Tsilari 6/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TSILARI 6/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Tsilari_taitto_6-15_009.indd 1 2.12.2015 9.55
Kotikorttelit Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . at” H in na t 1, 17 €/ pu h. kasta. Me kyl tsörataan. at. Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . + 0, 25 €/ 10 s + pv m . Skulaa 0100 0700. 010 766 1047 Tsilari_taitto_6-15_009.indd 2 2.12.2015 9.55. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti
SISIS STADILAISIA 8 KNIIGAMESSUILLA – Varvikko treffas tuttuja 14 KARATEE JA FISUJA – Emma skrivaa faijastaan 19 PAAVALIN PARVIAINEN – Kari Varvikko 23 PENA RUODIKSESTA – Jaska Koromalta glooriaa SNAKKAILUU 16 STADIN LOKIT – Veikko Tiainen debytoi 24 SLANGII MINISTERIÖSSÄ – Heikkilän bamlaus 26 BASTUUN PITÄÄ PÄÄSTÄ – Palminen 38 JYYGELIKS STRÖMARII – Sautski kokkaa EKS MINNAA 7 JUHLAVUOS MUISTIIN – Marjutin kooste 22 BOTSKISTOORI – Tähtinen troolarista 29 BOKRAUSTA, FRIIDUJA – Mäkinen 50-luvulla 31 JOULUKS GUTAA DUUNII – Hongisto padalla STADIN MESTAT 12 SÖRKÄN FONGIS – Janhusen Pappa vartijana 18 STADIKKA IS CLOSED – Kibe tsekkas 20 VALTIMO SYKKII – Kolanen teatterissa 28 MARKKINOITA JA TROPIIKKII – Virve Kuutar s. 9 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Lesaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Jallu K.Koski Foto: Virve Kuutar. 10 Aktiivijäsen Tsilari_taitto_6-15_009.indd 3 2.12.2015 9.55. TSILARI 5/2015 3 Runoskaban saalista s
KARI VARVIKKO Maximleffateatterin kohtalo. SNADIT Maestro 85-vuotissynttärien kunniaks järkätyllä keikalla toukokuussa 2007. . Valkassa hänen kanssaan musisoivat mm. F o to : V ir ve K u u ta r. Museon buidu on auki viel 29.12. Se öpnattiin Olympianimisenä, mut myöhemmin nimi bytskattiin Piccadillyksi. Levytettyjä sävellyksiä oli kaikkiaan 500, joista iskelmiä 350. Leffateatteri Kino Engel ja rafla Nuevo jatkaa kans rempan jälkeen. . Se öpnattiin vuonna 1974. Joskus kun skulaaminen oli jatkunu pitempään, staran sormetki oli välillä kuin prinssin nakit. VK. Veijaripuolella oltiin puolestaan silloin kun Martti ”Huuhaa” Innanen esitti Erikin Esteri ja Elsa Kohtalon lapsen tai Urjalan taikayön. 1970-luvun alus Maximin bygga oli niin surkees kondikses, ett bygga päätettiin purkaa. Annikki Tähden laulama Muistatko Monrepos’n, Armi, Pikku midinetti, Etkö uskalla mua rakastaa ja Ranskalaiset korot, joka tuli tunnetuksi Helena Siltalan tulkitsemana. Maxim siit tuli 1930-luvulla. M axim on Härmän vanhin leffateatteri, kun se on toiminu samassa mestassa Kluuvigartsalla jo vuodesta 1909. Hermanni-Vallila Seuran joulubileissä Valkan kansiksessa, ala-asteella ja HermanniVallila päivillä Mäkelänkadun skolen pitskulla. . Erik oli valoisa ja lupsakka kundi. Samaan mestaan bygattiin nyya Maxim, mis oli kaks salii. Erik oli 70-90-luvuilla usein nähty vieras läskibassoineen erilaisissa bändien kokoonpanoissa mm. Remppa kestää vuoteen 2017 ja sen jälkeen byggaan tulee byroo, rafla ja buiduja. Sofiangartsan museo boseen S tadin museo Sofiangartsalla meni boseen joulukuun alussa. Alkuperäisen teatterisalin suunnitteli arkkitehti David Frölander-Ulf. Silloin kun Erik rundas bassoaan stagella, jengi hiffas ett siinä oli sydän meges. Sit ku museo on flytannu veks, Sofiankatu nelosen bygga pannaan kondikseen. Lasse Pihlajamaa, Taito Vainio, Matti Viljanen, Aaro Kurkela, Kari Lindqvist, Erkki Karjalainen, Pauli Granfelt, Tapio Manninen ja Olavi Peltonen. Lindströmin sävellyksiä olivat mm. Enää sinne ei pääse tsiigaamaan Stadi-aiheisii gamloi leffoi, mitä näytettiin nonareina. Erik oli Ruotsin kansalainen, mutta syntyperäinen Stadin kundi Tapanilasta, jossa myös hänen faijansa skulasi nuorena Mosabackan lavalla. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 4 2.12.2015 9.55. asti. Nyt Maximii uhkaa lopetus, ku vuokrasopimus on päättymässä. 4 TSILARI 5/2015 Erik Lindströmin basso ei enää rundaa M ulla oli ilo tsennata elokuussa delannu muusikko Erik Lindström (93) vuosikymmenien ajan. Vaikka Erik olikin Suomi-jazzin uranuurtajia, hänen panoksensa nimenomaan tanssija iskelmämusiikissa oli suuri. VK. Kun joskus aina näin häntä stadillakin, saatoimme käydä tsufella Stokkalla ja stooria riitti
Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Ne, jotka rupee pummeil skulaa – se on märkä rätti työttömän turpavärkille. Omistan arvostamalleni heinähattujen Väinämöiselle kniigojeni välityksellä stadilaiset terkkuni ja Hessu puolestaan signeeraa nilsiäläisen kirjailija Antti Heikkisen skrivaamaan pohjoiskarjalaiseen elämänkertaansa Turjailija: ”Karille, ikivanhan tuttavuuden muistoksi Hesan kirjamessuilla 22.10. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Hyvä niin. LEDARI SIMPAUTTAJA JA MÄ T sittasin Stadin Slangin ständillä neljänä päivänä kuusi tuntia päivässä Helsingin kniigamessuilla. Se oli sen jälkeistä aikaa, kun Simpauttaja ähersi Pielisen rantamailla ja Alpo Ruuth hengaili Kämpässään Sörkan kartsoilla. Sitt kirjailijan kansallismaisemassa napataan Stadille vaikkapa knubbit kiljua (huh!). 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Pilkettä kuitenki yhä on. Bamlasin, ett jo 70-luvulla skrivasin hänestä juttuu ja dokasimme viikon Jokelan raflassa Jojensuussa. Ja sielussa virnumieltä. Sill Lassil oli muute pyssy mukana, ku mä olin sen kanssa Ruotsissa, Heikki sanoo. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 5 2.12.2015 9.55. Megess oli lisäksi Slangin tehopakkaus Marjut ja kliffa joukko slangilaisia avustajia, joille bulit kiitokset. Stadilaista maahisrutjakkeesta ei kuitenkaa tullu millää vaikka se olis tokattu rukkasee ja bylsitty kerran viel. Ja Alpo kerto koska vain voivansa kuvata Impivaaran elämää, jos budjaisi siellä. Kauan sitte ku Heikki Turunen ja Alpo Ruuth heittivät kanssani huulta, Heikki sano, ett se vois ihan hyvi vääntää tekstii kaupunkien köyhistä kasvateista. Heka ei heti muistanu mua. Tiedä häntä vaikka joskus kevätsuuliksen aikaan skujaan tsiigaan tätä pohjoiskarjalaista Kosmoksen pöhheikköpohheemii. Siinä tsitates kuitenki hiffaan, ett shamaani ottaa nykysi selvästi entistä iisimmin. Simpauttaja ei ihannoinut työttömiä eikä pitäny heitä sankareina vaan vaati heidät kuriin. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Mulle se esitteli reflukan kerran yöllä himassaan ja sillä se myöhemmin päätti vaelluksensa, totean. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. Raittisen Jussi opetti Hekalle joskus slangii. Nyt Heikki bjuudas flinderin kaljaa vanhojen aikojen kunniaks. -15.” . vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. TSILARI 5/2015 5 KARI VARVIKKO JA HEIKKI TURUNEN Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Alpo hiilty ja morkkas korpiskrivaajaa uskomattomaks sekoilijaks. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. Ilmanks mä en muista mittää. Hänestä se, ett ei oo duunii on onnettomuus. Sitt kerroin, ett me kaljoteltii joskus aina kimpass Jomppa Ojaharjun ja Lassi Sinkkosen kans Kosmoksessa. Heka jopa kertoo jotenki ihan diggaavansaki stadilaisii. Monen stadilaisen skrivaajan lisäks törmäsin messuilla myös Heikki ’Simpauttaja’ Turuseen, jonka viimeksi treffasin joskus yli kolmekymmentä vuotta sitten. Kun nyt just on se aika, ett jengill ei oo taaskaa duunii, muistan ku Heka sano Alpolle, ett työttömien porukas on paljo siipiveikkoja, jotka pilaavat oikeat duunarit
No, ku jäsenii on bulisti on myös mielipiteit bulisti. Siinäpä se tyyppi, kenen ansiost tänki kokonen kertsi pysyy pydes ja törkeen aktiivisena, viel nii et kaikki häppeningit vörkkii. Nyt alkaa olla joulun aika ja slangijengiki stiggaa joululahjaa papruun, stedaa himaluukun, iskee töpselinokkaa uuniin ja ottaa muutenki chillisti. Oon huomannu et tässäkää yhdistykses kaikki ei kelaa juttui iha samal taval muiden kaa ja porukast muotoutuu omii kuppikuntii. Ja silti, slangijengist löytyy aina nastaa possee vetään redui ja systeemeit, ku Marjut ei pääse megeen. Mun duuni on saada nää kaikki tyypit vetään yhtä köyttä, Stadin Slangin snaraa. Jouluna skruudataan ja sjungataan joululaului, otetaan relaa ja ladataan akkui. On tos varma totuuden siemenki, mut toisaalt just tää kimpas tekeminen tarkottaa sitä ettei kellekää kipata niskaan kaikkee mahollist, ei edes bamikselle. On monii tyyppei ketä pitäs kiittää ja yritänki aina sanoo bulit tänksit kaikille, jotka on messis hommis. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Mun duuni ei oo sanoo kuka on oikees, kuka vääräs. Jokainen voi ite tsiigaa ja päättää kuin oon onnannu. Keikkoi ja treenei on ollu nii paljon, et osaaminen ja rutiini alkaa olla kovaa luokkaa, vaik kööribossina häärivä Reittamon Matti snadisti spennaaki aina välil keikkojen alla. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. Sit ku uus vuos koittaa, ni patskut on täys ja taas mennää. . 6 TSILARI 5/2015 NOVIISI BAMIKSEKS S iit on öbaut tasan vuos ku meigä äänestettiin Stadin Slangin bamikseks. Älkääpä siis vetäkö herneit neesaan, vaa nyppäskää hihast ku treffataan ja muistuttakaa meitsii. Ku silloses vuosmöötis kyseltiin ehdokkaiden stailii johtaa, sanoin et must liidaaminen pitää klaaraa sillee, et ei oikeestaa tartte duuna midis. Ku mun kausi alko, kelasin et mikäs täs: nastaa tekemist, treffei, mööttei, redui ja sellast. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. Jos joku jää erikseen kiittämät, ni se ei tasan tarkota sitä etteikö ”kiitti” ois mestallaan. Täs kohtaa täytyy nostaa lätsää taas kerran Marjut Klingalle, toiminnanjohtajalle ketä on aina ja joka paikas ku Slangi dusaa ja busaa. Snygii jouluu ja nastaa uuttavuotta koko slangijengille. Tää tarkottaa tietysti yhteistyötä ja kimpas tekemist, nii et bamis puuttuu juttuihin tarpeen mukaan, jeesaa mis pygee ja yrittää olla keulakuva ja esimerkki. Monet varmaa kelaa et bamiksen pitäis olla enemmän messis tapahtumis ja jutskis ku mitä meitsi on ollu. Mun mielest näin saa olla ja pitääki. Näyttää silt et joku on kateellinen toiselle, yks ei diggaa toisen poliittist vakaumust, jonku mielest hallitus on syvält ku taas toinen diggaa. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_6-15_009.indd 6 2.12.2015 9.55. Kaikkee on sattunu ja tapahtunu, ihan ku Ifkin himamatsis konsanaan. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Ite voin myöntää et alkuun olin ihan nöösipoitsu ja noviisi bamikseks, mut pikkuhiljaa alkaa löytyy oma staili. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. Vuoden mittaan on käyny kans ilmi et meil on sikanasta oma slangikuoro. Vuoden mittaan on kuitenki osottautunu et bamiksen pitää ottaa kantaa monenlaiseen jutskaan, sellaseenki mikä ei aina oo välttis niin nastaa. Öbaut kolmenkymmenen tyypin rinki heittää keikkaa ja edustaa Stadin Slangii raitapaidat päällä ja smailis huulil, välil bulil, välil snadimmal jengil. Ota Masa relaa vaa, kyl kööri klaaraa
Juhlaristeily Tallinnaan keräsi lähes 300 jäsentä reissuun, ja mukana olleille siitä jäi ainakin kliffa muisto. Perinteisillä slangitreffeillämme on käynyt vuoden aikana lähes tuhat jäsentä, vaikka teemat ovat olleet hyvinkin vakavia: Suomen sotasurmista 100-vuotiaan Bolliksen historiaan monen muun kliffan stoorin lisäksi. Tsekkaa joulun aukiolot! MARJUT KLINGA BYROOVASTAAVA JUHLAVUOSI Juhlavuonna Slangi on näkynyt kans Hagiksen markkinoilla. Silti olen tyytyväinen, että jäsenemme kokevat voivansa vaikuttaa, kun heidän ehdotuksiaan ainakin testataan. Tämän johdosta myös vuoden 2016 Kaisis-illat alkavat 14.1.16 teemalla Muuttuva Stadi ja slangi. 15.12. klo 12–18 . Byroo avoinna ennen joulua . Landelaiset pääsivät fiilistelemään, miten Stadissa osataan arvostaa niin perinteitä kuin eri murteiden käyttöä. Joskus jäsenen idea ei kanna pidemmälle, mutta siitä huolimatta en näe sen tsekkausta tyhmänä. Juhlavuoden saldoksi saadaan myös lähes 30 uuden slangirunon kooste ja hieman viiveellä varmaan myös oma slangibiisikirja. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 7 2.12.2015 9.55. Slangibastuihin ei jengi ole löytänyt Sauna Hermannin saunamajurin loistavasta panostuksesta huolimatta, eikä Fillariredukaan toukokuiseen Keskuspuistoon herättänyt intohimoja. Kantavana ideana on kuitenkin koko ajan kulkenut se, että olemme olemassa jäsenten takia. Heikki Paunonen ja Anna Kortelainen, Stadin kundi v 2013 ja Stadin friidu v. 16.12, 17.12 ja 18.12 klo 10–16 . TSILARI 5/2015 7 Byroosta bastuun Stadin Slangi ry:n 20. Kaikenlaista on tullut koettua niin slangilaisten kuin muiden stadilaisten taholta ja onhan joukkoon mahtunut landepaukkujakin. Tulevana vuonna tavoitteena on voimistaa slangin keräämistä ja tallentamista sekä sen osaamisen siirtoa uusille sukupolville. 22.12 klo 12–16 Kiinni 23–28.12. Vuoden aikana on käyty useammalla alueella omassa Stadissamme kuin vuosikausiin. Moni, joka on pyytänyt meitä messiin, on saanut idean juuri Garamin persoonasta. Nyya puhiksemme on tuonut mukanaan uutta ajattelutapaa. 2015. Stadin Slangi ry suuntaa uudelle vuosikymmenelle juhlien jäsenlehtensä Tsilarin 20-vuotista taivalta. Kliffaa joulua hela jengille ja treffataan taas tammikuussa…. Helsinki-päivänä puhiksemme Garam kävi visiitillä myös Pohjanmaan maakuntapäivillä landetyyliin vossikalla Stadin friidu vierellään ja kliffaa oli. Ps. Illan vieraina mm. Tämä johtaa siihen, että vastaamme jäsenten toiveisiin vievät ne meidät sitten bastuun, skutsiin tai vaikkapa Hollantiin. Seuraavia pyöreitä vuosia pitänee taas juhlia näyttelyn muodossa. Foto: Marjut Klinga. Kuvassa Satu Runne ja Pertti Arajärvi. Perinnepäivien tai Mutsi on bestiksen kokeilut uusissa tiloissa eivät tavoittaneet suuria, innokkaita väkijoukkoja. toimintavuosi alkaa kohta olla lopuillaan ja samalla meikäläisen eka vuosi byroon friiduna. Muistathan hankkia erilaiset joululahjat byroostamme Hämeentie 67. Perinnepäivillä Talissa Ulla Saarnio oli messissä pussihyppelyssä: Foto: Emma Jäntti. Tästä on oltu montaa mieltä, mutta slangin jäsenet asuvat ympäri Stadia, joten sinne meidänkin pitää mennä
Ei se turhaa on stadilainen. He ovat glaiduja, kun slangilaiset ovat tulleet messuille messiin. Kundi lupaa bluggaa meikämannenkin stooreja, josko niistä löytyisiä taustaeväitä vaikkapa Stadin lähihistoriaan. Sitä voidaan jo pitää vaikkapa velvollisuutena, sillä jos tässä skulataan liian vaatimatonta, sitä käy äkkii niin, ett snygein bööna jää kudjuun potslojo. . Fotot: Jaakko Perkiökangas. Slangin ständillä jengiä Petaan ständillä slangijäsenyyttä kansanedustaja, kirjailija Erkki Tuomiojalle. Stadin Slangin kamoja ja henkisiä tuotoksia käyvät tsekkaamass niinikään Stadin kundi Jussi Raittinen, Virpi Hämeen-Anttila ja Torsti Lehtinen, joiden bökkerit ovat myös framilla. Raijalla ja Maaritilla nyyii kniigoi. Esillä on mm. Bamis Sami oli kans messuilla messissä. Tsilarin oma skrivaaja, Palmisen pamina -palstaa pitävä Seppo Palminen myhäilee tyytyväisenä, kun hänen golf-aiheinen kniigapöytänsä myy kuin häkä. Sami Garamin, Raija Tervomaan ja Kari Varvikon teoksia ja kirjailijat ovat myös itse paikan päällä. STADI JA SLANGI KARI VARVIKKO Kliffaa jengii Stadin Kniigamessuilla Stadin Slangilla on ekan kerran oma snadi ständinsa Helsingin Kniigamessuilla lokakuun lopulla. Kartsa bamlaa Tuomiojalle, ett se liittyis Slangiin. Vaiffi Vappu tsiigaa hymyillen sivusta, kun lekuri Ilkka Taipale tsittaa alas ja markkinoi hersyvään tapaansa omaa nyyaa, ansiokasta kniigaansa Venäjä mon Amour. Kniigoissa taidetta ja golfia Kirjailija, graafikko Markku Tantulla on ständinsä, jossa hän blisaa taidettaan ja kirjojaan. Tuttuja skrivaajia Uudenmaan Kirjoittajien kirjailija Riku Räihä slumppaa muistelmieni ekan osan Kääpiöitä ja jättiläisiä kaverilleen toimittaja Tero Kulhialle, entiselle Stadin valtuutetulle, jonka mutsin ”rötösherrojen vihollisen” Liisa Kulhian kaikki tsennas. Vaikkei jengi tuhottomasti tsöpannutkaa slangilaisten henkistä pääomaa, menot ja tulot saatiin suunnilleen podilkkis. Ens vuonna uusiks Slangin ständillä vierailee myös monia jäseniämme. Yritän vakuuttaa, ett sill ei sinänsä oo merkitystä. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 8 2.12.2015 9.55. Eki ei stikkaa ajatuksella fogelii, mutt skagaa sitä, että hän ei tsennaa slangia tarpeeks hyvin. Tärkeintä on ett diggaa Stadii kuin himaansa. Tapaan yllättäen kirjailija Heikki Turusen ja shingraamme yläraflaan hetkeksi verestämään muistoja. Me-lehdelle, jota olin toimittamassa 1970-luvun puolivälin jälkeen. Alustava fiilis ensi vuotta ajatellen on, että homma on duunattava uusiks. Tärkeintä kuitenkin oli, että näin 20-vuotisjuhlavuonna jengi sai entistä enemmän tietoa Stadin slangista ja sen toiminnasta. Tanttujen taiteilijasukuun kuuluva Markku piirsi aikoinaan ansiokkaasti mm. Messukeskuksen sisääntuloaulassa moikkaan kirjailija Kjell Westöötä, joka skrivaa kiihtyvällä spiidillä uutta bookiaan. Pressa slumppaa Tervomaan Suomen oppaan Tervetuloa... Sepi snaijaa vetää oikeesta snarasta. 8 TSILARI 5/2015 S tändillä piipahtaa jonkin verran julkkujakin, johtostaarina Stadin gimma presidentti Tarja Halonen. Tuntuu, ett meno kapakkaan kestää ikuisuuden, sillä vastaan lappaa läjäpäin skrivaajia: Laila Hirvisaari, Kari Hotakainen, Matti Rönkä...Kaikkien kanssa on bamlattava ja jokainen tuntuu olevan haltioissaan treffatessaan skribentin naavaisista skutseista
Costa ja Stadi, Stadi ja Costa. Sit pulisti gamlana voi kiikkustuolissa tsittaa, mut hei nyt pidetään kliffaa. Etkä hiffaakaan, ku se jo on niin buli, että tahtoo mopon tai piikin. Nyt me tsöpataan ite flindat ja tsörataan festareille omal bilikalla, tsiikaa kun lauteille nousee Kissit ja Lemmyt, stifloissa ei paina aika mennyt. MUTSI Skidinä venattiin handelin huudella flindalle hakija, kyl me tsennattiin et rikottiin lakia . Täs on vielä skaban satoa, ja lisää saatte pluggaa ens vuoden Tsilareissa. Ja sit yks päivä se froogaa: ”mutsi, voinks mä londaa bilikaa viikonloppuna. Lähettäis frendien kaa munkille.” P.VIRTANEN Tsilari_taitto_6-15_009.indd 9 2.12.2015 9.55. On runoi kliffa skrivaa snadisti ku borkkaa divaa, mut kliffointa on bunkkaa kanssa kultsin, nastoin friidu on se hela boltsin. Tsiigaa ja bonjaa, nää o sun himoja, paikkoja parhaita. Stadi o kliffa, Costa o staili, Kait sä sen hiffaat. Järkkää voi vaik himabileet, tulee niihin vain discohileet, nurkkaan stikkaa stiflat, dokaa vain brenkkuu, kaikil on kenkkuu, kiertää kaikki raflat. OLA Fillarista fiudeen Ekaks se tsöraa snadilla kolmipyöräsellä. Costalle mielii, Stadiin tahtoo. TIINA Himassa Himas kun tsittaa, voi skulaa vaik skittaa, jos sit ei oikein hiffaa, duunaa voi muuta kliffaa. Sit on kunnon fillarin hugi. fyrkat vaihto handuja , ku sullottiin veskoihin flindoja Sit hypättiin dösään, joka skuijas meidät kesään. Pian taas kaipaus kaappaa, joka friidun ja kundin se nappaa. Kaisiksen pudes venattiin ,et Pelle nousis lauteille ja skulais tsipet jengille. Hei, hei, holaa, holaa. Mä ja mun gimmafrendi ,oltiin jotain kuustoist kesää, nyt revitään lähemmäs kuuttakybää. TSILARI 5/2015 9 JUHLAVUOSI Runoskaban satoa Juhlavuoden runoskaban palkitut julkastiin juhlanumbassa
Sitten muutettiin Laruun, jossa lapset kävi koulunsa, ja siellä olen budjannut jokseenkin koko ajan sen jälkeen. Heidän kauttaan Matti seurasi tapahtumia, esim. Sitten alkoi perhe kasvaa, ensimmäinen asunto oli Hämeentie 8589:ssä, Paavalin tsyrkkaa vastapäätä. Teini-ikäisenä ollessani muutettiin Tölikaan Döbelninkadulle. Satama, meri, asevarikko, varastoalueet, laivatelakat, laivastoasema, rantsut... Tsilari_taitto_6-15_009.indd 10 2.12.2015 9.55. Sieltä muutin aikanaan omilleni poikamieskämppään Kallioon, Neljännelle linjalle. Reittamon Matti on yhdistyksemme näkyviä hahmoja vetäessään kirkkokonsertteja tai lauluiltoja eri tapahtumissa. Lapsuus ja nuoruus 15 v ikään asti kului Skattalla, mikä oli unelmaympäristö, varsinkin pojille. Oletko aina asunut Stadissa ja jos niin, missä kaikkialla. Samoin Nummelan Leka oli Matin tuttava ja kuorokaveri, he lauloivat bassoa rinnakkain monet vuodet Helsinki -kuorossa. . Stadissa synnyin. Hän muuten edustaa juuri sitä meidän suurta jäsenryhmää eli 40-luvulla syntyneitä. Nimittäin Lintuniemen Aten perhe oli heidän perheystäviään lapsuudesta saakka. Mutta slangitouhuissa hän on ollut kuulolla oikeastaan yhdistyksen toiminnan alusta lähtien. työläisäitipatsaan syntyvaiheita aika tiiviisti. Foto: Mikko Reijola. SLANGIJENGI Matti skulaa ja vetää kimppashungausta usein Slangin tilaisuuksissa. Stadin Slangin jäsen nro 2491 – Matti Reittamo 10 TSILARI 5/2015 M atti liittyi mukaan virallisesti kuorokaverinsa Solmanin Lassen yllytyksestä, taisi olla joku jäsenhankintakilpailu silloin. Harva tietää, kuinka slangilainen Matti todella onkaan. Skitareita jallitettiin ihan oikeesti laiturin alle rakennetusta koijasta käsin, ja kavereita riitti
Samoin ohjelmien suunnitteluissa ja juontohommissa olen ollut mukana sekä värvännyt lukuisan määrän esiintyjiä tilaisuuksiimme. . Tärkeä huomio on ollut se, että jäsenistön ääntä ja palautteita tilaisuuksista kuunnellaan hyvin tarkalla korvalla, ehdotuksia otetaan vastaan ja toteutetaan myös mahdollisuuksien mukaan. Samoin pysytellään mukana nuorten slangin kehityksessä keräämällä sanastoa tämän päivän kielestä. Nuorison pitää ensin luoda omat perinteensä, joita sitten kunnioittaa. MARJUT KLINGA Yhdistys on nyt hienosti lähtenyt viemään slangisanomaa nuorten piiriin. Toinen ilmiö on se, että niin helposti ollaan arvostelemassa kaikkea tehtyä. Tämähän on kaikkien meidän yhteinen juttu, eikö yhteisillä toimilla ja yhtenäisellä ulospäin näkyvällä kuvalla saataisi vielä parempia tuloksia aikaan. Kuoron johtamisen ohella olen touhunnut myös muissa musiikkijutuissa, trubaduurina ja laulunvetäjänä. . Kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan toimimaan ja vaikuttamaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan tapahtumia. Mielipiteitä meillä jokaisella on ja saa olla, kritiikkiä voi olla, mutta rakentavasti niin, että on aina annettavana ehdotus, miten asian voisi tehdä vielä paremmin. Matti ja Slangikuoro Slangin syysmöötissä 2014. TSILARI 5/2015 11 . Porukasta puuttuvat alle 40-vuotiaat. Mitä pidät slangitoiminnasta tänä päivänä. Millä saisimme sitä jengiä mukaan. Foto: Mikko Reijola Tsilari_taitto_6-15_009.indd 11 2.12.2015 9.55. Mitä kaikkea olet duunannut yhdistyksessä. . Mielestäni toiminta on tänä päivänä monipuolista ja tarjoaa monenlaisia aktiviteetteja. Mitä muuta tulee mieleesi. Sulkia kyllä riittää jokaiseen hattuun. Toiminnanjohtajaa lukuun ottamatta jokseenkin me kaikki toimijat ja talkoolaiset ollaan mukana harrastustoiminnassa, palkattomasti, ja totta kai yritetään myös parhaamme. Vedät kuoroamme mutta olet mukana myös monissa muissakin tapahtumissa. Yhdistys on nyt hienosti lähtenyt viemään slangisanomaa nuorten piiriin. Ulospäin yleisölle tai jäsenistön piiriinkään ei tietenkään saa välittää kielteistä sanomaa, vaikka omaa mieltä joku kaihertaisikin. Ikuisuuskysymys kaikissa perinneyhdistyksissä. . Olen itsekin ollut mukana muutamissa kouluissa järjestetyissä tietoiskuissa ja perinneleikkitapahtumissa, ja uskon, että tietoa jakamalla joka tasolle löydetään myös kiinnostusta. Parhaimmillaan se on ihan kliffaa, ainakin pitäisi olla, toteaa Matti Reittamo. Hieman on kummastuttanut se, että ulospäin näkyvä kuva slangitoiminnasta on hajanainen, ikään kuin olisi monta yhdistystä tai keskenään kilpailevaa ryhmää. Miksi ihmeessä. Keväällä 2013 kehitettiin Slangikuoro, joka lähtikin hyvin nousuun
Vaarin ja mummon fönärit oli tsyrkalle ja puistoon päin. Elettiin pula-aikaa, silloin se oli suurta herkkua minulle ja Papan messissä olevalle ns. Aluksi he budjasivat vankilan lähellä Violankadulla puutalossa, missä heille syntyi kolme skloddia. Kun olin messissä sain Elannosta jonkun pipariksi menneen bredun tai jopa bakelsin messiin. Leipäreissun jälkeen mentiin usein seuraavaksi Viikin varafongikseen viemään sioille edellisen päivän safkan jämät Sörkästä. luottovangille, joka oli kuormurissa apparina. Siinä budjas ainakin kuusi perhettä. Mutsin vanhemmat budjasivat neljännessä kerroksessa ja me ekassa. KUMMASSA OLI KLIFFEMPAA. Vankilan leivinuunit olivat remontissa silloin, kun mm. pysyivät kesälläkin kalsoina. 12 TSILARI 5/2015 A suin lapsuuteni 11-ikävuoteen saakka Valkassa Sammatintie 6:ssa, Paavalin tsyrkkaa vastapäätä. Vantaanjoesta sinne tuotiin buleja jääpaloja kevättalvella sahanpuruun jemmattuina, näin mölöt, lihat ym. Faijani faija Kalle Janhunen oli metsäduunissa ns. kymppinä ennen kuin flyttas Tyrväältä Stadiin ja vanginvartijaksi Sörkkään. Meidän pitskulle. Elannosta bredua Papalla oli muurialueen sisäpuolella sika nimeltä Jalmari, jonka kylläkin itse muistan vain suolatiinussa kallioon louhitussa klitsussa. Väinö Tanner oli Sörkässä sotasyyllisenä vangittuna. Talo oli fongiksen muurialueen sisäpuolella. Vartijoilla oli lupa pitää snadia maatilkkua ”takavillan” takana. Olin usein messissä kuorkissa, kun Elannon leipätehtaalta tsörattiin vankilaan päivän bredut. Valkan himassa vai Sörkän fongiksessa. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 12 2.12.2015 9.55. Tämän jälkeen he flyttasivat fongiksen alueelle taloon, jota kutsuttiin ”takavillaksi”. EKS MINNAA SEPPO JANHUNEN Snadi Seppo fongiksen pitskulla
Hän oli kerran treenaamassa vankilan urheilukentällä joka oli muurin ulkopuolella kun vartija (oli muuten papan naapuri takavillalta joka käytti valkoista paitaa ja skrakaa) oli ulkoiluttamassa sotasyyllisiä. Papan liksapäivänä, silloin rahat maksettiin ruskeassa kuoressa handuun, minäkin sain vankilan talousbyroon luukulta oman pussini, olisiko siinä ollut pari huggea. Mutkan piti olla näkymättömissä, etteivät vangit saaneet traumoja, en bonjaa. Hän meni koputtamaan puusepän verstaan dörtsiin sovitulla tavalla ja kun vartija avasi dörtsin, latasi sisällä ollut vanki vartijaa kirveellä kaaliin ja otti vartijan pislarin. Vangit menivät ulos itäportille, ottivat portinvartijan pislarin ja pakottivat avaamaan portin. Samanlainen bastuhuone oli vangeilla muurin sisäpuolella, näin vangit eivät päässeet vahingoittamaan itseään. Talon kulmassa katutasossa oli vankeinhoidon myymälä missä myytiin vankien duunamia puuleluja ja huonekaluja. Tämän jälkeen vangista tuli kunnon mies muiden vankien joukkoon. Vaatturiosastolta vanki pyysi saada mennä jollekin asialle vankilan sisällä ja sai luvan. Tämä duuni oli sen verran rankkaa, että he budjasivat siinä vain reilun vuoden. uusivuosi, vappu tai jonkin muun sain viettää Papan ja mummun kanssa takavillassa, kun faijani ja mutsini menivät hakemaan satamasta skönäriltä norsun poikasta minulle. Vankilassa oli kylläkin kliffempaa ja jännempää olla kuin Sammatintiellä. En osunut edes maalitauluun vain penkka pölisi. Bulimman löylyhuone lämpesi erikoisella tavalla, lauteiden alla oli pitkä patteri, josta tuli kuumaa höyryä kun avasi kraanaa. Vankien antama lempinimi Papalle oli krokotiili ja faijalleni krokotiilin poikanen. Muistaakseni lopulta vain kolme vankia onnistui pakenemaan parin-kolmen päivän ajan ennenkuin ne jäi boseen ja takaisin fongikseen. Pappa himansa eli takavillan portailla. Pappa oli tosi stydi kansan mies. Siellä oli jo sisä-WC ja lämmin vodakin. Fongiksen bastu Pappa ja mummo olivat suosittu polkkapari fongiksen ”ravintola Kitulassa” kun tömistystä riitti hypyissä. Tämän tapahtuman jälkeen faijani käynnisti lehdistön kautta vaatimuksen, että fongiksen muureille pitää byggaa konepislari-tornit niin, että niistä vartijat voivat hallita koko muurialueen. Näin vangeilla oli kolme pislaria ja he suuntasivat pakomatkansa kohti Kyliksen kaatista. Vangit haneen Vankilassa tapahtui jonkinmoinen kapina 1950 luvun alkupuolella. Sitten vaatturiosaston vanki meni koputtamaan oman osastonsa dörtsiä, palatakseen takaisin. Faijan mutsin broidi, joka oli Katajannokan fongiksen apulaisdirikana tai dirikana, sanoi faijalleni, ”että tämän vedon jälkeen henkesi ei ole minkään arvoinen rikollisten silmissä”. Vieläkään en ole sitä itselleni saanut. . Tsilari_taitto_6-15_009.indd 13 2.12.2015 9.55. P.S Useiden juhlien aatot mm. Minä brassasin siinä kentän reunalla jotain stebujen kanssa, kun yksi stebu putosi entisen pressan Risto Rytin klabbille. Sillä lailla siinä ”heitettiin löylyä”. Olin tosi pollea saamastani pussista, vaikka papalta puuttui sama summa omastaan. Vankilan vartijoiden basturakennuksessa oli kaksi bastua. Sain skodata Papan pislarilla fongiksen ampumaradalla muutaman laukauksen, Pappa piti myös pislarista kiinni. Pappa kun lyftas yhdellä sormella 100 kiloa maasta ja 400 kiloa suoralle selälle. Painoihan kumpikin yli 100 kiloa. Eläkkeelle jäätyään Pappa flyttas Vaasikselle hoitamaan vapautuneiden vankien asuntolaa. Missään kirjallisuudessa ei mainita, että sotasyyllisyysvangit saivat steppailla vankilan sisäpihankin ulkopuolella. Kun vartija avasi dörtsin, samalla häneltä vietiin pislari. Kauempana olevat skeida-autojen suharit hiffasivat tilanteen. Pakottivat skeida-autot ottamaan heidät kyytiin. Pappa meni vangin luokse (dörtsin takana oli varalla useita vartijoita sille varalle, että pappa joutuisi alakynteen) ja painiottein pisti vangin ”solmuun”. He skujasivat fiudensa tielle poikittain, sammuttivat ne ja lähtivät itse haneen. TSILARI 5/2015 13 Nämä apparina olemiset eivät olleet minulle ihan turhaa duunia. He pysähtyivät tsiikaamaan faijani treenailua fongiksen urheilukentän reunalle, kentän ja reunan korkeuseroa oli siinä kohdassa noin metri. Pressa faijan treeniä tsiikaamassa Faijani oli hiku-urheilija. Vanki joutui ns. Sitä en silloin bonjannut. Hän oli joukosta lähimpänä tsiikaamassa faijani treeniä. Pappa oli stydi kansan mies Skidinä ihmettelin Papan tullessa duunista himaan, kun hänen pislarinsa oli villapaidan alla kotelossa ja virkatakki vielä sen päällä. fönärittömään karhunkoppiin maan alle. Pappa ja mummu pääsivät flyttaamaan takavillasta uudempaan ”rivitaloon” fongiksen alueella. Krokotiili ja poikaset. Kerran vankilaan tuotiin nya vanki, joka käyttäytyi väkivaltaisesti vartijoita kohtaan ja synffas, ”täällä vain akat vartioivat, olisi edes yksi kunnon vartija”. Minä en ollut ennen skoleikää missään lastentarhassa , vaan Vallilan mummun ja vaarin sekä fongiksen Papan ja mummon ”hoidossa”. Vartiotornit bygattiin ja tämän jälkeen vastaavanlaisia joukkopakoja ei ole tapahtunut. Pappa ja mummu budjasivat asuntolan yhteydessä, omassa kaksiossaan
Yhtäkkii vaa hogasin et lennetää ilmas. Mut se on sit eri stoori!” Hampaankoloon on jääny puolueelliset dumarit: ”Alotin ite dumaroinnin, koska mua otti niin daijuu likanen dumarointi. Sit aloin kelaa, että ei mun skidien faijalla Hajime! = Otteluasento! Seuraava stoori kertoo todellisesta Stadin kundista, gartsojen kasvatista, johon voit törmää viel tänäki päivän muualki ku arkistojen fotoissa. ”Mun piti näyttää etten mä pelkää mitää, enkä mä pelänykkää silloi. ”Käytii samal punttiksel Renshinkanin jätkien kans ja päätin vaihtaa kovempitasosten äijien joukkueesee.” Maajoukkuetreeneissä skabaava kundi treenas tietysti lujaa. En mä sitä pistäny hudaa yhtä pahasti mitä se mua, mut kävin vaa palauttamas jätkän takas maanpinnalle. Loppuajan se juos neliössä karkuun, mut en onnistunu saamaan tuomareilt pisteitä. Karaten oikee tarkotushan on oppii puolustaa itteesä ja sitä mä sielt lähin hakemaan ja sen myöski sain.” Karaten treenaaminen ei kuitenkaan lahjakkaalla urheilijalla ja kovalla skabailuhengellä varustetulla skloddilla jääny siihen. Eikä tää kundi oo ihan kuka tahansa kundi. Skabailuajoilt äijäl on plakkaris kolme SM mitskuu ja useita eri kansallisii mitskuja. Skruudasin huonosti ja sen vuoks puski anemiaa ja verta tuli nenästä joka päivä. ”Reissattii broidin kaa sen möhköl kakspääl, mut koska se yleensä sattu olee sen ajovuoron tulles hirvees jurris, ni ei sii auttanu ku ite ajaa. Sitä kautta sain sit kutsun maajoukkuetreeneihin.” Renshinkan – Mestareiden seura löyty BBC:n pukuhuoneesta. Kartsa on aina ollu melkonen huimapää ja aikamoinen rasavilli. Halusin olla aidosti oikeudenmukanen!” Musta vyö Karateuran kohokohdaks äijä nimeää paluunsa takasin karaten parii. Aloin treenaa karatee ja jälkeepäin kävin maksaa velat takas. ”Treenattii sen aikasen MMmestaruuden haltijan JP Väyrysen kans Finnish openii. Nykyää saisin shokin!” Prätkällä Eurooppaan Kaverin piikki ja oma Monkey vaihtui isompaan, tilalle tuli prätkä ja Euroopassa ajelu kokoontumisajoista toisee. ”Olin laittanu homman jäihin sinisel vyöl. Väykkä heitti et ei oo saanu pariin vuoteen pataan keneltkää ja sä tuut mestoille ja vedät kolme mawaa kuulaan. Se oli menoo, mut selvittiin”. Silloin vielä tuollainen pakoilu sallittiin ja äijä vei voiton. Väykkä lähti finaaliin ja mä pronssimatsiin Hollannin maajoukkueäijää vastaan. Perhe tuli kuvioihin ja treenimäärät väheni väkisin, mut laatu parani. Rökitin jätkän sen verran hyvin, et kundi oli ihmeissään tapahtuneesta selkäsaunasta. 14 TSILARI 5/2015 T ää kundi on entinen kilpakarateka, urheilukalastaja, miljoonabisneksiä dilkkaava äijä ja mikä tärkeintä mun faija; Kari ”Kartsa” Jäntti. Broidi piti vyötäröltä kii ja mä roikuin stongas. Onneks kamppailutreeneist oli hyötyy nois tilanteis. ”Vuos oli 1977, ku menin messiin Meidokaniin ja sielt se kaikki lähti. Vihreel vyöl otin matsii kakkosdanin mustavöistä kaverii vastaan ja rökitin sen. Oranssivöisenä lähdin ekan kerran kansallisii kisoihin ja siitä alko skabaaminen. Itse Finnish openin lohkon loppuottelussa jätkä käytti taktikoi, heitti muutaman rääppäsyn päätä kohti ja sai niistä pisteet. ”Alpeilt sattu iskee aikamoinen blosis. Useimmat kehäs päihitetyt vastustajat oli MM ja EM mitskujen haltijoita. Karaten vyöarvot Valkonen Keltanen Oranssi Vihree Sininen Ruskee Mustat – 1-10dan Karate = Tyhjäkäsi Mawa = Mawasiger, potku STADILAISIA EMMA JÄNTTI Tsilari_taitto_6-15_009.indd 14 2.12.2015 9.55. Skidinä se paineli mm. Frendit sit suositteli apteekist vähä stydimpii B-vitskui ja verenvuoto lakkas niiden avulla. Kun kysyn, mitkä oli kaikkein raffeimmat ajat, saan hetken funtsaamisen jälkeen vastauksen: ”Nuorena ku treenas aamul enne skolee ja illal skolen jälkee. Pikkubroidina mä jouduin käymää seivaa jätkän millo mistäki tilanteest. Painettii helposti 1000 km kaks päällä samaan menoon.” Yks hurjimpii kokemuksii lienee rundi Alpeilla. Kartsa asu sen faijan ja broidin kaa seiskakerrokses ja siel se kiipeili ikkunalaudalla ja huuteli frendeille. kyttii hanee sen frendin piikillä ja kytät jäi jälkeen, ku kundi paineli menee petonipossujen välist. Ja varmaan myös siit, et yksinkertasesti uskals mennä areenalle ja olee valmiin ottaa erää. Ne matsit saatiin sovittuu jo sillä.” Karate Kartsa kertoo, et karate tuli sen elämää sitä kautta, kun se sai pataa yksis kotibaluissa: ”Yks vanhempi jätkä veti mua dunkkuu ja sillon mä päätin, et mua ei enää koskaan kukaan vedä turpaa. Mut kivaa se treenaaminen oli aina silti, tuli verta tai ei.” Kaikkein kovimpaa äijä treenanas 15 kertaa viikossa, jonka ohel painettii duunii ja skolee. Rundeil yleensä sattu ja tapahtu: ”Broidil oli tapan jurris hölmöillä
Myynti on siitä kliffa laji, et siin pärjää vanha urheilija, koska se on fiilislaji. Abo = Ahven Luukkonen = Hauki Tane = Taimen Emma ja faijansa Kartsa. Rakas harrastus on tarjonnu myös duunii: ”Olin neljä vuotta kalastusoppaana lähinnä Hangossa, mutta tulihan sitä vietyä porukoita kalaan myös pitkin Suomenlahtea ja saaristomerta. TSILARI 5/2015 15 voi olla sininen vyö – kyllä se on oltava musta!” Ensimmäisen dan:n mustan suorittamisen vyökoetilaisuus eli kradut meni nappiin. Ykkösmotto meitsin laiffis on myös tän jätkän opettama neuvo: ”Muista et kun sä teet hyvää muille, se tulee sulle elämäs aina bäckii, taval tai toisel!” Yame! = Lopetus! . Tsilari_taitto_6-15_009.indd 15 2.12.2015 9.55. Buli Luukkonen. Sen aikanen Karateliiton dan-kollegojen bamis Kimmo Koski, piti kradutilaisuuden päätteeks puheen, että Jäntin Karin paritekniikka on ollut niin esimerkillistä, että tätä matskuu tullaan käyttää opetusvideoissa. Mihin oppaani sanoi: sori Kari kun toi on noin pieni! Totesin sen olevan minulle iso. Turhaan ne frendit pelotteli”, kertoo nykyään kolmen dan:n mustan vyön haltija. Mun kaa samois vyökokeis oli neljättä danii hakemas olevii tyyppei. Kartsa treenas BBC:llä appiukkonsa Ollin ja sen broidin Sepon kanssa. Suomesta suurin on 11,5 kg Luukkonen.” Äijäl on itellä kokemusta myös fisuopastushommista, eikä tässäkään lajissa ihan löysin rantein mennä: ”Sillon ku musta tuli kalastushullu, jotain tapahtu. Sieltä sit yks toimari ja finassidirika bongas mut myyntireiskaks 1998. ”Bamiksena toimin Renshinkanilla 9 ja puol vuotta. Arapaima Thaikuissa. Vaikein urheilukala on kuitenkin paljon tavoiteltu 38 kg Arapaima Thaikuista. Ensimmäisen dan:n mustan vyön suorittamisen jälkeen tuli myös kutsu Mestareiden Seuran pressan hommiin. ”Mua oli frendit pelotellu, ettei musta lähe ekal kerral. Varsinkin kun ylenin aika hyvään tahtiin myyntineuvottelijasta suurasiakkaiden key account manageriksi.” Ja tottavie, Kartsa on valittu TeliaSoneran parhaaks myyjäkski myyntiskabassa. Bulit fisut Isoin fisu ei ookkaan ihan pienimmästä päästä, nimittäin kaikkein suurin kala, mitä maailmalla on tullut ylös virvelillä vedettyä, on 80 kg painava Mekong giant catfish;”Se nostettii ylös 2011 Thaikku-reissulla. Se hulluus vaan iski ja ja vei messii! Siit lähtie päivät, jolloi stikkaa vodaa, on ollu nastoja ja aamuyöllä jaksaa herää vaikka tavallisesti väsyttäiski, koska tietää että silloin isot fisut on liikkeellä”. No mä vastaan, et smailaten tietenkin! Ei naama mutkalla kauppaa duunata.” Niinpä, näinhän se menee elämässä muutenki. ”Harkkarit kyselee usein, et miten sä teet ton. Sen jälkee päätin jättäytyy niin sanotusti eläkkeelle. Jää enemmän aikaa kalastaa!” kertoo urheilukalustusta jo 45 vuotta harrastanut sälli smaili naamalla
”Hyvä on sitten, siinä tapauksessa se aika ei ole kaukana, jolloin minä ilmestyn ohuesta ilmasta sinun rannallesi ja näytän sinulle lentämisestä seikan tai pari. 16 TSILARI 5/2015 J a läpäsin jotenki rimaa hipoen, mitä ei kyl pysty sanoon kaikist sen ajan kaippareista siellä. Ja hyvä niin. jotta oppisit lentämään kaikkialle Haluutsä siis niinku vaan räpiköidä rantsustenujen välis, vai haluutsä oikeesti olla lokki Joonatan. Ehkä sen takii sit aikanaan, jo aika monta vuotta sen jälkeen, sit ku mä törmäsin Richard Bachin hohdokkaaseen kirjaan Lokki Joonatan, ni se kyl kummasti säväytti. Stadin kaks lajii Mut asiaan: siis jos mennään oikeen tolleen kunnolla tohon sen aikasen Stadin lintutieteeseen, ni siel oli oikeestaan kahta lajii lintuu. Puluja ne oli, emmä tiä miten sä niit nykyään nimittelet, mut sellasii pulleenlaiskoi pullapuluja ne oli. Tai siis nythä ne on siel niitten skidejä, ne oli kato kovii naamoi sikiämää. Siellä mulla tuli käytyä toi elossa pysymisen korkeakoulu. Itest kiinni Yks niist on toi sellanen kohta siel loppupuolella, mis kirjan sankaritsempparin eli lokki Joonatanin oppilas lokki Fletcher snaijaa et eihän tän elon tääl tarviikkaa olla pelkkää vanikan nielemist ja muuta pakkopullaa, vaan et se onki ihan vaan sust itestäs kiinni miten hurjii immelmannei sä päätät tääl elon tsemppimestoilla flygailla. Turha sitä on enää tän päivän skideille yrittää selittää. Tai tipuista, miten vaan. Sen kilvoittelu kohti oppimista oli alkanut. Ja kylhä meist aika moni jässi just silleen sen näkyy ottavan. SNAKKAILUA VEIKKO TIAINEN Lokeista ja muistakin tipuista Tsilari_taitto_6-15_009.indd 16 2.12.2015 9.55. Lokit tsemppas rantsuissa Mut venttaas, niihi lokkeihin mun piti viel palata. Lokit oli mulle kuitenki stydi juttu, niinku mä tos jo vähän selitin. Rajat voi tietty olla pirun ahtaat, jos sä vaan jäät siihen kykkiin etkä saa persettäs penkist ylös. Tai fogeleista. Ei oo varmaan meil kovin monella ikävä niit aikoja. Ne oli kato kaikki kyl sellasii tipuja sillon viiskytluvun Rööperin perukoilla , dockan ja sataman kyljessä. Et sä siis haluut kuulla multa Stadin linnuista. Ai et siis linnuista. Ne tsemppas siel rantsus samoil nurkil missä mä itekki, ja niis oli kyl jotenki sitä särmää mitä tarttee siihe et pystyy klaaraa hommii. Se menee kato sen verran paljo yli hilseen, et eihän tollast oo missään voinu olla. Eikö mitään rajoja, Joonatan. Mut sit täytyy heti lisätä, et mulle ne oli kumminkin niitä äänii joita ilman ei oo oikeeta suolasen veden fiilistä, sitä et on just siinä mestassa mis merenrantsun kasvatin kuuluu stondaa! Ja sit tää toine sen ajan lintutipu. Mut siin on muutama mun mielest aika välkky honaus siitä, miks me kaikki sittiäiset tääl ylipäätänsä tsempataan. En mä nyt täs valita, mut siit rantsust ku lähti sisämaahan päin, eli siis käveli Munkkisaarest junanradan yli Tehtaankadun alkuun, siihen vanhan Fasun tehtaan ja Carl Knieffin lihakaupan kulmille, ja siit sit klyyvari vinos eteenpäin Sepänpuistoon, ja stailisti Nubiksen yömajan nurkan kautta koukaten, siit Viiskulmaan ja Johanneksen tsyrkan suuntaan, ni kyl siel vallitsevat tipujengit oli joka paikas puluja. Haluutsä siis niinku vaan räpiköidä rantsustenujen välis, vai haluutsä oikeesti olla lokki Joonatan tai lokki Fletcher, joka oli just alkanu bonjata tätä systeemii! ”Eikö mitään rajoja, Joonatan?” Se ajatteli. Jos joku näit nimittelee jokskuks kirjekyyhkyks tai sellaseks huuhaaks ni siitä vaa, mut kyl nää kaikki oli kirjekyyhkyjen pahasti deekikselle jämähtäneit pikkuserkkui, ei siel ollu ekaakaan tsempparii. Ei siin tarvii olla ku taivas takarajana. Emmä niihin kyl kuluttais yhtään tän enempää aikaa tai painomustettakaa. Ei nyt silleen niinkää se et siinäki lokit rämpii jotenkute elossapysymisen tsempissä, eikä ehkä viel sekää, vaik siin joku niist näytti flygaavan parin immelmannin irtiottoon muusta jengistä. Siel oli tiätty lokkei rantsut täys, siis paskarastaita niinku me skidinä niit kutsuttii, ja ne piti sit jumalatonta mekkalaa aamusta iltaan, karmeeta rääkymist täytyy kyl sanoo. ” se ajatteli hymyillen. Kantsii funtsii Ja sitä ennen, se mitä Joonatan oli oppinut seniorilokki Tsiangilta: ”Tsiang puhui hitaasti ja katseli nuorempaa lokki Joonatania hyvin tarkkaavaisesti. Ja ne samat pärstät on siel taatusti ihan samoilla mestoil viel tänäänki norkoilemas. Säännöstelykupongeist oltiin vast päästy veks, ja meno oli sitä mitä se oli. Missähän niitäki piruparkoja luuhaa! No joo, tipuja siel oli runsas populaatio, sellasii kais tiedät, millasii tipuja pyöri sillon, sotien jälkeen Munkkisaaren-Hernesaaren ja Jätkiksen satamis kauppalaivojen tuntumas
Eiks se ois aika stailii! . F o to : V ir ve K u u ta r. Täyty uskaltaa heittäytyy ja kattoo mitä sielt sen takaa löytyy. Ei se tietty se sun klyyvari tartte olla just sinne skönen suuntaan, ei se aina ollu mulla itelläkään, mut johonki sellaseen, mikä sust itestäs tuntuu oikeelta. Mut sit kantsii kans aika sassiin alkaa duunaa hommaa siihen malliin, ettei sult kumminki jää tääl eväitä boseen mätäneen. TSILARI 5/2015 17 yhtä nopeasti kuin ajatus, se sanoi, sinun on lähdettävä siitä tiedosta, että olet jo saapunut perille…” No siin onki meil funtsimista. Se mitä sä oot kato niit eväitä saanu ni käytä nyt jässi niitä! Meil oli siel Munkan rantsus se sköne siin stondaamas koko ajan klyyvarin edessä, ja horisontti houkutti. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 17 2.12.2015 9.55. No, siinä nää vuosikymmenet onki menny. Voisitpa sit sanoo elänees. Kantsii kans funtsii
Tarjoillaanko katsomossa jatkossa myös katkarapuvoileipiä. Tärkeintä on, että mesta uudistuu, sillä muuten se jää vaatimusten jalkoihin ja pelkäksi törkeen kalliiksi museoksi. Vepsäläinen kävi kuulemma kans repimässä reilusti penkinvartta ittelleen, joten jos meni sahatilaisuus ohi, niin design-kaman shoppailumahis on vielä käsillä. Totta kai rempas pitää kuiteski muistaa vanhat arvot, eikä mennä spedeilemään ja maalaamaan Stadikan seiniä punasiks tai jotain. Ite olin tietty myös faijan kanssa mestoilla sahat kainalossa – nyt vaan pitää pohtia, että millaset kunkkutuolit näistä lautakasoista landelle väännetään. No, uutta Tölikkää odotellessa. Erik von Frenckellin unelmasta valmistuneet kisapaikat on nyt klosattuna aina vuoteen 2018 saakka. Siellä se Aatu-sedän vuoden 1936 kisastadikka rempattiin stailisti uudestaan vuoden 2009 yleisurheiluskaboja varten. Foto: Kari Isotalo. 18 TSILARI 5/2015 T änä aikana esimerkiks Huuhkajat joutuvat handlaamaan kotimatsinsa evakossa: boltsin potkimista pitää mennä tsiigaamaan Mansen Ratinaan saakka. Sisältä kaikki on kuiteski hyvä vaikka räjäyttää ja kasata uusiks: Stadikkahan oli tunnettu yksistä maailman huonoimmista saniteettija myyntispottijärjestelyistä. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 18 2.12.2015 9.55. Lisäks kelailin, että funtsittiinko remppaplääneissä projektin yhdistämistä HIFK:n Helsinki Gardeniin. Stadikan legendaarisen ikävät puupenkit, just ne, joissa ei oikeen pystyny kunnolla nojaamaan, joista sai tikkuja hanuriin ja joista sun oman mestan löytäminen oli taidelaji, koska ne numbat oli mukavasti jemmattu piiloon – revitään pois. Ja sellasella kukaan ei tee yhtään mitään. Mestojen pitää näyttää varsinkin ulkopäin samalta, kun vuonna 1952. Remppamallia ei oo toivottavasti tsiigattu INNO:sta, vaan Berliinistä. Nyt kattamattomien osien eli eteläja pohjoiskaarteen päälle pitäis tulla katto. Tilalle tulee Blatterin jengin hyväksymät kuppi-istuimet, joissa kelpaa köllötellä ja rapsutella mahaa. Samoin Urheilumuseo ja – arkisto pitävät dörtsit säpissä pari seuraavaa vuotta ja huhujen mukaan jopa luopuvat lankapuhelimista. Ja ei niitä penkkejä kyllä oikeesti kukaan tuu ikävöimään. Pikku askarteluleikkihän on paikallaan, kun ne penkit myytii ilman jalkoja. Ulkokuori jäi klassiseksi, mutta sisältö on timanttisen modernia. . Matsien tauolla et ikinä kerenny sekä vessaan että nakkikojulle – usein et ees toiseen ennen ku geimit jo jatku. KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Bränikkää Stadikkaa odotellessa Vuoden 1940 olympiaskaboja varten rakennettu Helsingin olympiastadikka meni remonttiin lokakuun loppupuolella. Jos jättikendohalli nousee viereen, niin eikö näitä sporttimestoja olisi voinut rakentaa samaan aikaan ja esimerkiksi yhdistää parkkihallit. Millainen tunnelma on jatkossa, jos katsomossa ei edes kastuta. Stadikkasäätiö antoi viimeisen mahiksen hommata pala Stadin sporttihistoriaa ittelleen ja ne myi flibareita tempaukseen, jossa sai käydä sahaamassa oman penkin tai useamman irti. Yhteensä benchei meni noin 6000 tzibaletta. Kibeki sahas palan Stadin sporttihistoriaa itellensä. Vielä kun yhden penkin keskihinta oli noin 15 egee, ni ihan hyvät hillot siitäkin tuli remppaa varten. Tällä hetkellä fakta on nimittäin se, että nahkakuula pitää koko Stadikkaa elossa ja Huuhkajien matsit on ne, jotka tuo sinne jengiä sekä massia. Buli duuni edessä Stadikan remontti on iso ja pitkä homma, mutta vuonna 2018 pintojen pitäis kiiltää ja pakkelin olla uutta. Mestojen pitää näyttää varsinkin ulkopäin samalta, kun vuonna 1952. Tulevaisuuden Stadikka-plääneissä pitää huomioida ennen kaikkea futis. Mestat uusiks, mut gamlan stailiin Stadikan kaltaisen urheilupyhätön, ja yhden Stadin tunnetuimmista maamerkeistä remontointi on aina kakspiippunen juttu. Saha messissä Stadikalle Vanhojen benchien taru ei kuitenkaan pääty kokonaan
Yhteistyö Stadin Slangin kanssa on ollut hienoa. Tsyrkka on silloin aina fulsat. . 2016, jolloin hänen tilalleen ruoriin tsittaa Kari Kanala. Alkumetreillä seurakunnan friiduissa oli joitakin epäileviä lyylejä, mut pian hiffattii, ett homma on oleva iso suksee. STADILAISIA KARI VARVIKKO Paavalintsyrkan Jorma Parviainen flyttaa eläkkeelle Tsilari_taitto_6-15_009.indd 19 2.12.2015 9.55. Kirkkoherra Parviainen piti eläkkeelle flyttaamisen messun Paaavalintsyrkassa 1. Joulubiisit on ollu stärä juttu. adventtina. Savolaisilta tantereilta, Juice Leskisen himakulmilta Juankoskelta Stadiin eksynyt Parviainen syttyi heti idikselle. M oikka! Aletaaks sjungaa tääl tsyrkas snygeimmät joulubiisit slangiksi?” Paavalin kirkkoherra Jorma Parviainen tsiikas vähän hoo moilasena, kun tsyrkan dörtsistä pamahti inee Stadin Slangin bamis Lasse Liemola. Samalla kun Tsilari uskoo Pohjanmaa/Turku -akselin myös skulaavan tulevien vuosien tsyrkkabiisien osalta, toivotamme Parviaisen Jorkalle rikkaita eläkepäiviä nykyisillä himakartsoilla Okelissa. Täällä Valkassa olemme yrittäneet madaltaa tsyrkan kynnystä ja jalkautuneet entistä enemmän jengin keskuuteen. Lopullisesti starbo shingraa vek Valkasta 1.3. Kanala skujaa Valkkaan kirkkoherraksi Turust, mut juuriltaan kundi on Pohjanmaan poikii. Takana oli kliffat kymmenen vuotta vänkän ja värikkään seurakunnan bamarina. Parviainen toki tsennas Lassen maineen entisten jangsterien idolina, mutta nyt elettii vuotta 2008 ja aika oli toinen. Kartsa tsennataan telkkarista ohjelman Ensitreffit alttarilla asiantuntijana
Se tarjoaa ”elintilaa vastavirran äänille”. Takaikkunasta ulos katselu oli kokeilunarvoinen tirkistelykokemus. Kirjoittaja, myös Heini Uusipaavalniemi myös laulaa hyvin, Petteri Pennilä (vas) katsoo, Sami Vehmersuo säestää Elvismäisesti. Muutama satunnainen ohikulkija ihmetteli pihalla, mitä täällä tapahtuu. Mitä jos hän sanoisi, että olen hieman omituinen, Tuire Tuomiston ohjauksessa kysyttiin. Nimi juontaa juurensa Valtimontielle, jossa ajatus teatterin perustamisesta syntyi. Malja kalliolaisittain Vaihtoehtoinen urbaani kesäteatteri sisätiloissa oli nähtävillä kaksi kuukautta kesällä 2014. Nykyhetki-festivaalilla näin syksyllä 2013 ensimmäisen vinon Valtimo-esityksen. Hanna Kirjavainen toimi pitkään taiteellisena johtajana. Kolme näyttelijää, Eero Enqvist, Pinja Hahtola ja Niina Hosiasluoma esittivät vastakkaisen talon tuuletusparvekkeella, pihalla ja roskalaatikolla yksityiskohtien tarkkuudella ladattuja otoksia, joita he itse ja kertojaääni, Voiceover selostivat reaaliajassa. Istuimme kolmessa rivissä katsoen ikkunasta ulos pihalle, Populuksen takapihalle. Teatteri toimii vierailunäyttämönä ja on merkittävä areena tilattomille teatterija tanssiryhmille. Teatteri esittää paljon viistoa arkidraamaa, usein humoristisia monologeja tai hienoja vierailuesityksiä. No, yksi irtisanottu free-toimittaja tukehtui autonsa ilmatyynyihin, kun hän teki tutkivan toimittajan työtä. Mitään kovin erityistä ei tapahtunut. 20 TSILARI 5/2015 RISTO KOLANEN STADIN SYKE STADIN PIENTEATTERIT 15 Kossunlämmin Valtimonteatteri 15 vuotta Valtimonteatteri on rehevän kansanomainen teatteri, joka on löytänyt kotinsa Aleksi Kiven kadulta, heti siinä kansanravintola Populuksen vieressä. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 20 2.12.2015 9.55. – Entä jos yhtäkkiä olisi tilanteessa, jossa naapurini antaisi minusta lausuntoja. Milla Martikainen. Kuva. V uonna 2000 perustettu ryhmämuotoinen ammattiteatteri keskittyy taiteellisesti kunnianhimoisiin pienproduktioihin
Eero Enqvist, Pinja Hahtola ja Petra Lampinen tekivät hienon kulttuurityön käymällä arkistossa läpi Lönrothin, C.A. Joku ampuu sinua banaanilla Sörnäisten S-marketissa. Esitys leikittelee vanhenevan naisen stereotypioilla, jotka peilautuvat arkeen. TSILARI 5/2015 21 hyvin valloittava näyttelijä Heini Uusipaavalniemi luki John Steinbeckin Tortilla Flatia, ja ajatteli voisivatko sen hahmot elää nykyajan Suomessa. Tyttö tilittää koko rakkauselämänsä sinkkutreffivideolle, kun kuvaaja on jo poistunut. Helsinginkadun Alkossa on jonoa. Pia Skibdahl vastaa ääni-improvisaatiosta, Pilvi Porkola kanssaohjauksesta. Naapurin tytöt nauraa –ryhmän esitys havainnoi ja tarkkailee kalliolaista elämää arvottamatta sitä mitenkään moraalisesti. Runot ovat Rakel Liehulta, Patti Smithiltä ja unkarilaiselta Sandor Weöresiltä sekä monipuolisen teatterintekijän, Kinnusen omaa tuotantoa esityksen yhteydessä julkaistavasta esikoisrunoteoksesta Minä olen pamfletti. Toinen kaunis tulkinta oli Eeva Turusen käsikirjoittama ja Elisa Salon esittämä vuoden 2015 monologikilpailun voittaja Muutama sana Ullasta. Hän puhuu puhelimeen, lukee sähköpostia ja kelaa elämäänsä ja omaa pärjäämistään. – On yritetty tässä Startuppia, Popuppia ja vähän hallintorekisteriä, Pennilän hauskasti esittämä entinen saarnamies todistaa yritteliään skoijarin uskottavuudellaan. Toinen lausuu runoja, joissa puhuvat sekä elävät että kuolleet jotkut heistä ovat muinaisia, jotkut puolikuolleita, jotkut hyvin nykyisiä ja eloisia. Helka-Maria Kinnusen käsikirjoittama ja esittämä Kuolleita naisia on marraskuun puolivälin herkkä, välillä humoristinen, välillä haavoittuva runoja proosarunokokemus Patti Smithin This is the girl -hengessä. Julkisivuremonttimiehet puhuvat portaissa venäjää ja ”eestiä”. Yksinäisen monologia ”Kyllähän mun hautajaisiin tulee joku (ihminen). Tsilari_taitto_6-15_009.indd 21 2.12.2015 9.55. Laulujenkerääjäylioppilas Eero Enqvist on kahden tulen välissä. Mitä et lukenut Kalevalasta ”Vittu sinkuu sinne tänne / kyrpä joutuu jonne kunne / maku maahan lankiaa”, nuori Elias Lönnroth kirjasi ylös v. Esitys kiertää maata ja on tilattavissa esimerkiksi yritysten pikkujouluihin! Eleanor Rigby Kalliossa ”Ah look at all the lonely people / Ah look at all the lonely people”, kuusi raikkaasti esiintyvää nuorta laulaa taustamusiikin säestyksellä Beatlesin ”Eleanor Rigbyä” Chopperi nähty Kalliossa – episodinäytelmän loppupuolella. Kansanläheistä parasta Valtimoa, taskulämmintä kuin kossupullo. 2013 ja se teki esityksen Kotisoite: Poste Restante nuorten naisten asunnottomuudesta. Piiat antavat yhtälailla papeille kuin tuomareillekin renkien ohella. Nuori nainen linnoittautuu omaan kerrostaloasuntoonsa, ja haaveilee ystävyydestä ja yhteisestä ulkomaanmatkasta naapuritalossa asuvan opiskelukaverin Ullan kanssa. Valtimonteatterista hyvin tuttu kolmikko kiertää Tupa ryskyi, parret paukkui –rivot runot –esityksellä, jossa Lampinen vastaa paljolti soittimista, Enqvist miesrooleista ja riimien suhteen ujosta Lönnrothista ja Hahtolalla on nuorten, suustaan suorien, neitojen osat. Asiaan kuuluu juoda ”Malja kalliolaisittain”, se on piripintaan täysi ryyppy kurkkuun tai rinnuksille. . Näyttelijä Tarja Heinula ohjasi Chopperin työpajoissa, alun perin yhteistyössä VVA:n (Vailla vakinaista asuntoa) ja Sininauhasäätiön kanssa. Kuva: Kaarina Linko. Taustalla on kuva Vaasanaukiosta, Sörkan metriksen kupeessa. Esitys puhutteli naisia. Niina Hosiasluoma, tämän köyhän naisen Ulla Tapaninen, ja minulle uusi, parodiassa taitava, Petteri Pennilä olivat pääpari, joka oli polttanut vahingossa edellisen asunnon ja he tulivat Heinin esittämän nuoren naisen asuntoon puoliväkisin vieraiksi. Toinen laulaa tai pikemmin muodostaa erilaisia ääniä. Kyse on yhteisötyöprojektista Kallion seudulla elämästä kaduilla, pihoilla ja talojen käytävissä. Se haluaa juhlia sitä, että Elina irtisanottiin kolmekymppisenä!” kuuluivat Elina-monologin loppusanat. Sukuelimet irtoavat kehosta ja elävät omaa elämäänsä, lentelevät kattoon, seinille ja putoavat maahan. Riimien seksuaalisuus on täysin estotonta, ilman mitään moralisointia. Hän hävisi(kin) Suomen kielen professuurin Lönnrothille. Pinja Hahtola (vas) ja Petra Lampinen piirittävät. Kaikki irti elämästä, aika köyhästäkin, taito pitää huolta toisesta olivat Kaikki kotona -esityksen periaatteita. ”Googletan sanan yksinäisyys (...) Mitä mun pitikään tänään tehdä(...)” Kuolleita naisia vakuuttaa Kaksi naista kelaa auki vanhoja VHS-videonauhoja. Gottlundin, J.H.Erkon ja muiden Savosta, Karjalasta ja muualta keräämää kansanrunousaineistoa, joka jäi sensuurisyistä pois Kalevalasta. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13), YT:n (1/14), Avomet Ovet (2/14, KokoTeatterin (3/14), Ryhmäteatterin (4/14), Klockriken (5/14), Zodiakin (6/14), Q-teatterin (1/15), KOM-teatterin (2/15), Takomon (4/15) ja Hurjaruuthin (5/15). Ryhmä syntyi v. 1828. Olimme vastaanottavaisia ja kiitimme tästäkin yleissivistyksen laajentumisesta ja hyvin kauniista kokemuksesta. Helsinkiläinen näyttelijä ja opiskelija Noora Ingström työsti toukokuulle ensimmäisen oman teoksen, joka oli yhdeksän vuoden ”teatterimatkan huipentuma” ja osa draamakasvatuksen aineopintoja. Teoksen 180-vuotisjuhlavuonna ”Suomen kansan rivot”, mutta useimmiten hyvin kauniit, riimit on koottu tuoreen kirjan kansiin. Sen Naisten juhla -esitys on saanut hyvän vastaanoton. Tekijät kertovat, että erityisesti ruotsinkielisen ylhäisökodin kasvatti Gottlund kirjasi yksityiskohtaisesti kaiken ylös, mitä yhteinen kansa herralle kertoi. Nuori tyttö sukeltaa snorkkelin kanssa vesiämpäriin. Teatteri juhli 15 vuoden taivaltaan kuukausi sitten. Teksti kertoo kolmekymppisen naisen ikäja identiteettiongelmista muutoksen hetkellä
Kirjoittajakin oli muutamalla matkalla mukana, kun setäni oli muuttanut troolarin huvialukseksi. Jossain vaiheessa myöhemmin Curli nostettiin meren syvyyksistä ja sitä tutkittiin viranomaisten taholta varsinkin pitkään. Viking-huvialus Valmetin pääjohtaja O.J.Mattilalle tehtyyn teräksiseen päiväristeilijään setäni teki mahonkisen sisustuksen, josta tuli luovutustilanteessa paljon kehuja kädenpuristuksen lisäksi. Suli duunas mereen uponneesta Vikinghuvialuksesta taas snygin botskin. Lopputulosta ei kuitenkaan koskaan kerrottu. Tämä ei ole merenkulkija Sinbadin stoori, mutta setäni Sulin stoori tämä on. He yrittivät kaikkensa pelastuakseen. Setäni kertoman mukaan hän oli ainoa, joka pelastui jollaan, kun Curlissa todettiin paha vuoto, jonka jäät olivat tehneet kuparipellityksen yläpuolelta, ja kiireessä ei ollut kuin farkut ja paita päällä ja hyisellä merellä niillä ei oikein pärjää. Myöhemmin huvialus nostettiin ja setäni aloitti erittäin suuren työn tehden Viking-huvialuksesta jälleen todella hienon ja kiiltävän aluksen, jonka joku rahamies osti sitten itselleen. Saatte kaiken, mitä löytyy. Sitten oli erittäin valitettava tapahtuma, missä liki kymmenkunta nuorta miestä menetti henkensä hyvin talvisissa olosuhteissa Hangon edustalla ajettuaan karille Viking-nimisellä mahonkisella huvialuksella. . 22 TSILARI 5/2015 U utinen osoittautui aika pian ankaksi, kun setäni ”Suli” soitti ja kertoi, että elossa ollaan, vaikkakin jossain Porkkalassa olevassa sairaalassa, josta siirto Helsinkiin sairaalaan. Sinä aikana kun Sulin käsiä hoidettiin sairaalassa, viranomaiset kuulustelivat setääni usein kysyen ”missä rahat ovat”. Setäni Suli haki vielä Norjasta myöhemmin kolme troolaria Tanskansalmen kautta Suomeen, yhden jopa Hammerfestistä asti. Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Tämä oli tietysti kerronnan mukaan ”huvimatka”, mutta setäni oli palkattu aluksen miehistöön, kun Curlia oli käytetty karilla pariin otteeseen ennen lähtöä Helsingin lähivesillä. Missä rahat. Siitä alkaakin varsinainen stoorini, johon troolari Curli kuuluu todella vahvasti. Hätäraketteja ammuttiin taivaalle ja jopa ahterin kansilautoja yritettiin polttaa, mutta se ei tuonut apua ja Viikinki upposi vieden nuoret mukanaan meren hautaan. Tapaus troolari Curli Hyvät lukijat, vähän alle kolmekymppisenä tuli tietooni järkyttävä uutinen, että monia meriä kiertänyt setäni, Sulevi Tähtinen on kuollut merionnettomuudessa. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 22 2.12.2015 9.55. Viimeinen troolarin haku oli kun setäni haki turkulaiselle lekurille aluksen, jota lekuri oli mukana valitsemassa. Curli upposi tammikuun 9–10 päivän välisenä aikana 1965. EKS MINNAA RISTO TÄHTINEN. Liikemiehet ”huvimatkalla” Aluksessa oli viisi liikemiestä, jotka olivat rahoineen lähdössä karkuun Suomesta, kohteenaan ensiksi Kööpenhamina. Setäni yritti saada muitakin tulemaan jollaan, mutta ei onnistunut ja irrotti köyden, jonka jälkeen Curli jatkoi vielä jonkun matkaa ja upposi vieden mukanaan viisi miestä, joista osa nousi pintaan seuraavan vuoden aikana. Tämän asian tiimoilta on uppoamisen syyksi ilmoitettu lehdistössä useitakin eri versioita, mutta minulle Tsilariin kirjoittajana on se etu, että olen saanut tietoni ainoalta eloonjääneeltä eli sedältäni, Sulevi Tähtiseltä. Lopulta setäni hermostui ja sanoi, että tulin jollalla Porkkalan rantaan farkut ja paita päällä
JASKA KOROMA TÖLIKÄN KUNDI PENA TSEMPPAS Joku ruodisoordinki kait oli, et jos staijas hanessa yli viis päivää, julistettiin sotilaskarkuriks. TSILARI 5/2015 23 M eitsin inttimestana staijas ekaks toi Isosaari ja sit finaalissa Mäkiluoto. Hiffattiin, ku tuvan lyysit oli sammunu ja päivystäjä kiekassu, et patterissa hiljaisuus, et Pena öpnas tuvan tuuletusfönarin ja siitä sen onnas, snadina kundina, kletraan kassun pitskulle. Tää Pena kyl varmalla tsennas tän artiklan ja oli skulannu patterin vääpelille ajoissa, et on kyl tulossa takas. . Ku me muut, sit lokakuussa dallattiin siviiliin, niin tää Pena jäi staijaan, vielä pariks vekaks harmaisiin, ku yli 15 päivän dumikset merkkas aina ylipalveluu. Sit födas aamulla tietty karsee haloo. Siirryttiin sit kaikki Mäkiluotoon. Samassa tuvassa staijas myös yks Pena, 170-senttinen Hesarin Kurvin kasvatti. Ne oli saanu ukaasin flyttaa niitten hyyrykämpästä just ennen ku Pena joutu dallaan ruodikseen. Mut ei ne duunannu mitään fitin simputuksiikaan. Sit yks ilta, ku starttas Isossa päivä pimeneen, Pena kaveeras mulle ja yhelle Katron Haralle ja parille muullekki stadilaiselle kundille, et se on funtsinu häippästä iltahuudon jälkeen. Sai hommattuu mutsille nyyan kämpän ja sillai sit duunattuu sen muden eloon bulii turvaa. Kantapeikot ei tietty uskonu, ne tykkäs saletissa, et se oli kundeilta jotain feeluu flöittii. Se sen anelu, varmallaki delas siihen, ku tää meitsin ikäluokka ei ollu vielä antanu kunnarii, ton sotilasvalan suhteen, oltiin ökyjä. Mut nou. Tsittas sen, tuli takas jengiin. Kukaan ei tietenkään myöntäny, et ois hokannu tän kundin häippäsyy. Vois iisisti funtsii, et nää kaks kundii ois niinku ollu mun fanituksen kohteet. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 23 2.12.2015 9.55. Tän mutsin kondis ku oli skäfästi jo niinku tota ohutta yläpilvee, niin et sillaiki Penan hinkuna olis ollu jeesaa tätä sen mudee. Pomppinu jäälautalta toiselle tän sulan yli Sandiksen rantsuun ja sieltä sit hiippaillu himaan mutsin luo. Tää Penahan budjas vielä himassa sen vanhan mutsin kera. Alokas Pena, sai sit dumikseks 15 vuorokautta posee. Tuvan jengii kuulusteltiin. Joku ruodisoordinki kait oli, et jos staijas hanessa yli viis päivää, julistettiin sotilaskarkuriks. Tää kundi sit treenas anoo snadii breikkii, et sais sen mudelle handlattuu nyyan luukun. Vesku Loiri ja bastulenkkejä piiskas Tuomisen Jaska, neljäsatasen aituri. Oli helmikuun galsaa finaalii. Mun tuvassa budjas mm. Sit, miks mä tätä kundii nyt tässä, treenaan lyftaan glooriaan on, et ku se sit myöhemmin kaveeras, tästä sen punttisredusta, niin selvis, et se oli dallannu ekaks Isonsaaren rantsuun ja pimeessä ylittäny vilkkaan botskiväylän. Ja siitä tää stoori sit starttaaki
Tilaisuus kiertää vuoron perään eri maakunnissa. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 24 2.12.2015 9.55. Vuoden 2010 elokuun lopulla päivät järjestettiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE), mikä on sellainen buli rakennus Kesäkadun kupeessa. Funtsasin että kun täällä nyt kerran ollaan, niin lisäänpä tilaisuuden alkusanoihin hieman verbaalista kulttuuriperintöä, omaankin identiteettiini liittyvää lisäarvoa. Toi Minsku tossa vois hoitaa nää juitsut sit iltapäivällä. – Niinku ennenki meidän tarttee bamlaa ja funtšii mite noi pellot, butikset, nitškut ja muut pöndemestat saadaa skötattuu landella, sekä kui fedusta duunatut ja muutki byggat ja sraknat lähiplatseinee parhaite osattais pitää kondiksessa – nii et jengillä olis kliffa käydä niitä tšiigailee ja jotku vois niissä kans budjailla ja duunailla omiaan. Niitte skidit sit alko kartsalla bamlaa keskenää ja siitä tää Sörkan esperanto sai alkunsa. Siks nyt onki just oikeet saumat alkaa painaa duunii ja tšeenaa slabaa. Suulis on ainaki skriinannu ja fogelit on sjungannu, eikä kellään oo varmana ollu frysis. Stadissa funtsittiin miten böndemestoja tarvii skötata Työskentelen ympäristöministeriössä maisema-asioista vastaavana ympäristöneuvoksena. No, kaikki skoiji niinku kesikset sluuttaa aikanaa, ku alkaa tulla galsa ja mörkkis ja rupee stikkaa hudaa ja snögaa. Melkeen koko populan mä tšennaanki ja loputki tulee täs varmaan pikku hiljaa kafruiks. Sen mä vaan kumminki sanon, että tänne on ympäristöministeriöstä raijattu messiin monta friiduu ja gaiffaria, ketä on aika stärää jengii, ties mitä dirikoita ja jehuja. Sitä mä vaan en bonjaa, et mis kaikki snadit heinikset smyygailee. Kliffaa ku teitä on raahautunu tänne mestoille noin iso lössi pitkin pöndee. Taitaa melkeen olla strekka, tai ainaski kymmeneen vuoteen se on. 24 TSILARI 5/2015 Moi kaikki! M ä oon Tapsa ja, ku mä nyt satun oleen täs framilla, niin kai se on oolrait et mä liidaan näitten neukkareitten aamupäivän. Mä luulen et kaikilla on ollu gimis kesis. Jotku sanoo et tää on slangii, mut ne ei oo oikeen hiffannu, et oikeesti tää on Rööperin esperantoo, mikä synty sata vuotta sitte ku Helsinki rupes kasvaa tosi hosiksella. Pukkiksen tyypit pusaa ihan eri levelillä. Teille on klyyvarin alle dilkattu prujut, missä lukee minkälaista proggista tääl on ny tarjolla. Ne oli sitä jengii ketä alko bunkkaa täällä ja byggaa tätä stadii. Ei mun kande siitä sen enempiä detskuja jauhaa. Tarttee koittaa sit tsekata, ku geimit on förbii. Vuosittain järjestän koko maan ympäristöhallinnon porukalle Kulttuurimaiseman hoidon neuvottelupäivät (KuMaHoNe). Niitten pitäis bonjata SNAKKAILUA TAPIO HEIKKILÄ Jotku sanoo et tää on slangii, mut ne ei oo oikeen hiffannu, et oikeesti tää on Rööperin esperantoo. No okei, aletaa me ny vaa rupee näihi hommii, mitä on tultu tänne tekemää. Sillonhan tänne ektojen rantšuhurrien sekaan rupes ryysii landepaukkuja pitki Härmää, ja sloboja tuli kans. Skrivasin tekstin Stadin Jussi mielessä, Slangisanakirja handussa. Tämmönen mun jorinasta sit lopulta tuli. Tuli välillä taas Helsingin vuoro. Esimerkiks duunimestan duuni tulee sveduilta ja mesta sloboilta. – Snaijaattekste tän. Ennen ne piti hirveetä mökää pitki kesää, mut nyt ne on jossain ihme jömmassa, tai sit jotku ketut tai kissat on ne skruudinu veks. Plugatkaa siitä ite. Mä vähä funtsin et ku me ny ollaan pitkästä aikaa täällä Stadissa et mä ekaks vähä bamlaan niinku täällä on bruukattu. Muualla niinku Stokiksessa ja Londikassa slangit on yleensä syntyny yhdestä kielestä, mut täällä meni ilosesti sekasin suomet, ruotsit, venäjät ja lopuks englantiki. Aavistuksen verran kokeneempi jengi muistaa sen Radiotalona. Eks jeh. Foto: Tapio Heikkilä
Foto: Tapio Heikkilä. Ja sehän näitten neukkareitten varsinainen päätarkoitus oikeestaan onki. – Sellanen meininki täällä on että koitettais praataa täs jengissä niin paljon ku on mahiksii. TSILARI 5/2015 25 nää jutut ja sit kans jeesaa teitä teidän duuneissa. SYKE bjuudaa tänään tsufet, mut safkat te joudutte tsöpaa ite ku skruudaatte tuolla raflassa. Tää on sellasta harvinaista gutaa, ku mitä tarjotaan vaan sellaselle nastalle spesiaaliporukalle ketä te ootte. Mä luulen, et sitte ku te huomenna illalla lähette valuu himaan, stogella, dösällä tai flygarilla – tai vaikka fiudella skujaamalla, niin te ootte taas hiffannu monta uutta juitsuu. – Ainaski sen, että Stadi on buli ja magee mesta. Kauppiksen rantšuun mistä me lähetään ei sentää tuu skiglarii, eikä onneks tuu rutšariikaan, mut tulee sellanen stydi motskari, millä ne tsöraa meidät Vallisaareen ja Sandikseen, minne jengi ei yleensä pääse ollenkaa tsuppailee. Älkää vaan studatko bamlaa niitten kans, ei ne oikeesti mitään koviksii oo. Tuol gongissa on sit skitarit, minne voi häippästä jos tarttee stroolaa tai vaikka vääntää göntsät. Siel on Pukkisaari, joka on semmonen snadi bärtsi tai oikeestaan saari, missä on vähä skutsiiki. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 25 2.12.2015 9.55. Vallisaaren bärtseiltä on haadee tsiigailla Stadiin päin. Arvoisat mimmit ja kundit! Mä lopetan nää jorinat nyt tähän, ku tolla ööverdirika Timo Tannisella on hugi dallaa tänne stagelle ja futasta oikeesti käyntiin tämänvuotiset Kulttuurimaiseman hoidon neuvottelupäivät. Me mennää sinne tšiigaa ku hämyt busaa jotai rautakausijutskia. Jengi tsittaa SYKEn auditoriossa ja bamlaa landemestoista. Ku tän päivän jorinat on hoidettu alta veks, niin sit duunataan snadi redu tonne Föliksen kupeeseen. – Mut pliide, älkää snepatko stumppei nurtsille, ettei tsilarin tartte vetää mitään karseeta bulttista. Ens kesänä kuka vaan pääsee ite tsekkaileen näitä huudeja. Foto: Tapio Heikkilä. Okei Tinde, se on ny sulle vassakuu bara! . Ottakaa reippaasti kantaa, mutta älkää ny sentään ruvetko skragaan tai flaidaan. Jos joku haluu vetää spadduu nii sen tarttee vääntäytyy tonne pitskulle. Ja ei siinä vielä kaikki, huomenna me päästään vetäsee sokrut pohjalta, ku intin starbut föraa meidät skönelle
Mä luulen et bastu merkitsee mulle nykyään niin paljon siks et se oli alust saakka tärkee osa meidän fämilin jouluu. Mun mielest Jessen joulustoori on aika korni. Foto: Eino Heinonen. No siihen se pöljä timpuri, et ei täs mitään, ku ei tullu hotlaakaan buukatuks, ni kääri se toukka rätteihin, kyl joku aasi londaa meille tallii niin et saadaan stara eldaan ja stärää jengii huudeille... Siis siin Hesarin ja Kaarlenkadun kulmas. Huhhuh! Mut muutenhan jouluun kuuluu pääasias kliffoi juitsui: jengi ei just flaidaa, ainaskaan paljon, kaikki on anteliait, varpusetki saa jyvii, skruudataan joulukinkkuu, dokataan jouluvinkkuu ja tvetataan skeidasuus veks joulubastus. Mä olin tosi snadi, ku sain hinkuyskän. Funtsatkaa, ku joku stadintais sen idiksen. 26 TSILARI 5/2015 L yyli on paksuna ja flöittaa kundikaverille et se oli toi P. Kaikki on niinku tasa-arvosii omii ittejään, nappaa löylyt, kuuraa toistesa selät ja petraa maailmaa bamlaamal. Kylvettäjä Elannon bastussa Hesarilla 1950-luvulla. Ku jengi on niin sanotusti munasillaan, ni siin ei mitskut kilise eikä kokardit klenssaa. Yleinen bastu on metka mesta. Jotkut väittää, et Härmäs on kaks miljoonaa bastuu. Yks niist bastuist oli siin talos mis mä budjasin snadina. Mun eka buli bastu Hassuu, et niin avoklabbinen stadilainen ku mä oonki, ni mun ekat muistot bastust on landelta. Tsilari_taitto_6-15_0010.indd 26 2.12.2015 15.41. Henki ku kävi pilpauttamas. Helsingin kaupunginmuseo. Siit taudist mä en muista mitään, mut varmaan se oli fittii muille, ku yks SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Joulubastuu en missaa Mä en voi mitenkään väittää, et diggaisin jouluu ihan sikana. Aika monta. Kukaan ei yritä spräädää tonnin stifloil tai sadan donan bilikal. Siel se on vieläki, se Arlan bastu
Niit yleisii bastui oli Stadissa ennen melkeen joka toises korttelis. Mulla ei siis oo bastuu himassa, erittäin monel mun frendeist on. Paits ku oli ihan napero. Se tvettaus ei varmaan bungannu paljoo ku fade stikkas sille daamille aina redisti tippii. Mä tietty pokkana tsiigasin, ku ellit esitteli kurveja ja taipeit. Nahka punotti viel seuraavana päivänä, mut kyl oli putsi fiilis. Arlan bastussa on gamlaa fiilistä. Ne kaikki skulaa sähköl ja ne kaikki on aika perseest. Se Standertskjöldien haussi oli style ja komee. Niist kämppä ilman bastuu on tosi skniidaust. Sinne mäkin aina ekaks kletrasin. Äijien bastus Mä olin polleet kundii ku pääsin jäbien puolelle sinne toiseen kerrokseen. Mä hiffasin, et blondeil gimmoil oli fjosan peittona ihan snadisti punertavii karvoi, ku taas tummalettisil oli stydimmät kolmiot. On vaikee hengittää. Niist on tullu komeroit, mihin voidaan tunkee kaikkee ylimääräst roinaa: kaasugrilli venttaa seuraavaa suvee, skimbauskuteet, lätkästaga ja skrinnarit, golfbägi, surffilauta, futispläägät ja boltsi... Se oli kai siihen aikaan kiellettyy. Vaik heitettiin kovatki löylyt, lämpö oli joteski pehmeetä. Mä olin olevinaan niin aijää, et valkkasin aina karkeen. Santtu oli Vanantaan kartanos seppänä ja skujas sitä kartanon bossii Hispano-Suiza -merkkisel fiudel. Ku mä dilkkaan joulubagui, ni saattaa käydä niin, et mä stondaan just teidän dörtsil ja mul on oma hantuuki meges. No, siel ei kyl ollu mitään tsiigattavaa muutku lihavii starbui. Mä en tiä, oliks siin mitään seksuaalist säpinää. Et bastust vois nauttii, se pitää lämmittää feduilla. Mä opin et paits mutsilla ni niil kaikil oli haarois ihan erilainen viritys ku mulla. Se on ihan rantsus ja siin ku vilvottelee, ni stailimpaa maisemaa ei voi toivoo. Mut oli siel mielenkiintost pällistellä. Jotku otti salaa siivuu flindasta, bastubrenkkuu. Mäkin kävin skidinä bastussa mutsin kans. Ei ku stogeen ja faijan broidin luokse Leppäkoskelle. Mut silti harva käyttää niit bastuja. No, nää rengit budjas snadisti ankeemman näkösis tölleis aidan ulkopuolel. Meidän talos siis se Arlan bastu, Hesarin huudeil oli Harjutorin bastu (on vieläki) ja Kurvissa Elannon bastu. Mut bastu oli buli. Meidän tontil bastu kuuluu tarjoilualueelle niin et siel usein viihtyy koko illan. Mä menin kyseleen mutsilt, et miks hei toisil elleil on ihan stubut daisarit ja toisil tollaset pitkät. Mä olin niin snadi, etten viel bonjannu. Sen lämmittäminen kestää puoltoist timmaa ja feduu menee kaks kantohiivii. Mut ne murjo mielenkiintost herjaa ja roiseiki tsoukkei. Henki ei loppunu. Mä muistelen et sallittuu oli vaan ykköspilsu. Joku leguri sano mutsille ja faijalle, et kundi kantsis heivaa landelle. Mun studeeraukset ei kuiteskaan yltäny tosi tieteeks saakka, ku mä en bonjannu pitää monttuu bosessa. Huomio, mä tiedän et se teidän bastu on kurjist kurjin, mut joulun kunniaks mä en rupee niuhottaan. Vaik niis ois millaset venttiilit, ni löyly on kuivaa. Foto: Jaakko Koskentola / Sauna Arlan kuvakokoelmat. Böönia kyyläämäs Stadilainen meininki oli et gimmat ja häiskät sauno erikseen. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 27 2.12.2015 9.55. . Siit lähtien mut lähetettiin bastuun faijan kans. Sähköbastut on syvält Nykyään noit yleisii bastui ei oo ku muutama. TSILARI 5/2015 27 köhi hela tiden. Ku järkkäätte joulusteedauksen, ni lempatkaa sielt bastusta ne kamat huitsiin. Vihdottiin kilpaa ja pysyteltiin lauteil niin pitkään et tuntu ku kynnet brennais. Se oli himpun verran noloo. Kaikist kovimmat häiskät tsittas siel ylähyllyl. Mihin menis joulubastuun. Sit aika erikoinen duunari oli pesijä, siis sellanen matami, ku tvettas kundeilt kaikki muut mestat paits sladdin ja pallit. Siit lähtien mut lähetettiin bastuun faijan kans. Landestailiin baadattiin kaikki yhtä aikaa, ellit ja äijät, skidit ja kävyt. Se eukko yleensä kysy, et jynssääks se mut sileel vai karkeel sienel. Sit on bastui punttisaleil, jumppasaleil, golfklubeil, tennisklubeil. On talobastui, siis sellasii, mihin sul on bastuhugi. Vaik rupeisitte synffaamaan, mun on pakko sanoo, et nykyisin mä diggaan eniten meidän landebastuu. Jengil on paljon priivaattibastui sillai et kylppärin nurkkaan on bygattu koppi mis on kiuas. Mut stydi elämys sen on tarttenu olla, ku vieläki on kaalissa aika skarppi foto siit bastusta. Ainoo fitti juttu on, et toi landemesta on kesämöksä eli siel ei oo jouluna muuta ku rauha. Piti jäädä alakerran bastuun, ku äijät luikki yläkertaan. Siel toi ilma ei oo niin skeidast ku Stadis niin et poitsu on terve muutamas viikos. Me faijan kans otettiin joka kerta pesu
Slangilleki kamojen blisaaminen on tärkee mahis tseenaa fyrkkaa toimintaan. Joulukuus on vilde myyjäisii ja muit häppiksii, mistä voi slumppaa lahjoja. Siel hittaa yli 100 snadii kojuu. 28 TSILARI 5/2015 J o marraskuus alkaa lyysaa jouluvalot ympäri Stadii. Se on auki ma–pe klogu 11–19 ja la–su klogu 11–18, ja yhtenä iltana 19.12. voi shoppailla klogu 21 asti. Ja on niit kliffa slumppaaki, jos sil voi jeesaa snadii yritystä tai vaik käsityöläistä, ku blisaa ite duunaamiaan kamoi. Niiden lisäks on snadei safkakiskoi. Messissä on kaks stadilaista raflaa Kaltsin Kolmon3n ja Rööperin Soil wine room. Yks buleimmista on Tuomaan markkinat, jotka ennen järkättiin Espalla, mut on sit flytattu Senaatintorille. Samoille höörneille eli torikortteleihin Bockin pitskulle roudataan kans bastu. Siel saa shungaa ja joraa. Tuomaan markkinat Joululahjoi on kliffa antaa, ku tietää, ett saaja sitä tarttee tai saa siit muuten iloo. Osote on Hammarskjöldintie 1, mut jos et sellasta snadii gartsaa tsennaa, ni hittaat sen Hesarilta, Töölönlahden nurkilta. Yks kohokohtii on gamlan stailin karuselli. F o to : V ir ve K u u ta r. Jouluu voi hyvin viettää neki, ku ei funtsaa sitä Jessen synttärinä – eihän pukki ja sen tontut oo mitään itäisen maan tietäjii. Kaapelin proggis Entinen kaapelitehdas, nykynen tapahtumamesta Kaapeli tarjoo sekin mahiksen slumppaa joululahjoi. Sinne voi ottaa vaik omat eväät messiin ja fiilistellä palmujen katveessa. Perjantaisin ja lauantaisin safkaa saa klogu 22 asti. Joulun aikaa siel kukkii joulutähdet, atsaleat, tulppaanit, amaryllikset, hyasintit ja kielot. Tropiikin fiiliksii Jos ei oo varaa shingraa etelään tai ei muuten haluu Stadista talvel veks, ni trooppisiin fiilikseen voi päästä Talvipuutarhassa. asti auki joka päivä klogu 1020. Vaik joulugartsoi ja -valoi viritellään muuallakin, ni kyl Aleksi on se oikee. Talvipuutarha on auki ti klogu 9-15, ke-pe 12-15, la-su 12-16, eikä sinne bungaa mitään ineen. Sillon kans öpnataan Stadin joulugartsa – Aleksi. Siks on kliffaa, ett pimeyden keskellä lyysaa joulun valot ja tuo iloo jengille. Kaapelil järkätään kans monenlaista proggista niinku työväenopiston harrastajien esityksii, erilaisii käsityöpajoja, bingoo, poniridausta. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 28 2.12.2015 9.55. Kaapelin raflallaki on slangijengille sopiva nimi: Hima ja sali. Siellä on skidit jo vuosikymmenii staijanna nyyna kii Stockan fönsteris tsiigaamassa, mitä nyyaa stokkalaiset on keksiny. Tuomaan Markkinoilla voi lysnaa Jouluradioo, viikonloppusin musaa skulaa dj:t. Siel on ihmetelty joulupukin heiluvaa handuu jo sillon, ku joka skidillä ei viel ollu omii joka suuntaan liikkuvii snadei robottei tai fiudei. Se on 22.12. . Tapahtumaan ei bungaa mitään, mut fyrkkaa palaa, jos innostuu slumppaamaa lahjoi tai osallistumaan niihin proggiksiin ku bungaa. Tsiigaa lisää: www.kaapelinjoulu.fi http://www.tuomaanmarkkinat.fi VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Lyysistä galsaan ja pimeeseen Stadis on talvel galsaa ja pimeetä
Kokkolan Jymyn Paavo Roininen finstas Manfred Hombergin -hallitsevan Euroopan mestarin! Jengi mylvi kun biisonilauma kun Roinisen handu lyftattiin. Foto: Constantin Grönberg,1965. Mukana oli pikkufriidu, jonka kanssa mä menin myöhemmin jiftikseen. Vuonna 1957 tuli telkkari kuvioon. Seuraavan vuoden alussa mä tsittasin Messuhallissa, kun tapahtui. Suomi ja Saksa knekkas ja heti eka matsi räjäytti potin. Kuuskytluvulla se treenas meitä Tarmon salilla Byggan alakerrassa. Mutta kun mä kniibasin femmaraban Maran knesan blodeen, niin hetihän mut otettiin jengiin mukaan. Tsimmiksellä ja Hietsussa yritettiin brassaa Tarzania, ruidut jätkät. Tsörattiin itäpuolta ylös ja rannikkoa alas. Se on ikimuistoista aikaa, noi vuodet tossa seitsemän ja viidentoista välill. Seuraavan vuoden kesällä Stadi oli taas täynnä sporttaajia, oli Suurkisat. Skolessa syksyllä kundit sprettaili, kuinka ne oli nähneet Messuhallissa, kun Hämäläinen pokkas kultaa kääpiösarjassa, kyllä mua riso. Syksyllä bytskasin uuteen skoleen, oppariin Urheilukadun Tykkiin. Töölön kansis, mikä vei pikku kundin vapauden. Valgan eno skaffas toosan ja siellä käytiin tsiigaamassa Rin Tin Tinit ja muut. Helsingin kaupunginmuseo. Heinäkuussa 1955 faija täytti kuuskybää ja me shingrattiin parin viikon autoreissulle Kilpisjärvelle asti. Kesäkuussa Ingo knokkas Floydin kolmannessa. Sullouduttiin Ryppypeppuun: mutsi, faija, Masa-serkku, Rekku ja mä. Se ei sitten itse päässytkään messiin, pisti mutsin tuuraamaan. Me käytiin tsögaamassa Salosta meille cockerspanieli, Rekku. Bulit tapahtumat Syyskuussa alkoi skoila, Töölön kansis. Viikonloput rundattiin eteläistä Suomea, mutsilla oli tsetti. Snygi safari, kletrattiin Saanankin huipulle. Homberg tsiigas huuli pyöreenä: eihän tässä näin pitäny käydä. Kun sitä oikein funtsii, se tehoaa vieläkin ku helle snöbariin. EKS MINNAA HEKA MÄKINEN Maffi viiskytluku Mulle, kriguajan skloddille, viiskytluku on aina merkannut stydisti. Joululomalla mentiin Terpsikhoren jortsuskoleen oppimaan rumbat ja chachat. Kun Koski pudotti britin kolmannessa, Messuhallin katto lyftas viistoista senttiä. Seuraavana vuonna oli olympialaiset ja heela maailma tsiigas Stadiin. Friidut ja jortsut Sinä kesänä ruvettiin kundien kanssa jo varovasti tähyileen friidujen suuntaan. Syksyllä käytiin porukalla ripari Tölikan tsyrkalla. Mä jouduinkin heti testiin. Faija oli varma Floydin voitosta, ehdotti snadia vetoakin. TSILARI 5/2015 29 E lokuussa 1951 me flytattiin Meklun pohjoispäästä Minna Canthille, Axan viereen. Seuraavan vuoden toukokuussa (kun Bannister luffas haamumailin) faija slumppas meille bilikan, Ryppypepun (Renault 4 CV). Bolliksella jumppausnäytöksessä oli Multian Jyskeen naisvoimistelijat. Faija tsöbas ringside-mestat. Samoin kaverit. Bokrausta tsiigaamassa Syksyllä mä pääsin elämäni ekaan bokrausmatsiin Messuhalliin. Kesällä mulle tuli joulu. Vuosi 1953 ja mun ekat Eltsun ajot. Hivattiin sitten pokkaa böönalle. Se oli mun parhaana kaverina kolmetoista vuotta. Mä dorka en suostunu, vaikka olin saletti, että Thorin vasara välähtää. . Eihän se matkana ollut kun Eltsun vauhtisuoran mitta, kuitenkin hörnit oli ihan nyyat. Siihen mahtui aika skolen alkamisesta ripille pääsyyn ja väliin kaikkea vänkää. Sitten viiskytluvun viimeinen vuosi. Mä tsiigasin öögat putkella, kun Limmonen ja Luukkonen bankkas sakuja daijuun -mutsi tsittas kahvilassa borkalla. Lehtevän Masakin finnas matsinsa. Pikkukudin vapaus oli förbi. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 29 2.12.2015 9.55. Mä tsekkasin Suomi-Englanti bokrausmaaottelun. Nyt luokalla oli friidujakin, Pakkiksessa oltiin pelkkiä kundeja kolmannella ja neljännellä. Faijan kanssa tsitattiin lähtösuoralla, nähtiin Lampinen, Lincoln ja kaikki. Elokuussa Lintsillä tsungas Paul Anka eka iso stara Härmässä. Mä stannasin sillon landella kolmisen viikkoa, mutsi ja faija kävi Stadikallakin
Postikortit Tsilari_taitto_6-15_009.indd 30 2.12.2015 9.55
Nyt mä jeesaan Frälsisstä, niin sit ne pystyy jeesaa mua ja muita köyhii.” Sanoista tekoihin ja häneltäkin kilahti muutama ropo pataan. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 31 2.12.2015 9.55. Minä muiden mukana. Tuhdisti vaatteita, Nikita päähän, turkki päälle ja menoksi. Vuoroiksi oli sovittu tunti kerrallaan. Rohkein tytöistä pysähtyi kohdalleni ja sanoi, pikku maistissa: ”Kajauta hei sotahuuto!” Minä tein työtä käskettyä, enempää ajattelematta kajautin niin, että konki raikui Tarzanin huudon. Kato, sä oot redi kundi ja Frälssis on jeesannut mua aina kun mä olen tarvinnu. Vaihdettiin muutama sana ja rahalahja kilahti pataan. Silti joka joulu riitti hyvää tahtoa ja antamisen iloa. Olin yksi monista ja luulin, että kukaan ei tunnistaisi. Pula-ajan kasvateilla ei ollut kovinkaan paljon leluja, rahasta puhumattakaan. Se kun kumahti oli kuin suuri tykki olisi puhunut – pum, pum! Joulun alusviikolla joulupadat ja pärekorit ilmestyvät eri puolille kaupunkia. Joulu konkretisoituu Pelastusarmeijalaisen vilpittömään toivotukseen: ”Kiitoksia ja Hyvää Joulua!” Pikku pojille patarumpu oli paras Pikku poikina kävimme usein kuuntelemassa Eiran puistikossa Pelastusarmeijalaisten laulua. Useimmiten annoimme joulurahamme tai lahjamme Stockmannin kellon alla olleeseen pataan, samalla kun kävimme isän ja äidin kanssa katsomassa jouluikkunaa sähköjunineen, tonttuineen ja lahjavuorineen. Oikea aarreaitta! Kulman takana odotti Wulffin joulupukki, joka punaisessa nutussaan nyökkäili kaikille ohikulkijoille. ”Joo´o ja kukkarot auki ja fyrkat pataan, ett Frällsis pääsee jeesaa köyhii!” Ihme ja kumma nuorisojoukko totteli ja pataan kilahti jokaiselta jotakin. Paras kaikista oli kuitenkin suuri patarumpu. Porukka meni ihan hiljaiseksi, eräs pojista kysyi arasti: ”Mikä toi oli?” Jostain tunnelin hämyistä oli huomaamattamme noussut porukan taakse elämän kuluttama spurgu, joka vastasi puolestani: ”Se on Tarzanin kutihuuto! Se kajauttaa sen aina kun se flengaa lianilla frälssaan Janea joesta, miss krogut meinaa just skruudaa sen.” ”Aha” totesi epäuskoisen näköinen nuorimies. Näin jo kaukaa, että pikkujoulun viettoon valmistautuva nuorisoporukka pyhävaatteisssaan lähestyy pataa. Meille osoitettiin paikaksi Kaivokadun kongin pää vastapäätä Rautatieasemaa. TSILARI 5/2015 31 Y ksi perinteistä oli ja on tänäkin päivänä tipauttaa pieni rahalahja Pelastusarmeijan joulupataan tai nyytti, käärö vieressä olevaan pärekoriin. Kitarakuoro ja pientä merimieskurttua soittanut vanhempi mies jättivät lähtemättömän muiston iloisuudellaan. Tuntui todella hyvältä sanoa: ”Kiitoksia ja Hyvää Joulua!” Sama toistui seuraavinakin vuosina. Porukan poistuttua spurgu totesi minulle: ”Kato, sä oot redi kundi ja Frälssis on jeesannut mua aina kun mä olen tarvinnu. Sama traditio toistui omien lastenkin kanssa. EKS MINNAA PENTTI HONGISTO KIITOKSIA JA HYVÄÄ JOULUA! Patavahdin muistoja Helsinkiin ja helsinkiläisyyteen kuuluvat erottamattomasti Pelastusarmeija ja joulupata. Ensimmäisenä vuotena patavahteina olivat lähinnä hallituksen jäsenet tai heidän ystävänsä. Paikalle tullessani sain Pelastusarmeijan liivin pujotettavaksi turkin päälle. Sanoimme kuin yhdestä suusta, veljellisesti ja vilpittömästi: ”Kiitoksia! Ja Hyvää Joulua!” . Toisin kävi, yllättävän monta tuttua käveli ohi, pysähtyi hölmistyneenä ja ilahtui näkemästään. Stadin Slangi jeesaamaan patavahteina Muutama vuosi sitten Pelastusarmeija otti yhteyttä Stadin Slangi Ry:n ja pyysi meikäläisiä patavahdeiksi. Stockmannin jouluikkuna ja sen jälkeen Pelastusarmeijan padalle. Tarzanin sotahuuto Eräs tapaus on jäänyt erityisesti mieleeni
Minkä kadun kulmasta lauloi Heli Kajo Euroviisukarsinnoissa 2010. Minkä kutsumanimen sai Sörnäisissä sijaitseva Arbetets vänner, joka oli aikansa suosittu tanssipaikka. puistikkoon 1940. Talo valmistui 1938 ja oli jatkoa Yrjönkadun ja Lönnrotinkadun kulmaan vuonna 1911 valmistuneelle henkivakuutusyhtiö Suomen pääkonttorille. Onneksi olkoon! Vastaukset Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Vastaukset viimeistään 10.1.2016 1. Minkä katujen kulmassa on jo monta kymmentä vuotta ollut kyltti, jossa lukee Mercantile. Minä vuonna Helsingin Sanomien Kuukausiliite aloitti ilmestymisensä. 6. Vilket. 7. Vilket folkligt smeknamn hade Arbetets vänner i Sörnäs, som var ett populärt dansställe. Mihin tulet jos rautatieasemalla astut sisään The Pulman Barin ovesta ja kävelet toiseen kerrokseen. 4. Mikä on herrojen sukunimi. a) 1958 b) 1964 c) 1977 d) 1983. Sörnäisten rantatiellä sijaitsee Nesteen huoltoasema. a) 1958 b) 1964 c) 1977 d) 1983 – Svar: d) 1983 5. Tsilarin 5/2015 skaboihin oikein vastanneista onni suosi Arja Leinoa. a) Kesoil b) Esso c) Gulf Oil d) Finnoil. Var det a) ett sjukhus b) ett badhus c) en skola eller d) ett konditori. Missä yhdessä Helsingin vanhimmissa ravintoloissa kasvaa iso puu. Keskuskirjakauppa ja hieno elokuvateatteri Elysée, johon oli sisäänkäynti Kalevankadulta. Slangiristikon duunas Seppo Palander. Jaakko är bergsråd, Risto före detta universitetsrektor och Mika affärsman. 3. Talossa oli aikoinaan mm. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 32 2.12.2015 9.55. Vastaukset sivulla 35 FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Mikä soittokunta toimi 1930-luvulla valmistuneessa Taivallahden kasarmissa. Se on kuvanveistäjä Sakari Tohkan luomus. När började Helsingin Sanomats månadsbilaga Kuukausiliite utkomma. Kalliolinnantiellä Kaivopuistossa on rakennus, jota aikaisemmin kutsuttiin nimellä Salus. 2. I vilket gathörn har skylten med texten Mercantile funnits i tiotals år. Hänelle lähetettiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto. 9. Fotoskaba Tsilarissa 5/2015 Fotoskabassa ollut suihkulähdeveistos Tursas ja Vedenneito sijaitsee henkivakuutusyhtiö Suomen puistikossa Yrjönkatu 24. Jaakko on vuorineuvos, Risto entinen yliopistorehtori ja Mika liikemies. Vilken musikkår höll till i den på 1930-talet färdigställda Edesvikens kasern. Vad är herrarnas efternamn. Oliko se a) sairaala b) kylpylä c) koulu tai d) konditoria. Veistos sijoitettiin talojen väliin jääneeseen em. Fram till 1992 var den dock något annat varumärke. a) Kesoil b) Esso c) Gulf Oil d) Finnoil. – Svar: 8. I vilken av Helsingfors äldsta restauranger finns ett stort träd. SKABAT Tsilarin 5/2015 ristikon oikee ratkasu. Vuoteen 1992 se oli jokin toinen merkki, mikä. Vart kommer du om då på järnvägsstationen går in vid The Pulman Bars dörr och traskar upp till andra våningen. På Kalliolinnavägen i Brunnsparken finns en byggnad som tidigare kallades Salus. På Sörnäs strandväg finns en Neste-bensinstation. Om vilken gatas hörn sjöng sångaren Heli Kajo i Eurovisionskvalet 2010. Veistos on pronssia ja lähteen reunalla on eläinaiheisia kohokuvia. 32 TSILARI 5/2015 SLANGIJENGI STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Froogut duunas Jesper von Hertzen ARNO SOISALO Mistähän hittaat näin snygin näköisen byggan. 10
Ja sit meidän vakkari fotoskaba , onks siinä ollu mielenkiintosii mestoi ja onks ollu vaikee hiffaa, mistä ne on. KIDSpelii alettiin blisaa marraskuussa, se bungaa n. Foto: Marjut Klinga. 45 egee) ja Lisäfroogut (bungaa noin 25 egee). Pelin voi slumppaa Slangin byroosta ja sitä blisaa kans verkkokauppa Lautapelit.fi ja sellaset buidut ku Artek, Designmuseo, Töölön Putinki, Karttuuni, Tingeling, HBL, Luckan, Made in Kallio, Kiasma, Ateneum, Pino, Rakennustietokauppa ja Ombrellino. Sendaa meille lesaajapalautetta meiliin: tsilari@stadinslangi.fi. TSILARI 5/2015 33 SLANGIJENGI SKABAT Jesper von Hertzen on duunannu Tsilariin Stadifroogiksia. Tykkäsitsä ristikost. 35 egee. Kaikki froogut on duunannu 8-17 vuotiaat skidit ja teinit. Kaikki froogut ja vastaukset pelis on härmäks ja sveduks. Jesper on vetäny frooguskabaa slangitreffelläkin. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 33 2.12.2015 9.55. Peli sopiiki siks hyvin stadilaisille skideille ja jangstereille. VIRVE KUUTAR Nyya KIDS-peli. Pelii voi skulaa kans yhdessä aikuisten Nähdään Kellon alla Vi ses under Klockan –pelin kans. Koko satsi pelejä. Skaboissa oli juhlavuoden kunniaks slangiristikko viidessä Tsilarissa. Tsilarin juhlanumbassa froogut oli Jangsteriliitteessä, ku ne oli ihan nyyasta, skideille funtsatusta Nähdään Kellon alla Vi ses under Klockan / KIDS -pelistä: Pelis on 400 frooguu Stadista, joka froogussa on kolme vastausvaihtoehtoa. Mitä funtsasit ristikosta – oliks kiva duunaa, oliks liian vaikee. Jesper toivoo, ett jengi alkais omassa himastadissaan tsiigata enemmän ympärillensä ja hittaa kliffoi mestoi. Sit on kans se alkuperäinen Nähdään Kellon alla Vi ses under Klockan (bungaa n. Froogut on sen funtsaamasta pelistä Nähdään kellon alla
Bamis Sami sai OlliBullin duunaamaan karikatyyrin. Takana Marjut ja Toni. Jengi bamlasi keskenään aina, kun siihen oli vähänkin mahdollisuutta ja Kaisiksen jengi paistoi lisää pullaa, kun väkeä vaan tuli ja tuli. Niistä kaikista oli syyskokous koottu. MARJUT KLINGA STADIN SLANGIN SYYSKOKOUS VETI KAISIKSEN SALIN TÄYTEEN Nyya hallitus ja toiminnanjohtaja: Jaakko, Kimmo, Kari, Riitta, Sami, Emma. Foto: Mikko Reijola. Foto: Mikko Reijola. Ohjelmassa seurasi Ollibullin duunaaman karikatyyrin luovutus Garamille. Garam kiitti saamastaan lahjasta ja lahjoitti sen edelleen byroon seinälle ikuiseen talteen. Raija oli ekaa kertaa syyskokouksen bamiksena ja hyvin friidu klaaras homman. Lisäksi ihan uusina jäseninä hallitukseen valittiin Jaakko Perkiökangas ja Esko Vepsä. Sääntömuutosesitykset kokonaisuudessaan seuraavassa Tsilarissa. Kokous eteni vauhdilla toiminnan ja talouden kautta henkilövalintoihin. Mestaan oli löytänyt tiensä moni ensikertalainenkin ja ilmassa oli lähes urheilujuhlan tunnelma. Foto: Mikko Reijola. Liemolan Lasse tuli ihan eteen lesaamaan listan jossa oli 5 nimeä, jotka kaikki saivat kannatusta ja kun ei ollut muita ehdokkaita, tulivat nämä henkilöt valittua. Ja meikälikka sai kunnian tulla skrivaamaan ylös päätöksiä. Karikatyyri oli duunattu erääseen näyttelyyn ja siitä otettu foto oli tämän vuoden ekan Tsilarin kansikuvana. Ekaks Töyrään Seppo ehdotti Herlevin Mattia ja sitten Kupiaisen Ritva-Kyllikki ehdotti Tervomaan Raijaa. Ilta aloitettiin kuoron esittämillä biiseillä, joista toinen oli jo lähes kansallisbiisimme Niin gimis on Stadi ja jengi sjungasi messissä ihan ulkomuistista. Ja hyvin olikin kasaan kyhätty. Kokouksen valintoja Ihan ekaks tietty yhdistyksen bamis avasi kokouksen ja pyysi ehdotuksia kokouksen puhikseksi. Hallituksen ikärakenne nuoreni taas hieman, kun uudeksi jäseneksi saatiin Toni Vihermäki,27v. Eli meillä on siis nyt jo valmiina nykyisen bamiksen foto kun hän aikanaan nämä duunit lopettaa. Biisien jälkeen eteen asteli bamiksemme Garamin Sami ja hänen vanavedessään OlliBull Anikari. 34 TSILARI 5/2015 SLANGIJENGI Toista sataa äänestyslippua, 95 pullaa, 120 kupillista kahvia ja roppakaupalla puheenvuoroja. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 34 2.12.2015 9.56. Sisäänkirjautuminen sujui mallikkaasti eikä pahempia ruuhkia päässyt syntymään. Tämän jälkeen Masa kohteliaana kundina vetäytyi pois kisasta ja Raija sai nuijan kouraansa. Sääntöjä rukattiin Sääntöihin esitettiin muutamia uusia kohtia kuten varajäsenten valinta, erottamisen helpottaminen, videokokoukset, kokoukseen osallistumisen tiukentuminen jne. Tiedossa oli, että haetaan viiteen paikkaan halukkaita gimmoja ja kundeja. Esko ei ollu mestoilla. Jo aiemmin messissä olleet Emma Jäntti ja Riitta Rannikko valittiin uudelleen
Kaartin Soittokunta / Gardets musikkår. MARJUT KLINGA Byroosta saa vielä viime hetken lahjaidikset jouluun: Dörtsit ovat avoinna: 15.12. Sörkan Vennu. Annankadun / Annegatan. Kundeja ja friiduja jotka ovat vuoden aikana antaneet jotain omaansa; jotain ihan skidiä tai joskus jopa jotain bulimpaa. d) Finnoil. 5. 2. 6. Olemme kaikista saamistamme lahjoituksista erittäin iloisia ja toivomme niiden antamisenkin olleen iloinen asia. 9. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 35 2.12.2015 9.56. a) sairaala / ett sjukhus. Pressiklubiin / Pressklubben. Ja aina vaikka on kuinka tarkkaan mietitty, ettei kenenkään nimi unohdu, aina tulee sanomista. Dörtsit ovat avoinna 15–18.12. Vastaus: Mannerheimintien ja Kalevankadun / Svar: Mannerheimvägen och Kalevagatan. klo 12–18, 16.12, 17.12 ja 18.12 klo 10–16 sekä 22.12 klo 12–16. Joukoista löytyy patavahteja, kolehdinkerääjiä, vakseja, kuskeja, tsufen keittäjiä, fotaajia ja leffa-avustajia. Tuotelahjoittajien lisäksi haluamme kiittää kaikkia teitä satoja vapaaehtoisia, jotka annatte omaa aikaanne yhdistyksen hyväksi. Olemme saaneet lahjoituksia laidasta laitaan. Jos Tsilarin ilmestyessä on vielä lahjoja ostamatta, poiketkaa tsufella byroossa. 7. Ihamuotila. Tänä juhlavuonna lahjoittajia on ollut jopa enemmän kuin pitkiin aikoihin, joten päädyimme kimppahaliin eli emme luettele jokaista nimeä vaan lähetämme virtuaalihalin kaikille Pirkoille, Markuille, Anjoille ja Jalluille…ja ja ja …, jotka meidän kaikkien yhteistä toimintaa ovat halunneet tukea. Foto: Emma Jäntti. sekä 22.12. Vapaaehtoisia on monessa messissä. Ilman teitä homma ei skulaisi lainkaan, joten ottakaa vastaan lämmin halaus ja viettäkää kliffa joulu. 4. d) 1983. Joukossa on monenlaista tavaraa kuten Suomen lippua, joulukortteja ja tauluja. 3. Suomen lipusta joulukortteihin P erinteiseen tapaan vuoden vikassa Tsilarissa on lueteltu nimeltä kymmeniä lahjoittajia. Kiinni 23–28.12. Ja myös monelle seuralle ja yhdistykselle ja myös ihan yrityksille. 8. TSILARI 5/2015 35 SLANGIJENGI Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Vastaus: Ravintola Kaisaniemessä / Restaurang Kajsaniemi. 10. Tässä Antsu Nuutinen Eltsun skolepäivässä
Heh! Eiköhän koko karmeus näiden esimerkkien myötä valjennut ainakin kaikille syntyperäisille helsinkiläisille. TOMMI Buli kiitti Kiitti Käpy-Grillin bamlauskuppilasta! Se oli paras tapahtuma tähän mennessä. HANNU NYBERG Jangsterit Jangsteri-liitteen kannessa oli kliffa foto Tavastiasta. Hämeentie 65 00550 Helsinki . lause 2: Yks miäs pamlas siäl, et suami oli viäl pual vuatta sitte hiano kiäli. Napakat jutut sopivat lehteen parhaiten. Sopi hyvin juhlanumbaan, ku sekin täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja on ollu suosittu nuorisomesta koko sen ajan. Pyytäkää joku lukemaan lauseet ääneen ja tarkkailkaa samalla lukijan kasvoja. Tällä kertaa jutut eivät omien intressien kanssa aivan kohdanneet. 36 TSILARI 5/2015 SLANGIJENGI LESAAJAT SKRIVAA TSILARIIN! . Sillon mä oon ollut vielä liian snadi, ett oisin voinu käynä Tavalla. Jälkimmäisen kohdalla ei kuulosta hyvältä eikä varsinkaan näytä. Omalla nimellä kirjoittaminen on toivottavaa. Ei, en tarkoita mitään rivouksia vaan sanoja, jotka muistuttavat lähinnä karjalan murretta. Mut ehkä pitäs mennä tsiigaan, onks yhtä mustanolonen mesta ku ennen ja onks nykybändeillä yhtä hyvä meno ku meidän aikaan. Karjalaista slangia! Olen jo pidempään kiinnittänyt huomiota siihen, että muutamat slangikirjoittajat, myös muualla kuin Tsilarissa, ovat alkaneet käyttää täysin ”sopimattomia” sanoja teksteissään. OLA Bamlaaja Käpasta. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen: tsilari@ stadinslangi.fi tai koneella kirjoitettuna toimituksen postiosoitteeseen: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Ja 80-luvun alotti kans slangityyppi eli Tuomari Nurmio ja Viides kolonna, ku ne oli keikalla siellä 2.1.1980. FJALLE Ensi purasu Tsilariin Mutsi anto Tsilarin luettavaks. lause 1: Yks mies bamlas siel, et suomi oli viel puol vuotta sitte hieno kieli. Jos haluat kirjoittaa nimimerkillä, laita toimitukselle perustelut ja tiedoksi oma nimesi ja yhteystietosi. Jos ei niin sitten ei voi muuta kuin valittaa. Tsilarin seuraava numero 1/2016 ilmestyy 10.2. Avajaisbileet oli 2.10.1970. Oon itekin käyny siellä kattomassa Eppuja, Hanoi Rocksia ja muitakin bändejä 80-luvulla. Jotta asian vakavuus tulee kaikille selväksi, kirjoitan kaksi lausetta, ensimmäisen (kevyellä) stadin slangilla, toisen karjalan slangilla. Mielenkiintoisinta oli huomata myös mainosten olevan slangiksi. Mut oli kliffa tsiigaa, ketä siel on sillon esiintyny Ja lukee sekin, ett Jussi Raittinen on duunannu Crocodile Rockista biisin Tavastia-rock. Foto: Jaakko Perkiökangas. Siihen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 10.1.2016 mennessä. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Tsilari_taitto_6-15_009.indd 36 2.12.2015 9.56. Stadin slangiin ei todellakaan kuulu sellaisia sanoja kuin esimerkiksi ”miäs”, ”tiätää” ja ”puali”. Juhlavuotensa kunniaks Tavastia on duunannu saitillensa bulit stoorit historiaa. Nyt en oo sit käyny vähään aikaan, ku en oo teini enää. Sieltä voi hittaa nyt kaikki Tavastialla olleet tapahtumat ja muutakin historiaa. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Vaikka kyseessä onkin vielä marginaali-ilmiö, tämä ei vetele, kaunis slangimme on tätä menoa pian mennyttä kalua, jos asiaan ei pikaisesti puututa
Pullakahvit sis. Frendi-ilta Kaisiksessa 11.2.16 klo 18.00. lipun hintaan 15e Tarkempi ohjelma selviää lähiaikoina. Tässä ennakkoinfoa parista. ruuan, matkan ja ohjelman. TSILARI 5/2015 37 SLANGIJENGI Juhlavuoden aikana on ollut bulisti tapahtumia. Tsiigaa kans takiksesta ilmo slangitreffeistä, missä meidän oma slangiproffa Heka Paunonen ja nyyin Stadin friidu Anna Kortelainen on messissä. JUHLAVUODEN JÄLKEENKIN DUUNI JATKUU Kesäinen musaredu Haminaan 6.8.2016 Perinteinen Hamina Tattoo on ihan pakko nähdä ja kokea itse. Jorataan ja kisaillaan kimpassa. Sitovat ilmoittautumiset 20.12 mennessä byrooseen. Kysy byroosta toimisto@stadins langi.fi 045-186 7238 Tsilari_taitto_6-15_009.indd 37 2.12.2015 9.56. Liput 80e sis. toimisto@stadinslangi.fi tai 045-186 7238. Matkanvetäjänä Antero Nuutinen. Vuonna 2016 jatketaan duunii ja järkätään taas tuttuja slangitreffejä, joroja, reduja ja muuta kliffaa koko slangijengin iloks
Silloin ei skruudata strömarilodjua tai paistettuja strömareita vaan duunataan fishut jo hyvissä ajoin ennen joulua kypsymään erilaisissa mausteissa ja litkuissa. Mut nyt tarttee vaan tyytyä sen korvikkeihin. Mut tekovaiheesta voin bamlaa sen, et ekaks tossa itsenäisyyspäivän hörneillä mä slumppaan 1,5 kg strömarifileitä, ku mun jengissä on niin monia ku diggaa niistä, ja sit mä jo heti rupeen duunaan niitä. Mut sit tulee se sinappi. Se on Stadin nakuklabbeille se ainoo aito joulufishu. Mulle ne on sellasta bulkkikamaa, mut mä duunaan niitä silti. Mä oon kertonu niille kuin stärää hommaa niiden duunaaminen on, ja ne symppaa sitä bulia vaivaa mitä mä oon nähny et ne ois niille jouluna kitarisan todellista herkkua. Mut Mr. Eka niistä on sinappiströmarit. Resepti on tietty mun ikkari salaisuus, muutenhan joka jäppinen rupeis duunaan niitä ja mä jäisin tokaks. Oliko se hyvä vai huono asia ei kuulu tähän juttuun. Sinapin on oltava ”lempeätä” joten mikään dijonsinappi ei skulaa, vaikka se muuten gutaa onkin niinku tsieguran kanssa. Niihin löytyy reseptit kaikista gimmojen aviiseista. Paulig please, rupee taas duunaan sitä gutaa sinettisinappia. Sit mulla on vielä yks strömariresepti, joka jouluna saa jengin nirvanaan. Siihen riittää omat näpit, mut se on tekniikkalaji. Ne duunattiin vanhan tsaarinryssien reseptin mukaisesti itse tsaarin jolupöytään. 38 TSILARI 5/2015 Mä oon gamlana gubbena samaa mieltä, se oli se ainoo oikee. Se olis vain dokannu Extra Standard Russian Vodkaa ja heittänny naamariinsa Brodskyn strömareita, ja sil olis ollu vänkä, silleen niinku vallankumoukseton fiilis. Vaan ei niistä saa samoja vibroja ku aikoinaan pauligilaisesta. Kaikista paras sinappi siihen oli entisten homman haldaavien mielestä Pauligin Sinettisinappi, mut sitä ei enää oo. Helpoin duunattava niistä on toi tuttu strömarirullat etikkaliemessä ja sipulissa. Sitku fishut on nyljetty, niin ne tokataan purkkeihin ja liotetaan mun salaisessa maustelitkussa. Vaikka strömari ei ole kooltaan yhtä buli kuin lohi niin se on silti tosibolshoi joulufishu, kun sen duunaa joulukondikseen. Siis muuallakin kuin vain joulupöydässä. . Nyt mä oon sit käyttäny sellaista keskistydiä, snaibasti makeeta kamaa, olipa se sitten Auran tai Turun duunaamaa. Ainaskin mä olisi silloin tosihäpi mun fishuvalmistajaisissa joulun alla. Mun omat skloddit alkaa spiidaa, jos ne ei saa jouluna faijansa duunaamia sinappiströmareita. Ja mä todella tsennaan tekniikan, ku mä oon duunannu niitä jo monta kymmentä vuotta. Strömari onkin niin hyvä fishu, et se maistui maailmanhistorian käänteiden yhdelle kovimmista jätkistä. Siitä huolimatta mun sinappiströmarit ovat maailman best, vaik mä ite sanonki niin. Mut jos se olis skruudannu mun sinappisilakoita, niin mä luulen et mielihyvässään se ei olis ikinä ruvennu perustamaan Neuvostoliittoa. Oli ne nyt mitä fishua tahansa niin ne jää kirkkaasti tokaks mun sinappiströmareiden rinnalla. Ne mä duunaan itse. Mä oon gamlana gubbena samaa mieltä, se oli se ainoo oikee. On kuiteski vain tyydyttävä siihen, mitä nykyisin on tyrkyllä. Joko ne on Järvi-Härmän landebuugeja, jotka ei ole ikinä suolaiseen veteen stridinnetkään tai sit ne on Tenon rantsuilla budjaavia aslakkeja. Sen nimi on Brodskyn valkosipuliströmarit. Ja Nikolai II skruudas niitä mielellään, vaikka muuten olikin heikko tsaari, joka skäbäs koko valtkuntansa ja lopulta Leninin bolshevikit hoitivat koko Venäjän uusiin raameihin. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 38 2.12.2015 9.56. Sun tarttee tsennaa tasan tarkkaan kuis se tehdään muuten tulos on pelkkä mössöinen susi. Vaivalloisin homma on myös tärkein, eli strömarit on nyljettävä. En tsennaa yhtään fishua, joka olisi niin monipuolinen kuin strömari jouluna. Sit mulla on kaks todellista joulupöydän timangia. Mulla on itselläni muutama joulupöydän vakkariströmari. Mut ei strömarin. Ai jaa; et Abballakin on niitä, vaik ne trokaakin sitä sinappisillinä ku meidän strömari on svanttejen lakien mukaan jo snadi silli. Tajuuttekste siis sit miten buli asia on se, et meidän stadilaisten strömäri on tärkee fishu maailmanhistoriassa. Sipoolaiset ja saaristolaiset skruudaa sen lisäksi jouluhaukeakin. Tiettävästi ruhtinas Brodsky sai jonkun mitskun, kun toi tsaarin keittiön jengille reseptinsä valkosipulein maustetuista strömareista. Hyvää joulua stadilaiset strömaridiggaajat! Ja sama moikka muikkujengillekin. Luulen silti, että myös V. Lenin arvosti suuresti strömaria, vaikkei kommarina joulua viettänytkään. SAUTSKI BULI JOULUFISHU N et kun väittää et strömäri on joulufishuks liian snadi ovat ihan skuugessa
to klo 18.00 Bamlauskuppila Vuosaaren Cafe Pokkarissa 11.2. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. Ovet avataan 14.30. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 39 2.12.2015 9.56. Slangitreffit Kaisiksessa. Tammikuu 14.1. Liput 15e sis. TSILARI 5/2015 39 SLANGIJENGI . pullakahvit ja narikan. su klo 15.00 Snygeimmät joulubiisit Paavalintsyrkassa. Evankeliumin slangilla lukee Eva-Riitta Siitonen. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadin Slangi ry järkkää ILMOITTAUTUMISET / FROOGAT Stadin Slangin toimisto Marjut Klinga Puh. Joulukuu 20.12. Fredi, Maria Hänninen ja Raider Gern. Aiheesta puhumassa slangiproffa Heikki Paunosen vieraina Stadin friidu 2015 Anna Kortelainen sekä muita Stadissa puhutun kielen tuntijoita. Maaliskuu 10.3. Muuttuuko Stadi, entäs slangin käyttö. . 25.2. to klo 18.00. Redu Kaupungintalolle Pekka Saurin vieraiksi. to klo 18.00 Slangitreffit ravintola Kaisaniemessä. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . 22.3. ti klo 18.00 Kevätkokous ravintola Kaisaniemessä. . to klo 18.00 Frendijortsut ravintola Kaisaniemessä. to klo 18.00. Kysy byroosta 045-186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. Helmikuu 4.2. to klo 18.00 Kniigatreffit ravintola Kaisaniemessä. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi . muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. Huom TIISTAI Muutokset mahdollisia. 28.1. to klo 17.00. Kniigatreffit Kari Ojala: Vanhan liiton mies . Esiintymässä mm. Jäsenmaksu 30 € vuonna 2015. Mukaan mahtuu 20 henkeä. 21.1
Tsilari_taitto_6-15_009.indd 40 2.12.2015 9.56