Tunne & Mieli 1/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VOIVAT YLLÄTTÄÄ L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A 1 / 2 1 6 RESILIENSSI AUTTAA SELVIYTYMÄÄN VASTOIN KÄYMISISTÄ Erityisherkkyys tekee vahvaksi ANNE KUKKOHOVI Ikämiehen tunteet ovat kovan kuoren alla Tajuatko äijää. RI ST IKKO • KR YP TO • SU D O KU • ANAGRA M M I • Tero, 30: Kiusaaminen vääristi minäkuvan vuosikausiksi Sampo, 36: Lääkeriippuvuus oli tuhota elämän Heidi, 49: Kivun kanssa eläminen vaatii rentoutumista Jumppaa mielelle SELVIYTYMISTARINAA: RUUHKAVUODET ”Äitini sairastui dementiaan nuorimman lapseni syntymän aikaan.” Miten auttaa psyykkisesti oireilevaa läheistä. Ikämiehen tunteet ovat kovan kuoren alla
Usein hän kuitenkin pärjää omassa kodissaan, tapaa kavereitaan, tekee käsitöitä ja on muutenkin aktiivinen. Jutussa on lisäksi tietoa siitä, milloin on syytä hakea apua myös lievempiin mielenterveyden ongelmiin ja mistä apua voi saada. Huomenna saatamme kaivata tätäkin päivää. 3. Muistetaan nauttia elämästä sellaisena, kuin se on meille annettu. Ku va: Viiv i L i nd h o lm TEKIJÖILTÄ K U VA : A N TT I V O U TI LA IN EN K uva : A t te K alk e. Välillä Annin vointi huononee niin, että hän joutuu osastohoitoon. Läheistään hoivaavien työssäkäyvien määrä riippuu laskutavasta, mutta varmasti voi sanoa, että heitä on paljon – melkein joka kolmas työssäkäyvistä. Myös edellispäivän alushousujen unohtaminen housunlahkeeseen voi olla merkki rasituksen ja univelkojen aiheuttamasta unohtelusta. Keskustelet sujuvasti niin lasten ulkoiluhaalareista kuin ikäihmisten apuvälineistä. Tämä korostuu erityisesti eron tai leskeksi jäämisen jälkeen, jolloin muuttuvat ensisijaisesti miesten sosiaaliset suhteet. Haastattelun aikana kyyneleet nousivat välillä silmiin, välillä taas nauroimme yhdessä. Jätät väliin työpaikan illanvieton voidaksesi mennä nukkumaan. Elämä tapahtuu juuri silloin, kun hössötät muita suunnitelmia. Olen vuosia sitten ollut kesätöissä sairaalaapulaisena psykiatrisilla osastoilla. Ruuhkavuodet kuormittavat myös miehiä, vaikka siitä ei puhuta yhtä paljon. Arkirutiinien puristuksessa yhteyksien ylläpitäminen ystäviin onnistuu naisilta miehiä helpommin. On tutkittu, että perheen perustamisen ja kotielämän myötä miesten liikunta unohtuu. Ylläksen kyläkauppiaana tunnetun tv-kasvo Sampo Kaulasen tarina huimaa heikomman päätä: miljoonavelat ja lääkekoukkuun jääminen olivat koitua miehen kohtaloksi. 28vuotias Anni on nuoresta lähtien vahingoittanut itseään ja kuullut ilkeitä ääniä. Emme ole unohtaneet myöskään miesnäkökulmaa. Olen oppinut, että yksittäisesti hyvältä tuntuvat ratkaisut eivät aina palvele kokonaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Näinkin olen kuullut eräälle naiselle käyneen, paitsi että pikkareita oli jäänyt lahkeeseen kaksi paria. Olen myös oppinut, kuinka tila voi antaa voimaa asioille – ja toisaalta – ilman tilaa mikään ei näytä miltään. Lehden kasvanut formaatti on avannut uudenlaisia mahdollisuuksia tilan käyttöön. SARI SAKALA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ATTE KALKE TAITTO JA ULKOASU Tämän numeron tekeminen on ollut haastavaa ja mielenkiintoista. Tiedät eläväsi ruuhkavuosia, kun: 1. Nyt Sampon tukiverkko on kasvanut vaimolla ja kahdella lapsella. Kunkin jutun taitto lähteekin minulla aina siitä, että luen taitettavan tekstin kokonaisuudessaan läpi. Mahdollisesti oman hyvinvointisi kustannuksella. Tämä numero on omistettu sinulle, joka kannat vastuuta lastesi, vanhempasi, puolisosi, anoppisi, kummitätisi, ystäväsi tai muiden läheistesi hyvinvoinnista. Olemme haastatelleet tähän lehteen uusioperheen äitiä, joka hoitaa myös omaa muistisairasta äitiään sekä alle viisikymppistä puolisoa, jonka mies alkoi unohdella asioita muutama vuosi sitten. Yksi tämän lehden jutuista vei minut Seinä joelle haastattelemaan äitiä Pirjo Tervosta ja tytärtä Anni Tervosta. John Lennonin laulua lainatakseni: Life is what happens to you while you’re busy making other plans. On hyvä ymmärtää tekstin luonne ennen taiton aloittamista. 2. Se antaa parhaat edellytykset rakentaa taitto niin, että se tukisi tekstiä mahdollisimman hyvin. Tai et muista, milloin olet viimeksi viettänyt omaa aikaa (wc-käyntejä ei lasketa). Kuljet päivittäin koulun, päiväkodin, mummolan tai palvelukodin ja kaupan kautta töistä kotiin kulkematta harrastusten kautta. Tervosten tapaaminen toi tämän ajatuksen jälleen mieleen. 4. Elämä tapahtuu nyt MERI LIUKKONEN TOIMITTAJA Niin toimittajan työssä kuin elämässä yli päätään parasta ovat aidot kohtaamiset. Mutta ei aivan: oman äidin ja isän tuella hänkin selviytyi pahimman yli. Oivalsin tuolloin, ettei kukaan ole yhtä kuin diagnoosi ja sairauden oireet. Parhaimmillaan taitto johdattaa lukijan oikeaan tunnelmaan, antaa kuville oikeuden sekä tekee lukukokemuksesta vaivatto man ja mielenkiintoisen. Samaan aikaan lehden visuaalinen konsepti on hioutunut ja rakenne uusiutunut
Vasta aikuisena Tero oppi näkemään itsessään olevat vahvuudet ja elämän tarjoamat mahdollisuudet. Lapsena hän pyrki piilottamaan tämän ominaisuutensa, mutta tänä päivänä on toisin. Herkkyydestä on ollut hyötyä työelämässä. Lopulta oma päättäväisyys ja vanhempien tuki auttoivat hänet pahimman yli. SISÄLLYS1/2016 16 Tero Salmi Kiusaamalla kasvatettu Tiedonhaluinen mutta yksinään viihtyvä poika joutui koulussa kiusaajien silmätikuksi, ja piinaa jatkui läpi koulu vuosien. Kanssakulkijat. Vuosien varrella Heidi on oppinut, että rentoutuminen helpottaa kipujen kanssa elämistä. 42 Sampo Kaulanen Koukussa aineisiin Ylläksen kyläkauppiaana tunnetun tvkasvo Sampo Kaulasen velkaantuminen ja lääke riippuvuus olivat tuhota miehen elämän. 28 Syö oikein, jaksa työssä 55 Höyryävän kuumaa ja terveellistä talvihetkeen 67 Avantouinti – talvenrakastajan nautinto Hyvän mielen vinkit 8 Anne Kukkohovi Erityisherkkyys on voimavarani Juontaja ja yrittäjä Anne Kukkohovi on erityis herkkä, ja kuormittuu helposti yli rajojensa. 60 Heidi Kellokoski Kivun herraksi Vuosien takainen autokolari käynnisti Heidi Kellokosken kivut, ja myöhem min tapahtunut päällekarkaus pahensi kipuja sekä pelkoja
24 Työn kautta osaksi yhteiskuntaa Yhteiskunnallisen yrityksen PosiVireen työn tekijät ovat nähneet monta menestystarinaa, kun ihmisten työelämään siirtymistä on tuettu uudella tavalla. 30 Korvaamattomat isovanhemmat Pienten lasten vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmiltaan. Kyse ei ole vain lastenhoidosta tai taloudellisesta tuesta, vaan omien vanhempien henkinen tuki perheelle koetaan tärkeänä. Myös hoitoon pääsy vaihtelee eri kunnissa. Sillä on todettu olevan myös terveyttä edistäviä vaikutuksia. 34 Keittiöpsykologi 36 Äidin ikuinen huoli Pirjo Tervoselle selvisi hänen tyttärensä pitkään jatkunut pahoinvointi vasta tytön ollessa yhdek sännellä luokalla. Psykologi Heli Heiskanen vastaa lukijoiden kysymyksiin. 46 Kun vuoro vaihtuu Ruuhkavuodet yllättivät Airikka Nurmelan, kun nuorimman lapsen syntymän aikaan oma äiti sairastui muistisairauteen. 66 Minun Arkeni: Hanna Ventola 28 Syö oikein, jaksa työssä 55 Höyryävän kuumaa ja terveellistä talvihetkeen 67 Avantouinti – talvenrakastajan nautinto 8 34 34 36 Kirjallisuuden sekatyönainen Niina Hakalahti on ahkera keittiö psykologi, joka rakastaa ympäris tön tarkkailua sekä leipomista. SISÄLLYS1/2016 3 Tekijöiltä 6 Mitä uutta 13 Henna Tarjanne-Lekola: Mikä on sinun tunnekuntosi. 29 Jarmo Vuorinen: Tajuatko äijää. Huoli tyttären hyvinvoinnista ei pääty aikuisuuteen. Neljä vuotta sitten myös alle viisikymppinen Elina havaitsi miehes sään dementian merkkejä. 45 Teemu Ollikainen: Elämää vai self-helpiä. 14 Resilienssi auttaa vastoinkäymisissä Selviytymiskykyisyys eli resilienssi selittää sen, miksi jotkut tuntuvat selviytyvän vastoinkäymisistä toisia paremmin. Jumppaa mielelle 56 Krypto 57 Sanatehtävä 58 Ristikko 59 Sudoku KANNEN KUVA: HELI HIRVELÄ. 50 Tutkittua tietoa terveydestä 53 Kysy psykologilta Tulisiko erityisherkkyys ottaa huomioon työyhteisössä. 20 Läheisen hoito toisena työnä Lähes joka kolmas työssäkäyvä hoitaa omaistaan, mutta käytännöt heidän elämäntilanteensa helpottamiseksi työpaikoilla vaihtelevat
Siinä edesauttavat ihmisten omakohtaiset tarinat, jotka rohkaisevat myös muita puhumaan. Lopulta jopa kolme kustantajaa kiinnostui kirjan julkaisemisesta. Julkkikset esiintyvät kirjassa tasavertaisina muiden rinnalla. Mutta mitä tapahtuu heille, jotka eivät saa hoitoa. – En ole koskaan aiemmin tavannut näin rohkeita ihmisiä. Heitä ei ole aina otettu vakavasti eikä heidän ihmisarvoaan kunnioitettu. Elina Järvi sai mukaan toisen kirjoittajan, toimittaja Tiina Hotin. – Vaikka tarinat ovat raskaita, on niissä paljon toivoa. MITÄ UUTTA mielen häiriöistä Rehellisesti M uusikot Alexi Laiho, Marko Annala, Herra Ylppö, Milana Misic ja Jonna Christensen sekä 10 muuta ihmistä kertovat tarinansa uutuuskirjassa Error – Mielen häiriöitä. Sen myötä he osaavat analysoida mieltään todella hienosti. Järvi itse on sairastanut vaikean masennuksen ja toipunut siitä hyvän hoidon ja etenkin psykoterapian avulla. Hekään eivät luovuttaneet. – Minä sain apua, koska vaadin sitä. Valokuvaajat Olga Poppius ja Pasi Murto ovat tallentaneet kirjan henkilöt vaikuttaviin kuviin. KOONNUT SARI SAKALA TEKSTI JA KUVAT SARI SAKALA Errorkirjassa ihmisen vahvuus ja luja tahto selviytyä tulevat voimakkaasti esiin, kertoo kirjoittaja ja tuottaja Elina Järvi. Error – Mielen häiriöitä ilmestyy helmikuussa 2016 Liken kustantamana. 6 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Näitä ihmisiä yhdistää se, että he ovat jossain elämänsä vaiheessa kohdanneet mielen häiriöitä. He ovat huipputyyppejä, joilla on hienoja stooreja. Jokaisesta julkaisuvuonna myydystä kirjasta lahjoitetaan 0,50 euroa Mielenterveyden keskusliitolle mielenterveystyöhön. Vaikka ”hulluustabu” on yhä voimissaan, Järvi toivoo ennakkoluulojen olevan lieventymässä. Kirjan on tuottanut toimittaja Elina Järvi, joka päätti toteuttaa ideansa, sai siihen ulkopuolista tukea tai ei. – Olen käynyt paljon keskusteluja ihmisten kanssa, jotka ovat olleet psykiatrisessa hoidossa. He ovat käyneet kovan elämänkoulun ja joutuneet pohtineet poikkeuksellisen paljon omaa psyykettään. Kirjassa he kertovat rehellisesti ja omilla kasvoillaan muun muassa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, masennuksesta, syömishäiriöstä, pakko-oireisesta häiriöstä ja skitsofreniasta. hän kysyy
Vastauksen saa 10 päivän sisällä. Miten mahdollistaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Esimerkiksi yleiseen jaksamattomuu teen ja unettomuuteen liikunta on oiva lääke. Jos pitää enemmän vaikka rauhallisesta luonnossa Puhelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Maria Carlsson, Ruuhkavuosien ratkomisopas – Luovia ratkaisuja työyhteisöille, Tietosanoma 2016 (ilmestyy keväällä) Neuvontaa ja tukea väkivallasta huolestuneille Liiku kuten haluat! NAISTEN LINJA on tarkoitettu kaikille väkivaltaa, uhkaa tai pelkoa kokeneil le naisille ja tytöille. Muutaman kuukauden säännöllinen liikunnan harrastaminen voi vähentää masennusoireita yhtä paljon kuin pilleri tai psykoterapia. Tutkijat eivät ole varmoja, mikä liikuntamuoto on tehokkain, mutta yhdestä asiasta he ovat melko yksi mielisiä: kun ihminen liikkuu tavalla, josta hän pitää, tulee liikuttua enem män – ja se on tehokasta. Näyttelijä Merja Larivaara, Apu 47/2015 Haikailen aikoja, jolloin saatoin illan pitkän lojua sängyllä ja jutella ystävän kanssa puhelimessa. En silti voi sanoa, että katuisin mitään. Nykyisin vain viestitellään lyhyesti WhatsAppissa tai Messengerissä. 0800 02400, ma–pe klo 16–20 ja la–su 12–16, naistenlinja.fi liikkumisesta, hampaat irvessä hölk kääminen on siis syytä unohtaa. LIIKUNTA KOHENTAA mielialaa niin ter veillä kuin masennusoireista kärsivillä. Miten saada yönsä valvovat nuoret vanhemmat jaksamaan, innostumaan työstään ja pysymään haastavissakin tehtävissä. Yhteyttä ottaessa ei tarvitse miet tiä, ovatko omat kokemukset henkistä nujertamista, fyysistä väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua vai rajuksi yltynyttä riitaa. Naisten linja p. Liikunnan vaikutukset mielialaan voi kuitenkin havaita jo yhden kerran jälkeen! Lähde: Lääkäripäivien lehdistötiedote 15.1.2016 K U VA : SH U T TE R ST O C K Kun asiantuntija on vähän väsynyt K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 7. Väkivallan tekijä voi olla kuka vaan, tuttu tai tuntematon henkilö. Vastaajina toimivat Naisten Linjan kouluttamat vapaa ehtoiset naiset. Jos kirjoittaminen tuntuu soittamista helpommalta taval ta, voi viestinsä jättää verkon kautta. En pystynyt vuosi kausiin pienten lasten äitinä ja työni ohella osallistumaan. Ei kenelläkään ole aikaa lätistä puhelimessa niitä näitä. Ruuhkavuosien ratkomisopas kertoo, miten työntekijät kokevat ruuhkavuosiarjen ja mitä organisaatio voi tehdä, jotta sen työntekijät viihtyisivät edelleen työssään ja saisivat tukea arkeensa. Toimittaja Heidi Kalmari, Kotivinkki 24/2015 K un työelämässä jo paikkansa vakiinnuttanut nuori sukupolvi alkaa perustaa perheitä, työpaikoilla ollaan ihmeissään
ANNE KUKKOHOVI: Erityisherkkyys on voimavarani A N N E K U K K O H O V I KANSSAKULKIJA Juontaja ja yrittäjä Anne Kukkohovin erityisherkkyys vaatii hyväksymistä, riittävästi palautumisaikaa sekä ymmärtävän puolison. TEKSTI KATJA NYGÅRD KUVAT HELI HIRVELÄ 8 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Silloin herkkyys tekee Annen vahvaksi
. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 9
– Kotona pitää olla oikeanlainen tunnelma. He olivat mielestäni kärsineet jo tarpeeksi. Asiakaslähtöisessä työssä herkkänä ja intuitiivisena Olen joskus epärealistinen omien voima varojeni suhteen. Halusin olla helppo lapsi. TUNTEISIIN ELÄYTYJÄ Vielä pari vuotta sitten Anne ei ollut kuullutkaan erityisherkkyydestä. Kerran hän istui hypnoterapeutin vastaanotolla ja ihmetteli ylivirittynyttä oloaan sekä monenlaisia psykosomaattisia oireitaan. Vaikka Anne tiedostaa tämän, hän vetää helposti itsensä äärirajoille. Usein suostun, vaikka omat voimavarani olisi kulutettu loppuun. Kumpikaan piirre ei varsinaisesti helpota elämääni erityisherkkänä, Anne myöntää. Erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus, jossa hermosto reagoi herkästi pieniinkin ärsykkeisiin. Etenkin parisuhteelle toisen osapuolen herkkyys saattaa luoda haasteita. Väkivaltaelokuvia Anne ei pysty katsomaan ollenkaan, koska niitä katsellessaan hän alkaa voida huonosti. Nykyään hän jopa arvostaa herkkyyttään ja pitää sitä enemmän rikkautena kuin riesana. Annen koti on rauhallinen ja seesteinen, koska hänen kalenterinsa ei sitä ole. Herkän ihmisen voimakasta kokemusmaailmaa on vaikea selittää ihmiselle, joka ei itse ole erityisherkkä. Hektisen arjen vastapainoksi riittävä lepo on Annelle välttämätöntä. Annen luetellessa terapeutille tuntemuksiaan tällä ei mennyt kauaakaan päästä kiinni oireilun ytimeen. Hän ei myöskään yritä karttaa haasteita tai hakeudu ainoastaan turvallisiksi kokemiinsa tilanteisiin. Anne myöntää – ja joskus myös aistii – ettei hänen ei-herkällä miehellään aina ole aavistustakaan vaimonsa ajatusmaailmasta. Anne on erityisherkkä, jolle koti on lähestulkoon ainoa paikka, jossa voi unohtaa kaiken kiireen ja metelin. Hidastaminen on vaikeaa, vaikka keho yrittäisi viestittää, että nyt riittää. A nne Kukkohovin, 45, kotona Helsingin kantakaupungissa on kaunista ja selkeää. – Herkkyys ei määrittele minua kokonaisuudessaan, se on vain yksi ominaisuuksistani. Siitä puhutaan ongelmana, kärsimyksenä tai jopa sairautena, mitä se ei missään määrin ole. INTUITIO OHJAA Herkkyydestä on ollut Annalle hyötyä myös työelämässä. Sen Annekin myöntää. Toisin kuin monet muut erityisherkät, Anne ei ole ujo tai hiljainen. Vetäytyä hetkeksi kuoreensa. K A N S S A K U L K I J A A N N E K U K K O H O V I 10 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. – Minun on vaikea sanoa ei. – Onneksi Joni jaksaa silti tukea ja rakastaa minua. Olen hyvin visuaalinen ihminen, joten kaikki mitä näen ympärilläni vaikuttaa voimakkaasti luovuuteeni, Anne sanoo. Hän oppi kätkemään herkkyytensä, koska ei halunnut aiheuttaa läheisilleen lisää huolta. Hän osaa myös arvostaa herkkyyttäni. – Päinvastoin, olen sosiaalinen ja haen elämääni jatkuvaa toimintaa. Tavararöykkiöt eivät ryöpsähdä vastaan heti eteisessä, eikä tiskipöytä pursuile likaisista astioista. HERKKÄ JO LAPSENA Anne on ollut erityisen herkkä jo pienenä, mutta vielä tuohon aikaan lapsen herkkyyttä ei osattu aina tukea. Monet muutkin asiat Anne kokee voimakkaina tuntemuksina erityisesti kehossaan. – Autonominen hermostoni on hyvin vilkas. – He ymmärtävät ja hyväksyvät sen, koska meillä kukaan ei ole äärisosiaalinen, Anne kertoo hymyillen. Pelkistetty sisustus luo levollisen vaikutelman. Annen lapsuudessa tapahtui rankkoja asioita, joista etenkin viisi vuotta vanhemman veljen äkillinen kuolema traumatisoi koko perhettä. Aviomies Joni sekä Miska-poikakin ovat jo oppineet, että välillä perheen äidin pitää saada olla ihan hiljaa itsekseen. Se aiheuttaa monille herkille ylikuormittumista. Monissa ihmissuhteissa on helppo ajautua eri suuntiin, jos toisen tapaa reagoida ei pysty ymmärtämään. – Pyrin jalostamaan tätä ominaisuutta itsessäni, jolloin pystyn nauttimaan herkkyydestäni ja käyttämään sitä voimavarana. Terapeutin mielestä Anne oli erityisherkkänä selkeä tapaus kaikessa, paitsi yhdessä asiassa. Anne on tästä hyvä esimerkki. Anne oppi hyväksymään oman herkkyytensä vasta aikuistumisensa kynnyksellä. Veljen kuollessa Anne oli vasta 12-vuotias. Erityisherkät ihmiset kokevat monet asiat voimakkaammin kuin muut. Monet herkästi reagoivat tuntevat ominaisuutensa vuoksi itsensä joskus seurassakin ulkopuolisiksi. Olen ahne uusille kokemuksille, enkä halua aiheuttaa kenellekään pahaa mieltä. Hän aistii helposti ympärillään olevien ihmisten tunnetiloja ja eläytyy niihin. Siitä Anne ei pidä, että usein erityisherkkyys nähdään vain negatiivisena asiana. Olen samalla tavalla herkkä kuin joku toinen on vaikkapa kovaääninen, Anne luonnehtii. Vaikka Anne on työssään pulppuavan sosiaalinen, kodin seinien sisäpuolella hän uppoutuu mielellään omaan rauhaansa. Korkeat huoneet antavat tilaa ajatuksille, ja suurista ikkunoista tulvii valoa. Se ilmenee muun muassa siten, että kroppani menee helposti ylikierroksille, pulssi hakkaa ja rauhoittuminen on vaikeaa, Anne selventää. Annen mielestä joskus on vain hyväkin, että eri tavalla ajatteleva puoliso osaa tsempata päästämään ajatukset irti sellaisista asioista, joita hän jää itse helposti pyörittelemään mielessään. – En halunnut olla vaivaksi kenellekään, kaikkein vähiten omille vanhemmilleni
Matkustan työmatkoillekin ennemmin yksin kuin seurassa, koska tiedän, että perillä on olta va ylisosiaalinen. . 2 SÄÄSTELE VOIMIA Kun ei ole aivan pakko, olen valikoivasti sosiaali nen. Olen ollut muun muassa muu taman päivän yksin Pariisissa ja viikon retriittilomalla Thaimaassa. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 11. Raskaan päivän päät teeksi ei ole mitään ihanampaa kuin antaa itselleen vesiterapiaa. Minulla ei ole enää mitään salattavaa. Annen vinkit erityis herkälle: 1 MATKUSTA YKSIN Teen pieniä reissuja itsekseni aina kun voin. Itselleni se tarkoittaa kuumaa suihkua tai ammeessa lillumista. 4 OLE AVOIN Enemmän kuin herkkyys, itsetuntoni rakentumiseen on vaikuttanut avoimuus, jota olen kyennyt toteuttamaan itseni ja ympäristöni kanssa. Usein menen paikan päälle jo edellisenä iltana, jotta voin nukkua yön mieluum min hotellissa kuin lähteä aamu yöllä pimeään ajamaan. Rakastan per heen kanssa reissaamista, mutta jos minulla olisi enemmän aikaa, matkustaisin enemmänkin yksinä ni. 3 ANNA VEDEN HOITAA Juon paljon vettä, mutta nautin myös veden koske tuksesta. Herkkyys on vain yksi ominaisuuksistani
K A N S S A K U L K I J A A N N E K U K K O H O V I ihmisenä Anne pystyy paitsi kohtaamaan ihmisen aidosti, myös tunnistamaan ne henkilöt, joiden kanssa yhteistyötä kannattaa jatkaa. x Työskenteli mallina 1990 luvulla Suomessa ja ulko mailla. Vaikka Anne on aina nauttinut siitä mitä tekee, hänellä on myös ollut voimakas tunne, että jotain suurta on vielä tulossa. – Pahimpia ovat päivät, jolloin on aamusta iltaan asti ohjelmaa. Hän kestää ja sinnittelee, koska elää ja luo parhaillaan omaa unelmaansa. – Minulla on aina ollut voimakas intuitio, ja yleensä se on myös oikeassa. Juontanut monia tvohjelmia, mm. Erityisherkän ihmisen jaksamisen perusta on riittävä palautumisaika. Suomen huippu malli haussa, Koko Suomi leipoo ja Vuosia nuoremmaksi. – Minun on pitänyt hyväksyä se, että olen joskus epärealistinen omien voimavarojeni suhteen. Tällä hetkellä yritys raivaa tietään jo kansainvälisille markkinoille. Ei mikään helppo juttu helposti kuormittuvalle erityisherkälle. Anne luottaa tyypilliseen tapaansa siihen, että kun vielä vähän jaksaa venyä, pian alkaa helpottaa. Silloin Anne liikkuu enemmän luonnossa. Hän kiipeää kallion päälle katselemaan merta, antaa tuulen pyörittää hiuksia ja lataa kauniiden maisemien avulla kehoonsa lisäenergiaa. Perhe asuu Helsingissä. Anne Kukkohovi x Syntynyt 3. Välillä se on tarkoittanut sitäkin, ettei ystäviä tai sukulaisia ehdi nähdä niin paljon kuin haluaisi. Puolitoista vuotta sitten Anne lanseerasi oman Supermoodluonnonkosmetiikkasarjansa, jota tuskin olisi syntynyt ilman voimakasta visiota ja uskoa siihen, että oma idea kantaa. Pariskunnalla on 14vuotias Miskapoika. Aina se ei ole helppoa. Ennen nykyistä ammattiaan yrittäjänä Anne työskenteli vuosia mallina Euroopassa ja Japanissa. Se tietää ympäripyöreitä päiviä, tuleville sijoittajille yksin hotellihuoneissa väännettyjä presentaatioita sekä lukuisia tilaisuuksia, joihin Annen brändin keulakuvana tulee osallistua. x Naimisissa Joni Kukkohovin kanssa. Nykyään karsin paljon turhia juoksuja ja vältän alkoholia. Joudun tekemään välillä töitä itseni kanssa, että saan yhden asian purettua pois päästäni ennen kuin pystyn keskittymään seuraavaan, puhumattakaan rentoutumisesta. lokakuuta 1970 Vaasassa. Hän on myös hyväksynyt sen, että yrittäjänä oma aika on kortilla. Arjen kaaoksen vastapainona Anne vetäytyy omiin oloihinsa, napsauttaa päälle infrapunasaunansa ja menee ajoissa puhtaiden lakanoiden väliin nukkumaan. Hänet on nähty myös juontajana monissa tv-ohjelmissa. – Tällä hetkellä ei tosiaan ole ollut aikaa pysähtyä hengittelemään, Anne myöntää. Minulla ei yksinkertaisesti ole varaa yhteenkään päivään, jolloin työtehoni on nolla. Tälläkin kertaa intuitio piti paikkansa. Vastapainona hektisyydelle Anne yrittää minimoida elämästään kaiken ylimääräisen. Silloin on lupa pysähtyä. 12 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Kun Annella ei enää jossain vaiheessa ole tuhatta rautaa tulessa, hänelle jää taas aikaa hoitaa myös itseään. Vaikka toki teen joskus virheitä siinä missä muutkin
Paketti pysyy kasassa, jos hyvinvointipyörää ajava ihminen tiedostaa oman kulkupelinsä kunnon ja voimavarat. Kirjoituksissaan hän pohtii oman kesken eräisyyden pohjalta itse tuntemusta, kehomielen yhteyksiä ja hyvinvointi pyörän eri alueita. Viime syksynä julkaistu elokuva, Inside Out – mielen sopukoissa, opettaa sekä lapsille että varttuneemmillekin, kuinka tärkeää on olla yhteydessä omiin tunteisiin ja ymmärtää ydinmuistojen ja tunnetilojen vaikutukset mielen hyvinvoinnille. KOLUMNI Mikä on sinun tunnekuntosi. Millainen on minun tunnejalanjälkeni. Tunnekunnon osa liittyy itsetuntoon, tunteiden tunnistamiseen, omanarvontuntoon, mielen vireyteen ja elämänhallinnan tunteeseen. Mitä kehossa tapahtuu suuren ärsyyntymisen tai turhautumisen keskellä. H E N N A T A R J A N N E L E K O L A Kirjoittaja on vuoro vaikutuksen mahdollistaja, eheyttävän liikkeen ohjaaja ja kolmen lapsen äiti. Arv ot ja hen kis yys Tah don voi ma Ke ho Ajatukset Vuorovaikutus Tun tee t Tun tee t K urkistus sisäiseen komentokeskukseen avaa meille ikkunan tunteiden ohjauspaneeliin. Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan ja ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Hyvinvointi pyörän eri osat tukevat toisiaan. Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen sekä niille avautuminen auttavat meitä ymmärtämään itseämme ja kanssakulkijoitamme. Pitkäkestoista tunnetilaa voi ajatella maisemana, mikä vaikuttaa arjessamme taka-alalla ja välillä ehkä tiedostamattakin toiminnassamme. Missä tuntuu aito ilo. Vahva antaa ravintoa heikommille; heikko kohta vie voimia muilta. Hyvinvointipyörä on kuin elämän reikäleipä, joka muodostuu erilaisista siivuista. Päivittäisissä tilanteissa ilmaantuvia tunteita voi aistia tuntemuksina koko kehossa. Tunnekuntoa voi huoltaa ja puhdistaa. Tunnetilat vaikuttavat meissä erilaisissa kohtaamisissa; tunteet tarttuvat ja ovat usein aistittavissa. Voimme kenties tunnistaa tiettyjä alavireisyyden, ahdistuksen, kiitollisuuden tai toiveikkuuden ajanjaksoja taaksepäin katsoessamme. Ihmisen hyvinvoinnin keskeinen alue on tunnekunto, eli psyykkinen jaksaminen ja mielen hyvinvointi. Pitkällä ollaan jo, jos heikko osa osaa pyytää apua esimerkiksi levon tai huollon tarpeessa. Voimme helposti huomata, onko huoneessa sallivuuden vai jyrkkyyden ilmapiiri. On sallittua kokea tunteita välillä voimakkaammin ja välillä laimeammin. On sallittua olla väsynyt ja tyhjä. Entä havaitsemmeko omien tunteiden vaikutukset ympäristöömme ja toimintaamme. Esimerkiksi saunomisen jälkeinen levollinen olotila voi nopeasti muuttua iltauutisia kuunnellessa. Useimmiten voimme huomata päivittäin kokemiemme tunteiden vaihtelut ja sävyt. Ihmisen kokemaa hyvinvointia voi tarkastella esimerkiksi ympyrämallin avulla. Tunnekuntoa ohjailee sydämen tunteva puoli yhteistyössä ajattelukeskuksemme kanssa. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen, musiikki, hyvät keskustelut, läheisyys, käsillä tekeminen, liikunta, ystävyyssuhteet ja kirjoittaminen toimivat tunnehuoltajina. Äitini Marita Enbergin aforismi antaa mahdollisuuksia tunnetyöskentelyyn joka päivä: ”Elämä on lahja, aika kuluu käärepaperia avatessa.” Henna TarjanneLekola T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 13. Tunteet tulevat ja menevät, ne vaikuttavat ajatuksiimme ja toiminnallisuuteemme
Kielitoimiston neuvonta suosittelee resilienssistä käytettävän suomennosta selviytymiskykyisyys. Se merkitsee suunnan muuttamista ja on vahvuus, jota voi kasvattaa, kun pitää kohdata vaikeuksia. Se tarkoittaa henkistä vahvuutta ja joustamiskykyä, vaikeuk sien kohtaamista ja niistä selviytymistä sekä kykyä ponnahtaa takaisin vastoin käymisistä. vastoinkäymisissä TEKSTI PIRJO LÄÄPERI Resilienssi auttaa Resilienssi tarkoittaa selviytymiskykyisyyttä PSYKOLOGIAN AMMATTISANASTOON kuuluva resilienssi merkitsee selviytymis kykyisyyttä. Tässä se eroaa suomalaisesta sisusta, joka tarkoittaa yksin yrittämistä ja usein jääräpäisyyttä. Siihen kuuluu myös avun pyytäminen, kun sitä tarvitsee. K U VA : SH U T TE R ST O C K 14 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6
– Selviytymiskykyisyys liittyy optimismiin, kykyyn nähdä vaikeissakin asioissa myönteistä ja siihen, että näkee omat vaikutusmahdollisuutensa hankaluuksien keskelläkin. Näin vanhukset liittyivät yhteisöön ja heidän resilienssinsä parani, jolloin huomattiin, että terveydenhoitokulut laskivat. Kun vanhainkodissa hoitaja toi vanhuksen huoneeseen kasvin ja pyysi häntä hoitamaan sitä, tehtävä toi merkityksellisyyttä vanhuksen elämään. Tutkittaessa 5800 kipupotilasta huomattiin, että selviytymiskykyiset henkilöt tarvitsivat vähemmän terveyspalveluita ja heidän kuolleisuutensa oli pienempi kuin muilla. – Yhdistystoiminta vaalii resilienssiä ikääntyessä ja leskeksi jäädessä. Jos näin ei ole, vahva lapsi voi löytää jonkun muun aikuisen, vaikka sukulaisen, naapurin tädin tai urheiluvalmentajan, joka opettaa hänelle selviytymisasennetta, Lipponen sanoo. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 15. Tällainen henkilö pitää itseään selviytyjänä, ei uhrina. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että resilienssi ennusti kivun kokemista paremmin kuin sairauden aste. IKÄIHMISILLE MIELUISAA TOIMINTAA Vapaa-ajan toiminnan järjestäminen ikääntyneille lisäsi tutkimuksissa heidän selviytymiskykyään. VAIKUTUS TERVEYTEEN Resilienssillä on todettu olevan yhteys terveyteen. Eräs tekijä, joka vaikuttaa tähän, on resilienssi eli selviytymiskykyisyys. Työelämässä resilienssi antaa lisää voimavaroja, kun oman osaamisen lisäksi pulmatilanteissa hyödynnetään työkavereiden apua. J otkut ihmiset näyttävät selviytyvän monista vaikeistakin vastoinkäymisistä, kun taas toiset lannistuvat pienemmästäkin koettelemuksesta. Työryhmissä on hyvä keskustella siitä, miten selvitään työn ruuhkahuipuista tai ongelmatilanteista. K R I S S E L I P P O N E N Sosiaalipsykologi, VTM, psyko terapeutti, työnohjaaja, kouluttaja, TaitoBa House Oy K U VA : TA IT O B A .F I vastoinkäymisissä TEKSTI PIRJO LÄÄPERI auttaa Emme voi valita sitä, mitä meille elämässä tapahtuu. Pienetkin asiat voivat lisätä resilienssiä. Huomattiin, että kasveja hoitaneiden vanhusten vointi parani ja kuolleisuus laski. Vastoinkäymisessä on tärkeää huomata, mitä voin itse tehdä tässä tilanteessa. – Ihannetilanteessa ainakin toinen perheen vanhemmista tukee lapsen kehitystä. Avun pyytämistä pidetään usein heikkouden osoituksena, vaikka se on todellisuudessa vahvuustekijä. Australiassa kouluissa, joissa sovelletaan positiivista psykologiaa opetuksessa, on huomattu oppilaiden selviytyvän paremmin epäonnistumisista toisiin kouluihin verrattuna. Jos vanhus mainitsi pitävänsä kalastuksesta, häntä autettiin pääsemään kalaan. Olennaista on se, että aloite lähtee ihmisistä ja toiminta on juuri heille sopivaa, ja siihen liittyy mukava porukka. Huumori on myös tärkeä tekijä, Lipponen sanoo. Toisaalta on hyvä tiedostaa, ettei tehdä hyödyttömiä asioita, jotka vaikeuttavat tilanteista selviytymistä. Psykologiassa 2000-luvulla syntynyt positiivinen psykologia on alkanut tutkia tätä ilmiötä, joka yhdistää useimpia sitkeinä pidettyjä ihmisiä. – Suomen rannikkoruotsalaisten hyvinvointi on parempi kuin muualla maassa. ELÄMÄN MERKITYKSEN NÄKEMISTÄ Resilienssi on yksilön tai ryhmän kyky, jota voidaan kehittää. Emme voi valita sitä, mitä meille elämässä tapahtuu, mutta kun emme jää uhrin asemaan, voimme tehdä asioille jotain, sosiaalipsykologi Krisse Lipponen toteaa. Eläkeläisyhdistykset järjestävät monenlaisia retkiä teatteriin ja muihin kohteisiin. Voin auttaa muitakin, en vain olla avun kohteena, Lipponen kertoo. Resilienssi auttaa kokemaan elämän merkityksellisyyttä. Hän auttaa toisia ja saa heiltä vertaistukea. Hollannissa hyvinvointivalmentajat kävivät vanhusten kodeissa haastattelemassa heitä heidän terveydentilastaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Siihen liittyy hyvä stressinsietokyky, ongelmanratkaisukyky sekä avun hakeminen. He osaavat vastoinkäymisen sattuessa käsitellä kielteisiä tunteitaan. Resilienssi rakentuu oman selviämishalun varaan, omien voimavarojen tunnistamiseen ja käyttöönottoon sekä avun hakemiseen läheisiltä tai viranomaisilta. Yksi selitys tähän on kuorolauluharrastus, joka parantaa resilienssiä antamalla merkityksellisyyttä elämään sekä mukavia kavereita. Erityisesti lapsien ja nuorten selviytymiskykyisyyttä on syytä kehittää
Näin Tero Salmi, 30, ajatteli liian monta vuotta. Vasta aikuisena hän ymmärsi lähteä aktiivisesti murtamaan vääriä uskomuksia itsestään. Jokapäiväinen koulukiusaaminen oli vääristänyt hänen minäkuvansa täysin. Kiusaamalla kasvatettu Minusta ei ole mihinkään, enkä osaa mitään. TEKSTI LAURA SILTALA KUVAT SAMI SAARELA T E R O S A L M I KANSSAKULKIJA 16 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6
Jossain vaiheessa koulun terveydenhoitaja sai selville, että Teroa kiusattiin. Metallityöverstaassa isä opetti Teroa muun muassa hitsaamaan, poraamaan ja kolvaamaan. Isommassa kylässä sijaitsevaan yläkouluun kuljettiin linja-autolla. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 17. – Kiusaaminen alkoi silloin. Yläkouluaikaa Tero kuvailee ”ajattomaksi tyhjyydeksi”, jossa jokainen päivä tuntui ikuisuudelta. Syyksi riitti lähes tulkoon mikä vain. Mutta kun pääsin paikalle, niin haarniska tippui ja olin lasia. Joka aamu kun lähdin kouluun, oli sellainen olo, että nyt näytän niille. – Halusin tutkia kaikkea, sekä luontoa että koneita. Lapsuudessa rakentunut itsetunto mureni päivä päivältä niin, että lopulta siitä ei ollut jäljellä enää murustakaan. Kun sitä kuulee kolmen vuoden ajan joka päivä, niin siihen alkaa itsekin uskoa. Kiusaaminen näyttäytyi henkisenä väkivaltana, ennen kaikkea nimittelynä ja haukkumisena. – Alkuvuosiini kuului paljon leikkiä ja vapautta. Teron pakotieksi todellisuudesta jäi hänen oma päänsä sekä tietokoneiden maailma, joihin hän oli tutustunut jo alakoulussa kiinnostuksestaan kaikkea uutta kohtaan. Äiti opetti Terolle erilaisia kädentaitoja, kuten neulomista ja maalaamista. – Vaikka yksin oleminen oli minulle tuttua ja turvallista, niin kiusaaminen, erityisesti jatkuva julkinen nolaaminen lukemattomilla erilaisilla tavoilla, ajoi minut välillä ajattelemaan jopa itseni lopettamista. Kaikkea pitää tutkia ja kokeilla, ajatteli viisivuotias Tero. Ne olivat ne yleisimmät. Vietin maalaislapsen täydellisen lapsuuden. Nautin siitä, että sain leikkiä ja tutkia ympäristöä yksin. Parempia vanhempia en olisi voinut saada, he rakastivat minua ja antoivat minulle paljon. . Kun sitä kuulee kolmen vuoden ajan joka päivä, niin siihen alkaa itsekin uskoa. Luontaisesti yksin viihtyvä poika oli hiljainen ja ujo isossa porukassa. ELÄMÄ ON SELVIYTYMISTÄ Tutkiminen jatkui luontopainotteisessa alakoulussa, joka sijaitsi muutaman sadan ihmisen Kihniänkylällä lähellä Teron kotia. Olen aina ollut omanlaiseni yksinäinen susi. Tutut kaverit käänsivät selkänsä ja katsoivat hiljaa sivusta, olivat tyytyväisiä, että heitä ei kiusattu. Aluksi meitä kaikkia maalaisnaperoita haukuttiin, mutta vähitellen vain minä jäin kohteeksi. Hän oli helppo kohde kiusaajille. Päiväkodissa sain purkaa leivänpaahtimen osiin, ja vähän vanhempana kehitin itse voikukkamyrkyn, jota pistin neulalla kukan varteen. Kiusaamalla kasvatettu E lämä on jännää ja ihmeellistä. Teron luokalle tuli vain neljä entuudestaan tuttua kaveria. Asia nostettiin koulussa esiin, lopputuloksena se, että kiusaajat saivat lisää vettä myllyynsä. – Tyhmä ja ruma
Kun Teron kolme vuotta kestänyt maanpäällinen helvetti vihdoin loppui, hänellä ei enää ollut mitään tavoitteita eikä mielenkiinnon kohteita elämässään. Pomo istuu pöydän takana ja kertoo mitä pitää tehdä, johtaja näyttää esimerkin omalla toiminnallaan. – Kun katsoin alla lepäävää kaupunkia, tunsin yhtäkkiä jotain, joka oli huumaava sekoitus valtaa, voimaa ja virtaa. Tero oli suunnitellut olevansa armeijassa vain pakolliset kuusi kuukautta. Olin odottanut aikuistumista pienestä asti ja petyin. Löysin hänet Toyota Landcruiserin sisältä lämpimästä, radiota kuuntelemasta. Edellisen koulun perinnöksi jäänyt uskomus omasta tyhmyydestä ja mitättömyydestä olivat kuitenkin jättäneet jäljen, eivätkä kurssit menneet kovin hyvin. Loppujen lopuksi vain harva haluaa sinne vapaaehtoisesti. ELÄMÄ ON KURKKUSALAATTIA Lukio oli Terolle pois suljettu vaihtoehto, sillä se sijaitsi yläkoulun välittömässä läheisyydessä, ja suurin osa kiusaajista oli menossa sinne. Jyväskyläläinen toimitusjohtaja Tero Salmi uskoo siihen, että ilman koulukiusaamis taustaansa hän ei tänä päivänä olisi sitä, mitä hän nyt on. Loppujen lopuksi aliupseeriajasta Keuruun pioneerirykmentissä muodostui eräänlainen kulminaatiopiste Teron elämässä. Olisiko armeijalla sittenkin hänelle jotain annettavaa. Lopputyön esittäminen ääneen luokan edessä tuntui maailmanlopulta. Ainoa eväs, minkä olin saanut kaoottiselta koulureissultani, oli se, että pitäisi vain toimia päinvastoin kuin miten minua oli kohdeltu. – Ajattelin, että mitä kauemmas vanhoista kuvioista, sen parempi. Eräällä viikonloppulomalla nuoren miehen äiti antoi tietämättään Terolle yhden merkittävän elämänohjeen. Lopulta Tero löysi itsensä 40 kilometrin päästä, Seinäjoen ammattikoulun automaatioasentajalinjalta. Silloin ymmärsin, mikä on esimerkin voima johtamisessa. K A N S S A K U L K I J A T E R O S A L M I 18 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Kaksi kaveria oli määrätty kaivamaan lapioilla miinasijoja. Armeijan jälkeen Tero sai oman alansa töitä Ylistarosta, 70 kilometrin päästä kotoa. Ajatus tuntui parikymppisestä Terosta epämiellyttävältä, koska hän ei tiennyt, miten jälleen kerran uusi ympäristö ja uudet ihmiset kohtelisivat häntä. – Olin nähnyt elämäni aikana niin paljon paskaa ja sitä, miten ihminen voidaan murskata henkisesti. – Eräänä yönä leirillä satoi räntää. ELÄMÄ ON TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA Vuonna 2006 Teron armeijakaveri soitti kertoakseen, että ”nyt on kova bisnes.” Tero ei ollut koskaan kuullutkaan verkostomarkkinoinnista, mutta kiinnostui, kun työnkuva kuulosti siinä vaiheessa helpolta ja luvassa oli suuria summia. – Heräsin aamulla, menin töihin, tulin kotiin, tein ruokaa, pelasin tietokoneella tai katsoin telkkaria, menin nukkumaan. Rekrytointitilaisuus oli Vaasassa hienossa baarissa, kattotasanteella. Päätin heittäytyä uuteen ja saavuttaa jotain suurta. – Toinen kaivajista tuli myöhemmin kiittämään minua toiminnastani. Tämä lause jäi pyörimään Teron mieleen. Äitee kertoi, että maailman sivu on pitkä. – Äitee kertoi, että maailman sivu on pitkä. Tuntui, että millään ei ollut mitään merkitystä. Varsinkin eräs kokemus on jäänyt syvästi hänen mieleensä. Olin taisteluparini kanssa vahtivuorossa, ja ihmettelin, missä hän oli. Tätäkö elämä olikin. Kiroilin, ja lähdin saman tien juoksemaan näiden kavereiden luokse ja autoin heitä kaivamaan kuopat valmiiksi. Sama toistui joka päivä. Hän muutti omilleen vain huomatakseen, kuinka nopeasti joutui niin sanottuun oravanpyörämasennukseen. ”Vahdin noita kahta, jotka kaivavat kuoppia”, vastasi hän. Tero kävi tunnustamassa väärintekonsa komppanianpäällikölle, joka nuhtelun jälkeen toivotti Teron tervetulleeksi aliupseerikouluun. Hän teki tahallaan kaikki psykologiset testit väärin, jotta ei vain olisi joutunut aliupseerikouluun. Vaikka olisikin eri mieltä toisten kanssa, niin ihmistä pitää kaikesta huolimatta kunnioittaa. Kysyin, mitä hän siellä tekee. Ammattikoulun jälkeen edessä odotti armeija
Sain vihdoinkin olla oma itseni. – Vähän päälle parikymppisenä tein monen sadan hengen organisaation aivan tyhjästä. Sama armeija-aikainen kaveri soitti Jyväskylästä, eikä montaa sanaa tarvittu, kun Tero oli valmis muuttamaan pois Etelä-Pohjanmaalta, jossa oli asunut 24 vuotta. Myyntityössä jouduin myös viikoittain esiintymään usealle kymmenelle ihmiselle, mikä edes ajatuksena tuntui aluksi kauhistuttavalta. x Omistaa neljä erilaista pelikonetta, pelaa mieluiten strategia ja räiskintäpelejä. – Tämä kokemus opetti minulle sen, että elämä on juuri sellainen mestariteos, minkälaiseksi sen itse tekee. Muiden ihmisten kunnioittaminen 4. Se on keino päästää höyryjä pihalle.” x Teron listaamia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että hän elää nykyään hyvää ja tasapainoista elämää: 1. Hyvät tavat 6. Tero on etsinyt itsestään asioita, joita pelkää – minkä jälkeen hän on hankkiutunut tilanteisiin, joissa on joutunut kohtaamaan pelkonsa. – Yritän etsiä sellaista asiaa, mitä en pysty tekemään. Elämä oli taas vailla selvää suuntaa. Heittäytymällä uuteen Tero pääsi verkostomarkkinointimyyjäksi ja sittemmin puhelinmyyjäksi. Ole itsellesi armollinen 3. x Asuu nykyään Jyväskylässä kahden kissansa kanssa. Jos joku ehdottaa jotain uutta, niin ajattelen heti, että totta kai se tehdään. Jos ajattelutavasta on minulle haittaa, luovun siitä. ELÄMÄ ON ITSENSÄ HAASTAMISTA Verkostomarkkinointia kesti pari vuotta, ja siinä sivussa Tero oli irtisanoutunut tehdastyöstä. ”Pelaaminen on minulle vähän sama asia kuin hakkaisi nyrkkeilysäkkiä. Väliotsikot ovat Tero Salmen sitaatteja siitä, minkälaisena hän on nähnyt elämänsä sen eri vaiheissa. Mietin, mihin uskon, ja mikä asia on uskomuksen taustalla. Itsensä haastaminen 2. Kun Tero lopetti esittelypuheensa, koko satapäinen yleisö alkoi taputtaa, ja nousi lopulta seisomaan. Töitä Tero sai heti puhelinmyyntifirmasta. Hän on muun muassa hypännyt Runsaan puolen vuoden päästä Terolle tarjottiin mahdollisuutta aloittaa kokonaan uuden tiimin rakentaminen Seinäjoella. Tunsin yhtäkkiä olevani vapaa omasta päänsisäisestä vankilastani. 1985 Kihniänkylällä, EteläPohjanmaalla x Kokee ottaneensa eteläpohjalai sesta kulttuurista itselleen sen hyvät puolet, kuten sen, että on suoraselkäinen ja pitää sen, minkä lupaa. Kävi niin tai näin, olen silti voittaja, koska olen joka tapauksessa oppinut jotakin uutta. Hyvien myyntitaitojen vuoksi häntä pyydettiin yritysvalmentajaksi, josta hänet rekrytoitiin jyväskyläläisen videotuotantofirman myyntipäälliköksi. Päätös onnellisuudesta 5. x Harrastaa itsensä haastamista ja tietokonepelien pelaamista. x Toimitusjohtaja videotuotanto firmassa. Viikko viikon jälkeen ahdistus kuitenkin lieveni, kunnes eräänä päivänä tapahtui käänne. Seuraavana listalla on laitesukellus. Elääkö muita ihmisiä varten Tero Salmi x Syntynyt v. Tee sitä mikä tuntuu hyvältä 7. – Ja olen vasta alussa, sanoo Tero pilke silmäkulmassa. Hän oli valmis uusiin haasteisiin. Positiivisuus laskuvarjolla sekä ahtautunut pieneen luolaan. – Harrastukseni on jo vuosikausia pelaamisen ohella ollut se, että haastan omia uskomuksiani. Suurin vankila, missä ihminen elää, on usein juuri se, minkä muut ovat luoneet. Olin tarpeeksi kauan ja tarpeeksi monta kertaa mennyt oman mukavuusalueeni ulkopuolelle, ja tällä kerralla tapahtui laajeneminen. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 19. – Pidin erästä esittelytilaisuutta, kun yhtäkkiä päässäni ikään kuin naksahti. Vuoden jälkeen firman osakkaat äänestivät hänet nykyiseen tehtäväänsä toimitusjohtajaksi. ja heitä miellyttääkseen, vai itseään varten
Voiko siitä kertoa työnantajalle tai edes työkavereille. Tyypillisin hoivaaja on viisikymppinen nainen, joista puolet pitää huolta lapsesta, kolmannes omasta tai puolison vanhemmasta ja hieman yli kymmenes omasta puolisosta. TEKSTI JARMO VUORINEN Noin 700 000 työssäkäyvää hoitaa omaistaan U skallanko kieltäytyä ylitöistä. Heistä runsaat parisataa oli jo työeläkkeellä – monet juuri hoivatehtävän vaativuuden vuoksi. Huolenpito kestää vuosia, jopa toistakymmentä vuotta. Työterveyslaitos laski vuonna 2012, että noin 700 000 työssäkäyvää hoitaa samalla omaistaan. Se voi olla itsestään selvä asia, velvoite tai taakka. Kuinka monta hoivapuhelua sallitaan työaikana. Onko vaativampi työtehtävä pakko ottaa vastaan. Miten voisin kieltäytyä työmatkasta. Jos hoivattava asui muualla, jopa toisella paikkakunnalla, epätietoisuus hänen kunnostaan lisäsi huolitaakkaa. Lähes joka kolmas työssä käyvä hoivaa läheistään. Useimmin hoivattava asuu samassa taloudessa. Tämä tietää enemmän työtä, mutta saattaa vähentää stressiä. HOIVATTAVA USEIN OMA LAPSI Työssä käyvien hoivaajien oloja selvitettiin Helsingin yliopiston tutkimuksessa yhteistyössä Työsuojelurahaston kanssa. Tällöin otetaan huomioon myös ajoittain arkielämässä auttaminen. Kroonisesti sairaan lapsen lisäksi apua annetaan myös vanhemmille, appivanhemmille tai vammaisille sukulaisille. Läheisen hoito toisena työnä Lähes kolmannes työssäkäyvistä hoitaa samalla läheistään. TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEISTA 305 oli työntekijöitä 83 oli keskijohtoa 41 oli johtoa Tyypillisin hoivaaja on viisikymppinen nainen, joista puolet pitää huolta lapsesta. Palkaton vapaa kuormittaisi työkavereita… Läheistään tai omaistaan hoitavan työssä käyvän ihmisen päivään kuuluu ylimääräisiä huolenaiheita. Työelämän ulkopuolella olevat hoitajat mukaan laskettuina määrä on THL:n mukaan 1,2 miljoonaa. 20 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Yliopiston tutkimuksessa oli kyselyn kohteena 657 työikäistä. Saanko vapaata isäpapan tai anopin lääkärikäyntiä varten
Laki sallii mutta ei velvoita työnantajaa järjestämään joustoja omaista hoitavalle työntekijälle. TYÖPAIKAN KÄYTÄNNÖT, KUN TYÖNTEKIJÄ HOITAA LÄHEISTÄÄN TAI OMAISTAAN . Varsinkin lähijohto uskoo tyytyväisen työntekijän olevan tehokkaampi. Liukuva työaika Palkaton poissa olo Esimiehen kanssa sopiminen Loma päivien säästö Työaika pankki Osa aikatyö Etä työ Lomaraha vapaa päiväksi Vuorottelu vapaa 50 % 22 % 17 % 13 % 8 % 38 % 50 % Tyypillisin hoivaaja on viisikymppinen nainen, joista puolet pitää huolta lapsesta. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 21 26 % 30 % T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 21. Yleisimmät käytännöt työpaikoilla ovat palkaton poissaolo ja liukuva työaika, jota hyödynnettiin erityisesti suurilla, yli 250 henkilön työpaikoilla ja keskijohdossa
Omainen joutuu silloin viestinviejäksi ja sirpaleisen tiedon kokoajaksi. Hoivaajien kyselyssä toivottiin viranomaisten puhuvan yhteistä kieltä ja selvittävän perusteellisesti hoidon, hoivan, etähoidon, omaishoivan, vammaisen lapsen hoivan, tilapäisen hoivan ja jatkuvan hoivan käsitteet. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 384 €/kk, ja siitä otetaan vero. Kaikki eivät edes halua rahaa läheisen auttamisesta. Arvioidaan, että laitoshoitoa vaativaa omaista hoidetaan noin 60 000 tapauksessa. Työ voi olla hoitajalle tärkeä henkinen tuki. Työssä käyvien omaishoitajien kyselyssä tuli esiin piirre, joka kuvastaa suomalaista byrokratiaa ja jyrkkiä rajoja. Ei lainkaan tai erittäin vähän Melko vähän tai jonkin verran Melko paljon tai erittäin paljon Ei lainkaan tai erittäin vähän Jonkin verran Melko paljon tai erittäin paljon JOHTO KIINNOSTUNUT HENKILÖSTÖN HYVINVOINNISTA TYÖYHTEISÖN ANTAMA YMMÄRRYS JA TUKI HALVALLA JA KANKEASTI Rahatukea omaishoitajuuteen saa vain 43 000 ihmistä. Pitkistä päivistä huolimatta ansiotyön yhdistäminen hoivaan pitää kiinni arjessa ja turvaa työpaikan tulevaisuudessakin. Lähde: Työssäkäynti ja läheisja omaishoiva – Työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen, toim. Se on suoraa säästöä kunnille. Eri viranomaistahot eivät kaikissa kunnissa osaa viestiä keskenään. Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi, Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos, 2015 Lähes kaikki vastaajista olivat kertoneet työpaikallaan jollekin olevansa läheisensä hoivaaja. Raskaissa hoitovaiheissa voi palkkio olla lyhyen ajan 770 euroa. 15 % 41 % 21 % 36 % 44 % 43 % 94% 22 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6
Vesa Talvitie Kalpa ja mieli – loso aa miekkailusta ja mielenhallinnasta Rick Hanson Sisäsyntyinen onnellisuus – Tyytyväisyyden, tyyneyden ja itseluottamuksen uusi neurotiede John D. Saatavana hyvin varustetuista kirjaja verkkokaupoista. Masennus – suuri serotoniinihuijaus tutkii vallitsevaa hoitokäytäntöä ja esittelee monia lääkehoitoa tehokkaammaksi todettuja hoitomuotoja. Kirja on psykologi Aku Kopakkalan kriittinen katsaus masennuksen hoidon nykytilaan.. Teasdale & Mark Williams & Zindel Segal Mindfulness-työkirja – 8 viikon ohjelma masennuksesta ja ahdistuksesta vapautumiseen Brené Brown Epätäydellisyyden lahjat – unohda ulkoiset paineet ja ole oma itsesi Paul Gilbert Myötätuntoinen mieli – uusi näkökulma arjen haasteisiin Onko lääkehoito varmasti paras vaihtoehto yksilön tai yhteiskunnan kannalta
osaksi Työn kautta yhteiskuntaa Melina Detsis iloitsee siitä, että PosiVireessä nähtiin hänen mahdollisuutensa eikä fyysisiä rajoitteita. 24 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6
TEKSTI JA KUVAT PÄIVI ARVONEN . T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 25. PosiVireen työntekijät ovat nähneet, miten työpaikan saamisen myötä ihmisen koko olemus on muuttunut vahvemmaksi ja valoisammaksi. Vuoden verran Detsis teki myyntityötä, jota ei kokenut omakseen. Toimistossa on valoisa tunnelma, ja siellä istuu tyytyväisen oloisia ihmisiä. Detsis liikkuu ulkona kyynärsauvojen avulla. Yksi heistä on joulukuussa oppisopimuskoulutuksen kautta lähihoitajaksi valmistuva 25-vuotias Melina Detsis. Työpaikka on tärkeä muutoinkin kuin taloudellisen toimeentulon kannalta. – Tähtään sosionomiksi, mutta tämä tutkinto on jo unelmani täyttymys, Detsis sanoo. H elsingin Pikkuhuopalahdessa sijaitsevan PosiVireen toimisto on sisustettu oranssilla värillä, joka loistaa alkutalven pimeydessä kuin pieni aurinko. Täällä ei katsottu keppejä vaan mahdollisuuksiani. Miksi työpaikat eivät kouluta itselleen työntekijöitä, Detsis kysyy. – Uskoin itsekin pitkään, etten voisi opiskella lähihoitajaksi. Sisätiloissa liikkumiseen hän ei sauvoja tarvitse. – Minulle sanottiin työvoimatoimistossa suoraan, etten voi opiskella lähihoitajaksi, koska minulla on fyysinen rajoite. – Monia töitä voi oppia käytännössä paremmin kuin teoreettisia opintoja suorittamalla. Nyt teen lähihoitajan työtä kehitysvammaisten päivätoimintakeskuksessa ja pärjään työssäni hyvin. Kokemukset työvoimatoimistosta eivät olleet kovin kannustavia. KÄYTÄNNÖSSÄ OPPII PAREMMIN Melina Detsis kokee, että ainakin hänelle käytännönläheinen oppisopimuskoulutus on huomattavasti tehokkaampi tapa oppia kuin koulun penkillä istuminen ja koulukirjojen lukeminen. – PosiVireestä minulle ehdotettiin lähihoitajan oppisopimuskoulutusta. Sosiaalija terveysala kiinnosti häntä jo lukion jälkeen, mutta opiskelupaikka ja työpaikat olivat kiven alla. Työura aukeni PosiVireen kautta, jonne hän päätyi suorittamaan työvoimatoimiston työharjoittelukurssia vuonna 2011
– Olemme palveluorganisaatio ja tuotamme palveluja sisäisille asiakkaillemme, eli työllistämme heikossa Täällä ei katsottu keppejä vaan mahdolli suuksiani. Se auttaa jaksamaan. Myös vaimo ja lapset muuttivat Englantiin, jossa perhe asui viisi vuotta. Suoritin myös koulunkäyntiavustajan valmentavan kurssin. Tuntui, etten jaksa taas opiskella. – Puutteellinen kielitaitoni oli työllistymisen esteenä, hän kertoo. Detsis kaipaisi yhteiskuntaan lisää joustoa ja henkilökohtaista kohtaamista. Suomalaisen lähetystyöntekijän kautta hänelle järjestyi opiskelustipendi Suomeen, jossa hän suoritti ammattikoulussa autoja kuljetusalan tutkinnon sekä opiskeli suomen kieltä. Detsiksen tavoin Worku valmistuu lähihoitajaksi joulukuussa. – Se oli todella turhauttavaa. – Aluksi sanoin ei. – Palasimme Suomeen, koska tyttäremme ei viihtynyt Englannissa. En halunnut opiskella taas uudelleen. Vuonna 1994 pariskunnalle syntyi lapsi. Englannista löytyi töitä ja Worku suoritti lähihoitajan oppisopimusopinnot. Asrat Worku on jaksanut pätkä töiden välillä ja työttömyys jaksojen aikana tehdä myös vapaaehtoistyötä. – Vasta PosiVireen kautta sain kannustusta ja mahdollisuuden etsiä oman reittini työelämään. Sirpa Eklund iloitsee nähdes sään muutoksen, joka ihmisen olemuksessa ja itsetunnossa tapahtuu työelämään pääsemisen jälkeen. Onneksi työntekijät eivät luovuttaneet ja lopulta innostuin oppisopimuskoulutukseen. Työllistämme heikossa työmarkkinaasemassa olevia. Minulla on erittäin hyviä kokemuksia niin Englannista kuin Suomesta; vanhukset ja kehitysvammaiset arvostavat työtäni ja saan hyvää palautetta. Olisi tärkeää, ettei ihmistä ja hänen kykenevyyttään määriteltäisi ulkoa käsin. KIELIMUURI JA BYROKRATIA TYÖLLISTYMISEN ESTEENÄ PosiVireen kannustavaa henkilökuntaa kiittelee myös Etiopiasta Suomeen kaksikymmenvuotiaana vuonna 1989 muuttanut Asrat Worku. TUTKINTOA EI HYVÄKSYTTY SUOMESSA Suomessa nousi jälleen seinä vastaan työllistymisen suhteen. Detsis viihtyy työssään lähihoitajana. On hyvä kokeilla käytännössä omat rajat. TUKEA UUDEN EDESSÄ Vuonna 2008 perustettu Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistama sosiaalinen yritys PosiVire työllistää toimitusjohtajan lisäksi viisi ohjaavaa työntekijää sekä vuosittain noin 120 sisäistä asiakasta. On hienoa, että pystyn jo nyt työllistymään mielekkäisiin, vaihteleviin ja monipuolisiin työtehtäviin lähihoitajana. Toki fyysinen rajoitteeni rajoittaa myös työtehtäviä, mutta on paljon sellaisia lähihoitajan tehtäviä, mitä pystyn tekemään täysin normaalisti. Koulutuksen kautta hän sai myös ajokortin, mutta ei löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä. Ilman PosiVirettä en olisi jaksanut opiskella. 26 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Työjaksojen välissä oli useita työttömyysjaksoja, jolloin Worku teki vapaaehtoistyötä esimerkiksi Pelastusarmeijassa. – Onnistuin saamaan pätkätöitä ja sijaisuuksia lasten parissa kuten leikkipuiston avustajana tai päiväkodin apulaisena. Detsis on kiinnostunut etenkin mielenterveysja päihdealan töistä. – Uskon, että hoitolalla riittää töitä. Opiskelujen kautta löytyi suomalainen vaimo. Worku suoritti kotimaassaan lukion, mutta oli sisällissodan vuoksi työttömänä. Työvoimatoimiston työllistymiskoulutuksessa Workulle tarjottiin työharjoittelupaikkaa PosiVireessä, jossa hänelle ehdotettiin lähihoitajan oppisopimuskoulutusta. – Lopulta kyllästyin pätkätöihin ja lähdin etsimään töitä Englantiin noin kymmenen vuotta sitten. – Olen optimistinen tulevaisuuden opintojen ja työllistymisen suhteen. Workun Englannissa suorittamaa lähihoitajan oppisopimuskoulutusta ei hyväksytty Suomessa. – Tykkään haastaa itseäni
Esimerkiksi maahanmuuttajien kohdalla edellytetään usein lähes täydellistä kielitaitoa sellaisissakin tehtävissä, joiden suorittaminen onnistuu vähäisemmälläkin kielitaidolla. Haluan olla ihmisten kanssa tekemisissä enkä vain kohdata tapausta paperilla. – Työttömyys on valtavan iso ja traumatisoiva asia. – Työni myötä ammatillinen minäni on kasvanut ja minulle on kirkastunut se, että vaikka olemme kaikki erilaisia, jokainen on kuitenkin samanarvoinen. KESKIÖSSÄ IHMINEN PosiVireessä kolme vuotta oppisopimusohjaajana työskennelleellä Sonja Rahikaisella on kokemusta PosiVireestä niin työpaikkana kuin työharjoittelupaikkana. – Oppisopimusryhmissämme olen nähnyt, miten nuoret kulkevat käsi kädessä iäkkäämpien kanssa. Rahikaista viehättää työssään myös se, että työn luonne vaatii oman persoonan peliin pistämistä valmiin kaavan mukaan toimimisen sijaan. – Työharjoittelussa syttyi uudelleen kiinnostus sosiaalialaan. Suurin menestys on Eklundin mielestä kuitenkin ihmisissä, jotka ovat PosiVireen kautta työllistyneet ja löytäneet siten uuden suunnan elämälleen. Hän kritisoi suomalaisen yhteiskunnan syrjäyttäviä rakenteita. – Työelämässä pitäisi keskittyä ihmiseen, ei tuijottaa lukuja. Sonja Rahikainen viihtyy oppi sopimusohjaajan työssä, joka on vaihtelevaa ja ihmisläheistä. Harvalla riittää motivaatiota kielen opiskeluun, jos ei ole mitään näkymiä siihen, miksi kieltä tarvitsisi. Eklund ihmettelee, miksei jokaisessa Suomen kunnassa voisi olla tämän kaltaista julkishallinnon omistamaa sosiaalista yritystä. RAKENTEET SYRJÄYTTÄVÄT PosiVire on edelleen ainoa laatuaan Suomessa. Nyt hänen työtehtäviinsä oppisopimusohjaajana kuuluu tukea oppisopimusopiskelijoita niin opinnoissa kuin työpaikallakin. työmarkkina-asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, kertoo toimitusjohtajana yrityksen perustamisesta lähtien toiminut Sirpa Eklund. – Työelämässä pääsee harvoin tilanteeseen, jossa saa synnyttää ihan uutta toimintaa, hän toteaa. Työn kautta pääsee osaksi yhteiskuntaa, ja taloudellisen tilanteen myötä kohenee myös psyykkinen, terveydellinen ja sosiaalinen hyvinvointi. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 27. Sosiaalinen yritys tarkoittaa yrityksen toimintatapaa, jossa tavoitteena on taloudel lisen hyödyn lisäksi myös yhteiskunnallinen yleishyödyllisyys. – En haluaisi olla toimistotyössä, jossa en näkisi asiakkaita. Työn syrjään kiinni PosiVire on vuonna 2008 perustettu Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uuden maan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistama sosiaalinen yritys. Työtön kokee olevansa yhteiskunnan ulkopuolella. Hän suoritti PosiVireessä sosionomi AMK-tutkintonsa 10 viikon mittaisen työharjoittelun vuonna 2011. PosiVireen asiakkaat oppisopimusryhmissä ovat 18–60-vuotiaita. Eklundille on PosiVireen myötä kristallisoitunut, miten tärkeää työ on ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Opin 10 viikon aikana alasta enemmän kuin puolentoista vuoden opinnoissa, Rahikainen, 27, sanoo. PosiVire työllistää heikossa työmarkkina asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, sekä tukee heitä vapaille työmarkkinoille ja opiskelemaan siirtymi sessä. Eklundin luotsaama PosiVire on ollut menestyvä yritys kaikki seitsemän toimivuottaan myös talouden näkökulmasta haasteellisissa olosuhteissa. Tämä olisi tervetullutta myös työpaikoille, Eklund sanoo. Rahikainen toivoo, että yhteiskunnassamme olisi enemmän paikkoja, joissa keskityttäisiin tukemaan ihmistä uuden edessä. – Jokaisesta asiakkaastamme pitäisi saada ennen ja jälkeen -kuvasarja. Suomessa töihin haetaan lähes mahdotonta yhtälöä eli mahdollisimman nuorta ja mahdollisimman kokenutta työntekijää. Terveydenhuollon alan asiantuntijatehtävistä PosiVireen toimitusjohtajaksi siirtynyt Eklund kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa saadessaan kehittää uudenlaista julkishallinnon omistamaa sosiaalista yritystä. – Olen nähnyt, miten nopeasti kielitaito kohenee, kun kieltä saa oppia mielekkäässä ympäristössä työn kautta. On mykistävää nähdä muutos, mikä asiakkaissamme tapahtuu heidän saadessaan työpaikan tai valmistuessaan ammattiin. Eklund muistuttaa, että esimerkiksi Japanissa arvostetaan kokemusperäistä hiljaista tietoa. – On hienoa huomata, miten opiskelun myötä opiskelijan oma-aloitteisuus lisääntyy ja itsetunto kasvaa. Työn mielekkyys on Rahikaiselle tärkeää. – Ehkä pieni ihminen ei ole niin arvokas, Eklund heittää
Uutuuskirja Toimistotyöläisen ruokapäivä antaa räätälöidyt ohjeet työpäivän ruoka valintoihin aamukahvista palaveriin ja asiakas illalliseen. Tästä on hyvä aloittaa, jotta jaksaisi hyvin työpäivän. Kirja on hyödyksi myös työn antajalle, sillä ravitsemus on liikunnan ohella helpoin, halvin ja nopein tapa parantaa työn tekijöiden terveydentilaa ja jaksamista töissä. Listan viimeisenä muttei vähäisimpänä on ohje: nauti ruuanlaitosta ja ruuasta yhdes sä muiden kanssa. Näin ollen aamuyön lisäksi toinen väsymyspiikki osuu iltapäivään. Avainasemaan nousee hyvä ravitsemus. Ihmisen vireystila heikkenee luonnostaan noin 12 tunnin sykleissä. Hän kirjoittaa Pronutritionist blogia sekä toimii ravitsemusterapeuttina pääkaupunkiseudulla. Seuraavat 19 sääntöä uutuus kirjassa Toimistotyöläisen ruoka päiväkirja (Talentum 2015) keskittyvät enimmäkseen ruo kavalintoihin: kalaa kahdesti viikossa, leivän päälle margarii nia, kasviksia 36 annosta päivässä. Hän on aiemmalta koulutukseltaan juristi. Mutta miten tieto kääntyy teoiksi, kun työ on ykkösprioriteetti. Moni tuntee tämän ”lounaan jälkeisen väsymyksen”, joka iskee ihan jokaiseen syömisistä riippumatta. Tiedämme, että hyvä ravitsemus tila luo sekä välitöntä että pitkälle tulevaisuuteen kantavaa hyvää oloa ja ter veyttä. Kirjan toinen kirjoittaja, Reijo Laatikainen on yrittäjä ja laillistettu ravitsemusterapeutti, THM ja MBA. Liian suuret annokset ovat keskeinen lihomisen syy. Työelämässä pyritään monin tavoin tehokkuuteen, toimistolla tehdään pitkiä päiviä vähillä tauoilla, ja työt seuraavat usein kotiinkin. Molemmilla on kokemusta toimistotyöskentelyn arjesta. Kun iltapäivä väsymyksen tiedostaa, on sitä vastaan helpompi taistella. Useimmille toimistotyöläisille sopiva kalorimäärä on 800 kcal per annos. Henna Rannikko puolestaan on elintarviketieteiden kandi daatti (ravitsemustiede). Syö oikein, jaksa työssä HYVÄN MIELEN VINKKI TEKSTI SARI SAKALA Huomio annoskokoon TOIMISTOTYÖLÄISEN RUOKASÄÄNTÖ numero yksi Laatikaisen ja Rannikon listalla on: pidä annoskoot hallinnassa. Sillä, miten syömme ja juomme on merkittä vä ja välitön vaikutus työtehoomme ja vireystilaamme. Ehkäpä tehokkuuttamme lisäisikin kohtuulliset tuntimäärät, riittävät tauot ja hyvä, optimaalinen ravitsemus työpäivän aikana ja iltaisin. Juo kahvia kohtuudella Kasviksia 3–6 annosta päivässä Käytä täysjyväviljoja Suosi kanaa ja kalkkunaa, vältä makkaroita Älä juo limonadeja Aamupala auttaa painonhallinnassa Syö salaatti ennen pääruokaa Nauti ruuasta! KU VA : S H U TTE RS T OC K K U VA : SH U T TE R ST O C K 28 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. T oimistotyöläisen hyvinvointia, vireystilaa, työtehoa ja työterveyttä koetellaan kaiken aikaa. Lautasmalli on hyvä perusta arvioinnille. Listan edetessä tulee myös vinkkejä liittyen esi merkiksi kuidun saantiin
Jarmo Vuorinen Tajuatko äijää. Koulussa ja työelämässä oli tungosta, nyt vanhainkodissa. Silloin itkeminen oli heikkoutta eikä mielenterveyttä edes tunnettu, mutta sodan käynyt sai olla hiljainen, ärtyisä tai hullu. Äijässä asuva herkkä pikkupoika kömpii muiden näkyville vasta keskiiässä. Asiat esitetään yleensä vaikeuksien kautta. Meitä on paljon. Mutta sitten tulee aika, jolloin mies ottaa kädestä kiinni. J A R M O V U O R I N E N On aikuisella miehelläkin tunteet. Äijäsanakirjan mukaan ”mulla on p-le perhe elätettävänä ja velat niskassa” tarkoittaa sosiaalihempeydeksi käännettynä: Perhe on minulle tärkeä ja rakas ja teen kaikkeni sen vuoksi. Tykkäämisestäkin hän mainitsi jo kihloihin mennessä ja ilmoittaa kyllä, jos tilanteeseen tulee muutos. Täysin paikkansa pitää tarina suomalaisesta ja italialaisesta miehestä, jotka saavat 500 euroa lahjaksi. Jälleenrakennus ajan äijällä on vain yksi ilme. Mies ei juorua, mutta kokoontuu kavereiden kanssa Nesteen kahvilaan puhumaan autoista ja hallituksesta. Silloin hän on tullut eläkeikään ja muutenkin pehmennyt pilalle. Italiaano ostaa uuden päällystakin, suomalainen hankkii nastarenkaat Toyotaansa. Niitä ei vain näytetä. Hän omistaa kasan pahaäänisiä työkaluja. Ne vain ovat paksun kuoren alla ja tulevat esiin tavalla, jota nuorempi mies tai minkä tahansa ikäinen nainen eivät ymmärrä. Kova kuori vain katoaa iän myötä. Siinä meni jämerä mies hukkaan! Eipäs mennyt! Hän ei muuttunut yhtään. Siksi äijän sisällä on ihan erilaista olla kuin luulisi. Vastausmurahdusten ja ynähdysten eri sävyistä ja merkityksistä voisi joku väitellä tohtoriksi. Kukaan ei osaa tai halua korjata mitään, koulutytöt kirkuvat joka syystä ja maailmanloppu tulee niille jo puhelinakun tyhjenemisestä kesken päivän. Uusavuttomat kakarat suututtavat. KOLUMNI KU VA : PE RT TU SA RA LA M PI TEKSTI SARI SAKALA K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 29. Olemme jälleenrakennuksen ajan lapsia karulta ajalta, jolloin lautanen syötiin tyhjäksi, terveellinen ruoka tarkoitti riittävää ruokaa ja vaatetus sitä, että yleensä oli vaate. Atk ei kiinnosta, se on vain apuväline. Sisällä vilisee koko ajan tuhansia ajatuksia, suunnitelmia ja tunteita; hyvää ja pahaa oloa. Tykkäämisestä ei vieläkään puhuta, mutta lapsenlapset pyörittävät häntä miten vain ja opettavat halimaan. Tai sanoo kavereille, että ilman tota akkaa en olis pärjänny. H äntä tarvitaan, kun autosta tyhjenee rengas tai säleverhot jäävät jumiin. Valikoiva kuulo on yksi miehen jalostamista taidoista. Käytännön tulkintaohje naisille ja nuorille: Nainen huokailee, kun on pettynyt tai vihainen. Naamasta ei voi päätellä mitään. Jälleenrakennusajan ja 1950-luvun äijällä on vain yksi ilme. Miesäijä huokailee, kun on hyvä olla. Kuulun samaan sakkiin. Älä luule, että ilmeetön pää olisi tyhjä. Mutta hän ei osaa käyttää sanaa ihana eikä pysty tuottamaan vaimolleen yhtään hempeää lausetta – ei ainakaan ilman rykimistä ja tota-apusanoja
Samalla kun isovanhemmat avullaan ja läsnäolollaan tukevat lapsiperheen hyvinvointia, saavat he myös itselleen elämän sisältöä ja terveyttä. TEKSTI MARJAANA ROPONEN 30 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Keskusteleva suhde vanhempien ja isovanhempien välillä estää lastenlasten kasvatukseen liittyviä ristiriitoja. Korvaamattomat isovanhemmat Isovanhemmuus on lapsiperheille parhaimmillaan sekä henkinen että konkreettinen tuki
Mahdollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnista on usein kiinni siitä, millä tavoin isovanhempien on mahdollista osallistua perheen arkeen. Korvaamattomat isovanhemmat . Kun mummu pääsee katsomaan lastenlastensa perään, on äidin helppo käväistä kampaajalla. Väestöliiton Sukupolvien vuorovaikutus -tutkimuksessa vastaajina olleista, suureen ikäluokkaan kuuluvista isovanhemmista noin 75 prosenttia antaa lastenhoitoapua K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 31. Kun mummi ja ukki ottavat ilolla lapset yökylään kerran kuussa, saavat vanhemmat kaipaamaansa kahdenkeskistä aikaa. Arkea helpottaa kummasti, jos vaari vie perheen kaksospojat koripalloharjoituksiin. P ienten lasten vanhempien arki on usein kuormittavaa, ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on silloin erityisen tärkeää. Isovanhempien henkisellä tuella voi olla suuri merkitys lasten hankintaan
Evolutiivisen sukulaisvalinnan teorian mukaan ihmisen tarve panostaa omien lastenlastensa hyvinvointiin liittyy haluun jatkaa omien geenien elämää tulevissa sukupolvissa. Geneettisesti läheiset sukulaiset ovat usein myös emotionaalisesti läheisiä, minkä uskotaan vaikuttavan siihen, että ihminen on tyypillisesti motivoituneempi auttamaan omia jälkeläisiään kuin muita ihmisiä. Erityisesti tilanne heijastuu parisuhteeseen, koska kahdenkeskistä aikaa kumppanin kanssa on näissä perheissä hankala järjestää. Ehkä yleisin ja ymmärrettävin syy on pitkä välimatka, joka esimerkiksi pääkaupunkiseudulla muualta muuttavien lapsiperheiden keskuudessa on yleinen ilmiö. Satunnaista hoivaavaa isoäitiyttä on tavattu myös esimerkiksi simpansseilla, paviaaneilla, norsuilla ja delfiineillä. K U VA : SH U T TE R ST O C K 32 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Ihmisillä isovanhempien ja heidän lastensa suhteita on yhtä monenlaisia kuin on sukuja ja perheitä. Isovanhemmat voivat myös olla niin iäkkäitä, että ovat enemmän autettavia kuin auttajia. Tähän pulmaan on tutkija Antti O. Syitä elossa olevien isovanhempien osallistumattomuuteen on monia. EI VAIN IHMISTEN YKSINOIKEUS Omien jälkeläisten lasten hoivaaminen ei ole pelkästään ihmisten yksinoikeus. Ihmislajin historiassa isovanhemmilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa aikuisten lastensa lastenhankinta-aikeisiin ja lastenlastensa hyvinvointiin. TUEN MÄÄRÄ VAIHTELEE Isovanhemmilta saadun avun määrä vaihtelee kuitenkin suuresti, sillä osalla lapsiperheistä isovanhempien tukea ei ole syystä tai toisesta lainkaan, ja arjesta on selvittävä ydinperheen voimin. Noin kolmannes Väestöliiton tutkimukseen vastanneista on samaa mieltä väittämän ”Isovanhempien velvollisuus on hoitaa pieniä lapsenlapsia” kanssa – ja suunnilleen yhtä Isoäitiyttä on tavattu sim pansseilla, paviaaneilla, norsuilla ja delfiineillä. Nykytutkimusten mukaan isovanhempien, heidän lastensa ja lastenlasten yhteistyöllä on positiivisia vaikutuksia kaikille osapuolille. Pelkästään lastenhoidosta, muusta konkreettisesta avusta tai taloudellisesta tuesta ei kuitenkaan ole kyse, kun puhutaan isovanhempien tuen merkityksestä, sillä myös henkinen tuki on tärkeää. Jopa hoivaavaa isoisyyttä saattaa esiintyä pullonokkadelfiineillä. Elämään voi tuoda iloa ja toivoa pelkkä tietoisuus siitä, että kaukana asuvat isovanhemmat arvostavat aikuisen lapsensa tapaa kasvattaa lapsia. Joskus isovanhemmat eivät ole kiinnostuneita aikuisten lastensa perheistä, eivätkä ole motivoituneita auttamaan. aikuisten lastensa perheille vähintään 1?6 kertaa vuodessa. Tanskanen esittänyt Väestöliiton julkaisussaan ehdotuksen matka-avustuksesta kaukana asuville isovanhemmille. Vielä työelämässä olevan isovanhemman taas voi olla hankala jaksaa ja ehtiä olla konkreettisesti aikuisten lastensa tukena. Suurten ikäluokkien aikuisista lapsista jopa 80 prosenttia kertoo saavansa lastenhoitoapua vanhemmiltaan
Joissakin suvuissa isovanhemmista tulee lastenhoitoautomaatteja, jolloin he saattavat kokea, ettei heillä ole oikeutta omiin harrastuksiin ja menoihin. Kaikilla osapuolilla on oikeus sanoa ei. ARVOKAS VOIMAVARA Nykyaikana isovanhemmuutta pidetään yleisesti tärkeänä asiana. Sen sijaan, jos lastenlasten isovanhempien luona viettämä aika koetaan rikastuttavaksi yhdessäoloksi eikä vain lasten hoidossa olemiseksi, voi vanhempien olla helppo nipistää itselleen kahdenkeskistä aikaa. Yleisesti voidaan todeta, että isovanhemmat, joiden aikuiset lapset saavat heti kotoa lähdettyään jälkeläisiä, eivät osallistu yhtä innokkaasti lastenlastensa arkeen kuin ne isovanhemmat, joiden lapset ovat jo asuneet pidempään poissa kotoa ennen perheenlisäystä. Väestön tutkimuslaitoksen julkaisusarja D 60/2014. Nykyisin tällaista on harvemmin, mutta Väestöliiton tutkimushankkeen mukaan suuret ikäluokat osallistuvat omasta mielestään aikuisten lastensa perheiden elämään niin paljon kuin kykenevät, kertoo Saloheimo. . Anja Saloheimo toivoo, että muistettaisiin, kuinka arvokas voimavara sukupolvien välinen kanssakäyminen voi olla. Lähteet: Tanskanen Antti O.: Isovanhemmat, vanhempien lastenhankinta ja lasten hyvinvointi. . Lapsiperheiden vanhemmista noin kolmannes on yhtä mieltä isovanhempien velvollisuudesta, mutta lähes puolet vastaajista on eri mieltä. Muutoksia on vuosikymmenten aikana tapahtunut sekä konkreettisesti että ajatustavoissa. YHTEISTYÖ VAATII KUNNIOITUSTA Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen asiantuntijan, sosiaalipsykologi Anja Saloheimon mukaan ideaalitilanteessa isovanhempien ja lapsiperheen suhteessa vallitsee yhteisymmärrys asioista. Vastaavasti aikuisten lasten keskeneräinen itsenäistyminen ja eriytyminen voi ilmetä kiukutteluna ja varovaisuutena. Joskus on niinkin, etteivät vanhemmat haluaisi luopua työpäivän jälkeisestä lyhyestä ajastaan lastensa kanssa. Pelkästään se, että suhde omiin vanhempiin on lämmin ja läheinen, ja kunnioitus molemmin puolista, kantaa pitkälle. Isovanhemmilla ei ole virallisia oikeuksia tai velvollisuuksia suhteessa lapsenlapsiin, mutta heidän roolinsa aikuisten lasten tukena on merkittävä. Nykyinen keskustelukulttuuri on hieno asia. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 33. Kaikilla osapuo lilla on oikeus sanoa ei. Ongelmia isovanhempien ja lapsiperheiden välillä on monenlaisia. Mummut tai papat olivat arkinen osa lapsiperheen elämää. Ja päinvastoin: vaikka saisi konkreettista apua, on kuormittavaa elää lapsiperheen arkea, jos suhteessa omiin vanhempiin on ongelmia. Konkreettisella avulla, lastenhoidolla tai taloudellisella tuella, on vaikutusta lapsiperheiden hyvinvointiin ja se voi vaikuttaa jopa perheen lapsilukuun. Lapsille mummut ja vaarit ja heidän kanssaan vietetty aika ovat rikastuttava ja turvallisuutta tuova osa elämää. Joskus isovanhemmat katsovat oikeudekseen puuttua aikuisten lastensa arkeen ja kasvatustapoihin, koska ovat apuna niin paljon. Isovanhempien arki ja elämänsisältö rikastuvat merkittävästi lastenlasten kanssa touhutessa, ja tämän ajan on jopa osoitettu ehkäisevän masennusta ja muistisairauksia. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 58/2013. Danielsbacka, Mirkka, Tanskanen, Antti, Hämäläinen, Hans, Pelkonen, Inka, Haavio-Mannila, Elina, Rotkirch, Anna, Karisto, Antti ja J.P. . A N J A S A L O H E I M O Sosiaali psykologi, Väestöliiton vanhemmuus keskus moni vastaajista on eri mieltä. Samalla tavoin kuin isovanhempien tulee kunnioittaa aikuisten lastensa kasvatusmalleja, on lasten hyvä kunnioittaa vanhempiensa tapaa olla isovanhempi. Joissain tapauksissa isovanhemmat saattavat esimerkiksi eläkevuosinaan haluta panostaa ainoastaan omiin harrastuksiinsa ja tehdä selväksi, etteivät halua juurikaan osallistua lastenlastensa elämään. Vaikka isovanhemmat ovat nykyisin iäkkäämpiä kuin aiemmin, ovat he kohtalaisen terveitä. Koska lapsenlapsia on syntyvyyden alenemisen takia nykyisin vähemmän, voidaan lapsenlapsiin panostaa yksilötasolla enemmän. Ja koska vanhemmilla on päävastuu lasten kasvatuksesta, he tietenkin määrittelevät lapsiaan koskevat säännöt vaikkapa ruokailuun tai television katseluun liittyen. Lapset saattoivat myös olla kokonaisen kesän maalla isovanhempiensa luona, kun vanhemmat tekivät töitä. Silloin voi olla vaikeaa jättää lapsia ulkopuolisen lastenhoitajan huomaan. Korkeintaan mutistiin takanapäin omien vanhempien kasvatusmetodeista. . Aikuinen lapsi voi esimerkiksi haluta määritellä tarkasti isovanhempien tapaa viettää aikaa lastenlasten kanssa. Auttaminen ja yhteydenpito suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi perheen pohtiessa lastenhankintaa voi isovanhempien henkisellä tuella olla isompi merkitys kuin konkreettisella lastenhoitoavulla. Roos: Sukupolvien vuorovaikutus. 50?60-luvuilla etenkin maaseudulla oli vielä tavallista, että kolme sukupolvea asui saman katon alla. Siinä isovanhemmat eivät näe jälkeläistensä kanssa vietetyn ajan arvoa ja mielekkyyttä. . Lastenlasten ja isovanhempien läheisillä suhteilla on iso merkitys hyvinvoinnille. . Kun vuorovaikutus on avointa ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa, on asioista mahdollista keskustella ja sopia eikä ristiriitoja synny. Se on tietysti surullista. Joustovaraa on kuitenkin tärkeää olla. Tässä on Saloheimon mukaan iso muutos menneisiin vuosikymmeniin, sillä aiempina vuosikymmeninä aikuiset lapset eivät sanelleet ohjeita vanhemmilleen, kun lapsenlapsia vietiin hoitoon. Vanhemmilla on mahdollisuus panostaa omaan hyvinvointiinsa ja parisuhteeseen, mikä vaikuttaa suoraan koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Tämä voi kertoa esimerkiksi siitä, etteivät isovanhemmat ole osanneet päästää irti aikuisista lapsistaan ja yrittävät hallita näiden elämää
Vaikeisiin hetkiin Anneli antoi neuvon: Ei mulla ollut mitään mottoa tai ajatusta tai lausetta, kun oli pitkän aikaa elettävä toisen elämää ja laitettava oma sivuun, oli vain selvittävä. MENE ULOS, KIERRÄ TALO. Kun sen hyväksyi, oli helpompaa. Tulos on ihmeellinen! Psykiatri Ilkka Härkönen, Muutoksen blogi, http://muutoksenblogi.blogspot.fi KEITTIÖPSYKOLOGI 34 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Kehu itseäsi, lapsiasi ja läheisiäsi kolmen kuukauden ajan kerran tunnissa. (Otsikko Helsingin Sanomissa viime vuoden tammikuussa) Mies väisti olematonta jänistä ja törmäsi puuhun Kuka sanoi, että elämä on yksinkertaista. VEDÄ HENKEÄ JA PALAA TAKAISIN. kasvanut. Kirjallisuuden sekatyönainen Niina Hakalahti on ahkera keittiö psykologi, joka rakastaa ympäristön tarkkailua sekä leipomista. Kysyin 13 vuotta vanhempiensa omaishoitajana toimineelta Anneli Suusaarelta hänen mottoaan: (Viisivuotias poika saneli kirjeen mummille) onko kukka MUMMI, RAKAS onko hyvää vointia
Kirja kertoo tilanteesta, jossa perhe rakentaa omakotitaloa ja samaan aikaan perheen äidin pitäisi saada aikaiseksi gradu sekä vauva. (Niina Hakalahti, Vauvailoa, Minerva, 2014) uurin osa omaishoidosta on ”epävirallista”. (Lisätietoa numerosta 020 780 6533.) Joskus ruuhkavuosiin liittyy myös tavararuuhka. KOTITÖISTÄ 60 % http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/ vaestontutkimuslaitos/perhetutkimus/ perheiden-ajankaytto/ Naiset tekevät . lapseni vauvani olemasta pois salaa senttejä kasvavat . Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistysten toimintaan voi mennä mukaan jokainen hoivaa tai huolenpitoa läheiselleen tarjoava, mitään ”virallisia kriteerejä” ei tarvita. valepuvussa maailmaan . T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 35. (2005) . Mitä jos luopuisi yhdestä tavarasta päivässä, kuten Maarit Fabritius, joka perusti Olisiko ensimmäisenä vuorossa pariton sukka vai kuivunut tussi. K I R J A T Ruuhkavuosi Pauliina Suden romaani 5:n aineen salaatti Ainekset: tomaatteja sipulia aurajuustoa saksan pähkinöitä oliiviöljyä Tomaatit pilkotaan, sipulit viipaloidaan, aurajuusto ja pähkinät murennetaan ja päälle vähän oliiviöljyä. Omaishoitajuutta ei siis määritä se, saako omaishoidontukea. hiukset ja kynnet hiljaisuudessa yön venyy vauva kasvaa kävelee pian aikuisen Hauskaa mutta myös vakavaa luettavaa. Miesten ruuhkavuodet. Omaishoitajalomat ja kuntoutuskurssit on tarkoitettu jokaiselle, joka auttaa läheistään selviytymään arjessa. Elämäntilanne määrittää. Esityksiä 15.4.2016 asti Dominoteatterissa Turussa. Teatterin keinoin ilmiöön paneudutaan Valtteri Roihan standup-komediassa Luolamiehen ruuhkavuodet. Tavara päivässä pois -sivun Facebookiin. Antti Leikaksen romaanilla Melominen (Siltala, 2011) pääsee virittäytymään aiheeseen. Salaatti on valmis
Äidin ikuinen huoli 36 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6
Pirjo ja Anni Tervonen ovat kouluttautuneet kokemusasiantuntijoiksi. Koulutuksen jälkeen äiti ja tytär ovat kiertä neet yhdessä ja erikseen puhumassa muun muassa itsetuhoisuutta käsittele vissä seminaareissa. Myös sopivaan hoitoon pääseminen voi vaatia aikaa ja sitkeyttä. Aluksi murrosiän piikkiin laskettu oireilu johti vakavaan sairastumiseen, joka on muuttanut myös Annin äidin elämän. Äidin TEKSTI MERI LIUKKONEN KUVAT ANTTI EKOLA . Moni mielenterveysongelmista kärsivä sinnittelee yksin. Anni Tervosen paha olo pysyi pitkään muilta näkymättömissä. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 37
A nni Tervonen alkoi viillellä itseään jo 11-vuotiaana. Osastolta hän muuttaa syksyllä ohjattuun asuntolaan ja käy yksilö terapiassa. 1995 2000 2005 2010 2015 1990-LUVUN LOPPU: Anni Tervosta kiusattiin rankasti koko peruskoulun ajan. Anni piti kiinni harrastuksistaan mahdollisimman pitkään. KEVÄT 2004 – KESÄ 2006: Kevään 2004 lopulla Anni uupuu, jättää lääkkeensä ja joutuu nuorisoosastolle. Vastasin, että joo. – Äiti ja isä menivät puhumaan sairaanhoitajan kanssa ja minä lääkärin kanssa. En tiedä, mistä sen ajatuksen sain”, Anni kertoo. Joskus potilaat vertaavat tilannettaan muihin ja miettivät, että heillä on vielä vaikeampaa. Hälytyskellojen olisi pitänyt kai soida siinä, että miksi harrastuksia oli niin paljon, Pirjo Tervonen miettii nyt, vuosia jälkikäteen. Äiti Pirjo Tervonen näkee tytärtään viikoittain. – Kynnys avun hakemiseen on silti vielä liian korkea. Anni kävi kouluterveydenhoitajalla ja lääkärillä ja sai myös lähetteen eteenpäin. Mielenterveyden ongelmista kärsivät saattavat yhä joutua leimatuiksi. Monet mielenterveysongelmista kärsivät sinnittelevät pitkään yksin. Anni on lääketokkurassa rippikoulun isoskoulutuksessa. MILLOIN OLISI HYVÄ HAKEA APUA. 2002: Syksyllä kouluterveydenhoitaja ottaa yhteyttä vanhempiin ja kertoo huolestuneensa Annista. Tieto tuli yllätyksenä. Se tuntui pahalta, Anni muistelee. 2003: Keväällä Anni päätyy psykiatriselle nuoriso-osastolle itsetuhoisuuden takia. Toiset pärjäävät samojen ongelmien kanssa ja saavat ratkaistua ne itse ehkä läheisten kanssa, osalla taas ei ole niitä voimavaroja, Jylhä kuvailee. ”Olin ollut jo usean kuukauden ajan hoidossa, kun psykologi kysyi testeissään, kuulenko mahdollisesti ääniä. Milloin olisi hyvä käydä selvittämässä joko omaa tai läheisen tilannetta. Sitä ei tapahdu, että apua haettaisiin liian herkästi. ”Aluksi viiltely ei ollut säännöllistä, vaan tein niin muutamia kertoja. – Se on tietysti väärä lähtökohta. Sairaanhoitaja sanoi, ettei hän ymmärrä, miksi minulla on paha olo, kun minulla on hyvä perhe ja pärjään koulussa. 2002: Keväällä Anni on kahdeksannella luokalla ja alkaa kuulla ääniä. Ensimmäinen käynti nuorisopsykiatrian poliklinikalla oli hämmentävä. – Ei sitä alussa miettinyt, että olisi jokin vakava sairaus, vaan pikkujuttu, joka hoidetaan äkkiä kuntoon, äiti sanoo. Seuraavan vuoden elokuussa Anni täyttää 18 ja lähtee opiskelemaan Helsinkiin. Sitä, että apua haettaisiin liian herkästi, ei oikeastaan tapahdu, hän toteaa. ”Minulle tarjottiin tukea Helsingissä vasta ensimmäisen osastojakson jälkeen, koska olin kirjoilla Seinäjoella.” 38 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Esimerkiksi masennukseen voi liittyä ajatuksia siitä, ettei edes ansaitse voida hyvin eikä mikään voi auttaa. Jylhä kommentoi aihetta yleisesti, ei suoraan Annin tapausta. Hän pelkäsi, ettei pääse siihen enää mukaan. Vanhemmille Annin vuosia jatkunut paha olo selvisi vasta tytön ollessa yhdeksännellä luokalla. Opintovuoden aikana hän joutuu osastolle useaan kertaan. Kukaan ei vielä tiedä äänistä. Sitten kokoonnuimme yhteen. Hän käy yläasteen loppuun sairaalakoulussa. Anni on 11-vuotias, kun hän ensimmäisen kerran viiltää itseään. Jokaisen ongelma on ainutlaatuinen, eikä tilanteita pysty vertaamaan keskenään. Muutenkaan ei ole välttämättä helppoa myöntää, ettei täysin hallitse elämäänsä vaan tarvitsee ulkopuolista apua. Yläasteen viimeisenä keväänä itsetuhoisuus paheni niin, että hän joutui osastohoitoon. Menin vessaan itkien ja kuulin äänten sanovan: ’Viiltele, se on oikein’.” Isosisko on nähnyt viiltelyn jäljet ranteissa, mutta ei kerro niistä Annin pyynnöstä kenellekään. Terveyden ja sairauden välille ei voi usein määritellä tarkkaa rajaa. Sitten rippikoulun isoskoulutuksesta ilmoitettiin, että Anni on syönyt itsensä pahoinvointilääkkeillä tokkuraiseksi. Hän ratsasti, harrasti yleisurheilua, lauloi oopperan kuorossa ja oli koulussa luokan vastuuhenkilönä. – Anni oli alussa vähän hoitovastainen eikä halunnut luopua siitä, mitä oli sairauden ulkopuolella. Aiemmin kukaan ei ollut kysynyt.” Syksyllä Anni aloittaa lukion ja käy psykologilla. Ensin kouluterveydenhoitaja otti heihin yhteyttä ja kertoi huolestuneensa. Ratkaisevaa on, kuinka paljon asia vaikuttaa omaan elämään ja vaikeuttaa selviytymistä. Muutamaa vuotta myöhemmin, kahdeksannen luokan keväällä, hän kuuli ensimmäisen kerran ääniä, jotka käskivät häntä satuttamaan itseään. Nyt Anni on 28-vuotias ja asuu kodikkaassa kaksiossa Seinäjoella. ”Meillä oli ollut biologian tuplatunti, jonka aikana minua haukuttiin, vähäteltiin ja jätettiin ryhmän ulkopuolelle. Nykyään moni uskaltaa kuitenkin hakeutua hoitoon paremmin kuin ennen, sanoo osastonylilääkäri Pekka Jylhä HYKS psykiatriasta. – Anni oli todella aktiivinen ja reipas. Joskus esimerkiksi masennus voi peittyä ruumiillisten oireiden taakse ja jäädä siten huomaamatta jopa sairastuneelta itseltään. Hän käy koulu terveydenhoitajalla juttelemassa ja saa ajan nuorisopsykiatrian poliklinikalle
”Tunsin siellä ensimmäistä kertaa elämässäni kuuluvani johonkin porukkaan. Vihdoin oli järkevä selitys siihen, mistä kaikki johtuu. Vuosien varrella Anni on ehtinyt aloittaa lukion ja ammatillista koulutusta. Pystyi hakemaan tietoa netistä ja kirjallisuutta, äiti Pirjo Tervonen sanoo. Osastohoidon jälkeisenä kesänä Anni palasi kotiin. Annilla on kolme pidempää osastohoitojaksoa ja noin neljä viikon mittaista kuntoutusjaksoa. – Viiltelyn takia vahdin Annia koko ajan. Skitsoaffektiivisessa häiriössä sairastuneella on saman jakson aikana myös toisistaan erillisinä skitsofrenialle ominaisia psykoottisia oireita, kuten harhaluuloja ja aistiharhoja, ja vakavia mielialaoireita. OSASTOHOITOON TARVITTAESSA Anni Tervonen kävi yhdeksännen luokan loppuun sairaalakoulussa. En ollenkaan ymmärtänyt, etten voi mitään sille, että hän voi tehdä mitä haluaa. Silti jätin ensimmäisen vuoden jälkeen lääkkeet pois.” Keväällä 2007 Anni joutuu ensimmäistä kertaa vastentahtoisesti hoitoon. Anni on kesän osastolla, kun hänelle etsitään sopivaa lääkitystä. VUODET 2011–2015: Anni on kuntoutusosastolla, keskeyttää tekstiilialan opintonsa ja muuttaa 2011 kaksioon, jossa hän asuu edelleen. Hän tapaa kotikuntoutuspoliklinikan hoitajaa kahden viikon välein ja valmistautuu aloittamaan kognitiivisen terapian, jossa hän opettelee tulemaan toimeen yhä kuulemiensa äänten kanssa. 1995 2000 2005 2010 2015 SYKSY 2006 – SYKSY 2007: Anni päättää opinnot Helsingissä, muuttaa solu asuntoon ja alkaa opiskella tekstiilialaa Ilmajoella. Vanhemmat joutuivat päättämään, sinnittelevätkö he kesän kotona vai vievätkö lapsensa osastohoitoon Kokkolaan, kun lähempänä olevat hoitopaikat olivat kiinni. Anni on joutunut useasti osastohoitoon, joskus vasten tahtoaan. Äidillä ja tyttärellä on tapana käydä perjantaisin yhdessä kaupassa. Jos läheinen ei ole oma normaali itsensä ja on esimerkiksi viikkoja alakuloinen, voisi asian ottaa ainakin puheeksi hänen kanssaan. Kuulemistaan äänistä hän kertoi hoitohenkilökunnalle vasta saman kevään lopulla. Kumpikin maksaa omat ostoksensa. Annin sairautta hoidettiin aluksi masennuksena ja psykoottisena masennuksena. Saatoin nukkua hänen huoneensa edessä patjalla. . Selkeintä on, jos käytös muuttuu pitkäaikaisesti eikä kyse ole vain hetkellisestä stressistä tai mielialan vaihteluista. Usein alkuun pääsee ottamalla yhteyttä terveyskeskukseen. Anni ja hänen äitinsä kouluttautuvat kokemusasiantuntijoiksi. – Se tieto helpotti, vaikka tuntuikin kauhistuttavalta, että ääniä on. – Usein Anni soittaa, että joko mennään kauppaan. Nyt hänellä on diagnoosina skitsoaffektiivinen häiriö, joka on jonkin verran harvinaisempi kuin skitsofrenia. Jos ei kuitenkaan saa viikkoihin nukuttua, ruoka ei maistu, ahdistaa, mieliala on matala tai muu vastaava oire vaivaa, olisi hyvä hakea apua. Vastoinkäymisiin, vaikeisiin tilanteisiin ja menetyksiin on normaalia reagoida esimerkiksi suremalla. VUODET 2008–2010: Sairaudessa on rauhallisempi vaihe. Monesti syynä on ollut se, että hän on jättänyt lääkkeet omatoimisesti pois. Vuoden 2010 Anni on noin helmikuusta loka kuuhun osastohoidossa ja tapaa sen jälkeen omahoitajaansa yksiöstään käsin kaksi kertaa viikossa. Hän jätti lääkkeensä syömättä, minkä seuraukseni hänen vointinsa huononi. Toinen yritti itsenäistyä, ja äiti vahti vessakäyntejäkin! Ei siinä ollut mitään järkeä. Minustakin se on kauhean kivaa, Pirjo Tervonen sanoo. Anni on paljon sairaslomalla, sillä voimat eivät riitä koulunkäyntiin. Kunnat ovat järjestäneet mielenterveyspalvelut eri tavoin. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 39. VUONNA 2015: Anni jää helmikuussa eläkkeelle ja perustaa kesäkuussa oman käsityöyrityksen. Yrittämisestä ja kunnianhimosta huolimatta voimat ovat ehtyneet niin, ettei hän ole pystynyt suorittamaan tutkintoja loppuun. – Tämä on laaja kysymys
Valtaosa mielenterveysongelmaisista saa kuitenkin apua avohoidosta, ja vain pieni osa tarvitsee sairaalahoitoa. – Meidän kaikkien ja Annin itsensäkin on syytä hyväksyä, että aina silloin tällöin tarvitaan osastohoitojaksoja, jotta voi elää tällaista omaa elämää. Hän asuu nyt yksin. OMAISET MUKAAN HOITOON Mielenterveyshoitoa on viime vuosina kehitetty tietoisesti niin, että sekä sairastunut että hänen läheisensä ovat aiempaa aktiivisemmassa roolissa. Jos tilanne on vakava, läheisen kannattaa ottaa yhteyttä terveys keskus lääkäriin. Todettiin, ettei se tehoa. – Silloin löysin itseni ajattelemasta, että nyt jos Anni tekee itselleen jotain, minä ymmärrän. Terveyskeskuksen henkilökunnan äärimmäinen keino on pyytää poliisilta virka-apua siihen, että sairastunut saadaan arvioitavaksi. Aktiivisen kuntoutuksen sijaan hoitajat lähinnä viettivät aikaa asukkaiden kanssa. Aloitettiin toinen lääke. Lähete vaatii kuitenkin sitä, että on herännyt epäily vakavasta, psykoottistasoisesta häiriöistä. – Olemme paljon enemmän Annin hoidossa mukana nyt, kun hän on aikuinen ihminen, kuin silloin aiemmin. Annin sairaudessa on eletty monia raskaita vaiheita. Myös Pirjo Tervosen kokemukset ovat samansuuntaisia. Kotikuntoutuspoliklinikan hoitaja käy kahden viikon välein Annin luona tai Anni tapaamassa häntä. 10 vuotta sitten omainen ei näytellyt kovin suurta roolia, hän pohtii. Juuri ennen täysi-ikäistymistään Anni muutti asuntolaan. Oli kamalaa, kun Annilla oli paha olo, emmekä voineet tehdä mitään, Pirjo sanoo. Lisäksi pitää olla epäily siitä, että sairastunut on vaaraksi joko itselleen tai muille tai epäily siitä, että hoitamattomana tilanne pahenee eivätkä avohoidon keinot riitä. Yksi syy Seinäjoelle muuttamiseen oli aikanaan se, ettei kotikunnassa Ilmajoella ollut tarjolla kotikuntoutusta. Anni joutui vastentahtoisesti osastohoitoon, ja hänelle etsittiin toimivaa lääkettä. Aloitettiin yksi lääke. Hän oli niin tuskainen. Tuntui, ettei siinä ollut mitään valoa tai järkeä. – Ennen oli ehkä sellainen hoitoideologia, ettei omaisia haluttu mukaan. He voivat yrittää puhua ja motivoida sairastuneen hakemaan apua. Sen aikana hänen on tarkoitus opetella tulemaan toimeen yhä kuulemiensa pahansuopien äänten kanssa. Jos ongelma ei selviä siinä ja tuntuu, että kyse voi olla vakavasta mielenterveyshäiriöstä, voi tätä ihmistä pyytää tulemaan terveyskeskukseen, Jylhä sanoo. Hoitojärjestely toimii sekä äidin että tyttären mielestä erinomaisesti. Yksi vaikeimmista kausista puolestaan oli kesällä 2007. 40 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Seinällä on Annin hoitojaksoilla tekemiä kanava töitä. – Jos huoli on riittävän perusteltu ja selkeä, ja varsinkin jos tietoa tulee usealta ihmiseltä, terveyskeskuksen henkilökunnalla on mahdollisuus selvittää tilannetta puhelimitse. Anni odottaa myös kovasti sairaanhoitopiirin järjestämää kognitiivista terapiaa, jonka hän on aloittamassa keväällä. PAKKOHOITO ON ÄÄRIMMÄINEN KEINO Mielenterveysongelmien selvittämisessä pääsee alkuun varaamalla ajan terveyskeskukseen lääkärille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle. Yhteyttä voi ottaa myös yksityislääkäriin tai elämäntilanteesta riippuen koulutai opiskeluterveydenhuoltoon, neuvolaan tai työterveyshuoltoon. Jos sairastunut aikuinen ei suostu itse hakeutumaan hoitoon, on läheisillä Pekka Jylhän mukaan vain vähän keinoja käytössään. Varsinaisen pakkohoidon kriteerit ovat korkealla. Jos tilanne on vakava, mutta ei ole kuitenkaan tarpeellista soittaa hätänumeroon, kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskuslääkäriin. Lääkkeet Anni hakee kerran viikossa apteekista valmiiksi annosteltuina. Pirjo Tervonen tyttärensä Annin omassa kodissa. Lääkäri voi kirjoittaa tarkkailulähetteen eli M1-lähetteen psykiatriseen sairaalaan, jossa arvioidaan hoidon tarve. Ja sitten taas uusi. Lopulta löytyi lääke, jota Anni syö edelleen. Nykyään pyritään kuulemaan omaisia ja ottamaan heitä mukaan myös avohoitokäynneille ainakin ajoittain, jos potilas itse haluaa, Pekka Jylhä sanoo. On hienoa, että Annilla on oma koti, jossa hän saa olla pääosin rauhassa, Pirjo Tervonen sanoo. Jotkin hoitomuodot ovat tuntuneet turhilta ja turhauttavilta. Siskonsa ehdotuksesta Anni on päässyt myös viikon mittaisille kuntouttaville jaksoille psykiatriselle osastolle
Palveluja on listattu muun muassa kuntien ja mielenterveystoimijoiden verkkosivuilla. Mielenterveysseuran sivustolla on kattavasti tietoa muun muassa mielentervey destä, hyvinvoinnista, vaikeista elämäntilanteista ja mielenterveyden ongelmista. Mielen terveyden ongelmissa jo sitä lyhempikin aika voi olla pitkä aika odottaa, muistuttaa osaston ylilääkäri Pekka Jylhä HYKS psykiatriasta. www.tukinet.net . Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on mielenterveysomaisten oma järjestö. Kaikki kunnat eivät ole pystyneet toimimaan täysin ta kuun rajoissa. MTKL:n neuvontapuhelimessa 0203 91920 kuntoutus neuvojat vastaavat ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke klo 9–16. Valtakunnallinen puhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09–07 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–07. Jo se saattaa helpottaa, kun pääsee puhumaan muutaman kerran jonkun kanssa, Jylhä sanoo. P E K K A J Y L H Ä Osastonylilääkäri, HYKS Psykiatria. http://finfami.fi . – Kiireellistä apua ja hoitoa saa samana päivä nä. www.mielenterveystalo.fi . . Palvelut ovat kuntien vastuulla SUOMESSA MIELENTERVEYSTYÖN valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta vastaa sosiaali ja terveysministeriö. Työryhmä tekee niistä ehdotuksensa tämän vuoden aikana. Palvelukenttä on yhä pirstaleinen. Mielenterveyden keskusliitto tarjoaa sivustollaan paljon tietoa mielenterveydestä. Hoitoon pääsy vaihtelee paljon eri puolilla Suomea. Mielenterveystalosivusto tarjoaa tietoa, omahoito ohjelmia ja neuvoja siitä, mistä voi saada apua mielen terveys ja päihdeongelmissa. Hoitotakuu asettaa rajat sille, kuinka pitkään hoitoon pääsyä saisi joutua odottamaan. SUOMESSA ON matalan kynnyk sen paikkoja, joihin voi usein hakeutua ilman lähetettä ja ajanvarausta. Esimerkiksi erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, päihdepalvelut ja sosiaaliala voisivat monesti toimia nykyistä saumattomammin. Mielenterveyshäiriöiden hoidossa yli 23vuotiailla on samat hoitoon pääsyn aikarajat kuin muussakin sairaanhoidossa, eli esimerkiksi kiireettömään hoitoon olisi terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. . . www.moniaaniset.fi Myös kirkko ja seurakunnat tarjoavat apua oman tilanteen selvittelyyn. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 41. Suomen moniääniset ry on ääniä kuulevien yhdistys. Palvelujen järjestä minen puolestaan on kuntien vastuulla. Hänen mukaansa parannettavaa olisi yhä myös eri toimijoiden yhteistyössä. Lääkärin lähetteellä voi myös hakeutua netti terapiaan. Lääkintöneuvos Helena Vorma sosiaali ja terveysministeröstä kertoo, että ministeriön työryhmä on arvioimassa yleisesti hoitoonpääsyn määräaikojen uudistus tarpeita. http://mtkl.fi . Mistä apua. Sivustolla on omat osionsa nuorille ja aikuisille. Kriisipuhelin tarjoaa keskus teluapua kriisissä oleville. Tukinet on netissä toimiva kriisikeskus. ww.syomishairioliitto.fi . Hoitotakuu edellyttää, että jokaisen pitäisi saada myös kiireettömässä tilanteessa edes jonkinlainen arvio ja hoitosuunnitelma kolmen vuorokauden sisällä, vaikka varsinainen hoito alkaisikin hieman myöhemmin. Syömishäiriöliitto Syli ry:n verkkosivustolla on muun muassa tietoa syömishäiriöistä. Oirenavigaattorin avulla voi arvioida omaa tai toisen hen kistä vointia ja saada suosi tuksia palveluista eri paikka kunnilta. www.mielenterveysseura.fi . Lisää aiheesta: http://stm.fi/ mielenterveyspalvelut ja http://stm.fi/hoitotakuu
Revontulten leiskuessa taivas hehkuu sinisen ja violetin sävyissä ja lumi on pehmeää ja puhdasta. On kaksi pimeää vastakkain ja hämärä välissä. Hämäränhyssyssä luonto jakaa ihmeitään. Lääkkeistä tuli riippuvuus, josta irti pääsy oli tuskallista ja sisua vaativaa. Mukaan hän ottaa myös vaimonsa Mintun ja tyttärensä Riannan, koska kiireiselle miehelle perheen kanssa vietetty aika on kullan arvoista. Huomasin Vesa Keskisen lyöneen persoonallisuutensa peliin. Ä käslompolossa sataa lunta. Jounin kauppaa luotsaava kyläkauppias ja TV-kasvo Sampo Kaulanen pakkaa autoaan Etelä-Pohjanmaan reissua varten. Muuten on hiljaista. Selviytyminen toi elämään uusia ulottuvuuksia. Tiedossa on esiintymisiä ja tapaamisia muiden yrittäjien kanssa. TEKSTI AULIKKI ALAKANGAS KUVAT PAULI HÄNNINEN S A M P O K A U L A N E N KANSSAKULKIJA 42 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Hän oli kolmen parhaan esiintyjän joukossa Venla-gaalassa. Kyläkauppias ei ole julkisuudessa sattuman kaupalla, vaan kaikki on tapahtunut harkitusti ja suunnitellusti. Ehkä parhaiten hänet tunnetaan kuitenkin siitä, että hän antoi kasvot lääkeriippuvuudelle ja velkaisen yrittäjän raastavalle arjelle. Sampon tarina on myös tarina sisukkaasta määrätietoisuudesta, joka nosti miehen irti rauhoittavista ja Jounin kaupalla tilikauden plussan puolelle. Aurinko on pysytellyt horisontin takana. Sampon kasvot ovat tulleet tutuksi muun muassa Diilistä ja Ylläs – Huipulla tuulee -ohjelmasta. – Yhdeksänkymmentä prosenttia kaupan liikevaihdosta tulee turisteilta talvija kevätsesongin aikana. Koukussa aineisiin Kun velat ja stressi ahdistivat, Sampo Kaulanen otti alkoholia, nukahtamislääkkeitä ja rauhoittavia. Niinpä minäkin päätin tuotteistaa itseni. Mietin, mistä saisi lisää asiakkaita, että saisi isoista investoinneista tulleet velat maksettua
Laman myötä lääkärikeskus ja kahvila peruivat vuokrasopimuksen ja isot tilat jäivät käyttämättä. Avajaisiin paloi 100 000 euroa. – Ovien auettua minulla oli laskuja kolmen ja puolen miljoonan verran ja rahaa velanmaksuun ei ollut yhtään. Kolme viikkoa avajaisten jälkeen oltiin lähellä konkurssia. Jounin Kaupasta oli tullut käsite ja sesonkina kaikkia asiakkaat eivät edes mahtuneet sisälle. Sampo astuessa ruoriin aloitettiin laajennusprojekti. Yläkerta varattiin lääkärikeskukselle ja kahvilalle. Tästä Sampon elämässä alkoi ajanjakso, jota hän ei mielellään muistele. Kierre oli valmis, vaikka ulospäin kaikki näytti normaalilta. Perheyrityksen laajentuminen velkaannutti Sampo Kaulasen konkurssin partaalle. Olin toteuttanut 13,5 miljoonan investoinnin velkarahalla ja kokemattomana yrittäjänä olin katastrofin partaalla. Ennen kauppiaaksi ryhtymistä merkonomimies työskenteli vanhempiensa omistamassa liikkeessä pakasteosaston hoitajana. Edes omat vanhemmat eivät vielä tienneet tilanteen vakavuutta. Sitten tulivat univaikeudet. Niistä oli se etu, etten ollut humalassa ja pienet sekoilut saattoi panna liiallisen työnteon ja väsymyksen piikkiin. Oli kaksi vaihtoehtoa, joko luovuttaa tai yrittää selviytyä. Sampo halusi näkyvyyttä uudelle liikekeskukselle järjestämällä komeat avajaiset. – Se oli vaikeaa aikaa. UHKAROHKEA YRITYS Jounin Kauppa perustettiin 1950, jolloin Sampon isoisä, Jouni Kaulanen avasi myymälän kotitalonsa alakertaan. Kova yrittäminen vaati sellaiset lunnaat, että siinä oli mennä terveys ja henki. Sietokyvyn kasvaessa jouduin käyttämään yhä vahvempia rauhoittavia. Se oli hirveää. Tarjoamisten lisäksi asiakkaat pääsivät hyppäämään benjihypyn ja ajamaan siperianhuskyvaljakolla. Saadakseni nukutuksi ja ollakseni päivisin työkunnossa aloin käyttää nukahtamislääkkeitä. Sampo alkoi käyttää yhä enemmän alkoholia. Kerran sain niin kovan paniikkikohtauksen, että lääkäri pisti diapamia suoraan suoneen. – Uusiin liiketiloihin tuli 6000 neliötä ja oman kaupan lisäksi Alko, apteekki ja urheiluliike. Siihen aikaan Äkäslompolossa oli yksitoista savua ja kolme huvilaa. Sampo on kauppias kolmannessa polvessa ja sai ohjat käsiinsä 2008. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 43. KOUKUSSA LÄÄKKEISIIN Avajaisten jälkeen paineet ja stressi sekä syyllisyydentunne huonoista ratkaisuista lisääntyivät. Minussa on ilmeisesti Lapin miehen sinnikkyyttä, kun valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. Lääkäri puhui lääkeriippuvuudestani, mutta uhkasin . Sampo hoiti työt hyvin ja oli töissä säännöllisesti. Neljänkymmenen vuoden ajan pappa palveli vaimonsa kanssa niin Luosun savottajätkiä kuin Yllästunturin matkailijoitakin. – Ellen saanut rauhoittavia, alkoivat vieroitusoireet. Alkoi fyysinen tärinä, huimasi, tuli lihaskramppeja ja kauheita pelkotiloja
– Lääkekoukku oli niin hirveä opetus, että haluan pysyä erossa lääkkeistä ja selviytyä muilla keinoin vaikeuksista. Omaisuutta realisoitiin velkojen maksuun. Vieroitusoireet kestivät vielä viikkoja. hypätä sillalta veteen ja hukuttautua, ellen saa vahvempia rauhoittavia. – Tämä vieroitustapa sopi minulle, jollekin toiselle toisenlainen. – Lääkeriippuvuus on lääkkeen pakonomaista käyttöä, joka ei lopu, vaikka henkilö tiedostaa käyttöön liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset haitat. Päätin lähteä kahdeksi viikoksi Espanjaan, jättää rauhoittavat kotiin ja yrittää selviytyä. SINNIKKYYS PALKITTIIN Lääkekoukusta irtaantumisen jälkeen Sampon piti selvitä isoista veloista. Diiliohjelmasta löytyi Minttu-vaimo, jolle siirtyi toimitusjohtajan pesti ja Sampo voi keskittyä firman kehittämistyöhön. Esimerkiksi tämän puhe sammalteli ilman alkoholia. Kun käyn kouluissa kertomassa asioista, korostan, että koskaan ei saa luovuttaa. Nyt Jounin Kauppa on tehnyt kolmisen vuotta plusmerkkistä tulosta monen tappiollisen jälkeen. Lääkekoukku yhä yleisempi L ääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt parin vuosikymmenen aikana huomattavasti ja noussut yhtä isoksi ongelmaksi kuin perinteinen huumeiden käyttö. Oli päästävä irti lääkekoukusta keinolla millä hyvänsä, muuten tuhoutuisi. Minulla on upeat vanhemmat, ja olen heille kiitollinen. Riippuvuuden merkkejä on, kun lääkkeen annoksia nostetaan omin päin tai sitä käytetään muuhun kuin on määrätty. Esiintymiskeikat vievät miestä ympäri maata. Sampo voi nykyään keskittyä Jounin kaupan kehittämis työhön, kun hänen vaimonsa hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä. Se oli hirveä kaksiviikkoinen. Lääkeriippuvuus on salakavalasti etenevä vaiva, jos sitä ei saa katkaistua, se tuhoaa elämän. K A N S S A K U L K I J A S A M P O K A U L A N E N 44 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Tuli pelkotiloja, eikä Sampo halunnut olla ihmisten kanssa tekemisissä. Myös itsensä tuotteistaminen erilaisilla tempauksilla jatkuu, vaikka Sampo on saanut siitä kitkerääkin palautetta. Vähitellen tilanne parani ja elämä alkoi voittaa. Elin vuoden kuin sumussa. Vuonna 2009 Sampo näki vaihtoehtonsa olevan vähissä. – Lääkehoidon vastuu on aina lääkärillä, mutta potilaan on pysäh dyttävä pohtimaan, mikä on unetto muuden, kivun tai ahdistuksen taustalla, Linna sanoo. Silloin lääkäri taipui ja kirjoitti reseptin. – Olen aina ollut jämäkkä päätöksissäni. Se oli kovaa aikaa. Ensi kesänä huristelee Suomen maanteitä kauppa-auto, jonka toimintaan Sampo on kerännyt mukaan yli seitsemänkymmentä yritystä. Lääke riippuvuuden edettyä lääkkeen käyttötapa voi muuttua esimerkiksi suonensisäiseksi. Kivijalkakaupan lisäksi Jounin Kauppa käy nettikauppaa. Valtaosa ei ole väärinkäyttäjiä, mutta aineet ovat potentiaalisesti riippuvuutta aiheuttavia. Lääkeriippuvuus syntyy yleensä tavanomaisen hoidon seurauksena, kun lääkitys jää ”päälle”, päihdelääkäri Hannamari Linna Oulun kaupungin mielenterveys ja päihdepalveluista kertoo. Tärkeä tuki tuli taas läheltä. Muuten elämä tuntuu olevan nyt aika hyvällä mallilla. Arviolta 10 prosenttia käyttää säännöllisesti jotain PKVlääkettä (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä). Molemmat vanhemmat tekivät kanssani pitkää päivää seitsemänä päivänä viikossa palkatta. Myös Sampon vanhemmat huomasivat poikansa käytöksestä merkkejä lääkeriippuvuudesta. Totuuden paljastuttua vanhemmat tukivat Sampoa lääkkeistä irtipääsyssä, ja Sampon ollessa Espanjassa he ottivat täyden vastuun kaupan hoidosta. Sampon ja Mintun blogeista saa päivityksen ajankohtaisiin kuulumisiin. Nyt tiedän, ettei ole olemassa onnellisuuspilleriä. Kun lääkekoukkuun joutunut ymmärtää mistä on kyse, saa tietoa ja hoitosuunnitelman, voi riippuvuu desta päästä irti. – Äiti on ollut aina ahkera ja positiivinen tyyppi. Riippuvuutta aiheuttavia lääkkei tä ovat rauhoittavat ja keskus hermostoon vaikuttavat lääkkeet kuten bentsodiatsepiinit tai opioidit. Olin liikkeessä koko ajan ja hoin itselleni, että kyllä tästä selvitään, tämä menee ohi. Tässäkin tilanteessa hän loi uskoa tulevaisuuteen. Vieroitusoireiden takia joka sekunti oli tuskallinen. Asiat, joita hän pakeni rauhoittaviin, olivat taas edessä. Toiveidentynnyriin Sampo pudottaa lappusen lisälaatuajasta vaimon kanssa sekä toiveen siitä, että äiti ja isä saisivat ansaitsemansa eläkepäivät
Itsehoito-oppaiden tutkimisen sijaan päädyin kirjoittamaan kirjan, josta lopulta tuli itsehoito-opas (Syö mitä mielesi tekee, WSOY 2012). Brinkmannin mukaan itsehoito-oppaiden tarjoama ”psyykkinen kermavaahto” ohjaa ajattelemaan, että loppuun palaminen, masennus ja turhuuden tunne ovat omaa syytä. Itsekseen mietiskelyssä on huomattava riski haitallisten ajattelutapojen vahvistumiselle. Alan kirjat ovat täynnä löperöä keittiöpsykologiaa, itsestäänselvyyksiä, katteettomia lupauksia ja virheellisiä väittämiä. Teemu Ollikainen KOLUMNI T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 45. Jos sinusta tuntuu pahalta, säädä ympäristöäsi äläkä ensimmäisenä syytä itseäsi. Älä kelaile liikaa. En ole hämmennykseni kanssa yksin. Sietämätön itsetutkiskelu saa ihmisen kehittämään riippuvuuksia ja hakeutumaan äärikokemusten pariin saadakseen hetken lomaa itseltään. Kirjassaan Escaping the self sosiaalipsykologian tutkija Roy Baumeister nimeää nykyihmisen suurimmaksi ongelmaksi liiallisen, jatkuvan minä tietoisuuden. Self?helpin suuri ongelma on se, että lajityyppi ohjaa yhden ihmisen psykologiaan. Välillä tuntuu kurjalta, ja niin pitääkin tuntua. Sietämätön itsetutkiskelu saa haluamaan lomaa itseltään. A loitan tunnustuksella: olen self-help -kirjailija. Elämää vai self-helpiä. Ne nostavat esille gurun ominaisuudessa kirjoittajan, joka on tyypillisesti joku opintonsa keskeyttänyt, tiedeyhteisön hyljeksimä kiihkoilija. Kriittisenä psykologina sellainen hämmensi minua. Tanskalainen psykologian professori Svend Brinkmann on puolestaan hyökännyt self-helpiä ja valmentajia vastaan väittämällä, että nykymaailmassa ”sisäisen äänen kuunteleminen” saa ihmisen voimaan entistä huonommin. 4. Vastaus ongelmiin on, että ihmisen itsensä pitäisi muuttua. 3. Mene ihmisten luokse ja elä elämääsi. Itsehoito-oppaat tarjoavat aina suoria käskyjä, joten tässä myös muutama. Yksin näkee vain oman todellisuutensa, mistä seuraa kehäajattelua ja turhautumista. Silti niitä luetaan paljon. 1. Sen sijaan sisäisen miettiminen vuorovaikutuksessa, läheisen kanssa tai psykoterapiassa, on hyödyllistä. Se on valtava, itsekäs haaste lisää jo valmiiksi liian haastavassa elämässä. Se on elämää. Miksi sitten halusin kritisoida itsehoitokirjoja. T E E M U O L L I K A I N E N Kirjoittaja on erikoispsykologi ja psykoterapeutti, joka työskentelee Psykologi liitossa ja vapaatajat.fi palvelua tuottavassa AtCare Oy:ssa. Hänen viestinsä on: lopeta itsesi kuunteleminen ja elä elämääsi. Alun perin minun piti kirjoittaa self-helpiä ja sen ongelmia yleisesti käsittelevä teos, mutta työ tyssäsi ensimmäiseen lajityyppiin, eli laihdutuskirjoihin. Vuorovaikutusta tarvitaan, koska mieli ja aivot eivät aina erota todellisuutta kuvitelmasta, eivätkä hyödyllistä tulkintaa haitallisesta. 2
46 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT SELINA ALA-NIKKOLA Kun vuoro Koiralenkit ovat Airikka Nurmelan paras tapa rentoutua. Terveen itsekkyyden opettelu on hänelle päivittäinen haaste. vaihtuu Helsinkiläisen Nurmela-Toiviaisen uus perheeseen kuuluu kaksi työssäkäyvää aikuista, viisi lasta, koira ja dementiaan sairastunut äiti, joka asuu palvelutalossa. Kaksi vuotta sitten asiat olivat vielä toisin
Nurmela kokee, että tilanne on nyt niin hyvä kuin mahdollista. Senioritalo on hänelle varmasti paras ratkaisu. Huomasin, että läsnäoloani tarvitsevatkin lasteni, puolison ja koiran lisäksi myös dementoituva äitini. – Aivan odottamatta ymmärsin tulleeni keski-ikään. Helposti innostuva yhteiskunnallinen vastuunkantaja on ollut muun muassa parantamassa Arabianrannan kaupunginosan surkeaa päiväkotitilannetta ja kritisoinut ekoäitiyteen kohdistuvaa kulmakarvojennostelua. Näiden tunteiden käsittelyn kautta löysin myös syvemmän vaihtuu Aivan odottamatta ymmärsin tulleeni keskiikään. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 47. Oli raskasta nähdä, kuinka vahva äitini kuihtui ja laihtui. Eikä vaihtoehtoja juuri ollutkaan, veljeni asuu suurimman osan vuodesta ulkomailla. Suomessa on Omaishoitajat ja -läheiset -liiton mukaan 300 000 omaishoitajaa. Olihan äitini myös vielä kohtuullisen nuori iältään. Onneksi minulla on monta lasta, hän hymyilee. Yleisradiossa pitkään kulttuuritoimittajana työskennellyt Airikka on elänyt rohkeasti. Alkuun piti vain selviytyä. Sellaisena Nurmelakin alkuun äitinsä kanssa toimi ja jonkin aikaa kuvio meni niin, että äidistä huolehti hänen lisäkseen kotisairaanhoitaja, joka vaihtui pian hoidonarvioinnin tuloksena pelkkään tablettihoitajaan. – Samana vuonna kun Stella syntyi, huomasin ensimmäiset muutokset äidissäni. Etäomaishoitajia näistä on noin viidennes. Nurmelan ja hänen puolisonsa, tiedetoimittaja Pasi Toiviaisen perheeseen kuuluu yhteensä viisi lasta, joista nuorin, kaksivuotias Stella on heidän yhteinen. Kielsin asian alkuun. Yritin soittaa hänelle, mutta puhelin tuuttasi jatkuvasti varattua. Kun vihdoin tavoitin äitini, oli hän tuohtunut siitä, että oli koko päivän joutunut odottamaan puheluani – sitä, jonka olimme käyneet pari tuntia aiemmin. Mikä tärkeintä, voin nyt antaa enemmän aikaa myös lapsilleni, jotka ovat kyllä viime vuosien aikana huomanneet, kuinka paljon Mammu on saanut aikaani ja huomiotani. R uuhkavuodet yllättivät Airikka Nurmelan, 42, kun nuorimman tyttären syntymän aikaan hänen oma äitinsä sairastui yllättäen muistisairauteen. Nurmela haluaa jättää lapsille maailman, jota on hoidettu vastuullisesti. UUDENLAISEEN ÄITI-TYTÄR -SUHTEESEEN Kun omaisesta tulee hoidettava, muuttaa se aina suhteen dynamiikkaa. Lopulta, kaksi vuotta oireiden alkamisen jälkeen, äidille löytyi paikka palvelevasta senioritalosta. Toiviaisen 19-vuotias poika Kauri asuu äitinsä luona, ja Nurmelan muut lapset Reija 14, Veela 11 ja Vaira 10, asuvat pääosin äidillään. MUUTOSTEN KESKELLÄ – Muistan, kuinka ensimmäisen kerran ymmärsin ettei kaikki ole kunnossa. – Ymmärsin, että äidin sairauden herättämien tunteiden kautta kävin läpi myös yhteistä menneisyyttämme, kuten teinivuosiani ja vanhempieni avioeroa. En vain huomioinut ensimmäisiä muistihäiriöiden merkkejä. . – Aion ohjeistaa lapsemme jo ajoissa siihen, että äitiluuri kiertää viikkovuoroissa lapselta toiselle, ettei taakka kasva kenellekään liian suureksi kantaa. Yksityinen geriatri keskittyi lähinnä äidin lääkitykseen, jota vain vahvistettiin jatkuvasti, vaikka sivuoireista, kuten käsien tärinästä alkoi olla tuntuvaa haittaa. Sekään malli ei toiminut pidemmän päälle. Perhe viihtyy Viikin vehreissä maisemissa. – Alkuun kaikki oli yhtä rumbaa lääkärikäyntien ja tutkimusten kanssa. Virtaa on riittänyt työn lisäksi perheelle, kansalaisvaikuttamiseen ja harrastuksiin. Väsyin itsekin. – On selvää, että vaikka äitini ei ole vieläkään saanut diagnoosia, on hän oireidensa takia jatkuvan hoidon ja tuen tarpeessa. Äidin pelko ahdisti, halusin tietenkin auttaa häntä, mutta tehtävää oli paljon. Olin sopinut, että äitini noutaisi minut Naistenklinikalta, mutta kyytiä ei vain kuulunut. Olin elänyt elämäni vahvan ja itsenäisen uraäidin tyttärenä ja oppinut, että hän selviää mistä vain. Kun Nurmelan äiti pääsi seurantaan kunnalliselle puolelle, alkoi hoitosuunnitelmassa lääkityksen purku ja mahdollisimman hyvän hoitotasapainon haku. Äiti tarvitsi apua kaikessa, ja minä olin se, johon hän tukeutui. Välillä uskallan ottaa jopa puhelimen pois päältä, jos haluan omaa rauhallista aikaa. Airikka Nurmela kertoo ymmärtäneensä äitinsä sairastumiseen liittyvät vihantunteensa katsoessaan Annelin Kannon Pala palalta pois – Kertomuksia Alzheimerin taudista -kirjan pohjalta tehtyä näytelmää. Vastuullani on äitini raha-asioiden hoito ja osallistun lääkärikäynteihin, mutta osa äidin arkeen liittyvistä asioista on onneksi voitu ulkoistaa ostopalveluin. Sitäkin Nurmela on jo ehtinyt miettiä, kuinka hän haluaisi asioiden hoituvan, jos joutuisi äitinsä asemaan ikääntyessään
Ymmärsin, että tämä on minun osani elämää tällä hetkellä. Jos äitini olisi kohdellut minua huonosti, olisin voinut tietenkin valita toisinkin. Nurmela tekee 80-prosenttista työaikaa ja käyttää omat vapaahetkensä mahdollisuuksien mukaan rennoissa merkeissä yrittäen opetella tervettä itsekkyyttä. Suuri saavutukseni oli päättää lähteä viime jouluksi matkoille kauaksi äidistä. Tunteiden käsittelyn kautta löysin syvemmän ymmärryksen sille, miksi huolehdin äidistäni. Tämän ymmärtäminen helpotti myös äidin hoitoon liittyvää stressiä. Pohdin päätöstäni vielä sen tehtyänikin. Kaikilla työpaikoilla joustot ajankäytön suhteen eivät vain ole mahdollisia. Tiesin tehneeni oikean ratkaisun kysyessäni äidiltäni, alkaako palvelutalossa tuntua jo 48 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Pääni tuulettuu parhaiten koirani kanssa lenkkeillen Viikin pelloilla ja kuoroharjoitukseen pyrin aina ehtimään. Siinä sitä pitäisi sitten juosta lasten neuvolat ja äidin sairaalakäynnit. – Olen pohtinut paljon sitä, kuinka vaikeaksi virkaaikana työskentelevän omaishoitajan arki on tehty. ymmärryksen sille, miksi huolehdin äidistäni. Paitsi tietenkin yhteiskunnallisesti. – Se ei ole helppoa, vaikka tiedostan sen olevan tarpeellista. Virastot sulkeutuvat samaan aikaan, kun oma työ päättyy. Tällä hetkellä arki rullaa niin hyvin, ettei Nurmelan mieleen heti tule mitään parannettavaa
kerran seuraavan päivän työvuoroa, on toisi naan vaikea loihtia kasvoilleen kiinnostunutta ja ymmärtä väistä ilmettä. Uudet tilanteet ja vieraat ihmiset kuitenkin jännittävät. kodilta ja hän vastasi ”Ei, vaan lomalta”. Perhe merkkaa menonsa yhteiseen viikkokalenteriin. Hän on ollut puolisonsa kanssa yhdessä teinivuosista alkaen. – Mieheni teki fyysisesti ras kasta työtä, joka ei sovi lainkaan ykköstyypin diabetesta sairasta valle ihmiselle. – Hän on vakaasti sitä mieltä, että tilanne on nyt pa rempi kuin neljä vuotta sitten. – Olen lähinnä varmistaja. Vuoden mittaisen sairasloman jälkeen mies jäi työkyvyttömyys eläkkeelle. Ja ehkä välittämistä on myös huoli siitä, että toiselle ei ta pahtuisi mitään ikävää. Elina ei osaa nimetä itseään omaishoitajaksi. Neljä vuotta sitten Elina huomasi, ettei voinut enää kuitata puolisonsa unohteluita haja mielisyydellä. – Enää ei riitä, että maini taan esimerkiksi pojan soitto tunti ja kellonaika, vaan pitää merkitä myös, monelta pitää lähteä kotoa. Mitään lääki tystä ei ole, koska ei ole diagnoosiakaan. – T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 49. Elinan puoliso kävi perusteel lisissa tutkimuksissa, joiden pe rusteella ei löytynyt diagnoosia. Nyt kauempaa katsoen Nurmela näkee jo paremmin, minkälaisen mankelin läpi perhe on mennyt. Vieraita ei pariskunnan koto na usein käy, koska vierailut stressaavat jo etukäteen. Myöskään ilman ystävä verkostoani en ehkä jaksaisi puskea eteenpäin. Toisaalta uskon, että velvolli suudentuntokin on rakkautta. Saatan hermostua samojen asioiden toistelemisesta. Arkeensa Elina saa voimaa pienistä, kauniista ja hyvistä asioista. Onneksi olemme perheenä osanneet tukea toisiamme ja puolisoni kanssa toimia tiiminä, olen siitä kiitollinen. Suu rimpia pelkoja onkin se, että mies ei pärjäisi enää yksin kotona, vaan olisi vaaraksi itselleen. Elinan mies selviytyy edel leen yksin kotona ja kykenee ajamaan autolla eksymättä. Musiikkielämykset ja kirjallisuus auttavat jaksa maan. Hyvin suurella todennäköisyydellä kyseessä on vaskulaarinen dementia, mitään kaiken kattavaa diagnoosia eivät tutkimukset antaneet. Elina on tiedottaja, joka asuu miehensä ja poikansa kanssa EteläSuomessa. – Olin kyllä aluksi aivan varma, että kyseessä on lähinnä burn out tai joku sen tyyppinen ongelma. Suurimpia haas teita minulle tällä hetkellä on se, että olen huomannut olevani kärsimätön, ja saatan hermostua samojen asioiden toistelemisesta. Velvollisuudentuntokin on rakkautta 47-vuotiaan Elinan 60-vuotias puoliso on sairastunut dementiaa neljän vuoden ajan. T iedän, että mies ei tuosta parane, vaan tilanne muut tuu koko ajan huonommaksi. – Uusperheemme syntymä oli suuri asia, äidin sairastuminen nosti selviytymishaasteet vieläkin korkeammalle tasolle. Se pelottaa, mutta yritän ajatel la, että minun ei tarvitse mu rehtia asioita, jotka ehkä tapah tuvat viiden vuoden kuluttua – riittää kun selviydyn tästä päivästä, kertoo Elina. Arjessa jaksamiseen Airikka Nurmela saa voimaa luonnosta. Myös se, että mies menettäisi toimintakykynsä, huolettaa. – Se on taito, jota on pitä nyt opetella. Parisuhteen kohdalla on vai kea ajatella, onko kyseessä rakkaus vai velvollisuudentunto. Tavallaan onkin: ei ole työ elämän haasteita ja voi elää kiireettömästi. Kun mies ky syy noin 16
Aiemmissa tutkimuksissa samanlainen vaikutus on havaittu liikunnan lisäksi puolisoilla, jotka yrittävät laihduttaa tai lopettaa tupakoinnin. Uutispalvelu Duodecim yhdessä puolison kanssa Kunto kohoaa K untoilun ja liikuntaharrastusten aloittaminen voi sivuvaikutuksena saada myös puolison innostumaan kuntonsa kohottamisesta, tuore tutkimus osoittaa. TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ Liikunta harrastuksen aloittaneiden puolisot alkoivat hekin liikkua. Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä, ja ne perustuvat 3 300 yhdysvaltalaispariskunnan seurantatietoihin vuosilta 1987–1989 ja 1993–1995. Seurantatiedot osoittivat, että liikuntaa lisänneiden tai liikuntaharrastuksen aloittaneiden naisten miehet alkoivat hekin liikkua enemmän puolisonsa kannustamina ja sama havaittiin pariskunnissa, joissa liikuntaharrastuksen aloittaja oli mies. Puolisot myös todennäköisemmin liikkuivat virallisten liikuntasuositusten mukaisesti tai enemmän, jos heidän puolisonsa liikkui riittävästi joko kummallakin seurantakäynnillä tai vain jälkimmäisellä. K U VA : SH U T TE R ST O C K 50 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Terveysremontti myös onnistuu helpommin, jos puolisonsa saa houkuteltua mukaan
Eri päihteistä alkoholi ja kovat huumeet suurensivat riskejä kaikilla potilailla, mutta skitsofreniaa sairastavilla myös kannabiksen käyttö liittyi suurentuneeseen kuolleisuuteen. Tutkimuksessa kaksisataa yli 58vuotiasta vakavaa masennusta sairastavaa satunnaistettiin joko tera peutin kanssa samassa huoneessa tapahtuvaan psykoterapiaan tai videopuheluiden avulla toteutettuun etäterapiaan. telelääketieteen sopivuudes ta iäkkäiden masennuspotilaiden hoitoon, mutta ne osoittavat myös, ettei psykoterapiamenetelmiä välttä mättä tarvitse räätälöidä erikseen etäterapioita varten. Suomessa mielenterveyspotilaat kuolevat 10–20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Tutkimuksessa käytettiin 41 000 skitsofreniaa sairastavan, 12 000 kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevan ja 88 000 masennuspotilaan rekisteritietoja. Tulokset julkaistiin Lancet Psychiatry lehdessä. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 51. Kumpikin ryhmä sai kahdeksan hoitokertaa. . Kun tutkijat arvioivat potilaiden hoitotuloksia vuoden kuluttua terapioista, he havaitsivat masen nuksen parantuneen tai lievittyneen yhtä hyvin kummassakin ryhmässä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa kummatkin potilas ryhmät saivat tismalleen samaa terapiaa. Tulokset eivät silti riitä osoittamaan, että ADHD edistää lihomista tai liho minen ADHD:ta, sillä yhteys voi johtua myös jostain kolmannesta tekijästä, joka liittyy sekä lihomiseen että tarkkaavaisuushäiriöihin. Potilaiden kuolleisuutta verrattiin samaikäisten terveiden kuolleisuuteen. Tulokset perustuvat Tanskan kattaviin terveysrekistereihin, ja niiden perusteella skitsofreniaa ja päihdeongelmia potevien ikävakioitu kuolleisuus on lähes yhdeksän kertaa suurempaa kuin terveiden. Tieto käy ilmi tuoreesta katsaustutki muksesta. Tutkimuksen perusteella ADHD diagnoosin saaneet lapset ovat lihavia noin viidenneksen ja aikuiset noin puolet todennäköisemmin kuin terveet verrokit. Etäterapia perinteisen psykoterapian veroinen masennuksen hoidossa VIDEOYHTEYDEN VÄLITYKSELLÄ annetta va etäterapia on tuoreen tutkimuksen mukaan yhtä tehokas masennushoito kuin perinteinen kasvotusten annetta va psykoterapia. Eroja ei ilmennyt, vaikka arvioinnissa käytettiin useita eri menetelmiä. Osallistujista 48 000 oli saanut ADHDdiagnoosin. Samanlaiset yhteydet havaittiin kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai masennusta sairastavilla. K U V A : S H U T TE R S T O C K Suomessa mielenterveyspotilaat kuolevat 10–20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry lehdessä. Myös haitalliset ja epäterveelliset elämäntavat sekä psyyken lääkkeiden haittavaikutukset selittävät osan ilmiöstä. Mekanismin selvittämiseksi yhteyttä pitääkin tutkia lisää. Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry lehdessä. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, etteivät mielenterveys ongelmaiset pääse tai hakeudu hoitoon yhtä hyvin kuin muut, minkä lisäksi usein heidän fyysiset vaivansa jäävät mielenterveysongelmien takia hoito henkilökunnalta huomaamatta. Myös pelkkää skitsofreniaa potevien kuolleisuus oli noin nelinkertaista verrattuna samanikäisiin terveisiin. Suomessa ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on noin viidellä lapsella sadasta, mutta lievempi oireilu on selvästi yleisempää. Tarkkaavaisuushäiriö usein yhteydessä ylipainoisuuteen Mielenterveys ja päihdeongelmat vaarallinen yhdistelmä ADHD-TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖTÄ potevat ovat ylipainoisia tai lihavia todennäköisemmin kuin samanikäiset, joilla ei ole tarkkaavuuden häiriötä. ADHDlääkitykset eivät vaikutta neet yhteyteen, kuten eivät myöskään monet taustamuuttujat, jotka oli huo mioitu analysoiduissa tutkimuksissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan riskit koskevat alkoholia ja kovia huumeita. Suurella osalla oireet jatkuvat läpi elämän ja noin 2–3 sadasta täyttää ADHD:n kriteerit aikuisenakin. Heillä päihdeongelmat liittyivät noin kuusinkertaiseen riskiin menehtyä seurannan aikana. Metaanalyysissa yhdistettiin ja analysoitiin yli 40 tutkimuksen aineis tot, jotka koostuivat 730 000 yksilön terveystiedoista. Tutkijat pitävät tuloksiaan todis teena ns. M ielenterveysongelmat voivat lyhentää elinikää, mutta erityisesti tämä koskee potilaita, joilla on myös päihdeongelmia
Toisen teorian mukaan alhainen leposyke tekee elämästä vä hemmän jännittävää, mikä saa jotkut etsimään stimulaatiota ja jännitystä väkivallasta, rikollisuudesta ja vaara tilanteista. Tulokset julkaistiin Jama Pediatrics -lehdessä, ja ne perustuvat 64 000 koululaisen kyselyvastauksiin. Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 700 000 ruotsalaismiehen rekisteri tietoihin. taloudellisia ongelmia sekä vaikeuksia solmia ihmissuhteita. Tulosten perusteella koululaisten todennäköisyys joutua koulukiusatuksi on neljänneksen ja nettikiusatuksi viidenneksen pienempi, jos he asuvat osavaltiossa, jossa on voimassa vähintään yksi kiusaamisen vastainen laki. Kiusaamisen uhreilla on mielenterveysongelmien lisäksi mm. Samanlaiset yhteydet näkyivät analyysissa, jossa leposyk keen sijaan tarkasteltiin verenpainetta. Havainnot viittaavat siihen, että koulukiusaamista voidaan vähentää säätämällä kiusaamisen vastaisia lakeja, mutta lakien lisäksi hyvin monet muut tekijät ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Yhteys havaitaan etenkin, kun laissa on määritelty millainen käytös on kiellettyä ja mitä koulujen pitää käytännössä tehdä. Kiusaamisen vastaiset lait K U VA : SH U T TE R ST O C K KUVA : SHU TTER STO CK 52 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Tulosten perusteella miehet, joiden leposyke oli alhainen, tekivät 50 pro senttia enemmän väkivaltarikoksia kuin miehet, joiden leposyke oli ollut korkea eli yli 83 lyöntiä minuutissa. Alhainen systolinen verenpaine liittyi suurempaan väkivallan riskiin. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton Jama Psychiatry lehdessä. Seuran nan alussa miehet olivat 18vuotiaita ja tuolloin tehdyissä mittauksissa 140 000 miehen leposyke oli alhainen eli alle 60 lyöntiä minuutissa. Riski on suurentunut miehillä, joiden leposyke on alhainen, tuore tutkimus osoittaa. Alhainen leposyke yhteydessä väkivaltarikoksiin U U T I S P A LV E L U D U O D E C I M TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ Y hdysvalloissa monet osavaltiot ovat lähteneet vähentämään kouluja nettikiusaamista lakiteitse. Alhaisen leposykkeen ja epäsosiaalisen käytöksen yhteys on havaittu myös naisilla sekä useissa eri väestöissä eri puolilla maailmaa. Miehiä seurattiin keskimäärin kahdeksantoista vuoden ajan. Alhainen leposyke on aiemmin yhdistetty aggressiivisuuteen ja antisosiaaliseen käytökseen etenkin lapsilla ja nuorilla, mutta sen yhteyksiä aikuisiän väkival taisuuteen ei ole tutkittu näin laajalti. Tuoreen tutkimuksen perusteella näissä osavaltioissa kiusaaminen on vähäisempää kuin muualla. Kiusaamisen jättämät psyykkiset vammat jatkuvat usein koko elämän ja ulottuvat hyvin monille elämän alueille, aiemmista tutkimuksista tiedetään. Nyt julkaistut tulokset eivät paljasta, miksi alhainen leposyke altistaa väki vallalle ja onnettomuuksille, mutta yhden teorian mukaan alhainen lepo syke tekee ihmisestä pelottomamman, jolloin hän ei ajattele väkivaltaisten tekojen ja tilanteiden seurauksia ja siksi turvautuu väkivaltaan muita toden näköisemmin. Tutkimusryhmää veti Antti Latvala, joka toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja Karoliinisessa instituutis sa Tukholmassa. näyttävät tehoavan USA:ssa MIESTEN LEPOSYKE saattaa kertoa ketkä heistä todennäköisimmin tekevät väki valtarikoksia ja joutuvat niiden uhriksi. He tekivät myös enemmän muita rikoksia sekä joutuivat väkivallan uhriksi sekä onnettomuuksiin muita miehiä toden näköisemmin
Avokonttori sopii harvalle ihmiselle, koska siinä hälyä ja häiriötekijöitä on huomattavasti enemmän kuin erillisissä työhuoneissa. Herkkyys on yksi esimerkki ihmisten erilaisuudesta. Yksi heistä on kertonut esimiehelleen olevansa erityisherkkä, ja muillakin esimerkiksi kynnys sietää hälyä ympärillään vaihtelee suuresti. Tällöin riskinä on muita nopeampi kuormittuminen. Ihmisen tuleekin itse tunnistaa ja kertoa tarpeistaan, jotka auttavat työssä suoriutumista ja jaksamista. Herkän ihmisen hermojärjestelmä aistii ja reagoi huomattavasti voimakkaammin esimerkiksi aistiärsykkeisiin, kuten hälyn, valoon ja kiireeseen. Miten työtoverit voivat ottaa erityisherkän persoonan huomioon, ja tarvitseeko hän erityisjärjestelyjä?" Laura Tulisiko erityisherkkyys ottaa huomioon työyhteisössä. Aistiärsykkeitä kannattaakin rajata esimerkiksi näkösermeillä, kuulosuojaimilla ja valaistuksen pehmentämisellä. Jokainen kokee maailman oman itsensä kautta ja vain kokemuksia jakamalla voi ymmärtää toisten joskus täysin erilaista kokemusmaailmaa. Erityisherkkyys on hyvä ottaa puheeksi työpaikalla, jos henki on luottamuksellinen ja avoin keskustelulle. Jokainen keskeytys hidastaa meneillään olevan työn tekemistä. Olemme siirtyneet omista työhuoneista avokonttoriin. Voit lähettää kysymyksesi psykologille osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Herkkyyttä, niin kuin muitakaan yksilöllisiä ominaisuuksia, ei ole tietenkään tarkoitus käyttää tekosyynä työn välttelyyn tai vaatia tarpeetonta erityiskohtelua. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Tilannetta voisi verrata elämäntilanteellisten tai terveydellisten syiden takia tehtäviin järjestelyihin. Suositeltavaa on myös erillinen rauhallinen työskentelytila ja mahdollisuus etätöihin erityistä keskittymistä vaativien työtehtävien tekemiseksi. Lisätietoa Helistä: www.heliheiskanen.fi. Kysymys julkaistaan nimimerkillä, mutta ilmoita toimitukselle oikea nimesi ja yhteystietosi. KYSY PSYKOLOGILTA H E L I H E I S K A N E N Psykologi ja kouluttaja, joka on erikoistunut erityisherkkyyteen, stressinsäätelyyn, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja henkiseen kasvuun. Kyse voi olla esimerkiksi yleisen hälinän välttämisestä, keskeytysten rajoittamisesta ja sen ymmärtämisestä, että herkemmälle ihmiselle kahvitauko omassa rauhassa voi joskus olla sopivampi kuin rupattelu työkavereiden kanssa. H yvä kuulla, että erityisherkkyys pyritään ottamaan työpaikalla huomioon. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 53. Työpisteiden suunnittelussa kannattaa ottaa erityisherkkyys ja muutkin yksilölliset tarpeet huomioon. Lapsiperheillä on omat tarpeensa kuten lapsen hakeminen päiväkodista tiettyyn aikaan, ja selkäkipuinen tarvitsee omanlaisensa tuolin. "Työyhteisössämme on hyvin monenlaisia ihmisiä. Työtoverit voivat ottaa huomioon erityisherkän toiveita mahdollisuuksien mukaan. Ensisijainen vastuu omasta hyvinvoinnista on aina ihmisellä itsellään. Jokaisen, myös erityisherkän, työtä tukevat toimenpiteet ovat erilaisia. Yleensä herkän ihmisen ongelma on ennemmin liika tunnollisuus, joka houkuttelee työskentelemään enemmän kuin olisi tarpeen. Aina ei kuitenkaan ole tarpeen puhua erityisherkkyydestä, vaan riittää kun kertoo siitä minkälaiset olosuhteet ja järjestelyt tukevat omaa työtehoa ja jaksamista
e, mihin käytämme mieltämme, muuttaa aivojamme. Mieli muuttuu joustavaksi vain sitoutuneesti treenaamalla. – Hyvän mielen jokamiestaidot ovat sellaisia yleisesti käytössä olevia voimavaroja, joita kuka tahansa voi halutessaan joustavasti käyttää ja rakentaa niiden avulla oman arkensa ja elämänsä sellaiseksi, jossa hänellä on hyvä olla. Kortti koostuu kuvasta ja vahvistuslauseesta. Kun keskittää huomion vahvistuslauseen sisältöön, voi samaistua lauseessa esitettyyn myönteiseen toteamukseen. Viime vuosina media on nostanut esiin yhä synkkeneviä uutisia suomalaisesta työelämästä ja kansalaisten ongelmista. Tämä puolestaan antaa voimaa uskoa siihen, että voin toimia sen mukaan, hän jatkaa. Kun näin tapahtuu, ihminen on niin sanotusti elementissään, kertoo Hyvän mielen taidot -kirjan ja Hyvän mielen korttien tekijä, tietokirjailija Maaretta Tukiainen. – Sosiaalinen media tursuaa jaxuhalipäivityksiä, ja erilaiset verkossa pyörivät uutiskirjeet välittävät sekalaisia sitaatteja. Positiiviseksi ei voi kuitenkaan vain päättää ryhtyä. MIELIKUVAHARJOITTELUSSA ON VOIMAA Hyvän mielen taidot -kirja ja siihen liittyvät kortit muodostavat kokonaisuuden, jossa kutakin hyvän mielen taitoa vastaa yksi kortti. Pahimmillaan nämä kehityssuunnat ovat kulminoituneet järkyttäviin uutisiin: perhesurmiin, kouluampumisiin ja pakolaisia vastaan tehtyihin hyökkäyksiin. Tukiaisen mukaan lyhytkin hetki päivän alussa riittää siihen, että mieltään voi vahvistaa kohti rakentavia ajatusmalleja ja sitä kautta saada elämäänsä haluttuja muutoksia. HYVÄN MIELEN TAIDOT JOKAMIESTAIDOIKSI Maaretta Tukiaisella on unelma. – Uskon siihen, että jos jokainen Suomessa asuva, edustipa hän mitä syntyperää, kansalaisuutta tai ryhmittymää tahansa, tuntee itsensä läpikotaisin, tarve ulkoistaa ongelmat johonkin yksittäiseen ihmisryhmään katoaa. – Kun päivät muuttuvat yksi kerrallaan, vähitellen koko elämä alkaa muuttua, hän kannustaa. Itselleni tämä on ollut mitä innostavin luova haaste: yhdistää uusi, monialainen tutkimustieto ja luoda sen pohjalta helppo työkalu, jota kuka tahansa voi käyttää, hän sanoo. – Nykyisin on tarjolla valtava määrä ihmismieleen liittyvää tutkimustietoa. Ihminen, joka tietää, kuka hän on, ei yleensä ajattele jonkun toisen olevan viemässä häneltä jotain pois, olivatpa ajat sitten taloudellisesti kuinka haastavat tahansa, Tukiainen sanoo. Unelmassa Suomi on maa, jossa hyvän mielen taidoista on tullut jokamiestaitoja. Kirjan esimerkkitarinat ja elämykselliset tehtävät on laadittu tukemaan hyvän mielen taitojen siirtymistä ajatuksista käytäntöön. Työssä voidaan pahoin ja keskittymiskyky hajoaa. Kun yhden ihmisen elämä muuttuu, myös hänen ympärillään olevien elämä alkaa muuttua, Tukiainen kuvailee. Vahvistuslauseissa on kyse samasta asiasta. Voimme tutkimusten mukaan vaikuttaa 40 %:iin omasta onnellisuudestamme. Tämän hyvän mielen hälyn keskellä on helppo suhtautua ajatukseen vahvistuslauseiden toimivuudesta vähintäänkin kriittisesti, Tukiainen kertoo. Kun mieli järkkyy, ihminen voi ajatua äärimmäisiin tekoihin. Tutkimuskirjallisuuden pohjalta Tukiainen esittää, että hyvä mieli rakentuu kyvystä käyttää erilaisia psyykkisiä taitoja. – Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet mielikuvaharjoittelun voiman. Hyvän mielen taitojen avulla elämään saa lisää energiaa, tavoitteellisuutta ja iloa. www.hyvanmielentaidot.fi/tunnejamieli minuutti päivässä K uv a: M ik ko H ar m a ILMOITUS. – Hyvän mielen taidot auttavat elämään merkityksellistä elämää, jossa ihminen tunnistaa oman potentiaalinsa ja uskaltaa ylittää itsensä. Positiivisessa psykologiassa on jo pitkään tutkittu myönteisten ajatusten vaikutusta koettuun hyvinvointiin
Keväällä ja kesällä on nautinto kerätä itse luonnosta syötävien kasvien lehtiä ja marjoja ja kuivata niitä talven varalle. Terveellisiä haudukkeita, joita myös yrtti teeksi kutsutaan, valmistetaan hauduttamalla tai keittämällä kasvien osia kuten lehtiä, kukkia, kuorta, nuppuja tai siemeniä kuumassa vedessä. Höyryävän kuumaa ja terveellistä talvihetkeen K uinka ihanaa onkaan talvisena iltapäivänä saada höyryävä käteensä kuppi, jossa on terveellistä kuumaa juomaa. Hedelmäliha paloitellaan Omena paloitellaan Vesi keitetään ja annetaan kaikkien ainesten hautua muutamia minuutteja. TEKSTI, KUVA JA RESEPTI KRISTIINA TÖYRY T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 55. Muita herkullisia poimittavia ovat mansikan, koivun ja mustaherukan lehdet, kehäkukan, kamomillan, apilan ja horsman kukat. Kuuman juoman nautintahetkestä on hyvä tehdä kiireetön pysähdys, vaikka hetki kestäisi vain muutamia minuutteja. Hauduketta voi valmistaa tuoreista HYVÄN MIELEN VINKKI sitruunoista, inkivääristä, kanelista, omenasta, greipistä ja mintusta. Jo tuona aikana pystyy hieman latautumaan seuraavia askareita varten. Siivilöidään, ja nautitaan joko hunajan kera tai ilman. Virkistävä sitruunaomenahauduke x 1 sitruuna x 1 vihreä, kirpeä omena x 1 litra vettä Sitruunan pesty kuori raastetaan ja mehu puristetaan. Myös marjoista saa paitsi ihania ja terveellisiä kuumia mehuja myös lisäaromeja erilaisiin haudukkeisiin. Teehetki paitsi virkistää ja uudistaa, mutta se voi myös rauhoit taa tai antaa keskittymiskykyä. Kannattaa istua alas ja keskittyä vain nauttimaan juoman jokaisesta aromista. Esimerkiksi vadel man lehdet maistuvat yllättävän paljon ihan oikealta teeltä. Haudukkeita on myös lajiteltu käyttötarkoituksen mukaan: on puhdistavia, rauhoittavia, unen saantia helpottavia ja virkistäviä vaihtoehtoja. Tuoksu on myös ihana ja tärkeä osa nautintoa. Kaupasta saa hyviä yrttitee ja hauduke vaihtoehtoja, muun muassa neilikkaa, mansik kaa, orapihlajaa, anista ja seljanmarjaa
Krypton oikein täyttäneiden kesken arvotaan Kikka Nyrénin uudet, eläinaiheiset postikortit setti. 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 4 2 8 22 5 8 8 2 6 5 1 3 14 22 7 5 16 4 5 12 3 18 11 12 12 23 3 11 22 3 7 3 5 7 8 8 1 19 4 3 21 22 5 7 22 5 9 22 5 12 11 11 11 11 10 14 16 3 5 9 12 3 11 3 8 5 20 3 13 16 5 14 1 11 19 5 5 22 22 24 16 3 22 18 8 10 21 3 11 3 16 3 19 12 14 8 3 15 18 3 22 3 17 10 13 22 9 3 7 6 20 11 9 9 9 5 12 3 22 3 5 11 3 3 5 16 16 5 17 3 22 8 9 3 3 18 16 1 19 9 12 23 5 16 3 9 2 22 3 22 6 11 21 9 5 2 22 16 6 5 18 11 13 3 11 11 3 3 12 16 6 11 18 5 8 11 8 12 12 8 5 11 1 9 5 5 22 22 3 7 1 18 8 5 16 18 8 8 7 1 14 5 18 5 8 16 17 11 9 8 12 8 16 12 5 8 22 11 7 3 21 9 24 11 20 5 5 12 8 12 11 17 8 20 3 16 22 6 3 4 5 18 8 18 3 9 5 11 1 16 12 5 3 8 8 1 5 15 8 8 3 10 3 3 ww w.ris tikk otu uli.f i 56 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. KRYPTO 1/2016 NIMI OSOITE Lähetä ratkaisusi 29.2.2016 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli lehti, Krypto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki
050 3759199 tai outi.stahlberg@mtkl.fi Kuntoutussuunnittelija Isko Kantoluoto puh. MAHAN PATO . TIEDUSTELUT JA HAKULOMAKE: Kuntoutussuunnittelija Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi tai puh. OULUN PIIAT . LISÄTIEDOT JA HAKULOMAKKEEN TILAUS: Kuntoutussuunnittelija Outi Ståhlberg puh. VOI AIDANSEIPÄÄT . TYÖLLÄKIN . klo 9–15 4. ALLUN HAUTA . Viikonloppu on osallistujille maksuton. kylpylähotelli Aulangolla Tahdolla ja taidolla on Väestöliiton kehittämä malli, jonka avulla on mahdollisuus vahvistaa omia parisuhdetaitoja. JOKA PAIKASSA . 050 3759199 Parisuhdeviikonloppu 5.–6.3. klo 9–15 PERHEVIIKONLOPPU (viikonloppuun osallistuu koko perhe) 5.–8.5. jakso 17.–18.5. "MAINEKIN" . Kurssi rakentuu lähijaksoista, perheen yhteisestä viikonlopusta sekä niiden välille sijoittuvista ryhmätapaamisista. HEIKENTYÄ . jakso 26.–27.4. jakso 14.–15.6. klo 9–15 2. TAVOITTEENA ON edistää perheen hyvinvointia yhdistäen vertaistukea, ammatillisuutta ja kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta KURSSI TARJOAA tilaa ja aikaa keskustelulle ja yhdessäololle sekä mahdollisuuden jakaa kokemuksia toisten saman kokeneiden perheiden kanssa KUSTANNUKSET Kokonaisuus on osallistujille maksuton. KARI AKI LEOT . MENNÄ ERILLEEN . PIMUS LOI OLAT . Santasport, Rovaniemi PUOLISOIDEN RYHMÄ 13.4.–15.6. 050 3068379 tai isko.kantoluoto@mtkl.fi Hyvä arki lapsiperheille Tahdolla ja taidolla T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 57. TUO SAULI VORO . PERI LIIKA . SANATEHTÄVÄ TORIAJATUS . ARVOTAANKIN . LÄHIJAKSOT (jaksoille osallistuu psyykkisesti sairastunut vanhempi) 1. LAKU LISTA . Puolisoille järjestetään lisäksi oma ryhmä. Matkakuluja ei korvata. Viikonloppu sisältää ryhmäluentoja ja oman parin kanssa tehtäviä harjoituksia. "VOIMATON" . HÄLYTYS . jakso 13.–14.4. ANAGRAMMI VIHJE VASTAUS K A R I JU N TU N EN Ratkaisu sivulla 65 YHTEISTYÖSSÄ: HAKUAIKA PÄÄTTYY 11.3.2016 HAKUAIKA PÄÄTTYY 5.2.2016 Mielenterveyden keskusliitto järjestää Oulun Hyvän mielen talon ja Oulun Ensija turvakodin kanssa kurssikokonaisuuden Oulun seudulla asuville lapsi perheille, joista toinen puolisoista on mielenterveys ongelmien vuoksi poissa työelämästä tai opinnoista. (yhteensä 10 tuntia) MUUT RYHMÄja PERHE TAPAAMISET sovitaan ryhmän alussa. KAARROS . PIILOSSA . HAUTA JANA . TEEMOINA mm.: • parisuhdetta koskevat odotukset • ristiriidat ja ongelmat sekä riitelemisen jalo taito • rakentavat ongelmanratkaisukeinot • seksuaalisuus parisuhteessa Ryhmä sopii pareille, joilla ei ole akuuttia kriisiä pari suhteessaan, mutta jotka kaipaavat parisuhteensa päivittämistä sekä lisää taitoja kohdata ja käsitellä arki elämän asioita. klo 9–15 3. SATU RAUHA . ALAS SUUSI . MATON KAATO . IHASTUA KOVASTI . Aulangolla on täysihoito. AMPUMA-ASE SANA . LIKA LAIKKA . VOI ANSIOT
RISTIKKO 1/2016 NIMI OSOITE Lähetä ratkaisusi 29.2.2016 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Krypton oikein täyttä neiden kesken arvotaan Error – Mielen häiriöitä kirjoja. SIELU HUONEITA EROTTUVA ISOJA KUOHUU PAINOJA KAKSOISSUOLA 1/7 LUKI RISTILLÄ AHDAS OSAVALTIO HERKKÄ TUKEE STERIILI JOUKKOJA VIERAS TOIMINTO SEKASORTO “MURU” TOISELTA NIMELTÄ VENESUOJA KIITTI VAARIT SUPISTUVA “AUTOJA” TUTTU BALETISTA AINA VILKAS EETUN SUKUA KALUSTAVAT SYNKKIÄ VOI HEINÄÄ TUKEE VÄHÄTTELEVÄ KANGASTA ASIATTOMIA NÄYTE SHAW JA KAIMA POHJOISESSA PIIRTÄÄ PILOJA TYTTÖJÄ JAPANIA ESPOON NUORISOASUNNOT RY TEEMUN SUKUA VOI LOTTORIVIN HYVÄKSI OLLA TOTT ALTTO INSPIROI KÄÄPIÖPUHVELEITA PÄISSÄ PAATILLA OSTETTAVALLA HERÄTÄ ÄÄNNELLÄ MANU k ” ” ” ” ” ” 2 8 ww w.ri stik kot uuli .fi 58 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. 5 AUH! LIATA SÄVEL RINNE ELI KISATA PÄÄKAUP. Lue lisää kirjasta tämän lehden sivulta 6
Kaikkien kuluneiden kipeiden ja vaativien vuosien jälkeen hänestä tulee tohtori. Väitöskirja käsittelee häntä itseään, se on autoetnografia hänen omasta paranemisestaan. ?. ca/ sud oku on Thu Jan 14 14: 56: 14 201 6 GM T. Enj oy! Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. VA IK EU SA ST E: . VA IK EU SA ST E: . PARAS JUTTU -ARVONNASSA HYVINVOINNIN TAVARATALO -VERKKOKAUPAN LAHJAKORTIN VOITTI Satu Laivola (Laitila). Mielessään hän ajattelee, kuinka elämä voi yllättää. Toipumisen aikaakin on takana jo kymmenkunta vuotta, mikä on antanut perspektiiviä katsoa elämänsä tapahtumia kauempaa ja peilata itseään potilaan ja tervehtyneen roolista käsin. Päivin elämän käännekohta oli, kun uusi omahoitaja haastoi hänet löytämään itse ne asiat, joista oli apua hänen toipumiselleen. . Vahtimestari tiedustelee hämmentyneenä, minkä takia Rissanen halusi tilan nähdä. – Väittelen tohtoriksi marraskuussa, Rissanen vastaa ja häntä hymyilyttää. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 5 • 49 48 • T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 5 Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Juuri kokemuksellisuus tekee väitöskirjasta arvokkaan ja ainutlaatuisen. Psykiatrinen sairaala oli Päivi Rissaselle pitkään turvapaikka, mutta tarkoituksen löytämisen kautta valaistui toisenlainen tie. VA IK EU SA ST E: . Onnea voittajalle ja kiitos kaikille vastanneille! . Päivi Rissaselta on mennyt erilaisten haastavien mielenterveysongelmien parissa parikymmentä vuotta elämästään. Ristikkovastauksen ja Paras juttu kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. 48 ARVONTA Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. . Valonkantajana toimi hoitaja, joka oli valmis kohtaamaan Rissasen tunnetasolla, ei vain hoidettavana potilaana. . Jännitys nousee, hän näkee mielessään jo perheenjäsenet ja ystävät eturivissä. 50 € SUDOKU ÄÄNESTÄ PARAS JUTTU! Vastanneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti verkko kauppa Hyvinvoinnin tavarataloon, www.hyvinvoinnin.fi. – Kai sitä voisi jonkinlaiseksi itsekeskeisyydeksikin kutsua, tehdä nyt omasta elämästään väitöskirja, Rissanen sanoo teekuppinsa yli, mutta nauraa puolivakavissaan sanojensa päälle. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. ca/ sud oku on Thu Jan 14 14: 55: 52 201 6 GM T. Viime kuussa Rissanen väitteli tohtoriksi hyödyntäen omia kokemuksiaan potilaana. Haluatko viettää loppuelämäsi sairaalassa. SIVU PERUSTELUT NIMI OSOITE Palautetta tai juttutoiveita: PARAS JUTTU TUNNE & MIELI -LEHDESSÄ 6/2015: Aloin parantua, kun otin vastuun elämästäni, s. PALAUTUS 29.2.2016 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & mieli lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT PERTTU SARALAMPI K A N S S A K U L K I J A P Ä I V I R I S S A N E N P äivi Rissanen seisoo Helsingin yliopiston päärakennuksessa ja katsoo isoa tyhjää salia. Aloin parantua, kun otin vastuun elämästäni . Enj oy! T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 59. ??
Kivun herraksi Espoolainen Heidi Kellokoski, 49 joutui vuonna 1988 autoonnettomuuteen, josta hän selvisi kuin ihmeen kaupalla hengissä. Voimavaroja tuovat kaksi hulvatonta koiraa, lapsenlapset, laulaminen ja sienimetsässä samoilu. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT TOMI SETÄLÄ 60 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Kivut hiipivät elämään pikkuhiljaa
T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 61. J ouluun oli enää muutama päivä ja moottoritie oli liukas. Vain kuljettajan paikka säilyi ehjänä. Kömmin ulos ikkunan kautta, Heidi muistelee. Yhtäkkiä toinen auto ampaisi suoraan Heidin eteen. – Muistan heilumisen tunteen ja sen, että autosta piti päästä äkkiä pois. Heidi käveli ambulanssiin sokista turtana ja mietti, miten nyt menisi illalla isän luo kylään, ja äitikin pitäisi hakea lentokentältä. Ensin ajattelin, että jalkani ovat poikki, kunnes tajusin, että olen yhä turvavöissä. . Hän oli lasinsiruissa, naarmuissa ja mustelmilla, mutta vakavia vammoja tai verenvuotoja ei todettu. Onnettomuuspaikalle pysähtyi ihmisiä, joista yksi oli sattumalta lääkäri. Heidi yritti jarruttaa, mutta hänen autonsa lähti sivuluisuun ja lensi ympäri, pysähtyen lopulta kaistojen väliin
Seuraavaksi oven takana seisoi naapurin mies, joka lopulta heitti Heidi on oppinut, että rentoutuminen helpottaa kivun kanssa elämistä. – Minua oksetti ja pyörrytti. Pikkuhiljaa kipu voimistui. Heidi pyysi, että asia selvitetään, kun nainen on selvä. Kunnes vuonna 2001 potilasta tukiessa iski äkillinen kipu niskaan. Selkärangasta löytyi magneettikuvauksessa välilevyn pullistuma ja koska kipu ei asettunut millään, minut leikattiin. Tapahtumat saivat alkunsa, kun pikkupojat heittelivät kiviä ikkunaan. OMT-fysioterapeutin käsittelyn jälkeen kipu hellitti aina hetkeksi, mutta alkoi sitten uudestaan. – Välillä en tiennyt, miten olisin ollut niskani kanssa, nukkuminen ja pään kääntäminen oli vaikeaa. Tapahtumat saivat alkunsa, kun pikkupojat heittelivät kiviä ikkunaan. Kun Heidi meni soittamaan naapureiden ovikelloa, vastassa oli sammaltava ja huutava nainen. – Iso tassu piti kyllä silloin minusta kiinni. Hänelle on ollut hyötyä erityisesti psykofyysisestä fysioterapiasta. Särkylääkkeet ja lihaksia rentouttavat lääkkeet auttoivat hieman. HÄPEÄÄ JA ITSEINHOA Syksyllä 2005 Heidi joutui kohtaamaan väkivaltaa naapurinsa taholta. Kivuista huolimatta Heidi sinnitteli työelämässä kotisairaanhoidossa. 62 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Kun kolarista oli kulunut jonkin aikaa, Heidin niska alkoi temppuilla. Rysäys oli niin paha, että on ihme, että olen ylipäänsä hengissä
Monien lääkärikäyntien ja eläkevakuutusyhtiön kanssa taistelun jälkeen hän sai työkyvyttömyyseläkkeen. ARMOLLISUUS Joskus kivut valvottavat öisin, jolloin Heidi ei jaksa keskittyä päivisin mihinkään. . Muutimme pois. Toisinaan kivut vetävät mielen matalaksi, ja Heidi on huomannut, miten kivut reagoivat stressiin ja paineisiin. Kun muut kärsivät ravintolaillan jälkeen krapulasta, minä kärsin kivuista, sillä reissu ottaa voimille. – Aina edes perheenjäsenet eivät ymmärtäneet, miksi olin kärttyinen tai räjähdin pienimmästäkin asiasta. – Minulle tuli tunne, että kotimme on raiskattu, siellä ei ole enää turvallista. Kivun myötä turha hötkyily on jäänyt pois ja tilalle on tullut armollisuutta. Heidi pääsi hoitoon Kipupoliklinikalle, jossa löydettiin viimein lääkeyhdistelmä, joka leikkasi kivuilta terävimmän särmän. Kesällä Heidi kasvattaa kasvimaalla kurkkuja, tomaatteja, kurpitsaa, mansikoita, yrttejä ja raparperia. Pikkuhiljaa ”nenä alkoi pilkistää mudasta”; aloin nähdä valoa ja toivoa. Joulun alla 2012 Heidiltä jouduttiin jälleen leikkaamaan iso pullistuma kaularangasta. – Poika haluaa aina paistaa lettuja ja tyttö mennä lenkille koirien kanssa. – Jalan alla on ihanaa, paksua sammalta, joku keppi saattaa narahtaa jossain, mieli on levollinen. Juhannuksena pihassa kukkivat muhkeat pionit. Hiljainen musiikki auttoi rentouteen laskeutumista. Hän jäi sairauslomalle ja sai mielialalääkkeitä. Keho alkoi sulaa, ja Heidi uskalsi hellittää. Hän sai lähetteen psykoterapiaan, mutta kävi lisäksi psykofyysisessä fysioterapiassa kaksi vuotta. NISKALENKKI KIVUISTA Kipu on opettanut pysähtymään. Onneksi villakoirista ei tarvitse maksaa veroa, Heidi naurahtaa. Pyykkiä pestiin vasta pakon edessä. Tärkeä voimavara Heidille ovat lastenlapset. Heidi masentui vakavasti ja alkoi vetäytyä. Seksiä meillä ei harrastettu ja jos harrastettiinkin, niin en tuntenut mitään. Heidin päin ovenkarmia ja lateli tappouhkauksia. – Fysioterapeutti oli lempeä ja rauhallinen ihminen, pystyin puhumaan hänen kanssaan paljon paremmin kuin varsinaisen terapeuttini kanssa. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 63. Kävi ilmi, että pahoinpitely oli liikauttanut nikamia ja hermojuuri oli jäänyt pinteeseen. Eläkkeen ansiosta Heidillä on mahdollisuus viettää aikaa heidän kanssaan. – Teen yhä rentoutusharjoituksia, joissa kuvittelen itseni vaikka sienimetsään. Silloin leikitään, piirretään, käydään uimahallissa ja tehdään kaikkea muuta hauskaa. Heidillä on todettu myös fibromyalgia, sairaus, joka aiheuttaa kipua sidekudoksissa ja lihaksissa, mutta jonka tarkkaa syytä ei tiedetä. RENTOUTUMISTA JA MIELIKUVIA Ennen sopivan lääkityksen löytymistä kivut olivat kovia. Häpeä ja itseinho olivat imaista mukanaan. Kivut kuitenkin pahenivat, ja tavarat alkoivat tippua käsistä. Painajaiset ja pelot tulivat osaksi Heidin elämää, kotoa poistuminen oli vaikeaa ja aamulla hän juoksi parkkipaikalle paniikissa. Suppilovahveroita saatan kerätä satoja litroja. Perheellä oli silloin 230 000 euron asuntolaina, joka jäi nyt miehen harteille. – Aiemmin pyrin täydellisyyteen, siivosin ja puunasin, viikkasin vaatteet hienoiksi pinoiksi ja kieputin lakanat tiukalle rullalle. Vasemmassa kädessä oli sähköiskumaisia tuikkaisuja, kuin puukolla olisi revitty. Rentoutuminen selvästi helpottaa kivun kanssa elämistä. Hän on kuitenkin oppinut mieheltään ottamaan asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat. Rentoutusharjoituksia tehtiin viltin päällä. – Pionien herkkä, voimakas tuoksu ja kauneus ovat kuin huumetta aisteille. Famolassa saa myös valvoa vähän myöhempään. Fibromyalgia ei puolestaan siedä säiden vaihtelua eikä varsinkaan kosteita kelejä. – Vielä 1990-luvulla kuvittelin olevani luulosairas, sillä oireisiini ei suhtauduttu vakavasti. Terapeutti käsitteli hellävaraisesti lihaksia, välillä apunaan myös nystyräpallo. Sienireissun jälkeen olen täysin raato kaksi päivää, mutta se on sen arvoista. Vuosi vuodelta olen muuttunut joustavammaksi – ei haittaa, vaikka lattioilla on vähän pölyä. Myös sienimetsän satumainen tunnelma rentouttaa. Rakastan myös laulamista, ja välillä täytyy päästä myös karaokeen, silloin en ajattele kipua. Kun toimintakyky heikkeni ja joutui turvautumaan toisiin, ärtymys ja itseinho tulivat tutuiksi. Vasta 2000-luvulla oudot säryt, vaihtelevat kipupisteet, väsymys ja unettomuus saivat selityksen. Kipu säteili voimakkaasti vasempaan käteen, ja lopulta Heidi joutui jäämään pois työelämästä. Joskus hän ei jaksanut mennä viikkoon suihkuun tai kauppaan, vaikka jääkaappi olisi ammottanut tyhjyyttään. Karhukin on näyttäytynyt mökillä metsänlaidalla, mutta sekään ei pelota innokasta sienestäjää. Helmikuussa palasin töihin, ja pelot alkoivat hellittää. Kivut ja huolet tekivät nukkumisesta katkonaista, häpeä ja itseinho olivat imaista mukanaan
– Mieheni ei jää jossittelemaan tai murehtimaan. Suosituksessa muistutetaan, että potilaan kipu on aina todellinen, ja toimivaan hoitosuhteeseen sisältyy empaattinen ja kuunteleva suhtautu minen. Pitkäkestoista kipua ei yleensä pys tytä kokonaan poistamaan, mutta sitä voidaan lievittää ja potilaan selviyty mistä tukea esimerkiksi fysio ja toimintaterapeuttisella ohjauksella ja psyykkisellä tuella. Kogni tiivisbehavioraaliset terapiat voivat auttaa kivunhallintamenetelmien oppimisessa, vaikka ne eivät itse kipua poistaisikaan, sanoo kivun Käypä hoito suosituksen työryhmän puheenjohtaja, LT, professori Pekka Mäntyselkä. – Kipupotilas rämpii syvällä, saappaat mutaan juuttuneina vuosia, ennen kuin jaksaa suunnata kohti ylämäkeä. Etusijalla ovat lääkkeettömät hoidot. Vanhempi koira pitää vahtia, nuorempi on huoleton veitikka, joka ei hahmota kokoaan ja saattaa maata selällään kapeilla rappusilla. Pitkäkestoisen kivun hyvä hoito pohjautuu jatkuvaan hoitosuhteeseen. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Kun upottaa varpaat pehmeään suolaan ja vain hengittää, unohtaa hetkeksi kivun. Yksi voimavaroista on kipuyhdistyksen vertaistukiryhmä, jota Heidi vetää kerran viikossa. Kipupotilas tarvitsee empatiaa Uusi Käypä hoito suositus kivun hoidosta pyrkii edistämään kivun tehokasta ja turvallista hoitoa. Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa, jolloin molemmat osapuolet sitoutuvat siihen. Kivun kanssa eläminen on jättänyt turhan hötkyilyn Heidin elämästä. Lääkkeettömään hoitoon voidaan yhdistää myös lääkehoitoa, kuten parasetamolin ja tulehduskipu lääkkeiden käyttöä. Niiden kanssa ei voi jäädä neljän seinän sisälle. – Lääkkeettömänä hoitona voidaan käyttää muun muassa liikuntaa, tera peuttista harjoittelua, kognitiivis behavioraalista terapiaa, kylmä ja lämpöhoitoa sekä TNShoitoa. Kipupotilaan hoidossa lääkkeettö mät hoidot ovat ensisijaisia, ja lääke hoito yhdistetään muihin hoitomene telmiin. Silloin parasta on saada niskalenkki kivusta, päästä sen herraksi. K ipu on läsnä monen ihmisen elä mässä. 64 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. Myös kaksi koiraamme antavat voimia. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suomalaisen väestötutki muksen mukaan 35 prosenttia aikuisis ta on kokenut vähintään 3 kuukautta kestänyttä kipua ja päivittäin kroonista kipua esiintyy 14 prosentilla aikuisista. Siellä voi jutella mieltä painavista asioista, niin iloista kuin suruistakin ja toiset ymmärtävät heti, mitä toinen tarkoittaa. Kivun kanssa joutuu kuitenkin elämään. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia liittyen terveyteen, sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Hoidon tavoitteita ovat kivun lievittyminen, toimintakyvyn kohene minen ja elämänlaadun paraneminen. Arvo Ylpön sanoin: ”kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen”, Heidi miettii. Heidi käy myös suolahuoneessa. Silti yritän ajatella, että kipu ei nujerra minua eikä määritä minua ihmisenä. Mikäli muiden lääkkeiden teho on riittämätön, hoitoon voidaan yhdistää mieto opioidi, mutta vahvoja opioideja käytetään vain erityistilanteissa
57) T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I . VOI ANSIOT . TYÖLLÄKIN . SUORITTAJA OULUN PIIAT . HULLAANTUA MAHAN PATO . Lehti kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielen terveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmis suhteiden koukeroista ja henkisestä kasvusta. JOKA PAIKASSA . SALAISUUS LAKU LISTA ?VOI AIDANSEIPÄÄT . KATOAMATON Teen osoitteenmuutoksen Tilaan -lehden itselleni lahjaksi Kotitaloushintaan jatkuva säästötilaus 57 € vuoden määräaikaistilaus 75 € Yrityshintaan jatkuva yritystilaus 72 € vuoden määräaikaistilaus 82 € Muutan määräaikaistilauksen edulliseksi säästötilaukseksi ja saan tilaajalahjana kalenterin vuodelle 2017. HAJAANTUA LIKA LAIKKA . Lehden perussisältöä ovat myös selviytymis tarinat ja hyvän mielen vinkit. Toimitus ei vastaa lehteen tilaamatta toimitettujen aineistojen julkaisemisesta tai palauttamisesta. "MAINEKIN" . 6/2016 Teknologia terveydessä 1.12. 044 566 7195 jaana.martiskainen@ tjm-systems.fi ILMOITUSAINEISTOT aineistot@tjm-systems.fi ULKOASU JA TAITTO Vitale Ay PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Painosmäärä 14 000 TORIAJATUS . (09) 565 7730 www.mtkl.fi KUSTANTAJA Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) TILAAJAPALVELU Puh. KAIKKIALLA KARI AKI LEOT . 5/2016 Arjessa jaksaminen 6.10. PIILOSSA . VUODEN 2016 TEEMAT JA ILMESTYMINEN NUMERO TEEMA ILMESTYY 2/2016 Vähemmistöjen hyvinvointi 7.4. LEHTI ILMESTYY 6 kertaa vuodessa. "VOIMATON" . KAARROS . PUOLIINTUA ALAS SUUSI . 3/2016 Kehon ja mielen vuorovaikutus 2.6. TILAA TUNNE & MIELI VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS JULKAISIJA Mielen terveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. PALOILMOITUS TUO SAULI VORO . Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. KAARTOLIIKE PERI LIIKA ?AMPUMA-ASE SANA . Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. KALLISTUA SATU RAUHA . HAURASTUA PIMUS LOI OLAT . KALIIPERI MATON KAATO . IHASTUA KOVASTI . Tilauksen maksaja / Vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tilauksen saaja / Uusi osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tietoja voidaan käyttää Tunne & Mieli -lehden suoramarkkinointiin. HEIKENTYÄ . ARVOTAANKIN ?ALOITUSVUORO ALLUN HAUTA . TUNNE & MIELI on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. RISTIKON 6/2015 RATKAISU KRYPTON 6/2015 RATKAISU SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. Lämpimän valoisat onnittelut! T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 65. 09 8566 8349 tilaajapalvelu@mtkl.fi www.tunnejamieli.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirkku Immonen PALVELUKORTTI Innoluxkirkasvalolaitteen arvonnassa voitti AnneMaj Lumikero Tampereelta. F I T U I S K U T T A A U U H I R E I S I I D A T A L L A S K E N O K A I S A E N N A L A T O A T U L A T A L I O T R A P U L E N T O K O N E O H T O A S K A R T U K K O E D I S O N U A V O S U O T E T A A T O T N E U L A A N K A R A T H A I K A R A T N I V A L O I S M I A T I K E A I S O T M A A T U A T A U R O T T U K E R A H A A N T A A K O S I T U T R S H A U T T S I P I T T I K K U R I I T I K K A A A K A A K N U D K O K A T A S U R I N A R E P O E R I K O V E T L I H A L O L I T A T A S A T A O T S A I T O T R K E H T A S U A T Ä A P E U S U E L O F H I V K Ä P Y D K Y N G T Y Y L I S Ö M I V R S O P I A E M A U T P J B Z U I H O T D O G A R A F A T K A N G A S I I N K E I A S K M I K A D O A K A N A T E L K E E T N E T O T A N T T E I N U R A L T I T T E L I V O T S O H E S E A A T Y T T Ö K E I L A O B O E T R U L U U T I M U T U T T I A S K E L L E I N O V A R F O L I V I E R L A A T T A I T S E A N I E M I J U A N I G A R L A N D E D U S T A I S A I J J A G E R R U K U V A K O K O A F O R I S M I Ä E Ö U T A R E A U S E N N A K K O L K A Z A N I T R U Ö M O B Y T I O U O J E N T A A A I O N I T Z A RISTIKON JA KRYPTON ARVONNOISSA Kikka Nyrénin naivistiset eläimet -postikorttisarjan voittivat: Elisa Karinkallio, Turku (ristikko) Eija Hokkanen, Kangasniemi (krypto) TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sari Sakala tunnejamieli@mtkl.fi TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT Aulikki Alakangas, Selina Ala-Nikkola, Päivi Arvonen, Antti Ekola, Niina Hakalahti, Marjo Hentunen, Heli Hirvelä, Pauli Hänninen, Meri Liukkonen, Pirjo Lääperi, Katja Nygård, Teemu Ollikainen, Tuuli Rauvola, Marjaana Roponen, Marika Rosenborg, Tomi Setälä, Laura Siltala, Kristiina Töyry, Jarmo Vuorinen ILMOITUSMYYNTI Jaana Martiskainen, puh. MENNÄ ERILLEEN . 4/2016 Hyvinvoiva lapsi (0–12 v.) 4.8. HAMPAATON HAUTA JANA . HÄLYTYS
Toisen lapsen syntyessä Hanna Ventolan omat unet jäivät vähille. Myös vertaistuki on ollut vertaansa vailla. MIKÄ ARJESSA ON PARASTA. Vastasyntyneen ja taaperon arjen sovittaminen ulkoilui neen, leikkeineen ja ruokailuineen ei ole välttämättä helppoa – etenkään, jos uusin tulokas vaatii maitoa kahden tunnin välein ja valvoo yöt. Aamuisin kahvin juonti ja lehden lukeminen, mitä ei tosin aina ehdi. Toisen lapsen myötä olen oppi nut, etten tee kotitöitä silloin, kun on mahdollisuus nukkua päiväunet. Olen mukana Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) paikallisyhdistyksen toiminnassa. Taustasta tai iästä huolimatta muilta vanhemmilta saa vertaistukea lapsiperheen arjen asioi hin samalla, kun lapset leikkivät yhdessä. Lisäksi isovanhemmat auttavat tarvittaessa. Hän herää joka aamu kuuden aikaan ja viimeistään seitsemän aikaan koko perhe on hereillä. Perheeseeni kuuluu aviomies ja lapset Kusti, 3 v. Yllättävän hyvin olen jaksanut unen puut teesta huolimatta. Mutta kahvista pidän kiinni. Yhdistystoiminta on tämän päivän yhteisöllisyyttä, joka saattaa auttaa ehkäisemään perheiden syrjäytymistä. Joka päivä olisi hyvä miettiä joku positiivi nen asia kuluneesta päivästä. Omaan hyvinvointiin, liikuntaan ja pari suhteeseen. Myös iltahetki esikoisen kanssa. Lasten kanssa olemiseen ja arjen pyörittä miseen. Päiväunet ja ruokailut rytmittävät päivää, oli sitten arki, viikonloppu tai kesä loma. HALUAISITKO KÄYTTÄÄ JOHONKIN ASIAAN ENEMMÄN AIKAASI KUIN NYT. Suomessa on hyvät päivä kodit, joissa varhaiskasvatus toimii, se ei ole lasten ”säilytystä”. ONKO KOTISI AINA JÄRJESTYKSESSÄ. Nuorempi lapsi menee nukkumaan kahdeksalta, ja meille jää esikoisen kanssa yhteinen iltahetki, jolloin iltasadun lukemisen yhteydessä vaihdamme päivän kuulumisia. rytmittävät päivän Lasten rutiinit MINUN ARKENI K U VA H A N N A V EN TO LA N K O TI A LB U M I 66 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6. MIHIN KULUTAT ENITEN AIKAASI. Olen hoitovapaalla tieteellisen projektipäällikön tehtävistä ja teen väitöskirjaa. HYVÄN ARJEN VINKKISI LEHDEN LUKIJOILLE. Ansaitsisin varmaan diplomin siitä, millä tehokkuudella teen kotitöitä. Vaikka arki lasten kanssa on ajoittain kuluttavaa, perheen yhteinen aika on hänelle arvokkainta. Ei ole – täällä on nyt harvinaisen siistiä! Joskus joudun tekemään lattialle kujia lelujen joukkoon, jotten yöllä vauvaa rauhoitellessa kompastuisi. Haen hänet kotiin puoli neljän aikaan. MISTÄ RUTIINISTA ET LUOPUISI. Etenkin kolme vuotiaalle tämä on tärkeää, itsetunto ja itseluottamus kehittyvät sitä kautta. Lasten kanssa oleminen on ihanaa, mutta kuluttavaa. Päivärytmimme on selkeytynyt viime keväästä, jolloin vauva valvoi yöt ja nukkui päivät. ja Ukko, 10 kk. MISSÄ KOTITYÖSSÄ OLET HYVÄ. Yöt ovat katkonaisia, koska nuorimmainen heräilee 4–10 kertaa. Neljänä päi vänä viikossa esikoinen menee päiväkotiin, missä viihtyy hyvin. Kerran viikossa olen MLL:n perhekahvi lassa, jonka vastuuhenkilö olen. H A N N A V E N T O L A Hanna Ventola, 34 v., Helsinki. TEKSTI JA KUVAT SARI SAKALA MINKÄLAINEN ON SINULLE TYYPILLINEN PÄIVÄ. Mieheni on mahtava isä ja osallistuu kodin asioihin työpäivän jälkeen sekä viikonloppuisin. Erittäin tärkeitä, ja se on korostunut lasten myötä. ONKO ARKESI RASKASTA. Vilkas 3vuotias tarvit see paljon ulkoilua ja liikuntaa. Jos takana on ollut hyvä yö, saatan hoitaa yhdistystoimintaa ja joskus luen tutkimuksia väitöskirjaani varten. KUINKA TÄRKEITÄ RUTIINIT OVAT SINULLE. Eräs subjektiivisen päivähoidon ra jaamisen ongelmista ilmenee, kun perhee seen syntyy toinen lapsi. Jos miehe ni on työmatkalla, olen lasten kanssa keskenään koko illan. Olen yrittä nyt olla itselleni armollinen sen suhteen, että aina ei tarvitse siivota jotta voi kutsua vieraita. Se, kun koko perhe on kotona ja leikkii yhdessä
virkeä ja levollinen yhtä aikaa. Vedän itseni muutamalla HYVÄN MIELEN VINKKI vedolla takaisin rappusille ja huuhdon uudelleen kasvo jani. Kylmä salpaa pienesti hengitystäni, koska edellisestä pulahduksesta on aikaa viikko. Kirkas pakkaspäivä on pian taka na. Joka sanoo, ettei pysty, ajattelee liikaa. Avantosaunan ranta peittyy hienoiseen sumuun, sillä vesi on niin lämmintä, että se nostattaa ilmaan höyryä. Jos alkaa hidastella, tilai suus on menetetty. Olen koko päivän haaveillut kylmästä vedestä ja sen kosketuksen jälkeisestä lämmön tunteesta. Kun nousen ylös avannosta, en tunne kylmänä ilman lähes 20 pakkasastetta. Ihmiset kysyvät usein, eikö se vesi avannossa ole kamalan kylmää. Reilut 100 000 suomalaista on kokenut saman kuin minä vuosia sitten, saanut niin paljon mielihyvää kylmässä uimisesta ja sen jälkeisestä autuaasta olosta, että haluaa sinne aina uudestaan. Kipaisen takaisin pukuhuoneeseen, kuivaan itseni ja puen vaatteet päälleni. Veri kiertää kohisten, olen elossa. Siellä aika pysähtyy ja ihmiset ovat ihmisiä. TEKSTI MARJAANA ROPONEN K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 67. Hengitys tasaantuu, ja huuhtelen kasvoni kylmällä. Kylmäaltistukseen tottuu hiljalleen ja parhaimmillaan, kun avantoon ehtii riittävän usein, voi pienen pulahduksen sijaan vedessä uida hetken. Seisahdan hetkeksi tuijottelemaan hämärtyvälle jäälle, hiljaisuus on kaunista. Nautin ihan todella kylmän veden kosketuksesta iholla, siitä lyhyestä hetkestä, joka tekee elämän kovin konkreet tiseksi. Lumi narisee uimatossujen alla. Sinne on vain men tävä, askel ja toinen ja veteen. Seison laiturinnokassa uikkarit päällä ja vedän sisääni pakkasen raikastamaa ilmaa. Vastaan aina, että joo, kyllä, niin sen kuuluukin olla, sen vuoksi sinne mennään. Avantoon johdatta vat lämpömatot eivät jaksa pitää reittiä sulana näin kylmällä. Avantoon meneminen on aina tahdon asia. Avantoon meneminen on aina tahdon asia. Astun portaat alas, käännän selkäni kohti avantoa ja liu`utan itseni veteen. Kylmäuinnin hyvänolon tunteen lisäksi toisenlaista nautintoa saa avanto saunasta. Olo on puhdas . Avantouinti – talvenrakastajan nautinto K ävelen jäälle aurattua polkua auringonlaskun jälkei sessä hämärässä. Kylmä nipistelee iholla