Nro 6/2016 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21. vuosikerta Hinta 6 € TsilariTaitto0616014.indd 1 22.11.2016 12.14
BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! TsilariTaitto0616014.indd 2 22.11.2016 12.14. FREESIN KLIFFA
Foto: Mikko Reijola. Koski Slangin nyya hallitus: Jaakko Perkiökangas, Soile Tammisto, Kari Varvikko, Riitta Rannikko, Kimmo Karvinen, Pirkko Haapala, Esko Vepsä. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 31 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Jallu K. SISIS SLANGIJENGI JA SLANGI 7 BULISTI JENGIÄ – Tsilarin duunareita 20 v 12 TAITEILIJA-JALLU – Kuutar treffas 20 SKRUBUN KOLIKOT – Hekan slangilodju 21 BULEVARDIN LEGURIT – slangijengille etuja KULTTUURII 10 SKRIVAUSSKABAN TOKA – Lönnfors flygarissa 22 FLEKKIS-TEATTERI – Kolanen kesäteatterissa 29 KRUNIKAN LAULUKINGI – Westman Virrasta JOULUFIILIKSII 14 PERHOSIA JOULUNA – Rantsu muistelee 26 FIILISPOHJALTA – päättää Palminen 28 JOULUBISNEKSII – Koroma minnailee 30 SNÖGEE KARTSOILLA – Emma kuskifiiliksissä SPORTTII 16 STADIN STYDIT – OlliB ja Atleetit 125 v 18 LÄTKÄN LEGENDA VEKS – Kibe skrivaa Hakista 24 UPEE TSIMMIS Varvikko tsekkas Syyskokous s. TSILARI 6/2016 3 FREESIN KLIFFA. 8 TsilariTaitto0616014.indd 3 22.11.2016 12.14. Nyya bamis Harri oli reissussa, ettei päässy messiin. 35 Vode on veks s
Niitä voi slumppaa Lasselta: lasse.liemola@ liemola.com, bändin jäsenilta tai Kampin suutarista. PAULI HANKONEN Nordis 50 vuotta! Stadin vanhin jäähalli, Nordis juhlii tänä vuonna 50v. Lentoasemalle on myös perustettu Malmin lentokenttä ry, joka on ehdottanut Helsingin kaupungille toivovansa tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa ja ottaa vastaan operaatiovastuun kentän ilmailutoiminnasta yhdessä Aviastar Finlandin kanssa. KIMMO ISOTALO F o to : V ir ve K u u ta r KONSERTTI: Kultainen 50-60-luku Slangin kunniabamis Lasse Liemola shungaa Mosabacka Big Bandin solistina. Lex Malmi -kansalaisaloite on kerännyt yli 50 000 nimeä ja etenee eduskuntaan. Vuonna 1997 Hjördis sitten byggas Jaffa Arenan Ilmalaan ja narrit muutti sinne. Vuonna 1966 bygattu lätkäareena oli alun perin tarkotettu Suomen ekoja MM-skaboja (1965) varten, mutta probleemojen takia kyseiset kendokisat pidettiinkin Mansessa. Mesta: Helsingin Työväenopisto, Helsinginkatu 26 . Snadisti libareita on blisattavana Slangin byroossa. . TsilariTaitto0616014.indd 4 22.11.2016 12.14. 4 TSILARI 6/2016 SNADIT Malmin kentän kuulumisia. Lätkän ohella Nordikselle kehittyi rooli yhtenä Stadin konserttielämän keskuksista ja vuosien aikana hallilla on ehditty nähdä muun muassa Frank Sinatra, Guns’n’roses sekä The Beach Boys. Myöhästymisestä huolimatta Nordiksesta kehittyi todellinen kiekkokehto, jossa pelailtiin omat MM-skabat muutamaa vuotta Mansen jälkeen. Ennen kaikkea kyseinen mesta on kuitenkin tunnettu HIFK:n himana, jossa petojengi on skulannut jo vuodesta 1967 lähtien. synttäreitään. Päivä: 15.12.16 klo 19.00 . Libarit bungaa 15/18/20 egee. Tapahtumarikkainta aikaa Nordiksella elettiin kuitenkin parikymmentä vuotta takaperin, kun Jokerit skulas niittenkin himamatsit hallis ja paikallisskragikset oli todellisia. Kannatusilmoitukset jätettiin 25.10.2016 väestörekisterikeskukselle tarkastettavaksi. Tarkastus valmistunee joulukuun alkupuolella ja sen jälkeen aloite toimitetaan eduskuntaan. Hallin avaimetkin on aina kuulunu HIFK:n johtoportaalle; ensi isä Borikselle ja sittemmin aina tähän päivään asti poika Harry ”Bogo” Bogomoloffille. Ehdotus on lähetetty kaupungin projektipäällikölle ja kirjaamoon perjantaina 30.9.2016. Ehdotetun lain tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää lentopaikan kulttuuriympäristöarvot. Ehdotukseen voi tutustua http:// www.malmiairport.fi/ -sivuston kautta, josta löytyy myös paljon muuta ajantasaista tietoa Malmin kentän tilanteesta. . . Juhlavuoden vikassa Tsilarissa ajatuskuplina slangijengin ajatuksia slangista ja Stadista. . Museovirasto yrittää kuitenkin suojella Nordista ja todennäköisesti Suomen toiseksi vanhin halli saa vielä jäädä Bollikselle. Infoo juhlavuoden-tapahtumista hittaat Facebookista > Helsingin jäähalli 50 vuotta. Viime vuosina vilke on Nordiksella snadisti hiljentynyt ja HIFK:nkin tavoitteena on flytata muutaman vuoden päästä uuteen Helsingin Gardeniin
Myöhemmi on kuitenkin hiffattu, ett giftiksess ei oo kyse siitä, ett hittaisimme jonku, jonka kans on jänskää mennä bunkkaa vaa pikemminki siitä, ett hittaisimme sellase, jonka megessä sielt on myös vänkää pomppaa ylös. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Nainen näkee tuoreessa uroksessaan samalla kertaa sekä stydiyden, jota vastaan on skrakattava että heikkouden, pikkusällin jota on paapottava. Kun nelivuotias Kalle froogas faijaltaa, ett mitä se giftis meinaa, niin faija yritti vääntää stoorii usealta eri kantilta, mutta Kalle ei snaijannu. KOKEMUS SPROOKAA, ett snygin giltsin ja kundin tutustumine ottaa kolme viikkoa, toistensa pauloihi joutumine kolme kuukautta, flaidaamine kolme vuotta ja ettei pariskunta kokonaan hyydy vie kolmekymmentä vuotta. VANHA VIISAUS lienee, että jos kriguun joudut, kerran rukoile. Kliffaa jygeliä! . Enne alttaria friidut usein spiidaa sitä, ett heill ei oo elämässä ketään jäbää ja sitt ku pappi o bamlannu aamen ja tattis, nii ne vollottaa, ett niide jäbässä ei ookaa elämää. Se on sitä kun mutsi tuli meille duunii! Sitt ku ikää karttuu, kunditki älyy kaapin mestan ja ne bonjaa, ett vaimon rooli on olla nuoren kundin rakastajatar, keski-ikäse gubben kamraatti ja vanhan starbun hoitsu. PÄIKKÄRI NYT GIFTIKSEEN! S tadilainen frendini aikoo jygelin alla mennä giftikseen ja lupasin skrivaa sille snadisti idiksen ihanuudesta. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. TSILARI 6/2016 5 KARI VARVIKKO Päätoimittaja Kari Varvikko puh. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. TsilariTaitto0616014.indd 5 22.11.2016 12.14. Sillo Kalle repi byysansa ja huusi: Faija hei! Nyt mä tiedän mitä giftis on. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21. Jos giftiksee aiot, kolmasti rukoile. Vielä sata vuotta sitten naimakelpoisen gimman oli oltava ”jongun ihmisen muotoinen luondokappale, kellä olis lehmä, lammas ja leveä selkä, tukevat hartijat ja vahvat käsivarret”. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Sitt äijä otti esille foto-albumit, viisas hääkuvia ja kaveeras samalla ite häätilaisuudesta. Jos sull käy kliffa flaksi ja saat stailin gimman, sust tulee tosi onnellinen. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Giftis on duunattu monesta eri säikeestä. Kun skremma lyftaa giftikseen, jengi uskoo, ett nyt se friidu antaa tolle jäpikälle koko elämänsä. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. On kuitenki niin, ett muija aina ittensä elättää, kun se on terve ja ku se ei oo kondiksessa, ei se paljoo skruudaakaan. Sitt skidit alkaa saman homman alusta. Jos taas hittaat greisin mimmin, ni sust tulee filosofi – eikä sekään oo niin dorkaa. Jos skönelle shingraat, kahdesti rukoile. SOKRATES FILOSOFOI aikanaan, ett dallaa vaan giftiksee. Sit mä on muute sitä mieltä, ett aina kannattaa ekaks tsennaa mutsi enneku plokkaa sen tyttäre. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Sitä sopiiki funtsii, miks gimma giftikseen mennessään vekslaa monen kundin jubileestondiksen yhden äijän löperöön heijarii. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Napoleon Bonaparte skrivas muijalleen Josephinelle, ett hän ei voi funtsii muuta ku tämän budoaarii, hetekaa ja pumppuu
Koko toimituskunta ja varsinki päätoimittaja Varvikon Karde saa mult abikset duunist mitä tekee. TÄN KAHEN vuoden aikana on tapahtunu kaikenlaist. Nyt ku meigä siirtyy muihin duuneihin ja ainaki toistaseks hyppää veks slangihommist, toivottelen koko slangijengille hyvää meininkii. Bulit tänksit, nastaa jouluu ja siistii loppuvuotta kaikille. Ku pyyntö tulee, jeesaan minkä pygeen. Uus bamis saa mult täyden tuen hommiensa jatkamiseen ja lupaan, et mulle saa myös skulaa, jos on avun tarvetta. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Kahen vuoden varrel on tapahtunu muutaki ja yhdistys on nähny kaikenlaist. Sen takii annan suurta rispektii kaikille vapaaehtosille, ketkä on aina hommis ku tarve vaatii. Skulaa voi muinakin aikoina. On tapahtunu nii sikana, et meitsil ei oo ollu mitää saumaa olla joka mestas mukana. HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Riitta Rannikko riitta.rannikko @kolumbus.fi Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Aviisin sisältö on enimmäkseen jäsenistön varassa, joten hyvä et skrivaatte, muuten lehti ois aika tyhjä. Hallituksen duunit on tehostunu ja kerran kuussa pidetyt kokoukset on ollu rybarilihaksille ihan sopivii. Molemmat on tehny duuninsa niinku pitää ja ollu parast mahollist jeesii myös mun bamishommien kannalt. Varsinki ku aktiivisuus on sitä luokkaa mitä Stadin Slangis. SAMI GARAM bamis 2015-2016 sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI TsilariTaitto0616014.indd 6 22.11.2016 12.14. Meigä stiggaa mimmille isoo handuu kaikest, mitä ollaan kimpas duunattu. Myös työryhmät, jotka on valmistellu hallitukselle juttui, on ollu korvaamattomii. Omat duunihommat ja perhetilanne muuttu sillee, et yhtäkkii ei enää ookkaa aikaa nii paljoo ku tarttis. Yhdistys vaatii myös hallituksen ja mun kahen vuoden bamisaikana niit on ollu kaks. Sen arvoo ei voi oikeestaa mittaa fyffes, mut onneks kuitenki selvittiin kuivin jaloin takas rantsuun. Tallinkin risteily viime vuonna oli iha omaa luokkaansa ja kaikki artistit ja muu messis ollu jengi oli iha parast. 6 TSILARI 6/2016 BAMIKSEN TÄNKSIT K u mut valkattiin tasan kaks vuotta sitte bamikseks, olin hommast aivan otettu. Sil on aina snarat handuis. Sillon kelasin, et saleen asetun ehdolle viel seuraaviks kaheks vuodeks, mut toisin kävi. Tää jengi on aika buli, onhan siin parinkymmenen tyypin huippukuoroo, arvanmyyjää, juontajaa, nettisivuguruu, tsufeen keittäjää, bultsin ja tsieguran paistajaa, vaksihahmoo ja vaik ketä. Bamiksen duuni on ollu nastaa, mut niinku mikä vaa homma, ni vaatii seki aikansa. Ilman teit tää homma ei pelittäis, joten toivottavasti jaksatte jatkaa aina vaa. Suurin keissi on ollu Stadin Slangin 20-vuotisbileet. Toivottavasti oon kuitenki näkyny jengin mielest tarpeeks. Turhii ei oo jaariteltu, vaa läpät on pidetty napakoina. . YHDISTYS, MIS on tuhansii jäsenii, vaatii tekijänsä. On ollu siistii nähä bamlauskuppilat ympäri Stadii, redut, kuoron vakiintunu toiminta, Kaisiksen slangitreffit, kundien ja friidujen valinnat, tsyrkat, fudisturnaus ja vaik mitä muutaki. Vajaa viiskybänen jäbä, kundi joka oli joskus duunannu safkaa telkkaris ja skrivannu muutaman slangikniigan, sai valtakirjan edustaa Stadin parast slangijengii ainaki parin seuraavan vuoden ajan. com Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Toni Vihermäki tonivihermaki@gmail.com Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Risteily oli taloudellisesti kova riski, joka kantsi kuitenki ottaa. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Bulit tänksit täst kuuluu byyroofriidu Marjutille. Ja ku aikaa ei oo tarpeeks, on jostain karsittava. TÄN TSILARIN duunaaminen on myös iha sikaiso jubina. Edes Marjutin kaltanen supertekijä ei kuitenkaa pysty yksin kaikkeen. Ku oon tsiigannu juttujen toteuttamist, täytyy vaa todeta, et ei oo iha iiseimmäst pääst, mut aina vaa on kaikki klaarattu aivan törkeen hyvin. Myös fyffepuolta tarvitaan, joten täytyy vaa sanoo, et sairaan siistii ku lafkat stiggaa mainoksii lehteen ja sitä kautta tukee koko yhdistyksen toimintaa. Aina ku oon mestoil ollu, oon tietenki yrittäny jubaa jengin kaa ja kuunnella mitä missäki kaivattais
Oikeesti Stadi on aika snadi ja siks just niin snygi! Emma TsilariTaitto0616014.indd 7 22.11.2016 12.14. Saarinen Hilkka 2004 . Tervomaa Raija 2001– 2004, 2008–2014 . Tähtinen Riitta 1997– 2000 . Jussila Ossi 2000–2001 . Päätoimittajat: . Nenonen Paavo 1996 . Vode Sulander 1996 . Isoviita Kikka 2002 . Pakkanen Timo 2010 . Seppälä Mikko-Olavi 2010–2014 . Osan jutuista on skrivannu toimituskunta. Isotalo Kimmo 2014. Hartikainen Susanna 1998–2000 . Tuomas Aho 4/2002– 2/2009 . Erkki Johannes Kauhanen 1–3/2002 . Soisalo Arno 2000–2008, 2013. Ja tässä sit Kibe. Olli Anikari 3/2009– 4/2011 . Jengii on ollu messissä bulisti. Oy Graaf Ab 5/2011– VIRVE KUUTAR Tsilarin duunareita Viime Tsilarissa oli Arska Soisalon skrivaama ansiokas historiikki Tsilarin 20-vuotisesta baanasta. Pimiä Raili 1998–1999 . TSILARI 6/2016 7 SLANGIJENGI T oimituskunnan duunina on ollu kimpassa päätoimittajan kanssa funtsii ajankohtasii tai muuten tärkeitä aiheita, tsögaa niihin fotoi. Useimmiten on ollu kans toimitussihteeri, joka kokoo stoorit ja tsekkaa, ettei niis oo pahoi fiboi. Mattsson Erkki 1997– 2000 . Laurell Heikki 1996–1997 . Kirjapainot 1/1996– 4/2001 . Paunonen Heikki 1997– 1999 . Foto: Mikko Reijola. Helkapalo Matti 2004 . Lahtinen Juhani 2004 . Kari Varvikko 4/2014Toimituskunnan jäsenet: . Kupiainen Ritva-Kyllikki 1997–1998, 2000–2001 . Eki Mattsson, vt päätoimittaja Tsilari 1/2000 . Obolgogiani (Kuutar) Virve 2006–2008, 2013. TSILARI 20 V Jengi sanoo et Stadi on liian buli. Toimituskunnat on ollu välil snadimpii, välil bulimpii, aina messissä on ollu ammattiskrivaajiakin. Kolanen Risto 2013. Heikki Laurell 3/2000– 5/2009 . Pakkanen Outi 2009 . Toivottavasti idis Tsilarin hakemistosta saadaan tän juhlavuoden jälkeen toteutettuu, ni sit ois iisii aina tsögaa joka skrivaajan stoorit ja tsekkaa, mistä kaikista mestoista, friiduista ja kundeista Tsilaris on aiemmin skrivattu. Nordberg Erkki 2009– 2011 . Santanen Sulo 1996 . Pemu Mustonen 6/20091/2014 . Leka Nummela 1997–1999 . Kantokorpi Tapio 1998– 2000 . Nummela Leo 1996–1999 . Siitä jo hiffas, ett Tsilarista on saanut pluggaa monien taitavien skrivaajien stooreja. Kohva Matti 2001–2007 . Ja muutenki tsiigaa, ett joka Tsilarist tulis kiinnostava kokonaisuus. Mikko-Olavi Seppälä, va päätoimittaja Tsilari 2–3/2014 . Tsilarin nykynen toimituskunta: Risto Kolanen, Virve Kuutar, Arska Soisalo ja Kari Varvikko, puuttuu vaan Kimmo Isotalo. Garam Sami 2001–2003 . Buli osa on jäsenten muisteluilla. Tsilarin juhlavuoden vikaan numbaan päätettiin kerää infoo kaikista friiduista ja kundeista, ku on ollu messissä duunaamassa Tsilarii näiden 20 vuoden aikana: toimituskunnat, taittajat ja kertauksen vuoks päätoimittajat, joita esiteltiin tän vuoden ekois numerois. Åsten Fjalar 2000–2008 Taittajat: . Tuohimaa Pirjo 2012–2015 . Klaude Bremer, va päätoimittaja Tsilari 2/2000 . Sautero Kari 2010–2011 . Kauhanen Erkki 1998– 2000
Urheilija Urheilu oli lähellä Voden sydäntä jo nuorena. Intohimoinen urheilumies ehti tehdä merkittävää työtä slangin parissa. Lapsia perheeseen syntyi kolme: Leena, Taavi ja Tiina. Kävipä Vode olympialaisissakin useampaan kertaan. 1960 ja Tokiosta v. IN MEMORIAM 1.1.1928–14.9.2016 Poikaurheilupäivillä Lohjalla, kuvassa vasemmalta Keka, Pena, Vode ja edessä Supa. Työmatkojen kohteina oli siitäkin huolimatta niinkin kaukaisia maita kuin Meksiko ja Argentiina. Toiset tuntevat hänet Vodena, toisille hän on Suli. Urheilutoimittajan työ vei Vodea paljon ulkomaille. Sulanderien perhe asui Aleksis Kiven kadulla. Voden päälajeja olivat kuitenkin jalkapallo ja jääpallo. Jalkapalloa Vode pelasi niin ikään Jyryssä. ”Bandy is my life but football is my better life” kuului Voden motto. Vode kävi Aleksis Kiven kansakoulua ja Kallion yhteiskoulua, josta hän oli sota-aikana Kauniaisten yhteiskoulussa yhden lukuvuoden. Talvikisoista kokemusta kertyi Cortina d’Ampezzosta v. Jääpallon MM-kisoissa hän oli mukana 16 kertaa vuosina 1957–1989. Vode osallistui sprintterinä Työväen Urheiluliiton poikaurheilupäivillekin. Urheilutoimituksen uutispäällikkönä hän toimi yli puolet työurastaan, vuodesta 1970 eläköitymiseensä saakka. TsilariTaitto0616014.indd 8 22.11.2016 12.14. Oppikoulun jälkeen Vode vietti muutaman vuoden oikeustieteellisessä, mutta vaihtoi lopulta voimistelulaitokselle. Lauri-isä ehdotti pojalleen ensin lääketieteellistä ja sitten Polia, mutta urheiluala veti lopulta eniten puoleensa. Vode valmistui voimistelunopettajaksi vuonna 1954 ja päätyi jo samana vuonna Hesariin urheilutoimittajaksi. Vapaa-aika kului kesät talvet Brahiksen kentällä, missä Vode tutustui Kirstarin kundeihin, myös Sulo ”Supa” Santaseen. Minulle hän on myös vaari. Vode oli opiskeluaikana mukana Eteläsuomalaisen osakunnan toiminnassa, niin urheilujoukkueessa kuin laulajissakin. Näiden Voden sydäntä lähellä olleiden palloilulajien lisäksi hän kirjoitti myös paljon pyöräilystä sekä pikaluistelusta, jonka MM-kisoissa Vode oli mukana huikeat 23 kertaa vuosina 1954–1976. Lisäksi Vode pelasi Helsingin Kisa-Tovereissa koripalloa. Vuosien 1958–1986 aikana Vode seurasi paikan päällä seitsemät jalkapallon MM-kisat, vain Chilen kisat 1962 jäivät väliin. 1964. 1956 ja Grenoblesta v. Vuosi jäi muistiin myös vihkisormukseen. Pikaviestissä samassa joukkueessa oli myös Supa. Lisäksi hän toimi vielä vuoden 1991 Suomen kisoissa lehdistöpäällikkönä. Kielitaitoisena VOITTO SULANDER Vode on vek. Stadin Slangi ry:n ensimmäinen puheenjohtaja, jäsen numero 1 ja Tsilarin ensimmäinen päätoimittaja Voitto Sulander menehtyi lonkkaleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin 14.9.2016. Nuorukaiset kävivät myös Eltsussa, useimmiten juostiin, väillä taas työnnettiin kuulaa tai heitettiin kiekkoa. 8 TSILARI 6/2016 L auri ja Olga Sulanderin vanhempi poika Voitto Maratt Sulander syntyi uudenvuodenpäivän aamuna klo 00.15 1928 vanhalla Kättärillä. Toimittaja Hesarissa Vode viihtyi ilmeisen hyvin, lopulta huimat 36 vuotta. Hän lähti sieltä vasta eläkkeelle vuonna 1990. Jääpallossa hän oli Ponnistuksessa voittamassa TUL:n nuorten mestaruutta 1946 ja Helsingin Jyryssä aikuisten TUL:n hopeaa 1950–1951. Avioliitto Tuijan eli Irja Tuulikki Makkosen kanssa kesti, kunnes kuolema erotti. Ylioppilaaksi Vode valmistui vuonna 1948. 1968, kesäkisoista niin ikään kahdesti, Roomasta v
Tietoa perustamiskokouksesta levitettiin tutuille, ja 14.9.1995 Byggalle saapuikin lopulta 27 slangin ystävää. Slangikundi Voden slangiharrastukseen kuului olennaisena osana slangitietoisuuden levittäminen, myös työpaikalla. Yritä käyttää kaikkia sanoja. Joukossa oli neljä naista, myös Tuija ja tätini Leena. Lopuksi Vode piti tentin, josta kollegat selvisivät vaihtelevalla menestyksellä. EMMI SULANDER Vode ylioppilaana, v. 1948. Kuva julkaistu Hesarin Hesa-henkilökuntalehdessä 4/1988 kuvatekstillä ”Suli ja Sulin sanakirjat”, kuvaaja Erkki Laitila/HS 27.4.1988. Mukaan pyydettiin lainoppinut Paavo ”Papu” Nenonen, jolla oli kokemusta yhdistysten perustamisesta. Slangi oli loppuun asti Vodelle intohimon aihe. Voden tekemä työ oli onneksi määrännyt niin yhdistykselle kuin lehdellekin suunnan, mistä muiden oli hyvä jatkaa. Seuraavassa pari esimerkkiä tentin tehtävistä: Tehtävä numero 2: Viikon 17 slangisanat ovat depis, fillari, stara, budjata, rundata, bunkata, dokata. Patsasta varten rahaa kerättiin monenlaisin keinoin, niin pienoispatsaita myymällä kuin Käpylän työväentalolla, Torpalla ja Siltasaaressa Työväentalolla, Byggalla järjestetyissä iltamissa, joihin bamlausskabat kuuluivat olennaisena osana. Idea slangiyhdistyksestä oli jo muhinut pitkään, kun lopulta maaliskuussa 1995 Byggalla järjestettyjen bamlausskabojen jälkeen Vode ja Santasen Supa päättivät, että yhdistys on perustettava. Sanalistoja ilmestyi ilmoitustaululle vielä tentin jälkeenkin, sillä slangikoulutus oli pitkäjänteistä duunia. Vode ja Tuija olivat myös molemmat ahkerasti mukana Suomi-Romaniaseuran toiminnassa ja kirjoittivat seuran julkaisemaan lehteen. Alkuvuodesta 1988, kymmenen viikon ajan Hesarin urheilutoimituksen ilmoitustaululle ilmestyi seitsemän sanan lista, joka oli opeteltava. Tehtävä numero 4: Voiko skurulla tsörata Gresaan. Varajäseninä olivat Atte ”Fogeli” Lintuniemi ja Leo ”Leka” Nummela. Vode kuoli 14.9.2016, päivälleen 21 vuotta Stadin Slangi ry:n perustamisen jälkeen. Jos voi, niin millä skurulla. Matkailija Vode ja Tuija kävivät myös yhdessä ulkomailla, erityisesti Itä-Euroopassa. Terveyden jo muutenkin reistaillessa Vode jatkoi kuitenkin yhteydenpitoa varsinkin nuoruuden ystäviensä kanssa. Työläisäiti-patsas paljastettiin lopulta äitienpäivänä 1996. Muistoja Yhdistyksen puheenjohtajuuden ja Tsilarin päätoimittajuuden aiheuttama työtaakka oli Vodelle lopulta liikaa ja hän joutui luopumaan molemmista tehtävistä vuonna 1997. Muodosta niistä yksi tai useampia yksinkertaisia lauseita. Ensimmäisen hallituksen muodostivat Voden lisäksi Klaude Bremer, Papu Nenonen, Supa Santanen sekä slangiproffa Heikki ”Heka” Paunonen. Yksimielisten päätösten jälkeen Stadin Slangi ry oli perustettu ja Vodesta tuli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja sekä jäsen numero 1. Vanhoja muisteltiin niin Kallion yhteiskoulun luokkatovereiden kanssa luokkakokouksissa kuin Höppänöissä, joka koostui vanhoista Ponnistuksen pelaajista. Slangiyhdistyksen juuret ovat Työläisäiti-patsastoimikunnassa. Näihin kuuluivat slangi, urheilu sekä joululaulut, joiden kuuntelemisen vaari aloitti jo hyvissä ajoin syksyllä. Näiltä matkoilta he saivat paljon ystäviä, joihin yhteys säilyi aina viime vuosiin asti. Foto: Jaakko Perkiökangas. Jaoimme vaarin kanssa useita intohimon kohteita. . Suomenna nykykielelle. Melko pian todettiin, että yhdistys tarvitsee oman lehtensä. Se sai nimekseen Tsilari, ja oli luontevaa, että Vodesta arvostettuna lehtimiehenä tuli sen ensimmäinen päätoimittaja. Pronssinen pienoispatsas seisoi vielä tänä syksynä Vodella aitiopaikalla piirongin päällä. Oman kappaleensa ensimmäisestä aviisisista saivat myös kaikki minun kolmevuotissyntymäpäivilleni helmikuussa osallistuneet. Viime vuonna heidät kutsuttiin seuran kunniajäseniksi. Kallion työläiskortteleiden kasvatit, Kirstarin Jengi etunenässä, puuhasivat 1990-luvun alussa muistomerkkiä todelliselle sankarille – äidille. Ensimmäinen numero lähti jäsenille alkuvuodesta 1996. Vode ja Tuija jakelivat lehteä niin tutuille, kirjastoihin kuin taksikuskeillekin. TSILARI 6/2016 9 miehenä Vode pärjäsi hyvin maassa kuin maassa. Vodekin liittyi mukaan patsastoimikuntaan. Vode oli Tsilarin viime vuoden juhlanumeron kansikuvakundi. Klaus ”Klaude” Bremer soitti Vodelle ja totesi, että slangiyhdistys pitäisi perustaa ennen kuin joku muu ehtii ensin. TsilariTaitto0616014.indd 9 22.11.2016 12.14. Puheenjohtaja Useampikin ryhmä puuhasi 1990-luvun alussa slangin parissa
– Ei, mä oon sen snadi broidi. Mä en koskaan pluisannu grammaa, ja sainkin sitten vain a:n stuiduskriboissa. – Ootsä Lönni, giba fråågas. Rainer delas kymmenen vuotta sitten. Suomee vai kartsavulgaaria Hertsikassa opin bamlaan suomee. Mutt Revass ope sanoi, et se oli kartsavulgaaria. – Tsennaatsä Repen, kysyi vierustoverini. Se tsittas viereisessä pulsas, kiva ja snygi kundi, ihka blondi. Vielä viime kesänä Fjalle oli mukana kun Hertsikassa kasvaneet kloddit tapas vanhas riihes, missä aina vietettiin elojuhlat. – Kyllä, herra eversti, vastas broidi, kun ei snaijannut mitä kapiainen tarkoitti. Kerroin, että Fjallen pikkubroidi Lasse oli ollut mun kladekaiffari Revassa, ruotsalaisess lyseossa Krunikassa. Tää stoori tuli tokaks Tsilarin juhlavuoden skrivausskabassa: Tsilari tsögaa tähtireportterii. Siellä budjas kesäisin Pirkko, jonka kanssa Fjalle rupes styylaaman. Fjalle taas oli broidini kladekaiffari vielä femmalla, muttei pluisannu stuiduks kuten hän. Oli myös paljon suomenkielisiä sotaskidejä. Maanantaiaamuna piti lentää kotiin. Se delas aika nuorena Ruottis. Lisää skabaan osallistuneita stooreja julkastaan ens vuoden Tsilareissa. Hertsikassa Fjallen tsennasin aikaisemmin, Hertsikan siirtolapuutarhasta. Eversti ihmetteli korstoa, joka ei mahtunut armeijan sänkyyn ja fråågas: – Onko alokkaalla vilttikuume. Mä olin glaidu, kun se tsennas broidini. – Tsennaatsä Fjalle Åstenin, kysyin. Kerroin, että olimme olleet yhdessä Kuortaneen hiihtolomaleirillä perheidemme kanssa. Ne oli käyny skolee Ruottis. Sit me ruvettiin bamlaamaan vanhoista giboista, kuten Kaitsu Pahlmanista ja Åke Lindmanista. – Fjalle on meiän jengin kapu, kundi vastas. – Per-Erik Lönnfors, vastasin. Se on oikee Stadin kundien jengi. Kun vanhemmat kundit pelas krokettia, broidini äänsi väärin ja sanoi ”rokottanut”. TSILARI 20 V PER-ERIK LÖNNFORS Fjalle ja futis – naturlinkvist Olin käynyt Berliinissä. 10 TSILARI 6/2016 K oneessa yksi heistä tunkeutui viereeni. Rainer oli sairastuvassa, kun sinne tuli tarkastus. Jengin kapu – No, mist´sä Repen tsennaat, kundi kysyi. – Naturlinkvist, vastasin yrittäen muistaa 70 vuotta sitten oppimaani stadin slangia. Vielä myöhemmin, kun broidi oli ruodiksessa, suomenkieli teki sille jäynää. Kun piti sanoa ”perunoita” ne sanoi ”pärynöitä”. – Moi, Pärre, kuului käytävältä. Ne ei ikinä oppinu suomee. Repen oikee laji oli vesis, koska se tsimmas hyvin, mutta oli stärä boltsin kanssa missä lajissa vaan. Kun joskus sattui tulemaan yks kipale swingiä, ehkä jopa boppia. Ei se mikään helppo nakki ollu, oltuamme broidin kanssa sotaskidejä Ruottis. Veljeni oli ensimmäisenä Suomessa tehnyt 50 pinnaa samassa korismatsissa, Tampereen Pyrinnössä. Ja minä olin tietysti ”Pikku-Röögu”. Revassa Rainer oli ”Stakan” ja minä ”Lilla Stakan”. Ja sitten ruotsinkielisiä Sipoosta asti. – Jaaha, siinä matkaseurani, ajattelin. Se oli Hesan dorsin ruotsinkielinen skole, Ågelin jälkeen, mutt Ågelihan ei ollut Stadi. Hänen broidinsa Raikka oli oikee koristähti landslaagissa ja Kisiksessä. Mielestäni kundit lopetti futaamisen liian aikaisin, mut ne halus himaan hööraamaan lauantain toivottuja. Paljon myöhemmin skulasin Repeä vastaan ikämieskoriksessa. Lärkat hävis Revaludeille Revassa kävi paljon duunareiden kloddeja Valkasta, Sörkasta, Bärtsistä ja joku niinkuin minä Rööperistä. Reijo Vartia moikkas, hoiperrellen vessaa kohti. Piilouduin päivän Höplän taakse. Sitten hänestä tuli ”Rokotanu” ja myöhemmin lyhyemmin ”Röögu”. Siell me skulattiin futista lauantaisin. ”Ja sit tsimmaamaan” huus kundit ja tsuppas maantien, nykyisen moottoritien yli lanelle, kesäsaunan alapuolella. – Niklas Moisander, skoijas kundi ja ojensi kätensä. Bonsarien kloddit, Ehrnroothit ja Langenskiöldit, kävi Lärkania Skrivausskaban tuloksia TsilariTaitto0616014.indd 10 22.11.2016 12.14. Tai How High the Moon tai Night and Day. Tempelhofissa seisoi joukko noin kuusikymmenvuotiaita äänekkäitä miehiä pystypöydässä, bulit olutstobet edessään
Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Pikku-Heruli Se Moisander istui lentsikassa ihka hiljaa fönen vieressä ja kuunteli mun stooreja. Nyt jazzi on enää starojen musaa. Mikonkadulla. Kun tultiin Hesaan, mä moikkasin Fjallea, joka istui rullatuolissa. – Joo. ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Meill on vain yks matsi vuodessa. Se sai aina muikkarin tai arkkaa, kun se tsuppas lähimpään kuppilaan skulaan pajatsoa Leksa Roiskon kanssa. Mä fråågasin, etteikö sitä jurnuttanu, kun ei tullut matsii. Ei se osannut sjungaa, vaikk itse Erik Bergman oli sen musaope. kasta. Siitä tuli Suomen Elvis Presley sitten, kun rokki oli tullut swingin tilalle. Kun oli kakskytvuotispäivä Berliinin muurin kaatumisest ja bulit bailut. Lärkanin kundit tsennattiin siitä, että ne käytti sateenvarjoja ja tsittas skolen jälkeen Fasulla. Me kyl tsörataan. Siihen mä kerskailin, et itte skulasin Huru-Ukkojen kanssa korista Kisiksessä ja olin saanut SM-pronssia Kisiksen 70+ jengissä. Se tsennas joitakin mun sankareista nimeltä, kuten Börje Hermannin, joka oli boheemi ja aika stärä futaaja, muistaakseni Hifkissä ja Hopsissa. 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . – No, kun ei tullu matsii. Pikku-Heruli oli todella skyfä, mut sitä frekkimpi ja äänekkäämpi. – Ei me missään sarjass olla. Näin me bamlattiin siinä flygarissa. Siit mä oon ihka ylpee. Revassa oli ihka villejä kundeja. at” H in na t 1, 17 €/ pu h. Ei se matsi ollu reissun tarkoitus, vaan sen syy. – Ja nyt se oli Berliinissä. . Chrisu skagas, mutt vastas et se oli se toinen Hermann. Mä hiffasin, et se kundi ja sen frendit oli ihka kliffa jengi. Paljon myöhemmin tapasin vanhan skolekaiffarin Christian Hermannin Munkan palvelukeskuksessa. – Siirryitte suoraan bankettiin, skoijasin. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . Sit mä kysyin, missä sarjassa niiden jengi skulas. Ja kun mun broidi oli delannu, mus oli tullut Lönni. – Onks sun faija kuollu sodass, mä kysyin, kun näin sen valokuvan piirongin päällä. TsilariTaitto0616014.indd 11 22.11.2016 12.14. Mutt Pikku-Heruli heilutti niin snygisti peffaansa ett kaikki friidut ulvoi. – Sä oot bonjannu ihan väärin, Fjalle vastas. Mä en enää ollu ”pikku” enkä ”lilla”. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. at. Eihän ne fyllas ollu siinä pystärissä, snadisti glaiduja vain. Skulaa 0100 0700. Se kertoi, että yhden friidun faija oli kutsunut sen himaan ja pyytänyt bungaamaan fyrkkaa, kun se oli tokannu friidun paksuksi. – Naturlinkvist, Moisander vastas. – Ei, vastas Raikku, sill oli ihan yksityinen sota. Sit vast mä rupesin bonjaamaan. Lärkat hävis. – Ja kuka vinnas. Moisander kertoi, että se oli futisjengi Valkasta. 010 766 1047 20 vuotta Stadin friidujen ja kundien stooreja Tsilarissa ainutlaatuinen aineisto Stadin kaupunkihistoriaa! Heka P. Börje ei käynyt Revaa, mutt sen pikkubroidi ”Pikku-Heruli” Lasse tunnettiin siell brassaamisestaan. Joskus Revaludet ja Lärkat kragas keskenään. + 0, 25 €/ 10 s + pv m . Sit mä fråågasin mikä se heidän porukka oikeesti oli. Sit ne stankkas ja joutui Revaan, niinkuin rehtori Erik Bargum oli uhannut, kun ne skraabas tai tsittas Adlonin baarissa, missä Lasse Mårtensson skulas pianoo. Olin kerran yhden Kärkkäisen himass Sörkass, miss se budjas mutsinsa kanssa. Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
Jallu muistaa skidinä kuulemansa kehun, ettei kukaan osaa piirtää niinku Jallu, ku joku oli yrittäny flöittää piirtäneensä Urjan, vaik se oli Jallun duunaama. Mut piirsi henkilökunnan lehteen ja meni messiin kamerakerhoon. Urjasta kaikki börjas Jallu on piirtänyt skidistä asti. Ku stadilaiset starbut treffaa, ni ne bamlaa friiduista, snadisti diivailee omilla duuneilla, minnailee gamloi Stadin mestoi, bamlaa slangii ja slangista ja hiffaa, ett tsennaa samoi tyyppei, Niin kävi kans, ku Tsilarin päätoimittaja Kari Varvikko kävi treffaamassa taiteilija Kalervo ”Jallu” Koskea Ihania naisia, musaa ja jortsuja Ku starbut tsittas tsufekupin ääreen, Jallu alko muistella ihanaa naista Laila Kinnusta, josta oli plugannu Kartsan kniigasta. Päätettiin lähtee tsekkaan, millanen on kundi kaikkien näiden idisten takana. TSILARI 20 V VIRVE KUUTAR TsilariTaitto0616014.indd 12 22.11.2016 12.14. Johtaja Kuusen läksiäisissä Jallu ehdotti, ettei otettais perinteistä pääjohtaja-pöydän-takana-fotoa. Tsennaaks ne Jalluu. Juttu jatku Erkki Junkkarisen upeesta äänestä Grundigin mankkaan ja Eugen ja Jori Malmsténiin. Alkon taiteilijaks Ruodiksen jälkeen 60-luvun alus Jallu meni duuniin Alkoon. Kuusi suostuikin Jallun ehdotukseen ”ihan niin kuin Tsilarin oma taiteilija Hautamäkien perheelle Jallu on kans duunannu joulutsettei snadi pilke öögan kulmassa. Niinku tehtaan pitskulle flyganneesta helikopterista, jota Jallu fluudas fotaamaan kesken juhlien sprigi päällä. Ehkä sen kasin takii ei sit päässy Atskiinkaan ku pyrki ja Jalluu se on ottanu aina päähän. Ura Alkossa jatku 90-luvun alkuun asti. Kartsa minnaili, ett sit oli iisimpää, ku alko olla dörtsillä tuttuja Jyryn kundeja. Eniten sitä kiinnosti sarjikset niinku Urja. Starbut vaan ihmettelee, mistä niin upee friidu ku Laila on sit hitannu snadin, 105 hattu päässä -jäbän, ku olis ollu muitaki. 12 TSILARI 6/2016 K aks upeet kantta tän vuoden Tsilareissa, juhlavuoden logo, snygit joulutsetit. Sama sankari tsennataan kans Fantomina tai Mustanaamiona. Ekaks se duunaili tehtaalla kaikenlaista. Surulliseks vetää Jallun myöhemmät muistot Lailasta, joka shungas Oivassa, ett joku tarjois brenkkuu. Jallun idis oli sekin, ett juhlanumbaan laitettiin ekan Tsilarin kopio. Musaan liittyy muitaki yhteisii juttuja – jortsut Lihalaaksossa ja Sirppiliiterissä / Kulttiksella, missä vaket tarkkaan syynäs, ettei fyllassa päässy sisään. Snaijaaks Tsilarin pluggaajat, kuka ne on duunannu. Monesta fotostakin Jallulla on oma tarina. Jallu fotas koko ajan ja nytki himassa on ku museossa kokoelma kameroita eri ajoilta. Välillä piti snadisti muistuttaa starbui, ett jutus oli idiksenä skrivaa Jallun duuneista. Kaikki mestat kelpas piirtämiseen, vaik tuolin vaneripohjat. Siihen mahtu etikettejä, julleja, bulien kutsujen menukortteja, esitteitä niinku Pitkäripaisen vaiheita ja kniiga Salmisaaren tehtaan 50-vuotishistoriasta Viinejä ja väkeviä, mihin Jallu fotas kaikki värikuvat. Ekoilla luokilla Jallulla oli kuviksessa 10, mut putos sit kasiin, ku Jallu ei digannu vesivärejä. Nuoren kundin taiteelliset kyvyt hiffattiin ja siit tuli sit Alkoon graafinen suunnittelija, valokuvaaja, taiteilija. Mut ku faijan broidi, ku oli duunissa Voikkaan paperitehtaalla, tuli käymään, ni sit riitti paperii, senku vetäs rullasta, minnaili Jallu
F o to : V ir ve K u u ta r. Duunattiin vatsapomppuja, muistelee Kartsa. Ku Jallu duunas Espoon Luolakarhuille logon, se jäi pitkästä aikaa iteki treenaan salille ja oli sen jälkeen nelikybäseks stimmissä kondiksessa. Friidu ite ei bamlannu slangii, vaik sen broidi bamlaski. Mut Jallu sai idiksen ja duunas firman joulutsetit monena vuonna. Monilla urheiluliitoilla ja -seuroilla on Jallun duunaamii logoi ja mitskui. TSILARI 6/2016 13 taiteilija haluaa” ja fotossa Kuusi staijaa pinottujen Finlandia-laatikoiden edessä. Ku Alkos oli mahis 54-vuotiaana jäädä veks, ni se päätti ruveta itsenäiseks taiteilijaks. Kartsa on samaa mieltä, et stadilaisii pidettiin leveinä, mut myöntää kans, ett kyll jengis usein oli sellasiiki. Mut knubbi skulaa, idiksii flygaa ja starbut jaksaa niit toteuttaa. No, ei siit kuitenkaan eroo tullu, vaan jiftikseen ne meni. Siinä yhdistyy siis symbolisesti brenkku ja Finlandia. Ku 10 kollii alko tulla kohti, Jallulle ja sen frendille tuli kiire, onneks oli stoge just lähdössä. . Nyt Jallu budjaa Hertsikassa ja suunnittelee himaansa näyttelyy. TsilariTaitto0616014.indd 13 22.11.2016 12.14. Cover Topille ja J.Vuorinen Oy:lle. Onkohan stadilaiset kundit sen takii digannu bokraamista. Mut Kartsa totee, ettei kaikki stadilaiset bamlaa eikä skrivaa slangii. Siellä ne heitti paikallisille slangii – vähän kai elvisteliki – ni jätkät häipy. Mitskut, logot, merkit Sit oli bulimmin aikaa duunaa omalla toiminimellä monenlaisii juttui. Jallun kykyjä arvostettiin Alkossa. Tallessa on teollisuusjohtaja Matti Kaukisen skrivaama kiitoskortti ”ihailen monipuolista luomiskykyäsi”. Ja niitten takii joutu koko jengi flaidaan. Kundi skriinas, ett mitä persoonallista saat aikaan meidän firmasta, joka tyhjentää skeidakaivoja. Nyrkkeilyjumppa oli yks parhaita, funtsaa Jallu. Ja kuvaan kuuluu, ett on saanu ottaa harkkamatsii kovempii kundei vastaan ja snadisti niinku pärjännyki. Slangi oli haitaks sillonki, ku Jallu duunifrendinsä kans 50-luvulla slumppas flisan Nodikaa, dokas sen puoliks ja lähti stogella Riihimäelle. Jallu kehuu Alkoo duunimestana ja sen monii etui. Kerran sit yks jäbä tsiigas tsettii, funtsas snadisti ja froogas Jallulta, onks tosiaan Snellulla buli hugge handuissa. Näyttelyy busaamaan Skidinä Jallu budjas Pengerkadulla, jeparilaitosta vastapäätä. Bulei juttui molemmat. Se ei ollu ennen hiffannu ja funtsas, ett täytyykin tsiikaa tarkemmin, ku tsöraa pankin ohi. Kuivaimurointia egen takii – holvit piti tyhjentää hugeista – Jallun idis joulutsettiin. Ja lisää sit, ett nuoruuden pyykkilautamaga on bytskannu muotoo pesusieneks. Jallu heti froogas, onks sil joku toine, mut syy oliki: ”sua ei voi viedä mihinkään, ku sä aina puhut tolla tavalla”. Niinku senki, ett pysty jäämän veks, mut ties silti saavansa täyden eläkkeen sit ku sen aika tulee. Pyykkilaudasta pesusieneks Kartsa ja Jallu on molemmat treenannu bokraamista. Starbut skriinaa – ei Jallun duuneille vaan kliffoille muistoille. Nuorten suurkistamitsku on jääny Jallulle erityisesti mieleen, ku ekaks sille skulattiin, ett se on finnannu suunnitteluskaban ja sit sille soitti muija, ett niiden toinen kundi födas. Lokakuljetus Oy:n joulukortteihin liittyy kans stoori. Sil voi sit diivailla, ku minnailee gamloi aikoi skideille tai muille nuoremmille. Jallu ehdotti, ett vois duunaa niilleki persoonallisen joulukortin. Leveitä stadilaisii Läppä lentää starbuilta slangiks. Jallun duunaamia joulukortteja ovat sendanneet mm. Fönsteriin on tarkotus laittaa gamla kilpi Oy Alkoholiliike Ab – eikä Jallu skagaa, ett pitskulta alkais tulla jengii brenkkuu froogaamaan. Niit tais harmittaa, funtsas kundit, mut sit ne jätkät tuli takas. Pernod Ricard, Ferrarin maahantuoja Catamount Group ja monet muut lafkat. Ja sit ku ei enää jaksa, ni voidaan ihailla ennen duunattui – Jallun tunnelmallisii taului ja Kartsan skrivaamii stoorei. Yrityslogoi Jallu on duunannu mm. Siihen Jallu kertoo, miten oli nuorena seurustellu friidun kans puol vuotta ja ne oli Hertsikas Hirvitiellä dallannu, ku friidu yhtäkkii bamlas, ettei voi enää olla Jallun kans. Siihen voi hittaa bulisti kamaa Jallun Alkon duuneista. Maga muuttuu, fledaki ehkä lähtee. Iltasin Jallu piirs muille tilaajille logoja, mitskuja, joulukortteja. Jallu flygas lomalle Kuubaan ja treffas flygarissa kundin, joka kerto olevansa faijansa firmassa duunissa
Faija budjas nuorimman broidinsa luona, mutt oli viikonloppusin meidän datsall. Faija delas sitt melko pian, kupsahti meidän landelle yhtenä joulukuun päivänä. Perhoset skaffattiin bisse syöteillä tai valolla, haavin lisäks. Maailmassa on monta stadia, mutta vain yksi Stadi! Timo Alarik TsilariTaitto0616014.indd 14 22.11.2016 12.14. Siitä tuli silloin vaari mun skidilleni. Tsennattiin toukatkin Must oli kliffa katsoo, ku faija kulki handu handuss skidinskidinsä kanssa, pitkin pitskuu. Foto: Anja Rantamäki. K un meidän friidu synty, minä vuorostani opetin sille kaiken mitä tiesin. Ne duunattiin lasipurkkiin, jossa oli etikkaeetterii pumpulitupossa. EKS MINNAA ANJA RANTSU RANTAMÄKI Mä opin jo skidinä tsennaamaan kaiken maailman ötökät ja elukat. Muutama lodju tuli silloin yhdessä kerättyä. Jouluperhosii Mäntykiitäjän toukka. Välillä ne kumartu tsiigaan hietapistiäistä, tai muurahaisleijonaa hiekkakasassa. Se tsennas hyönteiset, perhoset ja muutki elukat ja opetti mulle. Faija luki mulle, snadille Stadin friidulle, Maapallon eläimistöstä jänniä eläinjuttuja. Joskus ne tsiigas perhosta, joka jemmaili männyn rungolla suojaväriinsä luottaen. Opittiin tsennaamaan toukatkin ja kasvatettiin niist perhosii. Faija duunas likalle perhoshaavin, siitä alko meidän perhoskeräily. Se oli shokki meille kaikille ja varsinkin mun likalle, joka joutui tsiigaa faijan elvytystä ja kuulla lekurilta, ettei mitään oo tehtävissä. Mun faija palas 1967 takas mun luo, 17 vuoden jälkeen, jätettyään toisen muijansa ja kolme sisarpuoltani
Sitku se oli koteloitunut, duunattiin sille tseba purkiin, ettse pääsee kletraa siihen, oikomaan siipensä. TSILARI 6/2016 15 Faija duunattiin arkkuun siinä pitskulla ja ruumisauto vei sen Karjaalle. Veks on menny karvapeite sekä skyfät jalat. Foto: Anja Rantamäki TsilariTaitto0616014.indd 15 22.11.2016 12.14. Mutt me tehtiin joskus niin, ett otettiin purkit jo joulukuun alussa fönsterille valoon ja kämpän lämpöön ja saatiin kuoriutumaan jo jouluksi. . Sammalikkoon goisaamaan nyt karvamasi käy, snadin hetken pyörittyä ei enää karvan karvaa näy. Ohi meni traktorikin niin ja gresalasti. Lasipurkkiin hiekkaa ja maakerrosta ja ravintokasveja skruudattavaks. Sbulin kuusen huminaan fiuden äänet hukkuu, sammalpeitto suojanansa karvamasi nukkuu. Tosin niillä oli lyhyt elämä. Niinpä meill flygas horsmaja mäntykiitäjiäkin jo keskitalvella. Nyt se on eläinmuseossa, ukon sinne lahjoittamassa kokoelmassa. Vieläkin joskus duunaan perhossyöttejä roikkumaan, niitä on vaan kliffa seurata. Sen tarttee flengaa siivet alaspäin, kun se pumppaa ne suoraks. Kasvatettiin toukistakin perhosii. Sä kummastella alat. Se kieriskeli, potkiskeli, tahto päästä ulos, rikkoutunu kotelo oli painiskelun tulos. Silloin skutsin haltiat sen unen kulkuun puuttuu, snadi masi goisatessaan muumioksi muuttuu. Lahjoitin sen yhdelle keräilijälle, jolle olin kertonut tästä ”saaliistamme”. Nyt se minnas myös, tien ylityksen vaarat. Mitä kummaa, missä masi. Me oltiin aika vaitonaisii, kun lähdettiin skujaan pikku Fiatillamme himaan. Haltioiden taian tulos oli perho hieno, himmeliin sen nosti kevätblosis vieno. Sieltä näki koko skutsin sekä maantien haarat. Samasta aiheesta Rantsun skrivaama runo: Metamorfoosi Karvamasi snadi maantien yli kulki, pakko mikä pakko sano ja öögansa sulki. Alla slimmin vartalon on kuusi sorjaa jalkaa. Karvamasi itsekin oli kummissansa, selässänsä stärät siivet, värähdellä alkaa. Jouluks perhosii Monet perhoset, luonnossa, koteloituu syksyllä ja muuttuu perhosiks kesällä. Osui kerran sammalikkoon suulis auringon, hankalaksi olo kävi pikku muumion. Me jatkettiin perhosten keräilyä likan kanssa. Nyt me käydään kamera aseena perhosten kimppuun. Vaarin sendaama harvinaisuus Seuraavana keväänä, oisko ollu toukokuuta, mun friidu hogas yhden perhosen flygaavan siinä pitskulla. Se tajuaminen ja perhosten selvä väheneminen, sai meidät slyytaamaan tän julman, mutt kiehtovan harrastuksen. Kysyi skutsin kansa. Ohi skujas sbuli rekka, säästy vielä henki, mutkan teki masin vuoksi, fillaroiva renki. Rohkeesti tiensä dallas masi, loppuun asti. Ihan glaiduna se huus: ”Tsiigatkaa mitä Väiski-vaari lähetti mulle!” Se perhonen oli harvinainen mutantti, Nastakehrääjä, jolta puuttu silmätäplät yläsiivistä. Ihan glaiduna se lensi, tien yli monta kertaa ja huusi ihan hurmiossa: Ei siivillein oo vertaa! Ihan glaiduna se huus: ”Tsiigatkaa mitä Väiski-vaari lähetti mulle!” Mäntykiitäjä. Se sai sen napattuu lippiksellä. Toista sataa moni fiude masin ohi kulki, tiukemmin vain öögansa karvamasi sulki. Kun tuli koteloitumisen aika, oli kliffa tsiigaa sitä lasipurkin läpi. Mitä oikein hendaa
HAKin perustaja, kirjansitoja Emil Karlson kävi ammattiopissa Saksassa. Suomen vanhimmalla voimailuseuralla Helsingin Atleettiklubi ry:llä on tänä vuonna 125 v-juhlat. Eräs näistä aatteista, joka tuohon aikaan ylsi pieneen Venäjän Suuriruhtinaskuntaan, oli Atletiikan aate. 16 TSILARI 6/2016 A uvo ”Ave” Niiniketo on stadilainen kamppailulajimestari, opettaja ja turvallisuuskouluttaja, 10. Sen perusta, ”terve sielu terveessä ruumiissa” tuli antiikin ajan askeettisesta Kreikasta. Himaan palattuaan hän alkoi skrivailla lehtiartikkeleita atletiikasta ja päätti muutaman kaverin kanssa perustaa voimaurheiluseuran. Kerran Emil tuli neljänneksi 80 kilsan juoksukisassa, mikä kertoo miehen hurjasta kunnosta. bileisiin. Tällä matkalla hän tutustui aatteeseen ja tunsi lajin heti omakseen. Niiniketo treenaa yhä joka aamu, mutta opettaa lajia enää vain JuJutsuleireillä. HAKilainen Ju-Jutsu mestari Toukokuussa 2015 Auvo Niinikedolle myönnettiin liikuntaneuvoksen arvonimi. Niitä Auvo kuulemma kyllä aina kuskaakin salille. Ave on ollut vuosikausia Suomen vanhimman voimailuseuran, HAKin (Helsingin Atleettiklubi ry) keulahahmo ja nyt juhlavuoden toimikunnan puheenjohtaja. Atleettiklubeja oli jo tuolloin Keski-Euroopan lisäksi mm. Gustaf Jansson, Frans Dahlberg, Frans Forslund ja Axel Frelander. TsilariTaitto0616014.indd 16 22.11.2016 12.14. Kävin treffaamassa Ave Niiniketoa vanhalla Kaapelitehtaalla Hokutoryu ry:n Ju-Jutsusalilla, eräänä lokakuun varhaisena aamuna. MARJUT KLINGA, TOIMINNANJOHTAJA. Pietarissa ja Tukholmassa. S?ke on japanilainen arvonimi, joka tarkoittaa perinteisen kamppailutyylin päämiestä. Aatteiden vuosisata Annetaan Aven bamlaa: ”1800-luku oli suurten aatteiden aikaa. Stikkasin meidän terkkuina juhlivalle jengille muutaman gimistarran bilikoita varten ja Tsilareita. helmikuuta 1891 perustettiin Suomen vanhin voimailuseura Helsingin Atleettiklubi ry. Marjut vieraili 125-vuotisbileissä Stadin Slangilla oli ilo saada kutsu Atleettien 125 v. Atletiikan ihanne oli että jos ihminen on henkisesti hyvä, piti hänen olla myös fyysisesti hyvännäköinen. danin punaisen vyön ja S?ken arvonimen haltija Hokutoryussa. Kokouksen seurauksena 23. Mestaan oli saapunut 30–40 toinen toistaan stailimmin pukeutunutta kundia ja muutama friidukin. makkaratehtailija Carl Knief ja tuleva makeistehtailija Karl Fazer.” SPORTTIA STADISSA OLLI ANIKARI HELSINGIN ATLEETTIKLUBI RY Atletiikan aatteen asianajajana 125 v. Ave oli juuri vetänyt kevyen aamutreenin. Saksassa hän osallistui painija painonnostokisoihin sekä juoksukilpailuihin. Tukiaisen kahviossa, Aleksilla pidetyssä valmistelevassa kokouksessa oli mukana mm. Oli todella glaidu ilta Kaapelitehtaan Hima ja Sali raflassa. Joukossa mm. H A K :n ku va -a rk is to HAK:n 125 v juliste. Hän on Stadin Slangin jäsen ja näin ollen otti yhteyttä toiminnanjohtaja Marjut Klingaan, kertoakseen klubin 125-juhlavuodesta. Bamis Mikko Hanstén bamlasi eri voimalajien duuneista vuosien varrella ja Niiniketo esitteli kaikki eri sarjat kädenvääntäjistä voimailijoihin. Perustajajäseniä oli mukana 30 voimailusta kiinnostunutta miestä. Hufvudstadsbladetissa julkaistiin ilmoitus tulevasta kokouksesta. Virallisen Stadin tervehdyksen toi aito atleetti itsekin, kaupunginvaltuutettu Risto Rautava
Tämän hän uudisti kahdesti, ja sai joka kerta suosionosoituksia. 1908 Lontoon Olympiakisoissa Verner finnas kultamitalin 93 kg sarjassa. . 1905 kultamitali ripustettiin Vernerin paksuun kaulaan Duisburgin painin MM-kisoissa sarjassa 85 kg. Hänellä on edelleen lyömätön ennätys yhdenkäden kahvakuulapunnerruksessa. Joukkueen jäsenet bamlas ainoastaan suomea, ruotsia ja venäjää. Suoritus oli oikein tehty, mutta kun suomalaisista ei kukaan osannut ranskaa, ei protestia osattu tehdä. Valmentajana oli englantilainen jalkapalloilija Bower. Verner Weckström. Vielä viiskymppisenä Fazer edusti Suomea ampujana 1912 Tukholman Olympialaisissa. Hän makasi selällään, nosti suorin käsin raskaan rautatangon, jonka molemmissa päissä oli kuulat, ja antoi kahden toverinsa riippua kuulien päällä. Ave Niiniketo. Ekström astui lavalle ja laittoi 12 kiloa lisää rautaa tankoon. Ave jatkaa minnailua: ”Atleettiklubin ensimmäinen treenimesta oli venäläisen lukion jumppasali, nykyisen Manskun ja Lönkan kulmassa. Ave jatkaa bamlausta: ”Siihen aikaan oli Venäjällä voimailulajina kahvakuulapunnerrus, jonka virallinen kilpailuväline painoi 16,8 kiloa. valtioneuvos Sakari Topelius. Perustan painimenestykselle loi puolalainen Ladislaus Pytlasinski, joka perehdytti klubilaiset ranskalaiseen (nyk. Sokerileipuri Karl Fazer, joka perusti kahvilansa myös vuonna 1891, oli väkivahva äijä ja moninkertainen Suomenja Venäjän mestari painonnostaja. Ranskalainen Ernest Cadine oli nostanut kovimman tuloksen. Ranskalainen paini oli mattopainia, kun aikaisemmin painijat pyrki kellistämään vastustajan seisovilta jaloilta. Ave minnaa kliffan tarinan. Uusi Suometar skrivas klubin näytöksestä: “Varsinkin tuntui kirjanpainaja A. Kaikkiaan hakkilaiset on saalistaneet 13 olympiamitalia, joista neljä kultaista, neljä hopeista ja viisi pronssimitalia. Paini oli ekojen vuosikymmenten stydein laji. Kiittelen Avea haastiksesta ja mestari suuntaa kohti Kaapelin kuppilaa aamupalalle. Atleettiklubilaiset oli uranuurtajia myös jalkapallossa. Olympiasankareita. Ranskalainen päätuomari hylkäsi suorituksen väärin tehtynä nostona. Waseniuksella olevan teräksiset jäntereet käsivarsissaan. Näytös pidettiin Palokunnantalon juhlahuoneistossa. TsilariTaitto0616014.indd 17 22.11.2016 12.14. 1906 Ateenan Olympiakisoissa (välikisat) hän finnas kultamitalin 85 kg sarjassa ja hopeamitalin sarjavoittajien sarjassa. Atleettiklubi on edelleen monilajiseura, jossa kaikki eri lajit ovat tasa-arvoisessa asemassa.” Stärää Ave lopuksi. Painisääntöjä ei ollut, eikä painorajoja. Valkoisessa salissa ja Heimolan talossa oli maksullisia näytöksiä ja tilaisuudet usein loppuunmyytyjä.” Brotarimestareita ja maailman vahvin sokrubaakari Tunnetuin atleettiklubilainen oli teollisuusneuvos Verner Weckman, joka oli painin Suomenja Venäjän mestari. Painijat oli isoja ja lihavia äijiä.” Ensimmäisen julkisen atletiikkanäytöksen Atleettiklubi järkkäs marraskuussa 1892. Fazer oli urheilulahjakkuus, joka finnas palkintoja voimistelussa, luistelussa, hiihdossa, soudussa ja ammunnassa. Kalle lyftas rautamöykyn ylös 127 kertaa. Skolessa vanha ruotsinmaikkani sanoi että, ihminen joka ei osaa ruotsia, on sivistymätön. HAKilla oli säännölliset futistreenit jo kesällä 1902, jolloin Suomessa ei vielä ollut yhtään jalkapalloseuraa. TSILARI 6/2016 17 Kapulapainia ja kädenvääntöä. kreikkalais-roomalaiseen) painiin. Kapulapainia opetti ruotsalainen ammattipainija Arvid Andersson. Hän nosti aloituspainot kevyesti ylös. Yks boltsin stydeimmistä voimailuseuroista ”Ei liene maailmassa monta urheiluseuraa, jossa olisi yhtä paljon olympiamitalisteja kuin HAKissa. Näyte vyöpainiskelusta ei liioin ollut hullumpaa.” Ave jatkaa: ”Myöhemmin Kaisaniemen puistossa järkättiin voimailunäytös, jonka julisteessa luki: ”Esiintyy kädenvääntäjä-, punnusten nostajaja sanan sutkauttaja veljekset!” Myös näytöksiä järkättiin Kaartin maneesissa, jonne mahtui 2000 katsojaa. Ranskalainen ylituomari oli sivistymätön ja näin jäi kultamitali Ranskaan.” Griinaa Ave. Myös 13 MMmitalia ja neljä EM-mitalia komistavat tilastoja. Yleisön joukossa oli mm. Klubin alkuaikojen voimailulajeja oli paini, painonnosto, kädenvääntö (ilmeisesti eri säännöillä kuin myöhemmin 1900-luvulla Amerikassa perustettu laji), pyramidivoimistelu, nuijavoimistelu, vyöpaini ja kapulapaini. Kallella on yli viiskymmentä SM-mitalia ammunnassa. Painonnosto teki vasta tuloaan ja knekkailu oli vielä historian kirjoittamaton lehti. ”1920 Antwerpenin Olympialaisissa oli mukana ylivoimaisesti kovin painonnostaja, Atleettiklubin kevyen raskaansarjan Suomen edustaja Rudolf Ekström, joka jäi ilman tulosta ja ”varmaa mitalia”. Klubilaiset treenas tiistaisin ja perjantaisin klogu 21–23
Hakin sisko Riitta Salinkin pärjäsi juoksumatkoilla ihan mukavasti; vuonna 1974 hän juoksi Euroopan mestaruusskaboissa voittoajaksi ja uudeksi Suomen ennätykseksi samaisella 400 metrillä 50,14. Lätkä upposi Hakki oli kuitenkin oman aikakautensa skidi ja hidastempoiset yleisurheilukisat joutuivat väistymään mielenkiintoisempien joukkuelajien tieltä. Näistä lätkä osui ja upposi kaikista eniten, ja kiekon kesyttämisessä Hakista kehittyikin todellinen virtuoosi. Slangi sykkii Stadissa. Rokki oli juuri alkanut soida myös täällä härmän takakylissä ja jangsterikulttuuri oli ensi kertaa muovautumassa. Tappelut ja isoimmat pystypainit Hakki kuitenkin jätti muille ja keskittyi sen sijaan itse KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Lättysyöttöjen kingi Matti ”Hakki” Hagman syntyi nousukauden alkukiihdytystä eläneessä Stadissa herran vuonna 1955. Huippuesimerkkinä usein mainitaan hänen 400 metrin enkkaaikansa 49,3. Jo varhain kävi nimittäin ilmi, että kyseessä oli todellinen sporttitalentti.. Skabat saatiin kasaan lähes mistä tahansa, mutta varsinkin ratajuoksut sujuivat Hagmanilta. 18 TSILARI 6/2016 U rheilu kuului nuoren kundin repertuaariin pienestä pitäen ja Hakki pärjäsi lajissa kuin lajissa – yleensä myös huomattavasti frendejään ja kulmakunnan muita kundeja tai gimmoja paremmin. Stadissa Hagmanin seuraksi valikoitui alusta alkaen HIFK, jonka kanukki Carl Brewerin jälkeensä jättämä perintö 1960ja 1970-lukujen vaihteessa määritteli; se oli buli ja paha.. Hakin Etu-Töölön lukioaikoina kapina oli jo ilmiselvää, mutta tulevaa kiekkotaituria innostivat myös monet muut asiat, eikä vaan mutsin ja faijan kanssa flaidaaminen. Foto: Suomen jääkiekkomuseo. Marjut Klinga TsilariTaitto0616014.indd 18 22.11.2016 12.14
Pitkälti tämän asenteen takia myöskään Hakin ura änärissä ei lähtenyt laakista käyntiin ja niinpä oli syytä käydä hakemassa uudestaan vauhtia HIFK:sta. Foto: Suomen jääkiekkomuseo. Suomessa homma skulasi totutusti ja DC kympit putoili frendien lapaan tuttuun tapaan. Milloin leikattiin mammareista lahkeet pois ja toisinaan pidettiin yhtenäisiä koukkunenä-naamareita. TSILARI 6/2016 19 ainoastaan 17-kesäisenä kloppina pitkälti häkkien heiluttamiseen. 13 ekassa SM-sarjamatsissa syntyi 11 häkkiä Esa ”Villen faija” Peltosen ja Juhani ”Tami” Tammisen vieressä. Paikallinen jengi kelas, etteivät eurooppalaiset olleet tarpeeksi miehekkäitä tai kovia pelaamaan heidän lätkäänsä, vaan lähinnä piruetteja tekeviä vellihousuja. Ja takas Stadiin Edmontonissa Hakki saavutti arvostetun asemana ja pojojakin syntyi hyvää tahtia. HIFK:n arvostuksen Hakkia kohtaan tiivisti seuran grand old man Frank Moberg, joka nimesi Hagmanin simppelisti jenginsä kaikkien aikojen suurimmaksi legendaksi. Lopullisesti Hakki pisti hokkarit naulaan HIFK:ssa voitettujen pronssimitalien kera keväällä 1992. HIFK:n lisäksi lättykunkku kävi kokeilemassa siipiään lyhyillä Saksan ja Suomen Chicago –reissuilla, mutta palasi kuitenkin lopuksi himaan. Bravuuriksi muotoutui syöttöjen syöttö – lättysyöttö mallia DC kymppi. Tämä tapahtui vuoden 1977 Izvestijaturnauksessa, jossa Kanadan tilalla pelasi Hagmanin edustama Quebec Nordiques –joukkue. HIFK:ssa kun ei otettu taka-askelia ja tarvittaessa jengikavereita puolustettiin myös nyrkeillä. Hommassa oli kuitenkin yksi hidaste eurooppalaisten kokema syrjintä. Vakituista paikkaa hän ei yrityksistä huolimatta oikein enää tuntunut löytävän. Ensimmäisenä Änäriin Monta vuotta Hagman ei kuitenkaan Stadin valoissa enää viihtynyt. Ottelu Leijonia vastaan päättyi Hakin maalien myötä sopuisasti 6-6. Stadilaisuus oli kaikki kaikessaan ja uuden kauden alkaessa IFK:hon värvättyjä böndejä kiusattiin estoitta. Tällä reissulla ongelmana oli kuitenkin maailman kaikkien aikojen paras kendopelaaja Wayne Gretzky, jonka takana hiihtely ei Hagmania kauaa innostanut. Bravuuriksi muotoutui syöttöjen syöttö – lättysyöttö mallia DC kymppi. Hakki kun oli tottunut olemaan jenginsä herra ja hidalgo. Kanukit ja jenkit eivät diganneet Hakista tai vanhan mantereen porukasta ylipäätänsä. Hakin pelaajauraan mahtui myös suomalaisittain hauska yksityiskohta; hän on todennäköisesti ainoa meikäläinen, joka on tarkoituksella tehnyt Suomen maajoukkuetta vastaan kaksi börsaa. Suurimmat otsikot Hakin koutsiuralta syntyivätkin kausilla 2002-2004, kun Hagmanin valmentaman Kirkkonummen Salamiin liittyi kanadalainen Hayley Wickenheiser ensimmäisenä naiskendoilijana miesten sarjoissa. Ekat maalit olivat kuitenkin vasta alkua, sillä Suomessa pelatessaan Hagman voitti muun muassa pistepörssin urallaan kaikkiaan neljästi. Kovuus myi varsinkin landella lippuja, kun jengi samaan aikaan vihas ja kadehti Hakin HIFK:ta. Maitojunalla tai ilman, niin Hakin paluureissu oli todellinen succee, kun messiin tarttui Suomen mestaruuden lisäksi pistarin voitto. Old school –koulukunnan edustajana Hagman myönsi epäilleensä Wickenheiserin kykyä pärjätä kundien seassa, mutta tämä voitti Hakin luottamukseen puolelleen ja vuosia myöhemmin molemmat osapuolet kehuivat estoitta toisiaan Hesarin haastiksessa. Siirtyminen penkin taakse Kendouransa jälkeen Hagman kokeili uraa koutsina. Kentsulla Hakin rooli oli ratkoa matseja, mutta lättykingistä löytyi myös muita puolia. . Simppelillä päätöksellä Hakista tuli eka suomalainen Albert Pudaksen ja Pentti Lundin jälkeen, joka pelasi rapakon takana legendaarisessa National Hockey Leaguessa (NHL). Jos jotain, niin peliskillien lisäks ainakin pokkaa Hakilta löytyi. Kurri sen sijaan löysi paikkansa ”Väinön” vierestä, mutta Hakilla oli edessä jälleen paluu Stadiin. Omien kanssa voittoja juhlittiin huolella ja mestaruuksia sitäkin railakkaammin. Tätä uraa lättykeisari harjoitti lähinnä Mestiksessä, eikä hänestä ikinä tullut pelaajauransa veroista käskyttäjää. Matti ”Hakki” Hagman kuoli 61-vuotiaana lokakuisena yönä espoolaisessa sairaalassa ja jätti suuren aukon Suomikiekon historiaan. TsilariTaitto0616014.indd 19 22.11.2016 12.14. Uutena HIFKkasvona mestaruusjengiin hyppäsi mukaan muun muassa nuori Esa ”Tiki” Tikkanen, mutta jengin päällikkö oli kuitenkin edelleen Hakki. Enkkakundi Lättysyöttömestari jätti jälkeensä Suomen syöttöpiste-enkat (462) ja pohjat ovat olleet sen verran kovat, ettei enkkojen rikkojaa ole vielä löytynyt. Kevään 1975 MM-skabat menivät HIFK:n numero 20:n osalta nappiin, joten seuraavana syksynä oli aika astua uudelle levelille ja tarttua Boston Bruinsin kutsuun. Nimi Hagman pyörii kuitenkin vielä kiekkokaukaloissa, sillä Hakin poika Niklas ”pikku-Hakki” Hagman pelaa parhaillaan Oulun Kärppien liigajoukkueessa. Meno kasariajan HIFK:ssa oli muutenkin railakasta, kun Hakin jengi voitti keväällä 1983 jälleen Suomen mestaruuden ikimuistoisessa (ja ainoassa) paikallisfinaalisarjassa Jokereita vastaan. Entisestään kasvaneen itseluottamuksen myötä Hagmanilla oli edelleen vankka usko siitä, että pärjäisi myös Suomea kovemmissa ympyröissä, ja niinpä he yhdessä nuoren Jari Kurrin kanssa suuntasivat vakuuttamaan Kanadan puolella toimineen Edmonton Oilersin johtohahmoja. Parin pistarivoiton jälkeen Hakin ura kääntyi vääjäämättä kohti auringonlaskua kasikytluvun lopulla. Koutsaamisen loputta Hagman kokeili uraa muun muassa lätkäselostajana ja monenlaisissa kiekkopersoonan rooleissa
Kannallista nappia kutsuttiin puolestaan tvaisariksi tai tvooariksi. Nappien hinta määräytyi niiden arvojen mukaan. Niitä olivat muun muassa flottarit, gardarit ja ryskarit. Jos napissa oli jotain vikaa, sen arvosta katosi vähintään puolet. Jos napin kanta jäi litistettäessä pystyyn, siitä tuli raakyglika, joka ei pystyyn jääneen kannan vuoksi liukunut kunnolla knepattaessa. Sananmukaisesti savamaga on ”mahlamaha”. Täytetyillä napeilla oli useita nimiä, jotka liittyivät siihen, millä ja miten ne oli täytetty. Ruotsin sav tarkoittaa mahlaa. Sanat ruotsista Kirppua lukuun ottamatta jokseenkin kaikki vanhat skrubuun liittyvät sanat ovat peräisin ruotsista, osin suomenruotsin murteista Esimerkiksi savamaga-nimitys viittaa siihen, miten se täytettiin. Perusnappien arvo oli yksi. Se oli arvokas nappi, ja sen menettäminen pelissä oli aina suuren harmin aihe. Jos litistäminen onnistui hyvin, napista tuli litteä ja se liukui hyvin hiekalla sitä knepattaessa. TsilariTaitto0616014.indd 20 22.11.2016 12.14. Vähäarvoisimpia olivat muita pienemmät pelinapit, kirput, joiden arvo oli ½. Niitä olivat muun muassa flottarit, gardarit ja ryskarit. Suuremmat ja raskaammat napit lensivät vakaammin, ja sen vuoksi ne olivat arvokkaimpia. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Skrubu, osa 2 Edellisessä Tsilarissa skrivattiin skrubun säännöistä ja historiasta. Sana juontui Helsingin Raitiotieja Omnibusosakeyhtiön nimestä. Litistäminen Napit menettivät usein arvoaan, jos niiden litistäminen epäonnistui. Täytetyt napit Koska raskaammat napit olivat lentoominaisuuksiltaan parempia kuin tavalliset perusnapit, flottarit, gardarit ja ryskarit, niitä täytettiin monella tapaa, tavallisesti hiekalla tai lyijyllä. Napeilla oli tattareiden ja kundien nappipörssissä erilaisia arvoja. Onnika-nimitys vaikuttaa yllättävältä. Väinö Tanner on kirjannut muististaan 1890-luvulta repliikin: ”Eikös se omnipussi nyt jo ala tulla?” Nappien arvot Napeilla oli tattareiden ja kundien nappipörssissä erilaisia arvoja, jotka liittyivät niiden heitto-ominaisuuksiin. Raitiovaunua kutsuttiin 1800-luvun lopulla myös omnibussiksi. . Raitiovaunua kutsuttiin kuitenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Stadissa myös onnikaksi. Perusnappien arvo oli yksi. Täytettyjen nappien nimityksiä olivat muun muassa lösari, lövari, maga ja savamaga. Litistämätön nappi oli boblika tai rundari. Jos taas napin kanta irtosi kokonaan nappia litistettäessä, siitä tuli ettari tai nollari, ja sen arvo putosi puoleen. Arvokkaimpia olivat brankkarit, eldsbombarit, kondarinnapit ja onnikat, joiden arvo vaihteli kolmesta kuuteen. Mahlaa juoksutettiin koivusta metallipillillä, ja savamaga viittaa siihen, että nappia on täytetty juoksuttamalla siihen sulaa lyijyä metallipillin avulla. Nyt tsiigataan, millä skrubua skulattiin. Suomenruotsin murteissa siitä on käytetty muotoa sava. Nimet nappien alkuperästä Nappien alkuperästä kertoivat muun muassa seuraavat nimitykset: brankkari ja eldsbombari ’palosotilaan nappi’, flottari ’merisotilaan nappi’, gardari ’kaartilaisen nappi’, kondarinnappi ’konduktöörin nappi’, onnika ’raitiovaunun virkailijan nappi’, pollari ’poliisin nappi’, ryskari ’venäläisen sotilaan nappi’, sandari ’santarmin nappi’, soltunknabe ’sotilaan univormun nappi yleensä’ ja uffarinknabe ’upseerin univormun nappi yleensä’. 20 TSILARI 6/2016 N apeilla oli paljon erilaisia nimityksiä, jotka liittyivät osin niiden alkuperään, osin siihen, miten niitä oli muokattu tai tuunattu paremmiksi ja osin niiden muihin ominaisuuksiin. Jos napista oli kuori irronnut litistettäessä, siitä jäi jäljelle vain musta sisus, ja sitä kutsuttiin sutariksi. Sellainen nappi oli kryypari tai sandkryypari (”hiekkaryömijä”)
Kundien ja friidujen on helppo steppaa sporasta lekuriin, josta löytyy samasta haussista niin kirurgit, labrat kuin erikoisja yleislekuritki. Kundien faija, professori Allan Lassus puolestaan oli yksi tunnetuimmista stadilaisista lekureista. TSILARI 6/2016 21 K un jengiä alko sitten olla huru mykke, ei enää yksi lekuri kylää kohti riittäny ja siirryttiin nykysysteemiin. Ne, jotka tseenas muuta populaa paremmi, käytti yksityistä ohituskaistana, kun terkkarille ei saanu aikoja ja lekurit vaihtu hela tiden. Stadin Slangissa funtsattii, ett pitäs olla todellaki stadilainen mesta, sellanen jolla on asenteet kondiksessa, niin sillo puolin ja toisin hiffataan, mitä kantsii kimpassa duunaa. Bulevardin toisella puolella on jopa apteekkikin. Nykyään usein esiintyvää wanna be -stadilaisuutta ei kumpikaan kundeista allekirjoittanu. F o to : M ar ju t K lin g a. Allan Lassus oli rento ja aito stadin kundi. Myös Janin broidi Patrik Lassus on lääkäri, plastiikkakirugi, joka teki viime keväänsä Suomen ekan kasvojensiirtoleikkauksen. Kundien faija, professori Allan Lassus puolestaan oli yksi tunnetuimmista stadilaisista lekureista. Hän oli jäbä, joka jelppas lähes pyyteettömästi jengiä niin Stadin kuin yksityisessä praktiikassaanki. Lassus on ollu lekurina vuodesta 1993. Kahtia jakautuva potilasaines lisäänty entisestää, kun nyt duunaritki pääs ”kunnon lekureille” eli ainoastaan ilman duunii olevat ja muut pienituloiset käyttivät terveyskeskuksia. Palvelusetelillä voi bungaa kulut kelle vaan listan lekureista ja sitte se on iha tyypist itestä kiin, viittiiks poka tulla uudellee. Vuonna 1986 Iso-Roballa alkanu Lassuksen perhelekurihomma jatkuu vanhojen lehmusten suojissa Bulevardilla. Mitä stadilaisuus sinulle merkitsee. . Alun perin messissä piti olla myös Stadin eläkkeellä olevan terveysdirikan Timo Honkalan, mutta aikataulusyistä johtuen hän ei päässyt megeen. Työterveyshuollossa oli tavoitteena myös ennaltaehkäistä sairauksia. Stadilaisuus oli myös se syy, miksi aikanaan Bulevardin klinikkaa lähestyttii jäsenedut mielessä. Kari toteaa tsennanneensa Allanin hyvin: -Olin asiakas, Allanin keksintöjen koekaniini ja omalla tavallaan kafruki. Vielä vuosikymmenii sitte kuntapuoli hoiti kaikki mahdolliset rempat ja homma skulas tosi siististi. Se oli eka froogikseni ja siihen sain näiltä kundeilta todella jämäkät vastaukset. Näin synty yksityisja kuntalekurit. Mitä soteuudistus tuo tullessaan. STADILAISIA MARJUT KLINGA Kunnanlekurista kansainvälisiksi ketjuiksi Terveydenhoitoala on muuttunu vuosien aikana todella paljon, toteaa Bulevardin klinikan dirika, lääket.tri Jan Lassus (50). Idis oli, että jutellaan snadisti, miten stadilaisten terveydenhoito skulaa. Hän oli ihotautispesialisti, urheilulääkäri, monitaituri jne., joka delas liian varhain. TsilariTaitto0616014.indd 21 22.11.2016 12.14. Slangin kimppafrendi Bulevardin klinikan tapaiset, lähelle porukkaa tulevat lääkäripalvelut ovat jatkossa kenties kultaakin kalliimpia. Jan kertoo, että ohituskaistan käyttöä jelppas myös työterveyshuollon födjaamine, jollo lafkat bungas duunareillee gutaa hoitoo, jotta duunit skulais. Lekuristeissi joka ei havittele ulkomaille vaan arvostaa Stadia ja stadilaisuutta on jees. Treffasimme Lassuksen marraskuun alussa päätoimittaja Kari Varvikon kanssa. Toisaalta soteuudistus tuo fölissää myös hyviä asioita kuten, että jokaine voi ite funtsaa, kenen lekurin luo menee. Stadilainen on suvaitsevainen, ei kadehdi toisen omaa vaan antaa snadistaanki heikompiosaisille, stadilaisilla on oma kieli ja asenne. Lassus on sitä mieltä, että nykyisin terveydenhuollon kentällä on liian monta bungaajaa, jotta homma toimis tasapuolisesti. Voisiko enää iisimmin saada hoidetuks itsensä kuntoon. Moni muistaa, kuinka ennen vanhaan joka pitäjässä oli omat kunnanlekurit, jotka tsennas koko perheen kaikkine vaivoineen
Viime kesänä Tuli löysi kaiketi ”lopullisen” paikkansa Taivallahdessa, meren äärellä. Teatteri Tuli tekee ylpeästi Stadin perinteisintä kesäteatteria. – ”Mennyt ja tuleva”, suomalaisten Onnen maa tuntui loittonevan tavoittamattomiin, molempiin suuntiin, Pölönen kirjoittaa esipuheessa 1960-luvun puoliväliä ennakoivassa maaseututunnelmassa. T eatteriyhdistys Tuli Ry perustettiin jo kesällä 1993 ensimmäisen näytelmän ollessa Lentävät morsiamet. Tohvelisankarin rouva (2011) tehtiin jo Eläintarhan koulun pihalla, jossa olosuhteet olivat kovia; Eltsun kalliolla usein tuulee ja urheilukilpailun ja junien äänet sekoittuivat. Onnenmaa Alppilan kallioilla Kannatti kokea kaunis kesäinen ilma Alppilan ja Pasilan välisillä kallioilla pääradan vieressä. Junat pitivät ääntä vieressä, kauempaa kuuluu yleisurheiluselostusta Eltsun kentän iltakilpailusta. Onnenmaan pääosanesittäjä, hellyttävä Pasi Kuivalainen kohtaa naapurintytön nuoruudesta Kiira Korhonen. Aapelin Pikku Pietarin piha (2010) koettiin sopivassa ympäristössä Työväenasuntomuseon pihalla. Naiset juoruavat kylänasiat, miehet ovat enimmäkseen ”vanhoista persuksista” tehtyjä. Moni esiintyjä on tuttu Teatteri Kultsasta. Uuden nousun aikana esitettiin kesäisin usein Maria Jotunia, ensin Miehen kylkiluu (2009). Epätodennäköisestä urbaanista ympäristöstä huolimatta Markku Pölösen paras teksti, elokuvakäsikirjoitus Onnen maa taipuu mieleenpainuvaksi elämykseksi Eläintarhan ala-asteen hiekkaisella pihalla Kari Kinnaslammen ohjauksessa. Eläintarhan ala-asteen piha Pasilan kallioilla on keskellä Helsingin ydintä. Kuva: Andy Lang. TsilariTaitto0616014.indd 22 22.11.2016 12.14. Pasi Kuivalaisen naishurmuri Tenho on kotikutoisen uskottava maailmalta palaavana tyhjänpuhujana, joka joutuu heti kahden naisen loukkuun ja selviää siitä supliikillaan. Kannatti mennä Alppilan ja Pasilan väliselle kalliolle, jossa suomalaiset vanhat ja uudemmat klassikot saivat rakastavan kohtelun. Herkkävaistoinen, ilmeikäs Virve Laaksonen oli taitavasti kaksoisroolissa. Ammattijohtoisen harrastajakesäteatteritoiminnan historia on jo pitkä. Tutut kaihoisat laulut soivat haitarin säestyksellä. 22 TSILARI 6/2016 RISTO KOLANEN STADIN SYKE STADIN PIENTEATTERIT 20 Tuli tekee perinteistä kesäteatteria Kesäteatteri on Stadissa usein saarilla, rannoilla tai metsissä. Teatteri Tuli ry on perustettu ohjaaja, näyttelijä Kari Kinnaslammen aloitteesta keväällä 2009. Tangokuninkaana laulaa Juha Kuosmanen
Kinnaslampi kertoi minulle väliajalla, että Teatteri Tuli on taas paikanvaihdon edessä. Huonekomediaa Eltsun pihateltassa Kesän 2015 näytelmä poikkesi aiemmasta maalaiskomedialinjasta. Oikealla Eija Lamberg hauskassa roolissa. Se kuuluu Teatteri Tulin tyyliin, kuten naapurilla Tervasaaressa. Lasten on näytettävä hautajaisissa, aivan kuin kuolleen Kennedyn lasten. Kuva: Lasse Paavola. Näytelmä on koominen ja hupaisa. Rosvo-Roope pettyy rakkaudessa ja lähteen merirosvoksi, joka hurmaa Pietarin, Viron rannikon ja Oolannin neidot. Nyt oli kertaluontoinen katsomo, koska Waltarin teksti on huoneteatteria. Leipurin vaimo, jota esittää kaksi näyttelijää vuorotellen, on kovasti korea. TsilariTaitto0616014.indd 23 22.11.2016 12.14. Pagnolin klassisessa tarinassa vaimo karkaa kylästä nuoren miehen kanssa, ja leipuri lopettaa leipomisen sydänsuruissaan. Sarjassa on esitelty Kellariteatteri 2/13, Kultsa 4/13, Jurkka 5/13, Viirus 6/13, YT 1/14, Avomet Ovet 2/14, KokoTeatteri 3/14, Ryhmäteatteri 4/14, Klockrike 5/14, Zodiak 6/14, Q-teatteri 1/15, KOM-teatteri 2/15, Takomo 4/15, Hurjaruuth 5/15, Valtimonteatteri 6/15, Kapsäkki 1/16, Ilves 2/16, Teatteri Toivo 3/16, Universum 4/16 ja Teatteri Helsinki 5/16. Kirsi Mäkelän Armi on myös hieno; sisarusten Ilmin ja Lainan esittäjät Kaarina Schroderus ja Eija Lamberg ovat hienoja harrastajanäyttelijöitä ja vakiokasvoja Tulin esityksissä. Mikko Ravantti, Esko Nikkarin ja Antti Litjan olomuodon keskenään sekoittava, Teatteri Kultsan perushahmo tekee vierailijana loistavan roolin pieneleisesti. Katsomon ikärakenteen keskiarvo oli 40-75, mutta muutamia nuoria naisia oli tullut katsomaan, miten hääyö myöhästyy. 1948 tehty Myöhästynyt hääyö kuuluu. Esitys toimi jopa paremmin kuin Pölösen karjalaiskylän tarina Onnenmaa. Tulin kantaviin voimiin pitkään kuulunut Matti Riikonen tekee todella hienon harrastajateatteriroolin ylimielisenä paroni Henrik Brestinä, joka ostaa Helenan vaimokseen. Taivallahden esityksen kansanhuumorista vastaa mainio subrettipari, Eija Lamberg kekseliäänä Sofia-palvelijana ja Andy Lang Vekarus-perämiehenä. Useimmiten se tunnetaan Rafu Ramstedtin 1930-luvun alun kupletista, traditionaaliseen lauluun. Kinnaslampi esittää hyväntahtoista leipuria oikein hyvin. Kuva: Lasse Paavola. Mikko Ravantti ja Kirsi Mäkelä tekevät hienot Pesärikon pääroolit. Siirtyminen radanvarren ja Eltsun kentän melusta merenrannalle Hietaniemen uimarannan viereen onnistuu. Leipurin syntinen vaimo Kesällä 2014 oli vuorossa ranskalaisen maalaiskirjailija Marcel Pagnolin ja Jean Gianon Leipurin vaimo, samalla Kari Kinnaslammen 25-vuotistaitelijajuhlana. Kari Kinnaslammen Leipuri saa Sara Ritalan esittämän vaimon takaisin, kun ryhtyy leipomislakkoon. Kuolleita kissan raatoja sekoitetaan margariiniin, kuten Ilmari Turjan lehti väittää ja aiheuttaa kohun, joka jää kansan mieleen! Helsinkiläisistä kesäteattereista Tuli jatkoi kaikkein epästadilaisimpia aiheita viljellen. . Kuva: Lasse Paavola. Kurssitoveri Anu HälväSallinen ohjasi. Katsojan on silti vaikea uskoa hänen hurmaajakykyihinsä. Hääseurue pakkautuu ovelle, kun Rosvo-Roope (Tommi Soidinmäki selin) perää aviolupausta. Juuri sitä oikeanlaista kesäteatteria, joka jättää hyvän mielen, verkkosivulla kuvattiin. Koko kylän asiaksi tulee hoitaa vaimo takaisin, jotta leivät valmistuvat aamuksi. Tommi Soidinmäki selviytyy tangokuninkaana lauluista tietysti hienosti ja pärjää uskottavana sankarina, vaikka ilmeitä ei kovin paljon löydy. Niin tietysti käy opettavaisessa kansanteatterissa. Aihepiiri on 1700-luvun lopulta. Kinnaslampi ohjasi Orvokki Aution yli maan suositun pohjalaisklassikon, joka on tuttu televisionäytelmänä. Hän tykästyy sekä vävyyn että tämän Amerikan enoon, jota Mika Melender esittää kaikki kesäteatterimaneerit loppuun asti käyttäen. Karibian alueen merirosvotarinat on siirretty hauskasti Suomenlahdelle ja Itämerelle. Lesken eessä nöyrtyy Paikka vaihtui, mutta kesän 2016 perinteisintä näyttelemistä näki Taivallahden kesäteatterissa, jossa esitettiin pitkälle syyskuulle asti laulunäytelmä RosvoRoope. Mika Waltari on kaupunkilaiskirjailija, joka kirjoitti paljon myös tilausja kiertuenäytelmiä, joihin v. Näkymä merelle on komea, teatteri saa luonnollisen avaran ympäristön. Aiemmin on käytetty koko koulun hiekkapihaa, joka altistaa näyttelijät sateen alle. Aleksandra Eskelinen on hehkeä naispääosassa ja ammattilaulajana kantaa myös esitystä. Kinnaslammen ohjaama esitys painottaa lauluja ja musiikkia kolmen hengen viuluja sello-orkesterilla, joka on ylitsevuotavaa kolmen kuukauden kesäteatterissa. Väkeä oli katettu katsomo täynnä, joten enemmänkin esityksiä olisi voinut olla. Juha Uutela ja Kirsi Mäkelä ovat söpöjä ja hauskoja pääparina, mutta show:n varastaa morsiamen äitiä esittävä Eija Nikulin. TSILARI 6/2016 23 Pesärikko toi Pohjanmaan Stadiin Pesäpalloa, pohjalaista ylpeyttä ja omistushalua Eläintarhan koulun mäellä lähellä Pasilan asemaa. Vanha kansa muistaa ehkä elokuvan 1960, jossa Liisa Tuomi ja Jussi Jurkka loistivat nuorena parina, joka ei pääse viettämään hääyötä naisia vihaavan Amerikan enon tulon takia
24 TSILARI 6/2016 SPORTTIA STADISSA KARI VARVIKKO V esiliikuntapävillä porukkaa opetti tsimmaamaan mm. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen (vasemmalla), Urheiluhallit Oy, Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy, Vuosaaren Urheilutalo Oy ja puheenjohtaja Sami Wahlman, Suomen Uimaliitto. Jani Rusi, Hanna-Maria Seppälä ja Jenna Laukkanen. TsilariTaitto0616014.indd 24 22.11.2016 12.14. ”Unelmien vesiliikuntapäiville” 11.11. oli avoimet ovet ja Uintikeskus oli jengii fullsat. Myös tsufetta ja kakkuu oli yllin kyllin. Tänä päivänä liitto on valtakunnallinen uintiurheilun lajiliitto, jonka lajeina ovat uinti, uimahypyt, taitouinti ja vesipallo. Mäkelänrinteen isossa altaassa juhlapäivänä oli non-stop-jumppaa, nuorten Unelmatsimmaukset Mäkelänrinteessä Mäkelänrinteen tsimmiskeskus avattiin puolen vuoden rempan jälkeen entistä ehompana ja snygimpänä kuin koskaan 11.10 ja kuukautta myöhemmin siellä vietettiin jo Suomen Uimaliiton 110-vuotisbileitä. Suomen Uimaliiton puheenjohtaja Sami Wahlman kertoi, että 110 vuotta sitten Uimaliiton toiminta perustui uimataidon edistämiseen
Wibit-temppurataa, uintia ja vesijuoksua, hyppyaltaassa eri uintiurheilulajien demoja ja opetusta ja skidien altaassa ohjattuja leikkejä ym. Näinä päivinä oik. Laitinen saa päätökseen myös Kauppiksen Executive EMBA -tutkinnon opinnot. 10 v dirikana Urheiluhallien, Mäkelänrinteen ja Vuosaaren urheilutalojen toimitusjohtaja Pekka Laitisella oli syystä kliffa fiilis. Peruskorjauksessa lisättiin pukukaappeja miesten ja naisten pukuhuoneisiin, laajennettiin suihkuja saniteettitiloja, suurennettiin saunoja ja rakennettiin uusi kylmäallas. Monipuolisen vesiliikunnan kehittäminen on palkitsevaa ja samalla tulee pidetyksi omastakin kondiksesta huolta. Urheiluhallien kahdeksassa tsimmiksessä käy treenaamassa vuodessa 2,6 miljoonaa ihmistä. Se on kymmenen prosenttia kaikista Suomen uimahallikäynneistä. . kand. Stadilainen ei symffaa ketään eikä mitään. Lokakuussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun hän siirtyi asianajotoimiston duunista liikunnallisempiin hommiin. Remppa kesti seitsemän kuukautta Seitsemän kuukauden aikana Mäkelänrinteen Uintikeskuksen pukuja pesutilat remontoitiin vastaamaan kasvaneisiin tarpeisiin. Tää duuni on ollut todella mielenkiintoista ja mielekästä. PenaH TsilariTaitto0616014.indd 25 22.11.2016 12.14
Mun oli pakko olla himassa. Välil me ollaan mörtsinä, välil spiidataan. Härmässähän kateus tsöraa ohi kiimastaki. Pikku kundin fiiliksiä Mälsä olo Oli mälsä olo. Siks mä vaan tsiigasin. Me digataan kybällä, paits sillo ku me järkytytään, meit äklöttää ja jurppii. Mut ne ties. Oli niin mälsä olo. Et me ei hiblata, sekstata tai bylsitä tarpeeks. Sillai sen tarkotus on hittaa muutamii fiksui, joille tulis sama fiilari, et jumalaut toi on timangi idis. Eikä se joku meinaa pysyy kalsareissaan. Noli lähdössä redulle. Ku sitä oli bygattu yli 40 vuotta, Gaudi dallas duuniin ja jäi sporan alle. 26 TSILARI 6/2016 H ah, kyl me osattais, mut me ei olla niin limasii öögaan strittaajii. Me ollaan 1) kateellisii ja 2) ny tekis mieli. Bullshit! Kaikki päätökset duunataan fiilispohjalta. Faija ei ollu semmosta Mulle slumpannu. Siel asu sellanen jätkä ku Antoni Gaudí. Sitäpaitsi toi stoori meijän fiilisvammasuudest on pelkkää skeidan jauhamist. Siis ei minkäänlaist tolkkuu! Fiilispäätöksii Kuiteski aina löytyy tyyppei ku inttää, et kaikes mitä ne duunaa on snaju messis. Snadisti mä sliibasinkin. Ei mitään snajuu Me spennataan ja studataan, ollaan äimänä tai intona. Mä tsennasin ne kaikki. Et toi nyt on maailman stupidoin idis. Sit se vilauttaa sitä idistä ja fiilistä esimerkiks bossilleen tai frendilleen tai pressille. Tsiigasin föneristä. Et äijät Stadissa ei vislaa joka ellin perään ja läähätä, et ailavjuu hani, mennääks heti duunaan vai jorataaks ekaks. Kundit oli kerääntyny pitskulle. Et sun tarttee studeeraa sikana, et sun tarttee pingottaa ja olla tosi fiksu jätkä tai gimma, et sust vois tulla esimerkiks Usan pressa. Otetaan esimerkkei. Olis ne mua mekkeen pyytänyt. Filoilla. Ei flygaa kauas No, just siin vaihees ryysää kehiin buli lössi kyynist poppoot ku ärjyy omaa fiilistään. Meil on buli sortimentti fiiliksii ja me ollaan yhtä kuutamol niiden kans, ku jengi joka puolel palloo. Kaikist dorkin ja upein niist on se Gaudin tsyrkka. Kahjo tai nero Teist varmaan moni on käyny Barcelonas. Aika näyttää! Gaudin disainaamii byggii ja puistoi on siel vaik kuinka monta. Mikä tahansa idis, buli bygga tai muu tyyris juitsu, Guggenheim tai rööri skönen ali Tallinnaan tai sporalla tsöraaminen Mansessa, aluks se on fiilis jonkun kaalis. Kun ne häippäs porttarista. Totta kai nää vaahtoovat kyynikot on toivottoman skitsoi, mut niit tarttetaan, ettei ihan vasuril stikatut idikset mee läpi. Föneristä. Niinkun salaa. ARVO POHJOLA / HIMAFÖNERI TsilariTaitto0616014.indd 26 22.11.2016 12.14. Sun tarttee vaan födaa Jenkeissä. Ja meitsit on kateit ihan omal stailil: meit ei hodeta saada sellast mitä kaveril on, tai bulimpaa, meit jurppii, et kaveril on ja hodettais, ettei silläkään ois. SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Fiilispohjalta Jotkut sönkkää, et härmäläiset ei oo fiilisporukkaa, et me ei muka osata näyttää meidän fiiliksii. Aluks on fiilis Entä millai noi fiilikset futaa tääl meillä. Kenest tahansa Ne samat järkityypit ulvoo, et bolla liidaa palloo. Ku mul on fiilis, et mä tartten nyyan fiuden, ni mä oon tosi mesu klaaraan, et miks, et millanen sen tarttee olla, et just toi modelli on ihan helkkarin turvallinen, et tää eBilika ei dokaa löpöö ollenkaan, pannaan vaan piuhaan ja töpseli ineen. Jos viel sattuu sillai et Hesari, Tsilari tai joku muu sumee aviisi repii siit idiksest bulit rubarit, ni siit se lähtee flygaan. Ku se valmistu arkkitehdiks, skoilen reksi sano, et se on just skrivannu spettarin joko kahjolle tai nerolle. Kuka taukki strittibolla, talikallo, vähäaivo on voinu kekkaa jotain noin dillee. Ei tartte. Et etenkään kundit ei osaa antaa positiivist fiidbäkkii ja flöittaa niin överiks, et joka bööna flygais himlussa. Et ekaks järkätään faktat jonoon ja sit päätetään. Mulla ei ollu filoa. Ja sit sun tarttee bonjaa, et mitä skeidasemman vaalishown sä vedät, sitä saletimmin osa jengist on ihan fiiliksis kun ne äänestää sua
Tää on ny 56. Stadin ehta joulugubbe. Foto: Kalevi Karusuo. Mennään moikkaan, otetaan fotot ja stikataan ne meneen Jenkkeihin ja joka paikkaan, mis tarttetaan ny joulufiilistä! . Se on kliffa jäbä. TSILARI 6/2016 27 Taksikuskeil oli fiilis et se on joku spurgu, eikä skujannu sitä heti lasarettiin. Sil on byroo tos Hietsun torin lähel ja Tuomaan Markkinoil se hengaa joulugubben möksällä. Parin päivän kuluttuu se delas. Jos joulugubbe ois ollu ehdolla Jenkkien pressanvaalis, se ois saletisti valittu. No, miten valkattiin. Funtsatkaa! Kaikkien sen Gaudin duunien budjetit paukku aina punaselle ja sitä tsyrkkaa bygataan vieläki, vaik kundi jemmattiin sinne kryptaan jo 90 vuotta sitten. Stadilainen joulugubbe Ny ku meist ketään ei valkattu Jenkkien pressaks, kaikist tulee taas joulugubbei, glaidui kundei ja gimmoi. Fiilispohjalta, niinku aina. Sil on aito skegge, jota se snadisti tuunaa. Oli se kundi, jonka mielest kaikki jutskat on ihan perseest, mut ku se valkataan pressaks, ni se sit endraa Jenkeist taas skroden. Stadilainen joulugubbe. Niin et vaik joillain ois stydi fiilis, et länsimetroon on pantu haiseen liikaa fyrkkaa eikä se vörki vieläkään, ni noi on aika snadei trabeleit. Ja sit oli se gimma, joka oli ihan handuton, ku ois pitäny lyftaa tavallisten perusskoobarien fiiliksii. Sil ois sentään ollu staili mesitsi ja kaikki uskoo siihen, ainaki näin joulun alla. Ja sil on magaa sen verran, ettei tartte fyllii. Vai pitäiskö sanoo, et meist kaikist tulee Timo Pakkasii. vuosi ku se antaa suulperisa skriinaa joulugubbena jossain päin maailmaa. Jos joulugubbe ois ollu ehdolla Jenkkien pressanvaalis, se ois saletisti valittu. Mä oon tsennannu sen jotain nelkyt vuotta. ”Ny lähet jätkä lätkimään, ku et osaa riipustaa muuta ku tollast kahelii ja hassaat fyrkkaa.” Kelatkaa! Miks meikäläisten kantsis reissaa Barcelonaan. Ei mikskään Mun frendit Jenkeissä kraalas, et niil oli pressanvaalis sillai fitti tsägä, et oli kaks tosi kökköö ehdokast. TsilariTaitto0616014.indd 27 22.11.2016 12.14. Mut funtsatkaa, jos Barcelonan bomtsikat ois lysnannu Ei Gaudille -liikkeen fiiliksii
Ekaks joulukalenterit. TsilariTaitto0616014.indd 28 22.11.2016 12.14. Fatsi usein kaveeras, et vaan amatöörit dokaa jouluna. No, et iltasin, ku faijat oli tullu himaan duunista, niin ne omien skloddien kera handlaski tän meidän kundien bisneksen. Sen pakun sisässä tää possun liha keitettiin monta timmaa. Aaton aattona roudattiin joulufedu ineen. Joskus kyl ihan snadist bulimpana funtsin, et oli iisii hokaa, et tää tsilari taiski olla amatööri brenin suhteen, ku vieno kossun döfis levis sen meggessä meidän ineen. Lucian päivä ja jouluaatto oli kyl iisii minnaa. Sen sörsselin ihme döfis staijas himassa monta päivää. Mikskö. Tää oli siitä gutaa aikaa, ku me kundit tseenattiin muutama dinari, ku jelpittiin joulufedujen roudaamisessa slumppaajien himaan. Minnaan, et joskus sai braissaa pikkubrankkarii, ku joutu aina joku vahtiin tätä kuusta. Sit vielä joulupiparit ja tsäärnat. Lahjajuitsut tää ilonen joulugubbe kyl aina handlas. JASKA KOROMA TÖLIKÄN KUNDI PIKKU KUNDIN JOULUT Mut sit kyl hokattiin kundien kera tää kysynnän ja tarjonnan fitti laki. Tää lokomotiivi oli punananen ja sen fillarit oli koristeltu bisseflindan kruunukorkeilla. Tietty siks, ku silloin vielä ei tää toisten hyväkskäyttö, tuhonnu meitsin yöunii. Hifattiin, et kantsuisko vaik skraappaa joskus skolesta, et pääsis näille hintsusti iisimmille fedumarkkinoille. Mutsin faija, ku oli ollu puuseppä, niin mude osas tuunaa niinku aikanaan sen himassa, tän fedun söden tasaseks. Faija spaaras fyffee, ku se tinki jonkun jämäkuusen ja mutsi himassa sit poras reijät tähän feduun, johon ympättiin nyyat havut. Sit kerranki aattona, ku pikkubroidi sai ylläriks pukilta veturin, meitsi snadisti ekan kerran funtsi, et oisko tää sittenki faijan salaa duunaama juitsu. Sit se usein ehdotti, et me skidit sjungataan jotain ”joulupuu on rakennettu”, tai ”hei tonttu-ukot hyppikää”, mut yleensä faija tässä vaiheessa ehdotti, et sen kantsuis mennä naapuriinki, ku ne lapsoset jo sitä siellä hinkuna venaa, niitten södet öögat kilvan loistaen. Meitsi ja mua snadimmat systeri ja broidi jouduttiin parii vekkaa ennen jouluu meneen koisiin jo ainaski timmaa aikasemmin ku yleensä. Ilmaringartsan ja Runskin välissä blisattiin joulufeduja. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki M eitsin raban, kundit venattiin ihan intona jouluu. Sen fedun koristeena staijas eri maitten flagat. Ja näille vanhusressukoille, jotka yleensä jo aamusta staijas joulufeduu slumppaamassa, oli ihan iisii meidän kundien ehdottaa jeesiapuu, ku niitten styrkka ei bulimmin enää skulannu näissä logistiikkajuitsuissa. Oli söde giltsi, kynttiläkruunu sen fledussa ja sit aaton buli luukku, ku sit finaaliks öpnattiin, siinähän staijas Neitsyt Maria ja sen siippa Josef, jossain heinillä härkien mestassa, snadin Jeesus-skidin seimen luona. Minnaan, et se duunas nartsasta tiukan pakun. FAIJAN SPESIAALI jouluherkku, oli joku ihme rullasyltty. Mut sit kyl hokattiin kundien kera tää kysynnän ja tarjonnan fitti laki. Toi joulu oli siksi kliffaa, ku faija ei yleensä mokannu sitä brenkulla. Mutsi klaaras aina ite kaikki lodjut, karjalanpaistin, kinkun ja jälkkäriks väskynäsoppaa. Oli fitin riskaapelii, ku stendattiin fedun kynttilät eldaan, ettei nää kuivat havunoksat eldannu meggessä. Joskus köökistä pysty lysnaan, ku faija väsäs jotain outoo. Oli huisin jänskää, ku pääsi öpnaan ekan luukun. Mutsi aina kyl treenas opastaa, et ei sit vaklata etukäteen, mitä nää luukut jemmaa. Jotain kultahilettä, nauhoja ja tietysti salaa näykkästyt ompunraadot. Sitä se duunas joka joulu. Tsäärnä killu yleensä snadisti vinossa latvassa. MEIDÄN HÖSEN tsilari usein veti pukin roolii. . 28 TSILARI 6/2016 Hämeentie 65 00550 Helsinki . Tää raaka bisnesmaailma skuffas meidät kundit snadisti funtsiin. Mähän budjasin Tölikässä, Sammongartsa kasissa
Myös myöhempien stykien kuten Hopeinen kuu, Punaiset lehdet, Tango Désirée ja La Cumparsita on sanottu ”koskettavan suomalaisten syvimpiä tuntoja” samoin kuin Kärjen nimenomaan tangokingille säveltämä, tanssilavaillan kruunaava Täysikuu. Skandaaliaviisit följas herkeämättä lavastaraa raportoiden herkkupaloja yhä rankemmista bileistä. Krigukeväänä 1944 levytetty Toivo Kärjen säveltämä ja Kerttu Mustosen sanoittama Siks oon mä suruinen jäi suomalaisen iskelmän evergreeniksi. Tukevoitunutta laulajalegendaa nimitettiin myös loukkaavasti ”laulavaksi lihapullaksi.” Tästä alko lopullinen alamäki. Tsökessä oli mm. Vuonna 1959 lehdet pääsivät oikein kunnolla repäseen, kun maestron ja koko hänen yhtyeensä raportoitiin olleen Ilomantsissa ympäri kännissä. . Laulustara oli erityisen innostunut ultramodernista tsökestään, jonka kalusteet oli roudattu USA:sta. Afääri ei kuitenkaan lyönyt leiville vaan siitä tuli melkosest persnettoa. Staili tsöge, bastu, musahuone Buukissaan Vanhinta Helsinkiä Eeva Järvenpää kertoo kalusteiden edustaneen aikansa ehdotonta huipputeknologiaa. Fyrkkaa tuli parhaimmillaan kuin suokuokalla, mutta kyl sitä myös meni. Luksusluukkua esiteltiin alvarinsa viikkolehdissä ja syytä olikin. Perheen hajoaminen, hynetrabelit ja sairaudet mursivat tangokingin ja viimeiset vuotensa hän eli unohdettuna ja ilman fyrkkaa Tampereen Pispalassa. Monista tuli Suomalaisen iskelmämusiikin klassikoita, joita esitetään ja skulataan jatkuvasti. miehenkorkuinen jääskope, kaksosanen kaasuhella, grilli, yleismasina, höyrysilitysrauta, leivänpaahdin ja tsufekeitin. Iskelmän klassikoita Olavi Virta levytti vuosina 1938-1966 yhteensä 601 laulua, joista tangoja oli 136. Jatkuva reissuelämä oli kuitenkin kuluttavaa. Virta poseerasi mielellään valkoisessa smokkitakissa tsökessään, kuten myös ihastelun ja kateuden kohteena olevan amerikanrautansa, snygin Ford Fairlanen, vieressä. Saadusta ansaitusta ja mieluisasta tunnustuksesta hän ehti nauttia vain kuukauden verran ennen kuin delas 57-vuotiaana. Sysmästä stadiin flytannu laulaja oli tuolloin uransa huipulla. Laulustara oli erityisen innostunut ultramodernista tsökestään, jonka kalusteet oli roudattu USA:sta. Bisnestä, reissuelämää Olavi Virta omisti vastapäätä Meritullingartsa 13 klitsussa olevan Rotapainon, snadin nyrkkilafkan, joka painatti tunnetun Toivelaulu-sarjan kilpailijaa, plaria nimeltään Lempilauluja. Eukko sai tarpeeks ja flyttas skloddien kans Ruotsiin. Olavi Virta sai kuitenkin ensimmäisenä iskelmälaulajana valtion taiteilijaeläkkeen 1972. STADILAISIA KAI WESTMAN Olavi Virta, Krunikan laulustara Meritullingartsa 12 oli 1950-luvulla jatkuvasti huomion kohteena. 1950-luvulla Olavi Virrasta tuli suomalaisen iskelmän ja etenkin tangon kruunaamaton kingi. TSILARI 6/2016 29 H ima oli menestyvän taiteilijan arvon mukainen, seitsemän huonetta riitti perheen neljälle skidille ja Virran mutsille. Lukaaliin oli myös byggattu bastu, lisäksi oli biblis ja musahuone pianoa sekä bulia plattakokoelmaa varten. Tästä oli vain iloa toisin kuin festeistä, jotka valvottivat muita asukkaita pikkutunneille asti. Kledjujakaan ei tarvinnut tvetata handuilla, sillä pesukone nökötti lattiaan valetulla betonikorokkeella. Muitakin erikoisuuksia oli kuten seinään muurattu buli akvaario. Naapurit tiesivät kertoa uutisia alati kärkkyville lehtimiehille laulajan aamulla usein sjungaavan kylppärissään tunnettuja biisejä. Tämä ei johtunut snygistä jugendtalosta vaan sen tsendiksestä, Olavi Virrasta. Bisnesasiat eivät muutenkaan olleet Virran ominta aluetta. TsilariTaitto0616014.indd 29 22.11.2016 12.14. Kun yläkerran tekstiilitaiteilija valitti tsembaloista, Virta totesi vain tyynesti molempien olevan taiteilijoita ja siten ymmärtävän toisiaan
Lopult ukko luovutti, ja pyyteli sorii siit, et joutuu lähtee duunii. Ihan vaikka vaa jollain skidil eleel. 30 TSILARI 6/2016 J oka vuos jengi venaa et pääsee lukee nyyssien otsikoist sen saman vanhan – snöge yllätti! Miten se nyt yllättää enää ketää. Tukittiin yks väylä ja saatiin useempikin kaara hanurin taakse roikkumaan vihasina. Mielee tulee väkisi, et hyvä et meil on tääl näit ulkomaalasii, ni oon ees joku joka jeesaa ku hätä iskee…. Muita lähinnä ketutti et me häirittii niiden ajoo. Ohikulkijat jätti meidät oman onnen nojaa, kunnes mestoille ilmesty savolainen jengi, ja ne hinas meiät sielt Suomee. Nyt pystyy taas kruisii hyvin koko talven. Kesärenkaat veteli jo viimisii, mut uhmaakkaana lähettii hakee skidei Roihikasta kaaralla. On siis jännä, miksei me suomalaiset pystytä samaa. Kuitenki niist kaikist muist ohikulkijoista vaan yks suomalainen ukko vilkas et mikä meininki. SNÖGE YLLÄTTI KRUISAAJAT TsilariTaitto0616014.indd 30 22.11.2016 12.14. Kaikkihan sen hiffaa, et snögee tulee joka vuos ja silti joka vuos sama homma. Noo ei ehkä ihan niin, mut muistakaa jengi, et me vaikutetaa siihen, millaseks tää pallo tehää! Meitsi on paljon kelannu sitä tuol landel opiskelles, et se vaan kuuluu siihen ison cityn meininkii, et meil Stadis suljetaa öögat ja annetaa jengin olla rauhassa. Pomoki sille soitteli hiilenä, et mis äijä viipyilee, mut tyyppi koki selkeesti, et hänen täytyy nyt jeesaa meitä. Siel oltii kahen tunturin välissä jumissa, lähimpään puljuun oli matkaa reilu 40 kilsaa. Jeesii saa siis ainoostaa savolaisilta ja kurdeilta. VIIME KESÄN meil kävi snadi äksidentti, ku kaaran avaimet hävis Jäämeren rannalle Koillis-Norjassa. Kaaran kävin hakee tien poskesta nextinä päivänä vek ja broidi piti lupauksensa. Olin tehny broidin kans diilin hommasta. Voitasko kuitenki muistaa se jeesaaminen ja hyvän fiiliksen jakaminen myös muulloin ku jouluna. Kuitenki maailmalla isoissa citeissä homma on ihan toinen. Ekaa kertaa oli vuorossa itel se hetki, et talvirenkaat tulee vaihtaa alle. Eikä siin midii, me saatii lopult kaara tien sivuu. Meitsi hankki vuos sitte mun ekan ihan täysin oman kaaran. Yks tuli vastaan ja ratin takaa hyppäs kurdilainen pizzanpyörittäjä, joka lähti heti meidän hätään messiin ja alko jeesaa! Ukko koitti työntää autoa, kävi pyörimäs kaaralla ympäri ja ottamas vauhtii mäkee, lopulta jopa koitti hinaa meitä eteenpäin. Sillee me jokanen saadaa täst mestast taas snadisti parempi paikka elää. Arvata saattaa kuinka siinä kävikään…Snaideinki ylämäki suti vaan tyhjää. Joulun jengi muistaa lähimpiään, mutta myös heikko-osaisempia. On keräyksii sen puolest, et köyhienki perheiden skidit saa lahjoja ja joulumieltä. HOMMA SIIRTY ja siirty, kunnes tadaa, myös Stadin gartsoja peitti valkonen snögepeitto. Ens vuoden uuden vuoden lupausta tehdessään jokanen vois lupaa jeesaavansa ens vuonna jotain tuntematonta. Miljoonakaupungeis porukka heittää läppää toisillee ja jeesii ku hätä iskee. Vakuutusyhtiö sano, et se on 2 tonttuu, jos halutaa sielt hinaus korjaamolle. Vaikka perinteisesti en juuri seuraa mediaa (johtuen jatkuvasta pelonlietsontameiningistä), nii öögaan kuitenki osu otsikko ”Snögee tulossa!”. EMMA JÄNTTI AGENTTI STADIN GARTSALLA Tukittiin yks väylä ja saatiin useempikin kaara hanurin taakse roikkumaan vihasina. MEITSI DIGGAA ihan sikana joulusta, koska se on sitä aikaa ku jengi tekee duunii sen eteen, et kaikil olis nasta fiilis. Aloin jo kyselee broidilt, et milloi renkaat vaihdetaa. Nastaa jygelii toivottaa agentti Stadin gartsoilta!
Niin kuin laatassa kerrotaan, Olavi Virta levytti siellä suuren osan 1950-luvun lauluistaan. 10. joulukuuta 2016. Muistolaatta on julkisivussa sisäänkäynnin kohdalla. Vastaukset sivulla 37. Millä alueella löytyy seuraavat tiet: Vanajantie, Suvannontie ja Keuruuntie. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto. Kuka antoi liikerakennus City Centerille lempinimen Makkaratalo. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. 7. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden sekä Paras stoori -skabaan osallistuneiden kesken arvotaan palkinto. Sendaa vastauksesi 10.1.2017 mennessä: Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki tai sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi. lokakuuta 2016. a) 78 metriä b) 99 metriä c) 112 metriä / Hur högt är det nya Clarionhotellet på Busholmen. / Vilken är Helsingfors officiella julgata. Kuka stadilainen, Helsingin IFK:n ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen legendaarinen pelaaja kuoli 61-vuotiaana 12. Mitkä kaksi katua yhdistävät Hämeentien ja Helsinginkadun toisiinsa. 6. a) 78 meter b) 99 meter c) 112 meter 5. 2. Mikä on seututie 170:n länsiosan nimi. Mitä juttuu diggasit eniten, mikä juttu kolahti tässä Tsilarissa. / Vad hette den legendariska restaurangen på Gustavsgatan i Berghäll som kunde servera över 1000 måltider per dag. Onneksi olkoon! SKABAT TsilariTaitto0616014.indd 32 22.11.2016 12.14. Kuka 1800-luvun naiskirjailijoistamme on ainoa, jonka mukaan on nimetty katu. / I vilket köpcentrum öppnas restaurangvärlden Kortteli (Kvarteret) den 3 december 2016. Muistomerkin otti kaupungin puolesta vastaan apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund.” Siin oli niin tarkat infot, ettei lisätä muuta ku, ett Virtapiiri ry on vuonna 2004 Helsingissä perustettu perinteisen tanssimusiikin vaalimisyhdistys, joka järjestää mm. Kuinka korkea on uusi Clarionhotelli Jätkäsaaressa. Mikä legendaarinen ravintola Kallion Kustaankadulla tarjosi parhaimmillaan yli 1000 ateriaa päivässä. 1. Paras stoori Tsilarin juhlavuoden kunniaks järkätään nyya skaba ja froogataan joka lehden parasta stoorii. Mikä on Helsingin virallinen joulukatu. konsertteja, ravintolailtoja ja elämysretkiä. / I vilket området hittas följande vägar: Vånåvägen, Suvantovägen och Keuruvägen. / Vad kallas den västra delen av regionalväg 170. huhtikuuta 2005 Olavi Virran muistomerkin kahvilaravintola Kirjassa Helsingissä, Kirjatyöntekijänkatu 10, Kruununhaassa. Tsilarin 5/2016 parhaaks stooriks pluggaajat valkkas Arska Soisalon skrivaaman Tsilarin 20-vuotistaipaleelta. Tsilarin 5/2016 skaboihin vastanneista päätettiin palkita Witold ”Wiki” Forstén. 9. 3. / Vilka två gator förbinder Tavastvägen och Helsingegatan med varandra. 4. / Vad hette stadibon som gjorde en legendarisk karriär i HIFK och i det finska ishockeylandslaget, som dog den 12 oktober 2016 i en ålder av 61 år. Fotoskaba 5 / 2016 vastaus Skabavastauksessaan Witold ”Wiki” Forstén skrivas: ”Virtapiiri Ry paljasti 22. 32 TSILARI 6/2016 SLANGIJENGI STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. 8. / Vem gav smeknamnet Korvhuset åt affärsbyggnaden City Center. Sen on suunnitellut helsinkiläinen taiteilija Kari Lindström. Mihin ostoskeskukseen avataan ravintolamaailma 3. ARNO SOISALO Mistä hittaat tämän bulin muistomerkin. / Vem är den enda av våra kvinnliga 1800tals författare som fått en gata uppkallad efter sig
Stadi-maisema: Eija Jerjomin. . Kiitos taas hienosta lehdestä. . Slangi-ikikalenteri: Esko Helin. Niin hienoja kaupunkinäkymiä ja piirroksia. :-)” . Kiitos siitä teille kaikille! HELENA Pluggaajat Tsilarista Tsilarin paras kansi -skaban vastauksissa oli bulimminkin kommentteja. – bisse. Setti slangikortteja: AnjaLeena Ceesay. Kliffaa lesata Stadin historiasta ja tästä päivästä. ”Paras kansi on mielestäni 4.2003. Siin on jo monta snygii piirrosta, Stadin maisemaa tai friiduu ja kundii. Sen ympärillä rundaavat asiat.” . TSILARI 6/2016 33 Paras kansi -skaba TSILARI 20 V Tsilarin juhlanumeron skabassa pyydettiin pluggaajii äänestämään omaa suosikkiansa Tsilarin parhaaks kanneks siitä asti, ku Tsilari muuttu aikakauslehdeks. Buli kiitti kaikille skabaan osallistuneille! Skaban finnas kaks kantta (jotka sai yhtä paljon äänii pluggaajilta) eli kannet 4 / 2003 ja 5-6/ 2012. MARKKU L Moni muukin kansi oli kyllä kliffa, niinkuin koko Tsilarikin. Pienpanimot ja stydi bisse safkabuiduihin – rööki. Mitä sille tapahtuu. Molemmat on Slangin ikiomien taiteilijoiden duunei ja onki kliffaa julistaa finnaajiks: Eki Mattsson ja Jallu Koski. ”Mun mielestä se olis 4/2003 Itekin födannut just ennen jygeliä. Kansi on edelleen ajankohtainen: – Malmin flygarimesta. . OLAVI K. ”Ehdoton suosikkini Tsilarin parhaaksi kanneksi on Tsilari 5-6/2012 jeeeh, sillä siinä on hyvä wanha fiilis Hesasta, eli spora, puhelinkiska, sekä wanhat kadunlakaisijan kolisevat roskakärryt!!” . Perusteluina suosikkikansilleen pluggaajat skrivas mm. ”Ehdotukseni parhaaksi Tsilarkanneksi: Tsilari 5/2009. TsilariTaitto0616014.indd 33 22.11.2016 12.14. ”Ehkä nostalgia-syistä ehdotan: Tsilari 5-6/2012. Siitä tulee mieleen lapsuuden joulut, kun faijan kanssa haettiin kuusi Karhupuistosta. Kansikuvista parhaan valinta on kohtuuttoman vaikea. Olipa hieno lukukokemus. Hanaa vaan friidut ja kundit seuraavatkin 20 vuotta! LAURI / VIHTI LANDELAINEN STADILAINEN Säästin juhlanumeron lukemisen tähän viikonloppuun. Ei ihme, että moni vastaajaki skrivas, ettei valinta ollu iisi. Faija kuoli 2 viikkoa sitten 95 vuotiaana kotona Hesarilla.” . Niin on lahjat jääny väliin pikkukloddina. Tässä muutama snadi juttu, mitä skabaan osallistuneet skrivas kansista ja koko Tsilarista. Siinä näkyvien Puhtaanapitolaitoksen roskakärryjen sekä puhelinkioskin vuoksi. (Minulla on tapana kertoa, että nykyisissä aikakauslehdissä on 2 erinomaista, Karjalan kuvalehti ja Tsilari). Näit kansii on siis vuosilta 2002-2016. Oli kliffa pluggaa, miten jengi diggaa tätä meidän Tsilarii. Toivottavasti molempia on museoitu.” Skabaan vastanneiden kesken arvottiin kolme SlangiBuidun lahjottamaa palkintoa ja ne sendataan seuraaville:
Lisäksi aloittelemassa on teatteriryhmä jonka jatkosta päätetään syyskokouksessa sekä slangiakatemia, joka on toiminut jo useamman kuukauden. Lisäksi mestoilla piipahtivat Jukka Pakkanen ja Torsti Lehtinen sekä Ata Hautamäki. Tämänkin illan aloitti Slangibändi, jossa myös skittaa skulaa Timo Saarto. Messissä kanssamme oli yli 200 kundia ja friidua. Yksi ehkä eniten jo näkyvyyttä saanut homma on oma Slangibändimme jonka hallituksen jäsen Perkiökankaan Jaska yhdessä aktiivijäsenemme Saarron Timpan kanssa duunasivat kokoon loppukesästä. Olimme saaneet Helkapalon Masan bamlaamaan gamloja muistoja ja Maria Hännisen sekä Vesa Nuotion sjungaamaan slangibiisejä. Glaidujen muistojen jälkeen musisoi Partaboys ja oma Slangibändimme. Ekana startattiin slangilla ja salissa olikin lähes sata henkeä,kun Paunosen Heka ja Jäntin Emma sprookasivat slangilla. F o to : M ar ju t K lin g a. TsilariTaitto0616014.indd 34 22.11.2016 12.14. Jukka Pakkanen ja Torsti Lehtinen Slangin ständillä kniigamessuilla. Messuilta saatiin 8 nyyaa jäsentä. Bulit Kaisis illat Syksyn aikana ollaan vierailtu useammassa nyyassa mestassa ja sen vuoksi Kaisiksen motoksi onkin noussut Bulit illat. Slangibändi skulaamassa Kaisiksen treffeillä. Keskustelua johti Mikko-Olavi Seppälä. . Vierailevina staroina messissä olivat myös Terhi Ainiala ja Mona Forskåhl, joka edusti hurrislangia. Toivottavasti olit messissä. Mut joka keikalla on ollut tosi nastaa vaik joskus on skulattu hiukka falskisti”, toteaa Jaska. (Viihdeilta oli vielä lehden painoon mennessä ohjelmassa, toivottavasti se myös toteutui). Bulit taputukset hela illan päätyttyä saivat uskomaan että jengi diggas. ”Viel ku sais patteristin meggeen ni sit ehkä jaksais treenatakin enemmän. Marraskuun sluuttas Buli viihdeilta kun Stadin Friidu Maarit Niiniluoto bamlas Arska Elon kanssa glaiduista muistoistaan vuosien varrelta. F o to : M ar ju t K lin g a. Myös Kaltsin musaskolesta oli messissä sjungaava friidu Nacera ja häntä säestävä kundi Risto. Seuraava Buli ilta oltiin dekkareiden parissa kun Timo Saarto, Ata Hautamäki ja Outi Pakkanen lesasivat kniigojaan ja kertoivat mistä mikin stoori on saanut alkunsa. Eli buli rutistus tällä kertaa Hessulle, Pirkoille L ja H, Aulille, Liisalle, Timolle ja Tarjalle. Alkuillasta jengiä viihdyttivät Esko Vepsä stooreillaan ja Slangibändi. Kaltsin tsyrkassa Perinteiseen tapaamme suomalaisen kirjallisuuden päivää 10.10. Nyyii juttui Syksyn aikana on startannut useita snadei jutskii joissa oma jengimme duunaa kaikkee kliffaa eikä bungaa mitään. Kokoonpano on hieman hakenut muotoaan ja kimpassa skulaaminenkin alkaa jo hiukka synkkaa. MARJUT KLINGA Kaltsin tsyrkassa ekassa rivissä tsittas hallituksen jäseniä, pappi Riitta Männistö ja Matti Helkapalo. 34 TSILARI 6/2016 SLANGIJENGI Stadilaisten syksyn sävelet Syksy oli täynnä toinen toistaan kliffempia reduja. Tsilarin ilmestyessä ollaan sjungattu myös joulubiisit Kaltsissa. Kniigamessut Toistamiseen olimme messissä Messukeskuksessa, kun toinen toistaan bulimmat kustantajat esittelivät syksyn nyyaa kniigasatoo. Laskettiin blomsterit ”ässäläisille”, duunattiin slangi-iltaa, sjungattiin tsyrkassa, blisattiin slangikamaa kniigamessuilla, bamlattiin Kaisiksessa dekkari-illassa ja muuten vaan fiilisteltiin kalsoja kelei. Bulit tänksit myös kaikille vapareille, jotka jaksoitte stondata pisteellämme ja blisata slangikamaa ja etenkin hankkia nyyaa populaa messiin. vietettiin Kaltsin tsyrkassa (muuten eka tsyrkka, joka hiffas skulata kelloja Aleppon uhreille). F o to : M ar ju t K lin g a. Kari Varvikko ja Raija Tervomaa päivystivät pisteellämme ahkerasti talkoolaisten rinnalla ja vierailevana tähtenä oli jopa ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja
Jos tarttee lupaa, niin fotaajan pitää se pyytää kuvattavilta ja kuvausmestalta. Pari stiplas heti vek, oli vissiin muuta ku oli venattu, mut puoli tusinaa meit on jatkanu. ja fotoja kerätään 31.3.2017 asti. 23.12 kiinni Välipäivät byroo on normaalisti auki tiistaina ja torstaina. MARJUT KLINGA Valokuvauskilpailu Itsenäisen Suomen Brander-fotot Suomen 100v-juhlavuonna Stadin Slangi järkkää fotoskaban. Tule säkin Slangin akateemikoks. Haastattelut nauhoitti hallituksen jäsen Jaakko Perkiökangas, ja kaksi tärkeintä kundia eli Voitto Sulanderin ja Supa Santasen haastatteli Heikki Paunonen. klo 12-18. Sille, että kohta ei enää ole olemassa niitä kundeja ja friiduja, jotka muistavat, mitä oikein sanottiin ja missä. Aikamme niitä kuunneltuamme ja etenkin Åstenin Fjallen poistuttua joukoistamme, päätimme että jotain on tehtävä. Loput kundit ja friidut joutuivat tyytymään meikäläiseen. Sit me kaveerataan, millo mistäki, ku joku alottaa. Äänestyksessä ei tullu bulia eroa: 4843. 20-21.12 12-18 . Olihan tiedossa tärkeitä valintoja, kun piti hittaa nyya bamis ja uusia jäseniä hallitukseen, hyväksyy toimintasuunnitelma, talousarvio ja viilaukset sääntöihin. 15-16.12 klo 10-16 . Kandee skrivaa info fotojen messiin. 8.12. Nyt meil on menos Paunosen Sloboo Stadissa -knigun sanoja, joista bamlataan ja funtsitaan onks tuttu ja bonjataanks, mitä se on tai ollaanks ylipäätään kuultu sitä missään. . TSILARI 6/2016 35 SLANGIJENGI Syyskuun alussa alettiin tsittaan Bärtsissa siin tsyrkan alapuolella snadilla jengillä ja funtsata tätä meidän omaa kieltä, slangia. Ne ei saa olla aiemmin julkaistuja, ja fotaajalla pitää olla niihin täydet oikeudet. Yhteensä niit on 20 ja Signen ottamat fotot stikataan Slangin saitille 15.12. On gliffaa flytata ajassa bäkkiin ja funtsii, ku oltiin snadei friidui ja kundei ja niin stärii että. klo 10-16. Siis mille. Mesta on Artsun Ostari toka kerros siin Tokmanni vieres Olkkaris tai oikeemmin sen Bäkkäris eli takahuonees. VIRVE KUUTAR TsilariTaitto0616014.indd 35 22.11.2016 12.14. Joulukuus Slangin byroo on auki bulimmin ku tavallisesti, ett kaikki ehtis slumppaan kliffoja joulutsettei ja lahjoi: . Uudestaan hallitukseen valittiin Kimmo Karvinen ja Kari Varvikko ja nyyina jäseninä kaks friiduu eli Soile Tammisto ja Pirkko Haapala. Jäsenmaksuks päätettiin 33 egee, skideiltä 5 egee. . Slangin syyskokous Slangin syyskokous järkättiin maanantaina 14.11. 22.12 10-16 . Vaikka alkuajoista on kirjoitettu Tsilarissakin moneen kertaan, oli hienoa saada talteen myös muisteluita nauhalle. . mennessä tai sit ne voi käydä tsögaamassa printattuna byroosta. Hallitukses jatkaa tokan vuoden Jaakko Perkiökangas, Riitta Rannikko ja Esko Vepsä. Minnauksii tulee ja sit frogataan kavereilt, et minnaaks sä tän tai ton mestan. Fotosta pitää näkyy, kuka tai mitä fotossa on. 14.12 klo 12-18 . . Skabaan voi osallistuu enintään kolmella fotolla. Skaba alkaa 2.1. 9.12. ECO VEPSÄ Slangiakatemia Muistojen dokumentointihanke Yhdistyksemme perustamisen alkuvaiheisiin liittyy useita tarinoita ja tarinoiden taustoja. Tästä lähti liikkeelle hanke, jossa haastateltiin toistakymmentä slangilaista. Startti oli ihan gliffa, meitä oli kaheksan. Liittymismaksu jätettiin veks. . Froogaa lisää infoo skabasta tai fotojen keräämisestä byroosta: toimisto@ stadinslangi.fi. Stadi-aiheisten fotojen keräyskampanja Fotokilpailun lisäksi Slangi kerää mielellään talteen jengiläisten arkistoista vanhoja fotoja. Jengiin mahtuu meggeen. Supan, Hekan ja Voden lisäksi haastattelimme Klaude Bremeriä, Pentti Frimania, Matti Herleviä , Martti Inkistä, Pia Landenia, Lasse Liemolaa, Arno Soisaloa, Raija Tervomaata ja Seppo Töyrästä. Bamikseks valittiin Harri Saksala, toisena ehdokkaana oli Esko Vepsä. Skabassa on idiksenä kerää fotoja eri vuosikymmeniltä valituista mestoista, joita Signe Brander on fotannu. Fotoista järkätään näyttely. Nauhoituksia on tarkoitus hyödyntää mahdollisessa myöhemmässä historian kirjoituksessa. ja Kaisikseen oli tullut taas bulisti jengii. On oltu jengillä koolla maanantaisin, mut nyt on flytattu Artsuun ja singrattu aikakin niin, et ollaan keskiviikkoisin kolmelta IP
. Kummankin kokoelma edustaa 1910-30-luvukujen slangia. Liffaja kliffasanoista tietoja oli hyvinkin paljon, ja niiden pohjalta voisi joitakin eroja hahmottua (kaikki tiedot on yksilöitävissä). kahvi, mausteet, makeiset jne), niin olisin mahdollisesti kiinnostunut noukkimaan/ ostamaan edullisesti pois pölyjä keräämästä Soita tai tekstaa 0500505054 tai skriivaa meiliin pepitum80@hotmail.com! . Kliffa-muoto ei siis ole Veskun lanseeraama, vaikka se hänellä esiintyykin (“kliffaa hei!”), vaan paljon sitä vanhempi. Olen ylpeä siitä, että kuulun Stadin Slangiin, koska se on sellainen jengi, jolta ei koskaan lopu svengi. On kymmeniä tai luultavasti satoja sanoja, joiden alkuun on lisätty s. Kyllä stadilaisella on lämmin sydän ja suuri auttamisen halu. En koskaan tule unohtamaan sitä, se oli niin lämmin, ihana tunne sisälläni, muistan sen aina. Mikähän on sanan etymologia ja mahdollinen yhteys eri kaupunginosiin. Vuodet on vierineet, monta iloista, hauskaa retkeä ja hetkeä on nähty ja koettu ja niin kuin Tapio Rautavaara lauloi: ”En päivääkään vaihtaisi pois”. Kun Slangisanakirja valmistui, luovutin Kotukseen kaiken siihen mennessä kokoamani aineiston yli 200 000 sanalippua, joiden joukossa useista sanoista oli useita tietoja. JESPER VON HERTZEN Pia kiittää Bulit kiitokset teille, Stadin Slangin jäsenet, Kirstarin jengi, Slangikuorot, hyvät ystävät, kaverit ja tuttavat! Olette tosi nastoja friiduja ja kundeja, minä diggaan teitä! Tiedän ihan takuulla, että teidän ansiostanne olin päässyt ehdokaslistalle Stadin Friiduksi 2016. Liffa tulee ruotsin sanasta livad, jonka merkitys on ’halukas, innostunut; hauska, hilpeä, lystikäs’. Sitä vastoin luultavasti eroja on ollut yhden ja saman kaupunginosan sisällä eri jengien tai porukoiden välillä, jopa viereisten talojen kundiporukoissakin. Se kosketti minua niin, että kerrankin jäin sanattomaksi! Minusta se oli aivan uskomaton juttu, että kuuluin top 10 joukkoon! Se oli tosi hienoa juttu teiltä slangilaisilta ja ystäviltä ”järjestää” minut ehdokaslistalle, arvostan sitä todella paljon. Uusin esimerkki on vuodelta 1963. Epäilen kuitenkin sitä. Monet viittaavat siihen niissä tapauksissa, joissa sanoissa on variaatiota, mutta kun niitä tarkemmin katsoo, kysymys on lopulta enemmän yksilöllisistä eroista kaikissa kaupunginosissa kuin kaupunginosien välisistä eroista. Rakastan niin arpojen myyntiä – vitsi, vitsi! Nyt joulu tulla jollottaa, niin toivotan teille kaikille slangilaisille, Tsilarin toimitukselle, ystäville ja tuttaville hyvää vanhan ajan joulua, perinteistä ja lämmintä yhdessä oloa, laulun sanoin: ”ja hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen.” Kliffaa joulua ja lopuksi kaksi tärkeää sanaa: Kiitos teille! Lämmin halaus! . Hesarista tämä uutisen, liikutuin. Sana on tavattu myös Helsingin vanhassa ruotsinkielisessä slangissa asussa liffat. Kliffa-sanan ilmaantuminen slangiin näyttäisi ajoittuvan 1930-luvulle, muistelee Kaarlo Stenvalli ”Aluksi kliffa-muodon käyttäjiä pilkattiin: haluavat olla stadilaisempia kuin stadilaiset itse.” Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten uuteen muotoon yleensä aina suhtaudutaan aluksi kriittisesti. PIA LANDÉN TsilariTaitto0616014.indd 36 22.11.2016 12.14. Kysyin Eki Mattsonninkin mielipidettä aikoinaan, ja hänkin tuntui olevan liffa-miehiä. Sinänsä ei ole harvinaista, että slangisanojen alkuun on lisätty äänteitä, jotka eivät niihin alkuaan kuulu. Kun luin aamulla 24.5. 36 TSILARI 6/2016 Kliffaa vai liffaa Mieltäni on askarruttanut muuan kysymys. Olen Stadissa kyllä aina asunut Etu-Töölössä, eli liffa-sanan parissa. Tässäkin tapauksessa se tarkoittaa sitä, että sekä liffaettä kliffa-muotoja on käytetty jonkin aikaa rinnan niin Töölössä kuin Sörkassa ja Kalliossakin. Kysymykseen mahdollisista kaupunginosittaisista eroista on vaikeampi vastata. O. Liityin itse Slangiin syyskuussa 1995, 21 vuotta sitten. Slangin ominaispiirteitä on se, että se muuttuu ja että muutoksissa yleensä uuteen sanaan tai sanamuotoon kohdistuu aluksi usein vastarintaa. Siitä on saatu Stadin slangiin liffa, johon on myöhemmin liitetty k sanan alkuun: liffa -> kliffa. HEIKKI PAUNONEN Moikka stadilaiset! Jos teillä on jemmassa jotain kivoja, suomalaisia, vanhoja peltipurkkeja (esim. Se oli hieno kunnianosoitus minulle teiltä. Viimeinen tieto liffa-muodosta on Helsingin uudesta yhteiskoulusta vuodelta 1976, mutta ylimalkaan siitä on hyvin vähän tietoja 1950-luvun jälkeen. Livad-sana tunnetaan myös Tukholman slangista jo 1800-luvun puolivälistä lähtien, merkityksessä ’rolig, trevlig’: ”Här var lifvadt” (1850), “En lifvad jänta.” = mukava tyttö (1897) jne. Kliffa-sana on minusta aina tuntunut uudelta, ikäänkuin ulkopuolisten ujuttamalta (Loiri...). Muutenkin kysymys kaupunginosien välisistä eroista on ongelmallinen. KAISLA Tsilari välitti kysymyksen slangiproffallemme ja tässä perusteellinen vastaus: Kliffa on tosiaan uudempi variantti, alkuperäinen on liffa. K:llinen kliffa ei kuitenkaan voi olla 1910-luvun slangia. Olen maininnut sanakirjassa jo 1920-luvunkin, sillä Kullervo Linnan ja Toivo Kaiposen slangikokoelmissa on sekä muoto liffa että kliffa. Slangisanakirjan perusteella suurin osa sekä liffaettä kliffa-sanoista on peräisin Pitkänsillan pohjoispuolelta. Se sisältyy myös 1914 syntyneen Aarno Virtasen slangikokoelmaan, joka on 1920-30-luvun slangia. Oli vanha hokemakin: On liffaa kun leffassa on klogu
Jutut julkastaan skrivaajan omalla nimellä. Kävimme skloddeina joskus treenaamassa samassa salissa mm. Minna Canth. Joskus kun treenauksemme meni liian riehakkaaksi ja enemmänkin brassaukseksi, vaikka emme kuuluneet samaan porukkaan kuin Lekkeri, niin järjestyksen miehenä hän tuli palauttamaan meidät ruotuun. Toimitus tsiigaa, mitkä stoorit mahtuu messiin. korista ja jotain muitakin lajeja. 3. Lekkeri oli födjannu Stadissa 19.1.1930 ja delas täällä 16.10.2012. SKRIVAA TSILARIIN! . 1949 Suomen mestari kärpässarjassa (alle 51 kg) jo 19-vuotiaana. TSILARI 6/2016 37 Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Kuriositeettina voin mainita, että käydessäni ekoja kertoja 1940–1950-lukujen vaihteessa Helsingin Tarmon salilla Byggalla näin Lekkerin siellä treenaamassa. a) 78 metriä / meter. 8.Sturenkatu ja Kolmas linja / Sturegatan och Tredje linjen. Sendaa sun stoori Tsilarin toimitukseen meilillä: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa se koneella ja sendaa toimituksen postiosoitteeseen Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. ARSKA SOISALO F o to : S u o m en u rh ei lu m u se o . Hän oli v. Matti Hagman. Itse en ole koskaan harrastanut knekkausta, enkä tsennannu sen kummemmin Lekkeriä. . PenaH TsilariTaitto0616014.indd 37 22.11.2016 12.15. 5. Tai voit froogaa juttui Stadista ja slangista. Aleksanterinkatu / Alexandersgatan. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Tämän jälkeen hän siirtyi ammattilaiseksi ja otteli kaksi vuotta päättäen uransa vuonna 1951. Puu-Vallila / Trä-Vallgård. Otteluja oli 14, joista hän voitti 10, hävisi kolme ja yksi päättyi ratkaisemattomana. Olen erittäin pahoillani em. artikkelissani mainitun entisen mestaribokraajan sukunimen kirjoitusvirheestä. Pilapiirtäjä Kari Suomalainen / Karikatyrtecknaren Kari Suomalainen. Me julkastaan stoorei Stadista ja Stadin slangista. Nimi oli Leo ”Lekkeri” Ljungberg eikä Lundberg. En snaijaa kuinka umpiluussani oli koko ajan oikea nimi, mutta jostain syystä se ei siirtynyt prinssimakkaroilleni ja siitä näppäimistön kautta artikkeliin. Toimitus voi lyhentää stoorei tarvittaessa. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. 9. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkillä, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Hän oli silloin jo erittäin tunnettu ja lupaava knekkaaja. Mikä tääl döfää. Kampin ostoskeskukseen / Kampens köpcentrum. 6. Seuraava Tsilari 1/2017 ilmestyy 10.2. Rokka Baari. Kova kundi "Lekkeri" tulossa ammattilaiskehiin. 4. 2. Itäväylä / Österleden. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Ai joo – omakehu. Siihen jutut pitää sendaa 10.1.2017 mennessä. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarista, Slangin tapahtumista ja reduista ja vaik terveisii sun frendeille. Oikaisu Tsilarissa 4 / 2016 olleeseen Alppilava-artikkeliin. 10. 7
Sitä ennen Manskua Tullinpuomista eteenpäin suhas vain no. linjan pitkäripaisessa. Siin oli sit gutaa tsitata kolvi ehjänä matkalla himaan Tölikaan. 50 vuoden kuluttua manselaisillakin voi olla samoja fiiliksiä. 1955 tuli Ruskikselle sluuttaava runkolinja jota tsöras skuru no. 38 TSILARI 6/2016 SAUTSKI SKURULLA HIMAAN M ä budjasin Mansku 65:ssä, mut jouduin silti jostakin syystä käymään kansiksen Eltsussa. Sä döngaat jo valmiiks brenkulle.” Vaik mä olisin mielelläni ne flindat sille trokannukin, niin mä en voinu, ku mä olisin saanu fudut. 12, eli ”Tilkan vaunu”, jonka päättäri oli Kuusitien hörnessä; Haagan H-skuruhan oli veks jo kauan aiemmin. STUIDUAIKANA MÄ pluggasin Stadin verstaalla valtsikaa ja olin samalla ruuhkaduunissa 4. Ku kolmonen käänty Manskulta veke Nordenskjöldingartsalle, niin mä pääsin silläkin kliffasti melkein himadörtsille. Beibejäkin sillä sai Kaivarissa smeeduun. Oli vaan niin vänkää suhailla spaddu huulessa ympäripitkin Stadia omalla kuplaVW:lla. Mut pyhinä ja iltaisin oli slumpattava oikea tiketti. Hanaa kammesta ja stoppaus sihisevällä ilmabromssilla. Siinä kuskin molemmat handut olivat alvariinsa duunissa. Sit v. Meil skolelaisilla oli skoleslaba jolla sai reissata arkisin halvalla sekä skurussa että dösässä. 10. Siihen aikaan kuski tsittas avotilassa, ja mä staijasin mielelläni siellä tsiigaamassa kui se föras sitä vekotinta. ERIKOINEN SKURU oli ”Munkan hurri”. Siinä oli parikymppinen kundi kovassa mestassa, kun piti krapulaiselle entiselle Laguksen urholle aamusella sanoa: ”Ei käy. Oppari-iässä 1950-luvulla tuli hengattua paljon stattalla ja muuallakin Stadissa. Se oli niin buli, et siinä löyty aina tsittimesta. Yleensä mä dallasin skolematkat eessuntaas, mut skeidoilla keleillä kolmosen spora, joka meidän slangilla oli keltainen skuru ku siihen aikaan eri linjoilla oli omat tunnusvärit, oli luotettava vekotin ku se tuli aina joka viides minuutti pyskälle. Vaan niiden skuru on nyyana nyssenä varmaan raitsikka ku niillähän on jo ennestään se onnikkakin. Siin oli sit gutaa tsitata kolvi ehjänä matkalla himaan Tölikaan. Sitku mä pääsin oikeisiin duuneihin ni mä slumppasin ekan bilikani ja sen jälkeen mä en skuruja just käyttäny vaik mä olisin niilläkin päässy kliffasti eri mestoihin. Yritettiin me kyllä päästä pommilla, mut sipoolaiskondarit oli niin skarppeja et se onnistu vain harvoin. Se oli sitä viinakorttiaikaa, jolloin stydiä brenkkua sai slumpata vain yhdestä ”omasta handelista” ja sitäkin kerrallaan vain kaks kirkasta ja kaks ruskeeta, eli täyslasti oli esim. . jos mä olisin jääny siitä fakkiin. TsilariTaitto0616014.indd 38 22.11.2016 12.15. Se oli svedujen ASEAn valmistama Stadin pisin skuru ja se suhas Munkan linjaa. NYKYISIN MÄ budjaan sellaisessa lähiössä, minne ei sen enempää skuru ku metrokaan tsöraa. kaks Vaakunaa ja kaks Rommiviinaa. Sen numero oli 4. Aina kuitenkin joku Manskua tsöraava spora oli passelisti handuilla. Muutaman kerran mua uhattiin siks duunipäivän jälkeen vetää daijuun, mut ennenku sain ledufemmalla päin näköö, mä onnistuin aina smiittaamaan kolmosen skuruun. Kaiholla mä silti edelleen minnailen niitä aikoja, ku skuru föras mut aina himaan
Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 300 €. TsilariTaitto0616014.indd 39 22.11.2016 12.15. Alle 18-vuotiaat 5 €. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus . Stadin Slangi ry järkkää . klo 18 Snygeimmät Ruskiksella. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. Tammikuu Ke 11.1. klo 18 Nyyrikin treffit, aihe vielä avoin. Pe 23.12. Ke 14.12. muutos (muista jäsennumero) Jäsenmaksu 33 € vuonna 2017. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . klo 15 Snygeimmät Paavalissa. klo 18 Tölikan lössi Kaisiksessa. Su 18.12. Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. klo 16 Arabian Olkkarin joulubiisit. klo 11 Redu Heurekaan. Ke 18.1. . klo 12 Työläisäitipatsaan kukitus. Ilmoittaudu byrooseen. To 12.1. klo 18 Palminen Kaisiksessa. Tsekkaa byroosta 045-186 7238. TSILARI 6/2016 39 SLANGIJENGI Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. Ti 24.1. Joulukuu Ke 7.12
TSIIGATKAA SKLODDIT, SIELT SE S-MOBIILI TULEE! Kandee lataa S-mobiili, nii säki hiffaat et motis on tehoo. K uv a: E er o M ak ko ne n/ Su o m en va lo ku va ta it ee n m us eo /A lm a M ed ia /U ud en Su o m en ko ko el m a *1239952362016* TsilariTaitto0616014.indd 40 22.11.2016 12.15. S-mobiili.fi. Se on vinstannu pyttyjäkin