Tsilari 6/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TsilariTaitto_617_012.indd 1 22.11.2017 12.40
www.taksihelsinki. 010 766 1047 TsilariTaitto_617_012.indd 2 22.11.2017 12.40. Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. Skulaa 0100 0700. Me kyll tsörataan. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! FREESIN KLIFFA. Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Uintietu -10 % Suomi 100 Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . + 1, 62 €/ m in + pv m . Me kyll tsörataan. H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h
H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h. Edessä keskel Vuoden fotaajaks valkattu Marit Henriksson ja oikeella skaban kakkonen Merryt Santanen. A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! Fo to : Es ko Ve ps ä. + 1, 62 €/ m in + pv m . Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 20 Slangilodju 36 Slangi blisaa 37 Skabat 38 Slangijengi 40 Pluggaajat 43 Stadis tapahtuu Kansi: Jallu K.Koski STADILAISIA 12 HENKKA OIS 100V – Varvikon muistoja 14 EI SAAVU ENÄÄ – Kolanen minnailee Seijaa 16 SLANGIJENGI SKRIVAS – Karin ja Sepon nyyat kniigat 26 OSMO K.OKSANEN – upeet jullet 34 PIRTEÄ VANHA ROUVA – kasikybänen Raija EKS MINNAA 15 ÄSSÄRYKMENTTI – Arska ja bamis patsaalla 18 PIPARI JOULUPUSSISSA – Marjutki venannu 19 JOULUMUISTOJA – Rantsu treffannu Tauno P:n 21 SKIDIEN KOLTTOSII – Julle minnailee 31 KILJUSEN SÄHLÄT – Westman hittas Finnen STADIN MESTAT 24 SAMPO-TEATTERI – Kolanen 27 SKIDINÄ BIO HESPERIASSA – H.Mäkinen skrivausskaba 28 HAGIKSEN FRIIDU – Leena 1940-60-luvuilla 30 RÖÖPERIIN – skujaa taas Mäkitie 35 MAALLISET MESTAT – Virve tsögaa joulumusaa SPORTTII JA TRAFIIKKII 22 JOKERIT 50 V – Virve synttärimatsissa 23 KOHTI OLYMPIALAISII – Kibe funtsii mitskui ja kledjui 32 BOLTSI SKRUBUUN – Palminen houkuttelee Tunisiin 33 KANDEE DALLAA – Palminen ei mee sporal 42 JOKOHAN BYTSKAIS – B.Wisser fiuden fillareista s. Skulaa 0100 0700. www.taksihelsinki. 8 Branderskaban tulokset SISIS Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Me kyll tsörataan. Me kyll tsörataan. 7 Skabaan fotojaan sendanneita. TsilariTaitto_617_012.indd 3 22.11.2017 12.40. Foto: Marjut Klinga. TSILARI 6/2017 3 Slangijengi Costalla s
Bamlaushetken jälkeen yleisö pommitti Ekiä tiukoilla kyssäreillä. Foto: Kimmo Isotalo. Kandee tsekkaa järkkääjien saitilta www.luxhelsinki.fi, mis lyysaa ja miten. Paikalla oli kolmisenkymmentä ystävää. VK 4 TSILARI 6/2017 Erkki Alaja & Kutsumus E ki Alajan uuden knigun julkkari bileet pidettiin 19.10. Ja ettei lyysis tuntus vaan öögis, vaan maga pääsis kans messiin kaamoksen keskel, ni samaan aikaan järkätään safkaproggis Lux Eat. KIMMO ISOTALO Tsilar i onnitt elee! TsilariTaitto_617_012.indd 4 22.11.2017 12.40. Riitta on ollut messissä Stadin Slangin toiminnassa alkumetreiltä asti, hän liittyi jäseneksi v. Täs on messis City-lehti, joka on kekannu kans Syö kympillä -kampanjan. Hänen toimelias kautensa alkoi Tsilarin toimituksen jäsenenä päätoimittaja Leo Nummelan aikana v. Riitta oli myös monen vuoden ajan yhdistyksemme tilintarkastaja. Riitta poikansa kaksoistyttärien Pihlan ja Kiiran kanssa 80-vuotisjuhlissaan. Varsinaista ohjelmaa varten eturiviin oli roudattu futaaja Miklu Forssel, eläköitynyt skrinnaaja Laura Lepistö ja korisjätti Juha Nenonen bamlaamaan knigun teemoista eli urheilusta, urheilumanageroinnista ja –markkinoinnista. Lux Helsinki sai Stadin matkailusäätiölt tänä vuon Helsinki Travel Award -prenikan. Siin Stadin monet raflat järkkää annoksii, ku bungaa kybän, 30 tai 50 egee. 1996 alkupuolella. 1997 1999. Tämän jälkeen seurasivat duunit Töölönlahden rannassa pidettyjen Perinnepäivien puuhanaisena mm. Paikalla oli häppeningin luonteeseen sopien katettu iso läjä kotimaisen urheilun kärkihemmoja, kuten Niemisen Risto ja Bryggaren Artsi sekä kasa toimittajia. Teoksen salongissa. Hän toimi myös monien tilaisuuksien, kuten jorojen järjestelyporukoissa ja myös valvoi paikalla, että ne onnistuivat suunnitelmien mukaan. . Skruudaa kybäl ja tsiigaa lyysist – siin on hyvää proggist tammikuuks, ettei masis iske joulun ja nyyan vuoden bileiden jälkeen. Keskel talvee, ku on muuten pimeet, ni upeet duunit valasee byggii ja muit mestoi 6.-10.1.2018. Bileet pidettiin Kinaporin palvelukeskuksessa, snadisti etuajassa 28.10.2017. . SNADIT Riitta Tähtisen synttärit S tadin Slangi ry:n jäsen no 143 täytti 80 vuotta 2.11.2017. Häneltä riitti tarmoa myös työskennellä Kinaporin palvelukeskuksen vapaaehtoistyöntekijänä parikymmentä vuotta, jossa oli mukana järjestämässä konsertteja, hyväntekeväisyystilaisuuksia ja muita ohjelmallisia tilaisuuksia. ”myyntitykkinä” blisaamassa yhdistyksen tuotteita. Ite paneelijustkailu jäi kuitenkin vähän pliisuks, kun Eki pisti muisteluvaihteen täböllä öögaan: läsnäolijoille tarjottiin stooreja aina Alajan skidivuosista lähtien. Tytöt ovat Riitan puolelta kuudennen polven stadilaisia. Stadisuunnistusskaboissa hän oli useana vuotena ”rastimiehenä”. Tän osion huipentuma oli, kun pitkänlinjan urheilutoimittaja Kalle Virtapohja kertas ensimmäisen muistonsa Ekistä, minkä skriivaja ite kuittas simppelisti: ”että muuten hyvä stoori, mutta kyseessä oli mun broidi.” Eki on omistanut Kutsumus –knigun syksyllä edesmenneelle kaksoisveljelleen Pertti Alajalle. Foto: Tiina Pettersson. ARSKA SOISALO Paneelis (vasemmalt) kustannustoimittaja Jussi Tiihonen, Alaja, Forssel, Lepistö ja Nenonen. Stadin lyysis L ux Helsinki -valofestari järkätään ens vuonna kymmenennen kerran
040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Oliko diktaattori Franco hänen frendinsä. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Näin franssut pysty kertoo neukuille ettei finnet olleet enää inessä. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Bamlattiin, ett Hallamaa olis slumpannu tiedusteluaineistosta saamallaan fyrkalla maatilan Andalusiasta. Jossain vaiheessa ulkoministeri Molotov sendas fransmanneille breivin ja vaati niitä luovuttamaan suomalaiset ”sotarikolliset” välittömästi Neukkuihin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Myöhemmin hän flyttas Espanjaan, jossa uffari tsennattiin nimellä Ricardo Palma. HANNUN MIELESTÄ Reino ei koskaan tavannu Generalissimo Francoa, mutt Espanjan viranomaiset snaijas iha hyvin mikä jengi oli kyseessä ja miks se stannas Espanjassa. En saanut jämäkästä everstistä kuitenkaan irti sitä mitä halusin: Mihin oli jemmattu kadonneet miljoonat. Operaatioon liitty myös huhu kadonneista miljoonista. . 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh. ”Francon henkilökohtainen tuttu faija ei ollut.” Reino Hallamaa delas 80-vuotiaana Espanjassa vuonna 1979 ja hänen ja vaiffin tuhkat förattiin Sysmään, staran sukugravariin vuonna 2013. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Hannu bamlaa minnaavansa, ku Guardia Civilin skoudet partio säännöllisesti ekojen vuosien aikana Torren kämpän ja sittemmin El Albaricocal maatilalla, missä perhe budjas lähes 25 vuotta. Landella porukka viljeli ekaks neilikoita ja myöhemmin, sen jälkeen ku KarAir rupes flygaa Costa Del Sol:ille, ruvettiin byggaa hausseja. Eversti skiglas perheineen botskilla Suomesta haneen lopullisesti 1945, ensin Ruotsiin ja sieltä Ranskan tiedustelupalveluun. Pian klaaraantu, ett ekaks Torremolinosin ja myöhemmi Churrianan skoudebamareille oli tehty selväks tsiigaa perheen turvan perään. Nyt myös fransmannien mielestä finskeistä oli tullut heille ”kuuma botlari”. PALSTANIMI: PÄIKKÄRI HUOM. HANNU PRAATAA, että pakomatkan eräässä vaiheessa perhe päätyi Ranskaan, jossa hänen faijansa ja tiedustelupäällikkö, eversti Aladar Paasonen sekä joukko muita ”Stellistejä” teki duunii Ranskan viranomaisille. Nyt yli 40 vuotta myöhemmin tapaan Fuengirolassa hänen kundinsa Hannun, joka snadisti valottaa perheen suhdetta sekä fransmannien että Francon virkakoneistoon. Treffasin Hallamaan ja faxasin hänestä viikon aikana useita juttuja Suomeen. Niinpä 1947 alkupuolella ranskalaiset shingras Hallamaat ja jengin muita härmäläisii miehitysvyöhykkeen äärimmäiseen nurkkaan, Wildbadin kaupunkiin. Se tuntu Hannun faijasta jees-ratkasulta ja vanhemmat päätti flyttaa heti ku rajat olis auki. HALLAMAAN LIIDAAMASSA operaatiossa Svenskin botskeihin pakattiin satoja lodjuja tiedusteluvälineistöä ja arkistoja. 050-552 1360 seppo@palminen.com Arno Soisalo puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. MAHDOLLISET KAPPALEET MERKITTY SANALLA ”ISOLLA” TSILARI 6/2017 5 TsilariTaitto_617_012.indd 5 24.11.2017 13.12. Näin siks, että Franco oli avaamassa dörtsejään Eurooppaan. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. PÄIKKÄRI FRANCON SUOJELUKSESSA: STELLA POLARIS REINO HALLAMAA O llessani toimittajana Iltaset-gasetissa 1970-luvun puolivälissä, päätin flygaa Fuengirolaan tsekkaa mitä kuuluu eversti Reino Hallamaalle, Suomen radiotiedustelun faijalle ja kehittäjälle, joka tsennattiin operaatio Stella Polariksesta. VAKIPALSTA SIVUN VASEMMAN LAIDAN PALSTA KUTEN ED.LEHDESSÄ KAPPALEIDEN ALUISSA KOROSTETTUJA KIRJAIMIA / SANOJA. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Hallamaat ylittivät Espanjan rajan marraskuussa 1947. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Hallamaille annettiin bonjata, ett duunit oli ny pulkassa ja pitäs shingrata edelleen vaikkapa Espanjaan. Siellä jengin ois iisi budjaa iha rauhassa. Kyseessähä oli manööveri, jossa pyrittiin turvaamaan Suomen puolustusvoimien tiedotustoimintaa, jos Neuvostoliitto miehittäisi Suomen jatkosodan päätyttyä aselepoon syksyllä 1944
Ja skrinnailee edelleen, ja nyt uudessa mestassa! KAIKKI VARMAAN tsennaa mis on Vanha Stuidutalo, siis Vanha. Muuten. Just siellähän oli tää valtaus, oli flyygelin päällä sydeemit, oli stuiduteatteri, oli bändit kuten Hurriganes, oli Vanhan Kuppila ja vaikka mitä. LESTINHEITTÄJÄT, GANGSTERIT ja kovanaamat pääsee ääneen Harri ”Raid” Nykäsen ja Sjöban (Tom Sjöberg) opuksessa Rööperi. Glaiduu Jouluu ja Uutta Vuotta! Skulataan ja bamlataan! ps. R.I.P. Omistan tän lööpin pitkäaikaiselle frendilleni, Viiskulman Digeliuksen (maailman stailein plattaliike!) vetäjälle, stadilaisen musadiggarin ikiystävälle Emu Lehtiselle, joka häippäs yllättäin keskuudestamme. Eli huikeet 120 vuotta täyteen tänä vuonna. Bluesministeri Esa Kuloniemi on tehny hirmuduunin The Renegades luopiotarina kniigan parissa. Mä selitän. Just tosta Rööperin pimeestä puolesta jengi heittää hetulaa tos kniigassa. Parhaat misut ku oli Vanhalla (Elina!), ja paras klubi ikinä. 6 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 6 22.11.2017 12.40. Salve ei oo iältään mikään mäkkäri ja mitä näitä nyt on, se perustettiin jo vuonna 1897 (tsaari Nikolai II oli sillon puikoissa). Mut pluggaaminen ylipäätään, se kannattaa aina, eiks jeh! . 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Jos et usko niin pluggaa toi bökkeri. Slangijengille ihan pakollinen! Sit olis Salven historiikki, siis tän skönärikapakan. Moni tärkee kniiga jäi tietysti tähän hätään tsekkaamatta, niinku esmes Tervomaan Raijan uusin ja Varvikon Karin just ilmestyny Heruli-bökkeri. Ja tulos on täys kybä!! Bökkeri selvittää miten nuoret Birminghamin boitsut simmas tänne Härmlandiaan 60-luvun alussa ja miten ne otti täkäläisen rockkuvion haltuun! Ja nopeesti! “My baby drew up in brand new Cadillac”!! Eka veto stadissa, Stokkalla. Meitsillä oli ilo ja kunnia oppia tsennaamaan Kim Brown kundin muutettua Saapasjalkamaasta takas stadiin (keikoillakin käytiin). Skulaa voi muinakin aikoina. com Riitta Rannikko riitta.rannikko@kolumbus.fi Soile Tammisto soile.tammisto@saunalahti.fi Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Nappaan ekaks syyniin Palmisen Sepon nyyan Snygii slangii. Mut paikoin myös hitsin vänkää! Kandee muistaa, et Rööperi, joka tänään on muodikas hipsterikennosto, oli pitkään sodan jälkeen epäilyttävä, huorien ja rosvojen mesta, ainaski maineeltaan (voin todistaa et siellä budjas myös ihan kunnollista jengiä). Siinä oli vasta herrasmies. Vanha oli tärkee kulttuurimesta 60-luvulta aina 90-luvulle, oikee populaarimusan, politiikan, taiteen, undergroundin ym todellinen alkupiste. Mut miks tommonen kniiga. Borsat vek ja syvä kumarrus!! Bökkeri on staili ja kertoo hienosti vikasta oikeesta skönärikapakasta, joka on komeesti skrinnaillut maailman myrskyjen läpi tähän päivään. Meitsikin heilu Vanhalla, budjasin melkein siellä. Mestasta on nyt skrivattu tuhti kniiga Vanha palaa, skrivaajina Outi Popp ja Asko Mäkelä. Toivottavasti jengille on jääny kliffat fiilikset. Et tommosia. Monenmoista glaiduu slangiin liittyvää juitsuu ollu. HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Harri Saksala harri.saksala@gmail.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. On, on! 300 slangisanaa ja mageet stoorit jokaisen sanan yhteydessä! Ja on just niin passelin kokonen et sopii hyvin fikkaan. Se on muuten oikee snadi buli kniiga. Funtsasin skrivata muutamasta kniigasta, jotka tullu plugattua. Kovaa kamaa, sanoisin. HARRI SAKSALA bamis harri.saksala@gmail.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI PLUGATAAN TAAS! K oht finaalissa tää vuosi 2017. Ja samalla meitsin toisen jakson eka vuosi bamlausdirikana
Juubelissa ollu lössi lysnas ku jotku Lärvatsalo skoobarit skulas ja takas himaan shingratessa kukaa ei minnannu mitää. Samassa raflassa oli myös fiini, koko Stadin viikon esillä oleva Seija ja Hannu Karttusen kokooma Stadista kertova fotonäyttely 100+. Kliffaa hei! Viikon bileet Viikon bileet starttas maanantaina La Alegria -raflassa, jossa stadilaiste jubileerauhan julisti Costalaiste pääbamari Juhani Metsä. Keihäsmatkojen aikaan jengillä oli Espanjaan flygatessa messissä aina omat eväät – ruisleipää ja lenkkii. Ilmane vinkku virtas pitkänokkasesta karahvista. Sitte ku stagelle ilmesty gamloihin jumppakuteisiin somistunu SLANGIJENGIN REISSUT KARI VARVIKKO Vuodesta 2010 vuoteen 2018 valitut Costan Friidut ja Kundit. Fuengirola programmiin oli yhdeksi päiväksi sovitettu myös Córdoban reissu Andalusiaan. Isäntien junailema juhlaohjelma oli myös suksee. Samassa tilaisuudess julkistettiin viikolle skrivattuje murre-, slangija vitsiskabojen tulokset. Tuolla jossain sillivalaat tsimmas kohti Gibraltarii ja ulappaliitäjät flygas heräävässä sinessä. Foto: Juhani Metsä. lokakuuta, meininki oli toinen – ja snadisti samanlainenki. Siell saatto skruudaa mummon muussii ja lihapullii, tai pari eguu tsieguralla. Ja gamlaa stenuu, taidetta ja kulttuurii riitti. Historiallisesti tämä jo Rooman aikane vanha stadi oli tsiigamise arvoinen, mutta huonompiklabbiset ei hivannu lähtee pitkälle dösareissulle, jossa loppupäässä olis dallailtava pitkin kartsoja ja tortseja. Tokaks tuli Esko Vepsä ja kolmanneks Kari Varvikko. Jussi piti kiinni etiketistä ja niinpä ensin piti huitaista huiviin tarjotut cavat. Niin Costan kuin härmänki stadilaine korkkasi pieteetillä. Kurvin kundin sprookauksen sujuvuus ja jopa nippeli/ numeromuisti oli sillai klassista, ett vielä jälkeenkipäin sitä fundeerattiin, ett mite se pysty heittää tollai hetulaa. TSILARI 6/2017 7 >> TsilariTaitto_617_012.indd 7 22.11.2017 12.40. Corrida de toros – härkätaistelu venttas areenalla. Yhtenä päivänä konsuli Katariina Hautamäki-Huuki Madridin suurlähetystöstä ja varakunniakonsuli Anneli Talsi Málagan konsulaatista bamlas konsulitoiminnasta ja vastas eri frookiksiin. Ku flygattii tsiigaa Costadilaista menoo... Slangiaiheisen skrivauksen finstas Ilmari Ahto snygillä stoorilla ”Stadilaisuutta huntin Suomessa”. Costan Friiduksi skramlattii Eila Vatanen ja Kundiksi Pekka Patovirta. Kliffat päättäjäiset Viikko sluutattiin Nuriasolin tyylikkäässä raflassa. Mutt yhteinen stadilais/ spanis henki dallas Sierra Nevadan snögepeitteiste huippuje tuntumassa, Mijas-vuoren juurella suuliksen noustessa ku aplari Alboráninskönen horisontissa. Stadissaki tsennattu Pikkis bändeineen hallitsi musan ja joraajiaki riitti. Ylärivi vas. Safka oli gutaa; alkusalaatti, flesu/fisuvaihtoehdot, puol putelii vinkkuu, kakkuu, tsufetta jonka megessä joko brändii tai liköörii. Harri ”Pikkis” Karen, Juhani Metsä, Tuomo Lintulaakso, Mikael Kantvik ja Pekka Patovirta. Sitä oltii ny omie Costadilaiste styyraamassa botskissa. Edessä vas. Hela setti bungas vain 26 eurolitoo. Kuvasta puuttuvat: Timo Hertola, Erkki West ja Pentti Vanninen. Sitt joku hiffas grundaa oman suomalaise kiskan. Costadilaiset oli snadisti äimän käkenä tai hoomoilasena, ku Esko Vepsä bamlas stadilaisuudesta. K u Stadin Slangin 36 friiduu ja kundii landas Aurinkorannikon stadilaisten vieraaksi Fuengirolaan siellä fiiratun juhlaviikon kunniaksi 23.-28. Oili Salasto, Toini Lehtinen, Anneli Metsä, Helena Kantvik, Lea Patovirta ja Eila Vatanen. Sitt jengi rupeski äänestää Costan Friidusta ja Costan Kundista. Suurin osa porukasta kuitenki lyftas busaan. Stadin Slangin varabamis Kari Varvikko toi fullsat olleelle kapakalle slangipläjäyksen ja bamlas vapaamuotoisesti Stadin Slangista ja slangista yleensä
Stara kompastui ja löi kaatuessaan nuppinsa, mutt tsirra skujas spiidii paikalle. Vaikka loppusijoitus oli vasta 11., hommaan oltiin tyytyväisii. TsilariTaitto_617_012.indd 8 22.11.2017 12.40. Koko homman tvettas itelleen Refla, toiseks tuli Tres Rayes ja kolmanneks Bensku. Costadilaiset on puuhajengii Aurinkorannikon Stadilaiset grundattiin vuoden 2009 tammikuun alussa. Isännät haasto myös Stadin Slangin skabaan megeen ja kuinka ollakaan saimme kasaan tarvittavat neljä ”kesämökkistiggaajaa”. Aune sano matsin jälkeen, ett heidän jengille tuli yllärinä, ett Stadi viikon mölkkykisa ei ollutkaa mikään pikkuskaba. Skriinauksella ei ollu rajaa. Skulaajia oli kaikkiaan 12 joukkuetta. Hammasta purtiin ja skarpattiin. Riihimäkiki sai samalla pointsit himaan! Mölkkyä skulaamassa Mölkkystadikalla Plaza de la Hispanidad -aukiolla rafla Bermejon edustalla skulattii perinteinen Stadi Open 2017 mölkkyturnaus. Ja pelit etenivät kahdessa lohkossa eli 6 ja 6 joukkuetta. Se oli ihan symppistä. Kuka Stadissa kulkee handukkain. Vuoden tärkein tapahtuma on parhaillaan menossa oleva Stadin viikko, jolle nyt myös Stadin Slangi ekaa kertaa tuli messiin. Ja slepataan ehkä pianki himaan. Stadilaisten pääbamari Juhani Metsä kertoo, että jengi treffaa aina tiistaisin ja miitinkiin tulee 50-80 stadilaista. Hokattiin, ett mökkiläisissä on rautaa, vaikka mölkyt onki vedua. Stadin Slangin pirtsika mölkkyjoukkue. Viikottain on tapaamisten lisäksi Asahi-joga, mölkkyja petankkitreenit, retkiä Andalusiaan jne. Kiitos Costadilaiset Fuengirolassa on pysyvästi noin 4 000 suomalaista. Tuskinpa ne tsittaiskaa näissä suomalaisten kudjuissa. Oli hienoo hiffata, että suomalaisilla on sydän oikeessa mestassa. Upea lähes 2000 vuotta vanha kirkko-moskeijakompleksi mykisti laajuudellaan ja upeilla holvauksillaan. Päivän lämpötila 20 astetta ei haitannut holviston rauhassa. Nyt sitte Costa Del Solissa ventataan tulevii haasteita. Lisäks pari kolmekymppistä heinähattujangsteria tsittas asvaltilla ja pummas. Paikalle marssineet flädärit litteeksi pläjäytetyt lätsät knuburassaan kruunas gimurojen taivuttelut. Härmäläisii – kuis muute. Paikalla oli myös tukijengii ja kaikki sai matsin jälkeen vetää napaansa buenoo spanjuurin flesasoppaa. Stadin Slangin puolesta halaus ja handunpuristus. Kaarin Laiso, Paavo Laiso, Aune Mäkinen ja Maikki Vepsä. Ku stydi bisse bungaa 27 senttii törppö ja vinkku ei sitäkää, jotku Suomikundit kypsyy. Sen sijaan jengillä oli snadeja dogeja, jotka steppaili snarassa. Rantsukartsalla lähes jokane pari dallas handu handussa. Foto: Esko Vepsä. Snadisti kliffaa fiilistä kuitenki synkensi parin friidu saama smagatauti ja oman 82-vuotiaan kämppäkafruni Jorman vetäessä lipat. Niin. Paitsi tietysti homppelit. Ilona ja Maukka jelppas Jorman hotellihuoneeseen, tvettas tän ja duunas koisiin. Yhteisö ei ole yhdistys ja sen vuoksi sillä ei ole jäsenrekkaria, mutta postitusluettelon perusteella sen jäsenmääräksi voi reknata noin 250 friidua ja kundia, joille sendataan viestejä viikottain. Solei, solei! Spanjuulisii dokuja en hitannu. Slangia vastaan skabas jopa MM-tasolla pelaavia ja treenaavia joukkueita! Meidän jengi finstaski alussa alkulohkoa koko turnauksen hopeajoukkueen ja isäntien toisen joukkueen Stadi 1:n. Mutt hauskaa oli. Tässä yhteydessä haluan erityisesti esittää bulit tanksit Slangijengiimme kuulumattomalle riihimäkeläiselle Ilona ja Mauri Harjunmäen pariskunnalle, joka tuli jelppaamaan Jormaa, ku se ite ei onnannu dallaamaan. 8 TSILARI 6/2017 Redulle Cordobaan lähti suurin osa ryhmästämme. Kaikki jututtamani Slangin jäsenet diggas reissusta. Hommalla oli onneks happy end ja Jorma on tätä skrivatessani hoidossa jo Stadin Hartmannin lasaretissa. Kannustusjengille bulit kiitokset! Järjestäjien puolesta Oili Salasto diggas kliffaa fiilinkii. gimmaryhmä, joka rupes rundaa ja voikkaa ohjaajan tahtii kuin 1930-luvulla, yleisö oli tukehtuu brenkkuusa. Oili totes, ett Costalaiste vieraatki Stadin Slangilaiset oli nii innoissaan, ett ne funtsas josko haastaisi jatkossa Costadilaisia Stadii. Vas. Slangi stiggaajiin kuulu Paavo ja Kaarin Laiso, Maikki Vepsä ja Aune Mäkinen. Parin sadan metrin päässä hotlastamme Stella Mariksesta puden britsillä nuokku tai mölis kymmenkunta densaa. Boltsi on hukassa. Käsikynkkää saattaa joku onnekas steppailla, mutt handu handussa. Kun Costalla oli vuosikymmenii sitte jokunen härmäläiste Suomibaari, oli ne ny vaihtunu suoranaisiin ostareihi ja tuottavii rafloihi, joissa eilen sjungas tuomari Nurmio, tänään Matti Nykänen tai Antti Sarpila ja Andalusian Swing Band & Bianca. Fugessa en hiffannu kuin heteroja. Se tuntu ihan himmeeltä ku gimmat ei sekstannu keskenää ja kundit hiplannu Tom of Finland flesojaan. Jos ne niminä ny jotain sanoo Tsilarin bluggaajille
Marraskuun lopulla on perinteiset pikkujygelit, johon myös Joulupukki on ehtiny flygaa porotokallaa lappalaiste Korvikselta. VIRVE KUUTAR Finnaajat stagella vasemmalta: Kari Varvikko, Jentta Ilanmaa / Karjalan Heili, Virve Kuutar, Airi Vilhunen / Kumposti, Markus Aaltonen / Risteysasema. Alue käsittää EteläEuroopan, Afrikan ja Lähi-idän. Toiminnasta yleensä voit lesaa sivuilta costadilaiset.net. Tommi Heinon upeat kuvat tukevat tarinaa, josta tekevät mielenkiintoisen persoona ja aihe. . Voi olla, että me rundataan joku snadi redukin Stadin ympäristössä. Lehdestä välittyy intohimo ja ammattitaito myös ulkoasullisesti.” Eikä glaidut uutiset lopu tähän. Paikallisuus on vahvasti läsnä, ja juttu onkin erinomainen esimerkki paikallistuntemuksen hyödyntämisestä hyvien aiheiden löytämiseen.” Ja tän saman stoorin on Tsilaristki saanu pluggaa slangiks. Perusteluis skrivataan: ”Kari Varvikon kirjoittama juttu koukuttaa alusta lähtien. Napakka otsikko vetää mukaan ja ingressi on kuin runo. Lehti pitää onnistuneesti yllä niin entisten katupoikien kieltä kuin uusiutuvaa slangia ja tämä kieliperinteen vaaliminen on kulttuuriteko. Sen tehtävä on ajaa porukan etuja Espanjassa, kuin myös Suomessa, esimerkiksi sosiaalihoitajan saamiseksi rannikolle. Costadilaiset julkaisevat Aurinkorannikolla Stadin Sanomia kolme kertaa vuodessa. Costalaiste taiteilija Kari Nyström on duunannu porukalle joulutsetit, joide blisaustuotto on vuosittain lahjoitettu hyväntekeväisyyteen. Viikon aikana ohjelmaa riittää joka päivälle. Kerran vuodes julkastujen lehtien sarjan finnas seinäjokelainen Risteysasema, 3-6 kertaa julkastujen kumpulalainen Kumposti ja yli kuus kertaa ilmestyvien sarjan joensuulainen Karjalan Heili. . Foto: Kari Varvikko. Jussi sanoo, ett kaikki duuni mitä tehdään on vapaaehtoista. Kunniakirjoja jakamassa kilpailuraadin edustajana Ylen ohjelmapäällikkö Reijo Perälä, ja edessä keskellä Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Niinku me duunaritki. Me ollaan aina snaijattu, ett pluggaajat diggaa Tsilarii. Toinen buli happening on Wara Mantan lakitus vapunaattona rantsukartsalla. Stadilaisten yhteisö on jäsenenä Aurinkorannikon Suomalaisyhteisöjen Neuvottelukunnassa, johon kuuluvat suurimmat yhdistykset rannikolla. Tsilari sai omas sarjassaan kunniamaininnan! F innaajat palkittiin Turun kniigamessuil 6.10.2017. Vuoden kotiseutujutun prenikan sai Hermanni-Vallila Seura ry:n julkaiseman Hermanni-Vallila-lehden 1/2017 stoori ”Hermannin sähkötön kaupunkisissi”. Dumarit halus lyftaa Tsilarin ensin siks ku piti kielivalintaa rohkeena. Joku vuosi sitte Fuengirola. Viime maaliskuussa ASN junaili Ulkosuomalaisparlamentin aluekokouksen Fuengirolassa. TSILARILLE GLOORIAA Kotiseutuliitto järkkäs ekaa kertaa skaban, mis ne tsögas parhaita kotiseutulehtii ja -stoorii. Puuharyhmä järkkää programmit. TSILARI 6/2017 9 Tsilarilta bulit tattikset toimituskuntalaisille: Kimmo Isotalo, Risto Kolanen, Seppo Palminen ja Arska Soisalo sekä vakkariskrivaajille: Jaska Koroma, Ralf Nyberg, Heikki Paunonen, Raija Tervomaa, taiteilija Jallu Koskelle ja kaikille pluggaajille, jotka on vuoden 2017 aikana sendannu Tsilariin kliffoi stoorei ja upeit fotoi. Skrivaajana Tsilarin päätoimittaja. Tänä vuonna siihen osallistu yli 500 tsiigaajaa. Se julkastiin just sopivasti numeros 5/2017 ennen ku saatiin infoo, ett stoori oli finnannu Kotiseutuliiton skaban. KARTSA JA VIRVE TsilariTaitto_617_012.indd 9 22.11.2017 12.40. Puuhabamari Juhani Metsä ja vaimo Anneli tekivät ison duunin touhutessaan hyvin onnistuneen Stadin viikon ja Stadin Slangin visiitin. Kerronta on värikästä ja kuvailevaa, teksti soljuu ja on helppolukuista. Skabaan sendattiin 108 lehtee, joist 58 osallistu kans stooriskabaan. Viimeksi meitä oli Salvessa koolla 50 henkeä. Skabas oli kolme sarjaa sen mukaan, montaks kertaa vuodes lehdet ilmestyy. Sitte kun olemme tsiiganneet tapahtumat, menemme jengillä skruudaan. fi aviisi kehas jengin olevan aktiivisin kotiseutuyhdistys rannikolla. Sillo valitaan Costan Friidu ja Kundi. Kesäaikaan Costalaiset kokoontuvat Espalle viettämään Helsinki-päivää. Tietenkään me ei voidaa skagaa skrivaa stadilaisten omaa kieltä, ku duunataan lehtee stadilaisille! Kunniamaininnan perusteiluis skrivattiin: ”Pääosin slangiksi kirjoitettu lehti tuo esiin slangin kerroksellisuuden, eri aikakaudet ja kielen muutoksen. Raadin arviointikriteereit oli paikallisuus ja vaikuttavuus, sisällön monipuolisuus ja kiinnostavuus, vuorovaikutus ja lukijoiden aktivoiminen sekä visuaalisuus. Kieli on erinomaista. Espalla treffataan ens kesänä, eiks jeh! skriinaa Jussi. Foto: Elina Kuismin / Kotiseutuliitto. Mut tosi kliffaa oli hiffaa, ett Tsilarii arvostaa muutki
Etusijalla oli päivittää näkymät, jotka Slangijengi sai lahjaksi pari vuotta sitten. Tavoitteena oli löytää uusia otoksia kaupunkia yli sata vuotta sitten mestarillisesti kuvanneen Signe Branderin kuvakulmista. Merryt Santanen/ Kauppahalli Hyvä päivityskuva tämäkin. Keskustaa siirretään niin Pasilaan kuin Kalasatamaan ja kantakaupungissakin rakennetaan ja puretaan. Signe vetää pidemmän korren edelleen erityisesti ihmisten kuvaajana. Kaunis valo, pilvet ja heijastus. Kisasaalis onnistui kuitenkin tuomaan uusia sävyjä tuttuihin kohteisiin. Myös klassisen tyylikäs sommittelu ja rajaus rakentavat mainiosti siltaa vanhoihin kuviin. Suosikkeja olivat Hakaniemi ja Kauppatori, missä pystyy edelleen vertaamaan hyvin kaupunkikuvan muutosta. Rantaa mukaileva kurvi tuo oman lisänsä. Lähes kaikki päivittivät myös mustavalkoisen historian värilliseksi. Marit Henriksson / Siltavuorensatama Nykyaika ja perinne kohtaavat värikkäästi. Etualaa hallitseva asfaltti ja autot luovat hyvän kontrastin eri aikakausia edustaville rakennuksille. Kaupunkikuvamme muuttuu taas nopeasti. Signe Branderpalkinto voisi sekä innostaa kaupunkikuvan ahkeraan tallentamiseen että kunnioittaa osaltaan ainutlaatuisen kaupunkikuvaajamme muistoa. . Näin vaikka osallistua sai sekä uusilla kuvilla että kotialbumista kaivetuilla muistoilla. Etualan soittajat ja torikahvilan väki tarjoavat silmälle kiintoisia yksityiskohtia, tarkastella nyt ja ehkä vielä sadankin vuoden päästä samalla mielenkiinnolla kuin tarkastelemme nyt Signe Branderin otoksia. Myös tiivistynyt kaupunkirakenne ja korkeat talot estävät monin paikoin samojen kuvakulmien tavoittamisen. Moni herkutteli kesän ja ruskan sävyillä. . Marit Henriksson / Siltavuorenranta Arkista menoa maaliskuisessa Helsingissä, aika tarkasti Signen jäljillä. Kamera kannattaa pitää mukana ja suunnata niin tuttuihin kuin uusiin kohteisiin. Ruskaa hehkuvat puut täydentävät näkymää hienosti ja luovat siihen syvyyttä. Marit Henriksson / Hakaniemen tori Elävä ja vilkas kesäinen toripäivä. Kynnystä lie nostanut sekä rajoitetut kuvauskohteet että uusien kameroiden luoma erilainen perspektiivivaikutelma kuin Branderin aikana. 10 TSILARI 6/2017 SUOMI 100V PEKKA PUNKARI Fotoskabaa Signen jäljillä Tammikuussa julistettu Fotoskaba haastoi nykykamerat ja piironginlaatikot täydentämään Helsinki-kuvaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. . KILPAILUN PALKITUT Vuoden fotaaja – Marit Henriksson Tuomarina kisassa toimivat pitkään valokuvakoulutuksessa työskennelleet ammattilaiset Raimo Kuitunen ja Pekka Punkari, jotka perustelivat voittajakuvia näin: . Vaikka kisa tältä erää päättyi, toivon sen jatkuvan vapaassa muodossa. Branderin fotot, joille haettiin päivityksiä, julkaistiin Tsilarissa 1/2017. Kulkijat ja kulkuneuvot muuttuvat alati. TsilariTaitto_617_012.indd 10 22.11.2017 12.40. Vaikka kuvattavien oli pysyttävä paikallaan jopa useita sekunteja, esiintyvät kuvien henkilöt hänen kuvissaan hämmästyttävän luonnollisina. Kuvia arvioitaessa virisi myös ajatus valita paras Helsinki-kuvaaja jatkossa vaikka vuosittain. Yllättävää tämä on siksi, että hänen aikanaan filmien niukka herkkyys rajoitti tai usein suorastaan esti liikkuvien kohteiden tavoittamisen. H aasteen kovuudesta kertoo, että kisa-aikaa jouduttiin jatkamaan kuvien vähyyden takia maaliskuusta elokuun loppuun asti
Lämpimät sävyt ja sillan graffitit luovat kuvaan vaikuttavan kontrastin. Paisti, että näemme sen nyt värillisenä. Heikki Byman / Hakaniemi Lintuperspektiivi ja sommittelu erinomainen, kuva-alan jakaminen horisontaalisesti kolmeen osaan hyvä ratkaisu. Vain paloasema on entisellään muu ja koko elämänmuoto aivan toisenlainen kuin reilut sata vuotta sitten. Niukka resoluutio rajoittaa valitettavasti yksityiskohtien toistoa. TSILARI 6/2017 11 Marit Henriksson / Kauppatori, satamarata Sillan sijoittaminen kuvan vasempaan alakulmaan rakentaa voimakkaan diagonaalin joka vie katsetta näkymään, joka ei juuri ole muuttunut Signen ajasta. Merryt Santanen / Klippan Laskevan talviauringon valo, heijastus vedessä ja rauhallinen sommittelu päivittävät tutun näkymän nykyaikaan upeasti. Jussi Jalkanen / Yrjönkatu Mustavalkoinen toteutus vie vahvasti Signen jäljillä. Etualan ruohoinen mäki suhteessa taka-alan rakennuksiin luo kuvaan hienosti kolmiulotteisuutta. Kuva muistuttaa mainiosti, että kaupunkikuva muuttuu joka päivä. Timo Aalto / Paloasema Tarkka linkki Branderin ajasta nykyhetkeen. Seppo Reinikainen / Maurinkatu Juryn mielestä kilpailun paras päivityskuva. Linjat suorassa ja näkymä muutenkin kuin Signen kameralla nyt. Myös kuvan henkilö esikuvansa mukaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. TsilariTaitto_617_012.indd 11 22.11.2017 12.41. Tiiviistä rajauksesta huolimatta kuvaan mahtuu paljon hauskoja huomioita liikennemerkeistä kadun ja rakennusten yksityiskohtiin. Diagonaaliset linjat kohti pakopistettä toimii hyvin ja ohjaa katseen lähestyvään ratikkaan. Myös etualan jalankulkijat täydentävät hyvin kokonaisuutta. Kamera laukaistu oikealla, ratkaisevalla hetkellä
H enkka oli suomalainen ikoni, joka toi lohtua jo krigun aikana sjungatessaan stagella stygen Syyspihlajan alla vuonna 1942. Foto: Pemu Mustosen albumi. Pemu muistelee faijapuoltaan Arto Terosen ja Jouko Vuollen skrivaamassa kniigassa Suomi syntymälahjana – Itsenäisyyden lapsia (2016): ”Henryn mielestä laulun pilaaminen turhalla tunteilulla ja eleillä oli vastenmielistä. Moni tän päivän härmäläinen on pitänyt Henkkaa snadisti jäykkänä ja totisena fabuna. Iskelmiä, valsseja ja tangoja skulas Lasse Pihlajamaan pelimannit, Henry, Svea, Pertti. 12 TSILARI 6/2017 Henry Theel PESUNKESTÄVÄ STADIN KUNDI Aho-Yhtymän byggasta Aleksis Kiven kadun numerosta 42 lähtöisin olevan pesunkestävän Stadin kundin, iskelmälaulaja Henry ”Henkka” Theelin syntymästä tuli marraskuussa kuluneeksi sata vuotta. Jopa Georg Malmsten hiffas krigu jälkee olevansa entine kingi, eikä Theelin suosiolle mahtanu mitään pari vuotta vanhempi Virtakaan, jonka hallitsija-aika tuli vasta 1950-luvulla. Krigusta oli vielä snadisti aikaa ja iltamissa ei saannu joraa ennenku oli ekaks esitetty pari timmee jotain programmii. ”Punertaa marjat pihlajain kuin verta niillä ois...” sai Stadin kartsoilla myöhemmin sodan jälkeen muodon ”Punertaa byysat Marjatan kuin verta niillä ois...” Henkan italialaistyyppinen tenori viihdytti jengii lähes puoli vuosisataa. Suomen Tino Rossina tsennattu Henkka oli 1940ja 50-luvuilla kansa buli suosikki ja varsinki sen plattoi digattii ja hetkittäin se finstas ittesä Olavi Virran. Ola oli kuitenki Henka esikuva. Foto: Jouko Laitinen. Esiintymisessä piti olla ripaus ylevää etäisyyttä ja ylhäisyyttä ja ennen kaikkea kaunis laulu tuli laulaa kauniisti, ei turhia tulkiten.” Henkka keikalla Itelläni mulla on ekat muistikuvat Henkasta 1950-luvun alusta, jolloin tää oli megessä faijani, manageri Klaus Varvikon junailemilla viihderundeilla; iltamissa jortsustageilla ja työväentaloissa ympäri härmän eri landemestoja. Joilla muuten Henkkaki Pauli Granfeltin yhtyeen vanhempana tenorina silloin tällöin piipahti. ”Henry Theel oli hahmona valmis, parhaimmillaan kuin jumalten heimoa, jäykemmillään enemmän seipään kuin patsaan näköä.” Vielä Henkan eläessäki Tapani Kansa joskus skriinas ja matki kundii esiintyessään Hermanni-Vallila Seuran estradeilla. Faktaa on, että Henry Theel oli poikkeuksellise lahjakas sjungaaja. STADILAISIA KARI VARVIKKO TsilariTaitto_617_012.indd 12 22.11.2017 12.41. Laulaminen oli hänelle vakava toimitus. Pertti ”Pemu” Mustonen, Stadin entinen tiedotuspäällikkö ja Tsilari aikaisempi päätoimittaja on Henkan ottopoika
Välillä Pikku-Kalle steppas kehään ja leikki Markus-setää. Köyhän laulajan nimisävelmästä tuli yksi Henkan parhaista levymenestyksistä. Hän teki muutaman levytyksen myös Kullervo Linnan Humppa-Veikkojen solistina. Huivi nuppiin, punaa ja pisamia poskiin ja vot! homma lähti käyntiin. Ennenkuin rupesin pitämään jöötä, hän oli usein juonut rahat jo etukäteen ja oli lähes tyhjätasku, kun kiertue oli ohitse.” Himassani, eräänlaisena broidipuolenani budjas vuosikymmenet myös Suomen snadein artisti PikkuKalle Hydén (116 cm). Faijan puolelta kundin sukujuuret ulottuvat Belgiaan, mutta helsinkiläissyntyisenä piti itseään aina stadilaisena. Henkka kuitenki luisti usein ja oli paukussa muulloinki. Muusikoiden ainoa vapaapäivä viikolla oli maanantai ja sillo ne sai sovitusti vetää brenkkuu niin paljo ku hotsitti. Faijan puolelta kundin sukujuuret ulottuvat Belgiaan, mutta helsinkiläissyntyisenä piti itseään aina stadilaisena. Kaikkiaan Henry Theel levytti yli 500 kappaletta. 1970-luvun alusta lähtien Henkka oli Pauli Granfeltin bändin vakituinen solisti. Henry Theel symppas aarioita ja olis halunnu olla ku italialainen Beniamino Gigli tai suuri ihanteensa svenski Jussi Björling. TSILARI 6/2017 13 solistina Henry Theel. Muina päivinä dokaamisesta oltiin tarkkoja. Syyspihlajan alla, Tropiikin yössä, Liljankukka, Hiljaa soivat balalaikat, O sole mio, Zacatecas, Köyhä laulaja, Metsätorpan Marjatta, Napolilainen katulaulaja ja Tiritomba. Tai ku metrin pätkäne Kaltsi sjungas ja joras Kalle Tappisen, niin Pikku-Pirkko ihasteli haltioituneena. Henkka oli sjungannu Punaisessa Myllyssä ja esittäny siellä myös PikkuPirkkoa eli bamlannu snadin likan äänellä. Aikaisemmin hän touhusi akrobaattina ja klovnina Punaisessa myllyssä ja Sirkus Sariolassa. Ihan skloddina koisasin usein sermillä eristetyssä vannassa, ku jengii oli niin paljo etten mahtunu mihinkää muualle bunkkaan. Mutsini kertoo buukissani Kääpiöitä ja jättiläisiä (2014): ”Olimme Henryn kanssa sopineet, että hän ei saa förskottia vaan koko palkka maksetaan vasta kiertueen loputtua. Lisäksi reissulla hynästä vastannu mutsini tarjos usein koko porukalle kunnon rybarit. Ja jengi skriinas. Henkka ja Kalle tsennas toisesa jo näiltä ajoilta. Theel tuli tutuksi myös Punaisen Myllyn revyyteatterista ja elokuvarooleista, joista tunnetuimmat Serenadiluutnantti (1949), Köyhä laulaja (1950), Vain laulajapoikia (1951). Yhden kerran pelastin miehen kapakan tiskivuorosta, kun hänellä ei ollut rahaa millä maksaa viinansa, mutta yleensä olin aika tiukka. Hänen tsennatuimpia stygejää oli mm. Kesäisin jortsukiertue saattoi viedä kuukauden tai jopa koko kesän. Levytyksiä yli 500 kappaletta Henry Theel (14.11.1917 – 19.12.1989) levytti ja ja esiintyi aina 1980-luvulle saakka. Iso kundi krohisi ja krähisi, tais yrittää tsökaa jotai äänialaaki, mutta ulosanti oli totaalisesti häippässy. Pihinä kuulosti enemmänki Pikku-Pirkolta. Henkalla olis ollu mahis laulaa myös oopperassa, mutta kundi tsiigas, että hän tseenaa paremmi viihdesjungaajana. Vuonna 1945 hänestä tuli kymmenen vuoden ajaksi Toivo Kärjen sävelmien tärkein tulkitsija. Henkka kasvoi suomenruotsalaisessa himassa. Sittemin äänihuuli hoidettiin kondiksee leikkaamalla. Foto: Pemu Mustosen albumi. Ensimmäisen kerran Henkka nousi menestykseen vuonna 1942 levyttämällä Arvo Koskimaan tangon Syyspihlajan alla. Yhtenä aamuna seurasi, ku Henkka selvitteli kurkkuaan. Siinä tuli tsiigatuksi ja kuulluksi kaikenlaisii kylppärimeininkejä. . Kun Henkka sai kuukauden kuluttua tilin, hän oli onnensa kukkuloilla. Henry, Pertti ja Chico. Kaltsi sjungas keikoilla kupletteja. Henkka esiinty joskus Pikku-Pirkon äänellä myös keikoilla. TsilariTaitto_617_012.indd 13 22.11.2017 12.41
Fyrkka esiintyi konserteissa ja teki nauhoituksia Yleisradiolle, muttei levytyksiä. / Mä en voi olla kertomatta en.(...) Menestys Mosse Vikstedtin suojeluksessa Simola oli paljasjalkainen helsinkiläinen kanttorin tytär. Kaikki esiintymispaikat ovat olleet liian isoja: näen vain sellaisen massan, en ihmisiä. – Olen yksinäinen, niin, niin yksinäinen / Mutta jos kesytät minut / Niin tulosi haluan tietää silloin / Odotus antaa jo onnentunteen /Sydäntäni lämmittää(...) . Seija Simola muistoissamme Seija Simolan (1944-2017) muistoa kunnioittaen. Linnavallin sovitus oopperahitistä Et itkeä saa Argentiina on suositun laulun yksi kauneimmista ja laulajan dramaattiselle olemukselle sopiva. Seuraava LP Rakkaustarina sisälsi Kun aika on, joka saavutti suurta suosiota radiossa. Kuvaaja saattoi nauhoitustilanteessa taltioida tunnelmallisia ja rentoja panoramakuvia kulissien takaa. Levytykset, niiden koskettavat ja ajatuksia herättävät laulut soivat radiossa ja levysoittimissa vielä tänäänkin. Läpimurtovuonna 1969 Simola aloitti vahvalla singleyhdistelmällä Rakkaus kasvoista kasvoihin / Sulle silmäni annan. IN MEMORIAM KUN AIKA ON…. Siitä alkoi lauluyhtye Fyrkka, johon kuuluivat eri aikoina Pepe Willberg, Pave Maijanen, Kalle Fält ja Markku Johansson. Vuonna 1972 hän oli esityksellään Kaukainen laulu neljäs. Esko Linnavalli ja Aarno Raninen vaikuttivat paljon ujon lahjakkaan, likinäköisen laulajan laulu-uraan. Takavuosien laulajatähtemme poistuvat nyt jonossa taivaallisemmille laulumaille. Pariisin finaalissa tulos jäi kisassa 18. sijalle, mikä tuntui takaiskulta. Levyt Polydorille eivät kääntäneet uraa enää nousuun, vaikka viimeinen Esa Kaartamon sovittama kolmas nimikkoalbumi Seija (1986) oli hänen omasta mielestään paras. Tunti-ohjelmasarjan taltiointi on Simolan huikea osoitus laaja-alaisuudestaan laulajana. Eksoottinen linja jatkui ranskalaisella Maritza-laululla, joka sisältyi ensimmäiseen LP-levyyn Seija Simola 1. 1966 Leo Lindblomin orkesterin kanssa pian hiipuvalle Levytukulle. RISTO KOLANEN Seija Simola tuli neljänneksi Suomen Euroviisuissa 1972, esiintymislavan reunalla juontaja Aarre Elon kanssa. Äänitysstudio keikkojen sijaan Poikkeava arkistolöytö on joulukuulta 1969, jolloin Wigwam ja Eero Koivistoinen esittävät Seija Simolan kanssa kaksi rocknumeroa psykedeelisesti valuvien kuvioiden välkkeessä. 14 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 14 22.11.2017 12.41. Foto: Alvar Kolanen. Kymmenen vuoden menestysbuumi huipentui Suomen euroviisuedustukseen Reijo Karvosen sävellyksellä Anna rakkaudelle tilaisuus, jonka sanat olivat heidän yhteistyötä. – Kun aika on niin saavuthan sä silloin luo, / mä ilmoitan kun on päivä tuo, /kun aika on, niin heti saat sen tietää. Olen ujo ja arka likinäköinenkin vielä, niin etten saa kontaktia yleisöön. Itselleni läheisin Simola-laulu on Kesytetty (1979), jonka sanat pohjautuvat ranskalaisen Antoine Saint de Exupéryn ikivihreään pienoisromaaniin Pikku Prinssi. Ensi nauhoitus oli v. Laulaja ei ollut hetken iskelmähitin tekijä, jota ei muisteta. Vuonna 1973 tuli taas uusi nimikko-LP Seija. Harvinaisen lahjakas viihdetaiteilija sai aikaan tasokkaita levytyksiä, mutta lopetti sitten uransa kesken kaiken omasta halustaan ja lausui Pekka Nissilälle: – Taiteilijanakin on äänitysstudio ollut aina minun omin paikkani, siellä olen aina viihtynyt, en koskaan keikoilla. Saman vuoden viisuissa hän sijoittui Linnavallin sävelmällä One, Two, Three toiseksi. Simola osallistui usein, yksin tai ryhmässä, Eurovision laulukilpailun Suomen karsintaan. M inuun kolahti hyvin nuorena ikimuistettava, ihana tulkinta sanoina ja elegisenä Nino Rotan elokuvasävelenä Kun aika on (= A Time For Us). Se sisältyi 1977 hänen albumiinsa Seijan kauneimmat laulut. Varsinainen tähtikausi alkoi tarkasti eksoottisia laulajia haistaneen, juuri kuolleen tuottajavelho Johan ”Mosse” Vikstedtin Discophon -levy-yhtiössä, joka edusti maassa amerikkalaista RCA–levymerkkiä . Yritän laulaa jotakin ihanaa biisiä kauniisti, eikä se vaan toimi.” (Muusikko 5/2005)
Vasemmalta eversti Ahti Kurvinen Kaartin Jääkärirykmentin komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, everstiluutnantti Vesa Volanen Kaartin pataljoonan komentaja. Jäljellä olevista ässäläisistä ei tänä vuonna kukaan jaksanut osalllistua. Foto: Kari Hakala. EKS MINNAA ARSKA SOISALO Ässä-rykmentin tilaisuus 13.10.2017 K auniina lokakuun perjantaiiltapäivänä kokoontui klo 13:00 Ässä-Rykmentin perinnetoimikunnan kutsusta Alli Tryggin puistossa olevan muistomerkin (Haavoitttunut leijona) äärellä joukko em. Samalla oli kulunut 78 vuotta, kun JR 11 eli Ässä-rykmenttiä ryhdyttiin lastaamaan juniin mm. Pj. Foto: Kari Hakala. Harri Saksala ja Arno Soisalo Ässän muistomerkin vierellä kukituksen jälkeen. Harjun ruumishuoneen laiturilta Helsingin Vallilassa. TSILARI 6/2017 15 TsilariTaitto_617_012.indd 15 22.11.2017 12.41. Kaartin soittokunta oli myös juhlistamassa tilaisuutta, koska oli Suomi 100 vuotta -juhlavuosi. Syönnin lomassa luki Ässän veteraani Sulo Tuusvuoren tyttären poika Henri Nousiainen isoisänsä muisteluita sotataipaleiltaan. Seppelten ja kukkalaitteiden laskun jälkeen tilaisuus jatkui Työväentalon ravintola Graniittilinnassa ”Ässän sopan” merkeissä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg puhumassa tilaisuudessa. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, joka piti paikalla juhlapuheen. Takana Helsingin kaupunginvaltuutettu Harry Bogomoloff. joukko-osastossa palvelleiden omaisia ja rykmentin perinteistä kiinnostuneita henkilöitä. Foto: Kari Hakala. . Määränpää oli Karjalankannaksella Kuolemajärvi niminen paikkakunta
Muistojen kultaa: Hieno teos Hermannista Stadi on sadassa vuodessa muuttunut oikein roimasti. Tässä tuhossa ei jäljelle jätetty kuin vankila. T oista oli rakentamisen meininki 1950ja 1960-luvuilla. TsilariTaitto_617_012.indd 16 22.11.2017 12.41. ”Hermannin nuorisoseura ” Vapaaherra (hieno titteli) Herman Sigfrid Standertskjöld-Nordenstam omisti 1800-luvulla Kumpulan kartanon ja siiheen liittyviä maa-alueita, joilta hän ryhtyi vuokraamaan asuntotontteja. Vanhat talot nurin kokonaan ja koko kaupunginosa uusiksi. PEKKA HURME TSILARI SUOSITTELEE 16 TSILARI 6/2017 Kari Varvikko esitteli nyyaa kniigaansa Valkan biblussa. Näin kävi yhdelle stadin merkittävälle, historialliselle kaupunginosalle, Hermannille. Foto: Marjut Klinga. Ainutlaatuinen kaupunginosa ja elämänmuoto muuttui täysin 1950-luvun lopussa, puutalot hävitettiin, kivitalot tilalle, raha ratkaisi. . Kaupunginosa tunnetaan sanonnasta ”Tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan” ja koko alueen keskellä sijaitsevasta Helsingin Keskusvankilasta, ”Sörkan vankilasta”, joka siis sijaitsee Hermannin kaupunginosassa. Puhutaan täydennysrakentamisesta. Kari Varvikon Puutalojen Hermanni on todellinen kulttuuriteko, josta kiitokset ansaitsee myös kirjan kustantaja Laaksonen. Hämeentie) itäpuolelle Vallilaa vastapäätä pääasiassa vuokrapuutalojen asuinalue, Hermannin, Herulin kaupunginosa. Asuinalueiden suomalaiseksi nimeksi vahvistettiin Hermanni vuonna 1909. Kuvien lisäksi Varvikko kirjoittaa kaupunginosan historiaa: ketkä Hermannissa asuivat aikoinaan, mitä he tekivät työksensä, kuka talot omisti. Kirjassa on aivan loistava 120 valokuvan kokoelma, kertomus Hermannin puutaloista 1910-luvulta lähtien katu kadulta kuitenkin niin että eri kaduista ja niiden taloista on kuvat myös tältä päivältä! Hieno idea, sillä muuten vanhojen puutalojen paikkoja olisi mahdoton hahmottaa tämän päivän Hermanniin. Hermanni rakennettiin 1910ja 1920-luvuilla puutaloja täyteen. Siten syntyi Itäisen Viertotien (nyk. Näin syntyivät alueet Hermanstad I ja II, jotka esiintyvät painetussa kartassa 1892. Siksi Kari Varvikon uusin kirja Puutalojen Hermanni (Kustantaja Laaksonen 2017) on erinomaisen huolella ja lämmöllä tehty teos Hermannista, siitä puutalojen Hermannista, jota ei enää ole, ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Olennaista taustatietoa kuville ja kuvateksteille. Maaston muoto sääteli koko elämänpiiriä kuten myös itse Vanhankaupunginlahti, meri ja saaret. Jyrkkä rinne alas Vanhankaupunginlahteen antoi taloille, kaduille ja koko rakentamiselle aivan oman leimansa. Uusia lähiöitähän ei enää tsennaa ollenkaan ja nythän bygataan innolla uusia taloja vanhojenkin mestojen sekaan. Erinomainen lahjakirja kaikille stadilaisille, Herulin ja Valkan kundeille ja kimmoille erityisesti. Upea kulttuuriteko Toimittaja, kirjailija Kari Varvikko on asunut Herulissa nuorena kundina ja nyt taas aktiivisena asukasyhdistysihmisenä, jolle Hermanni on sydämen asia
Sit se hiffas, ettei kniigaa voi vaan itelleen skrivaa. Nuoremmat oppii täst kniigast snadisti vanhempiesa ja isovahempiesa slangii ja sen, ettei me fossiilit mitään tiukkiksii niuhottajii olla. Ja totta kai stadin slangil: ”Kurvin kundi skrivas tän kniigan ekaks snadisti niinku itelleen. Ne sano, et ethä sä ny siihen ketään muita tartte. Ja böndel födanneit varten meil pitää olla kniiga, jost ne voi tsiigaa stadin slangin alkeet. Se on gartsojen kommunikaatioo, sitä bamlataan ja skrivataan korvakuulolt ja se on poskettoman kliffaa. Palminen kehuu omaa kniigaansa Mä kysyin Tsilarin toimitusjengilt, et voiks joku skrivaa jotain mun uudest kniigast. Et se muistais spaissaa bamlaustaan snygil määräl stadilaisten haldaamaa slangii, snadisti samal stailil ku se skrivaa pakinoit Tsilariin. Stadin kniigamessuil se tuli ulos, Snygii slangii. . Jos sil oli fiilis, et sana on snygi, se otettiin meggeen, muuten se stikattiin huideen.” Tän kniigan stadilainen antaa lahjaks toiselle stadilaiselle, tuliaisiks landelaiselle ja opiks skloddeille, et ne elämästä jotain bonjais. M uahan on tituleerattu Suomen viime vuosien luetuimmaks golfkirjailijaks. Skrivaa ite, sähän siit eniten tiedät. Ai et miten se nää retrosanat valkkas. No, emmä o ruvennu hanttiinkaan paneen, ku tietty kaikki skrivaajat haluu, et niil ois paljon pluggaajii. TSILARI 6/2017 17 TsilariTaitto_617_012.indd 17 22.11.2017 12.41. Mul oli oma ständi siel kirjamessuil, mut Snygii slangii promottiin kans Stadin Slangin ständil. Meille buleille ikäluokille kysees on päivitys sellaseen slangiin, ku on bonjattavaa, yhteist ja retroo. Hogas se muutaki. Ja sit ne, ku on födannu jossain muualla ku Stadissa, voi käyttää kniigaa stadin slangin alkeiskurssina ja tietty oppii stadilaist suorasukast elämisen filosofiaa. Siks tää on ny jännä mesta, ku mä sinksaan aiheen mun toiseen intohimon kohteeseen, stadin slangiin. Ja et skloddit varmaan diggaa (tai sit ei) tätä meiän bamlaamaa retrokielt. Retrokieliset funtsaukset ja stoorinpätkät antaa esimerkkei, kuin stadin slangi simppelisti pelkistää, kiteyttää ja snygiyttää jutskan ku jutskan. Et melkeen kaikki stadilaiset tarttee stadin slangin kertaust. Okei, voin mä skrivatakki. SEPPO PALMINEN TSILARI SUOSITTELEE SEPPO PALMINEN Tämä kirja koukuttaa voimakkaasti stadin slangin ihanuuteen Snygii slangii ISBN 978-952-67314-7-6 256 sivuu, sidottu, kovakantinen Kirjapaino: Libris (Stadissa), 2017 Kustantaja: palminen.com Stadin Slangi ry:n jäsenet saa sen byroosta jäsenhintaan. Se on yhen sorttinen stadin slangin kertauskirja, oppikirja, pluggauskirja ja retrosanakniiga
Möreällä äänellä se froogas, onks oltu kilttei kakrui. Tapa taitaa olla jo unhoon jäänyt. Jäljet johtavat kuusijuhlaan, jonka perinne syntyi Jyväskylän opettajaseminaarissa. 18 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 18 22.11.2017 12.41. H e olivat kumpikin duunissa Liikennelaitoksella ja bileet pidettiinkin Valgan sporahallilla. Biisissä sjungattiin, kuinka pukki antaa kakruille pienet ”muistiaiset” ja niinpä pukki kaiveli säkistään punaisia paprupusseja, joita hän jakoi kaikille ”kilteille” friiduille ja kundeille. Ketäpä nykyajan skidiä joku omena tai pipari kiinnostaisi niin paljon, että sitä jalat tutisten ventattaisiin. Foto: Rautiaisen kotialbumi. Hannikainen oli ystävystynyt ystävällisen joulupukin kanssa. Jyväskylästä opettajien myötä niin koko kuusijuhla kuin ystävällinen joulupukki on lähtenyt ympäri Suomen maata”, Erja Kosonen toteaa. Hanasaaren sähkiksen (Suvilahti) pikkujouluissa 1961 skideille jaettiin snadit joulupussit. Lopuks pukki pyys jengii sjungaa ja mehän sjungattiin ekaks joulupuu on byggattu ja sitten tietty Jouluguben oma biisi. Dörtsi aukes ja sisään dallas buli punatakkinen kundi (tai ainakin oletin sen olevan kundi). . Sjungattiin joulubiisei, nurkassa seisoi tosi buli kuusi, piparit tuoksuivat ja jopa puuro maistui hyvältä. Kilttei kakrui. Esimerkiksi 50-luvulla opettajan uran Kokkolassa aloittanut Erkki Keskinen muistelee, että takavuosina joulupussissa oli usein juuri omena, pipari ja ehkä pari irtokarkkiakin. Kukaan ei uskaltanut ääneen tunnustaa, ett kyl sitä on välil duunattu jotain vähemmänkin kilttii. Ja ikuisuuden venaamisen jälkeen kuului kolketta dörtsiltä ja hieman alkoikin jo pelottaa. Mistä lie ollut kyse. Ylen Katariina Porasen skrivaamassa nettiartikkelissa (julkaistu 20.12.2016) kerrotaan joulupussiperinteestä tarkemmin: ”Musiikin lehtori Erja Kosonen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että tapa on saanut alkunsa maan ensimmäisestä kansakoulunopettajaseminaarista. Ne olivat oppilaille tärkeitä muistamisia.” Vieläks pussei dilkataan. Hän oli säveltänyt ja sanoittanut Joulupukki-laulun, joka esitettiin saamieni tietojen mukaan ensimmäisen kerran noin vuonna 1910 Joulupukki-laulussa ystävällinen joulupukki jättää lapsille ”muistiaiset, pienet joulumaistiaiset”. EKS MINNAA MARJUT KLINGA Joulumuistoja Skideinä vuoden glaiduimpia hetkiä oli, kun pääsimme mutsin ja faijan kanssa heidän duunimestansa järkkäämiin joulujuhliin. Musiikin lehtori P.J. Omena, piparkakku ja karamelli ovat olleet pienen paperipussin sisältö
Puistatti. Onkos täällä kilttiä lapsii. Tuli joskus myöhemmin mieleen, kuuluiko se kaikki tähän näytelmään Emme kohdanneet sen jälkeen enää koskaan. Firma järkkäs joulujuhlat Laulumiehet-raflaan. Mutt mä olin jotenkin vaivautunut, ei ollu yhtään Taukka mun makuun pistävine silmineen. Minnailin yhtä jygelii 60-luvulta. Ei menny Sörkän sutturaan tollanen tyyli. Diriga meni handu ojos moikkamaan illan staraa ja ohjas sen tsittaamaan yhden pöydän päähän. Se stoori kerto jostain Dulce-nimisestä dooriksesta. froogikseen tuli aina rehellinen vastaus: ”Minä olen!” Ihmettelin ettei skidi koskaan skagannu. Tieshän se ett joulugubbe antaa lahjoja, mitä sitä skagaamaan, Sitt tuli handeleihin oikeita punasii pukin kledjuja ja valkosii skeggejä. Mä tsittasin toisessa pöydässä, enkä tienny, mitä Taukan pöydäss bamlattiin skruudaamisen lomas, mutt glasareit nosteltiin ja kilisteltiin. Säkki ja skeba tietty, ja huopastiflat. Must se oli kauheen vanhaki, ku se oli siinä 60 v ja mä vasta 18. Oma Dulce No ilta jatku ja muutkin joras Taukan kanssa. Nyt ku mä funtsaan sitä, nii oli se aika karsee otus. EKS MINNAA ARJA RANTSU RANTAMÄKI Tauno Palo ja mä Joskus, oisko ollu 1955, mä olin duunis Turkiskeskus Rannelilla. Sill oli sellanen vanha sisäturkki, harmaata lammasta, sen ku duunas nurinpäin päälle alko julgubbe hahmottuu. Se dunkkas vähän brenkulle, ku se sano mulle: ”Rakastan teitä!” Ihme maneeri, just niinku jostain leffasta. ett millast se oli ja on se niin ihana pälä pälä. Mua kuumotti, ku kaikki kyseli. Joulupukiks joutu suvun vanhin mies tai tuttava. S aliss kohahti, kun Tauno Palo astu sisään, jonkun verran myöhästyneenä. Hyvää joulua kaikille lapsenmielisille! Toivoo Rantsu TsilariTaitto_617_012.indd 19 22.11.2017 12.41. niin rakastan nuoruutta.” Mull oli tosi kiusallinen olo, kun se veti tollast roolii. Illan kohokohtana Tauno esitti monologin Naisen kädet. Tytär tsiigas sitä pitkään, mutta hoitaa oman osansa rituaalista ihan korrektisti. Kun pukki bamlas sen naamarin takaa, naamari tärisi ja silmäaukot oli välillä niin vindissä, niin ett se ei hogannu miss skidi stondas. Mähän varmaan punastuin fledaa myöten. Pöydän gimmat alko sellasen silmäpelin, ett mua ihan sgriinatti. Estradilla ja parketilla Sitt Taukka astu estradille, sille oli laitettu snadi pöytä ja sen viereen tuoli. Ja Taukan glasari pysy täynnä, en tiedä tarjottiinks sille, vai tilasko itse. Kun meille tuli sitt ekan kerran tää ”aito” pukki. Sit ykskas ovet pamahti auki ja ovella staijas Kirsti Ortola, Taukan takki ja lierihattu handuss ja se karjas sieltä ovelta: ”Eiks me sovittu, ett sä tuut tänään suoraan kotiin!” Palo nousee, surumielisesti hymyillen, hitaasti pöydästä, nojaa käsiinsä ja sanoo pöytäseurueelle: ”Näin meillä kaikilla on oma Dulcemme.” Funtsatkaa miltä se kuulosti Tauno Palon lausumana. Itse duunattu sbuli tonttulakki knuburaan ja pahvinaamari feissin eteen. No se sai huikeet aplodit, vaikken minnaa, olikse se nyt niin huikee. Meillä hommat hoiti mun isäpuoli, eli meidän skidin vaari. Mä hogaan, ett Taukka nousee sielt mestaltaan ja suuntaa meidän pöytään ja jumankekka, eikösse kumarra mulle ja sano: ”Saanko luvan, neiti.” Siis mulle! Kyllä muut gimmat seurasi silmä tarkkana meidän joraamista. Silloin ei vielä ollu noita hianoi joulupukin kledjuja, eikä skeggei myynnissä. No eihän sill ollu naamarii, sano friidu. Nimikirjoituksia pyydettiin käsivarsiin ja muistilehtiöihin. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös Tauno Suuri. Ne skulas hyvin jonkun joulun, kun skidi oli alle skoleikäinen. TSILARI 6/2017 19 Snadi joulustoori 60 luvult. Ku orkka sitt alko skulaa, porukka valu parketille. Naama maskeerattiin ja joulugubbe oli ihan itsensä näkönen. Kun sitt lahjat oli jaettu ja pukki hyvästelty, tytär sanoo : ”Ei toi ollu oikee joulupukki!” Kysyin, ett mitennii ei ollu oikee pukki. Sit se jatko: ”... Sitt se lähti, kumarteli pöytiin sinne ja tänne, otti kiukkuselta muijaltaan Stetsoninsa, laitto sen hiukan kallelleen päähänsä, pukeutui kaulahuiviin, palttooseensa ja singras alistuneen dogin tavoin Ortolan perään. . Sitt se kuskas mut omaan mestaan takas ja sekstas handuu, kiitti ja meni omaan pöytäänsä
Jos krundeja ja klandeja tuli yhtä paljon, heittäjä sai koko potin. TsilariTaitto_617_012.indd 20 22.11.2017 12.41. Jos krundeja ja klandeja tuli yhtä paljon, heittäjä sai koko potin, mutta jos arvottavia kolikoita oli paljon, halkivaihtoehtoon liittyi suuri riski menettää ne kaikki. 1800-luvun puolella oli kuitenkin tavallisempaa heittää bobloja ja ygloja, niin kuin Väinö Tannerkin teki pikku kundina Gresassa. Moni asia elämässä on arpapeliä. Tällainen kaulain muistutti hahmoltaan puolipyöreää kilpeä, jonka kuva oli aikanaan ruotsalaisissa kolikoissa, ja siitä sana klave yleistyi tarkoittamaan myös kolikon klaavapuolta. Niistä olen kertonut jo vuosi sitten slangilodjussa Skrubu (Tsilari 5 ja 6/2016). Monet muistavat sen lapsuudestaan. Vuonna 1889 Robert Louis Stevenson kirjoitti kirjan Veljekset, joka kertoi kahdesta veljeksestä, vastuuntuntoisesta Henrystä ja huithapeli-Jamesista, joka teki kaikki päätökset kultakolikkoa heittämällä. Siinä Aku hurahtaa professori Hupelon markkinoimaan elämänfilosofiaan, jonka mukaan kaikki päätökset tehdään kolikkoa heittämällä. Carl Barks ei kuitenkaan ole ensimmäinen, jonka sankari antaa kolikon ohjata elämäänsä. Eka heittäjä saikin yleensä aina omansa pois, usein enemmänkin. Ruotsin klave tarkoittaa puolestaan lehmien kaulaan ripustettavaa kaulainta tai kytkyttä, joilla ne on navetassa pantu kiinni parteensa. Toinen esikuva on voinut olla Kaksikasvo, Bob Kanen Batman-sarjakuvien päähenkilö, piirisyyttäjä, joka ryhtyy suurrikolliseksi ja antaa kolikon ratkaista, kummassa roolissa hän kulloinkin esiintyy. 14.) Päät ja hännät Englannissa ei tosin ole heitetty kruunaa ja klaavaa, vaan vastaava ilmaus on heads or tails ’päät vai hännät’. Myös Uudenmaan ruotsalaismurteissa on heitetty kruunaa ja klaavaa. Myös krunde ja klande, kolikon kaksi puolta, ovat toistensa vastakohtia: kruuna juontuu itsevaltiaan kuninkaan kruunusta ja klaava parteensa kiinni kytketyn lehmän kaulaimesta. Sitä eivät Stadin kundit ole krundeja ja klandeja heittäessään osanneet aavistaa. Kruunaa ja klaavaa on heitetty vain Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsinruotsissa ja ruotsin kirjakielessä vastaava ilmaus on kasta krona och klave. Kolikko ratkaisee Kruunaa ja klaavaa heitti myös Aku Ankka Carl Barksin klassikkosarjiksessa höpsismistä, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1954 ja Stadin slangilla 2000. Ruotsin krona tarkoittaa ’kruunua’, niin kuninkaan päässä kuin kolikossakin. Brittikolikon puolet ovat siis ”päät” ja ”peput”. 20 TSILARI 6/2017 HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Krunde ja klande Kaikki Stadin kundit ja friidut ovat ainakin joskus heittäneet krundee ja klandee tai kruunaa ja klaavaa, jos ei muuten niin mielessään. Oli kolmaskin vaihtoehto: jos kolikoita oli parillinen määrä, voitiin huutaa myös halki. ”Päät” on helppo ymmärtää, ovathan ne koristaneet brittikolikoita vuosisatojen ajan, mutta tails ’hännät’ on hämärämpi. Kanen sarjakuva alkoi ilmestyä vuonna 1942. Skrubussa ja muissa peleissä voittaja pääsi ensimmäisenä heittämään pottiin kertyneet kolikot ilmaan huutaen samalla joko krundet tai klandet. Heads or tails -ilmausta on käytetty ainakin jo 1680-luvulla, ja se aukeaa, kun sana tail on tarkoittanut englannissa 1300-luvulta lähtien myös ihmisen takapuolta. . Siitä on tietoja Ruotsista jo 1700-luvulta. K undeilla krunden ja klanden heittäminen liittyi varsinkin erilaisiin rahapeleihin, skrubuun, viivaan, seinikseen ja aiemmin myös ilmahoitoon. Kaulaimet tehtiin aiemmin puuvitsaksista, mutta myöhemmin myös metallilenkeistä. Myös Tre kronor on tuttu jokaiselle vähänkään lätkää seuraavalle. (Carl Barksin Kootut XI s. Boblat ja yglat Kruunaa ja klaavaa on Stadissa heitetty ainakin 1900-luvun alusta lähtien, luultavasti jo aiemminkin
Ne ku oli kärsiny raskaan tappion ja sit kelattii, et idäs oli joku duunarin paratiisi. Itsenäisyys Tää on taas sitä aikaa, ku biletetään itsenäisyyttä. Ja vähä aikaa oli Stadilki Nagani ohimol. Ne myy sitä maata ulkkariomistuksee. No, lokakuus neki oli messis sit, ku idäs oli duunariluokka ottanu vallan. Se joutu maanpakoo ja pääty budjaa Venäjäl. Ne hynttää kaksraitaverkkareis ja leijonakoruis jenkkilippis päässä ja osa niist kuvittelee, et rasismi edistää isänmaan asiaa. Punasel puolel oli kyl joitai, jotka halus sitä sabotoida. Daijuu tuli ja aseveljet petettii. Mut ne samat wannabe jenkit tsöpaa sitä vähää jäljellä olevaa suomalaiskamaa vaan, jos se mainostetaa niille jenkkilipuil ja roskaenkuks. TSILARI 6/2017 21 STADILAISIA JULLE TUULIAINEN STADILAISIA JULLE TUULIAINEN Julle sendas Tsilariin nipun stoorejansa ennen ku se delas. Ja jokaine kieli on säilyttämise arvone, samoin murre. Mut sei kelvannu yläluokalle, ku ne skagas, et kauppasuhteet itään kärsii. Valkoset kärsi hätää ja rupes tekee aika härskei diilei fritsien kans, nii härskei et jopa valkosen Suomen lähettiläs Saksas oli jo puhunu maanpetturuudest. Se onki aika tärkee juttu. Täst oli tulos Saksan siirtomaa ja sen kruunuks viel piti saada sielt kunkku! Fritsit sai itärintamal krigun loppuu ja sit ne rupes roudaa Hangon ja Loviisan kautta Suomee koulutettui, kokeneit solttui. Siihe loppu ne kunkkupuheet ja Suomi jäi aika suvereeniks. Sekä fritsit, karjalaiset et virolaiset pääty vankileireille itää. Mut mä väitän, et tän maan pelasti se, et fritsit hävis krigun Keski-Euroopas. M ut välil ei voi olla vähä smailaamatta, ku tsiigaa, mikä vouhotus tost itsenäisyydest pidetää, ku samal joka toine on valmis myymää maasa, stikkaa fyrkat fikkaa ja feidaa ittesä jonnekki Floridaa, ainaki itsenäisyyde ajan hissaa ku tutkii. Mut ku tilanne rauhottu, ni sit se isänmaallisuus vast kukki, ku Tehtaankadul ravas sekä duunarien et porvarien edustajat nuoleskelemas. Sitä oli kuitenki pidetty maanpetturina, mut just sehä halus Suomen irti Sveduist. Sitä suvereenii itsenäisyyttä kestiki sit tonne Jatkosotaa asti. Must joka kansal pitäs olla itsenäisyys, saamelaisil, tsetseeneil. Siel se sit oli lobannu Aleksanterii, mil oli hyvä tulos. Ja nyt menee lujaa. Autonomiaa Ku funtsitaa tätä itsenäisyyskehityst vähä, ni jotai niit Nuijasotiiki vois ehkä kelaa jonai itsenäisyyspyrkimyksin. Broidit broidei vastaan Mut sit käytiiki heti toistesa kurkkuihin kii, broiditki broidei vastaa. Punaset sai jotai aseistust itäsuunnast. Siin vaihees ku slobot otti lopunki Suomen, oli Aleksanteril valmiin toi autonomiaidis. Mut kui ois käyny, jos punaset ois vinnannu. Siit voidaa spekuloida loputtomii. Samat tyypit, jotka näin päivin eniten bamlaa vibra äänes itsenäisyydest ja vapaudest, roudaa tuotantolaitoksii Kiinaa ja myy maata, sitä pyhää maata, jost eräät skragas verissä päin muutama vuosikymmen sitte. Sei kuitenkaa saanu tahtoosa läpi. Mut sit 1899 alko sortokausi ja venäläistäminen. Sovittiin Jullen kans, ett stoorei julkastaan Tsilareis jatkoski. Ne vähä aikaa lobbas Pietaris ja nii kävi et Kerensky hajotti koko Suomen eduskunnan. Kekkostki haukutaa, mut jengi hei, kuka muu on sanonu nii mont kertaa Kremlis ”EI” ku Kekkonen. Halus siihe puskurivaltion Suurvaltaruotsin ja Venäjän välii. TsilariTaitto_617_012.indd 21 22.11.2017 12.41. No, 1917 heinäkuus julistautu eduskunta Suomes päätösvallan haltijaks, ku Venäjäl ei enää ollu tsaarii. Entäs se toinen puoli, se duunariluokka. Marraskuus oli yleislakko, mis vaadittii itsenäisyyttä ja joulukuus annettii se tunnettu julistus, mihi Lenin skrivas nimesä. Taidan täst kuitenki panna kynttilän flekkaa. Se ku ei oikei säilyny tuol Tornionjokivarres, joka jäi uuden rajan länsipuolelle. Ja niiden jälkeläiset bamlaa vielki, et ne pelasti tän maan. Sit pragas Neukkula ja tääl alko uus suvereeni kausi. Valkoset vinnas sen krigun tunnetuil seurauksil. Se sai taas liikettä itenäisyyspyrkimyksii. Ainaki ne ois jälkeepäi väittäny pelastaneensa maan. . Mut sit 1741 Hattujen sodan jälkeen, ku slobot otti Karjalan ja Kymenlaaksonki, oli keisarinna Elisabet tarjonnu laajaa autonomiaa, jos koko Suomi irrottautuu Sveduist. Ei jääny kehnosti johdetuille punasille paljo tsergoi. Sitä kesti viitisen vuotta ja koht maa myytiiki EU:hun, eli lähinnä fritseille ja muille isoille kansoille. Ite mä näkisin, et tän kansan, kielen ja kulttuurin olemassaoloo vois venyttää vaik sil, et tsöpattas suomalaisii tuotteit, pidettäs huolta kielest ja murteist ja siirrettäs eteepäin vanhoi perinteit, vihaamatta ulkkareit tai toisiamme. Idän redulle Mut sit -41 lähettii taas fritsien kyydis uudelle idän redulle. abhaaseil ja amerikan inkkareil. Sit 1784 toi Sprengtporten skrivas alustavan perustuslain Suomelle. Kannattiks Sven Tuuvanki skragaa siel sillal verissäpäin, ku kelaa, et tää hissan taiteha tais säilyttää meie kulttuurin ja kielen. Kenen muun kantti ois riittäny
Oli hyvät juhlafiilikset, ku viel Jokerit finnas matsin 2-0. Ice Challenge -matsiin. Synttäreit juhlittiin lokakuus ja varsinainen synttärimatsi skulattiin 27.10. Ei kai Jokerien maskotinkaan nimi oo turhaan Otto. Jengi Stadis jakautuu tiukasti kahteen leiriin: yhet diggaa HIFKii ja toiset Jokereita. Perinteist Talviklassikkoo Stadin herruudesta ei enää valitettavasti skulata. Pääseehän skulaajat maajoukkueessa olympialaisiin tai MM-skaboihin, ni eiks kerran vuodes Stadin mestaruus ois ihan yhtä tärkee skaba. Nyt Stadis nähdään kovatasosii kansainvälisii matsei. Kaikkien aikojen Jokeri Juhlallisuuksii oli muitaki. Mut Jokerit on haastanu juhlavuoden kunniaks pietarilaisen SKA:n skulaamaan Kaisiksen perinteiselle ulkojäälle 2.12. Vois kyl toivoo, ett Talviklassikko palais jengin iloks ihan vaan omana proggiksena kerran vuodes. Kohti talviklassikkoo Se, ett Jokerit lähti itäisen naapurin KHL-liigaan vei osan niiden faneist. 22 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 22 22.11.2017 12.41. Jokerit 50 v Jos viel 50-luvul stadilaiset diggas pesistä, ni nyt kyl on yks laji, ku finnaa kaikki. STADILAISIA VIRVE KUUTAR Fanit diggaa Otakaria ja Otakar faneja. Symppis Otto oli juhlamatsissaki fiiliksissä. Kaikki ei bonjaa, ett se oli snadi askel Jokereille, mut buli askel härmäläiselle lätkälle. ”Otto on kone” – huus fanit. Tai ohan sit viel kolmas jengi: ne ku ei bonjaa lätkäst mitään. Ja se on lätkä. Kuhan ei olla ryppyotsii, vaan glaidui niinku Otto. Ennen matsii julkistettiin, kenet jengi oli valinnu kautta aikojen parhaaks Jokeriskulaajaks. Äänestyksen finnas Otakar Janecky! Seuraavaks buleimmin äänii saaneet oli Teemu Selänne, Jari Kurri, Petri Varis ja Waltteri Immonen. Jos koko lätkäkansa ois aina yht glaidui ku symppis Otto, ni ei kuulis mitään ikävii huutoi katsomosta skulaajille. Foto: Mikko Taipale / Jokerit. . Areenan aulas tarjottiin faneille borgat ja vadelmakakkuu. Otto vastas, että Jokeri-fanit oli, on ja tulee olemaan maailman parhaita. Dinamo Minskii vastaan. Foto: Mikko Taipale / Jokerit. J okereille tuli tänä vuonna täyteen viiskybää. Innokkaat fanit oli duunannu bulin sydämen, mis oli vuosiluvut 1967-2017 ja se vedettiin ennen matsii peittään koko Eteläpääty. Aina ilosesti smailaava Otto joraa tanssifriidujen kans ja seikkailee yleisön joukos, millon jakaa palkintoi, milloin ihan muuten vaan. Se ei tietty jeesaa niit, ku jäi kaipaamaan paikallismatsei
Kisakledjujen, ennakkoasetelmien ja perussuomalaisen pessimismin perusteella tavote voisi olla maltillisempi. Sporttijanarit ei pönöttäny kireissä puvuissa tai hikoillu karvalakkien alla, vaan pistivät menemään legendaarisissa Suomi –verkkareissa tietenkin. Tätä skrivatessa Korean tai nimimonsteri Pyeongchangin olympiaskabojen avajaisiin on 99 päivää. Eli eiköhän heitetä Luhdan kamat jorpakkoon ja pueta jengi klassisella tyylillä. Tai ainakin taivuttaa ranteet ja peukalot jonkinlaiseen mystifioituun riittiasentoon ja tuottaa jännitystä symboloimaa pinnistysääntä skabojen ollessa käynnissä. Pikaluistelussa Mika Poutala tuo toivoa ja tietty lökäpöksyjengistä joku yleensä aina onnistuu mitskun nappamaan – kundeissa tai gimmoissa. No, kaikki muistaa, että viime keväänä jellonat otti Skoda Cupis dunkkuu Ranskaltaki, joten odotukset on syytä pitää maltillisina. Ilman Noora Rätyä noutaja tulee nopeasti. Ennen sentään Teron ja Antin kepit lensivät kunnolla, mut nyt on kundienki heitot hyytyny. Viimeisenä toivo heitetään hiihtoniiloille, joista paistaa orastavaa potentiaalia, kun norskit on doupannu ittsensä ulos skaboista. TSILARI 6/2017 23 TsilariTaitto_617_012.indd 23 22.11.2017 12.42. Los Angelesin ekoissa olympialaisissa vuonna 1932 Suomi klaaras kaikkiaan 25 mitskua, ja muun muassa kolmoisvoiton miesten keihäässä. Mitskut ja kledjut Suomen Olympiakomitea ilmoitti ite, et kuus mitskuu on tulossa. Tilannetta parantavia vinkkejä kerkeis kuitenkin viel kaivaa menneisyydestä – nimittäin ottamal mallia esi-isien toilailuista. Kriisin aiheuttaa se, että yleisurheilu eli koko homman sydän, keuhkot ja maksa kuitenkin vääntelee kuolonkouristuksissa. Mutta pystyvätkö enää ensi vuoden skaboissa. . Suomen tiimiin tai siis Team Finlandiin ei oo virallisesti valittu vielä yhtään sporttigimmaa tai –kundia, mutta tulevan jengin uudet kledjut julkastiin eilen 1.11.2017. Verkkareit ei edes tarttis lähtee kaivamaan faijan tai mutsinfaijanfaijan kellareista, vaan uuden karheita, mutta vanhan mallisia settejä pystyy skaffaamaan ainoostaan seittemälkybäl Urheilumuseon nettikaupast. Sitte tärkeempiin jutskiin. K ansan syvät rivit hörähti, ku muun muassa alppiskimbaaja Marcus Sandell ja mäkihyppääjä Julia Kykkänen esittelivät Luhdan lanseeraamat uudet rotsit, pökät, hameet ja ennen kaikkee ne karvalätsät. Niistä nyt Ekikään ei pysy kärryillä. Siihen luulis Olympiakomiteanki fyrkkien riittävän. Analysoidaanpa tilannetta: Kendossa Suomen naiset oli aina ennen vakkarikolmonen, mutta viimesten vuosien aikana haastajia on ilmestyny oikeelta ja vasemmalta. Musti Jauhojärvi on siirtyny studion puolelle, mutta ainakin Ilkka Herolalta, Iivo & Kerttu Niskaselta, Anne Kyllöseltä ja Matti Heikkisen pöljältä päivältä voidaan odottaa mitskuja. Snadisti toivoo Muista lajeista suurin murheenkryyni on mäkihyppy, kun Janne Ahonen keskittyy nykyään enemmän hyppykledjujen ompelemiseen kuin treenaamaan liitoon. Hyytyyks kendojengit. Talviskaboissa tilanne on ollu vähän parempi, kun kendojengit, curlingukot ja hiihtoniilot on pystyny venymään. Suomen olympiaurheilu on kriisis: kesäskaboista ei juurikaan menestystä heru lukuun ottamatta pienien piirien fiilistelemiä haulikko-, nyrkkeilytai purjehduslajeja. Stailit kledjut Losissa 1932, keihään kolmosvoitto: Eino Penttilä, Matti Järvinen ja Matti Sippala. Miesten puolella kyseessä on yhdet lisä-MM-skabat änärikaiffarien skipatessa nää bileet. KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Olympiaskabat ovella – onhan kledjut kuosissa
Lopussa kaikki neljä ovat yhdessä Onnen saarella. Kantavana teemana on erilaisuuden ymmärtäminen ja yhdessä toimimisen merkitys. uusi Martti Haavion satuversion vuorovaikutteisena esityksenä, joka rakennetaan yhdessä yleisön kanssa. Porsaat ovat persoonia, joiden taloja susi puhaltaa kumoon. Elävä musiikki kuuluu Sampon nukke-esityksiin elimellisesti, koska näyttelijät ovat myös muusikoita. Lapset tulevat riveiltä rakentamaan lavasteita, asettamaan puurolautasia paikalleen ja kulkemaan Kultakutrin harhareittiä karhujen taloon. Teatteri on remontoinut vanhat tilat lapsille ja lapsenmielisille todella viihtyisäksi. Siinä on mainiot lavasteet ja kekseliäät nuket. 24 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 24 22.11.2017 12.42. Reinistö, Aho ja Logrén esittävät sen hurmaavasti, lapsiyleisöään arvostaen. Yleisö saa laulaa mukana Antero Reinistön ja Paula Kanniston esityksessä. Esityksen myötä kuljetaan synkässä metsässä, eksytään polulta ja jäädään jopa sadekuuron yllättämiksi… Sydämellinen seikkailu sopii kaikenikäisille. Hienot laulajat Susan Aho ja Karoliina Kantelinen pistävät parastaan tipujen ja kukkojen/kanojen roolissa. Sen teosta vastaa Bojan Bari?, joka on Maija Bari?in ohella 40 vuotta täyttävän nukketeatterin perustajahahmo. Kuva: Uupi Tirronen. Esiintyjinä on myös Värttinästä ja Ketsuroista tunnettuja laulajia. Kuva: Raimo Granberg. Prinsessa Ruusunen elää jatkuvasti uusille lapsikatsojille. Kolme pientä porsasta on pohjimmiltaan tuttu, traditionaalinen satu, jossa on nukentekijä-ohjaaja Maija Bari?in uusia yllätyksellisiä juonen käänteitä hänen viimeisessä työssään ennen eläköitymistään. Maija Bari. Kestomenestykset elävät Miau on pääsiäisajan kestomenestys jo vuodelta 1994, toki tekijäkunta vaihtui välillä. Tila on entinen Diana-näyttämö, jota Klockrike ja Unga teatern käyttivät vuosia. N ukketeatteri Sampo on vuonna 1977 perustettu helsinkiläinen ammattinukketeatteri, joka aloitti toimintansa vanhassa elokuvateatteri Joukolassa Kapteeninkadulla. RISTO KOLANEN STADIN SYKE Sampo on monipuolinen nukketeatteri STADIN PIENTEATTERIT 25 – SARJA PÄÄTTYY Nukketeatteri Sampon esitykset ovat välittäneet laulujen, runojen, tarinoiden, ja musiikillisen nukketeatteri-ilmaisun keinoin iloa ja elämyksiä kaikenikäisille katsojille ja kuulijoille. Kahden sukupolven nukketeatteri on Maija, Bojan ja heidän poikansa Iivo Baricin johdolla toiminut yhteisö. Iivo Bari. Sampon esityksissä elävä musiikki näyttelee olennaista osaa Erottajanmäellä. Nukkeateatteri Sampon 40v-taipaleen luojat juhlalavalla: Maija, Iivo ja Bojan Bari?. Puheen, laulun ja musiikin osaavat ammattilaiset Aho, Baric ja Reinistö luovat maagisen satumaailman lapsille, vanhemmille ja muille katsojille. ja Lassi Logrén ovat mukana ihanassa tunnelmassa. Satuteatteri opettaa Meille on tuttuakin tutumpi kansansatu Kultakutrista ja kolmesta karhusta. Muille jännitys säilyi loppuun asti, vaikka tarina on luettuna tuttu. Sateenkaarikala on merenalaiseen maailmaan sijoittuva musiikintäyteinen nukketeatterinäytelmä, joka perustuu Marcus Pfisterin suosittuihin kirjoihin. Veitsenheittäjä on upein nukke Leonardon lentävissä apinoissa. Vain yksi lapsi lähti pelon takia; itku tuli väkisin ennen puoliväliä. Se toimi pitkän aikaa Puotilan ostarilla, ja palasi keskustaan osoitteeseen Erottajankatu 7, sisäpihalla toisessa kerroksessa. Vanhat nuket ja lavasteet ovat aulassa ja baarin seinillä
Iivo Baric vastaa ohjauksesta; rooleissa ovat hänen lisäkseen Kantelinen ja Reinistö. Susan Aho, Iivo Bari. Sauna lämpiää, joulupuuro porisee, kynttilät kastetaan ja piparkakut paistuvat. Ahon ja Iivo Bari?in pitää pärjätä eleillään ja olemuksellaan. ja nukke seikkailevat Maailman ympäri 80 minuutissa musiikkiesityksessä, johon Bojan Bari. Viihdyin tavattoman hyvin sekä aikuisten että lastenversiossa. Bojan Bari?in ohjaama renessanssiajan ja Leonardo da Vincin erikoisten ja aikaansa edellä olleiden keksintöjen innoittama tuorein esitys ammentaa varieteemarionettiperinteestä. . Kun apinat lentävät Keksijänero Leonardo suunnittelee uutta lentoalusta apulaisenaan kolme pientä apinaa. Elävä musiikki erilaisilla peleillä ja koneilla on sentään tukena. Vaativuutta nostaa se, että esitys on täysin sanaton. Pienelle Teppana-tontulle kaikki on uutta ja ihmeellistä. Kuva: Uupi Tirronen. TsilariTaitto_617_012.indd 25 22.11.2017 12.42. Sampo2017 toi kansainvälisiä vieraita Suomeen, näytti kotimaisen nukketeatterin parhaimmistoa ja edisti uuden yleisön löytymistä. Maija Baric vastaa tästäkin. teki hienot nuket. Taiteellinen Myllyteatteri, Tanssiteatteri Tsuumi, lastenteatteri Rollo, Elannon sekä Tapanilan ja Malmin työväennäyttämöt jäävät esimerkiksi odottamaan toista kertaa. Joulu tulee Ihana Joulu valloittaa joulunalusajan. Alaotsakkeen ”pienteatteri” ymmärsin laajasti. Se tarjoaa mielenkiintoista ohjelmaa myös aikuisille uuden Aikuisten Sampo -konseptin merkeissä, mikä on entisestään laajentanut teatterin toimintaa ja kohdeyleisöä. TSILARI 6/2017 25 Sarjassa on vajaan viiden vuoden aikana esitelty Kellariteatteri 2/13, Kultsa 4/13, Jurkka 5/13, Viirus 6/13, YT 1/14, Avomet Ovet 2/14, KokoTeatteri 3/14, Ryhmäteatteri 4/14, Klockrike 5/14, Zodiak 6/14, Q-teatteri 1/15, KOM-teatteri 2/15, Takomo 4/15, Hurjaruuth 5/15, Valtimonteatteri 6/15, Kapsäkki 1/16, Ilves 2/16, Teatteri Toivo 3/16, Universum 4/16, Teatteri Helsinki 5/16, Teatteri Tuli 6/16, Aleksanterin teatteri 1/17, Drom 4/17 ja Tuike 5/17. Ammattiteattereita, vapaita ryhmiä ja harrastajateattereita oli mukana. Sateenkaarikala oppii, miten anteliaisuudella ja toisten huomioon ottamisella saa aikaan paljon ja tulee hyväksytyksi. Luciano Posillipo (vas.), Karoliina Kantelinen ja Lassi Logrén tekevät joulutunnelmaa Tonttulaan. Kaikki on mahdollista Leonardon lentävissä apinoissa. Lastentarina opettaa pyyteettömyyttä. Hän oppii ikivanhoja jouluperinteitä ja uskomuksia, mutta ennen kaikkea joulun salaisuuden. Esitys on klassikko, johon useat perheet ja päiväkodit tulevat yhä uudelleen kokemaan ihanan joulutunnelman. Vain kolme suurta, Kansallinen, HKT ja Svenskan jäivät ulos. Toteutuuko haave ja oppiiko hän apinoineen lentämään. Monista esityksistä on jo vuosien myötä ehtinyt muodostua yleisölle rakkaita klassikoita, joita tullaan katsomaan uudestaan vuodesta toiseen, kun uudet polvet kasvavat Sampo-ikään. Syvällä meren syvyyksissä värikkäiden kalojen joukossa uiskentelee valtameren kaunein kala, säihkyväsuomuinen sateenkaarikala. Kuva: Uupi Tirronen. Teatteri järjestää myös paljon vierailuesityksiä ja Sampo soikoon! –musiikkiklubia perjantaisin. Höyrypunk-henkinen visuaalinen ilme muistuttaa viktoriaanisen ajan tulevaisuudenvisiosta, ja sen lempeä huumori on kutsuvaa kaikenikäisille. Lavastus on taitava. Muut kalat ihailevat kyllä sen kauneutta, mutta turhamaisuutensa ja ylpeytensä vuoksi se jää ilman ystäviä. On jouluilta tonttulassa, jossa valmistaudutaan yhteiseen joulunviettoon
Martti ‘Masa’ Löf . Voit froogaa viel vaik frendiltä tai järkätkää skidien kans jouluna pukkii venates snadi skaba: kuka hittaa eniten eroja! . Raimo ‘Sumo’ Karlsson, brotaaja . Antero Kantola, futis, pilleri, maahockey . Rudolf ‘Rudi’ von Gross . Tässä siihen jatkona alueen urheilijoita. Täs on molemmat kortit. Bokraajat: . Pentti Nevala . Matti ja Kaija Mäkelä . Raimo ja Aulis Rissanen. Risto Vilja . Matti Huovinen . Raimo ja Leila Simelius . Reijo ja Raimo Elo . Viktor ’Viki’ Gratschew Moottoriurheilijat: . Aatos Huhtala . Pentti Väänänen, painonnostaja . Timo Tuominen . SKABAT 26 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 26 22.11.2017 12.42. Aulis Westerberg . Olihan niil muitki toiveit ja Jalluhan duunas nyyan kortin, bytskas viel snadisti yksityiskohtii taiteilijan luovuudel. Heikki Lukkarinen . Leila Toivola, lentopallo KOONNUT: JAANA TERRI Kevätredu Pärnuun 12–15.4.2018 JALLUN KORTIT Taiteilijamme Jallu duunas asiakkaallensa joulukortin. Mikko Simes (myös pituus) Futaajat: . Raimo ‘Irwin’ Urpulahti Koriksen skulaajat: . Rolf ’Roope’ Eld . Keijo Ceder . PASILAN URHEILIJAT Viime Tsilarissa oli stoori vanhasta Pasilasta. Ku niiden jengi ei ollu ihan junnuu, ne toivo, ett kortiski ois snadisti gamlempi pariskunta. Keijo ‘Keitsi’ Lehtonen . Jorma Järvensivu . Erkki Kuosmanen . Vilho Salakka . Pertti ‘Ruoska’ Lehtonen, lätkä . Hiffaatsä, mitä eroi näis korteis on. Kale ja Pena Lehto . Paitsi ett niiden kortis ei saanu olla mikään gamla gubbe muijansa kans, piti olla snygi nuori pari. Helles Kontkanen . Kaitsu Grundström . Martti ‘Masa’ Rignell . Antti Aalto . Pertti Taivainen Fluudaajat: . Eino Salo . Lasse Nordberg . Risto Kopra . Raimo Elo . Sit yks toinen hemmo näki kortin, diggas, ett siin on kliffan näkönen pitsku ja se halus samanlaisen. Pertteli Linnakorpi . Harald ”Hara” Karlsson . Jaska Tuominen . Henrik ‘Heisku’ Fahlström . Muut lajit: . Jouko ‘Jokke’ Laaksonen . Jaakko ’Jaka’ Kallio . Kaj Sellgren . Sini Laine Kivimuurin urheilijoita: . Olli Käppi, Riitta Kauppinen . Jallu sit froogas, mitä muuta ne haluis niiden korttiin. Usko Haavisto . Reino Saarelainen Käsiksen skulaajat: . Lars ‘Karhu-Lasse’ Sternberg
Ja Mustan laguunin hirviö. Pahviseinässä luukku, mistä slumpattiin flibarit. Hespis oli alun perin slobojen hestikoiden talli. Ei böönaa voinu sinne viedä. Ne piti traisaa stailimpiin mestoihin, että pääsi takapenkillä hajuvesipilveen. Se tsiigas longaan ennen kun repäs slaban ja anto smiitaa saliin. Viikossa oli tullut vuosia lisää. Nesta viikolla se päästi saman kundin ineen. Kun meni levarin jälkeen himaan, sytytti valon rabassa alhaalla. Stigun himassa kylppärikin oli bulimpi. S nadi myrkynvihreä aula. . Mutta se onkin jo ihan eri stoori. Hyvin se leffanakin toimi. Puupenkit puudutti peffan, muttei sitä hiffannu, kun Hopalong Cassidy bankkas konnia dunkkuun. Piti luffaa nopeesti dörtsistä sisään, ettei hirviö koukkaa kraivelista just kun saat nyklan lukkoon. Kun hissi kletras ylös, lyysi sammui viidennen kerroksen kohdalla. Hinta sisältää! » Laivamatkan Tallink Megastarilla » Puolihoidon Viiking hotellissa » Bussikuljetukset Tallinna-Pärnu-Tallinna » Laivalla menomatkalla buffetaamiainen ja paluumatkalla buffetlounas juomineen » Matkan aikana matkatavaroille hyttitilaa Ilmoittaudu byrooseen toimisto@stadinslangi.fi Redun järkkää Stadin Slangi ry yhteistyössä TallinkSiljan ja Matkavekan kanssa Kevätredu Pärnuun 12–15.4.2018 Hinta 240€ jäsen / 245€ ei jäsen Ryhmänvetäjänä Antero Nuutinen Bio Hesperia Gamla Hespa, Tölikan pikkukundien leffaparatiisi. Näön vuoks se joskus stikkas jonkun ulos iän takii. Himaläksy oli duunattu. Sinne shingrattiin porukalla viiskytluvulla. Leffat oli puhdasta jerkkua. Maffia kamaa. Minä vuonna sä olet syntyny. Sehän oli täyttä flöittiä. Jos filkka oli kielletty alle kakstoistavuotiailta, piti treenata kuvio valmiiks. Juhlavuoden Tähtireportteri-skrivausskaban jutuist on jäljel viel ainaki yks, minkä saa julkasta. Vake betras. Kun ehdittiin siihen mutkaan, mistä näki Larin Parasken pystin (se tsittaa siinä kun katti skeidalla), niin klabbit sai siivet. Dallattiin Manskun lamellitaloilta – ne siinä Esson vieressä. Vake froogas ekaks: Kuin vanha sä olet. Oli Zorroa, Okua ja Pakua, Tsapea ja Tarzania. Nelkytkaks. Stoorit jatkuu siis viel ens vuoden Tsilareis. SKRIVAUSSKABA HEKA MÄKINEN TsilariTaitto_617_012.indd 27 22.11.2017 12.42. Väliajalla masinisti bytskas uuden kelan koneeseen ja valot pantiin päälle. Sä skiiasit pokkana: Kakstoista. Tää kaikki oli tietenkin ennekun friidut tuli fotoon
Ensimmäinen muistoni teatterista on näytelmä Lintu sininen Ruotsalaisessa teatterissa, kyllä oli ikimuistoinen kokemus hienossa talossa. Nykyisen Kaupunginteatterin ja virastotalon kohdalla oli silloin korkeat kalliot, joilla käytiin talvella laskemassa mäkiä. Hagiksen rantsussa pelattiin kolikoilla skrubua tai viivaa, voittaja finnas leffarahat. Sinne tehtiin hyndiä, joissa vähintäänkin kerran talvessa katkesi aina joltakulta suksi, minnareillahan oli sitten helppo laskea ja hyppiä. Kaksi vanhinta broidia yöpyi keittiössä yhdessä avattavassa hetekassa, ja mutsi ja faija olohuoneessa yhdessä vuodesoffassa. Tästä syystä bulimmat sisarukset eivät halunneet mennä faijan kanssa halliin, kuulemma hävetti. Goisattiin hetekoissa Myöhemmin meitä syntyi sitten pari lisää. Joka kerta piti meidän molempien saada maistaa juustoa ja makkaraa ennen ostoksia. Piti aina mennä ja tulla tiettyyn aikaan, koska Korkiksen editse meni laivaväylä, jonka jäänmurtajat avasivat tiettyinä aikoina. Hagiksen torille ostoksille Hagiksen torilla käytiin usein ostoksilla. Neljällä meistä oli lastenhuoneessa kaksi hetekaa, jotka sai avattua aina yöksi, näin jäi myös leikkitilaa. Samaan paikkaan piirrettiin erilaisia hyppyruutuja ja matsattiin, kuka on paras. Heti kun skole loppu niin kesäkuun eka päivä piti lähteä landelle. Hän oli saanut Atleettiklubin kultaisen ansiomerkin ja kuului vuosina 1938-40 olympiakomiteaan. Jäiden lähdön aikaan kundit brassas jäälauttojen päällä ja kun pludasivat niin skagasivat mennä himaan, koska homma oli jyrkästi kielletty. Hagiksen uutta siltaa ei vielä silloin ollut, joten Hagiksen rannasta pääsi hyvin hiihtämään. M uutimme Krunikasta joulukuun alkupuolella 1945 tai paremminkin ne muuttivat, jotka olivat jo olemassa. Kun lähdettiin systerin ja nuorimman broidin kanssa fillareilla ”kauas” landelle redulle niin Kulosaari oli kohteena ja isot eväät mukana. Skoudet välillä hyödynsi näitä tietoja. 40-50-luvulla torin Sörnäisten rantatien ja Viherniemenkadun nurkassa oli paja ja hevostalli vossikoille sekä Esson bensa-asema (oli vielä 60-luvulla). Yleensä käytiin tsiigaamassa non-stopleffoja koska niissä sai olla vaikka kuinka kauan. Usein käytiin Korkiksessa dallaamassa ja tsiigaamassa elukoita. Etenkin pajan nurkilla isot broidit tykkäs majailla. Usein kävin faijan kanssa Hagiksen hallissa liha ja juusto-ostoksilla. Ne oli systerin vanhat ja mulle tosi isot, mutta olihan se opittava skrinnaamaan jo kolmevuotiaana, kun kaikki muut sisarukset skrinnas. Lienen ollut noin 4-vuotias ja pelotti kaikki bilikat, kun piti mennä leveen kadun yli, mutta niin vain himaan päästiin. Torilla oli talvisin puinen liukumäki, jossa me skidit laskettiin pahvilla tai kelkalla. Paljon käytiin skrinnaamassa lähinnä Haapiksen kentällä. Kerran lähdettiin Korkiksesta vähän liian myöhään, kun jäänmurtaja jo näkyi. Käytiin Mustiksessa uimassa ja Haapiksen ja Kaisiksen kentillä pelaamassa pesistä. Bilikoita oli silloin niin vähän, että himassa tsitaten fönsterin laudalla saatiin kirjattua kaikkien ohi ajavien bilikoiden rekkarit vihkoihin. Broidit tykkäs kuitenkin enemmän knekkauksesta ja matsasivatkin jonkin verran. Kesät landella Kesät vietettiin landella. Joulupäivänä äiti ja systeri pääsi himaan upeesti Mustalla Maijalla, kun muuta kulkuneuvoa ei ollut joulupäivänä liikkeellä. Sortinsakki lastattiin kuorkkiin niin, että nuorin ja faija meni hyttiin ja muut lavalle lastattujen patjojen ja muiden kamojen päälle. Broidit harrasti knekkausta ja bilistä, vaikka faija oli ollut nuoruudessaan brotari. Systeriltä jäi silloin toinen suksi railoon. Siihen aikaan asuttiin paljon ahtaammin kuin nykyisin. Onneksi setäni oli rikospolisina ja pystyi järjestämään kuljetuksen. FÄRLING Aika Hagiksessa 1940-60-luvuilla Minun Hagikseni muodostuu neliöstä Hakaniemenkatu – Viherniemenkatu – Sörnäisten rantatie – Näkinkuja ja sen keskeltä halkaiseva Hakaniemenkuja. Himaan tullessa ei näkynyt mustista kundeista kuin valkoiset silmämunat. Arvaa harmittiko, kun piti LEENA SINERVÄ OS. Kerran jouduin taluttamaan bulibroidin himaan, kun se oli pudonnut rekiltä ja oli snadisti sekaisin. Mutsi kuskas meitä museoihin ja teattereihin, että kulttuuripuolikin tuli tutuksi. Sillä me Hagiksen pennut, friidut ja kundit, hypättiin sulassa sovussa nartsaa joko bilikakartsalla tai Lemminkäisen aidan edessä kartsalla. Systeri sai mutsilta 7 metriä pitkän, sellaisen vähän paksumman hyppynartsan. Kolme vanhinta broidia, isä ja äiti sekä silloin syntyvä systerini. Hyvin mahduttiin ja kaveritkin pääsi meille leikkimään ja katsomaan vanhimman broidin näyttämiä leffoja. Korkikseen hiihdettiin jäätä pitkin ja laskettiin siellä isoja mäkiä. 28 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 28 22.11.2017 12.42. Stadissa oli mahdollista duunata vaikka mitä Kun mentiin kauas himasta, niin käytiin Siltasaaren rannassa (Tokoinranta) leikkipuistossa. Asuimme 64 neliön kaksiossa kahdeksan henkeä ja hyvin sovittiin. Meitä tuli aina hakemaan kuorkki, joka muuten toimi maitoautona. Mun ekat skrinnarit oli numeroa 28 mustat kaunarit. Perheemme muutti Hagikseen Hakaniemenkatu 7:än Kiri-baarin yläpuolelle
Kolme vanhinta broidia oli samana päivänä faijan broidin messissä katsomassa Eltsun ajoja ja me kolme nuorinta Korkiksessa. Mutsi meni töihin ja mä aloitin koulun, siinä sitä oli muutosta kerrakseen meidän porukalle. Tosin vappuna ei saanut mennä torille silloin, kun marssijat lähti. kerrokseen. Siellä sitä sitten tuli palloiltua teiniaika ja kliffaa oli. Edessä faija Maija sylissä, Hessu, mutsi Lentsu sylissä, takana Ana, Masa ja Jaska. Perhe himassa vuonna 1953 faijan 65-vuotissynttäreillä. En uskaltanut väärentää syntymäaikaakaan, kun isot broidit oli siellä aina välillä isäntinä. . Ei meillä muuten opetettu luokkaeroja eikä puhuttu politiikkaa. Tämä landella olo loppui kunkin kohdalta aina siihen, kun meni 14-vuotiaana kesäduuniin. Faija kielsi skideiltä punaiset vaatteet, koska meidän talon tsilari oli kovasti kehunut, kun nuorimmalla broidilla ja systerillä oli punaiset haalarit, että on oikein hyvät aatteen väriset. TSILARI 6/2017 29 TsilariTaitto_617_012.indd 29 22.11.2017 12.42. Teiniaikaa Kippolassa Hagiksessa oli Kippola (Hakakerho kaupungin nuorisotila) Elannon talossa, mentiin samasta ovesta kuin Elannon ravintolaan ja noustiin 2. Sinne oli ikäraja 15, joka oli musta tosi kurjaa, kun likkakaveri täytti alkuvuodesta ja mä loppuvuodesta. Faija kuoli 1958 äitienpäivänä. Kävin päivittäin skolen jälkeen Hagiksessa joko Kippolassa tai myöhemmin Mondossa kavereita treffaamassa. Mondo oli eka nuorisokahvila Hagiksessa Metallitalossa. Stadilainen perhelafka Ricoplaza vuodesta 1998 Snadisti redimpi eväs tsiigaa stadin puodeista mennä hyttiin. Skolet Skole me käytiin Kaisiksen kansakoulussa ja osa meistä kävi opparin Lapparissa (Lapinpuiston yhteislyseo, LYL) osa ammiksessa. Hagiksesta me, mutsi, kaks nuorinta broidia ja mä, muutettiin Munkkaan 1960-luvun puolessa välissä, se oli kuin maasta karkotus meikäläiselle. Kävi Jussia ja Eeroa, Pepe Wilbergiä, Kirkaa ym. Kaisikseen meidät laitettiin, koska Kallion kansakoulu oli työväenluokkaan kuuluville ja meidän faija oli dumari eikä halunnut meitä sinne. Kippolassa kävi paljon nuoria bändejä ja sjungaajia treenaamassa. Landelta tultiin himaan vasta elokuun vika päivä, kun skole alko syyskuun eka. Niiden musisoidessa me skidit tanssittiin. Lapsuus oli kliffaa aikaa Stadissa
Kyllä te hiffaatte heti, mitä mä yritän sanoa. Siel oli jengii muualtakin kuin Rööperistä. Ei mun knubiin jäänyt Rööperi pahalla mieleen. Mut on kliffaa vieläkin skujata ja dallata mestoilla ja tsiduta, ku ulkoisesti kaikki on ennallaan. Ei mulla hätää ollut, mut ku olin snadi skidi. Sit alko elämä viedä enkä ollut enää snadi skidi. Kait skruudis oli hyvää, mut makaronivellin döfikset oli tosi dorgat. Vintille menoa oli myös talvella skagattava, ku ylätasanteella koisas usein spurgujengi. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Joskus sen jengi stikkas fönarista pari kuumaa snagariakin skidijengille. Mä hiffasin jo alempaa et ne oli siellä, ku ne döfas skeidalle. Ku mä olin snadi skidi, mun faija, mutsi ja mä budjattiin Rööperin Telakkakadulla. Ku dockan harmaa lössi venas porttien takana, ett pääsis skruudikselle ku pilli soi. Mun skidit ja muija on naureskelleet pitkään et ku mä skujaan stadissa niin fiude tahtoo mennä Punikseen. Mä dallasin aina Merimiehenkatua ja Perämiehenkatua skoleen ja himaan. Mut kaikki oli skruudattava. Niitten faijat omisti kämpät. Mestat oli dorgii. Mä tsidusin meidän staraa luukkuu ja funtsasin, että jo on snadi ja mitä mä oon oikein skagannut siellä ku olin snadi. Välillä se flaidas mutsin kanssa, stikkas dörtsin boseen, lähti vetää ja mä skagasin. Kai se veti brenkkuakin välillä, mutta ei himassa. Faija oli kova painaa duunii. Kait ku se ei ollu mikään hyvä skole. Ne alkaa pamlata, et älä ala taas selostaa mestoista. Ku bulit Hietsun porttikset sit avattiin, lössi valui ja leveni, ku ne dallas lujaa Kniefin tiskeille. Mä snaijasin kyllä kun osa staijareista slumppas flisuja ja sai dengii. Skoleen oli just valmistunut uusi skruudissiipi. Kyllä ne ehkä just tsennaa tietyt fiilikset, mutta ei millainen oli Rööperi, ku mä olin snadi skidi. Kniefin makkaratehtaan fönareista tuli varsinkin frysiksilla, ku itellä oli kalsa, tosi hyvät döfikset. Snaijaattehan siinä Sandiksen dockan porttien vieressä Tehtaankadun päässä. Meit oli luokalla 44 skidii ja oltiin iltavuorossa. Oli vieraita skidijengejä, lössii, flaidiksii, kainalosauvainvalideja housunlahje pyykkipojalla nostettuna ja spurguja. Voin iskut ilkeät kestää, jotka kerran sainVoin itsetuntoa nostaa sekkivihollain, mut ostaa en voi nuoruuttain On nuoruusaika tuo jäänyt taa.” . Sit mä menin oppariin Typykkään. Se on noussut slummista Punavuoreksi ja nykykielellä sanottuna ”urbaaniksi, halutuksi, ydinkantakaupungin asuinalueeksi, jonka hintataso ylittää monien maksukyvyn”. Yksin mä skagasin hämärää, bulia klitsua, ku siellä budjas spurguja. Ku mä ny stikkaan ögat boseen, mä hiffaan ja näen kaiken vielä. Rööperist Punavuoreks Mut ku mä nyt dallaan samoja kartsoja, ei skidijengejä, lössii, flindanslumppaajia, kriguinvalideja tai spurguja enää näy, vaik mestat on ihan samat. Mä luulin, että Rööperin takaa alkoi melkein lande. Oli kliffaa, ku koko kartsa peittyi höyryyn ja savuun. Skidien duuneihin kuului myös klapien bääraus klitsusta ylös faijan kanssa, mutt faija ei ollu aina messissä. Varmuudeksi tää stoori on hyvä lopettaa hieman sovitettuna Fredin biisiin: ”Kun mä Rööperin kartsoja takaisin, taas dallaan, niin fyrkkaa on, mä takaan sen. M un snadin huoneen fönari oli tehtaan puolelle, minne ei soolberia tullu. Meidän vanhassa talossa Telakkakadulla tehtiin putkiremppaa ja dörtsit ei ollu bosessa. Constantin Grünberg, 1954. Pitskulla oli skrodempia sveduja, joita mä skagasin. Mull on Puniksessa pari kämppää, joissa skidit on budjanneet. Siks mä skujaan sinne usein yksin. 30 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 30 22.11.2017 12.42. Mä aloin dallata ja hengaa kauempanakin ja ihmettelin, että stadii on muuallakin kuin Rööperissa. Rööperiä ei enää ole. Monilla varmaan kriguinvalideilla oli klabit klesat ja ne jäi aina vikoiks. Kun takaisin dallaan…. STADIN MESTAT JUKKA ”MÄKKÄRI” MÄKITIE Tehtaankatu, Taustalla Hietalahden telakka. Mä muistan hyvin ne hiilen ja ångan döfikset. Döfikset Ku buli ståge puuskutti rantsusta, me snadit skidit skabattiin, kuka eka tsidumassa stogee nykyisen baanan aidalla. Ei kai ne kenuja ollu, mut ku mä olin snadi skidi. Miks mä skujaan ain takas Rööperiin. Skoleen Sit mä menin uusi kotsa knubissa Puniksen skoleen. Kartsalla en jostain syystä skagannut, vaik olin snadi skidi
EKS MINNAA KAI WESTMAN Kiljusen herrasväki mellasti Stadissa Skidinä mielilesaamista olivat Jalmari Finnen buksit Kiljusen herrasväen toilailuista. Kaaos alkaa heti Kiljusperän flygarikentsulla, kun fämilin matkatavaroista löytyy traktorilastillinen omia safkoja. Aiheena oli lehtiskabassa finnattu palkintoreissu Stadiin. Helsingin kaupunginmuseo. Filkassa lyhyttä, paksua, kaljua ja pulleaöögaista Isä Kiljusta esitti osuvasti ja riemastuttavasti niin ikään Krunikassa asunut, jo delannut näyttelijä Jukka Sipilä. Hän oli varsinainen kirjallisuuden moniottelija, jonka pennasta synty romskuja, pamfletteja ja siinä ohessa vielä näytelmiä. Jalmari Finne muistetaan kuitenkin lähinnä Kiljusen herrasväen perusteella. Mieli kuitenkin muuttu, kun eka painos oli finito hetkessä ja vasta neljäs, 20 000 buksia alko riittää. Kiljusten aiheuttama kaaos ja jopa skoudejenkin vastustaminen jakso naurattaa joka lesauskerralla. Foto: Salon Strindberg 1921. Kaikkiaan Finne kirjoitti Kiljusista kahdeksan buksia. Skidit kuitenkin vaativat Kiljusia takas ja Finnen ei auttanu kun skrivata vielä opus Kiljuset palaavat. Kiljusille oli elävät esikuvatkin, hänen skoleajoilta tsennaamansa lehtori Kiljander ja kaksi hänen kundiaan, tosin tuskin yhtä eläväisiä kuin Kiljuset. Uutta oli myös se, että aikuisetkin voivat toilailla ja käyttäytyä miten sattuu. Kiljuset leffoihin Kaarlo Bergbom oli houkutellu Finnen ohjaajaksi Kansallisteatterin edeltäjään Suomalaiseen Teatteriin, jossa myös muuan Alli Valve, myöhemmin Alli Paasikivenä tunnettu ”first lady” näytteli. Kuuskyt vuotta myöhemmin 1981 Martti Kuortti ohjas leffan Kiljusen herrasväki. TSILARI 6/2017 31 TsilariTaitto_617_012.indd 31 22.11.2017 12.42. Hänet saatto aikoinaan bongata Krunikan taiteilijarafloista kuten Kolmesta Kruunusta ja Savannasta. Homma alko vähitellen maistua puulta ja niinpä hän Kiljusten vallankumous-teoksessa roudas koko sakin maasta ja luuli näin pääsevänsä heistä eroon. Finne budjas Villisian korttelissa vuosina 1908-1938. . Eka painos finito hetkessä Kustantaja ei uskonut anarkistisen fämilin toilailujen kiinnostavan ketään. He ovat onneksi edelleen seuranamme, sillä Tapani Baggen ja Krunikassa vaikuttavan Mika Launiksen opus Kiljusen uusi herrasväki ilmesty vuonna 2012. Finnen monipuolisuutta kuvaa, että hänen buksiaan Verinen lyhty vuodelta 1928 on sanottu maamme ensimmäiseksi rikosromskuksi. Kiljusia on myös pidetty kakrukirjallisuuden uranuurtajana erityisesti huumorin takia. K iljusen sakki tuli mieleen, kun hiffasin Krunikassa Mariangartsan seinällä Jalmari Finnen muistoreliefin. Pääroolissa opena oli näyttelijälegenda Joel Rinne ja muissa osissa Norssin ja Ressun skolelaisia dogeineen. Opus sisälsi fämilin katastrofaaliset fiskaus-, bastuja markkinareissut sekä Mökön ja Lurun synttärit, jolloin kundit sai lehti-ilmoituksen perusteella lahjaksi 876 kattia. Homma alko vähitellen maistua puulta ja niinpä hän Kiljusten vallankumousteoksessa roudas koko sakin maasta ja luuli näin pääsevänsä heistä eroon. Sählärifämili, Isä ja Äiti Kiljunen, kakrut Mökö, Luru, Plättä sekä snadi ja paksu Pulla-dogi budjasivat böndellä, mistä tekivät ”rankaisureissuja” Stadiin. Monipuolinen Finne Jalmari Finne oli piirtäjä Ola Fogelbergin kanssa myös luomassa Suomen ekaa sarjista Janne Ankkasen merkilliset vaiheet nykyajan ristiaallokossa. Taitojaan Finne hyödynsi lyhytfilkassaan Kiljusen pojat koulussa. Teossarja on oman aikansa kuvaa vossikoineen, höyrystokeineen ja stadin kuvauksineen. Mariangartsan seinään kiinnitetyn reliefin mukaan Jalmari Finne oli ”työn ja mielikuvituksen mies”, mitä kuvaa sattuvasti hänen tuotteliaisuuttaan ja luomaansa erikoista Kiljusen herrasväki-fämiliä
. Ekaks skruudattiin lohisoppaa. ”Duunataan boltsii skrubuun” Seppo ”Buddha” ”Golfdorka” Palminen johdattaa golfaajat Tsilarin lukijamatkalle TsilariTaitto_617_012.indd 32 22.11.2017 12.43. Totta kai se toteutetaan. SEPPO PALMINEN Staga & Skrubu Isosaares. Tsilari on Stadin Slangi ry:n jäsenlehti, jonka kesäkuun numeroon tulee tietenkin reissusta raportti – stadiks skrivattu. Ku siit oli hengis selvitty, kekattiin, et mitä jos smiitattais kevääl skulaan vaik Tunisiaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä Detur Finland Oy. Onhan se kapee, mut hyväl mielikuvituksel snadille alueelle funtsattu. Lisämaksusta yhden hengen huone 84 € ja vapaapäivänä Palmisen toiveen mukaan kurkitaan historiaan: pelataan lähes keskellä Tunisin kaupunkia sijaitseva Carthage Golf, 125 €. Panorama ja Sea Course vuoropäivinä. Lisätietoja tarvittaessa: seppo@palminen.com, tai puhelimella 050 552 1360. Varaa ja ilmoittaudu: merita.suhonen@detur.com, tai puhelimella 09-68998854. Peetu Stade (on kundil magee nimi!) opetti Ari Karjalaiselle (födannu Kajjaanis) kaks slangisanaa. Kale kerto golfmaikan vakuuttavuudel, millai stagaa pitäis heiluttaa, et kalpee boltsi sais kyytii. Elokuun lopus meit lähti redulle sellanen snadi botskillinen Stagan & Skrubun jengii. Sielhän on uskomattoman halpaa ja Tunisian valtio viel sponssaa sinne flygaamist. All inclusive -hotla passaa idiksien stikkailuun ihan törkeen hyvin, jos joku sattuu tartteen voiteluu ennen ku bolla rupee säteileen. Jos veikata pitää, tulossa on poskettoman hauska reissu, ja tässä kielikylvyssä landellakin syntyneet oppivat duunaamaan boltsii skrubuun. Reissussa myös tehdään historiaa: leivotaan yhdessä koko golftermistö stadin slangille. Monelle meist se oli kinkkisin kentsu, mis boltsii oli duunattu skrubuun. Sit pidettiin golfkliffaa. Mä en tarkkaan tiä, paljonks jengii mahtuu meggeen, mut kovin kauaa en suosittelis kuppaamaan ton Deturiin skulaamisen kans. Ku täst on huhuu jo levinny, jengiin on kertonu dyykkaavansa ainaki Lassi Tilander (golfin Grand Old Man, skrivannu kniigan Puhutteko golfia?), Kaj ”Hosse” Horsma (kundi ku toi golfreissut Härmään), Ilkka Juva, Mika Pantzar, Olli Ahvenlahti, Ari Karjalainen ja muita golfdorkii, kundei ja friidui. Siel oli aika monta niskaa tsekkaamas, et mitä mä höpisen. Hinta on nyt todella halpa: 729 € sisältää myös golfbägin kuljetuksen sekä joka perheeseen lentomatkalukemisiksi Sepon uuden stadin slangin kertauskirjan Snygii slangii. Yks niist kapiaisist, ku oli aikanaan bygannu sen kentsun, kerto koko stoorin. KU STAGA & SKRUBU PISTÄÄ HÖSSELIKS, KOHT KAIKKI STADILAISET BAMLAA GOLFII S ääntöhän on sellanen, et ku jengi tapaa, ni asioit rupee tapahtuun. Tammikuus mä olin Kaisikses bamlaamas golfist. Reissulla stadinnetaan koko golfsanasto ja reissun jälkeen julkistetaan kaikelle kansalle. Kesäkuun alus Staga & Skrubu oli Kale Tellqvistin vieraana Paloheinäs. Siin ku sit terdel divattiin tsufee ja jutskattiin kaikkee, siis ihan skeidaaki, ni joku stikkas, et onks kukaan teist skulannu Stadin spesiaaleimman kentsun Isosaares. 32 TSILARI 6/2017 Tsilarin lukijamatka Tunisiaan Tule mukaan tekemään sekä golfin että stadin slangin historiaa! Tunisia/ Sousse/ El Kantaoui 17.-24.3.2018 Hotelli Marhaba Palace **** – all inclusive – 5 kierrosta golfia El Kantaouin kentillä. Mä olin ja lupasin et kyl sinne muutki pääsee. Siit tulee ens vuoden hilpein golfredu ja Staga & Skrubu skrivaa nimesä syvälle golfin historiaan. Entisii landelaisii snygisti edustava Ari hihku intoaan: Stadin Slangin golfporukan nimeks sinetöitiin Staga & Skrubu
M un leguri kysy, et ooks sä koskaan funtsannu, mist kohtaa sun kroppas on kaikist sekundoin. Mä sanoin et varmaan kaalist, ku mä oon tällanen yleisdorka. Onks tää erilaist. Legurin määräys Emmä voinu ku myöntää. Se leguri skriinas, et ei täs mitään svettist mitata, pelkkii askeleit. Mä oon funtsannu, ettei tää klabbien entraaminen mitään kidutust saa olla. Kuus viimest vuotta se löhös levynä yhes lasaretis. Joka päivä mä dallaan vähintään timman verran, paits sillo ku mä skrivaan Tsilariin ja dedis dyykkaa just niskaan. Mun faija oli kova sporttaan, mut käpynä siit tuli blösö ja flegu. Yleensä mä slimmaan sillai, etten skruudaa sokruu, tsuguu, känttyy tai muit höttöhiilareit, burgereit, ranskalaisii pottui – siis mitään, mitä mä diggaan ihan sikana. Ihme juttu, mut alaspäin dallaaminen ottaa mun klabbeihin enemmän ku ylöspäin puuskutus. Eikä mitään velttoiluu tai lusmuiluu! Kamppeet kondikseen Mä oon snadisti treenannu, millasel fiiliksel löysäki tyyppi rupee oikeen kunnol dallaan. Se leguri stikkas takas, et joo joo, kyl sä kesäl pidät sun klabbis kondikses, mut sit ku golfsesonki on ohi, sä rupeet slarvaan: skujaat hissil kolmanteen kerrokseen ja sporal Stockalle. Mä oon duunannu itteni kans sellasen diilin, et Stadin keskustas mä dallaan aina, paits jos mul on sellanen hosis, et tarttee käyttää sporaa tai dösää. Oishan se kliffaa, ku pitkäst aikaa ois klabbeis styrkkaa jo toukokuus eikä vast elokuus, niinku osavuosidallaajil yleensä. Vaik mä oon dallannu näit gartsoi koko mun ikäni, ni mul ei o koskaan ennen ollu aikaa tsekkaa kaikkii veikeit detskui tai studeeraa jostain opuksest, ketkä on budjannu tos talos ja onks siin sattunu jotain spesiaalii. Sit silt tosiaan rupes klabbit bragaan. Mä en yhtään tykkää kyttyrää, vaik mun pluggaajat peesais mua ja duunais kondikseen omatki klabbisa. Sil leguril oli skoiji ilme, ku se skrivas mulle reseptin. Ekaks mä kävin tsöbaamas kunnon talvitsengat, sellaset mis on botnet ku traktorin fillareis. Mut ny mä oon kekannu jotain viel stydimpää. Eli mul ei oo mitään mahiksii rupee spiidaan, et tällasel kelil mä ny en ainakaan dallaan lähe. SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Klabbit kondikseen Meikäläisel on aina menos jotain sellast, minkä pitäis jeesaa mua pysyyn svengis pitkään. Eli tää on haaste, hanska päin mun pläsii, päin sun pläsiis, päin kaikkien talvidallaamattomien näköö. Oli fittii tsiigaa, ku faijas ei skulannu enää ku öögat. Leguri väitti, ettei mun pöntös ihan karseet häikkää oo, mut et mä oon periny mun faijalt surkeet klabbit. TSILARI 6/2017 33 TsilariTaitto_617_012.indd 33 22.11.2017 12.43. Mitä mä lupasinkaan. Ja ku sen mielest sporttaajat ei käytä dallaustsebaa tai rollaattorii, ni aika pian se ei päässy enää bunkast ylös. Siks mä oon ruvennu tsiikaan Stadia niinku snadisti jämptimmin. Tää on haaste Saattaa olla et mä joskus ens keväänä stikkaan Tsilariin stoorii siit, ooks mä onnistunu vai oliks tää koko klabbiprojekti ihan fuulaa jo födatessaan. Et jos sä sporttaajaks hinkuut, ni se on sit ihan eri keikka. Eli ku dallattui kilsoi kertyy kesäl paljon, talvel niit ei tuu ollenkaan. Golfii ei Härmäs skulata talvel, paits joskus, paits et sisähallis voi käydä huiskimas. Sit mä oon lopettanu hissin käytön, eli mä dallaan raput ylös ja alas. Mä kysyin viel silt legurilt, et ku mä oon tottunu golfkentsul dallaan sillai iisisti ja snygisti, ni ny ku mä rupeen tällaseks talvidallaajaks, ni tarkottaaks se et mun tarttee dallaa karseen kovaa, sillai et svettis flygaa ja pumppu takoo. Sit yhest skobest mä hittasin mun tosi liukkaan kelin stiflat, spigut botnessa. Siin slabaris luki bulein kirjaimin: Dallausta Stadissa joulukuust toukokuuhun, joka päivä vähintään 10 000 askelt. No mä sanoin sille legurille, et sun tarttee ny hogaa, et mä sentään skulaan golfii aika paljon. Perin mä silt kovan äänenki Helkkari, se leguri taitaa olla oikees. Täs on tarkotus vaan pitää sun klabbis kondikses ympäri vuoden. . Tää on niinku uudenvuodenlupaus, vaik mä oonki jo alottanu. Entäs golfaajat. Siis ei mitään tabui tai muit myrkkyi. Sit silt tosiaan rupes klabbit bragaan. Tarkottaa, et mä dallasin niinku Stadist Ouluun. Et viime vuonnaki mä skulasin jotain kuuskyt rundii. Fikassa mul on snadi askelmittari ja jos siin ei oo seiskan uutisiin mennes kymppitonnii taulus, ni mä dallaan viel iltalenkin
Mut ihan oikeesti tää ei tunnu missään, varsinki ku mä oon noille ”snadeille” luvannu, et levaan satavuotiaaaks. Se oli iisi juttu, vaik snadisti joutuki oleen stäränä, ettei munannu. Vuosii nyt tulee ite kullekki koko aika lisää. Se tsiigas mun öögat, lysnas keuhkot ja frogaili kaikkee, niinku vaik, et ”mikä päivä tänään on” ja koska mä oon födannu. Ja niin tapahtu, et mä sain jengille bamlaa viistoist minsaa Mun Stadista. Kundit tuo pöytään muita sörsseleit ja vanhempi kundi usein paistaa kinkun. ME OLLAAN nasta jengi. Bulit tattikset Stadin Slangille kuiteski synttärin muistamisesta. Mä sanoin sitte sille lekurille, ettei tullukkaa sitä juttuu, ku mä olin treenannu. Duunataan kimpassa ja valmista tulee. Lekuri skrivas siihen spettariin, et ”pirteä vanha rouva”, ja mä olin glaidu, ku sain taas viideks vuodeks uuden tsetin. Sit se pani mun eteen paprun, mis oli kirjaimii aasta koohon ja numeroit ykkösest yhteentoista. Gamla ku gamla. TsilariTaitto_617_012.indd 34 22.11.2017 12.43. Mun piti rupee vetään viivaa ekaks ykkösest aahan, sit kakkoseen ja beehen ja niin eespäin. Oon sitä funtsinu taas kerran, ku joulu on tulosssa. Sit tuli nasta ylläri. Totesin samalla, et se oli mun viimenen tekele. Bailataan teiän keväistä hääpäivää. SIT OLIKI jonkun aikaa hiljasta, mut yhtenä päivänä Marjut soitti ja kysy, et kuin mä haluisin fiiraa mun synttäreit, ku kuulemma tulee pyöreit vuosii täyteen. Sit tartti piirtää paprulle kellonaika ja se nyökytteli, et ”hyvinhän se meni”. tenttaa mun snadit, tai eihän ne enää snadeja oo, kunditki ruodiksen käyneet melkeen kaikki. Vaik kaikki snaditki on jo bulei, meille tulee pukki, pakut avataan vuorotellen, sjungataan ja ollaan hela buli pesue glaiduna kimpassa. Siks meille on tullu tavaks, et joulu fiirataan yleensä meillä. Tää juttu meni taas asiasta kolmanteen niinku mun tapana on, mut ei se mitään. Se tsiigas mua longaan, et mitä. Nää syksyn tsembalot alko oikeestaan jo syyskuun alussa, ku tartti skaffaa nyya tsöraustsetti. Meiän snadit voi muistella, et jouluna oltiin aina mummun ja papan luona. Ja ne oliki pippalot! Koko meiän buli lössi oli mestoilla ja lisäks lähikaverit ja lankomies perheineen. Fyllasin tarpeelliset paprut ja menin lekuriin. Mut sit mä hiffasin, et voitas pitää samaan aikaan mun nyyan slangikniigan julkkarin tapaset. Mulla ei ikinä ollu isovanhempii ja eikä paljo perhettäkää. Me oli ton mun äijän kans funtsattu, et jotain on tekeillä, jälkikasvu ku kyseli kaikkee, niinku et ollaanks me himassa X-päivänä ja onks meil jotain parhait kavereit ja saisko niitten osotteit. 34 TSILARI 6/2017 RAIJA TERVOMAA SÖRKAN FRIIDUN STOOREJA KLIFFAA OLLA KASIKYMPPINEN O ikeesti. En mä mitään pippaloit halunnu, vaikkei se synttäri mun mielest mikään salaisuus ollu. Mä selitin sille, et mä olin iltasin punkassa pannu itteni uneen räknäämällä sata miinus seittemän ja taas miinus seittemän ja ilmotin et jäännös on muuten kaks. Se tsiigas mua ihan ku se ei ois kässänny, mitä mä kaveerasin, mut sit se rupes nauraan: ”Et sit laskenu lampaita.” Lekuri skrivas siihen spettariin, et ”pirteä vanha rouva” ja mä olin glaidu, ku sain taas viideks vuodeks uuden tsetin. Oli duunattu safkat ja skaffattu divattavat, oli musaa, geimii ja skabaa, vänkii puheit ja kivaa kimpassa oloo. Määräpäivän aattona meille sit kaveerattiin, et tarttis tulla Marjiksen venekerholle huomenna kloku viistoist. Kelpaa skujaa. Siitäki viel kerran meiän ”pennuille” kiitos ja kumarrus. Safkat duunataan friidujen kans meillä pari päivää ennen aattoo. Kliffaa joulun venttausta hela jengille!
Ei muuta ku tonttubiisit kehiin! T ietty jouluun liittyy tsyrkka ja sen ilosanoma okei niille, ku hittaa siit idist. Sekään ei osannu antaa suoraan vinkkei maallisist joulukonserteist Stadis, mut bamlas, ett viime vuon Turus järkättiin Maallista joulua -ilta. Ku shungaajina on herkkii friidui niinku Monica Groop, Aino Venna, Ida Elina (joka skulaa kanteletta), ni eiköhän proggis oo aika perinteistä. Riku Niemi Orchestra skulaa Kyösti Mäkimattilan kans Kultsal 15.12. Siit showst ei ilmon mukaan puutu vauhtii eikä vaarallisii tilanteit – oiskohan maallista, kuulostaa lupaavalta. Et ihan turhaan skoleis funtsataan, voiks viettää joulujuhlii. Sekulaari-idiksii Ku netti ei jeesannu, skulasin Esa Ylikoskelle, Vapaa-ajattelijain Liiton pääsihteerille. Club for Five shungaa Joulunakiertueellaan Kultsal 17.12. Mut ainaki aiempien vuosien albumeis nekin shungaa biisei, mis riemuitaan, ku skidi on tänä yönä födannu. Härmäs on jo muinaisina aikoina ollu talvipäivänseisauksen aikaan valon bailut. Siit showst ei ilmon mukaan puutu vauhtii eikä vaarallisii tilanteit – oiskohan maallista, kuulostaa lupaavalta. ja 21.12. Siel mennään varmaan aika perinteisel fiiliksel, ku ilmos skrivataan klassikoist, mut luvataan, ett välil ne dyykkaa ”tonttumusiikin hyväntuuliseen maailmaan”. Ja gamlan perinteen mukaan piti jouluna skruudaa bulisti, ett seuraavana vuonna tulis runsas sato. Ylikoski funtsas, ett sen vois duunaa kimpas Slangijengin kans, messiin vois ottaa viel humanistiliiton. Fo to : Vi rv e Ku ut ar . Niit kiinnostas järkkää vastaava konsertti Stadis. Ne sopii kaikille, ku haluu glaiduu fiilist keskel mörkkii talvee. Lillanis Yrjöngartsal Emilia Nyman shungaa Arttu Takalon orkan säestämänä 50-luvun stailiin Sinatran ja Crosbyn joulubiisei enkuks, niinku vaik antaa tulla vaan snögee tai joulupukki on tulos stadiin. Bulisti joulumusaa skulataanki tsyrkis. Kultsal on kans junnuenergiaa Sibbelukiolaisten jouluspektaakkelis 18.12. Tääl Stadis harvempi venaa satoo, vaik onhan toi urbaani viljely ja kattopuutarhaidikset levinny. Jos mesta ees on joku muu ku tsyrkka, fiilis ainaki on snadisti vähemmän kristillinen. Libarit bungaa reilun kybän. TsilariTaitto_617_012.indd 35 22.11.2017 12.43. Täks vuodeks ei kyl enää ehdi. Savoy-teatteriinki voi mennä lysnaan joulumusaa. Libarit bungaa 29 egee. Mut jos ei haluiskaan harrast tunnelmaa, vaan diggais lysnaa maallist musaa, ni mist sitä hittaa. Ilmos luvataan komee valo-show, bulit skriinit ja pyro-tehosteet – kuulostaa maalliselt. Raskasta jygelii Vois kuvitella, ett hevikansa ei oo harrast. TSILARI 6/2017 35 VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Joulumusaa Joulupukist ja tontuist on bulisti biisei, mis on ilost joulumeininkii. Erja Lyytinen & Friends Blue Christmas 9.12., messis Heikki Silvennoinen, Sami Saari ja Maria Hänninen. Ku ilmos skrivataan, ett ”on lupa virittyä kauniiden, herkkien, riehakkaiden ja riemukkaiden” joulubiisien fiiliksiin, ni luulis, ett ainaki ne riehakkaat vois olla maallisii. Dyykataan netin ihmemaahan tsögaan! Varmaa infoo ei saa, ku konserttien sisältöö ei tsennaa ennakkoon. Kultsa, Savoy, Lillan Kultsan konsertteihin libarit bungaa kolme-neljä kybää ja muutama proggis vois olla ok. Messis on yli kymmene artistii niinku Nightwishis shungannu Marco Hietala, Idolsist kaikkien tsennaamaks pompannu Ari Koivunen, Ville Tuomi legendaarisest Leningrad Cowboysist jne, Libarit bungaa neljäst kybäst viiteen. Marrasjoulukuus 23 mestaa rundaava Raskasta joulua -kiertue on Stadis HartwallAreenal 9.12. Fiilis vaan on hevimpi. . Erja Lyytinen skulaa bluesia skital ja sen joulukonsertis luvataan elämyksii monel ulottuvuudel, esiintyjät shungaa omii sävellyksii vuosien varrelta ja muit biisei joulufiiliksiin verhottuna. Messis on 50 joraajaa, shungaajaa, skulaajaa. Mut Savoy on staili mesta. Mut siin on hyvä syy skruudaa gutaa safkaa sitä musaa lysnates ja funtsates, miten vois saada itelle ja muille kliffan joulufiiliksen
TsilariTaitto_617_012.indd 36 22.11.2017 12.43
Fotoskaba 5 / 2017 vastaus 1. / Vilka två områden förbinder Farfarsbron som öppnades den första juni i fjol. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Minkälainen legendaarinen huoltoasema Koroistentiellä on toiminut useita vuosikymmeniä. SKABOJEN VASTAUKSET STADIFROOGIKSEN VASTAUKSET TULEVAT SIVULLE 41 (SIVUA VOI TARVITTAESSA VAIHTAA, SIINÄ TAPAUKSESSA VAIHDETTAVA ALLA SIVUNUMERO). Vilken idrottsförening efterfrågas. 7. Vilken teater eller restaurang efterfrågas. Froogut duunas Jesper von Hertzen OTSIKKO Skabojen vastaukset TEKSTI (SAMA KUIN VIIME LEHDESSÄ) Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. 5. Mitkä ovat Stadin kaupunginvaltuuston kolme suurinta puoluetta. Minä vuonna Helsinki oli maailman designpääkaupunki. 6. 1. STADIFROOGIS VAKIOVINJETTI: Stadifroogis – Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Mikä ravintola tai teatteri on kyseessä. / Genom vilket hemtrevligt område går Pohjolagatan. Minkä vuonna 1933 perustetun urheiluseuran tänä päivänä näkyvin laji on salibandy. Mikä on Stadin nimikkoeläin. 10. Missä Helsingissä sijaitsee Pöllölaakso – ainakin kylttikirjainten mukaan. a) Esso b) Shell c) Neste d) Teboil 9. STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Vastaukset viimeistään 7.1.2018. Elokuvateatteri Casino toimi siinä n. / Vilka är stans tre största partier i stadsfullmäktige. / En hurdan legandarisk bensinstation har funnits i många årtionden vid Koroisvägen. FOTOSKABA 3. osoitteessa ennen nykyistä rukoushuonetta. Niiden aika tuli vasta, kun ne olivat kiertäneet ”hienot” ensi-iltateatterit. 3. Tämän teatterin ja ravintolan nimi on imperatiivi ruotsiksi. Mitä kahta aluetta 1.6 viime vuonna avattu Isoisänsilta yhdistää. 1936 – 31.12.1965. Casino oli ns. Se on Harjutori 4 Kallion kaupunginosassa. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Kysymyksessä kysyttiin kuvassa olevan parioven osoitetta. Kysymyksessä kysyttiin vielä, mitä toimintaa harjoitettiin em. Sendaa vastauksesi: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n palkinto. Vastaukset sivulla 43. Tila oli alun perin tarkoitettu kauppahalliksi. Onneksi olkoon! Vastaukset viimeistään 7.1.2018 TAITOSSA ERILLISINÄ OSINA (KUTEN OLLUTKIN) 1. Vastaukset sivulla 41. a) Ruskeasuolla b) Meilahdessa c) Itä-Pasilassa d) Ilmalassa / Var i Helsingfors finns Pöllölaakso – i alla fall om man får tro skylten. / Vad är Helsingfors symboldjur. a) Brunakärr b) Mejlans c) Östra Böle d) Ilmala 8. Minkä viihtyisän alueen läpi johtaa Pohjolankatu. 2. kakkosketjun elokuvateatteri, siinä ei yleensä esitetty ensi-iltafilmejä. Sendaa vastauksesi sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. / Vad står det på den gamla skylten som finns på taket till det så kallade Arenahuset i Hagnäs. JATKOKSI TÄMÄ TEKSTI, VOI OLLA TAITETTU MYÖS ERI PALSTALLE TSILARI 6/2017 37 SLANGIJENGI SKABAT TsilariTaitto_617_012.indd 37 22.11.2017 12.43. / Den här teaterns och restaurangens namn är ett imperativ på svenska. 2. / Vilket år var Helsingfors världens designhuvudstad. 4. Mitä lukee Hakaniemen niin sanotun Arenatalon katolla sijaitsevalla vanhalla kyltillä. Siion-seurakunnan ja nykyinen, kuvassa näkyvä. Rakennus on valmistunut vuonna 1932. Tsilarin 5/2017 fotoskaban arvonnassa finnas Laura Lehmonen. Sitä käytettiin kuitenkin pitkään autohallina. / Den grundades 1933 och dess synligaste gren i dag är innebandy. Elokuvateatterin lopettamisen jälkeen huoneistossa toimi useiden eri uskontokuntien rukoushuoneita, mm. STADIFROOGIS 2. ARNO SOISALO Mistähän hittaat näin hoikan ja söden naisfiguurin
Hela valikoiman myydyin tuote oli oma kalenterimme, jossa on 12 eri aikakauden fotoa Stadista. Klubitalo Olemme olleet tämän vuoden Helsingin klubitalon kummeina. Tuomari Nurmio oli messissä Korjaamon slangikonsertissa. Meitä oli lykastanut oikein kunnolla, kun saimme myyntiin useita slangikniigoi kuten Tervomaan Mun stadi ja Seppo Palmisen Snygii slangii. Harri Saksala on slangintanut upeita tangoja, joita kuultiin myös Asunnottomien yössä Dallapepuistossa. Oli tietty arvattavissa, että sali repesi taputuksista Nurmion aloittaessa sjungaamaan. Täpötäydelle salille sjungasivat oman slangibändin lisäksi Harri Saksala, OlliBull Anikari, Tuija Rantalainen, Jussi Raittinen ja Hande Nurmio. Pisteellämme käväisivät Stadin Friidut Tarja Halonen, Lenita Airisto ja Raija Tervomaa sekä Maarit Tyrkkö. Slangikuorollakin on ollut keikkaa Vuokista Keravalle ja palaute on ollut todella yhtä glooriaa. Paunosen kanssa tullaan kiertämään talven aikana mm.kirjastoissa kertomassa tästä Stadin kundit ja friidut -tuotteesta. Bulit tänksit kalenterin duunanneelle hallituksen jäsenelle Jaska Perkiökankaalle kuten myös messujen duunareille Tarjalle, Pirkolle ja Hessulle. Handen lisäksi erityisesti kehuttiin Rantalaisen Tuijaa, jonka biisit olivat kantaesityksiä. Lisäksi vieläpä juuri messujen alkaessa myyntiin tuli Kainulaisen Skloddi-kniiga. Kolmen sovitun biisin lisäksi Hande suostui vetämään encorena Oi mutsi mutsin. 100 sanaa Yhdistys käynnisti Heikki Paunosen kanssa Suomi100v-hankkeen nimissä tutkimustyön, jossa tavoitteena oli tutkia, miten slangisanat ovat muuttuneet 100 vuoden aikana. TEKSTI JA KUVAT: MARJUT KLINGA OlliBull keikalla Klubitalos. Paunosen käsissä hanke laajeni myös kundien ja friidujen arjen esittelyyn oman vihkosen merkeissä. Ja tänä vuonna keikoista on saatu fyrkkaakin. 38 TSILARI 6/2017 SLANGIJENGI Hekan signeerauksiin oli jonoo. Musaa on päästy fiilistelee myös erilaisten trubaduurien ja slangibändin kanssa. Klubitalo vietti tänä vuonna 20v juhlavuottaan. Samalla keikalla saimme lysnata myös OlliBull Anikaria ja Pirde Tuohimaata. Musapuolella syksyn päätapahtuma oli slangikonsertti Tölikan Korjaamolla. Glaiduu slangisanakirjaa on selvästi kaivattu, koska Palmisen snygii oli selvästi eniten myyty kniigamme. TsilariTaitto_617_012.indd 38 22.11.2017 12.43. Slangijengin syksyä Vuokista Keravalle Syksy on ollut erittäin aktiivista slangin kielen suhteen monessakin mielessä. Kundei mestoilla poikkes Mikko-Olavi Seppälä, Seppo Palminen ja Timo Saarto. Kniigoista vielä lisää Yhdistys oli kolmatta kertaa messissä kniigamessuilla ja tällä kertaa Harri Saksala oli kutsunut vieraakseen osastolle kliffoi friidui. Kuvituksen vihkoon duunas Olli Anikari
Kalakauppa Rodendahl . Toivottavasti yhteistyö jossain muodossa jatkuu. Syyskuussa oli Kinaporissa juhlaseminaari, jossa slangikuoro jälleen kerran hurmas yleisön ja kokemusta täydensi Esko Vepsä bamlaamassa Sörkan historiasta. Täs foto koko nyya hallitus: Raimo Kuitunen (vara), Kimmo Karvinen, Soile Tammisto, Jaakko Perkiökangas, Seppo Palminen (nyya), Harri Saksala, Esko Vepsä, Pirkko Haapala, Kari Varvikko, Olli Anikari (vara). Ohjelma oli kuultavissa aina kunkin kuukauden ekana maanantaina. Oikeen vastanneiden kesken arvotaan joku knigu tai vastaava byroon hyllyilt. Tuu megeen funtsaan slangii Meit on snadi jengi keskiviikkoisin bamlaamas ja funtsaamas, kuis parhaiten joku juttu sanotaan slangiks. Keskiviikkoisin Arabian kauppakeskuksen tokas kerrokses ”Olkkarissa” klo 15.00 17.00 ESKO VEPSÄ 0400-430996. On käännetty stygejä slangiks, on luettu Paunosen ”Sloboa”, on tutkailtu vanhoi Tsilareit ja nyt funtsataan himasaitille froogispalstaa ”Tsennaaks Stadii”. Tällä kertaa teemana oli stadin eri kaupunginosat ja eka keikka oli Hermanni-Vallilasta, sitten oli vuorossa Kallio ja Käpylä. ke 11–17 21.12. Ollin kaverina studiossa on aina joku alueella budjaava kundi tai gimma ja heille soitettiin neljä stygeä, joita he sitten arvostelivat levyraadin stailiin. Slangin ständillä Tarja Halonen ja bamis. Figulus (Hakiksen hallista) . ke 11–17 14.12. Marraskuun lopulla kuoromme oli Klubitalolaisten kanssa Kallion tsyrkassa juhlakonsertissa solistinaan Pirde Tuohimaa. TallinkSilja TALKOOLAISIA eli vuoden aikana bulisti talkoohommia tehneitä jäseniä ja sillä tavalla osuutensa tähän glaiduun menoon antaneita, mm. Ritvan polttopuu . pe 11–17 19.12. Lahjaduo . Idis on se, et himasaitille tulis viikottain joitain kysymyksii jostain päin Stadii ja kolme vastausvaihtoehtoo. Helsingin kahvipaahtimo . ti 12–18 20.12. to 12–16 Glaiduu joulunaikaa hela jengille!!! SLANGIJENGI TsilariTaitto_617_012.indd 39 22.11.2017 12.44. Anikari . Inkinen . Marian konditoria . Fo to : Vi rv e Ku ut ar TSILARI 6/2017 39 SLANGIJENGI Byroo on joulunaikana poikkeuksellisesti auki seuraavasti: 5.12. Jengi on gliffaa ja irtohuulta ilma sakeana. Foto: Marjut Klinga Hallitukseen valkattiin kolme erovuorost uudestaan, yks nyya ja kaks varajäsentä. Lakso . Ja pahoittelut, jos joku jäi mainitsematta. Rantamäki . Vapaaehtoisten jouluglögit tarjoillaan byroossa 19.12. Tule moikkaa tuttuja ja tsöpaa vikat joululahjat. Stadin slangi ry kiittää bulisti SEURAAVIA LAHJOITTAJIA . Paajanen . Juvonen . klo 12-16 välisenä aikana. ti 12–16 7.12. ti 11–17 13.12. to 12–16 12.12. to 12–16 15.12. Joulukuussa vuorossa vielä Vuokki. Salminen . Slangiradio Radiotoiminta jatkui jälleen tänä syksynä Olli Anikarin vetovastuulla. Klubitalo duunaa tärkeitä jutskii heikommin täällä Stadin arjessa pärjäävien kanssa ja sen vuoksi on ollut upeeta saada duunaa kimppahommii tänä vuonna. Vallin Tarjaa, Vepsän Eskoo, Haapalan Pirkkoo, Orasmaan Hessuu, Gustavssonin Penaa, Paajasii, Lakson Jormaa, Salmisen Tuulaa, Klingan Ritvaa, Landenin Piaa, Peipisen Jennyy, Sundellin Leenaa, Anikarin Ollii, Tuohimaan Pirjoo, Perkiökankaan Jaakkoo, Saarron Timoo. Saa nähdä jatkuuko homma ensi vuonna
KAVIs ei ollu, eikä Elokuvat korttelikinojen aikaan -kniigas. . Jos kirjoittaja vääntää joka mahdollisen sanan slangiksi, teksti kuoleutuu ja lukijalle tulee kiusaantunut olo. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Fotoskaban Kino Casino Tiedustelen tässä yhteydessä, jos jollakin olisi fotoa tästä biosta ajalta, jolloin se oli vielä leffana. Se on johdettu slangisanasta veska, jota on käytetty Stadin slangissa ainakin 1920-30-luvuilta lähtien kassista ja käsilaukusta sekä jalkaja pääpallossa ja jääkiekossa maalikehikosta ja pelissä tehdystä maalista. Ihailtavan kypsästi slangisanoilla tekstiä maustaa professori Heikki Paunonen. Tässä yksi päivä keskusteltiin duunissa asiasta ja rupesi asia askarruttamaan. VK Toimistoon tuli froogis Moi Osaisiko joku teistä sanoa, mistä sana veskari (maalivahti). kassiksi, katiskaksi ja häkiksi ja maalivahtia kassariksi. Jos sä haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 10.1.2018 mennessä. Yhdistävänä seikkana on ollut se, että maaliverkko on muistuttanut (verkko)kassia sekä katiskan ja häkin rautalankaverkkoa. JUKKIS Toimitus vastaa: Kiitti stärälle pluggaajalle! Kliffa hiffaa, ett Tsilarin froogui tosiaan tsekataan. (www. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . Albumit auki -saitilta hitattiin Lasse Olinin otos vuodelta 1966 eli just ku leffa oli pantu boseen. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. . Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Stadin kansakoulujen jatkoluokkien futisturnauksen loppuottelussa oli vastakkain Aleksis Kiven koulun opettaja Mäkisen ja toisella puolella Mäkelän koulun opettaja Lehtomaan kundit. Terveisin PIPA Ja slangiproffa vastasi: Hei! Kysyit, mistä maalivahtia tarkoittava veskari-sana on peräisin. Nyt on ainoo toive sit, ett Tsilarin pluggaajist joku hittaa omista albumeistaan foton täst leffateatterista Casinosta. MUISTELI JORKKA KOSKINEN CANJONIN-JENGI HÄMEENTIE 36 Slangi on puhekieltä Stadin slangi on juuriltaan ja olemukseltaan puhekieltä, kirjoituksessa sen käyttö vaatii taitoa ja tajua. Ystävällisin terveisin HEIKKI PAUNONEN 40 TSILARI 6/2017 . word) Tsilarin meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. . Seuraava Tsilari 1/2018 ilmestyy 7.2.2018. TERV. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. Talkoohenki oli korkealla. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Talvella kouluskaboissa skrinnattiin ja kesällä luudattiin Eltsun kentällä. Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Se oli hyvä matsi ja Aleksis Kiven koulu finnas 4-1. Opettaja Mäkisen jengin rintamuksiin jokainen duunas, kai mutsin avustamana, M-merkin. Johan myrkyn lykkäs! Tuomas Kyröä mukaellen, kyllä niin mieleni pahoitin, kun oli sama ”stadifroogis” tokan kerran peräkkäin! Snadia skarppaamista oikolukuun! . Sopivasti käytettyinä slangisanat keventävät ja maustavat tekstiä duuni, hima, fogeli, skutsi, voda, sköne, tsiigaa, funtsaa, dallaa... http://albumit.lasipalatsi.fi/ suomi/, hakusanalla Casino tai Kino Casino). Maalivahdista on toki muitakin sanoja, niistä tavallisin lienee molari. . . Toimitus voi lyhentää stoorei. URMAS Toimitus vastaa: Arskan kans braijattiin dekkarii ja tsögattiin fotoo eri puolilta. . Yksi ja toinen mainion Tsilarin kirjoittaja tuntuu käyttävän slangia itsetarkoituksellisesti, jopa nimissä jätetään viimeinen n-kirjain pakkomielteenomaisesti pois. Paidat oli sekalaista kamaa, mutta M näky! Koulujen väliset kisat lajissa kuin lajissa oli tosi suosittuja. Foto on julkastu Hesarissa n:o 276 / 1957. TsilariTaitto_617_012.indd 40 22.11.2017 12.44. Futisvoitto 60 v sitten Siitä on nyt tasan 60 vuotta, kun Aleksis Kiven koulun kundit skulas voitokkaasti futista Väiskin kentsulla. Myöhemmin maalia on kutsuttu mm. Jorkka keskellä vaaleassa vildiksessä firaabelimolarina. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Kliffaa syksyn jatkoa! JUKKA PAKKANEN SKRIVAA TSILARIIN! . Me toimitukses pahotellaan tätä fibaa ja skarpataan jatkos!
Voidaan olla tyytyväisiä siitä, että meillä on Stadin Slangi ry, joka järkkää kiinnostavia tilaisuuksia meille. Suuliksesta tsiigaan jo unta, starat ja mooni shiinaa, nyt on joulu. Inkkarilta terveisiä Stadin Elokolossa Toinen linja 31, 5.11.17 Kolme gamlaa ”vanhaa” varista, Stadin Slangin kundii Gloriabamis Lasse Liemola, Inkkari Martti Inkinen ja Entinen pärtsäri Seppo Töyräs olivat turisemassa vanhoja ja dokaamassa borkat. Kyllä minulla oli hyvä mieli. klo 12. Foto: Elokolon tarjoilija Pia Tsilarin 20v-bileissä 2016. Pimeä iskee kalsasti luihini, jostain äkkii filtti meitsin hartioille, koht posket punottaa. Yhteiset retket ja hetket eivät unohdu koskaan! Kun kirjoitan tätä, on 40 päivää jouluun. Olen tosi iloinen siitä, että minullakin on faneja. Urbaani joulu Urbaani joulu on snadisti musta meitsi on diipisti down, oon normi striitindallaaja, on synkkist dallaa, striitit on mustia, handua frisaa joudun houldaa mun tsupua. Sitä ennen tapaamme useita kertoja. Foto: Tommi Torppa. Pian faneille Tervehdys teille ja mahtavat kiitokset friiduille, kundeille, ystäville ja tuttaville Stadin Friidu -ehdokkuudesta 2017. Hieno juttu! En ole koskaan ollut niin hyvässä ja tyylikkäässä seurassa. . marraskuuta 2017 11:07:01 TsilariTaitto_617_012.indd 41 22.11.2017 12.44. Arkielämäämme saadaan roppakaupalla uutta sisältöä. Lysnaan spåran mekkalaa, se vaappuu vaan menemään. Minulle hyvin tärkeä tapahtuma on Työläisäiti-patsaan kukitus 23.12. Fönareissa on valoja, helssaan niit. Frendit ja urbaani meininki, kerranhan tää vaan on, yks daagis, per vuos. Ehdolla oli Helsingin piispa Irja Askola, kirjailija Pirkko Saisio, toimittaja Baba Lybeck ja Stadin Slangin jäsen Pia Landén. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki TSILARI 102x147 Origin 4. Hengataan kämpil, himassa ei kalsa. Hän on viidennen polven stadilainen. Foto: Mikko Reijola. TSILARI 6/2017 41 Hämeentie 65 00550 Helsinki . Välitetään toisistamme ja ollaan kiitollisia jokaisesta päivästä. Olin tosi tyytyväinen ja iloinen ehdokkuudestani. valittiin kirjailija Pirkko Saisio Stadin Friiduksi, niin voin hyvillä mielin ja täydellä sydämellä sanoa, että valinta oli aivan oikea. Tulkaa messiin! Toivotan teille hyvää ja lämmintä joulua. Urbaanissa fiiliksessä, munnari tsennaa punkkuu ja hehkuvaa, karvas ja guta, yllärit tuttui, kääriydyn folioon, grillaan ja päivittelen lysnaan joulun spöökejä, kun ne spiidaa nurkis niiden synkkii stooreja, Joulun eldis, röökaan snagatupakkaa, kärtsä hävii morkkuun. . . MIRA MINK, ESITTI TÄN RUNONSA SLANGIRAUHAN JULISTUKSESSA 23.12.2016. Kiitos teille, lämmin halaus, PIA LANDÉN Stadin kurjet ei flygaa, ne byggaa. Kopoti kop pamisee stiflat striittiin. Lämmin halaus vielä teille kaikille minun ikiomille faneilleni! Kun Helsinki-päivänä 12.6
normihintaisista tuotteista -15 prossaa Metrosuutarit.fi, liikkeitä mm. TsilariTaitto_617_012.indd 42 22.11.2017 12.44. Ja vast sen jälkee pääs böndelle laittaa mökin ja botskin talviteloill. Ja ne on hommii, jois ei irtoo paljo kiksei ku skrinnaa jäisell galtsill pikkupakkasess. Kampissa, Kontulassa, Tapiolassa. Niinku kesäkumeist esimerkiks. Nää hotkskut, joihi fillarit saa gemmaan on ihan siististi funtsittu. Kitkat alle, botski, laituri ja tönö pakettii jo vähä enne h-hetkee. normihintaisista tuotteista -5 prossaa Sauna Hermanni, Hämeentie 63 . 09-68 11390 . Mut ku on aina duunaannu juttui, joit säädetää joka suunnast siihe asti ku dedis on käsill, nii oppii, ett lähes kaikki hyviss ajoin tehty menee uusiks. 10 % alennuksen tarvikkeista Natsa-klubi, Kasarminkatu 40, www.natsaklubi.fi . Ja sit ottaa päähä, ett tuli hötkyiltyy iha turhaa. . Viel ehtii ... Kyl tää snöge sulaa huomiseksi ja sit mennää taas. VIEL EHTII E ntine duunikaveri stikkas mulle kerran sarjisstripin Iltiksest, joss toimittajahuuhkaja Vaakku hosu skrivauspöydän ääres hirveesti ja hoki ”Jos viime hetkii ei ois, mitää ei tulis tehdyks”. 25 ¤ Ruohonjuuri, www.ruohonjuuri.fi . 10 kerran uintisarjakortista -10 prossaa Tsekkaa taas seuraavasta Tsilarista nyyat jäsenedut. Ja oikeesti ei tuoll susirajan ulkopuolell tee mitää järkevää enne Vappuu. 55 ¤ Hytösen Puoti, Hesari 19 ja Mansku 19 . Raukkishommaahan se on, mut itelle iisimpää. VIIME VUONNA tuli snögee jo lokakuus ja ainaki mull meni tää kausivekslaus iha vihkoon. RAFU NYBERG B.WISSER Kandee aina pitää fokus oikees taimauksess. Toimistomaksut 5 ¤ , oikea hinta 18 ¤ . Muista ottaa jässäri messiin. Siks tänä vuonna tuli hoidettuu tää kesäsesongin stumppaus ajoiss. Mut se stiplu tulee siin, ku kaikki herää Pekka Poudan ekaan snögevarotukseen. saunailloissa maksuton pyyhe ja muut peseytymisvälineet Urheiluhallit, 0934 88 600, www.urheiluhallit.fi . MUT NII otti snögeki lungisti viime vuonna eikä se sulannu edes kahes viikoss. No, kyll mä myönsin, et toss oli perää. Siit huolimatt oli yks snadi nyppylä, joss piti hakee vauhtii kolme kertaa et pääs jatkaa ja sai lopult talvifillarit alle. . normihintaisista tuotteista -15 prossaa Selma Palmun tekstiililiike, 4.linja 20 . Sit reitti piti funtsii nii, ettei tarvinnu jäädä stondaa valoihi mihinkää ylämäkee. Ja ku fillarit ei oo omiss nurkiss, ei niit saa ite alle ja siin pitää vaa lungisti stondaa jonoss tai ottaa se eka vapaa aika kahe viikon kuluttuu. On muutama homma, joka kandeis hoitaa ajoiss, mut ku omast mielest täss on viel kausi iha vaihees ja viel pitäis ehtii baanalle nauttii loppuhuipennuksest. 42 TSILARI 6/2017 Jäsenetuja 2017 Bulevardin klinikka, Bulevardi 22, Puh. Mut aina ei mee iha putkeen näill opeill. klubi-illoissa liput 20 ¤ , norm. Lopult närvi petti ja piti stikata talvifillarit alle. Kandee aina pitää fokus oikees taimauksess. Se sopis sulle huonetauluks oli frendin saatesanat. Laboratoriokokeet -10 prossaa . Fiude ei meinannu liikahtaa omalt parkkikselt metriikää, enneku pari heeboo tuli skuffaa. Paitsi vuos sittes, ku ei sulanu. Ne on niin paljo siistimpii, leedimpii ja hiljasempii. Ainaka ilman skimboja. Punkkirokete 45 ¤ , norm. Tää skrivaamine on sit iha toine juttu. Piti nostaa laituri, dumpata vodat putkist ja sammioist, tsöraa perätuuppari kuivaks ja peittää helahoito pressull. Mu se ei suju iha vislaamall, jos fillarit on muuall säilös. 20 % alennus palveluista ja töistä
maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus . TsilariTaitto_617_012.indd 43 22.11.2017 12.44. Dörtsit aukee klo 17, tsufe tarjolla klo 17.30. Orava / Ekorre. Oxygenol. Kokoomus, Vihreät ja SDP / Saml, Gröna och SDP. Tammikuu 11.1. . torttukahvit. 25.2. Puu-Käpylän / Trä-Kottby. TSILARI 6/2017 43 SLANGIJENGI Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. 5. ma klo 18 Sjungaa ku Runebergilta juurimusan parissa Kaisiksessa. to klo 18 Joulujuhla Kaisiksessa, liput 15 €. pe klo 15 Meilahden kirkolla joulujuhla. la klo 12 Työläisäitipatsaan kukitus, musiikkia. OMA 25.1. to klo 18 Kniigatreffit Kaisiksessa Lenita Airisto. 7. Kalasatamaa ja Mustikkamaata / Fiskehamnen och Blåbärslandet. to klo 17 Olutaiheinen ilta Bryggeri-raflassa kimpassa Olutseuran kanssa. Joulukuu 5.12. OMA 17.12. 2012. OMA . Helmikuu 5.2. 8. Tapahtuman perään on kirjoitettu OMA Stadin Slangin järkkäämissä tilaisuuksissa. 12.12. d) Ilmalassa / d) Ilmala. Muut on tehty kimpassa toisten kanssa tai slangijengi on järkänny niihin proggista. 8.12. ti klo 12 Mariankodin jouluhartaus a`la slangijengi 12.12. 9. Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 150 €. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. ma klo 18 Kevätkokous ravintola Kaisaniemessä. muutos (muista jäsennumero) Jäsenmaksu 33 € vuonna 2018. Maaliskuu 12.3. OMA . Alle 18-vuotiaat 5 €. to klo 18 Puutalojen Stadi ravintola Kaisaniemessä. Jos haluut saada tapahtumalistan paprulla, voit tsögaa sen byroosta tai slangitreffeiltä. Libarit byroosta 10 € sis. Kom. 6. d) Teboil. 10. 3. Tsekkaa Slangin saitilta tai byroosta 045-186 7238. su klo 15 Snygeimmät joulubiisit Paavalin kirkolla, Nuotio, Forssell, Polttila, Hänninen 23.12. Tapanilan Erä. su klo 14 Stadin kundit ja friidut – Heka Paunonen bamlaa Hakasalmen huvilassa. Kuoro klo 17.30. ti klo 17 Suomi100v Töölön kirjastossa, slangikuoro ym ohjelmaa. Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. OMA Stadis tapahtuu Proggikseen voi tulla muutoksii. ti klo 18 Paunonen Työväenliikkeen kirjastossa ”Stadin kundit ja friidut” teemalla 14.12. OMA 22.2. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. to klo 14 Stadin kundit ja friidut – Heka Paunonen bamlaa Kallion kirkon tiloissa. 2. OMA 15.2. 4
Elanto perustettiin 1905, HOK vuonna 1919 ja vuoden 2004 yhdistymisen jälkeen nimi on ollut HOK-Elanto. Yhes. *1239952362017* TsilariTaitto_617_012.indd 44 22.11.2017 12.44. Tää oma lafka on vaikuttanu bulisti stadin safkakulttuurin kehitykseen niin budjuissa ku rafloissa. Safka ja yhes skruudaaminen tuo elävii muistoi, joiss kaikki aistit on läsnä. Stadin oma lafka on yli vuosisadan ajan vaikuttanut monin tavoin pääkaupunkiseudun kehittämiseen ja on yhä vahvasti läsnä satojen tuhansien ihmisten arjessa. Dilkkaa sun oma stoori – säväri tai dissaus, snadi tai buli, mutt just sun näköses. Mistä bamlataan. #ruokakalevala #suomiruoka HOK-Elanto onnittelee 100-vuotiasta Suomea. Sähän sen tiedät. Samalla polulla dallataan edelleen. Tuu messiin! Kerro stooris omin sanoin, vaikka slangiks. Mutta mitä stadin ruokapöydissä oikeesti skruudataan. Osuustoiminnalla oli tärkeä rooli maamme kansallisessa heräämisessä kun rakennettiin itsenäisen valtion toimintaedellytyksiä ja tunnusmerkkejä. Yhdessä on kuljettu pitkä matka, tuotu leipä pöytään ja katettu parempi tulevaisuus. Ruoka-Kalevalassa kirjoitamme yhdessä suomalaisten kanssa suomalaisen ruokakulttuurin tarinan ja kuvaamme menestyspolun tulevaan, jossa Suomi ottaa paikkansa Maailman kekseliäimpänä ruokamaana