Anteeksianto voi olla työlästä mutta vapauttavaa ADDIKTIOIDEN JÄLKEEN Päihteet ja vuorikiipeily olivat Teemulle pakokeinoja Opettele eroon jatkuvasta ylivireydestä KAUHEA KIIRE! LINNEA LEINO ”Avun pyytäminen ja vastaanottaminen on rohkeaa”. Älä ryhdy työn sankariksi Mentori toi rohkaisua urapolulle Näin pidät huolta päästäsi 1/ 2 2 5 ILOA & VIRKEYTTÄ AIVOILLE FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TULITKO LOUKATUKSI
FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TILAA KIRJE SIVUILLAMME! tunnejamieli.fi » tilaa uutiskirje. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä
Sorrun joskus huonoina päivinä ajattelemaan, ettei asioihin voi vaikuttaa. Listalta voi poimia vaikka yhden asian ja miettiä, mitä uutta sen kautta voisi tuoda arkeen. Kun sellaisena päivänä pääsee hengittämään ulkoilmaa, mieli muuttuu helposti yhtä kirkkaaksi kuin talvinen sää. Olen aina rakastanut näitä kevättalven päiviä. Talviset eväsleivät Parasta juuri nyt 3 TUNNE & MIELI 1/2025. Nams! PÄÄKIRJOITUS MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi T iedätkö sen helmikuisen päivän, kun aurinko paistaa ja osuu ihanasti valkoiseen hankeen. Usein parhaat neuvot kuulostavat vähän tylsiltä ja itsestäänselviltä. Lisää kirkkaita päiviä Meri Lue lisää aivoterveydestä sivulta 6 ja vireystilan säätelystä sivulta 43 alkaen. Aivotutkijat ovat kuitenkin sitkeästi sitä mieltä, että ravinto, uni, fiksu vuorokausirytmi, liikkuminen ja riittävä palautuminen pitävät päämme kunnossa ja tekevät elämästä parempaa. Itse nappaan listalta tänä talvena liikkumisen, ja lähden valoisaan aikaan ulos aina, kun se vain on mahdollista. Jotain samaa on niissä päivissä, kun on edellisenä yönä saanut nukkua oikein makeasti. Kunnon eväsleivät pidentävät talvista retkipäivää, kun ei tarvitse lähteä nälän perässä kotiin. Kaikki asettuu kohdilleen: asiathan ovat oikeastaan aika hyvin. Ilmassa tuntuu aavistus keväästä, aurinko lämmittää kasvoja. Istuinalusta, höryävä juoma ja herkulliset leivät takaavat onnistuneen tauon ja antavat energiaa jatkaa matkaa. Tekee mieli katsella uteliaana ympärille ja hymyillä vastaantulijalle. Täältä tullaan, ladut, hanget ja kaupungin loskaiset kadut! . Kyse ei siis ole luopumisesta vaan hyvän lisäämisestä. Jos haluat kokeilla leikkeleiden tai juuston sijaan jotain uutta, niin tofusta saa hyvän lisätäytteen eväsleipien väliin – testaa esimerkiksi siivutettua kylmäsavutofua paprikan ja kurkun kanssa. Kaikkea ei toki voi hallita, mutta mikäli elämäntilanne on jokseenkin tasainen, oman vireystilansa ja aivoterveytensä hyväksi voi tehdä paljonkin. Ne tuovat mieleeni lapsuuden lumilinnojen onkaloissa möyrimisen, märkien villalapasten tuoksun ja rinnekahvilan kaakaotauot
4 TUNNE & MIELI 1/2025. Levoton mieli on saanut Teemu Suomisen tekemään ylilyöntejä – hyvässä ja pahassa. Kaupungissa kuuntelen äänikirjaa tai ystävien pitkiä ääniviestejä. Metsässä olen vain omien ajatusteni kanssa, ilman kuulokkeita.” LI N N E A LE I N O 10 TÄSSÄ NUMEROSSA VAUHTIA JA RAUHAA. Vastapainoksi hän on löytänyt vaeltamisen. Vera Oinonen (oik.) sai tukea oman urapolkunsa etsimiseen Nina Prusilta. Linnea Leinolla riittää tarvittaessa energiaa kovaankin työtahtiin. ”Kävelen paljon. ROHKAISUA MENTORILTA. 22 34 AVOIMESTI ADDIKTIOISTA
28 Antaisinko sittenkin anteeksi. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 34 Rauhaa kohti Levoton mieli on saanut Teemu Suomisen tekemään ylilyöntejä. Ja ennen kaikkea: miten siitä tehdään sellaista, että mielemme voisi paremmin. Nyt hän harjoittelee olemaan rauhassa itsensä kanssa. Miksi työelämä uuvuttaa ja ahdistaa meitä. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Kirkkaita päiviä. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 33 Älä ruoki työn sankaria Kolumni työelämästä. Pidä huolta aivoistasi. ILMIÖ & TIETO 16 Miten tehdä työelämästä ihmisen kokoista. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 43 Irti kiireen koukusta Kiireinen elämänrytmi ruokkii ylivireyttä, eikä kierrosten laskeminen ole aina helppoa. Sitä voi kuitenkin harjoitella. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 42 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 1/2025. 8 Kirjat Lukemista talven keskelle. 50 Voimaa arkeen Aivotutkija Mona Moisala saa voimaa elämäänsä taiteesta ja kunnon yöunista. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.4. 6 Mitä uutta. 22 Yhdessä esteiden yli Kun Vera Oinonen kaipasi tukea ja rohkaisua oman urapolun etsimiseen, hän sai sparraajakseen Nina Prusin. Anteeksianto ei poista vääryyttä, mutta se voi helpottaa kokemuksen nostattamia ikäviä tunteita ja tuoda mielenrauhaa. KANSSAKULKIJAT 10 ”Avun pyytäminen on rohkeaa” Linnea Leino pystyy vetämään tarvittaessa pitkään kovallakin tahdilla. HYVÄN MIELEN TEKOJA 37 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. Vastapainoksi hän tarvitsee pitkiä kävelylenkkejä. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Päätoimittaja Meri Nykänen p
Jos on koko ajan stressi päällä ja taistele tai pakene -tilassa, aivot kuormittuvat. Voisiko ulkona piipahtaa lyhyesti keskellä päivää myös talvella, kun valoa on vain vähän tarjolla. Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, millaiset teot lisäävät aivoterveyttä. Aivoterveyttä vuoteen! Lupasitko sinäkin vuoden alussa, että haluat lisätä keskittymiskykyä ja pitää mielen kirkkaana. Jos töiden tai elämäntilanteen kannalta vain on mahdollista, liikkuminen ja aktiivinen toiminta on hyvä ajoittaa valoisaan aikaan. Kun tunnistaa juuri oman haasteensa, aivoterveyteen panostamisen voi aloittaa siitä. Harva saa ruksia jokaiseen kohtaan – mutta aika moni vähintään yhteen. MITÄ UUTTA. Milloin on silppuhommien aika, ja milloin pidän tauon. Silloin elämässä oli paljon liikkumista ja luonnonvaloa. Säännöllinen tauottaminen vähentää multitaskaamista ja auttaa tekemään parempia päätöksiä. KOONNUT MERI NYKÄNEN Kotona voi yhdessä miettiä, millaisia ruokia sieltä olisi hyvä löytyä. Jos pöydällä on pilkottuja porkkanoita, ne tulee syötyä – kuten myös berliininmunkit. TYÖPÄIVÄN TASAPAINOTTAMINEN PÄIVÄÄN PITÄISI MAHTUA sekä innostumisen että rauhoittumisen hetkiä. Työpäivät on hyvä suunnitella niin, että tietää, mitä on milloinkin tekemässä ja mitä haluaa saada aikaan. Aktiivisuus päivällä auttaa pitämään yllä fiksua vuorokausirytmiä. OMIEN RISKITEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN AIVOTERVEYTTÄ UHKAAVIA asioita ovat tutkitusti jatkuva stressi ilman palautumista, pitkäaikainen yksinäisyys, nukkumiseen liittyvät ongelmat, liikkumattomuus ja huono tai yksipuolinen syöminen. Tämä koskee myös muita kuin työssäkäyviä, sillä kaikki tarvitsevat vaihtelua. LIIKE VALOISAAN AIKAAN IHMISEN GEENIT ja aivot ovat aika lailla samat kuin 20 000 vuotta sitten, jolloin keräsimme itse ruokamme. 6 TUNNE & MIELI 1/2025. Pimeään aikaan on hyvä pitää myös kotona ja töissä kirkkaita valoja päällä
Jos pöydällä on pilkottuja porkkanoita, ne tulee syötyä – kuten myös berliininmunkit. Ideana on keskustella vaikeista ja noloistakin aiheista kiinnostavien vieraiden kanssa. MUUTOSTEN MIETTIMINEN PIKAISTEN LUPAUSTEN sijaan kannattaa pysähtyä miettimään omaa elämää ihan rauhassa: Mitä todella haluan muuttaa ja miksi. ONKO SINULLA perheelämään ja vanhemmuuteen liittyvä kysymys, jota et ole uskaltanut sanoa ääneen. Ei hätää, luultavasti tätäkin kysymystä käsitellään Julia Thurénin podcastissa Melkein kaikki perheestä. Mitä niiden tilalla voisi olla. Millaiset tavat ja teot vievät kohti pysyvää muutosta. Onko siellä sellaisia asioita, jotka vievät kohti haluamaani muutosta. Kun tavoitteista puhuu ääneen, ne tulevat todellisiksi. Se keskittyy toipumisen prosessiin ja elämänlaadun parantamiseen. Ympäristön tietoinen muokkaaminen auttaa valintojen tekemisessä. Mitä ympärilläni näkyy. Kotona voi yhdessä miettiä, millaisia ruokia sieltä olisi hyvä löytyä. MIELENTERVEYSPERUSTEILLA haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä koskee alle 35-vuotiaita. Pöydällä lojuva tupakka-aski ja kaapista löytyvät keksipaketit eivät kannusta terveellisempiin valintoihin. Podcast on kuunneltavissa Yle Areenassa. Kieltojen sijaan on hyvä ajatella, mitä kaikkea hyvää saankaan tilalle. Lähde: Elo LÄHESTYMISTAPA , jossa korostetaan yksilön voimavaroja ja mahdollisuuksia elää täysipainoista elämää mielenterveyshäiriöistä huolimatta. Se, kenen kanssa menet kahville tai lounaalle, vaikuttaa molempien syömiseen. 7 TUNNE & MIELI 1/2025. Toipumisorientaatio Suoraa puhetta 37 % Luku Sanaselitys Luureissa KU VA : SH U TT ER ST O C K YHTEISET TAVOITTEET ONKO SINULLA LIITTOLAINEN eli luotettava ihminen, jonka kanssa voit puhua hyvän ravinnon, unen ja riittävän liikunnan merkityksestä. Miksi tsempata yksin, kun aika monella meistä on samat haasteet. Lähde: Aivosäätiön webinaari: Miten rakentaa aivoterveellinen vuosi 2025
Kaikki ikävät kokemukset eivät johda aina traumatisoitumiseen. Traumatisoitumista nähdään arkipuheessa helposti sielläkin, missä sitä ei ole. Kirjassaan Traumatisoitunut keho ja mieli hän tarjoaa asiantuntevan katsauksen traumatisoitumiseen, jonka ymmärtämisessä on hänen mielestään yhä opittavaa. Kirjoittaja haluaa purkaa länsimaisessa kulttuurissa vallitsevaa erottelua ja tuoda esille, millaista hyötyä traumojen käsittelyyn saadaan yhdistämällä nämä kaksi. Punkanen varoo tarjoamasta liian yksinkertaisia kehollisia ratkaisuja ja korostaa, että traumojen hoidossa tarvitaan ammattilaisen apua. Myös trauman todellinen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Kehollisia menetelmiä ymmärretään pikkuhiljaa paremmin, mutta niihin liittyy edelleen paljon tutkimatonta tietoa. Kehollisuus on kirjoittajan mukaan oleellinen osa traumojen käsittelyä, ja kirjassa käydäänkin läpi muun muassa autonomisen hermoston ja vagushermon toimintaa sekä TRE-menetelmää. Traumoista ja traumatisoitumisesta puhutaan paljon ja välillä liian kevyesti, kirjailija sanoo. Kirjan tavoitteena on selventää traumatisoitumisen käsitettä ja korjata siihen liittyviä väärinkäsityksiä. K ehon ja mielen yhteydellä on ratkaiseva merkitys traumojen käsittelyssä, sanoo Marko Punkanen. Hän on vaativan erityistason traumapsykoterapeutti, tanssi-liiketerapeutti ja musiikkiterapeutti, joka työskentelee traumapsykoterapeuttien kouluttajana ja työnohjaajana. Punkanen painottaa, ettei mikään kokemus ole itsessään traumaattinen, vaan kyse on siitä, miten tapahtuma vaikuttaa yksilön mieleen ja kehoon. Ensimmäinen osa käsittelee traumatisoitumisen määrittelyä ja sen vaikutuksia, toinen osa toipumista ja kolmas osa hoitomuotoja. Kirja koostuu kolmesta osasta. Keho, mieli ja trauma KOONNUT MERI NYKÄNEN MARKO PUNKANEN: TRAUMATISOITUNUT KEHO JA MIELI (TUUMA 2025) KIRJAT K UV A: A LIN A UO TI LA Marko Punkanen 8 TUNNE & MIELI 1/2025. Se sopii luettavaksi niin ammattilaisille kuin aiheesta yleisesti kiinnostuneillekin. Kirja on fiksua luettavaa kaikille, jotka haluavat syventää ymmärrystään traumoista ja löytää keinoja niiden käsittelyyn. Keho ja mieli eivät ole erillisiä, vaan muodostavat kokonaisuuden
Pysyvä muutos ei lähde kielloista vaan itseymmärryksestä. Nokkelasti rakennettu tarina etenee kuin vetävä dekkari. MONA MOISALA: TYHMÄ TYÖELÄMÄ (OTAVA 2025) MARKUS NUMMI: KÄRÄJÄT (OTAVA 2024) Hyvinvoiva ja terve työyhteisö on tuottavampi kuin sellainen, josta revitään keinolla millä hyvänsä tehot irti. Kirjoittaja kritisoi tehokkuuspaineita ja työkulttuuria, joka ei hyödynnä aivojen luontaista tapaa toimia. TAIJA WILENIUS: PAINO MIELESSÄ (JOHNNY KNIGA 2024) * * * LUKUTOUKALLE. Lukija jätetään valon puolelle. MELISSA DE COSTA: KAIKKI TAIVAAN SINI (TAMMI 2024) * * * FIKSUSTI PAINOSTA. Tyhmentävien tapojen tunnistamisen lisäksi lukijalle tarjotaan käytännön Markus Nummen upea romaani Käräjät vie lukijan maalaiskylään Etelä-Pohjanmaalle keväällä 1938. myös kertoo näkemästään. Keskiössä on koko kylän tuntema outoja höpisevä Vilja-täti, joka tarkkailee kyläläisiä ikkunastaan – ja lopulta vinkkejä sekä ratkaisuja aivoystävällisempään ja inhimillisempään työskentelyyn. Tutkinta nostaa pintaan koko kyläyhteisön ihmiskohtalot ja synkät salaisuudet. Nuori etsivä saapuu tutkimaan epäilyä sikiönlähdetyksestä, ja lopulta käräjille joutuu yli neljäkymmentä ihmistä. Hänen mukaansa nykyinen ajattelutyö ja työympäristö tuhoavat aivokapasiteettia ja hyvinvointia. ANNI KYTÖMÄKI: MIRABILIS (GUMMERUS 2024) Lue myös! Kohti parempaa työelämää Koskettavia ihmiskohtaloita Aivotutkija Mona Moisala tuo uutuuskirjassaan Tyhmä työelämä esiin modernin työelämän kriisin, joka rasittaa aivojamme enemmän kuin koskaan. Hyvinvoiva ja terve työyhteisö on myös tuottavampi kuin sellainen, josta revitään keinolla millä hyvänsä tehot irti. ELÄMÄNVIISAUKSIA. Tarina alkaa suomalaisesta siirtokunnasta Amurinmaalla. Työrauha, keskittymiskyvyn palauttaminen ja yksilöllisten erojen tunnistaminen tuovat hyvinvointia työpaikoille. Tapahtumat ovat synkkiä, mutta Nummi taitaa inhimillisen ja lämpimän kerronnan. Suorapuheinen kirjailija haluaa muuttaa suomalaista työelämää ja samalla kilpailykykyä parempaan suuntaan. Tuhti romaani vetää lukijan mukaan kiehtovalle seikkailulle 1800–1900-luvun vaihteeseen. Mikäli hyvän mielen kirjallisuus sekä suuret rakkauden ja menetyksen tunteet ovat sinun juttusi, tätä menestysromaania ei kannata jättää lukematta. Kuka on syyllinen, ja kenen sanaan voi luottaa. 9 TUNNE & MIELI 1/2025. Kirja kertoo uusimman tiedon syömisen psykologiasta
Avun pyytäminen KANSSAKULKIJA LINNEA LEINO on rohkeaa 10 TUNNE & MIELI 1/2025
Vaikeat vaiheet ovat opettaneet häntä luottamaan siihen, että paha olo helpottaa aikanaan. 11 TUNNE & MIELI 1/2025. Näyttelijä Linnea Leinon hyvinvointi koostuu sohvalla löhöämisestä, vankasta tukiverkosta ja rakkaasta työstä. TEKSTI EVE RISTO KUVAT SUSANNA KEKKONEN Kiireisen viime vuoden jälkeen Linnea Leino on palautunut reissaamalla lämpimään ja viettämällä aikaa rakkaiden ihmisten kanssa
Matkustamista, ystäviä ja pitkiä, rauhoittavia tunteja metsässä omien ajatusten kanssa. Leinolta kysytään usein, että eikö hän pelkää vaeltaa yksin. Mökkeilyä ja luonnossa oleskelua aina rakastanut Leino sai kahdeksan vuotta sitten päähänpiston ja päätti kokeilla vaeltamista. Minulla on maailman mukavin nojatuoli, jossa on ihana katsoa telkkaria. Palo ammattiin ei sammunut, ja lukion jälkeen suunta oli selvä: Helsingin Teatterikorkeakoulu tai Tampereen yliopiston näyttelijäopinnot. – Olihan se sellaista tykitystä. Kymmenen vuotta sitten mielen asioista ei puhuttu yhtä avoimesti kuin nyt. – Olen tehnyt kodistani sellaisen, että sinne on ihana palata. Silloin tekisi mieli sanoa, että äsken ei vielä pelottanut! Luonto tuo Leinolle mielenrauhaa ja onnellisuutta. Keväällä hänet palkittiin Lapua 1976 -elokuvan pääroolista yleisön suosikkinäyttelijänä Jussi-gaalassa, ja syksyllä kotikatsomot seurasivat näyttelijän taidokasta liitoa Tanssii tähtien kanssa -kisassa. Syvien vesien kautta Kun Linnea Leino näki alakoululaisena Pariisissa Romeo ja Julia -esityksen, hän ilmoitti vanhemmilleen haluavansa näyttelijäksi. – Minulla on aika stydi bensa. Ulkopuolelta voi olla vaikea hahmottaa, ettei näyttelijän elämä ole välttämättä koko ajan pelkkää menoa. Vuoteen mahtui myös rauhallisempia kausia. Eläimet ja metsä eivät pelota, mutta joskus ihmisten lähestyminen on pelottanut. Reissun jälkeen oli selvää, että tässä oli uusi harrastus. Voin vetää aika pitkään kovalla tahdilla, kun on tarve, Leino nauraa. 12 TUNNE & MIELI 1/2025. Hän heitti rinkan selkään ja suuntasi Salamajärven kansallispuistoon. Nykyään se on melkein niin päin, että kuka nyt ei kävisi terapiassa. Koulujen ovet eivät kuitenkaan auenneet heti, vaan hän pääsi sisään vasta kolmannella kerralla. Oikeanlaista apua oli aluksi vaikea löytää. Muun muassa kodin merkitys on kuvausreissuilla kulkevalle näyttelijälle suuri. Ailahtelevaan rytmiin sopeutuminen ei tuota Leinolle vaikeuksia, kunhan oman elämän palikat ovat hyvässä järjestyksessä. Eikö ollutkin mahtavaa tietää, mitä oikeasti haluaa tehdä. Kymmenen vuotta sitten mielen asioista ei puhuttu yhtä avoimesti kuin nyt. Se on hyvää vastapainoa sille, että välillä elämässä on lujakin tahti päällä. Vain muutamia päiviä voitokkaan finaalin jälkeen hänet nähtiin suitsutetussa tyylissä Linnan juhlien punaisella matolla. Moninainen on sana, jolla Linnea Leino kuvailee viime vuottaan. Ensimmäisten hakukertojen jälkeen hän masentui. Elokuvateattereissa parhaillaan pyörivät leffat on esiintyjien osalta tehty jo vuosi pari sitten, Leino muistuttaa. – En edes tuntenut silloin ketään, joka kävi terapiassa. Hän ei pitänyt itseään ihmisenä, joka voisi masentua tai käydä terapiassa. Metsässä hän ei pidä kuulokkeita, vaan antaa ajatusten tulla ja mennä. – Joku läheinenkin voi kysyä joskus, että onko minulla ollut nyt kauhean kiireistä. Aluksi Leinon oli vaikea hyväksyä omaa masennustaan. Hän on kotonaan autiotuvissa, hakatessaan halkoja illan hämärtyessä ja kuunnellessaan erämaan ääniä. Hän ei pitänyt itseään ihmisenä, joka voisi masentua tai käydä terapiassa. Saatan sanoa siihen, että olen kyllä juuri katsonut kotona kolme viikkoa telkkaria! Koti tarjoaa turvapaikan Freelancerin elämä on vaihtelevaista, ja normaali arki voi elokuva-alalla olla venyvä käsite. Täytin viime vuonna 30, ja oli ihanaa, kun vuodesta tuli itselle ikimuistoinen, Leino sanoo. Leino pudistelee ajatukselle päätään. Hän halusi olla osa tuota upeaa maailmaa. Hymy katosi Leinon kasvoilta, ja hän vetäytyi entistä useammin omiin oloihinsa. Ajatukset olivat vain seuraavissa pääsykokeissa. – Joskus vieras mies on tullut kysymään outo katse silmissään, että eikö sinua pelota täällä yksin. T anssitreenejä, glamouria, palkintogaaloja. Vaeltaminen tuntuu Leinolle nykyään jopa pyhältä rituaalilta. Kerran kohdalle osui lääkäri, joka vähätteli nuoren Leinon masennusta Aluksi Leinon oli vaikea hyväksyä omaa masennustaan. Kaverit yrittivät lohduttaa, että ainakin hänellä oli eteenpäin ajava intohimo. Siellä minulla on hyvä ja turvallinen olo. Tavallaan, mutta haaveen tavoittelu ja siinä toistuvasti epäonnistuminen oli kivuliasta. Taival ensimmäisen terapeutin kanssa päättyi ikävissä merkeissä, ja Leino päätyi marssimaan vastaanotolta kesken istuntoa. Työpäivä saattaa alkaa yhdeltä yöllä, ja lounastauko voi osua aamuneljään. Silloin voi ajatella mieltä painavia asioita, kävellä ja antaa hyrräävän mielen hiljentyä. Ystävien tekemillä ja sukulaisten vanhoilla tavaroilla on minulle myös suuri merkitys. Viimeiseen vaiheeseen pääseminen hakuprosessissa ehti ruokkia jo toivoa ja mielikuvia siitä, millaista olisi nähdä oma nimi listassa
Konkreettiset muistiinpanot auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa. Minulla on ystäviä sekä omalta alalta että esimerkiksi kouluajoilta. Pikemminkin niin, että se, mikä ei tapa, voi heikentää ihmistä todella. Hän kannustaa ihmisiä etsimään sinnikkäästi sopivaa auttajaa, vaikka matkalla olisi huonoa tuuria. Leino ei kuitenkaan usko myyttiin taiteilijasta, jonka tulisi kärsiä ollakseen parempi työssään. Some ei aiheuta hänelle juuri päänvaivaa. Kokemuksesta saattaa hänen mielestään olla myös hyötyä näyttelijän työssä, jossa empatia ja ymmärrys erilaisia olotiloja kohtaan on arvokasta. – Se toimii tosi hyvin! Tiktokissa on siis hyödyllisiäkin juttuja, kuten tämä, Leino hymyilee. Tukiverkko kannattelee Paha olo helpottaa, vaikkei siltä vaikeimpina hetkinä tuntuisikaan. Linnea Leino kannustaa ihmisiä etsimään sinnikkäästi juuri itselleen sopivaa apua ja terapeuttia. Käy vain, ja sitten sulkee sovelluksen. Onneksi lääkärireissulla mukana ollut äiti oli tilanteen tasalla, eikä avun hakemista jätetty siihen. Hän merkkaa ruudukkoon päivittäin värikoodien avulla oman vointinsa: ahdistuksen, terveydentilan, unet. Bussimatkojen sijaan hän tykkää tallustaa pitkin Helsinkiä ystävän pitkää ääniviestiä tai podcastia kuunnellen. Yksi arkea rytmittävä hyvinvointikikkakin löytyy. Se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle ollenkaan. Postailu Instagramiin ja kavereiden juttujen seuraaminen on kivaa, mutta hän ei vietä sovelluksissa paljon aikaa. Jo lapsena puheliaana tyyppinä tunnettu Leino oli hyvä sanoittamaan tunteitaan, ja huonot fiilikset tulee purettua edelleen matalalla kynnyksellä ystävälle tai perheenjäsenelle. Nykyisen terapeuttinsa kanssa Leino tuntee tulevansa oikeasti kuulluksi. 13 TUNNE & MIELI 1/2025. – Yhteys voi olla pienistä asioista kiinni. Vaikka joku ei ymmärtäisi sinua, se ei tarkoita, ettet tarvitsisi tai ansaitsisi apua. Lempeyttä itseä kohtaan Liian tiukat rutiinit eivät sytytä Linnea Leinoa, mutta jotkin tottumukset tuovat hänelle hyvinvointia. Leino puhuu paljon lähipiirinsä merkityksestä hyvinvoinnille. Heille voin puhua vähän eri asioista, mikä on ihanaa. Hot jooga tarjoaa keholle sopivasti haastetta ja rauhoittaa surraavan mielen. Jos alkaa tuntua siltä, että matalavirettä on jatkunut ikuisuuksiin, vilkaisu taulukkoon voi kertoa, ettei viime viikolla ahdistuksesta ollut vielä tietoakaan. Tämä on tärkein oppi, jonka masennus on Leinolle antanut. Saatamme istua tuntikausia brunssilla ja vain jutella. Leino kertoo seuraavansa ahdistustasojaan järjestelmällisesti Tiktokista opitun systeemin avulla. – Niin kauan kuin minulla on nämä ihmiset elämässäni, kaikki on hyvin. – En usko siihen, että se, mikä ei tapa, vahvistaa. ”kympin tytön ongelmaksi”
Metsässä olen vain omien ajatusteni kanssa, ilman kuulokkeita. Kaupungissa kuuntelen äänikirjaa tai ystävien pitkiä ääniviestejä. Lepo Osaan rentoutua silloin, kun olen vapaalla. Kävely Kävelen paljon. Näin huollan mieltäni ”Jostain syystä yksi negatiivinen kommentti painaa viisikymmentä kiloa ja ne kaikki kivat kommentit kilon.” Hän silti ymmärtää, että nuorten uupumus voi liittyä sosiaaliseen mediaan. 14 TUNNE & MIELI 1/2025. Se voi olla vaikka ystävän kanssa puhelimessa puhumista, karkkipussin ostamista tai leffan katsomista sohvan nurkassa. Merkkaan joka päivä ylös, ahdistiko tänään ja minkä verran. Haaveita ilman paineita Tanssi tähtien kanssa teki Leinosta tutun nimen koko kansalle. Ei ole mitään järkeä istua vertaamassa itseään jonkun toisen elämän kohokohtiin. Hän unelmoi siitä, että pääsisi näyttelemään myös ranskan kielellä, kansainvälisissä kuvauksissa. – Jostain syystä se yksi negatiivinen kommentti painaa viisikymmentä kiloa ja ne kaikki kivat kommentit kilon, Leino ihmettelee. – En voi suositella somea kenellekään, joka ei voi hyvin. Kyseessä on Tiina Puumalaisen ohjaama Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset. Keväällä Leino hyppää uudenlaiseen rooliin Kansallisteatterin lavalle. Hän on asunut lapsena Ranskassa ja käynyt ranskalais-suomalaisen koulun. On myös toinen seikka, joka vetää nousevaa elokuvatähteä aina takaisin kotimaahan: Suomen luontoa tulisi ulkomailla nopeasti ikävä. Silloin tällöin niitä kuitenkin tulee vilkaistua, vaikkei se Leinon mukaan fiksua olekaan. – Hyvinvointi ei tarkoita pelkkää fitnesselämää tai vihersmoothieita aamuisin. Omaa vointiaan tarkkaillessaan Leino pitää mielessä, ettei sairauden ja terveyden raja ole selkeä. Silti hän yrittää elää niin, ettei ajattelisi liikaa huomiota, jota menestys tuo mukanaan. – Kuvauksissa porukka vaihtuu koko ajan, mutta teatterissa pääsee tekemään tiiviisti töitä saman työryhmän kanssa. Skaala on laaja, ja apua pitäisi uskaltaa pyytää ennen kuin ollaan äärilaidassa. . Kameran edessä viihtynyt näyttelijä pääsee nyt ensimmäistä kertaa valmistumisensa jälkeen teatteriproduktioon, mikä tuntuu jännittävältä. Vaikka töitä kävisi mielellään tekemässä ulkomailla, Leinon elämä on silti tukevasti kotimaassa. Mielialan seuraaminen Pidän kirjaa esimerkiksi ahdistuksesta ja terveydentilastani. Itseään kannattaa opetella kuuntelemaan, jotta huonon hetken sattuessa voi pysähtyä pohtimaan, mikä auttaisi juuri nyt. Julkisuus tuo arkeen hauskoja kohtaamisia, kun ihmiset pysäyttelevät häntä silloin tällöin kadulla kehujen kanssa. Hänen olisi vaikea kuvitella itseään asumassa kaukana läheisistään, jotka ovat arjessa kaikki kaikessa. Toki näkyvyys tuo myös uusia työmahdollisuuksia. Niistä on vaikea olla välittämättä, eikä fiilis tarkkailun alaisena olemisesta ole mukava. Klassinen neuvo kuuluu, ettei klikkijuttuja tai kommentteja pitäisi mennä lukemaan. Siitä tiedän, missä mennään. Sen sijaan lempeys itseä kohtaan on Leinon mielestä aina paikallaan. On ihanaa vain katsoa telkkaria tai selata virkkausvideoita Tiktokista ilman painetta siitä, että pitäisi tehdä jotain. Tulevaisuuden toiveena Leinolla on päästä kokeilemaan erilaisia genrejä, kuten epookkia ja musikaaleja. Näkyvyys tuo myös harmittavia klikkiotsikoita. Avun pyytäminen ja vastaanottaminen on rohkeaa eikä tee kenestäkään heikkoa, hän painottaa
* * * Tunnetaan näyttelijänä etenkin rooleistaan elokuvissa Tytöt tytöt tytöt ja Lapua 1976, joka toi hänelle uran toisen Jussi-palkinnon, sekä vuoden 2024 Tanssii tähtien kanssa -voittajana. * * * Esiintyy tänä vuonna Kansallisteatterin lavalla Tiina Puumalaisen teoksessa Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset. LINNEA LEINO Syntynyt 1994 Helsingissä, asunut osan lapsuudestaan Ranskassa. – Olisi hienoa päästä kokemaan, miten elokuvia tehdään eri maissa, ja käyttämään työssä ranskan kieltä, jota olen puhunut viisivuotiaasta asti, Linnea Leino haaveilee. 15 TUNNE & MIELI 1/2025. Asui myös vuoden Italiassa vaihto-oppilaana
16 TUNNE & MIELI 1/2025
TEKSTI EVE RISTO KUVITUS MARIA VILJA 17 TUNNE & MIELI 1/2025. Miksi työelämä uuvuttaa ja ahdistaa meitä. Miten tehdä työelämästä ihmisen kokoista. Ja ennen kaikkea: miten siitä tehdään sellaista, että mielemme voisi paremmin. Työelämä muuttuu, mutta ihmismielen perustarpeet eivät
Työ merkitsee toimeentuloa, mutta sen tulisi rikastuttaa elämää myös muilla tavoilla: yhteisöön kuuluminen, uuden oppiminen ja onnistumisen kokemukset ovat merkittäviä hyvinvoinnin rakennuspalikoita. Hyvinvoivalla työntekijällä on selkeä kuva siitä, mitä hän tekee, ja tunne siitä, että hommat vastaavat omaa osaamista. ASIANTUNTIJA: JUHO MERTANEN, ASIANTUNTIJAPSYKOLOGI, ILMARINEN Oivallus 1 18 TUNNE & MIELI 1/2025. Esimerkiksi neuroepätyypillisyydestä on saatavilla runsaasti tietoa, ja työpaikoista on oikealla asenteella mahdollista tehdä monimuotoisia, jokaiselle työntekijälle sopivia yhteisöjä. Työurat tulevat pitenemään tulevaisuudessa. Terapia ja mielenterveysasiat kiinnostavat nykyään niin paljon, että into saattaa jopa kääntyä meitä vastaan. Siihen kuuluu se, että sairauslomilta töihin palaava saa ymmärtäväisen vastaanoton, epäkohdista on sallittua puhua, työtä johdetaan fiksusti ja mielenterveysongelmia ehkäistään ennalta. Hyvinvointia kuormittavat esimerkiksi multitaskaaminen, pätkätyöt, työelämän kiihtynyt tahti ja jatkuvat muutosneuvottelut. Työuupumus ei johdu persoonasta tai yksityiselämän ongelmista KUVITTELITKO, ETTÄ työuupumus on seurausta perfektionismista, miellyttämisen tarpeesta tai myrskyisestä yksityiselämästä. Tampereen yliopiston hankkeessa Työuupumuksen alkulähteillä selvisi, että työuupumus johtuu useimmiten suoraan työhön liittyvistä kuormitustekijöistä ja puutteellisista voimavaroista. Persoonan tai työn ulkopuolisen elämän vaikutukset taas ovat vähäiset. Uupumuksen partaalle ajava kuormitus viestii yleensä turvallisuuden puuttumisesta. Ahdistuneisuus ja uupumus lisääntyvät sekä meillä että maailmalla. Asiantuntijoilla on myös myönteistä kerrottavaa, sillä jotkin asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Työn tulisi myös tuntua jollain tavalla palkitsevalta, eikä työpaikalla pitäisi joutua pelkäämään huonoa kohtelua tai esimerkiksi kiusaamista. T yöelämään mahtuu haasteita, mutta juuri nyt siinä tuntuu olevan erityisen paljon kierrettä. Näin helposti arvellaan, mutta uusi tutkimus kumoaa luulot. On entistä tärkeämpää, että työhyvinvointi otetaan vakavasti
Se kuvaa yhteiskuntaa, joka pyrkii selittämään kaikenlaisia työelämään liittyviä ongelmia yksin mielenterveyden kautta. ASIANTUNTIJA: TUTKIMUSPROFESSORI ARI VÄÄNÄNEN, TYÖTERVEYSLAITOS ASIANTUNTIJA: JUHO MERTANEN, ASIANTUNTIJAPSYKOLOGI, ILMARINEN Oivallus 2 Oivallus 3 19 TUNNE & MIELI 1/2025. Työkyky voi heikentyä, mutta sitä voidaan myös kasvattaa. Moni on tilanteessa, jossa halua työntekoon olisi, mutta työkyky ei riitä kokoaikaiseen tekemiseen. Työelämän mielenterveyskriisi ei ratkea vain diagnooseja jakamalla MAAILMA MUUTTUU, kuten työelämäkin. Uudet ajatusmallit ja toimintatavat tuovat mukanaan haasteita, joille haemme innokkaasti syitä ja seurauksia mielenterveydestä. Elämme yksilökeskeistä aikaa. Työkyky ei ole kyllä tai ei -kysymys TYÖKYKY ON JUURI SITÄ, miltä se kuulostaa: kyky. Joillain sitä on enemmän ja toisilla vähemmän, mikä voi johtua esimerkiksi mielenterveyden haasteista. Ilmiöstä käytetään termiä psyykkinen haavoittuvuus. Kaikkien työntekijöiden työkykyä pitäisi pystyä tukemaan. Sen sijaan sama ihminen jaksaisi loistavasti tehdä hommia muutaman päivän viikossa, mutta töihin voi siksi olla vaikea päästä. Sairauspoissaolon jälkeistä töihin paluuta edistää roimasti esihenkilö, joka kannustaa ja näyttää avoimesti, että uskoo paluun onnistuvan. Vastuullinen työnantaja pyrkii ottamaan huomioon työkyvyn eri asteet. Se ei ole yksinomaan positiivinen juttu. Vaikka mielenterveyshaasteet ovat täysin todellisia, terapiasanastoon keskittyminen voi viedä huomion pois ongelmista, jotka piilevät syvemmällä systeemissä, esimerkiksi muuttuneessa työkulttuurissa ja epävarmassa taloustilanteessa. Terapia ja mielenterveysasiat kiinnostavat nykyään niin paljon, että into saattaa jopa kääntyä meitä vastaan. On vaikea tietää varmuudella, liittyykö esimerkiksi kokemamme tyytymättömyys alun perin työelämään, ihmissuhteisiin vai johonkin muuhun elämänalueeseen. On kaikkien edun mukaista, että takaisin palaavaa työntekijää odottaa luottamuksen ilmapiiri ja että koko työyhteisö saa koulutusta mielenterveysasioista. Kun töissä ilmenee ongelmia, on nykyajan hengen mukaista alkaa puhua esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöstä tai masennuksesta
Se näkyy korkeina numeroina esimerkiksi rakennusja teollisuusalalla. Alle 35-vuotiailla on reilusti enemmän sairauspoissaoloja mielenterveyssyistä kuin muun ikäisillä. Jos työntekijä joutuu pitkälle sairauslomalle, missä juurisyy on. Yllättävää kyllä, edes ikäryhmien välillä ei näy juurikaan eroja. Oivallus 5 Mielen voi olla mahdotonta erottaa työelämää muusta elämästä MONI EHKÄ TOIVOISI, että työt jäävät perjantaina visusti työpaikalle, kun itse lähtee viikonlopun viettoon. Syy alakuloisuuteen piilee harvoin vain yhdessä elämän osa-alueessa. Oivallus 4 ASIANTUNTIJA: JUHO MERTANEN, ASIANTUNTIJAPSYKOLOGI, ILMARINEN ASIANTUNTIJA: SAKARI KAINULAINEN, YTT, DOSENTTI JA TUTKIJA 20 TUNNE & MIELI 1/2025. Työpaikalla kuin työpaikalla tulisi satsata paukkuja mielenterveyden tukemiseen ja nostaa kissa reippaasti pöydälle. On myös hyvä muistaa, että työ tekee ihmismielelle hyvää. On siis vaikea tietää varmuudella, liittyykö esimerkiksi kokemamme tyytymättömyys alun perin työelämään, ihmissuhteisiin vai johonkin muuhun elämänalueeseen. Kun koemme vahvaa tunnetta, mielen on hankala erotella, mihin lokeroon fiilis tarkalleen liittyy. Vapaa-aika on vapaa-aikaa, eikö niin. Todellisuudessa työelämää ja muuta elämää voi olla mahdotonta erottaa toisistaan, ainakaan mielen syvissä sopukoissa. Tunteilla taas on tapana vaikuttaa meihin niin vahvasti, että järkeily jää niiden alle. Jos esimerkiksi työkuviot tuntuvat välillä vievän kaiken energian, kannattaa olla tarkkana. Sen sijaan varsinaista työkyvyttömyyttä psyykkisistä syistä esiintyy tasaisesti kaikenikäisillä. Vaikka esimerkiksi työelämän ja ihmissuhteiden välillä olisi meistä selkeä rajanveto, psyykeessämme ne menevät iloisesti sekaisin. Nuorten hyvinvoinnista ollaan huolissaan, ja siihen on painavat perusteet. Rationaalinen mieli osaa kyllä luetella, miten tyytyväisiä olemme esimerkiksi työtehtäviimme. Ei siis ole kiinni siitä, onko työympäristö pankkikonttori vai lastaussatama: psyykkinen hyvinvointi voi joutua koetukselle millä tahansa kentällä. Sen sijaan tilastot paljastavat, että nimenomaan mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä on saman verran kaikilla aloilla. Millä alalla vain voi uupua ja sairastua TYÖKYVYTTÖMYYTTÄ ON yleisesti ottaen eniten ammateissa, jotka vaativat fyysistä ponnistelua. Syy on tunteissa. Töitä tekevä ihminen voi todennäköisesti paremmin kuin ihminen, joka ei syystä tai toisesta pääse töihin
Kun työpaikalla on avoin ja psykologisesti turvallinen ilmapiiri, siellä on sallittua esittää kysymyksiä ja nostaa esiin myös ongelmia. Jokainen työyhteisön jäsen voi omalta osaltaan helpottaa tulokkaan sopeutumista porukkaan. Vain 44 prosenttia neurovähemmistöön kuuluvista kokee voivansa olla työpaikalla oma itsensä. Vuorovaikutus työpaikalla ei tarvitse erityistaitoja: Tervehditään, kysytään kuulumisia, kuunnellaan ja otetaan mukaan yhteisiin keskusteluihin. Samaan aikaan hän voi olla paitsi pätevä myös uskomattoman analyyttinen työntekijä. Tarjotaan apua, jos sille tuntuu olevan tarvetta. Tärkeintä on luoda ympäristö, jossa kaikkien neurotyyppien tarpeet otetaan huomioon. Tarjotaan apua, jos sille tuntuu olevan tarvetta. Työpaikkaa valitessa nuorille keskeinen kriteeri on, miten työnantaja panostaa työhyvinvointiin. Se ei vaadi erityistaitoja vaan tavallista inhimillistä vuorovaikutusta: Tervehditään, kysytään kuulumisia, kuunnellaan ja otetaan mukaan yhteisiin keskusteluihin. Aistiyliherkkyydestä kärsivälle avokonttori saattaa olla lamauttava kokemus, mutta etätöissä hän on huipputehokas. Kysymystä kannattaa pohtia tarkkaan jokaisella työpaikalla ja tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä. Joku kaipaa selkeitä rutiineja ja omaa työpistettä, toinen työskentelee parhaiten etänä ja joustavien työaikojen puitteissa. Neurokirjon työntekijä loistaa, kun hänen ei tarvitse ”maskata” NEURODIVERSITEETTI viittaa aivojen ja ajattelutapojen luonnolliseen monimuotoisuuteen. Turvallinen ja välittävä yhteisö lisää nuoren työhyvinvointia TYÖPAIKALLA ALOITTAA nuori työntekijä – miten hänet otetaan vastaan. Työelämä kaipaa lisää näkyviä esimerkkejä neurokirjon työntekijöistä ja ymmärrystä siitä, kuinka pienillä asioilla luodaan heille toimivampaa työympäristöä – ja saadaan heidän vahvuutensa käyttöön. ASIANTUNTIJA: NEUROINKLUUSIOPÄÄLLIKKÖ JA KOULUTUSJOHTAJA SALKA SALKOHARJU Oivallus 6 Oivallus 7 ASIANTUNTIJA: PSYKOLOGI JA PSYKOTERAPEUTTI LEENA BOLTAR 21 TUNNE & MIELI 1/2025. Se voi tutkitusti olla palkkaa tärkeämpi tekijä. Adhd taas voi tehdä aikataulutuksesta haastavaa, mutta sama tyyppi loistaa luovuutta vaativissa tilanteissa. . Työstään saa kannustavaa palautetta. Ensimmäiset kokemukset työelämästä vaikuttavat olennaisesti siihen, millainen kuva nuorelle syntyy omasta työkyvystään ja itsestään työntekijänä. Neuroinkluusiosta hyötyy koko työyhteisö. ”Neurokirjolle” mahtuu koko joukko erilaisia ihmisiä, joiden erityispiirre voi olla esimerkiksi autismi, adhd, dysleksia tai niiden yhdistelmä. Kun työ on terveyttä edistävää, se on eduksi kaikille, ei vain nuorille. Silmiin katsominen kahviautomaatilla voi olla todella latautunut tilanne autismikirjolla olevalle ihmiselle. Neuroepätyypillinen ihminen joutuu usein ”maskaamaan” eli peittelemään omaa luonnollista käytöstään, mikä pahimmillaan vie valtavasti voimavaroja
KANSSAKULKIJAT NINA PRUSI JA VERA OINONEN 22 TUNNE & MIELI 1/2025
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI Koska Vera Oinonen (vas.) ja Nina Prusi asuvat eri paikkakunnilla, he ovat keskustelleet lähinnä etäyhteyksin. Kuvauspäivänä he kohtasivat kasvotusten Tampereella. Kummankin mielestä työelämään pitäisi mahtua enemmän inhimillisyyttä ja vähemmän suorittamista. Yhdessä esteiden yli Kun Vera Oinonen kaipasi tukea ja rohkaisua oman urapolun etsimiseen, hän sai sparraajakseen Nina Prusin. 23 TUNNE & MIELI 1/2025
Nina Prusille työhyvinvointi on läheinen teema niin ammatillisesti kuin omakohtaisestikin. NINA PRUSI 39-vuotias henkilöstöasiantuntija ja sosionomiopiskelija. * * * Asuu Tampereella. – Tärkein oppi omasta uupumiskokemuksesta on ollut se, kuinka tärkeää on tunnistaa omien voimavarojensa rajat. 24 TUNNE & MIELI 1/2025. * * * Saa arkeensa voimaa vapaaehtoistyöstä ja vertaistukiryhmissä toimimisesta
Tuntui pelottavalta, kun lopulta en enää kyennyt siihen.” 25 TUNNE & MIELI 1/2025. OLEMME VERAN KANSSA keskustelleet paljon paitsi työelämästä myös tunteista ja siitä, kuinka tärkeää niille olisi tehdä tilaa työelämässäkin. Aloin tuolloin kiinnittää huomiota luonnon heräämiseen ympärillä, ja ensimmäistä kertaa elämässäni oikein nautin siitä, miten puiden lehdet kasvavat ja viherrys lisääntyy. Aloitin myös ratkaisukeskeisen valmentajan koulutuksen, joka avasi uusia ajatuksia ja oli henkisesti itselleni iso juttu. Korona-aika teetti tuolloin paljon lisätyötä, ja lopulta työtaakkani kasvoi liian suureksi. I nnostuin naisten parissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä oltuani mukana synnytysvertaisryhmässä. Jos minulta kysytään jonkin asian tekemistä, tiedostan, että se on vain hänen ehdotuksensa. Ajattelin, että totta kai ihmisen pitää joka aamu avata tietokone ja ryhtyä reippaana hoitamaan asioita. Uupumus olisi saattanut pitkittyä, ellen olisi saanut hyviä työterveyspalveluja ja päässyt poikkeuksellisen nopeasti myös aloittamaan psykoterapian. Oli hyvä, että hän sitä ehdotti, koska itse en olisi siihen rooliin osannut hakeutua. PALATTUANI TÖIHIN työskentelin osa-aikaisesti ja otin opintovapaata sosionomiopintoja varten. Kun valmistelimme Veran kanssa yhteistä puheenvuoroa hankkeen väliseminaariin viime syksynä, meillä oli erityisen ihana keskustelu. Keskustelut ovat olleet tosi antoisia. Minulla oli tapana ajatella, etten voi kieltäytyä mistään tehtävästä, jota minulle ehdotetaan. Sain mentoroitavakseni Veran, joka kaipasi tukea oman työtilanteensa pohtimiseen. Se oli pysäyttävää, ihanaa ja elähdyttävää. Sairastelin paljon, ja olin totaalisen väsynyt. Tuntui antoisalta keskustella syvällisistä ja herkistäkin aiheista ja saada niihin tukea toisilta. On osattava itse asettaa rajat. Uuvuin toimiessani viestinnän tehtävissä syksyllä 2020. Vera kysyi uupumuksestani ja siitä, millaisia taustasyitä siihen mielestäni oli. Se on pysäyttänyt minutkin pohtimaan sitä, miten voisin entistä paremmin kuunnella tarpeitani ja tunteitani.” Nina Prusi: ”Ajattelin, että totta kai ihmisen pitää joka aamu avata tietokone ja ryhtyä reippaana hoitamaan asioita. Toipumisessani merkittävä edistysaskel tapahtui keväällä 2022. Olin sairauslomalla pari kuukautta. Keskusteluissamme päähuomio on Veran asioissa, mutta olemme jutelleet myös esimerkiksi työuupumuksestani. Itse en tuolloin tajunnut, että kyse on uupumisesta. Itselläni on sydämenpalo siihen, että ihmiset voisivat töissä hyvin ja saisivat tehdä omannäköistä työtä. Mielestäni Vera on tosi rohkea ihminen, joka haluaa löytää oman juttunsa. Kun suunnittelimme harjoitteluohjaajani kanssa opintoihini liittyvää harjoitteluani Naistenkartanossa noin vuosi sitten, ohjaaja kysyi, lähtisinkö mentoriksi Työnimuun!-hankkeeseen. Minulle sanasta mentori tuli mieleen ihminen, joka osaa kertoa oikeat vastaukset lähes kaikkiin elämän kysymyksiin. Nykyisin osaan jo kyseenalaistaa ajatuksiani, vaikka mukautuvaisuus onkin ollut sitkeässä. Opiskelu oli minulle hyvä toipumiskeino, se antoi aikaa palautumiselle. Hankkeen tavoitteena on tukea nuorten naisten työssä jaksamista. Tuntui pelottavalta, kun lopulta en enää kyennyt siihen. On ollut hienoa huomata, että joku muukin ajattelee niin, koska kaikille se ei ole itsestäänselvyys. Yksi taustasyy on ollut liiallinen kiltteys ja omien rajojen puute. Jaamme samanlaisen arvomaailman: jokainen ihminen on arvokas, ja jokaisen ajatukset ja tunteet ovat tärkeitä. Siinä toteutui tuttu mielikuva, että harmaan elämänvaiheen jälkeen alkaa taas nähdä värejä. Minun kuuluu olla myötämielinen muita kohtaan, koska sellainen ihminen minä olen
Kuinka paljon työssä käyvä ihminen saa mokailla ja millä tavalla. Olemme vaihtaneet ajatuksia kohta vuoden ajan. Se on tärkeä muistutus, koska itse en sitä aina muista.” Vera Oinonen: 26 TUNNE & MIELI 1/2025. Koen, että opintojen ja työelämän välillä on iso kuilu, ja tähän mennessä harppaus sen yli on tuntunut liian suurelta. Pitääkö toimia vain varman päälle ja luopua uuden oppimisesta. T utustuin Ninaan, kun hänestä tuli mentorini. Hiljattain myös tajusin, että minullakin on ollut samanlainen kiltteyden ongelma, jonka Nina on kertonut oman työuupumuksensa taustasyyksi. Olemmekin jutelleet esimerkiksi rahasta ja taiteesta sekä uupumuksesta, josta meillä molemmilla on kokemusta. Hyvin pian tajusin, että huoli on turha. Kun meitä pyydettiin kertomaan tästä yhteisestä matkastamme hankkeen väliseminaarissa ja valmistelimme puheenvuoroamme, luottamus vahvistui entisestään. Ja saako työelämässä olla oma itsensä kaikkine tunteineen. Minäkin olen ajatellut, että on suostuttava tekemään kaikki, mitä pyydetään. Nina on myös useaan kertaan muistuttanut minua siitä, että voisin arvostaa itseäni vähän enemmän. ”Nina on useaan kertaan muistuttanut minua siitä, että voisin arvostaa itseäni vähän enemmän. Se on auttanut myös minua olemaan oma aito itseni. Vaikka olisin asiasta eri mieltä, en ole tuonut näkemystäni esiin riittävän selkeästi. Nina ymmärtää, että tämän kaltaisessa itsensä etsimiseen liittyvässä prosessissa ei voi olla suoraa viivaa pisteestä A pisteeseen B. Tähän liittyy myös haave kuulumisesta mukavaan, tukea antavaan yhteisöön, jossa työ ja muu elämä eivät olisi niin erillään toisistaan kuin ne yleensä ovat. Silti on ollut ihanaa, ettei kumpikaan ajattele, että keskusteluissa pitäisi edetä tarkasti valmiin kaavan mukaan, vaan prosessi voi edetä luovasti. Kaikki aiheet, jotka nousevat pintaan, ovat tärkeitä ja arvokkaita ja liittyvät asiaan. Se on ollut eheyttävä kokemus ja iso lahja.” . SUHDETTANI TYÖELÄMÄÄN olemme käsitelleet erilaisten teemojen kautta. Nyt tiedän ja tajuan tämän, mutta uskon myös, että siitä huoneesta löytyy kyllä valokatkaisijakin. Se on tärkeä muistutus, koska itse en sitä aina muista. Hän ei myöskään pyri tietynlaiseen mentorin rooliin, vaan on oma aito itsensä. Keskeisin työelämään liittyvä ongelmani on ollut se, että en ole tiennyt, mitä haluaisin tehdä. MENTOROINTIPROJEKTIIN osallistuminen on antanut minulle foorumin keskustella työtilanteestani – tilan ja luvan olla työtilanteeni kanssa kesken ja pohtia sitä avoimesti, ilman paineita. Ajatus siitä, että voin kelvata työelämään sellaisena kuin olen, on alkanut tuntua mahdolliselta keskustelujemme edetessä. Tuntui hyvältä saada rinnalle kanssakulkija, jonka kanssa voi rauhassa keskittyä tilanteeseeni. Olen opiskellut erilaisia aloja – käytännöllistä filosofiaa, taideterapiaa ja ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa – mutta en ole oikein löytänyt paikkaani työelämässä. Juttelemme kerran kuukaudessa, noin puolitoista tuntia kerrallaan. Rahaan liittyvään keskusteluun kytkeytyi muitakin teemoja, kuten virheiden tekeminen ja uuden oppiminen. Olen pyörinyt paikallani pimeässä huoneessa, enkä ole saanut mistään langan päästä kiinni. Se oli itselleni iso oivallus. Oma suuri unelmani olisi saada tehdä taideprojekteja matkustellen eri puolilla Suomea ja miksei ympäri maailmaakin, kohdata erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Ennen ensimmäistä tapaamistamme jännitin, onkohan mentorini sellainen, joka laittaa minut ’ruotuun’. Olemme keskustelleet myös unelmista. Olemme osanneet tosi hyvin luottaa vuorovaikutussuhteeseemme
Opiskellut myös taideopintoja sekä taideterapiaa. Vera Oinonen kuvaa mentorointikeskusteluja kiinnostavaksi löytöretkeilyksi, joka on antanut tilaa ja vapautta oman työtilanteen pohtimiseen. 27 TUNNE & MIELI 1/2025. * * * Asuu Helsingissä. * * * Saa arkeensa voimaa taiteesta, elokuvista, tunteista, kirjoittamisesta, syvällisistä keskusteluista, ihmisten kohtaamisesta ja luonnosta. VERA OINONEN 36-vuotias valtiotieteiden maisteri ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti
Antaisinko sittenkin anteeksi. MIELI & TIETO 28 TUNNE & MIELI 1/2025
– Samalla tavalla kuin ei voi käskeä itseään olemaan iloinen, ei voi käskeä itseään antamaan anteeksi, tutkija sanoo. – Kun loukkauksen käsittelee, anteeksianto voi tulla spontaanistikin tai vasta myöhemmin. Jos loukkaus tuntuu yhä anteeksiantamattoman pahalta, senkin tunteen äärelle on hyvä pysähtyä. Entäpä sillä, jos en niin tee. Tutkimusaihe löytyi, kun hän hankki tietoa anteeksiannosta erästä juttuprojektiaan varten. Todennäköisesti oma kokemus muuttuu tai saa ainakin erilaisia sävyjä ajan myötä. Kuka enää tahtoisi kantaa kaunaa, kun anteeksi antaminen voisi tuoda elämään niin paljon hyvää. Kosketuksiin kivun kanssa Anteeksiannon prosessissa ihminen käy läpi tapahtunutta ja sen merkitystä itselle. Onnellisuus lisääntyy, elämä tuntuu aiempaa merkityksellisemmältä, turvallisuuden tunne kasvaa. Kun psykologi, tutkija Anne Haikola kertoo, miten anteeksi antaminen voi vaikuttaa loukatuksi tulleen elämään, myönteisten asioiden määrä hämmästyttää. Loukkaukset ovat liittyneet esimerkiksi jätetyksi tai petetyksi tulemiseen, työpaikkakiusaamiseen tai siihen, että oma vanhempi on kohdellut lastaan kaltoin. Tutkimukseen osallistuneille anteeksianto oli ollut hyvin merkityksellinen ja joillekin myös henkinen tai uskonnollinen kokemus. Tutkimuksessaan Haikola on haastatellut aikuisia ihmisiä heidän anteeksiannon kokemuksistaan. Mikä kokemuksessa satutti, mitä pyhiä arvojani loukattiin. Oletko kokenut loukkauksen, jota et voi unohtaa. – Tapahtuneen yksityiskohtien pohtiminen tai loukkaajan vihaaminen eivät riitä, vaan on päästävä kosketuksiin loukkauksen aiheuttaman kivun kanssa. Helppoa ei anteeksi antaminen ei kuitenkaan ollut – päinvastoin se oli vaatinut paljon työtä ja tuottanut myös kipua. Millaisia seurauksia on sillä, jos annan anteeksi. Anteeksianto ei poista vääryyttä, mutta se voi helpottaa kokemuksen nostattamia ikäviä tunteita ja tuoda mielenrauhaa. Anteeksi antamisen mahdollisuutta pohtivan kannattaa Haikolan mukaan kysyä itseltään ainakin näitä kysymyksiä: Mitä voin antaa anteeksi ja millaisin reunaehdoin. Kyse on aina vapaaehtoisesta päätöksestä, joka jokaisella kypsyy omalla tavallaan – tai on kypsymättä. Kärsimystä ja onnea Anteeksiannossa Haikolaa kiehtoo se, että siinä yhdistyvät elämän kamaluus ja ihanuus: kipu, kärsimys, kiitollisuus ja onni. Itseään voi myös muistuttaa siitä, että tunteet muuttuvat eikä mikään olotila kestä ikuisesti. Kyse on taidosta, jota voi myös harjoitella. On helpompaa elää tätä päivää. Se oli tuonut voimaa, mielenrauhaa ja vapautta. Hän tulee tietoiseksi ajatuksista ja tunteista, joita loukkauksesta on seurannut. Se ei ole helppoa, koska me usein luonnostamme välttelemme epämukavia tunteita ja haavoittuvaisena olemista, Anne Haikola toteaa. Haikola tekee Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjaa anteeksiannon sisäisestä prosessista ja työskentelee myös vapaana toimittajana. Kyse ei kuitenkaan ole vain tahdon asiasta. Esiin tulivat kaikki ihmiselämän keskeiset ihmissuhteet pari-, perheja sukulaissuhteista ystävyyteen ja työkaveruuteen. Mitä anteeksianto minulle merkitsee. Kipu voi tarkoittaa esimerkiksi surun, järkytyksen, syyllisyyden ja häpeän kokemista ja 29 TUNNE & MIELI 1/2025. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK P arhaimmillaan se auttaa nukkumaan paremmin, vapauttaa lihasjännitystä ja laskee verenpainetta
Anteeksi antaminen ei ole kynnysmattona elämistä. Liikunta ja muu fyysinen ponnistelu on useille hyvä keino purkaa kuormitusta, minkä jälkeen tunteiden kohtaaminen ja käsittelykin saattaa helpottua. – Anteeksi antamisen kysymyksestä tehdään joskus turhan monimutkaista ja ehdotonta. Siihen kuuluu tapahtuneen käsittely, hyväksyntä ja eteenpäin meneminen. Myös muiden ihmisten tuki ja tarvittaessa ammattiapu voi olla tärkeää. Jos näin ei käy, ihmissuhteeseen asetetaan uusia rajoja. myytti myytti myytti fakta fakta fakta Kaikki me vuorollamme mokailemme, ja ennen pitkää jokainen tarvitsee anteeksiantoa toiselta. Kauheat teot ovat yhä kauheita ja vääriä anteeksiannon jälkeenkin. Anteeksianto ei sulje pois sitä, etteikö voisi yhä joskus tuntea vihaa loukkaajaa kohtaan. Anteeksianto tarkoittaa kamalien tekojen hyväksymistä. Anteeksiannon prosessiin kuuluu hyväksyntää, mutta se tarkoittaa, että sisällytämme tapahtuneet asiat elämäntarinaamme emmekä kiellä niitä. Monta tapaa antaa anteeksi Teko on jo annettu anteeksi – miksi mielessä silti häilähtää karvas katkeruuden tunne. Anteeksianto ei tarkoita väärien tekojen hyväksymistä. Joitakin auttaa kirjoittaminen, toisia taiteen harrastaminen tai vaikka halkojen hakkaaminen. Anteeksianto on aina hyväntahtoista ja pyyteetöntä. Anteeksianto kulkee käsi kädessä oppimisen ja rajojen asettamisen kanssa. Kun tunteitaan ei juokse karkuun, ne vähitellen lakkaavat häiritsemästä omaa elämää ja mielenrauhaa. Haikola vertaa tilannetta perhesuhteisiin. Ei ole yhtä tapaa antaa anteeksi, vaan kaikki kokemukset ovat mahdollisia, Anne Haikola huomauttaa. Joskus ihminen sanoo antavansa anteeksi ja uskottelee niin itselleenkin, vaikka sisimmissään hän kokee toisin. 30 TUNNE & MIELI 1/2025. Hän on ehkä kyennyt antamaan loukkauksen anteeksi vain joiltain osin. Aitoon anteeksiantoon liittyy halu luopua vihasta. Loukkauksia kukin työstää itselleen sopivimmalla tavalla. kohtaamista. Siinäkään ei tutkijan mielestä ole mitään väärää. Voimme rakastaa läheistämme syvästi ja silti joskus myös vihata häntä. Kaikki Anteeksi antaessaan ihminen hylkää oikeuden. Tämä ei pidä paikkansa, sillä anteeksiannolla on tutkitusti yhteys oikeustajuun. Jos emme hyväksy todellisuutta, voimme todennäköisesti huonosti emmekä voi antaa anteeksi. Kyse ei ole joko tai -jutusta vaan pikemminkin asteittaisesta ja hienovaraisesta ilmiöstä. Joskus anteeksiantoon saattaa kietoutua kostamista. Loukattu voi antaa anteeksi ja samalla pyytää toiselta reilumpaa kohtelua tulevaisuudessa. Antamalla anteeksi on mahdollista korottaa itsensä loukkaajan yläpuolelle, antaa itsestään kuva moraalisesti parempaa ihmisenä ja näin vahvistaa omaa identiteettiä
– Kaikki me vuorollamme mokailemme, ja ennen pitkää jokainen tarvitsee anteeksiantoa toiselta. Ehkä anteeksiannollakaan ei ole yhtä päätepistettä. * * * Saa vastapainoa työlleen perheestä, musiikista ja taiteesta sekä uinnista ja joogasta. Kun näemme toisissamme inhimillisyyden, hyväntahtoisuudelle tulee lisää tilaa. . Haikolan mukaan vanhemmat ihmiset tutkitusti antavat helpommin anteeksi kuin nuoremmat. – Usein ihminen antaa loukkauksen anteeksi nimenomaan itsensä takia, Anne Haikola sanoo. Aina anteeksiantoon ei hänen mielestään pidäkään pyrkiä. Silloin tärkeintä on saada uhri turvaan. Harjoittelussa voi päästä alkuun vaikka näin: Kun seuraavan kerran koet tulleesi loukatuksi, älä jää syyttelemään, vaan yritä asettua hetkeksi loukkaajan asemaan. – Ympäri maailmaa löytyy lukuisia esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat antaneet anteeksi mitä kauheampia rikoksia, kuten vammauttamisen tai läheisen murhan. Vaikka ihminen kykenisi antamaan anteeksi raastavankin vääryyden, se ei tarkoita teon hyväksymistä. Ihmissuhteessa, jossa on hyväksikäyttöä tai väkivaltaa, se voisi jopa pahentaa tilannetta. K U VA : SA LL A SE ES LA H T I ANNE HAIKOLA Psykologi, väitöskirjatutkija ja vapaa tiedetoimittaja. Empaattisuus edistää prosessia, samoin kuin sen tiedostaminen, että itselläkin on kyky loukata muita, vaikkei niin tahtoisikaan tehdä. TUNNE & MIELI 1/2025 31. Jokainen mokaa joskus Anteeksi antaminen on taito, johon saamme harjoitusta koko elämän ajan. Miksi tilanne eteni kuten eteni. Se todennäköisesti myös helpottuu elämänkokemuksen karttuessa. Vaikka teot vaikuttaisivat negatiivisesti omaan elämään, moni on silti pystynyt antamaan anteeksi, Haikola sanoo. * * * Tutkii väitöskirjassaan anteeksiannon sisäistä prosessia monitieteisesti yhdistäen sosiaalipsykologiaa, teologiaa ja psykologiaa. tunteet ja kokemukset ovat muuttuvaisia. Työskentelee apurahatutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Vääryys ei haihdu pois vaan jää voimaan anteeksiannon jälkeenkin. Loukkaaja saattaa tulkita anteeksi saamisen myönnytyksesi sille, että hän voi jatkaa kaltoinkohtelua – on se sitten fyysistä, henkistä, taloudellista tai hengellistä väkivaltaa. Kun luopuu ajatuksesta, että itse toimisi aina täydellisesti ja oikein, pystyy olemaan lempeämpi niin itseään kuin muitakin kohtaan, Anne Haikola sanoo
Työpaikka voi tarjota yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvinvoinnin kannalta tärkeän yhteisön. Kohdataan työkavereita ja edistetään yhteisöllisyyttä – myös hybridityössä. Kilautetaan kollegalle, aloitetaan harrastekerho, käydään yksillä töiden jälkeen, sovitaan Teams-kahvit ja muistetaan merkkipäivät. Lä hd e: H el si nk iM is si on Ty öe lä m än yk si nä is yy s -b ar om et ri 20 22 tttlehti.fi TUTUSTU LEHTEEN tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje Tilaa maksuton uutiskirje Joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työyhteisössään. Yksinäisyydellä on vakavia henkiseen ja fyysiseen terveyteen liittyviä vaikutuksia. Työkaveria ei jätetä Työ Terveys Turvallisuus -lehti – hyvän työn puolella MAINOS
Työn ei pidä täyttää koko elämää. Samalla tavalla pitäisi työroolien olla työpaikkojen – ei työntekijöiden – omistuksessa. Kirsi KOLUMNI KIRSI VÄISÄNEN Älä ruoki työn sankaria 33 TUNNE & MIELI 1/2025. Työroolista hellittäminen suhteuttaa asioita ja tuo iloa ja keveyttä elämään. Täytyy myös muistaa, että yksin tekeminen ei ole järkevää, porukalla saadaan aikaan parempaa. Siinä on monta riskiä sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Epävarmuus oman työn jatkuvuudesta voi johtaa siihen, että työntekijä varmistelee työpaikkansa säilymistä tekemällä liikaa. Kirsi Väisänen on Työ Terveys Turvallisuus -lehden päätoimittaja, joka irrottautuu töistä pelaamalla Wordfeud-sanaristikkopeliä verkossa. Sen sijaan fiksu työnantaja rakentaa toimivan sijaisjärjestelmän ja sopii työn rajoista työntekijän kanssa. Elämässä kuuluu olla kepeyttä ja leikkiä, mieluiten sekä työssä että vapaa-ajalla. Presidentillä ja pääministerilläkin on sijaisensa, kun he itse ovat estyneitä hoitamaan tehtäväänsä. Jokaiselle tekee hyvää siirtyä hetkittäin pois työidentiteetistä ja olla joku ihan muu. KUKAAN EI OLE vain työntekijä. Moni myös kokee velvollisuudekseen esiintyä asiantuntijaroolissa somessa, vaikkei siitä olisi edes sovittu työnantajan kanssa. Työ voi myös olla niin kiinnostavaa, että se vetää puoleensa ja täyttää ajatukset illalla ja viikonloppunakin. Opettele taito, josta et hyödy työssäsi. Organisaation ei pidä kannustaa sankaruuteen tai sooloiluun. ”Elämässä kuuluu olla kepeyttä ja leikkiä, mieluiten sekä työssä että vapaa-ajalla.” J oskus työstä voi tulla niin painava asia, että sen alla painuu kumaraan. Unelmoi ja toteuta itseäsi! Etäisyyttä ottamalla saa voimia nostaa pää pystyyn. Joku on äiti, joku ukki, lapsuudenystävä tai pelikaveri, motoristi, kitaristi, lukutoukka, suunnistaja, tangontaitaja tai sienituntija. RAJOJEN VETÄMINEN on siis työpaikan vastuulla, mutta aina työntekijä ei rajoja noudata. Osaamista voi käyttää työn lisäksi vaikka herkkukokkina, voimanostajana tai vapaaehtoistyöntekijänä. Erityisesti asiantuntijan voi olla vaikea irrottautua vapaa-ajallaan työroolista, jos omaan alaan liittyvään sisältöön törmää jatkuvasti mediassa. Silloin näkee ehkä selvemmin, mihin hakea muutosta. . Jos koet, että työ vie liikaa elämästäsi, kokeile ensin tätä: Sulje kännykän ilmoitukset pois, älä harhaile viestivirrassa koko iltaa. Heittäydy viikonlopuksi liveroolipeliin tai antaudu toisen ohjattavaksi joogaryhmässä, jos tavallisesti olet päätöksentekijän roolissa. Valmista hyvä illallinen perheelle tai kutsu ystävä syömään, mene kirjastoon, keikalle tai teatteriin. On vaarallista, jos yksittäinen ihminen päätyy jonkinlaiseksi työn sankariksi tai koko työyhteisön kannattelijaksi. Silloin työ on haukannut liian suuren palan elämästä. Vuoropuhelua ja vastuun jakamista tarvitaan kaikenlaisissa töissä
Rauhaa kohti MINUN MIELENI 34 TUNNE & MIELI 1/2025
Yhtenä yönä heitin ison kiven kebab-baarin ikkunasta läpi, ja oli vähällä, ettei kivi osunut ihmistä päähän. Päätin, etten halua olla se tyyppi, joka tekee jotain peruuttamatonta. Siitä alkoi pakomatkani, joka kesti pitkään. POHJAKOSKETUKSENI tapahtui kesällä 2012. Seuraavana päivänä eli 5.9.2012 laitoin korkin kiinni. Aloin kirjoittaa kokemuksistani blogia, joka sai paljon lukijoita. Otin kavereiden kanssa hauskuuttajan roolin, kun en oikein osannut muutenkaan olla. Minusta tuli isä, mutta erosin lapseni äidistä vuonna 2009, kun lapsi oli yksivuotias. VIIHDEBISNEKSESSÄ päihteidenkäyttö oli tuohon aikaan mahdollista ilman, että kukaan puuttui asiaan. Koulunkäynti oli kuitenkin vaikeaa, eikä tuohon aikaan ymmärretty, mistä se voisi johtua. Parasta vertaistukea löytyi läheltä eli musa-alalta. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVAT EEVA ANUNDI En enää pystynyt hillitsemään aggressiotani, ja se alkoi näkyä fyysisinä tekoina. En ole päätökseni jälkeen juonut. Ajattelin vain, että nyt koitti vapaus. Olin koulussa enemmänkin poissaoleva kuin vilkas, vajosin helposti omiin ajatuksiini. Kaikki alkoi kaatua päälle: luottotiedot menivät, join omat sekä firman rahat, ja muutuin väkivaltaiseksi. Jonkin lainen ulkopuolisuuden tunne kuitenkin pysyi mukana. Se oli suojakeinoni. Harrastuksesta tuli myös ammatti, kun pääsin parikymppisenä töihin Radio Cityyn. Olin koko ajan ahdistunut, ja pakenin oloani nousuhumalaan. Otin esimerkiksi hetken mielijohteesta lopputilin radiohommista. Tarvitsin hyviä kommentteja ja myönteisiä tunteita. Olin impulsiivinen, ja tein isoja päätöksiä miettimättä. TEINI-IKÄISENÄ olin kiinnostunut lähinnä skeittauksesta ja musiikista. Minulla oli kauhea hinku kuulua kovien jätkien porukkaan. Mieleeni nousi häpeä siitä, miten asiat todellisuudessa olivat. Lapsuuteni oli hyvä ja onnellinen. Kun olin ollut vuoden ”Olen hiljentänyt tahtia, ja elämä on jännittävää: tuntuu että mannerlaatat liikkuvat mieleni sisällä.” 35 TUNNE & MIELI 1/2025. En ollut vuosikausiin tuntenut niin hyvää oloa kuin hetkenä, jolloin kivi hajotti ikkunan. Olen ollut lapsesta asti eloisa ja puksuttanut vain menemään. Kirjoittaminen ja asioiden julkiseksi tekeminen oli suurena apuna raitistumisessa – kukaan ei voinut sanoa mitään, kun sanoin kaiken itse. Jälkikäteen osaan sanoa, että ulkopuolisuuden tunne ja alkoholi oli minulle huonoin mahdollinen kombo. Lukion sain vielä hoidettua läpi, ja sen jälkeen päätin, etten enää ikinä opiskele. Levoton mieli on saanut Teemu Suomisen tekemään ylilyöntejä. Vedin ekat kännit 13-vuotiaana, ja rakastuin heti nousuhumalan tunteeseen. Silloin 1980-luvulla ei tunnistettu adhd:ta samalla tavalla kuin nykyään. K un sain adhd-diagnoosin 42vuotiaana, se oli yllätys itselleni, mutta ei ehkä muille. Juominen alkoi mennä ihan kaiken edelle, ja myös intohimo musiikkia kohtaan hautautui sen alle. En lähtenyt mukaan mihinkään ryhmiin tai AA-porukoihin, joista monet ovat uskonnollisia ja jotka siksi koen vieraiksi. Sain juoda rauhassa, ja olin jo alle 30-vuotiaana päihdeaddikti, joka joi neljänä viitenä päivänä viikossa. Sain itsestäni esiin puolen, joka ei onnistunut selvänä. Todella tärkeä apu on myös ollut pitkäaikainen terapeuttini. ALUKSI PÄÄTIN, että olen loppuvuoden kokonaan juomatta. En käsitellyt eroa millään tavalla. Onneksi en päässyt asuntoon, sillä en tiedä, mitä olisin tehnyt. Perustin oman yrityksen, jonka kautta tein keikkamyyntiä, managerointia ja juontohommia. Ystävät alkoivat lähetellä viestejä, että mitä oikein touhuan. Kasvoin Helsingissä ja sain aika vapaasti liikkua ja koluta paikkoja. Elämäni oli ollut kaoottista jo pitkään, mutta nyt se ryöpsähti kaikkien muidenkin kasvoille. Paikkasin sitä juomalla: humalassa tunsin olevani tasavertainen muiden kanssa. Koko juomiseni ajan tunsin jossain sisimmässäni moraalista ristiriitaa ja huonoa omaatuntoa tekemisistäni. Se oli havahduttava hetki, jota säikähdin itsekin. Tiesin, ettei vähentäminen tai kohtuukäyttö onnistuisi. Mutta se on myös tuonut huikeita työmahdollisuuksia ja vienyt ikimuistoisiin seikkailuihin. Voisi sanoa, että addiktoiduin raittiuteen, ja sen suorittaminen meni jopa maaniseksi. Juominen kuitenkin paheni, ja muutamana viikonloppua lapseni äiti ei halunnut antaa lasta luokseni. Rakas skeittauskin jäi juomisen takia, mutta musiikki pysyi elämässäni. Kävin ranskalaista koulua, jossa kaikki oppitunnit olivat ranskaksi ja opetustyyli melko perinteinen. Loppukesästä menin vielä entisen tyttöystäväni asunnolle ja yritin päästä väkivalloin sisään
Olin herätellyt luontosuhdettani raitistumisen jälkeen. Olen vienyt ryhmiä muun muassa Nepaliin ja käyttänyt kaiken vapaa-aikani kiipeilyyn ja lumilautailuun. Tekisi mieli tehdä jotain, mistä olisi heti apua: rikkoa esineitä tai satuttaa itseään. Matkustelin ympäri maailmaa, ja keksin hakea myös eräopaskouluun. Nyt olen uuden edessä ja harjoittelen ottamaan kohtaukset vastaan ihan omana itsenäni. Rinnassa painaa, ja henki salpaantuu. Päädyin tekemään kiipeilystä ammatin, ja olen käynyt Mount Everestillä – mutta olin silti edelleen pakomatkalla. Valmistuin viime keväänä erinomaisin paperein, ja kaikki näytti ulospäin hyvältä. Lääkkeitä en halua kotiini, sillä niissä voi olla addiktille väärinkäytön mahdollisuus. MÄ EN OLE MIKÄÄN helvetin vuorikiipeilijä, vastasin kaverilleni Tuskafestareiden jatkoilla kesällä 2013. Päivän paras hetki on, kun teen itselleni espresson aamuisin. Mieleni kuitenkin romahti täysin. Hän kertoi aikovansa kiivetä Euroopan korkeimmalle huipulle, Venäjän Elbrusille, ja pyysi mukaan. Toisaalta ilman adhd:ta en luultavasti olisi päätynyt tekemään asioita niin intohimoisesti tai saanut niin paljon työmahdollisuuksia. Päivittäiset kävelylenkit kotikulmilla rytmittävät arkea. Pitkästä aikaa tunsin myös olevani tasavertainen osa porukkaa. Se tarkoittaa, että on paljon asioita, joita en muista. OLEN HILJENTÄNYT TAHTIA, ja elämä on jännittävää: tuntuu että mannerlaatat liikkuvat mieleni sisällä. Puolen vuoden jälkeen lähdin spontaanisti Färsaarille telttaretkelle. 36 TUNNE & MIELI 1/2025. Näin 45-vuotiaana toivon, että elämän toisesta puolikkaasta tulee laadukas ja sellainen, että pystyn olemaan rauhassa itseni kanssa.” . Opettelen sietämään oloani, ja olen siinä myös jo onnistunut. Olisin ehkä löytänyt tapoja, joiden avulla keskittyminen olisi ollut helpompaa, ja harkinnut joitain päätöksiä pidempään. Jotain siitä jäi sisälle kytemään. raittiina, aloin kaivata jotain projektia ja lisää syitä pysyä raittiina. Onnekkaiden sattumusten ja kohtaamisten myötä harrastuksesta tuli työ, kun sain hommia matkatoimisto Aventuralta ja Partioaitasta. Reaktiot kuitenkin tulevat yhtäkkisinä ahdistuskohtauksina, joista en saa otetta. Olin itkenyt viimeiset 200 metriä kiivetessäni ja päättänyt, että perille päästyäni annan itselleni kaiken anteeksi. Silloin mietin, että diagnoosin saaminen aiemmin olisi voinut auttaa miettimään omaa käytöstä. KUN TYÖT OLIVAT tauolla korona-aikana, hain ammattikorkeakouluun opiskelemaan seikkailukasvattajaksi. Samoihin aikoihin sain adhd-diagnoosin. Pääsin sisään, vaikka olin aikoinani varma, etten enää koskaan opiskele mitään. Raitistumisen jälkeen Teemu Suominen alkoi herätellä luontosuhdettaan käymällä katsomassa auringonnousuja. Poikani on nyt 17-vuotias, ja välimme ovat kunnossa. Olen jättänyt myös omat vapaaajan reissut vähemmälle. Aluksi kävin aamukävelyillä katsomassa auringonnousuja, sitten retkillä Nuuksiossa. Aiemmin auttoi ryyppääminen, sittemmin kiipeily. Kun kohtaus tulee, tunnen sekoavani. Arkeani rytmittävät uudelleen elämään löytynyt skeittaus ja päivittäiset kävelylenkit. ADHD-DIAGNOOSIN lisäksi minulla todettiin rakenteellinen dissosiaatiohäiriö. Olen yhden asian ihminen, jolla kaikki menee yli. Sen jälkeen olen kokeillut kaikenlaista: lenkkiä, kävelyä, skeittaamista, musiikin kuuntelua. Teen tällä hetkellä töitä vain sen verran, että pärjään. Jäin heti koukkuun kiipeilyyn, ja aloin tavoitella uusia huippuja. Adhd voi olla myös valtava voimavara. Haluan ajatella, että tuo aamukahvi riittää – tiedän, että huomenna saan taas kahvini. Haalin varusteet kasaan pikavauhtia, ja vaikka lumimyrsky yllätti, tein retken silti. Huipulta alkoi uusi elämäni – ja samalla uusi addiktio. Kesällä 2014 seisoin kuitenkin vuoren huipulla Venäjällä. En tiedä, tulenko jatkamaan näissä samoissa hommissa vai keksinkö jotain aivan muuta
Myös jutun kuvat olivat kauniit. Se kosketti, antoi vertaistukea ja oli tarpeeksi pitkä sekä syvällinen. LUKIJOILTA Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Marko Punkasen kirjan Traumatisoitunut keho ja mieli (Tuuma 2025). Haluaisin kaikista haasteista huolimatta nähdä tulevaisuuden hyvänä ilman pelkoja. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Tulevaisuus pelottaa Luin jutun Järjestystä kotiin ja mieleen useaan kertaan ja olen sen ansiosta poistanut tavaroita, joita en ole tarvinnut vuosiin. Tiedän, ettei etukäteen sureminen auta mitään, mutta minkäs teet omalle mielelle. Syvällistä asiaa Pidin jutusta Kauneus tuo voimaa, jossa haastateltava kertoi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. Tämän kerran parasta antia oli ehdottomasti Hiljaisuuden vaalija. Kiitos! Anna palautetta ja osallistu arvontaan! 37 TUNNE & MIELI 1/2025. Autismikirjo ja parisuhde Lokakuun lehdessä oli paljon kiinnostavaa luettavaa. Juttuehdotukseni liittyy myös miellyttämiseen ja omien rajojen vetämiseen: Miten voi luovia parisuhteessa, jossa toisella on autismikirjon piirteitä. Tämä on lehti, jonka säilytän pitkään. Tavaroiden karsimisesta en tällä kertaa kiinnostunut ehkäpä siksi, että kotini on jo aika hyvässä järjestyksessä. Ammatillisesti kiinnosti Miksi nuori vahingoittaa itseään, mutta henkilökohtaisesti kosketti etenkin Vapaaksi roolien kahleista. Lehden 6/24 arvonnassa AistiSiimestuotepaketin voitti Vuokko Seppälä. Jatkan haastetta karsimalla lisää. Haluaisin lukea lehdestänne jutun siitä, miten hallita mieltä, kun pelko tulevasta nappaa otteeseensa. Se sai minut suunnittelemaan osallistumista hiljaisuuden retriitille. Vinkkejä aistiherkälle Pidin jutusta Hiljaisuuden vaalija, jossa haastateltiin hiljaisuuden retriittien ohjaajaa. Miten vuorovaikutuksen saa toimimaan. Olisi kiinnostavaa lukea kokemuksia ja vinkkejä, miten saada hiljaisuuden kokemuksia myös meluisassa kaupunki ympäristössä. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Onnea voittajalle! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Järjestystä kotiin ja mieleen. Toivoisin tuleviin lehtiin juttua dissosiaatiohäiriöstä. LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Jutun kirjoitti toimittaja Helinä Kujala. Vaikka olen lukenut aiheesta, löydän itseni välillä jopa ilman syytä pelon keskeltä. Mikä juttu sytytti. Usein näkee vastaavia kirjoituksia, jotka ovat liian suppeita. Inspiraatiota retriitille Kiitos jälleen hyvästä lehdestä. Olen aistiherkkä, ja kaipaan vertaistukea aistikuormittavassa ympäristössä elämiseen
Tiedot käyvät ilmi yli kahden miljoonan 20–97-vuotiaan seurantatiedoista, jotka kerättiin neljässä eri tutkimuksessa kahdentoista vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan iän myötä liikunnan tärkeys näyttäisi korostuvan samalla, kun muiden terveellisten elämäntapojen merkitys saattaa hieman pienentyä. Liikunnan merkitys kasvaa ikääntyessä TUTKITTUA TIETOA UUTISPALVELU DUODECIM Yli 65-vuotiaiden suositellaan liikkuvan arjessaan mahdollisimman paljon, mutta sydämen sykettä nostavaa reipasta liikkumista olisi hyvä harrastaa ainakin 2,5 tuntia viikossa. Säännöllinen liikunta ja lihasharjoittelu ehkäisevät monia sairauksia sekä iäkkäiden kaatumisia ja niihin liittyviä vammoja. Paljon liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavien kuolleisuus oli pienempää kaikissa ikäryhmissä, mutta yhteys oli voimakkain iäkkäimpien parissa. Seurannan aikana hieman yli 77 000 osallistujaa kuoli. LIIKUNTA JA FYYSINEN aktiivisuus edistävät terveyttä ja voivat pidentää elinikää. KU VA : SH U TT ER ST O C K 38 TUNNE & MIELI 1/2025. Myös muut terveelliset elämäntavat ja riskitekijöiden vähyys liittyivät pienempään kuolleisuuteen, mutta yhteys oli voimakkaampi nuorilla kuin iäkkäillä. Tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan terveyshyödyistä ja osoittavat sen auttavan kaikkia elämään pitempään, mutta erityisesti liikunnan tärkeys näkyy iäkkäillä. Myös lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta olisi syytä harjoittaa ainakin kahdesti viikossa. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä
Tavallisten oppiaineiden lisäksi tunneilla esimerkiksi keskusteltiin elämästä, piirrettiin tai tehtiin pieniä kävelyretkiä. Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Luontokävelyt saattavat myös lievittää lasten adhd-oireita. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyviä prosesseja eli muun muassa havaitsemista, ajattelua ja muistamista. Tiedot käyvät ilmi 25 satunnaistetun ja kontrolloidun tutkimuksen meta-analyysista, joka koostui yhteensä 1 300:n kognitioltaan terveen tiedoista. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Jaloittelu istumisen tai löhöilyn lomassa liittyi parempiin testituloksiin kognitiivisia ajatustoimintoja mittaavissa testeissä. Oppitunnit ulkona voivat lievittää ahdistusta PUISTOSSA TAI LÄHEISESSÄ metsikössä pidettävät viikoittaiset oppitunnit voivat hieman lievittää masennus-, ahdistustai käytösoireista kärsivien koululaisten oireita, kanadalaistutkimus osoittaa. Opettajat kokivat myös oppilaiden keskittyvän paremmin ulkotuntien ansiosta. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä JAMA Network Open -lehdessä. Tutkimukseen osallistui tuhat 10–12-vuotiasta koululaista, joista puolet satunnaistettiin ulko-opetusryhmään ja puolet jatkoi tavallisessa opetuksessa. Aiemmissa tutkimuksissa fyysinen passiivisuus on liitetty muun muassa sydäntautiriskiin sekä suurempaan kuolleisuuteen. Istumisen vähentäminen ja pätkiminen on puolestaan liitetty terveysriskien pienentymiseen, mutta fyysisen passiivisuuden terveyshaitat näkyvät myös henkilöillä, jotka harrastavat liikuntaa. Näiden lasten sosiaaliset vaikeudet sekä käytösja mielialaoireet lievittyivät ulkoopetuksessa. KU VA : SH U TT ER ST O C K KU VA: S HUT T ERSTO CK 39 TUNNE & MIELI 1/2025. Pätki istumista – ajatus kulkee paremmin ISTUMISEN JA LÖHÖILYN keskeyttäminen jaloittelemalla voi ainakin hetkellisesti parantaa muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Tarkemmassa analyysissa yhteys koski vain toistuvaa jaloittelua ja liikuntaa, joka keskeytti fyysisen passiivisuuden. Tämä havaittiin kolme tuntia ja jopa kolme päivää myöhemmin tehdyissä testeissä. Ulkona pidetyt oppitunnit eivät vaikuttaneet lasten mielenterveyteen, kun kaikkia lapsia tarkasteltiin yhdessä. Ulko-opetusta annettiin läheisessä puistossa, metsikössä tai koulun pihalla kaksi tuntia viikossa kolmen kuukauden ajan. Opettajien arvioiden mukaan muutoksia kuitenkin näkyi lapsissa, joilla oli mielialatai käytösongelmia ennen tutkimusta
Myös ruutuaikaa koskevia suosituksia noudatetaan heikosti. Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä Riittävä liikunta ja uni ehkäisevät lasten lihavuutta ja lukuisia terveysongelmia sekä edistävät psykososiaalisten taitojen ja motoriikan kehitystä. Uudet tutkimustulokset perustuvat lähes 600 000 ruotsalaisen seurantatietoihin 24 vuoden ajalta. Matala-asteinen tulehdus vaikuttaa myös mieleen MATALA-ASTEINEN TULEHDUSTILA saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan edeltää mielenterveysongelmia ja mahdollisesti myös altistaa niille. Afrikassa keskimäärin 24 prosenttia lapsista täytti kriteerit, kun taas Pohjoisja Etelä-Amerikassa vain 8 prosenttia lapsista liikkui ja nukkui suositusten mukaisesti. WHO suosittaa 3–4-vuotiaille vähintään 180 minuuttia liikuntaa viikossa, 10–13-tuntisia yöunia ja alle tunnin ruutuaikaa päivässä. Osallistujat olivat terveitä tutkimuksen alkaessa, mutta 16 prosenttia heistä sairastui mielenterveyshäiriöön seurannan aikana. Mielenterveysongelmat olivat yleisempiä osallistujilla, joiden valkosolu-, haptoglobiinija CRP-pitoisuudet olivat suurentuneet. Näiden suurentuneet pitoisuudet kertovat yleensä tulehdustilasta. Vain kuudesosa nelivuotiaista liikkuu ja nukkuu tarpeeksi TUTKITTUA TIETOA KU VA : SH U TT ER ST O C K 40 TUNNE & MIELI 1/2025. Tulosten perusteella vain 14 prosenttia tarkasteltujen maiden lapsista täytti nämä kolme suositusta, mutta luvut vaihtelivat jonkin verran maittain. Myös alhainen immunoglobuliinitaso liittyi kohonneeseen sairastumisriskiin. Tulehdustilat ja tulehdusmerkkiaineiden runsaus on joidenkin aiempienkin tutkimusten perusteella yhdistetty mielenterveyshäiriöihin. Tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. AINOASTAAN PIENI OSA maailman 3–4-vuotiaista liikkuu ja nukkuu WHO:n suositusten mukaisesti, 33 maata kattava selvitys osoittaa
K U VA : SH U TT ER S TO CK 41 TUNNE & MIELI 1/2025. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. istumista ja makoilua. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi Pitkällinen makoilu ei tee hyvää sydämelle SUUREN OSAN valveillaoloajasta istuvilla ja makoilevilla on muita suurempi riski sairastua moniin sydänja verisuonitauteihin, tutkimuksista tiedetään. Tutkimukseen osallistui 12 000 keskimäärin 10-vuotiasta, joita seurattiin viiden vuoden ajan. Tutkimuksen alkaessa 7 prosenttia lapsista kuorsasi, mutta heidän osuutensa putosi 3 prosenttiin viidessä vuodessa. Sydämen vajaatoiminnan ja sydänoireista johtuvien kuolemien riski puolestaan suurenee huomattavasti, kun fyysisesti passiivista aikaa on yli 10,5 tuntia päivässä. Säännöllisesti kuorsaavien lasten aivoissa on nähty muun muassa muutoksia, jotka voivat liittyä keskittymisen, käytöksen ja oppimisen ongelmiin. Osallistujien kuorsaamista, kognitiota ja oireilua selviteltiin neljästi seurannan aikana. Kuorsaajilla oli kuitenkin muita todennäköisemmin tunne-elämän, sosiaalisten suhteiden ja käytöksen ongelmia. Istumiseen ja makoiluun liitetyt riskit olivat pienempiä, jos henkilö harrasti säännöllisesti liikuntaa. Tulosten perusteella riski sairastua sydäninfarktiin tai eteisvärinärytmihäiriöön suurenee tasaisesti sitä mukaa, mitä enemmän päivässä on Nuoren kuorsaamisella yhteys käytöshäiriöihin KUORSAAMINEN ei tuoreen tutkimuksen mukaan heikennä nuorten muistia ja muita ajatustoimintoja, mutta osalla se voi liittyä muun muassa käytöksen ja tunteiden hallinnan vaikeuksiin. Samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin. Tuoreen brittitutkimuksen perusteella riskit kasvavat etenkin, jos fyysisesti passiivista aikaa on yli 10,5 tuntia päivässä. Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Liikunnan harrastaminen ei kuitenkaan kumonnut fyysiseen passiivisuuteen liittyvää sydämen vajaatoiminnan ja kuoleman riskiä. Oireilua oli etenkin lihavilla nuorilla. Kuorsaaminen ei liittynyt heikompiin tuloksiin kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä missään vaiheessa seurantaa
VÄRITYSKUVA 42 TUNNE & MIELI 1/2025
– Vireystilan lasku on kehon keino varmistaa, että palautuminen pääsee tapahtumaan. Vireystila kertoo autonomisen hermoston aktiivisuudesta, johon normaalistikin kuuluu luonnollista vaihtelua. KIIREEN KOUKUSTA Kiireinen elämänrytmi ruokkii ylivireyttä, eikä kierrosten laskeminen ole aina helppoa. Miten se tehdään. Tuntuuko keskittyminen vaikealta. Tiedätkö monta asiaa, jotka ainakin pitää saada valmiiksi, ennen kuin voit kunnolla levätä. – Ylivireydestä on tullut niin tavallinen olotila, että monet meistä ovat jo jossain määrin tottuneet siihen. HYVÄN MIELEN TEKOJA Irti 43 TUNNE & MIELI 1/2025. Vaarnilan mielestä vireystilan tarkastelu on hedelmällinen tapa seurata omaa hyvinvointia. Palautumista voi edistää yksinkertaisin keinoin – kunhan vain sallimme ne itsellemme. Kun vaihtelu pysyy oman sietoikkunan rajoissa, vireystilan noustessa on intoa ja energiaa tehdä töitä, tavata ihmisiä ja harrastaa. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK O nko olosi usein jännittynyt tai hermostunut. Kun vireystila laskee, palaudumme aktiivisuuden aiheuttamasta rasituksesta, rauhoitumme ja lepäämme. Lohdullista on, ettet suinkaan ole ainoa. Jos vastasit kyllä, vireystilasi pysyttelee luultavasti tavallista korkeammalla tasolla. Tämä koskee paitsi aikuisia myös lapsia ja nuoria, sanoo psykologi, työnohjaaja Sanni Vaarnila. Vireystilaa voi myös oppia säätelemään
KESKENERÄISYYDEN KESKELLÄKIN SAA HUILATA KUN TYÖPÄIVÄN LOMASSA on hengähdystaukoja, sitä paremmassa vireessä pysymme. Leiki, että olet kipeä ja muuten toimintakyvytön. Eräs Vaarnilan asiakas haaveili voivansa rentoutua kokoamalla isoa palapeliä. Kiireeseen voi jäädä koukkuun, Sanni Vaarnila vahvistaa. Maadoittuessaan ihminen on tietoisesti läsnä omassa kehossaan ja nykyhetkessä. – Kuinka monella meistä on sellaisia hetkiä elämässä, jolloin kaikki olisi valmista. Jo mukava yhdessäolo ihmisten kanssa tai lemmikin silittely rentouttavat oloa. Joillekin palautumisesta tulee uusi projekti: kävelen ainakin 10 000 askelta päivittäin, nukun kahdeksan tuntia joka yö. Jätä tiskit tiskaamatta, älä käy kaupassa. Mielihyvää saa myös liikunnasta, mutta kovin rajua liikkumista Vaarnila ei suosittele pitkäkestoiseen ylivireyteen. – Kun paljon energiaa vienyt projekti päättyy, vapautunut tila helposti täytetään jollain uudella projektilla. Ajatellaan, että pitäisi meditoida tunti aamuisin tai tehdä jotain muuta korkealentoista, Sanni Vaarnila sanoo. Pidä kiinni lounasja kahvitauosta, mutta suo itsellesi myös minitaukoja, jos mahdollista. OLE KAPINALLINEN JA SALLI ITSELLESI LEPO TAKANA ON kiireinen työputki. Kun vihdoin pääsen vapaalle, tuntuukin vaikealta rauhoittua ja laskea tehoa. Jos tekemättömyys haittaa jotakuta, anna hänen hoitaa hommat. Hyvä tarkoitus, mutta jälleen suoritetaan! Vaarnilan mielestä me nykyihmiset lähes pelkäämme lepäämistä. Sen aloittamiseen ei vain koskaan ollut löytynyt sopivaa hetkeä, koska aina jokin muu asia oli pitänyt hoitaa ensin. Sen sijaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota palautumiseen. Levolle antautumista voi elämäntilanteen salliessa harjoitella vaikka näin: Kun sinulla on vapaapäivä tai kaksi, älä tee mitään hyödyllistä vaan ainoastaan mukavilta tuntuvia asioita. Ne ovat usein yksinkertaisempia kuin luulemmekaan. Silloin olisi parempi tehdä jotain hermostoa rauhoittavaa ja maadoittavaa. Pääasia on löytää itselle sopivat keinot rentoutua. Tee pieni kävelylenkki ulkona, käy juomassa lasi vettä tai kuuntele hyvä biisi. – Tämä on eräänlaista nykyajan kapinallisuutta. – Meillä on aika kovat vaatimukset sille, miltä palautumisen pitäisi näyttää. Muutenkin on hyvä oppia sietämään keskeneräisyyttä. – Monesti kiireen keskellä ihminen ajattelee, että teen ensin nämä ja nämä hommat ja sitten huilaan. Taitoa voi parantaa esimerkiksi hengitysharjoitusten avulla. 44 TUNNE & MIELI 1/2025. PALAUTUMISEEN RIITTÄVÄT ARKISET KEINOT YHDELLE KÄVELY LUONNOSSA on parasta mielen ja kehon tuuletusta, toinen nauttii saunan löylyistä, kolmas levittää maton ja ryhtyy joogaamaan. – Jos on kova stressi päällä, juoksulenkki tai tiukka salitreeni ei välttämättä ole ollenkaan palauttavaa, vaikka hormonaalisesti siitä tulisikin hyvä olo. Parhaimmillaan se voi olla yhtä palauttavaa kuin viikon loma, jonka aikana joka päivä on jotain ohjelmaa. Jos sitä jää odottamaan, voi joutua odottamaan hautaan asti. Hengähdystaukojen lisääminen on hermostolle terveellisempää kuin se, että teemme töitä tukka putkella kahdeksan tuntia ja vasta sitten lepäämme, Vaarnila toteaa
45 TUNNE & MIELI 1/2025. Palautumiseen saadaan luotua suunnitelma, miten varmistaa lepo tai tarvittaessa herätellä aktiivisuutta. Tämä koskee niin pitkittynyttä alivireyttä kuin ylivireyttäkin. Kehon viestejä on hyvä oppia kuulostelemaan ja miettiä, miten niihin vastaa. JOHTUUKO ÄKILLINEN karkinhimoni siitä, että stressi on päällä ja käyn ylikierroksilla. Harjoittele! Psykologi Sanni Vaarnila kannustaa tutkailemaan omaa vireystilaa esimerkiksi näin: Istu alas. – Kannustan lähtemään mukavan harrastuksen tai muiden ihmisten pariin, vaikka se vaatisi vähän ponnistelua. Aseta toinen kätesi vatsalle, toinen rintakehälle. Pysy itsesi äärellä 5–10 minuuttia. – Voimakkaassa kuormituksessa arjesta tulee usein mössöä – jatkuvaa suorittamista ja kaaosta. Pidätätkö hengitystäsi. » pulssia » kehon rentoutta / jännittyneisyyttä » kuinka helppoa tai vaikeaa sinun on istua rauhassa paikoillasi » millaisia ajatuksia ja tunteita huomaat. – Jos vireystila ei ole kovin vakavasti häiriintynyt, jo pari keskustelukertaa saattaa riittää. Mitä kaikkea olen tehnyt, olenko saanut nukuttua riittävästi, olenko muistanut syödä. Selaanko puhelinta saadakseni mielihyvää, vaikka itse asiassa ärsykkeiden tykitys vain lisää kierroksia. Kysy sen jälkeen itseltäsi, mitä vireystilaasi parantavaa voisit juuri nyt tehdä. Usein alivireys on seurausta pitkittyneestä ylivireydestä eli kroonistuneesta stressistä. Sanni Vaarnila kehottaa stressaantunutta seuraamaan omaa päivittäistä toimintaansa. Kun sen näkee paperilla, moni hämmästyy: eipä ole ihme, jos oloni on kaoottinen, kun arkenikin on sellaista. Nojaa taaksepäin ja sulje silmät. Jos olet jo levännyt paljon mutta et koe palautuneesi, pienikin aktivointi voi auttaa. Jotain on aina tehtävissä. Olo on tahmea, on vaikea tarttua toimeen ja saada asioita aikaan. . Hyvän olon perusasiat tahtovat jäädä hektisyyden jalkoihin. Kulkeeko se pinnallisesti ja lyhyesti vai syvään ja pitkään vatsaan asti. Motivaatio lähteä liikkeelle ja ihmisten seuraan heikkenee. KARKINHIMO VOI OLLA STRESSIN HÄLYTYSMERKKI OMIN VOIMIN EI TARVITSE PÄRJÄTÄ ALIVIREYS NÄKYY yleensä väsymyksenä, johon uni ja lepo ei tunnu auttavan. Stressaantuneena haemme helposti mielihyvää tuovia nopeita dopamiineja keinoilla, jotka eivät ole kovin terveellisiä. TARKKAILE: » hengitystä. Toivumme sosiaalisissa yhteyksissä, kunhan ne ovat turvallisia eivätkä nosta stressitilaa, Sanni Vaarnila sanoo. Aina omat konstit eivät auta, ja silloin apua kannattaa hakea terveydenhuollosta
KRYPTO PUUHAA AIVOILLE 46 TUNNE & MIELI 1/2025
2 Sudoku Medium #739757 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #733446 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #543306 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #528017 Pelaa tätä sudokua netissä 2 Sudoku Vaikea #1362723 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1382367 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1204063 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1351411 Pelaa tätä sudokua netissä 2 Sudoku Helppo #202374 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #444133 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #364056 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #371428 Pelaa tätä sudokua netissä HELPPO VAIKEA KESKITASO 47 TUNNE & MIELI 1/2025. PIILOLAUSE SUDOKU Ratkaisut seuraavalla aukeamalla Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdestä tai useammasta tehtävän kuvasta
RISTIKKO 48 TUNNE & MIELI 1/2025
2. 3. 4. 5. H EL P P O K ES K IT A SO VA IK E A 49 TUNNE & MIELI 1/2025. 17 Sudoku Medium #739757 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #733446 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #543306 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #528017 Pelaa tätä sudokua netissä 17 Sudoku Vaikea #1362723 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1382367 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1204063 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1351411 Pelaa tätä sudokua netissä 17 Sudoku Helppo #202374 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #444133 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #364056 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #371428 Pelaa tätä sudokua netissä SUDOKU KYRYPTO (6/2024) RISTIKKO (6/2024) RATKAISUT OMIA RATKAISUJA TALVEEN 1. Miten saisit niitä lisää elämääsi. SANATEHTÄVÄ Mimikry suojaa saalislajeja Katso ristikkoja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! Kirjaa muistiin, mitkä viisi asiaa ovat tuoneet sinulle iloa viime kuukauden aikana
Tiedostan, ettei se kehitä minua lainkaan ihmisenä tai ajattelijana, mutta aina ei tarvitse tehdä vain järkeviä asioita. Yli nelituntinen esitys oli upea, mutta samalla kieltämättä myös tylsistyttävä. 50 TUNNE & MIELI 1/2025. Taide-elämykset Taiteesta nauttiminen on minulle yksi tehokkaimmista tavoista ladata aivoja. Ooppera Halusin elvyttää omaa keskittymiskykyäni, ja päätin heti hypätä syvään päätyyn ja mennä katsomaan hieman vaikeaselkoista oopperaesitystä. Häneltä on juuri ilmestynyt tietokirja Tyhmä työelämä (Otava). Heidän riemuaan taiteen äärellä on ihana seurata. Möllöttäminen Yritän muistaa arjessa välillä myös ihan vain olla ja möllöttää: tuijotella tyhjyyteen tai taivaanrantaan, antaa ajatusten tulla ja mennä. Nyt olen koukussa oopperaan! Rakas uni Rakastan nukkumista! Voisin nukkua koko ajan. Päätin kuitenkin hyväksyä ajoittaisen pitkästymisen tunteen, ja lopulta nautin esityksestä suunnattomasti. Ymmärrän ammattini puolesta, miten äärettömän tärkeää uni on aivoille, ja siksi osaan arvostaa jokaista hyvin nukuttua yötä. Koen taiteen äärellä voimakkaita tunteita, eläydyn, unohdan huolet ja oivallan uutta. Tiedostan, että minulle on erityisen tärkeää osata toisinaan lorvailla. Lasten saamisen myötä en enää nukahda yhtä helposti – ennen nukuin missä ja milloin vain. Uni on aivojen kannalta tärkein asia, johon ihminen voi päättää panostaa. Käyn paljon myös lasteni kanssa konserteissa ja teatterissa. Parasta on, kun kokemuksen saa jakaa läheisten ihmisten kanssa. Siksi rakastan uppoutua julkkisjuorujen maailmaan. Julkkisjuorut Kuten moni muukin ajatustyöläinen, mietin työkseni isoja, monimutkaisia ja vaikeita asioita. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVA SABRINA BQAIN KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K VOIMAA ARKEEN Aivotutkija Mona Moisala nauttii taiteesta ja arvostaa kunnon yöunia. Vastapainoksi kaipaan välillä jotain kepeää. Imeydyn herkästi kiireen tuntuun, ja olen hermostoltani herkästi ylivirittyvä suorittaja
Miksi nukkuminen on niin tärkeää aivoille. Tule mukaan retkelle! ENSI NUMEROSSA Hyvinvointia luonnosta Luonnossa liikkuminen lisää tutkitusti hyvinvointia. 51 TUNNE & MIELI 1/2025. Lähde rohkeasti ulos Katse kohti kesää Uni ja mieli Seuraava lehti ilmestyy 5.4. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : SH U TT ER ST O C K Huhtikuun lehdessä lähdetään luontoon ja etsitään hyvinvoinnin lähteitä lähimaastosta. Ulkoilijan ei tarvitse suorittaa tai laskea askelia – riittää, että vain lähtee. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Kun valon määrä lisääntyy, mieli saattaa käydä levottomaksi ja unikin häiriintyä. Kaikki alkaa siitä, että tiedostaa omat tarpeensa ja toiveensa. Miten suunnitella oman näköinen hyvän mielen kesäloma
Katso talven kampanjahinnat verkkosivuiltamme ja tee hyvän mielen tilaus: VERKOSSA tunnejamieli.fi » tilaa lehti FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA SÄHKÖPOSTILLA tilaukset@tunnejamieli.fi PUHELIMITSE 050 549 6751 UUTTA! Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko arkiston vuodesta 2016 alkaen.. Anna itsellesi tai lahjaksi hyvän mielen oivalluksia! Kotiin kannettu lehti tuo iloa ja parempaa mieltä koko vuodeksi