Tunne & Mieli 1/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

”Hevosten kanssa saan olla oma itseni” KATJA STÅHL FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Oikea diagnoosi ohjaa hoitoa Mistä helpotusta yksinäisyyteen. Irti ylenpalttisesta suorittamisesta Pariskunta kertoo Lappiin muutto toi lisää yhteistä aikaa 1/2022 HYVÄN OLON TALVI FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA. Traumasta voi toipua Adhd aikuisena ”Arjen rauhoittaminen teki elämästä parempaa” Minäkö marttyyri
Siksi niitä luetaan.. Muuta tarinasi suuntaa. Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän
Sydämessä läikähti, kun luin juttua ja katsoin kuvia. Liisa Kuittinen TOIMITTAJALTA M E R I NYK Ä N E N Meri Kirjoittaja on Tunne & mieli -lehden päätoimittaja ”Eläimet ovat tärkeitä mielen hoivaajia.” 3 TUNNE & MIELI 1/2022. Haastattelin tähän lehteen Inari ja Esteban Fernándezia, jotka tekivät vastaavan hypyn pari vuotta sitten. H ilppa on saatava mukaan kanteen, vaadin, kun tätä lehteä suunniteltiin. Voi olla, että olen hieman herkillä asian kanssa, sillä omassa elämässäni ei ole tällä hetkellä läheistä eläinystävää. Hilpan lisäksi voit bongata lehden sivuilta myös mäyräkoira Pöpön eli Pöpsän, jonka kanssa peuhaaminen on auttanut omistajaansa korjaamaan traumatisoitunutta kehosuhdettaan. että lapset (= minä) vievät mieluusti heidän Tahvoaan lenkille. Elämänmuutos oli raju, ja sopeutuminen uuteen vei aikaa. Eläinten kanssa puuhaaminen opettaa myös, että jokainen eläin on yksilö ja niiden hyvinvoinnista on huolehdittava – aivan kuin tärkeistä läheisistä muutenkin. Oli mielenkiintoista kuulla, miten he olivat kokeneet muutoksen. Siksi hevosia käytetään apuna terapiassa ja koirat vierailevat hoivakodeissa. Olen Fernándezien tavoin kuitenkin iloinen siitä, että uskalsin hypätä. Toki kannessa on myös Katja Ståhl, jota lehteen haastateltiin, mutta mielestäni juttu kertoo yhtä paljon Hilpasta ja muista Ståhlin elämän hevosista. 14-vuotias noutajamme lähti hiljattain vehreämmille maille, minkä jälkeen olin aivan varma, ettei kodissamme nähdä enää eläimiä. Ilon ja kaiken ihanuuden lisäksi ne tuovat niin paljon vastuuta ja huolta ja rahanmenoa… Huomaan kuitenkin jääväni rapsuttelemaan vastaantulevia koiria, ja olen ilmoittanut naapurille, P Ä Ä K I R J O I T U S Terapeutit Hilppa ja Pöpsä Seitsemän vuotta sitten hyppäsin tuntemattomaan: jätin työni ja muutin Helsingistä Sodankylään. Lempeitä kohtaamisia & rapsutteluja talveen! . Eläimet ovat tärkeitä mielen hoivaajia. Isot elämänmuutokset eivät ole pelkästään helppoja, vaan ne nostavat esiin myös kipupisteitä. Toisinaan työhuoneellamme vierailee Piki, jonka hännänheilutus muistuttaa eläimen läsnäolon tuomasta ilosta
Tallille voi tulla huonolla tuulella, mutta sieltä lähtee aina onnellinen nainen.” Katja Ståhl Kanssakulkijat 3 Pääkirjoitus Eläinystävä hoivaa mieltä. 10 ”Hevosten luona saan olla oma itseni” Hevoset ovat hoivanneet Katja Ståhlin mieltä levottomasta lapsuudesta asti. Myös auttaja tarvitsee tukea. 22 ”Rauhallinen ympäristö on lisännyt yhteistä aikaa” Inari ja Esteban Fernándezin muutto Helsingistä Lappiin nosti esiin sekä hyviä että vaikeita asioita parisuhteessa. 4 TUNNE & MIELI 1/2022. 8 Kirjat Sanattomasti siirtyvät traumat. 40 Vihdoin turvassa Tytti-Kettu Metsänhele alkoi toipua vasta, kun hänen traumataustansa tunnistettiin. T Ä S S Ä N U M E R O S S A 1 / 2 2 10 ”Hevoset tekevät minut hirveän onnelliseksi. 6 Mitä uutta. Aluksi 30 Oman mielen jäljillä Säveltäjä Maija Kaunismaan vuosi sitten saama adhd-diagnoosi on lisännyt hänen ymmärrystään ihmismielen monimuotoisuudesta
36 Yksinäisyys sattuu – mutta siitä voi myös päästä irti Pitkään jatkuva yksinäisyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja jo siksi siihen on tärkeää puuttua. Marttyyri kokee jatkuvasti tekevänsä enemmän ja paremmin kuin muut. 28 Lehti tuo voimaa ja hyvää oloa Lukijatutkimuksen mukaan avoimesti ja inhimillisesti mielenterveydestä kirjoittavalle medialle on tilausta. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 16 Apua ilman turhia mutkia Mielenterveysongelmiin pitäisi saada hoitoa ilman lähetteitä ja jonoja, sanoo sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 30 Adhd-diagnoosin saaminen lisäsi säveltäjä Maija Kaunismaan suvaitsevaisuutta itseä kohtaan. 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko Puuhaa aivoille 3475 48 Minäkö muka marttyyri. 22 Inari ja Esteban Fernándezin elämänmuutos on koetellut parisuhdetta mutta tehnyt sille myös hyvää. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 52 Mitä mielessä. Apua pitäisi saada nykyistä ketterämmin. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Uudessa juttusarjassa asiantuntija vastaa lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Ilmiö & tieto Hyvän mielen tekoja Kannen kuva: Susanna Kekkonen 5 TUNNE & MIELI 1/2022. 58 Voimaa arkeen Psykologi ja tietokirjailija Outi Pikkuoksa kertoo elämänsä iloista. 16 Mikä neuvoksi, jos mielenterveys horjuu. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. Mitä jos jättäisikin asioita tekemättä. Päätoimittaja Meri Nykänen p
Laamo työskentelee elokuvaohjaajana, joten oli luontevaa, että hän ajatteli pääsevänsä surustaan eroon tekemällä aiheesta elokuvan. Surullisilla ihmisillä kulissit usein putoavat ja mennään suoraan asiaan. Surunkesyttäjät on poikkeuksellinen dokumenttielokuva. Kaisa suri parikymmentä vuotta sitten kuollutta äitiään. Sen sijaan hän puhui omasta surustaan niille, jotka olivat valmiita kuuntelemaan. V iisi vuotta sitten elokuvantekijä Mina Laamo suri, ettei saanut lasta. Päähenkilöiden löytymistä Laamo pitää ihmeenä. Päähenkilöiden elämäntilanteet ovat ehtineet edetä akuutista suruvaiheesta eteenpäin, vaikka kuvausten aikana monet olivat varmoja, ettei suru tule koskaan hellittämään. Tämän elokuvan nähtyään katsojakin todennäköisesti haluaa avautua omista suruistaan. – Minua kiinnosti, mitä ihmisille surussa tapahtuu. Sinunkaupat surun kanssa KOONNUT Meri Nykänen 6 TUNNE & MIELI 1/2022. – Kun seuraava suru elämässä tulee vastaan, toivon uskaltavani mennä rohkeammin sitä kohti ja pysähtyä olemaan siinä tunteessa. Se ei pyri kuvittamaan päähenkilöiden kokemuksia vaan valkokankaalla nähdään myös ohjaajan ja kuvaajan mielensisäisiä surunäkymiä. helmikuuta. Hän piti elämää epäoikeudenmukaisena ja pelkäsi, että katkeroituu loppuiäkseen. KU VA T: PÄ IV I K ET TU N EN M I T Ä U U T T A . Usein ajatellaan, että suru on yksi tunne, mutta halusin selvittää, mitä sen alla on. – Luulen, että minulle oli helppo puhua, koska olin oman suruni takia jollain tavalla auki. Kaisa Viitanen Kulttuuri Surunkesyttäjät elokuvateattereissa 25. Mahdi suri sitä, että kohtasi Suomessa jatkuvaa vihaa. Enää hän ei tunne tarvetta paeta, löytää suruun nopeaa lääkettä tai turrutusta. Pian hänen ympäriltään löytyi useita oman surunsa kanssa eläviä ihmisiä. Myös ohjaajan oma suhde suruun on muuttunut. Reetta oli eronnut pitkäaikaisesta kumppanistaan ja oli sekaisin surusta. Hän ei kehdannut lähestyä mahdollisia haastateltavia, koska ajatus suruvaiheen keskellä olevien ihmisten häiritsemisestä tuntui kohtuuttomalta. Filmille kuvattu herkkä kokonaisuus antaa tilaa katsojan omille tunteille. Mina Laamo teki elokuvaa viisi vuotta
yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevista naisista kertoi korona-aikana tehdyssä tutkimuksessa ahdistuksen sekä masennuksen oireista. 7 TUNNE & MIELI 1/2022. Huolehdi itsestäsi Pidä huolta itsestäsi, niin omat voimavarasi eivät häviä kokonaan. Tilaa maksuton uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Sen avulla voidaan havaita, ymmärtää ja tulkita ympäristöä sekä sopeutua tai muuttaa sitä tarpeen tullen. Tunnetko tarvitsevasi ulkopuolista keskusteluapua. Jos olet auttanut vapaa-ajallasi tai perhepiirissä, mieti löytyykö lähipiiristä ihmistä, jonka kanssa voisit käydä asioita läpi. Lähde: Korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimus Kyky suunnitella, toteuttaa ja arvioida suorittamiaan toimintoja. Etsi tietoa Verkosta ja mielenterveysjärjestöjen kautta löytyy tietoa ja asiantuntevaa apua myötätuntouupumukseen sekä läheisen sairastumisen aiheuttamaan kriisitilanteeseen. Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa ja voimaa arjen keskelle. Silloin on hyvä pysähtyä hetkeksi. Apua myös auttajalle Hyvä mielenterveys on psykologista joustavuutta, joka auttaa hyväksymään omassa elämässä tapahtuvia muutoksia ja sietämään menetyksiä. Myös moni järjestö tarjoaa apua. Nyyti ry Mielenterveyden haasteita kokevan tukeminen voi uuvuttaa auttajaa ja herättää hänessä jopa vihan tunteita. Pyydä apua Mikäli apuasi vaatinut tilanne on sattunut työpaikallasi, kannattaa kysyä esimieheltä mahdollisuudesta työnohjaukseen. Ole rehellinen ja kiinnitä huomiota erityisesti siihen, onko olosi muuttunut tapahtumien jälkeen. Se on erityisen tärkeää kriisin keskellä. Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat ilmetä muun muassa häiriöherkkyytenä sekä vaikeutena tehdä pitkäaikaisia suunnitelmia tai suoriutua monivaiheisista tehtävistä, esimerkiksi ruoanlaitosta. Huomioi, että liikut, palaudut ja lepäät tarpeeksi eli pidät huolta perusasioista. R tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Toiminnanohjaus Tilaa hyvän mielen kirje! Luku Sanaselitys Uutiskirje 40 % Lähde: Mielenterveystalo Arvioi tilanteesi Kirjoita, miltä sinusta juuri nyt tuntuu sekä fyysisesti että psyykkisesti
Tarina lähtee liikkeelle päähenkilön synnytyksestä, joka ei mene suunnitelmien mukaan. Tapahtumapaikkana on Pariisi, jonne suomalainen nainen on asettunut ranskalaisen miehensä kanssa. Tärkeintä tuntuu olevan ymmärrys, että hänessä tosiaan elää myös isovanhempiensa traumat, kaikki ei johdukaan vain hänen omasta kokemuksestaan. Maito valuu kaulalle ja sormille. Aihe jää silti pyörimään mieleen. Kun terapeutti ehdottaa, että menneiden polvien kokemuksiin perehtyminen voisi tuoda uutta näkökulmaa pahaan oloon, päähenkilö alkaa haastatella sukulaisiaan ja lukea isoisänsä vanhoja muistelmia. Lapsi alkaa itkeä. Selviää, että päähenkilössä elää edelleen myös aiempien polvien traumoja, oman tuoreen synnytystrauman lisäksi. Kirjailija on kertonut tapahtumien perustuvan ainakin osin tositapahtumiin. En ole koskaan ennen ollut näin väsynyt. Lisäksi hän saa synnytyksen jälkeen komplikaation, jossa henki on vaarassa. Voivatko ikävät muistot tuntua jälkipolvien kehoissa. Niitä, jotka meillä ovat usein sotien aiheuttamia ja joista ei ole juuri puhuttu. Synnytystä kuvaillaan niin, että se tuntuu myös lukijan kehossa. Suomalaisen ja ranskalaisen elämänmenon vertaaminen huvittavat. Se tuo vastapainoa ja keveyttä maailmoille, joihin päähenkilö on uponnut. Tarina vetää kahdella eri aikatasolla, ja kieli on kirkasta sekä ytimekästä. Kokemus on todentuntuinen ja kamala. Että pitää olla varuillaan, että kohta joku lyö, että kohta tulee hyökkäys, että suru on niin suuri, ettei sitä pääse pakoon, vaikka haluaisi.” KOONNUT Meri Nykänen 8 TUNNE & MIELI 1/2022. Mutta on muutakin. K o l m e s i t a a t t i a k i r j a s t a ”Yritän mielessäni katsoa äitiä ja isoäitejä erilaisesta kulmasta, yritän kääntää peiliä ja saada valon taittumaan heihin eri tavalla. Silti tämä on kauneinta, mitä tiedän.” ”Mulla on kyllä sellainen olo melkein aina. Kirjan aihe on raskas, mutta lukeminen ei tunnu raskaalta. Äidistä tuntuu, ettei kukaan huomaa hänen hätäänsä, hänet on jätetty yksin – ja jätetään myös sairaalasta pääsemisen jälkeen. Se on vaikeaa, sillä en ehkä tunne heitä lainkaan.” ”Tuttipullo putoaa suusta. Elämän pitäisi olla ihanaa vauvahattaraa, mutta äiti on jatkuvassa hälytystilassa. Kun vanhat traumat valaistaan, päähenkilön tuska alkaa helpottua. Kira Poutanen: Surun kartta (WSOY 2021) Kira Poutanen K I R J A T Traumat tulevat pintaan K uinka kauas traumaattiset kokemukset voivat siirtyä sanattomasti, jopa geenien tasolla. Niitäkö päähenkilö on lähtenyt pakoon Pariisiin. Kehossa on outoja tuntemuksia, mieli on raskas ja epätodellinen. Päähenkilön mukana lukijakin saa lopussa huokaista. Tätä pohditaan Kira Poutasen hienossa romaanissa Surun kartta. Minä herään ja naurahdan ääneen. Synnytystä ei kuitenkaan käydä tuoreen äidin kanssa läpi sairaalassa. Synnytys on laukaissut jotain, josta ei meinaa saada otetta
Mitä tehdä, kun hyvää tarkoittavat neuvot eivät auta unettomuuteen. Kirjasta saa kuitenkin oivalluksia ja konkreettisia neuvoja, kuinka tuoda elämään lisää hyviä tapoja, vaikkei haaveilisikaan elävänsä samanlaista elämää kuin kirjoittaja. Kirjassa avataan psykoterapiaa sen läpi käyneiden ihmisten kautta. Leeni Peltonen, Minna Huotilainen ym.: Uni ja unettomuus (Otava 2022) L u e m y ö s Kirjailija luureissa ÄÄNIKIRJOISSA OLEELLISTA on tietysti se, kuka kirjan lukee. Stranius on vienyt tehokkaan ajankäyttönsä äärimmilleen. Kaikista ei toki ole lukijoiksi, mutta omalle kohdalle osuneista toimivat ainakin Laura Malmivaaran Vaiti (Otava 2021) ja Hanna Brotheruksen Ainoa kotini (WSOY 2021). Anna-Mari Nurminen: Mieli hoidossa (Atena 2022) Uni kateissa. 9 TUNNE & MIELI 1/2022. Kirjoittaja antaa heti alussa lukuohjeen ja kertoo tiedostavansa, millaisia ajatuksia hänen neuvonsa voivat aiheuttaa: Jos jaksaminen on juuri nyt vähissä tai mielenterveyden kanssa haasteita, kannattaa kääntyä lääkärin eikä hänen kirjansa puoleen. Kokemuksesta tulee aivan erityinen silloin, kun kirjan lukee kirjailija itse. Kannattaa mieluummin olla oman elämänsä ohjaksissa kuin antaa muiden viedä. Leo Stranius: Tehokkuuden taika (Into 2022) Jos en itse aseta itselleni tavoitteita, jotkut muut kyllä tekevät sen puolestani. Voiko uskoa samaan aikaan tieteeseen ja viihtyä astrologian parissa. Äänikirjojen kanssa tällainen fiilistely ei onnistu. Miksi ei, sanotaan tässä kirjassa. Helppohan hänen on, kun on sitä ja tuota ja elämässä kaikki kunnossa! Kuka edes tuollaista suorittavaa elämää haluaisi! Miksei voi ottaa vain rennosti! Päätin kuitenkin antaa mahdollisuuden Leo Straniuksen kirjalle Tehokkuuden taika. Kiehtovasti tähdistä. Toisinaan käy tosin niin, että kieli on sen verran hienoa, että haluankin lukea teoksen paperilta ja pysähdellä rauhassa lauseiden sekä kohtausten äärelle. Millaisia muutoksia terapia sai aikaan. Seuraavaksi aion lähteä talvisille kävelylenkille korvissani Pirkko Saision itse lukema Passio (Siltala 2021). Jos elämässä on parhaillaan menossa vaihe, jossa on mahdotonta vaikuttaa omiin aikatauluihin, lukemisen voi säästää myöhemmäksi. Arkeen tehoa – tai ainakin hyviä tapoja K irjat, joissa supertehokas ajankäyttäjä jakaa parhaita vinkkejään, herättävät helposti nyreitä mielipiteitä. Kirja lähestyy aihetta uudesta näkökulmasta. Kirjassa neuvotaan askel askeleelta, kuinka tällaisista tavoista voi päästä eroon ja tuoda niiden tilalle sellaisia, jotka ovat omien arvojen mukaisia. Herättelevä kysymys on esimerkiksi se, miksi käyttää arvokasta aikaansa vuodesta toiseen sellaiseen, jota ei koe itse millään tavalla merkitykselliseksi. Vaitissa on Malmivaaran lisäksi toinenkin lukija: äidin roolin lukee hienosti näyttelijä Marja Packalén. Janica Brander: Astrologiaa epäilijöille (Like 2022) Terapeutin tuolissa. Hampaita pestessä hän esimerkiksi venyttelee pohkeitaan ja kuuntelee äänikirjaa. Jostain asiasta on voinut vain tulla automaatio, tapa, jota ei edes kyseenalaista
”Hevosten luona saan olla oma itseni” Toimittaja ja juontaja Katja Ståhl löytää hevosten lähellä rauhan ja sen Katjan, joka hän ytimeltään on. Hevoset hoivasivat mieltä myös lapsuudessa ja nuoruudessa, kun kotiolot olivat levottomat. TEKSTI Anni Turpeinen KUVAT Susanna Kekkonen K A N S S A K U L K I J A K ATJA S TÅ H L 10 TUNNE & MIELI 1/2022
– Minusta saa aina onnellisia kuvia, kun olen tallilla. Katja Ståhl löytää tallilta iloa ja rauhaa. 11 TUNNE & MIELI 1/2022. Hevosten kanssa ei tarvitse rypistellä hymyä väkisin
Hilpalla on pikkusisko, Poppana, joka asustelee Pullukan kanssa Keiteleen Hamulassa. – Käyn talleilla päivittäin, harrastus vie kaikki rahani ja aikani, Ståhl kertoo ja rapsuttelee makupaloja hamuavaa tammaansa. Ståhl tepastelee Espoon Oittaalla sijaitsevan tallin pihalla purevassa pakkassäässä, toppapuvussa ja pipo syvällä päässään. Äiti ja uusi isäpuoli elivät levotonta elämää, johon kuuluivat alkoholi ja joskus väkivaltakin. Usein juuri noina kertoina ratsastin parhaat tuntini, sillä olin täydellisen keskittynyt." 12 TUNNE & MIELI 1/2022. Ståhl uskoo, että hevoset vastasivat herkän lapsen hätähuutoon ja muodostuivat pelastavaksi henkireiäksi siksi, että tallilla pääsi muulta elämältä suojaan. Näin Katja Ståhl kuvailee suhdettaan hevosiin. Hän osti ensimmäisen hevosensa, Pullukan, 11 vuotta sitten ja on teettänyt sillä jo kaksi varsaa. Sellaista onnea pieni tyttö ei ollut kokenut koskaan aikaisemmin. Häpeän myöntää, että asun vain äidin kanssa ja joskus valehtelen, että isäni on vain matkoilla. – Sähkönsiniset ripset, kajalit ja sentin kerros huulirasvaa yrittivät peittää sisintä, joka oli vielä lapsi. Ståhl häpesi perheolojaan ja ydinperheen puuttumista eikä toivonut mitään muuta kuin sitä, että voisi olla tavallisen näköinen ja tavallisesta perheestä. Leikin salaa barbie-hevosilla vielä siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt olla jo teini. Kirja sisältää kertomuksia Ståhlin blogista sekä otteita lapsuuden ja nuoruuden päiväkirjoista. Olen vakituisesti kateellinen jollekin. "Pyöräilin tallille pakoon vaikeita hetkiä, joita kohtasin joko koulussa tai kotona. – Vaikka elämässä oli meneillään mitä tahansa, nyhdin hiljaa ruohoa laitumella. Koulun käytävillä haukkumasanat kimpoilivat seinillä ja iskostuivat syvälle, vaikkei ulospäin saanut näyttää, että sattuu. Seuraavalla kerralla isä ja tytär lähtivät maastoon Aulangon luonnonsuojelualueelle, jossa kiipeiltiin mäkiä ja laukattiinkin hetki. Tytölle puettiin kypärä ja hevoselle suitset sekä satula. Ståhlilla on tällä hetkellä kolme hevosta, ja häntä voisi jo kutsua hevosten kasvattajaksi. Usein juuri noina kertoina ratsastin parhaat tuntini, sillä olin täydellisen keskittynyt. Hevosten läheisyys on ainoa paikka, jossa hänen levoton sielunsa rauhoittuu. Yhdentoista kilometrin pyörämatka tallille oli kuin siirtymäriitti, jossa Ståhl karisti yltään raskaat ajatukset ja suojakuoret. Äiti työskenteli lentoemäntänä ja oli siksi usein poissa kotoa. Hymy on leveä. – Pyöräilin tallille pakoon vaikeita hetkiä, joita kohtasin joko koulussa tai kotona. Halusin upota tallin ilmapiiriin ja hevosen taajuudelle, jotta unohtaisin kaiken muun. Ståhl nappaa tallista hevosensa riimun sekä narun ja saapastelee pihaalueen kauimmaiseen tarhaan Hilppaa, mamman rakasta, huudellen. Kova kuori suojana Miten ihmisestä tulee hevoshullu. J oku tuijottaa merta tai nuotiota, minä voin kököttää katselemassa heinää rouskuttavaa hevosta tunti toisensa jälkeen. Katja Ståhlin vastaus kysymykseen on viime vuonna julkaistun Kavioliitossateoksen mittainen. Riitti, että hevonen vain oli siinä. Aivan tavallinen. Tallilla sai olla rauhassa Tallille ja hevosen selkään Katja Ståhl alkoi kinuta jo taaperona. Hänen biologinen isänsä oli hevosmies ja osasi ratsastaa, mutta Katja oli isän mielestä liian pieni ratsastamaan. Siellä Pullukka viettää eläkepäiviään ja Poppana kasvaa maaseudun rauhassa vielä parisen vuotta, ennen kuin alkaa opetella ratsuna toimimisen alkeita. Ståhliin kukaan ei koskenut, mutta perheen ilmapiiri vaikutti herkkään tyttöön. Toinen varsoista on seitsenvuotias Hilppa, tämä herkkä, pieni ja siro hevonen, jolla Ståhl ratsastaa lähes joka päivä. Elämä ilman ydinperhettä ja hevosia on vääränlainen elämä. – Hymyilin niin, ettei naama meinannut riittää, Ståhl muistaa. Teini-ikäisen nuoren levotonta mieltä rauhoitti se, että hevoset hiljaisesti hyväksyivät ihmisen lähelleen, välinpitämättömän välittävästi. Kaunis, ruskea tamma kohottaa päänsä ja tunnistaa omistajansa. Lähellä. Ei se sentään hirnu tervehdykseksi, mutta höristelee korviaan Ståhlin suuntaan. Ståhl kertoo kasvattaneensa itselleen kovan suojakuoren. Siinä kymmenvuotias tyttö kirjoittaa näin: Luulen, että onnellisuuteen tarvitaan isä, äiti, veli, sisko ja omakotitalo ja mielellään vielä poni. Lopulta isä heltyi ja istutti tyttärensä Eros-nimisen hevosen selkään. Ståhlin vanhemmat erosivat, kun hän oli kaksivuotias. – Tallille voi tulla huonolla tuulella, mutta sieltä lähtee aina onnellinen nainen, hän sanoo
13 TUNNE & MIELI 1/2022. Myös Mimmi-koira lähtee mielellään mukaan tallille. Sen silmistä paistaa hyvyys. – Olen niin ylpeä Hilpasta. Hilppa on seitsenvuotias ja Katja Ståhlin ensimmäisen oman hevosen Pullukan varsa
– En ole kokenut hevosia koskaan pelottavina. Siksi niitä käytetään myös terapiatarkoituksessa. – Minulla on ollut tarve kuulua porukkaan ja tuntea kaltaisuutta. Ståhl kertoo seuranneensa joskus yritysjohtajille suunnattua läsnäoloharjoitusta, joka tehtiin hevosten kanssa. Olen liikuttumiseen asti kiitollinen, jos joku on tehnyt minulle hyvää ruokaa ja asettanut sen eteeni lautaselle. – Hevosen kanssa ei pärjää voimalla tai alistamisella, vaan herkkyydellä ja ystävällisesti sopimalla, että kuulepas, tehdäänpäs yhdessä näin, Ståhl selittää. Jos minä en pelkää, hevonenkaan ei pelkää. Silloin hevonen tekee ystävällisesti kaiken, mitä ratsastaja häneltä pyytää. Tärkeää kuulua porukkaan Mikään ei tuo Katja Ståhlille suurempaa onnen tunnetta kuin se, että ratsastus sujuu kuin yhteinen ajatus hevosen kanssa. Ståhl nousi julkisuuteen 1990-luvun puolivälissä legendaarisen nuortenN ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i Onnellisuus ”Pyrin pitämään itseni onnellisena. Jopa ravintolassa saatan olla siitä hämmentävän kiitollinen. Se luottaa siihen, että minä vien sen läpi pelottavien asioiden. Siksi yhtenäinen ja mukava talliporukka on yksi hevoselämän tärkeistä vetovoimatekijöistä. – Harjoituksessa näki, kuinka johtajat keskittyivät päänräjäyttävän täysillä yrittäessään kommunikoida eläimen kanssa. Jokaisessa on omat antoisat puolensa. Espoon tallille on muodostunut tiivis yhteisö, jossa kaikki tukevat ja auttavat toisiaan. Se saattoi olla yllätys. Aika ilman hevosia ahdisti Parikymppisenä Katja Ståhl eli kahdeksan vuotta kokonaan ilman hevosia. Se tarkoittaa sitä, että elän sellaista elämää kuin haluankin. Nehän ovat sukua jänikselle. On valtavan näännyttävää elää itselleen vääränlaista ´sitku´-elämää.” Nukkuminen ”Olen nukkumaholisti, ja nukun niin paljon kuin annetaan. Kun siihen lisätään oman hevosen liike ja syvälliset keskustelut tallikaverin kanssa, ei ole vaikea ymmärtää, millaisia henki reikiä ne retket ovat. Egolla tai statuksella ei ole hevoseen minkään valtakunnan vaikutusta. Jokaiselle on tärkeä kuulua ryhmään, jossa hyväksytään sellaisena kuin on. – Hevonen voi auttaa nuorta, joka on käpertynyt omaan huonosti voimiseensa. Moni ei ole tottunut olemaan heikko tai alakynnessä, jota ison eläimen edessä voi luulla olevansa. En hermostu enkä ärsyynny mistään, kun vellon vain ihanassa onnistumisen tunteessa, hän kertoo ja nauraa. – Maastossa käymme talliporukkamme kanssa parantamassa maailmaa. Metsällä on tutkitusti rauhoittava vaikutus mieleen. Hevonen kutsuu läsnäoloon Hevosissa Katja Ståhlia kiehtoo erityisesti läsnäolon voima. Elämä vei hetkeksi mennessään. Siinä unohtaa hetkeksi oman itsensä ja pahoinvointinsa. Hyvä ruokailija on aliarvostettu henkilö.” 14 TUNNE & MIELI 1/2022. Monesti suunnittelen etukäteen, milloin olisi pienikin hetki, jolloin olisi mahdollisuus voimanokosiin. Hevosen kanssa minä olen se vahvin elementti. Otan unihuikan eli nokoset heti, jos aikataulu hetkenkin sallii. Hevosissa on jotain vähän mystistäkin, mikä kutsuu läsnäoloon. Niissä johtajat taluttivat hevosia yrittäen saada niitä kääntymään, pysähtymään ja peruuttamaan pienin, hellävaraisin liikkein. Aina pitää nukkua!” Syöminen ”Syön aina, kun joku tarjoaa. – Sellainen yhteyden kokemus kantaa monta päivää eteenpäin. Kun iso naama tulee siihen ihan lähelle ystävällisesti ja häpeämättömästi, pitää keskittyä. Mutta niinhän se ei ole. Ståhl ei tee eroa siinä, ratsastaako hän kentällä kouluratsastusta, hyppääkö esteitä vai jolkotteleeko maastossa. Se, miten niiden seurassa on kuin varkain kiinni hetkessä eikä mieti mitään muuta
Ståhl juontaa tällä hetkellä Ylen Elämäni Biisi -musiikkiohjelmaa ja radio Nostalgian iltapäivä ohjelmaa. Katja Ståhlista tuntuu välillä, että hän tajuaa paremmin hevosia kuin ihmisiä. En voinut ymmärtää, miten olin voinut olla niin kauan pois. Hilppa rouskuttaa rauhassa jäätyneitä risuja ja tökkää turvallaan omistajaansa. Tunnetaan monipuolisesta urastaan sekä televisiossa että radiossa. Kirjoittaa Kavioliitossablogia ja kertoo hevosjuttuja saman nimisessä podcastissa. Ydinminä. ohjelman Jyrkin juontajana. Toppahousujen ja paksun pipon sisällä Katja Ståhlia naurattaa. Kirjoittanut kolme kirjaa, joista viimeisin on Kavioliitossa – Hevoshullun kirja. 15 TUNNE & MIELI 1/2022. Niitä voi ratsastaa joku muu, mutta minä en selviäisi ilman hevosiani. Asuu Espoossa, kaksi aikuista lasta. Ståhl köllähtää lumeen hevosensa viereen aivan sen jalkojen juureen. Juoksin baareissa ja juhlin. Hypetys ohjelman ympärillä oli suurta, ja kaikista juontajista tuli hetkessä tunnettuja. Vaikka Ståhlin elämässä vilkkuivat baarien värivalot, hevoshulluus kyti sydämessä. Ahdisti, mutten osannut purkaa sitä. . Tallilla saan olla vain minä. K A TJ A S T Å H L 53-vuotias juontaja, tuottaja, luennoitsija, tiedottaja ja tv-esiintyjä. – En ole ratsastajana parasta laatua, mutta hevosen käsittelyni on jo hyvää. – Kun istahdin hevosen selkään vuosien tauon jälkeen, tuntui kuin olisin palannut kotiin. Kun nyt mietin sitä aikaa, huomaan, ettei mieli rauhoittunut ollenkaan. Kun mahdollisuus satulaan palaamiseen tuli, Ståhl kaivoi ratsastuskamppeet naftaliinista. – Vaikka loukkaantuisin enkä voisi enää ratsastaa, en luopuisi hevosista. Toiminut muun muassa Suosikin päätoimittajana ja Nelosen uutisankkurina. – Silloin meni lujaa. Sen jälkeen Katja Ståhl ei ole luopunut hevosista eikä aio tehdä niin tulevaisuudessakaan. Ne tekevät minut hirveän onnelliseksi
TEKSTI Marja-Terttu Korppila KUVITUS Maria Vilja APUA ILMAN TURHIA MUTKIA 16 TUNNE & MIELI 1/2022. Miltä kuulostaisivat mielenterveyspalvelut ilman lähetteitä ja jonoja. Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola työskentelee sen hyväksi, että mielenterveysongelmia kokeva saisi tarvitsemansa avun helposti ja nopeasti
17 TUNNE & MIELI 1/2022
Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola on huomannut psykiatrin roolissaan, että diagnoosin saaminen on depressiotai ahdistuspotilaalle usein helpotus. Omalla psykiatrian urallaan juuri tämä onkin yllättänyt Pirkolan. Että meitä on muitakin, joilla on samanlaisia ongelmia ja tarvitsemme samanlaista apua, Pirkola kuvailee. Potilas saattaa tarvita diagnoosia esimerkiksi sairausloman, kuntoutustuen tai Kelan kuntoutuspsykoterapian hakemiseen. Hyvä, että hoitoakin löytyy. Toimija omassa elämässäni. Niitä tutkitaan tekemällä useampia haastatteluja, kartoittamalla historiaa ja seurannalla. Diagnosointia ei ylipäänsä pidä tehdä niin, että diagnoosi tulee potilaalle järkytyksenä saati ilmoituksen kaltaisena asiana, Pirkola huomauttaa. Diagnoosi ei ole ikuinen Entä jos diagnoosi tuntuu itsestä siltä, että se leimaa päästä varpaisiin ja sitä leimaa kantaa loppuelämänsä. Diagnoosi on vain nimi tilalle, jota tutkitaan ja hoidetaan. . Näin Sami Pirkola määrittelee sanan diagnoosi. Potilas voi myös kokea epämukavaa vierauden kokemusta, jos oma ymmärrys asiasta on ihan toinen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että depressio pitäisi ottaa itselleen viitaksi, hän antaa esimerkin. Pirkolan mukaan tällaisten häiriöiden kohdalla mietitään tarkkaan myös sitä, onko tilalle syytä antaa nimi vai ei. Diagnoosi poistaa myös syyllisyyttä siitä, miksi olo tuntuu niin kummalliselta. Diagnoosin myötä oma kokemus saa kuvauksen, ja se tuo vertaisuuden tuntua. . . . Mihin diagnoosia tarvitaan. Diagnoosin ansiosta tiedetään, minkä tyyppinen terapia, lääkitys ja ehkä arjen tuki voisivat auttaa. Se antaa osviittaa myös ennusteeseen. K urja oloni onkin ollut masennusta. Ihmiset palautuvat usein ihan ennalleen, Pirkola huomauttaa. Silloin ajatusta kannattaa yrittää muuttaa neutraalimmaksi: Olen yhä muutakin kuin diagnoosini. Depressio, ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia ja pakko-oireinen häiriö ovat yleensä selkeitä diagnosoida. Kun tila tunnistetaan oikein, hoidot ovat usein yllättävän tehokkaita. En sittenkään ole ainoa, joka kokee samanlaisia oireita. Pirkolasta ei myöskään kannata ylikorostaa sitä, että kaikkien pitäisi hankkia diagnoosi. Pirkolan mukaan kuntoutuspsykoterapiaa myönnettäessä pohditaan myös esimerkiksi sitä, palauttaako terapia potilaan työkykyä. Oikean hoidon avulla hankalaakin depressiota kokeva voi olla vuoden, puolen vuoden tai jopa vain viikkojen päästä aivan eri ihminen. Oma kokemus omasta olosta on se tärkein. Tarkoitus ei ole leimata, hän sanoo. Vaikeiden epävakaustilojen ja psykoottisten häiriöiden nimeäminen voi olla monimutkaisempaa. 18 TUNNE & MIELI 1/2022. Vertaistukea voi löytää esimerkiksi mielenterveysjärjestöistä. Se on hoidon suunnittelun apuväline, jonka taustalla on paljon tutkimustietoa. Osallisuuden ja samankaltaisuuden kokemus on joskus äärimmäisen tärkeää. Eikä diagnoosi ole elinikäinen vaan tehdään vain sitä hetkeä varten. Epämääräinen tilanne selkiytyy, kun olotila saa nimen. . Tästä voi seurata, että diagnoosista tulee itseään toteuttava ennuste. Informaation tasolla on hyvä tietää, että on niin väsähtänyt siksi, että kärsii depressiosta. Pirkola painottaa, että diagnoosiluokittelun ainoa peruste on se, että diagnoosi tuo jotain hyötyä hoitoon ja sitä kautta potilaalle. Meneekö tila ehkä nopeastikin ohi, vai tarvitaanko apua pidempään. Myös vertaistuen etsiminen helpottuu, kun oireilulla on nimi. Jälleen perusteena on se, antaako diagnoosi suuntaa hoidolle. Järjestöstä voi saada myös käytännön apua siihen, miten mennä tilanteessaan eteenpäin. . Pirkolasta on tärkeää pitää optimismia yllä myös pitkäaikaista hoitoa vaativissa mielenterveyshäiriöissä
Pirkolan vetämä työryhmä luovutti mielenterveysstrategian ministeriölle helmikuussa 2020. On kamalaa, jos kriisissä ja hädässä olevan ihmisen täytyy miettiä, minne mennä, kehtaako mennä ja onko väärässä paikassa. . Silloin apua pitäisi saada heti. Sinne voi olla sitten pitkäkin jono, Pirkola sanoo. Pirkola on mukana seurantaryhmässä, joka käy vuoropuhelua ministeriön kanssa strateOn kamalaa, jos kriisissä ja hädässä olevan ihmisen täytyy miettiä, minne mennä, kehtaako mennä ja onko väärässä paikassa. Terveyskeskus mielletään yhä paikaksi, joka on tarkoitettu ”jalkavaivaisille”. Strategia ei ratkaise ongelmia, vaan antaa periaatteet, joiden mukaan sote-keskusten suunnittelijat lähtevät miettimään palveluita. Kehtaako terveyskeskukseen mennä. Tuoreessa kansallisessa mielenterveysstrategiassa ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään korjaamaan tätä. Terveyskeskuslääkärikin voi tehdä mielenterveysdiagnoosin, mutta jos hän kokee diagnosoinnin hankalaksi, potilas saa lähetteen psykiatrian poliklinikalle. Lähetteet ovat Pirkolasta perusteltuja vaikkapa työkyvyn arvioinnissa, mutta ei kriisissä. Että ihminen ei joudu enää sormi suussa pyörimään ympäri palvelunumeroita ja paikkoja, Pirkola sanoo. Jokainen uusi hallitus ei siis aloita kaikkea alusta tai keksi omia kuvioitaan. 19 TUNNE & MIELI 1/2022. Strategiassa ehdotettuja toimenpiteitä on jo alettu tehdä. Mielestäni tässä onnistuttiinkin. Hänestä systeemin pitäisi olla ketterämpi niin, että potilas tietäisi, mihin mennä, ja saisi tarvitsemaansa apua saman tien. Yksiköitä, joista lähetetään lähetteellä toisiin yksiköihin. Saisiko apua jostain kriisipisteestä. Strategian tarkoituksena on tuoda pitkäaikaisilla periaatteilla jatkuvuutta, turvallisuutta ja johdonmukaisuutta mielenterveyspolitiikkaan. Jumissa lähetejonossa! Avun saaminen hidastuu myös lähetejonojen vuoksi. gian toteutumisesta: mikä on mennyt hyvin, mihin täytyisi panostaa. . Historiallisesti Suomessa on ollut erilaisia organisaatiolinnakkeita. . Työterveyshuolto voi auttaa työssä käyviä, mutta entä jos ei ole töissä. Sami Pirkolan mielestä juuri tämä on ongelma . . Se hidastaa avun saamista. Mistä sitten hakea apua, jos mieli reistailee. Apu täytyisi rakentaa potilaan ympärille niin, ettei hänen tarvitsisi jäädä odottamaan lähetettä ja mennä sen perässä jonnekin. epätietoisuus ahdingon keskellä
Koulutettu terveyskeskuksen työntekijä tietää, mistä aloitetaan. Voidaan ottaa videoyhteys vaikkapa psykiatriseen sairaanhoitajaan tai psykologiin, joka voi erikseen haastatella ja tutkia potilasta tai olla mukana tapaamisessa, Pirkola kertoo. Nykyinen erikoissairaanhoito on siellä valmiiksi läsnä fyysisten konsultaatiotyöntekijöiden, yhdessä opeteltujen toimintamallien ja videoyhteyksien muodossa. Sosiaalipsykiatriassa mielenterveyttä ja sen häiriöitä tarkastellaan kytköksissä yhteiskuntaan. Kaikkiaan tarvitsisimme kuitenkin laajemman kirjon eripituisia ja eri tiheydellä toteutuvia terapioita. Tällä hetkellä psykoterapeutteja ei ole saatavilla oikein missään. Pirkola pitää psykososiaalisten hoitojen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta kehittävää Terapiat etulinjaan -hanketta hyvänä esimerkkinä uudistustyöstä. Psykoterapiakenttää ollaankin uudistamassa. Tiheät tapaamiset, nettiterapia tai muu psykososiaalinen hoito ja ehkä lisänä lääkehoito voivat joskus riittää. Mikä sosiaalipsykiatria. Tämä psykiatrian jalkautuminen perustasolle on dramaattinen muutos aikaisempaan. Ehkä tarvitaan päihdekonsulttia tai sisätautilääkäriä, jos fyysinenkin tila on huono. Aina psykiatria ei edes tarvita. . Tulevaisuudessa potilas menee siis sote-keskukseen tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyte-keskukseen. Vaihtoehtoja pitkälle psykoterapialle Monipuolisuutta kaivataan myös terapiapuolelle. Keskuksessa on valmiina toimintamalli, jonka mukaan apu mietitään aina potilaskohtaisesti. . . . Jos potilas on jäänyt työttömäksi ja hänellä on vuokrarästejä, voisi sosiaalitoimikin auttaa jo heti, Pirkola kuvailee. 20 TUNNE & MIELI 1/2022. Pirkolasta palveluiden täytyisikin olla monipuolisia ja asiakaslähtöisiä eikä vain passittamista terveyskeskuslääkäriltä psykiatrille. Psykoterapialle on toisinaan tarvetta, ja tällä hetkellä psykoterapian saatavuus on täysin alle sen tarpeen. Psykiatria jalkautuu sote-keskukseen Uuteen mielenterveysstrategiaan on kirjattu periaatteet, joiden mukaan jokaisen on päästävä helposti hoitoon ja saatava juuri sellaista apua, kun tarvitsee. Yksi iso syy tähän on se, että merkittävä osa psykoterapeuteista hoitaa aika rajallista määrää potilaita tiheästi ja pitkään, Sami Pirkola sanoo. Tavoite on kirjattu myös mielenterveysstrategiaan. Sosiaalipsykiatria on vähemmän tunnettu tieteenala kuin psykiatria. HUSissa on tehty paljon töitä sen eteen, että hoito olisi nykyaikaisempaa ja ketterämpää eikä korkean kynnyksen asia. . Katsetta ei siis suunnata pelkästään hoitomuotoihin tai diagnooseihin, vaan siihen, mitä ympäröivässä maailmassa ja yhteiskunnassa tapahtuu ja pitäisikö se ottaa huomioon palveluissa. Kuitenkaan hoidon ei tarvitse aina olla nimenomaan psykoterapiaa, hän huomauttaa
Vaikka on haasteita, meillä on myös hirveästi kykyä ratkaista niitä. 1 2 3 4 5 Lähde: www.thl.fi/mtstrategia 21 TUNNE & MIELI 1/2022. Mielen oireilu ei ole noloa tai kummallista. Sen jälkeen psykiatrian oppisisällöt ovat parantuneet. Jokaisella on myös oikeus saada hyvää ja vaikuttavaa hoitoa silloin, kun sitä tarvitsee. Tämä liittyy myös asenteellisuuteen. . Hyvä johtaminen Mielenterveys huomioidaan kaikessa johtamisessa. Hänestä kenenkään ei pitäisi joutua hakemaan apua yksityiseltä siksi, että julkinen systeemi ei toimi. Vuoden 2021 Mielenterveysbarometrin mukaan neljä viidestä mielenterveyshäiriöön sairastuneesta koki mielenterveysongelmien yhä leimaavan. Mielenterveysoikeudet Meillä kaikilla on oikeus tulla hyväksytyksi syrjimisen sijaan. Opimme monessa asiassa näkemään ihmisten moninaisuutta, ja se on varmasti hyvä asia. Nyt ollaan paljon näkökykyisempiä ja varmaan tulevaisuudessa vielä enemmän. Lasten ja nuorten arki Vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyttä muun muassa luomalla edellytykset turvalliseen perheelämään, antamalla jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus kehittäviin harrastuksiin ja vähentämällä syrjäytymistä. Se ei ole reilua, että ihminen joutuu hämmennyksissään miettimään, löytyisikö kuukausikassasta rahaa mennä yksityiselle. . On menty kaikkinensa avoimempaan ja osaavampaan suuntaan. . Toisaalta yleiset asenteet mielenterveyden häiriöihin sairastuneita kohtaan ovat kohentuneet 16 viime vuoden aikana, kun barometria on tehty. 1990-luvulla oli pimeämpää joka suhteessa. Ymmärrys potilaista ja moninaisista hoitomuodoista on lisääntynyt. Asenteet muuttuvat pikkuhiljaa Sami Pirkola harmittelee sitä, että moni turvautuu tällä hetkellä yksityisiin lääkäriasemiin mielenterveyden haasteissaan. Moniarvoisuus ja sallivuus ovat lisääntyneet, kun puhutaan vaikka mielenterveysongelmista, maahanmuuttajista tai sukupuolten moninaisuudesta. Pirkola erikoistui psykiatriaan 1990-luvun lopulla. Pirkola uskoo hitaaseen hyvään. Monesti siellä pääseekin erikoislääkärille ja asia selviää, mutta tilanteen ei pitäisi mennä niin. Lähteenä myös Mielenterveyden Keskusliiton julkaisema Mielenterveysbarometri 2021, www.mtkl.fi M i e l e n t e r v e y s s t r a t e g i a n t a v o i t t e e t Mielenterveys pääomana Mielenterveys on kalleimpia aarteitamme! Mielenterveydestä pidetään huolta kaikissa elämänvaiheissa myös eri vähemmistöryhmät huomioiden. Siinä tukeudutaan ajan tasalla olevaan tietoon ja teknologiaan. Tuore mielenterveysstrategia painottaa jokaisen oikeutta laadukkaisiin palveluihin. Tarpeiden mukaiset palvelut Varmistetaan, että palvelut ovat asiakaslähtöisiä, saavutettavia ja laadukkaita. Monessa asiassa mennään koko ajan eteenpäin. Palvelut edistävät kuntoutumista ja ovat oikea-aikaisia. Pirkola korostaa sitä, että väsymys ja hankala olo ovat ihan yhtä päteviä syitä mennä hakemaan apua samaan paikkaan kuin jos jalka olisi kipeä
TEKSTI Liisa Kuittinen KUVAT Jouni Porsanger 22 TUNNE & MIELI 1/2022. Muutto Lappiin rauhoitti elämän – ja nosti esiin sekä hyviä että vaikeita asioita parisuhteessa. K A N S S A K U L K I J A T I N A R I JA E S TE B A N FE R N Á N D E Z ”Rauhallinen ympäristö on lisännyt yhteistä aikaa” Aviopari Inari ja Esteban Fernández elivät hektistä lapsiperhearkea Helsingin Lauttasaaressa
23 TUNNE & MIELI 1/2022
Hän rupesi heti tekemään töitä suomeksi ja kotiutui sen ansiosta Suomeen nopeasti. Minun oli jostain syystä helpompi hengittää. Hän oli valmistunut liikunnanopettajaksi ja pääsi hyvään integraatio-ohjelmaan, jonka kautta hän päätyi työharjoitteluun kouluun. Arki on tullut vasta nyt, kun olemme jääneet tänne. Suurin kipukohta oli se, kun meidän piti päättää, jäämmekö Lappiin. Meidän piti asua Lapissa vain vuosi, mutta heti ensimmäisenä päivänä ajattelin, että haluan jäädä. Helsingissä koin oloni somepiireissä ulkopuoliseksi. Vapauduin roolista, jota en tiennyt vetäväni.” 24 TUNNE & MIELI 1/2022. Kaksi vuotta myöhemmin muutimme Lauttasaareen Helsinkiin, josta olen kotoisin. Helsingissä minulla oli omat menoni ja kaveripiirini, mutta täällä Esteban oli alkuun ainoa ystäväni. Olemme olleet yhdessä kohta 17 vuotta. Kun yhteistyö kunnan kanssa päättyi, en tehnyt tubekanavalleni videoita vuoteen. Hän ei halunnut luopua virastaan. Kun hän sitten sai virkavapaansa perään vielä vuodeksi opintovapaata, hän sopeutui ajatukseen, että jäisimme. Vaihtovuosi Sodankylässä -sarjan tekeminen oli kuitenkin raskasta. Vapauduin roolista, jota en tiennyt vetäväni. Päätimme, ettemme eroa vaan tsemppaamme. Se, että asumme vanhassa hirsitalossa ja jatkamme sen historiaa, on minulle tärkeää. Nyt remontoimme sitä. Parisuhteelle tämä aika on ollut vaikeaa, sillä olemme joutuneet kohtaamaan toisemme uudella tavalla. Työ oli kivaa, mutta sitä oli liikaa. Remonttiprojekti on ollut raskas, mutta on ollut jännä huomata, ettei se ole vaikuttanut parisuhteeseemme negatiivisesti, vaan positiivisesti. Siitä syystä myös riitelemme enemmän kuin ennen, mutta yhdessäolon ansiosta tunnen lapseni ja olen heille tärkeä. Se on yksi syy siihen, miksi minulla on täällä niin hyvä olo. Onneksi olen nyt saanut Sodankylästä muitakin ystäviä. Minä halusin jäädä, mutta Esteban oli asennoitunut niin, että olemme vain vuoden. Kun olin nukkunut Sodankylässä yhden yön, ahdistus katosi eikä tullut ikinä takaisin. T utustuin Estebaniin vuonna 2005, kun hän oli Tampereen yliopistossa opiskelijavaihdossa. Meillä on ollut parisuhteessa vaikeita hetkiä, mutta juuri nyt meillä menee tosi hyvin.” Inari Fernández: ”Helsingissä koin oloni somepiireissä ulkopuoliseksi. Esteban sai liikunnanopettajan viran Espoosta. Se on auttanut. Olen tuntenut rintakehässäni ahdistusta koko elämäni ajan. Estebanilla taas on työyhteisönsä. Ehkä se johtui siitä, ettei minulla ollut Sodankylässä painetta ”olla joku”. Ryhdyin tietoisesti ajattelemaan toisesta myönteisiä asioita. Se on merkityksellistä. Sain idean Lappiin muutosta kolme vuotta sitten. Perheellemme täällä asuminen on kuitenkin tehnyt hyvää, sillä liika aikataulutus on jäänyt ja vietämme aiempaa enemmän aikaa yhdessä. Ehdimme olla yhdessä vain neljä kuukautta, kunnes Esteban palasi kotimaahansa Espanjaan. Syksyllä Esteban muutti luokseni Tampereelle. Minulla oli oma Äidin puheenvuoro -tubekanava, ja sovin Sodankylän kunnan kanssa yhteistyöstä, jossa kuvaisin elämäämme Vaihtovuosi Sodankylässä -videoblogisarjaan. Vuoden päätteeksi romahdin, koska olin niin uupunut työtaakasta. Kun muutin Lappiin, minun ei tarvinnut mennä tilaisuuksiin pönöttämään. Kaipaan ystäviäni, jotka asuvat tosi kaukana. Ostimme Sodankylästä talon, jossa asuimme ensimmäisen vuoden vuokralla. Se on nostanut esiin kriisejä. Olin hänen tuutorinsa. Kun minulla oli töistä lomaa, matkustin hänen luokseen. Muuten ensimmäinen vuosi Lapissa oli pelkkää hehkua. Olin sopinut kunnan kanssa, että teen sarjaa vuoden ajan. Oli kesä, ja olin töissä laivalla. Meillä oli hirveä riita juuri ennen kuin taloprojekti alkoi. Kun muutin Lappiin, minun ei tarvinnut mennä tilaisuuksiin pönöttämään. Vuonna 2010 syntyi esikoisemme Ronja ja kolme vuotta myöhemmin toinen tyttäremme Lucia. Editoin joka viikko elämästämme puolituntisen dokumentin, jossa kerroin orjallisesti kaiken
Käy metsässä päivittäin. Täällä kaikki aikataulutus, jota elämäni Helsingissä oli täynnä, on jäänyt pois. – Jos asuisin keskustassa, minulla olisi kaiken maailman harrastuksia. Asuu pienessä Vuojärven kylässä Sodankylässä. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi lasta. Saa arkeensa voimaa luonnossa liikkumisesta ja pitkistä puhelinkeskusteluista ystävien kanssa. 25 TUNNE & MIELI 1/2022. Inari Fernándezin mielestä on hyvä, että he asuvat 40 kilometrin päässä Sodankylän keskustasta. I N A R I F E R N Á N D E Z 40-vuotias somevaikuttaja ja viestintäyrittäjä, joka tunnetaan Äidin puheenvuoro -tubekanavastaan ja saman nimisestä Instagram-tilistä. Tehnyt myös Lapin puheenvuoro -podcastia
Esteban Fernández sanoo sopeutuvansa uusiin tilanteisiin helposti, jos vain perusasiat ovat kunnossa. 26 TUNNE & MIELI 1/2022. Käy talvella hiihtämässä lähes päivittäin. Saa arkeensa voimaa liikunnasta. Asuu pienessä Vuojärven kylässä Sodankylässä. E S T E B A N F E R N Á N D E Z 43-vuotias liikunnanja terveystiedon opettaja. Lapissa hänen mielestään parasta on luonto ja vuodenaikojen vaihtelu – talvella lumi, kesällä valo ja syksyllä ruska. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi lasta
Juuri tällä hetkellä elämäämme rasittaa talon remontti. Minulla ei ollut kokemusta lumesta, ja minua kiinnosti nähdä talvi. Sekään ei haittaa, että asumme nyt pienessä kylässä, jossa ei ole mitään palveluja ja jossa kauppareissut pitää suunnitella eri tavalla kuin Helsingissä. En voinut niin hyvin kuin nyt. Olin hiihtänyt etelässä silloin tällöin, mutta Sodankylässä aloin treenata kunnolla. Ehkä voin paremmin kokonaisuudessaan. Ja kun voin itse paremmin, se heijastuu parisuhteeseenkin. Hiihtäminen oli hauskaa mutta haastavaa. Uskon kuitenkin, että talosta tulee hieno, kun se on valmis. Se sijaitsee ihan etelässä, lähellä Gibraltarinsalmea. Harrastukset ovat helpottaneet sopeutumistani Lappiin. Kun lapset olivat pieniä ja asuimme Helsingissä, elimme ruuhkavuosia. En ehkä olisi sopeutunut Sodankylään muuten yhtä hyvin. Olen sopeutunut. Tällä hetkellä en kaipaa Etelä-Suomesta oikeastaan mitään. Vaihtovuonna kävin myös ensimmäistä kertaa Lapissa. Tiesin, että ihmiset katsovat videoita ja että heillä saattaa olla niiden perusteella ennakkoluuloja. L appiin muutto oli Inarin idea, mutten muista vastustaneeni sitä. Osallistuin iltarasteihin ja pääsin hyvin mukaan suunnistuspiireihin. Ainakin jäisin kaipaamaan luontoa ja luonnonrauhaa.” . En ehkä osannut ilmaista asioita aina oikealla tavalla. Lapissa aloin hiihtää lähes päivittäin. Ensimmäiset sukset sain seuraavan vuoden jouluna lahjaksi Inarin isältä. Ensimmäisenä talvena hiihdin tuhat kilometriä, viime talvena tuli täyteen 1 500 kilometriä. Kesällä juoksen, ja viime kesänä aloitin suunnistuksen. Olen kotoisin Espanjan Cadizista. Esteban Fernández: ”Elämä on muuttunut viime vuosina entistä paremmaksi, mutta en osaa sanoa, onko Lappiin muutto vaikuttanut siihen. Jos esimerkiksi jouduin olemaan Inarin töiden takia viikonlopun yksin lasten kanssa, saatoin ahdistua. Minulle on tosi tärkeää, että pääsen liikkumaan sekä kesällä että talvella. Ehkä asiaan on vaikuttanut myös se, että vietämme perheenä nyt aiempaa enemmän aikaa yhdessä. Sain Sodankylästä liikunnanopettajan sijaisuuden. Joskus tosin mietin, että olisipa lähellä enemmän ravintoloita. Viihdyn siinä hyvin, ja työpaikan ansiosta ajattelen, että voimme olla Lapissa pitkäänkin. Kun voin itse paremmin, se heijastuu parisuhteeseenkin.” 27 TUNNE & MIELI 1/2022. Seuraavana päivänä mietin, että koko remontti on typerin projekti ikinä. Uskon kuitenkin, että työkaverit ovat oppineet tuntemaan minut muutenkin. Remontti on venynyt ja väsymys kasaantunut, ja siksi ajatukseni taloa kohtaan ovat ristiriitaiset. Koen, että hallitsen tilanteita nykyään paremmin. Kun muutimme Sodankylään, minusta tosin tuntui alkuun jännältä, että työkaverit tiesivät minusta Inarin videoiden perusteella niin paljon. Teimme vaihto-opiskelijaporukalla reissun Suomen ja Norjan rajalle Karigasniemelle. Se on mukavaa. Jos muuttaisin etelään, kaipaisin varmasti enemmän asioita täältä. Elämä on muuttunut viime vuosina entistä paremmaksi, mutta en osaa sanoa, onko Lappiin muutto vaikuttanut siihen. Vaikka olen kotoisin lämpimästä maasta, kylmä sää ei ole minulle mikään ongelma. Jos esimerkiksi Inari on viikonloppuna jossain ja olen lasten kanssa yksin, meillä on vakiohjelmaa: menemme Rovaniemelle. Lasten kasvu on tehnyt minulle hyvää – tai voi se johtua muustakin. Jonain päivänä ajattelen, että vitsit, meille tulee hieno talo. Tulin Suomeen nuorena vaihto-opiskelijana syksyllä 2004. Minua ei ole koskaan haitannut se, että Inari on kertonut elämästämme Youtubessa. Irtisanouduin Espoon virastani keväällä, ja kesällä sain Sodankylästä vakipaikan liikunnanja terveystiedonopettajana. Hiihdän tavallisesti yksin. Viihdyn kylmässä. Olen onnellinen, että olen löytänyt työn. Tytöt lähtevät sinne mielellään. Suomi tuntui silloin eksoottiselta. Harrastin pääkaupunkiseudulla juoksua, lentopalloa ja vähän futsalia. Kysyin töistä, saisinko vuodeksi virkavapaata, ja se onnistui helposti
Se kertoo, että lehteä luetaan erityisen kiinnostuneesti ja tarkasti. TEKSTI Meri Nykänen T unne & Mieli -lehden lukijatutkimukseen vastasi kaikkiaan 697 lehden lukijaa. Lehteä luetaan melkein tunti (56 minuuttia). 84 % vastaajista pitää omaa henkistä hyvinvointiaan tukevia juttuja hyvin kiinnostavina. on saanut uutta tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista. Lehteä kuvaa hyvin myös ihmisläheisyys. Tunne & Mieli tuo lukijoilleen voimaa ja hyviä vinkkejä Avoimesti, fiksusti ja inhimillisesti mielenterveydestä kirjoittavalle medialle on tilausta, selviää Tunne & Mieli -lehden lukijatutkimuksesta. Artikkelit ovat ihmisläheisiä ja koskettavia." vastaajista on saanut lehdestä hyviä neuvoja omasta mielestään huolehtimiseen. Tutkimus osoittaa, että lehdellä on sitoutuneita lukijoita, jotka viihtyvät lehden parissa. pitkä lukuaika, sanoo tutkija Jukka Helske. 98 % 66 % 60 % ”Lehti on helposti lähestyttävä ja helppo lukea. Saan lehdestä voimaa ja hyviä vinkkejä omaa työtäni varten. Erityisesti lukijoiden tyytyväisyyttä kasvattavat kiinnostavat ja mielenkiintoiset jutut sekä lehden monipuolisuus ja vertaistuki. Lukijatutkimuksen toteutti JHelske Research, ja tutkittavana oli Tunne & Mieli -lehden numero 5/2021. vastaajista on tyytyväisiä lehteen. Avoimia vastauksia saimme runsaasti, ja valtaosa palautteesta oli myönteistä. Tykkään monipuolisesta sisällöstä, inhimillisestä otteesta sekä faktatiedoista.” "Tunne &Mieli on täynnä tärkeää asiaa. Käsiteltävät aiheet on avattu kansantajuisesti.” 28 TUNNE & MIELI 1/2022. Suuri kiitos kaikille vastaajille! Saimme rohkaisevaa kannustusta ja tärkeää palautetta lehden kehittämiseen. – Poikkeuksellista verrattuna muihin aikakauslehtiin on lehden 95 % tilaajista kokee lehden asiantuntevaksi ja kiinnostavaksi. ”Olen kiinnostunut lehdestä niin yksityishenkilönä kuin ammattilaisena
Oma jaksaminen työssä ja muussakin arjessa on tärkeää, ja lehdestä saa vinkkejä jaksamiseen.” FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA tunnejamieli.fi › tilaa lehti Kohti kevyempää mieltä! 29 TUNNE & MIELI 1/2022. ”Minusta on todella hyvä, että näistä asioista puhutaan avoimesti ja siten, että ketään ei leimata pöpiksi, vaikka masennusta poteekin. 47 % vastaajista toimii terveydenhuolto-, sosiaali-, koulutus/ valmennus-, opetus tai työterveys/ työhyvinvointialalla. 42 % vastaajista asuu yli 100 000 asukkaan kaupungissa. 96 % piti tutkitun numeron kiinnostavimpana sisältönä juttua Arkiset teot huoltavat aivoja. Elämässä tulee monenlaisia vaikeita asioita vastaan, jotka olisi hyvä saada jotenkin käsiteltyä.” ”Mieleen liittyvät asiat kiinnostavat, koska olen mielenterveyden ongelmia kokevan omainen
Meditaatio, skeematerapia ja vuosi sitten saatu adhd-diagnoosi ovat lisänneet ymmärrystä ihmismielen monimuotoisuudesta. Oman mielen jäljillä Säveltäjä Maija Kaunismaalle omaan mieleen tutustuminen on ollut kiehtova matka, joka jatkuu edelleen. TEKSTI Kaisa Pastila KUVAT Eeva Anundi K A N S S A K U L K I J A M A I JA K AU N I S M A A 30 TUNNE & MIELI 1/2022
3375 31 TUNNE & MIELI 1/2022. Maija Kaunismaa sanoo oppineensa vasta nelikymppisenä, ettei hän olekaan yhtään sosiaalinen. – Tapaan nykyään vain niitä ihmisiä, joista oikeasti tykkään ja joiden kanssa on hyvä olla
Kaikkien pitäisi saada toimia näin koko ajan – ei vasta sitten, kun on ikäihminen. Kaunismaa alkoi tutkia adhd:stä kertovia kirjoja ja tunnisti itsensä kuvauksista. Hän tunnisti, että työn kuormittavuus liittyi ennen kaikkea ryhmätyöhön ja teatterin sosiaalisuuteen. – Juuri meditoidessa aloin ensimmäisen kerran miettiä, että mieleni ei ehkä toimi samalla tavalla kuin muilla. En ole koskaan ajatellut, että minun pitäisi sopeutua johonkin, josta en pidä. Se oli oma paikkani, täydellinen lepopaikka.” Ylikierrokset katosivat Uusi tasapaino alkoi löytyä, kun Kaunis maa siirtyi säveltämään kotiin tai työhuoneelleen ja alkoi opiskella uudestaan laulamista. Säveltäjä, muusikko, laulaja Maija Kaunismaa, 47, sanoo tunnistavansa itsessään nykyään samaa kuin vanhoissa ihmisissä, jotka tekevät yhden asian päivässä ja keittävät sitten kahvit. Aloin miettiä, miten kiinnostavaa olisi päästä tutkimaan omaa mieltänsä ammattilaisen kanssa. Sitten en jaksanutkaan enempää, keitin kahvit. Iltaisin oli vaikea rauhoittua, ja Kaunismaa nukkui huonosti. Löydös ei kuitenkaan järkyttänyt häntä. Mutta miinus puoli on se, että tarvitsen paljon lepoa. Samalla tunne ylikierroksilla olosta hävisi, eikä työ tuntunut enää raskaalta. – Teatterityö ei ollut minua varten silloin. – Olen alkanut ihailla mummoja. Olen aina osannut kuunnella itseäni, mutta nykyään olen vielä lempeämpi kuin ennen. Mutta jonkin ajan päästä häntä alkoi kutkutella ajatus: mitä jo sittenkin hakeutuisin tutkimuksiin ja pääsisin terapiaan. – Diagnoosi teki minusta entistä suvaitsevamman ja armollisemman itseäni kohtaan. Yksin tehdessä pystyi rauhoittumaan. – Minun on entistä helpompi valita ne työt, joihin lähden mukaan. Olin elämäni aikana tehnyt monet asiat eri tavalla kuin toiset. Säveltäjä valitsee vain niitä töitä, jotka kiinnostavat häntä sataprosenttisesti. Aiemmin jäin jossittelemaan: olisiko sittenkin pitänyt sanoa joo. Silloin hän tietää, että keskittymisen löytäminen on helppoa. Kaunismaa sai reilu vuosi sitten adhddiagnoosin. K ävin postissa. – Pystyn katsomaan nopeasti samaa asiaa toiselta puolelta ja kääntämään kaiken toisennäköiseksi. Hän työskenteli helsinkiläisissä teattereissa, päivät venyivät ja olivat stressaavia. Olen ymmärtänyt, että aloin säveltää jo pienenä, koska tarvitsin sitä. Jo etukäteen hän tiesi, että hänen piirteensä luultavasti sopisivat diagnoosilokeroon, mutta asiasta oli silti mukava saada varmuus. Olin alkanut kiinnittää huomiota siihen, miten ajatukseni harhailivat jatkuvasti menneessä tai tulevassa, ellen sitten säveltänyt tai meditoinut. Tämän Kaunismaa näkee nykyään syyksi siihen, miksi hän toisaalta menestyi teatterissa. Hän joutui jatkuvasti samaan tilanteeseen: kun joku kohtaus ei toiminut, säveltäjälle tuli pyyntö, että tähän kaivattaisiin nyt erilaista tunnelmaa. Ensin Kaunismaa ajatteli, että hänelle riittäisi ”oma diagnoosi” – hän pärjäsi mielensä kanssa, uupumisvaara oli selätetty, elämässä oli kaikki hyvin. Unelmaelämä uuvutti Vielä kahdeksan vuotta sitten Kaunismaan työelämä näytti hyvin erilaiselta. Joustava mieli pystyy nopeisiin liikkeisiin, melkein ihmeisiin. – Mielen tutkiminen on minulle vähän kuin harrastus. Silti tunsin, ettei kaikki ollut hyvin. Se on minun vahvuuteni. Säveltäjä-kapellimestarilta odotettiin joka hetki täydellistä heittäytymistä. On mahtava tietää, mikä on itselle hyvä, eikä tarvitse jaksaa yhtään sen enempää. Kaunismaa huomasi, että samoin kuin säveltäessä myös meditoidessa hän pystyi saavuttamaan tilan, jossa mieli lepäsi. Enää en jää märehtimään päätöksiäni. Uutta mielenrauhaa toi myös meditaatioharjoitus, jonka Kaunismaa oli aloittanut miehensä innostamana vuonna 2015. ”Olen terapian aikana alkanut nähdä eri tavalla lapsuuteni. Kunnes vuonna 2015 tuli täydellinen stoppi. – Olin aina halunnut päätoimiseksi säveltäjäksi ja elin unelmaani. Hän otti meditaation jokapäiväiseen ohjelmaansa. Jatkuvat keskeytykset ja monen pallon pitäminen samaan aikaan ilmassa kuormittivat liikaa mieltäni. Kaunismaa jättäytyi pois teatterimaailmasta, hänellä oli työuupumus. Kaunismaa oli aina pitänyt huolta fyysisestä kunnostaan, mutta nyt hän huomasi, ettei uiminenkaan enää auttanut palautumaan, vaan väsymys painoi koko ajan. – Oivalsin, että olin pärjännyt adhd-mielen kanssa, koska olin tehnyt sellaisia valintoja, joilla pärjään. 32 TUNNE & MIELI 1/2022
Maija Kaunismaa opiskelee parhaillaan äänivalmentajaksi. 1 4 2 3 5 1. 2. 3. – Minua on aina kiinnostanut ääni ja myös oma instrumenttini eli ihmisääni. Työn alla olevalle uudelle albumilleen Maija Kaunismaa on säveltänyt Claes Anderssonin runoja. 4. 33 TUNNE & MIELI 1/2022. Mielen rauhoittamiseen löytyy nykyään omia keinoja. – Aloin säveltää jo pienenä, koska tarvitsin sitä. 5
Hänestä pitäisi puhua nykyistä enemmän vanhempien vastuusta selvittää omat traumansa, sen sijaan että asiaa hyssytellään ja pelätään vanhempien syyllistämistä. Terapian kautta säveltäjä on alkanut kiinnostua myös uudella tavalla ylisukupolvisesta traumasta. Adhd:stä tiedetään, että sen puhkeamiseen voi vaikuttaa kasvuympäristökin. – Kyse on nimenomaan diversiteetistä. Se oli oma paikkani, täydellinen lepopaikka. – Miksi meillä on niin paljon masennusta ja uupumusta. Silloin säveltäjä keskittyy erityisesti siihen, että loput tunnit ennen nukkumaanmenoa olisivat mukavia ja iisejä. Muusikon omassa suvussa on esimerkiksi sisällissodan ja toisen maailmansodan arpia, joita ei koskaan sanoitettu hänen lapsuudessaan. Voin katkaista tapahtumaketjun heti alkuunsa. Siitä tulee itselle morkkis, minkä jälkeen on vaikea rauhoittua uneen. Terapiasuuntaukseksi Kaunismaa halusi skeematerapian. Seuraava hoitovaihtoehto oli terapia. Monet skeemat ovat voineet syntyä jo lapsena. Samalla tavalla kuin olemme erilaisia esimerkiksi fyysisiltä ominaisuuksiltamme, meillä on myös kaikilla uniikki mieli – olemme eri kohdissa neurodiversiteettiä, ihmisten neurologista monimuotoisuutta. Kaikilla ei ehkä ole adhd-tyyppistä mieltä, mutta silti oma mieli saattaa kaivata esimerkiksi jotain olosuhdetta enemmän kuin jonkun toisen mieli. Erilaisia tapoja reagoida kuormitushälytykseen Kaunismaa on kaivanut Instagramista amerikkalaiselta säveltäjältä ja muusikolta Sara Bareillesilta. Olen ymmärtänyt, että aloin säveltää jo pienenä, koska tarvitsin sitä. Ne eivät kuitenkaan sopineet hänelle. Ehkä osittain siksi, että ihmiset yrittävät pyristellä yleisten vaatimusten mukaan, vaikka heidän mielensä tarvitsisi jotain muuta.” 34 TUNNE & MIELI 1/2022. Pikkutytöllä oli tapana soitella pianoa päivittäin koulun jälkeen. – Olen terapian aikana alkanut nähdä eri tavalla lapsuuteni. – Jos kuormitus menee yli, saatan ärähtää jollekin läheiselle. Irti haitallisista malleista Kun diagnoosi vuoden kestäneen prosessin jälkeen tuli, ensimmäisenä hoitomuotona Maija Kaunismaalle tarjottiin lääkkeitä. Myöskään adhd-diagnoosi ei ole mikään monoliitti, joka ei olisi jatkuvassa muutoksessa tai joka ei sisältäisi erilaisia piirteitä itse kullakin. Kaunismaalle myönnettiin Kelan kolmevuotisesta terapiasta ensimmäinen vuosi. Hänkin on neuroepätyypillinen ja jakaa videovinkkejä asioista, joista on ollut apua hänen arjessaan. Perhekin on jo oppinut lukemaan, milloin äiti haluaa rauhaa. Niistä on jonkin verran apua, mutta kaikista tehokkainta on, jos voi vältellä ruuhkia. ”Miksi meillä on niin paljon masennusta ja uupumusta. Olisi tärkeää huomata, ettei malli sovi läheskään kaikille. Joskus Kaunismaa huomaa päivän kuormittavuuden vasta illalla: olo on levoton, vähän stressaantunut. Hän käy kerran viikossa puolentoista tunnin istunnossa psykoterapeutin vastaanotolla. Jos mukana on kavereita, Oskar osaa ohjata heidät huoneeseensa ja sulkea oven perässään. Ilta kannattaa rauhoittaa, jotta seuraavasta yöstä tulee hyvä. Toisia ihmisiä ei voi muuttaa, mutta itse voi valita ne paikat ja ne ryhmät, joissa on hyvä olla. Tehkääpä perässä. Kaikki eivät sovi muottiin Toinen tärkeä löytö terapiassa on ollut ymmärrys, että kaikilla ihmisillä on erilaiset mielet. Jos 11-vuotias Oskar tulee kotiin ja löytää äidin sohvalta makaamasta kuulokkeet päässä, hän tietää jo, että kannattaa kysyä apua isältä, jos tarvitsee jotain. Ääniherkkyyden takia Kaunismaa on alkanut käyttää myös kaupungilla pieniä, huomaamattomia vastamelukuulokkeita, jotka menevät korvan sisään. Koko yhteiskuntamme on rakennettu neurokeskiarvon mukaan, Kaunismaa muistuttaa. Kaunismaan mielestä jokaisen kannattaisikin kuunnella omia tarpeitaan ja sitä, mitä itse haluaa. Kuormitushälytys toimii Joskus koulutuksia tehdessään Maija Kaunismaa huomaa, että hänen mielensä alkaa käydä ylikierroksilla. Kaunismaa haluaisikin, että kaikkien tietämys neurodiversiteetistä kasvaisi. – Terapian parhaita anteja on ollut se, että tunnistan kuormittumisen vaaran aikaisemmin kuin ennen. Silloin hän saattaa sanoa ryhmälleen, että nyt hengitetäänkin kolme kertaa syvään. – Kaikki mielet ovat erilaisia, eikä kukaan voi sanoa, mikä niistä on oikein, mikä väärin. Ehkä osittain siksi, että ihmiset yrittävät pyristellä yleisten vaatimusten mukaan, vaikka heidän mielensä tarvitsisi jotain muuta. Säveltäjä koki, että lääkkeet muuttivat hänet kuin zombieksi, sillä ne kavensivat tunteista huiput ja alhot. Ideana on tunnistaa omia haitallisia toimintatai ajatusmalleja, joita on rakentanut itselleen pärjätäkseen neurotyyppillisten mukaan rakennetussa yhteiskunnassa. Koulupäivät hän koki usein raskaiksi. Tämä on auennut mulle terapiassa
Se on Maija Kaunismaalle tällä hetkellä tärkeintä elämässä. Se on minun vahvuuteni. Arjen rauhoittuminen antaa mahdollisuuden tehdä kivoja asioita joka päivä, kuten käydä uimassa tai elokuvissa heti koulun jälkeen. – Kaikkien pitäisi vähän katsoa peiliin ja pohtia, mitä siirtää eteenpäin. Yksi säveltäjä-äidin lempihetkistä on, kun hän pelaa korttia poikansa kanssa koulun jälkeen samalla, kun koululainen syö välipalaa. – Pystyn katsomaan nopeasti samaa asiaa toiselta puolelta ja kääntämään kaiken toisennäköiseksi. Perhe viettää paljon aikaa vain kotona. Elämässä on niin paljon arvokkaampia asioita. Vuosaaressa luonto on lähempänä, mikä on tehnyt hyvää koko perheelle. Minulle merkitsee esimerkiksi se, että jompikumpi meistä vanhemmista on joka päivä vastassa, kun Osku tulee koulusta. Viime aikoina he ovat katsoneet yhdessä esimerkiksi brittiläisen fyysikon Helen Czerskin Youtubevideoita – vitosluokkalainen on kiinnostunut fysiikasta. Kaunismaa on huomannut, että kolme tuntia töitä päivässä on hänelle juuri sopivasti. – Viihdymme uudessa kaupunginosassa ihan älyttömän hyvin. Puoliso ja poika ovat Kaunismaan parhaat ystävät. Mutta miinuspuoli on se, että tarvitsen paljon lepoa, Maija Kaunismaa sanoo. Aviopari on valinnut tietoisesti, että kalenterit pidetään tyhjinä aina kun mahdollista. Näin molemmille vanhemmille aukeni mahdollisuus vähentää työntekoa. Ei ole reilua kaataa omaa traumaansa toisten päälle. . Elämänmuutos toi rauhaa Kolme vuotta sitten Maija Kaunismaan ja tutkija Mikko Ijäksen perhe teki elämänmuutoksen: he myivät Helsingin Kalliossa sijaitsevan asuntonsa ja muuttivat kaupungin laidalle Vuosaareen edullisempaan ja pienempään kaksioon. 35 TUNNE & MIELI 1/2022. – Raha on minulle tänä päivänä vain paperia
36 TUNNE & MIELI 1/2022. S uomalaisista noin viidennes on kokenut yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa, ja korona-aika on entisestään lisännyt ulko puolisuuden kokemuksia. Vaikka ne ehkä helpottavat ajan kuluessa, pitkään jatkunutta yksinäisyyttä kokee joka kymmenes meistä normaalioloissakin. Yksinäisyys aiheuttaa masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja muitakin terveysongelmia. Kysymys ilahduttaa yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian professori Niina Junttilaa. Hän toivoo, että niin kävisi. Pitkään jatkuva yksinäisyys heikentää monella tapaa terveyttä ja hyvinvointia, ja jo siksi siihen on tärkeää puuttua. Aivoissamme yksinäisyyden kokemus aktivoi saman alueen kuin tuntiessamme fyysistä kipua. TEKSTI Helinä Kujala KUVA Shutterstock M I E L I & T I E T O YKSIN MAAILMASSA – mistä ulkopuolisuuden kokemus kumpuaa. Pitäisikö siis sen torjunnasta tulla seuraava hyvinvointitrendin aihe unen, liikunnan ja ravinnon rinnalle
– Joillekin yksinäisyys on myös kuin jumissa olemista. Yksinäisyyttä kokevat ovat tutkimuksissa kuvailleet olotilaansa esimerkiksi ahdistavaksi vankilassa elämiseksi tai kylmääväksi ulkopuolisuudeksi – kuin katsoisi kadulta ikkunan läpi kahvilaan, jossa muut istuvat lämpimässä ja puhuvat keskenään. – Kun itsemurhaluvut olivat Suomessa huipussaan, niiden vähentämiseksi alettiin kampanjoida ja käydä keskustelua eri yhteisöissä. Sosiaalista yksinäisyyttä tuntevalla ei ole niin monia ihmissuhteita kuin hän kokisi tarvitsevansa. Se ehkä arpeutuu mutta jättää pelon siitä, että haava repeytyy auki, jos uskaltautuu luottamaan johonkuhun eikä tämä olekaan luottamuksen arvoinen, Junttila sanoo. Usein emotionaalisen yksinäisyyden takana ovat heikot kiintymyssuhteet lapsuudenperheessä sekä lapsuudessa toistuneet kokemukset mitätöidyksi 37 TUNNE & MIELI 1/2022. Emotionaalinen yksinäisyys taas on läheisen ystävän, sielunkumppanin, puutetta. Siihen liittyy ehkä vahvan suojakuoren ylläpitämistä, joka voi muille näyttäytyä piikikkäänä tai pelottavana käytöksenä. Jotkut pelkäsivät, että kun asiasta puhutaan, itsemurhien määrä kasvaa, mutta kävikin toisinpäin. Haava syvällä itsessä On kahdenlaista yksinäisyyttä, sosiaalista ja emotionaalista. Mitä enemmän vaikeista asioista puhutaan, sitä helpompaa on myös hakea ongelmiin apua, hän sanoo. – Ihmiset ovat kuvanneet emotionaalista yksinäisyyttä kuin haavaksi syvällä itsessä. Silloin ihminen kokee ulkopuolisuutta huolimatta siitä, kuinka laaja hänen sosiaalinen piirinsä on
Yksinäisyyden yhteys fyysiseen terveyteen on monisyinen, mutta yhtenä taustatekijänä voi Junttilan mukaan olla toksinen stressi, jota yksinäisyys osaltaan aiheuttaa. He myös käyttivät alkoholia muita useammin keinona hallita negatiivisia tunteitaan. FAKTA Yksinäisyys on raadollista, ja siitä kärsii moni sukupuolesta riippumatta – niin artistit, yritysjohtajat kuin väkivaltatai rikoskierteeseen ajautuneet ihmisetkin. Ellei tarve täyty, ihminen sairastuu. Tulosten mukaan ne tepsivät, mutta sitä keinoa ei voi kenellekään suositella – kuten ei itsensä satuttamistakaan. Usein keinot johtavat entistä voimakkaampaan yksinäisyyteen ja epäluuloiseen suhtautumiseen muita kohtaan. MYYTTI Yksinäisyys on uusi kansansairaus. Yhteys ei ollut yksiselitteinen, mutta reipas humalahakuinen juominen oli muita yleisempää usein yksinäisyyttä kokevilla. Jos kokee erilaisuutta, joutuu suojautumaan kaikin mahdollisin keinoin. MYYTTI Jos ihminen ei saa ystäviä, hänessä täytyy olla jotain vikaa. Kuten nälkä on signaali siitä, että elimistö tarvitsee ravintoa, yksinäisyys kertoo, että sosiaalisena eläimenä ihminen tarvitsee laumansa. Junttila on tutkinut yksinäisyyden lisäksi niin kutsuttua ostrakismia eli tahallaan tai tahattomasti tuotettua sosiaalista kipua, joka syntyy torjutuksi tulemisesta ja huomiotta jättämisestä. – Jos meidät työnnetään ulkopuolelle, aivoissamme aktivoituu sama alue kuin kokiessamme fyysistä kipua. Yksinäisyyden kokemus on ristiriita itsen ja yhteisön välillä. – Kun stressihormoni kortisoli on pitkään koholla, immuunijärjestelmä heikentyy. M y y t i t j a f a k t a t MYYTTI Yksinäisyys ei ole vakava ongelma, vaan lähinnä naisten ”pehmoilua”. Yksinäisyys aktivoi kipupisteen Yksinäisyydellä on Niina Junttilan mukaan todettu olevan yhteys keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen. Kompleksisuutta lisää se, että helpotusta haetaan ehkä päihteistä tai lohtusyömisestä tai jäädään sohvalle eikä lähdetä liikkumaan. Kun kivun aiheuttaa itse itselleen, sitä voi kontrolloida, toisin kuin muiden aiheuttamaa kipua. Molemmat johtavat yhä syvempään yksinäisyyteen. FAKTA Yksinäisyys on fysiologinen ja psykologinen reaktio siihen, ettei tarve yhteenkuuluvuudesta täyty. Yksinäisyys ei ole sairaus, mutta se on syy monille sairauksille. Junttila kertoo yhdysvaltalaisten tutkijoiden testanneen, toimivatko voimakkaat kipulääkkeet myös yksinäisyyden aiheuttamaan kipuun. Joillakin koulukiusaaminen on johtanut syvään ulkopuolisuuden kokemukseen ja pinttyneeseen käsitykseen siitä, että ei ole kenenkään ystävyyden arvoinen. Miehillä emotionaalinen yksinäisyys on yleisempää kuin naisilla, joille taas tyypillisempää on sosiaalinen yksinäisyys. 38 TUNNE & MIELI 1/2022. Viime syksynä julkistettiin yliopistonlehtori Nelli Lyyran tutkimus alkoholinkäytön ja yksinäisyyden yhteydestä. tulemisesta. FAKTA Yksinäisyys on usein saanut alkunsa siitä, että ihminen on tullut satutetuksi tai kokenut ulossulkemista. Itsetuhoisuuskin on vahvasti yksinäisyyteen linkittyvä asia, mikä etenkin nuorilla saattaa ilmetä viiltelynä, syömättömyytenä, pakon o maisena kuntoiluna tai muuna itsensä vahingoittamisena
Myös etätyötä tekevien yhteisöllisyyden puutteesta on kannettu huolta. Joskus yksikin ystävä riittää Korona-aikana yksinäisyys on tullut tutuksi monelle sellaisellekin ihmiselle, joka ei sitä aiemmin ole kokenut. Tämä on hänen mukaansa näkynyt esimerkiksi korkeakouluopiskelijoissa: on helpompi jäädä opiskelemaan kotiin kuin lähteä luennoille ja ihmisten pariin, vaikka se olisikin ollut jo mahdollista. – Oikeassa elämässä ei ole filtteriä, jonka laittaa päälle, Junttila toteaa. Niiden kautta voi olla kontaktissa moniin ihmisiin, mutta emotionaalista yksinäisyyttä kokevalle ihmissuhteiden laatu olisi määrä tärkeämpää. – Apua kannattaa hakea aina, jos tuntuu siltä, etteivät omat voimat tai keinot enää riitä. Tutkinut erityisesti lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalista hyvinvointia, erityisenä kiinnostuksen kohteena yksinäisyys ja ostrakismi eli tahallinen tai tahaton ulkopuolelle sulkeminen. Korona-ajan pitkittyminen on saanut professorin pelkäämään, että yksinäisyydestä on tullut osalle ihmisistä kroonista. Jokainen voi vaikuttaa Sosiaalinen media on monelle keino pitää yhteyttä ihmisiin ja ympäröivään maailmaan, ja parhaimmillaan se voi myös auttaa löytämään ystäviä. Kolmas kirja Yksinäisyyden monet kasvot julkaistaan syksyllä 2022. – Kun on pitkään ollut yksinäinen, pienikin ystävällinen teko ja nähdyksi tuleminen saattavat olla jollekin päivän pelastus. Kirjoittanut aikuisten yksinäisyyttä käsittelevän tietokirjan Kaiken keskellä yksin (2018). Se voi antaa ihmiselle myös rohkeutta tehdä omassa elämässään aloitteita, jotka auttavat pääsemään irti yksinäisyydestä. Normaalioloissakin lähes jokainen meistä kokee yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. – Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat lapsuudessaan olleet vaikeasti yksinäisiä. Junttila muistuttaa, että itse kukin voi myös vähentää muiden ihmisten yksinäisyyttä ystävällisillä eleillä, kuten tervehdyksellä, hymyllä tai oven avaamisella, missä liikkuukaan. Asuu Naantalin saaristossa ja Helsingin Kalliossa. itsestään antaa siellä kovin erilaisen kuvan kuin oikeasti on. 39 TUNNE & MIELI 1/2022. – Ajattelin, että eristäytyminen saa ihmiset huomaamaan, kuinka tärkeää on auttaa ihmisiä, jotka ovat jo pitkään kokeneet yksinäisyyttä. On silti hyvä muistaa, että vaikka kenestä tahansa voi tulla yksinäinen, kuka tahansa voi myös päästä siitä irti. Hyviä ihmissuhteita kannattaa vaalia. Ne voivat auttaa irti ajatusvääristymistä, jotka ylläpitävät käsitystä siitä, että on jotenkin huonompi tai erilainen kuin muut. Aluksi Niina Junttila ajatteli, että asialla on hyvätkin puolensa. Aiempi teos Kavereita nolla (2015) kertoo lasten ja nuorten yksinäisyydestä. – Ystävyyssuhteet, joissa voi kokea olevansa täysin oma itsensä ja jakaa sekä hyvät että huonot asiat, ovat timantinarvoisia, Niina Junttila sanoo. Hänen mukaansa emotionaalista yksinäisyyttä kokeva voi myös saada apua kognitiivisen psykoja käyttäytymisterapian menetelmistä. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta puhumalla ja purkamalla voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteen ja vahvistaa itseluottamusta ja itsemyötätuntoa, Junttila sanoo. . Että nyt tähän ilmiöön herätään. Niina Junttila arvioi, että somekanavat voivat toimia paremmin sosiaalisen kuin emotionaalisen yksinäisyyden lievittämisessä. Pahimmillaan se taas vahvistaa ulkopuolisuuden kokemuksia: kaikilla muilla tuntuu pyyhkivän hienosti, itsellä taas ei. Sosiaaliset ympyrät voivat kaventua yllättäenkin esimerkiksi avioeron tai työttömyyden vuoksi. Tilanne on muuttunut, kun heidän elämäänsä on tullut yksikin tärkeä ihminen, joka on valanut heihin luottamusta. Jokainen voi ehkäistä yksinäisyyttä pitämällä hyvää huolta ihmissuhteistaan. Aktiivisuus somemaailmassa voi myös nostaa rimaa tavata ihmisiä, etenkin jos N I I N A J U N T T I L A Kasvatuspsykologian professori Turun yliopistossa ja opetusneuvos Opetushallituksessa
VIHDOIN TURVASSA M I N U N M I E L E N I 40 TUNNE & MIELI 1/2022
Sain myös epävakaan persoonallisuuden diagnoosin. Pääsin kuitenkin opiskelemaan toimintaterapeutiksi ja valmistumisen jälkeen suoraan töihin kaksoisdiagnoosiosastolle. Osa minusta oli innokas, toinen osa sulkeutunut. Aloin voida paremmin, kun oikeat diagnoosit alkoivat ohjata hoitoa ja lääkityskin saatiin kohdilleen. Minulla oli pahoja pelkotiloja, joita mielikuvitukseni vielä ruokki. Romahdin 28-vuotiaana monien samanaikaisten tapahtumien seurauksena. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja haaveilen, että voisin joskus tehdä töitä lasten kanssa ja asuisimme mieheni kanssa mummonmökissä. Seurasi pitkiä jaksoja avohoidossa ja . TEKSTI Meri Nykänen KUVA Paula Virta lopulta myös suljetulla osastolla. Pöpsän ansiosta olen oppinut kokemaan turvaa omassa kehossani, Tytti-Kettu Metsänhele sanoo. Sain silloin diagnoosiksi skitsoaffektiivisen häiriön. O lin omiin maailmoihin sulkeutuvainen lapsi, joka oli kuitenkin reipas ja aktiivinen. Myöhemmin sain adhd-diagnoosin. Seurasi vuosia kestänyt sekava vaihe, jolloin olin epäterveissä ihmissuhteissa ja käytin päihteitä. Hän näki ongelmani oikeassa valossa ja otti puheeksi dissosiatiivisen oireiluni. Olen saanut terapiassa tutustua turvallisesti kaikkiin eri osiin, joita minusta löytyy. Olen löytänyt omat rajani ja ymmärtänyt, että niiden sisällä on jotain, mitä suojella. Lapsuuteni jakautuu erilaisiin osiin: Toisaalta nautin monista asioista, toisaalta koin turvattomuutta. Oudot piirteet ja haaveilevuus kuitattiin taiteellisella luonteella. Tytti-Kettu Metsänhele, 49, alkoi toipua vasta, kun hänen traumataustansa tunnistettiin. Työ oli liian raskasta. Lukion jälkeen olin aivan väsyksissä. Minulla on perheeseen liittyvä traumatausta, josta en voi tai halua puhua tarkemmin. Tämän lääkärin ansiosta pääsin seksuaaliterapiaan, psykofyysiseen terapiaan ja vielä kolmen vuoden psykoterapiaan. Yhtäkkiä en vain pystynyt jatkamaan töitäni, ja kollegani vei minut lääkäriin. Tästä syystä kannoin jatkuvasti huolta äitini jaksamisesta ja koin oloni turvattomaksi. Vastassa oli ihmisiä, joilla oli ongelmia omien rajojensa kanssa, samoin kuin minulla. ULKOPUOLISUUDEN, YKSINÄISYYDEN JA TURVATTOMUUDEN kokemukset jatkuivat koko kouluaikani. Sitä ennen elämä oli rajatonta, sekavaa ja epämääräisten pelkojen täyttämää. Siksi kukaan ei huomannut, että voin sisäisesti huonosti. Yläasteella kävin kyllä koulupsykologilla. Kohtasin lääkärin, joka alkoi ensimmäistä kertaa pohtia, mistä kaikki oikein johtuu. Olin sellainen näkymätön ja kiltti kympin lapsi. Tunnistin, että olisin tarvinnut apua, mutta en osannut yksin hakeutua sen piiriin. – Mäyräkoiramme Pöpön kanssa oleminen ja peuhaaminen ovat korjanneet traumatisoitunutta kehosuhdettani tosi paljon. Perheeseemme kuuluivat äiti, isä ja veli – turvakehikko oli siis tavallaan olemassa. Nyt minulla on ihmissuhde, jossa tulen nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenäni. ALOIN TOIPUA VASTA , kun traumataustani otettiin puheeksi vuosia romahdukseni jälkeen. En kuitenkaan halunnut puhua siellä avoimesti asioistani, jottei kenellekään olisi koitunut siitä mitään harmia. On maailman ihanin asia, että elämässä on haaveita.” . "Olen löytänyt omat rajani ja ymmärtänyt, että niiden sisällä on jotain, mitä suojella." 41 TUNNE & MIELI 1/2022
Tutkimukseen osallistuneet 14 vapaaehtoista kuuntelivat kolmen viikon ajan tunnin päivässä heille tärkeitä lauluja ja kappaleita. Lempimusiikin kuuntelu virkistää muistia KU VA : U N SP LA SH 42 TUNNE & MIELI 1/2022. R Tutkimus on julkaistu Journal of Alzheimer’s Disease -lehdessä. Muutokset aivojen hermoradoissa korreloivat myös parempiin tuloksiin muistia mittaavissa testeissä, mikä viittaa lempimusiikin kuuntelemisen mahdollisesti parantavan heikentynyttä muistia näillä potilailla. Potilaiden aivot tutkittiin magneettikuvauksella tutkimuksen alussa ja kuuntelujakson jälkeen. Ero ei kuitenkaan ollut kovin suuri. Tuoreessa tutkimuksessa vaikutukset havaittiin potilailla, joilla on lievä kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä tai varhaisvaiheen Alzheimerin tauti. Aivokuvauksen aikana he kuuntelivat sekä samoja että heille täysin uusia kappaleita. T U T K I T T U A T I E T O A U U TI S PA LVE LU D U O D EC I M I tselle tärkeän musiikin päivittäinen kuunteleminen saattaa lisätä aivojen muovautuvuutta ja parantaa muistisairaiden kognitiivisia kykyjä. Potilaista kuusi oli muusikoita, ja vaikutukset olivat heillä suurempia kuin muilla. Tulosten perusteella itselle tärkeän ja merkityksellisen musiikin kuunteleminen liittyi rakenteellisiin ja toiminnallisiin hermoratojen muutoksiin etenkin aivojen etuotsalohkossa, joka on keskeinen kognitiivisille toiminnoille. Muutoksia näkyi myös muualla, muun muassa aivojen valkeassa aineessa
R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Syöpään sairastuneiden suhteellinen riski sairastua mihin tahansa mielenterveyshäiriöön oli 30–40 prosenttia suurempi kuin sisarusten tai verrokkien. Liikunnan ja ahdistuksen yhteyksistä on saatu viitteitä aiemminkin, mutta tulokset vahvistavat näyttöä. Fysioterapeutin ohjauksessa tehdyt harjoitukset kestivät tunnin, ja niitä tehtiin kolmesti viikossa. Liikunta lievittää ahdistusta AHDISTUSPOTILAIDEN OIREET voivat lievittyä kolmen kuukauden ohjatun liikunnan avulla, kertoo tuore ruotsalaistutkimus. R Tutkimus on julkaistu Lancet Psychiatry -lehdessä. Tulokset perustuvat 18 000:n lapsuusiän syövästä selvinneen, heidän 25 000 sisaruksensa ja 88 000 samanikäisen terveen verrokin seurantatietoihin. On kuitenkin mahdollista, että liikunnan lisäksi muutkin seikat ovat vaikuttaneet tuloksiin. T U T K I T T U A T I E T O A Säännölliset kävelylenkit voivat pienentää dementian riskiä J o hyvin vähäinen liikunta, esimerkiksi säännöllinen kävely, voi auttaa välttymään dementialta. Yhteydet havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ikä, sukupuoli, mahdolliset aivoverenkiertohäiriöt ja muut sairaudet. Vaikutus voi johtua suoraan liikunnasta, mutta sitä voivat selittää myös ryhmäliikunnan sosiaaliset puolet. KU VA : SH U TT ER ST O C K 43 TUNNE & MIELI 1/2022. Tutkimuksessa 290:tä ahdistuneisuushäiriötä potevaa ruotsalaista satunnaistettiin kolmeksi kuukaudeksi intensiiviseen tai kevyempään liikuntaryhmään tai verrokkiryhmään, joka sai vain liikuntaohjeita. Korealaistutkimuksen tulokset perustuvat 62 000:n keskimäärin 73-vuotiaan yli kolmevuotiseen seurantaan. Tulosten perusteella ahdistusoireet vähenivät kummassakin liikuntaryhmässä selvästi todennäköisemmin kuin verrokkiryhmässä, mutta muutos oli suurempi intensiivisemmin harjoitelleilla. Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan on todettu ehkäisevän ahdistuneisuutta ja lievittävän masennusoireita. Hyvin aktiivisten liikkujien sairastumisriski on 30 prosenttia pienempi kuin fyysisesti passiivisten. Oireilu on yleisempää naisilla kuin miehillä. Lapsena syövän sairastaminen vaikuttaa mieleen L apsuusiän syövästä selvinneillä on tuoreen tutkimuksen mukaan muita suurempi riski sairastua mielenterveyden häiriöihin aikuisena. Tulosten mukaan riski sairastua dementiaan pienenee tasaisesti, mitä enemmän liikuntaa harrastaa. Riski ei ole suuren suuri mutta kannattaa silti huomioida. R Tutkimus on julkaistu Journal of the Affective Disorders -lehdessä. Noin neljännes ihmisistä kokee ahdistuneisuutta elämänsä aikana. Kohonnut riski näkyi vielä 50-vuotiaana, ja syövän sairastaneiden mielenterveysongelmat myös toistuivat useammin kuin muiden. Kuitenkin myös kevyt liikunta, kuten rauhallinen käveleminen, liittyy 10–14 prosenttia pienempään sairastumisriskiin. Suuri osa potilaista sairasti kroonista ahdistusta, ja heistä harvat olivat fyysisesti aktiivisia tutkimuksen alkaessa
Tuloksista ei voi päätellä, olivatko suotuisat tulokset seurausta kotiaskareista vai olivatko kotiaskareita tekevät muita terveempiä, minkä vuoksi he myös pystyivät kodinhoitoon muita paremmin. R Tutkimus on julkaistu PLoS Medicine -lehdessä. Raskaina pidettiin esimerkiksi lattioiden tai ikkunoiden pesemistä ja kevyinä esimerkiksi tiskaamista, pyykkäämistä ja ruoanlaittoa. Vaikutus ei luultavasti ole kovin suuri, mutta sekin saattaa auttaa sairauksien ehkäisyssä. Rahankeräyslupa RA/2020/1302 www.abilis.fi 44 TUNNE & MIELI 1/2022. Myös aivoverenkiertohäiriön jälkeiset dementiat olivat harvinaisempia kahvia tai kahvia ja teetä säännöllisesti nauttivilla. Tämä havaittiin keskimäärin 11-vuotisen seurannan aikana. Kahvia ja teetä yhteensä 4–6 kupillista päivittäin juovien riski sairastua aivoverenkiertohäiriöön tai dementiaan oli noin kolmanneksen pienempi kuin osallistujien, jotka eivät juoneet kumpaakaan. R Tutkimus on julkaistu BMJ Open -lehdessä. Tee ja kahvi voivat estää aivoverenkierron häiriöitä T eetä ja kahvia säännöllisesti nauttivat näyttäisivät säästyvän aivoverenkierron häiriöiltä ja dementialta muita todennäköisemmin. Keskittymiskykyä mittaavat testitulokset olivat keskimäärin 14 prosenttia parempia osallistujilla, jotka säännöllisesti tekivät raskaiksi luokiteltuja kotiaskareita. Kahvi ja tee saattavat olla hyväksi verisuonten sisäpintojen toiminnalle, minkä lisäksi yhteyksiin voivat vaikuttaa muun muassa kofeiini ja juomien sisältämät antioksidantit. Kiitos tuestasi! 25090 Mobilepay Anna lahjasi kehitysmaiden vammaisille. Aihetta olisi siksi hyvä tutkia lisää. KU VA : SH U TT ER ST O C K Kotityöt pitävät mielen vetreänä IMUROINTI, TISKAAMINEN, IKKUNOIDEN PESU ja muut kotiaskareet saattavat auttaa iäkkäitä pitämään muistinsa ja muut mielentoimintonsa vetreinä. Tuloksista ei voi päätellä, että pienempi sairastumisriski johtui vain kyseisistä juomista, mutta samaan viittaavia tuloksia on saatu aiemminkin. Tutkimustulosten perusteella säännöllisesti kotiaskareita tekevät yli 65-vuotiaat saivat muita samanikäisiä parempia tuloksia mielentoimintoja ja fyysistä toimintakykyä mittaavissa testeissä. Kevyemmät kotiaskareet liittyivät 8–12 prosenttia parempiin tuloksiin muistitesteissä. Tutkimuksen perusteella pienimmät sairastumisriskit havaitaan potilailla, jotka juovat päivittäin 2–3 kupillista kahvia, 3–5 kupillista teetä tai 4–6 kupillista kahvia ja teetä. Tämä havaittiin sen jälkeen, kun analyysissa huomioitiin liikuntaharrastukset ja muu fyysinen aktiivisuus. Samalla myös fyysinen toimintakyky pysyy parempana. T U T K I T T U A T I E T O A Myös fyysinen toimintakyky ja tasapaino olivat kotiaskareita tekevillä parempia kuin muilla
Ota yhteyttä mainosmyyntiimme: Markku Karjalainen markku.karjalainen@tunnejamieli.fi 045 173 5102 tunne & mieli Hymyilevä parsansyöjä saa lapset syömään vihanneksia H ymyilevän aikuisen myönteinen esimerkki voi kannustaa lapsia syömään enemmän vihanneksia, uusi tutkimus osoittaa. Vielä ei tosin tiedetä, onko vaikutus pitkäaikainen. Kahvilatoiminta ma Harjavallan Haikussa klo 16–19, ti Kokemäen Kumussa klo 17–20 ja to Nakkilan Sosiaalikeskuksessa klo 16–19. epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä. 040 8320732 elina.kaunismaki@porinhyvis.fi Facebook Tul peremmäl T U T K I T T U A T I E T O A HALUATKO MAINOKSESI LEHDEN SIVUILLE. Havainto saattaa auttaa vanhempia parantamaan lastensa ruokavalioita. Aikuisen esimerkki ei kuitenkaan vaikuttanut siihen, kuinka todennäköisesti lapset maistoivat parsakaalia. Ensimmäisessä videossa hymyilevä aikuinen söi raakaa parsakaalia, toisessa aikuisen ilme oli neutraali, ja kolmas ei liittynyt ruokaan tai syömiseen. Tul peremmäl -hanke kaikille yksinäisyyttä kokeville 29–65-vuotiaille. Tulosten perusteella hymyilevän parsansyöjän nähneet lapset maistoivat parsakaalia useampia kertoja ja söivät sitä kaksi kertaa enemmän kuin lapset, jotka olivat nähneet kolmannen verrokkivideon. Tunne & Mieli -lehdessä tavoitat mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneen kohderyhmän. KU VA : SH U TT ER ST O C K TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVILLE, LÄHEISILLE JA AMMATTILAISILLE Ota yhteyttä Etelän-SYLIIN, jos: olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. Havainnot olisi hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, mutta ne viittaavat aikuisen positiivisen esimerkin lisäävän lasten vihannesten syömistä. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi 45 TUNNE & MIELI 1/2022. Suurin osa lapsista ei ollut maistanut parsakaalia ennen tutkimukseen osallistumista. haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta. R Tulokset on julkaistu lääketieteellisessä Appetite-lehdessä. Tavoitteellisia tukikeskusteluja sekä matalan kynnyksen ystäväkahvilatoimintaa. haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta. Hankekoordinaattori Elina Kaunismäki p. Etelän-SYLI ry Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. Tutkimukseen osallistui hieman yli sata 4–6-vuotiasta lasta, joille näytettiin yksi video kolmesta
V Ä R I T Y S K U V A 46 TUNNE & MIELI 1/2022
HYVÄN MIELEN TEKOJA 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko KU VA : U N SP LA SH. Tunnista marttyyrin piirteet (Minäkö muka marttyyri?), harjoittele itsemyötätuntoa (Mitä mielessä?) ja inspiroidu psykologi ja tietokirjailija Outi Pikkuoksan elämän iloista (Voimaa arkeen). Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja
Marttyyri kokee jatkuvasti tekevänsä enemmän ja paremmin kuin muut. TEKSTI Anne Salomäki KUVAT Shutterstock Minäkö muka 48 TUNNE & MIELI 1/2022. Jos tilanteeseen toivoo muutosta, kannattaa testata, mitä asioiden tekemättä jättämisestä seuraa. MARTTYYRI
Jos esimerkiksi työpaikan tiskikoneen tyhjennys on jäänyt omalle kontolle, koneesta voi yksinkertaisesti pysytellä kaukana ja seurata, tarttuuko toimeen joku muu. Jotkut vain pysyvät hiljaa ja tekevät jatkuvasti muiden puolesta asioita. Tyylipuhdas marttyyri voi syntyä Nevalaisen mukaan silloinkin, jos ihminen on elämänsä aikana tottunut saamaan positiivista huomiota vain suorittamalla. Mitä tapahtuu, jos et teekään ihan kaikkea. H uolehtiiko joku aina työpaikan tiskikoneen siistiksi. Tämä vahvistaa ihmisen ajatusta, että hän kelpaa muille vain tekemällä enemmän kuin muut. Tämä voi johtaa ylikorostuneeseen hoivaviettiin aikuisena. Joskus voi syntyä kilpailuasetelma, jonka seurauksena marttyyri alkaa tehdä vieläkin enemmän ja entistäkin huolellisemmin, mikä vain pahentaa kuviota. Kuulostele tunteitasi: ahdistunko siitä, että joku muu vie tehtäväni. Ilmenemismuodot ovat erilaisia. Jotkut vain haluavat ottaa hoitaakseen enemmän kuin muut. Muut ymmärtävät tilanteen esimerkiksi siitä, että marttyyri on töissä ensimmäisenä, lähtee viimeisenä ja lähettelee sähköposteja iltaisin, Nevalainen kuvailee. Putoaako taivas niskaan. Tunnistatko itsessäsi marttyyrin. Tee pieniä kokeiluja. – Joku voi huokailla ja sanoa, että tässä minä teidän kaikkien vuoksi joudun näin paljon tekemään enkä kiitosta ole saanut. Ovatko perheenjäsenten urheiluvaatteet sopivasti pestyinä treenipäivän aamuun mennessä. Vesa Nevalainen kertoo marttyyriyden tarkoittavan sitä, että joku perheessä tai työyhteisössä tekee tai ainakin kokee tekevänsä paljon enemmän kuin muut, vaikka pitää tilannetta epäreiluna. 49 TUNNE & MIELI 1/2022. Joskus lapsi kantaa vastuuta vanhemmistaan siksi, ettei heistä itsestään ole siihen. Lakkaako maapallo pyörimästä. Nevalainen korostaa, että vastuunkanto itsessään on hieno ja kannatettava asia, mutta marttyyrin ongelma on ylenpalttisuus. Hoitiko joku taas talvirenkaiden vaihdon ajallaan, kun kukaan muu ei muistanut tarkkailla säätiedotteita. Nevalainen on psykologi, psykoterapeutti ja toinen Ikävät ihmiset -kirjan (Kirjapaja 2015) kirjoittajista. Jätä asioita tietoisesti tekemättä. – Ylimenevä hoivavietti voi kehittyä myös ilman tällaista syytä. Monia syitä taustalla Toiset pitävät jo lapsena huolta muista lapsista, lemmikeistä ja jopa omista vanhemmistaan
Tämä todennäköisesti viestii siitä, ettei tilanne ole tasapainossa. Toista ei kannata lähestyä syytellen vaan korostaa, että tämän ahkeruus on huomattu ja sitä arvostetaan. autettaviksi, parannettaviksi ja huolehdittaviksi. 50 TUNNE & MIELI 1/2022. Juurisyy voi myös olla syvällä työyhteisön ja yhteiskunnan rakenteissa, jos yhdelle ihmiselle kasautuu enemmän tehtävää kuin muille. Toiset ovat taipuvaisia marttyyrimaiseen käytökseen aina ja kaikkialla. Nevalainen kuitenkin huomauttaa, että kaikki sukupuolet osaavat sen aivan yhtä hyvin. Keskustele tilanteesta kaikessa rauhassa. Muista kärsivällisyys, sillä jumittuneen kuvion purkaminen ei tapahdu hetkessä. Joskus marttyyriys tulee esille suppealla elämänalueella, kuten vain yhdessä tietyssä ihmissuhteessa. – On myös ihmisiä, jotka tukevat marttyyrin käyttäytymistä. . – Työelämässä onneksi pääsee vielä pakoon työajan ulkopuolella, mutta jos kotona tilanne menee huonoksi, kaikilla on takuulla paha olo. – Kävi niin, että banaaninkuori mieluummin nidottiin roskapussiin kuin vietiin roskat ulos. Joskus taas liikaa vastuuta kantavan toiveet muiden osallistumisesta eivät yksinkertaisesti tule kuulluiksi tai kunnioitetuiksi. Monet suorastaan heittäytyvät Onko kollegalla tai läheisellä marttyyrin elkeitä. Joissain tapauksissa marttyyri voi saada tyydytystä tuntiessaan itsensä korvaamattomaksi. Huomauta ystävällisesti, että jos tekee kaiken yksin, kukaan muu ei edes opi samoja taitoja. Pahimmillaan marttyyriys johtaakin Nevalaisen mukaan uupumukseen ja väsymiseen ja ihmisestä tulee onneton, ilkeä ja syyllistävä. Kuulluksi tuleminen helpottaa Marttyyriys on usein leimattu naisten vaivaksi. Kun tällainen ihminen kohtaa sellaisen, joka antaa muiden puolesta kaikkensa, seurauksena on usein aika pahanlaatuinen ihmissuhde. Joskus liikaa vastuuta kantavan toiveet muiden osallistumisesta eivät yksinkertaisesti tule kuulluiksi tai kunnioitetuiksi. Kenenkään muun tekemänä lopputulos ei oikein kelpaisikaan. Nevalainen muistelee Simpsoneiden jaksoa, jossa päätettiin, että roskapussin vie se, jonka roska ei enää mahdu roskikseen. Silloin käytösmallista on Nevalaisen mukaan hankalaa pyristellä eroon
Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Outi Pikkuoksan kirjan Mielijoogaa – Irti huolista, alakulosta ja kielteisistä ajatuksista (Atena 2022). SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. M I K Ä J U T T U S Y T Y T T I . Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Onnea voittajalle! L U K I J O I LT A Luonto hoitaa Paras juttu oli Liikkuminen hoitaa mieltä. VASTAA 24.3.2022 MENNESSÄ Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Terveisiä Tuukalle Pakko-oireisesta häiriöstä kertova juttu oli kiinnostava. Liikunta on elämäntapa, ja hoidan sen avulla itseäni. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Lehden 6/21 arvonnassa Riittävän hyvä -kirjan voitti Sanna Anttila Tottijärveltä. Vastaa ja osallistu! 51 TUNNE & MIELI 1/2022. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Rituaalit rajoittavat arkea, jossa Tuukka Liukkonen kertoi elämästään pakko-oireisen häiriön kanssa. Hyödyllistä tietoa Juttu Löydä oma rauhan paikkasi oli itselleni tällä kertaa lehden hyödyllisintä antia. Olen itsekin liikunnallinen luonnon ystävä ja käyn lähes päivittäin sauvakävelemässä. En ole ennen kuullut kenenkään kokemusasiantuntijan kuvailevan häiriötä niin tarkasti kuin jutussa haastateltu Tuukka Liukkonen teki. Palkinnon arvo on 30 euroa. Kiitos kaikin puolin hyvästä lehdestä! Juttutoiveita Haluaisin lukea jutun epävakaasta persoonallisuus häiriöstä tai vaikea-asteisesta, psykoottisia piirteitä sisältävästä masennuksesta. Ristikkovastaukset ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa
KU VA : SH U TT ER ST O C K TEKSTI Meri Nykänen 52 TUNNE & MIELI 1/2022. M I T Ä M I E L E S S Ä . En osaa ottaa apua vastaan muilta. Aluksi voi vain tarkkailla ja huomioida, että jaaha, nyt oma vaativuuteni heräsi. Tämän olen vasta ymmärtänyt. Olen mielestäni mukava ihminen, joka lähtee aina avuksi ja kuuntelee muita. Itseäni kohtaan sen sijaan olen jostain syystä vähättelevä ja vaativa. Jos meitä kohtaan on oltu vaativia, olemme sitä helposti myös itseämme kohtaan. On tärkeää huomata, millaisissa tilanteissa tämä piirre nostaa päätään. Ongelmaa avaa Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija Terhi KimmelmaPaajanen. Kysyjä pohtii, miksei hän osaa olla myötätuntoinen itseään kohtaan. Asiantuntijat käsittelevät lukijoiden kysymyksiä yleisellä tasolla. Jos minulla on huolia, hoidan ne mieluiten itse ja vähättelen huonoa oloani. Vaativuus itseä kohtaan on yleistä ja usein lapsuudessa tai nuoruudessa opittu piirre. ”Miten opin olemaan myötätuntoinen myös itseäni kohtaan?” UUSI JUTTUSARJA! A ivan ensimmäisenä asiaa voisi alkaa pohtia vaativuuden näkökulmasta. Miten oppisin ajattelemaan itsestäni yhtä lempeästi kuin ajattelen läheisistäni. En oikein saa kiinni, mistä tämä johtuu
Miksen voisi toistaa samoja ystävällisiä sanoja itsellenikin. Myötätunto onnistuu paremmin, kun itsellä on voimavaroja. Rikkominen on voinut tapahtua hankalissa ihmissuhteissa, joissa ei ole tullut kuulluksi. Miten toimin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Siksi viimeisillä voimilla toisten auttaminen ei ehkä olekaan myötätuntoa vaan jotain muuta. Mitä myötätuntoista ja ystävällistä sanoisin hänelle. . Yksin jäämisen pelko voi johtaa siihen, että tekee kaiken mitä toinen haluaa, jottei hän vain lähde. Itsensä moittiminen sen sijaan vie energiaa ja latistaa. Haluatko kysyä sinua askarruttavasta mielen hyvinvointiin liittyvästä asiasta. Harjoitus auttaa saamaan kiinni ajatuksesta, miksi tilanne olisi ystävän kohdalla erilainen kuin omalla kohdalla. Kunnioituksen puute johtaa helposti oman olon vähättelyyn ja ajatukseen, ettei ole toisen avun arvoinen. Ihmissuhde on tasapainossa, kun molemmat pitävät kiinni rajoistaan ja mukana on aitoa myötätuntoa molemmin puolin. 53 TUNNE & MIELI 1/2022. Jos on hyvin stressaantunut, on vaikeaa olla myötätuntoinen toisia kohtaan. Jos tästä tunnistaa itsensä, voi tunnustella, mitä tapahtuu, jos ei teekään joskus toisen tarpeen mukaan. Mitä tapahtui. Rajojen asettaminen on vaikeaa, jos sitä ei ole lapsena tai nuorena oppinut tai jos rajoja on jossain vaiheessa elämää rikottu. Aikuisena ei kuitenkaan ole liian myöhäistä alkaa harjoitella rajojen asettamista ja myötätuntoa – ne ovat kunnioitusta itseä kohtaan. Aito myötätunto toisia kohtaan edellyttää myötätuntoa itseä kohtaan. Tämän jälkeen tekstin voi lukea toisen silmin. Kun asia on tunnistettu ja kirjattu, voi alkaa herätellä myötätuntoaan kehollisin tai mielikuvien keinoin: pysähtyä ja olla läsnä, silittää lemmikkiä tai itseään, tehdä myötätuntoa herättävän mielikuvaharjoituksen tai katsoa vaikka hellyyttäviä kissavideoita. TOISTEN AUTTAMISESSA yli omien voimavarojen on usein kyse jämäkkyyden puutteesta ja rajojen asettamisesta. Jos auttaminen vie voimat, ei ole hyväksytyksi tulemisen tarvetta. Miten voisin moittimisen sijaan auttaa itseäni. kuunnellut tarpeeksi omaa jaksamistaan. Kirjoita otsikkokenttään ”Mitä mielessä”. M i e t i m y ö s n ä i t ä Mitä on aito myötätunto. Haluaako kenties niin paljon kuulua porukkaan, vai pelkääkö ehkä hylätyksi tulemista. Tekeekö vaativuus tehokkaaksi. Kun asioita tiedostaa ja sanoo ääneen, se helpottaa niihin tarttumista. Miksi auttaa toisia yli omien voimavarojensa. Jos suhteessa on ollut mukana alkoholia tai väkivaltaa, rajoistaan ei ehkä ole uskaltanutkaan pitää kiinni. Pysähtyminen ja kysymykset toimivat ajatusten herättelijöinä. Syyllisyyttä tai hylätyksi tulemisen pelkoa. Jos on tullut lapsena kunnioitetuksi, osaa myös aikuisena kunnioittaa paremmin omia tarpeitaan. Omien rajojen löytyminen voi tuntua aluksi hankalalta ja kivikkoiselta tieltä. Tästä voi muodostua haitallinen toimintamalli: kun auttaa ja on reipas, saa hyväksyntää. Toisilla on muita enemmän miellyttämisen tarvetta, ja silloin tulee helposti lähdettyä avuksi. Aluksi läheiset saattavat ihmetellä ja panna hanttiin, kun aina auttavainen ihminen ei enää toimikaan heidän toiveidensa mukaisesti. Oma vaativuus voi joskus heijastua muihin, vaikka sitä ei itse helposti huomaa – tai myönnä. Ja kun mieli on lannistunut, rohkeus ja yrittäminen katoavat. Jos läheiset eivät tätä ymmärrä, voi kysyä, ovatko he olleetkaan oikeita ystäviä. Millaisia tunteita herää. Tutkimusten mukaan itsemyötätunto parantaa suorituksia ja tehokkuutta. Lue lisää! Tutustu esimerkiksi psykologi Ronnie Grandellin kirjoihin Itsemyötätunto (Tammi) ja Irti itsekritiikistä (Tammi). Miksi auttaa viimeisillä voimillaan. Myös toiset alkavat kunnioittaa ihmistä, joka pitää kiinni omista rajoistaan. LOPUKSI VOI VIELÄ MIETTIÄ, onko toisen auttaminen viimeisillä voimavaroilla aitoa myötätuntoa vai sittenkin Seuraavaksi tilanteen voi kirjoittaa muistiin sellaisena kuin se on. Jos ystäväni kertoisi minulle tästä, miten suhtautuisin. Kestää aikansa, että oppii sanomaan tarvittaessa ei
Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 19 8 2 12 8 1 14 8 13 2 6 6 7 4 1 2 18 2 18 5 18 7 8 4 18 7 21 2 4 6 2 1 10 6 5 4 2 1 18 24 6 5 15 4 10 22 13 2 21 8 2 13 6 1 6 2 19 12 3 1 18 8 5 8 10 22 8 2 7 18 8 7 2 4 24 1 7 1 14 20 4 21 4 8 17 1 5 6 19 14 22 13 5 1 19 14 10 13 5 25 6 21 4 8 2 4 16 6 4 4 18 11 8 5 4 3 13 12 6 2 9 5 3 2 11 18 8 5 18 2 4 6 17 16 15 16 8 6 2 21 1 23 8 19 6 4 6 2 21 8 21 2 2 5 2 2 5 6 2 16 2 8 5 7 10 8 5 8 2 6 1 13 2 8 19 1 18 8 6 13 1 12 8 8 19 18 6 1 1 6 8 8 4 25 2 2 9 8 14 5 4 6 4 5 21 1 2 8 5 2 15 1 21 5 7 4 7 8 12 15 25 25 8 13 13 1 4 20 8 7 21 2 8 18 21 1 2 13 2 8 6 13 3 2 2 12 4 7 15 4 11 8 13 1 4 18 4 5 8 6 19 13 10 13 8 4 23 4 4 ww w. Lähetä ratkaisusi 24.3. mennessä osoitteella Tunne & Mieli, Krypto, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Ratkaisseiden kesken arvotaan kätevä KOURA Maskiaski + käsidesi. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. ris tik ko tu uli .fi ris tik ko tu uli .fi NIMI OSOITE P U U H A A A I V O I L L E KRYPTO 54 TUNNE & MIELI 1/2022
Easy Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 4 1 6 2 9 3 6 1 8 7 8 4 1 3 9 5 8 4 9 6 8 4 7 4 6 1 5 8 5 6 2 5 2 6 8 3 7 2 5 1 9 5 7 6 9 8 3 5 6 5 1 8 3 6 7 3 9 1 2 4 3 5 9 9 4 5 6 4 9 5 1 3 2 3 2 1 6 8 1 2 Medium Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 3 9 2 7 9 6 1 5 3 1 4 5 9 6 3 2 5 7 1 9 6 8 2 7 3 7 2 5 8 6 1 9 5 6 2 9 7 8 5 7 9 8 4 9 8 7 1 6 5 2 9 5 3 9 4 7 9 3 9 2 6 1 7 9 2 8 Hard Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 9 7 1 5 8 9 3 2 7 5 5 3 6 1 5 9 6 3 8 2 6 4 9 2 6 3 2 4 5 8 1 6 7 9 3 9 2 3 5 7 8 6 1 2 5 4 9 5 4 2 9 8 SANATEHTÄVÄ P U U H A A A I V O I L L E SUDOKU VAIKEUSASTE ??. ww w. 1-2 Katveet 1-4 Akussakin 3-2 Pöpit 3-4 Ääni 5-4 Lopuksi 5-7 Hake 6-7 Soitin 6-9 Rivit joskus 8-7 Rapea 8-9 Sinullakin 10-9 Viistot 10-12 Valo 11-12 Mielessä 11-14 Kaloja 13-12 Kieltäytymistä 13-14 Kokkareet 15-14 Sioista 15-17 Jalassa 16-17 Jörn 16-19 Markkaselta 18-17 Tömisee. 55 TUNNE & MIELI 1/2022. VAIKEUSASTE ??. VAIKEUSASTE ??. 18-19 Täytettäviä 20-19 Espanjassa 20-22 Soittimia 21-22 Krantut 21-24 Kärjet 23-22 Ohuita 23-24 Kultaisia 25-24 Junille 25-27 Vetää 26-27 Jakaa 26-29 Syleillä 28-27 Romuttaa 28-29 Takiloida 1 3 5 6 8 10 11 13 15 16 20 18 21 23 2 4 7 9 12 14 17 19 22 24 25 26 28 29 27 Sijoita alla annetuista vihjeistä tulevat 6-kirjaimiset sanat ruudukkoon pystyriveille numeroiden suuntaisesti. ris tik ko tu ul i.f i Ratkaisut seuraavalla aukeamalla
VALTIO PALVOTTU AIKOMUSKIN RIKKI SUOJA RISTIKKO 56 TUNNE & MIELI 1/2022. P U U H A A A I V O I L L E ww w.r istik ko tuu li.fi 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + . Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Ratkaisseiden kesken arvotaan kätevä KOURA Maskiaski + käsidesi. NIMI OSOITE 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ris tik ko tu uli .fi PYJAMA ERIK LOUNAS TUHKIMO JOUKOT PYLVÄSAITTA MUISKU LAMPAALLA TULOA VAILLA KERSTI VON LAT. mennessä osoitteella Tunne & Mieli, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. VETÄÄ AASIASTA KARTASTO AUH! NUKKUA ” ” OOSSTTAA HHYYVVÄÄ KKEELLLLOO!! : : : : = ` ` KATKOT VAARIT ERITTÄVIÄ c c SAMMUTUKSEEN MUIN. PALLOLLA KUMISEVAT KUIVUNUT PYYNTIIN RUOTSIA NAINEN PUKUKANKAITA VUORISTO KUNNOTTOMIA PALOJA LAPSELLISIA PESUAINE TIUKAT TAITAA PELI PUOLIAPINAT ERITE PUKIJA EROTETTU HIEROTTUJA VIEDÄ LUVATTA KALLIO KOPIO LIITOT NEPALISSA SIELLÄ RAJAASEMA -MARLEEN -KETTU KADOTTAA 5. SINUN JAKSO NESTEESSÄ SODANKYLÄÄ SUVI MONESTI MAATTOLA PUHIN YSTÄVÄ 10. SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 24.3
VAIKEUSASTE ??. VAIKEUSASTE ??. Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty KOURA Maskiaski + käsidesi. T E H T Ä V I E N R A T K A I S U T K A S A N O P A T I V A N A L U N A E I N O K I T T I R O K A K O K O T O K O S T A A P A T I N A T R A U M A U T R A L V I M A N A L A A L A O S A P E S E T A I T A R A H K O A H A A N A S U I S T A L A K A N T A J A R E T I I S I T I I V A R O K E K V E T A A P E L I T L U O P I O T P I I N A T E I S T I T U U S I T I E T V S A O S M A K R O S Y Y S A S U S S A U A I M O T D A T A K V R A S T A U K I T K A I K U A V A R R I N O R S I I A L U N I N A T U I S T I N P O S S U T L E G O T O R A P E T S V A L O R E I T I T I T O I S A I S M I T I T O E T R H I U L I P O K A S A N O P A T I V A N A L U N A E I N O K I T T I R O K A K O K O T O K O S T A A P A T I N A T R A U M A U T R A L V I M A N A L A A L A O S A P E S E T A I T A R A H K O A H A A N A S U I S T A L A K A N T A J A R E T I I S I T I I V A R O K E K V E T A A P E L I T L U O P I O T P I I N A T E I S T I T U U S I T I E T V S A O S M A K R O S Y Y S A S U S S A U A I M O T D A T A K V R A S T A U K I T K A I K U A V A R R I N O R S I I A L U N I N A T U I S T I N P O S S U T L E G O T O R A P E T S V A L O R E I T I T I T O I S A I S M I T I T O E T R H I U L I P O T Ä K K I T O L Z I Y E R E A K V Y T A L V I Ä S Ö M P Ö M T R N D U F T O I M I B C H J G V U O L I J A H I S K E L M Ä A L N F A R M I U O S D O M I N O T A N E N Ä K Ä S I I O L A S T A A T S Ä M O T A T A V A T T A S E A T P A U S E U S U I S F A N T A S I A I I L I M A T O O S U U S N O T S O C U R H T Y T Ä R O P A P A T D A A M I T B A L S A I I D O N K I V A A H A Z E L B E R N O U N E T O N Z A L Z O R R O S V A J A A T H E L A K E S C I F I A F E I S A V I O T M A G M A T L O P P I Ä S Y L I U G G O V Ä Ä N T Ö E T A P I T E T A N A T A T O S R A V K S H K L M P K D T B N H K H R A A I A O O U A I O A A I A I A I R H L R R I I A N N N S R R S L K J A P V S K N K S K K A O U P A T U E I O O O T T S U T O T R T T T A A VAIKEUSASTE ??. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Easy Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 1 3 7 2 4 8 6 9 2 5 3 7 6 8 9 1 4 4 7 8 1 6 9 2 5 3 7 1 4 3 5 9 6 2 8 2 6 9 3 8 5 7 1 4 8 6 9 2 1 4 3 7 5 3 4 6 8 1 2 9 7 5 5 7 2 8 9 3 4 6 1 1 8 2 5 9 7 4 3 6 9 4 1 5 2 6 8 3 7 9 5 7 6 4 3 1 2 8 3 8 6 4 7 1 5 9 2 6 9 4 2 3 1 5 8 7 6 2 8 1 3 5 7 4 9 7 3 1 9 5 8 6 4 2 1 3 5 9 4 7 2 8 6 8 2 5 4 7 6 3 9 1 4 9 7 6 8 2 1 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 2 8 1 4 9 5 7 6 3 7 5 6 4 8 2 9 3 1 4 9 7 3 6 8 5 2 1 9 1 3 5 7 6 4 2 8 5 3 6 7 2 1 8 9 4 4 8 2 1 3 9 6 5 7 3 6 2 1 5 7 9 4 8 1 4 7 8 6 5 2 9 3 7 5 9 2 8 4 1 3 6 2 3 5 9 1 4 8 7 6 8 1 4 6 3 9 2 7 5 8 6 9 3 2 7 1 4 5 9 7 3 8 1 6 4 5 2 6 9 1 7 4 3 5 8 2 6 4 8 5 7 2 3 1 9 5 7 8 2 9 1 3 6 4 1 2 5 9 4 3 6 8 7 3 2 4 6 5 8 7 1 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 4 1 5 9 8 7 2 6 3 2 4 9 5 8 7 6 1 2 9 5 3 6 7 1 4 8 9 1 8 7 6 3 4 2 5 6 7 8 4 1 2 3 9 5 7 6 5 1 2 4 9 8 3 1 5 7 2 8 4 9 6 3 6 5 7 3 8 9 2 1 4 8 6 2 9 3 5 4 1 7 2 4 3 5 1 6 8 7 9 9 3 4 6 7 1 5 8 2 1 8 9 2 4 7 3 5 6 7 1 9 8 5 6 2 3 4 4 7 6 8 9 5 1 3 2 5 2 6 1 4 3 8 7 9 5 3 2 4 7 1 6 9 8 4 8 3 7 2 9 6 5 1 8 9 1 6 3 2 5 4 7 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 6 4 2 5 1 8 9 7 8 4 2 1 6 7 3 5 9 1 7 5 9 4 8 2 6 3 5 1 6 9 3 4 2 7 8 9 8 2 6 7 3 4 5 1 3 9 7 5 8 2 1 4 6 6 5 1 8 3 4 9 7 2 7 3 9 4 2 6 5 8 1 7 4 3 1 9 2 6 8 5 6 8 1 7 5 3 4 9 2 8 2 9 7 6 5 1 3 4 4 2 5 8 1 9 7 6 3 5 1 8 3 2 9 7 4 6 2 5 3 6 4 8 9 1 7 4 9 7 5 1 6 3 2 8 1 7 8 3 9 5 6 2 4 2 3 6 4 8 7 5 1 9 9 6 4 2 7 1 8 3 5 Medium Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 4 6 5 3 1 2 7 1 2 6 7 3 4 8 5 9 3 7 2 9 1 4 5 6 8 3 9 5 6 2 8 7 4 1 6 5 1 2 8 7 3 4 9 4 7 8 9 5 1 2 6 3 7 3 9 4 2 1 8 5 6 9 4 7 1 8 6 5 3 2 2 4 5 7 6 8 9 1 3 8 6 3 2 4 5 9 1 7 1 6 8 3 9 5 4 7 2 2 5 1 3 7 9 6 8 4 8 2 3 5 4 6 7 9 1 5 8 9 4 1 7 3 2 6 5 9 7 1 3 2 6 8 4 7 3 4 5 6 2 1 9 8 4 1 6 8 7 9 2 3 5 6 1 2 8 9 3 4 7 5 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 9 1 8 2 7 3 5 4 9 7 2 3 6 8 5 1 4 7 8 5 1 4 3 2 9 6 8 3 6 5 4 1 7 9 2 2 3 4 6 9 5 8 1 7 1 4 5 9 2 7 3 8 6 5 2 9 4 8 6 7 3 1 3 9 1 6 5 4 2 7 8 1 7 8 5 3 2 6 4 9 2 8 7 1 3 9 6 4 5 4 6 3 9 7 1 5 2 8 5 6 4 7 8 2 9 3 1 8 1 2 7 5 4 9 6 3 7 5 8 2 1 3 4 6 9 9 5 6 3 1 8 4 7 2 6 1 3 4 9 5 8 2 7 3 4 7 2 6 9 1 8 5 4 2 9 8 7 6 1 5 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 8 5 3 9 6 4 2 1 7 6 2 9 7 4 8 1 3 5 9 6 2 3 1 7 8 5 4 8 4 5 1 3 2 7 9 6 4 7 1 8 5 2 6 3 9 7 1 3 5 6 9 8 4 2 1 2 4 5 7 8 9 6 3 9 8 6 4 2 7 3 5 1 6 8 9 4 2 3 5 7 1 4 7 1 6 5 3 2 8 9 7 3 5 1 9 6 4 8 2 5 3 2 9 8 1 4 6 7 5 1 6 7 4 9 3 2 8 2 5 4 8 7 6 9 1 3 3 9 7 2 8 5 1 4 6 3 9 8 2 1 5 6 7 4 2 4 8 6 3 1 7 9 5 1 6 7 3 9 4 5 2 8 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 8 6 1 3 5 4 9 7 2 4 5 6 1 9 2 7 8 3 2 9 3 7 1 6 5 8 4 3 7 9 5 8 4 6 2 1 5 4 7 8 9 2 3 1 6 1 2 8 7 3 6 5 9 4 3 8 9 5 4 7 2 6 1 9 4 5 2 6 1 8 3 7 1 5 4 6 2 3 7 9 8 2 6 3 8 4 7 9 1 5 6 7 2 9 8 1 4 5 3 8 1 7 3 5 9 2 4 6 7 2 8 4 6 9 1 3 5 5 3 4 9 7 8 1 6 2 9 1 5 2 3 8 6 4 7 6 8 1 4 2 5 3 7 9 4 3 6 1 7 5 8 2 9 7 9 2 6 1 3 4 5 8 Hard Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 4 8 6 5 2 3 1 9 7 6 1 5 7 9 4 3 8 2 3 1 7 9 4 6 2 5 8 8 3 2 1 5 6 7 9 4 9 2 5 1 8 7 3 6 4 7 4 9 8 3 2 1 6 5 5 6 3 4 1 2 8 7 9 1 8 6 5 4 3 2 7 9 1 9 4 6 7 8 5 2 3 5 2 7 9 1 8 4 3 6 8 7 2 3 5 9 6 4 1 3 9 4 6 2 7 5 1 8 7 3 8 2 6 4 9 1 5 4 5 8 3 6 1 9 2 7 2 4 1 8 9 5 7 3 6 9 7 3 2 8 5 6 4 1 6 5 9 7 3 1 4 8 2 2 6 1 4 7 9 8 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 7 2 8 5 1 9 3 6 4 9 2 8 5 6 4 7 3 1 5 9 4 6 3 8 7 2 1 7 1 4 3 2 9 8 6 5 3 1 6 7 4 2 9 5 8 3 6 5 7 8 1 2 4 9 4 8 3 2 5 1 6 9 7 2 7 9 1 4 5 3 8 6 2 7 9 8 6 3 4 1 5 8 3 1 6 7 2 5 9 4 1 6 5 4 9 7 8 3 2 4 5 6 9 3 8 1 2 7 9 4 7 3 2 5 1 8 6 6 4 3 8 5 7 9 1 2 8 5 1 9 7 6 2 4 3 1 8 7 2 9 6 4 5 3 6 3 2 1 8 4 5 7 9 5 9 2 4 1 3 6 7 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 9 7 5 8 6 4 2 1 3 6 9 7 8 3 2 4 1 5 3 2 6 5 1 7 9 8 4 8 1 3 4 6 5 9 2 7 1 8 4 2 9 3 7 6 5 5 4 2 7 1 9 8 6 3 2 3 8 6 7 9 5 4 1 9 6 5 2 8 1 7 3 4 5 4 9 1 8 2 3 7 6 4 2 1 5 7 3 6 9 8 6 1 7 4 3 5 8 2 9 7 3 8 9 4 6 1 5 2 7 6 3 9 4 8 1 5 2 1 5 4 6 2 8 3 7 9 8 5 1 3 2 6 4 9 7 3 8 9 1 5 7 2 4 6 4 9 2 7 5 1 6 3 8 2 7 6 3 9 4 5 8 1 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 5 3 9 2 6 4 1 8 1 3 9 2 7 5 6 8 4 9 1 2 8 7 4 6 3 5 2 7 6 8 4 9 3 1 5 4 6 8 1 3 5 9 2 7 5 8 4 1 6 3 9 7 2 6 8 5 3 4 2 1 7 9 6 1 8 5 3 7 4 2 9 3 7 4 6 9 1 5 8 2 9 2 3 4 1 6 7 5 8 1 2 9 7 5 8 3 6 4 7 4 5 9 2 8 1 6 3 5 4 7 2 6 3 8 9 1 8 9 7 6 5 4 2 3 1 8 9 6 5 1 7 2 4 3 3 5 2 7 9 1 8 4 6 2 3 1 4 8 9 7 5 6 4 6 1 3 8 2 5 9 7 SANATEHTÄVÄ RISTIKKO (6/2021) SUDOKU KRYPTO (6/2021) 57 TUNNE & MIELI 1/2022
Kissat ovat nyt vauvojani, kun lapsillani on jo omat elämät. Musiikki Luontevimmat itseilmaisuni keinot ja nautintoni lähteet ovat musiikki, tanssi sekä liike. Pidän ystäviini aktiivisesti yhteyttä monin eri tavoin: äänija videoviesteillä sekä käymällä yhdessä kävelylenkeillä tai syömässä. Outi Pikkuoksa on helsinkiläinen psykologi, joogaterapeutti ja tietokirjailija, jolta on juuri ilmestynyt kirja Mielijoogaa (Atena). Kissat ovat eläviä persoonia, jotka tuovat kotiin läsnäolon tunnetta ja rauhoittumista. Jos olo on joskus turvaton nukkumaan mennessä, kissat hoitavat tilanteen tulemalla samaan sänkyyn. Kun erosin ja lapset muuttivat samoihin aikoihin omilleen, ystäville alkoi jäädä entistä enemmän aikaa. Kun asetun alustalle joogaamaan, voin panna kaikki vaatimukset sivuun. Sen avulla voin palata omaan kehooni ja keskipisteeseeni. Jos lähden mille tahansa matkalle, varmistan, että siellä pääsee luontoon liikkumaan. Tärkeintä on henkinen yhteys, eivät esimerkiksi tittelit tai koulutustausta. Jooga on kirjoittajalle kokonainen elämäntapa. Jooga on elämäntapa, voimavarojen keräämisen lähde ja selviytymiskeino. Annan usein myös asiakkailleni työkalupakkiin yhdeksi keinoksi musiikin kuuntelun. Kissat Asun kahden rescue-kissan, Cosmon ja Lunan, kanssa. Kun elämäni on ollut viime aikoina hektistä, olen kuunnellut rauhoittavaa ambientia tai klassista musiikkia. Hyvät ystävät Hyvän ystävän kanssa voi olla oikeasti oma itsensä ilman mitään rooleja. TEKSTI Meri Nykänen KUVA Atena Jooga Olen joogannut 16-vuotiaasta lähtien, ja harjoitteleminen on kulkenut mukanani siitä asti. Vanhassa kuusimetsässä, jossa on isoja siirtolohkareita, koen olevani osa isompaa kokonaisuutta. Musiikki toimii lääkkeenä erilaisiin mielialoihin. V O I M A A A R K E E N KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K 58 TUNNE & MIELI 1/2022. Metsä Asun kantakaupungissa, mutta rakastan myös luontoa. Metsä rauhoittaa ja antaa kosketuksen omiin juuriin
Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi E N S I N U M E R O S S A ILOA & PAREMPIA SUHTEITA tunnejamieli.fi @tunnejamieli Kevään lehdessä pohditaan ihmissuhteita ja iloa tuovia asioita. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Tukea myös läheiselle Asiantuntija neuvoo, miten olla tukena, kun läheisen mieli on koetuksella. Entä miten pitää huolta omasta jaksamisestaan. Miten selvitä surun kanssa. Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 8.4.. K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Opi olemaan fiksusti myönteinen Kielteisen ajattelun kierre jää helposti päälle ja tarttuu myös läheisiin. Miten arkeen saa lisää aitoa myönteisyyttä. Lapsensa menettänyt pariskunta kertoo, miten elämä jatkuu, kun suurin mahdollinen suru kohtaa perhettä
Ehdotuksia mainoksen pääotsikkoon: Kohti kevyempää mieltä! Kevyempää oloa keholle ja mielelle! FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA tunnejamieli.fi › tilaa lehti Kevyempää oloa keholle ja mielelle! Iloksi itselle, lahjaksi läheiselle, tueksi työpaikalle. Ilmapallo on aika kiva idea. Tekstiä muokkaan sitten kuvan mukaan. Sivulla 29 voisi olla samaa sarjaa oleva imagomainos, koska tulosten lukeminen voi houkutella tilaamaan lehden. TAKAKANSI + SIVU 29 PYSTY Oma imagomainos Mietin, voisiko olla sama kuva kuin viimeksi takakannessa. Ei kuitenkaan ole pelkästään jouluinen, vaikka siinä onkin paketti. Toki jos löytyy jokin yhtä herkullinen symbolinen kuva, joka kuvaa parempaa/kevyempää mieltä ja sopii uuteen helmikuiseen kanteen, niin voi testailla. Sama asettelu verkko-osoitteessa ja logossa kuin viimeksi takakannessa, toimi mielestäni hyvin