2 / HUHTI–TOUKOKUU 2025 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA MIGUEL PELTOMAA auttaa kuuroja ja kuulevia ymmärtämään toisiaan Vammaisuus on osa identiteettiä, muttei määrittävä tekijä Lyhytnäköinen mielenterveystyö tulee kalliiksi
09 4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 50 € 6 kk 60 € 1 v, kesto 110 € Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. s. Tukilinja-lehti työllistää toimintarajoitteisia ihmisiä myös lehden omassa tuotantoprosessissa toimittajina, kuvaajina ja kuvittajina. 12 Mielenterveyspalvelut rapautuvat Eveliina Lafghani puolustaa heitä, joilla itsellään ei ole voimia siihen. 14 Startti-stipendillä pallot Pauli Koivurinne innostui parabocciasta aikuisiällä. s. s. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva Veera Lintula TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2025 18 s. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Apurahafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua Apuraha auttoi opinnoiss a.. Niinpä vammaisten ihmisten mahdollisuus osallistua puoluetoimintaan on keskeistä demokratiassa. Ne päättävät ehdokkaista ja siten myös siitä, keistä tulee valtuutettuja. s. 24 Tulilinjalla Kolumnistina Pinja Eskola. 6 Potentiaali käyttöön Osatyökykyisten voi olla vaikea löytää itselleen töitä. s. TOIMITUKSELTA Kuntaja aluevaalien loppukiri on käynnissä. 21 Vain osa identiteettiä Riikka Leinonen ja Jarmo Tiri pohtivat vammaisuuden merkitystä identiteettiin. 4 Valokeilassa Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti Hall of Fameen ja muita näkyviä ilmiöitä. s. Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Puolueilla on portinvartijarooli. 18 Uudelle uralle Ville Vertanen sai apurahan osteopatiaopintoihin. 3 Pääkirjoitus s. Vammaisia edustajia ei pidä kahlita vain vammaispolitiikkaan, sillä he ovat suuri muutosvoima koko politiikan kentällä. Salla Fagerström K U V A : JA A N A V A IN IO Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T YHTEISKUNTA s. 16 Selkokieli tuli jäädäkseen Ari Sainio on seurannut aitiopaikalta selkokielen kehittymistä. On valtavan tärkeää, että valtuustoissa nähdään aidosti edustava otos kunnan ja alueen väestöstä. Päätoimittaja Jaana Vainio jaana.vainio@tukilinja.fi Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 29. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. IHMISET s. s. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja joulu–tammikuussa. 5 Kirjavat käytännöt Kuljetuspalvelujen käytänteet kaipaisivat yhtenäistämistä. s. Heitä ei kuitenkaan pidä ajatella maskotteina vaan aktiivisina poliittisina toimijoina, taistelemaan tottuneina. 8 Uuden sukupolven viittomakieliartisti Miguel Peltomaa on noussut yleisön suosikiksi UMK-tulkintojensa myötä. TUKIKOHTEET s
Näin hakijoilla on mahdollisuus esimerkiksi uudelleenkouluttautua tai edistää uraansa. Olen iloinen siitä, että useampi apurahan saanut on päässyt lehden avulla näyttämään kyntensä kuvaajana ja kirjoittajana – kuten tässäkin numerossa. Lisäksi näiden ihmisten osaaminen ja panos rikastuttavat työyhteisöjä ja edistävät monimuotoisuutta. Työllistymistä vaikeuttavat asenteiden ja syrjimisen lisäksi myös rakenteelliset esteet ja työolosuhteiden mukauttamisen puute. Jaana Vainio, päätoimittaja jaana.vainio@tukilinja.fi Tukilinja 2/2025 3. Muutoksen takana voivat olla esimerkiksi onnettomuus, erilaiset sairauskohtaukset ja infektion jälkeen saatu long covid tai krooninen väsymysoireyhtymä. 6) haastattelussaan nostaa esiin. TUKILINJA EDISTÄÄ vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä useilla eri tavoilla, kuten myöntämällä apurahoja sekä opiskeluun että työllistymiseen. Sinullekin lehteä myynyt saattaa siis olla vammainen tai pitkäaikaissairas. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistyminen ei ole ainoastaan sosiaalinen oikeudenmukaisuuskysymys vaan myös taloudellinen etu yhteiskunnalle, kuten osatyökykyisten asioita ajava Päivi Montgomery (s. Toisinaan se saattaa vaatia työn mukautusta, mutta vaadittavat muutokset voivat olla pieniäkin. On myös hyvä muistaa, että työkykyisestäkin voi tulla yllättäen osatyökykyinen. TYÖLLÄ ON ISO merkitys, sillä se on monille keskeinen osa identiteettiä. Se vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten ihminen näkee itsensä ja miten hänet nähdään yhteiskunnassa. K U V A : M IK A L E V Ä L A M P I SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 3.6.2025 Työllistyminen ei saa olla etuoikeus Työ on keskeinen osa identiteettiä monille ihmisille. Työllistämme näitä ihmisiä myös omassa toiminnassamme muun muassa varainhankinnassa eli myynnissä. VAMMAISTEN JA pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllisyystilanne Suomessa on edelleen haastava. Olisikin tärkeää, että myös vammaisilla ja pitkäaikaissairailla olisi mahdollisuus työllistyä. Jos henkilö on tällaisen tilanteen sattuessa työsuhteessa, olisi äärimmäisen tärkeää, että työpaikalla voitaisiin tehdä tarvittavat mukautukset, jotta toipuminen on mahdollista. Osalle riittää, että he voivat tehdä työtä kotoaan käsin ja aikatauluttaa työpäivänsä itse. Myös lehden avustajina toimivilla toimittajilla, kuvaajilla ja kuvittajilla on monilla omakohtaista tietoa aiheesta
Valinnoista vastaa vuosittain Hall of Fame -valiokunta. Viitalan haastattelun löydät Tukilinja-lehden numerosta 3/2024 sekä nettisivuilta.. Jo nyt esteettömät asunnot käyvät maaseudulla kaupaksi, kun taas esteelliset menettävät arvoaan ja ovat hankalampia myydä. Sarjan avausosaa Klaa nin vieraana myytiin vuoden 2024 aikana yli 10 000 kappaletta ja se sai Vimma-kunniamaininnan. Agneksen tarina sai jatkoa, kun sarjan toinen osa Klaanin suojelukses sa ilmestyi maaliskuussa. Tähti nostettiin tammikuussa järjestetyssä Urheilugaalassa suomalaisen urheilun kunniagalleriaan Hall of Fameen. Representaatio voi ilmetä esimeriksi siinä, että vammaiset eivät näy mediassa tekijöinä tai että vammaiset henkilöhahmot esitetään usein vammattomien tekijöiden näkökulmasta. Katse oikeisiin asioihin Tiedätkö, mitä on representaatio, inspiraatioporno tai mitä tarkoittaa ableismi. Topi Borg oli myös Valo-palkintoäänestyksen suosituin ehdokas. Klaanin vieraana voitti myös Storytel Awards -gaalassa Vuoden äänikirjapalkinnon romantiikka ja feelgood -sarjassa. Heini Saraste Palkittu Nummien kutsu -sarja saa jatkoa Kaisa Viitalan historiallinen Skotlantiin sijoittuva Nummien kutsu -sarja on saanut lukijoilta loistavan vastaanoton. Borg nappasi niistä kolmanneksen jättäen taakseen muun muassa Stanley Cup -voittaja ja Leijona-kapteeni Aleksander Barkovin. Äänestyksessä annettiin tänä vuonna lähes 12 500 ääntä. VALOKEILASSA / TEKSTI Jaana Vainio 4 Tukilinja 2/2025 Topi Borgille kaksi tunnustusta Kirjolla-sarjassa katsojat hurmannut Topi Borg voitti ylivoimaisesti Vuoden tamperelainen 2025 -äänestyksen. Leo-Pekka Tähti kunniagalleriaan Uransa Pariisin paralympialaisiin lopettanut ratakelaaja Leo-Pekka Tähti on viidellä paralympiavoitollaan yksi 2000-luvun menestyneimmistä suomalaisurheilijoista. Rautiainen ja Leinonen muistuttivat myös siitä, että meitä vaivaa edelleen helposti kyvykkyysharha eli oletamme kaikkien kävelevän, käyttävän kahta kättä, puhuvan, näkevän ja kuulevan. Toimittajat saattavat olla myös sokeita oikeille uutisille ja kertoa yksilötarinoita esimerkiksi vammaisesta, joka taistelee itsensä kouluun ja koulusta ulos. ”Valinta on totta kai suuri kunnia. Hänet palkittiin Hyvää Pirkanmaalle -sarjassa rohkeasta julkisesta toiminnastaan, joka on merkittävästi lisännyt ymmärrystä paitsi autismia myös muita erityispiirteitä kohtaan. Vammaisfoorumin ja sosiaalitoimittajien järjestämässä keskustelutilaisuudessa lehtori, tutkija Pauli Rautiainen ja kirjailija Riikka Leinonen valottivat asiaa toimittajille. Sen sijaan pitäisi kyseenalaistaa, miksi koulu voi nykyaikana olla edelleen esteellinen tai miksi esteettömyyteen ei ole satsattu, vaikka pidemmän päälle se tulee halvemmaksi. On mahtavaa päästä kunniagalleriaan näin nopeasti paralympiaurani jälkeen.” Muut uudet Hall of Famen jäsenet ovat Rolf Haikkola, Mikko Ilonen, Minna Kauppi ja Tommi Mäkinen. Kyvyt nähdään usein niin keskeisenä osana ihmisyyttä, että ilman niitä menettää osa ihmisyyttään
Kommentti naurattaisi, jos se ei myös hiukan itkettäisi. Hyvinvointialue ei lähettänyt vuodenvaihteessa tapahtuneesta muutoksesta sähköpostia tai kirjettä. Ainakin Pirhan kohdalla tilausajan muutoksen takana on halu lisätä yhdistelykyytejä. Taksin tilaaminen on oma shown’sa, sillä hyvinvointialueiden käytänteet ovat monenkirjavat. Kuskien koulutus vaihtelee, joten kyky kohdata vammaisia asiakkaita tai jopa taito kiinnittää tuoli turvallisesti eivät ole itsestäänselvyyksiä. Kuljetuspalveluiden käyttö ei useinkaan ole helppoa, vaan melkoinen päänvaiva. Taksi on monelle vammaiselle ainoa mahdollisuus liikkua kodin ulkopuolella, ei siis luksusta. Jos tekisin toimittajan hommia täyspäiväisesti, tuhrautuisi minulla helposti puoli työpäivää yllättävän juttukeikan matkoihin liittyviin järjestelyihin. Kun palvelut järjestetään lompakkoa tuijottaen, sotii tarkoitus käytäntöä vastaan. Jokainen ”kadoksissa” oleva asiakas pidentää matka-aikaa ja sotkee aikatauluja merkittävästi. Opiskelijana taas en voi koskaan olla varma, ehdinkö luennolle ajoissa. Kuljetuspalveluiden tehtävä on turvata vammaisen henkilön mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Tapa, jolla kuljetuspalvelut järjestetään, kuvaa miten vammainen nähdään yhteiskunnassamme. Entä, jos Tukilinja 2/2025 5. Tämän lisäksi menoa hidastavat asiakkaan noutaminen, apuvälineen kiinnitys ja muut käytännön säätämiset. Käytännössä tämä kuitenkin tuo ongelmia, sillä ruuhkia ei huomioida. Onko kuljetuspalvelu jatkossa enää palvelu. Joillakin alueilla kyydin kotoa voi tilata 30 minuuttia aiemmin, useimmissa odotusaika on tunti. Käytännöt ovat kuitenkin kirjavia ja jatkuvassa muutoksessa. Luin muutoksesta Yleltä. Meilläkin on kuitenkin luottamustehtäviä, töitä ja opintoja. Kuljetuspalvelut, joita ei toteuteta meitä kuunnellen, eivät palvele tarkoitustaan. Nykyään esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) kaikki kyydit tulee tilata kaksi tuntia aiemmin. Ohjeistukset elävät, eikä niistä välttämättä tiedoteta lainkaan. Siinä, missä joillakin alueilla voi tehdä tilauksen sovelluksella ympäri vuorokauden, toisaalla tilauskeskus palvelee vain puhelimitse ja virka-aikaan. Paperilla tämä näyttääkin hyvältä: saadaan ajettua enemmän kyytejä vähemmillä autoilla. Taakkana, jolla ei ole muuta tekemistä kuin odottelu. Käytännöt tilaamisen suhteen voivat muuttua äkisti, sillä vammaisten palveluista etsitään jatkuvasti säästökohteita, eikä meitä tai meidän tarpeitamme kuunnella päätöksiä tehtäessä. Jo lähtökohtaisesti matkoja on rajallisesti, eikä niitä myönnetä kovin helposti lisää. KELPAISI MINULLEKIN vain porhaltaa taksilla ympäriinsä, ovat muutamat sanoneet minulle vuosien varrella. Esimerkiksi Pirhan asiakkaana joutuisin aina sanomaan kaverille ei, jos hän kysyisi kahville tunnin varoajalla – siinäkin tapauksessa, että muut resurssit sallisivat sen. Joillekin vähänkin pidentyvä matka-aika on myös kehollisesti liikaa. Yhdistelyt osuvat vain harvoin suoraan reitille, joten matka-aika pitenee aina lähes poikkeuksetta 5–15 minuuttia. Kun meitä ei kuunnella, jäävät epäkohdatkin pimentoon. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella invavarustellun auton saa iltaisin ja viikonloppuisin vain, mikäli sen tilaa kolme tuntia etukäteen. KOMMENTTI / TEKSTI Pinja Eskola KUVA Adobe Stock Monelle vammaiselle kuljetuspalvelut ovat ehdoton välttämättömyys arjessa. Keskus myös saattaa merkitä tilauksen puutteellisesti tai väärin. Koska yhdistelyistä ei ilmoiteta etukäteen, on niihin mahdoton varautua päivää suunnitellessa. olisin tilannut kyydin tuntia ennen tärkeää matkaa vain oppiakseni olevani jo myöhässä
Täsmätyökykyisten potentiaalia ei hyödynnetä tarpeeksi 6 Tukilinja 2/2025
Näin kyseiset henkilöt pääsisivät töihin ja voisivat maksaa veroja. Sairaus muutti kertaheitolla hänen elämänsä. Oli lähellä, että kehityspäällikkönä työskennelleen Montgomeryn koko työura olisi päättynyt. ”Työolosuhteita mukauttamalla täsmätyökykyinen voi jopa pystyä osa-aikaisena samaan työtulokseen kuin työkykyinen ja kokoaikainen työntekijä”, Montgomery korostaa. Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa ME-taudista, jotta tietoisuus sairaudesta laajenisi. Pyörätuoli, rollaattori, kuulokoje tai muu apuväline ei määritä ihmistä työntekijänä. Montgomery peräänkuuluttaa muun muassa täsmätyökykyisten yhdenvertaista huomiointia työelämässä. Täsmätyökykyiset voivat tehdä profiilin iSetun sivuille etsiessään työpaikkaa ja työnantajat voivat jättää sinne työpaikkailmoituksia. Yhtiön nimi kuvastaakin siltaa työntekijöiden ja työpaikkojen välillä. Apua voi pyytää vammaispalvelusta tai työvoimaviranomaisilta. Silti organisaatioissa saatetaan liittää ennakkoluuloja esimerkiksi vammaisiin. Montgomery pohtiikin, olisiko asian suhteen mahdollista tarvittaessa tehdä poikkeus. iSetu on hindua ja tarkoittaa siltaa. • Muista, että mukautuksista usein selviää. ” Ura-Tädin uraohjaus Työelämää rakentaessaan Montgomery loi ensin Youtubeen Ura-Täti-kanavan, jossa hän jakaa työnhakuja uraohjausvinkkejä huumorilla höystettynä. Inklusiivisuudesta työpaikoilla keskusteltaessa huomioidaan tänä päivänä tasavertaisesti muun muassa eri etnisistä taustoista tulevat ja eri ikäiset työnhakijat, mutta unohdetaan täysin vammaiset. Joustoa työaikanormeihin Lähes kaikilla työpaikoilla haetaan pääasiassa ainoastaan täysiaikaisia työntekijöitä, ja tämän vuoksi täsmätyökykyisen voi olla vaikea työllistyä oman osaamisalansa tehtäviin. ”Tutkimusten mukaan myös koko työyhteisön tehokkuus kasvaa, jos siihen kuuluu pitkäaikaissairaita ja vammaisia. Avoimissa työyhteisöissä, joissa työntekijöiden tarpeet huomioidaan ja on psyykkisesti turvallista, kaikkien hyvinvointi lisääntyy ja työtä tehdään tehokkaammin.” Montgomeryn mukaan työnantajia pitää usein muistuttaa siitä, että vammaiset henkilöt ovat yleensä hyvin sitoutuneita työhönsä sekä hyviä ja motivoituneita työntekijöitä. Yhtiö kannustaa työnantajia luomaan inklusiivisia työpaikkoja ja pyrkii vähentämään työnantajien ennakkoluuloja täsmätyökykyisten suhteen. Pyörätuolin käyttäjän ramppi ymmärretään yleensä hyvin, mutta kannattaa työntekijän luvalla avoimesti keskustella myös siitä, miksi jonkun on esimerkiksi oltava omassa huoneessa tai tehtävä etätyötä.. ”Täsmätyökykyisten yhdenvertainen kohtaaminen työmarkkinoilla ja heidän työllistymisensä on minulle sydämen asia”, Montgomery tiivistää. Vammaisilla työntekijöillä voi olla myös mahdollisuus vammaispalvelun kautta henkilökohtaiseen avustajaan, joka voi tarvittaessa avustaa työpaikalla selviytymisessä. ”Jos työntekijän työkyky heikkenee työsuhteen aikana, pitäisi työnantajan olla valmis kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja työn muokkaamiseksi. Tämä edellyttää, että heidän tuen tarpeensa on huomioitu, muuten vaikutus voi olla päinvastainen.” Tilanne voi muuttua nopeastikin On hyvä muistaa, että kenen tahansa tilanne voi muuttua työuran aikana esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden myötä. Työelämänsä uusiksi rakentanut Montgomery puhuu nykyisin ahkerasti täsmätyökykyisten huomioimisesta työelämässä. Montgomery tietää omakohtaisesti, mistä puhuu. Tukilinja 2/2025 7 Psykologi Päivi Montgomeryn oma työura meni uusiksi ME-tautiin sairastumisen myötä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä työolosuhteiden järjestelyyn on mahdollisuus hakea tukea työvoimaviranomaisilta. Tietenkin pitää huomioida myös inhimillinen hyöty mikä tulee siitä, että ihmiset pääsevät osaksi työyhteisöä ja saavat käyttää osaamistaan”, Montgomery muistuttaa. Montgomery päätti aloittaa uran myös kirjailijana. Täsmätyökykyisellä tarkoitetaan henkilöä, joka pystyy suoriutumaan työstä, jos työolosuhteita mukautetaan hänen tarpeisiinsa sopiviksi. He eivät kuitenkaan välttämättä ole täysin työkykyisiä. • Tiimissä pitää keskustella mukautuksista. Lepomahdollisuuden ansioista Montgomery pystyy antamaan työssään saman työpanoksen kuin muutkin. ”Yllätyksenä tuli, miten yksin ihminen on muuttuneen työkykynsä kanssa. Lisäksi työnantaja voi olla oikeutettu palkkatukeen. Yhtiö on Suomen ensimmäinen täsmätyökykyisille luotu työnhakualusta. ”Olisi yhteiskunnallisesti hyödyllistä ottaa täsmätyökykyisten potentiaali käyttöön. ”Monet täsmätyökykyiset voivat työskennellä, kun on mahdollisuus osa-aikaisuuteen sekä hybriditai etätyöhön. Psykologin koulutus oli onneksi hyvä pohja tälle rakennusprosessille. Hän sairastui virusinfektion yhteydessä ME-tautiin eli krooniseen väsymysoireyhtymään vuonna 2018. Vammaisilla on myös usein vähemmän sairauspoissaoloja, sillä he pyrkivät pitämään terveydestään huolta, koska he ovat tottuneet siihen käytännön pakosta. Vuonna 2022 julkaistiin hänen kirjoittamansa kirja Työnhaun psykologia, jossa on kattavasti työntekijöille suunnattua tietoa työnhakuprosessista. He eivät halua sairastua. Tällä hetkellä Suomessa on työelämän ulkopuolella oman alansa osaajia, jotka voisivat auttaa työvoimapulassa koko yhteiskuntaa. TEKSTI Maria Tuomialho KUVA Heikki Nenonen PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ rekrytoinnin yhdenvertaisuuden ja työelämän moninaisuuden puolesta tehnyt psykologi Päivi Montgomery palkittiin vuonna 2023 rekrytointialan kehittäjänä. Ihmisillä on vammaisista vierauden kokemus.” Tarjolla tukea työllistämiseen Montgomery epäilee työnantajien pelkäävän, että täsmätyökykyisten palkkaamisen tuovan suuria lisäkuluja. Tällä hetkellä rekrytointikonsulttina ja uraohjaajana työskennellessään Montgomerylla on itsellään työpäivien aikana kahden tunnin lepomahdollisuus, joka on huomioitu myös työpaikan ulkopuolella järjestettävinä virkistyspäivinä. Päivi Montgomeryn vinkit työnantajille • Tarkista omat ennakko-oletuksesi. Työnantajat ja rekrytoijat kaipaavat Montgomeryn mukaan edelleen tukea monimuotoisuuden tunnistamisessa. Silta täsmätyökykyisten ja työnantajien välille Edistääkseen täsmätyökykyisten työllistymismahdollisuuksia Montgomery perusti viime vuonna yhtiökumppaneidensa kanssa iSetuyhtiön, jonka verkostovastaavana hän itse toimii. Sitä joutui itse rakentamaan oman työelämänsä uudelleen. Olisi hyvä, jos työpaikoilla löytyisi avoimuutta erilaisille ratkaisuille”, Montgomery muistuttaa. ”Nykyään työorganisaatioissa pyritään syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuteen
Kasvu kaksikieliseksi ja monikulttuuriseksi alkoi. Hän pääsi kuitenkin pian osaksi viittomakielistä yhteisöä ja sai kokonaan uuden kielen ja kulttuurin sekä viittomakielisiä ystäviä. Peltomaalle leikattiin myös sisäkorvaistute. Vuoden ikäisenä hänet adoptoitiin Suomeen, ja hän vietti lapsuutensa Jyväskylässä. Uuden sukupolven viittomakieliartisti 8 Tukilinja 2/2025 UMK:n viittomakielisistä käännöksistä tunnetuksi tullut Miguel Peltomaa oli ujo lapsi, josta kasvoi ammattiesiintyjä. Nyt 27-vuotiaana Peltomaa kokee löytäneensä itsensä.. ”Kuulon heikentyessä aloin vältellä sosiaalisia tilanteita”, Peltomaa kertoo. Uusi identiteetti ei tullut aivan kivuttomasti, kulttuuritörmäyksiäkin tapahtui. TEKSTI Salla Fagerström KUVAT Veera Lintula V altakunnanjulkkikseksi singahtanut Miguel Peltomaa syntyi Kolumbiassa vuonna 1997. Kuuroutuminen lapsena muutti elämän suunnan ja pakotti määrittelemään identiteetin uudelleen. Kuulo alkoi huonontua jo varhain
Tuolloin hän käänsi kaikki kilpailulaulut ja veti myös juonnot. ”Viittomakieliartistina ja somekasvona voin rakentaa sillan näiden kahden maailman välillä. Tuon projektin yhteydessä hän tapasi Pikku Kakkosen porukkaa. Kotona alkanut esiintyminen jatkui luontevasti koulun kevätja joulujuhlissa. Se oli yhdelle ihmiselle hirmuinen urakka. Sitten siirryin Yle Kioskiin, jossa vietin puolitoista vuotta.” Vuonna 2023 Miguel Peltomaa singahti suomalaisten tietoisuuteen Uuden Musiikin Kilpailun tulkinnoillaan. Jossain vaiheessa Peltomaa päätyi tekemään Ylelle lyhytsarjan viitotuista katurunoista. Kemiat pelasivat niin hyvin yhteen, että pari vuotta myöhemmin Peltomaa sai viestin: Pikku Kakkoseen alettiin tehdä viittomakielistä sisältöä, ja hänet haluttiin juontajaksi. Kunnianhimoinen, energinen ja karismaattinen Peltomaa oli kuitenkin luonteva valinta tehtävään. Hän käski vanhemmat yleisöksi ja järjesti siskonsa kanssa muotija laulunäytöksiä. Seuraavana vuonna Yle myönsi viittomakieliselle UMK:lle lisäresursseja ja Peltomaa sai aisaparikseen näyttelijä Silva Belghitin, jonka Tukilinjan lukijat muistavat vuoden 2018 Vimma-vammaiskulttuuripalkinnon saajana. Voin auttaa kuuroja ja kuulevia ymmärtämään toisiaan.” Yhden miehen show’sta suurtuotannoksi Vuoden 2023 UMK toi Peltomaalle mainetta ja kunniaa: tasavallan presidentti kutsui hänet Linnan juhliin ja Kuurojen Liitto palkitsi hänet vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinnolla. Belghiti on saanut myös Vimmapalkinnon vuonna 2018.. ”Totta kai suostuin! Tein pari vuotta juontohommia. Peltomaan käännöstaakka keveni huomattavasti, kun hän saattoi jakaa sen Belghitin Tukilinja 2/2025 9 Voin auttaa kuuroja ja kuulevia ymmärtämään toisiaan. ”Varmaan teini-ikäisenä tajusin, että esiintyminen on tosiaan mun juttuni”, Peltomaa kertoo. Joskus tuntuu, että ne ovat aika kaukana toisistaan. UMK:ssa Miguel Peltomaan kääntäjäparina toimi näyttelijä Silva Belghiti, joka viittoi muun muassa Erika Vikmanin kappaleen. Viittomakielisenä hän edustaa uutta sukupolvea, joka on kasvanut sisäkorvaistutteen kanssa, toinen jalka kuurojen ja toinen kuulevien maailmassa. Siitä huolimatta hän lähti kuitenkin opiskelemaan sosiaalija terveysalaa sekä kuntoutusalaa. Uuden sukupolven viittomakielinen Mutta kohtalo puuttui peliin, kuten sen tapana on. ”Vaikka tykkäsin esiintyä, olin tosi ujo lapsi”, nykyinen ammattiesiintyjä muistelee hymyillen
Ne ovat lumonneet sellaisetkin katsojat, jotka eivät viittomakieltä ymmärrä. Viittomakieli ja kuurous monelle vieraita Suosiosta huolimatta Peltomaa on kokenut myös ennakkoluuloja. Parhaimmillaan viittomakielinen laulu on upean dynaamista ja tunteita herättävää, kuten hitiksi nousseet UMK-tulkinnat osoittavat. Kuurojen historiasta tiedetään, että ensimmäisen viittomakielisen laulun kehitti kuuro kuvanveistäjä ja oman aikansa kansalaisaktivisti Albert Tallroth jo 1890-luvun lopulla. Se ei ole mikään apuväline, vaan monipuolinen kieli.” Viittomakieli ei ole apuväline, vaan monipuolinen kieli.. Käytännön toteutuksesta vastasi viittomakielisen taiteen osuuskunta Ursa Minor. Hän tietää, että ennakkoluulot vähenevät vain lisäämällä tietoisuutta, vaikka joskus voi olla uuvuttavaa joutua selittämään samat asiat yhä uudelleen yhä uusille ihmisille. Juonnosta vastasi Robin Hänninen, joka kuuluu suomenruotsalaisten viittomakielisten vähemmistöön. UMK-kappaleissa ei kuitenkaan ole kyse tulkkauksesta, vaan viittomakieliartistin tekemästä tulkinnasta, samaan tapaan kuin kuulevat laulajat tulkitsevat toisensa kappaleita. ”Ihmisillä on yleisellä tasolla yllättävän vähän tietoa viittomakielestä ja kuuroudesta. Kokonaisvaltainen kulttuurielämys Mediassa Miguel Peltomaata on tituleerattu joskus virheellisesti viittomakielen tulkiksi. Peltomaa hoiti tiimin rekrytoinnin, konseptoinnin ja tuotannon isot suuntaviivat. Tuotannollisen johtajan Anne Sjöroosin mukaan esituotanto käynnistyi jo elokuussa, kun kokonaisuudesta neuvoteltiin Ylen kanssa. Viittomakieliset ja viittomakielelle käännetyt laulut eivät toki ole mikään uusi asia. He ovat harvinaisen kielen kanssa kuin kala vedessä. Peltomaan mielestä viihde onkin tehokas tapa lisätä ihmisten tietoisuutta viittomakielestä. Viittomakieliartistit sen sijaan ovat Peltomaan tapaan viittoneet lapsesta asti. Sosiaalisessa mediassa moni ilmoitti katsoneensa Areenassa olevan lähetyksen toistamiseen ihan vain viittomakielisten tulkintojen takia. Tulkkauksen laatu riippuu siitä, miten hyvin tulkki – usein aikuisena kielen oppinut kuuleva henkilö – hallitsee viittomakielen. Viittomakielinen UMK kuvattiin Pasilassa Ylen studioilla, mutta valmistelut ja suora lähetys kulkivat käsi kädessä Tampereen Nokia Areenan lähetyksen kanssa. Mutta eihän se ole heidän vikansa, että he eivät tiedä”, Peltomaa toteaa. 10 Tukilinja 2/2025 kanssa. ”On näytettävä, mitä kaikkea viittomakielellä voi tehdä. Niiltä ei välty yksikään vammainen eikä viittomakielinen. Tutustuimme myös studioon, lähetyksessä käytettäviin laitteisiin ja marssijärjestykseen”, Sjöroos kertoo. Viittomakielinen laulu perustuu samanlaisiin elementteihin kuin ääneen laulaminenkin, mutta suun ja kurkun sijasta musiikkia ilmentää koko keho. Viittomakieliartistin tulkinta on kokonaisvaltainen kulttuurielämys, kun taas tulkatussa laulussa välitetään vain sanallinen viesti. ”Siitä edettiin tuotantotiimin kokoamiseen, ja loka-marraskuun vaihteessa päästiin jo työn makuun, kun aloitimme muun muassa teaserien ja somemateriaalien kuvaukset ja kilpailubiisien käännöstyöt. Tämän vuoden UMK:ssa tiimi kasvoi entisestään: Peltomaan, Belghitin ja Hännisen lisäksi mukaan hyppäsivät toinen juontaja Ada Taalas ja viittomakieliartisti Silja Ruonala, joka tulkitsi väliaikaesitykset
Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. Apurahoja voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat TUKILINJAN APURAHAT AUTTAVAT OSALLISTUMAAN! TUKILINJAN APURAHAT on tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. mennessä ja syksyllä 31.10. mennessä. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Keväällä Startti-stipendejä voi hakea 30.4. Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. ALKUUN PÄÄSET tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. LISÄTIETOA: Hakuohjeet: www.tukilinja.fi (Apurahat – Yhteisöja yhteistyöapurahat – Startti-urheilustipendi) Sähköposti: piia.korpi@paralympia.fi Voimmeko auttaa sinua. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. Tukilinja 2/2025 11 Startti-stipendit Tukilinja jakaa vuosittain kymmeniä Starttiurheilustipendejä vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka tarjoavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. 1. 09-4155 1508 LISÄTIETOA: Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi (apurahat). Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Startti-stipendit
12 Tukilinja 2/2025 Mielenterveystoipujien puolustaja TEKSTI JA KUVA Heini Saraste
Taiteen Sulattamo järjestää taidelähtöistä toimintaa, kursseja ja vertaistoimintaa lähinnä mielenterveyden haasteista kärsiville nuorille. ”Emmekö ole oppineet lamasta mitään. ”Jos minun kaltaiseni ihmiset eivät aja heidän asiaansa, sitä ei aja kukaan.” Toimiessaan mielenterveyshoitajana psykiatrisessa sairaalassa Lafghanilla oli etuoikeus tutustua lahjakkaisiin ihmisiin, jotka olivat säpäleinä. Tukilinja 2/2025 13 Mielenterveyden keskusliiton uusi puheenjohtaja Eveliina Lafghani on tuohtunut siitä, miten lyhytnäköistä nykyisen hallituksen politiikka on. Jos vasta sairastunut nuori joutuu odottamaan hoitoon pääsyä esimerkiksi puoli vuotta, sinä aikana lievät oireet muuttuvat dramaattisesti.” Juuri ennen tapaamistamme helsinkiläisessä Café Tin Tin Tangossa Lafghani on saanut tiedon, että Pohjois-Karjalassa matalan kynnyksen kohtaamispaikat lopetetaan kokonaan hallituksen leikkausten takia. ”Kaikki ihmiset joutuvat kohtaamaan mielenterveysongelmia jossain elämänsä vaiheessa. ”Matalan kynnyksen vertaistukiryhmä on ehkä ollut ainoa syy poistua kotoa. Tänäkin vuonna Suomessa yli miljoona ihmistä sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä.” Vakavasti sairastuneiden synkkä tilanne Lafghani haluaisi nostaa esille myös vakavasti sairastuneiden näkökulman, sillä usein heillä ei ole lainkaan tukijoita. Lyhytnäköistä politiikkaa Hallituksen leikkaukset eivät ei voi olla vaikuttamatta siihen, mitä tapahtuu kymmenen vuoden päästä. Hän peräänkuuluttaakin nuorille kasvurauhaa. Myös lääkkeet ovat kehittyneet. Kun tapaamme, hän on silti aina iloinen, kiltti ja positiivinen. ”Ensimmäiset askeleet ovat tärkeimmät. Mielenterveyden keskusliitto on puolestaan mielenterveystoipujien oma liitto, joka puolustaa heitä asemaan ja diagnoosiin katsomatta. Isä sairastui vaskulaariseen muistisairauteen viisi vuotta sitten. Sillä kaikista huonoista viesteistä huolimatta myös hyvää on tapahtunut. Siitä hallitus ei kanna mitään vastuuta, koska katse ei yllä yhtään pidemmälle, Lafghani sanoo. ”Matalan kynnyksen arjen tukea ei ole tarpeeksi. Sairastunut pääsee lomalle myös omasta sairaudestaan.” Taide toimii polkuna yhteiskuntaan Lafghani uskoo taiteen parantavaan voimaan. ”Harvassa on ihminen, joka ei olisi joskus ajatellut, ettei enää jaksa. Teatteriretki vie ajatukset muihin asioihin. Sitten isä kääntyy yhtäkkiä minuun päin, katsoo silmiin ja tokaisee: Mutta, sinähän olet Eveliina.” Isän kohtaloa todistaessaan Lafghani on entistä voimakkaammin tajunnut, että monenlainen elämä on arvokasta.. Hoitotiimiin pitäisi saada mukaan ystävät, kaverit ja perhe, ja arjen aktiviteetit pitäisi saada kuntoon.” Lafghani korostaa aidon yhteistyön tärkeyttä. Kun ihminen itse ei kykene puolustamaan itseään, myöskään omaiset eivät jaksa. Hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt pitäisi istuttaa samaan pöytään ja miettiä, kuka hoitaa minkäkin pestin. Me menetämme ihmisiä, jäämme yksin tai kohtaamme vaikeuksia ja sairauksia”, Lafghani pohtii. Meillä on joukossamme sukupolvi, johon laman vaikutukset iskivät. ”Samaan aikaan leikataan asumistukea ja toimeentulotukea. Tai jos sellainen löytyy, hänellä on jokin muu ongelma. ”Jokainen ihminen jättää hiilijalanjäljen lähiympäristöönsä, ja olen halunnut olla se hiilijalanjälki nimenomaan näille ihmisille.” Suuri ongelma on tällä hetkellä hoitoon pääsy. En ole poliitikko, olen järjestöjohtaja, mutta näen mitä kentällä tapahtuu”, Lafghani sanoo. Päättäjiltä puuttuu kokonaan visio tulevaisuudesta.” Hyvääkin on tapahtunut Toivoa näkyy Lafghanin mielestä siinä, että hoito on kehittynyt ja se on sekä inhimillisempää että potilaslähtöisempää. Pötköttelemme sängyssä ja katselemme koiravideoita, nauramme yhdessä. Siihen pestiin ei valita ketä tahansa. Kun nuori sairastuu esimerkiksi skitsofreniaan, on kaikki outoa ja pelottavaa. ”Kun itse olin nuori, meillä oli aikaa haahuilla ja etsiä itseämme. Miksi päädymme aina uudestaan huonoihin ratkaisuihin. Puolen päivän tauko poissa kotoa tarjoaa levähdyksen niin omaiselle kuin myös sairastuneelle itselleen. Hyvää on myös se, että tabut ovat murtuneet. ”Koko yhteiskunnassa uskalletaan puhua mielen sairauksista enemmän ja avoimemmin. Nyt nuoret näkevät tulevaisuuden synkkänä, kun sota, kriisit ja ekologinen tuho vyöryvät päälle. Lafghani itse on kahden kasvavan nuoren äiti ja kahden pienen alle kouluikäisen isoäiti. Päivätyötään hän tekee Taiteen Sulattamon toiminnanjohtajana, mutta hänet valittiin viime vuonna myös Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajaksi. Suomessa yli miljoona ihmistä sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Nuorilla pitäisi olla oikeus epäonnistua ja etsiä paikkaansa.” Muistisairas isä opetti uutta Lafghani on perheen ainoa lapsi ja äitinsä ohella isänsä omaishoitaja. Ja ihminen saa olla sitä mitä on. ”Terapia ei ole ainut ratkaisu, vaan tilannetta pitäisi hoitaa kokonaisvaltaisesti. EVELIINA LAFGHANILLA on koko ajan meneillään paljon asioita. ”Isä ei tunne enää minua. Hän käyttää nimenomaan sanaa etuoikeus. Nuori on avannut kotioven, kohdannut muita ihmisiä ja uskaltanut puhua asioistaan. Ja vaikka julkkisten tunnustukset välillä ärsyttävät, silti ne ovat kokonaisuuden kannalta hyvä asia.” Myös nuoret uskaltavat puhua haasteistaan avoimemmin. Lamavuosina masennusja muiden psyykenlääkkeiden käyttäjämäärissä näkyi selvä tilastollinen piikki ja todella moni syrjäytyi. Kyseessä on oravanpyörä, jonka kuluja maksamme myöhemmin. Ne ovat ehkä miltei huomaamattomia, mutta muutaman vuoden päästä nuori ehkä uskaltaa hakea jo työpaikkaa.” Lafghani on tavannut paljon näitä Taiteen Sulattamossa ensiaskeleensa ottaneita nuoria, jotka ovat myöhemmin löytäneet paikkansa yhteiskunnassa. Hänen mukaansa kannamme 1990-luvun laman seurauksia edelleen. Pahimmillaan myös perheenjäsenet murtuvat, kun eivät enää jaksa kannatella sairastunutta. Muutama vuosi sitten Lafghani valittiin myös vuoden mielenterveyshoitajaksi, tällöin perusteluina oli hieno paneutuminen toipujien elämään. Eli taas leikkaukset kohdistuvat mielenterveysihmisiin. He ovat edelleen keskuudessamme. Nämä paikat tarjoavat päivätoimintaa, johon esimerkiksi kotona iäkkäämpien vanhempiensa kanssa asuva mielenterveystoipuja voi päästä pari kertaa viikossa. Se järjestää myös kokemusasiantuntijakoulutusta sekä erilaisia taiteellisia tuotantoja. Työssään hän haluaa puolustaa nimenomaan niitä, joilla itsellään ei ole voimia. Puhukaamme siis mielen hauraudesta ja siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä on tehty
14 Tukilinja 2/2025 Pauli Koivurinne sai vasta aikuisiällä kipinän haastaa itseään urheilussa. Innostus kilpaurheiluun syttyi lopulta 45-vuotiaana, kun paralympiavalmennuskeskus Pajulahdessa järjestettiin viime keväänä ensimmäistä kertaa Suomessa kansainvälinen World Boccia Challenger -turnaus. Suomella on ollut bocciaedustajia viimeksi vuoden 2008 Pekingin paralympialaisissa. Siellä syttyi kipinä, että pitäisiköhän alkaa itsekin tekemään taas.” Luumi on yksi Suomen tämänhetkisistä boccian kärkipelaajista. Sen jälkeen se on pitkälti jäänyt, vaikka vielä Lahdessa asuessani kokeilin pyörätuolirugbya muutaman vuoden. Virallisiin tuloksiin hänen pisteitään ei voitu laskea, sillä tuoreella urheilijalla ei ollut kilpailun vaatimaa luokitusta. ”Kaverini Saila Luumi oli siellä kilpailemassa. Hän voitti kyseisessä turnauksessa Suomelle historian ensimmäisen parabocciamitalin – pronssisen sellaisen. ”Harrastin itse urheilua enemmän viimeksi lapsena. Hän ehti osallistua jo saman kevään lopussa meneillään olleen paraboccian SM-kauden viimeiseen turnaukseen kilpailun ulkopuolisena pelaajana. Nykyinen kärkikolmikko Saila Luumi, Vivi Virtanen ja Antti Eemeli Huttunen on pikkuhiljaa kehittynyt sille tasolle, että tavoittelee kansainvälisten rankingja arvokilpailuiden kautta paikkoja Los Angelesin 2028 kesäparalympialaisiin. ”Kävin siellä lainapalloilla heittämässä. Paralympialajina pallopeli on Euroopassa kovatasoinen. Paraboccia on pelinä suunniteltu etenkin vaikeavammaisille urheilijoille ja alun perin juuri CP-vammaisille pelaajille, joita Luumi ja Koivurinnekin edustavat. Se ei kuitenkaan jostain syystä siellä vielä toteutunutkaan.” Aikuisena urheilu-uralle Apurahakohde. Pelivälineet kuntoon ja kisakentille Challenger-turnauksen yleisön joukossa herännyt innostus vei Koivurinteen nopeasti eteenpäin kisakentille. Kilpailumielessä en kuitenkaan ole juurikaan urheillut – viime vuosina toiminta on ollut ihan perusliikuntaa vain, kelailua ja sen kaltaista”, Koivurinne kertoo omasta taustastaan. Paralympialaisissakin mukana oleva tarkkuuspallopeli paraboccia tarjoaa riittävästi haastetta ja mahdollisuuksia tyydyttää omaa kilpailuviettiä vielä pitkään. Taskusta löytyvät muun muassa kotikaupunki Oulun Kärppien ja AC Oulun kausikortit. TEKSTI Jasmin Koskinen KUVAT Niko Ahokangas PAULI KOIVURINNE kertoo olleensa aina innokas penkkiurheilija. Satuin olemaan lähistöllä, joten menin seuraamaan kisoja. Seuraavaksi menin elokuussa Helsingin Synapsiassa järjestettäviin keskiviikkotreeneihin, missä piti olla mahdollisuus myös luokitteluun
Nykyisessä kotikaupungissa Koivurinteelle ei ole tarjolla harjoitusmahdollisuuksia ryhmissä tai muiden pelaajien kanssa, mutta päävalmentaja Huopainen on lähettänyt sähköpostitse harjoitteita ja ohjeita heittoihin ja pallojen asetteluun. Pallot voi toimittaa kentälle heittämällä tai vaikeimmin vammaisten pelaajien luokissa erityistä pelikourua pitkin vierittämällä ja peliavustajaa kourun asettelussa apuna käyttäen. Sen jälkeen henkilökohtaisen pelin kaksi vastakkaista pelaajaa, paripelissä vastakkaiset parit tai joukkuepelissä vastakkaiset kolmen pelaajan joukkueet pyrkivät pelaamaan omat kuusi pelipalloaan mahdollisimman lähelle maalipalloa. Nyt hänellä on takanaan kaksi ensimmäisen pelikautensa neljästä SM-turnauksesta ja pian edessä on kolmas. Tukilinja 2/2025 15 Treenivierailun jälkeen Koivurinne tilasi Tukilinjan Startti-stipendillä rahoitetut omat pelipallot Tanskasta. Hän sai luokakseen käsin palloa heittävien, manuaalista tai sähköpyörätuolia käyttävien pelaajien luokan BC5. ”500 euron starttistipendi oli todella hyvä tuki pallojen hankintaan – kotiinkuljetuksen kanssa ne maksoivat aika tarkalleen juuri stipendin verran”, Koivurinne toteaa hintavasta pelivälineestään. Kiinnostaisi kyllä.” Pian Koivurinne pääsee kuitenkin nauttimaan yleisössä kansainvälisestä huippubocciasta ja kerryttämään siitä oppeja, sillä World Boccia Challenger -turnaus järjestetään taas Pajulahdessa toukokuussa. ”Paraboccian päävalmentaja Jan Huopainen aina sanookin, että tämä laji on 30 prosenttia fyysistä suoritusta ja 70 prosenttia mentaalipuolta. Laji vaatii heittotai vieritystekniikan hallitsemista, taktikointitaitoja sekä hyvää pääkopan hallintaa. Omat pallot mahdollistivat harjoittelun kotikaupungissa, ja niiden kanssa Koivurinne pääsi osallistumaan ensi kertaa virallisesti myös kilpailusarjaan. Hän ehti saada ne käsiinsä viikkoa ennen paraboccian SM-sarjakauden 2024–2025 alkua. BC5-luokitus olikin pettymys sen osalta, että kyseisen luokan urheilijoille ei tällä hetkellä järjestetä kansainvälistä kilpailutoimintaa. Toiveena kansainvälinen kilpaura Viime marraskuussa Koivurinne pääsi SM-turnauksen yhteydessä myös luokitteluun. Aikuisena urheilu-uralle Startti-stipendit Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Starttiapurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Kansallisiin kilpailuihin he voivat osallistua, jos luokalle on mukana oma tai yhdistetty kilpasarja. Sen olen huomannut, kun tässä on pelattu. ”Näköjään se kilpailuvietti on minussakin olemassa. ”Ainakin toistaiseksi tarkoitus on siis osallistua SM-sarjaan ja haastaa siinä itseäni sekä muita. Kouruluokassa pallon voi työntää korkeassa, liukumäkeä muistuttavassa pelikourussa liikkeelle esimerkiksi kädessä pidettävän tai vaikkapa pelaajan päässään pitämään kypärään kiinnitetyn kapean sauvan avulla. Kyllä se kiehtoo”, Koivurinne naurahtaa. Toinen puoli pelaa sinisillä, toinen punaisilla palloilla. Katsotaan sitten, miten kansainväliset mahdollisuudet tulevaisuudessa kehittyvät lajin osalta. Pauli Koivurinne (vas.) pelasi Helsingissä järjestetyssä SM-turnauksessa muun muassa Antti Eemeli Huttusta vastaan.. Kovia ne toiset pelaajat ovat kotimaassakin. Jälkimmäistä onkin hyvä itsessään haastaa, ja kehittyä jatkuvasti siinäkin”, Koivurinne toteaa. Tekninen ja taktinen laji Bocciassa pelikentälle heitetään ensin valkoinen maalipallo jack. Kirjoittaja on Suomen Paralympiakomitean viestintäpäällikkö. Sisäkentillä pelattavassa parabocciassa viralliset kilpailuissa sallitut pallot ovat nahkaisia ja sekä mitoiltaan että painoiltaan tarkasti säädeltyjä
”Selkokirjallisuus on kehittynyt ja laajentunut. Maahanmuutto ja oppilaiden erilaiset keskittymisvaikeudet ovat lisänneet lukemisen vaikeuksia, ja helppolukuisten aineistojen käyttö on tasaisesti lisääntynyt.” Selkeästi kriisitilanteissa Selkokieli näkyy myös tiedonvälityksessä. ”Selkokirjoille on nyt selvä tilaus koulujen opetuksessa. Niistä viimeisin on tietokirja selkokirjallisuudesta nimeltään Sukella selkokirjaan, joka on tehty yhdessä Ella Airaksisen kanssa. ”Kun sitten erilaisia selkotekstejä julkaistiin, myös tutkimustoiminta alkoi käynnistyä. Vuonna 1990 hän siirtyi Selkouutiset-lehden toimittajaksi. ”Tutkimusta ei silloin juuri ollut. Keskeinen henkilö niiden kehittämisessä on ollut Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä. Yksi tärkeä edistysaskel on ollut Yleisradion selkouutisten aloitus vuonna 2015. ”Tein yhden ensimmäisistä suomenkielisistä selkomukautuksista eli Jack Londonin romaanin Susikoira selkokirjaksi nimellä Valkohammas. Vantaalla majaansa Selkokieli tuli jäädäkseen Selkokielen merkitys on kasvanut Suomessa 1980-luvulta lähtien. Ari Sainio on seurannut kehitystä 35 vuoden ajan, erityisesti selkokirjallisuuden parissa. TEKSTI JA KUVA Hannu Virtanen Ari Sainio on julkaisut selkokielen teoriakirjojen lisäksi myös selkokielisiä kaunoja tietokirjoja. Kirja esittelee laajasti selkokirjallisuuden eri lajeja ja antaa myös ohjeet kirjoittajille. ”Uudenlainen toimenkuva kiinnosti kovasti. Vuodessa ilmestyy noin 20 kirjaa, ja kirjailijoita on lukuisia, samoin kustantajia. Teoreettista tietoa oli alussa vähän, ja vielä 1990-luvulla selkokieltä kehitettiin lähinnä käytännön sovellusten kautta. 16 Tukilinja 2/2025 ARI SAINIO työskenteli nuorena toimittajana paikallisissa lehdissä ja radioissa. Selkoviestintä sopii erityisen hyvin kriisitilanteisiin.. Radiossahan pitää puhua selkeästi ja niin, että viesti menee kertakuulemalta kuulijoille perille”, Sainio muistelee. Kirjallisuutta selkokielellä Ari Sainiolle läheisin selkosovelluksista on ollut selkokirjallisuus. Mielestäni olisi hyvä, että tehtäisiin myös laaja-alaisempaa tutkimusta, jossa erilaisten lukijoiden kielen ymmärtäminen olisi keskeinen tutkimuskohde.” Nykyisin Selkokeskuksen antamat selkokirjoittamisen ohjeet ovat varsin tarkat. Nyt tilanne on toinen. Näihin kuuluivat esimerkiksi yleisten sanojen käyttö ja vaikeiden lauserakenteiden purku. Valinnan jälkeen hän työskenteli kymmenen vuotta selkolehtien toimittajana, ja siirtyi sitten kehittämään helppolukuisia oppimateriaaleja ja kirjallisuutta. Syy siihen on, että entistä useammalla koululaisella on ongelmia lukemisessa. Selkokirjojen käyttö on yleistynyt viime vuosina erityisesti kouluissa. Varsinkin taustani radiotoimittajana katsottiin edukseni. Hän on myös ollut uranuurtaja selkokirjojen kirjoittajana. Lisäksi sen arvostus on noussut. Arvostus on noussut Alussa selkokirjojen kirjoittaminen oli muutaman henkilön varassa. Ahkerimpana puursi Pertti Rajala, joka on julkaissut yli sata selkokirjaa. Lisäksi hän on toimittanut useita selkokielen teoriakirjoja. Kirjoitin myös ensimmäisen selkokielisen runokirjan ja ensimmäisen dekkarin.” Kaikkiaan Sainio on julkaissut yksin tai yhdessä eri tekijöiden kanssa kolmisenkymmentä selkokirjaa. Tämän jälkeen Sainio työskenteli vielä ennen eläkkeelle siirtymistään Selkokeskuksessa, missä hän muun muassa tarkisti ja tuotti selkokielisiä viranomaistekstejä. Suomessa on jo pitkään ilmestynyt kolme selkokielistä lehteä, ja nyt alalle on tullut myös kaupallinen toimija. Ei kyllä ollut oikein vielä tutkittavaakaan”, Sainio kertoo. Valtaosin tutkijat ovat kielentutkijoita, jotka tutkivat tyypillisesti jotain rajattua aluetta. Koko työuran ajan monet selkokielen periaatteet pysyivät perustaltaan samoina. Voi hyvin sanoa, että laadukas selkokirja pystyy tarjoamaan lukijalle samantasoisen lukuelämyksen kuin muukin kirjallisuus”, Sainio kertoo
Selkokielen asiantuntijan pitää olla mukana tekstiä laatimassa, kun sen tekemisessä on käytetty tekoälyä.”. ”Viimeisin esimerkki liittyy koronavuosiin. ”Selkotekstejä julkaistaan kuitenkin säännöllisesti. Niiden kysymysten aika tulee myöhemmin.” Eri viranomaiset julkaisevatkin nykyisin paljon selkotekstejä. Kriisitilanteissa ihminen haluaa keskeisen tiedon nopeasti, ei selityksiä esimerkiksi siitä, mistä jokin asia johtuu. Tehtyjen kokeilujen kautta Selkokeskus on todennut: ”Tämänhetkisen tiedon pohjalta Selkokeskus ei voi vielä suositella mitään tekoälyohjelmaa tekstin mukauttamiseen. Asiaa pitäisi tutkia lisää, ja jostain siihen työhön pitäisi saada resursseja.” Tekoälystä apua. Vuonna 2015 koettu pakolaistulva toi selkouutiset radion puolelta myös televisioon. Entä sitten kohutun tekoälyn käyttö selkotekstien tuottamisessa. Tukilinja 2/2025 17 pitävä Selkomedia tuottaa selkoaineistoja sekä verkkoon että painettuina lehtinä. Sainio sanoo olevansa täysin samoilla linjoilla tässä asiassa Selkokeskuksen kanssa. ”Selkouutiset ovat eittämättä tunnetuin selkosovellus.” Sainion mukaan selkoviestintä sopii erityisen hyvin kriisitilanteisiin. Jutut on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajille, ja printtilehdet jaetaan lukijoille ilmaislehtien välissä. Jonkin verran hankkeissa on käytetty myös videoita, mutta valitettavasti elävän kuvan käyttö selkoviestinnässä on jäänyt aika vähäiseksi. THL teki silloin sivuilleen myös selkokieliset ohjeet, ja niiden selausmäärät olivat yllättävän suuret. Sainion mukaan ne eivät kuitenkaan näy kovin laajasti julkisuudessa, koska ne suunnataan erityisryhmille. Tekoälyä on vielä kehitettävä lisää, jotta riittävä laatutaso saavutetaan
Topias lähti hommaan puhtaasta auttamisen halusta, mistä minä ja muut näkövammaiset opiskelijat olimme kiitollisia.” Aro-Harlea tarvittiin säännöllisesti apuna opinnoissa. Tällä hetkellä Vertanen tekee kolme kurssia vuodessa. Lähtökohtana osteopatiassa on, ettei asiakkaan tarvitsisi tulla enää. Alan tuntevan avustajan lisäksi opinnoissa oli apua kolmiulotteisista sisäelinja luurankomalleista. ”Tukilinjalta saamani apuraha meni Atlaksen kurssimaksuihin. Hän valitsi Osteopatiakoulu Atlaksen, vaikka kyseessä on maksullinen koulutus. Olin logistiikkayrityksessä asiakastyössä, kunnes en nähnyt enää rahtikirjojakaan. Lapsia ei voi nimittäin hoitaa kuten aikuisia, mutta aikuisia voi hoitaa samalla tavalla kuin lapsia.” Jos yksityiskoulu maksoi maltaita, eivät jatkokoulutuskurssitkaan ole ilmaisia. Tässä vaiheessa oli pakko vihdoin kohdata asia ja hakeutua näkövammaisille suunnattuun koulutukseen.” Anatomiakuvat haasteellisia Ennen koulutukseen hakeutumista Vertanen kertoo miettineensä tarkkaan, mitä voisi ja mitä toisaalta haluaisi tehdä. Hoito tasapainottaa hermostoa ja auttaa esimerkiksi lieventämään stressiä ja parantaa unenlaatua. Uuden ammatin myötä hän itse on saanut uuden keinon auttaa asiakkaitaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Titteli aukaisee Vertasen mukaan huikeita mahdollisuuksia jatkokoulutukseen niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. ”Osteopatiassa huomioidaan tukija liikuntaelimistön lisäksi koko keho. ”Opinnot jäivätkin hiljalleen ja siirryin työelämään. Vaikka koulutus oli kallis, olen tyytyväinen, että valitsin Atlaksen.” Opiskeluiden aikana etenkin anatomiakuvat olivat iso haaste näkövamman takia. Minua kuitenkin harmitti, kun en pystynyt auttamaan kaikkia asiakkaita niin paljon kuin olisin halunnut.” Hierojan töiden ohessa käytävien lyhyempien lisäkoulutusten yhteydessä Vertanen tutustui osteopaatti Topias Aro-Harleen. Vertanen on iloinen, että nyt on avautumassa uusi uramahdollisuus osteopatian saralla. Helpotus oli suuri, kun Aro-Harle lupautui hommaan. Vakioasiakkaani käyvät kuitenkin säännöllisesti, sillä he haluavat lisätä hyvinvointiaan”, Vertanen kertoo. Ensimmäiset merkit näön heikkenemisestä ilmaantuivat armeijassa. Silmänpohjarappeuma selvisi aikuisena Juniorina Vertanen kertoo vielä nähneensä kuten ikätoverinsa. ”Tajusin yömarsseilla, etten näe samalla tavalla kuin muut. Hän keskusteli asiasta myös asiasta näkövammaisille suunnatun työllisyysneuvojan kanssa. Hän vaihtoi alaa ohjelmoinnista hierojaksi ja valmistui lopulta osteopaatiksi. Tässä koulutuksessa kuva nimittäin todellakin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.” UUDELLE URAPOLULLE. Niinpä tarvittiin avustaja, joka oli perillä aiheesta. Avun ansiosta pystyin tekemään vähemmän töitä ja opiskelemaan enemmän. Opiskelen itse parhaillaan biodynaamista osteopatiaa, jossa lasten hoitaminen on keskiössä. ”Ensimmäisenä vaihtoehtona tuli mieleen hieroja, sillä se on suosittu ammatti näkövammaisten keskuudessa. ”Tilanne ei kuitenkaan ollut vielä kovin huono ja suurin konkreettinen muutos oli se, että jouduin luopumaan ABC-ajokortista. Valmistuin hierojakoulusta vuonna 2016 ja tein alan hommia muutaman vuoden. Monella hermosto on ongelma ja siihen voi olla monia syitä. Luennoilla Vertanen tajusi, ettei näe enää kunnolla taululle, mikä hankaloitti opintoja. ”Osteopaatiksi voi opiskella myös Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Käynnin aikana kuitenkin selvisi, ettei linsseistä ollut apua ja tarvittiin jatkotutkimuksia. Lopulta orastavien näköongelmien syyksi selvisi silmänpohjarappeuma. ”On hienoa, kun löytää asiakkaan vaivan taustalla olevan juurisyyn ja pystyy auttamaan. Hierojana toimiminen on ollut jo pidempään suosittua näkövammaisten keskuudessa, sillä käsillä tekeminen on heille luontevaa. ”Tämä on elämän mittainen matka, sillä opittavaa löytyy koko ajan lisää. Vertanen oli tuolloin parikymppinen. Sinne on kuitenkin vuosittain niin paljon hakijoita, etten näkövammaisena uskonut mahdollisuuksiini. Osteopatialla tavoitellaan kokonaisvaltaista hyvinvointia”, nykyisin Hyvinvointi Trianglessa työskentelevä Vertanen kertoo. Tämän pitämä koulutus oli silmiä avaava kokemus, ja kun Aro-Harle kannusti osteopatiaopintoihin, Vertanen innostui asiasta. Se oli todella hyvä, sillä etenkin osteopatian opiskelu on näkövammaisena paljon hitaampaa. Koska kaikki neljä näkövammaista opiskelijaa hyötyi hänen avustaan, saatiin avustajatunnitkin onneksi jaettua. Ne maksavat noin tuhat euroa kappale. Vaikka apua saa yleensä jo ensimmäisellä käynnillä, on Vertasen mukaan hyvä muistaa, että keho tarvitsee aikaa myös mukautua. ”Topiaksesta oli iso apu, sillä hän oli toiminut itse jo pitkään osteopaattina ja aihe oli hänelle todella tuttu. Osteopaatti on korkeakoulutasoinen koulutus. Nyt kun olen jälkikäteen miettinyt asiaa, niin saatoin jo nuorempana häikäistyä enemmän kuin muut.” Vertanen arveli tuolloin tarvitsevansa silmälasit ja päätti armeijasta päästyään käydä optikolla. TEKSTI Jaana Vainio KUVAT Jaana Vainio ja Jukka Soini K eväällä 2024 osteopaatiksi valmistunut Ville Vertanen on uranuurtaja alalla, sillä hän on tiettävästi yksi ensimmäisistä näkövammaisista, jotka ovat valmistuneet kyseiseen ammattiin Suomessa. Lukuisia jatkokoulutusmahdollisuuksia Lempeää ja tehokasta osteopatiaa voidaan hyödyntää niin akuuteissa kuin kroonisissakin vaivoissa. Samalla kurssilla oli neljä näkövammaista osallistujaa, joista Vertasen lisäksi samana keväänä valmistui yksi. 18 Tukilinja 2/2025 Näkövamman vuoksi Ville Vertasen urapolku ei ole kulkenut perinteistä reittiä. Tukilinjan apuraha auttoi hänen matkaansa kohti uutta alaa. Muuten elin vielä varsin normaalia elämää.” Tuossa vaiheessa Vertanen oli kouluttautunut jo datanomiksi ja hän lähti Mikkelin ammattikorkeakouluun opiskelemaan ohjelmoijaksi
Tukilinja 2/2025 19. • Kaikenikäisille sopiva osteopatia on manuaalinen hoitomuoto, jonka avulla pyritään vahvistamaan luontaista terveyttä. Kannattaa siis valita rennot ja joustavat vaatteet. hyvinvointitriangle.fi ”Mietin monesti opintojen aikana, että onko tässä mitään järkeä, kun elämä oli niin hektistä. Motivaatio oppia uutta vei kuitenkin eteenpäin, sillä haluan kehittää itseäni ammattilaisena”, Ville Vertanen sanoo. Apurahakohde Mitä osteopatia on. • Osteopaattinen tutkiminen ja hoito voidaan tehdä siten, ettei hoidettavan tarvitse välttämättä riisuutua. Hoidossa huomioidaan kehon ja mielen vaikutus toisiinsa. • Käsin tehtävä hellävarainen ja tehokas hoito auttaa esimerkiksi akuuttiin ja kroonistuneeseen kipuun, ryhtiongelmiin, stressiin ja elimistön erilaisiin epätasapainotiloihin
Se ja ohjeet hakemuksen laatimiseen löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. Jos syy käynnille on esimerkiksi unettomuus, uupumus ja burnout, päänsärky tai pitkittynyt stressi, on keholle annettava aikaa sopeutua. ”On hyvä muistaa, että jos vaiva on ollut kymmeniä vuosia, ei se myöskään hetkessä katoa. Vuonna 2024 opiskeluun myönnettiin 47 apurahaa. Sara Liukkonen Osteopatia auttaa esimerkiksi ryhtion gelmiin, stressiin ja elimistön erilaisiin epätasapainotiloihin.. Yksi osteopatiasta hyötyvä ryhmä on leikkauksessa olleet, sillä hoito edesauttaa toipumista. Itselleni näkövamma on tuonut mukanaan korostuneen aistiherkkyyden, mistä on hyötyä hoitotyössä.” Tukilinjan apuraha opiskeluun Tukilinja myöntää apurahoja pitkäaikaissairauden, vamman tai neurologisen poikkeavuuden vuoksi toimintarajoitteisille opiskelijoille. Apurahaa opiskeluun haetaan sähköisellä hakemuslomakkeella. ”Jokaisella osteopaatilla on oma kädenjälkensä. • Apuraha opiskelijavaihdon matkakuluihin yliopisto-opiskelijalle, joka liikkuu pyörätuolilla. Vertanen kertoo esimerkin: ”Jos talvikeleillä liukastuu ja kolauttaa kaatuessaan ristiluunsa, saattaa jännite jäädä päälle ja oireilla vasta myöhemmin. Kolmantena opiskeluvuonna päälle tuli vielä opinnäytetyö. • Apuraha kesäyliopiston koulutusmaksuihin toimintarajoitteiselle henkilölle, joka suorittaa graafisen suunnittelun perusteiden opintokokonaisuutta siellä ja tähtää kohti yrittäjyyttä. Koulutuksen pohjana toimi tietty perusrutiini hoidossa. Näin oppii ymmärtämään, millainen liikerata on normaali ja millainen lihaksen perusjänteyden eli tonuksen pitäisi olla.” Osteopatiasta on apua sekä akuutteihin että kroonisempiin vaivoihin. Lopulta voi selvitä, että päänsärky tai jäykkä niskakin johtuu liukastumisen aiheuttamasta jännitteestä ristiluussa.” Vertasen mukaan osteopatia on siitä hieno hoitomuoto, että se sopii kaikenikäisille ja monenlaiseen vaivaan. Apurahaa voi hakea esimerkiksi omakustanteisten opintojen kuten avoimen yliopiston koulutusmaksuihin, opiskelutarvikkeisiin kuten ammattiopiskelijan työvaatteisiin ja -välineisiin sekä opiskelijavaihdon matkakuluihin. Esimerkiksi perusopetuksen tulee olla koululaiselle maksutonta, joten Tukilinjalta ei voi hakea välineitä, joita tarvitaan koulutyössä. Keho pyrkii balanssiin ja sen toiminta lähtee pikkuhiljaa muuttumaan. Apurahaa opiskeluun ei myönnetä sellaisiin kuluihin, jotka toisen asteen maksuttomuuden piiriin kuuluvan opiskelijan tulisi saada oppilaitoksen tarjoamana, eikä muihinkaan välineisiin ja kuluihin, jotka vakuutuslaitos tai julkisen sektorin toimija on velvollinen hakijalle kustantamaan. 20 Tukilinja 2/2025 Vertanen kuvaa opiskeluaikaansa muutenkin melkoiseksi ruljanssiksi, sillä korkeakouluopintojen yhteydessä hän työskenteli yrittäjänä ja pyöritti myös perhearkea. ”Tämä on ehdottomasti ammatti, jonka oppii parhaiten tekemällä. Tavoitteena on, että keho kuitenkin alkaa jokaisen hoidon yhteydessä toimia pikkuisen paremmin. • Apuraha korkeakouluopintojen valmennuskurssiin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on päästä opiskelemaan lääkäriksi. Tällöin tilannearvio kannattaa tehdä muutaman viikon välein. Tein opiskelukaverini kanssa kirjallisen opinnäytetyön, jonka aiheena oli osteopaateille tarkoitettu käsikirja umpieritysjärjestelmästä. Tietokone opiskelun apuvälineeksi on erillinen apuraha, niitä myönnettiin viime vuonna 116. Vuonna 2024 apurahaa opiskeluun myönnettiin muun muassa seuraaviin kohteisiin: • Järjestelmäkamera media-alan ammattiopiskelijalle, jolla on oppimisvaikeus. ”Paineensietokyky kasvoi kyllä eksponentiaalisesti opintojen aikana. Lisäksi valmistumiseen vaadittiin hoitonäyte sekä kirjallinen koe, johon oli varattu aikaa neljä tuntia”, Vertanen sanoo. Tosin on niitäkin tapauksia, että kun burnout ei ole päässyt vielä kroonistumaan, on kyseinen henkilö ollut nopeastikin taas työkunnossa.” Oireen syy voi yllättää Juurisyyn löytäminen on monesti melkoista salapoliisityötä, sillä oireiden aiheuttaja voi olla varsin yllättävä ja tapahtumasta pidempi aika, jolloin se ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. ”Kesäloma jäi kyllä sinä vuonna väliin. Siitä on ollut apua yrittäjänä.” Tekemällä oppii Atlaksen opiskelijat voivat ensimmäisen opintomoduulin jälkeen tehdä jo osteopatiaa omalla vastaanotollaan, mikä on Vertasen mukaan hyvä asia oppimisen kannalta. Jos kyse on esimerkiksi nyrjähtäneestä nilkasta, on hoitoväli tiheämpi
Leinonen on muun muassa ollut töissä eduskunnassa, toiminut maisema-arkkitehtina, opiskellut liikunnan yhteiskuntatieteitä ja kirjoittanut kirjan vammaisuudesta. Vammaisuus on vain osa identiteettiä R iikka Leinonen, 35, ja Jarmo Tiri, 63, ovat eri sukupolvea ja eri sukupuolta, mutta heidän kokemuksissaan on paljon samaa. Tukilinja 2/2025 21 Miten vammaisuus muokkaa identiteettiä. Jotenkin siitäkin selvisin.” Kun pikkusisarukset Marita ja Heikki eivät päässeet kouluun lihassairautensa takia, tuli Tirin mukaan yhteiskunnan taholta ensimmäinen ”takaisku suoraan palleaan”. ”Minulla oli tietyllä lailla vammaisidentiteetti jo silloin. Paikka oli kamala. Riikka Leinonen ja Jarmo Tiri ovat eri sukupolvea ja erilaisista taustoista, mutta heidän kokemuksissaan on paljon samaa. Sekään ei auttanut, että veljeni todettiin testeissä koulukypsäksi jo 5-vuotiaana.” Lasten saamiseksi kouluun perhe muutti Helsinkiin, missä kaikki lapset menivät Ruskeasuon raajarikkoisten kouluun. Vammaisten sisarusten olemassaolo ja tilanne vahvisti ja nopeutti sen syntyä”, Tiri muistelee lapsuuttaan. Kun heille selitetään mistä on kyse, he eivät ihmettele. Hän oli lapsista parhaassa kunnossa ja pääsi mukaan pihaleikkeihin, kun taas sisarukset jäivät vammaisuutensa takia usein sisätiloihin. ”Isä ja äiti totesivat, että se on mahdoton ratkaisu. TEKSTI Heini Saraste KUVITUS Väinö Heinonen Tietoisuus vammaisuudesta oli kuitenkin jo syvässä. Puolustaminenhan on kuulunut Tirin identiteettiin myös myöhemmin vammaisaktivistina. Haasteitakin oli, sillä koulussa oli käytössä ulkohuussit. Itse Tiri pärjäsi myös älyllään, sosiaalisuudellaan ja voimakkaalla persoonallaan. Erityiskoulu ruokki käsitystä omasta vammaisuudesta.. Johtokunnalle oli ok, että minä kävin koulua, kun minä en käyttänyt pyörätuolia kuten sisareni. Juupajoen pieni kunta Tampereen kupeessa oli Jarmo Tirin lapsuusmaisema, kun isä oli siellä armeijan kantahenkilökuntaa.1960-luvun ensimmäisen puoliskon aikana perheeseen syntyi kolme vammaista lasta, joista Tiri oli vanhin. ”Ensimmäisen luokan jälkeen koti sijaitsi koulurakennuksen kanssa samassa pihapiirissä. ”Isompien poikien jääkiekkoon en pystynyt osallistumaan, mutta keksin kuitenkin moniin leikkeihin omia sovelluksia.” Lapset sinänsä ovat Tirin mielestä hyvin suvaitsevaisia. Silloin käytiin iso kiista vanhempieni ja koulun johtokunnan välillä. Hän tiesi aika pian molempien sisarustensa synnyttyä kasvavansa erilaisessa perheessä. Ruskeasuon koulu oli alkututustumisen aikana tuntunut Heikistä ja Maritasta vähän pelottavalta, niinpä he tarvitsivat puolustajaa. Tiri on puolestaan tehnyt töitä eri vammaisjärjestöissä sekä kovassa liike-elämässä. Vammaisuus on osa heidän identiteettiään, mutta he ovat paljon muutakin. Parhaimmillaan vammaisen identiteetti on laajennus ihmisyyteen, he sanovat. Sisaruksille ehdotettiin nimittäin Piippolan b-mielisairaalaa loppuelämäksi. Tiri itse olisi päässyt myös tavalliseen kouluun, mutta hän valitsi Ruskeasuon sisarustensa takia
Siihen aikaan henkilökohtaisia avustajia ei ollut ja jokaisen kasvavan nuoren mielessä kuumotti kysymys siitä, mitä itselle tapahtuu, kun koulu loppuu. Menin sitten kauppaopistoon ja muutin 17-vuotiaana asuntolaan, jossa oli myös apua saatavilla.” Tätä seurasivat ”katukonservatorion villit vuodet”, kuten Tiri itse niitä kuvailee. Kotiin ei haluaisi enää palata, eikä ajatus vanhainkodista loppusijoituksena houkuttanut. ”Tehtiin musahommia kavereiden kanssa, ja järjestelin heille myös keikkoja. Tuli esiin uusia kykyjä ja ne vahvistivat identiteettiä, joka ei tosiaankaan ollut enää pelkästään vammaisidentiteetti. Jos itse olisin ollut vanhempani, olisin varmasti ollut paljon epävarmempi.” Tärkeät villit vuodet Tirin kohdalla lukion käyminen ei toiminut. ”Elämässä eteenpäin selviämisen avoin kysymys on vammaisen ihmisen elämässä aina läsnä. Ei mitään yhteistä avustajaa, vaan oma henkilökohtainen avustaja jokaiselle. ”Asuntolassa perustimme itsenäisen elämän toimikunnan ja menimme esittelemään sitä Kynnys ry:lle joskus vuonna 1977. Koulussa oli paljon lapsia, jotka eivät menneet kotiinsa kuin lomiksi, ja osa lapsista oli kokonaan perheidensä hylkäämiä. Surua oli paljon läsnä, koska osa lapsista kuoli jo varhain ja muut joutuivat todistamaan heidän kohtaloaan. ”Viimeisillä voimillani raahauduin luokkiin, eikä energia suuntautunut opintoihin. Samalla vietimme nuoruutta kuten muutkin ikäisemme, samat kuvat seinillä ja ilma täynnä ihastuksia. Tämä antoi särmää myös itselle, kun loin käsitystä siitä, kuka tai mikä olen. Myös terveyshaasteet ovat suuremmat kuin muilla. Siellä oli vastassa ruotsalainen vammaisaktivisti Adolf Ratzka, joka tölväisi meidät kumoon. Kynnyksen kautta tuli ajatus, että vammaisen ei tarvitse muuttua vaan yhteiskunnan. Sen rinnalle kasvoi pystyjän ja pärjääjän identiteetti.” Elämä oli tuolloin hauskaa. Ruskiksella oli myös nuorten ihmisten iloa. ”Me olimme kapinallisia. Rumpalius oli tuolloin yksi osa Tirin identiteettiä – ja tärkeä sellainen. Oli tilaa olla ja toimia, Ruskis oli aika moderni sallivuudessaan.” Myös huoli tulevaisuudesta kalvoi. Musta pilvi pään päällä Erityiskoulu ruokki käsitystä omasta vammaisuudesta. Olimme monttu auki – mitäh, se tuntui utopialta”, Tiri muistelee. Kotiväen kanssa menivät sukset ristiin, mutta välejä ei missään vaiheessa pistetty poikki. Ruskeasuolla Tiri kuitenkin myös käsitti, että kuului sisarustensa kanssa hyväosaisiin, sillä he pääsivät illaksi omaan kotiin. Syntyi käsitys siitä, että osaan organisoida. Elämä on monille hauras, ja se vaikuttaa tietysti myös identiteettiin.” Tiri itse oli kuitenkin luottavainen koko ajan ja uskoi, että tulisi selviämään. ”En tiedä, mistä luottavaisuus kumpusi, mutta niin se vain oli
on muututtava. Leinonen on näköalapaikalla, sillä hän työskentelee Vammaisettytöt.fi-median tuottajana. Oli ihmeellistä, miten luontevasti pystyimme kommunikoimaan, vaikka käytin vain yhtä kättä. Kyvykkyysoletukset vaikuttavat tiloihin Leinonen alkoi opiskella maisema-arkkitehdiksi, ja opiskelun ohessa hän työskenteli muutaman vuoden maisema-arkkitehtitoimistossa suunnitellen muun muassa lähiliikuntapaikkoja helsinkiläisille. Ja siihen, miten lähestyn muita ihmisiä.” Oikeus olla söpö ja bimbo Entä vaalitaanko somessa ulkonäkönormeja ja miten ne identiteettiin vaikuttavat. Jos ei sitä hyväksy, ei hyväksy itseään. ”Vasta paljon myöhemmin ymmärsin, miten paljon erilaiset kyvykkyysoletukset vaikuttavat tilojen suunnitteluun. Toinen on kykenevä ja järkevä, kun taas halvaantunut puoli on herkkä ja intuitiivinen. Parhaimmillaan se auttaa ymmärtämään muidenkin vähemmistöjen tilannetta. ”Tiesin kyllä jo pienestä pitäen, että minuun kohdistetaan erilaisia mukautuksia, mutta minusta se oli ihan normaalia. Mukaan tuli myös poliittinen ulottuvuus: ei ole kyse vammaisen ominaisuuksista, vaan ympäröivästä maailmasta, jossa meidän kaltaisillamme ei ole paikkaa. ”Minuun on vaikuttanut paljon se, että toinen kehon puoli toimii moitteettomasti ja toinen on lievästi halvaantunut. Ei selityksiä vaan keskity asiakkaaseen -strategia toimi. En ole koskaan oikein välittänyt siitä, että kaikki pitäisi tehdä itse, mutta toisaalta olen saanut myös elää tosi vapaasti ja seikkailla itsekseni.” Leinoselle oli täysin luontevaa pyytää apua, kun sitä tarvitsi. Toisella puolella on järki ja toisella herkkyys. Äiti sanoi aina, että olen herttaisen itsevarma.” Vammaisen identiteetti Leinosella on ollut aina. Katja oli naapurimme ja se, että satuimme asumaan vierekkäin, loi tunnetta siitä, että vammaisuus on normaalia.” Leinonen komppaa Tiriä siinä, että lapset ovat ennakkoluulottomia. Ymmärsin kyllä olevani erilainen, mutten pitänyt itseäni koskaan vähempiarvoisena. Tunsin olevani erikoislaatuinen hyvällä tavalla, ja uskon että se on lisännyt empatiakykyäni muita kohtaan. Hän näkee, että sosiaalinen media on tuonut ihan uudella, voimaannuttavallakin tavalla etenkin vammaisia tyttöjä yhteen. “Siihen aikaan kävimme Kynnyksessä aika paljon tätä identiteettikeskustelua ja vaadimme muita ihmisiä hyväksymään meidät joukkoonsa. Vammaisuus tuo mukanaan myös kykyjä, kun on kehitettävä selviytymisstrategioita. Ymmärsin olevani erilainen, mutten pitänyt itseäni koskaan vähempiarvoisena.. Kummaltakin oli kysytty tahoillaan, mikseivät he kirjoita Kävimme aika paljon identiteettikeskustelua ja vaadimme muita ihmisiä hyväksymään meidät joukkoonsa. Lopulta se päätettiin tehdä yhdessä. Jos suunnittelijalla ei ole käsitystä ihmisten arjesta tai siihen liittyvistä esteistä, suunnitelma ei toimi”, Leinonen sanoo. Pienestä pitäen olen ajatellut olevani vammainen”, Leinonen muistelee. Minussa on ikään kuin kaksi ihmistä. Suunnittelijan identiteetistä tuli Leinoselle tärkeä, vaikka hän sittemmin jättikin maisema-arkkitehtuurin. ”Olin lapsena kiltti ja aurinkoinen, elämänmyönteinen ja rauhallinen. Ja jälkimmäistä arvostan suuresti.” Herkkyys on Leinosen mielestä muun muassa sitä, että ymmärtää, että ihmiset eivät ole aina vahvoja ja pystyviä. Se antaa turvaa ja lämpöä – että on hyväksytty kokonaan ja ehdoitta. Myöhemmin Tiri meni nuoren Jari Sarasvuon firmaan ja oppi siellä, ettei yhteiskunnalta voi odottaa kaikkea, vaan että omaan tulevaisuuteensa voi vaikuttaa myös itse. Tirillä on perhe, yksi aikuinen tytär ja hän on ollut yhdessä vaimonsa kanssa jo yli neljäkymmentä vuotta. Meidän perheessämme mietittiin tosi paljon sitä, että saan tarpeeksi energiaa ja lepoa. Emme saa jäädä paikoillemme, vaan meidän on omaksuttava myös uusia identiteettejä, jotka ovat myös totta.” Tiri uskoo, että vähemmistöidentiteetin omaksuminen ja muiden vähemmistöön kuuluvien löytäminen voimaannuttaa. “Totta kai somessa on paljon haitallistakin ulkonäköön ja kuluttamiseen liittyvää sisältöä, mutta omasta näkökulmastani myös vammaiset ovat kuluttajia. Vasta aikuisena olen tajunnut, ettei kaikilla ole ollut kotona niin rauhallista. Heilläkin on oikeus olla turhamaisia, kaunistautua, pukeutua hemaisevasti, meikata räväkästi ja olla vietteleviä. Leinonen on jättänyt Helsingin ja asuu nyt vanhan lapsuudenkotinsa lähellä Säynätsalossa. ”Meidän on kohdattava se mitä olemme ja sitten ponnistettava siltä pohjalta. Se ja vaikeudet, joita vammainen ihminen kohtaa, iskivät rajusti vastaan paljon myöhemmin, kun Leinosen isä noin kymmenen vuotta sitten sairastui vakavasti. Se on sääli, sillä ensin tulee käsitys ihmisyydestä ja yhteisestä tavasta olla – siis kulttuurista – ja se toimii myös normien ja palveluiden perustana.” Tirin mielestä idea vammaisidentiteetistä on hyväksyttävä jonkinasteisesti. ”Lapsena mielikuvaani maailmasta muovasi myös kuuro ystäväni Katja, jonka kanssa viitoin tukiviittomia. Herttaisen itsevarma Kun toimittaja Sofia Tawast kirjoitti Riikka Leinosesta jutun Trendi-lehteen, syntyi ystävyys, jonka myötä kaksikko päätyi kirjoittamaan kirjan vammaisuudesta. Hän on mennyt vuosi sitten kihloihin ja opettanut kumppaninsakin muun muassa sienestämään. Siksi tilat ovat pyörätuolin käyttäjille esteellisiä.” Sekä järkevä että herkkä Leinonen pitää ydinidentiteettiään ikään kuin kahteen jakautuneena. Nykyinen vammaisliike ei tee tätä enää niin suoraan ja vahvasti. ”Ajatus siitä, että ihmiset hoivaavat toisiaan eri elämäntilanteissa ja antavat tukea tarvittaessa, sopii edelleen ajatteluuni. Saa olla myös söpö taikka bimbo, sekin voi kuulua vammaisen nuoren naisen identiteettiin”, Leinonen muistuttaa. Elämä vei Tirin markkinointipäällikön, konsultin ja myyntijohtajan tehtäviin ja työnohjauksen maailmaan. Pidämme esimerkiksi oletuksena, että kaikki osaavat kävellä. Vertaistuen lisäksi somessa puhutaan paljon politiikasta, vallasta ja vähemmistöjen ihmisoikeuksista, mutta myös siitä, miten vammaisillakin tytöillä on oikeus ilmentää sukupuoltaan. Syksyllä 2022 kaksikko ryhtyi toimeen, ja viime vuonna Suuri valhe vammaisuudesta palkittiin Tieto-Finlandialla. ”Vammaisen identiteetti on tarjonnut luonnostaan erilaisen näkökulman maailmaan. Se on Tirille tärkein eri identiteeteistä. Tukilinja 2/2025 23 kirjaa aiheesta. Se on se perheellisen identiteetti. ”Suunnittelijalle on tärkeää ymmärtää isoja kokonaisuuksia mutta myös pieniä yksityiskohtia
Meille internet ja sen alustat ovat osallisuuden mahdollisuuksia, sillä niissä oleminen ei vaadi läsnäoloa tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Jokainen somealusta toimii eri tavoin, joten uuden alustan käyttöönotto vie aikaa ja voimia, joita kaikilla vammaisilla ei ole. Samaan aikaan voimme pelkällä olemassaololla muuttaa käsityksiä vammaisuudesta, kun näytämme, mitä vamman kanssa voi olla. Somessa olo ei ole ikinä nimittäin tarjonnut minulle mielihyvää. Lehdistä saamme jatkuvasti lukea, miten nuoret, yleensä miehet, omaksuvat yhä konservatiivisempia arvoja. Hänen pohdintoihinsa voi tutustua myös Instagramissa @kynaniekka-tilillä. ENTÄPÄ SOMEALUSTAN VAIHTO. Elämme ajassa, jolloin yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tuntuvat monesta valtionjohtajasta kirosanoilta ja vähemmistöön kuuluvia ääniä tarvitaan enemmän kuin pitkään aikaan. “politisoituneet” termit, kuten vihapuhe sekä moninaisuus, inklusiivisuus ja tasa-arvo. Asia ei ole niin yksinkertainen. Siksi en voi sulkea somea. Mikäli pehmeät arvot katoavat ihmisten runsaasti käyttämiltä alustoilta täysin, altistuvat (ja omaksuvat) etenkin herkässä iässä tai hukassa olevat ihmiset todennäköisemmin toksisia ajatuksia. Monelle vammaiselle, myös minulle, Instagramin kaltaiset alustat ovat Somessa saan ääneni kuuluviin – enkä voi lähteä sieltä tarjonneet mahdollisuuden löytää oma yhteisönsä ja keskustella tai toisaalta etsiä tietoa aiheista, joista ei muuten juuri puhuta. Tätä kysymystä pohtivat monet vuoden alussa, sillä Yhdysvaltojen hallituksen vaihtuminen vaikuttaa kaikkeen – myös somealustojen toimintaan. Vaikkapa yhtä kätevästi kuin Instagram toimivaa kuvapohjaista sovellusta ei ole tarjolla. Some on nykyaikana niin sanottu pakollinen paha, jonka voimaa ja vaikutusta arkeemme ei voi kiistää. Esimerkkinä tästä ovat absurdit linjaukset siitä, mitä saa ja mitä ei saa sanoa. Saamme sitä kautta tietoa ja verkostoidumme, opimme uutta. Alustat eivät ole kaikille saavutettavia, sillä niiden käyttäminen vaatii digitaitoja, eikä erilaisia saavutettavuusaspekteja välttämättä ole otettu huomioon. Tykkäykset eivät sykähdytä. Alustat eivät ole tyhjiössä –näkemämme sisältö riippuu isolta osin siitä, millaiset ihmiset sitä tuottavat. OLLAKO VAI EIKÖ olla Metassa. Sen sijaan naisia saa nimittää kodinkoneiksi ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjä mielisairaiksi. Poissa ovat 24 Tukilinja 2/2025 K U V A : JA R M O P U S K A L A. Alustat sallivat meidän nostaa esiin haluamiamme asioita, kuten yhteiskunnallisia epäkohtia. Alustalla ei voi verrata “rotujen” välistä älykkyyttä tai kertoa, kuinka jokin ihmisryhmä saa sinut oksentamaan. Vammaisten kohdalla somealustoilla roikkumisessa ei ole kyse pelkästään fomosta eli siitä, että pelkäisi jäävänsä jostain paitsi. TULILINJALLA / KOLUMNI Pinja Eskola Pinja Eskola Kirjoittaja on sanavalmis ja tarkkasilmäinen mediatutkimuksen maisteriopiskelija ja mediaalan moniammattilainen. Nämä ihmiset viettävät paljon aikaa somessa. Pixelfed on periaatteessa vastaava, mutta haastavampi. Sosiaalisesta mediasta lähteminen voi tuntua hyvältä ajatukselta. Vihdoin on syy sulkea sovellukset ja keskittyä elämään. Haluttomuus tukea edes välillisesti Trumpin hallintoa tarjoaa äkkiseltään vapauden tutkitustikin koukuttavan somen ikeestä. Seuratakseen jotakuta täytyy tietää paitsi nimimerkki myös serveri, jolla tämä operoi, vaikka serveriä pystyy seuraamaan ristiin. Seuraajien saaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Tästä nähtiin konkreettinen esimerkki, kun presidentti Donald Trump “neuvotteli” virkaanastujaispäivänään muutaman tunnin estettynä olleen Tiktokin kansalaistensa käyttöön. ILOITSISIN, MIKÄLI tämä olisi todellinen vaihtoehto. Myös Meta muutti käyttösääntöjään hallitukselle mieluisammiksi. YMMÄRRÄN IHMISTÄ, joka haluaa lähteä lätkimään itsestä vihamieliseltä tuntuvalta alustalta. Kuin kirsikkana kakun päällä, Meta luopui pienempien sääntörikkeiden noteeraamisesta sekä faktantarkistuksesta. Tämä johtuu siitä, ettei ihmisryhmien saa sanoa levittävän sairautta. Todellisuudessa kyseessä oli vain mediatemppu. Esimerkiksi äärioikeistoa ei voiteta pakenemalla, vaan pistämällä vastaan eli rummuttamalla pehmeiden arvojen ja ihmisoikeuksien puolesta. Näin ollen se ei ole samalla tavalla riippuvaista avustajatuntien määrästä tai jaksamisestamme
Into Kustannus, 2025. Listalta löytyvät niin Virginia Woolf, Salvador Dalí, Lewis Carroll kuin Sigmund Freud. Kirjassa on myös tekijän kiitoksissa innoituksekseen mainitsema kohtaus, jossa hämmästellään kädetöntä liftaajaa eli henkilöä, joka liftaa jalallaan. 174 s. Tietokirja. Näistä näkökulmista erityisen kiinnostavaa on, miten Wathén pohtii identiteettiä, vammaisuutta, neuromoninaisuutta ja ableismia ja näiden rajankäyntejä. Kreivilän tarina on rajattu enimmäkseen Spielreinin sairaalajaksoon, toipumiseen ja lääketieteen opintoihin sekä tietenkin hänen ja naimisissa olleen Jungin monista syistä kiellettyihin tunteisiin. Samalla korostuu, että vaikka diagnoosi olisi yhteinen, jokainen ihminen on oma persoonansa. Ruotsalainen tietokirjailija ja psykologi Celia Svedhem on kärsinyt pitkään lamauttavan voimakkaista migreeneistä. Lopputuloksena on laaja ja henkilökohtainen tietoteos. WSOY, 2025. Tukilinja 2/2025 25 KIRJAVINKKI / TEKSTI Sanni Purhonen PÄÄNSÄRKYÄ KELAAMISIA NEUROTYYPPEJÄ TERAPIAN TARPEESSA Toimit uksen valinta LAURA WATHÉN: AI SE OLIKIN ADHD. Kirjailija ja sosiologi Laura Wathén sai ADHD-diagnoosin vasta aikuisiällä, 28-vuotiaana. Se tuo teokseen kiitettävästi näkökulmia ja moniäänisyyttä. Atena, 2025. CELIA SVEDHEM: PIMEÄ HUONE Tietokirja. Se käy läpi diagnoosin saamisen pitkää prosessia, tunteita, kun diagnoosi on viimein saatu sekä ADHD:n vaihtelevia piirteitä, liitännäisoireita ja monia hyviäkin puolia. Mitään erityisen uutta Rantala ei kaavamaiseen ”halvaannuin ja kaikki muuttui” -tarinaan silti tuo. Vertailukohdaksi sopii tuore kirja Suuri valhe vammaisuudesta, joka mainitaankin teoksessa. Suom. Spielreinin traumaattinen lapsuus kaikkine tapahtumineen, suhde hallitsevaan isään ja muut syyt romahdukseen avataan lukijalle vähä vähältä. Sirpa Parviainen. Siinä, että vammaiset ihmiset tekevät tavallisia asioita, ei kuitenkaan ole mitään kummallista. Onneksi apuna muutoksessa on ainakin kaksoissisko Alma ja ratsastusterapian kautta tielle osuu muitakin uusia tuttavuuksia, kuten eräs Kukka. Tiedossa on, että älykkäästä naisesta tulee myöhemmin itsekin lääkäri ja psykoanalyyttisen koulukunnan johtava nimi. Keskustelevan terapian kautta toipuminen voi alkaa. Lisäksi Wathén keräsi kirjaansa aineistoa tekemällä ADHD-aikuisille heidän kokemuksistaan avoimen verkkokyselyn, johon hän sai yli 700 vastausta. 326 s. Toimitu ksen valinta. 360 s. Kirjailijan kieli on kaunista, kuvattiin sitten mielen tai sydämen järkkymistä. Mira Kreivilän esikoisromaanissa on esillä tosipohjainen, kuuluisa henkilögalleria, joka on ennenkin innoittanut kirjailijoita ja taiteilijoita. Teos käy läpi lukuisia taiteilijoita ja kirjailijoita, joilla on joko todennäköisesti tai varmistetusti ollut migreeni ja heidän suhtautumistaan oireisiinsa. Kirjan hahmojen käyttämä kieli soljuu eteenpäin luontevan oloisesti ja pitänee nuoret lukijat otteessaan. Vaikka kipujen läpikäynti on välillä raskasta luettavaa, auttaa Svedhemin hankkima tieto häntä myös konkreettisesti voimaan paremmin. Kreivilän tulkinta on kuitenkin kiehtova. Wathén halusi auttaa muita vastaavan kokeneita. Kun lupaava nuori kilpasuunnistaja Ahti Lahtinen päätyy pyörätuoliin, elämän keskeiset suunnitelmat menevät uusiksi. Edelleen on tulkinnanvaraista, mitä kaikkea parin välillä todellisuudessa tapahtui. Myös pyörätuolilla voi suunnistaa. Migreeni ei katoa kokonaan, mutta sen ymmärtäminen johtaa tilanteen helpottamiseen. Suom. Heli Rantalan nuortenkirjan ansioita on, että hän on haastatellut teostaan varten oikeasti vammaisia kokemusasiatuntijoita. Tuskasta huolimatta pitäisi pärjätä arjessa, töissä, vaimona ja kahden pienen lapsen äitinä. Avain, 2025. Olisi virkistävää lukea joskus aihepiiriä käsittelevä teos, jossa halvaantunut henkilö ei ole urheilija, jonka suurin intohimo oli juokseminen. Hänen teoksensa on yhtäältä karua kivun kuvausta ja apukeinojen epätoivoiseksi äityvää etsintää. Arvioitavana on tällä kertaa useampikin omakohtainen tietokirja. Toisaalta kirja sisältää myös pohdiskelevia osia, halun ymmärtää migreenin perimmäisiä syitä ja historiaa. MIRA KREIVILÄ: NIIN KUIN SE MINUSSA ON Romaani. Traagisen tarinan pääosassa ovat psykiatriselle klinikalle Sveitsiin saapuva nuori potilas Sabina Spielrein ja tätä hoitava lääkäri Carl Gustav Jung. HELI RANTALA: PUMMI Nuortenkirja. 139 s. Sairauteen on ollut tarjolla pitkä liuta mitä monipuolisempia hoitokeinoja kallon poraamisesta kokaiiniin ja lääkkeistä keskusteluterapiaan. Sen myötä monet häntä käytöksessään mietityttäneet asiat ja elämän haasteet alkoivat käydä järkeen
NIGHTBITCH Nainen (Amy Adams) pitää tauon työelämästä jäädäkseen kotiin hoitamaan lastaan. Pohjoismaiden suurin fantasia-, kauhu-, scifija toimintaelokuvafestivaali Night Visions tulee taas 2.–6.4. 26 Tukilinja 2/2025 SHE CAME TO ME Rebecca Millerin romanttisessa komediassa New Yorkissa asuva säveltäjä (Peter Dinklage), joka ei pysty viimeistelemään paluuoopperansa partituuria, löytää sattumalta muusansa hinaajan kapteenista. Crip Ciné -elokuvia nähdään tuttuun tapaan myös elokuun Espoo Cinéssä. SkyShowtime. Nasubi ei tiennyt, että hänen kärsimystään seurasi viikoittain yli 15 miljoonaa katsojaa Japanin ensimmäisessä realitykilpailussa. NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT WARFARE 9.5. Pian uusi perhe-elämä muuttuu surrealistiseksi, kun hän löytää pedon itsestään. Ohjelmistokokonaisuus järjestetään nyt ensimmäistä kertaa omana festivaalinaan 12.–16.4. tietokonevaimonsa (ääniroolissa Jill Talley) kanssa menee pieleen, kun vaimo käy vastarintaan ja päättää tuhota maailman ilman häntä. Animaation on ohjannut Dave Needham. Vastoin kaikkien neuvoja Eshter kannustaa poikaansa kävelemään. Rolandilla on kampurajalka. KAIKKI ALKOI ÄIDISTÄNI 17.4. SODAN SILPOMA ELÄMÄ Oleh Stahanov haavoittui vakavasti Itä-Ukrainan rintamalla. Kauhukomedia on ohjaaja Marielle Hellerin käsialaa. Pansy kokee koko maailman olevan häntä vastaan. Yle Areena. Totuuksia ja valheita Crip Ciné saa keväälle oman pienoisfestivaalinsa. Disney+ PLANKTON: ELOKUVA Planktonin (ääniroolissa Mr. Yle Areena.. Netflix. Dokumentin on ohjannut Viivi Berghem. Miten elämä rakennetaan uudelleen, kun toipuminen vaatii selviytymistä niin fyysisistä vammoista kuin henkisestä taakastakin. Espoo Cinén uusi kevätfestivaali Crip Ciné tuo valkokankaalle vammaisten elämän olosuhteita kuvaavia dokumentteja ja fiktioelokuvia sekä vammaisten elokuvantekijöiden teoksia. THE CONTESTANT Clair Titleyn dokumentti kertoo Tomoaki ”Nasubi” Hamatsu-nimisestä miehestä, joka eli 15 kuukautta pienessä huoneessa ilman vaatteita, nälissään ja yksin. Elokuvan on ohjannut Ken Scott. Elokuva kertoo Navy Seals -joukkueesta, joka seuraa Yhdysvaltain armeijan etenemistä vihollisalueella. Warfaren ohjaajina ja käsikirjoittajina toimivat Alex Garland ja Irakin sodassa taistellut veteraani Ray Mendoza. Päätä särkee, kaikenlaiset paikat tuntuvat uhkaavilta ja mikä tahansa aiheuttaa ainakin allergisia reaktioita. Vuonna 1963 Esther (Leïla Bekhti) synnyttää Rolandin (lapsena Naël Rabia, aikuisena Jonathan Cohen), suurperheen nuorimman sisaruksen. Lawrence) sotkuinen rakkaustarina LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT KOVIA TOTUUKSIA Ensi-iltaan on jo tullut rakastetun Mike Leigh’n uutuus, jonka pääosassa nähdään Marianne Jean-Baptiste
WINGMAN – YSTÄVYYS ILMAN RAJOJA YLE AREENA Tässä jo viime vuonna ilmestyneessä minisarjassa vaikeasti CP-vammainen Jeppe näyttää vammaisuuden stereotypioille keskisormea. Esimerkiksi ison säkin, rullatun patjan tai hankalanmuotoisen laatikon kantaminen helpottuu kiristysnauhallisen kantokahvan avulla. Jollei hihnojen pituus riitä, niitä voi jatkaa vastaavilla rautakaupasta saatavilla hihnoilla. Valmistajan mukaan kantokahva ja hihnat kestävät vähintään 75 kilon kuorman. Lämminhenkisessä dokumentissa seurataan Jeppen ja hänen ystäviensä matkaa maailmalla. Jaksojen kuluessa katsoja tapaa niin rautakeuhkon kanssa elävän hahmon kuin tuhkarokosta aivovamman saaneen lapsen. Koskettava, mutta ei lainkaan inspiraatiopornoa oleva kokonaisuus antaa yhden näkökulman siihen, mitä arki Touretten kanssa voi olla. Tällaista representaatiota kaipaisimme enemmän! PIENI SUURI PERHE MAX JA TLC Johnstonin 7-henkisen lyhytkasvuisen perheen arkea seurataan jälleen realitysarjan uudella kaudella. Katsojan onkin syytä kysyä: Miksi vammaisuus olisi kurjuutta. Sen jälkeen hihnat kiristetään kannettavan tavaran ympärille. Välinevinkki Apuväline: Kiristysnauhallinen kantokahva Edustaja: smartasaker.fi TEKSTI JA KUVA Clas von Bell Tukilinja 2/2025 27 RUUDUSSA / TEKSTI Pinja Eskola BAYLEN OUT LOUD MAX JA TLC Dokumenttisarja seuraa Tiktokissa nopeasti kuuluisuudeksi nousseen Baylenin Touretten syndrooman värittämää elämää. Toiseksi patjan kantaminen helpottuu kahvan avulla. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi Kiristysnauhallinen kantokahva helpottaa tavaroiden kantamista.. Uutena hahmona Lyelliin saapuu Francesca Millerin näyttelemä Kit Brooks. Vaikka keskiössä on tavallisen arjen kuvaus, käsitellään sarjassa myös ennakkoluuloja sekä ableismia laajemmin. Kantokahva helpottaa kantamista SILLOIN TÄLLÖIN joutuu kanniskelemaan isoja paketteja tai muita tavaroita, joista on vaikea saada pitävää otetta. Ensiksi hankalanmuotoisen esineen, esimerkiksi patjan, saa pysymään kasassa kiristysnauhoilla. Vammaa ei myöskään yritetä tehdä näkymättömäksi, sen vaikutukset Kitin arkeen nähdään samoin kuten vamman kanssa navigoimiseen liittyvät toimintamallit. APUVÄLINE HELPOTTAA kantamista oikeastaan kahdella tavalla. Koetukselle sisäiset ajatusmallit joutuvat jaksossa, jossa nuori äiti synnyttää vammaisen lapsen ja katsoja kysyy itseltään: Mitä tekisin itse tuossa tilanteessa. Kahvaan kuuluu itse muovinen kahva ja kaksi 150 sentin pituista kiristyshihnaa. TLC:llä pyörii myös toinen, lyhytkasvuisten Roloffien perheen arkea seuraava sarja Pienten perhe. Kit on sanavalmis persoona, joka loistaa työssään. Hänen vammastaan ei tehdä kenenkään toimesta numeroa. HILJAINEN TODISTAJA YLE AREENA Britannian yksi pitkäaikaisempia rikosdraamoja saa jatkoa. Uskallan väittää monen edesottamuksen olevan sellainen, etteivät vammattomatkaan uskaltaisi niistä haaveilla. Dokumentissa paitsi kuvataan monenkirjavaa arkea, myös haastatellaan naista ja tämän läheisiä. HAKEKAA KÄTILÖ! YLE AREENA Lämminhenkisesti ja humoristisesti Lontoon East Endin köyhälistön maailmaa kätilön silmin kuvaava sarja on ennenkin kuvannut vammaisuutta moninaisesti ja saanut siitä kiitosta yhteisössä. KANTOKAHVAN KÄYTTÖÖNOTTO onnistuu helposti. Henkilönä Kitin määrittää kuitenkin hänen tutkijan taitonsa. Tuleva kausi on erityisen houkutteleva katsojalle, joka tahtoo havahtua vammaisuuden ableismin moninaisiin muotoihin. Yhteensä perheiden arkea on seurattu jo 27 kauden verran eli mikäli realityt ovat juttusi ja kaipaat vammaisrepresentaatiota, ovat nämä sarjat ainakin vilkaisun arvoisia. Aiemminkin kiitosta vammaisten näyttämisestä aktiivisina toimijoina saanut sarja ei petä katsojiaan tälläkään kertaa. Molemmat kiristyshihnat pujotetaan paikalleen kahvan koloista. Erilainen toimintakyky vaikuttaa eittämättä elämään sitä ajoittain haastaen, mutta jos palvelut ja asenne ovat kohdallaan, pystyy aika moneen asiaan
Noora Apurahasta apua monelle Tukikeskus Hilma sai Vuoden Toimija -apurahan ja saimme sillä paljon aikaiseksi! Apurahan turvin pystyimme järjestämään erilaista toimintaa vammaisille maahanmuuttajille ja heidän läheisilleen. Opiskelin kuvataiteilijaksi oltuani monta vuotta kotona työkyvyttömyyseläkkeellä. Ja onpa tietokoneella hoidettu koti-ikävääkin ollessani viime keväänä Erasmus-vaihdossa Lissabonissa. Läppärin kautta on kuunneltu luentoja, osallistuttu vertaistuki-iltoihin ja käyty etäterapiassa, kun korona katkaisi lähitapaamiset ja olin muutenkin liian sairas matkustamaan. Laite on toiminut ongelmitta ja se on ollut aktiivisessa käytössä alusta asti. Vertaistuki mahdollisti yhteisöllisyyden tunteen kokemisen ja toi monelle voimaa arkeen. HARRASTUS ON VAIKUTTANUT HYVINVOINTIINKIN Apuraha mahdollisti 20 vuoden odotuksen jälkeen oman sähköpianon hankinnan, jota käytän sävellysten tekoon. Säveltäminen on minulle todella tärkeä asia monella tavalla. Läppärillä on ollut ratkaiseva vaikutus jopa siinä, että aiemmasta harrastuksestani on tullut minulle osa-aikatyö. Olen myös opetellut Photoshopia, videoeditointia ja nyt viimeisimpänä Canvan käyttöä, jolla teen jäsentiedotteet yhdistykselle, jonka toiminnassa olen mukana. Ryhmissä annettiin tietoa vammaisten ihmisten oikeuksista ja palveluista Suomessa sekä jaettiin omia kokemuksia. Kameran saamisen jälkeen olen säästänyt objektiiveihin, ja nykyään kuvaan myös esimerkiksi lintuja teleobjektiivilla. Harrastukseni helpottumisen myötä vaikutus muihin elämän osa-alueisiin on ollut suuri henkisestä hyvinvoinnista lähtien. Valtavan iso kiitos Tukilinjalle, joka mahdollisti tämän! Minna APURAHAFOORUMI / OSOITE: toimitus@tukilinja.fi VALOKUVAUKSESTA TULI UUSI HARRASTUS Sain apurahan järjestelmäkameran hankintaa varten, jonka jälkeen valokuvaus on päässyt ihan uudelle tasolle. Järjestimme kolmen päivän kesäleirin, johon osallistui noin 40 henkilöä. Karoliina Läppäri on mahdollistanut monta asiaa Sain apurahan käytetyn läppärin ostamiseen. Arkistoin koneelle teoskuvani, näyttelymateriaalit ja kuluselvitykset. Katsoin sen välityksellä suomalaisia tv-sarjoja ja ajankohtaisohjelmia, kun päivän olin kuullut joka puolella vain portugalia ja kommunikoinut englanniksi. Kuvia on kertynyt kymmeniä tuhansia, ja luonnossa liikkuminen on sen myötä lisääntynyt huomattavasti. Leirillä pelattiin, uitiin, saunottiin ja rentouduttiin yhdessä. Ilman Tukilinjaa minulla ei olisi ollut mahdollisuutta tähän harrastukseen, joten olen todella kiitollinen! T 28 Tukilinja 2/2025. Tämän lisäksi apuraha mahdollisti infoja vertaisryhmätapaamisia Vantaalla, Keravalla ja Helsingissä. Maailmaa katselee ihan eri silmin kameran ollessa mukana. Laadin laitteella hakemuksia, portfolioita, ansioluetteloita, teosluetteloita ja esittelytekstejä
Musiikki on minulle INTELLIGENT SOLUTIONS FINLAND OY Intelligent Solutions Finland Oy (InSol) is a Helsinki-based IT consultancy specializing in accelerating digital transformation through lowcode technologies and custom AI NLP solutions. Minna VAMMAISTUTKIMUSAPURAHA KANNUSTI Sain apurahan väitöskirjani tekemiseen, joka on nyt esitarkastuksessa. Uudet tuotteeni ovat menneet kaupaksi ja olen saanut kehitettyä yritystoimintaani. Summan ei todellakaan tarvitse olla jättimäisen suuri kattaakseen jokapäiväiset menot ja mahdollistaakseen keskittymisen väitöskirjan tekemiseen joksikin aikaa. Se käsittelee autismia ja akateemisia taitoja suomalaisissa teksteissä vuosina 1985–2016. Kitaran soittaminen toimii terapeuttisena keinona, jonka avulla voin keskittyä hetkeen ja purkaa sisäistä maailmaani musiikin kautta. Nyt kirjoitan kirjaani ja blogiani. Treenaus rupesi heti onnistumaan paremmin, kun vihdoin oli kaappi, josta oikeasti kuului tarpeeksi kova ääni. Hämäläinen Oy Taksikuutio Yrityspalvelu Talousbalanssi Oy Uudet Yritysystävät Alla olevat toimijat ovat lähteneet uusina yritysystävinä mukaan tukemaan Tukilinjan toimintaa ostamalla itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon tarjolla olevista paketeista. AB Cornia Oy Märta Klaus och Peter Klaus Stiftelsen Rakennustoimisto O. En ole hetkeäkään epäillyt aiheeni (tai muidenkaan aiheiden) oikeutusta ja tärkeyttä, mutta apuraha antoi minulle myös suurta kannustusta ja iloa. Apuraha oli merkityksellinen taloudellinen tuki alkuvaiheessa. Tämä on ensimmäinen kerta elämäni aikana, kun saan kokemuksen, että jokin yksityishenkilöä isompi taho haluaa tukea minua ja pitää yritystäni tukemisen arvoisena. Se on ollut merkittävä tuki sekä kuntoutumiselleni että opiskelulleni. Kaikki yritysystävämme löydät osoitteesta tukilinja.fi. MERIFLOW CONSULTING OY Meriflow on suunnittelutoimisto, joka muuttaa ideat tuloksiksi. Kiitos! Eelis APUA TYÖSKENTELYYN Sain apurahan uuteen tietokoneeseen, jonka avulla pystyn työskentelemään sekä hoitamaan asioitani. Rauli YRITYSTOIMINTA SAI UUTTA POTKUA Sain Tukilinjalta pienyrittäjän apurahan, jonka avulla hankin yritykselleni pienen koneen, jolla saan tehtyä uudenlaisia myyntituotteita. Meriflow Tukilinja 2/2025 29. Olen erittäin kiitollinen avustanne! Kai MUSIIKKI TUKEE KUNTOUTUMISTA Sain apurahan kitaran hankintaan. Teen koneellani myös hyväntekeväisyystuotteita, koska haluan laittaa saamani avun kiertämään. Apurahan saaminen oli todella suuri ja iloinen yllätys. Olemme bändin kanssa kiertäneet ympäri Suomea ja viime aikoina päästy ulkomaillekin! Olen päässyt toteuttamaan itseäni tavalla, jota en koskaan olisi uskonut. Olen tehnyt tutkivaa journalismia vuosien ajan. Luomme asiakaslähtöisiä ratkaisuja, jotka tehostavat toimintaa, kasvattavat liiketoimintaa ja vievät yrityksesi seuraavalle tasolle. keino ilmaista itseäni, käsitellä tunteita ja löytää merkitystä päivittäisessä elämässäni. Nyt kyseinen kaappi on ollut käytössä lukuisilla keikoilla. Keikkailu ja kavereiden kanssa soittelu on antanut minulle voimaa epätoivoisinakin aikoina. Erika BÄNDITOIMINTA UUDELLE TASOLLE Sain apurahan, jolla pystyin ostamaan keikkakelpoisen kaapin bänditoimintaan
H.I., HELSINKI Apuraha järjestelmäkameraan kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. VAMMAISTUTKIMUSAPURAHAT 2025 MIMMI-EMILIA PÖLÖNEN, 6 000 €, KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO Apuraha väitöstutkimukseen, jossa tarkastellaan yliopistossa opiskelevien naisten jokapäiväisiä kokemuksia ja identiteettiä ADHD-diagnoosiprosessin aikana. Ensimmäisen artikkelin on tarkoitus ilmestyä kevään 2026 aikana. R.S., JÄRVENPÄÄ Järjestelmäkamera 24-vuotiaalle media-alan opiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. V.I., LAHTI Järjestelmäkamera henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. OPISKELU N.J., JYVÄSKYLÄ Apuraha omakustanteisten musiikkialan opintojen koulutusmaksuun 18-vuotiaalle kuntoutujalle. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa käsitystä inhimillisestä sosiaalisuudesta, legitimoida vaikeimmin kehitysvammaisille lapsille merkityksellisiä olemisen ja tekemisen tapoja sekä tuottaa tietoa heidän yksilöllisyydestään, potentiaalista, vuorovaikutuksesta, itsemääräämisestä ja tuen tarpeista. Vammaisten työllisyyden ja ansaintamahdollisuuksien kysymyksistä on vain vähän tutkimusta ja erityisesti yrittäjyys ja itsenäinen ammatinharjoittaminen ovat varsin vähän tutkittua niin Suomessa kuin kansainvälisestikin sekä vammaistutkimuksessa, että työelämätutkimuksessa, vammaisten ihmisten itse kertomana. A.A., HELSINKI Kameran objektiivi 26-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on media-alan koulutus. R.M., PORVOO Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee tietotekniikka-alalla. D.M., HELSINKI Kannettava tietokone yliopisto-opintojen loppuun 30 Tukilinja 2/2025. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten opiskelijanaisten identiteetti ja kokemukset muovautuvat diagnoosiprosessin aikana. Tutkimuksen avulla edistetään lasten oikeuksien toteutumista, tasa-arvoisia toimintamahdollisuuksia ja elämänlaatua vaikuttamalla asenneilmapiiriin sekä tuottamalla tietoa, jonka avulla vuorovaikutusja hoivakulttuuria, lainsäädäntöä, palveluita ja ympäristöä voidaan kehittää. K.M., HÄMEENLINNA Tietokone ammattiopintoihin henkilölle, joka vaihtaa alaa toimintakyvyn vuoksi. V.T., NOKIA Tietokone työllistymisen tueksi kuntoutujalle. Objektiivin hankinta tukee työllistymistä keikkatyöhön. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää, miten ADHD kulttuurisena ilmiönä ja elettynä kokemuksena liittyy aikaa koskeviin kyvykkyyden normeihin. L.E., JÄRVENPÄÄ Apuraha tietokoneeseen ammattimaisen kirjottamisen tueksi henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Kyseessä on artikkeliväitöskirja, jonka lähestymistapaa voidaan pitää monitieteisenä, sillä se yhdistelee yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen, oikeustieteen ja kaupunkimaantieteen näkökulmia. S.P., KALAJOKI Äänentoistolaitteisto kuntoutujalle, joka tekee laulukeikkoja. Hänen tavoitteenaan on tulevaisuudessa järjestää pienimuotoisia hyvinvointitapahtumia, joissa instrumentit ovat tärkeässä osassa. K.T., ÄÄNEKOSKI Apuraha omakustanteisten lisäopintojen koulutusmaksuun kuntoutujalle, jonka uranäkymiä koulutus parantaa. ELLEN LEE, 5 000 €, SOSIAALITIETEIDEN TOHTORIOHJELMA, HELSINGIN YLIOPISTO Apuraha väitöskirjatutkimukseen, jossa tutkitaan suomalaisten vammaisten yrittäjien ja ammatinharjoittajien määrityksiä ihannekansalaisuudesta ja heidän suhtautumistaan yhteiskunnan ableistisiin normeihin. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA JOULU-TAMMIKUU TYÖLLISTYMINEN V.H., HELSINKI Apuraha käsityömyyjäisten myyntipöytävuokraan ja muihin kustannuksiin kuntoutujalle, joka myy tekemiään käsityötuotteita. ANNA KOIVUKOSKI, 2 000 €, VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO Apuraha väitöskirjatutkimukseen, joka käsittelee suomalaisen esteettömyyspolitiikan kehitystä 1970-luvulta nykypäivään. W.M., TAMPERE Kannettava tietokone 29-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. Tutkimus keskittyy erityisesti rakennetun ympäristön esteettömyyteen, mutta aihe liittyy myös muuhun vammaispolitiikkaan, julkisiin ja yksityisiin palveluihin sekä yleisiin yhdenvertaisuuskysymyksiin. M.J., POHJOIS-POHJANMAA Kannettava tietokone työvälineeksi freelancetoimittajalle, jolla on toimintakyvynrajoitteita. Hän on aiemmin työskennellyt valokuvaajana. MARJAANA HAKALA, 2 000 €, SOSIAALITIETEIDEN TOHTORIOHJELMA, HELSINGIN YLIOPISTO Apuraha väitöskirjatutkimukseen, joka tutkii vaikeimmin kehitysvammaisten lasten mielekästä osallisuutta ja mahdollistettua toimijuutta. B.Y., INKOO Apuraha erilaisiin instrumentteihin kuntoutujalle. Hänen tavoitteenaan on työllistyä valokuvaajaksi
HARRASTAMINEN H.R., KOKEMÄKI Apuraha salibandyn harrastuskuluihin 14-vuotiaalle nuorelle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. P.T., JOENSUU Kannettava tietokone kokemusasiantuntijaopintoihin henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. M.M., KANGASALA Kuntopyörä liikuntaharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. J.M., OULU Apuraha polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. V.P., JYVÄSKYLÄ Polkupyörä kuntoutujalle liisaattamiseen 28-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. O.J., OULU Kuvaustarvikkeet ja monitoimilaite valokuvausta harrastavalle kuntoutujalle. H.J., PORI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja avoimen yliopiston opintojen välineeksi. S.N., TAMPERE Apuraha neuropsykiatrisen valmentajan koulutusmaksuun kuulonäkövammaiselle henkilölle, joka kouluttautuu omakustanteisesti parantaakseen ammattiosaamistaan. S.R., VANTAA Polkupyörä kuntoutujalle liikuntaharrastuksen ja luontokohteisiin liikkumisen välineeksi. H.M., OULU Tietokone pelaamisharrastukseen 25-vuotiaalle kuntoutujalle. H.A., HELSINKI Tabletti 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tablettia lukuja kirjoitustaidon harjoittelemiseen. kuntaharrastuksen välineeksi. Hän on vaihtamassa alaa. Y.M., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle korkeakouluopintojen välineeksi. T.S., TURKU Apuraha kiipeilyharrastamisen kuluihin 22-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita ja joka opiskelee yliopistossa. H.V., TAMPERE Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 26-vuotiaalle sisustusartesaaniopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. O.T., VANTAA Apuraha kamppailulajin harrastusmakuihin 22-vuotiaalle kuntoutujalle. K.H., HELSINKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle kirjoittamisharrastuksen ja aikuislukio-opiskelun välineeksi. M.E., POHJOIS-POHJANMAA Tietokone pelaamiseen, musiikin tekemiseen ja yhteydenpitoon 22-vuotiaalle kuntoutujalle. L.S., JOENSUU Kotikuntoilutarvikkeita liikuntarajoitteiselle henkilölle. V.J., KUOPIO Kamera 26-vuotiaalle kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. H.E., ESPOO Tietokone opintoihin 30-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. S.A., HELSINKI Kannettava tietokone asiointiin henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. K.R-A., JOENSUU Polkupyörä ja apuraha uimakoulumaksuun 8-vuotiP.T., HYVINKÄÄ Apuraha kuntoutujalle omakustanteisten musiikkiopintojen koulutusmaksuun. Hän on vaihtamassa alaa. K.T., JOENSUU Apuraha kuntosalimaksuihin 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikoulussa. R.J., SATAKUNTA Apuraha valmennuskurssille osallistumiseen henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita. K.T., JYVÄSKYLÄ Apuraha kuntosaliharrastukseen kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. L-H.P., KANGASALA Apuraha uintija rakenteluharrastukseen kuntoutujalle. asteen opintojen välineeksi 26-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. S.M., VANTAA Apuraha opiskelussa tarvittaviin välineisiin kuntoutujalle, joka aloittaa ammattiopinnot. H.L., RAUMA Apuraha uintiharrastukseen kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. L.J., KOTKA Kannettava tietokone kirjoittamisharrastukseen henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. A.P., SAVONLINNA Apuraha taideja käsityötarvikkeisiin käsityöharrastajalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. J.P., PIRKANMAA Apuraha kuntosalimaksuihin ja käsityöharrastukseen kuntoutujalle. L.J., PORI Apuraha kuntosalimaksuihin henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Tukilinja 2/2025 31. V.E., LIMINKA Tietokone opintoihin kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Q.S., HELSINKI Apuraha Special Olympics talvimaailmankisojen -kilpailumatkan omavastuuosuuteen 22-vuotiaalle hiihtäjälle, jolla on oppimisen rajoitteita. M.J., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone etäopiskelun välineeksi opiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. K.N., PORVOO Kannettava tietokone 2
K.J., RAAHE Pelikonsoli kuntouttavan pelaamisen välineeksi henkilölle, jolla on oppimiskyvyn rajoitteita. L.A., ULVILA Apuraha ratsastusharrastukseen 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. J.A., KEURUU Kannettava tietokone ja hiiri asioinnin ja harrastamisen välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. P.V., TAMPERE Piirtokynä 25-vuotiaalle kuntoutujalle harrastamisen välineeksi. G.P., NOKIA Tablettitietokone ja styluskynä piirtämisharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. M.E., OULAINEN Apuraha laulutunteihin ja kuntosaliharrastukseen 23-vuotiaalle kuntoutujalle. L.K., NOKIA Apuraha ratsastusharrastukseen 20-vuotiaalle lukiolaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. T.E., RAISIO Tietokone musiikkiharrastuksen välineeksi kuntoutujalle. H.J., ESPOO Kannettava tietokone harrastustoiminnan välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvynrajoite. L.A., KEMI Apuraha kontrabasson hankintaan kuntoutujalle, joka on harrastanut soittamista pitkään. SANARISTIT TUKILINJA 2 2025 F A O T A L P I S K L H I O U U L E U A A T S T I A K I T T A T K L M V O I A Ä K P A S U E L E T O S T O H Ä Ö T T K V U Ö A Ä 32 Tukilinja 2/2025 2 10 9 10 13 10 1 5 12 18 8 9 5 5 14 4 13 8 12 3 16 10 1 14 10 3 4 1 11 8 6 4 1 11 4 10 3 5 11 7 10 1 4 9 10 12 11 10 10 9 12 15 10 11 8 9 1 10 14 8 1 8 13 1 10 2 8 1 1 5 1 12 1 12 1 1 Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.. K.J., MÄNTSÄLÄ Tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle musiikkiharrastuksen ja asioinnin välineeksi. K.M., VANTAA Apuraha kuntosaliharrastukseen kuntoutujalle. V.J., KOKKOLA Tietokone harrastamisen ja yhteydenpidon välineeksi kuntoutujalle. L.J., TAMPERE Tietokone harrastamiseen henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. S.J., JYVÄSKYLÄ Polkupyörä kuntoutujalle liikuntaharrastuksen ja itsenäisen liikkumisen välineeksi. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT aalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.J., JOENSUU Polkupyörä kuntoutujalle liikuntaharrastuksen ja asiointimatkojen välineeksi. R.S., TAMPERE Piirtonäyttö 20-vuotialle kuntoutujalle kuvataideharrastuksen välineeksi. K.A., KUOPIO Apuraha kuntosalija uintiharrastukseen henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä
NIISTÄ SYNTYY MANSEN KENTTÄ JA POHJOIS-KARJALAN TYTTÖ KANADAN PROVINSSI 20 20 MUSIIKKI TÄRKEIN HEILLÄ DDIIEEEETTTTIIM MIIEESS RROOBBEERRTT. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. NISSAN PUISIA SEURUSTELUISTUNNOT KALENTERIALALLA VERTAILUSSA TIETOKONEISSA UUTTERANA KUKKA! MUUSIKKO EILEEN ROUTA MURENI KAUPUNGIKSI 1/2 JUOMAKUPISTA! KISAA ARLAN KANSSA KAMALA HARRIS MONEN MENTORIN OHJATTAVA PIHVIT PARHAAT TÄLLAISET. . R . HELEN -KUTI PIKKUKAUPUNKI ROMANIASSA (NE UI TOISIN) TEELLÄ OPERAATTORI! 2 PÖYSTI MESSISSÄ ENTINEN PUOLISO TENNISILIE YLÖSALAS ELLEN KERAVAN KUUDES Laatija: Jari Haapa-aho RISTIKKO TUKILINJA 2 2025 -ARVO O OLLII M MAATT-KKAATTO OII-M MIISSTTO O ALFONS ”8” LAULUN SAKUKIN RUMPALI HOWLAND LAKKIA HALUAVAN VERBI INTIAANI PÄÄKAUPUNKI KATTEELLINEN OLESKELUPAIKKA ASEALALLA GALLUPEISSA ÄLYSATEENKAAREN JUMALATAR -JARRU SOTAHUUTO KIVIN SATO -LIITOS TORJUTTU NYLON BEATISSA PINNALLE KAUNIS BENIN OIKEALLA PUOLELLA HOKEMAT TAKAA OVAT EDESTÄ TANSSIKLUBI PORTUGALISSA BENSIINIKIN KOIRILLE HOKEMIN Valmistelen mielessäni metsästysmatkaa. Muutaman kerran piti palata sen ääreen ennen kuin kaikki ratkesi.” Anne ”Kiitos jälleen kivasta aivonystyrätehtävästä, siellä oli taas kivoja kompaheittoja.” Eija Tukilinja 2/2025 33 VIITTAKIN LANE NÄYTT. Yritän vielä tässäkin ristikossa paikata sitä hiukan helpommalla tehtävällä.” Lähetä ratkaisulauseet sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi. R IS T IK K O 2 /2 2 5 R IS T IK O N 1/ 20 24 R A TK A IS U Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkopähkinää näin: ”Taisi olla viime vuoden viimeinen aika paha. Hauskoja, minulle uusia vihjeitä.” Virve ” Kiitos taas mukavasta ristikosta. . Kiitokset kaikille, jotka saivat tehtävän ratkaistua! H E ”Tällä kertaa oli helpohkoa ratkottavaa. Edellisen ristikon palkinnon sai Mirja Maarit Sippu. . Kommentit ovat myös tervetulleita. SSAKIN JOLLAIN NIMENÄ REVI RANTEIN RAATO PALASIKSI
Joulu-tammikuussa myönnettiin 161 apurahaa, joiden kokonaissumma oli 108 637 euroa. K.J., KOUVOLA Kannettava tietokone asiointiin henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Mitä sinä haluat jättää jälkeesi. Mikäli kiinnostuit mahdollisuudesta tehdä testamenttilahjoitus Tukilinjalle, voit ottaa yhteyttä toiminnanjohtajaamme Heikki Laukkariseen joko puhelimitse (09 4155 1505) tai sähköpostitse (heikki.laukkarinen@tukilinja.fi). Löydät asiantuntijan esimerkiksi omasta pankistasi tai Hyvä Testamentti -kampanjan sivustolta. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. D.P., HELSINKI Älypuhelin näkövammaiselle henkilölle työnteon ja arjen asioinnin välineeksi. M.J., LOIMAA Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Vammaispalvelut osallistuu hankintaan. Vammaispalvelut ei osallistu hankintaan. Kela tai vammaispalvelu ei tue hankintaa. P.H., VAASA Älypuhelin kuntoutujalle verkkoasioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. T.K., JUVA Kannettava tietokone ja vastamelukuulokkeet kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA AKTIIVINEN ELÄMÄ B.S., PORVOO Apuraha älypuhelimeen näkövammaiselle henkilölle. Se on myös tehokas tapa tukea järjestöjen toimintaa, sillä yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten Tukilinjan, ei tarvitse maksaa testamentilla saamastaan perinnöstä perintöveroa. Vaikuta maailmaan – Tee testamenttilahjoitus Testamenttilahjoituksella voit tukea maailman kehittymistä omien arvojesi mukaiseen suuntaan. www.tukilinja.fi Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2024 apurahoja 666 207 euron arvosta eli noin 55 517 eurolla kuukausittain. Hän on juuri valmistunut kokemustoimijaksi. H.T., VANTAA Tietokone aktiiviseen elämään ja asioimiseen kuntoutujalle. P.A., KAJAANI Kannettava tietokone ja monitoimilaite yhdistystoiminnan ja vertaistuen välineeksi kuntotutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. A-D.K., HELSINKI Älypuhelin yhteydenpitoon ja aktiiviseen vapaa-aikaan 16-vuotiaalle näkövammaiselle nuorelle. M.K., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone asiointiin ja vapaa-ajan käyttöön kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. R.R., HELSINKI Älypuhelin asioimiseen henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. S.J., LEPPÄKAARRE Tablettitietokone asiointiin ja yhteydenpitoon näkövammaiselle henkilölle. S.A., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Mistä haluat, että sinut muistetaan. M.M-E., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka harrastaa musiikin tekemistä. Loput apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. P.T., JOENSUU Tietokone asiointiin ja kuvien käsittelyyn 21-vuotiaalle kuntoutujalle. Testamentin tekemisessä kannattaa käyttää lainopillisen asiantuntijan palveluita. Vammaispalvelut ei tue hankintaa. 34 Tukilinja 2/2025. J.A., II Tietokone kokemusasiantuntijan tehtäviin 26-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U V A K ais a Le ka Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-lasku-sopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. 32) V A S A L A T O U I R S O O P E L I U H M A T P A H E T R I N E T R E A H O R J A T E S A U R A A S U K A R I S T A P I T I L T A V I T T O T U T U T T SA NA RIS TIT TU KIL IN JA 2 202 5 F A O T A L P I S K L H I O U U L E U A A T S T I A K I T T A T K L M V O I A Ä K P A S U E L E T O S T O H Ä Ö T T K V U Ö A Ä K A T I T O I S O K I T R S K A R K A I V I K S A N O T T Ä T Y TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka on tehokas tapa säästää paitsi luontoa myös toimintakulujamme. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Kiitos, kun autat meitä auttamaan!
Käytä viitenumeroa 5555. << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi. Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi/lahjoita Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinjasäätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Lahjoita MobilePaylla: Numeroon: 74944 Viesti: Lahjoitus OLE MUKANA MUUTOKSESSA Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Tukilinja on vuodesta 1996 alkaen edistänyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdenvertaisuutta Suomessa. Lahjoitus tekstiviestillä: Lahjoita 30 euroa lähettämällä tekstiviesti 30 TUKILINJA numeroon 16588. Myönnämme apurahoja vähävaraisille henkilöille koulutuksen, työllistymisen ja aktiivisen elämän, kuten harrastamisen tueksi. Yhä useampi jääkin nyt ilman tarvitsemaansa tukea, sillä 60 prosenttia hakijoista saa vain osan hakemastaan apurahasta.. Varat toimintaan saadaan Tukilinja-lehden myynnistä ja lahjoituksista. Taloudellisen ahdingon lisääntyessä Tukilinjan apurahojen hakijoiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa