Lasse Mustonen 050 550 5706 Liemola 050 585 B9B5 ff*ffiT L$ n3 ffiffiååä{x a"j*äåux s Stadin Slangi ry järkkää yhdessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Stadin Virka-gallerian kanssa kaupungintalolle bulin Stadin mestat-j u h I an äyttelyn Näyttely öpnatåan iammikuun lopulla ja sitä pääsee tsiigaa neljän viikon ajah. Jussi Pajunenkin o sanonut, et se olis tosi glaidu, jos jengi tulis kyttää näyttelyitä ja frogaa kaikkee stadista ja sen palveluist. Niille ku ei tsennaa tota kaupungintalo_o ia sen Virkagalleriaa,fsilari voi kertoo, et sen mestan osoite on Pohjoisespa 11-13 ja et se Virkagalleria on kaupungintalon ala-aulassa. Se oli paikalliskulttuurii, stadia, Stadi on sen jengi ja sen mestat ja siitä syntyy muistot ja kulttuuri. Siinä staijaa aina pari stadin -duunarii ku jeesaa jengii stadii koskevissa asioissa. Aineiston lähettäminen suoraan taittaialle on kiellettyä. Se o helppo hittaa ja sinne hivaa kans mennä, ku se on niinku stadilaisten oma haussi ja stadin dirigatki o bamlannu, et niist olis kl tffaa, jos stadilaiset niinku jengillä kävis tsiigaamas kaupungintaloo. Ku jengi dallaa niitte oman skoilan ohi, niin ne minnaa heti tuhat hyvää stoorii. KLIFFAA JOULUA Tsilarin lukijoille.. Käupungintalo o kans kaikkien stadilaisten yhteinen haussi ja stadilaiset sitä inadisti pyörittääkin, ku ne bungaa stadille niitte kunnallisveroi. Pemu Mestat, mutsi ja hima *i aa@ &E ffi 4 ,@ 4%1&e ** Kuva:Kimmo Pälikkö SkrlvaaT3llarlin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja StaQin slangista. Taitiemmat tiödot lehden toimifuksesta löydät sivulta +. Niiltä ku frogaa, niin ne svaaraa. iulkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. fr1',$,1::1 11,,, ,i:, ..., '' |iri ::' :$_.: ji: Vanhat kantakapakat, stailit raflat, omat duunimestat, stadika, steissi, Lintsi, himakartsat, tutut porttarit ja muut. Noi mestat o stadilaisille tosi tärkeit juttui Ekaks tärkein o tietysti mutsi, i'nut tokaks tärkein o jo hima, Stadin mestat muodostaa stadilaisten historiaa, siis omaa historiaa, stadin historiaa 1a koko Härmän kulttuurihistoriaa. Kun lähetät iult<åistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi', vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. lsitari-tehti on yks väylä tän kulttuurin säilyttämisessä, Niinpä sun, arvoisan Tsilarin lesaajan kantsii snadisti grevaa sun muistojen mestoja ja skrivaa niistä stoorin tai kaks ja stikkaa se tänne toimitukseen, Sit ku snadisti bluggaa jotain, niin rupee bulisti minnaa kaikkee, voi niinku uusintana omassa mielikuvituksessaan tsiigaa omia muistoja ja siitä tulee kliffa fiilis ja lunki olo. Hyvä laiffi o täynnä hyvii muistoja Pemukaan ei glömmaa koskaan Karjalankartsaa, Tai viiden minsan pyskyy jossa se venttas kolmosen skuruu, tai Lintsiä, jonne se smyygas pbmmilla jostain aidan raosta, tai Neumannin tsieguratehdaöäKotkankartsalla tai Semigradskyn snadien skloddien skoilaa, jossa se stroolas suoraan sen punkkaan, niin et son snadisti nolo vieiafin tai Eltsun kansist, tai Eltsun kentsuu, jossa se luffas ja talvel skrinnarit klabbeis jaagas friidui tai Eltsun ajoja, jossa fiudet ja t motskarit kaahas tutraita ja sataa kaameel prätinällä mutsien päivän \kunniaks. Lehden nimi Tsilari tulee sanoisfa "till säliar€n", ioka tarkoifti lehteä, sähkösanomä4 ionka yhden 'kuppaleen myyntitulgn sai mwiä pitää, itsellään. Sitä minnaa vanhoiJuttui, vanhoi kaiffareita, kliffoi bailui. Nyt olis käns kunnon asiaa, ku Stadin mestatnäyttely o tosi buli juttu 1ä StaOin Slangi ry:kin o tehnyt sen hyvaks duunii knubbi svettikses. Ku jengi dallaa niitte tuttujen mestojen ohi tai hengaa niis, niin niille tulee turvallinen ja hiisi fiilis. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toirnituksen osoite on: Stadin Slangi rfr Tsilarin toimitus, Hämeentie oz i 00550 Helsinki Sähköposti : tsi I ari @stad i nslangi.fi Kannen piirros, Paavalin kirkko: Kimmo Pälikkö Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2011 ia siihen tarkoitettu aineisto'tulee olla toimituksessa 15.1 .201 1 mennessä. Joku vanha starbu minnaa yhä oman himakartsan jokaisen stebarin, pitskut ja klitsut Vanhan talkkarin kurttunen pläsi o piirtynyt stadin kundin pumppuun ja mieleen kuin kuparilaatta. Yffiffitu&ffiffi ffidsffi Päätoimittaja Pertti "Pemu " Stadin Slangi ry:n pj
3åå * å** ffi.W 'qq*å** *Jarr--:r ---rr-il:-^ a'r--^-:-q HaeiksenHallinSlansin -:*: t ,nadifioulutreffit toteuötaan ' Kaltsintsyrkan iälkeen vapaamuotoisena u kahviiilaisuiltena. Y$Htu&ffiffi ffit'€# Tyyriille kledjuille pokeki oR vinkkelis. Skutsari dilkkaa € Stadin slangin jengille snadin joulupaketin. Skutsari dilkkaa 3 affssonin Ekin alkupalat l,t ,i t,,,{;{il I 61201 SISÄLT ö Pääkirjoitus-----------------2 Mattssonin Ekin alkupala-----------3 Stadin Slangin hallitus--------------4 Jäsenpostia------5 Bamlausdirikan lööppi--------------6 Arthurin lounas------------6 Costan Friidu ja Kundi--------------7 Slobot bombas Stadii----------------8 Stadin mestat----9 Kimmo Pälikkö --------10-11 Työsiä dilkkaamassa------------12 Intti vai ruodis. -----------15 lbsissaan, ei vakavasti------1 4-16 Syyskokous----17 Gamlat anonssit-------------------17 Stadin kundin kaiho-----------18-20 Sakilaisen laulu---------21 J ou I u I a hjavi n kit----------------20-23 Sautskin pakina----------24 Stadin friidun joulu------25 300 joulukuusta---------25 Yöelämää rafloissa --26-27 Minne mennä---ZB Stadi froogikset---------30 Fotoskaba 6110----------30 Fotoskaba 511 vastaus---------31 Stadin kliffat mestat-----32 Sörkän friidun stooreja --33 Stadin Slangin kamoja --34 Myyntihinnasto -----------35 Miks mä en ollu messis----------36 Perästä kuuluu------37-38 Jäsenhakemus -------37-38 Stadi froogiksen vastaukset-----38 Karin piirros-----39 Stadilla kuultua ----------39 Takakansi---------------40 ÄlÄ nnlssan TÄTÄKÄÄN: tr å kahvitilaisuutena. = -ffit S1: Sl €:ir'
040 506 0954 raija. 050 585 BgB5 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Gata Mansikka-aho puh. 040 567 1404 moseppal@cc. helsi n ki .fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS n'OlliBull" Anikari PAINOPAIKKA Fram Oy Vaasa ffi&tutffiKil% ä#ru ffi Lasse Liemola Puheenjohtaja Cata Mansikka-aho Hannu Heiskanen Varapuheenjohtaja Mikko Seppälä Jäsen Erkki Nordberg Jäsen Pekka Kurvinen Jäsen Pia Snellman Jäsen llmari Jokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä ' i lmari.jokinen@stad inslang i.fi + ffi##ffiffi$ SEURAAVAT Sffi#GTTREFFIT. heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. karvi nen @el isa net.fi JÅSffiruffiT Erkki Nordberg puh. 050-550 5706, m ustopertti @ h otm a i L co m TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. fi Erkki Nordberg puh. 050 512 5077 ki m mo. 040 567 1404 moseppal@helsin ki.fi Pia Snellman pia.snell man@kol u mbus.fi T#8ffiåSä# jm TffigL&ffiäru Yffi$ffiäTUS Hämeentie 67 00550 Helsinki i puh (09) 774 1041 toi m isto@stad i nsla n gi .fi tsi lari @stad i nslang i .fi www.stadinslangi.fi T#Fffi$SY# ÅVffi$ru,ru& tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 Yffiffitu&ffi# ffif€ffi ffi&AT#gFSåTTAJÅ Pertti o'Pemu" Mustonen puh. 046 B1 1433 katrl. tervom aa@kol u m b u s . 4 ST,qffiäru SLÅrutå å.y *sr fffiKLJSä"ffiTäti 3 4"S,'3 *S5 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen' sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 0400 428 325 hannu. mansikka-aho@ ed usku nta.fi Pekka Kurvinen pekka. ku rvi nen@el m io.fi Mikko Seppälä puh. F€ÅtL$TUffi Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. 050 431 7123 enordber@welho.com \r' Mikko Seppälä puh
,i.;i: 1i+ Sla n&i ry:n kofiswuilla JOULUKUU m$fffiHgfi,ffi ,'*.*ruu i * r')' b' Y ffi.,åM**ffi muutoksiin.. Resoluutio: 300 dpi:tä sä h köpostiosoitteeseen : tsi lari @stad i nsla ng i .fi Valokuvat toimiston osoitteeseen, Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Hotelli Arthurin lounas. la 12.6.2011 Stadin Friidun, Kundin ja Junnun julkistaminen. Käsinkiryoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. YS$L&ffiH ffid€# 5 ke 1 5. Slangitreffit, Cafe Piritta. su 19.12, klo 16.00 Snygeimmät jou I u bi isit Paavalin tsyrkassa. ti 15.2.2011 Slang itreffit, Cafe Piritta. Tsilari 3110 ilmestyy Häppis HEINAKUU pidättää Slangijengi oikeuden kesiksellä. 13:30 klo Hotelli Arthurin lounas. ke 19.12. llmoitukset: PD F-m uodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Vuosikokous. Slangilsteily. Hotelli Arthurin lounas. Hotelli Arthurin lounas. KESAKUU Jortsuredu landelle. l A s E A{ P O S T I A Sfadin omilla . HUHTIKUU Tsilari 2110 ilmestyy Slangitreffrt, Cafe Piritta Hotelli Arthurin lounas. klo 14.00 Snygei mmät joulubiisit Kaltsin tsyrkassa. 26.1 .20.2.2011 Stadin mestat näyttely Kau pu ng intalo HELMIKUU Tsilari 1110 ilmestyy. TILAISUU KSIIN ILMOITTAUTUMINEN JÄSENEK$I LIITTYMINEN ry$rc ffiN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h kö posti osoitteesee n : ts i lari@stad i nslang i.fi sekä printit ja konekirloituslruskat toimiston osoitteeseen. TIEDOT TAPAHTUMISTA $LANGIKAMOJ EN ESITTELY JA TILAUKSET . Printit myös mielellään disketille tallennettuina. TOUKOKUU Mutsi on bestis, Tuomiokirkossa. Stadilainen museo tms. ke 23.3.2011 Pohj alaiset ja Stadilaiset Le Bonk. TAMMIKUU ti 11 ,1 .201 1 Slangitreffit, Cafe Piritta. 12. ffiNffiffi t:t. MAALISKUU Slang itreffit, Cafe Piritta
Odotettavissa on kiitos kehittyvän audiovisuaalisen tekniikan todella mielenkiintoinen interaktiivinen näyttely. Stadin bossit hiffas ett tätähän tarttee hyödyntää. wffiffiffi ffiffi# ffi$dffi tr sli#ffituF%ffi'ä# Wd ffi &# lööi:i5i 28,11 .201 o Buli tänks kaikille näyttelyn toteutuksesta vastanneille. Eka näyttely järkättiin 1997-98 Jugend-salissa, Siellä kävi arviolta yli 26 000 vierasta Tokan näyttelyn v. {i ,n* /f, ; i ! t ""* t { t{ { :{{'!, { ,J {1{",.t i,: rt* .,.1r' .,,,i i -" iF/, STADIN MESTAT HIMASTA GARTSALLE Stadin slangi on järkänny noin viiden vuoden välein bulin slanginäyttelyn jossa kerrotaan stadilaisten ja slangin historiaa ajoilta, joita jotkut meistä vielä minnaa ja gamlat tsennaa. Näyttelyn avaa Stadin bossi Jussi Pajunen. Kolmannen näyttelyn STADIN MESTAT tilat oli helppo löytää ja saada. Stadi on ollu alusta saakka itse messissä ja yhdessä muiden kimppakavereiden kanssa meillä on tammikuussa 2011 tiedossa yhdistyksen historian bulein häppening. STADIN MESTAT HIMASTA GARTSALLE juhlanäyttely on siis 26.01 .2011 20.02.2011 . 6 ffi'ffi; '"'t! f" ! ,/. Siihen kuuluu tiätty live-proggista, musaja joroesityksii, slangigeimeineeR ja bamlauksineen. Buli tänks sponsoreille, joita ilman tää megahäppis ei olis mahdollinen Joulukuussa meillä on perinteinen Frelssiksen patavahtihugi Manskulla Clas Ohlssonin lafkan edessä. Kliffaa jouluu ja nyyaa vuotta 20111 Seuraava Tsilari ilmestyy helmikuussa. Mä otin kontaktii stadin dirikoihin ja froogasin varovasti voisko kuvitella Kaupungintalon Stadarin sisääntuloaulaa 1a katukerroksen tiloja näyttelytoimintaan VasJaus tuli nopeasti ja slangin hallitus pomppas kattoon riemusta. Nuutisen Antsa bamlaa skoijii läppää ja skruudataa magat täböiks gutaa saggaa. Näyttely oli jymymenestys ja homma hoidettii snygisti. 2005 mesta oli hetken hakusessa, koska Jugendsaliin oli tulossa muutoksia eikä sitä enää ollu mahista saada näyttelykäyttöön . Tunnin vahtivuoron aikana saa stannaa ja tsiigaa ku kiireiset stadilaiset hössöttää. Stadin slangista toimikunnassa tsittaa hallituksen jäsen Mikko-Olavi Seppalä, slangiproffa Heka Paunonen, Raija Tervomaa sekä OlliBull Anikari. Se oli myös menestys, koska dirikat studas kaikkee häiriköintii ja turvaohjeita säädettii. Kaltsin tsyrkan tapahtuman jälkeen on Hagiksen Hallissa slangitreffit klo 16,00 alkaen. Näyttely byggaa pääosin sekä kuvin, kartoin että tekstein duunatuista seinäkkeistä Stadiin eri vuosikymmeninä kuuluneista esineistä ja rakennelmista. Tänään näyttelyt on siellä jokapäiväistä arkee ja upean byggan tilat on avattu kaikkien stadilaisten käyttöön. Näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa näyttelytoimi ku nta, jota vetää näyttelypääl I i kkö Timo Pakkanen. gsm 050 58 58 985 Affihutrfi n Lounest ffi Arthurin lunssitreffit iärkätään slangiiengille klo 1 3:30 Hotelli Arthurin raflalsa. Slangijengi jeesaa samlaa fyrkkaa niille joilla ei laiffi oo helppoo SNYGEIMMÄT JOU LU BIISIT sjungataa tänä vuonna kahdessa tsyrkassa: Kaltsin tsyrkka 15.12.2010 klo 14:00 Paavalintsyrkka 1 9, 12.201 klo 1 6:00 Libarit dilkataa taas etukäteen, et kaikki mahtuu inee ja tsittaa, Keskiviikkona 15.12. Tää oli eka kerta ku stadilaisten oma bygga avattii kaikille. Lasse Liemola, Bamis 13åurlåur*Uiriltan fäs*e'il,i€rnolä@lierndlä m. Tsiigaa meidän häppäreitä netistä ja slumppaa SLANGIKALENTERI 2011johon 0n merkattu tällä hetkellä tiedossa olevat tapahtumat. ,w. Kandee tulla messiin ja kokee todellinen joulumieli
Valitut saavat kantaa kunniatitteleitään vuoden ajan. Pikkis Kar6n Perustelut. ,:;ift M%. Aänet laskettiin ja tulos julkistettiin Stadin Viikon päatosjuhlissa Fuengirolassa 6.11 .20'l 0. ffi # ffiffiffiffiffi Rffi ffi ffiffiffi trWffiffiffi #ffi # "€Fffiffi.ffiffi-.iSSffi-.ffi w ffiffi ffi ,ffiåF:p' re&ffiw ffi ffi ffi *sffi -$ Mffiffiffi -ffiffi ffitu.#Wffiffi ffi* $ %tr& ffi ffiwwffi ffi 'ffi#ffiffiffi ffi ffi ffi ffi ffi rffi*** tr'%ffi ffi ffi ffi ffi # w# ffituffi ffi ,ffi w Costan Friidun ja Kundin tavoiffaa joko stad i laisten sähköpostin kautta : stadilaiset @ gmail,com Au rin koran n i kon stad i laiset äänestivät vuoden Costan Friidun )a Ku nd in viikon kestäneellä su ljetu I la I i ppuäänestyksel lä. Kundiksi valittiin. ,' ,. Aurinkorann ikon stad ilaisten perustajajäsen, aktiivinen stadilainen, joka rennolla ja reilulla olemuksellaan levittää ympärilleen hyvää mieltä ja iloa stadilaisuuden hengessä. #F% iiiwF-H s. Friiduksi valittiin: Laura Virnes Perustelut: Stadin Sanomien päätoimittaja, joka pitää Aurinkorannikon stadilaisten lippua korkealla edustavasti ja näkyvästi. R 'ffi .,:f:ffiWffilR-W-ffiffi s ffi ffi%,s ffiruffi %*.w#.$ffiffire ##N%ffiffi ,:w. Pikkis Kar6n ja Laura Virnes juuri kukitettuina ja diplomitettuina. Valituiksi tulleet voittivat ru nsaan äänestyksen yl ivoi maisesti
Fisulodjun kans mutsi bjyydas kans sitä botlarisoossii. Sit niihi blandattiin salttii, sokruu, etikkaa ja hapant mehist ja ku soli redi, niin jengi klottas sitä muuhu safkaan, sköteen tai niihi svamppibulkkeihin. Eki oli blokannu Marttojen bukist yhden päivän pula-ajan saftat. Siin olivarmaan kolme ku tsittas pöydän ympäril skruudaamas, kaks skidii ja mutsi. Se oli skrivattu 1943, ku safkaa ja fyrkkaa oli kyl aika hintsustitarjolla. Pemu, ku kans diggaa enempi tommosta stydii safkaa, niinku tsieguraa, kotlettii, porsaankyljyksii, noitte savolaisjurbaanoien kalakukkoo ja jälkkäriks jotain kunnon leivarii, torttuu ja jätskii, niin Pemu kuiteski lupas skrivaa snadin stoorin aiheest. Sitä saitosi skniidusti, ku kaikkee oli niinku snadisti liite. No sit ne skruudas kans burraa. Siin tartettiin 300 grammaa nokkosii, yks lika vodaa, puoltoista luskaa hiivaa, kaks teeluskaa salttii, puoliluskaa kuminoit ja snadisti ruisjauhoo. Sit se stikkas sen nokkossörsselin liemen sekaan ja perään mausteet ja hiivan ja sit se alusti sen taikinan ja baakas siitä rundeija litteit breguija steekas ne spiisis. Ekaks mutsi kuukas nokkoset pehmeiks. Fatsi oli tietysti rindiksel skragaamas ja antamas sloboilte hudaa. Pääsafkas mude bjyydas fisulodjuu. No, mutsi duunas ekaks 20 grammaa oikeet smiree, ku se hittas sen sen skopest ja sit 200 grammaa botlarisosetta, snadisti salttii ja persiljaa, jos se hittas sitä. Sit se kuukas sen milkin ja vodan, vispas jauhot sekaan, murkkarit messiin ja se burra sai kuukata 10 minsaa ja sit sitä skruudattii jonku mehiksen kans. Sit ne tarttitietyst kans smiree. Jos mutsi hinnas se duunas jengille kans tommost röpettasalaattii. Jälkkäriks jengi sai ruusunmarjasubuu, Mutsi blandas kahteen litraan vodaa kolme desii kuivatttui ruusunmarjoi tai snadisti enemmän tuoreit, puoltoist desii ruisjauhoo, sokruu tai sakariiniija salttii. Sit se bankkas ne nokkoset ihan sörsseliks tommoses myllys tai hakkuris. I Tsilarin toimitukses funtsittiin, et miten vois tos skruudaamises ja safkas snadisti niinku spaaraa fyrkkaa. Mude duunas litran vodaa, puoli litraa kuorittuu milkkii, kolme kippoo vehndjauhoo, kolme kippoo murkkariraastet ja salttii. Ekaks se kuiteski duunas botlarisoset ja sit ku botlarisörsseli oli saanut snadisti venttaa, ettei se ois hotlaa, niin se duunas sen sekaan sen smiren ja sit se vatkas helvatist sit mön 1ää 1a duunas saltin ja persiljan fios se hittas sitä) sinne sekaan. Mude kuukas ekaks ne ruusunmarjat vodassa pehmeiks, sit se glemmas ne siivilän läpi, sit siihe liemeen vispattiin jauhot ja se kuukattiin kunnolla ja lopuks duunattiin sokrut, sakariinit ja saltit mekkeen ja ku soli jäähtynyt galsaks, se skruudattiin. Se varmast smaagas aika kliffalt! Mutsi duunas niille kans niinku välitai etusafkaks svamppibulkkii. Yks litra botlarisosetta, puoli kilsaa tuoretta tai suolattuu fisuu, kaks sipluu, salttii Ja valkopippurii la snadisti smörjaa. Et sillo ku kaikkee oli hintsusti ja slobojen bombarit treenas bombaa Stadin skeidaks, niin kyl sillokin mutsin duunaamat safkat smaagas tosi gutalle. Ekaks se duunas nokkosbreguu. Eikä se bungannu paljon mitään. Soli sit sitä tekosmiree. Röpetat ekaks skaalattii ja raastettii ihan snadiks. Se kuulu Martta-liiton bukisarjaan ja jengi oli kyl lesannu sitä urakalla, koska siitä oli otettu ainaski neljä painosta. Pemu wffiffitu&ffiffi ffid-ffiffi #. Vodan se käytti taikinan liemeks. Sen se blandas milkist, jauhoist, saltist ja tomskusoossist, Sit ne bulkit skruudattiin sen soossin kans. Se kuukas viis kuppii svamppii, viis botlarii, yhe siplun, puoli kuppiijauhoo, yhe egun ja salttii. Soli niinku pikabu rraa. Eki, ku on tosi fiksu starbu, skaffas Pemulle Pula-ajan ruokaohjeita -bukista pula-ajan menuun. Mut himas mutsi duunas safkaa. Sautski, ku on noitte lihisten ja gutan safkan ekspe*ti, oli viisaasti vaiti, mut lupas kyl sordnaa safkajutun Tsilariin, jos semmonen duunataan. Sit se stoppas koko skeidan skötemyllyyn ja kahen luskan avulla se duunas niit svamppibulkkei. Mude bjyydas niitte bulkkien kans myös soossii
'j Kimmo Pälikkö on B-kloddisen perheen ainoo kundi. Pälikkö kävi konstukertsissä )a Helsingin suomalaisessa .työviksessä Erkki * Hervon koutsaamana. Hän on järkänny Stad'iai'hei sia rLKatoavaa kau pu n,kiä" -tai denäyttelyjä vuodesta lg7oja ruunnitellu myös Stadi-aiheisia fritsuja. ' ffif-ffiffi :t 1r lä 1i ?$ s r,l # *; Läntisen Brahikå i, Jö#fattnsart fiäffi lgiffi ,;f;;li,l:I : Kimmo Pälikkö on julfaissui useita konstuaiheisia kniigoja. Päikkö bluggas 60-luvun slyytissa Malmin kauppiksessa meikonominia Markkinoi nti-instituutissa mainoshoitajan spettarit. Päiväduunin ohella Kimmö leesas Vapaässa Taidekou I ussa ja TAI Kissa. Samaan aikaan hän maalasi myös useita muotokuvia . Hän alotti Stadissa akvarelliensa.esittelyn "Katoavaa kaupunkia" -näyttelyssä 1 970luvulla. Krigun jälkeen perhe smiittas Somerolle. Linja-autoasema v.1972.. Kimmo on tallentanu Stadia grafiikan keinoin, pi i rtämäl lä ja maalaamal la. 10 ': " * o, Kimmo Pälikkö on , stadi lai nen kuvataitei I ija. Pälikkö toimii myös mai kkand taideku rssei I la, eri laisissa häppiksissä ja on julkaissut useita konstu kn iigoja." Teksti : OlliBull Anikari .Fotot: Kimmo Pälikön maalauksia. , Suomen Taidepiirtäjäin Liiton, nykyisen'Grafian tdiriga Kimmosta tuli 1 960-luvulla. Hänellä on ollut vuodesta1 983omä galleria, joka blisaa Kimmon omaa tuotantoa. Pälikkö on opiskellut Helsi ngi n työvi ksessä, Vapaassa taidekoufLssa 1 ja Taikissa. Pälikkö on duunann.u lähes 1400 erilaista postikorttia, joita on painettu : yli 90 miljoonaa kappaletta.
com. / **-wq -tE:;:tr;#s ' ..r* ffiffi+*::il?;, * w: **l;;{* r4i ffi ffirl. TS$tu&ffiff ffid€ffi Pasilan fedutsyrkka, 70-luvulla. Espan gamla kiska; Espan puisto. Melkeen kaikki myöhemmätki etskut 4O-vuoden ajalta on Kimmon duunaamia. Faijan kuoleman jälkeen Pälikkö handlas perikunnalle singsanneen pesuainefabri i kki Tolu 0y:n vetovastuun. a rt-helsi n ki . Jo 11-kesäsenä Pälikkö oli piirtäny Tolu-pesuaineen ekan etiketin. Perikunta blisas Tolu Oy:n vekka vuonna 1 987 Vuonna 1978 Kimmo Pälikkö duunas KP-art Oy:n, buulaagin, jonka kautta on markkinoinu ja blisannu duunejaan. Vuon na 1982 1aätyään kokonaan vekka vieraan duunista, Pälikkö pani KP-art Oy:n kimppaan oman taidegallerian, joka oli Senaatintortsan kantilla 1985-20 10 nimellä ARTHelsinki. Tarteen lisäks Pälikkö on muusikf0. Kimmo on skulannu nokkahurluu, figelii ja klarinettii omaks ja muiden iloks, ekaks snadissa jortsubändissä ja sittemmin bulimmassa "Suomipojat" -nimisessä bändissä. .i. € w-F ffi€ 's $ F *fu 'h =-: $ s.J € fu LL $ re E *E *$ $$g$ tut tuq Varsinainen leipäduuni oli 1972 Helios Oy:n mainonnan )a markkinoinin vastaavana, jossa duunissa hän oli vuoteen 1982. Se" naatintortsalla staijannu galleria smiittas byggan rempan takia Pukinmäkeen. Vuonna 2008 Kimmo Pälikölle dilkattii vuoden kunniamerkonomi-titteli. Gam mel i n vodafabri ikki Pohjois rantsu n botski kaijat, Lenitan karikatyyri on mukana Skarppien vuosinäyttelyssä. Puköun kehystämö ja studio vorkkii edelleen, vaikka Kimmo on jo 70-kesänen starbu. Erilaisia postikortteja Kimmo on duunannu lähes 1400. Pälikkö on julkassu pitkän matkaa toistakymment kniigaa, ffiffi.evoluutiokriittisiä, kreatioh istisia kn i igoja. Kimmolla on *'KATOAVAA KAUPUNKIA" näyttely' Sanomatalon Mediatorilla 11 .-" 30.1 .2011 , kimpassa SKARPIT Killan (Suomen karikatyristien la pilapiirtäjien kilta) vllosinäyttelyn, "PARASTA JALKEEN 1 .1 .2010" kanssa. Näyttelyssä valitaan vuoden 201'0 suomalai nen kari katyyrityyppi Dörtsit on auki yleisölle maanantaista perjantaihin klogu 7 -2L ja viikendinä klog u9-22. Kimmon tuotantoo voi tsögailla netissä saitilla: \* www. lneen ei bungaa mitään ;f i' % = -= *' T $ä€$ $ 5$ $ ; :$å'^f tu$tutu% € * E F s tu
Tauon jälkee päätettii, et enää ei dallata siin pölys, jonka edellä menijät nostattt, vaa pantii mars-mars tahtii luudaten kahen komppanian ohi. Skruudattii breguu ja divattii tsaikk aa. ,' ',,,,...',, ,,, ',,r .'.., '' ,' i''i't,'' .'.:,Ji$dfräiSg*,,,$u$ffE6,..r..':, ' :vakinäinen'tAta*iii'",' " i ,PerUSSana:,|.'Ugftffii,n,, ,, , ,,Ruffin,våliän aikäifi ' " ''fuötiljäkoj:ne,fi ,,ruo,tu*äkil,.,,' ,,,{ä itos, öI i:,, sotävä'ki' neh,' r,, ,' :ä$ .et*ot mu u*äti='''' -ni "",,,,' ,' tlfi#t *','$,otäväkil"'-',"''. Mä olin viestin moku ja marssin sturuodus. Muutama kundi spuglas, ku kondis pragas. Sen mä oon kyl hiffannu omist kloddienkloddeist, et ne o rrrelkee yhtå paljo himas ku intis, niil o kaikki illat ja viikendit leedii. Huisin paljo putos sällejä muilt komppanioilta, mut meilt ei yhtåkåå, ku meiän alikessut anto fillarinsa sellaselle hanulle, joka meni bleegiks eli klyyvari alko vaalenee. Kaikki Turun aselajit oli messis, mut vaanmosurit Ja mokut dallas. Kuulemma joka ikäluokast shingraa kvrnrnenen prossaa folkasta vek ennen tåytta inttiaikaa. Liffaahan se ruodisaika oli ainaski j älkeepäin minnailles, muttei siel kyl friidut olis sillon gyntänny, siit mä oon saletti. rr,_..._,..:-.,:::i -tta.....,,.,.,,,t ii:. :,, i:i iii iiii ..i:i = S: ..1. Akkiihä siihe sitte tottu, ku joka aamu oli samanlainen. S amallaalikessu otti kantaakseen hanun repun ja kifrun. Mul oli käytössä hestika, vanha koni ja tsårcat, klabbeissa tolppaplåågat, joilla må kletrasin ylös puhelintolppaan ja löin tolpan huippuun parilla spigulla plotskin, niinku katoks. Niit alkoki svimppaajo viiden kilsan jälkee nii, et me jouduttii daIIaa niitte yli. Kyl kapiaiset skriigas et me ollaa viel kolrne vuorokautta armeijan rikoslain alasii, muttei kukaa ollu lysnaavinaan. Soli vinkee se koni, ku må sittasin tsärralle ni se lähti heti ja stannas taas seuraavan tolpan kohalle. Onks friidut nykyää stydimpii, r ai kundit kleinimpii ku ennen. Pari kifrukomppanraa marssi meidän edella ja faartli oli sen ven an, et ne snadimmat hanut viimesis ruoduis joutu luudaa. Jo eka aamu oli karsee kokemus tavalliselle gartsakundille, ku klogu krrrrdelt kymmenen alikessuu karju taytta kurkkuu "FIEn qÄfYYS!" Minsa arkaa ja ilman skjordaa, vain bn'sat klabbiin ja pitskulle. Mut ntä oon lysnnnu, et intis tsrituttais puntpuliin ja oonha mä blugannu Stadarist, ettei ntkviset mokut osaa simmaa, eikii ne osaa kuorii botlureit. Konnari kävi duunaamas dörtsit bosee ja sano öbnaavansa ne vasta Stadissa. Sit mä oon funtsinnu sitäki, et mites friidut r oi .-eynttää siin ku sällitki. Jokku ei osaa edes sitoo tsengan nauhoikaa. Varotteli mennessään, et älkää söndratko mestoi. ArzrBo1l. =r. Ikimuistoisin marssini oli Auran assalta Raasiin, 34 kilsaa heinäkuun helteellä, kifru varustus ja täyspakkaus selässä. Emrnä oo viittiny skiiaa kloddienkloddeille omist r-rrodisajoist, ku ne takuulla väittäis et mä flöittaan. =.-,, .,,, ",, ' '.ffitå-fi'd€fiiuuri +t -'ö5ä,',,l' ,,r ',$ffiiläsn tintöä'i., r=.=.=i;'-r, i ',jöho6.,ku u.lu u'idukköffi,. " lrnate ri ä,äilhu offi ;'t'-;i';"n'r,',.' 't TU'l,6g .,ffi,f.U$ffi d$,fil,,t-i",''',i :,,',,i,' l ',,ffi äikits,E#l$ta Väs -' ;'1r' ;'i .l' idfi, tt',' lfl ,", i r' ii-',r ,,"s u.b ut' t.t,,t =', '','-1.' 't'.',t,i'''t ..,. S ,i. Entäs Se , ku jotai alkaa ottaa onttoon onteloon nii, ettei hotsita enää. Mulla kävi mäihä, ku mä finnasin muutamat skotauskabat ja sain titarin luokat suoritetfuu. # ,:Ruoais' å iötävå*i,, ,, "' '' arfflgrjä,' värU$mi :'' .i'i' ,päl*€lu$., ",. tt " l .:''.P fU S nA.1r' .,.,,,'.,...:,,,',:-n,,1r,, "'. Siitä aamuluudaus kassun r rnpäri. J otku draisas röökin j a taas lähettii. Siihen arkaa skiiattii, et stoge skuj aa maailman pisimmän tunnelin läpi, nääs ku slobot duunas fonerien eteen luukut, nii ettei ulos nähny ku skitun pytyn läpi. t' ."' r'i','i;itt'iltui-t,t , 'EiXfW,Or d,b e ffii' " g'i. Kleinimpienki kondis koheni sitä mukaa, mitä enemmän marssittii j a sulkeisis luudattii. Heikkilän kassulta ois pitäny viel marssii muodos Turun assalle, mut viestikomppanian kakskymmenta hanua tilas taxit portille ja otskas ku siviilit konsanaa. Kolmen kuukauden jälkee botskista takas komppantaan bytskaamaa siviilikledjut niskaan .Ja lysnaamaa tokan divisioonan komentajan, eversti "Arre" Enrothin bamlaamista. Niit aikoi ku minnaa ni kyl se aika huisii oliki. F$$tu&ffi$ ffid€# Intti, siit rnul ei oo faktaa tietoo, ku mä oon käynny vaa ruodiksen. Sitä kriguu Raasis kesti panviikkoo, budj attuteltois ja sillee. Stogessa otettii ekaks plotskinen vodakannu, kaadettii vodat vek ja täytettii se shiivalla, jota kundit oli jemmannu tätä tilaisuutta varte. Niist tuli vilt lomiksli ja loppuajaks komennus laivaston krigubotskin kipinäks. Peräs tuli myrkkybusa, joka blokkas pökränneet.Pualesmatkas oli ainoo puolentimman tauko. .r:::::=:-: :i:: -i:=::t:=: :l= -J:ir-:ii'-t '-,' ': ' '-t .:i ii; ri t,.,it ,,, ,,. i_': $ :lii ...,ii...i$ :::i -::=.: =:= -.-11.-5.. $ .,.=.i=''.'+ ii',.,-.,,i. Kyllähä ruodiksest sais skrivattuu vaik romssun, mut jääköö se muitte duuniks. 13 Raasis oli lootrit olot, mäjouduin duunihommiin. Ei muuta ku sliibaamaa feltalle, et"tääl o nii fittii, mä haluun himaan" ia se o sillä klaari
Siinä maailmassa urheilun tärkeys saa terveemmät mittasuhteet. # & tr * Suomen Jääklekkomaajou kkueen päävalmentajamme Jukka Jalonen on sanonut, että NHL-pelaajien haryoittelussa ja pelaamisessa huokuu ulospäin ilo Ja hauskuus. Lautailijat laskivat kisoissa hyvällä huumorilla, nauttivat onnistumisistaan ja olivat samalla aivan varmasti todellisia huippu-urheilijoita. Olympiakisassa nähtyjä temppuja ei yksinkertaisesti voin ut suorittaa ilman vuosien haryoittelua ja kovaa kuntoa. Lasten urheilu on parhaimmillaan juuri tätä iloa ja nautintoa.. Juuri nämä Jukan mainitsemat pelaajat toivat viime talvena maallemme yhden niistä harvoista olympiamitaleistamme. :i.r*r .. ffi,åklre ffiffic# tuffi#':; ry_ #6-'# w fu *# ,## *_ Oheinen otsikko on Vancouverin olympiakisojen aikaisesta Helsingin Sanomien "Yläkulma" -kolumnista (Tommi Hannula, HS 1e.2 201 0) Kirjoituksessa todetaan, että Suomen ensimmäinen olympiamitali tuli lajissa, jonka urheilijoiden keskuudessa alkuperäinen urheiluja olympiahenki ovat vielä edes jotenkin voimissaan. ,f .
G. Enempää ohjeita meidän vanhempien ei pid äantaa. Saan seurata pienen, väsyneen teliIXT'3å31',' r3ilXäffi :Välaisen paloa lauantaiaamun iääharjoitukseen ja vähän pidemmän aikaa harrastaneen lapsen pelaamista. Pitää tulla paremmaksi urheilijaksi. === ffi ffii .. Perheessämme saa myös löhöillä sohvalla ja viettää laatuaikaa hyvän sarjakuva ki rjan ääressä. ... Onhan tähän panostettu aikaa Jarahaa. Tänään pitää voittaa juuri tämä peli. Me vanhemmat asetamme monesti lastemme urheilemiselle paineita. Valmentajalla on omat tavoitteensa. Vakavuuden urheiluun tuomme ikävä kyllä yleensä me aikuiset. Urheilevan lapsen arki ja paineet Saan olla päivittäin mukana urheilevien lasten arjessa. Lapset harrastavat myös muuta liikuntaa. Kaikille lapsille annamme haryoituksiin mentäessä saman ohjeen: nauti urheilemisestasi, yritä aina parhaasi ja kuuntele valmentaj aa. Masa oli lomalla hiihtämässä Lapissa eikä ollut joukkueen treeneissä, mutta hän tulee sotkemaan _4 Årio"n pLruajien peli;. ::: Lapset voivat urheilla tosissaan, mutta eivät vakavasti. pihaleikkejä ja pelejä, lasketteluä, ulkoilua, pyöräilyä, puissa kiipeilyä, lumisot?ä, pulkkamäessä käyntiä ja muuta reippailua
Juuso totesi puheenvuorossaan lopuksi, että: "Kyllä treeneissä saa vaatia. Monipuolista, laadukasta ja määrällisesti riittävää liikuntaa sekä urheilua. Liikunnallinen elämäntapa juurtuu lapselle, kun hän saa kodista positiivisia kokemuksia I i iku n nast a ia kan n ustusta urheilemiseen. Katoaako leikki Ja ilo lasten urheilusta ohjatussa joukkuetoiminxei nassa. Valmentajien )a vanhempien tulee tukea ja auttaa lapsia omassa harrastuksessaan. Urheiluseurassa voi myös opetella omien rajojen kokeilemista ja esimerkiksi sääntojen noudattamista. Nauttra u rheilem isestaan . r todellakaan. wffiffitu&ffiffi ffif-ffiffi 16 Hävittiin tämä 'peli! Maailma 'kaatuu päälle! Seurojen kiekkokouluissa on tuhahrsiä osallistu11[, OSä noin joka kolmas jatkaa harrastamista seuran juniorijoukkueessa. Miksi. Tosissaan, ei vakavasti! Turkka Teryomaa nuorisopäällikkö Suomen Jääkiekkol iitto ;f. Juuso pohti, että urheilemrnen ja urherluseuratoiminta erittäin merkittävää lasten kasvussa terveiksi aikuisiksi. Seuratoimintaan osallistumisen aloitusikä on pudonnut yhdellä vuodella joka syntymävuosikymmen jo pitkään. lnnostaa ja kasvattaa jo syntynyttä liekkiä Vanhempien tulee ,luoda perhee$een urheilulle Ja liikunnalle myönteinen ilmapiiri. Arkiliikunnalla on tässä suuri rooli. # Vaatiminen on välittämistä, mutta ei niille pienille pelaajille tarvitse ...tuilla". Tuleeko toiminnasta liian totista. urheiltrat' Lapsille tulee syntyä into ja palo omaan tekemlseensä. ,assar voi sanoaf_,ffi tämä on taas tätä kt hattutäti pehmosälä sekä Lopuksi Lainaan tähän loppuun kokeneen jääkiekkomiehen Juuso Wahlstenin sanoja taannoin eräässä seminaarissa. Asiantuntijat kannustavatkin siihen, että kymmeneen ikävuoteen saakka lapsen tulisi harrastaa vähintään kolmea eri tyyppistä urheilulajia Tämä ei tarkoita sitä, että lapsi pitäisi viedä kolmen eri lajin harjoituksiin, vaan nimenomaan sitä, että lapselle tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen urheilemiseen. Lasten pitää antaa urheilla. Mitä enemmän lapsi saa myönteisiä kokemuksia harrastuksessaan, sitä enemmän hän jaksaa harjoitella sitten, kun kilpaurheilulliset vaatimukset kasvavat. Lapset tulevat nykyään harrastuksen pariin aiempaa nuorempina, yleensä alle kouluikäisinä. Mitä enemmän saamme innokkaita lapsia pysymään rakkaan lajimme parrssa, sitä suurempi mahdollisuus maallamme on voittaa jääkiekkomitali myos vuoden 2014,201 B, 2022 ja2o26 olympialaisissakin
-*r EF ,j1. id-,"s ffi t\ 'Pffi i''ntir : KAF{vr *Y ffi KY $s*nå*mm fu eåäå*Kå å$swffinxåä€. Jäsenmaksu 25.00 € opiskelijat 5,00 €, Ka n nattavan henkilojäsenen jäsenmaksu 35,00 €, Ka n nattavan yhteisojäsenen jäsenmaksu 150,00 €, ffi ffi Jäsenmaksut laskutetaan ja maksetaan yhtenä eränä vuoden alussa. Onks toi Saba jotain 50-luvun kevytlevitettä. Liitrymismaksu 15,00 € ei peritä Stadin Mestat -näyttelyn yhteydessä liittyviltä, opiskelijat 00,00 €. &W: ffi: '1fiäH#r ;;;,:,.;. 17 Stadin Slangi Ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.201 Puheenjohtajan vaali: Lasse Liemola 31 ääntä, Kari Varvikko 16 ääntä. Anohssit poimi: OlliBull ffi rEm Wl* fffit|Dr ålW g& [*s* ^&& iw .:' iäffigå ' tffi !ffi sffi tffix3 ffi ffi r"!il twr \\1.\t w rilI r. Kolme jäsentä erovuoroisten (Kimmo Karvinen, Cata Mansikkaaho, Erkki Nordberg) tilalle, Vaalin tulos: Kimmo Karvinen 36 ääntä, Cata Mansikka-aho 33 ääntä, Erkki Nordberg 33 ääntä, Kari Varvikko 19 ääntä, Toim i n na ntarkastaj ien {entisten tilintarkastajien) vaali, Va rs i n aiset toi m i n nantarkastajat: Eila Bertell ja Heikki Katajarinne valittiin yksimielisesti. Hiffaa teksti: " puolirasvainen " Kotiliesi 1950. Heidän varahenkilönsä: Sirkka Muranen ja Kalevi Äi1ata valittiin yksimielisesti. Syyskokoukseen osallistui kiitettävästi Stadin slangin aktiivijäseniä. wt& ffii ffi ffi ffi äå.s#i ffiffis ffiffie Gåh€E",ÅT ÅN*NSSIT *-4MtÅT åH*NSSåT, CÅlvltÅT ÅN ruffiffiKrc Okan tsufen mä minnaan, mut en Okan tsaju u, Hiffaat sä Olympiarenkaat pakkauksessa. Kotiliesi 1950
0n daijuun pantu bolsun s/oboa, ja himaan smiitataan nyt stogella. Sen kolme skloddii, Jussi, Kalle ja Risto, omaksuu 50-luvun aikana tän suht remakan ja snadisti roisin ohj elmiston, Risto ottaa skebatuntiiki Tölikas budj aavalt lojarilt Kullervo Kulmalalta. Muutaman vuoden pääst Kullervon pikkubroidi Torsti Kulmala paåsee stuiduks Kalliosta, ja glaidu jengi on kooss. Torsti Kulmala on krigun jälkeen Forssan kaupungin dirika ja sitte kaupunkisuunnittelij a Stadis, Jenkeis ja Kanadas. Teksti: Mikko Seppälä styge 'Niin gimis on Stadi', jonka tekstin on muka skrivannu joku Jussi Isomeri ja sävel on "trad." "Toi on mun runo", Lehmuksela hämmästyy. Hankolaiset shung aa ja skulaa pöytäjuhlis eli sitseis, mut pluggaa samal pläget: Kulmalan broidiksist tulee juristei, Kullervo menee Elkan lojariks. Mistä täs on oikeen kyse. Sitä jrrrppi se homma, mut aikansa kuluks se skrivas sit tällase kliffan S+aÅ;,tu kÅ/,r,r"d^,rv k ail,rfr, 6i,ww owstaii. Nimittäin aika moni niist biiseist, mitä nåå kolme gentlemannimusikanttii sitseissään shungas, oli slansii. Stuiduskaboje jälkeen musatouhu jatkuu Stadissa, Esossa eli Helsingin yliopiston Eteläsuomalaises osakunnas. Krigu oli edenny sellaseen pisteeseen, et Sörkan, Valganja Käbiksen duunareist koottu Ässä-rykmentti flaidas ja hengas Karj alan Karhumäellä. !', i;**..4..t*. Ässä-rykmentti 13,10.1940 ohimarssil la Hämeentiellä. Lq42, V ?Å)cb Le)r,t rw+,yt t*, sit kul#duti ljä:" tiymm.ttia vuotia. :it:i::l ::i:,.:'::i ffiMd,fim frmfl&w*ffiffffifu bfrfl$fm tur#mm Tsilari ryhty penkomaan ja otti selaää Stadin epäairallisen kansallisstygen'Stadin lundin kaiho' eli'Niin gimis on Stadi' taustasta ja oaiheista. Stygee ei sekään oo aikasemmin kuullu. Se on myös Isomeren tav:oin kova*i glåa ja diri kana Suomalaises Pursiseuras -ja sielhä shungataan ja. Solttu nimeltä Veikko Lehmuksela ei päässy singraa him aan Valgaan jouluks, Yaa se j outu jäämään s inne rintamalle. : Sit tulee krigu, ja nää kaikki on tietty reservinupseereit. Mä oon itekki tsiigannu ne läpi ja siel oli iha perus pöytäjuhlastyger, mut atka vilt stadilaista:'MorJens Viivi', 'Oi mutsi mutsi', 'Kaikki .v Stadin kundin dokaa brenkkuu' ja'Stadin kundin kaiho' kuulu näitten garffareitten lempparibiiseihin. Nt ii,,kuy H a4rktw ?lafyt iw B ra,ln tkypn,lr'wfyt i*Vfuan, je,h,rlt*, ru rttwvtw, Si,a),Lii' grå*ww jw rtr4>p*w, voildtÅ, yd^ffu k tva?{tu*, et+a' fi**$Åa, ?u'wlt,,A, fuvwv,a', StÅlii, Iri;.Å4^+ w tttynyw, lilrfu+wgLt^yw, glrt+w rtk"ov jw yJdai"ww !h*d.0,0r, 7wanMrLul+M+, Nvwe,w gltuWrfu k;l+&o*, ElÅ,,tvtÅ,01tuy fun* jw gu"tt*, .,' i ,, ,dfu jw p+,*rlili* gol,tÅ,tv ja' afuw dr ol,W ti',Åfi), tkruÅjÅaa', ^;Å//v tilfv gi,ww wSMt, Ykvtolfifrtwy t*vaÅL, 'WgMilw,W Kwrh'u,,ra,rij,lu 23, 12. Kffiffitu&ffiffi ffif€ffi ,ffiffiiy|fi:mtiiki jouluna 1942 ', , ,' Ir{iinku kaikki vissiin tsennaa, alussa oli sana. Ku, kig.t slyyffaa, Kulm alat ja Isomeri on jo dirikatason herroi mut aina välil ne treffaa pirskeis, mis ne arna kirnpas skulaa ja shungaa näit stuiduj en stlr€ei. Tää Isomeri on konserttitason pianisti. Nyt rigi skreddarille förataan ja jenkktsfai/i siihen duunataan, Nää kruunun dongarit ne lyödään hengariin Ja loput repuusel//e blisataan. Isomerest tulee semmone lekuri ku panee leegot kondikseen. Se Torsti lesaa vaffnuude vuoks viel inssin paprut. Aina ku se paukkaa takas Stadiin ni se tulee Isomeren luo ja tempasee näit slangishungei. W tol^tort,wY trlvoÅL, U{ Ww tety w vuLkt'rr*w, W v,r,;dÅ, S ork,k"ottv tfu w, t;/rj^l, l,ka,t+t,, kryU^ht f*w, W Å4w*ilrilutubö,rra*. Uskomaton stoori. Eson stuidut shungaa slangiks Hanko, 2}-Iuwn puoliväli. Krigust on jääny haaviin ,uusii'biisei j ä'i$sii''tekstei. Skolekundit Kullervo Kulmala ja Hurtti Isomeri tseenaa fyrkkaa ja skulaa leffateatteris. Joskus ne treffaa Byggan kabineteis, mut usein pirskeet pidetään hammaskirurgi Hurtti Isomeren bulis luukus Korkeevuorenkadul, Johanneksen tsyrkan tuntumas. Laulumies Kulleryo Kulmala on ollu Asevelilehden toimitukses ja se tsennaa .nä'ä,'käi{{ii"rnasi tekstit. Telkkarin Lettiåadist fulee Alan Miesten eti Petri Hohenthatin, Vesa Nuotion ja Hannu Kåilssonin vetämä Hurtti Isomeren skloddit hittas iha våhå arkaa sitte fau ansa gamloj en paprujen joukosta näit Kullervo Kulmalan 50ja 60-1uvul duunaamii laulumonisteit. Siel on myös tä11anen'Masin sjungi': 0i masi, masi, sfadi odottaa, jo kiskot Miltää, sfogo savuaa
Nubishan oli se pultsareitten yömaja Pursarilla, iha 1ähimestoil. Vesa lrluotio on Finnlevyn tiedotuspää11ikkö, mut tota stygee ei kukaan 19 tunnu tsenna avan Petri Hohenthal kuitenki arraa sen, ja bändi purkittaa sen marraskuus I97 9 Alan Miesten älppäri11e Yhtä soittoa se duunattii iha poikkeuksellisesti suorakaivemrksena ja purkitettii kerral. A/lutt' riemu kattoon veikot ja sarkka pohjaoff, hei! Laulun mahti murehet jo unholahan vei! Siitä nåå jermut mukaili Lehmukselan runoon nuotin. Levyraadin jälkeen puhelimet alkaa skulaa sekä Isomerel et Nuotiol. päivänä 197 9 toimittajaPirkko Kinnunen, Ilta-Sanomien vakkari ar,'us tal avi ihdepuo len jutuis, reissaa Hesarin kollegansa Kaija Olli1an kans Chymokse bileisii Lappeenrant aar\ ku Marianne-karkki fyllaa 30 vuot. Kiukaast kaivetaa nokine tikku, jostai hitataa pahvinpala, johon laulun teksti j uhlallisesti tallennetaan. Samas stoges samoihi kekkereihi on menos myös uus kolmen trubaduurin bändi nimeltAlan Miehet. 'Niin gimis on Stadi' trcotetaa sinkuks. "Tää on vissiin tekstin tekrj ä", kelaa Nuotio ja sinkkuplatan kanteen saadaan nimi. Teosto ei tsennaa sen nimisii. Saunasta stogeen ja platalle Joskus 60-luvun puolivälis entiset inttikäverit Jussi Isomert ja Pertti Kinnunen sattuu Pihlajasaaren raflaan turisee ja naukkailee bisseä. Isomerillä ne shungaa aF na Valgan sijast "Nubiksen, voi jebulis, se stemmaa". Ja sit vaihtu sukupolvi ja alettii brarjaa 'rikkinäist puhelint'. "Kiva biisi, tää me levytetään" , äljåtkelaa. "Sussun" sU aan lauletaan "friidu", joskus "issikka" on ajanmukaistettu "autsikalla". Frendit onnittelee Isomerta: "Jussi, ei me tiedettykään ..et sä. tommone musrikkimies, hienoo et sä tulit Levyraadis toiseks." Isomeri ei bonjaa mist on kyse ennen ku parin päivän kuluttuu tää muinaitrrq :.4 a i4| ,3 &' L'a. oo! . No sitä ei oo rnonisteis säilyny, mut mä oon suht saletti, et Kullervo Kulmala tat on se voinu olla joku toinenki jo sitä ennen hiffas, et tåa Lehmukselan slangiruno menee aika kivasti yhteen sellasen : virolaisen stygen kans, jota kaikki stuidut hoilas, 30-luvul ja hoilaa muuten edelleenki. Seki kuuluu asiaan, et biisien otsikot ja säkeitten kirjoitusasu sinksaa pirskeest toiseen ain tilanteen mukaan. 'Stadin kundin kaiho' on saanu Kulmalan papruis millon nimen 'Vanha merimies muistelee', millon se on'Kakolan kundin sjungi'. Teksti noudattaa suurin piirtein Lehmukselan origin aahr, mitä nyt joku laini on snadisti j ärkätty uusiks et sen on voinu nätisti shungaa melodiaan. Ilta vaihtuu yöks, ja botskei ei nåy missään. wffiffitu&ffiffi ffid-ffiffi Ryyppylauluihin iha niinku kupletteihinki pätee se et uusii tekstei shung ataa semmosel vanhal nuotil mihi ne Yaa sopii. Levyraadin jälkipyykki Biisii 'Niin gimis on Stadi' on shung attu siellä täänä, mut Alan Miesten platan myötä koko Härmä tsennaa sen. Nää gat ffarit ei sen koommin treffaa toisiaan, mut tätäbiisii'Niin gimis on Stadi' ne shungaa tahoilIaan, sekä Isomeri et Kinnunen, millon ne vaa sopivis pirskeis sattuu laulutuulelle niist kumpikaa ei oo mikään muusikko eikä ne tsennaaees nuottei. Mut mikä se 'Stadin kundin kaihon' melodia sit oli tai mistä se tuli. Kinnunen on iha et vaude ja tahtoo skrivaa stygen ylös. Jannut luudaa Pihliksen saunaan, stikkaa eldiksen j a sitsi saa jatkuu. Vappu on sillai 1ähe11ä, et koko sakki siel stoges rupee shungaa. Kuluu toistkymmentd vuotta. Ne on frogannu Pirkko Kinnuseltaki, at mist sä sit tsennaat ton biisin, ja sen mies minnaa et se Isomeri-niminen inttikaveri tan aikoinaan siel Pihlikses shungas. Kysees on 'Ylioppilasriemua': 0n elomme härpyvä muistoisfa pois, Ken mennyttä kauankaan muistella vois. Lauteil ne shungaa, ja kohta Isomeri tempasee vanhast muistist biisin 'Niin gimis on Stadi'. Nyt on Alan Miesten, eli Vesa Nuotion, Petri Hohenthalin ja Hannu Karlssonin, hugi tsökaa esiin pennaa ja papruu. Huhtikuun 29. Tää on niitte toine keikka. Nuotiol po.V9ä11e tupsahtaa papru, jos lukee vaa "Jussi Isometl" . Pirkko Kinnunen heläyttää omal vukill aan stygen jonka on oppinu siipaltaan, 'Niin gimis on Stadi'
Kffi#tu&ffiffi ffid€ffi Hei! Voisiko tämä kuva olla Kalliosta. Ja tää stoori todista a, et totuus voi olla taruu ihmeellisempåa. t. siirty Kinnuselle. Se on arvellu, et tåit "Jussi Isomeri" olis oikeesti iskelmäsäv eltåja lJsko Kempin pseudonyymi, eli salanimi. AikanaanVeka Lehmuksela skulaa myös Jussi Isomerelle, joka bamlaa koko stoorin, miten oli snadina kuullu biisin ja miten se Pihliksen saunan lauteil , Tr. " ;J.. Jussi Raittinen nappaa niist yhden, 'Gartsan gundin', jonka tekstii snadisti muokataal aulul I i s emm ak s . Isomeren nimi jäi kuitenki kummitteleen biisin tekijätietoihi. Raittisen välityksel tää kaveri, Valtteri Sorsa, fuodaan Teostoon nayttåå gamlaa kriguaikast vihkoo mihin se runo on skrivattu. gffi' nnunen skulaa sille 3.,6,$Il,,,,01 son. Jotku toiset on puolestaan epäilly, et itse Arvo Turtiainen, "Stadin Arska", olis petrannu Lehmukselan tekstii. 'Niin gimis on Stadi' on ollu siit lähtien Raittisen leipäheitto ja lempibiisi. Tiedätkö sinä mitään Sörkän Ruusu-nimisestä naisesta joka kuljeskeli Kallion / Sörkän kaduilla joskus 60'luvulla. Biisi tulee 1984 Raittisen ja Eero Luparin bändin platalle Hirvi älä tule tielle, samoin ku 'Stadin kundin kaiho'. Nuotio ei voi ku pahotella älppärin kantee Lehmukselan nimi tuli sitte jo oikein. Lehmuksela innostuu rnenestyksest nii, et se skriva aparl uuttaki shgirunoo. Jussi Raittinen innostu Alan Miesten sinkusta nii et otti biisin välittömästi ohjelmistoonsa. '].{iin gimis on Stadi' on ehta kulkusävelmå, elt se "trad." on siinä ihapaikallaa. ',"" 5arotiolle taas skulaa Veikko Lehmuksela ja tokasee, et tää on hänen teksti, mikä platta tää tåm' möne on. , il:, ' r'l:il a :3:i: !*'.' ' t: ;6 +. Eka vahinko johti toiseen. LeJrmuksela hekottaa. Samal hogataa et Alan Miesten versio ei o iha yks yhteen alkutekstin kans, kolme lainii puuttuu kokonaan onks ne sit unohfunu jo sillon Pihlikses vai vasta stoges. Joka tapaukses Lehmukselan tekstikreditit merkataa nyt Teostonrulliin. iti' :ri-r iFr 'r it; it:1; ,i, 1t,":l ,M ..;r-,"9*. Tarja Sipari fi"1 i:. Vaik Raittinen ja Lupari tsennas et Lehmuksela on skrivannu tekstin, Jussi Isomeri merkattii silti levynkanteen , täI kertaa säveltäjäks. Mut ne erehtyy. Heti ekal keikal yleisön joukost nousee äIjä ku bamlaa, et hei mistä te ootte hänen ässäkaverinsa Veka Lehmukselan tekstin saanu. T ää on 8O-luvun alkuu
puh. oy ErmioAb, PL rffi';ilT,l?få,*^, ffi%@ W,!,=r=ffi/'%--= AL U STAVA MATKAO HJ E LMA: kokoontuminen Elielin aukiolla, hotelli Holiday lnn'in takana, tilausajolaiturilla klo 11 :00 teatterilippujen jako bussissa vapaata ohjelmaa varaa vitsit mukaan klo 13:00 upea tanssija laulumusikkali alkaa, Kesto n.2'/, tuntia, väliaikoineen siirrymme aterioimaan (paikka vielä auki) n. klo 1 8: 1 5 MATKAN HINTA n. 09-7741041, toi m isto@stad i nslan g i 31.12.2010 mennessä tai Ritva-Kyllikki Kupiaiselle p. 65 € / hlö. 040-727 4938 tai rkku piainen@gmai l.csm 15.01 .2011 mennessä. ,''tl,,r7Flo pientci tietoa... TERVETULOA MUKAAN! lemmenballadi kahden voiniakkaän öersoonan, hevosväras Zobarin ja kauniin Raddän ' Perinteinen talven teatterirödu ,1 2.A2;201 1 Lähde mukaan Stadin Slangin Lahden Kau pu ngi nFatteli i n teatteriredulle tsiigäamaan Väkevä välisestä traagisesta rakkaudesta.. klo 17:00 kotimatka alkaa. Saavumme lähtöpaikkaan n. 0500 561 652 . wffiffitu&ffiffi ffi/-#ffi mH[iln fu0tflr [nuuroil$ril Pekka Kurvinen KTM, liikkeenjohdon konsultti LJK Certified Management Consultant CMC pekka.kurvinen@elmio.fi . E n nakkoi I moittautu m iset : Stadin Slangi: p
Slangihintaan: 15,00 € #e* ,@ ruffiSAFå .r''trffi ,***uffi ." ffiffif ffiWffir#äffif IJPEA LAHJA HÄNELLE, JOLLAON JO KAIKKEA, ffiwsw@ffiffitrffi#ffi eus :: @ as sa, no ,nh )d, ss in er, 'fs 0s ni ise pats felol a.P.a t/äSr ,spi :ote tja] mI € 'lol ak im ?g/ nt ia CI tlt l€ft li, ,c h,fi öt Pir lal 36 sl 4"'l ikkäässä tsaan kork kg, an: YI' )al 4 ta tyyt Pa 1,4 inti a, I ol ,hir .M wff € å t 2 -osainen Sfadin mestat suurteos. HINTA; 95,00 € (norm. 180 €). {sffi G &1 jW' wö# ;@ 'W:. K.&.-* Heka Paunosen Raiia Tervomaan fW es i t<ä m m e n m u u rah ai s pes äl I ä. HINTA: 18 € Sruffffimwewä#F€-re# g#ffiflffi&ssss# #ffi Levy sisältää kirkkoherran alkupuheen, evankeliu m in slangiksi ja kolmetoista jou lu lau lua. ..*-r i.i s,., $Ts\+ ir-\ b +'ffi & W,# å w'ffi'w !w --+t @ w' ** ffi.{ ry q}B ,,!.ui' @ -d@
ijl , ,.{ Sami Garam Seiffe män hroidii slang iksi,. i@ ffigdftee %*iä "% &#,: ffi% .& @,t 'B' i:' ' "W; Fm a F., ' I "ot .,.Ieiiffi Pentti ft/lalasten Uusi testamentti Stadin slangilla. HTNTA: 5 € åd; ., xF i'#"# @ @,r ,B+ ##ww sK@ffi#ru såAruffisru Str$ruAffiåtrruKtrffi$f Slangihintaan: 12,00 € . HINTA: 20 € HINTA: 15 € Sfadi fVlusicard Postikortti + CD-levy + Iähetyskuori. @ @. 'jö i i_; :]; :' C: äirr'"d I i3; i :i*lj ,i U, i'd ,1) i4, Li iEl ii.ir: r..: l,l lJ I t.' ;* if;. 15 slangibiisiä
Ts ekk aanp a navi gaattori sta kiertotien kentsulle, et paåsen kiilamaan forbi kolarisuman. Sinksaat sitten kaatiot, stringit tat boksarit päällesi kun dyykkaat iltabaanalle hotlan alabaariin. Sillon ne hiffaa heti et sä oot joteski parempi ku muut. 24 Voi hirveen kauheen kamaIaa, Stadissa stikkaa snögeä! Sillon hela homma on bulissa kaaoksessa. ;\tr å-å;{'j u ' x/ å.i .ysn aa =#\-å ty) F ,/ f* -/ ,u;=F L,iT *qY*' ." sI 1.*tr \<t' \.\ #-/ qfl/ 5 ,tF qQ eä l_\ ä) i_{r,,. Nou hätä sittenkåån. $nöSeä iafrysaamista Ootteks hiffannu, et pohjoinen napapiiri kulkee vähä yli puolivälis Härmää, tos Rovaniemen hörneillä. Se meinaa sitä, et talvella Stadissakin stikkaa aina snögeä ja tulee frysis ku me kert ollaan täälläkin helkutin pohjoses. Ei audikuskin mielestä Suomessa saa olla snögeä ku joulupyhinä moottoritien penkalla skloddien mieliks ja tietysti laskette lume stois sa tonne sanotaanko vaikka kesäkuuhun saakka. Sit viel toi ajokeli. Ei semmo sta ennen tapahtunut vaikkei sillonkaan enää budjattu öljytuikun ja koivuklapien Yarassa. Kandeis kuiteski muistaa pa;r talvtajan perusj uitsua. Silloin sä voit myös iisisti stikata strubaa sun kännykkääs ilman handsfreetä. Ollaan niin helkutin eurooppalaisia ja urbaaneja, et luonnon perusjuitsuja ei enää hiffata. wffiffitu&ffiffi ffil€ffi Tosrj äbä dallaa buutseissaan omia polkuj aan! trikä kukaan tsekkaa Hyvonneitasi, malli a longa, spyygiesi alta ainaskaa päiväsaikaan. Tää siit tulee ku on niin kliffaa dalIata I ämmitetyi I I ä c ityj alkakåytavillä, totuttaudutaan hiihtotunneleihin, katettuihin hyppyrimäkiin ja "normaali talviajokeli" on kuiva asvaltti keskellä tammikuuta. Anna siks bilikas elektroniikan hoitaa koko suhaaminen. Eihän tässä enaa ehdi brysselinflyggeen ku Tuusulanväylälläkin on ketjukolari; tietysti taas joku rekka möhliny. Ennen , Vanhaan VR:n kundi sinksas vekselin handuillaan ja dorkimassa tapauksessa käytti lekaa ja kankee. Ei fuu klabbeihin frysis etkä flygaa revalles, jos dallaat sulalta asvaltrlta forbi. Ne ei varmaan oo yhtä shick. Budjuja ei saada auki sähkökatkojen vuoksi ku sähköabloit ei skulaa jne. Onneks Audissa on luistonesto ja muutakin elektroni ikka a ajohall in taan. Ihan totta, talvella voi Stadissa vielä jopu aamukahdeksaltakin olla joku baana suoIaamatta ja liukas. Ja kyllähän Finskin flygg.jen lähtö on arna bulisti myöhässä ku tule snögea. Stogeja ei pysäyttänyt ku snadiks hetkeks ilmaYaara; eikä syy sillon o1lu taiv aalta snadisti flyg aavatlumihiutaleet. Enta snö ges sä to imimattomat vekselit. Vedä redisti Yaan klabbiisi pitkät kalsarit ja kunnon talvipl aågåt esim. Softaa mikä softaa. Snögetykilläjosei sitä muuten ole. Mistä sille oikein bungataan. Nykyjengi ei vaan tunnu senkään jälkeen hiffaavan, ettå Suomi stondaa edelleen pohjoisella napapiirillä, missä snöge ju fwsis kuuluu talveen. Mut moni meist ei enää minnaa tätä faktaa. Mut Pendolinot hyytyy nykysin Karj aan stattalle jo pelkästä säikähdyksestä ku meteorologi ennustaa snadisti snögeä viiden päivän kuluttu a. jne. Miks kymmenet tuhannet himat jååvät ilman flyysiäja lämpöä aunaku tulee snadisti snögeä. \ {s^ \ *k osaa ' å. Mä luulen et syyn tåytyy olla globaalis sa markkinataloudessa, missä meitä tavallisia dallaajta arta joteski kusetetaan. Ja missä hiivatissa se huoltoyhtiön jäbäkin viipyy ku tääl parkkiksel on ainaski viis senttiä snögeä. E,kaks, pukeudu 1ämpimästi. Vide miten kylmåa! Miksei Armanin ja Bossin strigeissä ole ohutta GoreTex-vuoria. Jo oli piru jossei homma hoitunu ja stoge päässy Turusta Stadiin Nyt tökkii VR:n kulunohjausjärjestelmä helatiden Kemijärveä myöten ku kompuutterin miljardeilla biteillä ei ole hauista eikä lekaa. Jengi flygaa garts alla revalleen ja katkoo luitaan. Se on lumi." Ai jaa! Ku meil oli krigu ni UkkoPekka ja Risto Ryti-höyryveturit kisko 40 asteen pakkasessa ja bulissa snögessä stadilaista Ässärykmenttiä ja krigumatskua Äanislinnaan ja Karhumäkeen saakka. Siit vaantulee niin skeida fiilis ku snöge menee nahkapohjaiseen pikkuplåågåanja kylmä tuuli blosaa housunlahkee sta palj aaseen klabbiin just ku on aamulla pakkasessa dallaamassa ilman lätsää ja hanskoja pihalle puts aamaan Audia snögestä. Vältä kumminkin mutsin tat muijan duunaamra pässinpökkimiä ja ptraattrtuotteita. Voihan skeidat! Onhan Suomessa melko usein stikannut talvella snögeä viimeisten about 12 000 vuoden atkana. Jos nåå neuvot ei menny sun kaaliis, niin flygaa Thaim aahanj a pysy sit kans siellä hela talvi Sautski. Ja muodikkaita Chanelin pipo-kaulaliinasettejä saa Stadissa niinki halvalla kuin snadisti vaille 1500 egeä, joten siitä vaan muodikasta tekovillaa ylle jos 1ähet monokansan pariin Hagiksen tortsalle. Se on tietysti huono homma, mut "resurssipulan takia" sille juitsulle ei nyt kerta kaikkiaan voi mitään. Joteski on kehityksessä rumlattu takaspäin k, joku VR:n fiksu kundi sano viime talvena: "Onneksi meillä on nyt hyvä syy junaliikenteen takkuamiselle. Flygareista ei saada päivätolkulla redukamoja termrnaaliin ku lentiksen aurausvehkeet stannaa snögeen. eikä siitä ole bulia hässäkkää ikinä syntyny. Aseta kuiteski aamun duunim atkalla vakionopeussäädin maksimissaan 160 kmh sillä snöge voi yllättää kokeneenkin audikuskin. ne Camel Bootsit, jotka slumppasit firman järkkäämälle sun elärnäs kovimmalle elärnysredulle kaukana landella, Espoon Nuuksiossa. Kiroillaan vaan ku erilaiset juitsut brakaa alvariinsa, snögeä kerääntyy gartsoille ja niillä bl aina kylmästi päin näköä. Ja viel. Maa-, meri-, ilmaja tietoliikenne tökkii, sähkö sluuttaa ja autoilijat spiidaa suureen ääneen liukkaita kelejä
Me blisattiin kaikki kuuset vek. 3ffi" "''ri:''": joulukuusta, ensin et osaa ostaa eeles yhtä'k ,|a' i sitten Ai,itä on ?0&.' : ,,,,r,,i :ir.:i"rriiirrri Faija kertoi tavanneensa L,opqn ika.upp.i ffitka ,.sanoiv at,',ffi gs' ,tdstä:$ä,'.ili&' .' .', ' l$ut kuuset ha,lvalla.# j oulu ,ä&tafia.a j a, usista' gi,si{}ä';:, : i; vuonna pulaa. ffi ?tnn ",Tämä stoari kertoo joulu'sffi:i ": ,..,Lg5',,StadiSsa. ' kuusirahat, tuli sitten hihaan lippa vinossa. ' , ' Fyrkat käytettiin, joulun viet toon ja pikknbroidit säi run, ,i saasti lahjoja ja oli hyväf , safkat tarjolla. Hiffasin siitåi snadin lisäbisneksen, kun vein kuuset ' asiakkaiden himäan. ,",' ,, rt,'" .' iii .,t ' M i heti kysymään',effä : missäs sejouliifoiusi,"o, ?": .rr"''i Faija oli,mennyt kav.e-reiden' ; , ' kanssa Salveen ja do.kanau,t'-' . Farja viipyi pari tuntia joulukuusen ostossa'j,a ilffi'fts;: ': tiio a:ika fuiterissa it o ui', '' , kUUSffi. Muutaman''funnin pääs falja I tuli takaisin himaan' ja, 'm$tsi""'; Lysyi silmät'pralaefi,ättri mis, säs se joulukuusi on??fi''r:i: =i' :';'',i: Farja sitten se,li ett'ä' -t '" " stuinppasin 300jou1il. Sanoi vielä ettå takaisin et tule ilman kuusta. Tapahtul säl, ' lainen ihme, etld mutsi ei kos= ,,. Me budjattiin Lönkan ja Abi ahaminkadun kulmas sa, '' olffuttanut faijan"'' ,'gu,p.torille,slu 'lukuusta himaan. _ .. Niin rne sitten farjan kanssa blisattiin kimpassa niitä kuusiä. Eikä se huono-bis' nes o1,l*tkään;'kuu,säf' kaupaksi,'k*id' il'e,ftffiIe vaikka otrikin kälsa i,li " "+", Meillä oli frysis niitä myydessä, tosin faijalla oli oma flinda mukana. Flrrkkaa'oli niin,ettäfikatpullotti.. Mutsi oli fttr'en-l"' päfavan kiukkuinen 1afutoi ftrkat uudestaan kuused oitoon. Mentiin päivän hämärf11essä " ' himaan. ',.=.r4-,, Olin just skolen lopettanut kloppi. Säa"tiin " hyiät joulufl'rkat. Käväisi aina välillä kuusikasan takana snubbi lla.' Ostai issa oli paljon iäkkäitä ihmisiä, jötka haluSivat saa"da kuusen himaän toimitettuna. Räknättiin niitä fyrk'-,'r ' koja vielä puolen yön atkäan ja mutsin ilme oli kuin ker,rnaat , latkineella kissalla, hwäili iour : lulauluj a W!oväisenä. Pentti Enroth åå M$]*-# ffi.,M *. 'Mutsituijatti vW' ,""--il ,såfiättomafia.I{adaisi stitten i ' että oot sä ihan'döfka. kaan aiemnin ollut kävnWl , biea\lqkaupassa, nyqieflainen' ihme sitten nähtiin
5 o\s =:-. . S-\' = _= -t . .=i=r' = = w jm Seppo,S^_--].s''':'':'''noRsSanen'>' rumpali Martti Vuorinen, Seppo Plaami vibrafoni ja piano, a Hyvönen,
=:S N N N {}.r=s
wffiffitu&ffi# ffil€ffi 'sfadln kundi ei duunaa, dokaa vaan..," Toi riimi ei meillä futå&, rnut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. Yhteislauluilta klo 18-20 Koulumuseossa. Neulomuksia ja muisteluksia -työpaja 17-1 9 Sederholmin talossa, pe 10.12. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. Helsinki kuplettien ja kepeiden tanssien kaupunki -musiikkiteatteriesitys klo 1 5 Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. co m I www. Satutuokio 1970-luvun tyyliin klo 9.30 Hakasalmen huvilassa. co m TEHTAANMYYMALA puh. alkaen Virka lnfosta kaupungintalon aulasta. co m CHEF WOTKIN'S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET HEL Muutokset mahdollisia.. Neulomuksia 1a muisteluksia -työpaja klo 1 3-1 5 Sederholmin talossa. to 2.12. ^ ,l ,t {JU'{/*0100 a700 Snadisti landemrnaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. Vapaalippuja saa 5.12. c h ef-w otki n s. su 12.12. ke 8.12. to 9.12. 28 JOULUKUU to 2.12. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie B, 00580 Helsinki Puh (09) 774 33 44 I i h atu kku @ch ef-w of ki n s. Satutuokio 7O-luvun tyyliin klo 9.30 Hakasalmen huvilassa. to 9.12. Joulun koululaulut. llkka Malmberg: Stadin döfis klo 1B Hakasalmen huvilassa. Yleisöopastus ruotsiksi klo 15 Yönäyttelyssä Sederholmin talossa. Geo Stenius: Sukellus maailmanpol itiikkaan nuoren journalistin Helsinki klo 1B Hakasalmen huvilassa. pe 10.12. FIäsää, tsieguraa, bradari i, metukkaa, broiskuj u binoit, tekumekuslarb d?, ryynanl..r Tasan Stadin parhait. to 16.12. (09) 774 33 477 ma-pe 7-1B,la7-15 te hta a n m yy m a I a@ch ef-wotki n s
ffimffiru#rc6ww ffircffitrffiffim
A) Manskulla Stockan paikalla B) Fabbarilla Pörssitaloa vasta-päätä C) Bulsalla Koffin puden paik-keilla 9. A) Betonitie 5 Konalassa B) Tarvo C) NJK:n venepaikat Koivusaaressa 2. A) Larussa B) Kuliksessa C) Haagassa 8. 38. Vaaskivi B) Mika Waltari C) Maila Talvio 3. Missä oli ammoin kapakka nimeltä Gambrini eli Kuoppa. arkemmat tiedot: www.hely.info Paikka: Pan imoravi ntola Bru uveri Fredrikinkatu 63 ab Kampin ostarilla, ravintolan kabinetissa. Miten paljon on piikki. A) Käpiksest B) Ogelist C) Puksust 10. Mikä mesta oli Tossu. 30 Tsilari Kffiffitu&ffiffi ffid€ffi STADI FROOGI'(SET 6 I 2010 1. West End on jo Espoota. Kuka skrivas sen. Missä aikoinaan oli aito Helsingforsvägen. Kuka on disainannu Byggan. Yks ekoja Stadia oikeen urakalla kuvaavia romaaneja oli ltämeren tytär. A) Toivonkadun Alko B) Helsingin Toinen lyseo Torkkelinkadulla C) Ahosen jalkineliike Hämeentiellä 6. Ensin täällä jyräs Malmst6nit, sitten tuli Raittiset. A) T. Mistä kaupunginosasta tulee jengi nimeltä Gnisu. .jatkuvat enst vuonna sunnuntaisin klo 17:30-21 . A) Lars Sonck B)Armas Lindgren C) Karl Lindahl 5. Ketkä niistä onkaan isobroideja. 'i;il;# ffi r't,il Kyssärit laati: Mikko Seppälä Ttrtt ,\r" l*ttrft'fr?tåri \"{,ir,if f{{tf } rb'. A) Eugen ja Jussi B) Jori ja Jussi C) Jori ja Eero 7. Mikä on Stadin läntisin mesta. Kuka seuraavist ei o Stadin Kundi. A) Alpo Ruuth B) Aatos Erkko C) Arvi Lind OIKEAT VASTAUKSET S. A)5 B) 12 c) 25 4. Kaikkien tuntema gartsa Hesari on saanut nimensä Helsingin/Helsingen pitäjästä, nykyisestä Vantaan kaupungista
Maanantaisin klogu 17.OO Tervetuloa! ldiksen slangijengi I le stikkas Pena Riuttu ja kamut Himat kondikseen Plotskikatsit o Rabat . Pelimannien skitat, kurtut, figelit, munnarit ja muut musavehkeet voi ottaa messiin fiilinkiä pukkaamaan. Ao4oo Tss 635 Puh lfax (09) 827 306S teijo. Muuttuvan kotikaupunkinsa katujen arkea uutterasti tdlentaneiden valokuvaaj ien laaja tuotanto ,a tarjoaa nostalgisen matkan 1 97 0-l uvu I le Asfaltti a jaau ri ngonkukkia -näyttelyssä, loka on .iilta Hakaialmen huvilassa 1 4,1 0.20 1 0-27 .2,201 1,. ,T( ma 1t len )Pl 01 roder ,YPP )tu vat ilr VUI fY, ei OV (_ ffi treffataan joka M aanantai ! Funtsi valmiiks aiheita, mistä bamlattais. pyn no n bn @ kol u m bu s.fi PA&{STAIALKEEN 7,7,2 Kuka on v KARIKAT Terv, Näyttel loulukuu-helmikuu Skrubuinen ja kotoinen 70-luvun Helsinki kuvissa. Bisnesmestat ym. Kämpät Kylppärit . Voidaan snadisti skulaa välillä. wffiffitu&ffiffi ffitsffi NAYTTELY IATOAVAA IAUPUNKIA piirtäjien killan SKARPPIEN vuosinäytte 10 suomalain a! ;tapahtumia ! ,. Helsingin kaupunginm useo jatkaa Hakasalmen huvilan h u i p p u s uos ittujen valokuvanäyttelyjen sarjaa esittelemällä Simo ja Eeva Ristan Helsinki-kuvia vuosilta 1969-1979. 201 ) I oi aist n2 ,l
Niiden erikoisuus on calvados-glögi, mis on kans omppumehuu. Glögi Skandinaviasta meille on tullu glögikin. Bibluun vsikka sl,lnnuntaina Jouluna monet slumPqaa lahjaks kniigoi. Se ei oo sama ku gliichwein eli hehkuviini, mitä sakemannit dokaa. Kaltsin, Töö1ön ja Itiksen biblut on auki klogu 1016. Sana joulu ei sekään liity mitenkådn uskontoon (niinku vaik Christmas), v aanon skandinaavista alkuperåa ja meinaa pyörää. Kristityille j oulu meinaa Jeesuksen synttäreitä. Ku on galsa dallaa gartsalla, ni kandee välil käydä dokaamassa kuumat glögit. Tölikas on Stadin eka, 197 6 öpnattu dallausgartsa Perhonkatu. Jouluu on kuitenki vietetty Suomes jo paljon aikasemminki. Kaikki tsennaa Ison Rob &n, Sofiankadun ja Kluuvikadun. Muutamat Stadin biblut on auki jopa sunnuntaisin. Stadissa gtrögii saa monista rafloista. uris yhdistys on j ärkänn1 \'iirreel Oksal skaboj a uusille kyvyille. Musabibluun eli Kirjasto 10:iin pääsee sunnuntaisin klogu 12-18. Marraskuus siel on duunattu r,almiiks erilaisista stebuista staili Penrose-kuvio. Muinaiset roomalaisetki bonjas, ett kandee bilettää, ku suulis finnaa. lYyys dallausgartsa Stadis on muutamii gartsoi, mis ei saa tsöraa bilikoilla. Mut kniigoi voi käydä latnaamas kans bibluissa. Nyt on tulos viel yks np'a lisää. Glögin idis on mausteissa: kanelii, inkivåårn, neilikkaa tat vaikka pomeranssinkuorta ja kardemummaa. mikä on öpnattu sisä\/ pitskulle. Lasiin voi sit stikkaa manteleita ja rusinoita. Pitsku on tietty katettu, ei siel frYs aan joudu. Duunimestoil j a frendi en kans j ärkä tåånp ikk rjoului, buiduis skulataan joulumusaa ja blisataan joulukrääsää. ffiäm#mm ffiqffimffimä ffi=trsåmä M arraskuust a alkaen viri tellään fiiliksii joulun venaamiseen. Gamla juhla on liittyny talvipäivän seisaukseen. Stokka j ärkkää gartsalla j or., lum arkkinat 3 -23 . Keskuskadun spädä11ä E,span jaAleksin r älis ei saa enåatsöraa b i I iko i I 1a. Slangr.l engi tsennaa Savoyteatterin. SMYYGAASTADISSJ Yg#ffitu&ffitr ffif*ffi Virve Kuutar (Obolgogiani) Jos tsökaa jotain snadisti erikoisempaa, kandee dallaa Töö1önrantaan, siel on perinteisen g1ögin lisäks hun aj ai sta valkoviiniglö gii. Tornin raflas duunataan niiden omaa perinteistä punkkupohj asta maustei sta glögii, mitä asiakkaat diggaa.Samaa voi dokaa kans Stadin kattoj en yllä eli Atelj ee-baarissa. 12.20 10.. Mut tsennaaks monikaan niiden nW aa Katsomo-raf\aa. Perinteisel linjal on kans Elite. Pyhäpäivinä niinku jouluna \'l/ nekin on bosessa. Monet funtsa1 ett se duunataan punkusta, mut voi sen duunaa mistä vaanbrenkusta. Sielt saa punasta g1ögii vaikk terästettynå Koskiksella, Jallulla tar Amaretolla
Siit voi olla monta mieltä, et onks oikeen, et vanhoi tuttui jouluvärssYi ruveta afi v aantään slangiks. Ku ekaan tsyrkk aafi mult nvvdettii rjarii lauluu, ffiä iupesinki ^ glaiduna hommaan. Joulun tunnelman voi melkeen handuil tsennaa. Skruudataa kunnblla, huilataa ja pidetää toisistamme huolta. Siin kuoros sjungaa sama friidu Ja . Tarttee tehä hissun kissun, ni paikat pysyy jonkunlaiseJ kondikses viel monta vuotta. Meil on aina ne sämanlaiset, Perinteiset ioulusapuskat, läatikot ja tcintt u, sienisalaattt Ja rosolli ja aluks kalaa, monenlaist." Jälkkäriks väskYnäkiisselii. Lakata ei sjungaamasta/ kiittämästä sitä lasta, joka meille joulun toi, siks nää viisut sille soi. Sit on toinenkt konsertti. Mä ruDeen iouluu mun omille ältntuän jo monta viikkoo ennen, tar oikeestaa jo kesiksel, ku luon ekat silmukat sukkii varten. köituu hauskoiki sattumii, niinku Yks jou19, ku sattuneest sYYstå tult kaks kinkkuu. Mä oon funtsannu sen niin, etjos koittaa duunaa sen nätisti, siin ei kai ketään loukkaa. RuislimPPu, sinaPPi ja kinkku oliki aikamoinen iuksee. On tehn! arna. Muut amat stannaa Ja stikkaa Pataan fyrkkaai mut mitä komeempl palsa ja stailimPi rotsi,, ti ghi m-enee. J.engii on aattona P.alion, bulimPaa ja snadimpaa. Paikat ei kuiteskaa PYiy kondikses. Moni nuori opiskehlan näkönen anlaav arrnaan v ähi stään. Jo partrra, kolmena vtronna joulumieli on tullu vaan stydimmäks, ku _o_n stondåttu är1än kans Manskulla paritunfinen frelssiksen Patavahtina.. Niitä ja kintait tulee sit pitkin syksw tasaseen tahtiin niin, et nä takusti kerkee valmiiks kaikille meiän snadeille. Esikoisei oli sillon bulit pihapippalot j. Snadit sjungaa Porukalla, kaikkien on kliffa olla. Kummasti ruPee vaan vanhemmast Päästä väheneen noi lahjan saaj at. Tavallinen viikko ste edi riittää. Sävel on lJuno Klamin. Oikeen ioulun fiiliksen saa skoilen j oulujuhlassa. Nii, et onks joku väittäny, ettei kinkku vois olla ke s ägeiminki kunkku. Mul on semmonen taPa, et mä lysnaan radioo, ku mä duunaanjotain tsöges. Stadin slangi sjungaa taas ioulubiisei Paavalin tsYrkas. Skobet putsattii sisaltaki, tvetattii ^sohvatyynynP äälli s et, bYlP kattii vertrirt ja matot, kaikki me s tat tartti kuuraa. sen ärutsi, meiän esikoinen. kekattiin, et äuunaiaan se kinkku Yöpalaks. Kuusi himaan kannettu, jorlusafkat duunattu. Klokut skulaa rauhaa meille, joulun lasta tsokanneille. Mähän oott iouluhörhö, niinku on enneki tullu puheeks. Skutsit, vodat valkei na goisii joulun rauhassa. Meneeks ne jotenki Pilalle, onks se vähän ku PYhäinhäväistyst. Onneks on semmosii tukii, ku voi latttaa handuihin, ni mun nivelrikkoset Peukut kestää viel ton kutomisen. Yhtenä päivänä siel kaveerattii joulust. Mä panin sen P-a\kaseen ia siel s^e viihtyki elokuuhun ästi. Joku ei tsiigaa päinkää, ..ioku vilkasee..ja mnee naplään äkkii kännjkkaa, jbku smailaa ohikulkeissaan. Siin ei ihan träti hiniaan tullessa voi joulusteedii alottaa. Käänsin pari, kolme biisii ihan våit< Yaan omaks iloks. 33 TSILARI 6/10 %#r$qsårc fräå#ffiffi *å**n*$ m Teksti: RaUa Tervomaa RäIläkkä on alna ollu mun mielest semmonen jätiestö, ku tekee hYvää, PYYteetönt duunii. Ne bamlas siitä, miliases porukas j.-ttgi tvkkää i ouluu Tt:r aa. Putsataa Paikat sit, ku kev äällä suul i s rup e e paljastaan kaikki menneen talven sotkut. Mä taas oon funtsannu homman niin Päin, et turha stressaa ennen jouluu. ja treenannu ohjelmat. Sitä on vuosien varrel jotenki tottunu siihen. On ollu kliffa seuraa jengii' kul dallaa ohi. Joulusafka tarttee duunaa ia skaffaa tarPeet, kinkku än kyl tilattu. Hienot biisit virittää jengin joulun venttaamiseen. Ku meit on buli 1össi, safkatki skaffataa yleensä vähän niinku kimpassa. Bulein lapsenlaPs sjPng?q siin kuoros. Niin Paljoo ei ois kyl j aksettu skruu daa, oalauttaa ei voinu, mut onheks toinen kinkku oli jäässä. Ku juhla yleensä sluutaa enkeli taivaaseen Ja Jengl nousee ylös ja sjungaq NVI Jumaialle l<uniriaftulee väki sinki tippa öögaan. Alkup eråsen runon on skrivannu Yrjö JYlhä. iokrl 'snadi, omatekönen lahi a tat blumsteri. . En vois kuvitella, et oisin joulun himast vekka. 'fu , irst' Biisin nimi on Jouluilta. Nautrtaa siis n-yväst s afkast, to i si stamme j ä j oulun valoist j a rauhasta. Onneks päästää viel messii, ioskus useemPaanki ku Yhieen festiin. Taivaalla se sama tähti lyysaa, jonka messiin lähti kolme idän viisasta kumartamaan Jeesusta. Se homma skulaaki vänkästi telkkarii tsiigates. Ne tsiigailee fuolt tähtien lomast ineitä, ku joulukiireis busataa snadisti tarpeellist mut enempi kai ^turh aa. Tanå vuonna mun joulu alkaa Vanhas tsYrkas Ressun lukion joulukonsertis. Siit kimppahommast voi joskus. Klokut skulaa rauhaa meille... Muutama snadisti vanhempi fyyppi vo1 i'aädä hetkeks bamlaan Yks mlmml' suunnilleen mun ikänen kaveeras viime vuonna' et se joka joulu muistaa joulupaäan, ettei Pääse unoh'tuntr, ku Rällälikä j.lPPi s9n pikkupentuna Pommituksen kourist furvaan. Skidit on Pannu päälle parhaat kledjut. Meil on tapana är1än kans ki ertää aatoiaattona vi emäs j oulutervehdYksii, . Mä toivotan seuraavien värssYjen mYötä kaikille kliffat ioulut, lämPöset ia lepposåt. Niille Panrraa kynttilät flekkaan. Mutsi steedas viikkokausii ennen iouluu
34 Sfadin Slangin kamoja Janzon, Edvard "Eddtt": Janzon, Edvard "Eddtt": Kulmala,.Teppo:. ..--,:,-1.:1 *h* kallist* k*ti* Rehn, Leif: Jassen från Gammeli Sfadin Slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Sfadl Stadi Musicard Postikortti + CD-levy. Palsa lianis, Iitski kalis Villi Vallila Anna pois mun kitarain HTMÅFONERI Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa Tervomaa, Raija Tervomaa Raiia Mut sule sattiu aina Mesikämmen muurahaispesällä Y$$tu&ffis ffif€ffi Paunonen, Heikki: Suuri slangisan akiria Mäkelä, Juhani: Sfadin snadi s/angisan akirja Pohjola, Arvo: Himaföneri Tervomaa, Raija: Mutsija mä Rehn, Leif: Gammelin jannu ii.1;-'.i. 15 slangibiisiä, Kauhanen Johannes T.paita Stadin styget CD Lasse Liemolan. :
r '1, .. 774 1041. Puhel i n: Epäselvyyksissä, ota yhteys Stadin Slangin toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00 17,00, puh. TUOTTEET vot ILATA Nyös posrrsE. TrLAUKstsrA penrrÄÄru pAtNoN MUKAIsET poslrusKULUT.. I I lr'.. [l Kunoi f] rriio, 5 € kpl Stadin Slangin oma postimerkki 2€, tr kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero ja paikka. käänn.) 15€ tr kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20€ tr kpl Paunonen Heikki: Suuri slangisanakirya 55€ 95€ tr r Paunonen Heikki: Stadin mestat, suurteos osat 1-2 Pohjola, Arvo: Himaföneri 10€ I kpl Rehn, Leif: Gammelin Jannu 12€, tr kpl Rehn, Leif: Jassen fran Gammeli 10€ tr kpl Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi 10€ [] kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä ja muita patsastarinoita 18 € I kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10€ [l kpl CD, Stadin styget 20€ [l kpl CD, Duo Snadi Pumppu: Slangi on swengiä 10€ tr kpl CD, Sakilaiset, lÄffn, J,Alfred Tannerin kupletteja 15€ I kpl Onnitteluadressit, 50v, 60v, 70v,75v,80v, 85v. I I .l lil I I ,1, I I I I l, I l I I I I I I I t: I I I I t* I I I I I I I L I I t' I U ,l\ IU I I I wffiffitu&ffiffi ffidsffi T-PAIDAT Koko/kpl:XS E Autotarra 35 ffigfu#runreffiffiffim sf tvtl lI xll xxll 8€ Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15 € J anzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila 15 € Lasse Liemolan juhlaki rja, Anna pois mun kitarain 30€ Mattssoh, Eki: Griinataa kimpassa 8€ Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8€ Tervomaa, Raija & Mattsson Erkki: Skloddit brailaa MUUT TUOTTEET Lasse Liemolan juhla-CD kpl KIRJAT kpl kpl kpl kpl kpl 8€ tr kpl 20€ STADIN SLANGIN OMAT KAMAT HINTA Tilaus / kpl Lippikset! musta! Armylippis, musta ! Armylippis, hiekka I € n kpl lsännänviiri T T kpl kpl Pöytäviiri Pinssit, Stadin Slangin pinssi 2€, r kpl Stadi Musicard, postikortti + CD-levy, 15 slangibiisiä s€ [l kpl Mattssoh, Eki: Kun Eki oli snadi 10€ tr kpl Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10€ tr kpl Garam, Sami: Seittemän broidii, (lyh
Toisen on viisaampaa väistyä. No sit kuiteskin yllytyksestä ja kehujen saattelemana innostuin vielä kahteen kertaan jatkaan sarjaa. Mut mun sisällä kiersi koko ajan epävarmuus. | { z#,,;.'rli -^,.F -ffi; uuffi#m#c .ffiffiffi$?S$msF#$$ #ffi furu #F#åFffiåffi s$ffiä#$. En tiedä. Kaikki voi nyt iloita siitä, jengi busaamassa iltoja. Monet ihmiset huuteli tilaisuuden päättyessä, ett syksyn Kaltsin styrkan illasta on muistutettava. ett edelleen on vahva Esa Siljamäki eläkepappi €sEtu&ffiE #JSffi Fes5s $?;*ssism ${fiffå€$ j#s:Ssir:, $ssf_y Sf*dfrs SF*s?gsss=f t*gbåFw. 09-753 9299 6f. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 55 65140. Oli niin onnistuneesti valittu Kundi ja Friidu. Ett sillai. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15, g _ KA if{KäÄ IiÄ KE}.ITAfuffSFE},I Tervetuloa T]U SNLA RTLLEILLA !{ AET HYVI!{ Karhukin näkee iopa muuranarsen munat . Tuntu siltä, ett taidot on purettu tyhjiin neljässä kerrassa. On viisaampaa siirtyä eläkeläisten rivin jatkeeks. Seuraavana syksynä mä olin "Sana kartsalta Kaltsin tsyrkassa" illoista sitä mieltä, että tätä lajia on koeteltu tarpeeks. "Sä Faija meijän, ketä oot taivaas" on ollu aina mahtava kokemus. Silloin juontaja viittas vaan handullaan ja sano, ett kysykää Esalta. Vierekkäin ei voi hommia hoitaa. Must on ollu upeeta, että slangi on saatu sittenkin taipumaan kirkossa käytetäväks kieleks. Siitä ei täällä puhuta. Kesän kuumalla tuli uus epäusko. TARVIKKEET %48 .$fssedssp Sfsrssgisr .grgs*qgågFå,riurfii :J#,-s'$ rsfsps ss Fssfs'g ;r Agricolankatu 11 ,00530 Hki Puh. Pariin kertaan siit huomautettiinkin ja Sit must tuntu todella keljulta "Mutsi on bestis" illassa. Toivottavasti aina muistetaan, ett yhteinen rukous siis yhteinen on aina hirvittävän paljon isompi asia kun oman peiton alla heitellyt sanat. 36 Mffikffi ffireäå @@@ mffiffiw ffireffiffiffiffimsffi ffiffi1 Kmffiewffire €mwwkffiffiffiffi re ffi.reffiw Muistatteks, kun mä olin siirtyny Suomen suurimpaan jengiin eläkeläisiin kesällä 2047. gg*fu#$F" : ,a j I q & * & itrj # ?iiii: SOOVI KSII STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää Ja rautiskam aa. lllois oli tapahtunut vuosien varrella muutamia hankalia tapauksia. t'tÄöttrARKAsTUKSET rä. Viel Hesan päivänä 12.6. Mä melkein katselin uniakin siitä Tuomiokirkon huitasusta, Juttelin järjestäjäporukan kanssa elokuussa, että nyt ei into riitä. No mä käännyin pois. PIILOLASIT . Muutamien kafrujen kans me siinä ulkona sit mietittiin tempun tarkoitusta. Oikeastaan oli kivaa koko ajan. s f* #grpsfm m grs" fs ;+. Siin on huokastu lsän puoleen oikeen kunnolla. Soogausja föraussöövista. Tsyrkassa ei oo pidetty suotavana jakaa slabareita, libareita tai mainoksii kirkkosalin puolella. Mun on sanottava, ett se koski kohtuullisesti. Tehtiin alustavia varauksiakin slangi-illasta. Kun kimpassa ei pärjätä, en halua skabata. SILMALASIT . mä vähän meinasin innostua
nro: Maksupäivä: Allekirjoitus Jäsennnumero: Aika H ,$ ,f* H ff H H I Liittymismaksu 15 €. wffiffitu&ffiffi ffid-ffiffi Kaikki muutos ei ole edistystä, mutta missään nimessä en haluaisi takaisin 50ja 60-lukujen ahdasmieliseen aikaan, jolloin kaikkea vähänkin erilaista osoitettiin sormella. Onko tämä mielestäsi redi kommentti. Postitoimipaikka: Sähköposti: Syntymäaika. Lisäksi kielenhuoltajatkaan eivät enää saa pultteja svetisismien takia. Voipi Pemun puolesta ollakin, jos juttu muuten skulaa, Tekoslangi, tietty yliyrittäminen ei tietenkaän åina valttämättä toimi, Tavoitteena on sujuvaa slangia ja sujuvaksijuttu voi tullä ihan muutamalla slangisanalla, mutta myös useammalla, vaikkapa isolla 37 slangikuormallakin. Svetisismi on sitten taas eri juttu, liittyy lähinnä lauseen rakenteisiin. muytg_s (muista jäsennumero). Olen aika uusi stadin slangin jäsen Tsilari on erinomainen )a "aikakauslehdistä" se, jonka mielenkiinnolla luen kannesta kanteen, Yksi asia siinä kuitenkin vaivaa (se voi johtua pitkaaikaisesta turun murteen kuuntelusta): pitääkö joka sanan olla slangia. Olen syntynyt stadissa ja budjannut koko 401a50-luvun Väiskin nuikilla, Poissa sieltä olen ollut jo noin 50 vuotta, joten stadin slangini on enemmän kuin ruosteessa. Eikö rediys ole juuri sitä, että hyväksyy erilaiset kanssakulkijat olivat he sitten mistä päin tahansa ja minkä värisiä tahansa Ei kai stadi oli mikään aidattu, sisäsiittoinen saareke, jonne muilla ei olisi mitään asiaa??. Harri Fagerström, Kaari na Vastaus Harri Fagerströmil le. Poikkeava jäsenmaksu: r T Syntym äpaikka: 1 Mies 2 Nainen Koululainen [| Opiskelija Paikka Hak. Onko tämä slagia vai svetismia. Tsilarin palstoilla on aikaisemminkin, väitelty siita, mikä olisi sopiva määrä slangisanoja slangilehden juttuihin, Periaatteessa tuntuisi siltä, että slangilehdessä kaikki stoorit tulisi skrivata slangilla, Stadin Slangi ry:nkin tavoitteena on slangin taltioiminen, tutkimin9n ja vaaliminen Koko juttu kiertyy niinkuin slangin ympärille Se on sjiten smaaksaak, kuten svedut sanoo, että kuinka paljon yhteen juttuun lastaa slangisanoja. puh.09-774 io41 Sukunimi. Jäsenmaksu 23€ I tai opiskelija S€l KA v#ffiå å druffiru tr#ffi pd#s#d Ftrffiffis#f v. Kukin skrivaa tyylilläan, Pemu ffi*ffi fu#;Tf tjut+iliiitiiffjr $, ,T "Redit kundit onko niitä?,, Hyvä Morri Moukku, kirjoitat täyttä asiaa hyvistä ja rehdeista käytöitavoista, mutta mitä ihmettä tarkoitat kun sanot, että mahtaako hyvien tapojen hiipuminen johtua siitä, että stadiin on muuttanut niin paljon landelaisia ja erivärisiä ulkomaalaisia?. Tiedän kyllä, että monien slagisanojen pohjalla on ruotsinkieli, mutta minusta tuntuu, että liika on liikaa ja minun aikanani Tölikassa (1a pitkäjärvel rannalla) puhuttiin kieltä, jossa mukana oli kirjakieltä ja slangia sopivasti sekoitettuna. Jotkut skrivaavat slangilla enemmän kuin jotkut toiset Jotkut valittaa, että liika slangisanojen kuorma antaa jotenkin luonnottonian kuvan, sillä eihän kukaan bamlaa tai skrivaa niin, et joka sana on slangia. Aamulla jos huikkaan sinisen dösän kuskille huomenet, niin se joka vastaa, on takuuvarmasti Savosta tai Somaliasta, Stadin kundi katsoo muualle ja vaikenee, Parernpaa jatkoa sinulle Morri! terveisin Leena Svensson Stadin Laajis. Harri on myös oikeassa siinä, että slangissa on paljon svedujen sanoja, härmän jälkeen eniten. Palautusosoite: Hämeentie 67, 005s0 Hetöinl(i. Sukupuoli. Otan esimerkin pemun fionka kanssa joskus kesäisin bamlasin Laaksolahdessa?) pääkirjoituksen aivan alkukappaleista: höörnes, jissaa, minnaa, kraamattu, höörnelle. Ja kyllä jokaiselle ne omat jengit löytyy, kun uudet tulokkaat otetaan redisti mukaan! Oletko tullut ajatelleeksi, että koko Stadia ei olisi edes olemassa, jos ei tänne olisi \/ muinoin tullut jengiä landelta ja muista maista! Mikään ei pistä niin vihaksi kuin ihmisten jakaminen eri lokeroihin. Ja sekin o tietysti totta, ettei pemun tartte ruveta töta Paunosen slangisanakirjaa uudestaan skrivaa, Eli koetetaan kestää. Kiitos Harri hyvästä huomautuksesta. Vai eikö böndejen pitäisi puuttua asioihin, joista ne ei mitään ymmärrä. Etunimet: Ja keluosoite: Postinumero: Pu helin. On stadilaista, landelaista, keltanahkaa, tummatukkaa, vinosilmää, hörökorvaa, Mene Morri Moukku vaikka käymään Lontoossa ! M iten ihmeessä ne kaikki eri maista )a kulttuureista tulevat miljoonat ihmisbt näyttävät tulevan niin hyvin toimeen keskenään ja kaiken lisäksi osaavat vielä olla kohteliaita toisilleen Såm# s ffi 5 åffiffiffiå iy: ilT j#åsen hakmryre # s I Osoitteen tT,:. Pemulle. Nykyslangissahan engelska alkaa skujaa svedujen ohi. Eli svetisismi alkaa olla snadisti sallittua näinä aikoina. (koululainen trdåwKd$ HffiffiSFffiAffiffiååA #@ #åffi##ffi. On tosi kliffäa ku hiffaa jonkun snandisti tuoreemman slangisanan ja sit ku niit sanoja rupee oikee funtsimaan, niin niit voi Vla tulla johku stooriin snadisti niinku JOn0ssa. Siinäkin Harri on kyllä oikeassa, että Pemu käyttäa paljon slangisanoja. Pemusta se on kliffaa
Näin ei ole everstin teksteissä. Ne olisivat täydentäneet juttua hyvin, Minusta nämä kuvat lou kkaavat sotaveteraanejam me, jotka taistelivat kansamme ja maamme olemassa olon puolesta, Kaikella kunnioituksella em. Kuvia ei voi ottaa edes huumorin kannalta niin huonosti ne sopivat artikkeliin! Arska Soisalo Krigut )a puutteen kokeneen, vastu untuntoisen su ku polven ed ustaja, Nyt kaksituhatluvun demokratiassamme ovat tuollaiset manipuloivat jälkikaiut yleensä hiljentyneet Tekstin lopussa on vielä irrallinen yksilökertomus, jossa kerrotaan kaikille opettavainen esimerkiksi kelp aava sankaritarina rivistöön palaavasta harhailijasta.Suosittelen sotilasasiantuntijaamme tutustumaan oman Vapaussotansa hävinneen kansanosan suunnitelmiin yhteisen Suomemme tulevaisuuden varalle. Pentti Riuttu, reservin vänrikki, Eki Nordbergi n vastine. 0len kuitenkin sitä mieltä, että niistä voi ja pitää kertoa myös Tsilarin palstoilla. Niissä kaikuu vielä Kumpujen yöstä sellainen ylemmyyden tunne, jolla alempi "kiihotettu" kansanosa saatiin järkiintymään ja puhaltamaan STÄDI FROOGIKSEN .VASTAUKSET : 1A),Betonitie 5 Konalassa 2C) Maila Talvio 3C) 25 4C) Karl Lindahl 58) Helsingin Toinen lyseo Torkkelinkadulla 68) Jori ja Jussi 7A) Larussa 88) Fabbarilla Pörssitaloa vasta,päätä 98) Ogelist 10C) Arvi Lind ,Y.: @# # '$#' l! ff #% #q ff r{B ji*,'".i ,: # ffiffi 'm ilit.å*' . Ettei totuus u nohtu isi. lhmettelen, miksei parin Suomen sankarillisen armeijan urhoollisen "korpisotilaan" kuvaa kelvannut jutun yhteyteen. Skrivattuna skarppauksen vuoks varsinaisella härmällä: Olen kokenut Tsilarin aina suhteellisen arvovapaaksi julkaisuksi, jossa kirjoittaja ja lukija olisivat samalla lähtötasolla. "Olen syvästi pahoillani, ettemme kukaan ole voineet vaikuttaa noihin historiallisiin tapahtumiin saati niiden taustoihin. Jutun tulisi olla lyhyt ja selkeästi asiaa valottava kirjoitus. Duunarien skydikset Bluggasin Tsilarissa 5 I 2010 olleen Erkki Nordbergin mielenkiintoisen ja luotettavan artikkelin duunarien sytskareista kriguaikana Stadissa, Se anto vilt nyyaa tietoa ainakin allekirjoittaneelle siitä ajasta Tyrmistyin, kun hyvään juttuun oli taittaja Anikari "rnodifioinut" erään euroopan ulkopuolisen suurvallan armeijan kahden sotilaan kuvat sivun B alareunaan. Niissä olisi kaikille meille demokratian oppituntia Sveitsistä otetun perustuslakimallin mukaisesti, Ne löytyvät Googlesta "Suomen Kansanvaltuuskunnan ehdotus Suomen valtiosäännöksi 23.2.1918", Niistä suurin osa on sittemmin toteutunut. ffdmfufu$df " Lr *d= $ ä { Åf*{"{,{ {"f fef }{{rs} PERINNEJA KULTTUURIYHD'SryS VUODESIA f 995. Erkki Nordberg Vastineena Arskalle: Failani taisteli seitsemän ja puoli vuotta krigussa, niin että se siita sotaveteraanien -'--loukkaamisesta 6f toivottaa: Ott'B,ilo jäsffi$'] hmkmår] Lå s "ffi#m#$ .',t"**"*.-** fr Stad in E Slangi ry maksaa postimaksun g ä w l .-d Säm#ärre %8ffisreffiä ffiy TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys *g s $$sTT#fl. Nehän koskettelevat Stadia ja stadilaisia". 3B +niH*riu#iilti$ lt * Everstin skolen oppitunnit jatkuu. Ss#ffi#$$ #ffifuss #d##_ry# e$svxffi#. T Aä K$$r&ffi$ #JS# Skrivaa tälle mielipidepalstalle, jos on hampaankolossa jotain slangiintai Tsilarin juttuihin Iiittyvää kritiikkiä. suurvaltaa ja sen sotilaita kohtaan, ei heillä kuitenkaan (varsinkaan sotilailla) ollut mitään tekemistä meidän krigujemme kanssa
a I I I I I I I I rL TSSLARä #l€# Voft i I !EURAA TSILÄRi \\ \ VASSA *i#;4ssn: '' ii'ffrtri,lfftrift,'åxgr,å'tin,'0tr*o, _.q= Larra mukaan nimesi irpi,;;äiiööä:ii". j.y sa oot niin pirun ruma.u f. 5. snadisti, mut sitd kiin nosti samattä, tuiäioiriron.n spyfsu voi rsennå;, äi ,ä'åiioil,eesri sinkku. 3, Skutsari-Jartsa Jagiksesta : Jartsa hiffaa, et quya päkr,aatägii, iq kyryy: "Mtä,äää;ä?äf Muija vastaa ; "pakkänämolani 39 d'6'fiä'$tl. ' rvr\v yJ[.!9trit Sp u rs,u _H ess u tsi isa il i sKremmaa ku se lyftas tamäikassan hihnalle. Kerro mistä ail saniöpöili ;: rä'j;' if,å' [,eJ in $ä\:f i?H*1, r & tui i t1 k i n f i rjo i ttaa tä' iääiä' ;l:ff"ä Jå'låi','jft ä ajas ra. .SfurSu-Hessu Kaltsista. d.,M**il'ädä*gw.'* ". r,mi:flffi[?;a' vai miin"t S[fqfra tsekkas hösselisti kamat pitkd, se oti stumpr*"äuj ;Iil;_"' _ jahnu niist mitään, mls?'oiåär, rrir'råa et se oti sinkkä.'öil,itsäil;i"p^?.lko myöntäa spurguile : ,,j)nn oten, mutta mistä tiesit. lolny skremma oli o.tar* ,r*r_ buidussa ja hamnas täriin [ari litraa ryglöö, boxin egut, pari lit-raa abta rijuissii, saåäitflö;räi i, tsufepakun. .*. Tsepi Sörkasta. ,#, Skremma säikähti. ^ä"" . ,lq.s, bamlas pokkana skremmalle; "Sä oot varmaa sint<(u?,-'rrv':i Stikkas Spurgu-Hessu. äf,.å'.??##, å' ffiå.l ffi ffi *' äåi,$ å' J3fiiljå;:::j:'oån rånsså Tsepi stikkas iisisti: '
.t å e ",* ?.:. &. z*å e w. .'w:. |42,ö. 'ffi,'-*,$." &;:P '+ :r:;: *#"" ';e & +,.i a 4E .&&.,,, &. &.,z ffi #fr. '& #&. a &: 4:. iw' t,: ' 't':"+:."' #ffi,=-r,.' r,.i'-?' s' ". ffi "w a 4Z .1; + '1 \i ua:{ &:: 'wx: