RI STI KKO • KRY PT O • SU D O KU • SANATEH TÄ VÄ • Peetu, 20: En voinut elää oman näköistäni elämää tyttönä Marko, 43: Masennuksen syövereissä en uskonut tekeväni enää biisejä Anni, 34: Olin hävittää oman itseni kotiäitiarkeen Jumppaa mielelle SELVIYTYMISTARINAA: Seksuaalivähemmistöön kuuluvat turvapaikanhakijat Masennuksen hoitoon kaivataan uutta ajattelua MINKA KUUSTONEN ARJESSA ON OLTAVA RAAMIT L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A TIINA LYMI Elämä jatkuu, vaikka kompuroisi Miten saada UUSIA YSTÄVIÄ. 2 / 2 1 6 NYT TARJOUSHINTAAN Itsellesi tai lahjaksi
Päiväksi Tukholmaan Helsinki–Tukholma-risteily A–C-hyttiluokissa. Miniristeily Helsingistä Aja B-/B2P-hyttiluokissa. 2 hyttiä/kuponki. Paikkoja rajoitetusti. Tuotetunnus FPKRY Iloinen hetki ystävien kanssa Päiväristeily Tallinnaan Viking XPRS:llä Maks. Maks. 2 hyttiä/kuponki. Kuponki luovutetaan terminaalin lähtöselvitykseen. 4 henkilöä ja 2 autoa/kuponki. Tuotetunnus FPREIT Tule kesää vastaan! Punaisilla laivoilla riittää iloa ympäri vuoden. Tee edullisia löytöjä ja ilahduta tuliaisilla – uutuuksien täyttämät merimyymälät ovat shoppailijan taivas. Voimassa 28.3.–5.7.2016. Voimassa 28.3.–5.7.2016. Tuotetunnus FPKRY Piristävä piipahdus merellä Piknik-päiväristeily Helsingistä (6 h) Maks. Ikäraja 18 v. Ikäraja 21 v. Voimassa 18.6.–14.8.2016. Helposti matkaan Reittimatka Helsinki–Tallinna–Helsinki Henkilölippu ja henkilöauto Maks. Anna tähtiviihteen luotsata ajatukset lomatunnelmiin ja hyvän ruoan piristää mieltä. Ateriat ja hytit lisämaksusta ellei toisin mainita. Ikäraja 18 v. Tuotetunnus FPKRY Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta preorder. Maks. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Varaukset ja maksut: vikingline.fi Etu koskee vain uusia varauksia, eikä etua voi yhdistää muihin tarjouksiin. 8 hlöä/kuponki. vikinglin e.com Ennakko tilaa kesäjuom at! Kesän erikoislä htö! 18.6.–14 .8.. Voimassa 28.3.–5.7.2016. Tule innostumaan Gabriellan ja Mariellan uusista upeista ravintoloista ja baareista sekä mukavista hyteistä. 8 hlöä/kuponki
Nykymaailmassa on helppo halutessaan seurustella samanmielisten kanssa ja ihmetellä kuplan ulkopuolella vallitsevia outoja näkemyksiä. Vuodet ovat myös opettaneet käsittelemään sairautta: ”Tärkeintä on parantua jokaisen vaiheen jälkeen sen verran, että pystyy toimimaan.” Toinen hieno kokeilu on tulossa loppukeväästä. Jälleen puhutaan suoraan sairastumisesta: kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, skitsofreniasta, vakavasta masennuksesta ja sekakäytön aiheuttamasta psykoosista. Helmikuussa julkaistiin kirja nimeltä Error – mielen häiriöitä. Jaettu hetki haastateltavan kanssa on minulle aarresaari, mahdollisuus katsoa omasta maailmankuvastani ulos. Mitä sen voittamiseen tarvitaan. Siksi tämän lehden juttujen punainen lanka on erilaisuuden käsitteleminen. Silti kaikki kertovat omasta arkipäivästään, siitä mitä sairaus tarkoittaa ja miten sen kanssa eletään. ja kirjoittamalla voin jakaa nämä kiinnostavat kohtaamiseni muiden ihmisten kanssa. Siihen, että antautuminen vuorovaikutukseen auttaa meitä kasvamaan parhaiten ihmisenä ja myös ymmärtämään toisiamme. Siinä 15 suomalaista kertoo mielenterveysongelmistaan nimellään, kuvallaan ja diagnoosillaan. Miten kohtaat erilaisuuden muissa. Erilaisuuden opetuksia MARIKA ROSENBORG TOIMITTAJA Uskon kohtaamisen voimaan. Hyväksyntä ja läheiset ihmissuhteet kannattelivat vaikeiden aikojen yli. Kysymykset ovat tuttuja mielenterveysongelmia kohdanneille ja heidän läheisilleen. Tänä keväänä siihen tarjoaa tukea ainakin kaksi uutta, rohkeaa kokeilua. Hän sanoo olevansa onnellisessa asemassa, koska taiteilijan ammatissa erilaisuus ja outous ovat sallittuja. Itse uskon tiedon ja tarinoiden voimaan, mutta myös uteliaisuuteen. Moni joutuu pohtimaan, miten puhua erilaisuudesta niin, että se vähentää eikä lisää ennakkoluuloja. Masennuksen hoidon tilanteesta minulla oli tietoa jo jutuntekoon ryhtyessäni mutta näkemykseni laajeni monin verroin kuultuani eri kulmista tilannetta seuraavia alan asiantuntijoita. Sen sijaan, kun sain toimeksiannon kirjoittaa turvapaikanhakijoiden tilanteesta osana sateenkaariyhteisöä, olin itselleni vieraan ilmiön edessä. Ylen fiktiivisessä tv-draamasarjassa seurataan neljän nuoren elämää psykiatrisesta sairaalasta pääsyn jälkeen. Tai itsessäsi. Tähän lehteen heistä on haastateltu Mokoma-yhtyeen Marko Annalaa, joka sairastui masennukseen ensimmäistä kertaa 18-vuotiaana. Haastateltava Aaro Horsma avasi minulle tätä maailmaa ja teki ison työn, jotta juttuni kertoisi totuudenmukaisesti näiden vähemmistön vähemmistössä elävien ihmisten arjesta. K un tätä lehteä alettiin suunnitella, meillä toimituksessa oli mielessä vähemmistöjen hyvinvointi. Se puolestaan voi johtaa vaikka mihin. Kirkkaimmin mieleeni jäi hänen tarinastaan se, että selviytymisen kannalta tärkeintä hänelle on ollut vapaus kasvaa omana itsenään lapsesta aikuiseksi. Kuitenkin jokainen meistä kuuluu jonkun toisen näkökulmasta muihin – jos ei marginaaliin, niin selvästi erilaisiin kuitenkin. Pidän eniten henkilöjuttujen kirjoittamisesta juuri tämän tähden. Ripaus avointa kiinnostusta voi johtaa kohtaamiseen. Vapaana toimittajana minulla on ilo tutustua aina uusiin ilmiöihin ja ihmisiin. SIRKKU IMMONEN PÄÄTOIMITTAJA MARJAANA ROPONEN TOIMITTAJA Omasta elämänpiiristä on mukava kurkottaa moninaisuuteen. Toiset ovat tuttuja julkisuudesta, toiset eivät. Keskustelut eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja ihmisten kohtaamiset ovat avartavia . Parhaimmillaan henkilöhaastattelu toimii kokemukseni mukaan niin, että tulen haastateltavalle näkyväksi ihmisenä, en vain juttukeikkaa hoitavana toimittajana. Haastattelin tähän numeroon 20-vuotiasta Peetu Ståhlbergia, helsinkiläistä nuorta miestä, jonka sukupuolenkorjausprosessi on äskettäin päättynyt. ”Suomalaisen pelko olla tekemisissä mielenterveysongelmaisen kanssa on yhtä typerää kuin mikä tahansa muu pelko olla tekemisissä uudenlaisten ihmisten kanssa – vain koska he ovat vähän erilaisia”, sanoo sarjan tuottaja ja käsikirjoittaja Jani Pösö. Pelko herää meissä helposti. Meistä teema on ajankohtaisempi kuin koskaan muun muassa Euroopan pakolaistilanteen ja hoitolaitoksissa ilmenneiden laiminlyöntien vuoksi. TEKIJÖILTÄ K U VA : PE RT TU SA RA LA M PI. Tässä lehdessä on kaksi kirjoittamaani juttua. Ihmetellä, ihastella, hämmästyä
Vanhemmuus on Lymin mukaan ensisijaisesti vastuunottamista. Hänen ohjaamassaan elokuvassa naapurintäti ryhtyy kasvattajaksi nuorelle tytölle. 54 Kirjat: Namujen vaarat 55 Väri-iloa ja terveyttä trooppisilla hedelmillä 67 Ystäväni orava ja minä 16 Peetu Ståhlberg Omana itsenään rakastettu Parikymppinen Peetu on elänyt lapsesta asti kuin poika. Sairastaminen on opettanut häntä nöyrtymään – ja löytämään omat parhaat puolensa. 60 Anni Alatalo Yksinäisyyden yllättämä Kun Anni sai kymmenen suotta sitten ensimmäisen lapsensa, hän oli valmistautunut äitiyteen huolella. SISÄLLYS 2/2016 Hyvän mielen vinkit Kanssakulkijat 8 Tiina Lymi Ihminen on arvokas, vaikka kompuroi Ohjaajana debytoiva näyttelijä peräänkuuluttaa toisten auttamista niin yhteiskunnalta kuin yksilöiltä. Murrosiässä hänestä alkoi tuntua, että tyttönä hän ei voisi enää elää oman näköistään elämää.. Yhtä asiaa hän ei kuitenkaan osannut ennakoida. 42 Marko Annala ”Joka päivä pitää löytää syy olla olemassa” Mokoma-yhtyeen Marko Annala on sairastanut masennusta suuren osan elämästään
24 Äiti Amma, maailman kärsivien ja luonnon auttaja 26 Työelämässä tarvitaan kaikkien panosta Monimuotoisuuden hyödyntäminen yrityksen voimavarana lisää työhyvinvointia ja luovia ratkaisuja. 20 Avoliitto vai avioliitto – muuttaako i-kirjain jotain. Harva pariskunta hötkyilee naimisiinmenon suhteen, koska eivät koe avioitumisen muuttavan mitään. Onko avioliitto turhake. 29 Jarmo Vuorinen: Huppu frakissa 30 Vähemmistössä vähemmistön sisällä Seksuaalitai sukupuolivähemmistöön kuuluva turvapaikanhakija on hankalassa asemassa niin suomalaisessa kuin omassa yhteisössään. 45 Teemu Ollikainen: Maili hänen saappaissaan 46 Uusperheen arki vaatii sovittelua 50 Tutkittua tietoa terveydestä 53 Kysy psykologilta 66 Minun arkeni: Minka Kuustonen Aamuvirkku näyttelijä ei luopuisi liikunnasta 8 16 Jumppaa mielelle 56 Krypto 57 Sanatehtävä 58 Ristikko 59 Sudoku KANNEN KUVA: TOMI SETÄLÄ 54 Kirjat: Namujen vaarat 55 Väri-iloa ja terveyttä trooppisilla hedelmillä 67 Ystäväni orava ja minä 60 66. Odottaessa ongelmat yleensä pahentuvat. 34 Keittiöpsykologi 36 Masennuksen hoito viivästyy usein – asiakaslähtöisyydellä parempia hoitotuloksia Haastattelemamme asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että asianmukainen hoidon saaminen viivytyksettä on masennuksen hoidossa tärkeintä. SISÄLLYS 2/2016 3 Tekijöiltä 6 Mitä uutta 13 Henna Tarjanne-Lekola: Ajattelun yläja alarekisteri 14 Ystäväksi vaihe vaiheelta Miten onnistua hankkimaan uusia ystäviä aikuisena
Sarja tulee Yle Areenaan ja televisioon loppukeväästä, tarkempi ajankohta on toistaiseksi tarkentumatta. Vaikka sarjan hahmot ovat fiktiivisiä, on taustalla tositarinat. Sarja seuraa heidän tarinaansa samalta suljetulta osastolta kohti itsenäistä elämää. Jani Pösön työparina sarjaa on käsikirjoittanut ja ohjannut Teemu Nikki. – Ihmisiähän me olemme kaikki, lapset ja nuoretkin. Halusimme tehdä sarjan, jonka katsomisesta nauttii mummokin. Rooleissa on lahjakkaiden nuorten näyttelijöiden lisäksi konkareita: muun muassa Antti Reini, Matti Onnismaa, Minka Kuustonen ja Rami Rusinen. KOONNUT SARI SAKALA – On ollut hienoa työskennellä heidän kanssaan! Heidän asiantuntemuksensa antaa sarjaan autenttisuuden tuntua, käsiteltävät asiat tulevat olemaan katsojan näkökulmasta toden tuntuisia. Osa näyttelee psykiatrisen sairaalan potilaita suljetulla osastolla – missä he ovat olleet myös oikeassa elämässä. Suomalainen pelko olla tekemisissä mielenterveysongelmaisen kanssa on yhtä typerää kuin mikä tahansa muu pelko olla tekemisissä uudenlaisten ihmisten kanssa – vain koska he ovat vähän erilaisia, sarjan käsikirjoittaja ja tuottaja Jani Pösö pohtii. Yle on ottanut nuorten mielenterveyden puheeksi ottamisen tänä vuonna teemakseen. Aihe näkyy niin sosiaalisessa mediassa kuin tv-kanavilla. Hän hehkuttaa Mieletöntä valoa -hankkeen ihmisiä, joita on ollut apuna muun muassa käsikirjoittamisessa ja lavastuksessa. Kuka meistä on sairas, kuka muuten vaan L oppukeväästä Ylellä alkaa 15-osainen draamasarja Sekasin, joka kertoo neljän mielenterveyspotilaan elämästä. MITÄ UUTTA Sekasin. – Tämä sarja tulee olemaan hauska mutta ei hassu, tosi koskettava ja joillekin jopa järkyttävä. Yhteistyössä ovat kansalaisjärjestöt Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Pelastakaa Lapset, Sosped säätiö ja Suomen Mielenterveysseura. Sarjan kantava ajatus on mielenterveysongelmiin liittyvän häpeän poisto ja sen pohdiskelu, kuka lopulta on sairas ja kuka terve. Päähenkilöistä yhdellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö, toisella skitsofrenia, kolmannella vakava masennus ja neljäs on joutunut sekakäytön takia psykoosiin. Parivaljakon aiempaa tuotantoa ovat #lovemilla-tv-sarja sekä elokuvat Lovemilla ja 3 Simoa. Aihetta käsitellään mustan huumorin ja draaman keinoin. K U VA : K ER T TU JA A TI N EN 6 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Sekasindraamasarjan pääosissa näyttelevät nuoret tähdet Eve Hotti, Anssi Niemi, Elias Westerberg ja Anna Böhm. Sekasin on kategorisoitu nuorten sarjaksi, mutta Pösön mukaan sarja on ”tehty ihmisille”
Monien ulkokasvien kukinta ja sato aikaistuu, jos niitä esikasvattaa sisällä. Treenaa aivosi vireiksi – Tapaus osoittaa, että erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien mielenterveyspotilaiden asema on edelleen heikko ja oikeusturva näennäistä, sanoo järjestön lakimies Merja Karinen. Tapaus tuli ilmi Turun Sanomien uutisoinnin ansiosta. Tätä nykyä meillä on myös tutkimustietoa luontoympäristön parantavasta voimasta. Kirja opastaa, miten voi harjoitella esimerkiksi terävämmäksi havainnoijaksi, paremmaksi rentoutujaksi, taitavammaksi keskittyjäksi tai luovemmaksi ongelmanratkaisijaksi. Tiina Huttu, Reidar Wasenius: Personal Brainer, WSOY 2016 Työttömistä monet työkyvyttömiä Voimaannu kasvusta JOPA KOLMANNEKSELLA pitkäaikaistyöttömistä on merkittävästi heikentynyt työkyky. Bloggaaja Venla Savikuja, Kauneus & Terveys 1/2016 O saamme huolehtia kehostamme, mutta harva tietää miten treenata pääkoppaansa. Tulosten perusteella työttömän kokonaistilanne tulisi huomioida laajasti eikä keskittyä pelkästään fyysiseen terveydentilaan. Työnnä siis sormet multaan ja nauti! Lähde: Vihreä Veräjä -hanke Vanhuspsykiatrian väärin käytökset poliisitutkintaan TURUN KAUPUNGINSAIRAALAN vanhuspsykiatrian suljetulla osastolla tuli helmikuussa ilmi vakavia, ikäihmisiin kohdistuvia väärinkäytöksiä. LL Raija Kerätär havaitsi väitöstutkimuksessaan, että työllistymistä heikentävät eniten hoitamattomat mielenterveyden häiriöt. Kasvun seuraaminen on mielenkiintoista, ja siementen kasvattaminen ammatilliseen kuntoutukseen. Päihdehoidon tai -kuntoutuksen tarvetta todettiin selvästi vähemmän. taimiksi ja satoa tuottaviksi kasveiksi antaa onnistumisen kokemuksia. Työkyvyn tukitoimista ilmeni eniten tarvetta psykiatriseen hoitoon ja KASVIEN PARISSA toimiminen voimaannuttaa ihmistä. Uutuuskirja Personal Brainer tarjoaa tietoa aivojumpan ja mielenhuollon menetelmistä sekä konkreettisen aivokunto-ohjelman. Ilmojen lämmettyä taimet voi istuttaa ulos ruukkuihin tai kasvimaalle. Esikasvatus on helppoa, ja sen ehtii vielä aloittaa huhtitai toukokuussa. Jo 1800-luvulla mielisairaalat ja tuberkuloosiparantolat ympäröitiin puutarhalla. Väitöstutkimus tarkastettiin Oulun yliopistossa tammikuussa. Muun muassa pahoinpitelyt, nöyryyttämiset ja ylilääkitsemiset jatkuivat osastolla vuosikausia. Aivojen kunto ratkaisee arkemme sujuvuuden ja hidastaa jopa muistisairauksien kehittymistä. THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda, Yle Aamu-tv 10.3.2016 Mikään dieetti ei korjaa huonoa itsetuntoa. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 7. Lähi-idän alueilta tulleilla maahanmuuttajilla on enemmän psyykkisiä oireita kuin koko väestössä tai muilla maahan muuttaja ryhmillä. Mielenterveyden keskusliitto pitää laiminlyöntejä vakavina ihmisoikeusloukkauksina ja rikoksina. Sittemmin poliisi ja Valvira ovat ryhtyneet selvittämään tapahtumia
T I I N A L Y M I KANSSAKULKIJA 8 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 8 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6
TEKSTI MERI LIUKKONEN KUVAT TOMI SETÄLÄ T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 9 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 9. Hänen ohjaamassaan elokuvassa vastuunkantajaksi nuorelle tytölle ryhtyy naapurintäti. TIINA LYMI: Ihminen on arvokas, vaikka kompuroi . Näyttelijäohjaaja peräänkuuluttaa apua tarvitsevien tukemista niin yhteiskunnalta kuin meiltä jokaiselta. Tiina Lymin mielestä vanhemmuus ei ole ensisijaisesti biologiaa, vaan vastuunottamista toisesta
Kaksikko matkaa läpi kesäisen Suomen Kainuuseen. T iina Lymi ei juuri halua käsitellä oman elämänsä vaikeuksia lehtien palstoilla. Hän on joutunut huolehtimaan itse itsestään jo pitkään, sillä äiti on päihderiippuvainen ja isäpuoli ilkeä rikollinen. Helmikuun lopussa sai ensi-iltansa ensimmäinen hänen ohjaamansa pitkä elokuva Äkkilähtö. Sen sijaan hän sanoo tuovansa niitä välillä mutkan kautta esille töissään. Naapurissa taas asuu kahdeksanvuotias Anna. Näitä vanhemmuuden palasia voi saada monelta taholta, hän pohtii. K A N S S A K U L K I J A T I I N A L Y M I Tiina Lymi näkee vanhemmuuden vastuuottamisena – Vanhemmuus on sitä, kun kulkee rinnalla, välittää ja asettaa toisen tärkeämmäksi kuin oman itsensä, hän pohtii. Eikä sen toisen ihmisen tarvitse olla oma äiti, isä, vaimo tai mies. Elokuva yhdistelee komediallisia ja keveitä aineksia hyvin synkkiin aiheisiin. – Toivon, että elokuva herättää ajatuksen välittämisestä ja siitä, että elämä menee tosi harvalla kuin Strömsössä. Kun Katrin ja Annan tiet yllättäen risteävät, mullistuu molempien elämä. – Kaksi ihmistä voi jo olla oma yhteisönsä. – Minulle on ollut iso ohjenuora, että asialliset hommat hoidetaan ja ettei ketään pidä satuttaa. Äkkilähdön alussa kolmekymppinen uranainen Katri saa yllättäen selville, että hänen avomiehensä on elänyt kaksoiselämää virolaisen Sirlen kanssa. Pärjääjien takana voi olla hirveän isoja tragedioita, Lymi sanoo. Asioita, jotka liittyvät äitiyteen, voi kokea naapurintädin, opettajan tai kenen tahansa mummon kanssa. Jos vain joku suostuu tekemään niitä asioita, joita vanhemmuuteen kuuluu, se voi pelastaa lapsen. – Äitiys ei ole sitä, että vain synnyttää jonkun tähän maailmaan – eikä isyys sitä, että siittää jonkun. Elokuvassa Katri kasvaa pikkuhiljaa aidosti välittämään Annasta. 10 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Se voi olla joku muukin, jonka kohtaa matkan varrella ja joka välittää. Lymi uskoo myös, että kaikilta ihmisiltä voi oppia jotakin – välillä vaikka sen, mitä ei ainakaan pidä tehdä. Lymi näkee, että pareittain tai porukassa kulkeminen on hyväksi ihmiselle. VANHEMMUUDEN PALASIA Tiina Lymin mukaan vanhemmuuden ydin on vastuuottamista toisesta ihmisestä. – Vanhemmuus on sitä, kun kulkee rinnalla, välittää ja asettaa toisen tärkeämmäksi kuin oman itsensä
Joku selviää isosta vastoinkäymisestä, toinen taas kaatuu siihen. – Ihmiset ovat erilaisia ja kokevat elämän eri tavalla. Vaikka lähtökohdat eivät olisi täydelliset tai kaikki romahtaisi, voi elämästä tulla sen jälkeen vielä todella hyvä. Se on jo paljon. Asia ei ole salaisuus, mutta ei myöskään jotain, jota pitäisi Lymin mielestä jatkuvasti nostaa esiin. – Olen hengissä, maksan veroni ja olen kasvattanut lapseni. Tyttäret Iida ja Ella ovat jo nuoria aikuisia. Lymin äiti kasvatti lapsensa yksinhuoltajana Tampereella. Mitä se muka maksaa nyt verrattuna siihen, jos nuori on 15 vuoden kuluttua täysin syrjäytynyt ja sekaisin. Miksi ei voida ottaa koppia ihmisistä jo varhain. – Jos vaikka näkee lapsen, jolla ei ole kaikki niin kuin pitäisi, voi olla todella merkittävää vain ottaa häneen kontaktia. Hän kritisoi kuitenkin sankaritarinoita, joissa päähenkilöstä suitsutetaan tulleen pärjääjä hirveästä lapsuudesta huolimatta. Se on hyvin yksilöllistä. Kun se kasataan, siitä tulee vain erinäköinen kuin aiemmin, Lymi määrittelee. – En ymmärrä, minkä laskuopin mukaan tulee halvemmaksi säästää vaikka lastensuojelusta tai nuorten mielenterveyspalveluista. Kysyä vaikka, miten hänellä menee. Pariskunta avioitui vuonna 2012 ja haluaa pitää suhteensa poissa julkisuudesta. Minkä laskuopin mukaan tulee halvemmaksi säästää lastensuojelusta tai nuorten mielenterveyspalveluista. Ihminen on arvokas senkin jälkeen. OMANNÄKÖISTÄ PERHE-ELÄMÄÄ Lymi elää nyt uusperhearkea eri alalla työskentelevän aviomiehensä kanssa. Poika Tiina Lymin esikoisohjauksessa Äkkilähdössä henkilöhahmot kohtaavat rankkojakin vastoinkäymisiä. K U VA : SO LA R FI LM S T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 11. – Elämä ei lopu siihen, kun kompuroi tai tapahtuu hirveitä asioita. – Minulla ei ole ollut isää, mutta minulla on ollut erittäin hyvä äiti, hän sanoo napakasti. Isä puolestaan ei ole koskaan ollut läsnä tyttärensä elämässä. TUKEA TOISILTA JA TOISILLE Äkkilähdössä henkilöhahmot kohtaavat rankkoja vastoinkäymisiä, jotka ovat varmasti monille tuttuja myös valkokankaan ulkopuolelta. Tai jos hän tekee pahaa muille siksi, että on itse niin rikki. . Kahdesta aiemmasta suhteestaan Lymillä on kolme lasta. Sitä toivoisi, että yhteisö ja yhteiskunta tukisivat apua tarvitsevia, hän sanoo. Lymi toivoisi, että yksittäiset ihmisetkin ottaisivat asiakseen välittää
Valmistunut Teatterikorkeakoulusta. Palapeliä on ollut välillä vaikea koota, mutta olemme klaaranneet sen. TIINA LYMILLE tärkeitä ovat elämän perusasiat, kuten perhe, rakkaus, ystävät, työ ja välittäminen toisista. y Naimisissa, kolmen lapsen äiti. Miten onnistuu luovan työn ja äitiyden yhdistäminen. syyskuuta 1971 Tampereella, jossa elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa. Lajivalikoimaan kuuluvat muun muassa juoksu ja saliharjoittelu. Ihminen on arvokas senkin jälkeen. – Ei se aina kovin hyvin onnistukaan, mutta teen parhaani. Asuu Helsingissä. 12 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Äkkilähtö puolestaan työllisti hänet kuukausiksi. Arki kuulostaa varsin kiireiseltä. – Kaikista mieluiten tanssisin, mutta työtilanteessani on täysin mahdotonta olla jossakin joka keskiviikko kello kuusi. Liikunta pitää pään kasassa – Näyttää siltä, että teen koko ajan töitä – niin kuin oikeastaan teenkin. – Elämä ei lopu siihen, kun kompuroi tai tapahtuu hirveitä asioita. Liittyi MTV3:n poliisisarja Roban päähenkilöiden joukkoon toisella tuotantokaudella ylikomisario Taru Valtosen roolissa. Näyttelijäohjaaja Tiina Lymi on todennut, että harvalla elämä menee kuin Strömsössä. Sitten olen kuitenkin taas kaksi viikkoa koko ajan kotona. y Elokuva-, teatterija televisionäyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja. Se on meidän perheemme elämää, Lymi sanoo. Suositun komedian kolmas osa kuvataan ensi kesänä. – Urheilu on konkreettisesti nollauskeino, jolla pysyy pää kasassa. Lymi kertoo, ettei häntä liiemmin hirvitä tarttua uusiin haasteisiin. Muuten olen varmaan vähän tyhmä sillä tavalla, että vain innostun ja rupean tekemään. Lapseni ovat ehkä oppineet sellaiseen hieman epäsäännölliseen elämään, ettei ole aina viideltä ruoka pöydässä tai pulla tuoksu joka lauantai. Homma toimii niin kauan kuin tossu liikkuu toisen eteen. Maaliskuussa Yle esitti hänen käsikirjoittamansa neliosaisen mustan komedian Kohtuuttomuuksia, jossa hänet myös nähtiin joka jaksossa. Tiina Lymi y Syntynyt 3. Huomaan sen vaikuttavan paljon myös mieleeni, jos en pääse liikkumaan. Hän on myös ollut pienestä pitäen liikunnallinen. Seuraava ohjaustyökin on sovittuna: hän on jo alkanut perehtyä Napapiirin sankarit 3 -elokuvan käsikirjoitukseen. y Näytellyt muun muassa elokuvissa Akvaariorakkaus, Nousukausi ja Juoksu haudantie, tv-sarjoissa Isän maan toivot ja Tahdon asia sekä KOM-teatterissa ja Ryhmäteatterissa. Aamuisin hän herää usein sen verran aikaisin, että ehtii tehdä 30–40 minuutin astangajoogaharjoituksen. Ihan mikä vain tanssilaji käy, mutta latinalaisista tansseista pidän todella paljon. – En kauheasti pelkää mitään, paitsi tietysti samanlaisia asioita kuin muutkin, kuten että lapsille sattuu jotakin. Tiina pitää myös hiihdosta, lumilautailusta ja melomisesta. Pelkään sitten jälkeenpäin, mitä tuli tehtyä. Lymi näyttelee yhtä päärooleista niin Syke-sairaalasarjassa kuin Roba-poliisisarjassa. Välillä joudun sanomaan, että nyt täytyy painaa, äiti on todella paljon pois. Hän huomauttaa työnsä olevan kausiluonteista. y Esittää empaattista anestesiahoitaja Marleena Rantaa Ylen suositussa Syke-sairaalasarjassa. Arjen paineiden sietämisessä auttavat rakkaus työtä kohtaan ja se, että Lymi kokee tekevänsä jotakin merkityksellistä. K A N S S A K U L K I J A T I I N A L Y M I Reino puolestaan täytti helmikuun lopussa kahdeksan vuotta
Ensimmäinen askel on oppia huomaamaan, mistä sisäisestä tunnelmasta, eli rekisteristä, ajatuksemme nousevat. Tai kokeile lausetta: ”minä en selviä tästä”. Yksi toimiva keino on ajatusten nimeäminen (Kerstin Jeding). Arjessa toimimme järjen, tunteiden, intuition ja aistihavaintojen välittämän informaation pohjalta. Moni tietää kokemuksesta, että liika pänttääminen tai aikataulupaine heikentää ajattelun suorituskykyä. Arv ot ja hen kis yys Tah don voi ma Ke ho Ajatukset Vuorovaikutus Tun tee t Tun tee t A jattelu on ihmisen ainutlaatuinen kyky ratkaista ongelmia, oppia ja muistaa asioita. Itseään onnellisena pitävä nainen voi samaan aikaan olla vihainen ja pettynyt parhaimpaan ystävättäreensä. Hetken kuluttua sano itsellesi: ”minulla on ajatus, että en selviä tästä”. Mitä tehdä, kun ajatukset kiertävät kehää ja samat kielteiset ajatukset palaavat yhä uudelleen. Erilaisten tietoisuusja keskittymisharjoituksien avulla saamme etäisyyttä omiin ajatuksiimme, opimme tarkkailemaan sisäistä puhettamme ja pikku hiljaa keskittymiskyky ja taito olla läsnä kehittyvät. Filosofi Esa Saarinen puhuu sisällämme olevasta yläja alarekisteristä. Meillä on mahdollisuus harjoitella myönteisiä ajatuspolkuja, vahvistaa elämänuskoista ylärekisterin maaperää ajattelullemme. Ajattelu on henkistä toimintaa, ja se on sidoksissa sanoihin, kieleen ja käsitteisiin. Ajattelun eli mielen johtaminen on haastavaa. Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan. Henna Tarjanne-Lekola T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 13. Miten saada kampittavat ajatussisällöt kannustaviksi. Alarekisterin ajattelu värähtelee kielteisesti, ja siinä on mukana kyynisyyttä. Ajattelun ja aivojen pikavirkistäjinä toimivat lasi vettä, viisi syvää hengitystä, happihyppely tai pieni liikuntahetki. Saatat huomata eron. Kansankielellä ajattelu on järjen käyttöä. Kerstin Jeding kirjoittaa 20 sivua huolestuneisuutta vastaan -kirjassaan, että meissä ihmisissä on tilaa sekä myönteisille että kielteisille ajatuksillemme ja tunteillemme. Ajattelun kautta olemme vuorovaikutuksessa ympäristön ja itsemme kanssa. Millainen tausta tai maaperä ajattelullamme on. Voimme olla fyysisesti paikalla, mutta ajatuksemme ovat muualla tai tarkkaavaisuutemme on kadoksissa. Usein kuulee ihmisten valittavan, että ”pää on täynnä”, ”ajattelu on jumissa”, ”ajatus ei kulje”. Ja mitä enemmän annamme huomiota ylärekisterin myönteiselle ajattelulle, sitä enemmän sillä on voimaa hiljentää alarekisteristä nouseva kielteinen ajattelu. Esimerkiksi, jos mielessä pyörii lause ”olen arvoton”, niin nimeä se: ”minulla on ajatus, olen arvoton” ja toista lause ääneen monta kertaa. Kirjoituksissaan hän pohtii oman keskeneräisyyden pohjalta itsetuntemusta, kehomielen yhteyksiä ja hyvinvointipyörän eri alueita. Useimpien mielestä on helpompi käsitellä ajatusta nimettynä, kuin sitä, että pitää automaattisesti ajatuksen sisältöä totena. Ihmiset kaipaavat mielen huoltoa, ajatusten tuulettamista, taukoja ja tilaa ajattelulle. Kyse on ajatuksien käsittelemisestä. Et saa parempaa elämää pyyhkimällä kielteisiä ajatuksia kokonaan pois. Mistä ajattelu kumpuaa. Ylärekisterin ajattelu on sävyltään elämänuskoista ja myönteistä. KOLUMNI Ajattelun yläja alarekisteri H E N N A T A R J A N N E L E K O L A Kirjoittaja on vuorovaikutuksen mahdollistaja, eheyttävän liikkeen ohjaaja ja kolmen lapsen äiti
14 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Ihmissuhdetaitokouluttaja jakaa vinkkinsä siitä, miten tutustumisessa pääsee alkuun ja miten suhdetta saa syvennettyä. TEKSTI MERI LIUKKONEN A ikuisena voi olla vaikeampaa saada ystäviä kuin nuorempana. Ystäväksi vaihe vaiheelta K U VA : SH U T TE R ST O C K Uusien ystävien saaminen aikuisiällä vaatii usein enemmän aktiivisuutta kuin nuorempana. Usein syynä on kiire, kun perhe ja työ vievät aikaa. – Toinen syy on se, että rutinoidumme helposti samoihin piireihin, ihmisiin ja keskusteluihin. Siksi voi olla hankalaa mennä uusiin tilanteisiin juttelemaan uusille ihmisille, kertoo diplomi-insinööri Karla Nieminen, joka tarjoaa ihmissuhdetaidoista luentoja, kursseja ja yksityisvalmennusta yrityksensä kautta
Nykyaikana nettiyhteisöt ja -ryhmät keräävät ihmisiä yhteen. Aika yleinen syy sille, jos ystäviä ei löydy, on liian korkeat kriteerit ihmisten kanssa juttelemiselle. Mukaan voi päästä vaikka laittamalla viestiä järjestäjälle. Tutustumisen seuraava vaihekaan ei ehkä tule monilta luonnostaan: hyvin sujuneen jutustelun päätteeksi pitäisi nimittäin uskaltaa pyytää toisen yhteystiedot. – Osa haluaa tiiviin ystäväpiirin, kun taas toiset pitävät siitä, että on paljon ihmisiä. Esimerkiksi parisuhdetta etsivän kannattaa ensin hoitaa ystävyyssuhteensa kuntoon, jotta kumppaniehdokkaisiin ei kohdistu liian isoja paineita. Myös kohteliaisuudet voivat toimia, hän sanoo. Voi kysellä kuulumisia ja sosiaalisessa mediassa vaikka tykkäillä toisen kuvista. OIKEUS OLLA TOISENLAINEN KUIN ENNEN Elämän eri ihmissuhteet vaikuttavat usein toisiinsa. Jos ei esimerkiksi ikinä ole aloittanut keskusteluja, saa muuttua. – Tarvitaan malttia. Minusta jokainen saa olla sellainen kuin haluaa: ei siis tarvitse olla sellainen kuin on aina ennen ollut. Kaksi perusasiaa on syytä hoitaa kuntoon: hymyily ja toisesta kysyminen. Suhteen syventämisessä kaksi seikkaa nousee yli muiden. Juhlissa voi vaikka kommentoida, että onpas hyvää ruokaa. Hän suosittelee juttelemaan vieraille työpaikalla, kuntosalilla, baarissa, koirapuistossa tai kaupassa. On myös tärkeää lähettää uudelle tuttavuudelle itse viestiä eikä vain jäädä odottelemaan toisen yhteydenottoa. Tavoite toki on luonnollisuus ja aitous, mutta itselleen on hyvä antaa anteeksi se, että aluksi muutos voi tuntua kummalliselta, Nieminen kuvailee. – Ihmiset jaarittelevat joskus itsestään juuri siksi, etteivät uskalla kysyä. Jos ajatellaan, että on jutellut 30 ihmiselle ja viestitellyt kymmenelle, heistä ehkä parin kanssa on puolen vuoden päästä jo ihan hyvä ystävä, Nieminen sanoo. Parhaita paikkoja potentiaalisten ystävien löytämiselle ovat Niemisestä silti harrastuskurssit ja yhdistykset. Positiivinen asenne on silti tarpeen. Tapahtumien järjestäminen on myös erinomainen tapa laajentaa tuttavapiiriään. Ensinnäkin edelleen on syytä olla oma-aloitteinen ja ehdottaa hauskaa yhteistä tekemistä. Toiseksi tulee olla aidosti kiinnostunut toisen elämästä. Joskus kemiat eivät kohtaa riittävästi tai toisella ei ole elämässään tilaa uudelle ihmiselle. Karla Nieminen käsittelee ihmissuhdeaiheita myös blogissaan osoitteessa http://jaanmurtajat.blogspot.fi. – Yleensä parhaat ystävät ovat niitä, jotka jaksavat kuunnella ja kysyä toisten kuulumisia. Erilaisia palveluja voi myös kokeilla, sillä niin psykologilta kuin näyttelijältä voi oppia uutta. Nieminenkin toki myöntää, ettei tuntemattomille puhuminen ole monille meistä kovin luontevaa. SUHDE SYVENEE PIKKUHILJAA Kun on aloittanut puhumalla vaikka itse tilaisuudesta, on kohteliasta kysyä toiselta small talk -asioita kuten harrastuksista tai musiikkimausta. K A R L A N I E M I N E N Ihmissuhdetaitokouluttaja, DI, Jäänmurtajat Oy. – Vinkki ”ole aito” voi silloin olla vaarallinen. – Tärkein oppi on se, että pitää itse olla paljon aktiivisempi kuin aiemmin, Nieminen aloittaa. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 15. Juhlakutsusta taas ei tarvitse kieltäytyä, vaikkei tuntisi entuudestaan muita kutsuttuja. – Jos haluaa uusia ystäviä, ei kannata olla liian nirso. Elämässä tilanteet vaihtelevat. Siksi ystävien lisäksi kaikilla kannattaisi olla tuttuja, jos haluaa ihmissuhteidensa pysyvän hyvinä. Osa aikuisista on kuitenkin ollut yksinäisiä koko elämänsä ajan. – ”Hei Pekka, oli kiva tavata Emmin juhlissa. Tärkeintä on olla ystävällinen ja ymmärrettävä. – Kun juttelee joidenkin mielestä tyhjänpäiväisiä, hyväntuulisia small talk -aiheita riittävästi, keskustelu menee yleensä aikaa myöten myös syvempiin aiheisiin. Hyvää viikonloppua!” Ei tarvitse laittaa mitään jatkosta vielä, Nieminen antaa esimerkin sopivasta viestistä. – Yleensä stressaamme, olenko minä nyt fiksu ja hauska. – On totta, ettei ystävystyminen usein onnistu, mutta ei sitä voi tilanteessa äänen sanoa. Sitten voi tutustua paremmin, jos vaikka jonkun ystävän kanssa tiet eroavat. Hän kannustaa etsimään vinkkejä kirjoista, kursseilta ja blogeista. Uusia ystäviä on silti mahdollista saada missä iässä tahansa, ja ystävystymistäkin voi opetella. – Erittäin hyvä motto on se, että yksinkertaisesti. Jos sanoo, että tuskin tästä mitään tulee, niin kyllähän se pilaa tunnelman. Olemme luonnostaan aika itsekeskeisiä, ja se kannattaa ottaa huomioon. K U VA : LA U R I V E IJ A LA IN E N Suurin osa ihmisistä puhuu mielellään omista asioistaan. Kun ymmärtää muidenkin stressaavan samaa asiaa, kannattaa keskittyä siihen, miten toiselle saa hyvän fiiliksen. Miten keskustelu tulisi aloittaa. Pitää elää elämäänsä usealla rintamalla. Suurin osa ihmisistä kuitenkin puhuu mielellään omista asioistaan. Tätä vaihetta seuraa on rento yhteydenpito
Omana itsenään rakastettu P E E T U S T Å H L B E R G KANSSAKULKIJA Peetun kotikulmilla Kumpulan kaupunginosassa hän on saanut kasvaa omana itsenään, ilman ulkopuolisten asettamia painita. Murrosiässä ei pelkkä poikamainen asenne enää riittänyt itsensä kokonaiseksi tuntemiseen, vaan hän hakeutui sukupuolen korjausprosessiin. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT SAARA AUTERE 16 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Mahdollisuus ilmaista itseään avoimesti lapsena antoi Peetulle hyvät eväät elämälle. Tänään kaksikymppinen nuori mies elää onnellista elämää ja näkee tulevaisuutensa valoisana
– Muistan kyllä tunteneeni jo lapsena vierautta omaa kehoani kohtaan, mutta asia oli silloin helpompi sivuuttaa. Peetulla oli paljon kavereita, joista enemmistö oli poikia. Siellä oman lapsuutensa vietti Peetu Ståhlberg, omien sanojensa mukaan rasavilli vekara, jolla oli aina vainua mielenkiintoisille jutuille. Kun vartaloni alkoi muuttua naiselliseksi, . Koska Peetulla oli tilaa kasvaa omana itsenään, eikä paineita tyttökulttuuria kohtaan tullut vanhempienkaan taholta, olivat lapsuusvuodet pääosin onnellisia. – Sain kasvaa vapaasti, eikä kukaan rajoittanut menemisiäni. Energisellä lapsella oli paljon kavereita, ja jalkapalloharrastus paikallisessa urheiluseurassa Toukolan Teräksessä oli mieluinen. Murrosikään tultaessa oli väistämätön kuitenkin kohdattava. Aina kaikki asiat eivät olleet ehkä ihan sallittujakaan, hän muistelee. Vanhempiensa eron jälkeen Peetu jäi isänsä kanssa kaksin asumaan. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 17. Kumpulan kaksiluokkaisessa sivukoulussa kaikki lapset tunsivat toisensa, suurin osa oli naapureita keskenään. Vanhempani luottivat minuun. – Isäni työskenteli lavastajana ja tapasi työnsä kautta monia boheemeja ihmisiä, joista osasta tuli meille perhetuttuja. H elsingissä sijaitseva Kumpulan kaupunginosa on täynnä kiehtovia metsiä ja kivoja puistoja, joissa on tilaa seikkailla. Yksi asia erotti kuitenkin Peetun selkeimmin muista pojista: hänen tuolloinen nimensä. VÄRIKÄS YMPÄRISTÖ ROHKAISI Onneksi Peetun kasvuympäristöön kuului monenlaisia ihmisiä, jotka saivat kukoistaa kukin omalla laillaan. – Olin tosi vilkas, ja kehittelin kavereideni kanssa erilaisia ideoita. Äitinsä luona hän asui kouluikään saakka noin puolet ajasta, ja sai sieltä puolelta vielä kaksi sisarpuolta. – Muistan, kuinka kerran eräs äidinkielen opettaja kysyi minulta, miten pojalle on oikein annettu tytön nimi. Heidän kanssaan leikit olivat luontevampia, yhteys löytyi helpommin. Opin jo varhain, että maailmaan mahtuu erilaisuutta ja että se on meille kaikille rikkaus
Suhteet ovat ennallaan ja läheisiä. Nelisen vuotta sitten Peetu päätti vihdoin hakea apua. Olla vanhempi ja auttaa lasta, jolta puuttuvat omat vanhemmat, sekä ottaa kantaa myös maailman väkiluvun nousuun. – Tai no, pari asiaa kyllä arvelutti. Aloitus ei siitä huolimatta ollut helppoa. K A N S S A K U L K I J A P E E T U S T Å H L B E R G maailmassa olisi vain yksi tapa toteuttaa miehekkyyttä tai naisellisuutta. Ensimmäiset treffit johtivat yllättäen seurustelusuhteeseen. Olin ahdistunut ja masentunut, en tuntenut kehoani omakseni. NUORUUS KESKELLÄ KORJAUSPROSESSIA Isän kanssa yhteistyössä Peetu selvitti, että prosessin ensimmäinen vaihe olisi lähetteen hankkiminen. – Kaiken kaikkiaan naispuolisten kavereiden on ollut helpompi ottaa vastaan muutokseni kuin miesten, ja jotenkin myös ymmärrän tämän. Pari tapasi toisensa Peetun edellisellä Espanjan reissulla. Jatkossa minulla on mahdollisuus olla omahoitajaani yhteydessä, jos koen siihen tarvetta, hän kertoo. Osansa siinä on varmaan sillä asialla, että minulla on ollut mahdollisuus ilmaista itseäni lapsesta saakka siten kuin olen halunnut ja luontevaksi tuntenut. aloin oireilla voimakkaammin psyykkisesti. Näkyvin muutos sosiaalisessa elämässä on ollut se, että toisin kuin lapsena, nykyään suurin osa Peetun kavereista on naisia. Mielestäni adoption kautta voi vaikuttaa moneen tärkeään asiaan. Olen saanut hyväksyntää ja rakkautta läheisiltäni sellaisena kuin olen. Luovan isän poika kokee olevansa myös monella muullakin tavoin isänsä kaltainen. Vaikka perheen perustaminen ei ole vielä ajankohtaista, on Peetu miettinyt sitäkin. – Lähden ilman paluulippua, ja se tuntuu keveältä ja oikealta. Viimeiset kolme vuotta on mennyt keskellä fyysistä muutosprosessia, joka on toki vaikuttanut Peetuun myös psyykkisesti. UUDEN ELÄMÄN KYNNYKSELLÄ Nyt kun korjaushoidot on saatu päätökseen, on Peetu päättämässä samalla myös opiskelujaan graafisen suunnittelun linjalla. Se ei ollut kuitenkaan ihan yksinkertaista. Tässä kokeessa sukupuoli nostetaan näyttämölle tavalla, jolla osoitetaan, että Lähetteen hankkiminen ei ollut ihan yksinkertaista. – Onneksi isä tuli uudelleen apuun ja kustansi yksityislääkärin käynnin. – Jos minulla olisi mahdollisuus saada biologisia lapsia, en haluaisi niitä. Toinen outo asia oli niin sanottu ”tosielämän koe”. Sen jälkeen kaikki kävi nopeasti ja pääsin HYKSin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle. Voisi ehkä sanoa, että olen päässyt helpolla. Muistan yhä, kuinka minua pelotti kertoa tunteistani, vaikka luotinkin häneen. Järjestöelämä tai osallistuminen transsukupuolisten ihmisten tapaamisiin ei vedä Peetua puoleensa. Kotona odottavat lentoliput Barcelonaan, jossa odottaa tyttöystävä Blanca. Oman tarinan kertomisen hän kokee kuitenkin tärkeäksi. Kaikki on kuitenkin sujunut hienosti, ja suurin osa vuosien aikana tapaamistani ammattilaisista on ollut hyviä tyyppejä. – Naispuolisten kavereiden on ollut helpompi ottaa vastaan muutokseni kuin miesten. Myös äiti, setä ja mummo ovat ottaneet tiedon Peetun korjausoperaatiosta hyvin vastaan. Päätös kuitenkin oli oikea, ja Peetu sai täyden tuen isältään. – Nyt ehkä jopa enemmän kuin aiemmin, hän hymyilee. En kuitenkaan ole menettänyt yhtään ystävääni tämän takia, mikä on tosi hieno juttu! Tuleva kesä näyttää hyvältä. En kuitenkaan ole menettänyt yhtään ystävääni tämän takia, Peetu hymyilee. Olen saanut elää onnellista elämää. Vaikka käytännössä lasten hankkiminen ei ole minulle enää mahdollista, on kyseessä minun ja myös monien muiden ihmisten mielestä ihmisoikeusloukkaus. – Jos vaikka joku, jolle asia on ajankohtainen, voisi saada tästä rohkaisua. Henkilötunnuksen vaihtaminen ei ollut hirveän yksinkertaista ja periaatteessa minua harmitti, että sen saadakseen piti luopua oikeudestaan synnyttää biologisia lapsia. Minulla on ollut ystäviä. Isä soitti Peetun puolesta terveysasemalle, josta vastattiin, että asian kiireettömyyden takia aikaa saisi odottaa pitkään. – Koska en tiennyt mihin suuntaisin, otin asian puheeksi isäni kanssa, joka oli läheisin ihminen minulle. – Olen yhä se sama ihminen kuin ennen korjausta. Hän kokee, että transmiehenä eläminen on ollut hänelle haastavinta ennen kaikkea omien sisäisten prosessien kannalta, ei ulkopuolisen palautteen tai huomion takia. 18 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Vaikka Peetun kokemat asiat ovat olleet isoja ja muutokset suuria, ei hän löydä kokemuksesta juurikaan negatiivista. – Psykologin kanssa käymistäni keskusteluista en kauheasti pitänyt, ja lääkärin suhtautuminen mieheyteen ja naiseuteen oli kovin stereotypistä. – En ole kohdannut suuria ongelmia omassa elämässäni tämän asian takia tai joutunut puolustelemaan itseäni tai tapaani elää. – Translaki edellyttää, että sukupuolen juridiseksi vahvistamiseksi transihmisten tulee elää noin vuoden ajan ”vastakkaisessa” sukupuolessa
Transsukupuolinen ihminen voi siis olla niin hetero-, homokuin biseksuaalinenkin. Transsukupuoliset kokevat usein ahdistusta sellaisista kehon ominaisuuksista, jotka eivät vastaa sukupuolikokemusta, tai jos he tulevat sosiaalisissa tilanteissa kohdatuksi väärän sukupuolen edustajana. Tätä ahdistusta ja ristiriitaa kutsutaan sukupuoliristiriidaksi eli sukupuolidysforiaksi. Olen ylpeä ystävästäni ja onnellinen siitä, että saan olla osa hänen elämäänsä.” Selina Ala-Nikkola Sukupuolen vaihtaminen juridisesti edellyttää luopumista oikeudesta synnyttää biologisia lapsia. Korjausprosessin edistysvaiheet ovat aina olleet meille ilon aiheita, vaikka toisinaan raskaitakin, jos Peetulla ei ole ollut helppoa. Nykykäsityksen mukaan transsukupuolisuutta ei pidetä sairautena, mutta sen aiheuttama sukupuoliristiriita vaatii usein hoitoa fyysisen sukupuolen korjaamiseksi. Lähde: Trasek.fi Peetun tarina kaverin silmin ”OPIN TUNTEMAAN PEETUN , kun aloitimme ensimmäisen luokan. Opin jo varhain, että maailmaan mahtuu erilaisuutta. Hän on jaksanut kaikesta huolimatta uskomattoman hyvin. Ennen peruskoulua muistan hämärästi tavanneeni hänet, kun hän oli vielä pitkähiuksinen tai ainakin nähneeni kuvia, mutta ensimmäisellä luokalla tukka oli jo leikattu lyhyeksi. Peetun, kuten monien muiden ihmisten mielestä tämä on ihmisoikeusloukkaus. TRANSSUKUPUOLISUUDESSA on kyse sukupuoliristiriidasta, jossa henkilön sukupuoli ei vastaa sitä sukupuolta, johon hänet on syntymässä määritelty. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 19. Vaikka kasvoimme kouluajan yhdessä, niin meillä oli omat kaveripiirit ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan saakka. Transsukupuolisuudessa on kysymys sukupuoliidentiteetin ja biologisen sukupuolen välisestä ristiriidasta, ei siitä, kumpaan sukupuoleen seksuaalinen kiinnostus suuntautuu. Tutustuimme kunnolla oikeastaan vasta lukioaikana, jolloin ympärille muodostui loistava kaveriporukka. Peetu on aina ollut poika meille, ja se on tuntunut luonnolliselta. Hoitamaton sukupuoliristiriita voi johtaa vaikeaan masennukseen ja itsemurhaan. Mitä on transsukupuolisuus
Jos ennen pariskuntia paheksuttiin liian pitkistä kihlauksista tai susiparina olosta, odotetaan nyt pariskunnilta harkintaa ja yhdessä asumista ennen avioitumista. Esimerkiksi ”susiparit” saivat seuraavalla vuosikymmenellä virallisen hyväksynnän, kun heidän yhteiselonsa nimettiin avoliitoksi. Muutoksesta huolimatta avioliitto on edelleen useimpien lapsiperheiden turva. Esimerkiksi potilaslaki nimeää aviopuolisot ja rekisteröidyt puolisot potilaan lähiomaisiksi, joita ovat vanhemmat ja lapset. Eroavaa avoparia kohdellaan kuin aviopuolisoita, jos heillä on yhteinen lapsi tai jos avoliitto on jatkunut yli viisi vuotta. AVIOLIITTO TUO TURVAA Lainsäädännön näkökulmasta avoliitto on avoin liitto, johon ei liity toisaalta velvollisuuksia eikä toisaalta oikeuksiakaan. Samaan aikaan se on myös yhä useamman pariskunnan mielestä turha sitoumus. Kysymyksiin on vaikea vastata, sillä suhteen virallistamisen hyödyt riippuvat parisuhteen laadusta ja muodosta, taloudellisesta tilanteesta sekä ihmisistä itsestään. He hankkivat lapsia, asuntolainan, yhteisen auton, ehkä koirankin – mutta avioon he eivät hötkyile. Ehkä teidän tulisi myös pohtia vakavasti, onko suhteessa tarvetta omaisuutta suojaavalle avioehdolle. Turva on kuitenkin vakaampi avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, ja virallistamisesta on hyötyä esimerkiksi silloin, jos pariskunta tekee suuria yhteisiä taloudellisia hankintoja. Radikaalit ajatukset vaikuttivat myös päättäjiin, jotka eivät kokeneet enää samoissa määrin tarpeelliseksi suitsia kansalaisten moraalikäsityksiä ja elämänvalintoja lakien avulla. Kysykää toisiltanne, tahdotteko olla toistenne lähiomaisia. Onko perheen toimeentulo tai toisen puolison oikeudet yhteiseen lapseen tarpeen turvata elämän ikävien hetkien varalta. Avopuolisot ovat potilaslain mukaan muita läheisiä, joiksi potilas voi nimetä myös läheisiä ystäviä. Avioituminen on yhdessä asuville pariskunnille yhä harvinaisempaa. Lain silmissä avioliitto ja parisuhteen rekisteröinti ovat suurelta osin omaisuuden jakoon liittyviä sopimuksia, ja häissään pariskunta myöntää avio-oikeuden – muuttaako i-kirjain jotain. Eihän se edes muuta mitään! Vai muuttaako se jotain. Avoliitto vai avioliitto 20 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Muutamassa vuosikymmenessä myös odotukset parisuhteilta ovat muuttuneet. Esimerkiksi vuonna 2011 voimaan astunut lakiuudistus avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta paransi avopuolisoiden turvaa avoeroissa. Vanhemmilla oli myös valtaa vaikuttaa, kenen kanssa lapset saivat avioitua. Käytännössä pitkään jatkunut avoliitto on vaikutuksiltaan jossain määrin avioliiton kaltainen sitoumus, vaikka samaan aikaan laki välttelee rinnastamasta näitä suhdemuotoja toisiinsa. I-kirjaimen lisääminen avosäätyyn tuo jonkin verran turvaa sekä selkeyttää omaisuuteen ja vanhemmuuteen liittyviä asioita. Sitten tulivat hipit ja 1960-luvun seksuaalivallankumous. Onko avioliitto turhake. Etenkin lapsiperheiden sekä yhteistä omaisuutta kartuttaneiden pariskuntien kannattaa harkita avioliittoa tai parisuhteen rekisteröimistä. TEKSTI TIINA-EMILIA KAUNISTO K äsikirjoitus oikeanlaisesta parisuhteesta on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Vielä viime vuosisadan puolivälissä tahdon-sana oli enemmän pakko kuin valintakysymys, jos pariskunta halusi harrastaa seksiä tai muuttaa samaan asuntoon. Häät eivät siis suuresti muuta tältä osin avoparin tilannetta
Satakunta vuotta sitten avioerojen määriä laskettiin sadoissa, puoli vuosisataa myöhemmin tuhansissa. Kun viisikymmentä vuotta sitten avioliittoja solmittiin vuosittain yli 40 000, päätyi naimisiin enää noin 25 000 pariskuntaa vuonna 2014. Lä hd e: T ila st o ke sk us T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 21. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 21 45 40 35 30 25 20 15 10 5 TUHANSIA AVIOLIITOT AVIOEROT 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 AVIOLIITTOJEN MÄÄRÄ LASKEE KOKO AJAN Entistä harvempi pariskunta haluaa solmia avioliiton. Tällä vuosituhannella eroja on vuosittain jo noin 14 000 – eli miltei puolet kaikista vuosittain solmituista avioliitoista. AVIOLIITOT JA AVIOEROT 1965–2014 – muuttaako i-kirjain jotain. Avioliittolain muuttuminen näkyy myös avioerojen määrässä.
AVIOPUOLISOILLA JA PARISUHTEENSA rekisteröineillä on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avioituminen katkaisee myös vanhempien elatusvelvollisuuden, eli etuuksien sidoksen vanhempien tuloihin. Naiset 31 V. Aviomiehen isyys virallistetaan aina automaattisesti lapsen syntyessä ja samalla laki antaa aviomiehen isyydelle niin vahvan suojan, että kenenkään on vaikea haastaa sitä. Miehet 33 V. Kuoleman kohdalla leski saa puolet puolisonsa omaisuudesta tai kaiken, jos muita perillisiä ei ole. Lain mukaan puolisoilla on velvollisuus elättää toisensa, ja puolison tulot vaikuttavat esimerkiksi yleisen asumistuen, työmarkkinatuen tai toimeentulotuen suuruuteen. Avioliiton voisi nähdä yhdenlaisena vakuutuksena elämän yllättäviin karikoihin. Parisuhteen virallistaminen antaa leskelle turvaa. Alle 20-vuotiaalle toisen asteen opiskelijalle tällä voi olla taloudellista merkitystä. Tahdon-sanan tuoma turva valkenee yleensä pariskunnalle elämän taitekohdissa, kun jompikumpi kuolee, pariskunta päätyy eroon tai perheeseen syntyy lapsi. Avio-oikeus ei tee myöskään puolison veloista toisenkin omia, ellei niitä ole otettu perheen yhteisten kulujen kattamiseksi. Onneksi lesken ei tarvitse nykyisin turvautua enää kelloon, maatilkkuun tai lampaaseen, sillä avioliitosta leskeksi jääneen asema on erittäin vahva. Avioliitto on taloudellinen liitto toistensa omaisuuksiin. Avioliiton vakavuutta alleviivasi ennen avioeron hankaluus. Avioliiton ulkopuolelle syntyminen ei ole pitkiin aikoihin vaikuttanut lapsen oikeuksiin vanhempiensa suhteen, ja kaikki lapset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisessa asemassa muiden avioliitossa syntyneiden sisarustensa kanssa. Lä hd e: T ila st o ke sk us Avioon astutaan yhä myöhemmin Keskimääräinen avioitumisikä 22 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Tällä hetkellä kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, jotta perheen sisäinen adoptio olisi jatkossa helpompaa kuin nyt. Entisaikoina naiset saattoivat jäädä hyvinkin huonoon asemaan, jos aviomies menehtyi ennen puolisoaan. Avioituminen tai parisuhteen rekisteröiminen ei velvoita maksamaan puolison velkoja, ellei niitä ole otettu yhteisten menojen kattamiseksi ja perheen elättämiseksi. Avio-oikeudesta huolimatta omaisuudet pysyvät erillään ja puolisoiden omissa nimissä. AVIOLIITTO ON PURETTAVISSA Jos suhteen virallistaminen edelleen emmityttää, kannattaa muistaa, ettei sitoumusta tarvitse tehdä loppuelämäksi. Aiemmin tunnustus tehtiin lastenvalvojalle vasta lapsen syntymän jälkeen. AVIOLIITTO TURVAA ISYYTTÄ Avioliitto on myös isäksi tulevan paras turva. Lapsille vanhempien suhteen laadulla ei ole muutoin merkitystä. Avio-oikeutta omaisuuteen on mahdollista säädellä avioehdon avulla ennen häitä tai liiton aikana. Sateenkaariperheissä parisuhteen rekisteröinti on välttämättömyys, sillä perheen sisäinen adoptio, eli toisen puolison vanhemmuuden vahvistaminen, on mahdollista vain virallisille pariskunnille. Nyt käräjäoikeus myöntää eron hakemuksesta puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen tai kahden vuoden asumuseron jälkeen. Vuoden 2016 alussa voimaan astunut uusi isyyslaki helpotti avopuolisoiden tilannetta. Ellei perheellä ollut työteliäitä lapsia, oli naisten turvana lähinnä aviomiehen luovuttama huomenlahja. Vain velkojat ohittavat tämän leskenoikeuden. Vasta vuonna 1988 Suomen avioliittolaista purettiin säädös, joka vaati syytä erolle sekä toisen puolison julistamista syylliseksi eroon. Tällä on suuri merkitys etenkin lapsiperheelle tai puolisolle elämäntilanteessa, jossa voimat eivät riitä asunnon myymiseen ja muuttamiseen. Teos, 2012. Hän saa leskeneläkettä sekä oikeuden jäädä asumaan yhteiseen asuntoon aina kuolemaansa saakka, vaikka se olisi kuolleen puolison nimissä ja muiden perillisten omistuksessa. Avioero on huomattavan helppoa menneisiin aikoihin verrattuna, vaikka puolen vuoden harkinta-aika saattaakin tuntua tuskastuttavan pitkältä ajalta monien eroon päätyneiden mielestä. Vaikka avoliitossa ei ole avio-oikeutta, koskee velvollisuus myös avopuolisoita. Uudistuksen myötä avoliitossa lapsen äidin kanssa oleva isä voi tunnustaa isyytensä neuvolassa ennen lapsen syntymää ja tehdä samalla sopimuksen yhteishuollosta. Tätä avio-oikeutta on mahdollista säädellä avioehdolla, jonka voi rekisteröidä ennen avioliittoa tai sen aikana. Lähde: Kaunisto, Tiina-Emilia & Voutilainen, Erika: Siksi tahdot – Hääkirja. Eron sattuessa omaisuudet tasataan kahteen osaan niin, että varakkaampi puoliso luopuu omastaan toisen puolison hyväksi. Ota siis avioliittovakuutus huoleti, sillä myös katuminen on mahdollista
Positiiviseksi ei voi kuitenkaan vain päättää ryhtyä. Hyvän mielen taitojen avulla elämään saa lisää energiaa, tavoitteellisuutta ja iloa. Kun mieli järkkyy, ihminen voi ajatua äärimmäisiin tekoihin. Tämän hyvän mielen hälyn keskellä on helppo suhtautua ajatukseen vahvistuslauseiden toimivuudesta vähintäänkin kriittisesti, Tukiainen kertoo. – Kun päivät muuttuvat yksi kerrallaan, vähitellen koko elämä alkaa muuttua, hän kannustaa. Kun yhden ihmisen elämä muuttuu, myös hänen ympärillään olevien elämä alkaa muuttua, Tukiainen kuvailee. Unelmassa Suomi on maa, jossa hyvän mielen taidoista on tullut jokamiestaitoja. Mieli muuttuu joustavaksi vain sitoutuneesti treenaamalla. Kortti koostuu kuvasta ja vahvistuslauseesta. Kun näin tapahtuu, ihminen on niin sanotusti elementissään, kertoo Hyvän mielen taidot -kirjan ja Hyvän mielen korttien tekijä, tietokirjailija Maaretta Tukiainen. Tämä puolestaan antaa voimaa uskoa siihen, että voin toimia sen mukaan, hän jatkaa. Viime vuosina media on nostanut esiin yhä synkkeneviä uutisia suomalaisesta työelämästä ja kansalaisten ongelmista. Tutkimuskirjallisuuden pohjalta Tukiainen esittää, että hyvä mieli rakentuu kyvystä käyttää erilaisia psyykkisiä taitoja. MIELIKUVAHARJOITTELUSSA ON VOIMAA Hyvän mielen taidot -kirja ja siihen liittyvät kortit muodostavat kokonaisuuden, jossa kutakin hyvän mielen taitoa vastaa yksi kortti. Vahvistuslauseissa on kyse samasta asiasta. Kun keskittää huomion vahvistuslauseen sisältöön, voi samaistua lauseessa esitettyyn myönteiseen toteamukseen. Ihminen, joka tietää, kuka hän on, ei yleensä ajattele jonkun toisen olevan viemässä häneltä jotain pois, olivatpa ajat sitten taloudellisesti kuinka haastavat tahansa, Tukiainen sanoo. Positiivisessa psykologiassa on jo pitkään tutkittu myönteisten ajatusten vaikutusta koettuun hyvinvointiin. Työssä voidaan pahoin ja keskittymiskyky hajoaa. – Sosiaalinen media tursuaa jaxuhalipäivityksiä, ja erilaiset verkossa pyörivät uutiskirjeet välittävät sekalaisia sitaatteja. HYVÄN MIELEN TAIDOT JOKAMIESTAIDOIKSI Maaretta Tukiaisella on unelma. Itselleni tämä on ollut mitä innostavin luova haaste: yhdistää uusi, monialainen tutkimustieto ja luoda sen pohjalta helppo työkalu, jota kuka tahansa voi käyttää, hän sanoo. – Hyvän mielen taidot auttavat elämään merkityksellistä elämää, jossa ihminen tunnistaa oman potentiaalinsa ja uskaltaa ylittää itsensä. Kirjan esimerkkitarinat ja elämykselliset tehtävät on laadittu tukemaan hyvän mielen taitojen siirtymistä ajatuksista käytäntöön. – Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet mielikuvaharjoittelun voiman. e, mihin käytämme mieltämme, muuttaa aivojamme. – Hyvän mielen jokamiestaidot ovat sellaisia yleisesti käytössä olevia voimavaroja, joita kuka tahansa voi halutessaan joustavasti käyttää ja rakentaa niiden avulla oman arkensa ja elämänsä sellaiseksi, jossa hänellä on hyvä olla. – Uskon siihen, että jos jokainen Suomessa asuva, edustipa hän mitä syntyperää, kansalaisuutta tai ryhmittymää tahansa, tuntee itsensä läpikotaisin, tarve ulkoistaa ongelmat johonkin yksittäiseen ihmisryhmään katoaa. Tukiaisen mukaan lyhytkin hetki päivän alussa riittää siihen, että mieltään voi vahvistaa kohti rakentavia ajatusmalleja ja sitä kautta saada elämäänsä haluttuja muutoksia. Voimme tutkimusten mukaan vaikuttaa 40 %:iin omasta onnellisuudestamme. www.hyvanmielentaidot.fi/tunnejamieli minuutti päivässä K uv a: M ik ko H ar m a ILMOITUS. Pahimmillaan nämä kehityssuunnat ovat kulminoituneet järkyttäviin uutisiin: perhesurmiin, kouluampumisiin ja pakolaisia vastaan tehtyihin hyökkäyksiin. – Nykyisin on tarjolla valtava määrä ihmismieleen liittyvää tutkimustietoa
Minulla oli kunnia tavata intialainen Äiti Amma hänen Suomen vierailullaan kutsuvieraana. TEKSTI TUULA-MARIA AHONEN KUVAT RAISA TAURINKA/VISUAL RAMA Äiti Amma, maailman kärsivien ja luonnon auttaja Toimittaja tapaa Amman tämän Suomen vierailulla. 24 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Halaus tuntui lämpimältä ja tasapainottavalta, hän kertoo jälkikäteen. Halaamisestaan tunnettu hyväntekijä toimii laajasti ihmisten ja luonnon kärsimyksen auttamiseksi
Amman aloitteesta syntynyt Embracing the World (Syleillen maailmaa) on maailmanlaajuinen organisaatioiden verkosto, joka helpottaa köyhien ihmisten taakkaa viiden perustarpeen osalta. Perheeni ei voinut käsittää, että olin niin välitön ja avoin, Amma on kertonut. O dotellessani omaa vuoroani tavata Amma pyysin hänet paremmin tuntevia kertomaan hänestä. Halaamisten ohella Amma on tehnyt todella paljon kärsivien hyväksi konkreettisesti Intiassa ja maailmanlaajuisesti. Noin kaksi vuotta sitten Amma vastaanotti kutsuni perustamaani Roska päivässä -liikkeeseen. Siellä aloin aistia hänen rakkauttaan. – Amma inspiroi minua henkiseen kasvuun. Intian kodittomille on rakennettu yli 45 000 kotia Intiassa. Amma on halannut 35 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Nälkäisiä ruokitaan Meksikossa, Costa Ricassa, Ranskassa, Espanjassa, Keniassa, Brasiliassa, Sloveniassa, Australiassa ja PohjoisAmerikassa. – Ensimmäinen halaus ei tuntunut oikein miltään, kertoo Amman oppilas. Organisaation kautta on järjestetty muun muassa eläkkeet 100 000 leskelle, köyhyydessä elävälle naiselle ja vammautuneelle, jaettu 50 000 koulutusstipendiä auttamaan lapsia pysymään koulussa Intiassa, Japanissa, Haitilla, Filippiineillä, Singaporessa, Malesiassa ja Espanjassa. AIMS (Amrita Institute of Medical Sciences & Research Center) -sairaala, jossa on 1300 paikkaa ja 43 erikoissairaanhoidon osastoa, antaa hoidon ilmaiseksi köyhille. Jokainen näkee hänet omalla tavallaan. Sen jälkeen minulla oli tarve olla tavallista ystävällisempi ihmisiä kohtaan. Miltä halaaminen tuntuu, on tietenkin kiinnostava kysymys. Kun Amma oli yhdeksänvuotias, hänen äitinsä sairastui ja Amma joutui lopettamaan koulun huolehtiakseen seitsemästä sisaruksestaan. Ihmiset luulevat, että luonnosta voi jatkuvasti ottaa antamatta mitään. – Valaistuminen tarkoittaa kykyä tunnistaa itsensä kaikissa elävissä olennoissa. HALAAMINEN SAA ALKUNSA Jo lapsena Amma oli äärimmäisen myötätuntoinen. – Amma on jäävuoren sulattaja, kuvasi Amman halauksen äskettäin saanut nainen. – Kehotan kaikkia oppilaitani ja ystäviäni noudattamaan Roska päivässä -liikkeen periaatetta, keräävän ainakin yhden roskan päivässä. Jokainen voi tunnistaa oman halunsa olla aina oikeassa. Käyn joka vuosi Amman ashramissa Intiassa hakemassa henkistä tankkausta, sanoi toinen. – Intiassa naisten oletetaan pysyttelevän taustalla. Amma on tehnyt enemmän kuin monet hallitukset kansalaistensa hyväksi. Amma sanoi. Näin todellakin tuntuu olevan. Hän näkee väkivallan ja sodan ihmiskunnan sivistymättömän mielen tuotteena. Itse koin Amman halauksen lämpimänä ja tasapainottavana. – Kuten väkivalta kuuluu ihmismieleen, niin kuuluvat myös rauha ja onnellisuus. Vaikka hänenkin perheensä oli köyhä, hän alkoi tuoda naapureille ruokaa ja vaatteita omasta kodistaan. Lääkärin tehtävä on auttaa potilaitaan. Kerätessään naapureilta ruuantähteitä perheen lehmille hän joutui kohtaamaan toisten ihmisten suunnatonta köyhyyttä ja kärsimystä. 14-vuotiaalla tytöllä ei olisi ollut lupaa edes koskettaa muita, etenkään miehiä. Amman luona asuva suomalainen luonnehtii Ammaa pyhimykseksi, auringoksi, jonka lähellä hänen on hyvä olla. Tapasin Amman kutsuni merkeissä ja lahjoitin hänelle kolmet roskapihdit ja kolme miniroskista, jotka ennaltaehkäisevät maailman yleisempiä roskia. – Mutta koska olin nähnyt hyvin vaikuttavan unen hänestä, matkustin hänen luokseen Intiaan. Tämä oli intialaisessa yhteiskunnassa äärimmäisen väärä teko. Todellisuus on tässäkin moninaisempi. Luonto on ihmiskunnan elämisen edellytys, Amma toteaa. Lisäksi organisaatio on auttanut lukemattomissa katastrofeissa. Oletusarvo tuntuu olevan, että halaaminen on järisyttävä kokemus. HUOLENPITOA KÖYHIEN PERUSTARPEISTA – Amma on tehnyt enemmän kuin monet hallitukset ovat tehneet kansalaistensa hyväksi. Jos ihmiset todella tahtovat, he voivat saavuttaa pysyvän rauhan mieleensä ja maailmaan, Amma sanoo. OLE OMA PEILISI Amma rohkenee asettaa mahdottomilta tuntuvia päämääriä. Hänen panoksensa on mittaamaton, sanoo Nobelin rauhanpalkinnon saaja Muhammed Yunus. Vapauttava tie eteenpäin ihmissuhteissa avautuu siitä, kun on valmis miettimään, voisiko itsekin joskus erehtyä. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 25. Kuulun nyt myös itse tähän valtavaan joukkoon. Meidän tulisi pystyä auttamaan toisia ja rakastaa heitä aivan kuin näkisimme heissä itsemme. Samalla tavoin minun tehtäväni on lohduttaa kärsiviä. Mutta lähdetään liikkeelle Amman lapsuudesta, mikä ei todellakaan ollut valoisa. – Nykypäivänä suhteemme luontoon on itsekkyytemme jatke. Äiti Amma, maailman kärsivien ja luonnon auttaja – Tämä on synnynnäinen ominaisuuteni. Amma syntyi vaatimattomaan kalastajayhteisöön Intian Keralassa vuonna 1953. – Maailman tilanteen huomiotta jättäminen henkisyyden nimissä on väärin, Amma sanoo. Hän alkoi myös lohduttaa murheellisia ihmisiä halaamalla heitä
Työelämässä tarvitaan kaikkien panosta K U VA : SH U TT ER ST O C K 26 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6
Sisäinen motivaatio työn teossa onkin tärkeää: ihmiset saavat työstä rahan ohella myös jotain muuta. Tämän tulisi lähteä liikkeelle jo rekrytoinnista, jossa on Kun työyhteisön erilaisuus hyödynnetään voimavarana, se synnyttää lisää työhyvinvointia ja voi tuoda yritykselle myös kilpailuetua. Kuitenkin tiedetään, että kaikki haluavat tehdä mielekästä työtä. Usein sitä kuitenkin annetaan liian vähän ja liian myöhään, Kauppila kertoo. Näin syntyy uusia ideoita ja uutta ajattelua, mikä saattaa johtaa uusiin liikeideoihinkin. M onimuotoisessa työyhteisössä tärkeintä on varmistaa, että työntekijä pystyy tekemään työnsä ja auttaa häntä onnistumaan siinä. Näin kertoo Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun professori Olli-Pekka Kauppila, joka tutkii johtajuutta ja työntekijöiden organisaatiokäyttäytymistä. Työnteosta on sillä tavalla tullut vähän ekslusiivistä. Henkilökohtainen työhön perehdyttäminen on oleellisen tärkeää uuden työsuhteen alkaessa. Lupa olla oma itsensä työpaikalla luo pohjan hyvälle hengelle ja henkilökohtaiselle motivaatiolle. Työn mallintaminen ja mentorointi auttavat uutta työtä opetellessa. Yhteisössä jokaisen tulee tarkastella omia asenteitaan ja arvojaan arjen työssä, kohdella työtovereitaan hyvin ja kunnioittaa heitä sellaisina kuin he ovat. KAIKKI MUKAAN Monimuotoisuus työelämässä kytkeytyy syrjinnän kieltoon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseen. otettava käyttöön monipuoliset hakukanavat. Monimuotoisuudessa johtamisen ja hyödyntämisen ydin on siinä, että erilaisuutta käytetään voimavarana ja yhteisenä etuna. TYÖROOLI JA TYÖN TAVOITTEET Työroolin pitäisi varsinkin osatyökykyisellä olla selkeä ja mahdollisimman T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 27. Palveleva johtajuus (servant leadership) on nykyhetken johtamistrendejä. Kauppila itse on asunut USA:ssa, missä hän kiinnitti huomiota siihen, että esimerkiksi vammaisia näkyi paljon enemmän asiakaspalvelussa ravintoloissa ja marketeissa kuin Suomessa. – Monimuotoisuus mahdollistaa lisäksi luovia ratkaisuja, Kauppila muistuttaa. Myös kaikkien henkilöstöryhmien ottaminen mukaan päätöksentekoon on tärkeää. Olli-Pekka Kauppila kertoo, että moneen työhön on tullut korkeat koulutusvaatimukset. . Ihmisten saaminen työelämään ja sitä kautta osalliseksi yhteiskunnan toimintaan on tänä päivänä haasteellista. – Erilaisuudesta voi olla myös kilpailuetua, sillä se pakottaa katsomaan ja selittämään asioita uudesta näkökulmasta. – Ihmiset tarvitsevat palautetta työnteostaan. TEKSTI KATJA LIUKSIALA Jokainen yritys heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa. Tukea työn tekemiseen tarvitaan erityisesti monimuotoisessa työyhteisössä, jossa työskentelee esimerkiksi osatyökykyisiä. Sillä on suora vaikutus myös henkilöstön työhyvinvointiin. Työ lisää merkityksellisyyden tunnetta ja rytmittää ajankäyttöä. Useimmat yritykset ja yhdistykset ovatkin tavalla tai toisella monimuotoisia, heijastaahan jokainen yritys ympäröivää yhteiskuntaa ja sen yksilöitä erilaisine taustoineen ja kokemuksineen. Palautteen antaminen tapahtuu luontevasti työn ohessa, jos vuorovaikutus työpaikalla on toimivaa ja avointa
Diagnoosin myötä elämän suunnitelmat menivät uuteen arviointiin. Työntekijöiden viihtyvyyttä ja työnteon merkityksellisyyttä lisää myös se, että he työskentelevät arvostettujen design-tuotteiden, kuten Lokki-valaisimien kanssa. Alhainen kommunikaation kynnys auttaa myös selkeän roolin ylläpidossa. Myös työntekijät on huomioitava yksilöinä. Jokiniemi kehottaa työnantajia olemaan ennakkoluulottomampia osatyökykyisten palkkaamisen suhteen. Hänen 1993 perustamansa valaisinvalmistajayritys Innojok Oy on alusta lähtien työllistänyt näkövammaisia ja muuten osatyökykyisiä. Yleinen ongelma on, että tällaisille keskusteluille ei anneta tarpeeksi aikaa. – Myös osatyökykyisten tulisi ottaa itse vastuu omasta itsestään ja pyrkiä positiivisiin muutoksiin elämässään. Tältä vältytään parhaiten siten, että työntekijä on mukana työhön liittyvissä keskusteluissa, joissa määritellään yhdessä realistiset tavoitteet. Se vaatii laadunvalvontaa ja työn ohjaamista. Itse asiassa johtaminen kannattaa nähdä palveluntuottamisena alaisilleen. Innoluxin toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi kehottaa työnantajia olemaan ennakkoluulottomia osatyökykyisten palkkaamisen suhteen. On hyväksyttävä, että esimieskin on työntekijä, jolla on inhimilliset rajoitteet. Valaisinfirman tulevaisuuskin näyttää valoisalta. Hän halusi kuitenkin pysyä työelämässä, ja päätti kokeilla yrittäjyyttä. Hyvät vuorovaikutustaidot ja avoin ilmapiiri ovat tärkeitä kaikissa työyhteisössä, ja erityisesti monimuotoisissa työyhteisöissä. Sitä käyn joskus hakemassa ulkomailta asti. Työtehtävät Innoluxilla vaihtelevat varastotyöstä tuotekehittelyyn, ja työskentely tapahtuu pääosin työkeskusten kautta. Niiden suosion lisääntyminen siivitti kasvavaa yritystä, jolla on nykyisin 25 työntekijää. Jokiniemi päätti opiskella nopeasti, jotta ehtii vielä näkevänä työelämään. Työ on siihen hyvää vastalääkettä. Työn tekeminen on tärkeää siksikin, että vammaisuus altistaa monille terveyttä uhkaaville asioille, kuten depressiolle. Kuopion yliopiston kuntoutusopintojen yhteydessä Jokiniemi sai idean kaamosmasennuksen hoidosta kirkasvalolaitteiden avulla. – Monet meistä todella arvostavat työpaikkaansa, ja siksi olemme motivoituneita ja sitoutuneita työskentelyyn. Vesi on Jokiniemelle elementtinä tärkeä ja rentouttava. Jokiniemi kertoo, että heillä pyritään toteuttamaan yhdenvertaisuutta mahdollisimman pitkälle ja kaikenlaiselle syrjimiselle on nollatoleranssi. Esimiehen on hyvä olla läsnä itse työnteossa ja sen prosessissa. Lähde: Monimuotoisuus – työelämän mahdollisuus, työja elinkeinoministeriön opas yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikalla. Hyvän johtamisen etiikka perustuu oikeudenmukaisuuteen ja ihmisten kunnioittamiseen. – Vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa. Heistä monet ovat erittäin motivoituneita ja työhönsä sitoutuneita työntekijöitä. Vaikka monet firmat ovat siirtäneet tuotantoaan ulkomaille, Innolux pyrkii pitämään tuotantonsa Suomessa. Näkövammaisenakin kaipaan valoa. Se ei saisi sisältää ristiriitaisia vaatimuksia. Yrityksen kasvaessa Jokiniemi kouluttautui myös tekniikan tohtoriksi. – Pyrin viettämään aikaa veden äärellä. Aiemmat kontaktit ja kokemukset olivat hyvä pohja yrityksen käynnistämiselle. Entä kuinka Jokiniemi itse huolehtii jaksamisestaan. Monimuotoisuuden johtaminen ei Kauppilan mukaan olekaan helppoa. O L L I P E K K A K A U P P I L A Apulaisprofessori, Organisaatiot ja johtaminen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Arkipäivissä pitää olla sopivasti liikuntaa: kävelen työmatkat puoli tuntia suuntaansa opaskoira Fannyn kanssa. 90-luvun laman aikaan Jokiniemellä olisi ollut mahdollisuus jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Firmassa panostetaan organisaation ja työilmapiirin kehittämiseen. hyvin määritelty. NOLLATOLERANSSI SYRJIMISELLE – Jos rekrytoinnissa on kaksi tasavertaista hakijaa ja toinen heistä on vammainen ja toinen vammaton, me priorisoimme vammaisen, Jokiniemi kuvaa firmansa rekrytointia. Jokiniemi sai itse nuorena miehenä diagnoosin hitaasti etenevästä silmänpohjan rappeutumissairaudesta. ”Mikään fyysinen vamma ei ole niin paha kuin asennevamma” N äin toteaa toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi. Johtajan kannattaa olla oma itsensä ja tehdä työtä aidolla persoonallaan. Osatyökykyisten kanssa työhön perehdyttämisen rooli korostuu. Yritys onkin valittu vuoden vammaistyöllistäjäksi. K U VA : A A LT O -Y LI O P IS TO / A N N I H A N É N K U VA : IN N O LU X TEKSTI KATJA LIUKSIALA 28 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6
Kansakoulukaverini joutui pakosta urheilemaan. KOLUMNI KU VA : PE RT TU SA RA LA M PI T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 29. Käytöstapojen unohtumista ja kasvavaa itsekkyyttä ei meidän tarvitse sietää. Ja kavereiden isät. Pitää opetella sekin, että tuotteita, palveluja ja trendejä tehdään vain nuorille ja että sulhasen hääfrakissakin on kohta huppu. Olihan siellä muutamia muitakin ikäisiäni harmaatai nahkatukkaisia ukonturjakkeita, mutta hevimusiikki pauhasi täysillä estäen keskustelun, kaljaa vedettiin tositarkoituksella ja jo pihamaalla oli humalaisia kouluikäisiä. Tunsin itseni erittäin vähemmistöläiseksi pistäytyessäni eräässä liikuntatapahtumassa. Nuorten hyvä onkin erilaista hyvää kuin meillä. Mutta ehkä se on niin, että ammatteja ja koulutuksia tarvitaan nyt useita, kesämökki ei olekaan enää haaveiden huipentuma ja että pizza/vuokraleffailta voi olla kiva. Samasta syystä moni ikäiseni joutui pianotunnille. Hänen isänsä määräsi, sillä faijalla itsellään ei ollut poikana mahdollisuutta urheilla. Nyt oli suurin osa urheiluyleisöstä kytketty johdoilla elektroniseen laitteeseen, jota piti tuijottaa ja kannatella kädessä. Maailma on muuttunut. Jotkut meistä kuusikymppisistä miehistä ymmärtävät tietokoneen päälle ja jonkun vaimo kuulemma diggaa räppiä. Silloin me pitkätukkaiset viikonloppuhipit pidimme hyvänä vitsinä kuvitelmaa, että joskus on muotina jopa kalju ja tyylikkäiden tiukkojen leveälahkeisten vaatteiden sijasta pukeudutaan reikäisiin rytkyihin. Olenkohan vanha ja tyhmä, kuten isäni oli aikoinaan. Ja sitten joukkonaurettiin. Kuulun siihen ikäluokkaan, joka tiesi autoista ja mopoista kaiken, mutta oli vasta kuullut ennustuksia sähköaivoista. Nuoret ja aikuiset keskittyivät lähinnä arvostelemaan huutamalla pelaajien älynlahjoja, korvia, nenää tai sukuelimiä. Elämää eletään nyt eri tavalla kuin me haaveilimme. Äijässä asuva herkkä pikkupoika kömpii muiden näkyville vasta keski-iässä. Ja hänen isänsä. Opin sen yhdessä muiden kanssa ja keräsin sieltä kaikki hyvät muistot. Minun aikakauteni oli onneksi maailmankaikkeuden paras ja ainoa oikea! Sitä ennen eläneet olivat vanhanaikaisia, minusta seuraava sukupolvi on nuorta ja tietämätöntä. Kotona tuijotettiin mustavalkoista näköradiota, jossa mainoksia oli erittäin vähän. Luonteenpiirteistä sinnikkyyden tilalle on tullut kärsimättömyys. Mutta se nyt oli liian hurja vitsi toteutuakseen… Jarmo Vuorinen Huppu frakissa J A R M O V U O R I N E N On aikuisella miehelläkin tunteet. Sillä perusteella voivat eläkeläiset sanoa olevansa aina vähemmistönä. Nuorten hyvä onkin erilaista hyvää kuin meillä. Polkupyörää tai autoa ei osata korjata. Esimiestehtäviin ei enää nousta kenttätöistä kokemusperäisesti, vaan tullaan sivusta nuorena ja korkeasti koulutettuna ilman alan tietämystä. Olin 60-luvulla nuori. K aikki vähemmistöläisyys ei ole virallista. Halkoja opitaan hakkaamaan vain luontokurssilla. Ei minun elämäntyyliäni saa muuttaa. Ne vain ovat paksun kuoren alla ja tulevat esiin tavalla, jota nuorempi mies tai minkä tahansa ikäinen nainen eivät ymmärrä
K U VA : SH U T TE R ST O C K Vähemmistössä vähemmistön sisällä 30 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6
Hän kuuluu vähemmistössä vähemmistöön sekä oman kulttuurinsa yhteisössä että suomalaisessa sateenkaariyhteisössä. Tässä yhteydessä hän haluaa korostaa, että vaikka muslimeja usein syytetään konservatiivisiksi, niin aivan yhtä ankarasti ja syrjien suhtaudutaan seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen monissa kristityissä yhteisöissä, myös Suomessa. Menetettyään puolisonsa, tai seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluvia ystäviään, on moni päättänyt lähteä pelastaakseen oman henkensä. K U VA : SH U T TE R ST O C K Suomeen tuleva seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluva turvapaikanhakija ei ole helpon paikan edessä. Lhbtiq*-ihmiset ovat myös monien toisiaan vastaan taistelevien sotilaallisten ryhmittymien yhteinen vihankohde, eikä viranomaisilta voi toivoa minkäänlaista turvaa. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 31. Esimerkiksi monissa Afrikan ja Lähi-idän maissa seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluvan ihmisen henki voi olla uhattuna. Karusta todellisuudesta kertoo HeSeta ry:n suunnittelija Aaro Horsma. . TEKSTI MARJAANA ROPONEN S uomeen nyt viimeisen vuoden aikana tulleista turvapaikanhakijoista osa on paennut kotimaastaan ensisijaisesti seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä takia. Niin lainsäädännön kuin yhteisön säännöt ja rangaistukset ovat kovat.
Moni on ollut kiinnostunut tilanteesta, solidaarisuutta ja halua auttaa Helposti ajatellaan, että uskonnot aiheuttavat homofobiaa. . Horsma pitää vertaistukea tärkeänä tukimuotona ja toivoo turvapaikanhakijoiden hyötyvän HeSetan toiminnasta. Kerromme, että täällä pitää nimenomaan kertoa viranomaisille todellinen syy turvapaikan hakemiselle, jos vaikkapa puoliso on kidnapattu ja murhattu ja perhe katkaissut kaikki siteet. Seksuaalija sukupuolivähemmistö ei ole mikään yhtenäinen massa, ja siinäkin yhteisössä on hierarkiaa, syrjintää ja rasismia, kuten kaikkialla muualla. Tulijat joutuvat kohtaamaan usein syrjintää sekä maanmiestensä että suomalaisten taholta. Helposti ajatellaan, että uskonnot aiheuttaisivat homotai transfobiaa. . Venäjällä tilanne kärjistyi vuonna 2013 hyväksytystä niin sanotusta Venäjän ”homopropagandalaista”, joka ei salli seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden näkymistä ja asettaa vähemmistöt entistä haavoittuvampaan asemaan. . Vastaanottokeskukset ovat muutenkin levottomia paikkoja, ja vähemmistöön kuuluvat ovat niissä todella hankalassa asemassa. Monet lhbtiq*-turvapaikanhakijat ovat olleet kauhuissaan siitä, että vaikka he ovat lähteneet kotoa kovan vainon takia, heidän on asuttava täällä samojen maanmiesten keskellä. Moni pelkää myös paljastumista ja sitä, että tieto omasta sijainnista kulkeutuu takaisin lähtömaassa vainonneiden tietoon. . Venäläisillä on usein jo joku kontakti Suomeen tullessaan, esimerkiksi naisparit ovat olleet yhteydessä suomalaisiin sateenkaariperheisiin ja aktivisteihin, Horsma kertoo. Näin yksinkertainen asia ei ole. Meidän mahdollisuutemme tukea ympäri Suomea olevia turvapaikanhakijoita ovat vähäiset. Maahanmuuttovirastossa on Horsman mukaan valitettavan vähän asiantuntemusta näissä asioissa. Afrikan ja Lähi-idän maiden lisäksi Suomeen tulee lhbtiq*-turvapaikanhakijoita muun muassa Venäjältä. Meille alkoi tulla viime syksynä yhteydenottoja eri puolilta Suomea vastaanottokeskusten sosiaalityöntekijöiltä. . . He ovat huomanneet, ettei seksuaalija sukupuolivähemmistöjen asema Suomessakaan ole mutkaton, vaikka meillä on lainsäädännöllisesti asiat paremmin kuin monessa muussa maassa. 32 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Sateenkaariyhteisön jäsenet joutuvat pelkäämään väkivaltaa, mutta erityisesti pelätään lasten menettämistä, sillä sateenkaariperheiden väitetään loukkaavan lastenoikeuksia. Viime viikolla meillä oli peräti 19 henkilöä turvapaikanhakijoiden tapaamisessa. He tulevat suurin odotuksin, yksin ja ilman kielitaitoa, oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi uskomaansa Suomeen, jossa on vastassa paikka vähemmistön vähemmistössä. Helsinkiläisille turvapaikanhakijoille HeSeta järjestää vertaistapaamisia viikoittain sekä tukikeskusteluja ja ohjausta. . Väkivallan uhka on todellinen. Muualla Euroopassa tällaisia on jo perustettu. Tukikeskusteluissa yritämme luoda luottamuksen ilmapiiriä. Kansainvälisten sopimusten mukaan meidän toimintamme piirissä olevien tulisi saada pakolaisstatus, mutta ei sitä voi kenellekään luvata, Horsma toteaa. Horsman mukaan lhbtiq*-turvapaikanhakijoiden tarpeet olisi kuultava. He pohtivat, mikä heidän asemansa täällä on, kun syrjintää kokevat suomalaisetkin sateenkaariyhteisön jäsenet ja rasismista kärsivät kaikki maahanmuuttajat. Viikoittain keskustelen heidän kanssaan näistä asioista. VÄKIVALLAN UHKA JATKUU HeSeta on yksi harvoja suomalaisia järjestöjä, joka pyrkii parantamaan seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluvien turvapaikanhakijoiden asemaa. Mutta ehkä pelot korostuvat, kun riippuvuus yhteisöstä on suuri, ja yksilöllä on paine toimia normien ja odotusten mukaan. Vertaistuella pyrimme tarjoamaan mielekästä ja turvallista tekemistä vapaa-aikaan. Uskonnon sijasta tilanteesta voi syyttää miehiä, jotka haluavat pitää yllä patriarkaalista maailmankuvaa. Koska toimimme täällä Uudellamaalla, voimme vain pyrkiä mahdollistamaan siirtoja helsinkiläisiin vastaanottokeskuksiin. . Horsman työssään kohtaamat ihmiset eivät tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, eikä kukaan ole saanut vielä päätöstä jäämisestä. MARGINAALIN MARGINAALISSA Lhbtiq*-turvapaikanhakijoiden asema omassa maassa on ollut raskas. HeSetan tapaamisissa nämä ihmiset voivat kokea jonkinlaista yhteenkuuluvuutta. Moni lhbtiq*-turvapaikanhakija ei ole tietoinen oikeudestaan hakea turvapaikkaa seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuvan vainon takia, eivätkä useimmat uskalla ”tulla kaapista” eli kertoa identiteetistään edes viranomaisille. Marginaalin marginaalissa ei ole helppo olla, siellä asema on kaikkein heikoin. Yritämme vaikuttaa siihen, että Helsinkiin perustettaisiin erillinen lhbtiq*-sensitiivinen vastaanottokeskus, jossa ihmiset kokisivat olevansa turvassa, ja jossa meidän palvelumme olisivat paremmin tarjolla
* (asterixmerkki) viittaa siihen, ettei kirjainyhdistelmä sisällytä kaikkia sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen liittyviä käsitteitä, jotka ovat osa yhteisöä ja tematiikkaa. Mutta itsestäänselvyys tämä ei ole, eikä vähemmistöön kuuluva ole poikkeuksellisen ymmärtäväinen tai suvaitsevainen. Konkreettisen tuen järjestäminen on kuitenkin hankalaa rajallisten työntekijäresurssiemme takia. Keväälle suunnittelemme varainhankintakampanjaa, jossa on mahdollista osallistua työmme tukemiseen. löytyy. Lyhenteen perässä oleva q viittaa sanaan queer ja/tai questioning, ja se tarkoittaa usein akateemista näkökulmaa mutta myös identiteettiä, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan normit ja lokerot. Useimmat eivät uskalla kertoa identiteetistään edes viranomaisille. Nämä fobiat eivät ole varsinaisia fobioita, vaan pikemminkin verrattavissa seksismin ja rasismin kaltaisiin ilmiöihin. HeSeta ry on pääkaupunkiseudulla toimiva seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten etuja kansalaisjärjestö ja valtakunnallisen Seta ry:n jäsenjärjestö. Jokaisen kokemus omasta identiteetistä ja hyväksytyksi tulemisesta on henkilökohtainen. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 33. Vähemmistöön kuuluva voi oppia ulkopuolisuuden kokemustensa kautta ymmärtämään toista haavoittuvassa asemassa olevaa. Esimerkiksi sateenkaarinuorten ryhmistä on lähetetty videotervehdyksiä. A A R O H O R S M A Suunnittelija, HeSeta ry Sanastoa SEKSUAALINEN SUUNTAUTUMINEN kertoo, keneen henkilö tuntee vetovoimaa emotionaalisesti ja/ tai eroottisesti. Oman erilaisuuden kokemuksen kautta ei myöskään muutu toisen elämän asiantuntijaksi. Lhbtiq*-kirjainyhdistelmää käytetään usein puhuttaessa seksuaalija sukupuolivähemmistöstä. Sateenkaariyhteisöllä tarkoitetaan kaikkia seksuaalija sukupuolivähemmistöjä kaikessa moninaisuudessaan. Sukupuoli-identiteetti on ihmisen kokemus sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan. Homofobia on tosiasioihin perustumatonta vihaa, pelkoa, vastenmielisyyttä tai syrjintää homoseksuaalisuutta ja transfobia tosiasioihin perustumatonta vihaa, pelkoa, vastenmielisyyttä tai syrjintää transihmisiä tai transihmisyyttä kohtaan. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen kuuluvat homot, lesbot, biseksuaalit ja heterot. Niihin kuuluvat muun muassa lesbot, homot, biseksuaalit/bi-ihmiset, transihmiset ja intersukupuoliset. Vähemmistöidentiteetti ei Horsman mielestä aina ole taakka vaan myös mahdollisuus:
KEITTIÖPSYKOLOGI ON EUROOPPALAISIA, Kuusivuotias näkee kategoriat mutkattomasti. Kohta pidetään ilmeisenä sitä, että romanivaatetusta ja musliminaisen huivia saa ja voi käyttää työtehtävissä, jotka sen mahdollistavat. AFRIKKALAIS IA JA PALOMIEHIÄ. huhtikuuta ” Ruka Ski Pride ” -laskettelutapahtuma seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Hiihtokeskus Rukalla Kuusamossa järjestetään 14.–17. Romaninaisen työkokeilu uhkasi päättyä romanivaatetuksen vuoksi.) Moninaisuuden hyväksyminen työyhteisöissä ottaa tapaus kerrallaan pieniä kehitysaskelia. (Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Mikko Joronen kommentoi helmikuussa annettua syrjintätuomiota. Kirjallisuuden sekatyönainen Niina Hakalahti on ahkera keittiö psykologi, joka rakastaa ympäristön tarkkailua sekä leipomista. ) 90 maahanmuuttajataustaisten kirjailijoiden lukumäärä Suomessa. K U VA : TI IN A M A K K O N EN 34 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Uskon, että jo lähitulevaisuudessa ihmetellään, miksi esimerkiksi sikhitaustaisen bussikuskin turbaanin käytöstä nousi aikanaan niin kova häly. 2016 (Luku on peräisin helmikuussa tohtoriksi väitelleen Hanna-Leena Nissilän väitöskirjasta
Harvinaiset-verkosto julkaisee harvinaista sairautta sairastavien sekä heidän läheistensä blogikirjoituksia: www.harvinaiset.fi/blogi. MIHIN VÄHEMMISTÖÖN KUULUT. kirjat . äänimuodossa lukemisesteisille . Esitykset tulkataan suomenruotsalaiselle viittomakielelle Juuso Kekkosen Outo homo -esityksen voi tilata minne vaan. Palkitussa, mustan huumorin show’ssaan Kekkonen kertoo tositarinansa siitä, kuinka heterona itseään pitänyt mies löysi itsensä parisuhteesta toisen miehen kanssa. Leijonaluuri 045 869 8335 Leijonaluuri tarjoaa vertaistukea puhelimitse erityislasten vanhemmille yli lasten diagnoosirajojen. Ryhmän neljä improesitystä Svenska Teaternissa 7.–14. Lisätiedot ja yhteydenotot: tuottaja Jalmari Eskelinen, jalmari@okiva.fi. Soittopyynnön voi lähettää myös tekstiviestinä. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 35. (Muhannad Ismail, syntyjään Syyriasta, asunut Suomessa 25 vuotta) Etsin aina tekijöitä, jotka yhdistävät meitä kaikkia ihmisiä: Diversity in Unity, moninaisuus ykseydessä. tarjoaa hankalaa syystä celia olla voi lukeminen monesta ...VAI KENTIES VOLTER KILVEN ALASTALON SALISSA LUKENEISIIN. toukokuuta. Myös englanniksi. Mene teatteriin: tai tilaa esitys: DuvTeatern on kehitysvammaisten näyttelijöiden vapaa teatteriryhmä ja taiteilijafoorumi. VASENKÄTISIIN, PUNAVIHERSOKEISIIN, ABSOLUUTTISEN SÄVELKORVAN SYNTYMÄLAHJAKSI SAANEISIIN, ULKOMAILLA SYNTYNEISIIN... ”Naura joka päivä.” Naurujoogaohjaaja ja elämäntaidonvalmentaja, 80 cm pitkä Noora Västinen (Kodin Kuvalehti 1/2014) .fi celia www
Asiantuntijat ovat kuitenkin yksi mielisiä siitä, että tärkeintä masennuksen hoidossa olisi saada asianmukainen hoito alkamaan viivytyksittä. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVAT JANNE RUOTSALAINEN 36 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Masennuksen hoito viivästyy usein – asiakaslähtöisyydellä parempia hoitotuloksia Masennusta hoidetaan Suomessa tällä hetkellä hyvin kirjavasti, eikä palveluntarjonnan selkeyttäminen ole simppeli juttu
Uupumus on kehittynyt usein monien asioiden summana ja laukaiseva tekijä liittyy monesti työhön, parisuhteeseen tai johonkin yllättävään kriisiin, esimerkiksi somaattisen sairauden puhkeamiseen. Tiimi tekee työtään Jakolan mukaan niin hyvin kuin pystyy, mutta resurssit ovat rajalliset. Kymmenisen vuotta sitten aloittaneiden tiimin mielenterveystyöparien tehtävänä oli alun perin keskittyä masennuspotilaiden hoitoon, mutta työalue on laajentunut monenlaisiin muihinkin ongelmiin. . Lisäksi meillä toimii keskusteluryhmiä, joissa saa ammattiavun lisäksi vertaistukea. K U VA : SH U T TE R ST O C K Masennuksen hoito viivästyy usein T erveysasemapsykologi Jari Jakolan tyypillinen asiakas on uupunut työssäkäyvä tai töihin kaipaava, työtön, 30?50-vuotias henkilö. Raha-asioiden kanssa kamppailevalle velkaneuvontaan pääsy voi muuttaa tilannetta niin, että voimat alkavat palautua. Tällä hetkellä Jakolan asiakkaat käyvät keskimäärin 5?6 tapaamisessa hoitojaksonsa aikana. . T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 37. Joku saattaa käydä vain kerran tai kaksi, joku toinen kymmenen kertaa. Jos asiakkaan tilanne heikkenee hoidosta huolimatta, asiakas ohjataan kaupungin mielenterveyspalveluihin, jota johtaa ylilääkäri Päivi Kiviniemi. Kun ongelmat kasautuvat, kuka tahansa voi uupua. Psykologinen työ, tilanteen rauhoittaminen ja ymmärtäväisyys ovat tärkeitä, vaativuus ja ankaruus vaarallisia, Jakola kuvaa työnsä arkea. Hänen mukaansa resursseja ei ole perusterveydenhuollossa . Jakola luotsaa Tampereen kaupungin perusterveydenhuollon mielenterveystiimiä, joka hoitaa lieviä ja keskivaikeita masennuksia, jännittämisja paniikkiongelmia sekä elämäntilannekriisejä. Jaksamisen palauttaminen tavalla tai toisella on meidän tehtävämme
Myös hoidon aloitus viivästyy usein liikaa. Resurssit tulisi kohdentaa tiiviiseen keskusteluapuun ja elämäntapaohjeisiin. Kansallisen Käypä hoito -suosituksen mukaan masentuneen ”psykososiaalinen tuki ja systemaattinen toipumisen seuranta ovat hoidossa keskeisiä”. . – Terveysasemien työpareille kasaantuu liikaa myös pitkäaikaissairaita potilaita, joille pitäisi voida tarjota muita auttavia tahoja. . Kun asioihin ei tartuta ajoissa, menetykset ovat isoja niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Omalääkärin lisäksi meillä, kuten monella muulla paikkakunnalla, on nykyisin matalan kynnyksen paikka Ensio, jonne voi kävellä sisään kuka vain ilman lähetettä. Vastaavasti, jos lääkehoitoa ei seurata, voi jokin alkuvaiheen haittavaikutus saada masentuneen vetäytymään hoidosta. . Kun lääkäri tai depressiohoitaja tapaa selkeästi masentuneen potilaan, pitäisi olla hoitoja, joihin ohjata, ja jotka alkaisivat nopeasti. Hoidon jatkumisesta sen sijaan kirjoitetaan näin: ”Ei-kiireellisessä tapauksessa potilas pääsee ensimmäiselle arviointikäynnille erikoissairaanhoidon yksikköön viimeistään kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta ja hoitoon viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta.” Mikäli potilaalle ei näiden kolmen viikon ja sitä seuraavan kolmen kuukauden aikana voida osoittaa perusterveydenhuollossa asianmukaista hoitoa, voi ei-kiireellinen tilanne muuttua odotellessa kiireelliseksi. Suosituksen mukaan mielenterveydellistä apua tarvitsevan henkilön on päästävä ei-kiireellisessä tilanteessa terveyskeskuslääkärille kolmen päivän kuluessa. . Näin niin sanotusti lievät ja vielä helposti autettavat potilaat eivät putoaisi väliin ja jäisi jonoihin, Kiviniemi jatkaa. Tällä riittävän intensiivisesti toteutettavalla hoidolla tulisi olla selkeä alku ja loppu, Stenberg sanoo. Suurempi pulma on, mitä sen jälkeen tapahtuu; hoidon toteuttamiseen liittyy paljon ratkottavia asioita. Keskusteluaikoja ei saa riittävän tiheästi. LAIMENNETTUA HOITOA Masennuksen hoidon vaikeudet ovat ymmärrettäviä, sillä masennuksen syntytaustat ovat moninaiset ja oireilu yksilöllistä. Myös Jan-Henry Stenberg harmittelee tilannetta: . Lisäksi on myös mahdollisuus ohjata potilas HUS:n Mielenterveystalo.fi-palvelun nettiterapiaan. Potilaalle tulee suosituksen mukaan tarjota perusterveydenhuollossa opastusta omahoidosta, rinnan tai erikseen lyhyitä psykoterapeuttisia hoitoja ja lääkehoitoa sekä sen riittävää seurantaa. Hoidon laatu vaihtelee kunnittain ja on sidoksissa kunnan muun perusterveydenhuollon tai alueen sairaanhoitopiirin toimivuuteen. J A N H E N R Y S T E N B E R G Erikoispsykologi, linjajohtaja, HYKS itja psykososiaalisten hoitojen linja 38 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Valitettavasti usein kuulee, että ihminen ei apua haettuaan koe tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi oman masennuksensa kanssa, jolloin hän pettyy ja vetäytyy. Hänen mukaansa on vaikea ymmärtää, miksei hoitoa saada toimimaan ja resursseja kohdenneta oikein. Sosiaalija terveysministeriön (STM) Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksissa kirjoitetaan, että psyykkisesti sairaan hoito tulisi aloittaa ”heti mahdollisimman intensiivisesti ja täysipainoisesti”. On alueita, joissa saa nopean avun ja taas kuntia, joissa voi olla kuukaudenkin odotusaika, ja se voi olla jo liian pitkä aika. Joku toinen taas haluaa edetä keskustellen, kuvailee tilannetta erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg, HYKSin Psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja. tarpeeksi, eikä mielenterveystyöparien työ ole käytännössä toiminut niin hyvin kuin toivottiin. Samalla tavoin tilanteesta huolissaan on THL:n Mielenterveysyksikön ylilääkäri Jukka Kärkkäinen. Stenbergin mukaan masentunut saa Suomessa psykososiaalisten hoitojen osalta liian usein niin sanottua laimennettua hoitoa, mikä tarkoittaa sitä, ettei hoitoa kyetä antamaan sillä intensiteetillä, millä pitäisi. Ensikontaktin saaminen ei välttämättä ole isoin ongelma, sillä reittejä hoitoon pääsemiseksi on onneksi monia. Hoito ei saisi jäädä kevyen kontaktin varaan. Ihmisillä on kaiken kaikkiaan kovemmat odotukset masennuksen hoidosta kuin mitä usein pystytään tarjoamaan. Jos masennus näyttäytyy potilaalle biologisena sairautena, ja hän haluaa nopean biokemiallisen avun lääkkeen kautta, on lääkehoito Käypä hoito -suosituksenkin mukaan oikea tapa. Lääkärin diagnoosin ehtii usein tehdä myöhemmin. . Suomessa on tehty paljon töitä masennuksen hoidon toteutumisen ja sairauden tunnistamisen eteen, ja Ei-kiireellinen tilanne voi muuttua odotellessa kiireelliseksi. Myös hoidosta hyödytään eri tavoin: yksi saa avun lääkkeistä, toinen keskustelusta ja kolmas hoitaa itseään liikunnalla, säännöllisillä elämäntavoilla ja sosiaalisilla kontakteilla. Esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava voi oireilla masennusjaksonsa aikana eri tavoin kuin esimerkiksi työuupumuksesta masentunut. Stenberg pitää suositusta kuvauksena hyvästä masennuksen hoidosta, mutta suosituksien noudattamiseen tarvittaisiin voimakkaampaa valtakunnantason yhtenäistä, ylhäältä ohjattua strategiaa. STM:n lääkintöneuvos Helena Vorman mukaan käsitys perusterveydenhuoltoon kuuluvan masennuksen hoidon toteutumisesta koko maan tasolla on hajanainen.
y Yhteiskunnalle aiheutuu masennuksen hoidosta ja sen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä arviolta kahden miljardin euron kokonaiskustannus. Joskus asiakkaiden vaatimuksiin on mahdotonta vastata resurssien rajallisuuden takia, sanoo Tampereen Tammelakeskuksen terveysaseman psykologi Jari Jakola. y Työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen vuoksi oli 35 500 työikäistä vuonna 2013. Perusterveydenhuollon varhaisen vaiheen hoitoon tarvittaisiin lisää tehokasta psykososiaalista hoitoa, erityisesti lyhytpsykoterapiaa. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 39. Tässä on virheellistä ajattelua, sillä Kelan kuntoutuspsykoterapian saamisen edellytyksenä on, että muut hoitokeinot on jo kokeiltu. Kelan omien vaatimusten mukaan ”asiakkaan tulee olla ollut psykiatrisen diagnoosin tekemisen jälkeen vähintään kolme kuukautta asianmukaisessa hoidossa ennen kuin hän tekee kuntoutushakemuksen Kelalle”. Tiedetään, millä tavoin pitäisi hoitaa, mutta hoitoa järjestetään kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin hyvin kirjavasti. y Työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi siirtyi 3600 henkilöä vuonna 2013. Moni Kelan kuntoutuspsykoterapiaa odotteleva pitääkin tulevaa hoitoaan masennuksen ensisijaisena hoitomuotona. y Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2014 25 050 henkilöä, ja sen kustannukset olivat 0,7 % mielenterveyden häiriöistä valtiolle yhteensä aiheutuneista kokonaiskustannuksista. PSYKOTERAPIA OSAKSI PERUSTERVEYDENHUOLTOA Vaikka Tampereen terveysasemien mielenterveystyöpareilla ei ole tarjota jokaviikkoista keskusteluapua asiakkailleen, useimmat asiakkaat saavat Jakolan mukaan avun ongelmiinsa. Masennus on kansantauti y Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. . Käytännössä on liian usein niin, että odotellessaan Kelan psykoterapiaa masentunut ei saa tarpeeksi muuta hoitoa, Stenberg toteaa. Hakemuksessa tulee olla ”selvitys siitä, että diagnoosin tekemisen jälkeen psykoterapeuttisen ja muun psykiatrisen hoidon mahdollisuudet ja vaikutukset on käyty läpi sekä selvitetty, miksi ne eivät ole riittäviä tai miksi ne eivät muutoin tule kysymykseen”. y Alle puolet hoitoon hakeutuneista saa laadukasta hoitoa. y Hoitoon hakeutuu alle puolet hoitoa tarvitsevista. (Lähteet: THL, Eläketurvakeskus, Kela) – Kun ihminen uupuu, me alamme hoitaa tilannetta asia kerrallaan. . y Yli 30-vuotiaista suomalaisista 9,6 % sairasti masennusta vuonna 2011. Jos lyhyt hoitojakso ei riitä, asiakas voi hakea Kelan tukea kuntoutuspsykoterapiaan. henkilökuntakin on valveutunutta
Perheneuvolassa palvelusetelillä on vuoden ajan voitu tarjota esimerkiksi 10 kerran pariterapia, mikä on purkanut jonoja heillä. Kelan tarjoama psykoterapia ei siis ole tarkoitettu masennuksen akuuttiin hoitoon, vaan perusterveydenhuollossa tulisi olla tarjolla lyhytpsykoterapeuttista hoitoa, joka pystyisi vastaamaan nopeassa tahdissa asiakkaiden tarpeisiin. Työntekijöiden koulutus nostaisi alkuun kustannuksia, mutta sen jälkeen varhaisen vaiheen tehokas hoito tuottaisi merkittäviä säästöjä. Jakola kertoo, että heillä ihmiset käyvät hoitojakson kuten Kela edellyttää ja siihen sisältyy psykoterapiaarvio sekä neuvonta psykoterapian käytännön järjestelyissä. Meillä Tampereella otettiin juuri käyttöön palveluseteli, jolla voidaan perustellusta tarpeesta kustantaa potilaalle lyhyttä psykoterapiaa. Käytämme työssämme psykoterapeuttisia työtapoja, mutta psykoterapiaa emme saa antaa. Stenbergin mukaan niistä on pulaa. Palvelusetelillä kustannettu psykoterapiajakso voisi olla yksi ratkaisu masennuksen hoidon tehostamiseen silloin, kun perusterveydenhuollon yksikön tarjoama apu ei ole riittävää. Meille ei vain ole osoitettu sellaista tehtävää eikä siihen riittäviä resursseja. . Neuvottelukunta pitää epätasa-arvoisena sitä, että oikeutta psykoterapiaan arvioidaan ihmisen tuottavuuden perusteella. Jakolan näkemyksen mukaan asiakkaat kestävät tämän prosessin, mutta hän pitää ajatusta psykoterapian tarjoamisesta suoraan perusterveydenhuollon piirissä mahtavana asiana. Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää, että sote-uudistuksessa psykoterapiapalvelut integroitaisiin osaksi julkista palvelua. . Jotta psykoterapiaa voidaan perusterveydenhuollossa tarjota, tarvitaan päteviä tekijöitä. Tällä hetkellä esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiasta aiheutuvat kulut ovat vain 0,7 prosenttia mielenterveyden häiriöiden valtion kokonaiskustannuksista, jotka ovat arviolta 5 miljardia euroa vuosittain. Sen mukaan Käypä hoito -suositusten mukaiseen, tutkimusnäyttöön perustuvaan hoitomuotoon tulisi satsata. Kelan tarjoamaan kuntoutuspsykoterapiaan liittyy sekin ongelma, että se on tarkoitettu vain työtai opiskelukyvyn tukemiseen tai palauttamiseen. Muutamissa kunnissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Oulussa, on osoitettu tähän rahaa niitä varten, jotka eivät muulla tavoin pääse psykoterapiaan, kertoo Päivi Kiviniemi. Neuvottelukunta ehdottaa, että psykoterapiaan pääsisi 28 päivän sisällä, jos muut hoitokeinot, kuten itsehoito, Kunnilla on viime kädessä velvollisuus tarjota psykoterapiaa 40 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Kunnilla on jo nyt viime kädessä velvollisuus tarjota psykoterapiaa, jos sen katsotaan olevan asiakkaalle asianmukaisin hoito, eikä sitä muulla tavalla saada järjestettyä. Tällaisen uudistuksen toteutuminen vaatisi isoa poliittista päätöstä psykoterapeuttisen työskentelyn puolesta, koska siihen tarvitaan paljon resursseja, etenkin työntekijöiden kouluttamiseen.
Diagnoosit luotiin alun perin apuvälineiksi hoidolle, kun ne nyt ovat pahimmillaan palvelunsaannin luokitteluväline. Säästöjäkin on kertynyt. Tavoitteenamme on olla hyvinvointivaltion tukiverkko, kertoo psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Timo Salmisaari Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin (Eksote) lähtökohdista mielenterveyden ongelmien hoitoon. . . Tässä kohtaa kuitenkin aloitamme aina kysymällä, miten voin auttaa, mikä on hätänä, Salmisaari kertoo. Että minä psykologina kuuntelen, mitä asiakas tarvitsee, enkä tarjoa tiettyä menetelmää vain siksi, että osaan sen hyvin. Silloin hoito jää helposti jonkinlaisen yleisen psykoterapian tasolle, joka hyödyttää monissa asioissa, mutta varsinaisiin psykiatrisiin häiriöihin teho voi olla heikompi. Oikeutta psykoterapiaan arvioidaan ihmisen tuottavuuden perusteella. Joskus voi joutua odottamaan tunnin, tai sitten katsotaan vastaanottamisen jälkeen, että alkuhaastattelu on mahdollista tehdä seuraavana päivänä. Eksoten polku psykiatrian yksiköstä nykyiseen integroituun järjestelmään, jonka toimialaan kuuluvat mielenterveysja päihdetyö, psykososiaalinen kuntoutus ja osallisuus sekä aikuissosiaalityö, ei ole ollut mutkaton, mutta nyt asiat sujuvat. Omahoitoa lähipiirin ja vertaistuen avulla tulisi korostaa hoitomuotona. . . Eksotessa ei ole erillistä mielenterveyspalvelujen yksikköä, vaan apua kaikkiin elämänpiiriin kuuluviin hyvinvoinnin ongelmiin annetaan Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelujen yksikössä, jota Salmisaari johtaa. Kunnissa toimii tämän yksikön alaisuudessa hyvinvointiasemia, ja mielenterveysyksikköön voi mennä 24/7 kuka vain ja minkä asian kanssa vain. Salmisaaren mukaan jonot kertovat aina huonosta palvelun järjestämista vasta, esimerkiksi päällekkäisyyksistä. Joskus keskusteluryhmään lähteminen voi tuntua asiakkaastamme oudolta, mutta lähes aina osallistumisen jälkeen kokemus on positiivinen. Etelä-Karjalassa näkökulma ihmismielen hoitoon on lavea . Jakola kannattaa käytännön työssä ennaltaehkäisyä ja laajaa katselukulmaa mielenterveystyöhön. vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ennen kuin masennus tekee sen mahdottomaksi. Monilla psykoterapeuteilla on hyvät hoitosuhdetaidot, mutta he eivät tiedä tarpeeksi eri häiriöihin tarvittavista menetelmistä. Uudenlainen ratkaisun avain voisi löytyä kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisestä perusterveydenhuollossa palkattuina työntekijöinä. Meillä toiminnan lähtökohta ei ole diagnoosi, vaan yksilön kokemuksen T I M O S A L M I S A A R I Psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti, Eksote vertaistuki, nettiterapia tai tavallinen keskusteluapu, eivät ole tuoneet apua. Moni palvelujärjestelmä on Salmisaaren mukaan hukannut ihmisen lähtiessään tekemään diagnooseihin perustuvia toimintatai organisaatio malleja. . Masennuksen hoito saa toivottavasti uutta ryhtiä sote-uudistuksesta. Lääkäriä parempi ensikontakti voi monesti olla sosiaalialan ohjaaja. Vertaistuki on myös tärkeä osa onnistunutta hoitoa. TEKSTI MARJAANA ROPONEN T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 41. TERVETULOA ON IDEOLOGIAMME . Avoimilla luennoilla saa tietoa masennuksen oireista ja ilmenemisestä. Ajattelumallin muutosta toivoo myös Kiviniemi. Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen jälkeen on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, jotka vievät epätasapainoista tilannetta eteenpäin. Stenbergin mukaan kaivattaisiin uutta ajattelumallia, jossa hoito lähtee asiakkaan tarpeesta. VERTAISTUKITOIMINTA HYÖTYKÄYTTÖÖN Psykoterapian tuominen perusterveydenhuollon piiriin tasa-arvoistaisi hoitokäytäntöjä ja sillä saavutettaisiin hyötyä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Masentuneelle, kuten ihmiselle muutenkaan, ei tee hyvää passiivisesti odottaa tulevansa korjatuksi jonkun toisen toimesta. Nyt homma toimii, palveluihin pääsee eikä jonoja ole. Tulevaisuuden masennuksen hoidossa vertaistukeen panostaminen lienee yksi tärkeä lähtökohta. . Raskasta erikoissairaanhoitoa, psykiatria ja lääkehoitoa ei aina tarvita, vaan ihmisten tulisi ottaa aktiivisesti kautta määräytyvä palveluntarve. Yhtä taikakeinoa masennusta sairastavien auttamiseksi ei kuitenkaan ole, sillä ihmiset hyötyvät eri hoidoista yksilöllisesti eri tavoin, ja psykoterapiankin tehokkuuteen vaikuttaa ihmisen oma motivaatio. Muutaman vuoden takaisen Mielenterveyden keskusliiton jäsenkyselyn mukaan parasta hoitoa masennukseen kokivat saaneensa ne, joilla ammattiapuun oli yhdistetty vertaistukea. Hyvässä hoidossa on oltava lähtökohtana, miten yksilö kokee oman pärjäävyytensä. Tämä kaikki on mahdollista, koska meillä ei ole vakiintunutta, raskasta palveluvalikkoa, vaan annamme hoitoa asiakkaan tarpeen mukaisesti
– En keksi muuta selitystä kuin sen, että kuormitin itseäni ilon myötä liikaa. 42 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. ”Joka päivä pitää löytää syy olla olemassa” M A R K O A N N A L A KANSSAKULKIJA Marko Annalan kolmas masennusjakso alkoi täysin yllättäen, onnellisessa elämänvaiheessa
M asennus alkoi toukokuussa 2012 täysin yllättäen. Elämää rytmitti lasten vieminen ja hakeminen päiväkodista. Suurin pelko oli, että lapsille tapahtuu jotakin. Nukuin aluksi 16 tuntia yössä. Seitsemännen luokan keväällä Marko tajusi, että samalla luokalla olleen kiusaajan kaverit eivät enää syksyllä olisi samassa koulussa. Mies alkoi pitkän keikkaputken jälkeen remontoida perheelleen asuntoa 15 tuntia päivässä. Olin kuin spitaalinen. Myös fyysisistä oireista seurasi lukuisia lääkärikäyntejä. Pahimpina päivinä Marko ei hermostovaivojen ja tärinän vuoksi pystynyt tekemään käsillään juuri mitään. JATKUVA PELKO VEI YÖUNET Marko sai sairaushistoriansa vuoksi akuuttipsykiatriasta ajan nopeasti. Ensimmäinen diagnosoitu masennus puhkesi 18-vuotiaana selkeästä tapahtumasarjasta. Hän kertoo 14 muun henkilön rinnalla tarinansa uutuuskirjassa ERROR – Mielen häiriöitä. Tuon kouluvuoden aikana hän alkoi ensimmäistä kertaa miettiä itsensä tappamista. Ilon myötä kuormitin itseäni liikaa. Mokoma-yhtyeen Marko Annala, 43, on sairastanut masennusta suuren osan elämästään. Jatkuva ahdistus oli Markolle uutta. Aiemmin hän oli viihtynyt itsekseen rauhallisessa ympäristössä, mutta nyt yksin oleminen ja hiljaisuus ahdistivat. Lääkäri kirjasi oireet rajatilahäiriöksi. Aluksi oireita hoidettiin lihasrelaksantein, koska vielä ei ollut varmuutta, mistä somaattiset oireet johtuivat. Paniikkikohtausten aikana olo oli niin jännittynyt, että hengittäminen oli pinnallista. – En tiedä, mitä kaikkea lopulta laitettiin paperille, mutta lääkäri sanoi, että minulla on masennuksen lisäksi selvästi myös paniikkija ahdistuneisuushäiriö. – Kuukausi kuitenkin riitti univelkojen kuittaantumiseen. Tutkimuksissa selvisi, ettei mitään fysiologista ongelmaa ole. Ruokahalu kasvoi ja uni maistui, ja sitä mukaa mielikin tasoittui. TEKSTI ELINA JÄRVI KUVAT OLGA POPPIUS Soitin mökiltä akuuttipsykiatriaan ja sanoin, ettei kaikki ole hyvin. Näistä tarinoista kuusi julkaistaan Tunne & Mieli -lehdessä. Kun hän myöhemmin vaihtoi toiselle psykiatrian avopoliklinikalle, diagnoosia ei päivitetty. Aikuisiän kynnyksellä puhjenneeseen masennukseen kuului psykoottisia oireita. Hänellä diagnosoitiin lääkärikäyntien perusteella keskivaikea masennus, ja hän aloitti psykiatrian avopoliklinikalla terapian. Kotona perhe-elämä oli kukkeimmillaan, lapset olivat ihanassa iässä. Marko näkee aiempien kolmen masennusjakson taustalla olleet syyt ja ymmärtää, miksi masentui. Kun seuraavan kerran havahduin, oli kesä, ei ollut mitään lumiautoa. Hänen olisi pitänyt alkaa luoda uusia sosiaalisia suhteita, mutta vanhatkin ystävät kaikkosivat. Hän uskalsi ensimmäistä kertaa pistää hanttiin. Tajusin, että pystyn jotenkuten elämään oireideni kanssa, vaikka ne jatkuisivat koko loppuelämäni. Eivät he olleet mitään tönijöitä vaan tyyppejä, jotka ovat myöhemmin elämässään istuneet muun muassa väkivaltarikoksista vankilassa. Piinaamiseni loppui siihen. Silti hänestä tuntui, etteivät masennusoireet lopu koskaan. – Oli pelastus, että minun täytyi lähteä ulos. Tavallaan tunnistinkin, mutta ajattelin, että tämä kaikki kuuluu ruuhkavuosiin. Marko sai psykoosilääkettä, joka auttoi harhoihin. VÄKIVALTA LAUKAISI MASENNUKSEN Marko ei löydä varhaislapsuudestaan asioita, jotka olisivat olleet syynä myöhemmän elämän masennukseen. – Luokkaretkellä tämä kiusaaja käski minun hypätä veneestä. Lokakuussa 2013 Marko alkoi syödä masennukseen hoitoon tarkoitettua SSRI-lääkettä, mutta hän joutui lopettamaan sen kuukauden jälkeen lääkeaineen aiheuttaman rokkomaisen ihoreaktion vuoksi. Sanoin, että en hyppää – sinun kaverisi lähtevät tästä koulusta, etkä pysty enää komentelemaan minua. . Sen syntyä on vaikea käsittää, sillä se iski onnellisessa elämänvaiheessa. Siirryttyään pienestä ala-asteen koulusta yläasteelle Marko joutui raa’an väkivallan kohteeksi. – En keksi viimeisimmälle masennukselleni muuta selitystä kuin innostukseni siitä, miten poikkeuksellisen hyvin kaikki oli. – Joskus yöllä ihmettelin asuntoni ranskalaisella parvekkeella, miksi lumiauto työskentelee keskellä yötä. – Ihmisen kyllä pitäisi tunnistaa omat voimavaransa. Nyt takana oli kahdeksan vuoden terve ja hyvä ajanjakso. – Soitin mökiltä akuuttipsykiatriaan ja sanoin, ettei kaikki ole hyvin. – Elin vuoden verran elämää, jonka aikana kukaan ei halunnut olla kanssani tekemisissä. Toukokuussa 2012 Marko kirjoitti vanhempiensa mökillä kappaleita metalliyhtyeensä Mokoman 180 astetta -levylle. Vaimo oli saanut työpaikan, takana oli muutto uuteen kotiin ja taloustilanne oli hyvä. Vain vaimo ja bändikaverit näkivät Markon pahimpia kohtauksia. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 43. – Naamaa on pesty hiekalla, olen niellyt ruuveja ja muttereita. – Saatoin soittaa kesken koulupäivän opettajalle ja kysyä, onko tyttärelläni kaikki hyvin
Elämäntavat olivat jo muutenkin hyvät: hän ei juonut eikä polttanut ja söi terveellisesti. – Olen vasta yli kolmikymppisenä ollut ihmisenä kaikin puolin parhaimmillani. Liian suuri paine parantua voi olla vangitseva ajatusmalli. ERROR – Mielen häiriöitä. Marko ei sairautensa pahimpina vaiheina olisi uskonut tekevänsä enää yhtäkään biisiä. Kun ahdistuskohtaukset alkoivat, Marko kuitenkin toivoi, että niitä voisi lievittää jotenkin. Keikkasesongin aikana lavalle nouseminen olisi ollut mahdotonta ilman niitä. Hänellä oli hetkellisesti käynnissä ”villi kausi”, mutta juominen loppui kokonaan jo 20-vuotiaana. OUTOUS ON SALLITTUA Masennuksen ensisijaiseksi hoidoksi ei tarjottu säännöllistä lääkitystä, koska Marko hyötyy sairaushistoriansa perusteella eniten keskusteluavusta. Lavalle nouseminen olisi ollut mahdotonta ilman niitä. Joka päivä pitää löytää syy olla olemassa. Helsinki: Like Kustannus, 157–171. Tuntui, ettei elämällä ollut minulle enää mitään näytettävää. – Silloin ei näe mahdollisuutta, ettei ehkä paranekaan. Työskentely alalla, jossa henkilön ei ikään kuin oletetakaan olevan normaali, on helpottanut Markoa ominaisuuksiensa hyväksymisessä. – Olen onnellisessa asemassa, koska ammatissani erilaisuus ja outous ovat sallittua. Sairastaminen on myös opettanut nöyrtymään. Tärkeintä on parantua jokaisen vaiheen jälkeen ainakin sen verran, että pystyy taas toimimaan. Liikkumattomuus tuntui vaikealta, sillä hän piti liikuntaa parantavana reseptinä mielen ongelmiin. – Lapsia hoitaessani kahvi on ollut minulle tärkeä hengähdystauko. Marko ei vuoteen lenkkeillyt nopeasti nousevan sykkeen ja verenpaineen heittelyn takia. Lue koko kertomus kirjasta. Kuka tällaisena haluaisi elää. SAIRASTAMISESTA ELÄMÄNJANOON Paniikkioireiden takia Marko joutui vähentämään kahvin juonnin kahteen kuppiin päivässä. 44 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. – Nautin siitä, että nykyään vaimoni huseeraa minua enemmän taloudellisella puolella ja saan olla enemmän lasten kanssa. – Tärkeä suunnanmuutos ajattelussani oli, että omana itsenäänkin voi olla kiinnostava ja saavuttaa jotakin. Riittävän pitkä lepo oli ainoa keino parantua ja palautua takaisin työkuntoon. Pitäisi miettiä, kuinka siinä tapauksessa elän itseni kanssa. Kotona Marko selvisi ilman rauhoittavia, mutta kodin ulkopuolella lääkkeet olivat aina taskussa. Aiemmissa bändeissään Marko oli esiintynyt rooleissa, mutta Mokomasta hän halusi bändin, jossa voi olla oma itsensä. Ahdistuskohtaukset pakottivat Markon käyttämään rauhoittavia lääkkeitä. Nyt Marko tuntee itsensä terveeksi. Keväällä 2014 hän puki sairastamisensa sanoiksi. Tuntui, että viimeinenkin linnakkeeni vietiin. Kokemuksista syntyi kappale Sinne missä aamu sarastaa. Lääkäri määräsi hänelle diatsepaamia. – Mietin paljon itseni vahingoittamista. Sairauden hyväksymisessä on auttanut se, että muusikon ammatissa outous ja erilaisuus ikään kuin kuuluu asiaan. Lavalle nousee sama Marko, joka vaalii muumimukejaan ja tykkää tehdä pannukakkuja. Marko halusi parantua ennen kaikkea perheensä vuoksi. Lähteet: Järvi, Hotti & Poppius (2016). Samalla hän tiedosti, ettei taipumus masennukseen välttämättä koskaan häviä. K A N S S A K U L K I J A M A R K O A N N A L A Vaikka lähimenneisyydessä on synkkä kahden vuoden jakso, Markolla on suuri halu nähdä, mitä kaikkea elämä hänelle vielä tarjoaa. Hän oli huono puhumaan tuntemuksistaan, eikä ympärillä ollut pahemmin ihmisiä, joille olisi voinut puhua. Keikkaputken jälkeen Marko jäi sairausvapaalle puoleksi vuodeksi. Uskon, että tulevat vuodet ovat hienoja. Jäljelle ei tuntunut jäävän asioita, joiden parissa olisi voinut rentoutua
Sitaatti kappaleesta What it´s like, san. Eihän hän muuten tekisi sitä. Jokin mitä hän pitää parhaana perusteluna. Ne ovat tunteita. Olen varma, että hänellä on jokin peruste toiminnalleen. Emotionaalinen ratkaisu on aika helppo: kulkea maili heidän saappaissaan, kuulla tarinat, samastua. A nssi Kela inspiroitui vuonna 1999 räppäri Everlastin What it´s like -biisistä siinä määrin, että kirjoitti oman läpimurtohittinsä Mikan faijan BMW. Itse kun on kuullut tulkkina työskentelevän entisen turvapaikanhakijan kertovan, millaista oli Bagdadin poliisivankilassa, ei oikein voi. Yleinen ajatusvirhe on sekoittaa emotionaaliset ja käytännölliset ongelmat keskenään. Vaikeaa olla suvakki. Teemu Ollikainen KOLUMNI T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 45. Houkutus tarttua konkreettiseen ratkaisuun on voimakas. Yritän kävellä mailia katupartioijan maihareissa. Asiakas aistii terapeutin kriittisyyden, ja muuttuu vetäytyväksi. Eivät kaikki ihmiset ole hyviä. Maili on 1609,344 metriä. Kun on lapsena nähnyt, miten oma äiti kaikista maailman ihmisistä pysähtyy kadulla makaavan spurgun luo ja tarkistaa, onko tämä kunnossa. Että voisi jatkaa elämäänsä tietämättömänä siitä, mitä kaikkea maailmassa tapahtuu. Tuntea kärsimys, epäusko ja traumatisoituminen, jonka he ovat kokeneet. Nettiuhkailu ja ääriryhmittyminen voidaan nähdä käytännöllisinä yrityksinä ratkaista tunnetason ongelmia. Se on vaikeaa. Osa on kokenut kovia, ja muuttunut. Ei sen vakavampaa. ”Luoja varjelkoon, ettet joudu koskaan kävelemään mailia sen saappaissa, koska silloin saattaisit tietää, miltä tuntuu laulaa bluesia”, toivottaa Everlast. Maili hänen saappaissaan T E E M U O L L I K A I N E N Kirjoittaja on erikoispsykologi ja psykoterapeutti, joka työskentelee Psykologiliitossa ja vapaatajat.fi -palvelua tuottavassa AtCare Oy:ssa. Ennen kuin psykoterapeutti avaa suunsa, hänen on hyvä kokeeksi samastua asiakkaansa asemaan, koska muuten hänen oma kriittisyytensä saattaa jäädä häneltä huomaamatta. Huoli on ymmärrettävää. Hullut, vammaiset ja rikolliset voitaisiin jatkossakin viedä Seiliin ja ulkomaalaiset voisivat pysyä siellä ulkomailla. Tarinoiden, joita emme halua kuulla. Everlast. Kunpa olisikin kaukosäädin, jolla voisi aina vaihtaa kanavaa, kun jokin häiritsevä tarina uhkaa omaa turvallisuuden tunnetta. Molemmissa on akustista kitaraa hip hop -biitin päällä ja kertomuksia karuista kohtaloista. Ajankohtainen tunneongelma meille kaikille on se, että Eurooppaan tunkee suuri määrä ihmisiä kamalien tarinoiden kanssa. Käännös kirjoittajan. Komentaa ylös, ettei jäädy pakkasessa. Kirjassaan Learning from the patient Patrick Casement suosittelee samaa psykoterapeuteille. Kyse on kutsusta koeidentifikaatioon, eli asettumiseen mielikuvan tasolla toisen asemaan. Kun tunneongelmaan yrittää löytää käytännöllisen ratkaisun, tuloksena on yleensä massiivinen FAIL – epäonnistuminen. Jos yksi promille uhkaa läheisiäni, onko se riittävä peruste estää 999:ää tulemasta. Ne ovat tunteita. Kun on työskennellyt kehitysvammaisten ja mielenterveysongelmaisten kanssa, ei oikein voi. Everlastin biisi alkaa kuvauksella spurgusta, joka saa ihmisten vihaiset kommentit osakseen: hanki työ, v***n nahjus. Rajat kiinni –ajattelussa voi nähdä toiveen, ettei tarvitsisi asettua toisen asemaan. Ei sen vakavampaa
Parisuhteesta kannattaa huolehtia, sillä se on lasten turva, uskoo uusperheen äiti Kaisa Kukkohovi. TEKSTI PIRJO LÄÄPERI KUVAT JANNE RUOTSALAINEN 46 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Uusperheen arki vaatii sovittelua Vanhempien hyvä parisuhde on keskeinen asia niin uusperheessä kuin ydinperheessäkin
PERHEKULTTUURIEN TÖRMÄYS Kukkohovi oli elänyt kertomansa mukaan eron jälkeen lastensa kanssa ”vähän boheemisti”. Tampereen lähellä asuvaan uusperheeseen kuuluvat Kukkohovin ja hänen miehensä Pasi Rönkön lisäksi lapset Liisi 16 v, Meeri 14 v ja Salttu 10 v. Muutos herätti lapsissa kapinan, ja he vastustivat uusia sääntöjä. Aluksi me vastustimme uusia sääntöjä, koska ennen meidän ei tarvinnut pedata . – T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 47. Keskustelukanava pidetään auki lasten suuntaan, mutta vanhemmat kantavat vastuun arjen sujumisesta. J os parisuhde rakoilee, se alkaa näkyä koko perheessä. Uusperheessä vallitsee jatkuva muutoksen tila, koska ympärillä on monia toimijoita, kuten ex-puolisot lapsineen, joiden kanssa on sovittava esimerkiksi joulujen ja lomien vietosta, Kaisa Kukkohovi kiteyttää uusperheen tilannetta. Kaisa ja Pasi aloittivat uusperheenä vuonna 2011. Joka toisena viikonloppuna ja loma-aikoina myös Joonas 17 v ja Jami 15 v asuvat saman katon alla. – Ensin sanoimme, että ei Pasi asu meillä, hän on vaan kylässä. Lapset kyseenalaistivat sen, saako Rönkkö määrätä tässä perheessä ja kokeilivat rajojaan. Kun Rönkkö tuli asumaan perheeseen, komento muuttui jämäkäksi
Nyt kaikki lapset ovat tottuneet uusiin sääntöihin. Pasi Rönkkö ja Kaisa Kukkohovi vertaavat uusperheen alkuvaihetta hyppäämiseen liikkuvaan junaan, koska arki lasten kanssa alkaa heti, ilman kahden kesken elämistä. Uusperheen alkutaipaleella jokainen lapsi etsi omaa paikkaansa ja ilmeni mustasukkaisuutta ja sisarkateutta. Kun elämän perusasiat ovat kunnossa, se luo turvallisuuden tunnetta. Äidin kanssa kotiintuloajoista kaverin luota voi joustaa, mutta Pasi raivosi, jos myöhästyin, Liisi kertoo. – Omat haasteet tuo ryhtyminen isätai äitipuoleksi lapsille, joiden elämässä ei ole ollut mukana alusta asti, Kukkohovi pohtii. – Keskinäisen välien selvittelyn jälkeen päästiin eteenpäin ja pystyttiin antamaan tilaa toisille. 48 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. sänkyjä eikä viedä roskia. – Ensin tuli riitoja, kun Pasin lapset tulivat meille. Uusperheen lapset asuvat vuorotellen äidin ja isän luona ja kodeissa on vähän eri säännöt, jolloin lapset saavat taiteilla eri perhekulttuurien välillä. Ärsytti jakaa huoneita heidän kanssaan, mutta riidat on selvitetty, Liisi sanoo. – Aluksi huusin Pasille: ”Mä vihaan sua”, mutta nyt myönnän, ettemme pärjäisi, jos Pasi ei olisi täällä. Kotona puhutaan kauniisti; kotikieli ei ole katukieli, hän perustelee. En hyväksy kiroilua, vaan haluan, että lapset noudattavat hyviä käytöstapoja. Uusperheen viidestä lapsesta neljä elää murrosikää, mikä näkyy arjessa. Aloin 12-vuotiaana miettiä, voinko rakastaa Pasia, kun minulla on oma isä, että onko se ok. Kukkohovi korostaa, että tässä vaiheessa on tärkeää, että vanhemmat pitävät yhtä. Tässä perheessä ei ole sun ja mun lapsia, vaan meidän lapset, Rönkkö toteaa. Kun lapset saavat tarpeeksi unta ja ruokaillaan säännöllisesti, vähenevät väsymys, päänsäryt ja äreys. Rönkkö laittoi rajat myös lasten vuorokausirytmiin. – Tämä liittyy koko perheen hyvinvointiin. Rönkkö ei antanut periksi ja hänen myötään taloon tuli jämptiyttä arkielämän rutiineihin ja ennakoitavuutta. Vanhempien on hyvä tunnistaa, että teineille tyypillinen sääntöjen vastustamien ei liity uusperheeseen, vaan ennemmin murrosikään. Liisi kertoo
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 49. Joku yhteinen juttu auttaa tässä – se voi olla harrastus, koira, mökki tai vene. Tutkimukseen osallistuneet miehet kokivat naisia enemmän ulkopuolisuutta suhteessa ympäristöön, ja entinen elämä vaikutti heihin enemmän. Perheytymistä edistävät myös säännölliset perhepalaverit, joissa kuunnellaan kaikkia, luodaan yhteiset säännöt ja sovitaan aikatauluista. Tulosten mukaan naisten ja miesten hyvinvointiin uusparisuhteessa vaikuttavat toimiva parisuhde, kiintymys ja ystävyys sekä me-henki. Uusperheen tilanne eroaa ensimmäisestä liitosta siinä, että lapset ovat mukana alusta asti. Uusperheen muodostumisessa ensimmäinen vuosi on tärkein, sillä sen aikana luodaan perheen yhteiset toimintatavat. Näitäkin tunteita tulee ymmärtää ja sanoittaa sekä osoittaa mustasukkaiselle välittämistä sekä kysyä, mitä hän kokee jäävänsä vaille. Perheellistyminen vaatii aikaa, koska uudessa kokoonpanossa voi olla mukana sinun, minun ja meidän lapsia, lisäksi ex-puolisot ja heidän uudet kumppaninsa sekä muut sukulaiset, jotka pitää ottaa huomioon. Siellä voi saada ja antaa tukea samassa tilanteessa elävien kesken, Kukkohovi kertoo. Uusperheen lapset joutuvat sopeutumaan kahden perheen erilaisiin sääntöihin asuessaan vuorotellen äidin ja isän luona. Kiintymyssuhteet ja me-henki eivät synny hetkessä, kun muutetaan saman katon alle. Voidaan vertailla perheiden tilanteita: näin meillä, entäs teillä. Jos uusperheen vanhemmuus ei toimi, seuraa eroriski, Malinen toteaa. Erot uusparisuhteista ovat yleisempiä kuin ensimmäisistä liitoista. Eron jälkeen lapset jäävät 82 prosentissa tapauksista naiselle, ja miehet muuttavat naisen ja tämän lasten luo. Uusperheen siivouspäivänä torstaisin lapset siivoavat omat huoneensa ja aikuiset puhdistavat yhteiset tilat. – Parhaiten uusperhettä auttaa tuki suoraan parille, sillä se tukee vanhemmuutta, joka lisää lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäisee lasten käyttäytymisongelmia, Malinen sanoo. – Kun puoliso vaihtuu, uusparisuhteessa vanhat mallit eivät enää sovi, vaan on toimittava uudella tavalla. Nykyään lapset ovat parittomien viikkojen viikonloput etävanhempien luona ja parillisilla viikoilla kotona. Sekä pari että perhe tarvitsevat yhdessä vietettyä aikaa. Sen seurauksena vanhemmuuden ongelmat vähenivät merkitsevästi ja pysyvästi ja parisuhteen toimivuus parani. Tulosten mukaan ohjelma toimi hyvin. Kun uusperheen toimintaa tuetaan, vältytään eroilta ja lasten perheiden hajoamiselta uudelleen. – Tavoitteena on järjestää vanhemmille latautumisaikaa kaksin. Viime vuosina Kaisa ja Pasi ovat toimineet lomanaikaisten vertaisryhmien vetäjinä. Kukkohovi ja Rönkkö toimivat vertaisohjaajina Suomen Uusperheiden Liitossa. Käymme vaikka elokuvissa tai uimassa, Rönkkö sanoo. V U O K K O M A L I N E N Psykologian tohtori, parija perhepsykoterapeutti sekä koulutuspäällikkö, Väestöliiton Familia Oy. Yhteen muuttamista ei tule kiirehtiä. Silloin ruokapöytään kokoontuu seitsemän henkeä. Ennaltaehkäisyn menetelmien tulee perustua vakuuttavaan tutkimusnäyttöön. Perhe on myös osallistunut liiton tukemille lomille. Uusparisuhteen kursseja voi kysyä Väestöliitosta ja Suomen Uusperheiden liitosta. Pasi Rönkkö, Kaisa Kukkohovi ja Salttu viettävät koti-iltaa. ME-HENGEN SYNTYMINEN VIE AIKAA Uusperheen hyvän parisuhteen muodostumiselle on tärkeää, että pari saa tutustua ja rakastua rauhassa. Tukea uusperheille TEKSTI PIRJO LÄÄPERI H yvä parisuhde on uusperheen koossapitävä voima, siksi parisuhteen muodostamiseen ja hoitoon kannattaa käyttää aikaa ja voimia. PARISUHDEOHJELMA VOI EHKÄISTÄ EROJA Suomessa on noin 53 000 uusperhettä, joissa elää yli kymmenen prosenttia kaikista lapsista, ja määrä on kasvussa. KAHDENKESKISTÄ LATAUTUMISAIKAA Uusparilla ei ollut suhteen alussa kahdenkeskistä seurusteluaikaa, koska lapset olivat mukana alusta asti. Psykologian tohtori Vuokko Malinen tutki väitöskirjassaan uusperheen parisuhteen tukemista kahden päivän parisuhdeohjelmalla, jossa keskityttiin parisuhteen myönteisen pohjan vahvistamiseen ja ristiriitojen rakentavaan käsittelyyn. Perheen uudessa kokoonpanossa usein joku tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi, ja se aiheuttaa mustasukkaisuutta. Perheytymisen alkuvaiheessa uusparin tulee rajata ulkopuolisten liiallinen vaikutus ja tehdä uusperhettä koskevat päätökset keskenään. Sote-uudistuksen tekijöille Malinen antaa vinkin, että ongelmien ennaltaehkäisy säästää paljon kustannuksia myöhemmin. Sosiaalisen vanhemman ja ei-biologisten lasten välisten suhteiden syntyminen kestää aikansa. Vuokko Malisen johtama työryhmä kehitti Uusparisuhteen kehrämallin ja sille parisuhdeohjelman, jonka vaikuttavuutta Malinen tutki 65 uusparin kokemusten avulla. – Vertaisryhmissä tapaa yhteistä kieltä puhuvia ihmisiä, samat tunteet ja ilmiöt jaetaan
Usein vanhusten lääkitykset myös kasaantuvat, jolloin niiden haitat ja vahingolliset yhteisvaikutukset lisääntyvät. Tulokset ovat huolestuttavia, sillä psykoosilääkkeet suurentavat dementiapotilaiden kuolleisuutta sekä aiheuttavat muun muassa kaatumisia, murtumia ja aivohalvauksia. TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ Psykoosilääkkeitä käytetään dementiaa sairastavien sekavuus kohtausten ja aggressiivisuuden hillitsemiseen. Tutkimus julkaistiin Journal of Clinical Psychiatry -lehdessä. Suomessa vanhusten ongelmana ovat myös muut keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet kuten rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet, joiden käyttö usein jatkuu pitempään kuin olisi hyvä. Suomessa tilanne on samankaltainen siitäkin huolimatta, että vanhusten psykoosilääkitysten vaarat tiedetään ja ne on huomioitu hoitosuosituksissa. K U VA : SH U T TE R ST O C K haitoista huolimatta Vanhusten psykoosilääkitykset yleisiä 50 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Uutispalvelu Duodecim P sykoosilääkkeiden käyttö vanhusten hoidossa on edelleen yleistä, vaikka psykoosilääkkeet tiedetään vaarallisiksi etenkin dementiaa sairastaville. Psykoosilääkkeillä hoidetaan skitsofreniaa ja joitain muita mielenterveyden sairauksia, mutta vain pieni osa yli 70-vuotiaista psykoosilääkkeitä saavista sairastaa niitä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan varsinkin yli 80-vuotiaiden psykoosilääkitykset ovat yleisiä. Noin puolet heistä syö psykoosilääkkeitä yli 120 päivänä vuodessa. Usein psykoosilääkkeitä käytetäänkin dementiaa sairastavien sekavuuskohtausten ja aggressiivisuuden hillitsemiseen. Tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa psykoosilääkitykset ovat 80–84-vuotiailla noin kaksi kertaa yleisempiä kuin 65–69-vuotiailla
Stressaavassa työssä työntekijältä puolestaan vaaditaan paljon, mutta hän voi vaikuttaa työhönsä vain vähän. Stressi voi esimerkiksi vaikuttaa ruokavalioon ja muihin elintapoihin ja sitä kautta altistaa sairastumisille. Lisäksi keuhkoahtaumatauti, influenssa, keuhkokuume ja diabetes olivat yleisiä kuolinsyitä. Koe toistettiin kolmena peräkkäisenä yönä. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan suuri osa näistä kuolemista johtuu sydänja verisuonitaudeista sekä hengitysteiden sairauksista. Yli miljoonan 20–64-vuotiaan yhdysvaltalaisen rekisteritietoihin perustuva tutkimus osoittaa, että vuosina 2001–2007 skitsofreniaa sairastavien kuolleisuus oli noin 3,5 kertaa suurempaa kuin muun samanikäisen väestön. Syöpään kuoli noin joka kuudes potilas. Yleisimmin syöpäkuolema johtui keuhkosyövästä. Tarkasteluaikana kuoli 74 000 skitsofreenikkoa. Myöskään korkean vaatimustason ja suuren kontrollin tehtävät eivät liittyneet aivohalvausriskiin. Suomessa mielenterveyspotilaat kuolevat 10–20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä. . Tutkimuksessa osallistujien työt luokiteltiin stressaaviksi tai vähän stressaaviksi sen perusteella, miten vaativia heidän työtehtävänsä olivat ja miten paljon he pystyivät vaikuttamaan työhönsä. Tulokset julkaistiin tieteellisessä Sleep-lehdessä. Tutkimuksessa 62 tervettä vapaaehtoista satunnaistettiin kolmeen koeryhmään, joista yhdessä osallistujat herätettiin useita kertoja yössä, toisessa rajoitettiin unen pituutta ja kolmannessa osallistujien annettiin nukkua rauhassa. Aivohalvausriskiä ei havaittu työntekijöillä, joiden vaatimustaso ja vaikutusmahdollisuudet töissä olivat vähäisiä. Havainnot pitää varmistaa uusissa tutkimuksissa, mutta ne saattavat selittää uniongelmista kärsivien masennusoireita sekä mm. Toistuva heräily heikentää mielialaa enemmän kuin pelkät lyhyet yöunet, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Myös haitalliset ja epäterveelliset elämäntavat sekä psyykenlääkkeiden haittavaikutukset selittävät osan ilmiöstä. Työstressi on aiemmin yhdistetty muun muassa sydänja verisuonitauteihin, mutta aivohalvauksia koskevat tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Katkonainen uni pahin mielialan huonontaja HUONOT YÖUNET saavat huonolle tuulelle, mutta suurin vaikutus mielialaan näyttäisi olevan pätkittäisellä unella. pienten lasten vanhempien ja vuorotyötä tekevien mielialan laskua. Sydänja verisuonitaudit ja sydänoireet olivat syynä joka kolmannessa skitsofreniaa sairastavan kuolemassa. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, etteivät mielenterveysongelmaiset pääse tai hakeudu hoitoon yhtä hyvin kuin muut, minkä lisäksi usein heidän fyysiset vaivansa jäävät mielenterveysongelmien takia hoitohenkilökunnalta huomaamatta. Verrattuna lyhyitä unia nukkuneisiin osallistujiin toistuvasti yön aikana herätetyt viettivät yöstään huomattavasti vähemmän syvässä unessa, minkä lisäksi he kokivat mielialansa huonommaksi. Mielialavaikutukset näkyivät positiivisten tuntemusten vähentymisenä eikä niinkään negatiivisten tunteiden lisääntymisenä. Alhaisen stressin töissä työntekijän vaatimustaso on alhainen ja hänen kontrollinsa työhönsä on suuri. Itsemurhat olivat suhteellisen harvinaisia. Nyt julkaistujen tulosten perusteella stressaavaa työtä tekevien riski sairastua aivoinfarktiin on lähes 60 prosenttia suurempi kuin vähemmän stressaavaa työtä tekevien. Tulokset perustuvat 140 000 henkilön seitsemäntoistavuotiseen seurantaan. Varsinkin tupakointi näyttäisi olevan huomattava riskitekijä tässä potilasryhmässä. Stressaava työ voi altistaa aivohalvauksille Skitsofreniaa sairastavat kuolevat etenkin sydäntauteihin ja hengityssairauksiin TYÖPERÄINEN STRESSI saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa aivohalvausten vaaraa. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Neurology-lehdessä. Tulokset olivat samansuuntaisia analyysissa, jossa aivoinfarktien lisäksi tarkasteltiin myös muita aivohalvauksia. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 51. Tulokset viittaavat siihen, että merkittävä osa skitsofreniaa sairastavien kuolleisuudesta johtuu sairauksista, joiden kehittymistä voidaan ehkäistä elintavoilla ja lääkkeillä. Tutkijat uskovat, että sirpaleiseen uneen nyt liitetyt mielialavaikutukset johtuvat todennäköisesti syvän unen vähentymisestä ja normaalien unisyklien häiriintymisestä. M ielenterveyspotilaat ja varsinkin skitsofreniaa sairastavat kuolevat usein muuta väestöä nuorempina
Riski on verrattavissa moniin mielenterveysongelmiin liittyvään itsemurhavaaraan. Häädön saaneet tekivät yli neljä kertaa enemmän itsemurhia kuin muu väestö, tulokset osoittivat. On silti edelleen mahdollista, että tupakoinnin ja sairastumisten välinen yhteys selittyy jollain kolmannella seikalla, joka liittyy sekä tupakointiin että psykoosiriskiin. Vähintään kymmenen savuketta päivittäin polttavat sairastuvat lähes neljä kertaa todennäköisemmin kuin savuttomat, tulokset osoittavat. Skitsofreniaan sairastuu noin prosentti väestöstä. Nyt julkaistu tutkimus perustuu yli 1,4 miljoonan naisen ja 230 000 miehen terveystietoihin, ja niiden perusteella tupakoivien riski sairastua skitsofreniaan on noin kaksi kertaa suurempi kuin savuttomien. Skitsofrenialle ovat ominaisia erilaiset harhaluulot ja aistiharhat ja usein myös tunneilmaisujen poikkeavuus. Tutkittujen sosiaalinen ja taloudellinen asema, työttömyys tai mahdolliset mielenterveysongelmat tai päihdeongelmat eivät selittäneet yhteyttä. Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatrylehdessä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä skitsofreniapotilaiden tiedetään tupakoivan muuta väestöä enemmän, mutta syytä tälle ei ole löytynyt. Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä. Ruotsalaisten tulokset ovat huolestuttava osoitus häädön kohteeksi joutuvien tukalasta tilanteesta. Yhdessä nyt julkaistujen tulosten kanssa uudet havainnot viittaavatkin tupakoinnin mahdolliseen osuuteen skitsofrenian ja psykoosien synnyssä. Tutkimukseen etsittiin tiedot kaikista vuosina 2009–2012 häätöpäätöksen saaneista ruotsalaisista. K U VA : SH U T TE R ST O C K 52 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Viranomaisten olisi hyvä huomioida tämä ja mahdollisuuksien mukaan varmistaa, etteivät häädön saavat jää yksin ongelmiensa kanssa. Osa yhteydestä selittyi geneettisellä skitsofrenia-alttiudella, mutta tällöinkin tupakointi suurensi riskiä. Tupakoivat suuremmassa skitsofrenian vaarassa U U T I S P A LV E L U D U O D E C I M TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ K odistaan häädön saavat ovat ruotsalaistutkimuksen mukaan huomattavan suuressa vaarassa päätyä itsemurhaan. Hiljattain julkaistiin myös tutkimus, jossa tupakoivien osoitettiin sairastuvan psykooseihin noin 2–3 kertaa todennäköisemmin kuin savuttomien. Paljon tupakoivien riski on vielä suurempi. Vertailukohtana käytettiin satunnaisesti kokonaisväestöstä valittuja yli 16-vuotiaita. Myöskään ikä, sosiaalinen ja taloudellinen asema tai mahdollinen huumeiden käyttö eivät selittäneet tuloksia. Skitsofreniaa sairastaa noin 50 000 suomalaista. itsemurhan vaarassa Häädön saavat suurentuneessa TUPAKOINTI saattaa ruotsalaistutkimuksen mukaan olla skitsofrenian riskitekijä. Ruotsalaisten tutkimus on tiettävästi ensimmäinen häätöjen ja itsemurhariskin yhteyttä selvittänyt suuri tutkimus, jossa on käytetty kansallisesti kattavia rekisteritietoja
Niitä voi joutua etsiskelemään sisältään ja ikään kuin tutustua itseensä kunnolla kenties ensimmäistä kertaa elämässä. Kysymys julkaistaan nimimerkillä. Kun oppii huomaamaan liian kiltteyden vaikutukset yhä selvemmin, alkaa todennäköisesti jo vaistomaisesti etsiä uusia käytösmalleja. Tai ainakin sillä on kova hinta, omat tarpeet ja tunteet jäävät taustalle ja suorittamisen alle. Jämäkkyyden oppiminen on harjoittelun tulos. Harjoitteluvaiheessa jämäkkyys menee välillä ylikin, ja joissain tilanteissa saattaa olla liiankin jäykkä tai ehdoton, kun välillä taas heilahtaa toiseen ääripäähän liialliseen myötäilyyn. K errot tärkeästä asiasta, joka koskettaa monia, ja varsinkin naisia. Mallia voi katsoa kollegoista, joiden kokee osaavan olla oikealla tavalla jämäköitä. Samalla voi selvittää itselleen, mitä haluaa elämässä ja työssä. Voiko sen toteuttaa tässä työpaikassa tai ammatissa, vai haluaako suuntautua muualle. Pikku hiljaa on alettava sanoa ääneen mielipiteitään, tarpeitaan ja ilmaisemaan rajoja eli oppia sanomaan ei. Harjoittelun myötä omat rajat ja tahdonilmaisu selkiytyvät ja juurtuvat, jolloin sopivasta jämäkkyydestä ja joustavuudesta tulee luonnollinen toimintatapa. Moni liian kiltti on hukannut omat tunteet, tarpeet ja tahdon. Kuten kuvaat, kiltteydellä ei ehkä pärjää niin hyvin elämässä ja työssä. Heli Heiskanen T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 53. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Itselleen voi myös asettaa tavoitteita ja alkaa tietoisesti harjoittelemaan jämäkkyyttä. Pinnan alle alkaa kertyä myös katkeruutta ja oikeutettua ärtymystä siitä, ettei tilanne ole oikeudenmukainen. Miten voisin oppia olemaan oikealla lailla jämäkkä ja saavuttaa toivomani uralla etenemisen?” Krisse Kiltin tytön syndrooma KYSY PSYKOLOGILTA K U VA : SH U T TE R ST O C K H E L I H E I S K A N E N Psykologi ja kouluttaja, joka on erikoistunut erityisherkkyyteen, stressinsäätelyyn, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja henkiseen kasvuun. Kyllästyminen vallitsevaan tilanteeseen on muutoksen ensiaskel, ja sen olet nyt ottanut. Iän myötä olen huomannut, että kiltteydellä ei työelämässä pääse pitkälle, ja että parhaiten menestyvät ne – yleensä miehet – jotka ovat suoria ja vähän kusipäisiäkin. Moni päätyykin pohtimaan, miten oppisi paremmin pitämään puoliaan ja ilmaisemaan tahtoaan. Sen jälkeen voi alkaa havainnoimaan omia käyttäytymismalleja ja niiden seurauksia. Vuosien ja vuosikymmenten aikana liika joustaminen ja muiden tarpeiden mukaan eläminen alkaa kuitenkin kuormittaa. On tärkeää olla mahdollisimman hyväksyvä ja armollinen itseään kohtaan, koska moittimalla lannistaa itseään entisestään. Samalla itsearvostus vahvistuu, mikä heijastuu takaisin ympäristöstä muidenkin kasvavana arvostuksena. Voit lähettää kysymyksesi psykologille osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Liika kiltteys palkitsee aikansa, koska miellyttävä ja avulias ihminen saa hyväksyntää. Olen kyllästynyt toisten ihmisten myötäilyyn. Lisätietoa Helistä: www.heliheiskanen.fi. Jokainen elää elämäänsä parhaan kykynsä mukaan, ja liiallinen kiltteys on yksi selviytymiskeino elämässä. Minäkin olen yrittänyt ahtautua tähän muottiin koko elämäni, ja haluan olla kaikille mukava. ”Pienenä meidät tytöt kasvatettiin tottelemaan ja käyttäytymään nätisti. Mikä on itselle tärkeää, omien arvojen mukaista työtä
YHTEYS MASENNUKSEEN Sokerimyrkytyksen alussa kurkistetaan 1940-luvulle ja ruotsalaiseen Vipeholmin mielisairaalaan. EI TÄYSKIELTOA Fernholm perustelee väitteensä huolellisesti ja selvittää tieteellisiä faktoja riittävän kansantajuisesti. Mielenkiintoinen on myös väite, että sokeri vaikuttaa masennuksen syntyyn. Fernholm esittää jopa ADHD:n, autismin, epilepsian ja migreenin yhteydestä ruokavalioon. Kirjassa on monia esimerkkitarinoita ja lukuisia tietolaatikoita. Monien vatsaongelmien syyksi nimetään turhaan stressi. Sokeria ja valkoista jauhoa runsaasti sisältävä ruokavalio on vaaraksi kasvavan lapsen kasvulle ja kehitykselle, sanoo tietokirjailija Ann Fernholm. Karkki ei maistu enää yhtä hyvältä. Potilaille tehdyn brutaalin toffeenjauhamiskokeen avulla pystyttiin todistamaan, että sokeri aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Fernholm haastaa yleisen käsityksen tyydyttyneiden rasvojen haitallisuudesta ja nimeää monien elintasosairauksien aiheuttajaksi sokerin, erityisesti sokerin sisältämän fruktoosin. TEKSTI SARI SAKALA M itä ajattelisit, jos ystäväsi kertoisi antavansa koiralleen ison karkkipussin joka lauantai?” Ann Fernholm kysyy kirjansa Sokerimyrkytys alussa. Yhteys tunnetaan molempiin suuntiin niin, että masennusta sairastavat ovat muita alttiimpia metaboliselle oireyhtymälle ja oire yhtymästä kärsivät masennukselle. Lopussa on reseptejä, joiden avulla voi valmistaa normaalia terveellisempiä herkkuja. Fernholm selvitti lehdistötilaisuudessaan, että sokerin aiheuttamat aineenvaihdunnan häiriöt voivat johtaa metaboliseen oireyhtymään, joka on yhteydessä masennukseen. KIRJAT Namujen vaarat Ann Fernholm: Sokerimyrkytys – Totuus sokerin vaikutuksesta kasvuun ja terveyteen (Minerva Kustannus 2015) HYVÄN MIELEN VINKKI ” K U VA : SH U T TE R ST O C K 54 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Biokemian tohtorina ja äitinä hän ymmärtää sekä ihmiskehon toimintaa solutasolla että kasvattajan roolia lapsen kehityksen turvaamisessa. Kariesta ei hampaiden hyvästä hoidosta huolimatta ole saatu kuriin. Tästä valosta katsottuna sokerin ”myrkyllisyydestä” puhuminen ei tunnu liioitellulta. Tänä päivänä syömme sokeria sen eri muodoissaan enemmän kuin koskaan. Hänen oma heikkoutensa on lakritsi, mutta hän kertoo päässeensä eroon tästä himostaan. Lapsuudessa ei ainoastaan opita aikuisiän ruokailuja liikuntatottumuksia, vaan tärkeässä kasvuvaiheessa voidaan väärillä valinnoilla aiheuttaa elimistölle elinikäistä vahinkoa. Suomessa loppuvuodesta vieraillut Fernholm tunnustaa itsekin sen tosiasian, että lasten suojeleminen sokerilta on vaikeaa siitä lähtien, kun he saavat kavereita ja alkavat käydä synttäreillä. Kirjan luettuani innostuin pitämään parin kuukauden mittaisen sokerilakon. Eihän karkki ole koirille tarkoitettua ruokaa! Sama pätee Fernholmin mielestä myös ihmislapsiin. Vaikka olen taas palannut sokerin syöntiin, olen yllätyksekseni havainnut, että toleranssini on laskenut. Sairasta, julmaa, vääränlaista hellämielisyyttä, olivat hänen kollegojensa vastaukset. Fernholmin mukaan monet yleiset sairaudet kuten tyypin 1 diabetes, allergiat ja akne ovat seurasta vääristä ruokatottumuksista. Se on huono energian lähde, joka kertyy helposti maksaan ylimääräisenä rasvana. Täyssokerikieltoa Fernholm ei itsekään kannata, mutta säästäisi sokerin nauttimisen vain harvinaisiin juhlahetkiin
Se sisältää runsaasti proteiinia, Cja B-vitamiineja, kalsiumia ja karoteenia. Kiwano eli kivakurkku on erikoisen näköinen, piikikäs oranssinkeltainen sarvimeloni. Lohikäärmehedelmä lumoaa erikoisella pinkillä ulkomuodollaan, ananaskirsikka kätkee ihanan salaisuuden, persimonin sisällä on tähti. Hyviä rasvoja sisältävä avokado on täydellinen ruoka aivoille ja se pitää nälän loitolla pitkään. Kiwanossa on paljon antioksidantteja, kuten A Cja E-vitamiineja. Kun trooppisia hedelmiä maistelee, saa aina hämmästellä, miten erikoisia makuja ja ulkomuotoja niistä löytyy. jälki ruokien, smoothien tai hedelmäsalaatin joukossa. Sen hyytelömäisen, miedonmakuisen hedelmälihan voi lusikoida suuhun sellaisenaan. Muita eksoottisia hedelmiä, joita kannattaa kokeilla ovat esimerkiksi rambutan, papaija, persimon eli sharon, litsiluumu, passionhedelmä, rumeliini eli ugli, carambola, pitahaya eli lohikäärmehedelmä, pomelo, mangostino, puutomaatti, mango, granaattiomena ja guava. Annoona eli kermaomena, toisilta nimiltään kirimoija ja cherimoya, on vaaleamaltoinen hedelmä, jossa on makea hieman mansikkaa, banaania ja päärynää muistuttava kermamainen maku sekä vihreä suomumainen ulkomuoto. Annoonan voi syödä kuorestaan lusikalla tai HYVÄN MIELEN VINKKI sitten esim. Pepino on vaalea, hieman kuultava soikea hedelmä, jonka maku muistuttaa melonia, mutta sisältää enemmän kuitua kuin melonit. Ananaskirsikat kauniine ohuine verholehtineen sopivat myös koristeeksi moniin kattauksiin ja ruokiin. Sekoita kastike. Trooppinen hedelmäsalaatti hunajaisella jogurttisitruskastikkeella Salaattia voi varioida omien hedelmämieltymysten mukaan y 1/3 tuoretta ananasta y 1 banaani y Ananaskirsikoita 10–15 kpl y 1 kiwi y 1 pepino kuorittuna y 1 omena y 1 päärynä y 1 appelsiini Hunajainen jogurttisitruskastike y 200g kreikkalaista tai turkkilaista jogurttia y 2 tl hunajaa y 1 tl aitoa vaniljaa jauheena y 2 rkl appelsiinin mehua y 1 rkl sitruunan mehua Paloittele hedelmät. Ananaskirsikka, karviaiskoiso eli inkamarja tuoreeltaan syötynä on ihanan omalaatuinen ja kirpeä. Ananaskirsikkaa myydään kuivattuna superfoodina inkamarja-nimellä. Tuttu ananas sisältää valtavan määrän antioksidantteja, varsinkin C-vitamiinia ja mangaania. Purista appelsiinista ja sitruunasta mehua. Asettele hedelmät kauniisti tarjoilukulhoihin, asettele ananaskirsikat koristeeksi ja tiputa kastiketta päälle. TEKSTI, KUVA JA RESEPTI KRISTIINA TÖYRY trooppisilla hedelmillä K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 55. Väri-iloa ja terveyttä E ksoottiset hedelmät yllättävät
15 tarinaa. 09 7257 1100 Tutustu myös koulutuksiimme osoitteissa www.tunnemieli.fi ja www.tunnemusiikki.fi Tervetuloa mukaan! T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 57. SANATEHTÄVÄ K A R I JU N TU N EN Ratkaisu sivulla 65 www.like.fi 15 ihmistä. Rehellinen ja rohkea kirja ihmisistä, joiden elämään vaikuttaa jokin mielen häiriö. SANAHAARAKASSA ratkaisusanat sijoitetaan ruutujonoihin siten, että sanojen osat sopivat toisiinsa. Tilaukset info@elakeliitto.fi tai puh. Vihjeet on merkitty kirjaimella ja numerolla: Ratkaisusanan kolme ensimmäistä kirjainta tulevat kirjaimella ja kolme viimeistä numerolla merkittyyn ruutujonoon. A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 A-1 NIILINA-2 PÄÄHINEITÄ A-3 VANKILASSA B-1 JOHTOJA C-1 KOROTUKSETKIN C-2 TEET! C-3 HARMAJA+T C-4 ROOPE ANKAN KALTAISIA D-3 REINOT REINOILLE D-4 ON PIENET TIET D-5 VILLEJÄ R=K E-4 LAURIN SUKUA E-5 JUICELTA E-6 PUUKOLLA F-5 RIKKIF-6 VAHATUSTA AUTOSTA F-7 VÄLEIHIN G-6 -PAPERI G-7 SARIOLA+T H-8 PITÄÄ PURJEISIIN H-9 JÄÄTÖIHIN I-8 LIPOA I-9 SITOMISIIN I-10 VIIVASTOLLA J-9 SYKSYISIN MAASSA J-10 HYLKEEN POIKANEN Eläkeliitto ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki www.elakeliitto.fi Eläkeliitosta tukea vapaaehtoisille TEHDÄÄN YHDESSÄ Luontolähtöinen ryhmätoiminta –opas Hinta 5 € sisältäen postikulut MUN TARINA & SUN TARINA Tarinallisen ryhmätoiminnan menetelmä –opas Hinta 5 € sisältäen postikulut TUNNEMUSIIKKI Opas + 2 CD-levyä Hinta 10 € + postikulut Eläkeliiton TunneMielija TunneMusiikki-hankkeiden helppokäyttöisistä oppaista saat käytännön vinkkejä virkistävään ryhmätoimintaan ikääntyneiden parissa
MUNIJOITA RUOKINTAASTIA VAKAVIA KASVI YLLÄ KUITU PÄIVIN SUKUA RAHOJA VIRKA NÄYTE KANA KATKOJA NAUTITTAVIA VEKSELITAKAUS OY HEINOLAA TAKILOINTI A KORISTE + I ALKU MUSTIA a VETELÄ i l ( + ALUSTETTAVIA SUOJUKSET SEIPÄISTÄ SOITIN ww w. ris tik ko tu uli .fi NIMI OSOITE 58 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. MAINOKSIA MARKUS ARVOPAPERI PAATSO MUUT FARKUISSA MILAN OSMA KUULUVIA ESPOOTA MAALAILLA RISTIKKO HARMAISSA TIUKKA MAAKUNTA PALVOTTU KARE KOULUISTA KALA VILUISSAAN -KIRJA TASO PAKARISET PERÄTÖNTÄ HYVÄÄ YÖTÄ! LUOTTAMUS SUOMI RUOTSI TUO JA VIE -LAINA SIISTI HERKKÄ OHJAUKSIIN TIKATA 60 KASVI VÄYLÄ RUONANSUU TYTTÖ RANNIKOLLA J.P. RISTIKKO 2/2016 Lähetä ratkaisusi 4.5.2016 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan Error – Mielen häiriöitä -kirja
Syyksi riitti lähes tulkoon mikä vain. PALAUTUS 4.5.2016 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. Enjoy! Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.38) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Wed Mar 2 15:25:21 2016 GMT. ??. TEKSTI LAURA SILTALA KUVAT SAMI SAARELA . ?. VA IK EU SA ST E: . Enjoy! Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.70) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Wed Mar 2 15:26:40 2016 GMT. Enj oy! Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.38) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Wed Mar 2 15:25:21 2016 GMT. VA IK EU SA ST E: . Jossain vaiheessa koulun terveydenhoitaja sai selville, että Teroa kiusattiin. Olen aina ollut omanlaiseni yksinäinen susi. Aluksi meitä kaikkia maalaisnaperoita haukuttiin, mutta vähitellen vain minä jäin kohteeksi. Kiusaaminen näyttäytyi henkisenä väkivaltana, ennen kaikkea nimittelynä ja haukkumisena. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille vastanneille! . . PARAS JUTTU -ARVONNASSA HYVINVOINNIN TAVARATALON 50 EURON LAHJAKORTIN VOITTI: Eija Ekroos,Pori. . Jokapäiväinen koulukiusaaminen oli vääristänyt hänen minä kuvansa täysin. Hän oli helppo kohde kiusaajille. . – Halusin tutkia kaikkea, sekä luontoa että koneita. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Parempia vanhempia en olisi voinut saada, he rakastivat minua ja antoivat minulle paljon. ca/ sud oku on Wed Mar 2 15: 26: 40 201 6 GM T. Enj oy! Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Minusta ei ole mihinkään, enkä osaa mitään. Yläkouluaikaa Tero kuvailee ”ajattomaksi tyhjyydeksi”, jossa jokainen päivä tuntui ikuisuudelta. – Kiusaaminen alkoi silloin. ELÄMÄ ON SELVIYTYMISTÄ Tutkiminen jatkui luontopainotteisessa alakoulussa, joka sijaitsi muutaman sadan ihmisen Kihniänkylällä lähellä Teron kotia. Lapsuudessa rakentunut itsetunto mureni päivä päivältä niin, että lopulta siitä ei ollut jäljellä enää murustakaan. Teron pakotieksi todellisuudesta jäi hänen oma päänsä sekä tietokoneiden maailma, joihin hän oli tutustunut jo alakoulussa kiinnostuksestaan kaikkea uutta kohtaan. Vasta aikuisena hän ymmärsi lähteä aktiivisesti murtamaan vääriä uskomuksia itsestään. 50 € SUDOKU ÄÄNESTÄ PARAS JUTTU! Vastanneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti verkko kauppa Hyvinvoinnin tavarataloon, www.hyvinvoinnin.fi. Isommassa kylässä sijaitsevaan yläkouluun kuljettiin linja-autolla. Kiusaamalla kasvatettu E lämä on jännää ja ihmeellistä. Teron luokalle tuli vain neljä entuudestaan tuttua kaveria. Ristikkovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. Joka aamu kun lähdin kouluun, oli sellainen olo, että nyt näytän niille. Enjoy! Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Metallityöverstaassa isä opetti Teroa muun muassa hitsaamaan, poraamaan ja kolvaamaan. Ne olivat ne yleisimmät. Mutta kun pääsin paikalle, niin haarniska tippui ja olin lasia. Näin Tero Salmi, 30, ajatteli liian monta vuotta. T E R O S A L M I KANSSAKULKIJA T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 17 16 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 6 PARAS JUTTU TUNNE & MIELI -LEHDESSÄ 1/2016: Kiusaamalla kasvatettu (Kanssakulkija Tero Salmi), s. Nautin siitä, että sain leikkiä ja tutkia ympäristöä yksin. – Vaikka yksin oleminen oli minulle tuttua ja turvallista, niin kiusaaminen, erityisesti jatkuva julkinen nolaaminen lukemattomilla erilaisilla tavoilla, ajoi minut välillä ajattelemaan jopa itseni lopettamista. Äiti opetti Terolle erilaisia kädentaitoja, kuten neulomista ja maalaamista. ca/ sud oku on Wed Mar 2 15: 25: 54 201 6 GM T. Päiväkodissa sain purkaa leivänpaahtimen osiin, ja vähän vanhempana kehitin itse voikukkamyrkyn, jota pistin neulalla kukan varteen. Kun sitä kuulee kolmen vuoden ajan joka päivä, niin siihen alkaa itsekin uskoa. VA IK EU SA ST E: . Tutut kaverit käänsivät selkänsä ja katsoivat hiljaa sivusta, olivat tyytyväisiä, että heitä ei kiusattu. Enj oy! Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Kaikkea pitää tutkia ja kokeilla, ajatteli viisivuotias Tero. Asia nostettiin koulussa esiin, lopputuloksena se, että kiusaajat saivat lisää vettä myllyynsä. 16–19 ARVONTA Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Kun sitä kuulee kolmen vuoden ajan joka päivä, niin siihen alkaa itsekin uskoa. Vietin maalaislapsen täydellisen lapsuuden. SIVU PERUSTELUT NIMI OSOITE Palautetta tai juttutoiveita: T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 59. Luontaisesti yksin viihtyvä poika oli hiljainen ja ujo isossa porukassa. ca/ sud oku on Wed Mar 2 15: 25: 21 201 6 GM T. – Tyhmä ja ruma. – Alkuvuosiini kuului paljon leikkiä ja vapautta. Enjoy! Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.48) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Wed Mar 2 15:25:54 2016 GMT
Vauvan myötä oma ura piti laittaa joksikin aikaa katkolle. Yksi asia ei kuitenkaan selvinnyt kirjoja lukemalla, vaan se piti kokea itse. Parhaimmat vaunumerkit ja imetysvinkit olivat kyllä hallussa, mutta neuvolasta tai vauvakirjoista ei käynyt ilmi, että elämä kotiäitinä voisi tuntua niin yksinäiseltä. Yksinäisyyden yllättämä PITKIÄ TUNTEJA Anni oli onnellinen vauvasta, mutta hän tunsi myös kateutta kaikkia työssä käyviä kohtaan. TEKSTI KATJA NYGÅRD KUVAT EEVA ANUNDI A N N I A L A T A L O KANSSAKULKIJA T ästä kukaan ei varoittanut, vastikään äidiksi tullut Anni Alatalo ajatteli sohvalla maatessaan. Vielä oli aikaa katsella vauvan kanssa kuvaa peilistä, tuijottaa pyykkikoneessa pyörivää pyykkiä ja kävellä ympäri asuntoa. Arkisin kellonviisarit tuntuivat matelevan. Pian lapsen syntymän jälkeen kävi selväksi, että kaikkeen ei kuitenkaan osattu etukäteen varautua. – Olin koko raskausajan vain kuullut siitä, miten pienen vauvan kanssa olisi koko ajan jotain puuhaa. Hän oli mustasukkainen siitä, että Teemu oli saanut viettää aikaa aikuisseurassa omia ajatuksiaan kuunnellen. – Kaikilla muilla oli opiskelut ja uudet työpaikat. Osittain se olikin totta, mutta kaipasin samanhenkistä äitikaveria, jonka kanssa olisin voinut vaihtaa kuulumisia vauva-arjesta ja kakanväristä, 34-vuotias Anni muistelee aikaa esikoisensa kanssa. Maailman ihanin vauva nukkui unesta hikisenä hänen vatsansa päällä, mutta Anni vain itki. Hän olisi itsekin halunnut olla tekemässä jotain muuta kuin heiluttaa helistintä. Ennen esikoisensa syntymää Anni Alatalo luuli varautuneensa kaikkeen. Otin selvää asioista lukemalla paljon. – Tosi nopeasti minusta alkoi tuntua siltä, että minua ei ollut enää olemassa. Vaikka pidinkin äitiyttä yhtenä maailman tärkeimmistä tehtävistä, oma elämäni tuntui kulkevan viereisellä kaistalla. Siihen mennessä, kun mies oli aamulla lähtenyt töihin, aamuohjelmat oli katseltu loppuun ja vauva oli syötetty, päivä oli vasta alussa. Usein Anni tunsi kotiin palaavaa miestään kohtaan vain kiukkua. – Lapsi oli mitä toivotuin, koska halusimme perheen nuorina ja nopeasti. Kymmenen vuotta sitten syntynyt esikoistytär Tiiu teki Annista ja hänen miehestään Teemusta vanhempia melko nuorina. Olimme hyvin varustautuneita vanhemmuuteen, Anni kertoo. Oli vain joku, joka koko ajan hoivasi ja huolehti pienestä ihmisestä. Annille työ on aina ollut tärkeä osa identiteettiä. 60 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6
Anni Alatalo ei enää kärsi yksinäisyydestä kuopuksensa Vilpun, 10 kk, kanssa hoitovapaalla ollessaan. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 61.
– En tajunnut, kuinka tärkeää olisi ollut löytää oma juttu äitiyden rinnalle. Se sai Annin tuntemaan, ettei pystynyt edes pitämään kotia tarpeeksi siistinä. Eihän hänellä ollut tarjota keinoa, joka olisi pelastanut minut. Joskus harvoin juhlimaan lähtiessäni tunsin olevani aivan väärässä paikassa. K A N S S A K U L K I J A A N N I A L A T A L O Anni tunsi olevansa riippuvainen miehestään ja tämän seurasta. – Koin jonkinlaista näköalattomuutta, koska luulin koko loppuelämäni olevan sellaista. Annin yksinäisyys alkoi heijastua parisuhteeseen. PARISUHDE KOVILLA Ennen vauvan syntymää Anni oli sinut Teemun jääkiekkoharrastuksen kanssa, vaikka työpäivän päätteeksi mies katosi vielä illaksi treeneihin. Teemu kannusti Anniakin liikkumaan, koska se oli hänelle itselleen paras keino purkaa paineita. – Välineet purkaa tilannetta olivat aika pienet. Keskustelemalla pari onnistui purkamaan tilannetta. – Biletysseuraa olisi ollut aina saatavilla, mutta en kaivannut sellaista. Se aiheutti Teemun ja Annin välille konflikteja, joita purettiin riitelemällä. Sali ei tuntunut omalta, vaan sinne menemisen sijaan olisi pitänyt mennä vaikka kirjastoon lukemaan kirjoja. 62 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Parhaimmat vaunumerkit ja imetysvinkit olivat kyllä hallussa. Usein iltapäivisin Anni seisoi valmiina eteisessä odottamassa, että ovi kävisi. – Teemu ei koskaan kieltäytynyt lähtemästä kanssani jonnekin, vaikka hän olisi ollut työpäivästään kuinka väsynyt tahansa, Anni sanoo. Anni sai Teemun ymmärtämään, miksi oli niin vihainen toisen yrittäessä vain auttaa. Jo raskausaikana Anni yritti ystävystyä muihin äiteihin osallistumalla neuvolan äitiryhmään. PAKIT PUISTOSSA Sosiaalisen luonteensa ansiosta Annilla oli äitiyden ulkopuolella paljon ystäviä, mutta kenelläkään heistä ei ollut vielä lapsia. Ketään Jos Anni saisi elää ensimmäisen äitiys lomansa uudelleen, hän menisi perhekahviloihin ja kertoisi yksinäisyydestään myös neuvolassa. Jossain vaiheessa erokin kävi jo mielessä. Tavallaan Teemu ymmärsi yksinäisyyttäni, muttei kuitenkaan ymmärtänyt. Teemu yritti parhaansa mukaan auttaa myös tekemällä kotitöitä. Vauvan syntymän jälkeen Annista tuntui pahalta, jos yksinäinen päivä jatkui iltaan asti
Raskausaikana kävi ilmi, että myös hänen kampaajansa oli raskaana. Äiti kieltäytyi muihin kiireisiin vedoten. Hyväksyisin senkin, että äitikavereista ei tarvitse tulla sydänystäviä loppuelämäksi. Epäonnistumisen kokemusta olisi helpottanut, jos käteen olisi annettu lista kaikista asuinalueen paikoista, joihin olisi voinut vauvan kanssa mennä. Perhekahviloihin ei vauvan kanssa tullut mentyä, koska Anni ajatteli niiden olevan isompia lapsia ja heidän vanhempiaan varten. – Moni tiukasti työelämässä kiinni oleva uranainen ei välttämättä pysty kuvittelemaan jäävänsä yksin. Kun päivisin kaveriseuraa ei ollut, Anni vietti paljon aikaa lähellä asuvien vanhempiensa luona. . Mies on paljon töissä ja minä lapsen kanssa kotona kaiket päivät. Lomakkeen avulla kartoitetaan muun muassa tulevien vanhempien turvaverkostoja, kuten samassa tilanteessa olevia ystävyyssuhteita. – Tuolloin ajattelin, ettei tällaisesta asiasta kuulu avautua terveydenhoitajalle. samanhenkistä sieltä ei löytynyt. Seinät kaatuu päälle, ahdistaa, masentaa ja tekee mieli itkeä. Y ksinäisen äidin hätähuuto internetin keskustelupalstalla kerää nopeasti vastauksia kohtalotovereilta. Vaikka sosiaalinen media on nykyään täynnä erilaisia äideille tarkoitettuja ryhmiä, niin vielä kymmenen vuotta sitten Facebook oli uusi ilmiö. Yksinäisyys aiheuttaa helposti häpeää ja epäonnistumisen tunteita, joten äidit eivät välttämättä neuvolan vastaanotolla suoraan kerro kärsivänsä siitä. Vaikkei kukaan edelleenkään kysyisi, Anni kertoisi yksinäisyydestään myös neuvolassa. – Jälkikäteen olen miettinyt, olinko masentunut. APUA NEUVOLASTA Pitkä työkokemus auttaa Nummelaa kuuntelemaan herkällä korvalla etenkin tiettyihin riskiryhmiin kuuluvia äitejä, jotka ovat vaarassa jäädä ilman vertaistukea. Mielestäni en ollut, vaikka olihan yksinäisyys aika masentavaa. Sen ikäisenä tuntui oudolta lähteä etsimään uusia ystäviä. – Se olisi kertonut, että on muitakin äitejä, jotka etsivät ystävää. – Menisin kaikkiin mahdollisiin perhekahviloihin, enkä pitäisi niin kellontarkasti kiinni rutiineista. Muskarissa päristellessään tai värikylvyssä mustikkaa mössätessään Anni mietti, että tällaistako elämä nyt sitten olisi. Useimmiten keskustelut kuitenkin keskittyivät vauvanhoitoa ja imetystä koskeviin kysymyksiin. Sen hyvistä puolista ei vielä osattu ottaa hyötyä irti samalla tavalla kuin nykyään. Anni luki paljon netin vauvasivustojen keskustelupalstoja ja kyseli neuvoa yksinäisyyteensä. Pakit ystävyydestä tuntuivat pahalta. – Vastauksista ilmenee, että monilla ei ole ketään, kenen kanssa jakaa kokemuksia vanhemmuudesta, Nummela sanoo. Nummelan mukaan äitien yksinäisyyden kokemukset tulevat kuitenkin esiin aiempaa useammin. Yksinäisyys on vaiettu aihe Onko täällä ketään toista yksinäistä äitiä. Olen ihan loppu tähän. Kerran puistossa Anni rohkaisi mielensä ja kutsui erään vieraan äidin lapsineen kahville. Tähän on vaikuttanut vuoden 2011 alussa lakisääteisiksi muuttuneet neuvolan voimavarakyselyt. TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Anni palasi takaisin töihin, kun esikoinen oli vähän päälle vuoden ikäinen. Raskauden loppuvaiheessakaan hän ei koe tarvitsevansa neuvolan tarjoamaa perhevalmennusta, jonka ideana on tutustuttaa samalla alueella asuvia vauvaja lapsiperheitä toisiinsa. Tällaisia ovat muun muassa työorientoituneet, yksin lasta odottavat, muualta muuttaneet sekä hyvin nuoret äidit. Perhevalmennuksen ja muiden vertaistukiryhmien lisäksi monissa kunnissa ja kaupungeissa saa tarvittaessa apua myös neuvolapsykologilta tai perhetyöntekijältä. – Ymmärrän niitä naisia, jotka viihtyvät kotona, eivätkä koe yksinäisyyttä. Riittää, että he täyttävät tilan, jolle siinä hetkessä on tarvetta. Neuvolat ohjaavat äitejä hakeutumaan perhekahviloiden tai -kerhojen pariin. Monet äidit kokevat yksinäisyyttä etenkin äitiyden varhais vaiheessa. TEKSTI KATJA NYGÅRD T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 63. Osassa neuvoloista jaetaan viikkolukujärjestyksiä alueen äideille suunnatuista tapahtumista ja palveluista. Meillä oli kuitenkin kaikki muut asiat ihan hyvin. – Ellei omaa äitikaveria ole löytynyt, voi olla synkkää katsoa, kun muut äidit vaunuttelevat keskenään, sanoo terveydenhoitaja Jenni Nummela Vantaan Kartanonkosken neuvolasta. Onneksi oma äiti jaksoi aina kuunnella ja tukea. Itse kaipasin vauva-arjen lisäksi muutakin. Ilmiö saattaa korostua asuinalueilla, joissa on paljon lapsiperheitä. Jos Anni saisi elää ensimmäisen äitiyslomansa uudelleen, hän suhtautuisi moneen asiaan rennommin. Yksinäisyys katkesi siihen, ja arvostus itseä kohtaan palasi
Anni seuraa hymyillen kolmikkonsa touhuja ja nauttii täysillä tästä hetkestä. Yksinäisyys voi aiheuttaa nettiriippuvuutta, hallitsematonta internetin käyttöä. – Liiallisen netinkäytön taustalla voi olla masennusta tai elämänmuutoksia. Aloin toimia niin, etten jäisi taas yksin. – Kun tulin kolmannen kerran raskaaksi, halusin varmistaa, että tästä todennäköisesti viimeisestä äitiyslomastani tulisi mahdollisimman mukava. Hän voi viettää tuntikausia keskustelutai chatfoorumeilla, pornosivuilla tai erilaisilla pelisivustoilla. Anni on myös perustanut keravalaisille äideille lukupiirin, jossa toimii itse vetäjänä. Kuopuksen kanssa yksinäisyydestä ei ole ollut tietoakaan. – Toisaalta riippuvuus netistä vaikeuttaa käytännön asioiden ja kontaktien hoitamista netin ulkopuolella. Nettielämän ja muun elämän olisi hyvä olla tasapainossa, Aino Majava arvioi. Joku voi viettää netissä aikaansa jopa 15–17 tuntia päivässä eli kaiken valveillaoloaikansa, vaikka ei tekisi siellä mitään työkseen. Iltapäivisin Alatalojen kodissa on hiljaista. – Liiallisen netinkäytön ottaminen puheeksi läheisen ihmisen kanssa ja muutostavoitteen asettaminen ovat askeleita eteenpäin. A-klinikkasäätiön Päihdelinkki: www.paihdelinkki.fi TEKSTI KRISTIINA TÖYRY 64 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Joku voi kokea netin olevan ”suurempi maailma” kuin tuo tavallinen maailma, joka odottaa kotioven ulkopuolella. Nykyään Anni on kolmen lapsen äiti. Pian kodin täyttää iloinen puheensorina, kun tytöt kertovat välipalansa lomassa äidille koulupäivästään. Tällä hetkellä hän on kotona vuoden ikäisen Vilpun kanssa. Kaikkea ja kuitenkaan ei sitä tärkeintä: ihmiskontaktia. Sillä kertaa Annilla kävi myös tuuri. Riippuvainen ihminen voi pakonomaisesti katsoa eri somekanavilta viestejä, tykkäyksiä ja muiden kommentteja ja sähköposteja. – Melkein mihin tahansa mielihyvää tuottavaan asiaan voi muodostua riippuvuus. Elämässä tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa pohjan putoamisen normaalielämältä ja ihminen jää yksin ongelmineen ja myös iloineen. Jo raskausaikana kävi ilmi, että myös hänen kampaajansa oli raskaana. Virtuaalimaailmassa voi olla joku muu ja pelotta esittää mielipiteitä, joita normaalisti ei kenellekään uskaltaisi sanoa. Läksyjen teon jälkeen heillä on aikaa leikittää pikkuveljeään, joka naureskelee siskojensa puuhille. Naiset sopivat jo hyvissä ajoin pitävänsä yhteyttä myös lasten synnyttyä. Annilla on rauhassa aikaa sylitellä päiväunilta heränneen Vilpun kanssa. Anni on mukana hyväntekeväisyystoiminnassa, joka tuo sopivasti vastapainoa kotiarjelle. – Suurin pelkoni oli joutua samaan tilanteeseen kuin esikoisen kanssa. Hetken kuluttua kotiin palaavat perheen koululaiset. Ammattilaisen neuvoa nettiriippuvuuden voittamiseksi voi kysyä esimerkiksi Päihdelinkin maksuttomassa neuvontapalvelussa. K A N S S A K U L K I J A A N N I A L A T A L O VASTAPAINOA ARJELLE Kaksi vuotta töihin paluunsa jälkeen Anni alkoi odottaa perheen toista lasta, Unnia. Netistä haetaan ajanvietettä, seuraa ja joskus pakoa ympäröivästä todellisuudesta, Majava täsmentää. Yksinäiset virtuaalimaailmassa N etti on monille mukavuussyistä yhdistetty televisio, puhelin, pelikone, elokuvateatteri ja pankki. Kun kyse ei ole riippuvuudesta päihteeseen, puhutaan toiminnallisesta riippuvuudesta, sanoo Aino Majava A-klinikkasäätiöstä. Lisäksi hän kuuluu Hyvä kasvaa Keravalla -asukasliikkeeseen ja kokoontuu aamukahveille muutaman muun äitiysvapaalla olevan äidin kanssa
Toimitus ei vastaa lehteen tilaamatta toimitettujen aineistojen julkaisemisesta tai palauttamisesta. LEHTI ILMESTYY 6 kertaa vuodessa. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. TILAA TUNNE & MIELI VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS PALVELUKORTTI A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 S U I R O I K I I S A I K U U K A I T U U V I I N U O K U U S T O K A T L T O M A T L A T D A T L L A S U L R A T T T I KUSTANTAJA Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) TILAAJAPALVELU Puh. 6/2016 Teknologia terveydessä 1.12. 57) T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I . VUODEN 2016 TEEMAT JA ILMESTYMINEN NUMERO TEEMA ILMESTYY 3/2016 Kehon ja mielen vuorovaikutus 2.6. 4/2016 Hyvinvoiva lapsi (0–12 v.) 4.8. Yrityshintaan jatkuva yritystilaus 72 € vuoden määräaikaistilaus 82 € Muutan määräaikaistilauksen edulliseksi kestotilaukseksi ja saan tilaajalahjana kalenterin vuodelle 2017. SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena (28,50 € / 6 kk). (09) 565 7730 www.mtkl.fi Ristikon voittaja: Sirpa Kivinen, Huittinen Krypton voittaja: Timo Mäkinen, Uusikaupunki T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 65. ILMOITUSMYYNTI Paula Kontio puh. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. F I A K T I O A L T I S K A A O S L A I N E K U L T I A P U R I A N O A T S A K I T I T K K T A S T U A A M A T I L U K I T A A I K K U N A T H A V A H T U A A R A L L A S I E L O I S A S I T I K A T N I S U M V S I S T O T I N N O K E A T A I R I N A H T A A O V A L K O I S E T S U K S I A L A E V Ä A A K E H I K I I L T A K Ä T S Y S A L I T N I I T T Ä Ä O N K I O A K E S N A T K A T O T A R P O A I R S T A A T T L U U S T O T A I N E S E S M U K A T V I L L I E I L A U N I K K O E L Ä M Ä N I L O T U T A S U T A T A A S A T RISTIKON 1/2016 RATKAISU KRYPTON 1/2016 RATKAISU D A O B O E S K Y A D I L Y Ö V Ä T S P R A Y V U T L Ä Y I T A T E V O S G M F I N N O K E O L I O T N J R H P B I O T L E V I T Y S B E Ö X E K O H U T A Ä O B E L I X R A A N U S A M O I N L V I R P I I T S G O L J A T A L E P A N E V A D A I L U I X E N O N A M O R E O A E S N A N D U I N E S I E L B E G I N V I R O R A A T T I I O O J A T S E I T I T T S I T A R L O F T A S I M A H L O K K I A U D I T E P A J A R O S K A T L I I G A N M U O L A A T A M A R A T S A T O I S A U L I N A O E A Ä K K Ö H Ä A S E N N E F R I I K K I E S T I T I N A T U T H A I S O R A J A TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sari Sakala tunnejamieli@mtkl.fi TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT Tuula-Maria Ahonen, Eeva Anundi, Saara Autere, Niina Hakalahti, Heli Heiskanen, Elina Järvi, Tiina-Emilia Kaunisto, Meri Liukkonen, Katja Liuksiala, Pirjo Lääperi, Katja Nygård, Teemu Ollikainen, Olga Poppius, Marjaana Roponen, Marika Rosenborg, Janne Ruotsalainen, Tomi Setälä, Henna TarjanneLekola, Kristiina Töyry, Jarmo Vuorinen. Tilauksen maksaja / Vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tilauksen saaja / Uusi osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tietoja voidaan käyttää Tunne & Mieli -lehden suoramarkkinointiin. Lehti kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielen terveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmis suhteiden koukeroista ja henkisestä kasvusta. 044 851 2970 kontio.paula@gmail.com ILMOITUSAINEISTOT aineistot@tjm-systems.fi ULKOASU JA TAITTO Vitale Ay PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Painosmäärä 13 000 Teen osoitteenmuutoksen Tilaan -lehden itselleni lahjaksi Kotitaloushintaan jatkuva säästötilaus 57 € vuoden määräaikaistilaus 75 € Tarjoushintaan 19,90 € / 3 numeroa. TUNNE & MIELI on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. Lehden perussisältöä ovat myös selviytymis tarinat ja hyvän mielen vinkit. 5/2016 Arjessa jaksaminen 6.10. 09 8566 8349 tilaajapalvelu@mtkl.fi www.tunnejamieli.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirkku Immonen JULKAISIJA Mielen terveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh
Kokkaan mielelläni terveellisiä aterioita. Rakastan aamuja. Luota intuitioosi. Rutiineihini puolestaan kuuluu muun muassa urheilu. MIKÄ ARJESSASI ON PARASTA. HALUAISITKO KÄYTTÄÄ JOHONKIN ASIAAN ENEMMÄN AIKAASI KUIN NYT. Jos en tuntisi omaa kehoani, en pystyisi olemaan kokonaisvaltaisesti läsnä esimerkiksi näyttämöllä. Vähän aikaa sitten personal trainerini Juha Silvennoisen piti minulle rakkaus ja myötätunto -meditaation. Luen Helsingin Sanomia ja syön pitkään kypsytettyä kaurapuuroa, jossa on pellavansiemeniä, leseitä ja kotimaisia marjoja. Energiani laskevat, jos teen pitkään jotain samaa. Sain työn! Olen myös hyvä laittamaan ruokaa. MIHIN JOUDUT PAKOTTAMAAN ITSESI. Kun hain ensimmäistä kesätyötäni yhdeksännellä luokalla, minulta kysyttiin, onko minulla työkokemusta. M I N K A K U U S T O N E N Olen 30-vuotias freelancenäyttelijä. Saatan yhtäkkiä purskahtaa itkuun kuntosalilla ilman erityistä syytä tai reaktiona siihen, etten vaikka pysty tekemään jotakin liikettä kung-fussa niin hyvin kuin haluaisin. Tee sellaisia asioita, jotka tekevät hyvää sinulle ja lähipiirillesi – ja maailmalle. Isäni on muusikko Mikko Kuustonen ja siskoni näyttelijä Iina Kuustonen. Suosin kotimaisia, lähellä tuotettuja raaka-aineita. Ammattini on niin boheemi, että minun tekisi mieli tehdä vain luovia asioita. Tingin aina siivouksesta ja laitan työt etusijalle. Todella tärkeitä. Jos en ehdi liikkumaan, olen vähän turta. Liikunnasta, se on tärkeää myös työlleni. Iina on paras kaverini ja asuu samassa kerrostalossa kuin minä. Olen näytellyt niin teatterissa, televisiosarjoissa kuin elokuvissa. Olen mukana Ilmastolupaus-kampanjassa, jossa vähennetään uusien tavaroiden ostamista sekä suositaan lähiruokaa, kirpputoreja ja kotimaan matkailua. Asun Helsingin Kalliossa. Illalla katson hyviä televisiosarjoja tai valmistaudun seuraavaan työpäivään lukemalla repliikkejä. Päivän aikana käyn urheilemassa ja työtapaamisissa. Liikunta saa tunteet virtaamaan. Olen alkanut myös harrastaa taistelulajia, kung-futa. Paperiasioihin. Vastanäyttelijänä on Olavi Uusivirta TEKSTI MERI LIUKKONEN KUVAT NORDISK FILM MINKÄLAINEN ON SINULLE TYYPILLINEN PÄIVÄ. Jauhan itse kahvipavut ja keitän mutteripannussa latten, johon vaahdotan maidon. Aamuvirkku näyttelijä ei luopuisi liikunnasta MINUN ARKENI 66 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6. Freelancerina aikataulutus kuuluu tärkeänä osana työhön. Minka Kuustonen herää aikaisin ja pitää kiinni rutiineista luovan työn rytmittäjänä. Silloin, kun minulla on kuvauksia tai teatteriharjoituksia, aikatauluni menevät täysin uusiksi. Näyttelijänä on tärkeää, että pystyy tuntemaan, vastaanottamaan asioita ja vaikuttumaan. Maaliskuussa kiersin Onnenonkija-komedian markkinointikiertueella. Vastasin, että ei ole, mutta että olen todella hyvä pesemään vessoja. Päiväni vaihtelevat paljon, ja se sopii minulle. Ahdistun organisointihommista saman tien. Haluaisin opetella kännykästä luopumista vapaa-ajalla ja sitä, että olen vain läsnä. Pysähtyminen, joogatyyppiset harjoitukset ja buddhalainen meditaatio olisivat hyvää vastapainoa kiireille. Kotini ei myöskään ole järjestyksessä. HYVÄN ARJEN VINKKISI TUNNE & MIELI -LEHDEN LUKIJOILLE. KUINKA TÄRKEITÄ RUTIINIT OVAT SINULLE. Tarvitsen raamit. MISSÄ KOTITYÖSSÄ OLET HYVÄ. En osaa valvoa myöhään, menen nukkumaan iltakymmenen maissa. Maaliskuun lopussa ensi-iltansa saaneessa elokuvassa Onnenonkija hän näyttelee muotija lifestyle-blogia pitävää naista. Käyn kuntosalilla ja juoksen. Tämä on elämäntapaammatti, ja nautin työnteosta hyvin paljon. On todella kivaa, kun pääsee tapaamaan erilaisia ihmisiä. Työn tekeminen. MISTÄ RUTIINISTA ET LUOPUISI
Se muistaa myös melko hyvin kätköjen sijainnit. Oravat ovat varsinaisia tarhureita, koska istuttavat maahamme paljon uutta metsää kätkiessään siemeniä. Ystäväni talviturkki on vastikään vaihtunut harmaasta talviturkista kesäturkiksi. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 67. Voisin katsella ystäväni puuhia vaikka kuinka kauan. Auringon kultaiset säteet osuvat kauniin kupariseen turkkiin sen istuessa kalliolla. Ystäväni orava ja minä HYVÄN MIELEN VINKKI Silloin kun minä en tuo ystävälleni pähkinöitä, syö se pääasiassa kuusen siemeniä. Niin on hyvä. Yhteys. Tähän unohdun. TEKSTI JA KUVA KRISTIINA TÖYRY P uiden lomasta tulviva aurinko lämmittää kasvoja, on kevät. Oravan tapaaminen tekee minut aina hyvin iloiseksi, keveäksi. Oravalle maistuvat myös tammenterhot, sienet, marjat, männynsiemenet, puunkuoret ja vihreät kasvinosat, eläinravintona sillä on hyönteiset, toukat, linnunmunat ja -poikaset. Sen monikäyttöinen huiskahäntä on kaunis, pörröinen ja pehmeä. En tiedä, kiinnostaako sitä seurani muuten, mutta se tietää, että taskussani on pähkinäpussi. Ystäväni orava saapuu tapaamispaikallemme. Olemaan. Se viehättää myös nokkeluudellaan ja uteliaisuudellaan, tulee syömään jopa kädestä. Se katselee ensin uteliaana oksan takaa, sitten rohkaistuu ja astuu esiin. Mikä onkaan ihanampaa, tärkeämpää, kuin olla osana luontoa, jotain suurta mikä tapahtuu koko ajan, meistä riippumatta. Oravan kohtaaminen ja sen tarkkailu tekee minulle saman aina: se rauhoittaa ja laittaa minut unohtamaan murheet, arkiset askareet ja työn. Katson ystävääni ja se katsoo minua, tiiviisti. Näemme toisemme. Oksilla näkyy muutakin kuin auringon valoa – pientä liikettähän siellä, ja sitten hetken päästä, hieman näkyvämpää oksien heilahtelua. Tuo suloinen akrobaatti tasapainoilee häntänsä kanssa, ja talvella saattaa lämmitellä häntänsä alla kuin lämpöisen untuvapeiton alla
vain. Itsellesi tai lahjaksi PUOLEN VUODEN LEHDET Tunne & Mieli tarjoaa luotettavaa tietoa ja uusia näkökulmia mielen hyvinvoinnin aihepiireistä. F I mielenterveys | ihmissuhteet | selviytymistarinat | henkinen kasvu | työhyvinvointi hyvän mielen vinkit | terveysuutiset | kolumnit | ristikot ja sudokut Tilaukset: tilaajapalvelu@mtkl.fi, puh. Tarjous voimassa 31.5.2016 asti. (09) 8566 8349 tai sivun 65 palvelu kortilla. TILAA NYT TARJOUSHINTAAN / kolme lehteä 19 , 90 € Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu edullisena kestotilauksena (28,50 € / 6 kk) L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I