vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Kliffaa joulua! Tsilari_taitto-6-14_6.indd 1 5.12.2014 10.28. TSILARI 6/2014 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 19
(09) 774 33 477 ma-pe 7–18, la 7-15 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii... Tasan Stadin parhait. joulukuuta 2011 20:28:23 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 2 5.12.2014 10.28. Slangijengin nyya hallitus. CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET Kotikorttelit Taksidata ilmo 18. (09) 774 33 44 lihatukku@chef-wotkins.com | www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMÄLÄ puh. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh
TSILARI 6/2014 3 STADILAISIA 7 ROKKISTARA – Marjut skrivaa nyyasta jäsenestä 10 KATUPOIKIEN GAMLAA SLANGIA – Mikko Seppälä pluggas Malmbergin kniigan 14 MUTSIN JA FAIJAN FOTOT – Anna Kortelainen skrivaa 20 ASFALTTISOTURI – Kibe Isokallio Tavastian keikalla 24 PRÄTKÄKUNDI – Kari Varvikko skrivaa Nils Söderblomista JOULUFIILIKSII 11 JOULUBASTU – Marjut Klingan perinteitä 12 EKA JOULU ILMAN FAIJAA – Arja Rantamäki muistelee 19 JOULUFEDUN NYYA ELÄMÄ – Jaska Koroma pehmoilee STADIN MESTAT 15 KONTULAN KANSAINVÄLISET – Pekka Hurme öisellä dösärillä 18 BOTSKILLA SILTIKSESTÄ – Jorma Moll minnailee 23 TYÖVIKSEN KURSSEJA 100 V – Mikko Seppälä 26 KULTTUURII YMPÄRI STADII – Virve Kuutar mestoilla 28 TEATTERIN SNYGIT JORAAJAT – Risto Kolasen kymmenes stoori 31 KAIVARIN HYNDA – ”Albiino” Reinholm skimboilla FUNTSAILUA 16 GLAIDUNA ON KLIFFEMPAA – Palminen paminoi 22 MESUN METKUT – Tapsa Salmisen kesäduuni 32 IHANAT DOGIT – Pirde Tuohimaa diggaa dogei 38 BILEET KU BILEET, FYRKKAA PALAA – Sautski funtsaa juhlii Slangijengin nyya hallitus. 37 8 SISIS Tsilari_taitto-6-14_6.indd 3 5.12.2014 10.28. VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 34 Slangikamaa 35 Skabat 36 Lesaajat 39 Häppikset Kansi Jallu K. Tölikan friidua muistaen Foto: Mikko Reijola Syyskokous s. Koski
Monet lapset olivat minulle tuttuja, jotkut jopa ihan lähitienoolta, mutta he olivat niin hämmentyneitä, että eivät edes tunnistaneet, kun keskittyivät ihmeelliseen erikoispukkiin ja – tietysti lahjoihin.” . ”Parina jouluna faija järjesti maksullisen ’Pukkipalvelun’, jossa olin tonttuna ja Kalle ’erikoispukkina’ ja rumpali Arto Vainio yhdessä faijan kanssa joulupukkina. Pesupulveria ja hienoa Kölnin vettä, aurinkoöljyä, hyviä juomia, valokuvia, käärmeennahkoja, pyöriäisen päitä, konnan kuoria, koralleja, perhosia ja etelän lintuja. Tonttuna seurasin lasten hämmästystä ja innostusta, kun tulimme laulaen tupaan. Karin faija Klaus Varvikko piti pukkipalvelua 50-luvun puolivälin tienoissa ja sen vetonaula oli erikoispukki, joka oli Suomen pienin mies Pikku-Kalle Hydén (116 cm). Eltsun kansis v. Tällaisia olivat esi-isiemme pukit syntyessään.” Erikoispukki oli suosittu. Tupakkaa, vaatetta ja hain leukoja. Tulkaa, tulkaa, jouluna on pantava rahat liikkeelle, etteivät ne homehdu kukkaroon. En koskaan ollu sgakannu niin paljo ku sillo. Paikalle tuli toisia skidejä, mutta kesti jonkin aikaa enneku ne bonjas miten ne vois jelppiä. Kaikilla skloddeilla oli tuohon aikaan repat, joissa inessä oli niin kniigat, pennat kuin heftetkin. Lopulta ne snaijas, et kannattaa sitoa reput kimppaan, jolloin synty snara jolla kundi saatii lyftatuks veks kielekkeeltä. yleisön suosion saavuttanut laivakauppa on keulassa päin. Nythän vastikään on päätetty, että kaunoo ei enää skrivata vaan hommat tekstataan tai duunataan tietsikalla. Suomen Joutsenen Joutsen-lehti kirjoitti Atlantilla jouluna 1937: Rientäkää tekemään jouluostoksenne meiltä! A inoa hyvin varustettu monipuolinen arv. Kerran sitten sattu niin, että hän sliidasi jäätikköön, joka vietti jyrkänteelle Savonkartsan reunalle. Maikkana taisi olla ’Junttapuli Maharadja’, bulismaganen gubbe, joka tsennas myös miten vislataan fågelien äänellä. Skolassa treenattiin kaunoskrivausta oikealla inkillä. Kari kertoi ite dallanneensa samaan skoleen ekalle luokalle vuonna 1951. Myös luottoa saa niin paljon kuin haluaa. Hollasin itteni boseen johonkin juurakkoon ja huusin apua. Vielä kerran pyytää joulun alla sulkeutua arvoisan yleisön suosioon KANTTIINI Aamunavaus Eltsun skolassa T silarin päätoimittaja Kari Varvikko kävi bamlaamassa slangia Eltsun alakoulussa, entisessä Eltsun kansiksessa maanantaina 17.11. Hän on samalla maailman pienin ja maailman vanhin joulupukki. Kun tekstit oli vihkossa fiksusti, siitä sai palkkioksi kiltsin, enkelin tai muun. 1956. Mutsi anto mulle fyrkkaa, että sain tsöpatuks kafruille nekut kiitokseks. Myöhemmin ruvettiin hefteen painaa myös stemppeleitä. Skolessa opittiin virkkaa ja duunattiin pannnulappuja ja flöidessä värkättiin feduista alusia. Tilaisuus liittyi vanhan perinteen vaalimiseen ja slangi jos mikä on myös eräänlaista ’historian havinaa’. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Siellä on miltei kaikkea, mitä laivalla tarvitaan. 4 TSILARI 6/2014 SNADIT PUKKIPALVELU SKULAS JO 50-LUVULLA P äätoimittaja Kari Varvikko kertoo tuoreissa muistelmissaan ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’, että pukkipalvelu skulasi jo 1950-luvulla. Erikoispukkia mainostettiin: ”Tämä Korvatunturin ainoa ja oikea Joulupukki polveutuu suoraan tunturin menninkäisistä. Eltsun skolen satapäinen skidilauma kuunteli jokseenkin hiljaa, kun Kari bamlasi oikasseensa Nordenskiöldinkadulta skoleen stogesillan alta bärtsien yli. Kundi oli kauhusta snärkkinä, sillä klabbit oli tyhjän päällä ja kartsalle pudotusta monia metrejä. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 4 5.12.2014 10.28
Shingrasimme luukusta toiseen. Tsöpasin säkillisen pikkulahjoja ja kulkuset helisivät kun tsörasimme Korvatunturilta Kivelään. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 19. Päätoimittaja Kari Varvikko puh. LEDARI KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA TSILARI 6/2014 5 GLAIDUA JYGELIÄ myös lasarettiin K un faijani kahdeksan vuotta sitten teki yhdeksänkymppisenä lähtöä autuaammille metsästysmaille Kivelässä, hiffasin että meidän mutsit ja faijat tsittaavat hospitaalissa tylsinä; tsiikaavat telkkaria, josta harva enää bonjaa mitään. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Pirjo Tuohimaa puh. . 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. 040-773 7834 pirjo.tuohimaa@gmail.com Arno Soisalo puh. Se oli terapiaa. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Tontut sjungasivat ja pukki heitti stooria. Glaidua Jykeliä kaikkiin lasaretteihin ja erikseen itse kullekin Stadin gimmalle ja kundille. Stadin gimma Kankurinkadulta oli hoomoilasena, kun pukki bamlas slangia. Jengi tsiikasi meitä bonjaamatta mistä nyt tuulee. Kivelän osasto kolmosella ei ollut käynny joulupukkia miesmuistiin. Tonttu säesti hiljaista hyrinää; Jouluyö, juhlayö...Tsiigasin fönariin ja hogasin, että oli ruvennu stiggaa snögee. Ja jengi ilahtui. Yhden pedin vieressä hoitsu kertoi, että daami ei ollut viikkoihin heittänyt läpän läppää. Lasarettiin oli tullut joulu. 040-503 4312 willehard1919@gmail.com Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. Faija ehti kolata, mutta pidin sanani. Useimmat mummelit olivat ummikkoja, vendattavia ja bunkkaan syötettäviä dementikkoja. Pidin mummia kädestä ja puhuin Joulumaasta ja Korvatunturista. Kukaan ei skriinaa, kellää ei oo kliffaa. Päätin korjata asian. Hartaat sävelet soivat. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Jää suli, kun dogi-poroni kävi häntä heiluen moikkaamassa kaikkia yhdessä ja jokaista erikseen. Sovin hoitsujen kanssa, että pamahdan pikkujygelinä paikalle yhdessä joulumuorin (mutsi 84), vaimo-tonttuni, dogini Petteri Punakuonon ja skittaa skulaavan trubaduuri-tontun kanssa. Nyberg Puh. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Otin labbikseni messiin, kun menin tsiikaan faijaa. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Papat ja mummot ovat rauhoittavia fulsat. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 5 5.12.2014 10.28. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ilmoitushankkija Kari J. Avatessaan öögansa nainen ei sanonu ensin tavuakaan, mutta sitten: Yllätys! Yllätys! Hänen silmiinsä syttyi valo ja kuului kuiskaus: Joulupukki. Kaikki diggas Roosaa. 040-725 3788 kimmo.isotalo@helsinki.fi Risto Kolanen puh. Herättelimme vanhusta varovasti
Snadit tuikut mä duunaan kans eri puolille pitskua. sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Mutsit, faijat ja skidit on kimpassa, kellään ei oo hosis minnekään ja kaikil on omal taval kliffaa. Monet lähtee jouluks veks himasta landelle tai veks koko Härmästä, mut mun mielestä semmonen joulu ei oo kliffa. Siellä on upeeta, kun tuikut näyttää ihan tuikkusköneltä. VARABAMIKSEN LÖÖPPI MARJATTA SALMINEN VARABAMIS merjette.salminen@gmail.com Tsilari_taitto-6-14_6.indd 6 5.12.2014 10.28. www.stadinslangi.fi HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam 24.11.2014 alkaen. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. 6 TSILARI 6/2014 JOULUFIILIKSIÄ KOHTI J oulun venttaaminen ja tietysti se, kun joulu on jo päällä, on tosi kliffaa aikaa. Stadin Slangin snygeimmät joululaulut mä käyn aina sjungaamassa tsyrkassa. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Tulkaa kaikki messiin Paavalin tsyrkkaan 21.12, sieltä on kliffaa lähtee viettään omaa joulua hyvällä fiiliksellä. Pelkkien aikuisten joulu on erilainen kuin semmoses mestas mis on skidejä messissä, mut kyl silti pelkkien aikuistenkin joulussa pääsee hyvään fiilikseen. Frendeille mä kyyppaan aina glögiä ja pipareita kun ne tulee helssaan mua. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. 040 769 3941 juska.teittinen@gmail.com Kari Varvikko puh. Joulumusa on kliffaa ja mul on aina pianon päällä joulubiisien nuotteja venaamassa siltä varalta et joku osais skulaa sitä pianoa. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Ennen joulua on paljo konsertteja ja monessa Stadin tsyrkassaki voi käydä kuuntelemassa joulumusaa. Ekaks mä duunaan joulublumsterit omille mestoilleen ja lamput Tuija-blomsterin ympärille. Siältä viimeistään tulee se oikee joulufiilis. Joulutsyrkkaan mä meen aina sit aamulla. Oikein kliffaa joulua kaikille Tsilarin lukijoille. Yöllä pimeessä siel on erityisen upeeta dallata. Oli kliffaa olla slangiseuran kipparina 6 kk eli siitä tattis koko slangiseuran jengille. Mun mielest jouluna pitää olla omassa himassa. Mun mutsi duunaa kaikki joulusafkat itse ja siks mä skruudaan sen luona. Inessä mul on kans kliffat kirkkaat tuikut. Sit mä diggaan käydä kans hautausmailla, Hietsussa ja Malmilla, missä on faija ja mummot ja vaarit ja viälä niidenki mutsit ja faijat. . Mä diggaan joulua ja siks mä rupeenki kaikkiin siihen liittyviin duuneihin jo aikaisin. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Juska Teittinen puh. Itse mä en duunaa joulusafkoja koska aattona ei oo enempää safkaajia.Kun vuodet luudaa ohi niin joulun fiiliski vähän muuttuu
Niistä ajoista hän on noussut mm. Ensimmäiset sävelet iskivät suoraan tajuntaan kavereitten ja oman perheen kesämökeillä Lohjan perukoilla, kun vanhassa gramofonissa soi Rock around the clock-savikiekko ja radiosta löytyi Radio Luxenburg. KUMMATKIN OVAT MUUTEN KOTOISIN HÄMEENTIELTÄ, NUMEROISTA 34 JA 36! . ammattiyhdistyksensä Popmuusikot ry:n puheenjohtajaksi, missä roolissa järjesteli 70ja 80-luvuilla pop-yhtyeiden ja iskelmälaulajien kilpailuja, joita voisi verrata tämän päivän Idols-kisoihin. Raittinen osallistui jo 16-vuotiaana nuoremman veljensä Eeron kanssa koelauluun, siitä sitten levyttämään ja keikoille. Kysyessäni Raittisen Jussilta, arvostaako hän enemmän Syksyn Sävelen voittoa vai Pro Finlandiaa vastasi hän arvostavansa niitä molempia vaikkakin hyvin erilailla. Jussi ei Stadissa ole paljoa jääkaapin mestaa vaihdellut. Enemmän kuitenkin ovat koskettaneet Muusikkojen liiton kultainen ansiomerkki ja tietty nimeäminen Stadin kundiksi 2014. juhlaristeilyllämme 14-15.9.2015 Onnittelut Jussi Raittiselle hienosta päätöksestä lähteä messiin mahtavaan jengiimme ja onnea meille siitä että nyt jengissä on pressan lisäksi vieläpä oikea rokkistara. Jussi on levyttänyt useita kappaleita myös stadin slangilla; ensimmäisenä niistä Kesäduuni bluesin 1973. Laulussa Tummanpunainen jopa ajellaan Lohjan kaduilta Nummenkylän lavalle. Koko ikänsä kaupungissa budjannut kundi löysi elämän todellisen tarkoituksen ihan muualta kuin Stadin kivisiltä kartsoilta. Nykyään kaikki käy vaan niin paljon helpommin ja nopeammin. TSILARI 6/2014 7 S tadin kundi Paavo Juhani ”Jussi” Raittinen 71v, on ollut musiikin kanssa tekemisissä jo 50-luvulta saakka. Usein tämän ensi kokemuksen jälkeenkin maalaismaisemat ovat antaneet ideoita uusiin käännösteksteihin sekä tietty tulkintoihin. Toivommekin että saisimme kuulla sen ja monia muita hänen hienoja nyt jo kenties ikivihreiksi tulkittavia kipaleitaan 20v. Lapsuus ja nuoruus kuluivat tietty Kalliossa ja aikuisiälle löytyi rokkikundille osuva osoite Union Avenuelta (osoitteesta löytyy jopa numero 66 kuten biisistä Route 66 ja kirjain E kuten Elvis). Siihen nähden kartsat ja mestat ovat yllättävän tuttuja, mikä selittyy runsailla taksiajeluilla: Rokkikundi on jopa saanut Vuoden taksiasiakkaan kunnian vuonna 1999. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 7 5.12.2014 10.28. STADILAINEN MARJUT KLINGA Aito Rokkistara –UUSI JÄSEN NRO 6032 Enemmän kuitenkin ovat koskettaneet Muusikkojen liiton kultainen ansiomerkki ja tietty nimeäminen Stadin kundiksi 2014
Stenvallit Stadissa –kniigan kantta varten Marjatta kävi Hekan kanssa dallaamassa Aleksis Kiven kadulla fotaamassa mestoja. Ajatus omasta runokirjastakin oli, mutta Marjatta ei koskaan tarjonnu kustantajalle runojaan julkaistavaks. Espoosta perheen matka jatku takas Stadiin Siltikseen. Suomen kielen nyyien ja gamlojen stuidujen illassa Marjatta ja Heka sattu tsittaan samaan pöytään vastakkain. Skoleen se meni Manelassa, mistä perhe flyttas Rööperiin. Tunnustusta duunistaan Marjatta sai joulukuussa 2001, ku opettajien ammattijärjestön (OAJ) paikallisyhdistys myönsi Aleksis Kiven maikan kunniaks nimetyn Costiander-kunniakirjan. Runotyttö skrivas runoja myös frendien ja kollegoiden synttäreille ja muihin juhliin. Onneks friidu perheineen flygas jouluks Härmään. IN MEMORIAM SLANGIPROFFATAR POISSA Marjatta Paunonen 22.11.1946 – 29.9.2014 Perjantai 13.päivä vuoden 2013 joulukuussa oli Paunosille oikeesti epäonnen päivä – sillon ne kuuli legurilta Marjatan vakavasta sairaudesta eikä toivoo paljon annettu. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 8 5.12.2014 10.28. Jokainen kuukausi börjaa runolla. ja oli duunissa samassa skolessa äidinkielen ja latinan vanhempana lehtorina siihen asti, ku pääs eläkkeelle eli vuodesta 1975 vuoteen 2010. Syyskuussa puhkes korkee kuume ja siitä tsennattiin, ett loppu on lähellä. Marjatta pluggas koko ikänsä paljon. Manelasta, Rööperistä, Tölikasta ja Kaivarin rantsuista, missä ne Hekan kanssa nuorina usein dallas handu handussa. Lisää kunniaa tuli vielä tänä vuonna, ku kniiga otettiin messiin 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa esittelevään julkaisuun ABCkiriasta Mustaan orkideaan. Ku vuoden ekana päivänä födannu friidu, joka osas pluggaa, skrivaa ja laskee, ei päässy 6-vuotiaana skoleen, ku Siltiksen parakkiskoles ei ollu tilaa, ni Marjatta sen verran tulistu, ett tsökas skidillensä mestan Nurmijärven skolesta. Siellä födas muutaman vuoden päästä vielä kolmas skidi. Stadilaiseks Marjatta ittensä aina tuns, vaikka ne budjaskin Nurmijärvellä. Kniigasta myönnettiin Tieto Finlandia –palkinto vuonna 2001 Hekalle ja Marjatalle kimpassa. Stadin mestat –sarjan kolmannessa osassa on Marjatalla ollu buli osuus. 8 TSILARI 6/2014 V ika kesä himassa oli rauhallista, stydeillä lääkkeillä saatiin kivut veks. Lasaretis Marjatta sai oman huoneen, Hekalle laitettiin punkka sen viereen ja vikat vuorokaudet Heka viettikin Marjatan kanssa. Syksyllä 2013 Marjatta toteutti Hekan kanssa pitkäaikaisen haaveen matkasta Montgomeryn kotiseudulle Prinssi Edwardin saarelle Kanadaan, mistä he jatkoivat matkaa Torontoon Niagaran putouksille ja edelleen Yhdysvaltoihin. Ne lysnas musaa, Marjatta pluggas kniigoi ja hoiti kukkia. Mut se oli niin ujo, ett meni seuraavan vuoden puolelle ennen ku ne alko styylaa, vaik ne yliopistolla näkiki toisiaan. Sieltä ne flyttas Espooseen, missä sit födas kaks skidii. Maikan duunin ohella Marjatta jakso jeesata Hekaa monissa slangiin liittyvissä duuneissa. Sen skrivaamia muistoja omilta mestoilta on kniigassa paljon mm. Maikaks landelle Marjatta, Heka ja kaks skidii flyttas siis Nurmijärvelle. Marjatan handujen jälki näkyy myös kaikissa kimpassa duunattujen kirjojen kansissa, slangisanakirjan lisäks Stadilaisen nimipäiväkirjassa ja kaikissa Stadin mestat –sarjan neljässä kniigassa. Sen jälkeen ku Marjatta oli päässy stuiduks, se alko opiskella Verstaalla syksyllä -65. Tölikan friiduks Marjatta ittensä eniten tsennas, koska se budjas pitkään Urhiksella, vikat kansisvuodet ja opparivuodet Tykissä. Niissä on Marjatan valkkaamat fotot ja värimaailma on Marjatan funtsaama. Marjatta auskultoi, ku venas toista. Marjatta sai goisaa rauhassa veks, hoitajat oli empaattisii, eikä kipuja morfiinipumpun ansiosta ollu, kertoo Heka. Stadi ja slangi oli molemmille tärkeitä. Stadilaisen nimipäiväkirjassa on myös Marjatan skrivaamia runoja. Heka oli ensin keränny ja järkänny sanoja ja sit duunin ohella skrivannu sitä yli 10 vuotta. Tölikan friidu Marjatta födas gamlalla Kättärillä ja budjas ihan skidinä Stadin pohjoisosissa. Eka yhteinen hima oli snadi luukku Kuliksessa. Ilman sitä, ett Marjatta jakso olla koko sen ajan rinnalla, kannustaa ja lopussa jeesata, olis koko duuni voinu jäädä kesken. Marjatta oli alottanu Nurmijärven yhteisskolessa äikän maikan viransijaisena v.1974. Reissu nuorimman skidin luo jouluks rapakon taa piti peruu. Hekan olis heti tehny mieli kutsuu friidu borgalle. Sairaudest ei bamlattu koko ajan, vaan Marjatta ja Heka vietti rauhallista elämää. Marjatta tsittas Hekan kans terassilla pihakeinussa. Runotyttö maineen polulla Heka bamlaa, ett ilman Marjattaa se ei ois jaksanu duunaa loppuun bulii slangisanakirjaa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Marjatan vaikeet hoidot alotettiin Meikussa, mut haimasyöpä oli edenny liian pitkälle. Yks suosikkikirjailijoista lapsuudesta asti oli L.M.Montgomery, jonka skrivaamat Viherkulman Annan ja runotyttö-Emilian tarinat tuli tutuiks
Samoin Kaarlo Stenvallin elämästä kertova kniiga näki päivänvalon, kun Marjatta päätti, että nyt tehdään Kallen kirja valmiiksi. Mut ei slangi delaa, vaik se muuttuu. . Kniiga julkastiin Stadin mestat –sarjan neljäntenä osana. Käsikirjotus jäi Hekalle, joka skrivas sen tietokoneelle ja Marjatta stilisoi tekstin. Lastenlapsii on yhteensä kuus, kaksi vanhinta jo aikuisii, stuiduja ja toinen käyny jo intinkin. Mutta syksyn 2013 reissu jäi vikaksi. TSILARI 6/2014 9 Ilman slangiprofessorskaa Heka ja Marjatta oli funtsannu, ett eläkkeellä ne matkustelee ja viettää aikaa mökillä. Monet skagaa, ett slangi delaa. Suosikkimaa oli Italia. Ilman Marjattaa ei Hekakaan halunnut siellä käydä. Heka bamlaa, että ilman Marjattaa ei olis slangisanakirja tullu valmiiksi. On vaikee funtsaa Hekaa ilman slangiproferssoskaansa. Heka oli tutustunut Stenvalliin, joka oli skulannu ja kertonu, ett se oli skrivannu lapuille monta tuhatta slangisanaa. Ne froogaa niitä frendeiltään ja kerää niitä somessa. Remppa valmistu vuonna 2013, mutta kun Marjatta ei enää jaksanu sinne tsöraa, niin mökki päätettiin blisaa. Tölikan friiduks Marjatta ittensä eniten tsennas. Mut yks asia, joka saa slangiproffan silmät surunki keskellä loistamaan on se, miten se kertoo kundinsa skidien olevan jo kouliintuneita slangin kerääjiä. Ja on yhtä surullista funtsaa, miten Slangikin on menettäny taas yhden tärkeen friidun riveistään. Slangiprofessorskan handujen jälki näkyy monissa kniigoissa, joiden ansiosta me voidaan palata meidän omienki muistojen mestoille Ja Tölikan friidun muisto elää slangilaisten mielissä. Jo kymmenen vuotta ne on jeesannu ukkia ja mummia slangisanojen keräämisessä. Monissa Tsilarin jutuissa on ollu messissä junnuslangii, joka on lähtösin just Hekan ja Marjatan kundin skloddeilta, jotka budjaa itäses Stadissa. Se oli kans skrivannu suvustaan stoorii, mut ei ollu saanu 1990-luvun taitteessa kustantajii kiinnostumaan siitä. Niinku ei delaa muistotkaan. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 9 5.12.2014 10.29. Kuhmoisten mökkiä oli alettu rempata talviasuttavaks vuonna 2008, duunattiin sisävessat ja vedettiin vodat järvestä. VIRVE KUUTAR KUVA: In memoriam_1 KUVATXT: EI TARVITA TAI SITTEN NIMI JA PÄIVÄMÄÄRÄT JOTKA JUTUN ALUSSA. Muistot ei delaa Klesana Marjatta suri eniten sitä, ettei saa seurata nuorempien skidinskidien kasvavan aikuisiks
Aihetodisteet tuntuvat lankeavan Skoben päälle, joka on seurannut rikospaikalta paennutta miestä tämän asunnolle Sörnäisiin. Ens minä sain jo aamulla piikin driksaria, kun minä kannon yhen rouvan koria. Raha pannaan pankkitilille odottamaan hänen tuloaan täysi-ikäiseksi. Skobe on nähnyt nurjaa puolta ja oppinut varomaan aikuisia: ”Minä kuulen aina, kun faija tulee kännissä kotiin, onk se hyvällä päällä vai pahalla päällä. Hamppareiden ”öidi ja tshaikkarimainen elämä” ei sittenkään ole Skobea varten. Päähenkilöt, yksitoistavuotiaat Skobe ja Vili, puhuvat leveää slangia. Sanaakaan ei vaihdettu – kuului ainoastaan pyörien kolinaa kadulta ja posetiivin soittoa jostakin etäältä.” . Skobella on keinonsa myös löytää taskurahaa. Ja sit minä olin vielä Trollen kansa rottia jahtaamas ja sain kaks, siis tshuga niistä. Hänen äitinsä oli englanninopettaja ja kirjailija Aino Malmberg ja isoveljensä jääkäriupseeri, myöhempi suojeluskuntain ylipäällikkö ja kenraaliluutnantti Lauri Malmberg. Rikosjuonen ohella pojat duunaa poikien juttuja: tsökaa skitun alta rottia, skaffaa syyhypulveria, trokaa fritsareita, skruudaa lakua, strittaa kirjaimia snögeen, tsuffaa pitkin brankongeja, fongaa flyygoja (kärpäsiä) kapakan seinältä, tsöpskaa karoosia (jäätelöä) ja välillä skragaa. Myös Olli Malmberg osallistui jääkäritoimintaan. Lämmin tervattu peltikatto on pojille se paras ”platsu”, jolla vetelehtiminen on kehitetty taiteeksi: ”Jalkapohjia oikein poltti, kun he tunnustelivat kuumaa peltikattoa paljain jaloin. ”Mugin kans sitä ain paremmin klaaraa.” MIKKO SEPPÄLÄ GAMLA SLANGI Olli Malmberg: KATUPOIKIA (1915) Vuonna 1915 kaksikymmentäkaksivuotias Olli Malmberg julkaisi esikoisteoksensa Katupoikia. Lopulta kaikki kääntyy parhain päin, ja Skobe saa 200 markan palkkion rikoksen selvittämisestä. Jos se on hyvällä päällä, niin sen kans saa skoijata vaik kuinka ja se antaa mulle aina giloja, jos sil vaan on. He pitelivät peltien liitoksia varpaitten välissä, jotka nyt virkosivat eloon talvikautisen vankeuden päätyttyä. Varatuomarin poika Vili käy oppikoulua, mutta hänen paras kaverinsa Skobe on talonmiehen poikana joutunut jättämään koulut kesken ja käy jo ansiotöissä. Kun Vili ihmettelee, mistä Skobe on saanut giloja (pikkurahaa) skaffaa munnarin, Skobe selittää: ”Voi tiedäks, minä tienasin eilen niin hurjasti – tasan kurran yhtenä päivänä. Sherlock Holmes on Onnin ja Vilin suurin esikuva, ”hurjan botna (hyvä) dekkari”, mutta Skobe suosii brotaaja Georg Lurichia: ”Lurich on vahvempi ja vetäs koska tahansa Sherlock Holmesille päihin.” Lurich oli kuuluisa virolainen voimamies, vuosisadanvaihteen Schwarzenegger. 10 TSILARI 6/2014 O lli Malmberg (1893–1920) oli itsekin paljasjalkaisia. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 10 5.12.2014 10.29. Tuontuostakin he kohottautuivat hitaasti ylös nauttien siitä, miten housut tarttuivat tervattuun kattoon ja muodostuivat aivan suppiloksi, ennen kuin irtautuivat. Mut jos se on pahalla päällä, niin jumal’auta sillon…” Äiti on turvallisempi: ”Mugin kans sitä ain paremmin klaaraa.” Dekkareita ahmitaan Romaanin pojat ja heidän naapurinsa, nuori etsivä Onni Forsberg, ovat salapoliisitarinoiden ahmijoita. Pojat joutuvat todistamaan naapurissa tapahtuvaa murhaa ja murhapolttoa. Blykuputkesta minä sain förttikan ja raudoista fimtshon, yhteensä viiskymmentviis penniä. Tiedäks minä olin niin täyteen lastattu, ennenkun minä vein rotat pollarikammariin, ettet sä usko: oikeas kädes painava blykuputki, vasemmas kaikki rautaroina ja kaks rottaa plyysis. Nimellä Olli Mala hän julkaisi vielä kaksi teosta. Sit päiväl minä löysin roskiksista botnan blykuputken ja paljon rautaroinaa, jotka minä vein Parkoffiin. Se on elämänmakuinen kuvaus 1900-luvun alun pääkaupungin kujilta ja puutalojen hallitsemista pihapiireistä. Katupoikien kirjoitusaikoihin hän joutui siirtymään maan alle, ja hän pakoili santarmeja aina kevääseen 1917 asti. Mut siis tuli kans shyttifima.” Barkoffin romuliikkeestä ovat myöhemmin kirjoittaneet muutkin Helsingin kuvaajat. Toveruus yli luokkarajojen Katupoikia kuvaa samassa pihapiirissä asuvien poikien toveruutta yli perheitä erottavien luokkarajojen
Haltiat juhliin Ja kun viimeinen mies, yleensä talon isäntä, tulee ulos löylyistä henki haiskahtaen ulkoeteisessä nautitusta miestä väkevämmästä, jäävät vain haltiat pitämään omia juhliaan. S amoin voidaan sanoa myös saunomisesta. Joulurauhan jälkeen perheen naisväki on päässyt saunaan, jotta miesten saunoessa pystyvät naiset laittamaan pötyä pöytään. Joulubastu PERINTEISTÄ JOULUN AIKAA Jouluun liittyy paljon perinteitä, joista valtaosa on hyvin samanlaisia riippumatta siitä, missä perhe asuu. MARJUT KLINGA Stadissa jouluna ovat auki: n Kotiharjun sauna, Harjutorinkatu 1, puh. Vuosisatojen ajan väki on siivonnut ja tehnyt ruokaa yökaudet kunnes Turku on julistanut joulurauhan. Jättääpä hän vielä ovenkin raolleen, jotta haltiat pystyisivät vapaasti kulkemaan. Lapset kehittivätkin tästä tutumman jutun eli meillä ovi jätettiin auki saunatontulle ja hänelle oli jopa jätettävä lauteiden alle piparkakkuja. Stadissa on edelleenkin mahdollista ylläpitää perinteitä joulusaunassa. Perinteet nykypäivään Meidän perheessä nuoriso kehitti 80-luvulla tästä oman versionsa eli niin sanotusti päivitti perinnettä. Isäntä heitti viime töikseen tujakan kauhallisen kiukaalle, jotta haltiat muistaisivat talon väkeä hyvällä. Pidetään perinteistä kiinni! . Sama peruste olisi edelleen olemassa: seuraavalle vuodelle kaivataan hyvän haltian käden ojennusta. 09-719218, www.arlansauna.net Foto: Virve Kuutar TSILARI 6/2014 11 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 11 5.12.2014 10.29. Jos sinulla ei ole sellaista omasta takaa, lämpiää Stadissa kolme perinteistä saunaa, joista Kotiharjun sauna jopa puulämmitteinen. 09-753 1535, www.kotiharjunsauna.fi n Sauna Hermanni, Hämeentie 63, puh. Kotiharjun lisäksi jouluna ovat auki myös Sauna Hermanni tai Arlan sauna. Ruokalajit, tilojen koristaminen ja vaikkapa joululaulut eivät ole kiinni onko kyseessä stadilainen vaiko savolainen. Siellä pestään kaikki pahat teot pois, jotta voidaan nauttia jouluillasta ja kaikesta hyvästä, mitä ilta toivon mukaan tuo tullessaan. Ongelma on kuitenkin, miten varmistaa haltioiden hyvä mieli. Ja tässä tulee se ero mikä tekee vaikeaksi kerrostalossa siirtää perinnettä perheen nuoremmalle väelle. Taloyhtiöissä lämmitetään kivikaupungissakin joulusauna, vaikkakin sähköllä, mutta sauna se on sekin. Miten sellaisen tekee sähkösaunassa kivitalon kellarikäytävässä. 09-7012424, www.saunahermanni.fi n Arlan sauna, Kaarlenkatu 15, puh
Siell oli jouluna kokonainen juottopossu omena suussa. Pöydän antimet oli tosi gutaa, niin kuin aina, mun mutsin tekemä safka. Faija oli hitannu uuden muijan, ne oli kaikki ollu samass duunis, faijan systerin omistamassa Varjostinteoksessa, Skattalla. Mä olin 10 v., isosysteri 17 v. Nyt ne paistu uunissa, snygisti pinnalta koristeltuna ja korppujauhotettuna. Olin saanu snadisti rahaa mutsilta, ett mä sain tsöbata joululahjoi. Mä olin kolme vuotta sitten tullu takas Sveduista. Kerran faija astu ne kaikki valmiit duunit rikki. Muita herkkuja en oikein muista. Oli kiillotettu Sampolla messinkiset kynttilänjalat, verhotangot, ovikello ja postiluukku. Joulusiivousta oli tehty jo monta viikkoo. Lyhdynmallisia ja sydäntaskuja, joihin laitettiin karamelleja. Mun mutsilla oli rankkaa, mutta se kesti sen. Peilipiirongin ja pyöreän pikkupöydän vesivahingoittuneet pinnat oli käsitelty pulituurilakalla. Niissä roikku kellon mallinen lyijypaino, ett kynttilät staijas pystyssä. Ihmeellisii nää suomalaiset lovestoorit. Taisi siihen vielä sekottua ihana lihan tuoksu, sillä mude oli tehnyt possunkylkirullan ja se kiehui mausteineen hellalla. Eka joulu ilman faijaa Ei tullu koskaan kysyttyy mutsilta, miten raskaasti se otti avioeron, miltä siitä tuntu, kun jäi työttömäks kahden skidin kanssa selviämään tulevaisuudesta. Ne joulut siellä oli ollu yltäkylläisii. Mutta me tehtiin ainakin karamelleja yhdessä, jälkkäriks puddingia tai ostkakaa karhunvatukkahillolla. M utsi oli mustasukkanen ja faija väkivaltanen, se veti mutsii turpaan nyrkillä, niin että nenä murtu ja siit tuli bludee. Se on mulla vielä tallessa! Systeri sai multa huulipumadaa. Olin ostanu mutsille Temposta kauniin kakkulapion. Mudelta me saatiin kumpikin alusvaatteita, ANJA ”RANTSU” RANTAMÄKI EKS MINNAA Vielä lippurivistö ja hopealameet kuusen oksille ja meidän joulu oli valmis. Me oltiin tsöbattu Tempost uus latvatähti semmonen, kiiltävä monisakarainen, jossa oli enkelikiltsika keskellä. Nyt jouluun 1948. Mutsi oli maustanu ja muussannu ne. Se oli mieleenpainuva näky. Se duunimesta oli Oikokadulla ja se meni pommituksessa. Se toi himaan ihanan skutsin döfiksen. Niinkun aina. Joitakin tsöbattiin Temposta. Mutsin kuusenkoristeet oli hajonnu pommitusten aikana, mutta muutama ehjänä säilyny on vieläkin tallella. Vielä lippurivistö ja hopealameet kuusen oksille ja meidän joulu oli valmis. Mutsi alko himassa tehdä lampunvarjostimii. 12 TSILARI 6/2014 Joulu 1948 Mutsi ja faija oli keväällä eronneet. En muista oliko elintarvikesäännöstely jo kokonaan lopetettu, mutta ainakin kahvia sai jo ostaa, sillä mude paahto prännärissä papuja, niin että koko yhden huoneen ja keittiön ”luksuskoti ”tuoksui kahville, joulukuuselle ja joululaatikoille. Mutta kun aikuisena, yli kolmenkymmenen vuoden jälkeen, puhuin siitä faijan kanssa, se sano, ettei olis pitäny koskaan erota mutsista ja mutsikin oli silloin jo samaa mieltä. Haimme kaikki kimpassa sbulin, kolmimetrisen kuusen Hagiksen tortsilta. Faija oli eronnu jo toiseen kertaan, ja sill oli nyt kolme skidii. Olin oppinut duunaa kuusenkoristeita kiiltävästä paperista. Kuuses oli oikeet kynttilät, sellasis rautalankahäkkyröis. Skolessa, täällä himamaassa, askarreltiin lumitähtii silkkipaperista. Pari vuotta oli ollu jo karseeta skragista mutsin ja faijan välillä. Niinpä koristeet oli lähes omatekosii. Mutsi otti vielä kupin kahvia ja pullaa. Muden mutsi Mamma, budjas kans meillä, sekin sai niist skragiksist ikuisen trauman, niiku mä. Lahjoja kuusen alla Me käytiin jo katsomaan, mitä paketteja joulukuusen alla olis. Joulusafkaa Me oltiin edellisenä iltana kuorittu lanttuja, porkkanoit ja pottui. Oli se hirveetä aikaa. Jälkkäriks oli vielä rusinaista mannapuuroo ja puolukkakeittoo. Punaisest kartongist tehtiin tontturivistöi. Kesällä rantsussa tvetatut räsymatot oli otettu vintiltä esiin ja vaihdettu jouluks lattialle. Eka joulu ilman faijaa otti koville. En muista mitä systeri osti mulle enkä mutsille. No täss oli nyt näin pitkä intro ennen kuin pääsen asiaan. Kakluunin valurautaluukut ja keittiön hellan luukut oli pronssattu kuumuutta kestävällä maalilla. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 12 5.12.2014 10.29. Minä olin systerin kanssa koristanu ikkunat lumitähdillä ja laittanu ikkunalaudoille tontturivistöt. ja mutsi 38 v
TSILARI 6/2014 13 Pöydän antimet oli tosi gutaa, niin kuin aina mun mutsin tekemä safka. Se oli kova ja painava, jännättiin mitähän siel olis. Tällainen muistikuva mulla on, mutta eihän muistiin voi koskaan täydellisesti luottaa. Meillä oli vähän ikävä faijaa. Mutta sitt oli yks isohko ja painavahko laatikko. Meille oli joku yhteinen lahja! Systeri luki lapusta : Hyvää Joulua! Isä. semmosissa hienoissa pahvirasioissa, joissa oli paita ja housut. En kuolemaksenikaan muista, kuka oli valmistaja, mutta se oli punaista ja peitti n.3 cm paksuudelta koko puulaatikon pohjan, sitä piti sitten itse palotella. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 13 5.12.2014 10.29. Mutsilla silmät kimalteli kynttilän valossa. Sieltä ilmesty puinen laatikko, jossa oli marmelaatia. . Nyt tiedän jo miksi. Siin luki Anjalle ja Pirkolle. Olisin halunnu kaleidoskoopin, olin jopa funtsinu, ett tsöbaisin sen itselleni, mutta kakkulapio makso niin paljo, ettei mani rittäny. Olin oppinu duunaan lyhdynmallisia kuusenkoristeita ja sydäntaskuja, joihin laitettiin karamelleja
Vain meidän skidit plutaa F aijani syntyi Stadissa vuonna 1931 ja oppi slangin heti kun pääsi taloudenhoitajan helmoista pihalle leikkimään. Vuonna 2008 löysin faijan kuvan Kari Haklin Helsinki 1967?1977 -valokuvakirjasta, joka liittyi Helsingin kaupunginmuseossa Hakasalmen huvilassa tuolloin esillä olleeseen valokuvanäyttelyyn. Faija oli stadin kundi, mutta ei mikään Sörkan sakilainen. Katsoin tarkasti myös salimme kuvaa ja vaivoin muistin kiiltävän, vahantuoksuisen parketin, jolla olin kaatunut monen monituista Mutsi tulossa Suomenlinnan lautalta. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Hänen ensimmäinen kotiosoitteensa oli Ratakadulla. Minun faijani istuu valokuvassa työpöytänsä ääressä, jäykästi poseeraten, ja on niin äärimmäisen tuttu ja rakas paperipinojensa ja kirjojensa keskellä. Hän käytti slangia lopun ikäänsä. Hän oli porvarispoika ja puhui slangia kaikkialla muualla paitsi kotona ja koululuokassa. Kari valokuvasi lääkäri-isän vastaanottohuoneessa, joka sijaitsi kodin yhteydessä. Faija oli akateemisten vanhempiensa esikoispoika. Kari piipahti suuressa komeassa asunnossa Museokatu 13:ssa, jossa asui keskiikäinen psykiatri-psykoanalyytikko vaimonsa sekä kolmen lapsensa kanssa. ANNA KORTELAINEN EKS MINNAA Ku va Vo lke r vo n Bo ni n 14 TSILARI 6/2014 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 14 5.12.2014 10.29. Faija menehtyi kotona Museokadulla tammikuussa 2011. Hän syntyi huhtikuussa 1931 Villa Ensissä, joka ei todellakaan ollut mikään ensikoti. Nuorena miehenä Kari kulki valokuvaamassa rahvaan koteja Puu-Pasilassa ja Vaasankadulla ja vastakohtana vakavaraisen porvariston koteja Etu-Töölössä
Metro meni, minä jäin Kontulan yöhön, bussipysäkkiä hakien. Mutta apu löytyi Afrikasta! Paikalle sukelsi Kontulan yöstä neljäs mies. Pysäkki löytyi, aikaa oli reilusti. Minun oli ollut tarkoitus syntyä yksityislääkärin valvonnassa Mehiläisen sairaalassa, mutta 60-luvulla Mehiläinen oli keskikesän kiinni, joten synnyin heinäkuussa 1968 Kättärillä. Homma hoidettu. Stadin slangi oli meidän koti kielemme. Minun mielestäni stadin slangi ei ole vain miesten ja jätkien kieli, vaan se kuuluu myös keski-ikäisen naisen jokapäiväiseen kielitaitoon. B ussikatoksen vihreällä muovipenkillä istui vaalea daami. Kotona Vaasan pohjalaismurteen tai Turun murteen puhuminen oli ankarasti kielletty. Jokohan daami nousisi. Äidin ja tyttären läheisyyden merkki. Yht´äkkiä daami mätkähti penkiltä katuun ajoradalle. Puhun tyttäreni kanssa slangia, joka ei ole vaikeaselkoista eikä siihen tarvita sanakirjaa. Slangi kulki meidän mukanamme, kun muutimme faijan työn mukana ensin Vaasaan ja sieltä Turkuun. TSILARI 6/2014 15 KONTULAN YÖSSÄ Olin kaverini luona Kontulassa. Tukeva kaunotar tukevassa humalassa. 1970-luvulla puhuttiin, laulettiinkin kansainvälisestä solidaarisuudesta. Ei mikään pikkutyttö, viidenkympin viihteessä. Se on kirjava yhdistelmä stadin puhekieltä 30-luvulta nykyhetkeen eikä se voi olla oikeatai vääräoppista, koska se on meidän oma kalliolainen perhekielemme. Aika riensi, tuli kiire metrolle ja Sörkkaan. Puhuin slangia vain kotona. Ei hievahtanutkaan veltto kaunotar meidän linnunluisten miesten ponnisteluista. Se oli paljon intiimimpi kieli kuin pihalla tai koulussa opittu puhekieli. Paikalle tuli toinenkin mies, vietnamilaisen näköinen, ei enää poikanen. Mitä tehdä. Mutsin valokuvan minä löysin Hakasalmen huvilan Rasvalettinäyttelystä viime talvena. Sen yhdessä valokuvassa nähdään Suomenlinnan lautta landaamassa hevosineen ja matkustajineen. Puhumatta mitään yritimme nostaa naista takaisin penkille, minä käsistä, kaveri jaloista. Valokuvassa on myös veljeni Tapani, sillä hän kasvaa siellä piilossa mutsin poplarin alla ja syntyy suomenlinnalaiseksi maaliskuussa 1956. Paikalle saapui lisää voimaa! Turkkilaisen näköinen vahva patu, päälaelta samanlainen avobeatles kuin minäkin, mutta käsivarsissa näytti olevan habaa. Jo nousi asfaltilta Kontulan kaunotar! Asettelimme daamin takaisin penkille huolellisesti, tukevasti kuin pikkulapsen. Sori faija! Taisit aina vähän vierastaa asettumistani Kallioon. Olisiko tullut venepakolaisena aikoinaan, ajattelin. Se elää vieläkin! Ainakin Kontulan yössä. Kun vein mutsini yllätyksenä katsomaan valokuvaa, hän katseli sitä ja hihkaisi: ”Ihana hevonen!” Sitten hän katsoi tarkasti nuorta naista ja sanoi mietteliäästi: ”Tuo voisin olla minä…” Ja sitten hän huudahti: ”Se olen minä!” Hetken päästä hän lisäsi: ”Voi, kun Matti näkisi tämän.” Vanhempani Matti ja Taina menivät naimisiin heinäkuussa 1955 ja muuttivat saman tien Suomenlinnaan. . Foto: Helsingin kaupunginmuseo Ku va Ka ri Ha kli kertaa ja ottanut ensimmäiset askeleeni. Vaasassa perheeseemme syntyi vielä kuopus, Lotta. Kaksi eläkeläistä,otimme kuppia,paransimme maailmaa. Varmaan Kongosta, ajattelin. Että tyttären pitää asua Kalliossa eikä EtuTöölössä… . Bussissa istuin ja hymyilin itsekseni. Suurin osa perheestä paluumuutti sittemmin Stadiin. Kuvaaja on Suomeen asettunut saksalainen valokuvaaja Volker von Bonin ja kuva on otettu elo-syyskuussa 1955. Jäin seisomaan vähän kauemmaksi. Uusi yritys neljään mieheen. Nyökkäsimme toisillemme tyytyväisinä. Ei edelleenkään puhuttu mitään, turkkilaisen näköinen meni jalkopäähän, vietnamilainen ja minä yritimme käsistä. Ähinää, puhinaa, yritystä, ei noussut, ei sitten millään! Ajattelimme jo luovuttaa, kyllä bussikuski näkee, eikä aja päälle. Stadin slangi on minun isänkieleni. Se ei ollut katukieli, vaan keskiluokkaisen perheen puhetta maustavaa terminologiaa ja rouheita lausahduksia. En tainnut pienenä ymmärtää, että muuallakin kuin meidän perheessä puhuttiin slangia. Mutsini juuret ovat Viipurissa ja Tampereella, mutta hänkin asui Stadissa ensimmäisen kerran jo 1930-luvun alkupuolella. ”Gambina-pectoris”, sammuminen, ajattelin. Iso ja vahva, pikimusta. En tainnut pienenä ymmärtää, että muuallakin kuin meidän perheessä puhuttiin slangia. PEKKA HURME STADIN MESTAT Faija työpöytänsä ääressä. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 15 5.12.2014 10.29.
Mut se on tosi niska siinä, miten korneja fiiliksiä ei päästetä päälle ruineeraan koko päivää tai viikkoo. Kantsii reknaa, montaks kertaa päiväs sä skriinaat, ja montaks kertaa niist sä skriinaat ittelles. Fiksuint on tulla ittesä kans toimeen On tietty tärkeet, et sä tuut jengin kans juttuun, ettet sä oo vaan omaan napaan tuijottava mulkku. Yks on toi Pekka Hämäläinen. Eli Pekka on mieleltään stadilainen. 3. Pekka toi aikoinaan ton positiivisen funtsaamisen Suomeen. Duunaa se vek. Tärkeintä elämäs on tulla ittesä kans toimeen. Mun mutsi toisti usein, et kandee smailaa paljon ku sun perusilme niinku syöpyy sun lättyys. Käytännös sitä, et jos sulle sattuu jotain fittii, ni sä et rupee heti hirveesti mylviin kuin ankeeta elämä on, vaan sä niinku vendaat sen jutskan nurin ja toteet et okei, shit häpens. Mut sit on snadi porukka, ku on oppinu tsiikaan tsembaloit niinku erilaisil rilleil. Mun mielest tosi stadilaisuuteen kuuluu toi, et joka jutskasta ei oteta hirveit pultteja. Siks ei oo yhtään yks lysti, minkä piskin valkkaa. 16 TSILARI 6/2014 SEPPO PALMINEN PALMISEN PAMINA S e Pekka on skrivannu snadin pakuautollisen opuksii siitä miten mollikan saa brennaamaan sillonki ku stikkaa vodaa ja snögee päin pläsii ja blosis on niin stydi et on vaikee hengittää. 4. Jos sä hannaat sitä pitkään, se vie sult mielenrauhan, etkä sä pysty koisaamaan yöllä ja se muuttuu koko ajan vaan fitimmäks Koville jätkille skriinaa aina suulperi Mul on paljon erikoisii frendejä, joil on tavallisuudest poikkeavii filosofioit, millä ne handlaa elämää. Mul on sellaset rillit ja mä oon treenannu tota taitoo vuosikausii. Tsekkaa sun ilmees Tsiikaa joskus dogeja ja niiden ulkoiluttajii. Elämä on ihan liian stubu, et se kantsis hassaa murjottamiseen. Jos sä et diggaa ittees, ni sul ei oo mitään mahiksii, munaa tai styrkkaa diggaa ketään muutakaan. Maailmas tulee aina oleen porukkaa, ku hinkuu ja plokkaa fyrkkaa, valtaa, mitskuja ja kokardei. Mikä on fiksuinta. Yleensä ku jengil on stritti mesta, ne nostaa karseen haloon ja spiidaa, et skoudet ja poliitikot, pressa ja muut viskaalit äkkii tänne, tääl on kaikki päin persettä. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 16 5.12.2014 10.29. Ei oo iisii. Siit ei kantsi maindaa palaakaan. Mut se ei tarkota, et sun tarttis ruveta toisten tsuppariks, kusitolpaks tai peesaajaks. No, mitä se meinaa. Mua jeesaa tällanen spädä muistilista, minkä mä lesaan usein läpi. Tsiikataan erilaisil rilleil Niit ku funtsii tollai, on helkkarin vähän. Se on aika koomista. Opettele sietämään fittei jutskii Okei, sul on joku kinkkinen duuni venttaamas, ku viikko alkaa. Vaik toi mielesäpahottaminen onki nyt kovasti muotii, ni muista et se on landebuugien hommaa. Ku selaa Hesarii tai tsiigaa uutisii töllöst, ni hiffaa, et joka päivä joku pressa tai jengi tai kansa pullistelee ja yrmii jollekki toiselle. Seittemän simppelii kohtaa: 1. Just tasan ei! Ryysää sen kimppuun heti brekkarin jälkeen maanantaina. Se et sä päätät duunaa sen perjantaina. Ilme on synkkä, uhkaava ja säälittävä. Ne tyypit tsennaa naamast. Joskus mä luulen et mä oon jo mestari, mut sit tarttee taas starttaa ihan alust. Sille ku ei voi mitään. Plugatkaa tekin. Siin hogaa iisisti ovelan mutaation: remmin molempiin päihin vaihtuu pikku hiljaa saman näkönen tyyppi. Älä ota ittees niin helkkarin vakavasti Melkeen kaikki strobelit, mitä maailmas sattuu, johtuu siit, et joku jossain jostain syystä on ottanu taas ittesä liian vakavasti. Jos haluu duunaa maailmaa paremmaks, fiksuinta alkaa itsestä. 2. Se on syntyny landella, se budjaa landella ja viihtyy landella
Himamatkalla pusakka ja skuurit litimärät. Jos sä vastaat jompaankumpaan EI, ni ota oikeen kunnon breikki ja duunaa sun palikkas nyyaan ojennukseen. Parast mitä sä voit ittelles serveeraa, on päättää olla universumin paras roskisdyykkari. Seppo 1 v. . Mokat kuuluu kuvioon. Ei oo mitään tolkkuu studata virheitä ja skujata niinku bromssit päällä. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 17 5.12.2014 10.29. Himaföneri Muurailin räntäsateessa Munkan skolaa. Kastu kledjut, röökit sun muut ja handu brennas kalkista. Sieltä se lyysaa mun suulis tähän risukasaan, tänäänkin. Kantsii siis möhlii enemmän. Se on mahtavan iisi kundi, sen päreet ei fleggaa just millään. Se on ihan kokonaan niiden trabeli. Mesu pottuili kledjujen bytskausajoista. 7. Ja oo oma ittes Ei kantsi välittää skeidaakaan siit, mitä jengi susta pamlaa. TSILARI 6/2014 17 ja bulimmaks. Ja jos sun duunimestas on sellanen, et sä tunnet ittes roskisdyykkariks, ni muista, et suurin osa tyypeist tuntee ittesä roskisdyykkariks, vaik niil ois kuin komee titteli, buli liksa ja firman bemari. Arvo Pohjola Snadina jo suulperi messissä. Jos susta on liikkeellä stoori, et sä oot dorka kusipää, ni visko bensaa notskiin: Joo, oon. Mä tsiigaan ja himaföneri häämöttää hämärässä ja klasarissa kaks nyynaa, snadimpi ja bulimpi ja neljä kirkasta öögaa. Ja stadilaiseen stailiin kuuluu, et mokia ei ruveta selitteleen eikä pläträän jotain fibaa sen pitempään. Ku duunaa, ni aina joskus tulee mokia. Aamul ku sä pomppaat bunkast, ni kysy, et onks kliffaa lähtee duuniin. Palikkatesti Mul on sellanen frendi ku Timo. Ja sit ku duunipäivä on pulkas, ni kysy taas, et onks kliffaa lähtee himaan. Fiksuist mimmeist ny puhumattakaan. Koville jätkille skriinaa aina suulperi. Me skulataan usein kimpassa golfii. Ihan sama mitä sä duunaat, se ei oo koskaan sun näpeissäs, mitä jengi siit funtsii ja mitä ne jupisee sun selkäs takana. 5. Ja mitä fitimmän trabelin sä oot klaarannu, sitä kliffempi fiilis sul on ku se on busattu. Fiksusti dorkin kusipää, tällä pallol. 6. Otat vaan iisisti ja oot oma ittes. Sil Timol on sellanen testi, jota sä voit londaa ja tsekkaa, et onks sun palikkas järjestykses. Oo enemmän dorka Elämää kantsii elää kybällä
Niin käviki, mut ennen sitä se sai kaikki magneetost tulleet tällit näpeilleen, niin kauan ku motti viel pyöri. Se mietti et mistä sen sais sammuun. Faija myi sen halvalla veks. Bytskattiin bulimpaan Muutama vuos me ajeltii sil botskil. Joskus me skriinattiiki, et se skulas vaik ei olis ollu bensaakaa. Tai oikeemmin faija duunas. Se oli hyvä kone, vanha mutta varma. Faija suunnitteli aina sen puskan hävittämist. Kaikkein kliffoint siin oli kummiski se et siin oli starttimotti. Sen kaverin piti sammuttaa se kone. Foto: Kienanen, Helsingin kaupunginmuseo. Faija oli hommannu siihen botskiin motin, nelipyttysen Valmetin. . Se sano et se on italialaisen moottoritorpedoveneen apukone, buli ja komee. Nykyää sanonki usein, et aikaa on ja klogust tulee lisää. 18 TSILARI 6/2014 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 18 5.12.2014 10.29. Se oli katettu ja siin oli hytit. Se ei käyny. Ei se sille kuiteskaa koskaa mitää tehny. Sit faija myi sen ja tsöpas bulimman. Siin oli sellane buli vauhtipyörä, jost se tempastii käyntii. Sil oli kliffa ajella eri mestois. Sit se keksi, ett se nykäsee tulpan johdon irti nii varmasti sammuu. Mottina varma Vickström Faija tsöpas botskiin motiks vanhan ykspyttysen Vickströmin. No ei se ollu touhunnu sellasen koneen kans. Moni stara rantsus kävi tsiigaamas sitä mottii ja kehu, et on snygi, hyvä masina. JORMA MOLL HIMA SILTIKSESSÄ Faija oli nuorena kundina skiglannu stadin vesil, ja oli merellist sukuu. Kieltolain aikaan botlareiden seas oli kuulemma ollu jokunen spittaflindaki. Faija oli tsöpannu sen sillä aikaa ku mä olin intis. Siit sai muuten aika kovat tällit, ei mitenkää vaarallisii kuiteskaa. Se kävi bensal ja petruskal. Sen faija oli syntyny Vormsin saarel Virossa, tuonu 1900luvun alus botskil botlareit, omppui ja sian flesuu Stadiin. Hima Siltiksessä –sarja börjas Tsilarissa 3/2014 Botskilla Botskeja Pitkänsillan rantsussa 1950-luvulla. Noina vuosina mä kuljin lähes yht monta kertaa Pitkän Sillan alta ku päältäki. Ennen tätä Valmettii siin oli vähän aikaa yksi isompi motti. Mut se ei skulannu. Me oltii saatu venemesta heti Pitkänsillan vierest eka mesta. Se oli ihan ulkoskönen rajoil tuol Porvoon edustal. Nyt ei tarvinnu enää veivaa handuilla. Siin oli vaa yksi vika. Mä muistan sen hyvin, me kierrettii Viipurin kivi Villingis. Kerran ku me tultii skönelt yhen kaverin kans, mä olin hypänny jo rantsuu. Ei se kovaa kulkenu, tommost 67 solmuu. Sillä me käytii silloisen morsiamen kans Maarianhaminas lännes ja Haminas idäs. Just sen kohal oli iso ruusupuska rantus, et oli vaikee hyppää botskiin. Sen numero oli 125. Bensalla se startattii. Jostain saatii tietä ä et se oli duunattu Turun Veneveistämöl. Mittaa sil oli yli 9 metrii ja se oli 3 metrii levee, tosi makee botski. Me ei päästy sillä ajaan ku yks reissu. Me mentii sit myöhemmi jiftiksee ja ollaa viel tänääki. Kiirettä ei skönell ollu. Me duunattii faijan kans siihen hytti, ettei kaikki voda tullu niskaa. F aija tsöpas botskin 60luvun alus, ku mä kävin skolee, Se oli tollane avonaine 7metrinen fiskari. Me käytii monta kertaa Söderkäris
Sit tää meitsin fekkifedu kaveeras vielä, skäfästi nolona, et se just eilen pamlas yhen friidufedun kera, et jos vaik treenattais duunaa pari yhteistä käpyy. Ilmaringartsan ja Runskin välissä oli joulukuusenmyyntimesta. Tällai se sit staijaa, tän joulun kunkkuna. No sit kantsuu funtsii vaik jotain ottofeduu. Lämmin, nasta kesäsade viilentää ja hiplaa sen sieluu. No sit, ku tää festi on taas förpii, niin siltä plokataan kaikki nää mitskut ja muu tinggeli veke. Ja kynttilät ja tietty tsäärnan sen latvaan. Se väsätään juhlakondikseen. Ja sit jouluna, se roudataan ylös himaan. Se saa fiilistellä, ku suulis starttaa kesäaamulla skriinaan. Ootteks konsa, ees snadisti funtsinu, tätä eloo, niinku tän fedun kannalta. Vaik jotain haapaa. Duunataan takas tähän lodjuun ja roudataan mörkkiin klitsuun venaan seuraavaa jouluu. Tää oli sitä aikaa, ku me kundit tseenattiin muutama dinari, ku me jelpattiin näit ostajii niitten joulufedujen roudaamisessa niitten himaan. Ja sit keväällä mä stikkasin sen stondaan toisten snadien kuusien kafruks meitsin pitskugutsiin. STOORI JOULUFEDUSTA JASKA KOROMA TÖLIKAN KUNDI Ei joutunu joulufedu enää staijaan galsaan, mörkkiin klitsuun, vaan mä roudasin sen meidän landelle. M ähän budjasin Sammongartsalla. Tää fedu just tossa yks päivä kaveeras, et kliffasti täällä gutsissa futaa, täähän on sellanen puolen hehtaarin gutsi, niinku tolla Nalle Puhillakin, ja et snögee vaan sais kyl snadisti stikkaa lisää. Sit joku aikasta masii tsögaan startannu fogeli vaik sittais sen oksille. No, et iltasin, ku fämilin faijat oli tullu himaan niitten duunista, niin ne sit niitten omien skloddien kans handlas tän meidän bisneksen. No, sit tää raaka bisnesmaailma skulas meidät kyl snadisti funtsiin, et mitäs ny. Onks niin, et vanhemmiten tulee tää kundien spiritti skäfästi hempeeks ja starttaa tää ote snadisti lipsuun. Ei joutunu joulufedu enää staijaan galsaan, mörkkiin klitsuun, vaan mä roudasin sen meidän landelle. No mikskö. Mut sit me kyl vähitellen hokattiin kundien kans, kai ekaa kertaa tää kysynnän ja tarjonnan laki. Ainaski meillä oli himassa kuttaperkkajoulufedu. Ainaski meillä, tää fedu koisaa koko vuoden pahvilodjussa, meidän blokkihösen klitsussa. Joskus skloddit joraa sen ympärillä ja vetää jotain joulupiisii, öögat loistaen, kun joulu, joulu on meillä. . Ja meitsistä kyl tuntuu, et sen fedukafrut joskus iskee snadisti öögaa toisilleen ja nyökkää sitä kohti. Ja nää vanhusressukat, jotka jo yleensä aamusta kävi joulufeduu slumppaamassa, niin niille oli ihan iisii tyrkkää jeesiapuu, ku niitten styrkka ja talentti ei oikein skulannu näis logistiikkajuitsuissa. Ja mä kyl funtsin, et aika monella parilla, jotka budjaa kahestaan himassa, on sama stoori. Stikataan oksille kultahilettä ja myrhamii ja saa flagganauhan yllensä. Mä oon ihan saletti, et sen elo on nyt vetin bulisti auvompaa. Me hiffattiin, et kantsuisko vaik skraappaa joskus skolesta, et pääsis näille hintsusti iisimmille markkinoille. Mut taitaiski olla skäfästi liian eri geenit, et ei se vaan skulais. Tietty siks, ku siihen aikaan ei toisten hyväkskäyttö vielä vieny mun yöunii. Nyt ei kukaan sit skriinaa, mut pari vuotta sitte vaiffin kera päätettiin, et tää tuska tän fedun kohdalla saaki nyt sit stopin. Ainaski, ku meitsi tsiikaa itteeni, niin jehna. TSILARI 6/2014 19 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 19 5.12.2014 10.29. Niin et, hyvää jouluu vaan mulle, eiks juu. Ja jos tää snadi fedu tän hiffaa, niin se on kai sit hintsusti nolo
Seuraava prokkis oli Karri ”Koira” Sirenin kanssa tehty tämän ensimmäinen sooloplätty K.O.I.R.A, joka vei kaksikon ensi kertaa myös Suomen suurimmille musafestareille. Toistuvasti tätä yht Euroopan vanhimmist rock-klubeist kehutaan maailman parhaaks ja edelleen se on aloittelevien Suomi-bändien toivelistojen ygönen. Urho Kekkosen kadulla massaa tungeksi heti seiskan jälkeen, kun junnut yritti ängetä Tavastia-klubille sisään kattoo Suomen musaskenen uusvanhaa kingiä, Ruudolfia. Sen biisien taustat on nykyään tehty huolel, eikä taukoi oo täyttämäs mitkään epämääräiset ähinät vaan raflaavat riimit. Kansalle bisseä ja rokkia Suomen rokin mekkana Tavastia oli ironisessa mielessä täydellinen paikka absolutisti kristitty Rudyn juhlakeikalle. Vuonna 1970 avatul klubilla on kuiteski soittanu kaikki vähänkin merkittävät suomalaismuusikot sekä lukusat ulkkarit. Ja siitä se sitten lähti: räkäset pubit vaihtu isoiks lavoiks ja tylsät viikonloput tuplabuukatuiks keikkapäiviks. Artistii, joka ei ole julkassu yhtään albumii sitten vuoden 2010, eikä ees yhtään uutta biisiä kahteen vuoteen, oli myynyt samalle illalle Tavastian kaks kertaa täyteen. Tavastian legendaarinen bäkkäri kelpaa niin ikään suurille starboille ja noviiseille sen varsin askeettisest menost huolimatta. Iso osa Rudyn comebäkkii oli ennen kaikkea suomalaisen musiikin perinteit kunnioittaen käännöslauluna tehty kesähitti Mammat riivaa. Comebäkki Muutos oli kuiteski tulos. palvonnan keskellä. Levyt, kuten Semihot Ruudolf Megamix tape (2006), Born In the U.S.A (2008) ja Asfalttisoturin viimeinen hidas (2010) eivät tosin nousseet myydyimpien levyjen listan kärkeen, eikä Rudy muutenkaan breikannu minään tenavatähtenä. Tavan toimarin Juhani Merimaan mukaan klubin suosiokin perustuu edelleen 70-luvulta asti toistettuun simppeliin kaavaan: kansalle on tarjottava bisseä ja rokkia. Poikkeuksellisen Asfalttisoturista, kuten Ruudolfin taiteilijanimi kuuluu, duunaa sen lyriikat: Rudy räppää gymil treenaamisesta, gimmoist ja kaarois, mutta ennen kaikkea, gospelist, Jumalast, vaiffist ja siitä, kuinka siistii on olla himas. Viikonloppu oli alkamassa, mutta perjantain hurmosta ei kyllä näkyny huudeilla. Sitä on vaikee snaijaa kaiken tän Keekki yms. Sivuprokkiksen Rudy oli alottanu yhteistyön 2011 breikanneen räpduo Jare&VilleGallen kanssa ja niiden pari biisii pääs ihan teiniradioiden soittolistoillekki. Rääväsuu @ Tavastia Oli bläkki ja storminen yö. Se teki Ruudolfista ekaa kertaa tunnetun. Jäbä ei kuulosta kauheen katuuskottavalta rokkarilt, joka sais jengin liikkuu. Myöhemmin Rudy palkattiin Basso-radiolle vetää huikeet Asfalttisoturin aamu -ohjelmaa, joka myös nous pieneks kulttishowksi. Tona marraskuisen iltana Tava oli myyty loppuun jo paria kuukautta etukäteen ja koko jengi oli tulossa viettämään vain ja ainoastaan Rudyn ekan levyn, Doupeimmat Jumala seivaa (2004), 10-vuotisjuhlia. KIBE SKRIVAA Y hteen mestaan jengi kuitenkin jonotti jo ihan simona. Ja niin se kelpaa tietty myös Rudylle KIMMO ISOTALO Rudy ent. Rudysta oli tulossa just niin iso stara, ku mitä se oli aina biiseissään väittäny. 20 TSILARI 6/2014 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 20 5.12.2014 10.29. Räppäri Stadin itäosist Rudy ”Ruudolf” Kulmala on Stadin itäosist kotosin oleva räppäri, joka alko tekee musaa jo 2000-luvun alussa. Aikojen saatossa Tavalla on nähty myös jazz-iltoja ja punkin, hevyn sekä grungen nousut sekä laskut. Se lähti jenkkeihin kiertelee ja kelailee asioit, ja ku samaisen Basson tyypit kävi ettimäs sitä sielt vuonna 2012, ni niitä vastassa olikin ukko, joka puhu lähinnä kaikest muust ku musast tai sen duunaamisest. Jossain vaihees Ruudolf kuitenkin kyllästy kaikkeen ja kelas jopa musan duunaamisen lopettamist. Jengi dallas pitkin Stadin katuja päät painuksissa tavotteenaan päästä mahollisimman nopeesti himaan. Rudyn fanitus oli klassiseen tapaan vaan pienen porukan juttu ja ainoostaan räpin Suomen mestaruuksien voittamisen (2001, 2005) ja hiteiksi kelattavien Voisit sä rakastaa Asfalttisoturii sekä Leijonakuningaslaulu jälkeen oli havaittavis pienimuotoista hypeä
Illan päätteeksi Ruudolf veti lätyn nimikkobiisin Doupeimmat rapeat neljä kertaa, eikä kukaan kaivannut edes soturin uusinta biisiä, Jalokivii tiputtelen vuodelta 2012. Asfalttisoturi Ruudolf. Jengi bailas haltioissaan, lattia oli roiskuneist drinkeist tahmeena ja kaikki osas biisien sanat, ku olihan ne opetellutkin niitä jo sen 10 vuotta. Rahakeikkojen välissä Rudyn voi bongata kuitenkin edelleen myös seurakuntataloilta ja tsyrkoista räppämäs skideille. TSILARI 6/2014 21 varmasti paljon mieluummin, kuin ne lukuisat itähelsinkiläiset räkälät Siilenpesästä Bohemiaan. Rudy saapui tapaansa mukaillen tunnin myöhässä ja otti saman tien koko klubin haltuunsa. . Hiki virtasi varsinkin avauskipaleessa Herttoniemestä ikuisuuteen sekä tietysti Radio Helsingin kesähitin (2004) BodausAnthem soidessa. Ite keikka marraskuussa oli totta kai menestys. Foto: Taito Kawata. Ruudolf oli lämmitelly eka alkuillas junnujen kaa ja klo 23.30 piti alkaa aikuisten kemut. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 21 5.12.2014 10.29. Poikkeuksellisen Asfalttisoturista, kuten Ruudolfin taiteilijanimi kuuluu, duunaa sen lyriikat. Ja onhan se aikalailla ainoita musatekijöitä, joka järkkää oman keikan pelkästään alaikäsiä fanejaan varten
Tuadelle tuli niin buli ventti pohjeluun viäreen, et luu tuli siit ventist näkyviin. Byggalla oli silloin appareitten liksat paljo bulimmat ku tsupparina tai jossain varastoduunissa. Se komens meidät yhdelle hienolle kartanolle pinoomaan halkoja. joulukuuta 2011 20:48:05 Duunitapaturma, joka muuttu matkan varrella Valkassa bygattiin parii kerrostaloo vuonna 1963. Tuaden piti mennä lekuriin sidottaan se ventti ja se sai sairistaki pari viikkoo. Halkoja tuova bilika haki ne jostain niin kaukaa, et meille jäi paljo vapaaaikaa aina pinotun lastin jälkeen. Niin se sit meni ja mut pantiin tapaturmailmotukseen todistajaks ja mult pyydettiin siihen ilmotukseen oikeen puumerkkiki. Sit me funtsattiin, et mitä me kerrotaan sille mesulle. Me kekattiin, et kerrotaan sille et korkeen pinon päältä putos halko Tuaden klabbille ja se ventti tuli siitä ja niin me tehtiinki. Koska me budjattiin aika lähellä eli Sturarilla Paavalin tsyrkkaa vastapäätä, funtsattiin meidän jengin Tuaden kans, että mennään kysyyn siält byggalta kesäks apparin duunia. Eihän me voitu kertoo sille et Tuade putos puusta ku oli flengaamassa duuniaikana. Sillon kesällä tuotiin sinne kuormaautolla sen kartanon lämmitysvedut koko talveks. Tottakai me bonjattiin heti, et me oltiin firaabelihommassa jeesaamassa sen mesun jotain sukulaista. No se mesuhan hätäänty hirveesti, ku eihän se taas voinu skrivata tapaturmailmotukseen, et Tuade loukkas klabbinsa ku oli firishommassa jeesaamassa sen sukulaista. Se vedujen pinoaminen ois tiätysti ollu sen vaksin duuni. N o me päästiinki molemmat sinne duuniin. . Se oli semmonen mesta, mihin yleisölle myytiin slibareita et ne pääs tsiikaan sinne ineen. Liiterin vieressä kasvo paljon buleja puita, tammia tai jotain, ja me ruvettiin kiipeen niihin ja flengaamaan niiden oksilla. Sit tiätysti yks oksa bragas ja Tuade putos puusta suoraan yhden bulin ja aika teräväkärkisen stebun päälle. Sit se mesu sano meille, et se on jätkät sillai, et Tuaden klabbiin sattu ku te olitte kimpassa purkamassa betonilaudotusta täällä byggalla ja ku sä (siis mä Jalde) väänsit rautakangella koolinkia irti betonista niin se koolinki spöijas ja sit sun kanki lipsahti irti ja se spöijannu koolinki osu Tuaden klabbiin. Monta kertaa voi näköjään duunitapaturman tapahtumien kulku muuttua, ennenku se päätyy virallisiin papruihin. Ku oltiin oltu muutama päivä byggalla, niin meidät palkannu mesu tuli sanoon, et sil ois meille erikoisduuni muualla ku täällä byggalla. Me Tuaden kans ihmeteltiin samalla ku pinottiin halkoja, et miksköhän buli rakennusfirma on ottanu tällasen keikan itelleen. Mä en kerro mikä se pleisi oli, koska siit vois viälki tulla jolleki hankaluuksia. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 22 5.12.2014 10.29. EKS MINNAA TAPIO ”JALDE” SALMINEN, VALKAN KUNDI 22 TSILARI 6/2014 Pynn nen ilmo 18. Sit me funtsattiin, et mitä me kerrotaan sille mesulle. Mut sit me hiffattiin sen kartanon postilaatikost, et sen vaksilla oli sama sukunimi ku sillä meidät duuniin palkanneella mesulla
Juu: tu-li-tik-ku-laa-tik-ko. Koittakaas sanoo se knegu-kiälellä. Vaik mihkä satamaan joutus. MIKKO SEPPÄLÄ TYÖVIS FIIRAS Stadissa jo 25 v ja putsii tulee ! Me steedataan byroot, buidut, sporttisalit, raflat, rabat, klitsut, bastut, porttikongit ja pitskut. Pos-ti-merk-ki. ni jokainenhan bonkkaa et se meinaa tota samaa ja frogaa tvärt et: — Kummosii sul on. Samu Nyström oli skrivannu juhlakniigan, oikeen historian. Jebulis! Halidai ja giffengaal! Mä sanoisin viel et slangi on just niinku toi satavuotias Työvis et se kasvaa ja levii ja muuttuu, se on flytannu lähiöihin ja kekkaa koko ajan uutta vokabulaarii, mut sen gamla ja stydi ydin voi paksusti ja staijaa Hesarilla. Mut jos joutuu busaa duunii eikä kerkee skoleen. Stidi. Ja se on iha hitsin haadii et Työvikses voi nykysin pluggaa ja bamlaa slangii. TSILARI 6/2014 23 T yövis fyllas sata vuotta. STADIN HANTLANKARI OY 040-8170505 stadin.hantlankari@outlook.com Tsilari_taitto-6-14_6.indd 23 5.12.2014 10.29. Ku osaa stadilaista ni kynttää missä vaa ku tässä on ruattia, tanskaa, engelskaa, norjaa, sloboa, saksaa, latinaa, kreikkaa, ihka mitä vaan: japsiakin. Yks Toivo Kaiponen yritti aikoinaan selventää tätä hommaa ja skrivas tälleen (HS 20.5.78): Tää stadilainen on paljo lyhempää sprookaa ja skrivaa ku kirjakiali. Kyl varmaan hela jengi skriinais skolessa ittensä flesaks jos kysys et: — Keräätkö ja haluatko vaihtaa kanssani postimerkkejä. Tai sit vaa chillaamaan ja hengaamaan. Kaikki toi esiin miten tärkeit ja monipuolisii laitoksii noi Työvis ja Arbis on. Ku niit on vildt tässä stadilaisessa voi mennä vaikka skibemaniks skönelle ja bonjaa kaikki ja tulee bonjatuks. Ja vaik oiski klaarannu skolen mut hotsittaa oppii jotai uutta. Mut ku mä skiiaan: — Bytskataaks fritsui. Slangihan on tosi fiksu kieli. . Se byggaki staijaa Bärtsin Hesarilla slangin sydänmestoilla. Sen takii just on kliffaa et meil on Työvis ja Arbis. Ja tätä osaa bluggaa aivan glodditkin ku tää luetaan niinku kirjotetaan ja puhutaan. Pike Periviidan slangipiiri on kokoontunu Työviksellä syksyn alusta. Viälä yks esimerkki: sti-di-lod-ju. PS. Et jos nyt jossain skolessa joku jäbä tai tytsy diggaa vaa chillaa ja rupee keulii ja lintsaa skolesta eikä pluggaa plägei ja vaan flaidaa maikan kans nii et reksiki ragee ja antaa sille fudut ja sit stikkaa kniigat rodeen ja spyttaa skemat siihen päälle – ni se on sillai lohdullista funtsaa et jonai snyginä ja seesteisenä päivänä noi jangsterit ei o enää jangstereita ja sillon ne stikkaa iimeilin Työvikseen ja nätisti ilmottautuu kurssille skaffaamaa sivistystä. Se on flönttii skraabaa skolesta, eiks je. Synttärit oli syyskuussa ja niil bamlas muun muas pressa Niinistö ja pormestari Pajunen. Eiks oo näppärä ja stärä sana Ja stadilaisesta on viälä se hyäty et oppii sprookaan viaraita kiäliä helpommin. Esmes fritsu
Mies saavutti urallaan SM:n sivuvaunuissa jääradalla vuonna 1969 ja hopeaa sivuvaunun SM:ssa. Totesin jäbille, että minkäs sille voi, kun baanakin oli sitä mitä oli, eli asfalttiosuuksiltakin hiekkajyvästen liukastuttama. No, sehän ei pitänyt kutiaan. Lehdet skrivasivat tapahtuneesta ja kun Nisse tapasi Stormin myöhemmin, tämä oli vaivautunut ja halusi unohtaa koko jutun. Multa evättiin jatkomesta, koska skujausstailini oli muka jotenkin väärä. Se tarkoitti ehdotonta poistumista baanalta. Kundit yritti selittää, että mun pitäisi vaihtaa ajostailiani, mutta kun en siihen suostunut, en päässyt SM:ään. Motocrossin maajoukkueessa mies oli vuonna 1967 ja samana vuonna maaradalla neljäs SM:ssa. Vuonna 1965 hän voitti TUL:n motocrossmestaruuden ja sai pronssia enduron TUL:n kisoissa. Kilpaura kesti kaiken kaikkiaan kahdeksan vuotta; vuodesta 1965 vuoteen 1973. Ruissalon treenien dirika Sten Storm esti nuoren kundin skujaamisen liputtamalla hänelle mustalla flagulla ja kilpailunumerolla. Sooloura loppui jo vuonna 1967, mutta sivuvaunullisissa mies oli mukana vielä vuoteen 1973. TT:n neljäs hän oli sivuvaunuissa 1970. Roadracing). Ensin hän liittyi Helsingin Työväen Moottoripyöräilijöihin (HTM) ja sittemmin Helsingin Moottorikerhoon (HMK). Nuorena kundina Alppilassa ja puu-Pasilassa budjannu Nisse sai prätkäkipinän ajaessaan Kotkankadulla takapyörällä. Nisse tarjosi kovissakin neulansilmämutkissa hiekkasladdia ja ohitteli ulkokautta täysverisiä TT-koneita. . M uistellessaan tilannetta nyt seitsemänkymppisenä, Nisseä snadisti huvittaa. 24 TSILARI 6/2014 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 24 5.12.2014 10.29. Nissen tsöraaminen sluuttasi fyrkan puutteeseen. Joskus funtsasin sitäkin, että oliko siinä messissä stadilais-turkulaista skabaa. Sanoin, että ei se ollu mun feelu, jos toiset skujasivat kurveissa niin kumman iisisti. KARI VARVIKKO SPORTTIA Kun Nils Söderblom diskattiin liian kovan skujauksen takia Elettiin vuotta 1965, kun stadilainen trukkikuski Nils Söderblom osallistui Ruissalon TT-skabojen harjoituksiin ja häneltä vietiin mahis osallistua itse SM-skabaan liian kovan skujauksen vuoksi. Sponsareita ei ollut ja frendien rahat eivät riittäneet loputtomiin. Joskus funtsasin sitäkin, että oliko siinä messissä stadilaisturkulaista skabaa. Moisista huhuista hepnaadilla lyödyt pompsat tsiikasivat hämmästyneinä junioriluokassa ajavan Nissen taiteilua liukkaalla asfaltilla leveällä stongalla varustetulla 250-kuutioisella motocrosskoneellaan. Tää ei oo mikää speedway-skaba, täällä skujataan nyt TT:tä!” Turun suunnalla olevalla Ruissalon kapealla radalla oli ’itsemurhabulevardin’ maine. Syyksi kundi esitti: ”Ei täällä saa tollai tsöraa. Taisin vielä murjaista, että sorry kun mummoni on niin huonossa hapessa, ettei pysty tsöraamaan. Nuoruudessaan Nisse skujasi motocrossia, sivuvaunujäärataa ja sivuvaunuteeteetä (nyk. Tirehtöörit väittivät, että asfaltilla ei saa skujaa kiperää paikkaa toinen klabbi maassa ja ajokki sladdissa. Yksi motskarikertsin kaiffari hiffasi sklodden taidot; otti niskasta kiinni ja vei kertsiin
Nyt tsörataan ihan iisisti. Nissen onnenluku oli 13. Nils Söderblom vauhdissa Ruissalossa. TSILARI 6/2014 25 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 25 5.12.2014 10.29
Jengi voi hittaa kulttuurii himan läheltä, ei tartte aina tsöraa stadiin. Teatterisalin lisäks Stoas on snadimpi musasali, kerhohuone ja näyttelytila. N äit nyyempii Stadin kultsii on Malmilla, Vuokis, Kantsus, Itikses, Kaisikses ja Annangartsalla. n Stoa, Turunlinnantie 1, Itäkeskus. Se on auki arkisin klogu 13.30–20, la–su 10–16., päivällä sinne pääsee vaan skolet, bosessa se on vuoden vaihtees 22.12.-6.1. Skidit ja junnut voi kursseilla treenaa animaatioo, teatterii, musaa, joraamista. Voiks kultsaks sanoo muitaki byggii, mis on kulttuurii. Se duunattiin just musaa varten ja n Annantalo, Annankatu 30. Leffalibarit bungaa yleensä vaan femman, joitain pääsee tsiigaan ilmaseks. Siel esitetään kans nykysirkusta, teatterii, musaa, järkätään proggista skideille ja näytetään leffoi. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 26 5.12.2014 10.29. Kultsa ei oo enää entisensä, historian tuulet on siel blosannu. Muihinki konsertteihin bungaa snadimmin ku muis mestois, joskus ei mitään. Samassa byggas on biblu. n Caisa, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 n Kanneltalo, Klaneettitie 5 / Sitratori, Kannelmäki. Stoan teatterisali on yks Stadin parhaista nykyjoron näyttämöistä. Joulufiiliksii skideille tuo torstaina 18.12. Stoa on Itiksen kauppakeskuksen vieressä. Nyt ku snadit leffateatterit on delannu, ni on kliffaa, ku leffaan voi mennä himakultsalle. Annantalos on taideopetusta, siel järkätään näyttelyitä, teatterija tanssiesityksii. n Malmitalo, Ala-Malmin tori 1, Malmi. Joulumusaakaan ei tartte lysnaa vaan tsyrkassa. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Kultsa ja kultsat Fo to : Vi rv e Ku ut ar 26 TSILARI 6/2014 Stadissa on tietty vaan yks Kultsa, legendaarinen mesta Sturalla. Taideskolan opet on taitelijoita tai taidemaikkoja. Libarit bungaa 9 egee. klogu 10.15 nukketeatteri Poijun proggis Siilin joulu. Ite bygga on entinen kansis, arkkitehti Gustaf Nyströmin duunii vuodelta 1886. Annantalo Stadi kunnosti Annantalon skloddien ja junnujen taidetaloks vuonna 1987. Kanneltalo Stadi funtsas musamestaa Kantsuun jo 80-luvulla, mut ku fyrkkaa oli skäfästi, ni Kanneltalo bygattiin vast 1992. Stoa Eka Stadin kultsa duunattiin Itikseen 1984. Näyttelyyn ei bungaa mitään. Siin voi tsiigaa lyhäreitä ja miten animaatiota duunataan tai duunaa vaik ite. Jos ois yks Kultsa bulilla k:lla ja muut snadilla k:lla. Mut on siel viel kulttuurii. Se oli aluks Itäkeskuksen monitoimitalo, mut vuonna 1993 nimi bytskattiin, siit tuli Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus. n Vuotalo, Mosaiikkitori 2, Vuosaari. Sen kunniaks, ett härmäläinen animaatio täytti 100 v, Annantalos on animaationäyttely, joka jatkuu 18.1.2015 asti
Siel on musaa, proggista skideille, leffoi, teatterii, stand up –klubei ja näyttelyitä. Tapio Rautavaaran 100-vuotisjuhlan kunniaks järkätään proggis Tuopin jäljillä. Viime vuonna skaban finnas japanilainen Yuko Takeda, tokaks tuli marokkolainen Sam Moudden ja kolmanneks kuubalainen Daniel Baro. Foto: Virve Kuutar TSILARI 6/2014 27 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 27 5.12.2014 10.29. Malmitalo Malmitalo öpnattiin 1994. tulee vuonna 2013 duunattu ranskalais-iranilainen leffa Menneisyys, helmikuus 26.2. Siks sitä jotkut nimitti sirppiliiteriks. Musan lisäks siel on nykyään teatterii, leffoi ja jortuesityksii, niinku flamencoo. Ne studas, ett tulee kommarileima lärviin. Siel on jo perinteeks tullu Helsingin laulun joulukonsertti torstaina 18.12. klogu 18. Joulubiisien lisäks ne shungaa biisei Stadistaki, osan slangiks. Ne vetää vakkaristi kimppashungauksii. Mut 70-luvulla alko suosio hiipuu ja vaik toimintaa funtsattiin uusiks, ni fyrkat sluuttas. Caisas stadilaisetki voi tutustuu eri maiden kulttuureihin. Vuotaloon pääsee stadista metrolla. Leffakerho Kino Kaiku flyttas tänä vuonna Malmitalosta Caisaan. Ne ku budjaa kauempana ku dallausmatkan pääs, pääsee Malmitalolle stogella ja dösällä. . Se ei järkkää proggista, vaan Kultsaa vuokrataan tapahtumiin. Kansainvälinen kultsa Caisa öpnattiin vuonna 1996. Syksyllä kokeiltiin omaa iltaa kundeille, muutamana tiistaina oli Miesten vuoro!. Nykyään Kultsan omistaa Senaattikiinteistöt. Caisa Ku Stadissa on paljon muuallaki ku Härmässä syntyneit hemmoi, alettiin funtsaa omaa mestaa, ett ne alkais tsennaa Stadin enemmän omaks himakseen. Jouluproggiksena on nyya versio Tiernapojista lauantaina 20.12. Vuotalo Vuokkiin Stadin kultsa on ehtiny 2000-luvulla, Vuotalo bygattiin 2001. Ku sen perusidis on bulimpi ku pelkkä kulttuuri, ni siel järkätään kaikenlaista proggista alkaen safkakursseista. Yks Caisan vakkariproggiksista on Ourvision-shungausskaba. klogu 17.30., ku Jukka Okkonen ja Pauli Kainulainen laulattaa jengii. Ne järkkää kerran kuussa leffaillan, mis voi olla vieraina leffa-alan hemmoi. Leo Silolahti ja Jani Uhlenius esittää Tapsan shungaamii biisei. Jos diggaa shungaa ite, ni siihen on mahis tiistaina 16.12. klogu 10.15. Perjantai-iltasin Caisan Olohuone on varattu friiduille. Fo to : Vi rv e Ku ut ar Fo to : Vi rv e Ku ut ar Kantsun kultsa. klogu 17. on slobojen Älä odota kirjettä vuodelta 1959. Kultsa bygattiin 50-luvulla, avajaiset oli 1958. Jouluproggikses on kaikille niille, ku diggaa musaa ja nukketeatterii Sampo-teatterin Joulu tulla jollottaa tiistaina 16.12. Perjantaina 9.1. Sointi Jazz Orchestra esittää tän kaikkien tsennaamaan stoorin big band –versiona, messissä on tutut biisit ja lisäks improo ja bändin välisoittoi. Sitä alettii funtsaa jo vuonna 1944. Siin järkätään aluks eri maanosien shungaajille omat skabat ja finaaliin pääsee niist parhaat. Sointi Jazz Orchestra on perustettu 2013 ja siin on 17 skulaajaa ja shungaajaa. Se oikee Kultsa Se oikee Kultsa födas, ku Stadiin haluttiin duunareille oma kulttuurimesta. Kultsalla esiinty 60-luvulta alkaen monii kansaivälisiiki tähtii, niinku Ella Fitzgerald, Miles Davis, Led Zeppelin, Queen ja Duran Duran. Idis alko etenee, ku rakennustoimikunnan bamiksena ollu ministeri Matti Janhunen (SKP) pyys Alvar Aaltoo duunaan piirustukset. Omistajat ja toimijat oli bulisti kallellaan vasemmalle ja niille oli tärkeetä yhteistyö slobojen kans. Messissäki saa shungaa. Skloddeille on omii proggiksii, niinku Skidikino, mis näytetään skideille leffoi. Siel järkätään joka vuos yli 400 erilaist tapahtumaa. akustiikkaa funtsattiin tarkkaan. Päivällä klogu 15 libarit bungaa vaan femman ja klogu 19:n esitykseen 12 egee. Libarit bungaa 9 ja 7 egee. Vuodest 1963 Yle alko järkkää bulin osan äänityksistään Kultsalla, jonka salin akustiikkaa musa-ammattilaiset kehu. Tammikuus 29.1. Jo monta vuotta on järkätty Ladies night, missä eri maista tulleet friidut bamlaa ja kokkaa safkaa kimpassa. Konserttiin ei bungaa mitään ja sen jälkeen jengi saa skruudaa riisispurarii. On teatterii, leffoi, näyttelyitä, musaa. Leffat on fiktioo, dokkareita, animaatioita. Tiernapojissa shungaa Kalle Ruusukallio (Herodes), Lauri Mikkola (Murjaanien Kuningas), Juuso Waris (Knihti) ja Minna Tuuliainen (Mänkki). Bygga on suojeltu ja sitä käydään tsiigaamas kauempaaki, proggiksen lisäks. Aluks oli jengii, ku skagas mennä sinne esiintymään. Libarit bungaa kybän. Fyrkkaa toimintaan kerättiin järkkäämällä joroja. Kulttuuritalo Oy meni konkkaan vuonna 1991. Jos ei budjaa Kantsussa, Kanneltaloon pääsee stogella, se on ihan Kantsun assan vieressä
>> 28 TSILARI 6/2014 STADIN PIENTEATTERIT 10 Zodiak, vapaasti kokeileva tanssiteatteri Zodiak on vireä nykytanssikeidas lounaisen Helsingin kulttuuritalossa, Kaapelitehtaalla Salmisaaressa. Sanat ovat: ” Dominique StraussKahn”. Sydän riipi läheisyyttä brittilaulaja Sam Brownin iskelmän sävelillä. Tanssija teki monta roolia, nopeilla vaatteidenvaihdoilla. Toinen mahtava sivupersoona oli saksalaista komentopuhetyyliä tapaava opettajatäti, joka ilmoittaa olevansa ”ihmisrintaliivi” myöhemmän sukupolven feministeille tarttuvasti ahdistavien rintaliivien poisheittämiselle. Upeinta oli valtavan ilmeikäs Meryl Streep –imitointi esityksen tähtivieraana. Sanat pyyhitään hotellisiivoojan asussa pian pois joukolla. Jeminan monet kasvot Talven 2012–13 huikein nykytanssiesitys Helsingissä oli Jyrki Karttusen kantaensi-ilta Jeminan monta elämää. Emmi Venha tanssi rakkauden ekstaattisena sähköshokkihoitona. Keskipolven tanssijoiden ja koreografien kärkeen kuuluva Karttunen antoi esityksessä kehonsa ja mielensä vanhenevan drag-diivan käyttöön eikä hävennyt näyttää kasvojensa kulumista. Alle viidessä minuutissa Lehmus kääntelehti itsensä täyteen hikeen elämää suuremman hullaantumisen tulkkina. Hauskoja esityksiä olivat Saara Töyrylän keveä flirtti juuri silloin kuolleen Whitney Houstonin ylevään rakkausbiisiin tai Katri Kainulaisen eräänlainen seksibaarin tanssityttöesitys, jossa hän astui yleisön keskelle. Jonna Eiskosen kasvonilmeet taipuivat laidasta laitaan. Illan vaikuttavin tulkinta oli Jarkko Lehmuksen suurien tunteiden illan viimeinen paritanssi itsensä kanssa. STADIN SYKE RISTO KOLANEN Tsilari_taitto-6-14_6.indd 28 5.12.2014 10.29. K eskusta ylläpitää Zodiak Presents ry. Puolituhma stand up –komiikka ja menneen tähteyden viiltävä haikeus seurasivat toisiaan. Tuotantoyhdistys Zodiak Presents oli perustettu jo vuonna 1986 muutaman koreografin yhteiseksi tuotantoyhteisöksi. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pomoa syytettiin New Yorkissa vuotta aiemmin tumman hotellisiivoojan raiskauksesta. Hanna Ahti on suomalaisen nykytanssin eteerisen sukupuoleton, taitava ilmestys. Teoksessa kohtasivat mies ja nainen, kirkas päivänvalo ja pornahtava yö, juhlava glamour ja hikinen arki rutinoituneen viihdyttäjädiivan salongissa, catwalkilla, tanssilattialla. Zodiakin taiteellinen toiminta perustuu korkeaan laatuun ja tanssitaiteen uudistamiseen. Esityksen teema halusta, seksuaalisuudesta ja sadistisesta vallasta syöpyi vahvasti katsojan mieleen, vaikka kirjaimet katosivat. Kukin koreografi sai työskennellä itsenäisesti ja valita toteuttavan työryhmän. Syksyllä 2004 tanssin eteläiseksi aluekeskukseksi vakiintunut Zodiak tarjoaa nykytanssin tekijöille kokoavan toimintayhteisön ja tuotanto-organisaation. Sillä on kaksi näyttämöä eri portaissa, Stage pienempiin ja Pannuhalli isompiin esityksiin sekä lisäksi studioita harjoituksiin. Zodiak on tunnettu merkittävänä ja omaleimaisena toimijana niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Rakkautta nykytanssin keinoin Talvella 2012 Maija Mustosen koreografia The Greatest Love Songs (Kauneimmat rakkauslaulut) hurmasi kymmenen soolotanssin yhdistelmänä. Se aloitti toimintansa helmikuulla 1997. Sadistisen vallan halu Pannuhallin lavalla sai keväällä 2012 kantaesityksensä Liisa Risun tanssiteos Huono. Mimiikkaan ja ryhmäkohtausten lihalliseen tunnelmaan on panostettu. Puolipukeinen nainen lavalla kävelee ja hyppelehtii lattialle puruilla kirjoitettujen sanojen yli. Tutkinta ei edennyt syyteharkintaan, mutta pomo erosi ja sai lisää vastaavaa huomiota kotimaassaan. Katsoja kuuli tanssijan valitseman suosikkilaulun ja näki persoonallisen tulkinnan. Yleisölle Zodiak tarjoaa monimuotoisia kohtaamispintoja tanssitaiteeseen. Rakkaus esiintyi monipuolisesti nuoresta ihastumisesta traagisiin eroihin ja kuolemiin asti
Kuva: Uupi Tirronen >> TSILARI 6/2014 29 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 29 5.12.2014 10.29. Jarkko Lehmuksen tainnuttavin tanssitulkinta Sam Brownin rakkauslauluun ”Stop”.
He käyttävät kokemustaan tanssin, teatterin ja hiphopin parissa. Tuomas Fräntin luoma musiikki on tärkeässä asemassa. Lopulta Mamba Assefa asetti mikrofoneja tanssijavaimoonsa ja ”soitti” ääniä hänestä kuin rummusta. Nykytanssin rytmi on nopea, katsojapohja teatteria kapeampi, koska pitkäjänteistä esityssarjaa ei hevin tule. Lavalla oli nyt kalju Milla Magia, joka näyttää androgyyniltä punkrocklaulajalta, toisin kuin alkuperänsä. Kuva: Timo Wright 30 TSILARI 6/2014 Rakkautta ja sinfoniaa Erään rakkauden historia oli taitelijapariskunnan liikkeeseen ja rytmiin perustuva duetto. Naisilla oli omat värit, oranssi, keltainen ja sinertävä. sinfoniaan, Leningradiin, jonka kuulimme kokonaan esityksen sisällä. Mustuuden tanssia NOIR. Tanssitaiteilijat Sonya Lindfors, Esete Sutinen ja Ima Iduozee sekä näyttelijä-rapartisti Deogracias Masomi alias Gracias käsittelevät taustaansa ihmisinä, suomalaisina ja taiteilijoina. Mitä syntyy kun nykytanssi ja sarjakuvamaailman kuvasto törmäävät. Sanomalehtiotsikoiden uutiset kertovat nykyajasta, jossa ihminen on uutisähkyn keskellä. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13), YT:n (1/14), Avomet Ovet (2/14, KokoTeatterin (3/14), Ryhmäteatterin (4/14) ja Klockriken (5/14). Neljä tummaa taitelijaa Sonya Lindfors, Deogracias Masomi, Ima Iduozee ja Esete Sutinen ovat katu-uskottavia. Kaunis tunnekylläinen kliimaksi syntyi keskellä salia liehuvassa verhossa, jonka läpi valo taittuu ja joka sekä erottaa että yhdistää rakastavaisia. Pasi Seppä ja Guillermo Sarduy tanssivat lyhyitä kohtauksia. He sotkivat lattian ja itsensä piimällä ja jääpaloilla. on teos mustuudesta, erilaisuuden kokemuksesta ja suhteesta omiin helsinkiläisiin, pohjalaisiin tai vantaalaisiin juuriin neljän afrosuomalaisen taiteilijan näkökulmasta. Kuva: Marko Mäkinen Tsilari_taitto-6-14_6.indd 30 5.12.2014 10.29. Kati Korosuo, Katja Sallinen ja Pirinen tanssivat esityksen tunnemielialat juhlavasti, leikitellen ja fantasioiden. Hanna Pajala-Assefan koreografia ja tanssi afrikkalaisen miehensä Abdissa ”Mamba” Assefan rumpujen ja nostojen tuella oli syksyllä 2013 kauneinta nykytanssia Zodiakin yltiötaiteellisten kokeilujen jälkeen. Jyrki Karttunen avaa hienosti naisellisen puolensa katsojille. Milla Magiaa ja muuta nykytanssia Suuria tunteita, juonittelua, ristiriitoja – sekä tietysti komeita maisemia! 26 sivua, 121 ruutua ja 239 liikettä sarjakuvan tanssiksi luomista. Joona Halosen Nolla Nolla–teoksen näimme samassa illassa. Raija Ojala ja Kimmo Takala, LIKE 2007). Koreografi Elina Pirinen (etualalla) yhdistää musiikkia ja tanssia, taustalla Kati Korosuo. Rakkaus on kokemuksena kaikille yhteinen, mutta tanssiteoksen aiheena banaali. Syksyn 2014 huikea kokemus! Anne Hiekkarannan Conus Marmoreus!!! on liikkeellinen matka halki Walt Disneyn naissankarin Milla Magian noidutut kotilot -sarjakuvaklassikkoon. Sarduy tulkitsee Hopeisen kuun tunnelmallisesti. Kaikesta näki, että teos on hyvin henkilökohtainen. Välillä Fränti tarjosi tujut mojitot katsojille, kun Milla Magia keikistelee lomarannalla. . Hiekkarannan fyysisen ruututanssin jälkeen kaksi miestä oli sanomalehtipaperien keskellä tiukassa tilassa. Enemmän tietoa: Zodiak – Uuden tanssin tähden (Toim. Liikkumisen nollaamisesta huolimatta esitys kannustaa mielikuvitukseen. Monitaitoisen Elina Pirisen koreografia Personal Symphonic Moment oli saman syksyn hienoin nykytanssiesitys. Tanssija sai kipinän ”tanssi minut rakkauden loppuun” -teoksesta ja havaitsi ympärillään avioerobuumin. Tomi Humaliston monivärisuunnittelu ja toteutus esityksen lopussa on uskomattoman kaunis. Suomalaiset tummaihoiset tarttuvat mielikuviin, joiden räikeys kohdataan välillä hauskasti, välillä traagisesti. Valtava vauhti ja naisten keskinäinen yhtenäisyys lumosi. Lapsuus palaa, mielikuvitus saa laukata tanssijan nopein harppauksin ruutuja eteenpäin. Se on tehty Dmitri Sostakovitsin 7. Aihe on ajankohtainen, kun uusi sukupolvi monikulttuurisia suomalaisia nuoria kasvaa aikuisiksi. Kuva Uupi Tirronen. Tanssin historian osin rasistiset kuvat, Josephine Baker 1920-luvulla, ovat tuttuja
Foto: Matti Reinholm. Broidin kanssa hypättiin vuosien 1954-1956 Hyvärisen, Kankkosen ja Haku-Veikon kulta-aikoina. rautatien viertä takaisin maalialueelle. Tällä kertaa epäonneksemme hän ryntäsi lähtöalueelle ja ilmoitti lähdön tarkkailijoille, että olemme osuutemme kansanhiihdosta suorittaneet! Neitsytpolku-KasarminkatuTarkk›ampujankatu-Korkeavuorenkatu 15 reittimme himaan. Olimme broidini Penan kanssa jo kiertäneet kahden karkkiaskin verran Kaivaria ja valmiit kolmannen askin hankintaan, kun mutsi puuttui peliin. Alastulon mittaaminen oli kronkelia kaatumisen snögepölyssä. Kaivarin hynda Hynda stondas Ursan tähtitornin ovesta Särkälle katsoen noin 60 metrin päässä olevan penkan reunan puolivälissä. Lähtöpaikka oli nykyisen ulkopelishakin tienoilla, mistä latu lähti kiertämään rantabulevardin reunaa, kohti Ursulan parkkipaikkaa. Hyndan hyppysuunta oli jotakuinkin Pumppista eli Kaivohuonetta kohti. hovioikeuden rakennusta, josta latu kääntyi Fordin kärkeen menevän ex. Kansanhiihto Karkilla ei noina vuosina mässäilty, elintarvikekorttiajoista ja sokerin säännöstelystä oli juuri päästy. Tuo sokerikuorrutettu mintunvihreä ja piparmintunmakuinen karkki maistui... Ja hittasinhan koordinaatit omasta mielestäni kasaan. Ne oli varmasti liian bulit noin parin metrin mittaisina ja niin leveät, että skimbatessa ei latukoneita tarvittu. Kaksi kertaa sen kiertämällä sai Tunturi-karkkilodjun. Tuohon aikaan puustoa eikä sähkötolppia tietenkään ollut. Se ohitettiin ja matka jatkui diplomaattikaupunginosan muurien reunuksia kohti ex. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 31 5.12.2014 10.29. Sit tsiigattiin oliks jäänyt kannoista kunnon jälkeä ja siihen stidi pystyyn merkiksi. Kaivarin eli Kaivopuiston hynda, ”pienoismäki” käytössä ainakin 1939–46. Hynda sijaitsi näistä rappusista parikymmentä metriä oikealle. Paljon duunia on tehty kartan aikaan saamiseksi. M onet hyndat olen kolunnut pikkubroidini kanssa 1950-luvulla ainakin skimboilla laskenut alamäkiä, kun on iskenyt ”studis mamis skagis” fiilis. Muut mahtuivat taatusti hiihtämään jälkiämme. Olen melko varma, että tuo hynda sai könöttää Ursan läheisyydessä vielä 1960-luvun taitteeseen, jopa sen ylikin. kasvuvaraa, ei nilkan tukemisesta voinut puhuakaan! Skimbat oli hyndaamisen tulevaisuuden 7-9 -vuotiaille lupauksille ne samat koivuiset hikilaudat, joilla skimbattiin kansanhiihto. Kaivarin ympäri kulki latu noin kolme km. Ihme ja kumma, että noilla vehkeillä ei sattunut feelua. P.S. . nurmari-versiot. Mutsilla olikin duunia, kun etsi meitä milloin mistäkin. Hän oli lähtenyt etsimään meitä, kun faija oli tullut duunista. Hyppymonoina oli ne samat skrinnaukseen käytetyt monot, ns. Kenkään oli skutsari duunannut holen, joka oli salmiakin mallisella metallilevyllä katettu. Pölyn laskeuduttua oli ekaks varmistettava, et hyppääjälle ei ollut käynyt kuinkaan. Tarkkaa sijaintia ei tiedetä (Pauli Saloranta, Kari J. Puinen ylämäkiosuus oli vain noin 10 metriä, joten leiskautukset jäivät yleensä sen alle. Ursan torni etuvasemmalla ja Kaivohuone etuoikealla. Oheisen färskin foton olen ottanut jotakuinkin paikasta, josta hyndan «torniin» kavuttiin. MATTI ”ALBIINO” REINHOLM STADIN HYNDAT TSILARI 6/2014 31 Stadin hynda ja vähän skimbatarinaa ELI VELJEKSET HAKU-VEIKON JA VIKI KANKKOSEN JALANJÄLJILLÄ Päätin pistää lusikkani tähän hyndajuttuun sen jälkeen, kun tsiigasin netistä Stadin hyndakarttaa. Eikä pullikointi mutsille auttanut! Onneksi oli jo pari askia karkkia! Kaivari toimi jo tuolloin eteläisen stadin keskuspuidena ainakin Rööperin, Ullanlinnan ja Eiran jengille. ei meistä urheilevista kundeista kuitenkaan hyndaja skimbamiehiä tullut, mutta tulihan nuokin lajit tsekattua. Koska kaikissa kuteissa oli noina vähävaraisuuden vuosina ns. Metallilevyyn kiinnitettiin nurmarin terän salmiakki ja terän etuosa puristettiin tsengan kanttiin ihan kuin ruuvipenkkiin. Kansanhiihdolla voi ansaita suunsa makeaksi. Skimboissa oli tietty ajan hengen mukaisesti Voittositeet ja kärjissä bulit «nännit» halkomassa ilmaa. Se oli snadi, veduista tehty. Nyberg, Harri Nygrén 2013–14).Tämä sai funtsimaan, milloin tuosta Kaivarin hyndasta hypittiin skloddina
Sit ne viel osaa duunaa monii arjen hommii, joit esmes liikuntavammanen ei pydee tekee, esmes öpnaa dörtsei ja plokkaa pudonneit jutskii lattialt. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 32 5.12.2014 10.29. Homma skulaa nykyää sillee, et jätetään vaan ei-toivotut reaktiot huomaamatta ja sit ku se duunaa oikeen, nii palkitaan (guudiksel, leikkihetkel tms) oikee hevisti, nii dogi hiffaa: ai joo, tota kandeeki tehä! Uusimpii hokaamisii dogien osaamisest on syövän ja diabeteksen haistaminen. Se urbaanilegenda, et dogeist muka tehtäs huumeriippuvaisii, ei yhtää pidä paikkaansa. Niit ei viel kauheesti hypetetä, mut esmes moni ykköstyypin diabetesta sairastava lapsi on jo saanu omalta dogiltaan avun verensokerin tarkkailuun. Dogien vainu on ihan tautisen paljo stydimpi ku ihmisen, jotain 500 kertaa parempi. Ne mennä vilistää nuuskuttaen hihnansa pääs tohkeissaa, ku on nii kauheesti kaikkee ku döfaa gutalt. Pitää pluggaa dogifrendien messaget puiden juurilt ja kartottaa, onks mestoille flytannu uusii dogiböönii tai –kingei. Se on laumaeläin, jonka olemassaolo luonnossa riippuu ihan siit, osaaks se sopeutuu ryhmään ja toimii jengin parhaaks. Ja tietysti, ku se ihan omaa fiksuuttaan hiffas et me kerätään sienii, se asettu sit aina tsittaan niitten viereen. Kennelin emäntä vaa varotti et se olis kova luu, bassetti kun oli. Siks dogei onki iisi opettaa kaikkeen sellaseen mis tarvitaan hajuaistii. Ne pitää seuraa ja suojelee ja puolustaa; ne tekee tärkeit duunei kuten jeesaa näkövammasii , tsögaa huumeit ja smyygisti förattuu fyrkkaa. Mulle dogin tärkein ominaisuus on kyl södeys. Sen auliimpaa keittiöapulaista ei löydy mistään! Meidän perhees oli dogi viis vuotta. Se halus vaan tsekata, mitä se lenkkeilijä tekis: hyppäiskö yli vai kiertäiskö! Kerran se karkas ja löyty tunnin päästä himadörtsiltä; sit sen vatsa alko paisuu ja me kauhul venattii, minkä näkösii pentui tulis – se oli vaa valeraskaana. Se oli kennelin sijotuskoira; me saatiin se ysikuukautisena, joten se ei ollu ihan pentu enää, mut just kiva opiskelijapariskunnan mussutuskohteeks ja lenkkiseuraks. Siks rankaisumetodei ei enää käytetä dogien koulutukses. Samoin jotkut on doginsa oudosta reagoinnista saaneet idean mennä syöpäseulontaan. Nyt on jo olemas syöpädogei ja diabetesdogei. ”Täs niit ny olis!” Voi Tilda, sua on nii ikävä! . Mä tunnen yhen, joka osaa tilaa hissin! Taksi pitää kyl skulaa ite. Basset hound – siis semmonen löysänahkanen ja piiiiitkäkorvanen matala dogi – on tunnetusti säysee ja ihmisystävällinen, mut erittäin omatahtonen (lue: itepäinen ku ¤&#¤%&). Ne on nii lutusii ja omistautuvii ja asettuu mukavasti kaikkuun ku tsiigaa telkkuu tai ottaa torkut; eikä sun tartte ku ajatella sanaa ”ulos” nii tassut rapsaa jo eteiseen, häntä viftaa, ja jos ne vaa ylettyy hihnaan, ne föraa sen sulle. Sitä paitsi se oli just siin iäs et sitä saatto rupee kouluttaa. Koira oppii parhaiten sillon ku se saa tehä omistajansa onnelliseks. Huumekoirii koulutetaan hiffaamaan huumekätköt sillee, et niille enste opetetaan se döfä, ja sit aina palkitaan, jos ne hittaa sen saman tuoksun jostai. Jotkut koirat osotti huomaavansa omistajansa döfaavan erilaiselt ku aiemmin, ja joku proffa sit hiffas, et pirskatti, nää karvakuonothan osaa tehä diagnoosei! Täst sit tehtii tutkimusasetelmii, joissa dogit pantii snöfaileen sokkona terveiden ja sairaiden ihmisten näytteitä. 32 TSILARI 6/2014 FUNDEERAUKSIA PIRJO TUOHIMAA YLISTYS DOGEILLE S tadi vilisee dogei. Sen metkut on vieläkin tuoreessa muistissa! Haikeena minnaan esmes sen ku se asettu lenkillä poikittain pururadalle ja odotti tyynesti seuraavaa luffaajaa. Arvaa mitä. Ne osallistuu kaikkeen, mitä sä duunaat – varsinki keittiös
Siihen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 10.1.2015 mennessä. Tsilarin seuraava numero 1/2015 ilmestyy 10.2.2015. ja Kikka. Tappari täytti marraskuussa 70 v. Ilman jäsenii tää homma ei skulaa! Tsilari_taitto-6-14_6.indd 33 5.12.2014 10.29. Jos haluat kirjoittaa nimimerkillä, laita toimitukselle perustelut ja tiedoksi oma nimesi ja yhteystietosi. Blisaa palstatilaa sun suosikkifirmalle ja tseenaa buli summa egei itelles. Yhdistys bungaa 30 % ilmotuksen hankkijalle jokaisesta ilmotuksesta ku on bungattu. Anna-Liisa 87v. Aira 87v. Lisäinfoo saat toimistosta tai Tsilarin toimitussihteeriltä. SKRIVAA TSILARIIN! . Napakat jutut sopivat lehteen parhaiten. Tsilari onnittelee! SANDIKSESSA Jarmo Nieminen esitti hienoja luontokuvia ja paikalla jengiä mukavasti 60. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen: tsilari@stadinslangi.fi tai koneella kirjoitettuna toimituksen postiosoitteeseen: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. SKABAT Fo to t: M ar ja tta Sa lm in en TSILARI 6/2014 33 SLANGIJENGI Stadin Slangi ry on saanu vuoden 2014 arpajaisiin lahjotuksii Friiduilta ja kundeilta Inkinen Martti Kamppari Marja Kekki Pirkko Lindström Markku Ojanen Tapio Parpola Pirkko Rantamäki Anja Salminen Anna-Liisa, sekä lafkoilta: Hakaniemen halli JP Mainos Kalakauppa Rosendahl Lahja Duo Marian konditoria Silja Line Vallila kankaat V Wotkin Buli kiitti, ku ootte tukenu meidän duunii! Slangitreffeillä KAISIKSESSA Fjalle 86v. BLISAA ILMOTUKSII TSILARIIN Kaikille ku diggaa blisaa, tulee nyt ilouutinen: Jatkossa voi tseenaa fyrkkaa blisaamalla ilmotustilaa Tsilariin. BULIT KIITOKSET kans kaikille niille ku on jeesannu häppiksissä ja ollu messissä tv-keikoilla, mainoksissa ja lähtee joulun aikaan patavahdeiks. Ilmotusten koot ja hinnat hittaat mediakortista. Valmiit ilmotukset sendataan Tsilarin meiliin. KAISIKSESSA Tapparin kainalossa Aira Samulin. Kuka tahansa meidän jäsenistä voi froogaa lafkoilta ilmotuksii joko yhteen lehteen tai vaik koko vuodeks. Omalla nimellä kirjoittaminen on toivottavaa
lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl Varvikko, Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 25 € kpl PLATAT JA STADIN KARTSAT JA MESTAT – HELSINGIN SLANGIKARTTA Kauhanen, E. XL . XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita pitkähihainen Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Kundi . L . M . STADIN SLANGI BLISAA Stadin Slangi ry. XXL . XXXL 27€ kpl MUU SÄLÄ Isännänviiri 50 € kpl Olkakassi brodeerauksella sin, musta, pun. S . L . XL . Friidu 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen lyhythihainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Toimisto avoinna ti klo 14–18 ja to klo 12–16, puh.045 186 7238. S . Tsilari_kraasa.indd 2 25.11.2014 13.26 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 34 5.12.2014 10.29. L . S . J: Stadin styget 20 € kpl Kauhanen, E. M . J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Jörde-Juge -cd, 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Stadi Musicard, CD-postikortti 15 slangibiisiä 5 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tilata tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. M . 2 TSILARI 5/2014 KLEDJUT Kaulaliina sini-valkoraidallinen Stadin Slangi-brodeerauksella 15 € kpl T-paidat koko . XL . 10 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä)
2 TSILARI 5/2014 KLEDJUT Kaulaliina sini-valkoraidallinen Stadin Slangi-brodeerauksella 15 € kpl T-paidat koko . Vastaukset sivulla 36 FOTOSKABA Tsennaaks mestan. XL . Vad betyder det. M . 10 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . a) Björkholmen b) Drumsö c) Hanaholmen d) Björnholm. Maria Kallio on toiminut poliisina sekä Helsingissä että Espoossa, mutta kenen kirjailijan luomus tämä toimekas naishahmo on. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 35 5.12.2014 10.29. Kundi . 10. Rexissä ja Ritzissä 23. XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen lyhythihainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Froogut duunas Jesper von Hertzen ARNO SOISALO Mistä hittaat fotossa olevan ”talokaunottaren”. Vilken film hade premiär bl.a. Friidu 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. 7. på Rex och på Ritz den 23 december 1955. Missä sijaitsevat Stadin tunnetuimmat jouluikkunat, joiden historia menee aina 1940-luvulle asti. Narinken eller Narinkens torg grundades 2005 och dess namn kommer från de ryska orden ”na rynkje”. Mitä se tarkoittaa. J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Jörde-Juge -cd, 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Stadi Musicard, CD-postikortti 15 slangibiisiä 5 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tilata tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. Var finns Helsingfors kändaste julfönster med anor från 1940-talet. Vad heter den traditionella julmarknaden som har ordnats på Senatstorget och i Esplanadparken. Fotoskaba Tsilarissa5/2014 Muistomerkki sijaitsee Vanhan Eiran edustalla rannassa, ravintola Carusellista länteen n. M . Kuka laulaa ” Kun hyvinvointivaltiota Helsingissä luodaan, julkisivuduunarit ne Tallinnasta tuodaan”. lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl Varvikko, Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 25 € kpl PLATAT JA STADIN KARTSAT JA MESTAT – HELSINGIN SLANGIKARTTA Kauhanen, E. Mistä asemasta tulee Helsingin läntisin jos ja kun länsimetro rakennetaan. Mikä Kallion linjoista on ylivoimaisesti pisin. Narinkka tai Narinkkatori avattiin vuonna 2005 ja sen nimi tulee venäjän sanoista ”na rynkje”. a) Koivusaaresta b) Lauttasaaresta c) Hanasaaresta d) Karhusaaresta. Vem sjunger ”Kun hyvinvointivaltiota Helsingissä luodaan, julkisivuduunarit ne Tallinnasta tuodaan”. XL . S . STADIN SLANGI BLISAA Stadin Slangi ry. Mikä elokuva sai ensi-iltansa mm. Seura on vanhin edelleenkin toimiva uintiseura Helsingissä. Onneksi olkoon! Vastaukset Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Vastaukset viimeistään 10.1.2014 1. Siinä lukee: På denna plats kallad Ursins klippa verkade Helsinfors Simsällskap åren 1887 – 1933. L . Minkä värinen valoviiva valaisee Unioninakselia vuoden 2012 joulukuusta vuoden 2014 joulukuuhun. XXXL 27€ kpl MUU SÄLÄ Isännänviiri 50 € kpl Olkakassi brodeerauksella sin, musta, pun. Missä keskeisessä, vuonna 1870 valmistuneessa rakennuksessa on järjestetty suosittuja joulumarkkinoita 1980-luvun alusta lähtien. J: Stadin styget 20 € kpl Kauhanen, E. 6. 3. L . 9. Tsilari_kraasa.indd 2 25.11.2014 13.26 TSILARI 6/2014 35 SKABAT STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Toimisto avoinna ti klo 14–18 ja to klo 12–16, puh.045 186 7238. XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita pitkähihainen Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Onni suosi oikein vastanneista Esko Heliniä ja Markku Jalosta. Minkä nimiset ovat perinteiset joulumarkkinat, joita on järjestetty Senaatintorilla sekä Espan puistossa. Täällä niin kutsutulla Ursinin luodolla vaikutti Helsinfors Simsällskap vuosina 1887 – 1933. XXL . Ett hurdant färgs sträck lyser upp Unionsaxeln från december 2012 till december 2014. Maria Kallio har fungerat som polis både i Helsingfors och i Esbo, men vilken författares skapelse är denna driftiga kvinna. L . Vilken blir den västligaste stationen i Helsingfors om och när västmetron byggs. 8. I vilken central byggnad från 1870 har det ordnats en populär julmarknad allt sedan början av 1980-talet. M . joulukuuta 1955. 2. XL . 100 m. Heille lähetettiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto. Vilken av Berghälls linjer är den klart längsta. S . 5. 4. S . maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi
Ja Nacki kiitteli monta kertaa ja lähetteli terveisensä kaikille frendeilleen. Tässä taisi tulla hieman uintihistoriaakin kuvan tunnistuksen myötä. ALARIK VIHERSOLA MUSTIKKAMAAN UIMALASTA Bonjaaks. 9. 4. Leena Lehtolaisen / Leena Lehtolainens. Sit Elantoon, lopuilla saatiin n. 7. Päälle nelikymmpinen oli meijän mielest ”äijä”. Näissä seurojen hoitamilla meren rannan uintipaikoilla käytiin aikoinaan myös uintija hyppykilpailuja. Sininen / Blått. Ne hävisivät kun Uimastadionin ja Kumpulan maauimalat valmistuivat. Funtsattiin kaverin kans: me kans slumpataan spadduboxi. 6. Rannassa olevassa kivessä on muistolaatta Helsingfors Simsällskapet 1887-1988 toiminnasta (HSS 19871967). Vanhassa ylioppilastalossa / Gamla studenthuset. Tuomaan markkinat / Tomasmarknaden. No me slumpattiin sippi Bostoni ja stidiaski. Foto: Voltin Pave Vastauksessa Fotoskabaan tuli lisäinfoo Stadin uintihistoriasta Tämä kivi laattoineen on Eiran rannassa (Ursinin) rantakalliolla kävelytien reunalla Sirpalesaarta vastapäätä. Tuntematon sotilas / (Okänd soldat). Stockmann, Alexin ja Keskuskadun kulma / Stockmann, hörnet av Alexen och Centralgatan. Kaveri ei ainakaan vuoteen o päässy ulos, joten synty idis ottaa hänet messiin pyörätuolissa ruskaiseen skutsiin. Kolmas linja / Tredje linjen. Ja järjestettiin myös uintinäytöksiä, joissa esiintyivät sen ajan Härvelin uimahyppääjät. 2. LESAAJAT Kipusiskoki sano: Tää oli nasta idis Runsaat kaks vuoskytä sitte rupes Malmin hallissa käymään muutamat vanhat starbut hesalaisista uintiseuroista (KUHAT, HU, HTU, HSS ja FGO) kolme kertaa viikossa aamuisin kuntosimmaamassa ja sitte dokaamassa kofit ja skruudamassa bulgit sekä bamlaamassa sitä sun tätä. a) Koivusaaresta / a) Björkholmen. Mä olen ollu lakossa vuodesta 1975 Tsilari_taitto-6-14_6.indd 36 5.12.2014 10.29. JORMA MOLL Ekat spaddut Seiskan gamloina 50 luvun alkupuolella tsiigattiin kun prätkäkundit ja gimmat röökas kulmilla, näytti röteeltä ja sit vielä välillä spottas gartsalle. 3. Meijät dilkattii tyttären kans myös messiin skulaamaa. Torilla / På torget. Sit siihe tuli snadi jengi lähikortteleiden pikkukundei. 20 cm halppista.. Ne stikkas ja futas boltsii. Ei se niin kliffaa ollu, lärvi täys röökin purua ja köhistiin. -Molemmista tuli futareita. Samalla muistin oman lapsuuteni kuin me kans samoilla kentsulla skulattii. Ku äänenkäyttö oli sitä luokkaa, nii porukkaa ruvettii kutsuu ”desibelijengiksi”. iltapäivällä muutamat jengiläiset kävi treffaamassa Laakson lasaretissa yhtä kaveriaan, 1940 – 60-lukujen mestaria vesiboltsissa ja vapaauinnissa Saavalaisen ”Nackia”. Mut ku me luvattii olla tarkkoina ja ku aika monet meist o viel stydissä kondiksessa, nii lupa tuli. Dallattin klitsuun jemmaan röökille. 8. Torstaina 9.10. Nii mentiin porukalla, sauvat messissä puoltoisttuntiselle lenkille turisemaan ja skriinaamaan. Itse laatassa on kuva uimalaitoksen Ursinin luodon uimahyppytornista, joita samanlaisia oli myös Humallahdessa (olikohan HU) ja Mustikkamaalla (HTU). 1946 PS. TAPPARI LEVÄAHO Kuvassa vasemmalta Juhani ”Lastu” Vuolinko HU, Tappari Leväaho, Klaus ”Nacki” Saavalainen, Henrik ”Julle” Saarela KUHAT ja Kalevi ”Kale” Seppelin HSS. Sit ne keksi jakaa sakin kahtee jengii. Paleface. Räknattiin fyrkat, yhteensä hugge. 5. HSS oli tämän Eiran rannan ansiokas uimaseura. Niihän meki tehtii pikkukundeina. KRISTER LINDBLOM S. Sit yks kundi huusi koval äänel: Pannaa toi ÄIJÄ moleen! Se oli ku slaagi taivaalt. RUIDE Äijä Kallion pikkukundit muuten opetti mulle millon must oli tullu keski-ikäinen: Me oltii tyttären kans futaamas boltsii Tokan Linjan kentsulla. No siit se lähti, musta tuli ketjuplaadaaja, sniiduilin stidin kans ja tietysti vihreetä Norttia kuinkas muuten, eihän kaljaflindassakaan ole filsua. Gamla futaaja esitteli kloddejensa futisharrastuksia kaverilleen. Näitä hyppytorneja ei enää ole Helsingin alueella. Hoituriki kiitteli, et tää oli hieno idis, ja sano, et tää kelpais muilleki esimerkiks, et kaverii ei jätetä ja tervetuloo uudestaa pian! Voltin Pave HU nappas fotonki lasaretin pitskulla muistoks käynnistä. 36 TSILARI 6/2014 SLANGIJENGI Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Mä tajusin et mä oon keskiikänen. Leguri oli antanut luvan siihen, vaik Nakilt o silloin tällöin ollu tajuki kankaalla. 10. Taitaa niillä olla bolla klesana, ihmetteli kaveri
Byroo onnittelee jäsenistöä hyvistä valinnoista ja toivottaa rauhaisaa joulun aikaa. Tunnelma oli koko ajan tiivis, mutta henkilövalintoihin valmistauduttaessa jono baaritiskillä kasvoi. Tämä siitäkin huolimatta että varabamis on hoitanut tehtäväänsä hyvin. Ääniä annettiin yli 500, joten niiden lajittelu vei aikaa useamman kahvikupin verran. Ja siihen tarpeeseen jäsenistön (3917 jäsentä) paikalle saapuneet 159 jäsentä selvästi hakivat vetäjää. Seuraavana vuorossa oli hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. Varabamiksemme Marjatta Salminen oli lisännyt pitkin viikkoa kahvin ja materiaalin määriä, mutta silti ne pääsivät loppumaan. Pienten vastaväitteiden säestämänä hyväksyttiin myös jäsenmaksun korotus kahdella eurolla, joten ensi vuoden alusta jäsenmaksu on 30 euroa ja liittymismaksu 15 euroa. Foto: Mikko Reijonen Kokouksen bamis Matti Herlevi lysnaa Kimmo Karvisen budjettiesittelyä. Puheenjohtajaehdokkaiksi olimme saaneet Sami Garamin lisäksi Pirjo Tuohimaan ja Kari Varvikon. TSILARI 6/2014 37 SLANGIJENGI SYYSKOKOUKSEN UUTISIA ”Viihtyisä Stadi ei tarvitse Guggenheimia.” Näin vastasi uusi puheenjohtajamme Sami Garam jäsenen kysymykseen. Ehdokkaiden esittelyjen jälkeen seurasi ääntenlaskijoiden hikinen urakka. Lisäksi ehdotettiin seuraavia: Josti Ahonen, Valtteri Hellgren, Emma Jäntti, Risto Kolanen, Mikko Reijola, Jouni Tanska, Pirjo Tuohimaa, Kari Ukkonen ja Esko Vepsä. Siitäkin huolimatta kokousväki hyväksyi ilman muutoksia toimintasuunnitelman ja talousarvion. Vaalin tulosta laskettaessa ei tarvittu noppaa, koska tulos oli selkeä. Sami Garam sai reippaasti yli puolet äänistä eli 104 ääntä, Kari Varvikko 42 ääntä ja Pirjo Tuohimaa 13 ääntä. Tämä poikkeuksellinen menettelytapa johtui siitä, että edellinen pj Pekka Kurvinen lopetti kesken kauden ja olimme olleet jo liian kauan ilman vetäjää. Kokous myös päätti puheenjohtajakauden alkavan kokouspäivänä. Tulos olisi ollut aavistettavissa pelkällä huutoäänestyksellä; sen verran kova kannustushuutojen taso oli, kun luettiin ääneen ehdokkuudet. Tsilari_taitto-6-14_6.indd 37 5.12.2014 10.29. Vastaus tuli niin varmasti ja selkein sanoin, ettei Garamissa selvästi ole poliitikon aineksia. Yhdistyksen toiminnassa se on vaan plussaa. Eroa oli myös anonut Juska Teittinen. Ääntenlaskijoiden saatua urakkansa valmiiksi saimme havaita, että jäsenistön mielestä nykyinen hallitus on suoriutunut hyvin hommistaan, koska kukaan erovuoroinen ei pudonnut. Erovuorossa olivat Kimmo Karvinen, Lasse Solman ja Kari Varvikko. Foto: Mikko Reijonen Ennätysbuli jengi kokoontu päättämään nyyasta bamiksesta. Salissa ei silti hermostuttu, koska olihan kerrankin aikaa bamlata vierustoverin kanssa. Eroa hakeneen Juska Teittisen paikalle valittiin ainoana uutena jäsenenä nuori Emma Jäntti. Kaikki erovuoroiset olivat halukkaita jatkamaan. Kokouksesta osattiin odottaa vilkasta, mutta edellisellä viikolla ehdolle asettunut Sami Garam nosti osallistujamäärän uuteen ennätykseen. MARJUT KLINGA Samista tuli bamis. Tulosta odoteltaessa sekä kunniabamis Lasse Liemola että jäsen numero 002 Klaude Bremer bamlasivat tärkeistä asioista, joissa painopiste oli riitojen lopettamisessa ja kaikille yhteisen slangiperinnön vaalimisessa yhteistuumin. Summalla saa hauskan toiminnan ja mahtavien ihmisten lisäksi kuusi numeroa Tsilari lehteä
Vaik kuin olis tsyrkan tai moskeijan marttyyri niin vainaa se on silti; henki on veks. Se pohjautuu kelttiläisten kulttuurien syksyllä vietettyyn uuden vuoden juhlaan, samhainiin. Landella sitä vietetään usein vieläkin vaik se onkin nykyisin lähinnä vain tanhuja skruudabailu. Tähän mä stikkaan snadin tietoiskun ihan skolessa opitulla suomella: Anglosaksiseen perinteeseen kuuluu pyhäinpäivän aattona vietettävä Halloween-juhla. Sit tommone pyhäinpäivä on myös fitti riesa tavalliselle Masa Meikulle. On meillä ihan liikaa skriittaa muutenki. Siin on sitte kaikki pyhyys kaukana ku spöndessä sjungaa maiveitä karaokessa tossa just ennen pilkkua. Se on sadonkorjuubile kekri tossa samoihin aikoihin ku halloveeni, mut se on puhtaasti duunibailu. Ja taas kauppias griinaa. SAUTSKI Tsilari_taitto-6-14_6.indd 38 5.12.2014 10.29. Ku on ekaks turhaan rynkyttäny sitä ni sittenhän ainoo vaihtoehto on dallata kulmakabakkiin dokaamaan ja skruudaamaan pizzaa. joiden kaikkien ydinjuitsu on ihan jees, mut ne on silti tänään lähinnä kaikenlaisen kaman ja skruudan myyntipiikkejä. Mut hyvä niinki. 38 TSILARI 6/2014 Karkki tai kepponen -juhla kilauttaa kliffasti fyrkkaa budjun kassaan. Jos jonkun mielestä on Härmässäkin kliffaa flöidata kurpitsanaamioita, niin siitä vaan, mutta sillä ei ole mitään tekemistä delanneiden muisteluun. Sit on vielä noita ystävänpäiviä, äitienpäiviä ym. Ihan sama onks se marttyyri, sankari tai ihan tavallista monofolkkaa. Ne on aina nimittäny joku dorka paavi tai muu buli satraappi. Ja kauppias griinaa makeesti. Mulle delannu on pelkkä joku lusikkansa hörneen stikannu jäbä. Halloveeni on nykyisin jenkeistä meillekin landannu pelkkä kaupallinen bailu. TSYRKAT JA FYRKAT T syrkalla on useita pyhiä päiviä. isänpäivää, jolloin vuoden skragat, boxarit ja kniigat slumpataan faijoille. Taas oli toi pyhäinpäiväkin joka on delanneiden, pyhimysten ja marttyyrien päivä. Meillä on perinteinen oma vastaava bailu. Karkki tai kepponen -juhla kilauttaa kliffasti fyrkkaa budjun kassaan. Nimi Halloween tulee sen alkuperäisestä nimestä All Hallows’ Evening eli kaikkien pyhien ilta, josta se muotoutui puhekielessä sanaksi Halloween. Ja just nyt ainoot oikeet marttyyrit ovatkin vain ääriählämeiden dynyllä itsensä paratiisiin paukauttanutta terroristijengiä. Mä en ite diggaa pyhimyksiä ja marttyyreita pätkääkään. Justku olis tarvinnu lisää bisseä, maksalodjua ja sinistä milkkistä, ni eiks budjun dörtsi ole bogassa. Eihän meillä edes kasva niin buleja kurpitsoja että niist vois duunata kammottavia naamareita ja buleja flyysejä. Silloin rengit ja piiat sai joko snadin loman tai sitten halutessaan ne sai sinksaa duunimestaa ku pesti päätty kekriin. Sama staili koskee myös esim. Monet niistä on kummiski väännetty joistakin esitsyrkallisista perinnejuitsuista. Jo kansantaloudellisestikin meidän kandeis mielummin kekrinä kovertaa skekellä perinteisiä naurisflyysejä ku käyttää halloveenina kalliita tuontikurpitsoja. Ei siinä koltsussa takalaudan kanssa enää mitkään tittelit jeesaa. Sen tsyrkallinen alkuperä on nykyisin ihan hukassa, mut handeli käy ja Visa vinkkuu ku jengi slumppaa hullun lailla erilaista kurpitsabailujen krääsää.
Muutokset aikatauluissa mahdollisia. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. Jäsenmaksu 30 € vuonna 2015. Tai pirauttele numeroon: 045-186 7238 ILMOITTAUTUMISET / FROOGAT Stadin Slangin toimisto Marjut Klinga, Puh. Joululauluja Matti Reittamon johdolla. Pekka Saurin Parempaa kuin seksi –kniigan pohjalta. To 5.2. Jos kiinnostuit tai ohjelma muuten herätti kysymyksiä lisätietoja saa toimistolta seuraavilla keinoilla: Byroo sijaitsee Hämeentie 67 katutasossa ja ovet ovat avoinna tiistaisin 14-18 ja torstaisin 12-16. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. To 22.1. Su 21.12 klo 14.00 Joulutsyrkka Paavalin kirkossa RAUHALLISTA JOULUN AIKAA! . 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi . klo 18.00 Perinteiset kniigatreffit. Tammikuu To 8.1. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . klo18.00 Perinteiset kniigatreffit, vieraanamme Anna Kortelainen. Joulukuu To 18.12. klo 18.00 Perinteiset laskiaisjorot. Stadin Slangi ry:n häppikset Tapahtumiin kaivataan usein vapaaehtoisia erilaisiin avustaviin tehtäviin. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus . Tsilari_taitto-6-14_6.indd 39 5.12.2014 10.29. Fo to : Vi rv e Ku ut ar TSILARI 6/2014 39 SLANGIJENGI Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. klo18.00 Perinteiset torstaitreffit Kaisiksessa karaoken ja pajatson parissa. To 19.2. klo 18.00 Perinteiset torstaitreffit Kaisiksessa. Postia voi laittaa myös mailaten eli toimisto@stadinslangi.fi