Löydä aito ja kestävä liikkumisen ilo 1/ 2 2 4 KOLUMNISTIN TUNNUSTUS ”Koira käy hierojalla, emäntä ei LÄHDE LIIKKEELLE PUOLISON KUOLEMA Suru yhdisti leskiksi jääneet Mian ja Teemun FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA OIVALLUSTA PAREMMAN MIELEN VUOTEEN 12 ”. ELINA GUSTAFSSON ”Raju treenaaminen peitti tunteet alleen” Jani, 50, hurahti ryhmäliikuntaan Onko kuntosali myös lihavia varten
TUNNE & MIELI KEVENTÄÄ ARKEA Anna itsellesi tai lahjaksi parempaa mieltä koko vuodeksi! OLETKO JO TILAAJA. Jos sinulla on lehden tilaamiseen tai kirjautumiseen liittyvää kysyttävää, niin olethan yhteydessä asiakaspalveluumme: 050 549 6751 tai tilaukset@tunnejamieli.fi 1 Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi/lehdet/tunnejamieli Tee näin: 2 Klikkaa kirjaudu-painiketta ja rekisteröidy Lehtiluukku.fipalveluun, mikäli sinulla ei ole vielä käyttäjätunnuksia. Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko Tunne & Mieli -lehden runsaan arkiston vuodesta 2016 alkaen. 3 Valitse palvelusta Tunne & Mieli -lehti ja aktivoi tilauksesi tilausnumerolla. UUSI TILAAJAETU tunnejamieli.fi › tilaa lehti Katso talven kampanjahinnat ja tilaa lehti osoitteessa TILAA NYT!. Tilausnumerosi löydät helpoiten painetun lehden takakannesta, osoitetietojesi yläpuolelta
Elämään on tullut kaikenlaisia siihen väistämättä kuuluvia sävyjä ja kokemuksia. Aikaakaan ei välttämättä ole ”tuhlattavaksi” asioihin, joista ei seuraa siistimpää kotia tai muuta näkyvää ja mitattavaa hyötyä. Pääkirjoitus M istä iloitsin lapsena. Lakanat ovat mankeloimatta, ja täällä sitä vain puuhataan radikaalisti palapelin parissa! Myös liikuntaan liittyy usein suorittaminen ja nopeiden tulosten tavoittelu – vaikka liikkeelle saa lähdettyä varmimmin silloin, kun tekemisestä oikeasti nauttii. 3 TUNNE & MIELI 1/2024. Pakkasimme reppuihin kuumaa kahvia ja suklaata. Aikuisella on seuranaan kaikki menneet surut ja arkiset huolet. Riemukkaita talvihetkiä! . Ihana kysymys, ja samalla vähän vaikea ja haikeakin. MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi Meri Teimme Mian ja Teemun kanssa haastattelun helsinkiläisessä kahvilassa kahvikupposten äärellä. Aidosti iloa tuovien asioiden lisääminen elämään vaatii rutiinien rikkomista ja pysähtymistä: mikä on itselleni sellaista puuhaa, joka ei tähtää mihinkään lopputulokseen eikä ole kenenkään ulkoapäin sanelema. Jutun tekeminen muistutti jälleen siitä, kuinka arvaamattomia ovat elämän käännökset. Itse olen lapsesta asti iloinnut talvesta ja lumesta. Suorittamista arvostavassa ajassa ja suorittamiseen tottuneelle mielelle oman ajan ottaminen Aitoa iloa etsimässä hyödyttömään lorvailuun voi vaatia opettelua. Onko edes mahdollista päästä aikuisena sellaiseen huolettomaan puuhailun tilaan, jossa keskittyy täysillä ihan vain omaksi iloksi tekemiseen. Hiljattain aurinkoisena lauantaiaamuna kuulin, että joku ystävällinen oli ajanut lähijäällemme ladut, ja houkuttelin naapurin mukaan hiihtoretkelle. Aurinko lämmitti, kun avasimme reput rannalla ja haukkasimme jäistä suklaata. Se oli ihana, iloinen retki (jolloin unohdin käynnistää matkamittarin). Marjo Hentunen Toimittajalta Liikkumisen iloa pohditaan sivulta 16 alkaen. Meillä on vain tämä hetki, ja siksi siihen kannattaa tarttua. Olin erityisen vaikuttunut siitä, kuinka avoimesti ja kipeänkin rehellisesti he kertoivat tunteistaan, puolisoiden kuoleman tuomasta surusta ja uuden rakkauden löytämisestä. Vaatetta oli vähän liikaa, ja suksien pohjiin tarttui märkiä lumikökkäreitä – aivan kuten lapsena
Puolisonsa menettäneet Mia Rapeli-Pellikainen ja Teemu Mäntynen tutustuivat vertaistukiryhmässä. Kenenkään ulkokuoresta et voi tietää, onko ihmisellä masennusta tai muita mielenterveyshäiriöitä.” ELINA GUSTAFSSON 10 26 36 Nyrkkeilijänä Elina Gustafsson tottui treenaamaan harjoitusohjelman mukaan silloinkin kun keho ja mieli eivät olisi jaksaneet. Jani Laukkanen, 50, on hurahtanut ryhmäliikuntaan ja saattaa käydä neljälläkin jumppatunnilla päivässä. 20 24 /0 1 4 TUNNE & MIELI 1/2024. Tässä numerossa ”Sisäinen oloni oli tosi kauan iloton ja harmaa, mutta ei se tarkoittanut, etteikö elämässäni olisi ollut iloisempiakin jaksoja
045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. ILMIÖ & TIETO 16 Löydä aitoa iloa liikkumiseen Aikuisena liikunta voi tuntua suorittamiselta ja pakkopullalta. HYVÄN MIELEN TEKOJA 42 Paremman mielen vuosi Miten saada alkaneeseen vuoteen entistä enemmän iloa ja hyvää mieltä tuovaa tekemistä. 45 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 39 Koira käy hierojalla, emäntä ei Soili Pohjalaisen kolumni. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Mistä saat aidosti iloa. 50 Voimaa arkeen Ammattijärjestäjä Ilana Aalto kertoo, millaiset asiat tuovat hänelle iloa. 6 Mitä uutta. 40 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 1/2024. Välit kuntoon isovanhempien kanssa. KANSSAKULKIJAT 10 ”Kova urheileminen peitti tunteet alleen” Nuorena Elina Gustafsson piilotti pahaa oloaan alkoholiin. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.4. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Kilpanyrkkeily tarjosi hänelle tavan purkaa tunteita mutta ei tehnyt sisäisesti onnelliseksi. Miten löytää uudelleen aito liikkumisen ilo. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Uusi rakkaus tuo elämään iloa, jonka rinnalla kulkee ikävä menehtyneitä kohtaan. 22 Liian iso liikkumaan. 26 Surun yhdistämät Teemun ja Mian puolisot kuolivat syöpään kuukauden välein. Lihavia ihmisiä kehotetaan lisäämään liikuntaa, mutta kuntosalilla he kohtaavat arvostelua eikä kehon koon huomioivaa ohjausta ole tarjolla. 8 Kirjat Talven parhaat kirjat. 32 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 36 Jumppakärpäsen puraisema Viisikymppisen Jani Laukkasen elämä muuttui, kun hän hurahti täysillä ryhmäliikuntaan. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p
nystä aiheuttavien asioiden käsittelyyn. Sukupolvien välisiä ristiriitoja yhdistää usein se, että omista toiveista ja odotuksista ei ole avoimesti puhuttu, sanoo Väestöliiton vastuuasiantuntija Minna Oulasmaa. Mitä uutta. MENIVÄTKÖ ISOVANHEMMAN VÄLIT SOLMUUN oman aikuisen lapsen ja hänen perheensä kanssa. Mitä uutta. Isovanhempi on ehkä odottanut innolla lapsenlapsen syntymää ja haluaa auttaa, mutta tekee sen eri tavalla kuin nuoriperhe toivoisi. – Silloin kannattaa miettiä, voisivatko vanhemmat sallia lapsenlapsen ja isovanhemman suhteen jatkumisen, jos isovanhempi on turvallinen aikuinen, Oulasmaa sanoo. Asiakkaita onkin ollut eri puolelta Suomea, ja joukossa on ollut myös ulkomailla asuvia suomalaisia. KOONNU T MERI NYKÄNEN 6 TUNNE & MIELI 1/2024. Mummi tai vaari voi olla lapsenlapselle tärkeä ja rakas ihminen, vaikka vanhempien ja isovanhempien välillä olisi isojakin ongelmia. Väestöliitto tarjoaa isovanhemmille ja heidän läheisilleen myös maksutonta keskusteluapua. – Keskustelut käydään Teamsissa, mikä mahdollistaa maantieteellisen tasa-arvoisuuden. Toiveita on hyvä myös päivittää lapsen kasvaessa. Kuinka usein ollaan yhteydessä, minkälaista apua vauvaperhe tarvitsee. Voi seurata riitaa, loukkaantumista ja pahaa mieltä. – Jo odotusvaiheessa olisi tärkeää keskustella siitä, mitä kumpikin osapuoli odottaa ja toivoo. Asiakas voi varata ajan viiteen henkilökohtaiseen, tunnin mittaiseen keskusteluun. Oppaassa kuvataan esimerkkitarinoiden avulla sitä, miten ristiriitatilanteet näyttäytyvät eri osapuolten, myös lapsen, näkökulmasta. Väestöliitto on julkaissut Kerro mulle! -oppaan tueksi perheissä ja sukupolvisuhteissa hämmenKerro mulle! -opas on julkaistu Väestöliiton verkkosivuilla. Keskusteluajan voi varata sähköpostitse: isovanhemmuus@vaestoliitto.fi. Toisinaan taas muuttuvat elämäntilanteet aiheuttavat hankausta. HELINÄ KUJALA Miksi mummi ei käy enää meillä. Oulasmaan mukaan palvelulle on ollut kysyntää. Läheisten voi olla vaikea sopeutua esimerkiksi eroihin ja uusiin kumppaneihin, tapahtuvat muutokset sitten vanhemman tai isovanhemman elämässä
suomalaisista kokee, että pääsy digitaalisiin terveystietoihin on auttanut oman terveydentilan ymmärtämisessä. 3 Tule vastaan. Kun ilmassa on pienikin merkki halusta selvittää asioita ja luoda sovintoa, kannattaa tulla vastaan. Lähde: UKK-instituutti Juuttumista johonkin asiaan, tapahtumaan tai olosuhteisiin siten, että siitä tulee elämänasenne. Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Hän ei asettaudu puolustustai hyökkäysasetelmaan, kun puhutaan vaikeista lähisuhdeasioista, vaan rauhoittaa itsensä ja parhaansa mukaan myös toista. Riidan jälkeen anteeksipyytäminen ja -antaminen ovat tietoisia valintojamme, vaikka ne voivatkin tuntua vaikeilta. Kenelläkään ei ole ikänsä tai asemansa puolesta oikeutta loukata tai kohdella muita huonosti. Toista ihmistä kunnioittava ymmärtää, että hänen näkemyksensä ei ole ainoa oikea. 7 TUNNE & MIELI 1/2024. Uhriutunut ei pysty ottamaan itse vastuuta omasta elämästään, vaan löytää syyn vaikeuksiinsa aina ulkopuolelta. 2 Opettele kuuntelemaan. tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Uhriutuminen Tilaa hyvän mielen kirje! 58 % Luku Sanaselitys Uutiskirje KU VA : SH U TT ER ST O C K 3 x vaali lähisuhteita 1 Kunnioita ja arvosta. Hyvän kuuntelija keskittyy kuuntelemaan ja tuntemaan, mitä toinen sanoo ja tarkoittaa. Jokaisen tulee yhdenvertaisesti kunnioittaa muita sukupolvien ketjussa. Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi
Lapsi saa arvostavaa kohtelua myös silloin, jos hän ei saa hyvää arvosanaa tai tee kuten vanhempi juuri silloin toivoo. Emme voi täyttää tätä toivetta yksin vaan tarvitsemme siihen toisiamme. Kirja rakentuu tämän väitteen ympärille ja laajentuu käsittelemään aihetta eri näkökulmista ja elämänvaiheista. Ihminen saattaa esimerkiksi sanoa, ettei enää välitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Muutenkin kirja laajenee hienosti minän ulkopuolelle. Kauniiden asioiden sanominen toisesta voi tuntua välillä jopa vaivaannuttavalta. Näin sanoo organisaatiopsykologi Pekka Tölli kirjassaan Minä näen sinut. Se on aitoa arvostusta, jonka avulla pystyy rakentamaan yhteistyötä. Näetkö minut oikeasti. M e kaikki tarvitsemme arvostusta, olimmepa missä elämäntilanteessa tai minkä ikäisiä tahansa. Ja olemme itse toisille niitä, jotka näkevät heidät. Kirjassa käydään syvällisellä tasolla läpi, miten lapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat kykyymme ottaa arvostusta vastaan aikuisena. Yhtenä kantavana ajatuksena on, että toiselle arvostusta antamalla hyvä lähtee kiertämään maailmassa. Pekka Tölli: Minä näen sinut. Silloin hänelle ei kai ole enää merkitystä arvostavillakaan sanoilla tai puolison rakkaudentunnustuksilla. Toisaalta muiden mielipiteistä voi olla myös liian riippuvainen, jolloin ne alkavat ohjata omaa elämää ja olemista. Pekka Tölli KU VA : M A R K KO TA IN A Arvostus on sitä, että nähdään ihminen, ei hänen suoritustaan. Kirjan ydinajatus on, että sisimmässämme toivomme tulevamme nähdyiksi ja hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin olemme. Jos siis haluamme saada toisen loistamaan, häntä kannattaa katsoa arvostavasti suorituksista ja velvollisuuksista irrallaan. Tärkeä muistutus on, että arvostusta voi antaa myös ihmiselle, joka on eri mieltä asioista. Arvostuksen psykologiaa (Tammi 2024) ”Meissä jokaisessa on paljon hyvää, joka ei näy koko ajan. Yhtä vaikeaa voi olla arvostuksen vastaanottaminen omana haavoittuvana itsenään. Yksi iso kysymys on, miksi arvostuksen osoittaminen on niin vaikeaa, vaikka tiedämme omasta kokemuksesta, kuinka hyvää nähdyksi tuleminen meille tekee. Jos siis haluamme saada toisen loistamaan, häntä kannattaa katsoa arvostavasti suorituksista irrallaan.” Kirjat KOONNU T MERI NYKÄNEN 8 TUNNE & MIELI 1/2024. Entä mistä asioista sitten haluamme saada arvostusta. Aluksi epäilytti, miten aiheesta voi riittää kiinnostavaa luettavaa kokonaiseen kirjaan, mutta epäilykset hävisivät nopeasti – arvostuksen osoittaminen ja vastaanottaminen liittyvät niin moneen ihmisenä olemisen kysymykseen. Kirjoittajan mielestä näiden välistä löytyy tavoiteltava ja tasapainoinen keskitie. Myös aikuisena meissä on jokaisessa paljon hyvää, joka ei näy koko ajan
Tätä miettii aikuinen nainen, jolle 40 vuoden takaiset muistot tulevat yhtäkkiä pintaan. Kirsti Kajanne: Hullulla on paksut sormet (Momentum Kirjat 2023) ARKI UUSIKSI. YKSIN VANHEMMAKSI. Lukiessa uuvuttava ajatus muuttuu kuitenkin helpotukseksi: ihanaa, ettei tämä kirja lopu ihan heti. Heini Junkkaala: Pirkko Saisio. Tämä tapahtuu 1980-luvun alussa, paljon ennen metooliikettä, eikä tytöllä ole minkäänlaisia valmiuksia käsitellä asiaa tai puhua siitä. Saision elämästä riittää kerrottavaa, kun sen aloittaa lapsuuden leikeistä Helsingin Kalliosta. Sinne hän löytää ja päätyy kuvaajaan sänkyyn. Paljon lyhyempi kirja ei voisikaan olla, sillä Saision elämän ja uran aikana on tapahtunut niin paljon. Kirjassa päästään lähelle päähenkilöä oivaltavalla kerrontamuodolla, jossa kirjailija Heini Junkkaala ikään kuin kertoo tapahtumia Pirkko Saisiolle itselleen: kun sinä olit lapsi… Hän ei päästä Saisiota helpolla vaan kyseenalaistaa ja tarkistelee Pariisissa tyttö ei löydä illalla hotellilleen, ja hänellä on paperilapulla ainoastaan valokuvaajan osoite. Kirjailijan monipuoliseen tuotantoon kannattaa tutustua, jos sitä ei ole vielä tehnyt. Anna Munsterhjelm: Ei mitään rajaa (Avain 2024) HAUSKASTI HULLUUDESTA. Sisältää huumoria, havaintoja ja voimaa tuovaa valoa. Runoteos avaa, millaista on elämä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. Hän on hämmentynyt, toki myös utelias, ja jotenkin voimaton, asiat vain tapahtuvat. Kirjassakin tätä pohditaan: Saisiolla on ollut tapana lähteä mukaan kaikkeen, mihin pyydetään ja katsoa, mitä sitten seuraa. Käy ilmi, että päähenkilö on kova liioittelemaan ja iskemään tarinaa, eikä aina voi olla varma, mitkä jutuista pitävät paikkansa ja mitkä eivät. Suvi Laru: Lupasin sinulle rakastaa (WSOY 2023) Lue myös! Tyttö yksin Pariisissa Elämä kansien välissä MITÄ PARIISISSA OIKEIN TAPAHTUI. Tytölle lupaillaan kuvauksia jopa Vogueen ja uraa mallina – jos kaikki vain menee hyvin. Muisteleminen ei ole helppoa. Tosikertomus siitä, mitä tapahtuu, kun puolisolla todetaan aivokasvain ja leikkauksen jälkeen kotiin tulee muuttunut sekä vieraalta tuntuva mies. Sopimaton (WSOY 2023) ”On sydänyö ja ulkona kylmä, tytöllä on lainamekko, uusi pitkä sininen takki ja korkeakorkoiset saappaat.” 9 TUNNE & MIELI 1/2024. Kertoja kiertää ja toistaa aihetta, palaa monta kertaa samoihin hetkiin. Linn Ullman: Tyttö, 1983 (Like Kustannus) tämän värikkäitä tarinoita. HUH, MELKEIN TUHAT SIVUA, on ensimmäinen ajatus Pirkko Saision elämäkerrasta. Kun elämän suurimman toiveen kanssa ei voi jäädä odottelemaan, on ryhdyttävä toimeen – ja pian huomattava, että koko elämä muuttuu lapsen myötä. Nainen oli silloin 16-vuotias tyttö, jonka 44-vuotias valokuvaaja A oli houkutellut New Yorkista Pariisiin kuvauksiin. Lukija tuntee, kuinka vaikeaa asioita on katsoa kuten ne ovat tapahtuneet. Norjalainen Linn Ullman kirjoittaa vetävästi ja kauniisti, kuten aiemmissakin romaaneissaan
TEKSTI MIRJA AARNIO KU VAT SUSANNA KEKKONEN Kanssakulkija ELINA GUSTAFSSON 10 TUNNE & MIELI 1/2024. Entisen kapinallisen elämässä on nyt uudenlaista onnea ja rauhaa. ”Kova urheileminen peitti tunteet alleen” Teininä Elina Gustafsson ei tiennyt olevansa masentunut vaan piilotti pahaa oloaan alkoholiin. Kilpanyrkkeily tarjosi hänelle tavan purkaa tunteita mutta ei tehnyt sisäisesti onnelliseksi
– Olen ansainnut olla onnellinen, hän kertoo tuolloin miettineensä. Elina Gustafsson teki elämässään isoja muutoksia runsaat kolme vuotta sitten. 11 TUNNE & MIELI 1/2024
Nyrkkeily tuki myös tulista temperamenttiani, joka haluaa saada asiat tapahtumaan heti eikä myöhemmin. 13-vuotiaana hän alkoi juoda alkoholia pahaan oloonsa. Oli helpottavaa, kun ensimmäistä kertaa koskaan joku sanoitti yhdessä kanssani vaikeita asioita. Kun se alkoi tuntua raskaalta ja tyhjältä, hän keksi ratkaisuksi urheilun. Koulussa oli vaikea keskittyä, ja Gustafsson erotettiin useaan kertaan peruskoulusta ja myöhemmin myös pintakäsittelijän opinnoista ammattikoulusta. . Kun hän vuonna 2018 uskaltautui menemään työterveyslääkärille, selvisi, että hänellä oli vaikea masennus. Masennus ei aina näy ulospäin Masennusdiagnoosin jälkeen Gustafsson jatkoi kilpauraansa, mutta moni asia sai muuttua. Sisäinen oloni oli tosi kauan iloton ja harmaa, mutta ei se tarkoittanut, ”Sisäinen oloni oli tosi kauan iloton ja harmaa, mutta ei se tarkoittanut, etteikö elämässäni olisi ollut iloisempiakin jaksoja. Mietin, kunpa kompastuisin tai auto ajaisi päälleni niin, että pääsisin sairaalaan lepäämään. Gustafsson tajusi, että todellisuudessa hänen masennuksensa oli alkanut jo nuorena, mutta hän oli aina kieltänyt sen. . Gustafsson sai terapeutilta tehtäväksi vaihtaa nämä lempeämpiin ilmaisuihin. Mestaruusturnaukset edellyttivät äärimmilleen treenattua kuntoa sekä syömisen tarkkailua, jotta paino pysyisi oman kilpailupainoluokan optimitasolla. Ennen nyrkkeilyuraa Gustafsson oli kauan tuntenut olevansa hukassa. Että selvä homma, tällä nyt sitten mennään eteenpäin, tulee mitä tulee. Lopulta olin iloton ihmiskuori ja hiipunut kauas siitä eläväisestä Ellusta, kuka oikeasti olen. Niin Elina Gustafsson ajatteli aloittaessaan nyrkkeilyn 20-vuotiaana. Minulla on hyvä kaksoistietoisuus, eli pystyn katsomaan ja analysoimaan itseäni myös ulkopuolelta. Nappasin sen kaiken tosi nopeasti, mikä nopeutti paranemisprosessini käynnistymistä. Mikään ei tuota niin paljon adrenaliinia kuin meneminen kehään, jossa joko saat turpiisi tai annat itse turpaan. . Pakonomainen treenaaminen ja yhä uusien mestaruuksien ja otteluvoittojen tavoittelu olivat alkaneet uuvuttaa. Huippu-urheilijana Gustafsson oli tottunut siihen, että aina oli treenattava harjoitusohjelman mukaan. Mietin, että mitä ihmettä on tapahtunut, täällä minä istun lääkärin penkissä ja itken. Terapeutti sanoikin, että Gustafssonilla on korkean toimintakyvyn masennus. Kun astuin ensimmäisen kerran nyrkkeilykehään, tiesin heti, että tämä oli juttuni. . Mielessäni alkoi pyöriä itsetuhoisia ajatuksia. Vaikka keho ja mieli eivät olisi millään jaksaneet, hän ei uskaltanut hidastaa. Ensimmäiseksi hän aloitti pitkän psykoterapian, ja sopiva terapeutti löytyi nopeasti. Aika nopeasti kuitenkin annoin periksi. . Terapiassa omien ajatusten ja tunteiden sanoittaminen ääneen tuntui yllättäen luontevalta, vaikka Gustafsson oli aina vältellyt avaamasta tunteitaan ja mielensä kipeitä kohtia. P akko, pakko, pakko. Työpaikka löytyi lopulta rakennustyömaalta, mutta kaikki viikonloput kuluivat humalassa sekoillessa. Se tarjosi myös uudenlaisia äärikokemuksia ja Gustafssonin kaipaamia adrenaliinipiikkejä. Hän oli 10-vuotias, kun hänen vanhempansa erosivat, ja elämänmuutos otti koville. Kun Elina Gustafsson, 31, oli viisi vuotta sitten tapaamassa uutta terapeuttiaan, tämä kiinnitti ensimmäiseksi huomiota Gustafssonin puheessa viliseviin pakkoja pitääsanoihin. Kuusi vuotta sen jälkeen hän oli EMkultamitalisti, MM-pronssimitalisti sekä moninkertainen Pohjoismaiden ja Suomen mestari. Se oli piiloutunut ensin juomisen, sitten nyrkkeilyn taakse, eikä se ollut jarruttanut häntä toteuttamasta asioita elämässään. . Juominen ja sekoilu saivat jäädä, sillä nyrkkeily toi elämään uuden tarkoituksen. Kun työ on huippu-urheilua, joutuu venymään usein äärirajoille. Terapeutille Gustafsson oli päätynyt työterveyslääkärin lähetteellä. Vuosia Gustafsson yritti hakea tasapainoa treenaamisen, syömisen ja lepäämisen kanssa – usein kuitenkin niin, että lepo ja palautuminen kärsivät muun kustannuksella. Minulle se sopi vuosikausia loistavasti, sillä olin hyvä olemaan kova, kestämään kipua ja kätkemään tunteeni. Adrenaliinia nyrkkeilykehästä Haluan olla maailman paras. Kenenkään ulkokuoresta et voi tietää, onko ihmisellä masennusta tai muita mielenterveyshäiriöitä.” 12 TUNNE & MIELI 1/2024. Juuri siksi se on huippu-urheilua eikä sovi kaikille.
”Olen ansainnut olla onnellinen” Kun koronapandemia oli juuri leviämässä maailmaan keväällä 2020, Elina Gustafsson osallistui Euroopan olympiakarsintoihin. 13 TUNNE & MIELI 1/2024. Silloin kirkastui ajatus radikaalista elämänmuutoksesta. Aidosti sydämessä olevat asiat tulevat esiin tekojen, ei sanojen, kautta. Kilpaurheilun jälkeen hän on hakenut tasapainoa äärikokemusten ja arkielämän välille. Puoli vuotta tämän jälkeen hän lopetti nyrkkeilyn, eikä hän enää osallistunut maailman olympiakarsintoihin. sellaista, jossa hänellä olisi turvallinen olo ja häntä kuunneltaisiin. Gustafsson sanoo, että urheilumaailma on ollut aina monessa asiassa vuosikymmeniä jäljessä. Kenenkään ulko kuoresta et voi tietää, onko ihmisellä masennusta tai muita mielen terveyshäiriöitä. etteikö elämässäni olisi ollut iloisempiakin jaksoja. En voinut hyvin myöskään silloisessa parisuhteessani. Viimeinen niitti päätökseen oli selän välilevynpullistuma. Elina Gustafsson kertoo saaneensa nyrkkeilykehään menemisestä valtavasti adrenaliinia. Kahden kuukauden kuluttua Gustafsson oli muuttanut Tampereelta Helsinkiin ja päättänyt seurustelusuhteensa. Mutta jokin oli muuttunut, eikä kilpailemiseen ollut entisenlaista paloa. Mietin, että olen 28-vuotias, olen ansainnut olla onnellinen. Gustafsson ei halunnut enää riskeerata liikuntakykyään. Gustafsson alkoi myös koota ympärilleen uutta valmennustiimiä . Hän toivoo, että asenteet olisivat kehittyneet aiempaa inhimillisempään suuntaan. . . Masennus oli jo alkanut väistyä, ja Gustafssonista tuntui, että oli tullut hetki ottaa elämä omiin käsiin. Olen tajunnut, että jos ihminen vakuuttelee minulle, että olen hänelle ensisijaisesti ihminen ja vasta toiseksi urheilija, se on oikeasti juuri päinvastoin. Mutta sen jälkeen on myös tapahtunut paljon, enkä ole jäänyt laakereilleni makaamaan. Reilut kolme vuotta sitten tehty päätös tuntuu nyt jo kaukaiselta. . Ihan kuin se kaikki olisi tapahtunut jossain entisessä elämässäni. Eivät ne muutokset tietysti helppoja olleet. Aiemmassa tiimissäni koin usein olevani pelinappula, joka tekee, mitä käsketään. Nyrkkeily ei tehnyt minua sisäisesti onnelliseksi vaan teki pahaa mielenterveydelleni
Kun ottelut kehässä olivat tarjonneet jännitystä, piti löytää uusia tapoja kokea olevansa elossa. Gustafsson sanoo olleensa aina kärsimätön seikkailija, joka ei osaa pysyä paikallaan, ei henkisesti eikä fyysisesti. Minustakin on tullut lopulta onnellinen kelpo kansalainen. Kilpauran aikana Gustafsson ei ollut saanut harrastaa mitään extremelajeja loukkaantumisriskin vuoksi. Hyvä parisuhde antaa voimaa Enää ei tarvitse liikkua pakon takia, ja se tekee Elina Gustafssonin onnelliseksi. Yritän löytää vähän balanssia näiden välille. Haluamme jatkuvasti tehdä asioita yhdessä ja olla toistemme lähellä. Nuoret ovat Gustafssonin mukaan kiittäneet siitä, että hänen tarinaansa on ollut helppo samaistua, vaikka mitään linkkiä urheilumaailmaan ei olisikaan. . Olen tosi herkkä ja otan helposti muiden energioita kannettavakseni. Moni nuori on sanonut saaneensa siitä rohkeutta omaan elämäänsä. Lopettamisen jälkeen hän on ollut muun muassa kiipeilemässä Nepalin vuoristossa, hypännyt laskuvarjolla ja benjillä, ajanut motocrossia ja tehnyt kuvausmatkan Norjan vuorille. Olen itse ollut hirveän kapinallinen, ja elämäni on mennyt vastoin perinteisiä polkuja ja ollut välillä hyvin epätoivoista. Se voi tarkoittaa arkisia pieniä juttuja, vaikkapa ruoan laittamista toiselle, tai rakkausviikonloppuja, jolloin pakenemme yhdessä luonnon keskelle.” ”On päiviä, jolloin tunnen, kuinka kehoni haluaa liikkua, ja sitten mennään kovaa. Siksi hän on käynyt kertomassa kokemuksistaan muun muassa kouluissa. Siitä meidän täytyy pitää hyvää huolta.” ENERGIAHOIDOT ”Olen käynyt energiahoidoissa 16-vuotiaasta saakka. Gustafsson on kihloissa Anna-Liisa Bergströmin kanssa. . Suhde alkoi vuoden 2021 Tanssii tähtien kanssa -kilpailusta, jossa he olivat tanssipari. Nuorilla on yhteiskunnassa kamalat paineet seurata jotain tiettyä normia ja mallia. Mieleen alkoi hiipiä synkkiä ajatuksia, ja Gustafsson pelästyi, oliko masennus tullut takaisin. Energiahoidot puhdistavat mieltä ylimääräisestä taakasta. Synkkyys johtui siitä, etten päässyt liikuttamaan kehoani tarpeeksi. Gustafsson uskoo, että kun on oma avoin itsensä ja seuraa sydäntään, on myös mahdollista aidosti koskettaa ihmisiä. Näin huollan mieltäni LUONTOKUVAUS ”Rakastan luontoa ja sen kuvaamista. Elämääni hieman varjostaa se, että olen koukussa jatkuviin adrenaliiniryöppyihin. Tasapainoa ääripäiden välille Nyrkkeilyuran lopettamisesta elämään tuli uudenlainen tyhjä aukko. Teen mielenterveysräpsylenkkejä, eli lähden juoksemaan ja ottamaan valokuvia. Liikuntaa hän tarvitsee silti, jotta mieli ja keho voivat hyvin. . Kilpauralla tämä ei ollut mahdollista. Toissasyksynä hän joutui jalkaleikkaukseen eikä voinut viikkokausiin kuin maata sohvalla. . Lopulta sitä sairastuu, jos ei koskaan saa palautua. Ja on päiviä, jolloin kehoni haluaa levätä, ja sitten lepään.” 14 TUNNE & MIELI 1/2024. Käyn usein Theta Healing -hoidossa, jossa käsitellään omia syviä uskomusjärjestelmiä ja pyritään purkamaan niitä.” PARISUHTEEN VAALIMINEN ”Minulla on upea, turvallinen ja luotettava parisuhde, mutta myös sen elinvoimaisuutta pitää vaalia. Koko ajan on oltava jotakin uutta, mitä odottaa. Jään lenkillä usein ihastelemaan luonnon kauneutta ja sitä, miten ihmeellinen luonto onkaan. . Liikunnan lisäksi hyvät ihmissuhteet ovat Gustafssonille tärkeä voimavara, joka ylläpitää myös mielen hyvinvointia. Seuraa omaa sydäntäsi Muiden auttaminen ja mielenterveysasioiden esiin tuominen on Elina Gustafssonille tärkeää. Arkeni on ihanaa ja helppoa, mutta tarvitsen myös äärikokemuksia ja vaihtelua. On päiviä, jolloin tunnen, kuinka kehoni haluaa liikkua, ja sitten mennään kovaa. Silti elämässä voi pärjätä. Se, että suhteessamme kumpikin saa olla täysin oma itsensä ja tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on, antaa niin paljon voimia ja hyvää oloa. Ja on päiviä, jolloin kehoni haluaa levätä, ja sitten lepään
Luennoitsija ja yrittäjä. Psykoterapiassa käydessään Elina Gustafsson koki helpotusta siitä, että ensimmäistä kertaa joku sanoitti hänen kanssaan yhdessä hankalia asioita. Kihloissa tanssijakoreografi Anna-Liisa Bergströmin kanssa. ELINA GUSTAFSSON Syntyi 1992 Porissa. Elämäkertateos Rohkeudella Elina Gustafsson (Otava) ilmestyi 2021. 15 TUNNE & MIELI 1/2024. Entinen kilpanyrkkeilijä, joka voitti urallaan Euroopan mestaruuden, MM-pronssimitalin, kolme Pohjoismaiden mestaruutta ja viisi Suomen mestaruutta. Pari asuu Helsingissä
16 TUNNE & MIELI 1/2024
Aikuisena liikunta voi tuntua suorittamiselta ja pakkopullalta. Löydä aitoa iloa liikkumiseen Pieni lapsi käyttää kehoaan aktiivisesti ja nauttii hyppelystä, juoksemisesta ja kiipeilystä. Miten löytää uudelleen aitoa iloa liikkumiseen. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VI TUS MARIA VILJA 17 TUNNE & MIELI 1/2024
Kun opimme pysähtymään ja kuulostelemaan kehon viestejä ja tunteita niiden takana, myös suhde liikkumiseen paranee. Liikuntaan saattaa liittyä myös pakonomaisuutta ja rankaisevuutta, mikä sekin voi olla esteenä tasapainoiselle, tiedostavalle kehosuhteelle. Vaikka urheilisimme aktiivisesti, kehotietoisuutemme saattaa olla heikkoa. Vanhempi saattaa tiedostamattaan antaa perinnöksi ristiriitaisen suhteen liikkumiseen ja ulkonäköön, ja lapsi ottaa sen vastaan niin ikään tiedostamattaan. Se on hyvin monimutkainen prosessi, joka kehittyy vuorovaikutuksessa vanhempien ja muiden kasvattajien kanssa, sanoo kehon ja mielen yhteyteen paneutunut psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Minna Martin. Kehotietoisuudella tarkoitetaan herkkyyttä kuunnella kehon tuntemuksia, vastata sen tarpeisiin myötätuntoisesti ja rohkaisevasti – kohdella siis itseä kunnioittavasti. Kehon viestien kuunteleminen tukee hyvinvointia ONKO HARTIOISSA JÄNNITYSTÄ , tuntuuko rinnassa painetta. Näissä lajeissa painottuu juuri kehon rajojen kuulostelu ja kunnioittaminen. Martin on hyvillään siitä, että nykyisin joogaja pilatestunneilla käy monenikäistä väkeä, niin miehiä kuin naisiakin. Liikunnan pitäisi sielläkin ruokkia uteliaisuutta ja iloa oman kehon käytöstä, Martin sanoo. OIVALLUS 1 I hmisen keho on luotu liikkumaan, kuten muidenkin eläinlajien. – Siitä lähtee ihmisen kehon, mielen ja liikkumisen suhteen kehittyminen. Turvallisessa ympäristössä se lisää luottamusta omaan kehoon ja omiin taitoihin. Minna Martin puhuu mielentävästä kehosuhteesta. Jotkin urheilulajit voivat jopa perustua sille, ettei kehoa kuunnella – ylität itsesi, et kuuntele kipua. Jos tykkää haastaa voimiaan vaikka hiihtoladulla, on tärkeää antaa itselleen aikaa myös palautumiseen. Jokin selvästi stressaa – miten voisin itseäni hoivata. Toisenlaiset kokemukset taas horjuttavat luottamusta: en kehtaa, epäonnistun kuitenkin, hävettää. Pieni lapsi lähtee uteliaana kääntyilemään, nousemaan jaloilleen ja lopulta kävelemään, elleivät mitkään fyysiset vammat sitä estä. 18 TUNNE & MIELI 1/2024. Martinin mukaan moni harrastaa liikuntaa tavalla, joka ei tue hyvinvointia eikä terveyttä. Onneksi liikkumisen nautinnon voi löytää vielä aikuisenakin. Mielensisäisiä esteitä voi madaltaa omaa kehotietoisuuttaan vahvistamalla. Kehuminen ja kannustus tehostavat oppimista ja saavat kokeilemaan rohkeasti uusiakin ulottuvuuksia. Se on meidän pisin ihmissuhteemme ja kiintymyssuhteistamme merkittävin. Joillekin on ehkä jäänyt koulun liikuntatunneilta muistoja, jotka estävät tietyistä lajeista tai koko liikunnasta nauttimisen vielä vuosikymmenten jälkeen. – Mielentävä kehosuhde tarkoittaa sitä, että olemme aidossa, tunneperäisessä suhteessa kehoomme. – Kaikki suorittava ja arvosteleva tapa suhtautua liikuntaan pitäisi karsia kouluista. Samaa periaatetta voi toki noudattaa muissakin lajeissa
– Se oli itselleni hyvä oppimiskokemus siitä, miten eri elämäntilanteet voivat nostaa kynnystä kenelle tahansa. Kehosuhdeperintö seuraa vanhemmalta lapselle. Jotkut heistä kertoivat, kuinka oma vanhempi oli aikoinaan puhunut halveksuvasti kehostaan tai muiden ihmisten vartaloista. Kun Martin mietti, ettei hän tiedä ollenkaan, miten kuntokeskuksessa pitää käyttäytyä, hänen tuolloin teini-ikäinen tyttärensä tarjoutui lähtemään mukaan. Silloin riman ylittämiseen riitti jo pelkkä muisto siitä, että samasta tilanteesta oli selvitty ennenkin. OIVALLUS 3 19 TUNNE & MIELI 1/2024. Vaikka lapsia nykyisin opetetaan tunnistamaan tunteita myös kehollisina kokemuksina, harva aikuinen on itse saanut siihen lapsuudessaan ohjausta. Hienoa, että yrität! On myös tärkeää, että vanhempi osallistuu lapsen harrastuksiin ja käy näytöksissä, peleissä tai kilpailuissa. Joskus näihin tilanteisiin saattaa liittyä häpeän kokemusta esimerkiksi siitä, että paino on noussut ja kunto laskenut, kun liikkumisessa on ollut taukoa. Se oli saanut myös lapsen kokemaan oman kehonsa vääränlaiseksi. Kehotietoisuus on hänen mukaansa tunneperäistä yleissivistystä eikä meidän kulttuurissamme vielä kovin tuttua. Jos lapsi oppii kunnioittavaa suhtautumista, hänen on helpompi rakentaa hyväksyvää suhdetta omaan kehoon, liikkumiseen ja kehittyviin taitoihin: Ei haittaa, ettet heti osaa ja teet virheitä. Tyttären tuki auttoi Martinia toisenkin kerran, kun hän aloitti kuntokeskuksessa käymisen uudelleen koronasulun jälkeen. ALOITA ENSIN ITSESTÄSI. Vaikka hän on ensimmäiseltä ammatiltaan fysioterapeutti ja harrastanut liikuntaa aktiivisesti lapsesta asti, yhdessä vaiheessa hän empi kuntoilun aloittamista uudessa paikassa. Muuten lapsesta voi tuntua, ettei hänen harrastuksellaan ole merkitystä. Hyvään kehotietoisuuteen kuuluu kunnioitus myös muiden ihmisten kehoja kohtaan. Tästä Minna Martinilla on omaakin kokemusta. – Vanhempi saattaa tiedostamattaan antaa perinnöksi ristiriitaisen suhteen liikkumiseen ja ulkonäköön, ja lapsi ottaa sen vastaan niin ikään tiedostamattaan. Silti se voi alkaa voimakkaasti ohjata tämän liikkumisja syömiskäyttäytymistä. Tämä on Martinin neuvo vanhemmille, jotka haluavat kannustaa lastaan liikkuvaan, oman kehon käytöstä iloitsevaan elämäntyyliin. Martin haastatteli neljä vuotta sitten ilmestyneeseen Mielelläni kehossani -kirjaansa naisia, jotka olivat ratkoneet ongelmia kehosuhteessaan. Hyväksyvä suhde opitaan jo lapsuudessa OIVALLUS 2 Kaverin tuki madaltaa liikkeelle lähtemisen kynnystä MILLOIN OLET VIIMEKSI nauttinut liikkumisesta. Kaverin kanssa metsäretkellä tai yhdessä vesijuostessa. Usein liikkeelle pääsee helpommin yhdessä kuin yksinään, on seurana sitten ystävä, perheenjäsen tai vaikka henkilökohtainen valmentaja
Ilmeni, että ohjaajalla oli tapana opetella kaikkien asiakkaiden nimet. Toiminnasta vastaavan pitäisi huolehtia siitä, että ilmapiiri on kunnioittava eikä tunneilla äyskitä tai mollata ketään. Eräs Minna Martinin kirjaansa varten haastattelema nainen oli tehnyt näin sairastuttuaan vakavaan työuupumukseen. Hänen tunneillaan opinkin enemmän kuin olin oppinut muilla joogatunneilla yhteensä. Martin kertoo ensimmäisestä tunnistaan joogastudiossa, jossa ennestään tuntematon opettaja ohjasi häntä asennon linjaamisessa ystävällisesti etunimellä puhutellen. Jos lapsen taidot huomataan ja häntä rohkaistaan, hän voi vielä aikuisenakin kokea olevansa osaava, pystyvä ja hyväksytty sellaisena kuin on. Vähäinenkin liikunta on hyväksi, ja tätä korostetaan myös nykyisissä liikkumisen suosituksissa. Silloin voi olla parasta luopua kaikista liikuntaan liittyvistä tavoitteista ja antaa itselleen luvan vain levätä. Ja yksin urheilevakin voi kiittää itseään siitä, että tuli taas lähteneeksi liikkumaan. Hän eteni kirjaimellisesti askel kerrallaan. Pikkuhiljaa liikkuminen laajeni, kun hän huomasin sen tuottavan iloa ja herättävän miellyttäviä tuntemuksia myös kehossa. – Liikunnan parissa voi tulla esiin aikamoisiakin aggressioita, niin valmentajan taholta kuin harrastajienkin kesken. Aikansa levättyään nainen tunsi tarvetta alkaa kohentaa kuntoaan mutta pyrki tietoisesti välttämään kaikenlaista suorittamista. Liikunnallisen elämäntavan ei tarvitse olla sitä, että vedetään verkkarit päälle ja tehdään tunnin hikilenkki. – Olin ihan että wow. Kannustus tuntuu hyvältä myös aikuisena JOS LAPSI TAI NUORI ei tunnu viihtyvän treeneissä entiseen tapaan, aikuisilla pitäisi olla herkkyyttä huomata muutos ja ottaa se fiksusti puheeksi. Innon lopahtaminen voi johtua esimerkiksi huonosta ilmapiiristä. Kevytkin liikuskelu ja paikallaanolon tauottaminen vilkastuttavat verenkiertoa sekä vetreyttävät lihaksia ja niveliä. OIVALLUS 5 Joskus on fiksuinta jättää treenit väliin KUN VOIMAT OVAT VÄHISSÄ esimerkiksi masennuksen tai uupumuksen vuoksi, liikkeelle lähteminen saattaa tuntua ylivoimaiselta. Ihmisarvo ei koskaan ole sidottu siihen, miten hyviä tai kauniita olemme. OIVALLUS 4 20 TUNNE & MIELI 1/2024. Vähitellen matka piteni omaa oloa kuunnellen ja itseä toppuutellen, ilman mitään tavoitteita ja askelten tai pulssin mittaamisia. Myös kaveriporukalla treenatessa kannattaa pitää yllä kannustavaa ja toiset huomioivaa ilmapiiriä. – Hän kävi alkuun postilaatikolla. – Olla hyväksytty myös väsyneenä, keskeneräisenä, epäonnistumisen hetkellä on valtavan arvokasta. Nähdyksi tuleminen tuntuu hyvältä aikuisestakin, ja siihen voi riittää jo pieni huomioiva ele. Ihmisellä on perustarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi, Martin muistuttaa
Silmät voi sulkea ja antaa kasvojen sekä rintakehän yläosan rentoutua. Käsivarret nojaavat ehkä reisiin, vähän kuin istuisi saunan lauteilla, Martin ohjaa. Kamppailulajissa tarvitaan räjähtävää voimaa, jota saa uloshengityksestä. Voi vain olla ja ihmetellä ja antaa kehon kannatella: ei ole mitään hätää, aina voi hengittää. Silloin voi miettiä, mitä muita mukavia asioita voi yhä tehdä – ehkä lukea, tavata ihmisiä, jutella ja ajatella. Vaikka liikkuminen olisi itselle tärkeä osa elämää, on myös hyvä oppia sietämään tilanteita, jolloin esimerkiksi vamma tai sairaus estää sen harrastamisen. Näin voi oppia huomaamaan, miten hengitys reagoi eri tunnetiloihin, ulkoisiin tapahtumiin ja ehkä myös tiedostamattomiin asioihin. SYDÄN LÄPÄTTÄÄ JA HENGITYS TIHENEE – jännittää, ahdistaa. OIVALLUS 7 OIVALLUS 6 21 TUNNE & MIELI 1/2024. Silloin liikuntaa käytetään tunteiden välttelyyn sen sijaan, että nostettaisiin kissa pöydälle, Minna Martin sanoo. Martin käyttää psykoterapeutin ja kouluttajan työssään niin sanottua hengityskoulu-menetelmää, jossa ei opetella hengitystekniikoita vaan – On hyvin tavallista, että lähdetään harrastamaan rajua liikuntaa, jotta voidaan nollata pää ja unohtaa jokin konflikti. – Jousiampujan pitää hengityksen avulla vakauttaa itseään osuakseen maalitauluun. Jos hankalan tunteen takana on vaikkapa ihmissuhdesolmuja, pelkästään lenkkeilemällä tai rautaa nostamalla ongelmat eivät ratkea. Ja juoksijan on hyvä hengittää nenän kautta, jottei elimistöstä poistu liikaa hiilidioksidia ja hengitys muutu hyperventilaatioksi, Minna Martin havainnollistaa. Kehon kuuntelun opettelussa pääsee alkuun esimerkiksi istumalla alas ja pysähtymällä tietoisesti hengittämään nenän tai huuliraon kautta sisään ja ulos, kaikessa rauhassa. tuetaan kykyä havainnoida omaa hengitystään. . Pyritään ehkä jaksamaan yhtä paljon kuin ennenkin, vaikka kroppa olisi toista mieltä. Liikunta ei korvaa ongelmien kohtaamista Hengityksen kautta voi päästä lähelle itseä LIIKKUMINEN ON HYVÄ KEINO tuulettaa mieltä ja rauhoittaa ajatuksia, kunhan se ei korvaa ikävien tunteiden käsittelyä. Koskaan ei silti ole liian myöhäistä opetella arvostamaan kehon viestejä – esimerkiksi silloin, kun rehkimisen sijaan on hyvä kerätä voimia tai löytää uusi, maltillisempi tapa liikkua. Taito hyödyntää hengitystä on eduksi myös liikkumisessa. – Tällaisella yksinkertaisella konstilla voi opetella itsensä rauhoittamista. Omiin tunteisiinsa voi päästä kiinni yksinkertaisesti opettelemalla kuuntelemaan omaa hengitystään ja tarvittaessa rauhoittamaan sen avulla mieltä ja kehoa. Martinin mielestä monen keski-ikäisen on vaikea käsitellä omaa vanhenemistaan ja sen aiheuttamaa surua
Mieli & tieto 22 TUNNE & MIELI 1/2024. Liian iso liikkumaan
Ihmisten kokemukset ja toiveet eivät ole kuuluneet. On todella vähän kuvamateriaalia lihavista ihmisistä liikkumassa, ikään kuin mielikuvituksemme ei siihen riittäisi, sanoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Hannele Harjunen. Valintojen tekemiseen vaikuttavat kuitenkin esimerkiksi taloudelliset syyt. – Ajatellaan, että lihava on liikkumaton, passiivinen ja laiska ja tämä tuottaa sen lihavuuden, Hannele Harjunen selittää. Esteiden erittely voi auttaa hahmottamaan, miksi liikuntaan on vaikea päästä kiinni. Liikunnan terveysvaikutuksista tiedetään paljon. Esimerkiksi kuntosaleilla moni on saanut ilkeitä kommentteja ulkomuodostaan. Mikä estää liikkumasta. Yksilöllistävä puhetapa on lisääntynyt: jokainen on itse vastuussa itsestään. Aiemmin niin lihavuutta kuin liikuntaakin on Suomessa käsitelty lähinnä lääketieteellisesti ja terveyden näkökulmasta. TEKSTI LAURA PÖRSTI KU VA UNSPLASH K untosalin seinällä on iso kuvatuloste liikkujista: Notkea, kolmekymppinen mieshahmo nostaa painoja, öljytyn näköiset lihakset kiristyvät. Lisäksi on käytännöllisiä esteitä. – Osaa on jopa salakuvattu. Lihavaa patistetaankin joka tuutista liikkumaan – vaikka sitten kansanterveyden tähden! Mutta kehotukset reipastua ovat Hannele Harjusen mielestä hyödyttömiä niin kauan, kun liikunnan aloittamiseen ei ole tarjolla konkreettista apua. Sopivia liikuntavaatteitakaan ei lihava hevin löydä, koska urheiluvaatemallistot on yleensä suunniteltu ideaaliliikkujille tai vähän isommille. Tutkimus liittyy usein laihduttamiseen, Harjunen harmittelee. Se ei nimittäin ole kovin helppoa. Kuntosalilaitteisiin ei välttämättä isokokoinen ihminen mahdu, ainakaan ilman mustelmia, eikä ohjaajilla ole aina ammattitaitoa muokata liikkeitä kookkaalle keholle sopiviksi. – Edelleen tiedetään yllättävän vähän siitä, miten lihavat ihmiset liikkuvat ja miten he haluaisivat liikkua. Sixpack erottuu. Hän on tutkinut jo parikymmentä vuotta lihavuutta yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja siihen liittyen lihavien ihmisten liikkumiskokemuksia. 2000-luvulla stigma on vahvistunut terveysaatteellisuuden, fitnessbuumin ja lihavuusepidemiapuheen myötä. Stigma lyö laiskan leiman Stigmaa ilmentää esimerkiksi se, että lihavia pidetään paitsi sairaina ja keholtaan epänormatiivisina myös moraalisesti arveluttavina. – Jos ei voi tehdä kymmenestä liikkeestä viittä, koska vatsa tulee eteen, se ei ole kovin motivoivaa. – Yhteiskunnassa vallitsee vahva käsitys ideaaliliikkujasta. Kaikki tämä liittyy siihen, että lihavuus on yhteiskunnassa voimakkaasti stigmatisoitu ominaisuus. Harjusen tutkimuksista selviää, että lihavat ihmiset kokevat varsinkin vähäpukeisuutta vaativissa liikuntapaikoissa epäasiallista kohtelua. Kun mainoksissa tai lehdissä puhutaan liikkumisesta, kuvissa on aina tämän näköisiä ihmisiä. Moni jumppaa siksi vain kotona, Harjunen kertoo. Hänen takanaan hoikka mutta lihaksikas nainen, kaksikymmentä-jotain, pumppaa rautaa pienessä topissa. 23 TUNNE & MIELI 1/2024. Lihavia ihmisiä kehotetaan kilvan lisäämään liikuntaa, mutta kuntosalilla heidän ulkomuotoaan arvostellaan eikä kehon koon huomioivaa ohjausta ole tarjolla
Kehon muoto ei kerro muista ominaisuuksista kuin kehon muodosta. Se voi paljastaa, että kyse ei ole laiskuudesta. – Siellä oli vahvana oletuksena, että kaikki vihaavat vartaloaan ja haluavat laihtua. Se kertoo sisäistetystä stigmasta. Liikuntasuositusten latelun sijaan olisikin paneuduttava esteisiin. Ne eivät ole yhdenvertaisia ja syrjimättömiä tiloja. Myös lihavien ihmisten tulisi saada liikkua ihan vain liikunnan ilosta – tai mikä ikinä heidän motiivinsa onkaan. Lisäksi ne osoittavat, että lihavaa saa rääkätä ja hänen syömistään ja liikkumistaan on ok jatkuvasti arvioida, Harjunen toteaa. MYYTTI Lihavat haluavat liikkua vain laihduttaakseen. Se on Harjusen mielestä kiinnostavaa. Moni syyllistää itsekin itseään isosta koostaan. ”Television laihdutusohjelmista jo lapsi oppii, että lihavuus on pahasta ja siitä pitää päästä mahdollisimman nopeasti eroon, vaikka se ei ole lääketieteellisestikään järkevää.” FAKTA Lihava ihminen voi olla liikunnallinen kuten kuka tahansa muukin. Ulkomuoto ei kerro tavoitteista Kun Jyväskylän yliopistossa tutkittiin, mikä estää kahden lähiön asukkaita käyttämästä lähiliikuntapaikkojaan, yhdeksi syyksi paljastui kaverin puute. Omien esteiden ja pelkojen listaaminen saattaa auttaa ihmistä itseäänkin pääsemään liikkeelle. Televisiossakin pyörii jatkuvasti laihdutusohjelmia, joita pidetään koko perheelle sopivana viihteenä. Miten, missä ja kenen kanssa voi liikkua saamatta osakseen arvostelua. – Niistä jo lapsi oppii, että lihavuus on pahasta ja siitä pitää päästä mahdollisimman nopeasti eroon, vaikka se ei ole lääketieteellisestikään järkevää. MYYTTI Jokainen on tervetullut kuntosalille. – Lihavat ihmiset voivat ajatella, että he eivät saa näkyä eivätkä vaatia ja että liikuntapaikat eivät kuulu heille. Myytti perustuu ennakkoluuloihin siitä, millaisia lihavat ovat persoonaltaan ja liikuntataidoiltaan. Kuntosalien arvoja ja sääntöjä pitäisi terästää niin, ettei kenenkään ulkomuotoa saa arvostella. MYYTTI Lihava ihminen ei voi olla liikunnallinen. Hän kertoo oman kokemuksensa lihavien kuntosaliryhmästä, johon hän osallistui osana erästä kirjaprojektiaan. Ei pidä olettaa, että se on automaattisesti laihduttaminen. – Liikunnan sosiaalinen puoli on paljon suurempi kuin on ajateltu, erityisesti niille, jotka eivät ole tottuneita liikkujia, hän toteaa. 24 TUNNE & MIELI 1/2024. Niin kuitenkin tapahtuu usein. FAKTA Lihavat ihmiset ovat kokeneet kuntosaleilla karua syrjintää, ikäviä kommentteja ja jopa salakuvaamista. Miten varmistua siitä, että ohjaus on asiallista ja kehon vaatimukset huomioivaa. Pidin sitä masentavana; sanoin ääneenkin, että itse haluaisin vain kuulla treenimenetelmistä. FAKTA Liikunnasta nauttiminen kuuluu kaikenkokoisille. Harjunen muistuttaa, että kehon muodon perusteella ei voi päätellä, miksi ihminen liikkuu tai ei liiku
toisten ulkomuodon arviointi. Harrastaa kulttuuria, ajanviettoa ystävien kanssa ja itämaista tanssia. Kuntokeskuksissa laihdutuskulttuurinen vire näkyy myös esimerkiksi monina rasvanpolttojumppina, jotka on – tietenkin – suunnattu naisille. Harjunen toivoisi maailmaan nykyistä enemmän matalan kynnyksen liikuntaa, joka nojaisi yhteisöllisyyteen: kokoonnuttaisiin vaikka paikalliselle kaupalle ja lähdettäisiin yhdessä iltalenkille. Se tuntuu olevan vaatimus sille, että uskaltaa lähteä liikkumaan muiden joukkoon, sanoo lihavuustutkija Hannele Harjunen. – Miehille on sallittua sellainenkin, että kuntosalille tullaan kasvattamaan massaa, mutta sukupuolitettu normi on, että naisen kuuluu olla heikomman näköinen, Harjunen huomauttaa. Syyt ovat paljon monimutkaisemmat kuin se, että ei ole tullut poljettua kuntopyörää riittävästi. TUNNE & MIELI 1/2024 25. Laihdutuspuheen määrää kannattaisi miettiä. Väitellyt naisista ja lihavuudesta vuonna 2009. . Parempituloiset ihmiset liikkuvat enemmän, joten perustoimeentulon pitäisi olla sellaisella tasolla, että kaikki voisivat panostaa liikkumiseen. Liikuntapaikoissa voitaisiin esimerkiksi laatia kaikille näkyvillä olevat käytössäännöt, joissa kiellettäisiin – Aktiivisesti liikkuvat lihavat ihmiset kuvaavat itseään usein rempseiksi. Lisäksi pitäisi varmistaa, että tarjolla on perehtynyttä ohjausta kaikenkokoisille. – Lähtökohta on, että pysyvä liikuntasuhde muodostuu todennäköisimmin onnistumisen kokemusten ja mielihyvän avulla. HANNELE HARJUNEN Toimii liikuntasosiologian apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Pakkopuurtaminen harvoin kantaa kovin pitkälle. Samaan aikaan tiedetään, että moni pysyy lihavana pitkän aikaa, osa koko elämänsä. Tausta-ajatus tuntuu olevan, että kaikkien tavoitteena on atleettinen ideaalikeho. Liikkuminen kuuluu kaikille Jos halutaan helpottaa kaikenkokoisten ihmisten liikkumista, Hannele Harjusen mielestä pitäisi huolehtia muutamasta perusasiasta. – Myös sosioekonominen kytkös on syytä huomioida. Tuonut yhteiskuntatieteellistä lihavuustutkimusta Suomeen ja osallistunut lihavuudesta käytävään julkiseen keskusteluun jo parikymmentä vuotta
TEKSTI MARJO HENTUNEN KU VAT EEVA ANUNDI Kanssakulkijat TEEMU MÄNTYNEN JA MIA RAPELI-PELLIKAINEN 26 TUNNE & MIELI 1/2024. Uusi rakkaus tuo iloa, jonka rinnalla kulkee ikävä menehtyneitä puolisoita kohtaan. Surun yhdistämät Teemu Mäntysen ja Mia Rapeli-Pellikaisen puolisot kuolivat syöpään kuukauden välein
Mia ja Teemu tutustuivat nuorten leskien vertaistukiryhmässä. 27 TUNNE & MIELI 1/2024
Se oli hänen viimeinen iltansa. Sisäänpäin käpertyminen oli hänen tapansa säästää voimiaan. Se tulee aaltoina: joskus kauniina muistona, joskus kuristavana tunteena. Jenni koki tämän ahdistavana. Kesällä Jenni leikattiin, ja loppukesästä aloitettiin sytostaattijakso. Heinäkuussa minua pyydettiin yllättäen treffeille. Ennusteet olivat varovaisen positiivisia, mutta syksyn sytostaattijakso ei enää tehonnut. Toisen ajatuksiin syvällisesti tutustuminen ja kokemus siitä, että ymmärrämme toisiamme, saivat ihastumaan ja seurustelemaan. Kahden viikon kuluttua siitä tapasimme ensimmäisen kerran. Minusta tuli Jennin omaishoitaja. Eteisessä oli vielä vettä ensihoitajien lumisista kengistä. LESKEYTYMISEN KOKEMUS tuntuu kasvattaneen sydäntä ainakin kaksi kertaa aiempaa suuremmaksi. Mia lähetti minulle ensimmäisen yksityisviestin vasta, kun olin kertonut ryhmässä aloittaneeni treffailun. Aina paljastuu uusia kerroksia, kun jotain saa kuorittua pois. Meille molemmille edesmennyt puoliso on yhä tärkeä. Ajoin Mia luokse, ja hän oli kattanut herkullisen aterian aurinkoiselle terassille. Kun on saanut itse apua, haluaa auttaa muitakin puolisonsa menettäneitä.” Teemu Mäntynen: ”Uuden suhteen aloittaminen toi jännitystä ja iloa elämään. Olemme pitkään naureskelleet sitä, millainen ensimmäinen riitamme tulee olemaan. Kuolemasta ei puhuttu. Olemme Mian kanssa myös ilmoittautuneet kokemusasiantuntijakoulutukseen. Ennen vuodenvaihdetta lääkärit päättivät lopettaa paranemiseen tähtäävät hoidot tuloksettomina. Minulla on tilaisuus rakentaa suhdetta vanhoista asioista viisastuneena. Kompastuskohdista on voinut jutella aiempaa avoimemmin, mikä on estänyt konflikteja. Kesäkuussa Jennin uurna oli haudattu. Uuden kumppanin tunteet edesmennyttä puolisoaan kohtaan eivät aiheuta samanlaista mustasukkaisuutta kuin jos kyse olisi vaikka avioerosta. Hän olisi halunnut jatkaa hoitoja, elämänhalu oli niin voimakas. Uuden suhteen aloittaminen toi jännitystä ja kaipaamaani iloa elämään. Surua voisi verrata sipulin kuorimiseen. Yhdistyksen kautta löysin samannimisen Facebook vertaistukiryhmän. Heidän neuvostaan äitini tuli luokseni yöksi. Ensikohtaaminen oli aluksi kovin jännittävä. Olen parempi versio itsestäni.” 28 TUNNE & MIELI 1/2024. Totesin, että voisin ollakin. Minulla on tilaisuus rakentaa uutta suhdetta vanhoista asioista viisastuneena. Tuntui, kun olisin tuntenut Mian osin jo entuudestaan. Hän oli kuollessaan 47-vuotias, ja olimme olleet yhdessä 25 vuotta. Kirjoittamisesta tuli minulle henkireikä ja tapa käsitellä menetystä. Jokin iso möhkäle sisälläni kääntyi, ja saatoin alkaa katsoa tulevaan. Kuoleman jälkeen talo tuntui yhtäkkiä täysin vieraalta, siellä olivat vain minä ja koirat. SAIN VINKIN NUORET LESKET -yhdistyksestä vaimoni palliatiivisen osaston sairaanhoitajalta. Hänellä oli ollut laaja sosiaalinen piiri, mutta sairaudestaan hän halusi kertoa vain harvoille. Uskon leskien kokevan, että parisuhteen riidat ovat olleet tavattoman pienisieluisia ja turhanpäiväisiä puolison menetykseen verrattuna. Hänen vatsastaan löydettiin kasvain, joka varmistui munasarjasyöväksi. Helmikuisena iltana 2023 olimme käymässä nukkumaan, kun Jenni sanoi, että hänellä on outo olo ja henkeä ahdistaa. Vaikka niistä ei kehkeytynytkään jatkoa, aloin pohtia, olenko valmis deittailemaan. Mian kanssa kirjoittelimme ryhmässä tunteistamme ja kommentoimme toistemme kirjoituksia. Surusta tulee osa elämää. Elin hiljaisuudessa ilman televisiota, radiota tai musiikkia. V aimoni Jenni kaatui ulkoiluttaessaan koiriamme huhtikuussa 2022 ja hakeutui kipujen takia lääkäriin. Keväästä minulla on vain valokuvanomaisia muistikuvia. Voin olla parempi versio itsestäni
29 TUNNE & MIELI 1/2024. Asuu Salossa. Saa arkeensa voimaa uudesta rakkaastaan, koiristaan ja kirjoittamisesta. TEEMU MÄNTYNEN 50-vuotias ohjelmistoalan yksinyrittäjä. Surua voi Teemu Mäntysen mielestä verrata sipulin kuorimiseen: kun jotain saa kuorittua pois, alta paljastuu uusia kerroksia
30 TUNNE & MIELI 1/2024. Saa arkeensa voimaa Teemusta, ystävistään, koiristaan, lyriikoiden kirjoittamisesta ja musiikista. Sitä kautta hän myös tutustui Teemuun. Asuu Tuusulassa. Mia Rapeli-Pellikainen on käsitellyt suruaan muun muassa kirjoittamalla. MIA RAPELIPELLIKAINEN 49-vuotias varhaiskasvatuksen erityisopettaja päiväkodissa
ENSIMMÄISET KAKSI VIIKKOA ystäväni asuivat vuorotellen luonani. Erityisen kiitollinen olen siitä, että olen löytänyt rinnalleni Teemun kaltaisen ihmisen. Kirjoitin tekstejäni itselleni päiväkirjanomaisesti ja jaoin niitä omilla sivuillanikin. Sain tekstiviestin esimieheltäni, joka oli lukenut tekstejä sivuiltani ja kysyi, haluaisinko kirjoittaa hänelle lyriikoita. Surun keskellä tapahtui myös jotain mullistavaa. Ikävä vyöryi päälleni ja asettui harteilleni kuin betoni. Aamut olivat epätodellisia ja raskaita. S yyskuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2022 seisoin Meilahden sairaalan päivystyshuoneessa ja tuijotin turtana sängyn päätyä. Kuvasin tuon hetken kirjoittamassani lyriikassa: Sä aattelit ystävänpäivää, mut mä ehdotin syksyy ja ruskaa, me sanottiin tahdon toisillemme, se hetki oli iloa ja tuskaa. Kiinnostuin hänen tavastaan käsitellä surua. Ennuste oli lohduton, mutta Mika eli diagnoosin jälkeen vielä seitsemän kuukautta. Kun veljeni tuli elokuussa luokseni grillaamaan, hän oli todennäköisesti valmistautunut psyykkaamaan pikkusiskoa elämän jatkumisesta. päivä maaliskuuta. Liian nopea eteneminen voisi olla huono juttu, sillä tarvitsen myös tilaa ja aikaa käsitellä asioita, kuten surua. Mikan uurna laskettiin Posiolle, metsästysmaille. Vaikka suru ja kaipaus kulkevat mukanani aina, olen alkanut uskoa, että edessä oleva elämä voi olla hyvää, ja olen kiitollinen monesta asiasta. Hänen kanssaan voin katsoa eteenpäin, taaksepäin ja olla kiinni tässä hetkessä.” . TUTUSTUMINEN TEEMUUN on tuonut luottamusta siihen, että elämä kantaa. Olin tehnyt surutyötä jo Mikan sairastaessa. Melko pian kerroin asiasta myös muutamille läheisille ystäville. Vaikka olin kohdannut aiemminkin läheisten kuolemia, nyt edessä oli syvin kuilu, suurin musta aukko koskaan. Touhusin järjettömästi ja järjestin hautajaisetkin pikavauhtia. Joskus taas kiukku ja epäoikeudenmukaisuuden tunne tulvivat mieleeni. Meillä on hyvin samankaltainen huumorintaju. ALOIN KIRJOITTAA aktiivisesti Nuoret lesket -ryhmään pian puolisoni kuoleman jälkeen. Kirjoittamisesta tuli tapa tehdä surutyötä. Kun sain lopulta kerrottua, että olen kiinnostunut uudesta ihmisestä, hän suhtautui hyvin positiivisesti. Syntyi ajatus tehdä levyllinen lauluja rakkaudesta, menetyksestä, surusta ja toivosta, ja Melanie tulkitsee muun muassa minun sanoituksiani Tuusulan Krapin Pajalla maaliskuussa. Hänen kanssaan on helppo jakaa ajatuksia, keskustella sekä syvällisesti että kevyemmin. Toki juttelemme myös menehtyneistä puolisoistamme. Yhdessäolossa on tärkeää läheisyys ja ajatusten jakaminen. Olimme olleet 17 vuotta yhdessä. Hänen kanssaan on helppo jakaa ajatuksia ja keskustella sekä syvällisesti että kevyesti.” 31 TUNNE & MIELI 1/2024. Mika kuoli 31. Näin on hyvä. Naimisiin menimme kaksi viikkoa Mikan diagnoosin ja aivoleikkauksen jälkeen. Rohkaistuin ottamaan Teemuun yhteyttä heinäkuun lopulla, koska hän oli tuolloin pohtinut, olisiko valmis tutustumaan uusiin ihmisiin. Kiinnostukseni Teemuun heräsi pikkuhiljaa, kun seurasimme toistemme kirjoituksia. Välillä olemme pyrkineet tekemään jotain erityistä, kuten käyneet konserteissa, taidenäyttelyissä ja ulkona syömässä. Tällä hetkellä projektina on totuttaa koiriamme toisiinsa. Ehkä myös tietty analyyttisyys ja tapa jäsentää maailmaa on meille yhteistä. Olemme molemmat uuden tilanteen edessä, ja kummallakin on paljon ajatuksia siitä, mitä ehkä voisi tai haluaisi tehdä tulevaisuudessa. Mia Rapeli-Pellikainen: ”Tutustuminen Teemuun on tuonut luottamusta siihen, että elämä kantaa. Vaikka tunteet olivat epämääräistä mössöä, toimintakykyni säilyi. Olimme juuri saaneet tietää, että miehelläni Mikalla on aivokasvain. Hän oli kuollessaan 49-vuotias
Tuoreen tutkimuksen perusteella tähän riittää 20 minuuttia reipasta kävelyä tai muuta kohtalaisen raskasta liikuntaa päivässä. KU VA : SH U TT ER ST O C K PUOLET VUOROKAUDESTA istuvat ja löhöilevät menehtyvät muita nuorempina, mutta riski pienenee jo varsin vähäisillä ponnisteluilla. Tämä näkyi verrattuna keskimäärin kahdeksan tuntia päivässä istuviin. Tutkimuksessa käytettiin neljän vuosina 2003–2019 tehdyn tutkimuksen aineistoja, jotka koostuivat yhteensä 12 000:n yli 50-vuotiaan terveystiedoista. Yli 10 tuntia päivässä istuvilla jokainen 10 minuutin lisäys liikunnassa liittyi 28–55 prosenttia pienempään riskiin menehtyä seurannan aikana. Vaikka vähäinenkin liikunta voi pienentää fyysisesti passiiviseen elämäntapaan liittyvää kuolleisuutta, liikunnan lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Fyysisesti passiivisten kuolemanriski pieneni myös kevyellä liikunnalla, tulokset osoittivat. Riski menehtyä seurannan aikana pieneni tasaisesti, mitä enemmän henkilö harrasti kohtalaista tai raskasta liikuntaa. Yhteys kuitenkin havaittiin vain osallistujilla, jotka harrastivat liikuntaa alle 20 minuuttia päivittäin. Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Tutkittua tietoa Istutko liikaa. Riski menehtyä seurannan aikana oli 40 prosenttia suurempi, jos osallistuja vietti ainakin 12 tuntia vuorokaudesta istuen tai muuten fyysisesti passiivisena. Jo 20 minuuttia reippailua päivässä kannattaa UUTISPALVELU DUODECIM 32 TUNNE & MIELI 1/2024. Tämä nähtiin kaikilla osallistujilla riippumatta siitä, miten paljon he istuivat, mutta yhteys oli voimakkaampi paljon istuvilla
Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä. Tulokset julkaistiin Diabetes Care -lehdessä. Vaikutukset katosivat vähitellen naisten palattua normaaliin unirytmiinsä. Toisena tutkimusjaksona he nukkuivat normaalisti. Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin tehon heikkenemistä, jonka takia haimalla on vaikeuksia tuottaa sitä riittävästi, jotta veren sokeritasot pysyvät kurissa. Uudet tulokset lisäävät näyttöä vähäisen nukkumisen haitoista etenkin naisilla ja vihjaavat niiden ilmaantuvan jo melko pienen univajeen jälkeen ainakin, jos univaje pitkittyy. Tuoreessa tutkimuksessa tämä havaittiin naisilla, jotka lyhensivät yöuniaan noin kuuteen tuntiin. Aiemmissa tutkimuksissa univaje on yhdistetty muun muassa korkeaan verenpaineeseen, sydänja verisuonitauteihin ja glukoosiaineen vaihdunnan häiriintymiseen. Tutkimukseen osallistuneet 38 naista nukkuivat yleensä 7–9-tuntisia yöunia, mutta osana tutkimusta he lyhensivät uniaan 1,5 tunnilla kuuden viikon ajaksi. 33 TUNNE & MIELI 1/2024. Seitsemäntoista vuotta kestäneen seurannan aikana 730 osallistujaa (0,7 %) sai adhddiagnoosin ja 7 700 (7 %) sairastui dementiaan. Naisten insuliiniresistenssi kasvoi 15 prosenttia lyhyiden yöunien jälkeen. Vaikutus havaittiin tutkimuksessa potilailla, joilla tavanomaiset hoidot eivät olleet toimineet. Tutkimukseen osallistuneet 460 potilasta satunnaistettiin saamaan päivittäin 10 mg amitriptyliinimasennus lääkettä tai lumevalmistetta puolen vuoden ajan. Tulokset eivät muuttuneet senkään jälkeen, kun analyysissa huomioitiin lähes 20 taustamuuttujaa, mutta havainnot olisi silti hyvä varmistaa lisätutkimuksissa. Lyhyet yöunet voivat suurentaa diabetesriskiä JATKUVASTI LIIAN LYHYIDEN yöunien nukkuminen saattaa lisätä insuliiniresistenssiä ja mahdollisesti suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Yhteys havaittiin vain potilailla, jotka eivät olleet stimulanttilääkityksellä. Adhd-diagnoosin seurannan aikana saaneista 13 prosenttia ja verrokeista 7 prosenttia sairastui dementiaan. Aikuisena todettu adhd ehkä yhteydessä dementiaan VASTA AIKUISENA ADHD-DIAGNOOSIN saavat saattavat sairastua dementiaan muita todennäköisemmin, israelilaistutkimus osoittaa. Tutkimus perustuu 110 000:n vuosina 1933–1952 syntyneen israelilaisen terveystietoihin. Amitriptyliinilla hoidettujen oireet lievittyivät selvästi enemmän kuin lumeryhmäläisten. Sitä potee arviolta 10–15 prosenttia väestöstä. Kun resistenssi kehittyy pitkälle, edessä on tyypin 2 diabetes. Lääkeryhmässä oli jonkin verran enemmän haittavaikutuksia, kuten suun kuivumista ja uneliaisuutta, mutta ne olivat yleensä lieviä. Samanlainen yhteys on nähty joissain aiemmissakin tutkimuksissa, mutta tarkkaa selitystä sille ei vielä tiedetä. Lääkeannosta nostettiin vähitellen potilaskohtaisesti, mutta suurimmillaankin annos oli korkeintaan 30 mg päivässä. Muutos oli vielä jonkin verran muita suurempi vaihdevuodet ylittäneillä. Masennuslääkkeestä apua ärtyvään suoleen ÄRTYVÄN SUOLEN OIREYHTYMÄÄ sairastavat voivat hyötyä pieniannoksisesta masennuslääkityksestä. Ärtyvän suolen oireyhtymä on tuntemattomasta syystä johtuva kiusallinen suoliston toimintahäiriö, joka aiheuttaa ripulia, vatsan turpoamista, kipuja ja ummetusta. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Masennuslääkkeitä on käytetty ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa ennenkin, mutta nyt julkaistu tutkimus on suurempi kuin aiemmat ja ensimmäinen, jossa vaikutuksia on tutkittu vain perusterveydenhuollon potilailla
Suurimmillaan riski oli diagnoosia seuraavalla viikolla, jolloin potilaat sairastuivat lähes viisi kertaa todennäköisemmin kuin terveet verrokit. www.porinhyvis.fi Lievitetään yksinäisyyttä yhdessä Avaimet hyvään johtamiseen 11.3.?–?30.9.2024, MONIMUOTOKOULUTUS Esihenkilö mielenterveyden tukena 5.?–?19.4.2024, ETÄKOULUTUS Henkisen ensiavun valmennus 9.4.2024, HELSINKI Työhyvinvointikortti® 18.?–?19.4.2024, ETÄKOULUTUS Taitoa digifasilitointiin -verkkovalmennus JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN: WWW.TTL.FI/OPIVERKOSSA Virtaa palautumisesta -verkkovalmennus JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN: WWW.TTL.FI/OPIVERKOSSA Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/koulutus tai p. Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Pia Vahekoski Toiminnanjohtaja 040 572 9431 toiminnanjohtaja@porinhyvis.fi Elina Kaunismäki Hankekoordinaattori 040 832 0732 elina.kaunismaki@porinhyvis.fi Mari Rautava Hankekoordinaattori 040 709 5622 mari.rautava@porinhyvis.fi Tul peremmäl Huoli pois Toimimme Porissa, Harjavallassa, Kokemäellä, Kankaanpäässä ja Ulvilassa. POIMINTOJA KOULUTUSTARJONNASTAMME Muistisairaan mielenterveys vaatii huomiota DEMENTIADIAGNOOSIN saavat sairastuvat myös mielenterveysongelmiin muita todennäköisemmin, ruotsalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. KU VA : S HUT TE R ST O C K 34 TUNNE & MIELI 1/2024. Yhteydet olivat samanlaisia riippumatta dementian tyypistä. Mielenterveysongelmat olivat tasaisesti yleisempiä dementiapotilailla, ja tämä nähtiin jo ennen dementiadiagnoosia. Dementian ja mielenterveysongelmien yhteys on tunnettu jo pitkään, mutta ruotsalaisten tulokset lisäävät näyttöä entisestään. 030 4741. Yhteys havaittiin ennen dementian toteamista, mutta myös sen jälkeen. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000, ja melkein yhtä monella on pidemmälle edennyt dementia. Tämän jälkeen yhteys heikentyi vähitellen, ja viiden vuoden kuluttua dementian toteamisesta riski ei enää ollut suurempi kuin verrokeilla. Dementiapotilaat sairastuivat muita todennäköisemmin masennukseen, ahdistukseen, stressihäiriöihin, psykoottisiin häiriöihin ja päihdeongelmiin. Sairastumiset yleistyivät jo seitsemän vuotta ennen dementian toteamista
Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka hyvin osallistujat noudattivat syöpää ehkäiseviä elintapoja. Myös liikakilojen välttäminen tai karistaminen pienentää syöpäriskiä. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot . Näitä olivat lihavuuden ja ylipainon välttäminen, suositusten mukainen liikunta sekä ruokavalio, joka sisältää täysjyväviljoja, kasviksia, hedelmiä ja palkokasveja, mutta vähänlaisesti teollisesti pitkälle prosessoituja tuotteita, punaista lihaa, sokerijuomia ja alkoholia. niemikoti.fi Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta 4 o Koti ja tukea mielenterveystoipujille jo vuodesta 1983 lähtien Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta KU VA: S H UTTE RSTO CK 35 TUNNE & MIELI 1/2024. Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa, mutta nykyisten hoitojen ansiosta kaksi kolmannesta potilaista paranee. Elintapojen ja syövän yhteys on toki tunnettu tätä ennenkin, mutta uudet tulokset vahvistavat näyttöä. Riski sairastua syöpään seurannan aikana oli tasaisesti sitä pienempi, mitä terveellisempiä potilaan elintavat olivat. Tiedot perustuvat Isossa-Britanniassa tehtyyn tutkimukseen. Terveelliset elämäntavat ehkäisevät syöpiä RIITTÄVÄ LIIKUNTA JA MONIPUOLINEN , kasvispainotteinen ruokavalio auttavat välttymään todennäköisesti kaikilta syöviltä. Ne perustuvat lähes 95 000:n keskimäärin 56-vuotiaan henkilön kahdeksanvuotiseen seurantaan. Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme. Tutkimus julkaistiin BMC Medicine -lehdessä
TEKSTI LAURA PÖRSTI KU VA EEVA ANUNDI 36 TUNNE & MIELI 1/2024. Sitten löytyi toinen tapa purkaa luovan työn jättämä energia. Jumppakärpäsen puraisema Minun mieleni Valokuvaaja Jani Laukkanen, 50, poltti itseään loppuun ja tupakkaa minkä ehti
Tajusin, että kehossani on nikotiinivajauksen jättämää energiaa, ”Jumpassa moikkailen tuttuja ohjaajia ja höpisemme niitä näitä. Olin kuvauskeikalla kuntokeskuksessa ja innostuin kyselemään sieltä hyvää tarjousta. Liikunta toimi. En osannut siellä mitään, ja kaikki tuntui raskaalta, mutta harjoittelun jälkeen oli hyvä olo. Lopetin heti kokonaan ja lähdin ensimmäisenä tupakattomana päivänä juoksulenkille. Jäin siihen tunteeseen koukkuun välittömästi. Erityisesti runoja lukiessa piti röökata. Tunsin tietenkin oloni ulkopuoliseksi. Se aiheutti jatkuvan ylikuormituksen tilan. Savuttelu tuntui sofistikoituneelta. Luin siihen aikaan paljon ja haaveilin kirjoittamisesta. Ryhmäliikunta löytyi sattumalta. Se on eräänlainen seurakunta.” 37 TUNNE & MIELI 1/2024. Nyt kuitenkin tein, kuten intuitioni sanoi. Ajattelin kuitenkin, että ei sillä ole väliä, jos en osaa. Asiakaspalvelija mainitsi, että meillä on täällä kuntosalin lisäksi tätä ryhmäliikuntaa, jos sellainen kiinnostaa. Lintsasin ystäväni kanssa tunnilta, ja menimme elokuviin katsomaan Milan Kunderan Olemisen sietämättömän keveyden. Ensimmäisen savukkeeni poltin yläasteikäisenä. Hankin kengät ja sortsit urheilukaupasta, mutta teknistä paitaa en ostanut pitkään aikaan. Yskin jo tosi kiivaasti, ja keuhkoihin sattui. Aika ajoin läträsin liikaa viinalla, ja se luonnollisesti väsytti entisestään. Pakenin tunteitani siihen. Samana iltana astelin ensimmäistä kertaa myös Hakunilan uimahallin kuntosalille. Elämäni pyöri täysin työn ympärillä. Kun piti tehdä alaspäin katsova koira, olin ihan pihalla – sanasto oli vierasta. Ehkä vajaan viikon ajan käytin nikotiinituotteita, mutta kauan en niitä tarvinnut. Minusta liikunta ei sopinut kirjoja lukevan, sivistyneen ihmisen identiteettiin. Olin vähän yli nelikymppinen ja tupakoinut 25 vuotta. Se sopi taide-elokuvan henkeen. KOUKUTUN KAIKKEEN HELPOSTI, joten aloin heti juosta paljon, minkä seurauksena polveni kipeytyivät. Se oli tietenkin hyvin mustavalkoinen ajatus. Olin jo ilmoittautunut puolimaratonille, mutta jouduin perumaan sen. Tupakointi kuului tähän: poltin iloon ja suruun, odottaessani ja keikkojen välillä. M uistan tilanteen, jolloin tajusin, että raja on tullut vastaan. En uskonut, että sellainen olisi tarpeen, vaikka myöhemmin olen tajunnut sen toimivuuden. Sanoin etten oikein tiedä, mutta päätin tarttua tarjoukseen. Sen jälkeen ostimme askin Camel Lightia ja tupakoimme yhdessä. Ensimmäinen ryhmäliikuntatuntini oli LesMills Bodybalance, joka yhdistää innostavalla otteella kehonhuoltolajeja. Olin menossa valokuvauskeikalle, ja puuskutin Vantaan Hakunilassa mäkeä ylös selässäni painava kamerareppu. Päivässä meni 30 röökiä. Tiesin, että nyt on lopetettava, jos haluan pitää terveyteni. Olin niin ujo, että kärsin lähes paniikkihäiriöstä. On upea tunne mennä saliin ja kohdata kanssajumppaajat. Välillä minulla meni paremmin ja välillä huonommin, ja sitten parempina aikoina korjailin huonompien jälkiä ja yritin tsempata itseeni sisäistä rauhaa. Lapsena olin pelannut tennistä ja juossut kilpaa, mutta tupakointivuosina en ollut liikkunut juuri lainkaan. Samaan aikaan sain nimittäin tunnista jotain uskomatonta: väreitä, jotka antoivat ihmeellistä nautintoa. Toisaalta työ vaatii aina luovuutta, mikä myös on väsyttävää, eikä minulla ollut keinoa palautua. joka pitää saada purettua. Siitä on nyt yhdeksän vuotta. OLEN MONTA KERTAA yrittänyt lopettaa tupakoinnin, mutta tuon hakunilalaisessa ylämäessä tapahtuneen hetken jälkeen onnistuin ensimmäistä kertaa
Sekin vaikuttaa mieleen. Monen elämäntilanteeseen näin runsas liikkuminen ei sopisi. Saan satunnaisista kohtaamisista voimaa. Tähän sopii se, että käyn liikkumassa ennen ja jälkeen keikkojen ja jätän kamerakamat säilöön kuntokeskukseen. Kansanterveydestäkään en huolehdi. Osa ryhmäliikunnan upeudesta liittyy ihmisiin. Vaikka jumppatunti on virikkeellinen ympäristö, minua se rauhoittaa. Olin kysymyksestä aivan huuli pyöreänä, jopa vähän pettynyt. Välipäiviäkin pidän, mutta esimerkiksi viime sunnuntaina kävin neljällä tunnilla: aamulla ensin kolmella ja sitten illalla vielä yhdellä. Jumpassa moikkailen tuttuja ohjaajia ja höpisemme niitä näitä. Se on vastapainoa luovalle työlle. Oleellista onkin löytää juuri se oma juttu. Nyt jumppatunnit ovat kohokohtia, joita odotan joka päivä. 38 TUNNE & MIELI 1/2024. VIIMEKSI KULUNEEN VUODEN AIKANA olen käynyt 413 jumpassa. Ilman liikkumista pääni alkaa kohista ja tulen levottomaksi. On upea tunne mennä saliin ja kohdata kanssajumppaajat. Jumppaan ehtii kotiovelta viidessä minuutissa. Runsas kolme vuotta sitten laitoin korkinkin kiinni kokonaan. Se on eräänlainen seurakunta. Tanssi on minulle vielä aika uusi ulottuvuus, mutta haaveilen joskus kokeilevani modernia tanssia. Nautin ryhmäliikunnan rutiininomaisuudesta. Liikkeen kautta tavoitan jotakin todellista omasta itsestäni ja pysyn paremmin kasassa. Eräs personal trainer kysyi minulta, mihin oikein pyrin, kun jumppaan niin paljon. Jumppien myötä kroppaani on tullut liikkuvuutta ja olen oppinut hengittämään. Omaa identiteettiään ei tarvitse todistella, vaan saa vain iloita siitä, mitä tekee.” . Ei minulla ole erityisiä pyrkimyksiä. Minua eivät kiinnosta kalorit, mittarointi tai ulkonäön parantaminen. Kun olen sairaana, jätän kyllä jumpat väliin. Se tarkoittaa enemmän kuin yhtä tuntia päivässä. Elämäni on runsaan liikunnan ansiosta tasoittunut. Ajattelen, että liikuntakin on riippuvuus mutta positiivinen sellainen. VAIKKA LIIKUNTA ON FYYSISTÄ, minulle se on ennen kaikkea mielenterveyden ylläpitoa. Se on samalla tavalla kiehtovaa kuin vaikeat runot tai haastava jazz. Olen se tyyppi, joka bussissa edessä istuessaan juttelee aina kuljettajan kanssa. Haluan, että tunnilla ohjaaja sanoo selvästi, mitä pitää tehdä eikä anna liikaa vaihtoehtoja; en halua jumpassa tehdä päätöksiä, joita joudun työssä tekemään koko ajan. En jaksaisi kotona jumpata, minusta se olisi kuolettavan tylsää. Saan niistä mielihyvähormoneja, joita ennen yritin saada epäterveellisemmistä asioista. Siitä nautin. Minulla ei ole lapsia, ja työni on epäsäännöllistä. Kunto on parempi ja askel kevyt, kun roudaan kuvauskamoja. Yhteen mieleen ja ruumiiseen mahtuvat niin kova jumppailu kuin sivistyksen eetoskin. Hän käy valokuvauskeikoilla julkisilla kulkuvälineillä ja nauttii siitä, että uudessa kodissa kaikki on lähellä. Jani Laukkanen muutti vastikään puolisonsa kanssa Helsingin Kamppiin. Liikkeen lumo on minulle tunteiden pyörityksessä, jumppa itsessään on silkkaa iloa – miksi aina pitäisi olla tavoitteita. Monesti jumpan jälkeen on niin haltioitunut olo, että tekee mieli lisää, vaikka alkuhuuman jälkeen tämä on jo vähän tasoittunut. Haluan viisikymppisenäkin mennä koko ajan eteenpäin. Enää se ei ole vuoristorataa
Ilon ja onnistumisen hetket olivat harvassa etenkin silloin, kun kilpailtiin, mitattiin ja otettiin aikaa eli toisin sanoen alleviivattiin eri tavoin surkeuttani ja lahjattomuuttani liikkujana. En saa endorfiinikiksejä kehoni rasittamisesta, eikä ulos lähteminen varsinaisesti houkuta. Kodin kunnossa pitäminen vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja investointeja. Sovittiin, että varaan nelijalkaiselle ystävälle vielä toisenkin hieronta-ajan. Mielestäni maailmassa saisi olla paljon enemmänkin liikuntalajeja, joiden harrastamiseen tarvitaan viltti ja tyyny kaiken maailman kahvakuulien, kuminauhojen ja hikipantojen sijaan. . Nukuin seuraavan yön kuin tukki. Olin pakannut vanhaan, virttyneeseen samettikassiin joogamaton, villasukat, viltin ja tyynyn. Soili 39 TUNNE & MIELI 1/2024. Liikunta ei missään nimessä eikä muodossa kuulu lempitekemisiini. Kauanko tässä menee. Tein Koira käy hierojalla, emäntä ei mitä käskettiin. ”Kodin kunnossa pitäminen vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja investointeja. Mutta nyt olin ilmoittautunut yin-joogaamaan pitkään ja hartaasti. Mitä teen itse, kun niska-hartiaseudulta lähtöisin oleva päänsärky iskee. Koska suhteeni liikuntaan on vähintäänkin vaikea, onneksi minulla on kotona tarjolla pihatöitä ja lisäksi kaksi neljällä tassulla kulkevaa personal traineria, jotka ulkoiluttavat minua säännöllisesti. Kun sitten olimme koirahierojan pakeilla, koira makasi pitkin pituuttaan hierontapöydällä ja ilmeestä päätellen nautti palvelusta koko rahan edestä. Sekin vaatii huolenpitoa”. Miksi maha kurisee tällä lailla. Miksi en kohtele itseäni, kuten kohtelisin ystävääni ja kuten kohtelen ihmisen parasta ystävää. Illan jooga teki tehtävänsä. Voisinko pitää kehostani vähän parempaa huolta vähän useammin. Mieli oli tietysti levoton. Sekin vaatii investointeja ja huolenpitoa. Ehkä on tullut korkea aika alkaa käyttäytyä hyvin myös itseään kohtaan. Aamulla herätessä selkää ei juilinut. Koululiikunta kauan sitten oli lähinnä painajaista. Mitä opin tästä. Soili Pohjalainen on kirjailija, joka venyttelee aivan liian vähän. Eräänlainen koti on myös tämä maanpäällinen tomumajani. Eräänlainen koti on myös tämä maanpäällinen tomumajani. En ainakaan tilaa itselleni hierojaa. Kuuleeko joku muukin sen. Meillä koira käy hierojalla, emäntä saa selviytyä omin voimin. Kolumni E räänä arki-iltana tein jotain poikkeuksellista. Lähdin yin-joogaamaan. Jos ystäväni tulisi luokseni viettämään etätyöpäivää, en todellakaan odottaisi, että hän könöttäisi läppärinsä kanssa sohvannurkassa ties minkälaisella mutkalla syömättä päivän mittaan kunnon lounasta. Kun vein vanhan kultaisen personal trainerini eläinlääkärille, tämä ehdotti, että koira kannattaisi käyttää fysioterapiassa tai hierojalla. En tiedä, missä olisin ilman näitä, tai tiedän sittenkin: olisin sohvalla. Rullasin joogamattoni viileälle lattialle viltin päälle. En pidä urheilusta vieläkään, en edes televisiosta katseltuna. Laskeuduin matolle. Vaikka päänsärky vierailee luonani sitkeästi, en myöskään ole luopunut Suomen epäergonomisimmista työasennoistani
HYVÄN MIELEN TEKOJA Värityskuva 40 TUNNE & MIELI 1/2024
HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : J U K K A H EI N O V IR TA / U N SP LA SH 41 TUNNE & MIELI 1/2024. Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Lue parhaat hyvän mielen pohdinnat alkaneeseen vuoteen (Paremman mielen vuosi) ja inspiroidu ammattijärjestäjä Ilana Aallon arkeen iloa tuovista asioista (Voimaa arkeen). Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva)
Myös tupakoinnin, kahvinjuonnin ja alkoholinkäytön vähentäminen voivat auttaa lieventämään ahdistusta. Yksi tapa pohtia asiaa on kysyä itseltään, mitä tekisi, jos ei ikinä kertoisi saavutuksestaan kenellekään eikä julkaisisi siitä yhtäkään kuvaa somessa. Alkuun pääset esimerkiksi terveysasemalta ja työterveyshuollosta. Siihen pyrin.” NÄYTTELIJÄ, OHJAAJA JA LAULAJALAULUNTEKIJÄ MARI RANTASILA Joskus kadehdimme asioita, joita emme lopulta edes haluaisi. Sanotaan, että ihmistä pitää halata seitsemän kertaa päivässä. Helpotusta voi löytyä myös luonnossa liikkumisesta, käsitöistä, kirjoittamisesta ja lukemisesta. Elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Vuoden alku on itselle tehtyjen lupausten – ja usein myös pettymysten – aikaa. Erikoispsykologi ja tietokirjailija Satu Pihlaja toteaa, että muiden haaveiden erottaminen omista voi välillä olla vaikeaa. Ystävien, veljieni ja tyttäreni perheiden lisäksi saan iloa satunnaisista kohtaamisista vaikkapa kaupan kassalla. Jos ahdistusoireet jatkuvat pitkään, tuntuvat voimakkailta eivätkä omat keinot riitä, kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaisiin. Entä jos pyrkisimmekin vain saamaan arkeen lisää iloa ja hyvää mieltä. Keskity omiin, älä muiden haaveisiin Tunne & mieli 2023/02 KU VA : C H R IS -T O M A S KO N IE C Z N Y 42 TUNNE & MIELI 1/2024. – Kannattaa tosissaan miettiä, ketä varten tavoitteitaan tekee ja onko siinä mukana näyttämisen halua. Sopivasti kuormittava liikunta, säännöllinen ruokailurytmi ja unesta huolehtiminen ovat asioita, joihin voi itse vaikuttaa. Hymyilevät kasvot missä tahansa voivat pelastaa ikävänkin päivän. Lisäksi saatamme sortua pohtimaan, mitä muut haaveistamme ajattelevat, tai tavoittelemme tarkoituksella jotakin sellaista, millä yritämme tehdä vaikutuksen muihin. Moni on saanut apua rentoutusharjoituksista. Ahdistusta voi helpottaa omin keinoin Paremman mielen vuosi ”Ihmisten kohtaamiset ovat minulle tärkeitä. Ota matkaasi mukaan parhaat oivallukset viime vuoden jutuistamme! KOONNU T MERI NYKÄNEN Ajoittainen ahdistuneisuus on ihan normaalia, sanovat Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija Sanna Hyry ja kouluttaja Tarja Tikkanen. Joihinkin kohtaamisiin kuuluu myös kosketus, sekin on minulle tärkeää
Silloin on helpompi tunnistaa tunteitaan ja tarpeitaan. Hyväksyvä suhtautuminen vahvistaa yhteyttä itseen ja auttaa tunnistamaan sitä, mikä on itselle tärkeää. Sen avulla voi hyväksyä myös ne päivät, jolloin kaikki ei suju kuten toivoisi, ja suunnata taas lempeästi ja päättäväisesti kohti tavoitettaan. Hikoillessa moni asia ratkeaa päässäni kuin itsestään. Tunne & mieli 2023/02 KU VA : SU SA N N A K EK KO N EN 43 TUNNE & MIELI 1/2024. Oleellista on sekin, ettei täytä kaikkia tylsiä hetkiä vaikkapa älypuhelimen parissa. Sama fiilistä en saa meditatiivisessa joogassa, vaikka niin toivoisinkin. Tai vastarakastunut, jonka onnen huumaa varjostaa huoli jätetyksi tulemisesta. Lenkille ei välttämättä ole pakko lähteä – usein luovuus herää esimerkiksi pitkillä autotai junamatkoilla ikkunasta tuijotellen. ” PAKUMATKAILIJA AINO HUILAJA Myötätuntoisuus itseä kohtaan tarkoittaa hyväksyvää, ystävällistä ja lämminhenkistä suhtautumista itseen. Tämän tunnistaa luultavasti vanhempi, jonka iloon lapsesta sekoittuu suuri menettämisen pelko. Aika usein pelkäämme luopumista jo ennakolta. Kun antaudumme läheiseen suhteeseen, otamme aina samalla myös hylätyksi tulemisen riskin. Keskeistä on pysähtyä ja kuunnella itseään, olla läsnä tässä hetkessä. Murehtimalla olo ei helpotu vaan päinvastoin pahenee. Myötätunto auttaa elämäntapamuutoksissakin. Hakala tosin muistuttaa, että puhelimesta voi myös löytää inspiraation lähteitä esimerkiksi selaamalla Instagramin tai Pinterestin kuvavirtoja ja ”kylpemällä luovissa aikaansaannoksissa”. Ole ystävällinen itsellesi Anna luovuudelle tilaa Uteliaisuus ja luovuus linkittyvät toisiinsa tiiviisti. Se on tietoista valintaa kohdata itsensä kannustavasti ja tehdä tekoja, jotka ovat itselle hyväksi, sanovat Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja Merja Matilainen ja verkkokoulutussuunnittelija Päivi Tonteri. – Toki ihmisen on mietittävä mennyttä ja tulevaa, mutta jos se vie liikaa kaistaa mielessämme, siitä ei seuraa mitään hyvää. Kun olet oikein onnellinen toisesta ihmisestä, ahdistutko samassa hetkessä ajatuksesta, että menettäisit hänet. – Perustarpeemme on liittyä muihin ihmisiin, ja se tekee meistä haavoittuvaisia. Tulevaa ei kannata murehtia liikaa ”Tarvitsen liikuntaa, jossa tulee hiki: juoksua, hiihtoa tai vaikkapa lumikenkäilyä tuntureilla. Professori ja filosofi Juha T. Hakala kannustaa suhtautumaan niin ihmisiin kuin ilmiöihinkin ennakkoluulottomasti ja avoimesti, sillä luovuus kukoistaa kohtaamisissa ja uuden äärellä. Joillekin pelko on niin iso, että se on tarpeeksi suuri peruste vältellä ihmissuhteita, sanoo terapeutti Marika Rosenborg. Se auttaa myös tulemaan toimeen vaikeidenkin tunteiden kanssa. Pelko kaventaa elämää ja estää meitä elämästä nykyhetkessä. – Olisi kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä, mitä puhelin sisältöineen tuo omaan elämään tai vie siitä, hän toteaa. Liike on hyvä lääke moneen vaivaan, eikä luovuuden puute ole poikkeus. Hänelle tärkeä oivallus on ollut ajatus siitä, että tulevan murehtiminen ja myös menneen märehtiminen ovat hankalien tunteiden välttelyä
Lehden tilaajana pääset lukemaan kaikki Tunne & Mieli -lehdet vuodesta 2016 alkaen. Lisää kosketusta arkeen 1 Tunnista ajoissa merkit, jotka ilmaisevat kierteen alkamista. Rajaa se esimerkiksi 15–30 minuuttiin. Vaihda negatiiviset ajatukset realistisempiin ja tasapainoisempiin näkökulmiin. Jos huoliajatukset jatkuvat ja tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, harkitse ammattiavun puoleen kääntymistä. Pohdi, onko sinulla todisteita ajatustesi tueksi vai perustuvatko ne pelkoihin ja spekulaatioihin. + Etsi tukea ja keskustele. – Sillä, miten uskomme jonkin asian vaikuttavan meihin, on ihan valtava merkitys kaikkeen, aineenvaihdunnasta ja fyysisestä kunnosta lähtien, työpsykologi Johanna Vilmi huomauttaa. Niitä voivat olla esimerkiksi negatiivisten ajatusten toistuminen tai fyysiset oireet, kuten jännittyneisyys tai levottomuus. . Katkaise kiireestä puhumisen kierre Päästä irti murehtimisen kierteestä Vinkit antoi psyko terapeutti, erikois psykologi Jan Stenberg. Mietin, olisiko sittenkin olemassa muitakin suuntia ja vaihtoehtoisia tulkintoja. 2 Hyväksy se, että huoli on osa elämää ja voi ilmetä ajoittain. Jos jankutat jatkuvasti kiireestä ja siitä, että kesken on tuhat asiaa, keskittymisestä voi tulla entistä vaikeampaa. 3 Kyseenalaista huoliajatuksesi ja haasta niiden totuudenmukaisuus. Ajan mentyä päätä aktiivisesti lopettaa murehtiminen ja siirtyä eteenpäin muihin toimintoihin. Kun lapsi syntyy tähän maailmaan, hänet nostetaan mahdollisimman nopeasti vanhempansa iholle. Näin haastan itseäni jumittumasta vain yhteen tiettyyn narratiiviin.” OHJAAJA JA KÄSIKIRJOITTAJA TUOMAS MILONOFF KU VA : SU SA N N A K EK KO N EN 44 TUNNE & MIELI 1/2024. 5 Aseta itsellesi jokin aika päivästä, jolloin voit käydä läpi huoliasi ja pelkojasi. Älä tuomitse tunteitasi, vaan hyväksy ne sellaisina kuin ne ovat. 4 Kokeile rentoutumisharjoituksia, kuten syvähengitystä, meditaatiota tai kehon rentouttamista. Kun kerrot itsellesi, että aikaa kyllä riittää kaikkeen tärkeään ja että on itse asiassa kiva mennä loman jälkeen töihin, sama asia voi muuttua stressaavasta vain mukavan haastavaksi. Sen sijaan kannattaa vaihtaa asennetta. Lue lisää www.tunnejamieli.fi/tilaajalle Tunne & mieli 2023/04 ”Kun huomaan olevani voimakkaasti jotain mieltä, pysäytän ajatukseni ja mietin analyyttisesti, miksi ajattelen ja tulkitsen asiaa näin. Pienikin ystävällinen ele, vaikka olkapään kevyt puristus, voi viestiä siitä, että toinen on läsnä ja hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Tämä auttaa irrottautumaan tunteiden voimasta ja vähentämään niiden valtaa itseen. Harjoitusten avulla voit rauhoittaa mielesi, vähentää stressiä ja päästä eroon murehtimisen kierteestä. Tarve koskettaa ja tulla kosketuksi ei myöhemminkään häviä, vaan se säilyy meissä kuin biologisena perusasetuksena läpi elämän. Erityisen tärkeää fyysinen läheisyys on silloin, kun ihminen on esimerkiksi surun tai sairauden vuoksi heikossa kunnossa psyykkisesti tai fyysisesti. – Kosketus tarjoaa suojaa ja yhteenkuuluvuutta, ja sen avulla ihminen otetaan lauman jäseneksi. Mehän olemme tietynlaisen evoluution tuloksia, kädellisiä laumaolioita, sanoo kulttuuriantropologi, filosofian tohtori Taina Kinnunen
Lääkäri Atella on järkeviä näkemyksiä päihteiden käytöstä ja siitä, miten niistä kannattaa nuorten kanssa puhua. Lukemista ja tekemistä Luen paljon kirjoja, ja sain uusia vinkkejä Lukemisen taikaa talveen -jutusta. Itse en välitä pinnallisista ihmissuhteista, joita syntyy esimerkiksi harrastusten parissa tai naapureiden kanssa. Koen tärkeämpänä emotionaalisen ja syvällisen ihmissuhteen, johon kuuluu myös syvä luottamus. LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Tällaisia suhteita ei synny hakemalla vaan onnellisina sattumina elämässä. Kiitos hyvästä lehdestä. Juttuvinkki: haluaisin lukea lehdestä, miten taloustilanne voi vaikuttaa mielenterveyteen. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Mitä riippuvuuksien takaa löytyy?. Toinen riippuvuusjuttu Kohtuuden polulla ei puolestaan vakuuttanut ainakaan minua. Aihe on itselleni ajankohtainen, ja sain jutusta hyödyllistä tietoa. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Syvällisiä suhteita Lehdessä kirjoitettiin aikuisen yksinäisyydestä. Mikä juttu sytytti. Järkevästi päihteistä Kiinnostavinta luettavaa lehdessä oli Suoraa puhetta päihteistä. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Lukijoilta 45 TUNNE & MIELI 1/2024. Plussaa monipuolisuudesta ja siitä, että aivojumpparistikot jatkavat lehden hyödyntämistä vielä lukemisen jälkeenkin. Koen sellaiset ihmissuhteet pikemmin rasitteena. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Lemmikkijuttu kolahti Paras juttu lehdessä oli Haaveiletko lemmikistä. Oivalluksia ja ymmärrystä Erilaisista riippuvuuksista kertova Mitä riippuvuuksien takaa löytyy. -jutussa oli sanoitettu taustatekijöitä ja syitä sellaiseen muotoon, että juttu herätti oivalluksia sekä ymmärrystä. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Lehden 6/23 arvonnassa Aivoblues-kirjan voitti Jaana Kainulainen. Onnea voittajalle! Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Ilana Aallon kirjan Vartin voima – 365 nopeaa konstia kodin järjestämiseen (Atena). Koko lehti tuli luettua läpi, ja kaikki artikkelit olivat mielenkiintoisia. Koen, että tämä lehti antaa tukea ajatuksilleni laajemminkin. Jutun kirjoitti toimittaja Helinä Kujala
Keskustelut lasten kanssa Kävelen joka aamu 10-vuotiaan kuopukseni kanssa kouluun. Voimaa arkeen TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA JONNE RÄSÄNEN Kulttuurihistorioitsija ja ammattijärjestäjä Ilana Aalto löytää iloa arkeensa puutarhasta ja pienestä paheestaan. Mikä ihana sihinä siinä onkaan, viis terveysviranomaisten ja hammalääkärini varoituksista. Kesällä käyn palstalla hoitamassa päätäni ja kasvejani niin usein kuin voin. Päätin maksimoida voiton sijasta oman vapaa-aikani. Joku juo iltapäiväkahvin, minä korkkaan kylmän juoman. Käytän viisi minuuttia siihen, että suoristelen tavarat sohvapöydällä, tai vartin siihen, että perkaan sukkalaatikkoni. Seuraukset näkyvät itsetunnossa, työelämässä, ihmissuhteissa ja hyvinvoinnissa ylipäätään. Virginia Woolf kirjoitti, että nainen tarvitsee oman huoneen. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Vartin voima – 365 nopeaa konstia kodin järjestämiseen (Atena). Kodin järjestäminen on voimaannuttavaa. Suunnittelin yrityksen laajentamista kalliin kehittämiskonsultin kanssa. On etuoikeus saada pysyä kiinni nuorten maailmassa. Eräässä keskustelussa valkeni, että olin hakoteillä: en todellakaan halunnut lisää työtä. Pieni järjestäminen Taltutan arkista ärtymystä pienellä järjestämisellä. Omani on keinomakeutettu kolajuoma. Asiakaspalaute Koen syvää merkityksellisyyttä, kun asiakkaani ja seuraajani kertovat, miten heidän arkensa ja vointinsa on parantunut. Minusta ruuhkavuosia elävä perheenäiti tarvitsee oman puutarhan, johon paeta arjen hulinaa. Rauhalliset aamut ja pitkät lomat ovat luksusta, jota rahalla ei saa. Lyhyemmät työpäivät Kun perustin kodin järjestämisen verkkovalmennuksia tarjoavan yrityksen, olin aluksi monta vuotta tauotta töissä. Talvella kunnostan mökkiäni, dyykkaan 50-luvun kalusteita Torista ja virkkaan pitsiä ikkunoihin. Matkalla puhumme läpi edellisen yön unet, nelosluokan ihmissuhteet ja suuret käsitteet, kuten ihmisoikeudet. KU V IT U S K U V AT : SH U TT E RS TO C K 50 TUNNE & MIELI 1/2024. Puutarhapalsta En heti tajunnut, miten tärkeän asian sain elämääni, kun pari talvea sitten ryhdyin siirtolapuutarhuriksi. Kaiken kaaoksen keskellä pieni pala järjestystä luo toivoa ja luottamusta siihen, että kaikki muukin voi järjestyä. Perheen kaksi teiniä opettavat minulle päivittäin, millainen kalkkis olen, vaikka kuvittelen olevani hyvinkin perillä asioista. Kokis Jokainen ansaitsee paheen tässä kunnollisuutta ja suorittamista yliarvostavassa ajassa
ADHD AIKUISENA Keskittyminen ei onnistu ja asiat ovat koko ajan jotenkin sekaisin – onkohan minulla adhd. HELPOTUSTA RAHAHUOLIIN Mielenterveyden haasteet aiheuttavat usein rahahuolia, ja talous voi olla tiukilla, vaikka kävisi töissä. TUKEA MIELELLE Ensi numerossa 51 TUNNE & MIELI 1/2024. Mistä saa apua. Jokaisen mieli on välillä maassa. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.4. Kevään lehdessä pohditaan, millaista tukea mielelle on tarjolla ja milloin on aika hakea ulkopuolista apua. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : SH U TT ER ST O C K MASENNUSTA VAI ALAKULOA. Mutta milloin on kyse masennuksesta tai muusta mielenterveyden ongelmasta ja milloin tavallisesta alakulosta. Asiatuntija kertoo, milloin testeihin kannattaa hakeutua
FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TIETOA TARINOITA TUNNETTA tunnejamieli.fi › tilaa lehti Katso talven kampanjahinnat ja tilaa lehti osoitteessa Anna itsellesi tai lahjaksi kevyempää mieltä koko vuodeksi! UUTTA! Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko arkiston vuodesta 2016 alkaen.