Yo.HtÅt,vE74 IIy u ää J o ulua G laiducr Jy Seliö!. VUOSIKERTA Hinta: 5€ iiifiiiift, ry sl L L ot N l{uN rrttvÅ' ouN Nt}eft!.,, ---gz K A' /"1 ttv t/ {L Å o 4e u r rÅ'#' yt&n{.at4 ?pas/N 'tavlNK/qANt,t tVffg/4,,, tt trN Tt€öÅ'/4tNN€ rlÅN S/trF$ JAU ft//. Stadin Slangi ry:n perinnekulttuurilehti 13
]oulu on rauhan juhla. Päätoimittaja Stadin Slangi man kundin synttärijuhlana. Joskus nimittäin on hyvä hetkeks hypätä veke arkipäivän oravanpyörästä ja rauhoittaa mielensä. Kaikkien pitäis silloin vähän rauhoittua ja funtsia syntyjä syviä. foulukarkit otetaan esiin jo lokakuussa, konvehtirasioiden keot kasvavat vuoriksi ja skidit alkavat vonkua joulukarkkeja. Pitää kuulemma skaffaa kaikenlaista just nyt. |oulun nimittäin. On kliffaa arvioida, kuka oli eniten fyllassa ja kuka sekstas kenenkin kans muka ihan salaa. Postiluukusta alkaa tulla kaikenlaista liparia, jossa sanotaan, mitä sun pitää slumppaa lahjaks. Hesarin välissä tuli jopa upeelle paprulle printattu lehti, jos oli niin hienoo kamaa, ettei esineiden hintoja uskallettu kertoo kaikelle kansalle. Ne friidut ja kundit edustaa valtuustoissa just meitä. Kaikesta huolimatta /oulu tulee joka vuosi. PS. Se tekee gutaa sielulle. Nyt kantsii kuiteski miettii, miks |ouluu oikeestaan vietetään. Muuten täs käy niin, et landepaukut puoluepomot luulee, et ne voi tehdä Stadille mitä vaan kun kansalaiset ei älähdä mistään. Vaalit meni just niin kuin niiden kuuluikin, suosikit saivat ääniä ja muut ehdokkaat myötätuntoa. I ataaoaiaattaf aaaraatataaaataooaa TSILARI Stadissa 17,11 .2008 Hyväiiloulun Glniduu jygeliä e on n1t sit taas sen aika. . . Lasse 0400-415 156 Liemola 050-585 8985. Isot firmat järjestävät niitä edelleenkin saavathan duunikaverit sitten taas puheenaihetta muutamiksi viikoiksi. Tässä vaiheessa alkaa usein tuntua, et |oulu on enimmäkseen kauppiaiden juhla. Uusille valtuutetuille olis hfuä luoda snadisti paineita. Nyt meil on sit Stadissa ja naapureissakin uudet valtuustot. Firmoissa aletaan bamlata pikkujoulubailuista jo hyvissä ajoin. Fiilistä lisää viel oma gimmakaveri, joka ryysää putiikkeihin aina kun silmä valttaa. Siitä olis hyvä antaa muistutuksia, rakentavasti, tulevaisuutta parantavin viestein ja ehdotuksin. 2 TSILARI lrl",, '. Sitä vietetään maailman kuuluisimHeikki Laurell ff:t't pj. Munt luulo ei oo tiedon väärtti eihän. Yksi syy siihen on erilaisten lafkojen into joulunajan businekseen. |otenkin tuntuu, et |oulu tulee aina vaan aikaisemmin. Se muuten opetettiin jo kansiksessa, jos vaan muistat niin vanhoja juttuja. Kukaan ei tainnu oikeesti jäädä ihan kokonaan ilman ääniä. Heka L
w/ a"av^s nÄ pAK,t v,qRhffiN Eil^rEN JouLhtu oaLwsq. NO OÄ4 O^) ^TOTA nÅ'.tUgr3t<Atz4s/a/, geu rcq prn$s OuA Stttotu PoRIgsA! r aa"' ) @ E\ @ wl. TSITARI t MATTSSONIN EKIN ATKUPALA *OA\KqE IHAN SALETTI
050-512 5077 kimrlo.karvinen@elisanet.h Katriina Koivisto puh. 0400-605 6s3 Pekka fokinen puh. 044-259 500-5 kata. :: : : :rjii,ij?;t+i!i.f:l @@@. h T*lbaE*T# j* T%sLeWW T*trf,4\TW* Hämeentie 67 005s0 HKI puh. 0400 -415 156 heikki.laurell@boy.fi TSItÅRåM TffiZMlT'*%\{.L|T+Tr*, Virve Obolgogiani 010-767 12t2 Arno Soisalo (09)-664 981 Raija Tervomaa 0.10,506 0954 Fjalar Åsten 0400-406 780 ISSN 1239-9523 I L,v{0 ! T'.J 5 Ä,\YY hl T, Pertti "OlliBull" Anikari puh. koivi sto @ gmai l. 050-585 8985 lasse.liemola@liemola,corr Varapuheenjohtaia Virve Obolgogiani pulr.040-767 4212 yo@mimino.fi saxx*wv Pertti "OlliBull" Anikari puh. pekkjok@hotmail.cont Kimmo Karvinen puh. fi 1s11r1v.5f n6l inslangi. 4 %Wmrffiwm ffiWffiffiryw ffiWåffi i Pertti "OlliBull" Anikari Iäsen Katriina Koivisto läsen F4Åå_t$TU* Puheenjohtajn Lasse Liemola puh. 050-344 8108 olli@ollibull.fi Lasse Liemola Puheenjohtaja Virve Obolgogiani Varapuheenjohtaja Raija Tervomaa Iäsen Leo Hakanpää puh. (09)-771101t toimisto@stadi nslangi.fi tsila ri@ s t trdin slan gi. fi T#&feAlsT* &#*År€NA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 ?#ffitu&ffiffiw T#;METUS Pöötoimittaia Heikki Laurell puh. l-.0. Kimmo Karvinen r it::tt:. h TÅt*t"i *Hr*H#'TAiÅ Kimmo Karvinen pnh.050-5125077 kin-r rno.karr.,inen@elis a net. 050-3-t4 8108 olli@oliibull.fi TÅITTO ja SIVUNVAL&'{[STU$ Tuomas Aho pAlN*peåKKe Auranen Oy Forssa Leo Hakanpää läsen Iasen Mnyr,y T ffiWW%TffiTTnå 1&.wqq5 Y1-rdistr,ksen tarkoituksena on Helsingin pul-rekielen eli Staclin sla ngir-r taltioirni nen, tutkimi nen j a yaiiliuinen sekä leikki j a kulttuuriperi r-rteen'n'aalimiuen. corli Pekka |okinen Iäsen Ilmari fokinen Ttt i t r t r s t tn tl t o it l.j tt .1 o l't o r f o a rri,r ijs r /trli-sf,t'ftse it jiise rls ihtee rirt j Lt silfi eer in teht äviö. i1nrari.iokinen@stadiitslangi.fi @&w Raija Tert'omaa pLrh 010-506 0954 rir ij ir. 0{0-50.. tervomaa@kolumb u s
5 a TSILARI #|ÄSENPOSTI ryrre*-* Stadin Slangi ry:n omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: Tffimv.stadflnsilangfl"ffl Toimintasuunnitelma T\\1.\lIKUU 10.0 l. Kö sinkir j o it ettuj a tekstej ö emm e j ulkai s e! KUVAT: JPEG, TIFF, EPS. Laskiaisjorot, Käpylän tr'ör'äentalo klo 18 .\I.{.{LISKUU Teatteriredu Suomessa 10.03. Keviittorot 2 1.0-1. 2009 ISN= TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh köp o sti os oitteesee n : tsilari (astadi n sl angi. S1ansitrelfit, Juttutupa .\I.\RR.{SKUU 0;.1 l. Slansitreffit, futtutupa TOUKOKUU 12.05. \ineisto Tsilariin nro 512009 Kirppis LOL{KUU Tsilari rlmestn' r'iikolla 41 10. Sianertreiijt, ]uttutupa 21.09. Slaneitrelirt, Juttutupa :6,01. Åir.reisto Tsilariin nro 3 I 2009 12.06. Slan gitrelfi t, futtutupa xEsÄxuu 08.06. -\inersto Tsilariin nro 612009 JOULUKUU Tsilari rhrestn' r'iikolla 50 15. Sn skokous ja slangitrelit, Laulumiehet 16.I l. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. {rneisto Tsilariin nro 212009 HUHTiKUU Tsilari ilmestly viikolla 16 18.04. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslanei.fi L Valokuvat toimiston osoitteeseen. 10, Sirna kartsalta 1;.10. ILMOITUKSET: PDF-muodossa osoitteeseen : ta.lehti@kolumbus.fi Valmistamtne my ö s t arv ittaes s a ilmoitulcs et, Toimitus. S^ansikaraoke, Laulumiehet t 5.09. 26.0 5. \-ihreä Oksa :0. -\ineisto Tsilariin nro 112009 HEL}IIKUU Tsilari ilmestly viikolla 7 0-1,02. Teatteri Arena, Spede ja kumppanit I ;.02. L-usien iäsenten ilta, Laulumiehet 22.09. Slangikaraoke, Laulumiesten rafla Stadisuunnistus/sporaaj elu. Uusien jäsenten iita, Laulumiehet rafla Stadilair-ien museo 2-1.03. fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:11e tallennettuina. 12. 10. \-uosikokous ja slangitreffit 31.03. Slangin snadit ioulutrelfit Frelssiksen patavahdit Snr geimmät joulubiisit, Paavalin Tsyrkka I Iahdollisesti j äsenhankintaskaba. Slangitreffit, futtutupa l-1.02. Hallituksella on oikeus tehdii muutoksia t o inint a suunnit elm a an. Stadin Friidun ja Kundin julkistarniner-r Espan lar.alla Tsilari ilmestyy viikolla 26 HEI\AKUU 0+.07, \ Ir-rrretapahtuma Kuopiossa I 1.0;, Kesiiteatteri Lammilla "Maahanmuuttalat" 31.0;, .\ineisto Tsilariin nro 412009 ETOKL-LTsilari ilmestll' viikolla 34 Kotirr-raan redu I 5.08, S-aneitrelht, |uttutupa SYYSKUU 08.09. Sn siorot 24.1 l
Spiikki stikattii koko härmän kansalle eetterissä. raumalaisilla j aaritukset, turkulaisfl ikan tsennaa "kyl määki Turuus" -fraasist, pohoojalaasilla on "Ison talon Antti" -syndrooma, oululaiset froogaa "Ookkonää Oulusta?", karjalaiset selittää "mie ja sie'l Lontoo on tunnettu paikallisesta cokney-kielestä. Tää tehtiin ekan kerran Stadin ja slangin historiassa. Snadi bärtsiläinen EDICO jatkaa slangikniigojen kustantamista. Skulaa lisäinfoa Lasselta puh. Metro FM:ssä lysnataan Olli Anikarin vendaamat slangiuutiset, Sami Garam slangintaa netissä YTV:lle stadin dösäja skuruaikataulut ja Erkki-]ohannes Kauhanen duunas Huoneistokeskukselle Hesariin kokosivun ilmoitustekstit slangiks. Olli ihamäen proggiksessa lysnataan slangipakinoita, ku pluggaa mm. Se duuni sopii sulle ,jolla on snadisti aikaa ja haluu käydä firmoissa bamlaamassa ja lämmittämässä suhteita. Slobosanoja tuli slangiin Stadissa budjanneiden emigranttien myötä. 'a 6 TSITARI @ BAMLAUSDIRIKAN LOOPPI Slangi on Stadinbröndi n f istä tsennaa Stadin. 050-585 8985.. Stadissa bamlataa slangia. On Dami Garamin slangintamat sadut ja stoorit. Skolessa ja monen himassa sen puhuminen oli kielletty. Olemme kasvaneet vaatimattomasta alusta Stadin merkittävämmäksi slangin perinteen vaalijaksi ja jatkajaksi. Ne on funtsinu et meiltä puutuu brändi. Sillon me stadilaiset voitiin todeta: I SIANG/ ON STAD/N BRÄNDI. Stadi-Arskan runot, Molli-]orin biisit, Mika Valtarin ja Outi Pakkasen stadiaiheiset dekkarit ovat klassikoita, joita koko kansa pluggaa ja lysnaa. Stadin bossien mielestä tää ei vielä riitä. Mieluummin sellainen, jota ei oo ihan lähimaastossa ja josta Stadin tsennaa. Yhdistyksen lehteä, TSILARIA postitetaan nykyisin kaikkiin maanosiin. Slangi on ollut gartsoilla ja pitskuilla sakilaisten ja duunarien oma juttu. Stadilaiset haluu muistella gamloi mestoja ja pluggaa niistä. Vieläkin löytry jengiä joka tuhahtelee kuullessaan sanan slangi. Sitä on bamlattu jo sata vuotta, ja se on vuosien saatossa kehittyny ja myös muuttunu ajan virtauksien pyörteissä. Suomesta voidaan plokata monta mestaa, joil on oma kielellinen brändi, josta ne tsennaa. Tänään slangia käytetään mediassa useissa eri yhteyksissä. Olemme koko maan suurin kotiseutuyhdistys. Stadin bossi Jussi Pajunen öppnas viime kesänä Stadi-päivän Kauppatortsalla suomeks, ruotsiks ja slangiks. SiilVlta on skrivattu, siitä on sjungattu, sitä on moglattu, fotattu ja siitä on tehty leffoja sata vuotta. Stadin omassa byrokratiassa on tpppejä, joiden mielestä slangi on alakulttuuria. On alun perin slangiks skrivattuja kniigoja, esimerkiks Eddu lanzonin, Eki Mattsonin ja Raija Tervomaan kirjat. Lasse Liemola Bamlausdirika lasse.liemola@liemola.com @ gsm 050 585 8985 TWry ruryryNililNfl TilrcN $NÄäiläTilT TSI IARI TARVITSEE I LMOITUSHAN KKIJAN. Kirjallisuutta on jo kymmenii teoksii. Maailman kuudesta ja puolesta miljardista asukkaasta vain noin kaksisataatuhatta bamlaa slangia. Siangi on oma erityinen kieli joka on syntynl.t, ja jota puhutaan Suomen pääkaupungissa, Stadissa. Eki Matsson ja Raija Tervomaa. Unohtaa ei voi Finlandiapalkintoon yltän1.ttä Heka Paunosen bulia slangisanakniigaa "Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii'l jossa on 33 000 slangisanaa. Aluksi se oli suomen ja svedun kielten muodostamaa sanastoa. Stadilaisia juuria on levinny ympäri tätä boltsia. Kuulumme Suomen Kotiseutuliittoon, jossa on yli kuusisataa yhdistystä ympäri maan. Myöhemmin saksankielestä ja jopa flaamista otettiin sanoja ja nykyslangiin on tullut englannin kielestä eniten vaikutteita. Tsyrkassa on hiffattu slangin tärkeys sananjulistuksessa ja koko Uusi testamentti on käännetty 60-luvun slangiksi. Esim. Perinnekultturiyhdistys Stadin Slangi on toiminut vasta kolmetoista vuotta
Stadilainen on r lpeä stadilaisuudestaan, mutta ei ieuhki eikä leveile. Osa stadilaisrsta puhuu slangia, joko aina tai tarpeen vaatiessa. Stadin friidun ja kundin valinta on tullut Helsinkipäivän olennaiseksi osaksi, ja erilaiset näyttell't ja tapahtumat johdattelevat niin vanhat kuin uudetkin stadilaiset aidon kaupunkiperinteen äärelle. Stadilaiseksi voi s1'ntyä jalat paltaina. Toiset puhuvat suomea tai ruotsia. Stadi on perinteisesti ollut erilaisten ihmisryhmien sulatusuuni. Uskon, että jokaisella omanlaisensa, omien juurien ja lähtökohtien mukaan sopivaksi muotoutunut. Tai ihan mitä muuta kieltä tahansa. mutta stadilaiseksi r-oi mr-ös kasvaa. Hyvä, lämmin ja hellä joulumieli kuuluu toivottavasti mahdollisimman monen j ouluvarustukseen. Toivotan kaikille stadilaisiile rentoa, avointa ja suvaitsevaista joulua! I Jussi Pajunen Kaupunginjohtaja. 7 a TSITARI Kaupunginjohtaja Jussi Pajus en tervehdys Stadin Slangi ry:n joululehdessä 2008 HyYä ffi&adf,il€rflffiffi Qtad,Lalnen on rento, avoin \-' la >u\-artse\-arnen. Yhteiskunnan yleinen hy väks,vntä ei kuitenkaan ole saanut nokkelaa nuorisoa hylkäämään slangia, \raan se on aina ollut askeleen edellä kehittäessään slangiin uusia ilmaisuja. on jo toistakymmentä vuotta o1lut slangin ja stadilaisuuden nä1'ttävä puolestapuhuja. Stadilainen rakastaa kotikaupunkiaan ta pitää siitä hn ää huolta. Tai englantia, r'end.jää, somalia tai kiinaa. Kuluneet vuosikymmenet ovat sittemmin patinoineet slangin salonkikelpoiseksi kieleksi, jolla on kirjoitettu niin Raamattua, sarjakuvia kuin keittokirjojakin. Slangi elää eläköön slangil Stadin Slangi ry. Keitokseen sisältyi ripaus nuorille ominaista kapinaa, joka sai äideiltä ja opettajilta osakseen asiaankuuluvaa paheksuntaa. Tai savoa tai karjalaa. Kasvavassa ja yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvassa kaupungissa kotiseutuhengen vaaliminen on hatunnoston arvoinen asia. Millainen on sitten aito stadilainen joulu. Stadilaisia asuu r-ain Helsingissä. Viime vuosisadan alussa suomenja ruotsinkieliset nuoret vahvistivat yhteenkuuluvuuttaan kehittämällä slangin omaksi kielekseen
Kokouksen avasi klo 18:00 puheenjohtaja Lasse Liemola toivottaen paikalla olevat jäsenet tervetulleiksi. å 8 TSITARI $äffidfi Mn rcrcug 2@@8 t} ffiRIA T#VAUHTIA Stadin Slangi ryrn syyskokouksessa oli våriå ja vauhtia. Kokoukser-r pr-rheenjohtajaksi valittiin Reino Riutta ja sihteeriksi Fjalar Ästen. Klaude Bremer sai yhdistykseltä synttärilahjaksi viirin ja rehuja. Ja valittiin uusia jäseniä hallitukseen ! " Stadin Slangi ry:r-r sääntömääräinen slvskokous pidettiin tiistaina 25.11.2008 ravintola Laulurniehissä. räs. Ääntenlaskijoiksi valittiin Mirja Ryske ja Seppo Toy+l Kwmiajösenet, slnngipro.fft Hekn Pounottctt,frr -sr/pcl.{r'ttLt.t'khomrne Eki Mattsson snivot rnikuvttt nplodit. esitvslista sekä toir-r-rintasuunSeuraar.irksi todettiin koKaisiteltrl\ lir asioitti olivat rnm. Kokor-rsväelle jaettiin r.uodelle 2009. Siellä tehtiin kunniajäseniä ja annettiin viirejä. svttiin esitr-slrstir rruutoksitta. Paikalle oli saapunut 6l nitelmajatalor-rsirrvioehdotus koukser-r laillisur-rs ja h1'r'äkjäsentä. Ritva-Kl,llikki Kupiainen on töyttärt\tt 70 yhdistys antoi kukkia ja viirin.. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pentti Friman ja Niartti Inkinen
Jäsenn.iaksu on l0 €. 9 a TSITARI toimintasuunnitelma, talousarvioehdotus, puheenr ohtaj ar-r j a r-arapLlheenj ohtai an r-alinta, hallituksen ero\-Lloroisten iäsenten tilalle kolmen jäsenen valintar sekä tilintarkastaiien ta hei.1.irr \ JrJnr icitcn\ar valintir. Stadin Slangin uusi Mansikka-Aho kuuluu sanosaan. rnirtkakorvaukset. K it--. Koska kokoukselle ei ollut esitetty muita asioita, puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20:75. Seur;raraksi taloudenhoit.ria Kinrnro Karvinen esitteli r utr.ien 1009 talousarvion. -:,.räksvi vksini^e-i::>:.-;---iuksen ehdOLL--\\il>e --ri:., :..: Pl LiemOla luor .:::',:;istr ksen standaarit Ri:r:-K.,l rkki Kupiaiselle (nrr .i, i.r il,aus Bremerille (no 9 t heroirn -[)-r-uotispäiviensä kunrir.rksi, Yhdistysrutiineja T;rnrirn j.rlkeen puheenjohtaia Lienrtrla esitteli toimintasr-u-rr.r nitelnrirn, j oka h1väks1.ttiin seilarisenaan. kouiulaisilla ia opiskeliloiila -; €. Pr-,heei:'rrittaialle ia hallituksc:r :>::r^llc ci makseta korvauks-.r. Hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin vuosiksi 2009-2010 Hannu Herskanen, Kata Mansikka-Aho ja Erkki Nordberg. lheeni ohtaj a Lasse Lielt..-.i estli kcrkoukselle h;-.r:L-{s.n ehdotuksen, ettir g:.:.:i-io E:kkr \lattsson jir frtt::s>,.,:1 I-rerkki PaunoIlall :l-:::-:c:r:tl rhdistl'kSen enSl::-r'-r-.--s kr-rnniajäsenik.l. Liittr-mismaksu on 1,; €. T Heikki Laurell Arska Soisalo rks en to imih enkilö inä t o imiv at a Fjatle Åsten sihteerinä. Raija Tervomaan siirryttyä varapuheenjohtajaksi, valittiin hänen tilalleen hallitukseen vuodeksi 2009 Outi Pakkanen. Tilintarkastajille maksetaan itrhtuullisen laskun nrukaal. Sekin hn äksrttiin sellaiseri ) l'l \-Lir',rossi1 oli yhdistyksen pul'Lee::rtrittajan, hallituksen täsente:: ja tilintarkastajien palklrt-,:'.'. hallituksen jäsen Cata nuoreen laulavaan kanlengiä oli paikalla reippaasti kaikkiaan 61 persoonaa.. Liittr-n-rismaksuer ei p.'g111i koululaisilta ja oprskehjoilta. Täsennr.rksut ia liittvmrsmaksr-r :äiin ät ennallaan. Reiska Riutt a puheenj ohtaSkutsari Hannu Heiskanen Hagiksen hallista v alittiin hallituks een. Erovuorossa ollut puheenjohtara Lasse Liemola valittiin vksintielisestr ratkamaan puheeniohtajana seuraar-aksi kaudeksi 1009-1010 Koska r-arapuhggniohtaja Viri'e Obolgogiani erosr kesken kauden varapuheentohtajan tehtär'ästä, r-alittiin 1'hdistvkselle varapuheenjohtajaksi jäljellä olevaksi kaudeksi eli vuodeksi 2009 Raija Tervomaa. Tilintarkastajiksi valittiin vuodeksi 2009 Heikki Katajarinne ja Fjalar Ästen sekä heidän varamiehikseen Sirkka Muranen ja Kaler i Äl1ata. Hallitukselle i;itettiin kuitenkin mahdollisr-rus tehdii muutoksia tarpeen \-aatre:si1. Ensimmä iset kunniajäsenet Tänrån i iri-ee::',
Lintsin Valoviikko-karnevaalien vikana päivänä Peacock-teatterissa stagella tsiigattiin monipuolista proggista. Tirija nähtiin stagei _ myöhemminki. |a lanteetki sil kungas ihan niinku stadilaisten biisis niil entisil friiduil. Illan yllärinä oli Aron. OliVihreel oksal kans messis verbaalii akrobatiaa. Shungaajii oliki Oksalla moneen makuun. Proggiksen arvoo nosti viel se, ett yks friiduist oli ite funtsinu siihen koreografian. Friidujen lisäks nuori kundi Damien Harper shungas oman biisinsä ja skulas skittaa. Niin gimis on Stadi.. Matleena on opiskellu Sveduis Cirkus Cirköris, mikä on alan tsennatuimpii skolei. Kyll stagel sai tsiigaa komeit nuorii kundeiki. Ja tais katsomos friidujen s1'dämis studaa, ku Aron shungas vikana biisinään Are you lonesome tonight, Vihreen Oksan avas Stadin Slangin bamis, iteki Vihreelt Oksalt baanansa aikoinaan hitannu Lasse Liemola. Messiin se oli ottanu frendinsä Wilhelmin, joka skulas toista skittaa. Messis Oksal joras toinenki friiduryhmä: Street and Show Dance Minit. lunioritaikuuden Suomen mestari Miikka Pelkonen stikkas stagella tsettei siihen malliin, ett yleisö vaan tsiigas ja ihmetteli. Ku imitaattori Tuomo Heikkilä shiftas stagelle kulisseista, ni kuulosti ihan silt ku Aira Blues Broidit ja Lasse. 10 TSITARI u.;1";it]r1-r.r+ Matleena Laine. Tänä vuonna Vihree Oksa palas juurilleen Lintsille. Tuija säesti nuorta friiduu Sindry, Sari-Anneli Parviaista ja Kasperii, eli Eero Taipaletta. Siitä voi joku hittaa kans oman baanansa tahtiin. Se osaa paitsi shungaa ja skulaa pianoo, säestää kans muitaki shungaajii. Mestaan, mist se on alunperinki lähteny 1950ja 60-luvuilla. Ja sen kyl hiffas, ett skolet ei o menny hukkaan tän friidun kohal. Proggiksen jälkeen kuuli, ett monet oli digannu eniten just Miikaa. Mut ei niit siks oltu blokattu esiintlyn, ett ne ois ollu vaan snygin näkösii. Juontajina stailit Blues Broidit alias fussi |alkanen ja Olli Anikari hehkutti moneen kertaan, ett stagella nähtiin kauniit nuorii friidui. Sen joraajat oli snadei, mutt sai bulit aplodit, ihan ansaitusti. Ekan jororyhmän jälkeen stagelle dallas friidu, jotka slangijengi jo tsennaaki eli Tuija Rantalainen. Kyl ne osas joraa, duunaa temppui, shungaa, skulaa tai kuka mitäki. Vikan biisin eli Karnevaalihumua se oli skrivannu ihan Vihreet oksaa varten. Sirkustaitelijoita stagella nähtiin muitaki: fani Hurmerinta akrobaatti, fani Suihkonen jonglööri ja Matleena Laine trapetsitaiteilija. Tuijan proggis oli omii biisei. Varsinaisen proggiksen alotti friidujengi RUSH I joraamalla. Vikana proggikses oli friidu, joka ite skrivaa biisinsä ja skulaa kans pianoo: Marika Ara. N1't Marika shungas englanniks, mut ois ollu kliffa lysnaa biisi ranskakski, ku seki tält shungaajalt sujuu. ffiåÅNÅT Lintsin Peacock a Stadin Slangi ry järkkäs jo kolmannen kerran Vihreen Oksan, mis nyyille kpyille annetaan mahis päästä stagelle. Show and Dance group Minit. Kundi, joka nä1ttää ja kuulostaa ite Kingiltä, mikä on hiffattu ihan Memphisis asti
|ussi |alkaseita suju erilaiset temput, vaikk eväänä olleen bisseflisan taikominen vek ja takas. a TSITARI 11 ffi #€cs#ffi rÄHTf,TN issa 79.70.2008 SanrLrlin ors skriinannu. Illan lopuks kaikille dilkattiin diplomit ja vihreet oksat. Ja proggis endas tietty slangijengin omaan biisiin l/lln gimis on Stadi,jonka aikana kaikki esiintyjät tuli takas stagelle staijaan ja kiittään yleisöö. Oli kans kliffaa, ett ku Stadin -_Slanei rv tärkkää proggiksen, ni stagel kuultiin slangiiki. Kasper.. Joo, ilman eetä, ku Olli oli skulannu sen bluussin Cmunnarilla. lani Hurnterinta. Stadin Slangin messis olleet järkkääjät toivoo, ett ens vuon ois taas uus tilaisuus tsiigaa upeita nyyii kykyi stagella ja tarjoo niille mahis hittaa oma baanansa tähtiin. )tika Pelkonen. I Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Wilhelm ja Damiem Harper. Iani Suihkonen. Sindy. Kasperin toine hahrno oli Stadin kundi, joka shungas siit, miten se hittas sr-radist hattukaupast makeen iättähaturr. Ganrla skönäri Kasper lausu Arska Turtiaisen runon, mis skönäri ei tsennaa enää Stadii r-riinku enne ia shingraa lopuks takas skönelle. Ja ku OlliBull oli skulannu munnaril bluesii malliks, niin lussi duunas ilmapalloist blusin. Blues Broidi lussi Jalkanen. Pakoliiset roudaustauot tärttrklift-asti, ku Biues Broidit närtti, ett ne osaa muutaki ku heittää huulta. fa Tut'rntt'r;t ntessis stagelle dallas nt-rbeiisti Ahtisaari ja jopa ite pressaki sekä monia muita kaikkien tsennaamii hemmoi
Nuo ranskaksi lauletut biisit ovat sikäli "aitoja'l että Erja hallitsee ranskan kielen täydellisesti. Pia trokasi arpoja samalla vankkumattomalla staililla kuin ennenkin, ei ole mikään pakko, mutta ostettava on. 12 TSILARI ;rf irri l:r..rs Stadin Slangin Slysjorot olivat taas tapaus, nuo syksyiset bileet. fengi alkoi tsennata knebessään houkuttelevaa tuoksua, eikä kulunut kuin hetki, kun jengi pääsi mättämään skruudattavaa lautaseileen ja viinitupakin oli ahkerassa käyössä. Illan lämmittelymusasta vastasi skittaansa loistavasti skulannut Jussi Hämäläinen. lengiä lappasi sisään tuvan täydeltä ja, kun jokainen oli hitannut itselleen mestan, missä tsitata, Lasse sprookas skabat alkaneiks. Sitten koitti hetki, jota olikin ventattu. Teksti: Kosti Koskela, Martti lnkinen Kuvat: Yirve Obolgogiani Iorataan, Ilman tätä friiduu ei hyvin piti handussaan ois tänä vuon syysjoroi ollukaan, tahtipuikkoo niin, ett kaikki skulas. Lisäksi hän tsennaa jazzin salat ja sanat, on pirteä, mukaansa tempaava, todellinen ilopilleri. Safka maistui ja pian olivat kulhot tyhjät. RaJlan pitäjä Pirjo anto arpajaisissa Jlisan palkinnoks.. Tuttuun tlyliin, sisääntulossa Seppo halasi melkein joka friidun tervetulotoivotuksin. Estradille saapui ihastuttava "ranskatar", mademoiselle Erja Uitto bändeineen ja siitä se lähti. Ne vietettiin Laulumiesten raflassa 1.11.-08. I Glaidu ilta kaikkiaan
13 ) TSITARI Gutaa saftaa. Snt ail a at, a ran skatar Erj a. KIITOS! Stadin Slangi ry kiittöä s euraavia yrityksiä j a yksityisiä henkilöitö lahj o it uksi st a ar p aj ai siimm e : Lihatukku Veijo Votkin Oy Urheiluhallit Oy / Malmin uimahalli Ravintoia Ralli Mimino Art Tirorepekka Oy "Olli-Bull" Anikari Eki Mattson ravintoloitsij a Pirjo Hagelin sekä vapaaehtoisduunareita arvokkaasta työ stänne. Ft 09576935 tsfunnus 0957693-5 :./ -\---# ?-ffi,4ruSp#S?r #y. TEL: +358-(0)9-77 40 55# FAX: +358-(0)9-77 40 557 7 I{YI-ASÄÄ RENKATU 25 C AASBO HåtSIruKI, F I N LÅN D vAT NA. .\ltke r nt nr p o.j en myy.j at
Tämä patsas on taitelija Aarre Aaltosen suunnittelema, ja se tuntee mYös nimen Leijonapatsas. Patsaan jalustassa on kaiverrettuna viesti: |alkaväkirykmentti 11 eloonjääneet pystYttivät tämän patsaan sodassa 1939-1940 kaatuneiden sankaritovereidensa muistoksi 13.10. TSITARI a 14 perustamisen 69,vuosipäivä 'i fi t , fffi-' Arno Soisalon hilj ainen hetki Assä-r)tkmentin ri.'-. kärsien kovat tapPiot, mutta isänmaan vapaus oli turvattu. i0.2008 saatiin viettää aurinkoisessa slyssäässä. :tu?j ffi Fqn ?.le"S F{ '-å *ftgi w w ffi n111 r Ässä-rykmentin perustamisen 69. vuosipäivää 1 3. Tehtåvä oli kuitenkin täytett,v hyokkaajä ei saanut lyötyä isänmaataan Puolustaneita, eikä saanut haltuunsa. " :,t=: .f,., ',i-d .'$f .::,.; :4+. Perinteikäs muistotilaisuus Ässän patsaalla, Alli Tryggin puistossa alkoi klo 13:00 Kaartin signalistin soitettua alkufanfaarin. Kallion kirkkoherra emeritus Esa Siljamäki johdatti patsaalle kokoontuneet Assä-veteraanit, kutsuvieraat ja muun yleisön hiljaiseen hetkeen muistamaan viime sodissamme kaatuneita. Ässän patsaalla puhui toisen polven ässäläinen, Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Salminen. Stadin kundit vahvennettuna reservillä itäiselta Uudeltamaalta oiivat sata viisi Päivää käyneet ankaraa Puolustustaistelua j outuen Ylivoiman pakottamana perääntYmään pääasemasta Hatjalahdelta aina Viipurinlahden länsirannalle. Lisäksi jalustaan on kaiverrettu paikannimet Hatjalahti, Uuras, Ylä-Sommee, Viipurinlahti. "Kuusikymmentä kahdeksan vuotta sitten paljastettiin edessämme näk1vä muistomerkki Ylipäällikön seurueineen ollessa paikalla. Hän Palautti puheessaan mieliin mm. Isänmaan vapaus oli ollut uhattuna, ja sitä oli ollut pakko asein puolustaa. Ässä-rykmentin muistomerkin perustamisen. 1940. Helsinkiläinen ASSA-rykmentti oli suorittanut tehtävänsä lä 13.10.2008
Ässä-rr-kmentin perustamisen 69. Kaartin signalistin Iltasoitto päätti patsastilaisuuden. \-iimeiset sotilaat o1i kotiutettu juhannuksen paiklieilla ra srtä ennen oli tehti' paätös muistomerkin aikaansiranrisesta i a käynnistettr vlrtrien kokoanrinen. TSILARI 15 haluamaansa ViipuriHelsinki tietä, eikä näin ollen päässrt tavoitteisiinsa. Tämär-r rnuistomerkin aikaansaanrirren on mr'ös upea suoritus ia osoitus stadilaisten sotilaiden aser-elihengestä ja aktirr isuudesta. Åsevelievs oli nä1ttänyt voimansa." Setiraavaksi laskettiin patsaalle seppeleet ja kukkateri'ehdykset: Ässä-rykmentti, Helsingin kaupunki, Kaartin lääkärirykmentti ja Kaartin Pataljoona, aser-eliyhteisöt ja Stadin Slangi n'. Päir'ärahat olii'at sotilaiden :rinoa tulonlähde niillä tämäkin muistomerkki osaksi rahoitettiin. r'uosipäivän muistotilaisuus jatkui asevelitapaamisen merkeissä lähes 40 osallistujan voimalla Helsingin T1'ö'r'äentalon ravintola Paasitornin kabinetissa, jossa nautittiin perinteistä ÄslXt,r.tooouu PalanPainikkei Teksti ja fotot: Reino Janhunen Assä-rykmentin p er inn eyhdi styks en tiedott aj a sss Haavoittunut le ij ona kukitettuna 1 3. Talvisodan ankaruutta kuvaavat r-ahr.uuslur.ut sodan viimeiseltä päir'ältä kertor,at karr-ra kieltä. Rivissä oli jältellä r'1i kahdestatuhannesta miehestii retlut seitsemänsataa. . 1 0.2008.
Nvk,vinen j uutalaisten hautausmaa sijaitsee Tr-ronelarikujalla Krematoriokappelin vieressä Taivallahteen päin. Toisiin kiviin on Daavidintähder-r lisäksi kaiverrettu siunaava käsipari. S er-rrakunnalia on vapaaehtoisista koostr-n'ia hautausapuja, jotka l-ruolehtivat järjestelyistä ja siitä, että kuolinilmoitus saadaan välittömästi sanomalehtiin. lslamilainen Myös valtaosa Suomen tataareista polveutuu kauppiasja käsityöläissuvuista. Hautaan laskeminen tapahtuu viimeistään kr-rolemaa seuranneena päivänä ennen auringonlaskua. Kaikki vainajat haudataan samanlaisissa yksinkertaisissa karkeasti höylätyissä arkuissa, joita ei ole koristettu eikä sisustettu. Joillakin hautamuistomerkeillä näkee pieniä kiviä, joita on tuotu kun on käyty haudalla. Suomen juutalaiset rupesivat kä)'ttämään arkkuja 1940-luvun alussa. Siltä löit1y monen tunnetun tai kuuluisan katolilaisen hautamuistomerkki. Kalliolle ei hautausmaata voitu perustaa ja näin ollen katoliset haudataan Hietaniemen luterilaiselle hautausmaalle. 16 TSITARI a HGN$ a=.} Iuut alai sten hnut ausmaan siunauskapp eli: ] uutalaist en h aut au s' maan siunauskappeli. Islamilainen hautausmaa Lapinlahdentiellä on tataarien seurakunnan omistuksessa. \/ainajia ei haudata pääliekkäin eikä tuhkaamista sallita. Monet tämän päivän Suon-ien juutalaisista polveutuvat su\.Liista, joilla oli oikeus harjoittaa kiisitvöläisammatteia, kauppaa ja rakennustoirnintaa siihen aikaan kun Viapori, nyk,visin Suomenlinna, rakenr-rettiin. T,vöt aloitettiin 1700 lur.Lrn puolessa r.iilissä, Ruoholahden rantaviiva kulki siihen aikaan hautausmaiden 'u.ieressä ja vainajat kuljetettiin veneillä hautausmariden laitureihin. Juutalaisia hautausmaita 1öytry myös Etelä-Suoir-ren varuskuntakaupungeissa kuten Haminassa, Hämeenlinnassa ja Tr-rrussa sekä entisessä Viipurissar. Katolinen Helsingir-r katolisella seLlrakunnalla ei ole omaa hautausmaata sillä paikka, jonka kaupunki osoitti seurakunnalle, on kalliotontti Krematorion vieressä. Juutalainen Vanha juutalainen hautausmaa sijaitsee islamiiaisten ja ortodoksien hautausmaiden vieressä Lapinlahdentiellai. Siihen ei haudata muita kuin seurakunnan jäseniä muutamia I sl amin h aut au s m a a kat afalkki : I sl am in h aut au sm a an k at afalk ki, jolla arkku on siunauksen ajan niin, että vainajan pää on Meltkaan päin.. Tapa PeriYtll' niiltä ajoilta, jolloin vainajat haudattiin ilman arkkuja ja haluttiin estää villieläimiä kaivamasta vainajia ylös. Vainaj ien muistojuhlia r.ietetään eri aikavälein kuolernan jälkeen. Vanhemrnalla osalla on huomattavan kauniita hautamuistomerkkejä, esimerkiksi jugendtyl'linen kir.inen mänty Mäntylä nimisellä haudalla. Hautausmaa on kaksiosainen, portit ovat kummallakin puolella kappelia. Ainakin Sörkern r.ankilassa on valn-ristettu arkkuja juutalaisten terrpeisiin. Arkuissa ei saa olla n-retallinauloja vaan laudat liitetään puutapeilla. Sankarihautojakin löyt1y sillä juutalaiset puolustivat Suomea sodissa
Seurakunnan imaamin mukaan tällä seikalla ei ole merkitystä, uusi kuu on itsessään sr.mboli. Pyhän Nikolauksen kirkko, joka on seurakunnan kahdesta kirkosta vanhempi, on hautausmaan alueella. Nluitakin merkkejä sekularisoinnista esiinfi kuten se, että omaiset nykyään s1t1ttär'ät ll-nttilöitä haudoille jouluksi, Perhehautoja ei esiinny, paitsi taas yhdellä poikkeuksella. Pyhän Nikolauksen kirkko: Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen hautausmaan kirkko.. Ne sijoitettiin aikoinaan tietoisesti näin näk1välle paikalle jotta suomalaiset, jotka sotiemme jälkeen olivat vihamielisiä täällä asuvaa venäläistä väestöä kohtaan, näkisivät että hekin taistelivat ja kaatuivat Suomen puolesta. Hautausmaan Mechelininkadun puolella on sankarihaudat, 60 valkoista puuristiä. Seurakunta tekee työtä erityisesti venäjänkielisten maahanmuuttajien parissa. Seurakunta painottaa, että jokaisen kristityn velvollisuus on huolehtia vanhempien, sukulaisten ja läheisten haudoista. Hautakir-illä islamilainen puolikuu on useimmin käännetty niin, että kuun sakarat osoittavat r-löspäin. Tä11äkin hautausmaalla lölttlsankarihautoja. Taiteilijapari Ina ja Tito Colliander kääntr ir'ät ortodoksiseen uskontoon ja heidät on haudattu tälle hautausmaalle. Panimo on nyttemmin ulkomaisessa omistuksessa mutta haudanhoito j atkuu toistaiseksi. Se sijaitsee juutalaisen hautausmaan naapurissa osoitteessa Tuonelankuja 3. Toisilla sakarat osoittar-at oikealle ja muutamiila r-asemmalle. Islamilaiset eivät siunaa vainaiiaan kappelissa vaan hautausmaalla on kivinen katat-alkiii. Venäläiset emigrantit perustivat vuonna 1927 seurakunnan, joka ei kuulu valtionkirkkoon, vaan johon myös ulkomaaiaiset voivat liittyä sen jäseniksi. Hän oli Karjalan ortodokseja. Suuressa kappelissa pidetään pääsiäisyön messu eikä siellä kuulemma ole väkeä ruuhkaksi asti niin kuin Uspenskin katedraalin luona. Tällä hautausmaalla on myös seurakunnan sankarivainajien sodissa 19391944 kaatuneiden muistomerkki. Sinebrl'choffin suvun hauta oli pitkään hoitamaton, koska ei ollut perillisiä eikä lähisukulaisia Helsingissä. Oven yläpuolella on Ina Collianderin tekemä pieni mosaiikkityö. Ortodoksinen Ortodoksisella hautausmaalla Lapinlahdentiellä on kaksi kappelia, joista pienempi ja niukemmin koristeltu on heti portin r-ieressä. Kirkossa jumalanpalvelukset pidetään kirkkoslaavin kielellä ja saarnat venäjäksi, muut toimitukset voidaan prynnöstä pitää suomeksi. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen hautausmaa Yllä mainittujen hautausmaiden lisäksi Helsingissä löytyy Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen hautausmaa. A'ioparit, yksin eläneet ja lapset haudataan hautausmaan eri osiin. Kär1ännön sy1.t kuten hissit tai ahtaat porraskiiltär'ät ovat usein esteenä. t::.e i.rr,ii-ti:J TSILARI 17 poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuhkaamista ei suvaita mutta tässäkin asiassa on viime aikoina vainajan vaatimuksesta tehn' poikkeuksia. Yksi muistomerkki on niin suurikokoinen että sen sisällä on tilaa kahdelle kiviselle istuinpenkille. Islamrlaiset hautaavat vainajansa ennen auringonlaskua r-iimeistään kuolemaa seuranneena päir-änä. Hautausmaalla on monia suuria ja mahtipontisia muistomerkkejä. Johtajan sihteeri kävi hautausmaalla tarkistuskäynnillä ja sen jälkeen hauta kunnostettiin ja sitä n'hd)ttiin hoitamaan. Molemmat kappelit on omistettu profeetta Elialle (i'enäjäksi Ilja). Vaatimattomamman näköinen on kuuluisan radioäänemme Pekka Tiilikaisen hautakivi. Uudempi ja samalla suurempi kappeli on runsaasti koristeltu mr'ös ulkopuolelta. Kellonummen hautausmaalla Espoossa on islamilaisille oma osastonsa. Ne olivat aikoinaan niin sanotun Liekkihotellin asukkaiden ahkerassa käytössä. Nämä asiat ja paljon muuta mielenkiintoista kuulin opastetulla kävelykierroksella eri uskontokuntien hautausmaille lokakuussa 2008. I Maj-Britt "Maippi" Järvinen Fotot: Arska Soisalo Elian kappeli: Profeetta Elialle omistettu pienempi hautausmaan kappeli. \\Iäinö Aaltonen on suunnitellut eräälle suvulle näkyvän muistomerkin, jonka keskel1ä on kullattu joutsen ja jonka kupolit loistavat kauas. Seurakunnalla ei ollut varoja haudan hoitoon vaan otti yhteyttä panimoon. ]os kuolema on kohdannut muualla kuin kotona, niin arkJiu pvritään kä)rttämään vainajan kotona ennen hautaiaisia. Sen edessä nurmikolla on suorissa riveissä kir-ilaattoja, joilla kuolleen puolesta rukoilevat seisovat lvlekliaan päin kääntyneinä. S1y kieltoon on tilan puute
me aikoina tulliviranomaiset on tullu tarkemmiks, ettei ne enää päästä ees taiteilijaa alueelleen maalaamaan. Se oliki hyvä mesta, ku oli bulit fönsterit ja duunit näky kauas. Joskus voi kyl käydä tsägä, sillä Stadistki lö1t1y viel ainaki yks ehkä jopa ainoo taiteilija, joka viel tsökaa Stadis maisemii ja siirtää niit kankaalle. Wikil on aina samaan aikaan pari-kolme duunii tekeillä, ku se funtsaa, ett voi tulla omalle duunille sokeeksi, jos on vaan yks kerrallaan. Mestat, mitä Wiki maalaa, se valkkaa sen mukaan, mikä omaa öögaa miellyttaa. Niinku näyttelys ollu "Viidenneltä lin. Forstönin. Ku ne on kuivunu, voi dallaa takas gartsalle maalaamaan. Taiteilijan lempimestat Wiki funtsaa, et aluks oli vaikeet luopuu omist tauluist, mutt taiteilija ei voi olla itsekäs, ett pitää vaan kiinni omist duuneistaan. Snögen maalaaminen onki vaikee duuni, varsinki sellasen, ku on just satanu. Ellei o slumpannu himaansa jotain tai tsennaa muita, joil on Wikin tauluja. Moni slangijengiläinen tsennaakin Wikin, Witold B. Ilman niit duuneist tulee kuolleita, bamlaa Wiki. Ku maalaa gartsal, on tärkeet, millane ilma ja valo on. Muista näyttelymestoist Wiki diggas kans Hagelstamii, mis oli h1vä henki, mesta oli avara ja valosa. Näyttelyt onki ainoo mesta, mis pääsee tsiigaan Wikin duunei. Wikin duunei on ollu erilaisis nälttelyis jo vuodest 1978. Snadisti taiteilijan tekniikasta Ku Wiki alkaa piirtää mestaa, sil on messis ruudutettu kangas. s Jos oot dallannu Pariisis, oot satavarmasti stannannu joskus tsiigaaamaan, ku joku maalaa gartsalla kuvii maisemist. Ne ei välttämättä oo mitään kaikkien tsennaamii byggii. Wiki diggaa rantsui, mut harmittelee, ett nykyään niihin on vaikee päästä. Rantsuil maalatut kuvat on siit poikkeus ne on mestoi, mitä kaikki stadilaiset iisisti tsennaa. Nä1'ttelys oli avajaisis vilde jengii treffaamas Wikii ja tsiigaamas tuttui stadilaisii maisemii. 30 vuotta gartsamaalarina Lokakuus oli Uudenmaankadul Galleria Dixis Wikin nä1.ttely: Wiltold B. Kuvien stoorit Wikin duuneis on mielenkiintosii snadei juttui, mitkä hiffaa vaan, ku tsiigaa snadisti tarkemmin. Pohjat Wiki duunaa hiilellä, vetää fiksatiivin päälle ja maalaa ohkasel maalil pohjat. Siit ois kliffaa maalata sama mesta uudestaan, mut siel on n1t vake ja sulut ja siiihen tarvittas satamakapun lupa. Eka nä1'ttely oli Strindbergil, mis oli nä)4telyit seuraavinaki vuosina. Maisemat Wiki valkkaa Stadist ja maalaa gartsalla. Muutenki Wiki diggaa maalaa kantakaupungis. Mut sit ei voi maalaa jos regnaa, tai tulee snögee. Mut Stadis sellasiin maalareihin törmää harvoin. Se on 1970-luvul maalattu kuva Käärmeniemestä Sipoonselälle.Wiki oli siel siirtikas 1950-luvu1. Yks Wikin iempimaalauksii hengaa kyl viel työhuoneen seinäl1ä. Forstön 30 vuotta katumaalarina Helsingissä teidän iloksenne. 18 TSILARI +a'.ii. Suurin osa Stadin rantsuist on boses. Ne on satama-alueita niinku Skattal ja Etelä-Satamas. Se maalaa gartsal talvelki, jos vaan handut ja pumppu kestää. Aluks sillon 1970-luvul Wiki on maalannu viel 15 asteen pakkaseski. ViiWiki, Witold B.Forstön. Se helpottaa perspektiivii, ja saa iisimmin byggat maalattuu suoriks
Tämä oli Ere Kokkosen viimeinen ohjaustyö perustamassaan Arena teatterissa, sillä hän kuoli vaikean sairauden jälkeen 16.10.2008 Hän oli syntynyt 7.7.i938 Savonlinnassa. Stooria ei kantsi ottaa opiksi omaan lifeen, sillä ne on monesti sbulisti komplikeismpia. Messissä oli sheriffi, kapakka ruusuja, avioliittoon meneviä pareja vihkivä pappi. Tämänkin puserruksen stoori on käsiksen mukaan aluksi flltannut histiksessa moneenkin suuntaan. Wiki saattaa sit froogaa hemmon nimen ja osotteen ja sendaa kutsun seuraavan näl.ttelynsä avajaisiin. No se siitä meistä kukin funtsii menojaan, ja pistää oordinkaan, miten mikäkin homma istuu senhetkiseen programmiin. I Raimo Miettinen. lvluila vain on sellainen fiilis, että osa jengistä t,vkkää bamlata frendien kanssa, mut ei snaijaa kulttuurista hevon paskaa. Vaikk voihan niit tsiigailla gamlois fotois. foskus saa idiksii gartsaltaki, eldväst elämiist. I Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani @@@ Slangilaisia Eren teatterissa ARENASSA 611 .2008 a Net kun snaijaa Slangin jengistä jotain kulttuurista oli slumpanneet mestat tsiikaamaan "PAUKKURAUTA TARJA JA HUULIHARPPUKOSTAI-\{I Kun mä tsiikasrn r-mpärillen niin mä hiffäsin, et monet niistä stadilaisista, ioita olen treffannut muissa r-mpvröissä ei nä1.tä sbonj aavan teatterikulttuuria. Ja ennen kaikkea stoorissa aseilla skodatut kunbdit ei todellisuudessa delanneet, vaan ne oli ns. mut sit laajasta aihepiiristä tartuttiin Villi Länsi stooriin. Stadin Siangi on perustettu vaalimaan stadilaisii perinteit. Aika nä1.ttää minkälainen suunta Arena teatterissa löytyy, toivottavasti yhtä kliffaan suuntaan. Onkohan kaikilla edes jonkinlaista programmisuunnitelmaa, vai stlyraako ne päir.ästä toiseen miten klpvari nä1.ttää, tai fiiliksestä tuntuu. Skegen stikkaamista treenattiin näytännön alussa jossain kulissien takana, vaikka stooirin mukaan stikkaaja oli vasta aloittanut treenaamisen ei näytännön aikana kuulunut tsirran ääntä, ja näimmehän skegen stikkajan jopa estradilla ja TARIA pääsi ehjänä hommasta vek. \ arsinki Sörkas ja Kaltsis hifiäa paljon surullisii tilanteit. ett duuneis nimet on tosi tärkeit, ne se funtsii aina r-ikaks. Varsinki, ku voi siihen lisää ne snadit stoorit stadilaisista ja siit, millast elämä Stadis on. Yleisöö gartsalla foskus joku ohi dallaaja staijaa \\'ikin kohdalle ja rupee jutskaan taiteest yleensä tai Wikin duunist. \ aikk maisemat on oikeit Stadin n-iestoi, ni kuvis olevat tnpit \\-iki luntsii ite. Mut mikään foto ei välitä sitä fiilistä, minkä taiteilija saa maalaukseen. Stoori "Paukkurauta Tarja ja Huuliharppukostaja" oli Ere Kokkosen ohjaama ja hän oli mukana skrivaamassa stooria työryhmässä jossa oli messissä joukko fiksuja gimmoja ja kundeja. Hiffasitko muuten, ett tän Tsilarin kannessa oli Wikin piirtämä kuva. Ja stailisti tekeeki. Stadin maisemat muuttuu, tosi h1vä, ett niit joku tallentaa. ]lr.rt ku tsiigaa kuvaa uudestaan, ni hiI1aa, ett siinähän porttaris staiiaa pariskunta, ia kundil on just flisa handu>. Mut Wikin mielest dokaaminen ja maalaaminen ei sovi yhteen, siin kärsii öögan ja handun synkroni. Ere ohjasi 33 filmiä, joista tunnetumpia olivat 15 Uuno Turhapuro-filmiä. \\-iki bamlaaki. Joku spurgumpi tsiigaaja saattaa tarjota Wikille sknubbitki, ett kulkis sivellin paremmin. Friidu i'aan tsiigaa. a TSITARI 19 jalta, iltaal Ota paukut, gimma!" Ekaks sitä tsiigaa kuvaa ja fur-rtsii, miten Kaltsin ts1'rkan nurkkaan ja Igorin koru handeliin liittn' paukut ja joku gimma. Elokuva oli Eren lempilapsi, mutta hänen uransa alkoi tv-viihteen parista ja hänen uransa studion apumiehestä Mainostv: een viihdepäälliköksi kuvasi hänen nopeuttaan omaksua asioita ja asettua uusiin saappaisiin. \iillä Wiki saa kuviin omat stoorit, r.ähän draamaaki. Fj allen j ärkliäämissä kesäteatterireissuilla on ollut jengiä yli busan kapasiteetin, mut onko syynä ollut reissuun sisältynyt safka, trefiäta trendejä, vai teatteri. Samaa tekee \\riki omalIa sarallaan. poliittisia ruumiita, jotka palasivat lifeen kun poliittinen ilmasto oli asialle suosiollinen. \iis pitää olla snadisti huuntorii messis. Näist hemmoist tulee joskus uskollisii asiakkaitki
Iltaa vietti kerhon johtokunta vaimoineen tutun PARKhotellin maukasta illallista nauttien ja menneitä aikoja muistellen. HlK, ToPo, HIFK, Kiffen, KäPa, Gnistan, Botnia sekä Suomen Palloliitto, SPL:n H:gin piiri, Opetusministeriö, Koripalloerotuomarit, Stadin slangi, S. Slangin väki (ja muutkin) ovat usein kyselleet, että millaisella systeemillä kerho käy matseissa. Lajikirjo on laaja, mutta eniten pyttyjä on dilkattu futiksessa, koriksessa, pesäpallossa, käsipallossa, jääpallossa sekä jääkiekossakin. Spike Lindholm (slangin jäsen), Eino Kaakliolahti, Hilkka Hakola, Kauko Korpela, Tauno Timoska, Lauri Lehtinen, Kari Liimo ja Veikko Niemikorpi he siis nk. Helsingin Pyttykerho $G YWÖItry 'Ja tänäånkin on paikalla Helsingin Pyttykerho joka ottelun paatyttyä jakaa haarikkansa ottelussa hyvän peliesityksen johdosta yhdelle pelaajalle". Pl.ttykerhomme vietti siis lokakuun I p. Jääpalloliitto sekä talon "isäntd" Urheilumuseosäätiö ynnä monet muut yksityiset tahot. lajivastaava eri kohteita (pelejä) joihin voisi olla mielekästä mennä pytynjakoon. Nykypäivinä on astunut kuvaan uudempia lajeja, kuten: salibandy, amerikkalainen jalkapallo ja lentopallokin. Sitten lyödään lukkoon matsit, ollaan ajoissa yhteydessä järjestävään seuraan sekä ko. matsissa eikä paras molarikaan vaan hän voi olla tavallaan "näkymätön' peluri joka on vaikuttanut pelin kulkuun erittäin positiivisesti muuten. Kesäinen jalkapallon HeSa-cuppi on meillekin mieluisa tapahUrheilumuseon rappusilla. Kerhon ensimmäisinä vuosikymmeninä oli tapana myöskin jakoja suorittaa nk. Pytyn saajan ei tarvitse olla paras maalintekijä ko. Todellakin, Helsingin Pyttykerho on siis jo vuodesta 1948 alkaen ojentanut koivuhaarikoitaan palkinnoiksi hyvistä pelisuorituksista ja niitä on jaettukin paljon kerrassaan yli 4.700 kpl. Käsipalloliitto, S. Juhlakutsua olivat noudattaneet ilahduttavan suuri määrä sporttiväkeä maistuvia kakkuja ja virvokkeita oli nauttimassa mm. Moni onkin meille sanonut, että olemme se ainoa'bikea' p1ttykerho tänä päivänähän on toki monenlaista palkintoraatia otteluiden jälkeen palkitsemishommissa, mutta kerhomme haarikka on edelleenkin säilyttänyt suosionsa. päivänä lyödään "formu" eli kerhon oma rotsi päälle ja hoidetaan homma, elikkäs palkitaan sovittu kohde... Alarivi vasemmalta: Kari Liimo koripallo, Eino Kaakkolahti pesöpallo, Raimo Lindholm korija pesöpallo, Hilkka Hakola koripallo. Kun kerhomme väkeä käy "siviilissäkin' tietysti usein peleissä tullaan usein kysymään, että "aha, taasko sitä ollaan jakohommissa" no, eihän me joka peliin keritä vaan jaetaan pyttyjä tasaisesti ympäri vuoden (n. 50 kpl/vuosi). No niin, kuusikymmentä vuotta on takana ja monenlaisessa tapahtumassa on kerhomme oliut mukana. Toisaalta tiettyjä lajeja kuten pesäpallo ja lentopallo ovat Helsingin alueella hiukan "huonoissa kantimissa'l joten näitten lajien kohdalla pidämme vähän taukoa jakamisissa juuri nyt... No selvitetäämpäs sekin: elikkä kerhomme johtokuntahan kokoontuu kerran kuussa ja tällöin esittää kunkin nk. Onnittelukäynnillä kävivät myös mm. entisiä pelihirmuja. 20 TSITARI a: e Näillä sanoin on jo kuusikymmentä vuotta kaikunut kuuluttajan sanoma ottelun alkaessa Helsingissä ja pååkaupunkiseudulla. Jäähän siitä sentään erikoinen muisto vaikkapa kotihylllyn ihmeteltäväksi. Yltirivi vasemmalta: Tauno Timoska jöäpallo, Lauri Lehtinen jalkapallo, Kauko Korpela jalkaja jöäpallo, Veikko Niemikorpi.. yksilölaj eissa, kuten: nyrkkeilyssä, painissa ja jopa yleisurheiiussakin. 2008 kuusikymmenvuot isen toimintansa merkkipäivää H:gin Urheilumuseon tiloissa
a TSITARI 21 { Pt'ttvkcrltt keskirit' illä työnsä ääressä Bolliksella 1 998. Nuoremmasta pelaajasukupoh'esta on pr.ttyjä pokannut mm. Tauno Palo, Uuno Montonen, IJuno Laakso, Heimo Lepisto ja Aku Korhonen) on vuosien saatossa palkinnut mm. Spike Lindholm, Tauno Timoska ja monet muutkin ovat vastaanottaneet palkintojamme. 1948, etupäässä tunnettujen näyttelijöitten perus tama yhdistys (perustajaläseniä mm. "l'anhemmasta" väestä: Aulis Rr.tkösen, Lasz1o Pappin, Franz Beckenbauerin, Vsevolod Bobrovin, Sven Tumban, Kaj Pahlmanin, Lasse Yirenin, Hilkka Hakolan, Tuula Rantasen, Eino Kaakkolahden vm. monet muut lista on mahdottoman pitkä. Erityisellä lämmöllä korostamme "slangin" mahtavan puuhamiehen, Fjalar Ästenin suhtautumista kerhoomme vuosikymmenten aikana ja onhan Fjalle itsekin urheilu/ tuomari-harvinaisuus: ei taida maastamme löityä ketään muuta, joka on dumannut viiden eri palloilulajin SM-sarjamatseissa uransa aikana (lajit: futis, jääpallo, käsis, kaukalopallo sekä näkövammaisten maalipallo) pankaas siitä paremmaks'll PYTTYKERHON nykyinen johtokunta 2008 on seuraava: Seppo Soini, päädirika eli puheenjohtaja Espoosta, Lars Sternberg, apulaisdirika Käpylästä, Heikki Hämäläinen, pääsihteeri, Park-hotellin pomo Lars Palen, pyttymestari ja Slangin jäsen, Käpylästä myös Seppo Hopeasalo, jäsen, Kallion kundi. Siinä aistii sen ilon ja pelaamisen aitouden ja palkinnon arvostus on silminnal'ita\-aa... tunra siellä palkitsemme joka ikäluokan tvtöt ja pojat finaaleissa olemmekin olleet siir-rä mukana aina -80 luvulta saakka. Stadin Slangin jäsenet ovat olleet myös "tienaamaassa" pyttyjä mm. Seppo Soini ja Lasse Sternberg jakamassa pyttyä Helsinki Cupissa 1993.. Kerhon sihteeri 19 v. Uskomme, että varsinkin "Tsilarrn" vanhempi lukijakr-rnter tuntee kerhomme onhan kerhomme jäseniäkin r-rseita ollut Stadin Slangin rr I perusporukkaan kuuluneita. Jari Kulri, Hanna-Maria Seppälä, Teemu Selänne, Kari Liimo, Mika l,lutikainen, Lea Hakala vain muutamia mainitaksemme. Tämä v. Rainer Lönnqvist, jäsen, Scan-Show-dirika Toö1östä Pekka Ropponen, rahaministeri, EK-asiamies Etelärannasta Karri Louevuo, jäsen, automlyntidirika Konalasta fuhani Merimaa, jäsen, musiikin monitoimimies Tavastialta
Bandyliigan avausottelussa Kalliossa 14.11.2008 luovutettiin Fjatte Åstenille Suomen Erotuomarien liiton lahjoittaman kiert o p alki nn o n e r o t u o m ar it o iminn a st a kuu dell a v u o s iky mm en ell ä. Näitä nimettyjä ovat olleet mm. ]otkut ovat silloin täIlöin kysyneet, että mistä saamme toimintaamme varoja; meillä on ollut onni vuosikymmenten aikana nauttia tukea kotimaisilta urheiluhenkisiltä sponsoreilta ja tämä tilanne toivottavasti jatkuu edelleenkin. 22 TSILARI I pytyt pääsääntöisesti jaetaan; välillä joudutaan p11aämään "avuksi" johtokunnan ulkopuolisiakin ja lähivuosina on myös väistämättä tulossa eteen nk. Yleensä tällaiseen stooriin liittry pieni urheilukysymys, eli kuka on ainoa suomalainen joka on edustanut maatamme kaksissa kesäolympiakisoissa ja nimenomaan palloilulaj issa pelaajana. vuosittain luovuttaa vuoden pääkaupunki-seudun erotuomariteosta ansioituneelle erotuomarille tai erotuomaritoiminnan yhteydessä ansiokkaasti toimineelle yksilölle tai yhteisöIle. Luovuttajina Lasse Sternberg ja Seppo Hopeasalo. nuorennusleikkaus, elikkä jakohommiin tarvitaan tulevaisuudessa uutta verta sporttihenkisistä ihmisistä... Kuvassa vasemmalta Lasse Palen, Fjatle Åsten, Lasse Sternberg'. I Lasse Sternberg Vuosittain jaettava erotuomarien kiertopalkinto jaettiin 2007 s alib an dy e r o tuo m ar i Mer v i F lin ckm annille. Markku Niinimäki voitti Pekingin Pnralympialaisissa 2008 keihöänheiton kultamit alin ME t ulok s ella. naisten t,f ,åff f"#k jalkapallon MM-kisatuomari Katriina Elovirta, lentopallon MMja olympiatuomari farmo Salonen, menestyksekkäin jääpal lotuomari mme Kaj Wallen, tunnustettu kansainvälinen koripallotuomari |anne Muurinen sekä käsipallon kansainvälinen MMkisatuomari Mona Förström, salibandyn MM-kisatuomari Mervi Flinkman, Helsingin erotuomarikerho sekä jalkapallotuomarit: Iyrki Filppu sekä Mikko Vuorela. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme Stadin Slangin juhlakirjaa. Vuosijuhlan yhteydessä 1998 sai Py.ttykerho myöskin vastaanottaa Suomen Erotuomarien Liiton lahjoittaman komean pokaalin, jonka kerhomme kiertopalkintona w ffi rry:äffi Vammaisurheilija Markku Niinimäki palkittiin 2007 pytyllö
Nykyään näille sinkuille löytry muitki mestoi ku Hurstin joulubileet osattomille. Li p p uva ra u kset yh di sty kse n toi mistosta 23.1 . Käsikirjoitus on Ere Kokkosen. Ja jokaine voi funtsii, mistä se oikee joulufiilis tulee. ffiffiil€f,KKÖreSilTY$ keskiviikkona 4.2.2009 klo 7 9.00. Hauskaa oh, vaikka kritiikki murjoo, mutta kansa rakastaa ja sitten syntyykin Uuno Turhapuro ja mullistaa kaiken. Ere Kokkosen hahmon luo näyttämölle Janne Kataja. Tai jos ei o lahjoi tulos, kandee etukäteen käydä tsökaamassa biblusta. Spedeä esittää näytel mässä Antti Laukkarinen ja Veskun roolissa on Mikkomarkus Ahtiainen. Mut viime vuosina vilde jengii on alkanu funtsii, ett Stadiki on ihan kliffa mesta joulun viettoon. Jos se vaik sit smailais takas. m'estat * N{onet iuntsii, ett jouluu pitää r'iettää landella, mis val-kone snöge hohtaa. Eikä nykyään o enää pakko tsittaa himassakaan niinku viel muutama vuos sitten. Ville-Veikko Salmista esittää Christian Sandström ja Jukka Virtasta Lauri Ketonen. a TSITARI 23 Tölle sivulle voit säkin sendaa idilcsii omist lempparimestoistas Stadis, mis muittenki slangilaisten vois olla kliffa käydä, mut mitö ne ei oo ehkö ite viel hiffannu. N1t voi tsöraa bilikalla treffaan frendei tai mennä leffaan tai joraamaan. Stadilaisist rafloist ainaki Rymy-Eetus on musaa koko joulun ajan joka ilta. Mut kaikil ei oo mestaa, mis voi jouluna tsittaa oman porukan kans. Sinne just, mis on sitä snögee ja ikään ku enemmän joulufiilistä siis. Bulisti voidaan iteki siihen vaikuttaa. Mut ennenku aletaan skruudaa ja dilkkaa lahjoi, moni käy viemäs kynttilöit haudoille. mennessö. Sinne pitää jossain väliss mennä tsiigaan, r'ieläks Stokkan föneri on r-htä hohdokas ku sillo ku sitä snadina tsiigas nyyna kiinni fönsteris. Kaikil on varmaan joku tuttu delannu, jonka gravarille viedään kynttilän. Ohjaus Santeri Kinnunen. Muissa rooleissa esiintyvät Niina Lahtinen, Johanna Kokko, Jonna Laukkanen, Titta Jokinen ja Kiti Kokkonen. Ku joku smailaa, ni smailataan takas. fos hautausmaal kdy vast illal, ku on jo pimee, ni siin on fiilistä tsiigaa kaikkii snadei tuikkui, ku llysaa jouluaaton illas. Tarinan musiikki koostuu Jaakko Salon sävellyksistä Jukka Virtasen sa noitta mana. )a jos joku ei smailaa, voi sille smailaa silti. Toimita idiket toimistoon tai söhköpostil Virvelle: vo@mimino. Eikä se kai oo mitään joulumusaa, vaan diskobiletystä. Ku tulee vihdoin jouluaatto, ni buidut menee boseen. Ennen raflat oii tiiviisti boses aaton ja joulupäivän, mut n1t pääsee bilettään heti aattonaki. Ja jotkut shingraa Härmäst jouluks johonki paimun alle. Jos ulkomaalaset turistit tulee Härmään jouluks, ni k,vi neki vleensä shiftaa pohjoseen tai itään. Sillon jos sattu joku ulkomaalanen turismo eksryn Stadiin, ni sille ei ollut paljon idiksii, mitä vois duunaa aattoiltana tai joulupäir'änä. Jengi keräänt1y kuka kenenki himaan: mutsille ja faljalle, anopille, systerin, broidin tai frendien luo. Pääasia kuitenki on, ett muistaa olla kiltti, ees jouluna. I Koonnut: Virve Obolgogiani. Tapaninpäivä on kyl perinteisemmin se päivä, ku lähdetään liikkeelle. Kaikki muutki buidut on duunannu joulukoristukset ja joulumusa soi joka mestas. Stadin Slangi varannut 100 lippua hyvilta paikoilta permannolta. Jouluna ei kuitenkaan oo tärkeintä se, missä on tai mitä duunaa. Tarina kertoo miesten puuhastelusta televisioohjelmien ja elokuvien parissa, mutta ei karttele yhteisten vapaa-ajan rientojen ja tapahtumien kuvaamistakaan. Tsekkaa aina seura av an Tsilarin aineistop äiv ät, r@m EDTATE/ArrERr ARENA Hämeentie 2, 00530 Hki, puh. Joskus isoisien skidiaikaan skujattiin reellä ja hevosil. Stadin iouluun tietty liitt11' joulugartsa Aleksi. Lipun hinta 27 €.. Ia jos skrivaat viel mahdollisimman tarkat tiedot, niinku osotteen, millon on auki, jos netis on lisöinfoo tai jos sul on vaikk fotoi, ni kaikkee ois kliffa saada, Tilapöisist jutuist niinku näyttelyist ei paljo kande skrivaa, paitsi jos tiedot on hyvis ajois. 010 821 2705 teatteri@kom ed iateatteria rena.fi nllffi-ffift 5i?ililx th lanna mnhslä Ftlm lunsrual uuilll IunHlPuR0t nÄvrörslT 4a 16.seoog Kevään ensi-ilta on kertomus Spede Pososen, Vesa-Matti Loirin, Jukka Virtasen, Ville-Veikko Salmisen jo Ere Kokkosen yhteistyöstö ja toveruudesta 60-luvulta viime vuosisadan lopulle. Himaski voi olla kliffa pluggaa vaik lahjaks saamiaan kniigoi. Yksin sai dallaa hiljasil gartsoil tai tsittaa hotlan baaris, miss joku duunari joutu viettään omaa jouluunsa niiden muutaman turistin takii. |oskus sitä melkein jo kylläst1y samoihin dingelidongeihin. fi tai kerro, ku treffataan
TA I KATEM P U T lw$. Historiaan kuuluu myös aika Helsingin kaupunginvaltuustossa. 24 TSITARI ..',.1 tuin tämän taiteen lajin juttu on Klaude Kopteri, Stadin yläpuolella helikopterilla aikanaan lentän1.t Radio Cityyn raportoinut liikennereportteri. Oman huginsa bamlausdirikana hoitanut Klaude osallistuu edelleenkin yhdistyksen aktiviteetteihin omalla persoonallisella tavallaan. iaa et onks Klaude sit eläkkeellä. Yleisesti tunneTuhansien seikkailujen mies kuten Klauden hyvä kaveri Höyry Häyrinen sanoo. Hän kuuluu Stadin Slangi ry:n perustajajäseniin. Aamulla tsimmaan Mäkelänrinteeseen, sit borgalle Töölöntorille ja sen jälkeen firmaan... Fiudella Klaude skujas skabaa 1960-luvulta lähtien tuloksena monta Suomen mestaruutta. Vapaa-aikaa hän viettää usein landella Snappertunassa tai talviaikaan skimbaamassa Iso-Syötteellä. Stadin kundi Klaude tffiyttfl YG SBULISTI ONNEA! o Stadin Slangi ry.n entinen bamlausdirika Klaude Bremer täytti 70 marraskuun kolmantena päivänä. Vaikka Klaude ei olekaan innokas järjestömies, jouLui hän mukaan politiikan syövereihin ja toimi kansanedustajana parin kauden ajan. Lehtihommien ohella Klaudella on sukurasitteena lentäminen. Ei ole. Lehtipuolella historiaan kuuluu muun muassa Husista, Hesaria, Viikkosanomia, VIPiä, Seuraa, Iltasetiä ja ties mitä aviisia. Rullaava stebu ei sammaloidul T Teksti Heka L. Klaude budjaa nykyisin donnansa kanssa Hietalahdenrannassa. Klauden henkilökohtaiseen historiaan kuuluu urheilu ja lehdet. TAPAHTUMAIDEOINTI & TOTEUTUE TAPAHTU M AJ U O N N OT . Sporttipuolelta kantsii ilman muuta mainita simmaus ja vesiboltsi, molemmista irtos mestaruuksia. Simmauksesta irtos tuoreita SM-mitaleita koukkupolviluokassa vielä tänäkin vuonna. Oman lehtifirman Klaude perusti vuoden 1978 lopussa ja eka oma lehti, Auto, tekniikka ja kuljetus, tuli ulos alkuvuodesta 1979. @#@ MUSIIKK'ESTTYKS ET . Stadi on aina ollut lähellä Klauden sydäntä. Kundi skujaa päivittäin duuniin edelleen. Snadina hän oli Tölikän kundej a. Firma viettääkin 30 vuotissynttäreitä näinä päivinä
) TSITARI 25 Tsennaaks friidun. Hift-aatsä sen kuvan keskel edessä. 2. J. I. Tsennaatsä, kuka tää stadilainen friidu on. Sit alko olla vähemmän aikaa teatterille, lentikselle, j oraarniselle, ku oli äijä ja kaks skidii tässä koko perhe Koskelantiellä, ihan lähellä mestaa, mistä Stadi on saanut alkunsa reilu 400 vuotta sitte. Kymppikesäsenä fiiidu saar.uttiki jo menestr-stä stagella. Hiffaa kans, ett skideil ja mutsil on mutsin ite duunaamat kledjut. \uorena friidu, niinku monet muutki sillon, opetteli joraan jivee Blunkan joroskoles. e Jouluna ku usein on enemmän aikaa duunaa kaikkee kli11äa, ni täs on snadi kuvaarvotus. Mut jos sä et tsennannu, kuka tää friidu on, ni kär'tsiigaamas sivult 45. Hartotuksis tsiigaamas ollu kriitikko skrivas lehdes: "Hänen e:iintrrnisvarmuutensa, r-älitön ja suloinen liikehtiirisensä ainakin harjoituksissa lupaavat hänelle hyr'är-i nenestr-ksenl' 3. l. Täs fotos 2-kesäsenä sr-r'stalr.ell a 19 40 friidu staijaa oman himan pitskulla Keuruuntiellä. Suomen tr'ör'äenteatteris Elvi Sinervon skrir-aamas nä1telmäs Onnennraa ta ihmislapset friidul oii keskeinen rooli
Welinin S}-vuotispöivä.. |o ennen esaa maailmansotaa "YläBrondan' olivat hiffanneet |ali Ruokokoski, Tyko Sallinen, Kosti Meriläinen, Yrjö Ollila ja monet muut taiteilijat. Esplanadikatu 20 Korkeavuorenkatu 36. "Bronda". (Jutuus! Kesakuukausina tarjoillaan ranskanleipää, voita ja maitoa myös juuston kanssa sekä klo 2 jölkeen pöivällä muun muasst ranskalaista BATONGleipää, jonka vaikka vasta viikon kauPassa olleena on saavuttanut erinomaista suosiota. Avoinna klo 7:stä aamulla klo 11 illalla. Yhtiön toimitusjohtaja K.A. Adolf Lindfors, "Imppa" Aalto, Eero Nelimarkka, Ilmari Ikonen, Alvar Aalto, Mikko Hovi, Rudolf Koivu, Eino Leino, LarinKyösti, "Pummi" Lagerstam, Yrjö fylhä, Elli Tompuri, Ester Helenius, Essi Renwall, Helinä Svensson-Timari, Wiiliam Rosemberg, Unto Karri, ja moni moni muu taiteen parissa toimiva. (ilm.) Brondan fiilis Noihin aikoihin Brondan tunnelmaa kuvasi virolainen kirjailija Aleksander Sipelgas: "Huoleton taiteilijasieiu voi istua Brondalla ankkurissa tuntikausia. I I moitus Pä ivä lehdessä 1910 "Ylä-Brondini E.EsPlanadikatu 20. Raflan värikkäin kausi osui 20ja 30-luvuille jolloin yhä useammat eri alojen taiteilijat treffas siellä toisiaan. Kahvila Brondin. Tirltuaan kahvilaan hän tilaa itselleen kahvia, leipää ja savukkeita, vaikka taskussa ei ole penniäkään. Brondin OY. Porukassa oli usein taitavia muusikoita jotKahvila Brondin, ka saattoivat iiahduttaa esityksillään kavereitaan. Vastapöätä oopperapuistoa, mihin on erittäin ihana ja nautintorikas näköala kesäaikana. Alakerran narikkaa hoiteli poke |ohansson jonka kaikki tsennas, samoin ku tarjoilijoista vanhimman Iineksen. E. Eteläesplanadi 20. TSITARI iJi..1 : 26 ffC 6#@G#wB #e oj o Vuonna IB77 avasi leipurimestari Karl Magnus Brondin kahvilan, EteläEspa kahdenkympin toiseen kerrokseen ja saman talon esaan kerrokseen höyryleipomon. Muissa PöYdissä sekalainen taiteista bamlaava jengi. Keskinäisen avun vakiintunut tapa antaa varmuuden, että ennenpitkää joku kaveri hänet ankkurista lunastaa'l Raflan keskellä oli buli pyöreä pö)4ä jonka YmPäril1ä tsittas kaikkien tsennaamat gamlat taiteilijat. Vakiojengiin kuulu edellisten lisäks m.m. Ab K.M. Omislajan kuoleman jälkeen raflal oli useita eri omistajia kunnes leipomoliike Primula slumPpas sen vuonna 1935 jolloin se sai myös olutja viinisööviksen sallivat Boikeudet. Kuusi kodikasta huonetta -35 eri sanomalehteä. Puhelin 7552. Fönarien pöydissä tsittas usein shakinskulaajat
Ne kuuluisat marmoripöydät joilla oli duunattu "kermavedoksia" blisattiin huutiksessa. Matkalla tää kiljui. Silloin sieliä saattoi vielä nähdä m.m Wäinö Aaltosen. Liffana sattumana voi pitää sitä että allekijoittaneen työpöytä oli silloin keskellä entistä Brondaa. Auttakaa veljet, tämä mieshän raahaa minua kuin rankkuri koiraa! Kun kaverit ei tullu jeesaan hän jatkoi. Hymyillen hän alkoi skrivaa nimeään antamaani pabruun. Vaikk en mä vielä siiloin elämää hyvin snaijannu, näin Shilkovin naamasta, että hän oli mielissään, että tsennasin hänenkin kuuluisuudestaan. Ennen minä olin maalarimestari mutta nyt minä olen mestarimaalari! Saarinen oli jo siinä kondiksessa että poke oli tilannu staralle taksin. Skrivatessaan hän samalla osoitti kaveriaan ja sanoi nimen; Boris Shilkov! Tsennasin heti kuka oli Boris Shilkov. Hän oli vieläkin kuuluisampi neuvostoliiton pikaskrinnaaja kuin Gontsharenko. Niis entisis raflan tilois oli vielä pari vuotta Mainostoimisto As Luotonen Oy. Siihen saakka siinä oli vielä r,uokralaisia. Brondan lisäksi talossa toimi purkamiseen saakka, ainaki elokuvateatteri Kit-Cat, hautaustoimisto, mainostoimisto, matkatoimisto, tanssikoulu ja taiteijoiden atelieri.I Eki Mattsson Lähteenä: Vilho Nenonen: Tav at t ii n Br o n d all a/SKS Valokuvat: Kaupunginmuseo, Kuva-arkisto Etelöesplanadi 20 Korkeavuorenkatu 36. Olin juuri ollut tsiigaamassa Helsingin Olympiastadionilla käynnissä olleita MM-skrinnauksia, (r9s7?) Luudasin miesten luo, ja aloin pyytää Gontsharenkolta nimmaria. Näkemiin veljet! |ohon kaverit, seisaalleen nousten. Silloin tuli, sekä safkiksel että duunin jälkeen poikettua Brondalla. Kartsan toisella puolella dallas kaksi miestä, jotka jo kaukaa hiffasin ulkomaalaisiksi. Tosin Shilkov oli jo ieedannu uransa mutta kun minä olin blukkanut urheilua, tiesin hänen meriittinsä. Molemmat miehet olivat silminnähden tyy'tyväisen oloisia, kun tulivat näin yllättäen hiffattua ja tsennattua Helsingissä snadin kundin toiI Esko Hytönen mesta.. Tämä "Hn.inkään tapiiri'l joka oli saanut liikanimensä ylähuulensa päälle ylettyvästä komeasta knesastaan, kuului kehuvan. Talo purettiin 1972. Tämä ikään kuin ällistyi, että tyhjällä helsinkiläiskartsalla joku kundi oli tsennannu hänet. Se meni konkkaan. Pian tsennasin, että toinen miehistä oli pikaskrinnauksen maailmanmestari, Neuvostoliiton Oleg Gontsharenko. Näkemiin mestari! Silloisista vieraista saattoi paikalla nähdä m.m Aale Hakavan, Ilmari Vuoren, Immanuel Saukkosen, Tauno Sarmajan, Aimo Kanervan, Unto Koistisen ja monia muita taiteilijoita ja taiteen ystäviä. Se oli käyny jo pari kertaa sanomassa että taksi venttaa. Dörtsi boseen Syksyllä 1949 Bronda tuli matkansa päähän. Innostuin suunnattomasti ja pyysin tietenkin myös Shilkovin nimmarin. Mun esa duunimesta, krigun jälkeen oli Brondan viereisessä Bensowin talossa. taiteilijoiden suosima Brondan kahvila. Kerran satuin näkemään viereisessä pöydässä istuvan seurueen josta tunnistin Hesarin rikosreportteri Armas Kauhasen, "Kuhan" ja Yrjö Vihtori Saarisen ionka ronskit ja värikkäät maalaukset olivat jo saaneet tunnustusta. Siinä taiteilijat Adolf Lindfors, Oki Räisänen ja kuvanveistäjä Mikko Hovi nappailivat talon antimia pyöreän pöydän ääressä. Kolmannella kerralla poke otti snadin taiteilijan syliinsä ja kanto sen dörtsille. Nk Brondan talo, jossa oli 1900-luvun alkupuolella tunnettu ja mm. Yl lättävät a nimmarit Hesaril la o 50-lur.ulla, nuorena kundina, staijasin joutilaana kotitaloni edustalla. TSILARI 27 Sistat vuodet krigujen jålkeen Sotien jälkeen Brondan fiilis ei ollu enää entinen vaikka siäl vielä 40luvullakin taiteijat tsittas. Arkkitehdit Valter lung ja Emil Fabritius piirsivät talon, joka valmistui 19l)-luvulla. Joskus kuuskltluvulla, dorkat ja ahneet päättäjä rupes hävittään Stadin gamloi, historiallisii ja staillii haussii. Silloin pantiin matalaks se Brondankin byggu. Mihin lienee joutunut se buli Jali Ruokokosken moglaus joka oli sisääntuloraban yläpuolella
effi lll l:i \ A,er Lingus lennåtti slangiporuk a Kunnianarvoisa Charles Stewart B&B vastaanotti ystävällisesti ja jakoi mielenkiintoisen eritasoiset huoneet. Ei siis kannattanut ostaa ylipäänsä mitään tuliaisiksi. Edellinen paavi piti messun noin milj oonalle kuulijalle. I2,-, tupakka 7,60. 8,-. 'rx-. Kaupunkikierros sunnuntaina antoi erinomaisen oppaan selostuksen myötä tietoa historiasta ja nykyelämästä Irlannissa. Bensan hinta kiinnosti toki monial:249 halvin nähty,. Irlantilaiset eir'ät pelaa jalkapalloa samalla innolla kuin englantilaiset, jotka ovat tuoneet tämänkin "hapatuksen" Irlantiin. Kelttiläisistä peleistä on rr'alesilaisten kanssa sarjaotteluita. Olihan siinä muutama pubikin, jos niihin joku halusi poiketa. Hurling-peli on kelttiläirren peli, jonka taitaia on suorastaan kansallissankari (vain sädekehä puuttui). miljoonan ihmisen kuolemaan, mikä johtui lähes ainoaa ravinnonlähdettä perunaa vaivanneesta hometaudista. Kiinnostava vierai\u lamesonln viskitehtaalla ja kierroksen jälkeinen viskien maistelu, josta saimme sertifikaatit lisättäväksi ansioluetteloomme tunnistettuamme |ameson-viskin ainutlaatuisen pehmeyden. Englantilaiset vähät välittivät moisesta laiskojen ja perheestään välittämättömien irlantilaisten on: 'i. Niistä riitti matkan ajan juttua: toisilla tanssilattian kokoinen kylpyhuone ja amme ja joillakin lavuaari'blohuoneessal joillakin pelkkä kattoikkuna, josta kuutamoa olisi ollut kiva katsoa, jotkut rehkivät neljänteen kerrokseen (hissiä ei oliut). å *,& n €, :..,> ffiwffiffiffiw. 28 TSITARI a @ ffiffiwffi diesel yli 1:30. Ruoka-annos n. Phoenix-puiston koko monta kymmentä hehtaaria antaa paikan niin diplomaateille kuin presidentin asunnollekin puhumattakaan hurling-pelaaj ista j a lenkkeilij öisrä. Sijainniltaan erinomaisen lähellä kaikkia tarvittavia palveluita: posti (historiallisen vapaussodan alkunäyttämö), busseja useita linjoja ja pääkatu O'Connell aivan kävelyetäisyydellä. Tä11ä rnatkalla selvisi hlvin monikin asia, minkä vuoksi irlantilaiset eivät pidä englantilaisista: suuri nä1änhätä, joka johti n. Pienen pieni paikallinen viskipullo n
Mm. Lounas Wicklow Heather -ravintolassa. Koulut ovat joko .vksityisiä tai hallinnon viläpitämiä kouluja, joiden toimivuuteen oppilaitten vanhemmat joutuvat keräyksin osallistumaan. P1'hä Kevin eli mieluummin erakkona kuin luostarin hälinässä ja kilvoitteli päästäkseen taivaaseen asumalla laakson luolassa tai seisomalla järven kylmässä r'edessä kädet ristiinnaulitun asennossa niin kauan, että tarun mukaan hänen käsiinsä linnut ehtivät tehdä pesänsä. Yläkerrassa oli jopa huonekaIukauppa. 10 km etelään Enniskerryn kylästä on kuvattu suosittu TV-sarja Ballykissangel. Dublinissa n. puolalaisia on Irlannissa n.4 miljoonaa, mutta toki 40 milj. virastor-irkailiioille on vuosit_ tair-r ririnkielen koe eli ei riitä pelkliä pääsykoe. O'alkuiset sukunimet ovat peräisin kuninkaallisista alenevassa poivessa. Opas:Anu O'Byrne. Iirinkieliset ovat r-ähentmistönä, mutta kaikissa i'ir allisissa vhtel.ksissä sitä kur_rluu kärttää. irlantilaista on USA:ssa. Glendagloughin luostarirauniot maaseutukierroksen kohteena. 1,4 milj. Mm. Tunnuslause vaakunoissa: S/NE MITU Pelko pois I Teksti ja kuvat: Sisko Weckstrom. Kuvassa näkr.ry "sokeritoppa"vuori, joka vilahtaa sarjassa. a TSILARI 29 fficffi ffiffim:4ran iloiseen Dubliniin 13.g.ZOOg rW@@effi $ffi gelmista, vaan jopa vilja vietiin Englantiin ja puut Elisabethin laivoihin. Matkam ui stomvvm älä kartanon alakerrassa la ostettavaa lö1.tyi vauvan vaatteista (potkupuku 25 €) mansikkahilloon ja tietysti leivonnaisia, keramiikk aa ja villar.aatteita. iirin kieli on pakollinen opetusaine. asukasta, joista maahanmuuttajia on suuri määrä. Pysähdvs r.iehättävä an Enniskerryn kr-lään, josta jatkoimme läheiseen, upeaan Powercourf puistoon. Lapset mener'ät kouluun jo '1-r'uotiaina. Wicklow N'laaseutukierros Wicklown kreivikuntaan antoi oppaan taas erinomaisen kerronnan ansiosta h1vän tietopaketin Irlannin historiasta ja kulttuurista. Kotiseutukeskeisll.destä johtuen on kyliä, joissa lähes kaikhi ovar O'Neillejä, O'Connorseja jne
Safkaa oli vaikka minkälaista ja jokainen varmaan hiffas mielisafkaa magansa tä,vteen. Fjalle oli buukannut borkat ja viinerikääryn (= nakkikääry). 9 Tsufetauolla Adovere Tuulik. Paikalle kutsuttiin komppania sotilaita rankaisemaan kieltäytyneitä talonpoikia. Pidimme puolivälissä Adovere Tuulik kahvilassa tsufetauon. Vuodet 1835-1837 olivat katovuosia ja moisioherra Strykin muutokset maanviljell'ksessä saivat talonpoj at uhmamielisiksi ja kieltä1tyi,,.ät t.vöstä. Niitä ei ollut serveerattu pö1'tiin, mutta alkukankeuden jälkeen baarifriidu hoiti homman ihan kliffasti kukin sai osansa ja pääsimme Pyhälärvellä jatkamaan reissua. Osa sai programrnin Eestiks osa Finskiksi. Maanantaina alkoi varsinainen vaellus hoitoihin. s Taas treffas joukko Slangilaisia frendiensä kanssa sumuisena marraskuisena Faijanpäivänä ]ätkässä. Näin treffasimme milloin kenenkin kanssa käytävällä venttaamas sa kylpiyn, hierontaan tai johonkin muuhun rentouttavaan hommaan menoa. Reissu kesti kolme ja puoli timmaa ja sköne oli melko t1yni, vain snadeja fogeleita ja juuri ja juuri saattoi hiffata botskin snadin skungaamisen. Tsiikasinne raflasta kun Eckerö Linen M/S Norlandia irtos kaijasta ja suuntas kohti Tallinnaa. Seuraavaksi dallasimme botskin raflaan fiinisti brunssille. Sillä on ollut useita ornistajia ja kukin on jättänyt omat jälkensä. Iltapäivisin kahvihampaan 6 Pyhäjärvi Spa Tornikahvila. 30 TSILARI a 6 Sotatammi. Venttasimme rantsun terminaalissa Fjallea, joka tultuaan dilkkas kullekkin slabarin jolla pääsi botskiin. Olimme perillä vähän ennen iltasafkaa, joten ehdimme saada ennen murkinalle menoa raviohjelman (hoito-ohjelman) tuleviksi päiviksi. Tallinnassa meitä oli busa venttaamassa ja kun jengi oli kamojensa kanssa busassa päästiin tsöraamaan kohti Otepäätä ja Pyhäjärveä. Sinne oli n 230 kilsaa eli runsas kolme timmeä. Sen iäksi arvioidaan 300-400 r'uotta. Pirkko hoiti hyttien dilkkaamisen fiksusti ja pienemmällä äänellä. Sen hienossa puistossa on todella sbuli sotatammi sen ympärysmitta on 698 cm ja korkeus 22 m. Meille oli buukattu viisi hyttiä, joihin saatoimme traijata bakaasimme. Homman tietenkin keskeytti lounas ja päikkärit, mikäli niihin oli aikaa. Hotla on bykattu vanhaan 1300-lur.ulta olevaan ritarikartanoon. * P y öreänp öy dän ritare ita.. Nimen sotatammi se o1t saanut vuonna 1841 jolloin kapinallisia rankaistiin sen iähellä kujanjuoksulla iossa talonpoikia hakattiin kepeillä ja osa lähetettiin sen jälkeen Siperiaan
Näin sesongin ulkopuoiella mesta oli melko hiljainen, mutta olihan siellä kuitenkin tsiikattavaa. Se on 145 m merenpinnan yläpuolella ja maanpinnasta 27,5 rn, jos o1isi ollut kirkkaan"rpi ilma olisi sieltä ollut vielä mahtavamrnat näkymät 1ähialueelle. T Ioulua ventaten Raimo Miettinen I Yicrnili.jentnrL' Tipsu ja Tapsa sekä Pirkko. Siellä oii sr-rögekanuunat valmiina duunaamaan snögeä, kun vain olisi edes snadista kalsempaa. * Tar ino ita menneisyydestä. Kun karlat ja jengi oli dösassa tsörasimme suoraan Tallinnan rantsuun. t TSILARI 31 ffiffims##$il $ BffiLffi 9.-1 39,2008 kolotus johdatti monet meistä tornikahvilaan borkalle tai muulle drinkille. Niitä lövt,vi varsin hyvin, sillä hotlassa ei meidän jengin lisäksi ollut kuin muutama asiakas. Kun emme olleet skruudanneet hela daakenina mitään meni useimmat meistä jossakin r,älissä Cafereriaan skruudaamaan lihapullia ja perunamuussia mut oli jengissä fiinimpääkin väkeä, jot' ka skruudas ala Carte raflassa. kLrnharr r ain oli vapaita aikoja. Otepäähän on matkaa n. Hoitojen suhteen kuului rnonia mielipiteitä, jotkut ei ollut kiinnostunut joistan hoidosta, mut niitä spaan tytöt vekslasivat varsin avuliaasti. Sen tultua tuli Piia entistä onnellisemmaksi, kun se sai takaisin pottaansa, joka oli tullessa jäänr.t busaan. No kaikki k1iffa loppur-r aikanaan ja niin torstaina piti pistää kamat kasaan, luovr-rttaa nyklarit ja r.entata busan tuloa. Mui stimm e Fj alle a b o t ski s s a. I-ähin rnestar josta sai slumpata piiir-ittäisiä r'älttämättömn'str-romia o1i vajaan kilsan päässii se oli todella minimarket, mut siellä oli kaikkea'u'älttämätcintä. Onneksi hän hillasi sen vasta tänä aamurra, srllä mur-rten häneltä olisi mennr.t homma pipariksi. No me ei ventattu snögeä, kun ei ollut skimbojakaan messissä. No botskistakin saattoi slumpata yhtä sun toista. ,3 kilsaa jonka saattoi dallata, tai tsörata busalla tai taksilla. Iltasafkan 1älkeen jengi kokoontui ioko pubiin tai respan aulaan bamlaamaan ja kertofiraan stooreja "vanhoista hyvistä ajoistal silloin kun joratiin Alppiksella ja myöhemmin Lintsillä, Bottalla, Bykkalla tai Ver-rnr-r1la. Fr iidut buukkasivat lisähoitoj a feisille, handuille j a klabbeille, sekä ties rnihin. Olimme Stadin rantsussa aikataulun mukaisesti ja jengi hajosi kukin omaan himaan, mut luvattiin treffata uudelleen, jollakin tulevalla reissulla. Meillä oli vähän aikaa tehdä hankintoja Merimarketistta ennen siirtymistä botskiin. ii# ffi' tfni*:. Snubareita kär4iin ottamassa CentralisSä, Cataniassa, Kööningissä ja ties missä ennen jortsuihin menoa. Kilpisen Eero esitelmöimässä ties mistä
Kerran tsittasin mun kuistilla ja patr#y&ås##* rin metrin päästä liiteli haukka ohi ihan ääneti. Siinä häipyis gliffa ulkoilumesta, joka on kaikelle kansalle avoin. Koska me budjataan eri osotteissa, ei voitu virallista kimppaa tehdä, mut me slumpattiin se. 9 Lasse shungaamassa Kivinokan elojuhlissa.. 9 Maisemaa Vanhankaupungin lahdelle. Toivottavasti Kivinokka kestää. Käytiin tsiigaamassa ja hitattiin nätti sininen tönö keskeltä skutsia. Oravanpoikaset leikki kesällä meidän kuistilla ja sen a1la, meinasvat syliin asti kiivetä, kun eivät osanneet ihmisiä pelätä. Ki\flf,N q Reilu vuosi sitten systeri hiffas netistä, että Kivinokassa ois mökki m11,tdvänä. Eikä varmana tu luonto niin lähelle kuin nykyisin. Stadi on suunnitellut byggaa sinne niemelle kämppiä. Paprut tehtiin, koska me haluttiin se. Saati dallailla niin kuin n1t, kun skutsi on kaikille avointa ulkoilumaastoa. Eikä matka kestä kauaa. Kivinokkaan on voinut jo yli seiskytä vuotta bygata ittelleen jonkunsortin lautaI Stndi on lähellä, mutta Kivinokassa or 6 Maisemapolku. TSILARI a 6 Maisema Lammassaareen Vanhankaupungin lahden yli. Systeri ja mutsi on niinku "äänettömii yhtiömiehii'l saatiinhan me stadilainen suvun (tai ainakin meidän oma) haave toteutettua: Kesämökille dösä11ä, metrolla tai vaikka filolla. Mä skulasin kauppiaalle ja tehtiin trelit sinne, jotta päästiirr smlygaamaan sisätilojakin. Et sä voi kenenkään rivarin tai kerrostalon pitskulle mennä levittään filttiä ja ottamaan mollikkaa
* Foto skrivnojosttt in sert e-silroisesfn ur.a: Riitta Schildt t sittannt n s s a rn ö kin pit sku lla. Aluks ne piti purkail tah..elis vek, mut sit tuii sota ja ilijait ei r.c'rineet rinciikseltä tulLr purkamaan 1a nrr-rijiir ei siihen r.elvoitettu, r'riir-r ntökit sai jilaidal. Arpajaiset o1i buli t;ipahtuma ja ikitinr-iellisen nrrkc)nen oli se prikktttt.'tt rkl,,.ltli. Tuire Pohjola i N-Iökillä. hökkeiin. 9 Lrturi Ttrnsti \Iilrcryuositnpohtwnrr Noknssc 08.. 'lr.rtustr-rin tnppeihin, ioista osa oli fijcliurnu I{ivinoiiassa ja jolu silmanliiinen liuclisnsukrrs kuir-r r-r-iirkin cli slumpannu vilstar vnos sitter-r. 'fu'r; ,.t + # W i{i ,** ?a^, 4 { r '-. ]a tiettv siliä r'älilliikin. Glifla meininki oli ja virrn1t1rllr tnurt ens vLlonna ur-ide1leen. On1-ratr mnllir r.n't ruestir niin lähellii, ettii voi viedri gaiffola grilliulemairn, eikä o pakko jriiidä ,vöks, niin kr.rin kauempal-ia oleville rnökeillc. Poiketen su1-rislromalarsesta kesiijuhlastir, r'r.rLrst er kukarar-r när'ttiinv oler irn kitt.heen juu baissa. a!4t. kLrrr r inttr.t' piirivoiton : hcrkkr,rkorin. Birn cli skulas hr-r'iiil rnlrsrlil jir jen gii oli k,rl.t' iri.t rt ior';.t;.tnt.trs.t. Sen verran ktrr.riur grillailin mLln nrirkir-r kr-rpreg55;1, ettri nri:s.isirt L.isrett r i:iitiri. "'tr *$ dl .$å ä .,y,: itxa. \'aik aikLrisrlla o1i bissee ja siciukkaa evtiiina. ttrtto idyllinsti. Soli lii"iynrstungaarnassa bi leitten aluks. Siel on siis kokonainer-r ihmisikii clelattr,r ja fbdattr,r, jaettu ntrrrptireitten kanssa ilot iir surut. e-1:ii 4 ,.'i,i .{ "".,.,, Krir.irr tiinii kesiinri elojul-rlassa tsiigarlerrrirsstr, ntillrrinen ()n nreinrnki la tutustr-rnrirssir mlul nn-iin nrokkinaapu reihir-r. : iilf h il ll:ii?Trx-. \-rikee o1i lir"rin plpirir, kaikenikiisii. t:t 33 ffiKffiA .i: ,a!l ict :tL; "i+.:i:.. .,rråll$l ,li f ,\'rrkkir [.irttttlttt'tr
"Ratkaisun päivät" jäi Ansa Ikosen ja Tauno Palon viimeiseksi yhteiseksi elokuvaksi. Nyt kysytty elokuva on Hannu Lemisen ohjaama Suomi-Filmi Oy:n "Ratkaisun päivät'i Se on filmattu vuonna 1956. Kysymys elokuvassa "Slyllisiäkö" ollut koulukuva tunnistettiin ja se on Bernhardinkatu 7:ssä olevan asuintalon edessä kuvattu. 34 TSILARI t Vanhat kotimaiset el okuvat o Tsilari kääntyy taas lukijoidensa puoleen vanhan kotimaisen elokuvan helsinkiläisten kuvauspaikkojen tunnistamisessa. Lepistö ja hänen miehensä kieltäytyvät palaamasta tuliasemiin. Sitä ennen kuitenkin ]uha Seitajärvi KAVA:sta kiittää aikaisemmin Tsilari 412008 kysymyksiin tulleista vastauksista. Siellä majuri Hartti tutustuu vänrikki Lepistön vaimoon. Majuri Hartin pataljoona on tulessa rintaman ratkaisevalla lohkolla. Ratkaisevalla hetkellä majuri joutuu ristiriitaan tappiomielialaa levittdvän vänrikki Veikko Lepistön kanssa. viimeisestä talvesta. Läpimurto uhkaa lohkoa, eikä majuri näe muuta mahdollisuutta kuin ampua Lepistö pelotukseksi muille miehille, jotka tapauksen jälkeen tottelevat taistelukaskya. Pääosia esittdvät: Ansa Ikonen (sairaanhoitaja Leena Auer-Lepistö) ja Tauno Palo (majuri Yrjö Hartti). Toinen kuva, jossa Eino Kaipainen ja Kaisu Leppänen, samasta filmistä on edelleen tunnistamatta. Siinä on kaksi kuvaa samasta "rouva Vaaramon talosta'i jonne Rouva Vaaramon talon ympäristö.. Lepistön vaimo Leena Auer-Lepistö työskentelee keskussotilassairaalassa ( Tilkka) sairaanhoitajana, jonne on tuotu majuri Hartti vaikeasti haavoittuneena. Nyt pyydetään lukijoiden vihjettä kuvauspaikasta. Elokuva kertoo j atkosodan Rouva Vaaramon talo. Muissa osissa on lussi Jurkka (vänrikki Veikko Lepistö, Leena Auer-Lepistön aviomies), rouva Vaaramo (Kerstin Nylander)
Laitoin takasin. Kuvat ovat hieman eri kulmasta otettuja. Olisin mä sen ilmaiseksikin antanut, kun kuulin mihin faijan tähti joutui tai pääsi. Lupasin myydä ja niin me treffattiin mun duunissa seuraavana päivänä. Näin sitä nykyään kohdellaan ihmistä, joka yrittää vain toimia kaikkien parhaaksi. Muiden vanhojen kotimaisten elokuvien tunnistamiskohteita voi käydä katsomassa internetissä www. Siitä alkoi meidän faljanja tän uuden talon yhden äijän joka jouluinen skaba. Kyll kaupallinen ,""":.. Sammaleitako mun olis pitän1t jouiupuuroni kokkaa ja duunaa havunoksii mausteeksi messii!! Kysyn vaan. Sen siit saa, ku on koko ikänsä yrittäny vastustaa kaupallist jouluu. Näin ollen faija ei enää ottanu tähteä esille vaan kaksi miestä on menossa sisään. la kuulkaas tätä! Kun mä jouluaattona menin Frälsikan ilmaselle joulushafkalle, niin kateelliset naapurit tsiikas mua ku halpaa makkaraa ja mumisivat, että mitä toiki tääl tekee, vaik omistaa maat ja mannut. oli sillo todella kaukaShungattiin hoosiannaa, knubattii kirkasta ja skruudattiin possua. Din stjärna lyser äni I Maj-Britt "Malppi" Järvinen r Kyll joulut o nykyään menny niin kaupalliseks. Avasin tän pakun kerran ja näin, ett tähti oli priima kondiksessa. Sitten kun molemmat vanhemmat oli delannu niin pesänjaossa joulukoristeet tuli mulle, tähti niiden joukossa. Tätä menoa jatkui ainakin uuteen vuoteen asti. Mut ny ku naapuri on karsinoinu porsaansa niin, ettei yksikään joulupossu onnistu karkaamaan omille teilleen, ja vahtii niitä yökaudet susikoiran ja haulikon kanssa. Vastaukset voi ilmoittaa |uha Seitajärvelle p.09-61540217 tai 040-725 3s64, s-posti on i uha.seitai arvi@kava. Mut ei tää vielä mitää. Toista oli ennen. kava. Äillen välinen "Star War" toistui joka joulu, kunnes mutsi ja falja muutti Krunikasta veks. fi . Vuosi kului ennen kuin se mies soitti ja kysyi: vieläkö tähti on tailessa ja mlynnissä. Faija sytytti tähden jouluaattona ja kun sähköä piti säästää niin sammutti sen yöksi. Valitettavasti kuvat ovat vähän epäselviä mutta paikan tunnistavalle varmasti riittäviä. Mut ei tääkää vielä mitää. Nyt ihmiset on tullu niin ahneiks ja vahtivat omaisuuttaan niin, ett minunki on tä1'tyn1.t tsökaa kuusi omast skutsist. Faija oli kääriny sen siististi ruskeaan voimapaperiin ja sitonut paprunarua ympärille. Siellä voi myös ilmoittaa tunnistamansa kohteet eteenI Arska Soisalo. Mutta n1t, ku eräs starpa, joka erikoisest inhoo kaikkii kaupallist ja vietti median markkinoimaa päivää "Älä osta tänään mitään1 Meni flinderibudjuu ja h1väs uskos pani pari bissee fikkaan, niin arvaa mitä, skoudet föras sen telkie taakse. Vastauksia kuvista tai muuta elokuviin liittyvää tietoa voi lähettää myös Tsilarin toimituksen s-postiin tsi I ari(astadinslansi.fi . Kuitenkin faljaa rupes ottamaan päähän, kun sitä toista tähteä ei sammutettu ennen kuin meidän oii pimeenä.Iltaisin faija rupes kyttäämään ja joskus ottamaan kuppia niin kauan, että se toinen äijä luovutti ja sammutti tähtensä. Ostaja oli haltioissaan tähden hyvästä kondiksesta ja maksoi siitä kunnon hinnan, 150 mk. Muistan, kun ennen vanhaan kuusi tsökattiin naapurin skutsist, kuusen killuttimet ja kynttilät heidän vintilt ja joulushafkaks veisteltii poskeemme naapurin kadonnutta porsasta. Meidän fönarista näkyi oman tähden lisäksi vain yks toinen tähti, siinä uudessa Kristianinkadun talossa. Kaikki viedään mitä vain irti saadaan. +::tiiil.llrij# TSILARI 3s Meidän fafian Kaupallinan joulutähti loulu o NelkFja viiskl.tluvuilla meidän hima oli Krunikassa Liisankatu viidessä, fönari naapuritalon pihalle ja hirttokummun yli Kristianinkadulle. Jossain vaiheessa hirttokumpu poistettiin ja tontille bygattiin uus kerrostase joutui vintille. fi / esittely/ peri nne/. Siis "God Jul Farsan. Vastasin ilmoitukseen ja ostaja lupas palata asiaan, kun oli tullut himaan duunireissulta. Tunnelma oli harras ja me tsennattii ittemme niin puhdas sydämiseks ja onnellisiks, ku parannettii maailmaa, eikä oltu langettu kaupallisen joulun hössötyksiin ja syntiin. Kiittämättömyys on maailman palkka! I Harry Yletyinen lo. Muotiin oli tulleet paperiset joulutähdet, joiden sisään duunattiin sähkölamppu ja ripustettiin fönariin. Ku minä menin joulukarkeloist himaa, niin mun joulukuusi, kaikki kynttilät ja killuttimet oli varastettu! Juuri sen kuusen, jonka mä omast skutsist olin suurel vaival himaan raahannu! Ihmisillä ei nykyään oo mitään moralii eikä häpfy. Uuden himan vastapäätä oli puisto eikä sähköä enää säästetty. Vanhin stara blukkas evankeliumii ja todisti miten vilt omantunnon tuskii kaupallinen joulu aiheuttaa sen pyörteisiin joutuneille. Se päätyi Kulikseen yhteen kunnostettuun villaan, jonka jokaisessa ikkunassa palaa viiskltluvun mallinen tähti aina jouluisin. Kaheksankltluvun alussa näin Hoblarissa ilmoituksen, että haluttiin ostaa just sellanen tähti joka mulla oli. Ia arvatkaa mitä
Mutta ei se mitään, tuleehan sitä vähitellen. Ja tulihan sitä. Skimbasin ja skimbasin koko päivän, sikäli kun pystyin, koska en ollut aikaisemmin milloinkaan treenannut. Oot sä sprottis. Siitä alkoi minun skimbausurani, joka päättyi vasta pari vuotta sitten, kun skimbani hajosivat, kuluivat puhki ja siteetkin olivat jo vähän vanhanaikaiset, Voitot, eikä uusia kannattanut enää slumpata. Olin kai seitsemän vuotias ja käyn1.t yhden lukukauden skolea. Olin juuri sillä hilkulla, että olin ainakin vielä uskovinani joulupukkiin... Snögeä ei ollut hiutalettakaan, niin milläs sitten skimbaat. 36 TSITARI a Skimbat a Venttasin kiihkeästi joulupukkia, sillä joten kuten bonjasin, että minun piti saada skimbat. Pitskumme oli sen verran buli, että skidille se riitti kliffasti. Oliko sen ensimmäinen asiakas A) Paavo Noponen B) Pekka Tiilikainen C) Arska Soisalo Vastaukset sivu 62.. Hagis, Siltasaarenkatu 1 1, 020 7431800 & Ruskis, Kiskontie 1,020 743 1Bi} l) Oliko Emil Eion miestenvaatetusliike aikoinaan A) Mikonkatu 13 B) Kaisaniemenkatu 4 C) Mikonkatu 5 2) Oliko Hannes Kolehmaisen miestenvaatetusliike aikoinaan A) Mikonkatu 11 B) Kaisaniemenkatu C) Kaisaniemenkatu 3) Oliko Paavo Nurmen naan A) Mikonkatu 15 B) Kaisaniemenkatu C) Mikonkatu 5 3 5 miestenvaatetusliike aikoiI 4) Helsingin päävartio valmistui A) 1832 B) 1840 c) 184S 5) Entisen Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän, sotakorvauksena rakennettu suurlähetystön talo Tehtaankadun varrella valmistui A) resz B) 19s4 c) ies6 6) Hallituskatu muutettiin Mikonkadun ja Unioninkadun välillä Yliopistonkaduksi. Jos klabbit on huonos jamas ja dallaus tökkii meilt saa stylet käppäilytsebat, spesiaalistijust sulle duunatut tsengat tai pläägiin tarkotetut stötsit. fuuri sinä jouluyönä satoi ensimmäisen snögen. Tapahtuiko muutos A) 200s B) 2000 c) lees 7) Toivonkadulla ollut Hippodromi purettiin ja tiialle rakennettiin Pikku-Messuhalli. 1995 "Viheltävä helsinkiläinen" patsaansa Helsingin kaupungille. Kummer & Co. I Vesta Pulkkaneni Timo Nystän @ STADI FROOGIKSET Vörkki iks bodi vai klenkkaats sä. Skulaat sä lätkää tai inegeimei. Futaat sä. f 0) Taiteilija Björn Weckström lahjoitti v. Tsuppaa meille, zekataan sun kondis ja laiffi on taas kliffaa. Saattoi arvata kuinka glaidu olin, kun maa oli aivan valkoinen aamulla kun heräsin. Oliko sen valmistumisvuosi A) 1947 B) 1es0 c) tes2 8) VarsinainenMessuhallivalmistui A) t932 B) 193s c) 1e38 9) Ensimmäinen sähköllä toimiva raitiovaunumalli Helsingissä oli A) "pikku-svenski" Asea HRO 64,Västerås Ruotsi B) "jenkki'l.G.Brill & Co. HRO 165, Philadelphia USA C) O.L. Mutta kyllähän finskiskloddi sentään heti skimbata osaa ainakin tasaisella, vaikkei olekaan fodjannut skimbat klabbissa niinkuin norskiskloddit. Sijaitseeko se A) Iso Roobertinkadulla B) Kluuvikadulla C) Teatteri Esplanadilla 10+) Legendaarinen ravintola Kellarikrouvi Kasarmitorilia avattiin yleisölle torstaina 7.1.1965 klo 9.00. HRO2, DresdenNiedersedlitz Saksa. Ei tarttis klenkkaa! Soleus Oy, slougoniltaan SoleusProteor, on eriloisten stötsien spesiaali budju keskel stadii Hagikses tai Ruskiksel
TSITARI 37 ffi%ffi@wffi ffi w@ @M w ffis eli entisten nuorten treffit Hertsikan nuoref ryhmäfotossa 200 L * Hertsikan siirtsika eli oikealta nimeltään Herttoniemen siirtolapuutarha on ollut kesäkeidas jo kolmekymmenluvulta. Sitten oli kahvin ja leivonnaisten vuoro. Ei ollut orkkia, eikä bändejä. Yllättävän monta paria on sieltä löytyn1'tkin. |a kyllä juttu lensikin, kun lapsuuden ja nuoruuden ystävät vuosien takaa tapaavat. Kesäkuun alussa jolloin skole slyytas, mutsit ja faijat muuttivat landelle Hertsikaan. Suurkiitos Vaapin Liisalle ja Huhtalan latalle sekä Lumioksan Veronikalle jotka ovat aikaansaaneet tämän tosimakeen jutun. Ensi vuonna taas treffataan. Tä11ä kertaa oli mukaan saatu jo 4O-luvullakin syntyneitä. I lso-Masa Herlevi. Alkuun jengi koostui 30-1uvulla syntyneistä, joista osa oli ollut kesäisin Siirtsikassa, jopa sen perustamisesta alkaen. Kesäsauna olikin maailman snygein bastu. Lyhyen esittäytymiskierroksen jälkeen syötiin loistavaa salaattia ja karjalanpiirakoita. Ennenhän suulis skriinas aina, oli lämmintä ja uimavesi gutaa. Pelattiin muistoissa Ukkomiehet-Poikamiehet futismatseja ja kä)tiin välillä tsimmaamassa Stadin parhaalla uimarannalla Kipparlahdessa. |a kyllä on juttu luistanutkin. Tätä kaikkea ovat siirtolapuutarhassa lapsuutensa ja nuoruutensa siellä viettäneet kokoontuneet muistelemaan jo kymmenenä kesänä. Eli kokoontumisten jatkuvuus tulee turvattua. Siellähän rohkeimmat hyp pelivät bärtseiltä alas ainakin femmasta. Kaikki kamat raijattiin messiin, skidit käytettiin karvarissa, tsimmarit klabbiin ja kesis alkoi. Se on antanut sadoille, jopa tuhansille stadilaisille skideille virikkeellisen kesiksen. Bastussa käytiin monta kertaa viikossa. Ne oli kovia stygejä silloin. forattiin Riihellä ja bailattiin. Muisteltiin menneitä, ju yhdeksi pääaiheeksi nousi oman puolison löltyminen alueen kavereista. Niin paljon kuuluu rakkauteen, kultainen nuoruus ja niin edelleen. Tä11ä kertaa oli kahvin kanssa konjakkiryyp1.tkin, kun oli kysymyksessä juhlakokoontuminen. |oku soitti skraittaa ja jengi joras
Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa näyteltiin myös nuorten r.oimin. a Martti Kasurinen, ja tietty viriili, hauskasti puhuva Helge Herala. Faija bamlas usein niitä muistojaan, jo 1940-luvulla Valkan kesäteatterissa näyteltiin Hevospaimen, Onnetar ja Viktorian Husaarit -näytelmiä. Charlevri Täti -operettimusikaalir-r muistan aina, kuinka l-rauska se oli. Koko faijan elämään liittyi steppiä, vitsin kertomista, esiintymistä Heruli-Vallila-seuran tapahtumissa. Kesäisin oli Vallilan Kesäteatteri tuolla Pasilan skutsissa. Mulla on tosi kliffoja muistoja: skole, tanssikerho ja tuo FaijaKillen teatterimaailma. Mut muistan tosi hyvin viiskyluvun operetit, niitä tuli tsiikattua moneen kertaan, mä dikkasin 1957 esitettyä Masurkka-operettia, siin oli Uljas Kandolin ja Heikki Heino ja perheemme hyvä tuttavapariskunnan -ål "Kuohuva kevät" henkilöt: vasemmalln opetta_ia Martti Takkula, lapsisttt keskellä Seija Suorsa (jutun skrivaaja), lapsista oikealla Jouko Auvirten ja hänen vieressöän Voitto Xierrti. Mä muistan tosi h1win, mun faija oli Sturarilla Valkassa Helsingin KansanteatteriTyöväenteatterissa. Se oli mahtavaa, olin itse snadi friidun alku ja oli tosi nastaa, ku oma farja esiinty Veikko Linnan, Assi Nortian, Saara Raninin, Helge Heraian, Tauno Söderin ja monien muiden tahtinäyttelij öiden kanssa. Samar-raikaisesti No, no Nanette -operetti aloitti Vallilan Kesäteatterin ohjelmiston. Kirjoittaja itsekin oli Nuorten Teatterissa broidinsa kanssa ia fäija tietysti oli kimpassa mukana. 1958 v a s e mm all a p u ol ell a st aij a am a s s a Kal ev i Su o r s a. mm. 1959 Onnen Potku oli vuorossa ja muistan miten komee mun faija oli valkoisessa poliisipuvussaan ja miten kir.asti se bamlas repliikkinsä. Saara Ranin ohjasi Kultasuun ja Peppi Pitkätossun. Nuorena hän lauleli ja soitteli skittaa Koiton tilaimles Operetin "No, no Nanette" harjoituksissa v. Valkka on ollut ja on vieläkin Stadin kulttuurikehto. Hän dallasi loppuvuosiinsa asti Valkanja Herulin kartsoja, keräili mainoksia paikallislehteen ja avusti hiwiä asioita Klasu Varvikon järjestämissä tilaisuuksissa. 38 TSILARI Itä-Pasilan skutsi e Onks ketään gamlaa stadilaista, joka muistais mitä ItäPasilan skutsissa oli kesäisin. Nuorten Teatteri esitti Veikko Laineen ohjaarnana Luihu Simppa -nimisen näy'telmän. 1958 esitettiin Suutele minua Kati-musikaalia. Kuohuvan Kevään eestrläisen ndytelmän Nuorten Teatteri aloitti 1958. toinen oikealla Martti Kasurinen ja friidun Tau st all a o n ke s ät e att er in r ake nnuksi a.. Kumpulantieltä mentiin skutsiin ja siellä oli joka kesä operettinäytöksiä Iloisesta Leskestä aina Mustalaisruhtinattareen ja Suutele minua Katiin asti. Helge Heralan lupsakkuus miellytti jo silloin ja Marja Korhonen oli tavoiteltu täti
Kaikki funtsas et mikä ihmeen möykky siin laudalla oikein on brennannu. Eli emmä ollu hiffanu haalareita fönärilaudalle stikatessani, et siin oli joku kuuma rauta jäähyllä, mut sen verran siin oli ollu lämpöö et haalarit sytty prennaa. No, Stadin Slangin jengi on niitä, jotka pitävät yhta ja järjestävät kliffoja tapahtumia, niin kuin Klasu Varvikko aikoinaan. Sit ku safkat oli hotmittu, mentii takas pajalle. Onhan Kivinokassa historiaa ja perinteitä, Dallape-orkka skulas siellä jo kolkltluvulla. Sit ku päästiin sinne ahjon viereen ni hiffattiin et siin fönärilaudalla on jotain brennannu, fonärilasi oli skeidana ja raamit kyti viel snadisti. Eli opetus tässä jutussa on, älä riisu kledjuja missään kuumassa paikassa vek, ellet tiedä mihin ne duunaat. N1.thän kummankin faijat niin Karin kuin munkin on toisissa ulottuvuuksissa ja näin on meille jäänyt heistä lähtemättömän ihanat muistot ja kyky ymmärtää, miten lähellä olevien ihmisten sosiaalisella frendeyllä on merkitystä. Heti ku dörtsi avattii, hiffattii snadii savun döllää ja mitä s)'vemmälle inee pajaa meni niin savu se vaan sakeni. Tuli vielä mieleeni toi Rokka-baari, en oo muuten tähan päivään mennessä vielä hitannu yhtaan niin suurta Wienin-leikettä, kun glenurina Essu-täti nenäni eteen laittoi. #6* Snadi brennis * Se tapahtu muistaakseni v.1964 tai 65 Mäklärin skolen yläluokilla. Muistan miten snadi oli kyökkikin ja niin hurjan siisti ja kaikki oli niin iloisia. I Seija Suorsa bungaa klasarin ja raamit plus viel haalarit. TSITARI 39 suuksissa kummisetäni toisen Killen kanssa.Nyt meidän perheen kloddeista skulaa skittaa ja sjungaa snadiproidi lari. No johonkin aikaan soi taas kello ja alkoi safkis ja safkallehan ei skeidasissa haalareissa voinu mennä, joten ne stigattii johonkin safkan ajaks. Kari Varvikon juttu toi kans mieleeni monta kivaa muistoa, perheemme olivat tuttuja jo ennen syntymääni ja ystär,yys oli säilynyt aivan loppumetreille asti. Joku kundeist sitä kasaa alko sit siin vähä niinku jälkisammuttaa ja se hiffas et "hei täällhän on jonkuu haalarit brennanu, tääll on metallinapit viel ihan kondiksessa ja on muuten jonkun nimilappukini No, tietty siin metallisessa lapussa, minkä joka kundi itte duunas omalla nimellä omiin haalareihin, oli mun nimi. T Timo Rothberg. Mä funtsasin, et miten ne haalarit on voinu ittestää alkaa brennaa siin fonärin edes, sit yks frendi ilmotti et se rautamötikkä mikä on niitten käryvien haalareitten alla, on sen sinne jäähtymään jätetty takkatelineen osa. Onhan siellä skidinä vietetty joka ikinen kesä, mutsi ja farja luudas duunissa sieltä ja me glenurit simmattiin ja skulattiin kaikenlaisia pelejä. Mun mielestä pitäis bonjata se, että duunari Operetin "Onnen potku": skoudena, skrivaajan faija Kalevi Suorsa. Kait tää meikäläisen ikä tai mikä on herättän1't skidiaikojen muistoja mieleen, niin ku toi Herulia vastapäätä oleva Kivinokka -asia ja sen täyteen byggaaminen. Lammassaari on snaijannu, että siellä perinteet on poikaa, päärakennus on uusittu, ehkä siellä joskus jorataan niin ku ennen. Maikkahan siit muistaakseni riemastu ja sit mentii reksin kansliaan funtsaa, et kuka tarttee tänäkin päivänä safkaa, josta masu tä1ttyy. Musta ois tosi karmeeta, että se paikka, joka on ollut kiinteesti duunia tekevien ihmistenja Stadissa asuvien glenurien kesänviettopaikka hävitettäs. Siinä on mesta josta voi sanoa, että perinteitä on siirtynl.t faijoilta ja mutseilta glenureille. foskus funtsaan, että onko se kaikki mitä he ovat tehneet yhteisen h1vänolon eteen lopullisesti unohdettua, missä hemmetissä on talkoohenkislys ja sosiaalisen kommunikoinnin lähteet. No, onneks sill reksill tais olla h1vä päivä ku se sano, et pannaa nää jutut skolen piikkiin. Onhan siellä myös yks tärkeitä sosiaalisten tapaamisten ja oleskeluun liitt)'vä kohtaamispaikka vielä tänäkin päivänä ja miten kliffa jengi sitä on pyörittän1't ja kehittänyt sotien jälkeen. Me oltii pajalla duunaamassa jonkinlaista takkatelinettä tai jotain muuta kliffaa raudasta. Aika muuttuu ja kait sen uuden perässä on luudattava, snaijaan miltä tuntuu, kun Rokka-Baaria ei enää ole
Seuras riemukkaita ahaa-elämyksiä tlyliin "hei, sähän oot se, sun täytyy olla, mä tunnen sut!" Yli 40 vuotta välissä oli vain snadisti muuttanut meidän ite kunkin komeeta ulkokuorta. Tarkotus kuulemma oli varsinaisesti ottaa pari pitkää ja muistella menneitä, mutta taisi niitä mennä muutama enemmän, niitä parin kaljan ravintoloita kun on niin harvassa. Yks tsennas yhden ja toinen toisen ja vähitellen koko jengi tsennas toisensa. Itse sauna ja pesupuoli ovat ihan ennallaan ja oli kliffaa nähdä siellä myös paljon nuoria ja lapsiakin. Ei ihme, että Torkkiksen luukut ovat hinnoissaan ja jobbarit mainostaa kohta koko Linjojen yläpuolista Kalliota "Torkkelinmäkenf'! Entäs me sitten, oltiinks me kliffan näkösiä. Lopuks sovittiin, että vuoden päästä uudestaan, ja toivottavasti sillon saadaan messiin myös monia vielä tällä kerralla puuttuneita I Pekka Luoma kundeja.. "Muistaksä?" "Hei, oliksä sillon siellä?" "Mitähän sille kuuluu?" jne. 40 TSILARI a TORKKIKSEN kundit koolla Torkkiksen kundit, vqsemmalta: Hannu Parkkinen, Seppo Rosendahl, Reijo Tuominen, Jouko Raatikainen, Kalevi Jäöskeliinen, Pekka Luoma, Reijo Huusela, Mstti Korhonen, Rauli Askolin, Reijo Talikka, Antero Toircla, Iuhani Salminen ja Heikki Luoma * Pikkubroidini Hessu oli taannoin saanut yhdessä kaverinsa Reiskan kanssa mainion idiksen: kerätään mahdollisimman monta entistä lapsuudenaikasta kaveria Torkkikselta kokoon, tsiikaillaan vanhoja kulmia ja mennään sitten koko jengi bastuun Harjikselle, meidän kaikkien entiseen himasaunaan. |oo, oltiinhan rrr€, kunhan ekaks tunnistettiin kuka kukin oli. |a tää bastuhan on nykysin koko stadin paras (ja kai ainoa?) puulämmitteinen 14einen bastul Kotiharjunsauna(=virallinen nimi ) on vain snadisti muuttunut sitten meidän kakruaikojen, siis 1940ja 1950-lukujen jälkeen. Turha tärkeys ei ollut vuosikymmenten aikana pääss1't tarttumaan keneenkään ja jokainen oli oma riemastuttavan tuttu itsensä. Kundit viihtyivät toistensa kanssa tosi hyvin, ja pitkään. Perinteet siis jatkuvat! Puhdistauduttuaan koko jengi vaelsi Harjutorille, jossa muisteltiin porukalla entisen Casinon leffoja. Ja näinhän sitten tapahtui. No, alkuällistelyj en j älkeen kierreltiin yhdessä vähän vanhoja tuttuja mestoja Torkkiksella ja muisteitiin erinäisiä sattumuksia, joita itse kullakin riitti. Sateisena lauantaina 15.11.2008 meitä kokoontui kaikkiaan 13 äijää upealle Torkkelinmäelle, skidiaikojemme puistokujalle. Ia sitten valuttiin mäkeä alas Harjiksen bastuun, siihen ainoaan oikeaan meille entisille pikkukundeille. Mutta jengi nauroi, huuli lensi ja vanhat fotot kiersi kädestä käteen. Nyt paikalla on vierekkäin rukoushuonetta ja hierontapaikkaa, joten varmaan sekä sielun että ruumiin kulttuurit tulee hoidettua kondikseen samalla reissulla! Ravintola Kolme Kaisaa Kurvin kulmassa Hämiksellä oli meidän viimenen etappi. Oli kliffa kokoontuminen. Täyt1y kyllä sanoa, että puistot ja talot sieliä ovat tosi kliffan näkösiä ja kivasti entisöityjä
Olin Töölön Wesan juniori. Pahin puute oli suojuksista. Tasan Stadin parhait. Niissä oli jättibulia keltaista huopaa ja tumman ruskeita nahkaisia kovikkeita. Erkkaa päälle ja sai kelvata. Ne oli jotain 1930-luvun mallia ja täysin sopimattomat minkäänlaiseen urheiluun. Niihin sai tulla vaikka kuinka kova skote, eikä jalassa tsennannu lainkaan, (hiffasin myöhemmin). com www.chef-wotkins.com. Ne olivat vähän bulit minulle mutta niillä olisin mennyt vaikka molariksi. TEHTAANMYYMALA Lihatukku Veijo Votkin Oy Vanha Talvitie I Puh. 20 sentin korkuiset futaajien "syndit'l Mutsini oli tuohon aikaan "kotiapulaisena" eräässä perheessä, Tolikassa. Tuu messiin kokemaq.n 6ito joulufiilis! FIäsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskuiubinoit, tekumekuslarbaa, ryynafll... Eräänä päivänä mutsi toi tuliaisina minulle oikeat jääkiekkoilij an klabbisyndit ! Eikä tuonutkaan mitään tavallisia syndejä, vaan aivan erikoiset huippulaatua olevat, jonkalaisia en ollut koskaan, enkä kellään, hiffannu! Snaijasin heti, että olin saanut klabbeihini harvinaisuudet. Skrinnaritkin oli ostettu pitkän ruinaamisen jälkeen Porthaninkadun divarista. Mulla oli klabbeissakin vain n. Stagat sain siten, että liimailin kasaan toisten ja pelaajien pois heittämiä katkenneita feduosia. Frelssistä jo toimii potauabtina j oulukuusscL 7 5.-23, 72.2008 klo 7416, Tänä vuonna olemme osoitteessa Mannerheimintie 6, c'aes o"Tl::";*ä"#åTå:Hrn remp o ) Vahtivuorona voi olla joko tunti kerrallaan tai kahden tunnin pesti. Liimapuristimina oli vaatekaapin klabbit. Tämä herra Falk skulas jääkiekkoa Ruotsin landslaagissa 1950-luvulla! I Esko Hytönen Frelssiks en patavahdit Stadin slangi jeesq.c, tönäkin uuonnq. (09) 77433477 Ma-pe klo 7-15, la 9-'15 te htaa n myyma la@chef-wotki ns. Erona lähes kaikkiin skulaajakavereihini oli se, että minulla ei ollut fyrkanpuutteen vuoksi oikein minkäänlaisia pelikledjuja ja muita. Häpesin niitä niin, että mm:ssa mokiasin tsenggojen kärkiosat ruskealla "Miranolilla'l että olisivat vaikuttaneet samanlaisilta, kuin muilla kundeilla silloin oli. Ilmoittaudu byrooseen Ilmarille puh.774 1041 javaraa oma hyvän mielen vuorosi. Jouduinkin esittelemään niitä kavereilleni joka kerta kun menin "braahikselle'l Silloin sain ainakin niiden suhteen vähän tasoitusta! Kun mutsini oli bamlannut puutteistani "työnantaj alleen' Falkin rouvalle, oli tämä ottanut yhtelttä Ruotsissa asuvaan sukulaiseensa herra Falkkiin, joka olikin lähettänyt omat gamlat syndinsä minulle. ,..i:] .+ {.:}il+ TSILARI 41 B HIKSEN ka u h eim mat s k rin na rit ja komeimmat syndit o Skulasin 195O-luvulla, innokkaasti jääkiekkoa. Perheen nimi oli "Falk'l Siellä jossain kahvipö1täbamlauksessa hän oli kertonut minusta ja skulaamisestani, sekä huonoista varusteistani. Kä1tin halpaa maitoliimaa ja spiguja
Siin oli kolme eri taloo ja kolme pihaa, mut jossain vaiheessa eri talojen jengit rupes pyöriin kimpassa. foskus parikymppisinä ku mentiin jortsukapakkaan pokaan friiduja, oli brenkun ot"Takana sittaa jutun skrivaaja lalde t,nalenssa lyhythihasessa paidassa vasemmalla puolellaan kokoonkutsuja Reikku. Sillankorvan edessä kaikki skarp pas ja koitti olla selvän näkösii. Reikun tuoliin nojaa lärvi kameraan päin Hagiksen hallin legendaarinen lihakauppias Osku. Sillon ku mentiin kuppilaan niin portsarit tunki usein kln urinsa melkein lärviin kii ku ne koitti tsekkaa, et döllääks toi kundi brenkulle, eli onks se valmiiks vähä fyllassa. Me kaikki oltiin synnytty ihan krigun lopussa tai heti sen jälkeen. Yks kerta oli taas slumpattu Inarintien handelista brenkut. Stoorei olis vaik kuinka paljo, mut pari aika kliffaa juttuu vanhoilt ajoilt on jääny mulle oikeen erikseen pyöriin boltsiin. Ruben ja Tsali". Mut pohjii oli silti aina pakko ottaa, ku fyrkkaa oli kaikil sen verran snadisti, et jurrin vetämiseen kapakkahinnoilla selr'ään nuppiin ei ollu mitään n-rahrksra. Padi rupes selittään portsarille, et ei se oo dokannu yhtaan sen enempää brenkkuu ku noi muutkaan jätkät ja nä1.tti meitä, jotVasemmalta alkaen Räty, Pena, lalde, Jokke,. 42 TSILARI a Valkan kundit treffas pitkäst aikaa + Me budjattiin silloin muinoin Valkassa Sturenkadun, Hämeentien ja Eurantien kulmataloissa. Varmaan kymmenii vuasii mäkin funtsasin parin kundin kans, et tarttis kerätä vanhat kulman kundit kasaan sittaan iitaa, mut aina se vaan jäi bamlaukseks. Iätkii tuli pitkälti toistakymmentä ja oli kliffa muistella vanhoi. Rotsit annettiin portsarille vuoron perään ja kun narikkalappu oli saatu,lähettiin yksitellen portaita ylös kapakkaa kohti. Pohjat oli vedetty ja lähettiin Valkasta skurulla Hagikseen Sillankorvaan. Usein aika hyvässäkin kondiksessa oleville kundeille sattu nii, et kapakkaan ei vaa päässy ku portsari väitti et sä oot ottanu liikaa pohjii. Stoorin päähenkilAt Önia ja Padi ei päässy tuleen geimeihin." "Valkan kundej a pyhäkledjuissa kuuskytluv ulla. taminen pohjaks yhtä tarkkaa ku kellosepän duuni. Onneks Reikku on sen verran kovempi kundi, et se sai duunattuu homman kasaan ja niin me oltiin ilta Petikossa ravintola Saran bastussa 19.9. Meit oli seitsemän kundii ja pohjabrenkut oli tietysti dokattu tarkkaan tasan, kun ne kerran kimpassa oli bungattukin. Kaikki tuntu sillä kertaa klaaraavan homman hyvin kunnes jengin viimesenä tuli porukan snadein kundi eli Padi, jota portsari rupes slynään tarkasti ja sit se sano Padille et se on liikaa fyllassa eikä pääse ineen
Tsennattiinhan mesta jo ennestään. Kriinas varmaan himassaan öögat märkinä. No, foksilla kuitenkin yritettiin aloittaa. Ei tarvinnut kertaakaan. Sen mesta oli Koiton talossa Yrjökartsalla. Kun alkeiskurssi läheni loppuaan kehui Blunkka joraamisen käyvän jo ihan hyvin. Oppilasmäärät luokilla olivat bulit ja mestat kävivät snadeiks. Hiukset kammattuina taakse ja edessä foogu. Meidät oli dilkattu aloittamaan skole j oko Puniksessa, Punavuorenkartsalla tai Tehtiksessä, Tehtaankartsaila. Ihan noin vaan hätäavuksi. Hyvä nuori miesmaikka ja kiva tavanomaisesta poikkeava skolemesta! Toinen skolekerta Koitossa tapahtui vuosia myöhemmin. Stadissa oli joitakin jortsuskoleja, joista yks oli Ake Blomqvistin, Blunkan, pitämä. N1t siin mestas on buli hotelli. 09 739 010 suutari@htp-palvelut.com www.htp-palvelut.com. Oltiin liian nuoria. Ehei, ei käyn1't! Skoleruoka roudattiin Puniksen keittiöstä tai jostain keskuskeittiöstä ja se skruudattiin luokkahuoneessa. Käteen lyötiin skeba, jossa oli pyöreä punakeltainen taulu ja "SEIS" teksti. Ei muuta kuin sinne. Kerran Öffä kerto, et se oli pokannu friidun joka kerto vast aamulla, et se oli kolkytviis vuatta. Sille jaksettiin skriinata sillon monta viikkoo, et ötra oli duunannu vanhaa mummoo. )otkut kuskit kriinas meille. Tuli halu oppia joraamaan. Oli jännää ottaa friidusta kiinni ja puristaa. Niil perusopeil on elämässä glaarattu kohtuullisen h1win. Niinpä sitten pääd)'ttiin Yrjönkartasalla olevaan Koiton taloon. Vaik siihen aikaan friiduilla olikin snadimmat svendit kuin nykyajan friiduilla, niin kyll nekin tuntui kun osas ottaa oikeen otteen. Sekin käytiin porukalla ennen kuin siirryttiin oikeisiin j ortsumestoihin, joista eka oli "Annan Vennu" Annankartslla. |utut oli usein aika kovaa kamaa ja jotkut tais flöittaaki aika paljo. Kukaan ei kuitenkaan hiffannut, ett skolen pitskulle olis voinut byggaa vaik parikin parakkiskolee, niin kuin n1t duunataan. Ei ollut puhettakaan mistään skolekuljetuksesta. Kukaan ei kysyn1't miten sinne kuljettaisiin. Bamlaus ja opetus oli tyylikastä "herrat hakekaa daaminne" tyyliin. Stadilainen ja vieläpa keskellä Stadia. tl-rffi*i:i{ TSITARI 43 ka oltiin jo pitkällä portaissa. Muutama kerta päästiin skruudaamaan myös Koiton kuppilaan. Niinpä jossain päätettiin, ett pitää pikakouluttaa joistakin skolelaisista "liikenneskoudeja'l jotka varmistavat kulkemisen. Tunnit pidettiin iltaisin isossa salissa. Portsari huus koko jengin takas ja ei muuta ku palsa päälle ja ulos. Oli pulpetit, liitutaulu ja se Suomen rullakartta vanhoine rajoineen. Liikenne ei silloin ollut niin vilkasta kuin nyt, mutt kuitenkin sitä oli. Niin tapahtuikin. Se skolevuos meni ihan kliffasti. Kun mentiin ja tultiin välkkäriltä, niin ekaks kartsalle hyppäs skoude skepoineen ja pysäytti liikenteen. I Tapio "lalde" Salminen kiiltävät spittarit klabbeissa. Ekat kerrat oli jänniä ja skoude oli snärkkäri siit, ett pysähtyykö noi bilikat, vai skuujaks ne varpaille tai ihan päälle. Kumpikaan ei oikein tiennyt mist sai ottaa ja kuinka lujaa sai rutistaa. Alkeiskurssin jälkeen oli vielä erillinen jatkokurssi kaikille halukkaille, jotka halus oppia lisää joraamisen saloista ja joil oli siihen fyrkkaa. Kuitenkin ilman pilsua tai ööliä. Skolerakennukset oli gamloja ja snadeja, eikä valmiita ottamaan niin suurta skolelaismååråå vastaan. Itselläni pari edellistä evakkoreissua, yks Ruotsiin Upsalaan ja toinen Nurmijärven Lepsämään tapahtui sentään järjestetyllä kuljetuksella. Sillon käytiin kapakassa yleensä iauantaisin ja sunnuntaisin aamupäivällä staijattiin kulmilla ja ruvettiin kertoon juttuja friiduista, joita oli saatu illalla pokattua. Sillon oli tosi lähellä ettei Padi saanu dunkkuun. Välkkärit vietettiin simon kaltsilla. Ne onkin sitt ihan eri juttuja. Musa tuli bulista ainakin kapsekin kokoisesta kelanauhurista. Oli foksii, tangoo, lattareita ja tais ollaa jenkkaa ja polkkaakin. Friiduja oli aina enemmän kuin kundeja. No, olihan meillä klabbit ja joillakin fillarit, joilla pääsi, kunhan varas vaan tarpeeks aikaa. Sitt jollain stendas kuitenkin, ett kun tänne Puniksen seinien sisään ei enempää kloddeja mahdu, niin vuokrataan jostain lisää tilaa. Ennen kuin sinne päästiin, piti ylittää Yrjönkartsa ja Simonkartsa. Friidut staijas toisella seinustalla ja kundit toisella seinustalla. Kaikil jätkil oli aina spriki, skraga, spittarit ja borsa. Ei muuta kuin evakkoon vaan. Vaik ei toi knubbikaan aina enää ihan täysillä futaa. Ei ollut kukaan ehtinlt muuttaa niitä. Pitääks hyppää sivuun. Silloisen linja-autoaseman vieressä ja yläpuolella. Sai valkata. Oltiin spaarattu ja saatu lisää snadisti mutsilta. Silloin muuten sunnuntaisin pantiin aina parhaat kledjut päälle. Jossain funtsittiin, ett jotain pitäis kai duunaa. Siellä duunattiin parista kokoushuoneesta luokat. Tlrmma sprigi, vaalea skjorda, skraga kaulassa ja Nlr yli kuuskymppisinä gubbeina funtsattiin, et klogu on tainna lyödä jo aika paljor, ku enää kollqrtvitonen friidu ei tunnu yhtään vanhalt mummolt. Mutt kyl jo silloinkin oli varsinaisii punapääsuhareita, joist näki, ett ne olis halunut huuta skoudelle, ett painuis sinne mist on tullut ja antais bilikoiden mennä ekaks. Mutt kuitenkin! I Seppo Korpinen ,TAÅ ON CTYDICTI cTÅPAltnPt KEtCSt, ET KANTCIC KYL DALLAA t'IÖCCELISTI KAII(PIN OCTAPIft CKUTCAPILLE!,, Kampin Kauppakeskuksen Suutari /Avainpalvelu Narinkka 3 puh. Oliskohan ehtinyt, jos olis syntynyt se monien suunnittelema SuurSuomi. Hän oli herrasmies jo silloin. t+o Kahdesti lGitossa skolessa o Ihan niin kuin muuallakin, oii meitä kriguajan kloddeja Herneja Munkkisaarenkin niemellä paljon. Kukaan ei kuitenkaan talvella skimbannut. Tieto ja järki on vuosien varrella snadisti lisääntynyt, mutt jortsutaito selvästi huonontunut. Fyrkkaa skolemaksuun riitti just ja just. Blunkka nä1'tti askelkuvioita, joita sitten treenattiin
Gunilla oli kliffoi stoorei ja Naliekin oli kuullu niistä vasta alta puolet. Tlrrpaan se ei vedelly mutsii eikä muksujakaan, mut brenkku sille kyllä maistu. "Lysnattiin ekaks Taatan Joulustoori ja sit alettiin skruudaal"'Lanttulaatikkoo, eli räätikkälooraa, niinku Mutsi sitä sano ja pottulooraa, et tietenki myös strimarisalattii, tottamooses, myös kinkkuu ja ihan kaikkee, mitä jouluun kuuluu!" "Lahjat divattiin vasta sen jälkeen ja sit vaan lysnattiin joululaului radiosta ja tsiigattiin joulugraniii' Nallekin koitti muistella ja tokas: "Meille tuli aina |oulupukkil" "Pukki teillä oli jo muutenkin ja ihan omasta porukasta, eikä vaan jouluna, onhan teitä mukuloitakin peräti yheksänl" Tuhahti Guni ja jatko, kun oli kerran vauhtiin päässy: "Ekana foulupäivänä ei saanu mennä kenenkään luo kylään, piti vaan staijaa himassa, se oli musta ja systeristä tylsää, ei päässy spendaa, mitä oli saanu lahjoiks!" "Tokana päivänä mentiin Faijan systereille, Fabarigartsalle, sinne tuli aina, lähes koko sukul"'Täältä tulee puuhalanporukka, här kommer verkkegruppenl Oli Faijan vakiohuuto, heti dörtsiltäl' Guni spiidas hetken, mut jatko, ennenku Nalle pääs väliin:"Niillä Faijan systereillä oli tosi buli lukaali, ois voinu vaik skujaa fillarilla olkkarissa!" "Varmaa yli kolme metrii korkee joulugrani keskellä kämppää, ihan kun jossain Fanny ja Alexander leffassa, ootko nähny?" Kysymys oli jälleen retorinen ja Nalle vaan snadisti siirteli buleja klabbejaan, hämillään, oli ihan tuntematon leffa Nalleile. "No, minnes sun muistot meidät kuljettaa?" "Fitdu Nalle, ä1ä ala mulle vinoilee, vaan kaada glögii glasariin ja pidä turpa rullalla, niin saat säkin vähän sivistystäi' Kun glasarit oli taas täynnä, niin Guni jatko: "Se oli vuos viisysi ja Mutsi oli synänny mulle huisin fiinin, tummansinisen samettiklensan, jossa oli söde pitsikaulus ja mä olin ihan onnessanil"'Mutsi oli tosi guta synäri, sai gamloista kiedjuistaki, tosi fiksun näkösii!" Tippa alko kiiltää Gunin öögan nurkassa ja Nalle tyyty tsiigaa vaan stiflankärkii, herkkä hetki. Gretaa kumpikaan ei käytä, eikä varsinkaan mölöö, vain pala sokruu, siis kaffeessa. "Höödu Nalle, vila lysna mei!" Nalle, ristimänimeltään Björn, ei kummiskaan bamlannu vasurii, eikä aina oikeen snaijannu, mitä Guni millonkin sano, mut "Höödu Nalle!'l meenas, et n1t pidetään turpa kii ja kuunnellaan. Kun Guni oli divannu snadisti glögii, niin se alko bamlaa snadisti sveduukin. 44 TSITARI a o NALLE A GUNI! Retorisia kysymyksiä, näin Joulun alla. Eikä mitään slumppikrääsää, ei edes Stokkalta.!" Nalle muisteli hiljaa mielessään, et faija kävi roudaa kuusen vasta yleensä aattoiltana, jostain Stadin pudeista tai skutseista ja se yleensä oliki ainoo kerta, kun Faija nähtiin, joku työkalu handussa. Gunilla alko öögat lyysaa, kun kuvas granii: "Siinä joulugranissa oli vaan aitoi vahakynttilöitä, pumpuliboltsei, kaikkien silloisen maailman, snadei flaggoi ja kiiltareita. "Saanks mä Nalle, stooraa sulle, kui me skideinä vietettiin Jouluu?" e Kysymyshän oli retorinen, Nalle ois voinu vastaa vaik: "Paavin blysat!" Näin |oulun alla oli ihan luontevaa divaa muutamat glögit, sillon tällön ja muistella gamloi Joului. Ei äijä mikään renttu ollu, mut ei mikään enkelikään. Kyllä joulussa on jotain, jotain todella herkkää! I Glaiduu louluu ja Gutaa Nyyaa Vuotta! Toivoo Börtsin Kundi Kai Ekonen. Nalle lysnas ja ihan onnellisena. "Höödu Nalle, saanlcs mö sjungaa sulle, mun joululempparin, saanhan?" Kysymyshän oli retorinen, näin jouluna. Guni jatko taas stoorii: "Sitku mentiin himaan, Sörkkaan, sinne Gamlalle Talvitielle, niin Mutsi oli tsögessä, täys touhu päällä, eikä hogannu, et mä olin smuglannu sen n)Tan klensan." "Faija tvettas sen klensan, ilman, et Mutsi honas mitään ja roudas sen pannuhuoneeseen, klitsuun, kuivuun ja illalla mul1a olikin sit se taas takas päällä." Nalle meinas tässä vaihees ehdottaa, et ringataan Lefalle ja pyydetään kylään, mut Gunin ilme oli oli vilt bamlaava. Guni oli n1't sillä blosiksella, et stoorii tulee ja Nallee ei harmittanu pätkääkään. Eipä siks, et Nalle ois skagannu Gunii, vaan siks, et Nalle snaijas. Gunilla oli vielä stoori kesken:"Ekaks meidät skidit pantiin sjungaa joulustygei ja mehän sjungattiin, ihan lärvi punasella!" "Kaikki aikuiset oli tietenkin ihan tippa linssissä, eikä r'aan siks, et ne oli jo ehtinrdivaa glögii, me sjungattiin svsterin kanssa aika kliffasti vhteen ja muutki serkut öris ihan siedettävästi." "Sitten me saatiin lisää klappoi, sellasii ihan r.aan snadei, kuten pipareita ia karkkii, ihan lahjapaperissal' Guni alko skriinaa, kun muisteli, kun gamlatki alko sit jossain vaiheessa sjungaa, yleensä vasta illasta. "Faijan systerit oli muuten melkosii sjungareita, paljon parempii kuin Metrofriidut koskaan!" Nalle päätti kokkaa borkat ja otti esiin, Gunin edellisiltana duunaamat joulutortut, Nallen duunamasta brödulodjusta ja serveeras kaffebuurdin kondikseen, Mutsin gamlat poslarikupit ja faljan perintönä saadut kultadublee kaffespedelit. Guni jatko kumminkin urheesti: "Me oltiin Famun luoflä, aattoaamuna, Kaltsussa, Walliningartsalla, siin gamlassa bredubyggassa, mä olin siellä sisäpitskulla, ihan ekstaasissa, kun oli regnannu snögee ja suulis skriinas mun kanssa kilpaa." Tässä vaihees Gunin oli pakko divaa snadit, mut jatko heti perään: "Oli ihan pakko duunaa hankeen enkeleitä, vaik mulla oli se nlya klensa, mut Faija vaan skriinas, eikä käskeny mua varoo, sitä nyyaa klensaa, sil tais itsellään olla vilt haadimpaa, ku mulla!" Nallelle tuli pala halssiin, kun alko muistelee omaa Faijaansa
@@@. Foto 2: Vincent van Gogh, mistä. Sai viettää bulit synttarit ja tuli täyteen 50 vuotta jiftikses Aimon kans. TSILARI 45 @ FOTOSKABA €SffiNN=&<NS S€WS€R€F P o ikk e uks elli s e s t i o n k ak si fo t o a St a di st a sk ab att av an a. Sivulta 25, * Fotojen friidu on RitvaKyllikki Kupiainen, Slangin jäsen ihan alkumetreiltä asti, ahkera jorojen ja redujen järkkääjä. Moni tsennaa senki, ett tänä vuonna Ritva-Kyllikil oli kaks tärkeet tapahtumaa. Lopuks nyyempi foto, mis Ritva-Kyllikki posee::L rr",rtrilahj ansa llysikOnnea toivottaa myös slangijengi! I Teksti: Virve O. Foto l: Asuintalo, mistä. Vastaukset 11.01 .2009 mennessä Stadin Slangi ry Hämeenti e 67, 00550 Helsinki. fi OIKEIN VASTANNEIDEN KESKEN ARVOTAAN 3 STADIN SLANGIN JUHTAKIRJAA. Sähköposti: tsilari@stadinslangi
Kun oltiin. Mä olin tässä yhtenä päivänä tyttären anopin viiskltvuotispäivillä. Toimittaja oli siitä vääntäny kuvatekstin jossa sanottiin, että botskissa on hyvät naukkakamat. lumankautta, jos kaikki ois bamlannu oikeaoppisesti ei koko slangia ois syntynykään. Siellä jotkut r.anhat gubbet kinaa siitä mikä on oikeeta slangia ja mikä ei. Kuis sulla kesis muuten meni. Yks ooländeri, joka budjas Skattalla väitteli open kanssa kivenkovaan, että harakka on suomeksi kataja. Onnetar suosi: Leo Lamberg, Lauri Oksanen ja Risto Sukapdr). Se griinas ja sano: Venttaa ku tullaan perille niin ruvetaaan tsiigaan niitä oikeita naukkakamoja. Me ollaan muijan kanssa iltapäivällä taas landelle menossa. |a onhan niitä muitaki aika dorkia käännöksiä. Mä näytin jutun kipparille, joka on gamla Stadin kundi. Mä oon leesannu Stadin Slangiyhdistyksen Tsilana jajoskus vähän skrivannukin siihen. Mä skrivasin kerran Tsilariin botskista, jolla tsöraan ja kerroin mm. 1904. Mä vaan kysyn. Vaikka mä epäilen, että alkuperäinen lähtönimi olis vanharuotsalainen Skatan, mikä taisi merkitä nientä r'lipäätään. että meillä on hp'ät navigointivehkeet. Tsufet riittää. Ku funtsaa tuttuja sanoja, hiffaa joskus niillä aivan uuden merkityksen. Muistaks, ku kerran funtsattiin gartsojen nimiä. 46 TSILARI I Arska la Reiska funtsaa*. Ku mä aikoinani verstaalla puhuin Sörkästä, jotku vanhat gubbet sano, että se on väärin, pitää sanoa Sörkka. Mä sanoin, että se on alkuperältään Sörnäs, eli suomeksi Eteläniemi, ja siks se meidän nuorten öörassa Sörkkä kuulostaa paremmalta. Siellä leesas yhessä kyltisssä Tuupakka ja ruotsiks Stubbacka, mikä on mestan alkuperäinen nimi. Skatudden ruotsiks ja Katajannokka suomeks. Vastauksia tuh23 kpl, joista oikeita 22kpl. Skolesta on jääny mieleen kliffa juttukin näistä dorkista käännöksistä. O nnitt el emm e v o itt aj i a! Iandelta. Mä funtsasin, että miksei ne olis voinu kääntää sitä vaan Kantomäeks, mikä olis ollu tarkka käännös ja kuullostanu sitäpaitsi ihan h1vältakin. fotkut nykyharrastajatki r'ääntää uutta slangia vaikka mistä. Toi Skatta on sitten toinen epäjohdonmukaisuus. Ku tullaan Kuliksen sillan yli ja sukelletaan bertsun sisään julistaa kovaäänisgimman kalsea ääni: Sörnäinen, Söörnääs, mutta kun tullaan Hagikseen se ei sanokaan Haaknäinen, vaan Hakaniemi, Haagnääs. * Tere, tere, niin ku eestiläiset sanoo. Rakennus on arkkitehtien Grahn, Hedman & Wasastjernan suunnittelema ja valmistunut v. Siitä ei silloin sen enempää kinattu, mutta n1't nää viralliset käännökset aina naurattaa, ku mä tuun metrolla Stadiin. Missä on johdonmukaisuus. Ku oltiin töijätty kotikaijaan se löi messin pö1'tään konjakkiflindan ja oikeet aidot konjakkiglasarit. Siinähän se, välillä hellettä kiroillen ja välillä sadetta pitäen. Ne tahtoo vissiin tehdä jonkinlaista slangin kielioppiakin. Mull on bilika messis, ku pitäis samalla reissulla hakee K-raudasta vähän mökkikamoja. Mä en ota tänään bisseä. Se tuli mulle mieleen ku toissa päivänä tultiin Kehäkolmosta Fotoskaba 512008 ratkaisu OIKEA VASTAUS: Foto on Hietalahdesta Hietalahdenrannan ja Köydenpunojankadun kulmasta Ankan korttelista. Ne pidettiin hotskussa ja oikein pitkän kaavan mukaan. Oikea käännös nykykielestähän olis Harakkaniemi, tai jos lähdettäis suomesta liikkeelle Enudden. Sitten otettiin kunnon naukut onnistuneen navigoinnin kunniaks
Vielä yks kliffa juttu, jonka opin viime reissulla. Ja tää ei oo vitsi. .:" ,4u..r.i6 ,,,,q. eiks näin oo. W Rudolf "Limppu" Lindblad åå q E E å å å åi*iB i*i"! L LULL L"\ **\ L L ::'*3:: , ,i $.1 L åå= I €E: tS:i;:åg *tILLLtt : , :,:. Pikkubroidi meinas kerran Tallinnassa saada slaagin ku mä sanoin, että meijän muijat oli menny ilusalonkiin, ku ne meni fleduja leikkauttamaan. Kyllä sä ihan kielellisesti voit olla oikeessa, mutta eihän romantiikasta kannata gimmojen kanssa kiistellä, joutuu vielä ulkoruokintaan. \tl*å''=\l"r;*! åi\å.'råjit\E å :5 tr å åE.-Ei F \* å*'L.-s L ä,s*L :.: _l :l:r: Piirsintämäh Kaddv -nimisen bokserin ensin kuvan alaosåan kun'ssoli muutarilan kuukaudin i ikäinen ja, yläosadn kolme vuotta myöhemmin. Tiedäksä mikä haukka on eestiksi. Mä sittasin siinä itsekseni, maga täynnä ja konjakin maku suussa, elämä hymyili ja tiskijukka pani vielä sen vanhan kunnon Beesame muuchon pyörimään. Toiset, varsikin gimmat, oli sitä mieltä, etten mä bonjaa romantiikasta yhtaän mitään, mutta oli niiden kuitenkin myönnettävä, että mä olin oikeassa ja näinhän se itse asiassa voidaan tulkita. Ilmainen sisäänpääsyl 6 ;J ae;ht Helsingin Laulelman Ystävät HELY ry PL 36, OO24l HELSINKI www.helv.info "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. Kuullaan myös HELY ryrn rrubaduuriraireilijoiden ja harrastajien trubaduuriesityksiä. Se on kuule kulli ja on siellä Länsi-Eestissä yks hotIaki, jonka nimi on Kullinpesä. Tiedäks mitä pakoputki on eestiks. Ia sitt eestiläiset vielä bamlaa, ett suomi on omituinen kieli. klo 17-21 jouluisista ja taluisista t un n elmi s t a Hels i n gin L aulelm an Y st öv i e n kan s s a. ,,,14, TSILARI 47 skruudattu hlvin ja tuli tsufen ja konjakin aika, pöydän muu porukka lähti röökilie. ':%',, ' ..4 Alkuperäisen "*&* .j piirroksen koko on 40x50 cm. Eesti on muuten kliffa kieli. Tar-iolla pientä syötävää ja juotavaa omalla kusrannuksella. Jo ul ukuun " Laulelma tr effeilli' lauleraan yh des s ä p arhak a joululauluja pianotaireihja Tuya Rantalaisen säestyksellä. Kai se joku hauklidu on... @*; Tule nauttimaan L aulumieb et rau intolaan sunnuntaina 74.72. *^Wotoo ozoo Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan.. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. Hyräilin hiljaa mieiessäni tekstiä ja kun tultiin siihen kohtaan, jossa sjungataan "kanssasi pienikin hetkinen on ikuisuus" mua rupes naurattamaan ihan perkeleesti ku mä hiffasin, että tekstin sanomahan itse asiassa oli, että se friidu oli niin tylsä, että aika sen kanssa kävi tosi pitkäksi. /oskus vitsailtiin, että kampaaja eestiks on naiskarvan tupruttaja, mutta oikea nimitys on vielä kliffempi. Kun jengi tuli röökiltä, mä kerroin niille tän tärkeän tieteellisen havaintoni. Se on: kaasutetun gaasun väljään su itsuttam ise toru. Mitä mieltä sä oot
Assalta se kulki Mannerheimintielle, Arkadiankadulle, Runeberginkadulle ja Museokadulle, josta takaisin Mannerheimintielle ja Assalle. Hän oli Rööperistä eikä kukaan itseään kunnioittava rööperiläinen ylittäny Pitkääsiltaa noihin aikoihin. Joskus kymmenvuotiaana lähdin sitten omin nokkineni tsiigaamaan. pyn nonen @kol u m bus.fi. Mutsini oli duunissa Invalidisäätiössä, ja kävin usein farjan kanssa hakemassa häntä himaan. Linja H (DiakonissalaitosHaaga): Linjoilta Hagikseen, Assalle, Mannerheimintietä Ruskeasuolle ja edelleen rautatiesillalle. Mummolaan oli onneksi Tolikasta muita reittejä kuin Pitkäsilta. Olin kovasti kiinnostunut tietämään, mitä on Kaisaniemenkadun takana, mutta faija ärähti vain että ei siellä ole mitään eikä sinne ole menemistä. Tarkemmat tiedot kaikista linjoista ovat Suomen Raitiotieseuran sivuilla http:// wwr,v.raitio.ors. Kuusitieltä eteenpäin rata oli 1-ksiraiteinen, joten Haagaan menevä spora joutui hetken odottamaan, kun sieltäpäin tuler.a oli tulossa Tilkanmäessä. Kämpät Kylppärit o Bisnesmestat ym. Hän oli ollut duunissa "Raitsikkayhtiösszii' joskus krigun aikana ja sen jälkeen. Linja 5 (Etu-Töölö-Katajanokka): Skattan puoleisessa päässä reitti oli Kruunuvuorenkatu, Kauppiaankatu, Katajanokankatu, Luotsikatu. Käykää siella surffailemassa jos kiinnostaa. 48 TSITARI a %ffiffiffiffiffi&tr*$ffiäs€m c Tapio Salmisen kirjoitus (3/2008) sai mut funtsimaan noita sporajuttuja. Vaunut olivat ns. Joskus 1955 aikoihin reitti muutettiin kulkemaan Ärkadiankatua j a Runeberginkatua Himat kondikseen Plotskikatsit . Budjasimm e 19 40 ja 1 950Iukujen vaihteessa Mikonkatu 11:ssä, siis ihan Rautatientorin nurkalla. Tämä linja lakkautettiin vuoden 1985 linj astouudistuksessa. "arkkumallia" (neliakselinen, kulmikas, muistutti ulkonäöltään ruumisarkkua). Siellä on tiedot reiteistä, reittimuutoksista sun muista. Linja 4 (Munkkiniemi): Linja M lakkautettiin 1950-luvun alussa ja korvattiin nelosella, joka rupesi ajamaan Hietalahdesta Munkkaan. Taidettiin skujata jo silioin kaikki sporalinjat läpi, kuitenkin sillä poikkeuksella että Pitkänsillan pohjoispuolelle ei menty. Linja 1: (Salmisaari-\ allila-Rööperi): Nykyistä kasin reittiä Hesarille, Brahis, Sturenkatu, Paavalin kirkolla käännös Hämeentielle, iosta Hagikseen, Liisankadulle, Kauppatorille ja sieltä nykvistä 1A:n reittiä Tehtaankadun päähän. Hietalahden päässä reitti oli sama kuin nykyisellä kuutosella. Faija ei suostunut edes kusemaan Pitkänsillan suuntaan. Vuoden 1950 syksyllä Kaisaniemenkadulle duunattiin sporakiskot, ja liikenne Assalta Pitkällesillalle rupesi kulkemaan sitä kautta. Seuraavassa kerron omien muistikuvieni mukaisesti vuo sivälin 1950-1985 tiedot. Linj a M (Erottaj a-Munkkiniemi): Mannerheimintietä ja Tukholmankatua Munkkaan. Pikkuhiljaa korkkasin kaikki silloiset sporalinjat. Ruskeasuon korkeita taloja rakennettiin. Paluuliikenne tuli Vilhonkatua, joka oli ollut ennen noiden kiskojen rakentamista myös menoreitti. Mannerheimintietä Erottaj alta Kaivokadulle menevä on 38 (Berghäll) ja Aleksilta Arkadiankadulle menevä on 3T (Töölö-Töiö). Vuoden 1985 linjauudistuksessa se siirtyi Arkadiankadulle ja Runeberginkadulle. Faija vei mut usein ajamaan sporalla, kun hänel1ä oli henkilökunnan vapaalippu. Totesin, ettei siellä ollut Stadia kummempaa. E\ o4oo zo5 G3s Puh .lfax (09) 827 3066 teijo. Tiedot Pitkänsillan pohjoispuolelta ovat vajavaiset edellä kerrotuista syistä. Linjat 38 ja 3T ovat kulkivat jo 1930-luvulta samaa reittiä, joka oli pääasiassa samanlainen kuin nykyinen. Linja lopetti joskus l95l-52 aikoihin. Päättäri oli Katajanokankatu 1:n kohdalla. Linja K (Kauppatori-Käpylä): Mantan patsaalta Snellmaninkatua ja Liisankatua Hagikseen, sitten Porthaninkatu, Karhupuisto, Kaarlenkatu, Hesari, Brahis, Sturenkatu, Mäkelänkatu, Pohj olankatu. |oskus 1953 aikoihin linja jaettiin kahtia, jolloin linja B aloitti Salmisaari-\ra1lila -reitiilä ja ykkönen korr.asi linjan K. Rabat . Siis Helsingin Raitiotie ja Omnibus, josta syntymdvuoteni 1945 alussa tehtiin Helsingin kaupungin liikennelaitos. Hän oli joutunut sopeutumaan, kun mummoni oli muuttanut 1950-luvun alussa Viipurinkadulle taloon, jota Soisalon Arska on selostanut Tsilarissa 412007. Muila on muistikuvia niinkin kaukaa kuin 1940-luvun lopulta, jolloin olin vielä aivan snadi. Linja 2 (Hagis-Etu-Toölö): En tiedä linjan reittiä Hagiksen suunnalla. Vuonna 1959 päättäri siirtyi Hietalahdesta Kirurgille ja 1985 Katajanokalle. Sitä ennen se kulki Mannerheimintietä. Uusi kakkonen aloitti 1980-luvulla reitillä Diakonissalaitos Katajanokan terminaali. Faija ei tietenkään pitän1.t tästä tempauksestani, mutta ei puhunut mitään. Puutaloja oli vain enemmän kuin Tolikassa. Budjasimme silloin Tölikassa, josta ajoin seiskalla Kurviin ja dallasin Hämeentietä Hagikseen ja edelleen Assalle, josta jatkoin himaan. Kesällä 1985 tapahtui suuri linjauudistus, jolloin sporat rupesivat kulkemaan nykyisiä reittejään. Muu reitti oli Aleksi, Mansku, Årkadrankatu, Nervanderinkatu, Cr-gnaeuksenkatu, N'luseokatu, Runeberginkatu, Arkadianka tu
Kimmat kai tsiikaas vähä vaivauSöövI KSI I STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa. Linjaa 1l ei ole ollut elinaikanani. Vuoden 1985 uudistuksessa linja siirtyi Kurvin kautta Hämeentielle. Hallin jälkeen himamatkaan kuului aina jätskinslumppaus Mäkelänkartsan ja Sturarin kulmas stondanneest j ädetsärrast, j ossa joku buliviiksinen greku tai mikä slobo plisas jädee. I E ero ^kerblom tuneina vastapuolel olevien kimmojen monoi ja vähälukuiset gubbet (oliha kriguaika) friiduj en polvenseutuu ventaten jos jotain jänskää vilahtais... Sieltä Eerikinkatua, Annankatua ja Kalevankatua Mannerheimintielle, josta nykyistä reittiä Arabiaan. Nykyinen 15 on dösälinja Länsisatamasta Assalie. Linja 6 (Lapinlahti-Arabia): Vuoteen 1959 päättäri oli Lapinlahdenkadulla Marian sairaalan edessä. Myöhemmin tämäkin pätkä muutettiin Helsinginkaduksi. Kulki jonkin aikaa myös reittiä Diakonissalaitos-Kuusitie. Linja 11:llä oli svedulaisii vanhoi, snadeja ASEA-vaunuja, joiden slepareis oli avoimet sillat ja vain kaks pituussuuntaist puupenkkii, joil tsitattii kaikki vierekkäin. Uusi yhdeksikkö rupesi liikennöimään 10.8.2008 Diana-puiston ja Itä-Pasilan väliä. Nykyiset 7A ja 78 aloittivat vuonna 1985. 11 tsöras Kauppatortsilt Snellmaninja Unioninkartsan kautta Hagikseen ja sit Hämistä pitkin Herulin silmukalle, jota kutonenki käytti. |a Oopperan paikallahan oli sokeritehdas, joka purettiin 1960-luvun lopulla. Linjaa liikennöitiin seiskatunnuksella molempiin suuntiin. Tervetu loa ! qPw. Oopp eran jarautatiesillan välillä katu oli Eläintarhantie ja jatkui samannimisenä Linnunlauluun ja edelleen nykyisen Ympyrätalon risteykseen. Päättäri oli Hämeentien ja Intiankadun risteyksessä. Rataosuus Salmisaaresta Mechelininkadulle oli yksiraiteinen, joten Salmisaareen menevä joutui odottamaan päättäriltä tulevaa sporaa Meklun risteyksessä. Linja 11 oli käytös 1.4.1944 javain parin kuukauden ajan. I Ensio "Enska" Virta ffiräs ta psu ud€ffi rT. Myöhemmin Erottajan päättäri siirrettiin Linjoille ja vuoden 1985 uudistuksessa Kirurgille. Se grundattii jelppaamaa lyhennettyy Kuliksen KB-linjaa. Liikennöi muutaman vuoden 1950-luvun puolivälissä. Päättäri oli Paavalin kirkon edessä. Tässäki tulis yks. Sunnuntaiaamuisin pakotin mutsinfaijan ronttaamaan mut Kuntsin rapatust hausist Valkan skuruhallille tsiikaamaa, kun skurut spurttas linjoilleen. Linjaa liikennöitiin kaksiakselisilla vaunuilla. Annankadun osuus oli niin ahdas, että pitkät vaunut eivät mahtuneet kääntymään eikä kiskoille ollut kasvun varaa. Linja 10: (Erottaja-Ruskeasuo): Päättärit Erottajalla ja Koroistentien-Tenholantien risteyksen jälkeen. Linja 7 (Rengaslinja): Kurvi, Hämeentie, Hagis, Assa, Mannerheimintie, Arkadiankatu, Runeberginkatu, Eläintarhantie, Helsinginkatu, Kurvi. Sitä sai slumpata pitkulaises voflaribotskis ja gutaa oli! Sporist tuli harrastus ylitse muiden ja se jatkuu vieläki. Linja 8 (Salmisaari-Vallila): Aloitti 1953 aikoihin, kun ykkönen lyhennettiin. Nykyään se kulkee Arabianrantaan saakka. Lakkautettiin 1 950-luvun lopulia. Päättäri oli Shellin nurkalla. Reitti oli muuten sama kuin nykyinen paitsi että Hesarilta käännyttiin Brahikselle ja edelleen Sturenkadulle. Soogausja foraussöövista. Hiffasin, et plarissahan oli vilt tietoo skuruist. Muuten, linja 12 (ErottajaTölikan tulli) grundattii just samana päivänä jelpaamaa Munkan M-linjaa, mut se tsöras viel vuosikausii. Linja lakkautettiin vuoden 1985 linjastouudistuksessa. 1936, jolloin olin nelivuotias kloddi. Linja 14 ajaa edelleen. Silmukka oli Paavalin tsyrkan mäen alapuolel kartsan vieres. Oli ns. Linjat 13 ja 14 olivat dösälinjoja. Siks se kai on folkalt unohtunukki. Viime viikol hiffasin ekan kerran pari upeeta Tsilarii senioreiden pamlausmestas Pääpostis. Stadis on ollu sporalinja, joka on monilt jo unohtunu eli linja 11. Päättäri oli Paavalin kirkon edessä. Runkolinja 1955-1958, jolloin Haagan ja Pitskun suunnan dösillä oli päättärit Ruskeasuolla, ja siitä keskustaan tultiin kympin sporalla. Runkolinjakokeilu loppui epäonnistuneena huhtikuussa 1958. *r.r) iltii TSITARI 49 Ruusulankadulle (päättärin tapainen oli Keilahallin kohdalla), ja edelleen Sibeliuksenkatua Mannerheimintielle, josta Runeberginkatua takaisin. Linja 9 (Kauppatori-Va1lila): Mantan patsas, Snellmaninkatu, Liisankatu, Unioninkatu, Hagis, Porthaninkatu, Karhupuisto, Kaarlenkatu, Hesari, Brahis, Sturenkatu. Vuoden 1958 aikoihin päättäri siirtyi Töölön torille, jonne tehtiin kääntösilmukka. Siis sama periaate, joka toimii metron liityntäliikenteessä nykyään. Nelonen korvasi Kataj anokan osuuden ja kolmoset siirrettiin Arkadiankadulle ja Runeberginkadulle. Reittiä jatkettiin jokunen vuosi sitten Arabianrantaan. Aiemmin olin saanu entiselt duunikaverilt Grönholmin Kaitsult kopioit sen kiiffoist pakinoist, muuten en Tsilaria tsennannu. Reitti kulki päästä päähän Mannerheimintietä. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15. Linja lakkautettiin 1970-luvun puolivälissä. ufist# + åa sporånliffi$a $$ s Sporista aloin kiinnostuu v. Kun näistä vähitellen luovuttiin ja kuutoselle tulivat neliakseliset \956ja 1959 malliset sporat, reitti siirrettiin Hietalahteen. Linja 1 2 (Kirurgi-Kuusitie) : Sama reitti, jota kymppi ajaa nykyisin, toinen päättäri oli Kuusitien risteyksessä. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 416 5140. Linj a I 5 (DiakonissalaitosTullinpuomi): Diakonissalaitokselta Hagiksen kautta Assalle, siitä Mannerheimintietä Tukholmankadun risteykseen. Nykyinen reitti Pikku-Huopalahteen avattiin 1990-luvun alussa
Seinällä oli buli kalakartta: "Itämeren kalat'i Kahdeksan eri kampelaa ja kolmisenkymmentä muuta. Meidän talon skloddit oli mielissään karkeista ja satukirjoista. Päätin, että seuraavan kerran, kun nään jonkun "mepinl niin sanon sille, että korjaas toi moka, nimittäin silakan ystäviä on vilt, No, sattuuhan sitä. Et perkele ota, r.itonen on siinä ja pys)ry. Ei ollut, mutta silakan buli broidi silli oli. Friidu korjasi glasarejaan ja vage rykäisi. Tiskillä oli buli lasikulho täynnä karkkeja. Liputuspäivä. 4 artik-laa, 28 kielellä. |oku on snutannu alkuperäisen femman. Eikkakinolis varmaan slumpannut jotain vasemmassa handussaa olevalla femmalla. Seinälokerikoissa o1i metrikaupalla kirjasia ja luetteloita ja eu roedustaj ien lotoja. Tiedetää, ne on toss Kappelissa joka kesä. Postikortteja otin ison tukun. Döfasin snadisti strömareille. Tähtiliput liehuivat Espalla. Valurit huuhtoivat pö1r1 kurkuistaan. "Eurooppa-päivit'l Leinon Eikan patsaan (Lauri Leppänen v. 50 TSILARI a EU Kimppahommassa w Eurooppa-unionin (EU) infopiste on Espalla, Marimekon ja Kämpin välissä. Bulissa lasiastiassa oli ihan snadeja (2x3 senttiä) kirjasia: "Perusoikeuteni Euroopan Unionisa. tulin vääntään juttua teistä ja EU:sta, jos sopii. Snadi mutta ihan hlvin blugattava. Snygi friidu ja buli vage tsiikailivat mua longaan. Monta sataa. Yhdellä stikkauksella sai useampia fisuja. Ioo, mä oon Tsilarista. Kiiltäviä koukkuja, joissa ei ollut maseja. Minussa heräs teatterikärpänen! Bamlataanks täällä Stadin slangia. Klogu oli jo kymmenen, menin sisään. Duunasin kourallisen kirjasia reban sivufiggaan. Kun Leinon Eikkaa duunattiin Kalevankartsan valimossa, niin Lauri Leppänen tuli käymään. ]oo, sanoivat. Tottakai, kaikki ovat ilmaisia. Otanko pois. Se on kunniapaikalla. Leppänen kaivoi lompsastaan viistonnisen. Muille annoin "Perusoikeuteni Euroopan Unionissal Mistä näitä saa. Funtsasivat varmaan, että onkohan toi Euroopasta ja mitähän toi bamlaa. Siinä on menkää pesulle. Ioo, mutt minulla onkin suuriruhtinaan meriot. Valimo oli ravintola Kannasta vastapäätä Kalevankartsalla. Vein kartan tutulle kalakauppiaalle Rosendahlin kundille Hagiksen halliin. Saako näitä ottaa. Ulkoasuni: punainen libbis, ennen valkoiset lenkkarit, armeijan maastopuvun pusero, tummansiniset vaimovainaan verkkarit ja mustalla teipillä teipattu fisureba. Vitosen käteen on duunannu patsaan valaja Hämäläisen Pave. I Kaiko Judän Eino Leirrotl patsas.. Selvishän se, kun selvitin tsilarin tarkoittavan jakajaa, kuten dilkkarikin, mutta talkkari on latari. Sitten puhuttiin selkosuomea. Ja se on meidän jengi, joka järkkää Stadin friidu ja kundi -skaban. Tulin reppuineni suoraan Kaapelitehtaan rantsusta ja rebassa oli muutama kilo strömareita, jotka olin saanut tutulta kundilta, joka kiskoi fisuja kymmenkoukkuisella siimalla. Leppäsen naama meni totiseksi. Kerroin. Fiskaaja oli vilde. Mutta missä on strömari. En ollut tvetannut handujani, ne nöfas. Par-e muisti jutun, kun Leino oli menossa vossikalla Kämppiin, kuski kysäisi Leinolta, toka oli h1vällä tuulella, Minkäs takia se kiriailija r.ippailee vitosia, kun on ruhtinaalliset tulot. 1953) lähellä oli 28 kojua, joissa EU:n jäsenvaltiot esittelivät parhaita puoliaan. Anteeksi mitä. Valurit kupittelivat Leinon kunniaksi. Otin myös kliffoja satukirjanomaisia ohjekirjasia, jotka kertoir.,at pääskysistä, majavista ja muista eläimistä ja niiden suojelusta. Tsiigaa snadisti sanoi Pave ja näytti Leinon vasenta handua, mihin oli duunannu femman kolikon. Tiskillä oli erilaisia esitteitä, kirjanmerkkejä, postikortteja ja skabakaavakkeita. Olin kyllä pakannut fisut useampaan päällekkäiseen muovikassiin. Eurooppa-päivå Toukokuun yhdeksäs. Skrivarin kamu Pave kertoi femman stoorin. Rantsussa Larun sillan lähellä oli käynnissä jokakeväinen silakkaj amb oree
No, sinne sitten vaan. Isommilla kundeilla oli prätkät ja mekin kaytiin Eltsunajoja tsiidaamassa. Silloin se sano, et hän ei saa sun filiaria kondikseen, ku siltä puuttuu joku juttu. Friiduista ei bonjattu aluks paljo mitään. Musta Stadissa ja Valkassa oli kliffaa budjata. Valkan hyndasta h1pättiin jos hivattiin, välillä skagattiin. Piti sieltä käydä kysymässä ja samalla lämmittelemässä. ., i TSITARI 51 Eka duunimesta! r Mä kävin skolee Lapparissa varmaan seiska luokalla, kun kundit alko puhuu kukkatsupparin duunista. Mä kävin Mäkelän kansista, simmailin kesällä Kumpulassa ja fillaroin. Meijän talossa oli tsilari jota sanottiin myös gosariks,latariks tai talkkariks. Ku vielä oli saanu riksaa, oli juhlaa tsögaa Apu-lehti, joka sillon bungas 30 penniä. Siel oli johtaja Salonen, joka tsittas pöydän takana ja röyhytteli bulii sikkee. Se oli stärää duunii ja siit sai hyvin fyrkkaa. Sit musta tuli stuidu ja piti ruveta bamlaan kirjakieltä. Jos sato, mentiin Valkan kirjastoon tai hengailtiin Sturen tai Euran hallissa. Kylle me röökattiin ja vähän dokattiinkin. Luottokundit sai ensin parhaat mestat päältä, Munkkiniemen ja Lauttasaaren pakut, kun ne kuitenkin oli lähellä ja niistä sai kuitenkin vähän paremman hinnan kuin kantakaupungin pakuista. Lauantaina ku sai liksan slumpattiin viereisestä mj ölkkihandelista pari perunaleivosta ja lesti puolukkaporetta. Mut ei se pitkälle pötkinyt sillä touhulla. Mäkin olin sitten kukkatsupprin homman jälkeen bensiksellä letkunjatkona, mutta se onkin sitten jo eri juttu. Se mestahan toimi sillai et vanhemmat ukot, kuten esimerkiks yks Tuupanen keräs niitä blummapakuja ympäri Stadii handeleista ja me pikkujätkät skujattiin niitä sitten perille. Ei auttanut muu kuin palata tyhjin käsin takaisin. Olihan se kliffa ringaa dörtsiklogua 1a venttaa minkälainen gimma tuli avaamaan. Mutsit ja faijat oli monella tullu landelta ja ne ei hiffannu mitä me bamlattiin. Yks kundi keksi sitten Larun keikoista, ettei niitä tarvinnu skujaa perille asti, kun pani pakut Larun sillalta jonkkaan, niin keikka oli äkkiä heitetty. Helminen Valkan kundi h amm a sl ä äketi et e en t oht or i. Kaiken kaikkiaan Pakettiapu oli tosi makee duunimesta. Mä koklaan skulaaks mulla vielä senaikainen slangi vai onks siihen blandaantunu uusia sanoja. Kyl1ä fillarit tuli kaikesta huolimatta kondikseen. Sit äkkiä himaan vaihtaan tsengoihin. Ei se duuni ollu aina ihan helppoo. Snögee oli silloin paljon ja pakkastakin reilusti. Voi fitti. Skoudet dallas kulmilla eikä sitannu fiudessa kuten nykyisin. ri.l 1.,-t ,. Silloin oli pikkujätkillä monta h1vää mestaa, mistä tseenas fyrkkaa. Meni kuitenkin niin paljon aikaa et rabat meni boseen ja Tapiolan blummat oli vielä skujaamatta. Larua rakennettiin silloin ja uusia osoitteita oli vaikka kuinka paljon. No, mistä mä sen ikäsenä oisin Stadii tsennannu. I Muisteli lso-Masa Herlevi Pikku ku nd ien pra[ai I ua 50ja 60-luvun Valkassa r Mä budjasin kaskyt ekaa vuottani Sturenkatu 40:ssä eli Nooakin arkiks symffatus talossa. Joka kevät me pludattiin siihen. Fillarikin joutu siinä savotassa tosi koville, mutta ei hätiä, kun Toölöntorin toisella puolella oli Rummukaisen fillarikorjaamo. I Seppo K.J. Mut se pani kerran hakemaan rautakaupasta ilmakierrejenkapakkaa. Löytyhän ne perille, mutta seuraavalla viikolla alko tulla palautetta, ku blummien saajat rupes skulaa handeleihin, et heidän blummat oli ihan jäässä. Joke keksi vielä ottaa kuittauksen vihkoon, et blummat on tullu perille. Olihan se myös kova keikka sen ikäiselle sleppaa fillarilla talvipakkasella Malmille ja Mosaan pakujen kanssa mutta perille ne saatiin. Meill oli Kuntsi ja sen ympärillä Kuntsin kaltsit, Kirtsin (= Paavalin kirkon) kaltsit, pude, pyykkäri (= "Pfykkimetsf' = nykyinen leikkipuisto kirkon päädyssä) ja monta muuta mestaa. Talvella me skrinnattiin Kuntsilla ja skimbattiin Kumpulassa tai "kuppalan kusiojan' ympäristössä. Ei me niin pyhäskolelaisia oltu miltä tää nä1.ttää. Pokkana vaan piti sanoo, et tottakai. Kerrankin uuden vuoden aattona anto Salonen mulle hirveen hivakan Larun ja Tapiolan pakuja. Me kletrattiin puissa ja joskus oksat pragas ja me pudottiin. Kyttis oli silloin puumökissä Lauttasaarentiellä. Vaikka ei duunin haku hetkellä ollutkaan Stadin tuntemusta, niin kyllä siinä parissa vuodessa minkä mäkin Pakettiavussa sotkin, varmasti oppi. Aina sitä joku syy löyty. Vähintäänkin toinen stifloista ryyppäs vodaa. Se kysy mult, tsennaaks Stadii. Handelit alko kyselee niiden pakujen perään ja paljastuhan tuo juitsu. Keikat Salonen merkkas vihkoon ja liksan sai aina lauantaina. Aina oli jotain mitä ja missä brassailla. Ei sillä ollu koskaan kynää ja kun gimma lähti hakee pännää toi se samalla myös pienen riksan. Sen voda döfäs bensalle ja oli ihan skeidasta. Mä kiersin kaikki Tolikan rautakaupat, ja kuinka ollakaan, ne oli just päässy kaikista loppumaan. Ei ollut karttaakaan. Salonenkin ihmetteli, et joko sä keikat heitit. Piti tsennaa Stadii. Ennen kaikkea sieltä sai omaa fytkkaa. Sit me tsiidattiin Chape-leffoja (Chaplin) kahdenkympin-kerhossa, vähän bokrailtiin hanskat handuissa ja sen jälkeen pidellä, ilman hanskoja. Se ukko oli tosi taitava meidän skloddien käsittelijä. Johtaja Salonen oli redi äijä, ku teki hlwin duunit, sai aina paremmat keikat. Kuulin, et kaverit oli käynny hakemassa ukolle painetta pulloon huoltikselta ja yks oli hakenu apteekista kuivuneita farmaseuttej a. Naapuritalojen kundien kanssa flaidattiin varsinkin jos niillä oli vaikka vääränlaiset kledjut, tsengat tai dongarit. Mutta ei ollu kelit suosiollisia kukkatsupparille. Piti olla oma fillari ja iso pahvilodju pakkarilla. Onneks ei delattu. Ihan snadina oltiin pyhäskolessa, kirkon kertsissä ja partsikassa. Ne vaihtu usein ja jotkut oli kliffoja, jotkut ihan dorkia meijän mielestä. Oltiinpahan veks kartsalta. Ei muuta ku himaan ja aamulla uudestaan. Jouluna oli aina paljon pakuja. Kenkää tuli. Mä en vaihtais sitä landella oloon jos vielä pitäs valita. Joskus meitä oli siellä monta kundii venttaamassa omaa fillariaan. Mesta oli Pakettiapu niminen lafka Töölön torilla
Kalevi on kova kaveri ampumaan, sotilasja pienoiskivääriä. Nyt jouluksi Pirjon ja |ukan pitäisi lähteä Thaimaahan ja minun tulla Hesaan. Olen pesunkestävä hesalainen, asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Kalliossa linjoilla ja penkereellä seka käynyt Kallion koulun. -+ Todella suuret kiitokset, ia todennäköisesti tavataan 13.10.2008 Alli Tryggin puistossa. Olen tati Pirjolle, jolle tulee tämä äärettömän h1wä Stadin Slangin lehti. Silloin ei ollut Malmilla isoja taloja, ei Espoota, vain metsää ja peltoja. Tämän Tsilari-lehden, jonka Pirjo lähetti, sivulla 13 on mainosilmoitus, että hänen ravintolassaan Laulumiehissä on S11'sjorot. Silti Hesa on minulle Hesa, vaikka onkin paljon muuttunut. Minä jätin opiskelut kesken ja menin duuniin Pohjoismaiseen Sähköön Kaisaniemenkartsalla. Pipariks meni, mutta sen snadin ajan kun jaksoin leesata, niin se oli aika kliffaa aikaa. Piti olla viikko, mutta olen asunut tässä maassa 50 vuotta. Ilukavaa loppuvuotta teille kaikillel I *,li;:",*:å Bårtsin kundi Kai Ekosel le a En muista, että se skole Korkeavuorenkartsan ja Kasarmikartsan välissä olisi ollut juuri friidujen skole. Jos pääsen jäseneksi, niin kai saan tämän mielenkiintoisen Stadin Slangin lehden. Ei ole enää vanhempia ja pikkusiskoni Seija nukkui myös pois vaikeaan syöpään. 1955 ia piti mukamas jatkaa opintoja, ajattelin pluggaa sen aikaisen keskiskolen. Miksei. Siitä skoiesta vielä niin siihen kuului kaks byggaa eka Korkeavuorenkartsan varreila ja toka Kasarmikartsan puolella jossa oli jumppasali ja jossain vaiheessa siellä koulutettiin jumppamaikkoja. Paljon tuli pommeja suutareina Suonion kadulle ja kirkon eteen, jotka eivät räjähtäneet. Se oli aika ler.ee mutta sexikäs. Hänet Siltala mainitsee rykmentissä palvelleiden "sporttareiden" joukossa: edustusfutaaja Eino "Kiki" Kilpi. Isä11äni on itsellään rykmentin 25-vuotishistoriikki "Ässän tie", josta olen jälkikäteen päässyt tutustumaan asiaan. Kaikkea h1wää ja menestystä sinne h1vän lehden toimitukseenl I Tervehtii hyvyydellä Lea Hagelin air ffi /9-08 Kiitokset c Haiuan lähettää terveiset ja kiitokset Antti Kauranteelle hänen toimittamastaan artikkelista, jossa käsiteltiin "Ässärykmentin" historiaa lainaten veteraani Aleksi Siltalan teosta "Isänmaan puolesta |umalaan turvaten'l Oli nimittäin äärimmäisen s1.kähd1.ttävää ja mukavaa saada lukea maininta omasta, jo marraskuussa vtonna 1977 edesmenneestä isästäni. Lähdin nuoruudenhuumassa katsomaan, miltä Tukholma nä1.ttää. En todella tiennl.tkään, että tällainen on olemassa. Isäni ei itse puhunut armeija-ajoistaan eikä Ässärvkmentistä" kotona, ne asiat kuuluivat aina heidän yhteisiin muisteloiltoihin ja tapaamisiin. Asuin keskellä Hesaa Runeberginkatu 67:ssä. On jännää nähdä, miten asiat edistyvdtt ja mitä tapahtuu. F,i muuta kun Bill Heili koko T Janne Näsman @@& keilil. Voi, olisinpa siellä, niin painaisin lapikasta lattiaan ja plytäisin niitä soittamaan kappaleet Kultainen nuoruus et jää unholaan ja Ruusuj a hopeamaljassa. Siellä se on Suomenlinnan lähellä meressä. Ajattelin, että voisitteko toimituksessa ottaa yhteyttä Pirjo Hageliniin, että jos hän suostuisi tädilleen maksamaan tämän. |os tahdotte ottaa yhtelttä Kalevi Hageliniin ja keskustella hänen tuloksekkaasta ampumisestaan, osoite on toimistolla. Onni meille, mutta paska pommittajille. Oli sillä luokalla muutama muukin julkkis, mutta se on toinen stoori. Tänä päivänä varsinainen skolebyggu on joku Designmuseo. Siellä on Pirjo ja Kalevi-veljeni. Se on ihan ok, en minäkään muista nähneeni pelkästään gimuleita siellä. 1950-luvrilla skolea kutsuttiin sveduksi Broban eli Brobergska samskolan ja skolen sisä11ä tai jossain seinällä on taulu jossa pluggaa Läror'ärket f-ör gossar och flickor. Olin n1.t viimeksi Hesassa kuukauden kesäkuussa koiranvahtina, kun Pirjo oli Jukka-miehensä kanssa Ranskassa keilaamassa. 52 TSILARI o Moi, arvoisa Ässärykmentin Tsilarin toimitus! historiaartikkelista @ MIELIPITEET * Sain Pirjo Hagelinilta tämän Tsilarin. Nimittäin Brobanissa toimi iltaisin iltaskole ja mä ilmoittauduin oppilaaksi fyryralle, se mikä siinä oli kliffaa oli se, että mun pulpettikaverina oli nouseva sjungaustähti ja kaunotar Laila Kinnunen. Niin, tahtoisin liittyä tähän Stadin Slangiin, mutta tuo jäsenmaksu tuottaa vaikeuksia, kun tä1.tyisi kruunut vaihtaa euroiksi. Hänestä on tullut viimeiVetlanda, Etelä-Ruotsi, 5 sinä parina vuotena Suomen ja Pohjoismaiden mestari veteraaneissa. Hän oli nuorena kaverina vapaaehtoisena sodassa, ja niiden nuorten kaverien tykistö Taivaskalliolla Hesassa ampui alas viholliskoneen. Olen istunut pappilantalon pommisuojassa monta päivää ja yötä, kun naapurimaa vainosi Kallion kirkkoa ja koko Kalliota ja Hesaa. Hän asuu Toölönkadulla ja ampuu Lahdessa. Pääsin ruodiksesta v. Se tärkkäs aina luokassa jotenkin niin, että pulpetti piti oila snadisti vindessä, jotta hänet nähtäisiin r-ain profiilistä
"Jumpan" jälkeen talossa toimi tiedotusopin laitos. Hesarissa oli 1960-luvun lopulla alkanut kirjoitussarja Stadin kortteleista. Nykyään siinä toimii Designmuseo ( ent. Nimikkolintu pAll\ koristaa yhä talon päöovea. Tässä lainaus sivulta l2I (4. Ei mielestäni ole niuhottelua jos pitää kiinni siitä, että vain Stadissa syntyneet on stadilaisia. Tätä menoa jatkui niin kauan kunnes vage Ormo jaagas meidät veke. Tuo Hyeenan kortteli numero 98 oli alun perin tarkoitus rakentaa Rautatientorin paikalle, mutta junaradan valmistuminen 1862 ja ensimmäisen rautatieaseman rakentaminen muuttivat suunnitelmia. Mö muistan vielö pihan yläkuntsin missö asuimme, Siel oli lap suus, leikkip aikat j a kotimme. No, eihän se tseli sitä kestänyt, meedat levis sivulle ja me lingottiin se skutsiin. N äin nuo r uu smui st o t Kunt s ei st a kuv an et e e ni t o i, mut koskaan en Kuntseja enkö lapsuuskavereita unhoittaa vois, Sorttu Kuntseilta (Meeri Ahvenainen arkisto) ala c Tää tapahtui joskus 60-1uvun alussa. Kun työväentalo tänne bykkattiin sitä Moskovaksi heti haukuttiin. Vanhat stadin kundit, viime vuosisadan alussa syntyneet olivat sitä mieitä ja sitä olen faijaltani ja sen stadilaisilta kavereilta kuullut snadista asti josta mielipiteeni johtuu. Ty ölökp erh een lap silaumo ineen v alloitti näin Kuntsin kulmia, tuli sakkia ympäri stadia, tömä helpotti myös asuntopulmia. painos 1e8 1 ): Molemmat kortteli 98:n talot ovat arvorakennuksia. Jos entiset ystävät tavata voi, ovat muuttaneet kuntseilta javalkastn pok. Tuli kiire ja me luudattiin Kuppalan jäätä pitkin hiki bresassa T Timo Nystän Maunulan hynde himaan asti.. Sinne usein oli meidönkin poikien mntkan pää, Sinne rakennettiin taloja uusia, oli pieniä että suuria. Korkeavuorenkatu 23:ssa oli muinoin "Lärkaniksi" kutsuttu skole, Läroverket för gossar och flickor. Meitä oIi 2-3 kundia menossa hyndelle tselejä testaamaan. Pajusen Iyke ja minä ekana naapurin mahakelkalla hyppyristä alamäkeen. I{ iitö kiinalaiskortteliksi j o skus myös mainittiin, muttn köyhälistö onnellisena muutti sen huoneisiin. Korttelin numero annettiin myöhemmin Pöllölän Lärkanin tontille. )li pesutupa ja kaymälä, jorta lemahti tuoksu niin väkevä, Mut kaiken tämän unhoitti, silloin,kun ktui kiviaidalta illoin, )li puita, ja pensaita ja ruohoa mnas ja ömmät ne nurkissa jouruili taas, On paljon taas vierähtänyt vuosia, onValkakin muuttanut Kuosia, 0n Kuntsit nyt menneitä muktoja, mä kierrän vain Valkan puistoja. *tffir:t;:i TSITARI 53 Kai Ekoselle o Kai Ekonen ihmetteli Kasarmikatu 24:ssa olevaa "autiotaloa" Tsilarissa 5 I 2008. I Marja-Liisa Surenkin Ballndi Kuntseistn On kuulunut näiiValkan kuntsit punaiset ne paljon kertoa vok, jos avaisi sana-arkkunsa salaiset. Olen lapsesta asti kuullut, että stadilaisia ovat Stadissa syntyneet, muut ovat "statilaisia i Se, että väkisin keksitään kaikenlaisia sanoja, seassa myös murresanoja, tuntui lukiessa liialta, ei enää oikein slangilta, jota olen pienestä likasta asti kuunneliut farjaltani, joka piti pilkkana jos sitä kutsuttiin isäksi. Yli opi ston voimistelulaitos "jumppa" toimi siellä lyväskylaan muuttoonsa asti. unhoittaa ei voi urheilu seura Kotkia, siellö alettiin myös palloa potkia, Mut nyrkkeilyssä Kuntsit ne kuuluja 0n, sen kasvatti Bärlundin Guni on, Oli varmakohtaus paikka Työviksenbilis täö. Oli piharakennus töä hyvin tärkeö, siellä kävi ain paljon väkeö. Haikeana muistanl(ylistä vielä,kun snadina uitiin ja smetkattiin siellä, sen lahoavat keinuvan sillan, kotiin saavuimme vasta katveessa illan, Olen aina luottanut ninäkin aamuruskoln, on Kutsikin saneerattu rryt aivan uuteen usklon, ei paikattuja vaatteita Kuntseilla nyt enäö näy eikä kuteita, ei lapsilla hiuksissa täitö eikä huoneissa luteita. Taideteoilisuusmuseo). Kun tieteelliset seurat l93l saivat haltuunsa Säötytalon, Pöllölö tuli Helsingin Yliop i ston käy ttö ön. I Eero Åkerblom TSC Mielipide stadilaisuu desta o Luin tässä viikonloppuna ton "Niin gimis on Stadi" -kirjan ja tarrasin parin kirjoittajan jutuun, ettei tarttis olla Stadissa syntynyt ja silti on stadilainen. Sitö voisi siis sanoa vaikkapa Pöllöläksi kaikkien tunteman Pöilölän talon eli entisen Tieteellisten seurojen talon mukaan. Me snutattiin talon klitsusta muutama tseli ja paineltiin Pekansuon mäkeen. Talossa toimii nykyään Suomen Rakennustaiteen Museo. _Kortteli on perinyt numeronsa Hyeenan korttelilta, mutta elöinnimeä sille ei enää annettu. Me oltiin reilun 10 vuoden ikäisiä. vielä niitökin olen tavannut joidenkin kanxa futkkentsuilla rayannut, Mut kentsua kun Vqlkkaan duunattiin, siel esaksi pesistö skulattiin, se löysällö hiekalla peitettiin ja nimeksi Sahara annettiin, Aamusta iltaan siel skulattiin, väliin skolaa kaytiin ja krakattiin. OIen tuntenut paljon mö kavereita, mut parhaat löytänyt kuntseilta. Kyllä mielestäni stadilaisuudesta on pohja pois, jos muualta tulleeet on muka stadilaisia. Sarjasta on tehty kuuden kipaleen kniigasarja, joista eka "Puhvelista Punatulkkuun" kertoo kantakaupungin kortteleista. Kaytossa. Olen elänyt kauan ja mul on jo harmaitahapsia, mut mixöön muualla en ole nöhnyt niin paljon lapsia oli joukossa pulia ja snadia, eräs kundi nimeltä Farina, h ön et m ainit a kyllä kann att a a, oli m aini o s o itt am a an munn ar i a. Lisäksi Pietu tuli alas fillarilia. Talo pystytettiin Kasarmikatu 24:ään valtion varoin ja Suomen Tiedeseuran aloitteesta. Sitä ennen talo oli pitkään Helsingin Yliopiston I .
Lauleskelin silloin kupletteja Ystäväni Sirkan kanssa ja kun hän jäi Pois jatkoin yksinäni. Tuliko selvä. No vielä kirjoitan kouluajoista. Vakioduuneihin kuului myös käydäbulkkihandelissa tsökaamassa konttorin daameille kaikenlaista gutaa skruudattavaa ia nlin åde[een. Sitä studas aina jos ne aikaa skötamaan jos naaama ei mielYtä' Mutt ei ne skötannut, joten Pääsi rauhassa jättämään PPPPrudokumentit vastaanottotiskille ia sitt kun salama ulos kartsalle "suomalaiselle maaPerälle'1 Kerran kun olin jättänrt papprut vastaanottotiskille ja h.ttosta lujaa ulos niin k1Päräpäinen neukkusotilas huus mun perään "stoi" tai hei. Mä hoidin kyseisen iafkan juoksevat asiat parina-kolmena kesänä ammattinimikkeellä tsuppari. Meidän lähin pomo oli gamla skönemanni, joka oli skiglannut maailman skönejä :!:::::l t' Laskiaisiorot Käpylän työväentalo 24.2.2009 klo 18.00. Niin ne toiset. Seuraava artikkeii, jonka kirjoittaja oli Kari Varvikko, kertoi äidistään ja isästään. No, tämä tästä niin kuin ]oensuun Ellin muunnetuissa iaulun sanoissa sanotaan, "että nuoruus on jiänYnnä vuosiin taa, on vain jäljellä tää'kauniimPi' puol". Näitä muistoja on vaikka kuinka Paljon ja oien muistanut lämmöllä Klasua ja Essua. Sitt se vinkkas mun takaisin ja mull tuli varmaan teelusikaliinen spöökiin. Äitini oli silloin Yksinhuoltaja ja oli Pulaa vähän kaikesta. Mä ajattelin ett n1t ne skötaa mutt tai vie SiPeriaan. NIenimme välitunnilla koulun pihalle hlpPäämään narua ta tuli minun vuoroni. Kyllä, minä änlqrtin Polvet taikinassa ja luudasin kun salama chafförin luo joka stikkas eldistä PuukaasuPönttöön. Olin liittYnl't partioon ja oli tulossa Yrjön päivän paraati voi surku, minulla ei ollut PartioPukua' Aitini sai hankittua jostain lahjaksi ruotsista PartioPuvun ja se oli mielestäni tosi hieno. Kaikki siinä Ympatitta nauroivat ja se oli ihan kamalaa. Ett sillä iailla. Halusin kertoa tämän siksi, että rlpeys käY lankeemuksen edellä.lohan tässä tuli asiaa kiva, että Stadin Slangi on olemassa. Hotellin ala-aulassa oli konekivääri ja kaks neukkusotilasta hiekkasäkkien takana. Eihän se ollut samanlainen ulkoasultaan kuin suomalainen partioPuku, mutta viis siitä. Koko "KaaPelikonsernin" ylipomo oli entinen kultamitallipainija Werner Weckman. Kaikki VihreäIlä Oksalla otetut kuvat menivät sen siliän tien. Pukua Pidettiin silloin kokonaisen Partioviikon. Ensin ohjelmaa ja sen jälkeen 1,5 tuntia tanssia. Siell Piti käYdä melkein joka viikko dokumenttejen kanssa, koska "KaaPelilla" oli sotakorvausduuneja bulille punanaaPurille. Olin tosi leuhka ja menin ylpeänä sen kanssa kouluun. Tsupparin duuneihin kuului förata kaikenlaisia PaPPruja ja snadeja Pakuja eri mestoihin ympäri stadia. Sain tilaisuuden tutustua maamme kuuluisimpiin taiteilijoihin ja tanssiorkestereihin. Muistan kun TaPsa Rautavaara ja Reino Helismaa lauloivat laulua, että täältä tulee topparoikka ja siinä myötä Ville hoikka, on mr'öskin |enni Malmin mustalainen... Tai kun Jori Malmsten lauloi Leila valssia, niin tulin lavalle. Bulimpia pakuja varten meillä oli kolmipyöräfillari, millä muun muuassa tsökattiin ja förattiin pakuja postiin. Mä Pokkasin ja taisin änkYtaa k-i-i-i-i-t-o-s. Olin Pukeutunut mustalaiseksi ja tulin esiin jommankumman miehen ialkojen välistä lavalle esittämään omaa ohjelmaani. Kaikkeaan meitä oli kolme kundia näissä hommissa. jvlua tää buli Pelottava ent' painija puhutteli Yhden ainoan kerran. Esitimme sinun mainitsemaasi lättähattulaulua ja mainostimme Marimekkoa. Aika pelottava keikka oli käydä hotelli Tornissa, missä slobojen valvontakomissio budjas. Mutt kYPäräPäinen vain skriinas ja sitt se stikkas mulle suklaalevyn. I Kaj Gronholm e Mun laiffin eka duunimesta oli joskus nelkYmentluvulla "Kaapelilla" eli Suomen Kaapelitehtaalla Pursimiehenkadulla RööPerissä. TSILARI ].f:.:...:.: 54 Heippa kaikki Stadin slangilaiset! r Luin viimeisestä lehdestämme mielenkiintoisia artikkeleita. hernekeittoa. Linnanmäeltä vuodelta 1953' kun hän ja hänen siskonsa olivat olleet Vihreä11ä Oksalla' Minäkin olin sinä vuonna sieliä koulutoverini Sirkan kanssa. Me kutsuttiin kundien kesken tätä vaksia "Kääpäksi". Klasu Varvikko ja Essu olivat tosi mukavia minua kohtaan, sillä olinhan "kakara" siihen aikaan. Muuten Piti tottakai "Kääppäd' teititellä sekä kohdella hänen esimiesasemansa johdosta kohteiiaasti ja kunnioitettavasti sen ajan hengen mukaisesti. Se oli ihanaa aikaa, saimme laulaa ja esittää taitojamme, ajella kaikissa vemPaimissa ja mikä parasta oltiin niin 'bllakseen' kun tutustuimme toisiin "taiteilijoihinl Ainoa huono muisto minulie jäi, kun äitini oli ruotsista tuonut ystävättärelleni ja minulle ihanat käsilaukut ja siilä aikaa kun olimme tanssimassa siinä pyöreässä tanssiPaikassa, joku varasti minun laukkuni. Terkliuja "Olviskd'' I Leila Olvinen Grönholmin Kaitsun pakina perämiehenä. )a sitt Piti tietYsti förata konttoriPäällikön maitokannu Pohjoisrantaan valkoiselle saaristobotskille, koska sen muija ja kakarat oli kesän jossain saaressa. Kaikkein kauheinta -, oli se, että siinä oli mYös Poikia. Soile kirjoitti mm. No, tämä tästä Linnanmäestä. HIPPäsin hetken narua ja minulta pääsi pieru. Poika, mennä sinä heti mun autochaufförille sano minä käske panna koksi tulta biilipannu kun minä Yks tunti jälkeen lähte ... Tuli mieieeni, että 50-iuvulla olin mukana tä1'tenumerona manageri Varvikon ympäri Suomea järjestämissä tilaisuuksissa. Buli kundi mYös volYYmiltään, jota kaikki konttorissa tais studata kun tirehtööri dallas buli sikari Poskessa Pitkin eri osastoja
W Raija Tervomaa. Se on nähny parempiiki aikoja, mut aina se vaan kelpaa. a TSILARI 55 Ioulukoristeita e Kaivoin joulukamat esille. Sielt se toi tietoo matskuist ja masinoista eikä se sit enää maikan hommis ollukkaa. Samat joulukamat ne on meilläki joulust jouluun. Joulukoristeet oli pahvilodjus vintissä. Punaset pallot kynttilöitten kaveriks, kai ne pysyy. Siin lattiall ku tsittas ja funtsas gamloi jouluja, melkeen meinas glömmaa, miks niit joulukamoja oli ruvennu inventeeraan. Yleensä noihin aikoihin kuusen karkeis oli puukapula sisällä. Mä tsiigailin meiän punasii kuusenpalloi, eri kokosii ennen himas oli vaan samankokosii, kiiltävii, samanvärisii ku lameet. \-intis oli kans kuusenjalka, serrrnonen ku pantiin vodaa. Faita oli busannu kaikenmoist muutaki meiän huusholliin, muun muas viishaarasen kattokruunun ja kynttilänjalan. Semmosen mutsi duunas myöhemmin mullekki ja meiän pennuille. Eikä meil pöydälle pantar.ii koristeita muit ollukkaa. Oishan sitä lafkois monenlaist tarjolla ja kuusenki sais näy'ttään staililt ja tiylikkäält, mut se vaan kuuluu joulun kuvioon, et tarttee olla samat koristeet ihan niinku joulupöydässäki tarttee olla samat safkat. Kansiksen maikka Kalle Weiste oppi Saksas duunaan joulukoristeit. Sit oli metalliset, mustat kynttilänjalat yks kolmihaaranen ja kaks yhen kvnttilän. Kumma, ettei enempi eldiksii syttynl', ku kuusenkynttilät oli oikeita. Mun joululiinoist on kyl voinu hittaa edellisen joulun steariinii. Kuusen punokset ja tähdet tuli skoilen tilalle. Olkkarin fönarin takaa kuusi näkyy vänkästi sisään. Oon jostain plugannu, et tähti ja hopeelangast värkät1't punokset oli ennen ehta kotimaist tuotantoo. Ku käytiin musterilla, mä ihailin aina semmost pyöreetä juttuu, ku pantiin kynttilät eldaan ja yläpuolel enkelit pyöri ja jotkut tiu'ut helisi. Mä purin sitä krääsää lattialle ja kattelin, et kaikki on siin kondikses, et ne voi levittää omiin mestoihin ja funtsailin samalla kaikkii niit kamoja, ku meil himassa ennen oli. loulun jälkeen ne rullattiin snygisti paprutötterön ympärille. Kuusen döfist ei kyl himassa oo, mut eipä tartte juhannukseen asti steedaa neulasii pitkin huushollii. Ne on ollu samas lodjussa jo ainaki kakskttä r'uotta. Niit oli ennen joka kuusessa, meil oli kyllä vaan suomenlippui. Senkkien päälle mutsi tsökas skobest jouluset kaitaliinat, ku se oli itte ommellu. Mä ripustan lameet kuuseen nipussa, niinku ennen himassa ripustettiin. Ne koristaa nykysin meiän olkkarii. Ruokapöydän valkosen liir-ran pääl oli paprunen joululiina. Krigun aikana Weisteen fapriikis duunattiin kultaja hopeenauhoja ihan toisiin tarkotuksiin. Aattoaamuna kynttilät flekkaan gravikselle, viimeistään siel alkaa joulumieli. Mun kaverin kuuses oli eri maista ja sen broidi tsennas ne kaikki maat. Niist roikku salmiakin muotoset palaset. Joulun rauhaa sit vaan kaikille, tonttujen vilinää, tiukujen kilinää, ja kaikkee sitä, ku tekee ite kullekki joulust joulun. Semmosii voi muuten tsöbaa vieläki. On skaffattu nlyat sähkokynttilät, ku passaa ulkokäyttöön. Jotenki saatiin vaan kynttilä siin kontis pys)1'n. Meiän kuuses ei ikinä ollu fibeleit eikä pipareit, mut muistan et mun kaverin kuusest skruudattiin semmoset herkut jo paljo ennen ku kuusi stikattiin vekka, ei n1.t onneks viel ennen aattoo. Ekaks mä muistin snadit punaset tontut, ku oli savee tai jotain posliinii. Niit oli kolme, neltä ja niitter-r seläs oli ruskee korrtti ku voi panna kynttilän eldaan, semriosen kuusenkvnttilän kokosen. fouluu duunataan näinä aikoina vissiin joka himassa, mut ei kande stressaa, aina se jouluon tullu ja aina se on yhtä kliffalt tuntunu. Samas skobes oli snygi kuusenalusmatto. Mitään hilettä tai lametta ei voi kuuseen ripustaa, ku blosari föraa ne kuiteski pitkin kylää. Mutsi sano aina, et kaman tarttee olla semmoses kondikses, ettei sitä tartte rupee putsaan sit ku sen seuraavan kerran ottaa esille. Kaikkee se oli spaarannu, vaikkei ollu tarttenu enää kymmeniin vuosiin. Oli pakko tsii@ SÖRKAN FRIIDUN STOOREJA gaa, mitä tänä vuonna tarttettiin. fonain vuonna r-hen kontti meni halki, mut ei tonttuu silti vekka stikattu. Sen oli faija duunannu. Sit otin handuun latvatähden. Yks vanha gimmakaveri kaveeras, et niitten kuusenkynttilät pantiin oksiin nartsalla kii. Uskoon mä pakliaan joulun jälkeen kaikki krääsät samaan lodjur,rr-r, nartsan vmpärille ja varaston hrLlvlle venttaan seuraavaa jouluu ihan niinku ennen hrmas Härnärillä. lonain vuonna pennut stikkas niit kuuseen sillai sinne tänne, mut kyl se vanha staili on must parempi. Ne pantiin aina joka vuos samaan mestaan, snadimmat apusenkin päälle ja se bulimpi pöydälle. Mutsin kamoista mä hittasin sen vintist viel kuusenkynttilän jalkoi muutaman. Ei tipu neulaset lattialle. Lameet mutsi kääri joulun jä1keen paprupusseihin, Siel ne oli taas sileinä, ku tuli uus joulu. Flaggoi en nykysis kuusis oo hiffannu. Sylkee peukun ja etusormen väliin. Meinas joskus eldaa näpit. Tartti varoo, ku sammutti kynttilät, blosaa ei saanu. Niil oli kuuses kerran oikeit karkkei, mut neki meni parempiin suihin, paprut vaan jäi
56 TSILARI EtrA c *! g1 f,t janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, Iitski kalis i !r1MÅFÖNäRT Pohjola, Arvo: Himafineri Tervomaa, Raija: Mutsi jamä Mieskuoro MestariIaulajat CDJevy ru fanzon, Edvard "Eddu": VilliVaIIila ro Rehn, Leif: Gammelin jannu Tervomaa, Raija; Oho kallista kotia Kulmala, Teppo: Anna pois mun kitarain Rehn, Leif: lassen från Gammeli Ten'omaa, Ilattsson: Skloddit braijaa Raitapaita Nlattsson, Eki: Griinatsa kimpassa Sannamo, Torsti: Kundina Hesassa flygaajana krigussa Lasse Lienrolan juhla-CD ra!!#l€3!$#!# ]läkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja Somermäki, |armo: Stadin Slansin Kuudes huone: juhlajulkaisu: Sariakn'akiriri -\iirt girttis on Stndi !i'e'''"'ijtgtg SnadiPutnpurr CD-let t Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja ffi lffi CDJevyt FÄd fEtrcv.v .r,\.J-si-\ Skloddit braijaa ffi Kauluspaita T-paita Oho kallista kotia ' lirss€ l-ienrola :iBrrd& #€ .+t Army-Iippis Mim in o Art -j o uluko rt it Onnittelukortit
10€ []kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 20€ fl kol ]!.gomaa, Raija: Oho kallista kotia * Bygattiin uus hima 1B€ []kpl -Tervomaa, Raija ja Mattsson, Erkki: Skloddit braiiaa 13€ Ekpl MUUT Lasse Liemolan juhla-CD 20€ Ekol GD Jörde-Juge 15€ Dkpl CD Stadin styget 20€ Ekpl GD Duo SnadiPumppu: Slangi on swengiä 10€ Ekol CD Mieskuoro Mestari-laulajat: Mestarit Stadissa 15€ []kpl Mimino Art slangikortit skidi tl Häät E -, Onnittelu E _, Rafla n _ 2€ []kpl Joulukortit: Kuusi E _, Haqis tl _ 2€ []kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin: Jos on epäselvyyksiä, ota yhteys toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00-17.00, puhelin 7741041. i lr i:: TSILARI 57 TUOTTEET VOIT TILATA MYÖS POSTITSE, \f ö I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I dt STADIN SLANGIN OMAT KAMAT Hinta Tilaus/kol Lippikset: [f Musta EArmy-lippis, musta EArmy-lippis, hiekka B€ Ekpl T-paidat Koko/kpl: XS n-, S n-, M E_, L n_, XL fl_, XXL n_ 8€ Dkpl Raitapaita : musta/valko, harmaalmusta Koko/kpl: SE-, MEI12€ fl kpl Miesten lyhythihainen kauluspaita Koko: kaulus 4142 25€ Ekpl lsännänviiri 50€ Dkpl Pöytäviiri 25€ Ekpl Pinssit Stadin Slangin pinssi 2€ fl kpl Gimis on stadi-kortit, 5 kpl 1€ Ekpl Autotarra 3€ Dkpl Lehtiö: Niin gimis on Stadi 1€ fl kol Slangin joulukortti 1€ Ekpl KIRJAT Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ Ekpl Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila 15€ Ekpl Lasse Liemolan juhlakirja 30€ Ekpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8€ flkol Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10€ []kpl Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja 55€ []kpl Pohjola, Arvo: Himafoneri 10€ fl kol Rehn, Leif: Gammelin jannu 12€ []kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10€ [kpl Sannamo, Torsten A.: Kundina Hesassa flygaajana krigussa 17€ fl kol Somermäki, Jarmo: Kuudes huone -sarjakuvakirja 12€ Ekpl Stadin Slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi. Tilau ksista peritään painon mukaiset postituskulut.
Puhelin: Postitoimipaikka: Synt.aika: Sähköposti: Synt.paikka: Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu: E 't ttrties E 2 Nainen D Koululainen E opistetila Paikka Hak.nro: Maksupv: Allekirjoitus Jäsennumero: LAHJAJASENYYDEN MAKSAJA: Nimi: Jakeluosoite: Postinumero: Allekirjoitus: Postitoimipaikka: v cr\. TSITARI 59 tI I I I I I I I I I I I I I I I I Ystäuäsi dntaa sinulle lahjaksi Stadin Slangi ry:n jäsenyyden uuodeksi 2009. TER.IrcTULOA SLANGITENGIW! I. l+ K{rff"a joufs"ra t*iaCIttee lå .l= f. Maksathan sen, jos haluat pysyajäsenenä '"n'T'To':'n5'Y _ I I I \, '/\ STADIN SLANGI ry:n JASENLAHJAHAKEMUS Sukunimi: Etunimet: r I I I I I I I I I I I I I I I Jakeluosoite: Postinumero. Saat mm. jcisenlehti Tlilarin kotiisi 6 kertaa. I o.) lo) .= loJ ,-a lg lä 0) r9. lo_ o I I I Vuoden 2010 alussa saat jäsenmaksulomakkeen
TSILARI a I I I I I I I I I I I I I I I I I I L \zd\ I I I I I I I I I I I I I I I I v dt Stadin Slangi ry STADIN STANGI RY TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Stadin Slangi ry maksaa postiJäsenlahja
Mellanskolen i Norsen. Dom som hade någo kvar att troka staija nu på gåisan vi snadiga bord. De här va lite annat än folkisen, nu hade vi egen maikka i flesta ämnena. En i vår trappa från tredje våningen, vår granne, o en från andravåningen i B-höse. (koululainen tai opiskelija Jäsennumero: 5 €/v.). Fast en par andra kaverin hade man, Roy från skojtena o Kenneth som kom att kallas för Kenkku. Sen kom de en lista (muista jäsennumero!) Helsinki. Några veckoslut for på skabareissur o resten på lande. Norsen hade ett rYkte att vara en skole för "bättre folk" på den tiden. Han bamla me gäll röst om gamla minnen ti ära för Norsen som fyllde 100 år samma da som vi börja där. Så illa ut! En del verka mänskliga, en del hade lite toki glimt i ögona. Första dan va de en äldre bisi som presentera sej som klassföreståndare. Nu när lekisen, folkisen o söndasskolen va förbi börja nästa skole. En natt va de lekkis i hallen o alla lortana va föstås där o tsiiga på moron. Dessutom skaba dom båda me mikrobilika samtidit. O sen me farsans skabande me mikrobil som kanske nu sku kallas för Karting. Vi två från Kottbyfolkisen hamna i olika klasser. Första riktiga skoledagen samlades alla klontar i festau-x STADIN SLANGI ry:n JASENHAKEMUS Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Sähköposti: r I I I I I I I I I I I I I I I v dt Synt.aika: fl t vties E Koululi Synt.paikka: Q z Nainen Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu: Koululainen E Opist etila Paikka Hak.nro. Bästa handelin gjorde visst en bisi som troka karkki. Vi klePPar va fort o tsiiga men de så jävlit ut. muutos Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 lan o lyssna på reksins bamlande. Några av oss spytta, några sliiba. Kenkkus farsa va gammal donikaveri me min farsa o di hade i kimppa dona som reppuri i många år. Sönnis kallades han för. la bara funtsa va ja hade dit o skaffa men eftersom Petsku ren hade vari ett år där så va de väl int så farlit. Puh. Täytä tekstaamalla ja ilmoita täydelli nen posfios oitteesi ! AS 1212005. Snadiga sku sitta fram o buliga bak. Vi va bara några kunder som int hade någo gamla klasskaippare sen tidigare. Han 1är ofta ha sutti o doka i Sikala på veckosluten i kimPPa me Napoleon som va Norsens vaksi på den tiden. *rl1 1j+l*,--i TSITARI 61 Norsen r Sommarn verka ha gått ganska hastit. Staronas boltsir va som smettade vatumeloner o blod överallt. Tavastvägen 155 hade en buli hall me alla möjliga trokare. Allti va de någo planer på gåtg.Mest me farsan o morsan bara for stuguns skull. För 5 penni fick man en buli skiva Fasus blå som alla va lite smälta o smaka rök, E Osoitteen tms. Båda hade vari i stakan. 09-774 1041 me vilka bökir vi sku slumPpa. Dessutom sku de vara likadan orning på oss kloddar som senare i milisen. Granit hette visst bisin som va 95 år gammal då. Före skolen börja va hela jänge där me föräldrana o tsiiga ti viken klass man sen sku hamna, 18 blev min kommande klass. Käften döfilväl gammal kloak. De va en jäkla hivakka me mattabökir, häften, pennor o linjaler! Ingeting Ya grade mer som i folkisen. Han dilkka sittpaikkor efter Iängden på jassarna. Me tanke på ögona så Sönnis ögon ut som NärPestomater varje måndamoron. Då hade vi siöjd i > men skit i de, de va ju billit! I våra hösen hade två bisar kola vippen efter att di föll över traPPräcke ner ti klitsuvåningen. Aika Allekirjoitus Liittymismaksu 15 €. Veckona i Stadin va man mest ute o skuja fillare me kaipparna. Han kom att bli vår mattamaikka i några är framåt. Under folkistiden hade man mest dalla ti skolen o bara tagi spåran hima På 1ördagana. Jäsenmaksu 20 €/v. Senare samma da träffa vi många andra maikkor. Hände de någo så fosökte man allti hinna o tsiiga bland dom första. Kötthandlare, fi suhandlare o kledjuhandlare o många andra. Kanske de va däför han allti shagga karkki då. Stånda oPP o svara, stånda opp när maikkan kom in, delta i moronbönen i aulan o allt möjlit. Där va o en gammal reksi som va inbjuden
Dom tyckte att de va liffogare. Man hade mera tid o brassa på himagåisan efter skolen. fa hade trott att de sku vara lika guta i Norsen o, men reven. Man så jäng som dalla ti done, man kunde tsiiga i skyltfonster o kolla att Runebergs spik på hur..u va kvar. Hade man tid någon rast så låna man kaipparens häfte o skrev av läxona. De bruka kosta en Boston eller Nortti, men de r-a r'ärt de. De va lätt o shagga i porttaren o sen bara dalla bakom knuten ti Kordarikalles tobakshandel. Sällan bjöd någon på tobak, flesta hade bara en Sippi-Boston i fickan. Han troka tobak styckevis. De fanns nägra kunder som flög ut me flit. Första bruka tä jämän o den andra stidin, alltså en så kort fimp att man hamna hålla i den me par stidir för att int bränna fingrana. Vi va väl omkring 600 kunder totalt i skolen. la bruka fö de mesta höra ti just dehär jänge. \hrje da någo velling eller gröt som så ut som tapetlim, men smaka säkert sämre. Allti va de nån av oss som prova hu långt man kunde gå innan dom ble fittiga. 62 TSILARI Sr:lis=i..:i:i Valkka yrkesskole. STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET: l)A 6)C 2)B 7)B 3)C 8)B 4)B e)c s) A l0) A, l0+) C Skillnaden va mest de att de va kivogare o dalla mitt i Stadin. Dösächaffarna o kondarena ble bekanta så småningom. På folkistiden hade man dona läxona på en halv timme högst. Man behövde int heller pluta i nån sumpmark mera två gånger om dan. Dom orka int lyssna på nån maikka så di käftades tills koridoren vänta. Nu hiffa man fort vaför där va så lite jäng. la trodde att de sku ha vari slut me dallaode efter folkisen, men int ble de mycky kortare att dalla från steissin nästan opp ti Obsis. Då flyga man ailti ut från klassen o fick staija i koridoren resten av timmen. da. Folkisen hade haft guta shagga så vi skruuda hela klassen samtidit på shaggisen. Bästa va att vi hade några pinkokunder o som bla.-. På rastena staija många bakom tyska kyrkan på tobak. Då va de aliti en par kunder som bumma jämän. Friiduna satt o virka någo panniappar i klassen så länge. Resten staija i skithuse o blada en morontobak eller fösena sej annars bara. _ I I I I I I I I I I I I I I I I v db Jäsenhakemus Stadin Slangi ry Stadin Slangi ry maksaa postimaksun STADIN SIANGI RY TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys. Man fick plugga en helvetes hög me bökir o skriva allt möjlit. I Leif Rehn Puh. Nu va de andra keikkor. 8720106 Stadin VÅKl0PUTKlTtl$ov qz. Senare kom ja o att börja blada på allvar o staija själv där. Eller sen dalla vi ti Eromanga o slumppa ett halft franskbrö eller en lihis o en flinda me Cokis. Unionsgatan 2 va Norsens adress. Flesta va väl me på moronbönen genast efter åtta på moron. Första hösten kom att bli en tid av anpassning ti mycky n1'tt. Maikkona lärde man ganska snabbt att snaija på. När klogun va tolv fick vi sen shingra hima. Kottby hade ingen slöjdklass så vi kunder hoppa i ettans spåra o paina iväg. |a tyckte i början att de va kumma lite kunder där o shagga men de fick sin föklaring ganska hastit. Flesta kundena hade sen egna smörgare me sej o shagga i klassen
å gil::,# ffi '+.: tsr::1ff sF#j ?1 t-r 'xi : .;" ' -".{ _ tl r\ lJr I r tt -, 1l ' n\\\Btlli )'ll:ll l,-,'r',, .r\\ \,rr' \r;,'' .\FL. .$ -^,\"' Tuiia Rantalainell, L,\u Lr i S' Tuttii Anikari, rnuru q-** 0lliBull Anikari, r,Aur.rr ia KrrÅRA S Cata Mansikka-Aho, LAULU 3 Nina Hyvärinen, räNSSr ä ttltttÅ ÅtJ, t,lÅlrr\:lÅ; :S MUKANA MYÖs KIRjAiLIJAT E Torsti Lehtinen ä outi Pakkanen B JOULUEVANKELIUMIN LUKEE H SLANCIKSI YLLATYSI\IMI.,. t rr\\1L \r'ls* ...,\F \L\ ..,".i,, *T' KCNSERTiSSA ESIiNTYVA'| ITTIII, r. # |F Tilaisuuteen on vapaa pääsy, '1,a