Mikä aihe Nro 4/2013 Hinta 7,60 € TIETOA • TAITOA • TUNNETTA Nro 4/2013 6/2012 Hinta 7,60 € TIETOA • TAITOA • TUNNETTA Matka hevosten maailmaan Raviurheilun taitajat Henkilökuvissa: Tommi Kylliäinen ja Leo Mönttinen Tunnistatko pelkoreaktion. • Intuitiivista parantamista • • SHKL on hevosenomistajien asialla • Paras ratsastusseura • Tunne Hevonen 1. • Mikä satulapakko
Tilaukset verkkokaupastamme, joka löytyy osoitteesta: www.tunnehevonen.fi Tiedustelut, osoitteenmuutokset ja juttuvinkit osoitteeseen: minna.lindstrom@tunnehevonen.fi 2 Tunne Hevonen Katso ajankohtaiset tarjoukset verkkokaupastamme: www.tunnehevonen.fi/mycashflow.fi Muista, että löydät meiltä myös hevos -ja eläintietokirjat!. Kestotilauksen hinta on 36 € ja määräaikaistilauksen hinta on 40€. Tunne Hevonen on lehti tiedostavalle hevosihmiselle. Tunne Hevonen ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Seuraava Tunne Hevonen ilmestyy 10.10.2013. Mikä aihe Piet Nibbelink työskentelee henkilökohtaisesti kaikkien kurssille osallistuvien hevosten kanssa
32 Satulapakko – kun hevonen panikoi satulasta Ratsastus: s. 50 Sarjakuva Tunne Hevonen 3. 4 Pääkirjoitus Raviurheilu: s. 48 Ruunan kertomaa s. 38 Minun tieni – oppimisen kulmakivet Hevosen koulutus: s. 34 Intuitiivista parantamista Oppiminen: s. 11 s. Mikä aihe Tunne Hevonen 4/2013 s. s. 6 Hei me ravataan! Henkilökuva: s. 40 Vahvisteiden hyödyntäminen hevosen kanssa toimiessa Kannessa: Jarno Käppi ja Rock N Jetset Kannen kuva: Eira Jääseklä s. 14 Hevosmies alusta loppuun – Leo Mönttinen Tommi Kylliäinen teki haaveistaan totta Hevostieto: s. 18 SHKL on hevosenomistajien asialla Hevostaito: s. 20 Matka hevosten maailmaan – A Journey into the Horse’s World s. 49 Me ja ne muut s. 30 Pelkoreaktio ilmenee monella tavalla s. 20 Matka hevosten maailmaan – Oppaina matkalla toimivat oman alansa huiput: Piet Nibbelink, Judith Cross-Strehlke ja Sarah-Jane Clarke. 26 Paras ratsastusseura – Ratsastusseura Primus ry Hyvinvointi: s
Tiede ja tutkimus ei kuitenkaan riitä yksinään, vaan tarvitaan tunne ja kiintymys, jotta hevonen ja ihminen voisivat olla yhtä. Kuvitus: Sanni Airaksinen www.kuupiirto.blogspot.fi sanni.airaksinen@tunnehevonen.fi 044-5387764 Taitto ja ulkoasu: J-Concept Oy Jarkko Kaunismäki jarkko.kaunismaki@pp.inet.fi 040-5034842 Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Porvoo 441 763 Painotuote Monen pienen ja vähän isommankin tytön unelmien täyttymys on oma hevonen. Yhtenä päivänä ihminen osaa kaiken ja tietää kaiken paremmin. Edes hoitohevonen. Ilman tahtoa ei auta, vaikka maailmalla tehdään, ja on jo pitkään tehty eläinten käyttäytymiseen ja oppimiseen liittyvää tutkimusta, kaikkien meidän hyödyksi. Älykäs, aidosti oppimisesta ja hyvinvoinnista kiinnostunut, itsestään huolehtiva ihminen voi päästä kentaurin tunteeseen kiinni. Tai edes päästä joskus tunnille. Edellyttäen, että hän muistaa, että ratsukko ei ole vain johtaja ja alamainen, se on yhdessä flow’ssa tanssiva pari, joka ei vain näytä olevan yhtä, vaan todella on sitä. Hän tietää, että paikoilleen juurtunut hevonen pelleilee tai että hevosen kielen osaaminen on sen oppimisen ymmärtämistä tärkeämpää. Pääkirjoitus Kustantaja: Brännland ISSN 1798-2774 www.tunnehevonen.fi Me olemme Tunne Hevonen –lehden takana: Toimitus: Minna Lindström Päätoimittaja minna.lindstrom@tunnehevonen.fi 050-5344640 Eira Jääskelä Toimitussihteeri toimitussihteeri@tunnehevonen.fi 040-9609057 Tiede ja tunne käsikäteen Maria Kervinen Ilmoitusmyynti maria.kervinen@tunnehevonen.fi 044-5528412 Ihminen on ihaillut hevosta aina. Sitten kun pienistä tytöistä ja pojista kasvaa isoja, hevosen ihailu ja kunnioitus peittyy kaiken osaamisen ja pätemisen alle. Niin hevosen kuin ihmisen hyödyksi. Tai edes talutusratsastukseen. Niin pitkään, että luolamaalauksissa on löytynyt kuvia arvostetuista hevosista ja tärkeitä hevosia on haudattu omaisuuden kera, uskoen, että ne jatkavat ylvästä elämäänsä tuonpuoleisessa. Minna Lindström www.tunnehevonen.blogspot.fi 4 Tunne Hevonen
IDEOI ITSE, NIIN TOTEUTETAAN YHDESSÄ! AGILITYESTEET KOIRILLE, KANEILLE JA PONEILLE. AGINY / KAISA NYSTRÖM KAISA@AGINY.FI WWW.AGINY.FI 045-136 9088
Netin kauttakin pelaaminen onnistuu helposti oman pelitilin. Seuraavaksi yleisin on maili eli 6 Tunne Hevonen 1600m. Kansallisylpeytemme ori Brad De Veluwe pitää tälläkin hetkellä hallussaan maailmanennätystä. Lisäksi ajetaan pitkän matkan lähtöjä 3100 metrillä. Kilpailtavia matkoja on pääsääntöisesti kolme. Lähdöt on rajattu erilaisin määrityksin, yleisimmin voittosumman mukaan, jotta jokainen hevonen kohtaisi tasoisensa vastuksen. Mikä aihe teksti ja kuvat: Essi Leminen Hei me ravataan! Ravimaailma on yllättävän monelle hevosihmiselle tuntemattomampi, vaikka Suomi kuuluukin Euroopan viiden suurimman ravimaan joukkoon. Ja että raveissa voi lyödä vetoa voittajasta. Mitä lähtöjä. Hylkäys on vuorossa, jos hevonen laukkaa esimerkiksi liian pitkän matkan tai laukkaa liian monta kertaa. Suomenhevoset ja lämminveriset kilpailevat omissa lähdöissään. Ensimmäisenä maaliin tullut on voittaja ja laukkaaminen on kiellettyä. Myös maalisuoran laukasta hylätään. Mutta mistä kaikesta oikein on raveissa sekä raviurheilussa kyse ja mitä ravitalleilla tapahtuu. Raviurheilu kokonaisuudessaan on kuitenkin paljon monisäikeisempi kokonaisuus. Lähdöt saatetaan matkaan joko autolähetyksellä, jossa hevoset kerääntyvät lähetysauton siivekkeiden taakse kahteen riviin tai tasoitusajona eli volttilähetyksenä. Pelaaminen Raviradalla pelaamiseen saa helposti apua paikanpäällä, mutta pelata voi myös etäpelipisteissä ja kaikilla R-kioskeilla. K aikki varmasti tietävät, että raveissa hevoset juoksevat ovaalin muotoisella radalla kilpaa askellajinaan ravi. Eniten ajetaan kilpaa 2100m matkalla
• Ravilähtöjä ajetaan vuodessa noin 5500. • Ammattivalmentajia Suomessa on noin 160 ja amatöörivalmentajia yli 7000. Se on matematiikkaa, todennäköisyyksiä sekä taitoa lukea hevosia Tunne Hevonen 7. Katsotaan aiempia startteja, vastusta tulevassa startissa, lähtöpaikkaa. Ikä lasketaan syntymävuoden tammikuun 1. Valmentajilla tulee olla lisenssi. Seuraava vaihe yleensä on opetella lukemaan ohjelmaa ja hevosten tietoja siitä. päivästä, jolloin samana vuonna syntyneillä kilpailuoikeus lakkaa samaan aikaan. Sen lisäksi maakuntaratoja on 20 ja kesäratoja 23. Moni aloittaa pelaamisen puhtaasti luottamalla tuuriin. Lämmityksen seuraaminen antaa vielä viime hetken lisätietoja hevosen päivän kunnosta. Totoaminen onkin loppuviimeksi pitkälti taitopeli. • Yleisöä raveissa käy vuodessa noin 700 000. Pelitilin kautta voi myös nykyään lyödä vetoa laukkalähtöihin ulkomaille, joka on uusinta uutta. • Tunnetuimpia suomalaisia ravihevosia maailmalla ovat tälläkin hetkellä kilpaileva Brad De Veluwe ja aiemmin kilpailleet Passionate Kemp, Houston Laukko sekä Charme Asserdal. • Palkintorahoja vuonna 2012 maksettiin 20,2 miljoonaa. • Raviurheilun kattojärjestönä toimii Suomen Hippos ry www.hippos.fi • Ravipeleistä vastaa Fintoto Oy www.toto.fi • Ammattivalmentajien toiminnasta lisätietoja löytyy: www. Valitaan hevonen, joka on erikoisen värinen, miellyttää eniten omaa silmää, jota ohjastaa oma suosikkikuski tai jolla on hyvä nimi. • Lämminveristen kilpailuoikeus päättyy hevosen täyttäessä 13 vuotta. ravivalmentajat.fi kautta ja samalla voi mukavasti seurata raveja sekä omien pelien osumista aina ulkomaita myöten tototv:n kautta omalta tietokoneruudulta. • Kärrylähtöjen lisäksi ajetaan myös raviratsastusta eli montéa. • Hevosia näihin raveihin osallistuu noin 7500 ja ohjastajia yli 2000. • Suomi kuuluu Euroopan viiden suurimman ravimaan joukkoon. Suomenhevosilla kilpailuoikeus päättyy hevosen täyttäessä 15 vuotta. • Raviratoja on 43kpl, joista päärata on Helsingissä oleva Vermo. • Pelattavien hevospelien kokonaisvaihto on vuositasolla 250 miljoonaa euroa. Mikäpäivinä aihe paitsi • Raveja järjestetään vuodessa noin 600 kaikkina muina jouluaattona ja joulupäivänä
Lähdöt kuvataan usealla kameralla alusta loppuun, joten tapahtumien läpikäynti jälkeenpäin on myös tarvittaessa mahdollista. Käytännössä kilpailueläinlääkärin useimmiten näkee tark- 8 Tunne Hevonen. Pahemmassa tapauksessa ajokieltoa tai peräti kilpailukieltoa. Lievin on puhuttelu, jonka jälkeen tulee sakkorangaistus. Tuomariston tehtävät välittyvät selkeimmin myös katsojille. Mikäli havaitaan sääntöjen vastaisia rikkomuksia, on luvassa sääntöjen rikkojalle rangaistus. Sijapelin kertoimet eivät palauta voittorahoja yhtä ruhtinaallisesti, mutta voiton todennäköisyys on huomattavasti suurempi. Kilpailueläinlääkärin vastuualueeseen kilpailujen ylimpänä eläinsuojeluvalvojana kuuluu eläinsuojelulain vaatimusten täyttyminen kaikilta osin. Sijapeli onkin turvallisin ja mukavin peli aloittelevalle pelaajalle. Lisäksi voi pelata kaksaria, jossa veikataan kahta ensimmäistä hevosta tai troikkaa, jossa tulee tietää kaikki kolme ensimmäistä. Pelissä on tarkoitus valita hevonen, joka tulee kolmen parhaan joukkoon. Valvontaa monella sektorilla Ravikilpailut ovat myös hyvin tarkasti valvottuja tapahtumia erityisesti hevosten kannalta, mutta myös hevosten taustalla olevien ihmisten, yleisön sekä pelaajien oikeusturvan ja turvallisuuden kannalta. Ajo- sekä kilpailukieltoihin yleensä liittyy myös sakkorangaistus. Tarkempaa sijoitusta ei tarvitse osata arvata. Voit veikata voittajaa tai voit veikata sijaa. Tuomaristolla on toki myös monia muita tehtäviä kuten maaliintulojärjestyksen vahvistaminen ja mahdollisista hylätyistä suorituksista päättäminen. Sanktiot jaetaan neljään eri kategoriaan rikkomuksen vakavuuden perusteella. Isompiin pelisysteemeihin tulee tietää voittajat 4-7 lähtöön sen päivän tarjolla olevasta pelimuodosta riippuen. Pelimuotoja on monia. Hevosten hyvinvointia valvoo myös kilpailueläinlääkäri avustajineen. Ajovitsan käyttö on tarkasti säädeltyä, kuten ajotyyli ylipäätään, erityisesti loppusuoran osalta. Mikä aihe Ravirheilu sekä niiden kanssa toimivia ihmisiä – tuntea kenttä, jolla pelataan sekä tuntea pelaajat. Kilpailusäännöt löytyvät Hippoksen sivuilta
Hevosilla käytettävien varusteiden ja välineiden valvonta on myös eläinlääkärin tarkkailulistalla. Kaikki ohjastajat puhallutetaan raveissa automaattisesti ennen ajotehtäviä, mutta rangaistuksia tästä syystä onneksi joudutaan jakamaan hyvin harvoin. Valjakkotarkkailija valvoo valjastusta, varusteita sekä hevosten kilpailukuntoisuutta yhdessä kilpailueläinlääkärin kanssa eläinlääkärin avustajana niin lähtötarkastuksessa kuin myös lämmitysajossa eli verryttelyssä. Jos otat, et ohjasta Ohjastajien ajokunnon suhteen ravikilpailusäännöt jatkavat tiukalla linjalla. Jos lukemat menevät 0,5 tai yli, on luvassa kolme kuukautta kilpailukieltoa. Myös hevosten kilpailukelpoisuuden tarkkailu sekä poikkeuksellisen kilpailusuorituksen tehneiden hevosten tarkastaminen kuuluu valjakkotarkkailijan tehtävälistalle. Mikäli mittari näyttää siitäkin korkeampia lukemia, ei kilparadoille ole asiaa puoleen vuoteen. Ravikilpailuissa linja on vieläkin tiukempi. Eläinlääkäri voi tarvittaessa poistaa hevosen lähdöstä jo lämmitysajon aikana, mikäli katsoo hevosessa olevan jotain vikaa, joka estää hevosen kilpailemisen, tai määrätä hevosen eläinlääkärintarkastukseen ennen seuraavaa starttia. Kuten autolla ajaessakin, on promillerajana 0,5. 0,1-0,4 lukemissa on tuomaristolla oikeus päättää, annetaanko henkilön jatkaa. Valjakkotarkkailijan voi myös nähdä tunnistamassa hevosia ja tätä saatetaan välillä tehdä myös pistokoeluontoisesti hevosten oikeellisuuden tarkastamiseksi. Lisäksi eläinlääkärin tehtäviin kuuluu pistokokeittain tehtävien doping-näytteiden ottaminen kilpailevista hevosista. Näytteet otetaan lähtöjen jälkeen ilman ennakkoilmoitusta valjakolle ja niitä otetaan kaikissa raveissa lukuunottamatta toto-pelien ulkopuoliset paikallis- ja harjoitusravit. Tunne Hevonen 9. Hyvinvointi Mikä aihe kailemassa valjakoita lämmitysajossa tai kiertämässä tallialueen katoksilla, joissa hevosia valjastetaan ja hoidetaan. Puhtaalla nollalla saa ajaa huoletta, mutta siitä yli mentäessä, ei ajaminen tai edes hevosen käsittely ravipaikalla olekaan enää varmaa
Antti innostuu puhumaan nuorisotyön tärkeydestä lajille sekä hevosten hyvinvoinnista ja sen merkityksestä. Sen jälkeen kaikilta mitataan kuume sekä pulssi ja tehdään silmämääräinen tarkastus. Vähän tuossa muutama vuosi sitten näytti huolestuttavalta, mutta nyt on niitä nuoria alkanut tulemaan enemmän esiin. Raviurheilu on kuningaslaji, se on kova laji ja hevosen saaminen huipulle on tuhansien työtuntien tulos. Raveissa on täysin sallittua käydä kysymässä apua peleihin vieressä seisovilta kokeneemmilta pelaajilta. Se on hevosen koti, eikä meillä ole sinne asiaa turhaan. Muita koko viikonlopun kestäviä hienoja kesäravitapahtumia ovat Suurhollola-ajot Lahdessa sekä St. Lisäksi Antti tuo esiin monessa kohdassa positiivisen asenteen ja sen, ettei ravimaailman ammattilaisten kesken juurikaan kateutta tunneta: ”Vaikka me ollaan tuolla radalla toistemme pahimpia kilpailijoita, niin kun me tullaan sieltä pois, niin me ollaan taas parhaat kaverit, neuvotaan toisiamme ja annetaan vinkkejä, naureskellaan yhdessä. Ainakin meidän ammattilaisten puolesta voin sanoa, että rohkeasti vaan tallille kysymään ja katsomaan, jos kiinnostusta on. Ravirheilu Minäkö raveihin. Me ammattilaiset tehdään tosi tarkkaa työtä, hevoset hoidetaan hyvin ja henki porukan kesken on hyvä. Nuorilla on intoa tehdä ja oppia, kunnianhimoa menestyä.” Antti on myös tunnettu raviurheilun pr-miehenä. Ensi vuonna raviväki vaeltaa juhlimaan kuninkaallista viikonloppua Poriin. Serkamon talliin ovat aina vierasryhmät olleet tervetulleita ja Antti on ollut monissa tempauksissa mukana omalla panoksellaan. Michel-ajot Mikkelissä. Ravisuorassa taannoin esitetty Tie Teivaisiin-niminen reality-sarja *) kuvattiin myös Antin tallissa, ja olipa Antti itsekin oleellisessa osassa luotsaamassa julkkiksista koostuvaa oppilaskaartia läpi ohjelman tavoitteena saada oppilaat läpi leikkimielisestä korttikokeesta ja ajamaan kilpaa. Monella on tästä lajista jotenkin niin kauhean takapajuinen käsitys, se on tosi ikävää. Samaa hommaa me kaikki tehdään ja määränpää on sama.” Antti muistaa myös joka välissä korostaa hevosen asemaa työkaverina ja haluaa nostaa esiin tärkeän asian hevosten hyvinvointiin liittyen: ”Sen täytyy riittää, että hevonen tekee työnsä hyvin. Ikäkausikilpailut starttaavat syksyllä ja ensimmäisenä juostaan Vermossa Derby, jossa voittaja kuittaa 100.000 euron suuruisen palkinnon. Monia nuoria, nykyisiä ja tulevia ammattilaisia, sekä aktiiviharrastajia on tullut alalle poniravitoiminnan kautta. Vermossa ratatallia pyörittävänä valmentajana ja raviurheilun puuhamiehenä tunnettua moniosaajaa harmittaa, mutta samalla myös ilahduttaa moni asia. Huonostivoiva hevonen ei suorita hyvin, ei tee parastaan. Silloin käytävillä ei juoksentele kukaan. Joitain suurkilpailuita (esim. Tänä vuonna Kuninkuusravit eli ”kunkkarit” ravattiin Kuopiossa. Hevoset pitää hoitaa ja liikuttaa huolellisesti. Samoin ruokinnan pitää olla tarkoin suunniteltua, mutta mitään turhaa ylimääräistä ei. Sen jälkeen on vuorossa Kriterium Tampereen Teivossa. Uusien ihmisten tuominen ja saaminen lajin pariin onkin koko alalle tärkeä edellytys: ”Uusia ihmisiä pitää saada mukaan. Vasta sen jälkeen aloitetaan normaalirutiineihin siirtyminen eli tarhaamiset, kuka lähtee lenkille ja niin edelleen.” Valvontaa Antti toivoisi enemmän yleisesti hevospuolella maakuntiin ja syrjäseuduille niille pienemmille talleille, joissa ulkopuolisia ei käy ja maalaisjärkisesti toteaakin heillä asiakkaiden ja raveissakävijöiden hoitavan hyvin valvonnan heidän tallissaan. Se vaatii kovaa sitoutumista kaikilta koko hevosen elinkaaren ajan.” 10 Tunne Hevonen Ja jos oikein haluaa koukuttua kerralla raviurheilun maailmaan, kannattaa ottaa suunta toukokuussa Tukholmaan Solvallan raviradalle seuraamaan Elitloppetia, jota pidetään Euroopan johtavana ravitapahtumana ja jossa kohtaa Euroopan hevoseliitti. Ravimaailmaan tutustuminen kannattaa ehdottomasti aloittaa suurkilpailuista, joista kevään ensimmäinen on Vermossa ravattava Finlandia-ajo. Kunhan muistaa, että hevosilla on aina etuajo-oikeus. Kesän ykköstapahtumaksi on kuitenkin kiistatta nostettava Kuninkuusravit, joiden paikkakunta vaihtuu joka vuosi. Ammattilaisen tallille ovat ventovieraatkin tervetulleita Raviurheilu ja hevoset ovat Antti Serkamolle koko elämä. Poniravikoulut, joita raviradoilla järjestetään, saavat Antilta kiitosta. Se me ollaan sille velkaa, hyvän hoidon ja kohtelun lisäksi.” Antti jatkaa aiheesta ja kertoo miten heillä aloitetaan jokainen aamu hevosten ruokinnalla kello kuusi: ”Hevoset saavat kuudelta heinää, kauraa ja täysrehua. Elitloppet) lukuunottamatta saa tallialueellakin pyörähtää katselemassa mitä kulissien takana tapahtuu. Meillä ei esimerkiksi hoitotoimenpiteitä tehdä hevosen karsinassa vaan aina käytävällä, koska hevosella pitää olla se oma paikkansa, jossa se voi varmasti aina olla rauhassa. Kateus ei kuulu tähän hommaan. ”Pinnan alla odottelee nuoria ja niitä onkin sieltä jo putkahtanut joitain ja tulevaisuudessa vielä lisää. Mikäli kuitenkin suurkilpailuihin pääseminen tuntuu hankalalta, niin kesäradoilla järjestettävät totoravit ovat myös idyllinen kokemus. Sen jälkeen ne saavat ruokarauhan yli tunniksi. Antin tallissa puitteet ovatkin siistit ja hevoset hyvinhoidettuja: ”Yksi asiakas kerran totesi, että jos saisi syntyä uudestaan, niin kyllä sitä mieluiten ravihevoseksi Serkamon talliin...” *) Tie Teivaisiin-sarjan jaksot löytyvät osoitteesta www.youtube.com
Se oli 50-60-luvun taitteessa. Kun olen ite -58 syntynyt. Kyseessä oli ensimmäinen itse tehty hevoskauppa. Lihan hinta nykyään onkin Mönttistä tuohduttava asia: ”27,50 sai vielä kilohintaa siinä 80 ja 90 lukujen vaihteessakin. Isän perintönä Leolle jäi yksi hevonen. Osa ratsuihmisistä tuntee miehen paremmin aiemmilta vuosilta hevoskauppiaana. Isä antoi pienelle pojalle viraksi metallisten korvamerkkien tuomisen navettaan. Katopa noita, puiset kärryt ja sen ajan systeemit...” Ensimmäisen oman ravihevosen Leo hankki armeijasta päästyään 1979. Hevosmies isolla H:lla. Isä kuoli Leon ollessa 13-vuotias vuonna 1971. Lihan hintakin oli toista luokkaa”, Leo kertoo. Siinä oli monta kertaa, että isä puhui, että tällä voisi kilpaa ajaa, mutta sitten se hevonen ehdittiin myydä ennen kilpailua kuitenkin”, Leo kertoo ja hakee näytille vanhan taulun, jossa on kuva isästä pussihousuissa ja nahkasaappaissa karvahattu päässä suomenhevosen kanssa: ”Oli isällä kyllä tällainen Leiju-niminen tamma, ihan kilpahevonen, mutta sitä minä en muista. Aluksi pienen pojan käsivoimat eivät riittäneet merkkien kiinnittämiseen, mutta isä auttoi. Sehän oli nousuaikaa ja hevonen oli arvokas. Kun taloon mentiin, tehtiin jokaisesta kaupattavasta lehmästä karjakirja, johon merkittiin korvanumero, joka täsmäsi korvamerkin numeroon. ”Silloin oli henki tähän hommaan aivan toisenlainen. Ongelmajätettä on hevosesta tehty. Kuitenkin ennen kaikkea muuta Leo Mönttinen on Hevosmies. Tänä päivänä ei hevosella ole enää mitään arvoa. Kyseessä oli venäläinen lämminveritamma Pepsi, jolla Leo ajoi samana vuonna Leppävirran jääraveissa huivin palkinnoksi viidennestä sijasta. Mikä aihe teksti ja kuvat: Essi Leminen Hevosmies alusta loppuun Hollolalainen Leo Mönttinen on tunnettu ja arvostettu ravivalmentaja. Ajan kuluessa merkkien kiinnittäminenkin alkoi sujua ilman apua. Leo vei hevosen myytäväksi Kuopion Tammimarkkinoille 1972. Jo pienenä poikana Leo kiersi isän karja-auton mukana. Miten se on saatukin niin arvottomaksi! Olen joillekin sanonutkin, että elkää nyt hemmetti ilmasin antako teurastamoille niitä hevosianne, johan se on periaate! Miksi pitää iliman Tunne Hevonen 11. Ostaja löytyi Mikkelistä ja kaupat syntyivät 1750 markalla, joka oli silloin kelpo hinta. Leo kiersi isän mukana aivan viimeisiin päiviin asti karjakaupoilla. ”Isällä oli aina yksi kilpahevonen, mutta se kilpailu oli hyvin vähäistä. Ei sillon niin pientä hevosta ollutkaan, ettei olisi 5000-6000 markkaa saanut lihana. Karjakauppiaan poika Leo Mönttinen syntyi karjakauppiaan pojaksi taloon, jossa oli aina myös jokunen hevonen. Armeijasta hevoskauppiaaksi Ravihevoset olivat olleet jo isän harrastus vaikka karjakauppa oli se, mikä perheen elätti: Isäntäväelle kovin rakkaiksi tulleet Viper Acktion ja Little Sealord on haudattu omalle tilalle. Kyseessä olivat yhdet suurimmista markkinoista koko maassa
Talon seiniä koristavat monet ”Vuoden Hevonen”-kunniakirjat ja hyllyillä on suuret määrät pokaaleita. Tehdään ennemmin vaikka ite ne lihat, kun jaetaan iliman sellasille ketkä tekee ne tuottoon. Meidän pitäisi ite alkaa kilpailla teurastamoiden kanssa niin saadaan lihalle se arvo takaisin.” Armeijasta päästyään Leo teki enemmänkin hevoskauppaa, mutta oli myös sahalla töissä päätyönään. Se ei välttämättä koskaan toivu siitä enää henkisesti. Kun sen on nähnyt, että ei tätä tilannetta auttanut kuitenkaan. Inhosin koko hommaa. Sitten hyvittelin myöhemmin karsinassa, että ollaan. Olin aiemmin jo ollut ravitalleilla jo töissä ja ihan valmentajanakin Tyyskän Auliksella.” Varusmiespalveluksessa Leolla oli ollut mukana Pormestariniminen suomenruuna, jolla Leo oli ajanut vapaapäivinään kilpaa raveissa armeijasta käsin. Kaikkialla on siistiä, mutta samalla idyllistä. Voiko järjettömämpää enää olla. Ne on valmiita siihen, mutta ei tämä. Hevosen laittaminen epäreilujen tehtävien eteen on myös yksi huolenaihe: ”Nuoria hevosia ei pidä liian hätäisesti tuoda liian kovien tehtävien eteen. Hevoset ovat tyytyväisinä omissa tarhoissaan. Muuten on ollut vain näitä hevosia.” Stressipäivä Leo on tunnettu valmentajien ja omistajien parissa erittäin tarkoin hoidetuista hevosista ja huippuluokan tuloksista. Katkiaa siihen. Hevosella on vasta pari helppoa starttia alla, mutta omistaja haluaa sen ikäkausikilpailun karsintoihin, kun se hevonen on sinne maksettu. Mutta sitten on tullut sydämeen sellainen, että miksi minä tuota hevosta. Sahurin hommat eivät tuntuneet omalta, ei millään. Kun sitä toista puoltakin on nuorempana kokeillut... Ottaahan ne ilman ne, jos kerran annetaan. Että miksi menin kurittamaan. Mietippä jotain ikäkausikilpailua. Kun minä aina katon, ettei niin vaan pääsisi käymään. Koskaan en ollut mikään sahatyöntekijä. Mikä aihe jakaa. Oman kiukun purkamista kuitenkin enemmän vaan oli. Kysynnän ja tarjonnan laki on ollut kaupassa aina. Katon tarkasti, että miten tarhoitan kenetkin mihinkin tarhaan ja kuka viihtyy missäkin, ärsyyntyykö kuumasta, onko kipeä vai mikä. Leoa alkaakin naurattaa, kun hän kertoo talvella 12 Tunne Hevonen vieneensä hevosia niihin ja ajatelleensa, miten hevosilla on niissä mahtava tila liikkua hyvässä hangessa: ”No eihän ne piru mihinkään liikkuneet! Siinä tamppasivat portin päässä 10-20m aluetta ja hanki oli koskematon. Suuret nurmitarhat ovat pituudeltaan peräti 400 metriä pitkiä. Kun katsoo tilalla ympärilleen, näkyy tarkkuus ja loppuun ajateltu toiminta joka paikassa. Ne on olleet tuolla sahalla. Hevoset olivat jo ehtineet viedä miehen mennessään: ”Elämässäni olen tuon viisi kuukautta tehnyt niin sanotusti tavallisia töitä. Se tulee maaliin jossain porukan puolivälissä, missä tehdään raskaimmat juoksut ja on ihan loppu. En minä sitten enää sinne asti niitä talvisin vienyt vaan annoin olla näissä pihatarhoissa.” Lupsakasta miehestä kuoriutuu kuitenkin esiin myös toinenkin puoli, jos hevosten tilassa näkyy jotain murhetta: ”Kun minä nään, että joku hevonen laihtuu niin se on minulle ressipäivä. Ettei vaan tulisi turhia ongelmia vaan kaikki sujuisi ja hevosilla olisi hyvä”, Hevosten hyvinvointi nousee esiin muissakin puheissa. Siitä Leo kiittää puolisoaan Pirjoa. Siis mieti – siksi kun on maksettu. Palveluksen aikana Leo oli suorittanut myös eläinlääkintä- ja kengityskurssin, joka kesti kolme kuukautta. Hevoskauppa lähti kuitenkin nopeasti kasvamaan ja alkoi viedä enemmän aikaa eikä mies meinannut enää ehtiä virallisiin töihin: ”Kerran tuli Nikkisen Teemu, mustalaismies, sinne sahalle esittämään hevosta iltavuoroon, niin se oli jo vähän niin, että alkoi työnjohtajaportaasta tulla suositusta, että jos jompaakumpaa tekisit, ettei molempia oikein pysty tekemään yhtäaikaa. Näin valmentajana sitä toivoisi kädet ristissä, ettei vaan pääsisi sinne finaaliin, kun se hevonen ei kuulu siihen koko kilpailuun.” Leo myöntää pehmenneensä vanhemmiten ja mieltää olleensa nuorempana enemmän ehdottomampi ”poikki ja pinoon”-ihminen: ”Ainakin hevoseen on tullu sellanen, että paljon hellemmin. Minä oon kärsiny siitä. Sitä minä inhoon. Sitten se viedään karsintoihin ja pahimmillaan se vielä rimpuilee jotenkin tiensä finaaliin, jossa sillä on vastassa ikäluokan kovimmat hevoset. Minä en ymmärrä sellasta ollenkaan. Se oli helppo valinta
Oli sillä muitakin ajatusmaailmaan ja tallin henkeen. 1,15 miljoonaa euroa • 2000-luvun parhaita hevosia: • Viper Acktion, Little Sealord, Le Grand November Tunne Hevonen 13. Minä niin sen piti antaa tehdä se oma ainakin iloitsen, että meiltä lähjuttunsa. oppinu ja kokeili sitä aina, jos mahdollisuuden sai. Tai minä tätä. ropsasemaan, että nyt et hanEttä eivät ole katkenneet täällä, Tallin seinälle tehdyt hauskat maalaukset sopivat hyvin Leon kaile siinä. ”En minä halua ihtiä kehua, oonko minä parempi työmies tai näin, katoksilta radalle. Tämä on ollut täyttä hevoselämää”, Leo päättää. Niin myyntihevosia kuin opetettavia varsoja sen tulla ihmisten väliin”, Leo miettii ja jatkaa: ja treenihevosiakin. Välillä oonkin sanonu, että olen nykyään niin lepsu näille.” ja me sovitaan, että minä kerron sinulle suoraan, onko hevosesta mihinkään. Niitä huonompia päiviä, jolloin kauppa ei samoilla treenilenkeillä muiden kanssa ja ajelinkin sitä sitten vaan käynyt tai on muuten ollut epäonnea. Ei se vaan aina mene niin. Mikä aihe taas välilöissä... Joku hevonen voi olla, ettei tisen elämän suurimmista vaan viihdy meillä tai tarvii jotain hevosista: muuta erilaista. Hevoset ovat antaneet niin pitäisi pystyä täällä tallialueella kääntämään ja pyörittämään. Tai sitten pitäisi ainakin tietää, että hevonen on oikein hyvä. En minä enää ottaisi sellaista. 2012: 21% • Voittosumma 1999-2012: • n. Sitä ei voinut ajaa tään hyvinkin pois. Sillon on reilua ”Sitä tiesi jonkun asian, mutta sanoa, että tässä on jotain hyvää, sen piti antaa olla. Rehellisyydestä hän ei silti halua tinkiä: ”Minä oon aina ollut sitä mieltä, että jos sinä tuot minulle hevosen Leo Mönttinen • Syntynyt 1958 • Kotipaikka: Lahti • Ravivalmentaja • Ajolupa C • Talli sijaitsee Lahdessa lähellä Jokimaan ravirataa • Valmennettavia 13 • Voittoprosentti v. ei ole ajettu loppuun vaan lähtevät omia asioita ja sai ollakin.” hyvävoimaisina, kaikki tallella.” Kysyttäessä oikein hankalista hevosista nimeää Leo heti esimerkiksi 90-luvulla hänen käsistään kilpailleen Pia Pride S:n: Täyttä hevoselämää ”Se oli oikeinkin hankala hevonen. Sen kanssa vaan piti luovia. Kyllä joskus tulee sellainenkin tunnettu Viper Acktion on hevonen, että meillä ei vaan synkollut selvästikin yksi Möntkaa. Tykkään siitä työstä ja se on mun juttu. Se oli jossain sen ollut mun juttu. Ei siihen menty ohjilla tevät hevoset pärjäävät muualla. Nämä voi kuulostaa sellaisilta höpönpöpö-juttuloilta, mutta jotenkin näin. Persoonallisena la. Sanoin vaan Taplähteä uudestaan elämään, niin en voisi kuvitella muutakaan. niin ylpiä tai huono itseluottaPitää mennä hevosen ehdoilla. Tapsa sanoi, että kyllä näitä ta. Osa on ”Joskus sen hevosen voi olla ollut pidemmän aikaa, osa parempi olla jossain muualla tallillyhyemmän. Pia Pride Leo nauraa, että kyllä hän voisi vaihtaa joitain päiviä elämäsS oli hyvä, toki en sitä silloin tiennyt, kun se tuli. Ehdin paljon. Se on vaan salle, että niinhän niitä pitäisi, niinhän niitä pitäisi... Tuli meillä kerran Perttusen Tapsan kanssa siitä samutta koskaan ei ole talliin meno ja lenkille lähtö hevosella ollut vaikeenomistakin, kun Tapsa ajoi sillä kilpaa. muksinen, ettei voi antaa muiden Jos esimerkiksi hiitin jälkeen se onnistua hevosella, jolla ei ole itse pysähtyi ja alkoi hankaamaan, onnistunut menestymään. Sitä ei menty komentamaan yhtään.” Ammattilaisen vastuu Ihmisten kanssa hyvien välien säilyttäminen ja ystävyyssuhteet ovat Leolle myös tärkeitä. Jos ovat ottaneetkin paljon, niin se on kuulunut siihen. Niitä ei pidä mutta anna jonkun toisen kokeilla alkaa kitkemään. Raveissa se piti taluttaa suoraan uudestaan. Jos saisi löysätä irti, niin jo se vei Tapsan takaisin katoksille. Sinulla on kuitenkin nokka rutussa siitä. Vuosien varrella Leon käsien kautta on kulkenut suuret Ei vaan saisi antaa sen hevosen ja sen ongelmien tai lahjojen puuttumimäärät hevosia. Niin se on reilua niin. Se ei vaan aina toimi kuitenkaan. Ne voisi sitten vaan elää yhdellä mettätiellä, missä se viihtyi. Ammattilainen ei saa olla en ainakaan ala kitkemään. Kun minä sitten sanon, että kuule, ei tästä vaan nyt taida olla, että tule hakemaan pois. Ja kun minä ajattelen, että kun me juodaan ne tulokahvit ja meillä on mukavaa, niin Persoonallisuutta ei saa kitkeä että ne lähtökahvit olisi vielä mukavammat
Mikä aihe Sympaattinen Tommi Kylliäinen nousi ravivalmentajien kärkikaartiin komeetan lailla. 14 Tunne Hevonen
Se olikin tosi hyvä mahdollisuus. Saattavat hetken tehdä hommia ja huomaavat, ettei etenemismahdollisuuksia oikein ole ja vaihtavat muihin hommiin. ”Olihan se meillä ihan erilaista, jos vertaa siihen miten yleensä nuoret joutuvat aloittamaan. Toki sitten aina tulee taas joku uusi tilalle ja sitten taas uusi, mutta harva jää. Isä oli kiinnostunut raviurheilusta, joten Tommille hevoset olivat tuttuja pienestä pitäen: ”En oikein itsekään tiedä missä kohdassa se kiinnostus tosissaan lähti liikkeelle. Olen myös aina ollut kilpailuhenkinen ja pienenä tuli vähän hiihdettyäkin, mutta ei kovin vakavasti tietenkään. T ommi Kylliäisen kotona Savitaipaleella oli jo lapsuudesta asti hevosia. Harva nuori silti saa tänäpäivänä vastaavaa mahdollisuutta. En tosiaan osaa sanoa, mitä tulee tapahtumaan, kun ne jäävät pois. Kyllä näille asioille pitäisi varmaan jotain tehdä tai ainakin alkaa niitä miettiä joltain osin uusiksi.” Kylliäisten talli Jokimaan raviradalla Lahdessa on puitteiltaan ensiluokkainen. Tunne Hevonen 15. Pahimmillaan laitat tallin pystyyn ja aamulla menet tyhjään talliin, keität kahvit ja mietit, että tuleeko yhtään hevosta edes treeniin. Tuleeko niitä nuoria tilalle tarpeeksi?” Tommi uskoo vahvasti, että lahjakkaita ja osaavia nuoria on paljonkin, mutta yrittäjänä aloittaminen vaatii pääsääntöisesti isoja investointeja ja harva saa samanlaista mahdollisuutta kuten hän sai Holopaisen Esan luona. Sain aloittaa tutuilla hevosilla, tuttujen hyvien asiakkaitten kanssa, tutuissa paikoissa”, Tommi kertoo yrittäjäuran alkutaipaleesta. ”En tosiaan osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä. Ne on isoja riskejä, mitä nuoret joutuu ottamaan. Esalla onkin ollut suuri merkitys Tommin uralle ja sen käynnistymiselle: ”Esa alkoi myöhemmin sitten supistamaan toimintaa ja minulle aukesi mahdollisuus vuokrata Esalta tallipaikkoja ja aloittaa siinä omaa valmennustoimintaa. Ja siellä on niitä huippumiehiä paljon. Tommia pidetäänkin yhtenä lahjakkaimmista nuoremman polven ravivalmentajista eikä suotta. Investoinnit on kuitenkin isoja, vaikka vuokratiloissa toimisikin”, Tommi miettii ja lisää: ”Varmaan sellanen kahdeksan kymmenestä valmentajasta on tällä hetkellä 50-60 ikävuoden välissä, jotkut vanhempiakin. Samanlaisia malleja siis tarvittaisiin ehkä enemmänkin vai jotain muuta. Koulun loppumetreillä Tommi päätyi ravivalmentaja Esa Holopaisen tallille Hollolaan työssäoppimisjaksolle ja palasikin sinne takaisin töihin valmistuttuaan koulusta. Harvalla on siihen edes taloudellisia mahdollisuuksia, jos hevostenhoitajan palkoilta pitäisi siirtyä yrittämään. Henkilökuva teksti ja kuvat: Essi Leminen Tommi teki haaveistaan totta Tulevaisuuden ravivalmentajien tilanne huolestuttaa 32-vuotiasta hollolalaista Tommi Kylliäistä. Tuntuu vähän, että tosi harva koulusta valmistuvakin jää enää alalle. Kotona oli kuitenkin isällä aina muutama hevonen ja raveissakin käytiin. Hevosten myötä se kilpailuhenkisyyskin heräsi kunnolla sitten.” Nuoret yrittäjät vähissä Tommin tie vei Ypäjän Hevosopistolle opiskelemaan. Tommi oli tuolloin ollut apuvalmentajan mandaatilla Esan tallissa töissä jo hyvän aikaa. Hän kokee itse olleensa erittäin onnekas aloittaessaan omaa valmennustoimintaansa yrittäjänä
Sitä jouduttiin Elämäntapana raviurheilu hetki jännäämään.” Tommi kertoo ruokinta-automaatin jakavan ruuat hevosille Uudessa tallissa karsinoita oli taas enemmän kuin Esan luoaamulla kello viisi ja ensimmäisten työntekijöiden tulevan talna, mutta uudet paikatkin täyttyivät heti. Aina kun tuntuu, että ollaan usein raveissa. ”Ai ihan kokonaisia vapaapäiviä. 16 Tunne Hevonen. Reitti sijoittamaan hieman erilaialalle onkin enemmän siin tallirakennuksiin niiden ihmistyypistä kiinni – yksi yksilölliset tarpeet huomivalitsee koulun, toinen oiden. TalHuomio Tommin luona kiinnittyy ensimmäisenä tarhavella on helpompi pitää lomia, kun ei ole isoja lähtöjä ja suurkilpailuita alueisiin. Talli tärkeimpänä: on rauhallisempi, ilma aina ”Pitää vaan yrittää hyvä ja hevoset tuntuvat uskaltaa tehdä. Vapaa-aika on vähissä. Tommi itse tulee tallille hieman myöhemmin: Tulosta hevosilla tuli ja Tommi hätyytteli näytöillään val”Tulen itse vasta seitsemältä... varmaan ole mitään muuta Nuoret hevoset pyritään Raisa Kylliäinen on ollut todella tyytyväinen tallin ruokinta-automaatteihin. Työtä vaan pitää jatkaa. Hevosen pitää saada olla myös omistaja Aslak Kaikko oli luopumassa tallistaan ja tarjosi sitä rauhassa, eikä niitä saa olla koko ajan viemässä sinne ja tänne”, TomTommille: mi muistuttaa. Nuorille tekee hyvää olla vilkkaammassa paikassa oppimassa ja tottumassa. liin kuudelta. Kyllä me oltiin nyt Hevosten hyvinvointi etusijalla kesällä kaksi päivää Tukholmassa ja käytiin siellä huvipuistossa. Tommin unelmapaikassa olisivat ulkoilumahdollisuudet vieläkin paremmat: Tommi Kylliäinen ”Jos saisi valita ihan minkä tahansa paikan, niin haluaisin sellaisen, missä olisi ihan älyttömät laitumet, joista riittäisi tällaiselle laumalle • syntynyt 1981 koko kesäksi. Kyse oli ainoastaan siitä, onko pankki samaa mieltä, mutta onneksi oli. ”Tiesin samantien, että haluan tämän tallin. Täytyy alkaa valkesta. Tarhat ovat siistejä, kookkaita ja tehty valkoisesta putheti takaisin työasioihin ja tuleviin lähtöihin. Ne tunnustaa. Kyllä se taitaa olla vähän niin, että en oikein malta pitää vapaata. teyttää työskentelyn hevosten kanssa. Raisa tulee muistuttamaan Tommia aikatauluista ja Tommi Tarhoissa on katos yhtä lukuunottamatta ja jokaisessa hiekkakatsoo kelloa. Sama homma toistuu viikonloppuna sillä nyt mä olen oppinut tän homman ja tiedän tän jutun, niin heti kolahtaa nilkkaan. laajeneminen Tommin kohdalla kuin elokuvissa. kylmäkuitenkin peräänkuuluttaa talli, jossa on olkikuivitus ja eniten asennetta kaikkein lämmitetty juomavesi. Kovaa työtä ja vastaavasti sijoittamaan rohkeutta.” päätalliin, jossa tapahtuu enemmän. Kun menee huonosti, niin silloin tuntuu, ettei koko tallissa ole Puoliltapäivin ajohevoset on ajettu ja iltapäivän Tommi kengityhtään niin hyvää hevosta, millä voisi voittaa. Henkilökuva Yrittäjyyteen Tommi Tommi suotta ole tälläkin koki saaneensa enemmän hetkellä valmentajatilasapua käytännön työeläton yhdeksännellä sijalla. Kar• Ohjastaja (Ajolupa A) sinoista pitäisi jokaisesta päästä myös suoraan omaan tarhaan oman • Talli sijaitsee Lahden raviradalla Jokimaalla oven kautta. Silti myös siitä, kun lasten hoitoonvienti on minun hommani ja niitä ei oikein miehessä ei näy merkkiäkään ylimielisyydestä: saa viedä hoitoon aikaisemminkaan”, Tommi hymyilee. Hevoset ulkoilevat 10-12 tuntia vuorokaudessa. mahdollisuutta. Illalla kääntyy ennen pitkää. Niissä aina haluan kuitenkin olla itse mukana”, Tommi kertoo hevosten ulkoilun olevan heille erityisen tärkeä asia. Niin henkiselle kuin myös fyysiselle.” • Ajopuvun väri: musta oranssi valkoinen Kylliäisten tallista, joka työllistää Tommin lisäksi myös • Vuonna 2012 valmentajatilaston 5. Mutta sitten se onni taas telee sekä tekee korjaustöitä ja muita tarvittavia hommia. Uusi tähti oli syttynyt. Tommin keskittyminen ja ajatukset karkaavat pohja. Tallin ykköskaartiin kuuluva tähti Inverigo sen sijaan viihtyy Hevoset pitävät nöyränä omassa rauhassaan ja asuttaa hirsirakenteisessa parakkitallissa Kuten yrittäjyyden aloittaminen, meni myös toiminnan tyytyväisenä. Raisa-vaimon, on tunnetusti tullut paljon hyviä hevosia eikä • Vuonna 2012 ajajatilaston 8. ”Kun menee hyvin, niin sillon pitää osata olla tyytyväinen niistä hetTallin päivä käynnistyy aikaisin ja aamupäivä ajetaan hevosia. mästä, mutta ei moiti Hevosia on myös pyritty myöskään koulua. Tai siis se oikeastaan johtuu vähän mentajatilastojen huippunimiä. Joka päivä oppii uutta”, Tommi kierolla, että ravit alkavat jo iltapäivällä. Uskon, että sillä on suuri merkitys hevosten terveydelle ja • Kypärän väri: oranssi musta hyvinvoinnille. suoraan työnteon ja oppiVanhemmille kilpahevomisen sitä kautta. mistautumaan raveihin. Niin se vaan menee. ketkä pystyvät ulkoilla pareittan, ovat kaverin kanssa pihalla. Tommin vaimo Raisa Kylliäinen esittelee paikat ja niin paljoa. Hyvinvoiva hevonen raviradalla laadukkaan tallikiinteistön omistanut suurhevosenmyös näyttää hyvältä eikä saa stressata. Tommi sille rakennettiin ns. kistä. Panostaisin ehdottomasti laadukkaisiin ulkoilumahdol• Valmennettavia 35 lisuuksiin. Joku tämän tapainen talli, jossa olisi saman tyylinen • Kotipaikka Hollola • Ravivalmentaja, ammattilisenssi korkea ilmatila ja kaikki mahdollinen, mitä tallissa voi tarvita. Ei siihen viihtyvän siellä paremmin. Jokimaan ”Hevosen hyvinvointi näkyy myös päällepäin. Kyllähän tästä saisi lomaa, jos haluaisi, mutta olen vähän huono pitämään lomaa
Tunne Hevonen 17. Mikä aihe Omalaatuinen Inverigo on yksi Tommin tallin lippulaivoista
”Kaikkein paras on, jos ihminen ottaa yhteyttä esimerkiksi ennen hevosenhankintaa. Esimerkiksi lannanpoltto on ollut meille tärkeä juttu, jota ollaan yritetty ajaa eteenpäin ja tukea ihan taloudellisestikin.” Neuvontapalvelut suosittu jäsenetu Nummenmaan päivät kuluvat 80 prosenttisesti puhelimessa. Meillä on useita hyviä kokemuksia siitä, miten asiat on saatu soviteltua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla, kun on saatu molemmat osapuolet keskusteluyhteyteen meidän kauttamme. Lahdessa Jokimaan raviradalla sijaitsevalla toimistolla on aina touhua. Siis tosiaan liiton tehtävä on kaikessa yksinkertaisuudessaan ajaa hevosenomistajien etuja. Kaikkein ikävintä mielestäni on, jos yhteydenotto tulee vasta siinä vaiheessa, kun asianajajat ovat jo riidan kimpussa. Silloin jäsen ei voi enää välttää kulujen kertymistä ja se toki harmittaa.” Missä vaiheessa sitten pitäisi ottaa yhteyttä ja missä asioissa teiltä voi saada apua. Jäsenetuihin kuuluvat neuvontapalvelut ovatkin olleet SHKL:n käyntikortti jo pitkään. Yhteisomistusta eli niinsanottua kimppaomistamista varten löytyy myös omat lomakkeensa”, Nummenmaa jatkaa ja kehoittaa ihmisiä tekemään aina kunnolliset sopimukset kaikesta sekä ottamaan liittoon yhteyttä ajoissa: 18 Tunne Hevonen ”Valitettavan moni ottaa yhteyttä, kun asiat ovat jo pahasti solmussa. Kukaan ei ole joutunut kääntymään maksullisten lakipalveluiden puoleen vaan asia on saatu hoidettua kuntoon ilman kuluja. Käytännössä tämä näkyy eniten neuvontapalveluina ja erilaisina työryhminä, joissa ollaan mukana aktiivisesti. ”Sitten kannattaa soittaa tänne. Hevostieto S uomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry on kasvanut tasaisesti läpi vuosien. Lopulta Mitja Nummenmaa pääsee irrottautumaan haastattelua varten. ”Olen nytkin olevinaan lomalla”, Nummenmaa nauraa istahtaessaan vihdoin sohvalle ennen vakavoitumistaan takaisin työasioihin: ”Mutta joo... ”Meiltä jäsenet saavat veloituksetta kauppakirjapohjat hevoskauppaa varten, samoin löytyy esimerkiksi täysihoito- ja valmennussopimuksille pohjia. Se on usein kaikkien osapuolten etu.” Mitja Nummenmaa (oikealla) on luotsannut Suomen Hevosenomistajien keskusliittoa jo vuodesta 2000.. Toiminnanjohtaja Mitja Nummenmaa on luotsannut liittoa jo vuodesta 2000 ja haaveilee monien asioiden joukossa muunmuassa ratsupuolen jaoston luomisesta. Sama koskee talli- tai valmennuspaikan etsintää.” Entä sitten jos tulee ongelmia matkaan. Syksyn varsahuutokaupan luetteloa valmistellaan, puhelimet soivat, on palaveria ja vierasta. Neuvotaan täältä miten hankinta kannattaa tehdä, mitä papereita pitää olla, mitä huomioida missäkin kohdassa
Se kuitenkin pääsee opettamaan muita tärkeitä hevosen tapoja varsalleen, vaikka ruokinnan hoitaakin ihminen toistaiseksi.” Keinoemovälitys Heli Lepo puh. Meidän kautta varsoille tarjotuista emistä arviolta yli puolet puolet ovat päättyneet siihen, että varsa on todellakin saanut uuden emän onnistuneen kokeilun jälkeen. 050 309 7555 www.shkl.net Ainutlaatuinen keinoemopalvelu Koko 37-vuotisen elinkaarensa ajan SHKL on välittänyt tietoa keinoemoista, mutta vuonna 2000 keinoemotoiminta kuitenkin sai tuulta siipiensä alle kunnolla ja muuttui koordinoidummaksi. Mutta olin vähän aikaani edellä, meillä ei vielä silloin ollut riittävästi ratsuihmisiä lukijakunnassa ja jäsenistössä. Hän kannustaakin ihmisiä ilmoittamaan tammoja keinoemovälitykseen puhelimitse, jos vaan yhtään siltä tuntuu. Nyt jäsenistä on jo neljäsosa ratsuihmisiä ja suunta on nouseva. Niitä asioita sitten vietäisiin eteenpäin, ajettaisiin läpi ja esitettäisiin työryhmissä, joita meillä on jo olemassa eri etujärjestöjen muunmuassa SRL:n, Hippoksen ja ELY-keskusten kesken.” Muutaman vuosi takaperin Mitja Nummenmaa kirjoitti kuusi kertaa vuodessa ilmestyvässä jäsenlehdessä etsivänsä ihmisiä ratsujaostoa varten: ”Peräti kaksi ihmistä otti minuun yhteyttä. Jos siinä onnistutaan huijaamaan niitä, niin ne hyväksyvät oikeastaan minkä tahansa varsan omakseen.” Vuosien varrella esimerkkejä onnistuneista adoptioista Helillä on useita, mutta tältä kesältä hänellä on heti kertoa yksi oikein hyvä esimerkki: ”Tammalta oli kuollut oma varsa ja sille saatiin alle orpovarsa. Jokaiselle varsalle on ollut antaa tamma. Ainoastaan tuorein, jo aiemmin keväällä syntynyt nyttemmin emänsä menettänyt varsa, odotti haastatteluhetkellä uutta emää. Toki jokainen emän tarjoaminen ei välttämättä johda edes kokeiluun käytännössä.” Heli Lepo on itse käynyt muunmuassa Australiassa opintomatkalla tutustumassa keinoemotoimintaan ja neuvookin mielellään ihmisiä asiassa: ”Usein sanon, että jos meinaa usko loppua ja tekee mieli heittää hanskat tiskiin, niin soittakaa ensin minulle ennen kun luovutatte. Ne Matkalla hevosen omistajaksi-kirja on yksi aiemmista hankkeista, joissa myös SHKL on ollut mukana. Ilmoittaminen ei vielä velvoita mihinkään lopulliseen: ”Huhti-elokuussa syntyneille varsoille pääsääntöisesti pystytään viikon sisällä tarjoamaan keinoemoehdokas. Tämän jälkeen sille tuli vielä toinen orpovarsa, jonka se hyväksyi. Tunne Hevonen 19. Hevostieto Tulevaisuudessa oma ratsujaosto. Tämä on asia, mikä pitää saada työn alle.” eivät välitä varsan väristä, sukupuolesta tai koosta, vain hajulla on merkitystä. Asia on kutkuttanut mielessä jo vuosia: ”Jotta osattaisiin paremmin huomioida ratsuihmisten etujen ajaminen, niin tarvittaisiin oikeasti heille oma jaos täällä liitossa, joka valmistelisi ratsuhevosten omistajille tärkeitä asioita. Nummenmaa alkaa kertomaan haaveistaan ratsujaoston suhteen. Heikkokuntoinen orpovarsa kuitenkin kuoli myös. Tammat ovat yleensä uskomattoman hyviä adoptoimaan varsoja, vaikka alku vaikuttaisi kovinkin vaikealta. Nyt se elää tyytyväisenä tämän kesän kolmannen varsan kanssa ja hoitaa sitä oikein onnellisena, vaikka maidontuotanto hiipuikin heikon menehtyneen orpovarsan kohdalla. Keinoemovälityksestä vastaa Heli Lepo, joka sai idean oman tamman varsomisen lähestyessä: ”Aloin miettimään, mistä saan apua, jos joku meneekin pieleen ja siitä yhteistyö liiton kanssa lähti.” Tänä vuonna heinäkuun puoleen väliin mennessä tammoja oli ilmoitettu 80 ja varsoja 32. Heli Lepo kertoo kuitenkin tilanteen olevan varsojen kannalta kaikenkaikkiaan hyvä, vaikkakin tammoja ei oikeastaan koskaan voi olla liikaa. Laskua parin vuoden takaisesta huipusta on hieman, sillä astutusmäärät ovat laskeneet
Kurssilaiset saivat perinpohjaista opetusta Journey:n kolmesta toisiinsa linkittyvästä osaalueesta: maastatyöskentelystä, Centered Ridingista ja klassisesta ratsastuksesta. Mikä aihe teksti ja kuvat: Eira Jääskelä Matka hevosten maailmaan Suomalaisille hevosharrastajille oli tänä kesänä tarjolla ainutlaatuinen tilaisuus, kun ”A Journey into the Horse´s World” – niminen kurssikokonaisuus alkoi kuuden päivän esittelykurssilla. 20 Tunne Hevonen. Oppaina matkalla toimivat oman alansa huiput, Piet Nibbelink, Judith CrossStrehlke ja Sarah-Jane Clarke
Mikä aihe Tunne Hevonen 21
Mutta kaikki ne ovat tarpeellisia, koska tällä matkalla virheiden tekeminen ei ole ainoastaan sallittua, se on suorastaan pakollista. Hevosten kanssa osallistuneiden lisäksi mukana oli myös kuunteluoppilaita. 22 Tunne Hevonen Parin kanssa tehtävissä harjoituksissa voi saada elämyksiä esimerkiksi siitä, miltä hevosesta tuntuu, kun siihen pyritään vaikuttamaan. Hevostaito ”Minulle Journey ei ole työtä -se on taivas! Taivas, josta löytyy monia ongelmia ja vaikeuksia. Piet Nibbelink ohjaa Riinaa. Ilman virheitä ei tapahdu oppimista.” Piet Nibbelink E nsimmäinen asia, johon kiinnitin huomiota saavuttuani kurssipaikalle Chevalinn-tallille Tuusulaan, oli rento ilmapiiri ja kurssilaisten jotakuinkin epäsuomalainen innokkuus osallistua keskusteluun. Ensimmäinen osa: Itsetuntemus ”A Journey into the Horse´s World” –kurssikokonaisuus koostuu kolmesta osa-alueesta, joista kutakin opiskellaan 1,5 vuotta kolmen vuoden aikana. Kaikki tuntuivat odottavan jännityksellä, mitä seuraavat kuusi päivää toisivat tullessaan! Kurssi alkoi opettajien ja oppilaiden esittelyllä. Osa kurssilaisista oli jo perehtynyt yhteen tai useampaan Journey:n osaan, jotkut taas olivat tämänkaltaisella kurssilla ensimmäistä kertaa. Kolmen opettajan yhteistyötä. Eri aiheet siis limittyvät osittain
Ainutlaatuisella tavallaan Nibbelink ohjaa oppilaita oivaltamaan, miten hevosten kanssa voi kommunikoida kehonkieltä käyttäen ja saada hevosen tuntemaan olonsa turvalliseksi ihmisen seurassa. Pitkien keskustelujen ja monien yhdessä tehtyjen kokeilujen tuloksena he päättivät perustaa koulun. Nämä harjoitukset ovat erityisen tärkeitä, koska ihmisen mielentila vaikuttaa kehoon, mikä puolestaan vaikuttaa hevoseen - tiedostammepa sen tai emme. ”Suurin ongelma ihmisten ja hevosten kanssakäymisessä johtuu siitä, että ihmiset eivät ole aidosti läsnä. Sekä ratsastajan fyysinen että henkinen tasapaino vaikuttavat hevosiin. Nibbelink päätti matkustaa Espanjaan tutustuakseen Clarkeen ja totesi kaikkien hänestä kuulemiensa hyvien asioiden olevan totta. Viettäessään aikaa yhdessä nämä kolme huomasivat ajattelevansa samalla tavalla hevosista, ihmistä ja hevosmaailmasta. Näiden pohdintojen lopputuloksena he totesivat, että he eivät olleetkaan luomassa koulua, vaan aloittamassa matkaa. Tästä johtuen he eivät näe hevosta tai itseään sellaisena kuin todella olemme.” Piet Nibbelink muotoili kurssin avanneessa puheenvuorossaan. toistensa kanssa. Alkutaipaleen oppaana toimii Piet Nibbelink, kommunikointitaitoihin erikoistunut valmentaja Hollannista. Hän alkoi opiskella Centered Ridingia ja tutustui Judith Cross-Strehlkeen, USA:n Mainesta kotoisin olevaan, neljännen tason Centered Riding opettajaan. Joka päivä löytyi uusia asioita, joihin haluaisimme paneutua syvällisemmin.” Sarah-Jane Clarke Sarah-Jane Clarke demonstroi keilaamisesimerkin avulla, miten ratsastajan käden tulisi liikkua. Piet Nibbelink alkoi kuulla useilta suomalaisilta oppilailtaan Sarah-Jane Clarkesta, joka myöskin kävi säännöllisesti pitämässä tunteja Suomessa. Mutta heillä ei ollut ajatuksissaan oppilaitos, missä järjestettäisiin kokeita ja oppilaita laitettaisiin paremmuusjärjestykseen erilaisten tasojen avulla. Seuraavaksi Nibbelink kutsui molemmat kollegansa vierailulle Arnhemiin, Hollantiin De Paardenmaat –tilalleen, missä hän opettaa ihmisiä kommunikoimaan hevosten kanssa. Tämän jälkeen myös Cross-Strehlke on vieraillut joka kesä opettamassa eri puolilla Suomea. Matkan alku Toinen osa: Tasapainoinen istunta Piet Nibbelink oli jo löytänyt oman tapansa työskennellä hevosten kanssa maasta käsin, kun hän huomasi tarvitsevansa jotain lisää, voidakseen myös ratsastaa hevosilla luonnollisella tavalla. Maastatyöskentelyn jälkeen oppilaat hakivat seuraavan kahden päivän aikana tuntumaa Centered Riding-metodiin. Mihin matka johtaa, on aina henkilökohtaista, eikä edes tärkeää –vain matka itsessään on tärkeää. Hevostaito ”Kuuden päivän aikana ehdimme vain raaputtaa hiukan pintaa. Ensimmäisen osan keskeisin tarkoitus on itsetuntemuksen lisääminen. Kullekin ratsastajalle sopivien harjoitusten avulla Judith Cross-Strehlke auttoi ratsastajia löytämään tasapainoisen istunnan, jonka ansiosta hienovarainen ja selkeä kommunikointi hevosen kanssa mahdollistuu. Nibbelink oli käynyt vuosia opettamassa myös Suomessa ja hänen suosituksestaan myös Cross-Strehlken ensimmäinen Centered Riding –kurssi järjestettiin Hevonkeitaalla, Askaisissa. Kahden ensimmäisen päivän aikana tehtiinkin runsaasti harjoituksia ilman hevosta, jotta kurssilaiset saivat tuntumaa omaan kehoonsa ja mieleensä. Maasta käsin tehtävien harjoitusten kautta tietoisuus omasta kehonkielestä lisääntyy ja oppilaat harjaantuvat tulkitsemaan hevosen kehonkieltä. Miten olisikaan mahdollista testata tunnetta. Centered Riding auttaa ratsastajaa löytämään oman tasapainonsa ja käyttämään kehon painopistettä eli keskustaa sen sijaan, että hän turvautuisi lihasvoimaan pyrkiessään vaikuttamaan hevoseen. Ensimmäisen jakson aikana kurssilaiset opiskelivat omaa ja Tunne Hevonen 23
A Journey into the Horse´s World -kurssin aikana 24 Tunne Hevonen Kolmas osa: Hevosen kouluttaminen Ihmisillä on taipumus alkaa kouluttaa hevosiaan, ennen kuin heillä on mitään käsitystä siitä, mitä he ovat tekemässä, tai edes siitä, keitä he itse ovat. Sen sijaan, että hevonen pakotetaan taminen ja väkivalta ei ole tarpeen. tason Centered Riding ohjaajiksi suoritetpään pitämiseksi paikoillaan, on mahdollista korjata ongelman tuaan Journey-kokonaisuuden 1,5 vuoden pituisen Centered syy (epätasapainoinen istunta), jolloin ratsastajan on mahdolRiding osuuden. Haluan häiriötä hevoselle. Hevostaito Judith Cross-Strehlke auttaa ratsastajaa löytämään tasapainoisen istunnan. Kun ratsastaja on mieleltään viestittää.” Cross-Strehlke painottaa. Hänellä on yliopistotason tutkinto hevosalalta, kansainvälisen tason kilpailukokemusta koulu- ja kenttäratsastuksessa, lisäksi hän on perehtynyt myös lännenratsastukseen. kykenevät ratsastuksen, ystävyyden, jaksolla oppilaat siirtävät uu”Meillä ihmisillä on tapana den kehotietoisuuden ratsaille terveyden ja kehotietoisuuden suhteen.” sekoittaa hevosen kehon kieli ja harjoittelevat käyttämään sen käytökseen. Ratsulla on silloin parempi mahdollisuus ihmisten ymmärtävän, mitä hevonen yrittää kehonkielellään ymmärtää, mitä siltä pyydetään. Nykyään CrossStrehlke on neljännen tason Centered Riding opettaja sekä edistyneen tason PATH Inc, USA ohjaaja. Minä haluan Judith Cross-Strehlke kehoaan siten, että siitä aiheutoimia hevosen äänitorvena, tuu mahdollisimman vähän kun sillä ratsastetaan. hevosen kehonkieltä maasta esittelee lisäksi ”Uskon tekemäämme työhön vahvasti Cross-Strehlke käsin, mikä mahdollistaa komhierontaa ja muita tekniikoita, ja on ollut hienoa antaa kurssilaisille munikoinnin hevosen kanssa joiden avulla on mahdollista ilman tunteiden ja alitajunnan auttaa hevosia pysymään teraavistus siitä, mihin he hevosineen aiheuttamaa häiriötä. Ratsun ääni kuuluviin Oltuaan monessa mukana hevosten kanssa Judith CrossStrehlke löysi lopulta oman tiensä Centered Ridingin kautta. lista pitää kätensä kevyinä, eikä hevosen tarvitse puolustaa itseään viskomalla päätään. Hänellä oli onni saada ratsastaa Centered Ridingin kehittäjän, Sally Swiftin ohjauksessa yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja hän voi auttaa kaikentasoisia ratsastajia parantamaan suoritustaan lajista riippumatta. Kova käsi taas johtuu usein epäliikkua tasapainoisesti. Esimerkiksi pään viskotasapainossa, on hevonenkin rauhallinen, eikä pelkää, ja kun minen voi olla merkki ratsastajan kovan käden hevoselle aiheratsastajan keho on tasapainossa, on hevosenkin helpompi uttamasta epämukavuudesta. Hevosia ei ole luotu kantamaan ihmisiä selässään, vaikka se siltä saattaa vaikuttaa. Hevoset pyrkivät miellyttämään, pakottasapainoisesta istunnasta. Kakkosveinä. Niiden luon-. A Journey into the Horse´s World –kurssikokonaisuuden kolmannella osuudella käsitellään klassista kouluratsastusta ja sitä kautta oppilaat saavat käsityksen hevosten kouluttamisesta niiden terveyttä vaalivalla tavalla. Opiskelijat voivat halutessietämään epämukavuutta käyttämällä erilaisia apuvälineitä saan valmistua 1. Löydettyään ensin oman tasapainonsa opiskelijat alkavat auttaa hevosiaan löytämään uuden tasapainon, jota ne tarvitsevat kantaessaan ratsastajaa
MITÄ. Suomessa! – A Journey into the Horse´s World -kurssille ei ole mahdollista osallistua missään muualla maailmassa. Kolme vuotta kestävälle matkalle lähtijät opiskelevat maastatyöskentelyä ja kehotietoisuutta, Centered Ridingia sekä klassista ratsastusta. Heillä on kyky ja halu auttaa ihmisiä ja heidän hevosiaan. Kolme osa-aluetta täydentävät toisiaan perustavaa laatua olevalla tavalla. Eliittiratsastusta eliittiandalusialaisilla Sarah-Jane Clarke suhtautuu intohimoisesti andalusialaisiin hevosiin. A Journey into the Horse´s World -kurssikokonaisuus sisältää 18 neljän päivän kurssia ja se on aivan uusi konsepti suomalaisessa hevosmaailmassa ja jopa koko maailmassa. Siksi on ihmisen velvollisuus opettaa hevosta käyttämään kehoaan uudella tavalla voidakseen kantaa ratsastajaa ilman kipua ja loukkaantumisen vaaraa. Oli myös hienoa nähdä kuuden päivän aikana tapahtunut positiivinen muutos, niin hevosissa kuin ihmisissäkin. MIKSI. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka samat harjoitukset saivat lisää syvyyttä, kun oppilaalla oli jo aikaisempaa kokemusta Clarken opetusmetodista. Hänellä on paljon oppilaita Suomessa ja hänen yksinkertaiset, mutta samalla vaativat harjoituksensa ovat auttaneet monia löytämään paremman ja pehmeämmän tavan ratsastaa. Nykyään hänellä on oma ratsastuskoulu, jossa hän opettaa klassista kouluratsastusta ympäri maailmaa saapuville oppilaille. Tutustuttuaan Piet Nibbelinkiin ja Judith Cross-Strehlkeen, Clarke huomasi, miten paljon helpompaa hänen työnsä olisikaan, jos hänen oppilaillaan olisi jo tunneille tullessaan jonkinlainen käsitys omasta ja hevosen kehosta. Kuva: Judith Cross-Strehlken albumi nollinen tasapaino toimii täydellisesti niin kauan kuin ihmisiä ei ole maisemissa, mutta heti, kun istumme hevosen selkään, häiritsemme sen luonnollista tasapainoa. Sarah-Jane Clarken opetustyyli on erittäin syvällinen ja perusteellinen -oikoteitä ei ole. Toinen kuuden päivän esittelykurssi järjestetään syksyllä 2013. Vaikka Clarke on kotoisin Iso-Britanniasta, pitkien perinteiden hevoskulttuurimaasta, hän ei pitänyt tavasta, jolla hevosia siellä kohdeltiin. A Journey into the Horse´s World -kurssin tarkoituksena on auttaa sinua matkallasi yhdessä hevosesi kanssa -mihin sitten haluatkin matkata. Journey sopii kaikille, jotka ovat valmiita itsensä kehittämiseen ja joilla on aikaa ja halua panostaa matkantekoon. Espanjasta hän löysi uuden tien oppien lisää hevosista ja niiden kouluttamisesta. Nykyään hevoset eivät ole enää välttämättömiä raskaissa töissä, vaan enimmäkseen vietämme niiden kanssa aikaa omaksi iloksemme. Heijastuksia A Journey into the Horse´s World -kurssikokonaisuuden oppaat, Piet Nibbelink, Judith Cross-Strehlke ja Sarah-Jane Clarke, haluavat parantaa modernia hevosmaailmaa. MISSÄ. Oppaina matkalla toimivat Piet Nibbelink (Hollanti), Judith Cross-Strehlke (USA) ja Sarah-Jane Clarke (Espanja). Hän myös välittää Elite Andalusians -yrityksensä kautta andalusialaisia hevosia pienessä mittakaavassa niiden taikaan langenneille ihmisille. A Journey into the Horse´s World: www.horsesworld01.blogspot.fi Piet Nibbelink: www.depaardenmaat.nl www.pietinkurssit.blogspot.fi (suomenkieliset sivut) Judith Cross-Strehlke: www.mainetrailrides.com Sarah-Jane Clarke: www.elite-andalusians.com eliteandalusians.blogspot.fi (suomenkieliset sivut) Tunne Hevonen 25. Rakkaus syttyi hänen matkustettuaan Walesissa sijaitsevasta Aberystwythin yliopistosta Espanjaan suorittamaan hevosalan tutkintoon kuuluvaa työharjoittelua. Esittelykurssin aikana Sarah-Jane Clarkella oli hyvin erityyppisiä oppilaita. Hevostaito Journey-kurssin opettajat Sarah-Jane Clarke, Judith Cross-Strehlke ja Piet Nibblink. Journey täyttää olemassa olevan koulutussysteemin aukkoja. KOSKA. KENELLE. Eläimet voivatkin auttaa ihmisiä henkilökohtaisessa kasvussa, jos annamme niille siihen mahdollisuuden. Jotta maailmasta tulisi joka suhteessa parempi paikka hevosille. ”Haluan tietää, mikä on parasta hevoselle, ratsastajalle ja näiden kahden väliselle kommunikoinnille.” Clarke kuvailee filosofiaansa
26 Tunne Hevonen. Ratsastus teksti: Terhi Paavola kuvat: Kaisa Hänninen, Riitta Kosonen, Aliisa Mäkinen, Sanna Sierilä, Terhi Paavola Parhaan seuratoiminnan ainekset Vuoden 2012 SRL:n Etelä-Suomen aluejaoston parhaaksi ratsastusseuraksi valittu Ratsastusseura Primus ry osaa vastata hyvän seuratoiminnan kynnyskysymyksiin: keitä jäsenemme ovat ja mitä he haluavat
Laatu Seuran puheenjohtaja Riitta Kosonen saapuu Tirliin sovittuun kellonaikaan. Näin meidät on helppo tunnistaa ja tulla juttelemaan, kertoo Kosonen. P rimus-kyltit opastavat tulijan perille Primus tallille ja autolle löytyy tilaa huolellisesti merkityltä parkkipaikalta. Ratsastus Ratsastusseura Primus ry:n järjestämät, kansallisen kouluratsastuskauden avaavat kilpailut ovat saaneet kilpailijoilta hyvää palautetta. SRL:n Etelä-Suomen aluejaosto (ESRA) valitsi Ratsastusseura Primus ry:n vuoden 2012 alueensa parhaaksi seuraksi. Lisäksi huomiota kiinnitti seuran hallituksen helppo lähestyttävyys. Suurimmalle osalle ratsastuskoulussa harrastavista jäsenistä kotitallina toimii Primus talli, jonka viimeistellyt tilat sijaitsevat Marketanpuistossa. Kotitallit tarjoavat seuralle mahtavat puitteet monipuolisten tapahtumien järjestämiselle. Tärkein valintaperuste oli aktiivinen ja monipuolinen, jäsenistön toiveet huomioiva seuratoiminta. Pisteitä tuli myös kouluratsastuksen GP-kilpailujen järjestämisestä. Kohtaamispaikka, jossa Ratsastusseura Primus ry:n jäsenet virkistäytyvät ja vaihtavat kuulumisia. Heti maneesirakennusta vastapäätä sijaitsee talli, jonka sydämessä toimii viehättävä kahvila Tirli. Tunne Hevonen 27. - Valitsimme hallituksen jäsenille pusakoiden väriksi punaisen. Kososen tunnistaa seuran logolla varustetusta punaisesta pusakasta. Vain muutaman kilometrin päässä Oittaalla toimii seuran toinen kotitalli, yksityinen Cypistalli, joka tunnetaan Espoon ratsastuspolkujen ympäröimästä kauniista miljööstä. ESRA arvosti lisäksi sitä, että aikuispainotteinen seura on onnistunut käynnistämään toimintaa myös junioreille. Valintaperusteeksi nousi lisäksi hyvä tulevaisuudensuunnittelu, jossa pyritään ennalta arvioimaan seuran tulevia tarpeita. Espoolainen seura toimii poikkeuksellisen upeissa olosuhteissa
28 Tunne Hevonen Ratsastusseura Primus ry:n tavoitteena on tarjota jäsenilleen uusia ja toivottuja elämyksiä, joista seuran viikonloppukäytössä ollut ratsastussimulaattori on hyvä esimerkki.. Kilpailuihin ei haeta vapaaehtoisia toimihenkilöitä huutoäänestyksellä tai nimilistalla tallin seinällä. Tyypillisten pikeepaitojen ja collegetakkien lisäksi jäsenet voivat hankkia edullisesti muun muassa nimikoidun raipan. - Vastauksista on selvinnyt muun muassa se, että valtaosa jäsenistämme haluaa kehittyä omassa ratsastuksessaan ilman kilpailutavoitteita. Vapaaehtoistyö on perinteisesti tärkeä, seurojen toimintaa ylläpitävä voima. - Uusin Primus tallin kanssa toteutettava yhteistyöhankkeemme on tulevana syksynä starttaava Primus Challenge -valmennusohjelma, joka tarjoaa ratsastusharrastukselle rungon, syvävalmennusta, vinkkejä ja konkreettista apua oheisharjoitteisiin. Koska valtaosa Ratsastusseura Primus ry:n jäsenistä viettää kiireistä elämää, ei jäsenistöltä kuitenkaan edellytetä talkootyövoimaa, vaan seuran hyvä taloudellinen tilanne perustuu lähinnä jäsenmaksujen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tapahtumia, joihin kuuluvat myös ensiapukurssit ja erilaiset ratsastuskokemukset, järjestetään muutamia kaudessa. Kehittyminen Jäsenistön toiveiden tunteminen perustuu kyselyihin, joiden avulla kartoitetaan jäsenten seuratoiminnalle asettamia odotuksia. Ratsastusseura Primus ry:n tilaisuudet ovat usein täynnä. - Arjen pieni luksus kuuluu jäsenistömme elämänvaiheeseen, hymyilee Kosonen. Ratsastus Verkostoituminen Hyvä seuratoiminta kehittyy jatkuvasti. Kilpailutoiminta Ensiapukurssilla opetettavat taidot kiinnostavat Ratsastusseura Primus ry:n jäseniä. Luksus taas on ekstraa. Jäsenistön voimin järjestettävät Primuksen eliittikisat, kouluratsastuksen kansalliset talvikisat, kuuluvat kuitenkin seuran traditioihin. Noin 400 jäsenestämme suurin osa on aikuisia, ruuhkavuosiaan eläviä naisia, joille haluamme tarjota mielekästä vastapainoa työlle ja mahdollisuuksia kehittyä omassa lajissaan. Hahmotamme kuhunkin tehtävään sopivia jäseniä, joita pyydämme mukaan henkilökohtaisesti. Pilottihanke on jo herättänyt jäsenistössä runsaasti kiinnostusta. Sekä asiantuntijayhteistyö että yhteistyö muiden seurojen kanssa auttavat seuraa pysymään ajan tasalla ja kehittämään uusia ideoita. Vaatteita yhdistää korkea laatu, jota vaalitaan seuran kaikissa tuotteissa. Kilpailujärjestelyihin osallistuneita kiitetään yhteisellä iltapäiväaterialla. Kaikkea ei kannata tehdä yksin, eikä pyörää keksiä moneen kertaan. Tapahtuman kiinnostavuutta voi mitata osallistujien määrällä. Juuri luksusko on tuonut seuralle eteläisen Suomen parhaan seuran palkinnon. Toiveiden perusteella on rakennettu seuratoiminnalle monipuolinen runko, joka koostuu muun muassa demoista ja luennoista, joiden avulla hevosalan ammattilaiset tuovat lisää työkaluja perusratsastajan pakkiin. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat omat tallit, joiden kanssa on mahdollista tarjota jäsenille aina jotakin uutta. Jäsenten vastaavat pusakat ovat erivärisiä. Toimintamme kantava ajatus on kartoittaa jäsenistömme toiveet ja pyrkiä täyttämään ne. On tärkeää, että myös toimihenkilöt pääsevät nauttimaan kotitallille tuodusta, suomalaisesta huipputason ratsastuksesta. Kutakin tehtävää hoitamaan kutsutaan useampi jäsen, ettei kilpailupäivästä muodostu kenellekään raskas velvollisuus, vaan mukava tapahtuma. - Håkan Wahlman esimerkiksi luennoi meille aiheesta, miten ratsastaa erityyppisillä hevosilla, Riitta Holopainen opasti, mitä muuta kaksi kertaa viikossa ratsastava voi tehdä lajissa kehittyäkseen ja Warwick Mc Lean kertoi ongelmatilanteita aiheuttavista tekijöistä ja niiden ratkaisemisesta. Kaikki seuran tuotteet on tarkoitettu käyttöön, vaikka niihin halutaankin lisätä ripaus luksusta. Juuri jäsenten toiveiden huomiointi on syy, miksi Ratsastusseura Primus pärjää vertailussa. Mikäli aihe ei vastaa kohderyhmän toiveita, jää osanotto vähäiseksi. - Olemme pyrkineet hoitamaan toimihenkilöiden rekrytoinnin tyylikkäästi
Vuonna 2010 järjestetyn kuntohaasteen voitto palkittiin UB Horse Show-aitiolla. Työskentely aktiivisessa hallituksessa on mukavaa, jos siitä ei tule kenellekään liian rankkaa. Kun ihmisiä on tusinan verran, kenenkään työtaakka ei muodostu ylivoimaiseksi. Organisointi Ratsastusseura Primus Ry:n hallitustoiminta on organisoitu tehokkaasti. Hallituksen jäsenet voi tunnistaa punaisista pusakoista. Ratsastusseura Primuksen kotisivujen tuorein päivitys ei ole edelliseltä kaudelta. Keskeiset toiminnot on jaettu kunkin osaamisalueiden pohjalta. Seuran sivusto on tärkeä tiedotuskanava, joka pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Etelä-Suomen alueen parhaan seuran palkinto toi tilille 500 euroa, joista osa käytetään seuran juniorijäsenten päiväretkeen Lappeenrantaan, kannustamaan omia seuralaisia ratsastuskoulujen välisissä kilpailuissa. Kilpailumenestyjien lisäksi huomioidaan myös muita ansioituneita jäseniä, kuten parhaat bloggaajat, puuhapetet ja paparazzit. Hallituskokoonpanossa tulee keskittyä vahvuuksien, osaamisen ja verkostojen lisäksi motivaatioon. Tunne Hevonen 29. Hyvä yhteishenki Muistamisella, tapahtumilla ja tuotteilla luodaan hyvää yhteishenkeä, joka on menestyvän seuratoiminnan yksi elinehto. Tallin joulujuhlat ovat suosittuja yhteistapahtumia, joissa muun muassa palkitaan seuran menestyjiä. - Hallituksen tulee olla riittävän suuri. Seuran jäsenilleen tarjoama lippusponsorointi on voimakasta ja UB Horse Shown keulamiehen, Tom Gordinin kanssa on suunniteltu vuoden 2013 tapahtumalle myös exclusive-pakettia aitioineen. Toiminnan kehittymisen kannalta on tärkeää myös se, että hallituksessa on riittävästi vaihtuvuutta. Myös seuran FB-sivuja päivitetään aktiivisesti. Juniorijäsenille, joiden määrä on jatkuvassa kasvussa, on yhdessä tekeminen vieläkin tärkeämpää. Matkalle on varattu 40 paikkaa. Ratsastus UB Horse Show on suosittu tapahtuma Ratsastusseura Primus ry:n jäsenille. UB Horse Show on Ratsastusseura Primus ry:n yhteisistä tapahtumista se, joka houkuttelee eniten osallistujia. Ratsastajainliiton tempauksiin osallistuminen on ollut muutenkin antoisaa. - Äskettäin järjestimme illan, missä oman hevosen ostaneet jäsenemme jakoivat iltapalan ääressä kokemuksiaan. Ratsastusseura Primus ry on toiminut kilpailuissa myös osallistujan roolissa. Vaikka aikuisratsastajilla on lajilleen henkilökohtaiset tavoitteet ja omat, kiireiset aikataulut, näyttelee yhdessä tekeminen seuratoiminnassa tärkeää roolia. Koska useat jäsenet ovat esittäneet toiveensa ratsastusmatkasta ulkomaille, kokeillaan tulevana vuonna myös yhteistä matkaa Viron Muhuun. Näin halukkaat seuralaiset voivat osallistua tapahtumaan yhdessä. Lue lisää seuran toiminnasta osoitteesta www.primusseura.net. Terveessä kokoonpanossa on riittävästi kokemusta ja uutta verta, joka auttaa kehittämään tulevaisuuden seuratyötä yhä paremmaksi
Pelko yleistyy, ja mitä pahemmin hevonen säikähtää, sitä todennäköisemmin se säikkyy kyseistä asiaa jatkossakin. Karkeasti voidaan todeta, että pelkoreaktion voimakkuutta, eli todennäköisyyttä pelkoon seuraavallakin kerralla kuvastaa se,. Pelkoreaktio on hevoselle elintärkeä ominaisuus – se ei ilman sitä selviytyisi hengissä. Mikä aihe teksti ja kuvat: Jaana Pohjola Pelkoreaktio ilmenee monella tavalla H evonen valpastuu, silmänvalkuaiset näkyvät, korvat pyörivät. Tähän vaikuttaa osin se, että urheiluhevosia on jo vuosikymmenten ajan jalostettu olemaan yhä reaktiivisempia. Valppaat ja tarkat aistit äärimmilleen viritettyinä yhdistettynä räjähtävään pakovoimaan ovat auttaneet hevosta pysymään hengissä vaaroja täynnä olevassa maailmassa. Vaikka hevonen on domestikoitunut ihmisen vaikutuksesta 30 Tunne Hevonen jo hyvin kauan, pelkoreaktio on säilynyt voimakkaana. Pelkoreaktio on hevosella muihin eläimiin verrattuna erityisen kehittynyt monen ihmisen harmiksi. Hevosella on muihin eläimiin verrattuna suuret mantelitumakkeet, joka on aivojen pelkoreaktiokeskus. Tämä on pelkoreaktio tyypillisimmillään. Tai jos pakomahdollisuus on estetty, hevonen puolustautuu hyökkäämällä pelon aiheuttajaa vastaan. Sitten se jähmettyy vain sännätäkseen häntä pystyssä pelon kohteesta poispäin
Ratsastuksen aikana ratsastaja kontrolloi hevosta ohjien ja muiden apujen avulla ja näin estää yleensä luontaisen pakoreaktion, jolloin hevonen ilmentää pelkoa usein vastustelemalla. Jos pelon aiheutti ensimmäisellä kerralla eläinlääkärin kipua aiheuttava käsittely, myöhemmin pelko yleistyy ja hevonen reagoi jo siihen, että eläinlääkärin auto kurvaa tallin pihalle. Usein pelkoreaktiotaustaisiin käytösongelmiin löytyy apu perusasioiden uudelleenkouluttamisesta hevoselle kannattavalla tavalla. Passiivisia tapoja ilmentää pelkoreaktiota ovat paikoilleen jähmettyminen, esteelle kieltäminen, hidastelu, pysähtyminen ja kääntyminen pelon kohdetta kohti sekä täydellinen apuihin vastaamattomuus. Osa hevosista ilmentää pelkoreaktion aktiivisesti. Yksi tällainen riskitilanne on pyörötarhakäsittely silloin, kun se tehdään niin, että hevosta ajetaan juoksemaan. Koulutustilanne ei ole hevoselle silloin kannattava tai miellyttävä, jos se haluaa paeta, vältellä tai vastustaa käsittelijää tai ratsastajaa. Hevostaito miten lujaa ja miten kauas hevonen pakenee. Parhaan oppimisen ja yhteistyön edellytys on rentous ja omaehtoisuus. Samoin pystyyn hyp- pääminen on selviytymiskeino saalistajia vastaan. Tunne Hevonen 31. Kun hevonen pelästyy kerran, se hyvin usein pelkää kyseistä asiaa seuraavanakin päivänä. Esimerkiksi hevonen ei ole kehittänyt pukittamista heittääkseen ratsastajia selästään, vaan puolustautuakseen kissapetoja vastaan. Lisäksi hevosen käyttäytymistä tulisi tulkita ja seurata – stressikäyttäytyminen on usein merkki pelosta ja pelkoreaktion syitä tulisi aina pohtia. Hevonen voi pukittaa, hyppiä pystyyn, heitellä päätään, rynnätä ohjia vastaan tai rynnätä lapa edellä. Lisäksi hevonen alkaa säikkyä tämän asian lisäksi kaikkia niitä asioita, jotka ennakoivat varsinaista pelon aiheuttajaa. Pelko yleistyy, koska pelolle on hevosen hermosoluissa omat leveät kaistansa. Aktiivisia tapoja ovat pelottavan kohteen pakeneminen tai puolustautuminen. Kun hevoselle opetetaan merkit eteenpäin liikkumiseen, hidastamiseen ja pysähtymiseen sekä sivulle liikkumiseen, se yleensä riittävän toistomäärän jälkeen pystyy toimimaan käsittelijän tai ratsastajan haluamalla tavalla eri tilanteissa. Pelkoa voidaan arvioida sykettä ja sen vaihteluväliä sekä stressihormonien tasoa mittaamalla. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun ihminen ja hevonen ovat samalla puolella. Hevosta ei ole kannattavaa laittaa päivittäin sellaisiin tilanteisiin, joissa se joutuu vastustamaan tai pakenemaan ihmistä. Harva hevosen käsittelijä haluaa, että hevonen on koko ajan varuillaan ja epäluuloinen ihmisen seurassa. Hevonen ei vastustele mitään huvin vuoksi, vaan sillä on aina vastusteluun jokin syy. Mikäli ihminen esiintyy hevoselle usein vastustajana tai pelottelijana, hevonen oppii, että ihmisen seurassa sattuu ja tapahtuu usein epämiellyttäviä asioita. Näitä ovat esimerkiksi pään aristaminen, pään nostaminen suitsiessa, kengitysongelmat, vetopaniikki ja lastausongelmat. Tämä siitä syystä, että pelkoreaktio on hevoselle erityisen helppo oppia ja voi jäädä mieleen yhdestä kerrasta, koska luonnonolosuhteissa sillä ei ole varaa tehdä samaa virhettä uudelleen. Pelkoreaktio esiintyy hevosilla useilla eri tavoilla, joista osaa ei mielletä peloksi, vaan uppiniskaisuudeksi tai tottelemattomuudeksi. Paikoilleen jähmettynyt hevonen ei ole jääräpäinen, vaan se laskee puolustautumisensa viimeisen kortin varaan. Kengitysongelmissa on tyypillistä, että kengittäjän varusteet saavat hevosessa aikaan stressikäyttäytymisen, vaikka hevosta ei ole otettu edes kengityspaikalle. Pelolla on monet kasvot ja eläin ilmentää pelkoa yksilöllisellä tavallaan. Yllättävän moni käsittely- ja käytösongelma on alun perin pelkoreaktion ilmenemistapa
Tällaisten hevosten pukittelu on pakonomaista, jäykkää ja holtitonta. - Ei halua liikkua satuloituna – ”räjähtää”, kun käsketään liikkeelle Mikä avuksi. Nuorella hevosella, jolla on muutenkin. Hän tutustui Saksassa ollessaan ilmiöön nimeltä sattelzwang, karkeasti suomennettuna satulapakko. Pikkulasten poneilla on pukkinappula ja isoillakin hevosilla voi liika paine purkautua ylimääräisinä pomppuina. Yleinen mielipide nettipalstoilla on samaa mieltä: videolla pukitteleva hevonen on vaihtelevasti k-pää, mielenvikainen tai kuritusta vaille. - Satuloinnin jälkeen hevonen tulee araksi toisesta korvasta (niska jännittyy?) - Ei pysty tai on haluton nostamaan etujalkaa kun satulavyö on kiristetty - Satuloituna yrittää nojata hoitajaan - Arka kainaloista jo harjatessa. On erittäin tärkeää, että nuoren hevosen kanssa tehdään töitä aina mukavuusalueella. Jos ennustettavissa on haasteita on pohjatyö varsan kanssa tehtävä erityisen huolella. Keskustelussa kiinnostavaa on, että vain harva edes ehdottaa, että Jalmarilla voisi olla joku muu mielessä kuin ratsastajan saaminen alas selästä. Mutta pukittelua on monenlaista. Hevonen ei panikoi tahallaan Kun joutuu tekemisiin paniikissa pukittelevan hevosen kanssa, on tärkeä ymmärtää, ettei hevonen pukita tahallaan. Kuuluisa hevostenkouluttaja Monty Roberts, joka on tunnettu monenlaisista apukeinoistaan pukittelua vastaan, puhuu myös kunnollisen eläinlääkärintarkastuksen tärkeydestä kun lähdetään pohtimaan syitä paniikinomaiseen pukitteluun. Jos ammattilaiset eivät saa hevosta talttumaan, joutaa hevonen kuoppaan. Mia oli ratsuttanut jo useamman kymmenen nuorta hevosta sisään, kun kohtasi ensimmäisen satulapakkoisen hevosensa. Se on vaiva, mikä Marian mukaan vaivaa hyvin usein niitä hevosia, jotka lopulta leimataan hulluiksi ja mahdottomiksi ratsastaa. Hevostaito teksti: Heidi Kallioniemi Satulapakko – kun hevonen panikoi satulasta J almari on neljävuotias hevonen, joka on juuri diagnostisoitu hulluksi. Vai onko. Ilopukkeja vai paniikki. Siinä missä ilosta pukittelevan hevosen vauhti usein kasvaa ja esimerkiksi laukassa ns. Lähtökohtana satulapaniikin ratkaisuun käytetään maastakäsin työskentelyä, sillä ei ole mitään mieltä nousta selkään, jos tiedetään, että hevonen reagoi siihen pukittamalla. 32 Tunne Hevonen Kantapään kautta oppia Ratsastuksenohjaaja, ratsuttaja ja tallinpitäjä Maria ”Mia” Pasanen on pitkän linjan hevostaitaja. Muu kroppa on aihepiirin ulkopuolella: pukittelu on lähtöisin hevosen päästä. Toki ammattilaisia on tässä maassa joka lähtöön, joten sopivaa kannattaa etsiä. Tässäkin tammassa oli ollut näkyvissä kaikki paniikin merkit, mutta ne olivat jääneet huomioimatta. Mian vinkit Satulapakkohevosen tunnistamiseksi:. Esteradalla voi nähdä ison ponnistuksen ja alastulon jälkeen hillittömän potkun ilmaan, tai jos napauttaa hevosta raipalla pyllylle niin se pukittaa. Alussa mainittu Jalmari-hevonen kärsi vatsahaavasta. Silloin voidaan aina palata aakkosissa taaksepäin ja löytää se kohta missä työskentely oli hevoselle mukavaa. Sellainen hevonen ei yleensä pukita varsinaisesti ihmistä alas selästä vaan pukittelu kohdistuu satulavyöhön, joka kiristää hevosen rintakehää. Pukittelu on osa hevosuutta. Ihmisen paino ja liike satulassa aiheuttaa vain lisää ahdistusta hevosen rintaan. Vatsahaava saattaa ilmetä irvistelynä satulavyölle ja haluttomuutena liikkua, ja jopa rajuna vastusteluna liikkumaan pakotettaessa. - Tauon jälkeen hevonen on levoton satuloitaessa. Nykyisin Mia Pasanen tunnistaa jo heti alkuvaiheessa tuleeko satula tuottamaan ongelmia varsalle. Esimerkiksi lihasrevähtymä tai ns. Kissing Spines-vika selkänikamissa voi olla syy vastusteluun. Syitä siihen miksi satulavyön puristus aiheuttaa hevoselle paniikkikohtauksen on monia. Mutta sitten on hevosia, joiden pukittelusta on riemu kaukana. Jos hevosen pukittelu tuntuu järjettömältä ja paniikinomaiselta on syytä ottaa yhteyttä ammattilaiseen. aallonpituus kasvaa, niin paniikissa pukittavan hevosen vauhti pysähtyy ja hevonen jää usein lähes paikalleen loikkimaan vuohimaisesti, pää alhaalla, selkä kyyryssä. Mielipiteen vaihdossa korostuu Jalmarin korvien välin viallisuus. Huolella tehdyistä pohjavalmisteluista huolimatta ratsutusyritys päättyi kentän pohjalle, ja silmissä vilkkui vain hevosen mahaa. Siitä alkoi analysointi, joka jatkuu tänäkin päivänä
Tällaisessa juoksutuksessa ei yritetä saada ylimääräisiä kaasuja pois hevosesta, vaan etsitään nimenomaan rentoutta ja notkeutta. Kun vain ymmärtää mistä hevosen ongelmat kumpuavat on mahdollista viettää aivan yhtä iloista yhteiseloa kuin minkä muun hevosen kanssa tahansa. Pysähtyminen palvelee myös tulevaisuudessa ratsastajaa, jos ongelmia ilmenee. Kesäihottuman hoitoon .... Satulavyön oikeaoppinen kiristäminen on varsinkin näillä hevosilla hyvin tärkeää. Wiemerskamper hoitotuotteet Wiemerskamper tarjoaa kehittyneitä ihonhoitotuotteita, jotka sisältävät luonnollisia ainesosia, joiden ansiosta hyönteiset jättävät hevosesi rauhaan. Etenkin peräyttäminen on tehokas liike avaamaan rintarangan kireyttä. Satulapakkoisia hevosia on kaikissa hevosryhmissä, mutta erityisen korostuneesti lämminverisissä. Erityisen tärkeää on ettei vyötä kiristetä juuri ennen selkään nousua. Monty Robertsin mukaan tämän tyyppisillä hevosilla on usein hermot hyvin pinnassa etenkin kainaloissa. Rentoutumisen huomaa muun muassa hengityksen vapautumisella. Pahimmassa tapauksessa kun riittävän monta kertaa vain noustaan itsepäisesti takaisin selkään ja pudotaan, aiheutetaan hevoselle todellinen trauma myös ratsastusta kohtaan. On hevosten etu, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei kaikki pukittelu ole hauskaa, etenkään hevosen näkökulmasta. On paljon mukavampaa että hevonen pysähtyy kun sitä ahdistaa, sen sijaan että se räjähtäisi ratsastajan alla tunnetuin seurauksin. Maasta työskentely ei ole pelkkää ympyrällä juoksuttamista. Opeta hevonen pysähtymään ja rentoutumaan Tärkeintä juoksutuksessa on saada hevonen käyttämään itseään. Ja etenkin olisi syytä ymmärtää, ettei paniikissa pukitteleva hevonen suinkaan ole suunnitellut jo tallissa tulevia loikkiaan. Hullun leimasta voi päästä eroon Tavoitteena turvallisuus, terveys ja parempi arki C-Me heijastimet poneille Istuvat Abrazo Hug loimet hevosille Edulliset tossut Haudetossut, ym. Pökkelönä liikkuva hevonen ei notkistu eikä lämpene oikealla tavalla. Tuotteet myös lievittävät kutinaa ja hoitavat hankauksesta ärtynyttä ihoa sekä tukevat ihon luonnollista palautumista. Jos huomaat joutuvasi kiristämään vyötä juuri kun olet aikeissa ratsautua, pyydä hevosta ottamaan muutama askel jännityksen poistamiseksi. Moni panikoiva hevonen onkin saanut apua kainalon kohdalta kapeammaksi leikatusta satulavyöstä. cair-vyö, joka tasaa satulavyön painetta, on toiminut monella tapapukittajalla. On hevosia, jotka aina juoksutetaan ennen ratsastusta, koska on todettu ettei homma muuten toimi. Satulapakkoisen hevosen kanssa joutuu olemaan ennakoivampi kuin muuten. innovaatiot - valmistus - myynti - maahantuonti. Samoin ns. Tauon jälkeen on syytä ehkä taas juoksuttaa hevonen ennen ratsastusta huolellisesti ja varusteiden sopivuuteen pitää kiinnittää huomiota tavallistakin enemmän. Mutta jos löytää sen punaisen langan mistä hevonen huolestuu, voidaan juoksuttamisestakin lopulta luopua. Kun hevonen jännittyy ja pukittaa, pitää hevonen opettaa pysähtymään ja rentoutumaan ennen kuin töitä jatketaan. vaikea säilyttää tasapaino, ongelmia ja vaikeusastetta on turha kasata. Vyötä kiristetään pikkuhiljaa, ei kaikkea kerralla. Hevonen pitäisi saada rentoutumaan etenkin rintarangan alueelta ja liikkumaan rennosti läpi kropan, ennen kuin satulaan noustaan. Wiemerskamper GmbH • Ehlersberger Weg 5 • D-22889 Tangstedt info@sommerekzem.net www.sommerekzem.net Satulapakko vaivaa usein lyhytrunkoisia ja lihaksikkaita hevosia
Nyt kun katson elämääni taaksepäin, olen todella kiitollinen kaikista kokemuksistani, sillä niiden avulla aloin vihdoin kasvaa omaksi itsekseni ja opin ottamaan vanhat kyvyt käyttööni, joita olin aiemmin hävennyt omien pelkojeni vuoksi. Tämä oivallus vei minut Intiaan meditaatiokurssille, Soul Schooliin Gotlantiin ja naapurin shamaanin luo, josta myöhemmin tuli hyvä ystäväni. 34 Tunne Hevonen. Hyvinvointi teksti: Nona Seppä kuva: Reija Nieminen Intuitiivista parantamista ihmisille ja eläimille M atkani näkijäksi ja parantajaksi alkoi, kun aloin ensin itse eheyttää itseäni. Hektinen mainosmaailma oli väsyttänyt minut, olin juuri eronnut ja voin kaikin puolin varsin huonosti. Oivalsin, että ennen kuin voin auttaa ketään muuta, minun on ensin autettava itseäni
Keho ei enää osaa parantaa itseään, kun se turrutetaan lääkkeillä. Hyvinvointi Mitä on intuitiivinen parantaminen. Itse asiassa ”hoito” on hieman huono sana kaikelle sille, mitä tuona aikana tapahtuu, puhuisin mieluummin kohtaamisesta. Tunne Hevonen 35. Herkkä yksilö voi tuntea, kuinka väsynyt hän on, kun on viettänyt aikaa sellaisen ihmisen kanssa, joka vie paljon energiaa. Näin saavutetaan parhaat tulokset. Hoidolla saadaan hyviä tuloksia sekä omistajalle että hevoselle, näin myös omistajan ja hevosen välinen suhde sekä kommunikaatio paranevat. Tämä perinne elää yhä vahvana esimerkiksi Mongoliassa sekä muissa kulttuureissa, joissa ei olla vieraannuttu omista juurista. Myös moni käytösongelma juontaa monesti juurensa paljon syvemmälle ja hoidolla päästään kiinni varsinaisen ongelman ytimeen. Me olemme kuitenkin niin paljon enemmän kuin fyysinen kehomme. Vaikkapa sellaisen, joka kaataa omat asiansa muiden päälle kuuntelematta itse muita. Hoito on hyvin kokonaisvaltaista ja tehokasta, sen avulla saadaan kuorittua kerroksia pois, jotka estävät yksilöä olemaan itsessään ja elämään täyttä, omannäköistä elämää. Hoito vaikuttaa hyvin syvälle, mutta lempeästi – mitään asioita ei pakoteta tapahtumaan, vaan hoito tapahtuu aina yksilön ehdoilla. ikiaikaiseen shamanistiseen viisauteen. Tämä johtuu siitä, että hyvin usein hevonen herkkänä, intuitiivisena eläimenä imee omistajansa ongelmia ja ottaa niitä kantaakseen. Usein käy niin, että hevoselle hankitaan apua erinäisiin vaivoihin. Sillä sitä se on, kohtaamista joka tasolla. Tämä on energeettisesti hyvin uuvuttavaa ja jos tällaisissa tilanteissa ei osaa pitää omia rajojaan tai hakea apua ajoissa, voi loppujen lopuksi oireilla fyysisesti. Hoito rentouttaa hermostoa ja laukaisee jännitystiloja kokonaisvaltaisesti. Menee jonkin aikaa ja sama ongelma tulee takaisin tai tilalle ilmaantuu jokin muu vaiva. Ihmisissäkin on yksilöllisiä eroja, toinen on herkempi ottamaan muiden ongelmia itseensä kuin toinen. menneistä elämistä, jotka vaikuttavat haitallisesti nykyiseen elämään. Hevonen omistajansa peilinä Usein omistajalla ja hevosella on samankaltaisia ongelmia – hevonen peilaa voimakkaasti omistajaa ja ottaa myös hänen taakkaansa kantaakseen. Fyysiset oireilut ovatkin usein vain se “jäävuoren huippu”, ja varsinaiset syyt jossain ihan muualla. Tämä näkyy helposti etenkin ratsastuksessa liikkeiden epäpuhtautena, vinoutena, jäykkyytenä ym. Länsimaissa monet perinteet ovat kadonneet yhteiskunnan medikalisoitumisen myötä. Intuitiivisessa parantamisessa hoidetaan yksilöä, yksilöllisesti. Yhteinen matka lähentää ja avaa tukosten lisäksi aivan uuden maailman – maailman, jossa ihminen ja hevonen ovat yhtä. Fyysisten oireiden taustalla on usein emotionaalisia tukoksia, pelkoja, vanhoja ajatusmalleja tai tiedostamattomia asioita esim. Vasta kun myös ihminen itse on valmis pyytämään apua ja päästämään irti omista jutuistaan, aitoa paranemista voi tapahtua – molemmissa. Länsimaisessa lääketieteessä on kuitenkin paljon hyvää ja olisikin hienoa, jos kaikki tahot voisivat tehdä yhteistyötä ihmisen ja eläimen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eteen. Tuntuu, että kaikki ei ole hyvin, mutta ei välttämättä saada kiinni siitä, miksi näin on. Se perustuu mm. Ennen ihmiset hakeutuivat hakemaan apua shamaanin tai kylän vanhimman luo. Hoidon avulla puretaan kuormaa niin henkiseltä, emotionaaliselta kuin fyysiseltäkin tasolta
Hevoset tulivat jokainen vuoron perään nuuhkaisemaan ystävääni kertoen, että kaikki on hyvin. Ystäväni ojensi kätensä ja alkoi silittää hevosta. Ikiaikaisen viisauden lähteillä Oma matkani hevosten pariin on myös ollut täynnä pelkoja ja haasteita. Ei siis oikeasti kohdata hevosta ja olla sille läsnä. Tuolla hetkellä ystäväni päästi monista peloistaan irti ja se kuinka hän tuossa tilanteessa oli, oli todella rohkeaa. Ja tämä on myös loistava esimerkki sieluohjauksen kuuntelemisesta. Pienenä en ole koskaan ollut hevostyttö, en ole harrastanut ratsastusta enkä ole viettänyt kesiäni leireillä. Muutos on monesti pelottavaa, vaikka se olisi kuinka upea juttu tahansa. Se oli todella kaunis ja ikimuistoinen hetki, hevoset todella ovat suuria parantajia. Hevoset ja eläimet ylipäätään ovat tässä suhteessa meitä paljon kehittyneempiä: he luottavat vaistoihinsa, intuitioonsa ja elävät elämäänsä vahvemmin sieluenergiastaan käsin. Sillä hetkellä paljon asioita menneestä vapautui ja puhdistui – kyyneleet valuivat ystäväni poskia pitkin, kun hän seisoi kolmen suuren hevosen ympäröimänä. Yksi hevosista jäi tuijottamaan ystävääni pitkään ja tarjosi tämän jälkeen kylkensä rapsutettavaksi. Monesti meillä ihmisillä on tapana suojautua, sulkea sydämemme ja vetäytyä. Se ei ole rohkea, joka ei pelkää. Toki tämäkin on yksilöllistä, toiset ovat herkempiä kuin toiset. Ihminen on sen verran mutkikas kokonaisuus, että mieli voi vastustaa radikaalistikin jotakin sellaista, mikä olisi yksilölle hyväksi. Hän ei ole uskaltautunut hevosten lähelle vuosikausiin, mutta nyt hän oli valmis kohtaamaan pelkonsa. Omppu tuki tätä tilannetta menemällä hieman ystäväni taakse nuuhkimaan hänen niskaansa. Hyväksyen ja myöntäen pelkomme, haavamme ja oppiläksymme voimme elää täyttä elämää. Kuunnella mitä sillä olisi kerrottavana, miltä siitä tuntuu. Rohkea on se, joka kohtaa pelkonsa siitä huolimatta, että pelottaa. Tuttu ”paha” on parempi kuin tuntematon tuleva. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka eheyttävää ja voimaannuttavaa on kohdata pelkonsa siitä huolimatta, että pelottaa. Siksi he myös ovat vastaanottavaisempia hoidolle, sillä he vain antavat tilaa asioille tapahtua lokeroimatta mitään mielellään. Hevoset näkivät meidät ja alkoivat hitaasti kulkea meitä kohti. Tunsin, kuinka ystäväni pelko alkoi kasvaa hänen sisällään. Kuinka hevonen voisi kunnioittaa ihmistä, jos ihminen ei kunnioita hevosta. Moni hevonen kärsii nykyään ihmisen läsnäolon puutteesta, talliin tullaan kiireellä ja aletaan rutinoituneesti harjata hevosta ja ehkä vielä puhutaan samalla puhelimeen tai höpötetään päivän kuulumiset kaverin kanssa. Elämää sielun johdatuksessa Meillä ihmisillä on paljon opittavaa eläimiltä – kuinka elää elämäämme enemmän sieluenergiasta käsin, sydän auki, tapahtuipa mitä tahansa. Otamme erilaisia rooleja erilaisissa tilanteissa suojataksemme itseämme. Mikä aihe Monta kertaa ihminen työntää syvälle itseensä tunteita, jotka sitten tukahduttuaan alkavat myllätä ja tehdä tuhojaan. Emme kuitenkaan ymmärrä, että juuri näin toimiessamme estämme 36 Tunne Hevonen itseltämme mahdollisuuden onnellisuuteen. Mieli helposti takertuu vanhaan, vaikka tilanne olisi kuinka huono tahansa. Tähän toki vaikuttaa se, että yksilö on valmis päästämään irti vanhasta ja siirtymään uuteen. Kun olemme rohkeasti sitä mitä olemme, virheinemme ja epätäydellisyyksinemme, olemme omassa voimassamme. Menimme yhdessä laitumelle, jossa oma, rakas opettaja/parantajahevoseni Omppu laiduntaa laumansa kanssa. Hevoset vain olivat siinä, hyvin läsnä ja eheyttivät ystävääni joka tasolla. Erinomainen esimerkki tästä on vanha lapsuudenystäväni, joka pelkää todella paljon hevosia. Mitä kaikkea voikaan tapahtua, kun seuraa sydämensä ääntä peloista ja mahdollisesta ihmistason vastustuksesta huolimatta. Moni fyysinen sairaus on ennaltaehkäistävissä – kuormittavat asiat voidaan purkaa hoidon aikana, jolloin ongelmat eivät pääse etenemään fyysiselle tasolle asti. Luonnollisesti hevonen aistii tämän ja alkaa myös oireilla. Intuitiivinen parantaminen on kuin matka, yksilön on oltava valmis lähtemään tälle matkalle, sillä paluuta vanhaan ei enää ole
Ompulla oli varsin kyseenalainen maine tallilla karsinakäyttäytymisensä vuoksi ja aloin olla läsnä tälle upealle hevoselle yhä enemmän. Omppu katsoi minuun niin viisaasti kuin sanoen ”no niin, vihdoinkin”. Olin vastikään aivan ihanalla Piet Nibbelinkin kurssilla Ompun kanssa ja kun kerroin myöhemmin kurssipäivän jäl- Nona Seppä on näkijä sekä intuitiivinen parantaja. Tämän jälkeen minua ei enää pelottanut mennä hevosten jalkoihin, olin saanut asian käsiteltyä. Omppu on valtavan viisas hevonen, voisi sanoa, että liian viisas ratsastuskouluun. Kun aloitin ratsastuksen läheisellä tallilla, ihmettelin pitkään, miksi hevosen jalkoihin meneminen pelottaa minua hurjasti. keen Pietille millainen tuo hevonen on ollut aiemmin, Piet ei meinannut uskoa korviaan. Se auttaa asioiden käsittelyssä ja eteenpäin pääsemisessä. Moni entisen elämän muisto on hyvin syvällä meissä ja vaikuttaa myös tähän elämään. Tunsin oikein, kuinka sydän juuttui kurkkuun, kun menin putsaamaan hevosen kavioita. Ei mitenkään loogista, koska minulle ei ollut sattunut mitään hevosten kanssa. Eipä tarvinnut kahta kertaa miettiä, vastaus oli ehdottomasti kyllä! Olen ikuisesti kiitollinen Sarille siitä, että hän saattoi minut ja Ompun jälleen yhteen. Nämä jalot eläimet tulivat tässä elämässä elämääni vasta aikuisiällä. Siinä samassa tiesin, että meidän kuuluu olla yhdessä myös tässä elämässä. Hän kysyi olisinko vielä kiinnostunut ryhtymään Ompun omistajaksi, sen olisi aika päästä kevyemmälle käytölle ja hyvin ansaituille eläkepäiville. Mokaaminen on huono juttu ja sitä ei ainakaan helposti myönnetä, että on mokannut. Hyvinvointi loikkimassa esteitä harja hulmuten. Hänen asiakaskuntaansa kuuluu niin kaksi- kuin nelijalkaisiakin yksilöitä. Yhteiskuntamme ei tosiaankaan kannusta virheiden tekemiseen. Hoitojen sekä selvänäköisten konsultaatioiden lisäksi hän järjestää meditaatiomatkoja hevosten kanssa sekä erilaisia kursseja, joiden tavoitteena on syventää omistajan ja hevosen välistä sieluyhteyttä. Olemme myös solmineet sielutasolla sielusopimuksia eri ihmisten kanssa, jotka aktivoituvat sitten kun aika on oikea. Kuinka vapauttavaa! Monesti meillä voi olla monenlaisia pelkoja ym, jotka rajoittavat elämäämme monin tavoin. Luonnollisesti, kun keskityin riittävästi tähän alaselkäni ikävään tilanteeseen, se todellisuudessa tulikin kipeäksi. Keskitin energiani ja huomioni siihen, että näin tulee tapahtumaan ja kuinka ollakaan, syksyllä sain puhelinsoiton tallin pitäjältä. Tässä kaikessa totta totisesti tarvitsen ohjausta ja olen kiitollinen, että olen saanut kohdata upeita ihmisiä, jotka auttavat minua näissä haasteissa. Hän on valmistunut Gotlannin Soul Schoolista intuitiiviseksi parantajaksi ja käynyt Englannissa Jim Mastersonin Masterson method -kurssin. Tein hänelle hoitoja ja nuo kohtaamiset olivat hyvin vahvoja, eheytymistä tapahtui puolin ja toisin, mikä oli todella kaunista ja ikimuistoista. Ovela mieleni keksi ”onneksi” kätevän suojausmekanismin: jos sanon, että alaselkäni on kipeä, saan ehkä jonkun tekemään tuon homman puolestani. Tuon muiston tullessa pintaan pystyin käsittelemään asian ja päästämään siitä irti. Siihen asti olin käynyt ratsastuskoulussa tunneilla ja rakastunut ihanaan tammaan nimeltä Omppu. Hän sanoi: ”well, she’s a truly balanced horse, you’ve done a great job with her.” Nuo sanat tuntuivat niin hyviltä, etenkin, kun kurssipäivän aikana kohtasin monia haasteita oman kehonhallinnan kanssa ja tein lukuisia virheitä yhä uudestaan ja uudestaan. Se olisi ehdottoman vapauttavaa ja ihanaa! Suuri opettaja- ja parantajahevonen Minusta tuli hevosenomistaja vasta viime syksynä. Tuo muisto nousi vahvasti pintaan ja aloin itkeä. Mutta se oli minulle hyvin opettavaista: vaikka olisi jossain asiassa jo melko pitkällä, jossain asiassa voi olla aivan aloittelija ja se on täysin hyväksyttävää. Naapurin shamaani sai minut ymmärtämään mistä oikein oli kysymys. Olemme edelleen se sama sielu kuin silloinkin, nyt meillä vain on uusi keho, jonka avulla sielumme on tullut hankkimaan uusia kokemuksia ja oppimaan läksyjä. Meitä täytyisi jo lapsesta asti kannustaa mokailuun. Että tallaudun karsinaan ja virun siellä sitten henkihievereissäni. Monesti entisessä elämässä on saattanut jäädä jotain kesken, jonka olemme tulleet tässä elämässä saattamaan loppuun. Erityisesti muistan sen hetken, kun sain voimakkaan kokemuksen yhteisestä entisestä elämästämme. Lue lisää: villalarimar.com Tunne Hevonen 37. Mutta syy kipuun oli tietysti käsittelemätön pelkoni, jota en halunnut kuitenkaan katsoa saati sitten käsitellä. Monesti tieto on hyvin vapauttavaa. Erinomaisen opettavaista oli myös muistuttaa itselleen, että virheitä saa ja pitää tehdä – vain sitä kautta voi tapahtua kehitystä. Emme saa kiinni miksi näin on, vaan jatkamme kenties ongelman kiertämistä, vähättelyä tai kehitämme toisen ongelman peittääksemme primäärin ongelman tms. Ja totuushan on, että mitään uutta ei koskaan syntyisi ilman virheiden tekemistä. Minulla on Ompun kanssa hyvin voimakas korkeamman tason sieluyhteys, mutta haasteet tulevat eteen sitten, kun minun pitää olla maadoittunut: tehdä asioita maastakäsin tai ratsastaa eli puhua hevoselle kehonkielellä. Itse asiassa todella kipeäksi. Tuntui oikeasti, että kuolen. Mitään suuria keksintöjäkään ei olisi koskaan syntynyt, ellei olisi yritetty, erehdytty, yritetty uudestaan ja sitä kautta oivallettu jotain aivan uutta. Monta kertaa poistuin karsinasta kyyneleet silmissä, niin koskettavaa tuon jalon hevosen kanssa oli työskennellä. Hoidossa nousi esiin entinen elämäni Mongoliassa, jossa olin sotatilanteessa tallautunut hevoseni jalkoihin
38 Tunne Hevonen aasteellisinta omassa oppimisprosessissani olen havainnut olevan oikeiden keinojen/apujen/valmentajien/metodien yms löytäminen. Kaikkia näitä kuitenkin tarvitaan, että on mahdollista saada kokonaisvaltainen kapasiteetti käyttöön. Se on vaatinut pientä, ja ehkä vähän suurempaakin itsetutkiskelua, uskallusta kritisoida itseään, sekä ulkopuolisia vaikuttajia, kuten esimerkiksi opettajaa tai valmentajaa. Kaikkeen on olemassa tie, minkä ympärille meillä on valta rakentaa omannäköisemme tiet. Kaikki elämässä perustuu oppimiseen, ihan kaikki. Joskus tilanne saattaa kuitenkin yllättää sekä hevosen, että ratsastajan. Tämä on minun tieni. Valmentajalta, hevoselta, kanssaratsastajilta, kuuntelemalla. H Käyttötarkoitukseen koulutettu ja tilanteeseen valmisteltu hevonen ei yleensä merkittävästi reagoi ympäristön aiheuttamiin ärsykkeisiin. Kuuntelen itseäni, hevostani, valmentajaani, ulkopuolisia vaikuttajia.. Olen kantapään kautta oppinut asioita, joihin voin vaikuttaa. Yhdistämään tämän kaiken ymmärrykseksi. Näihin kulmakiviin perustan oman ratsastukseni ja oppimisen sen ympärillä. Kuinka pitkälle, kuinka syvälle ja ennenkaikkea kuinka valmis olen oppimaan itsestäni niin paljon, että tiedän täsmälleen mitä en halua. Mitä tehdä, kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Usein sanotaan, että oppiminen tapahtuu kantapään kautta, välillä hakataan päätä seinään ja sitten taas katsotaan peiliin. Tie on pitkä ja prosessi on haastava, mutta olen kuitenkin aloittanut sen. Ratsastuksessa menestys ei ole koskaan kuulunut haaveisiini, olen ainoastaan halunnut oppia. Oppiminen teksti: Tarja Miettunen kuva: Julia Häkkinen Minun tieni - oppimisen kulmakivet Aloittaminen-kuunteleminen-kritisointimotivaatio = ymmärrys. Aloittaminen oli vaikeinta. Joskus olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että monikaan ei ole aidosti katsonut peiliin, vaikka kuinka kovasti niin väittääkin. Opetella, ensi pitää opetella ja siitä se lähti. Minä olen katsonut peiliin. Olen aloittanut oppimisprosessini, kuunnellut itseäni, kuunnellut ulkoisia vaikuttajia, olen kritisoinut itseäni, sekä myös ulkoisia vaikuttajia, motivoitunut yrittämään uudelleen ja oppimaan enemmän. Aloitettuani kilparatsastuksen, on harrastukseni muuttunut tavoitteellisemmaksi. Onneksi käsissämme on valinta, millä tavalla haluamme oppia. Miten ratkaista ongelmia tai kehittää vahvuuksia ilman kokemusta - kuuntelemalla. Miten käytän omaa kykyäni oppia, tässä tilanteessa. En vietä päivistäni aikaa meditoimassa lattialla, tai analysoi tarkalleen jokaista hetkeä, jota koin ratsastaessani. Uusia asioita on opeteltava ja niitä tapoja, miten se tehdään tai miten se voidaan tehdä on mahdollista kerätä kaikkialta
missä sisäpohkeeni on esiKokonaisvaltainen asioiden merkiksi avotaivuksessa, tarkastelu monelta eri kantilta sen olen jo oppinut. Tulokset puhuomenna voit olla parempi, kuin eilen tai tänään. oppimaan asioita ilman, Työskentelen päivittäin useiettä minun tarvitsee siihen den erilaisten hevosten ja niikäyttää hirveästi tekniikkaa den omistajien kanssa. En halua sellaista opettajaa kauan, kuin en usko rikkovani hevosta ja asiat toimivat, olen josta en ole varma, että hän opettaa samoin kuin ratsastaa. Eteenpäin, motivoitumiseen! Motitä, muiden kuunteleminen, kriittinen suhtauminen eri asioihin, vaatio on lempiaiheeni siitä syystä, että se on ihan rehellisesti sekä motivoituminen omaan tekemiseensä. Kritisoimaan Ehkä Lapista olevien juurteni vuoksi olen hiljainen jääräpää, itseään, hevosta, valmentajaa yms. Itse olen hyvin kriittinen sitä joka ei muuta mieltään vain siksi, että joku nimekkäämpi joskus kohtaan, miten haluan ratsastaa. esitelmään oli tehdä ”mindmap”. Kun opin tietämään, mitä en halua, kytaan ymmärrys, jonka kanssa on todella helppo elää. jolloin kaikki järjellisesti seliMyötääminen on mielentila, joka koostuu rentoudesta, Opiskellessani huomatettävät asiat on faktoja, joita ei ymmärryksesta ja tasapainosta. Hevonen on ratsastajan peili ja väistämädollista yhdistää, jos vain jaksaa opetella löytämään kultaisen tön tosiasia, joka kertoo minulle milloin asioita tarvitsee korjata keskitien. vahvasti sitä mieltä, että teen oikein. Mielestäni vasta 5 vuotta sitten, kun ratsastus on puhtaasti fysiikkaa tutustuin klassiseen ratsasja psykologiaa yhdistettynä, tustapaan. Pakottamalla tai väkivallalla Mutta miten. Aloitin, kuuntelin, kritisoin, ei saada aikaiseksi muuta kuin se, että meidän täytyy tumpata motivoiduin ja ymmärsin. Tätä kautta saavutesanottuna helpointa. Oppiminen En välitä tippaakaan, Ymmärrys on suurin haaste. sin, kuinka pienellä voit vain pääse karkuun. Miksaus toimii mielestäni parhaiten! Tämän klassisen tai olla korjaamatta. Olla sinut kenen motivoitumaan siihen, mitä mahdollisesti haluan, mutta itsensä ja tekemistensä kanssa, teit sitten virheitä tai et, oppimien vieläkään sitä tiedä, mitä se on, mitä haluan. Nämä kulmakivet pelkistävät Tämän klassisen ratsastuksen, sekä kilparatsastuksen tii”mindmapin” yksinkertaiseksi kokonaisuudeksi, jota hyväksimoilta olen oppinut seuraamaan omaa polkuani, jossa tiedän käyttäen olen reaaliaikaistanut oppimiseni käytännöksi, jolloin tarkalleen sen mitä en halua. Kulmakivillä tietysti. tää, että tasapainoinen ruokinta suhteessa liikuntaan on kaiken Koulussa paras tapa kehitellä aihe aineeseen, novelliin tai perusta. Olen ehkä huono selittämään asioita, mutta yritän aina ka minulla on oma tyylini ja tiedän täsmälleen, että se toimii. Onneksi olen nyt löytänyt sellaisen oppimaan asioita. johdatella ihmiset oppimaan ja näkemään itse. Uskallan less is more. Oppiminen on hyvin henkilökohtaista ja haluan, että valEdistymistä varten minulla on valmentaja, joka opettaa minut mentajani ymmärtää sen. Fysiikan lait pätevät myös ratsastuksessa ja aikakauden aikana opin hurjasti omasta itsestäni, hallitsemaan psyyke on suurin vaikuttaja siihen, miten fysiikka pääsee itseitseäni, omaa kehoni, muokkaamaan itse yksin omaa istuntaani. toimii lihasmuistista, aivot Asiat on mahdollista korjata ja opettavat sitä. Vaikkakin klassinen ratsastus eroaa kilpapsykologisen opin, minkä vaan voin ikinä koskaan itseeni imeä, kouluratsastuksesta, kuin yö päivästä, on nämä kaksi asiaa mah- saan hevosen kautta. Kaiken sen vaikuttaa hevoseen. säksi se on kemiaa, vuorovaikutusta ja äärimmäisen hienoa, kun Uskallan myös ottaa riskejä ja kokeilla uusia asioita. Jos tietyt sen osaa ottaa oikein. Millaiset ovat sinun kulmakivesi. Tunne Hevonen 39. Oppiminen on sanoa, että enimmäkseen kouvuorovaikutusta kaiken keslutan ihmisiä näkemään heidän kellä ja minä opin parhaiten hevostensa heikkoudet ja vuorovaikutuksen kautta. Minulla ei löydy sanoja kertomaan hevoset täyteen rauhoittavia rehuja tai vaihtoehtoisesti jättää kenellekkään miten opin löytämään omat kulmakiveni, jokaiantamatta, koska syy vastusteluun löytyy ruuasta. Ainakin haluan nen auttaa sinua ymmärtämään, että et ole täydellinen, mutta onnistua ja ymmärtää, kehittyä ja nähdä tuloksia. Toisinaan törmään tilanteeseen, kykenen teoillani esittämään sen mitä olen tällä tavalla oppijossa joudun napit vastakkain hevosten omistajien kanssa, kosnut. Keho ja oppiläksyt tehdyistä virheistä. Niin opettajan ratsailla ja opettamassa. Jokainen ammattilainen ja taitava hevostenkäsittelijä tiekuvaamaan oppimisensa kulmakiviä, tai vaikka sen eri vaiheita. Enkä tarkoita pelkästään kisaratoja. hukoot puolestaan, niitä minä katson. Kysymys on asennetta voi muuttaa tarpeen enemmänkin siitä, kuinka mukaan kokemuksen karttuhyvin pystyn ja kykenen essa. En allekirjoita selle ne merkitsevät eri asiaa, jokaisella meistä on omat sanansa tätä. Tästä syystä ratsastan harvoin on tuumaillut jonkun kuolaimen tai esimerkiksi hyvin monesti kenenkään opissa ja kun ratsastan, haluan, että olen nähnyt kiistanalaisen juoksutuksen olevan hevoselle huono asia. vahvuudet oman ratsastukseni Toki me kaikki voimme kautta siten, että he pääsisivät oppia mitä vaan, mutta se osaksi sitä fiilistä, mikä minulla mistä minun tämänkaltainen on työskennellessäni heidän oppimiseni sai alkunsa oli hevostensa kanssa. änsä ratsastuksessa toteuttamaan. Oppimisessa ei ole kyseessä kenenkään asiat eivät toimi, opin ainakin sen, että toista kertaa ei kannata huonommuus tai paremmuus, vaan ihmisen aloittaminen vähäskyseiseen asiaan sortua. Oppiminen on fysiikkaa ja psykologiaa ja livalmentajan
Mikä aihe Toistojen kautta hevonen oppii lukemaan myös ihmisen kehonkieltä. Tässä hevonen vaihtaa suuntaa salamannopeasti ihmisen liikkuessa sen linjan eteen. 40 Tunne Hevonen
Eli ratsastaja tai käsittelijä ajautuu kierteeseen, josta on vaikea päästä enää ulos. Kun hevonen pelkää tai on kovin jännittynyt, niin hevonen toimii sisäisen erittäin vahvan voiman vietävänä, jonka voittamiseksi ihmisen on lähes pakko käyttää voimakeinoja. Lähes kaikissa ihmisen kanssa toiminnassa on vastaus edelliseen. Taitavat käsittelijät ja ratsastajat huomioivat jatkuvasti hevosen mielentilan. Hevoselle pukittaminen on kannattavaa, jos hevonen saa sillä tavalla ratsastajan aiheuttaman paineen hetkeksikään hellittämään. Tärkein oppimisen lainalaisuus ja hevosten kanssa turvallisen toiminnan perusta on hevosen tyynen mielentilan vaaliminen kaikissa tilanteissa. Hevonen ei tiedä, että pukittaminen on väärin meidän ihmisten mielestä. Kun teet itsellesi hyödyllisestä käytöksestä hevoselle kannattavan tilanteen, niin saat hevosesi toimimaan halutulla tavalla. Eli ihminen saattaa käyttää vahvistetta tiedostamattaan, sillä paineen hellitys on aina vahvisteen käyttö huolimatta onko tilanne meidän ihmisten kannalta hyödyllinen vai ei. Mielentilan ollessa käsittelyn ja oppimisen kannalta sopiva, hevonen voi vastata hyvin kevyisiin ja pieniin pyyntöihimme. Tunne Hevonen 41. Hyödyntäen tätä ajattelumallia saat portaittain ja vaihe vaiheelta hevosesi koulutettua ystävyydellä ja lempeydellä. Tämä kierre on vältettävissä, mikäli ymmärretään, että hevonen oppii aina tehtävän lisäksi mielentilan. Hevosen ajattelumalli poikkeaa ihmisen ajattelumallista. Turvallinen ja hevosystävällinen koulutus huomioi mielentilan Aina kannattaa huomioida oppimisen lainalaisuudet ja hevosen fyysiset rajoitteet. Hevonen oppii jatkuvasti. Me ihmiset ajattelemme teemmekö normien mukaan oikein vai väärin. Hevoset tekevät itsensä kannalta kannattavan asian ja ne välttelevät kannattamatonta tai hankalaa asiaa. Jokainen käsittelijä ja ratsastaja kokemustasosta huolimatta muokkaavat hevosen käsitystä ihmisen kanssa toimimisesta. Järkevä kouluttaja ei kouluta varsinkaan nuorta hevosta jännittyneessä mielentilassa. Ihmisen voimakeinojen käyttö taas lisää hevosen tarvetta paeta tai puolustautua. Hevosen koulutus teksti: Mintti Rautioaho kuva: Minna Lindström ja Brännlandin arkisto Vahvisteiden hyödyntäminen hevosen kanssa toimiessa Missä tilanteissa hevosen kanssa käytetään vahvisteita
Esimerkiksi eteenpäin vievän pohjeavun pitkäntähtäimen koulutustavoite on itsestään aktiivinen hevonen, ja portaittaisten koulutusvaiheiden kautta saavutamme koulutustavoitteen. Makupalat ovat ahneelle hevoselle voimakas positiivinen vahviste ja ruokinta ylipäätään on positiivinen vahviste, jos hevonen haluaa ruokaa. Jos vaadimme hevoselta jotain, mitä hevonen ei ymmärrä tai hevonen ei siihen fyysisesti kykene, niin ajamme hevosta jälleen koulutuksen kannalta epäedulliseen mielentilaan. Tällöin koulutusta kutsutaan naksutinkoulutukseksi. Eli hevonen ei kerjäämällä saa makupaloja koskaan. Negatiivisen vahvisteen käyttö kannattaa hevosten käsittelijöiden ja ratsastajien ymmärtää hyvin, sillä negatiivinen vahviste väärin käytettynä aiheuttaa erilaisia ongelmia. 42 Tunne Hevonen Hevosella on monta mahdollisuutta vältellä esimerkiksi suitsimisen aiheuttamaa painetta. Paineen myötäämishetki on palkinto hevoselle ja se vahvistaa sitä hevosen käyttäytymistä, mitä juuri myötäämishetkellä tapahtui. Naksutinkoulutuksen avulla pääsemme palkitsemaan juuri haluamamme hetken. Mutta tarkoin valituissa harjoituksissa ja koulutuksen lainalaisuudet ymmärtäen saamme positiivista vahvistetta hyödyntäen erinomaisia oppimistuloksia. Ainoastaan silloin kun hevonen ymmärtää pyyntömme, voi hevonen pyyntöihimme vastata. Palkintoääni annetaan juuri sillä hetkellä, jolloin hevonen halutaan palkita ja varsinainen vahviste annetaan viiveellä. Positiivinen vahviste tarkoittaa hevosen itsensä kokemaa positiivista muutosta elinympäristössään. Eli kaikki pyynnöt tulisi aloittaa hellävaraisesti ja apua asteittain voimistaen siihen pisteeseen, että saamme halutun reaktion aikaiseksi. Jos makupala annetaan vain tehtävän jälkeen, ei hevonen. Tällöin on kyseessä positiivinen vahviste. Ratsastajan olisi hyvä pitää kirkkaana mielessään, että koulutustavoitteena on opettaa, miten hevonen saa avun takaisin perustuntumalle, eli paineettomaan tilaan. Paarma aikana kesäisin hyvä positiivinen vahviste on rapsutus kutiavasta paikasta. Jos ratsastaja aloittaa liian rajusti apujen käytön tai pyyntönsä, niin hän joko säikäyttää hevosensa tai saa hevosen vetäytymään kuoreensa. Hevonen oppii oppimisen mukavaksi toiminnaksi. Negatiivinen vahviste hevosen koulutuksessa Negatiivinen vahviste tarkoittaa hevosen elinympäristössä tapahtuvaa muutosta, joka ensin muuttaa hevosen olotilaa hieman hankalammaksi, tätä voidaan kutsua paineeksi. Positiivinen vahviste oikein käytettynä saa hevosen yhdistämään oppimiseen ja ihmisen kanssa toimimiseen positiivisia mielleyhtymiä. Esimerkiksi pohjeavun aiheuttama paineen tulisi lakata välittömästi, kun hevonen vastaa ratsastajan apuun. Sillä on hyvin tärkeää ymmärtää positiivisen vahvisteen vahvistavan myös tunnetilaa. Ratsastajan käyttämät avut ovat oiva esimerkki negatiivisesta vahvisteesta. Huolellisesti koulutuksen lain alaisuudet huomioiden negatiivinen vahvisteen avulla saavutamme upeita koulutustuloksia. Opitussa avuttomuudessa hevonen kokee, ettei paine hellitä sen omalla toiminnallaan. Esimerkkeinä voidaan mainita opittu avuttomuus. Toinen esimerkki on ylivarovaisuus, joka syntyy mikäli avut tai pyynnöt alkavat aina liian rajusti. Usein vahvistetiheys saattaa jäädä oppimisen kannalta aivan liian harvaksi, jos vain odotamme, milloin hevonen sattuisi tekemään halutun asian. Sillä ajoittamalla väärin äänimerkin saatamme kouluttaa ihan jotakin muuta, mitä olikaan tarkoitus. Jos hevonen ei pidä asiasta, jota käytämme palkintona, niin se ei ole hevoselle positiivinen vahviste. Negatiivisen vahvisteen virheellisellä käytöllä on monia haittapuolia. Toinen tärkeä asia ruokapalkkioita käytettäessä on ruokapalkkioista luopuminen. Positiivisen vahvisteen koulutukseen kuuluu oleellisena osana tunnistaa hevosen tyyni mielentila. Haasteita kouluttajalle aiheuttaa tarkkuus, jolla tätä työkalua tulisi käyttää. Positiivinen vahviste Hevosta voidaan myös palkita halutusta käytöksestä, jollakin hevosen itsensä positiiviseksi kokemalla tavalla. Naksutinkoulutus hevosilla Positiiviseen vahvisteeseen voidaan ehdollistaa äänimerkki, joka aina edeltää positiivista vahvistetta. Varsaansa kohti pääseminen on tammalle positiivinen vahviste, tammoja lähemmäs pääseminen on orille voimakas positiivinen vahviste. Hevosen koulutus Turhaan ei kenraali DeCarpentry kirjassaan Academic Equitation mainitse, että hevosten kanssa toimiessa tärkein, ensimmäisenä ja viimeisenä huomioitava, asia on hevosen koulutuksen kannalta edullinen mielentila: tyyneys
Koulutustavoitteeseen päästään useiden vaiheiden kautta portaittain ja on tarkasti huomioitava hevosen mielentila koulutuksen aikana. Tuire Kaimion hevoskirjallisuudesta löydät hyvin tarkat ohjeistukset hevosen kouluttamisesta. Edellisessä Tunne Hevonen lehdessä kirjoitin Tuire Kaimion hevoskurssilta jutun, josta löytyy koulutuksessa huomioitavat asiat tarkemmin. Tällä tavalla olen saanut hyviä koulutustuloksia mm. Usein positiivisen vahvisteen tehtävänä uudelleen koulutustilanteessa on motivoida hevosta yritteliääksi ja tehdä koulutuksesta miellyttävä tilanne hevoselle. Mikäli hevonen kiskaisee itsensä syömään vihreää, niin hevonen kokee kiskomisen kannattavaksi, koska siitä seuraa positiivinen muutos: saa syödä vihreää. kuolaimen taakse käpertyvien hevosten kanssa, joille halutaan kouluttaa perustuntuman sietäminen. non säilyttäminen pidätteissä. Riippuen, millaisen kuvan hevonen muodostaa ympäristöstään ja käsittelijöistään. Pidätteen uudelleen koulutustilanteet, jossa hevoselle halutaan kouluttaa ohjaan painautumisen, eli vastarefleksin laukeamisen, sijaan tasapai- Oikein ajoitetulla myötäyksellä hevonen oppii, missä asennossa sen pään halutaan olevan ja oppimisen myötä hevosen tarve välttää ihmisen toimintaa vähenee. Hyvä esimerkki käytännön elämästä on talutustilanne. Oppia ikä kaikki Hevosen oppimisprosessi jatkuu läpi hevosen elämän, ja jokapäiväinen toimiminen hevosten kanssa muokkaa hevosen käyttäytymistä suuntaan tai toiseen. enää sitä yhdistä asiaan, josta haluamme palkita vaan teemme tauosta palkittavan asian. Tämän jälkeisessä tilanteessa, jos Tunne Hevonen 43. Negatiivinen ja positiivinen vahviste yhdistettynä Itse käytän uudelleen koulutustilanteissa positiivista vahvistetta negatiivisen vahvisteen tukena, mikäli hevosen mielentila on koulutuksen kannalta sopiva. Tämä usein johtaa siihen, että hevonen odottaa taukoja sen sijaan, että tarjoaisi innokkaammin haluamiamme asioita. Jokainen tiedostamattaan tai tiedostaen muokkaa hevosen käyttäytymistä. Tämä olisi sallittava, jotta koulutus etenee ja on tehokasta. Hevosen koulutus Jos hevonen ei pääse suitsimistilanteesta eroon nostamalla päätään ylös, se saattaa kokeilla myös pään laskemista alas. Ratsain käytettävän naksutinkoulutuksen haastava puoli on se, että välittömästi palkintoäänen kuultuaan hevonen lopettaa suoritettavan tehtävän ja odottaa palkintoaan. Eli negatiiviseen vahvisteeseen reagoituaan hevosta palkitaan sekä negatiivisen vahvisteen myötäämisellä että positiivisesti vahvistaen naksutinkoulutuksella
Ainoastaan talutustilanteesta aitauksen ulkopuolella oli syntynyt hevoselle väärä mielikuva. Eli tilanne oli vielä koulutuksen kannalta ihanteellinen, koska hevosen luottamus ihmiseen oli erittäin hyvä. Tilanne oli jo useita kertoja johtanut pystyyn hyppimiseen ja tilanteen muuttumisen jopa ihmisen kannalta vaaralliseksi. Hevosella on aina syy käyttäytyä ongelmallisesti, riippumatta siitä ymmärrämmekö me ihmiset syytä vai emme. Kun tilannetta miettii pitkäntähtäimen tavoitteen kautta, eli tarkoituksena on toimia yhteistyössä hevosen kanssa. Mikäli käsittelijä tai ratsastaja tiedostaa, että millä tahansa tavalla hevonen saa muutettua tilannettaan itsensä kannalta mukavammaksi tai helpommaksi, niin kyseessä on vahviste. Jokainen hevosen kovistelu syö hevoselta luottamusta ihmiseen, jättää hevoselle negatiivisen kuvan ihmisen kanssa toimimisesta ja vähentää hevosen omatoimista yritteliäisyyttä. Syy, miksi ratkaisu haasteeseen löytyi nopeasti, johtui siitä, että varsalla oli vahva luottamus ihmiseen. Tässä kohdassa useille saattaisi tulla mieleen, että varsa pitää vain laittaa kuriin ja nuhteeseen napakammilla otteilla. Hevosen koulutus taluttaja komentaa hevostaan, niin ollaan jo uudessa tilanteessa, jolloin hevonen ei pysty päättelemään, että komentaminen koski juuri talutuksessa tapahtunutta tilannetta. Varsan vahva luottamus ihmisiin Itse pyrin näkemään tilanteen aina koulutustilanteena, johon pätee tietyt lainalaisuudet. Voimakeinot itse asiassa saattaisivat muuttaa hevosen käytöksen hetkellisesti paremmaksi. Eli riimun paineen hellittäminen on hevoselle tässä tapauksessa vahviste. Kouluttavampi tilanne voisi mennä esimerkiksi näin: hevonen kiskoo kohti vihreää taluttaessa. Tämän haasteen ratkaisu kesti ainoastaan yhden koulutuskerran, jonka jälkeen hevosen käyttäytyminen on ollut tietojeni mukaan hallittavissa olevaa ja mallikelpoista. Eli palkitaan sillä mitä hevonen halusi. 44 Tunne Hevonen. Varsa oli luottavainen ja rohkea, se oli ihanan varsamaisen kiinnostunut kaikesta. Tällöin ymmärtää, että pelottelemalla ja voimakeinoja käyttäen tilannetta ei ole järkevä ratkaista. Hankala käytös ilmeni aina poistuttuaan pihattoaitauksen ulkopuolelle. Välittömästi, kun hevonen ei kisko sen annetaan syödä vihreää. Mikä tahansa aiheuttaa hevoseen painetta (hivenenkin hankalampaa oloa), sitä voidaan käyttää koulutusvälineenä, kun osaamme ajoittaa paineen myötäämisen oikeaan hetkeen. Omistaja ymmärsi, että koska kyseessä on suureksi ja voimakkaaksi kasvava rotu, niin tilanteeseen oli parempi keksiä hevosystävällinen ratkaisu mahdollisimman pian. Mitä enemmän hevonen jotakin haluaa, sitä voimakkaampi on myös vahviste. Tämän lisäksi hevoselle voi käyttää voimakkaampaa vahvistetta. Käytännön esimerkki: taluttaessa pystyyn hyppivä varsa Vastikään minut kutsuttiin auttamaan 1-vuotiaan varsan kanssa, joka taluttaessa käyttäytyi hankalasti. Taluttaja vastustaa hevosen kiskomista juuri sillä hetkellä, kun hevonen kiskoo. Hevonen yhdistää juuri samalla hetkellä ja hyvin pian tämän jälkeen tehdyt asiat. Välittömästi hevosen luopuessa yrityksestään riimuun kohdistunut paine hellittää. Varsan ongelmana oli, että se käyttäytyi haastavasti aitauksen ulkopuolella, eli kiihtyi väärään mielentilaan heti aitauksen ulkopuolelle päästyään
Kuvassa Jaana Kivimäki ja Vavilon, avustajana Sabina Punkkinen. Tunne Hevonen 45. Kuvassa Jaana Kivimäki ja Vavilon. Oikein ajoitetulla negatiivisella vahvisteella (myötäys ohjista) yhdistettynä positiivisen vahvisteeseen (ruokapalkinto) vahvistetaan sekä hevosen tunnetilaa, että toivottua asentoa. Hevosen koulutus Kärsivällinen ja johdonmukainen työskentely, sekä riittävä määrä toistoja takaa rennon ja miellyttävän oppimiskokemuksen sekä hevoselle, että ratsastajalle
Eli aiheutan riimusta paineen (negatiivinen vahviste) hevoseen, jonka hevonen saa lakkaamaan liikkumalla eteenpäin. Heti jo portin auetessa havaitsin viretilan kasvavan, joten jo tässä sain käyttää rauhoittumismerkkiä hyödyksi. Koska hevosen perusolemus aitauksessa oli rauhallisen luottavainen, niin tilanteessa oli erittäin otollinen hetki juuri rauhoittumismerkin koulutukselle. Hevosen koulutus Rennossa ja rauhallisessa mielentilassa tapahtuva harjoittelu tuottaa nopeimmin tulosta. Varsan koulutus: eteenpäin ja rauhoittuminen Sitten testasin tutussa aitauksessa, miten hyvin hevonen ymmärsi, minun pyyntöni liikkua eteenpäin. 46 Tunne Hevonen Kohti haastetta Näiden valmisteluiden jälkeen olimmekin valmiina varsan kanssa kohtaamaan haastavan tilanteen, eli portti auki. Tässä opetetaan varsalle myötäystä sivulle, ajatuksena luoda samankaltainen tuntuma sen niskaan, leukaan, sekä poskeen, jonka se tulevaisuudessa oppii liittämään esimerkiksi riimuun tai suitsiin. Muu-. Pidin hellästi painetta pitäen riimusta kiinni ja huomasin, että tässä hevosella ei ollut aivan tarkkaa ymmärrystä, miten tässä tilanteessa olisi hyvä toimia. Varsa huomasi nopeasti jutun juonen, eli liikkumalla sinne minne riimusta pyydetään, niin saa rapsutuksia ja riimun paine hellittää, eli on kannattavaa liikkua pyydettyyn suuntaan. hevosen pään korkeutta, eleitä ja keskittymistä tarkkailemalla. Päällään ja niskallaan pehmeästi myötäävä varsa saa oppia siitä tunteesta ja asennosta, johon sitä tulevaisuudessa pyydetään myötäämään myös ratsain. Mielestäni tämä varsan aito kiinnostus ja uteliaisuus on mahdollista säilyttää, mikäli koulutus suoritetaan hyviä hevosmiestaitoja noudattaen. Kaiken koulutuksen onnistumisen lähtökohta on se, hevonen uskaltaa ihmisen seurassa hengittää vapautuneesti. Ei aikaakaan, kun minulla oli hyvin innokkaasti riimusta pyyntöihini vastaava nuori neiti. Odotin rauhassa riimun painetta lisäämättä, kun hevonen reagoi pyyntööni, niin tilannetta vahvistettiin negatiivisella vahvisteella (riimun paineen hellityksellä) ja positiivisella vahvisteella (rapsutuksella). Hevosen kuva ihmisen kanssa toimimisesta on positiivinen. Olin hyvin tarkka, ettei koulutus sinällään nostanut hevosen viretilaa. Se, miksi tiesin tästä tulevan rauhoittumismerkin, johtui siitä, että uusia tehtäviä oppiessaan hevonen oppii tehtävän lisäksi aina mielentilan. Hevosen viretilan muutoksen huomaa mm. Seuraavaksi halusin kouluttaa hevoselle rauhoittumismerkin. Rauhallinen hevonen ei nosta päätään kovin korkealle, vaan pää on melko matalalla. Sillä aioin auttaa rauhoittumismerkin avulla hevosen käyttäytymään uudella tavalla aitauksen ulkopuolisessa tilanteessa, johon siis omistaja halusi minulta apua. Koulutuksessa käytettiin jälleen negatiivista vahvistetta, eli pyyntöni peruuttaa lakkasi, kun hevonen aloitti peruuttamisen. Rauhoittumismerkiksi valitsin lavalta pyydettävän peruutusmerkin
Mielentila autettiin koulutuksen kannalta otolliselle tasolle rauhoittumismerkkiä hyödyntäen aina vain uudelleen ja uudelleen. - 6.9.2013 Osallistu hevosen ja ihmisen välistä yhteistyötä ja turvallisuutta kehittävään hevosenkäsittelyn koulutusklinikkaan. Ensin nousee viretaso ja sitten laukeaa huonokäytös. 040 719 9596, anni.lehto@proagria.fi www.proagriae-s.fi > Tapahtumat > Pirkanmaa Lisätietoja kouluttajasta: www.ebhrc.com Koulutuksen järjestää ProAgria Etelä-Suomen Potkua maaseudun yritystoimintaan Pirkanmaalla -hanke. Tervetuloa asioimaan osaavan, luotettavan sekä nopean palvelun pariin! Roeckl Vesta käsineet Tarjoushintaan 39 €/pari Tarjous voimassa myymälässämme ja verkkokaupassamme 31.8.2013 asti Heppatarvike Huumantie 3 48230 KOTKA P. aamukahvit, lounas omakustanteinen) Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 19.8. Vahvista hevosen luontaista yhteistyökykyä ja luottamusta Hevoset ovat erittäin yhteistyökykyisiä eläimiä ja ne ovat luonnostaan hyväntahtoisia. Mabona hevospalvelut Heppatarvike on palveleva hevos- ja ratsastusalan erikoisliike lähellä Kotkan keskustaa. Kun hevosen antamia vihjeitä epämukavuudesta osataan lukea, niin voimme säilyttää hevosen luottamuksen ihmisen kanssa toimintaan. Pystyyn hyppiminen tai muu huono käytös ovat tulosta pakoreaktiosta, joka siis noudattaa aina tiettyä kaavaa. Hevosta emme voi auttaa, jos meillä ei ole hevoselle koulutettua ”työkalua”, joka toimii rauhoittumismerkkinä. Kun hevonen havaitsee pyyntömme olevan suhteessa hevosen kykyihin ja pinnistelyn olevan hevoselle kannattavaa, niin koulutus voi edetä jouhevasti ja portaittain kohti hevosen kyvykkyyden rajoja. mennessä: Anni Lehto, p. Klinikan ohjelma koostuu teoriaosuudesta sekä havaintodemonstraatioista kentällä. Koulutuspaikka: Tampereen Ratsastuskeskus, Niihamantie 18, Tampere Hinta: 100 eur + alv 24 % / 2 pv (sis. Klinikka tulkataan tarvittaessa. tokset päänkorkeudessa kertovat viretason kasvusta. Ratsastaja palaa vaatimustasossaan pienen pinnistelyn jälkeen mukavuusalueelle, jolloin hevonen oppii hetkellisen pinnistelyn johtavan kannattavaan lopputulokseen. 044 5977389 www.heppatarvike.fi. Kouluttajana toimii kalifornialainen Chris Forté, joka on 40-vuotisella urallaan kehittänyt Matching Feet -ohjelman. Mitä aiemmin käsittelijä osaa auttaa hevosen mielentilan oikeille raiteille, sitä parempi tilanne. Kouluttaminen lempeällä, mutta määrätietoisella tavalla on mahdollista. Tällöin noudatamme vanhoja perinteitä hevosten koulutuksessa ja painotamme mielentilan tärkeyttä. Varsan käytös muuttui yhden koulutuskerran tuloksena. Ongelmat hevosten kanssa ovat lähes aina ihmisten luomia ongelmia, jotka syntyvät epäjohdonmukaisesta koulutuksesta ja mielentilan huomioitta jättämisestä. Tässä tapauksessa rauhallista peruutusmerkkiä käytettiin jo pakoreaktion (=viretilan) ensimmäisten merkkien ilmaantuessa ja tilanteessa edettiin pitemmälle hyvin tarkasti vaihe vaiheelta. Matching Feet -koulutusklinikka hevosalan osaajille 5. Mitä aiemmin pääsemme käsiksi fyysisiin ongelmiin, sitä helpommin ne ovat parannettavissa. Sairaan hevosen koulutus ei tuota tuloksia, mutta mielentilaa lukeva koulutus huomaa hevosen antamat vihjeet sairauden aiheuttamasta epämukavuudesta. Hevoselle koulutettiin uudenlainen tapa toimia aitauksesta poistumistilanteessa, eli meidän ihmisten ja hevosen itsensä kannalta huomattavasti parempi tapa. Kaikki tarvittavat pyynnöt, varusteet ja välineet koulutetaan hevoselle rauhallisen ja maltillisen ilmapiirin vallitessa. Huonoa käytöstä ei laukea, mikäli pystymme auttamaan hevosen mielentilan oikeille raiteille ennakoiden tilannetta. Mutta tilanne olisi ollut toinen, mikäli hevosella olisi ollut huonompia kokemuksia ihmisen kanssa toimimisesta tai hevonen olisi jännittänyt jotain käytössä olevaa varustetta. Klinikka tarjoaa samalla työkaluja hevosyrityksesi toiminnan ja asiakaspalvelun kehittämiseen Matching Feet -ohjelman kautta. Hevosen tulee kunnioittaa ihmisen tilaa, ja vain ihmisen salliessa hevosen tulla lähelleen, niin hevosella on lupa tulla lähelle. Voimme vahvistaa ja hyödyntää näitä ominaisuuksia. Mikäli hevonen on oppinut jossakin tilanteessa käyttäytymään jännittyen, niin hevonen ei itse osaa käytöstään muuttaa, vaan hevoselle on autettava toisenlainen toimintamalli käyttäytyä
Ensimmäinen varsoista voi hyvin, on kaunis ja eloisa niinkuin varsan kuuluukin olla. Piha huusi tyhjyyttään vähintään yhtä kovaa kuin minäkin, enkä osannut oikeinpäin olla. teksti ja kuva: Pia Papinniemi Ylistä elävää - sure kuollutta K esän alussa maailmaan putkahti kymmenen päivää yliaikaisena tarkoin suunniteltu, oikein vasiten tehty ja hartaasti odotettu varsa. Minkälaista olisi ilman ruunaa. Aikataulut ovat ihmisten keksintöä, kuollutkin on tavallaan valmis tulemaan. On meidän maahan kylvetty paljon kyyneleitäkin. Mutta senkin olen oppinut että elämässä tarvitaan molempia: tuoreita varsomisolkia sekä metrin ja ikuisuuden mittaisia kyynelpolkuja. Eikä ruuna lähde enää koskaan kotonta pois!. Kuukautta liian aikaisin. Pääasia että syntyi ja on nyt edessäni komeana ja minun maailmani tärkeimpänä. Myöhässä, liian aikaisin. Kohta toiselta laitumelta kuului toisenlaisia uutisia. Toinen varsa oli tosiaan kuollut jo tullessaan, ihmisen auttamana säästyi emä. Jos ruunassa on kunniaa minullekin niin suurimman osan se on tehnyt ja ollut ihan itse. Puhelin keskellä yötä hälytti apua ”kun varsa on jo tulossa eikä se näytä elävältä”. Eivät kai varsat synny ennen kuin ovat valmiita. PS. Jos jostain hakemalla haen katumusta niin siitä, etten ole sen geeneistä saanut tai aikoinani ottanut uutta vierelle kasvamaan ja oppimaan. No, Ystävän tammalle se syntyi, ihan eri lääniinkin mutta kädestä pidettiin puhelimitse niin tiukasti kiinni että on se vähän meidänkin. Minkälaista elämä mahtaisikaan olla ilman tuota oman olemiseni kulmakiveä ja ajatusteni lukijaa. Näen saattueen vieläkin, neljä ihmistä ja kaksi hevosta... Minusta on jo otettu niin iso pala pois että jäljelläolevasta pidän kynsin hampain kiinni.. Kun se tamman kanssa Juhannuspäivänä muutti hetkeksi ystävien laitumelle sain sellaisesta elämästä esimakua. Ruuna jos joku ansaitsee pysyvämmän oppipojan rinnalleen, ja siitä kesän ensimmäisestä Itätuulen puhaltamasta varsasta on ehkä sellainen tulossa, jos nämä Elämän kiemurat nyt sattuisivat kerrankin kulkemaan niinkuin ihminen on niitä suunnitellut. Omalla tavallaan. 22 vuotta sitten ruunakin syntyi, ajallaan vai ohi kalenterin, en tiedä. Tämä emä on pirteä, sen ensimmäisen ei ollut heti mutta toipui, onneksi. Meidän varsa! Melkeinpä itse tekemä.. Laitumella yksi ruunan poluista kulkee nyt jo kuopalle painuneen kohdan kautta; siellä nukkuu poni. Se on hevonen, jonka kanssa olen oppinut avaamaan sieluni ja sydämeni ja jonka ansiosta olen löytänyt itsestäni ihmisen. 48 Tunne Hevonen Kun on keskellä pakkaspäivää nähnyt tamman työntävän väärinpäin olevaa varsaa ulos tuloksetta, kun on laskenut kauniin suklaanruskean tähtipään käsinkaivettuun kuoppaan, kun on elänyt mukana ystävien surussa syntymäihmeen muuttuessa mustaksi ei voi olla mitään muuta kuin kiitollinen tuosta vuosikausia vierelläni kulkeneesta Suuresta Suomen Hevosesta. Tarhassa on paikka jossa ruuna yleensä talvisin syö; siihen samaan paikkaan kaatui vanha tamma viimeisen kerran ja siinä paikassa ruuna valvoi ystävänsä Ikiunta, ja ensimmäisen kerran näin miten hevonenkin osaa surra
Toisaalta kun ei ollut rahaa tuottaa hevosia Saksasta tai Ruotsistakaan, oli pakko harrastaa niillä mitä oli. Voiko erilaisuudesta oppia. Sitä mukaa kun lajimme on kasvanut, on myös lokeroituminen omiin ja niihin muihin korostunut. Ennen oli hevoset rautaa Hevonen kuin hevonen oli aikoinaan arvokas. Vaikka erikoistuminen on monessa hyvä ja tuottaa taatusti tehokkaammin kisabroilereita, jää jotain olennaista oppimatta. Raviurheilussa pyörii isot rahat ja treeni on kovaa, toki myös hevosten hoito- ja monesti myös käsittelykulttuuri on eri planeetalta kuin poispilattujen tätiratsujen. Hevonen on meidän yhteinen voimavaramme ja ulkopuolisen on vaikea ymmärtää miksemme me pysty kommunikoimaan edes keskenämme. Jokainen voisi oppia jotain toiselta, kunhan on avoimin mielin. Jos haluaa oppia kunnolla pintelöimään, niin mars ravitallille oppiin. Ajatusten vaihtoa ei synny lajirajojen yli, koska harrastajat eivät kohtaa. Jos jokainen tämän lukenut ottaa tavoitteekseen tutustua edes hieman johonkin vieraaseen lajiin, olemme jo yhden askeleen pidemmällä. Tämän päivän lokeroituminen johtaa siihen, ettei lajien välistä kommunikaatiota synny edes keskustelupalstoilla, koska joka porukalle on oma fooruminsa. Omatkin hummat seisoivat ravitallissa, missä oli ratsuja ja ravureita, rinta rinnan, sulassa sovussa. Kilpaesteratsastajalle voisi olla mieltä avartavaa nähdä millaissa oloissa hevoset paitsi selviävät hengissä myös nauttivat, esimerkiksi issikkapihatossa. Ja ravit! Kaikkihan tietävät että raviurheilu on silkkaa eläinrääkkäystä. Kolumni Me ja ne muut Issikkat ovat ponikokoisia hevosia, joilla isot miehet voivat ratsastaa villapaita päällä ilman kypärää. Noina muinaisina aikoina raviurheilu oli vähintäänkin yhtä suosittua kuin ratsastus, joten sen kanssa joutui väistämättä tekemisiin. Hevoshulluja oli niin vähän, että rakkaus saman lajin eläimeen riitti yhdistäväksi tekijäksi. Ennen muinoin oli niin vähän hevosia ja talleja, että erikoistumiseen oli harvalla varaa. Suunnilleen tämän tasoista keskustelua voi seurata käytävän hevoshullujen nettipalstoilla. Hevosalan sisälle kaivataan enemmän yhteishenkeä, lajirajojen murtamista. Kouluratsastajat repivät hevosensa kuolaimen taakse ja piikittävät kyljet auki kannuksilla. Issikkaihmiset puhuvat keskenään issikkapalstalla ja lännenratsastajat lännenfoorumilla. Jokaisen tulisi poistua mukavuusalueeltaan ja mennä katsomaan mitä naapuritallissa puuhataan. Tutustuminen siihen miten muut tekevät, ja etenkin niihin jotka tekevät erilailla kuin on itse tottunut, olisi tärkeää, tiellä hevostaidon mestariksi. Oman kylän jääraveissa kohtasivat kaikki paikalliset hevosharrastajat ja on sitä itsekin tullut käytyä joskus Vermossa Totoa pelaamassa. Lisäksi talleja oli niin vähän, että samaan talliin mahtuivat sulassa sovussa kaikkien lajien taitajat. Makkaratehtaalla riitti kysyntää, joten mitään varsinaista ylijäämäongelmaa ei ollut. Yhteistyössä on voimaa Vastapariesimerkkien lista on loputon, hevostelua on nykyään niin monella sektorilla. Kenttäkilpailijat tappavat itsensä ja hevosensa kiinteillä tukkiesteillä. Etenkin jos siellä askarrellaan täysin erilaisten asioiden parissa. Usein alle päätyi ex-ravuri, suokki tai lämppäri. Tunne Hevonen 49
149,-) TIETOA • TAITOA • TUNNETTA 52 Tunne Hevonen www.tunnehevonen.fi. Katso ajankohtaiset tarjoukset osoitteesta: www.tunnehevonen.mycashflow.fi Nyt uutuutena NLP-valmentaja Katri Syvärisen Riding Flow – verkkovalmennuskurssit. PAL.VKO 2013-41 802009-1304 13004 6 414888 020090 Tunne Hevonen –lehti täynnä tietoa, taitoa ja tunnetta! Verkkokaupastamme löydät lehden lisäksi suosituimmat eläin- ja hevostietokirjat. Käytä tilaisuus hyväksesi ja saat kauttamme 50 euron alennuksen! Alennuskoodillamme ALETUNNEHEV saat nyt kurssin hintaan 99,- (norm