, että ekaks bamlataan ’skrivataan’ ja sit se kielletään ’ei skrivata’. “Väärin osoitettu mieltä”, tuntu olevan yleinen mielipide ainaki X:ssä (entinen Twitter), ja jengi funtsas, ett huomioo sai enemmän tekotapa ku varsinainen viesti. Jos sullon on joku asia, mitä funtsit, miten kandee skrivaa, stikkaa meilii slangiopelle. 4 Tsilari 5 | 2024. No, mä en ainakaan ennen 25.9. Niit vinkkei tulee täs lodjus. edes bonjannu, ett Neovaa on olemassakaan – nyt bonjaan ja tiiän kans, mitä ne duunaa. Tässä koulu lakkolaisia – ainaki yks. Eli Steissin metron dörtsit, ku meni boseen kesäkuun alus, on nyt taas auki. Joku ehti jo froogaa, ett oliks Arhinmäki asialla (kaikki ei bonjaa, ett Pave maalailee vaan Vantaan puolel), mut tosiaan tää oli jotain muuta. SNADIT Slangis ei oo mitään skoudei, ku sanoo, mikä on oikein ja mikä on väärin. Yks niit mestoi on duunaamist tarkottavien sanojen perusmuoto. Mist tietää, ett kesis on förbi. Keskiviikkona 25.9. Suomalaiset ei osaa edes mieltä osottaa kunnolla, vaan siihenki tarvitaan svedujen apuu. VK Slangiopen snadit vinkit Steissin metris on auki Eduskuntatalo meni pesuun Nyt näitä taas pääsee, nimittäin Steissin metriksen liukuportais. Arvo oli yli 100-vuotias, eli oikee stara – siihen ei oo kellää mitää urputtamista. Jos oot käyny rempatul metriksel, ni nappaa foto ja sendaa meille Tsilariin! TL Eduskuntatalon rappusil on osotettu mieltä ilmaston muutosta vastaan aiemminki. svedujen Återställ Våtmarkerin ja suomalaisen Elokapinan yhteistempaukses Eduskuntatalon pylväisiin ruiskutettiin punast maalii. Stadin Slangin vanhin jäsen, Arvo Niemi, on delannu. Tai ’pitääks meidän aina hävii’ (ei: hävitä). Stadin Slangi ry ja Tsilari ottaa osaa Arvon fämilin suruun. Ku skrivaa slangii, monil vaanii pohjal kirjakieli. TL FO TO : M U SE O V IR A ST O / V EI K KO K IV IL A H T I. Ne halus saada huomioo sille, ett suomalainen valtion firma Neova nostaa turvetta Sveduis. Kirjakieles siin ois lopus -ta/tä, mut slangis toi t-kirjain lähtee veks. Voin sit vastaa seuraavas Tsilaris. Mut jotain pointtei kandee pitää mieles. Arvo oli födannu vuonna 1921. Niinku vaik: ’sun on hyvä hiffaa’ (ei: hiffata). Mut sit kantsii hogaa, ett kuitenki bamlataan: ’slangis ei skrivata’. Rempattu asema ei kuulemma näytä hirveesti erilt ku gamla, mut eikse oo vaan hyvä asia, ku tarkotus ei alun perinkään ollu duunaa sinne mitää feisliftii
Bulil osal jangstereist ei kuulemma enää oo pinnaa keskittyy kniigojen tai aviisien pluggaamiseen. Tsilarin jengi yrittää frelssaa niist ainaki muutaman, ettei ne mutatoituis tosikoiks. Narkkari mikä narkkari, nisti mikä nisti, densa mikä densa! Kniigoi ei voi dokaa, skruudaa, kärtsää tai injektoida. Osa niist on ihan skeidaa ja noloi hutei, siel on megges varsinaisii hittei, kukaan ei tsennaa niiden lukumäärää, ne skaffaa pölyy ja niit kertyy koko ajan lisää. Ei mitään. Tarttee tunnustaa: mä oon kniiga-addikti. Kniigadorka skrivaa pluggaamisen stydiydest K u tää Tsilari ilmestyy, Stadin Messukeskus jämähtää turvoksiin pluggaajii. No joo, en mä ittekkää tsennaa ketään, joka lesais yhtä bulisti tai enemmän: parisataa bökkerii vuodessa. Niist tulee keskittymiskyvyttömii, multi taskaavii sähläreit. Niit on skobeissa, pinkoissa, nivaskoissa, röykkiöissä, soffalla, veskoissa ja lodjuissa. Se on fulsat kniigoi. Sit mul on taas tos pitskutönös vänkä peräkammari, jenkkien kielellä Man Cave. Niille Stadin Kniigamessut on ykkösmesta tsekkaa, mitä spessuu skribentit on taas saanu kansiin. Mitä järkee. . Jos epäily ei oo pelkkää fuulaa, mä taidan ehdottaa, et jossain saumas sillekki hörhölle ois syytä dilkkaa Dorkan paprut. Mua ei villit hestigatkaa sais pysyy vek kniigamessuilt. Ne tarttee nautiskella hitaasti keskittyen. Se ei johdu siitä, et siel on samaan aikaan esillä vinkkuu ja safkaa. Se johtuu siitä, et kniigojen lesaajat on virkeet jengii. Se on akustoitu kniigoilla. HEDARI SEPPO PALMINEN 5 Tsilari 5 | 2024. Freesi huuhaa friskaa stydimmin ku totinen tylsyys. Kaikki ku on käyny visiitillä mun biblus, funtsaa et mä oon ihan kajahtanu kniigadorka. Sii juu Stadin Slangin ständillä, Kultti ry:n stagella tai ihan missä vaan – naamatusten. Ku messut on boltsin sosiaalisin media, siellä sä treffaat kaikki sellasetki frendit, joist ei oo vuoteen kuulunu pihaustakaa. Oon mä niitä kymmenkunta skrivannukki, mut eniten mä oon jämähtäny kniigojen pluggaajaks. Ku tän mun pluggausdorkuuden kans elää muutaman vuosikymmenen, printattuu peippörii kertyy nurkkiin ihan tolkuttomasti. Siellä sä täytät joulubagut messuhintaan ja ajoissa. Sun tarttee bodaa sun mielikuvitust pluggaamalla. Kukaan ei födaa dorkaks. Bamlataan vaikka pluggaamisen petraannuttavast stydiydest. Se on pluggaajan viilee nautiskelumesta. Freesi huuhaa friskaa stydimmin ku totinen tylsyys. Niit on siel tuhansii: filsaa, hissaa, kyldyyrin kaikki rönsyt, aforistiikkaa, bisnesjargonii, kaikkee frendien skrivaamaa ja sit diippii, makeet ja hepnaadil lyövää huuhaata. Yhtä hiipparii kyl snadisti epäillään. Niist ei tuu lungei kniiga riippuvaisii tai aviisi-addiktei. Mul on himassa duunihuone
Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar, varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 29. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 5 | 2024. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Byroo on auki ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä
Ei sen kummempaa. Se oli siinä portsariduunissa ykkönen, maailman lungein! Bamlataan ja skulataan! Hara, bamis 7 Tsilari 5 | 2024. Himat ku oli sillon snadeja ja sieltä oli pakko ryysätä gartsalle saamaan happee. Mut eiks joskus oo käyny niinki et syksy on jääny kokonaan tulematta. Kerron esimerkin. Muistan sen siitä kun jo aikaisin keväällä ku snöget oli gartsoilta vek se tuli passaamaan siihen Albertinkadun ja Iso Roban kulmaan. . BAMIS HARRI SAKSALA Vaikka oon dallannu Stadin gartsoja jo aika pitkään, niin silti jotkut mestat kolahtaa edelleen… Sporalla Kosmokseen ja muutakin J oku sjungas jo kauan sitte et syksy saapuu Stadiin ja sitä rataa. Mä opin tietään Nekan jo pikku kundina Rööperissä. Ihan kliffa biisi, eiks jeh. Budjas samoilla kulmilla. Joteski se vanha miljöö... No, Kosmos on semmonen stadilainen mesta johon en väsy. Se oli mua muutaman vuoden vanhempi eli joteski isompi kundi. Ja niinhän syksyllä on tapana. Mut joo, Kosmoksesta olis paljo kerrottavaa. Se vaan stondas siinä. Suhasin elokuussa Ykkösen sporalla Käbiksestä keskustaan ja suunta oli ravintola Kosmos, legendaarinen rafla, jolla satavuotta mittarissa!! Kyllä! Olin menossa sinne keikalle, juhlapippaloihin. Ei se diilannu tai mitään semmosta. Jonain päivänä se vaan ilmestyy tänne ja kun jengi tsiigaa taivaalle, ne hiffaa et nyt syksy on täällä. Eli se on jättäny Stadin väliin ja sääkuvio on menny niin et täällä on hypätty kesiksestä vähä niinku suoraan johki snögemyräkkään ja frysikseen! Onhan semmostakin ollu eiks vaan. En millään. . Nyt vaan snadi höpinä Nekasta, Kosmoksen jo poistuneesta portsarista. Mä oon muuten aina ollu snadisti säädorka eli hyypiö joka tsekkailee lämpömittarii, tuulensuuntaa ja niitä . Säähän on edelleen semmonen et vaikka sulla on miljoona tietokonetta ennustamassa et huomenna mollikka paistaa niin voi mennä et ei varmana paista vaan tulee vodaa ku aisaa!! Niin se vaan menee. Ihan normaali juitsu. Vaikka oon dallannu Stadin gartsoja jo aika pitkään, niin silti jotkut mestat kolahtaa edelleen vaikka oot nähny ne tuhat kertaa ja rampannu niissä vuosien ajan. Sillä on ollu kompassi hukassa tai jotain ja se on jääny ihan muille huudeille. Vuosia myöhemmin Neka stondas sit Kosmoksen dörtsillä
Kosmoksen Katri tykkäs et taiteilijat oli kliffoja kantapeikkoi. Taiteilijat oli viihtyny Kosmokses jo 40-luvulta lähtien ku krigu slyyttas. Aino oli staili friidu. Tsitattiin Kosmokses. Taksi skujas sen yli 50 vuoden ajan joka viikko Espan päästä päähän Kauppahalliin, mist se tsöbas kaikki flesut, fisut ja rehut raflaan. Se oli hämäläiskundi, födannu Lopella. Toi sana kosmos on oikeestaan kreikkaa ja meinaa järkättyy maailman kaikkeutta, eli jotain muuta ku sen vastakohta kaaos. Raflan narikka oli välil jonkinlainen postikonttori, jonne asiakkaat saatto sendaa tai jemmaa matskuu toisilleen. Dirika Yrkka pokas sen ja pani sen paksuks ja sit mentiin jiftikseen. Mesta oli Stadin nyyas Cityssä, kaikki sporatki vendas just siinä ja jengi hoppas skurun kyytiin tai veks. Samal taval sekin on hämäläisel kauhalla miksannu Pietarin, Stokiksen ja Pariisin vaikutteet sellaseks sopaks ku on smaakannu stadilaisille jo sata vuotta. Se oli vaikee ala ku oli spitta-aika, mut toisaalta moni gamla mesta meni nurin ja uusilleki oli tilaa. Stadiin pölähtäneet ulkomaalaset hittas niistä. Kaikki Ainon kolme skidii oli raflassa duunis. Stuidujen omistama Hansan rafla Manskulla oli 60-luvun lopul sellanen suht villi mesta, mis monet taiteilijat ja kirjailijat niinku Pena Saarikoski ja Jomppa Ojaharju piti hoviaan. Lindgrenin broidikset flyttas Stadiin 1900-luvun alus ja paiski hanttihommii, hittas ensteks duunii shaffareina eli taksivosikan kuskeina. Jos sä olit vaik ulkomaan komennuksella tai muuten vaan fyrkkaa päällä, sä saatoit reissaa ympäri maailmaa ja hittaa joka mestasta Grand Hotelin mis oli suht samat standardit ja tuttu ja turvallinen fiilis. Eka legendaarinen "rouva Kosmos" oli Aino Hepo lampi. Ja just raflois niiden ja muittenki vieraiden kans pysty bamlaa ja vaihtaa ajatuksii. Stuidu jen byggat ja Sittari oli siinä hollilla ja Stokkaa byggattii. Samas byggas (Flada 3) oli jo Cosmopolite-nimine hotla, josta jengi kävi aina skruudaa alakerran raflas. Sit 20-luvun alus ne meni raflabisnekseen. Joku Carl Kämp saattoi olla hämäläisheppu, mutta hotlaan se rekrys jengin ulkomailta. Sen yks spessuala on just raflat ja hotlat. Mut raflan dirikaks kasvo Ainon friidu Katri Hepolampi, jonka aikana raflasta muodostu legendaarine. Friidutki sai tulla rafl aan, ja lotraamista ei enää silleen kyylätty. K olbe on Euroopan hissan proffa. Sen uusin kniiga kertoo Kosmosraflasta. Se Jomppa skrivas tästä olkkaristaan 80-luvun alus oikeen kniiganki Minun Kosmokseni. Tääl tsittas ja välillä messus toi suurlausuja Jyrinkoski, tääl viihty smoglarit ja Lillanin näyttelijät. Vuonna 1924 tää Yrkka sit tsöpas raflan Fladan ja Heikingartsan höörnestä. Just stuiduille se Yrkka kekkas bjuudaa smörgarilautaa ni ne sai pikkuhiluil skruudaa magan täyteen. Ylermi enempi hummaili, mut Matista tuli Kosmoksen poke. Yrkka funtsas et tää rafla tarvis jonku kliffan ja seksikkään nimen. Siit se kekkas et pannaan nimeks Kosmos. Sit ku Hansa pantiin boseen ni tää boheemijengi dallas Manskun yli Kosmokseen ja niitten hovi siirty sinne. Ku toi rafla-ala oli kielto lain jälkeenki aika karseeta byrok ratiaa, ni Aino osas luovasti luovii Alkon slurkkien kans. Omaan piikkiin tietty. Kosmos oli sillon ehkä enempi dokausmesta. Kosmoksen Hepolammet Kosmos on perherafla jota vetää Hepolammet jo neljännessä polvessa. Rafloissa maailmat treffaa Kolbe pointtaa et se Eurooppa näky Stadissa nimenomaan hotlaja raflapuolella. Taiteilijat ja bisnesmiehet Siin oli kans se, et noita brenkkusäädöksii ja muita pykälii purettiin 60-luvun lopul. Sveduista tuli liukkaat tarjoilijat, kokki Pietarista tai Pariisista ja silleen. Kosmos saapuu cityyn Kosmoksen gryndas Yrjö Lindgren ku suomensi nimensä Hepolammeks 1935. 8 Tsilari 5 | 2024. Skruudattiin, dokattiinki vähän. Ku mies kolas 1940 ni se rafla jäi Ainolle ja sen kolmelle skidille. Se flyttas stuiduna Hämeen linnast Stadiin, tuli 1925 Kosmokseen duuniin ja se oli siinä. Nuorena ne tykkäs tsittaa Fasulla tai Runan HM-baarissa. Ja nimen omaan friidut. Mut voi olla et ne ei funtsannu tätä ihan pohjamutii myöten. Mut nyt se homma nousi niin sanotusti nekstille levelille. Se duunas jo 80-luvul Kämpin historian ja bamlas baislarien kulttuurihissasta semmosel draivil et joillain meni rönttöset ja kukkoset väärään kurkkuun. Laura Kolbe diggaa Kosmoksesta. Ja samal noi raflat juurtu osaks Stadii ja duunas Stadista palan suurta maailmaa – härmäläisellä tvistillä. Lindgreneillä oli esmes Fredalla automaattirafla eli sen ajan mäkkäri mist sai pikamättöö. Ne kans toi STADILAINEN TEKSTI MIKKO SEPPÄLÄ Kosmos-rafla ja Stadin Friidu Tsilari treffas Laura Kolben ku sai 2020 Stadin Friidun arvonimen. Snakkailtiin Stadista ja rafloista, etenki täst yhest. Espan raflat oli just tällasii kosmopoliittisii keitaita
9 Tsilari 5 | 2024. Narikas on poke, pöydis on liinat ja kyypparit juttelee mukavii. Se funtsaa, ett varsinki ne ku tuli landelt Arkadianmäelle bamlas ylimielisest helsinkiläisyydest ja ”betonikulttuurist”. Listalt hittaa nahkiaisii, kateen korvaa, forsmakkia ja tietysti strömareita. Kirjapaja 2018 Kosmokseen sellasta uteliasta sakkii ku halus tulla bongaa julkkiksii, snadisti vaklaa niitä ja hirvaisko niille bamlaa jotain. Kniigas Kolbe funtsaa kans, miks jengi tsennaa oman stadinsa erityiseks. Katrin kimppaan raflaa liidaamaan tuli Ylermin friidu Irina ja sitten sen friidu Kiira Hepolampi. Tsöges ei tapahdu mitää fuusiokikkailuu, vaan safka on samaa ku ennenki. Kniigas se kertoo, ett proffa Matti Klingen 50v-synttäreil se tsittas radio-ja kulttuuri persoona Olli Alhon vieres ja bamlas, miten se oli tutkinu Kämpin hissaa ja väikkärist, jos oli aiheena Kulosaaren huvilakaupunki. Jos rafla pannaan nurin, siitä jää vaan hilpeet tai tahmeet muistot. Se on kyl just totta! Kuinka moni stadilainen ryysii landelle heti, ku pääsee. Virve Kuutar Koti, katu, kortteli – Kaupunki ja mieli. Vaneriseinien takana on buli monttu, johon ne taikoo tilalle jotain uutta, tällä kertaa kuulemma valkosta lodjuu tai sokeripalaa. – Kannatan urbaania näkemystä enkä toivo Stadista muumioitunutta museota, bamlaa Kolbe. Kolbe funtsaa, ettei oo yhtä totuutta: ”Totuus ei ole joko-tai vaan sekä-että.” Se skrivaa, ett monil on itelläänki tuplafiilis: landella mökki, hima Stadis. Stadin festareistakin toi Silakkamarkkinat on kaikkein pitkä ikäisin, pyöriny jostain 1700-luvulta asti. Niist syntyy omat tärkeet muistot. Sit viel aika monel on ne juuret landel aika lähellä, mutsi tai faija on flytannu Stadiin. Sit 80-luvun juppiaikaan taiteilijaraflaan alko tulla kans bisnes jengii ku diggas hyvää safkaa ja rentoo fiilistä. – Mut historiallisten kerrostumien pitäisi olla näkyvissä. Kosmoksen viereen duunattiin 1963 Sparbankenin ultramoderni musta bygga, mut nyt se on jo revitty alas. Ku raflan dörtsistä steppaa ulos, hogaa miten Stadi muuttuu vauhdil. – Strömari yhdistää stadilaisia, stikkaa Kolbe. Kolbe skrivaa kans, ett sen anopin muistelmat hitattiin, ku anoppi oli delannu. Kolbe lisää, ettei samanlaist oo muualla Euroopas. Sit on tullu bulisti kansainvälist vaikutusta, se näkyy jo kahviloiden nimis. Kämp yritti tehdä comebackiä 2000-luvun alus ja nyt Hansa yrittää samaa. Miten on, palaako jengi Kosmoksesta Hansaan. Alholt tuli innostunu kommentti: ”Loistavaa, kaupunkihistoriaa! Sille on mahtava tulevaisuus, ja kenttä on melkein tyhjä osaavista kollegoista.!” Sen jälkeen Kolbe on tutkinu Stadii ja funtsannu kaupunkilaisuutta bulimminki Euroopas ja maailmas, ollu duunis Euroopan hissan proffana yliopistos. Kolbe skrivaa, miten edelleen flaidataan, mis on oikeeta suomalaisuutta: landel vai stadis: ”Suku polvet vaihtuvat, torpasta on muutettu kerrostaloon, hevosen on korvannut auto ja kirjasta on siirrytty kännykkään, mutta yksi ei muutu: vääntö siitä, missä todellinen ja oikea suomalaisuus on, maalla vai kaupungissa.” Se skrivaa kans, ett viel 1980-luvul oli tosi yleistä Helsinkiviha ja katkeruus pääkaupunkia kohtaan. Varsinki oma gartsa tai muut lähi huudit voi merkkaa paljo. Se oli niinku staili korttelikapakka keskellä Stadii. Jos Kosmos oli alkujaan moderni mesta ja uusinta hottii ni nyt se tsennataan perinteisest meiningistä. S tadin Friidu 2020 Laura Kolbe skrivas jo 2018 kniigan himast, gartsast ja korttelist, mut hiffasin sen vasta tos kesäl. Kolbe kehuu: ”Helsingissä kasvaneella Margareta-anopillani oli mahtava muisti ja uskomaton kyky kuvailla yksityiskohtaisesti lapsuutensa ja nuoruutensa elinpiiriä.” Ois kyl haadee, jos ne julkastas joskus, ett muutki sais pluggaa, millast oli snadin friidun elämä Stadis. Irina oli plugannu ittensä farmaseutiks ja Kiira geologiks, mut ei ne sit päätyny pyörittää pillerii tai stenui. Mut yhen asian hiffasin ite kesiksel, mis lande kyl finnaa Stadin: mones mestas tsufen ja baislarin saa bulisti halvemmal ku tääl. – Ei palaa, lataa Kolbe. – Se on samaan aikaan herrojen herkku ja duunarisafkaa. Stadi muuttuu, Kosmos ei Perhetai sukufirmois on jännää, et miten seuraava polvi kasvaa niihin sisään ja ottaa ne sit haltuun. Kniigas Kolbe tsiigaa kans kuppilakulttuurin muutoksii: ”50 vuodessa koti kaupunkini Helsinki on todella eurooppalaistunut, jos sillä tarkoitetaan palveluntarjonnan monipuolistumista ja kahvin valmistamiseen ja tarjoiluun liittyvän käsityön korostumista.” Kolbe jatkaa, ett Valion ja HM:n baarit on hävinny, mut Ekberg ja Fasu on viel olemas. Meil urbanisaatio on alkanu aika myöhään ku vertaa vaik Berliiniin tai Pariisiin. Yks tosi mielenkiintone teema kniigas on Stadi vs lande. Sen mukaan olis kliffaa, jos tossa nyyassa byggassa olis joku historiallinen koukku et se niinku snadisti nyökkäis vanhalle stadille siinä ympärillä
Buenosti valkattu. Funtsatkaa: ku meitsien mielest Suomes on joulu gubben hima, ni maa on turvoksis kaikenlaisii amatöörigubbei. Ku lesaa tän nyyan kniigan joulugubbe Timo Pakkasen seikkailuist, hittaa yhtä nolon jupakan. Se ilmesty vuonna 2011. Samalla ku pluggaatte kniigan JOULUPUKKI – SE AITO JA OIKEA (ReadMe 2024), lesatkaa heti perään Atte Varstan kniiga EINSTEINISTA ALMAAN (Aviador 2024). Joulugubbe on maailman tsennatuin taruolento. Niin kauan ku mä oon Timpan tsennannu, se on ollu suomen mestari ittesä brändäämisessä. Tän tuoreen kniigan skrivaajaks tsögattiin Juha Kanerva, urheilutoimittaja ja sportti historiikkeihin erikoistunu kundi. Thomas Oliver skrivas suomekski käännetyn kniigan Aidon Coken Tosi Tarina, sen jälkeen ku Cokis vuonna 1985 oli mähliny urakalla ja sinksannu jenkkien kansallislimsan maun. 10 Tsilari 5 | 2024. Miten sä saat tos ryysikses jengin funtsaa heti ja automaattisesti just sua, ku joku sanoo sanan joulugubbe. Tästähä henkilö brändäykses on kyse. Säätiö, jonka missio oli tehdä Suomee ja joulugubbee tunnetuks, niittas yhes vaihees sopimuksen poikki Timpan kanssa siks, et se divas enemmän bissee ku cokista. Ekan Timppa skrivas itte. C okis on jenkkiläisen elämäntavan symboli ja sen brändi on jenkeille yhtä pyhä ku joulugubben brändi meille. Hyvänä kakkosena tulee Mäkkärin mainospelle Ronald McDonald. Cokiksen mainonnassa joulugubbe tsöraa limsarekkaa ja Pepsin mainonnassa cokisrekan gubbe käy bensiksellä dokaamas salaa flindan skabaavaa kasvisuutelimuu. Toinen kniiga Joulugubbesta Joulugubbe Pakkasest on ny skrivattu kaks kniigaa. Velmuu ja frekkii stroolaamist toisen muroihin. Kniigan nimi stendas heti stydin fiiliksen, ”toi on nähty”. Tim pan elämää on ollu sporttikuvioist tuttuuu brändäämist. Se nimi oli Oikean joulupukin matkassa. Buli osa TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN Joulugubbe Pakkasen kertauskirja Mä olin meggessä joulugubben nyyan kniigan julkkareissa Lönkka 18 pitskulla
Kniigaa blisataan saletisti Slangin byroossa ja kaikis pippalois, mis slangin ilosanomaa toitotetaan. Kolmonen (niinku mä sitä kutsun) osaa griinaa ittelleen. Mut kaikki kertoo ammattireiska Timo Pakkasesta, jolle joulugubben duuni tsittaa ku klyyvari lärviin. Ja ihan sama, dilkkaaks sen aito ja oikee joulugubbe, vai joku harjottelija. Täs rundataan bulii boltsii ristiin rastiin. 11 Tsilari 5 | 2024. Sen huumori on spiidii, kuivaa ja skarppii. Joulugubbelle tulee hirveen hyvä mieli, ku sä tsöbaat tän kniigan lahjaks ittelles tai kelle vaan. Tää ei oo mitään filosofist funtsailuu. Kaikil stooreil ei oo mitää tekemist joulu gubbena olemisen kanssa. Hyvällä Tavalla Dorkuus on harvinainen ominaisuus. Tää on siis suositus. Täs griinataan ja spiida taan. Oli siel pari hemmoo Stadin Slangistaki: Hara ja Sepi. Timppa oli kolmas hemmo, jolle on skrivattu ja dilkattu Dorkan paprut. Mut kaikki kertoo ammattireiska Timo Pakkasesta, jolle joulugubben duuni tsittaa ku klyyvari lärviin. Jotkut meistä (siis ainaki mä) funtsaa, et ois toi skrivaaja saanu jotain meikäläistäki haastatella. Joulugubben ja Timpan stoori Sporttitoimittajan tulostarkkuudella Juha on lysnannu Timpan stoorin ja duunannu jännän elämyksen. Välillä flygataan Finskin ykkösessä, välillä tsörataan Ladalla Moskovaan jazzin perässä. Ihme jätkä. Timppa dyykkaa geimeihin niinku roast-huumorii haldaavat niskat vaan hivaa. ”Kaikkee se on ehtiny. Kaheksan kybää, mut poverii piisaa.” Mehä tsennataan Timppa paremmin ku satunnainen pluggaaja. Stadin Slangijengille tää kniiga on fantsu HTD kolmosen kertauskirja. Siit ois voinu tarttuu meggeen yks missattu tsiigauskulma
Valkama totee, ett Israelin hyökkäys Gazaan alkaa näyttää uudelta holokaustilta, mut silti blisataan aseita Israelille. Pressakaudel tapahtu bulisti eikä sen jälkeenkää oo ollu hiljasta. Siitä skrivaa Meri Valkama kniigas Perinnönjako. Samaa on funtsannu Valkama ja se on saanu siihen vastauksen Halosen lehdistöpäällikkö Maria Roman t schukilta: siks ku Halonen on friidu. Nehän vois vaik bonjaa jotain. Halosta syyteltiin, ett se oli ollu idän pahiksen frendi, mut olihan Niinistöki alus ihan hyvää pataa sen kans. Halonen bamlas molempien osapuolten kans. Kaikki vaikuttaa kaikkeen Vaik idis kniigast synty Ukrainan krigun takii, ni siin on bulisti muutaki. Sit Valkama ihmettelee, miten Yhdysvallat hyökkäs Irakiin eikä välittänyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöksest eikä maailmanlaajusist protesteist. Se lähti Halosen messiin matkalle Lähi-itään ja kuvaa siel Halosen matkaohjelmaa yhdel sanal: tasapainoilu. Slangijengi valkkas Tarja Halosen Stadin Friiduks 1999. Onki mielenkiintost, miks medias ja somes niin usein dissataan Halosta. Pahimmat some-huutelijat ei siihen kyl varmaan tartu. Me ehittiin ekaks. Halonen ja Valkama on huolissaan kans siitä, ett Euroopas hiffataan HIMOPLUGGAAJAT TEKSTI VIRVE KUUTAR Stadin Friidu ja idän pahis 12 Tsilari 5 | 2024. Oisin itekki mielelläni bamlannu sen kans. Se funtsaa, miks konflikteihin eri puolil suhtaudutaan eri taval. Keskustelujen lisäks se on tehny bulisti taustaduunii. Sit viel Halonen on vasemmal ja Niinistö oikeel. Halonen bamlaa ite, ett kaikki vaikuttaa kaikkeen. Nyt ku oon plugannu kniigan, ni funtsaan, ett varsinki niiden, ku symffaa Halosta, kandeis se pluggaa. Valkama vertaa Länsirannan muurii Berliinin muuriin. Ku pluggasin just tätä kirjaan ennen toisen Stadin Friidun Laura Kolben funtsei siitä, miten viel 1980-luvul oli yleistä Arkadianmäelläki symffaa Stadii, aloin funtsii, oisko seki vaikuttanu siihen, mitä jengi funtsaa Halosesta. Sen on Valkamaki hiffannu. Ja miks slobojen hyökkäys Ukrainaan aiheutti niin bulisti skeidaa Halosen niskaan, miksei samal taval Niinistön. K u ekan kerran hiffasin kniigan ja bonjasin, että siit voi pluggaa, mitä Stadin Friidu funtsaa idän pahiksesta, tuli mieleen: wau, hyvä idis. Skeidaa niskaan Kniigan alkusanois Valkama skrivaa: ”Halonen on rikkonut Suomessa enemmän ja paksumpia lasikattoja kuin yksikään nainen minun elinaikanani”. Seuraavana vuonna kansa valkkas sen ekaks stadilaiseks pressaks
Aktivisti ei lopeta Halosel on edelleen bulisti kansainvälisii jobei, ku liittyy kestävään kehitykseen, dirikoiden tukemiseen demokraattises hallinnoinnis, friidujen terveyteen, katastrofi-riskien vähentämiseen, rauhanvälitykseen. Valkama on kans froogannu jengilt, mist Halonen minnataan. Puheterapiassa olen myös päässyt miettimään hengitystä ja äänenlämmittelyä. Halonen funtsaaki Jenkkien asennetta, antoks ne oikeesti mahiksen. Kniigas Halonen vastaa, ett on se heti alus hiffannu siin kaks puolta. vaan yks konflikti kerrallaan. Turvallisuus on Halosen mukaan muutaki ku krigun uhka: ympäristöongelmat, köyhyys, ihmisoikeusloukkaukset, kulku taudit. Hengitys on osa äänenkäyttöä, sillä ih minen ei voi tuottaa ääntä ilman hengitystä. Valkama vastaa, ett just sitähä oli stydi integraatiopolitiikka Euroopas. Mut ett ihminen voi kans muuttuu, ku asenteet muuttuu. Harjoitusta voi myös muunnella toistamalla MJ, MJ, MJ ja maistelemalla äännettä. Keskitytään harjoituksessa hengitykseen ja siihen, että ei puske ääntä, eli M-kirjaimen tulisi kuulostaa mahdollisimman helposti tuotetulta. Valkama ihmettelee, miten Halonen jaksaa näit viel nytki, vaik se vietti viime vuonna jo kasikybäsii. Duuneist voi jäädä eläkkeelle, mut aktivisti on aktivisti aina. Mut lisää sit, ett kyl idän pahis loppujen lopuksi ite mokas. Sjungaajien tulisi huoltaa ääntään. Yleensä viel vaan se, ku on lähellä. Kniigassa Sara opettaa bamlaamis ta ja sjungaamista. Tai minnaaks jengi, ett George W.Bush diggas bamlaa just Halosen kans, vaik ois ollu muitaki bulei heeboi mestoil. Usein kadotamme yhteyden luonnolliseen hengittämiseen. Frendei eri puolil boltsii Haloselt on froogattu, oliks ne idän pahiksen kans frendei ja eiks se nähny, millane pahis oli oikeesti. Äänenlämmittely harjoituksia MMM-harjoituksessa sanotaan MMkirjainta niin, että tunnet kirjaimen kutittavan suun aluetta. Siit et yrittää olla frendi, ei oo silti haittaa. Miksi ääntä kannattaa treenata. Valkama funtsaa kans, tsennaaks jengi, ett Halosel on ollu vilde frendei ympäri boltsii, niinku vaik YK:n pää sihteereit. Sara Rouvisen kniiga: Löydä luonnollinen äänesi Hengitys ja äänenkäyttö. Se tsiigaa asioit tosi laajast perspektiivist. Ei siis liian kireältä mutta ei myöskään liian vuotoiselta. Osa äänenkäytön kouluttajista kannustaa treenaamaan ääntäsi mutta osa taas on asian kanssa kielteisellä kannalla. Sara asettuu näiden kahden koulukunnan välimaastoon. Hän myös opiskelee logopedian laitoksella puheterapeutiksi. Hän on muun muassa puheviestinnän kouluttaja ja vokologi. Voisi sanoa, että hengitys on äänenkäytön perusteista. Vastauksis oli sellasii ku tien raivaaminen friiduille politiikas, tasa-arvon edistäminen, ihmisoikeuksien vahvistaminen, duuni kestävän kehityksen puolesta. Halonen bamlaa, ett vaik diplomatia ei toimiskaan, se ei silti oo väärä tapa. Hän opettaa miten esiintymisjännityksen kääntää voimavaraksi. Mihin tarvitsemme hengityksen asiantuntijoita. Ku Valkama froogaa, et eihän idän pahis muuttunu hyväks, vaik sille annettiin mahis, Halonen vastaa froogulla, joka mul on itelläki pyöriny mieles: annettiinks. S ara Rouvinen on monipuolinen valmentaja. Kiinnostuin kniigasta, koska olen haastateltavana kniigassa änkytykseeni liittyen. 13 Tsilari 5 | 2024. Se on hyvä kniiga bamlaamisen ja sjungaamsien ammattilaisille. Se bonjaa, ett sitä jaksaa duunaa kaikkee, mikä on itelle tärkeetä. HIMOPLUGGAAJAT TEKSTI VALTTERI HELLGREN Sara opettaa Valtterille äänenkäyttöä
Sjöström tsennattii mm. Saari imas mukaan aika kirjavaa jengii, joit yhdisti uudet ajatukset ja yhes duunamise into. Suomen ekat rivitalot – Ribbingshof (Armas Lindgren) – valmistu 1916, ja samana vuonna saaren ainut kerrostalo Domus ( J.S. Pariskunta shingras Sveitsist vuonna 1922 ja asettu Villa Rurikiin, Kulosaarentie 10:een. Vast vuoden 1917 jälkee kiskot kulki puurakenteisel sillal ja vuonna 1925 reittii venytettii Kauppatorille. Tönöt oli eri kokosii huviloit, jotkut bulimpii, mut kaikki snygei. Aluks se skujas vaa Kurvist Kuliksee ja hulppee mahonkipintane spora draijattii salmen yli höyrylautal. Ku ennakkoluulottomii dorkii tunkee samaan tilaan, tulos voi olla jotain, jost saadaa nauttii viäl sata vuotta jälkeenpäinki. Se, ku tsennaa jotai byggaamisest tietää, et noi kolme hemmoo osas tehä aika näyttävää. Nasta kniiga Kulista rakentaneist taiteilijoist Elina Seppälä on skrivannu kniigan Taiteilijoiden Kulosaari (SKS kirjat, 2024), joka onnistuu hyvin kuvaamaa sitä kirjoo, jota Kulis veti puoleensa, saaren kehityksen ihmisten ja rakennusten kautta. Tunnetuin Kuliksen taiteilijoista on varmaan kuvanveistäjä Wäinö Aalto nen (1894–1966), joka ehti budjaa saarel useis osoitteis vuosina 1927–1960. Ekat pytingit byggattii saarelle heti perustamisen jälkee ja vuoteen 1910 menness saarel budjas 240 henkee. Thomé). Saarelle ei ollu edes siltaa, vaa aluks käytetti botskei. Siit tehtii oma kunta, joho Sonck väsäs asemakaavan, jos ei ollu oikeestaa yhtää suoraa tai edes sama levyist katuu. Mascha von Heiroth (s. Rautatientorilla majaileva Aleksis Kiven muistopatsas ja Stadikan Paavo Nurmi. Framil on aika laaja Kuliksen taiteilijat Joskus on nastaa, ett joku valopää saa idiksen ja lähtee runnomaan sitä todeks sellasel vimmal, et muutki innostuu. Mascha meni neljännen kerran giftikseen Arthur Borgströmin kans. Sit ruvettii toteuttaa unelmii, byggaa kartsoi ja snygei taloi. skaala kirjailijoist kuva taiteilijoihi, säveltäjii, muusikoit ja tanssijoit, yhteensä 50 henkilön galleria. Pisimpään viihty osoittees Marsalkankatu 16 iha nykyisen Blobikan silla kupees. Siinä synty mm. Sirén, W. Paikalla oli Wivi Lönnin suunnittelema puuhuvila, jonka tontille Aaltonen byggas bulin ateljeen. Ruotsinkieline skole valmistu 1912, mut suomenkielist oparii saatii venttaa aina vuotee 1940. Kuliksesta uudenlaine stadi taiteilijoiden voimin Idiksen vetäjinä toimi arkitehdit Ar mas Lindgren, Lars Sonck ja Bertel Jung, jotka sai messii mutamii porhoi ja 1907 ne stiftas lafkan jonka nimeks tuli Brändö Villastads Ab eli Kuliksen huvilakaupunki. 14 Tsilari 5 | 2024. Se ei estäny suurii haaveit, et oikeesee stadiin pitää tsöraa sporal. Viäl 1960-luvun alus se oli edellee saaren ainoo kerrostalo. HIMOPLUGGAAJAT TEKSTI RAFU NYBERG T än hiffaaminen vaatii vähä taustaa. Kulis oli pelkää galtsii ja skuugee aina 1900-luvun alkuun, mut sit muutama hemmo sai idiksen, et tähä pitäis byggaa iha uudenlaine stadi. Sörkan kupees, Gammelinselän eteläpäätyy rajaa muutama saari, joista jotkut on jääny kasvun jalkoihi sataman alle, mut bulein niist on Kulis (Brändö) ja se jököttää edellee mestoillaan. Otetaa siit muutama poiminta: Taidemaalari Wilho Sjöström (1873–1944) rakennutti vuonna 1910 Eliel Saarisen piirtämän ateljee himan itelleen Kuliksen pohjoisrannalle. muotokuvist, mutta myös merimaisemist, joit maalas Kuliksen ja Blobikan (Mustikkamaan) rannoilta. Ateljeessa aloitteli oppi mestarin suojis myös nuoremman Saari imas mukaan aika kirjavaa jengii, joit yhdisti uudet ajatukset ja yhes duunamise into. Espan Jugendsalin seinässä on vieläkin nähtävissä Sjöströmin maalama fresko. Mascha von Heiroth piti talos salonkia, johon kokoontuivat sen ajan julkkikset kuten Axeli Gallén Kallela, Emil Wikström, Wentzel Hagelstam (vanhempi), Armas Lindgren ja Valter Jung, joka oli aikanaan piirtänyt Villa Rurikin. Semmone mis luonto ja pytingit ois balanssis vaikk väkee oiski vähä tiiviimmi ku iha landell. Marie Diakoffsky, 1871–1934) oli aikansa seurapiirikaunotar, joka varttui Kaivopuistossa, mutta eli kosmo poliittina Pariisissa, Italiassa ja Sveitsissä
Henrik Tikkasen romaani Brändö vägen 8 kohadutti ilmestyessään vuonna 1975 ankka lammikkoo kunnol sisäpiirin paljastuksil suomenruotsalaisest elämän tavast ja sisäsiittoisuudest. Tunsin aiheen siis aika hyvin, mut siit huolimatta tuli kniigast paljon uutta tietoo. Oon ite käyny kaikki skolevuoteni Brändössä, kasvanu siel ja präidänny saarel kavereiden kans ja ollu partsikas. polven kuvanveistäjät Ben Renvall, Ulf Tikkanen ja Matti Haupt. (kirjan kuvitusta) 15 Tsilari 5 | 2024. Tikkaset Kuliksen historian ytimessä Kuliksen historiast tuskin voi skrivaa ilman et mainitsee nimen Tikkanen. Ben Renvallin (1903–1979) tuntee varmaan nykypolvi parhaiten vuosittain jaettavista Jussi-patsaista. Bertel Jung täydensi v. Vaimo Essi Renvall (1911–1979) on maamme uranuurtajia naispuolisten kuvanveistäjien joukossa. Nykyisin rakennus toimii Kiinan suurlähetystönä. Bulimpana budjasin muutamii vuosii Ribbingshofissa ja yli nelkyt vuotta oon ollu Brändö Seglaren jäsen. Kuliksessa asui ja vaikutti 1950-luvun alussa myös toinen vahva naispuolinen kuvanveistäjä Eila Hiltunen (1922–2003), mutta tunnetuimmat työt Hiltunen teki Munkki niemessä, ateljeessa, jonka se itte byggas. Komein taitelijapytinki oli varmasti kuvanveistäjä Martti Hauptilla (1912–1999), joka vuonna 1940 slumppas aiemmin hovikultaseppä Fabergén emigranttiperheelle kuuluneen huvilan Vanhalta kelkkamäeltä. Taidehistorioitsija Johan Jakob Tikkanen (1853–1930) muutti osoitteeseen Kulosaarentie 8 Domuksen valmistuttua. Mut se on jo ihan toinen stoori. 1917 Lars Sonckin 10 vuotta aiemmin tekemää asemakaavaa. Pariskunta budjas pitkään osoittees Hopeasalmenranta 4, kunnes se tönö jyrättiin Itäväylän rakennustöiden alta. Poika, arkkitehti Ro bert Tikkanen (1887–1947), jatkoi asumista talos ja sen kersat oli edellä mainittu kuvanveistäjä Ulf Tikkanen (1920–1969) ja kirjailija ja kuva taiteilija Henrik Tikkanen (1924–1984)
Suurten ikäluokkien poppari pääsi varhain jazzmuusikko Henrik Otto Donnerin oppiin. Oli vain äidin Mario Lanzan levy, jota kuuntelin koulun jälkeen. Hän oli Electric Fivessa solistin roolissa, kun haettiin laulajaa. Tunnustus myöhään uralla Ohjaaja Severi Koivusalolta kysyn: Miksi Pepe. Hänellä ei ole sellaista asiaa, josta olisi ahdistavaa puhua. – Sattuman johdattelemana. Koen elokuvan lohdullisena ylistyslauluna suunnittelemattomuudelle ja ajelehtimisena ajassa, joka painottaa päämäärä tietoisuutta ja itsensä korostamista. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI RISTO KOLANEN Pepeä aika parantaa Rööperiin, Saat miehen kyyneliin, Elämältä kaiken sain. S everi Koivusalon käsikirjoittama ja ohjaama musiikillinen dokumenttielokuva PEPE kertoo ainutlaatuisen äänen omaavasta, mutta suosionsa kanssa tasapainoilevasta lahjak kaasta muusikosta, jonka ikoniset kappaleet ovat suomalaisen elämän menon taustalla jo seitsemällä eri vuosi kymmenellä. Hän tuli mukaan The Islanders -yhtyeeseen yhden vuoden jälkeen. Kysyin lehdistö tapahtumassa, mitä hän tarkoittaa. – Sanaton olen suuresti. Elokuvan keskiössä on lämmin katse. Ja myös Nat King Colen ja Glenn Millerin, kunnes itse pääsin levyttämään. Pepeä aika parantaa. Rakkaudesta, lähdin tekemään, tiivisti keräsin anekdootteja, jotka nousivat osaksi tarinaa. Niin pitkää taukoa ei synny muiden toimesta, jotta ehtisin puhua. Niin pitkää taukoa ei synny muiden toimesta, jotta ehtisin puhua. 16 Tsilari 5 | 2024. Pepellä ei ollut mitään laulutai kuorotaustaa. Samassa koulun tilassa harjoitteleva Danny erottui, kun pojat muodostivat popparibändin. Pepehän on erilainen, arkaileva miestähti, ei mikään myyttinen sankari, joka retkuilee uransa läpi. –Tulin laulajaksi pystymetstästä, ei muuta vaihtoehtoa, kun Beatles tuli markkinoille. Tuottaja Ari Tolppanen piti kiinnostavana aiheena, jota olen romantisoinut pikkupoikana, omasta sukupolvesta käsin. Pepe Willberg kulki suomalaisten sydämiin ja epätodennäköiseen tähteyteen. Muilla on niin paljon asiaa, josta heillä on kerrottavaa kaikkien kuullen. Hän lauloi Arja Saijon maan rinnalla Niin vähän on aikaa balladin Ylen nauhalle 1960-luvun lopussa ja koki sukulaissieluna oloa. Miltä se on tuntunut miehestä, joka alussa lauloi vain sillä ehdolla, että salista sammutetaan valot. Elokuva dokumentoi pop-musiikin historiaamme ja on nostalginen rakkauslaulu suurten ikäluokkien käynnistämälle nuorisokulttuurille. Yhteistyö jatkui 1970-luvulla. Pepe ei ole koskaan pyrkinyt tähtey teen ja suuriin tuloihin, vain levy myyntiin. Pepe Willbergin ja ohjaaja Severi Koivusalon yhteistyö dokumentissa toimii erittäin hyvin. – Olin vain yksi poikajengistä. Hän voitti Iskelmä-Finlandian myöhään ja sai kultalevynsä Saimaa-yhtyeen kanssa 67-vuotiaana. – Olin jonkinlainen alter ego säveltäjälle. Sanaton, epätodennäköinen tähti Dokkarissa Pepe sanoo Jorma Uoti selle olevansa ”sanaton”
Rakastan Tsilarii. Mun mielest korealaiset kloddit oli avoimempii ku japanilaiset kloddit. Yhteisduunin Hekan kautta tutustuin Tsilarin toimituksen tyyppeihin niin ku Virve, Tiina ja Seppo. Mun pääaine oli suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit eli fennougristiikka. Siitä alko mun tie slangiin. Turku oli kyl pähee mesta. Mun mutsi luuli ett jos mä käyn skolen Japanis, musta tulis japanilainen. Virve froogas multa, kiinnostaaks mua Tsilarin toimitussihteerin duuni. Mä födasin vuonna -89. Kolahti törkeesti se, ett täällä Stadissa bamlataan niin erilasta kielt ku vaik viro tai unkari, vaik Stadi ei oo mikään eri maa ku Härmä! Kävin slangin kurssilla, ku Mikko piti sen Helsingin työviksellä vuonna 2013. Siellä vieraili luennoimas myös Heka, mut mä en sillon jutellu sen kans. Mä vaan päätin opiskella suomee Japanis. Tultiin Hekan kans kaiffareiks vasta sillo, ku se syynäs mun väitöskirjaa. No mä päätinki ottaa sen pestin. Oli jotenki helpompi saada nyyi kafrui Koreast ku Japanist. Joku elokuun päivä mun telefooni kilahti. Mun faija ja mutsi flytti Japaniin käärii fyffee 80-luvulla, ku se oli sillon melkes rikkaampi ku Jenkkilä. Oon ylpee, ett voin duunaa Tsilarii yhes Slangijengin kans! Jeongdo "Jeka" Kim, Tsilarin nyya toimitussihteeri Tää ukki on tuttu lähes kaikille eteläkorealaisille xylitolin mainoksesta. Niin ku te varmaa hiffaatte, en oo mikään paljasjalkainen stadi lainen enkä ees nykyää budjaakaan Stadis; budjaan Espoos Latokaskes, siis landella. Ku kävin Kaisatalos yks päivä, bongasin Hekan ja Marjatan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Mä sanoin joo, mut vähän jänskäs ett pärjäänks mä siinä duunis. Ja diggasin vilt japanin kielt, mitä osasinki jo kakruna. Budjasin ainakin Skattalla pari vuotta, ku opiskelin Pajas. Se ei halunnu sitä. Vaik mulla ei ollu mitään bulii trabelii Koreas, halusin sittenkin flyttaa takas Japaniin lukion jälkee. Mulla oli kunnia Hekan kans tehä duunii ja kniiga, mikä liittyy slangiin. En ollu mikään hyvä pluggaamaan skoles, mut hiffasin ett oon kyl suht hyvä äikässä ja skrivaamaan. Koreas mä braijasin paljon enemmä ulkona ku Japanis. 17 Tsilari 5 | 2024. No todellaki! Tsilari on ainoo lehti, ku mä pluggaan kannesta kanteen. Aloin pluggaa suomee Japanis vuonna 2008 ja sain kandin paperin vuonna 2012. Kandin jälkeen pääsin Pajaan pluggaamaan maisteriks. Bonjasin ett suomi oli ihan erilainen kieli ku enkku tai muut eurooppalaiset mainstream-kielet. Mä pääsin vaihtariks Turkuun vuosina 2010–2011. Mä oon födannu Japanis ja käyny skolen Etelä-Koreas. Se vaan kolahti muhun. Mut mä en tienny, mitä mä teen siellä. Kun mä olin lukios, telkussa tuli dokkari missä bamlataan, ett Härmä on ykkönen PISA-testissä ja kunnon hyvinvointivaltio. Xylitolista tuli mainos missä joku ukki hokee “Hyvä hyvä!”. Seppo sano mulle, ett Tsilarin duuni tulee mullistamaan mun laiffii nii ku flyttaaminen Härmään. Mä tutkin mun väitöskirjassa sellasii sanoi ku hulina, pirske, napsu, naukku jne. Vaihto-opiskelu Turus oli yksi fantsuimpii aikoi mun laiffis ja se sai mut flyttaamaan kokonaan Härmään. TSILARIN JENGI Jekan esittely M oron Slangijengi, mun nimi on Jeka, aloitan Tiinan seuraajaana Tsilarin toimitussihteerin duunissa. Pluggasin suomen lisäks viroo, unkarii, pohjoissaamee jne, siis suomen sukulaiskielii. Sit ku mä olin väitelly tohtoriks, Heka ehdotti mulle ett skrivataa yhes Suomistadisanakirja. Sit ku kävin Japanis eskarin, meiän fämili flytti takas Etelä-Koreaan. Mä oon kuiteski kiinnostunu Stadin slangista ja stadilaisuudesta. Ku tsökasin netist tietoi, hiffasin ett siellä voi pluggaa suomen kielt! Halusin kyl pluggaa jotain muuta vierasta kielt ku japanii, mut mä olin tosi huono enkus. Diggasin myös ett sitä ei voinu pluggaa Koreas! Ja Härmällä oli hirveen hyvä imago Koreas. Mä sanoin sille, ett tottakai skrivataan, ja me saatiinkin se julkaistuu vuonna 2021
Sali on alun perin toiminu linnotuksen viljavarastona. Salin baari aukes jo tuntii ennen keikkaa, joten hyvin siin ehti valkkaa kliffan tsiddausmestan ja slumppaa drinksut ja tapakset pöytään. – 31.8.2024 Suokki jököttää komeesti. Tsilarin toimittaja osu pelimestoille, Tenalji von Ferseniin, kahtena peräkkäisenä iltana, ja kliffaa oli. Suokin bastionin paksut muurit sai ottaa vastaan kotimaisen Jazzin kovimmat tykittäjät, ja fiilis hipo kattoo läpi konserttien. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI JA KUVAT MATTI KAINULAINEN S tadin juhlaviikot huipentu tänäki vuonna Viapori Jazzin svengaaviin säveliin. Konserttisali on nimeltään Tenalji von Fersen, ja se on jo itsessään, gamloine tiiliseinineen ja holvikaarineen, tosi snygi nähtävyys. Sit vaan venaileen keikan alkuu. Klabbi vielki vipattaa! Tenalji von Fersen Liparit Jazzeille bungas 34 egee per keikka, ja niit voi slumppaa joko netist (lippu.fi) tai vaik R-kiskalt. Suokin sielukkaat saundit Viapori Jazz 27.8. Klabbi vielki vipattaa! 18 Tsilari 5 | 2024. Kivipolku vie Suokin salaisiin käytäviin
Illan spessuvieras oli kotimaisen Jazzin jangsteriosaston tähti, pianisti/laulaja/säveltäjä Maja Mannila, joka toi keikkaan tosi päräyttävää, musiikillist värii. Prättälä skulaa snygisti groovaavan Trionsa kans. Eli sehän oli jenkkiläinen, pääasias mustien muusikoiden esittämään soul-musaan erikoistunu levymerkki ja tuotantolafka. Maja Mannila Viapori Jazzin musapuolen öpnas Tuomo Prättälä snygisti groovaavan Trionsa kans. Tenalji von Fersenin gamlat holvikaaret otti snygisti vastaan illan svengaavat sävelet. Sellaset starat ku Marvin Gaye, Stevie Wonder, The Supremes, The Tempta tions, The Jackson Five jne. on levyttäny Motown-levymerkille kuolemattomii hittei ku siimaa. Tuomo on huippumuusikko ja yks Suomen parhait Jazzpianistei, joka klaaraa suvereenisti myös laulupuolen soulahtaval stailillaan. Viapori Jazzin perjantaikeikan teemana oli just toi Motown-perinne, jota meille esitti Suomen Soul-mama, Johanna Försti trumpetisti Jukka Eskolan johtaman bändin säestämänä. Ja yhtään liioittelematta, melkoine hittitehdas. Motown-saundist ja stailist tuli käsite 60-luvulla, ja se svengaa vieläki ku häkä. Viapori Jazz on Stadin juhlaviikkojen ystäväfestari, jota liidaa taiteellinen johtaja, muusikko Jukka Perko sekä vastaava tuottaja Lassi Ikäheimo. Viapori Jazzin lava. Johanna Försti – Suomen Soulmama Aika moni tsennaa, mitä Tamla Motown merkkaa. Keikka koostu Tuomon omist, tosi grooveist sävellyksist. Tuomo Prättälä feat. 19 Tsilari 5 | 2024. Täs bändin muusikot: Johanna Försti (laulu ja skitta), Mikko Karjalainen (trumpetti ja taustalaulu), Janne Huttunen (baritoni saksofoni ja taustalaulu), Aleksi Ahoniemi (tenorisaksofoni ja taustalaulu), Tuomas Metsberg (skitta), Eeva Koivusalo (basso), Ville Pynssi (rummut). Ai hitto, mikä meno ja fiilis! Motownklassikoit tuli ihan solkena niin, et tällane vanha käpy ei meinannu penkis pysyy. Täs on ne ku skulas bändissä: Tuomo Prättälä (laulu & kosketinsoittimet), Maja Mannila (laulu), Tapio Backlund (basso), Teppo Mäkynen (rummut). Motown-saundist ja stailist tuli käsite 60-luvulla, ja se svengaa vieläki ku häkä. Tuomon ja Majan äänet saundas yhteen ku tauti, eli älyttömän snygisti
Reissaaminen ei enää oo mun juttui. Kaikki mitä mä oon duunannu, on ollu pelkkää praijaamist. Ne tsiigas ja toljotti, ku mä bamlasin ranskaa Paraisilla. Mut ne kaikki oli jo fudannu tyhjää. Ne on Yläkerran valkkaamii. Älä jauha skeidaa. Frendiys on stedi ja stydi, se kestää koko elämän – jos et sä rupee ruinaa fyrkkaa londikseen. Ei pölvästei kantsi symffaa. Delaamisen jälkeinen elämä. No, mä koklaan, millasiks Twainin elämänohjeet entraantuu, ku ne saa snadin stadilaisen spaissin. Jos sä diggaat tän tyyppist funtsailuu, tsögaa jostain Savukeitaan kustantama MARK TWAIN – Sopimattomia elämänohjeita (2015). Mä tsennasin pakoon luudaamisest enemmän ku kolmen jellonan kenut. Jos Twain olis haldannu slangii Tsöbaa maisemaa, sitä ei duunata enää lisää. Tsägä. Ku funtsaa kaikkien mulkkujen tyyppien määrää, jotka saletisti pääsee himluun, mä diggaan elää erilailla. Mul on frendei molemmis mestois. Jenkeissä, niinku muuallaki, sananvapaus on delanneiden etuoikeus. Niin kauan ku mä oon eläny, mä en oo treffannu toista yhtä daijuu strittibollaa ku ihmiskunta. Kuin paljo snygimpii sen stikkailut oiskaa ollu. Siks ne käyttää sitä skniidaillen. Skrivaajille totuus on tyyris aarre. Sillo mä oli jangsteri ja dorka, nyt mä oon fossiili ja viel dorkempi. Siks mä joudun välillä bamlaa tai skrivaa ne itte. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI SEPPO PALMINEN M ark Twain (1835-1910), sarkasmin ja ironian maestro, oli oman aikansa tsennatuin jenkkiskrivaaja. Se murjas hitosti sellasii hokemii, ku tuntuu elävän forevö. 20 Tsilari 5 | 2024. Mä en koskaan vedä spadduu, ku mä koisaan, enkä koskaan oo blaadaamatta, ku mä oon valveilla. Esimerkiks tää slanginnos: Ku friidut bamlaa slangii, ei se mitää härskii oo, se vaan kuulostaa roisilta. Muuten mä en ois duunannu niit ollenkaa. Funtsatkaa, jos toi jätkä, kuivan mut makeen läpän ja hillittömän skriinauksen buli apostoli, olis haldannu Stadin slangii. Ku sä stikkaat pelkkää faktaa, sun ei tartte funtsaa, mitä sä oot joskus päästäny montustas. Sen oikee nimi oli Samuel Longhorne Clemens. Sen tyypin pönttöpäisyys hämärtää koko boltsin ku täkki, jos ei oo yhtää holee. Kniigast ei tuu suksee siks, mitä siin on, vaan siks, mitä siit on jätetty veks. Ja niist vaan toinen saa mut snadisti uteliaaks. Jo se, et sul ei oo Jane Austenin bökkereit, tarkottaa et sun biblus on ihan huippu – siis vaik ei siin ois yhtään kniigaa. Mä oon nähny kaikki pleisit, joit mä diggaan, paits himlun ja helvetin. Mä oon nähny itteeni lungimpii, slödempii, flegumpii, jopa luuserimpii tyyppei. Ilman niit ois kinkkist olla klevö. No, flyyga oli kyl iha hilkulla. Mä en saanu niit dillei bonjaa niiden omaa kieltä. Jos et sä pysty kusettaa ittees, ei sul oo mitää habaa serveeraa flöittii muillekaa. Niin fittii ku se onki, pakko diggaa taukkei ja stupidoit. Jos kaikki maailman stupidot delais, voi vidy kuin yksin mä jäisin. Ai tää hallitus. Mikä on kaikkien aikojen bulein kekkaaja. Mä diggaan buenoi stoorei, ku on stärästi bamlattu tai skrivattu. No, se on buenoin, mitä fyrkalla saa. Mä en diggaa duunii, en ees toisten duunaamaa. Mä oon jäävi bamlaa tost yhtään mitään. Tälle boltsille ei oo kreattu mitää turhaa. Meikäläises oli ainest soltuks. Kimpassa reissaaminen on simppelein kikka klaaraa, diggaatsä tota tyyppii vai ällöttääks se sua
Samal taval tsiigas speegeliin Olliki pari vuotta sitten ja froogas itteltään: ”Hei kundi, sä oot nyt 73 vee, mut vieläks sä saisit jotain nyyaa musaa aikaseks. Meikäläinenki ku bonjaa jazzii säälittävän snadisti, tän ku olin kuunnellu, snaijasin heti, et hei, tää on buenoo. 21 Tsilari 5 | 2024. Saundi oli jerkkuu jo 1970-luvulla. Jazzdiggarit tsennaa kyl mestan: Digelius, Emu Lehtinen ja kumppanit blisas tossa putiikissa plattoi vuosikymmenii. Jazz voi hyvin, fudii ja hengittää. Tää on upee albumi ja tulee passeliin saumaan. M e tsitattiin Ollin kans nyyas ja glenssaavas donitsikuppilas Viiskulmassa. Saatas jengille stydi elämys ja ittelle se flygaava fiilis, ku jazz fudii irti raameista. Olli Ahvenlahti tsögas esiin Fender Rhodes -sähköpianon. Olli Kaske viritti ja ruuvas sen taas täyteen iskuun. Kvintettii varten Ahvenlahti tsögas esiin 1970-luvun ihmeen: ”good old” Fender Rhodesin. Fuusio jazzin ekat saundit kauan sitten pianisti duunas just tällä laitteella. Jangsterit ja toi aikuisempi legenda tuuttaa musaa sillai, et se tuntuu skrebois saakka. Ollin feissi hehku. Sen disainas Eeva-Riitta Eerola. Jazz voi hyvin, fudii ja hengittää Albumin nimi Mirror Mirror ei oo mikään kryptinen älykkyystesti. Näiden kundien kans skulates uusien sävellysten balanssi bygataan jangsterien virtuositeetista ja Fender Rhodesin vanhan ajan patinasta. Mirror Mirror -albumin kansi on silkkaa arttuu. Saisitsä skrivattuu viel yhen jazzvinyylin?” Olli, ei tartte snärkkää. Se kerto jangstereist, ku tuli ruinaa, et voisiks sä maestro säveltää ja duunaa meidän kans jotain freesii fuusioflowta. Se pahannäkönen mutsipuoli tsiigas joka päivä speegeliin: kerro kerro, enks mä ookki söde. Eiks se ookki jazzin idis. Olli: ”Mä halusin duunaa viel yhen väkevän levyn.” TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN Mirror Mirror Olli Ahvenlahti New Quintet Jazz-maailmas tapahtuu bulei ja fantsui asioit. Sen buidun seinät on marinoitu musalla. Olli Ahvenlahti täytti elokuussa 75 vuotta, mut kaikkee muuta se on ku kalkkis. Se on Ollin luottovehje kaikist sähkösist vempaimist. Ne on uuden sukupolven huippumuusikoit, jazzin lähettiläit ja mahtavii kaiffareit: Jaska Lukkarinen, rummut, Ville Herrala, sähköbasso, Jukka Eskola, trumpetti, Joonatan Rautio, saksofoni. Jos mä oon niillä huudeilla, ku nää hemmot skulaa konsertin, mä oon siel venttaamassa et dörtsit aukee. Pupen orkesteri Nää jangsterit ei ollu mitä tahansa jätkii. Se on pöllitty suoraan Lumikki-sadusta. Tän albumin födausstoori on niin symppis, et kai se on pakko teillekki livertää. Harrastus on kasvussa ja kiinnostus lisääntyy. Brekkarisämpylöiden ja muffinssien dunkkis ei korvaa jazzii, ainakaan hätäsesti. Oisko sul viel idiksii ja musaenergiaa. Ku tää Tsilari ilmestyy, Stadin Kundi vuodelt 2023 rundaa maata nyyan kvintetin osana. Bassoo skulaa Ville Herrala
STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Tanssijat Tanja Illukka (kesä), Mikko Makkonen (kevät), Eero Ves terinen (syksy) ja sirkustaiteilija Milja Jaskari (talvi) pyörivine cyr-renkaineen houkuttelevat aikuiset ja lapset valoa tihkuvaan maailmaansa. 22 Tsilari 5 | 2024. Perhonen pysähtyy poskelle, tonttu liimaa putoilevia lehtiä puihin, kurkiaura tanssii talvea kohti. Makkonen aloittaa kevään heiveröisillä askelilla. Juhla viikkojen rinnalla Oopperakesä, kansain välinen Sampofestivaali ja Viaporijazz tarjosivat loppuun asti täyttä ohjelmaa. Anna Puu oli ensin täysvalkoisessa, sitten rennommassa tummassa asussa. Koreogafi-ohjaaja Karttunen sanoo haastattelussa tunteneensa, että vuoden kiertokulun hahmottaminen toisi juuri nyt turvaa ja jatkuvuutta kaikkien todellisessa maailmassa tapahtuvien kamaluuksien keskelle. Vuodenajat on koreografi Jyrki Karttusen ensimmäinen ohjaus Hurjaruuthin omalle näyttämölle teatterin johtajana. Edellisen kerran Anna Puu esiintyi Huvilassa vuonna 2010 yhdessä Chi sun kanssa. Huvilassa kuultavia kappaleita sinfoniaorkesterille oli sovittamassa joukko Suomen eturivin orkestroijia musiikkituottaja Jukka Immosen johdolla. Illukka pääsee kesäänsä rantavaatteissa, mutta joutuu jäätelönsä kanssa lokkien uhkaamaksi. Kun lumiukko sulaa, voikukat palaavat. Jokaisella on oma soolo-osuutensa luonnon kiertokulussa. Anna Puun elämän soundtrack Vuoden 2024 Juhlaviikot loppui 1.9. Pahvi on ohjaajan sanoin ekologinen valinta, johon neljä vuodenaikaa syntyvät. Tanssia ja sirkusta yhdistävä esitys leikittelee kaikille tutun elämänkierron parissa. K ulttuurin syksy alkoi reippaasti, koska ilmat suosivat vielä ulkoilmaesityksiä. Esityksessä on käytössä viehättävän vanhanaikainen manuaali nen lavastusympäristö, johon eivät kuulu digitaaliset tehosteet. Kulttuuri kannattaa aina Neljä tanssijaa tavoittelee samaa Hurjaruuthin lattialla. Orkesteria johtaa Mikko Franck. Seitsemällä Emmalla palkitun tekijän katalogista löytyy koko kansan omakseen ottamia klassikkobiisejä, striimi hittejä sekä radiokanavien kesto suosikkeja. Erikois konsertissa kuultiin soolotuotannosta rakennettu kokonaisuus isolle orkesterille sovitettuna ja ”viimeiseen kesäiltaan” räätälöitynä. Jaskari pyörittää akrobaattisen upeasti metallista isoa vanne/cyr-rengasta ja antaa sille vauhtia. Vahinkona voi pitää sitä, että teatteri on pudonnut pois Juhlaviikoilta. Vesterisen syksy on muita hajanaisempi. Vantaan Viihdeorkesteri on huippumuusikoiden muodostama yhteisö, jonka intohimona on korkeatasoisen viihdemusiikin ja elämysten tuottaminen. upeasti, kun eturivin artisteihimme lukeutuva Anna Puu palasi Huvilan lavalle 14 vuoden tauon jälkeen yhdessä Vantaan Viihdeorkesterin kanssa. KUVA: MARKO MÄKINEN. Pohjana soi Vivaldin musiikki, joka kehottaa luontoa niin heräämään, hiljenemään kuin myrskyämään. Niin suuren yleisön kuin kriitikoiden rakastama Anna Puu tunnetaan yhtenä maamme arvostetuimmista ja menestyneimmistä pop-artisteista. Lokit saalistavat jäätelöä, sormenpäät palelevat ja lämpimät valot syttyvät pimenneeseen kaupunkiin. Eero Vesterinen (vas.), Milja Jaskari, Tanja Illukka ja Mikko Makkonen. Jyrki Karttunen tuo leikin tanssiteatteriin Vuodenajat kokoaa yhteen tansseja ja matkakuvia kierrokselta auringon ympäri
Reetta Kanka reen opettaja ei tunnu löytävän tietä ulos. K U VA : R A IM O G R A N B ER G . 23 Tsilari 5 | 2024. – Soundtrack of my life. Tanssijan fyysiset tanssitaidot vaihtelevat iän mukana. Ne eivät olleet ”vääriä”, vaan eläviä, monitulkintaisia ja välillä humoristisia. Esitys kysyy, mitä tapahtuu, kun jokin menee väärin, toisin kuin ajatteli. Yhteisöteatteriesitys on kokonaisuus, mutta huomasin erityisesti kohtaukset kelan, sosiaalitoimiston ja pankin uuden ajan yhteiskonttorissa, jossa koulukuraattoria hermoherkästi esittävä Timo Mäkynen etsii vastausta pojan katoamiseen. Joukko Väärien liikkeiden tanssijoita kokoontuu pylvään ympärille. Liikekielestä ja koreografiasta vastasivat sen kahdeksan tanssijaa. Ammattitaito tanssijana ja tulkitsijana ei suinkaan vähene. Kohtaus pojan koululuokassa on onnistuneen jännittynyt, aluksi äitiä esittävän Jenni Ki tin ”hysterian” takia. Eri puolilla Malmin kaupunkitilaa tapahtuva esitys kysyy, kenellä on valta päättää, mihin kenenkin tulisi oma elämänsä käyttää – kuka päättää, miten täällä ollaan. Kuinka jokin menee väärin, toisin kuin joku ajatteli. K U VA : TA N JA A H O LA . M – kaupunginosa etsii karannutta poikaa Loppukesän päivänä joukko huolestu neita malmilaisia kokoontuu Malm bergien perheen puutarhaan. Semchenko kuuluu pietarilaisen AKHE-teatterin perustajajäseniin. Suomessa hänet on palkittu Säde-palkinnolla videosuunnittelustaan Neuvostoihmisen loppu -teoksessa (2023). Katsojalle jätettiin suuri vapaus tulkita liikkeitä kuten haluaa. Meidät katsojat oli kutsuttu omakotilan puutarhaan. Teoksessa esiintyi kahdeksan näyttelijää Q-teatterin yhteisöteatterista sekä suuri joukko eri-ikäisiä osallistujia Malmilta ja lähialueelta. Mukana oli tanssin ja fyysisen ilmaisun lisäksi ääniilmaisua, puhetta ja hieman laulua kin. Henkilön M sisarus, Felix Jokela, ottaa iskevästi yhteen Irina Pulkan tulkitseman isoäidin kanssa. Se toimii tanssiyhteisö Nomadi ry:n alla, joka hallinnoi myös Alpo Aaltokoski Companyn toimintaa. Perheen 17-vuotias lapsi, Miska Malm berg, on kadonnut. Osa puolia yhdis tää halu ymmärtää, mitä itse asiassa on tapahtunut – ja ennen kaikkea, kenen on syy. M – merkintöjä yhden malmilaisen tapauksesta pureutuu kaupunginosayhteisöä kohdanneen katoamistapauksen kautta suku polvien välisen ymmärtämättömyyden, vallankäytön ja yhteiskunnallisen vas takkain asettelun teemoihin. 50+Tanssikollektiivi pyrkii avar tamaan tanssijoiden ammatillisia uranäkymiä ja pyrkii lisäämään yhteistyötä eri ikäpolvien ja taiteenalojen välillä. Suurimmaksi teemaksi Anna nimeää rakkauden sen eri muodoissa. Lisää yhteisöteatteria myös muualle Stadiin! Anna Puu esiintyi Vantaan Viihdeorkesterin kanssa tuttujen laulujensa soundtrackissa Huvilateltassa. Hän kehittää sanatonta taiteellista ilmaisuaan lavasteiden, nukkien ja erilaisten liikkuvien näyttämöelementtien avulla. Hän on tyhjentänyt lapsilisätilinsä. Äiti tahtoo toimia, isoäiti toppuuttelee ja koulu kuraattori on omi tuisen vaitelias. Pirkko Ahjo, Kaisa Hahl, Maikki Hauru, Marja Korhola, Kiki Molan der, Anna Palmio, Tiina Salmi ja Ni na Viitamäki ovat kokeneita tanssijoita. Syntyi ajatus oman elämän soundtrackista: omien kappaleiden elokuvallisista, sinfoniaorkesterille sopivista versioista. Vai onko olemassa vääriä liikkeitä, jos niitä katsoo toisesta näkökulmasta. Rauhallisen valovoiman ei tarvitse ryöpytä yli äyräiden. Väärien liikkeiden ihmeitä Suomalaisen tanssin kentällä kääntyy uusi sivu. Esitys oli osa Helsingin Kaupungin teatterin ja Qteatterin Malmilla toteuttamaa, asukkaita osallistavaa yhteisöteatteritoimintaa. Aihealueita ja tekstimateriaalia käsikirjoitukseen on poimittu muun muassa erilaisista Malmilla järjestetyistä teatterityöpajoista ja muista taidetoiminnoista. Iida Maria Lind s tedtin Ritu, puistomestari hallitsee kaikkia kohtauksiaan. Rakastan sitä, miten iso orkesteri voi soida tosi pienesti ja räjähtää yhtäkkiä suureen sointiin – ja sitä, miten nämä vaihtelut vaikuttavat ihmis ten tunnetilaan, laulaja kertoo VVO:n verkkosivulla. Helena Rytin rauhallinen Vaeltaja hallitsee kokonaisuuden. 50+Tanssikollektiivi astui yleisön eteen Kanneltalossa ensimmäisellä näyttämöteoksellaan 222 Wrong Movements, jonka ohjaa palkittu taiteilija ja teatteriohjaaja Pavel Semchen ko. – Itseäni jännitti eniten, miten elektronisemmat biisini taipuvat klasariin, mutta pakko sanoa, että 2020 on ihan sairaan hieno! – Vantaan Viihdeorkesteri on omassa tekemisessään rohkea ja taipuu monen laiseen. Näin poptaivaan supertähti Anna Puu kuvaa sinfonisen unelmansa toteutumista Vantaan Viihdeorkesterin kanssa. Heidän tekninen ja tanssilajinen taustansa ovat laajoja ja sitä käytettiin hyväksi. Kiersimme 2,5 tuntia Ala-Malmilla eri julkisissa ja yksityisissä paikoissa. Roope Lappalaisen näyttelemä Miskapoika pääsee vauhtiin lopussa Fallkullan tilan lopetusjuhlassa. Anna Puun rakkaus elokuvamusiikkiin syntyi jo varhain. Suomeen perustettiin keväällä 2023 uusi tanssiryhmä, joka on tarkoitettu yli viisikymmenvuotiaille tanssijoille
1910) kerto skönärien kledjuista: ”Ku Vartšiinki tuli niit skiglarii, ja siält tuli ne skipemannit, oikeen tosiskönet, niin ku silloin oli perkele kun puuboblat oli vaan klabbissa ja dongarit klabbissa ja ne skönepaidat päällä.” Sakilaisil ei ollu puuboblii vaan tavalliset tsengat. Stadilaisten kledjujen historiaa Klauden sprigin oli suunnitellu artesaani Mimmi Eirtovaara, ja se oli tehny ison duunin, ku se oli samlannu sitä varten matskuu 1550-luvulta lähtien. No, se sprigi oli disainattu sakilaisten kledjuista, ja sakilaiset oli 1900-luvun alussa Stadin pahinta roskasakkii, pikku nilkkejä ja honkkeja. Tää foto oli Slangin juhlanäyttelys Stadarilla vuonna 2005. Tauno Palo Onni pyörii -leffassa. Niil oli polkka fleda ja leveelierinen tai kypärän mallinen filttihattu knubbissa. Siit skrivattii kymmenis aviiseis ympäri Härmää. Väinö Salomaa (s. Kundeilla oli klabbissa dongarit, leveelahkeiset mut polvesta ylöspäin tosi tiukat bögat: ”Kaiffareilla oli dongarit, ne oli leveelahkeiset, niin et lahkeen reuna ulottu pläägän kärkeen.” Aarno Virtanen (s. Friiduilla oli alaspäin levenevä (vekki)hame ja tiukka villatai pumpulipusakka. Mut niitä sakilaisten kledjui käytti muutkin kundit, ku ne meni joroihin. SLANGILODJU TEKSTI HEIKKI PAUNONEN Stadin kansallissprigit M iks se sit herätti nii bulisti pahennusta. Klaus ”Klaude” Bremer, Stadin Slangin bamis 1999–2000, sai aikaan bulin härdellin, ku se marssi Linnan juhliin 6.12.1997 Stadin kundin kansallissprigissä. Klabbissa niil oli silkkisukat ja piikkarit tai korkkarit. Stadilaisten kledjut muistutti skönäreiden kuteita. FOTO: ELONET 24 Tsilari 5 | 2024. Sitä ei saanu Linnaan föraa. Klaudella ei ollu skegluu messissä. Povaris niil oli skeglu, ilman tuppee, mut korkki terän päässä. 1914) muisteli: ”Mun ekoissa dongareissa oli yheksäkyt senttiä leveet lahkeet.” Ja sit kundeilla oli sinivalkoraidallinen skönäriskjorda niiku skönäreilläkin. Sit niil oli tosi tiukka rotsi ja knubbissa leveelierinen bresa tai lippalätsä ja punanen merimieshuivi kraivelissa
FOTO: YLE/TOUKO YRTTIMAA Kolme friidua aidoissa sakilaiskampeissa. Sen edessä on Carita Teittinen. Mut kaikist gamloin asu on rigi tai riggi. Se viittaa siihen, ett siitä on ollu käytössä erilaisii äännevarianttei. brigi, briki, drigi, driki, krigi, kriki, prigi, priki, trigi, triki, sprigi, spriki ja skrigi, skriki. Sen alkuun on lisätty eri konso nanttei ja niin on saatu bulisti erilaisii asuja, mm. Moni stadilainenkin minnaa sen muodossa prigi. Sprigi ja dongarit skönäreiltä Sit viel kaks froogista: mistä sanat sprigi ja dongarit on saatu Stadin slangiin ja liittyyks ne jotenkin skönäreihin. Niin gimis on Stadi. Ja vielä Röballa ja Skatalla, oli Tölikassakin.” Sit Kinnarinen viel vetoo stadilaisiin: ”Eiks oteta, jäbät ja mimmit, vanhat kledjut ja perinteet stärästi käyttöön. Enkusta se on londattu sveduun, ja Stadiin se on saatu joko svedusta tai suoraa skönärien kielestä. 123–126. Aina ku sanojen alkuperää aletaa selvittää, pitäs hittaa kaikist gamloin muoto. Se tulee hindin sanasta dungri, ku tarkotti karkeeta puuvillakangasta. Ehkä sekä että. Ne päällä voi stepata arvokkaastikin stadilaisten jengikeimeissä – ja muutenkin.” Niinhän Klaude Bremer sitten tekikin 1997 ja herätti vilt pahennusta pitkin Suomee. Skönäreiden bögii tarkottanutta sanaa on alettu Stadissa käyttää sakilaistenki housuista. 25 Tsilari 5 | 2024. LÄHDE: KURIKKA 15.3.1916 N:O 6 S. Niinpä gamla skönäreiden rig-sana on jo 1700-luvun enkkuslangissa alkanu tarkottaa kans ’pukuu, vaatetusta’. Stadi on aina tsiigannu skönelle. 4 Eiks oteta, jäbät ja mimmit, vanhat kledjut ja perinteet stärästi käyttöön. Sana sprigi ei öpnaa mitää dörtsii, ja Kinnarinenkin käyttää siitä asuu krigi. Stadin Slangin juhlajulkaisu 2007 s. Lähde: Klaude Bremer: Härmän ainoa citykledju – Stadin kansankledju. Stogiksen slangis on gamla sana rigg ’puku, vaatetus’ ja verbi rigga ’pukea’. Rotsit, bökat ja koltut oli samallaisii Alppiksessa, Kinaporissa, Valkassa, Herulissa, Sörkassa, Fredikassa, Käbiksessä. Enkkuslangissa on ollu jo 1700-luvun lopulla sana rig ’puku, vaatetus’ ja verbi to rig ’pukea’. Ei oo sattumaa, ett Stadin kansallissprigiin liittyvät sanat on saatu skönäreiltä. Samaa tarkottava rig on kans gamlaa skönärienglantii, ja ilmaus to rig ’varustaa skiglari purjein’ on ollu käytössä jo 1400-luvulla. Verbi rigga om on tarkottanu skiglarin saattamista purjehduskuntoon. “Stadilaisillakin oli omat kuteet” Klaude ei ollu eka ku hogas nää stadilaisten kansallissprigit. Svedusta on vuodelta 1867 tieto, ett rigg on tarkottanu svedu skönäreiden kielessä purjelaivan takilaa, köysistöä ja purjeita. Rigi-asu avaa jo monta ovee. Siinä jutussa se protestoi sitä, ett stadilaisill ei olis muka ollu omii kledjuja, niiku landeilla: ”Mä väitän, et Stadin jengeillä oli oma erikoinen krigi, gimmoilla ja giboilla. Ne duunattii ekaks intialaisesta dungaree-kankaasta. Klaude Bremer Stadin kundin kansallissprigissä Linnan juhlissa 2001. Dongaritkin on alkuaan skönäri englantii. Sitä saatii Dungri-nimisestä kylästä entisen Bombayn, nykysen Mumbain alueella. Martti Kinnarinen skrivas Hesarissa 16.8.1981: ”Stadilaisillakin oli omat kuteet”
Ekat Dorkan paprut stikattiin Ilkka Taipaleelle 2019. Funtsattiin jengillä et Julkkarit tart tee ens kerralla järkkää vähän enem män Tsilarin ilmestymispäivän jälkeen, ett kaikki ehtii tsekata Julkkarin mestan ja treffien kellonajan. Ekat Julkkarit järkättiin Oodis, Stadin snygis biblus, sen Saarikoski-matolla. 26 Tsilari 5 | 2024. Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Tiinalla ei niitä oo (ei oo) Kolmevuotiaana oppi pluggaamaan Siis ihan skloddina ja ennen aikojaan (mutta joo) Sillä Dorkan papruja ei oo (ei oo) Peesaa tota friiduu, ihan minne vaan Tiina siellä luudaa omii gartsojaan (mutta joo) Sillä Dorkan papruja ei oo (ei oo) Jo teininä se dyykkas maisemaan Fossiileille: kiitti ja ei Vain yhden kerran täällä tsempataan ”I do it in my way” Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, niitä Tiinalla ei oo (ei oo) (säkeistön mittainen soolo) Omillaan ku diggaa kiirehtii Fyrkasta ei sais jäädä kii Joka tyyppi tarttee parturii Mut onks sul spettarii. No Tsilarissa tietty, niihän mäki teen (mutta vee) (breikki) (puhuttuna:) Siis mitä Tiina Linnalla on ihan kohta. (kaikki yhdessä:) Dorkan paprut. Dorkan paprut (Tiina Linnalle) sävel: One way ticket kustomoidut sanat: SP Seppo Palminen shungas ja Duo Maria Hänninen & Tapsa Kojo skulas Vicky Rostin ”Menolippu” -kappaleesta Palmisen sanoittaman version ”Dorkan paprut.” Tiina Linna pääs sisäpiiriin HTD:na nro 12. J ulkkareit ei kande missata. (ei oo) Missä koko jengi griinaa ittelleen. Kyl jengi hyväksy kannanotot esimerkiks noissa jutuissa ja muissakin, ku saattaa aiheuttaa näppylöitä. Mestoilla luudaa hela Tsilarin redaktööririporukka. STADILAISIA TEKSTI JA FOTOT RAMPE KUITUNEN Tsilarin dorkat julkkarit 3.9.2024 Ku Tsilari ilmestyy, järkätään kliffat tsembalot. Snadisti diskuteerattiin onks se ookoo et Tsilaris otetaan kantaa yhteis kunnallisiin asioihin.Yks juttu oli toi fillarisilta Meikkuun ja toka juttu Vanhan kaupungin eli Gammelin pato. Yhteensä niit on stikattu 12 kertaa tähän mennessä. Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Tiinalla ei niitä oo (ei oo) Suomenkieltä, muutosta ja mediaa Tiina tosikoita muistaa monottaa (joopa joo) Mut miksei Dorkan paprui sillä oo. Uusimmat Dorkan paprut dilkattiin Tsilarin toimitussihteerille Tiina Lin nalle, hip hip huraa!! Nyt voi kyllä mainita et Tsilarii duunaa tosi Dorka porukka. Tää on alun perin Tsilarin päätoimittajan Seppo Palmisen idis. Näin kävi syyskuun kolmantena Kansallis teatterin Willen saunassa, ku Tsilarin 4/2024 oli printattu edellisel viikol. Sepi Palminen esitteli aviisin jutut ja tekijät
Piirros: Visavuori / Kari Suomalaisen perikunta. Tattis taas Jokelle, et järkkäs kliffat geimit ja bulii handuu kaikille tän kertsin jäsenille, ku dyykkas mestoille. Kaikki pääs palkinnoille. T älle slangidiggari Kari Suoma laisen piirrokselle Hesarin pluggaajat griinas öbaut 60 vuotta sitten. Tsilarilla on Kari Suomalaisen lupa julkaista yksi kuva per lehti. Kaikki kuustoist tyyppii pääs perille, vaik reitti oli entist snadisti kimurantimpi. Griinattiin ja opittiin. Jotku skruudas. Viel ei oo döfistäkää, mihin mennään, mut idiksii otetaan vastaan. Siihen on skrabattu kaikkien shampionien nimet. Mestaruuspytty on buli ja snygi. Meikäläinen steedas snadisti karaasii ja siel oli niin paljo kniigoi, et melkeen kaikille riitti. Ku siin Deegiksen kentsul on kuus skrubuu, ni sovittiin, et skulataan kaks rundii. Staga&Skrubun shampioni 2024 on Raimo Zweygberg räknaamaan, kuka on eka, toka ja niin edelleen. H eti siinä ku dosettei vertailtiin, joku slangifakiiri murjas, et eihä tää Degerö mikää Laajis oo, tää on Deegis. Tänvuotinen nimi on Raimo Zweygberg. Dallailtiin, bamlattiin ja duunattiin ne kalpeet (joillain oli pinkit) boltsit niihi skrubuihin. Oli shortsi keli ja lungi fiilis. Tällä kertaa fiudet skujattiin Laajiksen symppiksen kentsun parkkikselle elokuun sistana tiistaina. GOLFII TEKSTI JA KUVAT SEPPO PALMINEN Ne oli taas maailman stubuimman golfkertsin mestikset. Ei muuta ku bygataan johki päin Stadii nyya Sipoon tsyrkka niitten duunikortteeriks ja toivotetaan tymäkät konnarifriidut bäk. Mones muussaki asias Kari oli usein 60 vuotta – tai jotain – aikaansa edellä. Se ku on tän jengin vikkelin Näiden mestisten kuus parasta: 1 Raimo Zweygberg (ja paras kundi) 2 Jussi Vahtera 3 Ari Karjalainen 4 Riitta Ulaska (ja paras friidu) 5 Maria Sinivaara 6 Raimo Sinivaara Ens vuonnaki skulataan golfii ja järkätään Staga&Skrubun mestikset. Tattis Katriina Sallakselle, ku hittas uusiokäytön tälle Karin piirrokselle ja tattis Kari Suomalaisen perikunnalle, jonka mielest idis skulaa ihan kybällä. Kaikkien tsetit annettiin Laitisen Jokelle. Lassi Tilander stikkas sen muutama vuos sitten kiertoon. 27 Tsilari 5 | 2024. Kliffaa oli. Nyt ku HooÄsÄllässä kelataan, millaset kikat otettas kehiin, et stadilaiset bungais libarit, eikä tsörais pommilla, joku jo kekkas, et otetaan konnarit takas. Skaban jälkeen divattiin bisset, tai mitä ny kukin diggas. Ne skulataan aina siellä sun täällä
Tää foto oli Tsilaris 3/2024, ku Matti Kainulainen skrivas Signe Branderist kertovast kniigast. Pyykkihommista tärkeetä fyrkkaa Joku Tsilarinki pluggaaja saattaa minnaa, millast pyykinpesu oli ennen modernei pyykinpesukoneit, ja millasta raatamista kotitaloustyöt ylipäänsä oli ennen juoksevaa vodaa. Ei voinu tsimmaa, ei voinu fiskee, ei voinu edes huuhdella pyykkejä. Koska friidujen puolia ei noihin aikoihin kauheesti pitäny kukaan, ne joutu ite nostaa niitä koskevii asioit keskusteluun. 1900-luvun alussa se ei kelvannu enää siihenkään. Vaikka kyllä niitä siellä silti huuhdeltiin. Sen takii ennen vanhaan käytettiin kledjujen alla kunnon alusvaatteit ja päällä suojavaatteit; ne hidasti vähän likaantumista. Laakkonen skrivaa, ett 1800-luvun lopus Stadin kaupungin legurit funtsas, ett Stadin edustal skönen voda ei kelpaa mihinkään muuhun ku pyykin huuhteluun. Sit on tietty kans se, ett jengil Stadilainen pyykkihuolto ennen pesukoneita, osa 1 Ootteko koskaan kuullu, ett joskus 1900-luvulla rantavedet Stadin edustalla olis ollu jotenki hyväs hapessa. No, se ei välttämättä pidä ihan paikkaansa. Niinpä köyhät daamit joutu olee tekemisissä yhtä lailla pyykkivesien ja törkyisten jätevesien kanssa. Laakkonen skrivaa, ett Itämeren tyttären helmat oli likaset, joten sen takii sen tyttärentytärten – siis pyykkärien – helmat likaantu kans. Sen ja sit kans sen takii, ett Suomi on rekisteröityjen yhdistysten luvatuu maa, friidutki oli järjestäytyny sen verran, ett vuonna 1911 kolme stadilaista naisjärjestöö valitti Stadin pampuille pilaantuneist rantavesist. Fotossa on pyykkäreit Leppäsuolla vuonna 1907, ja sen on ottanu tietty Signe Brander. Laakkonen skrivaa, ett vuosisatojen taitteessa pyykinpesu oli niin kovaa hommaa, ett työläifriidut – varsinki mutsit – tienas sillä lisää fyrkkaa, millä ne vuorostaan tsöpas niitten perheelle safkaa pöytään. Se ei ollu terveellistä, eikä se kyl ollu kliffaakaan. 1800–1900-lukujen taittees skönen kondis oli buli probleema sen takii, ett käytännös kaikkien stadilaisten pyykit huuhdeltiin skönes. FUNTSINTAA TEKSTI TIINA LINNA K niigassa Nokea ja pilvenhattaroita – Helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa Simo Laakkonen skrivaa sen artikkelissa ’Itämeren tyttären likaiset helmat’ pyykinpesun historiasta. Stadin ympärillä oli hela merellinen vodaa, ku oli niin karseessa kondiksessa, ett sillä ja siellä ei voinu duunaa enää mitää. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Käsipelillä puhdasta Pyykinpesu oli viel 1900-luvun alussa niin kovaa hommaa, ett tavallisesti pyykit pestiin pari kertaa vuodes. Ne ei tosin valittanu kimpas, vaan jokainen erikseen, eli järjestöjen välinen yhteistyö oli viel aika vaihees. 28 Tsilari 5 | 2024. Onneks tääl Härmäs oli jo vuonna 1906 annettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikille, ja se koski kundien lisäks kans friidui. Mä ainaki oon kuullu stooreja siit, miten ”vanhaan hyvään aikaan” Stadin edustalla sköne oli puhdas ja sen voda niin kirkasta, ett näki iisisti bottnen
Hajui oli kans bulisti enemmän ku nykyään ja ne oli erilaisii. Täst piti alun perin tulla yhden sivun juttu, mut aiheest riittää pureskeltavaa sen verran bulisti, ett aukeamakaan ei nyt taida mulle riittää. Huuhteluhuone apgreidas pyykkärien työympäristöö aika huolella. 29 Tsilari 5 | 2024. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / SIGNE BRANDER. Rannasta likomärkä pyykki kuskattiin taas himaan ja ripustettiin kuivu maan joko pihalle tai vintille. Niis ilma vaihtuu hyvin. Ei kukaan mitään kerran päiväs suihkus käyny, vaan kerran viikos käytiin bastus. Siinä sitte avantoon pyykkiä huuhtelemaan, ni ei sitä varmaan kukaan silkasta ilosta tee. Stadi piittas jo 1800–1900-lukujen taittees yhtä paljon stadilaisist, ku nykyään, joten vuonna 1864 yksityiset stadilaiset byggas niitten omalla fyrkalla pyykkäreille sellasen huuhteluhuoneen, mis oli valot ja lämmitys. kelkal tai kärryil, ja siellä ne sit huuhdeltiin. Hiki, lika, rasva, safka, spaddu, pakokaasu, fisu, hevosen p*ska, kaikki sellanen dunkkas koko ajan joka paikas. kaks pukuu, joist toine oli pyhäpuku ja toine arkipuku. Talven ihmemaan karu lärvi Suomen suvessa pyykin huuhtelu merivedes saattaa vaikuttaa ihan nastalt puuhalt, mut lisää tai poista kuvasta puoli vuotta ja käännä boltsin pohjonen puolikas poispäin suuliksesta. Laakkonen skrivaa, ett himas joko pyykkituvas tai bastus keitettiin vodaa pyykkipadas ja pestiin pyykit lipeäl tai saippual. Nimittäin ku mutsi oli klesa, ei skidit saanu safkaa. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / SIGNE BRANDER. Tässä fotossa on pyykkäreitä Kaisaniemen rantsussa 1900-luvun alussa. Ehkä niillä oli jo sillon niin kova kiire Stadin elävöittämisessä. Lisää tähän galsa blosis, ku puhaltaa suoraan skönelt aavan jäälakeuden yli, lumipyry tai jäätävä tihku ja se, ett pimee tulee aikasin. No sitä yksityisel fyrkal byggattuu huuhtelu huonetta sai tietty käyttää vaan maksusta, ni lopulta Stadiki ryhdistäyty, ja byggas ”jo” 1800-luvun loppupuolelt alkaen maksuttomii huuhteluhuoneit. Sen jälkeen painava lasti kuskattiin rantaan esim. Huomaa pyykkinarut kans vastarannal. Jatketaan siis seuraavassa Tsilarissa! Pyykkinaruja nykyses Tehtaanpuistos vuonna 1907. Laakkonen pointtaa sen tekstissä varsinki sitä, ett kuuma ja kylmä vuorotteli, ku eka keitettiin vettä ja kohta oltiinki jääkylmäs vedes kyyristelemäs, eikä mistään työergonomiast ollu kukaan kuullukaan! Noiden olosuhteiden takii pyykkärit sairasti usein, monenlaisii sairauksii, mikä tietty vaikutti muihinki ku vaan pyykkimuijiin itteesä. Stadi piittas jo 1800–1900-lukujen taittees yhtä paljon stadilaisist, ku nykyään. Julkist päivähoitoo tai muuta sellast ei tietenkään ollu. Kuivat pyykit sit mankeloitiin tai silitettiin ja viikattiin kaappiin. Vastarannalla näkyy Siltasaari ja sen rantsussa Rieksin huvila. ylipäänsä oli paljo vähemmän kledjui ku nykyään: yks, max. Tässä huuhtelu huone Skattal vuonna 1913. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / TUNTEMATON. Edelleen gamlois kerrostalois saattaa olla vintil korkeit tiloi, ku on tarkotettu pyykinkuivatukseen. Stadii oli yritetty saada tekee jotai asialle jo 1800-luvun puolivälistä alkaen, mutta ei se pistäny tikkua ristiin
Avaan öögat. Sophia, miksi minut hylkäsit. Daisarit elää, kun donna elehtii Välimeren tapaan. MINNAILUU TEKSTI HEKA MÄKINEN T sittaan Roomassa Fontana di Trevin vieressä. Fregatti Matti Kurjen iso skanssi. Leidi plokkaa listalta pastat. Kauempana joku sliibaa unissaan. Pakko sulkea silmät hetkeksi. Ahlqvistin starbu tsymffas Allua kybälllä fitti kundi mutta kummalla on pysti tortsalla siinä Kansallisen edessä Allulla oli snadisti karhee elämä böbilät ja kaikki goisaa rauhassa. Smokataan poskille ja hiffaan avaran kaula-aukon. Styyrataan läheiseen trattoriaan ja istutaan alas. Funtsailen, miksi ihmeessä Sophia Lo ren on suostunut treffeille Stadin kundin kanssa sentään maailmanluokan stara. Mä olen kolme metriä pitkä. Laivastomuistelo 30 Tsilari 5 | 2024. Tiukka hihaton kostyymi. Tasan kahdeksalta Sophia shingraa maisemaan, dallaa kohti ja heiluttaa handua. Naapuripöydän jäbät kuolaa stydisti. Kundit kroosaa. Sitten myöhemmin Kyllähän niitä lesas broidikset poltti bastun naudat pisti ne stroolikseen kykkivät bulilla stebulla skutsarin Esko otti ekan fyllan luffas pitkin skutsia funtsas että osaa flygaa Mikko Vilkastus juonena vieressä. Pääkone jyskyttää eteenpäin mennään. 30 merisotilasta goisaamassa. Tsiigaan upean lantion pyörryttäviä kaarteita naisen kaunein koru. Stydien daisareiden välinen tumma uoma elää kliffasti. Yritän tsekkaa, pitääkö paikkansa legenda, että italiattarilla on karvaset kainalot. Vaasalainen kundi takanani päästää kilometrin pituisen sprägärin. Oodi Allulle HEKA MÄKINEN Skolessa pakkopullaa Broidikset Skutsarit ei kolahtanut teinille. Sophia, miksi minut hylkäsit. Täyteläiset huulet, yön tummat öögat
Kesät kuumat Blobikassa tsimmattiin, galsat talvet snögessä braijattiin. Fritsut peitti fritsuliina, maistunut ei vielä viina. MINNAILUU TEKSTI RANTSU (ANJA RANTAMÄKI) Nuoruusmuistoja huom. Annanvennu, Hämis, Poli, suosittuja kaikki oli. Bygga, Kulttis, Kirja sekä Botta. Harmaapäänä tsittaan tässä, skidiaikaa miettimässä. Sörkän Vennun pitskulta, blumsterit hitattiin. Skole loppu, kasvo snadit tissit. parpia hypättiin ja hyppyvuorot dilkattiin. Tupeerattiin stailit tukat. tää tsilari dilkataan ilman julkkareita. Mitä oikeen aikaan sain. Mä minnaan kun gartsalle ruutuja piirrettiin. Luudattiin klitsut, kletrattiin katot. 31 Tsilari 5 | 2024. Kestikartanokin toden totta. Kun suulis smelttas Stadin asvalttikadut suli myös Sörkän rantsun hiihtoladut, silloin skidit heti uuden leikin keksi: kuka ehtii jemmaan ensimmäiseksi! Vappuna sai stikkaa jo villasukat veks. Tortsilta vappuboltsit tsöbattiin aina ensteks. Joraamaan piti päästä joka ilta, ylitettiin Pitkäsilta. Aika lensi, vuodet vaihtu, hiuksista väri haihtu. Sit vaihtu nyloneiks nilkkasukat. Vielä minnaan kuin eilisen, himapihan maiseman: Talkkarin, rotat ja roskiksen haisevan. Merkkaa kalenteriin jygelinumeron 6/2024 julkkarit 17.12.2024 klo 17 Willensaunassa. Tän snadin runon vain. Himaleikkeihin draisattiin verhot ja matot. Ponds’in ja Sans Egalin, löys Sörkän missit
Jätkä tuli vauhkoks. Siinä se sitte tsittas rasvaletin päällä ja kundi oli glaidu. Bresa knubussa Silveks oli gimis hämäläinen bresa, eikä se bungannu nii vilt ku italiaanojen Borsalinot. FOTO SAKARI PÄLSI 1930. Me griinattiin. Folkka ei muuten enää tsennaa eroo lippiksen ja bresan välillä. Nyt sun kandeis kekkaa jostain lämmintä kledjuu. Yhtenä päivänä se sitte riemastu. Tää kundi inhos valkosipulii yli kaiken. Muinoin ku mä kävin riparin niin bresa oli se kledju joka slumpattii esaks, ku tartti näyttää bulilta karjulta. Näil on aina sisälläki borsa nupissa. Ne sanoo vaa kaikkii hatuiks. Ainaskin kundeilla. Välillä oli leveet ja välillä kapeet lierit. Skurussa ja joka paikassa sama juttu. Yhtee aikaa staililla kundilla oli semmonen bresa, joss oli kovat lierit ku knallissa ja kupuun painettu pitkä skrubu. Oltii muutamaa päivää aikaisemmin poistettu döfiksen aiheuttajat kundin bortsasta. Silveks tuli siit ku Silfverbergin ja Wecksellin hattutehtaat meni kimppaan. Me ruvettiin jo sääliin kundii. Lättähattu oli kanssa aikansa staili. Me vaa ihmeteltii pokkana. Oli kesis tai talvi. Se kyseli kaikilta et onks muut hogannu et joka paikassa on ruvennu döfaamaa valkosipuli. Valkosipuli borsassa Mull' oli yks duunikaveri joka leuhki nyyalla borsalla niin kauan et me päätettii jäynätä sitä snadisti. GAMLA SLANGI TEKSTI EKI MATTSSON Silveks hattu, halveksittu. Joskus on tullu mieleen et miks karjujen tarttee esimerkiks tsyrkassa tsitata knubu paljaana ku gimma vieressä saa pitää tsuikan nupissa. Ja bresa kans. Se skrivas Hesarin yleisöosastoon haisevan vastalauseen valkosipulin käytöstä. Mut kai ne sit on tasa-arvosempii ku jätkät. Silveks hattu, halveksittu. Spretti kundi, staili bresa. 32 Tsilari 5 | 2024. Yks borsakundi ku tsiigas mun bresaa murjas: – Silveks hattu, halveksittu. Sitä tartti himassa vendata ongan avulla lopullisee stailii. N oi kundit ja friidut ei enää talvellakaa peitä kaalii minkäänlaisella kotsalla. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Joka kundilla tartti kuiteskin olla bresa. Bresan tyylit Ku tsiigaa noita gamloja jenkkileffoja ni hiffaa heti, ketkä on gangsterii tai dekkarii. Semmosta skiiattii Edeniks, engelsmannien silloisen pää ministerin mukaan. Bresan staili on mun aikanaki vaihdellu vilt. Siitä synty idis! Duunattii kundin borsan hikinauhan alle valkosipulin kynsii ja jäätiin venttaamaa. On vaa lippiksii ja pipoja. Silveks oli gimis hämäläinen bresa, eikä se bungannu nii vilt ku italiaanojen Borsalinot. Sen mielestä skrivaamine stadarii oli auttanu. Kundi runttas bresan noin kymmenen sentin korkuseks. Syksy saa, on blosis ja galis. Tänää toi bresa on jo harvinaisuus. Gamlan slangin näyte on Eki Mattssonin kniigast Ei se skulaa joka skagaa (1999). Muutki oli hiffannu valkosipulin inhottavaks ja sen käyttö oli slyytannu. Sen naapurista tunkee tää döfis jo himaan saakka. Kundii riso ku se oli bungannu omastaa vilt enemmä ku mä. Kuka sitä nyt tahtois järkätä duunikaverisa dorkikseen. Ne varmaan luulee ettei stritti jäädy. Piposta baskeriin. Eikä se ollu yhtää stailimpi. Mainos 1936. Täällä duunissaki. Tosikomeen Silveksin. Semmosen viininpunasen, saman värisen ku mun nyyat tsengat. Esan bresan mä tsöbasin Silta saarelta
Ku aika loppu, leguri tuumas: ”Mine laitta tähä väliaikaine paikka, seuraava aika kuukaude päästä”. Sit se tokas viel, et kysees ois voinu olla sellanen trabeli, et meitsil ois ollu kolkyt minsaa elinaikaa. ”Terve, mine ole sinu uusi omalääkäri”, slaavi laistyyline daami murjas. Kun mä olin ventannu puol timmaa, mä menin frogaa, et montaks viel on enne mua. ”Et muuten oo”, möläytin ja häippäsin mestoilt. Jos niis on trabelii ja sä meet tosi fittiin jamaan, legurit ei voi puukottaa sua. Luu vaan paisto. Mä hoipuin tiskille ja murjasin et nyt tarvii jelppii ja sassiin. Kipu hellitti ja leguri kerto, et munuaiskivet oli lähteny reissuun. Sitä vartehan meil on arvaus keskukset, lasareetit ja legurit. Mä totesin, et sä duunaat leegot kondikseen, makso mitä makso. Kiitti taas Jorvi. Mä olin sijottanu fyrkat mun terveyteen. Sit mä varasin silt ajan seuraavaks päiväks. Jos kroppa on romuna, ni aika äkäseen kotelolle käy niin, et kaikki muumit ei braijaa enää laaksos. Ei muut, ku aika kuukauden päähä. Leguri studeeras leegot ja stikkas piikin ikeneen. Mä räknäsin, et jos mä olisin joutunu käymään arvaus keskuksen leguril, vika hole olis paikattu (jos olis) vuoden 2024 syksyl. Leegot kondikseen Jos sä haluut pysyy hyväs tikis, pidä leegot kondikses. Oli hyvää tsägää, et kuski oli saletisti entinen rallisuhari. Se venttaamisen määrä oli karseeta. Ei tarvinnu ventaa ees yhtä minsaa. Jos sul on trabelii leegois, älä jää venttaa viikkoi arvauskeskuksen jonois. Yks keissi oli, et jos leguri ei ota röntgenfotoi leegoist, ienrajas olevii holei on sairaan vaikee hittaa öögal. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Leguri neulo vekin kiinni ja totes et mulla oli käyny munkki. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Meitsi kävi vuoden 2023 alus leegotarkistukses arvauskeskukses. Mä kerroin mihin hoitsu vois painuu ja äkkii kumijalal Dextraan. Pari paikkaa leegoihi ja keissi ookoo. Mua kyrsi bulisti. Hoitsu murjas, et kolkytkaks, ja mä otin suunaks Munkan Dextran. Sit se otti lisää röntgenii ja heitti, et sul on kaheksan holee leegois. Äkkii Jorviin päivystykseen. STADILAINEN REHUPUNTTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Jos sä haluut pysyy hyväs tikis, pidä leegot kondikses. Kerran meitsi dallas lekurin dörtsist ineen ja siel tsittas ihan outo naisleguri. Jos mä oisin ventannu tuntei Jorvis ja vekki ois ollu jäntees, nakki ois ollu entine. Silveks hattu, halveksittu. Sillon ku mä budjasin Stadis, joskus joutu käymään arvauskeskukses. Roomalainen satiirikko Juvenalis (n. Sit yks aamu maga oli ihan sairaan kipee. Dextras leguri otti meitsin heti ineen. Mee yksityiselle ja hoida homma vek. Mä minnaan kun aikanaan duunasin Nuuksios klapei. Mä olin karsees kondikses ja skriikasin tuskast. Siihen mennes leegot ois mädäntyny ja ne olis pitäny vetää veks. Sit tykitettiin medisiinii ja nestettä suoneen ja sairaan kaunis hoitsu pit must huolta. Aika kulu ja mä tsittasin leegolegurin stularis. 60 – 135 ) skrivas aikanaan flygaavan heiton: ”Mens sana in corpore sano”. Oli bulimpaa trabelii yhes leegos. Tottahan toi on. Ei kandee tulla klesaks 33 Tsilari 5 | 2024. Reilut puol vuotta myöhemmin mä jouduin ramppaan taas leegotohtorille. Vartin päästä leego oli taas meges geimeis. Sit se alko poraa sitä leegoo, mitä arvauskeskuksen leguri ei saanu paikattuu. Käännetään toi niille barbaareille ku ei tsennaa latinaa: ”Klaari boltsi tervees kropas”. Sen jälkeen mä kävin vaan yksityisil. Jokanen tulee joskus glesaks. Mä kysyin, et miten o mahollist, et arvauskeskuksen leguri ei hitannu niit holei leegois yli puol vuotta sitte. Oli pakko ottaa kumijalka Jorviin. Mut jeesin saaminen ei oo aina saletis. Meitsi skriikas koko matkan. Aikaa oli nelkytviis minsaa ja daami alko hommiin. Päivettyny leguri otti kuvan ja murjas et leego piti vetää veks. Skeida keissi. Kiitti Jorvi. Hoitsu tsiigas meitsii ja heitti, et sun tarttee hakee arvauskeskuksest lähete. Mä tsörasin himaan, skulasin mun legurifrendille ja kysyin, kuka on Jyväskylän leegolekureiden stara. On kuulema yks karseimpii kipui mitä voi kokee. Fingeriin tuli kirveest karsee vekki. Se väsäs ja tuhras, ja mä funtsin monttu auki, et mitä se duunaa. Kolmen viikon pääst meitsin leegot oli taas reilas. Fyrkkaa palo reilu dona, mutt en mä maindannu siit pätkääkään
Asunto Oy Weikkolan on suunnitellut Kaarlo Borg vuonna 1907. Aika buli duuni jäsenrekkarin hoitajalle tsekkaa kaikki meilit. Pluggaa Tsilarist 1/2024 s.11 Reitsun esittely. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, ja finnaaja saa tsögaa Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. Joku on jääny duunist veks, joku SLANGIJENGI bytskannu meiliosotteen tai jotain. Jos tiiät, kerro meille! Fotoskaban 4/24 finnas Ilona Sandman. Jos sä et saanu meilii elokuus, ni ilmota Slangin byrooseen sun nykyne meiliosote: toimisto@stadinslangi.fi Buli kiitti jo valmiiks! Ku voidaan taas ens vuonna sendaa jäsenlaskut meiliin eikä tartte bungaa etana postin fritsui, ni yhdistys säästää bulisti fyrkkaa. SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Reijo byrooduunariks S langin hallitus päätti valkkaa byrooduunariks Reijo ”Reit su” Lainelan. Onnittelut finnaajalle! Missä kaupunginosassa on tää jugendlinna. Olis kliffa tietää, mihin tornia on mahdollisesti käytetty, vaikka sitä ei vaadita kyssärin vastauksessa. MARIT HENRIKSSON Fotoskaban 4/24 oikee vastaus on Laivurinkadun ja Pietarinkadun kulma. Se saa tsögaa palkinnon byroost. Byrooduunarin hommat Reitsu alotti elokuus. Reitsu on kans skrivannu stoorei Tsilariin. Reitsu on tähänki asti ollu jo hommis messis, handlannu jäsenrekkarii. VK Tsekkaa sun meiliosote K ajsa, Keijo, Tuomo, Pertti, Kimmo, Johan ja monet muut tsekatkaa meiliosote! Ku sendattiin jäsenrekkarista meilii kaikille jäsenille elokuus, ni niist tuli noin 200 takas, ku osote ei enää skulannu. Reitsu on ollu kans hallituksen jäsen. 20 egee. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Hki. Reijo Lainela 34 Tsilari 5 | 2024
SLANGI BLISAA Musaa CD Slangimusa ei delaa koskaan 10,Käpy sata vuotta Elina Saksala Työväen pottumailta keskiluokan puutarhajuhliin 40,Sporapaita 25,Art Helsinki Kimmo Pälikkö 15,Nyt mä bonjaan! Suomi–Stadi sanakirja Heikki Paunonen ja Jeongdo Kim 29,Stadin kartsat ja mestat -kartta 5,Kaltsin Kaltsit – Bamlailuja Kaltsista Aulis Nyqvist 15, Mutsi ja mä Raija Tervomaa 5,Marimekon raitapaita 50, 35 Tsilari 5 | 2024
Kieliopissa käytettiin jotain ”luonnonmenetelmää” eikä meille esim. Stoori menee varmaan tunteisiin kun päätän sen lukea. Julkisuuden henkilöitäkin on Ogelia käynyt mm. Eipä ehditty pitkälle, kun lattiarallit alkoivat nousta vaarallisen korkealle ja jalat kastua. Ja Topmost soitti koulubileissä. Stadilaisen rehupuntin Jorkki Jormanaisen stoori landelle flyttaamisesta oli aivan nasta. Koekaniineja oltiin, hyvässä ja huonossa. Ylihuomenna laitan Tsilarin kiertoon yhdelle toiselle Stadista Stokikseen muuttaneelle friidulle. Olen itse koulun kasvatti vm. Vielä voisin mainita Tsilarin mainion huumorintajuisen tyylin stooreissa ja rohkean linjan huvittavan monasti! Jos haluatte julkaista fiidbäkin niin nimimerkillä: Tsilarin uus frendi. Okko Kamu, broidinsa Esa ja systerinsä Monna ynnä Ari Angervo ja Pirkko-Liisa Tikka. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Moni juttu kosketti mua tavalla tai toisella. Viimeksi ilmestyneessä Nro 4 lehdessä silmiini osui erityisesti kirjoitus "Ogelin yhteisskole fyllaa sata vuotta". Minäkin olin Tossussa pääsykokeissa pyrkimässä Alppilaan ja pääsin. Perheellämme oli vene padon ja kosken virtauspaikan lähellä eli lahdenpoukamassa. Alppilassa kasvoi musikantteja, mm. Seuraava båtski oli sitten muovia ja nyt ei ole edes soutuvenettä. Ystävällisin terveisin Tsilarin uus frendi 36 Tsilari 5 | 2024. Toinen artikkeli säväytti; Stadin mestat alla oleva "Gammeli on snadi, mut sen historia on buli". Tsaukki Tsilarin pääredaktööri, Luin hiljattain teidän Tsilarissa kaipaavan palautetta lehden sisällöstä. Eero ja Jussi. Nyt on lehti luettu kannesta kanteen, ja se oli törkeen hyvä. Näkymä padosta on sen vuoksi sykähdyttänyt aina ja se on muistutuksena ja symbolina itselleni kulttuuriperinnöstä ja halustani puolustaa sitä parhaani mukaan. Hälsningar Anneli Frantsi Tjäna mannen! Sanon kuin Solsidanin Ove. PLUGGAAJAT Niin, ja kasvoihan sieltä jokunen Stadin kuntavaikuttajakin kuten Pekka Saarnio, Hannele Luukkainen, Pekka Korpinen, Timo Honkala ja Paavo Arhinmäki. Olisi hauskaa saada joku oman aikani oppilas kirjoittamaan kokemuksistaan. Pertti Rinteen minnailu Tossusta Alpilaan oli tuttua. tankattu kaikkia latinalle kuulostavia termejä, mistä on aiheutunut myöhemmin vaikeuksia, koska kieltenopiskelussa ne kuitenkin ovat yleismaailmallisia ja tärkeitä. Oli unohdettu miten puuvene elää, edelliset talvet kun olivat olleet kosteita eikä mitään ongelmia edes ekana päivänä. Äkkiä takaisin laituriin ja pilssipumppu käyntiin minkä lisäksi tarvittiin vielä venekerhon pumppu. Siinä tiivistyy konstapylkkerömäinen filosofia böndellä asumisen ytimestä: ”Tääl landel meitsi saa olla flesuu skruudaava, umpihetero, bensaa dokaaval bilikal tsöraava, häkkipäitä jaagaava ja kniigoi skrivaava mies, jol ei oo tatskoi, ei rapalaa roikkumas ööras eikä sateenkaarifledaa kuupas.” Puuttuu vain se, että saa kenenkään paheksumatta kävellä tennissukissa ja sandaaleissa, vaikka talvella. Joku kulttuuripersoona varmaan osaisi artikkelin väsätä. Oli ollut niin kuiva talvi, että paatti oli rapistunut. Tehtiin niin paljon testejä, että niistä tuli rutiinia, joista myöhemmin eri pääsykokeissa selvisi hetkessä. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Rafu Nybergin båtskijuttu hurrislangilla oli myös niin tuttua. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Meilläkin kävi täällä Sveduissa kerran niin, että kun puuveneemme oli saatu vesille, niin tyytyväisinä lähdimme kohti vastarannalla olevaa kruununprinsessa Victorian kotia, Haagan linnaa, tarkoituksena ankkuroida sen edustalle ja syödä lounasta. Siinä pidettiin venerantaa 60-luvulla ja vielä 70-luvun puolelle. -78 ja koulusta sai hyvät eväät musiikkikulttuurin perehdytykseen ja yleiseen kulttuurikasvatukseen oppiaineiden lisäksi
Vast 1990-luvun lopul, ku alettiin byggaa Arabianrantaa, bonjattiin mestan arvo puutarhakulttuurin kehtona. Ennen ku ilta oli plakkaris, alettiin jo funtsaa, mikä ois seuraava juttu, jonka Slangijengi vois Annalas järkkää. FOTOT: RAMPE KUITUNEN. Siitä, miten Otto ja Anna Waseni us päätti byggaa Annebergin huvilan ja perustaa sen ympärille puutarhan. Siis siihen mestaan, jonka pelastamises Stadin Friidu 2024 Riitta Korhonen on ollu stydisti messissä. Kahvila on auki joka sunnuntai paitsi jonain pyhäpäivinä ja sit joulumyyjäisten (30.11.-1.12.) aikaan 1.12. Annala on Stadin vanhin huvila ja sen pudeka on tokaks vanhin, vaan Kaisis on gamlempi. Haraki on budjannu Toukolas ja flyttas sielt Rööperiin. Nyt ne vuokraa sitä yksityistilaisuuksiin ja pitää sunnuntaisin kahvilaa. Stadin Kundi 2023 Olli Ahven lahti taituroi flyygelin ääres ja meidän bamis Hara Saksala shungas. Sillon Otto slumppas kalastaja Jernmarkin torpan ja vuokras maa-alueet stadilta. Stadin Friidu Riitta bamlaa stoorei Annalasta. Stadin Friidun vieraina mestan 2016. Hyötykasviyhdistys sai byroolle tilat pihabyggasta 1999, mut huvila jäi venaan, ett seki laitettas kondikseen ja luovutettas Hyötikselle. Huvila valmistu 1832. Varsinki ku Stadin Kundi 2024 Janne Saarikivi budjaa kans ihan huudeilla. Pudekaan pääsee aina, mut jos haluu divaa tsufet kans, kandee mennä sunnuntaina klo 12-16. Sen pojat jatko idiksii. Stadin dirikat laitto ehdoks, ett Oton piti maisemoida huudei. Lopulta ne päätti perustaa firman ja slumppaa huvilan. Mut ei stadi siit kyl bulisti välittäny, 50 vuotta sai rikkikset rauhas vallata mestaa. Meil oliki erikoisherkkuna Riitan leipomaa breguu ja taatelikakkuu. Ku vikat Waseniuksen broidikset delas eikä niil ollu skidei, niin vuodest 1938 se ei ollu enää kesähuvila. Sokruna pohjal tuli viel musaa. Siel vapaaehtoset duunaa baislareita, keittää tsufee ja tsajuu. Se istutti 400 lehtipuuta, suunnitteli muotopuutarhan, rakennutti orangerian ja alko viljellä kasvimaata ja snadisti viljaa. Mut Riitta hommas kaikille tsufee ja baislareita. Ekaks Riitta bamlas huvilan hissasta. Kolmannes rivis keskel on Riitta Korhonen. Tontist lohkottiin paloi isojen byggien tieltä, mut pudeka päätettiin säästää. Aika usein Riitta itekki on mestoilla. 37 Tsilari 5 | 2024. Stadi laitto puutarhan ja osan pudekaa kondikseen. Lennard skrivas stadille, ett pudeka öpnattas stadilaisille ja mestaan perustettas museo. Huvilan toinen kauhuskenaario meinas toteutuu, ku stadi päätti blisaa Kerranki hogattiin ottaa kliffa kimppafoto redun jälkeen. Sen kunniaks se veti biisin: Vanha Rööperi ja tokaks Kun vanha palaa Stadiin. TEKSTI: VIRVE KUUTAR Jos joku missas meidän kimpparedun, ni voi käydä tsiigaamas Annalaa itekki. Stebus lukee vuosiluku 1826. Riitta oli sillon Hyötiksen bamiksena ja ne alotti kamppiksen Annalan puolesta. Mut yhdistys ei kelvannu. Sillon mesta oli viel kaukana stadist, ja siit tuli Waseniuksille kesämesta. tsufee saa J-talossa. Jengi minnaili Annalaa. SLANGIJENGI J ärkättiin Slangijengille redu Annalaan. Riitan mielenkiintosten stoorien jälkeen, divattiin borgat ja tsajut ja skruudattiin herkkui. Jengii oli bulisti, osa ei ollu ees hiffannu, ett ois pitäny ilmottautuu etukäteen
Stadin slangiss on varmaa kolkyt verbii ku kuvaa dokaamist ja viiskyt sanaa jurrin eri asteille. Sit voi kanss tehä rundei eri vinkkumestoille. Mut ei yhtää, joka kuvais tollast mun tarkottamaa verbaalist gastrotissutteluu. Tykkään kyll nuuskii, ryystää ja purskutella, mut mun kirjanpidoss pitää kanss niellä. Kuivin suin autuuteen. Iha kaikkei trendei en oikee hiffaa, enkä symppaa, mut ne ku haluu hifiistellä ties minkä gurun vanavedess saa mun puolest tehä sen. Jos funtsii erilaisii kulttuurei, nii on harva juttu ku yhistää jengii paremmi ku safka ja kippaamine. Jos funtsii erilaisii kulttuurei, nii on harva juttu ku yhistää jengii paremmi ku safka ja kippaamine. Mä en kuulu tähä koulukuntaa. Edellee on kuiteski jotai aiheit, mitkä saa syttymään. Silti meiän systeemi on aina ollu sellane, et pitää rajottaa kaikkee. B. Mut nastaa on kyll hakee erilaisii teemoi: rypäleit, alueit tai johoki skruudiksee sopivii vaihtoehtoi. Ja aina vinkun seuraks pitää saada vähintää pala breguu ja juustoo. Mä en vaa oikein hiffaa, ett onks tää ainut maa maailmass, joss uskotaa ett Jeesus muutti Kaanaan häiss viinin vedeks. Siis en nyt tarkota mitää lärvien vetämist, mutt tollast seurallist dokaamist, skruudaamist ja jubaamist. Ei tää sen dorkempaa oo ku joku 42 kilsan luudaaminekaan. Ainut ero on tietysti, ett toi luudamine ja spennaamine nauttii jotekin yhteiskunna tukee ja arvostust. Sit tehää tarkat nuotit ja kootaa pöytäkirja. Ja sellast hallitusratkasuu ei tunnu millää löytyvän, etteikö jonkun leirin hihhulit ois siinä yliedustettuna. Dokaaminemn ei niinkää, vaik voi kysyy, mist heruu enemmä fyffee valtion fikkaa ku dokaamisest. Raflass voi jo lukee listalt, mikä toimii itelle ja mikä ei. Kieltolaist lähtien on tätä kansaa kurmutettu. Makuanalyysii ei pidä sekottaa millää skruudattavall. Mä en tiedä onks tää iha oikee foorumi tällaselle funtsailulle. Mut muute kandee pitää naamavärkkli peruslukemill, ettei katu-uskottavuus kärsi. Mä oon skrivannu ruuast kymmenii vuosii ja samall yli kolkyt vuotta vetäny yhtä viiniklubii. Pitää varmaa keksii joku oma nautintoon viittaava: naukkaa ois sinänsä iha hyvä yhdistelmä nautinnost ja haukkaamisest, mut viäl puuttuu jubailu. Vuosien saatoss oon huomannu, et raflojen taso nousee aika tasasest, vaik niiss menee trendit vähä aaltoliikkeinä. WISSER RAFU NYBERG 38 Tsilari 5 | 2024. Intohimo ja empatia ei oo tunnetusti suomalaisen miehen ydinosaamist. Pois luettuna tietysti penkkiurheilijat, joille kyyneleen valuttamine on sallittuu. Nyt voi tiätysti froogaa et onks toss touhuss mitää järkee. Jotku jutut vaa vetää puoleen ja niist saa kiksei. Wisser B. Siin oppi eroi ja hiffaa mihi omat feivoritit kallistuu. On joitai jengei, joss pikkusormi ojoss pruuvataa pelkkii vinkkui, nuuskitaa, ryystetää, purskutellaa ja syljetää pois. Sama koskee vinkkuja. No, ei tieteskää, mut niihän on useimpie harrastusten kanss. Itellä on muutama juttu, joho on vuosien saatossa ladannu aika paljo tunnetta, mut sill sarall on iän myötä tullu vähä feidaamist
Täytä liittymislomake himasaitil osottees www.stadinslangi.fi Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Lokakuu 2.10.–30.10. Kirjamessuilla hittaat Stadin Slangi ry:n oman ständin menemällä näyttelyesitteen pohjakartan kohtaan 7f141. Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Jangsterit dikkaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Bamis Hara Saksala liidaa. Joulukuu ma 16.12. Klo 17 Kinaporin palvelukeskus. Shungataan kimpas Juttutuvas klogu 17.00. 25.11. Tsilarin julkkarit Willensaunassa klogu 17–19. 24.–27.10. Sääntömääräiset asiat. Ainaki joulugubbe on mestoilla! Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. Tuu tsiigaa, mitä kaikkee kliffaa Tsilarin toimitus kekkaa jygelijulkkareihin. Fotausskaban 2024 töitä näytillä Pikku-Finlandian Galleriassa, pääsy Töölönlahden puoleisen päädyn kahvion kautta, joka auki ma-pe 9–18, la 11–18, ei su. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. 17.12. SLANGI JÄRKKÄÄ Slangi järkkää Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. shungataan Angleterres joulubiisei, yhteislaulut, Slangikuoro, tsekkaa lisäinffoo himasaitilta. Muista siis seuraa sitä kans! “Stadilainen on jätkämäinen, päätyyn saakka ilkikurinen skloddi, puheissaan retee ja röyhkee, bamlaa mitä funtsaa, ei koskaan jätä kaiffarii ja flaidaa vaikka viimeseen hengenvetoon Stadin, Stadilaisuuden ja Härmän puoleSta.” “Stadin slangi on duunarien, jengien, rohkeiden kapinallisten, älykköjen ja toisinajattelijoiden kieli.” TEKSTI: PERTTI ”PEMU” MUSTONEN 39 Tsilari 5 | 2024. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii. Marraskuu Syyskokouskutsu Ma 4.11. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Stadin Slangi ry, Hallitus Tsufet ja bulkit voi mennä skruudaan jo klogu 16
Tuu tsekkaa! Fotonäyttely, Stadin snygein meSta Vapaa pääsy Pikku-Finlan diassa 2.–30.10.. Viäl muutama päivä aikaa tsiigaa fotoskaban parhaat fotot