# 1 / 2009
TUKEVAA ASIAA ELÄMÄ
STÄ
7
kun minä kuolen
s. 22
Amerikkalainen unelma
CSI seinäjoki
mumma & mummo 1
tuh|ti adj. Onpas täällä tuhti meininki.
[tukeva, pullea, leveä, paksu, tanakka, vanttera, reipas, riuska, ponteva]
2. Tuhti emakko. Siinä on pulskia miehenalkuja ja tuhti likka. puhek. oiva, kelpo, aimo; tukeva, vankka. Tuhti mies. Se on tuhti ihminen, tuo meidän mamma! Tuhti työpäivä
TUKEVAA ASIAA ELÄMÄSTÄ
3
4
5
eväslaatikko
pä alkupala 9 äkirjoitus
a 10 luonnoss a 12 kuVakaupp kijä 14 pakina: kät pääruoka
lema minun kuo unel kalainen amerik
csi seinäj
mummoih
misiä
16 22 32 40
ni
oki
ma
jälkkäri n 52 e: seitsemä uVafeatur k 0 maailma 6 pelimiehen ka 64 superruo äätäjä 67 kolumni: s
kannen kuVa Teemu GransTröm meikki nina luosTarinen
6
8
Olin jo heittää kaiken toivon tytön löytämisen suhteen, kun Suomi osoitti pienuutensa ja elämä kummallisuutensa: tyttöihminen vastasi sähköpostilla etsintäkuulutukseeni kahden päivän kuluttua. tekee pienenä poikana kunniaa isänsä hautajaisissa. Olemme luoneet uudentyyppisen lehden juuri sinua varten. Heinäkuusta 1999 muistan vain yhden asian. Muistan kyseisestä kuukaudesta ainoastaan tuntemattoman tytön silmät, jotka katsoivat minuun hetken verran ihmismassan keskeltä risteilyaluksen täyteen ahdetulla käytävällä. Lehden pääjutun (s. Sitten ne yhtäkkiä katosivat. Se oli pitkä aika nuorelle ihmiselle. Reilu vuosi sitten kiinnitin huomiota iltapäivälehden lööppiin, joka kertoi järjettömästä henkirikoksesta, jonka uhriksi oli joutunut nuori nainen. Sulin täydellisesti lämpimän katseen edessä, ja olin haltioitunut ja kipsissä samaan aikaan. Tyttö oli kuin olikin sama niistä silmistä ei voinut erehtyä. Se oli Laura. Muistan ikuisesti myös hyytävän aamun syyskuussa 1994, kun autolautta Estonia aloitti viimeisen matkansa kohti merenpohjaa. Minä tunnistin hänet. Muistan ikuisesti kuuluisan valokuvan, jossa John F. Silmät lasittuneena yritin jatkaa työpäivää, kunnes huomasin pystyväni vain kysymään sitä yhtä kuuluisaa kysymystä. En muista esimerkiksi John F. En ollut koskaan tuntenut mitään vastaavaa. Kotiin päästyäni laadin epätoivoissävytteisen ja silmäpainotteisen etsintäkuulutuksen. kennedy Jr. Halusin upota niihin. Ensisuudelma vanhan ala-asteeni pihalla kruunasi illan, ja olin onnellinen siinä valtavassa hetkessä. Tuhti on ihmisille, jotka ovat kyllästyneet ylitsevuotavaan hömppään, ja kaipaavat lukukokemukseltaan enemmän. Muisto ei unohdu koskaan. Se musersi minut täysin. 22) aiheena on kuolema, sillä kuolema koskee kaikkia, ja halusimme tai emme, se osuu välillä liian lähelle. Nämä olivat pienelle miehelle isoja hetkiä. Tuhti jättää tyhjyyttä kumisevat julkimot aivoituksineen omaan rauhaansa, ja keskittyy aidosti elämänmakuisiin tarinoihin. Kuvassa näkyi piha ja lehdelle tyypilliseen tapaan tunnistamattomaksi käsitelty kuva. Miksi. Ne olivat syvyydessään kauneimmat, mitä olin koskaan nähnyt. Kuin elämä itsessään, lehti pyrkii jättämään lukijaansa jäljen, joka kestää. pääkirjoitus
silmät
Elämä on hEtkiä täynnä, jos niin vain haluaa. Huone pyöri ympärilläni ja sydämeni oli pakahtua jännityksestä. Murto-osa ihmisen elämästä oli uurtanut ikuisen jäljen sydämeeni, ja nyt huomasin kaipaavani jotain, mikä ei koskaan ehtinyt kunnolla minun ollakaan. Kävelimme pitkään Töölönlahtea ympäri, eikä hiipivä kylmyys tuntunut haittaavan kumpaakaan. Onnea jatkui muutaman kuukauden verran. Tuhti välittää tarinoita elämästä, sillä siellä missä on kuolemaa, on oltava myös elämää. Kennedy nuoremman syöksymistä vaimoineen mereen pienkoneella tai sitä, miten pyöräilijä lance Armstrong aloitti nousun elävien legendojen joukkoon voittamalla Ranskan ympäriajon ensimmäisen kerran. Tervetuloa tuhtiin maailmaan.
huomasin kaipaaVani jotain, mikä ei ehtinyt minun ollakaan.
marko-oskari lehtonen päätoimittaja
9. Käsissäsi oleva Tuhdin ensimmäinen numero on kuitenkin sinun. Hetki on yksi tähänastisen elämäni rankimmista kokemuksista
10
Lienee ensimmäinen kerta, kun tässä kohdassa maapalloa liikehditään kuubalaisen kosiotanssin askelin. luonnossa
Yks, kaks, kol, nel
EspoolAinEn JArno sAArimäki, 23, pyörähtelee kallion päällä keskellä metsää. "Joskus juhlissa mietiskelen, että mitenkäs sitä nyt istuukaan tässä tuolissa, ja onko ryhtiä. Olemme metsässä, koska se on Saarimäen mieleen. "Luontoon tai omaan kehoon. Nykyään huomaan tekeväni myös monia hieman epätavanomaisia asioita: kilpatanssia, sienestämistä tai marjastamista metsässä ja kukkien hoitoa kotona. Pääsee mukavasti irtautumaan muusta maailmanmenosta", Saarimäki kuvailee. Olen suunnistanut, uinut ja käynyt astangajoogassa. Mutta tanssista ei niin vain enää irtauduta. "Tanssiminen on olemista itsensä ja partnerinsa kanssa. Siinä intiimissä tilanteessa ei ole tilaa muille ajatuksilla. Normaalisti oltaisiin parkettilattialla peilisalissa. Se jää selkärankaan. Pelailen luonnonlakien ja oman kehon hallittavuuden kanssa." Hän on muun muassa kasvissyöjä, ja vain kokeillakseen, pystyykö totutusta tavasta eli lihansyönnistä irtautumaan. Pystyy. Kadulla kävellessä saatan alkaa laskea yhtäkkiä: yks, kaks, kol, nel..."
markus haapamäki kuva teemu granström
11. Hän sanoo harrastuksiensa olevan sellaisia, jotka liittyvät läheisesti luontoon
Kuvassa oli ehkä vähän höntti ilme.
TEIT MEISTÄ KAUNIIT
12. Lisäksi kasvojen virheet näkyivät. Kuvaa on käsitelty sopivasti, eikä siitä tule puuterimainen vaikutelma. Jarno ennen
jarno:
Pidin käsitellystä kuvasta enemmän, koska kasvojen ilme on intensiivisempi ja kuvauksellisempi. Käsittelemättömässä kuvassa ilmeeni ja asentoni eivät olleet huolitellun näköisiä
Jenni ennen
jenni:
Tykkäsin enemmän käsitellystä kuvasta. On ehkä epäkorrektia sanoa meikillisen ja käsitellyn kuvan olevan luonnonkaunista kuvaa kauniimpi, mutta en kuitenkaan itse koe kuvankäsittelyn ja meikin olevan mikään huono juttu. Siinä tulivat hyvin esiin vain tietyt osat kasvojen piirteistäni, kun taas käsittelemätön ja meikitön kuva toi pinnalle kaiken. Lisäksi meikittömässä kuvassa ei oikein tiennyt mitä kohtaa katsoa, kun tuntui että kaikki pienetkin yksityiskohdat olivat liian näkyvissä. Mielestäni kauniin kasvokuvan ei tarvitse korostaa ihmisen kaikkia puolia, vaan riittää että tuo esiin vain jotain yksityiskohtia. Kumman version sinä näkisit lehdessä mieluummin?
13. Jos kerran on keinoja tehdä ihmisestä sievemmän näköinen, niin miksei niitä sitten saisi käyttää hyvällä omatunnolla.
ulver svensson kuvat heli hirvelä
Kauneus on katsojan silmässä, mutta kuvankäsittelyllä saa ihmeitä aikaan
14
En minäkään menisi sellaiseen kampaamoon, jossa kampaaja on kuin seinästä reväisty.
suimme viimeiseksi Keravalla viitisen vuotta rivitalossa, mikä ei ollut meidän juttumme ollenkaan. Työssä ollessani minut tunnistettiin yleensä murteen perusteella. Kysyttiin, että mistäpäin Pohojammaata oon kotoosin. Silloin moni varmasti ajatteli, ettei tästä liitosta voi tulla mitään. Kymmenien vuosien kampaamotyö näkyy: sormet ovat kuluneet ja peukalo siirtynyt melkein kämmeneen. Tuohon aikaan, vuonna 1963, miehen piti olla vähintään 18-vuotias, ja tytön 17, jos halusi naimisiin. Ajattelin sitten, että minä vaikka kerjään leipäni huonona aikana, mutta ikinä en tule kotoa pyytämään mitään. Se oli vanha poliisin talo, jonka perhetuttumme rakensivat 1950-luvulla. Mielestäni
15. Mumma minusta tuli 39-vuotiaana. Sanoin pankkivirkailijalle, että olen ollut ikäni ammatissa, jossa minun on pitänyt olla mallina asiakkailleni. Mietin silloin, etten ikämaailmassa tekisi näin tylsää työtä elääkseni. Kuri pitää silti olla. Olimme mieheni kanssa molemmat seitsemäntoista, mutta presidentti Urho Kekkonen antoi meille luvan käydä vihille. Minä en kuitenkaan halunnut antaa aihetta puheisiin, että onpas se Hirvelän rouva rupsahtanut. Olin kampaamokoulun jälkeen hetken vieraalla töissä Helsingissä, Pihlajamäen ostarilla, kunnes perustin oman kampaamon Vantaalle Koivukylään. Ylihärmä on aika ahdasmielinen, vahva körttipitäjä. Niillä eväillä sain lähteä maailmalle. Suunnittelimme muuttavamme jonnekin Lahden ja Heinolan seudulle, kunhan työt päättyvät. Mitä vanhemmaksi tuli, sitä
A
ahdistavammaksi koko pääkaupunkiseutu muuttui. Nyt se on meidän kotimme. Mieheni opiskeli Helsingissä autokoulunopettajaksi. Aluksi minusta tuntui siltä, että ihmiset ovat täällä hirvittävän kateellisia meille paluumuuttajille. Vanhana ei jaksa jatkuvaa hälinää, eikä hektistä kaupunkielämää. Äitini oli myös kampaaja, samoin kaksi siskoani, siskon poika sekä yhden lapsenlapsen äiti. Paljon pitäisi muljahtaa keskipisteessä, jos vielä etelään muuttaisimme. Kunnes sitten eräänä päivänä löysimme, aivan vahingossa, myytävänä olevan talon Ylihärmästä. Ne eivät olleet äidiltä oikeanlaiset saatesanat. Suurin piirtein potkaistiin ovesta pihalle ilman ammattia. Nyt olemme olleet 45 vuotta naimisissa, ja lastenlapsia on kolme. Pankkivirkailija sanoi täällä kerran, että minun kannattaisi mennä joskus kauppaan ilman meikkiä ja tukanlaittoa, koska ihmiset eivät uskalla tulla puhumaan minulle. Sen verran minussa on pohojalaasta luonnetta. Kun menimme naimisiin, se oli skandaali tällaisessa pienessä kylässä. Nuorena minut pakotettiin auttamaan äitiäni kampaamossa, järjestelin rullia ja ojensin äidille saksia. Aivan teki pahaa, jos piti mennä johonkin Jumboon ostoksille. Luulivat, ettei meidän ole tarvinnut tehdä etelässä mitään että se raha on tullu Helsingis ittestänsä mutta eiväthän he koskaan nähneet meidän menevän töihin tai tulevan töistä kotiin. Asuimme vuosikaudet Etelä-Suomessa, minkä jälkeen muutimme takaisin tänne Ylihärmään. Päivisin kävin koulua ja iltaisin tiskasin Kolumbia-baarissa Iso Roobertinkadulla. Vaikka kyllähän me täälläkin tullaan ja mennään jatkuvasti: käymme tanssimassa ja joskus otamme isolla porukalla taksin ja lähdemme reissuun. Vastasin, ja lisäsin, että "koskaan en oo kapsäkkiäni tänne purkanu". Mutta sekin on sellaista rauhallista menoa. Lopulta päädyin yksityiseen kampaamokouluun Helsinkiin, kun lapset olivat pieniä. Toiset lapset leikkivät ja minä tein töitä. Minunkin lapsuudessa rajat olivat kovat, ja kotona vahdittiin kovasti tekemisiä, vaikka minulle 17-vuotiaana kävi niin kuin kävi. Silloin tehtiin pitkää päivää, mutta en antanut periksi. Kotona meillä oli kotiapulainen, jonka olin ottanut mukaani Ylihärmästä. Raili Skyttä lähti pommituksia pakoon. Sitten nämä
isoäidit
tulivat Helsinkiin.
markus haapamäki kuvat heli hirvelä ja teemu granström
leila HirVelÄ, 63, YliHÄrmÄ
k
un sain ensimmäisen lapseni, äitini totesi minulle: "Nyt saat tehdä elämälles mitä haluat, mutta minä en sitten haltioi". Työskentelin kolmisenkymmentä vuotta parturikampaajana. Leila Hirvelä meni naimisiin Urho Kekkosen luvalla. Ajattelin, että minä vielä kyllä näytän
Muistan, kuinka talon lasten kanssa tapoimme torakoita seinän raoista, ja äiti kampasi täitä veljeni päästä. Koska rahaa piti antaa joka tapauksessa, niin sen eteen lapsen oli hyvä nähdä pikkuisen vaivaa. Öisinkin joskus istun koneen ääressä monta tuntia yhteen menoon. Kävin pian Systeman konekirjoituskoulussa alkeiskurssin. Isäni oli töissä rautateillä ja äiti ompeli. Elämä on tässä ja nyt.
raili skYTTÄ, 79, Helsinki
V
16
enäjä väitti, että Suomi hyökkäsi, mutta eihän se nyt niin ollut. Isä meidät kuitenkin vei junalle ja lähdimme evakkoon Parikkalaan. Poika meni hakemaan risua hitaasti kuin etana, ja me seurasimme ovella hänen kulkuaan. Ennen laitettiin koulussa nurkkaan seisomaan, jos teki jotakin tai tirskui pulpetissa. Me olemme heidät opettaneet elämään. Muistan yhden tapauksen, kun lapsemme olivat pieniä. Minun ikäisiäni siellä ei kauhean paljon ole, mutta on kivaa olla ajan hermolla. Siihen aikaan ei lähdetty jatko-opintoihin, mutta kansakoulun kävin loppuun asti hyvällä menestyksellä. Voisi leikillisesti sanoa, että touhu meni niin kalliiksi, että päätimme ostaa pesukoneen. Sieltä tulee joskus viestiä jopa heidän kavereiltaan että tulevat tiettynä päivänä käymään joukolla ja tilaavat valmiiksi lättytarjoilun. Silloin alkoi se talvisota. Ei pahoinvoinnista tarvitse välttämättä nuoria itseään syyttää. Kalenteri on jatkuvasti täynnä. Kurssi sujui hienosti, joten uskalsin mennä näyttämään todistusta Apilan johtajalle. Koskaan ei ole esimerkiksi tullut mieleeni, että olisi pitänyt erota miehestäni. Myöhemmin minä sitten kävin iltakoulua ja suoritin keskikoulun. Nuorena sitä luuloo tietävänsä kaiken, vaikka ei tietääsikkää. Paljon on asioita, jotka olisi voinut tehdä toisin, mutta ei niitä enää auta miettiä. Opettaja sanoi meille, että nyt lähdetään puistoon, jonne oli kaivettu isoja ojia. Elämässä pärjää, kun on pitkä vieteri ja huumorintajua. Lapsi pitää kuulemma saada tottelemaan puheella. No minä sitten menin, ja se kurssi meni vielä paremmin! Töissä naputtelimme tukkuliikkeen laskuja. Lopulta hän sai itse hakea metsänlaidasta risun, vitsan. Opettelin jopa käyttämään tietokonetta. Poika huusi niin kuin pistetty sika. Aina olemme selvittäneet takut ja solmut. Hän kertoi, että suojautuminen olisi vain harjoitusta; vaan eipä ollutkaan. Perillä Parikkalassa majoituimme sukulaisten luo. Paljon on asioita, jotka pitää katsoa sormien läpi. Jos lapselta jotakin puuttuu, niin ilman muuta hän siihen reagoi. Silloin ei ollut nikotiinipurkkaa tarjolla; lopettaminen oli omasta korvienvälistä kiinni. Ensimmäinen työpaikka löytyi Kotimaasta, joka oli sellainen hengellinen yritys. Tarjottaessa sanoin, etten ole lopettanut, mutta nyt ei vain tee mieli. Tapahtui kaikenlaista, kunnes pääsimme Helsinkiin, Yrjönkatu 30:een. En tarkasti muista, mitä sitten tapahtui. Mutta kun voi olla sellaisiakin lapsia, joita ei edes kotona oteta kädestä kiinni. Meillä lapsilla olikin aina hyvät vaatteet. Kuljetin kyllä vuoden kolmosaskia käsilaukussa, enkä maininnut päätöksestäni kellekään. Vieläpä ihan itse, kukaan ei opettanut. Siellä hän käski kaikki oppilaat kotiin. Joku tokaisi minulle nähtyään uutisia Kauhajoen tapauksesta, että nyt se vapaa kasvatus näkyy. Mitä lähemmäksi poika tuli, sitä kovempi ääni hänestä lähti, kun tiesi mitä on tulossa. Työntekoon opetin lapsiani pienillä palkkioilla. Hän tuli viimein pienen oksan kanssa meitä kohti. Itse en ole aivan täysin onnistunut näiden suhteen; joskus olisi pitänyt olla nöyrempikin. Välillä oli tämä vapaan kasvatuksen aika. 15-vuotiaana lähdin tienaamaan, kun piti saada omaa rahaa. Monesti vanhemmat syyttävät ja sanovat, että koulusta pitäisi tulla kaikki oppi. Mielestäni tärkein oppi käyttäytymisessä tulee kotoa. Poltin silloin viimeisen tupakkani. Sitten kun harjoitus oli ohitse, menimme opettajan johdolla takaisin koululle. Jos hän ei näytä pahaa oloa kotona, niin sitten jossakin muualla. Ja se oli totisinta totta. Minä olin sinä päivänä koulussa Viipurissa. Mutta sitten sattui tiskaamisen kanssa niin, että kattilankin peseminen maksoi markan. On ollut heikkojakin aikoja, mutta hyviä päiviä on ollut onneksi enemmän. nykypäivän nuorten ongelmat johtuvat juuri vanhemmista ja kasvatuksesta. Äiti ompeli minulle rippivaatteet ja hääpuvunkin. Viipurissa minulta jäi kesken kansakoulun
kolmas luokka, mutta pääsin Lapinlahden kansakouluun suoraan neljännelle luokalle. Kaikki ystäväni polttivat silloin. Arastelin moralisointia, jos olisikin taas alkanut polttaa. En ollut siellä kauan, kun jo pääsin Apilan kemikaalitukkuliikkeeseen Bulevardille. Kuulin tässä hiljattain eräältä lastentarhassa työskentelevältä, ettei lasta saa ottaa siellä edes kädestä kiinni. Vaikka kyllä teki, ja alkuaikana näin jopa unia tupakasta. Nykyään jos opettaja sanoo tirskumisesta, niin tulee haistattelut päälle. Pitää olla pitkämielisyyttä ja valikoiva kuulo. Toinen pojistamme oli tehnyt jotakin pahaa, mistä oli hänelle jo tuhannen kertaa sanottu. Parikkalan visiitti oli lyhyt. Minä olin kymmenen, veli yhden vuoden ikäinen. Olen nyt ollut muutamia kuukausia Facebookissa. Apilasta lähti kemikalioihin. Olen lastenlasteni kaverina Facebookissa. usi elämä alkoi kohdallani oikeastaan 24 vuotta sitten, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi. Jokaisen vanhemman täytyy katsoa peiliin. Pitihän sitä napauttaa risulla säärille, jotta tiesi mistä on kyse. Parturikampaajan työt lopetin vuonna 1998, mutta eläkkeelle siirtymi-
u
sen jälkeen on ollut aina vain kiireisempää: vedän tiffany-lasikursseja, käyn näytelmäpiirissä, järjestän lapinrumpukursseja, käyn kuorossa ja olen mukana yrittäjänaisissa. Hän vastasi, että halutessani voin osallistua jatkokurssille. Minulla on ollut värikäs elämä. Ennen sellaanen ei olisi tullu mielehenkää
17
Hän oli aika ankara, ja osasi pitää hyvän kurin. Siellä ei oltu kovin kauan, kun mentiin Isosaareen. Tuleva mieheni oli olympiastadionilla töissä paikannäyttäjien esimiehenä. Muistankin muuten aika hyvän jutun! Siellä Russarössä oli sellainen iso tykki, jolla ne aina välillä ampuivat. Siellä me tapasimme, historiallisen tapahtuman merkeissä, suuren urheilujuhlan keskellä. Yölläkin siellä surisee. Söimme paljon kalaa, sillä mieheni oli innokas kalastaja. Minulla on aina tuossa pöydällä kolme ristikkolehteä, joiden avulla koetan pitää pään kunnossa. Seurasimme tilaisuutta sieltä salin parvelta, mutta en kyllä muista, kuka oli presidenttinä. Juoma tuli sinä kesänä Suomeen, ensimmäistä kertaa. Siellä saarella mieheni komenteli niitä muita. Kun yhdeksän kuukautta oli kulunut häistä, syntyi ensimmäinen lapsemme. Hän tuli usein kojulleni muka Coca-Colaa ostamaan. Sitä onkin naurettu, että mikä se päättymispäivä oikein onkaan! Onneksi pääsen huomenna Tukholman risteilylle, ja sen reissun jälkeen on tennisseuran pikkujoulut. Täällä Munkkiniemessä olen nyt asunut 24 vuotta samassa talossa. No minä lähden työntämään lastenvaunuja ja kissa on siinä vierellä. Jouduin joskus kotona sanomaan miehelleni, että nyt ei olla missään armeijassa. Puhelimessa sanottiin, että "nyt on majuri lähdössä". Menimme yhdessä sisään kello kahdentoista maissa, kun se sitten lopulta tapahtui kahdeksalta illalla. Poikamme on nyt merivoimissa. Minä olin meistä kahdesta se rauhallisempi puolisko. Vietimme siellä lomia ja kesäviikonloppuja. Se oli sellaista saaristolaiselämää. Koko perhe osallistui kalastukseen tavalla tai toisella, ja verkoissa sitä vasta riittikin putsattavaa. Suomenlinnassa oli hyvä kenttä ja aktiivinen tennisseura. Mieheni täti kysyikin minulta, että kuinka te nyt viisi vuotta olette ikkunoita katselleet. Sitten kuuluu huuto, että "Ammutaan!", niin se kissa alkoi hiipiä ihan matalana siinä! Ja se oli meidän mielestä niin hauskaa, kun se tiesi huudon perusteella, mitä on tulossa. Pankista soitettiin taksi, jolla lähdin Tilkkaan. Kaksi kasvainta he saivat hoidettua, mutta se yksi vei mennessään. n. Ikää tulee koko ajan lisää. Veljeni kuoli hiljattain. Lääkäri sanoi sen Meilahdessa, kun mieheltäni oli otettu näytteitä. Transmerin aikaan tapasin mieheni. Välillä meidän piti lähteä uimarannalle, kun ampumapaikka oli niin lähellä. Tein jo siinä vaiheessa surutyötä, kun tiesin, ettei siitä selviä. Helsingin kesäolympialaisissa, vuonna 1952, olin stadionilla myymässä Coca-Colaa. Hän ei vain ehtinyt olla eläkkeellä ollenkaan, sillä hän kuoli Tilkassa 50-vuotiaana. Perillä satuin sairaalan ulko-oville samaan aikaan mieheni siskon kanssa. Pian sen jälkeen aloin hankkia omaa asuntoa. Meidän poika seurasi isänsä jalanjälkiä. Pidimme häntä kädestä kiinni ja sanoimme hoitajalle, että kaikki letkut pois. Enhän minä enää pelaa, mutta käyn tennisseuran tilaisuuksissa. Vaikka aika lujaa naisetkin lyövät. Hänellä oli kolme aivokasvainta. Viimeisin oli ihan upseerikerhon vieressä, ja siellä järjestettiin paljon juhlia. Sitten ne kai soittivat lapsille. Hänestä tuli myös upseeri. Meillä oli myös kesämökki Hernesaaressa, lähellä Villinkiä. Kävimme varmaan niissä kaikissa. Pitää nauttia siitä, kun on vielä nuori: pystyy opiskelemaan ja tapaamaan iloisia ihmisiä. Minä en enää halunnut, enkä pystynyt mennä siihen huoneeseen. He sanoivat sen suoraan. Olimme seurustelleet viisi vuotta ennen naimisiinmenoa. aika lujaa naisetkin lyöVät.
T
18
tavaraa ympäri Suomea. Ihmettelen vain, miksei sieltä tule miesten pelejä, kun niitä miehiä olisi mukavampi katsella. Voitimme hänen kanssaan nelinpelin ja hänen siskonsa kanssa naisten nelinpelin. Häitämme vietettiin upseerikerholla Suomenlinnassa, koska hän oli armeijan kadetti. Haluaisin nähdä Nadalin pelaavan, koska hän on niin upea. Minulla on kolme lasta ja seitsemän lastenlasta. Kun tuli vieraita kylään, he saattoivat ihmetellä, että missäs lapset ovat seitsemän aikaan illalla. Olin Postipankissa töissä silloin ja kävin Tilkassa aina töiden jälkeen katsomassa häntä. Siellä he olivat, omassa huoneessaan. Kaikki oli silloin niin ihanaa.
P
Suomenlinnassa asuimme kolmessa asunnossa. Ruokatunnilla menimme mereen uimaan ja laitoimme sen jälkeen uimapuvut ikkunalle kuivumaan. Tytöt aina sanovat, että muistan kyllä nämä vanhat asiat, mutta en niitä uudempia. Vähän myöhemmin tein samaa työtä Transmerilla. Yhtenä päivänä meille taas tultiin sanomaan, että pian pamahtaa, joten pitäisi lähteä pois. Meillä oli kissakin saarella mukana. Isosaaressakin oli joku ihmeellinen tykki. Justiinsa tuli yksi finaaliottelu, jonka Venus Williams voitti. Mutta Rafael Nadal on ykkönen! Nadal on ykkönen! Viime aikoina televisiosta on tosin tullut vain naisten pelejä. Olen ollut kaksi kertaa presidentinlinnassa katsomassa, kun kadetit nimitetään. Nyt en ole tehnyt ristikoita, kun on ollut niin kovaäänistä remonttia yläkerrassa. Sitä olen ajatellut, että kuinkahan kauan tässä vielä kävellään, mutta kyllä minä vielä tanssimaankin menen. Hoitaja tuli kysymään, tarvitsenko rauhoittavia, mutta olin ottanut jo. Nyt olen saanut Eurosportin näkyviin ja katson sieltä tennisotteluita. Minun mielestäni merivoimien vaatteet ovat paljon komeammat kuin maavoimien.
elasimme paljon tennistä, kun mieheni vielä eli. Ikkunoita katseltiin ja käytiin hotelli Tornissa. Ensimmäinen saari, missä asuimme, oli Russarö. Viime yönä nukuin vain kolme tuntia. Työn kulusta jaettiin tiedote, että remontti kestää 6.8.31.11. ässä on elämän aikana saariloita kierretty. Eräänä päivänä olin normaaliin tapaan Jääkärinkadulla töissä, kun sinne soitettiin Tilkasta. Minä pääsin sitten vähän helpommalla keittiössä
19
Ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kätkijän suorittama pällistelytapahtuma on perin mielenkiintoinen. Yleensä tapahtumapaikkana on merenranta, koska siellä ei oikein ole mitään, mihin tuijottaa. Niin helppoa on se. Sitten on niitä toisenlaisia hermostujia. Riippuu hyypiöstä. Lorottakaa siihen kattilakaapin edustalle ja lausukaa korostuneen vihaisesti muutama tuhma sana. pakina
kätkijä
tiEDättEhän tilAntEEn, kun ihminen joskus hermostuu. Sanokaa minun sanoneen: kyllä tulee äkkiä keskusteluapua harmistuneeseen fiilikseen, jos vain on äiti kotosalla. Monet ihmiset pysyttelevät hermostumisestaan huolimatta viilipyttyinä. Etsiikö kenties auttajia taivaalta tai lääkitsijöitä vesistä. Halvaksikin tulee sellainen mykkäkoulu, kun ei kulunkeja synny. Sitä voi vaikka panna tupakaksi tai lingota pissit lumihankeen ja turruttaa täten tunteensa. Mutta se ensimmäinen, se pidättyväinen hyypiö, joka piilottaa kaiken tunteen. Ne suuttujat vääntävät kehostaan irti kaiken, minkä ovat kivikaudella oppineet. Harva sentään tilanteessa pulloon tarttuu, mutta tarttuupa joku siihenkin, jos on havainnut moisen mukaansa ottaa. Kätkijä peittoaa tunteenpurkauksen, kukaties pullistaa silmästään yhden verisuonen, mutta pitää närkästyksensä jossakin takaraivon uumenissa. Siinä sitten rannassa tai töyräällä ihminen märehtii niin kauan, ettei enää sappi kiehu, jolloin hän aloittaa paluumatkan tilanteeseen, jossa kiukku alkoi. He heittelevät pöydät nurin, paiskovat vaasit seinille, yrittävät ajaa autolla päälle. Ihmettelenpä kuitenkin, että miksi kätkijän pitää sinne rantaan päästä tai mäen päälle. Ei saa merenrannassa tällaista kokemusta ei, vaikka kuinka tyhjentäisi rakkoansa. Ei päästä asiaintilaa eturaivoksi. Menkää vaikka äitinne luokse kylään ja alkakaa pällistellä tiskipöydän kantta oikein intensiivisesti. Eikä hotellille tarvitse korvata televisiota, koska sitä ei heitetty ikkunasta pihalle. Kyllä asia on niin, että hermojen helpotus löytyy täältä maankamaralta. Jonkinlainen verisuonen pullistuma hermostujan silmässä saattaisi kyllä paljastaa, että nyt pauhaa ja pahasti, mutta eipä sinne lähimmäisen luomien alle tule niin tarkoin katsottua. Jos nyt kerran olette sitten tällainen kätkijätyyppi (niin kuin kaiketi olette, miksipä muuten tätä enää lukisitte) ja teillä ilmenee pakottava tarve lähteä tuijottamaan, niin menkää ihmeessä ihmisten ilmoille. Sieltä sitä apua saa, ihmisiltä, jos oikein harmittaa. Yksi on, minkä hän tekee: kalppii toisaalle, poistuu tuijottamaan ei mitään. Hän on kätkijä. Taivaalla meistä jokunen voi toki reissata tuona vihastuksen hetkenä (varmaan menossa Kanarialle tai Rhodokselle), mutta Boeingin kyydistä on aika pitkä matka tulla avittamaan yksilöä hädässä, eikä jumbojetistä irtautuminen muutenkaan käytännössä onnistu. Häneltä palaa pinna. Tai sitten henkilö voi katsahtaa mäenrinteeltä taivaalle, koska sielläkään ei ole mitään. Miettikääpä tilannetta, että olette vihainen. Polttaa päreensä. Lieneekö kätkijä välttämättä edes hotellissa elellyt. Niin että sellainen on kätkijän tapa hoitaa asioitansa.
kyllä asia on niin, että hermojen helpotus löytyy täältä maankamaralta.
markus haapamäki
20
anna-stiina korhonen. Hän saattaa polkea kantapäillään maata yhä tiiviimmäksi tai puhahdella merkillisesti, mutta yhtä hyvin voi olla, ettei polje tai puhahtele. Esimerkkejä voisin kertoa tuhansia, vielä eläimellisempiäkin, mutta niistä voitte lukea kertomuksia uutislehdistä. Peijakas! Ei meistä tietääkseni kukaan merenpohjassa majaile
Hupelluksen tarina alkoi kuitenkin jo -97, jolloin "perustajajäsenet" tempaisivat oman testi Hupelluksen Norjaan. Tsekkaa matkojemme tarkemmat speksit, menneiden lumien kuvat & videot netistä ja varaa oma paikkasi!
Hinta 395 euroa SIS. Loppu on historiaa: Toistakymmentä matkaa, yli 10.000 opiskelijaa ja täydellinen alamäki-ilottelulle omistautuminen on jättänyt jälkensä lukuisten vuorten rinteille. HEMSEDAL NORJA 11.-18.4.2009
Hupelluslaskureissuja on järjestetty vuodesta -98 opiskelijoille ja opiskelijahenkisille. MATKAT, MAJOITUKSEN, 5 PV HISSILIPUN JA ÄKSÖNIÄ! WWW.HU PELLUS.N ET
OPISKELUT OHI ?!. Hupelluspakettiin kuuluu aina festariohjelma, joka suuren ja iloisen osanottajamäärän ansiosta takaa legendaarisen meiningin, jota ei muualta löydä. Ei hätää, nyt voit varata paikkasi taivaasta M WWW.TAIVASHUPELLUS.CO
21
22
Siksi minun täytyy.
23. Minun kuoleMani
tuuti piippo kuvat teemu granström
Sukupolveni ei osaa käsitellä kuolemaa, koska meidän ei ole tarvinnut
esi täyttää kylpyammetta hiljalleen. Se on Suomen lain määritelmä kuolleesta ihmisestä. Sairaalassa menehtyville tehdään lääketieteellinen ruumiinavaus, jos hoitavan lääkärin mielestä kuolinsyyssä on jotain epäselvää. Hautaudun vaahtoon ja unohdan kuoleman. Niin kuin se jotain auttaisi. Koska se voi kuitenkin tulla vastaan vaikka parikymppisenä, päätän kuvitella omani. Enimmäkseen näillä pöydillä avataan sairauksiin kuolleiden vanhusten ja joskus lasten ruumiita. Hautajaisissa suru tarttuu, oli tunnelma mikä tahansa. Sinne on kutsuttu ihmiset, joille olen ollut tärkeä. Kummitädillä on sama tarina kuin lakkiaisissa: kun kolmevuotias Tuuti kaatui mökin pihalla, alkoi itkeä, ja neljä miestä juoksi kesken perunannoston puhaltamaan polvea. En ole koskaan pudonnut korkealta, joutunut liikenneonnettomuuteen tai edes murtanut luita. Kuolema ei ole kulkenut niin läheltä, että sitä olisi pitänyt ajatella. Minusta on tullut muistoja. Se ei ole sairaus, vaan tunne, joka kuuluu asiaan. Siis äidille ja isälle. Arkun reunat painaisivat käsivarsiani, jos tuntisin jotain. Vanhemmille lapsen kuolema on musertava kokemus. Sen tekemiseen tarvitaan omaisten suostumus. Alumiiniset ruumiinavauspöydät, pihdit, jättimäiset veitset ja kauhat muistuttavat paikan raadollisesta luonteesta. Nettipalstoilla lapsensa menettäneet äidit kertovat käyvänsä haudalla viikoittain vielä vuosia kuoleman jälkeen. Kun astun höyryävään kylpyyn, heivaan ajatusleikin samaan lokeroon sen kanssa, jossa vanhempani paljastuvat avaruusolioiksi. Tunteet pääsevät pintaan, kun mieli on valmis käsittelemään asiaa. Suru näyttäytyy usein ruumiillisena. Äiti, isä ja isosisko istuisivat aamupuurolla keittiön pöydän ääressä kuten ennenkin ja söisivät illalla kirjolohta. Koska todennäköisesti olen kuollut liikenneonnettomuudessa, poliisi tarkistaa henkilötietoni ja ilmoittaa kuolemasta lähimmälle omaiselle, eli yleensä puolisolle, vanhemmille tai jälkeläisille. Ehkä suurta tuntematonta ei tarvitse pelätä, jos tietää mitä tänne jää. Tilaan, jossa kuolema ei tunnu miltään, saattaa jäädä pitkäksikin aikaa. Ruumishuone patologian keskuslaboratorion kellarissa Meilahdessa on steriilin harmaa ja hiljainen. Mitähän sitten tapahtuisi. Arkku on vaatimaton, koska se poltetaan kuitenkin. Syksy 2009. Kappelin ikkunoista siivilöityvä myöhäinen auringonvalo tekee tunnelmasta lämpimän, nenäliinoista ja tummista vaatteista huolimatta. Iltaa kohti, kun adressit on luettu ja kahvit juotu, rytmi muuttuu kavereiden soittaman musiikin myötä elävämmäksi, hyvät muistot saavat ihmiset hymyilemään ja ainakin osan mielestä kaikki tuntuu jatkuvan sittenkin. Yleisin ensireaktio läheisen menetykseen on tunnottomuus, shokki. Ridge ja Brooke leikkisivät edelleen kissaa ja hiirtä, mummu päivittelisi sitä naapureiden kanssa, ja perjantaina saunavuoron ja Pulttiboisin jälkeen isä nukahtaisi sohvalle kainalossaan yksi tytär vähemmän. Vaikka kuvittelen, että jokainen haluaisi tietää mahdollisimman tarkkaan mihin läheinen on kuollut, patologin mukaan omaiset suhtautuvat ruumiinavaukseen usein nihkeästi. Ne ovat kauniimpia luonnossa. Ennen hautajaispäivää lähiomaiseni kuitenkin hoitavat tuhat ja yksi asiaa.
arkun reunat painaisiVat käsiVarsiani, jos tuntisin jotain.
ääkäri toteaa minut kuolleeksi, kun kaikki aivotoimintoni ovat lakanneet. Sisko kertoo muille sukulaisille ja ystäville, miten leikimme pienenä muovihevosilla tallia ja ovelampana isosisko sai minut luovuttamaan kaikki hyvät hevoseni hänelle. Kuvani on
l
siirretty pöydälle keskipisteeksi. Jotenkin ajatellaan, että ihminen on vielä
24. Vaahto nousee valkoisia reunoja kohti. Tämän juhlan paras osa on siunausseremonian jälkeen alkava muistotilaisuus. Omaiseni tiesivät, etten olisi halunnut kukkia. Äiti on valinnut siskon kanssa sen päälle viininpunaisen kankaan, minun väriseni. Eteenpäin pääsee, kun jonkun tunteen uskaltaa kokea, olkoon se sitten vihaa tai surua. Hyvää ruokaa, kahvia, teetä ja musiikkia -- niiden kanssa on helpompi nauraa ja itkeä. Ulkopuolella soi piano, tuttu pastori puhuu hetken, sitten rukoillaan. Tuijotan itseäni kylpyhuoneen peilistä kuusivuotiaana ja mietin, mitä jos kuolisin. Hengästyttää, pyörryttää, näkee ja kuulee mitä kummallisempia asioita. Siitä ei välttämättä selviä koskaan täysin. Toivoisin, että enemmän naurettaisiin, mutten saa enää neuvoa
Mutta jos minua ei ehditä viedä elossa onnettomuuspaikalta sairaalaan, elintestamentista ei ole hyötyä. Ihan ensiksi äiti ja isä kuitenkin soittavat läpi siskon, mummon, ystävät, tädit, sedät ja enot. Sitä kautta viesti kulkee myös entisille työkavereille, luokkatovereille ja tutun tutuille. Yhteensä Suomessa kuolee noin 50 000 ihmistä vuodessa. Kauempana makaavat valkeat, ruskeat, muoviset ja puiset arkut päällekkäin kuin vampyyrien luolassa, paitsi että täällä vallitsee päivänvalo. Olen testamentannut sisäelimeni sairaiden käytettäväksi vuonna 2004, kun sukulaiseni sai uuden sydämen ja keuhkojen myötä useamman vuoden lisää elinaikaa. Aulikki Helakalliolla, hautausalan ammattilaisella, on kumarat kapeat
25. Kun kuolemastani ilmoitetaan Facebookin ylläpidolle, se pitää profiilini aktiivisena sopivaksi katsomansa ajan. Pelkkä tyhjä kuori. Todennäköisesti he eivät vielä shokissaan itse oikein ymmärrä tapahtunutta. Jos siis en ole tiettävästi kuollut sairauteen, vaan yllättäen, tapaturmaisesti, väkivaltaisesti, myrkkyyn, ammattitautiin tai jos on syytä epäillä rikosta tai itsemurhaa, täytyy ruumiilleni lain mukaan tehdä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Kun elinluovutuskortti on allekirjoitettu, omaisetkaan eivät voi estää elinten siirtoa. Ruumishuoneen kylmiö patologian keskuslaboratoriossa Helsingin Meilahdessa.
ruumiissa, vaikka eihän siellä ketään ole. Sitten tarvitaan hautaustoimiston apua. Oven avautuessa siitä kuuluu kilahdus, ja kapeat kasvot nousevat toimistopöydän takaa tervehtimään tulijaa. Ruumiinavaus paljastaa hurjan määrän hyödyllistä tietoa potilasta hoitaneille lääkäreille. Seinillä seisoo rivi erivärisiä uurnia. Niitä tehdään noin 10 000 vuodessa. elsingin Hautaustoimiston näyteikkunat Kallion kirkon vieressä on peitetty valkeilla verhoilla. Silti lääketieteellisten ruumiinavausten määrää vähennetään säästösyistä jatkuvasti vuosittaisesta 4 000:sta. Kollegat saavat hoitaakseen kesken jääneet työt. Siirrettävän sydämen täytyy sykkiä.
H
Kuoleman todennut lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen, jonka lähiomaiseni lähettävät kouluun, vuokranantajalle, pankkiin, vakuutusyhtiöön, ammattiliittoon... Neljässäkymmenessä prosentissa avauksista paljastuu jotain olennaista uutta, ja joka kymmenennen kohdalla lähetediagnoosi muuttuu kokonaan. Ja tietenkin jälkiä siitä, miten on elänyt
Tässä on kylmiö, joka sijaitsee Meilahden patologian keskuslaboratoriossa.
26
Minua uudet tavat kiinnostaisivat, ehkä Mullan alla -sarjan Naten vihreiden hautajaisten inspiroimana, mutta juuri minkäänlainen ekohautaus ei ole vielä rantautunut Suomeen. Ekohaudalle voi istuttaa vaikka puun, jolloin kuolleen jäänteet palaavat luonnon kiertokulkuun. Ensimmäisten prematorioiden on tarkoitus aloittaa toimintansa lähivuosina ainakin Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Etelä-Koreassa. Tältä alalta asiakkaat eivät lopu kesken. Jäänteistä poistetaan metallit, jonka jälkeen ne haudataan maatuvassa arkussa alle puolen metrin syvyyteen. Uusille arkkuhaudoille on Helsingin Sanomien mukaan tilaa enää Malmin ja Vantaan Honkanummen hautausmailla, ja tuhkauksen suosion ansiosta esimerkiksi täysiä sukuhautoja voidaan vielä käyttää. Jos menetelmä yleistyy, sillä voi olla merkittäviä ilmastonmuutosta hidastavia vaikutuksia. Se on yleistynyt etenkin kaupungeissa, sillä jo 78 prosenttia helsinkiläisistä vainajista tuhkataan. Kaikki maailman kuudesta ja puolesta miljardista ihmisestä kun kuolevat joka tapauksessa. en taida käyttää hautaustoimiston kynää palaVereissa.
Toimittaja tutustuu ruumishuoneen avaussaliin.
hartiat ja ohuet pitkät hiukset poninhännällä niskassa. Kenen hoidettavaksi haluan jättää hautajaiseni. Mukana tulee Helsingin Hautaustoimiston kynä. Hän ojentaa pyynnöstäni samettipäällysteisen kansion, joka sisältää omien hautajaisten suunnittelupaperit. Ideana on, että pulveri kompostoituu eli toimii ravintona maaperälle eikä rasita sitä kuten perinteinen arkku ja kemikaalein käsitelty ruumis, joka kompostoitumisen sijaan mätänee kosteutensa vuoksi. Tosin Naten hautajaisissa pellavakankaaseen kääritty ruumis laskettiin maakuoppaan puistomaiselle ekohautausalueelle, jollaisia Yhdysvalloissa
27. Se on lopulta aika helppoa. En taida käyttää sitä palavereissa. Saan valita kaksi. Biologi ja insinööri Susanne Wiigh-Mäsakin patentoima promessio on menetelmä, jossa ruumis jäädytetään, tärisytetään ja kuivataan pulveriksi noin kolmannekseen alkuperäisestä painostaan. Aulikki Helakallion mukaan suomalaiset ovat hautausasioissa vielä niin perinteisiä, että mitään uutta harvoin kokeillaan. Kotona avaan tummansinisen kansion uteliaana. Kolmas vaihtoehto, ekologinen hautaus, on kehitteillä tietenkin Ruotsissa. Päädyn valinnoissani tuhkaukseen, koska se on arkkuhautausta ekologisempi vaihtoehto. Alan täytellä henkilötietojani rutiininomaisesti, kunnes massiivinen mustekynä pysähtyy: läheiset. Puhelimessa kuulemani musta huumori on vaihtunut empaattiseen kädenpuristukseen ja herkkään katseeseen
En minä halua arkkuun, enkä uurnaan, enkä oikeastaan ajatella mitään tällaista. Silti arkusta pois pääseminen tuntuu vapauttavalta. Ehkä tämä ei ollutkaan hyvä idea. Koskettava runo ja lähimmät ihmiset riittävät. Aulikki Helakallio hymähtelee touhuillemme ohi kulkiessaan. Pelkkä hereillä oleminen on elämys.. Tämä tummapuinen mittatilausarkku nimittäin tulee vielä oikeaan käyttöön.
Sisus ratisee uutuuttaan, vaikka yritän asetella jalkojani arkkuun mahdollisimman kunnioittavasti. Ei hautakiviä, pappeja eikä tönkköjä kuusenoksia tai kukka-asetelmia arkun päällä. Kadulla kulkevat ihmiset jäävät ihmettelemään ikkunan taakse, ja kuvaajan hyöriessä arkun päällä salamoineen tilanne on absurdiudessaan koominen. Nyt olen väärässä paikassa väärään aikaan, ja kaiken lisäksi jonkun muun vuorolla. Se vainaja, joka tässä joskus haudataan, ei onneksi huomaa arkun olevan koeajettu. unne vain vahvistuu, kun on maannut tunnin mustalla sametilla sisustetussa arkussa. Sekään ei haittaa, että hartioiden kohdalla on hieman ahdasta. Silmät täyttyvät vedestä. T
28
on TV-sarjojen lisäksi myös oikeassa elämässä. Kansio sulkeutuu siinä kohdassa, kun pitäisi kirjoittaa arkunkantajien nimet mustalle viivalle. Hymyilen raitiovaunun ikkunasta näkyville hassuille hahmoille ja ehdin joka paikkaan tapojeni vastaisesti etuajassa. Etukäteen ajatus pelotti, jännitti, tärisytti. Haluan elää. Eihän tämä niin vavisuttavaa olekaan. Vaikka kyseessä on vain kuvaus tätä juttua varten, hauta-arkkuun astuminen tuntuu niin kummalliselta, ettei sitä voi verrata mihinkään aiempaan kokemukseen. Seuraavana aamuna nousen sängystä ilman torkkua valmiiksi innoissani tavallisesta päivästä ja onnellisena upeista ihmisistä ympärilläni. Elävänä arkussa makaaminen on pienestä puutumisesta huolimatta jopa hupaisaa, varsinkin kun kuolema on vielä meikattu kasvoilleni
äkillinen kuolema on läheiselle pahin mahdollinen.
H
autajaisteni jälkeen hautaustoimiston henkilökunta vie sen vaatimattomamman arkun krematorioon, jonka uunissa se palaa sisältöineen tuhkaksi noin kahdessa tunnissa. Tärkeintä kaikkien vaihtoehtojen ja valintojen keskellä on, että lopullinen hautapaikka ja seremoniat sopivat niille, jotka jäävät selviämään surusta. Frisbeen keksijä Ed Headrickin tuhkasta valettiin rajoitettu erä frisbeekiekkoja. Euroopan kaupunkien hautausmaiden täyttyessä liberaalimmat juutalaiset ovat kuitenkin alkaneet hyväksyä tuhkauksen vaihtoehtona arkkuhautaukselle. Tuloksena syntyvä vaaleanharmaa jauhe painaa noin 3,5 prosenttia ruumiin painosta. Tuhannella dollarilla omaisensa jäännöksistä voi myös valmistuttaa keinotekoisen korallinpalan uhanalaisille mereneläville, ainakin Yhdysvalloissa. Fyysisestä minusta on jäljellä reilut kaksi kiloa. On tuhkaa käytetty villimminkin: muun muassa yhdysvaltalaiskirjailija Timothy Leary lennätytti osan omastaan avaruuteen. Omaiseni voivat haudata uurnan hautausmaan lehtoon tai kolumbaarioon eli uurnaholviin, sirotella tuhkan alueen omistajan luvalla metsään, Kaivopuiston rantaan tai mökkilaiturilta järveen, tai vaikka puristuttaa siitä timantin. okainen suree aivan yksilöllisesti, eikä kukaan voi sanoa, miten pitäisi surra, aloittaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön terapiapsykologi Asta Huisman. Islamissa polttohautausta paheksutaan sen pakanallisten juurien takia.
J
Osa juutalaisista yhdistää sen holokaustiin, toiset taas vetoavat halakha-lakiin. Indonesialainen hautajaiskulkue palavine koristerovioineen muistuttaa enemmän ilon kuin surun juhlaa. Suomessa hautaustoimilaki edellyttää, että tuhkan lopullinen sijoituspaikka ilmoitetaan krematoriolle vuoden sisällä tuhkauksesta. Jos olisin muslimi tai ortodoksijuutalainen, tuhkaus ei tulisi kysymykseen. Vanhempani eivät kuitenkaan saa säilyttää uurnaa kotona, vaikka se olisi kuinka hieno. Jos kukkia olisi, ne laskettaisiin uurnan mukana haudalle. Ne ovat perhettä ja ystäviä varten, eivät minua. Suremisen tapa riippuu siitä, onko kohdannut menetyksiä aiemmin vai kokeeko läheisen kuoleman ensimmäistä kertaa. Vielä parempi, jos hautajaiset ja järjestelyt jopa auttavat siinä. Jos menetyksiä on ollut paljon, läheisen kuolemasta voi tulla uusi painolasti, tai vaihtoehtoisesti surutyötä helpottaa aiempi kokemus selviämisestä.
29. Hindulaiset polttavat suurimman osan vainajista edelleen roviolla, jotta henki pääsisi irroittautumaan ruumiista kuolleiden maailmaan mahdollisimman pian
Toisen tarvitsee välttämättä puhua kaikki mahdolliset syyt ja seuraukset, muistot ja huhut läpi. Mestarillisena tunteiden panttaajana ymmärrän, että jotkut lähimmistäni käsittelevät kuolemaani ehkä vaikeasti ymmärrettävillä ja omalaatuisilla tavoilla. Sen verran osaan aavistaa, että aika montaa elämää se muuttaa jollain tavalla. Arki jatkuu, mutta surutyössä puoli vuotta tai vuosi on lyhyt aika. Silti kukaan ei välttämättä tiedä, miksi kuolinhetkelläni mp3-soittimessani on juuri se yksi kappale ja mitä se minulle tarkoitti. Asta Huismanin kokemuksen mukaan "aika ei sinänsä paranna, mutta sitä tarvitaan paljon." Vaikka kuoleman tietäisi olevan lähellä sairauden takia, etukäteen ei voi surra. En tule koskaan tietämään, ketä kaikkia perheeni lisäksi kuolemani koskettaa ja miten. eläVänä arkussa makaaminen ei olekaan niin VaVisuttaVaa.
Helsingin Hautaustoimisto teetti juttua varten arkun harvemmin käytetyllä mustalla verhoilulla.
Huismanin mukaan erityisesti nuoren olisi hyvä jakaa kokemustaan toisten kanssa, tai ainakin olla ihmisten seurassa. Se kai tarkoittaa, että olen saanut jotain pysyvää aikaan. Ei ihme, sillä se on edelleen vaikeaa. Ihminen on jännä paketti siitä, että kokemukset vaan säilöytyvät johonkin," Asta Huisman sanoo. Tärkeintä on kuunnella, miten itse suree. Ja toisaalta se, miten minulle rakkaat ihmiset pärjäävät. Kokonaiskuvaa ei välttämättä saa kasaan, vaikka haluaisi. Tai päinvastoin - pitäisikö tämän tuntua jossain. Olen ollut tytär, sisko, ystävä, serkku, kaaso, unikaveri, ex-tyttöystävä, kollega, hallituskaveri, tiimiläinen, hoito, luokkakaveri, klubituttu, kuuntelija, naapuri, salituttu, fani, kirjekaveri, perhetuttu, mentori ja paljon muuta. Mielellään kaikkien vastaan tulevien tuttujen kanssa. Ja hyvä niin. Jos ei ole ketään, kenelle puhua, voi hakeutua ammattiauttajan vastaanotolle. Moni käsittelee paitsi muita menetyksiä, myös omaa kuolemanpelkoaan läheltä liippaavien tapausten kautta. Yhdelle töihin hautautuminen voi olla tarpeellista, että selviää järkytyksestä. Mukanani häviää lukuisia salaisuuksia paitsi minusta, myös muista. Kuolemanpelko on elämänpelkoa, sanotaan. Kuolemantapauksen osuessa uudelleen kohdalle vanhat asiat tulevat yhtä tuoreina takaisin. Tätä osaa omasta kuolemastani en oikein hahmottanut kuusivuotiaana kylpyhuoneen peilin ääressä: miten se vaikuttaa muihin. Miksei siis hyväksyisi, että tässä se on, vieressä koko ajan, ja ottaa kun on aika. Muutama puolituttu ehkä miettii, onko oikeutta surra, vaikkei edes tuntenut. Siihen ei mahdu pelkoa. Ehkä jollekin kaverille kuolemani on se ratkaiseva tapahtuma, jonka seurauksena on pakko opetella puhumaan tunteistaan muille.
S
Ehkä joku kokee hetken, jossa ymmärtää arvostaa elämää enemmän kuin ennen. Hautajaisten ja perunkirjoituksen tekemisen jälkeen perheeni tyhjentää asuntoni ja jakaa kirjani, levyni ja muun vähäisen omaisuuteni. n
30. Silti äkillinen kuolema on läheiselle pahin mahdollinen.
ulle, mulle. Etäisen Facebook-kaverin tai lukiotutun sureminen voi siis olla terapeuttista muuten vain. Vasta kun se tapahtuu, tunteet tulevat. Kuolemastani on pari viikkoa. Ajattelin, että pelosta olisi hyvä päästä eroon, koska kuolema kuuluu elämään joka tapauksessa. Jos asiaa ei käsittele tunnetasolla, ruumis saattaa oireilla helpommin. Hyväksyminen tarkoittaa sen ymmärtämistä, että varmaa on vain tämä hetki. Kuolema saattaa nostaa pintaan myös muita menetyksiä; epäonnistumisia, tärkeästä asiasta luopumisia, eroja ja pettymyksiä. Jäljelle jää pino valokuvia, tekstejä ja muistikirjoja täynnä palasia elämästäni. Ei edes päiväkirjojen avulla. "Jos aiempia menetyksiä ei ole käsitellyt, ne ovat kuin tuoreina säilöttyjä pakasteita. Eniten omassa kuolemassa ahdistaa se, etten ehtinyt kirjoittaa kirjaa, muuttaa ulkomaille, oppia seitsemää kieltä tai perustaa orpokotia
31
CSI SEINÄJOKI
32
Tai periaatteessa pystyy, mutta verijäljen on pitää olla oikeanlaisella alustalla. Ilmajokelaiserakko oli henkisesti 7-vuotiaan tasolla, ja hän eleli kaukana muusta asutuksesta ja ihmisistä. Surmatyön havaitsi postimies..." Rikosylikonstaapeli Keijo Nuolikoski pohdiskelee erakon tuvan edustalla, mistä lähteä liikkeelle. Edes verestä ei aina pysty selvittämään dna:ta. Väärällä työtavalla voi tuhota joukon muita tärkeitä todisteita. Kunnes 17. "Jos veri on ollut päiväkausia lumihangessa auringonvalossa, niin kyllä siinä dna:t aika hyvin tuhoutuu." Nuolikoski tutkii paitsi rikoksia, myös onnettomuuksia. elokuuta 2001 postinkantajan kiikuttamille ruokatarvikkeille ei ollut enää vastaanottajaa.
"Nopankylässä jouduimme päättelemään, että miten kannattaa toimia ja missä järjestyksessä aivan kuten muillakin rikospaikoilla. Ainoat seuralaiset olivat koira ja kaksi kissaa. Tutkintaan osallistui yli 50 poliisia. Piti tuumata, että jos toimin juuri tällä tavalla saadakseni juuri tämän näytteen, niin saanko tuota näytettä talteen ollenkaan." Tutkitaan Ilmajoen tapausta lisää myöhemmin. Yhtenä päivänä hän heilui lapion varressa palopaikalla.
33. Pihalta on löytynyt kengänjälkiä ja merkkejä raahaamisesta. Niin ja tämä postimies, joka hoiti erakon asioita ja toimitti tälle arkipäivisin kylältä ruokaa. Mitä on tapahtunut ja kuka on kaiken takana. Seinien sisäpuolelta on löytynyt pahoin murjottu ruumis tai siis vainaja, niin kuin rikospaikkatutkijat sanovat. Peltotieltä poliisi taltioi kengänjälkiä, joista yksi on samanlainen kuin mökin lattialla. Seitsemän vuotta myöhemmin Nuolikoski istuu työpöytänsä ääressä Seinäjoen poliisitalolla ja kertoo tutkimustyöstä erakon väkivaltaisen kuoleman ympärillä. Auton jälkiä löytyy myös läheiseltä pellolta. Toisella paikkakunnalla hän selvitti tapaturmaa, jossa mies kuoli pyöräkuormaajan alle. Sitä ei voi lähteä tutkimaan matemaattisesti ovensuusta kohti peräseinää ajattelematta kokonaiskuvaa. Nuolikoski korostaa edelleen, että päättelytaito on erittäin olennainen osa rikospaikkatutkijan työtä. Läheiselle tielle on jäänyt autonrenkaiden jälkiä. Ei saa heti takertua johonkin yksityiskohtaan ja tehdä siitä päätelmiä. Viikko ennen haastattelua hän oli Kauhavalla, missä miehet olivat meinanneet jäädä Pendolinon yliajamiksi. Seinäjoen poliisi kaipaa yleisön apua selvittääkseen erakkona asuneen vanhuksen surman Ilmajoella. Möhläyksiäkin voi sattua, ellei näytteiden keräämiseen käytä oikeita menetelmiä. Ilmajokelaiserakon kova kohtalo askarrutti eteläpohjalaisia yli neljän vuoden ajan, kunnes poliisin pitkäjänteinen työ tuotti tulosta.
teksti ja kuvitus markus haapamäki
k
ello viidentoista radiouutiset. "Mieti vaikka huonetilaa, jossa on tapahtunut henkirikos. 72-vuotias mies löydettiin surmattuna Nopankylästä perjantaina. Sellainen puolihullu keksijä." Tämä puolihullu keksijä muistelee olleensa oikeudessakin selvittämässä, miksi eräästä näytteestä ei saatu dna:ta. Pitää olla avoin. Näyteluettelossakin oli toista tuhatta eri näytettä", Nuolikoski selostaa. Edessä seisoo vaatimaton ja ränsistynyt puuhökkeli, jonka ikkuna on laudoitettu umpeen. Mökkiä on pengottu ja tavaroita heitelty ympäriinsä. Rikospaikkatutkijan luonne pitää olla sellainen, että jaksaa ajatella ja ottaa kaikki vaihtoehdot huomioon. "Erakon tapaus oli pitkäkestoinen ja vaativa juttu, jonka käsittely kesti yli neljä vuotta
Ei olekaan niin yksiselitteistä, jos löytää dna:n tai sormenjäljen. Oli se ympäristö niin erilainen työskennellä kuin jokin kerrostalokaksio." Kuten Nuolikoski aiemmin mainitsi, rikospaikalta löytyi valtavasti näytteitä. Henkilöt menehtyivät hengitettyään myrkyllistä ilmaa, kun siellä oli niin paljon rankkeja käymässä. Tupakkaa paloi ja hikeäkin virtasi. Nauroimme parini kanssa, että onko tässä mitään järkeä, mutta järkeä oli ja paljon. Erään kerran Seinäjoen poliisi joutui makselemaan kerrostaloasunnon vuokria yli puolelta vuodelta, kun tutkinnan valmistuminen lykkääntyi. Joskus vapaapäivänäkin voi jotakin juolahtaa mieleen, mutta en minä ihmisten kenkiä tai maahan poljettuja tumppeja tarkkaile", Nuolikoski sanoo ja nostaa lukulasit päänsä päälle. kalliit autot meiltä puuttuu, emmekä pysty selVittämään kahta kolmea murhaa tunnissa.
n
"Yksi omituisimmista keikoista oli aikoinaan Kuortaneen suunnalla, kun kaksi henkilöä kuoli pontikkatehtaansa äärelle. Yksi näytteistä oli dna-tunniste, joka saatiin selville uuninpesään heitetystä tupakannatsasta. "Erakko oli poikkeuksellinen henkilö ja rikospaikkana oli erikoinen asunto, jossa mies oli asunut vuosia yksinään. Erakko ei näet koskaan päästänyt ketään sisälle mökkiinsä. Tai että joku on päässytkin mökkiin sisälle ja polttanut siellä rauhassa tupakan erakon luvalla. Pihaan palattiin yhä uudelleen, jos jotakin uutta oli tullut mieleen. Samaan aikaan Seinäjoen rikospoliisi käsitteli satoja muita tapauksia. Erakon kohtalon selvittäminen kesti. Niiden vieressä on röykkiöittäin mappeja, joihin on vuosien mittaan tallennettu rikollisten dna-tunnisteita, sormenjälkiä ja kengänjälkiä. Poliisien piti ottaa huomioon sekin, että erakko on itse voinut löytää tumpin ja viedä sen uuninpesään. "Kaupassa kenkäosastolla saattaa kiinnittää huomionsa pohjakuviointeihin, mutta eipä näitä jälkiä tule sen suuremmin mietiskeltyä. Se muhi. Mutta siitä säkkiin kaapatusta ilmasta oli paljon hyötyä tutkimuksissa myöhemmin."
uolikosken jalka kopsahtaa työpöydän alla olevaan laatikkoon, jossa on kengänjäljestä otettu kipsivalos. Sivullisetkin varmaan katsoivat, että kyllä on poliisin touhu hullua. "Kyllä on käynyt silläkin lailla, että olen mennyt kotiin ja käynyt jo nukkumaan, kunnes päähän iskee jokin ajatus työn alla olevasta jutusta. Onkohan tutkija jo pannut mieleensä, millaiset jalkineet minulla on. Tutkijoilla oli hallussaan tunniste, joka kertoisi paljon, mutta dna:n omistajaa ei löytynyt rekistereistä. Tehdas oli rakennettu vanhan meijerikiinteistön kellarin lattian alle. Joskus olen lähtenyt yölläkin työmaalle tar-
34 34. Luulimme ensin, että huoneessa oli maalattia, mutta sieltä paljastui ihan puinen lattia, kun ensin kaivoi 15 senttiä hiekkaa pois. Seinäjoen rikostutkimuskeskuksessa työskentelevä rikosylikonstaapeli oli aikoinaan selvittämässä myös Pia-surmia ja syynäämässä kouluammuskelun jälkiä Kauhajoella, minne hänet hälytettiin kesken opetustöiden poliisiammattikorkeakoululta Tampereelta. Tuntui hullulta kaapata muovisäkkiin kellarista sisäilmaa tutkimuksia varten. Molemmat olivat hänen mukaansa haasteellisia ja ainutkertaisia tapauksia. Nopankylän mysteeri pysyi silti mielessä. Samoin Ilmajoen erakkosurma.
Erakon asunnolla Nuolikoski ja monet muut poliisit viettivät aikaansa tunteja ja päiviä. Mökinrähjä oli eristettynä kolme vuotta, mutta se ei ollut ongelma, sillä mökkiin ei ollut tulossa uusia asukkaita. Naulakot, pöydät ja sänky oli täynnä muovipusseja, joissa oli hänen keräämäänsä tavaraa. Hän tyrkkää lasit nenälleen ja lukee laatikon kyljestä: "Kassakaappikeikalta." Hyllyssä Nuolikosken selän takana on keskusrikospoliisin opetusvideoita: Kuitujen taltiointi teippaamalla, Sormenjälkien taltiointi irtosormenpäistä. Talon ainoa valonlähde oli öljylamppu. Poliisi tiesi, ettei erakko polttanut tehdasvalmisteisia filtterisavukkeita, joten dna oli kenties surmaajan
Meillä on samat välineet ja menetelmätkin kuin televisiosarjoissa, mutta kalliit autot meiltä puuttuu, emmekä pysty selvittämään kahta kolmea murhaa tunnissa." Silloin kun Nuolikoski itse hakeutui poliisikouluun, ei ollut CSI Miamia tai muita tutkijasarjoja, mutta poliisin työ oli silti tuttua. Nykyään tutkitaan maalihiukkasia, kuituja ja dna:ta, on kameraa ja tietokonetta. Tekniikka on vain yksi, mutta toki tärkeä osa sitä pakettia", Nuolikoski tähdentää. Sitten on voinut tulla uutta ajatusta, on saatu tutkintaa nytkähtämään eteenpäin. Ja ammattimiehet ovat ammattimiehiä molemmin puolin."
35 35. Isä kyllä vähän varoitteli ammatin varjopuolista jopa tulevaa miniäänsä: "Jos poika poliisiksi meinaa, niin ei sitä sitten kotona paljon näy". "Kyllä silläkin puolella tuttuja on. "Niistä ajoista on kehitytty paljon. "Tutkijalla pitää olla melkoinen mielikuvitus. Takahuoneen puolella saatetaan sitten morjenstaa toisiamme, kun on rikos saatu selvitetyksi. Etenkin isoja juttuja tutkitaan yhteistyössä monen eri toimijan kanssa: mukana on teknistä ja taktista tutkintaa, syyttäjä, oikeuslääkäri. "En sanoisi, että ne meitä edellä menevät, mutta ideoita niillä on paljon. Silloin
teknistä tutkintaa tehtiin enemmän käsipelillä." On se rikollinenkin osasto mennyt kuulemma eteenpäin. Siitä tulee uutta intoa ja vauhtia, kun pääsee jonkun kohdan ohitse." "Mutta en minä mikään ihmemies sentään ole. "Yksin ei selvitetä yhtäkään juttua."
a sitten Nuolikoski mainitsee ne kuuluisat amerikkalaiset televisio-ohjelmat, joiden vuoksi rikospaikkatutkijat ovat nuorten mielestä tämän ajan puolijumalia. Joskus voi keksiä joitakin tutkimustapoja omasta päästäänkin, eikä sen tarvitse olla aina niin tieteellistä. Se on itselleni kova haaste, kun on ammattimiehen tekemä rikos tutkittavana. Minä sitten vastasin, että kuule, minä olen hävinnyt aiemmin 40", Nuolikoski nauraa. Kokeiltuaan muun muassa liikkuvan poliisin arkea Nuolikoskesta tuli kokopäiväinen rikospaikkatutkija eli teknikko vuonna 1984. Niitä pitää tälläkin puolella hyödyntää. En kerro yksittäisiä esimerkkejä, koska niitä voi katsoa juuri sieltä televisiosta. Nuolikosken isä oli nimittäin kyläpoliisina Alajärvellä. Hän mainitsee silmäilevänsä sarjoja, jos sattuu olemaan television äärellä oikeaan aikaan. Joskus joku asiakkaista totesi minulle, että hän hävisi nyt poliisille yksi nolla. J
kistamaan, että miten se asia olikaan
Erakko jutteli miesten kanssa tuokion. Miehet kiinnostuivat, mitä yksinäisellä miehellä mahtoi mökissään olla.
Kaupustelijat alkoivat suunnitella keikkaa erakon asunnolle. Välillä vanhus huusi taas apua, kunnes hakkaaja potkaisi häntä polvella rintakehään. He joivat alkoholia ja odottivat illan hämärtymistä sekä liikenteen rauhoittumista. Sieltähän voi saada jälkiä, joten he soittavat paikalle tekniikka-auton. Mökistä ei löytynyt varastettavaa. He komensivat mukaansa vielä yhden miehen. T
Tutkija palaa kertoilussaan menneeseen aikaan, jolloin poliisiorganisaatio oli nykyistä kankeampi. He polttivat tuona iltana käyttämänsä vaatteet ja kauppasivat autonkin eteenpäin. "Ensiksi kioskikeikalle meni järjestyspoliisin partio, joka totesi, että tämähän kuuluu rikospoliisille. Eli kolme autoa kävi paikalla toteamassa asiat! Nykyisin normaalin teknisen tutkinnan hoitaa ensimmäisenä paikalle päässyt partio, jolloin me saamme keskittyä vaativaan tutkintaan. He koputtivat ja erakko avasi oven. Lyöminen jatkui. Erakon mökille ensimmäisenä saapunut poliisipartio tiesi heti, että jutun tutkinnasta tulisi laaja. Yksi miehistä jatkoi hakkaamista, kun kaksi muuta etsi rahoja. Eräs erakon asunnolla käyneistä miehistä oli syyllistynyt toiseen rikokseen, jonka tutkinnassa häneltä oli otettu dna-näyte. Elokuisen illan tultua he kaarsivat peltotielle, lähelle erakon asumusta. Oveen koputtanut mies hiiltyi erakon reaktiosta ja alkoi mäiskiä tätä nyrkillä. Nuolikoski ilmentää kankeutta kioskiesimerkillä. Sisällä erakko jäi makaamaan tajuttomana mahalleen. Näyte lähetettiin keskusrikospoliisin rekisteriin tallennettavaksi.
36. Erakko ei päästänyt kaupustelijoita sisälle mökkiinsä, vaan lukitsi ovensa ketjulla ja keskusteli heidän kanssaan pihamaalla. Hän antoi miesten ymmärtää, että rahasta ei ollut puutetta. Viimein miehet lähtivät erakon ovelle. Kaksi miestä oli käynyt kaupustelemassa vaatteita ovelta ovelle ympäri maakuntaa. Sitten sinne meni rikospoliisi, joka huomasi, että sieltä on varastettu jotakin. Kaksi muuta miestä tuli avuksi hakkaamaan vanhusta. He eivät ryhtyneet tutkimaan ympäristöä sen tarkemmin, vaan soittivat paikalle lisää poliiseja ja varsinaiset rikospaikkatutkijat. Viinakset ja lyömäaseet mukanaan he ajoivat kohti Nopankylää. Erakko vaientui. Nopankylän erakkosurma alkoi selvitä vuonna 2005. Yksi miehistä kysyi ryyppyä ja jotakin morsiamista, jolloin erakko suuttui ja tarttui miestä rinnuksista. Neljän vuoden työn jälkeen tiedettiin, miten tapaus eteni. Miehet päättivät raahata erakon mökkiin, jottei kukaan kuulisi hänen avunhuutojaan. Tunkeutujat lukivat myöhemmin lehdistä, että erakko oli kuollut väkivaltaisesti. Lopullisesti. Meidän ei tarvitse enää kurvailla kilikalikeikalle." akaisin Ilmajoen lakeuksille. Eräänä päivänä he sattuivat vaatemyyntiaikeineen erakon asunnolle
AINAHAN VOI ARVATA
Testaa oletko kotipoika vai maailmanmatkaaja.
Pelaa Timbuktua.
38
www.timbuktu.fi
39
40
Idyllisessä Espoossa.
marko-oskari lehtonen kuvat teemu granström
amerikkalainen
41. Aito amerikkalainen unelma asuu punaisessa puutalossa keskellä korpea. unelma
Unohtakaa Music Televisionin tarjoamat kiiltokuvat kartanoista ja kullatuista kylpyhuoneista
Vuonna 2003 amerikkalainen toimittaja Wallace Reynolds teki elämänsä päätöksen ja lähti paikalliseen baariin Scottsdalessa, Arizonassa.
l
okakuu 2008, Helsinki. Miehen intensiivinen läsnäolo pöydän yli polttavine katseineen ja vauhdikkaine elekielineen tempaisee kuulijan mukaansa vastustamattomaan tapaan. "Lopetettuani reportterina työskentelin neljä vuotta asuntolainojen parissa. Maailma avautui New Jerseyssä syntyneelle Reynoldsille jo nuorena, ja ennen yliopistoaikaa mies oli ennättänyt asua muun muassa Skotlannissa, Turkissa ja Filippiineillä. Aloitin subprime-lainoista, jotka ovat hyvin pitkälti syy siihen, miksi koko talouskriisi on ajautunut nykyiseen jamaansa. Ihminen elää eri muuttujista riippuen 23 miljardia sekuntia. Reynolds on 20 minuuttia myöhässä sovitusta tapaamisesta. Valmistuin yliopistosta julkishallinnon ja talouden tutkinto kainalossani, ja olin henkisesti valmistautunut työskentelemään julkisella sektorilla. Toimittajan ammatista maailmankansalainen ei kuitenkaan haaveillut. Nova Scotiaa unohtamatta. ennon siististi pukeutunut Reynolds näyttää tummassa puvussaan enemmän tai vähemmän suuren maailman tv-tähdeltä, joka on syystä tai toisesta eksynyt helsinkiläiseen kahvilaan. Monen muun 1950-luvulla Amerikassa syntyneen tavoin myös Reynoldsin isä oli armeijan leivissä. Se on hyvin mielenkiintoista, sillä niistä puhutaan nyt niin paljon pahaa. Reynolds vaikuttaa unohduksesta aidosti harmistuneelta. Ilmavoimia palvellut perheen pää matkusti komennusten perässä ympäri maailmaa perheen seuratessa perässä. Subprime-
42. Pidin oikeasti kaikesta talouteen liittyvästä, kuten esimerkiksi sen eri käsitteistä ja teorioista. Pidin ajatuksesta, että talous toimii yhteiskunnan moottorina. Osa päätöksistä on meille jokseenkin merkityksettömiä, mutta yksikin saattaa muuttaa elämämme täydellisesti. Sovimme uuden ajan puolentoista tunnin päähän, ja jään odottamaan. Minuuttia myöhemmin kännykkäni pärähtää soimaan. Tarinaa iskiessään amerikkalainen on tosin kaikkea muuta kuin eksynyt. Uskoin nimittäin tuolloin oikeasti, että ne auttavat ihmisiä, joilla ei muuten olisi mitään mahdollisuutta omistaa omaa asuntoa." "Ensimmäiset asiakkaani olivat saaneet rukkaset suurin piirtein kaikilta tavallisilta pankeilta. "En halua vähätellä toimittajan työn viehätystä, mutta se ei koskaan ollut tarkoitukseni. Ensimmäinen vuosi bisneksessä oli todella rankka, sillä pankkien vakuuttaminen näiden ihmisten luottokelpoisuudesta oli valtava urakka. Ajatus toimittajan työstä tuli
R
kuvioihin vasta myöhemmin", 15 vuotta NBC:n eri kanavilla työskennellyt Reynolds paljastaa heti alkajaisiksi. Näiden ohikiitävien hetkien aikana teemme miljoonia eriasteisia päätöksiä tiedostamatta ja tiedostaen. Matalahko miesääni kertoo olleensa omissa puuhissaan ja unohtaneensa, että haastattelu oli sovittu tälle päivälle
43
Pahnanpohjimmaiset vaihtuivat asiakkaisiin, joilla oli moitteettomat luottotiedot ja 500 000 dollarin taloja. Hetken istuttuaan hänen katseensa kohtaa vaalean naisen baarin poikki. Pari tanssii muutaman tanssin ja lähtevät illan päätteeksi eri teille. Sitten tapahtui jotain. Asiat näyttäytyivät meille hyvin selkeinä ja kirkkaina, eikä mitään pelejä tarvittu. Samaan aikaan kilpasoudun aloittanut Reynolds myöntää tuolloisen elämän olleen yhtä pitkää adrenaliinipiikkiä treenaamisen ja ympärivuorokautisen työn myötä. Vaikka takana oli muutama pitempiaikainen seurustelusuhde, avioliitto tuntui kovin kaukaiselta Reynoldsille. putkimies otti kenkänsä pois eteisessä, ja Vaimoni tarjosi hänelle kahVia ja pullaa.
laina oli kuitenkin näiden ihmisten viimeinen oljenkorsi." Ei aikaakaan, kun Reynoldsin asiakaskunta koki kasvojenkohotuksen. Aika juoksee armotta ja mies on ehtinyt jo luopua toivosta, kun puhelin pärähtää soimaan. Jatkoimme yhteydenpitoa puhelimitse, ja lensin tapaamaan häntä Lontooseen. Tunnen ehdottomasti hyötyneeni toimittajataustastani myös asuntolainabisneksessä." Reynolds oli neljissäkymmenissään, vaihtanut uutismaailman raadollisuuden asuntolainoihin ja irtisanoutunut ajatuk-
e
senkin tasolla naimisiin menosta. Seuraava katkelma voisi yhtä hyvin olla Woody Allenin elokuvasta.
räänä iltana mies lähtee hetken mielijohteesta paikalliseen baariin, jossa asettautuu syrjäiseen nurkkapöytään istumaan. "Näiden kahden välillä on todellisia yhtymäkohtia, sillä sopimuksen elossa pitäminen loppumetreille saakka oli aina yhtä haastavaa, ja samaa voi soveltaa haastattelutilanteisiin. Uskon, että olimme molemmat elämäntilanteessa, jossa asioihin pystyi suhtautumaan ilman sen suurempia ennakkoluuloja. "Diilien solmiminen ja soutu olivat kaksi suurta intohimoani, enkä tinkinyt pätkääkään kummastakaan. Tunsin olevani kuin kone, sillä kehityin niin huimaa vauhtia. Mies on varma, ettei mukava ilta johda jatkotoimenpiteisiin, koska nainen oli ilmoittanut, ettei tapaile ketään ollessaan lomalla. Nainen kertoo lentäneensä juuri Lontoosta ja olevansa todella väsynyt. Hetkellinen innostushuippu kääntyy kohti analyyttisempää keskustelua, kun Reynolds toteaa, ettei näe toimittajan työn ja asuntolainabisneksen välillä niin suurta eroa kuin voisi kuvitella. "Menimme syömään päivää ennen hänen paluulentoaan, ja meillä oli todella hauskaa. He esittelevät toisensa ja vaihtavat muutaman sanan. Kaiken huipuksi sain mahdollisuuden treenata USA:n olympiajoukkueen kanssa iltapäiväisin. Se on hän. Olimme hyvin rehellisiä toisillemme heti alusta alkaen", Reynolds kuvailee epätodennäköiseksi luonnehdittavaa tapaamistaan suomalaisen punapään kanssa.
44. Ja suomalainen. Kaikki tehty työ voi lopulta kuivua kokoon yhden pienen virheaskeleen seurauksena. Olin aivan haltioissani oikean olympiavalmentajan valmentaessa myös minua" Reynolds selostaa silmät innosta pyöreinä, ja on edelleen ilmeisen tohkeissaan kokemuksesta ja rakkaasta harrastuksestaan. Uusi työ ja soutu pitivät hänet kiireisenä. Hänen kanssaan jokin tuntui vain niin oikealta
46
Uskon, että tämä mahdollisti minun tehdä omia juttujani myös Suomessa. Tiedostan sen, enkä ole koskaan toivonut taikasauvaa, joka muuttaisi minut yhdessä yössä suomalaiseksi. "Minut pelasti tavallaan se, etten tiennyt sääntöjä. m
Amerikkalainen myöntää, ettei muutu suomalaiseksi taikasauvan heilautuksella. "Käyn useamman kerran viikossa uimassa, ja mennessäni
47. Reynolds puhuukin ulkona asioidessaan aina suomea. Reynolds myi kehittelemänsä konseptin yliopistolle. Luulen, etten tehnyt mitään niistä. Jouduin siis kehittämään omani. Amerikkalaista vai suomalaista mentaliteettia. Vaimoni kertoi, mitä minun on pakko tehdä, jotta voisin saada töitä Suomessa. Kun aloitimme haastattelun kahvilassa, sivussa istunut herrasmies kääntyi katsomaan kuullessaan minun puhuvan englantia. Sitä ei 20 tai 30 vuotta muuta mihinkään. Työhaastatteluihin aktiivisesti hakeutunut amerikkalainen kertoo saaneensa osakseen lähinnä sääliviä katseita. Kielimuurin paineessa ei Vanhan mantereen meriitit paljoa painaneet. Halusin tai en, tulen aina olemaan ulkomaalainen Suomessa. Vaikka en ole vielä aivan siellä, missä haluaisin olla, olen kuitenkin päässyt paremmin sisään koko systeemiin." Ensimmäinen työmahdollisuus Reynoldsille avautui Helsingin yliopistoon, jonne mies palkattiin pitämään luentosarjaa "Miten saada töitä toimittajana?". Sen piti olla mahdotonta, mutta alle metrin etäisyydeltä ei ole kovin vaikea päätellä, mitä työhaastattelussa tapahtui. Olen amerikkalainen, joka tuntee todella paljon kunnioitusta Suomea kohtaan. "The home is where the family is."
allin ura ei ottanut tuulta alleen, Reynolds oli uudessa maassa, tuoreessa avioliitossa ja myös vastasyntyneen tyttölapsen ylpeä isä. "Se on mielenkiintoista. Mies myöntää tunteneensa kuin olisi englannin sijaan puhunut rekrytoijille hepreaa. Reynolds myöntää, että paikallisen kielen osaaminen avaa monia ovia, ja helpottaa monesti asioiden sujumista. Monet miehen parhaista kokemuksista liittyvätkin juuri tähän. Vieraan kielen ympäröimänä jostain oli löydettävä töitä. Siksi koin tärkeäksi opetella heti alkajaisiksi kieltä", Reynolds alleviivaa ja heittää todisteeksi pitkähkön rimpsun paikallista puheenpörinää
Moottorisahasta tohkeissaan oleva Reynolds paljastaa, että puutyöt auttavat löytämään todellisen minän.
49
Se on äärimmäisen nopea (0100 km/h 4,3 s), todella hiljainen (tyhjäkäynti alle 8 dB) ja yllättävän mukava (penkit aitoa ja laillisesti maahantuotua nuolisammakonnahkaa).. Sammakoiden aerodynamiikka.
Ihmisille.
50
Sammakoiden ylivertaisista aerodynaamisista ominaisuuksista nopeutensa ammentava FROGSTER on enemmän kuin ekologinen urheiluauto
Jälkeensä FROGSTER jättää huokausten lisäksi vain vettä, sillä Vichyn ja lehtisokerin symbioosista räjähtävän nopeutensa saavan vihreän ukkosen ekologinen jalanjälki on yhtä suuri kuin sen naurettavan marginaalinen hinta. frogster 9.1
by tuhti motors
FROGSTER on ekoteko ja käsite, joka pitää kokea. Kysy lisää lähimmältä Tuhti-jälleenmyyjältäsi.
51
kuvafeature
VII
ahne laiska heikko vihainen kohtuuton kateellinen turhamainen
ulver svensson kuvat teemu granström ja heli hirvelä
52
1
53
54
2
suomEssA solmittiin 29 497 avioliittoa vuonna 2007, 1 261 enemmän kuin edellisenä vuonna.. Eroon päättyi 13 224 liittoa.
3
55
4
56
työikäisEstä väEstöstä 45 prosenttia on ylipainoisia (painoindeksi on suurempi tai yhtä suuri kuin 25). Miehistä ylipainoisia on 53 prosenttia ja naisista 39 prosenttia.
5
57
6
58
Se tarkoittaa kymmentä elinvuotta.
59. 7
suomAlAinEn kAtsoo Elämänsä aikana keskimäärin 87 000 tuntia televisiota
60
Tervetuloa Pasin nikkelinhajuiseen maailmaan.
marko-oskari lehtonen kuvitus anna-stiina korhonen
61. Pelimies
Patalaiska haaveilija, ikuinen opportunisti ja pahemman sortin pelimies
Pelin nimi on Melonin maaninen metsästys ja sen päävoitto on 50 euroa. Kaikki ovat samassa paikassa, eri tilanteessa ja vain yksi yhdistävä tekijä ympäröi: nikkelinhajuiset sormet. 32-vuotias Pasi herää hirvittävään, joskin tuttuun mekkalaan. Ei kukaan. Pasi tumppaa savukkeensa automaatin kylkeen ja syöttää teipillä kasassa pysyvän pankkikorttinsa siniseen aukkoon. Mikään ei kuitenkaan muutu. Pasin astuessa takaisin pelisaliin, outo lämpöisyyden tunne valtaa hänet. Paikallisen pelihelvetin edessä seisoo määrittelemätön joukko ihmisiä. Kukaan ei välitä. Pihan puolivälin ylitettyään Pasi katsoo kelloaan ja kiristää kävelyvauhtia. Kilinän alkaessa ympäröivien ihmisten päät kääntyvät uteliaisuudesta. Rappukäytävässä alakerran Jehovan todistajaksi heittäytynyt mamma yrittää tapansa mukaan käännyttää ohikulkevia, mutta varsinkaan tänään Pasilla ei ole aikaa moiseen. Pasin pullistuneita ohimoita jomottaa. Vasemmalla hedelmäpelien kimpussa on legioona harmaisiin trenssitakkeihin itsensä verhonneita eläkeläisrouvia, keskellä korttipeleihin hurahtaneita aasialaisnaisia, joiden pelkästään erilaisista turkiksista koostuvat asukokonaisuudet ja liian massiivisilta vaikuttavat koruviritelmät eivät fysiikan lakien mukaan voi olla aitoja. Eikä aikaakaan, kun Pasi löytää itsensä pankkiautomaatin jonosta, samasta tilanteesta kuin vajaa tunti ja 140 euroa sitten. Vaikka pasi ei ole paha ihminen, pelisalissa hän toiVoo muille pahaa.
T
avallistakin tavallisempi maanantaiaamu asbestin raiskaamassa lähiössä. Oikealla peliautomaatteja takoo ryhmä pölyn peitossa olevia rakennusmiehiä. Setelit vaihtuvat silmänräpäyksessä pelimerkeiksi, jotka katoavat metallinhohtoisten ja värivaloja Pasin verkkokalvoille syöksevien demonien kitaan. Pasi syöttää 50 euron setelin rahanvaihtoautomaattiin. Hän ajattelee, että pienemmillä panoksilla pelaavat ainoastaan heikkolahjaiset ja vanhukset. Tuulikaapissa Pasi tapaa tutun hahmon. Kiihkon vallassa eurot vaihtavat omistajaa ja hyväntekeväisyysjär-
62. Keltaisia muovikasseja, virtsalta haisevia punaneniä, nuoria ja vanhoja sopivassa suhteessa, ulkomaalaisia, kotimaisia, pitkiä ja lyhyitä. Viiksekäs vanhempi herrasmies tuijottaa omaa kättään ja mutisee keskiaikaiselta mantralta kuulostavaa sananpartta omissa maailmoissaan. Täällä kukaan ei tuomitse häntä, ketään ei kiinnosta hänen ongelmansa. Virolaisia. Pasi vaihtaa peliautomaattia taikauskon ja järjen rajamailla aina, kun siltä tuntuu. Kahden mummon välissä on kolmekymppisen miehen mentävä aukko. Kuka on voittanut, mitä ja miksi. Hätäisten aamutointen ja kahvipannullisen jälkeen Pasi vilkaisee hätäisesti peiliin ja huokaisee syvään. Tupla tai kuitti tuntuu Pasista järkevältä ratkaisulta, sillä miten hikisen A:n lyhyestä matematiikasta aikoinaan kirjoittanut välttävä ylioppilas voisi tietää paremmin. Hän aloittaa kotimatkan lyhyin askelin, mutta jokin pitää miestä otteessaan. Päävoitto välttelee Pasia, vaikka tämä jatkaakin kolikkojen sisään syytämistä alati kiihtyvällä tahdilla. Tänään on pelipäivä. Pasi astuu ulos ja sytyttää savukkeen. Pelisaliin saapui mies, joka tavoitteli voittoa, mutta pelisalissa seisoo joku toinen. 140 euroa. Rahanvaihtopisteen edessä Pasi haistaa vaistonomaisesti sormiaan ja säpsähtää. Juomiseen viehtynyt naapuripariskunta ratkoo aamuista eripuraansa niin, että pahviseinät tuntuvat kaatuvan päälle. Pasi on transsissa, pelaa holtittomasti, ja tietää häviävänsä ennen pitkää kaiken. Kahden euron kolikot uppoavat peliautomaatin syövereihin huimaa
R
vauhtia, sillä Pasi pelaa tavoilleen uskollisena vain yhden euron maksimipanoksella. Pelisalin ihmisten ongelmissa kiteytyy kaikki yhteiskunnan ja kaikkien yhteiskuntaluokkien ongelmat. Pasi näkee ja aistii yhteisen ongelman ja tuntee olevansa turvassa. On aamupäivä, mutta rahalle perso Suomi on jo hereillä, koko kansanluokka edustettuna. Talo voittaa aina. Ovien paiskomista, tavaroiden heittelyä, syyttelyä ja huoraksi haukkumista. Osa polttaa tupakkaa, osa nostaa rahaa seinästä, osa ei tee yhtään mitään. Pasi kahmaisee kolikot kouraansa kahdessa erässä ja tiputtaa ne kuluneen muovikipon pohjalle. Pasi hymyilee kierosti, mutta pitää hymyn itsellään. Hän on lopen uupunut sekä henkisesti että fyysisesti, muttei voi lopettaa. Joku, joka pelaa punertavin silmin hävitäkseen, sillä voitto on ajatuksenkin tasolla jossain hyvin, hyvin kaukana.
ahat loppuvat
n Pasi ja muut jutussa esiintyneet hahmot ovat fiktiivisiä, kirjoittajan mielentuotteita. V
jestö RAY kiittää jokaisen hävityn euron kohdalla pelaajaa. Kaksi tuntia pelattuaan Pasi on niin väsynyt, että kiroilee itsekseen ja tuijottaa peliautomaattia tyhjän katseen saattelemana. Pasi avaa pelisalin ulko-oven ja tuntee, kuinka kylmä tuuli iskee vasten häviäjän kasvoja. Muiden pelaajien suuret voitot tuntuvat Pasista järjestäen pahalta, sillä ne olisivat voineet olla hänen. Se on karu todellisuus, sairas maailma, jossa peliriippuvainen pelaa yksin ja häviää yksin. Hän ottaa oman paikkansa pelisalin keskiosasta. äistämätön lähestyy, sillä todennäköisyydet ovat harvemmin Pasin puolella. Pasi tuntee elävänsä ja päättävän omista asioistaan. Vaikka Pasi ei ole paha ihminen, pelisalissa hän toivoo muille pahaa. Vieressä puolitoistametrinen ja pulska isäntä voittaa päävoiton Lahnanpyörityksestä. Kuitenkin, vierailu missä tahansa RAY:n pelisaleista osoittaa, että hahmot, Pasi mukaan lukien, ovat hyvinkin todellisia.
63. Pasi ei tosin koe olevansa suuren luokan avunantaja. Pasin tekisi mieli potkaista miestä perseelle ja onnitella tätä lakonisesti tästä onnellisesta tapahtumasta, mutta pystyy kuitenkin hillitsemään itsensä. Pasi jää tuijottamaan peliautomaatin näyttölaitetta, kun viimeinen rulla pysähtyy rypäleeksi melonin sijaan. Viiksekäs mummo voittaa 30 euroa viereisestä peliautomaatista ja hymyilee Pasille molemmilla hampaillaan. Viimeiset kaksi euroa. Pasi tuhahtaa ja kääntyy ovelle päin. Kun on hävinnyt kaiken, on pohjalla, ja siinä lohduttomuuden ja epätoivon suossa elämä tuntuu hyvinkin varmalta. Pasi hymyilee
Toisin sanoen ne voivat olla vastaus Hollywoodin kauneusihanteisiin: voimaa lisäävä nuorennusrohto! Maailman suosituin ja mahdollisesti ravintosisällöltään tihein superruoka sisältää enemmän beetakaroteenia kuin porkkana, 24 kertaa enemmän antioksidantteja kuin mustikka ja enemmän proteiinia sataa grammaa kohden kuin klassinen bodariruoka maitorahka. EU on kieltänyt superfoodtermin käytön heinäkuusta 2007 alkaen, ellei tuotteeseen voida liittää luotettavaa tieteellistä tutkimusta sen hyödyistä.
64. Tutkimusten mukaan gojimarjat vahvistavat immuunipuolustusta ja lisäävät luonnollista kasvuhormonin tuotantoa. Nykyään macan suosio kasvaa sen energiaa ja potenssia lisäävien sekä stressiä lievittävien ominaisuuksien takia. Terminä superfood ei ole virallinen eikä ravintoasiantuntijoiden suosiossa, ja sitä on etenkin Yhdysvalloissa käytetty milloin minkäkin luontaistuotteen tai tavallisen hedelmän markkinoinnissa. Se on siis luomua, raakaa ja käsittelemätöntä ravintoa. ilmiö
Kurpitsansiemenet
superTerVeYTTÄ?
Jos superruoka on totta, moderni lääketiede saattaa olla pulassa.
S
tuuti piippo
Camu camu- ja goji-marjoja, maca-juurta, raakoja kaakaopapuja, acai-hedelmiä, merilevää ja useimpia muita superruokina pidettyjä kasveja on viljelty ja käytetty Etelä-Amerikassa ja Aasiassa tuhansia vuosia niiden hyvien ominaisuuksien takia. Länsimaissa monet niistä ovat alkaneet yleistyä vasta 2000-luvulla. Siksi kirsikan ja karpalon risteytykseltä maistuvat marjat ravistetaan irti oksista ja kuivataan ennen käyttöä. Yli 4000 metriä merenpinnan yläpuolella Andeilla kasvava makea maca, "luonnon viagra", näyttää perunan ja retiisin risteytykseltä. Kiinalainen herbalisti Li Qing Jen, jonka väitetään eläneen 252 vuotta (16781930), söi kertomansa mukaan kaksi kourallista gojimarjoja päivittäin. Sitä syötettiin taisteluun lähteville inkasotilaille energisyyden ja elinvoiman lisäämiseksi. Adaptogeeninä se tasapainottaa elimistön energiatasoja, muttei stimuloi
uperfood tarkoittaa mahdollisimman hyvää yhdistelmää ruoan eri laatutekijöistä: ravintosisältö, herkullisuus, lääkinnälliset ominaisuudet ja ekologiset vaikutukset. Goji- eli sudenmarjat muistuttavat taikamarjoja: jos niihin koskee käsin, ne hapettuvat ja mustuvat. Superruoalla voi olla myös adaptogeenisiä eli kehoa luonnollisella tavalla tasapainottavia vaikutuksia, ja se voi siten auttaa kehoa taistelemaan muun muassa stressiä vastaan
Erityisesti macan juuri sisältää runsaasti proteiineja, vitamiineja ja mineraaleja. Ei ihme, että macaa on yritetty kasvattaa Suomessakin. Suomessa ruokia saa luontaistuotekaupoista, Punnitse ja säästä -liikkeistä ja netistä tilaamalla. Siis rakkausrohto, josta tehdään alkoholia. Mikkelissä tehdyn kasvatuskokeilun lisäksi ihmejuurta tutkitaan länsimaissa kiivaasti, sillä potentiaalisia kohderyhmiä riittää urheilijoista vanhuksiin. Vakavista taudeista ei ehkä parane pelkkiä juuria ja marjoja popsimalla, mutta jo käsiteltyjen einesten vaihtaminen johonkin tuoreeseen vaikuttaa ratkaisevasti. n
Goji-marjat
Lisätietoja http://davidwolfe.com/ http://www.sunfood.com/
65. Merilevä
Maca-juuri
kahvin tavoin. Jauhettua maca-juurta voi käyttää raaka-aineena puurojen, mehujen ja leipätaikinan lisäksi vaikkapa rommin valmistuksessa
kolumni
säätäjä
viulut soivAt JA basso paukkuu, niin hyvin olen asiani hoitanut. Minä taas: ihanan jännittävää.
elän köyhyysrajan alapuolella ja suunnittelen matkaa maailman ympäri.
virginia tykki
66
anna-stiina korhonen. Se, jonka on pakko tehdä asiat heti, ei kykene siirtymään seuraavaan muuten. Eihän niillä nimittäin enää ole hätää. Olen aina luottanut, että kaikki järjestyy. Ällöttävän likaista, sanoisi joku. Itsehän olen varsinainen moniosaaja. Oikeastaan osoitan tehtävien lykkäämisellä suurta luottamusta itseäni kohtaan: vaikka kuinka siirrän, tiedän hoitavani asian vielä joskus. Hyvää oloa kun ei voi mitata rahassa. Minua stressaa lähinnä Mastercardin luottorajan täyttyminen, joten lepuutan mieltäni istumalla keskustan huippukampaamossa siemaillen lattea ja lukien ulkomaisia muotilehtiä. Pystyn nukkumaan yöni tyytyväisenä kuin helppo vauva, vaikka huolenaiheita voisi jakaa Kuopion kokoisella kauhalla muille. Rypemällä syvällä holtittoman huolettomuuteni mutalammikossa saisin varmasti kehitettyä itselleni jonkinlaisen uupumus- tai masennustilan. En ole suunnitellut budjettia, mutta jostain ne rahat aina tulevat. Pessimisti sanoisi, että ne ovat perseellään. Maksan näistä itseeni sijoitetuista tunneista satasen tai pari vähintään joka toinen kuukausi. Koskaan ei tiedä, kenen kautta seuraava työtarjous ilmestyy. Mieluummin teen mudasta kasvonaamion ja heittäydyn siihen selälleni, koska jossain vaiheessa aurinko alkaa varmasti paistaa. Vaihtoehtoja ei ole. Mitä syvemmälle mudassa uppoan, sitä enemmän kehityn kammetessani itseäni lammikosta ulos. Siksi on sääli, etten oikein viitsi hakea työpaikkojakaan, kun yleensä ne ovat hoituneet muita teitä. Minä taas: olen aika onnellinen. Tai oikeastaan kaksi. Elän köyhyysrajan alapuolella ja suunnittelen maailmanympärysmatkaa. En ole kirjoittanut koko rästilistaa paperille, koska saattaisin ahdistua sen pituudesta. Koska sillä, mihin keskittyy, on tapana lisääntyä. Odotan siis, että unelmatyönantaja bongaa jonkun hyviä puoliani korostavan mielipidekirjoitukseni lehdestä ja tulee hakemaan minut kotoa moottoripyörällä. Niin siinä aina käy, koska uskon, että niin käy. Kuten kaikki ihmisten välinen kanssakäyminen ylipäätään. Voin siis rauhassa jatkaa pitkiä lounaita ja jokailtaisia maratonpuheluita ystävien kanssa, sillä sosiaalisista suhteista on hyvä pitää huolta noin urankin kannalta. Rästilistallani on tehtäviä, jotka olisi pitänyt tehdä vuosi sitten. Parempi elää näennäisen tietämättömänä omasta saamattomuudestaan. Kun joskus saan ne tehtyä, voin vaikka laskea, kuinka monta sataa kiireellisempää tehtävää ehdin hoitaa ennen niitä. Onnellisuuteni ei kuitenkaan ole olosuhteista riippuvainen. Minä tiedän, että kaikella on tapana järjestyä parhain päin. Se tarkoittaa, että uusien ihmisten tapaaminen punavuorelaisissa ravintoloissa edistää hyvin todennäköisesti työllistymistäni. Tai ihan tavallinen työsuhdeautokin käy. Toinen vaihtoehtoni on verkostoituminen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun lieju nousee kaulan tasolle, paine saa toimimaan tehokkaasti
Olipa tavoitteesi juoksu, hiihto, pyöräily tai sauvakävely.
Uuden tilaajan etu
Kyllä kiitos, tilaan Juoksijan seuraavasta numerosta alkaen
Hinnat voimassa 31.12.2009 saakka!
Maratonkirja tai Hiihtokirja
itselleni kestotilaus 63 (10 numeroa)
lahjaksi määräaikaistilaus 71 (10 numeroa)
lähetetään lahjana tilaaja/maksajalle lahjatilauksen saajalle Tilaukset helposti osoitteesta www.juoksija-lehti.fi Puhelintilaukset
09-4342040 fax 09-43420444 mail: tilauksetjuoksija-lehti.fi
Uusi tilaaja on henkilö, jolle ei ole tullut viimeisen kolmen vuoden aikana lehteä.
Tilaaja/Maksaja Lähiosoite Postinro/-toimipaikka Puhelin Sähköposti Lahjatilauksen saaja Lähiosoite Postinro/-toimipaikka Puhelin Sähköposti Tunnus 5000882 00003 VASTAUSLÄHETYS
Juoksija maksaa postimaksun
67. Lisäksi saat vuosittain ilmestyvät juoksukalenterin, hiihtooppaan sekä harjoituspäiväkirjan.
803
Juoksijakortin
Vahva etukortti, jolla saat alennuksia yli 350 juoksutapahtumasta, lähes sadasta urheiluliikkeestä ja Juoksija Shopin tuotteista.
juoksija-lehti.fi
Juoksijan nettisivuilla teet helposti edullisia ostoksia, voit ilmoittautua juoksutapahtumiin, saat hyödyllisiä harjoitteluvinkkejä ja ja löydät maratontilastot sekä tulostiedot.
Tilaajana saa käyttöösi henkilö-
kohtaiset harjoitusohjelmat netissä (arvo 35). 38
YSURHEIL
IJAN AST
MA
vuosikerta Irtonumero
7,00 euroa
Saat lahjaksi
RENKI VAI RADOKSI MEN VAL
MITTAR IT TESTISS Ä TAJA?
BOLT& PE
KING
7 · 2008
HCM
PROTEIINE ILLA
>> KÄÄNNÄ PET TYMYS VOIMAVA RAKSI >> LEPOKA USI TunturihiihoN uudEN alK toa u KSUKULTTU ENGlaNNISS URIA a
>> AMM ATTIN YRKK EILIJ Ä AMIN ASIK AINE N JA
HIENO
RO Valits SÄRKYjuoksuken e LÄ kä
Maratonkirjan (29:-) tai juuri ilmestyneen HIIHTOKIRJAN (34:-)
>> TUPAKK ALA KANNAT TAA KKO >> DIABET ES JA LIIKUNT A
>> JANN E HOLMÉN : AKILL E S VA I VAT
KUNNON >> AJOITU VERRYT VAATII MANILK S TELE AT LTTIA KUNTOON
PAL.VKO 2008-22
YYSTESTIT
tehoharjoi ÄN ttelu syksyllä
HIIHTÄJ
>> LAATUR UOK SOLUILLE AA
306142-0
Lapponias >> sa JUO
>> SUO MEN MURSK A A JA E RIK SJÖ QVI
TILAAJANA SAAT
>> JANI LAK ANE
Ä
>> 24h JUOKSU
SISÄLL
N: HUIP UL
LE!
ST
"ROA dwOR
K"
HELPOSTI NETISTÄ!
juoksija-lehti.fi Move!
nettivalmentajan
Juoksija
-lehden
Saat yli tuhat sivua asiantuntevaa
tietoa kunnon ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. TILAA NYT!
UUTUUS!
>> TEHOSTA HARJOITTELU A
>> JUOKSU
>> PAR ANN A 10 KM:N AIKA ASI
VOIMAA LOIK
>> JALK APO
KIMALLA
HJA KIPU
>> HEDELM IÄ VAI VIHA
KURIIN
>> KESTÄVY
38 vuosik erta Irtonum ero 7,00 euroa
ERIKOISHINTA 4,90!
Juomaohjeet kympistä maratonill Tärkeä nese tey
JUOKSU VAMMATJUO OIKEIN
tys
aineen KEVÄ ÄNvaihdu PARHAA nnan LENKKARI T T
ÄKKEI VAUHDIN TÄ MUK>> HIIHN ÄN AATÄV TÄJ KES
AL A PARIKOHOLI sekoittaa VA
Parempiin tuloksiin
35
VIIDEN ESITJUOK SI TELYSSÄ JAN OHJELMAT
3 · 2008
38 vuosik erta Irtonum ero 7,00 euroa
S YLIKUNNO YKE N PA
1 · 2008
NNEKSIA
VIERASKIELINEN KOULUTUS 12.113.2. LÖYDÄ UUDET KUVIOT
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita. ERIKOISTUMISOPINNOT 18.29.5.
Tutustu meihin!
www.haaga-helia.fi
68. NUORTEN KOULUTUS 23.3.9.4. AIKUISKOULUTUS 14.30.4. Voit suorittaa tutkintoja päivä-, ilta- ja monimuoto-opiskeluna suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Koulutusalueemme ovat:
LIIKETALOUS FINANSSI- JA TALOUSASIANTUNTIJA MYYNTITYÖ TIETOTEKNIIKKA HOTELLI-, RAVINTOLA- JA MATKAILUALA JOHDON ASSISTENTTITYÖ JA KIELET JOURNALISMI LIIKUNTA AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS
Hakuajat keväällä 2009:
AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS 7.30.1