1 / HELMI–MAALISKUU 2025 Leikkaukset lisäävät riskiä jäädä koulutuksen ulkopuolelle Apuraha siivitti parajousiampuja Sini Myllymäen kilpauraa VIMMA-PALKINTO radiotoimittaja Miika Turuselle TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA
Tukilinja-lehti työllistää toimintarajoitteisia ihmisiä myös lehden omassa tuotantoprosessissa toimittajina, kuvaajina ja kuvittajina. 8 Vimma-palkinto radiotoimittajalle Pertin Valinnat -ohjelman Miika Turunen nostaa esiin musiikkia marginaaleista. s. Hän on valtavan osaava ja symppis musatietäjä, mikä toivottavasti välittyy jutustakin! Itsekin kulttuurialan ihmisenä on hienoa nähdä se merkitys, mikä tuella osaajille on, kun kulttuurinkaan ajat eivät ole helpot. 6 Vaalien esteettömyys puhuttaa Vaalipaikkojen esteettömyydessä on edelleen parannettavaa. 29. 4 Valokeilassa Pyörätuolitanssin EM-kulta Suomeen ja muita näkyviä ilmiöitä. 3 Pääkirjoitus s. Päätoimittaja Jaana Vainio jaana.vainio@tukilinja.fi Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. Sanni Purhonen Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T YHTEISKUNTA s. s. TOIMITUKSELTA Pääsin haastattelemaan Vimma-palkinnon voittajaa Miika Turusta (s. s. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Apurahafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua. s. s. TUKIKOHTEET s. 14 Syrjintää työnhakutilanteissa Beatrice Nafune on poikkeus Ugandan vammaisten joukossa, sillä hänellä on työpaikka. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 50 € 6 kk 60 € 1 v, kesto 110 € Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. IHMISET s. 12 Erityistä sirkusta Sirkus Magenta on järjestänyt sirkustoimintaa erityisryhmille jo yli kymmenen vuoden ajan. 15 Tulilinjalla Kolumnistina Salla Fagerström. On paljon hienoa vammaisten henkilöiden tekemää ja vammaisuutta käsittelevää taidetta, joka ei saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. 16 Jämäkkä sovittelija Sari Salovaara on suomalaisen kulttuurikentän saavutettavuuden pioneeri. 11 Muutoksia kuntoutusrahaan Leikkaukset uhkaavat jatkossa estää monilta vammaisilta nuorilta itsenäistymisen ja opiskelun. s. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Samoin on aina yhtä merkityksellistä nostaa kirjoja ja elokuvia Kirjavinkkija Leffafriikki-palstoille, jotta ne löytäisivät lukijansa ja katselijansa. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva: Jussi Helttunen TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2025 18 s. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja loka–marraskuussa 2024. 22 Lisäpotkua uralle Startti-stipendi siivitti parajousiampuja Sini Myllymäen kilpauraa. Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. 8). s. s. 18 Mielenrauhaa taiteesta ja ratsastuksesta Apurahan mahdollistama ratsastusharrastus ja taide ovat olleet Maaria Laiholle henkisiä tukipilareita
Myönnämme apurahoja esimerkiksi taidetarvikkeiden hankintaan ja kurssimaksuihin. 16), joka tunnetaan suomalaisen kulttuurikentän saavutettavuuden pioneerina. Hänen uransa keskiössä on ollut väsymätön työ yhtäläisten kulttuurioikeuksien puolesta. Jaana Vainio, päätoimittaja jaana.vainio@tukilinja.fi Tukilinja 1/2025 3 K U V A : M IK A L E V Ä L A M P I Toimintarajoitteet voivat synnyttää uusia luovia mahdollisuuksia. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.4.2025 FRIDA KAHLO, Claude Monet ja Helene Schjerfbeck ovat tunnettuja taiteilijoita. Taiteilijat ovat usein käyttäneet taidetta itsensä ilmaisemiseen etenkin silloin, kun heidän elämänsä ja kokemuksensa eivät ole täysin sopineet vallitsevaan normiin. Työtä riittää seuraajille, mutta paljon on onneksi saatu aikaankin. Toimintarajoite luovuuden lähteenä VAIKKA VAMMAISET TAITEILIJAT ovat osa taidekenttää, heidän työnsä ja näkökulmansa jäävät nykypäivänä usein marginaaliin. Tässäkin numerossa kirjailija ja kuvataiteilija Maaria Laiho (s. Joulukuussa palkinnon saanut Miika Turunen on yksi Suomen harvoja kehitysvammaisia radiotoimittajia. Tämän takia on tärkeää lisätä näkyvyyttä ja antaa heille mahdollisuus kertoa oma tarinansa. Olemme kertoneet taiteilijoiden tarinoita myös lehdessä. Turusen mietteisiin voit tutustua sivulta 8 alkavassa jutussa. Tukilinjakin on mukana tukemassa vammaisia taiteilijoita monella tavoin. Hänen ohjelmansa viitekehyksenä on kulttuurialan yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus. TUKILINJA MYÖNTÄÄ VUOSITTAIN työskentelyapurahan Disability Day Art & Action -festivaalin eli DiDan yhteydessä jaettavan Vimma-palkinnon saajalle. Monet muutkin kuuluisat taiteilijat ovat kohdanneet fyysisiä tai henkisiä rajoitteita, ja näitä kokemuksia voikin usein löytää heidän teoksistaan. 18) kertoo urastaan ja saamansa apurahan vaikutuksista elämäänsä. Tiesitkö, että kolmikkoa yhdistää myös se, että kaikilla heillä on ollut joko koko ikänsä tai jossain elämänsä vaiheessa toimintarajoite. Tämä on hyvä muistutus siitä, kuinka toimintarajoitteet voivat synnyttää uusia luovia mahdollisuuksia.. Tässä lehdessä pääsee ääneen myös eläkkeelle jäävä Sari Salovaara (s
joulukuuta ja jaksoja on luvassa yhteensä kymmenen. Monet vammattomat, joiden kanssa Eskola on puhunut, ovat sanoneet podcastin saaneen heidän miettimään omaa seksuaalisuuttaan. Tälle keskustelunavaukselle on selvästi ollut tarvetta.” Rampaseksiä-podcast löytyy tällä hetkellä Spotifysta ja YouTubesta. Keskustelu kiteytyy usein avusteiseen seksiin, joka tärkeydestään huolimatta ei koske kaikkia vammaisia tai ole ainoa teema, josta tulisi keskustella”, kertoo seksuaalineuvoja ja toimittaja Pinja Eskola. Pyörätuoli oli Harkimolle täysin uusi liikkumisväline. Yrityksen nettisivuilta löytyvä dokumentti haastaa katsojatkin pohtimaan, miltä elämä liikuntarajoitteisena voisi heidän tilanteessaan näyttää. Niissä pureudutaan monenlaisiin aiheisiin, kuten vammaisten seksuaalikasvatukseen, seksuaaliseen väkivaltaan sekä vammaiseen henkilöön seksin ostajana ja palveluntarjoajana. DIAGNOOSI VASTA AIKUISENA Yrittäjä ja tietokirjailija Henri ”Henkka” Hyppönen avaa Kuka meistä on normaali -kirjassaan omaa polkuaan kohtia ADHDdiagnoosia. ”Idea podcastista oli muhinut pitkään, sillä toimintakykynormista poikkeavien seksuaalisuudesta puhutaan liian vähän. ”Halusin murtaa seksuaalisuuteen liittyvien ajatusten ohella käsitystä siitä, mitä on olla vammainen.” Vieraat ovatkin eri ikäisiä, eri tavoin toimintakykynormista eroavia ja moninaisista elämäntilanteista tulevia tyyppejä. ”Heitä yhdistää vammaisuus ja halu puhua seksuaalisuudesta avoimesti.” Ensimmäisen tuotantokauden vieraat löytyivät suhteilla. KAMPANJA TEKEE ARJEN ESTEET NÄKYVÄKSI Ratakelaaja ja Jalostaja Para Teamin kapteeni Leo-Pekka Tähti haastoi yrittäjänä ja purjehtijana tunnetun Joel Harkimon testaamaan, miltä arki ja kaupunkiympäristö näyttävät pyörätuolilla liikkuvan silmin. Päivän aikana hän kohtasi erilaisia haasteita, mutta myös esteettömyyden näkökulmasta toimivia ratkaisuja. Eskola halusikin valita podcastiinsa aiheita, joista on yleensä vaiettu. K U V A : JA R M O P U S K A L A K U V A : H E L I B L Å F IE L D. Hyppönen myös tuo esille, miten skitsofreniaan suhtaudutaan eri kulttuureissa. Tämä oli silmiä avaava kokemus, joka varmasti vaikuttaa siihen, miten eri ympäristöjä katson.” Päivä pyörätuolissa -dokumentti ja -kampanja ovat osa Jalostajan ja sen sponsoroiman Jalostaja Para Teamin pitkäjänteistä työtä, jolla tuetaan nuoria ja nousevia paraurheilijoita heidän urallaan ja arjessaan. Lisäksi kirja kannustaa meidät näkemään itsemme ja muut toisin. Eskolan tavoite oli alusta asti tuoda podcastissa esiin vammaisuuden moninaisuutta. Jos yhteiskunta odottaa meiltä yhdenmukaisuutta ja kuuliaisuutta, on ADHD ongelma. Jos sen sijaan odotetaan auktoriteettien haastamista, idearikkautta, riskinottokykyä sekä normaalia syvempää ja pitkäkestoisempaa keskittymistä yhteen tehtävään, ADHD onkin toivottu ominaisuus. Vaikka asiaa lähestytään vammaisuuden kautta, tarjoaa sisältö oivalluksia myös muille. VALOKEILASSA / TEKSTI Jaana Vainio 4 Tukilinja 1/2025 Keskustelua vammaisten seksuaalisuudesta Rampaseksiä-podcast näki päivänvalon 29. Hän käsittelee oman tarinansa ohella neurokirjon diagnostiikkaa sekä nostaa historiasta esimerkkejä valtaapitävien tarpeesta sysätä normista poikkeavat sivuun. ”Vaikka osa on kommentoinut, ettei ymmärrä seksuaalisuudesta meuhkaamista, on palaute ollut voittopuolisesti positiivista. Podcastin ilmestyttyä monet ovat lähestyneet Eskolaa esittäen toiveita mahdollisen toisen kauden vieraista ja aiheista. ”En osannut etukäteen valmistautua siihen, miten moneen asiaan pyörätuolilla liikkuminen vaikuttaa
Lisäksi se tarjoaa pistekirjoituspalikoita. Mestaruus tuli kaksikon päälajissa combi 1 -luokan vakiotansseissa. Niin kävi ja edellisvuoden MM-hopea kirkastui EM-kullaksi. Ulkomaille lähdemme vasta syksyllä, mikä johtuu suurelta osin sponsorien vähyydestä.” LEGO LISÄÄ VAMMAISTEN OSALLISUUTTA Lego Group ilmoitti joulukuussa tuovansa markkinoille uusia hahmoja, joille tulee piilevästä vammasta kertova auringonkukkakaulanauha. tammikuuta. Euroopan parhaita Tuuli Harju ja Timo Pyykkönen toteuttivat viime vuoden loppupuolella jälleen yhden unelmistaan. Tällä hetkellä pari treenaa arviolta 10–20 tuntia viikossa. K U V A : Y L E. Yhtiö on viime vuosina muutenkin tuonut valikoimiinsa hahmoja, joilla on erilaisia vammoja. ”Voitto oli kyllä tavoitteena ja mahdollinenkin, jos kaikki vaan sujuisi hyvin. Menestystä parille on vuosien varrella tullut muutenkin, sillä Harju ja Pyykkönen ovat myös moninkertaisia maailmancupin voittajia, EM-mitalisteja ja SM-kultamitalisteja. Katsojat hurmannut Peltsi ja Osmo valittiin Vuoden ohjelmaksi ja sarjassa esiintyvä Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjä -palkinnon. ”Seuraavat kisat on SM-kisat maaliskuussa Pajulahdessa. Viime vuonna kaksikko oli toisena vakiotanssien ranking-tilastossa. Voitto otettiin vastaan iloisesti, olihan kyseessä lajin ensimmäinen EM-kulta Suomeen”, kaksikko kertoo. Televisioakatemian jäsenten äänestämien voittajien lisäksi gaalassa palkittiin yleisöäänestyksen perusteella Vuoden esiintyjä ja Vuoden ohjelma. Kilpailukategorioita oli viime vuoden tapaan yhteensä 23. Lisäksi Lego Group aikoo tarjota työntekijöilleen koulutusta siitä, mitä symboli tarkoittaa ja miten tukea niitä, jotka sitä käyttävät. Kuparinen on jatkanut jo 2000-luvun alussa aloitettua esteettömyystyötä yhdessä kaupunkien ja kuntien virkamiesten sekä vammaisjärjestöjen kanssa. Tukilinja 1/2025 5 Osmo Peltola on vuoden esiintyjä Vuoden parhaita televisio-ohjelmia ja niiden tekijöitä listaavan Kultainen Venla -kilpailun voittajat julkistettiin Kultainen Venla -gaalassa 17. Yhtiö kertoi, että myös sen omilla työntekijöillä on mahdollisuus saada kyseinen nauha. KYNNYS-PALKINTO JYRI KUPARISELLE Kynnys ry:n Turun toimikunnan myöntämän Kynnys-palkinnon sai Jyri Kuparinen, joka toimii Turun kaupungin ja useiden ympäristökuntien esteettömyyskoordinaattorina. Vuodessa treenitunteja tulee noin 650, kun mukaan lasketaan muun muassa lenkit. Kisojen lähestyessä määrä kasvaa myös leirien ansiosta. Kirjolla-sarjan toinen kausi nappasi parhaan seurantarealityn tittelin ja Tabu valittiin parhaaksi keskusteluohjelmaksi. Pari voitti viime vuoden lopussa Euroopan mestaruuden pyörätuolitanssin EM-kisoissa Prahassa
Pulmaksi muodostuivat myös kynnykset ja luiskat, joiden ylittäminen olisi ollut mahdotonta ilman avustajaa. Lyhytkasvuisille puolestaan hankalia olivat liian korkeat äänestyspöydät. Äänestyspaikan esteettömyyteen liittyviä puutteita havaitsi noin 40 prosenttia vastaajista. Näkövammaiset puolestaan muistelivat eduskuntavaalien ehdokaslistaa, joka on erittäin pitkä ja vaikeasti hahmotettava. Toisaalta vaikka luiskat olisivat hyviä ja oviaukot esteettömiä, voi itse äänestyspaikka sijaita jyrkän ja talviolosuhteissa jäisen mäen päällä. Vaalien ja äänestämisen yhdenvertaisuus nousee jälleen ajankohtaiseksi teemaksi kevään alueja kuntavaalien lähestyessä. Jos esteettömyys ei toteudu vaalipaikoilla, voi siitä mainita heti paikan päällä tai tehdä kantelun jälkikäteen. Tilanpuutteesta huomauttivat myös isompia pyörätuolimalleja käyttävät ja rollaattorin kanssa liikkuvat. Parkkipaikatkin voivat talvisin olla kuin jääkenttiä konsanaan. INVALIDILIITTO TEKI viime vuoden presidentinvaalien jälkeen valtakunnallisen kyselyn, jolla selvitettiin, toteutuiko esteettömyys äänestyspaikoilla. Jonottaminen on kyselyn tuloksien mukaan käynyt paikoin jopa niin raskaaksi, että paikalta on jouduttu poistumaan äänestämättä. Heidän on täytynyt painaa mieleen etukäteen sen ehdokkaan numero, jota ovat aikoneet ää6 Tukilinja 1/2025. Toistuvia ongelmia Jonojen kertyminen äänestyspaikoilla on ongelmallista, sillä jonottaville ei välttämättä ole varattu tuoleja. Ongelmia aiheuttivat vastaajien mukaan esimerkiksi liian ahtaat äänestyskopit, joissa ei jäänyt riittävästi kääntötilaa sähkökäyttöiselle pyörätuolille. TEKSTI Elise Tykkyläinen KUVA Lehtikuva Vaalit kolkuttavat ovella, mutta onko kaikilla mahdollisuus äänestää
”Tässä on monessa maassa iso epäkohta, ja oikeastaan jo ihmisoikeusloukkaus, koska meidän tulisi kaikkien olla osallisuudessa yhdenvertaisessa asemassa. Äänestäjät ovat myös tehneet kanteluita. On esimerkiksi ollut käyttökelvotonta liikuntaramppia, johon on pakkaantunut jäätä. ”Oikeusministeriö tekee ohjeet jokaiseen vaaliin erikseen ja ne annetaan joka kerta vaaliviranomaisille kohdennetusti. ”Tilanne on silti parantunut ja ohjeistusta on enemmän”, hän jatkaa. Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Suomessa avustaja saa onneksi tulla mukaan äänestyskoppiin, mikäli äänestäjä avustajaa tarvitsee. Meidän ohjeemme käsittelevät esimerkiksi tiloja ja valaistusta.” Oikeusministeriö saa laillisuusvalvonnan kautta ajoittain palautetta äänestyspaikkojen huonoista esteettömyysjärjestelyistä. Jos äänen antaminen on siitä kiinni, ettei pääse äänestyspaikalle niin kyllä se kannattaa sitten kotoa käsin antaa”, Hätönen muistuttaa. Tavoite on, ettei yksikään ääni jäisi antamatta äänestyspaikan esteellisyyden vuoksi”, hän lisää. Rekolan mukaan oikeusministeriön lähtökohta on se, että kaikkien äänestyspaikkojen tulisi olla esteettömiä. riö ohjeistaa ihan hyvin, mutta kyllä nämä ongelmat valitettavasti aina vaan toistuvat. ”Tämä on sellainen mahdollisuus, joka on vähän huonosti tunnettu. Samoin myös kuntien keskusvaalilautakunnille tehdään omat ohjeet. Suomessa avustaja saa olla mukana Kerroimme Tukilinjan numerossa 4/2024 että, seitsemässä EU-maassa yhteensä 20 miljoonaa ihmistä on käytännössä vailla äänioikeutta vammaisuuden vuoksi. Ne ovat olleet ihan konkreettisia tapauksia. Toinen vaihtoehto on tehdä jälkikäteen kantelu laillisuusvalvonnalle eli eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnan toimintoihin”, Hätönen sanoo. ”Toki äänestyspaikat pitäisi lähtökohtaisesti saada kuntoon, että ihmisellä olisi mahdollisuus valita. Tämä johtuu siitä, että näissä maissa äänestyskoppiin saa mennä vain yksi henkilö kerrallaan. Ne jäävät sitten eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi”, Rekola toteaa. Tiedottamisessa ja kouluttamisessa olisi tässä vielä parantamisen varaa.” Myös kotiäänestäminen on Suomessa mahdollista. nestää. ”Kyllä sellaisen rakentamiseen on olemassa ohjeet ja muutenkin oikeusministeTukilinja 1/2025 7 Tavoite on, ettei yksikään ääni jäisi antamatta äänestyspaikan esteellisyyden vuoksi.. Tästä kotiäänestysmahdollisuudesta täytyisi vielä vähän enemmän pitää ääntä. Oikeusministeriö ohjeistaa Jos äänestyspaikalla havaitsee esteettömyyteen liittyviä ongelmia, voi asiasta mainita heti paikan päällä oleville vaalitoimitsijoille tai olla yhteydessä kunnan keskusvaalilautakuntaan tilanteen korjaamiseksi. Toki toisinaan siihen vaikuttaa keliolosuhteetkin, mitkä ovat äänestysaikoina vallinneet. Vaalilaki itsessään ei sisällä esteettömyyttä, mutta on olemassa antamamme ohjeet siitä, miten esteettömyyttä tulisi toteuttaa äänestyspaikoilla. ”Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota tähän. Äänestyspaikan tulee olla asianmukaisesti varustettu”, toteaa asiantuntija Tuomas Rekola oikeusministeriöstä. Tiedottamisessa ja kouluttamisessa petrattavaa Esteettömän äänestyskopin järjestäminen ei luulisi olisi rakettitiedettä. Tiedottamisen suhteen on ehkä havaittavissa hienoista paranemista, sillä tavalla että äänestyspaikoilta annetaan jonkin verran esteettömyystietoa etukäteen verkkosivuilla. Eli jokainen vaalilautakunta, joka vastaanottaa äänestyksen saa oman ohjeensa. Käytännön toteutuksessa on vielä paljon tehtävää”, Hätönen sanoo ja jatkaa: ”Joskus tässä on myös sellaista ymmärtämättömyyttä, että itse koppi saattaa olla asianmukainen, mutta se on sijoitettu liian lähelle seinää. ”Kunnat vastaavat äänestyspaikoista ja se missä niitä sijaitsee, päätetään paikallisesti. Mutta ei sitä ole vielä riittävästi tehty”, harmittelee Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen. Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Lisäksi valaistuksessa ja kynissä olisi parantamisen varaa näkövammaisia ajatellen. ”Kyllä nämä asiat nousevat esille aina kun vaaleja käydään
MIES PUNKIN ASIALLA Apurahakohde 8 Tukilinja 1/2025
Hän oppi kuitenkin homman nopeasti yhteistyössä jo Lyhty ry:n työpajatoiminnasta tuntemansa tuottaja Onni Pohjanpalon kanssa. Onnin kanssa olemme onneksi aika supliikkeja ja voin kertoa ohjemassa esimerkiksi keikoista, jotka ovat tuoreessa muistissa. Joku saattaa aina tulla sanomaan, että soitat liikaa vaikka hardcore-punkia, mutta pitää muistaa, että omat musiikkivalinnat eivät voi aina miellyttää kaikkia”, Turunen pohtii. Hommat Radio Helsingissä etenivät pikkuhiljaa ammattikoulun ja harjoittelun kautta ammattilaiseksi saakka. Turunen hymähtää, että hyväksi laulajaksikin häntä on kehuttu, mutta sanoituspuoli tökkii. Millainen sitten on hyvä radiotoimittaja. ”En ole mikään aamuvirkku. Vaikka sitä ei nykyisin studiossa luontevaa Turusta seuratessa uskoisi, aluksi ajatus suorista lähetyksistä vähän jännitti. Turusen omia suosikkigenrejä ovat marginaalissa oleva punk ja ska-musiikki. Musiikin parissa jaksaa kuitenkin aidosti tehdä töitä, kun päivittäin saa kuunnella uusia tekijöitä ja tutustua ihmisiin.” Välillä improvisoidaan Pertin Valinnat -ohjelma on pyörinyt vuodesta 2021 ja kerännyt uskollisen kuulijakunnan. Yksi vuoden 2024 huippuja oli Jälkeenjääneet Vihannekset -bändin kitaristin Petri Pajusen muistokeikka Vastavirta-klubilla, jossa kävin Tukilinja 1/2025 9. Nollatoleranssi kaikenlaiseen syrjintään on minulle tärkeää. Ei tällaisia undergroundjuttuja helposti tueta. Ei pidä olla liian hyökkäävä, mutta ei myöskään liian itsekriittinen. Lisäksi Turunen seuraa uutuuksia Facebookista ja tekee dj-keikkaa. Palkintoperusteissa korostetaan Turusen intohimoa musiikkia kohtaan ja vähemmistönäkökulmien esiin tuomista. Uudemmasta musiikistakin on helppo pysyä kartalla, sillä ohjelmaan lähetetään soitettavaksi jopa 20 promonauhaa kuukaudessa. Raati luonnehti voittajaa alansa supersankariksi, joka on työssään ja Pertin Valinnat -ohjelmassaan Radio Helsingissä tuonut monipuolista musiikkia suuren yleisön tietoisuuteen. Tämä tietenkin kuuluu hänen ohjelmassaan. Suorien lähetysten kanssa saattaa tietysti sattua kommelluksiakin. Se ei ole ollut este toimittajantöissä tai zine-pienlehtien tekemisessä, jossa hän on niin ikään kunnostautunut. ”Hyvä radiotoimittaja kohtaa vieraat ihmisinä. Tapaan Turusen joulukuussa Pertin Valinta -kaupassa, jonne hän on päässyt hommiin radiotauon ajaksi. Palkinto olisi tuskin voinut osua parempaan aikaan, sillä suosiosta huolimatta ohjelma on tätä juttua kirjoittaessani parin kuukauden tauolla. Kulttuurialan rahoitus ei siis ole missään varmoissa kantimissa. ”Mikään ei ole varmaa, ennen kuin se on varmaa, se on sanontani. Ainahan siinä on hyvässä mielessä vähän veitsi kurkulla. Vimma-palkinnon voittanut radiotoimittaja Miika Turunen nostaa esiin musiikkia marginaaleista. Kuuluvuusalue on laaja, ja lopputulos on saanut melkein pelkästään positiivista palautetta. Myös turvallinen tila ja syrjimättömyys ovat hänelle keskeisiä arvoja. Aina ei voi tietää, miten hyviä ihmiset ovat puhumaan. Toistaiseksi suuremmilta mokilta on ohjelmassa vältytty, vaikka joskus vieras on jäänyt tulematta paikalle ja silloin on jouduttu improvisoimaan. Onneksi tekemistä riittää nyt Pertin Valinnassa, ettei tarvitse jäädä kotiin.” Vaikka alalla ei aina ole ruusuista, omassa kämpässään tuetussa asumisyksikössä Espoossa asuva 27-vuotias Turunen on aina halunnut tehdä töitä juuri musiikin ja median parissa. Esimerkiksi keikoilla tuntemattomat ihmiset saattavat tulla kommentoimaan, että oletko sinä se tyyppi sieltä radioista. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Jussi Helttunen V ammaiskulttuuripalkinto Vimma meni vuonna 2024 radiotoimittaja Miika Turuselle. ”Sanon yleensä, että jos joku kysyy ja ehdin, niin menen soittamaan. Niillä käyn noin 1–3 kertaa kuussa.” Avustaja mukana keikalla Turunen mainitsee lempimusiikikseen monet klassikot tai vanhan liiton bändit, kuten vaikkapa Ramonesin tai suomirockin puolelta Eppu Normaalin. ”Kyllähän palkinto paljon helpotti rahallisesti, kun radio-ohjelma on tauolla
Aiempina vuosina palkinnon ovat saaneet muun muassa Suomea Euroviisuissakin edustanut punkyhtye Pertti Kurikan nimipäivät, näyttelijä Petri Poikolainen, sarjakuvataiteilija Kaisa Leka ja vammaispoliittinen taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen. Olarin Ossi on uusi hardcore-keikkapaikka, jossa oli kova meno. Läppäri on toimittajalle tärkeä työväline, ja nyt uuden hankinta olisi mahdollista. Oma katto pään päällä on hyvä, muttei elämän tarkoitus. Saisi käydä keikoilla ja tehdä dj-hommia, eikä tarvitsisi olla kotona.” Vaikka musiikki on Turusen ehdoton ykkösjuttu, hän seuraa myös urheilua, kuten sählyä ja koripalloa. Kovasti suosikit vaihtelevat.” Isän lisäksi Turusen äiti ja sisko tykkäävät käydä keikoilla, ja koko perhe tukee muutenkin miehen uravalintaa. Ei elämä voi olla pelkkää neljän seinän sisällä olemista.” Ikimuistoisia hetkiä Vaikka omille muutto ja siitä seuraava vastuu jännitti, eniten se oli kiinni sopivan paikan löytymisestä. Keikkapaikkoja löytyy Espoosta, joten senkin puolesta muutos on miellyttänyt. Toiveissa on päästä vielä joskus puhuttamaan esimerkiksi Radiomafiasta tuttua toimittaja Virpi ”Hilu” Kytöahoa, joka on naistoimittajana alansa pioneereja. Eniten mieltä silti lämmittää, että moni on kertonut kaipaavansa radio-ohjelmaa ja odottavansa jo sen jatkoa tammikuussa. ”Haluan ohjelmaan sellaisia vieraita, joista ja joiden musasta pidän. Erääksi mieleenpainuvaksi haastatteluksi hän mainitsee Ratsia-yhtyeen kitaristi Juha Aunolan puhelinhaastattelun, joka onnistui pari vuotta sitten monien mutkien kautta. Asumisyksikössä on tietokone ainoastaan yhteiskäytössä. Hän haluaa pysyä itsekin hyvässä kunnossa. Turunen on aikanaan saanut Tukilinjalta apurahan kannettavaan tietokoneeseen, joka alkaa olla vanha. Tällä hetkellä vuoden kovin levy on ehkä Litku Klemetin uusin Funny Girl. myös laulamassa yhden biisin. Palkinnon saajan valitsee asiantuntijaraati, johon kuuluu myös Tukilinjan edustaja. 10 Tukilinja 1/2025. Turunen tuumii, että mahdollisessa uudessa zinessä hän voisi julkaista vuoden kohokohtia ja haastatteluja. ”Olen käynyt keikalla Espoon Kannusalissa. Avustajan kanssa pystyy tekemään paljon, niin kuin käymään keikoilla. Mutta onhan se kiva, että jengi tykkää.” Vimma-palkinto Tukilinja-säätiö myöntää 5 000 euron työskentelyapurahan Kynnys ry:n vuosittain jakaman vammaiskulttuuripalkinto Vimman saajalle. En hae itselleni huomiota. Ystävä, Pykimät-yhtyeen muusikko Teemu Ropponen on usein hyvää keikkaseuraa, samoin kuin henkilökohtainen avustaja. ”Keikkojen pitäisi olla ikimuistoisia hetkiä, eikä niitä saisi pilata millään tappelulla tai sellaisella.” Palkintorahoista tukea toimittajan työhön Vimma-palkintoon kuuluvalle työskentelyapurahalle löytyy varmasti käyttöä, kun radio-ohjelmaa päästään jatkamaan ja työtä kehittämään. Tasa-arvo on keikoilla hänen mielestään mennyt eteenpäin ja ihmiset miettivät aiempaa enemmän käyttäytymistään. Ja isän kanssa Tampereella Kotelossa käytiin katsomassa Tammerfistin keikka. Tulevaisuuden haaveena Turusella on pystyä jatkamaan töitä niin radion kuin pienlehtien ja haastattelujen parissa. Nykyisin nuori mies joutuu kenties aiempaa enemmän miettimään raha-asioitaan ja syömisiään, mutta totta kai perhe tukee tarvittaessa. ”Olen aika jalat maassa, en luule itsestäni liikoja. Rap-, punkja jopa metallikulttuurin tyyppejä voi käydä samoissa tapahtumissa, mikä on hienoa.” Aivan kuten musiikkivalinnoissaan, Turunen kiinnittää huomiota moniarvoisuuteen ja turvalliseen tilaan myös keikkapaikoilla ja kehuu vaikkapa Oranssi-klubia tämän osalta. ”Ryhmäasumisessa ei aina ole kauheasti omaa rauhaa tai tarpeeksi henkilökuntaa. Kunhan pystyisi mahdollisimman pitkään jatkamaan sitä mistä tykkää
Jopa hallituksen omissa vaikuttavuusarvioissa todettiin, että muutos tulee lisäämään opiskelujen ulkopuolelle jäävien nuorten määrää. Ensin kuntoutusrahan määrää laskettiin, minkä jälkeen Petteri Orpon hallitus päätti nostaa kuntoutusrahan ikärajaa 18 vuoteen. Moni vammainen tahtoo opiskella itselleen ammatin ja vaikuttaa tulevaisuutensa suuntaan. ”Monille kuntoutusraha on ollut se motivaattori, miksi istua koulun penkillä. Kuntoutusrahan leikkaukset ja ikärajan nosto uhkaavat estää jatkossa monilta vammaisilta ja mielenterveysongelmista kärsiviltä nuorilta itsenäistymisen ja opiskelun. Vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa Opiskelupaikka ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään lisäävät tutkitusti sen mielekkyyttä. Samoilta ihmisiltä eli sairailta, vammaisilta ja heidän perheiltään leikataan monista etuuksista. ”Jatkuva taloudellinen huoli vaikuttaa jaksamiseen”, muistuttaa Aija Salo. Tarkoituksena oli kannustaa opiskelemaan peruskoulun jälkeen ja vähentää suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Vanhemmilla ei siis välttämättä ole mahdollisuutta auttaa lapsiaan. Tuki on osoittautunut tehokkaaksi, eikä sen teho ole heikentynyt. Live-säätiön eli erityisoppilaitosten verkoston koulutuspäällikön Asta Vuorelan mukaan näin kuitenkin käy. Moni itsenäistymiseen liittyvä kokemus voikin näin jäädä kokematta. Tukilinja 1/2025 11. Leikkaukset lisäävät riskiä jäädä koulutuksen ulkopuolelle ainoaksi mahdollisuudeksi jäävät opintoraha, laina tai vanhempien apu. Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo muistuttaa leikkausten kertautuvan. Oppivelvollisuuden noustua kahdeksaantoista ei kenenkään pitäisi jäädä alaikäisenä koulupudokkaaksi. Kuntoutusrahalla vähennetty eläkkeelle menoa Nuoren kuntoutusraha syntyi 25 vuotta sitten tukemaan 16–19-vuotiaiden osatyökykyisten nuorten mahdollisuutta opiskeluun ja työllistymiseen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Asta Vuorela puolestaan toteaa, etteivät heidän nuortensa vanhemmat useinkaan kykene osallistumaan työelämään täysipainoisesti. TEKSTI Pinja Eskola VAMMAISILLA JA mielenterveysongelmien kanssa elävillä nuorilla tulisi olla mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuuteensa ja elämänpolkuunsa samalla tavalla kuin heillä, joiden toimintakyky on normien mukainen. Koska monet nuoret muuttavat kauemmaksi lapsuudenkodistaan päästäkseen erityisoppilaitokseen, olisi käsillä luonnollinen itsenäistymisen paikka. Vuorelan mukaan heille ohjataan ihmisiä, joilla on kaikista suurimmat haasteet opinnoissa ja niihin sitoutumisessa. Kuntoutusrahan ansiosta vammainen on voinut ottaa vastuuta joistain arjen laskuista ja näin ollen saanut irtaannuttua vanhemmistaan.” Hallituksen nostaessa nuoren kuntoutusrahan ikärajaa, ei itsenäistyminen välttämättä onnistu. Jos raha on tiukalla, ei välttämättä voi mennä ja tehdä kavereiden kanssa, vaan tuntee olonsa ulkopuoliseksi. Jatkossa nuoren vammaisen K U V A S S A O N K Ä Y T E T T Y A P U N A T E K O Ä LY Ä . Tutkimuksen mukaan vuosina 2018–2020 kuntoutustukea saaneista nuorista työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutui merkittävästi pienempi osa vuoteen 2005 verrattuna. Kiristykset kuntoutusrahaan uhkaavat kuitenkin tehdä tästä monelle mahdotonta
Melkein kaikki ryhmän jäsenistä asuvat enemmän tai vähemmän omillaan – osa ryhmäkodissa, toiset taas tuetusti.. ”Tärkeintä on voittaa itsensä” Tuomainen on näyttelijäsukua. Ainakin isä on luvannut tulla mukaan katsomaan esitystä. Hän osaa myös tasapainoilla leukansa päällä valtavan kokoista akrobatiablokkia. Kun harjoitukset alkavat, Hytönen makaa lattialla esiintyjien edessä ja silmäilee muistiinpanojaan. Hän on vaikuttava. Hän on monissa liemissä keitetty entinen maantiedon opettaja, joka on neljäntoista vuoden ajan ohjannut sirkusta erityisryhmille. ”Pidän siitä, että saan auttaa muita”, hän pohtii assistenttina oloaan. Hän on ohjannut paljon nuorten ja erityisryhmien teatteria. Aikaisempina vuosina on esitetty Lumicit ja seitsemän jäbää, lisäksi on seikkailtu huvipuistossa ja risteilyllä. Hän kertoo, että viime syksynä Nora muutti omaan asuntoon ryhmäkotiin. Hän huomasi heti alussa, että se oli hänen juttunsa. Toikander on teatteriohjaaja Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden Narrin näyttämöllä. ”Hyvä viini ei kypsy liian nopeasti”, Tuomainen sanoo ja jatkaa: ”Olin nuorempana kovin ujo, mutta sirkus on auttanut rohkeaksi.” Vanhemmat tukena Mahamed eli Muhis tuli mukaan, kun opettaja ehdotti asiaa ja ilmoitti hänet. Tässä Uutiset-esityksessä hän näyttelee siis Matti-kokkia. Kyytinen on sirkus Magentan tirehtööri ja sosiaalisen sirkuksen ohjaaja. ”Osalle esiintyjistä temppu on tärkein, osalle näytelmässä esiintyminen”, ohjaajat kertovat. Rosa Hytönen on harrastanut teatteria kymmenen vuotta, ensin Toikanderin ryhmässä, sitten täällä Magentassa. 12 Tukilinja 1/2025 Sirkus Magentan tiloissa Helsingin Itäkeskuksessa ilmapiiri on täynnä latausta, kun kolmetoista sirkusja teatteriryhmäläistä valmistelee uutta esitystä. Nyt äiti kurkkaa tämän tästä harjoituksiin, että onhan Nora mukana. Heti uutisenluvun jälkeen Myllymäki vetää päälleen uudet vetimet. ”Toi uutistenlukija on tässä esityksessä mieheni”, sanoo Medarhri ja viittaa puhujanpöntössä seisovaan Eelis Myllymäkeen, joka on siis King Napoleon Anarkisti sekä uutisten lukija. Hanketta tukee Suomen kulttuurirahasto. Häissä on erikoista muun muassa se, että pappi vihkii keinusta käsin. Nora pärjää kyllä! ROSA HYTÖNEN on valittu ryhmän assistentiksi, koska näytteleminen ei enää kiinnosta. Hienoimmat muistot Tuomaisella liittyvät siihen, kun esitettiin ensimmäistä näytelmää Lumicit ja seitsemän jäbää. ”Keksin tämän nimen itse”, kertoo Myllymäki myöhemmin. Kaikki saavat myös näyttää esityksessä kykyjään, esimerkiksi Patrick on valtavan taitava keilaja lautastempuissa. Mahamedilla on seitsemän veljeä ja hän on ainoa, joka näyttelee. Lisäksi työryhmään kuuluvat Resonaarin musiikkiohjaaja Sami Koppinen, valosuunnittelija Juha Ikonen ja pukusuunnittelija Ninni Lahtinen. Tuomainen on harrastanut sirkusta ja teatteria tässä ryhmässä kuusi vuotta. Siinä hän oli kuningas. Tarina syntyy yhdessä ja improvisoiden, mutta itse esityksessä noudatetaan yhdessä tehtyä käsikirjoitusta. Näyttelijäsukua Kokki Matti alias Kimmo Tuomainen, 50, taitaa olla ryhmän vanhin. Se on ottanut vähän lujille molemmille, eliväthän he yhdessä 41 vuotta. Hääkohtauksessa tämä saapuu paikalle, heittää matolla pari kuperkeikkaa ja varastaa Napoleonilta prinsessan juuri ennen vihkimistä. Cai on pappi, Joonas on meteorologi Pekka Pouta, Jussi on Sini-koira ja kana, Mimosa on Juha Tapio, Nora Maajussin morsian, Aisha vanki, Alex prinsessa Sini ja Ritari Ässä, Eelis King Anarkisti Napoleon ja uutisankkuri. Morsian eli Alex Medarhri,18, on ryhmän nuorimpia. Kuuluisa Toivo Tuomainen, muun muassa Siunattu hulluus -elokuvan tähti, on hänen esikuvansa. Aluksi kaikki myös kertovat omat uutisensa – kuka on käynyt elokuvissa, kuka perhevierailulla, kuka on mennyt kihloihin. Hän auttaa esiintyjiä muistamaan vuorosanansa. TEKSTI JA KUVAT Heini Saraste Pappi vihkii keinusta Kaikki ovat keksineet itselleen roolin, jota haluavat esittää. Tuomaisella on myös tyttöystävä Annika, jonka kanssa viestitellään, puhutaan puhelimessa ja käydään kahvilla. Idea syntyi myös osin kyllästymisestä huonoihin uutisiin. Hän on valinnut rooliasukseen violetin peruukin sekä sifonkihameen, koska hän pitää prinsessoista. Äidin poistuttua paikalta ilmenee, että Nora on keskeisessä roolissa loppukohtauksessa – hän onkin uusi morsian punaisessa sifonkihameessaan. Nyt harjoitellaan siis uutisten lukemista ja hääkohtausta, seuraavana päivänä vuorossa on muun muassa Maajussille morsian -kohtausta. Eteisessä tapaan myös Noran äidin Seijan. Resonaarin bändissä soittavat Vili ja Juho. Uutiset on hyvä aihe Näytelmän nimi on Uutiset, koska teeman alle voidaan upottaa monenlaista, sanovat ohjaajat. Mahamed on valinnut roolikseen Zorron. Hytönen on saapunut sirkukseen etukäteen, jotta hän voi muun muassa kuulla ohjaajien Silja Kyytisen ja Laura Toikanderin pohdintoja. Mahamed on Zorro, Leilo on poliisi, Kimmo on kokki ja Patrick on vanki. Vaikka pari on seurustellut neljä vuotta, toistensa huusholleissa he eivät ole vielä vierailleet. Napoleonin hatun ja univormun sekä naamarin. ”En ollut julma kuningas, enkä lempeä kuningas, vaan siltä väliltä.” Tuomainen asuu omillaan Espoossa ja käy töissä työkeskuksessa, jossa hän on omien sanojensa mukaan yleismies Jantunen. ”Olen leffaihmisiä, pidän Zorrosta ja Salatuista elämistä.” Itse harjoituksissa Hytönen on tarkkana, mutta ei puutu juuri esitykseen. Niinpä uutiset vaihtuvatkin näytelmässä sirkustempuiksi
Yhteisöapurahoja voi hakea esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämiseen, yhteisön ryhmämatkojen jäsenten omavastuuosuuksien pienentämiseen tai toimintavälineisiin, jotka tulevat jäsenistön käyttöön. Vuonna 2024 yhteisöapurahoja myönnettiin muun muassa seuraaviin kohteisiin: • Vammaishistorian seminaarin järjestämiseen • Mielenterveysyhdistyksen jäsenten yhteiseen koulutukseen • Soveltavan skeittaustapahtuman järjestämiseen • Yhdistyksen tietoteknisiin välineisiin • Urheilujoukkueen kilpailumatkaan Vuonna 2024 myönnettiin yhteensä 12 yhteisöapurahaa, yhteisarvoltaan 15 020 euroa. Sara Liukkonen Apurahakohde. Se ja ohjeet hakemuksen laatimiseen löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. Tukilinja 1/2025 13 Tukilinjan yhteisöapurahat Tukilinjan yhteisöapurahoja myönnetään pienimuotoisille yleishyödyllisille toimijoille, joiden kautta tuki kanavoituu suoraan toimintarajoitteisille yksityishenkilöille. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi mielenterveysyhdistykset ja urheiluseurojen soveltavan liikunnan ryhmät. Yhteisöapurahaa haetaan sähköisellä hakemuslomakkeella
”Jossain rajaseudulla olen nähnyt ujon vammaisen tytön, joka ei puhu sanaakaan. ”Kun pääsen työpaikalle, olen selvinnyt pahimmasta. Vammaiset perheenjäsenet ovat siis joko taakkoja tai ilmaista työvoimaa”, Nafune tiivistää. TEKSTI JA KUVA Heini Saraste KUTEN MONELLA muunkin kohdalla, myös ugandalaisen Beatrice Nafunen suurin tuki on ollut äiti. Äidin oppi kantoi, sillä tällä hetkellä nelikymppisellä Nafunella on kolme loppututkintoa kolmesta eri yliopistosta. Ugandassa on valtavasti nuoria. Raskauden paljastuttua perhe on heittänyt heidät ulos, koska he ovat ”syntisiä”. Toinen käsi on täysin veltto, eikä pysty tekemään mitään ilman toisen käden apua. Abiliksen projektiin osallistuttuaan hän seuraavalla tai sitä seuraavalla kerralla pitää puheen yleisölle”, Nafune kertoo ja jatkaa: ”Hän on ottanut Abiliksen viestin vastaan ja vie sitä eteenpäin. Minä pystyn, kun muutkin pystyvät Mistä Nafune saa voimia. Naisten syyllistämisen taakka on raskas. Samoin he Kouluttautuminenkaan ei takaa työpaikkaa lähtevät, jos perheeseen syntyy vammainen lapsi”, Nafune kertoo ja jatkaa: ”Sikäli olen hyvin epätyypillinen, että olen kouluttautunut.” Nyt Nafune kiipeää joka päivä taksimopon selkään, puristaa toimivalla kädellään itsensä liki kuskia ja kiitää läpi hurjaliikenteisen Kampalan kohti Abilis-säätiön toimistoa. Esimerkin voima on valtava.” Nafune vieraili Abiliksen kutsumana Suomessa hakemassa pontta työlleen. Vamma ei ole suuri, mutta hänen elämäänsä se on vaikuttanut. Nyt Nafune opettaa samaa omalle tyttärelleen. Eikä Nafune todellakaan tarkoita ihmeparantumisia, vaan vammaisten naisten voimaantumista. Vammaista työnhakijaa vieroksutaan ja työpaikkaa on kouluttautuneenkin vammaisen nuoren vaikea saada. Nafune pitää kouluttautumista erittäin tärkeänä, mutta sekään ei tuo varmuutta työpaikasta. Helppo saalis Myös vammaisten naisten seksuaalinen hyväksikäyttö on Nafunen mukaan yleistä. Hän on kuitenkin opiskellut ja hänellä on työpaikka, vaikka vammaisia työnhakijoita usein vieroksutaan. Jos menet Kampalan kadulle, näet paljon vammaisia naisia, joilla on sylissään rintalapsi ja jotka kerjäävät kadulla. ”Lievästi vammainen tyttö jää miltei aina perheeseen huolehtimaan muista perheenjäsenistä, vaikeasti vammaiset taas suljetaan kodin takahuoneisiin tai takapihoille. Hän patisti opiskelemaan ja itsenäiseksi. Kun tuo on pystynyt, pystyn minäkin. Hän nostaa esiin näkevänsä usein, millaisia ihmeitä tapahtuu. Olen hengissä, kun emme ole jääneet auton alle”, hän naurahtaa. Rikoksen jälkeen mies pakenee paikalta, ja pahimmassa tilanteessa nainen tulee raskaaksi. Abilis-säätiö tukee ruohonjuuritason vammaisjärjestöjä kehitysmaissa.. Kun nainen on vammainen, miehet lähtevät. Tämä on sääntö ennemmin kuin poikkeus. ”Edustan yksinhuoltajana aika tyypillistä vammaista naista, joka on jäänyt yksinään kantamaan huolta perheestään. Jos perheeseen syntyy vammainen lapsi, äitiä pidetään syyllisenä ja mies usein jättää perheen. 14 Tukilinja 1/2025 Monen muun ugandalaisen vammaisen naisen tavoin myös Beatrice Nafune on yksinhuoltaja. Vammainen on hyväksikäyttäjälle helppo saalis yksikertaisesti siitä syystä, ettei hän pääse pakoon. Syrjintää työnhaussa Beatrice Nafune vammautui synnytyksessä, kun oli valittava joko äidin tai lapsen henki
Mitä siis on tehtävä. Meidän on näytettävä arvomme suomalaiselle yhteiskunnalle: olemme kaiken sen rahan arvoisia, mikä palveluihimme uppoaa. TULILINJALLA / KOLUMNI Salla Fagerström Salla Fagerström Kirjoittaja on Vimmapalkittu tietokirjailija ja toimittaja, joka tarkastelee maailman menoa viittomakielisen silmin. HYVINVOINTIVALTIO ON rakenne, jonka puolesta meidän vammaisten kannattaa taistella. Laeista äänestävä eduskunta koostuu kansanedustajista, joilla ei ole omakohtaista kokemusta vammaisuudesta. Oikeuksia ne ovat, oikeuksia ja velvollisuuksia. KAIKKI VAMMAISTEN PALVELUITA koskevat lait, säännöt ja rajoitukset ovat ei-vammaisten laatimia, ja leikkauksiakin tekevät ei-vammaiset. Meidän on puhuttava omasta puolestamme ja pidettävä puolemme, koska sitä ei kukaan muu tee. Ne ovat todellisuutta, sillä valo on jälleen kerran sammumassa maailmasta. Nämä kysymykset eivät ole pelkästään teoreettisia. Meidän on aidosti liittouduttava keskenämme, valittava joukostamme parhaat edustamaan itseämme ja äänestettävä heidät yhteiskunnan huipulle. Näin totesi Yhdysvaltain varapresidentti Hubert Humphrey vuonna 1977. Syyksi linjanmuutokseen kerrottiin, että Kelassa oli tulkittu lakia väärin kaikki nämä vuodet. Se, että Kela alkoi yllättäen edellyttää kuulevan henkilön läsnäoloa tulkkaustilanteessa, panee ajattelemaan: ketä varten tulkkauspalvelu on. Empatia eli myötäeläminen on kuitenkin olennainen osa ihmisyyttä ja se erottaa meidät useimmista eläimistä. Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra puolestaan julisti jo vuonna 2023, että empatia ei kuulu politiikkaan. Lainsäätäjä oli kuitenkin tarkoittanut, että tulkkauspalvelua voitaisiin käyttää myös viestintävälineiden välittämän tiedon tulkkaukseen (HE 220/2009 vp.). Ilman sitä pohja pettää altamme ja meiltä riistetään oikeus sekä ihmisyyteen että täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunta on todennut linjauksen syrjiväksi, ja odotellessaan uusia laillisuusvalvojien ratkaisuja Kela on väliaikaisesti palannut vanhaan käytäntöön. Hyväksyisivätkö kansanedustajat lain, joka rajoittaisi heidän omaa tiedonsaantiaan tai liikkumisvapauttaan. Oikeastaan on hupsua kutsua eduiksi sellaisia itsestään selviä ihmisyyteen kuuluvia asioita kuin vuorovaikutus, oppiminen, esteetön liikkuminen ja osallisuus yhteiskuntaan. Ei mitään meistä ilman meitä. Eduista on helppo leikata, oikeuksista ei. Empatia on hyvinvointivaltion sydän, ja juuri poliitikoilla on oltava empatiakykyä – tai heidän on vähintään osattava näytellä empaattista. Mitä tapahtuisi, jos emme enää uskoisi yhdenvertaisuuteen ja jakamattomaan ihmisarvoon. Rahan kaapuun verhoutunut välinpitämätön byrokratia koettaa jatkuvasti nakertaa etuja, joiden puolesta olemme taistelleet ja työskennelleet vuosikymmenet. Mitä tapahtuisi, jos emme enää uskoisi yhdenvertaisuuteen ja jakamattomaan ihmisarvoon. Pyörätuolinkäyttäjät jäisivät vangeiksi koteihinsa, kehitysvammaiset eivät saisi mahdollisuutta oppia ja ymmärtää, kuuroilta kiellettäisiin yhteys toisiin ihmisiin, eivätkä sokeat saisi enää tietää, miltä maailma näyttää. Miten tällaisesta joukosta ei ole saatu yhtään vammaiseksi tunnustautuvaa kansanedustajaa Kalle Könkkölän jälkeen. Tämä jako määrittelee samalla, kenellä on oikeus ihmisyyteen ja kenellä ei – tai kenen ihmisyydellä on vähemmän arvoa. Kelan mielestä tulkkaustilanteessa on oltava vuorovaikutusta kuulevan osapuolen kanssa. Vammaisten määrää Suomessa on vaikea arvioida vedenpitävästi, mutta meitä on joka tapauksessa satoja tuhansia – laskutavasta riippuen 340 000–828 000. Kuten Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja toteaisi: kyllä eivät. Puhumattakaan niistä, jotka toimivat autismin kirjolta käsin. Mutta etuina niitä pidetään, ja ne näkyvät kuljetuspalveluina, vammaisten tulkkauspalveluna, apuvälineinä, henkilökohtaisena apuna ja monena muuna. Hyvinvointivaltion kuolema on ihmisyyden kuolema Tukilinja 1/2025 15. Vuosi sitten tulkkauspalveluja lakisääteisesti järjestävä Kansaneläkelaitos päätti yllättäen ja kenellekään etukäteen kertomatta rajata kuurojen ja kuurosokeiden oikeutta tulkkauspalveluun. Ja ensimmäisenä bussin alle heitetään kaikki ne, joista Hubert Humphrey puhui. Palaamme jälleen empatiaan. Videoita, elokuvia, podcasteja, radio-ohjelmia ynnä muita vastaavia ei enää tulkattu, vaikka käytäntö oli ollut voimassa 14 vuotta. KANSAKUNNAN SIVISTYS mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimpiaan: lapsia, vanhuksia, puutteenalaisia, sairaita ja vammaisia. Mitä meille kävisi ilman empatiaa. Ilman sitä ei poliitikko eikä byrokraatti voi ymmärtää, millaiseen ahdinkoon hän syöksee ne henkilöt, joiden ihmisyys, osallisuus ja elämän merkityksellisyys ovat riippuvaisia leikattavista palveluista
”Pääsin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan taidekasvatusta.” Sieltä Salovaara valmistui humanististen tieteiden kandiksi lamavuonna 1991. Se oli merkittävä käännekohta Kynnyksen kulttuurisihteerinä työskennelleen Salovaaran uralla. Sitä pidettiin ”kivana puuhasteluna”, ei vakavasti otettavana ammatillisena tekemisenä. Pohjalla oli myös tukku hahmotaideterapian opintoja ja verkostoja vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:ssä. 16 Tukilinja 1/2025 Sari Salovaara on suomalaisen kulttuurikentän saavutettavuuden pioneeri. ”Teini-iässä sairastuin ja sen myötä toimintakykyni muuttui epävarmaksi. Siksi kulttuurioikeuksien edistämisestä ja toteutumisesta tuli Salovaaran uran keskipiste. ”Se alkaa pääsystä harrastuksiin lapsesta lähtien, ammattiopintoihin, rahoituksen saamiseen, näkyvyyteen, kohteluun mediassa ja niin edelleen”, hän summaa. ”Minulla oli jämäkkä taidekasvattajan identiteetti”, Salovaara toteaa. Ajattelin, ettei minusta ainakaan hevostenhoitajaa tule.” Ei hevosista ammattia tullut, mutta ne ovat olleet rakas ja elämänmittainen harrastus, jonka Salovaara on perinyt äidiltään. KynnysKINOn kautta hän päätyi tekemisiin Valtion taidemuseon kanssa. Kynnyksestä tuli Salovaaran kotipesä. Epävarman lapsuuden takia Salovaara ei halunnut ammattitaiteilijaksi, mutta kutsumus löytyi silti kulttuurialalta. Ihmisille ei tullut mieleenkään, että vammaisetkin voisivat kouluttautua kulttuurialalle. Työvuodet tulivat täyteen Kulttuuria kaikille -palvelun johtavana erityisasiantuntijana. Niillä eväillä urkeni vammaiskulttuuriaktivistin ura, joka täydentyi vielä filosofian maisterin tutkinnolla vuonna 2007. Kulttuuria kaikille -palvelu saa alkunsa Vuonna 1999 Valtion taidemuseo sai rahoitusta projektiin, jolla parannettaisiin saavutettavuutta Ateneumissa, Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Salovaaran lapsuutta sävyttivät epävarmuus ja tiheät muutot. Vuodesta 2002 alkaen saavutettavuudesta tuli valtakunnal. Kynnykselle perustettiin galleria vammaistaiteen esittelyä varten, ja vuonna 1997 pidettiin KynnysKINO-elokuvafestivaali Ateneumissa. Taiteen ja kulttuurin voimaan lujasti luottanut Könkkölä keräsi ympärilleen muita tulisieluja. Siellä vaikutti myös Kalle Könkkölä, suomalaisen vammaispolitiikan suuri nimi. Levottomassa elämässä ankkurina oli äiti. Häneltä Salovaara oppi jo nuorena, että mitä ikinä tapahtuisikin, he selviäisivät kyllä. Häntä otti päähän, että kulttuuriala sulki ovensa ihmisiltä, joiden toimintakyky ei vastannut normeja. Uran keskiössä on ollut väsymätön työ yhtäläisten kulttuurioikeuksien puolesta. TEKSTI JA KUVAT Salla Fagerström JÄMÄKKÄ SOVITTELIJA KUN SARI SALOVAARA syntyi Helsingissä vuonna 1960, Suomi oli vasta muuttumassa hyvinvointiyhteiskunnaksi. Jatkosodan päättymisestä oli viitisentoista vuotta ja presidentti Urho Kekkonen tasapainoili idänsuhteiden kanssa. Vammaiskulttuurin saralla alkoi tapahtua isoja asioita. KynnysKINO avasi ovet Ateneumiin Sari Salovaara muistelee, että 1990-luvulla vammaisten taide ja kulttuuri olivat selkeästi erillään valtavirrasta
Siellä Kulttuuria kaikille -palvelu on toiminut vuodesta 2013 näihin päiviin saakka Rita Paqvalénin luotsaamana. Tänä syksynä päättyi Maija Karhusen luotsaama Tilaa taiteilijuuteen -hanke, jonka osana valmistui taiteilijoiden kokemuksia avaava tärkeä teos Onko maailma valmis. Valtion taidemuseo oli kuin lippulaiva: jos sinne saataisiin juurrutettua saavutettavuusajattelu, asenne leviäisi ennen pitkää kautta maan. Palvelun alla toimii Kaikukeskus, jonka Kaikukortti mahdollistaa vähävaraisillekin pääsyn kulttuurin ääreen. Yhtenä keskeisenä kumppanina oli Kansallisgalleria. Kulttuuria kaikille -palvelu on antanut äänen marginaaliin jääneille. Vuonna 2003 opetusja kulttuuriministeriö (OKM) antoi rahaa saavutettavuuden kehittämiseen niin, että se kattaisi koko maan ja kaikki kulttuurin alat. Valtion taidemuseon rakennemuutosten yhteydessä perustettiin Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, jonka tehtävänä oli ylläpitää Kulttuuria kaikille -palvelua. Tukilinja 1/2025 17 linen hanke. Toisena viimeaikaisena onnistumisena hän nostaa esiin vammaishistoriakuukauden, joka järjestettiin vuonna 2024 ensimmäistä kertaa. Salovaara pitää sitä hyvin merkittävänä. Tällä kehittämisrahalla aloitettua toimintaa sanottiin Kulttuuria kaikille -neuvontapalveluksi. ”Vaikeuksia oli vaikka kuinka, mutta yhteistyöllä saimme tapahtuman toteutettua. Valtion taidemuseon väki tahtoi Salovaaran projektisihteeriksi. ”Ihmisillä on hätä, koska rahoituksesta leikataan. Edessä oli muutto Ateneumista Kaapelitehtaalle. Ja juuri niin kävi. Kulttuuria kaikille -palvelun vaikutuspiiri kasvoi pian museokenttää suuremmaksi. Työ ei päättynyt vielä siihenkään. Suomenhevonen odottaa tallilla, vierellä kulkee nuori avustajakoira Elli ja kanalassa kotkottavat vanhat kanat, eläkkeellä kuten emäntänsäkin.. ”Toivon, että tämä oli lähtölaukaus junalle, jota ei voi enää pysäyttää.” Vaikka maailman rytinä ja ryske vain kiihtyy, Sari Salovaara malttaa astua sivuun. Aika astua sivuun Polarisoituvassa Suomessa Kulttuuria kaikille -palvelua tarvitaan ehkä kipeämmin kuin koskaan. Kulttuuria kaikille -palvelu pyrkii lisäämään solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta”, Salovaara sanoo. Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta. Ymmärryksen lisääntyminen johtaa asenteiden muutokseen, ja juuri asenteet – varsinkin ableistiset – ovat aina olleet suurin este vammaisten mukaan pääsylle. ”En halunnut lähteä”, Salovaara nauraa. Tukilinja oli merkittävänä apuna”, Salovaara kiittää. ”Nyt voi valita, mihin haluaa keskittyä. Salovaaran sovittelevalle ja yhteistyötä rakastavalle luonteelle sellainen työ sopi hyvin. On aikaa arvokkaalle läsnäololle puolison ja eläinten kanssa”, hän hymyilee haikeana. Kansainvälisen paineen takia jälkijunassa olleet saavutettavuusasiat haluttiin hoitaa kuntoon. Toiminnan keskiössä oli informaatio-ohjaus, jolla lisättiin tietoisuutta moninaisuudesta. ”Ajattelin, että minulla oli muutakin tekemistä ja Kynnyksen kanssa hommat olivat hyvässä vauhdissa.” Hetken mietittyään hän ymmärsi, että tämä oli tuhannen taalan paikka
18 Tukilinja 1/2025 Apurahakohde
He uskoivat minuun ja tukivat silloinkin, kun psyykkinen vointini alkoi huonontua ja sairastuin syömishäiriöön sekä masennukseen. Sitä seurasi rikosnovellikokoelma Veka ja muita rikosnovelleja vuonna 2012. Oli aikoja, jolloin vointini oli niin hyvä, että olin työkykyinen. Minulla oli valtavia pelkotiloja ja ahdistuneisuutta. Tukilinja 1/2025 19 Pidin ensimmäisen taidenäyttelyni jo alakouluiässä. Minulla diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, dissosiaatiohäiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. Kotona en enää yksinkertaisesti pärjännyt.. Syksyllä 2023 vointini kuitenkin huononi niin paljon, että jouduin muuttamaan kuntoutumiskotiin kissani kanssa. Olin huumautunut tästä klassisesta musiikista, vaikka olin tuolloin vasta 5-vuotias. Heidän oppejaan en koskaan unohda. Mielenrauhaa taiteesta ja ratsastuksesta Kirjoitin ensimmäisen runokirjani vuonna 2009, seuraavan 2011. Pääsin mukaan oopperaan ja soitin alttoviulua kymmenen vuotta. Olen iloinen – seuraava taidenäyttelyni on Jokelan kirjastossa huhtikuussa. Pääsin yksityistunneille oppimaan akvarellin saloja, kuvataideleireille sekä huovutusja keramiikkatunneille. Asun tällä hetkellä kuntoutumiskodissa Uudellamaalla. Olin varsin tomera, päättäväinen tapaus ja tiesin jo varhain, että haluan kuvataiteilijaksi ja kirjailijaksi. Ne ovat runokirjoja, joissa purin traumojani. Minulla on omat idolini kuvataiteen saralta, kuten esimerkiksi Carl-Henning Pedersen ja Pablo Picasso. Taide toimii henkireikänä Pidin ensimmäisen taidenäyttelyni jo alakouluiässä. Eräs merkittävä näyttelyni oli silkkimaalausnäyttely, jonne olin maalannut eri kokoisia silkkihuiveja. Sitä ei kuitenkaan kestänyt kauaa, koska vointini oli niin huono. Sain Tukilinjalta syksyllä apurahan ratsastusharrastukseen, mikä on tukenut minua suuresti psyykkisessä kuntoutumisessani. Sitten tein taas runoutta, ja nyt viimeisin on runokirja Annelle vuodelta 2024. Runoja ja scifinovelleja Muutin pois ja lähdin opiskelemaan huonekalusuunnittelua Turkuun. Se oli ainoa henkireikä. Sen jälkeen keskityin akryylimaalaukseen ja sille tielle jäin. Ensimmäinen suuri herätys musiikissa oli Georges Bizet’n Carmen-ooppera. TEKSTI Maaria Laiho KUVAT Ville Vartiainen O len 41-vuotias kuvataiteilija, kirjailija ja muusikko. Myös musiikissa minua tuettiin. Kirjan sankarina seikkaileva Ambrosius-kissa on saanut ilmeensä kissaltani Bobilta. Tuntui, että taide pelasti minut. Samana vuonna ilmestyi myös scifinovellini Ambrosius Avaruudessa. Taiteen avulla Laiho on pystynyt käsittelemään elämän haasteita sekä löytämään uudenlaista voimaa ja rohkeutta. Minulla oli jatkuva into saada oppia uutta ja kehittyä sekä kyltymätön tarve luoda. Apurahan mahdollistama ratsastusharrastus on ollut Maaria Laiholle henkinen tukipilari ja tärkeä osa hänen psyykkistä kuntoutumistaan. Kuuntelin kasettia ja opettelin kaikki sanat ulkoa, vaikken tiennyt yhtään, mitä ne tarkoittivat. Suurimmat kaikista olivat kuitenkin yläasteen kuvaamataidon opettaja Eero Caselius ja taidemaalari Anisa Martinson. Ne menivät kaupaksi ja sain onnistumisen kokemuksen. Lisäksi opiskelinkin personal traineriksi sekä lähihoitajaksi ja tein kyseisten alojen töitä. Kotona kasvattiperheessä ei ollut hyvä olla jatkuvien riitojen takia, joten hain mielenrauhaa taiteesta ja liikunnasta. Lapsena minua kannustettiin kuvataiteessa ja kädentaidoissa. Tähän mennessä olen siis pitänyt lukuisia taidenäyttelyitä, kirjoittanut kuusi kirjaa ja tehnyt musiikkia, joka huomattiin. Olen itseoppinut taiteilija, ja taiteeni edustaa ekspressionismia, modernismia, naivismia, kubismia ja hieman myös dadaismia. Siitä asti olen ollut hoidon piirissä ja syönyt kiltisti lääkkeeni
Hän näki minut, ei vain sairauttani. Ratsastuksesta apu paniikkihäiriöihin Aloitin ratsastuksen viime syksynä, kun hain apurahaa Tukilinjalta ja sellaisen sain. Äitini oli taiteilija, epävakaa mutta hoksaava, isäni taas herkkä, empaattinen ja viisas. Juuri sitä, mikä minulta puuttui lapsena ja nuorena. Olen kiitollinen saamistani elämänlahjoista ja lupaan tehdä parhaani käyttääkseni ne parhaalla tavalla. Itken nytkin, kun vain mietin sitä. Olen päässyt myös mukaan taluttamaan hevosia erityistunneille. Keräilen itseäni, mutta palautuminen ei koskaan kestä viikkoa pidempään, vaikka tekisi hyvää levätä ihan ajan kanssa. Itken aina kun näen sen. Taiteelliset jaksot ovat usein yhteydessä hypomaaniseen kauteen eli osaan käyttää sairauttani myös keinona luoda uutta. Kirjoitin hänelle viimeisimmän runokirjani. Koskettavia teoksia Nykyhetki on mikä on ja elän taiteen kautta. Olen kääntänyt tuskan voimaksi ja luonut omanlaiseni elämän. Dramaattisuutta ja herkkyyttä Kuntoutumiskodissa sain ihanan omaohjaajan ja inspiroiduin vahvasti. Nyt koitan keskittyä tähän hetkeen, en tiiraile liian kauas. Ihan nöyräksi vetää. Taide on jatkuva virta, se ei katkea koskaan. Taiteellisuuden perin biologisilta vanhemmiltani. Saan kokea valtavan suurta rakkautta, ja se liikuttaa minua aina. Mikään ei ole pitkään aikaan auttanut minua niin kuin ratsastus, ja olen niin kiitollinen saamastani tuesta. Toiveeni on, että taiteeni voimaannuttaa ja auttaa jotakuta jossakin. Tärkeintä on, että teos koskettaa ja puhuttelee. Olen jatkuvasti jonkun projektin kimpussa niin intensiivisesti, että muu maailma unohtuu. Silloin olen onnistunut.. Minulla on koko ajan jokin taiteellinen prosessi meneillään. Kun olen saanut kyseisen prosessin päätökseen, olen aivan finaalissa ja takki tyhjänä. Kaija ymmärtää ahdistukseni ja puskee minua. Tunnen oloni koostuneemmaksi. Haluan tuoda esiin voimaa ja itseluottamusta. Ihana tapaus. Joskus jaksot ovat päällekkäisiä. Kirjan kirjoitettuani rupesin maalaamaan ja sitten syntyivätkin jo seuraavan näyttelyni teokset. Ensin tulee esimerkiksi kirjallinen kausi, sitten kuvataiteellinen ja sitten kenties musiikillinen. Olen toivonut universumilta joskus lomaa taiteesta, muttei se anna sitä minulle. Kuvataiteessa käytän vahvoja eleitä, dramaattisuutta ja herkkyyttä, epätäydellisyyttä. Tulevaisuus näyttää, mihin minusta vielä on. 20 Tukilinja 1/2025 Mikään ei ole pitkään aikaan auttanut minua kuten ratsastus, ja olen niin kiitollinen saamastani apurahasta. Ratsastus auttaa minulla dissosiaatioja paniikkihäiriöön, ja saan tuntea pärjääväni. Se tunnistaa minut jo kaukaa. Tahdon luoda toivon kaiken mustan ympärille. Hän on ollut esimerkki onnistuneesta hoitotyöstä. Projektit seuraavat toisiaan Minulla taiteellisuus ilmenee jaksoissa. Levätä ei ehdi. Koen valtavaa yhteydentunnetta ensimmäiseen hevoseen, Kaija-poniin. Nykyinen ratsuni on Liito, joka on suomenhevonen
1. LISÄTIETOA: Hakuohjeet: www.tukilinja.fi (Apurahat – Yhteisöja yhteistyöapurahat – Startti-urheilustipendi) Sähköposti: piia.korpi@paralympia.fi Voimmeko auttaa sinua. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Startti-stipendit. 2. Startti-stipendit Tukilinja jakaa kymmeniä Startti-urheilustipendejä vuosittain vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Keväällä Startti-stipendejä voi hakea 30.4. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat TUKILINJAN APURAHAT AUTTAVAT OSALLISTUMAAN! TUKILINJAN APURAHAT on tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka tarjoavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. 09-4155 1508 LISÄTIETOA: Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi (apurahat). ALKUUN PÄÄSET tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. mennessä. Apurahoja voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. mennessä ja syksyllä 31.10. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta
Ennen kaikkea se on rauhoittanut levotonta persoonaa ja vapauttanut toimimaan rohkeammin muiden ihmisten kanssa. TEKSTI Jasmin Koskinen KUVAT Tytti Ojala 22 Tukilinja 1/2025. Jousiammunnasta rauhaa ja rohkeutta Sini Myllymäki pääsi Startti-stipendin avulla etenemään kilpaurallaan parajousiampujana. Vaikka tahtia on välillä joutunut hiljentämään, on laji tuonut elämään paljon hyvää
Hän alkoi kysellä, mikä minua kiinnostaisi. ”Apua pitää uskaltaa pyytää juuri avustajalta, läheiseltä tai vaikka sosiaalityöntekijältä – kuka ikinä onkaan omassa arjessa tukena. ”Jousiammuntaa kävin aluksi harjoittelemassa säännöllisen epäsäännöllisesti – ensin parin kesän ajan, sitten jo talvellakin. Avustajani oli toimintaterapeuttiopiskelija ja itse aktiivinen tyyppi. Hänen omalla kohdallaan urheiluharrastus on antanut elämään myös paljon uusia ihmissuhteita henkilölle, joka ei aiemmin helposti uskaltautunut tutustumaan muihin. Tukilinja 1/2025 23 Apurahakohde O ululaislähtöinen, nykyään Jyväskylässä asuva parajousiampuja Sini Myllymäki, 30, vastailee kysymyksiin niin levollisen rauhallisesti, että on melkein vaikea uskoa, kun hän kertoo olleensa aina jokseenkin rauhaton ihminen. Vuonna 2019 liityin virallisesti seuraan ja aloin harjoitella enemmän.”. Minulla on jonkinasteinen hahmotushäiriö ja sairastan paniikkihäiriötä. Jousiammuntaseuran harjoitukset löytyivät sitä kautta, ja sitten lähdettiin vain kokeilemaan.” Pyydä rohkeasti apua Myllymäen mielestä on tärkeää, että erityisesti vammaiset henkilöt, jotka usein tarvitsevat muita enemmän tukea myös harrastusten etsintään, osaavat vaatia apua. Niitä rauhoittumisen taito ja meditaatio ovat helpottaneet huomattavasti.” Myllymäki naurahtaakin, että suosittelee omaa lajiaan etenkin henkilöille, jotka kokevat kaipaavansa rauhaa sisälleen. Kerroin, että minua ovat lapsesta asti kiinnostaneet erilaiset tarkkuuslajit, ja aloimme sitten netistä katsoa, mitä Oulussa silloin oli tarjolla. Ja oman lajin ei myöskään tarvitse aina löytyä heti: jos se mitä kokeilee ei tunnu omalta, uutta kokeilua kehiin vain.” Myllymäkeä itseään jousiammunta kiehtoi heti ensimmäisestä kokeilusta alkaen, mutta myös uinti ja keilaaminen olivat sitä ennen vahvoja ehdokkaita. Olen löytänyt varsinkin omasta seurastani mahtavan porukan, johon olen saanut tutustua, ja edistää heidän kanssaan paitsi omaa uraani, myös paraurheilijoiden harjoitusja kilpailumahdollisuuksia johtokunnassa ollessani.” Myllymäki kuvaa elämänsä olleen aika tylsää ennen kuin hän alkoi etsiä itselleen harrastusta ja löysi jousiammunnan vuonna 2017. ”Ei ollut oikein mitään tekemistä siihen aikaan. ”Jousiammunnan myötä on löytynyt rauhaa, kun ampuessa täytyy keskittyä kunnolla ja myös erikseen treenata rauhoittumista ampumistilannetta varten. Kyllä keinoja aina löytyy esimerkiksi harjoituspaikoille pääsemiseen, kun osaa vaatia. ”Olen huomannut rohkaistuneeni paljon näiden vuosien varrella, kun olen jousiammuntaa harrastanut
Mihinkään kansainvälisiin kisoihin ei kannata lähteä, ennen kuin tietää, että se kannattaa. Maajoukkueleiritkin ovat omakustanteisina olleet tauolla. Jousta on päivitettävä aina sen mukaan, kun taidot kasvavat. Laitan kuitenkin edelleen Oulun valmentajalle videoita treeneistä, ja hän antaa ohjeita ne analysoituaan. ”Mahdollisimman paljon kansallisia kilpailuita pitäisi päästä taas kiertämään, ja esimerkiksi tuleviin SM-kisoihin. Jotain tulosta pitää tulla.” Kirjoittaja on Suomen Paralympiakomitean viestintäpäällikkö. Terveysongelmat ovat haitanneet valmistautumista ja pakottaneet hiljentämään tahtia, kuten urheilijoille monesti uran varrella käy. Startti-stipendit Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Starttiapurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa.. Sen myötä kaupungista ei ole löytynyt niin erikoistunutta ammattitaitoa viemään urheilijaa eteenpäin, siinä missä vielä Oulussa oli myös henkilökohtainen valmentaja katsomassa treenejä viikoittain. ”Oulussa meillä on erityisen hyvä seura, joka ottaa kaikessa huomioon myös paraurheilijat ja lähtee innokkaasti miettimään ratkaisuja esimerkiksi esteettömyyteen ja kilpailemiseen. Yksi itse taljalla ampunut on välillä käynyt katsomassa ja auttanut välineiden kanssa, jotta ne saadaan kuntoon.” Unelma elää takapakeista huolimatta Myllymäki ehti jo kilpailla muutaman kesän SM-kisoissa ja jonkin verran talvisinkin, mutta viimeisen vuoden hän on joutunut pitämään taukoa kilpailuista. Jyväskylästä ei vielä ole löytynyt sellaista valmentajaa, joka olisi aina treeneissä paikalla. ”Muilta para-ampujilta, heidän henkilökohtaisilta valmentajiltaan ja päävalmentajalta saa leireillä paljon tukea omaan harjoitteluun. Mikään isompi kilpailu ei toistaiseksi siinnä vielä Myllymäen silmissä, vaikka unelma kilpailemisesta jonain päivänä myös paralympialaisissa elää yhä. Tänä vuonna tavoitteena on päästä säännöllisesti treeneihin ja kilpakentille. Myllymäki kertoo saaneensa leireiltä hyvää apua esimerkiksi juuri omien tavoitteiden asettamiseen. Vaikka hän on itse pysynyt Oulun Jousimiehen edustajana, on häntä kohtaan oltu vastaanottavaisia myös uudessa seurassa. Häntä on pyydetty mukavasti esimerkiksi harjoituksiin ja seura-cupeihin. ”Nyt jälkikäteen ajatellen se tuli ehkä vähän liian nopeasti siinä vaiheessa – hörppäsin liikaa, kun olin vasta niin alussa. Pitää nyt vain edetä omaa tahtia.” Uusi kaupunki, uudet harjoituskuviot Muutama vuosi sitten Myllymäki muutti Jyväskylään. ”On täälläkin muutamia, jotka ovat auttaneet. Kun Myllymäki aloitti kilpailemisen, ei kestänyt kauaa, kun parajousiampujien maajoukkuevalmentaja otti yhteyttä ja Myllymäki sai yllätyksekseen kutsun mukaan maajoukkueleirille. Sitä mukaa kun taso nousee, katsotaan mihin kaikkeen se riittää. Jokaisessa seurassa on kuitenkin omat toimintatapansa ja kulttuurinsa.” Myllymäki on Jyväskylässä lähes ainoa taljajousiampuja, sillä muut ampuvat perinnejousella. Jyväskylässäkin on hyvä porukka, vaikka vie ehkä vielä itseltäni vähän aikaa päästä kunnolla mukaan. Ensin on saatava urheiluelämä terveyshuolien jälkeen kunnolla vauhtiin. Kilpaileminen ei ole ilmaista, ja jousiammunnassa myös välineet maksavat. Myös raha vaikuttaa asiaan. Nyt on maltillisemmat tavoitteet edetä pienin askelin.” Maajoukkueleireillä hän on päässyt treenaamaan muun muassa viime kesänä Pariisin paralympialaisissa nähtyjen Jere Forsbergin ja Jean-Pierre Antonioksen kanssa. Myöhemmin mahdollistui kilpauran aloitus, kun hän haki ja sai Startti-stipendin kilpatasolle soveltuvan, tasokkaamman jousen hankintaan. Hän oli etukäteen selvittänyt, että Jyväs-Sulka -seuran mukana pääsee treenaamaan. Vaikka välineet ovat Myllymäellä tällä hetkellä ajan tasalla, viime vuosina on ollut hankalampi saada sponsoreita urheilua mahdollistamaan. 24 Tukilinja 1/2025 Urheilu-uralle vauhdikas alku Tukilinja auttoi Myllymäkeä aikoinaan jo ensimmäisen oman taljajousen hankinnassa, minkä ansiosta hän pääsi paremmin harjoittelemaan uutta lajia
352 s. Samalla hahmottuu se tosiasia, että vammaisia taiteilijoita on monenlaisia. Like, 2024. Selvää on, että näiden teemojen ympärillä riittää vielä runsaasti keskusteltavaa. Helene Schjerfbeck (1862– 1946) ja Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) olivat ystäviä ja aikalaisia. Kang kirjoittaa kauheista asioista huikaisevan tarkalla ja kauniilla kielellä. En kuitenkaan haluaisi joutua vierailemaan siellä heti uudestaan. Järkyttävien muistojen myötä miehen uusi elämä ja raittius ovat vaarassa. Tietokirja. Häneen ottaa yhteyttä vanha ystävä ja valokuvaaja Inseo. Romaani. Päihderiippuvuuden kourista irti pyristelleen nelikymppisen päähenkilön menneisyys palaa kummittelemaan Hanna-Riikka Kuisman Finlandia-palkintoehdokkaaksi yltäneessä romaanissa. Heidän välillään on saattanut olla kateutta, mihin teoksen nimikin viittaa. Gyeongha puolestaan kärsii lamauttavista migreeneistä. Inseo tekee nykyisin puutöitä, on loukkaantunut työssä pahasti ja tarvitsee leikkauksen. Gummerus, 2024. Päähenkilöön viitataan kolmannessa persoonassa ja hänen vaiheensa kerrotaan yksityiskohtaisesti. Kuvaukset niin väkivallasta, huumeiden käytöstä, retkahtamisista kuin korvaushoidosta ovat raadollisia ja todentuntuisia. Kirjan kuvaamalta maailmalta ei pidä sulkea silmiään, sillä se on monille totisinta totta. Pintatason takana kirja tekee tiliä hirvittävän menneisyyden, Korean vuoden 1948 kommunistivainojen ja joukkomurhien kanssa, joissa tapettiin tuhansia ihmisiä, myös tarinan päähenkilöiden suvuista. Siltala, 2024. Kuisma on selvästi tehnyt kirjansa eteen tutkimustyötä. Kysymys on siitä, mitä kaikkea ihminen pystyy unohtamaan ja miksi on tärkeää muistaa. Välillä tosin tuntuu, että alaotsikon maailman sijaan kysymys on ehkä enemmän valmiuksista keskusteluun Suomessa. He olivat myös taiteilijoita aikana, jolloin se ei todellakaan ollut naisille tyypillisin valinta. Suom. Tukilinja 1/2025 25 KIRJAVINKKI / TEKSTI Sanni Purhonen VIEROITUSOIREITA KAKSI TAITEILIJAA MENNEISYYDEN KAUHUT RAJOJA RIKKOMASSA Toimit uksen valinta HAN KANG: ÄLÄ JÄTÄ HYVÄSTEJÄ. Teos sisältää mitä lupaakin, nimittäin kirjoituksia ja haastatteluja 21 vammaiselta ja viittomakieliseltä taiteilijalta sekä taiteen parissa työskentelevältä ammattilaiselta ja yhdeltä tanssiryhmältä. 216 s. RIITTA KONTTINEN: KUNPA SAISIN HÄNEN ELÄMÄNSÄ Tietokirja. Hän selvisi huumehelvetistä, mutta pikkusisko Liisi ei ollut yhtä onnekas. Venny puolestaan jää historiassa monesti kirjailijamiehensä Juhani Ahon (1861–1921) varjoon, mutta oli itsekin kiinnostava taiteilija. MAIJA KARHUNEN (TOIM.): ONKO MAAILMA VALMIS. Helenen tapauksessa muistetaan usein mainita hänen lonkkavikansa ja vammaisuutensa, mutta lisäksi omaehtoisuus, taiteellinen kunnianhimo ja tietynlainen mystisyys. Täällä taiteilijuutta ei edelleenkään helposti nähdä uravaihtoehtona vammaiselle henkilölle. Haastatteluja on toteutettu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viittomakielellä. Päähenkilö kohtaa matkansa aikana paljon pelottavia, moraalittomia ihmisiä ja esimerkiksi huonoja lääkäreitä. Kulttuuria kaikille / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, 2024. Romaanin kaksi aikatasoa törmäytetään, kun päähenkilö saa tietää uusia asioita siskonsa viimeisistä vaiheista. Esimerkiksi Inseon vanhemmat jäivät henkiin, mutta menneisyys ei koskaan täysin jättänyt heitä rauhaan. Nobel-palkinnon vuonna 2024 voittanut kirjailija Han Kang kirjoittaa kauheista asioista huikaisevan tarkalla ja kauniilla kielellä.. Toiset tekevät tietoisen vammaispoliittista taidetta, kun joillekin vammaisuus on taiteilijuuteen epävarmuutta lisäävä leima. 268 s. Kattaus on monipuolinen niin mukana olevien taiteenlajien kuin kielten osalta. HANNA-RIIKKA KUISMA: KORVAUSHOITO Romaani. Naisten kohtalot ja yhteiskunnan mullistukset on tavoitettu kirjassa muutenkin onnistuneesti. Kokonaisuutta rikastuttaa kuuluisia maalauksia sisältävä kuvitus. Professori Riitta Konttisen teos on viihdyttävästi kirjoitettu katsaus kahden luonteeltaan varsin erilaisen henkilön elämään ja samalla Suomen taiteeseen ja historiaan. Toisaalta hänellä on tukenaan rakastava vaimo ja hyvääkin hoitohenkilökuntaa. Heidän elämänsä muistuttivat toisiaan, mutta myös poikkesivat toisistaan monissa kohdin. Myös heidän suhteensa vammaisuuteen ja taiteen tekemiseen vaihtelee laidasta laitaan. Tästä huolimatta Inseo pyytää ystäväänsä matkustamaan Jejun saarelle huolehtimaan lemmikkilinnustaan, jottei se kuolisi nälkään operaation aikana. Taru Salminen. 348 s. Nobel-palkinnon vuonna 2024 voittaneen kirjailija Han Kangin viimeisimmän suomennetun teoksen päähenkilö on kirjailija Gyeongha. Julkaisun alaotsikko on itsensä selittävä: Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta
Brady Corbetin kiitetyssä ohjauksessa lahjakas mutta trauLUCCAN MAAILMA Bárbara matkustaa perheensä kanssa Intiaan auttaakseen CP-vammaista poikaansa kokeellisella hoidolla. Pääosissa Lumikkina ja ilkeänä kuningattarena nähdään Rachel Zegler ja Gal Gadot. DISNEY+ LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TO THY REST 21.2. Brutaaleja tarinoita Helmi-maaliskuun elokuvien pääosissa on haavoittuvaisia miehiä. Dokumentin ovat ohjanneet Edmund Stenson ja Daniel Roher. Mariana Chenillon draamaelokuva perustuu tositapahtumiin. THE BRUTALIST 28.2. Esikoisohjaaja Myrid Carten palaa kotiseudulleen Irlantiin etsimään alkoholisoitunutta äitiään ja koettelemaan rakkautensa rajoja. Netflix. DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään 4.–9.2.2025. Ohjaaja Marc Webbin liveaction-musikaali perustuu vuoden 1937 klassikkoanimaatioon. Kansainvälisessä kilpasarjassa on mukana esimerkiksi A Want in Her. BLINK Kun Pelletierin perheen kolmella lapsella diagnosoidaan harvinainen parantumaton sairaus, joka johtaa näkövammaan, perhe lähtee yhdessä matkalle nähdäkseen maailman kauneuden. Sitten hän löytää biologisen veljensä Jimmyn (Pierre Lottin). Kiertävän meedion Arthur Sharpin (Rikki Chamberlain) viimeinen etappi odottaa syrjäisessä hotellissa Suomessa. László on yksin vieraalla maalla, kun varakas ja häikäilemätön teollisuuspohatta Harrison Lee Van Buren (Guy Pearce) kiinnittää häneen huomiota. Sää ja vastaanotto hyytävät. Myös Lászlón vaimo Erzsébet (Felicity Jones) on sodan sekä osteoporoosin vammauttama. MAA SISÄLLÄNI 5.2. Pian Arthurin todellisuus saa uuden käänteen, eivätkä lääkkeetkään enää auta. Elokuvan roolitus herätti jo etukäteen kohua. Kauhuleffan on ohjannut Darren McStay. Kosovon sodan traumoja tutkivassa Fisnik Maxvillen draamassa (The Land Within, Kosovo/ Sveitsi 2022) Sveitsiin adoptoitu Remo (Florist Bagjora) palaa ko. Netflix. FANFAARI ELÄMÄLLE 28.2. SUPER/MAN Ian Bonhôten ja Peter Ettedguin dokumentti halvaantuneesta Superman-näyttelijästä Christopher Reevestä (1952–2004) käy läpi miehen ikonista elämää ja uraa. Kääpiöiden joukossa on yhä myös lyhytkasvuinen näyttelijä Martin Klebba, vaikkakin ääniroolissa. THE ELECTRIC STATE Millie Bobby Brownin tähdittämä, Joe ja Anthony Russon ohjaama uutuus sijoittuu maailmanlopun jälkeiseen aikaan, jossa ihmisten ja robottien välinen sota on käyty. MAX. LUMIKKI 21.3. Teema Fem. Ohjaaja Emmanuel Courcolin lämminhenkisessä uutuudessa kuuluisa kapellimestari Thibaut (Benjamin Lavernhe) saa tietää sairastuneensa leukemiaan ja samalla olevansa adoptoitu. TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT matisoitunut arkkitehti László Toth (Adrien Brody) pakenee sodanjälkeisestä Euroopasta Amerikkaan. 26 Tukilinja 1/2025 tiseudulleen auttamaan joukkohaudasta löydettyjen ruumiiden tunnistamisessa. Tieteisseikkailukomedia perustuu Simon Stålenhagin kirjaan. Kokonaisuus on saanut kehuja, vaikkei sankarivammaisuuden kuvaus aina tunnukaan täysin ongelmattomalta
Laatikon voi säilyttää kaapissa tai pöydällä ja sen voi myös kiinnittää ruuveilla seinään. THE PITT MAX Noah Wyle esittää koronaepidemian traumatisoimaa lääkäriä uudessa sarjassa, jota on kutsuttu Teho-osaston epäviralliseksi uusioversioksi. Matkaa värittää, mutta ei hidasta, Osmon Downin syndrooma. THE HARDACRES MTV KATSOMO Briteissä huippusuosituksi noussut periodidraama seuraa perheen matkaa ryysyistä rikkauksiin. KUN KÄYTETYT paristot laitetaan laatikkoon ylösalaisin, on helppo seurata, onko käyttämättömiä paristoja vielä jäljellä. Tuotteen mukana tulee kaksi ruuvia ja tulpat seinäkiinnitystä varten. Realistisesti amerikkalaisen terveydenhuollon haasteita kuvaavan sarjan tähtiin kuuluu myös neurokirjolla oleva Tohtori King, joka tasapainoilee uransa ja sisarensa omaishoitajuuden välillä. VERA STANHOPE TUTKII YLE AREENA Lämminhenkinen dekkarisarja kuvaa alkoholisoituneen ja traumaperäisen stressihäiriön kanssa elävän, työorientoituneen rikosylikomisarion edesottamuksia. Sarjaa on kehuttu inklusiivisuudestaan, sillä vuosien varrella katsojalle ovat tulleet tutuiksi monet eri tavoin vammaiset hahmot. Ford Williams on puhunut julkisuudessa autenttisen representaation puolesta, joten on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi Harryn hahmo muotoutuu. Paristoja on monenlaisia, eikä aina ole helppo löytää oikeaa paristoa, kun vanha on tyhjä. Hän myös liikkuu apuvälineillä. Paristolaatikko pitää paristot järjestyksessä JOKA KODISSA on nykyään paljon erilaisia laitteita, joissa käytetään paristoja. Tähän ongelmaan tuo apua erillinen paristolaatikko, jossa voidaan säilyttää sekä uusia että käytettyjä paristoja. Kun niitä on enää muutama, on oikea aika viedä vanhat paristot keräykseen ja ostaa uusia tilalle. Koteloon mahtuvat AAA-, AAja 9V-paristot. Kuvaustensa perusteella sarja ei vaikuttaisi keskittyvän vammaisuuteen, mutta tuo sitä esiin: CP-vammaisen Zak Ford Williamsin (joka on nähty myös Bridgetonissa muutaman jakson verran) on perheestään ainoa, joka on lähetetty kouluun. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi. KAFKA YLE AREENA Itävaltalainen minisarja kuvaa kirjailija Franz Kafkan elämää useasta eri perspektiivistä, mukaan lukien hänet viimeiset aikansa tuberkuloosiparantolassa. Välinevinkki Apuväline: Paristolaatikko Edustaja: www.smartasaker.fi TEKSTI JA KUVA Clas von Bell Tukilinja 1/2025 27 RUUDUSSA / TEKSTI Pinja Eskola PELTSI JA OSMO YLE AREENA Tämä lämminhenkinen ja seikkailuntäyteinen dokumenttisarja kuvaa Mikko ”Peltsi” Peltolan ja hänen 12-vuotiaan Osmo-poikansa seikkailuja erilaisissa ympäristöissä, löytyivätpä ne sitten kotipihalta tai Suomen moninaisesta luonnosta. PARISTOLAATIKKO ON mustasta muovista valmistettu kannellinen laatikko, johon mahtuu kaikkiaan 48 paristoa
Siispä piti ruveta katselemaan jonkinlaista pakettiautoa. Olen aloittanut Youtube-kanavan yritykseni nimellä (Sweephouse). Kiitos Tukilinjan, että sain hankittua itselleni VW transportterin, jota avustajani nyt myyntipaikoille ajavat. Hyvää jatkoa kaikille! Sirkku. Olen voinut jatkaa valokuvausharrastusta ja lähettää kuvia perheenjäsenille, sukulaisille ja ystäville sekä pitää heihin yhteyttä. Koska toimintani oli vasta alkanut, valmistin ja valmistan yhä toistaiseksi tuotteeni kotona. Olen kuvannut muun muassa ihmisiä, kasveja, maisemia. Tarkoitus on, että kerron kanavalla näkövammaisen yrittäjän arjesta, teen tuotevideoita ja toisinaan kutsun vieraita keskustelemaan käsitöistä. Olenkin joka kerta autolla liikkuessanin todella kiitollinen Tukilinjalle siitä, että mahdollistivat toimintani jatkamisen. Lisäksi minulla on myös muiden näkövammaisten valmistamia tuotteita kuten halkokoreja ja vaateharjoja. Tapahtumia tuntui olevan, mutta ongelmaksi muodostui pian kulkeminen ja tavaroiden kuljetus. Siispä kiitoksia vielä kerran Tukilinjalle. Valmistan ja myyn perinteisiä näkövammaistuotteita, kuten harjoja, mehiläisvahakynttilöitä, ekopärekoreja ja sesonkituotteita. Varsinaisia juoksevia kustannuksia ei siis ollut, tosin kaiken ollessa kiinni ei ollut myyntiäkään. Vaikka moni meistä töitä etsiikin ja pystyy osittain tekemäänkin, ovat senkaltaiset työpaikat vaikeasti saavutettavia. Niin sanotut työkeskukset, jotka tosin pyörivät sosiaalisin perustein, maksavat noin 9 euron päiväpalkkaa. APURAHAFOORUMI / OSOITE: toimitus@tukilinja.fi APURAHA AKTIIVISEN ELÄMÄN TUKENA Harrastuksiani ovat kuntoilu ja musiikki eri muodoissaan. Tuki mahdollistaa siis hyvän kunnon kohentamisen ja mielen virkeyden: näkee myös toisia ihmisiä samoissa harrastuksissa. Onneksi olot ja ajat tasaantuivat ja vuosi 2021 rupesi näyttämään heti paremmalta. Saan uutta potkua harrastuksiini, jotka ovat todella tärkeä osa elämääni. Maalaan ja piirtelen. Maria 28 Tukilinja 1/2025 Yritystoiminta uudelle tasolle Kiitos Tukilinjalle, joka auttoi minua ja yritystäni ajoneuvon hankinnassa, kun tarve oli suurin. Niko Iloa valokuvaamisesta Tuhannet kiitokset apurahasta, jonka sain jo joku aika sitten älypuhelimen ostoa varten. Kaikki ymmärtävät, että tämä raha on juuri sen verran mitä päivittäiset taksimatkat ja mahdollinen ruokailu maksaa. Tuki mahdollistaa myös kuntosalikäynnit ja nyt voin ostaa piirustusja maalaustarvikkeita! Kuntosalille en ole vielä lähtenyt, vaan teen tällä hetkellä kuntopiiriä kotona. Käytetyissä pakettiautoissa oli yleensä se vika, että ne oli joko ajettu täysin loppuun tai olivat lähes uudenveroisia ja jälkimmäisessä tapauksessa budjetti ei olisi sellaiseen riittänyt. Luonnollisesti aika yrittämiselle oli vuonna 2020 mahdollisimman huono tai olisi ollut, jos olisin ollut vuokralla työtiloissa. Kiitos paljon teille tuestanne. Ilman Tukilinjan kaltaisia organisaatioita jäisivät monet asiat tekemättä ja toteutumatta itseni lisäksi myös monelta erityisryhmän edustajalta ja syyt siihen ovat usein taloudellisia. Pakettiauton etsiskelyyn menikin sitten melkein viisi kuukautta ja tuolloinkin hinta oli yli oman budjettini. Perustin Sweephouse-nimisen yrityksen maaliskuussa 2020, opiskeltuani sitä ennen erilaisia käsityötekniikoita STEA:n tukemassa näkövammaisille tarkoitetussa projektissa Iris-keskuksessa. Kamerakännykkäni on jokapäiväisessä käytössä ja sillä on helppo selata nettiä. Tukilinjan tuella voin osallistua erilaisille taidekursseille ja saan töitäni näyttelyihin
Kaikki yritysystävämme löydät osoitteesta tukilinja.fi. Uusi kone on mahdollistanut avoimen yliopiston kurssille osallistumisen. Tietokone ja kamera ovat mahdollistaneet myös työkokeiluissa toimimisen ammattimaisesti. Arkitektbyrå Tiina Holmberg Ab Botora Oy Casa Vetus Oy Costa Commerce Oy EKSH Oy International Investment & Consulting Ensiö Oy F-Tili Oy JTT Audit Oy Koodikaivos Oy Kukinto Oy Lakimaa Oy Laskentapalvelu Oy Vantaa Lingonberry Island Oy PLM Solution Design Oy Työhyvinvointi Maisema Uudet Yritysystävät Alla olevat toimijat ovat lähteneet uusina yritysystävinä mukaan tukemaan Tukilinjan toimintaa ostamalla itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon tarjolla olevista paketeista. Säätiö jakaa apurahoja mm. M ASIAT HOITUVAT TIETOKONEELLA Iso kiitos Tukilinjalle kannettavasta tietokoneesta. Ota yhteyttä säätiöön sähköpostilla, jolloin saat tarkemmat ohjeet. RAKAS HARRASTUS JATKUU Sain maksusitoumuksen vuoden pianotunteihin lähelläni sijaitsevaan yksityiseen musiikkikouluun. Mukavia hetkiä vuoteen 2025! Jarkko Tukilinja 1/2025 29. Saamani apurahan avulla sain hankittua itselleni välineet, joilla valmistuin mediapalveluiden toteuttajaksi hyvillä arvosanoilla. RAKENNUSTOIMISTO O. O. MÄRTA KLAUS OCH PETER KLAUS STIFTELSEN on säätiö, jonka tehtävänä on tukea ensisijaisesti lapsia, jotka kärsivät FAS-oireyhtymästä. Olen kaikin puolin tyytyväinen ja kiitollinen Tukilinjan antamasta avusta ja tuesta. M. APURAHA TUKENA MEDIAOPINNOISSA Sain apurahan opiskeluvälineisiin. Tietokonetta tarvitsen kuntoutus-, taloussekä työja opiskeluasioiden hoitamiseen. Olen hyvin kiitollinen saamastani apurahasta. Sonja MAHDOLLISUUS TYÖSKENTELYYN Sain Tukilinjalta apurahan kannettavaan tietokoneeseen, tulostimeen ja headsetiin muutama vuosi sitten. Apurahan avulla saadut pianotunnit kirvoittivat taas innon jatkaa soittamisen harrastamista. Se mahdollistaa arjessani monia asioita ja sen avulla pysyn mukana tietotekniikan kehityksessä. Olen käyttänyt laitteita pienimuotoiseen työhön. opiskeluun, harrastustoimintaan ja harrastusvälineiden hankintaan. Sähköpostiosoite on klaus.stiftelsen@gmail.com. HÄMÄLÄINEN OY on vuonna 2014 perustettu asiantuntijayritys, joka tarjoaa projektinjohdon, rakennuttamisen ja valvonnan palveluja luotettavasti ja tehokkaasti. Jarno APURAHAN AVULLA YRITTÄJÄKSI Kiitos Tukilinjalle apurahasta! Pystyin osallistumaan sen avulla koulutukseen, joka mahdollisti oman yrityksen perustamisen. Vaikean taloudellisen tilanteen takia en ole voinut käydä soittotunneilla pitkään aikaan, vaikka musiikki on aina ollut erittäin rakas harrastus minulle. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja saan kuukaudessa vain takuueläkkeen ja pienen asumistuen. Tukilinjan apurahan avulla saamani laitteet auttavat minua tekemään pientä osa-aikaista työtä, joka on tuonut elämääni sisältöä ja talouteeni pientä apua
POUSI Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. Lisäksi apurahan avulla järjestetään somekampanja, jonka avulla jaetaan nuorten omia kokemuksia ja tarinoita mielenterveyden haasteista. VIMMA-KULTTUURIPALKINTO RADIOTOIMITTAJA MIIKA TURUNEN Miika Turunen on Suomen harvoja kehitysvammaisia radiotoimittajia. NUUTTILA Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 24-vuotialle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. E. STOREY Stipendi yksilöllisen satulan hankintaan henkilölle, joka on aloittanut pararatsastuksen ja kuuluu maajoukkueeseen. Hän on rokkipoliisi, joka ei tuomitse ketään. Podcastissa sen juontajina toimivat kokemusasiantuntijat Ringa ja Reetta jakavat ajatuksiaan ja tarinoita omasta elämästään sekä haastattelevat vaihtuvia vieraita. E. E. A. HALONEN Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 11-vuotiaalle koululaiselle, joka on aloittanut jääkiekon harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. ASENNE RY 2 500 EUROA Apuraha vuonna 2019 toimintansa aloittaneelle yhdistykselle, joka edistää Forssan alueen nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta ja hyvinvointia. Apuraha on tarkoitettu vuonna 2025 julkaistavan tulevaisuusvaltaa ja neurovähemmistöjen mahdollisuuksia käsittelevän minipodcast-sarjan tuottamiseen. S. J. Apuraha on tarkoitettu lisäämään toimintaa, jonka avulla tunnistetaan neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien nuorten mahdollisia syrjäytymisriskejä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. SEPPÄLÄ Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. ADHD-PODI 1 500 EUROA Apuraha neuroerityisyyttä käsittelevälle podcastille. Hankkeen kautta järjestetään nuorille lajikokeilua erilaisissa harrastuksissa, ja apuraha suunnataankin harrastusmaksuihin. ARLOVSKAYA Stipendi taitoluisteluvarusteiden hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen ja osallistunut muun muassa lajin Special Olympics -leirille. SOMERKIVI Stipendi freestyle-temppusuksien ja monojen hankintaan 15-vuotiaalle näkövammaiselle nuorelle laskettelijalle. Keskeinen osa Turusen työssä on vähemmistönäkökulman esiin tuominen ja uuden omaksumisen into. Lehdessä on Turusesta artikkeli (s. Turunen on alansa supersankari ja tienraivaaja, joka tuo toimittajan työssään monipuolista musiikkia suuren yleisön tietoisuuteen. Hänen ohjelmansa viitekehyksenä on kulttuurialan yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa tyttöjen voimavaroja, kaveritaitoja, tulevaisuususkoa ja tukea kasvua omannäköiseen tyttöyteen ja naiseuteen. Yhdistyksen toiminta keskittyy katuväkivallan vastaiseen työskentelyyn, koulukiusaamisen kitkemiseen sekä syrjäytymisen ja nuorisorikollisuuden ehkäisyyn. KUITULA Stipendi jääkiekkokelkan hankintaan kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita ja joka on aloittanut parajääkiekon harrastamisen. P. 30 Tukilinja 1/2025. N. J. T-P. 8). Apurahan avulla tuetaan sarjaan liittyvää työskentelyä, kuten suunnittelua, käsikirjoittamista, editointia, markkinointia ja viestintää. Podcast tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä yhdenvertaisuuden ja neuroesteettömyyden lisäämiseksi. KOIVURINNE Stipendi virallisten bocciapallojen hankintaan henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. HELANDER Stipendi golfkärryjen hankintaan 20-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikkumisen rajoitteita ja joka on aloittanut tavoitteellisen golfharrastuksen. J. VUODEN TOIMIJA 2024 -APURAHAT ENSISIJAISESTI TYTTÖ -HANKE / LOISTO SETLEMENTTI RY 2 500 EUROA Apuraha hankkeelle, jossa kehitetään Tyttöjen talo -toimintaa 13–28-vuotiaille vammaisille tai tukea tarvitseville tytöille ja nuorille naisille, sukupuolen moninaisuus huomioiden. M. Hän tekee viikoittaista omaa ohjelmaa Radio Helsingissä laajalle kuulijakunnalle. KORPIOLA Stipendi ratsastusvarusteisiin henkilölle, joka on aloittanut tavoitteellisen pararatsastuksen. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA STARTTI-STIPENDIT SYKSY 2024 Yksilöhakijat M. Minipodcast-sarjaan liittyen toteutetaan myös tulevaisuusilta pienelle ryhmälle kokemusasiantuntijoita, ja osa apurahasta käytetään tämän tapahtuman kustannuksiin. KERTTUNEN Stipendi triathlonharrastuksessa tarvittavien varusteiden hankintaan 27-vuotiaalle henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. FENNANDER Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittanut näkövammaisjääkiekon harrastamisen. Erityistä huomiota kiinnitetään myös neuropsykiatristen erityispiirteiden huomioimiseen. Omat viralliset bocciapallot mahdollistavat osallistumisen muun muassa SM-sarjaan. Hän on osallistunut vuonna 2024 useaan Respecta Tourin osakilpailuun
K.V., TAMPERE Kannettava tietokone avoimen yliopiston opintoihin sekä pääsykokeisiin valmistautumiseen 24-vuotiaalle kuntoutujalle. HUHTINIEMI Stipendi pyörätuolikoripallossa tarvittavan oman pelituolin hankintaan henkilölle, joka harrastaa lajia tavoitteellisesti. M. Tukilinja 1/2025 31. R.J., TAMPERE Kannettava tietokone pienimuotoisen yritystoiminnan sekä opiskelun ja työllistymisen välineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.M., JYVÄSKYLÄ Musiikintekovälineitä 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on edistää muusikon uraansa. H-R. K.J., KAUHAVA Tietokone ja uimavarusteet 28-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. METSÄNHEIMO Stipendi tavoitteellisen yleisurheiluharrastuksen välineisiin ja kuluihin henkilölle, joka tähtää elinsiirron saaneiden MM-kilpailuihin. LOKA-MARRASKUU 2024 Työllistyminen K.V., KOKKOLA Apuraha työvälineisiin liikuntarajoitteiselle yrittäjälle. S. Opiskelu K.A., JOENSUU Polkupyörä koulumatkoihin 28-vuotiaalle kuntoutujalle. J.D., POHJOIS-KARJALA Kannettava tietokone kevytyrittäjälle, joka tarjoaa tukipalveluita vammaisille henkilöille. JOENSUUN UIMASEURA RY Stipendi soveltavassa uinnissa tarvittavien harjoitusvarusteiden ja -välineiden hankintaan. R.L., TURKU Apuraha yrityksen tarvikehankintoihin kuntoutujalle, joka toimii kevytyrittäjänä tapahtuma-alalla. H.V., POHJOIS-KARJALA Apuraha auton huoltoon ja talvirenkaisiin 29-vuotialle kuntoutujalle, joka työskentelee rakennusalalla yrittäjänä. OULUN KIIPEILYSEURA Stipendi aikuisille suunnatun soveltavan kiipeilyn ryhmän käynnistämisen kuluihin, kuten varusteiden hankintaan ja välineiden vuokraukseen. P.H., VANTAA Kannettava tietokone ja apuraha opintomaksuihin avoimen yliopiston opintoihin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on päästä opiskelemaan yliopistoon. JOENSUUN CURLING RY Stipendi soveltavassa curlingissa tarvittavan välineistön hankintaan seuralle, joka on käynnistämässä soveltavan curlingin ryhmää. M.E., PORI Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä valokuvaajana. L.M., ROVANIEMI Apuraha kannettavaan tietokoneeseen kuntoutujalle, joka on perustamassa neuroesteettömiä palveluita tarjoavaa yritystä. Stipendillä hankitaan muun muassa liikuntarajoitteisten harrastajien tarvitsemia heittokeppejä. H.T., SASTAMALA Työvälineitä elintarvikealan pienyrittäjyyteen henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. H.M., HELSINKI Apuraha näkövammaisille soveltuvan saavutettavan studiotilan rakentamiseen näkövammaiselle musiikintuottajalle. EK Stipendi tavoitteellisen kuntosaliharrastuksen valmennuskuluihin 14-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikuntarajoite. TURUNEN Stipendi taitoluisteluvarusteisiin 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kuulovamma ja joka on aloittanut lajin harrastamisen. O. OULUN MIEKKAILUSEURA RY Stipendi paramiekkailussa tarvittavan miekkailupyörätuolin hankintaan seuralle, joka on käynnistämässä paramiekkailutoimintaa. V. Yhteisöhakijat LIUKULAJISEURAT (SKI JYVÄSKYLÄ, KENSU, JYVÄSKYLÄN HIIHTOSEURA JA JYVÄSKYLÄN FREESTYLESEURA) Stipendi liukulajiseurojen yhteistyössä käynnistettävän soveltavan liikunnan ryhmän käynnistämisen kuluihin, kuten välinevuokriin. VÄISTÖ Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. JOEN YAWARA RY Stipendi soveltavassa judossa tarvittavien harjoitusvälineiden ja -varusteiden hankintaan seuralla, joka on aloittamassa sovelletun judon toimintaa. L. K.V., POHJOIS-POHJANMAA Kannettava tietokone asioimiseen ja kevytyrittäjyyteen 24-vuotiaalle kuntoutujalle. KRAFT Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. K.L., MIKKELI Kannettava tietokone kuntoutujalle tietoja viestintätekniikan ammattiopiskeluun. CATZ LAPPEENRANTA RY Stipendi pyörätuolikoripallossa tarvittavan pelituolin hankintaan seuralle, joka on käynnistämässä lajin joukkuetoimintaa. SUOMEN NÄKÖVAMMAISJÄÄKIEKKO RY Stipendi näkövammaisjääkiekossa tarvittavien varusteiden ja välineiden hankintaan yhdistykselle, joka lainaa varusteita lajista kiinnostuneille ja lajia kokeileville harrastajille. Seura on laajentamassa soveltavan uinnin harrastetoimintaa. S.L., TURKU Älypuhelin opiskelun, asioinnin ja etäyhteyksin tapahtuvan sairauden hoidon välineeksi 27-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa
J.P., JOENSUU Tietokone korkeakouluopintoihin kuntoutujalle. Y.E., LAHTI Tietokone opintoihin kuntoutujalle. H.R., TUUSULA Apuraha akupunktiokoulutukseen näkövammaiselle henkilölle, joka toimii hyvinvointialan yrittäjänä. S.T., LIPERI Kannettava tietokone toisen asteen opintoihin kuntoutujalle, joka opiskelee uuteen ammattiin. L.J., HOLLOLA Kannettava tietokone opiskeluun ja asiointiin kuntoutujalle, joka opiskelee IT-tukihenkilöksi. R.P., POHJOIS-KARJALA Kannettava tietokone työnhaun ja opiskelun välineeksi henkilölle, jolla on kielellisiä haasteita. L.M., SEINÄJOKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite asiointiin ja toisen asteen opintoihin 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. K.S., VAASA Tietokone kuntoutujalle avoimen yliopiston verkko-opintojen välineeksi. R.M., ROVANIEMI Kannettava tietokone ammattiopintoihin ja pelaamisharrastukseen 20-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. 32 Tukilinja 1/2025 1 6 8 2 5 7 5 8 9 1 3 10 5 5 12 11 2 13 1 5 2 5 5 2 13 14 11 5 2 5 1 7 11 14 1 2 7 4 12 4 7 4 2 8 15 11 11 2 1 13 7 11 12 4 2 11 1 4 1 12 8 7 11 13 3 8 2 5 11 7 4 5 6 7 8 5 P P O T A I T A K A A V A L L A A J L A T A I T S K U E I I S T P N L I A I U V L T A R A Ö A U T H K S E U O U R E L V K O A T Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.. P.A., HELSINKI Tietokone aikuislukio-opintoihin kuntoutujalle. S.E., JÄRVENPÄÄ Tietokone 26-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittanut ammattiopinnot. A.I., ESPOO Kannettava tietokone media-alan perusopintoihin kuntoutujalle. asteen opintoihin 22-vuotiaalle kuntoutujalle. L.R., TUUSULA Tietokone kuntoutujalle harrastamiseen sekä mahdollisiin tuleviin opintoihin. J.J., JOENSUU Apuraha opintomaksuihin sekä tietokone avoimen yliopiston opintoihin 29-vuotiaalle kuntoutujalle. V.R., KUOPIO Kannettava tietokone toisen asteen opintoihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle. J.J., TURKU Kannettava tietokone korkeakouluopintoihin kuntoutujalle. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT C.V., HELSINKI Tietokone työharjoittelupaikan ja myöhemmin työpaikan hakuun henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. O.N., PORI Tablettitietokone ammattiopintoihin kuntoutujalle. K.E., KUOPIO Tietokone 2
KARAKORPI KOHTA USEIN ÖISIN KOTIOVILLE IHMISKEHON ERITE KAIKISTA TUMMIN HAJUT TOMIA, ILMAA KEVYEMPIÄ MAJAILLA UDELLA -PALLO Sain riutasta idean tauluun. TÄRPIT RAKKAIN ERKKO VAATTEILLE CHEVROLET NOBELVOITTAJA LEO RAJOITTAVIA -PÄÄ Laatija: Jari Haapa-aho SOTKETTAVA MOI SILLANPÄÄ NILKKAIN EI PUSSITETTU LIOTETTU VAUVOILLE SAARI, RIKILLÄ PÄÄKAUPUNKI TÄLLE MURTAJA KÄYPÄ RIADISSA PAJASTA KÄSITTÄÄ APUNA HUKKUNEEN ETSINNÄSSÄ KIINTEÄ HINTA AIKOINAAN PUTKELLISIA HÄLVÄN NIMISIÄ YLITTÄÄ ESTEITÄ HUGON VAATEMERKKI! GEORGE W. . NORJALAINEN NUORISOSARJA TYTTÖJÄ MYÖS TEELLÄ AHTISAAREN KÄSISSÄ KAUPASTA KÄVELLESSÄ. R IS T IK K O 1/ 2 2 5 R IS T IK O N 6 /2 24 R A TK A IS U ”Olipa mukava ristikko.” Marjaana ”Sopivan haastava ristikko, jossa mukavia sanaleikkejä mukana.” Heini ” Kiitos jälleen kerran. Kommentit ovat myös tervetulleita. . NÄYTELLYT TUIRE KOOLLA UJO PYYDELLÄ KIRJOITTI YLÖSNOUSEMUKSEN PALVOTTU HÄRKÄ TPS VALKEAKOSKEN NAAPURI VARSINAISIA KÄSITYÖLÄISIÄ. Edellisen ristikon palkinnon sai Vesa Helske. . . Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. . VÄITTÄMÄ LUMOT. Kiitokset kaikille, jotka saivat tehtävän ratkaistua! H A I K A R A A K I M O P I N N O T L I R O T U L O S S A A L A T K L H A V U R I S U M A T T O A A R O T O S I N L I M U N E S T E K O K O T M I N T U T U T E L U I A N I T M I S S J R A N I N O O I L O T P E L O T E E S T E R E T L A R I Ö E N N I V P S A A R H A R P A T A L A I H A P T A L T A I U I M A L A T T Ä Y T I S I T R Ä Ä P Ä L E I I L I T Y K O A T N A I E V Ä M U T A K H I I K Ä M P P I S I N H O T L A M A S U N A R I T E N O L A O H A R I V A I K A = T U K E A J A K A A A S T I A T O S U A A S E L L L T Tukilinja 1/2025 33 NYKYISIN SALOLAISKYLÄ HIIHTÄJÄ EMIL TARUSTA POLOINEN TEKI KOIRAKOKEITA NYKYSUOMEN SANAKIRJA V . Bruce näytt. Jennifer ALUE UUDEN-SEELANNIN POHJOISELLA SAARELLA (MIETO R HAJOSI) HAMPAALLINEN MIEHIÄ EESTAAS MONESTA YKSILÖSTÄ -SÄDE A 1 RAVINNONVEDENVARAPRESIDENTTINÄ TOIMINUT MONDALE VALOA YLHÄÄLTÄ. . TURKKILAISJUOMA elokuvatuottaja Sarah . VARAS. Olipa hauskan mutkikkaasti joitain juttuja kysytty.” Eija Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkopähkinää näin: ”Viimekertainen ristikko saattoi olla liiankin vaikea, joten helpotetaan hieman.” Lähetä ratkaisulauseet sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi
I.A., TAMPERE Apuraha roller derbyn harrastusvälineisiin 25-vuotiaalle kuntoutujalle. K.C., KUOPIO Apuraha ratsastusharrastukseen 19-vuotiaalle kuntoutujalle, jolle ratsastus ja eläimet ovat tärkeä voimavara. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. S.H., SATAKUNTA Järjestelmäkamera harrastamisen välineeksi 18-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.N., OULU Järjestelmäkamera valokuvausharrastukseen 27-vuotiaalle kuntoutujalle. S.J-E., HELSINKI Musiikkivälineitä äänittämistä varten kuntoutujalle, joka tekee omaa musiikkia. S.R., HÄMEENLINNA Apuraha sähkökitaraan ja älypuhelimeen kuntoutujalle. Vaikuta maailmaan – Tee testamenttilahjoitus Testamenttilahjoituksella voit tukea maailman kehittymistä omien arvojesi mukaiseen suuntaan. Hän tarvitsee näyttöä kuvataideharrastuksen ja mahdollisen myöhemmän opiskelun välineeksi. K.M., HELSINKI Apuraha lastenkirjan taittokustannuksiin henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. Mitä sinä haluat jättää jälkeesi. www.tukilinja.fi Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2024 apurahoja 646 107 euron arvosta eli noin 53 842 eurolla kuukausittain. Loput apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA K.J-S., TURKU Apuraha toisen asteen opinnoissa tarvittaviin välineisiin 24-vuotiaalle kuntoutujalle. Harrastukset K.M., HELSINKI Apuraha saksofonin korjauskustannuksiin kuntoutujalle, jolle soittaminen on tärkeä harrastus. Testamentin tekemisessä kannattaa käyttää lainopillisen asiantuntijan palveluita. R.I., JYVÄSKYLÄ Piirtonäyttö 19-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Loka-marraskuussa 2024 myönnettiin 239, joiden kokonaissumma oli 163 988 euroa. K.H., HELSINKI Apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. J.S., TAMPERE Keilausvälineitä 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Apurahan saaja harjoittelee tavoitteellisesti ja kilpailee lajissa. Pyörä mahdollistaa itsenäisen liikkumisen valokuvausja kalastusharrastusten merkeissä. Löydät asiantuntijan esimerkiksi omasta pankistasi tai Hyvä Testamentti -kampanjan sivustolta. N.J., SAVONLINNA Apuraha käsityöharrastukseen kuntoutujalle. L.U., HELSINKI Apuraha harrastamista helpottavaan tietotekniseen laitteeseen henkilölle, jolla on näkövamma. K.L., KAUNIAINEN Apuraha taitoluisteluharrastukseen 14-vuotiaalle kuntoutujalle. 34 Tukilinja 1/2025. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Mikäli kiinnostuit mahdollisuudesta tehdä testamenttilahjoitus Tukilinja-säätiölle, voit ottaa yhteyttä säätiömme puheenjohtajaan Heikki Laukkariseen joko puhelimitse (09 4155 1505) tai sähköpostitse (heikki.laukkarinen@tukilinja.fi). Mistä haluat, että sinut muistetaan. P.R., TAMPERE Järjestelmäkamera mediaalaa opiskelevalle 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä kuvaamisen kautta. Se on myös tehokas tapa tukea järjestöjen toimintaa, sillä yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten Tukilinja-säätiön, ei tarvitse maksaa testamentilla saamastaan perinnöstä perintöveroa
Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-lasku-sopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan!. 32) S U O L A T A O J S B R A A K I L E S A L A A L E V I A L A S T I V S L T Ä K Ä T Ä L O H I I L S E T I K Ä L I S Ä S K O T I E B O L A I T Ä A U T O A P P O T A I T A K A A V A L L A A J L A T A I T S K U E I I S T P N L I A I U V L T A R A Ö A U T H K S E U O U R E L V K O A L E M A T I T A O I M S E T N U T K O H O A A T R A S A I I N K V TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka on tehokas tapa säästää paitsi luontoa myös toimintakulujamme. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Pikkupähkinöiden ratkaisut (s
Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoita tekstiviestillä Lahjoita 20 euroa lähettämällä numeroon: 16588. << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi. Yhä useampi jääkin nyt ilman tarvitsemaansa tukea, sillä 60 prosenttia hakijoista saa vain osan hakemastaan apurahasta. Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Lahjoitus tilisiirrolla Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Koululainen tarvitsee kalliita laitteita paitsi läksyjen tekoon myös sosiaaliseen elämään. LAHJOITA TULEVAISUUS! Myönteiset osallistumisen kokemukset ovat tärkeitä toimintarajoitteiselle lapselle ja nuorelle, mutta vähävaraisessa perheessä kausimaksu tai varustehankinta voivat estää harrastuksen. Opiskelijalle oikealla hetkellä annettu tuki avaa polun työelämään. Tekstiviesti: 20 TUKILINJA Lahjoita MobilePaylla Numeroon: 74944 Viestiksi: Lahjoitus. Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi/lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Taloudellisen ahdingon lisääntyessä Tukilinjan apurahojen hakijamäärä on viime vuosina ollut vahvassa kasvussa