Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Ne perheet, joissa on skidejä, ovat muuttaneet liitosalueille tai landelle. Keskustasta ja perinteisistä kerrostaloalueista on tullut joko rikkaiden, sinkkujen tai maahanmuuttajien valtakunta. Laman pohjalta aletaan hiljakseen kar,'uta kohti parempaa atkaa. Meilläkin tulisi olla omat oikeutemme elämään budjattiin sit kerrostalossa keskustassa tai rintamamiestalossa liitosalueella. Stadiin saa toki tulla muualta tulevat antavat vdrla ja kansainvälistä fi ilistä omaan rakkaaseen kaupunkiimme. Tarkemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Lasse YS$tu&ffiff ffilffiS Mustonen Liemola 050 585 B9B5 Pääkär.!mfrtus Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Lehden nimi Tsilari tulee sanoista "till säljaren", ioka tarkoitti lehteä, sähkosa namaa, jonka yhden kappaleen mryntitulon sai myyjä pitää itsellään. Lähiöiden kerostaloissa on siellä täällä havaittavtssa maahanmuuttaj ien ke skittymää. Tähän halutaan ilmeisesti muutosta. Asiaan on olemassa erilaisia suunnitelmia ja projekteja. Lapsiperheiden maarå on pudonnut noin neljännekseen. Aina kun meni ulos, kastui. Joulu-Tsilari on nyt kädessäsi. Valtakunnan tilanne alkaa vatmaankin kohentua. Sen huomaa esimerkiksi Itäkeskuksessa miten ihmeessä jengillä on aikaa ja mahdollisuuksia tsittaa tsufella päir.'ät pääksytysten. Se on taas ollut kovan raadannan tulos. Joka tapauksessa Stadin herrojen tarkoiruksena on estää j oidenkin kaupungino sien j outuminen p elkästään vierasmaalaisten haltuun. .. Erityisen kiitoksen Tsilarin kehityksestä ansaitsee Arska Soisalo, joka on tehnyt paljon sellaista duunia, joka ei näy missään esimerkiksi kiqoittanut juttqa puhtaaksi ja skaffannut fotoja. Niitä voi käydä tsiigaamassa esimerkiksi Helsingin nettisivuilla. Alkuperäiskansan puolestapuhujia on loppujen lopuksi aika vähän. Myös OlliBullin kehitys ta tarttajana voi tervehtiä ilolla. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Stadi on meidän hima. Hyvää Joulua Stärää Uutta Vuotta! Nyt on tullut Joulun aika. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Sähköposti : tsi lari@stadi nslangi.fi Skrivaa Tsilariin Kannen ja sisäkannen piirros: Jallu Koski Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2010 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 20.01 .2010 mennessä. Ensi vuoden mielenkiintoisiin hankkeisiin Helsingissä kuuluu kerro staloasumi sen kehittämi s suunnitelmat. Päätoimittaja Tsilarin toimitus. Mut vuosr2009 alkaa olla historiaa. Kivrjalkaputiikkien kaikkoaminen johtuu paljossa lapsiperheiden puutteesta, eihän sinkku kovin redisti safkaa slumppaa. Lämpömittari oli reilusti plussalla se ilo vielä maksetaan tämän talven aika tosi kalsoina hetkinä. N{ut nyt sit kaikille oikein hyvää Joulua.ia onnea vuodelle 2010! PS. Mut alkuperäistä Stadin friidua ja kundia ei saa sofiaa. Takar,uosien kivijalkakaupat ovat katoavaa perinnettä. Vi era smaal ai sten tap oj a ja elämää voi olla vaikeaa bonjata. Koko mamaskuun strittas vodaa melkein joka päivä. ei sit millään syyllä. Päätoimittaja Stadin Slangi Pertti "Pemu" ry:n pj. Joskus tuntuu siltä, että joku sosiaalitantta halveksuisi alkuperäisiä stadilaisi a ja antarsi enemmän arvoa takarnetsien miehille ja ulkomailta tulleille. HwÄÄ SYKSYÄ Tsilarin kaikille llkiloille. Ennen joka korttelista voi slumppaa leipää, maitoa ja fläsää snadista putiikista, nyt mentävä megamarkettiin joka on usein kaukana himasta. Jäseniltä on ftrllut kliffasti stooria toivottavasti sitä tulee jatkossakrn. Nousu tulee oleman hyvin varovaista laman aiheuttamaa laskua maksetaan vielä r,'uosia. Tänä vuonna Joulun tuloa ei ollut helppoa hiffata. Stadissa kerrostaloissa budjaa nykyisin noin puolet jengistä yhden hengen talouksissa. Mitä sitten tapahtuu vuonna 2010. Vuosi 2010 on ihan just käsillä. Onkohan se pelkästään Thorsin jengin ansiota. Yksi haitta muuttuneesta perherakenteesta koskettaa jo monia. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa
"ijii =.i'$ .,]*. TSTLART 6109 affssonin Ekin alkupalat ä*ilii l4;,{ n d.p 61200e SISÄLT ö SäÅ*åru $Gru*s ru *,fu'åÅ 5Tå ruJ,åK'&LilruEilffiä E Eki Mattssonin piirrokset ja ajatukset ovat kanssasi koko ensi vuoden, joka päivä. Kalenteri perustuu Ekin tunnettuihin piirroskuviin ja h u u liin. Tiedustele Slangin toimistosta. Pääkirjoitus -------------2 Mattssonin Ekin alkupala--**---3 Stadin Slangin hallitus-----------4 Jäsen postia-----------------------5 Bamlausdirikan lööppi--------------6 Eki Mattssonin muistokirjoitus-*6 Palkitut suomalaiset-----------------7 Plopikaan---------------8 Puu kkopu kki--------'-----------------8 Ostaaks täti----------------------------8 Lapsi j a Talvisota--------------------9 Karhiksen jengi-::---------------1 Slangijengi tsyrkassa*------------11 Stokkan joulu ennen---------12-13 Rottajahtia Kalliossa-------------1 4 Kosygin Haagassa-----------------1 5 Stadilaiset Talvikrigussa--1 61 8 Assärykmentti 70 v*--------1 9 Gamlat anonssit-------------------1 I Tu p la möötti--------------------------20 Napoleon ja Aleksant erv-*^--21 Kesä la ndel la------------------22 Stipluija mokii------23 Mä lähin pöndelle**--------24 Slangijengi Lissabon issa-----25 Vincent 500--------------------------26 Oikaisuja Tsilari 4/09-------------29 Larun linkki-------27 Morjens Vi ivi**-.---------------28 Lisätietoa Fen n iasta--------------29 Stadi froogikset----------*--30 Fotoskaba 6i09------------------30 Fotoskaba 5/09 vastaus-----.---3 1 Stad i n kliffat mestal-'-----------32 Sörkän friidun stooreja-----------33 Stadin Slangin kamoja----:-----34 Myynti hi n nasto----------..-----35 Tsilarin döfi s***.------------------36 Stadin valomainokset--------:--37 Leesaa ja blosaa..-----------------38 Stadi froogiksen vastaukset-*-38 Juleruno---------------39 Snygi lahjamesta ---39 Frelssiksen joulupata-------------39 Joululahjavinkkejä----------------40 Amerikan M ikon tarinoita-------41 Kaitsun pakina----:------------41-42 Stadin skvettamäel--^---------42-44 Snygeimmät jou I ubiisit--'---------45 Ka rin pi irros---------------------46 Virve 50 v------------------------46 Koko vuosf Wffi, {..$ ':].i ..: --t1 € i=: ';'::.n .' :::' f oululahjavinkkejä Txå-dkr -sivulla 40. Ekin seurassa likso ku stritti snögeen
(09)-77a 1041 toimisto@stadinslangi. J A KtJ LTTUU R'YHOIS TYS V U ADESTA T SSS ffi ffiA$_LsäeJS 2*#S Outi Pakkanen Jäsen llmariJokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. fi Cata Mansikka-aho puh.046-810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Erkki Nordberg puh.050-431 7123 enordber@welho.com Outi Pakkanen puh.040-765 5326 outi.pakkanen@welho.com TALOUDENHOITAJA Kimmo Karvinen puh.050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet. fi www.stadinslangi.fi TOIMISTO AVOINNA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 Pöiitoimittaja Pertti Mustonen TSILARIN TOIMITUSKUNTA Erkki Nordberg puh.050-431 7123 enordber@welho.com Outi Pakkanen puh.040-765 5326 outi.p akkanen@welho. fi tsilari@stadinslangi. ' i lmari.jokinen@sta{inslangi.fi STADIN SLANCI rv an FFffiUSTFTTU t 14"9.1995 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen, HALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh.050-585 8985 lasse.liemola@liemola.com Varapuheenjohtaja Raija Tervomaa puh.040-506 0954 raij a.tervomaa@koiumbus. s o i s al o @ppJnetfr Raija Tervomaa puh.040-506 0954 raij a.ten'ornaaZ kolumbus. fi ISSN 1239 -9523 ILMOITUSMYYNTI TAITTO ja SIVUNVALMISTUS Pertti "OlliBull" Anikari PAINOPAIKKA Auranen Oy, Forssa MUISTA! KIRKOSSA, VALLILASSA. com Arno Soisalo puh, (09)-664 981 arno. Lasse Liemola Puheenjohtaja Erkki Nordberg Jäsen Raija Tervomaa \årapuheenjohtaja Hannu Heiskanen Jäsen Kimmo Karvinen Jäsen Cata Mansikka-aho Jäsen Pertti "0lliBull" Anikari Tervetuloa!. fi TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00s50 HKI puh. 4 YffiHä-&K$ ffi/Sffi b *":i l#,'{;de Tffi[&4åTLJ5 flt /, {// ff[Irt{,:\}/t*ti{/i PER'IV'VE. puh.0400-428 32s hannu.heiskanen@htppalvelut.com Kimmo Karvinen puh.050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet. fi JÄSENET Pertti "OlliBull" Anikari puh.050-344 8108 Hannu Heiskanen
**) Paikka varmistuu myöhemmin. Resoluutio: 300 dpi:tä sä hköpostiosoitteeseen : tsilari@stad i nslang i.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen, Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Hallituksella on oikeus tehdä muutoksia toimintasu un nitelmaan. Etsitkö vanhoja koulukavereita. LtA Slansi rv:n koti#viilla Jos muistat miehen, skrivaa Tsilariin LL] LL Toimitus. :g.g -så Y& Htruffiffi$AB AruNHftffi ffireffiffiffiN J A S E A{ P O S T rA Sfadin omilla . Mu ista ki rjoittaa yhteystietosi. llmoitukset: PD F-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Lähetä osoitteeseen tsi lari @ stad i n s langi .fi Tsennaako joku Viljo Heinosen. TIEDOT TAPAHTUMISTA SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET TILAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN ;ÄSerueKSI LIITTYMINEN TIETOA YHDITYKSESTÄ Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h köpostiosoitteeseen : ts i lari@stad i ns lan g i.fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Olisko kliffa tavata. TSILARI ## ti // i //_i 610g r'/ , Uttt/;o,5#*r,6t; 5 JOU LU KU U Slangitreffit Hagiksen hallissa Tsilari ilmestyy viikolla 51 Frelssiksen patavahdit 16.12 23 12 klo 14,00 16,00, 20.12. Käsinkirjoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. Kaipaatko oman pitskun tyyppejä. Pistä "etsintäkuuIutus" Tsi lariin. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Snygei m mät joulubiisit, Paavalintsyrkka klo 15 ja 18, TAMMIKUU 2O1O Slangitreffit, J uttutupa, ti 1 9.1 .2010 -) Päivämäärä varmistuu myöhemmin
Siinä on Eki Mattssonin riemukkaita piirroksia "Stadin S!ara"kundista, jonka kaikki tsennaa Tsilarista. Eki Mattsson on poissa. Eletää näil pykälil, keskitytää sisältöön ja häppiksiin, joit ens vuonnaki on vilt tulossa. Tsilarin päätoimittaja vaihtuu, Heka Laurellih jäädessä veke tän joulunumeron jälkeen,. Hallituksen ja jäsenistön kannalt mitää katastrofii ei syntyny, meidän säännöt on toiminu hyvin kohta '15 vuotta. Hallitus uusiutu, erovuorosist taloudenhoitaja Kimmo Karvinen jatkaa, Raija, Outija Olli hyppäs kyydist vek. Tänä vuonna on kaksi esitystä klo 15 ja klo 18.00. Me gamlat toivotetaa teidät tervetulleiksi liidaamaa Stadin eiku Suomen eiku maailman parasta jengii. Ekistä ja hänen elämäntyöstään enemmän seuraavassa Tsilarissa. L-asse Liemola Bamis Ps. Tsilarin painoon mennessä tuli suruviesti: Stadin kundi, Stadin Slangin kunniajäsen, graafikko, kirjailija, slangipakinoitsija, kunkkujen kunkku Eki Mattsson poistui keskuudestamme "lkuiseen ltään". Jengin puolesta Raija. 0n aina kliffa nähdä vuosien mittaa tutuiks tulleita slangilaisii. llmas oli historian siipien havinaa: pitkään funtsittu sääntömuutos tuotii jengin pähkäiltäväks ennen varsinaist mööttii. Kliffa lahjavihje, niinku myös SNYGEIMMÄf ;OUt-UBllSlT CD-levy, joka äänitettii lokakuun lopussa Paava lintsyrkassa . Ekin piirrokset ja maalaukset ovat saaneet runsaasti tunnustuksia eikä sovi unohtaa Ex libriksiä, joista yhden vuoden 1999 Stadin kundi teki saman vuoden Stadin friidulle, tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Fiilis oli snadisti erilaine kuin kuukausittaiset slangitreffit, joist on muodostunu odotettu ja suosittu kohtaamistapahtuma. Eki oli Ylen aikaisen ensimmäisiä slangipakinoitsijoita, ja hän ehti ihastuttaa kuulijoita pitkälti toistakymmentä vuotta lämpimillä, humoristisilla ja usein reippaastikin kantaa ottavilla pakinoillaan. TSEL&Rä 6lSS Loppuvuoden tapahtumii : l$ Pelastusarmeijan patavahtiprojekti ja viime vuonna megasuosion saanu Snygeimmät joulubiisit Paavalintsyrkassa 20.12. Bamlausta riitti puolest ja vastaan ja lopulta äänestettii, Lopputulos oli meille valmisteljoille snadi pettymys, enemmistö oJi muutoksen kannalla, mut vähemmistöön jääneit oli riittävä määrä hylkäämää sääntömuutos. SLANGIKALENTERI2010 on tän vuoden uutuus. Ne on kaikki ollu täysillä messis erilaisis tapahtumis ja Tsilarin toimituskunnassa. ,..,I *e-fi€ MTSTARI IAHTI Stadin Slangil on kerran kuussa treffi-ilta. viemässä Ekille slangikalenterin lämpimäispainoksen, hän jaksoi vielä sanoa muutaman sanan ja hymyillä tietysti, Taitavana graafikkona ja taiteilijana Eki rikastutti yhdistystämme sen syntyajoista alkaen monin tavoin. Kun pienellä joukolla piipahdimme 21.11. **. 4.6.1923 27.11 .2009 Marraskuun lopussa meidät tavoitti surusanoma. Bulit tänksit I Uusiks jäseniks valittii yks friidu, Pia Snellman ja kaks kundii, Mikko Seppälä ja Pekka Kurvinen. Kehitysduuni jatkuu ja sisältoö kehitetään. Siel on kaverii, joitten kans on liffa bamlaa slangii" (Ekin pakinasta Jäbän tavallinen arki) Erkki "Eki't Mattsson. Eki menehtyi Terhokodissa 27.11.2009 taisteltuaan urhoollisesti vaikeaa sairautta vastaan. Libarit dilkataa etukäteen kumpaankin 800 kpl ni kaikki mahtuu tsittaa. Mutta Eki olikin sisukas sissi, sodankäynyt sankari. Stadin Slangin puolesta osanottoni omaisille. Varabamikseks valittii yksimielisesti Stadin skutsari Hannu Heiskanen, joka on vetäny tyylikkäästi tapahtumatoimikuntaa eli häppäriä. Ekissä slangijengi menetti luotettavan ystävän, vaatimattoman, rauhallisen vanhanajan herrasmiehen, miehen jolla oli suuri sydän. Toimituskuntaa uudistetaa ja täydennetää niin, et saadaa ammattimaisempi ote,'enemmän ajankohtasta infoo, mut myös gamloi stoorei Stadista. Mä haluun toivottaa koko jengille Gutaa Jouluu 'ja Kliffaa Nyyaa Vuotta 2010. UUDET ET Slangijengi kokoontu sääntömääräiseen mööttiin Laulumiesten raflaan rnarraskuun lopussa 24.11 . Otamme sydämestämme osaa Erkki "Eki" Mattssonin läheisten suruun ja toivotamme Ekille hyvää ja turvallista matkaa. Uudeks päätoimittajaks on lupautunu kaikkien tsennaama Pertti "Pemu" Mustonen. Gamlat naamat, jokunen nyyaki ilmesty paikalle. Tuttuja ovat yhdistyksemme logo, monet kuvat, tarinat ja laulujenkin sanat. Eki"elää keskuudessamme pakinoiden ja "Stadin Staran"kautta. Tsilari on uudistunu, sen on valistunut pluggarijo varmaan hiffannu
Slangin kautta tarkastellaan sitä, miten Sörkan kundit käyttivät kaupunkrtllaaja millaisia merkityksiä he sille antoivat. Kaupunkiteoreettisesti ansiokasta on, että artikkeli kytkee yhteen monia teollistumisen aikakauden ja populaarikulttuurin muutoksen teemoja työväenluokkaisen nuorison näkökulmasta. Asiantuntrjaraatr valitsi Paunosen, Vuolteenahon ja Ainialan artikkelin Industrial urbanization, working-class lads and slang topont:ms in early twentieth-century Helsinki parhaaksi vuonna 2008 Urban History -lehdelle tarjofuksi artikkeliksi. Hankkeella on Suomen Akatemian rahoifu s (2007 -2009). T$ILARI 6/09 Kansai nvälinen palkinto suomalaisil !e paikannimltutkijoi I le Profess ori Heikki Paunonen, filosofian tohtori Jani Vuolteenaho ja dosentti Terhi Ainiala ovat voittaneet Cambridge University Pressin Urban History -lehden Dyos Prize -palkinnon. Jani Vuolteenahon ja TerhiAinialan artikkelissa tutkitaan Sörkan kundien käyttämää slangia sekä erityisesti slangiasuisten paikannimien ja kaupunkiympäristön muutoksen suhdetta 1900-luvun alussa ennen toista maailmansotaa. Tutkimus on tehfy osana Kotimaisten kielten futkimuskeskuksen hanketta Nimimaiseman muutos Helsingin sosiolingvistisesti moninaistuvissa kaupunginosissa. Professori Heikki Paunonen Sörkan kundit rnaailnralla Heikki Paunosen. Kielitiedettä ja kaupunkimaantiedettä edustavan kolmikon tutkimus ilmestyi Urban History -lehden numerossa 36:3 (2009). Sydämelliset onnittelut hienosta duunista! Filosofian tohtori Jani Vuolteenaho Dosentti TerhiAiniala Toirnituskunta ja lukq at. Kirj oittalat osoittavat slangin käytön sekä murtaneen että vahvistaneen kaupunkiympäristön sosiaalisia rajoja. Mon itieteistä kielentutklmusta Uudenlaista monitieteistä menetelmää hyödyntäen artikkelissa rakennelaan nimistön ja kielioloj en kautta elävä kuva Helsingistä j a sen työläiskaupunginosista vuosina 1 9001939 . Slanginimien käytössä näkyy, kuinka lapsuuden lähiympäristö hintapitskuineen (Sörkan r,.uokratalojen pihat) laajenee kulmille ja kartsoille jaPitkänsillan eteläpuolellekin, Espalle ja muualle keskustaan, jossa köyhistä oloista tulevat p oj at ti enaavat r ahaa vaikkap a j y n s s cire i n ci eli ke n g änki i 1 lottaj ina. Sörkan kundien kaksikielisissä 'sakeissa'kielirajat ovat ylittyneet, mutta toisaalta on tehty kielellistä eroa suhteessa työväen luokan tyttöihin, opettajiin ja kasvattajiin, ylempiin sosiaaliluokkiin sekä erityisesti maalaisiin. Brittiläisen kaupunkihistorioitsijan Harold James Dyosin mukaan nimetty palkinto on myönnetty vuodesta 1992 alkaen, Aiempina vuosina palkinto on jaettu englanninkielisissä mais sa työskenteleville tutkijoille, joten kyseess ä on suomalaisessa tiefeessä h arv i n ai nen ku nnianosoitu s
Taisi käydä niin, että kortit loppuivat kesken ja hänen piti välillä tulla himaan tdryttdmaån salkku. Ikävä kyllä yhtä ainutta näistä korleista ei ole tallessa, sillä ne taisivat lentää salkun kanssa roskikseen, kun faija ja mutsi muuttivat Liisankadulta r,uon nal 9 59 . Sen kortin myyntiä piti rajorttaa sillä kaikki halusivat ostaa just sitä mallia. Fyrkkaa teki kuiteskin mieli joten aloitin kaupanteon koulun j älkeen iltapäivisin. Kaupanteko aloitettiin pikkujoulun eli eka adventin jälkeen ja bisnestä tehtiin parina vuotena. "Olen vähän myöhässä kun matkalla piti tappaa pari ryssää", sanoi pukki. Rajoitukseksi kekattiin, että j okaista po s sukorttia varten piti ostaa m1'ös kirkkokortti, ja näir-r päästiin niistäkin eroon. h3ä*[]tL Os # es efdecEe=c €" å s'q.rs sr åis f c g a,rgeddisseg* åi'gs rE eÅ-{s.x E €r fn sr*'ddei re'fegiier f=s-rrfiiis; Fs ec s s .s "\rs . Vihdoin ovelle kolkuteltiin ja sisään astui pukki pukeutuneena nurinpäin käännettyyn turkki in, karvalakkiin j a p ahvinaamari in. \'aikka vanhat tädit kyllä ostivat kirkkoko rttej amuut e nk i n . Skrivan n ut Pau li Ervasti Faija oli en tiedä mistä onnistunut hankkimaan ison määrän joulukortteja sekä ruskean pahvisen pystymallisen saikun niitä varten. Arvo eno, joka oli lomalla rintamalta, oli lupautunut joulupukiksi, mutta oli myöhässä. Siis ei rahana itsellemme vaan joululahjojen ja kamojen ostamistavarten. Fitsel it I iffasti skutsis sa si u n Säs, vooguilla botut Iungisti gunsas. Harvemmin oli setäihminen avaamassa ovea. lähti dösä11ä kauppareissulle Sotunkylään (nyk. Oli paljon södejä tonttukorlteja, joista yhdessä oli myös tontulta karkuun juokseva j ouluporsaan kuva. Soitin tuttujen tätien ovikelloa ja kun ovi avattiin niiasin ja kysyin "Ostaaks täti joulukortteja?" tai samma pä svenska. Broidi kiersi koko kylän ja tienasi mahtavan potin. a) r.o*i *'St ^ dli{f.' F*, b" {.sd å t& "'e" qxi""å" r] åå P räl I äkän rantsu u n d u u n atti i n red ut, bofuss afillari, shafkat, vedut. Fibboran braasuun fatsi stikkas, stidillä grevaten mude hittas. tank-s ffeeee cedesp .q$så?rgs täti louXu . Metski böijas, fillari prakas, fi b b o r a sch i n gr aa, fai i askagas. 8 Mun&an kundi, j:feik&i Nara, kerfoi penkoneensa arki stoj aan ja töytäneenså Faven {unnnt j a n ka fäirefrr jåsenisfdmr?Te fJoksi. Metski bongas, fillarin ston3äs, bärtsi I I ä sn ad i b roi d i h en gas. Kauppa kävi hyvin kun korltivalikoima oli laala. Broidille ja mulle luvattiin, etld saadaan pitää myynnistä tulevat fyrkat joululahj arahana. Botuun krääsät mutsi draiiaa, fai j a r utsaa Vartsi n kai j aan . Minkälaista terapiaa tarj ottaisiin nykypäivän pumpulissa kasvatetuille lapsille vastaavanlaisessa tilanteessa, kysyi mieheni Esko. Sorunki Vantaalla), jossa me kakruina vietettiin kesäJa hiihtolomat perhetuttujen maatilalla. T$iltÅRil S/&ffi Joulukinkkuja oli näihin aikoihin hintsusti saatavilla joten pelkän porsaan kuvan näkeminen teki gutaa. f -{}'ddlt dee s'ee gg de*Esp rsp: ee s.efe' jjge. Jungelh dilkkaa mude sl<yfän fisun, fai j å ko r kkaa po r kkafl i s u n . \a --'>. Hurjan noloa oli jos kohdalle sattui leikkitai koulukaverin isobroidi ja olin jo ehtinyt niiata. Silloin pikkuveli Pekka sukelsi hetekan alle, eikä tullut sieltä vastaanottamaan lahjansa ennen kuin pukki oli lähtenyt pois. Senkin jälkeen jotkut tädit pysäyttivät minut kadulla ja kysyivät enkö taas tulisi myymään niitä kauniita ja edullisia j oulukorttej a. Kädessään hänellä oli iso punaisella maalilla sotketfu puukko. Rantsussa mutsi, duunaa, tvettaa, n u rtsi I I a fai j a, b u n kkaa, svettaa. Mun broidi, joka oli vanhempi ja ronskimpi. ffiuxffikk*pLåkkm Joulukuusen aino at koristeet olivat messinkiset sorvinlastut kun Järvisen evakkoperhe Terijoelta odotti joulupukkia. g * s r f s r Fn re r { { F F"; t sr ef.:ff # *. Ekaks pelkkä ajatus mennä soittamaan vieraiden ihmisten ovikelloja hirvitti minua, ujoa kansiksen kolmasneljäsluokkalaista pikkufriidua. Skcine stä |yysas suuliksen stroolis, revafi kkassa fyrkkaa sn ad i sti hool i s. Melko pian rohkaistuin ja kiertelin reippaasti lähitienoon rappukäytävät ja korttelikaupat. HauskaaJoulua Glad Jul toivottaa Maj-Britt "Maippi" Järvinen
Aiempina vuosina palkinto on jaettu englanninkielisissä maissa työskenteleville tutkijoille, joten kyseessä on suomala,sessa fiefeessä h a rv i n ai n en ku n n i an osoifus. Mon ltieteistä kielentutklmusta Uudenlaista monitieteistä menetelmää hyödyntäen artikkelissa rakennetaan nimistön ja kieliolojen kautta elävä kuva Helsingistä ja sen fyöläiskaupunginosista r,uosina 1900-1939. Kielitiedettä ja kaupunkimaantiedettä edustavan kolmikon tutkimus ilmestyi Urban History -lehden numerossa36:3 (2009). Sörkan kundit rnaai!malla Professori Heikki Paunonen Heikki Paunosen, Jani Vuolteenahon ja TerhiAinialan arlikkelissa tutkitaan Sörkan kundien käyttämää slangia sekä erityisesti slangiasuisten paikannimien ja kaupunkiympäristön muutoksen suhdetta 1900-luvun alussa ennen toista maallmansotaa. Slanginimien käytössä näkyy, kuinka lapsuuden lähiympäristö himapitskuineen (Sörkan vuokratalojen pihat) laajenee kulmille 1a kartsoille laPitkänsillan eteläpuolellekin, Espalle ja muualle keskustaan, jossa köyhistä oloista tulevat p oj at ti enaavat r ahaa vaikkap a j y n s s cire i n ci eli ke n gänki i I I ottaj ina. Asiantuntijaraatr valitsi Paunosen, Vuolteenahon ja Ainialan artikkelin Industrial urbanization, working-class lads and slang toponvms in early twentieth-centurlt Helsinki parhaaksi r,uonna 2008 Urban History -lehdelle tarjotuksi artikkeliksi. Kaupunkiteoreettisesti ansiokasta on, että artikkeli kytkee yhteen monia teollistumisen aikakauden ja populaarikulttuurin muutoksen teemoja työväenluokkaisen nuorison näkökulmasta. Sörkan kundien kaksikielisissä 'sakeissa'kielirajat ovat ylittyneet, mutta toisaalta on tehty kielellistä eroa suhteessa työväen luokan tyttöihin, opettajiin ja kasvattajiin, ylempiin sosiaaliluokkiin sekä erityisesti maalaisiin. Hankkeella on Suomen Akatemian rahoilus (2007-2009). Slangin kautta tarkastellaan sitä, miten Sörkan kundit käyttivät kaupunkitilaa ja millaisia merkityksiä he sille antoivat. Sydämelliset onnittelut hienosta duunista! 7 Filosofian tohtori JaniVuolteenaho Dosentti TerhiAiniala mituskunta ja lukryat. Kirj oittalat osoittavat slangin käytön sekä murtaneen että vahvistaneen kaupunkiympäristön sosiaalisia rajoja. Brittilä,sen kaupunkihistorioitsijan Harold James Dyosin mukaan nimetty palkinto on myönnetty vuodesta 1992 alkaen. Tutkimus on tehty osana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen hanketta Nimimaiseman muutos Helsingin sosiolingvistisesti moninaistuvissa kaupunginosissa. TSILAR! 6/CI9 Kansainvälinen palkinto suomalaisi I le pai kan n i nn itutkijo! I $e Professori Heikki Paunonen, filosofian tohtori Jani Vuolteenaho ya dose ntti Terhi Ainiala ovat voittaneet Camhridge University Pressin Urban History -lehden Dyos Prize -palkinnon
. Arvo eno, joka oli lomalla rintamalta, oli lupautunut joulupukiksi, mutta oli myöhässä. Silloin pikkuveli Pekka sukelsi hetekan alle, eikä tullut sieltä vastaanottamaan lahjansa ennen kuin pukki oli lähtenyt pois. Sofunki Vantaalla), jossa me kakruina vietettiin kesäJa hiihtolomat perhetuttujen maatilalla. Soitin tutfujen tätien ovikelloa ja kun ovi avattiin niiasin ja kysyin "Ostaaks täti joulukortteja?" tai samma pä svenska. Fitsel it I iffasti skutsis sa si u n Säs, vooguilla botut Iungisti gunsas. Siis ei rahana itsellemme vaan joululahjojen ja kamojen ostamistavarten. Metski bongas, fillarin ston3äs, bärtsi I I ä sn ad i b roi d i h en gas. Fibboran braasuun fatsi stikkas, Skrivannut Pauli Ervasti ffiuxrukkc*$*Lxkkå Joulukuusen ainoat koristeet olivat mes sinkiset sorvinlastut kun Järvisen evakkoperhe Terijoelta odotti joulupukkia. Yffifitu&ffiä ffi/ffis Joulukinkkuja oli näihin aikoihin hintsusti saatavilla joten pelkän porsaan kuvan näkeminen teki gutaa. Sen kortin myyntiä piti rajoittaa sillä kaikki halusivat ostaa just sitä mallia. Ikävä kyllä yhtä ainutta näistä korteista ei ole tallessa, sillä ne taisivat lentää salkun kanssa roskikseen, kun faija ja mutsi muuttivat Liisankadulta vuonn al9 59 . fiDbora scntngraal ratJa sKaSas. Taisi käydä niin, että kortit lopPuivat kesken ja hänen piti välillä tulla himaan tayttamåån salkku. a} -.l+ 6f. Kädessään hänellä oli iso punaisella maalilla sotkettu puukko. Senkin jälkeen jotkut tädit pysäyttivät minut kadulla ja kysyivät enkö taas tulisi myymään niitä kauniita ja edullisia j oulukorttej a. Minkälaista terapi aa taqottai siin nykypäivän pumpulissa kasvatetuille lapsille vastaavanlaisessa tilanteessa, kysyi mieheni Esko. "Olen vähän myöhässä kun matkalla piti tappaa pari ryssää", sanoi pukki. Botuun krääsät mutsi draiiaa, fai j a r utsaa Vartsi n kai j aan . LlL*glLh-"måt1 P räl I äkän rantsu u n d u u n atti i n red ut, botu ssa fi I I ari, sh afkat, ved ut. Hurjan noloa oli jos kohdalle sattui leikkitat koulukaverin isobroidi ja olin jo ehtinyt niiata. Fyrkkaa teki kuiteskin mieli joten aloitin kaupanteon koulun jälkeen iltapäivisin. Kaupanteko aloitettiin pikkujoulun eli eka adventin jälkeen ja bisnestä tehtiin parina vuotena. Haruemmin oli setäihminen avaamassa ovea. Vaikka vanhat tädit kyllä ostivat kirkkokofitej a muutenkin. Broidille ja mulle luvattiin, ettå saadaan pitää myynnistä tulevat fyrkat joululahj arahana. Rantsussa mutsi, duunaa, tvettaa, n u rtsi I I a fai j a, b u n kkaa, svettaa. Jungella dilkkaa mude slyfän fisun, fai j a korkkaa porkkafl i su n . Sköne stä |yysas suu liksen stroolis, revafi kkassa fyr kkaa sn ad i sti h oo I i s. Faija oli en tiedä mistä onnistunut hankkimaan ison maarån joulukorlteja sekä ruskean pahvisen pystymallisen salkun niitä varten. Mun broidi, joka oli vanhempi ja ronskimpr, lähti dösä11ä kauppareissulle Sotunkylään (nyk. HauskaaJoulua -GladJul toivottaa Maj-Britt "Maippi" Järvinen. B Munkan kundi, J-leikf<f l{cta, kerfoi penkoneenså arkrsroiaan ja Jöytaneenså Faven rLÅn:fit ianka I äheffi jäsenisfc ftz t ne ffoksi. a) stidillä grevaten mude hittas. Kauppa kävi hyvin kun korttivalikoima oli laa1a. Broidi kiersi koko kylän ja tienasi mahtavan potin. Vihdoin ovelle kolkuteltiin ja sisään astui pukki pukeutuneena nurinpäin käännettyyn turkkiin, karvalakkiin j a pahvinaamariin. Rajoitukseksi kekattiin, että j okaista possukorltia vafi en piti ostaa myös kirkkokortti, ja näin päästiin niistäkin eroon. Oli paljon södejä tonttukortteja, joista yhdessä oli myös tontulta karkuun juokseva j ouluporsaan kuva. # ff.,ss;rer d* *g$gs crgddddrs "q *d* &lpee rs $'Å gd'g ,g Ec "gre tre rddci fe$rYd'ess $3s-ssis,d'us* f* es e s s.g ss " g * c s $c e du ep r$ $ g d+ ds å$sf.Fdå $ $ r € f {.$'dd}} $cs e'g'e pä d*rp+g;e e.gp se sp$erdde,#. Metski böijas, fillari prakas, fi b bo r a sch i n gr aa, fai i askagas. Maj-Britt "Maippi" Järvinen Ostaaks tätit da sese uedss* sse*$dd* iAull ukOrtt&, Vd de eg g$3des$.ee d. Ekaks pelkkä ajatus mennä soittamaan vieraiden ihmisten ovikelloja hirvitti minua, ujoa kansiksen kolmasneljäsluokkalaista pikkufriidua. Melko pian rohkaistuin ja kiertelin reippaasti lähitienoon rappukäytävät ja korttelikaupat
Äidit, vaimot itkemässä; rakkaintaan, kun kuopattiin. Tungos oli kamalaa; kaikki ihmeen sekavaa. Kiireisesti matkalaukkuun; tavaroita sullottiin. Kolmentoista kellarissa; Lapinlahden kadulla. Aamupäivän hämärissä; sireenit soi Helsingissä. Kun asemalle marssittiin; me murhemielin kuljettiin. Sinne jäi mun nallekulta; suukon saivat nuket multa. Ja perille kun saavuttiin; niin väkijoukot huomattiin. Leikit eivät olleet mitään; nyt ol katse huomiseen. Pommikoneet taivahalla; kansaa kulki ulkosalla. Usein olin näkemässä; sankareit' kun haudattiin. Sitten koti jätettiin; kaiho mielin lähdettiin. Uutta Luojan päivää; yöksi oottamaan. Mutta vihdoin aikanaan; junaan päästiin nousemaan. Tuli uusi elon aamu; hetkeks' kotiin palattiin. Turvapaikaks' Äänekoski; tuli mulle lapsuuden. Turvalliseks moni katsoi; Vanhan hautuumaan. Moni kysyi, kuka tietäis; missä ensi yönsä viettäis. Laiturit ol' mustanaan; kansaa maalle matkaavaa. Jonkun sadan metrin päässä; ensi tuhot koettiin. Sitten Suomi-aatteen koti; on se ollut ainainen. Kysyi myöskin pieni poika; miks' käy sedät kuolemaan. Sylissä sl,ksyn synkeän; Antin-päivän hämärän, vuonna kolkyt' yhdeksän; hyökkäs'joukot Venäjän. Murhemielin sydämissä; oltiin sodan melskehissä. Tykit ryskyi, salamoi; pommit putos', tuhon toi. Vilteistä meill' teltta tehtiin; lapset huopiin käärittiin. Silloin ymmärs' lapsonenkin; mik' on hinta vapauden! Leo Siekkinen, Espoo 30.1 1 .2009. Lasiin nojas' pieni poski; kyyneliä vierien. Miksi, miksi, kysyi äidit; vaimot, siskot, lapsoset. Pelko sykki sydämissä; leikkikoulun lapsilla. Miksi kylmään hautaan vaipuu; mies, tuo äsken lämpöinen. Sinne myöskin meidän perhe; lähti nukkumaan. Sotajoukot vyöryi itään; evakoita pohjoiseen. Juna lähti, yski, ryski; suuntana ol' Äänekoski. Siksi, rakas poika-kulta; että lapset elää saa! Silloin valtas' suomi-henki; pienen pojan sydämen. Tuli ilta, pimevs; hetken pieni hengähdyt. Kun päättyi rauha suloinen ja alkoi sota verinen. Kellarissa hämärässä; kuolemaa me pelättiin. Kauan saatiin odottaa; meidän junaa noutavaa. FS$råRE €l** rÄPSr JA TALVTSOTA Ken kerran kokenut on sen; hän muistaa niin kuin eilisen. Tuskin sitä sentään; "ryssä" pommittaa. Koiran unta nukuttiin; kun kylmissämme väristiin. Hietasekä Ruoholahti; Linja-autoasema, siinä oli pommituksen; ensi kohteita
Silmät ympyriäisinä katselimme tietokoneluokkaa ja kateeksi kävi kun näki musiikkiluokan, keskellä luokkaa hieno rumpusetti ja ympärillä skittaa, sekä muuta soitinta. Ruotsin kieli on mukana ihan alusta asti ja englanti tulee mukaan tokalta luokalta. 10 Meidän jengi kokoontuu mielellään. Ois se kummasti jelpannut meikäläisenkin kielitaitoa jos olisi ollut muutakin opetusta kuin suomenkieli. I @e tr, Karhiksen jengin luokkakuva 2009 Reijo Laaksonen, Pentti Riikkula, joukon vieras, Reino Riutta Kauko Neva-aho, Lauri llmanen, Kauko Jokinen, Leo Hakanpää.. Me aloitettiin skola juuri ennen talvisodan alkua. 22 päivä syyskuuta kundit treffas skolan kulmalla ja ei kun skoleen jossareksijo odotti. Meitä oli seitsemän kundia ja skolen kulmalla messiin tuli yks vieraskin meitä kymmenkunta vuotta nuorempi kundi, mutta kertoi että hänkin on käynyt samaa skolaa. Eikä siinä kaikki, reksi lupasi kutsua meidät ensi vuonna skolen satavuotisjuhliin, Ja Yarrnaan mennään kun kutsu käy. Tutut slangilaiset lauloivat kuorona. Nyt päätimme mennä tutustumaan Kallion kansikseen. Kyl1ä meidän nuoriso on hyvissä käsissä. Riutan Reiska sen idean sai ja soitti koulun reksille Tuomo Säävälälle ja sopi treffeistä. Oli siellä huomioitu myös kieliongelmaiset. l ..* Kuka gamloi e# F minnäa. Skolaan joka on meille kaikille yhteinen. Siellä toimi täyspäiväisesti luokka lukihäiriöisille, myös dysfasia ja autismioppilaat oli huomioitu. Oli siellä myös oma kieliluokka, missä luettiin ranskaa Ja saksaa. Tapailemme säännöllisen epäsäännöllisesfi kerran tai kaksi vuodessa ja muistelemme vanhoja hyviä aikoia. Täytyy sanoa että kyllä skolenkäynti on muuttunut sitten meidän ajan. Kaiken kaikkiaan kiva kokemus. Karhiksen jengin puolesta skrivasi Kauko Jokinen TSilLARI 6/$S Laulajat kuuntelevat äänittäjä jarmo Jylhän "lämpimäisiä". Sieltä jotkut jatkoi oppikseen, joku ammikseen ja osajäi jatkoluokille. Sitä kuvaa se, että Laaksosen Rede Mikkelistä ja Hakanpään Leksa Turusta oli heti valmiita tulemaan kun kutsu kävi. Karhåk$ sffi j e*gin skoleredu Meitä on kymmenkunta kundia jotka asuimme Karhiksen (Karhupuiston) ympärillä lapsuutemme ja nuoruutemme, oli meitä palion enemmänkin, mutta aika on tehnyt tehtävänsä. sitä ;' . Käytiin myös safkasalissa siellä oli tarj o11a hyvännäköistä makkarakeittoa, jota skidit otti ihan mielellään, toisin kun me sitä ohravelliä, mutta pakko oli silloin jotain nälkäänsä syödä. stidillä..
Olli Seppälä on slan,eintanu Katekismuksen ja Biblian tekstejä ja se kaveeras kuin jokaisel on oma slangi, sen oma on 1960-luvulta. Sitte Pilvi Listo "ruli kolmatta linj aa tsyrkkaan". Lisäksi arvomme 2 henqen ulkomaan lomamatkan henkilöiden keskän, iotka hankkivat vähintään viisi uutta jäs,qq!ä Jokaisesta 5 hengen rekrytoinnista såa lisäarvan arvontakoriin.* äAHmffi MffiSSälhå. Se funtsaili uskonnon opetust moneltaki kantilta ja rykkäs, et aF vojen opettaminen on siinä tärkeetä. Kaltsin kiinalaisen seurakunnan kööri sjungas -7-rir4ffi=-r:*lq { l r rl /-t1!/ ,rl/,ur(1//t r '""r--"':lFålkitsery$tt* fylsyi Kiinalainen kuoro sjungaa Bergan tsyrkassa "Sana kartsalta" -tilaisuudessa, pari biisii niin heleesti, et taputuksist ei meinannu tulla loppuu. r.oitiin alkajaisiks lysnaa Sibben musaa tsyrkan klokuist. Tsau, sano Arajärven Pena. Messissä oli kans Tervomaan Raija *r\"/l 11 LL;1",, 1a u YLlltl /r .1 1 : I : I A r i : /' :4'! =A '\li i ": l;r ;i 4 \.*ri\r ; L i'\*sL lL * L\.^.11 1 1 t tl 1q lll , lU r* /t 1 I -\./* J *\-'l vl ^:1tl '.LL L"* lsetms?le ffivKvrSem rasen*n rekrytoåråtifah!alfa 1 "7.20$9 3G.6.20'l $ välisenä aikana uuden jäsemere hanlckf;nmåsesfa" Jäsenhankkiia saa iokaisesta uudesta iäsenmaksunsa maksaneesta iäsenestä nalkinhoksi 7 € arvoisen Stadin Slanöin rv:n etusetelin. Yli parituntinen ilta sluutas Käbiksen papin iltarukoukseen Ja sit veisattiin taas kimpassa. Aänihän rneille on rullu tutuks radiosta jo monen kymmenen vuoden ajan. Ens vuonna vissiin treffataan. Tänvuotiset Stadin kundi ja friidu oli kans messissä. Esa foras bamlaamaan tyypin toisensa jälkeen. Lahjakortti on voimassä 2010 loppuun. Taivas ja enkelit kyl löyty monestaki viisusta. Ossi Ahlapuro oli ihan yhtä snygi ku sen ääniki. Maarit Niiniluoto tsögas Jumalaa iskelmist atna 1930-luvulta asti, muttei oikeen hitannu. , Farve$$& &ffi käåfra fEygaa!. TS|LART 6/09 11 5 I angijenffi[ äEynffiqmffisffi N KARTSALTAII A S ll r': ] v Slangrjengi kokoontu A/eksis Kiven päivänä jo kuudennen kerran lysnaamaan sanaa kaftsalta Kaltsin tsyrkkaan, Penktt täytty niinku joka vuos ennenki ja parituntinen sessio sku/as seki ihan niinku enneki, Ku ihan hiljaa oltiin. Se suri kans leipäjonoja, mut kiitti samalla tsyrkkaa, ku jakaa leipåå niille, ku on sitä ilman. Oli muutenki vänkää, et tsyrkas sai kerranki taputtaa
niin se olikin sitten nokka pokka. Enhän mä tiennv et se oli kallista jubee. Nyt en vaan muista olenko menossa ostoksille, vai tulossa sieltä?". Koivuhalko oli tappava ase, mutta sen käyttö vaati kokemusta 1a voimaa ja sen takii me pikkukundit voitiin vaan olla hanslankareina isoille j ätkille. Meil oli kundien kans ihan omat kikkamme, joilla me jeesattii gosareita rottien hävittämisessä ja ilmeisesti gosarit olivat tyytyväisiä, koska ne eivät koskaan puuttuneet meidän rottajahtiin. Pilvisinä päivinä käytettiin rotankolojen suuaukoilla syöttinä silakanperkeitä. Pengerkadulla, lähellä Hesarii oli yks fotoliike, josta sai ostaa sellasii sekundafilmin pätkii. Sen jälkeen hesarikerroksen läpi tehtiin snadi hole, jotta saatiin filkkaa näkyviin. Joku tosi buli j a stydi jätkä otti halkopinosta metrisen halon ja kletras varovasti roskien polttouunin päälle ja jäi sinne kytikseen. Gosarit yrittivät parhaansa mukaan myrkyttää rottia hengiltä, mutta ei se oikeen tehonnut valtavaan rottakantaan. Se eldas varrnaan paremmin ja herkemmin kuin ruuti ja ilmeisesti sen takia sen blisaaminen ainakin pikkujätkille sittemmin kiellettiin. se vaan dunkkas pikkuj ätkän klyl-variin sellaselt, et rotat vois olla ihan hulluna siihen. Dunkkis oli ihan hirvee j a varmaan myrkyllinen. Niitä piisas, sillä siihen aikaan melkeen jokaisen himassa skruudattiin silakkaa. Kaikki rotat eivät päässeet haneen, sillä kolon suuaukolla oli joku venaamassa luftarin kanssa. Snadi pätkä tätä filkkaa kierrettiin rullalle ja sit tän filkkarullan ympärille kierrettiin muutama rundi hesarii. Mä knutasin keman mun isolta broidilta palasen homejuustoo syötiks ja broidi ku sai selville mihin sitä juustoo oli hävinny niin paljon. Me pikkujätkät oltiin vähän aikaa kans ihan hiljaa ja sit yht'äkkii alettiin futaa ja hakkaa niitä peltiroskiksii ihan hullun lailla. Toinen tosi kliffa menetelmä oli kärtsärit ja luftarit tai sitten jokin syötti ja luftarit. Se filkka oli tosi herkästi syttyvää ja se eldas lähes-ulkoon räjähtämä11ä. Tän stoorin skrivas: Erkki Sipola Pellikanlahdentie 3 59800 Kesålahti Km$ $ä*sffiffi Gamla snadisti dementoitunut herrasmies, oli pyörinyt jo puoli tuntia Stokkan pyörivässä dörtsissä, ennen kuin joku älysi mennä kysymään: "Onko herralla kaikki hyvin?" "Kyllä kilto-s. Tätä kärtsärijuttua käytettiin vain silloin kun suulis skriinas. T'*SäL&R[ S/SS Rotta kun sai tupsarin klanettiin, niin se oli nirri veks. Tämmösen kärtsärin kun stikkas muutamaan rotankoloon, niin ei tarvinnut pitkää aikaa venaa kun rottaa alko tsuppaa koloistaan ulos. Naapuriraban pihan päällyste oli valettu sementistä ja r,'uosien mittaan routa ja rotat olivat kaivaneet betonikakun alle onkaloita, joissa rotat budjas ja lisäänty hei vilt. Kun brennarilla brennattiin vähän atkaa holesta, niin filkka yritti syttyä eldaamaan, mut ku se ei saanu happee, niin se kärtsäs vaan ku joku intin savupanos. Se olikin sitten pelkkää pannarii, kun rotta sai halon klanettiin. Niiden listimiseen oli erilaisia menetelmiä, joista tehokkaimmat olivat koivuhalot, kärtsärit ja luftarit. Jos hy.rä tsägä kävi, niin muutama rotta hätäpäissään tsuppas jostain esiin
Mitä jengiä oli, kun niillä oli borsat päässä. Taas griinattiin, hyväJukka! Tsiigatkaa kundit, Häkkisen Kisse näytti sormellaan meille. Gosari Pena antoi kloddrjengille yleensä puu-urakan. Veturinkuljettaja Koivulan skidit Seppo ja Sirpa tulivat ulos polleina, kun vieraat olivat 1ähteneet. Tappari karjasi takaisin mutsille; OO HILJAA, nämä on Sloboja tai ne änkee meille, kun karjut siellä. Sattumalta olivat valinneet tämän kohteen. Oliko toi yks Humphrey Bogart, kysyi "Neljännes-ki1o". Koppalakit rupesivat aukomaan fiudejen dörtsejä. Samalla Saarelaisen Jukka rupesi kehuu meille; mitäs tdmä, -.: i 'r:*. Toki siellä muitakin oli tseenaamassa leffarahaa Kino Haagaan. Uskotaan, uskotaan, sanottiin Jukalle. Saunapuut luotiin pilkottuina yleensä E,lannon kuorma-autolla Ohjaajantien 5-7 R-rapun eteen, mistä ne fedut stikattiin glitsun fonsterin luukusta ineen. Jengille selvisi sekin, miksi gosarin kundit Make ja Mara olivat puettu niin tiptop sinä päivänä. Musse jatkoi; se on eri linna kun "Nokka". Aleksei jengeineen halusi tsiigaa ensin Suomalaisen taloyhtiön basfun ja menivät meidän glitsuun. Sanottiin; mene jo kotiin siitä tai gosari rupeaa taas kehumaan sua. Gosari yIlättyi tähän täysin. Hyvä, sano Jukka. Hitto! just silloin Rynöskän muija karjasi partsilta Tapparille ja Seijalle; SYÖMÄÄxt tutt<aa SYÖvtÄÄxt Tää11ä on just kaalisoppa valmis. r ff mutta kun mun mutsi on Auroran sairaalassa duunissa, niin siellä kävi Nikita Sergejevits Hrustsov ja se sekstasi mun mutsin handulle. Kisse möläytti; voi jummi-jammi!, näkisipä iso broidi Denkku. Isännöitsijä Nevaja oli siitä Penalle kertonut. Lopettakaa jo huudettiin. Tode höläytti meille; missä Urkki. Elettiin kuusikymmenluvun alkupuolta 1963. TSILARI 6/09 15 "s T ä * ä tT Try ..E$F i *Gf €' T = ==-* =FW 'w ##s f:a-. Mutta se oli taas mennyt tsuppariksi Koistiselle. Gosarin kotona käytiin saunaja pesutupamaksut maksamassa "tisuri" päivisin säännöllisesti. Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin astui fiudesta ulos. Silloin Orellin Juha sano; on munkin faljalla tuollainen koppalakki, siihen kaikki sano yhteen ääneen; tiedetään...tiedetään, että se on Ratsupoliisi "King" Ruhalta. Jukka suuttui ja tuli ihan punaiseksi. Politbyron jengi teki lähtö ä veturinkulj ettajalta. Tämä yllättävä vierailu oli kyl1ä talkkarilla tiedossa. Johonka taas Klasu laukas; ei näkynyt, griinattiin. Siihen Atomi-Musse; se on linnassa. å l* ,i* Markku Poutanen Nää jenkkifiudet oli järkytys Haagassa, Mut niin oli Kosyginkin, Neuvostol i iton pääm i n isteri Aleksei Kosygin kävi Pohjois-Haagassa. Ruvettiin taas griinaa, siihen Tode sano; tuo se mutsis tänne, ettdnäyttaa sitä handua meille. Pääministerin o1i tarkoitus tutustua Suomalaisiin uusiin liitosalueisiin Stadissa. Tsiigattiin kun Ohjaajantietä pitkin valui toistakymmentä upean mustan fiuden letka, oli Tshaikkaa, Cadillacii ym, ja pysähtyi meidän basfuraban eteen. Jengi griinas kippurassa, nehän diggaa siitä, anna huutaa, tsiigataan, sanoi Kenne. Häkkisen veljekset Kenne ja Kisse, sekä Holmströmin veljekset Tode ja E,de olivat useasti keikalla. Tode nälvi lisää Jukalle ja alkoi snadi frakis. Puhe oli ollut vasta tunnin kuluttua vierailusta Veturinkulj ettaj a Koivulan kotona, mutta aikataulu oli niin tiukka ja tulivat etu ajassa. "Neljänneskilo" dallas taas tapansa mukaan snadissa myötäisessä, kotiin päin. Gosari hääräsi kontallaan saunaluukun edessä ja vihreä Nortti tippu huulesta, kun Kosygin sano tetson päässä sen takana; "trast zuit tavares". Keikasta tseenasi kuorma-auton lavallisesta fimtsikast, huggee. Siihen Tappari lisäsi meille; sitä ei faija hyväksy, että kun se tulee himaan ja mutsi syöttää Sloboille sen kaalisoppaa. Pena nousi ylös ja pyyhki handut housuihin, sekä löivät lapaa, daa, daa, molempia nauratti. Taloyhtiömme bastu oli puulämmitteinen PohjoisHaagassa -50-60-luvulla, ennen siirtymistä sähkölämmitykseen. Gosari oli taas lämmittämässä basfua. Mentiin kaikki väliin. Se on tosi juttu ja vakuutti meille näin; "vannon, kautta kiven ja kannon tat mörökölli mut skruudatkoon". Kenne kääri jo hihoja, ettå pääsee messiin frakikseen
Toinen oli ruotsinkielinen Jalkaväkirykmentti 10, JR ]0, jgnka yksi pataljoona oli helsinkiläisiä miehiä. Dl. 10. 4, jonka sotilaat olivat Suomen Valkoisen Kaartin varusmiehiä, 4. Jatkaväkirykmentin kirjavahvuuden mukainen kokoonpano 59::kitäärikomppanla' 13.10.1939. Divisioonan 14. {Talvisodan Historia t, tosi e'r 'Irun'lrrrtrrr r\u^v'r'rrPqrrv !"ttäåål?l;t??t?å-*t;u;"13 $',st0trsf'$ä:#,F,{få#diå3'år?l t/'v--t\ttvt ffi-l(lsl)7.lalkar äkirr krnentin kir/----'/ LzLr / *jar ahr trrt' oii=i siten ollut l I Xtzll | --r: f Xl "qSS rliestä. 1939. -Helsingin Sotilasäiirin oerusti s-iihen kaksi 'rvkmenttiä. ^.-, '' Kuva 1. nokäskv annettiin torstaina I 2.ro.igzg. Uudenmaan Sotilaslääni muodosti reserveistään sodan ajan 4. D k eh ttätäyden ny sP ata lj oonan, KT-P 4. joka olt ruotsinkielinen, -4. JR I l. Divisioonan ryhmi,t',?1r.i:'gTfii7llt;ttå, Sliffå?åå'Xi'åsiinrlkomarw#, JALKAVÄK IRYKMENTIN I(OKOON PANO PYKHENTI N KOM ENTAJA KOMENTOTST i4 + 9) (4 +6) l,rytil,r,ayrt.nsä Pääasemaa vastaan joulukuussa 1939. D kevYtosaston, Kev. D kenttätYkistörYkmentin kaksi hauPitsiPatteristoa, jotka olivat ruotsinkielisiä, sekä muita joukkoja, muun muassa ilmatoriuntaj oukkoj a, Pioneerijoukkoja, kuljetusmuod-ostelmia Ja rannikkojoukkoja. Toinen oli suomenkielinen Jalkaväkirykmentti I l. pataljoonarr I ' Fl-<-l I .-t F Z\,,,, 1 lLEh ?i: iX-?'*Yl;lH,i3ill?,: l-n,0, t'de5r,,, L@-il-' Fmru;,1ååll uli,,ru:ili; tt lU t,o L [ri,-.l -1v -å kiväårikomppaniaa ja ko| ' \ -/ -T-I--]_ I nekiväärikomppania' lg t,tl tr Sf Ensimmäisen p.ataljooL ffi,r, i4+e) (4+6) HJJ,?,H"t'i]i,"'*flln"i I n,,J,U iSM#i :,1#fräå'.gårhrxr; ' u,ffi;,t i,$g&qs i :jii:fril#å:ffi j ft f W$ \Humolioki \\trTiiiiinsuori. (TSH 2' 50). Os. #i Puolustusministeriö antoi gi ry Maakuntien miehetepäitivät, etteiväf 9e.0e 1e39 määrävksen' i p a i iääöi/ Åö i n p o i al py stv Å;;: .' ; ; r,;,, tTi.X # l}åi' ;Yil:H:ilå Ennakkouulo oli alueen poikien:e{a Jaiyatt<ln jatkamaan p.alvenuorison urheitultisen menon ja meiningin iustaan'Liikekannallepason urheilullisen menon F melntngln lustaan' LttKeKannallepahuomioon ottaen täysin perusteeton. D kenttätYkistörYkmentin toisen, kevYen patteriston, II/KTR 4, tStadin Peeston', 4. l" \l\ \tt \ U \ Koivusoori IUF ]I n l\ / UiiU' miestä. ' 1__-^ ffilåtr'-'r\ xo,noro%rfi(*nno^ \tääiriå1i;iii'r.ä-pp;"i; \^+t-*ti HKO \ Koikkoro Vh r /Hl31rrrhoenl \(kranaatinhetttnkomppallla ,("\Nfu#','1fiS' n,^l :,i';'J"ii**l?'å;';lll sinsin poliisilaitos lähti jakaÅaan reserviläisille käskvkortteia. Sotilaspiiri Perusti SuojeluskuntaPiirin kanssa myös runsaåsti muita jq"Lkoja, muun muassa: -4. g'4{'o \ Hotoro qTaisteluvahvuus olisi \WS' \K \,uyffill:,?i:"i1:Åå1"å1; Kuva 2, Kartta 1.4. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, ioista Helsingin Sotilaspiiriin kuului Pääkaupungin lisäksi 29 eteläisön Uudenmaan rannikkoalueen kauPunkia Ja kuntaa. Helsingin Sirojelusk"trntaPi iri alkoi p e r u s t a a j o u k k o j a perjantaina I 3. LiikekannallePanos sa tapahtuvasta joukkojen Derustamisesta vastast puolestaan Helsingin SuojeluskuntaPttrl omlne älayksiköineen. 16 YSäL&ffiä ffi/ffi# pioneerij oukkueen 45 siten ollut 64.97 Prosenttla Kun stadil et Talvigriguun iflhll Helsingin KauPunki kuului vuonn a 1939 Puolustusvoimien rauhan aJan alueiaon mukaan Uudenmaah Sotilaslääniin. 'Assärvkmentti', ionka kaksi Patätioonaa koostuivat helöinkilaisistä. i<t,ug) f#*--l [-2_lteil W ' ..' t L---J-l7' l;1,;1"1 Ässä-rykmentti 'ull'uon(x-ktql'*is'ulsuomal'aise'njalkaväki[<(44) E--Tr I l(rv/l(4to'lftur ,vr..ä"ii" [lrLä"är,\.Lrs l=tos) ffi l% 3i:fft#,.31x.::'i,*:i: A t+s) .-_---.1.-,^, L o" Fa1in rykmentti, .l ,J1,.tl' Y ^:'-^"':':*-.t.. Reserviläisien palvelukseen kutsumisesta huolehti Poliisi, joka toimitti heille liikekannallep anomääräYks et yleensä kotiin. jolloin H9l@ kuitenkäan ollut Talvisol-d I (22) I " dan alkaessa kirjar ahr tttt* ' I ' tellsan-rukaisessatäydessä kokoonp an_g-s s?,..mutta silti *lt'el 4@--1-., , E;rt--l tls+t \ ar'Si' lähellä sitä
On kuitenkin otettava huomioon Se, että poliittiseen toimintaan osallistuminen oli 1920ja 1930 luvulla Pitkänsillan pohjoispuolellakin varsin laimeaa. Jopa ennen joulua rykmentin komentajaksi tullut everstiluutnantti Kustaa 17 Inkala oli hänkin hypännyt nuorempana korkeutta. Ne ajat, jolloin siitä fuli nuorison puhetavassa pilkkua osoittava välimerkkisana, olivat vasta Ässä-rykmentti1äisten lastenlasten ja heidän teiniensä ihan ikiomajuttu. Loppupeleissä se kuitenkin käskettiin puolustukseen Summan eteläpuolelle Kuolemajärven pitäjän alueelle, josta divisioonan vastuualue ulottui etelään aina Suomenlahden rannikolle saakka. Pikajuoksijoita, hyppääjIä, ja heittäjiä kuhisi eri komppanioissa. ju 5./IIIJR 1 1. Kun Assä-rykmenttiä synnytettiin perustamispaikoilla, sen miehet kiroilivat enemmän kuin itkivät tai jokeltelivat. ja 5.komppania 4. Sieltä marssittiin rykmentin komentaj an katselmukseen. Rykmentin Kranaatinheitinkomppania sekä Kolonnat, hevosvetoiset kuljetusmuodo stelmat, perustettiin kansakoululla, jonka osoite oli Kirstinkatu 16. Tässä laskelmassa on lisäksi otettava huomioon eräs asia. Toisaalta myös esikuntakomppanioiden, kuormaston ja'töpinän' miehet joutuivat osallistumaan vastaiskuihin. Kunnallisvaalien äänestyskäyttäyfyminen poikkesi näissä kaupunginosissa merkittävästi koko Helsingin ääne styskäyttäytymi s estä SDP:n hyväksi. p. Assä-rykmentti kolkutteli sieltä sitten Johanneksen asemalla', j oka sijaitsee Koiviston radan varella noin 20 kilometriä Viipurin eteläpuo1e11a. Noin 3 000 miehen vahvuiseen rykmenttiin oli sijoitettu runkomiehitykseksi yli 2AA suojeluskuntalaista, joka oli noin 6.67 prosenttia rykmentin koko vahvuudesta. Useammat kuin monet olivat poikasina, teini-ikäisinä ja nuorukaisina harrastaneet erilaisia urheilulajeja, yleensä Työväen Urheiluliiton, TUL:n seuroissa. Suojeluskuntapiirin harvalukuis i sta reserviläisistä, noin I 200 miehestä, se oli kuitenkin merkittävä, 16.66 prosenttia. Samainen komppania tarkkuutti niil1ä kiväärinsä 13.11.1939, jolloin oli jo kulunut kolme viikkoa patruunoiden jakamisesta. Rykmenttiin oli lisäksi sijoitettu tavanomaista runsaammin aktiiviupseereita. Talon paikalla on nykyisin lasten leikkipuisto. Tämä kuitenkin selittynee pääkaupungissa palvelleen aktiiviupseeriston runsaslukuisuudella. Nekin, jotka kävivät, antoivat silti pääosin tukensa vasemmistolle. Perustamispaikan nykyinen osoite on Kirstinkuja 2t Sturenkatu 6. Rykmentin kolmas pataljoona, III/JR I 1, jonka miehistö oli Porvoon ja Loviisan reserviläisistä, perustettiin Vallilan Ruotsinkielisellä Kansakoululla osoitteessa Nilsiänkatu 3. Rykmentin I Pataljoona, IiJR 11, toisen pataljoonan esikunta, E/II/JR 11, toisen pataljoonan 4. perustettiin Porthaninkadun Ruotsinkielisellä Kansakoululla osoitteessa Porthaninkatu 8. JR 1l pohjoispuolella taisteli osin Helsingissä perustettu JR 10 ja eteläpuolella Järvenpäässä perustettuJR 12. Sieltä rykmentti marssi jalan yli 20 kilometrin pddhan ryhmitysalueelleen. Reserviläisi11e jaettiin perustamispaikoilla aseet sekä muut varusteet, mutta ei ilmeisesti patruunoita. Koko 4. Komeassa punatiilitalossa toimii nykyisin Helsingin Yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Palmenia. Komppania, 6./II/JR 11 ja 2. Osa miehistöstä asui myös Punavuoressa. Rykmenttiin sijoitettujen suoj eluskuntalai sten mådr å oli sen sijaan Helsingin Suojeluskuntapirrin varsinaisten jäsenten mddtråstå, noin 4 000 miehestä, 4.8 prosenttia. perustettiin Kallion Kansakoululla osoitteessa Nelj äs Linja 1 1I 5. Ässärykmentistä olisi itse asiassa saanut kokoon maajoukkueen lajiin kuin lajiin. Kyseessähän oli vasta YH, toisin sanoen Ylimääräiset harjoitukset, jonka tarkoituksena oli täydentää Karj alankannaksen linnoittamista. Rykmentin toisen pataljoonan 6. Naispuolisten henkilöiden v:11ä alkava paikkakin kyllä tunnettiin, mutta sanaa ei käytetty arkikielessä. Suojeluskuntiin kuului Helsingin asukkaista prosentuaalisesti huomattavasti vähäisempi mdårå asujaimiston asekuntoisista miehistä kuin Suomen minkään muun seutukunnan väestöstä. Kun Talvisota sitten alkoi, Ässä-rykmentti puolusti aluetta, joka ulottui p ääp i irte i n Hatj alahdenj ärven pohjoispäästä Kuolemajärvelle. Kenen joukoissa seisoisivat. Ässä-rykmentin I ja II Patalj oonan henkilöstö asui pääasiassa Pitkänsillan pohjoispuolella: Sörnäisissä, Kalliossa, Alppiharj ussa, Vallilassa j a Hermannissa. Neljännen Divrstoonan tilanne säilyi kiivaiden taistelujen aikana suunnilleen sellaisenaan aina helmikuun 1940 puoliväliin saakka. Rykmentti perustettiin usealla perustamispaikalla, jotka kaikki sijaitsivat Vironniemeä Sörnäisiin yhdistävän Pitkänsillan pohjoispuolella. TS*LARä S/SS verrattuna erinomainen. Rykmentin esikunta, E/JR I 1. Kolmasosa ja välillä jopa puolet äänioikeutetuista ei käynyt edes äänestämässä. Tässä yhteydessä on asiallista huomata myös yksi lingvistinen asia. Aluetta voi hahmottaa kuvan 2 kartasta. Eräässäkin kiväärikomppaniassa patruunoita jaettiin miehille vasta lauantaina 22.10.1939, viikon kuluttua perustamisesta. Rakennuksessa toimii nykvisin Kallion Ala-koulu. Jalkapallo oli kesän suosikkilaj i ja talven j ääpallo, j ota pyöritettiin Brahen kentällä [Brahis]. Paikalla ollut puutalo on nykyisin puretlu ja osoite muutettu. Kentän virallinen nimi on nykyisin Väinö Tannerin Kenttä. Konekiväärikomppania perustettiin Helsingin Työväenopiston talossa osoitteessa Helsinginkatu 26. Eräs tekijä, jokanäytti yhdistävän Assä-rykmenttiläisiä oli ollut ja oli edelleen urheilu. Jalkapallon, jääpallon ja pesäpallon sarjapelaajia oli monen joukkueen veffan. D oli alun alkaen p itänyt ryhmittyä puolustamaan Summan Lohkoa. Se pidettiin Satam aradan varrella Vallilassa liki Harjun Ruumishuonetta, jonka kohdalla rykmentti kuormattiin patalloonittain juniin. Siinä toimii nyt Äshöjdens Grundskola. "Ne kun ajoivat fyöväen asiaa". Harjun Ruumishuoneelta Kuolemajärvelle Ässä-rykmentin yksiköiden sotavalmiustarkastukset pidettiin Hämeentien varrella olevalla Haapaniemen kentällä osoitteessa Haapaniemenkatu 2
JR 11 taisteluvahvuus olisi tällöin ollut enää ainoastaan noin 400 miestä. Tappiot olivat siten olleet kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina'7I.10 prosenttia alkuperäisestä kirjavahvuudesta. Viimeksi mainittu luulo oli alueen poikien sekä nuorison urheilullisen menon ja meiningin huomioon ottaen tietysti täysin perusteeton. Että se siitä f*' "=*/ Ra?ålqh{i li Lafi. Se l',licrncF i auf i6 åc€ oli vain 13.53 prosenttia rykmentin oletetusta kirjavahvuudesta, mutta sentään 20.83 prosenttia rykmentin koko taisteluvah'vrrudesta. Rintama notkui 4. Puna-armeija yritti siellä päästä todellsella apinan raivolla Viipuria puolustaneiden joukkojen selustaan. (Laaksonen 1999, Liite 2) Pitkänsillan pohjoispuolella asuneiden kaupunkilaisnuorukaisten muka valan velvoittamasta bolshevismista ja pullamössöisyydestä. D oikealla, Haminan puoleisella sivustaIIa. Rykmentin miehet eivät siitä huolimatta luopuneet yhdestäkään saaresta, niemen notkosta saati saarelmasta ilman käskyä. Tilanne Viipurinlahdella JR 11 Lohkolla 13,03.1940 kello 11.00. Rykmentti taisteli näissä peräti talvisissa, umpijäisissä ja hyytävän kylmissä olosuhteissa jokaisesta kuopasta j a rantakivestä. JR 11 todellinen kokonaisvahvuus oli 13.03. Viipurinlahti Ässä-rykmentin taistelut Viipurinlahdella alkoivat 29 .02.1940. Kun käsky sitten annettiin, vetäytyminen tapahtui yleensä öiseen aikaan jään yli hiihtäen. Vuosien l9ll ja 1918 tapahtumat olivai koskeneet ja koskettivat vielä monia helsinkiläisiä. Tästä sekä Ässä-rykmentin rekrytointialueen työväenluokkaisesta luonteesta saattoi kummuta epäilyksiä myös koofun j oukko-osaston luotettaluudesta. 18 Tuolloin 4. 194A kaiken kaikkiaan enää 3l upseeria, 2I4 aliupseeria ja 603 miestä, yhteensä 854 miestä, vain 28.94 prosenttia alkuperäisestä noin 2 955 miehen sodan alun todennäköisestä kirjavahvuudesta. Kilpahiihto suoritettiin väli11ä liki rinta rinnan hyökkäävän Punaarmeij an etuosastoj en kanssa. fi Teksti perustuu aineistoon, jonka perusteella eversti, FM Erkki Nordberg, FL Olli Harinen ja VTM Göran Lindgren kirjoittavat kirlaa Talvisodan Assä-rykmentistä sekä sen perinnöstä Suomalaiselle yhteiskunnalle. JR 11 joutui nyt marssimaan puolustukseen noin 10 kilometriä Viipurista koilliseen sijaitsevalle YläSommeelle sekä vähän yli 10 kilometriä kaupungista etelään sij aitseviin Uuraansaaren ja Hannukkalansaareen sekä Piispansaareen. Kirja ilmestyy WSOY:n kustantamana maaliskuussa 201 0. Maakuntien miehet taas epäilivät, etteivät pääkaupungin pojat pysty tappelemaan. Taistelujen. Ne j atkuivat sen jälkeen sen saaristossa sekä rannoilla arna 13.03 .1940 saakka, jolloin Moskovan pakkorauha saatiin lopulta puhkeamaan. Silloin oli Punakapinalla alkaneen Vapaussodan, Sisällissodan tai Kansalaissodan, kuinka vain, päättymisestä kulunut 2I vuotta ja viisi t5l kuukautta. Epilogi Ässä-rykmentti perustettiin perjantain ja tiistain 13.-17.10.1939 välisenä aikana. Yli puolet, 56.59 prosenttia rykmentin taistelijoiden haavoittumisista tapahfui ja liki kolmannes, 29.72 prosenttia heidän sankarikuolemista koettiin Viipurinlahden saarilla sekä sen pohj oisella rantaviivalla. Asemansa järkkymättä pitänyt divisioona j ouduttiin silloin vetämään niin kutsuttuun Väliase-maan. vaatima vero oli raskas. Assä-rykmentin tappiot kohosivat aivan merkittäviksi juuri maaliskuun kolmetoista taistelupäivän atkana, jolloin se taisteli Viipurinlahden saarilla ja pohjoisella rannikolla. Kompp ani at j oufui v at tåyttämään taistelutehtävänsä suurimmaksi osaksi erillisinä osastoina, eikä miehillä ollut käsitystä, mitä ympärillä tapahtui. ,D JR ,ttl''l t ! r' '/' HCrnlchit Vilanir.il valla tai aivan sen tuntumassa. D Lohkon pohjoispuolella sij ainnut Summa murtui Puna-armeijan suurhyökkäyksen voimasta I5.02.-\940. Viimeiset taistot käytiin Viipurinlahden pohjoisrannalla. 4.D ja sen JR 11 pitivåt kuitenkin asemansa rintaman Viipurin puoleisessa osassa joko rantaviio Varko TSilLARil 6/GS AhoLor Kuva 3, Kartta 2
Loppumarssi Vanhat toverit, Panssarisoittokunta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Stadin Slangi ry oli mukana muistotilaisuudessa, Stadin Slangia edustivat: pj, Klaus Bremer sekä hallituksen jäsenet Atte Lintuniemi ja Arno Soisalo. Tilaisuus alkoi klo 11:30 jumalanpalveluksella Kallion kirkossa, jossa sa.arnasi rovasti Esa Siljamäki, Sieltä siirryttiin klo 13:00 Assä-rykmentin muistomerkille (haavoittunut leijona) Alli Tryggin puistoon. 2OO9 llmakuva on Ässä-rykmentin perustamisen 60. Muistomerkillä oli Kaartin Jääkärirykmentin asettama kunniavartio, Yleisöäkin oli paikalla lähes pari sataa henkeä. äii:"JJlli',.:; *.*, s,i * r* rrtrr*-:*a y5i 1 6; n eå:r, #tU :**ff;r r..;:i:r'\rir:rrli.sr:ri J:rJrr:.tri *:*nfsluff, #*T sifi:{ å;in*Ji;i or: l"sr:p*:l*:xcr:ff*ripyt5räJ * ä"{r**t'ajs $t'*n:*ss*' {}Tf* Iffiå*ItÄff*+X å*" rrelsirrlii**!*r.*r*i $ Tällainen ilmoitus on tiettävästi julkaistu " ku lttu u rilehti " Kallessa, joskus Jehden al kuai koi na. Seppelepartiot laskivat Assän perinteiset havuseppeleet Helsingin Hietaniemen ja Porvoon Näsin hautausmaiden sankariristille. rx * * I f r:rr p vri r*'f J;i T ä:å i s: *"'s:i r'r+: s;:;rrJ;: gilJ*a. ravintola Paasitornin kabinetissa, jossa syötiin perinteistä Assä-rykmentin soppaa tykötarpeineen, Siellä esiintyi Kaaderikuoro Matti Orlamon johdolla. Ei taitaisi ' , yllttää ostokynnystä nykyään. GAMLAT ÅNONSSIT, GAMLÅT ANONSSIT. M u istomerki ltä lähtivät Ässä-rykmenti n seppelepa rtiot, jotka olivat Walkka MC -Vailllan Moottoripyöräkerho ry,n jäseniä. alkuperäisen Ässä-rykmentin marssin, Arno Soisalo Muistotilaisu udessa patsaal la : Oi kallis Suomenmaa, Panssarisoittokunta, Hiljainen hetki Rovasti Esa Siljamäki, Puhe, entinen pääministeri, Paavo Lipponen. TStLART 6109 M u i sto p ä iv ä ä v i etetti i n tav a n o m ai s u u d esta p o i kke av i n juhlamenoin. Sillanpään marssilaulu, Panssarisoittokunta, Seppeleet ja kukkatervehdykset. Muistotilaisuuden jälkeen oli perinteinen asevelitapaaminen Työväentalon.. 19 Assä-rykmentin perustamisen 7}-vuosipäivän muistcitilaisuus t'iistaina 1 3.'l 0. Tsilarissa 4/1999 oli kuva kukkalaitteen laskijoista ja pieni juttu. Kuoro lauloi mm. Tiedä sitten..... vuosipäivän muistotilaisuudesta 13.10.1999. GAMIÅT ÅNONSSIT *SFFEL täS & ä$* €* *: r *r * f # ** * $gr*_*g *i *.dt {is t-p r:1. Puistoon oli saapunut musisoimaan Panssarisoittokunta. Puheenjohtaja Lasse Liemola lukee Stadin Slangi ry:n kukkatervehdystä vierellään Arno Soisalo
Erovuoroisten hallituksen jäsenten, Pertti Anikarin, Kimmo Karvisen ja Outi Pakkasen tilalle valittiin uusiksi jäseniksi Pia Snellman, Mikko Seppälä ja Pekka Kurvinen. Vilkkaan bamlauksen jälkeen äänestettiin. Lopuksi valittiin Stadin Slangille vielä tilintarkastajat varamieh i neen. Sitä, et jos Tsiladi on nyt dorkaa lesaa, ni yrkataan parantaa, Mut vois arvostelijat yrkkaa itsekin skrivaa siihen. Tsufee ja bulkkii oli tarjolla mööttisjengille. Siit vois saada snygin perhetapahtuman. Liittymismaksu on 15 euroa ja opiskelijoilta 0,00 euroa. Kun hyväksymiseen olisi tarvittu % annetuista äänistä, niin stebuillehan se uudistus karahti, Näyttäisi siltä, et kokouksessa ollut jengi, vajaa kaksi prosenttia kaikista jäsenistä, skulaa mieluummin vanhoilla säännöillä. Muuten toimintasuunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Tilaa on tai sit sitä järkataan. Slangitreffit pidetään joka kuukausi eri muodoissa ja mestoissa paitsi kesäja heinäkuussa. Vaan kulukorvaukset on tietysti bamareillekin bungattava. Pöytäkirjan tarkastajina toimivat molemmissa Martti lnkinen ja Matti lnkinen sekä äänten laskijoina Pentti Friiman ja Matti lnkinen.. Stadin Slangin hallitus nuorentui. Uudeksi varabamlausdirikaksi valittiin eroavan Raija Tervomaan tilalle Hannu Heiskanen, joka vetää Tapahtumatoimikuntaa eli Häppäriä. Kuvassa kokouksen sihteeri llmari Jokinen, puheenjohtaja Reijo Riutta ja Lasse Liemola, Porukkaa oli kiitettävästi paikalla. Kimmo Karvinen valittiin erovuoroisista uudelleen. Tsilari ilmestyy helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Puheenjohtajana oli kummassakin Reijo Riutta ja sihteerinä llmari Jokinen. Lopuks päädyttiin siihen, et ei pidä, ja dirikat oli tyytyväisii. lltapäivälehdetkin bungaa yli euron. Ekaks toivottiin Slangiskaboja, Bamlausdirika valisti, et kun meillä on 2011'Stadin Mestat' -näyttely Kaupungintalolla, ni pidetään ne siellä, Toka evästys oli kans jännä. Jotkut oli sitä mieltä, et sen lesaaminen on ihan pakkopullaa, Sit bamlausdirika muistutti, et se on kans Stadin Slangin tiedotuslehti. Verojahan se vaan olis tienny, vaik kaikkihan me verojamme rakastetaan. ?säL&Kg 6/*S Teksti: Eki Nordberg Fotot: OlliBull Kuusi vuotta voimassa ollut 20 euron jäsenmaksu päätettiin nostaa 23 euroon. Uutta yritystä ei kai ihan lähiaikoina tehdä. Ekassa möötissä yrkattiin saada päätettyä yhdistykselle uudet säännöt, Se vaan ei onnistunut. Tsilaristakin käytiin reipas keskustelu. Ekaksi hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuodelle 2010, Hallitus sai siihen eväitä. Valinnat olivat yksimielisiä. Toi kolmen euron nosto takaa myös sen, et toiminta voi jatkuu vilkkaana ja et Tsilaria voidaan julkaista ja lähettää jokaiselle jäsenelle kuusi [6] kertaa vuodessa. Budjetti vuodelle 201 hyväksyttiin sellaisenaan. Mistäs kaikkein varttuneimmat jäsenet, joil ei oo nettii, sais muuten tietoo, mitä jengi duunaa. Molemmissa oli läsnä viitisenkymmentä jäsentä. Siel gamlat opettais jangstereille ja viel snadeimmille, miten praijattiin felkkistä ja natskuu ja piilosta ja kaikkee muuta kliffaa sillo, ku ei ollu edes telkkarii. Sit käytiin pitkät pulinat siitä, et pitäiskö hallituksen dirikoille bungaa palkkioita vai ei. Mut hallituksen jäsenet ei saa kuiteskaan ilmottaa ilmaseks Tsilarissakaan. Muutenkin on kaikenlaista tuttua toimintaa. Stadin skideille tarttis järkkaa Brassauspäivä. Toka möötti oli Stadin Slangin sääntömääräinen Syyskokous. Ti I i nta rkastaj ina toi mivat vastedes Hei kki Katajarinne ja Eila Bertel. Tsilarissa julkaistun hallituksen esityksen puolesta annettiin 26 ääntä ja sen hylkäämisen puolesta 18 ääntä. Tsiigatkaa Tsilarin sivuilta. #* *s YUffifu&ffiffiffiTYu Stadin Slangi ry piti 24.11.2OO9 peräkkäin kaksi miitingiä Laulumiehissä. Heidän varahenkilöinään toimivat Sirkka l\d uranen ja Kalevi Äryata. Koklaas mennä tsöbaan joku böönien lehti kiskalta sillä hinnalla. Eikä kukin numero bungaa uuden jäsenmaksunkaan mukaan kuin 3,83 euroa
Vaan sen veffan meitsillä on styrkkaa, että danskit ei siihen ruvennu. -\{itäs tässä. Tulee muuten nokkapokka. Sanoo. Se on sentään mlul serkku. Sun tarltee kvllä nrt kans vnttiiå. . Mulla ois duunia Balkanilla" mutta sun kanssa pitää täällä Yaan kokoustaa. rnannerrnaasulkemus. Snadi palaveri. Mä hiffasin sille hienon nimenki. Eksä nyt selr iäis niistä engelsinanneista ilman meikäläistäkin. Britit änkes Tanskaan ja kävi isotteleen, ois pitäny jotain diiliä duunata. -Et nyt rupee sfudaileen ja peruun. Bonjas kato, et sillon meidän jengi ois pyyhkässy ne maailmankartalta ja våantany sen veegen vielä Frederikin nenän niskaan. Muut kundit on jo messissä, enää RuotsiSuomi, Tanska ja Portugali pallee hanttiin. On sulla haar,eet. it4tt.!Å& Niinku sun dorka serkkus. skal! Mitcs duun it on mllannu'/ -Kuule mä oisin ennen vaik raksalla ku fragaisin sen jriärån Kustaa Adolfin kanssa. Mä piffaan. Ai että sen ilme pisti naurattaan. -No jos yhen. Hitto Napoleon, miks sä saat aina maaråtå. -Ei sitä ny duuniaikana. Mites meinaat Portu galin klaar ata. Estetää niiltä kaupankäynti kokonaan fiIannenn aalla. Otaks bissen. Kustu on mulle pahana siitä kun mä nappasin Pommerin. Puhut nyt vaan sen taukin serkkus ympäri, lupailet jotain -1"mpäripIöreetä. Muuten: palaako'l -Tänks. Alkaa hermo mennä. Sit ku nää isommat probleemat on hoidettu. et mä hengailen Ihnestr-skirjan pedon rnessis. -\iin...meidän pitäiskin barnlaa siitä. -Mikä duuniaika taa on. häh'l Niillähän on niin hvvåt mestat. et ne vois sulkee engelsmannit koko Itåmereltä. Muuten mä en sitä jätkää paljon arvosta, jätti oman jenginsä ku nallin kaltsulle ja lähti hatkaan, ku selvis, että turpiin tuli. taä on kato r-hteinen bisnes. Sitähän rnäkin niille sanoin. -Ai niinku sä mulle vai. Jos se marsalkka mikä Toll se ny oli ei ois pannu hommaa kondikseen, niin sinne ois svedut jääny. Ma{a Reijonen 21 l : f{ :,1*r .:.tr, .# ,w ,.*. Rupeet tl,rk.r,ttäån jotain Suomee...kuka sellasella skutsilla mitiiän tekee . Mut ei sit encmpä. Såttii n-ruakin jo sr-ur takias. Mulla on kato idea: pannaa britit oikeen kunnolla liriin, ku järkipuhe ei skulaa. TS*L&ffi* ffifSS -\{oq ens Aleksanteri, mitä starbu. Alkaa epäilrttiiä koko diili Sillä tuntuu olevan aikamoiset antipatiat slla kohtaan. näistä palar ereista on tulln aina hin ee krabbis. Vaan haluuks ne'l -Niinpä. . Miten sä meinaat Tanskan hoidella. W. mut ne rupes hannaa. -Kr'lläpä tää tekeeki gutaa. Ihme hyypiö. Sulkemus, eiks kuulosta makeelta. ja sukulaisten kans pitais totenki säilrttää r'älit. -Ne daijut mä pistän ihan iisisti ruotuun. Hah. -Oot sä kans
Jos ilta keskeytti matsin niin ne muistivat nappuloiden asemat heti aamusta ja peli jatkui. Rantsussa oli bastu ja skutsin laidalla huvimaja jota sanottiin ilotaloksi. Shakin lisäksi suosittu ajanviete oli kroketti ja sitä pelasivat yhdessä kaikki.Tikanheittokin oli suosittua, stikattiin pudotusta ja ykkösestä kymppiinja takaisin. Duunattiin kaikenlaista ja ne kun ei duunanneet niin tsittas ja tsiigas ku muut duunas. Y',SgL&ffig 6lffiS Kesän odotettuihin tapahtumiin kuuli myös landelle meno. Meidän kesämestassa Lammilla oli valaat sata kesävierasta etupäässä Stadista. Stikattiin äkkiä varrnaan sata ämpärillistä vodaa kiukaalle ja pantiin dörtsit auki ennenkuin aikuiset tulis bastuun. Kerran joku kundeista innostui strittaamaan kiukaalle ja siitähän tuli hirvee döfis. Arvottiin kuka hyppää ekaks järveen ja sitten muut jonossa meggeen. Faijoille kehittyi shakki-innostus ja sitä ne skulas aamusta tltaan, jopa veneessä. 22 Kesää landella 1 950-luvulla skoile loppui toukokuun lopussa. Voi sitä vapauden tunnetta joka valtasi mielen, riippumatta siitä minkälaisen spettarin sai. Ei sitä döfistä saatu ihan kokonaan millään veks mutta ei faijatkaan sitä onneksi sitten hiffanneet, joku vaan ihmetteli että miten täällä on 50-luvun shoppailua, Kannustusjoukot lentismatsiin menossa, Vodaa veneessä ja veneen ulkopuolella, Ei haittaa. Urheilu oli kundien päiväohjelmassa vahvasti. Koko bastu döfas ja meille kundeille tuli skagis että farjat antaa dunkkuun kun ne hiffaa. Alastulopaikalle tuotiin pehmikkeeksi pari ämpärillistä sahanpurua. Kun omaa mökkiä ei ollut niin mentiin muutamaksi viikoksi täysihoitolaan joita siihen atkaan oli useita tarjolla. Bastu oli kliffalla mestalla rantsussa, puoliksi vodan pää11ä. Faijat sopi päivällä kuka on eldarina ja se lämpenikin joka päivä. Ekaks alkuillasta kundit meni kimpassa basfuun tsimmaan jne. Kaikkiallajakaiken arkaa. Kesävieraiden käytössä oli lentiskentsu, kroketti, tikkataulu, renkaat, pingispöytä, soutu-venejne. Bastu oli jaettu kahtia niin, että siellä oli naisten puoli ja miesten puoli. Täysihoitolat olivat nimensä mukaisesti mestoja joissa vuorokausimaksua vastaan sai goisimestan, päivittäiset skruudikset, bastut, monenlaisia mahiksia duunaa kaikenlaista sekä uusia ja entisiä kavereita. Rima hitattiin isännän puutavarapinosta samoin kuin keihäät joista parasta kutsuttiin ilmarintakeihääksi. Maalaistalon lisäksi huoneet olivat varta vasten kesävieraille bygatussa isossa aitassa. Yhteiset aamupalat ja safkat ilmoitettiin gongia kilistämällä. Ja kun snadisti yli ky*menvuotiaat kundit pääsi "irti" niin tottakai sitä oltiin kuin koiranpennut. Korkeushyppytelineet väsättiin ja 130 oli kova tulos, ensin ulkojalalla ja sitten sisäj aIaIIa. Suulis tuntui skriinaavan ihan joka päivä ja duunaamista riitti enemmän kuin ehti. "*,,^.i#-': .: ' i;!At_ .'"."a;:; '' ."{" '.'**
Tai pelästytti siellä istuvia stikkaamalla stebarilla seinään. Ja sitten aikanaan, parinkolmen viikon jälkeen tuli aika jolloin mutsin jafarjan loma loppui. Kaikki hyvässä hengessä,kliffalla huumorilla kuomrtettuna. TSrLåRt S/$S tånåan näin huonot löylyt. Faijat ja mutsit keitti iltaborkat ja dokas ehkä snaditkin. Silloin tä11öin kundit duunas j äynää hiippailemalla salaa panemaan haan ulkopuolelta säppiin. Jengi ryhmittyi kulkueeksi ja kärjessä rummunlyöj ä j a marssittiin iskulauseita huutaen naapuriin. Lahtisen Jussi. Tutkimuksissa syyllisiä ei tietenkään koskaan löydetty vaikka epäiltyjä kyllä oli. Kun sitten himassa ihan omassa punkassa herättiin seuraavana aamuna niin ei mieli ollut kaan enää niin kaihoisa. Lisäjännitystä haettiin talon vanhasta saunasta jossa funtsittiin miten se kuuluisa vankikarkuri Sorjonen oikein siellä oli goisinut. Oltiinhan himassa. Onks jäbä eteläiseltä Pohjanmaalta, missä tunnetaan toi REE kiryain meikäläisen DEEn sijaan. Jonka jälkeen tsimmaamaan. Joskus pihalle eksyi myös satunnainen kulkukauppias fi llarillaan kaupittelemaan nappeja, neuloja, kampoja jne. Me kundit oltiin jo pantu kledjut päälle ja luudattiin kovalla faartilla uusiin maisemiin. Mä gamlana Alppiksen kundina muistan, että me bamlattiin Sturarista, joka tarkoitti Sturenkatua, Kyllä sana Studarikin oli tuttu samassa merkityksessä. "Muisti ton fillarin kohdalla, että Esko-setä oli bamlannu jotain siitä deestä ja se piti sit tällätä johonkin väliin. Säåpåwå ja ffi?43å{åå +' Moi vaan b:,li!fli:, Tuli Tsilari himaan, Oli tainnut olla ongelmii sen duunaamisessa, kun oli ensin myöhässä eli sisällä oli mainoksii, kun oli jo menny. Me kundit mentiin ruokasaliin kuuntelemaan radiota. skragaa.. Tattis kritiikistä! Pahoittelen mokia mitä hittasit lehdestä. Heinäntekoaikaan suosikkimesta oli lato jossa kiivettiin katonraj asta hyp pimään heiniin. Jårvessä pulikoitiinkin vähän väliä, v rctaakun riitti. Vesiveskejä ei ollut, ainoastaan pari snadia puista kojua navetan seinustalla joissa pari istumapaikkaa. Ja se hetki olikin ainoa hetki päivästä jolloin oltiin ihan hissukseen kun kuunneltiin jatkarina jännärikuunnelmaa Hyv ååtltaa,nimeni on Cox! Vai oliko se Pekka Lipposen ja Kalle Kustaa Korkin seikkailut. Siihen aikaan ei ollut vielä telkkaria joten jengi järjesti itse illanviettoa. Ja o1tiinhan Stadissa. Opetin skideille suomea, mutta kompastuin jatkuvasti murteeseen. Toinen kohokohta oli täysihoitolan oma kesäjuhla. Arska Soisalo Tsilarin toimituksen jäsen {*=studari skagää, i #*W' ku se ei hiVaa #"1 äh . Me kundit järkättiin lisäksi naapureiden kanssa oman ikäistemme maaottelu jossa lajeina oli juoksua, hyppyjä jaheittoja. Tuntui että ihan loputtomiin. Faijojen ja mutsien klabbeissa saattoi olla snadisti klappia ja bamlauksessa feelua mut ei niin paljo a ettå se olisi ollut paljoa. Hypättiin busaan ja lähdettiin himaan. Moikattiin kaverit haikein mielin ja luvattiin ehdottomasti tulla ensi kesänä uudelleen. Kirjapainosta ei kerrottu mistään ongelmista, Olen kuullut huhuja, että ltellalla olisi ollut vaikeuksia aikakausilehtien postituksen kanssa muidenkin kuin Tsilarin. Sit nostin andut bydeen, kun friidu skrivas hima-aineessa, että "Kattoin akkunasta pihalle, jotta tulooks saretta. terkkuja Kurvista Esko "Eco" Vepsä Oon eri mieltä sun kanssas Sturari ja Studari -sanoista. Ei osanneet tota deetä, kun himas bamlattiin aina reellä Oli sare, kun piti olla sade, oli saaraan, kun piti saada jne. Tuli lähdön aika. Heti sivulla kaksi on myös moka: "Seuraava numero ilmestyy elokuussa 2009", kun nyt eletään jo lokakuuta. Vihdoin kun ilta koitti niin väsy yllätti eikä goisimaan menoa tarvinnut paljoa valmistella hyvä kun sai kledjut veks ennen nukahtamista. Kun ei saretta tullut, niin läksin polkupyödällä kou-luun. 23 Itse budjasin muutaman vuoden Kyröös, siin pienemmäs ja toimin muun muassa maikkana skolessa. Tässä on minun vaatimaton mielipiteeni. Juhlailtana sitten pantiin vähän paremmat lomakledjut niskaan, proggikset esitettiin ja jortsumusa soi. Huhupuhe kun kertoi sen aikanaan olleen siellä pakoreissullaan. Kauppaa ei ollut lähimaillakaan mutta kerran viikossa pihassa kävi kuorkkis jonka lavalle oli duunattu "kauppa". Studari taas viittaa studaamiseen eli skagaamiseen eli pelkäämiseen. Sitä suunniteltiin huolella ja siihen jokainen osallistui, ffie kundit funtsittiin myö s kaikenlaista proggista. Kesän suuri juttu oli lentiksen haasteottelu 1äheisen täysihoitolan kanssa. Toimituksen käsityksen mukaan lehti piti olla jäsenistöllä viikon 42 puolenvälin tienoilla. Slangissa on megges kaikki deet ja geet sekä kasa suhahtavia ässiä kaupan päälle. Tsilad lähti kirlapainoon 7.8,10.2009 välisenä yönä. Kannessa on flygarin kanssa kysymys "Fygataanks etelään", me kyllä flygattiin. lhan veti vakavaks ku divarin pitäjä kerto trogaavansa vanhaa kamista Sturarin ja Aleksis Kiven gartsan kantilla. Parin kilsan päässä oli posti, päivittäin joku lehdet ja breivit sieltä haki. Kyllä me sanottiin Studari
Flemarilla, ihan Karhupuden vieres, ku budjattiin ja mua futis kiinnosti niin mä meninki sitte Kultsiin skulaamaan futista. Niistä pippaloista mulla ei oo tietty mitään muistikuvaa, mut onhan noit stoorej a kuullu sit j älkeenp äin. Siihen aikaan Larun jengi ja Eiran gööri flaidas aika paljokin. Pari ekaa skolevuotta meni iha ookoo, mut kun kolmas vuos alko sinne skoleen tuli friidut Bulevardin friiduskolesta. Mä tapasin, ku mä kävin systeriä moikkaamassa Tammisaaressa, yhen giltsin ja se budjas Tammisaaressa. Mun kummatki systerit budjas siihen atkaan siinä kylässä. Vaasan kaupungissa on suomenkielisiä joku 80 prossaa, joten siellä sattu milloin kliffoja, milloin vähemmän kliffoja jutfuj a, ku mä bamlasin sitä mun stadin slangia. Vaasa on tavallaan ihan kliffa mesta, siellä on kaikkee nastaa, mut onhan pohojalaaset vähä erilaisii ku mihin oli totfunu. Mä dallasin yx lauantai-i1ta Tammisaaren kävelykatua pari varvii edestakas ja ainoo elävä olento jonkamä näin oli yx katti. Se gimma pani ehdoks, et jos ollaan kimpassa niin se ei sit muuta Stadiin. Me oltiin budjattu mutsin kans jo aika kauan kahestaan. Mut, niin siin kävi, et mä sit flyttasin vähät kamani sen giltsin luo,, mentiin giftikseen, hankittiin kolme skidiija sit erottiin. Joskus Juke joufu tulkkaa jengille mitä mä oikein tarkotin kun mä pyysin jotain vaik panee dörtsin boseen, jeesaaks vähä tai stikkaats eldistä. 24 Mun edesmennvt nnutsi kävi nvöråvttämässä mu{ Uvinniksella vhtenä kauniina kesä-äunnuntaina I*kakuussa kuuskytluvun alussa. Skole meni miten meni ja mä lopetinki ekan lukior,'uoden jälkeen ja menin Wärtsilän telakalle Hietalahteen duuniin. Mut, kuinka o1lakaan, mutkien kautta må sit jouduin sinne, Tammisaareen. Joskus kapakas fuli jopa furpaanvetouhkauksia, joten piti olla vähä iisisti ja funtsaa kelle heitti slangia. Mun eka hima oli Larussa ja siellä mä veksasin tohon vajaaseen kuutentoista vuoteen asti. No, ku me Juken kanssa sit heitettiin välillä noita mattokeikkoj a j a keskenään tietty bamlattiin slangia, niin välillä se vaihde jäi päälle. N4ä kävin svedukielisen folkkiksen Larussa ja sit mutsi pakotti mut Norssiin, poikaskoleen Unioninkarlsalle. Se oli aika paha isku muuttaa veke Larusta. Se oli vähä niinku olis ollu landella, mut Larun sillan yli pääs jo Salmikseen, eikä siitä ollu sit matka eikä mikään Stadin keskustaan. Se snagarin pitäjä oli semmonenvanhempi mummo ja se oli ihan fogeliholkkina enJF. Tammisaari on niin hurrien täyttämä mesta fiotain 85 prossaa on svenskataalandee jengii), ettei mun stadin slangi siellä niinkään tullu esiin. Mun yhellä hyvällä frendillä, Juke nimeltään, oli siihen aikaan mattopesula Vaasassa ja md aina välillä jeesasin, sitä mitä mä ny toimittaj anhommistani kerkesin. Mä funtsasin et, ei helvetti, eihän Stadin kundi voi tällasessa mestassa budj ata. Sit muuttuki meininingit. Faija oli lähteny litoon jo ku mä olin aika skidi ja mun pari vanhempaa systerii oli jo perustanu omat family ja häippässy himasta. Mutkien kautta mut sitten ystävällisesti siirrettiin Sirppiliiterin vieressä oleY aan skol een Sturenkartsan varrelle. Se olisitä aikaa Yffiffitu&ffiff ffi/ffiffi tuåä !ähäm Såadästa p#ffidef;Ee, ry?ffit såadåäaä ffieffi $råffi ##$T kuryäFmär:kä ku Maukka Perusjätkä nous pinnalle ja tehtiin muun muassa se leffa "Täältä tullaan elämä". Mä olin vielä siihen aikaan kovakin stadin kundi ja pidin sitä kylää ihan pöndemestana. Sainhan mä monta kertaa kuulla kaikenlaista snadia piruilua siitä, et mä olin Stadista, mut kyl mut muuten otettiin ihan ookoo vastaan. Mut kyl mä siel Kalliossa sain uusii frendejä. Kerran oltiin Juken kans snagarilla ja må sit kysyin et paljo hodari bungaa. Paskahommahan se oli, mut pitihän sitä jotain duunaa. Ku kesällä 1918 futattiin MM-skaboja Argentiinassa, mutsi ja må muutettiin Kallioon, Bronxiin,, niinku paikalliset kundit sitä nimitti. Sit siin tuli intti, ja hurri kun oon, niin Tammisaaren Dragsviikiin mä sitte jouduin. Sen eron jälkeen rupes Tammisaari tunfuu vähän turhan snadilta, ja yht'äkkii mä faindasin itteni Yaasasta. Laru oli hyvä mesta veksata. Juttuun kuuluu, että Jukekin on Stadin kundeja, syntynyt Tölikassa ja sit se on budjannu Malmin kulmilla. Kaikki gaiffat jäi Laruun ja silloin oli vähä niitä jengifaitteja. Brakuhan oli ihan nurkantakana. No, mun piti tehdä päätös. Mä muistan hlvin ku mä silloin funtsasin et miten joku voiki budjaa tämmösis mestoissa. Mutkien kautta se Vaasaan kans joutu ja on siellävieläkin
Tällä redulla käytiin kans manner-Euroopan läntisimmällä paikalla, Paco da Rocassa sekä Cascaisin ja Estorilin rantakaupungeissa. No se oli sitä aikaa. Kliffan näköset ja tilavat tauluTVeineen päivineen. Mukavaa oli vaikka yöllä reissattiinkin! Taas on yksi Euroopan pääkaupunki nähty! BubiAsplund "Group Stadin Salngy ry:n" jengi koossa, Kliffa redu Portugalin suuliksen paahteessa. Mut kylhän aina välillä prtää Stadissa käydä tsiigaamassa, ettei ne paa ihan kaikkee gamloja mestoja tasaseks siellä. Sit mun skloddi tuli klesaks ja mä palasin etelään. # ;d ,l rf;S. 50150 metrin säteellä vaikka kuinka monta baaria ja ravintolaa. Kone starttas kentsulta klo 06,00 ja oli Lissabonissa sikäläistä aikaa jo klo 08.50. Hotlan ympäristö oli niin kuin keskikaupungilla vaan voi olla, vilkkaasti liikennöityjä kartsoja lähiympäristössä ja vastapäiset talot melko lähellä. Jengille jäi sitten sunnuntai-iltapäivästä keskiviikko-iltaan aikaa omatoimisesti tutustua stadiin ja tehdä edullisia ostoksia. Yleisilme Lissabonissa on : MÄKlÄ!l! Siellä oli tämmöisen kampurajalan melko hankala liikkua, mutta julkiset liikennevälineet kyllä skulas: metrot, erimalliset skurut, rinneratikat ja busat. Hauskaa oli kans kun mä olin radio Vaasassa duunissa ja kun mä välillä sielläkin sit radios bamlasin stadin slangia. Muuten pienen kävelymatkan päässä n. Tällä Lissaboni n lentokentäl le päättyneellä maaseuturedulla saatiin nähdä silmiä hiveleviä maisemia, upeita palatseja, kilometreittäin hiekkarantoja, joissa tämänhetkinen (siis vuodenaikaan nähden) yleisin harrastus oli lainelautailu. Y$gil-Amg s/ffis nenku Juke kerkes tulkkaamaan mitä mä niinku hain. Ja sit lopuks, vaik Tammisaari onki ihan pöndemesta ja käpykylä, niin kyl tänne kandee fulla tsiigaa kesällä. Joella kulki lisäksi botskeja, jos halus skiglata joen toiselle rantsulle. Silloin tääl on ihan kiva dallaa ja tsiigaa botskeja ja tääll on kans aika makee vanha kaupunki jos on vanhaa puutaloo vierivieressä ja kapeita kujia. Sintrassa oli aikaa lounastella ja slumppailla kaikkee kliffaa krääsää tai sit vaikka paikallisia vi inejä. Larussa mä en oo viitinny käydä moneen vuoteen, se on ihan eri mesta nykyään, ku se missä mä vietin skidiajan ja osan nuoruuttani. Siel on haussia, haussin vieres ja sitä mä en haluu nähä. Se on bygattu niin täyteen hausseja, ettei yhtään niistä mestoista missä me skloddina skulattin futista ja leikittiin oo jä1e11ä. Aika harvoin mä nykyään käyn Stadissa, ku ei oo ollu yhteyttä vanhoihin Stadin frendeihin ja mutsi ja faijakin on delannu. Ite mä oon vähä sellanen tyyppi ku Paul Young laulaa yhes stygessä: "Where ever I lay my hatthat's my home". Kai se on vähä sillee, et ku vanhenee niin ei välttäm åttåkatpaa kaikkee s äp in åå ymp drilleen. Joskus toimituksen tjiiffi niistä huomautti, mut monet jotka lyssnas mun juttuja diggas niistä. Redulle lähdettiin sunnu ntaiaamuna klo 04.00, jolloin oli kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentokentällä. Landelle Torstai-aamuna hyvän aam iaistankkauksen jäl keen otetti in kamat messiin ja siirryttiin busaan, joka vei meidät kokopäiväredulle Portugalin maaseudulle, linnojen ja palatsien Sintraan, entiseen pääkaupunkiinSe on nykyisin Unescon kulttuurihistoriallinen suojelukohde. Nyt mä budjaan taas Tammisaares, skloddi parani taudistaan ja nykysen vaimon kans viihdytään hyvin pöndellä. Siihen kuluikin aikaa niin, että hotellille saavuimme n. Noit juttuja sattu vdthdt väliin, ja kyllähän me niille useesti skriinattiin. Niissä turistikausi vielä jatku kesäsenä. Brenkkua ja safkaa Hotlassa oli aamiaishuone ja siellä runsas aamiainen sekä iltaisin auki oleva lobbybaari. Ja vaik mua vähä hävettääki sanoo, niin mä budjasin tosiaan puolisen vuotta Tiks i s s ä, Y arfiaaIla. Heidän opastu ksel laan tutustuimme sitten historialliseen Lissaboni n keskustaan ja kaikkiin tärkeimpiin nähtävyyksiin. On mul yx systeri Rööperissä, mut eihän Larun kundi niille kulmille studaa mennä, heh. Takaisin Suomessa tämä 23 hengen porukka oli perjantai-aamuna klo 05.00. '14,30 ja saatiin huoneet. Yks jengi teki privaattimatkan Portugaliin ja kliffaa oli! Tämän vuotisen flygarimatkan oli Ritva-Kyllikki ja matkatoimisto Skyboat järkänneet Lissabon i in. Ja kylhän me se kaikki tsennataan, et stadilainen pärjää atna jamissä vaanl 25 sTÅmåN srAlsffiåTq SHNGåÄ IåS$AB#TqåSSA Slangijengi on aktiivista yhdistyksen ulkopuolellakin. Sielläkin on ihan nasta dallata. Mul on hyvät memorit Larusta, ilman et må käyn pällisteleen siel1ä. Taksikin oli meidän hintoihin nähden tosi halpaa samoin kuin ruoka ja juomat. Eipä lentokentsulle saavuttuamme jaksanu paljo muuta kuin etsiä joku baari (niitä oli vaikka minkälaisia Harrodsia myöten)ja istahtaa virkistävän juoman ääreen venaamaan kotiinlähtöä. Perille päästyämme venttas meitä busa ja portugalilainen oppaamme Maria Lima sekä " suomentaja" Anne Karhusaari
Paras siloitus oli toinen sija skabanluokassa. eikä hermostunut. Siinä meidän pitskulla prätkiä sitten viriteltiin, ja koeajettiin pätkällä Flemaria A. Teki kaikenlaista autoremppaa garaaslssaan. Meidänkin ulkodörtsiin flygas buli pomminsirpale, ja falja otti sen talteen, ja brennas handunsa. q i. Vietimme paljon aikaamme verstaallaan. Kävin sitä tuoreeltaan tsiigaamassa Arskan keittiössä. Lisäksi saimme aina apua, kun piti esim. Näin Enskan kyynärkeppeineen vielä -82 Eltsussa, kun oli ajojen 50vuotistapahtuma. Enskan tallin "miljoonaloddasta löytyi aina sopiva osa. Harjoituksissa niitä koklattiin. ry'ffifiLåR! SISS kilarissa 3109 oli kliffa stoori Lukinmaan Arskan ( Arvi) Vincent 500:sta. Sitä en bonjaa, kuinka se oli sinne draisattu, kun portaat asunnon ovelle olivat aika jyrkät. Silloin tdmå viritys herätti ihmetystä Ja nauruakin, mutta katsokaapa tämän päivän formuoiden 1äskejä. Enskaa haastateltiin radioon. Enska oli meidår Sadikan kundien sankan. Hän byggas sen itse palaneelle tontille Flemarin ja Porviksen höörnaan. Vincent Rapide 1952 ihan snygissä ajokondiksessa. Sadikat purettiin 60-luvun alussa. Muistan hyvin, kun tämä "Euroopan nopein luettelokone" Arskalle tuli. Enska oli oikeilla järjillä. Tuskin tehoja lisäsivät, mufia ääntä tuli miehekkaasti. Yhtenä vuonna hän asensi skabarinsa taakse paripyörät, kun oli odotettavissa sadekeli. 26 Mä budjasin silloin Arskan seinänaapurina Sadan markan villoissa osoitteessa A. varsinkin, kun sitä koekår,tettiin keifiiossä. Snygi stailin prätkä. Wncent i00.',sta Enska rakensi myös kaksi skabaria. ffi ffi. Vincent Black Shadow 1950. Vincent on tallella j ollain mobilistilla. Möykkä oli kova, kun pyörien pakoputket olivatmegafoneja. j oilla ai oi Eltsussa hvv ällä menestl.ksellä. fillareita korjata. Enska rakensi myös asuntovaunun. Ehkä oli ollut muutama bodaaja jelppaamassa. Kivenkadun ja Valkan ratapihan vä1i11ä. Kvllahan Arskan Vincentistiikin äiintä kihti. Timo Rostela, 1939-58 A.Kivenkatl30 Z 2. Kivenkatu 30 Z 2, Arska perheineen Z 3:ssa. Menestys ei ollut huimaava; taisivat pyörän välitykset olla tarkoitetut bulimmille baanoille. Enska oli aikaansa edellä. Siitä on ollut artikkeli kuvineen Mobilisti-lehdessä. SPJ. Mutta Eltsun harj oituksissa sen ääni oli kuin ompelukoneen sirinää verrattuna Nortoneiden, Triumphien j a muiden skabareiden desibeleihin. Kaiken kaikkiaan Enska oli automies, ja hieno ihminen. Varmaan olimme etupäässä tiellä, mutta Enska t-vkkäs skideistä. Hän lienee myöhemmin puuhaillut asuntovaunualalla. Enska oli fiudemies vimosen päälle. Siinä olleet talot paloivat pommituksessa heinäkuussa -42. Jufussa 3/09 Tsilarissa mainittu autoverstas oli Enska (Ensio) Salorannan. Arskalla budjas ajojen aikana muitakin motoristej a maakunnasta. Eltsun ajot Aika 50-lur,ulla oli Eltsun ajojen kulta-aikaa. Arska ei itse tsörannut Eltsussa, vaan sitä tsöras joku muu kuski. Perheeni muutti sieltävege -58. Keinänenhän sen luokan usein voitti Kraisullaan
Näyttely on auki 28. Siit ei oo olemas yhtää levytystä, ainoastaan tält kassulta sen voi lysnaa, Sanat on duunannu tuntematon ja ite sävelmä on luultavasti venäläinen trad. r I i:l''Jffff.?33.1i i?-',T:i,:i'':;31.n, fvi f jtr f-, S yF {V { I Viivi, hyppää sporaan", Sillo ei biisistä ilmenny mitään inioo mut nyt tulee, Kävi niin, että just hittasin sellasen c-kassun vuodelt 1989 ku "Kandee Mennä Kalaan",mis tää TSäLÅRF 6I$S "Viivi" yllättäen oli. $i $å:yrrFry SigteB;ran i fotoja Sfadrbta, sadan ,,,i,,,, , yuödgn'fukaa, ''" ' Hakasalmen huvilalla. Rabat Kämpät Kylppärit . 28 Kukaan ei varmaa enää minnaa, et & # n s Fl . Ao4oo zos 63s Puh lfax (09) 827 3066 teijo, pyn nonbn @ kol u m bus.fi. Himat kondikseen Plotskikatsit. Mut mennääs takas "Viiviin". Ja näin se menee kassulla, mä snadisti kyl luulen et noi kaksi suluissa olevaa kirjainta ei oo ihan alkuperäisiä: broidis skromloo vortoon verron Tsiigoo bosoan siel on fyrkkoo Teksti: Hannu Nyberg voik hela viikko jorottois Piirros: Eki Matissoi å-r. Sen shungaa Jarmo Helenius ja tausta skulaa The Original Evergreens, Kassul on'11 muutakin alan biisiä niin ku "Stadin kundi" ja sitsellanen, jota mä en aikasemmin tsennannutr "Anna mun uinua", minkä alun perin on duunannu savikiekolle jo 1929 Jurvan Masa. Bisnesmestat ym. Sen verran voijissaa, et sanat on busattu noin 194O-luvulla. maaliskuuta saakka , 'tfers{J,,klo nI,, --,,77. Se biisi on tosin ihan selkosuomella
?.. mielenkiintoiset asial atilC;; tiiCibriasta j a n yky i svy.{ -estd tu I e-va t vi i ti dyttä'väri ti ä u-s tia n seikkailupelin myötä lutui ksi. Fennia oli silti yleinen tupakkatuotteiden nimi Suomessa. Edellisessä Tsilarissa j ulkaistussa jutussa kuvana ollut Fennianetiketti ei kuitenkaan ole Fennian tehtaan valmi stetta. _ L r i . ffi'; r:e-ry"#. Fennia-röökiä duunasi nimittäin Strengbergin rupakkatehdas Fennian tehtaalla ei näet itsellä ollut ollenkaan tämän nimistä nimikkopaperossia. j "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan...,, Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. . Eka oli Bor_eströmin tehdas joka oli perusteru jo 1834.Pienempiä on siinä r'älissä toiminut useitakin. Peftssä yhdistyvät se ikka i I u fi n ans si m aail m a a n, f aktati ed ot y I t ättäv i i n tehtäv i i n {hd! 35 f, SFadnp.${amggnl ffiäilntar";. ! rr t r'ffK*"f]fuffir ltll t'," :.,; Skandi navia n pohioisosien. Sitä käytettiin myös monen röökitehtaan duunaamien sikareiden nimenä. Tämän kirjoittajalle osoitettav at, tätå aihetta koskevat kysymykset ovat tervefulleita. Jukka Keffunen PS. $lwl/h1 oo ozoo Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. Kotisiruillani on myös lisää aineistoa. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. '' ffiww-ffi 29 {r.ry,} töön vasta vuonna IgZ3. Y$st&ffiff slsg Tupakkatehdas Fenniahan ei ollut Helsingin ensimmäinen suuri röökifabriikki. Esimerkiksi stadilainen Itämainen Paperossitehdas oli kova kilpailija muille Stadin ja koko Suomen fupakkatehtaille. .
A.TKauppahuone töytöjetuaaffieefffia Myyntihallissamme voit tehdä uskomattomia löytöj ä. Ol iko kau pu nginjohtaja A) Eero Rydman, B) Lauri Aho, C)Antti Tulenheimo 4) Helsingin kaupunginjohtajan kultaisessa virkaketjussa on eri ammattikuntia kuvaavia"prenikoita" kuten leipurilla rinkeli, vaatturilla sakset jne, Montako ammattikuntaa on kuvattu ketjussa. t i Kauppahuone [3il:llll'f',fr',33','å, H E LS IN C I SSÄ, TÅTTARI S U OLLA *' taukset sivu 38. Oliko vuosi A) 1891 , B) 1e11, c) 1921 Vastau kset 15.1 .2010 mennessä Stadin Slangi ry Hämeentie 67, OO550 Helsinki. Tuomme tuotteita Keski-Euroopasta i a Aasiasta. Lindqvist, B)Armas Lindgren, C) Theodor Höijer 8) Helsinki-Seura perustettiin A) 65-vuotta sitten, B) 70-vuotta sitten, C) 7S-vuotta sitten 9) Helsingin suomenkielinen työväenopisto vihittiin käyttöön A) 2.10.1927, B) 1 .9.1925, c) 2.1 .1 931 10) Jouluaattona ylioppilas Lyyli Grotenfelt sytytti kynttilän syksyllä kuolleen sisarensa Kyllikin muistoksi Helsingin Vanhalla hautausmaalla. TERVETULOA LOYTAMAAN! :' ,, Viikonloppuisin ,. 30 Y'SfrLåffiä ffiI#S STADI FROOGIKSET Tsilari 612009 1 ) Helsingin ilmapuolustusta johti Talvisodanl 9391940 aikana A) majuri Pekka Jokipaltio, B) majuri Juhani Paasikivi, C) ev.luutnantti Tonruald Ekman 2) Helsingin toiseksi vanhin säilynyt rakennus on A) Päävartio, B) Kiseleffin talo Aleksanterinkatu 28, C) Vanha tullija pakkahuoneen talo Mariankatu 3 3) Helsingin kaupunginjohtajan kultainen virkaketju luovutettiin tammikuussa 1941 silloiselle kau punginjohtajalle. Valaisimia sisustamiseen, la lasija posliini esineitä, tauluj a, edullisia kehyksiä/ tyylikalusteit a j a kalusteryhmiä. www. Sähköposti : tsilari@stad i nslangi.fi #EKffåru YASffi rurutr$#F|V KESKEIV Atrbr#H&ArV S SK4å}fFd SLÄ^VG/N /{"JÅfå.AKåffJAA. Antiikkia j a keräilyesineitä, koristepatsaitä y*. A) 27, B) 24, c) 21 5) Kunnallinen sairaankuljetus alkoi Helsingissä A) 20.5.1901, B) 20.3.1905, c) 1.10.1909 6) Hietalahden kauppahalli valmistui A) 1898, B) 1906, c) 1e12 7) Kauppahallin suunnitteli arkkitehti A) Selim A. at ka^u p pa liu o n e, fi .. Tämä on varha isi n tieto hautakyntti lästä I uteri laisessa Suomessa
Vastauksia tuli 8 kpl, joista oikeita oli 7. "Terveys ja limonadikioski" siirrettiin I 960-lui'un puolivälissä Eläintarhasta, Eläintarhanja Vauhtitren kulmasta Seurasaareen. Sdry_qq# Fläsää, tsieguraa, bradari i, metukkaa, broiskuj u binoit, tekumekuslarbaa, ryynanl... co m CHEF WOTKIN'S TEHTAANMyyTvTÄI_Ä PALVELUTISKIT JA puh. #ff. Ravintola Laulumiehet, Hietaniemenkatu 2. Teema: Joulua odotellessa', vierailiiana Jospa-sekstetti lHgin Laulun kuoro). c h e f-wotki n s. ry4 Helvn laul'elmatre 13.12.2009 * # Tervetuloa HELY rv:n Lau lelmatreffeille!' Jouluun Laulelmatreffien paikkana on poikkeuksel lisesti ravintola Lau lumiehet! SU 13.1 2.2OOs klo 17-21 Esitykset klo 1 7:30-20:30. oNN tTTr LEMM E VO|TTA' tA! FsEde r?l#sssrre ftfsff*äffi jffr?Errrm, dr$fy Sfsdsm SfemEsåffif wwlnr" "s f# drn sfaf}Srr" fi uu$#m#s F??#,å. Juontaja: HELY ry:n trirbaduurit Säestäjä: pianotaiteiliia Tuija Rantalainen Kokoonnumme viettämään vuoden 2009 viimeisiä å*s fF : ffi$#ffiir {ry,frffffi'*. co m I www. Kioski on Seurasaareen tultaessa heti sillan jälkeen. Tasan Stadin parhait. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. Oikein vastanneet: Esko Helin, Irja Kautto ja Kalevi Äijälä saivat Stadin SIangi rp':n juhlakirjan. (09) 774 33 44 I i h at u kk u @c h ef-wot ki n s. (0e) 774 33 477 MyyNnprsr==i tehtaa,ni;;"iÅu":nt!,1Åfu,," "o, ,:i,.@ {_"ksw 31 r$$ åE td% ffi ,sai #fl ffs ffis ffi %4 Ff, 4 4* ##q ## 44 ffiffi AF k* #& s *t F$, ffi #ff rffd; ffk ffip' p'. Suunnittelija oli saksalais-suomalainen arkkitehti Frithiof Mieritz (Vaasa *1863 f 1916 Turku). Tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä, todennäköisesti I 800-luvun lopulla. Sen oli rakennuttanutAugust Ludrvi_e Har1wall. YSH*-,&ffi$ &/#S Kr-'syttiin kioskin nykyistä paikkaa ja rnistä se on srirretty sinne. rypd # s#$
Ja tietty ne, ku tsökaa kulttuurii Caisas, htttaa kans kahvilan. Teksti ja fotot: Mrve Obolgogiani Sänd$ru ${ffäffmä ffiffisämä -K*: s1 ö , Hrååffiå sgffiå3 , *u{ a såmdå $ffiåsteei åå?#såm Samas Tsilaris skrivattiin kans Stokkastaj a Koffi sta nehän on varsinaisii Stadin tunnusmerkkei. Siks siellä kans käy kaikennäköstäjengii. Joku on täällä flodannuki, vaikkei ihan perushärmäläiseltä näytäkään. Bamis oli huolissaan, ku stogen tuomii ja globalisaation tuloksii on koko ajan bulimmin. Sellasen, jol on harmaa turkki, eikä mitään punasta kokisrotsii. Aina jotain nn/aa. caisa. Montakohan sukupolvee skidei on jo ehtinyt tsiigaa nyyna kii fonsteris. Siellä voi käydä tsiigaamassa erilaisten kansojen kulttuuritarjontaa. Siel voiki lysnaa vaik mitä kielii. Proggiksen voi tsiigaa vaikka netistä (www. Mestan tsennaa ne, ku on lähel duunis ja käy siel skruudaamas vaikk lounaalla j otain kasvisruokaa. Stadin pimeeseen talveen, ku ei oo yleensä snögeekään viel joulukuun alus, valot ja koristeet tuo kliffaa fiilistä. Ja sit voi poiketa gartsan varella vaikk johonki krppilaan ja dokaa glögit. 32 Y$ätu&ffi$ 6/&S Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Museogartsa Sofiankadulla voi j oskus hittaa vaikk oikeen suomalaisen jouluguben. Siel voi dokaa tsufee ja skruudaa bulkkii, mut voi kans skruudaa jotain eksoottisempaa samal ku lysnaa kurdimusaa. Joulugartsat Marraskuun lopus öpnataan taas joulugartsat. Samas mestas on kanss Cafö Caisa, mitä pitaa ravintoloitsija Ahmet Aslan. Ehkä nyyii Stokkii ja Koffei funtsitaan nykyään kulttuurikeskus Caisassa. Ja monet niistä on stadilaisii, tai ainaki budjaa Stadis. Mut bamlaakohan siel koskaan kukaan slangii. Aleksil on tärkee tietty Stokkan joulufönsteri. ffis, #s. mitä siel on. Varsinki, jos fluudaa buiduis slumppaamas joululahjoi. Seuris on talvelki yhtä kliffa mesta ku kesällä dallailla, tsiigaa skönelle ja funtsii kaikes rauhas vaikk sitä, rniten joulun voi tåna vuonna viettää ilman bulii hösistä. Jo kauan sitte siel oli joulugubbe, joka osas heilr"rttaa handuunsa. Aleksi on tietty se oikee joulugartsa. Mut Kaisikses on kans ruvettu duunaan samaa traditioo ja onhan sitä jouluvaloi monilla muillaki gartsoilla. Se oli ennenku kaikil skideil oli himas ties mitä pattereil käyvii ja ujeltavii lelui. fi ). Melkein rupesin skriinaa samanlaisii stogen (tai botskin) tuomii ne oli aikoinaan herrat Stockmann ja Sinebrykoffkin. 5-r.S SMYYGAA STADISSA Tsilarin numeros 5 bamis skrivas, ett stadilaiset alkaa olla omassa Stadissaan vähemmistönä. Seurikseen dallaamaan Ja sit ku alkaa Stadin buiduis fluudaaminen ja mur.r joulumeininki väsyttää, voi lähtee dallaamaan rauhallisempiin mestoihin
Joulun venttaamlnen el mun tapauksessa oo viikkokausien tolkutont höösäämist, steedaamist, leipomist ja safkan duunaamist. Monta viikkoo ennen jouluu alko hitonmoinen putsaaminen. Se kuuluu joulun venttaamiseen. Mun muistikuvat mutsin jouluist onki, et se sippas heti, ku oli joulusafkat skruudattu ja saatu astiat tiskattuu ja ehkä lahjat dilkattuu. Se on vaan semmonen kliffa tunne, ku täyttää mielen heti, ku päivät alkaa fuleen lyhkäsiks ja illat pimeiks. Monet puhuu joulustressistä ja kyl mä kässään, et semmonen välttämättä tulee, jos pitää duunaa kaikki se, ku ennen mun himassa tehtiin. d JOI.]LTJF IåLTK S ET K ORKEHTLA ollu ioulu-ihminen, hynä ala jo heti jussin jälkeen. Ku touhuu ompelusten tai kudinten kans, voi samalla Ilittää lämpi -mii aj atuks ii j a toivotuksii silmukoihin ja saumoihin. Sit bytskattiin talvimatot ja senkkien päälle pöytäliinat, plankattiin kuparitja vähät hopeet, ja se messinkinen postiluukku jaovikello.. Se on sitte erijuttu, mitä lahjan saaja funtsaa, ku se saa kymmenennen pannulapun. Aikuisille en viitti duunaa, ku niit on niin vilt ja niil on liian bulit handut ja klabbit. Kaikki nurkat tartti hinkkaa, niin ettei hinkkaamatont mestaa löytyny koko himasta. Joululahjoja tarttee duunaa ite, muuten ei joulu tunnu joululta. Mut ku ihan snadisti venttaan, seuraavaks lyysaaki joulun valot. Ei riittäny, et ois fuuletettu ja tampattu patjat ja peitot, piti viel tvettaa päiväpeitot ja sohvatyynyj en päälliset. Jouluaattoon mennessä tarttee olla valmiina sukat ja kintaat snadeille. Ne voi tsöbaa nyyat, jos ei osaa parsii vanhoja. TSrtARr 6109 33 S*rkån friidun st*oreja Mä oon aina jou lufiilikset ettei k Teksti: Raija Tervomaa No olihan se vänkää, ku kaikki paikat glanssas kilpaa kynttilöitten kans, mut hiffasko sitä kukaan pimeenä talvena. Ku iltasin paan kynttilät flekkaan, tajuun, et valosa kesis on lopullisesti menny taas tällä kertaa. Ois kai sen ehtinyt busaa pikkuhlljaa päivien mittaan eikä stressaa itteensä yhellä kertaaihanpuhki. Mut saihan ainaki goisaa hyväl omaltunnolla, ei ollu kotihommii rästissä. J a tdåtapahtu kuuspäiväsen duuniviikon Ja pitkän duunipäivän jälkeen. Joskus tuntuuki silt, et mun vuodes on vaan kaks vuodenaikaa: joulunatkajakesis. Fönarit tvetattiin ja bytskattiin talviverhot
s€"m #s rx sfm rugsru fom dyr #J#Ys*e* u'oury 34 =€l* m' #tl.!': *."dteeclå n stanisii ffi i!: ,,il Mäkelä, Juhani: Sfadln snadi slangisanakirja ffi Somermäki, Jarmo: Kuudes huone: Sarjakuvakirja M lW#,fl*#dmffi Fffifo FH*ttl n Vihreä 0ksa, T-paita 1 HitrdÅsö$sRl Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja Stadln S/angin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi Janzon, Edvard "Eddu": Mattsson, Eki: Palsa kanis,litski kalis Kun Eki oli snadi Kulmala, Teppo: Anna pois mun kitarain G Rehn, Leif: Jassen från Gammeli Tervomaa, Maffsson; Skloddit braijaa Mimino Aft koriit. Mattsson, Eki: Griinataa klmpassa Tervomaa, Raija Mut sulle sattuu aina Lasse Liemolan juhla-CD Sta di n Sl an gin sei nä kal ente ri E k i M atts s o n * o,. [f"!ri,, f !,2 ffiffi ffi CD-levyt Saki/aisef JätKä CD Pohjola, Arvo: Himaföneri Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä Rehn, Leif: Gammelin jannu Tervomaa, Raija: 1ho kallista kotia G T-paita r.,'/J Pöytäviiri Onnitteluadressit
U td= [L-rpt. Stadin Slangin oma postimerkki 5€ 2€) Tilaajan nimi. TTLAUKSTSTR penrrir,RN pArNoN MUKATSET posrrusKULUT. Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin: Epäselvyyksissä, ota yhteys Stadin Slangin toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14,00'17.00, puh.7741041. E-rpl l_kpl I-rpl []-tpt CD, Jörde-Juge CD, Stadin styget CD, Duo Snadi Pumppu: Slangi on swengiä GD, Sakilaiset, .lÄtfl, J.Alfred Tannerin kupletteja 10€ I-rpt kpl Onnitteluadressit, 50v, 60v, 70v, 75v, 80v, 85v. ll--kpl 10 € E-rpl 10€ I-rpl 18€ ll-tpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 10€ [1--kpl Tervomaa, Raija & Mattsson, Eki: Skloddit braijaa MUUT TUOTTEET Lasse Liemolan juhla-CD 12€ 15€ [l rpt 20 €. I I tl Rl *@l I I I .l I ..l I I I I STADIN SLANGIN OMAT KAMAT HINTA Tilaus / kpl Lippikset! mustaI Armylippis, musta [] Armylippis, hiekka 8 € I-t pl T.PAIDAT Koko/kpl:XS I ST Mf] LN XL[l XXLN I-t pt Wfåfusmffiffisflm YSsL&ffiH &/#W 35 8€ 50€ I-t pt lsännänviiri Pöytäviiri I-tpt Pinssit, Stadin Slangin pinssi I-t pt Stadin Slangin seinäkalenteri, Eki Mattssonin piirroksia ja ajatuksia.....10 € [-] t<pl Autotarra i Lehtiö, Niin gimis on Stadi Mimino Art-kortit, skidi, häät, onnittelut, rafla KIRJAT Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ I-t pt Lasse Liemolan juhlakirja, Anna pois mun kitarain ] mattsson, Eki: Griinataa kimpassa .i Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 30€ I-rpt 8€ I-kpl 10€ I rpt Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirya 10€ [l-rpl Paunonen, heikki: Suuri slangisanakirja 55€ [-] rpl .i -<. I I I I I I I I I I r I I I I I I I I I I I I eonlola, Arvo: Himafoneri Rehn, Leif: Gammelin Jannu Rehn, Leif: Jassen från Gammeli : Somermäki, Jarmo: Kuudes huone, saryakuvakirla i Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia -Bygattiin uus hima 10€ [l kpl [l tpt 12 €. TUoTTEET vorrLATA rvrvös posrrsE
Ei se ollut niin redi, ku meidän oma dalari,joka tsennas ja ymmärsi meitä. Sitten luutaansa. He olivat myös hiffanneet, etpartameidän kundia se ei tsennannut ulkomudosta. Kaikki oli hyvin, mutta asialla oli yksi vähemmän haidu homma: Kukaan kundeista ei ollut tsiikaamassa koska, ja miten skeidan löylyminen selviäisi.Tässä saattoi nyt vain käyttää mielikuvitustaan. Kipaisi kartsalle ja viereiseen porttariin vaatemytty kainalossa. Hänen olisi vaikea hiffata, että itse kuljettaisi döfistämukanaan. Dalari edelleen skruudas kaikessa rauhasSä, eikä ollut hiffannut mitään poikkeavaa. Eikä ylätarkkiksen kundit olleet tehneet juuri mitään. Nyt ei jastaneet jykensä ilmeilIään ja skri inauks ell aan. Hetken päästä hän tuli kartsalle luutineen ja pönttöineen ja alkoi lakaista kartsaa ja katuojaa. Sitten napit kiinni, skeidat taputeltiin litteiksi, ettei pullotusta honannut. Toivottavasti kuitenkin hiffaisi ennen, kuin menisi seuraavan kerran Marttaan skruudaamaan. Aulis "Nappi" Vaskimo L{ I tå E: !I ta TSil-ARt 6/09 L I ** lt* tietenkäänkantsinutmennä ,.;l-E El {}{}l"l tl rarkkiksenkautta.Kundit L**-L* tLt L*U LL*u olisivat varmuudella palPiirros: Eki Mattsson, "Griinataa kimpassa, slang isutkauksi i"-kirjan kuvituksesta, Kuko eson steborin?!. Niin teki myöskin dalari. Hän näki dalarin tulevan ulos Martasta ja painelevan oman talonsa porttariin. Neppis tarkkaili tilanteen etenemistä kartsan toiselta puolelta. Tuntemilleen kundeille se frekkisti smailasi, kun varoittaakseen "älkkääs nyt pojut yrittäkö mitään". Hän jälleen näkyi nuuskivan ilmaa. Juuri kun kundien arka alkoi käydä pitkäksi, he honasivat dalarin kayttäytyvän omituisesti. Tarkasteli kartsan ojaa huo1e11a. Pojat olivat saaneet skriinaamisensa ja lähtivät hissukseen dallaamaan Johiksen puistoa kohti. Rauski palas jälleen safkan tilausjonoon menua tsiikaten, niin kuin olis siinä stondannut koko ajan. Siellä venttasi Neppis. Katseli tarkkaan pitkin kartsaojaa. Eraana päivänä tämä dalari oli jälleen skruudaamassa Martassa. Kundit eivät tienneet, olivatko skeidat vielä dalarin fikkoissa. Sitten hän jatkoi luutimistaan. Nappasi pusakkansa naulakosta, mutta siten, etta dalarin rots i tuli muEe et å% L* 4*"kaan. Ilmeisesti olivat. Se olisi liian raakaa jykeä, arvelivat Ylätarkkiksen kundit. Sen jälkeen se dalari oli aina meitd jaagaamassa. Sitäpaitsi se oli julkisesti synffannut meidän jengiä, ja uhannut skoudeilla. Brassanneet Yaan vähän hissien kanssa. Nappasi työrotsinsa Rauskin flanellipusakan alta, ja poistui haidun näköisenä rotsiansa päällensä kiskoen. Kundit oli hiffannu, et tää kyseinen dalari kävi skruudaamassa ruokala Martassa, ja aina samaan atkaan. Hän palautti tarjottimensa telineeseen. Nopeasti kundit öpnasivat dalarin työrotsin molemmat rintafikkat ja paperiposasta pyöräyttivät koiran skeidakikkareet molempiin fikkoihin. Samalla menetelmällä sitten rotsi jä11een toimitettiin ruokala Martan naulakkoon. Rauski tsiikas hetken menua niskaansa raapien, mutta ei ollut näkevinään mitään sopivaa skruudattav aa. 36 Tarinan päöhenkilön ummuttinimike on kilari, mutta koska tömiin samanimisen kirjoittajalle rakkaun lehden nimi on sams, on tiissö seuraavsssu Tulonmies Dalarl Kaikellu kunnioituksellu Studin Tsilareita, Dulareitu, Latareita ja Tulkkareita kohtaan. Eräs alatarkkiksen dalari oli kohdellut ylätarkkiksen kundeja tosi kornisti. Avasi roskapönttön kannen ja työnsi sinne melkein koko päänsä. Neppis siirtyi toisten jannujen jengiin viiskulman toiselle puolelle Varubodenin nurkan tuntumaan. Koska Martta oli tällainen pikasafkala, ei sinne jääty istuskelemaan skruudauksen jälkeen. Pursimiehenkartsaa pitkin kulkevat ihmiset ihmettelivät, mikä oli neljän kesken kasr,uisen jannun mielestä noin vänkää, ja heitäkin alkoi kundien skriinaaminen naurattaa. (se kliffa stidihomffiä, jonka kaikki kundit tsennaa) Sit'me oltiin ihan snadisti londattu sen pitskulta pyykkiseipäitä, et' voitiin treenata seiväshyppyä. Kun karu olisi putsattu, veisi dalari roskat pihalla olevaan jätesäiliöön. Rauski, joka vielä lusikoi omaa safkaansa,, seurasi lätä syrjäsilmin. Sieltä oli esteetön näkymä Tarkkiksen alapäähän. Hän ikäänkuin nuuski ilmaa. Jonkin ajan kuluttua sama nuuskimisvaihe alkoi uudelleen. Rauski, jota äljä ei tsennannut paineli perässä ja stikkas naulakkoon ison flanellipusakkansa siten, että se jäi dalarin työrotsin päälle peittäen sen. Veisi luutansa ja kärqvnsä varastoon ja kas, sieläkin döfais skeida
09-774 1041 Sukunimi. *'* " $* d** s * * u* å g 5åm#så: 5$må]#c rv:ffi $;+q#ffiftnå<*ettax* $Lå$ å#g $ lV *ä $ $4*JL. nro: Maksupäivä: Allekirjoitus Jäsennnumero: Liittymismaksu 15 €. Jäsenmaksu 20 € / v. (koululainen tai opiskelija 5 € / v.) pe vre p"ffiffisFÄÄtrAååÄ ## $*#v#$ffi FA y#ffiååFrutrru tr#srd#s#dFFffiffisåf. Etunimet: tr # $ & $ s $ & s s & e tr g * * 4 $ * & tr $ & l,"u obu $ g * * J a kelu oso ite: Postin u me ro: Puhelin: Postitoim ipaikka: Säh köposti: Syntymäa ika: Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu: .i såw*m hm m kE mäm kå å g*m å å a,e 2 Nainen Hankkijan nimi Jäs. Puh . muutos (muista jäsennumero). Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. no Svntvmä paikka: IlMies I Kou lu lainen [J opisketija "€ 7 ?d}ft&-Effi ffi ?f34 ft Paikka Hak. C å& åtuådq%-.å * *q..eJ3 E Osoitteen tms
Stadin slangissa k, p ja t or.at usein vaihdelleet g:n. esimerkiksi pitkäja 11'hyti'okaalisuus, o\.at hei-jastuneet siihen kieleen. Piirteellä on taustansa Suomen ruotsalaismurteissa. Lyhytvokaalinen plugasu ei ole ollut mahdollinen Helsinginkään ruotsissa. lesa, pluga). Helsingin puhekielessä se on ollut ainakin osittain sosiaalisesti erotteleva. Niitä ovat esimerkiksi blosaa ja bloosaa: tuulla puhaltaa ja lesaaja leesaa: lukea. Vastauksena kysymykseen ofl, että molemmat ovat mahdollisia: siis joko blugaa tai bluugaa: aurata. Ainoa mahdollinen ääntämys ruotsin plog-muodossa on ollutpluug. Tarkkaan ottaen ruotsin kielen ploga-muotoa vastaisivat stadin slangissa palkuiset muodot: pluugaa ja plugaa. 3B TSttARr 6/09 Lesaa ja leesaa, blosaa ja bloosaa Markku Poutanen kysyi, pitäisikö stadin slangissa auraamisesta sanoa blugaa vai bluugaa. Vanhassa stadin slangissa on ollut muitakin sanoja, joista on käytetty sekä pitkävokaalisia että lyhytvokaalisia muotoja. b:n ja d:nkanssa. Stadin slangin puhujilla on siis ollut kaksi erilaista mallia: sekä ruotsin yleiskielen mukainen pitkävokaalinen asu (bloosa,, leesa, pluuga) että Helsingin puheruotsille ominainen lyhytvokaalinen asu (blosa. Helsingin ruotsin kielen ominaispiirteisiin kuuluu kuitenkin niin sanottu "lyhytvokaalisuus" (korlstavighet), jonka mukaan tällaisissa sanoissa ensimmäisen tar,.un vokaali äännetään lyhyenä: sanotaan siis blosaja lesa. Näiden mallien mukaan slangiin on saatu muodot bloosaa, leesaa ja bluugaa sekä blosaa, lesaajablugaa. d{fäfo#idf " il= I I. Ruotsinkielinen lähtömuoto on ploga (aura on ruotsiksi plog). Helsingin ruotsin lyhytvokaalisuutta on tutkinut erityisesti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen osaston nykyinen johtaja Mikael Reuter. STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET 1) B, 2) C, 3) C, 4)A, 5) B, 6) B, 7)A, 8) C, 9)A, 10) C Molemmat vaihtoehdot tulevat ruotsin kielestä. Rr.rotsin kieli on painanut monella tavoin leimansa vanhaan stadin slangiin. jota suomenja ruotsinkielrset kundit ja friidut ovat puhuneet, HeikkiPaunonen ?t't-t k J äsen hakenr u s Stadin Slangi ry maksaa postimaksun Stadin Stramgi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys "Sfadr frums{Aryg4{ mm &u trf#a#tr ffr:mffin. Sen sijaan yksitavuisissa sanoissa ei lyhytvokaalisuutta ole esiintynyt. Kullervo Linnan slangikokoelmassa olivat nruodot pluuki : aura Ja pluukaa : kaatua hiihtomäessä (eli aurata rinnettä). Ruotsin yleiskielen mukaista on ääntää sanat blåsa ja läsa pitkävokaalisina: bloosa ja leesa. Mr'ös Helsingin ruotsin kielelle ominaiset äännevaihtelut
0lin hämmästyksestä ällikällä lyöty kun tsiigailin sitä kamamäärää ympärilläni. "Antakaa padan porista!", kehoitti pelastuskapteeni Joseph McFee yli sata vuotta sitten. Patavahteja tarvittaisiin myös muualle. Yli s atav u oti as keräys on tärkeä osa suomalaista jouluperinnettä. Tervetuloa Stadin Slangin patavahdiksi! Puh. Oli ihan pakko kysyy että onks teidän hintalaput eksyny vääriin kamoihin, Mä funtsasin että on pakko kertoo Slangijengille vinkkinä tämmösestä mestasta, Mestan nimi on A.T, Kauppahuone ja osote Kaasutintie 25, Padat eivät ole ulkona sunnuntaina 20.12.2009. Lähestyn teitä jälleen joulupatavahtiasiassa, Kiitos viime vuotisesta avusta! Tänä vuonna pyytäsimme jälleen apua " Claes Olssonin" padalla, Mannerheimintie 6. Tajusin että tää mesta on varsinainen löytojen aarreaitta, Hinnat oli seuraava imettelyn aihe. klo 14.00 16.00. Antamisen ja auttamisen aate elää yhä vahvana. Pyytäisimme Teiltä patavahteja ajalle 16.12 23.12. Joseph pystytti San Franciscon vilkkaalle kadulle padan, jonka avulla kerättiin varoja nälkäisille merimiehille. TSILARI 6109 Snygi i loululahiam Tatfi ksr rösta ella! Tsörailin yhtenä päivänä Tattarisuolla ja osuin sattumalta yhden peltihallin kohdalle. (09) 7741041 toimisto@stadinslangi,fi Lämpimin yhteistyöterveisin, Gun-Viv Glad-Jungner Pelastusarmeija puh, 050-303 42 89 OlliBull llmoittaudu llmarille toimistoon, jos Frelssiksen patavahtihomma kiinnostaa. Sisään lappas porukkaa ku ketun nenää, Menin siitä dörtsistä sisään minäkin. Joulupatakeräys alkaa keskiviikkona 16.12 ja loppuu keskivii kko na 23.12.2009 .. Vuosiky m menien saafossa on J oulupadasta tullut peri ntei n en n äky jo ulurbessa katu kuv assa
puolellakaan. kun ostin uuden auton ja ollessaan Huberin putkijo 20 luotta. Minä puohemmistö olivat kuin hurmutta mieleeni tulee kerta, Faijani oli Suomessa lestani olen ollut eläkkeellä miossa ja haltioituneita. nurkkauksessa pitäen siltolaisille, joten eräskin man ja isällisen sanoman. jatkuu s. Voikaa sulle on oikein tapahtunut. Suomen Lappi on eksoottinen matkailukohde monille rahakkaille keskieurooppalaisille perheille. Viime vuosina on Itella, entinen Posti, käsitellyt näitä kortteja runsaat 50 :L eåäsååsl päkårca r €W miljoonaa kappaletta jokaisen joulun alla. sn Losin keskustassa. Jouluiset tekstiviestit tai sähköpostitervehdykset eivät ole pystyneet horjuttamaan oikeata joulupostikortin asemaa, Sen voi helposti bonjata sillä onhan käsin skrivattu joulukortti henkilökohtaisempi ja aidompi muistaminen kuin hätäinen pikaviesti kännykän tai tietokoneen näytöllä. esimies. pyst).viin jopa dallaamaan sitä varten pienen lainan. Hän Tsittaan usein olohuoneeni liikaa monille ?iiirioikeiskaikkea mitä auttavaisimpiti valitusta ammatistaan. Nyt hän nimiltäin presidentiksemmä tsöpannu mitäiin botsontyötön. telemassa ja rakentamassa reitä". sia älyseppiä kuten Barack nin tasolle. Tapa levisi vähitellen Euroopassa aina Suomeen asti. Hän saa valtavan määrän joulupostia lapsilta ja vähän vanhemmiltakin ympäri maapalloa. oli nyt kuitenkin vähän järkftävän, tosin ennen kelten kaiku oli sama. Häntä käydään myös tervehtimässä charterlennoilla muun muassa Englannista, mistä tämän joulun alla odotetaan reilut 350 lentokoneellista perheitä, Pukin kättelyn lisäksi ulkomaalaiset turistit käyvät pujottelumäessä-, poroja koiravaljakkoajelulla sekä moottorikelkkasafarilla jne. 41 Kun tää avisi on slangilaisten handuissa taitaa jo joulu olla ihan nurkan takana tai jo porstuassa. ylli!;,1mme iå.Å..,'C", USe selituäen: "Kuule faija. Eihän se råukka hienotunteisesti: koulusta (college), hän on kuuntelen Stadin nuoruuosaa edes simmatakaan!" "Mitä helkkaria (helvettiä) ollut siitä låihtien suunnitdenaikojemme "ikivihMene ja tiedä. Hänen lähettinsä ei tiennyt usein oliko pa.i '".otta iitten tuskin viestissä.kyse tulisesta rakkauskirjeestä Josefinalle tai kartta h,l,|lll ;j;ru"1':ti;ä; edessä otevasta raistelutantereesta. dlnveljekselle. rauhoittui iltaa myöten remmin vielä insi vuoden mutta ennen käikkea väTarinoita on monia, varsin leppoisasti. Hffi*",#j;[ffiål1 Minun käsialassani on Mullei ollu tarpeeks flnkPälle viisikymppisenäja läisiä. riin kirjeenvaihtotoverieni olevankin vain auto-LAImutta kaveri on tottunut Toivon hartaasti, ettei olleen kiitollisia vanhim5411, hiin hyviiksyi seliisompiin. Kappalemäärät olivat kuitenkin tosi snadit verrattuna viime vuosien korttivuoriin, 1970-luvulla rikottiin meillä Jo 20 miljoonan kappalemäärä ja kortti määrät vain kasvoivat vuosi vuodelta. Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana näyttää korttimäärien kasvu kuitenkin pysähtyneen tuohon aikaisemmin mainittuun 50 miljoonaan. Joulupukki on ilmeisesti tunnetuin suomalainen paitsi kotimaassaan myös ulkomailla. Tosin ymmärIsän todetessa kyseessä Pikkukeikkoja hiinellä on Obama. TSILARfi 6I$S Ameri kan M i kon tari noi ntia.,,åä"iil"1ä,å-"åtx1å: vait"iaån, että Pikkukorpraali Napoleonin käsiala olijo.skus T'ill1,,'"*itJffi#Tli, vaikeata luettavaa. hänen kohtalokseen tulisi man poikani hankkiessa tykseni. Joukossa on vilt ollut myös parantamisen kaa, nii mun pankkijelppas lasten lennettyä pois kotoa, heikkoa ainesta, joskin varaa, joskinbnnekseni en mua. Aluksi kuitenkin vain ns, "bättre folk" skrivas kortteja, kunnes tapa yleistyi rahvaan piireissä 1900-luvun alkupuolella. käytän kirjoituskoneena hän otti kovat paukut ja ettei tilanne paratte suuUudet äänestäjät, nuoret, (word processor). Samoin yksi minun neljäsmiiini kiinni, samalla toiheistä tokaisi naljaillen: Hän sanoi minulle asiallitä pojasiani päätyi rakenvoen oman Stadin ffiiduni "Mitä ihmettä tuo nlt on sesti todella erinomaisen nujuåIl". Enää on vain edessä kinkun ja kylkirullan duunaaminen, Lanttu-, porkkanaja muusilodjut sekä lipeäkala, jouluhauki ja rosolli tsökattava handelista j ne. Et sä mitäiin LAIVz\A vähitellen ostoskeskuksia, rikassa viime vuotena koko Mikko Mauno (361) tarvil!" samoin .kuin päalle 2.0 maailman seurat€ssa taManaskuuZO.ZOOg Soitin hiinele vätittömäsri kerroksisia asuinraloja pahtumaa. Mahdolliset lahjat on slumpattu ja joulukortit postitettu. Monien luosien Nykyisin koetan ottaa asiat vodan pä11ä, mutta tämä Sain samassa häneltä aian täällä ollessaan, asmahdollisimman iisisti. Tuntien hänet Valitettavasti rahaminissama kuin kahdelle Kenneminulle tietokoneen, jota llssisll varsilta, uskon että terimme sanoi äskettäin. Välmistuttuaan Liisin olevan kanssani, kun olevinaan. paksusti!! Ook sä tullut ihan kahealuksi pieniä taloja ja Mitä tapahtuikaan Ameliks. Ensimmäiset painetut joulukortit skrivattiin jo 1 840-luvulla Englannissa. Ei sen kummemhän tuntuu ottavan tilansieltä lö)'t5/ myös todellikoskaan päässyt Napoleopaa!" teenmelko slungisti. a2P. Aviosiippani Jotkut uskoivat Obaman ilmoitin isälleni ottaneeni miehiäjajossain vaiheessa kuoli viisi vuotta sitten. Yks bulisti tärkeä osa joulunviettoa on muistaa sukulaisia ja gamloja frendejä perinteisellä paperisella joulukortilla. kia. me nuoren mustan miehen
Näin yhä useampi lapsi ja heidän vanhempansa Japanissa, Puolassa, Virossa, Etelä-Koreassa, Englannissa jne. Ylämäissä yleisin laskuosuus oli noin 15-25 metriä, hyppyrinokan, svettan korkeus oli noin metri. 42 ...jatkoa Kaitsun pakina Vuonna 1998 vietettiin Syväsenvaarassa, joka sijaitsee noin neljä kilometriä Rovaniemeltä, Joulupukkimaan Santaparkin vihkiäisiä. l: , :jrl*t l:;;: tå " 1.1 */-j : "! :å t: ;+,:i:r;i. Tärkeä näkökulma on tämäkin. alkoivat lähettää terveisiä ja lahjatoivomuksia osoitteella: Santa Claus, Arctic Circle, Lapland, Finland. ,. Kiitokset jo etukäteen tästä Brysseliin. Stadin skvettaja hyddamäkikulttuuri olikin pitkään vireämpää kuin missään muualla Suomessa. Näin toteutui suositun radioja televisiomiehen Niilo larvajärven ajatus, jonka puolesta hän oli puhunut lukemattomissa yhteyksissä vuosina 1960-70. Liikemiehet ajattelevat asiaa tietenkin kaupallisten arvojen valossa, turismin jne. ldean tähän "fava" oli saanut käydessään USA:ssa Disneylandissa. Sitte Stadin bamareihin iski turvallisuusinto ja hyddat purettiin pois joskus 1960ja197O -luvun vaihteessa. .: ,::::,$ csl .-. Sen skvetta oli vain 20-30 senttiä korkea. Aikuisia ei näihin pikku hyddiin laskettu ollenkaan turvallisuussyistä. Huvimaja on bygattu pari vuosikymmentä sitten.. ''= å*3 €Facr-:' *E%e"1. Mäkien alamäet olivat yleensä 20-26 -metrisiä, paitsi Larussa ja Hertsikassa, jossa oli Stadin bulein hydda. Hyddat olivat kaikki melkein samankokoisia. Esinierkiksi Haagan hyddalla järjestettiin Huopalahden Hurjien jäsentenvälisiä mäkikisoja ja niihin osallistui I 960-lur,'r.rlla parhaimmillaan 50 skabaaj aa. Eniten hyndejä bygattiin heti krigujen jälkeen vuosina 1945-1948. Monsasin hydda oli poikkeus. Puurakenteisia skvettamäkiä oli Stadissa 1920-1960 -luvulla noin 15 kappaletta eri puolilla. Lukuisat lehtimiesja filmiryhmät kävivätkin Lapissa vuosien varrella Ja levittivät sanaa ja kuvaa että hyvän tahtoinen ikivanha partapukki on kotoisin eksoottisesta lumen maasta Suomesta. KajGrönholm Yffi&L&Rg SlffiS Piirikisoja Stadin piirikisoj a j äq estivät Helsingin Hiihtäj ät, Helsingin Toverit sekä Huopalahden Hurjat. Kundit kiertelivät 1950ja \960 -luvuilla näiden järjestämissä kisoissa ympäri Stadia. Vaikkakin Suomi tänä päivänä ympäri maailmaa on kohtalaisen tunnettu Joulupukin kotimaana ja asuinpaikkana on muistettava, että löytyy muitakin maita, jotka havittelevat tätä titteliä itselleen, On nimittäin monestakin hyvästä syystä melkoinen merkitys olla kiltin )a ystävällisen Joulupukin kotimaa. Tässä foto Alppiksen legendaarisen fettamäen alastulorinteestä tällä hetkellä. Mielestäni suomalaisten EU-parlamentaarikkojen pitäisi tehdä Brysselissä jotain jotta EU julistaisi SUOMEN EU:n VIRALLISEKSI JOULUPUKKIMAAKSI. i!:: :, -t .i .. Sämd ä ffi"re s kvffiää&ilYx -åeä Stadissa hyppyrimäellä on ollut monta nimeä: skvettamäki, svettämäki, hydda, hynde, hyndä ja fettamäki. Sarjat olivat näissä hyddaskaboissa alle 16, 14 ja 12 vuotta. Foto: Arska Soisalo 01.11.2009 i.. Hän toivoi, että Suomi tunnettaisiin ympäri maailman Joulupukin maana
Muttei Stadi kuitenkaan halunnut itse hoitaa flyysiksia pää11e. Hän on Timo "Ruide" Vartiaisen broidi joka myös kierteli skaboja. Stadi oli bygannut sinne puisen lähtötornin Alppikadun pohjoispuolelle. Huopalahden Hurjat järjesti myös avoimia Stadin iltakisoja, joihin osallistui oli parhaimmillaan yli 100 kundia. Tämä luonnon hyndä sijaitsi noin pari sataa metriä Kumtähden kartanosta sen ja Limingantien välis sä. Siksi pyydänkin Tsilarin bluggaajia, jotka tsennaavat mestan, kertomaan tietonsa sähköpostiin tsilari@stadinslangi.fi . Meikussa oli kaksi hyddaa. Kirl allisuuslähteiden mukaan mäkiennätys olisi ollut varn 24 metriä. Vuonna 1906 Alppilassa järjestettyjä kansainvälisiä skaboja hallitsivat silloinkin norj alaiset. Sinne piti joko skimbaa tai skrinnaa jdanyh. Kuvan oikeassa laidassa näkyvä bygga saattaa olla rafla Alppila tai sitten se on raflan ja mäen välissä olleen asuinja huoltobyggan pääty. Se vietti alas kohti Tivolitietä, lähelle Neumannin tsiekurafabriikkia. Jollain luottokundilla oli sen takia aina nyklat mekessä, jolla flyysis stendattiinja slekattiin. Se oli vilt snadimpi kuin buli fettamäki. Bärtsillä on vielä jälje11ä muutama stenuklabbi Ja betonirautoja, joihin oli kiinnitetty faardinottomäen tredurakenteet. Korkeasaaressakin oli oma Höggan skvetta. Henkselin 15 metrin hynda oli Kumpulassa. Skimbatja pipo Mäkiskimbat olivat siihen aikaan puuta, ja niiden reunat oli hikkoria. Stadi oli järkännyt joillekin hyndille sähkövalot, mikä mahdollisti iltakisojen pidon. Arska Soisalo Foto on Hertsikan skvettamäen vauhdinottolavalta alas Gammelinlahdelle. Foto on mäenlaskuskaboista Alppilassa joskus 1910-1920 -luvulta. joka rakennettiin vuonna 1905 oikein piirustusten mukaan, toka bygattiin samana vuonna Kajaaniin. Mäen mäkiennätyksen mainitaan o1leen jopa 35 metrin paikkeilla, mutta toisaalla puhutaan vaan 25 metrtsistä hypyistä. 1946. Tästä mäestä hypyt kantautuivat johonkin 15 metrin paikkeille. Meikun 24 metrin hydda oli Allergiasatraalan takaisessa skutsissa. Sen svkettan korkeus oli jopu 2,44 metriä. Kundeista mainittakoon lapsuuden ystäväni Tuomo "Laani" Vartiainen, jolla oli Stadin kisoista plakkarissa monta skvettimitskua. Ylämäki oli luonnonmukainen, lyhyt ja jyrkkä. Pikkualppis oli luonnon hyppyrimäki, jonka rinteessä kasvoi pajuja pihlajapuskia. Ruide kuitenkin tsennataan paremmin knekkailun piireistä. Vanhan Stadin hyddat Krunikan skvettamäki sijaitsi Longiksen lähe11ä olevilla Krunikan bärtseillä. Paikalla kymmeniä kertoja käyneenä ja brassanneena vuosina 19401956, en pysty varmasti tunnistamaan enää byggaa. Pikkualppis oli toinen Alppilan fettamäki, joka lähti neliskulmaisen Vesi43 linnan alapuolelta alkaneesta rinteestä. Alppilan hydda ja faardtnottomäki oli bygattu treduista. Ylämäkeen tehtiin aina lumesta vielä parin metrin koroke. Skvettämäki srjaitsi ravintola Alppilan itäpuolella olevalla korkealla bärtsin harjanteella nykyisen Tivolitien pohjoispuolella ja siitä hypättiin pohjoiseen päin. Näissä skaboissa oli 1960 -luvulla hyppäämässä yks tosi hyvä friidukin, Johanssonin Crisse Ruskikselta. Alppilan mäki purettiin veks ennen krikuja. Niiden välissä oli kaltsilla parin metrin rako, johon bygattiin talvella snögestä snäfä hydda. Niiden yleisin väri oli viininpunai"* ?*,p t Foto: Suomen Urheilumuseo, kuva.arkisto. Hesarin Svkettamäki oli Bergassa Helsinginkatu 34:n kohdalla, ja se laskeutui nykyisin Tauno Palon puistona tunnettuun notkelmaan. Snujut otettiin itään. Piene11äkin vauhdilla pystyi ilmei s esti svettaam aan atka pitkälle kun svettan muoto oli nouseva. Tämä mäki oli otettu käyttöön jo 1902, ja maksimi hyppy kantoi noin I2-I2,5 metriä. Bärtsin itäpuolelle bygattiin joromesta Alppilava v
Hyppystaili oli tosi kova snuju eteenpäin, jopa skimbojen suuntaisesti. Hyddassa oli erikoisen jyrkkä alamäki ja siitä svketattiin oikeaan monttuun Ohjaajantielle päin. Hertsikassa nähtiin aikoinaan hyppäämässä myös Elis Ask. Vaihtoehtoja olivat muun muassa Niilo Halonen, Juhani tai Kalevi Kärkinen, Eino "Mi11i-Vi11e" Kirjonen, Hemmo Silvennoinen, Ensio Hyytiä, Helmut Recknagel ja Veikko Kankkonen. Pohjoiset hyddat Nykyisen Munkkivuoren alueella sijaitsi Munkan 15 metrin putkihydda Se sijaitsi Munkan Sgramlisradan ja Talin keilahallin läheisyydessä olevalla rinteellä. Herttoniemen mäki oli jo bygattu 1930 luvulla. Käpiksen 22 metrtn hydda oli Tuusulantien alkupäässä nykyisen Shellin bensiksen vieressä olevilla bärtseillä Tuusulantien ja junaradan välimaastossa. Hypyt olivat pisimmillään noin 50 metriä, ja enndtys taisi olla 52metrta. Hypyt suuntautuivat Tuusulantielle päin. Hypyt laskeutuivat urheilukentälle. Esimerkkinä voidaan mainita vaikka Veikko Kankkosen hyppytyyli. Hän oli tuolloin käyttänyt Helmut Recknagelin tyyliä. Handut pidettiin tiiviisti sivulla housunsaumoissa. Hypyt suuntautuivat siltä Mylliksen nykyisen liikenneympyrään suuntaa. Junaradan läheisyyden takia tama mäki oli hyvin suosittu skabahydda. Siellä nähtiin Stadin olympiakisojen sankari Emil Zätopek skimbaamas sa vaimonsa kanssa. Kiitokset myös niille stadilaisille nimiä erikseen mainitsematta jotka auttoivat erityisen mielenkiintoisista nippelitiedoista tähän artikkeliin.. Laakson 22 metrin hydda sijaitsi Ruskiksen ja Pasilan välimaastossa olevalla bärtsi11ä. TSTLART 6/09 Piirros: OlliBull Kovin kundi pitskulla sai yleensä käyttää nimeä Tauno Luiro, joka oli vuonn a 1951 hypännyt 19-vuotiaana Oberstdorfissa maai I man pisimmän hypyn 139 metriä. Erikoiset hyppytyylit Lennon aikana pyöriteltiin noina aikoina aluksi käsiä molemmin puolin vartaloa niin kuin muuallakin maailmalla. Reuna-alueiden hyddat Hertsikan 50 metrin hydda oli Stadin liitosalueiden sbulein j a paras hydda, j olla pidettiin paljon skaboja. Monsasin 24 metrtn hydda oli Keskuspuiston bärt-seillä Koivikkotie 14 kohdalla. Kun hypättiin Ohjaajantien pitskulla Pohjois-Haagassa, niin gosari Pepa antoi parvekkeelta kloddeille bointseja, ja mutsit toi joskus pullaa palkinnoksi. Hydda oli saanut nimensä siitä, että se oli bygattu putkitelineistä. Hänet tsennataan kuitenkin paremmin nyrkkeilijänä ja kevyen sarjan Euroopan mestarina vuodelta 1951. Nykyisin hypätään melkein 100 metriä pidemmälle, kuten Harri Ollin Oberstdorfin uusi mäkiennätys, 225,5 metriä osoittaa. Hypyt suuntautuivat sieltä Munkkaanpäin. Aarnikan 26 metrin hydda sijaitsi Malmilla Puistolassa o11ee11a metsäalueella; siitä nimi. Pitskujen hyddat Ennen hyppäämistä kinattiin tietysti siitä, kuka oli ketäkin hypätessään. Tämä mäki oli snadimpi kuin mäetyleensä. Suomalaisten kehittämä aerodynaaminen tyyli mullisti sitten 1950-1uvun alussa koko hyppykulttuurin. Kerran sitten 1960-luvun alussa skimbattiin PohjoisHaagasta Hertsikaan tsiigaa mäkikisoja. Haagan 22 metrin hydda sijaitsi Pohjois-Haagassa Peikonhammas-bärtsin itäpuolella Haagan Punai sten haudan läheisyydessä, melkein sitä vastapddtå. Mäkihyppykulttuuri eli kultakauttaan Suomessa 1 950 ja 1 960 -lur,.ulla. Meitä suurten ikäluokkien kundeja oli niin paljon, että kun sitten ruvettiin hyppddmddn kuuluisuuksien nimiä ei riittänyt kaikille. 44 Snadimpi 20 metrin hydda sijaitsi Paciuksenkadun itäpuolella Kuusitien ja Mäntytien risteystä lähellä olevalla bärtsillä. Markku Poutanen .rt Lähteet; Hiihtoliiton, Helsingin Sporttiklubin ja Jyryn historian lähteistä sekä Urheilun Pikkujättiläisestä. Tdnd päivänä ja näillä lumilla taitais tollanen päiväredu onnaa vaan rullasuksi11a. Tyylit olivat muutoinkin joskus jopa niin erikoisia, että kädet aseteltiin jo ylämäen liu'un aikana hyppyasentoon. DDR:n Helmut Recknagel oli puolestaan uskollinen omalle tyylilleen ja piti hypyn aikana molemmat kädet ojennettuina eteenpäin. Vartsikan 26 metrtn hydda näkyi nykyiselle Kehä I:11e. Ulkomaalaiset tosin vieroksuivat tällaista tyyllä aluksi, mutta se ei suomalaisia haitannut. Larun 3Zmetrinhydda oli Lauttasaaren urheilupuiston luoteisreunassa. Siitähän tuli yleensä hiukan l<rdnåd ja joskus jopa flaidattiin tat muuten vaan nokiteltiin keskenään. Hertsikan pikkuhydda oli ison hyddan pohjoispuolella slalommäen vieressä. Tässä hyddassa oli erikoisen matala, vain 20-30 senttiä korkea skvetta ja snujut otettiin itään Koivikkotielle päin
':'.8,,l,..l= :-'-: r : -: = å;*. c/.i tt ,ww :1 &." -å (i f !f I r {J,UU 1; -: i?:'!-'-tl i! t1-:! t )'.ti tiJi:",. Tilaisuuteen *n väil;:a pääsy, :.1 r-, .t1\ d '. --.tt * \\" r _\\ .\\' 1^b' ".1, . I T.'-' I . '1/') . i:=.:.,,*.*i.**.=s t ; \{'{}lts } rr.3."l'! 'f E i\{LJ.Jtl n * d * rr* d.'gr sFe':å/] dlf tf lfll Uå -4 "-{ t-å i} I -fi .E tii] il SE [iT'lS5ir i :;I i \;'l \'\'.\l' r;iii: Lass* å,i*ffi*åa 0lliBuiå Ånikari Tuuii Ånikari ilata Mansiiqka-al-lc Tuiia Rantalainen Pertti Saloiarnen Sibelius h:kicn kamariku*rc Marjukka Riihin:äki J0 uLLt [vAN ]itlt tJ ht t N t,{J KE H 5LÄNTi KSi YLLÄTYSN I M I "". ,: .::' c v:ll."-*{€ , r..:.=-.-..=+. +-"i i ,.,,',:,-,i r 1'.:: : å, ,, " .:: :..j+ =. -\:. ,it\ 't' ,r i , '!\' ' tr.i'!r J'itilrrjF"' tlf 1 I rl 4å t r\\L .t"ft' ri i\i\l!i tii I .t.' t tJ"f,g,,
Linnanmäellä kesällä 1959. Kuva svnttäribai luista. Tsilarista on saatu lukea Virven asiantuntevia, mielenkilntoisia, artikkeleita. " Slangijengi ja B+#B*räs*ff o n n ittel ee I äm pi mäsfl. Yhdistyksemme puuhanainen Virve Obolgogiani täytti viisilymmentä ma.rraskuun ekana. Sähköposti : tsi lari@slaöinslangi.fi paikalla kun Paul Anka esiintyi Yyterissä 1965. Virven onnittelukortit ovat ilahduttaneet jäseniämme merkkipäivinä eikä pidä unohtaa Arvo Pohjolan; Virven faijan slangirunoja, joista Virven lukemina olemme saaneet nauttia Virve ei ole tätä nykyä kovin näkyvästi esillä,' " r"qutta aktiivisena slangilaisena puuhaa silti monella tavalla yhdistyksemme hyväksi, muun muassa Vetämällä seuraavan näyttelymme, Stadin mestat, työryhmää. Näitkö Rollarit joku muu erikoinen tapahtuma mieleen. rnonissa tVöryhmissä. Elokuvafriikki Virven ominta alaa ovat olleet erityisesti leffoihin liittyvät jutut. Näyttelyhän on tammikuusda 2011. HS 23.12.62 na Kyy! Lähetä osoitteella: Stadin Slanqi rv Tsilarin toimitus, Hämeentie 6il0d550 Hki Laita mukaan nimesi ia oalautusosoite. .Hän oli" yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2006 viime vuoteep, osan ajasta varapuheenjohtajana ja edusti yhdistystä mm. 46 ,..ji i;riiiii:i+r.:n!:iiiiiiiiiir:i,.:.,:,:,, '+::::rr:ii::r-i,':r::r.-i=:i:r:r=:.,+ i:i s FT ,+ EURAAVASSA SILARISSA: Otetaaks tappi auki että joulutähti . Kes kel [ä j ive-opettajat Esa ja Eija, ja vilahtaa siellä Virvekin. tTSrrARr 6/09 Vi rve ObotrS*Siani tuli täysikäisekqi. Virve on ollut monessa mukana. Vai muistuuko kökem u ksesi Tsi larissa
Viime åiioina atemme laaientaneet URAKOINTI OY www.ltu.fi toimintaamme myös saneerauskohteisiin. #s € \_.r'' www. IlARI Tffi äV#ä&MfuT H AS HAKKAI LTEMM fi ffiÅu H&rLr sTÅ $*äJ LäJA JA Tela 7 valkoinen seinämaali I L HUOMITämän tuotteen astaja saa telasetin kaupanpäälle. ga i, l:' lts I o*t' {t LO YVTlfl,v.me novari.fi Puh:{09} 788 058 Riihimiehentie 4 01720 Vantaa sTassA ","" tt *.f ttar#nlrorM-; A +s:*-:'"4 Lar e,,, ,, VAtrTAA ff VA R I. 2500 asuntoaL I LJ \ -G-' \ Tämä tarious on ioulukuun looouun. tai niin'kauan liuin tavaraa riidtaa! ' Tela 7 valkoinen seinämaali 2,7 L *" \:m*7 18 cm telasetti + 50 mm sivellin . 4&, MYY*fiALA AVOINNA: Arkisin klo 7.18 Lauant, klo 10-14 REMA'VTTITA sekä rson joukan liikeja toimitilakahteita. ffrexnros !:r;,lt TEKHO$-=, €r*r uxDGRIil P3C oogTG LTU-Urakaintion Suomen suurin asuntakahteiden maalaaja 1rTVuasittain tasaitamrye ja..y.taahamme n