Tsilari 6/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 6/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27. vuosikerta | Hinta 8 €
Duuni sopii tyypille, jol pysyy monet narut handus ja joka tulee jengin kans toimeen. PS Slangii ei oo pakko bamlaa, mut ois kyl hyvä ees snadisti bonjaa sitä.. Duunari Slangin byrooseen! Stadin Slangi tsögaa osa-aikasta toimistoduunarii vuoden 2023 alust. Tarkemmin duunin sisällöst ja viikon tuntimääräst sovitaan duunarin kans. Jos sust ois kliffa pitää meidän byroota pystys, järkkää tapahtumii ja handlaa tiedotust eri kanavis kimpas vapaaehtosten kans, skrivaa meidän bamikselle: harri.saksala@gmail.com
Kolari 22 Prätkien prätkä M. Jormanainen 34 Slangi blisaa 35 Pluggaajat 36 Skabat 37 Slangijengi 39 Slangi järkkää Stadilaisii ja suosituksii 10 Kniiga golfdorkast T. Larme 38 Sveduslangi R. Koski Kannen suunnittelu: Kirsi Pääskyvuori Kannen kuva: Kalevi ”Pete” Karusuo HTD 9 on Lassi Tilander. Nyberg Stoorei ja slangii 11 Slangilodju H. FO T O : FI N N A /M U SE O V IR A ST O . Kuutar 26 Eka fiudetsetti P. Pluggaa Lassin stoori s. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Paunonen 12 Musaskolen födikset M. Pakkanen 14 Topi Bergin muistolle J. 24. Seppälä 15 Skidien arttunäyttelys R. Laiho 20 Stadin fotaaja V. 3 Tsilari 6 | 2022. Kainulainen 28 Taka-Tölikan kundi, osa 2 M. Purkunen 31 Broidi sporttaa N. 8. Saksala 16 Stadin Syke R. Sylvi Saimo melo kultaa naisten 500 metrillä. Paakki 32 Hunnit L. 18. Mulari Gamloista Stadi-fotoista on nyt duunattu värifotokniiga. Karusuo 30 Mie ja slangi J. Pluggaa lisää s. Kolanen 19 Stadilaist pesist J. Kolanen 29 Rehupuntti J. SISIS Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari S. Olympiamuistoi s. FO TO : LA SS I T IL A N D ER IN H IM A -A R K IS TO . Kannen idis: Jallu K
. Tähän podcastiin on kreannu snygin äänimaailman Juha Jaakkola Jaksomedialt. Voinee sanoa, että monissa pääkaupungin urheilupiireissä pidetään paljon Helsingin kielestä. Jos haluut kuunnella bulii slangii ja nauttii kunnon stadilaisest intonaatiost, ja jos oot kiinnostunu hyvist stooreist ja kiinnostavist ihmisist, ni ota Fahlerin perhekronikka haltuun Ylen Areenast. Axan faija oli nimittäin patologinen kusettaja, ku bamlas mitä sylki suuhun toi, eikä mikään stoori kuulemma ollu sille liian buli liioteltavaks. . wäkki Tsiigaa vastaukset sivult 35. Näyttely antaa mahiksen kurkkaa maailmaan, ku on kai bulille osalle stadilaisii tuttuu vaan lehtien palstoilt. Ei paljookaan, oli vastaus – tai ainkaan sellast, mikä olis ollu totta. Helsingin kieltä taitamattomille opiksi ja kielen tuntijoille huviksi seuraavat kielinäytteet: Mun palsa on kanis ja aborgat mä möin, ja koisaan kun on kalsa mä fatsin mörskäs yön. Tämän kielen sanakirjaa ei vielä ole olemassa. Sitä eivät taida likimainkaan kaikki helsinkiläiset muista suomalaisista puhumattakaan. Näyttelys voi tsiigaa, millasii kamoi ne on duunis tarttenu, pluggaa päiväkirjaa tai millasii tekstareit horon kännykkään tulee. Menetkö siitä vek ja vähän äkäsää. Tutkimusmatka vei kauas aikojen taakse, ja Kansallisarkisto osottautu hedelmälliseks tietolähteeks. Infoo on kans siitä, mis Stadis on voinu slumppaa seksii ja miten homma on skulannu eri vuosikymmenil. VK FO TO : V IR V E K U U TA R Seksiduunareittein mestoi Stadis. ragee . . Eri mälvää kun muden sydän läpsähti, jotenka hän joutuu koisaamaan tsirrassa. Fahlerin teini-ikänen gimma froogas skoletehtävää varten Axalt, mitä se ite tietää omasta faijastaan ja sen faijasta. SNADIT ”Helsingin kieltä” – gamlaa slangii vuodelt 1927 ”Helsingillä tai Hgin syrjäseuduilla on oma kieli. Eiliset matsit boluplantsulla olivat eri kidet, ne olisivat saaneet kestää himpun enemmän. TL Täst fotost bongaat podcastin. Me menemme kuppilaan skruutaan ja sieltä Eltsuun kyysäämään murtomaata. Virve Kuutar. Ku Axa rupes vähä kaivelee, se hittas kaikenlaist kiinnostavaa juttuu sen omast perheest ja suvust. Faijan vika valhe – nyya podcast Ylellä Axa Fahler duunas podcastin, ku julkastiin Ylen Areenas marraskuun alus. Se on auki 5.5.2023 asti, ineen pääsee ilmaseks. FO TO : LA U R A O JA / JY R I Ö H M A N / Y LE 4 Tsilari 6 | 2022 Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Siel voi pluggaa, mitä funtsaa ne, ku on blisannu seksipalveluit Stadis, miten ne on alottanu duunin, paljonks ne on tseenannu. Jebulis!” Helsingin Lehti 24.5.1927 MS Horo-infoo Stadin museos (Aleksi 16) on näyttely, mihin on kerätty bulisti infoo stadilaisten horojen elämäst. Kyllä sinä sitten olet eri böndi. Helsingin kieltä puhuvat melko laajat piirit kasvavaa ja nuorta polvea sanokaamme alle 25 vuoden
Ekaks voitas treenaa vitutuksetont tammikuuta. Sehän uteli vuonna 1987 legurilta, et jos v-käyrää pitää korkeella, ni onks se hengenvaarallista. Bulein nivaska taitaa olla toi Pasan ja Atmon skrivaama Suuri suomalainen vitutuskniiga. VOIKS VITUTUKSEEN DELAA. Mut mä en päästä niit psyykkaa meikäläist riepomiseen saakka. Kevät ilman vitustust vois olla herkkuu, kesästä ny bamlaamattakaa. Ne julkasee legureitten studeerauksii sillai, et muutki ku ne itte bonjaa. Joitain kyrsii ihan sikana toi Putinin, pläsi joka päivä telkkarissa. Ne väitti, et pessimistei vituttaa enemmän, useemmin ja styrkemmin ku optimistei – ja et pessimistit dokaa enemmän ja delaa aikasemmin. Mä oon snadisti studeerannu tätä aihetta. Suomalaiset on studeerannu, et sellasist skloddeist, joit on kehuttu himassa, tulee optimistisempii ku niist joit on morkattu ja symffattu snadeina. Mut niin kauan ku me ei olla noit heeboi äänestetty hinkuu diktaattoreiks, me voidaan hekottaa räkäst skrattist niille ja niiden systeemeille. ”In Finland we have this thing called vitutus” Mä ku pluggaan hitosti, ni aika tiheesti osuu öögaan tekstei tost härmäläisten födausvammasta. Niiden dirika on leguri nimeltään Pekka Mustonen. Leguri sano, et joo. Totta kai noi jätkät on fittei ja mua säälittää jengi, jota ne monottaa. Jos tyyppii vituttaa stydis ti, ni se on riskaabelisti klesa. No, ei niist kenenkään pärstät mitää hilpeit fiiliksii kenessäkään demokratian diggaajas stendaa. Ainakaan ei oltas delattu vitutukseen ”Se jota ei vituta, saa fippaa ekan stebarin.” . Mä oon hiffannu, et stadilaiset on viime aikoina ruvennu ottaa pulttei sellasistki jutskist, joille me ei voida yhtään mitään. Ekaks voitas treenaa vitutuksetont tammikuuta. ”Mikä jangsterina vituttaa, se fossiilina vituttaa.” Stadilaiset hei, eiköhä oteta nyya ”could be worse”, vitutukseton asenne. Joiltain brennaa päreet aina ku ne näkee Lukashenkan, Erdo?anin tai Orbánin lärvin. Mut jos buli jengi skippais syysvitutuksen, koko kööri vois olla hengissä viel ens vuoden marraskuussa. HEDARI SEPPO PALMINEN FO TO : LA U R A O JA / JY R I Ö H M A N / Y LE 5 Tsilari 6 | 2022 F OTO MAT TI S NE LL M A N. T ää ei oo yhtään pelkkä Väyrysen Paven trabeli. Viis vuotta sitten Pekka ja sen frendi skrivas Duodecimin aviisiin täst vitutusaiheest. Se voi oikasta klabbit ihan tosta vaan alta aikayksikön, ilman et kukaan on fudinu sitä daijuun tai et se ois skitsona dyykannu stogen alle. No, meil on Stadissa sellanen leguriseura, Duodecim. Sen faija Pertti ”Pemu” Mustonen oli aikanaan Tsilarin legendaarinen päätoimittaja. Syksyy ei diggaa ku meikäläiset, siis sellaset ku on födannu lokakuussa. ”Joka toiselle skruippaa skrabaa, sitä vituttaa.” ”Vitutuksest kärsii koko kroppa.” ”Ei kahta vitutust ilman kolmatta.” ”Vitutus on studeeraamisen mutsi.” ”Jengissä vitutus tiivistyy.” ”Vitutus on puol safkaa.” ”Kaikkeen tottuu, paits vitutukseen.” ”Eniten vituttaa kaikki.” Okei, mä arvaan, et siel jo muutama rykii, et mitä helkkarii täl skeidanjauhamisel on muka meitsien kans tekemist. Jos se tuntuu kliffalta, sit helmikuu ja maaliskuu
BYROO: Jäsenasiat, redu ilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Risto Lindgren, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) ja jäsenrekisteri risto.lindgren@pp.inet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinlangi.fi 6 Tsilari 6 | 2022. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 27. Tsilari / Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Byroos päivystää Tarja Valli. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Hallitus Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Ragnar Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Lasse Solman 1. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. varajäsen lasse.solman@gmail.com Valtteri Hellgren 2. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh
Kaikki hiffaa et Stadissa on paljo toimivia juitsuja, mut kans paljo semmosta mikä ei toimi, ei niin yhtään. Kohta vuosi vekslaa uuteen ja sillon sitä funtsii et mitä kaikkee glaiduu ja snygii toi nyya voi tuoda tullessaan. Ja täällä Käbiksessä varikset ja harakat. Slangikuvioissa se tarkottaa et jaksetaan painaa jatkossakin duunia stadilaisen perinneja paikalliskulttuurin puolesta. Mut omakehullakin on joteski rajansa, eiks jeh. Ja meitsikin nykyään. Eli duunattavaa riittää. BAMIS HARRI SAKSALA 7 Tsilari 6 | 2022. Oisko niin et sille on nauranu Koffin hevosetkin jo pitkään. Jep, ikuisista!! Niinku viime kesänäkin, se oli ihan kreisiä, tuntu niinku puistoissa snadit polutkin ois kaivettu auki! Eli meitsistä, starbusta ku dallailee stadilla mielellään ja paljon, noi gartsaduunit vois hoitaa tosi paljo siistimmin (hei kuuleeks kukaan?) Mut on myös juitsuja joista ei enää jaksa oikein edes uikuttaa. Mut tosi glaiduu loppuvuotta, jygelii ja semmosii!! . Ja ikävää stoppia oli jatkunu jo sen verran pitkään et starttikin snadisti yski. Ja nyt pidetään toi suunta hei! Taas on tänäkin vuonna noteerattu et Stadissa ei aiheet lopu katsomosta huutelijoilta. TÄN VUODEN VIKA V uosi vetelee viimesii. Ku suulis alko skriinaa ja päästiin Lapinlahteen mutsinpäivän etkoille ja kohta jo Espan lavalle julkistamaan vuoden Stadin Friidua ja Stadin Kundia (Minna ja Remu), niin oltiinkin taas jo kliffan duunaamisen puolella. Jokainen snaijaa, et noi on ihan perusjuttuja, miks tää kertsi on ylipäätään pydessä!! Ja onhan se niin, et kuka esmes slangin puolesta pitäis älämölöä muut ku me, joille se on tärkee juitsu ja joille Stadi on myös enemmän ku joku vaan mesta. Se on myös useille meistä hima. Täällä riittää juitsuja joista voi uikuttaa. Täytyy sanoo et vielä alkuvuonna korona liidas juitsuja sen verran stydisti et ei voitu duunailla just mitään. Turha elvistely ei tunnu oikein stadilaiselta, eihän. Niinku tää kaupungin käyttämä slougan: ”Tässä tehdään maailman toimivinta kaupunkia”. Ja ihan bueno et uikutetaan, eiks vaan. Hara bamis (rela, mut silti svengaa) pee äs: Ai niin, Stadin slangin syyskokous valitsi meitsin jatkamaan yhdistyksen bamiksena! Buli tänks luottamuksesta!! Turha elvistely ei tunnu oikein stadilaiselta, eihän. Mut, mut. Ei snärkätä vaan plugataan innolla Tsilarii, osallistutaan slangitapahtumiin, ollaan meggessä, tavataan frendejä ja sitä rataa. Mites se on Slangilla menny, joku kysyy. Esmes meitsi jaksaa marista näistä ikuisista gartsa duuneista
Se on aina ollu sporttinen kundi, yleisurheilija, lyhyiden matkojen luudaaja, ihan fakiiri keilaajana ja se oli jo sillo skulannu golfii parikyt vuotta. Se on symppis vaikuttaja, mut pureva kommentoija ja Monipuolisesti dorka Lassi Tilander saa HTD-spettarin numero 9 Jengi on kyselly, et mikä näiden Dorkan paprujen perusidis ny oikeen olikaan. Kaikes mitä se bamlaa, on sellanen sanomisen riemu. Se tsiigaa maailmaa laajasti. Mikä Lassis sit on mun mielest parasta. Se on ny 88 vee, kaks snögegubbee. Ekaks klaarataan, et ne on saletisti hyvällä tavalla dorkii ja sit duunataan niist sympaattinen stoori Tsilariin. FO T O : JA R M O M ER IÄ 8 Tsilari 6 | 2022. Niin skrivaajakin. DORKAN PAPRUT TEKSTI SEPPO PALMINEN FOTOT LASSI TILANDERIN HIMA-ARKISTO M ä oon tsennannu Lassi Tilanderin tollaset nelkyt vuotta. Ku se rupes golfaajaks, Suomes oli äbaut 500 skulaajaa. Ny niit on 160 000. No, ei tollasiin kysymyksiin voi vastaa muuta, ku et ”totta helkkarissa mä skrivaan”. No, ku startattiin, ni se oli snadisti niinku testi koko jengille, et bonjaaks ne tota tsoukkii, et dorka itse asias on Stadin slangin kaunein ja snygein hellittelysana. Dallaa kierroksesa ja kantaa bägisä. Minkään stantun tiukkiksen muistelmien nimi ei ois GOLF DORKA LASSI TILANDER. Sen jälkeen spettarit on dilkannu itte ittesä nimittäny Dorkien komitea yksmielisil päätöksil. Eli taas jengii, ku ei bonjaustestii lävistäny. Tarkotus on tsögaa ja hittaa stadilaisii, ku dallaa omii gartsoi. Yli viis vuotta sitten se kysy multa, et voisiks mä skrivaa sen muistelmat, jos mä saan vapaat handut. Mut jos sä haluut tsennaa heebon ihan poskettoman hyvin, sun kantsii skrivaa siit kniiga. Dorkan paprui dilkkas aluks Tsilarin toimitus, aina siihen saakka ku päätoimittaja Kari Varvikko smiitas seuraavaan ulottuvuuteen – siis delas. Legendan bökkeril ku ois niiden mielest pitäny olla enemmän rispektii spriidaava nimi. Sit se pani pystyyn oman mainosbyroon. Golfii se skulaa vieläki. Kirjamessuilla kaikki halus legendan kans kimppafotoon. Lassin muistelmii on ventattu Aikaa se vei, mut kyl siit kniiga födas. Kaikki ei hiffannu koko idistä. Ku golfaaja haluu tsennaa kaiffarin, se skulaa sen kans rundin golfii. Se oli 80-luvun alussa mainospäällikkönä pillerifabriikki Medicassa. Jotkut sitä on nyrpistelly ja paheksunu. Dorkien komiteal ei oo ku yks dilkkaamist rajottava orderi: tosikko ei voi ikinä, ei koskaan, saada Dorkan paprui
Lassi kertoo maailmast: Millaseen Suomeen golf roudattiin, kuka sen toi ja mistä. Ruodiksen jälkeen Lassi rupes Gulf Oilin koulutuspäälliköks. Muistelmien skrivaajana mut vakuutti jo kniigan yks kappale ja rubari, ku niputtaa Lassin asenteen ja tavan funtsii elämää. Bluffaajille ei blumstereit Lassi antaa kyytii pullistelulle ja näköalattomuudelle. Ne antautuu kimpassa golfkentsun nöyryytettäviks. Dorkan paprut Lassi tseenaa kaikil mittareil. Toi on ihan tolkutont hölmöilyy. paljonki. Piirros: Olli Aninkari. Snadien golfboltsien lisäks Lassi pyöritti bulei keilaboltsei. Dorkan paprut, HTD-spettari numero 9, dilkataan Lassi Tilanderille tän Tsilarin julkkareissa maanantaina 12.12.2022 kello 17. FO TO : K A I K IL A PP A . Tällasii fotoi Lassin albumeist löytyy parikymmentä. Skulaajina Anssi Kankkonen, Mikael Piltz, Juha Selin ja Riku Soravuo. Mitä tapahtu sitä ennen ja sen jälkeen. Mutta niis on neroutta. Lassi on yhtä aikaa piikikäs ja yleissivistävä. Joukkueen kipparina tällä kertaa Venezuelan MM-kisoissa. Niitten stooreista vois lesaa ilman minkäänlaist pullisteluu: täl golfklubil duunataan enemmän handelii ku Suomalaisel klubil, Svenska Klubbenil ja Pörssiklubil yhteensä. Ne oppii tsennaamaan toisesa, luottamaan toisiisa ja nauttimaan toistesa seurasta. Tällä kertaa sen oli kinkkist välttää sarkasmii ja ironiaa. Mesta on Sörkan Ruusu -niminen rafla, Pääskylänrinne 3, Kurvista snadisti alaspäin. Elämys on yhteinen. Ja sit legenda halus kniigaan lassimaisen testamentin, siis et millai golf säilyy elossa seuraavatki 600 vuotta. Elämään tarttee kuuluu jutskii, joille voi antautuu. Jos jollain niist on jotain blisattavaa, silt tsöbaa mielellään. Jangsterina Lassin lempilaji oli 400 metrin aidat. Stikkaaks Lassi jotain sellast, mitä golfaajat tai golfii skulaamattomat ei oikee oo tsennannu. Se serveeraa hervottoman setin hetkii, mestoi ja tyyppei – tuttui ja tutuks tulevii elitistei. Mä oon käyny skulaamas hyvällä tavalla dorkassa jengissä melkeen kaikilla tän maan klubeilla. Galsaa kyytii saa kans bluffaajat, tärkimykset, mahtailijat, pikkusielut ja puuteribebat. Lassi järkkäs koko shown, ku sen idoli Jack Nicklaus käväs Helsingin Golfklubilla heinäkuussa 1987. Golf koplaa ihmisii. Lassin sanoin: golf on yltiörehellist touhuu. Golfin lumo on leikin lumoo. Ku se jutskaa historiast, sil on metka jenkkifanin näkökulma. Braijaaminen on sattumaa, epävarmuutta ja se saa sut spennaamaan.” ”Tosikot väittää ilme nollilla, et dorkuudel ei oo mitään käyttöö tosielämäs, et mitä kauempana dorkat pysyy esimerkiks bisneksestä, sitä parempi kaikille. Sitä ei hodeta hymistely tai lipominen, vaik muistelmat ois bjuudannu tuhannen taalan mestan äglöttäviin imelyyksiin. filosofi. Joo, 9 Tsilari 6 | 2022. Hyvällä tavalla dorkilla on kyky sitoutuu, dyykkaa ja lumoutuu. Dorkuuden ilosanoma ”Luovii tyyppei pidetään usein outoina ja dorkina. Tai sit joku niist voi paljastuu täydeks ääliöks, just sellaseks, johon ei voi luottaa ja joka saa skimbaa hevonkuuseen kaikkine vastenmielisyyksineen.”
Tämä kirja antaa kyytiä pullistelulle ja näköalattomuudell e. Yhen mokan kirjan muistelija Lassi Tilander muuten tekee – ja heti alkusivuilla: ”Tämä kirja on omistettu kaikille meille, jotka olemme osaltamme pitäneet golfin elossa ensimmäiset 600 vuotta…” Miten niin. Lassilla on meriittei ja tatsii vaikka muille jakaa. Golfdorka tarjoilee omaperäisen kattauksen hetkiä, paikkoja ja ihmisiä. Onko tämä siis golfkirja. Dyykkausta piisaa Mulle kaikist fantsuint antii kniigassa on sellaiset golfmaailman ulkopuoliset jutskat ja stoorit, joit Tilanderin rikas elämä jollain tapaa skrevaa. Miks muka vaan golfdorkille. Mä en tosin millään lailla paheksu tota jaloo, jo kunnioitettuun ikään ehtinyttä urheilumuotoo. Lassi Tilander tunnetaan monipuolisena ja sympaattisena golfvaikuttajana sekä purevana kommentoijana ja golffilosofina. No, sitähän tulee repostelleeks bökkerii, ku ei oo kuiteskaan mikään varsinainen golfkniiga. Tää jos mikä, on aito elämäkertaopus, jossa äänessä on groussin ja kiehtovan uran jos jonkinlaisis kiemurois duunannu kaveri. Ansionsa mukaan saavat bluffaajat, tärkimykset, mahtailijat, pikkusielut ja puuteripyllyt. Ja kaikist siisteint on harkittu dyykkailu eurooppalaiseen politiikkaan ja kulttuurielämään glaidult 1920-luvulta alkaen. Lassi Tilanderin mukaan se oli dorkista dorkinta aikaa – ja onneks dyykkausta piisaa. Lassi kieltäytyy hymistelystä ja lipomisesta, vaikka muistelmat tarjoavat tuhannen taalan paikan iljettäviin imelyyksiin. Onneks, koska mitä meikäläinen olis sellasest voinu sanoo. Mähän oon itte saanu Tsilarilta HTD:n eli Hyvällä Tavalla Dorkan spettarin kolmantena stadilaisena. Niillä eväillä mä suosittelen GOLFDORKA LASSI TILANDER -kniigan lesaamist kaikille golfin frendeille – pro-tasosist vastaalkajiin – mut ehdottomasti kans meikäläisen tyyppisille ei-golfaajille. Aiheesta on harvoin kirjoitettu mitään näin piikikästä ja yleissivistävää. Se vaan ei yksinkertasesti oo mun laji. Kirja huipentuu lassimaisiin aakkosiin, testamenttiin, joka niputtaa golfdorkan elämänfilosofian suorapuheiseksi jälkisäädökseksi. Siit tulee GOLFDORKA LASSI TILANDER -niminen kniiga, jonka voi nakkaa tosta vaan skabaan vuoden urheilukniigaks, ja se voi sen skaban jopa finstaa! TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI TIMO ALARIK PAKKANEN 10 Tsilari 6 | 2022. kysyn minä. Kyllä niitä mun frendei on pilvin pimein, ku tsennaa, et mä en oo golfaaja mitenkään mitattuna. Meriittei ja tatsii vaikka muille jakaa Mut just siks, tai ehkä siitä huolimatta, mä uppouduin haltioituneena todellisen golfdorkan mielenkiintoseen elämänstooriin, jota se on itte vielä liki ysikymppisenä kertomassa. Tämä kirja kertoo maailmasta – millaiseen Suomeen golf tuotiin, kuka sen toi ja mistä. Jälkimmäinen sai skrivaajan opit jo 70-luvulla Stadin sillosen tiedotuspäällikön, kaikkien meikäläisten tsennaaman Pertti ” Pemu” Mustosen byroossa. M utta mitä siit tulee, ku sen saman opuksen sit arvostelee kundi, jonka oma golfura tyssäs heti kättelyssä kylkiluun murtumaan golfkurssin ekana päivänä. Tällä kertaa hänen on vaikea vältellä sarkasmia tai ironiaa. Onneksi niin ei käynyt, ku asial on ollu menneitä mainiosti muisteleva ”kasi-kasi”, Tilander ja kirjoittamisen hallitseva skribentti, ittekki golfdorka Palminen. Mua on jo pitkään hatuttanu useimmiten korkeintaan nelikymppisten, siis vasta jokusen vuoden elämänuraa duunanneiden kloppien, muusikkojen, urheilijoiden ja muiden julkkisten tapa skrivauttaa ittestään elämäkerta. Sitäkin. Kniigast bonjaa, et Lassi on herrasmiehii ja kulttuuripersoona, eikä pelkästään golfpiireissä. GO LF DO RK A LA SS I TIL AN DE R GOLF DORKA SEPPO PALMINEN LASSI TILANDER Näköalaa kaikilta vuosikymmeniltä SYYSKUU_Lassi Tilander kannet 2.indd 1 SYYSKUU_Lassi Tilander kannet 2.indd 1 6.9.2022 15.46 6.9.2022 15.46 Snygit muistelmat – ei pelkkä golfbökkeri Mitä siit tulee ku nuorempi golfdorka skrivaa kirjoihin ja kansiin Grand Old Golfdorkan liki yheksänkymmenen vuoden muistelot. GOLFDORKA LASSI TILANDER TÄTÄ KIRJAA ON ODOTETTU. Mä en mitenkään väheksy kenenkään saavutuksii, mut et ELÄMÄKERTA, ku sitä elettävää laiffii on edessä vielä vähintään saman verran! Ainoo tapa saada tollaset ”mukaelämäkerrat” houkutteleviks ja myyntitilastojen kärkeen on maksaa Karit ja Jarit skrivaamaan ne. Siis vain kaikille golfareille, golfin pelaajille, golfin harrastajille, golfdiggareille, golfentusiasteille, golfdorkille… Voihan sen niinki ottaa – siis tän kniigan – mut kyl sillo jää anti puolitiehen, jos sinnekään. . Jengi tsennaa Lassin luovana mainonnan toimentajana ja bulin frendipiirin ympäröimänä velmuna. Se kuuluu suomalaisen golfin Hall Of Fame -kunniagalleriaan ja kuuluis varmaan eurooppalaisenki, jos sellanen ois olemassa. Se oli muuten vuosi 1989. Palminen on muuten HTD Femma. Turhaa studasin Mä ku tsennaan tän arvosteltavan kniigan skrivaajan, eli Palmisen Sepon, ni mä snadisti studasin, et tuleeks tästä kahden dorkan keskinäinen muisteluopus, mis ne funtsaa kaikkii kentsui, joil ne on snadii kalpeet boltsii yrittäny skrubuun skuffaa. Mitä tapahtui sitä ennen, mitä sen jälkeen
Ne bamlas yläluokan ruotsii, sellast, ku ennen bamlattii Turus, mut nyt ei enää missään muualla kun Stadissa. Stadi oli pitkään ruotsinkielinen kaupunki, mut sit ku tääl tarvittii duunareita, alko eka buli muutto Stadiin 1860-luvulla. Vaik Stadi oli pitkään snadi, tääl on aina bamlattu monii kielii ja murteit. Tänne flyttas landelta suomenja ruotsinkielistä jengii. Se yhdisti erikieliset kundit samaks jengiks. Ja kun 1860-luvul Stadis alko syntyy suomenkielist sivistyneistöö, ne alko bamlaa kirjakieltä. Niist ei oo enää jälkeekää. Kaikki muut kielet ja murteet on tuotu Stadiin muualta. Se on kans skrivannu siit, miten gamla Stadin slangi synty Stadin duunarikaupunginosis 1800-luvun lopulla. Siel oli bulisti duunareita Ruotsista. SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN 11 Tsilari 6 | 2022. Vanha Stadin slangi ei ollu minkään kielen, suomen tai ruotsin, murre vaan niiden uniikki sekotus, ihan oma kieli. Vuonna 1713 slobot valtas Stadin. Mut niiden skloddit ei halunnu puhuu niit vanhempien murteit, vaan ne alko bamlaa slangii. Niil oli Skattalla Stadin eka narinkka. Sveduks sanottii friidun va kiva, kunden dorka ja suomeks friidu oli kiva, kundi dorka. Pietari Buli tsiigas sen botskista, ku Stadi brennas. Heikki Waris on haastatellu gamloi stadilaisii 1920-luvulla. Suomenkieliset kundit alko kans bamlaa sitä sveduslangii, mut sit siihen tuli nopeesti bulisti uusii sanoi suomestaki. Se narinkka on kans eka slangisana ja saatu sloboilt kolmesataa vuotta sitten. . Stadin ainoo oma kieli K un Kustaa Vaasa grundas Stadin 1550, tääl bamlattii vaa Uudenmaan rannikon svedumurteit. Kaikki stadilaiset singras hanee, osa Stokiksee asti, mut sitä ennen ne stikkas Stadin eldaa. Stadi on niiden sulatusuuni. Stadiin on aina flytattu muualta. Se on kans ainoo Stadissa syntyny kieli. 1740-luvulla bygattii Viaporii. Vanha Stadin slangi oli Suomen ekan urbaanin sukupolven irtiotto vanhemmista, ku bamlas murteita, ja maikoista, ku bamlas kirjakieltä. Ku Suomi liitettii Venäjään 1809, Stadiin alko flyttaa sloboja, ekojen joukossa Sinebrychoffit. Kundeille se oli niiden oma kieli. Ruotsinkieliset kundit on bamlannu slangii ainaki jo 1870-luvulla. Oli maroosiryssiä, oli slobojen lafkoja, ja kundit kaveeras kasakoiden kans ja sai niilt safkaa. Ne puhu niiden omii murteit, ku ne oli siel landel oppinu. Gresalainen Väinö Tanner (1881–1966) on skrivannu, et se ja sen kaverit bamlas slangii 1880-luvulla ja melkeen kaikki sanat oli sveduu. Osa niist jäi Stadiin budjaa. Se narinkka on kans eka slangisana ja saatu sloboilt kolmesataa vuotta sitten. Kun Stadista tuli Suomen pääkaupunki 1812 ja Verstas flyttas Turusta Stadiin 1828, Stadiin muutti virkamiehii ja proffii ja niiden perheet. Korkee kaltsi sen takana oli kartoissaki oli Narinksbacka ’Narinkkamäki’. Siks Stadin slangi on Helsingin ainoo oma kieli. Stadin kundit puhu sitä, vaik mutsit himassa ja maikat skolessa symffas sitä. Slobot miehitti Stadii 1713– 1721. Niis budjas sekasin suomenja ruotsinkielist ja kakskielist jengii, ja Stadin slangi oli suomalais-ruotsalaisten kundiporukoiden yhteinen kieli, ”Sörkan ja Rööperin esperantoo”
Joka päivä ku normiskole slyyttas, Ogeliin steppas oudonnäköst hiipparii ja siimafledaa. Ja viime vuonna Konsa flyttas Arabian uuteen Soiva-byggaan. 2000 Janne Murto, blosari niinku Klasuki. Sit ne kekkas Arabian gamlan keramiikkatehtaan, remppas sen ja flyttas sinne vuonna 95. Ja se levytti Urho-nimel semmose kreisin hitin ku "Teryleeniä". Sen dirika oli Klasu Järvinen, Ogelin yhteiskoulun mussanmaikka. Arabian musaskolen katsi on korkeel ja skaala laaja. Klasun jälkeen reksiks valkattiin v. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTO MIKKO SEPPÄLÄ 12 Tsilari 6 | 2022 Ana ja Pate Kivimäki ja gamla Arabian musaskole.. Basti oli siviilis matikan ja fyssan maikka ja iltasin musaskolen teknikko. Pop/ Jazz-musaopisto toimi siel OYK:n byggas ekat 13 vuotta. Skolen vaiheet sä hittaat kans netistä: tsekkaa popjazz.fi/PJK50. toi Kati Outinen, maailmal kaikkei tsennatuin suomalaine näyttelijä. Upi oli kans kova vääntää slangii ja julkas 80-luvul musaslangin sanastonki. Upi oli OYK:n stuidu ja rupes sit rumpumaikaks. Kaikki tsennas komppi-Klasun teeveen Levyraadist, ja Ogeliin ryysäs ni paljo populaa, et ne alko tsökaa bulimpaa byggaa. Veskat ja lodjut öpnattiin ja sit alko se tilutus, törähtely ja rymistely. 1972 uniikki musaskole, mis sai treenaa nii jazzii ku poppii. Suvereenistist bökkerist hittasin snadin feelun, ku OYK:n legendaarise äikänmaikan nimi o lipsahtanu väärään muotoon – se oli Ilmo Nukarinen. Klasu skulas ite klaraa ja gryndas jo 1967 OYK Brass Bandin, ku heitti keikkaa Kremlissä asti. Ogelis hääri alusta asti broidikset Upi ja Basti Sorvali. Vuonna 85 musaskole flyttas Ågelin Suusikselle eli Ogelin Seurikselle ja ne öpnas konsalinjan ku sai dilkkaa joromuusikoille diplomei. Jazzprinsessoi ja hevimonstereit Janne Mäkelä on skrivannu juhla kniigan reilul meiningil. Svengii suonis – Pop & Jazz konsa fyllas 50 Tän skolen kautta on luudannu jotai 40 000 tyyppii, vaik kaikille ei o stikattu paprui. Nuksun liidaaman näyttiksen kasvattei on mm. Ku se vaa o rytmimusaa. Siel on viihtyny kimpas nii hämyt ku rokut, jazznörtit, hevarit ja räppärit. O geliin gryndattiin v
Ja nyt on taas keikkaa ja niillä jengii. Ne kaikki skulas futista ToTessa ja kävi Ogelin musaluokat. Ana on pelkästää skulannu beissii. Sua pyydetään tuuraajaks. Mansessa ne skagas et Ogelist ja Arabiast tulee liianki kovii soittajii, ja nyt niit on Stadi pullollaan. Pate on musahommien ohel opettanu skittaa Estradas. Joku harrastaja ku veivaa ominpäin, se voi haldaa jonku stailin tosi hyvin, sil voi olla oma näkemys ja persoonallisuus ku kantaa. Samaa plokkaamist ja arraamist Ana oli treenannu jo konsalla Frank Zappan platoilt. Hyvä esimerkki siit, mihi nää teoriatunneil tsitanneet tarkkakorvaset jäbät kynttää: ne on plokannu Tuomari Nurmion biisit levyilt nuoteiks. Sellasii hahmoi niinku vaik toi Kaija Koo, Anna-Mari Kähärä, Jimi Tenor, Tommi Lindell, Nina Tapio, Essi Wuorela, Johanna Försti, Maija Vilkkumaa, Redrama, Saara Aalto, Johanna Iivanainen, Emma Salokoski, Yona... Ja sessiomuusikoit, ku tuuraa keikoil, skulaa studiois ja telkkariohjelmien orkissa. Ana skulaa Yonan bändis ja muit aktiivisii kokoonpanoi on Jätkäjätkät, Asa Bäänd II ja Orkestra Suora Lähetys. 13 Tsilari 6 | 2022 Janne Mäkelä: Rytmioppia. Broideist kaks, Pate ja Ana, kävi viel Sibiksen ja innostu musasta nii et valmistu Arabiast muusikoiks ja musapedagogeiks. Gammelin musikantit Kivimäen neljä broidii budjas 80-luvul Gammelis iha Arabian tehtaide huudeil. Ogelin/Arabian musaskolee on käyny hitsin monii muusikoit ja artis tei. SKS Kirjat. Ne skulas skittaa, beissii, kannui ja pianoo ja sai himas iha kivan mökän aikaseks. Patel oli pitkään jazzpumppu Korpi Ensemble mut nyt se on täböil semmoses 10-henkises orkas ku Vesterinen Yhtyeineen. – Ihan hyvin. Manselaiset skagas et Ogelist ja Arabiast tulee liianki kovii soittajii.. 323 s. Ne skulaa kaikil staileil Arabian konsa on kuiteski skole, ni sielläki ne joutuu klaaraa aika puisevii tenttei ennenku paprut lyödään handuun. Mä treffasin niistä kaks, Pate ja Ana Kivimäen. Pop & Jazz konservatorio 1972–2022. Semmosten bändien ankarii kepittäjii niinku Kingston Wallin, Waltarin, Amorphiksen, HIMin, Rasmuksen, Ultra Bran, Stratovariuksen, Nightwishin, Children of Bodomin. No mimmosii muusikoit Arabia sitte kasvattaa. Muusikkojen liitto ja Taiken apurahat jeesas pahimman ajan yli. Helsinki 2022. Slangijengi salettii tsennaa nää broidikset Sakilaiset-bändist. Jazzarei ta niinku Iiro Rantala, Lenni-Kalle Taipale, Verneri Pohjola, Linda Fredriksson... Mut ammattimuusikot on niinku kameleonttei, ne voi skulaa mil tahansa stailil ja omaksuu biisit lennos. Soittareil ne kävi ensteks Paavalin musaskolessa ja sit Pop&Jazzilla. Pakko froogaa et miten muusikot pärjäs koronasulun aikaan. – Monipuolisii ja joustavii, jäbät vastaa. Ja Pate jeesas aikoinaa Eki Kauhasta ja arras sen slangibiisit platalle. – Skebaa, rumpui ja koskettimii soittaa aika moni, mut ku sä skulaat bassoo ni keikkaa pukkaa kivasti. Sen Zappacoverbändi skulaa muute taas tammikuus Tavalla Zappan synt tärikeikan – kandee käydä tsekkaa! . Ja Ogelin stuidui oli muute kans slangifriikki Eki Kauhanen vaik se oli enempi korisku musajamppa. Eli Ana ja Pate hittas Dumarin halki, poikki ja pinoon -tyyppisest räimeest suht fiksut soinnut ku stikattii sitte kniigaan
Ku on kauhee häsä pääl, nii sillon on välist hyväks, et joku voi snadisti rauhottaa jengii. Tollasii juttui ei saa fyrkalla mistää, ja varsinki niille, ketkä tos oli völjys, noi nauhat on edelleen elävä muisto Topist. Jouko ”Jokke” Lipsanen, Markku ”Make” Saarela, Jani ”Tupis” Laiho ja kaikki vanhat duuni-, sportti-, musaja bastufrendit. Topi Berg 18.8.1956–21.7.2022 T opi diggas Stadin slangist ja siks me haluttii minnaa Topii skrivauksel, ku on duunattu slangiks. Siin ajas vaihtu pressatki Kekkosest Koiviston kautta Ahtisaareen ja Halosen kaut Niinistöö. Sit kesäl, ku Urhis laitto dörtsit boseen, ni Topi suuntas Stadikalle. Topi bamlas, et Lintsil on, Topil ei. Kundi oli tullu mäelle jo seitkytluvun puolvälis ja teki duunii sähkärinä Lintsil yli nelkyt vuot, ympäri vuoden. Snadi jengi veti niit biisei joskus nauhalleki vanhan ulkoilman bäkkäril Topin kans, ja onneks veti. Se skulas skittaa ja duunas biiseiki. Ja se paino duunii. Kiitti Topi vuosist, frendit minnaa ain. Vauhtii löyty etenki säbämatseis duunifrendien kaa ja futismatseis. Se oli frendi muutenki. 14 Tsilari 6 | 2022. Ja meist tos on fiksu kela, ku tol iisimmäl otteel saa lopult enemmä hommii valmiiks, ku hosumal. Lintsil oli vaa yks Topi. Lintsil onki jääny vanhojen frendien keske elää Topin vastaus kyssäriin, et onks kiire. Meist lintsiläisist tuntuu, et oli kysees sit duunit, sportit, musat tai bastut, nii siin ympäril olevat frendit merkkas Topille paljo. Topi oli Slangijengiski messis. Topi osas omal hyväl taval rauhottaa sitä häsää ympäril. Siel pääs tsimmaa ja puntille. Bastuhommat oli Topille muuteki lähel sydänt; gubbe kävi Sompasaunalki melkei loppuu asti. IN MEMORIAM JANI LAIHO FO TO : TO PI BE R G IN H IM A -A LB U M IN FO TO IS TA JA N I LA IH O . Topi oli myös siin jengis, ku diggas löylyist eikä se todelkaa lähteny lauteilt, vaik olis ollu stydimmätki löylyt. Ja Urhis siin Brakun vieres oli Topille tärkee mesta. Sportin lisäks Topi diggas musahommist. Jos Urhiksen kaikkii uintikilsoi jossai lasketaa, nii Topi staijais varmaa vielki korokkeel. Kevääl pitäis saada mestat kondiksee kiireel snögen jälkee ja kesäl on tupa täys, ja kaiken pitäis ain skulaa ku Buickki. Mut löyty Topist vauhtiiki, se oli kova äijä sporttaa. Ne ketkä tsennaa mäen duunei, ni tajuu, ett siel on aika häsä välil, varsinki kevääl ja kesäl. Urhiksel tai Sompal ei muute varmaan moni tsennais Topii Topina, niis se tsenaattii ain nimel ”Lintsi”. Topi oli pitkään völjys Lintsin jengis, ku skulattii Särkän porukoit vastaa. Topin muisto ei ihan heti himmene. . Topi oli meille ja kaikille lintsiläisille hyvä duunifrendi – monelle enemmänki, ku pelkästää duunifrendi
Hän näytti plakaattia, jossa lukee englanniksi: Maailmanlaajuinen taidetapahtuma kaikille maailman lapsille, Kids2Santa ylpeänä esittelee kunniatittelin ”Mestaritonttulähettiläs” Marianne Matikalle, joka on epäitsekkäästi auttanut Joulupukkia ja maailman lapsia yhteistyössä ainutlaatuisen Kids2Santa-tapahtuman hyväksi. Miten hän on sen ansainnut. – Timolla on ollut hyviä suhteita Musiikkitaloon. Joulugubbe huudatti skidei. Heitä on peräti 24, joista paikalla oli kuusi. Georg Malmstenin tuttuja lastenlauluja, lasten esittämää pianomusiikkia ja näimme mestaritonttujen kunniaplakaatin jaon. Jygeli on jeesaamisen aikaa Joulupukki muistutti, että on tasan 40 yötä jouluun. ”Rajaton luovuus – Lapsilla se on” Suomalainen Santa Claus, Joulupukki alias Timo Pakkanen järjestää yhteistyössä yleishyödyllisen hyväntekeväisyysjärjestö Kids2Santan kanssa ensimmäisen Maailman Lasten Taiteen Näyttelyn Musiikikitalossa 14.11.–11.12.2022. 12-kesäset pianistilahjakkuudet Emilia Paloranta ja Elvi Timonen Larun Musaopistost skulas flyygelii nelihandusesti. Niiden duunei on näyttelys esillä. Hiffasti varmaan kansikuvan! 15 Tsilari 6 | 2022. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI RISTO KOLANEN FOTOT MATTI SNELLMAN Näyttelyn avausläpät heitti sen suojelija, avaruustähtitieteen proffa emeritus Esko Valtaoja. Maalasin siellä taidetätinä kerran viikossa. . Toteutus muutti muotoa Kysyin Mariannelta, mitä juhlava teksti konkreettisesti tarkoittaa. Edessä päiväkoti Marian skidejä. Ira Hammermanin juontamissa avajaisissa kuulimme mm. M usiikkitalon lämpiön lattialla on paljon lapsia Päiväkoti Mariasta, joka sijaitsee Lönkan loppupäässä ja on pukin erityisessä suojeluksessa. Ei ollut yllätys saada plakaattia, olen ollut ideoinnissa mukana. Minulta kysyttiin, että tiesinkö joulupukin toimistosta, johon tutustuin vanhempien pyynnöstä. Olemme tuttuja jo mainosajoilta, aina siis kuvan kanssa tekemisissä. Lasten teokset alkavat alakerran lämpiössä, mutta kiertävät kuukauden ajan lämpiöstä eteenpäin nauhana pitkin seiniä. Taustalla nimetyt mestaritontut plakaattiensa kanssa. –Lasten kautta, Päiväkoti Marian. Tätä on tehty idea-asteella 3–4 vuotta, mutta se siirtyi korona -aikana. Tunnistin palkituista tontuista Helsingin Taideyhdistyksessä pitkään toiminen kuvataiteilija Marianne Matikan. Muut ovat maailmalla tontun töissä. Lasten teokset on valokuvattu kapalevylle ja siirretty kevyellä painotekniikalla. Kahden peruutuksen jälkeen toteutus on muuttanut muotoa täysin. Valitut ovat tehneet eri tavalla yhteistyötä lasten taideharrastuksen ja hyvinvoinnin eteen. Joka viikko lapset tulevat parijonossa huomioliivit päällä tervehtimään Joulupukkia. Siellä on esillä yli 300 lasten taideteosta yli 20 maasta. Ajatus lanseerattiin ensiideasta ARTag Galleryssa pienessä näyttelyssä. Hän toivoi maailmaan rauhaa – vuonna 2022 keräys menee Suomeen pakolaisina tulleiden ukrainalaisten lapsiuhrien hyväksi. Lapset kertoivat mulle siitä
Sen sijaan kulttuurin ystävät eivät ymmärrä, miksi kaupunki suunnittelee toimivan Savoy-teatterin ulkoistamista. Mukana on upea, vaihtuva joukko eturivin tanssitaiteilijoita. He astuivat toisen jättämään tyhjään tilaan, seurasivat impulssia, joka kiertyy uuteen alkuun. Vieraus ihmisten, sukulaisten välillä on elämässä vain syntynyt olosuhde. Teatteri Jurkan esitys puhut telee kaikkia, jotka ovat rämpineet märässä pusikossa ja miettineet: ”Mitä helvettiä minä täällä teen – ja vielä tuon kanssa”. Tuovinen ja Heslop tanssivat Tom Waitsin ja Astor Piazzolan musiikkiin hyvin kohtalokkaasti täysmustissa asuissa. Hän on roolissa täydessä elementissään. Naistakaan poika ei ole onnistunut saamaan. FO T O : M A R KO M Ä K IN EN . Miksi muuttaa jotain, mikä ei ole rikki. Taivaltaessaan ryteikön keskellä he joutuvat kohtaamaan toisensa, metsän ja itsensä. (Miestä isä ei uskaltaisi edes ajatella!) Tuomo Rämön ohjaama Hirvi metsä kertoo maskuliinisuuden kohtalosta tässä ajassa. P oika, Markus Järvenpää, lähtee isänsä, Timo Torikan, seuraksi hirvimetsälle. Kristiina Halkola esittää ihmishirveä, jonka Markus Järvenpää poika ampuu ensimetsästyksen aikana Teatteri Jurkassa. Kaikille, jotka ovat ottaneet tai antaneet elämän. Musiikkia johtaa bandoneonistitaituri Mikko Helenius. Näytelmän kauneus on sen sukupolvien jatkuvuuden toivossa. Näyttelijä tulkitsee muutoksen hyvin. 16 Tsilari 6 | 2022. Minna Tuovisen ja Martin Heslopin vuonna 2018 alkuun paneman duettoillan pääosassa ovat parien tanssit. Mitä jää annettavaksi tuleville sukupolville. Tilausteosten koreografeina ja tanssijoina ovat Suomen Kansallisbaletin solistitanssijana tunnettu Nina Hyvärinen parinaan palkittu australialainen balettitanssija Jack Traylen, suomalaisamerikkalainen ja kansainvälisilla areenoilla työskentelevä koreografipari Annamari Keskinen ja Ryan Mason, suomalaisenglantilainen queer tanssitaitelija Samuli Emery ja vapaalla kentällä työskentelevä tanssija Sakari Kinnunen sekä nousevat nuoret tanssijat Sofia Ruija ja Alma Äijö. Elli Salon kirjoittama Hirvi metsä on tragikoominen kuvaus sukupolvien törmäämisestä ja maskuliinisuuden perinnöstä. Tyyli vaihtuu komediasta tragediaan, realismista mystiikkaan, erityisesti kun kohdataan ja ammutaan hirvi. Suomalaisen elokuvan, television ja teatterin kokenut tähti Kristiina Halkola liihottelee näyttämöllä eräänlaisena hirviihmisenä, joka lopulta ammutaan. Ja jos hirvet näkevät unia, millaisia ne ovat. Hirvimetsä on kuvaus yrityksestä kurkottaa vierauden yli kohti toista ihmistä. Intensiivinen, vetoava näytelmä kysyy meiltä: Mitä voin opettaa lapselleni. Heillä on alusta saakka melko kitkerä isä-poikasuhde. Timo Torikka tekee muhevan, verevän roolin isänä, joka ei ole onnistunut siirtämään eräja ampumataitojaan pojalleen. Markus Järvenpää kasvaa esityksen aikana nössöpojasta mieheksi, joskin enemmän omin avuin kuin isänsä opeilla. Isien opit voivat siirtyä eteenpäin, kenties uudessa muodossa, joka puhuttelee tulevia sukupolvia. Keskinen ja Mason tanssivat ”leikkaa pois ja sulje STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Kulttuuria joulun odotukseen Stadin kulttuurinen loppuvuosi vahvistui Liikettä marraskuussa ja Baltic Circle -festivaaleilla. Aleksanterin teatteri saa uuden omistajan, jonka se tarvitsee vanhan rakennuksen kunnostukseen. Henkeäsalpaavaa improtangoa TangoNyky-duettoilta on tarjonnut joka syksy kiehtovia ja yllätyksellisiä tulkintoja tangosta
Näistä primääri väreistä saa sekoittamalla kaikki taidemaalarin tarvitsemat väri sävyt, sekä kylmät että lämpimät. Brecht ja Hella Wuolijoki ovat tutustuneet, ja kesää vietetään yhdessä Iitin tilalla. FO TO : N IL S K R O G EL L. Hän oli arvostettu runoilijanäytelmäkirjailija, jota naiset palvoivat. Nina Hyvärinen ja Jack Traylen etsivät toisiaan tanssissa. Esitys nostaa esiin naiset suurmiehen varjosta. Musiikista vastasi Helenius yhdessä 15-henkisen Soul String -jousiorkesterin kanssa. . sisään” -tanssin, jossa oli epävarmaa puhetta ja poistumista. Kolmen värin huoneen maalaukset on tehty sitruunankeltaisella, alizariininpunaisella ja preussinsinisellä. Kolmas rakastettu Ruth Berlau saapuu myös Suomeen Tanskasta, Hanna Vahtikarin karikatyyrisenä hahmona. Kirjailijamestarin sumeat naissuhteet Sirpa Kähkösen Brechtiä jokanai selle -musiikkinäytelmä tuo esille Bertolt Brechtin sumeita puolia. Aiheina ovat olleet viinirypäleet, tomaatit, lumpeet, krysanteemit, pionit ja ruusut. Aikansa kuuluisin kulttuurikommunisti Brecht seurueineen saapui Suomeen keväällä 1940 paetessaan natseja. He käyttivät upeasti narun kiertymistä spiraaliin. Ruija ja Äijö kytköstanssivat liikesarjan, joka kysyi kuinka tarjota ja pyytää tilaa. Hän kävi vuonna 2012 harjoittelemassa kolmen värin teknisiä maalaustehtäviä Montrealissa tätinsä akvarellimaalari Maija Istokin johdolla. Stadin Friiduksi vuonna 2008 valittu Hyvärinen on työskennellyt pitkään ulkomailla. He kuuntelivat ja vastasivat, jakoivat ja tunnistivat tilaa. FO TO : M A R T IN H ES LO P. Kenen nimi muistetaan, kenet unohdetaan. Kolmen värin akvarellimaalausten installaatio Kalasatamassa, osoitteessa Tukkutorintie 6, sijaitsevan Taiteilijatalon Galleria Longa muuttui kolmen värin täyteiseksi huoneeksi, jossa taidemaalari Krista Kortelaisen 49 akvarellioppilaan maalaukset yhdessä muodostivat voimakkaan värillisen soinnun. Ahdistavakin, jos ajattelee sota-ajan naisia, alistumista ja riippuvuuksia. Hän tekee kaikkea, hoitaa myös vaimon ohella lapsia sekä kirjoittaa itse, tutkii ja avustaa. FO TO : H A N N EL E SA LM IN EN Brechtiä esittävä Johannes Korpijaakko saa muusakseen sekä Petriikka Pohjanheimon vaimona että Katariina Lanton sihteerinä. Kuka kirjoitti mestarin klassikot. Pidetty näytelmä menee täysille katsomoille. Se saa lisäesityksiä Musiikkiteatteri Kapsäkissä tammi–helmikuussa 2023. Johannes Korpijaakko on juuri sopivan niljakas Brechtin ei-niin-mieluisaan osaan. Hän vietti täällä ahdasta pakolaiselämää yli vuoden ajan Hella Wuolijoen ja muiden vasemmistolaisnaisten auttamana. Katariina Lantto esittää jäntevän uhmakkaasti kaltoin kohdeltua sihteeriä ja tuen antajaa Grete Steffiniä. Brecht muistetaan, entä naiset. Esitys tuo oikeutta näille naisille, vasta nyt. Musiikkitalon Black Boxin ilta päättyi yhteiseen tanssituokioon yleisön ja orkesterin kesken. Jo samana syksynä hän opetti akvarellimaalauksen muotoa, jossa on hyvin säännönmukainen ohjeellinen maalausprosessi. Eilen ja nyt. Emery ja Kinnunen tanssivat ”jotakin henkeäsalpaavaa” loruissa, hameissa, housuissa. Oma kustanteena julkaistiin keväällä 2013 Pieni maalausopas, joka käsittelee viinirypäleen maalausta kolmella värillä. Reetta Ristimäki tekee uhkean Wuolijoen osan, joka myös työskentelee mestarin kanssa ja menettää tekijä-krediittejä tälle. 17 Tsilari 6 | 2022. Se saa näkemään uusin silmin fasismin olemuksen tavalla, joka vertautuu nykyaikaan. Osallistuja koki kosketuksen osana huikeaa musiikil lista maisemaa. Näyttelijä Petriikka Pohjanheimo tekee ylpeän ja varmaotteisen tulkinnan Brechtin vaimona, kuuluna näyttelijä Helene Weigelinä, joka elää tilanteeseen sopeutuen. Grete odottaa kolme kertaa Brechtin lasta ja hänelle tehdään ”umpisuolen poisto”. Brechtiä jokanaiselle luo ankaran katseen ihmissuhteiden vinoihin rakennelmiin suurten vainojen aikaan. Kortelainen on kymmenen vuoden ajan opettanut kolmen värin maalausta ja sen yhteydessä akvarellimaalauksen haasteisiin liittyvää maalaustekniikkaa. Runoilijoilla Elvi Sinervo ja Elmer Diktonius on omat roolit ja sanomansa historian kulkuun. Krista Kortelainen on Kalasatamassa asuva taidemaalari ja maalauksen opettaja. Brechtiä jokanaiselle on tunteita herättävä esitys. Mitä rakkaus oikeuttaa. Nina Hyvärisen ja Traylenin Etsimässä sivua -tango oli inspiroiva elementti heidän välillään. Avajaisten jälkeen oli taidemaalarin riemukkaat synttäri juhlat
toim. Varsinki 1960– 70 luvuil maailma avautu ja Suomi rupes kasvaa enemmän kohti länttä ku itää, kurkottaa enemmän jenkkilän ku slobojen puoleen. Tosiasiassahan niin ei oo, vaan ennen ihmiset oli köyhempii ja elintaso matalampi, sosiaaliturvaa ei ollu samallai ku nykyään, asunnottomii oli enemmän, ja jokainen joutu tulee toimee enemmän sillain ku parhaiten taisi. Pluggaajalle ne tarjoo kurkkausaukon ja mahdollisuuden tehä matkan menneisyyden Stadiin, ku oli Härmän mittakaavas buli, vaik oliki paljon snadimpi ku nykyään. Satu Savia) ilmesty syyskuussa, just passelisti jygelimarkkinoille. Kesäl skriinas aina suulis ja talvel oli snögee ja galsaa – ainaki muistoissa. Jos et, ni anna se joululahjaks jolleki, ku haluu. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI TIINA LINNA Helsingin kaupunginmuseo teki hyvän duunin Helsinki väreissä – Värivalokuvia 1950–1970luvuilta (Helsingin kaupunginmuseo 2022, toim. Kniiga on jaettu 10 lukuun, joist viimesessä on fotojen tiedot ja niitä ottaneiden fotaajien esittelyt. Kaukokaipuuta menneisyyteen Tätä kniigaa selailles pluggaajas herää tietynlainen kaipuu takas gamloihin hyviin aikoihin, aikoihin, joit ei välttämät ite oo ehtiny edes elää. Avainkaulaskidit säntäili menemään pitskuilla ja kentsuilla, naapurin mutsi saatto kattoo muidenki ku sen omien kersojen perään, ja lähikaupan myyjät tunnettiin nimeltä. Satu Savia Helsinki väreissä – Värivalokuvia 1950–1970-luvuilta Helsingin kaupunginmuseo 18 Tsilari 6 | 2022. Vaikka ihan kaikki ei oo muuttunu nykyaikaan tullessa, on moni juttu fotois sellasii, mitä ei oo olemas enää muual ku kniigois ja gamlois leffois. Vaik bonjaan, ettei maailma 1930-luvul ollu mustavalkonen (paitsi ihmisten kupolis, niin ku se on monil edelleen), eikä 1970-luvul sellane punertava ja palaneen värinen, herää gamlat maisemat ihan eri taval eloon, ku näkee väreis. . Jotenki mul on fiilis, ett 1950–70-luku on kuitenki sellast suomalaisten kollektiivist lapsuutta, ku yhdistää sukupolvii riipumatta siitä, onks se aika just niitten omaa nuoruutta vai ei. Jengi näki usein aidosti nälkää. Pluggaaja pääsee haistelee pakokaasuu Kampin dösa-aseman parkkiksella ja kreosiittii vanhojen makasiinien liepeil, ihmetteleen metrotunnelin rakentamist maan alle ja tunteen blosiksen fledassa Regatan terdekahvilas. Kaikki tietää klassikkobiisin ”Rööperiin”, mis shungataan kadonneest nuoruudest ja lapsuudest, ku tuu enää takas. Ihan ku omil öögil näkee sen, mitä naaman edes on. Fotoist näkyy stadilaisten arki, se jokapäiväinen elämä, ku vaati yhelt enemmän ponnistelui ku toiselt. Jos haluut leväyttää omien öögies eteen kunnon annoksen aitoo nostalgiaa, ni pluggaa tää kniiga. Tsilaris meille on tärkeetä mainita foton yhteydes fotaaja, ni sydäntä lämmittää, ett täs bökkeris niille on omistettu kokonaan oma luku. Toisaalt entisaikojen Stadi oli siinä mieles stadilaisen kokonen, että kaikki oli pienempää ja kaikkee oli vähemmän. Shungataan nyyast faijast, ku pääty maijan kyytiin, talkkarin pakoilusta ja ekast, salaa saadust ja annetust, suukost. Laulujen Stadi Stadist on tehty paljon biisei, osa käännöstsipaleita. Stadilaista elämänmenoo Näit värifotoi aikojen takaa ei oo ennen tätä bökkerii julkastu missään. Niis on niitten oma fiilis, mut ite kyl funtsaan, ett mustavalkoset fotot on kuitenki snadisti etäisii – ainaki etäisempii ku värifotot. Useimmille omas lapsuudes on huolettomuutta ja vallattomuutta, ku vetää puoleensa, oli siit kulunu aikaa sit enemmän tai vähemmän. Jostain syyst mennyttä on tapana romantisoida ja muutos nähään usein huonona asiana: Ennen kaikki oli paremmin. Se johtuu varmaan siit, ett nuorisokulttuuri tuli tänne Härmäänki just niihin aikoihin, ja siks siit aikakaudest on skrivattu ja shungattu bulisti. Värifotoja Stadista Gamloi fotoi on yleensä totuttu tsiigaan mustavalkosina versioina
https://finna.fi/Record/kavi. Toisena Uuri Ståhlhammar (1935–1994). Täs viel lista jengeist ja kai niist joku oli framil viiskytluvulki. ”Pikkumailan” 1930 ja 1931, joka oli tarkoitettu 2-luokan joukkueille eli ei-mestaruussarjalaisille. Osa näist jengeist skulas aikanaan mutasarjois. Helsingin Toverit (HT), Helsingin Kullervo, Helsingin Kisa-Toverit (HKT), Helsingin Veto, Herttoniemen Urheilijat (HerU), Katajanokan Haukat, Pakilan Veto (PaVe), Pallo-Toverit (PT), PuMu, Roihu, Työväen Mailapojat (TMP), Töölön Vesa. Kliffa sattuma, et noin 15 minsan kohdalla Itä-Länsi-matsis bongasin Kallari Ihalaisen nimen. Kisakatsomossa Itse muistan, et kävin tsiigamas matsei Kaisaniemen ja Hesperian kentsulla. Fillaril sotkettiin ristiin, rastiin Skattalt Munkkaan, Larusta Kulikseen. . Myös Helsingin NMKY, Helsingin Urheilupojat, neljässä lajissa yhteensä 13 SM-kullan jengi Kronohagens IF (Kiffen) skulas vähän aikaa pesistäkin, jota jatkoi Helsingfors Bobollklubb, Polyteknikkojen Urheiluseura (PUS) voitti mm. PuMun pelaajat siirty sodan jälkeen seuraan nimeltä Hukat (1945–47), mut palas takaisin 1949. Molemmat oli SM-tason keilaajia, ja kun budjasin Ruusulan keilahallia vastapäätä, tuli kundit sitä kautta tutuiksi. Härmän kansallispeli Lähetään snadisti hissan kautta dallaan kohti 50-lukuu. elonet_elokuva_1365053?imgid=1 Erkki Karun ohjaaman dokkarin Pesäpallo – Suomen kansallispeli Tölikan kundi toivottaa kaikille kliffaa jatkoo! SPORTTII TEKSTI JARI KOLARI Pesis Stadissa Hiffasin aviisist, siis Tsilarist, froogun, et tsennaisko kukaan 50-luvun stadilaisist pesisjengeistä mitään infoo! No jotain sain skrivattuu. 2010 lähtien nimenä on ollut Aalto-yliopiston urheiluseura (AaltoUS). Kätsä ja uusi mesta, puitteet ok mut ei sielt wanhan ajan fiilistä löytyny. Kaisis oli aika surkee, mut Hespis kliffa ja tiivis fiilis; jos ei pilvissä niin ainaki puunlatvoissa. Kalevi ” Kallari” Ihalainen (1913–1995) oli monitaitopalloilija, ku handlas lätkän, koriksen ja keilailun ja oli aikanaan yksi parhaista pesäpalloilijoista. Skulattiin kaikkee mahdollista – niin kundit kuin kiltsitkin – joko omalla pitskul tai jollain kentsul. 1933). Siel tuli präijättyy koko ihana lapsuus ja nuoruus. Kun Meikun kentsu valmistui 1968, funtsittiin kundien kanssa, mihin helvetin skuttaan se on oikein bygattu. Sit faija sai meille duuninsa kaut kämpän ”Kammion böbilän” vierestä Tölikasta. 19 Tsilari 6 | 2022. Stoge kuningaspallosta pitkäpallon kautta pesikseen alkoi about 1900-luvun alussa kun Tahko Pihkala tsennas baseballin idiksen. (Pesist on pelattu kans Bolliskal ja Eltsus mutta itse en siellä niitä oo nähnyt). Se modas siit nykyisenkaltaisen pesiksen 1922. Leffavinkki Hiffasin Elonetistä todella haadin leffan pesiksest (vm. Eltsus juostii ja hypittii, Stadikal ja Hietsus simmattii, Bolliskal skulattiin fudista ja talvella (tossu)lätkää. Mestana oli kaiketi Kaisis. Tuttui pesiskingei Parin alan kingin kans tultiin hyvänpäivän tutuiksi myöhemmin. O on Tölikan kundi, vaikka Krunikas budjasin parit ekat vuodet viiskytluvun alussa. Lievää muistikuvaa myös et Haapaniemen kentäl ois skulattu. Pesisjengit Katajanokan Haukat ja Pallo-Toverit, jossa Suomen mestaruus 1959 ja PuMu oli kans. Ekaks Sibeliuspuiston läpi, Rajasaaren ohi, sit Meikun hyndan yli jonnekin jorpakkoon. Niin Stadiin perustettiin PeliToverit (PT 1922). PuMu nykyään kolmannella sarjatasolla Suomen-sarjassa, ylempänä Superja Ykköspesis ja alempana viel Maakuntasarja. Pihkala hommaili sotilasurheilun hallintotehtävissä ja piti peliä tehokkaana osana sotilaskoulutusta. fudiksen mestaruuden 1909, bandyssa 1908 ja 1909 ja ns. Alkuun pari sanaa musta itestäni. Katsomos olevist stuidulakeist päättelin, et leffaa kuvattiin kevääl järkättyjen yliopistojen pesis-skabojen aikaan. Pesistä skulattiin joko Hesperian kentsul tai Kaisiksessa. Pikku hiljaa kohti asiaa Helsingin Pallonlyöjät (HPL 1919) oli Suomen eka pallonlyönnin erikoisseura, ja kun friikkei ”joko-joko” -kundei ilmaantui mestoille ku pipoo niin eihän sitä ollu kliffaa skabaa vetää vain itsekseen
Iisa Aaltonen tutkii Stadin hissaa ja kulttuuripolitiikkaa, nyt se on duunis kaupunginmuseos. Elina Maanniitty on kans historioitsija, sitä kiinnostaa mm. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI VIRVE KUUTAR FOTOT HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO, FINNA T imiri budjas Stadissa vuodesta 1890 siihen asti ku se delas vuonna 1927. FO TO : SU N D ST R Ö M ER IC , VA LO K U VA A JA . Nyt Timiristä on skrivattu kniigaki: Ivan Timiriasew – helsinkiläinen valokuvaaja. FO TO : T IM IR IA SE W IV A N 20 Tsilari 6 | 2022. Timirille nimikkomesta Sillon, ku Arska skrivas Timirist, puuhattiin bulisti Signe Branderille nimikkomestaa Stadiin. 1800–1900-lukujen vaihtees. Ainoo, mikä niit Stadin fotaaja Arska Soisalo skrivas Stadin fotaajasta Timiristä snygin stoorin Tsilariin 2/2017. Stadin myndikset ei syttyny meidän idikselle. Ihan niinku Arska, nääki friidut funtsaa, ett Timiri oli ”merkittävä helsinkiläiselämän kuvaaja”. näk. Se finnas niil skaboi ja niit julkastiin monis lehdis. demografia. Timiri kameransa kans tod. Iisa Aaltonen ja Elina Maaniit ty on skrivannu bulin kniigan, mis kerrotaan Timirin elämästä, miten venäläisestä upseerista, kenraalikuveröörien adjutantist tuli Stadin fotaaja. FO TO : SC H O H IN W LA D IM IR Timiri omas himas. Arskan kans me duunattiinki Stadille ehdotus, ett Hagiksen rantsuun ois voinut duunaa Valo kuvaajan ranta -mestan yhteisesti näille kahdelle. Mut Timiri otti kans snygei fotoi, ihan oman duuninsa ohes ja sit eläkkeellä. Fazerin mainosauto Pohjois Esplanaadikadulla 1920-luvul. Saman Tsilarin kannes oli Timirin ottama foto. Signe otti snygei fotoi Stadista, sehän oli sen duuniiki Muinaismuistolautakunnan leivis
Timirin fotauksen oppi-isä Daniel Nyblin oli norski, flyttas Stadiin 19-vuotiaana. Muistokirjotuksis skrivattiin, ett Timirin ”mukana maailmasta poistui osa vanhasta Helsingistä.” Niis kans korostettiin sen ansioita. Iisa Aaltonen, Elina Maaniitty: Ivan Timiriasew – helsinkiläinen valokuvaaja. Signe Brander flyttas Stadiin 22-vuotiaana. Friidut lopettaa kniigan: ”Hän kuului Helsingin seurapiireihin ja oli tunnettu ja rakastettu hahmo katukuvassa sekä osa venäläisyyden historiaa Suomessa.” Kniiga on upeesti duunattu teos Stadista ja yhdestä sen fotaajasta, ku joutu tänne ehkä sattumalta duuniin, mut diggas nyyaa himamestaa ja jätti meillekki snygei fotoi gamlasta Stadista. Timiril oli mahis sen duunissa päästä fotaamaan sellasiiki mestoi, mihin muut ei ois ehkä päässy. Me yritettiin perustella, ett gravarillaki sen nimi on skrivattu Timiriasew, eihän kukaan väännä Sinebrykoffiikaan Sinebrykoviks siks, ett nykyään on sellaset ohjeet, ja dokaa Kovii. Mut ei auttanu. Timiri ano eläkettä kesäl 1917. Mut ei siit muiden kohdal tehdä numeroo samal taval. Timiril kävi tsägä, ett se ehti jäädä eläkkeelle ennen ku tsaarin perheelle kävi ohrasesti. Sil nimel hittaa kans Stadin museon kokoelmist bulisti fotoi. Ku valta vaihtu, ni kenraalikuvernöörin adjutanttiikaan ei ois tarvittu. Helsingin kaupunginmuseo, Kustannusosakeyhtiö Parvs, 2021 Alppila-rafla 1910-luvul. Eläkevuosina se blisas fotoi moniin lehtiin. Niinku friidut kniigassa skrivaa, Timirin fotoi oli julkastu ennenki eri lehdis, mut eläkkeel sen fotoi oli bulisti varsinki Suomen Kuvalehdes ja Veckans Krönikas. Friidut skrivaa, ett Timirin fotoil oli kans roolii, ku Stadin ja Suomen matkailuu promottiin. Onneks niiden päätä ei yrittäny kukaan kääntää. FO TO : T IM IR IA SE W IV A N Unioningartsa 45:n pitsku 1922. Samal saa bulisti infoo fotaamisen historiastaki. Kniigas friidut on valkannu muodon Timiriasew ja niil on siihen hyvä perustelu: sitä Timiri itekki käytti. Timiri sai eläkettä Suomen senaatilta. Eikä Timiri fotannu pelkästään Stadis. . Terävästi friidut lisää, ett siihen aikaan suurin osa niist, ku budjas Stadis, oli flytannu muualta. Myöhemmin siihen on iisisti lyöty leimaa, ett se oli muualt tullu ja tsiigas ehkä Stadii eri taval ku ”varsinaiset” helsinkiläiset. Yhdistys järkkäs fotoskaboi ja fotausreissui. FO TO : T IM IR IA SE W IV A N 21 Tsilari 6 | 2022. Stadilaiset diggas Kenraalimajuri Ivan Timiriasew delas 11.10.1927, ku se oli ollu jo pitkään klesa. Niin lähelle tsaarii ei muiden fotaajien ois ollukkaan iisi päästä. Kniigas on kuvakaappaus dokkarist, mikä on duunattu tsaari Nikolai II:n vierailun aikana. Kniigas on tietty Timirin ottamii fotoi ja friidut on hitannu kans fotoi, mis Timiri on ite. Ne skrivaa kans laajemmin fotaamisen hissasta Suomes. FO TO : T IM IR IA SE W IV A N . Se jäi Stadiin, meni viel myöhemmin jiftikseen Hilja Onerva Angervon kans. Ku Timiri oli budjannu Stadis yli 40 vuotta, alko Slobois kuohuu. Kappeliesplanaadi, soittajalavaa puretaan 1920-luvul. Timirihän se siinä ihan etualalla virittelee kameraansa eikä hiffaa, ett se staijaa filmikameran edes. Yhdistyksen kokouksis fotaajat esitteli omii otoksii. Friidut skrivaa, ettei aikalaiset funtsannu samal taval, ett Timiri ois jotenki ollu muukalaine. Se ei ollu enää niin hyväs kondikses, alko olla klesa. Siltikses mainos rakennuksen päädyssä 1920-luvul, Siltasaarenkatu 4. Kniigan lopus friidut funtsaa, miten Timiriin on suhtauduttu. FO TO : T IM IR IA SE W IV A N . Amatöörifotaaja ja lehtikuvaaja Timiri oli aktiivinen jäsen Amatör fotografklubbenis. alko kiinnostaa oli se, ett Timirin nimi pitäs skrivaa Timirjasev, koska se vastaa nykystandardei slobon translitterointii
siten, et Frank kertoo stoorit Milwaukeen Harley-Davidson-museossa olevien prätkien ja esineiden kautta. Kummin vaan, mut tää kniiga on just sulle nakutettu! 22 Tsilari 6 | 2022. Nousuja ja laskuja – niinku elämäs yleensäkin. Stoorien kautta aikamatkalle Milwaukeen museo tarjoo snygit puitteet tutustua tän legendaarisen prätkämerkin historiaan. Normaaleist perushistoriikeist tää poikkee mm. Jos diggaat prätkii, oot joko hurahtanu ajoneuvohistoriaan tai sit tunnustat olevas koneromantikko. Museon kuraattorit kimpassa kirjailija Frankin kanssa valkkas kymmeniä keskeisiä esineitä, joiden kautta vanhat stoorit herätettiin eloon. Suomentaja Mika Harley-Davidson Koko Tarina (224 s) Aaron Frank (2019) suomennos Mika Oksanen Kustantaja: Readme.fi TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI JA FOTOT AARON FRANKIN KNIIGASTA MATTI KAINULAINEN On koneit ja sit on ikoneit. Kniigassa anne taan ansaittua tilaa myös skaba kuskeille, elämäntapabikereille, suunnittelijoille ja muotoilijoille. Tää bökkeri kertoo jälkimmäisist. Sillä faktahan on, et jokainen vanha esine pitää sisällään stoorin, joskus montaki. Niitten sydämenä sykkii Harrikan ikoninen tavaramerkki – ilmajäähdytteinen 45 asteen V-twin-voimamotti. Ja niitähän kyseisel prätkämerkil riittää yli sadan vuoden ajalt. Museo on täynnä ajoneuvoja ja esineitä reilusti yli sata vuotta putkeen jatkuneen tehtailun varrelta. A aron Frank on skrivannu kliffan ja sujuvasti etenevän stoorin maailman vanhimmast edelleen toiminnas olevasta prätkämerkist, Harley-Davidsonista. Näitten kautta pluggaaja pääsee aikamatkalle alkaen ekasta ykspyttyisestä Harrikasta aina nyky ajan moderneihin matkapyöriin
Hyvää tsäkää tietty unohtamatta. Eli tsöbaa teos joko suoraan kustantajalt tai jostain alan buidust tai londaa biblust. 23 Tsilari 6 | 2022 Vuosina 1903 ja 1904 kaverukset sai valmiiks kokonaiset kolme prätkää.. Sota-Harrikoita bygattiin kriguvuosina (1940–1945) yli 80 000 tsibaletta. Niist kolmannes meni Neukkuihin Lend-Lease -sopparin puitteis. Tartu bökkeriin ja anna stoorien viedä. Toiminta starttas melko vaatimattomasti, nimittäin vuosina 1903 ja 1904 kaverukset sai valmiiks kokonaiset kolme prätkää. Näitten kahden merkin välinen mittelö ostajist oli tosi rajuu, mut samalla se vei alan kehityst eteenpäin melkoisel faartil. Siitä täydet bojot! Nyrkkipajasta tehtaaksi Harley-Davidsonin stoori on hyvä esimerkki siitä, miten kekseliäisyydel ja rohkeudel voi saavuttaa jotain stydii ja pysyvää. Knuckleheadin veistoksellisii piirteit voi hiffaa myös nykyisis Harrikois – iätönt stailii! Pahin kilpailija, Indian, ei onnistunu kehittään omaa kansiventtiilimallia, ja se joutu tyytyyn antiikkisiin sivuventtiilikoneisiin hamaan konkurssiin asti. Kolmipyöräinen H-D Servi-Car, ku perustu seiskapuolikkaaseen WL-lättäpäämalliin (sivuventtiili-V-twin), palveli mm. Tän snygin kansiventtiilisen koneen venttiilikopat muistutti nyrkkiin puristetun handun rystysiä, siitä kutsumanimi. Toinen niitti Inkkarin arkkuun oli, et Harley-Davidson finnas tarjousskaban U.S.Armyn virallisesta sotaprätkästä. Mutta jo viiden ekan toimintavuoden jälkeen vuonna 1912 vanha pihaverstas korvattiin kuuskerroksisella punatiilitehtaalla, jossa oli 28 000 neliön tilat ja resurssit byggaa kymmeniä tuhansia prätkiä vuosittain. Pluggaa kniiga! En nyt kuitenkaan ala tän enempää avaa Harrikan historiaa ja kniigan sisältöö, koska sillon veisin pluggaajalt löytämisen ilon, mikä olis aika fitti veto. Rohkee veto Harley-Davidsonilt oli, et keskel 1930-luvun talouslamaa (1936) se lanseeras markkinoille modernin ja stydin EL 1000 -mallin (Knucklehead). HarleyDavidsonilla oli mitä tarjota, mutta niin oli sen pahimmal skabaajalki, Indianil. Sit eiku hanaa! . erilaisis jakeluja tsupparitehtävis ja kans skoudekäytös. Oksanen on tehny kautta linjan hyvää ja skarppii duunii. William Harley yhdessä veljesten Walter, Arthur ja William Davidsonin kanssa perusti vuonna 1903 Milwaukeessa Davidsonin perheen himan pihatönöön verstaan, jossa jäbät alko suunnitella ja byggaa kehtorungolle perustuvia motskareita. Huikee startti! Harrikoit moneen lähtöön Prätkiä käytettiin vuosikymmenet pääasias kevyinä hyötyajoneuvoina
Anttii ittee urheilu puras totaalisesti, vaikutti jopa sen tulevaan duuniin. Antti skrivaa, ett Johansson vaan fluudas karkuun, eikä ottanu ollenkaan matsii Sandersin kans. Kultaja hopeamitalin voittajat vas. Antti skrivaa, ett skabojen bulein sankari oli tsekkiläinen ”ihmisveturi” Emil Zatopek, ku finnas kolme kultaa, ja jatkaa: ”Saman viikon sisällä kiskaisi lisäksi Dana-rouva kullan naisten keihäänheitossa. Ku skolet oli alkanu, Antti finnas olympiaskabojen innostukses vielä kolmasluokkalaisten 9-vuotiaitten kolmiottelun mestaruuden. Englannin Chataway on astunut reunukselle ja kaatuu! Kultapoikamme Pentti Hämäläinen ottelussa Puolan Niedzwiedskin kanssa. Zatopek, Ranskan Mimoun ja Saksan Schade paahtavat toisiaan armottomassa kilpailussa. Olympiakesänä Antti oli messis Partaharjun poikien yleisurheilun Olympia-kesäpäivillä ja ne finnas valtakunnallisen yleismestaruuden Pasilaan. Gert Fredriskon, Ruotsi, kulta 1 000 m, hopea 10 000 m. A ntti Aalto skrivaa, miten olympialaiset Stadis oli kaikille suomalaisille venauksen ja riemun päivii. Se stikkas boltsii 75 m ja funtsaa, ett se taitaa vieläki olla senikästen SE. Antti ja sen frendi Jaakko ”Jaska” Tuominen oli joukkueen jangsterit. Sarjan matsit oli tasasii ja Koskeen kiinnitettiin bulisti huomiota ja toiveita, kunnes se svedujen Ingemark Johanssonii vastaan kärsi dumareiden työskentelyst ja hävis snadisti. Knekkaajille mitskui Pasilan oma buli kundi Ilkka Koski knekkas Messuhallis raskaan sarjan kolmanneks. Neljän kullan suudelma – Zatopekin maratonjuoksun päätyttyä oli suosituin ja eniten valokuvattu perheidylli.” Antti pääs treffaamaan Zatopekiä Kekkosen vastaanotolla linnassa 1974, mis ne kimpassa minnaili kisoja Tapio Rautavaaran kanssa. Dumarit anto sille varotuksen, sit tokan ja lopuks ajo sen veks kehästä: ”ottelut päättyivät häpeälliseen fiaskoon!” Antti kekkas sen skolekafrun Ahto ”Appo” Markuksen kans hyvän kikan päästä tsiigaan bokrausmatsei: ”Pyysimme ’ukkeliporukoita’ ottamaan meidän mukaan seuraamaan otteluita, koska alle 10-vuotiaat saivat tulla vanhempien kanssa ilmaiseksi sisään. 24 Tsilari 6 | 2022. Thorvald Strömberg, Suomi, Kulta 10 000 m, hopea 1000 m, oik. Finaalis Johansson sai vastaansa jenkkiläisen kaapin Sandersin. ’Ukkelit’ ostivat meille vielä limut Helsinki 1952 Antti Aalto sendas Tsilarin toimitukseen fotoi ja pitkän breivin: Hei, Tsilarin ”kimppaflikat”!! Tiina Linna ja Virve Kuutar kaks kliffaa toimitussihteeriä, jotka innostitte minutkin skrivaamaan Hesan –52 olympialaisista, jotka vaikuttivat ampiaisen pistoksena jo silloin kaikkeen olemiseeni, tekemiseeni ja tulevaisuuden toiveisiini aina rakkauden ja ystävyyden löytämiseen! Sporttimuisteloterveisin! Antti MINNAATSÄ TEKSTI VIRVE KUUTAR Olympiakesä muutti Suomen ja Helsingin elämän kokonaan! Se vei pois sodan ikävistä muistoista. Tapsa oli finnannu keihään kultaa 1948 Lontoos, mis Zatopek finnas 10 000 metrin fluudauksen
Paul Sirmeikkö: Urheilukuvasto . Monivuotinen maailman mestari svedu Gert Fredriksson oli koko ajan puol kanootinmittaa jäles, eikä päässy ohi. Antti funtsaa kans, ettei Messuhallissa oo varmaan koskaan shungattu Maamme-laulua yhtä glaiduina ku sillon, ku Pena finnas. Antti skrivaa, ett olympiaskaboist tuli kaikille bulisti elämyksii, kansainvälistä sydämellisyyttä, mut tietty kans katkerii pettymyksii. Fotot kniigoist, joita faija oli slumpannu skloddeille: . Me ei saatu mitskui yhtä paljo ku aiemmis skabois, mut yhteiseen ilon aihe Antti sluuttaa sen skrivauksen: ”kultamitali, joka Suomelle yksimielisesti suotiin tunnustuksena kisojen loistavasta järjestelystä jäi kansamme mieliä lämmittämään!” . Raskaan sarjan palkintomiehet Sanders – USA ja Ilkka Koski – Suomi Suomen kultamitalimelojat. Taivallahden bulit juhlat Antti skrivaa, ett melonnast tuli Suomen paras laji: neljäl kullal, yhel hopeel ja yhel pronssil se oli ylivoimane ykkönen maiden välises skabas. Helsingin olympiakisat 1952 . Antti tsennas kans Merimelojien majan, ku sen mutsil ja faijal oli siel kanootti. heinäkuuta. Kunditki pärjäs, niinku Antti skrivaa: ” Thorvald Strömberg, Tammisaaren muhkearintainen ja -käsivartinen kalastajapoika teki myös urotyön.” Se johti skabaa 10 kilsal alust loppuun asti. Urheilun kuva-aitta, erikoisolympianumero 1952 . Vas. Pentti Hämäläinen skulas tarkasti ja finnas matsi kerrallaan tien finaa liin. kaksikkoparimme Yrjö Hietanen – Kurt Wires, Thorvald Strömberg kultaa 10 000 m, hopeaa 1000 m 25 Tsilari 6 | 2022. Mut 1 000 metril osat vaihtu! Parhaiten pärjäs kajakkikaksikko Kurt Wires – Yrjö Hietanen. Yläfotos neljän kullan suudelma Dana-rouvan kans. 10 kilsal ne finnas selvästi, mut 1 000 metril piti tsiigaa maalikamerast, ett voitto ratkes suomalaisille. ja 28. Martti Jukola: Suuri olympiakirja . Taivallahden snygillä melontastadikal vietettiin bulii vesiurheilujuhlaa 27. Olympia-Helsinki 1952, saksal. Olympische sommerspiele 1952 ja jätskit kertoessamme kaikenlaista Puu-Pasilan Ilkastamme, joka oli myös hyvä murtomaahiihtäjä.” Alle 54-kilosten sarjaa suomalaiset tsiigas kans innolla. Antti skrivaa: ”Talon emäntä Sylvi Saimo Keski-Suomen Lievestuoreelta toi maallemme ensimmäisen naisten saavuttaman kultamitalin 500 metrin melonnassa.” Se jatkaa, että Sylvi oli saanu hyvän kondiksen, ku se oli ollu duunis peltsillä ja skutsissa ja skimbannu talvisin. Antti skrivaa, ett Pena finnas kultamitskun, oli varmaan elämänsä kondikses eikä jättäny mitään sattuman varaan. Täs foto Zatopek fluudaa stadikalle. Stadin olympiaskabojen superfinnaaja oli Emil Zatopek, ku finnas viiden ja kymmenen kilsan fluudausten lisäks viel maratonin
Weilinin hyvän ystävän Akseli GallenKallelan öljyväritulkinta vauhdikkaasta ”autoilija” Weilinistä vuodelta 1907. Hän toimi myös ystäviensä Erkkojen avustavana toimittajana Päivälehdessä ja Helsingin Sanomissa. Yrjö Weilin seurusteli kulttuuripiireissä, johon kuuluivat lähimpinä GallenKallela, Jean Sibelius, Juhani Aho ja Paavo Cajander (Maam me-laulun suomentaja). Kaupungin automobiili-tarkastaja Fredrik Vilhelm Lindroos myönsi hänelle ajotodistuksen nro 1 elokuun 21. Akseli GallenKallelan kuvittamat KuvaKaleva lan ja Seitsemän veljestä. Hänellä oli upeita taloja Töölönrannassa ja Eirassa, eräs komeimmista Armfeltintie 16, jota hän kutsui kartanoksi. Yrjö Weilin esiintyy aikakirjojen sivuilla jo vuodesta 1905 alkaen. Hänen hyvä ystävänsä, maankuulu taiteilija ja maan ensimmäisten autoaiheisten julisteiden tekijä Akseli Gallen-Kallela oli usein mukana autoretkillä ja kerrotaan kuuluisan BIL aktie BOL -autojulisteen syntyneen Weilinin innostamana 1907. W eilin, vastoin kaikkia perusominaisuuksiaan mestarillisena kirjailijana ja runoilijana, sukelsi ystäviensä innoittamana täysillä mukaan moottorien kiehtovaan maailmaan ja alkavan autokaupan vaiheisiin omassa autoliikkeessään. Yrjö Weilinin ajokorttia väitetään myös Euroopan ensimmäiseksi. Weilin oli aikaansaava mies kaikessa mikä kosketti moottorialaa. Hän osallistui menestyksellä Suomessa ensiaskelia ottaviin moottorivenekilpailuihin valaan näköisellä Jorma-nimisellä veneellään. Vuonna 1908 hän kustansi mm. Erästä vuosisadan alun ajomatkaa GallenKallelan kanssa Weilin muisteli Moottorilehdessä v. Yrjö Weilinillä oli Stadin ja Suomen ensimmäinen ajokortti jo 1907. Weilinin autoaiheiset jutut ovat herkullista luettavaa. STADILAISII TEKSTI KALEVI ”PETE” KARUSUO FOTOT PETE KARUSUON ARKISTO Yrjö Weilin sai Stadin ekan fiudetsetin Maineikkaan kustannusyhtiö Weilin & Göösin toisen perustajan George Weilinin poika, maisteri Yrjö Weilin (1875–1930) oli aikakautensa väriläiskä jalansijoja hakevassa suomalaisessa autoistumisessa. Yrjö Weilin kuului siihen ajajapolveen, joka herätti pahennusta stadilaisissa hurjastelemalla Eero Erkon myymällä 10-hevosvoimaisella POPE-Hartford fiudellaan. Jorma oli Yrjön pojan nimi, joka juontaa edelleen Yrjön ystävän Gallen-Kallelan pojan nimestä, joka hänkin oli Jorma. Hänellä oli useita kustannusyhtiöitä ja kirjakauppoja. Yrjö Weilinillä oli kunnia saada myös Helsingin ensimmäinen ajokortti. 26 Tsilari 6 | 2022. Siihen saakka hänen kirjallinen tuotantonsa, näytelmäkirjoitukset ja runokirjat tuottivat hyvin. 1923: ”Jos nykyinen autoilija ajaisi niin arkojen hevosten joukossa kuin aikoi naan minä, hän hämmästyisi suures ti, sillä eräälläkin matkalla, jolloin GallenKallela oli mukana, hän väitti vähintäin kolmen hevosen kiivenneen kärryineen puuhun! Ja se on jotakin.” Yrjö Weilin oli näkyvästi varakas mies aina traagisiin vuoden 1911 tilanteisiin saakka, joissa hän menetti käytännössä kaiken. päivänä 1907. Hän on suomalaisen autoalan julkaisujen kustantaja, joita hän käänsi ja toimitti insinööri Erik Heinosen kanssa. 1911 oman yrityksen, Oy Alftan Ab:n, ja perivät N.A.G.-edustuksen Weiliniltä ja neuvottelivat lisäksi merkittävän Fiat-edustuksen. Weilinin omistama paperija konttoritarvikeliike Oy Launis Ab aloitti N.A.G.-automobiilien maahantuonnin 1907. Kirjaja autokauppaa Samoihin aikoihin Weilin ilmestyi näkyvästi kaupungin harvalukuisten autokauppiaiden joukkoon. Laajinta julkisuutta Yrjö Weilin on saanut kirjailijana ja kirjakustantajana. Täällä olivat auto-osastolla töissä myös Walfrid Alftan ja Allan Röneholm, jotka perustivat Launis Oy:n konkurssin jälkeen v. ”Kone oli vaunun alla ja jyskytti niin, että tuloni kesäillan rauhassa kuul tiin”
Weilinillä oli upeita taloja Töölönrannassa ja Eirassa, eräs komeimmista Armfeltintie 16, jota hän kutsui kartanoksi. Monien perhettä kohdanneiden ja taloudellisten takaiskujen masentama Yrjö Weilin kuoli 5.12.1930. Joulukuussa 1920 perustettiin Suomalainen Osakeyhtiö Daimler-Mercedes herrojen Valle Soveron ja Henrik Gaddin toimesta, toimitusjohtajaksi valittiin Yrjö Weilin pienellä osakkuudella. Fiatja Peerless-autoja edustanut yritys ajautui kuitenkin vararikkoon 1928. Synkkiä pilviä loiston keskelle Vuonna 1924 Weilin joutui sukuyhtiön (Weilin&Göös) vaikeuksien vuoksi maksumieheksi ja menetti jälleen keräämänsä omaisuuden. Giers Oy:n Mercedes-myymälässä Bulevardi 3:ssa.Yritys kasvoi nopeasti yhdeksi maan merkittävimmistä autoliikkeistä. Toimintaa jatkettiin ostetun V. Jo samana vuonna tarjottiin Akseli GallenKallelan kuuluisan BIL aktie BOL -julisteen innoittajana ja tilaajana sanotaan olleen Yrjö Weilin 1907. Yrjö Weilin Kruunuvuoren selällä vuonna 1905. Jälleen autokauppiaaksi Yllättäen hänet nähtiin jälleen autokauppiaana.Weilin avasi Bule vardi 3:ssa itävaltalaisia AustroDaimlereita myyvän yrityksen, Austro-Daimler Oy:n. 1929 Amerikasta lähtenyt lama kukisti pian tämänkin yrityksen. Se oli tunnettu monista edustamistaan loistoautoista ja laajasta merkkivalikoimasta, esimerkkeinä Mercedes, Bianchi, Chandler, Cleveland, Dennis, Hupmobile, Morris, Singer, Rochet-Schneider. (postikortti) 27 Tsilari 6 | 2022. liikkeessä Peerless-autoja, mutta nyt Oy City-Auto Ab:n nimissä, ja taas Yrjö Weilin mukana. Vaikka Weilin oli huomattavasti parempi kynämies kuin talousmies ja autokauppias, vielä vuonna 1925 hän kuitenkin esiintyi autokaupassa taustahahmona. Seuraavana vuonna Weilinit muuttivat Bulevardi viitoseen. Julisteesta tehtiin myöhemmin myös postimerkki. Tiloissa jatkoi myöhemmin Benzien parissa Aatra-Auto Oy ja Vilho Giers Oy, joissa nähtiin Yrjö Weilinin näkyvä toiminta. Yrjö Weilinillä oli yksi Suomen ensimmäisistä ja nopeimmista moottoriveneistä. Weilinit saavuttivat yhtiössä vuoteen1924 mennessä merkittävän osuuden, mutta talousvaikeuksiensa vuoksi Helmi ja Yrjö Weilin myivät osuutensa vuonna 1924–25 yrityksen johtajalle, mäntsäläläiselle paroni de la Chapellelle. Annankatu 16:een ilmestyi nimittäin uusi autoliike, Weilin&Co, jonka omistajat olivat kaupparekisterin mukaan Yrjön vaimo Helmi ja poika Jorma (1907–1946).
Se oli duunattu vain staroille kun seinän vieres kiersi kouru, johon lorotettii ja samalla voi tsiigaa ulos ja morjestaa tuttuja. ”kusiputka” eli pisuaari, ku oli punatiilistä bykattu snadi tönö. On kliffaa bonjaa mitä pääs skidinä duunaa ku oli viel mahiksii. Kerran se oli saanut päähänsä, et mun tarttee oppii skulaa figelii. Pokka kuitenki piti ja lopun oratorioo auoin sit naamaani ku just metskattu fisu. Muistojen Stadi elää kniigois Nyt mun ”myöhäisnuoruuden” aikana on aikaa funtsii ja kelaa mitä on tullut tehtyy ja nähtyy. Siitä näkee piirrettynä miltä Stadi näytti mun nuoruudessa. Tais mun treenaukset ottaa välil koville, ku maikka sillöin tällöin huokas. No se ei mua haitannu, hoilattiin eri mestois ja kerran käytiin jopa Ainolassaki vetämäs Sibeliukselle pari biisii. Taka-Tölikan stoorei | Osa 2 Ku ikää alko olla melkein tarpeeks, käytiin Bio Hesperias tsiigaas John Waynee ja muit länkkäreitä, Johnny Weissmuller -Tarzania ja ranskalaisia Jean Gabin -dekkareita. Pääsin meggeen ja vedin siel sit ekaa eunukkii eli sopraanoo siihen asti kunnes mun ääni bragas. Hyvä, ett se on säilytetty sellasenaan. Walliningartsan sillan alle jäi n.s. Kampissa pääs Annangartsalta dallaa alamäkee suoraa Rautatiegartsalle. Josafatin kaltseista muija (armas vaimoni), tsöpas mulle piirroksen muistoks, ku satuin kerran budjaamaan siinä keskellä olevas talos. Sit alotin uudes skoles, Ressus, Kalevangartsalla. Figelin lisäks shungaamist Alkuvuodest 1953 Hesarissa haettiin shungaajii juuri perustettuun Suurtsyrkan Poikakuoroon. Siinä jelppaa paljo juuri Stadin Slangista tsöpaamani Art Helsinki. Kun Ressun laulumaikka Anna Liisa ” Mökä” Luukkonen oli antanu mulle 10:n laulussa, ja figelin skulaus oli handussa, ni siitä vaan hakuun. Alkuperäne Forum oli ykskerroksine kauppakuja, jossa pääs dallaa Simongartsalta pitskun läpi Manskulle. Vedettii siel kirkkokonserttii, jossa yhden korkeen Ave Marian välis mun ääni sit loppu nopeemmi ku se kuuluisa kananlento. Kaltseja vastapäätä Hesarin toisel puolel nykykses Tauno Palon puistos oli hynda. Kun Mökä kuuli ett laulan siin kuoros niin se pudotti mun laulunumeroo kasiin sen takii, kun mä nyt lauloin ihan väärin. Tää oli sellast viatont huvii, eikä meidän kulmakunnan jengist kukaa ees röökannu tai dokannu – faijat kai hoiti sen puolen tavalla tai toisel. Niin sitte dallasin, figeli kainalos, Kuusitien perukoille oppiin. MINNAATSÄ TEKSTI MAURI PURKUNEN FO TO PÄ LI KÖ N D U U N IS TA : M A U R I PU R K U N EN . Tän päivän jengil on sitte jotain muuta nuuskattavaa. Ei ne treenit sentää hukkaan menny. Sinne skujasin trollikal N-klinikan päätärilt Fredalle. M un faijal tais kumminki olla aika vilkas mielikuvitus. Sit kerran Turun Tuomiokirkos mun sjungaamine loppu. Vaik oon myöhemmi dyykan nu flykarist moneen kertaan niin siit hyndasta ei ois kukaa saanu mua tulee alas skimbat koivissa. Jonkun ajan kuluttua maikka ilmeisesti ilmotti mun faijalle, ett mä oon nyt niin hyvä, ettei se pysty mua enempää opettaa ja ettei mun tartte enää tulla takas. Vähä niinku aikonaa käytii tsiigaamassa piirrettyjä Erottajan KitKatissa. Se on ny mulla himassa seinällä, siis se piirros. Josafatin galtsit Kimmo Pälikön taideteos. Döfis siellä ei kuitenkaa iha ekaks tuonut ruusuja mieleen. HBL:n portaikossa voi tsiigata ku koneet paino päivän aviisia. Ku ei toi talviurheilu, kute skrinnaus tai skimbaus, oo mun erityinen intohimo muutenkaa. Siinä lauluäänen lisäksi piti hallita jokin instrumentti. Keskellä olleessa Shellissä kävin tankkaamas mun mopoo. 28 Tsilari 6 | 2022. Ressusta käytiin tsimmaamassa Yrjöngartsan roomalaistyylises uimalas.
Opel on fiude, jonka voi hittaa böndel joka toisen sikalan pitskult. Kia on sellanen fiude, et ku sen tsöbaa, kuvetta ei tartte skrevaa kovin syvältä. Lotus on urheilurassi brittipiiraiden saarelt. Rankemmat versiot kuuluu: Oitis Poistettava Euroopan Liikenteestä tai Olis Perkele Ees Lada. Glorieux! Mä oon funtsannu, et päättäjäjengin ja varsinki viheriäisten, olis syytä pitää monttuu snadisti lähempänä perusasentoo – ainaski sillon, ku bamlataan bilikoist ja tsöraamisest. Kia meinaaki Köyhien Ihmisten Auto. 29 Tsilari 6 | 2022. Meitsi diggaa bilikoit ja kruisailuu. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Skujataan fiudella Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Onhan mersut mageen näkösii, mut sit ku joku mesta fiudes brakaa ja sä viet kaaran rasvamonttuun, fyrkkaa palaa ihan hitosti. Moni minnaa symppiksen Tipparellun. Sit kandee minnaa, et kaikist kieseist tulee ooppeleit, kun ne on tosi gamloi. Sit häippästään skruudikselle ja dokataan safkan kans flinda tai pari vinkkuu. Meitsi föras pitkään riisipussil, siis Toyotal. Mihin hittoon se dyykkaaki, stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Mut mitä se keulan tähti oikein meinaa. Mä skujasin kerran vuokrabilikal ja ku mä kurvasin ekaa kertaa kaistamerkin päälle, kärry meinas lähtee handuist ku se veivas ittesä takaspäin. Fiat on snadi bilika ja nimihän meinaa: Failed Italian Automotive Technology eli sairaan surkeet italialaista bilikan byggaust. Mersu kuuluu kans fyrkkajengin ökybilikoihin, ja heebot lesoilee konepellin tähdel. Noi soijalattee dokaavat viheriäiset lyysiskaalit vois tulla tsekkaa, kuin kliffaa joukkoliikenne on esimerkiks Tervossa. . Sillon ku budjaa landella, niinku meitsi, sä et klaaraa ilman bilikaa. Mul oli niit aika monta, eikä ykskään brakannu tien päällä. Fiuden merkki on samal slogan: Toy ota, ku et muuta saa. Punkundokaajien staili spreijaa bilikan konepelti menee silleen, et ekaks spreijataan konepelti molemmil puolilt. Jos sen meinaa tsöbaa, kandee ekaks tsekkaa lääkitys, ja pätäkkää pitää olla vino pino. Jos mul ois joskus takafikka kondiksessa, mä tsöbaisin ekaks kunnon kiesin. Sen kiesin rekkari on 2 EX 4 Y. Mun puolest brenkku ja spaddu saa bungaa vaik viisinkertasesti, mut löpöö pitää pystyy slumppaa järkifyrkal. Sit ku maali on kuivunu, pelti vetästään maalikerrosten välist vege. Kaistavahti on yks dorkimpii keksintöi ever. Ja se ylöspäin osottava sakara meinaa, et jeesi tulee himlusta. Toinen vaihtoehto on Fucking Off Road Disaster eli täys katastrofi, ku sä skujaat maastos. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Och samma pä svenska: Koreansk Industriell Avfall eli korealaist teollisuusjätettä. Kaaras olis gamlan stailin buli bensamotti, neliveto ja kaikki hilavitkuttimet fiudest veks jo tehtaal. Ford voi meinaa kans: First On Rust and Deterioration eli ekana ruostumas ja brakaamas. Vika dösä meitsin dösäpysäkilt meni viistoist vuotta sitte. In english: Keep Inside Asia, ei saa skujaa Aasian ulkopuolel. Noi patonginpurijat eli fransmannit byggaa kans kaaroja. Ford taas tulee sloganist: Fix Or Repair Daily eli duunaa ja fiksaa joka päivä. Ei patterii, ei diiselii, ei hybridii, ei piuhaa bilikan hanuris. Opel voi meinaa Onnettomien Poikien Ekaa Leluu, tai sitä et Osien Putoilu Ei Lopu. Ne sakarat mitkä osottaa alaspäin merkkaa hinausköysien mestat. S illon ku kundit heittää läppää, on saleteis, et jossain vaihees ruvetaan bamlaa bilikoist: Kandeeks tsöbaa patteribiili, onks diiselifiudet ihan lääst siisön ja pitäskö slumppaa nelivetokaara, nyya vai käytetty. Sit kun meitsillä on joskus tanakasti tuohta, mä tsöbaan sairaan kalliin rassin, jost löytyy ainaki viissataa pollee ja gasoo kuluu iisisti kakskyt litraa satasel. Se on ny skrivannu jotain 50 kniigaa jaagaamisest, fisustuksest ja golfista. Rakkaal skloddil on monta nimee. Lontoonkielinen väännös nimest kuuluu: Lots Of Trouble, Usually Serious, suomeks: hemmetin bulisti trabelii, yleens seriöösii. Täs voiski funtsii, mitä bilikoiden merkit oikein meinaa. Ei landel pärjää ilman kiesii, se on saletti
Ja siks myös tää Tsilari on ehtal bisneksel. Sen takkii oiskii tärkeetä, et fossiilit bamlais slangii kersoilleen, ettei slangi delais. Ja noil mie oon pärjänt yli 40 vuotta Stadis, et ei siin mittää. Tuttua slangia Kylhä se silviissii ol, et myö puhuttii tietyst meijä ommaa, kansan kielen Karjalan murretta. Voiskoha täst analyysist päätellä, et hyö ei ookkaa pelkästää Stadin slangii, vaa usseemma murteen yhteisii sannoi. Mie ja slangi Mie mänin ja käväsin äskettäi kyläs Palmise Sepol, häne luolassaa eli ”cavessa”, ko meil ol nääs asian tynkää. Löytyhä sielt sentää jokune: ”huusholli”, ”jengi”, ”vika”, ”porttari”, ”veks”, ”jämpti”, ”mesta”, ”musa”, ”sinkku”, ”delaa”, ”venaa”, ”petraa”, ”duuni”, ”klyyvari”, ”ryysis”, ”saletti”, ”olkkari”, ”divari”, ”jäbä” (vaik myö lausuttiikii se, et ”jäpä”), ”biisi” (”piisi”), ”tsembalo” (”sempalo”), ”gartsa” (”kartsa”), ”tsiigaa” (”siikaa”), ”hogaa” (”hokaa”), ”kybä” (”kypä”), ”bileet” (”pileet”), ”spurgu” (”spurku” tai ”pultsari”) ja ”fillari” (eli meijä kieles oikeestaa ”munamankel”). Hesasta Stadiin Sit ku mie tulin opiskelemmaa Helsinkii, mie tietyst opin sitä slangii enemmä. Mie sit rupesin lukemaa sitä Tsilarii jo onnikas. 1960ja 1970-luvuil, EteläKarjalas. Mie vähemmä, mut kuitennii. Vissii ihmise lapsuuvessaa oppima murre pyssyy vähintää alitajunnas loppuiän. Ja kyl pitikii olla nii ”kliffa” ja mielenkiintone ”avviisi”, et! Ko mie olin sen lehen sit lukent kannest kantee, mie rupesin muistelemmaa, et puhuttiiks tai ymmärrettiiks ees miu nuoruuvessai slangii siel, mis mie asuin. No, asia selvis, ja Seppo tyrkkäs miul läksiäisiks viel sen lehen mukkaa, ko mie olin vissii olt kiinnostunnee olone. Mut oon mie ruvent käyttämmää joitakii slangisannoi itekkii, joskus iha vaa leikillää: brenkku, bisse, dokaa, skulaa, buli, snadi, dille, dorka, kliffa, skeida, kundi, gimma, faija, mutsi. Nythä mie asunkii sit taas landel, nii et eiköhä miun sanavarastostain oo koht hävint nuo ja kaik muutkii slangisanat, mitkä mie oon sinne vuosii varrel tunkent. Tiesihä mie, et Seppo sellastakkii harrastaa, mut piti oikei kyssyy, ko ol mahollisuus, et mitä hää ”tsilari” oikei tarkottaa, niiku suomeks. Murretta, slangii ja kirjakieltä ilosesti sekasin Mie oon huomant, et tääl eteläs mie bamlaan vähä sekasi kirjakielt, karjalaa ja slangii. Ainaskii porukat väittää sellast. Jos joku rupes elvistelemmää ja ”bamlaamaa Stadin slangii”, ni hää sai nakkikiskan takan heti turpaasa. Miu piti oikei käyvä läpi koko avviisi ja koittaa ehtii sielt semmosii sannoi, mitä myö ois enne vanhaa käytetty tai ees tiijetty oleva olemas. Eipä sitä sit kovin moni yrittäntkää, eikä myö pojat senkää takkii slangii osattu. Mut ain ko mie oon käynt vanhoil kulmil, mie kuulemma miukutan sen jälkee monta viikkoo oikei kybänä. No, myö juteltii siin sit sitä sun tätä etupääs golffist, myö ko ollaa nääs molemmat kovvii golffareit, Seppo oikei dorka. Dösäl, sporal vai tsygäl. En mie oo kummikaa ikinä oikei oppint slangii, taitaa olla karjala liia syväl pääs. Iha kamalii, eli siis ”fittii”! Miun pit errääkii kerra kysellä stadilaisilt opiskelijoilt, et mite mie mahtasi päästä ”Laruun” kotipilleisii. STADIN SLANGI TEKSTI JA FOTO JUKKA PAAKKI 30 Tsilari 6 | 2022. . Mie löysin helpost Domman, Portsun, Bottan, Tavan, Lintsin, Stadikan, Stokkan, Steissin ja Espan, mut mis hitos ol Ogeli, Sörkka, Rööperi, Valkka, Bärtsi, Bööle, Skatta, Suokki, Tölikka ja Heruli. S iin pöyväl miu silmii osu lehti nimeltää Tsilari. Miulle selvis ensinnäkkii, et mie en oltkaa tult ”Hesaan” vaan ”Stadiin”, ja et melkei kaikil mestoil ol slanginimi
Kaikkee tota ku muistelee, voi todeta, et oltiin paljon ulkona. Kaikkii noit tarpeit löytyi himasta. Broidi oli ylpeä. Ne sai paikan olkkarin kaapin hyllystä lasin takaa. 11 pikkulusikkaa ja pari isoa tarjoilulusikkaa. Broidi skabas täysii Broidin hiihdot oli hurjat. Simmaaminenki onnistu Jotkut broidin palkinnoista on kolmiotteluista. Traagista tässä on se, että broidi haki isän hyväksyntää. T orppiksen pieni mäennyppylä näkyi keittiön ikkunast. Broidi sai aina uudet skimbat, kun se kasvoi. Faija tervas sukset, taivutteli niitä, ja päästiin hiihtämää. Isommat uskals tietty, mut pienikin oli jo hurja lasku. 31 Tsilari 6 | 2022. Hiihdot jäi sit vähemmälle ja innostus korikseen syttyi. Sain kuulla myöhemmin, että oli yskiny verta maalissa. Helsingin kansakoulujen hiistokisat se voitti 10-vuotiaana. Vuosilta 1956–61 on useita palkintoja kolmiotteluista, hiihdosta ja juoksusta. Taas vaan faija tervas ja taivutti. Jotkut uskalikot oli duunannu hyndan siihen, et vaik pientä lentoo ennen alastuloa. Kevätpörriäiseski oli juttu niist hiihdoist. Opittiin hallitsee skimboi. Siinäkin oli ihan tarpeeksi vaikea pudotus skimboilla ja loivempi kelpas peffamäeks. Pikkusysteri messiin Ne talvet broidi oli aina suksilla kylillä katsastamassa, missä olisi kisoja. Siitä kisasta on muistona iso lusikka, mis on kaiverruksena: IP III lk hiihto -55. Erilaisii pokaaleit ja mitskui kerty kans bulisti. Mulla oli omat snäfät, kasvoin mäki, mut aina vaan oli ne snäfät skimbat. Kaikenlaisii pihapelei Lumilyhtyi oli kiva duunaa pitskulle. Jyrkässä katsottiin, kuka uskaltaa. Piti olla pituuteen verrattuna sopivan kokoiset. Lukuisa määrä pokaaleja, ku tummuu herkästi. Mitähän Pena silloin teki. Tarkkaa puuhaa oli laittaa se viimenen boltsi sinne huipulle, kun kynttilä jo oli siel palamassa, Penalta onnistui. Vaikka uimavedet oli meiltä kaukana, jossain hallissa broidi suoritti uimamaisteritutkinnon. Voitin – sain saman näkösen pokaalin, mitä broidillaki oli monta. Simmaaminen kuului myös opittaviin taitoihin. Lumisotaa leikittiin naapurin tyttöjen kans, liki asui kahdet eri sisarukset. Sunnuntaisin niitä yleensä järjestettiin. . Uikkareihin ommeltiin pyöreä sinivalkoinen merkki. Pallopelit skolen pihalla kuului asiaan. Se tarkoittaa, että talvella oli snögee ihan hitsisti, aina. Muistan, että tien yli naapurissa asui vuokralaisena korisjoukkue Pantterien pelaaja perheineen. Mut mä hallitsin ne melko lailla. Se taas tarkoitti, ett skidit sai hiihtää. Kerran broidi tuli tämmöseltä tiedustelureissulta innoissaan kertomaan, että siellä on tyttöjenkin sarja ja houkutteli mut sinne messiin. Ylätontille pyykkinarutolpan viereen oli duunattu puualusta laudoista ja rengas koriksen pelaamist varten. Uskalsin, vähän oli osallistujia. Keväämmällä heidän kanssaan saattoi hypellä narua hiekkatiellä meidän talon edustalla. Saattoi olla naapurin Kimmon kanssa justkaamassa tai urheiluharkoissa. SPORTTII TEKSTI JA FOTOT NINA MULARI Pentti-broidi sporttaa Lapsuuteen liittyy normaalit talvet. Snygejä varren koristeet, ruusukaiverruksia, Muslaa, jotkut ihan simppeleitä sileitä. Se oli jotain se. voimistelusalia. Kansakoulussamme ei ollut ns. ”Sukka” on sellanen heitto, jossa boltsi menee suoraan läpi jäämättä poukkoilemaan reunaan. Saattaa olla, että skolen, Metsolan kansakoulu, isointa luokkaa käytettiin joskus jonkinlaiseen sisäliikuntaan. Pentti-broidin finnaamii erilaisii lusikoit on koko hyllyllinen olkkarin vitriinis. Mäkin kokeilin tietty ja jouduin sit avustavaan rooliin: viskaa sitä boltsii broidille suoraan tai pompauttaen maan kautta ja broidi sitte hyppäs ja teki korin fleda heiluen. Laajat peltoaukeat ympäröivät ok-taloja
Finstattii numeroin 3–2. Botskeja riitti, sillä 1950-luvulla Sörkän satamatoiminta oli vilkasta. Elimme sillon sotakorvausten jälkeistä aikaa ja köyhyys oli ilomme. Lasse Valkama, Jorma Koskinen ja Teuvo Gustafsson päättivät kerätä Canjonin-talon jengin tueksi Torkkelinmäen alueelta innokkaita pikkukundeja ja vähän vanhempiaki. Oikee yhdistys Vuonna 1959 oltii valmiita rekisteröimään futisjengimme virallisesti nimellä Hunnit ry. Lisämaustetta peleille anto hiekkakentät. Tietysti jäsenmaksut oli tärkeitä ja varsinki niiden bungaaminen. Seura laajeni nopeasti myös Hagiksen ja Torkkelinmäen omaksi seuraksi. Siis hyvä alku. Pääasiassa hävittiin, mutta saatiin kuitenki oppia ja kokemuksia. Pelireissuilla ulkomailla Yhteishenkeä ja pelikokemuksia kartutettii yhdistetyillä lomaja pelimatkoilla ympäri Eurooppaa. Vuoteen 1964 mennessä Hunneilla oli Canjonin jengi ja futisseura Hunnit Sörkän ja Kallion rajalla, Hämeentie 36:n kohdalla jököttää kuusikerroksinen 1939 rakennettu asuintalo. Näistä aineksista synty lähes väkisin paikallinen futisjengi, ku kävi skulaamassa Mustikkamaalla laivojen joukkueita vastaa. Perustava kokous pidettii 14.07.1959 Blobigassa. Futisblääginä oli yleensä tennarit ja kun niillä futas sitä unkarilaista nahkakuulaa juuri tsengannauhalla suljetun venttiilin kohtaan, niin jalkaterässä tuntu. Ensimmäinen virallinen matsi skulattii Raviradan nurtsilla 11.09.1959. Sen kulmassa oli alueen ykköskapakka, Canjon. Kaiken lisäks asukkaisiin kuulu kaks vanhempaa maajoukkuefutaajaa, Erkki ” Sänkä” Gustafsson ja Leevi ” Levu” Kekkonen sekä heidän poikansa. Jos sattu rengnaamaa, futari paino tonnin ja jos joku pikkukundeista yritti pukata palloa, niin se jäi taatusti siihen kertaan. Matkan vetäjän piti olla monitaitoinen ja monikielinen supliikkimies. E nsimmäinen askel kohti seuratoimintaa otettii Torkkelinmäellä 1957. SPORTTII TEKSTI LAURI LARME JA JORMA KOSKINEN FOTOT LAURI LARMEEN JA JORMA KOSKISEN ARKISTOT Hunnien merkki. Oli syntynyt futisjengi, ku kutsu itseään Hunneiksi. Seuran mutsit ompeli kaikille pelipaidat, ja erilaisilla juhlatapahtumilla ja arpajaisilla kerättii fyrkkaa. Sellainen löytyki omasta takaa eli Teuvo Gustafsson. Uhrautuvaisuudella ja talkoohengellä päästii eteenpäin. Vastassa oli Kuusinen Oy:n joukkue. Snadista buliks Hunnit kasvo yhden joukkueen jengistä buliksi pienseuraksi. Sagiksen ja Hämiksen kulma ja ravintola Canjon (Kanuuna) 1961. Lomailtiin ja skulattii paikallisia jengejä vastaan. Se ei ollut vielä kovin yleistä 1960-luvun alkuvuosina. Käytii Norjassa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Ruotsissakin. Kuka nyt halus vapaaehtoisesti saada pampusta päähänsä. Talossa oli lapsia, kuin Vilkkilässä kissoja. 32 Tsilari 6 | 2022. Bussilla matkustettii ja goisattii leirintäalueilla
Ensimmäinen lähes koko jengin tapaaminen 2012. Hunnilaisia kolme oikealta. Sitähän alueen sadat pikkukundit ja vähän isommatkin halusivat ja tarvitsivat. Canjonin jengi teki urbaania historiaa käynnistämällä jalkapalloseuran Kallion ja Sörkän rajamailla. Bulit ikäluokat siirty kukin omille urilleen ja kasvuvuodet jäi taakse. Harvalla oli varaa tsöpaa oma hima itelleen ja niin suurin osa asukkaista sai häädön. Näin lapsille järkättiin liikunnallista seuratoimintaa ja urheiluhenkinen kaveripiiri. Niille, ku budjas Hämeentien 36:n talossa, Canjonin-jengi on aivan luontainen nimi, kiitos ton raflan. Hävittiin kunnolla 6–0. 33 Tsilari 6 | 2022. Tällaisia postereita oli Venetsiassa kaikkialla 1962. Ensimmäinen tapaaminen 2008. Kokoontumisia on jatkettu parinkymmenen jengiläisen voimin nyt jo 11 vuoden ajan ravintola Piritassa Tokoinlahdella. Se erotti lähes kaikki talomme lapset ja nuoret toisistaan, kunnes sitten 50 vuoden kuluttua kerättiin porukka kasaan kaveeraamaan Hämeentiellä, Canjonin-talossa eletystä elämästä ja paljon muusta. Canjon-raflan logo. Monen hima meni syvempii taskuihi Kun talon omistaja, Metallityöväen liitto, päätti byggaa päälinnakkeensa Hagikseen, se tarvitsi fyrkkaa, joten talon asunnot meni myyntiin. Siellä se ehti skulata yhden vuoden ja senssit oli Suomen-sarjaan, mutta sitten taitavia futaajia alko siirtyä muihin seuroihin, ja Hunnien tarina loppui 1970-luvun alussa. kolme miesten ja viisi junioreiden joukkuetta, joista täysin varustettuina kolme joukkuetta. Tulihan sieltä usein haettua faija veks enne ku himassa tuli maailmanloppu. Sörkassa oli muitakin, vähän hämärämpiä kaveripiirejä, kuten tarinat kertovat. Hunnilaisia mukana kahdeksan. Jäseniäkin oli yli 250! Hunnit nousi tasasesti 1960-luvulla aina maakuntasarjaan asti. Tärkein kuitenkin toteutui, kiitos osaavien fatsien ja mutsien, ku toimi seuran piirissä talkoohengessä. Sen voi sanoa antaneen tietynlaista identiteettiä lapsuudelle ja nuoruudelle. . Näin kaverit levisivät ympäri Stadia ja sen ympäristöä kuin Etolan eväät. Hunnit tuli tietysti myös puheeksi, ku seura oli useimpien muistissa tavalla tai toisella, mutta aina hyvällä. Hunnien ykkösjoukkue Raviradan kentällä 1961. Vaikka oli uudet pelipaidat, niin junnujoukkue hävisi Helsingin Maccabille 2–1 Vallilan kentällä 1961
Timo Mäkelä: Neiti Brander 15 EUR ale 8. Slangikartta/Stadin Kartsat ja Mestat 5 EUR ale . Raitapaita Marimekko 50 EUR ale 1 2 1 2 3 4 6 5 7 8 CD Sakilaiset Jätkä ja muita kupletteja 10 EUR 34 Tsilari 6 | 2022. Erkki Alaja: Olympiastadion 15 EUR ale 7. Matti Kainulainen: Skloddi 10 EUR 5. Niin gimis on Stadi-autotarra 10 EUR ale Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinslangi.fi tai sit voit käydä byroos päivystysaikoina: ti ja to klo 14–17. Heikki Paunonen: Tsennaaks stadii, Bonjaaks slangii 20 EUR ale 3. SLANGI BLISAA MUUTA KAMAA . CD tupla The Best of Finnish Classic Jazz 20 EUR Classic Jazz Society All Stars KNIIGOJA 1. Sporapaita 15 EUR ale 2. 1. Raija Tervomaa: Nopeammin ja korkeammalle 15 EUR ale Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson. Kimmo Pälikkö: ArtHelsinki 15 EUR, TARJOUS 3 kpl 40 EUR ale 4. Raija Tervomaa: Mut sulle sattuu aina 5 EUR ale 6. MUSAA Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa. Heikki Paunonen & Jeongdo Kim: Nyt mä bonjaan Suomi–Stadisanakirja 29 EUR 2. Niin gimis on Stadi -kangaskassi, musta tai sininen 10 EUR . Käy tsiigamas himasaitil: www.stadinslangi.fi tai byroos! CD Marino&Sunrise Orchestra 10 EUR Takaisin Rööperiin… kaipaan niin… KLEDJUJA CD Slangimusa ei delaa koskaan 10 EUR Esiintyjät: OlliBull Anikari, Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Jussi Raittinen Tapsa Kojo, Harri Saksala, Pirjo Tuohimaa, Marino, Slangibändi, Dumari Nurmio. Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne
Jengi epäili, ettei se muuta suomee osannukkaan ku slangii. Lisälangan lähettämiseen Ruotsissa kudottiin huopa ja ohje kuului. Paketti oli ympäröity ruskealla voimapaperilla, sidottu narulla ja pakettinappulat helpottivat paketin kantoa. Suomen kieli oli vaihtunut ruotsiin, ja nyt edessä oli suomen kielen palauttaminen. Tattis Eero, et skrivasit fiidbäkkii. Ne silitettiin ja käytettiin uudelleen. Kasvattajavanhempani asuivat suuressa kivitalossa. . Tulliluetteloa verrattiin pistokokein paketin sisältöön ja niiden piti täsmätä keskenään. Puppe kyl minnaa Snellun helkkarin hyvin. Helmikuun alussa 1944 lähdin ”pahvilappu kaulassa” junalla Pohjois-Ruotsin kautta eteläiseen Ruotsiin Älmhultiin, Smålandin ja Skånen rajalle. Mut ny ku Eero tost skrivas, Pupenki muisti rupes dyykkaa takas snadi biitti kerrallaan. Lapset lähetettiin sotaa pakoon kotimaan maaseudulle tai naapurimaahan Ruotsiin. Voimapaperi, narut, joululahjapaperit ja koristenyörit kerättiin talteen. Pakettikortin mukaan sen voisi noutaa Helsingin pää postin tulliosastolta, B-rappu. Eero Fagerholm Päätoimittaja kuittaa Upeeta, et pluggaajat lesaa Tsilarii skarpisti ja tikkana. Sain jopa oman huoneen. Mä oon itekki ollu pitkään nois telkkarihommis, joten tsennasin Veskun. Perheeseen kuului mor ja far sekä ruotsinveljeni Bengt, kouluikäinen poika. Maikkarilla oli järjestäjänä, kaveri nimeltä Eliel Snell, joll oli ruudullisii rotsei, paksusankaset pokat ja joka bamlas tanakasti slangii. Ensimmäinen Ruotsin-paketti tuli jouluksi 1945. Voi olla, et se ei ollu Snellun vakkari duunikude tai sit tollaset viiskyt vuotta vanhat detskut on ehtiny feidaantuu. Paluuni kotimaahan tapahtui syyskuussa 1945, kun täytin neljä vuotta. . kliffa kundi Keränen Ässäarpaosastolta siin leffas ”Liian iso keikka”. Ruotsista tulleet joulupaketit ilahduttivat tällä tavoin helsinkiläislapsia laajemminkin. Villalankaa sai lähettää kerralla 500 g. Vaatteet eivät näyttäneetkään uusilta. Paketti sai painaa 3 kiloa. Vallilan kuntsin naapurien lapset kerääntyivät katsomaan leluihmeitä. wäkki = huono VK. Ruokapaketti sisälsi kuivattuja ja tuoreita hedelmiä, makeutusaineita ja hunajaa, mutta niiden lähettäminen oli säännöstelty. Pentti Koivu 35 Tsilari 6 | 2022 Slangiopen snadien vastaukset: . Tää on just oikee staili stikkaa rispektii gamloille staroille. Helsingin Sörkän vaatimattomat olosuhteet olivat vaihtuneet varakkaan tehtailijaparin hulppeaan kotiin. ”Purkakaa huopa, kostuttakaa lanka, kuivatkaa lanka ja kutokaa tarpeeseenne villapaita”. Sitäpaits toi Snellun stoori on skoiji. . Kundi bamlas snygii slangii ja oli Maikkarin staabin varsinainen velmu. Muisteltiin menneitä hommia ja et Snellu esiinty joskus näyttelijänäkin, oli mm. Sellast räikeen ruudullist rotsii Puppe ei minnaa. Vesku sano, ett kyllä ja hihkas riemastuneena: ”Tsennasiks säkin Snellun?” Vesku vakuutti, ett kyl Auvos on paljo Snelluu. Sepi Ruotsista lähetetyistä joulupaketeista iloa sodan jälkeen Helsinkiä pommitettiin ankarasti helmikuussa 1944. Mä olin näist Auvon esikuvist pitskulla ku snögegubbe, eikä Pupellakaa stendannu, et Auvon staili ois Snellun peruja. Kyll Auvon staili oli roudattu ihan Pasilanmäeltä. Se vei aikaa; ekanluokan torkkarissa lukeminen ja kirjoittaminen olivat kumpikin kuusi. Elintarvikkeissa sai olla kilo voita, kauraryynejä ja purkki marmeladia. Helsinki lähes tyhjeni lapsista. ragee = raivota . Ku kerran taas satuttiin Veskun kans samaan duuniin, mä kysyin silt, et oliks mun kuvitelmat Auvon esikuvast oikeet. Uudet asut ratkottiin saumoista auki ja niiden päälle ripoteltiin perunajauhoa. Puppe ja mä lyftataan presaa. Kun mä olin päässy Auvoon asti, mä sain sätkyn! Kui joku voi skrivaa, ett ”staili oli roudattu ihan huitsista”! Siis ”ihan huitsista”. Kliffoi stoorei, mut erityisesti mua kiinnosti juttu Veskusta. Lelut olivat ihmeellisiä: häkäkaasuauto, prutkuttava moottorivene, haukkuva koira jne. Joulukortit olivat kerroksittain taittuvia ja sisälsivät kauniita kuvia. Huopa ei kuulunut ”kiellettyyn tavaraan”. Kahvia sai lähettää 250 g:n paketin kerralla. Vuosina 1939–44 lähetettiin 70 000 (80 000 laskutavasta riippuen) suomalaista lasta turvaan Ruotsiin. Vaatteiden ”vanhentamisella” vältyttiin tullimaksulta. Kuin ei Puppekaan ollu hiffannu. Yhteistä kieltä ei ollut koti väen kanssa. PLUGGAAJAT Kliffaa hei! Mä olin mutsin luona käymäs ja rupesin tsyfee venates pluggaan tuoretta Tsilarii ku oli tsögen pöydäl
TL Tsilari Kultin stagella Kirjamessuilla Perinteen mukaan slangijengiläiset viihty syksyn Kirjamessuil. Onnittelut finnaajalle! Fotoskaba 5/2022 vastaus Viime lehden skaban gubbe griinaa Pohjolan gamlan byroon seinäs Aleksin ja Mikongartsan kulmas. Virve Kuutar oli pitkään Tsilarin toimitussihteeri. FO T O T K A R I H A K A LA Virvee edeltäny toimitussihteeri Mikko Seppälä kaivaa arkistoista ja internetistä gamlaa slangii ja toimittaa siit stoorei Tsilariin. SLANGIJENGI FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Koska Tsilari on nykyään Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti, edusti toimituskunta Kultti ry:n stagella lauantaina. Kyseisen haussin julkkarin vuolukivipatsaat on kuvanveistäjä Hilda Foldinin duunei. Vastaukset viimeistään 14.7.2022. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. 36 Tsilari 6 | 2022. Nykyäänki se skrivaa lehteen aktiivisesti stoorei ja duunaa muutenki kaikenlaist slangin kans. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, mis finnaaja saa tsögaa ite Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. 20 egee. Fotoskaban 5/2022 finnas taas Kari Palmu. MARIT HENRIKSSON Missä seinässä fogelit tsimmaa. FO T O T: PA SI R A H IK K A . Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Slangijengi Ässä-patsaalla Slangijengi kävi tuttuun tapaan tervehtimässä Ässärykmentin muistomerkkii ja laskemassa blumsterit patsaan juurelle. Mikko on skrivannu kans paljon kulttuurijuttui. . . Tsilarin aiemmat toimitussihteerit Mikko Seppälä ja Virve Kuutar bamlas stagel slangiks slangil skrivaamisest ja Härmän ainoon Stadin slangil duunatun printtiaviisin toimittamisest
Harri Saksala (laulut, juonto) ja Mikko Helenius (urut, bandoneon ja kitara) ahkeroivat. Joku jo griinas, et voiks tätä enää ees kutsuu buliks möötiks. Slangijengin hallitus vuoden 2023 alusta on tällanen: . Saman sorttisii oli muutki valinnat, siis erovuorosten tilalle. Keväällä on taas Buli Miitinki. Kallion kirkko on usein ollu kotina, samoin Paavalinkirkko, Agricolan kirkko ja Tuomiokirkko. Oltiin glaidui, et Saksalan Hara on sitoutunu liidaa Slangin hallitust taas seuraavat kaks vuotta. Oli siel yks jutska, mist oltiin kahta eri mieltä. Haran valkkaus bamikseks oli yksmielinen. Ragnar Lilius (1 vuosi jälellä) . Päällekkäisyyden takia Slangitsyrkka oli tänä vuonna Aleksis Kiven päivänä jo klo 16–17.30. Outi Havia (2 vuotta) . Hallitus taas funtsas, et se voi itte päättää, onks ny kysees niin spessu äksöni, et joku mieto drinkki kutsutulle jengille vois stailisti nostaa fiilistä sellases häppeningis, ku on Slangijengille tärkee. Klaude Bremer ja toiminnantarkastajat oli ehdottanu, et yhdistys ei täst lähtien bungaa alkoholii minkäänlaisis häppeningeis. Jäsenyys bungaa edelleen 35 egee vuodessa. Toimintasuunnitelma ja talousarvio fiksattiin. RK Stadin Friidu 2022, Minna Tervamäki oli luonut koreografian slangitsyrkkaa varten ja joras sen niin snygisti, ett kirkkokansan öögat meinas droppaa kupolist. Timo Pakkanen (1 vuosi jälellä) Varajäsenet: . Virve Kuutar (1 vuosi jälellä) . Puku oli kuin Joutsenlammesta, kun hän liihotti välistämme kirkon keskikäytävää. Havuoksan rauhanviirii päällänsä liepoittaa.” Stadin Friidu 2022 Minna Tervamäki esitti upeasti, Heleniuksen säestyksellä, Slangitsyrkkaan varta vasten tekemänsä sopivan pituisen tanssikoreografian. Valtteri Hellgren (1 vuosi) . Hän aloitti ja lopetti alttarin edessä pienellä korokkeella, ja ehti taipua moneen kauniiseen asentoon. . Tarja Valli (1 vuosi) . Toiminnantarkastajiks valittiin Sirpa Halmela ja Heikki Orasmaa, varatoiminnantarkastajaks Matti Herlevi. Ei siitä ole kuin parikymmentä vuotta, kun Turussa tanssi kiellettiin kirkkosalissa! Vuoden Friidu on yhä aktiivinen ammatissaan. No, ku näist vaihtoehdoist oli tarpeeks jauhettu, äänestettiin lyftaamal handui. SP Slangitsyrkka shungas ja joras Kalliossa Slangitsyrkka on laulanu ja bamlannu parikytä vuotta. Slangijengin syysmöötis eli Bulis Miitingis oli mestoilla 19 tyyppii. Alle sata pääsi silti paikalle vähän erilaiseen kokemukseen. Mut jutskat saatiin klaarattuu täl snadillaki porukalla. . Risto Kolanen (2 vuotta) . Kliffaa, jos sinne dyykkais enemmän jengii. Jengi sai laulaa sydämen kyllyydestä yhdessä tuttuja slnaginnettuja lauluja, Tattis taivaan Gubbe sulle, Nyt bossin kunniaksi soi, Glaidut ja Niin Gimis on Stadi. SLANGIJENGI Harri Saksala jatkaa Slangijengin bamiksena Heti hiffas, et mikään kiihkeempi vääntö ei Stadin Slangis oo just ny muodissa. FO TO : R A IM O K U IT U N EN 37 Tsilari 6 | 2022. Tässä ajassa pisti sieluun sanat: ”Taisteloa allans’ monta. Hän on yhtenä tehnyt koreografiaa Ballet Finlandin upeaan Yksi Lampi Joutsenten -esitykseen Aleksanterin teatterissa. Se on kunnianosoitus Joutsenlammen satavuotiselle taipaleelle suomalaisessa baletissa. Bamis veti Täysikuun, Eskon häälaulun ja toisena Kivi-tulkintana Laulun oravasta, jonka on säveltänyt Aapo Similä. Eli idiksenä jyrkkä nollalinja. Raimo Kuitunen (2 vuotta) . Harri Saksala, bamis (2 vuotta) . Kouluista meille tuttu on tarina, jossa orava katsoo maailman piiriin kammiostaan korkeasta. Hallituksen kanta finstas nollalinjan 12–6 (yks jäsen oli lähteny huitsiin etuajassa)
Men de va en julafton man verkligen minns ännu så här efter 50 år. Vi rouda dit två av armens soppkanoner fyllda med ärtsoppa, dona smörgare å andra matpaket att dilka ut å dessutom hadde vi samla i en hel hop me varma rotsir, bysor å tröjor som vi åxo kunde donera. Nä julafton kom, va vi alltså hela kvällen där under bron å dilka safka å kledjur åt densona. Annars e de väl mest att drischa hima å klämma i sej så mycke sjagga å gota man orkar. Samtidit satt vi å snacka en hel del me dom. Vi va alltså sjuor å upplagda på att snart ordna penkis å syssla me allt möjliit för å samla fyrk för att kunna grusja å doka på penkisen. Dom bruka hålla till under broarna i Hagnäs å Porkkalagatan. Men Karsten föreslo att vi sku tocka hälften av va vi skramla ihop ti någå välgörande ändamål. Det här me å deka ner sig, e nåt som kan drabba vem som helst, va no de man närmast kom å tänka på efteråt. Hela kvällen förlöpte lugnt å trivsamt oxå om man kanske senare funtsa, att ärtsoppa kanske int va rikit de fiffigaste man kunde bjuda åt nån som levt på fastande mage. Julklappana. 38 Tsilari 6 | 2022 En jul ja minns J aha, de barkar mot jul igen å man börjar bli så där lätt nostalgisk i vår annars så framstegsdiggande tid. Där va säkert ett par hundra på plats under kvällen å vi märkte att de fanns en hel del personligheter bakom den roisiga ytan. Ja kom hima nån gång vi midnatt ti skinka å lådor som vena på mej. På den tiden fanns de ganska myky densor här i stan. Vi har ju alla någå traditioner som vi vill bevara, men ganska ofta blir de ganska mekaniskt repeterande va man brukar dona. SVEDUSLANGI RAFU NYBERG. Nå, Karsten va en snadit annorlunda än våra tidigare rellamajkor å på nåt sätt fick han gänge me i olika projekt. Första lätkästagan eller skimbona. Eller så kanske någå helt annat! Nä ja gick sjuan (Åk 2 i gymnasiet nufötiden) fick vi en vikarierande rellamajka som kom från Norje. På den tiden fanns de ganska myky densor här i stan. På nåt sätt smaka de it rikit. Så kom de sej då, att vi knega hela hösten, samla all världens prylar å varma kläder, ordna basarer, satt barnvakt å gjorde andra keikkor för å få ihop så mycky som möjlit. Där i Gräsviken fanns oxå ett gammalt färglager där dom fick kojsa under tak. De som hos oss ha hålli längst e gravgården, dopp i grytan å att vi sticker ut ti bönde å draisar hima en gran från egen skutsi. De kallades för Lepakkoluola å ble senare Elmus allaktivitetshus. Där va före detta vanliga donare, många krigsveteraner men oxå tidigare ingenjörer, fotografer, jurister å akademiker som halkat av från sina tidigare don av en eller annan orsak. . Å me va vi skaffa, ordna vi en julfest åt dekona under Porkkalagatans bro (där som dom där färggranna pelarna nuförtiden syns). Ja börja kela här va man ejentligen minns från nä man va snadi. Scalextric fiudena eller Märklin stöge. Vi hadde fått in en häfti palsa me innerpäls av varg som ja sku ha villa ha själv, men mina klasskajfare sto fast vi att allt sku gå hit ti dom som behövde de mera. Karsten hette han å va int mycky äldre en vi, 25 kanske, men han va vapenvägrare och hade sjappa himaifrån fö å int hamna i den norska Nato-milisen. Året va 1971 å de pågående kragande i Vietnam gav en lite annan klang åt va solttuna dona me på den tiden. Men då va de bara ett lager fyllt me oppesängar, där dom här alkisana kunde durka. Kledjuna hadde bra åtgång, men ja vet int vem som lyckas få ”min” vargskinnspäls
word) meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Lisäinfoo himasaitilt. 15.–23.12. Skriivaa Tsilariin! Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. klogu 18.30 Joululauluiltamat Bruuverissa. Tammikuu Ti 17.1.2023 klogu 17–21.30 Jortsut Eckerö Linen botskilla. Sunnuntaina 18.12. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Toimitus voi lyhentää stoorei. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. 3 000 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. vuos ikerta | Hinta 8 € Tsilari_ 622_ta itto_4.in dd 1 Tsilari_ 622_ta itto_4.in dd 1 22.11.2 022 13.58 22.11.2 022 13.58 Tsilarin 1/23 juttujen dedis on 18.1.2023! SLANGIJENGI Dyykkaa jäseneks slangijengiin! Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Lisäinfoo ohjelmasta tulee himasaitille. Sendaa sun slangi stoori muokat tavana tekstitiedostona (esim. Jäsenet saa kuus kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Muista siis seuraa sitä kans!. Lisäinfoo himasaitilt. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. klo 15.00 Paavalin tsyrkas Snygeimmät Joulubiisit. Lisäinfoo lähempänä. Jangsterit stikkaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Slangi järkkää Joulukuu Ma 12.12. Ma 12.12. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. vuosikerta | Hinta 8 € HTD 8 SAA PAPRUT Slangilodjun paluu Tsilari_422_taitto_9.indd 1 Tsilari_422_taitto_9.indd 1 1.8.2022 12.48 1.8.2022 12.48 Nro 6/20 22 | Stad in Slang i ry:n jäsen ja kultti lehti | 27. Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. Nro 2/2 022 | Sta din Slan gi ry:n jäse nja kult tile hti | 27. vuo sike rta | Hin ta 8 € Vuon na 1939 Stadi oli ku Ukra ina DORK AN PAPR UT KAM UILL E Bulis ti kniig oist ja biblu ist Tsila ri_20 22_t aitto _9.in dd 1 Tsila ri_20 22_t aitto _9.in dd 1 6.4.2 022 11.0 4 6.4.2 022 11.0 4 Nro 3/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27. Pelastusarmeijan Joulupadat ulkona. Lisäinfoo himasaitilt lähempänä. vuosikerta | Hinta 8 € STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI 2022 Pluggaus vinkkei suveen Nro 4/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. klogu 17.00 Tsilarin 6/22 julkkarit Sörkan Ruusussa. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Monen skloddin mielest starbujen slangi on fantsun retroo ja monen kävyn mielest nyya slangi on tosi skoijii. La 21.1.2023 Slangiteemapäivä Työviksessä. Helmikuu ma 20.2.2023 Tsilarin 1/23 julkkarit
tammiku ussa eckerö linen J o r t s u t b o ts k i ll a! TIISTAINA 17.1.2023 KLOGU 15–21.30. Joraajia tanssittaa orkka Marino & Sunrise Lisäinfoo himasaitilt lähempänä tapahtumaa