Nro 6/2023 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 28. vuosikerta | Hinta 10 € Glaiduu jygelii!
Ku sä tuut tsiigaa sen harmaat skeggee, skulaa ekaks: 050 59 259 64 SANTA CLAUS FOREVER Oy Caloniuksenkatu 2 santa@santaclausforever.fi. KU BLISARI ON GIMIS, . Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis. Joulugubbel on nyya byroo Tölikassa. Tää on slangidiggareiden kokoontumispaikka. STADIN SNYGEIN BUIDU C M Y CM MY CY CMY K K-Market_BiiliTalo_AliJahangiri_Tsilari_90x131_01.pdf 15 14.8.2023 11.00 Stadin slangidiggarit Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Ku sä stikkaat sun mesitsin diggarisivulle, stadilaisuus ilmiselvästi merkkaa jotain sulle tai sun prodaktsille. Tälle sivulle skaffataan tyyppei, lafkoi, klubei, mestoi ja buidui, ku diggaa Stadii ja slangii. Tässä vois stondaa sun mesitsis. Ei oo bulisti. Sä bonjaat, et mikä maaginen styrkka on jemmattuna slangiin, sen bamlaamiseen, sjungaamiseen ja skrivaamiseen. Mikä tahansa skraidu tällä sivulla fippaa Slangijengille buustii, jeesaa, et napasnöre ei bragaa, et Tsilari duunataan jatkossaki bulina, kalseena ja karheena. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. Tän kokonen mesitsi bungaa 100 egee
Testaa sun joulustressilevelit s. Palminen 20 Jaskaa Stadis M. Lindell 29 Stadilainen rehupuntti J. Vuosi on 1968. SISIS Kniigoja ja kyltyyrii 11 Oodi pluggaamiselle S. Mattsson 31 Slangi blisaa 32 Skabat 33 Pluggaajat 34 Slangijengi 38 Hurrislangii R. 12. 16. Jormanainen FOTO: IIDA HELMINEN. Kainulainen 23 Kuka ihmeen Saku. Ollin stoori s. Paunonen 19 Slangilodju H. Kolanen Slangin jäsenrekkarin hoitaja Reijo Lainela budjas skloddina Melkissä. KOSKI Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari V. S. Palminen 24 Stadin syke R. Paunonen 27 Lindellin linjauksii T. Nyberg 39 Slangi järkkää Funtsauksii 14 Slangi ennen H. Saksala 28 Gamla slangi E. 30. FO TO : V IR V E K U U TA R . 3 Tsilari 6 | 2023. 8. Pluggaa Reijon stoorin eka osa s. Tsilari ja Stadin Slangi ry hengas framilla Kirjamessuilla. Milt sust tuntuu, ku tsiigaat tätä fotoo. Olli Ahvenlahti ja stuidulahjaks saatu Anglia himagartsalla, Hertsikan Näätäkujalla. Reppari löytyy s. KANSI: JALLU K. Kuutar 6 Yhteystiedot 7 Bamis H
No mut joka tapaukses, jos haluut naku-uinnille viel ennen tammikuuta kaksneba, ni ehit kyl viel. Liput bungaa 16 € aikuisille, alennusryhmille 6 €. Simmikseen duunataan niin buli remppa, ett dörtsit öpnataan simmaajille vasta parin vuoden kuluttuu eli tammikuus 2026. Fiudet huitsiin Erottajalta Yrjiksen simmis, se, mis saa simmaa nakuna, menee boseen tammikuus 2024. Mut parempi mennä heti! TL FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / JALMARI AARNIO. Vaik Stadi oli ilmeisesti tiedottanu asiast jo keväällä, ei mesitsi ollu kaikkii tavottanu. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Seura oli HKV, Helsingin Kisa-Veikot. Kari Rahkamo oli eka ku sertifioitiin Stadin Kundiks 12.6.1996. Osa jengist oliki aika hiilenä jo heti kättelyssä, ku yllättäin pitiki tsöraa bilikal kiertotietä. Dörtsit on auki arkisin klogu 11–20, viikonloppusin klogu 11–18. Koska tässä kuulemma duunataan maailman toimivinta kaupunkia, oli kliffa yllätys, ku gartsa aukeski etuajas. Rahkamo studeeras ittesä diplomi-inssiks, ja politiikas sen puolue oli Kokoomus. käsis Tsiigaa vastaukset sivulta 33. Kämp Galleria staijaa osottees Mikonkatu 1, Suomen valokuvataiteen museo on siel K1-kerrokses. Penskoille (alle 18-vee) ei bungaa mitää, ja Ukrainan passilla pääsee kans ilmaseks inee. Stadin Slangi ry perustettiin syksyllä 1995 ja se rupes dilkkaa Stadin Kundi ja Stadin Friidu -titteleit. Ei olis uskonu Stadilta. Virve Kuutar Yrjiksen simmis menee boseen Yrjiksen simmis on arkkitehti Väinö Vähäkallion duuni. No, se on kait sitä elävöittämistä sitte. Se oli Härmän paras kolmiloikkaaja: edusti Suomee 31 kertaa maaotteluissa ja osallistu kaksiin olympiaskaboihin: Melbournessa ja Roomassa. Pentin fotojen ääreen kannattaa stoppaa pidemmäkski aikaa. Tää siis, jos suunnitelmat pitää – useinhan niin ei taida olla ainakaan tääl Stadis. . FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / NOVOFOTO. Stadin nyya innovaatio on sulkee läpiajoliikenteelt yks gartsa toisesa jälkeen. Slangijengi toivottaa ykköselle lempeet hengailuu siel seuraavas ulottuvuudes. Jangsterina Rahkamo tsennattiin stebarisena sporttaajana. Marraskuun kuudes 2023, ku on kans ruotsalaisuuden päivä, laitettiin Monopolyn kallein gartsa eli Erottaja boseen fiudeliikenteelt koko loppuvuodeks. SP Menotärppi Stadissa Pentti Sammallahden Me kaksi -fotonäyttely on auki Kämp Gallerias viel 25.2.2024 asti. TL Stadin Kundi flyttas himluun Kari Rahkamo 1933–2023 Stadin entinen buli bossi Kari Rahkamo delas marraskuussa 90-vuotiaana. Simmis avattiin marsalkka Mannerheimin födlareina 4.6.1928 – toi sama päivä on kans Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. toukokuuta 1933. Siit tuli Stadin kaupunginjohtaja vuonna 1991 ja sille myönnettiin ylipormestarin arvonimi. friikut . Sellanen oli duunattu Yrjöngartsan kautta Uudenmaankadulle. Pluggaa lisäinfoo osottees valokuvataiteenmuseo.fi TL 4 Tsilari 6 | 2023. Kundi oli födannu Lahdessa 30
Eikä jäsenyys tietty oo pelkkä Tsilari, vaan ens vuodeks Slangijengis on funtsattu jo vaik kuin bulisti kaikkee kliffaa proggista: slangitreffei, jortsui, redui, mennään Stadis mestoihin, mihin ei noin vaan pääse, treffataan Stadin Friidui ja Stadin Kundei, Hyväl Taval Dorkii ja glaidui slangijengiläisii. Jos sun joulugubben säkis on viel vajaust, ni ei tartte fluudaa buiduis tsögaamas gamista. Tää idishän stikattii jo viime Tsilaris. Siit se lähtee – glaidu ens vuos sulle, sun frendeille ja koko Slangijengille. Mut aika mones himas on snadi ongelma se, ett nurkat on täynnä krääsää muutenki. Onneks meit siin jeesaa pluggaajat ja vakkariavustajat, niinku meidän pro-fotaririnki, ettei tartte ite kaikkee duunaa. Tsennasithan sä sen, ettei Stadis oo muit ihan ikkareit kielii. Tai no, on siin snadisti ainettaki, ku lehti printataan, mut tärkeint siin on sisältö, se aineeton. Kimpassa on kliffempaa. Se, ett Tsilarit on huippusnygei, on meidän duunii tääl toimitukses. Jos ne ei viel oo slangidiggareit, ni tee niist sellasii! Ku sä ite hehkutat, kuin kliffaa on pluggaa boltsin ainoot aviisii, ku on skrivattu Stadin omal kielel, ne innostuu saletisti. Tai eihän noi oikeesti oo aineettomii, mut se aine niis menee johonki muualle ku sun frendin nurkkiin. Ai miten. Sä tietty jo bonjasit, miten sä saat sun frendit hyppiin riemusta. Joskus kyl sisällön duunaamiseen jotkut tarttee snadisti ainettaki, niinku vaik lasin vinkkuu, ett idikset fluudais paremmin ku alkaa skrivaa. HEDARI VIRVE KUUTAR Saletisti snygimpää ku mirhami N iinku gamlas biisis shungataan: ”nyt on riemun raikkahin aika”. Suomi ja ruotsi on roudattu tänne muualta, mut slangi on födannu just tääl – Stadin gartsoil ja pitskuil. Pluggaa lisää, ni hogaat. Tsennaat, mikä on boltsin snygein jylari, minkä voi antaa frendille, skidille, mutsille, faijalle, systerille, broidille tai kelle vaan lahjaks. Jep, Slangijengin jäsenyys! Funtsaa sit, ku sun frendi ens vuonna joka kerta, ku Tsilari kolahtaa sen postiluukust, funtsaa sua, miten sä oot boltsin fantsuin frendi, ku sä annoit sille nii kliffan jylarin. Ku sä ja sun frendit ootte jäsenii, ni pääsette messiin kaikkeen kliffaan. Vaik sun frendi ei ois tonttu, eikä tenttu-ukko, niinku teekkarit shungaa, ni sä voit saada sen hyppimään riemust. Fantsuu jygelin aikaa! Virve, Tsilarin toimittaja 5 Tsilari 6 | 2023. Sun duuniks jää vaan antaa se huippusnygi lahja sun kaikille frendeille jne., vaik ne budjais jossain landellaki. Onhan se snygimpää duunaa fantsuu aviisii ja järkkää redui ja muit häppeninkei, ku on bulimmin jengii messis. Shungaa messis: ”voit Slangin byrooseen sä tsöraa, sinne skuru kyllä föraa tai stikkaa voit byrooseen meilii”. Siks jengi on kekannu, ett voi antaa aineettomii lahjoi: slumppaa joku elukka perheelle Intiaan, tai skolekirjat skidille Afrikkaan. Me Tsilaris ollaan kans ajan hermol. Meki kekattiin aineeton lahja. . Jygelinä annetaan lahjoi. Suomi ja ruotsi on roudattu tänne muualta, mut slangi on födannu just tääl – Stadin gartsoil ja pitskuil. Ihan kliffa idis. Sen takii me toimitukses raadetaan välil öisinki, tsögataan kliffoi mestoi, skrivataan stoorei, haastatellaan stadilaisii, otetaan fotoi
Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Valtteri Hellgren 1. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 28. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Tarja Valli 2. varajäsen, sihteeri, toimistoduunari Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) reijo.lainela@gmail.com Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 6 | 2023. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Byroo on auki ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon)
Ja sit vielä nonarit päälle eli Kit-Cat, Scala ja Luxor. Siellä oli laitettu rainat pyöriin suht samoihin aikoihin ku Kino-Palatsissa. Et kyllä kelpas! Sehän stondas siinä Keskuskadun ja Pohjois-Espan kulmassa. Sehän on aika surullinen raina. B-luokan scifi-kamaa), sellaista, et se keräs jengiä ja erityisesti pikkukundeja snadisti muualtakin ku ihan lähikortteleista. Mut Stadi on snygi leffakaupunki edelleen. (Huom! Tää ei oo kattava lista). Filkat alko pyörii jo tsaarin aikaan eli 1911 ja ne pyöri aina vuoteen 1965 jolloin koko hela hoito jyrättiin (!!) ja tilalle bygattiin Akateeminen kirjahandeli. Prokkis ratkaisi kuvion. Teattereita oli sillon vähä joka nurkan takana. Mut ei se mitään. Mut se Kino-Palatsi, se vasta oli mesta. Se oli buli ja snygi (arkkitehti Valter Jung). BAMIS HARRI SAKSALA Joku on hienosti funtsinu, et leffan katsominen teatterissa on uni jonka katsojat tsiigaa yhdessä Ps. Mutsin mukaan spiidasin ku dorkat metsästäjät skotas sen Bambin äidin. Etelämpänä Merano, Edison, Luxor, Astor, Roberta, Alice, Royal, Imatra ja Mars. Tölikässä Adlon, Astra, Ritz, Axa, Hesperia, Mikki ja Orion. Hevostalli oli kans vanha mesta. Et sillee. Stadi, leffataivas!! M un eka leffa oli Disneyn piirretty Bambi 50-luvun alussa KinoPalatsissa. Meitsikin luudas siellä joskus (oisko leffa ollu joku Zorro vai Mustan laguunin hirviö?). Kun jygeli ja uus vuos lähestyy, uusia rainoja ilmestyy prokkikseen ihan niinku aina ennenki. Mut että siinä olis ollu joku hevostalli ennen sitä teatteria. Sinne mahtu jengii tommoset vajaa 800, oli punasta samettia ja plyysiä, oli kattokruunut ja seinillä ornamentiikkaa ja semmosta. Siis snadi Bio Hesperia Manskulla, siinä heti Kansallismuseon jälkeen. Se oli karu niinku sen ajan korttelimestat oli. Ja Kallion suunnalla Tuulensuu, Fenix, Apollo, Kaleva, Arina, Allotria, Louhi, Pirtti, Tenho, Casino, Plaza ja Pallas. Jos ei esmes oo nähny vielä sitä Kaurismäen viimesintä, sitä ku on saanu jo bulin läjän prenikoita, niin kantsii tsekkaa ainaski se (toivotaan et raina o prokkiksessa kun tää aviisi ilmestyy)! Joku on hienosti funtsinu, et leffan katsominen teatterissa on uni jonka katsojat tsiigaa yhdessä… . Pituutta muutamia satoja metrejä, mut viis teatteria suht lähekkäin – ja samalla gartsalla vielä! Eli Gloria, Astor, Luxor, Roberta ja Alice. tai jotain. Mut prokkis oli vänkää (mm. Oikeesti. Muistan ku pikkukundina funtsittiin, et mihin leffaan sitä oikein mentäis, ja jos vaikka aikaa oli leffan alkuun enää tommonen vajaa 10 minsaa, niin ei paniikkia, liikettä vaan klabbeihin ja leffaan ehti hyvin!! Hesperian hevostalli oli kans yks ihme mesta. Glaiduu Jygelii ja Kliffaa Uutta Vuotta 2024! Bamlataan ja skulataan (ens vuonnakin)! Hara, bamis 7 Tsilari 6 | 2023. Kannattaa pluggaa Ilmari Vesterisen kniiga: Viidakosta villiin länteen – Helsingin pojat leffassa (Jalava 2015). Stadi on aina ollu snygi leffakaupunki. Mutsi vei mut sitä tsiigaan. Taisin olla 4 v. Tosi urpot! Siitä lähtien tommone metsästystouhu on ollu mulle ihan nou nou -juitsu! En innostu yhtään, vieläkään. Keskustassa sellaset ku Aloha, Arita, Bio-Bio, Capitol, Gloria, Metropol, Rea, Rex, Savoy, Elysee, KinoPalatsi, Maxim, Aula, Athena, Regia ja Unika. Oisko niin et Stadin varsinainen leffagartsa noihin vanhoihin aikoihin oli Pikku-Roba + Iso-Roba. Ja 50-luku oli oikeeta kulta-aikaa. Muutama sana siitä. Ei kuulemma… Hesperiassa pantiin lappu luukulle 1965. Sisään mahtu vaan tommoset reilu sata henkee, penkit oli kovat klaffipenkit ja konehuoneessa vaan yks projektori eli jos rulla vaihdettiin, pidettiin snadi stoppi. Se oli oikee korttelikino eli semmonen et siellä ei mitkää ensi-illat pyöriny. Joku on sanonu, et se oli vuosi jolloin monessa stadilaisessa kinossa tehtiin samoin
Ja niin ne tuleeki. FOTO: TARJA VALLI. 8 Tsilari 6 | 2023. KIRJAMESSUT Slangijengil on ollu Kirjamessuil oma ständi jo monena vuonna. Messupäivinä ständil oli duunis Tarjan ja Rampen lisäks Sirpa Halmela. Siel on hyvä mahis hittaa jengii, ku ei tsennaa ennestään kaikkii kniigoi, mitä Slangin byroos blisataan. Se oli messuil yks Slangin hittituotteist. Siel kandee aina käydä, ku menee Kirjamessuille. FOTO: IIDA HELMINEN. Ständil on kans hyvä mahis treffaa frendei ja monenlaisii slangidiggareit. Kirjamessuilla himopluggaajat pääsee hengittää painomusteen ihanaa dunkkista. Ständille kamat roudas Tarja Valli ja Rampe Kuitunen, veks ne hoiti meidän bamis Hara Saksala. Virve Kuutar Rampe jeesas ständin pystytykses ja on duunannu kans Slangin kalenterin. Tänä vuonna oltiin kans messissä. Niinku Tarja bamlaa, ni ständil kävi bulisti jengii, niitäki, ku ei tsennaa yhdistyst ennestään. Slangin ständil blisattiin eniten slangisanakirjoi, Slangin ens vuoden kalenterii ja sit kans Stadin kartsat ja mestat -karttaa. . Jengi tulee kans froogaan slangist detskui. Ständil jaettiin kans Tsilareit ilmaseks, ett saatiin nyyaa jengii tutustuun kaikkeen kliffaan, mitä Slangijengi duunaa. Sirpa bamlas, ett sen piti välil fluudaa tsekkaa vastauksii Seppo Palmiselt, jol oli onneks oma ständi ihan lähel. Slangin oma ständi Jengi tulee kans froogaan slangist detskui. Sepollaki oli ständil Tsilareit jaos ja se blisas golf-kniigojen lisäks snygei slangikniigoi. Tarja funtsaa, ett Kirjamessuil kandee olla messis, koska on tärkeet olla framilla ja antaa mahis kaikille slangidiggareille tulla bamlaan
Tapansa mukaan kirjailija käyttää naisistaan aina vain etunimen alkukirjainta. Westerlund halusi kirjoittaa itsensä ulos Donnerin varjosta, tehdä ”jörnologiaa”. Kettua haastatteli toimittaja Susanna Laari. Kaj Ekholmin ansiokas elämäkerta on hieno. Hän kertoi olevansa tyytyväinen siihen, miten oman äänen tunnistaa kirjasta, joka käsittelee siis kirjallisen pariskunnan suhteita. Donner synnyttää kirjoja kuolemansa jälkeen Vaikka tuottelias ja palkittu kirjailija Jörn Donner kuoli jo tammikuussa 2020, hänestä syntyy kirjoja koko ajan. Kirjailija saa keskenmenon ja menettää kykynsä puhua ja kirjoittaa. Kun uusi elämä on menetetty, kääntää kirjailija katseensa menneisyyteen ja iki aikaisiin syntysanoihin. Paikalle lähetetään Taivaiden Tutkimus toiminnasta Etsivä, mutta jokin menee pieleen. Animaatioelokuvaohjaajana aloittanut Kettu on vakiinnuttanut kirjailija-asemansa, mutta hänellä on ollut viiden vuoden luomistauko. Siinä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. Kirjailija vaihtoi WSOY:n Otavaan. Kaksi vuotta sitten ilmestynyt Ismo Alangosta kertova kirja sai ristiriitaisen vastaanoton. FOTO: RAIMO GRANBERG. Kirjamessuilla oli esillä toimittaja Philip Teirin ja puoliso, alun perin myös toimittaja Bitte Westerlundin kirjoittama J&B, kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta. Kirjailija Katja Kettu löi itsensä läpi Kätilöromaanillaan, josta tehtiin myös elokuva. Moni kirjailija tekee niin joko siksi, että haluaa ympäristön vaihdosta tai seuraa esimerkiksi tuttua kustannustoimittajaa. Siitä tehtiin uutinen, vaikka Donner mainitsee itse hänet Mammutissa, elämänsä magnum-opuksessa. Hän kiistää väitteet tiedostojen poistamisesta, kokouksiin kutsumatta jättämisestä ja keskenmeno kommentista. Nimi on Erään kissan tutkimuksia ja se yhdistää nykyajan, kirjailijan luomis blokin sekä Ketun iso vanhempien vanhemmat ja heidän mökkinsä 1917. Kirjailija puhui kokeneensa kiusaamista. ”Kettu lähtee litomaan” Sana on valtaa. WSOY:n viestintäjohtaja Reetta Miettinen kiisti, että Ketulle olisi viesitty hänen kuvaamallaan tavalla (HS ja Iltalehti 4.11.). Sairastumisen takia hän ei päässyt Kirjamessuille. Hän ei nimennyt kustantajaa tai sen työntekijöitä, mutta kaikki tietävät ne. Tuvan nurkkaan ilmestyy kissa, joka tutkii vintin lattia luukusta löytyvää isoäidinäidin päiväkirjaa. Katja Kettu tunsi, ettei häntä enää kuunnella kustantamossa. . Kettu puhui avoimesti useista keskenmenoista ja viestitti kustantamoon, että työkyky ei nyt ole parhaimmillaan. Katja Ketun syksyn 2023 romaani on uudelta kustantajalta Otavalta. FOTO: HAKASALMEN HUVILAN NÄYTTELYSTÄ OTTI RAIMO GRANBERG. Kettu jatkoi teemaa samana päivänä, 29.10., Arto Nybergin tv-ohjelmassa. Tänä vuonna Hakasalmen huvilassa oli näyttely Donnerin nuoruuden valokuvista Euroopasta ja kaukomailla. Niiden taitajalla, isoäidinäidillä, on väessä ja voimassa parantajan mahti. Markkinoitu uutinen kertoo myös siitä, miten Westerlund tapasi Donnerin pitkäaikaisen nuoruuden rakastetun. Hän sanoi Nybergin ohjelmassa saaneensa vastauksen: ”tämä on ammatinvalintakysymys.” ”Keskenmenoni kutsuminen ammatinvalintakysymykseksi on jo sen lajin vittuilua, ettei tässä iässä ja tähän aikaan tarvitsisi sellaista enää kestää”, Kettu sanoi Kirjamessuilla. 9 Tsilari 6 | 2023. Tiedostoja katosi, palavereja peruttiin, selän takana tapahtui. Risto Kolanen Jörn Donnerin omakuva on otettu Varkaudessa 1963. ”Nyt Kettu lähteen litomaan” -vaihe tuli eteen. Myös Teir on omaksunut Donnerin itsekeskeisyyden. Kustantaja ketuttaa kirjailijaa Kirjailija Katja Kettu Kirjamessujen Senaatintori-lavalla. Kun kuuntelin Teirin yksinpuhelua Senaatintori-lavalla, syntyi aika omituinen vaikutelma. Kettu kysyy kirjassaan: ”Löytyykö menneestä lohtua?” Kirjamessujen Senaatintori-lavalla Helsingin Sanomille (HS) antamassaan haastattelussa Kettu otti oma-aloitteisesti esille kustantajan vaihdoksen. Ainakin kaksi Donnerin poikaa on tehnyt kirjan isästään
Siks ekaks funtsattiin, miten valta on vaikuttanu slangiinki. Nykyään slangii ei onneks enää symffata niinku sata vuot sitte. Raija on skrivannu pakinoit slangiks jo mont kniigaa. Raijaki on ollu ope, mut se ei ollu nii tiukkis. Sitä voi käyttää mones mestas, ja slangi tuo tekstiin bulimmin värii, glaidumpaa fiilistä. Heka pluggas mainioit esimerkkei siitä, miten slangii ja sen bamlaajii symffattiin sata vuot sitte (voit niit pluggaa Hekan stoorist s. Salolaki funtsas, ett slangil vois saada värii tekstiin. Heka itte hiffas, kuin kliffaa on skrivaa slangiks, ku se oli messis duunaamas slangin skrivaus opasta Skrivaa snygisti. Raija bamlas, ett siit oli kliffa skrivaa omal skidiaikojen kielel päiväkirjaa siit, millasii fiiliksii rempast tuli, samal ku se suomeks skrivas, miten remppa edisty. . Kirjan arvostelus Iisimpää elämää äikän maikkojen aviisis Tuula UusiHallila skrivas, ett ehkä open kandeis joskus antaa angstisille nuorille mahis skrivaa niiden omal kielel, ettei niitten tarttis nii skagaa fiboi. Virve Kuutar Virve, Raija ja Heka Kultin stagel. Tsilari Kulttilavalla Kirjamessuil on stagei ympäri messuhallii. Oppilaiden kans kimpas ne on kääntäny Kalevalaaki slangiks. Yks sen kniigoist Oho kallista kotia. Näin se skrivas ite kniigas Ilman fritsaria. Tsilari oli messis tokaa kertaa. Nyt stagel oli slangi pakinoitsija Raija Tervomaa ja slangi proffa Heikki Paunonen, joiden kans bamlas Tsilarin toimituksest Virve Kuutar. FOTO: JAANA LINDSTRÖM. Skoleis ei kans enne saanu bamlaa slangii, vaan maikat merkkas jopa sanan ’kiva’ puna sel. Yks niist on Kulttilehdet ry:n ständil snadi mesta, mis jäsen lehdet voi järkkää proggista. Sit bamlattiin siit, miten slangil voi saada tekstiin bulimmin värii. Bygattiin uus hima yhdistää slangin ja suomen. Messujen teema oli tänä vuonna valta. KIRJAMESSUT Skoleis ei kans enne saanu bamlaa slangii, vaan maikat merkkas jopa sanan ’kiva’ puna sel. Siihen asti se oli tutkinu slangii ihan Finlandiapalkinnon arvosesti, mut skrivas aina suomeks. 20–21). 10 Tsilari 6 | 2023
Me oltiin, Slangijengi ja mä. Pluggaajat ku ei oo mitää älyvapait strittibollii. Arvi Lind, TV-ykkösen legendaarinen uutisfeissi, nyt töllön ulkopuolella ja seniorina kaikkien kuoliaaksnaurattajien kunkku. Molemmis mestois tsitattiin ja stondattiin samast syystä: siel treffaa välkkyi ja fiksui tyyppei, sellasii joit ei oo nähny pitkään aikaan. Tän vuoden kniigamessuilla mul oli taas oma pulpetti, samanlaine ku Stadin Slangi ry:llä. Messuil on helkkarin kliffaa. . Olli Ahvenlahti, musan legenda ja maestro, ”Puppe”, mun skolekaiffari, golfkamu, frendi ja Stadin Kundi 2023, jost Mikko Mattlar skrivas just kniigan OLLI AHVENLAHTI, PIANO (Docendo). 11 Tsilari 6 | 2023. Golfmessuilla se menee toisinpäin. Seija Sartti, redaktöörilegenda, tieto-opusten skrivaaja, sarkasmin mestari ja Stadin Friidu 2023. Siitä saakka mul on joka vuos ollu ständi Stadin kniigaja golfmessuilla. Mä oon saleteis, et ens vuonnaki messut on boltsin sosiaalisin media. Kaikist snygein mesitsi oli tää: LEGENDAT TREFFAA PALMISEN KIOSKILLA. Ei siel bulisti fyffee tseenaa, mut jos sä saat kulut vek ja handuun jää jotain, sä voit olla häpi. Lassi Tilander, golfin Grand Old Man (skulannu vast 62 vuotta), Hyvällä Tavalla Dorka numero 9, frendi ja legenda, jost meikä sai skrivaa kniigan GOLFDORKA LASSI TILANDER (Tahto). Legendoi piisas Messut on aika erilaisii. Kniigamessuil mun tarttee tsekkaa, et vaik toi tyyppi osaa lesaa, voisko se skulaa golfii tai diggaa slangii. Mikko Seppälän skrivaama juttu Olli Ahvenlahdest kertovast kniigast alkaa seuraavalt sivult. Sitä on ny blisattu öbaut 17 000 tsibaletta. Se futas ihan kybällä. PALMISEN PAMINA TEKSTI JA FOTO: SEPPO PALMINEN Oodi Kniigamessuille, pluggaajien festareille Suomen Messujen toimari Christer Haglund sen aikanaan kiteytti: messut on boltsin sosiaalisin media. Koko jengi on golfaajii, mut onks niil närvei pluggaa kniigoi. Samaan aikaan ständille osu neljä universumin skoijeint tyyppii. Yhenlaisena messufriikkinä tai messudorkana mä oon täsmälleen samaa mieltä. Tänvuotisilt messuilta mä sendailin mun frendeille sprettailevii mesitsei, et tulkaa ny kaikki pluggaustaitoset tsiigaa mun ständii, et sielt saatte kniigoi messuhintaan. Villit hestigatkaa ei sais mua jäämään sielt veks. Ainaki Slangijengi ja mä varattiin taas kioskit. Ekat mun skrivaamat kniigat oli tilausduunei, mut vuonna 2008 mä julkasin opuksen, ku oli ihan blisattavaks tarkotettu: Buddha pelaa golfia. Paras foto, minkä mä nappasin oli tää. No, se Buddha-bökkeri on golfkniiga, jota on plugattu eniten koko Härmäs. Kniigamessuil mun tarttee tsekkaa, et vaik toi tyyppi osaa lesaa, voisko se skulaa golfii tai diggaa slangii
462 sivua. Ollin mutsin suku taas oli norjalaisii ku oli tullu duuniin Kotkan sahoille. Teksti soljuu ku tango. Tai ei se leipomo krigun jälkeen ollu enää perhefirma, se oli blisattu Mannalalle ku tsennattiin Stadin parhaist lihiksistä. Docendo 2023. Hippihenkisii nuoruudenkavereit Itä-Helsingis oli muun muas Pianomiehen tatsilla – Ahvenlahti muistelee Stadin Kundiks viime keväänä nimetty Olli Ahvenlahti pukkas tuhdin elämäkerran. Miten faija skulas skraitalla vanhaa jazzii ja mutsi roudas lysnaa kaupunginorkkaa. Miten se skoleaikana veivas virsii Teperin skolen aamuhartauksis ja skulas välil telkkarin lastenohjelmis, niinku Sirkus Papukaijas. Igor-faijanki alku peränen sukunimi oli Andrejeff, mut krigun aikaan intissä se bytskas sen Ahvenlahdeks. Jopa silleen, et ne budjas sukubyggassa Kolmas linja 21:s, mis oli kans sen faijanfaijanfaijan gryndaama Suomen Höyryleipomo. Pianistin veege on ollu vauhdikas ja kiharainen. Mikko Mattlar: Olli Ahvenlahti, piano. 12 Tsilari 6 | 2023. Siihen mahtuu yli 50 vuotta rytmimusaa, telkkariduunei ja rundaamista Vesku Loirin, UMO:n ja muiden bändien megessä. Ollin babuska bamlas venäjää paremmin ku solkkas suomee, mut Olli oppi skidinä vaan suomen ja siin sivus ruotsii ja slangii. Miten Hertsikaan slumpattiin kunnon piano et pikku-Olli pääs treenaa. Mitä se ite funtsaa täst blandiksest: ”Venäläisten juurien myötä olen erittäin tunneihminen ja liikutun helposti. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ O lli Ahvenlahti on paljasjalkanen Kallion kasvatti. Norjalaisuudesta puolestaan tulee rakkaus avariin maisemiin, voileipiin ja musiikkiin.” Näätäkujan Chopin Erityisen kliffaa on lesaa Ahvenlahden analyyttist läppää sen omast kehityksestä muusikkona. Ollin suku oli flytannu Stadiin 1860-luvul Venäjältä
Ne rundas Suomen ristiin rastiin moneen kertaan, vain kolme kuntaa jäi käymättä. Tää on vaihteeks haastattelubökkeri, ku perustuu ennen muuta Ahven lahden puheelle. Se oli monen viihdeohjelman tiimissä arraamas musaa ja kasaamas bändei. Ollista tuli taas keikkamies, friikku. Sit ku Ossi Runne jäi eläkkeelle, Ollista tuli TV1:n musakapu 90-luvun ajaks. Samaan aikaan se lysnas poppii niinku Beatlesii ja Beach Boysii ja funtsas biisien soinnutusta. Loppusivuil Ahvenlahti stikkaa kiitokset Stadin Slangille ”erittäin korkealle arvostamani Stadin Kundi -arvonimen myöntämisestä sekä stadin slangin vaalimisesta”. 13 Tsilari 6 | 2023. Elämäkerran skrivannu Mikko Mattlar on pätevä musamaailman tutkija ku on aikasemmin tonkinu Stadin diskohissaa ja jazzja pop-kritiikin vaiheita. Kai se on jotenki nii, et muusikoilla noi vuorokaudet oli vähän pitempii ja lomii ei varsinaisesti tsennattu. Loirin säestäjä ja edustava telkkarikapu Koko Suomi tsennas 80-luvun lopulla Olli Ahvenlahden Puppena, Vesku Loirin luoman Jean-Pierre Kuselan uskollisena säestäjänä. Kliffa stoori on, miten The Poet -levyn (1976) raidasta ”Grandma’s Rocking Chair” tuli 90-luvun Lontoon ja Berliinin happojatsiklubien hitti, ja biisi julkastii uusil kokoelmil. . Snadisti toistoo 462 sivuun mahtuu, mut kakku pysyy keposesti kasassa. 1975. Eero Koivistoinen, Reiska Laine, Esko ”Rusina” Rosnell, Olli, Pekka Pohjola ja Pökerö eli Pekka Pöyry. Ku UMO gryndattiin Linnavallin johdolla, Ollista tuli tän valtakunnan virallisen big bandin pianisti. Jos halusi tietoa jostain, piti mennä pääkallonpaikalle.” Fuusiomies Seiskytluvun alus Herbie Hancockin, Joe Zawinulin ja Chick Corean spittarin jäljis Olli hurahti funkahtavaan fuusiojazziin. Telkkaribändien kapuna Olli oli 70-luvun lopulta lähtien vakiokasvo. Vas. Piipahdus jazzkoulu Berkleessä Bostonis jäi hätäseks, ku oli vientii Suomessa. Ku tätä kniigaa pluggas ni monta kertaa piti oikeen skrabaa nuppii, et miten on ylipäätään mahdollista, et yks ja sama jamppa on ehtiny duunaa ton kaiken. Hohdokkaimpii hetkii oli reissut Euroviisu skaboihin. Matskuu on kertyny narulle yli 50 timmee. Digeliuksen Emu Lehtinen ja Spermin Acu Airaksinen. Se slumppas Rhodesin sähköpianon ja Minimoogin synan ja oli aallonharjal. Paha vaa, et Suomi pärjäs niissä surkeesti eikä päässy niihin aina ees messiin. Olli stikkaa: ”Melodia on biisi ja laulu, mutta harmoniat ovat kiinnostaneet minua aina. Niissä sai selville, mitä viime päivinä on tapahtunut. Olli ja Vesku tsennas toisensa jo ESOn ja Natsan jameista, ja eka kiinnitys Loirin bändiin tuli keväällä -73. Olli kiskottiin bändiin heti stuiduks tulon jälkeen. Olli sävelsi Loirin Hesse-levyn Lasihelmipeli (1984). Tattikset korjaa myös Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen, Ahvenlahden vanha skolekaveri ja gaiffari muutenki. Lovelle Olli pääs duunaa kans soololevyi omil stygeil. Sit oli vielä Arena-teatterit, Pori Jazzin housebandin hommat, Brysselin jazzbrunssit ja paljo muutaki. On saatu entist sävykkäämpää kuvaa Stadin ja siin samalla koko Härmän jazzskenestä. Sit lama-Yle leikkas musaproggiksilta fyrkat ja duunit loppu. Jazz diggareita onki hemmoteltu tänä vuonna, ku peräjälkeen on pukannu Eero Koivistoisen ja Olli Ahvenlahden elämäkerrat. Elämä mahtu Perunatorin ja Kasarmitorin väliin. Välil Olli repes Agit-Propin säestäjäks ja Love Recordsin sessioihin sillon ku Chydis tai Ertsi Ojanen ei revenny. Teksti soljuu ku tango, ku Ahvenlahden oma ääni liidaa ja vuorottelee luontevasti Mattlarin vähäeleisesti komppaavan tai taustottavan tekstin kans. Hyvä, monipuolinen ja rikas harmonia on minulle kaiken A ja O.” Sit oli vielä se musa, mitä Olli skulas sen frendien kanssa, ja se oli jazzii. Keikkaa pukkas ja niiden päälle jammailtiin Natsalla ja muualla. Tsiigasit sä sit Maikkarii tai Ylee, ni Olli siel smailas vienosti pianon takana. Ahvenlahti osottautuu hyväl taval suulaaks ja hyvämuistikseks juttukumppaniks. Vuonna 2006 Jazzliitto järkkäs tän levyn tiimoilta oikeen juhla rundin, johon Olli kasas bändin. ”Entisajan somen muodostivat Natsa, Vanhan kuppila, Akvaario-Nissen ja yliopiston vanhan puolen kahvila. Pianisti-kapu Esko Linnavalli oli Ollille jonkinlaine mentori, ku avas sille latua ja skuffas studioja arraushommiin. Olli skulas Siban nuoriso-osastol klasarii ja sit tsyrkkamusalinjan uruil. Pitkäaikasii luottosoittajii Ollin bändeis on ollu esmes komppiryhmä Reiska Laine ja Häkä Virtanen. Pätevää duunii tää kniiga Kniigast hittaa hitsin tarkkaa anekdoottii seiskytluvun sähäkästä jazzskenestä, ajalt ennenku UMO ja Siban jazzosasto vakiinnutti kuvioita. Jazzmiehemme Prahassa v. Telkkarista ja rundeilta tuttu Naurava kulkuri -levy (1986) myi platinaa. Ollista tuli jo 70-luvulla Veskun duokeikkojen vakkarisäestäjä, luottokuski ja ykkösfrendi, vähä niinku pikkubroidi. UMO:n solisteina kävi tuuttaamassa monii legen daarisii jazzmuusikoit Jenkeistä. Se skulas kimpassa Hasse Wallin, Pekka Pohjolan, Eero Koivistoisen ja monen muun Suomi-legendan kanssa
Aseettomana saa hän väistyä sanaja ajatus valmiimpien toispaikkakuntalaisten tieltä. Täs jutus sitaatit puhuu puolestaan. Moni voi funtsii, miks sellanen kirja oli vaarallinen, mut se selvii, ku londataa kniigan eka kappale kokonaan: ”Tällaisen kirjan laskee käsistään jonkinlaisella varovaisuudella. Jos sä skrivasit aineeseen sanan kiva, siin oli monta punasta pukkii marginaalis. ”Aihe, jota tässä käsitellään, on vaarallinen.” Tää lause on peräisin Eero Salolan (1902–1989) legendaarisesta bökkeristä Ilman fritsarii, ku oli eka slangiksi skrivattu kniiga (1929). Ja huonoo kieltä. Eihän sitä sovi käyttää vakavissa asioissa tai minkäänlaisissa julkaisuissa. Nimimerkki Helsinkiläinen koulupoika skrivas siitä: ”Puhdasta suomea pitävät helsinkiläiset – ainakin täällä kasvanut nuoriso – naurettavana moukkamaisuutena. Sata vuotta sitten ei kukaan puhunu Stadin slangista, vaan se oli katukieltä tai katupoikakieltä. Pitäisihän täällä olla mahdollisuuksia kunnollisenkin kielen oppimiseen. Sakilaisten kieli oli suora gartsa rikosten maailmaan Mut katukieli oli muutenkin ”vaarallinen”. Siis helsinkiläinen koulupoikakieli vapaaksi vieraista aineksista, oikeaksi suomeksi keinoilla millä hyvänsä.” (Uusi Suomi 13.11.1927.) Tää vetoomus ilmesty reilu vuosi ennen Salolan Ilman fritsarii -kniigaa. STADIN SLANGII TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Mitä Stadin slangista funtsattii sata vuotta sitten. Nimimerkki Vakava pedagogi ryöpytti melkeen heti Salolan kniigaa Uudessa Suomessa: ”Tunnettua on, miten helsinkiläisillä pojilla on oma kielensä, jota vastaan sanotun kaupungin opettajat saavat taistella opetuksessaan. Nyt on kuitenkin eräs opettaja ryhtynyt ikään kuin laillistamaan tätä rumaa kieltä julkaisemalla oikein kirjan siitä. Kun helsinkiläiset kundit ei oppinu oppiskoles oikeeta suomee, vaan bamlas katupoika kieltä, niiden tulevaisuus oli pilalla. M onet meistä gamloista minnaa sen, ku opparis ei saanu käyttää slangii. Aihe, jota tässä käsitellään, on vaarallinen: se saattaa synnyttää ankaria vasta lauseita sellaisten taholta, jotka näkevät katupoikakielessä vain heijastuksen nykyajan alhaisesta henkisestä tasosta.” Vastalauseita ei tarttenu kauaa odottaa. Eiköhän olisi mahdollista tietoisesti koettaa juurruttaa pois tuo katupoikakieli Helsingin suomalaisista kouluista. Nyt on iisii hiffaa, miks Salola alotti alkulauseen sanoilla ”aihe, jota tässä käsitellään, on vaarallinen”. Sitä ja sen puhujii symffattii. Mut se ei ollu mitää verrattuna 1920-lukuun. Viimemainituthan, kuten tunnettua, valtaavat henkisessä elämässämme johto paikat. Slangi pilas muuten välkkyjen kundien tulevaisuuden Jo ennen Salolan bökkerii katupoikakielestä oli skrivattu bulisti. Mutta kun Helsingin kasvatin miehistyessään on pakko heittää yli laidan ryssäläisruotsalais-sekainen sanastonsa, jää jäljelle suuri tyhjyys. Eero Salolan Ilman fritsaria on eka slangikniiga. Tulee kysyneeksi, onko tällainen teko puollettava?” (Uusi Suomi 26.3.1929.) Salola oli itekki maikka ja budjannu skidinä Skattalla. 14 Tsilari 6 | 2023. Tuo koulupoikien helsinkiläiskieli karsiintuu tietysti koululaisten täysiikäiseksi tullessa pakostakin pois. Tämä kieli on mitä kauheinta sekasotkua, josta pitäisi pyrkiä vapautumaan. Monet funtsas, ett siit oli suora baana rikolliseks ja pultsariks
’sanomalehti’ käyttää usein sellaista katukieltä, jota ei kurjinkaan katuhulikaani suostuisi selvänä tekemään.” (Suomen Sosialidemokraatti 23.9.1925.) Slangin bamlaaminen muille rikko niiden ihmisoikeuksii! Virkamiehetkin sai pyyhkeitä katukielen bamlaamisesta. työväen ’sosialistisessa puolueessa’ on niinikään koko joukko rehellisiä työläisiä, jotka päivän valossa häpeävät pitää oman puolueensa ’päääänen kannattajaa’ – Tiedonantajaa – kädessään, koska tämä anteeksi…. k. 74.) Nykyisen porttiteorian mukaan katu kieli oli eka steppi kohti täydellistä turmioo. Osa blisas lehtii gartsoilla ja osa jynssäs tsengoja ympäri Stadii. Mut buli osa katupojista oli alaikäsii kundeja, joil ei kansiksen jälkeen ollu kunnon duunii. Ne tosin sekotettii usein sakilaisiin, joita kaikki studas. Esmes Sosialidemokraatissa skrivattiin 1925 Tiedonantajasta näin: ”N. Slangil haluttiin kans nolaa muit Mut katukieltä käytettii myös lyömäaseena, jolla mäiskittii vastustajii. Vaikkapa puhuteltavat ovat vankejakin, niin pitäisi heille sentään käyttää sivistynyttä kieltä – varsinkin kun esiintyy eduskunnan nimessä. Sundström oli käyny tarkastus käynneillä fengeleis. Eero Salolan Ilman fritsaria on eka slangikniiga. . 1900-luvun alkuvuosina Helsingin Namika alko huolehtii näistä kundeista ja grundas niitä varten Pikatoimisto Marsin. Kniigan kuvitti pilapiirtäjälegenda Kari Suomalainen eli Kari. Varsinkin duunareiden aviiseis, demareiden Suomen Sosialidemokraatissa ja kommarien Tiedonantajassa, fittimäisimpii herjoja oli syyttää toisia katukielen käytöstä. Valta ja slangi Maikkojen ja muiden symffaamassa Helsingin katukielessä ei sata vuotta sitten ollukkaan kyse harmittomasta helsinkiläiskundien kielestä vaan siitä oli tullu lyömäase tai leimakirves, jolla voitiin hutkii suuntaan jos toiseenkin. 15 Tsilari 6 | 2023. Verner Louhivuori kerto noista ajoista: ”Tuota pikaa tehtiin se masentava huomio, että nämä katuammatit uskomattoman nopeasti alentavat poikien siveellisen tason alle keski arvon, heikontavat luonteen ja tarjoavat tilaisuuden kaikenmoisten paheitten harjoitukseen. Sellainen puhetapa osoittaa raakuutta eikä mitään muuta, olkoon puhujalla millainen titteli tahansa.” (Suomen Sosialidemokraatti 28.8.1926.) Yksinkertasesti: slangin bamlaaminen fongeille loukkas niiden ihmisoikeuksii. Eduskunnan oikeus asiamiehen varamies ja Helsingin yliopiston proffa Bruno A. Ilman fritsaria -kniigan toisen painoksen kuvitusta. Samaan aikaan ite ne kundit, ku sitä bamlas, oli autuaan tietämättömii siitä hirveestä härdellistä, mikä niiden kieleen liitty. Se oli osa vallankäyttöö. Helsingin katupojista skrivattii aviiseis ympäri Suomee 1900-luvun alussa. Siitä skrivattiin Sosialidemokraatis: ”Kun herrasmies kehtaa sanoa, että meidän vankiloissamme ruuassa herkutellaan, niin se on jo edes vastuuttoman miehen puhetta. Mutta ei noissa väärien tietojen levittämisessä kylliksi, vaan kun herra tohtori kuuluu vankeja puhuttelevan Sörkän perällä oppimallaan katukielellä, niin se on jo enemmän kuin liikaa virallisessa asemassa olevalta mieheltä. Alkaen katukielestä, tupakasta ja ansion salaamisesta vanhemmilta kuljetaan askel askeleelta alaspäin, kunnes urheillaan pienemmillä tai suuremmilla näpistelyillä, nukutaan yöt rikkalaatikoissa ja jopa saatetaan oppia pulituurin ryyppäämisen kamala taito.” (Nuorten nuija 1916, no 4–5 s
Takavuosina mä duunasin aiheesta radioohjelmankin Yleen. Koska meillä oli siellä sukulaisia ja tuttuja, ne kutsu meidät niiden vieraiks. Foto on vuodelt 1998. No, se on Melkki. Siitä joku historian maikka tais lähettää Ylelle palautetta, että toi ohjelma pitäis sisällyttää koulujen opetusohjelmaan. Niinpä me haettiin vodat läheisestä kaivosta. Jos kahlaa Hattuluodolle, ni sen näkee vieläkin lähempää. Mä budjasin Melkissä elämäni neljä ekaa vuotta 1950-luvun alussa. Myös mun tätini perhe budjas samassa talossa. Niit kieltotaului on siellä pitkin rantaa, ja niissä uhataan kiellon rikkojaa vaikka millä. Se lukeutuu Stadin ulkosaariston läntiseen kaupunginosaan, ja muodosti snadimman sisemmän meririntaman Krepost–Sveaborg-puolustusketjussa viime vuosisadan alussa. No se ei oo ihme, koska Melkin saarella on voimassa tiukka maihinnousukielto. Se oli ollut aika moderni haussi aikoinaan, 1900luvun ajan mitta puulla. Tais saada ihan jonkun enkankin siinä hommassa! Me asuttiin saaren pohjoiskärjessä aika bulissa puutalossa, yhdessä mun isovanhempien ja mutsin kanssa. Toi linnoitusketjuhan kiertää Stadia meren saarilla. Usein kun mä meen redulle lähi luontoon, ni mä diggaan etsiskellä niitä mestoja kartan ja opaskirjan kanssa. Sitten myöhemmin me käytiin mun äitimuden kanssa Melkissä aika usein 60-luvun kuluessa. Melkki on varmaan keskivertodallaajalle melko tuntematon mesta, vaikka Pihlajasaari siinä vieressä on monelle aika snygi hengailupaikka kesällä. Nasta juttu, jees, mutta Ylen julkaisupolitiikkahan me jo tiedetään! Melkkiin ei kuka tahansa pääse maihin Mutta nyt mä aion keskittyä Melkin saareen. Mutta eiks melkein kaikilla skideillä, ainakin kundeilla, tuolta jostain 50-60-luvuilta ollut juttu Missattu rataverkosto Stadissa 1/2 Mun eka hima skidinä. Ja monet Stadin lähiöiden kartsat on bygattu niiden mukula kivisten tykkiteiden perustoille, ku aikanaan yhdisti linnoitteita. Totta kai snadina oli suuri unelma tulla veturinkuljettajaksi. Junafanin unelmasaari Mulla on ihan pikkuskidistä lähtien ollut kova hinku ja mieltymys juniin ja rautateihin yleensä. Mun isoisä sotilasmestari Urho Kilpinen oli saaren päällikkö. Se oli miinaekspertti, ja purki sodan jälkeen henkensä kaupalla ajomiinoja, ku oli havaittu skönessä. Niist on vieläki aika monta linnoitetta jäljellä skutsien kätköissä: ampuma pesäkkeitä, juoksu hautoja, luolia ja tykki pattereita. Siinä oli iso vesisäiliö vintillä, lämminvesisuihku, kylpyamme, viemärit, saostusaltaat ja niin edespäin, mutta ne oli mun aikanani jo pilalle ruostuneet. 16 Tsilari 6 | 2023. Landen puolella se seuraa suurin piirtein Kehä I:stä. Vanha armeijan saari, jossa aikoinaan oli varuskuntakin. MINNAILUU TEKSTI: REIJO LAINELA FOTOT: LAINELAN HIMA-ALBUMI K u jengi on Larun rantsussa, ne varmaan toisinaan funtsii, että mikähän on tuo saari tuossa ihan lähellä, Pihlajasaaresta oikealle. Silläkin oli merkitystä tossa linnoitusketjussa. Eikä meitä tultu pidättämään. Veneillä Stadin vesillä liikkujat ovat varmaan hokanneetkin tän jutun. Eli oltiin ihan luvalla ja oikealla asialla
17 Tsilari 6 | 2023. Mutta mä olin snadina onneni kukkuloilla, ku mä präijäsin sähkö junani kanssa. Sit oli vaihteita ja kans sivuraiteita strate gisiin mestoihin, kuten miinavarastoon, sulattamoon, generaattorin kone huoneeseen, ammuslataamoon, nalli kellariin ja Eteläniemen kallioluoliin. Mä en oo varma, mutta raideleveys tais olla 750 mm. Mä en vieläkään hiffaa, että mistä se ”rulla” tulee. Sit jostain 1950luvulta lähtien saari jaettiin ns. Erilaisia vaunuja Kiskot kiersi koko saaren ympäri. Niitä oli duunattu Espoon Nupurin ja Träskendan tienoille lähinnä linnoitustyömaiden puutavaran toimitusta varten. Se oli vaatimaton nelipyöräinen vaunu, ku oli raksattu paksuista laudoista. Merimiinavarastokin bygattiin jossain vaiheessa. Sen rataverkosto oli melkoisen laaja. Tavallisen rullavaunun jarrusysteemi oli aika hauska, taikka pelottava, miten vain: kummassakin päädyssä oli reikä pyörän vieressä, ja siihen reikään tungettiin koivuhalko ja sillä kampeamalla sit jarrutettiin. Jos meette sinne vaikka raflaan skruudaamaan, ni näätte ne. Mun faija, Arne istuu jalka oikealla sivupuolella vuonna 1949. Ja tietysti Melkin tapauksessa suurin juttu mun pikkupojan sielulleni oli kapearaiteinen rataverkosto, ku käsitti koko saaren. Rullavaunu ja sotilaita silloin joskus. Tää piirroskuva raideverkostosta perustuu erittäin vahvoihin muistikuviin, jotka porautui kaaliin jo skidinä. Ja mä luulen, että se liittyy jotenkin aiempiin linnoitustöihin kuin toi ekan maailmansodan aikainen juttu. Myös meririntaman saarille niitä duunattiin merimiinojen ja muun ammus kaman kuljetusta varten. No, joka tapauksessa, oli tavallinen lastin kuljetukseen tarkoitettu työvaunu. Rullavaunun turvallinen jarru: koivunhalko jutun Reijon handussa v. Ku retkeili saaren ympäri, meni koko päivä snygisti, ku kuljetti rullavaunua mukana. Isosaaressakin oli jonkin verran kapeaa raidetta. Melkin kapearaiteinen verkosto niin ku mä sen muistan. Niillä kuskattiin kaikenlaista kamaa milloin minnekin. Muissaki sotilassaarissa on ollu junaratoi, mut Melkki on niissäki poikkeus Lonnan saaressa on vieläkin päälaiturilla kiskot. kesävierasalueeseen ja intin alueeseen. Vanha ajat sitten purettu kasarmi ja sen editse raiteet vuonna 1947. näin. Mutta Melkki oli kyllä erikoistapaus. Rullaaks ne niin snygisti. Perinteiset kaljaasilaivat toi puuhalkoja päälaiturille, mistä sotilaat sitten kuskas ne rullavaunuilla eteenpäin saaren moniin mestoihin. Jo Venäjän vallan aikana Melkki oli sotilas aluetta. Sinne alko ilmestyä intin väen kesämajoja. Stadin ympäristön linnoitteisiin, mitkä aiemmin mainittiin, kuului myös kapearaiteiset rautatiet. Siinä kulki meggessä eväät ja muut kamat kassissa. Oli erilaisia vaunuja, joita me kutsuttiin yleisesti rullavaunuiksi. Sinne tehtiin 1800luvun loppupuolella tykkipattereita ja louhittiin varastoluolia. 1961–62. Ehkä nykyiset videopelit sun muut avaruussotajutut vetää toiseen suuntaan. Nykyjonnet ehkä ei enää jaa tota meininkiä. Muutama raide suuntautui rantaan merivedenottopaikkoihin
Raskas merimiinavaunu päälaiturilla. Mun täytyy tässä nyt tunnustaa, että me präijättiin pikku skideinä mun serkku pojan Jorman kanssa siellä miina varastossa inessä silloin ku ovet oli auki ja sotilaat touhus niiden miinojensa kanssa. Sit oli vielä muutama vähän erikoisempi rullavaunu, mutta niistä mä skrivaan sitten tämän jutun jatkoosassa seuraavassa Tsilarissa. Niitä veti joko hevonen tai sitten muutama hemmo ihan käsi voimin. Raskaat vaunut liikku kauraja miesvoimalla Sit oli tosi raskas teräksinen ja marjapuuronpunainen miinavaunu. Siitä syystä sulattamossa, jossa käsiteltiin trotyyliä, meni rakennuksen läpi kapea raiteiset kiskot, ku oli päällystetty messingillä. Joskus sattui onnettomuuskin, ku varusmiehen jalka jäi kahden raskaan liikkuvan vaunun väliin. Mutsin faija näyttäs olevan oikealla rautakuulan kanssa vuonna 1942. Ei haluttu, ett syntyy kipinöitä kun niillä vaunuilla siellä suhaillaan. . Niissä ei tietenkään riittäny mikään koivuhalko jarruksi. Tän stoorin toinen osa ilmestyy ens vuoden ekas Tsilaris helmikuus 2024! Funtsatkaa nyt mitä miinat voi painaa! 18 Tsilari 6 | 2023. Se mua aina vähän kummastuttikin, että Melkissä ei koskaan ollut snadia veturia vetämään niitä vaunuja. Funtsatkaa nyt mitä miinat voi painaa! Niissä oli jarrupedaali ja jarru kengät. Esimerkiksi Iso saaressa oli diesel veturi, vaikka se ei oo ihan niin mäkinen mesta ku Melkki. Miinavaunuja käytettiinkin vain miinojen kuskaamisessa miinavaraston ja laiturilla venaavan botskin välillä. Ja rataakin siellä oli paljon vähemmän. Mä luulen, että nykyisin näin ei vois tapahtua! Ja muutenkin, siellä oltiin aika paljon tekemisissä räjähteiden kanssa
Viikon liksa. Se tarttu niiden kieleen siellä. Nää sanat on tuttui gamlojen stadilaisten muistelmista. Pohjanmaan svedumurteis lasta tarkottava kid, kidd on yleinen sana. 1905) valitti, ett leffaankaan ei päästy: ”Eihän meillä ollu fyrkkaa että mennä leffaa, fatši kävi duunissa ja mutši, mutta viis kloddia oli.” Kloddi tarkotti kans pikkuvauvaa: ”Hiffaaksä, Arskan mutsi on rogalla, se saa kohta kloddin, valisti Aapo Tuomi (s. Kundeil oli omat leikit, niiku rofe ja polde, ja friiduil oli omat, niiku barbi. 1899) kerto: ”Duunissa on semmosia kundia, niill on kolme kakaraa ja akka, ne saa kouraan siinä satakymmenen markkaa. Kersa on kans murresana. Ennen oli himassa bulisti kakrui ja hintsusti fyrkkaa. Se kun tulee viimeiseksi, ompi kuolema!” Stadin slangis on ollu vilt (pikku)lasta tarkottavii sanoja, niiku kakara, kakru, kersa, penska, pentu, skidi ja (s)kloddi. Skloddi, kloddi, gloddi tulee Suomen svedumurteista. Joskus 1200-luvul se on londattu gamlast norjast enkkuun. Jussi eli Juhani Mäkelä (1938–2010) kerto sen kakruille, ett se simmas Korkikseen: ”Kerran me oltiin mun skidieni kanssa liikkeellä ja tossa Sompasaaren ja Mustikkamaan välillä mä sanoin skideille, et uskotteks te et pikkukundina mä olen simmannu tästä yli. Se on tullu sinne niiden messissä, ku flyttas siirtolaisiks Ameriikkaan ja palas sieltä takasin. 19 Tsilari 6 | 2023. Se on dyykannu Stadin slangiin 1930–40-luvulla jenkkislangist, mut se on tosi gamla sana. Hurahurahäät oli pikkuskideist jännä, ku siin oli oma runo: ”Hura-hura-häitä, kello löi jo kaksitoista, keisari seisoo palatsissaan, niin musta kuin multa, niin valkea kuin lunta, miksi sotamies on parempi kuin herra. Niissä klodd tarkottaa kans möykkyy ja lihavaa (pikku)lasta. Skidit sano, et älä faija naruta, eihän tossa vatussa kukaan voi simmata, ku se on niin saastunutta.” Lasta tarkottavis sanois on harvinaisen paljon sellasii, ku on peräisin suomen murteist. Sillon braijattii kaikkee kliffaa. Ema Paajanen (s. Penska, pentu, penikka on gamlan koiraa tarkottavan peni-sanan johdoksii. Se tulee svedumurteiden sanasta glodder, ku meinaa vanhaa, klimppistä piimää tai räkäsylkee. 1910) kaveriaan. . Sillo se tarkotti kilii, mut jo 1590-luvul sitä on käytetty enkkuslangis lapsesta. Monel meist oli nykla kaulas, että pääs käymää himassa päivällä, ku mutsi ja faija oli duunis. Kakara tarkottaa murteis (pikku)lasta ja möykkyy, kokkaretta ja hestikan göntsäpalleroita. Skidi on jännä sana. Kid tarkottaa svedus ja norjas nuorta vuohta, kilii. Niitä on käytetty eläimen poikasist ja (pikku)lapsist. Myöhemmin se on yleistyny kans jenkkislangiin ja siitä se on meillekin londattu. Gamlas slangis kloddi, gloddi on tarkottanu kans spermaa. Mut aattele nyt viidelle hengelle šaggat, ja niille kolmelle kakaralle vielä sitte kaikki plääkät ja kledjut.” Sulo Koivu (s. Ennen oli himassa bulisti kakrui ja hintsusti fyrkkaa. Kakru on slangijohdos siitä. Ja sit oli yhteisii, niiku natsku ja kirkkis. SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Skloddit ja skidit, kakrut ja kersat Ku mä olin snadi 1950-luvulla, Stadis oli hirveesti skloddeja joka pitskul
Mut onneks kotirintaman teineis oli potkuu nii, et ne alko diggaa ja tsiigaa jenkkileffoi, jois esiinty sellasii jazz-staroi ku Louis Armstrong, Benny Goodman, Count Basie ja Glenn Miller. Keikkakesän jälkeen bändi seilas botskil takas jenkkeihi, paitsi et klarinetisti/saksofonisti Wilfred ”Tommy” Tuomikoski jäi Stadiin. kesäkuuta 1926, ku risteilybotski S/S Andania ankkuroi redille Kruunuvuorenseläl megges yli 600 amerikansuomalaist turistii ja ihka aito jazz-bändi, S/S Andania American Jazz Band. stygen ”Muistan sua, Elaine”. Orkka heitti keikkaa sekä Oopperakeltsis et Fennia-raflas. Kans ulkomaisii radiolähetyksii lysnaamal sai hokaa, mite mageet jazz-musa on. Kotirintaman teineis oli potkuu. FOTO: MATTI KAINULAINEN. Stadilaiset sai lysnaa nyt ekaa kertaa oikeet Amerikan jazzii, ja sehä kolahti jengiin ku häkä. Stadi jazzaa! Vaik stadilaisel jazzil on pitkät perinteet, ei se silti kolkuttele suosios minkään meinstriimin porttei, ja hyvä niin. Skarpisti ku ottaa, se taiski olla tää Tuomikoski, ku toi jazzin Stadiin. Tuomikoski flyttas takas Jenkkeihin vuonna 1935, mut onneks jazz jäi Stadiin! Krigujen aika Krigujen aika stoppas jazzin kehityksen Suomes, ku aikuiset niist syist, jotka tunnettiin, vakavoitu ja alko lysnaa radiost ja grammareist melankolisii ja aika ilottomii stygei. sellasis bändeis ku Dallapé ja Ramblers, joist vikan kans se levytti mm. Ja näin se meil meneeki. Jos pointtina ois miellyttää bulii yleisöö, katois koko hommast spiritti ja särmä. Parempi duunaa snadii juttuu, mut duunaa se nii et taso on maailmanluokkaa. Tuomikoski loi uraa skulaamal mm. Koko Jazz Club Hagikses, osottees Hämeentie 3. 20 Tsilari 6 | 2023. MINNAATSÄ TEKSTI MATTI KAINULAINEN H istoriikkien mukaan jazz flyttas Stadiin 4
Vanhan dörtsi inest tsiigattuna. TUNTEMATON. Oma jazzin diggailu alko 60–70-lukujen taittees. Vanhan perjantaijamit Mulle eka mesta, mis sai lysnaa jazzii livenä oli Vanhan perjantaijamit 70luvun alus. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Yli 6000 fanii, ku oli tsöbannu liparin ja mieletön mediajulkisuus takas jazzille snygin läpilyönnin ja toi kaivattuu iloo ja valoo pula-ajan harmauteen. Sen ajan skoilebändeist on moni koti maine jazz-pioneeri saanu tsibunan ja kiksin niitten myöhemmälle uralle. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Jazz Fox Band 1924. Kehitys kulki viiskytluvun rockin, brittipopin ja -bluesin kautta progressiiviseen rockiin. 21 Tsilari 6 | 2023. Mesta kohos kulttimaineeseen tiettävästi jo sillo ja myöhemmin ainaki oldarijengin jutuis. Ja ku ne oli jamit, oli yleisös ain joku tuleva kyky, jol oli hinku kletraa stagelle jammaileen kulloisenki bändin kans. Jazz kolahti meitsiin Olin viel skloddi 50ja 60-luvuil, ku Stadin hotein jazz-mesta, Old House Jazz Club eli Pekka Mäyrämäen liidaama ”Mäyränkolo” Rööperis, eli sen parhait vuosia. Buli onnenfudu jazzgenrelle tuli, ku Louis Armstrong Euroopan rundinsa yhteydes vuonna 1949 saatiin Messuhalliin esiintyyn. Sen ajan kovimmat stadilaisbändit, Blues Section, Wigwam ja Tasavallan Presidentti, niittas bluesiin ja progeen jazzin sävyi. Eikä vähite skittavelho Jukka Tolosen vaikutuksest. Ja homma svengas kybäl! Mut Vanhan jameist huolimatta snadi strabeli oli se, et Stadis ei ollu siin vaihees oikeet jazzklubii. Mut koht oli! Risteilybotski S/S Andanian mukana jazz tuli Stadiin. Mikäs sen haadimpaa ku alkaa ite treenaa merentakaisten esikuvien stygei ja kopsaa niitte stailii kledjuis ja vaik joraamises. Niis sai kokee mite kotimaiset alan kärkistarat skulas omii sävellyksii ja improvisoi niit välil jännästi. Noist etenki jälkimmäinen eli Pressa, oli 70-luvul jo aika stydisti jazzah tava. FOTO: MATTI KAINULAINEN
Muutamana kesänä on Musiikkitalon terdel järkätty ilmaiskonserttei, jois esiintyy nuoren polven tulevii staroi, mm. Teatteri skoilen musateatteri linja ja frelssis. Vuoden pimeimpään aikaan, eli marraskuus, eri mestois järkättävä We Jazz -festari klousaa kliffasti stadilaisen jazz-vuoden. Stadin Juhlaviikoil 31.8.-23 ne veti tajunnan (ja parit lasikatot) räjäyttävän keikan Huvilateltas solistina sakso fonisti, Linda Fredriksson, ku on saanu Emmaja Teosto-palkinnot. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 22 Tsilari 6 | 2023. FOTO: MATTI KAINULAINEN. Heikki Sarmannon trio, Gusse Rössin kvartetti, DDT Jazz band, Markku Johanssonin combo ja pitkä liuta härmäläisen jazzin staroi. päivä vuonna 1977 starttas osoittees Ruoholahdenkatu 4, Kantiksen tilois, jazz-klubi nimelt Groovy. Huono tsägä, mut näithä sattuu. Groovy ei kuitenkaa ollu bisnesmieles sen omistajille mikää kultakaivos, ja niinhä se kahdeksan toiminta vuoden jälkeen pani pillit pussii ja pantiin boseen. Niil keikoil on kliffa hokaa, et jazzin nykymeno ja tulevaisuus saundaa pirun hyvält! . Ja ku esiintyjin oli usein nuoren polven jazz-muusikoit, veti ne puoleensa myös jangsteriyleisöö ja Bärtsin hipstereit. Varsinki klubin torstai-jazzeis oon digannu hengailla suht tiiviisti. DDT Jazz Band skulaa Groovys 1977. Ite bändi, UMO Helsinki Jazz Orchestra, on kovas iskus edelleen. Aika usein solistina huipputalentti Carola. Kotimaisen jazzin kärki oli viel noihi aikoihi suht kapee, mut pirun laadukas. UMO Helsinki Jazz Orchestra & saksofonisti Linda Fredriksson. UMOklubil oli stydi imu heti alust alkaen. Groovy Lokakuun 5. Siit tuliki sit vuosien mittaa stadilaisten jazz-diggareitte vakkarimesta ja toine olkkari. Jazz-Espa ja Stadin Juhlaviikkojen Viapori Jazz -festarit. Fittimäine juttu, mut ei se jazzaamine siihe stopannu. Groovys skulas kaikki alan huiput mm. Ulkomaisist vieraist kandee minnaa ainaki Ronnie Scott, Ted Curson ja Champion Jack Dupree. Sibiksen jazz linjan opiskelijoit. Kesä-Stadis on monta perinteist häppeningii mis skulataan jazzii: mm. Se oli sitä jazzin avantgardee jos mikä! Jazzii joka viikolle! Stadis on nykysi montaki kliffaa mestaa, mis jangsterit ja tällaset vanhan kaartin diggarit voi lysnaa ja fiilistellä jazzii. UMO Jazz Club Vuonna 1975 perustettu Uuden Musiikin Orkesteri (UMO) öpnas elokuus 2001 Pursari kutoses nyyan jazzklubin, UMO Jazz Housen. Muusikko Timo Hirvosen liidaama Koko Jazz Club Hagikses, osoittees Hämeentie 3, on meitsin kantiksii. Tilois oli toiminu ennen mm. Jos en väärin minnaa, endas Jazz Housen toiminta tilojen home strabeliin. Toine kantis on Happy Jazz Club Story ville Tölikas, eikä vähite siks ku kesäsin musast voi nauttii niitten kliffal terdel
Pave Maijasen jälki Ois dillee kämmii teidän pluggaamisen riemuu. Vaik täs ei slangii just tyrkytetä, tää on mun mielest vuoden stadilaisin opus. Koppi meni hiljaseks, kukaa ei pystyny bamlaa mitää. Pave poikkas hiljasuuden ja stikkas kaks toivetta: ”Älkää kertoko täst kopin ulkopuolella, älkääkä lopettako vittuiluu.” Plugatkaa tää kniiga. Jos tää on elämänkertakniiga, ni Saku on vendannu nurinniskoin koko idiksen. Jos mä en diggaa, mä pidän montun bosessa.” Jos tää on elämänkerta kniiga, ni Saku on vendannu nurin niskoin koko idiksen. Joka gubbe on jättäny jäljen frendeihin, monet olemalla, jotkut poistumalla. Saku kysy Pavelta: ”Mikset sä pue?” Vastaus oli lakoninen. Yhtenä maanantaina Saku tuli hallille ja tsittas kopissa vakimestalle Paven ja Kustun väliin. Tää on kundin 17. Saku ja Kustu rupes duunaa varusteit päälle. Pakko kertoo, et mä oon plugannu kaiken, mitä Saku on vuosien mittaan saanu kansien väliin. Vuoden stadilaisin opus Aika usein Saku muistaa, et vuorineuvos Tauno Matomäki murjas jotain tän tyyppist: ”Eniten hyötyy mun elämässä on ollu siitä, et mä oon plugannu niin helvetisti hyödytöntä.” Tost lauseest on tullu munki suosikkiselitys. Ai et millasen jäljen tää jättää. ”Mitä helvettii?” Pave nous porukan keskelle ja sano, et sil ois pari ilmotusasiaa: ekaks et sen pelit on ny pelattu ja elinaikaa on muutama vuosi. Kaikist suurimman jäljen jätti Maijasen Pave. Joku vois väittää, et ku mä oon tällanen monipuolisesti dorka kniigojen hevijuuseri, ni mun ei pitäis skrivaa niist riviikää. Miten mä muka pystyn olee puolueeton ja viilee bökkereist funtsailija, ku mä oon plugannu ne melkeen kaikki. Jo kauan sitten mä förasin Saku Tuomiselta osan sen elämisen filosofiaa: ”Jos mä diggaan jotain, mä kehun. PLUGGAA TÄÄ TEKSTI SEPPO PALMINEN Tottakai me tsennataan, kuka on Saku Tuominen Eikä tää oo kniiga-arvostelu sellasena, ku jengi yleensä kritiikin bonjaa. Ku mä maanisesti kierrätän idiksii, mä oon londannu Sakun siteeraamii funtsaajii, etenki sellasii, joiden fiksuutta mä oon bonjannu. Mut ku mä lesasin läpi tän mun suosituksen, mä hiffasin, ettemmä dorka taas mitää oppinu. Stadilainen Saku, wannabe-anarkisti, haastaja ja mielipiteiden tykittäjä on vendannu rotsin. Saku Tuominen ETTEKÖ TE TIEDÄ KUKA MINÄ OLEN Otava V iimeistään, ku mä olin lesannu 477 sivuu freesii Saku Tuomista, must tuli taas puolueellinen. Plugatun kniigan hyöty tai hyödyttömyys paljastuu useimmiten vast aikojen kuluttuu. Tosiaan. Tää on Saku Tuomista parhaimmillaan. Emmä pystykkää. Se dilkkaa bulii ja keskikokost handuu kundeille ja friiduille, ku on bjuudannu sille opetuksen, jättäny skraidun tai bamlannu jotain, mikä on tehny meist kaikist redimpii, lungimpii ja avarammin funtsaavii frendei. Mä ku en oo kniigojen enkä minkää muunkaan kriitikko. Siks mä en sleppaa tähän ku yhen stoorin siit, millai stydi ja ronski jätkämäisyys on stadilaisuuden koko ydin. 23 Tsilari 6 | 2023. kniiga. Pave ei. ”Joko mä itteni mainitsin?” . Saku on skulannu 20 vuotta lätkää ikämiesjengissä Pietarinkadun Oilers. Taitaa olla Paven pelit pelattu. Saku hittaa mist tahansa asiast tuoreen näkökulman. Tää kniiga näytti hyötysä heti kun sen sai handuun. Se on uskomattoman virkistävää lesaamista. Stydin ja lempeen. Mä oon siteerannu Sakuu enemmän ku ketään muuta
Muita laulajia ja säveltäjiä oli sekä vakavammalta puolelta että popja jazz vaikutteisen tyylin taitajia. Hellevi Härkönen (o.s. Yksinlauluista vastasi ensin Mari Karjalainen, Kaisa Pulkkisen Kulttuuria joulunaikaan Nuoret esiintyjät Mea Holappa, Natalia Foster, Seela Merenluoma ja Volta Rajakangas-Moussaoui Villa Salinissa Lauttasaaressa Baltic Circlen esityksessä 2022. Sonja Salminen, näyttelijäpariskunta Esko Salmisen ja Aino Sepon lahjakas tytär lausui herkän pateettisesti runoja, jotka hänen ikä toverinsa 30-luvun alkupuolella kirjoitti. Musiikillinen kirjo oli moni puolinen: kuoroteoksia, klassista laulua pianosäestyksin, myös keveämpää laulelmamusiikkia erilaisin kokoon panoin. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Vuoden viimeinen KulttuuriSyke kokoaa mielenkiintoisia esityksiä laajalti Stadista. Seuran perustajajäsenet kertovat, miten idea Saima Harmaja -seuran perustamisesta syntyi ja miten perustamis kokous järjestettiin. Juontaja, SHseuran puheenjohtaja Päivi Istala lauloi itse Gaudiumkuorossa. Mukana ovat Pakila, Kannelmäki, Myllypuro, Sörkka, ydinkeskustan Taidehalli ja Hotelli Arthur. Kuoroja oli peräti kolme: Helsingin Laulu, Gaudium-kuoro Vuosaaresta ja Solina Hyvinkäältä. Juhla salin katon reunassa lukee: – Pyhässä asussa sinun nuori väkesi nousee eteesi niin kuin kaste aamuruskon helmestä. Juhlakonsertti Saima Harmajan syntymän 110 ja seuran 20 vuoden kunniaksi vietettiin sanoin ja sävelin Hotelli Arthurin perinteikkäässä juhla salissa keskellä Helsinkiä, Saiman kotikaupunkia. Konserttipäivänä tuli tasan 20 vuotta seuran toimintaa täyteen. Seura on perustettu 3.11.2003 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuus arkistossa. FOTO: TANI SIMBERG. Seiro) on kokenut radio näyttelijä ja kuuluttaja, jonka ”Sidottu”-tulkinta oli vaikuttava. Siipeni murtuneet – Saima Harmajan runojuhlaa Saima Harmaja -seuran syksyn 2023 päätapahtuma oli juhlakonsertti, jossa kuultiin Saima-lauluja sävelin ja sanoin kuorojen, solistien ja lausujien voimin. Talossa on Namikan sali. Pirkko Nuolijärvi piti tietävän juhlapuheen. FOTO: SATU TOIVONEN. Marraskuun kaamokseen sopii hyvin alle 20-vuotiaan kirjoittamat säkeistöt ”Siipeni murtuneet” runosta ”Sairas”, joka loppuu: – Nyt rajalla viimeisen taivaan / ja taivaalla korkean maan /minä vapisen / enää hiljaa / ja rukoilen vaan. Heta Keskinarkaus lauloi upean kuulaasti ja eläytyvästi Hamaja-runoja Sigurdyr Rögnvaldssonin kitaran tuella. SH-seura on nostanut nuorten naisten lempirunoilijan unohduksesta ja todistanut, ettei hän ollut vain ”teinityttöjen runoilija”, kuten takavuosien vähättelevä sanonta kuului. 24 Tsilari 6 | 2023
Kaksikko sai lapset hyvin mukaan alussa ”Jooja ”Ei”-kädenliikkeisiin. Tytöt eivät sovi yhteen muottiin. ”Venus” toteutettiin ensisijaisesti kouluaikojen ulkopuolella iltaisin, lomilla ja viikonloppuisin. – Venus on täydellinen, pehmeä, iloinen, hellä, älykäs, taitava, seksikäs ja mukava. Kohtaamalla nuorten arkipäiväisiä feministisiä kamppailuja ”Venus” pakottaa heidän Maria Baric laulaa ja ohjaa innostavasti Lapsille tehtyä nukketeatteria Kulttuurimyllyssä. Musiikista ja äänisuunnittelusta vastaa kokenut Janne Masalin. Laulusta ja viulusta vastaa Maria Baric, joka on myös tehnyt Nina Viitamäki (vas.) ja Satu Rekola astuivat klovnerian maailmaan ”JooEi”-esityksessään Kanneltalolla. Se on ollut esillä Myllypuron Kulttuurimyllyssä. Matti Halonen näyttelee leijonannukella. Esiintyjinä olivat keskipolven tanssijat ja opettajat Satu Rekola ja Nina Viita mäki. Ja kenen katseelle annamme suostumuksen. Välillä esiintyjät innostuivat ja välillä koettiin vain vaikeuksia, jotka harmittavat. Sain kokea runoja rakastaneen äitini mielitaiteilijaa. Joten anna sen olla. Lasten huuto ehkä vähän häiritsi tanssijan kaunista sooloa lavan edessä. Patriarkaalinen fantasiatyttö on jossakin ulottumattomissa. ”Venus” on koreografioitu yhteistyössä teinityttöjen kanssa. Millaista on olla tyttö 2020-luvulla. Rajakangas kertoo: – Olemme väistämättä ja välittömässä vuoropuhelussa miesfantasian kanssa. Tanssija-koreografi Janina Rajakangas pohtii teoksessaan ”Venus” nuoruuden erotisaatiota yhdessä teinityttöjen kanssa. Olin usean helsinkiläisen päiväkodin lasten ja ohjaajien kera katsomassa lapsia kovasti naurattanutta esitystä Kanneltalolla. Teos, jonka idean tytär keksi, syventyy ulkopuolisten katseiden rooliin tyttöjen elämässä; sellaisten, jotka asettavat kauneuden ja arvostuksen rajat heidän ympärilleen. Kun poistumme kotoa ja esittelemme itsemme maailmalle tai kun avaamme puhelimemme ja esittelemme itsemme eetterille. Klovneria mataloittaa lasten kynnystä nykytanssiin JooEi!-esityksessä kaksi klovnikaveria kohtaavat sekä arjen haasteita aikatauluineen että onnekkaita sattumuksia eri tavoin. Salaisuuksien sateenvarjo – osallistutetaan lapsia leikin varjolla ”Salaisuuksien sateenvarjo” on varjoteatterin ja nukketeatterin keinoin visualisoitu tarinallinen konsertti, joka lumoaa satumaisuudellaan ja mukaansa tempaavalla otteellaan. Se toimii Liikuntamyllyn alakerrassa, mutta se ei ole yhtä tuttu lapsille ja aikuisille kuin Liikuntamylly. Aloitamme Venuksen tekemisen uudelleen. Mitä haluamme esittää ja esittää. Valovoimainen johtaja esiintyy pääosassa, pitää yllä lapsille sopivan leikkisää tunnelmaa ja laulaa kauniisti. Ohjaus oli Mäki-Ison käsialaa. Onneksi voi aina leikkiä ja on mieli kuvitella. Mutta se kannatti. Äidin ja tyttären välisenä projektina alkanut luomus puhkeaa neljän teinin esittämäksi runon, laulun ja tanssin muodostelmaksi. Se yhdisti nykytanssin klovneriaan, mikä varmaan madaltaa myöhempää tutustumiskynnystä lapsille tanssin maailmaan. Rajakangas on koonnut teoksen tekstit yhdessä esiintyjien kanssa heidän yhteisten keskustelujensa perusteella. ”Venuksen” kuvaus on monitahoinen, sillä tyttöys itsessään on sitä. Varsinaisen helmen saimme kokea ihan lopuksi. Se on osa klovneria taituri Taina Mäki-Ison Juhlitaan mokaa -festivaalia. Pirteällä ja kokeilevalla Liikkeellä marras kuussa -festivaalilla saimme kokea tämän tärkeän esityksen, jonka ensiesitys oli Baltic Circlessä vuonna 2022, jolloin näin sen Villa Salinissa Lauttasaaressa. Kysymme: Mitä haluamme olla. Hänen suuri haasteensa oli aamuesityksessä vastata huutoon, kun lapset vaativat laulua nähdessään hänen ottavan mikin käteensä lavan reunasta. Heta Keski narkaus lauloi upean kuulaasti ja eläytyvästi runoja Sigurdyr Rögnvaldssonin kitaran tuella. Saima Harmajan muisto keräsi salin täyteen naisia sekä joitakin miehiä konserttiin, joka kesti tunnin aiottua pidempään. Esityksen tuottaja on Maria Baric Company (MBC), joka vie esityksiä myös päiväkoteihin ja kouluihin. Kaksikko hyödynsi myös mainiosti pituuseroaan Pekka ja Pätkä -kävelyssään! elämässään kummittelevan ”haluavan subjektin putoamaan (hetkeksi) ja piirtää uudelleen Venuksen ääriviivat”, esitys määrittelee itsensä. Ja lopulta hän lauloikin. Rekolalla on tavattoman pitkät, ”esteettiset” käsivarret, joita hän käyttää taitavasti. FOTO: OSSI KAJAS. Viitamäellä on lahjoja miimiseen klovneriaan. FOTO: TANJA AHOLA. Laulaja on julkaissut Uinuva-yhtyeen kanssa vuosi sitten ”Liian ohutta ilmaa” -soolo albumin taiteilijanimellä Heta Narkaus. Esitys oli tanssin lisäksi paljolti myös fyysistä teatteria. piano säestyksellä. MBC perusti 2018 Kulttuurimyllyn omaksi teatteritilakseen ja alueelliseksi kulttuurikeskuksekseen. 25 Tsilari 6 | 2023. Nina ja Satu ovat monipuolisina tanssijoina ja freetaiteilijoina olleet usean koreografin esityksissä ja tehneet myös omia koreografioitaan. Tämä taisi olla heidän ensimmäinen puhtaasti lapsille suunnattu esityksensä
Leikki, värikkyys ja ilo luonnehtivat paitsi Aarikan muotoilua, myös Taidehallin näyttelyä. Sumu-ryhmän vetäjä, monitoiminen Katja Honkanen ohjaa hyvässä rytmissä aikatasojen välillä. Näyttely on toteutettu yhdessä Kaija Aarikan perillisten kanssa ja sen kuraattorina toimii Taidehallin näyttelypäällikkö Eeva Holkeri. Pakilan työväentalo sai uudet vuokralaiset, kun seudun vapaan kentän nukketeatteriammattilaisten verkosto Metropolitan puppets ry perusti Nukketeatteritalon. Vuorollaan seuraa jokainen väri, jonka mukaan nukeilla näyttelijä tuo eläimen lasten keskuuteen, ihan kosketeltavaksi asti. Palvelutalon kaksi naista katselevat televisiota ja kuuntelevat radiota. Näyttelijät Susanna Sainio ja Minna Varpiola toteuttavat dramaturgiaa hyvin. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Vuoden nuori muotoilija -palkinnolla vuonna 2021 huomioitu Hanna Anonen. Saamme nähdä puisia pässejä, leikkisiä purkkeja ja värikkäitä puukoruja. Lasten tempautuminen leikkiin tapahtuu nopeasti. klo 19, la 13.1. Näyttely jatkuu aina tammikuuhun 2024 asti. FOTO: RAIMO GRANBERG. ”Muistikuvia vuosien varrelta” saa lisäesityksiä tammikuussa 2024: pe 12.1. Nukeilla näyttelijä on Matti Halonen, nuket on valmistanut Wiktor Wictorczyk. Hänen laajassa tuotannossaan on myös suurelle yleisölle tuntemattomia alueita, kuten jalometallikoruja ja lasi esineitä, jotka tarjoavat löytämisen riemua ja laajentavat yleistä käsitystä hänen elämän työstään. Palvelutalon mieshoitaja tuo ruokaa, juomaa ja kääntää radiokanavia palvelu talon vanhassa transistoriradiossa, jossa näkyy ulkomaisten radiokanavien tunnistusnumerot. 26 Tsilari 6 | 2023. Uuden nukketeatteritalon synty Stadiin on vapaan kentän hieno ponnistus. asti koko perheen joulunodotuksessa. Taidehallin täyttävä näyttely on kunnianosoitus Aarikan mittavalle, 60 vuotta kestäneelle muotoilijan uralle. Kitarassa on Seppo Salmi, koskettimissa Timo Rantala, kontrabassossa Kari Hulkkonen ja rummuissa Aku Tervakangas. Suunnittelijan monipuolista tuotantoa esittelevä näyttely tarjoaa rakastettujen klassikoiden lisäksi runsaasti löytämisen iloa. Hieno nimi näkyy yli 100-vuotiaan vanhan talon pihalla. Esitys kysyy, onko kaikki todellisuutta vai värittyykö tarinaan muistisairauden myötä asioita ja miten se vaikuttaa heihin ja heidän läheisiinsä. klo 16. Arpakone hakee aina värin, jota vastaa väri sateenvarjossa. . Yleisö pääsee vaikuttamaan siihen, millaisia yllätyksiä ja musiikillisia seikkailuja koemme. Hänen suunnittelunsa on ollut monelle saavutettavissa: puiset tontut, värikkäät peltipurkit ja tilan katseen vangitsijana toimivat kynttilänjalat ovat monesta kodista tuttuja esineitä ja suosittuja keräilyn kohteita. Muotoilijana Aarikka oli rohkea ja kokeilun haluinen. Tuttua ja tuntematonta Aarikka-taidetta Kaija Aarikan (1929–2014) suunnittelemat tuotteet kuuluvat suomalaisen muotoilun kodikkaaseen ytimeen. Olin esityksessä, johon osallistui myös autistismikirjolla olevia lapsia. klo 19 ja su 14.1. Pieni kurkistus palvelu talon arkeen. Konsertti on samanaikaisesti sekä yleisöä osallistava esitys että yhteinen musiikillinen leikki. Ryhmä esiintyy Feeniks-salissa, jonka katonrajassa on erivärisiä sateenvarjoja. Vähät virikkeet vievät heitä vuorotellen muistisairauden hallitsemaan todellisuuteen, jossa muistot, unet ja elämykset sekoittuvat. Lämmintä tunnelmaa, iloa ja hauskoja kohtaamisia tarjoilevan konsertin musiikki on Maria Baric Companyn samannimisen, paljon ihastusta herättäneen, vuoden 2017 debyyttialbumin lastenlauluista. Vuosi sitten ryhmän sesonki esitys oli ”Joulupallo”, jonka näkee nytkin 16.12. ”Muistikuvia vuosien varrelta” oli lokakuun stadilaisia teatterihuippuja Pakilan nukketeatteritalossa, entisessä Pakilan työväentalossa, jonka toiminta laajentui yli vuosi sitten. Aarikka tunnetaan erityisesti korujen, koriste-esineiden ja kodin pienesineistön suunnittelijana. Marraskuun 11. päivänä MBC järjesti Kalasataman Valon juhlan, jossa ”Lintujen matka” -esitys sai ensi-illan. Näyttelykuraattori Eeva Holkeri yleisökierroksellaan Kaija Aarikan teoksen Holkki-Palloverho ja Mänty, Puuvillatyö äärellä Taidehallissa. Sainio on tavattoman ilmeikäs roolissaan, Varpiola samalla jykevä ja koskettava omassaan. Teatteriryhmä Sumu vastasi kaksi vuotta harjoitellusta esityksestä kahden palvelutalon naisen muistisairaudesta. kaikki kappaleet. Kaikkein tunnetuin MBC on useista näyttävistä tuliteatteritapahtumista pimenevien syysiltojen joukkotapahtumissa. Muisti hakusessa palvelutalon arjessa Kaksi naista, palvelutalo ja muistot. Nukketeatteritalo tuo Stadiin omaleimaisen taidetalon sekä taiteilijoiden verkostolle enemmän vakiintunutta toimintaa, harjoitustilaa, esityksiä, työpajoja, kursseja ja yhteistyö kuvioita. Maagisen tunnelman esitys veti lasten huomion erikoisen vahvalla tavalla. Näytelmä toimii kahdessa aikatasossa, sodan ajan pommituksissa ja miessuhteissa suomalaisiin sotilaisiin sekä nykyajassa, jossa miehet ovat kuolleet tai kadonneet ympäriltä. Mitä tapahtuu, kun muistisairautta potevat naiset avaavat muistojen lippaan ja kahlaavat läpi sodan, kahvi hetken ja vossikka-ajelun
Eli runsaasti kollegiaalista rispektii täältä Töyrynummelta sinne Arkadian mäelle! Te duunaatte korkeetasoista ja viihdyttävää matskua. Onko käsite verrattavissa aidosti kauniiseen, aidosti empaatti seen, tai vaikkapa aitoon avioliittoon, kohtaamiseen, anteeksi pyyntöön, iskelmään, tai pizzaan…. Meidän modernissa todellisuudessa syntyy myös uusia taidemuotoja. Eräs niistä on nimeltään semanttinen jaappaus. Ettei tuu ähky. Mutta mitä se ”tärkeys” sitten taas itse kullekin merkitsee… Okei, tossa ohessa tuli bonuksena tollanen aloittelijan pikaisesti luonnostelema havaintoesimerkki semanttisesta jaappauksesta. Sanat, ja se miten niitä eri yhteyksissä käytetään, merkkaa mulle paljon. Se ei oo mun ainoo pelikenttä, mutta tän alan virtauksissa ja aallokoissa tulee ajelehdittua kaikenlaisiin satamiin ja poukamiin. Ja ähkystä puheenollen: Oikein merkityksellistä ja aidosti hyvää joulua kaikille! . Vaikka oon ite enempi taiteilija ku tieteilijä, musta on pikkuhiljaa tullu intohimoinen keittiösemantikko. Ja niistä kandee yrittää pitää huolta, koska ne on tärkeitä väli neitä ymmärretyksi tulemisen kannalta. Sitä harjoitetaan silleen, että jäädään jumittaan ja vänkäämään siitä, mitä joku aiemmin itsestään selvä sana tai käsite oikeastaan tarkoittaa. Hyvässä pop-biisissä isot fiilikset turboahdetaan kolmeen minsaan, oopperassa kärvistellään sielu vereslihalla tuntikausia. Se käsis on vaan niinku nuotti, josta näyttelijä skulaa omalla instrumentillaan ulos sen varsinaisen stygen. Ja sitten voidaan kelailla vielä lisää sitä, mitä tässä yhteydessä meinataan ”aitoudella”. Täähän on ihan hirveetä tsuraa!”. Semantiikka on sanojen merkitystä tutkiva tiede. Oon reilut parikyt vuotta duunannu ja skulannu musaa erilaisissa teatterikuvioissa. LINDELLIN LINJAUKSII TEKSTI TOMMI LINDELL ”Kirjoittaja on monessa mukana sählännyt stadilainen muusikko, joka on aina vieroksunut kolumnistien tapaa kirjoittaa nokkelia esittelytekstejä itsestään kolmannessa persoonassa.” Tän hetken kuumimmat alan artistit ja isoimmat nimet vaikuttaa tuolla Suomen Eduskunnassa. Se, kuinka sana muuttuu lihaks näyttelijän duunin myötä. Sitten aloin hiffata, että homman ydin ei oo vaan ne näytelmän plariin skrivatut rivit, vaan myös ne rivien välit. Useimmiten tää on silkkaa retoriikkaa. Tärkeintähän on kuitenkin olla aito. Yrittäkää nyt kuitenkin vähän funtsata myös tota annostelupuolta. Feikkiä kyseenalaistamista, jonka ainoo tarkoitus on saada stydimpää komppausta samanmielisiltä. Eli tässä kontekstissa voidaan pohtia onko joku julkisesti esitetty kysymys jonkin sanan merkityksestä aidosti retorinen, vai onko kyseenalaistaja ihan aidosti ja rehellisesti pösilö. Eli toi musa. Toki mäkin olen taiteen ammattilainen, mutta omissa duuneissa mulla on vielä pitkä matka sellaiselle levelille (ja liksatasolle) missä noi huippunimet operoi. Mutta kun tää viedään riittävän pitkälle, voidaan jo puhua taiteesta. Näin mulle selkis, että teatterissa toimii ihan sama mekanismi, joka pätee muissakin taiteissa. Kun aikanaan luin ekoja lärvini eteen lyötyjä kässäreitä, mieleen pukkas snadi paniikki: ”Mihin mä oikeen oon lupautunu. Taiteen äärellä päästään tietenkin aina helposti aitouskeskusteluihin. Merkitysten, taiteen ja aidon äärellä 27 Tsilari 6 | 2023. Tän hetken kuumimmat alan artistit ja isoimmat nimet vaikuttaa tuolla Suomen Eduskunnassa. Sitten mulla on myös yks toinen juttu, millä yritän saavuttaa ymmärrystä kanssakulkijoilta. Ja sitku katsoja pääsee peilaan tarjottua informaatiota oman kokemusmaailmansa kautta, syntyy fiilisrikkaita tilanteita. Stailit vaihtelee, mutta periaate pysyy. Taidetarjonnassakin pitää muistaa se balanssi
. Onneks ne sentään ei ollu kortilla. Intissäkin oli vakiosafkana hirssipuuro ja paleltuneet botlarit. J orilla oli käyny tosi mäsis. Muualla safkaa oli tosi snadisti. – Kiitos samoin, herra kapteeni. Jos kuiteskin meinaat mennä skutsiin sooga handussa, ota fikkaan plöde lämiskä. Lomis oli vetäny kii just sopivasti jouluks. Luupää rouskutti kauroja, turpa pussissa. Penkeillä, penkkien alla, tavarahyllyillä ja missä vaan mihin mahtuu pitkäks. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Sillä oli direktiivit joulukuusiakin varten. Kundeja goisi joka paikassa. Sitäpaitsi harva kundi se on slurkkien pitskulta kuusen snutannu. Jori funtsi, et mistä se nyt semmosen kytän hittaa. Himassa mutsit duunas joulusafkaa siitä snadista mitä oli saatu järkättyy. Te sano hinta. Bundeilla oli aina jotain gutaa jemmassa, mut se irtos vaan bulilla kahisevalla. Himassa ne kiitti, ettei aikoihin oo hitattu niin snygii kuusta. Kuorma jäi pitskulle kun torikyttä meni bunden kanssa sisään. Joulun kunniaks oli korttiannoksiakin liitte lisätty. –Ei helvetissä. Kun reilu vartti oli frysattu niin kapu sano: – Tämä saa jo minun osaltani riittää. Kun kuusta on tultu hakemaan niin tuossa näkyy olevan sopiva. –Jaa, mitä te tarjoa. GAMLA SLANGI TEKSTI: EKI MATTSSON Kuusi från Sibbo Gamlan slangin näyte täl kertaa Eki Mattssonin jygelijuttu. Jokunen siviilikin oli eksyny vagneen. Stoge oli vaan ollu pirun täynnä, niinku muuten yleensäkin. FOTO AARNE PIETINEN 1930-LUKU. Ventattiin ja ventattiin. Ei niitä saanu trokata huutokaupalla. Piti mennä Rööperistä Kauppa tortsille asti ennen kuin hittas niitä. 28 Tsilari 6 | 2023. Kuusien blisaaja kailotti: – Ostakaa nyt vackra kuusi från Sibboskogen. Näin on näreet. Ei tässä ole aikaa seisoa rajattomiin. Krigun aikana kuusiblisaria oli harvassa. Kapu ja Jori luvattiin kutsua todistamaan hetken kuluttua. Ei auttanu muuta kun dallata konin ja kuusikuorman perässä kyttikselle. Jori tempas kanssa kuormasta kuusen ja flytti kapun näyttämää tietä. Gamlaa slangii tsögas Mikko Seppälä. Stoori on julkastu aikasemmin sen kniigas Hima Stadissa (1996). On hyvä, ei kuiva. Jori hogas tsärrojen takana tykistön kapun. Tortsille tuli just silloin buli kuusi kuorma, jota draisas laiha luupää. Jori lupas aattoaamuna tsögata kuusen. – Ja nämä kaksi sotilas henkilöä tulevat todistamaan. Kyttä otti bundee hihasta ja käski sen skujata koko lastin Sofian kartsalle, kyttien pitskuun. Ei muuta kun hyvää joulua, sotamies. Monet tuli landelta, tsögaamasta joulusafkoja, flesuu ja smöree. Rupes tuleen vähitellen galis. Se tuli siihen tulokseen et jollei hittaa, niin se häippäsee koko tortsilta. Se lähti messiin. Kävi sentää säkä ja torikyttä löyty. Tosi snygii kuusii. Siihen aikaan toimi tärkee ja välttämätön systeemi, Kansanhuolto. Uffari tsiigas Jorin suuntaan ja karjas: – Sotamies siellä! Tulkaa tänne! –Herra kapteeni. Bundeilla oli aina jotain gutaa jemmassa. –Menkääs hakemaan tänne toripoliisi ja heti. Se oli kanssa tullut kuusta tsöbaamaan. Joulu -41 venttas jo dörtsin takana. Kapu ravisteli parimetristä: – Paljonko tämmöisestä pitäisi maksaa. Ne on muuten nykyisinkin jouluna sellaset direktiivit, että jos snutaat Stadin skutsista kuusen niin blitika on pari hunttii metri. Kuuset oli hinnoteltu pituuden mukaan. Jori draisaa kuusta tortsilta kohti Krunaa. Se stannas ja kuski rupes purkaan lastii. Ilman kuustahan ei joulua synny
Sit se leguri nappas häkist toisen marsun, anto sen frendille ja murjas: ”Sille tapahtu ihme parantumine”. Ei löysä. Böndellä melkeen joka tönöst löyty dogi, yleensä pystykorva. Mä en oo niit hirveesti fanittanu. Mä otin ritolat. Mä tsuppasin ylä kertaan mis daami stondas pedil ja skriikkas. No, Kölli tsörattiin kattiklinikalle, mis sitä tsekkailtiin ja määrättiin medisiinei. Dogin feissist näki, et jälellä ei oo ku tuskaa. Sen duuni oli räksyttää fogeleit ja häkkipäit, et isäntä pääs niit skotaa. Fisut haettiin jorpakost, potut pellolt, fogelit ja mooset saloilt. Jos nyky päivän viherpiipertäjä näkis dogin nahkahanskat, se joutus saletisti terapiaan. Ku siimahäntä yritti ottaa hatkat, Köllin klabbi viuhahti valoo nopeemmin. Sit noit lemmikeit hoivataan ja hyysätään snygimmin ku gamloi fabui ja mummoi. Sit on nää snadit lemmikit. Mä sanoin, et ei mitää järkee. Parin kuukauden päästä katti oli taas leguris. Se tsuppaili missä mil lonki ja jaagas hiirii. Kveltsul Kölli pääs himaan. Sillon, ku mä budjasin Nuuksios, tönön meges tuli katti, yli kakskyt vuotias Kölli. Aikanaan mul oli yks donna, jol oli dogi. Moni pitää lemmikkei, niinku kattei ja hurttii. Seuraavana aamuna se loju delanneena kuistin rappusil. DOGINNAHKAHANSKAT Tietokirjailija Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Sit se skneppaili elävää ravintoo tassust toiseen, iha ku flipperis. Ne dunkkaa. Ei ollu markettei, foodoraa tai nettibuidui. Meidän säpinä loppu siihe, ku hurtta nuoli omaa revaa ja sit mimmi rupes pussailee piskii. Ei ollu viel goretexii. Kölli skulas lattial elävän hiiren kans. Vieres tsittas daami, snadi dogi sylis. Mun frendin skidil oli marsu, Lilli. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Hurtan on aika nihkeet hittaa elukoit, jos kuulo ei skulaa. Oranssinruskeit, varmaan duunattu pikinokan turkist. Ne bungas useemman huntin. Se tuli klesaks ja faija roudas sen leguriin. Jos piski skruudas bulimmin, ku räksytti fogeleit, isäntä roudas rukkasspanielin bastun taa ja myöns sille Vihtavuoren sertifikaatin. Lemmikit hoidetaan kondikseen heti, mut fossiilit joutuu venaa viikkoi, et ne pääsee legurii. Gamlan kollin pumppu oli bragannu turhast stressist. Nahast duunattiin rukkaset. Lande leguri otti marsun handuun, tsiigas ja mäjäytti Lillin lattiaan, niin et blude roisku. Ääliön sutturan takii katti sai karun lopun. Stadis on kateille ja dogeille klinikoit, psykoloogei, personal trainereit ja hospitaalei. Vaari kehu, et sairaan lämpimät. Hurtan piti hoitaa duunit snygisti, et saatiin saalist. Mua vitutti. Köllin olis kuulunu delaa jaagausreissul tai ilveksen kynsis – skutsikatin stailil. Se on ny skrivannu 50 kniigaa. Lemmikit hoidetaan kondikseen heti, mut fossiilit joutuu venaa viikkoi, et ne pääsee leguriin. Kerran yläkerran makkarist kuulu ihan sairast kirku mist. Frendi froogas misult, et mikä on trabeli. Siel se tungettiin häkkiin ja sille tehtiin kokeit hela dagen. Jossaki vaihees misukka funtsi, et katti pitää roudaa leguriin. Siis mesitsi: lemmikit saa tässä maassa snygimpää hoitoo, ku gamlat mummot ja fabut! . Yhen mun frendin jaagausdogille tuli trabelii sen öörien kans. Frendi meni elukkaklinikalle ja venas vuoroo. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN M un vaari käytti sellasii. Ku mä heitin, et toi piski pitää roudaa piikille, jengi skriikkas, et mä oon klesa sekoboltsi. Iha ykköshanskat, ku piti duunaa vedui skutsissa talvella. Sitä mä diggasin. ”Mä luulen et sil on alkava depis.” Mä on nähny, ku mäyris, jonka perä pää oli halvaantunu, veti itteesä etutassuil eteenpäin lattial. 29 Tsilari 6 | 2023
Jouluks pitää steedaa himas, bytskaa joulumatot ja fönstereihin verhot. 3. Kuka dille ton uunin laitto jo päälle. 2. Eiks toi ny oo jo liiotteluu! 4. Onneks mä oon Slangijengin jäsen ja voin pluggaa Tsilarin netis, saan sit lehden joskus myöhemmin. Usein kehutaan slumppaajaa, ku se on hitannu niin snygin. TULOS: Jos sä oot keränny testis pojoi 10–19 ni sä et ota jouluu tarpeeks tosissas. Nyt on kyl snygii joulufiilist joka paikas. TÄHTI ON SKEIDASTI LATVAS! OLKOON SIT! LAITTAKAA SINNE MUN PUOLEST VAIK SIRPPI JA VASARA! TAI HAKARISTI! 5. 2. Snadisti on nyt trabelii, ku on nää johdotki ihan solmus. 2. Sit lisäsin viel yhden froogun – voit varmaan arvaa, minkä. 1. Ihan snadii ei kuitenkaan kande slumppaa. Mut pakujen duunaaminen on niin kliffaa, ettei niit viitti buidus pyytää paketoimaan. Jokasest vastauksest saat sen pistemäärän, mikä sen järjestysluku on: ykkösvastauksest yhen pisteen, kakkosvastauksest kaks jne. Fläsää ja muuta joulusafkaa skruudataan innokkaasti. Joka mestas on ainaki punasta tarpeeks, mitä ne kommaritki on enne vastustanu jygelii. Kaikki joulukamat ois kandenu ostaa ajois ennen jygelii. 3. On kliffaa laittaa kuuseen snygei koristeit. 3. Mitä helvettii sä siin takana tökit sil kärryl mun klabbei, ei tää jono siit yhtään nopeemmin mee! 4. Stemmaa lopuks sun pojot ja tsekkaa, millanen jygelistressaaja oot. Just ku meinasin, ett ennen jygelii ois kliffa rentoutuu ja pluggaa snygei stoorei, eikä Tsilari o vieläkää tullu! 4. No se meni snadisti ryttyyn, mä oon paremminki pakun kuski ku pakujen tekijä. Meidän talon joulubastu on peruttu. Tai miten sen ny ottaa. Kinkku oli niin buli, ett se on jäänyt sisältä raa’aks!! 4. Ei sit päästä jygelibastuun. Niin mä sit tein ja snadisti tuunailin kans, ett se sopii paremmin stadilaisiin olosuhteisiin. Ja sit sä bamlaat: 1. Joo ”maaa ooon niiiin kaauuniis”, on se. Mut tän ku slumppasin, ni tuin hyvää asiaa, pääs ne nuoret blisaajat tästäki eroon. 3. Kuka älykääpiö nää viime vuonna otti veks kuusest, varmaan on ihan tahallaan sössiny nää pirunmoiseen sotkuun! 4. Tällases bulis kinkus riittää kyl skruudaamista. Mut joskus sitä vaan ei oo ehtiny, ni menee sit viime tipas. Voidellaan tää nyt sinapil ja kylhän sitä meneeki bulisti. Snadisti alkaa tulla hiki, ku on tää talvirotsi niskas. 2. No, emmäkään aina nuotis pysy, siks mä en mitään shungaakaan. Ku sä skrivaat jygelikorttei, ni bamlaattekste jotenki tälleen: 1. EIHÄN TÄÄ JONO OO LIIKKUNU AINAKAAN TUNTII! 3. 6. MEE KUULE ITTE! 2. MITÄ! PITÄÄKS MUN FLUUDAA BUIDUUN SLUMPPAAN 50 KORTTII LISÄÄ. 2. NO V###! TSÖGATKAA ITTE PAREMPI KUUSI! JA TÄÄ OLI SIT SALETISTI VIKA, MINKÄ MÄ SLUMPPASIN! 4. NO VOI PERSEEN SUTI, KU EI TSILARII NÄY VIELÄKÄÄN! EIKS EES JYGELINÄ VOIS POSTI KULKEE KUNNOL. JA JOS JOKU SIL URKUHARMOONIL VIEL KERRAN SKULAA ”JOULUPUKKI JOULUPUKKI” NI MÄ KYL VEDÄN KOKO SOITTIMEN SNADEIKS BIITEIKS JA STIKKAAN PARTSILTA ALAS! 9. Sä funtsaat: 1. 2. Joo, mut tsiigaa, tällane kuusi, mis on oksii vaan toisel puolel, mahtuu paljon paremmin meidän olkkariin. Skidit varsinki on innokkait shungaa. Sä kehut esittäjii: 1. Se ois pitäny pestäkki ekaks! 4. Meil ku ei voi esmes skutsist lähtee joulukuusta hakemaan. Ja siistii kans. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI: VIRVE KUUTAR 1. Funtsaat ääneen: 1. Jouluaattoaamuna on kaikki jo melkein kondikses, enää snadii säätöö. 2. Vaude, ku meil on bulisti tuttui. No emmä minnaa, mitä missäki pakus on, munko se ois pitäny tsiigaa! 4. Ja kaikkee muutaki joulusta, kledjuiki. Jygelibiisei on kliffa lysnaa jouluna, eikä niit onneks kesiksel pahemmin kuulekkaa. JA MÄHÄN EN ALA SELVIN PÄIN TONTTULAKKI KNUBBIS OLEEN KOKO PÄIVÄÄ! 7. 3. Ei se ainakaan mulle mitään sukuu oo! 4. Täydet 40 pojoo onki jo joulurauhan tai tsirramestan arvone suoritus. Jygeli on tulos ja siin tulee kaikenlaist menoo. 3. Lahjat pitää laittaa snygeihin pakuihin, friidut on jostain syyst siin duunis paljon kät sympii ku kundit. JA MIKÄ SAATANA HALVAANTUNU SKREMMA TONNE KASSALLE ON PALKATTU! HAETAAKS NOI DUUNARIT JOSTAIN PALVELUTALOSTA VAI. VAI ONKS NE MOKANNU PAINOS TAI TSILARIN TOIMITUKSES?! 10. Jygelikorttei on tosi kliffa saada, mut jonku pitää niit tietty sendaakki. Oisko idistä, ett shungaisitte jotain muut välil, voi jygelinä muutaki musaa lysnaa ku joulubiisei!! 4. No onpa tääl bulisti jengii, mut ei mul onneks mikään hösis oo. 3. Ku sä staijaat jonos, ni sä funtsaat: 1. NO TÄN SIIT SAA KU YRITTÄÄ JEESAA! HETI SYMFFATAAN TOISTA, VAIK OIS ITES VIKA! 8. Tai sit se voi puolustaa kuusta, minkä se on tsögannu: 1. 1. Näiden sähkökynttilöiden duunaamine on snadi jobi, äkkii mä nää saan kondikseen. Bamlaat, mitä mielt sä oot, niinku: 1. Tsilarin piti tulla jo torstaina, mut ei o vielä kää näkyny, vaik on koht jo jouluaatto. Sielthän tulee hirvee dunkkiski, ku käryy. Gosarille joulukortti! Minkä ihmeen takii!. 30–39 pistettä ja sun kandee tsiigaa ainaki, mis ois samariinii. KUKA KUSIPÄÄ TÄN SLUMPPAS. 30 Tsilari 6 | 2023. Kinkku käydään slumppaamas buidust. 2. Eiks toi starbu oo jo delannu, vai kuka sinne gravarille slepattiin viis vuotta sitte. 2. Kyl menee bulisti tätä joulupapruu ja kaikki on samanlaista. JULISTAKAA NY SE JOULURAUHA ÄKKII, ETT PÄÄSTÄÄ TÄST HIRVEEST STRESSIST! EI TÄTÄ NORMI IHMINEN ENÄÄ KAUAN KESTÄ!! 10 kohdan stadilainen jygelistressitesti Pluggasin mont vuot sitte pohojalaasen jouluressitestin ja skriinasin sille ihan kybäl. 2. 3. 3. Testaa ittes ja kaikki frenditi, onks jygelistressi iskeny. Jygelikuusen slumppaamine on kunnia jobi, tai no ainaki jonku pitää se tsögaa. Joulusukat klabbeihin. NO MIKS HITOS MEIL ON NÄIN SNADI UUNI!. 20–29 sä jo snadisti bonjaat, miten jygelii kandee viettää. No siel oli jo nii bulisti jengii, alko tulla jo pimeetä ja galsaaki! 4. NO NII! EIHÄN TÄLLANE JÄRKKY MÖHKÄLE EES MAHDU UUNIIN. 3. Ihan nastaa, jos tulee ees aatoks, onpahan sit kliffaa plugattavaa. Nyt aloin funtsii, ett senhä vois kääntää slangiks. Jeesii ja hyvii neuvoi tarttee aina. Kakssataa korttii jo skrivattu. AI NII. Jouluspurari brennas kattilan botnee kii! Ja lego bragas, ku skruudasit mantelii
Ne oikee venttaa, ett joku kävis slumppaa ne ja rupeis niit pluggaa. Kaltsin kaltsit Aulis Nyqvist 15,Helsinki 1944 Taistelu pääkaupungista Ville Jalovaara 30,Snygii Slangii Seppo Palminen 22,Stadin kartsat ja mestat -kartta 5,Marimekon raitapaita 50,Kangaskassi, musta tai sininen 10,SLANGI BLISAA Kniigamessujen jälkilöylyis löytyy Slangilafkastki paljo kiinnostavii kniigoi. Byroon aukioloajat hittaat sivult 6. Tsekkaa tästä tärpit ja himasaitilta loput, vedä sit ostobyysat klabbeihin ja tuu lafkaan ostoksille! Timo Alarik Pakkanen Oikean Joulupukin matkassa 23 e 31 Tsilari 6 | 2023. Näiden lisäks hittaat Slangilafkasta bulisti kaikkee muutaki snygii ja kliffaa, mitä voit slumppaa itelle tai lahjaks. Tuu käymään sillon ku byroo on auki ja pääset tsiigailee kamppeita ihan ite
Eipä oo eikä tänne nyt pääse, mutta sepät kävi helteiden aikaan täällä jädellä. Tän ja kans vieres olevan Kauppiaankatu 11 -osotteen haussin byggas rakennusmestari Elias Lietzén vuonna 1903 eli 120 vuotta sit. Vastaukset viimeistään 15.1.2024. Sendaa sun vastaus sähköpostil osotteeseen: tsilari@stadinslangi.fi tai etanapostil byrooseen Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Kauppiaankatu 11 talossa on Lietzénin tyttärepojan Sakari Sohlbergin ja sen vaimon Päivikin himamuseo. Se mesta on tietty Skattalla. No onkos tullut kesä nyt talven keskelle... Tsilarin 5/23 Fotoskaban öögat tsiigaa gartsalla dallaajia osottees Kauppiaankatu 9. 20 egee. Onnittelut finnaajalle! Tsöpaa ens vuoden seinäkalenteri itelle ja lahjaks – vaikka pukinkonttiin! Slangijengin snygi kalenteri Se bungaa muille 20 €, Stadin Slangin jäsenille 15 € 32 Tsilari 6 | 2023. Tsennaatko mestan. MARIT HENRIKSSON Fotoskaban 5/2023 finnas Jukka Fors lund. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, ja finnaaja saa tsögaa Slangilafkasta minkä tahansa kaman, ku bungaa max
Jutussa oli yks sana, jota Tarja Uotila ei digannu. Päivi isosisko.” Terkuin Tarja Uotila Tattis Tarja ja kaikki muut, ku hiffas ton fiban. Biisi on soinu ennen matsii, puoliajalla ja matsi jälkeen kans. Mut voi ne sit levii tavisjenginki käyttöön. Päästiin tsiigaa matsia aitiost, mis oli kans tarjoiluu. friikut = free lance -näyttelijät . Emmä siel skutsis ja kaltseil kuiteskaa enää kaiffareitten kans braijais. Biisi on soitettu platalt, jolle me vuoden 1973 mestarit se shungattiin. Sori! Kai mä voisin jo slyyttaa Roihiksen vihaamisen. Mut on valittu 1970-luvun parhaaks puolustajaks Klubissa, ja se onki mulle kunnia-asia. Stydeimmäks kirosanaks mun kieleen tuli lähiö, sellanen ku Roihis. Niit tuli vast myöhemmin. Jänskempää pleisii ei ollu olemassa. Aluks me skloddit snadisti snärkättiin niit huudei. Pakko oli mennä tsiigaamaan, että koska Aula on syntynyt ja on vain 10 vuotta mua nuorempi, kun mä olen 1957 syntynyt. Siel oli evakkojen hökkeleit, autio kummitushaussi, krigun aikast rojuu, plottei mis kasvo ”pamppui”. Klubin bamis Olli-Pekka Lyytikäinen (vas.),Hannu Bäckman, Rauli Kangasluoma, Henry Forsell, Markku Peltoniemi, Paavo Heinonen, Markku Viro, Hannu Kautiainen ja Timo Rahja. Joo, Pekka on Aulan fämilin kuopus, mut ne ei budjannu Peukaloisentiellä vaan Roihuvuorentiellä. Ootte te varmaan siel treffannu. Hannu ”Kautsi” Kautiainen Kautsin lähettämän brevarin slanginsi Tiina Linna. Slangiopen snadien vastaukset: . Bulit sorit toimituksen ja varsinki toimitussihteerin puolest – ja Jussille handu siit, ett olit tarkkana! TL Tässä viel funtsiksen koko ratkaisu: tiuku – KLOKU yäkkiä – ÖKLÖT snadi – SKYFÄ friidu – GIMMA feelua – KUPRU söde – FIINI jännää – SKAGI skitu – VESKI skaba – MATSI kartsa – BAANA faijat – FADET flaska – FLISA kansis – SKOLE pönde – LANDE Ratkaisu = OLYMPIASTADION Klubi kutsui Boltareenalle mestareitaan 50 vuoden takaa Lauantaina 21.10.2023 Boltareenalla skulattiin Veikkausliigan peli. Meil oli siel möksä. Mut sit siihen skutsiin ja niille kaltseille ruvettii byggaa Roihiksen lähiöö. Tällasii fiboi födaa, ku skrivaaja antaa fiilisten viedä. Se oli kliffa juttu starbuille. HJK otti turpiin pelissä 1–2, mutta finstas kuitenki Suomen mestaruuden. Ku mä olin skidi, mä budjasin kaikki kesät Marjiksen siirtikses. Oot Tarja ihan oikeessa, ei Roihikses aluks mitää elementtibyggii ollu. Vastakkain oli Stadin HJK ja savolaisten KuPS. 33 Tsilari 6 | 2023. Seppo, kestoskloddi HJK:n mestareita vuodelta 1973. Palminen symffas Roihikseen bygattui tönöi elementtilooriks. Peltsi oli kans pitkäaikainen joukkueenjohtaja Klubissa. Oikasu Viime Tsilaris julkastiin snadi funtsis. Upeeta, et Tsilarii plugataan skarppina. Sitä mun oli kinkkist sulattaa. Firma hoitaa leffojen roolituksii eli tsögaa jengii buleihin ja snadeihin rooleihin. Oon skulannu kans Markku ”Peltsi” Peltoniemen kans samassa junnujengissä vuonna 1960. käsis = käsikirjoitus Näit sanoi käytti Helsinki Castingin toimari Katri Aksola sen presikses. Faijoist oli tullu saijat, kartsasta sartsa ja jännää-sana oli muuttunu sanaks jänää. VK PLUGGAAJAT Palminen pani omiaan Viime Tsilariin pääredaktööri oli skrivannu stoorin Pekka Aulasta. Monis duuneisha kehittyy omii sanoi, joita muut ei bonjaa eikä käytäkkää. FOTO: KAUTSIN ARKISTO. Sää oli harmaa ja aika galsa, mut se ei haitannu, ku vuoden 1973 mestarit oli kutsuttu peliin mukaan. Pikkasen ärsytti, kaikella ystävyydellä. Sitä voi tietty funtsaa, onks nää Stadin slangii vai leffajengin ammattislangii. Kyllä Roihikkaan on elemettitalot tulleet paljon myöhemmin. Tuli vielä mieleen, että oliko hän Aulan perheen nuorin poika Peukaloisentieltä, perhe asui samassa talossa, kuin minä lapsena. Oli hienoa, että saatiin skulaa Suomen buleimmassa ja parhaassa Klubissa, siinä mäki aloittelin fudiksen. FO TO : M A R K K U PE LT O N IE M EN A R K IS TO . Tarjalle terkkui Pekalta. Ennen pelii me shungattiin biisi ”Hei HJK”, ku on soinu jokaises HJK:n himamatsis jo 50 vuotta. ”Moikka, pääsin just juttuun Pekka Aulasta ja kirjoitit, että Roihikka oli lähiö bygattuine elementtiloorineen. Lähiöiden hösei mä rupesin symffaa elementtilooriks. Mun moka. Ne kämmi meitsien braijausmestat ihan totaalisesti. Roihiksen kohdal oli bulisti skutsii ja kaltsii. Funtsiksen oli duunannu Juhani Lahtinen, mut Tsilarin käsittelys sen ratkasuun oli päässy pari fittii kupruu
Stadin kulttuuriperintöä vahvistetaan myös mm. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys taltioi ja pitää esillä slangia ja järjestää kotiseutuhenkeä vahvistavia ohjelmallisia tilaisuuksia. SLANGIJENGI Toimintasuunnitelma 2024 34 Tsilari 6 | 2023. Slangijengin toimintasuunnitelma hyväksytään aina syyskokoukses. Stadin slangin vaaliminen Heikki Paunosen ja Jeongdo Kimin suomi–slangi-suursanakirjan Nyt mä bonjaan ilmestyttyä syksyllä 2021 Stadin Slangi ry:n tuella kirjan markkinointi jatkuu edelleen vuonna 2024. Julkkarit, joiden tarkoituksena on esitellä sekä jäsenille että muulle yleisölle juuri ilmestynyttä numeroa sekä sen sisältöä ja tekijöitä. Tsilari ja tiedottaminen Stadin Slangi ry:n tarkoituksen toteuttamisen keskeisenä välineenä toimii yhdistyksen lehti Tsilari, joka tarjoaa foorumin ja tiedotuskanavan niin slangikuin muunkin Helsinkiperinteen keräämiselle ja vaalimiselle. S tadin Slangi ry:n tarkoituksena on kotiseutuyhdistyksenä vaalia sekä Stadin slangia että Helsingin puhekieltä samoin kuin kaupungin leikki-, harrastusja kulttuuriperinnettä. Täs on siis plänei ens vuodeks, mitä kliffaa voidaan duunaa kimpassa. Yhdistyksen verkkosivut uudistetaan vuoden 2024 aikana. Samalla Tsilari toimii yhdistyksen jäsenten yhdyssiteenä sekä yhdistyksen laadukkaana ”käyntikorttina”, joka tiedottaa yhdistyksen toiminnasta myös ulkopuolisille toimijoille. Slangiakatemia voi myös tehdä uusia aloitteita hallitukselle slangi tuntemusta edistävien ja slangi kulttuuria vahvistavien hankkeiden käynnistämiseksi. Kulttuuriperinnön vaaliminen Yhdistyksen kaupunkikuvajaosto Snygi Stadi jatkaa toimintaansa seuraten kaupungin kehitystä ja vaalien sen kulttuuri perintöä sekä valmistellen niihin liittyen yhdistyksen julkilausumia ja kannanottoja. Tsilari ilmestyy sekä jäsenille jaettavana painettuna lehtenä että verkkolehtenä Lehtiluukussa. Lehden jokaisen numeron ilmestymisen jälkeen järjestetään yleisötilaisuutena ns. Tsilari on Kultti ry:n ja Aikakausmedia ry:n jäsen. Lisäksi lehteä jaetaan ilmaiseksi Helsingin kirjastoihin. Samalla yhdistys kehittää edelleen digitaalisten tiedotuskanavien hyödyntämistä. Lisäksi yhdistyksellä on myynnissä runsaasti aikaisemmin julkaistua slangiaiheista kirjallisuutta. Idiksii on viel lisääki, mut niist sit bulimmin, ku ehitään niit kehittää pidemmälle. Yhdistyksen Slangiakatemiajaosto jatkaa toimintaansa slangin harrastuspiirinä, joka sekä seuraa slangin tutkimus toimintaa että koordinoi ohjelmia yhdistyksen Slangi treffeille. Slangitreffeillä ja Tsilarilehdessä. Vuonna 2024 Tsilarista ilmestyy kuusi numeroa. Kultti on kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien kattojärjestö
Myös uusia yhteistyömuotoja ja -kumppanuuksia haetaan aktiivisesti. SLANGIJENGI Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Stadin Slangi ry:llä on useita perinteisiä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa toimintaa jatketaan edelleen. Toimisto ja Slangilafka Yhdistyksen toimisto on entiseen tapaan avoinna kahdesti viikossa ja sen yhteydessä toimii Slangilafka, jossa myydään slangiin ja slangi yhdistykseen liittyviä kirjoja, cd-levyjä ja muita tuotteita. Slangiaiheisia laulelmatilaisuuksia järjestetään kaupungin palveluja senioritaloissa. Yhdistyksen kevätkauden tapahtumia ovat myös sekä perinteinen kunniakäynti Ässärykmentin muistomerkillä 13.3. Yhdistyksen syysohjelmaan kuuluvat muun muassa Slangitsyrkka Kallion kirkossa 10.10, kunniakäynti Ässä rykmentin muistomerkillä 13.10, Työläisäitipatsaan joulukukitus ja osallis tumiset sekä Helsingin kirjamessuille lokakuussa että Pelastusarmeijan joulupatakeräykseen. Vuonna 2024 yhdistys palkkaa osa-aikaisen toimistonhoitajan. alkaen klo 12 Espan lavalla perinteisin menoin kaupungin myötävaikutuksella. Yhdistys järjestää kesällä 2024 pitkän tauon jälkeen perinneleikkitapahtuman, josta pyritään tekemään vuosittainen traditio. Näitä ovat Helsingin kaupunki, Helsingin Tapahtumasäätiö, Helsingin yliopiston slangitutkijat, Slangikuoro, Costadilaiset, Hely – Helsingin laulelman ystävät, pääkaupungin oppilaitokset, kirjastot, seurakunnat, työväen opistot sekä lukuisat paikallis yhdistykset. Stadin Slangin näkyvimpiä ja odotetuimpia vuotuistapahtumia on Stadin Kundin ja Friidun julkistaminen Helsinkipäivänä 12.6. Yhdistys pyrkii omalta osaltaan saamaan tilaisuudelle ja henkilövalinnoille hyvän mediahuomion. Kevätkauden 2024 ohjelmaan kuuluvat myös sekä Slangirunotapahtuma että uusien laulajien/trubaduurien etsiminen ja laulutapahtumien järjestäminen. Vuotuistapahtumien lisäksi ohjelmassa ovat sekä kevätettä syyskaudella Slangitreffit vaihtelevine ohjelmineen, Slangi jorot sekä redut. . 35 Tsilari 6 | 2023. FOTO: VIRVE KUUTAR FOTO: RAIMO KUITUNEN. Tapahtumat Yhdistys järjestää vuonna 2024 säännöllisesti sekä jäsenettä yleisötapahtumia ja jäsenretkiä. että Työläisäiti-patsaan kukitus. Myös uusien myyntipisteiden avaamista selvitellään. Perinteiset joulubiisit lauletaan Paavalinkirkossa, ja kevyempi joululaulelmatilaisuus järjestetään jossakin ravintolassa. Kevään 2024 ohjelmassa on jäsenille suunnattujen Slangitreffien lisäksi toukokuussa perinteinen ”Mutsi on bestis” -äitienpäivätapahtuma, johon liittyy tapahtuma Lapinlahden sairaalan alueella. Yhdistyksellä on verkkosivujen lisäksi Facebook-, Instagram ja Youtubekanavat. Slangilafkan tuotteita myydään myös sekä yhdistyksen nettikaupassa että erilaisissa tapahtumissa
Samoin toimistoduunari Tarja Valli jäi veks hallituksesta, kiitti myös Tarskille. Stadin Slangi ry: n syyskokous pidettiin13.11.2023 Kinaporin palvelukeskuksessa. Tulossa on aika nasta vuosi: on bileitä, treffejä, joroja, reduja ja musaa, kyllä kelpaa! Slangin hallitusporukka on jatkossa: Harri Saksala, Virve Kuutar, Outi Havia, Risto Kolanen, Raimo Kuitunen, Ragnar Lilius, Soile Tammisto (uusi) ja Reijo Lainela (uusi). Aika nasta ja juhlallinen hetki, ku Tarja Valli ja Hara anto Ulla Toivaiselle kunniakirjan ja kutsu sen ja Arvo Niemen yhdistyksen kunniajäseniks. Stadin Slangi ry kutsuu Ulla Toivaisen kunniajäseneks ja kiittää kaikest kliffast duunist Slangin hyväks. Teksti ja fotot: Rampe Kuitunen Stadin Slangi ry:n syyskokous 2023 Hmm… onpa paljon kliffoja juttuja… FOTO: ILKKA NIEMI. ”Stadin Slangi ry kutsuu Sinut kunnia jäseneks ja haluu kiittää kaikest kliffast duunist Slangin ja Slangijengin hyväks”, tyylikästä! Syyskokouksen puheenjohtajaks valittiin Heikki Orasmaa, ja homma alko rullata. 36 Tsilari 6 | 2023. Toivotan Teille jokaisellle jaksamista ja kaikkea hyvää. Pöydän takana tsittaa kokouksen bamis Orasmaan Hessu, sihteeri Tarja Valli ja kasööri Sirpa Halmela. Tervetuloa Stadin Slangin syyskokoukseen. Ekaks saatiin borkat ja korvarit. Timolle siit bulit tänksit. Arvo Niemi pluggaa Tarja Vallin lähettämää korttia, jossa kerrotaan siit, ett Arvo on kutsuttu kunniajäseneks. Arvo on jo 102-vuotias starbu, ja se edelleen muistuttaa sen kundii maksaa Slangin jäsenmaksun joka vuosi. Sit bamis Hara Saksala avas kokouksen. Bamis Hara ehdotti, et ens vuonna tarttee pitää enemmän yhteyttä Stadin Friiduihin, Stadin Kundeihin ja Slangjengiin. Varalla on: Lasse Solman ja Valtteri Hellgren. Tsilari onnittelee Stadin Slangin kunnia jäseniä, Arvoo ja Ullaa. Kasöörinä jatkaa Sirpa Halmela. Kiitos Stadin Slangille! Teette niin hyvää ja tärkeetä työtä. Arvo kiittää kans kunniasta. Kliffa ja snygi mesta. . Tiina Linna Slangijengin nyya kunniajäsen Ulla Toivainen keskellä, oikeella Pia Landén. Tsekattiin ens vuoden toimintaja fyrkkasuunnitelmat. 23 slangilaista tsittas paikoillaan korvat höröllä. Joulugubbe Timo Alarik Pakkanen jäi pois hallitushommista, ku se oli ollu messissä jo kolme vuotta. Arvo ei päässy mestoille syyskokoukseen, mut kunniakirja lähetettiin Arvolle sen himaan. . SLANGIJENGI Ulla Toivaisen lisäks Slangijengi kutsu kunniajäseneks Arvo Niemen
Jussii säesti Tapsa Kojo, jonka kans bamlattiin, ett se vois tulla joskus uudestaanki messiin. . Sehän on julkkareiden idis – rispektii niille, ku on ollu messis duunaamas, niinku Seppo bamlas. Jussi sai idiksen ottaa tän biisin messiin, ku Maarit bamlas niiden kimppahaastikses, ett toi Asser on nimimerkki, jonka takana on friidu Helena Eeva. Slangijengi kutsui Elina Saksalan ja Samuel Davidkinin bamlaamaan niiden kniigoista. Tsilarin kulttuuritoimittaja Risto Kolanen valitsi tällä kertaa seisomapaikan. Messiin oli pyydetty vuoden synttärisankarit Maarit Niiniluoto ja Jussi Raittinen, joiden buli synttärihaastis oli Tsilaris 5/23. Jussi shungas kans Manjaanan, mis koko perhe goisailee eikä tee duunii. Kniigoissa kerrotaan paljon juutalaisten historiasta Stadissa. Elina Saksalaa haastatteli Airi Vilhunen. Virve ehtii olla mukana mones ja duunaa aina kaiken vimpan päälle. Teksti: Virve Kuutar Fotot: Valtteri Hellgren SLANGIJENGI Kniigatreffit 9.11.2023 Hermannissa Elina Saksala jututtaa dekkarikirjailija Samuel Davidkinia. Stikkaa meilii Tsilarin toimi tukseen: tsilari@stadinslangi.fi. Valitettavasti viime hetkel käviki nii, ettei Maarit päässykkään messiin. Viimeisin niistä, Rauta kupoli, on ilmestynyt 2019. . Samuelia haastatteli Elina Saksala. Mahtaaks Slangijengin ahkeral puuhaajafriidul, Virve Kuuttarel, olla enemmän timmoi vuorokaudes ku meil muil. Niin gimis on Stadi vedettiin kimpas ja ylimääräsenä Jussi shungas viel Tonnin stiflat. Jussii säesti Tapsa Kojo. Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen otti stagen haltuun ja hehkutti tietty taas Tsilarin snygei stoorei, esitteli skrivaajii, fotaajii, aktiivei slangilaisii ja muit tärkeit friidui ja kundei, ku oli tullu mestoille. Samuel on syntynyt ja elänyt Stadissa. Hän oli viimeisiä, jotka valmistuivat Helsingin Kauppakorkeakoulusta. HUOM! OBS! Tälle Tsilarille, mitä sä nyt just pluggaat, EI JÄRKÄTÄ julkkareita! Jussi shungas julkkareissa 37 Tsilari 6 | 2023. Samuel Davidkinin kniigat sijoittuvat 2010-luvulle. Jussi näytti meille siis senki, miten kasikybäne Stadin Kundi jaksaa viel viihdyttää jengii biiseillä ja stooreilla. Saatiin taas jengii kahvilan pöydät täyteen. Sil ois joku setti slangibiiseiki. Siihen on musan duunannu Jori Malmstén ja sanat on skrivannu Asser Tervasmäki. Teksti ja fotot: Valtteri Hellgren Oli kliffaa pitää julkkarit, ku Willensaunas oli tupa turvoksis. Kirjailijaillan vieraat, fotossa on kans Elina Saksalaa jututtanu Airi Vilhunen. Ku Jussi pääs stagelle, se alotti oman proggiksen Lasten liikennelaulul. Tsilarin julkkarit järkättiin Willensaunas marraskuun ekana. Onneks se lupas tulla joku toinen kerta. Seppo jututti Jussii biisien väleis, ja kimpas ne minnaili yhteisii intti aikoi. Maarit ja Jussi bamlas jo haastikses, miten krigun jälkeen veteraanit kävi shungaamas pitskuilla. Taloja on remontoitu myöhemmin. Stadin Kundi 2014 Jussi Raittinen täytti tänä vuonna pyöreet 80, mut jaksaa viel shungaa. Kniigojen pääosissa olevat poliisit ovat dekkarisarjan alussa hiukan yli 30-vuoti aita ja vanhenevat dekkaritrilogian jälkimmäiseen osaan tultaessa niin, että viimeisissä pääosan poliisi on 36-vuotias. Alkuaikoina suurimpaan osaan rakennuksista ei ollut vedetty vesijohtoja. Ja on aina kliffa kuulla kans pluggaajilt, mitä mielt ne on Tsilarist. Elina kertoi asunto-osuuskunta Kävyn historiasta 1920-luvulta 1970-luvulle. Koko jengi yritti tehdä peräs. Siit tuliki mieleen: mikä on sun lemppari stoori täs Tsilaris. Nyt Jussi näytti, miten maniskaa voi skulaa ihan vaan turpavärkilläki
Så här sent på julafton va där inge större rusning. Men de förtsätter ju att de finns fyrk för å hålla gamylena inlåsta. Ja hadde nog besökt platsen i dagsljus några gånger å visste ungefär var graven låg. Tanken räknas Fö di flesta e julen någå, som man donar tisammams. Men i den här belysningen va de omöjlit å hitta. Ja valde en gravsten som påminde om den rätta både ti skepnad å läge, tutta på ljusen å dumpa dom hastit i snön. Ja loda runt några kvarter där ja antog att graven sku vara, men hitta int rätt sten. Det e tanken som räknas så här i jultid. Fast de måst man ju erkänna, att församlingsbyrokratin ha flexa ganska mycky i dagens läge. Frid vare med er, men int me mej, som tocka iväg tibaks ti Brändö. De lär nog int dröja länge innan vi får nån app som fixar de här astrala distansmötet utan att man behöver drajsa i snön å stå å fumla me stidina å bränna fingrana nä man fösöker tutta på. Då e de kanske bättre å acceptera realiteterna så man tar lämplit distans i ställe. De e ju egentligen ett slags hybridfirande, fö int tar man ju nån direkt kontakt me di här familjemedlemmana som redan ha avancera six feet under om int ännu lägre ner eller alternativt ett par trappor upp mot dom högre himmelska regionena. En sån e ju att loda på gravgårdana å tutta på ljus på julafon. . Mest e de ju familjen å närmaste släkten som gäller, men alla e kanske int rikt så tjomis me sin släkt, att dom klarar av å samlas kring samma bord ens för en kortare tid. Nu kan man på många gravisar skuja me bilikan nästan ända fram ti schakte. Klockan börja närma sig kvart i sju, så de va dags att handla raskt. Alla andra tontar hade hunni redan före, å ljusen brann på så gott som alla gravar. Men jävla mörkt va där trots de. På Sandudd e de lite värre. Där e gångana fö trånga för bilikor. Maten va ännu på hälft å vi konstatera att nu måst vi dilka på donen för å hinna me allt. De här me å dona på distans e ju någå som, ligger i tiden. Nu ser vi ut att gå stramare tider till mötes igen så får se när man gräver fram di här beprövade verktygen igen. Men de förtsätter ju att de finns fyrk för å hålla gamylena inlåsta. De där ljuse e ju egentligen bara en symbol för att man haft dom i tankana, ett slag pop-up notifikation. SVEDUSLANGI RAFU NYBERG 38 Tsilari 6 | 2023. Gravisen föll på min lott å ja stack iväg vi sextiden på kvällen me ljus å tänddon. De e ju int mer än ett par år sen Institutet för hälsa och välfärd (THL) rekomendera att gamylena ska betraktas på behörit avsånd, helst bakom en glasruta. Några bekanta sku komma ti oss klockan sju. Tidigare måste man först kämpa on jordisk space på parkisen utanför gravgården för å sen ta sej genom snöyran i värsta fall ett par kilometer ti måle för den avsedda riten. Hennes föräldrar va nergrävda på Sandudd så ja skuja dit me ganska tung fot på pedalen. De gäller åtminstone på Malm å Furumo. Men de finns traditioner som e safe i di flesta lägena å ganska kostnads effektiva oxå. Ja har ett minne från nästan femti år sen, då vi höll på me den dåvarande sambon å rusta ti jul å hadde ett otrolit stök på gång me alla förberedelsena
Jos sul ei oo nettii, sä voit täyttää tän lomakkeen ja roudaa / sendaa sen byrooseen, stikkaa sen hallituksen jäsenille tai jäsenrekisterin hoitajalle. Osoitteen tms. klogu 15–17 Slangijengi dyykkaa shungaan Angleterreen. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii. Eli: Kliffaa, ku ootte liittyny Slangijengiin, Anni, Anssi, Erkka, Harri, Jani, Marita, Pekka ja Tuija! Tervetuloo messiin! Onks sul meiliosote. Mut ne ku on liittyny ennen ku Tsilari menee painoon, ehtii kuitenki saada viel tän vuoden vikan Tsilarin. Muista siis seuraa sitä kans!. Jos et saanu, ni varmaan byroos ei oo tiedos sun meiliosotet. Sendaa se osotteeseen: toimisto@stadinslangi.fi, ni saat jatkos jäsenbreivit ja sit ens vuoden alus kans jäsenmaksun bungauslapun. Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. Jangsterit diggaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Niiden, ku liittyy loppuvuodest, ei tartte bungaa enää tän vuoden jässärii, eikä siks lähde mitään slabariikaa. Matti Reittamo laulattaa Slangijengii. Niin me funtsattiin, ett toivotetaan ne tervetulleiks näin lehdes. Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Skrivatkaa mut jengiin! Parast on liittyy jäseneks himasaitil (www.stadinslangi.fi). Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Saitsä sen. SLANGI JÄRKKÄÄ Joulukuu ma 11.12. Slangijengin jäsenbreivi sendattiin pitkäst aikaa joulukuun alus. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. klogu 14.00 Snygeimmät joulubiisit Paavalin tsyrkassa. Tammikuu ma 15.1.2024 klogu 17.00 Lauluilta Bruuverin kabinetis. Mulle saa sendaa tietoo yhdistyksen tapahtumist ja laskut meiliin Tervetuloo Slangijengiin! Slangijengin jäsenrekkarinhoitaja Reijo Lainela on sendannu nyyille jäsenille jäsenmaksuslabarin kans Tsilareit ja toivottanu ne tervetulleiks Slangijengiin siin samal. Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. su 17.12. Slangijengi voi säästää bulisti fyrkkaa (ja käyttää sen johonki kliffempaan), ku ei tartte niin bulisti sendaa etanapostii. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Slangi järkkää Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. muutos (muista jäsennumero) Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: kundi friidu en haluu sanoo Mist tai kenelt sait idiksen liittyy Slangijengiin
Tsilarin toimituskunta ja Joulugubbe toivottaa Tsilarin pluggaajille glaiduu jygelii! Tänä jygelinä annetaan vuosikerta Tsilarii Lemppaa huitsiin kaikki lahjatrabelit! Tätä snygimpää ja glaidumpaa joululahjaa eli jylarii on kinkkist kekkaa. Hittaat helpot ohjeet Slangin himasaitilt osotteest www.stadinslangi.fi tai sit voit skulaa byrooseen numeroon 045 186 7238. Se osuu ku klyyvari daijuun skideille, jangstereille, stadilaisille frendeille, bönde serkuille, studeeraajille, niille ku on flytannu landelle, espoolaiselle kamulle, vantaalaiselle kaiffarille ja ihan kelle vaan, ihan missä vaan, hyvästä syystä tai ilman mitään syytä. Stydi suositus Joulugubbelta: