Hormoneilla käyvä mieli – jo kosketus lisää mielihyvähormonia, seksi vielä enemmän JUKKA HAAPALAINEN & SIRPA SUUTARI-JÄÄSKÖ LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ELINVOIMAA RAKKAUDESTA 1 / 2 1 8 Osaamme pyytää anteeksi MINÄKUVA Vuorovaikutus on avain itsensä rakastamiseen JOHANNES ROMPPANEN Rakkaudesta puhumisesta tuli kutsumus PERHE Tarja Nyländen innostui isoäitivapaasta
Meidän arki, hyvä arki Pyöriikö arki yhden vanhemman voimin. Sosiaaliturvan sokkeloissa Helsinki, 14.2. Kuntoutujille K u r s s e j a m m . f i P a l v e l u t K u r s s i o p a s Uusi alku Jos sun käsi murtuu, meet lääkäriin. Saat apua ja käytännön neuvoja arkeesi, tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen ja tietoa lasta suojaavista tekijöistä. Kuopio, alkaa 31.7. Toivon työpaja Iisalmi, alkaa 24.4. Rauma 10.4. Lue lisää www.mtkl.fi . kaikille Tiedonjanoisille K u r s s e j a m m . Suuret Unelmat, pienet askeleet Kalajoki, alkaa 19.3. Kemijärvi, alkaa17.4. kurssiopas Kursseja ja luentoja kuntoutujille, ammattilaisille, perheille, pareille, vertaisohjaajille, kaikille kiinnostuneille. Ei sen pitäisi olla niin! ammattilaisille K u r s s e j a m m . Voima varat vähissä. Jos sun mielenterveys murtuu, stigma on isompi. Hae mukaan Hyvä arki -kurssille, voit tulla lapsesi kanssa. m t k l . Hyvinvoinnin iltakoulu Turku, alkaa 27.2. Unelmatiimi, unelmaduuni – tee ne itse! Oulu 28.3. Tu t u s t u k e v ä ä n 2 1 8 k u r s s i o p p a a s e e n w w w . Diagnoosien sekamelskasta toivon tukemiseen Hyvinkää 13.3. Psykoterapiat tutuksi Turku, Alkaa 13.2.. palvelut . Savonlinna 8.5. Sodankylä 22.5. Helsinki, alkaa 13.3. Askarruttaako, miten sairaus vaikuttaa lapseen ja miten puhua siitä lapsen kanssa. Joensuu 27.3. ja 3.5
Maailmaan tarvitaan juuri Johanneksen kaltaisia ihmisiä puhumaan pehmeistä arvoista, jotka ovat lopulta aika kova juttu. Joensuu 27.3. Olin utelias kuulemaan, miksi mies, joka on alun perin valokuvaaja, oli niin kiinnostunut puhumaan juuri rakkaudesta. Sitten oivalsin, että minun täytyy vain luottaa kuvaajaan ja antaa hänen tehdä oma työnsä itse. Diagnoosien sekamelskasta toivon tukemiseen Hyvinkää 13.3. Uusi ajankohta saatiin sovittua heti tyttären kotiuduttua, Johannes saapui kuvaukseen suoraan Lastenklinikalta. JOHANNES ROMPPANEN HAASTATELTAVA Minulle on ollut tärkeää kertoa omista kokemuksistani avoimesti. Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. On ollut hienoa huomata, kuinka se on tuonut muillekin lohtua tai turvaa. Sodankylä 22.5. SATU VÄISÄNEN TOIMITTAJA Haastattelin lehteen Rakkautta ilmassa -podcastin luojaa Johannes Romppasta. Haluan kertoa siitä, kuinka erilaisia elämäntarinoita on olemassa. Jutellessamme tuli mielenkiintoisesti ilmi, että rakkautta on montaa eri muotoa ja että kukin kokee rakkauden eri tavoin. Tämän lehden tekijät 1 2 3 4 ammattilaisille K u r s s e j a m m . SAARA AUTERE VALOKUVAAJA Johanneksen arki kulkee hänen tyttärensä sairauden ehdoilla, joten kuvauspäivä siirtyi sairaalareissun takia. Valmiissa jutussa minulle oli tärkeää, että viivoja ei vedetä suoriksi ja tarina vastaa todellisuutta. AULIKKI ALAKANGAS toimittaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti SAARA AUTERE valokuvaaja ANNE SALOMÄKI toimittaja AINO HEIKKONEN toimitussihteeri MARIKA ROSENBORG toimittaja ATTE KALKE ulkoasu ELINA YLITERVO ruokatoimittaja EEVA ANUNDI valokuvaaja MARJAANA ROPONEN toimittaja TIMO HEIKKALA valokuvaaja LAURA SILTALA toimittaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja MARJO HENTUNEN toimittaja ESKO SOINI valokuvaaja KIRSI-KLAUDIA KANGAS toimittaja MARIA VILJA kuvittaja ELLA KIVINIEMI valokuvaaja SATU VÄISÄNEN toimittaja ANTTI KAUPPI psykologi K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 Te rv ey st al o, 4 H ei ni Le hv äs la ih o 1 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 3. Rauma 10.4. Haastattelua tehtäessä tuntui mukavalta, että toimittaja oli minusta kiinnostunut ja sain reflektoida asioita. Koska olen itsekin valokuvaaja, mietin, minkälaisia kuvat olisivat voineet olla ja mitä olisin halunnut. Sen yksityiskohdat olivat minulle todella tärkeitä. Unelmatiimi, unelmaduuni – tee ne itse! Oulu 28.3. Hän huomioi hienosti toiveeni päivänvalon aikaan kuvaamisesta ja oli aidosti läsnä kuvaus tilanteessa. Kutsumuksena rakkaus -juttu alkaa sivulta 34. Juttelimme paljon kuvauksen lomassa, Johanneksen utelias ja empaattinen asenne jäi mieleen. Savonlinna 8.5. Suurimman vaikutuksen Johanneksessa teki se, miten rohkeasti hän uskaltaa näyttää herkkyytensä ja myöntää oman epätäydellisyytensä
Miehillä vaihtelut eivät ole yhtä dramaattisia, ja heille omat vaihdevuosioireet voivatkin tulla yllätyksenä. 20 Myönteinen minäkuva syntyy vuorovaikutuksessa 31 Hyvä meininki kotona läikkyy iloksi työhön 32 Psykologi vastaa: Miten voimme auttaa lastamme eron jälkeen. 66 Minun arkeni: Jason Lepojärvi Rakkaustutkijan arki täyttyy ajattelusta 62 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI S I S Ä L L Y S 1 / 2 1 8 K an ne n ku va : Ee va A nu nd i. 34 50 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Rantalan mukaan masennus johtuu 12 eri syystä, ja hoito on kohdennettava syiden, ei oireiden mukaan. M ie le n harjoitust a 10 Jukka Haapalainen & Sirpa Suutari-Jääskö ”Olisi kamalaa, jos Jukka olisi aina kanssani samaa mieltä” Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö ovat pitäneet yhtä niin urheilijoina kuin yksityiselämässäkin. Omassa arjessaan hän opettelee armollisuutta muun muassa eläessään sairastelevan lapsen kanssa. 50 Anna-Leena Hillervo Minäkuva rakentui sirpaleista uudelleen Adoptoitu Anna-Leena Hillervo katsoi kolme vuotta sitten televisioohjelmaa, joka sai hänet miettimään omia biologisia juuriaan. 9 Näe jännitys toisin 16 Mieli käy hormoneilla Naiset elävät hormonitasojen vaihteluiden kanssa koko elämänsä. 22 Odai Al-Bayat & Timo Saarinen Ystävät yli rajojen Turvapaikanhakija Odai Al-Bayat ja antiikkikauppias Timo Saarinen ovat löytäneet toisistaan ystävät eri kielestä, kulttuurista ja uskonnosta riippumatta. 34 Johannes Romppanen Kutsumuksena rakkaus Valokuvaaja Johannes Romppanen koki kolme vuotta sitten suuren oivalluksen, joka johti rakkausaiheisen podcastin luomiseen. Ammattilaisuran jälkeinen aika on ollut yhdessäoloon tottuneelle pariskunnalle haastavampaa, sillä erossa ollaan enemmän kuin ennen. Tämä laukaisi tapahtumaketjun, jonka päätteeksi hän tietää enemmän itsestään ja on saanut joukon uusia sukulaisia. 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Seksi tekee hyvää 40 Mielen voimaa: Onni Onnellinen ihminen haluaa muillekin hyvää Onnellisuusprofessoriksi kutsutun Markku Ojasen mukaan onni lähtee siitä, miten ihminen itse kokee elämänsä. Auttaminen kumpuaa lähimmäisenrakkaudesta. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: Burleski Tarja Törmäselle burleski on avannut lempeän tavan katsoa kehoa. 42 Mieli & Tieto: Toinen näkemys masennuksesta Tutkija Markus J
Sirpa Suutari-Jääskö & Jukka Haapalainen, s. M ie le n harjoitust a Meille on tärkeää haastaa toisiamme, mutta emme sorru painostamiseen. 14
Pariterapian loppupuolella tehdyssä mittauksessa pariskuntien hermostot toimivat alkua paremmin yhteen, ja synkronia oli pariskunnilla yhtä suurta kuin terapeuttien ja asiakkaiden välillä. Sattuman mahdollisuus suljettiin aineistosta pois erilaisin testein. TEKSTI AINO HEIKKONEN P ariterapia saa puolisoiden hermostot samalle taajuudelle. Hermostoa tarkkailtiin kahdessa kohtaa: noin toisessa ja kuudennessa pariterapiaistunnossa. Synkronialla ei toki aina ole vain myönteisiä seurauksia. Hän kuitenkin pohtii, että haitallista synkroniaa voi pyrkiä estämään: esimerkiksi Yhdysvalloissa on kehitteillä älypuhelinsovellus, joka varoittaa puolisoiden välillä lähestyvästä riidasta. Tämä selviää psykologian tohtori Anu Karvosen väitöskirjasta, jonka mukaan pariterapia lisää pariskuntien hermostojen synkronoitumista, eli samanaikaisuutta. Samalle taajuudelle terapiassa Pariterapia saa puolisoiden hermostot toimimaan samanaikaisesti, selviää Anu Karvosen tutkimuksesta. Kaikilta kerättiin myös haastatteluja kyselyaineistoa. Karvonen yllättyi siitä, että läsnä olleista ihmisistä hermostojen samanaikaisuus oli pariskunnilla kaikista matalinta terapian alussa. Vastaavat mittaukset tehtiin terapiaan osallistuvien lisäksi myös heidän terapeuteilleen, joita oli kaksi kussakin istunnossa. Terapeutin ja asiakkaan välinen myönteinen synkronia voi edistää sitä, että henkilö tuntee tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Karvonen pitääkin hermostoon liittyviä tuloksia varsin luotettavina ja näkee niissä monia soveltamisen mahdollisuuksia. Mittaamalla kehon reaktioita terapeutti voi esimerkiksi saada lisää tietoa terapian kuormittavuudesta tai aihepiireistä, jotka ovat henkilölle tärkeitä. Pariskuntien hermostojen toimintaa mitattiin tarkkailemalla hikoamiseen liittyvää ihon sähkönjohtavuutta ja sydämen sykettä terapiaistunnon aikana. K U VA : E V EL IIN A JA A TI N EN 6 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Karvonen kertoo, että puolisot voivat esimerkiksi riidellessä kiihdyttää toisiaan. Terapia-asiakkaiden reaktiot osuivat siis paremmin yhteen terapeuttien kuin omien puolisoiden kanssa. Sähkönjohtavuudessa ja sykkeessä tapahtuvat muutokset kertovat tahdosta riippumattoman hermoston viriämisestä
Mental Beauty Recordsin tavoitteena on antaa ääni erityisesti musiikillisesti lahjakkaille mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille. Toimitus perehtyy palautteeseen kyselyn päätyttyä 4. Hankkeessa on tarkoitus kehittää yläkouluihin uutta materiaalia lasten ja nuorten mielenterveystaitojen vahvistamiseksi. Mobiililaitteista, sosiaalisen median käytöstä ja muilta digitaalisilta alustoilta saadun tiedon avulla voinee jatkossa ennakoida mielenterveyden ongelmia. Näin pohtii Aalto-yliopistosta väitellyt Talayeh Aledavood yliopiston verkkosivuilla. Hänen tavoitteenaan on jatko ssa pystyä päättelemään digitaalisten laitteiden käytöstä, onko esimerkiksi avohoidossa olevien henkilöiden tilassa tapahtunut muutoksia. Levymerkin blogissa kerrotaan, että maaliskuusta joulukuuhun Mental Beauty Recordsille lähetettiin lähes 300 demokappaletta. Taidetoiminta voi työyhteisössä sisältää esimerkiksi kirjoitusharjoituksia, työskentelyä valokuvien, maalaamisen tai piirtämisen keinoin tai liikeja tanssiharjoituksia. Siinä kysytään muun muassa lukijoiden mielipidettä lehdestä ja tietoja siitä, mitkä jutut tästä lehdestä jäivät erityisesti mieleen. Sen koordinoimassa Artsequal-nimisessä hankkeessa on tehty suositukset siihen, miten taidetoimintaa voisi hyödyntää sekä työhyvinvoinnin että tuottavuuden lähteenä. Tutkimukseen voit osallistua osoitteessa https://my.surveypal.com/tunnejamieli Älypuhelin mielen mittariksi. Lue lisää verkkosivuiltamme: tunnejamieli.fi/category/hyvan-mielen-vinkki 40 Suomen Mielenterveysseuran Mestariksi arjessa -hanke on saanut 40 000 euron apurahan Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä. Vuonna 2017 aloittanut levymerkki on julkaissut lukuisia uusia kappaleita, muun muassa loppuvuonna ARTon #Lovestoori-nimisen popkappaleen. huhtikuuta 2018. Lukijoiden vastauksia hyödynnetään lehden sisältöjen kehittämisessä, joten kannattaa ehdottomasti vastata ja vaikuttaa. Mielenterveysseura tuo ilmi, että EU:n komission selvityksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia voidaan ehkäistä 40 prosenttia vahvistamalla aikuisten osaamista. Aledavood jatkaa työtään Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Suosituksen mukaan työpaikoilla toteutettu taidetoiminta on yhteydessä esimerkiksi luovuuden lisääntymiseen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja uusien työtapojen kehittämiseen. Vauhdikas alku inhimilliselle levymerkille Inhimilliseksi levymerkiksi itseään kutsuva Mental Beauty Records on saanut vauhdikkaan alun toiminnalleen. Hän on tutkinut ihmisten käyttäytymismalleja anonyymin puhelindatan avulla. Taidetta töihin Työyhteisössä tapahtuva taidetoiminta lisää työntekijöiden hyvinvointia, muistuttaa Taideyliopisto. LUKIJA, KERRO MIELIPITEESI! Tunne & Mieli -lehti tekee lukijatutkimuksen. Lue lisää tämän lehden takakannesta. K U VA : E V EL IIN A JA A TI N EN K U VA : SH U T TE R ST O C K K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 7. Vuonna 2018 sen onkin tarkoitus julkaista jopa kymmeniä äänitteitä
Vanhemmat voivat tehdä lastensa lapsuudesta kurjaa tahtomattaan, omasta pahasta olostaan ja väsymyksestään johtuen. Uhrautuvuus kääntyy pahimmillaan lasta vastaan. Niemen romaani näyttää, mitä tapahtuu, kun äidiksi tulee nainen, joka ei ole itse tullut kuulluksi ja nähdyksi, rakastetuksi ja kunnioitetuksi omana itsenään. Näyttäessään miten tämä traumojen siirtäminen tapahtuu äitien hyvistä pyrkimyksistä huolimatta, Niemi osuu asian ytimeen. Ymmärrämme, että he kuulevat, näkevät ja vaistoavat, ja että puhumatta jättäminen ja asioiden salailu vain pahentavat asioita. 2 Kolme ajatusta lapsista ja vanhemmista Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti (Teos 2017) Äiti sä annoit kaiken mulle. 3 TEKSTI MARJAANA ROPONEN Uhrautuvan naisen mallista tulee luopua. Äitiytensä kanssa kipuileva voi aloittaa lukemalla Niemen liikauttavan kirjan. Niemen tarinana äideistä on helppo nähdä, miten pahuus on vain harvoin tarkoituksellista. Se tuo traumojen jäljet myös niiden iholle, jotka ovat selvinneet lapsuudestaan ilman kolhuja. Äitiys ei ole helppo homma. Mona tietää, että näin hänen oma äitinsäkin halusi ja että tämä teki kaikkensa ollakseen hyvä äiti: leipoi sämpylöitä ja kutoi kireitä sukkia, yritti rakastaa ruoalla ja vaatteilla. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K 8 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Traumatisoitunut ei ole aina kokenut fyysistä väkivaltaa. Mut itteäs et antanu. M arjo Niemi kuvaa monologiromaanissaan Kaikkien menetysten äiti (Teos, 2017) koskettavasti ylisukupolvisten traumojen kulkeutumista äideiltä tyttärille. 1 Lapsen itsetunto syntyy vanhemman itsetunnosta. Siinä joutuu olemaan paljaana ja kasvotusten itsensä kanssa. Lapsia autetaan lopulta parhaiten auttamalla heidän vanhempiaan. Jos äiti ei arvosta itseään, lapsikaan ei arvosta itseään. Lapsille myös puhutaan ja sanoitetaan asioita aivan toisin kuin vielä 1960?1980-luvun kasvateille. Äitien on aika näyttää tyttärilleen ja myös pojilleen, että he ovat ihmisiä, eivät kotityöja kasvatusrobotteja. Ja mikä parasta, me aikuiset alamme ymmärtää, että lapsilla on tunteet ja mieli. Jostakin kumman syystä kumpikaan naisista ei onnistu tehtävässään toivomallaan tavalla. Romaani kaikille äitiyden kanssa kipuileville Nykylapsilla on onneksi turvanaan varhaiskasvatus ja koulu, joissa heille opetetaan tunnesäätelytaitoja ja itsetuntemusta. Kun äiti rakastaa itseään, lapsi rakastaa itseään. Sitä sä et pystyny antaa ja millaiselta sekin tuntu, viha siitä, et sä poistit itses, mut lähetit viestejä, miljoonia miljoonia viestejä siitä miten sä välität, mutta itseäs sä et pystyny antaa, ja senkin mä ahne paska halusin, enkä voinu tuntee kiitollisuutta vaan syyllisyyttä siitä mitä sä annoit, siitä mihin sä pystyit. Sukupolvien yli jatkuva emotionaalisen traumatisoitumisen ketju voidaan katkaista tulemalla tietoiseksi asiasta. Emotionaalinen trauma voi syntyä vanhempien käsittelemättömistä tunteista ja puhumattomuudesta. Romaanin päähenkilö Mona haluaa tyttärelleen parhaan mahdollisen lapsuuden
Mukana on niitä tarinoita, jotka ovat oikeastaan melko tavanomaisia, mutta joista ei kuitenkaan tavata puhua aina avoimesti: alkoholismin varjoja, lapsettomuutta, avioeroja, mielen järkkymistä. Sosiaaliturvan historia on myös suomalaisen hyvinvoinnin historia – kertomus siitä, kuinka olemme kurottaneet vaivaistaloista varsin koulutetuksi ja hyväosaiseksi kansaksi. Kirja on saatavilla esimerkiksi kirjastoissa ja sähköisenä kela.fi/tutkimusjulkaisut. Vireystilan nousu on luonnollista silloin, kun tilanne poikkeaa arkisesta – etenkin, jos haluaa onnistua. Lue lisää verkkosivuiltamme: http://www.tunnejamieli.fi/category/hyvan-mielen-vinkki K U VA : B E TH A N Y LE G G / U N SP LA SH K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 9. Lähes 250-sivuinen kirja antaa kullekin henkilölle tilaa niin minä-muotoisen tekstin kuin vahvojen valokuvienkin muodossa ja asettaa vaikeudet osaksi ihmisten elämänkulkua. Alta paljastuu toivo Teemu Potapoffin ja Julius Konttisen Selviytyjät – kirja elämästä tuo esiin 10 erilaista tositarinaa, ja kirjan tarkoituksena on avata lukijoiden silmät erilaisille elämänkohtaloille. Näe jännitys toisin Teemu Potapoff & Julius Konttinen: Selviytyjät – kirja elämästä (Docendo 2017) Jännittämisen ehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota kaikissa yhteisöissä, joissa ihmiset elävät arkeaan. Hienosti kuvitettu fiktiivinen sukutarina on koskettava tarttumapinta kehitykseen, josta voimme olla kiitollisia. Lyhyesti käsitellään myös niitä hetkiä, jolloin apu löytyy terveydenhuollosta, kuten terapiasta. Asiasisältö on mielenkiintoista kenelle tahansa historian ystävälle. Martin on poiminut kirjaan lukuisia harjoituksia ja vinkkejä jännittäjille erilaisiin tilanteisiin, kuten esiintymiseen. Vastoinkäymisten alta paljastuu toivo paremmasta. Historia on koottu nuorten sarjakuvataiteilijoiden avulla Suku, sisu, sotu -teokseen. Kirjassaan Saa jännittää – jännittäminen voimavarana Martin kirjoittaa, että noin 70 prosenttia suomalaisista on jännittänyt joskus esiintymistä, työpaikkahaastattelua tai muuta vastaavaa tilannetta. Minna Martin: Saa jännittää – Jännittäminen voimavarana (Kirjapaja 2017). Psykologi, psykoterapeutti Minna Martinin mukaan ”omaa ja toisen jännittämistä pidetään usein outona, kummallisena tai hävettävänä tunnekokemuksena”. Suku, sisu, sotu – suomalaisen sosiaaliturvan historiaa (Kela 2017), käsikirjoitus Jarkko Remahl, kuvitus: Aapo Kukko, Petrus Louhio, Iina Sofia Silventoinen, Niilo Kämäräinen, Tessa Astre ja Emma Haapamäki. Minna Martin: Saa jännittää – Jännittäminen voimavarana s. Jännittämisen voi nähdä kuitenkin myös toisin. Itsehoidon lisäksi kirja keskittyy kartuttamaan ymmärrystä jännityksen syistä. 193 Hyvinvoinnin historia Kela päätti julkaista 80-vuotiaan historiansa ja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi sosiaaliturvan historiaa luotaavan kirjan
Kanssakulkija J U K K A H A A P A L A I N E N J A S I R P A S U U T A R I J Ä Ä S K Ö 10 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8
Ammattilaisuran jälkeinen aika on ollut yhdessäoloon tottuneelle pariskunnalle haastavampaa, sillä erossa ollaan enemmän kuin ennen. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT EEVA ANUNDI T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 11. ”Olisi kamalaa, jos Jukka olisi aina samaa mieltä kanssani” Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö ovat pitäneet yhtä niin urheilijoina kuin yksityiselämässäkin.
Tanssiopetusta on tarjolla niin aloittelijoille kuin edistyneillekin. Järjestimme koko elämämme uudelleen voidaksemme aloittaa täysipainoisen kilpauran ja puolen vuoden kuluttua vuonna 1990 osallistuimme ensimmäiseen yhteiseen kilpailuun, Jukka kertoo. Pian jouduin tekemään päätöksen keskittyä sataprosenttisesti tanssiin. Pöytä notkuu herkkuja: tummaa kahvia, croissantteja ja marenkileivoksia. Jukka oli 25-vuotias, Sirpa vuotta nuorempi. – Noin 15-vuotiaana meillä oli sellainen viaton riiailuvaihe. Kilpatanssiseura Lapuan Huisku tarjosi toisen vaihtoehdon, josta Jukka innostui. – Hänen ryhdikkyytensä uhkui voimaa. Jukka oli viettänyt siellä haastavan vuoden huippuopettaja Espen Salbergin oppilaana. Oli nousukausi, ja asiakkaina oli monia aikansa julkisuuden henkilöitä, kuten Tellervo Koivisto. He saivat kasvaa haluamiinsa suuntiin ja ottaa vastuuta itse, omin askelin. Istumme Haapalainen Suutarijääskö Dance Studios -tilan keittiössä Helsingin Kaapelitehtaan neljännessä kerroksessa. – Kun teimme tietoisen päätöksen alkaa seurustella, oli päätös alkaa kilpailla yhdessä myös helppo, Sirpa muistelee. Studiolla opettavat Suomen eturivin tanssinopettajat. Yhteinen visio tulevasta oli alusta saakka kirkas. Yksityiselämässään pian 30 vuotta yhtä pitänyt pari on jakanut yhteistä aikaa roimasti enemmän kuin avioparit keskimäärin. Sirpa muutti vuonna 1989 Helsinkiin Jukan luokse, joka oli saapunut samoihin aikoihin Oslosta. Varsinainen seurustelusuhde alkoi kuitenkin vasta vuosia myöhemmin. 12 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Tarina on kerrottu monta kertaa aiemmin, mutta muisto nostattaa yhä lämmön. SITOUTUMINEN Pari seurusteli kesäkuusta tammikuuhun ennen kuin päätös kilpailemisesta lukittiin. Teini-ikäisinä Jukka ja Sirpa kävivät yhteisillä tanssitunteilla Oulussa. Pohjanmaalla 300 kilometrin päässä Sirpasta kasvanutta Jukkaakin olisi baletti kiinnostanut, mutta Lapualta ei löytynyt opettajaa. Katseet pitenivät, ja ehkä muutama poskisuukko vaihdettiin, Sirpa kertoo. – Minulla oli intohimo kenkiin ja asusteisiin, joka huomattiin pian liikkeen johdossa, ja sain lisävastuuta. Pari osaa kurinalaisen treenauksen lisäksi myös arvostaa nautintoja. Koulun seinät ovat täynnä kuvia yhteiseltä tanssitaipaleelta. Myös Sirpa, joka oli saapunut kilpailemaan yhdessä serkkunsa kanssa, muistaa yhä ensimmäisen kohtaamisen tulevan miehensä kanssa. Jukka työskenteli tuohon aikaan Oldenburgin kenkäkaupassa Helsingin Aleksanterinkadulla. Lasten annettiin kuitenkin harrastaa itsenäisesti. Jo seuraavana vuonna he osallistuivat ensimmäisiin K A N S S A K U L K I J A J U K K A J A S I R P A Järjestimme koko elämämme uudelleen voidaksemme aloittaa kilpauran. Baletti viehätti, mutta kymmenvuotiaana kilpatanssi vei täysin mukanaan. ALOITTAMINEN Sirpa Suutari-Jääskö kasvoi Oulussa ja aloitti balettiharrastuksen nelivuotiaana. T alviaurinko siivilöityy kauniisti vanhan ikkunan läpi. – Päätös tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kun Suomen kaikkien aikojen menestynein tanssiurheilupari Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö asettuvat kuvattaviksi, kosketuksessa on enemmän aitoa läsnäoloa kuin poseerausta. Yhteisen kilpailun alettua tanssi vei kuitenkin yhä enemmän aikaa kalenteristani. Ystävyyteemme tuli uusi sävy. Kaapelitehdas oli ollut parin harjoittelutilana jo pitkään, mutta uudet tilat ovat mahdollistaneet oman koulun perustamisen. Suomen-studion tanssikalenteriin mahtuu myös Jukan ja Sirpan ohjaamia tunteja ja valmennuksia, vaikka he ovat asuneet vuodesta 1991 lähtien vakituisesti Englannissa. Molemmat ymmärsivät, että uran kannalta oli tärkeää selkiyttää, mitä he merkitsevät toisilleen. Olin ujo, ihailin Sirpaa kaukaa, vaikka hän kiinnosti minua valtavasti, Jukka kertoo ja hymyilee. – Tapasimme ensimmäistä kertaa, kun osallistuimme Kemijärvellä pidettyihin tanssikilpailuihin. Molempien tanssijoiden perheissä arvostettiin luovuutta, kulttuuria ja perheen yhteishenkeä
Aina ei ollut varaa soitella puhelimellakaan. Kahta samanlaista päivää ei mahtunut elämään. Alkuun toimeentulo ei kuitenkaan ollut helppoa, raha oli tiukassa. Parin vahvin valtti oli kuitenkin elämään luottaminen ja usko yhteisen kutsumuksen voimaan: kyky innostua ja heittäytyä unelman varaan epävarmassakin tilanteessa. Tärkeäksi rutiiniksi muodostuivat tuolloin palaverit, joissa käytiin läpi mennyttä sekä tehtiin päätöksiä tulevasta. Minä kokkaan ajatuksiani pidempään. Persoonat täydensivät toisiaan. – Opimme, että ennen mestaruuden puolustamisaikaa tavoitteemme olivat korkeammat. Elämää rahoitettiin muun muassa luomalla kollegoille tanssipukuja: Jukka käytti ompelukonetta ja Sirpa koristeli pukuja paljeteilla. Pari kilpaili, opetti ja esiintyi ahkerasti kymmenen vuoden ajan kaikilla mantereilla. Treenaaminen oli työtä, mutta molemmille oli selvä, ettei tanssista saanut tulla rutiinia. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 13. Lisätienestejä ei tarvinnut enää hankkia. Osaamme kuitenkin antaa aikaa prosessoinnille. Näin pysyttiin kartalla myös siitä, mitä toiselle muutenkin kuuluu. Silloin pyrimme aina luomaan ja kehittämään tanssia sellaiseksi, joka kiinnittää yleisön ja lajin ammattilaisten kiinnostuksen. Vuoteen mahtui kaksitoistakin kilpailua. Asiat selvisivätkin aina, vaikka välillä viime tipassakin. ammattilaiskisoihinsa. Pian ammattilaisura oli vauhdissa, ja kolmen vuoden kuluttua pari oli noussut maailman viiden parhaan kilpatanssiparin joukkoon. Silloin myös tuomarien on reagoitava meihin. Yhden kisan taakse jäädessä alkoi valmistautuminen seuraavaan. Toisen urheilijan arvostus saa uskomaan, että oma tekeminen on arvokasta. Muiden tanssijoiden arvostus oli meille erityisen tärkeää. – Jukalla on yleensä aina ollut heti valmiina mielipide, oli kyseessä työ tai yksityiselämä. Jos ajatukset ovat joskus kolisseet, olemme osanneet tarvittaessa myös pyytää anteeksi. – Muistan, kuinka löysin kaapin perälle unohtuneen tanssikankaan ja pystyin myymään idean siitä tehdystä esiintymisasusta asiakkaalle vakuuttamalla, kuinka juuri se kuosi pukee häntä parhaiten, Jukka nauraa. Intohimo lajiin ja nuoruuden uskaliaisuus antoivat nostetta ratkaisulle muuttaa Englantiin, jossa heidän kotinsa on ollut siitä lähtien
Meille on tärkeää haastaa toisiamme, mutta emme sorru painostamiseen. Näin jo silloin tulevat mahdollisuudet edessämme. Suhteen kannalta ammattilaisuran jälkeinen aika on ollut yhdessäoloon tottuneelle parille haastavampaa. – On onnekasta, että olemme aina olleet kiinnostuneita samoista asioista, Jukka sanoo. Olemme saaneet nyt tehdä yhdessä ja erikseen erilaisia hienoja projekteja: tanssia, teatteria, tuomarointeja ja valmennusta, Jukka kertoo. Jukka Haapalainen & Sirpa Suutari-Jääskö • Jukka Haapalainen (1965) ja Sirpa Suutari-Jääskö (1966) ovat Suomen menestynein kilpatanssipari. Tuntui kuitenkin erityisen hyvältä saada lopettaa ammattilaisura British Open -kilpailun voittoon. • Lisäksi parin saavutuksiín kuuluvat alan tärkeimmät tunnustukset, kuten Prince Mikasa of Japan Award, Isadora Duncan Dance Award, Carl Alan Award le Classique de Dance Award ja Ballroom Federation Award of Outstanding Achievements in Dance • Pari asuu Lontoossa mutta viettää paljon aikaa myös Helsingissä. Minulle on tärkeää, että Jukka huomaa minut naisena ja antaa siitä palautetta. Ympärillämme on jatkuvasti upeita ihmisiä, tietenkin mahdollisuus vertailuun on joka hetki olemassa. Seksuaalinen vetovoima on tärkeä osa suhdettamme. Viime vuosina parin työreissut ovat usein sattuneet eri aikavyöhykkeille. Toista ei pidetä itsestäänselvyytenä. Paletti vain muuttui kirjavammaksi, ja energiaa vapautui uusiin asioihin. Tanssiammattilaisten maailmassa noin puolet pareista on Jukan Sirpan kokemuksen mukaan yhdessä myös yksityiselämässään. Jukka hymyilee takaisin. Tie vie useammin nyt eri suuntiin, mutta yhdessä pyritään siihen, etteivät erossaolot tulisi liian pitkiksi. – Minulle on luonteenomasta tukea Jukkaa, eikä se tarkoita, etten kertoisi mielipidettäni, tai että sopeutuisin hiljaa hänen päätöksiinsä, jos niitä vastustaisin. RAKASTAMINEN Kehollisuus ja näyttävyys ovat olennainen osa tanssijan ammattia. – Mutta olisi kamalaa, jos olisit aina samaa mieltä kanssani, Sirpa huudahtaa. – Meillä on ollut ilo tehdä työtä kauneuden parissa. En ole katunut lopettamispäätöstä. Ammattilaisuran lopettaminen ei lopettanut töitä. Työhön liittyvien velvoitteiden lisäksi itsestä huolehtiminen on molemmille myös itsensä arvostamista, mutta samalla toisen huomioon ottamista. 14 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Omassa tarinassaan he näkevät yhteisen uran olleen vain vahvuus parisuhteelleen. K A N S S A K U L K I J A J U K K A J A S I R P A LOPETTAMINEN Kymmenen vuoden intensiivisen kilpauran jälkeen Jukka ilmoitti, että nyt riittää. – Olimme nähneet jo kaiken ja saavuttaneet paljon. Jukka kiteyttää näkemyksensä parisuhderakkaudesta loputtomaan empatiaan ja ymmärrykseen toista kohtaan ja lisää katsoen vaimoaan: – Olin todella iloinen siitä, kun tulit katsomaan yllättäen minun englanninkielistä luentoani. Sirpa hymyilee ja ottaa kiitoksen hyvillään vastaan. Suhteemme perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja toisen erilaisuuden arvostamiseen, vaikka se ei aina olisi helppoa tai mielekästäkään. Ammattilaisuransa jälkeen he ovat tehneet useita teatteriproduktioita yhdessä. Sirpan ei varsinaisesti tarvinnut tehdä edes päätöstä: oli selvää, että Jukka ei halunnut enää kilpailla, eikä Sirpa halunnut tanssia kenenkään muun kanssa. He ovat voittaneet British Open to the World tittelin neljästi vuosina 1997, 1998, 1999 ja 2001 ammattilaisten latinalaistansseissa. Silloin Jukka ja Sirpa ovat korvanneet puhelut sähköposteilla ja Whatsapp-viesteillä, joihin ehtii rauhassa purkaa pitempiäkin ajatuksia. En osannut odottaa, että näkisin sinut siellä. Molemmat kokevat tärkeäksi jakaa ajatuksia arjen keskellä matkankin päästä
T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 15
T U N NE & MIE LI Hyvän mielen vinkki Naiset elävät hormonitasojen vaihteluiden kanssa koko elämänsä. Miehillä vaihtelut eivät ole yhtä dramaattisia, ja heille omat vaihdevuosioireet voivatkin tulla yllätyksenä. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVITUS MARIA VILJA Mieli käy hormoneilla 16 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Hormonien vaikutuksesta elämän eri vaiheissa on hyvä olla tietoinen
Myös vauvan odotus kohottaa mielialaa, joten jos raskaus on ei-toivottu, voi mieliala olla hormoneista huolimatta matala. J otta elämä olisi mielekästä, hormonien vaikutuksesta hyvinvointiin on hyvä olla tietoinen. Oireisiin kannattaa hakea herkästi apua. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 17. Naiset viehättyvät erilaisista miehistä eri vaiheissa kuukautiskiertoa. Olo alkaa helpottaa kuukautisten alettua, kun keltarauhashormonitaso romahtaa ja estrogeenitaso alkaa nousta. Naiset ovat tottuneet hormonien monenlaisiin vaikutuksiin elämässään, ja siksi naisten voi olla miehiä helpompi ymmärtää, miten hormoneilla käyviä ihmiset ovat. Lapsen odottaminen vaikuttaa tutkitusti myös isän hormonitasoihin. Vaihdevuosi-iässä mielialaa koholla pitävän estrogeenin eritys alkaa luonnollisesti vähentyä, minkä vuoksi kuukautisia edeltävä ilmiö muuttuu jatkuvaksi olotilaksi. Tämän vuoksi tunteet omaa kumppania kohtaan voivat vaihdella kuukautiskierron eri vaiheissa. Ovulaation aikana nainen viehättyy maskuliinisemmista miehistä. . Kuukautiskierron loppupuolella estrogeenitaso on matala, mikä aiheuttaa ärtyneisyyttä, itkuherkkyyttä ja saamattomuutta. Vaikka isän ja vauvan kiintymyssuhde ei olisi rakennettavissa yhtä lujaksi kuin äidin ja vauvan, perheenjäsenten välinen yhteys vahvistuu hellimisessä ja koskettelussa. . Lieskat vain lyövät nenästä ja savu tupruaa, kuvailee gynekologi Maija Kajan. Synnytyksen jälkeen hormonitasot romahtavat, mikä aiheuttaa alakuloa. Synnytyksen ja imetyksen aikaansaama voimakas oksitosiinihormonin erittyminen tasaa mieltä ja tuo mielihyvää, minkä ansiosta äidit yleensä selviytyvät vauva-ajasta hyvin. Pojilla testosteronin erittyminen vaikuttaa elämään laaja-alaisesti seksuaalisen halukkuuden ja fyysisten muutosten kautta. Raskausaikana hormonit kohottavat mielialaa Raskausaika on naisen mielen hyvinvoinnin kannalta tasaista aikaa, koska sekä estrogeeniettä keltarauhashormonitasot ovat korkealla. . Oksitosiinihormoni edesauttaa äidin kiintymistä lapseensa. Joskus oikein yllättää, että läheiset ovat vielä hengissä, kun naisella on pahimmillaan sellainen olo, että voisi tappaa kaikki. Hormonit ovat yksi syy synnytyksen jälkeisen masennuksen kehittymiseen, mutta sen taustalla on usein myös äitien synnytykseen ja imetykseen liittyvä suorituskeskeisyys, Maija Kajan kertoo. Esimerkiksi vauvan kutittelulla näyttää olevan paljon merkitystä. Tytöillä estrogeenin ja keltarauhashormonin tasojen vaihtelut vaikuttavat mielen hyvinvointiin suoraan serotoniiniaineenvaihdunnan kautta. Kivulla synnytetty lapsi, joka on useimmiten syntymähetkellään objektiivisesti katsoen ruma, muuttuu äitinsä silmissä nopeasti maailman kauneimmaksi olennoksi. Vaikka miesten vaihdevuosioireet eivät hitaampien hormonimuutosten vuoksi ole yhtä dramaattisia kuin naisilla, on miesten hyvä olla tietoisia testosteronitason laskun vaikutuksista. Hikoileva lohikäärme on hyvä kuvaus vaihdevuosia elävästä naisesta. Murrosiässä alkava hormonitoiminta tekee tytöistä naisia ja pojista miehiä
Mieleinen liikuntaharrastus auttaa tehokkaasti, sillä se parantaa serotoniiniaineenvaihduntaa. Orgasmi lisää oksitosiinihormonin eritystä myös itse tuotettuna. Hankaliin PMSoireisiin voi saada apua serotoniinilääkityksestä. ja kuolemaan pois, kun tämä itsensä monistamisen tehtävä ei enää ole mahdollinen. Esimerkiksi oman lapsensa voi napata kainaloonsa tai silittää tämän päätä ohimennen. Kosketuksen mielihyvää tuova vaikutus kannattaa muistaa, Maija Kajan sanoo. Pelkkä keskustelu ammatti-ihmisen kanssa voi auttaa. Olemme sitä iloisempia mitä enemmän kosketamme toisia ja tulemme itse kosketetuiksi. Hormonivaihteluihin on olemassa hoitokeinoja PMS-oireet ja vaihdevuodet voivat vaikeimmillaan tehdä naisen ja hänen perheensä arjesta henkisesti raastavaa. Tämä koskee sekä naisia että miehiä, kertoo Maija Kajan. Naisten hormonikorvaushoidon hyödyt ja haitat: HYÖTYJÄ: Vaihdevuosioireiden helpottuminen eli parempi elämänlaatu Verenpaineja kolesterolitasojen nousun esto Diabeteksen, osteoporoosin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin, dementian sekä paksusuolisyövän riskien väheneminen HAITTOJA: Rintasyövän riskin lisääntyminen Syvän laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan sekä aivoinfarktin riskien lisääntyminen (Hoidon räätälöinti vähentää riskejä ja aivoinfarktin kohdalla hoito voi jopa muuttua riskiä vähentäväksi) Kosketus lisää mielihyvää . Nainen on biologisesti rakennettu olemaan aina raskaana tai imettämään . Kosketuksessa erittyy mielihyvää tuottavaa oksitosiinihormonia. . Erityisen paljon sitä erittyy orgasmissa, mutta oksitosiinin erittymistä vauhdittaa kaikenlainen koskettelu. Hormonitasojen lasku tekee naisen usein myös saamattomaksi, minkä vuoksi liikkumaan lähteminen voi olla vaikea ponnistus. 18 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Koska läheisen ihmisen koskettaminen on hyvä keino saada mielihyvää, myös ystävien, omien sisarusten ja vanhempien kanssa voi opetella halaamaan. Jos itsehoitokeinot eivät auta, on syytä varata aika gynekologille. Musiikin kuuntelun vaikutuksista mielen hyvinvointiin on saatu lupaavia tuloksia. . Silloin voi kokeilla muita itsehoitokeinoja, kuten tryptofaania sisältäviä ruoka-aineita, joita ovat esimerkiksi liha, kala ja pavut. Oireiden helpottamiseksi voi kokeilla ensin itsehoitokeinoja. . Arkista, ei-seksuaalissävytteistä koskettelua voi opetella, jos sitä ei ole syntyjään oppinut. Hormonikorvaushoitoa ei ole syytä arastella luonnottomuuden perusteella, sillä hormonien aiheuttamat oireet ovat itsessään luonnoton osa naisen elämää
. Jos hoitovaste on kolmen kuukauden kuluttua hyvä, voidaan siirtyä kolmen kuukauden välein annettavaan pistoshoitoon. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 19. On myös tärkeää sulkea pois muut samantyyppisiä oireita aiheuttavat sairaudet, Vornanen sanoo. Hormonikorvaushoito aloitetaan päivittäin iholle levitettävällä geelillä. Jos vaihdevuosioireet hankaloittavat selvästi arkea ja huonontavat elämänlaatua, voidaan kokeilla testosteronikorvaushoitoa. Testosteronitason aleneminen tapahtuu yleensä hitaasti, minkä vuoksi kaikki miehet eivät koe häiritseviä oireita. Esteitä hoidolle ovat uniapnea, sydänsairaudet sekä eturauhassyöpä. Liikunta auttaa oireiden hallinnassa, vaikka painonpudotustarvetta ei olisi. Valvominen ja vuorotyön tekeminen heikentävät testosteronitasoja. Osalla miehistä testosteronitaso laskee nopeasti ja silloin oireet voivat olla voimakkaita, kertoo kirurgian ja urologian erikoislääkäri Timo Vornanen. . Ennen hoidon aloittamista on myös varmistettava verikokein, että testosteronitaso on alle viitearvojen. Hormonikorvaushoidon hyödyt ovat yksilöllisiä, mutta on paljon potilaita, jotka selvästi hyötyvät hoidosta. . Lähde: gynekologi Maija Kajanin ja kirurgian ja urologian erikoislääkäri Timo Vornasen haastattelut Miesten hormonikorvaushoidon hyödyt ja haitat: HYÖTYJÄ: Yleinen voinnin koheneminen ja elämänlaadun paraneminen Painon lasku Kohentaa yleiskuntoa ja parantaa lihaksiston kuntoa Seksuaalitoimintojen koheneminen HAITTOJA: Hoidon aikana hedelmällisyys heikompi Liian suurilla annoksilla hemoglobiinin nousu Voi lisätä eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta johtuvia virtsaamisvaikeuksia Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus alentaa keski-iässä aina testosteronitasoa veressä. Vaikeimmillaan nämä muutokset toimintakyvyssä voivat johtaa työkyvyttömyyteen ja masennukseen. Myös miehillä on vaihdevuodet Miesten vaihdevuosioireisiin kuuluu alavireisyyttä, ärtyisyyttä, keskittymisvaikeuksia, energisyyden vähenemistä, unen katkonaisuutta, hikoilua sekä sukupuolista haluttomuutta ja erektiovaikeuksia. Koska ylipaino laskee veren testosteronipitoisuutta, tehokkainta itsehoitoa on painon pudottaminen. Kun testosteronitaso on korkea, vointi on parhaimmillaan. Miehillä testosteronitasot ovat korkeimmillaan aamuisin
Onnellisilla ihmisillä on tutkitusti myönteinen käsitys itsestään. Tärkeä osa mielen hyvinvointia on kokemus itsestä riittävän hyvänä ja arvokkaana. Se, että ihminen kokee itsensä riittävän hyväksi ja arvokkaaksi, on tärkeä osa mielen hyvinvointia. – Itseään arvostava ihminen hyväksyy itsensä hyvine ja huonoine puolineen. Itsensä rakastaminen ei sen sijaan tarkoita rajatonta itserakkautta ja ylimielisyyttä. Terveellä tavalla itseään arvostava ihminen arvostaa myös muita. Tämä lähtee jo vauva-ajasta ja ensimmäisistä katseista vauvan ja vanhempien välillä, Heiskanen valottaa. – Psykologisten tutkimusten mukaan myönteinen suhde itseen rakentuu pitkän ajan kuluessa juuri vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Myönteinen kokemus itsestä auttaa myös toipumaan mahdollisista mielenterveyden ongelmista, kuten masennuksesta tai ahdistuneisuudesta. T U N NE & MIE LI Hyvän mielen vinkki 20 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Tämä paljon toistettu klisee on Väestöliiton psykoterapeutti Lotta Heiskasen mukaan puuta heinää. Oikotietä myönteisen itsearvostukseen ei ole, sillä itsen rakastaminen syntyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja peruskokemus itsestä muokkautuu hitaasti. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT SHUTTERSTOCK Myönteinen minäkuva syntyy vuorovaikutuksessa J otta voisi rakastaa muita, pitää oppia ensin rakastamaan itseään. Silloin ihminen näkee muut ihmiset lähinnä itsensä jatkeina ja omien tarpeidensa tyydyttäjinä. Hän osaa arvostaa omia tarpeitaan, ottaa vastuuta teoistaan ja suojata itseään, olla terveesti itsekäs. Ihminen, joka kokee riittävää huolenpitoa ja hyväksyntää ja tulee turvallisesti kohdatuksi, oppii näkemään itsensä rakastettavana ja huolenpidon arvoisena. Minäkäsitys vaikuttaa myös mielialaan, arjessa selviytymiseen ja vastoinkäymisistä toipumiseen. Itseään arvostava ihminen ei suostu huonoon kohteluun ja epätyydyttäviin ihmissuhteisiin
Peruskokemus itsestä muokkautuu hitaasti. Anna aikaa muutoksille. Ole itsellesi armollinen virheistä ja puutteista huolimatta, kiitä itseäsi. Suhtaudu itseesi yhtä ymmärtäväisesti kuin ystäviisi ja ole ystävällinen itsellesi. Hyväksy keskeneräisyys. Hyväksy tunteesi aidosti, myös suru ja pettymys. . . . Jos syvät riittämättömyyden ja arvottomuuden tunteet piinaavat usein ja häiritsevät ihmissuhteita ja arkista elämää, kannattaa hakeutua psykoterapiaan. Sama toimintamalli jatkuu usein aikuisuudessa, mutta tiedostamatta, Heiskanen toteaa. Muista, että tukea ja lämpöä ei tarvitse ansaita. Pienen lapsen mieli toimii niin, että hän syyttää automaattisesti itseään, jos vanhemmat ovat kielteisiä tai torjuvia häntä kohtaan. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 21. Voit kuitenkin pohtia näitä asioita. . Tee asioita, joista saat hyvää mieltä, työskentele unelmiesi eteen. Kun vetää rajansa selkeästi, myös ihmissuhteissa ”paukkuu” vähemmän. Lentokoneessakin kehotetaan laittamaan happinaamari ensin omille kasvoille, vasta sen jälkeen voi auttaa muita. HYVÄKSY TUNTEESI Myönteisen itsearvostuksen löytämiseen ei ole olemassa Pirkka-niksejä, sillä negatiivinen tunne itsestä on syntynyt jo varhaisessa vuorovaikutuksessa. – Terapia auttaa ymmärtämään huonon itsearvostuksen taustalla olevia tekijöitä ja työskentelemään niiden kanssa. . On helpottavaa huomata, että oma huonous ei olekaan tosiasia, vaan kasvuhistoriassa syntynyt, opittu kokemus, joka tuntuu todelta. Huonot ihmissuhteet voivat vahingottaa syvästi ja aiheuttaa vääriä sisäistyksiä. Siksi on tärkeää etsiä ihmissuhteita, joissa voi saada varauksetonta hyväksyntää ja korjaavia kokemuksia. Itseään arvokkaana pitävä ihminen osaa viestiä omista tarpeistaan suoraan ja ystävällisesti. . VIESTI TARPEISTASI Itsestään välittävä ihminen osaa sanoa tarvittaessa ei. Tee tietoisen läsnäolon harjoituksia. . Ihminen, joka suhtautuu riittävän myönteisesti itseensä, suhtautuu yleensä armollisemmin myös toisiin eikä virittele epärealistisia paratiisikuvitelmia esimerkiksi parisuhteessa. Rajat voivat olla fyysisiä, sosiaalisia tai emotionaalisia
Auttaminen kumpuaa lähimmäisenrakkaudesta. O D A I A L B A Y A T J A T I M O S A A R I N E N Kanssakulkija Ystävät yli rajojen Odai Al-Bayat ja Timo Saarinen ovat löytäneet toisistaan ystävät eri kielestä, kulttuurista ja uskonnosta riippumatta. Jatkossa yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan. TEKSTI KIRSI-KLAUDIA KANGAS KUVAT ESKO SOINI Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Timo elää vaimonsa kanssa tiiviisti mukana perheen iloissa ja suruissa. 22 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Odai perheineen on menettänyt yhteyden sukulaisiinsa kotimaassaan Irakissa
T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 23.
Siitä alkoi ystävyytemme. Poikkesin hänen antiikkiliikkeessään kysymässä aikatauluja, vaikka en juuri osannut vielä silloin suomea. Kaikki sunnipoliisit laitettiin viralta, osa katosi. Timo on ollut tukenani, kun olen koettanut sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Osa suvusta on tapettu ja loput ovat paenneet jonnekin. Minä ja perheeni joudumme hengenvaaraan, jos meidän on pakko palata Irakiin.” K A N S S A K U L K I J A O D A I J A T I M O O D A I A L B A Y A T Timo on ollut tukenani, kun olen koettanut sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Matkustimme kolme viikkoa Turkin, Kreikan, Makedonian, Serbian, Kroatian, Itävallan ja Saksan kautta Ruotsiin, josta perheemme pääsi lopulta Tornion kautta Keuruulle lokakuussa 2015. Työskentelin Irakissa poliisina. Heillä on kavereita ja he ovat oppineet hyvin suomea. Minua uhattiin aseella. Sitten sain tappouhkauksen, ellemme poistuisi koko maasta. Toinen hyvä ystäväni Haapamäellä on auttanut perhettäni esimerkiksi viranomaisissa, kaupassa, lääkärissä ja pankissa. Iloitsen kodin lisäksi työpaikastani. Tämä tapahtui vuonna 2015. Tyttäreni Yasameen (11) ja Musk (10) käyvät Haapamäen ala-astetta. Opiskelen joka päivä kaksi tuntia suomea itsekseni tai ystävän kanssa. Elämämme muuttui mahdottomaksi, kun nykyinen shiiahallinto alkoi vainota islamilaisuuden sunnihaaraan kuuluvia ihmisiä. T utustuin Timo Saariseen toissakeväänä, kun olin lähdössä Keuruulta käymään junalla Jyväskylässä. 24 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Tapaukselle on todistajia ja se meni oikeuteen. Harrastamme jalkapallon pelaamista Haapamäen Pallo-Pojissa. Odotus voi viedä vielä vuoden. . Timo vie autollaan lapsemme joka aamu parin kilometrin päähän kouluun, sillä emme ole vielä tottuneet kylmään ja pimeään. Timo ja hänen vaimonsa Liisa tutustuivat vaimooni Esraan ja kolmeen lapseeni. Siihen mennessä olemme asuneet Suomessa jo kolmisen vuotta. Minä pelaan sen edustusjoukkueessa. Jos päätökseen ei tule muutosta, perheemme joutuu taas lähtemään, mutta Irakiin emme voi palata. Timo neuvoi minua ystävällisesti. Saariset ovat meille nyt uusi suku ja perhe. Olemme olleet Timon mukana seurakunnan juhlissa ja hänen syntymäpäivillään. Meille on aina järjestetty juhlissa kasvisruokaa. On tuskallista, kun en tiedä missä vanha äitini nyt on. Kävin Timon luona, ja ilokseni hän palkkasi minut osa-aikaiseksi myyjäksi Antiikkirenkiinsä kolmeksi kuukaudeksi. Olen opetellut työsanastoa, kuten ruuvimeisseli, puristin, vasara ja ovi. Timo menee aikaisin illalla nukkumaan, joten emme sen jälkeen häiritse häntä. Timo on kristitty ja minä olen muslimi, mutta me kunnioitamme toistemme uskontoja. Kielitaitoni karttuu osallistumalla ja tutustumalla. He menevät aamulla töihin, sitten kauppaan ja kotiin. Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä tekemäni valitus on käsittelyssä. Syksyllä etsiskelin itselleni töitä, sillä haluan elättää perheeni omalla työlläni. Kaikki oli sekavaa aluksi. Valitsimme Suomen muun muassa rauhallisuuden ja hyvän koulutuksen vuoksi. Olen menettänyt yhteydet omaan sukuuni ja ystäviini kotimaassani. Olemme tekemisissä joka päivä. Kylmyys, pimeys, vieras kieli ja outo ruoka eivät haitanneet, kun meillä oli vihdoin mahdollisuus asua turvassa. Sain töitä tehtaasta, joka valmistaa erilaisia rakennusalalla tarvittavia komponentteja. Poikani Ahmed (6) on esikoulussa. Olen joskus korjaillut hänen autoaan, sillä olen ollut aikaisemmin korjaamossa töissä. Kun vastaanottokeskus Keuruulla lopetettiin, hommasi Timo perheelleni 15 kilometrin päästä Haapamäeltä pienen asunnon samasta rivitalosta, jossa hän asuu vaimonsa kanssa. Liisa neuvoo lapsia läksyjen tekemisessä ja auttaa vaimoani hankkimaan heille edullisia vaatteita ja leluja. Olen huomannut, että suomalaiset eivät kyläile toistensa luona niin usein kuin me irakilaiset. Sain kirjallisen vaatimuksen poistua Bagdadista lasten kidnappaamisen uhalla. Ennen pakomatkaa selvitin englantia puhuvan vaimoni kanssa, mikä olisi paras maa. Kysymme ainakin toisiltamme, mitä kuuluu. Odotamme Timon kanssa huolissamme siitä, millainen päätös kielteisen turvapaikkapäätöksen valitukseen tulee
Odai Al-Bayat • Ikä 39 vuotta • Ammatti: poliisi • Perhe: vaimo Esra ja kolme alaikäistä lasta • Kotoisin Irakista • Kotikieli arabia • Tullut Suomeen 21.11.2015 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 25
K A N S S A K U L K I J A O D A I J A T I M O Timo Saarinen • Ikä 60 vuotta • Työ: antiikkiliikkeen omistaja • Vaimo Liisa Saarinen • Kolme aikuista lasta aikaisemmasta avioliitosta 26 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8
Uskonto ei aiheuta meillä ongelmia. Odain perheen projekti on yhteinen valintamme. Hänellekään syksy ja talvi varsinkaan ilman ympärillä olevaa sukua ei ole helppoa. Onneksi Odai ymmärtää kunnioittaa tilannettani. Y mmärsin ottaneeni ison riskin, kun otin tuntemattoman ja lähes kielitaidottoman pakolaismiehen kolmeksi kuukaudeksi töihin antiikkiliikkeeseeni toissa syksynä. Työ tuo oikein mitoitettuna vaihtelua ja kivoja ihmiskontakteja. Kunnioitamme toisiamme. Kesällä pelasimme, grillasimme ja vietimme aikaa ulkona. Iloitsen siitä, että koko perhe on ollut usein seurakuntani juhlatilaisuuksissa mukana. Sain siis oman pankkiholvin. Odai osallistuu myös asumiskuluihin nyt, kun hän on kokeilujakson päätteeksi päässyt töihin lähistöllä olevaan kalustetehtaaseen. Minulle se merkitsi omasta kunnosta huolehtimista entistä tarkemmin. Siitä alkoi raittius ja kuntoutuminen. Sairauteni puhkeamiseen vaikutti huumeiden käyttö, joka johti minut rötöksiin ja kuusi kertaa vankilaan. Syksyisin väsyn helposti ja masennuskaan ei ole kaukana, kun unettomuus vaivaa. Sain vuokrattua viisihenkiselle perheelle edullisesti pienen yksiön naapuristamme. Lapset käyvät Liisan kanssa Mix-illoissa, joissa puuhataan monenlaista kivaa. Selvimpinä hetkinä tajusin olevani tuhon partaalla ja kaduin tekojani. Tulin sitten uskoon Turun vankimielisairaalassa. Ymmärsin kuitenkin, että mies oli tosissaan ja halusi tehdä kaikkensa työn löytymiseksi. Sanoisinko, että monenlaisia naamanilmeitä tässä on tarvittu. Makasin 1980-luvulla monta kertaa remmipetissä mielisairaalassa. Vetäydyn omaan rauhaan viiden jälkeen ja menen aikaisin nukkumaan. Jos päätös pysyy kielteisenä, he joutuvat lähtemään taas uuden kotimaan etsintään. Perustin vuosia sitten seurakuntani alaisuuteen antiikkiliikkeen ensin Haapamäelle ja sitten oman liikkeen Keuruulle. Viimeinen kerta oli 2000-luvun alussa, kun jätin lääkkeet omin päin pois. Hän seisoo omilla jaloillaan ja antaa minun olla oma itseni. Raamattu kehottaa rakastamaan, ja sitä olemme halunneet heille osoittaa. Olimme ystävystyneet ja kiintyneet jo niin, että heidän siirtämisensä lakkautettavasta vastaanottokeskuksesta outoihin oloihin Kauhavalle tuntui pahalta. Alussa syntyi kulttuurien erilaisuudesta ja kielitaidottomuudesta johtuvia tilanteita. Mikäli valitus kielteisestä turvapaikkapäätöksestä menee läpi, Odain perhe tulee löytämään elämänsä uomat Suomessa ja pärjäämään ilman tukiverkkoa. Haluan, että heille jää muisto rakkaudesta Suomessa. T I M O S A A R I N E N T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 27. Olen ollut nyt kymmenen vuotta naimisissa rakkaan Liisani kanssa. Olen päättänyt tämän talviajan auttaa Odaita kuljettamalla lapset joka aamu kouluun. Aarteeni ovat onneksi nyt muissa arvoissa kuin rahassa. Siinä paistuivat meidän possunpalamme ja Odain perheen vihannekset saman vokkipannun eri reunoilla sulassa sovussa. Esra laittaa todella hyvää irakilaista ruokaa. Tiesimme vaimoni Liisan kanssa, että tulisimme elämään tiiviisti heidän kanssaan iloissa ja suruissa. Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, jonka kanssa pystyn elämään, kun pidän huolta lääkityksestä ja levosta. Minua huvittaa se, että entisenä pankkiryöstäjänä perustin antiikkikirpputorin Haapamäen lakkautetun Säästöpankin tiloihin. He kävelevät itse kotiin. Tutustuttuani häneen uskalsin ottaa lisää riskejä, ja lupasin Keuruun vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijälle pitää henkilökohtaisesti huolta Odai Al-Bayatin ja perheensä asunnon hankinnasta ja asumiskuluista naapurikylällä Haapamäellä. Haluan, että heille jää joka tapauksessa muisto ystävällisyydestä ja rakkaudesta Suomessa. Yhteinen tekeminen auttoi asiaa. Olemme saaneet itsekin vastarakkautta
Lahtelainen Tarja Nyländen on ylpeä työnantajansa lanseeraamasta isovanhempainvapaasta. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT TARJA NYLÄNDENIN KOTIALBUMI JA SHUTTERSTOCK Työhyvinvointi 28 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Perhe ja työ ne yhteen sopii Työnantaja voi tukea työntekijöitään auttamalla heitä huolehtimaan perheistään. Hän vietti sen tyttärensä apuna
V iime helmikuussa Tarja Nyländen lähetti tyttärelleen omasta mielestään vitsikkään Whatsappviestin. Kun lapsia on enemmän kuin yksi, apu on todennäköisesti tervetulleempaa. – Menin aamulla paikalle ja lähdin, kun isä tuli töistä. Totuus paljastui, kun tytär ilmoitti olleensa juuri samana päivänä neuvolassa. Sekä Nyländen että hänen tyttärensä perhe asuvat Lahdessa, joten lapsenlasten tapaaminen onnistuu kivuttomasti myös arki-iltoina. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 29. – Hän totesi, että onpa hyvä, kun voin sitten tulla tekemään heille ruokaa ja kysyi, että pidänkö loman heti syyskuussa vai vasta myöhemmin. Kyse oli siis hyväntuulisesta heitosta. MUMMOUS JA ÄITIYS KULKEVAT VIERETYSTEN Nyländen on ollut töissä DNA:lla ja sen edeltäjillä yhtäjaksoisesti pian kolme vuosikymmentä. Näin äidille ei jäänyt yksinäistä aikaa lainkaan. Nyländen kiirehti tyttärensä avuksi heti, kun lapsen isä oli palannut vanhempainvapaalta töihin. – Vaikka ajattelisi, että onpa hirveä anoppi, voi olla ihanaa, kun on joku viihdyttämässä isompia lapsia ja saa itse keskittyä vauvaan. Raskausviikkoja oli takana kahdeksan, joten ihan vielä uutista ei vielä välttämättä olisi mummollekaan paljastettu. Heidän oma kuopuksensa oli tuolloin vasta kuusivuotias, ja pariskuntaa epäilytti. Tytär vastasi viestiin, että katsotaan sitten syyskuussa. Minä koko ajan luulin, että syyskuussa vasta aletaan hommiin, Nyländen muistelee. Äiti kuittasi asian peukulla, mutta tytär jatkoi viestittelyä. Mukana oli kuva Nyländenin työnantajan DNA:n julkaisemasta tiedotteesta, jossa kerrottiin yrityksen antavan kaikille isovanhemmiksi tuleville työntekijöille viikon palkallisen isovanhempainvapaan. – Ajattelimme, että näinköhän sitten päädymme hoitamaan samalla lapsenlastakin. Kun vauva tuli, rakkaus syttyi heti. Uusille vanhemmille kaikki on opettelua ja jännittävää. Tilaisuus vain sattui olemaan erityisen otollinen. Siksi hän korostaa, että isovanhempainvapaata viettävien mummojen ja pappojen on syytä kuunnella pienokaisen vanhempien toiveita erityisen herkällä korvalla. Varsinkin jos kyseessä on ensimmäinen lapsi, isovanhempien on syytä olla hienotunteisia. – Menetin sydämeni vauvalle ihan ensi näkemältä, ja siinä pääsi valloilleen myös mummous. Koko viikkoa ei ole pakko pyöriä vauvan ympärillä. Silti työnantajan tarjoama viikon vapaa tuli tarpeeseen sekä mummolle että äidille. Äidin ja isoäidin roolissa ei ollut mitään ristiriitaa, ja vaikka apua pyydettiin paljon harvemmin kuin alun perin pelättiin, Nyländen ja hänen miehensä usein itse tarjoutuivat vauvan hoitajiksi. Kaikkien perheet eivät ole yhtä läheisiä kuin Nyländenin. Kuvan hän saatteli sanoin: ”Voisitteko ruveta hommiin, niin saisin lomaa?” Lapsenlasten tekoon Nyländen ei tytärtään painostanut, sillä hän oli jo kolmen lapsen onnellinen mummo. – Silloin voi olla tiukka paikka, jos isovanhempi heittää matkanyssäkät nurkkaan ja alkaa neuvoa, että me on aina tehty näin, Nyländen sanoo. Ilmoitus ensimmäisestä lapsenlapsesta oli Nyländenille ja hänen miehelleen yllätys. Perhe ja työ . Sinä aikana hänestä on sekä kasvattanut kolme omaa lastaan että tullut mummoksi esikoisensa neljälle ja kahdelle uuden parisuhteen kautta perheeseen liittyneelle lapselle
Päinvastoin hän ajatteli tytärtä auttaessaan, että olisipa samanlainen tilaisuus ollut myös kolmen aiemman kohdalla. – Totta kai olisin voinut käydä auttamassa töiden jälkeen, mutta olisin silloin ollut töissä paljon väsyneempi, Nyländen huomauttaa. Esimerkiksi joustava työaika tai mahdollisuus osa-aikaiseen työhön voivat helpottaa erilaisten perheiden arkea. – Mitä tekevät ne isovanhemmat, jotka asuvat itse Helsingissä ja lapsenlapsi syntyy Rovaniemellä. Nyländen korostaa myös oman ajan tärkeyttä. Niin kauan kuin kumpaankin riittää energiaa ja aikaa, arvojärjestystä ei edes tarvitse miettiä. Hän myös muistuttaa olevansa siitä onnekas, että matka tyttären luo on lyhyt. TYÖNANTAJAN ELE TUO YLPEYTTÄ Juuri ennen isovanhempainvapaata Nyländen vitsaili kollegalleen, että lomaahan ei ole tiedossa vaan oikein kunnon työleiri. Vauva voi olla jo vaikka kuinka iso, kun mummot ja papat pääsevät ensimmäistä kertaa kylään. Kaikki eivät halua puhua perhetilanteestaan työpaikalla. – Oli perhettä tai ei, kaikki tarvitsevat hetkiä itselleenkin. – Ei silloin ole perheen käytettävissä, jos itse naputtaa koneella ja lapset leikkivät lattialla. Hän kuitenkin korostaa, ettei auttaminen tuntunut raskaalta. 30 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Nyländen ei koe olevansa erittäin perhetai työkeskeinen. Tarjoamalla työkaluja perheen ja työn yhdistämiseen työnantaja kuitenkin voi viestiä ymmärtävänsä, että työn ja perheen välisen tasapainon löytäminen on tärkeää. Työnantaja ei työleiriä vaatinut. Jos ajatukset valuvat jatkuvasti työasioihin, aivot ovat töissä koko ajan. Isovanhempainvapaan lanseeraaminen ensimmäisenä Suomessa sai Nyländenin tuntemaan ylpeyttä työnantajastaan: hänen ja hänen perheensä hyvinvoinnista välitetään ja sitä halutaan tukea. Erityisen tärkeää on se, että kotona ei tarvitse kurkkia työsähköpostia tai edes miettiä edellisen tai tulevan päivän töitä. Nyländenin mukaan pomo ei esittänyt ohjeistusta ennen vapaata, vaikka firma oli toki tehnyt selväksi, että vapaan perimmäinen tarkoitus on nimenomaan tutustua uuteen tulokkaaseen. Lisäksi arvostus työpaikkaa kohtaan kohosi entisestään. Nyländenille ei tullut mieleenkään käyttää vapaaviikkoaan etelänmatkaan. Jos työ alkaisi rasittaa liikaa, silloin perhe menisi edelle
– Organisaatiot saattaisivat hyötyä työntekijöidensä työssä koetun tarmokkuuden lisäämisestä, Moazami-Goodarzi toteaa. Työntekijä saattaa esimerkiksi päättää vaihtaa työpaikkaa, jos tasapainon puute heikentää hänen omaa hyvinvointiaan. yöntekijän vaikeudet tasapainotella työtä ja perhettä voivat vaikuttaa suoraan työnantajaan. Tästä hyötyy paitsi työntekijä, myös organisaatio: Tutkimus osoitti, että työssä koettu tarmo antaa positiivista energiaa kotona, ja vastaavasti myönteiset kokemukset kotona voivat entisestään lisätä intoa työhön. Heidän keskuudestaan löytyi sekä ihmisiä, jotka pitivät perheen ja työn erillään että ihmisiä, jotka nivoivat kummankin yhteen. Organisaation perhemyönteinen ilmapiiri voi kannustaa työntekijöitä hyödyntämään esimerkiksi Kolmannen profiilin muodostivat ihmiset, jotka laittoivat joko työn tai perheen toisen edelle. läikkyy iloksi työhön TEKSTI ANNE SALOMÄKI T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 31. Tutkimuksessa tarkasteltiin yliopistojen ja hoitoalan työntekijöitä. Työn ja perheen vuorovaikutusta käsittelevät pitkittäis tutkimukset ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Suomessa monet perhemyönteiset järjestelyt ovat työssäkäyville vanhemmille automaattisesti kuuluvia lakisääteisiä oikeuksia. Moazami-Goodarzin psykologian väitöskirja The Work-Family Interface and its Correlates: Integrating Variable and Person Oriented Approaches tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa marraskuussa. Hyvä meininki kotona työaikajoustoja ja perhevapaita, mikä auttaa saavuttamaan suotuisan tasapainon työja perheelämän välille. Työ ja perhe siis voivat vaikuttaa toisiinsa positiivisesti, vastavuoroisesti ja pitkäkestoisesti. Se, että tutkimus toteutettiin Suomessa, saattaa osin selittää tutkimustuloksia. – Työtekijät, jotka pyrkivät yhdistämään työn ja perheelämän, kokivat työn ja perheen välisen vuorovaikutuksen laadultaan myönteisempänä, hän sanoo väitöstiedotteessa. Aihetta psykologian väitöskirjaansa varten tutkinut Ali MoazamiGoodarzi suosittelee, että organisaatiot kiinnittäisivät huomiota perhemyönteisyyteen esimerkiksi järjestelyillä, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista. Yliopistotyöntekijöille etusijalle nousi perhe, kun taas hoitoalalla tehtiin päinvastoin
Samoin kuin me aikuisetkin, omille ajatuksilleen kuulijan joka kestää ne ja ottaa ajatukset tosissaan. Miten voisimme auttaa lastamme. Olemme molemmat pyrkineet antamaan kahdenkeskistä aikaa lapsillemme ja osoittamaan rakkautta sekä sanoin että teoin, mutta poikamme kokee silti mustasukkaisuutta. Hän on hyvin herkkä ja syvällinen lapsi ja on aina viihtynyt enemmän yksin kuin ryhmissä. Lapset ovat isällään joka toinen viikonloppu ja 1–2 arki-iltana viikossa. Kehottaisin vielä keskittymään niihin ajatuksiin, kokemuksiin ja kuvitelmiin, joita pojallanne on tästä uudesta tilanteesta. Tärkeintä on, ettei lapselle mitätöidä tilanteen vaikeutta, vaan lempesti kestetään ja myönnetään uuden tilanteen vaikeudet. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Millaisia teidän keskustelunne ovat. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Jos kahden uuden kodin välillä on liiallisia erimielisyyksiä, eikä aikuiset kykene keskenään sietämään ja tulemaan toimeen, on syytä harkita ammattilaisen luokse hakeutumista. Tämä käsitys voi olla pelottava ja epärealistinen. Voisiko ulkopuolinen keskusteluapu olla tarpeen lapselle tai meille kaikille. Kun avopuolison lapset eivät ole paikalla, poikamme viihtyy isällään. Usein ongelmallisessa käyttäytymisessä on kyse joistakin ajatuksista tai tunteista, joiden kokeminen tai ajatteleminen on lapselle liikaa. Voisitte myös koettaa käyttää apuna kirjoja, lastensarjoja tai muuta materiaalia, joka on kirjoitettu lapsille erojen käsittelyyn. Viime aikoina poikamme on ollut kiukkuinen ja jopa ahdistunut isä-viikonloppujen aikana ja välillä myös tullut itkuisena kotiin kesken viikonlopun. Vastaajana on Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Antti Kauppi. Psykologi vastaa VASTAUS: ANTTI KAUPPI Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Tällä palstalla vastataan lukijoiden kysymyksiin elämänhallinnasta ja työhyvin voinnista. Pelkkä aika yhdessä ei välttämättä vaikeissa elämäntilanteissa riitä. KYSYMYS: K uv al äh d e: Te rv ey st al o M inusta on hienoa, että olette antaneet pojallenne aikaa. Tarvitaan myös lempeää ja kestävää aktiivista kiinnostusta lapsen kokemuksia kohtaan. Lapsen kanssa keskustellessa on hyvä tiedostaa, että vaikka lapsi ei jostakin asiasta puhu, jonkinlainen käsitys lapselle usein asioiden syistä ja seurauksista syntyy. Miten voimme auttaa lastamme eron jälkeen. Pohdi myös suhdetta lapsen isään. Olen eronnut kahden lapseni isästä muutama vuosi sitten. Mitä enemmän olet itse sinut tilanteen kanssa, sitä turvallisempi tilanne on lapsen kanssa keskusteluun. Antti Kauppi 32 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Olisiko parempi, että lapsemme voisi olla enemmän isällään silloin, kun avopuolison lapset eivät ole paikalla. Avioeroissa voi esimerkiksi käydä niin, että lapsi kokee mielessään olevansa jollakin käytöksellään syyllinen eroon. Lähtisin liikkeelle siitä, että tunnistaisin, mitkä asiat ovat sinulle itsellesi vaikeimpia eroon liittyviä tunteita, koska ne tarttuvat myös lapsen kokemusmaailmaan. Mikäli kykenette, olisi hyvä rauhallisesti aikuisten kesken pohtia, millaiset tilanteet järkyttävät lasta ja millaista leikkiminen ja puhuminen molemmissa kodeissa on. Lapsistamme nuorempi, 9-vuotias poika, kipuilee yhä kovasti eroa. Hänen on ollut erityisen vaikea hyväksyä isänsä uuden avopuolison lapsia, jotka ovat nuorempia kuin omat lapsemme ja jotka hän on tuntenut nyt pari vuotta. Kysymykset julkaistaan nimettömänä. Se, mikä on liikaa kestettäväksi, jää usein myös ilmaisematta aikuiselle, koska asian ajatteleminen itsessään luo lapselle voimakasta turvattomuutta ja hätää
Joskus ihan vain oman käsivarren hellä ja herkistynyt silittäminen voi riittää tuomaan seksuaalista mielihyvää elämään. Seksi ei ole vain panemista, eikä yhdyntä ole ihmisen seksuaalisuuden päämäärä. Hän kertoi ihmisen aivojen tarvitsevan orgasmin viikossa. Ketään ei saa siihen painostaa. Masturbaatio on myös tapa antaa rakkaudenteko omalle keholle. Häkellyttävän monella se oli kokemus siitä, että pani kumppaninsa kanssa velvollisuudentunnosta, vaikka ei tehnyt mieli. Masennus, kuten eivät monet muutkaan sairaudet, välttämättä edistä seksi-ilotteluhalukkuutta arjessa. Päinvastoin: suorituspaineet vähentävät nautintoa. Eipä siinä mitään, tunnollisena ihmisenä minä ryhdyin suorittamaan säännöllistä orgasmia ja sain siitä paljon iloa. Kokenut seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen on kirjoittanut lempeän ja laajaan lukeneisuuteen perustuvan teoksen Parempaa seksiä. Olen mukana hankkeessa, jota varten on kerätty laaja haastatteluaineisto naisen seksuaalisuudesta. Seksiä voi mainiosti harrastaa myös yksin. Seksi tekee hyvää K uv a: H ei ni Le hv äs la ih o Kolumni Raskas lääkitys ja kivut vaikuttavat kaikkien kykyyn kiihottua. Oman seksikäsityksen laajentaminen on mielenmuutos, joka voisi tarjota monenlaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille enemmän nautintoa elämään. Ihan yhtä suuren ja hyvän halunnostatuksen voi kuitenkin saada aikaan sillä, että saa oikeanlaista ihanaa stimulaatiota riittävän pitkään. Kysyimme ihmisiltä heidän kauheinta seksimuistoaan. Seksuaalinen vire ja värinä löydetään katseesta ja kosketuksesta. Psykiatrinikin sanoi, että kyllä aivoille riittää sekin, jos vastaavan aivomyrskyn hankkii rankalla liikunnalla. Omaa haluaan ja ruumistaan on aina kunnioitettava, ja seksi ei ole suoritus. Raskas lääkitys ja kivut vaikuttavat kaikkien kykyyn kiihottua. K äydessäni aikoinani ensimmäistä kertaa psykiatrin luona masennuksen vuoksi sain neuvon, joka on askarruttanut mieltäni siitä pitäen. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 33. Eikä orgasmikaan ole mikään tavoite ja suoritus. Tiivistetysti: jos viikko on kurja, ei tee mieli seksiä. Useimmiten ihmisten käsitys seksistä laajeneekin iän myötä. Hänen mukaansa yksi tyypillinen ajatusvirhe on kuvitella, että spontaani kiimainen panetus on ainoa oikea seksuaalisen halukkuuden muoto. Etenkin naisen seksuaalisuus tuppaa olemaan sellaista, että siihen vaikuttaa koko elämäntilanne
J O H A N N E S R O M P P A N E N Kanssakulkija 34 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8
TEKSTI SATU VÄISÄNEN KUVAT SAARA AUTERE . T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 35. Hän pyrkii myös tekemään tietoisia, rakkaudellisia tekoja. Omassa arjessaan hän opettelee armollisuutta muun muassa eläessään sairastelevan lapsen kanssa. Kutsumuksena rakkaus Valokuvaaja Johannes Romppanen koki kolme vuotta sitten oivalluksen, joka johti Rakkautta ilmassa -nimisen podcastin luomiseen
36 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. P ienen tytön keho kouristelee. – Olen kiitollinen jokaisesta päivästä Liljan kanssa. Johannes näkee Liljan syntymässä merkityksellisyyttä. – Keuhkokuumeen aikaan piti puhua lääkärin kanssa elvyttämisestä, mutta Lilja on osoittautunut taistelijaksi. K A N S S A K U L K I J A J O H A N N E S R O M P P A N E N Kriisin aikana rakkaus sitoo yhteen. Kun Liljalle annettu lääke ei vaikuta, Johannes soittaa hätäkeskukseen. – Onneksi olemme saaneet järjesteltyä asiat niin, että ympärillä on ihmisiä, jotka ottavat tarvittaessa kopin, Johannes kiittää. Ambulanssi saapuu pihaan ja siitä alkaa taas jakso, jolloin Romppasen perheen arki menee uusiksi. Johanneksella elää toivonkipinä, että he vielä löytäisivät yhteisen kommunikaatiokeinon, kuten katseella ohjattavan tietokoneen. Nyt 4-vuotias Lilja oli pysynyt puoli vuotta poikkeuksellisen terveenä, kunnes sairaala taas kutsui selittämättömien kipukohtausten vuoksi. Tällä kertaa vaimo Nina lähtee Liljan kanssa sairaalaan ja Johannes jää kotiin kahden muun lapsen kanssa. Lilja on myös auttanut minua kasvamaan ja menemään syvällisemmin omaan mieleeni. Kello lähenee puolta yötä. Monelle vammaisen lapsen vanhemmalle luopumisen tuska voi olla kova, kun huomaa, ettei elämä menekään niin kuin haluaisi. Johannes arvelee, että kyseessä ei ole mitään vakavaa, toisin kuin joskus aiemmin. Mies näyttää hyvinvoivalta, vaikka on ollut majoitettuna Liljan sairaalahuoneeseen sijatulle patjalle jo useamman päivän. Vaikeasti liikuntavammainen Lilja ei pysty ilmaisemaan itseään, mutta todennäköiseesti kouristelu johtuu korkean kuumeen aiheuttamasta epilepsiakohtauksesta. Hän sai nimensäkin siksi, että Lilja symboloi kauneutta ja kasvua. KIITOLLISUUTTA JA HYVÄKSYMISTÄ Tapaan Johanneksen Lastenlinnan kahviossa. Johannes alkaa viestitellä kollegoilleen yöllä ja koettaa saada tuuraajan seuraavan päivän valokuvauskeikalle. Kaksi isoveljeä nukkuu jo
Välillä se tuntuu isolta epäonnistumiselta, että joudutaan perumaan vaikka matka Legolandiin, koska Lilja joutuu sairaalaan. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 37. Jokaisella on ollut rakkauteen oma kulmansa. Perfektionistiksi tunnustautuva Johannes on joutunut opettelemaan armollisuutta siksikin, että sairastelevan lapsen vuoksi arjessa on paljon epävarmuutta. Olemme myös tutustuneet vertaistuen kautta hienoihin ihmisiin. On myös erilaista puhua rakkaudesta, kun kielenä on suomi, ruotsi tai englanti. Nyt Johannes on jutellut rakkaudesta jo parin kymmenen eri alan ihmisen kanssa. – Liljan myötä on ollut pakko hyväksyä epävarmuus. Hän valitsi podcastiin haastateltavaksi ihmisiä, joiden kanssa oli tuntenut jotain yhteyttä tai jotka vaikuttivat aidoilta, uteliailta ja elävän rakkauden kautta. Toisaalta pojat pitävät arjessa kiinni niin, ettemme huku vain haasteisiin. Idea syntyi äkillisenä oivalluksena eräänä päivänä kävelyllä Hietaniemen rannalla. – Olin miettinyt elämän tarkoitusta, ja yhtäkkiä valaistuin, että se on rakkaus! Sitten iski ahdistus: mitä minä tekisin tällä tiedolla. Se oli kuin kutsumus. Oli kuitenkin vahva tunne siitä, että jotain täytyy tehdä. HERKKYYS VOIMAVARAKSI Vaikka Liljan sairastelun myötä Johanneksen ajankäyttö on rajallisempaa ja määrittelee arjen, on hän muutakin kuin vaikeasti vammaisen lapsen isä. . Se vaikuttaa myös 9-vuotiaan Emilin ja 7-vuotiaan Casperin arkeen. – On ollut mielenkiintoista huomata, miten lavea sana rakkaus on. Rakkaudesta julkisesti keskusteleminen tuntui kuitenkin Johanneksesta itsestä alussa todella pelottavalta. Johannes on valokuvaaja, joka alkoi tehdä Rakkautta ilmassa -nimistä podcastia vuoden 2016 syksyllä. Jotkut puhuvat siitä parisuhteen kautta, toiset pyörittelevät sitä sanaa filosofisesti, joillekin se on verbi. Nopeasti Johannes keksi väyläksi podcastin, koska pitää juttelemisesta ihmisten kanssa
Yläasteella en kelvannut tytöille herkkänä poikana, mutta onneksi äiti salli sen, että sain kysellä tyhmiä ja pohtia. Johannes on lähtenyt tietoisesti rakentamaan uutta miehen mallia sekä isänä että miehenä. Toisaalta hän huomasi jo varhain olevansa herkkä. Hän oli ihmisläheisessä työssä ja opetti, että jokainen ihminen on arvokas. Hän on myös aina pitänyt asioiden pohtimisesta pintaa syvemmältä. – Luin kerran netistä artikkelin erityisherkkyydestä, ja ajattelin, että ihan kuin olisin itse kirjoittanut sen! Terapiassa olen saanut vahvistusta siihen, että on ihan ok tuntea näin, eikä sitä tarvitse korjata. – Koulussakin aistin aina toisten tunnetilat. Hän kertoo 38 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Se on ollut todella vapauttavaa. Johanneksen oma isä on ollut perinteinen mies, jolle työ oli tärkeää ja joka oli paljon poissa kotoa. – Pelotti, että minulle nauretaan. RAKKAUDELLINEN EPÄTÄYDELLISYYS On pimeä, sadetta tihkuva ilta. Nykyisin ilmiö osataan nimetä erityisherkkyydeksi, joka tarkoittaa herkkyyttä tunneja aistiärsykkeille. Kun hän Liljan syntymän myötä hakeutui terapiaan, terapeuttikin huomasi, miten herkkä Johannes on. Olen pohtinut paljon rooliani miehenä, koska en sovi äijämalliin. Haluan kantaa ylpeänä erityisherkkyyteni, enkä suojata sitä macho-suojakuorella. Erityisherkkä havainnoi ja kokee ympäristönsä voimakkaammin kuin muut, mikä voi olla hyvin kuormittavaakin. Rakkauteen tarttuminen olisi ollut ehkä sallitumpaa naisena. Johannes soittaa Ninan vanhempien ovikelloa ja pyytää Ninaa ovelle
Ristiriita kuuluu ihmisyyteen. – Jännittävää, että olen vasta 35-vuotias, ja elämässä voi tapahtua vielä vaikka mitä! Tutustu Johanneksen podcastiin verkossa: www.lovepodcast.net. Se on ollut hänelle matka itseensä rakastamiseen. Puhdasta rakkautta ihmisen on vaikea tuntea. On lohdullista hyväksyä, että täydelliseksi ei tule koskaan. – Jostain syystä minun on helppo olla empaattinen muita kohtaan ja tukea ja auttaa heitä, mutta vaadin itseltäni usein ihan liikaa. Helmikuussa Johannes lentää New Yorkiin. Siitä keksinkin vuoden 2017 teemavuodeksi Pelkoa kohti. Vuosi 2018 ollaan Häpeän äärellä. Johannes uskoo intuition viisauteen, vaikka järki joskus haraisi vastaan. Konkreettisesti se voi olla vaikkapa hyvän palautteen antamista. – Ei se ole mikään syy erota, jos on vaikeaa. Sitten mietin, että ei, mitä järkeä siinä on – mutta pakko vain luottaa intuitioon. Johannes Romppanen seuraa kutsumustaan puhua rakkaudesta, vaikka aluksi se pelotti. – Ensimmäisenä podcast-vuotenani 2016 huomasin, että rakkaudesta puhuminen nosti pelkoja. Toisaalta hän on oppinut rakkaudellisesta elämästä senkin, että sen ei tarvitse olla täydellistä. Se on minulle pieni asia, mutta toiselle arvokasta. Johannes on huomannut, että siihen nivoutuu niin paljon muitakin tunteita. Sitähän parisuhde on, että kuljetaan yhdessä toista tukien. – Tuli yhtäkkiä ajatus, että minun pitää lähteä tekemään rakkauspodcastia New Yorkiin. Rakkaudellinen elämä näyttäytyy Johannekselle eniten arjen pieninä tekoina. Johannes myöntää, että tällä hetkellä parisuhteen hoitamiseen ei ole jäänyt aikaa. Samoin tulee muistaa, että kehuu lapsiaan, ei aina moiti. – Rakkaudellinen elämä on kokonaista, kun kykenee elämään sekä valon että pimeyden kanssa. Puhtaaseen rakkauteen Johannes pääsee kiinni silloin tällöin meditoidessaan. Niin kävi esimerkiksi eräänä aamuna hänen taas herätessään patjalta Jorvin sairaalan lattialta. Rakkaus ei ole ottamista, vaan sen jakamista muiden kanssa, mikä on jo itsessä. Yhdessä he ovat kestäneet monet vaikeudet ja erossaolot – Johanneksen armeija-ajan, Johanneksen Ruotsissa opiskelun, suorittamisesta johtaneen masennuksen, pitkän remontin, keskenmenon ennen Liljaa – ja nyt Liljan sairastelun. Kriisin aikana rakkaus sitoo yhteen. – Jos näen jonkin vaikuttavan artikkelin tai näyttelyn, otan yhteyttä tekijään ja kiitän häntä. Johannes ei usko, että rakkautta voi lähteä hakemaan muilta, vaan sen lähde on itsessä. MATKALLA ITSENSÄ RAKASTAMISEEN Podcasteja tehdessään Johannes on saanut hyvää palautetta kohtaamisistaan. Sitä ennen he ovat olleet pitkään ystäviä. He ovat samalla luokalla lukiossa. Vastuu siitä on itsellä. Ninalle, että on rakastunut häneen. – Rakkauden kautta eläminen arjessa on tietoisia päätöksiä. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 39. Siitä lähtien he ovat olleet pariskunta, puolet molempien elämästä
Mitä pitempään kokemaansa vääryyttä kantaa, sitä enemmän se syö onnellisuutta. Onnellisuuden voi jaotella päivittäiseen tunneonneen ja syvempitasoiseen tyytyväisyysonneen. Se on olemukseltaan pysyvämpää kuin tunneonni. Siihen onnellisuus tuli luontevasti mukaan. Katkeruus on luonnollinen tunne. Tukea ja kannustusta antava henkilö on silloin kullanarvoinen. Minua on alettu nimittää onnellisuusprofessoriksi. Tyytyväisyysonnessa kysymys on koko elämän perspektiivistä, sillä se on kokonaisarvio elämästä. Katkeruuden jatkuminen on mielenterveyden kannalta vakava asia. Harjoituksen ja onnistumisien jälkeen olen oppinut nauttimaan luennoimisesta. Hänen kiinnostuksensa ihmisen vahvuuksiin alkoi aikana, jolloin psykologia keskittyi lähinnä ongelmiin. Tunneonni on välitöntä reagointia tapahtumiin. Esimerkiksi iloisen ihmisen kohtaaminen nostaa mielialaa ja hankalan ihmisen kohtaaminen alentaa sitä. Herkkyys on aina ollut vahva piirre minussa. Jo varhain minusta tuli syntyjen syvien mietiskelijä. T U N NE & MIE LI Mielen voimaa J U T T U S A R J A O S A 1 / 6 Onni 40 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Onnen varkauksia seuraavat usein katkeruus, pelko, masennus, vetäytyminen ja viha. Perusonnellisen ihmisen elämän suunta voi muuttua sairastumisen tai muun vastoinkäymisen myötä. Olen aina ollut taipuvainen näkemään ihmisissä vahvuuksia heikkouksien sijaan. Isojen elämänmuutosten myötä tyytyväisyysonni saattaa laskea tai kohota vuosikausiksi. Kun koemme epäoikeudenmukaisuutta, se helposti katkeroittaa. Tässä juttusarjassa perehdymme positiivisen psykologian eri osaalueisiin ja tapaamme niihin perehtyneitä ihmisiä. Niin ikävää kuin se onkin, me varastamme toinen toiseltamme onnellisuutta. Onnellinen ihminen haluaa muillekin hyvää Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin. Hienoin asia on osata elää niin, että ei juutu katkeruuteen. Tyytyväisyysonnella on biologinen perusta. Ihmettelen usein, miten tässä näin kävi. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA onni vaihtelee päivittäin, milloin enemmän, milloin vähemmän. NÄPISTELIJÖITÄ TAPAA PÄIVITTÄIN Pieniä onnen näpistelijöitä tulee päivittäin vastaan: esimerkiksi harmistuminen tai työkaverin ilkeä sana pahoittavat mielen hetkellisesti. Juttusarjan ensimmäisessä osassa pohditaan onnen saavuttamista ja sen merkitystä. Sellainen muutos vaatii paljon rohkeutta ja voimavaroja eli juuri niitä asioita, joita sairastuminen usein heikentää. Suurimpia onnen varkaiden lähteitä ovat ihmissuhteet. ONNI ALKAA OMASTA KOKEMUKSESTA Onni lähtee siitä, miten ihminen itse kokee elämänsä. Se on eloisaa ja vaihtuvaa. Olen sotaorpona äidin kasvattama, koulukiusattu – lapsuuteni ei ollut erityisen onnellinen. Laskut ja nousut kuuluvat tunneonneen. TunneOnnellisuusprofessoriksi kutsutun Markku Ojasen mukaan onni lähtee siitä, miten ihminen itse kokee elämänsä. Minussa on paljon puolustautuvaa pessimismiä. Olen pohjimmiltani hiukan melankolinen ihminen. Etenkin aikaisemmin saatoin jostakin hankalasta asiasta, jopa luentojen pitämisestä, ajatella, että huonosti käy. Muutostilanteessa ihminen joutuu määrittämään itsensä uudelleen ja löytämään uusia ilon lähteitä. Miksi toiset katkeroituvat ja toiset eivät, on myös tutkimuksen kannalta arvoituksellinen asia
Kun puoliso löytyi, pojat syntyivät ja opiskeluja työelämä ovat olleet antoisia, elämä on ollut hyvää ja olen siitä kiitollinen. HYVÄT TEOT RAKENNUSAINEENA Omassa elämässäni sain onnistumisen kokemuksia urheilusta, ja suuri kokoni auttoi puolustautumisessa. Omista aina keskiviikko viidelle hyvälle teolle kuukauden ajan. Ihmisen elämänkokemukset, -kohtalot ja biologiset ominaisuudet vaikuttavat paljon onnellisuuden kokemukseen. Onnellinen ihminen haluaa muillekin hyvää.” Onnellinen ihminen haluaa muillekin hyvää Markku Ojanen • eläkkeellä oleva psykologian emeritusprofessori • asuu Lempäälässä puolisonsa kanssa, kaksi aikuista poikaa • kirjoittanut kymmeniä kirjoja hyvinvoinnista ja onnellisuudesta Markku Ojanen kertoo, ettei hänen lapsuutensa ollut kovin onnellinen. Ikä on tuonut mukanaan varovaisuutta valmiiden onnellisuusvastauksien antamiseen. Käytä mielikuvitustasi. Niitä voi tehdä sekä itselle että etenkin muille. Hyvät teot Tee kerran viikossa viisi suunnitelmallista epäitsekästä ja hyvää tekoa yhden päivän aikana: esimerkiksi kannusta ystävääsi, leivo pullaa työpaikan taukotilaan, laita pieni summa hyväntekeväisyyteen ja niin edelleen. Nykyisin häntä kutsutaan onnellisuusprofessoriksi. Tämä harjoitus voi vähentää merkittävästi stressiä, kohottaa mielialoja pitkällä aikavälillä, ja aiheuttaa vastakaikua ympäristössä. Harjoitus lisää merkittävästi henkilökohtaista iloa ja hyvinvointia. Hyvän tekeminen tuottaa mielihyvää ja vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme elämässä eteen tuleviin asioihin. Koska se on ollut myös minulle vaikeaa, olen alkanut korostaa myönteisten tekojen merkitystä. Lähde: Filosofian Akatemia: Markus Neuvonen, onnellisuuden harjoitusohjelma. Onnellisuus ja itsearvostus rakentuvat toiminnan kautta. Jokainen voi tehdä hyviä tekoja ja niiden avulla lisätä myönteisiä tunteita itsessään ja ympärillään. Onnistumiset nostavat itsearvostusta ja epäonnistumiset laskevat sitä. Ajattelun muuttaminen myönteiseksi on vaikeaa ja aikaa vievää. HARJOITTELE T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 41. Kannusta itseäsi löytämään rohkeutta toteuttaa suunnitelma
. . TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A 42 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Psykiatriassa masennus on nähty yksioikoisesti aivokemiallisena häiriönä, jonka lääkkeet korjaavat. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVAT ELLA KIVINIEMI M aailmalla Markus J. Rantala esittää tutkimuksissaan suomalaista valtavirtaa vastaan olevia näkemyksiä masennuksen syistä ja hoitokeinoista. Rantalan ja Karlssonin tuloksia tukee se, että masennusdiagnoosin saaneiden ihmisten oireet eroavat paljon toisistaan. Olen saanut positiivisia yhteydenottoja. Rantala esittää tuoreessa artikkelissaan yhdessä psykiatrian professori Hasse Karlssonin kanssa, että masennus johtuu 12 eri syystä ja että hoito on kohdennettava syiden, ei oireiden mukaan. Hänen mukaansa masennus johtuu 12 eri syystä, ja hoito on kohdennettava syiden, ei oireiden mukaan. Lyön vetoa että parinkymmenen vuoden sisällä mielenterveysongelmien hoidot tulevat perustumaan evoluutiopsykologiaan. Rantalan evoluutiopsykologiset näkemykset mielenterveyden häiriöistä ja niiden hoidosta on otettu vastaan avoimin mielin. Yksi on uneton, toinen nukkuu koko päivän, jollakin ruokahalu lisääntyy, toisella se häipyy kokonaan, yksi on jatkuvasti levoton, toisen keho hidastuu. Jopa ihmiset, jotka eivät usko evoluutioon, ovat kokeneet tutkimusteni auttaneen heitä ymmärtämään masennusta paremmin, Rantala kertoo. Näin raju ajatusmaailman muutos vie aikaa. Toinen näkemys masennuksesta Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Uudenlaista ajattelutapaa on Rantalan mukaan vaikea saada läpi. Evoluutiopsykologisessa lähestymistavassa pyritään mielen ja aivojen lisäksi hoitamaan koko kehoa. Psykologisemmin ajatteleva koulukunta taas on ajatellut masennuksen johtuvan mielensisäisistä ristiriidoista. .
T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 43
Nämä yksinkertaiset asiat sekä parantavat masennusta että toimivat ennaltaehkäisynä. Tämä aivojen välittäjäaineiden toimintaan ja sitä kautta mielialaan vaikuttava tulehdustila on 60 prosentilla masennuspotilaista. Papua-Uusi-Guineassa metsästäjä-keräilijäyhteisön 2000 haastatellusta ihmisestä vain yksi sairasti kliiniseksi luokiteltua masennusta. Ei ole luonnollista, että äiti hoitaa yksin pientä vauvaa, sillä evolutiivisessa historiassa lähisukulaiset ja koko kylä ovat auttaneet jälkeläisten hoidossa. Kohtuullisella murehtimisella on merkityksensä ihmisen elämässä. Kun matala-aktiivista tulehdusta on hoidettu tulehduskipulääkkeillä, myös masennuksen oireet ovat vähentyneet. . Ilmiötä on tutkittu aiheuttamalla terveille ihmisille keinotekoisesti matala-aktiivinen tulehdus. . Osalla tutkittavista on esiintynyt jopa itsetuhoisia ajatuksia. Laumaeläimet ahdistuvat ja kokevat stressiä ollessaan yksin. Synnytyksen jälkeinen masennus liittyy vahvasti tähän ilmiöön. Väitteiden taustalla on myös metsästäjä-keräilijäyhteisöjen parissa tehdyt tutkimukset. . Nämä ihmiset kokevat mielialan laskun menetyksen hetkellä, mutta mieliala nousee nopeasti takaisin hyväksi. Myös yksin pärjäämistä korostava länsimainen kulttuuri heikentää luontaista kykyä selviytyä. Kun mielialan lasku pitkittyy, alkaa mukaan tulla kliinisen masennuksen muita oireita. HUONOT ELINTAVAT VAIKUTTAVAT AIVOIHIN Länsimaalaisilla masennuksen suurin yksittäinen taustatekijä on stressistä ja huonoista elintavoista johtuva matala-aktiivinen tulehdus. Rantalalla on esittää masennukselle tehokkaat hoitomuodot. 44 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Esimerkiksi avioeron jälkeen on järkevää käydä läpi mennyttä ja oppia mahdollisista virheistään. Matala-aktiivinen tulehdus näyttäisi estävän mielialan nousun vastoinkäymisen jälkeen. Se, että murehtiminen jää päälle, ei ole normaalia. Matala-aktiiviseen tulehdukseen voidaan vaikuttaa helposti terveellisellä ruokavaliolla, hyvällä unenlaadulla ja liikunnalla. YKSINKERTAISET HOITOKEINOT AVUKSI Evoluutiopsykologiaa on kritisoitu siitä, ettei siitä ole ollut hyötyä mielenterveyden häiriöiden hoidolle
Silti rohkeutta ajaa läpi uudenlaista ajattelua ei löydy. Suurin osa psykiatreista, joiden kanssa olen keskustellut, on yhtä mieltä kanssani. • Infektiot • Pitkäkestoinen stressi • Yksinäisyys • Traumaattiset kokemukset • Hierarkia-konfliktit • Suru • Hylkääminen rakkaussuhteessa • Synnytys • Vuodenaikojen vaihtelut • Kemikaalit, esimerkiksi päihteet • Ruumiillinen sairaus • Nälkiintyminen Samalle potilaalle voi osua useampi masennustyyppi yhtä aikaa, mikä osaltaan selittää oireiden kirjoa. ”ILOITSEN, KUN IHMINEN VOI PAREMMIN” Ajoittain työ uudenlaisen ajattelutavan läpi lyömiseksi tuntuu Rantalasta toivottomalta. Hoitomuotoja on etsittävä oirekirjoa tarkastelemalla ja tulevaisuudessa myös verikokeilla matala-aktiivisen tulehduksen sekä stressihormonitasojen selvittämiseksi. Rantalalla on esittää tähänkin yksinkertainen keino. Rasituksen jälkeen stressitasot alkavat laskea ja välittäjäaineiden toiminta normalisoituu. Jos hoidetaan vain potilaan oireita, riski masennuksen uusiutumiseen on suuri. Kun ihminen ei stressitilan takia koe tarvetta olla jatkuvassa valmiudessa, myös unesta tulee syvää. Stressi on hyödyllistä sillä se parantaa suorituskykyä hetkellisesti, mutta pitkittyessään se muuttuu elimistölle haitalliseksi. Rantalalta on keväällä ilmestymässä kirja, jossa hän selittää evoluutiopsykologian kautta syyt syömishäiriöiden, maanisdepressiivisyyden ja skitsofrenian yleistymiseen sekä esittää näille tehokkaat dataan perustuvat hoitomuodot. Hoitoon motivoituakseen ihminen haluaa tietää, miksi hoito auttaa häntä. Samalla tulisi kyseltyä kuulumiset ja tsempattua terveellisen ruokavalion noudattamisessa. . Esimerkiksi psykoterapian hoitava vaikutus perustuu siihen, miten hyvä ja läheinen hoitosuhde potilaan kanssa saavutetaan. . Potilaan tulee saada hoitoa, jolla korjataan masennuksen taustalla olevat syyt. Masennus johtuu serotoniiniaineenvaihdunnan häiriöstä. MARKUKSEN TEESIT T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 45. Hoidolla tulee poistaa masennuksen syy, ei sen oireita. . Halu tehdä hyvää ajaa jatkamaan. Rantala hoitaisi masentuneita hoitolassa, jossa huolehdittaisiin terveellisestä ruokavaliosta, sosiaalisesta elämästä, riittävästä unesta ja liikuttaisiin paljon ulkona ja luonnossa. Yhteisöllä olisi tässä hoitomuodossa tärkeä merkitys. . Nykyisen avohoidon suurin ongelma on, miten masentunut saadaan kotoa liikkeelle ja ihmisten pariin. Rantala & Hasse Karlsson MARKUS J. Masentunut tarvitsee merkityksellisiä sosiaalisia suhteita. . (Alttius periytyy, ympäristötekijät määräävät) Sen sijaan: Masennus on hoidettavissa evoluutiopsykologian opein. Iloitsen, kun näen yhdenkin ihmisen voivan neuvojeni vuoksi paremmin. Sykettä nostava liikunta huijaa elimistöä luulemaan, että nyt taistellaan tai paetaan. Sosiaaliset suhteet suojaavat masennukselta, raha ja valta eivät. . RANTALA • Department of Biology & Turku Brain and Mind Center • Biologian ja psykologian tohtori • Evoluutiobiologian ja psykologian dosentti • Evoluutiopsykologian sivuainekokonaisuuden vastaava Masennuksen syytä Masennukseen liittyy kolme myyttiä: Masennus on yksi sairaus. Masennus periytyy. Lähde: Markus J. Evoluutiopsykologia pystyy selittämään, miksi terveet elintavat auttavat toipumaan masennuksesta. Masennukseen on monia syitä. Jos saisin riittävästi rahaa, voisin näyttää laajassa mittakaavassa, kuinka tehokasta evoluutiopsykologiaan perustuva hoito oikeasti on verrattuna perinteisiin hoitotapoihin. Masentuneelle pitäisi hankkia personal trainer, joka käy hakemassa hänet kotoa liikkumaan vähintään kolme kertaa viikossa
Raskaudenaikaisten masennuslääkitysten haittoja on tutkittu monelta kantilta, ja ne saattavat muun muassa haitata lapsen kielellistä kehitystä. K U VA : SH U T TE R ST O C K 46 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Mahdolliset riskit kannattaakin suhteuttaa lääkkeiden hyötyihin, sillä myös hoitamaton masennus voi vaarantaa raskauden. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä R askaudenaikaisen masennuslääkityksen on pelätty haittaavan lapsen kehitystä ja aiheuttavan muun muassa älyllistä jälkeenjääneisyyttä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan pelot ovat todennäköisesti turhia. Havainnot viittaavat siihen, että joissain aikaisemmissa tutkimuksissa masennuslääkityksiin Pelot masennuslääkityksen käytöstä raskauden aikana hälvenevät liitetyt älykkyysvaikutukset todennäköisesti selittyvät lääkitysten sijaan muilla seikoilla, kuten äidin iällä tai itse sairauksilla, joiden hoitamiseksi masennuslääkkeitä käytetään. Yleensä tutkimuksissa havaitut yhteydet ovat kuitenkin olleet heikkoja. Erot ryhmien välillä eivät kuitenkaan olleet enää merkitseviä sen jälkeen, kun tutkijat huomioivat analyysissa monia tuloksiin vaikuttavia taustamuuttujia. Raskaana olevien kannattaisi keskustella lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista lääkärinsä kanssa. Analyysin perusteella älyllinen jälkeenjääneisyys todettiin keskimäärin yhdeksällä masennuslääkkeille altistuneella lapsella tuhannesta, ja neljällä ei-altistuneella tuhannesta. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Tutkimuksessa käytettiin 180 000 lapsen ja heidän äitiensä rekisteritietoja
Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatryssa. Vuosina 1986–1998 osallistujat olivat arvioineet ruokavaliotaan neljän vuoden välein ja muita elintapojaan kahden vuoden välein. Myös vähitellen vuosien varrella tehdyt muutokset kannattavat, tuore tutkimus osoittaa. Tutkijoiden tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ADHDlääkitysten on pelätty myös aiheuttavan tai pahentavan potilaiden päihdeongelmia. Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokavalioista ja vuosina 1998–2010 sattuneista kuolemantapauksista, terveellinen ruokavalio liittyi pienempään riskiin menehtyä riippumatta siitä, millä menetelmällä terveellisyyttä arvioitiin. Potilaat saivat ADHD:n hoidossa käytettäviä stimulanttilääkkeitä tai atomoksetiinia. Riski menehtyä pieneni jo vähäisillä muutoksilla, kuten lihansyönnin vähentämisellä ja pähkinöiden syönnin lisäämisellä. New England Journal of Medicinessä julkaistut tulokset perustuvat 74 000 aikuisen terveystietoihin. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 47. Tämä näkyi sekä miehillä että naisilla. Ruokavalion voi remontoida hiljalleen T erveellisen ruokavalion hyödyt saa, vaikka ruokavaliotaan ei pistäisi kuntoon kertarysäyksellä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa rekisterien avulla seurattiin lähes 3 miljoonaa ADHD-potilasta vuodet 2005–2014. Samoin vaikutuksia nähtiin osallistujilla, jotka söivät epäterveellisesti tutkimuksen alkaessa, mutta pikkuhiljaa omaksuivat terveellisiä piirteitä ruokavalioonsa seurannan aikana. Päivystyskäyntejä oli noin kolmanneksen vähemmän kuukausina, joina henkilöt olivat lääkityksellä, tutkijat havaitsivat. Nyt julkaistujen tulosten valossa vaikutus on kuitenkin päinvastainen. Havainto on tervetullut, sillä päihdeongelmat ovat merkittävät ADHD-tarkkaavaisuushäiriöisten kuolinsyy. Rekisterien avulla tutkijat pystyivät selvittämään, kuinka paljon potilailla oli päihdeongelmiin liittyviä päivystyskäyntejä heidän ollessa lääkityksellä sekä muina aikoina. ADHD-lääkkeet voivat vähentää päihdeongelmia Päihdeongelmat voivat vähentyä ADHD-lääkityksen avulla. Kaikkein suurin vaikutus oli täysjyväviljojen, hedelmien ja kasvisten sekä kalan ja omega-3-rasvahappojen syönnillä. Hiljattain toisessa tutkimuksessa lääkitykset vähensivät myös ADHDpotilaiden liikenneonnettomuuksia. Lääkitysjaksojen positiivinen vaikutus jatkui todennäköisesti vielä pitempäänkin, mutta tämä havaittiin lähinnä miehillä. Potilaissa oli sekä nuoria että aikuisia
48 prosenttia yleisempiä ne olivat, jos työ oli raskasta ja erittäin fyysistä. Yhteydet koskivat varsinkin tukija liikuntaelinten Liikuntaharrastukset pienentävät työkyvyttömyyden riskiä sairauksista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä, mutta eivät mielenterveysongelmista aiheutuvia. Vapaa-ajan liikuntaharrastukset pienensivät työkyvyttömyyden riskiä sekä fyysistä että istumatyötä tekevillä, mutta täydellistä suojaa nekään eivät antaneet. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet Suomessa edellisten vuosikymmenten aikana ja nykyään noin 152 000 suomalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä. Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä. Heillä työkyvyttömyyseläkkeet olivat yli kaksi kertaa yleisempiä kuin liikunnallisilla toimistotyöntekijöillä. Kaikista suurimmassa vaarassa olivat fyysistä työtä tekevät, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa. Noin 40 prosentissa tapauksista syynä on mielenterveysongelmat ja 30 prosentissa tukija liikuntaelinten sairaudet. Riski näyttäisi kuitenkin olevan pienempi työntekijöillä, jotka harrastavat liikuntaa vapaaajallaan. Verrattuna kevyttä istumatyötä tekeviin työkyvyttömyyseläkkeet olivat 26 prosenttia yleisempiä osallistujilla, jotka kävelivät suuren osa työpäivästään. Jos työhön kuului lisäksi paljon nostelua, työkyvyttömyyseläkkeet olivat 44 prosenttia yleisempiä. Liikunta ei silti riitä poistamaan koko riskiä, tuore tutkimus osoittaa. K U VA : SH U T TE R ST O C K 48 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Norjalaistutkijoiden havainnot perustuvat 32 000 norjalaisen 20–65-vuotiaan yhdeksänvuotiseen seurantaan, jonka aikana 3 800 heistä joutui työkyvyttömyyseläkkeelle. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä F yysisesti raskasta ja rasittavaa työtä tekevät joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle muita todennäköisemmin
Riski pieneni vähitellen, mutta oli vielä vuosia myöhemminkin 30-kertainen. Mitä älykkäämpi henkilö oli ollut lapsena, sitä epätodennäköisemmin hän menehtyi muun muassa sepelvaltimotautiin, hengitysteiden sairauksiin tai aivoverenkiertohäiriöihin. Tuolloin riski oli peräti sata kertaa suurempi kuin yleisväestössä. Itsemurhariski korkea heti psykiatrisen hoitojakson jälkeen OLET LÄMPIMÄSTI TERVETULLUT MUKAAN! Vain toinen adoptoitu voi adoptioperheet.fi/vertaistuki Lisätietoja tapaamisista ja toiminnastamme: todella ymmärtää, mistä puhut. “ Mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen avoin ja tasavertainen yhteisö, jossa tuetaan omannäköiseen hyvään elämään. Osallistujille oli tehty älykkyystestit heidän ollessaan 11-vuotiaita. Tutkijat pyrkivät erillisellä analyysilla myös selvittämään, mistä älykkyyden ja eliniän välinen yhteys johtuu, mutta yhtä selvää syytä ei löytynyt. Käytännössä ne tarkoittavat sitä, että noin kolme henkilöä tuhannesta tekee itsemurhan kolmen kuukauden sisällä hoitojakson päättymisestä. Heidän riskinsä oli hoidon jälkeisten kuukausien aikana 200 kertaa suurempi kuin muiden. Maailmanlaajuisesti joka vuosi keskimäärin 11 ihmistä sadastatuhannesta päätyy itsemurhaan. M ielenterveysongelmista kärsivät ovat muuta väestöä suuremmassa itsemurhavaarassa. Brittien havainnot ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, mutta ne perustuvat selvästi pitempään seurantaan. Tulosten perusteella itsemurhariski oli erityisen suuri kolmen kuukauden sisällä hoitojakson päättymisestä. Älykkäät lapset elävät pitempään Lapsuusiässä mitatusta älykkyydestä voi päätellä, miten todennäköisesti henkilö menehtyy muun muassa sydänja verisuonitauteihin ennen 80 vuoden ikää. Tuoreen tutkimuksen perusteella tuo riski on erityisen suuri psykiatrisesta hoitoyksiköstä kotiutumisen jälkeisinä kuukausina. 35 vuotta vertaisvoimaa www.mielenterveyshelmi.fi www.facebook.com/helmiry T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 49. Suuri merkitys oli kuitenkin tupakoinnilla ja aikuisiän sosioekonomisella asemalla. Luvut ovat huolestuttavan suuria. Tutkijat havaitsivat lapsuusiän älykkyystestimenestyksen liittyvän selvästi siihen, miten todennäköisesti osallistujat olivat menehtyneet 68-vuotisen seurannan aikana. Tiedot käyvät ilmi suuresta brittitutkimuksesta, jossa yli 60 000 skotlantilaista vuonna 1936 syntynyttä on seurattu aina nykypäiviin saakka. Huolestuttavaa on myös se, että potilaiden itsemurhat eivät ole juurikaan vähentyneet 50 vuoden aikana, vaikka monien sairauksien hoito on parantunut huomattavasti. Suuri osa heistä kärsii mielenterveysongelmista. Yhteys selittyy osittain tupakoinnilla. Tulokset julkaistiin BMJlehdessä. Kaikista suurimmassa vaarassa olivat henkilöt, joilla tiedettiin olevan itsetuhoisia ajatuksia. Myös onnettomuuksiin, ruoansulatuselimistön sairauksiin, dementiaan ja tupakoinnista aiheutuviin syöpiin liittyvät kuolemat olivat heillä seurannan aikana harvinaisempia. Seurantojen aikana 18 000 potilasta teki itsemurhan. JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus perustuu sadan tutkimuksen aineistoihin 50 vuoden ajalta
Varmuuden vuoksi ruudulla näkyvä tieto kuvattiin ja kirjoitettiin muistiin, ettei se vain katoaisi bittiavaruuteen. Hän katsoi ystävänsä kanssa Adoptoidut-ohjelmaa ja puristi nessupakettia kädessään – adoptioasiat kun tuppasivat aina itkettämään. Ystäväni itki, minä en, vaikka yleensä aina pillitän kaikki Kadonneen jäljillä -tyyppiset ohjelmat. Siitä alkoi melkoinen myllerrys. TEKSTI AULIKKI ALAKANGAS KUVAT TIMO HEIKKALA . 50 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Tuloksena oli yksi ainoa osoite kyseisellä nimellä. – Bioäidin yhteystieto hämmensi. Adoptoitu Anna-Leena Hillervo katsoi kolme vuotta sitten televisio-ohjelmaa, joka sai hänet miettimään omia biologisia juuriaan. Koko illan rinnassa oli tunne, aivan kuin sinne olisi puhallettu ilmaa, joka ei tule millään sieltä pois. Puistelin päätäni, koska omat juureni eivät olleet kiinnostaneet kolmikymppisen elämäni aikana. Adoptioperheessä minulla oli hyvät ja turvalliset vanhemmat, jotka ovat minulle rakkaita. – Ystäväni kysyi, olenko koskaan etsinyt biologista äitiäni. A N N A L E E N A H I L L E R V O Kanssakulkija Minäkuva rakentui sirpaleista uudelleen Kanssakulkija S en kolmen vuoden takaisen pimeän illan ja pakkasen Anna-Leena Hillervo muistaa aina, myös tuoksut ja tunnelman. Sitten vain yhdessä ihmeteltiin. Adoptoitujen kielessä vanhempiin viitataan usein adoja bio-etuliitteellä erottelemaan adoptiovanhemmat biologisista vanhemmista. Ystäväni sai kuitenkin minut miettimään juuriani ja ryhtymään tositoimiin. Soitin heti adoäidille ja kerroin, mitä oli tapahtunut. Anna-Leenalla oli joitakin tietoja äidistään, ja niiden pohjalta lähdettiin etsimään yhteystietoja netistä. Ystävä oli yksi sarjassa mukana olleista. Tämä laukaisi tapahtumaketjun, jonka päätteeksi hän tietää nyt enemmän itsestään ja on saanut joukon uusia sukulaisia
T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 51
– Bioäiti kurkisti ovesta, enkä voinut ensisilmäyksellä erehtyä henkilöstä, niin paljon samaa näköä oli. Selvisi, että minulla on myös sisko ja veli. Suru oli suuri, kun omaa lasta ei vain alkanut kuulua. Tapaaminen jännitti hurjasti. Oli aika hämmentävää huomata samoja piirteitä. Hän halasi minua pitkään. Isä opetti arvostamaan kädentaitoja, ja vastaavasti äiti opetti empatiaa, kuuntelemista ja keskustelua – kaikki tärkeitä taitoja elämää varten. Nauru vain kiihtyi, kun huomattiin, että mummolla, äidillä ja minulla oli samanlainen nauru. Tuohon aikaan pienessä kainuulaisessa kyläyhteisössä vaihtoehdot olivat vähissä. Hän mietti muutaman tunnin, uskaltaako sen hyväksyä. Bioäidin viesteistä muistan vain, että niissä oli paljon sydämiä. Sellainen oli heidän arvojensa mukaista. – Kemissä asuva pariskunta oli jo kauan haaveillut lapsesta. Sitten vain jäin jännityksellä odottamaan. Se tuntui jännittävältä ja hieman pelottavaltakin. – Jossain vaiheessa äiti selitti naapurin muksuille, mitä tarkoittaa olla adoptoitu. Keskustelimme pitkään, ja jossain vaiheessa aloimme nauraa. Vaikka raskaudesta haluttiin vaieta, äidillä ei ollut helppoa. – Aloin ymmärtää, että en ollut tullut äidin vatsasta vaan naisen, jolla oli rohkeutta ja uskallusta antaa lapsi hyvään kotiin, kun omat rahkeet eivät riittäneet. Anna-Leena sai tietoja sekä tämän menneisyydestä että lähiaikojen tapahtumista. K A N S S A K U L K I J A A N N A L E E N A H I L L E R V O ”MITTEEPÄ SE TILLIKAENE” Yhteystietojen löydyttyä adoptiovanhemmat kannustivat ottamaan yhteyttä biologiseen äitiin. Suvun kristilliseen arvomaailmaan ei kuulunut avioton lapsi. Sydän pamppaillen Anna-Leena ajeli Kainuuseen. Sovimme tapaamisesta melko pian. Hetki oli sanaton ja täynnä tunnetta. – Sisko ja veli suhtautuivat minuun aika ujosti ja viileästi, katselivat kulmiensa alta ja räpläsivät kännyköitään. Sen keskustelun jälkeen asenteet muuttuivat ja lällättely loppui. Kotona kannustettiin opiskelemaan. Tiedän, että olen onnekas moneen muuhun verrattuna. Yhteydenpito ei kuitenkaan ehtinyt johtaa tapamiseen, sillä noin vuosi sitten bioisä kuoli. Työpaikka löytyi julkishallinnosta, jossa hän toimii palveluasiantuntijana. Bioisä otti kuitenkin minuun yhteyttä, koska halusi tutustua. He kävivät tutustelemassa ennen varsinaista hakupäivää ja kahden kuukauden vanhana pääsin uuteen kotiin. EI-TOIVOTUSTA TOIVOTUKSI Anna-Leenan elämäntaival sai alkunsa äidin keveästä kesäromanssista 1982. – Mietin pari päivää ennen kuin otin yhteyttä bioäitiin. Sunnuntaisin äidillä oli tapana leipoa, ja olin mukana. Sitten kirjoitin ja annoin vain tekstin tulla. Hän huomasi raskautensa vasta seitsemännellä kuulla. – Äidin isä oli hyvin ankara, eikä hänelle uskallettu hiiskahtaakaan asiasta. Anna-Leena vietti elämänsä ensimmäiset kuukaudet Pelastakaa Lasten vastaanottokeskuksessa Kajaanissa. He eivät tienneet äitinsä taustoista mitään ja olivat varmaan aika järkyttyneitä uudesta siskosta. Veli kävi hakemassa mummon, ja kun tämä astui sisään, hän halasi Anna-Leenaa lujasti, otti poskesta vedet silmissä ja sanoi ”mitteepä se tillikaene”. Puhelinkeskusteluissa hän aina uudestaan kysyi ”oletko sinä minun tyttäreni”. Vanhemmat olivat tukena, kun naapurin lapset lällättelivät Anna-Leenan taustasta. Päihteiden ongelmakäyttö oli kuitenkin vienyt elämää epätoivottuun suuntaan. Suku ja ystävät tiesivät adoptiosta, ja se tuntui tavalliselta asialta. Hetki oli unohtumaton. Vanhemmat kannustivat harrastuksiin. Monen vuoden odottelun jälkeen olin heille erittäin toivottu lapsi. Biologisia vanhempiaan hän kutsuu etunimillä. 52 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Anna-Leena on opiskellut liiketaloutta, mutta omin ala löytyi sosiaalialalta. Sitten alkoi tapahtua. Äiti oli hyvin nuori, köyhä ja ankarista kotioloista. Kirjekuoreen laitoin pari kuvaa itsestäni ja yhteystiedot. Isän kanssa piirrettiin, maalattiin ja tehtiin puutöitä. – Bioisäni asui melko lailla samoissa maisemissa kuin äiti. Anna-Leena puhuu adoptiovanhemmistaan äitinä ja isänä. Siinä sivussa keskusteltiin myös adoptioasiasta. Hän teki vaikean valinnan ja luopui minusta. Kun Anna-Leena oli kolme, vanhemmat ajattelivat, että aika on kypsä kertoa adoptiosta. Tarhaikäisenä olin joskus mietiskellyt, olisinko kuoriutunut kananmunasta. Annaleena oli töissä, kun hän huomasi Facebookkaveripyynnön biologiselta äidiltä. Pihaan ajaessa jännitys alkoi laueta. – Hän sanoi, ettei minua olisi koskaan pitänyt antaa pois. Illalla kotona kaveripyyntö meni läpi. ISÄKIN ALKOI ASKARRUTTAA Biologisen äidin löydyttyä mieltä alkoi askarruttaa isän löytäminen. Vieläkin, kun Anna-Leena muistelee hetkeä, hänen vatsaansa kipristää. Elämä oli muuten mallillaan, ja niinpä päädyttiin adoptioon. Mummo kuitenkin auttoi asioiden hoitamisessa. – Sitten alettiin kirjoitella. – Äiti ja isä puhuivat bioäidistä kauniisti ja kunnioittavasti
Seuraavaan rinkulaan adovanhemmat sekä puolison vanhemmat. Anna-Leena sai tietää, että hänellä oli myös kaksi isän puolen veljeä. Seuraavassa rinkulassa on adoserkkutyttö, adosukulaiset, biologiset sisarukset ja bioäiti. Ennen sairastumista työ oli iso osa Reijon elämää ja hän teki töitä vielä 8 vuotta sairastumisen jälkeenkin. Toinen veli oli samaa mieltä. – Huomasin, että toisella veljistäni oli koirakennel. Perhekäsityksensä Anna-Leena kertoo olevan nykyään aika laaja. Koirat ovat tärkeitä Anna-Leenalle, ja Elviksen ja Paavon kanssa aika kuluukin hyvin. Jonkin ajan kuluttua vuokrattiin mökki ja tutusteltiin paremmin. . Lopulta eläkkeelle jääminen oli kuitenkin helpotus. Yhteydenpito on jatkunut ja nykyään Anna-Leena on nuoremman veljensä lapsen sylikummi. Laitoin sinne viestin, ja jo seuraavana päivänä veli otti yhteyttä alkujärkytyksestä toivuttuaan ja halusi ehdottomasti tutustua. Yhdisteltyään saamiaan tiedonjyväsiä hän löysi veljet. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 53. – Ydinperheeseen kuuluu avomies ja koirat
Valokuvaus on ollut yksi selviytymiskanavani. On tärkeää, että lapsi saa käsityksen siitä, että biologiset vanhemmat ovat tarkoittaneet hänelle hyvää. Ne ovat tuttuja tunteita monelle adoptoidulle. Jos adoptiolapsi tulee Suomeen ulkomailta, voi yhteys omiin juuriin tukea kehitystä. Hylätyksi tulemisen tunne ja suru voivat olla niitä tunteita, joita käsitellään aina uudelleen kehityksen edetessä, Poijula sanoo. – Selviytymisessä ovat auttaneet eniten adoäiti ja -isä ja myös läheiset ja ystävät sekä koirani Elvis. AnnaLeena kertoo pelänneensä monenlaisia asioita: että hänet jätetään päiväkotiin, vanhempia satutetaan, syttyy tulipalo, läheisille sattuu pahoja asioita tai kukaan ei pidä hänestä. Adoptoitu joutuu käsittelemään hylätyksi tulemisen kokemusta. – Mitä paremmin adoptiovanhemmat osaavat käsitellä omia tunteitaan liittyen vanhemmuuteen, sitä paremmin he osaavat olla adoptiolapsensa tukena tämän myönteisen minuuden rakentamisessa. K A N S S A K U L K I J A A N N A L E E N A H I L L E R V O PELKO SEURASI PITKÄÄN Anna-Leena kokee kiitollisuutta hyvästä kasvuympäristöstään, mutta biologisten vanhempien löytyminen aiheutti sellaisen myllerryksen, että siihen tarvittiin ammattiapua. Miksi minut annettiin pois. Se kulkee rinnalla koko elämän. Hänen mielestään hylkäämiskokemuksella saattaa olla osuutta asiaan, ja sitä on käsitelty uudelleen terapiassa. Suru liittyy mielikuvan rakentamista mieleen, ihmisestä, jonka kanssa konkreettinen suhde ei ole mahdollinen. – Silloin esimerkiksi niin sanotulla juurimatkalla on suuri merkitys. Lapsen kannalta vanhemmuus rakentuu alueista, joihin kuuluvat vanhempien psyykkinen tasapaino, valmiudet kestäviin ja pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin, empatiakyky eli kyky asettua lapsen asemaan, vanhemman kyky erottaa omat toiveensa ja tarpeensa lapsen toiveista ja tarpeista, kyky toimia johdonmukaisesti kasvatustilanteissa sekä ottaa vastaan ja sietää lapsen myönteisiä ja kielteisiä tunteita. Hänen mukaansa adoptiossa erityistä on kiintymyssuhde sekä adoptioettä biologisiin vanhempiin. Vaikeina aikoina otin joka päivä yhden kuvan, joka kuvasi jollain tavalla lohdullisuutta ja rakkautta. 54 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Turvaton ja ristiriitainen kiintymyssuhde syntyy hoivasta, jossa lapsi ei opi luottamaan, vaan joutuu sopeutumaan tunnetasolla etäiseen vanhempaan tai epäjohdonmukaiseen ja epäluotettavaan vanhempaan, psykologi, traumapsykoterapeutti Soili Poijula sanoo. Anna-Leena sairastui paniikkihäiriöön 14 vuotta sitten ja meni terapiaan. Miksen kelpaa toiselle ihmiselle. Adoptoidulle tärkeintä on rakastava aikuinen Adoptiolapsen tärkein tarve on saada kiintyä hänestä välittävään ja huolehtivaan aikuiseen. – Lapsi muodostaa mielikuvan kaikista vanhemmistaan, jos tietää heistä. On tärkää, että adoptoitu lapsi saa tietoa kehitystasonsa mukaisesti biologisista vanhemmistaan, jos tietoa on. Tieto adoptiosta ilman konkretiaa ei anna aineksia mielikuvan rakentamiselle biologisista vanhemmista. Turvallinen kiintymyssuhde kehittyy vuorovaikutuksessa huolta pitäviin ja rakastaviin aikuisiin, jotka myös asettavat rajat. Juurien etsiminen sekoittaa minäkuvan ja elämää on alettava kasamaan sirpaleista uudelleen. Tärkeää on myös vanhemman sanallisen ja sanattoman viestinnän yhteismitallisuus. Mielikuva rakentuu puhumulla, saaduista tiedoista, valokuvista ja muistelemalla tilanteita. – Pikkuvauvana olen pötkötellyt vastaanottokodissa pari kuukautta saamatta hellyydenosoituksia. Kiintymyssuhde ei synny hetkessä ja jokainen perhe on erilainen. – Suhde adoptiovanhempiin, ja riittävän hyvä hoiva korvaavat ja korjaavat katkenneen kiintymyssuhteen aiheuttaman vaurion
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Mielen harjoitusta
Enjoy! Puz zle 1 (Ea sy, diff icu lty rat ing 0.4 2) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. ?. Enj oy! Puz zle 1 (H ard , diff icu lty rat ing 0.6 8) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. . VAIKEUSASTE: ??. Enj oy! J U R R I T K A U H O A S A I L A S N I R R I T Ratkaisu seuraavalla aukeamalla. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 57. VAIKEUSASTE: ?. ??. Mielen harjoitusta Sanatehtävä Sudoku K A R I JU N TU N EN Ylärivillä olevaa sanaa muutetaan alas mentäessä yksi kirjain kerrallaan. VAIKEUSASTE: . Muutettu kirjain on muutettu lopullisesti ja alimpana olevassa sanassa kaikki kirjaimet ovat vaihtuneet esimerkin mukaisesti. ca/ sud oku on Tue Jan 16 16: 00: 22 201 8 GM T. Enjoy! Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.68) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jan 16 16:00:22 2018 GMT. Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.42) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jan 16 16:00:14 2018 GMT. ca/ sud oku on Tue Jan 16 16: 00: 14 201 8 GM T. Enjoy! Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.58) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jan 16 16:00:19 2018 GMT. Alla olevasta sanasta muodostuu uusi sana aina yhtä kirjainta muuttaen. ca/ sud oku on Tue Jan 16 16: 00: 19 201 8 GM T. Enj oy! Puz zle 1 (M edi um , diff icu lty rat ing 0.5 8) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky
LUCKY HEIKKI HOMEROSTA TUETUT LEVYTTI PILKKARUNO JUOMARAHA ATLANTTI ILMAN APUA AHO JOUKKUE HYPPYPAIKKA 0000 EIVÄT MAHDU I S I Ä RIITTA MEINATA JALOPUU JÄRVI LL RUNNEN KAIMAT ANSIO SUORISTUA ROOLIT MUKAVIA TUOTUJA ALUS PAJOISSA SAKEITA ROSOIHIN PÄÄKAUP. ris tik ko tu ul i.f i JAPANIA ! MARY KAMERASSA VIE YLI AUTOILLA 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 TUPPURAINEN JUHLIVAT 6.12. Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. JOHANNES -PALMU TYTTÖ FILOSOFI NÄYTE @ KAKSIKOT KUKKAINEN KLUBI MÄRKÄÄ PELI KUULUU SODASSA RUNOJA PALVELUKIN MIES POLTTAMISTA “MOSSE” ILONA LEON KUUME LUND VALKOISIA PIENI MERENNEITO PÄISSÄ KURKUSTA KOMEA TYTTÖJÄ SUOMESSA KAUNIS YKSITYISYYS SAMANLAISIA YMPÄTTY KEIHÄITÄ U : : 1 ALPIT RAHOJA PAUKKUVAT KARTASTO SATSI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Lähetä ratkaisusi 15.3.2018 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA + : ww w. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . NIMI OSOITE Ristikko 58 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi
Katso lisää hyviä tarjouksia ja tuotevaihtoehtoja myös verkkokaupassamme holvi.com/shop/tunnejamieli T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 59. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! O B A M A O C A S E Y S O L A H N U R Y T I U S U I Ä J M G A R B O A T T O C K K B E G Y E A L E V Y P Ä R V P N D T U T T A V A H A U T C Ö F X T U O E T S O H E X T R A S T U P O R U U R A A T A I T E S E N T I T S A X O N K U L T I T O V A R I I O Ö E T I N T T I A N I T R A L I F T I O O T U S V U I F Ö L J Y T K U V A A M O T H A N T A R I D I A T L A S J O T O S L A N Ä I N N E L I Ö T N N Ä N N I I S Ä L E E I I S I B A S S O O U R I T U S E O I L A P I O T K I L T A F R E D I U T U U T U E U O N J Y L Y T R L Ä T I T R I E N A I A J U R I I O I T T U T K A P T Y T Ö T T U O K S U K A S R I P A R O K A I V A T I R A N P E S U N I I T I R M E L I T L M A A S T O L A A V U U P O T U S T R A S I A M I E S O S A V E R O K A S T I T I U T T A L O K T K O I T I S A L V A A L U S K U N T A A I R U E T A V I O T M U O K A T T U L O A T T E E I L T A L O S T O T E E T U T I P P A O V A R M A S T I S I A T T I L A V I I N I O K A P I L A T L A S N A K A T A I M M E T K S I I R N H A A T U S K O T K O K K I A S K E L T A A E S I M A U T I T S E A N N I N L U K O T L O U N E L A T K A L U U N A U T T I A T A L A E S T O T M K O A P V T E L L J U R R I T K U R R I T K A R R I T K A R H I T K A R H O T K A R H O A K A U H O A S A I L A S S A I R A S S A I R A T S I I R A T S I I R I T S I R R I T N I R R I T Liity Tunne & Mieli -lehden tilaajiin ja seuraa meitä myös Face bookissa: https://www.facebook.com/tunnejamieli/ Saat uusinta tietoa ja hyviä tarjouksia! VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS Teen osoitteenmuutoksen Tilaan Tunne & Mieli -lehden itselleni Tilaan Tunne & Mieli-lehden lahjaksi Sukunimi Etunimi Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelinnumero Tilauksen maksaja (tai vanha osoitteesi) Sukunimi Etunimi Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelinnumero Tilauksen saaja (tai uusi osoitteesi) EDULLISENA KESTOTILAUKSENA 4 numeroa (puoli vuotta + yksi ylimääräinen numero) 35 euroa, joka sisältää vuoden lopussa postitettavan seinäkalenterin. 57) RISTIKON 6/2017 RATKAISU KRYPTON 6/2017 RATKAISU Hyvää mieltä sinulle tai ystävällesi! Tehtävien ratkaisut Palvelukortti Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s
Sen kanssa tarjottiin keitinperunoita, puolukkasurvosta ja limpusta leikattuja ruisleipäsiivuja, jotka voideltiin ihan oikealla voilla. Jokaisella oli oma paikkansa ruokapöydässä, arkiruokailut olivat koko perheen hetki. Muistan talvi-iltapäivän hämyn Torniossa ja meidän pienen keittiön. talvipäivän pata ”Lapsena ruoka maistui vain niin paljon paremmalta. Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: tunnejamieli@mtkl.fi 60 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Äiti kantoi pöytään valurautapadassa mureaksi haudutettua lihaa. Se maistui taivaalliselta, pyhä yksinkertaisuus.” Marja Kaisa Kuusimaa, Tampere TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Lohturuoka RESEPTI, TEKSTIT JA KUVA: ELINA YLITERVO Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua
Tarjoa perunoiden ja kasvisten kanssa. 1 kg naudan paistia 4 rkl oliiviöljyä 6 isoa sipulia 5 valkosipulinkynttä 2 rkl tomaattipyrettä 3 rkl punaviinietikkaa 1 prk tomaattimurskaa 2 dl punaviiniä 1 rkl fariinisokeria 1 kanelitanko 2 tl suolaa 1 tl mustapippuria 2 laakerinlehteä 2 kokonaista neilikkaa persiljaa . Tätä pataa tohtii tarjota vieraillekin. Leikkaa liha kuutioiksi ja ruskista oliiviöljyssä pannulla useassa erässä. . Stifado on kreikkalainen versio kotoisasta lihapadasta. Hienonna valkosipulit. Punaviini, kaneli ja neilikka tekevät makumaailmasta talvisen täyteläisen. Stifado kahdeksalle T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 61. Anna hautua 2–3 tuntia kunnes liha on mureaa. L empeästi haudutettu lihapata on lohturuokien aatelia. Kokki voi käpertyä sohvan nurkkaan kirjan kanssa ruokahalua kasvattamaan. Ota paisti huoneenlämpöön noin tuntia ennen valmistusta. Ripottele pinnalle persiljaa. Lisää pataan sipulilohkot, tomaattimurska, punaviini, fariinisokeri sekä mausteet persiljaa lukuunottamatta. Pitkä haudutusaika varmistaa, että lihasta tulee suussasulavan mureaa ja kastikkeesta paksua ja herkullista. Kuori ja lohko sipulit. Lisää pannulle punaviinietikka, sekoita ja kaada seos pataan. Kunhan ainekset saa uuniin, ruoka tekeytyy lähes itsestään. Siirrä lihakuutiot pataan. Kuullota valkosipuleita ja tomaattipyrettä oliiviöljyssä pannulla pari minuuttia. Kuumenna kiehuvaksi ja siirrä 175-asteiseen uuniin
Tarja Törmänen harjoittelee esitystä yhdessä burleskiryhmänsä kanssa Studio Shangri-Lassa. Kaiken rakastaminen tulee vahvasti läpi burleskiympyröistä. T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Intohimoni: burleski 62 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Kyse on harjoitustilanteesta, joten asut ovat vielä keskeneräisiä
Tarja Törmänen löysi burleskista mahtavat liikkeet, tavan liikkua oman kehon mukaisesti ja viehättävän kielen. Hän kirjoittaa Halut on -nimistä blogia yhdessä seksuaaliterapeutti Veera Uusoksan kanssa. – Ohjaaja sanoitti tosi kauniilla tavalla sen, mitä teemme. Erityisen tärkeää hänelle on myönteinen viestintä. Liikkeet taas tuntuivat mahtavilta, ja niitä tehtiin sen mukaan, ”mitkä osat kullakin heiluvat”. Lisäksi hän on Suomen NLP-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja yhdistyksen Mieli-lehden toimituskunnassa. – Vaikka olisi kuinka innoissaan työstä, niin ihmisen tarvitsee tehdä myös jotain erilaista. Esiintyvä ryhmä valmistelee aina uuden numeron kevätja syyskaudelle. Elämänmittaista matkaa Tarja ei kuitenkaan tainnut odottaa. Se on sellaista tietoisuuden kasvattamista, hyväksymistä ja sallimista. Burleskissa kaikki ovat kauniita ja taitavia omilla hyvillä tavoillaan. Tarja kertoo, että niissä tärkeää on tarinallisuus. Harrastuksen sanotaan tuovan arkeen iloa ja glamouria. Hän nauraa sanoessaan, että hänet tunnetaan tyyppinä, joka innostuu tylsistäkin jutuista. Viisi vuotta sitten ystävä houkutteli hänet burleskitanssikurssille. Tarja on tehnyt pitkän uran muun muassa toimistotarvikkeita myyvässä Wulffissa, jossa hän on viestintäja markkinointijohtajana. Vapaa-ajan ja työn pitää olla tasapainossa, ja ihmiset ovat tosi erilaisia siinä, mitä kullekin tasapaino tarkoittaa. Lisäksi hän on nyt esiintyvässä burleskin oppilasryhmässä. Se oli Tarjasta ihanaa. Ryhmää ohjaavat burleskitaiteilijat Ruska Schönberg ja Ulrika Bachér, jotka tunnetaan taiteilijanimillä Tinker Bell ja Turrrbo Cherry. Työt Wulffin ja muiden toimeksiantajien kesken jakautuvat noin puoliksi. Tarjalle tasapaino merkitsee esimerkiksi sitä, että hän voi hyödyntää ammatillista osaamistaan vapaa-ajallaankin. KAUNIS KIELI INNOSTI Tarja Törmänen kuvailee, että burleskitanssissa häntä innosti myös kielenkäyttö. Jälkimmäisestä tuli sittemmin myös ammatti. Tai levätä tai olla rauhassa itsensä kanssa. Tunnilla olleet ihmiset vaikuttivat olevan sinuja itsensä kanssa – tai ainakin matkalla itsensä hyväksymiseen – ja nauttivat. Burleskin pohja on teatterin keinoin esitetyssä parodiallisessa huumoriviihteessä. Jo ensimmäisellä kerralla tuntui siltä kuin olisi tullut kotiin. Viimeiset neljä vuotta hän on työskennellyt yrittäjänä, mikä on mahdollistanut myös muut viestintätyöt, kuten juttujen ja tiedotteiden kirjoittamisen, viestintävalmennukset, blogit ja sosiaalisen median tekemisen. Tinker Bell ohjasi myös Tarjan ensimmäisen burleskitanssitunnin. Vapaa-ajalla on Tarjalle iso merkitys. Jo etukäteen ystävykset ajattelivat, että tämä on heidän juttunsa. Harrastusten listaan ovat kuuluneet lapsesta saakka lukeminen ja kirjoittaminen. Tanssitunneilla ei riisuta. Burleskitanssi taas on tanssillista liikuntaa, joka ammentaa burleskin liikekielestä. Se yhdistelee esimerkiksi tanssia, teatteria, performanssia ja stripteasea, siis riisumista. Tarjalle kieli on aina ollut tärkeää. Esimerkiksi syyskaudella luotu esitys rakentuu hiilikaivostarinan ympärille. – Burleskissa on paljon samaa kuin NLP:ssä. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT SAARA AUTERE T arja Törmänen on aina ollut kokeilija: harrastushistoriaan mahtuu niin tanhuja, jazz-tanssia, näytelmäkerhoa, ringetteä, pianonsoittoa, vesijumppaa kuin avantouintiakin. Lee Dorseyn Working in the coal mine -kappale luo pohjan humoristiselle Sellaisena kuin olet Kaiken rakastaminen T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 63. Burleskin ajatusmaailmassa kaikki on ok, kaikki ovat kauniita sellaisina kuin omilla hyvillä tavoillaan. KANNUSTUS TOI KYYNELEET Burleskitanssitunnit jäivät Tarja Törmäsen viikko-ohjelmaan heti ensimmäisestä tunnista lähtien. NLP on ajattelumalli, jossa huomio kiinnitetään muun muassa kieleen ja vuorovaikutukseen
Haastavuuteen liittyy myös hänen ikimuistoisin hetkensä burleskin parissa. – Kun menin kouluun sen jälkeen ja yritin tehdä vaakaa, turskahdin suoraan nenälleni. Ryhmäesitykset vaativat myös kotitreeniä. Hän toivoo, että voisi jatkaa sitä ”niin kauan kuin tämän maan päällä tallustaa”. Duon nimeksi tuli Ass Management Team ja ensimmäisen parinumeron nimeksi At the office, joka alkaa siten, että naisilla on yllään kimaltavat liituraitapuvut. Kun ryhmän oli määrä tehdä liike, jossa seisotaan yhdellä jalalla, Tarja kertoi tasapainostaan. L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Intohimo merkitsee minulle… elämää. Rakastaisin vähemmän varpaitani ja peppuani. Pariksi valikoitui entinen työkaveri Wulffilta. tarinalle, jossa tanssijat keimailevat hakkujen kanssa ja glitterdynamiitti avustaa timanttien puristamisessa. Tarja kertoo ihailevansa vanhemman polven burleskiesiintyjiä, joita voi tavata burleskiin keskittyvissä tapahtumissa. – Olemme tehneet paljon työtä yhdessä, ja oli hauskaa tehdä jotain ihan muuta kuin pörssitiedotteita. Muistan, että opettaja sanoi, että miten susta on tullut kesän aikana niin kankea. Ensiesitys oli suurilla 50-vuotispäivillä. Tarja aloitti burleskin harrastamisen vuonna 2012. Elämänasenteeni on mieluummin överit kuin vajarit. Kannattaa mennä täysillä ja intohimolla. Lisää mielen vapautta ja kehon rakastamista. Burleski on tarjonnut minulle… paremman elämän. Jatkossa Tarja haluaa esiintyä entistä enemmän niin yksin, ryhmän kuin parinkin kanssa. Onnettomuuden aikoihin hän piti telinevoimistelusta. Intohimo mukaan Tarja Törmäsen 64 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Toivon, että saan nauttia siitä. – Sillä asenteella, että vaikka olisi sata vuotta, niin todellakin. Kaiken rakastaminen tulee sieltä burleskista ja burleskiympyröistä läpi niin vahvasti. Burleskiryhmän hyvien kokemusten jälkeen Tarja on rohkaistunut luomaan myös oman esityksen tanssiparin kanssa. Sen jälkeen tuntui, että pysyn vielä paremmin tasapainossa, vaikka en mikään fyysisesti tasapainoisin ihminen ole vieläkään. – Minulla tulivat kyyneleet silmiin. Burleskitunnilla asiaan suhtauduttiin toisin. Ohjaavat kannustivat ja kehuivat. Oma mielikuvani on tästä varmasti vääristynyt, mutta se vain meni jotenkin niin, että aiemmin olin saanut positiivista palautetta ja sitten – ei kun sivuun, ei susta ole mihinkään. Ilman burleskia… olisi tylsää. Tarja kertoo, että hän on nuorena menettänyt tärykalvon toisesta korvastaan, mikä on jättänyt jälkeensä heikentyneen tasapainoaistin. Tarja sanoo, että koreografian harjoittelu haastaa myönteisellä tavalla
Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. TULEVIA TEEMOJA L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Anna palautetta lehdestä ja voita! Paras juttu 6/2017 MAARETTA TUKIAISEN HYVÄN MIELEN VUOSI -KIRJAN VOITTI HANNA SILTANEN NOKIALTA. Pupulandia-blogia yli kymmenen vuotta kirjoittaneen ja nykyään bloggaamisella itsensä elättävän yrittäjän Instagram-tilillä on yli 26 000 seuraajaa. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE TOIMITUSSIHTEERI Aino Heikkonen aino.heikkonen@mtkl.fi MARKKINOINTI JA ILMOITUSTILAT Riitta Rautakoura riitta.rautakoura@mtkl.fi ILMOITUSAINEISTOT aineisto@vitale.fi ULKOASU JA TAITTO Atte Kalke, Vitale Ay PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Painosmäärä 10 000 JULKAISIJA Mielen terveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. Ristikkoja kryptovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. 5/2018 ilmestyy 4.10. Tuntematon vastaantulija saattaa siis tietää, mikä Marimekon uuden malliston mekoista on Rotosen suosikki tai missä maassa hän on viimeksi matkaillut. Yksinäisten ääni Masennukseen sairastunut Jenni Rotonen puhuu yksinäisten puolesta osoittaakseen, että paha olo voi piillä kiiltävänkin pinnan alla. Kiitos kaikille osallistuneille ja palautetta antaneille sekä onnea voittajalle! 1/2018 ilmestyy 1.2. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 35 34 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 Viime lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Pupulandia-blogia pitävän Jenni Rotosen haastattelu. Digitalisaatio ja mielen ilmiöt 6/2018 ilmestyy 5.12. – Joka vuosi elämääni tulee ainakin yksi uusi läheinen ystävä, hyvänä vuonna montakin, ja yleensä ihan sattumalta, Rotonen kertoo. PALAUTUS 15.3.2018 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. Hän on huomannut, että edes parisuhde ei aina pelasta ulkopuolisuuden tunteelta. Lehden perussisältöä ovat myös selviytymis tarinat ja hyvän mielen vinkit. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT EEVA ANUNDI J E N N I R O T O N E N Kanssakulkija J enni Rotonen tapaa uusia ihmisiä jatkuvasti: junassa, balettitunneilla ja kuntosalin vastaanotossa. . SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Monet toki katoavat lyhyen juttuhetken jälkeen, mutta eivät kaikki. Erilaisia perheitä, monenlaisia elämiä T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 65. Elinvoimaa rakkaudesta 2/2018 ilmestyy 5.4. Lehti kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielen terveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmis suhteiden koukeroista ja henkisestä kasvusta. (09) 565 7730 www.mtkl.fi KUSTANTAJA Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) TILAAJAPALVELU Puh. Miten saan elämäni virran soljumaan. Vaikka Rotonen tuntee paljon ihmisiä, vielä useampi ihminen tuntee hänet. Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirja (arvo 29 euroa). 09 8566 8349 tilaajapalvelu@mtkl.fi www.tunnejamieli.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirkku Immonen TUNNE & MIELI on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. LEHTI ILMESTYY 6 kertaa vuodessa. Toimitus ei vastaa lehteen tilaamatta toimitettujen aineistojen julkaisemisesta tai palauttamisesta. Oma keho voimanlähteenä 4/2018 ilmestyy 2.8. Juttua pidettiin koskettavana ja sen koettiin tarjoavan uutta tietoa. Kun uskaltaa avata suunsa ja jutella tuntemattomille, voi puolivahingossa löytää parhaan kaverin. Ravitsemus mielen hyvinvoinnin tukena 3/2018 ilmestyy 7.6. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä
Jos minulla ei olisi lapsia, eläisin paljon lyhyttempoisempaa ja sirpalemaisempaa elämää. Et voi rakastaa sitä mitä et tunne. Se vie paljon aikaa. Minä hoidan tällä hetkellä kahden taaperon aamu toimet, jotta vaimoni saisi keskittyä vastasyntyneeseen vauvaamme. Yritän oppia toisilta ja sanoittaa omia periaatteitani. Mikä pitää rakkauden elinvoimaisena. Lapset menevät nukkumaan jo 19–20 aikaan, joten sen jälkeen jää vielä hyvin aikaa sekä omille että yhteisille jutuille puolison kanssa. Opettele ja harjoittele niitä päivittäin. Menen nukkumaan kello 22–02 ja herään ilman herätyskelloa 6–7.30. Rutiineihin liittyy heikkouteni. Kolmas lapsi on vasta muutaman viikon ikäinen vauva. Olen ollut pitkään kipeä. Pyörittelen mielessäni jotain kinkkistä kysymystä, kirjoitusideaa tai tutkimukseen ja opetusvalmisteluun liittyvää ongelmaa. Illalla hoidan taaperoiden iltatoimet. Rakastan eri maita, kulttuureja ja kieliä. Asumme tällä hetkellä Kanadassa, sillä olen vierailevana tutkijana Regent Collegessa Vancouverissa. Ota selvää omista rakkauden kielistäsi, viesti toiselle omat kielesi ja varmista, että olet ymmärtänyt toisen kielet. Pidän itseäni iltaihmisenä, mutta lasten myötä minusta on tullut enenevässä määrin aamuihminen. Mihin kulutat eniten aikaasi. Pidän traditioita ja rutiineja arvokkaina, ne luovat ryhtiä ja jatkuvuutta. Ne ovat kuin perinteitä, mutta vain pienemmässä koossa. Odotan hänen ensimmäistä kunnon hymyään! Mikä on hyvä arjen rakkausvinkkisi Tunne & Mieli -lehden lukijoille. Kiireettömyys ja lasten kehityksen seuraaminen. Näen rutiineissa kuitenkin niiden arvon. Tutustu Gary Chapmanin teoriaan viidestä rakkauden kielestä. 66 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8. Käytän aikaani myös erilaisiin keskusteluihin. Olemme kaksikielinen perhe, ja kaksi vanhinta lastamme, kolmeja kaksivuotiaat tytöt, osaavat jo vaihtaa kieltä hienosti tilanteen mukaan. Mikä arjessa on parasta. Onko sinulla joitakin rutiineita. Jotta rakkaus konkretisoituisi, on ihmisen treenattava rakkautta tukevia erilaisia hyveitä kuten viisautta, oikeudenmukaisuutta ja rohkeutta. Istun työhuoneessani, josta on hieno näköala merelle. Toisaalta ilman hyveitä rakkaus on vain idea. Olen kolmen lapsen isä ja Iisan aviomies. Työni on pitkälti ajatustyötä. Olen Jason Lepojärvi, kanadalais-suomalainen filosofi, teologi ja rakkaustutkija. Todennäköisesti ajattelemiseen. Aamulla on saatava aamukahvi, mutta pakon edessä voisin luopua siitäkin. Hyvä rakastaja on hyvä ihminen. JASON LEPOJÄRVI Minun arkeni – Kävimme äitini synnyinkaupungissa Kitimatissa, Brittiläisessä Kolumbiassa. Mikä on tällä hetkellä ajankohtainen, arkinen ongelmasi. Teen töitä pääsääntöisesti kotona. Teen tutkimusta, ohjaan opiskelijoita ja kirjoitan kirjaa. Hän jaksaa pitää päätään jo vähän pidempään pystyssä ja kohdistaa katsettaan vähän enemmän. Rakkaustutkijan arki täyttyy ajattelusta TEKSTI LAURA SILTALA KUVAT JASON LEPOJÄRVEN KOTIALBUMI Minkälainen on tavallinen arkipäiväsi. Minulla ei oikeastaan ole mitään rutiinia, josta en voisi luopua. Flunssa tulee ja menee, se on käynyt korvissa ja otsalohkossa ja vienyt kaikki mehut. kuukaudella). Itse määrittelen rakkauden arvostavaksi sitoutumiseksi toisen hyvinvointiin ja kukoistukseen. Jotta tällainen rakkaus toteutuisi ja pysyisi elinvoimaisena täytyy tutustua toiseen ihmiseen. Hyvän olon ylläpitäminen ja toisen kunnioittaminen on loppujen lopuksi helppoa ja pienistä asioista kiinni. Kukaan ei ollut tavannut vaimoani eikä kukaan vielä tiennyt raskaudestamme (tässä jo 6. Meillä on suomalainen au pair arjen apuna, ja hän tuonut iloa ja helpotusta elämäämme. En ole mielestäni kovin hyvä pukemaan ajatuksia sanoiksi. Myös Facebookissa ylläpidän keskustelua erilaisista teemoista
uusi Sosiaalineuvonta Pirkko Jantunen, sosiaalineuvoja 040 513 6213 Oikeusneuvonta Merja Karinen, lakimies 050 561 7416 mielenterveyteen liittyvistä asioista kuntoutumisesta sosiaaliturvasta palveluista ja etuuksista potilaan ja asiakkaan oikeuksista vertaistuesta mielenterveysyhdistyksistä Kysy meiltä mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille omaisille ja läheisille sosiaalija terveysalan ammattilaisille opiskelijoille Kenelle?. Vertais tukipuhelin 0800 177599 Arkisin klo 10–15 Vastaamassa Mielen terveyden keskusliiton kokemusasiantuntijat Huom! Maksuton Neuvonta puhelin 0203 91920 Mati, tope: klo 9–14 Ke: klo 9–16 Vastaamassa Mielen terveyden keskusliiton kuntoutusneuvojat Puhelun hinta 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/minuutti. Valtakunnallinen mielenterveys neuvonta Neuvontachat www.mtkl.fi Keskiviikkoisin klo 10–16 Vastaamassa valintasi mukaan mielen terveysalan ammattilaiset ja koulutetut kokemus asiantuntijat
Tietoa, tukea ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville, läheisille ja ammattilaisille Ota yhteyttä Etelän-SYLI ry:een, jos olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta Etelan-SYLI ry Tallberginkatu 1 c 115, 00180 Helsinki puh 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi www.etelansyli.fi MI EL EN TE RV EY S 15.-17.5.2018 HELSINGIN KULTTUURITALO Kehitä mielenterveysja päihdeosaamistasi, vahvista verkostojasi www.paihdepaivat.fi YKSILÖLLISTÄ ELÄMÄÄ AKTIIVISESSA YHTEISÖSSÄ Asumisja tukipalveluja mielenterveyskuntoutujille Labyrintti 1/8 ilmo.indd 1 7.10.2015 10.04 Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Mahdollisuus kuntoutua niemikoti.fi VOITA Vastaa ja Vastaa Tunne & Mieli -lehden lukijatutkimukseen osoitteessa https://my.surveypal.com/tunnejamieli Vastaajien kesken arvotaan 5 palkintopakettia, joista kukin sisältää Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjan ja 2 leffalippua! Tutkimus auki 4.4.2018 saakka.