Tsilari 6/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 6/2019 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 24. vuosikerta Hinta 8 € STADIN YLEISET BASTUT
BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan. Aikuisten ja starbujen 10 x uintitsetit -10%. ME TSENNATAAN NÄÄ HUUDIT Soita 0100 0700 tai lataa Taksi Helsinki -sovellus
Koroma minnailee 24 TALVIKRIGU – Kari Salmisen juttu Ässä-rykmentin vaiheista 26 JUKKA VIRTANEN – Risto Kolanen muistelee sanavirtuoosia 29 JOULU ON HILJAINEN STADI – Gamlan Valkan joulu SYYSKOKOUS 31 SYYSKOKOUS KINAPORISSA – Nyya hallitus TSILARI 6/2019 3. 5 SISIS Legenda, Tapio Rautavaara s. 12–13 VAKKARIT KANSI 4 Snadit 6 Hallitus 7 Pääkkäri 18 Stadin syke 20 Slangi blisaa 28 Kylttyyri 30 Anjan stoori 33 Froogis, fotokisa 36 Pluggaajat 37 Stadis tapahtuu 38 B. Stadin Friidu Kyllikki Forssell In Memoriam s. Stadin yleiset bastut s. – Marjutin haastisjuttu KYLTTYYRI 28 HELMIMIES – Outi Pakkasen dekkarin arvostelu MINNAILUU 17 KÖYHÄ JOULU – J. 8–9 STADIN MESTAT 11 HARJU UHATTUNA – Paavo Arhinmäki bamlaa 12 OLLIN JUTUT – Stadin yleiset bastut 22 OITTISEN PETRI 61 V. Kannen foto: Sauna Hermannin kuvagalleria. Wisser Kannen suunnittelu: Olli Anikari (piparipiirros)
Hallitus päätti esittää syyskokoukselle jäsenmaksun korottamista kahdella eurolla jolla pystytään varautumaan remontin aiheuttamiin tilakustannusten kasvuun. Ylimääräisessä kokouksessa ei nukuttu.. 1. Virve Kuutar 60 v. Toimintaa varten on haettu avustuksia sekä Helsingin kaupungilta että Suomen kulttuurirahastolta. Outi Havia 70 v. Juhlavuoden toimintaa on tarkoitus laajentaa eri puolille kaupunkia. Hallitus sai yhteenvedon taloyhtiössä käynnistyneestä linjasaneerauksesta. Byroo päivystää tiistaisin 14–18. ”Niki” on jangsterivuotensa skulannu lätkää sekä Jokereissa että HIFKis mutta suuntasi viime talvena yliopiston kautta Jenkkeihin ja lopulta NHL:ään. MARJUT KLINGA ONNITTELUT Kikka Katz 85 v. 045 1867238 toimisto@stadinslangi.fi Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Byroo 4 TSILARI 6/2019 HALLITUKSEN KOKOUSTIEDOTE 12.11.19 K okouksesta puuttuivat Anikari ja Perkiökangas. SNADIT SLANGILAISIA MAAILMALLA M itä nyt kuuluu Henrik Borgströmille, jäsennumero 6699?. Samoin hallitus esittää syyskokoukselle perhejäsenen maksun käyttöönottoa. Hallitus päätti myös ottaa käyttöön jäsenmaksun yhteydessä kerättävän vapaaehtoisen tukimaksun jolla varmistettaisiin juhlavuoden toimintaa. Riippumatta tuen suuruudesta hallitus päätti kustantaa kaksi slangikirjaa jotka ovat Heikki Paunosella työn alla. Toimintaa sopeutetaan tuen suuruuteen. HS 2.10 skrivas urheilupalstallaan tulevan talven lupauksista ja sielläpä oli megges jäsenemme 6699. Soittaa voit ma–pe 8–18 Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. Hallitus kävi läpi 18.11 kokousten esityslistat ja jäseniltä saapuneet kirjeet. 4. Tämän vuoden kakkosTsilarissa skrivasin snadisti nyyasta jäsenestämme, Borgströmin Henrikistä 22v. Florida Panthersin ”taikuri ja taitoniekka” Borgströmin kerrotaan aloittavan kolmosketjussa mutta taitavana kaverina tullee ottamaan myös ylivoimavastuuta. Todettiin sekä Matti Reittamon, Timo Pakkasen ja Markku Poutasen kirjeiden asioiden tulevan esille ylimääräisen kokouksen asialistan käsittelyssä. Maksun suuruus olisi puolet varsinaisesta maksusta ja maksuun ei sisältyisi Tsilaria. 3. Niki on ehkä vielä tuntemattomin suomalaispelaaja mutta nimi kannattaa panna muistiin. Muut ajat sopimuksen mukaan. Linjasaneerauksen johdosta toimisto on kiinni 10.12.19–20.3.20 Tuotemyynti toimii etukäteen tilaamalla: Toimisto päivystää myöhemmin ilmoitettavissa paikoissa 2. Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh
Slangia puhuttiin kavereiden kanssa. Forssell teki elokuvia, toimi varhaisena tv-koelähetysten kuuluttajana, mutta varsinaisesti hän oli teatterinäyttelijä 65 vuoden ajan. Koulukaveri Jutta Zilliacuksen mukaan hän osoitti charmia ja älykkyyttä niin näyttämöllä kuin yksityiselämässään. Suomen kansallisteatterissa hänellä oli vakituinen kiinnitys 44 vuotta, 1948–1992. Amerikkalaisten draamojen hermoherkkien osien rinnalla kulki koko ajan suuren teatteridiivan sädekehä. Kuolinilmoituksessa (HS 26.10.) näyttelijää muistettiin William Shakespearen Myrsky-näytelmän päähenkilö Prosperon koskettavalla runolla: – Meidät on tehty samasta aineesta / kuin unelmamme / ja uneen päättyy / tämä lyhyt elämämme Stadin Friiduna 1998 Kyllikki Forssell asui koko lapsuutensa Albertinkadulla. Näyttelijä Seela Sella kuvailee Forssellia ainutlaatuiseksi ja hienoksi ystäväksi, jonka hän sai tuntea pitkään. Oleg Faberge ja Kyllikki olivat ainoita, jotka saksalaisessa koulussa ääneen vastustivat natsismia. Forssell oli mukana kunnallispolitiikassa ja toimi presidentin valitsijamiehenä (kok.) Omaelämäkerta Suurella näyttämöllä ilmestyi vuonna 2007. Hän sai Ida Aalberg -säätiön näyttelijäpalkinnon 1991. Sodan sytyttyä hän siirtyi Svenska samskolaniin. Ystävä-Kyllikin, en julkisuus-Kyllikkiä. Näyttelijän ”olemus henkii kurinalaisesta itsestään huolehtimisesta”, Pimiä havainnoi 1998 RISTO KOLANEN Kuva: Johnny Korkman. Kuvateksti: Kyllikki Forssell erilaisessa kansannaisen osassa Dario Fon Donnassa Kansallisteatterissa 1980. Forssell oli kahdesti naimisissa. Nicken Rönngren vei hänet yliopistolta Ruotsalaiseen teatteriin ja sen oppilaskouluun. – Hän edusti Suomessa harvinaista naistyyppiä näyttelijänä, jossa oli yhdistynyt aristokratia, eleganssi ja myöskin eräänlainen neuroottinen naistyyppi, jota esimerkiksi Tennessee Williamsin näytelmissä oli. Forssell esitti August Strindbergin Kustaa III:tta Svenska Teaternissa, Laila Hirvisaaren Katariina Suurta Kansallisteatterissa, viimeinen osa Sarah Bernhardina näytelmässä Aurinko ja minä. KUNINKAALLISIA JA KANSANNAISIA Näyttelijä Kyllikki Forssell syntyi 2.5.1925 ja kuoli 94-vuotiaana 7.10.2019 pitkäaikaiseen sairauteen. Näyttelijälle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1976 ja teatterineuvoksen arvonimi 1989. Koulutoverit kokoontuivat Lördags Klubbenille vuorotellen kotiin. Isä oli upseeri. Toisen miehen kuoltua 1962, hän ei enää avioitunut. Johanneksen kentällä käytiin rusettiluisteluissa ja kotihippoja järjestettiin paljon. – Olen tuntenut sellaisen Kyllikin, jota monet muut eivät ole tunteneet. Hän sanoi Raili Pimiälle eläneensä ainoana lapsena varsin turvattua elämmää. Hän oli yksityiselämässä hyvin erilainen kuin julkisuudessa. IN MEMORIAM TSILARI 6/2019 5 N äyttelijä, aiempi miesystävä Esko Salminen kuvaili Yleisradiolle Forssellia intensiiviseksi ja voimakkaaksi naiseksi, joka teki hyvin pitkän ja vaiherikkaan uran. Lukioaikana Kyllikki aloitti Suomen Filmiteollisuuden filmikoulun, ja pääsi elokuvaan Nuoria ihmisiä, jossa vastanäyttelijöinä olivat Hannes Häyrinen jonkinlaisena Pelle Pelottomana sekä nuori Olavi Virta, joka lauloi Forssellille ja muille tytöille rantapuvuissa. Salminen viittaa suuriin rooleihin näytelmissä Äkkiä viime kesänä ja Viettelysten vaunu sekä Eugene O`Neilin Pitkän päivän matka yöhön, joka oli hänen juhlanäytelmänsä. Eino Kalima kaappasi hänet Kansallisteatteriin. K u va : Jo h n n y K o rk m an .. Komealla potkulaudalla hän kiisi alas sen mäkeä. Leino oli tietysti Salminen Toisaalta Forssell muuntui myös ihan toiseksi; Dario Fon Donnassa hän esitti kansannaista suurella suosiolla ja kiitoksilla. Hänen viimeinen pitkä roolisuorituksensa oli Helsingin Kaupunginteatterin Kvartetissa, jonka näyttelijöistä Pentti Siimes ja Lasse Pöysti lähtivät edeltä. Forssell aloitti saksalaisen koulun, jota kävi aina sotaan saakka. Diivan osan oli myös Ida Aalberg Jaakko Pakkasvirran Runoilija ja muusa –elokuvassa Eino Leinon elämästä. Äiti puhui Kyllikille ranskaa kotona, koulun kautta tulivat saksa ja ruotsi
4 Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinne– ja kulttuurilehti 24. 6 TSILARI 6/2019. Puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa pirjo.tuohimaa@gmail.com Varapuheenjohtaja Olli Anikari orttipelavi@gmail.com Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Seppo Palminen seppo@palminen.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail.com Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. 4 alalaita. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. 040-7737834 pirjo.tuohimaa@gmail.com Vt. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. toimitussihteeri Olli Anikari puh. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. www.stadinslangi.fi HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. 044-0401736 tsilari@stadinslangi.fi Valtteri Hellgren puh. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset: Byroo, yhteystiedot s. 045 186 7238 Toimituskunta Vt.päätoimittaja Pirjo Tuohimaa puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. 050-3395285 valtteri.hellgren@gmail.com Risto Kolanen puh
Lisäks me saatiin Jalosen Markku, joka juontaa ja shungaa ja vanhalla risteilyisännän taidollaan ottaa yleisöjä haltuun. Meil on uus hallitus, joka koostuu sekä kolmesta ihan nyyasta että aiemmin meges olleista fasuunoista. Ollin musaja graafiset taidot, esiintymisvarmuus ja diplomaattinen asenne tulee taatusti taas hyötykäyttöön. Pirkko Haapala jatkaa varajäsenenä, samoin siis Esko Vepsä. Aplodit uusille hallituslaisille! Sit me saatiin vanhoi tuttui takavuosilt: Marjatta Salminen on kokenu reduemäntä ja aktiivi, joka varmasti kykenee helpottaan Marjutin työtaakkaa ottamalla osaltaan haltuunsa tilaisuuksissa käyntejä jengin kanssa. Täs yhdistyy historia ja nykyisyys sillee, et on iisii nähdä, kuinka me ponnistetaan kimpas tulevaan juhlavuoteen ja siitä edelleen. Me uskalletaan purkaa ongelmat heti niiden ilmetessä ja tukee yhteisesti päätettyjä asioita, vaikkei aina oltaskaa kaikesta samaa mieltä. Samoin oon ilonen siit et Leena tuo jatkossaki sivistynyttä mut jämäkkää ladylike-karismaansa kehiin: Leena skrivaa buenosti ja sil on myös kytky musaan – Tapsafaijansa kautta ja muutenki. Meidän rakkaan ja kauniin Stadin talvivalot on jo viitottamas sinne. Mahtavaa, että saatiin teidät vielä messiin, kokemuksenne on huikee styrkka hallitustyössä! Pirkon lämmin ja älykäs olemus sekä Eskon tinkimätön oikeudenmukasuus on tehny muhun suuren vaikutuksen. PÄÄKKÄRI TSILARI 6/2019 7 PÄÄKIRJOTUS M orjens taas, Slangijengi! Syyskokous on pidetty, ja nyt on aika asettuu vastaanottaan juhlakautta. MEIL ON siis taas huikee posse. VIIME HALLITUKSEST jatkaa Olli Anikari, Leena Rautavaara ja mä. Järjestäytymiskokoukses mä tähtään siihe, et hitsaudutaan yhteen iskujoukoks joka on enemmän ku osiensa summa: energinen, keskusteleva, hyväntuulinen jengi, jonka yksilöiden vahvuudet tulee yhdistyksen käyttöön, ja joka on lojaali sekä toisilleen että jäsenistöön päin. Marjatta on myös hyvä fotaaja, ja missä Marjatta on, siellä kaikaa sen rehevä skrattis! Lasse Solman puolestaan on tekniikan ja musiikin osaaja, glaidu ja avulias gaiffari, jonka kanssa kaikki tulee juttuun. IHAN EKAKS mä toivotan lämpimästi tervetulleiks nyyat jäsenet: Tsilariin skrivaavan Valtteri Hellgrenin sekä tilinpitotaitoisen Risto Lindgrenin, josta toivottavasti saadaan uus rahastonhoitaja, kun meidän Esko siirtyy varajäseneks. Jugelikellojen alkaes kaikuu vähitellen yhä lähempää kiitän bulisti kaikkia ja toivottelen koko Stadin Slangin jengille GLAIDUU JUGELII JA NASTAA JUHLAVUOTTA 2020! Bamiksenne Pirde PIRJO TUOHIMAA bamis Organisaatiokaavio.. NÄILLÄ EVÄILLÄ mennään juhlavuoteen
Tapio on kertonut, miten keihäänheittäjän raivoisa, räjähtävä mentaliteetti oli tapettava ja tilalle kehitettävä rauhallinen, harkitseva toiminta. Ehkä moni vielä muistaa pitkin Stadia ”Klaus Groth rakentaa”-kyltit. kolme kertaa peräkkäin radion suosikiksi vuosina 1953,1954 ja 1955. Vanha sotakaveri Uljas Kandolin suositteli lajia. Levytyksiä on yli 300. Hän tuntui menestyneen kaikessa, mihin ryhtyi.” Näin alkaa Lasse Erolan kirja ”Tapsa”.. Elämä oli vaikeaa ja köyhää. Hilda oli mustasukkainen pojastaan, Liisan faija tyttärestään. Pojasta kasvoi omatoiminen kloppi, joka keksi kaikenlaisia duuneja saadakseen fyffeä: myi joulukortteja ovelta ovelle, tappoi rottia ja myi junissa lehtiä. Jo 5-vuotiaana oli syntynyt himo heittää stenuja. Lisäksi hän näytteli yli kahdessakymmenessä elokuvassa, useissa niistä pääosassa. Pari vihittiin Paavalin kirkossa Valkassa 05.04.1942 . Toivoi tietty, että Heikki olisi virallistanut suhteen, venttas viisi vuotta, mutta näin ei käynyt, joten poika kastettiin vasta viisivuotiaana ja kirkonkirjoihin tuli merkintä ”avioton”. Mitään kitaravirtuoosia hänestä ei koskaan tullut! Sodan aikana rintamalla alkanut laulajan ura jatkui rauhanajan Suomessa. Ihan hyviä taloja rakensi. Laulaja Jo nuorena poikana Tapio opetteli soittamaan viulua. Ikää tuli, keihäsura sai jäädä. Alkoivat styylata salaa kummankin vanhemmalta. Kädet kuitenkin kasvoivat liian suuriksi, joten kitara tuli kuvioihin. Jousiammunta tuli kuvioihin. LEENA RAUTAVAARA LEGENDAT 8 TSILARI 6/2019 T apio Rautavaara (08.03.1915– 25.09.1979) födas Nokialla, äitinsä vanhalla kotiseudulla. Liisan isä taitavana musiikkimiehenä opetti soiton alkeita. Tapio ja Liisa taas byggasivat oman talonsa Ogeliin Teinintielle. Niitä viskottiin aina ja kaikkialla. Samaan aikaan moni muukin oli saanut ”naimaloman” rintamalta, joten pareja oli monia, mm. Suosio kasvoi ja hänet valittiin mm. Äiti Hilda Maria oli budjannut viisi vuotta avoliitossa Heikin kanssa – siihen aikaan ennenkuulumatonta. Rakennusmestarina toimi Liisan serkku Rolf. Syntyi kolme skidiä, Irma, Marja ja Leena. Siksi kai oli luontevaa tarttua myöhemmin keihääseen. Urheilu-ura Stenut muuttuivat keihääksi ja tulosta syntyi – erilaisia mestaruuksia ja huipentumana kultamitsku Lontoon olympialaisissa 1948 tuloksella 69,77. Nuorena 17-vuotiaana Tapio tutustui Liisaan, jolla oli Oulunkylässä tsufelafka. Ei aikaakaan, kun hän voitti Suomen mestaruuden ja Brysselissä 1958 oli mukana joukkueessa, joka voitti maailmanmestaruuden. Tuli londaamaan fillarin pumppua. Hän oli keihäänheiton olympiavoittaja ja jousiammunnan joukkuemaailmanmestari, hän oli 1950-luvun suosituimpia suomalaisia levylaulajia ja monien ikivihreiksi muodostuneiden laulelmien esittäjä, säveltäjä tai sanoittaja. Tapio Rautavaara ”Sellaisia sankareita ei tehdä enää! Tapio Rautavaara oli voittaja kolmella viihteen rintamalla: urheilijana, laulajana ja elokuvatähtenä. Monet lauluista olivat aikansa listaykkösiä. Klaus ja Salme Groth, joista tuli perhetuttuja
Hän teki lukuisia kiertueita Suomessa, Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Mut himaan meno oli virhe sen heti hogasin kas faijanfaija meille oli tehnyt visiitin se käyttää olkihattua ja faijan kanssa huus kun mulla keikkui knuburassa lättätsubu uus ne otti multa lätän vek ja vintille sen vei tän karjun vastarinta jelpannut nyt ei niin se staili lättähattu sai mut sjungaamaan mut ku slabaa niin mä slumppaan lätän uudestaa! Tapsan Olkihattu -kultalevy. Terveyskeskuksessa annettiin ensiapu ja lähetettiin mies kotiin, jossa hän menehtyi noin kello yksi yöllä 25.09.1979. Reino Helismaa Mä tässä eilen näytefönstreitä tsiigasin ja sattumalta stailin lättähatun hiffasin mä painuin buiduun sisälle kun lätän hogasin ja siellä tiskiböönalle vilt joutuin tokasin: ”Hei viittiks friidu ottaa lätän fönsteristä pois kun lättähatun tarve tällä kundilla juur ois.” Se friidu bonjas heti, ei se dorka ollut, ei mä lätän siltä slumppasin ja sanoin: ”Hellurei!” No gartsalle mä painuin uusi lättä kutreillain ja jenkkimalliin paukuttelin purukumiain ol’ lahje dongareissanikin rasvakäyttöinen mut uusi lättä kruunas kyl koko loiston sen. Elokuvien käsikirjoitukset oli usein nopeasti roiskaistu ajan ja rahan puutteessa, joten mitään syvällisiä rooleja ei ollut tiedossa. Hänestä olisi voinut tulla hyväkin näyttelijä, jos olisi osattu antaa hänen tyypilleen sopivia osia. Elokuvatähti Tapio Rautavaara esiintyi 22 elokuvassa, usein ”ensilikistäjänä”, kuten hän itse asian ilmaisi. päivänä Tapio Rautavaara lähti kuvaajan kanssa kierrokselle. Suihkuhuoneessa hän liukastui saippuaan, kaatui ja löi päänsä. TSILARI 6/2019 9 Mm. Käytiin ottamassa kuvia jousiradalla, urheilukentällä ja viimeiseksi Tikkurilan uimahallilla. Liisan oma ensilikistäjä.. Kuolema Syyskuun 24. ”Häävalssi” pysyi sitkeästi ykkösenä viikkotolkulla kilpaillen paikasta Aikamiesten ”Iltatuulen viestin” kanssa. Se permanentin päällä puki niskavillaa niin et kaikki kulman friidut se duunas ekstaasiin ne huusi mulle: ”Lähde kundi Vennuun joraamaan!” Mä tällit tein ja himaan painuin manin hankintaan. POJANPOJAN LÄTTÄHATTU (Isoisän olkihattu) Tapio Rautavaara, slangisan
Helsingin Kaupunginmuseo. Keitetty hauki kaprissoosin tai lahna piparjuurigreddan kera toi safkoihin vaihtelua. KAI WESTMAN SMAAGIKSII 10 TSILARI 6/2019 Herrasväen herkkuja 1800-luvun alun Helsingissä Kun senaatti ja yliopisto flyttas Turusta Helsinkiin 1800-luvun alussa syrjäisen pikkustadin folkkamäärä kasvo nopeesti. Jengiä saatettiin myös hemmotella nahkiaisilla etikan kera tai jokiravunpyrstöillä koristellulla munahyydykkeellä hollantilaisen sillin kera. Seuraelämä vilkastu mihin vaikutti myös tsaarin uffareiden asettuminen uuteen pääkaupunkiin. Se stikattiin lärviin sakemannien Meissenin tai svedujen Rörstrandin posliinikupeista, kunnes 1874 perustetun Arabian fabriikin serviisit tuli handeleihin. Muotiin tulleet fisufärssit värjättiin usein raidallisiksi, ilmeisesti tuomaan pöytään väri-iloa. Bjuudaamises ei pihistelty; suosittuja oli ankeriaasta, ankasta, teerestä, hummerista ja hanhesta duunatut hyytelöt. Fogelisafkoja kuten kalkkunapaistia tai ankkaa kirsikkaja karviaismarjahillon kera oli lähes joka aterialla. V auras herrasväki festas paljolti toistensa himassa. Talvisaikaan saatettiin bjuudata myös jo keskiajalta periytyvää kuivatusta turskasta duunattua lipeäkalaa monille edelleenkin välttämätöntä joulupöydässä. Lohi eri muodoissa oli erityisen arvostettu safka. Buljongin vielä kliffasti lämmittäessä olikin aika siirtyä fisujen pariin. Ennen suurten lohijokiemme, Kemi-, Ii-, Oulu-, Kokemäenja Kymijoen bygaamista sitä olikin aina jääklitsuissa. Smörgarin päälle kerättiin silliä tai savustettua kieltä eikä kaviaarikaan ollu tuntematon herkku. Nötkötti, kuten sianja vasikanliha sekä kylmänä että lämpimänä oli keskeinen osa skruudaamista.. Palan paineeks litkittiin ööliä ja herrat nappaili kuminalla, aniksella tai pomeranssilla blandattuja brenkkuhömpsyjä samalla bamlaten ja tilanteen ollessa otollinen myös snygisti flirttaillen. Lähteenä käytetty: Hilkka Uusivirta (1980): Juhlamuoteja ja muotiruokia 1800-luvun alun Helsingissä. Narinkka. Kylmät safkat serveerattiin koristeltuun, kynttelikköjen lyysaamaan ruokasaliin. Dinerit alotettiin erityisen vinkkupöydän äärellä. Seuraavaks oli vuorossa soppa, useimmiten consommé eli puljonki, kirkastettu lihaliemi. Herkuttelun kruunas makeet jälkiruuat, greddisja marjahyytelöt, mantelitortut ja paakelsit. Vegesafkat ovat yhä populäärimpiä, mutta 1800-luvulla kaali, herneet, artisokka, sokerijuurikas ja nokkonen oli vain välipöperöitä kuten hedelmistä ja hilloista duunatut vanukkaat eli putingit. Nötkötti, kuten sianja vasikanliha sekä kylmänä että lämpimänä oli keskeinen osa skruudaamista. Punkku oli yleisin ruokajuoma, hyvin hienoissa festeissä samppanja
moni tuleva työväenpoliitikko stogella kriguun flaidaamaan isänmaan puolesta. Prätkäjengien myöhemmän historian perusteella kai ihan syystäkin. Oli niitä kyllä Lepakossakin, mutta siellä me skagattiin enemmän alakerran prätkäjengin partanaamoja. Kun Harjun nuorisotalo aukesi vuonna 1986, olin skolessa kolmannella luokalla. Nyt Pasilan konepajalla on tulossa kallista kämppää, raflaa ja hotlaa. Mutta ei kai kaikkea Stadissa mitata vain fyrkassa. Nuorisotalon päädörtsi. Harjun nuorisotalon viereen on noussut Stadin ”Wall Street”. Mutta minkään tutkimuksien mukaan talon kondis ei ole sellainen, etteikö nuoriso voisi siellä jatkaa musan skulaamista ja taideharrastuksia. Kampanja onnistui ja mestat laitettiin kondikseen. Nuoret ruumishuoneeseen Kun mä olin skidi, me saimme liikkua käytännössä koko Stadissa. Varmaan vanhasta ruumishuoneesta saisi enemmän massia raflana kuin nuorison skeban rämpytysmestana. TSILARI 6/2019 11 T uskin mä ihan silloin ensimmäisenä vuonna vielä uskaltauduin Harjuun, mutta aika skideinä me siellä käytiin pyörimässä Pasilan kundien kanssa. Ruumishuone laitettiin boseen 1950luvulla ja sen jälkeen talo toimi ainakin maalivarastona. Remppa jossain vaiheessa pitää duunata, mutta ei mestaa boseen tarvitse laittaa. Tällä kertaa perusteluna on se, että mesta olisi liian huonossa kondiksessa skideille. Mutta ennen kuin skidit ottivat haltuun Harjun nuorisotalon1980-luvun puolivälissä, oli siellä ihan toisenlainen meininki. Harju tsennataan erityisesti musasta. Jostain syystä Stadin dirigat eivät ole diganneet Harjun nuorisotalosta. Käytiin tsiigaamassa keikkoja ja jossain diskossakin muistaakseni staijasin nurkassa. Sen muistan, että Harjun nuorisotalo oli snadisti kuumottava mesta, koska siellä oli vähän vanhempia punkkareita. Nuoriso sai sitten idean, että siitä saisi heille hyvän mestan. Vaikka talo sijaitsee Valgassa, jostain syystä sen nimi oli Harjun ruumishuone. Se on ollut useamman kerran lakkautusuhan alla. Harjun nuorisotalolle ei ole tehty kunnon remppaa sen jälkeen, kun se otettiin nuorison käyttöön melkein 35 vuotta sitten. Pankkien työntekijät painelevat sprigit päällä siellä, missä stoget ennen staijas. Harjun nuorisotalosta tehtiin musaan ja muuhun kulttuuriin erikoistunut nuorisotalo. Tapsa Kojo, Paavo ja Pekka Juntunen bamlaavat Harjun Nutan tulevaisuudesta.. Harjun ruumishuoneella on myös buli osa Suomen historiaa. Talo alkoi mennä huonoon kondikseen, mm. Kun talo jäi jossain vaiheessa tyhjäksi, alkoi siellä hengaa spurguja, nistejä ja muuta epämääräistä jengiä. Kävimme yhdessä Stadin Slangin toiminnanjohtajan Marjut Klingan kanssa tsekkaamassa mestat. Aleksis Kiven kadun varrella sijaitseva snygi punatiilinen talo on bygattu 1920-luvun alussa ruumishuoneeksi. Ruumishuoneen takana oli pistoraide, josta pääsi stogella Pasilan kautta Malmin gravikselle. eteisaulassa oli flekattu notskeja. Tällaisia on mm. Stogella ei viety vain delanneita vaan messissä Malmille tsörasi myös saattoväki. Kun näin pitkään talo on ollut kovassa käytössä, varmasti kunnostukselle on jo tarvetta. Esimerkiksi Pasilan konepaja (joka sekin on nimestään huolimatta Valgassa) perustettiin aikoinaan niin kauas ytimestä, ettei sen teollinen toiminta häiritsisi koskaan ketään. PAAVO ARHINMÄKI STADIN MESTAT Mutta ei kai kaikkea Stadissa mitata vain fyrkassa. Tultiin samaan tulokseen kuin asiantuntijat. Kuuluisa Ässä-rykmentti, joka koostui Bärtsin ja Sörkan kundeista, kokoontui ruumishuoneen edustalle. Onko Harjun nuorisotalolle käymässä niin kuin monelle muullekin vanhalle mestalle Stadissa. Stadin friiduksi viime vuonna valittu Maija Vilkkumaa. Kyllä Stadin skidit ansaitsevat historiallisen mestan, jossa voi duunata uutta musaa jatkossakin. Tai ainakin siellä, minne pääsi tsygällä tai spåralla. Sieltä lähti mm. Jälleen kerran mesta halutaan laittaa boseen. Alun perin ruumishuone bygattiin kauas keskustasta, epämääräisille Stadin laita-alueille. Moni myöhemmin valtakunnan julkisuuteen noussut on opetellut skulaa Harjussa. Urbaanin legendan mukaan jengin tunnus oli ”nuoret ruumishuoneeseen!”
Sauna Hermannin löylyhuone. Stebuille valutettii vodaa ja siitä börjannu höyry kuumensi kudjun. Bastu on ollu myös kuppareiden, eli bluden laskijoiden duunimesta. Viikon sluuttina meidän himajengi, lauantaisin dallas ”Yleisessä saunassa miesten puolella, kaikki ne karheat koruttomat herkät tunteilut talletin huolella. Mä kuulun tohon bulien ikäluokkien jengiin. Perinteisesti bastuu on tvettaamisen ja vodan lämmittämisen lisäks, käytetty monii muihin juttuihi. vironja joissain Itämeren suomensukusis kielissä, sekä saamenkielessä. Yleisessä saunassa ehdin kylpeä, siitä seurasta elämäni loppuun asti mä saan olla ylpeä.” Juha ”Junnu” Vainio. Pitkään bastu oli myös jengin eka kämppä, jota käytettii sen aikaa ku oikee stuuga oli saatu valmiiks. Bastu on ollu myös perinteinen mesta, missä jussina on tvettiksen lisäks duunattu taikoja ja karkotettu pahoi henkii. Sauna on gamla suomenkielinen sana, jolla on vastineita mm. Bastus on duunattu maltaita ja savustettu tsötee. Nykyset saamenkielen saunaa tarkottavat sanat on myöhäsempii lainoi suomesta, niin ku pohjoissaamen sávdni. Sauna ja sen vastineet on tarkottanu snadia tupaa tai budjismestaa. Stebut kuumennettii, kuoppa peitettii fedujen varaan duunatuil taljoilla, tuohel tai turpeella. Bastu oli maahan gravattu kuoppa, jonka botnel oli kasa stebui. Lappalaisilla myös snögeen kaivettuu kuoppaa. 12 TSILARI 6/2019 Bastun historiaa Bastu oli alun perin lämmitetty maakuoppa tai potero. K u va t: S au n a H er m an n in ku va -a rk is to JUTTU & FOTOT: OLLIBULL STADIN SYKE OLLIN JUTUT Stadilaista bastuperinnettä. Valkeet kaakeliseinät ja sinkkiämpäreiden kolina Krigun jälkee födanneiden, bulien ikäluokkien jengille, yleinen bastu oli osa stadilaist tapakulttuurii vielä 1960-luvulla. Ennen vanhaa jengi födas bastussa, siel hoidettii klesoi ja tvetattii vainajii. Jo pronssikaudel (1500–900 eaa.) tiedetää olleen Suomessa maaeli kuoppabastui
Äijien kovaäänisen jutustelun ja krigus klabbin tai handun hukanneet, snadei kloddei pelottaneet sotainvalidien rujommat hahmot. Mika Ahonen Sauna Hermannin löylyn herra. Bastu, daijun tsyrkka Bastun terapeuttinen, daijuu rauhottava vaikutus on vanhastaa tsennattu juttu. Saunamuistot talteen Kirjoitan Suomen Saunaseuran tuella Helsingin yleisten saunojen historiikkia. A n ik ar i. Vuonna -85 yleisii bastui oli jäljel seittemän. Bastul on esiintyny artistei ja järkätty snadimuotosii häppiksii. Japanin tv:ssä on esiintyny Sauna Hermannin ”vahtimestari” Milo dogi, joka omalt osaltaa on lyftannu mielen ja kehon tvettaamisen kulttuurii. Lähiöiden kämpis alko kylppärit ja talokohtaset bastut yleistyy. Perinnettä jatkaa myös bastus tilauksest toimiva kuppari Sanna-Kaisa ”Ratanaula” Ilmarinen. Mika Ahonen on nykynen bastun omistaja, joka seittemän vuoden aikana on saanu yrityksen kukoistamaan, yleisten bastujen nyyan lyftiksen messis. Mikasta kehitty aikaa myöten yleisen bastun tosidiggari. Lisäks uimahalleis on yleisee käyttöön bygattui bastui, mut niitä ei voi vertaa varsinaisii bastualan yrityksii. Kerään aineistoa haastattelemalla saunojaveteraaneja. Stadis on nykyää jo yli parikyt yleiseks luokiteltuu bastuu. Löylyn herra Mika Ahonen on ”Lahenjunan” traisaama, nyt jo bulimman osan elämästään Stadis budjannu bastualan yrittäjä. No, nykyää lauteil käytettävä pefletti on hävittäny ilmiön, mut idis vörkkii edellee täböil. Melkee pyhä juttu on tvettaajien tasa-arvosuus. Lähestyn Stadin entisaikojen saunakulttuuria ihmiskeskeisesti. Jos haluat osallistua muistelijana kirjan synnyttämiseen, ota yhteyttä. Sauna Hermannista on skrivattu mm. Mä minnaan vielä valkosten kaakeliseinien heijastamien sinkkiämpärien kolinan. Snadeist nautinnoist elämän myötäblosis sillon koostu. TSILARI 6/2019 13 Ahti bastuun joka oli Sturengartsal, Valkassa. Duunikaveri oli altistanu kundin jo parikyt vuotta sitte yleisen bastun taikapiirii. Bastun vieres ”kulttuuribastun” virkaa handlas Louhi -niminen leffateatteri. Kansainvälist huomioo on tullu aidon suomalaisen yleisen bastun maineelle. Yks gamla muusikko on bamlannu yleisen bastun yhdest tärkeimmäst juitsust näin: ”Ku kaluunat, tittelit ja muu maallinen pönötys jää pukkarin skobeen, on nakujen kylpijöiden jengi lauteil ehdottoman tasaarvonen. Vuonna 2013 Merihaassa alotti nyya yleinen bastu, eka sitten 50-luvun. 1963 Stadis oli vielä 80 bastuu ja -77 enää 25. Sauna Hermannin ”löylyn herra” on lyftannu imagoo, kajoomatta perinteisen yleisen bastun henkeen. sakemannien ja brittien, arvostetuis tsaittareis. Mikan ukin systeripuoli piti aikoinaan kuuluisaa Wellamon bastuu Liisangartsal. En pelkästään kerro, missä bastut sijaitsivat ja minkälaisia ne olivat sisustukseltaan, vaan annan merkittävän osan saunoneille ja saunoville ihmisille, heidän kokemuksilleen ja muisteluksilleen. Pimeen löylyhuoneen korvii pistelevän löylyn. Yleisten bastujen määrä alko hiipuu 1950-luvun lopulla, ku alettii byggaa uusii lähiöit. Bastukulttuuri taitaa olla kundil suvussa. F o to : O . Herulis toimiva Sauna Hermanni on ollu yhtäjaksosesti yleinen bastu talon byggaamisest, vuodest 1953 lähtien. Yleisen bastun hiipuminen ja uus kukoistus Yleisten bastujen kulta-aika oli 1940-luvun puolvälis. Mika on traisannu myös uusii juttui bastuun. Jo junnuna Mikalla oli tapana käydä Kurvin kulman Harjun bastus kylpemässä. Nää kaks oli eräitä valkkalaisten 50ja 60-lukujen stydeimpii mestoi. Torsti Lehtinen torstilehtinen@gmail.com 040-5573243 Maailmankuulu vahtimestari Milo. Ja ku kylpijät poistuu lauteilt, jäljelle jää vaa hiljallee kuivahtavat, salaperäset perseen jäljet”. Tarjoan tsufet ja panen nauhurin pyörimään. Vikana nautintona, joka kuittas öögui kirvelevän fledan tvettauksen, oli bastun jälkee pukkaris dokattu vadelmalimu. Yleinen sauna, gamla stadilainen jouluperinne. Yleisen bastun suosio on viime vuosina jatkanu nousuu, mikä on tosi snygi juttu. Stadis oli sillon yli 120 bastuu
Meillä on kliffaa bamlatessa miten puhe skulaa ja on tärkeää tiedostaa, että apua ja tukea on saatavilla, eikä voimakkaankaan änkytyksen tarvitse rajoittaa elämää kohtuuttomasti. Änkytyksen yleisyys Änkyttäjiä on prosentti väestöstä. F o to : B al P ar ka sh. Ammattikorkeakoulussa opiskellessa mietin puheen sujuvuutta. 14 TSILARI 6/2019 Änkytys on tahdosta riippumaton puheen häiriötila, joka ilmenee tyypillisesti venytyksinä (ääääääänkytys), toistoina (ää-ä-ä-änkytys) tai täydellisinä puheen salpautumisina, jotka voivat kestää jopa useita minuutteja. Osalla se poistuu noin 8–10 vuoden iässä. Osa aikuisänkyttäjistä kokee tärkeäksi myös änkytykseen liittyvien kielteisten tunteiden ja kokemusten käsittelyn, mikä voi helpottaa puhettakin. Meitä on paljon! VALTTERI HELLGREN VALTTERIN JUTUT Tsennaatko änkyttäjää. Kun minua haastateltiin myyntiduuniin, änkytyksestäni kyseltiin paljon. Änkytys voi joskus johtua fyysisistä tai neurologisista vammoista tai sairauksista, mutta tämä on kuitenkin harvinaisempaa. Valtteri on vauhtiveikko. Olen tällä hetkellä Suomen änkytysyhdistyksen viestintävastaava. Änkytyksen syyt Vaikka änkytyksen olemusta ja syitä on tutkittu, mitään yhtä ja yleistä syytä ei ole toistaiseksi löydetty. Änkytys voi syntyä pienistä puroista, jotka yhtyessään muodostavat mahtavan virran, kuten ansioitunut änkytystutkija van Riper kuvaili. Änkytys alkaa yleensä 2–5 vuoden iässä. Kundeilla se on 3–4 kertaa yleisempää kuin friiduilla. Minua on kiusattu änkytyksen takia. Terapiaa Nykyaikaisten terapiamenetelmien avulla on mahdollista lievittää änkytystä ja helpottaa puhumista merkittävästi. Vertaistuki Vertaistuen avulla löydät änkyttäjä frendejä, joiden kanssa voit funtsia änkytystä ja jakaa fiiliksiä. Tyypillistä on, että kun änkyttäjä puhuu itsekseen, eläimelle tai yhteen ääneen muiden kanssa, änkytystä ei esiinny. Muista puhehäiriöistä poiketen änkyttäminen on sidoksissa kommunikaatioon, ei pelkästään puheen tuottamiseen. Änkytys ei liity henkilön älykkyyteen, kykyihin tai psyykkisiin ominaisuuksiin. Suurimmalta osalta skideistä änkytysoireet kuitenkin katoavat puheen kehittyessä. Olin sen vetäjänä pari vuotta. Olen änkyttänyt snadista pitäen. Sain puheterapiaa skidinä ja teininä. Todennäköisesti syitä on monia. Se on laissa kielletty. Suomessa tunnettuja änkyttäjiä ovat Katri Somerjoki, Matti Vanhanen ja Pertti Paasio. Vertaistukea Stadissa Vertaistukea Stadissa saa pääkaupunkiseudun puhekerhosta, jonka aktiivina itsekin olen. Esimerkiksi lukiossa minulla oli frendi nimeltä Hasan, jonka kohdalla tuli blokki. Osalle änkyttäjistä tietty kirjain on vaikea, minulle se on h-kirjain. Vertaistukiryhmiä tai kuten me Suomen änkytysyhdistyksessä sanomme puhekerhoja on ympäri Suomen
Vi va nog nöjda hela vintern me ett par skimbor. Int så myky å hänga i julgranen fast jo, de e ju just va de där krimskramse går ut på. Men hu ska man få en rikti julfiilis. Nu e de igen den tiden på året då man ska slumpa presenter ti höger å vänster. De banka just på dörtsin å där sto tre snadiga skuttare och troka Skoitenas adventskalender. Den e ju den enda äkta å ha hålli måtte sen ja va snadi. Det äkta Korvatunturi blev på fel sida om gränsen, så han budjar i Rovaniemi nufötiden. Får di ett spel, så orkar di testa de högst en kvart. På nåt sätt e de synd att dagens kloddir int tycks bli imponerade av nånting alls. Vi skimba ju i skuttan och de va ganska ofta man stritta i nån hynda o braka skimbona. Men va de bättre förr nä vi va snadiga. Lucia på ett lastbilsflak. Om jänkana, som måst importera sin Santa ända från Nordpolen, kan bulla upp ett jädrans spektakel me sina blinkande ljus i alla regnbågens färger, så måst vi ju kunna dra till me någo oxå, eftersom vi har hemmaplan. Men finns de någo som e äkta här i Stadin. En julafton nä ja va fem år, banka de på dörtsin å där sto en julböna. TSILARI 6/2019 15 RAFU NYBERG SVEDUSLANGIA S om vanlit måst man ju kolla hu vi kan skaba me andra i de här. Vi e alltså buligare å bättre i de här ronden. Men va de bättre förr nä vi va snadiga?. Vi budjar ju här som Julbocken hör hemma. Å lätkä skula vi varje da efter skolen me kondena på rikti is utomhus. Di har nog en julbock oxå, men den e av halm å står på torje i Mora. Den hinner aldri vara me på julafton, fö de e allti nån som tuttar eld på den före de. Vi fraktar hit en massa japsar för å se den riktiga juljassen. Men de e nog bara krimskrams, Glühwein och Stimmung. Runt om i gamla stadir i Europa finns ju en massa julmarknader. Stockis julfönster. Hu e de me svedupellenas julfirande då. Julgatan på Alexen. Di har ju fyrk å pröjsa så klappana håller måttet. Int ble de någo NHL-kotrakt förståss, men de va äkta å riktit. Å de går int utan att spendera en jävla massa pröjs. De är ju jul å man ska dona alla så glaiduga som man kan. Va e äkta å riktit å va e bara billiga kopior. Int hos oss i alla fall. Han måst ju knega som hantlangare åt den riktiga Julbocken så de lutar nog åt vårt håll. Nä de gäller lyse, så förlorar vi no den kapprustningen klart. Hon hadd nån skabbi päls på sej å så hadd hon stula min syrras gummistiflor. Vi kör me äkta i ställe. Julgranstrokarna på torgen runt om i stan. Får di en lätkästaga, så frågar dom när NHL-kontrakte kommer. Barnen i ring dansa omkring. Har du kiky behöver du int dona så miky som de ju nufötiden sejs. RIKTI JULFIILIS. Får di ett par skimbor så undrar dom va man ska ha dom till. Men vår juljasse int behöver trotta in sig i skorstenen och klappana kan vara buligare än va som ryms i en strumpa. Ja ble rikit förbannad nä ingen trodd på mej nä ja sa att de här va en billi kopia. De ensa som int höll måtte va juljassen. De mesta e nåt att hänga i granen. De behödes int någo farsor å morsor för å kuska runt ti träningana. Men å andra sidan har di ju bara en Tomte. I fall dom höll så länge fö dom va donade av trä
Eliaksessa julkaistaan jäsenten kirjoituksia: runoja, novelleja, esseitä, kirja-arvioita haastattelujen ja oman toiminnan esittelyn lisäksi. Tosin ammattikirjailijoiden tilanne oli silloin ja on edelleen sellainen, että kirjoilla hankittua leipää ei ole kovin paljon vietäväksi. Tapahtuma kokosi yhteen kirjoittajia ja kirjailijoita ympäri maata. – Nylands Skribenter rf ja otti kotipaikakseen Helsingin. Alkuvaiheessa oli mukana myös Tommy Tabermann (1947–2010), joka jo kahden viikon kuluttua erosi yhdessä kaverinsa Markku Lehdon kanssa yhdistyksestä. Uusia jäseniä otetaan edelleen ilmoittautumisjärjestyksessä. Lohjalta se alkoi Viisikymmentä vuotta sitten aloitteen uusmaalaisen kirjoittajayhdistyksen perustamisesta teki kolme ammattikirjailijaa: Iiris Kähäri (1914–1995) Lohjalta sekä Erkki Ahonen (1932–2010) ja Yrjö Koivukari (1901–1979) Karkkilasta. Ukir järjesti Talvipäivät 2018 Hyvinkäällä. Myöhemmin yhdistys muutti nimensä muotoon Uudenmaan Kirjoittajat ry. 1970–80-luvuilla yhdistys julkaisi seitsemän antologiaa (Albumia) jäseniltä kootuista teksteistä. Uudenmaan Kirjoittajat perusti vuonna 2011 Tommy Tabermann –kirjallisuuspalkinnon. Tommy palasi sittemmin takaisin. Joulukuun syntymäpäiväjuhlassaan Ukir julkaisi uuden Antologian jäsenten runoista, novelleista ja esseistä. Keväällä on vuorossa lyhytproosakurssi. Sen laadun määrittää viime kädessä lukija, ei se, onko kustantaja pieni vai suuri tai vielä suurempi. Pelättiin, että ne vievät leivän ammattilaisten suusta. Myös julkaisutekniikka on parantunut ja halventunut niin, että melkein kuka vain voi kirjoittaa ja painattaa kirjansa. Kirjakahvilat ovat kaikille avoimia tapahtumia. Nykyisin Elias ilmestyy kaksi kertaa vuodessa paperisena ja sähköisenä versiona. Teos kertoo, millaisena kirjoittavat näkevät ja kokevat maailman, johon saa mieltä lukemalla ja kirjoittamalla. Ensimmäiseksi sen sai vuonna 2012 säveltäjä Toni Edelmann (1945–2017), toisena runoilija Erkka Filander 2017. Niissä on vieraillut ja vierailee edelleen tietokirjailijoita, runoilijoita, romaanikirjailijoita. Kirjakahviloiden lisäksi järjestetään Open Mic –tilaisuuksia, kursseja ja muuta menoa. Päätoimittajana on aiemmin toiminut Stadin Slangista ja Tsilarista tuttu Kari Varvikko. Vielä myöhemmin alettiin lisäksi käyttää lyhennettä Ukir. Tuolloin, joulukuun 10. Yhdistyksen jäsenistö koostuu kirjailijoista, kirjoittajista ja kirjallisuudesta kiinnostuneista. Ukirin sivut löytyvät osoitteesta www.ukir.info Vuodesta 2011 lähtien on järjestetty yli sata kirjakahvilaa. He olivat tuossa vaiheessa urallaan jo pitkällä. Kesätaukoa lukuunottamatta kirjakahvilat järjestetään kerran kuukakudessa Vallilan kirjastossa. Historia on osoittanut, että monista eri kanavista tulee sekä hyvää että huonoa kirjallisuutta. 16 TSILARI 6/2019 P erustaminen tapahtui aikana, jolloin kaikki eivät katsoneet kynäilijäyhdistyksiä hyvällä. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Kähäri, Ahonen ja Juhani Silván, joka valittiin yhdistyksen sihteeriksi. Kuvassa slangilauluja esittävät Matti Salo ja Timo Saarto kirjakahvilassa.. Taas jotkut pelkäävät, että monenlainen kehno kirjallisuus peittää taakseen kaiken hyvän. Alueelliset kirjoittajayhdistykset järjestävät vuorotellen Talvipäivät kotimaakunnassaan yhdessä Kirjailijaliiton kanssa. Iiris Kähäristä lähtien Ukirilla on ollut 18 puheenjohtajaa, joista nykyinen on Lauri Vanhala. Lehden päätoimittaja on Sirpa Suominen, toimitussihteerit Christine Hammar ja Paula Kokkonen. Ukir on yhdistänyt kirjoittajia ja lukijoita jo 50 vuotta Uudenmaan Kirjoittajat vietti 50-vuotisjuhlaansa Kulttuuritehdas Korjaamolla heti Suomen itsenäisyysjuhlien jälkeen 7.12. JORMA HYVÖNEN SKRIVAAJAT Kulttuurilehti Eliaksen voi lukea verkosta, jossa on muutakin tietoa Uudenmaan Kirjoittajista: www.ukir.info Nykyinen puheenjohtaja on kirjailija Lauri Vanhala. Oma lehti Vuonna 1985 alettiin julkaista omaa jäsenja kulttuurilehteä, Eliasta. Päivänä 1969, perustettiin Lohjalla Länsi-Uudenmaan Kirjoittajat – Västra Nylands Skribenter
Joulusafka oli se mistä ei mutsi kuiteskaan ois konsa spaarannu. Tää oli sitte yks mun ja mun fämilin jouluista, joka nyt ku funtsii oli hemmetin köyhä, mut jota muistoo en konsa antais veke. Faijalla taas, niinku joskus ennenki, tää joulustressi pääsi keittän yli, häippäs johki pariks päiväkäs sitä handlaan ja liksa sit hupeni sillai kliffassa brenkkujengissä. Flaggat, hopeenauhat, jotkut jo snadisti klommoset värboltsit, fiblut, joista pikkubroidi aina oli haukannu takaa maistiaiset, niset ja nasset ja sit vielä viime joulusta spaaratut kynttilännysät. Eiks jehna. Runskin budessahan blisattiin kuusia. Joulu oli jo ovella. Otti tiskipöydän skopesta sen skidiajan himasta tuoman snadin käsisahan. Mutsin faija oli ollu aikanaan mööpelipuuseppä, sikski meillä oli himassa sen duunivehkeitä. Ku jo aattoilta hiipi hämäräks, mutsi käski meitsin ottaa mun mahatselin klitsusta meggeen. Mutsin tää talentti riitti sit kairaan holet, tähän raiskattuun runkoon. Mutsin tää maksutase brakas ja meni joubudjetti sillä uusiks. Sit löyty söden latvan vielä säilyttäny runko ja siihen onnais varmallaki iisisti duunaan tsäärna luomaan joulufiilistä. Faija oli jollain byggalla silloin duunissa. Mutsin tää joulubudjetti oli räknätty sen ja faijan snadien tienistien mukaan. Mutsi leiponu kystä kyllä. Sit yks kenkälodju kledjukaapin ylähyllyltä. Mut, lahjat rikkaat runsahat, tuliki sit snadiin syyniin. Kaikki meitsin kafrutki tsennas, et nää kuusiblisarit kaihos jo aaton iltapäivällä, hipsiin niitten himaan landelle joulubastuun, ku oli joskus fitin orpoo niitten ollu valvoo yökaudet holotnassa, ettei kukaan köyhä leskivaimo, treenannu föraa yöllä niitten tätä joulukuusikkoo. Tää joulupuun tsöbaus starttas sit kyl oleen buli taloudellinen dilema. Runskin pude.. J. Siellä bungattiin liksat kerran viikossa handuun. Nää havunoksat mutsi sahas tasasen mittasiks ja ymppäs ne tän joulupuun runkoon. Niinku pora, höylä, talttoja ja sellanen vinkkelipora. Sit sillä stendas. Näitten blisareitten fitti staili oli vetää vesurilla nää blisaamattomat joulupuut säleiks, ettei nää niitten lähtöö venaava sniidu jengi tottuis siihen, et ne sais födattuu jouluiloo himaan ilmasista joulukuusista. Sit dallattiin pudeen ja alettiin valkkaa sopivii havunoksia tseliin ja pöyhittiin kuusikasaa, et hiffattais sopiva ranka. Vieläki muistan, et tää meidän mierolaisjoulun surkeus valkeni sitte meille kaikille, mutsille, systerille, broidille ja meitsille, faijan eloo se ei pahemmin häirinny, enemmänki se vikisi sen grabbiksesta, ku mude ei stikannu sille fyrkkaa et se ois päässy vetään pari pilsuu Meklun Kerhoseen. KOROMA STADIN JOULUT Mutsi funtsi sit skäfän tovin tätä meidän kuusitrabellii. Olin joskus tseenannu kliffat fyrkat, ku jeesattiin vanhuksia kuusen niitten himaan roudaamisessa. TSILARI 6/2019 17 Köyhä joulu O lin kait tokalla Lapparin kansiksessa. Mutsi funtsi sit skäfän tovin tätä meidän kuusitrabellii
Uusi laulajatähti ei ole tunnistamaton tapaus Iris Kukka bändeineen eli Roni Martin kitara, Dimitri Tolonen rummut ja Erno Haukkala sousafoni ja huilu valloittivat Tenho Restobarin yleisön ensikeikallaan soitollaan. Kuva: Jarmo Nauska.. Uusin tulokas, kaupungin hallinnoima Tiivistämö vietti avajaisia, ja tilan täytti Flowers of Lifen ja Matlock Visualsin toteuttama huikea tilavisuaaliteos. Ohjelmaa löytyi moneen makuun. Hennon hauraan oloinen nainen ja raavaat soittajamiehet olivat hyvä yhdistelmä. Näyttelijä on kirjoittanut Kulttuurikierros jouluun RISTO KOLANEN STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN SYKE Iris Kukka on uusi, raikas laulaja, joka esiintyi ensilevynsä julkaisukeikalla TenhoRestobarissa. Entinen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alue on useimmille tuttu suurista yleisötapahtumista, musiikkifestivaaleista ja mainoskuvista, mutta Suvilahti on ympärivuotisesti täynnä elämää. olis hetken hellempi ja hyväilisi – Miten toivoin että valo minuun osuisi / ja että joskus rauha ylle laskeutuisi, / kuinka tuuli, joka silmiin puhaltaisi, / olis hetken hellempi ja hyväilisi Jonna Järnefeltin ja Jukka Nylundin musiikkiesityksessä Yli rajan pohditaan, minkälaisissa hetkissä me ihmiset joudumme ylittämään itsemme. Vannetanssiyhdistyksen ja Valosirkus Spektrin Valokarkelot yhdistivät näyttävästi tanssin, musiikin sekä LED-välineillä tehdyt temput. ... Vuosi sitten kesällä kuulin häntä levyn tuottajan, Kimmo Helistön kanssa Espan lavalla. ”Tunnistamaton tapaus” -levy tuli virallisesti julkaistuksi. Spiikit olivat vielä vähän ujoja. Lauluntekijä Iiris Nylund näytteli Susanna Blomia Kotikadussa 2011–12. Levyllä sousafonia ja muita puhaltimia soittaa Samppa Leino, joka liittyi talveksi Lapin sotilassoittokuntaan. Tehdastyöläisten tunnelmallinen sauna oli Planet Suvilahden aikana poikkeuksellisesti avoinna kaikille, ja pakettiautosaunakin höyrysi kentällä Oranssin talon edustalla. 18 TSILARI 6/2019 Suvilahti on muutakin kuin festarikeidas Planet Suvilahti oli alueen vuokralaisten oma tapahtuma, jossa kulttuurikeskukseksi muuttuneen teollisuusmiljöön toimijat esittäytyivät ja kutsuivat helsinkiläiset lapset, nuoret ja aikuiset viihtymään ja juhlimaan. Taustalla sovittaja Roni Martin. Viimeiset 20 vuotta hän on keikkaillut eri muusikoiden kanssa, mutta koskaan hän ei ole ollut lavalla näin henkilökohtaisen materiaalin kanssa, laulamassa ja puhumassa suorittamisesta, läheisriippuvuudesta ja luopumisesta. Tunnettuun rockmuusikkosukuun syntynyt rumpali juuttui tauolla kaveripuheisiin ja antoi odottaa itseään. Iiris Kukka on taitelijanimi. Ulkolavalla, Tiivistämössä, Magiton tiloissa ja Suvilahti TBA -ravintolassa oli tarjolla elävää musiikkia, kuten mm. Kuulin raikkaan omaperäistä laulajaa ensi kertaa pari vuotta sitten jossain Kallion baarissa. hohtodisko, lattaritanssiopetusta, keppihevosrata ja alpakoita, jotka olivat varmasti jännä kokemus monelle Stadin lapselle. Vaikeat mutta palkitsevat rajanylitykset paljastavat meistä yllättäviä voimia ja mahdollistavat uudet alut. Rinneradio, Marjo Leinonen, Marzi Nyman, Afromikko ja Saaret. Esityksen laulut ja tekstit kertovat elämän käännekohdista: menettämisestä ja pelkojen kohtaamisesta sekä uuden oppimisesta ja rajoittavista rooleista irtautumisesta. Kävijät saivat kurkistaa rakennuksiin ja tiloihin sekä nähdä kaiken sen taiteen ja kulttuurin kirjon, mikä Suvilahden alueelle on pakkautunut. Jonna Järnefelt on Lilla Teaternin ja Kaupunginteatterin tähti, usein hyvin komediallisissa ja liikunnallisissa rooleissa nähtynä. Lasten iloksi löytyi esim. Laulut ”Syvällinen tapaus” ja uusi, elokuulla julkaistu ”Suklaakakku” vakuuttavat. Nyt laulajan ääni ja olemus on vahvistunut
Yhtenä keskeisenä teemana on vanhemmuuden muuttuminen, kun lapset aikuistuvat. On oppaita lasten kasvatukseen, mutta kaikki pitää oppia itse usein kantapään kautta. Nyman on mainio muusikko ja myös ilmeikäs näyttelijä. TSILARI 6/2019 19 konsertissa kuultavien laulujen sanat viimeisen 15 vuoden aikana. Monologinäytelmässä Hanna Vahtikari äitinä ja Marzi Nyman isänä ottavat elämänmakuisen tarinan raivoisasti ja myös huumorilla haltuunsa. Järnefeltin vaikuttavan monipuolista laulua säestivät lokakuulla Kanneltalon lavalla musiikin säveltänyt Nylund (piano, laulu) sekä jousisoittajat IidaVilhelmiina Sinivalo/Riikka Lampinen (sello) ja Tommi Asplund (viulu). Hanna Vahtikari loistaa esityksessä ja siinä on mukana omakohtaisuuttakin. Taustalla ovat Järnefeltin elämään osuneet pysähdyksen paikat: läheisen muistisairaus, oman terveyden pettäminen ja muut kasvukivut. Uuden pohjaratkaisun myötä tapahtumassa ei ole ollut ahdasta, vaikka kävijämäärät ovat nousseet huomattavasti. Sitten ovat myös nurjat puolet, yhteiskunnan odotukset ja tabut. Joka tilanteessa loppuun saakka taisteleva HIFK-legenda oli ensimmäisiä suomalaisia Pohjois-Amerikan jääkiekkoliigoissa, missä hän voitti WHA:n mestaruudenkin. Kuva: Raimo Granberg. Esitys tuli lähelle, itketti tai nauratti. Kirjamessut ja samaan aikaan järjestettävä Viini & Ruoka -tapahtuma on kävijämäärältään Messukeskuksen suurin tapahtumakokonaisuus. Messukeskuksessa lähes 92 000 kävijää. Planet Suvilahti -tapahtumassa oli Tiivistämön eteen tuotu perheiden pienempien nähtäväksi alpakoita, joita lapset saivat myös syöttää. Pääosastot nimettiin vuosi sitten uusiksi kantakaupungin ilmansuuntien mukaan. Vahtikari purkaa äitimyyttiä ja lähestyy äitiyden kipeitä kokemuksia, lapsen syntymää ja lapsen kasvatusta. Lapsi on aina läsnä ja lasta ei voi laittaa kaappiin. Katsojapalaute on ollut terapeuttista, naiset kokevat esityksen koskettavasti, juuri tästä on ollut kysymys – meidän arkea. Kustantajat ovat tyytyväisiä tapahtumaan ja kertovat kirjamyynnin kasvaneen neljänneksellä viime vuodesta. Raivoa voi tuntea lapsiaan kohtaan, kasvaisi jo isoksi! Lasten toppavaatteiden pukeminen talvella on usein raivoisa kokemus. Tapahtuma on uudistunut niin ohjelman, ilmeen kuin pohjaratkaisunsakin puolesta, kertoo ohjelmajohtaja Ronja Salmi. Äiti tuntee usein syyllisyyttä ja yrittää liikaa, väsyy. Mistä saa voimaan kaikkeen. Niin, kaikilla on äiti ja mielipide, millainen hänen pitäisi olla: Pullantuoksuinen, aina auttava ja ymmärtävä. Naisvaltaisessa katsomossa oli paljon kosteita silmäkulmia. Kun äiti on joskus raivo Kapsäkki sai toivottuja lisäesityksiä keväällä ensi-illan saaneeseen teokseen Kuin raivo äiti. Mukaan mahtuu peliuran kuuluisat yläja alamäet, aika Winnipegissä, ainutlaatuinen katsaus joukkueenjohtajan työhön ja merkitykseen sekä yhä vain jatkuva aktiivisuus rakastetun lajin parissa Pelaajayhdistyksen kautta. Joukko kasvoi viime vuodesta yli 7 %. Heikki Riihiranta on yksi Suomen kaikkien aikojen jääkiekkoilijoista. Uskaliaasti ja rehellisesti, ronskistikin. HIFKin legenda sai kirjan Helsingin Kirjamessuilla vieraili 24.– 27.10. Toimittaja Marko Lempisen kirjoittama Hexi (Teos) on suorasanainen kunnianosoitus suurelle jääkiekkoilijalle. Säestäjä Jukka Nylund on kesäshortseissa Kanneltalon syysavajaisissa. Kuva: Raimo Granberg. Mies velmuilee ja myhäilee, kulkee mukana ja ymmärtääkin. Riihiranta on armoitettu tarinankertoja. Kuva: Raimo Granberg. Helsingin IFK:ssa mestaruuksia tuli viisi, ja onhan Hexi myös jääkiekon maailmanmestari; hän toimi Suomen maajoukkueen innostavana joukkueenjohtajana vuoden 1995 mestaruudessa. – Kahden viime vuoden aikana olemme kehittäneet tapahtumaa kiinnostavaksi nuorille aikuisille ja lapsiperheille. Näyttelijä Jonna Järnefelt on vahva laulun tulkitsija Yli rajan konsertissa. Äitiys on hellyyttä, rakkautta ja huolenpitoa. Hanna Vahtikari tekee hermoherkän Kuin raivo äiti -tulkinnan Kapsäkissä.. Hexi – Taistelija -kirjan tekijän Marko Lempisen (toinen vas.) ja hänen oikealla puolellaan olevan Heikki Riihirannan lisäksi keskusteluun kirjasta osallistuivat Hexin vanhat ystävät Vellu Ketola (oik.) sekä Juha Rantasila (vas.). Raivo äidin sanoma onkin tärkeä: Vaikeista asioista pitää puhua perheessä ja yhteiskunnassa
Saarto Timo: Kivikalmisto 25/27 €, historiallinen dekkari Nieminen Jarmo: Ässät 80v historiikki 30/32 € Pakkanen Outi: Helmimies 25 €, dekkari Iltanen Jussi: Helsinki 1960 25/28 € SLANGI BLISAA 20 TSILARI 6/2019. MYYNNISSÄ: Kniigat Auvinen Jari: Puu-Pasila 20/25 € Auvinen Jari: Puutalojen Kallio 20/25 € Honkala Timo: 100v Stadin jortsuja 20/22 € Kainulainen Matti: Skloddi, tarinoita Skatalta 15/20 € Koivuniemi Sinikka: Tarjoilijana Helsingin olympialaisissa 25/28 € Laine Reiska: Jazzin käsityöläinen 30/32 € Lindström Ida: Kohtalona Suomenlinna 20 € MALMIHelsingin lentoasema 30 € Mattson Eki: Kun Eki oli snadi 8/10 € Mäkelä Timo: Neiti Brander, sarjakuva 20/25 € Nieminen Jarmo: Aarresaaret opas 25 € Nieminen Jarmo: Aarresaaret fotokirja 25 € Nieminen Jarmo: Keisarin perintö 25/28 € Nieminen Jarmo: Viaporin kapina 25/28 € Pakkanen Jukka: Helsingin tuulia, Stadin valoja, lyhytproosaa 20 € Palminen Seppo: Snygii slangii 20/25 € Paunonen Heikki: Sloboa Stadissa 30/32 € Paunonen Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii 40/45 € Pohjola Arvo: Himaföneri 10/12 € Pälikkö Kimmo: Art Helsinki 40/45 € Raitanen Maia: Evan fiba, sarjakuva, 10/12 € Rauhala Jorma: Pieni raitiotiekirja 15 € Rehn Leif: Gammelin jannu 10 € Rehn Leif: Jassen från Gammel 10 € Seppälä Mikko-Olavi: Suruton kaupunki 25 € Stenvall Kaarlo: Stenvallit Stadissa 40 € Tervomaa Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € Tervomaa Raija: Mun Stadi 10/12 € Tervomaa Raija: Mutsi ja mä 10/12 € Tervomaa Raija: Mut sulle sattuu aina 8/10 € Tervomaa Raija: Nopeammin, korkeammalle 15/18 € Tervomaa Raija: Sankareita kaikki 15/18 € Tervomaa Raija: Skloddit braijaa 15/18 € Varvikko Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 20 € Varvikko Kari: Puutalojen Hermanni 20/25 € Varvikko Kari: Puutalojen Vallila 20/25 € Varvikko Kari: Suuri julistekirja 30 € Varvikko Kari: Älykääpiöitä ja hengenjättiläisiä 25 € Slangi blisaa Slangi blisaa tilaa netissä!! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse toimisto@stadinslangi.fi tai tuu käymään byroossa Hämeentie 67 00550 Hki. Tsekkaa aukiolot
TSILARI 6/2019 21 Kledjut Marimekon raitapaita, pitkähihainen, brod. 10 € Platat CD-postikortti kuorella 5 € CD Marino ja Sunrise 10 € CD Lasse Liemola Jäbä kelaa 10 € CD Sakilaiset Jätkät 10 € CD Kauhanen Eki Stadi skulaa 2 10 € CD Eri esittäjiä Slangimusa ei delaa 1. 10 € Olkaveska tekstillä Niin gimis on Stadi, musta, sin. matkat, lipun Tattooseen klo 14 konserttiin sekä menomatkalla sämpyläkahvit ja paluumatkalla lounaan. 15 € CD Jussi Raittinen Unioninkatu 45 25 € CD Jussi Raittinen Juurevaa joulua 25 € Vinyyli Jussi Raittinen Juurevaa joulua 25 € Vinyyli Joose K. ilmoittaudu byrooseen toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 65 00550 Helsinki Teijo Pynnönen 0400-705 635 verstas: Limingantie 23-25, Helsinki. Funkya 25 € Muu sälä Autotarra tekstillä Niin gimis on Stadi 12 € Gimismuki 10 € Helsinki taulu 10 € Helsinki taulu keramiikkaa, Kimmo Pälikkö 30 € Kuulakärkikynä tekstillä Stadin Slangi ry 3 € Nähdään kellon alla peli 35 € Kids versio 20 € Lisäkyssärit 20 € Stadin kartta slangiteksteillä 10 € Postikortit eri malleja 0,50–2 € Tilauslomakkeen löydät sivulla 41. eri kokoja 60 € T-paita Spora aihe, lyhythihainen, musta, eri kokoja 20/25 € T-paita Niin gimis on Stadi logolla, musta, eri kokoja 15/20 € T-paita lasten koot, hajakokoja ja -värejä, 10 € Kaulaliina, tummansini-valk., brodeerattu logo, 15 € Lippis logolla, musta 10 € Villasukat, harmaat, 20 € Olkaveska tekstillä Stadin Slangi ry, musta, sin., pun. Hamina Tattoo redu 8.8.2020 Varaa mestasi ajoissa!! Nopean varaajan etu -10e 31.12.19 mennessä varanneelle Koko paketti vain 80 € sis
Mikko ja Jaakko Oittinen himadörtsillä. Slangijengi on järkännyt jo yli kymmenen vuoden aikana tsyrkassa Mutsi on bestis äitienpäiväkonsertin. Duunista duuniin Skole maistui ja skolet olivatkin snygei mestoi kuten Kaisiksen kansis ja Bärtsin yhteisskole ”Sörkan yliopistoksi” MARJUT KLINGA STADILAISIA Slangi jäsen 5549 Oittisen Petri 61 v. Petri födas Stadiin vaikka eka vuosi menikin kaakonkulmalla. Petrin onneks perhe palas Stadiin ja päätyi Hagikseen. 22 TSILARI 6/2019 S langijengi tsennaa tosi hyvin ”Bulin Tsyrkan” jolla on vuosikymmenten aikana ollut monia nimiä. Stooria tsyrkan mäeltä jo lähes 40 vuoden ajalta. Ja vaikka nykyisin hima onkin hieman kauempana ollaan silti edelleen tsyrkan tiloissa ja siten Faijan erityissuojeluksessa. Petri on vielä siitä harvinainen kirkonmies että hän on viettänyt perheineen normiarkielämää Stadin tunnetuimpiin kuuluvan nähtävyyden pihapiirissä. Konserttien järjestelyissä on ollut aina siistii treffata tsyrkan pääjehuu eli suntioiden bossia Petri Oittista
Oli sovittu että ne viedään Mustikkamaalle yöksi. Pääsuntion duuni toi hommii useimmiten myös juhlapyhiin. Kaikki muuttuu Kirkon rooli maailmassa on muuttunut huomattavasti tällä vuosituhannella. Aikanaan kun skidit kasvoivat oli aika flytata nyyaan himaan joka onneksi sekin löytyi tsyrkan mestasta eli Meritullin seurakuntatalolta. Aiemmin ei olisi voinut kuvitellakaan että Senaatintorilla suoraan tsyrkan portaiden alla esiintyy Leningrad Cowboys tai järkätään sambakarnevaaleja. Nyklat ei tullu handuun ihan iisisti, mutta ei siitä sen enempää. Ei se iisii ollu Oittisen kundillekaan. Skolen rinnalla Petri duunas hommii Elannon lafkois jotta sais fyrkkaa kaikkeen tarvittavaan. Työryhmää veti ulkoministeri Timo Soini. Turistimäärät kasvoivat ja myös vastuu kasvoi kun Petrin vastuulle siirtyi nyya yhdistynyt seurakunta. Samalla oltiin ikään kuin keskellä tapahtumia. Ja vielä skoleaikana tie johti tuntisuntioksi ”bulille tsyrkalle”. Duunit tuli näemmä tehtyä sen verran hyvin, että seuraavan vuoden kesällä Petri valittiin jo tosi nuorena vakituiseen pääsuntion virkaan eli Bulin Tsyrkan hommat alkoivat jo 23-vuotiaana valtiotieteen ylioppilaana. Snygeimmistä muistoista yksi tärkein on Mauno Koiviston hautajaisten järjestelyt. ”On hienoa olla osa Stadin keskeisimmän mestan historiallisia tapahtumia ja vuosien aikana kertyneistä kokemuksista saisi aikanaan vaikka snygit muistelmat”, toteaa Petri Oittinen. Yksi snygeimmistä muistoista vuosien varrelta on pressamme Mauno Koiviston hautajaiset joiden hautajaistyöryhmässä hän oli mukana. sittas rattaissa kun isobroidi Jaakko 4 v. Vuodet vierivät ja duunit muuttivat muotoaan mutta mesta pysyi samana. Hela hommasta on kiittäminen Larkion Mauria, sen aikaista kirkkoherraa joka luotti jangsteriin ja antoi vastuuta ja himankin. Vuosien varrelta on kertynyt paljon muistoja jotka saavat hymyn nousemaan silmiinkiin. Kappelin himaan flyttas nyya suntio mutta nykyisin entinen suntion hima on tsyrkan byrootilana. Olipa kundilla suojelusenkeli meggessä, kun ei sattunut mitään. Vaimollakin on takana pitkä ura samassa mestassa ja aika lähellä aviomiehen duunimestaa eli pk Aleksissa skidien parissa. Elettiin vuotta 80. Kaks kundii födas tsyrkka vuosina ja saivat ainutlaatuisen braijausmestan tsyrkan portailta ja Senaatintorilta. Oittiset budjaavat siellä nykyäänkin. Perhe-elämää tsyrkan mäellä Kovin moni stadilainenkaan ei voi sanoa menneensä kihloihin tsyrkan tornissa. Petrin muistoista tekstin koonnut Marjut Klinga. Valtakunnan yhteinen suuri suru kosketti kaikkia todella vahvasti. Yllätys olikin suuri kun Petri tuli iltayöstä himaan ja porot olivat omalla pitskulla. Useat muistoista liittyvät tsyrkanmäkeen oli sitten kyse skloddeista vai duunihommista. Vuonna –99 yhdistettiin 4 seurakuntaa ja siten myös alaisia oli 30. TSILARI 6/2019 23 mainittu. Harvoin perhe sai viettää joulua oman väen kesken saati pääsiäistä mutta olihan se toisaalta myös snygii laiffii. Kerrankin toinen skloddeista, Mikko 1,5 v. työnsi rattaat alas portaita aina alas toritasolle saakka. Nykyisin myös perinteisestä uuden vuoden vastaanotosta on häivytetty kaikki hengellinen osuus piispan puhetta myöten. Oittisen Petri tsiigaa gamlan himan keittiön fönsteristä. Kuvat Oittisten perhealbumista. Perhekin tuli muodostettua jo heti vakiviran saamisen jälkeen ja hela famili flyttas tsyrkan kämppään josta tulikin tsiigattuu Stadin kasvuu kymmenien jugeleiden ajan. Vuosiin mahtuu myös glaidui hetkii kuten Lapin maakuntapäivien aikana kun lappalaisilla oli mukanaan poroja joita ei voinut jättää torille yöksi
24 TSILARI 6/2019 KARI SALMINEN KRIGUJUTUT Talvikrigu Nypykkä Pääasemassa Pääasemassa rykmentti ryhmittyi siten, että I Pataljoona oli eteläisellä osalla ja II Pataljoona pohjoisella osalla Hatjalahdenjärveä. Oli puitu viljat, nostettu perunat ja kynnetty pellot yhdessä Hatjalahden kylän asukkaiden kanssa. Kas kun kaksi alan tiedemiestä palveli rykmentissä. Samanaikaisesti oli valmistauduttu torjumaan hyökkääjä. I Pataljoona asetti etuvartioasemat Akkalaan ja Tuittuun. Vihollinen sai. Asukkaiden lähtiessä evakkoon saatiin lupa käyttää kellareihin jääneitä herkkuja, koska ne eivät mahtuneet evakkokuormiin. Varma tieto vihollisuuksien alkamisesta saavutti ÄSSÄ-rykmentin kello 9 aikoihin. Oli vaikeaa rakentaa korsu ja siirtyä asumaan sinne, kun paikalliset asuinrakennukset tarjosivat mukavammat olot. Tuli kiire rakentaa korsut ja muut suojatilat vihollisen tulta kestäviksi. Alkoi kiireinen paikallisten asukkaiden evakuointi ja valmistautuminen taisteluun. Enää kukaan ei puhunut joukkojen lomauttamisesta. Vihollisuudet käynnistyivät Neuvostoliiton joukkojen hyökkäyksellä 30.11.1939 kello 6 aamulla. Koettu turhautuminen oli tipotiessään. Ilmassa oli vihollisen lentokoneiden lisäksi myös jännitystä siitä, mitä kaikkea meillä on edessämme. Ennen hyökkäyksen alkua oli ollut aikaa taisteluasemien linnoittamiseen ja moneen muuhun tarpeelliseen askareeseen. III Pataljoona oli reservinä valmistautuen alkuvaiheessa toimimaa Siprolan Hopialan alueella etuvartioasemassa. Ja herkkuja oli tarjolla, joista kuluisimmat olivat kurkkusäilykkeet, joiden hienostuneen aromin lähdettä arvuuteltiin aina kasvitieteen tohtoreita myöten
Tällöin omien aseiden tulella hyökkääjä pysäytettiin. Terveisin Kari Salminen Edellisen numeron jutussa (80 vuotta sitten) oli kuvia Karhumäestä, jotka eivät varsinaisesti liittyneet juttuun (toim. Joukossa oli myös komppanian päällikkö kapteeni Bror Suniala. Oli pakko vetäytyä pääasemaan. Makkarakukkulan omistuksesta käytiin kiivas sota 21.–24.12.1939. Viikko kun oli taisteltu pääasemassa, lausui vänrikki miehistään, että luotettavia, uljaita ja rohkeita sotilaita, jotka taistelevat kuin leijonat. Lopputulos oli turhia tappioita mm 6. Näiden torjunta piti. Järven rannalla oli opittu se tosiasia, että konekiväärin asema järven rannassa oli tuhon oma, koska hyökkääjällä oli ns ”piiskatykkejä” tai panssarivaunutykkejä, joilla moinen meidän konekivääri siirrettiin toiseen kinkeripiiriin. Sen vastahyökkäyksiin osallistuivat III Pataljoonan yksiköt. Alkoi kestävyyttä koetteleva asemasota, jonka lomassa kuultiin raivokkaan taistelun melua Summasta naapuridivisoonan lohkolta. huom.). Komppania seitsemän miehen tiedustelupartio 7.12.1939 tuhoutui ja sankarivainajat jäivät kentälle Hopialan itäpuolella. Oheisessa piirroksessa näkyy miten se suoritettiin Hatjalahden lohkolla. Syntyi tappioita. TSILARI 6/2019 25 kosketuksen etuvartioasemiin Siprolassa, Akkalassa ja Tuitussa 5.12.1939. Mm 7. Ampujat Ässän kartta Asukkaiden lähtiessä evakkoon saatiin lupa käyttää kellareihin jääneitä herkkuja, koska ne eivät mahtuneet evakkokuormiin.. Heti alkuun paine kohdistui Hatjalahdenjärven eteläpään ”Nypykkä” pesäkkeeseen ja ”Pyykkäri” tukikohtaan Pinoniemessä sekä järven pohjoispään ja Työppölänjoen kulmassa olevaan ”Makkarakukkulaan”. Kukkula menetettiin 22.12.1939, otettiin vastahyökkäyksellä heti takaisin, mutta menetettiin lopullisesti jouluaattona. Koko ajan oli harmina hyökkääjän voimakas kenttätykistön tulitus, joka kaatoi metsää ja sytytti tuleen vielä polttamatta olleet rakennukset. Yritys torjuttiin käsiaseiden tulella. Marjapellonmäen ”Karhu” tukikohta joutui myös kovan paineen alle. Näillä toimittiin ja omalla tulella estettiin hyökkääjän pääsy järven yli ja pohjoisen suunnasta omaan asemaan. ”Hölmön Tölmäys 23.12.1939” Joulukuun vastahyökkäys 23.12.1939 tunnetaan paremmin otsakkeen mainitsemalla nimellä. Komppaniasta 23 miestä kaatui ja jäi kentälle Työppölässä. Konetuliaseet tuli ryhmittää siten, että niiden tuliasemat eivät näkyneet järven toiselle puolelle ja tuli järvelle tuli sivustasta. Nuo miehet ovat satamajätkiä ja kommunisteja, joilla ei maata puolusteta. Joulun jälkeen alkoi asemasota, jota hallitsi vihollisen voimakas tykistötuli, taistelun melu Summasta, joka oli vihollisen päähyökkäyssuunta ja hengissä pysymisen taistelu. 16.12.1939 Hatjalahden järvi oli siinä määrin jäätynyt, että hyökkääjä pyrki järven yli tulleilla joukoilla saamaan jalansijaa Ahvenniemen (= Jääkärikoti) alueella. Akkalassa IP:n komentaja haavoittui ja kärsittiin muitakin tappioita kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneina. Takaisinvaltaamisesta luovuttiin, kun se kukkula ei kuulunut pääasemaan. I P:n ja IIIP:n miehet pysäyttivät tulellaan hyökkääjän, mutta hyvin pian oli pakko kohdata se valitettava tosiasia, että voimat ja taito eivät enempään riittäneet. Kosketus Pääasemaan Hyökkääjä sai kosketuksen pääasemaan 7.–8.12.1939 sekä järvikannaksella että Työppölässä. Tapahtunut kehitys ÄSSÄ-rykmentin kelpoisuudesta voidaan kuvata vänrikki Kalle Karttusen ajatuksia lainaten seuraavasti
Sanat leikkaavat kuin elokuvat Itse asiassa kuultuna – haastattelunssa v2012 mestaririimittäjä kertoo, että samalla kun hän oppi elokuvateon alkeet Erik Blombergin Allotria-filmin mainoselokuvien teossa 1950-luvun puolivälissä, hän sai myös elokuvaleikkauksen opin sen mestarilta Ossi Skurnikilta. Jukka ja Liisa Virtasen asuinpaikka oli hyvin pitkään Munkkivuoren Ulvilantiellä. – Pian tippuu jälleen lehdet pihapuun ja jossain viheltelee yksinäinen pyy. Ville ja Riikka Virtanen päätyivät teatterialalle – kuten lapsenlapsi Sinna Virtanen. Elokuvien leikkaaminen Ei ihan tavallinen Virtanen Alkusyksystä edesmennyt kulttuurin ja viihteen moniosaaja Jukka Virtanen (1933–2019) sanoitti 1971 Elton Johnin maailmanmenestyksen Country Comfort suomeksi, Katson maalaismaisemaa. Miten se liittyy stadilaisuuteen ja sen lehteen. RISTO KOLANEN KULTSAJENGI. 26 TSILARI 6/2019 V astaus kuuluu: Tekijä tavoitti junantuomien helsinkiläisten maaseudun ikävän suuren ihmismuuton kaupunkilaistumisessa hyvin, se on suomalainen sielunmaisema, kun naulattiin lautoja oviin maalla ja muutettiin kaupunkeihin tai Ruotsiin autotehtaiden liukuhihnan ääreen
Esiintymisja viihdeoppinsa hän sai Hämäläisen osakunnan seremoniamestarina ja teatterikerhossa, kuten saman ikäinen Pertti Pasanen Savolaisessa osakunnassa ja hieman vanhempi Matti Kuusla Eteläsuomalaisessa. K u va : A lv ar K o la n en . Herrojen ja narrien seurassa samanlainen Jukka Virtanen viihtyi rockareiden joukossa jalkapallopelissä, seurusteli raveissa ja biljardisaleilla tavallisen kansan parissa. Ensimmäisiä julkaistuja lauluja oli norjalaisen lastenkirjailija Thorbjörn Egnerin viisun sanoitus Hottentotti v. Virtanen oli 1960-luvun kotimaisen elokuvan populaari uudistaja. / Ei ollut puettu Kallen tavoin, / Kulki melkein paljain navoin. Mies ei ollut mikään kultakurkku, mutta hauska puhelaulu puri yleisöön. / Siten kulki Huua Kotti, / hän oli oikea hottentotti. Parhaimmillaan hän oli ulkomaisten, usein amerikkalaisten, laulujen kääntäjänä. Levyraati (1980–1997) teki hänestä koko kansan tunteman. Jukka Virtanen Adlonin ravintolashown lavalla 1970. Parhaimmillaan hän oli ulkomaisten, usein amerikkalaisten, laulujen kääntäjänä. / Hanna on fil YO varallisuus OK hän miestä otti niin kuin vain ifk / Niilo hän on PA VR saa kuljettaa. Balladi Poika nimeltä Vee on viimeinen Virtasen tiiviin nonsense-sanoituksen, hölynpölyn kiteytymä. Ehkä Hanna ja Niilo on juuri vuorossa. Jämsänkoskelaisesta paperityöläisyhteisöstä maailmalle ponnistanut mies omasi lukihäiriön eikä lukenut nuotteja Reino Helismaan kaltaisten vanhojen mestareiden tavoin. Monty Python teki 1970-luvulla samassa hengessä. Sitä lainataan paljon sanomalehtien kuolinilmoituksissa. 1967 on hänen mestariteoksensa, vaikka varhaiset Spedeelokuvat kulkevat hänen, Pasasen ja Ere Kokkosen nimissä yhteiskrediittinä. Taitava kielenkäyttäjä muunsi juutalaisen kansalaulun Hava nagila varsin riemukkaaksi ruuhka-Suomen pienoiseepokseksi Hanna ja Niilo. Suomennos ei syntynyt yksi yhteen, vaan Virtanen loi kokonaan oman sanamaailmansa. TSILARI 6/2019 27 eli rytmittäminen ohjasi myös sanojen, ravintolashown ja viihdeohjelmien leikkaamiseen. K u va n ra ja u s ja kä si tt el y D il e K o la n en. Iskelmäja rocklaulajat tekijät hänelle tribuutin 2008: Sanat Jukka Virtanen – levyn ja kiertueen. Siinä oli: – Hanna ja Niilo Hanna ja Niilo Hanna ja Niilo koki kohtalon. Senkin lähde oli amerikkalainen, Shel Silversteinin Boy Named Sue. Oli kysymys sitten korkeakulttuurisista oopperalibretoista tai Catsin kaltaisista menestysmusikaaleista Peter Panin Kauniin kuoleman maahan. Se ja aikaisempi Lumilinna – televisioelokuva uudistivat visuaalista ilmaisua valtavalla anarkistisella kekseliäisyydellä. Virtanen ei juuri tehnyt tusinatekstejä suomalaisten säveltäjien lauluihin. Viihteen suurmies muunsi jähmeää Suomea iloisempaan suuntaan. Se alkoi: – Asui kerran Afrikassa Chickadua-joella / pikkupoika Huua Kotti musta, kuin pesty noella. / Helsinkiin kun töitä lupas hälle FÅA. 1961. Pähkähullu Suomi v. Pitkäaikainen yhteistyökumppani Jaakko Salo teki käännöstä varten riimittäjälle tukitekstin, jonka avulla hän onnistui pudottamaan sanansa juuri oikeaan paikkaan riimissä
En ole lukenut edellisiä stooreja, joten en pystynyt murehtimaan edesmennyttä Justusmäyräkoiraa. Vasta sivulla 144 lukijalle selviää, kenestä tulee uhri. Anna Laineen koira Justiina saa mielestäni turhan suuren osan. Senkään jälkeen ei jännitys kohoa, ei tule yllätyksiä, rauhallisesti tullaan ratkaisuihin, jotka rikoskomisario Tanja Ström hiffaa. Anna Laineen osuus tässä kertomuksessa on pikkuruinen. Kirjailija on juonisti sovitellut henkilöittensä mietteisiin omia mielipiteitään taksiuudistuksesta, city-fillareista, Stadiin rakennettavista pilvenpiirtäjistä, Olympiastadikan ympäristöstä, tatuoinneista, jopa Tallinnan päiväkruisailuista. Snögeä tulee taivaan täydeltä melkein joka päivä – niinhän muutama talvi sitten todella tapahtui – kartsat olivat ummessa, bilikat lumivallien peitossa. Oli nasta lukukokemus. Ensin hypitään eri henkilöissä, joista lukija yrittää muodostaa mielikuvan. Stadilaisena on iisi nähdä sielunsa silmillä kaikki mestat, joilla henkilöt dallailevat, käyvät skruudaamassa ja sumpittelemassa. Itseäni ainakin hymyilytti – ehkä siksi, koska olen monesta asiasta täysin samaa mieltä… Anna Laine-dekkarin henkilöt dallaavat jatkuvassa lumisateessa. Yhdessä asiassa olen eri mieltä rikoskomisario Strömin ( ja Outi Pakkasen) kanssa – Max Raabe on hienosti elvyttänyt vanhat kunnon saksalaiset schlagerit! LEENA RAUTAVAARA KYLTTYYRI Helmimies Outi Pakkasen uusin kniiga Helmimies kertoo tapahtumista Stadin sydämessä, sektorilla RuneberginkatuTehtaankatuKorkeavuorenkatu. Oli nasta lukukokemus. Mielestäni Helmimies ei ole dekkari, vaan hyvä stoori talvisesta Stadista, jossa sattuu tapahtumaan henkirikos. Siitä puuttuvat dekkarille tärkeät pointit – jännityksen kasvattaminen, yllätyksellisyys ja kiinnostava loppu. Tapahtumat kehittyivät hyvin hitaasti. 28 TSILARI 6/2019 T eksti on sujuvaa ja selkeää, slangisanoja on tiputeltu sopivin paikoin pitkin stooria
Josku saatto hiffaa pitkin Mäklärin snögegartsaa fillaril tsöraavan punanutun. Viiskytja kuuskyt luvuilla joulut oli aika köyhii. Ei tsörannu skurut, eikä dösät. Joulu on hiljanen Stadi. Gee Bee stebulla varjoo bankkaa, bamlaa oman ajan juttuu rankkaa. Radios Jussi Björling shungas ”O helga natt” ja tsögest leiju tuoreen piparin döfis. Snögee regnas hiljallee himmelist ja pahvinen joulutähti bläntsäs keltast valoo huoneen seiniin. Anikari Tsiigaan seinän valon kirjoo, joulutähti smoglaa verhoo. Sit ku oli smaagattu aamusafka, ni äkkii kledjut päälle ja tsögaa joulutreduu Paavalin tsyrkan pudesta. Sit me broidin kans koristeltii se kuusi. san. Joulu on hiljanen Stadi.. trad. snöge himmelist hiljaa regnaa. Joulu on hiljanen Stadi Säv. Jouluaattona herättii broidin kans snygiin siggen döfiksee. Radios Jussi Björling shungaa, tsöges piparit snygisti döfaa. Joulu on hiljanen Stadi. Faijalla oli semmone tapa, et se ei dokannu jouluna brenkkuu, mut se alotti joulun stydil havannalaisella. Paavalintsyrkan klogut skulaa, joulutsyrkkaan jengi dallaa. Hämäräs tsittaan ihan hiljaa, minnaan jouluu, niin gamlaa. TSILARI 6/2019 29 OLLIB. Jouluaatto oli hiljast aikaa. Ei ollu kamaa ja tilbehöörii, niin ku nykyää. O. STADIN JOULUT Joulu Valkassa M ulle joulu on aina ollu hiljainen Stadi. Himassa se duunaili uusii oksii sen mukaa ku sen mielestä tredus oli puutteit. Kinkkuu kyl smaagattii, ilman mitää syyllisyyden tuntoi, et ilmasto lämpenee tai jotain hiiliklabbin jälkii jää ku dallaa liven baanaa. Faija oli stärä äijä valkkaa kuusta ja ukkohan ei tinkimättä slumpannu varmaa apteekistakaa mitää. Joulu on hiljanen Stadi. Joulu on hiljanen Stadi. Illalla ku oli skruudattu nasun revaa maga täytee, me roikuttii fönaris tsuumaamas joulupukkei. Mä födasin Valkassa bulien ikäluokkien jengiin joskus krigun jälkee. Joulu on hiljanen Stadi
Joulupukitki on muuttunu, ne osaa sjungaa ja niill voi olla tonttuiki meggessä. Sill oli sellanen kulahtanu sisäturkki, harmaata lammasta. Vaarinkaljaa ei kukaan minnaa, mitä hiton vaarin kaljaa. Että näin silloin. ”No eihän sill ollu naamarii,” totes tytär. Nissei ja Nassei ei kukaan viitti enää duunaa. Sitt handeleihin ilmesty pukin kledjui ja irtoskeggei. Joulupukkina oli yleensä joku sukulainen tai tuttu. Tai telkkarist ”Raskasta jouluu”. Pukki maskeerattiin oikeen näköseks. Kinkun sijaan pöydiss on kalkkuna, tai hanhi. Niiden sijaan tsufeen kanssa on tarjolla Buche de Noelii. Olkikoristeiden hopeelameen sijaan hengaa Stockan lasiboltsit. Ku lahjat oli saatu ja pukki hyvästelty, likka sanoo: ”Ei toi ollu oikee joulupukki!” Miten nii, ei ollu oikee pukki froogasin. Joulurauha hiipii himaan ku toosast tulee Juisen Sika biisi. 30 TSILARI 6/2019 N ykyään joulukuuset on muovii ja kynttilät snadii tuikkui. Vanhan ajan tytinän korvaa nyt Hanhenmaksa, tai tryffelipatee. Ne luudaa fönsterist toiseen, jos sattuis hiffaa Joulupukin. Hyvää Joulua kaikille t. Niit oli aina vilt. Niit hittaa netistä ku bungaa tarpeeks. Oli pahvisii, karseit naamareita, joiss oli pumpuliskegge ja reiät öögien kohdall. Silti kaikki skruudaa itsensä turvoksiin ihan rajottimeen asti. Likka öpnas glaiduna omia lahjojaan. Lipeefisuu et enää hittaa, etkä joulujeddaa, paitsi pressan pöydäst. Ne löytyy vieläkin klitsusta. Kun meille tuli ekan kerran sellainen ”aito” pukki, naapurin Kurre tällä kertaa, likka tsiigas sitä pitkään, mutt hoiti osansa rituaalista ihan korrektisti. Konjakkimarinoitu graavilohi tai tonnikalaa medium onki jo tutumpii fisui. Liksaks ei riitä huikka, ku ne on raivoraittiita. Skidit on täpinöissään niinku aina. Meill oli 50– 60-luvun jouluina aina oikee, döfaava kuusi ja oksilla perintöinä saadut joulukoristeet ja oikeet kynttilät. Joulupukin kledjui tai skeggei ei ollu viel myynnissä. Homman hoiti aluks, mun brenkkuun menevä isäpuoli. Nyt divataan alkajaisiks Eggnoggit tai glögit. Safka oli perinteist joulusafkaa. Sen ku pani nurinpäin päälle, pahvinaamarin feissille, tonttulakin knuburaan ja huopastiflat klabbeihin, niin kyll se menetteli jonku jygelin, ku skidi oli snadi. Luulisin. Rantsu RANTSUN STOORIT ANJA RANTAMÄKI Joulu nyt ja sillon Mun mielest jouluaatto on vuoden paras päivä! Joulurauha hiipii himaan, ku toosast tulee Juicen Sikabiisi.. Silloinki snadiin himaan hiipi joulurauha, ku toosasta tuli Taatan joulupakina. ”Onkos täällä kilttii lapsii?” Froogikseen tuli aina rehellinen vastaus: ”Minä olen!” Ku lahjat oli jaettu, pukin monttu oli niin kuiva, ett sen täyty singraa keittiöön, korkkaamaan lahjansa. Olihan se karseet ku pukki bamlas, naamari täris ja silmäaukot oli välill niin vindissä, ettei se edes nähny miss skidi stondas
Tästä johtuen ennen syysmööttiä järkättiin ylimääräinen kokous. Joka tapauksessa, saadaan tukea tai ei, yhdistys kustantaa kaksi Heikki Paunosen slangikirjaa. Samoin läpi meni jäsenmaksun korotus 2 eurolla ja perhejäsenyyden ale -50 prossaa niille joiden taloudessa budjaa 2 jäsentä jotka ovat tähän asti saaneet molemmat lehdet. Kuvasta puuttuu Risto Lindgren. Varajäseniksi siirtyivät hallituksen entiset varsinaiset aktiivit Pirkko Haapala ja Esko Vepsä. Ja toinen buli kyssäri oli kun Tsilari 3. Jyryn terhakat voimistelijatytöt piristivät kokouksen tunnelmaa esityksellään. Kokouksen sihteerinä oli Marjut Klinga ja puheenjohtajana Heikki Orasmaa. Talousarvion esitys Tsilarin ilmestymiskertojen vähentämiseksi 5 numeroon meni läpi snadien moitteiden kanssa. Lisäksi Markku Jalonen vuodeksi. toimintavuoden juhlinnan laajuus selviää kun saadaan vahvistus haettuihin avustuksiin. Onnea valituille!! Juhlavuosi Tulevan 25. Jäsenistö oli myös huolissaan jäsenmäärän laskusta ja keinoista sen pysäyttämiseksi kehotettiin hallitus hommiin. Hallitusvalinnat Hallitusmestoista oli avoinna 4 kaksivuotista ja 1 yhdeksi vuodeksi ja lisäksi 2 varajäsenmestaa. Vas. Vuoden aikana oli noussut esille päätöksiä joita hallitus oli duunannut ja joiden perusteita jäsenistö ei voinut bonjata. TSILARI 6/2019 31 J älleen oli aika tsittaa alas ja valita uusia tyyppejä hallitukseen sekä päättää tulevan vuoden toiminnasta. MARJUT KLINGA SYYSMÖÖTTI Slangijengi Kinaporissa Uusi hallitus. Toiminnantarkastajana jatkaa Pirkko Mikonmäki ja toiseksi valittiin Sirkka Muranen. jaettiin vaan jäsenille siinä olleiden sisällön ristiriitaisuuksien johdosta. Marjatta Salminen, Esko Vepsä, Olli Anikari, Valtteri Hellgren, Pirjo Tuohimaa, Leena Rautavaara, Pirkko Haapala, Markku Jalonen ja Lasse Solman. Varatoiminnantarkastajiksi valittiin Sirpa Haljama ja Heikki Orasmaa. Yhteenvetona tästä kokouksesta voisi todeta että jäsenistön mielestä slangijengin ohjelmiston ei tarvitse olla slangia kunhan on kliffaa. Kokousväki päätti että lehti on laitettava nettiin välittömästi. Toimintasuunnitelmassa herätti keskustelua redutoiminta sekä tsyrkka keikat. Nyt toinen voi bungaa vaan 17,50 mutta ei saa lehteä. Syyskokouksen päätöksiä Varsinaiseen kokoukseen osallistui 86 henkeä ja kokousta johti Heikki Orasmaa. Kokouksella oli näyttävät puitteet. Henkilövalinnoista selvittiin ilman äänestystä ja uusina jäseninä hallitukseen tulivat valituksi Valtteri Hellgren, Risto Lindgren, Marjatta Salminen ja Lasse Solman, kaikki 2 vuodeksi. K u va t: Ju ss i Ja lk an en
Ja kun viinipullot on juhlasaatossa kuljetettu ravintolaan, riippumatta ovatko ne tulleet Concordella, konttilaivalla vai Scania Vabiksella, kiirii kaikuna kuorossa huuto: ”Le Beaujolais Nouveau est arrivé!” Jos et ole ollut puolen yön aikaan ravintolassa, Beaujolais Nouveauta saat etiketin mukaan nauttia lasillisen jo aamiaisella ja lounaalla pari lisää. 32 TSILARI 6/2019 V iini on peräisin Itä-Ranskasta, Saône-joen laaksosta, Bourgognen viinialueelta. He saavat keskeneräisen viininsä myydyksi heti hyvään hintaan markkinoille, eikä sitä tarvitse kypsytellä eikä varastoida vuosikausia niin kuin muita viinejä. Nouveau on huoleton, se ei juovuta eikä tee oloa raskaaksi. Kaikki saavat yhden uuden juhlapäivän keskelle syksyn synkeintä aikaa. Viinin toimittamisesta ravintolaan tehdään show. Beujolais Nouveau on valmistettu pelkästään Gamay-rypäleistä, jotka on poimittu hellävaraisesti käsin, kovakouraista poimintakonetta käyttämättä. Silloin kaikkialla viiniä nauttivassa maailmassa ystävät kokoontuvat yhteen juhlimaan uuden sadon viinin, Beaujolais Nouveaun syntymää. Se on valmistettu hiilidioksidimenetelmällä, jonka avulla käyminen on saatu nopeaksi. SMAAGIKSII MIKKO OJANPERÄ Beaujolais nouveau – uuden sadon trendiviini Viinikalenterin jouluaatto koittaa joka vuosi marraskuun kolmantena torstaina. Nouveau on hunajaa myös ravintoloitsijoille ja nektaria viinin ystäville. Onko se tänä vuonna vadelmainen, banaaninen vai vadelmainen ja banaaninen. Nouveau tekee olosi kevyeksi ja helmeileväksi sekä saa sinut hyvälle tuulelle jopa nauramaan! Trendikkäintä on nauttia Beaujolais Nouveauta akvaariobaarin ikkunapöydässä, kuviosukkahousuissa, Jari Litmasen näköisen miehen kanssa. Tuona päivänä, tämä nuori, muutamia viikkoja aiemmin vielä rypälemuodossa ollut viini, kohoaa kaikkien huulille.. Malttamattomimmat Beaujolais Nouveaun ystävät matkustavat joka vuosi Tyynelle Valtamerelle, Mikronesiaan, Kiribatin tasavaltaan, Line Island saariryhmän Caroline-saarelle, jossa päivämäärärajan ansiosta marraskuun kolmas torstai koittaa absoluuttisesti ensimmäisenä koko maapallolla. 1980-luvulla voimistunut Nouveautrendi on mannaa viinintuottajille. Joka vuosi viinin ystävät odottavat jännittyneinä, millainen on sen flavori. Näin on syntynyt suhteellisen hapokas viini, jota ei ole tarkoitettu säilytettäväksi pitkiä aikoja
Minulla on hyvin tarkka muisto kyseisistä lyhdyistä Ollessani 60 luvulla Tesvision palveluksessa. Froogiskuva 1. OLLI ANIKARI Jouko Elon vastaus: Kyseessähän on katuvalaisin ja kannatin Senaatintorilta, jossa lyhdyt vartioivat Aleksanteri II:n patsasta. Kyseli sitten voisiko sieltä saada yhden lainaksi. terv. Tässä samalla snadi stoori kadonnutta Tessin historiaa. Näin ollen oli aina yksi vapaana ja sitä sitten lainailin useamman kerran. TSILARI 6/2019 33 Fotoskabaan nro 5. tuli muutamia oikeita havaintoja. Froogiskuva 3. Otin sitten yhteyttä Stadin sähkölaitokseen ja siellä oli kiva bossi, joka antoi luvan londikseen. Sendaa vastauksesi sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67, 00550 Helsinki Vastaukset viimeistään 15.1.2020. Annele Synterä teki muotiohjelmaa ja taiteilijana oli havainnut kyseiset lyhdyt, jotka sopisivat mainiosti hänen lavastukseensa. Jouko Elo MISTÄ HITTAAT NÄMÄ KOLME MESTAA. Tällöin huomasin kun londailin kaikenlaisia kamoja, että niitä oli aika helppo saada kun folkka kuuli et ne tulee Tessin ohjelmaan. Voittajaksi arvottiin Jouko Elo, joka voi hakea Slangin byroosta palkinnon. Skaban vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Froogiskuva 2. Ne lyhdyt oli juuri silloin verstaalla yksi kerrallaan ja niitä restauroitiin. FOTOSKABA Tsennaaks mestan. SKABAT STADISKABA Kyssärit ja fotot: Jesper von Hertzen
Kurssil tutustutaan slangiin, opetellaan bamlaan ja skrivaan. Lähe messiin! Ei tartte osaa ennestään, mut ei siit haittaakaan oo, jos osaa. Lisäinfoo ja ilmottautumisohjeet saitilta 18.11. Voimannoston lisäksi Heikki on tuttu näky Slangi ry:n kokouksissa ja tapahtumissa jo vuosikausien ajalta. Nyt olis taas mahis alottaa tammikuus. Stadin Slangi ry onnittelee Heikkiä mitalista! Skrivaa ja bamlaa slangii TYÖVIKSES ON OPETETTU slangii sillon tällön ainaki jostain 1960-luvulta. VIRVE KUUTAR, KURSSIN OPE Opi gamlaa slangii.. 09 310 88610 klogu 9–16 (ma–to) tai jossain sen asiakaspalvelupistees: Opistotalo, Malmitalo, Maunula-talo, Stoa klo 9–16 (ma–to) Kandee ilmottautuu heti 4.12. Heikin toiminta voimanoston parissa on vertaansa vailla. SLANGIJENGI 34 TSILARI 6/2019 Stadin Slangi ry onnittelee… VOIMANOSTON SINIVALKOINEN ääni Heikki Orasmaa on saanut Opetusja kulttuuriministeriön myöntämän Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin kultaisin ristein. Hessu on toiminut yhdistyksemme toiminnantarkastajana jo vuosia ja dörtsivaksina lähes kaikissa tsyrkkageimeissä. 19.01.2020 – 29.03.2020 (paitsi talvilomal), mestana Työvis Hesarilla, Bragun kentsun vieres. alkaen: ilmonet.fi (tsögaa kurssinumerol H202654 tai hakusanal slangi). Voit kans froogaa lisää Työviksen asiakaspalvelusta puh. jälkeen, ku ilmottautuminen alkaa. Myös steissin portaiden Rälläkän pata on saanut turvallisen vahdin Hessusta. Kilpailijoille Heikin ääni on tuttu ja rauhoittava elementti lavalle astuttaessa. Monien tehtäviensä lisäksi Heikki on antanut panoksensa voimanostolle SVNL:n hallituksen jäsenenä ja liiton varapuheenjohtajana, kirjoittanut vuodesta 1978 Voimanostaja-lehteen ja edustanut liittoa monissa OK:n ja SUEK:n tilaisuuksissa. Kuten aina ahkerat ihmiset ovat monessa aikaansaavia. Kurssi bungaa 27 egee, se järkätään sunnuntaisin klogu 14–15.30
Ja tietty on niitä joiden mielestä kaikki on ihan samantekevää. SLANGIJENGI TSILARI 6/2019 35 Malmin flygekentsu Malmin flygekentsun uhraaminen asuinrakentamiselle on jakanut mielipiteitä yli puoluerajojen. Jos kaikki tila rakennetaan täyteen se vaan ahdistaa. Lisäksi tiistaille haetaan päivystyspistettä. Yhdistyksenä haluamme kuitenkin vaalia Stadin monipuolisuutta ja myös avoimia alueita. Samoja arvoja edustavat myös esimerkiksi Lapinlahden sairaala-alue tai Aino Acktén huvila. Jouluisia biisejä kuultiin tänä vuonna myös Redissä ja Triplassa eli siellä missä jengi liikkuu. Niiden suuruudesta riippuu, kuinka laadukkaasti voimme juhlia, mutta siitä lisää helmikuun numerossa. Oodin slangisyksy Snygisti alkanut Oodin yhteistyö on jatkunut nyt syksyllä. Stadin jangsterit Lähetimme myös kannanoton Harjun nuorisotilan toimintaan liittyen joka pohjautuu väärään tietoon, millä perusteella Stadi aikoi ajaa alas toiminnan ja ”siirtää” sen alueille. Juhlavuosi 25v Yhdistys juhli 5 vuotta sitten vain risteilyn muodossa jossa meggessä oli lähes 300 jäsentä. Muita kimppakuvioita Kaupunginmuseon tiloissa on vedetty useita slangiopastuksia niin Suruton kaupunki kuin Mieliala näyttelyissä. MARJUT KLINGA Slangijengi ottaa kantaa Tänä syksynä olemme ottaneet poikkeuksellisen vahvasti kantaa asioihin jotka ehkä joidenkin mielestä eivät liity slangilaisiin. Tuotteet siirretään varastoon ja mahdolliset ostot tilataan toimistosta netillä tai puhelimella ja niiden toimitus sovitaan tapauskohtaisesti. Lisäksi Esko Vepsä on vetänyt slangiluentoja kerran kuussa ja vuosi päättyy Oodin osalta snygeimpiin joulubiiseihin, jotka vedettiin Maijansalissa. Jos tilat vaativat remonttia on se duunattava ajallaan mutta toiminnan jatkuvuus on turvattava. Remontin pitäisi valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Puhelimitse voit asioida ma–pe välillä klo 8–18. Toimisto päivystää torstaisin klo 12–16 Kinaporin palvelutalon aulassa. Kuva: Marjut Klinga.. On myös huomioitava varautuminen tuleviin tarpeisiin. Harjun nuta on yksi esimerkki erilaisia marginaaliryhmiä tavoittavasta toiminnasta jota ei pysty siirtämään. Nyyana mestana kuvioihin on saatu Kalliola opisto ja kauppakeskukset. Hommat jatkuvat taas keväällä kun kevätkokous järkätään Oodissa ja samoin Mutsi on bestiskonsertti. Reittamon Matti keikalla Malmin kentsulla. Remontin aikainen toiminta Taloyhtiössä Hämeentie 67 on alkamassa laaja linjasaneeraus ja hallitus on päättänyt pitää liiketilat kiinni remontin ajan. Myös meidän jäsenien mielipiteet jakautuvat kahtia. Järkkäsimme siellä dekkari-illan jossa oli lähes 100 kuulijaa, kun Stadin Friidu Outi Pakkanen ja Timo Saarto bamlasivat kniigoistaan. Tulevan vuoden juhlista halutaan ikimuistoiset ja sen vuoksi olemme hakeneet avustuksia. Postitamme halukkaille tapahtumatiedotteen himaan
Iso + OlliBullin piirroksista Tsilari nro 5:ssä.” MARKKU POUTANEN Juttu puupasilasta Lämmin kiitoksemme Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti Tsilarin toimituskunnalle ”minun kyläni”Puu-Pasilan” muistorikkaasta kirjoituksesta! Marttaliiton Pasilan ”Rauhalankerhon” vielä elossa olevat jäsenet, jotka kokoonnuimme torstai-iltaisin Puu-Pasilan kirkon seurakuntasaliin kerhoiltaamme kaipaavat mennyttä ihanaa ympäristöämme! MARTTA. Kaikki oli niin totta. Armi todella toimi jutussa kuvatulla tavalla, ja aiheutti lähellään olevalle teamilleen paljon päänvaivaa, mutta samalla hänestä kumpusi luovaa energiaa. Märin syys/talviterkuin lumen toivossa eläen EILA HEINILÄ Kliffaa joulua Tsilarin bluggaajille! Käydään jouluaattona klogu 12 ”Duunarimutsin” patsaalla viemässä joulublomsterit ja shungataa snadisti kimpassa. 36 TSILARI 6/2019 Lukijapalaute ”Legendat” ARMI RATIA Voi mikä juttu! Luin sitä ilahtuneena, hymyssä suin ja välillä nauruun pyrskähtäen. Hän todella toteutti sen kun häneltä kysyttiin, mitä sinä olet tehnyt, olen vain antanut ihmisilleni mahdollisuuden” Siinä oli SE VOIMA! Kiitos ”Armi legendasta”, sen positiivisuudesta ja siitä, että toimittaja on pystynyt porautumaan niin syvälle Armin toimintamalliin ja sitä kautta koko yrityksen toimintaan. Puhelusta poimittua "Olisin antanut positiivista palautetta syyskokouksen lopputuloksesta joka kaiken kaikkiaan meni hyvin. Alussa näytti toivottomalta, mutta tasoittui loppua kohden. Samalla olisin toivottanut jaksamista arvokkaan tekemisen myötä jäsenistölle. No, voin kertoa että hallitusta jatkossa arvostetaan
Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. word) Tsilarin meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Seuraa ilmoittelua Slangibyroo remontin kourissa 1.12.19– 30.3.2020 Päivystys Redin sillalla tiistaisin 12–15 ja torstaisin Kinaporin palvelutalon aula klo 12–16. ohjelma varmistuu tammikuussa. JUHLAVUOTEMME 25 v. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. SKRIVAA TSILARIIN! Seuraava Tsilari 1/2020 ilmestyy 17.2.2020. Ohjelma tarkentuu myöhemmin 7.2. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Tammikuu 8.1. Su klo 14 Slangikurssi Työviksellä, opena Virve Kuutar, ilmoittaudu Työviksen kautta (viikottain 9 krt.) 21.1. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Toimitus voi lyhentää stoorei. Pe klo 17, 3 krs. 045 186 7238 / Marjut Klinga.. Slangiluento / Markku Jalonen 28.2. To klo 17 Slangiopastus Hakasalmen museon Mieliala-näyttelyyn, ilmoittaudu byrooseen / 10 € Helmikuu 5.2. Pe Kalevala päivän pippalot, ohjelma tarkentuu myöhemmin Maaliskuu 12.3. To klo 16 Lukupiiri Kalliola opistolla 11.1. Muut ajat sopimuksen mukaan. La klo 14 Gamlaa Böölee, slangiluento Triplan Fokuksessa (4 lauantaita) 11.1. BLISAA ILMOTUKSII TSILARIIN! Hanki lisätienestei myymällä Ota yhteyttä: toimisto@stadinslangi.fi tai puh. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. TSILARI 6/2019 37 SKRIVAA TSILARIIN! Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Tsekkaa toimisto@stadinslangi.fi tai 045-186 7238 Stadis tapahtuu Täst listast hittaa Stadin Slangi ry:n ite tai muiden kans kimpas järkkäämii tapahtumii ja mestoi, mihin Slangijengilt on pyydetty proggista. Jos haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 15.1.2020 mennessä. La klo 19 Natsaklubin rokki-ilta, Stagella Marino ja Sunrise, ineen jäseniltä 5 € 19.1. To 18 Kevätkokous keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Muutokset mahdollisia. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. Ke Juhlavuoden avajaiset
Tärkeint on, et hoitaa hommat heti ku botski nousee vodast. JA MERIROKKOO eli näkkei. Kaikil, joill on jotai smogelii bottnes kandee stikkaa pressu alle ku jynssää ja skrabaa. Froogaa vaikk itävaltalaisilt, glykoli on iha jees kamaa varsinki vinkun blandiksena. Siihe tarttu skeidaa jokasest vaiheest. MULL OLI telakall duunirytkynä semmone valkonen smoglarihaalari, joka toimi samall niinku tsekkilistana, ku kledjust pysty leesaa, mitä oli klaarattu. Hesari skrivas jutun oikee foton kanss ja oli skramlannu lausuntoo nii botskikertsin ja Drumalössin bamiksilt ku stadin viskaaleilt. Jengi studas, et nyt on hirveet mönjät stikattu itämeree, ku se on jo valmiiks kusess. Mut syksy, se on vaa ankeeta. No, se oli nasta sävy sellasenaa, eikä iha kaikki tahrat pistäny suoraan öögaan, jote vetimet säily ennallaa. BOTSKIEN BOTNETHA smoglataa siks, et niihi ei tarttuis skeidaa ja merirokkoo eli näkkei. Syksyll ku olin räntäsatees taas pistämäss botskii talviteloille, vastaan dallas telakan omistaja ihan saman värisess kokohaalariss. Jotku jäärät hamstras varastoo bulit lastit vanhoi myrkkyi, ku sitä viäl sai, mut veikkaan, et niiltäki on toi pahin kama loppunu nyt. Ihan kui ei ois tarpeeklsi fitti homma ilman näit vaikeuskertoimii. Jengi studas et nyt on hirveet mönjät stikattu Itämeree ku se on jo valmiiks kusess. YHTENÄ KESÄNÄ, ku botski oli saatu vesille, mä stikkasin haalarin pesukoneesee ja samall seuraks yläosan, joka oli ilosen punane kollari. RAFU NYBERG B.WISSER. 38 TSILARI 6/2019 BOTTNE SYYNIS Kevät on kliffoint aikaa telakal ku voi vaan tsittaa ja bamlaa skeidaa muitte seiloreiden kanss. Ku bottne on märkä, skeida irtoo aika leedisti borstall ja skraball. P itää skrapaa bottne puhtaaks näkinkengist ja sen voi duunaa parill eri tavall. Saa nähä, mikä direktiivi täst viel syntyy. ENNEN KU tulee frysis pitää motti huuhdella makeell vodall ja hoitaa pakkasnesteet ineen. Helahoidon katteeks rustataa lainapeite joka painaa ku snadi lehmä. JOKU VIIKKO sit nimittäin synty Drumas hirvee haloo, ku talviteloil nostetust botskist oli karannu smogelii kartsalle. Siin ei tuu galsa jos vaa näpit saa pysyy sulana. Vodaa tai pahimmass taupauksess snögee tulee taivaaalt, tuuli vihmoo ja siin sä yrität handut kohmeess stikkaa kaikkee kondiksee, et talvi sais tulla. MUT AINA se ei oo bottnen smogeli ku liukenee. Nyt on niiku sesonki pulkas, mut siit ei saa mitää erityisii fiilareit ett homma tulee hoidetuks. Glykolii karkaa melkee aina maaha, ku tätä dunaa, mut siit ei kandee hiiskuu kellekkää. Kuuskyt astetta ja pari timmaa myöhemmin koneest tuli pinkki haalari. Siin on runkoröörit ku stikataa ojennuksee kannelle ja sit on se varsinaine bodausvaihe. VIKANA PITÄÄ byggaa botskille deltsi. Vaikk nykyää handelit saa plisaa vaa kupari tai sinkkipohjast bottnesmogelii ku enne trokattii tinatai lyijymönjää, se on silti myrkkyy. Siit saa skeidat taltee et voi dumppaa ne asianmukasest Sorttisteissille. Mut siin tahtoo kamaa strittaa vähä joka suuntaan ja varmaa tää oli kysees sii Druman keissis. Syksy on vaa yhtä tahkoamist eikä kukaa haluu pitkittää sitä piinaa bamlaamall. SIT ON vähä järeempi style, jos vedetää painepesurill mestat putsiks. Ja siin vois olla seuraava keissi, mist joku vois vetää kilarit. ”Meill taitaa olla samaa pesula”, se tuumi
Vinkkaa frendilleki! Jäsenet saa tän snygin Tsilarin viis kertaa vuodes himaan (ei-jäsenille Tsilarin vuosikerta bungaa 50 egee) Infoo jäseneduist hittaat Tsilarist, Slangin nettisaitilt tai saat byroosta. Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 150 €. 3. Toimisto, email: toimisto@stadinslangi.fi, puh: 045 186 7238 Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Hki Kandee liittyy Slangijengiin, ni oot messis ylläpitämäs slangiperinteitä. 5 Toimitustapa ja tuotteiden laskuttaminen sovitaan erikseen. 2. TSILARI 6/2019 39 TSILARI 6/2019 39 Tilaan seuraavat tuotteet: 1. TÄYTÄTHÄN TEKSTAAMALLA!. Jäsenmaksu 35 € vuonna 2020. 4. Alle 18-vuotiaat 5 €
40 TSILARI 6/2019 40 TSILARI 6/2019