• Karibia -Unelmien saarella • Warwick McLeanin klinikalla • Kerppujen keruuaika • Eläinsuojelu puhuttaa Tunne Hevonen 1. Mikä aihe TIETOA • TAITOA • TUNNETTA Nro 3/2013 6/2012 Hinta 7,60 € Henkilökuvassa: Tuire Kaimion hevoskurssilla Tunnistatko tasapainon
Tilaukset verkkokaupastamme, joka löytyy osoitteesta: www.tunnehevonen.fi Tiedustelut, osoitteenmuutokset ja juttuvinkit osoitteeseen: minna.lindstrom@tunnehevonen.fi 2 Tunne Hevonen Katso ajankohtaiset tarjoukset verkkokaupastamme: www.tunnehevonen.fi/mycashflow.fi Muista, että löydät meiltä myös hevos -ja eläintietokirjat!. Seuraava Tunne Hevonen ilmestyy 8.8.2013. 6 Sanni Airaksinen toteutti unelmansa ja pakeni pakkasia Karibialle. Tunne Hevonen on lehti tiedostavalle hevosihmiselle. Kestotilauksen hinta on 36 € ja määräaikaistilauksen hinta on 40€. Mikä aihe s. Tunne Hevonen ilmestyy 6 kertaa vuodessa
Mikä aihe Tunne Hevonen 3/2013 s. 33 Tasapainon merkitys liikkeessä s. 10 Karibia – Unelmien saari. 46 Kohti parempaa yhteistyötä s. 44 Ennen oli tallimestarit rautaa Toimitussihteerin kynästä s. 4 Pääkirjoitus Hyvinvointi: s. 32 Tasapainoinen hevonen s. s. 28 Luonto tarjoaa terveysvaikutteisia raaka-aineita s. 6 Etsijäkoiraliitosta apua hevoskarkulaisten etsintöihin s. 34 Warwick McLean tekee oppimisesta helppoa Tuire Kaimio kurssitti hevosihmisiä Oulussa Henkilökuva: s. 42 Horsebic kehittää kehotietoisuutta Matkakertomus: s. 16 s. 20 Kiistelty ja kiitelty eläinsuojelu s. Aurinkoa, sademetsää ja hevosia Hevosten koulutus: s. 51 Sarjakuva Kannessa: Leena Vähä-Erkkilä ja Sami Kannen kuva: Pekka Pietikäinen Tunne Hevonen 3. 24 Sami – suuri pieni hevonen Hevostaito: s.42 Sami valloittaa niin tutut kuin vieraatkin ihmiset. 50 Toimitussihteerin kynästä s
Pääkirjoitus Kustantaja: Brännland ISSN 1798-2774 www.tunnehevonen.fi Me olemme Tunne Hevonen –lehden takana: Toimitus: Minna Lindström Päätoimittaja minna.lindstrom@tunnehevonen.fi 050-5344640 Eira Jääskelä Toimitussihteeri toimitussihteeri@tunnehevonen.fi 040-9609057 Maria Kervinen Ilmoitusmyynti maria.kervinen@tunnehevonen.fi 044-5528412 Kuvitus: Sanni Airaksinen www.kuupiirto.blogspot.fi sanni.airaksinen@tunnehevonen.fi 044-5387764 Taitto ja ulkoasu: J-Concept Oy Jarkko Kaunismäki jarkko.kaunismaki@pp.inet.fi 040-5034842 Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Porvoo Alusta asti oikein E räs ystäväni kysyi taannoin, kuinka hänen tyttärensä kannattaisi aloittaa ratsastus. Kun olet löytänyt itsellesi sopivan hevosen ja opettajan, arvosta niitä. Ratsastus ei ole kovin monimutkaista, riittää että ratsastaja hallitsee oman kehonsa, ymmärtää, miten mikäkin vaikuttaa mihinkin, ymmärtää hevosen liikkumiseen vaikuttavat fysiikan lait, ymmärtää miten hevonen oppii ja kuinka sen lajityypilliset käyttäytymismallit tulee huomioida milloin missäkin tilanteessa. Kokematon tai väärin koulutettu hevonen opettaa huonoimmassa tapauksessa ainoastaan pysymään kyydissä ja kokeilemaan erilaisia ”kikkakolmosia” saadakseen hevosen hallintaan. 441 763 Painotuote Minna Lindström www.tunnehevonen.blogspot.fi 4 Tunne Hevonen. Jos asiaa pohditaan kokemattoman hevosen näkökulmasta, niin haluaisitko sitä kouluttavan kokeneen, kärsivällisen ja ymmärtäväisen ihmisen vaiko muutaman kerran satulassa keikkuneen amatöörin. Vastasin, että hyvin koulutetuilla, rennoilla ja tasapainoisilla hevosilla, hyvä ja asiantuntevan opettajan johdolla. Miltä tuntuu rento ja aktiivinen hevonen, joka pehmeästi hakeutuu tasaiselle kuolaintuntumalle. Hyvin koulutetun hevosen kanssa harrastustaan aloittava oppii, miten tehdä asiat oikein. Hän kummasteli vastaustani, koska siihen asti kaikki hänen saamansa vastaukset olivat sisältäneet ajatuksen, että ainoastaan kohtaamalla erilaisia haasteita voi kehittyä hyväksi ratsastajaksi. Voisi olettaa, että tullakseen hyväksi ratsastajaksi, ihminen tarvitsee opettajakseen ihmisen jolle nämä asiat ovat tuttuja. Mikään hevonen ei ole automaatti, vaan ratsastuksen parissa haasteita ja uuden oppimista riittää, vaikka kaikki sujuisi nappiin ihan joka ikinen kerta
Käärmeitä, kilpikonnia ja pienempiä seuraeläimiä yhdistyksen koirakot ovat etsineet useampiakin.. Hevosten etsinnöissä yhdistyksen koirakot ovat olleet mukana muutamia kertoja, mutta harjoittelevat hevosten kanssa säännöllisesti. Hyvinvointi teksti: Essi Leminen kuvat: Lena Lundell/Etsijäkoiraliitto ry Etsijäkoiraliitosta tehokasta apua hevoskarkulaisten etsintöihin Täysin vapaaehtoispohjalta toimivalla Etsijäkoiraliitolla on hevosetsintöihin osallistuvia koiria tällä hetkellä 10 kappaletta ja uusia koiria sekä ohjaajia koulutetaan kovalla tahdilla. Tuolloin ei ollut ketään, joka olisi osannut kertoa miten kannattaa etsiä vaan tiedon murusia tuli sieltä täältä ja paljon asioita piti oppia kantapään kautta. Lelu-koiran etsintä kimmokkeena Lena Lundell on ollut mukana etsijäkoiratoiminnasta vuodesta 2004 eli jo ennen varsinaisen Etsijäkoiraliiton perustamista. ”Etsijäkoiraliitto on perustettu vuonna 2008, mutta taustalla on järjestäytynyttä toimintaa jo vuodesta 2002. Lundell toimii tällä hetkellä liiton varapuheenjohtajana, koulutusvastaavana ja toisena etsintävastaavista. U udeltamaalta vuonna 2002 alkunsa saanut etsijäkoiratoiminta on lähtenyt leviämään ympäri Suomea. Tuolloin perusteettiin Koiraetsijät ry, joka 2008 yhdistyi Uudenmaan Etsijäkoirien kanssa Etsijäkoiraliitoksi. Lundell kertoo yhdistyksen erikoisimpiin etsittäviin kuuluneen muunmuassa haisunäädän sekä strutsilintuihin kuuluvan nandun. Myöhemmin liittoon sulautui vielä Etsintäjoukot, joka oli yhdistys, jonka ihmiset neuvoivat ja auttoivat ilman koiria”, Lundell kertoo. Yhdistys sai alkunsa shetlanninlammaskoira ”Lelun” karkumatkasta, joka kesti peräti 8 kuukautta. Toiminta perustuu etsijäkoiratoiminnan lisäksi neuvontapalveluihin sekä liiton tarjoamiin kiinniottoa helpottavien välineiden kuten riistakameroiden sekä pienemmille eläimille tarkoitettujen loukkujen lainaamiseen karkulaisten omistajille. Lelun omistaja, liiton nykyinenkin puheenjohtaja, Christina Kittelä 6 Tunne Hevonen miehensä kanssa kokosi karkureissun jälkeen yhteen kaikki etsinnöissä auttaneet ihmiset ja siitä toiminta sai alkunsa. Liiton etsintävastaava Lena Lundell toivoo, että hevosihmiset uskaltaisivat rohkeammin pyytää apua myös karanneiden hevosten etsintöihin
Missä tilanteissa teille Etsijäkoiraliittoon yleensä soitetaan kadonneista hevosista. ”Kun hevospuhelu tulee, niin ainoa selvä asia yleensä muihin eläimiin verrattuna on, ettei hevosen olinpaikasta ole mitään tietoa. Hyvinvointi Etsintävalmiista koirista kymmenen on harjoitellut erikseen hevosten etsintää ja hevosten kanssa olemista. Hevosen mahdollisimman nopea löytyminen on aina tärkeää moneltakin kannalta ja tässä me voimme auttaa.” Tunne Hevonen 7. Ka- toamisaikakin saattaa olla epäselvä, jos kyseessä on esimerkiksi laitumelta karannut yksilö. Lähtötiedot siis ovat, ettei välttämättä ole juuri mitään tietoa”, Lena Lundell kertoo ja jatkaa: ”Hevosten ollessa kyseessä kiireellisyys nousee esille eri tavalla kuin muiden pienempien eläinten kanssa. Kuva: Lena Lundell Kun hevonen karkaa eikä palaakaan kotiin. Aina näin ei kuitenkaan käy ja silloin ovat hyvät neuvot kalliita. Näköhavainnot useimmiten puuttuvat myös. Suurena eläimenä hevonen voi aiheuttaa pahoja onnettomuuksia liikenteen sekaan päätyessään. Suurin osa hevosista karkuteille päästyään suuntaa melko nopeasti tuttuun kotipihaan. Itse loukkaantuessaan se taas on vaarassa menehtyä nopeastikin. Kuva treenitilanteesta
Hyvinvointi Hevosta, kuten muitakin eläimiä, etsittäessä on tärkeää, että omistajalla on tuoda etsijäkoiralle haisteltavaksi joku kyseisen hevosten varuste, josta haju saadaan. Usein rauhallinen, hevosen tunteva omistaja tai hoitaja on tässä paras apu. Muiden mukanaolijoiden tulee olla häiritsemättä koiraa. Jotta etsittävä eläin ei pelästyisi, halutaan koira tarkoituksella pitää kauempana. Etsinnät eivät ole hätäisten hommaa Etsintöihin lähdettäessä kannattaa varautua melko lailla kaikkeen. ”Kadonnut hevonen ei odota ihmisen tapaan pelastajaa, vaan lähestyttäessä se saattaa jopa jatkaa kauemmaksi pakoon. Koirien uskomaton hajuaisti Koirien koulutus perustuu hajutunnistukseen eli koira etsii sen hajuista kohdetta, mitä koiran ohjaaja pyytää etsimään. Kuva: Lena Lundell. Jälkien seuraaminen on koiralle rankkaa työtä eikä jäljittämistä voida yhtäkestoisesti jatkaa loputtomiin. Kuten eläinten kanssa yleensäkin, tulee etsintäjoukkojen pysyä rauhallisena. Koiran ilmaistua ohjaajalleen etsittävästä, täytyy miettiä tarkkaan miten jatketaan. Erityisesti siihen, että kaikkeen saattaa kulua aikaa. 8 Tunne Hevonen Koiran tehtävä on siis vain osoittaa etsijöille oikea alue, miltä etsiä. Katoamispaikalta lähdetään liikkeelle ja ensimmäisenä kulkee etsijäkoira, jonka perässä tulee koiran ohjaaja. Etsinnät voivat pahimmillaan kestää useita päiviä. Liian hätäisesti ei parane lähestyä,” Lundell kertoo ja jatkaa, Etsijäkoiraliitto on hyvä paikka hakea apua, kun hevonen katoaa maastoon eikä näköhavaintoja karkulaisesta ole. Hevoset saattavat kulkea hyvinkin pitkiä matkoja etenkin pelästyessään. Koira ei vie suoraan etsittävän luokse, vaan ilmaisee pääsääntöisesti muutaman sadan metrin etäisyydeltä sijainnin. Kun alue on koiran avulla rajattu ja karkuri oletettavasti hajun perusteella paikallistettu lähimaastoon, on etsintäjoukkojen, jotka yleensä koostuvat kadonneen hevosen omistajan joukoista, tehtävä alkaa etsiä karkuria kyseiseltä alueelta. Koira tarvitsee myös lepoa välillä, jos etsintä kestää. Ohjaajan tehtävä on tulkita koiran antamia merkkejä
Vaikein oli 4 vuorokautta vanha jälki Helsingin keskustassa, osin rautatieaseman sisällä, jolloin etsittävänä oli rattaissa kuljetettu lapsi. Metsäalueen toiselta laidalta erään tallin omistaja päättikin kohdentaa tästä syystä sienestysreissunsa Epun osoittamalle metsäalueelle. Lähitalleille oli ilmoitettu myös Papun katoamisesta. Kiitos Eppu-koiran ja etsijöiden! Kuva: Rosa Sandelin PAPU ASUI METSÄSSÄ PÄIVIÄ Syksyllä 2008 Papu-tamma oli asunut uudessa kodissaan Länsi-Uudellamaalla vasta puolisen vuotta. Ympärillä kulki trukkeja, paljon ihmisiä ja oli muutakin hälyä. Siellä vaadittiin ennen kaikkea koiralta hyviä hermoja. Tammalla oli edelleen päällä suitset ja satula, mutta se vaikutti melko hyvävointiselta. Tunne Hevonen 9. ”Joitain päiviä lentokentän rahtiterminaalissa kateissa ollut kissa. Kesken ratsastusreissun se kuitenkin pelästyi, ratsastaja putosi ja Papu laukkasi paniikissa pois paikalta jättäen muut tallin hevoset metsään. Apua kannattaa aina kuitenkin kysyä ja liiton kautta saattaa löytyä muiden yhdistysten etsijäkoiria muualta Suomesta apuun. Papun omat ihmiset olivat jo käyneetkin haravoimassa metsiä ratsain ja jalkaisin ilman tuloksia. Välillä koirani Pinja nostettiin ilmastointikanavaankin tarkistamaan löytyykö hajua”, Lundell muistelee. Etsintävalmiita koiria yhdistyksellä on tällä hetkellä 13 kappaletta ja koulutuksessa koiria on 80 kappaletta. Papu oli oletettavasti koko tuon muutaman päivän ajan asuttanut pienen pientä suuren karsinan kokoista aluetta metsässä uskaltamatta juuri liikkua. Kasattiin tuttavapiiristä etsintäjoukkoja ja Etsijäkoiraliitosta paikalle saatiin Timo Lillbacka Eppu-koiransa kanssa. www.etsijakoiraliitto.fi Papu selvisi päivien karkumatkastaa kuin ihmeen kaupalla vahingoittumattomana. ”Liiton kaikki toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen eikä meillä ole yhtään palkattua väkeä toissä. Papu oli löytynyt. Kun meiltä valmistuu koira, se pystyy etsimään kaikenlaisissa maastoissa ja on etsinyt enimmillään 8 vuorokautta vanhan jäljen ja pisimmillään 8 kilometriä pitkän jäljen. Onnettomuuden riski oli kokoajan läsnä. Alue oli tallattu ja ulostettu tehokkaasti. Etsintävalmiista koirista 10 kappaletta on treenannut erikseen hevosen etsintää. Etsittävä alue oli osittain erittäin vaikeakulkuista, kallioista ja soista. Kotiin se ei ollut jostain syystä kuitenkaan osannut. Katoamispaikalta katsottuna ympärille levittyvä alue oli ollut melko loputon. Karkureissusta on kulunut jo lähemmäs 5 vuotta ja Papukin on vaihtanut tässä välissä omistajaa. Edelleen tamma asuu Länsi-Uudellemaalla, mutta on rauhoittunut paljon eikä ole karkaillut, kertoo uusi omistaja Rosa Sandelin. Tällä hetkellä yhdistyksellä on jäseniä 200 ja lisää aktiiveja toivotaan mukaan toimintaan. Eppu seurasi jälkiä onnettomuuspaikalta hyvin tarkasti ja etsintäjoukot päätyivät Papun taakseen jättämälle kakkakasalle. Seuraavana päivänä omistaja hälytti apua. Näköhavaintoja tammasta ei ollut. Toiminta pähkinänkuoressa Liitto saa vuosittain noin 350 puhelua asiakkailta. Toisella kerralla lyhytjalkainen etsijäkoira oli jouduttu kesken etsinnän vaihtamaan syvän hangen takia pidempijalkaiseen etsijäkoiraan. Papu oli jäänyt asustelemaan metsään vain 1-2km päähän tallista odottamaan löytämistä. Kaikki kulut katetaan pääasiassa jäsen- ja kurssimaksuilla”, Lundell summaa. Oli käsitys metsästä, jonka suunnasta Eppu oli hajua saanut. Epun ja Timon avulla alue oli saatu parin päivän pitkien etsintöjen päätteeksi rajattua jonkinlaiselle alueelle. Nuuhkuttaessaan koira vetää jääkylmää ilmaa sisään jopa kolme kertaa sekunnissa, mikä aiheuttaa ilmapyörteen nenäonteloon ja kovalla pakkasella vakavan riskin nenän jäätymisestä. Hyvinvointi ”Koirathan pystyvät ihan käsittämättömiin suorituksiin. Vaikeita paikkoja Omista eläinetsinnöistä kysyttäessä Lundellille tulee heti mieleen kaksi erikoisempaa tilannetta, joista molemmat ovat olleet vaikeita omalla tavallaan. Vaikka etsijäkoiraa ei vielä pystytäkään joka kolkkaan Suomea tarjoamaan, on neuvonta- sekä välineidenlainaamispalvelu jo valtakunnallista ja tavoite on levittäytyä koko ajan laajemmalle. Papu ei ollut palannut tallille ja jäljetkin päättyivät hyvin nopeasti. Alussa kyllä pyritään antamaan aloittelijoille helpommat etsinnät ja konkareille vaikeammat,” Lundell kuitenkin toteaa. Kadonneista 60% on kissoja, 35% koiria ja loput 5% muita eläimiä pienistä lemmikeistä hevosiin sekä jopa kadonneisiin ihmisiin. Seuraavaksi oli tarkoitus laittaa liikkeelle etsintäjoukot. Oltiin siis oikeilla jäljillä. Poikkeuksellisen kylmä ilma toi myös mukanaan erikoisemman paleltumisriskin. Hetken kuluttua tulikin soitto. Timon ja Epun avulla alueesta saatiin suljettua pois suurin osa niin, että jäljelle jäi vain onnettomuuspaikasta kauempana olevan pellonpalan takana oleva yksittäinen metsä ja Papun löytyminen muuttui realistiseksi. Hevonen oli kadonnut kuin tuhka tuuleen. Vanhin jälki mitä ollaan treeneissä kokeiltu on 12 viikkoa vanha hajujälki Kirkkonummen keskustassa, jolloin etsittävänä oli toinen koira
Saan tavata eläimiä ja samanhenkisiä ihmisiä ja oppia lisää Äiti Maasta. Tahtoisin matkalle talveksi, kauas kylmyydestä ja pimeydestä. ?Maahan jossa on kesä ja lämpö, vuoria, meri, ja hevosia. Jos jotain on tarkoitus tapahtua se tapahtuu, ajattelin. Istuin nurmikolla ja haaveilin. 10 Tunne Hevonen. Kirjoitin toiveen paperille. Matkakertomus teksti: Sanni Airaksinen kuvat: Sanni Airaksinen, Ezzie Griffin ja Laura Hernandez Unelmien saari – Karibia Suomen kesä. Hevosia kohdellaan oikein, heitä kuunnellaan ja he saavat toteuttaa itseään
Nainen kirjoitti Karibialta ja kertoi tilastaan pienellä saarella, jossa sijaitsee koulu, luomutila ja vaelluskeskus. Minulla oli reilut kaksi kuukautta aikaa kerätä rahat kasaan lentolippuja varten. Puristin käsissäni äidiltä saamaani taikakorua ja pyysin suojelusta. Tunne Hevonen 11. Siellä asustaa lampaita, possuja, kanoja, aaseja ja hevosia. Tein töitä joka päivä ja keskityin luottamaan siihen, että rahat tulisivat riittämään, koska kaikki muu oli jo järjestynyt niin hyvin. 10668 metriä merenpinnan yläpuolella matkasin Miamiin, ja sieltä eteenpäin pienelle Karibian saarelle kolmeksi kuukaudeksi. Appelsiinimehussa maistui kesäaurinko ja lintuparvi lensi ilmassa Helsinki-Vantaan lentokentällä kuin uiden meressä. Matkakertomus K ahden kuukauden kuluttua internetissä minua odotti viesti. Sen lisäksi pitäisi saada maksettua hevoseni tallivuokrat, maksaa asuminen Karibialla ja matkarahaakin oli oltava mukana
Ihoni muuttuu ruskeaksi. Käperryn tuolille kippuraan teekupin kanssa ja lähetän kiitokseni taivaisiin. Ensimmäisenä riisun kengät, niitä ei enää tarvita. Koulu koostuu suuresta päärakennuksesta ja asuntolasta. Jyrkän käännöksen jälkeen edessämme aukeaa vuorten reunustama laakso ja etäällä häämöttää valtava tulivuori. Luomupuutarha on valtavan malaijienleipäpuun vieressä, vaelluskeskus häämöttää limepuiden lomasta. Hän rakastaa läheisyyttä, banaaninkuoria ja valkoisia haikaroita jotka tulevat istumaan hänen selkänsä päälle. Tumman ruskea Spirit olisi jäänyt mieluiten laaksoon asumaan. Darling-tamman kanssa he toimivat lauman vastuuhahmoina joihin muut turvaavat. Jack oli aikanaan villi ja hurja ori, joka puolusti laumaa ihmisiltä ja kulkukoirilta. Nyt hän on rauhallinen ja ylväs ruuna. Lanta viedään luomupuutarhan kompostiin (kerran lantaa luodessa näin valaan), sieltä se päätyy ravitsemaan tomaatteja, pinaattia, kaaleja, aloe veraa, papuja, yrttejä, sokeriruokoa, hedelmäpuita, ja monia monia muita kasveja. Keittiössä joku on keittänyt teetä valmiiksi ja jääkaapissa on papaijasiivuja. Hän pysyttelee etäällä ihmisistä ja päästää lähelleen ainoastaan jos ihminen on vilpittömästi läsnä, ilman haluja ja odotuksia. Hengitän trooppisen ilman raikkautta. He löytyivät vuosia sitten laaksosta, jossa ne olivat eläneet villeinä ihmisten hylättyä heidät. Luokkia on kaksi, Fightin with the poor ja Gaia-ryhmä, sekä kaksi hevosoppilasta minun lisäkseni. Vien heidät laitumille missä on riittävästi ruohoa. Sademetsä on uskomaton, puut ovat. Paratiisin elämää Tilalla on kuuden hevosen perhelauma, viisi tammaa ja ruuna. Pieni Moonlight on Magic-tamman ja Jackin lapsi. Heinää ei ole, vaan hevosten täytyy itse löytää ruokansa. Liikennettä ei ole ja lentokoneita näkee harvoin ja aurinko paistaa joka päivä. Oppilaita on reilut parikymmentä eri puolilta maailmaa. Olen täällä pitämässä hevosista huolta. Elena on lauman toinen nuori. Matkakertomus Värikäs paratiisi Palmut ovat kuin vihreitä ilotulituksia, ne kohoavat suoraan taivaaseen, tropiikin kukkaset sateenkaaren väreissä ja Meri, loputon meri on kaikkialla ympärilläni. Totun siihen että ötökät ovat valtavia, sähköt ovat päivisin pois päältä ja kun ne ovat päällä, kannattaa pitää kenkiä jalassa kun koskee sähkölaitteisiin. Aamulla herään auringon noustessa. Vihreä sademetsä peittää alleen kaiken, mutta tulivuoren alapuolella erottuu juuri ja juuri valkea rakennus. ”That’s gonna be your home.” :kuljettaja sanoo ja kääntää reggae-musiikkia kovemmalle. Joka paikka pursuaa elämää ja väriloistoa. Avomeren pauhu kantautuu kuva: Ezzie Griffin 12 Tunne Hevonen korviini, tulivuoren huippu peittyy pilvistä, palmut huojuvat ja haukat kaartelevat edessäni avautuvan laakson yllä. Usein sidomme hevosia pitkillä naruilla puihin tai koulun pylväisiin kiinni, alueille missä ruohoa on paljon. Pieni mutkitteleva tie kulkee saarta pitkin huimien pudotusten reunalla. Hän on avoin ja utelias, tietää kuka hän on ja mitä hän elämältä haluaa. Kasveja, koiria, kukkia, aaseja, hedelmiä, lampaita, köynnöksiä ja ihmisiä paljain jaloin, viidakkoveitset kädessään ja porottava Aurinko. Kuski ajaa lujaa, tööttää torvea koko ajan, käännös, ylös, alas, oikealle, täyskäännös vasemmalle, taas ylös (älä katso alas tai alkaa huimata). Huoneeni ikkunan edessä kolme aasia laiduntaa kukkivien temppelipuiden alla
He ovat usein samassa kohdassa monta päivää, syötäväksi kelpaavat Tunne Hevonen 13. Kun ripustaudut ja yrität pitää kiinni jostakin, olet jo kulkeutunut harhaan. Vuorten huipuille on rämmittävä viidakkoveitsellä tietä raivaten, varoen piikkien peittämiä palmuja ja jyrkkiä pudotuksia. Aidon turvan löytää itsensä sisältä. Tähtitaivas on loputon. Katselen heitä kaikkia, kunnes meren ja hevosten hengitys tuudittavat minut uneen. Eräänä päivänä istun mantelipuun varjossa piirtämässä, kun huomaan Spiritin katselevan minua. Kaksi hevosta asettautuu lähelleni makuulle. Näen heijastukseni tummissa silmissä, jotka katsovat minuun herkeämättä ja lähettävät sanoja sydämeeni. Aikaa ei ole. Pian myös kolmas ja neljäs. Tulikärpästen pienet valot johdattavat tietäni pimeydessä ja nurmi tuntuu kostealta ja pehmeältä jalkojeni alla. Elämän ja tunteen kiertokulku Täällä saarella paikallisten suhtautuminen eläimiin on hyvin erilainen kuin Suomessa. Ojennan käteni ja Spirit laskee päätään, puhaltaen lämpöä kädelleni. Hengitän syvään, keskityn olemaan tässä, läsnä tälle hetkelle. Varsinaisia laitumia ei ole, niinpä lehmät, vuohet, lampaat, aasit ja possut sidotaan narulla puuhun tai pensaaseen kiinni. Joinain öinä auringon laskettua livahdan ulos peitto ja tyyny kainalossa. Moonlight on rohkea, aina valmis seikkailuun. Vähän väliä näkyy tähdenlentoja. Moonligh kertoo minulle huolettomuudesta. Tuulenvire kulkee auringon vaalentamissa hiuksissani, kun Spirit astelee luokseni ja seisahtuu eteeni. Nyt kuuntele tarkkaan, jotta voin opettaa. Päästä irti haluistasi, päästä irti odotuksistasi. Ja muista, jos et pidä jostakin, kerro se! Älä huoli siitä mitä muut sinusta ajattelevat, älä miellytä. Spiritin tumma takkuinen harja välkehtii sateen jäljiltä. Öisin ei ole koskaan hiljaista, sirkkojen ja sammakoiden soitto kaikuu kaikkialla. Tähtikuvioita on vaikea erottaa, koska tähtiä on niin paljon. Matkakertomus kuva: Laura Hernandez valtavia, ja niiden juuret levittäytyvät maata pitkin ja liaanit silittelevät ohi kulkevan kasvoja. Älä odota. Se, mitä varten olet. Lopulta kuusi hevosta nukkuu ympärilläni tähtitaivaan alla. Seiso omilla jaloillasi, kulje itse oma polkusi, löydä omat askelkuviosi. Moonlight-tamma ja minä ystävystymme. Magic nostaa päätään kun pujahdan aidan alitse, ja asettaudun hevosten lähelle makaamaan. Kuljemme vuorten harjanteilla, rämmimme sademetsässä, uimme joessa tai minä uin, Moonlight kastelee vain jalat. Välillä kuuluu kolibrin siipien pörähdys sen lentäessä kukasta toiseen. Päästä irti ajatuksistasi, päästä irti mielipiteistäsi. Kaikki on ohi menevää. Käymme kävelyillä sademetsässä. Jos tahdot muuttaa jotakin, muuta se nyt. Etsimme metsästä mangoja ja papaijoita ja nukumme auringossa yhdessä. Tunne se, mikä jää jäljelle, mikä on aina. Nyt kuulet minut, ja voimme kohdata. Elämä tapahtuu nyt
Koulullakin syödään omia eläimiä. Täällä ei ole tehotuotantoa tai teurastamoita. Ylang ylang puut huojuvat ikkunani takana ja ilma on sateen jäljiltä raikas. Eläimillä on ihmisille eri arvo. Aika täällä on ollut ihmeellistä, mutta odotan jo kotiin paluuta. Reilun viikon kuluttua matkaan takaisin Suomeen. Pienet nuhjuiset aasit kantavat isoja miehiä selässään paikasta toiseen, ja laihat kapiset kulkukoirat jolkottelevat ympäriinsä. Matkakertomus kasvit on nopeasti kaluttu ja vettä ei ole tarjolla. Sanoja on help-. Naapurilla on sikoja, ja joskus mangopuiden takaa kantautuu sian kiljunta kun sitä tapetaan. Joka varmistaa kaiken rakkauden ja valon heille viimeisellä hetkellä, huolimatta siitä miten paljon kärsimystä ja kipua kuolema tuottaa. Sian viimeisten huutojen kaikuessa en voi muuta kuin toivoa, 14 Tunne Hevonen että eläimillä on joku suojelusenkeli joka tulee heidän luokseen, kun ihmiset tappavat heitä. Niin on pakko olla. On helppo saada hevonen tekemään temppuja ja toimimaan kuten ihminen haluaa, suorittamaan tehtäviä ja täyttämään ihmisen toiveita. Silmiään täytyy harjoittaa näkemään, mitä hevosessa todella tapahtuu ja miltä tapahtumat jotka saattavat ihmistä miellyttää, todellisuudessa tuntuvat hevosesta. Selvästi se eläin, joka on elänyt ilman ihmiskontaktia, ilman nimeä, on helpompi tappaa ja syödä, kuin se jolla on nimi ja jonka kanssa eletään yhdessä. Mielestäni on oikein, että he jotka valitsevat syödä lihaa ja myös tietävät mistä liha tulee, miten eläin on elämänsä elänyt, ja millaisen kuoleman se kohtaa. Hevosten kanssa koetut hetket säilyvät sydämessäni. Jälleen kerran se, minkä jo todeksi tiesin, on saanut vahvistusta. Hevoset reagoivat siihen aina, ja ne ovat levottomia ja hakeutuvat kauaksi huudoista
Ja ennenkaikkea; kohtaamaan sen, mitä sisällämme kannamme, mikä yhä estää elämän virtausta, jarruttaa kasvun tapahtumaa, hiljentää hevosen sanomaa. Ja elämään jokaisessa hetkessä, nauttimaan matkasta. Hevoset kutsuvat meitä palaamaan sinne, mistä alunperin tulimme. Voi olla helpompi syyttää hevosta, kuin antautua kuulemaan se, mitä sillä on aidosti sanottavanaan. Olemaan hereillä elämässä ja tuntemaan yhteyden kaiken kanssa, olemaan jälleen osanen kaikkea. po laittaa hevosen suuhun, pukea totuus itselleen edustavaksi. www.richmondvalehiking.com kuva: Ezzie Griffin Tunne Hevonen 15. Aitouden polulle, riisumaan suojakuoremme ja pakenemiskeinomme. Ne kutsuvat meitä kuuntelemaan sisimpäämme ja luottamaan sieltä kumpuaviin vastauksiin. On niin helppoa katsoa ohi ahdistuneitten silmien
Positiivisen vahvistuksen merkitystä ei pidä aliarvioida. Selästä käsin annettu rapsutus yhdistyy myös negatiiviseen vahvistukseen, koska rapsutuksen aikana paine kuolaimesta hellittää. 16 Tunne Hevonen
Kun hevonen oppii oikeille tavoille pienestä pitäen, on jatko sen kanssa paljon helpompaa. Jos hevonen ei ymmärrä eteenpäin vieviä, hidastavia ja kääntäviä perusapuja, voi apujenkäytöstä seurata häiriökäyttäytymistä, joka saatetaan tulkita ilkeydeksi, vaikka hevonen olisi vain hämmentynyt. Helatorstaina osallistujat jatkoivat käytännön harjoituksiin Cypis-tallille, Espoon Oittaalle. Karsina on hyvä paikka nousta hevosen selkään ensimmäistä kertaa. Kun asiat esitetään hevoselle oikealla tavalla alusta alkaen, toivottujen asioiden oppiminen nopeutuu, eikä huonoista tavoista pääse syntymään rutiinia. Kääntäminen voidaan suorittaa joko Tunne Hevonen 17. Jalasta eteneminen tarkoittaa nopeampia askelia, pidempiä askelia tai siirtymistä nopeampaan askellajiin. Tällöin hevosen on vaikea tietää, milloin sen pitäisi esimerkiksi seistä paikoillaan. Ohjalla taas hidastetaan tai lyhennetään askelia, siirrytään hitaampaan askellajiin, pysäytetään tai peruutetaan. Esimerkiksi raippaujouden taustalla ei tarvitse olla hevosen hakkaamista, vaikka niin usein luullaan. Häijy vai hämmentynyt. Väärinopittuja tapoja on aina hitaampi korjata. Toisensa kumoavat avut saattavat lamaannuttaa hevosen, tai jopa pelottaa sitä. Seurojen jäsenet olivat kiinnostuneita kuulemaan, mistä hevosen ongelmakäyttäytyminen johtuu, miten sen voi korjata ja miten nuoren hevosen kanssa tulisi toimia, että ongelmakäytökseltä vältyttäisiin kokonaan. Mikä on oikea tapa opettaa. Perusasiat kuntoon Ratsastuksen neljä kulmakiveä ovat jalasta eteneminen, ohjasta hidastaminen, ohjasta kääntyminen sekä jalasta väistäminen. Yleisölle maksuton luento järjestettiin ratsastusseurojen yhteistyönä, ja tilaisuuden rahoittajina toimivat Ratsastusseura Primus, Kauniaisten Ratsastajat sekä Helsingin yliopiston hevosharrastajat Troijan Hevonen. Tyypillinen ratsastajan hevosessa ristiriitaisia tuntemuksia aiheuttava virhe on käyttää kaasua ja jarrua yhtä aikaa. Hevonen oppii ei-toivotun käyttäytymisen nopeasti. Opittujen virheiden korjaaminen tulee aina aloittaa perusasioihin palaamalla. • Yleisin syy hevosen ongelmakäytöksen takana on ristiriitainen koulutus, jonka seurauksena hevonen hämmentyy eikä tiedä, mitä siltä odotetaan, toteaa McLean. A ustralialainen hevostenkouluttaja Warwick McLean astui helatorstaiaattona täyden katsomon eteen Helsingin uudella ylioppilastalolla. Tavallinen esimerkki väärinopitusta tavasta taas on hevosen liikkeellelähtö pohjeavun sijasta ohjan paineen vapautuksesta. Hevosten koulutus teksti ja kuvat: Terhi Paavola Warwick McLean tekee oppimisesta helppoa Hevonen oppii jatkuvasti. Näiden perusasioiden hallinta kannattaa tarkastaa jokaisen ratsastuskerran alussa, ratsukon tasosta riippumatta. Raippaujous voi olla yksinkertaisesti seurausta väärästä paineenvapautuksesta ilman minkäänlaista väkivaltaa. Kun hevosen jalat ovat liikkumatta, sen kehoon ei kehity liikkuvan hevosen tavoin pelkoa
Ei-toivotun reaktion poisopettaminen alkaa siitä, ettei avun painetta lopeteta hevosen pukitellessa. Tämä tarkoittaa joko negatiivisen tai positiivisen vahvistuksen oikeaa ajoitusta. Hevonen oppii, kun tekemisen seurauksena pohkeen tai kuolaimen vaikutus lakkaa. Uudesta asiasta voi muodostua rutiini jo 3-7 toiston jälkeen, mikäli kouluttaja osaa palkita hevosta johdonmukaisesti. Rankaiseminen taas harvoin edistää oppimista. Ensin hevosta tulee palkita pienimmästäkin yrityksestä ja tottelevaisuudesta, minkä jälkeen vaatimustasoa nostetaan tahdin, suoruuden ja kontaktin hallintaan vaihtuvissa olosuhteissa. Että hevosesta tulisi herkästi reagoiva ja miellyttävä ratsu, haluttu reaktio täytyy aina pyrkiä aikaansaamaan pienimmästä mahdollisesta paineesta. Oppiminen on ajoituksesta kiinni Hevonen oppii parhaiten, kun tehtävä pilkotaan pieniin osiin ja opetetaan vaihe kerrallaan. Positiivinen vahvistus lisää jotakin hevoselle mukavaa, kuten rapsutuksen, äänellä kiittämisen tai ruokapalkinnon. McLean pitää hyvänä perusreseptinä vanhaa sääntöä, jonka mukaan kaksivuotiaan kanssa voi työskennellä viikoittain kaksi kertaa, kolmevuotiaan kolme ja nelivuotiaan kanssa neljä kertaa. Vielä tärkeämpää on olla palkitsematta hevosta ei-toivotusta käyttäytymisestä, toteaa McLean. Jos paine poistetaan väärään aikaan, hevonen oppii vääriä asioita. Ristiriidoilta vältytään, kun jokaiselle reaktiolle on oma apunsa. Pitkä, pehmeä pohjeapu tarkoittaa nopeampia askelia ja lyhyt pohjeapu pidempiä askelia. Kilpailutilanne on hyvä paikka testata, onnistuvatko kotona sujuvat tehtävät myös haasteellisemmassa tilanteessa. Mitä enemmän rankaisemista käytetään, sitä ikävämmäksi alkaa hevonen ratsastamisen kokea. • Hevosta pitäisi kyetä palkitsemaan juuri silloin, kun se tekee oikein, ei vasta sen jälkeen. Huolellisesti tehdyn pohjan päälle on helppo rakentaa, ja esimerkiksi selkään nousu ja apujen opettaminen selästä on paljon helpompaa, kun pysäyttämisen, liikkeellelähdön, kääntymisen ja väistämisen alkeita on jo harjoiteltu maasta. Hyvä perusta Ratsastuksen kulmakivien harjoittelemisen voi aloittaa jo nuoren hevosen kanssa, ensin maasta. Hevosissa on Hevosen tarjoama väärä vastaus on ilkeilyä useammin seuraus ristiriitaisen koulutuksen aiheuttamasta väärinymmärryksestä. Esimerkiksi siirtyminen hitaampaan askellajiin valmistellaan lyhyellä ohjasotteella, ja suoritetaan pehmeällä, pidemmällä ohjasotteella. Hevosten koulutus suorana tai epäsuorana käännöksenä, eli joko avaamalla tai sulkemalla ohja. 18 Tunne Hevonen. Lyhyellä ohjasavulla pyydetään lyhyempiä askelia ja pidemmällä hitaampia askelia. Negatiivinen vahvistaminen ei tarkoita rankaisemista, vaan jonkin asian – ratsastuksessa käytännössä paineen – poistamista. Jos esimerkiksi kontakti suuhun on valmiiksi vahva, tarvitaan hidastamiseen liikaa painetta. Rankaiseminen tapahtuu yleensä vasta ei-toivotun tekemisen jälkeen, ja koska hevosella ei ole ihmisen tapaan videomuistia, se ei kykene hahmottamaan koko tilannetta. Jos ratsastaja lopettaa pohkeenkäytön kun hevonen pukittelee, oppii hevonen tavan nopeasti
Usein pelkkä riimu riittää. Kolmevuotias opettelee perusasioita selästä, ja sen harjoitteluohjelmaan voi sisällyttää myös ohjasajoa. Varsinkin isojen nuorukaisten kanssa tulee olla varovainen, ettei niitä rasita kasvuvaiheessa liikaa. Harjoitukset tulee pitää tempoltaan hitaina, kestoltaan lyhyinä ja kevyinä, eikä esimerkiksi sivuohjia kannata käyttää. Maasta voi harjoitella hidastuksen, pysäytyksen ja peruutuksen lisäksi myös eteenpäin vieviä apuja kättä tai raippaa pohkeen tilalla käyttäen. Nuorelle hevoselle on hyvä antaa pidempien harjoittelujaksojen välillä kahdesta kolmeen kuukauden lepoja mietiskelytauko. Hevosten koulutus Paikoillaan seisominen on yksi hevosen turvallisimmista taidoista. Suorat ja epäsuorat käännökset auttavat saamaan hevosen lavat hallintaan. Siksi on tärkeää opettaa, ettei pakeneminen ole ratkaisu ongelmaan. Myös hevosten oppimisnopeuksissa on paljon yksilöllisiä eroja. Hyvä nuoren hevosen oppimisympäristö on rauhallinen, muttei ärsykkeetön. Monipuolisuus tarkoittaa myös esteharjoittelua ja ratsastamista erilaisilla pohjilla, kuten vaihtelevassa maastossa. Kaksivuotiasta voi talutusharjoitusten lisäksi totutella liinatyöskentelyyn, aluksi käynnissä ja ravissa. Jos jalat pääsevät liikkumaan nopeasti, saattaa pelko lisääntyä. Tärkeintä on, että harjoitus pysyy ihmisen hallinnassa. Liikkeellelähtöön ei kannata opettaa visuaalista apua, kuten ihmiskehon seuraamista, vaan selkeä pyyntö joko taluttimesta tai kosketuksesta pohkeen paikalle. Jos hevonen esimerkiksi pelkää oikealla olevaa kohdetta ja väistää vasemmalle, se tulee korjata heti takaisin oikealle. Nelivuotiaan harjoittelukerrat ovat jo pidempiä ja sisältävät enemmän kaikkia askellajeja. Virheitä ei tarvitse pelätä, niitä tulee väistämättä. kuitenkin paljon yksilökohtaisia eroja, ja niiden kasvaminen ja kehittyminen tulee huomioida työn määrässä. Silloin suoraan ratsastaminen on helpompaa ja myös ratti löytyy. McLean totuttaa hevosen ratsastajan painoon ensin ilman satulaa, jolloin hevoseen ei kohdistu satulavyön aiheuttamaa painetta. On tärkeää palkita nopeasti uusia asioita omaksuvaa nuorta hevosta juuri oikealla hetkellä, juuri oikeista asioista ja tehdä asiat ymmärrettävästi, johdonmukaisesti ja aina samalla tavalla. On kuitenkin tärkeää osata ja uskaltaa korjata virheet oikealla tavalla, ettei niistä muodostu tapaa. Nuoren hevosen kouluttajalta vaaditaan hyvän tasapainon lisäksi johdonmukaisuutta ja paljon tunnetta, joka johtaa oikeaan ajoitukseen. Tekemisen tulee olla monipuolista, ja ratsastuskertojen sisältää erilaisia tehtäviä, kuten siirtymisiä, mitkä kehittävät hevosen keskittymiskykyä. Kun hevonen osaa ratsastajan ohjeista hidastaa jalkojaan, sen hallinnasta tulee helpompaa. Siksi onkin tärkeää oppia hallitsemaan hevosen jalkoja. Maastakäsin harjoittelua kannattaa jatkaa hevosen kaikissa ikävaiheissa, myös aikuisena. Karsina on hyvä paikka nousta selkään ensimmäistä kertaa, koska harjoittelualueen pieni koko estää voimakkaan pakoreaktion. Hevosella on hyvä pakoreaktiomuisti. Kolmevuotiaan hevosen kanssa voi tehdä jo hieman enemmän, ja esimeriksi kuolaimet ja satula kuuluvat harjoitteluvarusteisiin. Hevosen kyydissä voi käydä jo kaksivuotissyksyllä, mutta varsinainen sisäänratsastus kannattaa aloittaa vasta kolmivuotiaana, kun hevosen fyysinen kehitys on pidemmällä. Tunne Hevonen 19. Kun nuori hevonen on oppinut maastakäsin työskentelyn perusteet, on helppoa siirtyä myöhemmin vaikeampien tehtävien, kuten piaffin harjoitteluun. On tärkeää, että kouluttajalla on mahdollisuus kontrolloida ympäristön häiriötekijöitä nuorukaista kouluttaessaan
Hyvinvointi Kiis telty ja kiitel ty eläinsuojelu 20 Tunne Hevonen
Matkoihin kuluu paljon aikaa.” Jos katsotaan eläinsuojeluvalvonnan tilannetta yleisesti, niin mitkä asiat mielestäsi ovat hyvin. Läänineläinlääkäri työssään Jessica Löfgren-Eriksson on toimii läänineläinlääkärinä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (AVI). Ja kuinka paljon tätä kaikkea mahtaa arvostaa hevonen. Välillä varmasti kuitenkin tulee myös positiivisiakin asioita vastaan. Yhteiset koulutuspäivät muunmuassa voisivat olla hyvä kehitysväline tähän.” Miltä tilanne hevosten kannalta kenttätyössäsi vaikuttaa onko nähtävissä jotain tyypillisiä eläinsuojelullisia ongelmia, joihin usein törmäät. Hyvinvointi teksti: Essi Leminen kuvat: Inga Rossi Ensi vuoden alusta astuvat voimaan pitkään valmistellut muutokset koskien hevostenpitoa ja nimenomaan tallirakennuksia. Mitä tämä eläintenhyvinvointivalvonta käytännössä pitää sisällään. ”Yleisimmin esiintyy erityisesti joillain nuorilla tallinpitäjillä ongelmia arjen pyörittämisessä; rutiinit ovat hukassa, tullaan ja mennään miten sattuu ja kaikki säännöllisyys toiminnasta puuttuu. Koittakaa silti muistaa, että valvonta ei ole pahasta, ei häpeäksi eikä kiusaksi. Yhdestä tällaisesta sain joulukortinkin ja se on minulla tallessa vieläkin. Mutta mikä on tilanne tällä hetkellä. Käynnillä voivat oppia molemmat. Mitat ovat kirjattu lakiin sentteinä ja ne tullaan mittaamaan sentteinä. Ihmisillä on positiivisia kokemuksia ja joillain aivan päinvastaisia. Käynnit tehdään pääsääntöisesti yhdessä paikallisen viranomaisen kanssa. Ihmisten omien kokemusten lisäksi myös lain tulkinnat ja skaala viranomaisten antamissa määräyksissä sekä tuomioistuinten rangaistuksissa vaihtelee rajusti. Tarkastukset opettavat sekä tilallisia että valvojia. Entä mitkä ovat niitä ikuisuusongelmia, joihin kompastellaan vuodesta toiseen. Esimerkiksi Hippoksen, SRL:n, SEY:n, Kennelliiton ja muiden vastaavien järjestöjen tulisi olla meille tärkeitä yhteistyötahoja, koska tavoitehan meillä kaikilla on sama - eläinten hyvinvoinnin edistäminen. ”Teen tarkastuksia koskien lähinnä harraste- ja seuraeläimiä ja niiden pitopaikkoja. Meidän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen enemmän. Osa on yrittänyt saada apua valvonnan avulla kärsiville eläimille siinä onnistumatta. Lopussa joudutaan usein kuitenkin peruskysymysten äärelle - onko resursseja hevostenpitoon välttämättä ollenkaan. Miten valvonta toimii vai toimiiko. Jos haluaa tietää eläinsuojelusta ja kenttätyöstä, on eläintenhyvinvointivalvontaa ja hyvinvointivalvonnan ohjausta päätyönään tekevä Jessica oikea henkilö vastaamaan kysymyksiin. Me olemme siellä vain tekemässä meidän työtämme tavoitteena eläinten hyvinvointi ja lain minimivaatimusten täyttyminen.” Tunne Hevonen 21. Osa taas on joutunut itse aiheettomien ilmoitusten ja tarkastusten kohteeksi. Oletetaan, että hevosten tulisi sopeutua heidän epäsäännölliseen elämäntapaansa eikä heidän sopeutua eläintenpitoon. Yleensä läänineläinlääkäri astuu kuvaan vasta, jos kyseessä on pitkittynyt tai muutoin vaikeampi tapaus.” Kuinka paljon käyntejä vuodessa kertyy ja kuinka suuri on oma toimialueesi, jolla liikut. ”Tarkastuksia on vuodesta riippuen 50-90 ja alueena on koko Etelä-Suomen aluehallintoviraston alue, joka ylettyy hyvin laajalle. Vai miten se menikään. E läinsuojelu on aina jakanut mielipiteitä. Onko rahaa, aikaa ja kykyä. ”Kyllä niitäkin tulee! Muutamassa oikein lähtökohtaisestikin pahassa paikassa on saatu erittäin positiivista kehitystä aikaiseksi. Myöskään kaikki vajat eivät sovellu hevostenpitoon. ”Toivoisin vielä parempaa viranomaisyhteistyötä ja ylipäätään enemmän yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Osa viranomaisista puuttuu hyvinkin hanakasti asioihin, jopa niin, että se koetaan simputukseksi. Mikäli on epävarma oman tallin suhteen, kannattaa pikapikaa ottaa yhteyttä oman alueen valvontaviranomaiseen, käydä ongelmakohdat läpi ja miettiä eri vaihtoehtoja. Se on iso asia, kaikkien kannalta. Suurin osa tarkastuksista koskee hevosia, koiria ja kissoja. ”Valvontaa on enemmän ja valvonnan laatu on parantunut; se on neuvovampaa ja positiivisempaa ja yleensä sitä kautta johtaa parempiin lopputuloksiin.” Entä missä sitten olisi taas parannettavaa. Riittääkö tahtotilakaan?” Valvontatyö on eittämättä henkisesti raskasta ja pääsääntöisesti keskittyy melko negatiivisten asioiden ympärille. ”Ensi vuoden alusta voimaan astuvat uudet tallivaatimukset varmasti mietityttävät monia. Kortissa luki: ”Kiitos avusta kriisin keskellä.” Ne sanat merkitsevät vieläkin paljon.” Onko jotain mitä haluaisit erityisesti kertoa lukijoille ja hevosihmisille. Niin eläinten kuin ihmistenkin. Niihin törmää vielä jonkin verran. Jopa niin, että tilanne on muuttunut täysin normaaliksi. Osa taas ei tahtoisi puuttua räikeimpiinkään eläinsuojelullisiin ongelmiin
Tilanne muuttuu vaikeaksi eikä törmäystä voida enää estää. Eikä kuitenkin ole hyvä, että ihmiset ilmoittavat, jos ovat huolissaan eläinten hyvinvoinnista. Myös esteiden hyppäämisestä iäkkäämillä hevosilla on valitettu sekä laihoista ja sairaista hevosista.” Mitä tarkastuksilla sitten selvisi. Jos ne olisivat kipeitä tai haluttomia hyppäämään niin niillä ei hypättäisi, olivat sitten nuoria tai vanhoja,” tallinpitäjä täräyttää. ”Mielestäni on hienoa, että asiakkaat ovat kiinnostuneita hevostemme hyvinvoinnista, eivätkä pidä hevosia vai koneina, jotka haetaan tallista varustettuna ja tunnin jälkeen palautetaan paikalleen. Ja kyllä meillä jotkut iäkkäämmätkin hevoset hyppäävät, jos niiden kunto ja terveys sen sallii ja ne halukkaasti hyppäävät. Meillä on käytössä myös vanhoja hevosia, joilla ikä alkaa näkyä laihtumisena ja lihasköyhyytenä. Tallista, jossa asuu 30 hevosta, on tehty kolme ilmoitusta, jotka on tarkastuksilla todettu aiheettomiksi. Paras lopputulos saavutetaan neuvottelemassa hyvässä hengessä. Varsinaista vaivaa ei onneksi näistä tarkastuksista ole ollut, mutta turhilta ilmoituksilta vältyttäisiin, kun asiakkaat rohkeasti kysyisivät mieltä askarruttavista asioista. Hyvinvointi Ristiriidat ruohonjuuressa Aiheettomista ilmoituksista mielipahaa ja vaivaa Uusmaalainen ratsastuskoulunpitäjä on saanut kokea miltä tuntuu joutua eläinsuojeluilmoitusten kohteeksi. Viikonloppuisin hevoset ruokitaan ja karsinat siivotaan normaalisti, mutta aikataulut on tehty niin, ettei tallin toiminta häiritse tuntitoimintaa ja toisinpäin. Kun tarkastus osuu omalle kohdalle, on lähes aina reaktio negatiivinen. Kuten eläimet, eivät ihmisetkään, opi hermostuneessa mielentilassa. Ei välttämättä juuri miltään osin. Löfgren-Erikssonin mainitsemat valvojien sosiaaliset taidot ovatkin erittäin suuressa asemassa, jotta turhilta ongelmilta vältyttäisiin. Niin kauan kuin hevoset ovat terveitä ja pirteitä iästään huolimatta, en näe syytä vaihtaa niitä nuorempiin. Tilanne on kaikille näistä lähtökohdista vaikea, niin tarkastajalle kuin tarkastettavallekin. Kannustava opastus ja hyvien käytännön neuvojen antaminen arjen ongelmien ratkaisemiseksi, ovat varmasti kaikille tervetulleita. ”Meillä kuoli pari vuotta sitten yksi hevonen suolisolmuun. Harmillista kuitenkin on, että ilmoittajat ovat niitä samoja tallilla kävijöitä, jotka hymyilevät leveästi tallinkäytävällä vastaan kävellessään, mutta seuraavalla hetkellä ovat jo soittamassa viranomaiselle. Siitä oli joku tehnyt ilmoituksen, että meillä kuolee hevosia ähkyyn. Aina olen ollut valmis kertomaan kaikesta, liittyivät ne sitten sairaiden hevosten klinikkareissuihin, hevosten ruokintaan tai hevoskaluston uusimissuunnitelmiin. Hevosihminen katsoo maailmaa omasta vinkkelistään ja hevosen vinkkelistä, tottuneena niihin omiin nurkkiinsa. Sairaista hevosista on ollut aina esittää lääkekuitit ja eläinlääkärin paperit - hoitamatta ei meillä sairaita jätetä. Pettymystä, pahaa mieltä, häpeää, epäonnistumisen tunnetta. Miten tallinpitäjänä toivoisit, että nämä tilanteet voitaisiin välttää. Jonkinlaiset minimiraamit on kuitenkin haluttu luoda ja näiden mittojen tarpeellisuudesta tai kohtuut-. ”Suolisolmuun kuollutta hevosta ei oltu jätetty hoitamatta tai laiminlyöty. Yleensä näitä aletaan miettimään enemmän vasta, kun asiat muuttuvat omakohtaisiksi tai aihe alkaa kiinnostaa joko oman harrastuneisuuden tai työn puolesta. Eläinsuojelu käsitteenä on tavalliselle ihmiselle surullisia otsikoita iltapäivälehdissä ehkä satunnaisesti mielessä välkähtävä huoli jostain eläimestä. Kun asiat menevät hyvin, harva tulee miettineeksi koko eläinsuojelua. Hevosen silmin Liikkumaan luotu eläin ei mittaile karsinasta senttejä. Laidunhevosilla oli saavit täynnä juomavettä ja vaikka laidun oli loppumassa, niin hevosilla oli paaliheinää laitumella jo lisänä. Ja siinäpä se melkein onkin. Eikä muidenkaan hevosten hoidossa muutenkaan ollut puutteita. Rohkeasti kasvotusten kysymällä säästettäisiin myös viranomaisresursseja niihin oikeisiin eläinsuojelutapauksiin.” 22 Tunne Hevonen Vaikka henkiset törmäykset onnistuttaisiinkin välttämään, ovat lakipykälät ja niiden tulkinnat ristiriitojen aiheuttajina aivan omiaan. Sitten paikalle tulee tarkastaja, joka kertoo, ettei se vanha tuttu talli olekaan kelvollinen. Ei toki mikään muukaan eläin. Meillä asiakkaat saavat itse hoitaa ja varustaa hevoset, ja näin päästä henkilökunnan avustuksella oppimaan myös hevosten käyttäytymistä sekä tärkeitä maastakäsittelytaitoja. Tuntilaiset siis harvoin näkevät tallissa tapahtuvan varsinaista työntekoa tuntien aikana. Lisäksi ilmoituksissa on valitettu laiduntavista hevosista, joilla ei ole ruokaa eikä vettä ja että hevosia jätetään ruokkimatta ja karsinoita siivoamatta. Vanhempia opetusmestareita ja turvallisia konkareita tarvitaan myös. Ne nurkat ovat aina olleet samat, ne ovat toimineet aina sellaisenaan ja pärjätty on
Edelleen 45% käynneistä johti uusintatarkastukseen ja 5%:ssa käyntejä päädyttiin kiireelliseen toimenpiteeseen. Kiireelliseen toimenpiteeseen päädyttiin keskimäärin 4 %:ssa tapauksia, mutta hevostiloilla luku nousi 6%:iin. Vai mitä luulette. Tilastointi on suuntaa-antava työkalu arvioitaessa eläinsuojelun tilannetta. Jäämme jännityksellä odottamaan. Lisäksi Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat tekevät neuvontakäyntejä, joita ei kirjata Eviran tilastoihin. Evira on antanut tulevista määräyksistä erinäisiä tulkintoja, mutta todennut, että niistäkin viime kädessä lopullisen sanan sanoo tuomioistuin. Neuvontakäyntejä hevospaikkoihin tehtiin yhteensä 120. Kuulostaahan se täysin järjenvastaiselta. Tuotantoeläimiin kohdistuneissa tarkastuksissa hevosia oli 22% tarkastuksissa. Eviran lukuja tarkkaillessa on myös huomioitava, että tarkastuskohteissa, joissa tavataan useampia eläinlajeja, tulee yksi käynti kirjatuksi jokaisen lajin kohdalle ja näkyy tilastoissa useampana käyntinä eläinlajien määrästä riippuen. Suurin jännitys jatkosta ehkä liittyykin hevosalalla siihen, kenellä on tulevaisuudessa taloudellisia resursseja vastata lain vaatimuksiin ja tapahtuuko se ehkä hevosten muun hyvinvoinnin kustannuksella. Tunne Hevonen 23. Ehkä 5cm liian matalan tallin laittaminen käyttökieltoon tuntuu kohtuuttomalta, jos hengitysilma on hyvä, hevoset hoidetaan hyvin, ne ulkoilevat paljon, ympäristö on turvallinen ja kaikki on muutenkin esimerkillistä. Tarkastuksista 200:ssa ei ollut tietoa eläinlajista. SEY on ilmoittanut vuonna 2011 valvojiensa tekemien käyntien määräksi 1831, jotka koskivat 1631 eri pitopaikkaa. Eviran ilmoittamien lukujen mukaan vuonna 2010 kunnan- ja läänineläinlääkärien toimesta tehtiin 4300 tarkastusta. 300 käynnin eläinlaji jäi epäselväksi. Hyvinvointi tomuudesta ollaankin montaa eri mieltä. Uusintakäyntejä oli siis noin 200. On siis mahdollista, että muillakin alueilla on jäänyt tallentamatta osa käynneistä ja kokonaisluku on tosiasiassa huomattavasti suurempi. Tarkastusten määrä jatkoi nousuaan ja niitä ehdittiin kirjata järjestelmään 4600 kappaletta. Eviran tilastoista puuttuvat paikallisten terveystarkastajien, poliisien sekä aluehallintovirastojen hyväksymien eläinsuojeluvalvojien tekemät tarkastukset. Vai vyöryykö alalle suuri määrä kansalaistottelemattomuutta, minkä seurauksena käräjäoikeudet ja hallinto-oikeudet ruuhkautuvat. Kurkkaus tulevaisuuteen Usein unohtuu, että kansainvälisesti katsottuna meillä Suomessa on asiat erittäin hyvin. Pelkästään Etelä-Suomen alueella tehtiin kuitenkin 600 tarkastusta, joita ei ehditty tallentaa järjestelmään. Mikään ei siis ole mustavalkoista. Sen muun, Tarkastusten määrät nousussa Viranomaisten tekemien tarkastusten seuranta on vielä lapsenkengissä huomioiden nyky-yhteiskunnan teknologia ja sen tuomat mahdollisuudet. Näistä tarkastuksista tuotantoeläimiin kohdistui 2700 ja lemmikkieläimiin 1400. Tarkastuksista 45% johti uusintatarkastukseen, mikä tarkoittaa, että ensimmäisellä tarkastuksella havaittiin epäkohtia. Tallennetuista tarkastuksista 2600 kohdistui tuotantoeläimiin ja 1700 lemmikkeihin. Hevosten pitopaikkoja tuona vuonna katsastettiin 101 kpl ja näissä oli hevosia yhteensä 454. Hevonen ei varmastikaan arvosta sitä viittä senttiä vaan juuri niitä muita asioita, joista sen hyvinvointi oikeasti muodostuu. Karsinan koolla on varmasti merkitystä hevoselle, mutta ehkä erityisesti silloin, kun hevonen ei juurikaan pääse ulkoilemaan tai ulkoilu on hyvin rajoitettua. Vuosi 2011 ei juuri muuttanut trendiä. Valvontaviranomaiset tulevat olemaan kuitenkin kovilla seuraavina vuosina ja valvontaa tuskin tullaan pystymään nykyisillä resursseilla hoitamaan muutosten vaatimassa laajuudessa. mitä ei voida mittanauhoilla määrittää. Tallin korkeudellakin on merkitystä, mutta erityisesti silloin, jos ilmatilaa ei tallissa muuten ole ja ilmankierrossa on ongelmia
Mikä aihe 24 Tunne Hevonen
kuva: Janika Lehtinen Tunne Hevonen 25. Henkilökuva teksti: Minna Lindström kuvat: Pekka Pietikäinen, Janika Lehtinen, Henna Rajala ja Maiju Karonen Sami –suuri pieni hevonen ”Menin ostamaan rautiasta tammaa ja kuinka ollakaan, silmiini katsoi ruunikko ori. Summer’s Dream Princen omistaja Leena VähäErkkilä. kuva: Henna Rajala 3-vuotias Sami poseeraa laitumella. Sami 2-vuotiaana orilaitumella. Uskottavasti menestystä hankkinut karismaattinen poni valloittaa niin katsojat, kuin myös koko tiiminsä. Kuten kuvasta näkyy, Sami ei ollut porukan pohjimmainen. Olin saman tien myyty” kuvailee Samin - S.W
kuva: Maiju Karonen Sami ja Milja kotitreenissä keväällä 2013. Talvisaikaan Samin ohjelmaan kuuluu myös rekiajelua tai kentän lanausta, oikeastaan ihan kaikkea voi tehdä, onhan kyseessä varsinainen monikäyttöponi, Leena kertoo. Henkilökuva 2012 Baltic cup, Samin ensimmäinen iso kilpailu. Sami herättää liikkumisellaan ja olemuksellaan tunteita myös ihan ventovieraissa ihmisissä. En tiedä kasvoiko tämä taistelijan luonne isojen poikien kanssa pihatossa ja orilaitumella, jossa Sami vietti aikaa 2-vuotis kesästä 3-vuotis syksyyn, kuvailee Leena Vähä-Erkkilä poniaan. Nautin harrastamisesta ihan älyttömästi myös silloin, kun istun kentän reunala katsomassa, kun Milja ratsastaa Samia. - Sen koskettavan katseen lisäksi poni liikkui niin, ettei minun tarvinnut hetkeäkään miettiä tulisiko siitä kaupat. Ennen kaikkea Samin menestyksen takana on kahden lajin ennakkoluuloton yhdistäminen, ihmisten välinen vuorokeskustelu ja yhdessä tekemisen riemu, Leena luettelee. SM – pronssia, Laatuponikilpailun askellajichampion, sijoituksia ja voitto alue- ja kansallisella tasolla kouluratsastuksessa. Kovaa työtä, sitäkin ja intohimoa tottakai. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu niin valmentautumista kuin kilpailuitakin, ja molemmissa lajeissa. Nautin Samin jokaisesta askeleesta, eleestä ja ilmeestä kun se työskentelee. - Sami on suuri taistelija pienessä paketissa. Vaikka se muuten levittelee suuri silmiään vähän liiankin usein, niin esteillä se menee rohkeasti. Vaikka Vähä-Erkkilöiden matkaan ei lähtenytkään se suunnitelmissa ollut rautias tamma, on Sami täyttänyt paikkansa sekä perheen, että sen ympärillä olevien ihmisten kanssa. Päivääkään en ole katunut, että luotin vaistooni tai no, ostopäivänä melkein jo kaduin, kun kotimatkalla Sami oli päättänyt trailerissa vaihtaa puolta väliseinän yli hyppäämällä, silloin hetken mietin, että mitähän tästä projektista ikinä tulee, Leena muistelee. - Sami ei olisi Sami ilman näitä ihania ja taitavia ihmisiä, joita ympärillämme on ollut ja sattunut. -Samissa vaikuttavinta on sen liikkumisen riemu, joka näkyy ja tuntuu joka askeleessa. Samin arkitreenistä vastaa Leenan lisäksi Milja Ranta, joka valmentaa ponia kouluratsastuksen saloihin Leenan vastatessa valjakkoajotreeneistä. Jokainen haluaa tietää mitä menestyksen takana on. Outoa saada palautetta omasta ponistaan vierailta ihmisiltä, Leena naurahtaa. Kilpaponi Nuoresta iästään huolimatta Sami tiimeineen on ehtinyt nähdä ja kokea paljon. -Valjakkoajossa katsotaan mihin kuskin ja ponin rahkeet riittävät. - Samin kanssa on elettävä koko ajan siinä hetkessä ja oltava 100% läsnä, jolloin kaikki muu unohtuu mielestä. Samilla on todella voimauttava vaikutus minuun ja ihan jo olemassaolollaan sillä on erityinen merkitys omaan hyvinvointiini. Henkilökohtaisena valmentajana toimii Ben Simonsén, joka on Leenan mukaan ollut korvaamaton tuki Samin uran alkuajoista lähtien. - Sami nauttii kilpailemista ja viihtyy kilpailupaikoilla oikein hyvin. Kouluratsastuksessa Miljalla on haaveena päästä esiintymään Samin kanssa frakki päällään. Erityisesti Milja ja Ben ovat jaksaneet alusta asti uskoa tähän hulluun päähänpistooni ja ovat valtavasti vaikuttaneet siihen, mitä Sami nyt on. Enkä ole ilmeisesti ainoa. Vähä-Erkkilän kotitallilla Sami asustaa kahden ponitamman kanssa ollen laumansa kiistaton valtias. -Yleensä treeniä on neljä kertaa viikossa, näistä kaksi on ratsastusta ja kaksi ajoa. Vesiesteisiin on Samin mielestä hauskinta mennä valtavalla loikalla, vaikka se vaunut perässä ei olekaan ehkä se viisain ratkaisu, Leena kertoo. Voimauttava poni Leena kertoo, että Samin kanssa aika ei koskaan tule pitkäksi, vaan aktiivisen ponin kanssa sattuu ja tapahtuu. Kun Sami ei tiimeineen ole valmennuksessa tai kisareissulla, se viettää lokoisia poninpäiviä tarhaillen aamusta iltaan tammaseuralaistensa Hessin Lillin (shetlanninponi) ja Arvalon Golden Scarletin (c-welshponi) kanssa. Tällä kaudella tavoitteena on osallistua SM- ja PM- 26 Tunne Hevonen kilpailuihin, ensikaudella lähteä kokeilemaan KV-kilpailuja ja kaudella 2015 mahdollisesti MM-kilpailut. Kerran viikossa joko maastoilemme tai Sami saa toteuttaa itseään sille mieluisimmalla tavalla, eli juosten irti kentällä. Samin kuulumisia voit seurata sivulta: sami.hevosille.net. Se on aina valmis lähtemään matkaan ja kilpailun jälkeisenä päivänä se huokuu tyytyväisyyttä. Lahjakkuutta, epäilemättä. Kaiken tämän lisäksi vuonna 2006 syntynyt D-welshponi Sami kuuluu SRL:n maajoukkuevalmennettaviin valjakkoajossa ja olipa se myös kolmen parhaan joukossa valittaessa SRL:n tulevaisuuden hevosta vuoden 2012 palkittavissa. Maratonesteillä rallaaminen on Samin mieleen
Henkilökuva Tunne Hevonen 27
• Puuvartisista kasveista marjoja,omaan käyttöön • Jokamiehenoikeus KIELTÄÄ seuraavien keräämisen ILMAN maanomistajan lupaa: • Puuvartisista kasveista muuta kuin marjoja • Jäkäliä • Kasvien juuria • Luonnonvaraisten ruohovartisten kasvien maanpäällisiä osia myyntiin Talojen pihoista ei saa kerätä eikä myöskään pihapiiristä. Keruuoikeudet Älä kerää uhanalaisia kasveja. Uhanalaiset ja rauhoitetut kasvit tulee jättää rauhaan. Myös keruu on kiellettyä paikoista, joista on näköyhteys taloon. Kun lähdet korisi tai isomman keruu astian kanssa luontoon kerämään yrttejä ja kasveja, on syytä pitää mielessä muutamia sääntöjä. Tänä päivänä Suomen luonto tarjoaa monipuolisella kasvustollaan jokaiselle mahdollisuuden käyttää ilmaisia raaka-aineita, toki jokamiehenoikeutta kunnioittaen. Omalta maalta saat kerätä juuria, jäkäliä ja puuvartisten lehtiä mielin määrin. 28 Tunne Hevonen. Hyvinvointi teksti: Nina Viitamäki kuvat: Minna Lindström Luonnon tarjoamat terveysvaikutteiset raaka-aineet E nnen teollisia lisäravinteita ihmiset keräsivät vuosisatojen ajan luonnosta kasveja ja marjoja sekä omaan käyttöön, että eläimille. Jokamiehen oikeus antaa oikeuden kerätä vapaasti ilman maanomistajan lupaa: • Luonnonvaraisten ruohovartisten kasvien maanpäällisiä osia, omaan käyttöön. Kaupunkien puistoista ei tietenkään saa myöskään kerätä
Kasviston suojelu Jos kasvi on ainoa yksilö kasvupaikallaan älä kerää sitä. Opi tunnistamaan yleisimpiä kasveja, esimerkiksi voikukkaja miten se eroaa leskenlehdestä tai valvatista. Parhaat keruupaikat ovat vapaasti kasvavat niin sanotut luomuniityt ja metsänreunat. Laidunmailta kerätyt kasvit ovat usein myös normaalia nitraattipitoisempia. Hyvinvointi Tunnistus Älä kerää kasveja, joita et tunnista. Juurista suositellaan kerättävän noin viidenneksen, maanpäällisistä osista puolet. Puhdas paikka Älä kerää teiden varsilta, hiekkatieden pöly ja pakokaasut eivät tee hyvää kasveille. Näin voidaan taata jatkuvuus kasvussa. Vältä navettojen/tallien seinustoja, huussin takusia, lammas- tai lehmälaitumia. Tunne Hevonen 29. Terveet kasvit Kerää vain puhtaita ja terveitä kasveja/kasvin osia. Useat ihmiset keräävät myrkyllistä myrkkykeisoa, kuvitellen keräävänsä karhunputkea. ÄLÄ OLE AHNE! Poimi vain niin paljon kuin tarvitset, Oleta, että haluat kerätä samaa yrttiä, samasta paikasta seuraavinakin vuosina. Mutta siistit hyvät kasvit ovat mukava kuivata, kotioloissakin.S ienitautiset kannattaa jättää keräämättä. Käytä kuvallisia opaskirjoja tai pyydä asiantuntevaa apua, jota tarjoavat esimerkiksi 4H kerhot,Luontoyrittäjä verkostot jne. Erityisesti se koskee Virmajuurta(Valerianaa) sekä hierakkaa. Monivuotisten kasvien kohdalla, joiden juuria on tarkoitus kerätä, olisi hyvä, jos ne saisivat siementää ennen keruuta. Jos niitä kasvaa vähän, kerää myös vähän ja jätä aina kasvualue ”koskemattoman” näköiseksi. Karhunputki on yksi yleisin virheellisesti kerätty ja tunnistettu kasvi. Ei kuitenkaan tarvitse mennä ihan liiallisuuksiin, tiedäthän, että hevonen syö ”karskimmin” kasveja mitä ihminen. Jos nämä laidunmaat ovat olleet vuosikausia laidunmaina, niissä saattaa esiintyä suolistobakteereja Etenkin ihmiskäyttöön tulevat kasvit kannattaa kerätä muualta kuin eläinlaitumilta. Jos kasvia kasvaa vähän, älä koskaan kerää kaikkea, vaan jätä aina ympäristöön lajia
Kuivauspaikkana toimii hyvin tallin vintit ja yliset joissa ilma kiertää, eikä kosteus vaivaa, eli samat säilöntä olosuhteet kuin kuivaheinälle. Myös pahvilaatikko käy, jos säilytystila on kosteudelta suojattu. Hevonen on laiduneläin ja se tarkoittaa sitä, että hevonen saa ravintoa luonnosta myös talviaikana, riippuen tietysti laidunmaan tyypistä ja kasvillisuudesta. Ei muovipusseihin! Myös lasipurkkeja voi käyttää. 30 Tunne Hevonen Säilytys Kuiva yrtti, olipa se kuivattu miten tahansa on rapsakka ja ratiseva. Mutta aina on poikkeuksia, kuten esimerkiksi porot, joille talvinen luonto on ruoka-aitta, vaikkakin vähäisempänä kuin kesällä.. Suurempien keruumäärien kohdalla suosittelen ihan käytännön syistä keräämään kerppuja, kuivaamaan ne hyvin ja säilömään isoissa paperisäkeissä, tähän tarkoitukseen esimerkiksi vanhat juuressäkit on hyviä. Juuret kannattaa kerätä syksyisin, kun kasvin maanpäällinen osa on kasvukautensa päättänyt. Pieniä määriä voi kuivattaa ihan saunassakin, lämpötila on hyvä pitää alle +40 asteen. Talvella voi kerätä hevosille järsikaisloja ja ruokoja, havupuiden oksia, kuivuneita talventörröttäjiä, metsän varpukasveja, sammalta ja jäkälää. Jos et ole varma, mikä ajankohta on paras keruuaika hevosille tulevien kasvien kohdalla, älä huoli sillä hevonen on taatusti tyytyväinen syksyisen kellastuneen lehden makuun ja taatusti se syö sitä ilolla talven tuiskuissa kuivan heinän ohella. Joku hevonen voi kantaa satulalaukkuja selässään, jonne sujautellaan maitohorsmaa, mesiangervoa, siankärsämöitä, pujoja jne Korit, kantokassit, selkäreput jne voidaan täyttää mitä monipuolisimmilla kasveilla, yhdessä tekeminen on kivaa ja keruutuloksetkin ovat isompia. Kerää koriin aina yhtä lajia kerrallaan tai laita koriin paperipusseja, joihin voit jakaa eri lajikkeet.Näin kotiin päästyäsi et mene sekaisin, mitä missäkin on, kun erottelu on tapahtunut keruu vaiheessa. Eri säännöt ja ohjeet on perusteltuja silloin, kun halutaan kasveista paras terveydellinen hyöty. Kasvit kerätään kerpuiksi/vihdoiksi, nidotaan yhteen ja laitetaan orsille roikkumaan lehdistö alaspäin saunavihdan tapaan. Mutta niin luonnon kiertokulku menee, mitä myöhempään vuodenaikaan mennään, sen vähemmän pääasiassa kasveissa on ravinteita. Hyvin kuivattu yrtti säilyy parikin vuotta. Hyvinvointi Keruuastiat Paras keruuastia pienkeruuseen on ilmava ja kevytkantoinen pärekori. Hevosille kuitenkin keruutuotteita on suhteessa niin paljon isompia määriä, ettei monikaan ryhdy keruutuotteitaan laittamaan lasipurkkeihin, kun käytännössä 100 litran saavikaan ei riitä. Se kannattaa säilöä valoa läpäisemättömään paperipussiin. Voidaan myös kerätä keväällä juuret, jos syksy olisikin kovin märkä ja ikävä. Jäkälä onkin niin sanottu ainavihanta eli se on aina syötävää. Keruuajankohta Lehtien ja kukkien paras keruuajankohta on usein keskikesä, keskimäärin pari viikkoa Juhannuksen jälkeen. Talkoot Kerätessä kasveja hevosille, on yksi tapa järjestää keruutalkoot.Talliväki voi ottaa vaikkapa hevoset mukaan, joku hevosista voi vetää kärryjä johon kerätään esimerkiksi koivunoksia lehtineen, pihlajanoksia lehtineen tms. Silloin kasvi on usein täysikasvuinen, mutta ei vielä ötököiden ja loisten vaurioittama. Kasveja, etenkin marjoja ja hedelmiä, sekä yksittäisiä kukintoja voidaan kuivattaa uunissa, tällöin myös lämpötila olisi hyvä pitää noin +40-50 asteessa ja kuivattaa uuniluukku raollaan että kosteus pääsee uunista pois. Näin voikin sitten talvikaudella antaa keruutuotteita perusheinän joukkoon, tuomaan iloa ja terveyttä hevosen arkeen, täydentämään ruoka-aineympyrää ja mahdollisesti hoitamaan sairauksiakin. Vastoin yleistä käsitystä talvellakin voi kerätä kasveja, etenkin hevosille. Kuivaaminen Yksi parhaista ja helpoimmista kuivatustavoista, etenkin eläimille kuivatettaessa on niin sanottu kerppukuivaus
Siitepölyherkkien hevosten omistajien kannattaa välttää keruuta kukinnan aikaan ja jättää keräämättä kasvit jotka kuuluvat eniten ärsyttävimpiin kasveihin(esim siankärsämö-pujo). Kivuista ja säryistä kärsivälle hevoselle hyviä ovat mesiangervo, paju ja poimulehtivatsavaivaisille ihania lisiä ovat omenan- ja vadelmanlehdet, mintut ja voikukkaitikoiden häätöön eteerisiä kasveja, joita voi hieroa ihoon tai tarjoilla ruona joukossa, esimerkiksi valkosipuli, puutarhan pelargonia(ulkoisesti) timjami ja pujo. Ihosairauksista kärsivälle hevoselle kannattaa kerätä ravitsevia ja elimiä puhdistavia kasveja sekä kutinaa rauhoittavia kasveja, kuten: mustaherukalehti, voikukka, auringonkukka, koivu, nokkonen ja ruusunmarja. Osa lajeista on täysin rehukasveja, osa on vähemmissä määrissä käytettyjä rohtovaikutteisia yrttejä, osa on pikkunapsupaloja ja osa hyvänmielen lisiä. Näin tehtiin ennen, miksei siis tänäkin päivänä. Montaa eri kasvia annetaan moneen eri tarkoitukseen, siksi usein onkin hyvä pidättäytyä yleisimmissä, helposti tunnistettavissa lajeissa, sillä usein ne ovat myös niitä laaja vaikutteisimpia ja monikäyttöisempiä. Kaikkea kohtuudella ja maalaisjärjellä annettuna ja kerättynä. mustikka paju pujo Tunne Hevonen 31. Kaiken kaikkiaan hevosen ruoka-aine ympyrä sisältää tuhansia tuhansia eri lajeja joita se voi hyödyntää omassa ravitsemuksessaan. Mikä aihe nokkonen Lopuksi yleisempiä hevosille sopivia kasveja, joita on helpoin tunnistaa ja keruukin on melko vaivatonta, koto-Suomessa: Villiyrtit: voikukka juurineen, nokkonen juurineen, maitohorsma, siankärsämö, mesiangervo, pujo Puutarhan kasvit: omenapuun lehdet, mustaherukanlehdet, vadelmanlehdet, koivun- ja pihlajan lehdet, orapihlajanmarjat ja lehdet sekä kukinnot Viljely-yrtit: persilja, tilli, mintut, timjami, kumina marjat: ruusunmarja, puolukka, mustikka, tyrni Hedelmät: omena, kirsikka, päärynä Metsän antimet: kanervan-, puolukan- ja mustikanvarvut, jäkälät, kaarnat ja havut. Vaihtoehtoja on useita, valitse siis itsellesi muutama hyvä luonnontuote, sisäiseen tai ulkoiseen käyttöön
Mitä hitaammin hevonen liikkuu, sitä vähemmän se voi luottaa vauhtiin tasapainon säilyttämisessä ja sitä enemmän sen on pelastettava askeleilla. Liikkeessä tasapaino on sitä huonompi, mitä vähemmän jalkoja on kerrallaan maassa. Tätä hevonen kompensoi lihaksistollaan nojaamalla ratsastajan painoa vastaan. Samoin selkäännousu horjuttaa hevosen painopistettä. Clayton.Balance Basics, Part 3: Locomotion, Hilary M. Kun hidastaa tarpeeksi, alkaa ajo kiemurrella ja tuntuu, että jalka on laitettava maahan. Lisäksi hevosen halutaan jakavan painonsa tasaisesti molemmille puolille. Neutraalissa asennossa hevonen kantaa etujaloillaan n. Kokoaminen lyhentää hevosen etu- ja takajalkojen etäisyyttä, mikä saattaa aiheuttaa tasapainoongelmia. Clayton. Sivulle ohjatessa horjutetaan hevosen tasapainoa, jolloin se lähtee liikkeelle pysyäkseen pystyssä. Hevonen voi tasapainottaakseen itseään joko pitää jalkojaan pidempään maassa, mikä näkyy liikkeessä lennottomuutena tai vastustaa epätasapainoa lihasvoimalla kompensoimalla. Painopiste on se piste, jonka ympärille paino jakautuu tasaisesti. Tästä aiheutuu se, että hevonen on stabiilimpi pituussuunnassa kuin sivuttain. 58 % prosenttia painostaan ja takajaloilla n. Useimmat hevoset varaavat painoaan enemmän vasemmalle etujalalle kuin oikealle. Keho voi olla tasapainossa sekä paikallaan että liikkeessä. Kymmenen sentin muutos pään ja kaulan asennossa aiheuttaa vain sentin muutoksen koko hevosen painopisteessä. Nopeasti liikkuvaa hevosta pitävät pystyssä vauhti ja jokainen askel, jolla hevonen ottaa uuden tukipisteen. 42 %. Sen lisäksi, että hevonen on etupainoinen, se on usein luontaisesti toispuoleinen. Yleensä hevosen painopiste sijaitsee satulan istuinosan alapuolella, noin neljännentoista kylkiluun kohdalla, lavan takana ja selän matalimman paikan kohdalla. 32 Tunne Hevonen Balance Basics, Part 1: The center of mass, Hilary M. Tasapaino tarkoittaa sitä, että kehoon vaikuttavat voimat ovat tasaisesti jakautuneet. Hevosen pään ja kaulan asento on koko hevosen painopisteen kannalta melko merkityksetön; pään ja kaulan massa on noin 10 % koko hevosen massasta. Osa hevosista on luonnostaan tasapainoisempia kuin toiset. Balance Basics, Part 2: Stability, Hilary M. Sen sijaan jalkojen asento vaikuttaa hyvin paljon tasapainoon. Takajalat ovat pitkät, niissä on paljon kulmauksia ja suuret lihakset – niiden tarkoituksena on työntää ruumista eteenpäin suurella voimalla ja nopeudella. Tasapaino, jossa haluamme hevosen liikkuvan, poikkeaa paljon sen luontaisesta tasapainosta. Samalta tuntuu hevosesta, jota massan vauhti ei kuljeta eteenpäin. Hitaasti liikkuvan hevosen tasapainoa voi verrata siihen, että ajaa polkupyörällä hitaasti. Neljällä jalalla seistessään hevosella on neljä tukipistettä, jotka muodostavat suorakaiteen muotoisen alueen. Liikkeen saa aikaan kolme tekijää; supistuvat lihakset liikuttavat jalkoja ja työntävät hevosta eteenpäin, vauhti pitää massan liikkeellä ja maan vetovoima vetää massaa koko ajan alaspäin. Hevostaito teksti: Jaana Pohjola Tasapainoinen hevonen H evonen on luontaisesti etupainoinen. Etujaloissa on olemattomat lihakset ja vain vähän kulmauksia – etujalat on suunniteltu kannattelemaan painoa. Näistä rakenteellisista ominaisuuksista johtuen etujalat eivät voi saada aikaan liikettä eteenpäin, ne liikkuvat pois takajalkojen alta ja tukevat ruumiin massaa osuessaan maahan. Kun yksi jaloista nostetaan ylös, tukipinta muuttuu kolmiomaiseksi ja sen pinta-ala puolittuu. Konkreettinen esimerkki hevosen huonosta tasapainosta sivuttaissuunnassa on se, että vastustelevan hevosen saa ottamaan askelen helpommin sivulle kuin eteenpäin. Saman voisi ajatella pätevän lisätaakkaan, eli ratsastajaan – jos ratsastajan paino on 10 % hevosen painosta, sillä voi otaksua olevan yhtä vähän merkitystä hevosen painopisteeseen kuin pään ja kaulan asennolla. Clayton.. Itse asiassa kaikki liikkuminen on tasapainon säilyttämistä – hevonen ottaa seuraavan askeleen pelastaakseen itsensä kaatumiselta. Yhtä vähän merkitystä pään ja kaulan asennolla on painon jakautumiseen etu- ja takaosan välillä. Hevosen etu- ja takajalkojen etäisyys on suurempi kuin jalkojen etäisyys sivusuunnassa. Ratsastettaessa tai ajaessa hevosen halutaan olevan edestä kevyt ja paino takaosalla
Ota yhteys toimitukseemme: minna.lindstrom@tunnehevonen.fi Effects of trunk deformation on trunk center of mass mechanical energy estimates in the moving horse, Equus caballus Original Research Article Journal of Biomechanics, Volume 42, Issue 3, 9 February 2009, Pages 308-311 Sandra Nauwelaerts, LeeAnn Kaiser, Robert Malinowski, Hilary M. Tasapainoton liikkuminen rasittaa hevosen lihaksistoa, jänteitä ja siteitä siinä määrin, ettei ole lainkaan yllättävää kuinka paljon etujalkojen rasitusvammoja ilmenee. Clayton, L.J. Kaiser Tunne Hevonen 33. Griffin, Rodger Kram, Steven J. Clayton, Maarten F. Tästä saatetaan tehdä ensimmäiset havainnot vasta, kun paikalle kutsuttu eläinlääkäri, - fysioterapeutti tai –hieroja havaitsee lihakireyksiä tai epäsymmetriaa. Clayton Forces and pressures beneath the saddle during mounting from the ground and from a raised mounting platformOriginal Research Article The Veterinary Journal, Volume 175, Issue 3, March 2008, Pages 332-337 C.A. Maastakäsin hevosen liikkumista voidaan tarkastella edestä, takaa ja sivulta. on aina syytä ottaa vakavasti ja palata helpompiin harjoituksiin, jotta hevosen eri kehitysvaiheen muutokset eivät vaikeuta sen oppimista. SCHEIDL, the veterinary journal, 2000 Balance basics 1-3, veterinary connection, 2005 A study of transitions between the trot and canter in dressage horses Original Research Article Journal of Equine Veterinary Science, Volume 13, Issue 3, March 1993, Pages 171-174 Connie K. Kun hevosen kouluttaminen sen käyttötarkoitukseen alkaa, on erittäin tärkeää huomioida vaatimukset, joita eri askellajeissa liikkuminen edellyttää. Pienikin epätasapaino kuormittaa hevosen diagonaalijalkaparia huomattavasti ja lisäksi asettaa erityiset haasteet puhtaan askellajin säilyttämisen suhteen. OBERMÜLLER, M. Ravihevosen ollessa kyseessä, sen liikkumisen tärkeimmät elementit liittyvät ravin tahtiin, askellajin nopeuteen ja tasapainoon. Geutjens, H.M. Clayton, Kayo Terada, Mees Muller, Johan L. Tästä syystä hevosen rankaisua tulee välttää, koska epätasapaino itsessään aiheuttaa hevosen kehoon jännitteitä. van Leeuwen Body Centre of Mass Movement in the Sound Horse, H.H.F. Pään ja kaulan asennon merkitys liikkeeseen on kiistaton silloin, kun ihminen estää hevosta tasapainottamasta itseään pään ja kaulan asennon muutoksella. Hevosen käyttötarkoituksesta riippuen sen kehon massaan ja liikkeeseen kohdistuva kuormitus painottuu eri tavoin. Clayton Vertical forces on the horse’s back in sitting and rising trot Original Research Article Journal of Biomechanics, Volume 43, Issue 4, 3 March 2010, Pages 627-631 Patricia de Cocq, Anne Mariken Duncker, Hilary M. Kun ratsuhevosen toivotaan liikkuvan tahdissa ja tasapainossa ratsastajansa kanssa eri askellajeissa kouluratsastusliikkeissä tai esteitä ylittäen, valjakkohevoselta odotetaan kouluratsun tavoin liikkumisen lisäksi kykyä vetää painavia vaunuja perässään. Kun tiedetään, että hevosen massan kantopinta-ala puolittuu yhden jalan ollessa ilmassa, voidaan päätellä, että kaksitahtisessa askellajissa se on vain neljännes koko kantopinta-alasta verrattuna hetkeen, jossa hevosella on kaikki neljä jalkaa maassa. Hevonen voi oireilla myös epäsopivien varusteiden, puutteellisen koulutuksen tai fyysisten ongelmien vuoksi. Hevostaito teksti: Minna Lindström Tasapainon merkitys liikkeessä H evosen liikkeen tasapainoa voidaan tarkkailla monesta eri näkökulmasta. Näiden yhdistelmästä koostuu kolmiulotteinen kuva, jonka kautta hevosen liikkeen symmetriaa voidaan havainnoida. Argue, Hilary M. Hoyt, the journal of experimental biology 2004 Usability of normal force distribution measurements to evaluate asymmetrical loading of the back of the horse and different rider positions on a standing horse Original Research Article The Veterinary Journal, Volume 181, Issue 3, September 2009, Pages 266-273 Patricia de Cocq, Hilary M. Nuoren hevosen ollessa kyseessä, liiallinen eteenpäinpyrkimys tai sen puute voivat kertoa tasapainon puutteesta. van Leeuwen Onko sinulla kysymyksiä aiheeseen liittyen. Hevosen kyky kompensoida epätasapainoa on niin suuri, että vaikka hevonen näennäisesti olisi suora suhteessa haluttuun liikkeeseen tai askellajiin, se saattaa kannatella kehoaan epäsymmetrisesti, jolloin epätasapaino ei välttämättä näy epäpuhtaana liikkeenä. Tämän lisäksi valjakkoajossa ohjaspituuden muuttuessa useaksi metriksi, kuolaintuntuman ja ohjasotteiden merkitys suhteessa hevosen tasapainoon korostuu. Hevosen tasapaino kehittyy koko ajan ja sitä tulee johdonmukaisesti kehittää läpi sen koulutuksen, jotta se kykenisi suorittamaan yhä vaativampia tehtäviä. Vastaavasti hevonen, jonka on vaikea hyväksyä tasaista kuolaintuntumaa saattaa vältellä sitä siksi, että pään asennon säilyttäminen on sille työlästä liian vaativan asennon, askellajin, alustan tai mielentilan vuoksi. Tulevissa numeroissa vastaamme ajankohtaisiin ja jokaista koskettaviin kysymyksiin. Tarkasteltaessa hevosen liikettä selästä käsin, ratsastajan tunne tasapainoon suhteessa epätasapainoon liittyy hänen subjektiiviseen havainnointiin ja omaan kehonhallintaan, sekä –tuntemukseen. Esimerkiksi sen sijaan, että kuolaimeen nojaavaa hevosta rangaistaan ohjasottein tai muilla avuilla, tulisi kouluttajan ymmärtää, että se, minkä hän havaitsee kenties tottelemattomuutena saattaa johtua hevosen tarpeesta tasapainottaa itseään pään ja kaulan asennon muutoksella. Ennen kuin hevosen liikkeen tasapainosta voidaan tehdä objektiivista arviota, edellä mainitut seikat tulee ottaa huomioon ja tarkistaa. BUCHNER, S. Bobbert, Mees Muller, Johan L. Epätasapainosta kertovat oireet , kuten kuolaimen vastustelu, ristilaukka, epäpuhdas käynti/ravi, painonsiirrot kaarevilla urilla jne. Biomechanical and energetic determinants of the walk–trot transition in horses, Timothy M. Wickler and Donald F
Häneltä saatava tietotaito on äärimmäisen arvokasta jokaiselle hevosten kanssa toimivalle. Positiivista vahvistetta ei hevosilla vielä kovin paljon käytetä, mutta tutkimuksissa se. Hevosten ajatusmalli: kannattavaa vai ei –kannattavaa. Kannattavaksi asia voidaan tehdä kahdella eri tavalla: joko lisäämällä hevosen elinpiiriin hevosen haluama asia tai poistamalla elinpiiristä hevosen (vaikka hivenenkin) epämiellyttäväksi kokema asia. Alkuvaiheessa onkin hyvin tärkeää, 34 Tunne Hevonen että hevonen koulutetaan suhtautumaan uusiin asioihin rauhallisesti. Eli joko positiivista tai negatiivista vahvistetta käyttäen. Hevosten kanssa turvallinen ja hevosystävällinen toiminta voi onnistua ainoastaan ymmärtämällä millainen eläin hevonen oikeasti on. Tieteellisesti tutkittua tietoa hevosesta on jatkuvasti enemmän ja enemmän jokaisen hevosharrastajan ja ammattilaisen käytössä. Apujen käyttö perustuu juuri negatiivisen vahvisteen käyttöön: avun vaikutus lakkaa, kun ratsastaja saavuttaa halutun reaktion. Hänen tietonsa hevosten käyttäytymisestä, oppimisesta ja ratsastuksen kannalta edullisesta liikemekaniikasta ovat vertaansa vailla. Stressitön kouluttaminen Hevosia on mahdollista kouluttaa ilman hevosen kokemaa liiallista stressiä, jos huomioidaan hevosen lajityypillinen käyttäytyminen ja ymmärretään tarkasti, miten hevonen oppii. Jos haluamme hevosen tekevän jotain, tulisi asiasta tehdä hevoselle kannattavaa. Koulutuksen edessä hevonen yleistää ihmisen kanssa toimimiseen ja uusien asioiden oppimiseen liittyvän rauhallisen ja positiivisen mielentilan. Edellä kuvattu toimintamalli luo mahdollisimman turvallisen ja miellyttävän ilmapiirin sekä hevoselle että kouluttajalle. O n hienoa havaita, että ihmiset janoavat tietoa hevosista sekä ovat hyvin kiinnostuneita ymmärtämään hevosten käyttäytymistä ja perehtymään hevoseen eläimenä. Mikä aihe teksti: Mintti Rautioaho kuvat: Ulla Alanko ja Iida Kauhanen Tuire Kaimio kurssitti hevosihmisiä Oulussa Eläintenkouluttaja Tuire Kaimio vieraili Oulussa huhtikuun lopulla ja luennoi kaksi päivää reilulle 250 ratsastuksen harrastajalle hevosten oppimisesta ja lajityypillisten ominaisuuksien vaikutuksesta. Uudet asiat saavat hevosen luonnostaan jännittymään ja valmiustilan kohoamaan. Hevonen koulutetaan toimimaan yhteistyön ilmapiirissä ihmisen kanssa ymmärtäen ihmisen pyynnöt. Suomen tunnetuin eläintenkouluttaja Tuire Kaimio on erittäin hyvin perehtynyt hevosiin
Hevostenkoulutuksessa positiivista vahvistetta käytetään yleensä käytännössä yhdessä negatiivisen vahvisteen kanssa. Stressiä aiheuttavat muutkin tekijät kuin pakokäyttäytyminen. Tuire Kaimion kurssilla käytännön osiossa käytettiin useissa eri tilanteissa naksutinkoulutusta vahvistamaan hevosen oppimista. Hevosten koulutus Yli 250 hevosharrastajaa kokoontui kahtena päivänä kuuntelemaan eläintenkouluttaja Tuire Kaimion hevosluentoa Oulun yliopistolle. Kaksi yhtäaikaista ärsykettä johtavat jännittymiseen Hevosilla on todettu enemmän stressiperäistä häiriökäyttäytymistä kuin häkkikanoilla Hyvin tärkeää on siedättää ja totuttaa hevonen kaikkiin käsittelyssä tarvittaviin asioihin, varusteisiin ja työvälineisiin. Pakoreaktiolla voi olla hyvin erilaisia muotoja, kuten jännittyminen, juurtuminen, sulkeutuminen, potkiminen, pukittaminen, puolustautuminen, ryntääminen pakoon tai kiirehtiminen. Ymmärtäessä syyn ongelmakäytökseen käsittelijä voi ilman voimakeinoja saada hevosen käyttäytymään hyvin. Ärsykkeet voivat Hevosen kokiessa päivittäin stressiä esimerkiksi ratsastuksessa, sen elimistö ei ehdi palautua ja ajautuu ylikierrostilaan. Tuire Kaimion perehtyneisyys hevosten lajityypilliseen käyttäytymiseen ja oppimisen lainalaisuuksiin ovat vertaansa vailla. Pakoreaktioon liittyy aina stressihormonipitoisuuksien nousu hevosen elimistössä. Hevosten ongelmakäytöksen taustalta löytyy usein pakoreaktio jossakin muodossa tai muu lajityypillinen käyttäytyminen. Kaikki välineet ja varusteet, jotka saavat hevosen ärsykekynnyksen kohoamaan tulee huolellisesti totuttaa hevoselle, koska kaksi yhtäaikaista ärsykettä laukaisevat pakoreaktiota. myös peittää toisiaan, jolloin oppiminen hämärtyy. Tätä hevonen ei voi estää, koska pakoreaktion laukeaminen on refleksinomainen tapahtumaketju. kuva: Iida Kauhanen on jo todettu tehokkaimmaksi tavaksi kouluttaa eläintä. Tuire Kaimio kertoi huolestuttavan tiedon, johon jokaisen hevosen omistajan tulisi suhtautua vakavasti: tutkimusten mukaan hevosilla on enemmän stressiperäistä häiriökäyttäytymistä kuin häkkikanoilla. Tämä aiheuttaa henkisten ongelmien ja käytöshäiriöiden lisäksi lopulta fyysisiä ongelmia. Positiivisen vahvisteen kautta hevoset saadaan näkemään ihmisen kanssa toimiminen kannattavana ja oppiminen hevosta innostavana tapahtumana. Eli mikäli varusteet ylittävät hevosen ärsykekynnyksen ja sitten esimerkiksi ratsastaja nousee hevosen selkään, joka myös ylittää ärsykekynnyksen, niin pakoreaktio saattaa laueta automaattisesti. Tuire Kaimio luetteli listan tekijöistä, jotka aiheuttavat hevoselle stressiä: hevosen turhautuminen, lajityypillisen käytTunne Hevonen 35. Tuire Kaimio antoi ratsastuksen harrastajille työkalut toimia hevosten kanssa yhteistyössä ja positiivisessa hengessä. Luennot olivat erittäin mielenkiintoisia
Mikäli perustuntuma jätetään kouluttamatta, hevonen kokee ohjan tuntuman ärsykkeenä. Todellista oppimista ei tapahdu. Perustuntuman kouluttamisen tärkeys Ratsuhevosen koulutuksen kannalta on hyvin tärkeää, että hevoselle on koulutettu apujen käytön kannalta oleelliset perustuntumat: kuolaimen perustuntuman ja pohkeen tuntuman sietäminen ennen varsinaista apujen kouluttamista. Jokaisen on helppo testata oman hevosen perustuntuman sietäminen ottamalla pysähdyksessä ohjat kevyesti käsiin tuntumalle. Jos hevoselle on jätetty opettamatta perustuntuma, hevonen ratkaisee tilanteen usein itse sulkien leukakulmaa 36 Tunne Hevonen ja menemällä kuolaimen eli luotilinjan taakse välttääkseen kuolaintuntuman. Kun tämä toteutuu, on kuolaintuntuma opetettu hevoselle onnistuneesti. Ohjeet tähän löytyvät Tuire Kaimion kirjasta Hevosen kanssa. Jos nämä mahdollisuudet estetään, jännittynyt hevonen jää yleensä juoksemaan vasten kuolaintuntumaa. Mikä aihe täytymisen estyminen, liikunnan puute, yksin jääminen, liian rankka valmennus, pelot, koulutusvirheet, liian vähäinen lepo, kiima, kommunikointiongelmat, elinolojen ahtaus ja turvattomuus. Koulusääntöjen ensimmäisellä sivulla asia tarkasti mainitaan: hevosen tulisi liikkua turpa hivenen luotilinjan etupuolella. Tällöin toinen yhtäaikainen ärsyke laukaisee pakoreaktion, joka voi näkyä eri muotoina: sulkeutumisena, kiireenä, vastusteluna, puskemisena päin ohjaa tai esimerkiksi sivulle liiraamisena. Kouluratsastussäännöissä lukee, että hevosen tulee liikkua kevyellä, tasaisella kuolaintuntumalla kaikissa tilanteissa vastustelematta ja luottavaisena, myös siirtymisissä, pysähdyksessä ja peruutuksessa. Turparemmillä ei ole tarkoitus peittää hevosen koulutuksen virheitä, vaan jos sitä käytetään, turparemmin oikea kireys on se, kun hihnan ja he-. Kuolaimen perustuntuman kouluttamatta jättämisellä on myös ratsastuksen kannalta muitakin haitallisia vaikutuksia hevoselle. Stressaava oppimistilanne estää pysyvän muistijäljen syntymisen. Kun hevonen on tottunut perustuntumaan, hevoselle koulutetaan kaikki mahdolliset asiat, joita esimerkiksi kuolaimista voidaan pyytää. Apujen käytön ajoitus ja mahdollisimman kevyiden apujen käyttö vaatii perustuntuman. Usein hevosten ryntäämisen ja jännittämisen syyksi paljastuukin, että hevonen ei ole tottunut perustuntumaan ja kiirehtyy sen aiheuttaman jännityksen seurauksena. Vaikka hevonen suorittaisikin vaaditun tehtävän oikein, tiedon siirtyminen työmuistista pitkäkestoiseen on heikompaa stressaantuneella hevosella. Leukakulman liiallisen sulkeutumisen seurauksena ratsastuksen kannalta edullinen pään ja kaulan asento menetetään. Toinen vaihtoehto on, että hevonen oppii ratkaisemaan tilanteen ja helpottamalla kuolaintuntuman aiheuttaman paineen riistämällä ohjat ratsastajan kädestä. Mikäli hevonen reagoi ohjan kokoamiseen muuttamalla pään asentoaan, peruuttamalla taaksepäin, kiirehtimällä liikkeelle, kiskaisemalla ohjia, aukomalla suutaan tai muutoin elehtimällä suullaan levottomasti, on erittäin todennäköistä, että hevonen ei siedä riittävän hyvin perustuntumaa, vaan perustuntuma aiheuttaa ärsykekynnyksen nousun. Tällöin olisi tärkeää kouluttaa hevosta sietämään perustuntumaa. Parhaat oppimistulokset saavutetaan, kun hevosta koulutetaan rauhallisessa mielentilassa
Sulkeutuneisuus johtuu aiemmista fyysisistä vaivoista ja epäilys on, että käytöksestä on tullut opittu tapa. Tunne Hevonen 37. siitä, että hevonen ei ymmärrä ihmisen pyyntöä eikä tiedä, miten pyynnön aiheuttamasta paineesta vapaudutaan. Tuire Kaimio kertoi, että hevosten kyky yleistää asioita on erittäin heikko verrattuna moniin muihin eläinlajeihin. Hevonen on oppinut koulutetun tehtävän juuri tietyllä tavalla, tietyssä paikassa ja tietyn käsittelijän toimesta. Hevosten koulutus Sisarukset Anni Goman ja Iida Kauhanen ratkaisivat Tuire Kaimion ohjauksessa, miten auttaa Mimmi-hevonen pois sulkeutuneisuudesta. Hevonen ei osaa yleistää ja juurtuu kokeilemaan samoja vaihtoehtoja. Hevosen jännittyminen seuraa mm. Mikäli hevosen oletetaan ymmärtävän, mutta todellisuudessa se ei ymmärrä, hevonen jännittyy ja saattaa vaikuttaa vastustelevalta. Mimmi-hevosen haasteena on se, että kaikki pyynnöt lisätä liikettä saavat sen sulkeutumaan. Jos hevosta halutaan herkistää, niin pyyntö on aina aloitettava pienemmästä paineesta kuin mihin hevonen sillä hetkellä reagoi. Mikäli ratsastajan istunta ei ole riittävän vakaa ja joustava, ratsastajan avut antavat virhesignaaleita hevoselle. Uusi tilanne vaatii asian kertaamisen alusta saakka. Jokaisen uuden ratsastajan olisikin hyvä tarkistaa ymmärtääkö hevonen hänen käyttämänsä avut. Tämä aiheuttaa hyvin koulutetulle hevoselle haasteita, koska hevonen ei tiedä, miten hevonen saa avun aiheuttaman paineen myötäämään. Ihmiset oppivat, kuinka voimakas paine saa hevosen reagoimaan ja aiemmat vaiheet jätetään pyynnöistä pois. Hevoselle käytettävät avut voivat olla hyvin kevyitä, mikäli ratsastaja on riittävän taitava. Ristiriitatilanne syntyy myös epäselvästä apujen käytöstä. Ristiriitatilanne saa hevosen jännittymään Monet tekijät voivat kohottaa hevosen valmiustilaa ja laukaista pakoreaktiota. Usein vaikeuksia aiheuttaa tässä ihmisten oppiminen ja keskittymisen herpaantuminen. Hevoset ovat äärimmäisen herkkiä eläimiä ja tuntevat kärpäsenkin ihollaan. Hevonen ei synnynnäisesti ymmärrä ihmisen pyyntöjä, merkkejä tai apuja, joten kaiken hevosen ja ihmisen välisen kommunikoinnin huolellinen kouluttaminen on tärkeää. kuvat: Ulla Alanko. Kun yhtäkkiä uudessa tilanteessa vaikuttaa, ettei hevonen osaa jotakin tuttua asiaa, todennäköisesti kyse on juuri yleistämisen ongelmista. Yhtä perusteellista koulutusta ei yleensä tarvita kuin alunperin, ja useamman yleistyksen jälkeen tilanne helpottuu. Ihmisten tulisi ohjata ja auttaa hevonen tekemään asiat oikein hevosen hyvinvointia ja terveyttä edistävällä tavalla. Ratsastuksessa on tärkeää, että hevonen sietää ja on totutettu esimerkiksi perustuntumaan, mutta apujen käyttöön hevonen ei saisi siedättyä vahingossa. Hevonen jännittyy tämän seurauksena, mutta lopulta turtuu apujen sekamelskassa. Kauhan kosketus turvalla ja kauhan kiinniottaminen houkuttelivat hevosesta omatoimisen liikkumisen esiin. vosen nenäpiin väliin mahtuu reilusti vähintään kaksi miehen sormea. Toinen haaste hevosten kanssa toimiville on hevosten kyvyttömyys tehdä päätelmiä, ja juurtuminen vääriin, jopa kivuliaisiin, toimintamalleihin. Nyt haluttiin selvittää, onko taustalla edelleen kipu vai onko kyse kipumuistista eli opitusta käytösmallista. Ratsastajan ja käsittelijöiden olisi tärkeä oppia käyttämään voimistuvia pyyntöjä. Hevonen jännittyy myös, jos ratsastaja käyttää liian suurta painetta avun käyttöä aloittaessa. Jokaiselle ratsastajalle ja hevosten käsittelijälle on tärkeä tieto, että hevonen ei osaa ilman erikseen opettamista yleistää
Ihmisten ajatusmallin muutos sai hevosen käytöksen muuttumaan. Pakoreaktio voi purkautua hyvin erilaisina muotoina. Tuire Kaimio antoi orin uudelle omistajalle muistisäännön: hevoset ovat hyväntahtoisia, ne eivät ole tahallaan huonokäytöksisiä. Hevosen kyky päätellä on hyvin heikko. Luonnollisesti tilanteesta seuraa myös vaaratilanteita ihmisille. Orin käytös on ollut tämän jälkeen moitteeton, hevonen on erittäin yhteistyöhaluinen ja hyväkäytöksinen. Anna koulutti raippamerkin uudelleen Raskerille Tuire Kaimion ohjauksessa. Stressi purkautui suoraan suuriin muotoihin, koska hevonen yhdisti raipan ihmisen kädessä aiempiin hankaliin kokemuksiin.. Lopulta hevonen vastasi raipan pyyntöön rennosti liikettä lisäten ilman jännittymistä. Kaimion kurssin jälkeen orin käytöstä tulkittiin pakoreaktiosta johtuvaksi ja raippa siedätettiin huolella orille, jotta sitä voidaan hyödyntää koulutusvälineenä. Valitettavasti hevosten haasteellista käytöstä ei Anna Airaksinen osallistui hevosensa Rasker kanssa käytännön osuuteen. Mikäli hevonen on kuitenkin koulutuksen alussa oppinut ohjia vasten painamisen, haastavan tilanteen eteen tullessa hevonen helposti palaa ensin opittuun. Valitettavasti, jos hevosta ei ole koulutettu tekemään toisin, se ei välttämättä osaa tehdä toisin. Vastarefleksistä johtuen hevoset päätyvät ja vähitellen oppivat painamaan ohjastuntumaa vasten, vaikka hevosillekin olisi helpompaa liikkua painamatta ohjiin. Esimerkkitapaus: kiltti ori, joka muuttui aggressiiviseksi ihmistä kohtaan varsinkin, kun ihmisellä on raippa kädessään. Tuolloin hevonen puski päälle ja potki. Huonolle käytökselle on aina syy. Hevosten koulutus Esimerkiksi yksikään hevonen ei halua painaa herkkiä ikeniään kuolaimia vasten. kuva: Ulla Alanko 38 Tunne Hevonen useinkaan ymmärretä pakoreaktion aiheuttamaksi. Rasker reagoi raipan pyyntöihin jännittymällä, joka tyypillisesti näkyy hevosilla hännän huitaisuna tai muina suurempina eleinä. Meidän ihmisten tulee oppia elämään tämän syvältä purkautuvan voiman kanssa ja ymmärtää, että voimankäyttö ja epäselvä käsittely pahentavat tilannetta. Jos asian kanssa tehdään tulkintavirhe, se heikentää hevosen elämänlaatua huomattavasti, aiheuttaa turhaa ja mahdollisesti jatkuvaa kärsimystä. Tulkintavirheet aiheuttavat hyvinvointiongelmia hevosille Pakoreaktio kuuluu hevosen synnynnäisiin käytösmalleihin, eikä sitä koulutuksella saada sammumaan. Tuolloin ihmisen tärkein tehtävä on olla apuna auttamassa hevonen pois pinteestä ja rauhallisesti ohjailla sille toisenlainen ratkaisu. Aiemmat omistajat kehottivat pitämään hevonen tiukassa kurissa voimakeinoja kaihtamatta, ettei hevonen pääse uusien omistajien niskan päälle juuri tämän käytöksen vuoksi. Tässä tapauksessa se johtui pakoreaktiosta
Ongelmia ja vaaratilanteita hevosten kanssa koetaan erityisesti, jos hevonen oppii pakoreaktion kannattavaksi. Tämänkin kouluttaminen tulee suorittaa rauhallisessa tilanteessa. Pakoreaktion suuret muodot aiheuttavat varmasti suurimman osan hevosten kanssa syntyneistä loukkaantumisista ja tapaturmista ihmisille. Myös espanjalaismallit, alustat, jne. Moni hevonen liikkuu paremmin ja vapaammin joustorunkoisen satulan kanssa. Mabona hevospalvelut Hidalgo -satulat Keski-Euroopassa suositut satulat saatavilla nyt myös suomesta. Hevonen voi myös oppia, että sen jännittyminen muuttaa ihmisen käyttäytymistä rajummaksi tai kovakouraisemmaksi. Hevosen jännittyminen voidaan keskeyttää alkuvaiheessa rauhoittumismerkillä, joka on koulutettu rauhallisessa tilanteessa. Viivi -hevosella on hyvin yleinen kuolaintuntumaongelma, eli Viivi pakenee helposti kuolaintuntumaa sulkien leukakulmaansa ja vapauttaen itsensä kuolaimen tuntumasta luotilinjan taakse. Mikäli tilanne saadaan keskeytettyä, tilanteen eteneminen pysähtyy. Tätä ongelmaa ratkottiin Mintti Rautioahon ja Tuire Kaimion kanssa yhteistuumin. Tarjoamme laajan valikoiman Itävallassa suunniteltuja nahka- ja joustorunkoisia satuloita eri lajeihin. Kouluratsastussäännöissä kohdassa 401 mainitaan kuolaintuntuman pehmeys ilman jännittyneisyyttä ja vastustelua. kuva: Iida Kauhanen Mitä ihminen voi tehdä hevosen jännittyessä. Hevonen palaa aina tilanteen muuttuessa ensiksi opittuun toimintatapaan. Edellä kuvattujen tilanteiden seurauksena, oppimisen tuloksena hevonen saattaa puolustautua tai paeta hyvin suurieleisesti ilman ennakkovaroitusta. Normaalitilanteessa hevosen jännittyessä sen eleet noudattavat tiettyä kaavaa edeten pienemmästä reaktiosta kohti suurempaa. Ihmisen voimankäyttö saa hevosen jännittymään lisää ja pakoreaktion voimakkuus kasvaa. Ratsain on tärkeää opettaa hevoselle yhden ohjan pysäytys, jolla pakoreaktio voidaan keskeyttää. Tämä merkki toimii parhaiten, mikäli pakoreaktio ei ole ehtinyt suurimpiin muotoihinsa. Kokeile itse, tarjoamme testisatuloita! 040 812 0910 Anni www.hidalgo.fi. Jotta tätä haastetta ei ratsastuksessa syntyisi, tulisi perustuntuma kouluttaa nuorelle hevoselle ennen varsinaisia ohjasapuja, esimerkiksi ennen pidätettä
Hevoseni aavistavat kun vedän pihapuihin naruja, tallin oveltakin kulkee lanka kottikärryjen ja kaivon kautta. Minä jään lapion varteen nojaamaan kun eteeni piirtyy kuva; ruuna hymyilee! 40 Tunne Hevonen. Ruunan kertomaa Leskenlehdistä keltaiseksi värjäytyneet pientareet, ensimmäiset vihreät korret aidan alla.. Enhän minä kerkeä edes kokonaan sisälle kun suuret silmät jo odottavat tummat hahmot talvivillan rippeitä kyljissään. Koiran ylöskaivamat voikukanjuuret! Puut hengittävät aurinkoa ja vihreä matto leviää kuin varkain jokaisena yönä portin pielistä pellon takanurkkaan. Pehmeään maahan jää jäljet kun tamma tanssii! Ruuna kääntyi jo omenapuun taakse, parhaille paikoille
seuraavista ongelmista: säikkyminen, pukittelu, karkuunjuokseminen, lastaamisvaikeudet, kiirehtiminen ja huono suorituskyky. TTouch-menetelmä on parantanut monien hevosten elämää. Ilmoittautumiset: Mika Tarvainen, mikaj.tarvainen@gmail.com Hevosia ja tiloja koskevat kyselyt: Milli Heiniemi, millihoo@gmail.com Katso myös: https://www.facebook.com/Haukkumaki -lisätietoja kurssista ja kouluttajasta! www.ttouch.com sivustolta löydät lisätietoja Tellington TTouch-menetelmästä. Näiden kohtien hoitaminen TTouchmenetelmällä ja maastatyöskentelyllä kannustavat hevosta rentouttamaan kireät lihakset, venyttämään ja vahvistamaan ylälinjaa ja mahdollistavat hevosen kehon tehokkaamman työskentelyn. Tellington TTouch intensiivikurssi 19.-23.8.2013 Kurssi on viisipäiväinen ja sille otetaan kahdeksan hevosen kanssa osallistuvaa henkilöä. Kurssin hinta: 900 €/hlö Olet tervetullut oman hevosen kanssa mukaan kurssille tai tarvittaessa saat talliltamme lainahevosen käyttöösi. Haukkumäen tila - Haukkumäki Farm www.haukkumaki.com. Visuaalisesti havainnoimalla ja käsin tunnustelemalla voidaan erottaa jännitystilakohdat hevosen kehosta. Kurssikieli on englanti. Tavoitteena tasapainoinen ja rento hevonen Tellington TTouch-menetelmällä - osallistu kurssille! Järjestämme elokuussa kaksi- ja viisipäiväiset TTouch-kurssit Porvoossa Haukkumäen tilalla. Kursseilla on tarjolla arvokkaita työkaluja joilla voit auttaa hevosia selviytymään mm. Kurssin hinta: 360 €/hlö hevosen kanssa ja 120 €/kuunteluoppilas. TTouch sopii toipilaille sekä kilpa- ja harrastehevosille ikään katsomatta. Hevoset jotka pelkäävät tai ovat arkoja kosketukselle ovat muutaman hoitokerran jälkeen saavuttaneet luottamuksen ihmisiin. Kurssin hintaan sisältyy opetus TTouch kouluttaja Bibi Degnin johdolla viitenä päivänä klo 9-17, hevosen vuokraus tai oman hevosen asuminen Haukkumäen tilalla, aamukahvit, lounaat ja iltapäiväkahvit ja rauhallinen ympäristö oppimiseen. TTouch (tunnetaan myös nimellä TTeam) -menetelmän päätavoite on parantaa hevosen tasapainoa, jolla luonnollisesti on positiivinen vaikutus suorituskykyyn ja käyttäytymiseen. Kuvat: C A.Forberg Tellington TTouch viikonloppukurssi 17.-18.8.2013 Kurssi on kaksipäiväinen ja sille otetaan kahdeksan hevosen kanssa osallistuvaa henkilöä sekä 20 kuunteluoppilasta
Horsebic on liikuntatunti, johon kuuluu alku- ja loppuverryttely, aerobinen ja lihaskunto-osuus, sekä venyttelyt. kuva:Mika Leinonen kehittää kehotietoisuutta ® Horsebic Saara opastaa syvien vatsalihasten käyttöä hengitysharjoituksen avulla pallon päällä kuva:Mika Leinonen 42 Tunne Hevonen
-Haluamme suoria hevosia- mutta usein unohtuvat suorat ratsastajat. Liikkeitä on kymmeniä- eritasoisille liikkujille ja ratsastajille. Horsebicin monet kasvot Kun hevosen läsnäolo ei jännitä, eikä hevosen liike vaikuta ratsastajan kehoon, on oman kehotietoisuuden kehittyminen entistä helpompaa. Voiko hevonen olla suora jos ratsastajan vasen kylki on rutussa tai jo kävellessään paino on aina enemmän toisella jalalla, muistuttaa Saara. Ratsastus vaatii hyvää kehonhallintaa ja ratsastajan painon jakautumsiella ja nivelten toiminnalla on erittäin suuri merkitys. Tunteja yhdistää kuitenkin liikunnan ilo ja se, että tunneilla oppii aina jotain ratsastukseen liittyvää. - Horsebic-tunnilla käydään läpi samoja asioita kuin ratsastustunnilla. -Ohjaajia on erilaisia ja erilaisilla painotuksilla. Ratsastuksen ja aerobicin elementit yhdistävä Horsebic ®keskittää huomion ratsastajan kehoon, sen hallintaan ja asentoon. Pintalihaksia pitäisi pystyä aktivoimaan vain tarvittaessa. Varsin usein oppilaita on vaikea motivoida lenkille, uimaan tai kuntosalille, mutta Horsebic tunneille riittää tulijoita. Hyvinvointi teksti: Minna Lindström kuvat: Horsebic.fi ja Mika Leinonen Meri Sataman vuonna 2008 lanseeraama Horsebic ® yhdistääratsastuksen ja liikunnan – ilman hevosta. Omalla kohdallani asennonmuutos oli vain senttejä, mutta opittuani käyttämään syviä tukilihaksia, sain apua paremmasta ratsastusasennosta ja selkävaivat katosivat, Saara kertoo. golfiin, kävelyyn, retkeilyyn ja painonnostoon. Ravia hevosena pallolla, tasapaino, koordinaatio, syvät keskivartalontukilihakset Käynnin tekniikka, keskivartalon pito. Maailmanlaajuisesti tunnettu Horsebic tarjoaa harrastajalle mahdollisuuden oivaltaa oman kehotuntemuksen kautta hevosen tapaa liikkua. Mikäli ratsastaja käyttää vain pintalihaksia, tulee asennosta helposti jäykkä ja myös tehoton. Saara Auvinen on kouluttautunut myös Centered Riding®ohjaajaksi, sekä aloittanut lajivalmentajaopinnot. -Minua kiinnostaa erityisesti se, miten hevonen todella liikkuu ja millainen mahdollisuus Horsebic® on laajentuessa myös muihin urheilulajeihin, Saara Samalla konseptilla on tulossa ensi talven aikana ryhmäliikuntatunnit mm. Ratsastajan tulee olla rento, mutta jäntevä. Saara muistuttaa, että ratsastajat verryttelevät yleensä hyvin omat hevosensa, mutta itse ratsastajan verryttely jää huomiotta. Mielikuvitus rajaa mahdollisuudet, miten moninaisesti ja hauskalla tavalla omaa kehoaan voi kehittää ja liikuntaa harrastaa. Tämä on oman kuntotason mukaista liikuntaa joka laittaa myös aivot töihin! Sopii myös allergikoille ja heille, joita ratsastus ehkä hieman jännittää. Meri opiskelee tällä hetkellä Vierumäellä liikunnanohjaajaksi (AMK) ja lopputyön aiheena on Golfbic. Lisäksi Horsebic® sopii kaiken ikäisille ja kokoisille ihmisille. -Horsebiciin tutustuminen voi alkaa työpaikan tyky-päivästä tai polttareille järjestetystä valmennuspäivästä. Mietitään montako tahtia on käynnissä,ravissa ja laukassa, mikä jalka aloittaa oikean laukan tai miten ratsastetaan laukanvaihto, kuvailee Saara Auvinen. -Erityisesti kouluratsastuksessa korostuu hevosen ja ratsastajan suoruus, sekä vaadittujen asioiden täsmällinen suoritus. -Tavoitteena jäntevyys-mutta rentous. Tunne Hevonen 43. Hyvinvointi Lankku este ja hyppy! H Ryhmä lankku orsebic-ohjaaja Saara Auvinen kertoo saaneensa Horsebicistä helpotusta omiin kipuihinsa ja samalla oivalluksen parantaa omaa ratsastusasentoaan. Syvien tukilihasten tulee olla aktiiviset liikkeitä tehdessä- mutta pintalihaksien rennot
Eli ei kun harjoittelemaan. Kuinka moni hevosenomistaja edes erottaa eri rehut toisistaan. Aikoinaan tallia pitivät vain asiansa osaavat henkilöt. Avoimin mielin oppiin Kun oppii avoimin mielin, syvällisesti ymmärtäen, pystyy jonain kauniina päivänä muodostamaan oman mielipidekenttänsä. Jokainen talli missä olin hevosineni ennen omaa tallia opetti jotain hevosten pidon eri mahdollisuuksista. Perusasioden ohi ei voi oikaista. Mutta pintelikurssi pitää tilata kahteen kertaan, toinen ravimieheltä ja toinen kouluratsastajalta. Se on kuulkaa varsin ikävää jos pinteli on liian kireällä koko yön tai liian löysällä esteitä hypätessä. Eläinlääkäreitä oli harvassa, klinikoista puhumattakaan, joten peruslääkintätaidot oli osattava. Nykyisin tietoa tulvii joka tuutista ja perustaidot hukkuvat nippeleistä vääntämiseen. Katsokaapa huviksenne mitä perusmerkki, hoitomerkki I, lääkintämerkki ja ruokintamerkki pitävät sisällään. Mutta se vain on niin, että järkytyn joka kerta siitä, että kymmeniä vuosia hevosia omistaneet ihmiset eivät osaa pintelöidä hevosiaan tilanteen mukaan. Kaikilta yhdessä opin sen, että on yhdentekevää mitä tekee, mutta sen tekeminen hyvin vaatii harjoittelua. Nykyisin hevostelu on hengittelyä ja tunteiden analysointia, satulassa istutaan pohtimassa pallean kulman killistystä ja hevosten pitokin on nahistelua ulkoisista detaljeista. Oppia ikä kaikki Oma heppahistoriani sisältää monta tärkeää opettajaa. Joten mars kaikki hevostaitokursseille, jos ei sellaisia löydy aikuisille niin tilatkaa kurssi oman tallinne mestarilta tai naapuritallin osaajalta. Sellaisen mikä ei perustu netistä luettuun toisen jakamaan mutuiluun vaan sellaisen mikä on omien kokemusten ja omilta opetusmestareilta saadun opin kautta vähitellen omaksi muokattu. Y stäväni oli liittynyt Upseeriratsastajiin ja takana oli ratsastustunti reilusti eläkeiän ylittäneen opettajan silmien alla. SRL loi aikoinaan hienon ratsastusja hevostaitomerkkijärjestelmän, joka täyttää valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet. Etenkin hevostaitomerkit pitäisi mielestäni vaatia jokaiselta hevosenomistajaksi aikovalta. 44 Tunne Hevonen Hyvin usein opetukseen liittyi tarina siitä kuinka mestari itse oli oppinut asian omalta mestariltaan. Mutta kuinka moni osaa kääriä pintelin. Taitomerkit pakolliseksi kaikille! Kauan sitten hevosia ja talleja oli vähän. Vammaisratsastukseen tutustuminen sai tajuamaan hevosten kyvyn ottaa vastuuta ihmisestä. Mutta yksi yhteinen piirre heillä kaikilla oli: Jokainen heistä halusi opettaa tekemään oikein ja halusi myös kertoa miksi jotain tehdään niin kuin tehdään. Islannissa opin hevosten laumakäyttäytymisestä ja westerntallin varsojen käsittelyopit siirsin suoraan omille varsoille. Näin kerrottuna asiat jäävät mieleen. Tallimestari suoritti rehujen hankinnan ja vastasi laadun tarkkailusta. Olen ollut erilaisten ihmisten vaikutuspiirissä. Yksikään heistä ei ollut virheetön ja jälkikäteen olen ollut monessakin yksityiskohdassa heidän kanssaan eri mieltä. Hevosenhoitajaksi pääseminen oli suuri kunnia ja oli itsestäänselvyys imeä kaikki tarjolla oleva oppi niin hyvin kuin mahdollista. Ei ole olemassa oikotietä onneen. Toisaalta, jos tutun tuttuihin sattuu kuulumaan ammattigroomina tai edes puoliammattilaisena kisahevosia hoitanut henkilö, niin häneltä saa taatusti parhaimmat vinkit pintelöinnin saloista. Tehkää vaikka luentosarja missä kutsutte naapurin ravimiehen, ratsastuskoulun pitäjän ja vuokratallin pitäjän kertomaan omista hevosenhoitorutiineistaan, tai mikä vielä parempi, menkää kuulemaan paikan päälle kuinka muualla toimitaan. Kuten huomaatte takerrun jatkuvasti pinteliin. Olipa kyse kauran laadusta tai pintelin kireydestä, niin perusteet tuli aina opetuksen mukana. Olen oppinut ravimiehiltä pintelöintiä ja valjaiden pesua, kenttäkilpailijalta kaikkea maan ja taivaan väliltä, kouluratsastajilta saappaiden kiillottamista ja lettien vääntöä, esteratsastajalta sain mukaani ehtymättömän lentävien lauseiden varaston ja ainakin kymmenen valmiiksi alleviivattua kirjaa luettavaksi. Ja näitä taitoja siirrettiin eteenpäin, koska oli kaikkien etu, että tallilla oli mahdollisimman monta osaavaa kättä. Näinä päivinä, kun kukaan ei tunnu enää kunnioittavan vanhoja ratsastusperinteitä, tuntui ihanalta kuulla, että tervaskantoluokan seuralla on jatkumoa. Tällä kertaa ajattelin herätellä hevosenomistajia. Ja harjoittelua ja harjoittelua. Huutelin viimeksi tallinpitäjien tietojen säännöllisen päivittämisen perään. Monella uushummaajalla on vakaa käsitys pihatoista, kengättömyydestä ja ties mistä kaviokuumehiilihydraatista. Kaiken uutuuden hakuisen kukkahattuilun keskellä tuntuvat perusasiat kadonneen kartalta. Silloin kukin päätyi lähitallille ja kunniotti kaikkitietävää tallimestaria ja ratsastuksenopettajaa ilman epäilyksiä. Ja kun saa tiedon hyvin perusteltuna, sen pystyy myös siirtämään oikein kerrottuna eteenpäin. Etenkin niitä, jotka oikaisevat suoraan omistajaluokkaan, suorittamatta tallinkäytävän lakaisun perusteet kurssia. Ja muistakaa, että ei kysyvä tieltä eksy! Heidi Kallioniemi. Vieraskynästä Ennen oli Tallimestarit rautaa – Sujuuko Sinulta pintelöinti
Hevostaito teksti: Jaana Pohjola kuvat: Shutterstock Kohti parempaa yhteistyötä 46 Tunne Hevonen
Hevosammattilaisille onnettomuuksia sattuu eniten ratsastustilanteiden ulkopuolella. Hevosen ja ihmisen suhde rakentuu sekä lyhyistä kohtaamisista; kengitys, lääkärikäynti, hieroja, että useista päivittäisistä kohtaamisista tuttujen ihmisten kanssa; omistaja, ratsastaja, hoitaja. Miten hevonen muodostaa mielipiteensä ihmisistä. Ihmisen ja hevosen välinen suhde alkaa muodostua jo heti varsan syntymän jälkeen. Siksi on tärkeää pohtia miten hevosta käsitellään. Esimerkiksi ulkomaiset tutkimukset kertovat, että eläinlääkärit joutuvat hevosen potkaisemiksi keskimäärin kerran vuodessa riippumatta kokemuksen määrästä. Päivittäin hevosten kanssa työskentelevä henkilö vaikuttaa kaikkiin hoitamiinsa hevosiin voimakkaasti. Potkuja sattuu sitä enemmän, mitä enemmän hevosten kanssa ollaan tekemisissä; taito tai kokemus ei riitä suojaamaan potkuilta kokonaan. Miten luottamus syntyy. Konkreettisten käsittelykokemusten ohella suhteen kehittymiseen vaikuttaa hevosen temperamentti, ihmisen temperamentti sekä näiden yhteensopivuus. Molemmat vuorovaikutustavat vaikuttavat siihen, millaisen kuvan hevonen saa ihmisistä. huulipuristimen käyttötilanteen on havaittu olevan yksi suurimmista onnettomuusriskeistä eläinlääkäreillä. Lisäksi pakkokeinojen käyttö ja epäjohdonmukainen tai jopa väkivaltainen kohtelu heikentää hevosen hyvinvointia. Klinikalla ja muissa käsittelytoimenpiteissä käytetään erilaisia hallintakeinoja, joiden tarkoituksena on estää aggressiivisuutta ja estää pakoyrityksiä. Ne tutut ihmiset, jotka kohtaavat hevosen useita kertoja päivässä, ovat erittäin tärkeässä asemassa hevosen asenteen ja mielipiteen muokkaamisessa. Ratsastusonnettomuuksissa selittävänä tekijänä on usein ratsastajan vähäinen taito ja kokemus, kun taas hevosen käsittelyn aikaisia onnettomuuksia ei selitä ainoastaan kokemuksen tai taidon puute. Koetilanteessa koehenkilöä omaehtoisesti lähestyvien hevosten määrä riippui täysin päivittäisestä käsittelijästä. Se, miten hevoset suhtautuvat koetilanteessa vieraaseen ihmiseen, riippuu yllättävän paljon siitä, miten kyseisiä hevosia käsitellään päivittäin. Kuten ihminen, ei hevonenkaan pysty kohtaamaan jokaista uutta ihmistä täysin vailla ennakko-odotuksia. Varsa tottuu ihmiseen, kun sen emää Tunne Hevonen 47. Sekä ihminen että hevonen muokkaavat mielipidettään ja suhtautumistaan toisiinsa aiempien kokemusten perusteella. Yksittäiset tapahtumat vaikuttavat hevosen näkemykseen ihmisistä; tutkimuksessa varsat, joilla oli käytetty pakkokeinoja nuorena, suhtautuivat ihmiseen epäluuloisesti pitkään sen jälkeen. Suhde voidaan määritellä siteeksi, joka muodostuu sarjasta vuorovaikutustilanteita. H evosonnettomuuksia sattuu paljon, mikä kertoo lajienvälisen kommunikaation haasteista. Kuitenkin näistä tekijöistä voimme vaikuttaa itse vain käsittelykokemuksiin ja niistä hevoselle aiheutuviin muistijälkiin – omaa tai hevosen temperamenttia ei ole mahdollista muuttaa. Hevostaito Miten hevosen ja ihmisen suhde rakentuu. Erilaisten pakkokeinojen käyttö ei ole täysin ongelmatonta, koska mm
vaarallisia hevosia pystyvät yllättävän usein käsittelemään sellaiset henkilöt, jotka eivät tiedä hevosesta tai sen historiasta mitään. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Hevosia koulutettiin viidesti viikossa viiden minuutin ajan kerrallaan ja koulutusmenetelmänä käytettiin positiivista vahvistamista – oikeasta suorituksesta hevonen palkittiin viljapelleteillä. Lisäksi suhteen muodostaminen edellyttää kognitiivisia kykyjä – kykyä analysoida vuorovaikutuksen sisältö tietyn kumppanin kanssa ja muistaa tämä sisältö seuraavilla tapaamisilla. Lisäksi koulutuksen aikana palkitut hevoset pysyivät kokeissa paremmin paikoillaan kuin ne, joita ei ollut palkittu. Hevosalalla toimivien ihmisten tulisi kyetä tulkitsemaan hevosen eleitä. Ranskalaistutkimuksessa testattiin hevosten muistia ihmisten kanssa koetusta vuorovaikutuksesta. Huonojen kokemusten jälkeen hyvän suhteen luominen kestää pidempään. Suhteen luominen ei ole yksinkertainen prosessi; siihen tarvitaan toistuvaa vuorovaikutusta. Sekin on pohtimisen arvoinen asia, minkä verran negatiivista kierrettä syntyy, kun tiettyjen hevosten huonoa mainetta pidetään yllä ja jopa kasvatetaan, puhumattakaan kokonaisten hevossukujen maineesta. Tästä ei ole käytettävissä tutkimustuloksia, mutta usein kuulee, että ns. Kun yli puolet hevosen kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta on positiivista, voi olettaa, että hevosen suhtautuminen hoitajaansa sekä muihin ihmisiin säilyy positiivisena. Näin ollen ihmisillä ei ole ennakkokäsitystä hevosesta kohtaamistilanteessa, mikä saattaa vaikuttaa lähestymistapaan. Aggressiivisuuden uhkaa tulisi pystyä huomioimaan hyvissä ajoin, jotta vaaratilanteita pystytään välttämään. Positiivinen vahvistaminen paransi oppimista ja vahvisti opitun asian muistamista itse koulutustilanteessa sekä vielä pitkän ajan kuluttua. Suhdetta mitataan joka päivä ja siihen voi vaikuttaa pienillä teoilla.. 48 Tunne Hevonen Hevoset ovat samankaltaisia oppijoita kuin muutkin eläimet; ne oppivat ja muistavat paremmin, kun koulutus yhdistetään positiiviseen tilanteeseen. Vuoden ikäisiä hevosia opetettiin seisomaan paikoillaan kytkemättöminä erilaisten pienten toimenpiteiden, kuten harjaamisen, suojien pukemisen, jalkojen nostelun, kuumeen mittaamisen ja hyönteismyrkyn sumuttamisen aikana. Vaikka ihmiseen suhtautumiseen vaikuttaa myös hevosen temperamentti, huomattavasti enemmän siihen vaikuttaa kokemukset ja oppiminen. Positiivinen suhtautuminen kouluttajaan näytti myös yleistyvän helposti vieraisiin ihmisiin. Positiivisella vahvisteella koulutetut hevoset muistivat paikallaan pysymisen vihjesanan paremmin kuin kontrolliryhmän hevoset; ne osoittivat ihmisiä kohtaan enemmän ystävällisiä eleitä kuin kontrollihevoset. Tämän takia varsallisten tammojen positiiviseen käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hevostaito käsitellään positiivisesti. Joskus ihmisen asenne voi vaikuttaa hevosen käyttäytymiseen. Koulutusjakson jälkeen hevoset olivat käsittelemättä puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ne testattiin. Normaalitilanteessa hevonen tekee useita uhkauksia ennen kuin se puolustautuu aggressiivisesti. Varsa oppii emäänsä seuraamalla, ettei ihmisen käsittely aiheuta stressiä tai pelkoa
AGINY / KAISA NYSTRÖM KAISA@AGINY.FI WWW.AGINY.FI 045-136 9088 Tunne Hevonen 49. Mikä aihe IDEOI ITSE, NIIN TOTEUTETAAN YHDESSÄ! AGILITYESTEET KOIRILLE, KANEILLE JA PONEILLE
Alkuaikojen ”juoksuta sitä, kunnes se antautuu” -brutaaliudesta on siirrytty ”kävele sen kanssa ja poista paine, kun se lähestyy tai katsoo kohti” -vaiheen kautta ”odota” -moodiin. Hyvällä onnella muutaman hankalan kiinniottosession jälkeen hevonen päättää tulla suosiolla ihmisen mukaan ja ongelma on ratkaistu. mutajuoksua ja piilosta. Sitä ei saanut laitumelta pois kuin ottamalla sen parhaan kaverin mukaan. Treenaamaan on kuitenkin päästävä ja mokoma koni siis saatava kiinni. Jotkut hevoset muuttuvat suorastaan villihevosen kaltaisiksi. Ihmisen reaktio tässä tilanteessa on yleensä myös lajityypillinen: tuloksia ja heti! Pyydystä, suorita, palauta! Jos hevonen ei heti kälpi luo tai edes työnnä päätään riimuun ihmisen vaellettua sen luo, yritetään yllätystaktiikkaa: hiivi, vaani ja nappaa! Toimii -ehkä kerran. Tällä palstalla Tunne Hevonen -lehden toimitussihteeri pohtii hevos- ja muun elämän yhtymäkohtia omien kokemustensa kautta. Kertaakaan en ole joutunut astumaan mutaan saadakseni hevosen kiinni vaan se on joka kerta tullut mahdollisimman lähelle porttia, että olen yltänyt kiinnittää riimunnarun kuivin jaloin. Laitumellelasku on jännittävää aikaa niin hevosille kuin ihmisillekin. Valitettavasti hevosta ei voi yllättää, jos se ei suostu yllätettäväksi ja miltä moinen petomainen käytös mahtaakaan saaliseläimestä tuntua. Eräskin punainen tamma nappaa kyllä hyvässä lykyssä leivän, mutta älä unta näe, että olisit riittävän nopea napataksesi sen samalla kiinni! Alkuaikoina punainen tamma oli ihan mahdoton. Homma on ilmeisesti kehittynyt, koska koko viime talven minua on tultu portille vastaan, parhaimmillaan hörinän saattelemana. 50 Tunne Hevonen Eira Jääskelä toimitussihteeri@tunnehevonen.fi. Seuraava konsti on tietenkin houkuttelu. Mikä siis neuvoksi. Viimeisimmässä blogissaan Carolyn Resnick kehotti poistamaan sanavarastosta kokonaan sanan ”catch” ja ”Odottamaan, kunnes hevonen suhtautuu ystävällisesti ajatukseen pukea riimu.” Olen valmis odottamaan. Laitumelta tai tarhasta noudon jalossa taidossa olen muutenkin kokenut jonkinlaisen evolutiivisen kehityskaaren. Talvella harrastettiin mm. Ne eivät ole näkevinään laitumelle saapuvaa noutajaa, ne lymyilevät porukan isoimman ja ilkeimmän otuksen takana ja viimeisenä keinonaan pinkovat pakoon, kun vihreä houkuttaa enemmän kuin ihmisen kanssa puuhastelu. ”Toimitussihteerin kynästä” Eira Jääskelä on pitkän linjan hevostaitaja, joka kouluttaa hevosia ja opettaa hevostaitoja tavoitteenaan turvallisempi ja hauskempi hevosharrastus sekä kaksi- että nelijalkaisille ystävilleen. Leipäpala taskuun ja homma on hoidettu -tai sitten ei. Hevonenhan ei voi tietää, että se pääsee harjoituksen tai hoitotoimenpiteen jälkeen takaisin laitumelle, ennen kuin se kokemuksen kautta oppii, että näin käy. Tätä varten en ole tehnyt mitään harjoituksia, vaan kokonaisuutena parantunut suhde hevoseen on muuttanut käytöstä. Aina ei kuitenkaan käy niin
Käytä tilaisuus hyväksesi ja saat kauttamme 50 euron alennuksen! Alennuskoodillamme ALETUNNEHEV saat nyt kurssin hintaan 99,- (norm. Nyt uutuutena NLP-valmentaja Katri Syvärisen Riding Flow – verkkovalmennuskurssit. 149,-) TIETOA • TAITOA • TUNNETTA 52 Tunne Hevonen www.tunnehevonen.fi. Tilaa siis heti parasta kesälukemista! Vudekan ilmoi www.tunnehevonen.mycashflow.fi Verkkokaupastamme löydät lehden lisäksi suosituimmat eläin- ja hevostietokirjat. PAL.VKO 2013-32 802009-1303 13003 6 414888 020090 Tunne Hevonen täyttää 4 vuotta! Synttäritarjouksena Tunne Hevosen kesäkuussa tehtyihin kestotilauksiin saat alkuvuoden lehdet kaupan päälle ja yli 50 euron tilauksiin laitamme yllärin matkaan