KANSSAKULKIJA ”Ilman äitiä en luultavasti olisi tässä”, anoreksiaan sairastunut Minttu Kylmänlahti sanoo TYÖHYVINVOINTI Kokkaus tuo työntekijät yhteen Haagan pelastusasemalla INTOHIMONI Keittiössä Mikko Kalliolalla on aikaa pysähtyä SAIMI HOYER LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA RAVITSEMUS MIELEN HYVINVOINNIN TUKENA 2 / 2 1 8 Jokainen tarvitsee ihmisen, joka uskoo häneen KANSSAKULKIJA ”Ilman äitiä en luultavasti olisi tässä”, anoreksiaan sairastunut Minttu Kylmälahti sanoo TYÖHYVINVOINTI Kokkaus tuo työntekijät yhteen pelastusasemalla INTOHIMONI Keittiössä Mikko Kalliolalla on aikaa pysähtyä ja kokeilla Muotiruokavaliot saavat imua epävarmuudesta – ruoka tarjoaa hallinnan tunnetta
Lahjoita kymppi mielenterveystyöhön! Kiitos tuestasi! Soita 0600 14455 R ah an ke rä ys lu p a R A -2 01 817 3
Myös paikka oli hieno. Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. Meillä oli aikaa kohdata. Vaikka emme ole aiemmin tavanneet, löysimme kolmannen asteen yhteyden, joka haastattelutilanteessa joko löytyy tai ei löydy. Näin kävi, kun haastattelin Kaj’ta. Ajattelin, että Lapin lahden vanha sairaalamiljöö pittoreskeine kahviloineen voisi sopia tämän jutun tekemiseen. Esko ja Mirja olivat todella miellyttäviä. Kaikki jollakin tavalla johti siihen, että tunnelma oli henkevä, rento ja syvällinen. Kohtasin kuolevaisuuteni -juttu alkaa sivulta 50. KAJ KUNNAS HAASTATELTAVA Tämä oli yksi mukavimpia ja mieleenpainuvimpia haastatteluja pitkään aikaan. Ajattelin, että sen tulisi tukea jutun intiimiä ja herkkää teemaa. Harmaana ja kylmänä maanantaina saimme aikaan lämminhenkisen dialogin, jossa ihminen puhuu ihmiselle. Myös sanaton viestintä sujui ilmeikkäästi, kuten ikkunan läpi kuvatessamme sain huomata. Hän pohti ja kertoi avoimesti ja lämpimästi vaikeista elämänvaiheistaan ja oivalluksistaan ja sai minutkin ajattelemaan elämääni syvemmin – mikä on harvinaista tavanomaisella työ keikalla. Minulla eikä heillä ollut kiire mihinkään. Itse kuvaustilanne oli leppoisa. Se ei ollut vain niin, että räpsäistään kolme otosta ja se on siinä. Myös kuvia oli mahdollisuus ottaa erilaisissa paikoissa. Kaj on varsin tottunut kameraan, ja kommunikointimme oli mutkatonta. MIRJA AARNIO TOIMITTAJA Kun tehdään juttua, jossa toimittaja haastattelee toista toimittajaa, on riskinä, että kumpikin on liian tietoinen ammatistaan: se puskee päälle ja juttuun on vaikea saada syvyyttä. Paikka täytti odotukset. Tämän lehden tekijät 1 2 3 4 MIRJA AARNIO toimittaja ANTTI KAUPPI psykologi SAARA AUTERE valokuvaaja MERI LIUKKONEN toimittaja AINO HEIKKONEN tuottaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti ESKO JÄMSÄ valokuvaaja LAURA SILTALA toimittaja AULIKKI ALAKANGAS toimittaja JANI LAUKKANEN valokuvaaja TIMO HEIKKALA valokuvaaja ANNINA MANNILA valokuvaaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja MARJO HENTUNEN toimittaja MARJAANA ROPONEN toimittaja ATTE KALKE ulkoasu HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja ANNE KALLIOLA valokuvaaja ELINA YLITERVO ruokatoimittaja MARIA VILJA kuvittaja JANI KAUTTO valokuvaaja K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 Te rv ey st al o, 4 H ei ni Le hv äs la ih o T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 3. Joviaalina ihmisenä Kaj on helposti lähestyttävä ja uskon, että hänen kanssaan on palkitsevaa työskennellä niin kameran takana kuin edessäkin. Oli helppo puhua asioista, joista ei aina ole helppoa puhua. Kun lähdin pois haastattelusta, teki mieli sanoa, että ’jes’! ESKO JÄMSÄ VALOKUVAAJA Kuultuani, että pääsen kuvaamaan Kaj’ta, ryhdyin oitis miettimään kuvauspaikkaa. Parhaimmillaan kohtaamiset antavat jotain uutta kummallekin osa puolelle ja haastattelu muuttuu oikeaksi keskusteluksi
Saimi Hoyer, s. Vaikeina hetkinä keskityn tyrskyjen selvittämiseen, en siihen, mitä ympärillä pauhataan. 14 S I S Ä L L Y S 2 / 2 1 8
34 Piitu Lähdesmäki Pelot jäivät taakse Piitu Lähdesmäki toipui loppuun palamisesta pehmein keinoin. 10 Saimi Hoyer Ihmisten edessä Saimi Hoyer on tottunut olemaan esillä niin mallin, yrittäjän kuin puhujan työssä. Terapiassa hän kohtasi viimein myös masennuksen taustalla olleet pelot ja surun. 20 Mielen voimaa: Hyveet Hyveet muodostuvat luonteenvahvuuksista Tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara suuntaa katseen luonteenvahvuuksiin, joista yleisesti tavoittelemisen arvoiset hyveet rakentuvat. Psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Erika Jääskeläinen uskoo, että lääkkeitä voidaan vähentää merkittävästi kiinnittämällä huomio kokonaisvaltaiseen hoitoon. 66 Minun arkeni: Hanna Koskela Tavallinen elämä on parasta 62 M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI K an ne n ku va : Ja ni K au tt o. Hänen mukaansa skitsofreniaan sairastuneilla on paljon enemmän potentiaalia kuin usein ajatellaan. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: Ruoka Keittiössä Mikko Kalliolalla on aikaa pysähtyä. Tunnepäiväkirjaa voi hyödyntää oppaana kohti hyvää ruokasuhdetta. Suurin elämänmuutos tapahtui tunteissa. 8 Ravinto vaikuttaa mieleen – ja toisin päin 16 Tunteet ohjaavat syömistä Tunnesyöminen voi tuoda hetken helpotuksen mielipahaan tai stressiin, mutta ei liity kehon energian tarpeeseen. Saimin matkalle heitä on mahtunut useita. 22 Johanna Ukkonen & Minttu Kylmälahti Äidin rakkaus pelasti tyttären anoreksialta 12-vuotiaana anoreksiaan sairastuneen Minttu Kylmälahden toipuminen on vienyt vuosia. 28 Hyvä ruoka, parempi työnteko 32 Psykologi vastaa: Miten auttaa nuorta, joka tarrautuu anoreksiaan. 42 Mieli & Tieto Parempaa hoitoa Tutkimuksen ansiosta skitsofrenian hoitoa voidaan kehittää ja kohdentaa oikein. 34 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. 50 Kaj Kunnas Kohtasin kuolevaisuuteni Urheiluselostaja Kaj Kunnaksen elämä sai uuden alun oman aivoinfarktin ja vaimon rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Hän muistuttaa, että vahvuuksien hyödyntäminen on taito, joka on opittavissa. Tärkeiksi nousivat ruokavalioremontti, mindfulness-harjoitukset ja päivittäiset tanssihetket. Tunnesyömistä voi tarkkailla tunnistamalla ruokailua edeltäneen ja sitä seuranneen mielentilan. Miksi muotidieetit säilyvät vetovoimaisina ja miten niihin voisi suhtautua. 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Näpit irti toisten ruokavalioista 40 Jokapäiväinen muotimme Kookosöljystä karppaamiseen ja pH-dieettiin. Hänen mukaansa jokainen tarvitsee ihmisen, joka uskoo häneen. Eräänä vuonna Mikko aloitti grillauskauden maaliskuussa ja päätti tehdä kaikki kauden ruoat aamiaisesta lähtien grillaten. Mintusta äidin sinnikkyys tuntuu uskomattomalta vahvuudelta. Äiti Johanna Ukkonen näki Mintun pahan olon ja jaksoi tukea tytärtään kaikki sairausvuodet. Muotidieetit vaihtuvat ja lupaavat nopeita terveys vaikutuksia, mutta selkeää tutkimus näyttöä niistä ei ole
Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus haastaa ruokailutilanteessa läsnä olevia aikuisia pohtimaan omaa käyttäytymistään ja ruokasuhdettaan. K U VA : SH U T TE R ST O C K 6 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Miten syömistä sitten kannattaisi katsoa. Sen ytimessä on ruokakasvatus, jossa terveys nähdään fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös henkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina. – Viime vuosikymmeninä on tutkittu aikuisten kasvatuskäytäntöjen vaikutusta lasten syömiseen ja siihen, mitä lapset oppivat ruoasta. Suosituksessa lapsi huomioidaan aktiivisena toimijana ja omatoimiseksi kehittyvänä ruokailijana, ja hänen mielipiteensä huomioidaan. – Harvoin tuputtamalla saa lasta syömään, vaikka yrittäisi väkisin, Talvia sanoo. Jos ei jaksa syödä, ei jaksa syödä. Talvia huomauttaa, että kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kaikki kävisi. Sen ytimessä on ilon löytäminen ruokailuun. Aikuisten vastuulla ovat puitteet, joissa lapsi ruokailee. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Sen sijaan syömään pakottaminen voi aiheuttaa jopa vastenmielisyyttä. TEKSTI AINO HEIKKONEN L apsia ohjataan uudella tapaa luomaan myönteistä suhdetta ruokaan, kun varhaiskasvatukseen on luotu ensimmäistä kertaa oma ruokasuosituksensa. Ruokailun iloa lapsille Varhaiskasvatus on saanut oman ruokasuosituksensa. – Syömiseen liittyvään moraaliseen lataukseen ja syyllisyyden tunteeseen pitäisi ottaa etäisyyttä, jotta syömistä ei ajateltaisi vain oikein tai väärin -ilmiönä. Keskeistä suosituksessa on ruokakasvatus, jossa tarkastellaan terveellisten ruoka-aineiden lisäksi myös henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin teemoja. Hän on ollut mukana luomassa tieteelliseen näyttöön perustuvaa suositusta, jota sovelletaan esimerkiksi päiväkodeissa. Kauhean rajoittava tapa suhtautua lapsen syömisiin ei ole ihanteellisin, ravitsemuskasvatuksen asiantuntija Sanna Talvia sanoo. Ruokaa katsotaan siis myös ihmisen käyttäytymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden näkökulmista. Niihin liittyy usein paljon sääntöjä ja rajoituksia. Varhaiskasvatuksen ruokasuosituksen mukaan esimerkiksi ilon lähteenä, terveyden edistäjänä, kiireettömänä yhteisenä hetkenä ja jutustelun aiheena. Tarkoituksena on luoda myönteistä ilmapiiriä ruokailun ympärille. Talvia toteaa, että syömisen ajatusmallit voivat juontaa kaukaa ja olla automaattisia
Mielen hyvinvointia tarkasteltiin 36, 42 ja 50 vuoden iässä. Nuoren kokemus ylipainosta on yhteydessä mielen ongelmiin Ylipainon kokemus on yhteydessä mielenterveyden haavoittuvuuteen, kirjoittaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden verkkolehti Alusta. Näistä tunnetuimpia on Mielenterveystalo, jossa on esimerkiksi kaikille avoimia omahoidon ohjelmia sekä nettiterapiaa, johon pääsee lääkärin lähetteellä. Lemmikin pitäminen kannattaa Lemmikki on hyödyksi mielenterveydelle. VALMENTAJA OPISKELIJAN TUEKSI Kela tukee opiskelijoita ja muita nuoria uudella tapaa kokeilemalla uusia matalan kynnyksen palveluita. Kokemus on riippumaton siitä, mitä vaaka näyttää. Niihin voi hakea suullisesti ja ilman lääkärinlausuntoa tai diagnoosia. Tieto perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen. Koettu ylipaino on yhteydessä masennukseen sekä tytöillä että pojilla. BMC Psychiatry -tiedejulkaisussa olleesta analyysistä uutisoi ensin Medical News Today. Tutkimus pohjautuu Tampereella tehtyyn yhdeksäsluokkalaisten terveyskyselyyn, jossa on lähes 3 000 vastausta vuosilta 2002–2003 ja 2012–2013. Valmennus alkaa keväällä 2018. Lähes 29 prosentilla vastaajista mielen hyvinvointi oli korkealla kaikissa ikävaiheissa. Vuonna 2017 tehdyssä 17 tutkimuksen analyysissä on todettu, että mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailevat hyötyvät lemmikistä. Käytännössä lemmikit esimerkiksi herättävät myönteisiä tunteita, kuten kiintymystä. Tutkimuksen mukaan kokemus ylipainosta on nuorilla yleinen. Lisäksi ylipainon kokemus korreloi tytöillä käytöshäiriöiden ja pojilla sosiaalisten pelkojen kanssa. 2.0 Virtuaalinen terveyspalvelu Terveyskylä.fi laajenee koko Suomeen Virtuaalisairaala 2.0 -nimisessä hankkeessa. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa arvioitiin mielen hyvinvointia sekä yleisen elämään tyytyväisyyden että psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista. Lisäksi sitä aiotaan laajentaa myös muihin Pohjoismaihin. Vain noin 3 prosentilla vastaajista hyvinvointi oli huonolla tolalla. Asia on tunnistettu, mutta siitä ei aiemmin ole ollut järjestelmällistä tutkimustietoa. Jutun pohjana on Vilma Lankisen ja hänen kollegoidensa tutkimus. Siinä on seurattu samojen, alun perin 369 tutkittavan kehitystä 8-vuotiaista 50-vuotiaiksi saakka. Samalla Kela kehittää palveluita niille, jotka ovat työelämän, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella. Niistä voi olla apua tunteiden ja stressin hallitsemisessa ja vaikeisiin elämäntilanteisiin sopeutumisessa. korkea tai suhteellisen korkea mielen hyvinvointi keskimääräinen mielen hyvinvointi matala mielen hyvinvointi Mielen hyvinvointi keski-ikäisillä: 75,6 % 21,8 % 2,7% K U V A : SH U T TE RS TO C K T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 7. Opiskeluvalmennuksessa opiskelija saa henkilökohtaisen valmentajan, joka auttaa löytämään keinoja opintojen etenemiseen ja toimii yhteistyössä esimerkiksi opinahjon ja opettajien kanssa. Noin 47 prosentilla vastaajista ne olivat suhteellisen korkealla ja 22 prosentilla keskimääräisellä tasolla. Taloiksi kutsuttuja kokonaisuuksia on auki yli 20. K U VA : SH U T TE R ST O C K Keski-ikäisen mieli voi usein hyvin Keski-ikäisten mielen hyvinvointi on suurimmaksi osaksi hyvällä tolalla. Terveyskylä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin digitaalinen palvelu, josta löytyy luotettavaa tietoa ja palveluita eri sairauksiin
Kaiken selitystä Jyväkorpi ei kuitenkaan yritä tarjota, vaan perkaa sitä, mitä ravinnosta, muistista ja mielialasta tutkimustiedon valossa tiedetään. Aiheesta puhuttaessa on hyvä muistaa se, että yhtä lailla kuin ravinto vaikuttaa mieleen myös mieli vaikuttaa ruokavalintoihimme. Kirjassa tuodaan selkeästi ilmi se seikka, että moni asia kaipaa vielä lisätutkimusta. Vaikka masennusta katsotaan ravitsemuksen näkökulmasta, Jyväkorpi muistuttaa, että masennus on monen asian summa, johon vaikuttavat esimerkiksi perimä, ympäristö sekä yksilön aivojen biologia ja fysiologia. Jyväkorpi kirjoittaakin, että masentuneet eivät monesti jaksa syödä riittävän terveellisesti. Jyväkorpi tuo esiin, että tutkimustiedon valossa masentuneilla on tietynlaisia ruokatottumuksia, kuten suurentunut ruokahalu, epäsäännölliset ruoka-ajat ja kuiduttomien hiilihydraattien iso Ravinto vaikuttaa mieleen – ja toisin päin osuus ruokavaliosta. Masentuneet myös tekevät Jyväkorven mukaan harvemmin itse ruokaa kuin muut. Keho on ihmeellinen järjestelmä. Vailla syyllistävää otetta on hyödyllistä pohtia sitä, kuinka masennuksen synnyssä, vakavuudessa ja kestossa ravitsemuksella voi olla merkitystä. Masennuksen ja mielialan lisäksi Jyväkorpi käsittelee kirjassa ravinnon merkitystä muistiin ja kognitioon sekä elimistön tulehdustilaan. Viesti on siis aivan muuta kuin ”söisit paremmin, niin piristyisit sinäkin”, jollaisena ravitsemuksesta puhuminen voi sairastuneelle kurjimmillaan näyttäytyä. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K 8 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Myös suoliston hyvinvointi on yhteydessä aivoterveyteen, kuten mielialaan ja jopa masennusriskiin. 3 TEKSTI AINO HEIKKONEN Se, mitä syömme, vaikuttaa mieleemme. Suoliston mikrobiston ja aivoterveyden yhteys on suhteellisen uusi tutkimuskohde, josta tarvitaan paljon lisää tutkimusta. R uokavalio vaikuttaa mielialaan ja mielenterveyteen. Laajasti mielen ilmiöitä ja ravitsemusta käsittelevässä kirjassa pureudutaan mielen solmuista erityisesti masennukseen. Mielen vaikutusta siihen, mitä syömme, ei tule unohtaa. Jyväkorven mukaan masentuneilla on usein havaittu puutosta omega-3-rasvahapoista, B-vitamiineista, kivennäisaineista sekä aminohapoista. Huomiota saavat lisäksi suoliston ja aivojen yhteydet, unen merkitys sekä erilaiset ruokavaliot. Tästä muistuttaa ravitsemustieteilijä Satu Jyväkorpi teoksessaan Hyvää aivoille – Ravinto, muisti & mieliala. 2 Kolme ajatusta ruoasta ja mielestä Satu Jyväkorpi: Hyvää aivoille – Ravinto, muisti & mieliala (Kirjapaja 2017) Hyvän ravitsemuksen tukemisen tulisi olla osa masentuneen ihmisen hoitoa. Esimerkiksi suolistomikrobien merkitys on mieletön! 1 Ravinnon ja mielialan yhteyksistä tarvitaan lisää pitkiä ja laajoja tutkimuksia
Saavuta tuloksia (Gummerus 2018) K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 9. Päähenkilön tapaa hahmottaa maailma pelinä tukee myös pelikorttien risti-, ruutu-, herttaja patatunnusten käyttäminen leipätekstin visuaalisena höysteenä. Kirja avaa mielenkiintoisesti riippuvaisen ajatusmaailmaa, joka kiertyy aina seuraavan peliliikkeen ympärille. Lopun pokerisanasto avaa kirjassa käytettyä slangia sellaisellekin, joka ei itse ole pelannut. Miten kehtaaminen vaikuttaa ruokamääriin. Se, mikä voi tuoteselostetta tuijottamalla vaikuttaa epäterveelliseltä, tuo hyvinvointia esimerkiksi nautintona. Romaanissa päähenkilö Villen käytöksen pakonomaisuus ilmenee myös tekstin tyylilajissa, jossa toistuvat listat, numerosarjat ja alaviitteet. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin kirja Tunne nälkä! Syö intuitiivisesti. Kuinka usein ihmiset ottavat kahvileipää vain tavan vuoksi. Kun 80 prosenttia syömisestä on kunnossa, 20 prosenttia ei aiheuta ongelmia – päinvastoin. Kirjailija itse kertoo avoimesti sekä käyneensä nettitreffeillä että pelanneensa pokeria, joten fiktiivisestä teoksesta osa perustuu myös aihepiirin omakohtaiseen tuntemukseen. Jatkuva mielen kontrolli antaa hallinnan tunteen silloinkin, kun asiat eivät välttämättä ole ihan hanskassa. Oman kokemuksensa sekä lähihoitajan ja personal trainerin ammattien pohjalta ja myös psykologiaan koukaten Minkkinen kurottaa opastamaan ihmisiä itsetuntemukseen. Ruokailu kannattaa rakentaa tavanomaiselle viiden aterian mallille (aamiainen, lounas, välipala, illallinen, iltapala). Saavuta tuloksia, s. Syömistä rajoittavat monenlaiset tavat, ajatusrakenteet ja sosiaaliset paineet. Eevi Minkkinen: Ole itsellesi armollinen – Kirja hellittämisestä ja riittävyydestä (Otava 2018) Patrik Borg: Tunne nälkä! Syö intuitiivisesti. Syö vapautuneesti Antti Kivimäki: Odotus arvoisesti sinun (Atena 2018) Kun terveellisestä tulee taakka Eevi Minkkinen kirjoittaa omasta kokemuksestaan käsin siitä, minkälaista on jäädä koukkuun terveelliseksi ajateltuihin asioihin, kuten treenaamiseen. Syömishäiriön jälkeen Minkkinen kertoo jääneensä pitkäksi aikaa jonkinlaiseen välitilaan, jossa hänen painonsa oli aiempaa paremmalla tolalla, mutta terveellisiksi mielletyt asiat muodostuivat pakonomaisiksi rajoitteiksi. Saavuta tuloksia (Gummerus 2018) herättää katsomaan monenlaisia arkipäiväisiä asioita uudelleen. Miten yksittäisiin ruoka-aineisiin ladataan odotuksia tai pelkoja. 65 K U VA : SH U T TE R ST O C K Romaani riippuvuuden kaavasta Antti Kivimäki kirjoittaa elämästä pokeripöytien, seuranhakupalstojen ja painonnostotankojen puristuksessa. Patrik Borg: Tunne nälkä! Syö intuitiivisesti. Borg opastaa sallivaan ruokasuhteeseen neljää reittiä: elintapojen muokkauksen, kehon viestien kuuntelun, ajattelun tarkastelun ja ulkoisista paineista vapautumisen kautta. On tärkeää ymmärtää, että hyvässä syömis suhtautumisessa keskitytään siihen, mitä kannattaa syödä, eikä siihen, mitä ei pitäisi syödä. Kiihkeää ravitsemuspuhetta vasten kirjan perusviesti voi tuntua tylsältä: Kaikkea voi syödä hyvällä omallatunnolla. Kokemuspuheen lisäksi opastyylisessä kirjassa on runsaasti pohdintatehtäviä lukijalle
Kanssakulkija S A I M I H O Y E R 10 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8
TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT JANI KAUTTO T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 11. Ihmisten edessä Saimi Hoyer on tottunut olemaan esillä niin mallin, yrittäjän kuin puhujan työssä. Saimin matkalle heitä on mahtunut useita. . Hänen mukaansa jokainen tarvitsee ihmisen, joka uskoo häneen
Intohimoinen ote työhön teki Saimiin vaikutuksen. Häntä Saimi kutsuu vahvaksi suunnannäyttäjäkseen. Yläasteella hän oli musiikkiluokalla. 12 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Näppiin tarttuivat myös esimerkiksi virkkaamisen ja neulomisen taidot. Yläasteen ääniraidan muodostivat Sata salamaa ja K A N S S A K U L K I J A S A I M I H O Y E R Synkimpinä hetkinä ajattelin, etten ole ihmisenä mitään. – Mulla on vahvat muistot siitä, että keräsimme Tullisaaressa tammenterhoja ja leikimme piilosta isojen tammien keskellä. – Paljon sellaisia asioita, joiden osaamisesta olen tänä päivänä tosi onnellinen. Laajasalon yläasteen musiikkiluokka oli pieni ja tiivis ryhmä, jota luotsasi muusikko Petri Laaksonen. Hän tanssi modernia, afroa ja jazzia sekä lauloi ja soitti pianoa. E nsin olivat Saimi ja Saimi. Vuonna 1974 syntyneen pikkuisen nimeksi piti tulla Saima äidin puolen sukulaisen mukaan, mutta lopulta valittiin Saimi isän lapsuuden hoitotädin jäljissä. Saimin arjen täyttivät koulun lisäksi harrastukset. Ainoana lapsena varttunut Saimi nautti erityisesti takapihan kallioilla juoksentelusta ja Tullisaaren ulkoilualueesta. – Hän puski meitä eteenpäin ja antoi luottoa omiin kykyihin ja siihen, että elämä kantaa. – Saimi-täti opetti mut tanssimaan valssia, tangoa, humppaa, jenkkaa ja kaikkea, Saimi Hoyer muistelee lapsuutensa koti-iltoja. Samasta hoitajasta tuli lopulta pikku-Saiminkin kaitsija, kun näyttelijävanhemmat tarvitsivat apua. He esiintyivät iltaisin Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa. Musiikkitunnit olivat ”älyttömiä”: Saimi muistelee, kuinka Petri saattoi tuoda tunnille säveltämiään kappaleita. Perhe asui kerrostalossa Laajasalossa, Itä-Helsingissä
. Päin vastoin paikan arvo on kohonnut mun silmissä. Saimin pään sai kääntymään Italiassa asuva konservaattori Igor Honkanen. Muitakin paineita alalla on. Vaikeinta oli epävarmuus, sillä työt ovat keikkaluonteisia. Hän sai tutustua työhönsä intohimoisesti suhtautuviin ihmisiin: suunnittelijoihin, stailaajiin, meikkaajiin, valokuvaajiin. Kun kesäloma alkoi, perhe pakkasi tavarat autoon, ja nokka käännettiin kohti Etelä-Savoa. Saimi kertoo, että hän on nähnyt uransa aikana syömishäiriöihin sairastuneita ihmisiä, ja se on surullista. – Igor sai mut uskomaan, että nyt kannattaa lähteä kokeilemaan: et menetä siinä mitään. Oli myös oleellista ymmärtää, että malleja arvioidaan vain kulloiseenkin työhön, ei ihmisinä. Tina Turnerin konsertissa vastaan tulivat valokuvaaja ja stylisti Milanosta, jotka kiinnittivät huomion Saimiin, ja hänelle aukesi mahdollisuus kokeilla mallin töitä. Tie veikin opiskelemaan Oriveden opiston kirjoittajalinjalle ja sieltä Jyväskylän yliopistoon kirjallisuutta ja kieliä. – Kirjoittaminen tuli jo ala-asteella rakkaimmaksi jutuksi. Niin ajattelin silloin. Erityisen hauskaa oli Petrin kuorossa, jossa Saimi lauloi matalaa alttostemmaa. – Siellä on todella paljon taiteilijoita. Mutta en suomalaisille kavereilleni kehdannut todellakaan kertoa, että lähden kokeilemaan mallin ammattia. – Ei oikein sopinut maailmankuvaani ryhtyä maailman pinnallisimpaan ammattiin. Heillä oli siellä mökki. Niistä monien, kuten Jukka Rintalan, Mert Otsamon ja muutaman italialaisen valokuvaajan ja suunnittelijan, kanssa hän tekee yhä yhteistyötä. Hän suhtautui tapahtumiin tutkimusmatkana. ONNEN KESÄT Lapsi on syntynyt Vaaran kylään! Saimin syntymästä kerrottiin paikallislehdessä Punkaharjulla, sillä hänen vanhempansa Jyrki Nousiainen ja Soila Komi olivat seudulla vakiokalustoa. – Punkaharju on muodostunut mulle rakkaimmaksi paikaksi maailmassa. Lapsuutensa kesistä hän puhuu nostalgisesti onnen kesinä. Hänestä piti kuitenkin tulla ihan jotain muuta. Saimin luottohenkilö oli mallitoimiston työntekijä Alessandro, joka lähetti häntä sellaisiin työnhakutilaisuuksiin, joihin toimisto ei muuten olisi häntä lähettänyt. Punkaharjulla oltiin yhdessä koko kesä. Saimi arvelee, että häntä suojasivat asenne ja ikä. – Kun tytölle sanotaan, että sulla on vääränlaiset jalat, vääränlainen nenä tai korvat, niin se on tosi kova paikka nuorelle, joka on kasvamassa naiseksi ja epävarma itsestään. Aluksi Saimin pinnallisena pitämä muotiala alkoi avautua hänelle toisin. – Mutta ihminen tarvitsee yhden ihmisen, joka uskoo häneen. – Jos sulla on väärän värinen tukka siihen työhön, niin ei se tarkoita, että sulla on elämässäsi väärän värinen tukka. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 13. Kullakin alalla on omat vaatimuksensa, joiden kanssa eletään. Saimi kuitenkin vastusteli. Sitten tulivat Italian Ellen kuvaukset. Eläköön elämä -kappaleiden kaltaiset voimabiisit. Saimi lähti vaihtoon Firenzeen Italiaan. EPÄVARMA MAAILMA Henkisesti vaativaa. Saimi muistelee, että Imatran kohdalla hänet valtasi kihelmöivä tunne siitä, että kohta ollaan perillä. Voisi kuvitella, että olen häikäistynyt jostain muusta paikasta. Kun moni aloittaa mallin työn teini-ikäisenä, hän oli aloittaessaan jo parikymppinen. Hetkeen ei tapahtunut mitään, ja Saimi pohti jo lopettamista. Ne pitivät sisällään yhteisiä hetkiä onkimassa, sienestämässä, veneretkillä. Kavereilleen hän kertoi olevansa töissä pesulassa. Saimin paineita vähensi sekin, että omien sanojensa mukaan hän ei koskaan kilpaillut kauniiden mallien töistä vaan erikoisten. – Voi tietysti pistää lekkeriksi ja juhlia namusetien juhlissa, mutta silloin ei tehdä töitä. Sairastua voi mäkihyppääjä, balettitanssija tai vaikka myyjä. Ei se mennyt niin. Saimin kansainvälinen mallin ura kesti 1990-luvun alkupuolelta 2000-luvun alkupuolelle. Hän pitää kuitenkin vääränä käsitystä siitä, että muotiala sairastuttaisi erityisesti. Sellaista on Saimin mukaan mallin työ: ammatissa täytyy olla kova itsekuri ja runsaasti kärsivällisyyttä. Onko se vuoden hupiloma, joka loppuu siihen, vai onko se oikeasti ura mallina, työ, jota teet. Mua olisi pidetty todella pölvästinä kirjallisuusja taidepiireissä, joissa suurin piirtein maalattiin kuukautisverellä, juotiin kellarissa punaviiniä ja kaiken piti olla niin taiteellista, Saimi sanoo ja naurahtaa. Saimin ura kansainvälisenä mallina vei hänet esimerkiksi Milanoon, Pariisiin, New Yorkiin ja Tokioon
Saimi on nyt Hotelli Punkaharjun johtaja. Saimilla ei sitä rajoitetta ole, sillä sairastumisen jälkeen hän on päättänyt ottaa jokaisesta päivästä irti kaiken, mitä sillä on tarjota. Kumpikin puoli ja elämä ovat hyviä elämiä. Metsässä asiat menevät mittasuhteisiin. Hän harmittelee, ettei hänellä parina seuraavana päivänä ole mahdollisuutta päästä metsään. Projekti ei koske ainoastaan tätä hotellia, vaan koko Punkaharjua, koko Saimaan alueen matkailua. Synkimpinä hetkinä Saimi ajatteli, ettei hän ole ihmisenä mitään. Haastattelua edeltävänä päivänä Saimi on ollut poikiensa kanssa retkellä. Matkalla hänelle tarjottiin punaisia viinimarjoja. Eikä tietenkään ole enää työelämää. Sille yrittää antaa kaikkensa. Mulle oli sanottu, että nähtävästi joudut työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän nostaa jälleen esiin muut henkilöt: hän näkee ympärillään rohkeita, idearikkaita ja pelkäämättömiä ihmisiä. – Mulla on niin ihania töitä ja kaksi tervettä lasta. K A N S S A K U L K I J A S A I M I H O Y E R Omasta ruokasuhteestaan Saimi puhuu mutkattomasti. – Kuviot ovat erilaiset ja olen sen itselleni selvittänyt. Sattumoisin samalla seudulla Savonlinnassa asuu myös yksi hänen koulukavereistaan Laajasalosta. – Epäonnistumisen pelko tässä maassa on niin järjetön, että ihmiset jättävät tekemättä asioita siksi, että ollaan niin äärettömän varovaisia. Suhde aviomies Thomasin kanssa on hiljattain mennyt karille, ja pariskunta on hakenut avioeroa. Tiiveimpien mallivuosiensa jälkeen Saimi teki kirjoitustöitä ja esiintyi tv-ohjelmissa. Pitkään jatkunut epävarmuus siitä, mikä häntä vaivasi, oli raskasta. Saimin enkelit -sarjaa kuvattiin Milanossa. – Luonnonvoimille ei voi mitään. Lapsena Saimista oli hirveää, kun auton nokka käännettiin kesäloman jälkeen Punkaharjulta kohti Helsinkiä. Eläkkeellä saatan viettää puolet vuodesta Italiassa, jos siihen asti elän. Tinkimättä siitä, että olen lasten kanssa. Hän kertoo syöneensä terveellisesti ja jättäneensä alkoholin, munkkirinkilät ja limut vähemmälle. Saimin elämä pyöriikin tällä hetkellä hotellin, lasten ja puhujakeikkojen ympärillä. Diagnoosi oli helpottava siitä huolimatta, että kyse on parantumattomasta tilasta – tavallinen flunssa tai norovirus voi viedä Saimin uudelleen sairaalaan. Saimi on löytänyt Punkaharjultakin uusia ystäviä, vaikka hän vitsailee perheensä olevan seudulla ”se omituinen”. Hän sairastui matkalla niin vakavasti, että palasi Suomeen suoraan infektio-osastolle. Niiden hapan maku muistuttaa yhä kaupunkiin palaamisesta. Lapset Saimi on saanut liikemies Thomas Hoyerin kanssa. Viime vuosina ruokavaliossa on korostunut entisestään lähiruoka, kuten sienet ja tuore kala. Liiketoiminta on yrityksen alkutaipaleella ollut voimakkaan tappiollista, ja Saimi on selostanut monta kertaa julkisuudessa, kuinka historiallisen rakennuksen remonttikulut yllättivät ja matkailusesonki hyytyi talveksi. Enää kirpeä ei merkitse lähtemistä. Saimi on asunut vakituisesti Punkaharjulla 2010-luvun alkupuolelta. He ovat nähneet ilveksen jäljet. 14 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Lopulta Saimilla todettiin IgG-vasta-ainepuutos, joka tarkoittaa sitä, että hänen elimistönsä ei kykene tuottamaan tiettyjä vasta-aineita ja siten hänen vastustuskykynsä on tavallista heikompi. Hän luottaa siihen, että asiat järjestyvät. Hän sanookin olevansa niin onnellinen kuin tässä elämäntilanteessa voi olla. Kyse oli kuitenkin aivan muusta. Sen kummempaa ravitsemusfilosofiaa hän ei tunnusta koskaan noudattaneensa. Saimi kertoo, että herkkänä ihmisenä hän on joutunut kovettamaan itseään. Ei sulla ole oikeasti murheita, ja ne pienet asiat hautautuvat polulle. Antibioottikuurista alkanut infektioiden hyökkäys johti parin vuoden sairaalakierteeseen. Siitä huolimatta on olemassa aika, jolloin Saimin huhuttiin sairastuneen anoreksiaan. Niinä hetkinä, kun Saimi ei ollut sairaalassa, hän yritti keskittyä pieniin lapsiinsa, vuonna 2006 syntyneeseen Kaspariin ja 2008 syntyneeseen Hektoriin. Saimi sanoo, ettei hänellä ole käynyt edes mielessä laittaa hanskoja naulaan. Siellä tulee sellainen olo, että tämä kaikki on ihan hörönlöröä. Elämä maaseutupitäjässä on eri kuin Pariisissa, Milanossa tai Helsingissä, jonne on jäänyt Saimille tärkeitä ystäviä. – Tajusin, ettei musta ehkä enää ole äidiksi, aviovaimoksi, ystäväksi. Hotelli tosin sitoo heitä yhä yhteen yrittäjinä. SOPIVA MITTASUHDE – Täällä mä olen Jyken tyttö, enkä Saimi. Kyllä mä olen tänne jäämässä. Kun pahin infektiokierre saatiin kuriin, Saimi palasi sinne, minne hän oli mielessään mennyt sairaalassa monta kertaa: Punkaharjulle, saunan laiturille. Tänä keväänä toiminta laajenee läheiselle Suomen Metsämuseo Lustolle, jonka ravintolan hotelliyritys ottaa haltuun. Vaikeina hetkinä hän keskittyy tyrskyjen selvittämiseen, ei siihen, mitä ympärillä pauhataan. Mitä äiti voi enempää pyytää. – Tämä on sydämen asia, elämän ja kuoleman asia. Pari vuotta sitten Saimin side Punkaharjuun sai uuden sävyn, kun hän osti miehensä kanssa kauniilla harjualueella sijaitsevan 1800-luvulla rakennetun roosanvärisen hotellin
Saimi Hoyer • syntynyt 1974 • malli, yrittäjä, puhuja, kansallispuistokummi, ”Kun ei ole virallista, tittelini on sienestäjä!” • kotoisin alun perin Helsingistä, nykyisin Punkaharjulta • ylioppilas Sibeliuslukiosta • opintoja Oriveden opistosta (kirjoittajalinjalla) ja Jyväskylän yliopistosta (kirjallisuus ja kielet) • kaksi poikaa, Kaspar (s. 2006) ja Hektor (s. 2008) • kirjoittanut kirjan Sieniä ja ihmisiä -kirjan yhdessä Petri Salmelan kanssa T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 15
16 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8
Tunnesyöminen voi tuoda hetken helpotuksen mielipahaan tai stressiin, mutta ei liity kehon energian tarpeeseen. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 17. – Myönteisten tunteiden lisääntyminen elämässä voi lähteä purkamaan tunnesyömisen alla olevaa vyyhtiä. Meskasen mukaan syömisongelma voi kehittyä, jos syöminen toimii hankalan tunnetilan ainoana korvikkeena, lohtuna ja mielihyvän tuojana. – Jos tunnetila ohjaa syömistä enemmän kuin energian tarve, tilanne voi johtaa liikasyömiseen tai ruokahaluttomuuteen, Jyväskylän yliopiston psykoterapian ja kliinisen psykologian professori Raimo Lappalainen sanoo. Tunnesyömiseen erikoistunut kliininen psykologi Katariina Meskanen on tehnyt pitkään työtä syömishäiriöistä kärsivien ihmisten kanssa. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA KUVITUS MARIA VILJA Tunteet ohjaavat syömistä T unnevaihtelut vaikuttavat ihmisten tekemiin syömisvalintoihin. Tunnepäiväkirjaa voi hyödyntää oppaana kohti hyvää ruokasuhdetta. Tunnesyöminen johtuu siitä, että se tuo hetkellistä apua, helpotusta mielipahaan, stressiin tai väsymykseen. Moni syö iloon, rakkauteen, mielihyvään ja itsensä palkitsemiseksi, Katarina Meskanen toteaa. – Myös positiiviset tunteet vaikuttavat syömiseen, ei siis pelkästään perinteisesti kielteiseksi mielletyt tunteet. Lappalainen muistuttaa, että syöminen ei kuitenkaan ratkaise todellisia syitä kielteisten tunteiden tai stressin takana. Tunnesyömistä voi tarkkailla tunnistamalla ruokailua edeltäneen ja sitä seuranneen mielentilan. Hän lohduttaa, että perjantaipitsa tai satunnainen liikasyönti buffetissa on normaalia elämää ja kuuluu ihmisyyteen. Tunteet ovat aina läsnä elämässämme ja siten myös ruokailutilanteissa
Vastatessaan vauvan nälkään äiti antaa samalla rakkautta ja huolenpitoa. Asiakkaan oma vastuu on suuri. Oleellista on oppia havainnoinnin lisäksi hyväksyntätaitoja ja toimintastrategioita. Jousto antaa tilaa tunteille Raimo Lappalaisen mukaan ravitsemusneuvonnassa tulisi mennä joustavaan suuntaan. Juhlatilanteissa herkutellaan yhdessä, ruoalla hemmotellaan itseä tai kruunataan hyvä tapahtuma. Jos tilanteisiin liittyy kontrollointia tai ansainta-ajattelua, se voi kertoa ongelmista. Ihastumisvaiheessa ruokahalu usein vähenee. Jaottelu: Katariina Meskanen 18 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Ruoasta etsitään mielihyvän kokemusta, lohtua. Oppiminen on ajattelun ja toiminnan muuttumista. Vauvan nälkä on kokonaisvaltaista. Inho: Inho on suoraan yhteydessä lajinkehityksellisesti alkukantaiseen puoleemme. Suru: Suru on sisäänpäin käpertävä, lamauttava tunne ja syömisestä haetaan siihen helpotusta. Jos pelko jää päälle tai sillä ei ole suoranaista kohdetta (ahdistus), se alkaa vaikuttaa ihmisen fysiologiaan ja aineenvaihduntaan. Viha voi kääntyä itseä kohtaan, sitä ei ilmaista. Sen evolutiivinen tehtävä on estää pilaantuneen ruoan syöminen. Ruoalla voi osoittaa rakkautta ja välittämistä. Pelon tarkoitus on auttaa meitä selviytymään tiukasta tilanteesta nopeasti. Toisaalta nopea tilanteen herättämä viha johtaa impulsiiviseen syömiseen – syödään välinpitämättömästi, jopa raivon vallassa, piittaamattomasti. Hyväksymisessä kielteiset tunteet ja ajatukset otetaan vastaan arvostelematta ja pikkuhiljaa opetellaan erilaisia käyttäytymistapoja uuden ymmärryksen pohjalta, Lappalainen sanoo. Se on arkinen keino huolehtia. – Lähtökohtana on silloin ihmisen elämän kokonaistilanne, jonka pohjalta laaditaan toiminnallinen elämäntapaja hyvinvointiohjelma. Erityisesti naiset kokevat, että vihan tunne ei ole sallittua tai heillä ei ole keinoja näyttää vihaa. Syömiskäyttäytyminen on välillä tiukempaa ja välillä löyhempää. Iloon syöminen on usein harmitonta. Viha: Viha on yleinen tunnesyömisen taustalla oleva tunne. Kun ihminen pystyy muuttamaan ajatuksiaan eli kognitiivista puolta ja ymmärtämään tunteitaan, niin käyttäytymisen muutokset ovat mahdollisia. Siihen liittyy kyky käsitellä epämiellyttäviä tunteita rakentavasti. Rakkauden ja läheisyyden puutetta voidaan joskus täyttää ruoalla. Näin eri tunteet vaikuttavat Ilo ja onni: Positiivisissa tunnetiloissa ruoalta haetaan mielihyvän lisäämistä. Pelko: Lievään jännitykseen tai pelkoon voidaan hakea ruoan rentouttavaa vaikutusta. Joustavassa painonhallinnassa syömistä voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan. Inhon tunteen vallassa ihmisen ruokahalu katoaa tai syöminen vähenee. Silloin on hyvä harjoitella sallivuutta. – Mindfulness-harjoitusten perustaidoissa opetellaan ajatusten ja tunteiden havainnointia. Lappalainen soveltaakin oppimispsykologista teoriaa syömiskäyttäytymisen muuttamisessa. Rakkaus: Ihmisen varhaisen hoivan ja huolenpidon kokemukset alkavat jo varhain, rintaruokinnasta. Syöminen antaa hetken aikaa taukoa surusta ja se on konkreettista toimintaa. Tutkimuksissa maailmalla on huomattu, että havainnointitaidot eivät yksin riitä. Ruoalla täytetään sisällä hautuvaa pahaa oloa. Se täyttää mielen työpöydän
x Pyydä läheistä ihmistä hieromaan hartioitasi. x Kirjoita, piirrä tai maalaa ajatuksiasi ylös. Lisäksi hymiöin voi merkitä päivänaikaisia tunteita. Se kannattaa tehdä vähän kerrallaan, pienin askelein, jolloin muutokset ovat pysyvämpiä. Siihen kirjataan päivän aikana koetut tunteet sekä se, millaisia aistihavaintoja ja kehontuntemuksia ruokailuun liittyy. x Käy saunassa ja nauti pitkistä, lempeistä löylyistä. Tunneruokapäiväkirjaan merkitään, mikä ajatus ja tunne liittyvät tilanteeseen ennen syömistä sekä sen jälkeen. KOKEILE T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 19. x Soita lempimusiikkiasi kovalla ja tanssi sen tahtiin. Ota tunneruokapäiväkirja ajattelun avuksi Syömiskäyttäytymisessä on tärkeää se tunne, joka ihmisellä on syömisen jälkeen. x Rentoudu hyvän kirjan tai musiikin parissa. – Jos syömiseen liittyy toistuvasti pettymystä, liikaa kontrollointia sekä painonnousua, niin silloin on syytä pohtia elämänrytmiä ja syömistä. x Uppoudu mielilehtesi, -kirjasi tai -elokuvasi pariin. x Ratkaise sanaristikoita tai sudokuja. Irti ahminnasta. Syöminen on parhaimmillaan hyvinvoinnin lähde. Tarkoituksena on opetella syömään riittävän usein ja hymiöiden kautta seurata omia tunnetiloja ja niiden vaikutuksia ruokavalintoihin. x Soita hyvälle ystävälle ja vaihda kuulumisia. Vaihtoehtoja lohtusyömiselle x Käy pitkällä kävelyllä ja palaa vasta kun olet tyhjentänyt mielesi ikävistä asioista. Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan -kirja (Duodecim). x Nouse ylös, venyttele ja pidä tauko siitä, mitä ikinä olitkaan tekemässä Lähde: 101 tapaa hemmotella itseä -blogikirjoitus, Katarina Meskanen www.psykat.net Lue lisää! Löydät mallipohjat ruokapäiväpäiväkirjoista ja monipuolista tietoa tunnesyömisestä, tietoisesta syömisestä, tunteista ja itsehoito-ohjelmasta Mielenterveystalon Irti ahminnasta -sivustolta: www. Kaikki eivät ole sisältä ohjautuvia ja osalla kehon viestien tavoittaminen on haastavaa. x Osta itsellesi uusi huonekasvi. Täsmäsyömisessä on kyse säännöllisestä, sallivasta ja riittävästi energiaa antavasta ruokailusta päivittäin, Katarina Meskanen korostaa. x Vietä aikaa lemmikin kanssa. Mutkattoman ruokasuhteen löytäminen saattaa kuitenkin olla aikaa vievää. Yhteys kylläisyyden tunteeseen tai ruoan tuomaan nautinnolliseen reaktioon saattaa olla kateissa. Sen voi tehdä esimerkiksi itsehavainnointiin perustuvan tunneruokapäiväkirjan avulla, Katariina Meskanen toteaa. – Syömiskäyttäytymisen muuttaminen on kuin ison valtamerilaivan kääntämistä. mielenterveystalo.fi Jutun lähteet: Psykoterapian ja kliinisen psykologian professori Raimo Lappalaisen ja psykologi Katariina Meskasen haastattelut. Meskanen käyttää potilastyössä myös syömisrytmipäiväkirjaa, johon merkitään rasti ruudukkoon aina syömisen jälkeen. – Täytyy muistaa, että ihmiset ovat erilaisia
Kannattaa muistaa, että kyse on nimenomaan vahvuuksista. Omassa tutkimuksessamme olemme lisänneet mukaan kaksi luonteenvahvuutta: myötätunnon ja sisukkuuden. Harjoittaakseen luonteenvahvuuksia pitää ensin tietää, mitä luonteenvahvuudet ovat ja mitä niillä tarkoitetaan. Tässä juttusarjassa perehdymme positiivisen psykologian eri osaalueisiin ja tapaamme niihin perehtyneitä ihmisiä. Jos esimerkiksi ajattelee vaatimattomuuden olevan luonteensa vahvuus, on mahdollista jäädä Tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara suuntaa katseen ihmisten luonteenvahvuuksiin, joista hyveet rakentuvat. Jos iltavuoron jälkeen joutuu kävelemään pitkän matkan bussipysäkiltä yksin, saattaa ajatella, että jotakin pahaa voisi tapahtua, vaikka ketään ei olisi lähimaillakaan. Martin Seligmanin ajattelumallin perusideana on kuusi kattohyvettä, joiden alle laskeutuu 24 luonteenvahvuutta. Hyveet ovat asioita, jotka ovat itsessään hyviä, haluttavia ominaisuuksia. Ideana on keksiä uusi humoristinen keino kohdata pelko. Rehellisyys voi näyttäytyä töksähtelevyytenä, jos aina sanoo asiansa suoraan joka tilanteessa. Onnellinen elämä on mahdollista saavuttaa hyödyntämällä hyveitä. 20 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Juttusarjan toisessa osassa pohditaan hyveitä ja luonteenvahvuuksia. Jos ne ovat esimerkiksi oppimisen ilo ja sinnikkyys, voi pohtia, miten nämä ydinvahvuudet on mahdollista valjastaa käyttöön uudella tavalla. Jos esimerkiksi toteutamme ystävällisyyden luonteenvahvuutta, samalla ilmennämme inhimillisyyden hyvettä. Myötätunto on eri asia kuin rakkaus ja ystävällisyys. Sisukkuus on enemmän kuin sinnikkyys. Kaikki ihmiset eivät tunnista omia vahvuuksiaan. TEKSTI JA KUVA AINO HEIKKONEN sen vangiksi: tällainen minä olen, tuomittu hiirulaiseksi. Huumorintaju on hyvä esimerkki. Hän muistuttaa, että vahvuuksiensa hyödyntämistä voi opetella. On olemassa luonteenvahvuustesti. Jos esimerkiksi huumorintaju ei Hyveet rakentuvat luonteevahvuuksista T U N NE & MIE LI Mielen voimaa J U T T U S A R J A O S A 2 / 6 Hyveet Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin. ETSI JA LÖYDÄ Luonteenvahvuuksien hahmottamisessa on kyse asioiden löytämisestä ja niiden sanoittamisesta. Vahvuuksiaankin voi ylitai alikäyttää. Luonteenvahvuudet ovat eräänlaisia toimintarukkasia hyveille. Tällaiseen tilanteeseen voi kehittää leikin ja ajatella olevansa voittamaton ritari, jolla on taikamiekka, jolla pelkoa saa sivallettua. Siksi tasapainon saavuttaminen on tärkeää. 6 HYVETTÄ JA 24 LUONTEENVAHVUUTTA Viisaus ja tieto (luovuus, uteliaisuus, arviointikyky, oppimisen ilo, näkökulmanottokyky) Rohkeus (rohkeus / urheus, sinnikkyys, rehellisyys, innostus) Inhimillisyys (rakkaus, ystävällisyys, sosiaalinen älykkyys) Oikeudenmukaisuus (ryhmätyötaidot, reiluus, johtajuus) Kohtuullisuus (anteeksiantavuus, vaatimattomuus, harkitsevaisuus, itsesääntely) Henkisyys (kauneuden arvostus, kiitollisuus, toiveikkuus, huumorintaju, hengellisyys) Lähde: Lotta Uusitalo-Malmivaara, Kaisa Vuorinen: Huomaa hyvä! (PS-Kustannus 2016): VIA-luokittelun 6 hyvealuetta ja 24 niihin lukeutuvaa vahvuutta Petersonin ja Seligmanin (2004) mukaan. Omista vahvuuksista kannattaa poimia joitakin itselle selkeimpiä luonteenvahvuuksia ja keskittyä niihin. Kun siihen vastaa rehellisesti, voi saada kuvan omista luonteenvahvuuksistaan
Jokaisessa on vahvuuksia, kun katsomme uudestaan. Samalla annamme luvan päästää irti jokaisen ongelmakohdan penkomisesta. Positiiviseen psykologiaan perehtyminen on vaikuttanut omaan elämääni, kun tiedän, mitkä asiat tuovat hyvinvointia. x Kokeile uudessa tilanteessa, miten vahvuutesi voisi toimia. Väitöskirjassani tutkin lukemisen vaikeuksia. nouse korkealle vahvuuksissa, se ei tarkoita sitä, että olisi täysin huumorintajuton. Monet onnellisuuteen liittyvät asiat ovat opittavia. Ongelmia on tutkittu todella paljon. Ihmisen näkemys on negatiiviseen kiertyvä, sillä tarkkailemme luonnostaan ympäristössä olevia uhkia ja vaaroja. On tärkeää kyetä katsomaan asioita tietoisesti uudelleen. On lohdullinen ajatus, että kyse on asioista, joita voimme oppia.” Tee luonteenvahvuustesti verkossa: www.viacharacter.org Mieti vahvuuksien listasta: x Mitkä ovat lähinnä itseäsi. (2014) ja vahvuusopetukseen keskittyvä Huomaa hyvä! (2016) yhdessä Kaisa Vuorisen kanssa. Ominaisuudet eivät myöskään kilpaile toisiaan vastaan. KATSO UUDELLEEN Olen taustaltani erityisluokanopettaja. Käytännössä se tarkoittaa, että soitan kaverille tai pyrin tekemään hyviä asioita toisille sen sijaan, että odottaisin jonkun tulevan lapioimaan onnea eteeni. Tietenkin lukemista on tuettava, mutta samaan aikaan voi tuoda korostetusti esiin niitä asioita, joissa lapsi on hyvä. Esimerkiksi sosiaalinen liittyminen on tärkeää. Vierellä voi olla valtavasti osaamisen alueita ja lahjakkuutta. Huomaa hyvä! -sarjaan kuuluvat myös toimintakortit sekä vahvuuksien bongausopas • lukuisia julkaisuja muun muassa onnellisuudesta ja vahvuuksista T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 21. Missä kaikkialla niitä käytät. Tutustuin positiiviseen psykologiaan sen jälkeen. x Pohdi myös, mitä tapahtuisi, jos menettäisit luonteessasi olevan vahvuuden. Samaan aikaan iso kuva unohtuu. Jos esimerkiksi oppimisen ilo on vahvuutesi, pohdi, mitä voit oppia pelottavasta tilanteesta. Minkä takia. LUONTEENVAHVUUDET HARJOITTELE Lotta Uusitalo-Malmivaara • erityispedagogiikan dosentti, yliopistonlehtori, filosofian tohtori • taustaltaan erityisluokanopettaja • kirjoja: Positiivisen psykologian voima, toim. x Voisitko käyttää niitä jossakin uudessa tilanteessa. Nyt mietimme, mikä menee hyvin. Silloin pystyy kunnioittamaan toista ihmistä, vaikka hänellä olisi kuinka erilaiset arvot tai mielipiteet kuin itsellä. Jos lapsella on esimerkiksi lukemisen vaikeus, on ongelmallista laittaa kaikki paukut siihen – silloin möyhimme lapsen kykyalueen alimmassa kohdassa
Mintusta äidin sinnikkyys tuntuu uskomattomalta vahvuudelta. 22 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. J O H A N N A U K K O N E N J A M I N T T U K Y L M Ä L A H T I Kanssakulkija Äidin rakkaus pelasti tyttären anoreksialta 12-vuotiaana anoreksiaan sairastuneen Minttu Kylmälahden toipuminen on vienyt vuosia. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVAT ANNINA MANNILA Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan. Äiti Johanna Ukkonen näki Mintun pahan olon ja jaksoi tukea tytärtään kaikki sairausvuodet
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 23.
Johanna Ukkonen • 47-vuotias vaihetyöntekijä • kahden tytön äiti • suunnittelee omaa yritystä Pikkulinnun talo ja polku • Johanna tyttärestään: Tyttäreni on ihmisenä empaattinen, auttavainen ja hauska. 24 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Raskaimpina hetkinä tukeuduin ravitsemusterapeutin listaan. Pelkäsin, että jotakin sattuisi, mutta en saanut estettyä Minttua. Se oli ainoa tietopaketti, minkä sairaudesta sain. Jos Minttu olisi oireillut perinteisillä murrosikäisen tavoilla, olisivat hälytyskellot varmasti soineet. Nyt uskallan hiljalleen ottaa rennommin, enkä ole jatkuvasti varuillani. Minttu puhuu usein siitä, miten ihmeellistä on, että aina jaksoin ja jaksoin. Olen eläinihminen ja meillä oli hevonen, mutta Minttu ei ollut kiinnostunut eläimistä, eikä hän ollut mikään hoivaajatyyppi. Pyysin Minttua kertomaan, mitä ahdistava, pakottava ääni, eli anoreksia, hänen päässään sanoo, ja väittelin sitten sen äänen kanssa ja pistin sille vastaan. Koululaisena Mintun oli vaikea päästä mukaan muiden leikkeihin, eikä hänellä ollut parasta kaveria. Sairaalaan vieminen oli vaikeaa, mutta hoitojaksot olivat tärkeitä. Tänä päivänä olen syvästi kiitollinen, että sinä jaksoit. . Kun Minttu oli pieni, asuimme keskellä metsää. Siitä oli Mintulle paljon apua. Hän leikki silloin paljon ulkona ja kiipeili puissa. Siinä vaiheessa anoreksia oli jo niin pitkällä, että Mintun silmistä näkyi viha. Nyt näen, että Minttu voi tilanteeseen nähden hyvin. Olin aina rehellinen ruokien kanssa, en piilotellut niihin kermaa tai voita. Tanssitunneilla hän kyseenalaisti koreografiat ja olisi halunnut keksiä itse liikkeet. Huumori on myös auttanut meitä eteenpäin.” K A N S S A K U L K I J A J O H A N N A U K K O N E N J A M I N T T U K Y L M Ä L A H T I J O H A N N A U K K O N E N : Sairaalaan vieminen oli vaikeaa, mutta hoitojaksot olivat tärkeitä. Ennen tätä olin huomannut joitakin omituisia asioita. Katsoin sitä ja ajattelin, että näistä jatketaan. Minttu oli omatoiminen, utelias ja reipas tyttö. Olen toiveikas hänen tulevaisuutensa suhteen. Yritin myös olla syyllistämättä painon laskusta, sillä ymmärsin, ettei Minttu hallinnut käytöstään. Koulukiusaaminen tuli minulle täytenä yllätyksenä, vaikka luulin tietäväni mitä Mintulle kuuluu. Sitten keksin anoreksialle puhumisen. Minttu kävi jo 12-vuotiaana iltaisin pitkillä juoksulenkeillä pimeällä pururadalla. Minulle se on ollut itsestäänselvyys. Olimme tietysti koko ajan hoidon piirissä, ja jos paino laski tietyn rajan alle, Minttu lähti sairaalaan. K un Minttu sairasti, emme pystyneet puhumaan, samalla tavalla kuin nyt. Ajattelen, että meistä tulee sellaisia ihmisiä kuin tulee erilaisten elämänkokemustemme kautta. En vieläkään käsitä, miksi hänen uimaopettajansa eivät puuttuneet asiaan. Vaikeinakin hetkinä pieni pilkahdus Minttua silmissäsi auttoi jaksamaan rinnallasi. Olin huolissani ja puhuin tästä opettajan kanssa, mutta hän sanoi vain, että kyllä niitä kavereita tulee. Olen aina nähnyt pahan olosi. Ei ollut enää sitä Minttua, jonka tunsin, sairaus oli ottanut vallan. • Haluaisin sanoa tyttärelleni: Koskaan en ole ajatellut, että olisit ilkeä. Vieläkin hänen on vaikea käsitellä pettymyksiä, mutta hän tiedostaa sen. Parasta hänessä on huumori, jota hänellä on ollut jo alle kouluikäisenä. Hänen toimintansa oli kovin robottimaista, ja kun yritin puuttua siihen, Minttu suuttui. Ja kyllä aina oli myös niitä, jotka auttoivat. En ole katkeroitunut, enkä kanna syyllisyyttä. Sen mukaan elettiin. Kun sitten näin Mintun kerran uimahallilla treeneissä, tajusin mistä on kyse. Olin paljon mukana koulun toiminnassa, kävin vanhempainilloissa, valvoin diskoja, joihin krepattiin yhdessä Mintun hiuksia ja valittiin vaatteet
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 25
K A N S S A K U L K I J A J O H A N N A U K K O N E N J A M I N T T U K Y L M Ä L A H T I 26 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8
Koen myös syyllisyyttä siitä, että äitini on joutunut kantamaan tämän kaiken yksin. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 27. Mutta ilman äitiä en luultavasti edes olisi tässä tänään.” Oman jaksamisensa kannalta äidin olisi pitänyt viedä minut herkemmin sairaalaan. Aina kun pelkäsin, että ruoka tekee minulle pahaa, äiti jaksoi ruokahetkestä toiseen toistaa, että ruoka ei tee sinulle mitään. Halusin olla osa porukkaa ja syödä kuten muut. Olin kokenut jatkuvasti suurta yksinäisyyttä, joten ajattelin, että kelpaisin, jos muuttaisin itseäni. En ole koskaan ollut ’tyypillinen anorektikko’, hiljainen ja kiltti kympin tyttö. Siksi äiti ei koskaan syyllistänyt minua. Hän on kokenut paljon vastoinkäymisiä, mutta jaksaa silti aina hymyillä. Vaikka asiat menisivät miten, hän jaksaa aina uskoa siihen, että kaikki järjestyy ja muuttuu paremmaksi. Kysyin usein sairastaessani, kuinka voin koskaan korvata kaiken. Aloin itsenäistyä ja taistella tosissani anoreksiaa vastaan, kun lähdin reissuun Englantiin. Sain raivokohtauksia, jos joku yritti estää minua toteuttamasta rituaalejani. Koin että kiusaaminen on omaa syytäni, koska olen vääränlainen. Kun kaikki muut ajattelivat, että pelleilen, äiti uskoi, että päässäni todella on ääni, joka määrää käyttäytymistäni. Viisi ruokailua päivässä. Sairauden pahimpina aikoina kuulin päässäni vaativan äänen, joka pakotti minut tekemään asiat tietyllä tavalla. Olin aina reipas, ja vaikka parasta kaveria ei ollut, menin mukaan joka paikkaan. Desin mitalla piti mitata oikean kokoiset annokset. Paino ei saisi olla ainoa mittari sairaalaan lähtemiselle ja pääsemiselle. Nopeasti mukaan tuli rituaaleja, joita oli noudatettava. M I N T T U K Y L M Ä L A H T I : Minttu Kylmälahti • 23-vuotias • opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemiassa yrittäjyyttä ja tiimijohtamista • Minttu äidistään: Äitini on ihmisenä äärettömän positiivinen. Kokemusasiantuntijana sanon ihmisille, että heti, jos sairaus alkaa vaikuttaa muun perheen arkeen, on vietävä sairastunut sairaalaan. Harrastin paljon liikuntaa ja siksi myös söin paljon. Minulla oli siellä mukana hyvä ystäväni Ville, joka on aina hyväksynyt minut juuri tällaisena. Sanoit vain aina, että riittää kun paranen. Olen äidilleni valtavan kiitollinen hänen tuestaan. Tosi pienenä jo huomasin, että saan kiitosta tietyistä asioista ja aloin tehdä niitä sen vuoksi. Sairaalassakin ajatukseni olivat vielä niin sekaisin, että kuvittelin hoitajien haluavan tappaa minut, koska he pakottivat minut syömään. Anoreksia vaati liikkumaan yhä enemmän ja alkoi sanella sen, mitä saan syödä. Hän haluaa aina auttaa muita ja usein jättää itsensä vähemmälle. Yritin sitkeästi kuulua porukkaan, vaikka minua ei hyväksytty mukaan. Suorittaja olen sen sijaan ollut aina. Sain muutaman kerran kuulla, että ’sähän syöt, kuin pojat’, ’onpas sulla hyvä ruokahalu’. 13-vuotiaana jouduin sairaalaan ensimmäisen kerran. Sairauden aikana en ymmärtänyt, miksi äiti haki minulle apua, sillä en ymmärtänyt olevani sairas. Olin herkässä iässä ja ajattelin, että mitä, jos yksinäisyys johtuukin siitä, että olen lihava. Hän laittoi ja pakasti ruokia, istui lautasen edessä kanssani, vahti syömiseni ja jos ei voinut olla itse paikalla, huolehti, että joku muu tuli vahtimaan. Ajattelin, että pitää pärjätä yksin ja saada kiusaaminen loppumaan itse. E n halunnut kertoa koulukiusaamisesta äidille. Tämä toi turvallisuuden tunnetta ja auttoi minua paljon. • Haluaisin sanoa äidilleni: Olen ikuisesti kiitollinen siitä, että jaksoit kuunnella ja tukea minua. 12-vuotiaana päätin aloittaa herkkulakon ja sairastuin sen jälkeen hyvin nopeasti. Oman jaksamisensa kannalta äidin olisi pitänyt viedä minut herkemmin sairaalaan. Tilanne ei usein kotona etene, jos sairaus on pahassa vaiheessa. Äidin elämä pyöri useita vuosia minun ympärilläni, enkä nähnyt hänessä ikinä epätoivoa. Halusin vain kotiin laihduttamaan, mutta samaan aikaan tunsin, etten voi tappaa itseäni, koska äiti oli jo muutenkin saanut kestää niin paljon. Useamman vuoden ajan äitini oli käytännössä kotihoitajanani
28 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Työhyvinvointi Haagan pelastusasemalla työntekijöiden yhteinen ruokahetki on pitkäaikainen perinne
Paatuneimmat laittoivat makkaran päälle vielä suolaa ja söivät sen kuumentamatta, hän muistelee huvittuneena. Miehet uskovat, ettei ruokavalion kehityksessä ole kyse pelkästään paloaseman tavoista vaan yhteiskunnasta yleisesti. – Erityisesti ambulanssissa monet pitävät mukanaan banaania tai jotakin muuta pientä välipalaa, jos keikkaa on paljon, ylipalomies-ensihoitaja Juha Ylämö kertoo. Jälkiruoaksi herkutellaan sitruunapiirakalla. Raskas työ vaatii paljon myös lautaselta. Kaksikko lähtee matkaan tottuneen rivakasti, ja keittiöön jäävät palomiehet. – Ennen jääkaapissa oli lihapiirakoita ja lenkkimakkaraa. Pian ambulanssivuorossa olevan Salosen ja hänen työparinsa Mika Makaroffin laitteet piippaavatkin lähdön merkiksi. . Myös siihen, että syömään pääseminen voi venähtää. Nyt porukka tekee uunimakkaraa juustokuorrutteella, herne-maissi-paprika-sekoituksella ja ranskalaisilla perunoilla korkeintaan kerran vuodessa. Hyvin meni, hän sanoo näyttäen kuvaa itsestään ja vastasyntyneestä kääröstä pelastusaseman omalla tilillä. Helsinkiläisellä pelastusasemalla syödään yhdessä ruokaa, joka ravitsee sekä ruumista että mieltä niin, että koska tahansa voi hypätä elintärkeisiin töihin. Töihin tullessaan pelastustyöntekijä ei koskaan tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. ULLAKKOPALOILLA NIMIKKOMUREKE Yhdessä kokkaaminen ja syöminen on ollut talon tapa jo vuosikymmenien ajan. Hyvä ruoka, parempi työnteko T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 29. Jos nyt tulisi hälytys, sapuska jäisi niille sijoilleen. – Se on aika kätevä ominaisuus. – Viime vuorossa syntyi vauva. Usein tarjolla on esimerkiksi kanaja kalaruokia, ja mukana on aina salaatti tai raaste. Paloesimies Pekka Palonen on nähnyt ruoan muutoksen omin silmin: hän teki ensimmäisen työvuoronsa vappuna 1983. Kaikkeen on oltava varautunut. Muuten asemalle palatessa voisi olla lisää sammutettavaa, Ylämö sanoo naurahtaen. Myös uuni sammuu automaattisesti, kun lähtökäsky kuuluu. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT JANI LAUKKANEN E nsihoitaja Ari Salonen istuu Haagan pelastusaseman keittiössä ja selaa elämänsä ensimmäistä kertaa kuvasovellus Instagramia. Heillä on homma kesken: lounaaksi on tiedossa broileri-riisivuokaa maustepedillä, valtava vihersalaatti ja asiaankuuluvat leivät levitteineen. Edellisyö päättyi iloisiin merkkeihin, mutta joskus vastaan tulee myös ikäviä asioita
30 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Asemalla on myös ollut oma reseptikirjansa. Jokaisella on omat mieltymyksensä mausteissa, Kuusela huomauttaa. Palomiehellä pään on toimittava moitteetta, koska vastaan tulee raskaita tapauksia. – Tietyiltä kokeilta osataan odottaa tulista ruokaa. Siitä on pidettävä huolta liikunnalla ja ruokavaliolla, jos aikoo pysyä työkunnossa. – Sitten ne käydään hakemassa tehtävän jälkeen. Ruokakaupassa käydään yhdessä niin, että samalla käydään ”katukoulua”. Monilla on bravuureja: Makaroff valmistaa erinomaisia lohimedaljonkeja, Teemu Andersson taas tykkää maustaa tarjottavat itämaiseen tapaan. – Ruokakulttuuri on muutenkin mennyt parempaan suuntaan ja ravinnosta on entistä enemmän tietoa kaikkien saatavilla, Ylämö huomauttaa. – Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, ja oma keho on palomiehen tärkein työkalu. Siellä oli muun muassa Kolmen suonen pasta (kermaa ja pekonia) sekä Repen isojen ullakkopalojen färssi eli valtava lihamureke. Fysiikka vaikuttaa myös mielialaan. Joskus henkilökunta on ehtinyt jopa nostaa ruoat kylmiöön odottamaan, Kuusela kertoo. Palonen, Kuusela ja Ylämö toteavat, että koska kaikki treenaavat kovasti, myös syömisen on oltava järkevää. Jokainen saa itse päättää, mitä omalla vuorolla syödään. Koska pelastusaseman arjessa hälytys voi tulla missä vain, ostokset saattavat jäädä hihnalle kesken shoppailun. – Jos oli ollut kovin rankka palo, piti olla myös paljon ruokaa, miehet selittävät. Yhdessä syöminen tiivistää työyhteisön ryhmähenkeä. KUNNON RUOKA PITÄÄ PÄÄKOPAN KUNNOSSA Suolaa makkaran päälle -aikoja palomiehet eivät kaipaa. Palomies-ensihoitaja Jeremias Kuusela on ollut Haagassa hommissa vajaan vuoden verran. – Ja valkosipulissa ja chilikastikkeessa, lisää Ylämö. – Jokainen välittää omasta työkyvystään. Se tarkoittaa esimerkiksi tietyömaiden, palopostien ja liikenteen poikkeusjärjestelyiden tarkkailua reittisuunnittelun vuoksi. Tänään ruokalista on hänen käsialaansa, sillä ”tupapalvelijan” vuoro osuu kullekin joukossa noin kerran kuukaudessa. Ylipaino vaikuttaa jaksamiseen ja siihen, selviääkö vuosittaisista kuntotesteistä, Palonen sanoo. Joukon nuorin, 28-vuotias Kuusela, haluaa huomioida edessä siintävän työuran
x Vuorotyötä tekevän ei ole syytä pakottaa ateriarytmiä päivätyöläiselle sopivaksi nukkumisen kustannuksella. Syömisen lomassa työkavereihin tutustuu myös ihmisinä, ei vain pelastusviranomaisina. Mutta maltillisesti syödään, tietysti, Ylämö vakuuttaa. Silloin tällöin pullakahvit ovat toki paikallaan. Terveellisen syömisen perusta on järkevä ateriarytmi. Sekä yövuoroa edeltävä että sen jälkeinen ruokailu ajoitetaan nukkumisen mukaan. Toimistyöläiselle sopivat esimerkiksi hedelmät, fyysistä työtä tekeville hedelmien ohella vaikkapa vähärasvainen viili tai jugurtti ja täytetty voileipä. x Yövuoron vaikeimmille tunneille, kolmen neljän tienoille, on hyvä varata piristävä välipala. Ylimääräisiä herkkuja nautitaan, kun syytä on. Valmiiksi pilkotut hedelmät ovat paljon parempi herkkupala kuin vaikkapa suklaa. Siitä on ihan selvää synergiaetua, Kuusela toteaa. Amerikkalaisen jalkapallon huippupeliä Super Bowlia juhlittiin helmikuussa hampurilaisilla, ja kesällä on suunnitelmissa grillata. Ryhmäkeskustelujen vetäjät ovat pelastuslaitoksen koulutettua henkilökuntaa. Lähde: Erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, Työterveyslaitos x Sekä aivot että lihakset tarvitsevat tasaisesti polttoainetta, oli kyse sitten fyysisesti kuormittavasta työstä tai keskittymiskykyä vaativasta asiantuntijatyöstä. x Vireystila on tärkeä asia myös työn kokonaisuuden kannalta. Paitsi puolisot, ne ovat kaikilla omia! Lounaaksi on broileri-riisivuokaa, vihersalaatti ja sitruunapiirakkaa. x Kaikki lähtee hyvästä aamiaisesta. Jos vireystila laskee, laskee myös tarkkuus, mikä vaikuttaa työturvallisuuteen. x Lautasmalli ei koske vain lounasta vaan kaikkia aterioita. Jos esimerkiksi aamuherätys on kovin aikaisin ja lounaalle pääsee vasta puoliltapäivin, varaa mukaan terveellinen välipala. Lisäksi raskas työ vaatii kunnon lepoa – ja välillä hemmotteluakin. x Myös työpaikan täytyy kantaa kortensa kekoon tar joamalla esimerkiksi kunnon taukotilat ja vesipisteet. Tarinoita kuultuaan hän sanoi, että olette kaikki kahjoja, eihän tuollaista työtä selväjärkinen kestä, Palonen muistelee. Nappaa evääksi asiantuntijan vinkit työpäiviin TEKSTI ANNE SALOMÄKI T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 31. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että yhdessä syöminen tiivistää työyhteisön ryhmähenkeä. – Psykiatrikaveri kerran kyseli työtehtävistäni, kun kävimme laskemassa kalaverkkoja. x Yövuoron pääateria on hyvä syödä ennen kello yhtä. x Omat eväät töissä ovat monilla liian niukat ja tällöin illalla on todella nälkäinen. Myös ennen nukkumaanmenoa kotona on hyvä syödä aamiaista. – Tai jos mälläät ambulanssin. x Erilaiset työtehtävät ja -vuorot asettavat erilaisia vaatimuksia. Rankimpien keikkojen jälkeen tarjolla on toki keskusteluapua tilanteen jälkipurkuun, eli oman onnensa nojaan pelastajia ei jätetä. x Välipala on hyvä idea myös iltapäivällä, jos vireys tila alkaa laskea. Raskaita aterioita kannattaa välttää, sillä ne väsyttävät. – Tehtävienkin kannalta on tärkeää, että tunnemme toisemme hyvin ja tiimityö toimii. Muista, että valtaosan ateriasta kuuluu olla kasviksia. Jos illalla syö raskaasti, ei välttämättä jaksa enää lähteä liikkeelle sohvalta, mikä olisi sekä kropalle että nupille tärkeää palautumista. – Me jaamme täällä aivan kaiken. Ruokapöydässä syntyykin naurunremakka, kun Ylämö toteaa, että porukka tietää toisistaan kaiken. Jäätelöä tai pullaa odotetaan esimerkiksi syntymäpäiväsankareilta ja autonvaihtajilta. Sitä seuraavat lounas, päivällinen, iltapala ja sopivasti välipaloja. x Herkutellakin saa, mutta napostelua ei suositella
Syöminen ahdistaa, oksentaminen on arkipäivää ja vain viiltely helpottaa. Käsitykset itsestä ja maailmasta muuttuvat murrosiän aikana lapsena olemisesta kohti aikuisuutta. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Miten kannustaa nuorta, kun hän ei halua parantua, vaan takertuu sairauteensa. Hoitoalan asiantuntijat tekevät parhaansa tilanteen eteen, mutta miten voisin omalta osaltani olla avuksi. Yleensä myös hoitotaho tarjoaa tämän mahdollisuuden. Yksi näkökulma muutokseen on se, että uusi muuttuva keho tuntuu vieraalta ja ahdistavalta. Usein taustalla on nuoren ahdistavia kokemuksia, myös häpeän tunteita, joille nuorella ei ole vielä sanoja. Nuoreen kannattaa suhtautua kunnioittavasti ja tarjota hänelle mahdollisuus puhua muustakin. Antti Kauppi 32 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Lähipiirissäni on anoreksiaan sairastunut nuori. Syyllisten etsiminen ei kuitenkaan auta. Murrosiälle tyypillinen rajojen kokeilu, vetäytyminen, kiukuttelu ja ajoittainen taantuminen takaisin lapseksi on koettelevaa kenelle hyvänsä. Kiltistä ja liiankin tunnollisesta nuoresta on tullut tottelematon, salaileva ja juonikas. Vastaajana on Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Antti Kauppi. Samoin uudet halut, toiveet ja pelot, jotka myös muuttuvat. KYSYMYS: K uv al äh d e: Te rv ey st al o M urrosikä on kehon muutosten lisäksi myös voimakas psyykkinen vallankumous, johon toiset reagoivat voimakkaammin kuin toiset. Muutosten hallitseminen saattaa joskus muuttua pyrkimykseksi vahingoittaa kehoa, tai oirehtimiseksi jossa muutosta koetetaan hallita vaikkapa syömisen avulla. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. On tärkeää, että myös vanhemmat saavat apua ja mahdollisuuden keskustella tunteistaan, koska nuoren sairastuminen on koko perheen kriisi. Kysymykset julkaistaan nimettömänä. On tavallista, että vanhemmat miettivät, mitä ovat tehneet väärin. Vaikka hän oireilee, hänellä on varmasti tarve tulle nähdyksi muutenkin kuin vain oireensa kautta. Voit koettaa olla tukena ja tuoda rauhoittavaa tasapainoa heidän arkeensa. Miten auttaa ja tukea perhettä puuttumatta liiaksi, mutta tuoden myös rakentavasti esiin ulkopuolelta katsottuna nähtävissä olevat ongelmat. Miten auttaa nuorta, joka tarrautuu anoreksiaan. Suhde, joka vielä muutama vuosi sitten nuoren ollessa lapsi toimi, ei enää toimikaan. Nuoren sairastuminen anoreksiaan on erityisen raskasta. Voit heitä tähän kannustaa. Mieliala heittelee ja yksikin väärin valittu sana voi aiheuttaa täydellisen lukkiutumisen. Tämä murros on vahvasti biologinen. Psykologi vastaa VASTAUS: ANTTI KAUPPI Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Tällä palstalla vastataan lukijoiden kysymyksiin elämänhallinnasta ja työhyvin voinnista. Kun aikuista elämää varten oleva seksuaalisuus ja myös aggressio vähitellen kypsyvät, on tavallista että nuori oireilee muutoksen mukana. Muutos on vaativaa usein myös vanhempien näkökulmasta. Hyvä, että nuori on ammatillisen hoidon piirissä. Tämä vaatii kärsivällisyyttä
Mieleeni nousi parikin vaihtoehtoista väkivaltafantasiaa. Minua oli terveydenhoitaja kehottanut keksimään minkä tahansa niksin, jolla saisin maitotuotteita välttelevän lapseni syömään edes jotain kalsiumpitoista. Minusta kenenkään ei kannattaisi lähteä mestaroimaan toisen ruokavaliosta. M inä olen tällä hetkellä terve. Minä kerron, minne arvon herra voi sen porkkanansa työntää. Yhden hengen taloudessa on tuomittu joko syömään kahta ruokaainetta kerrallaan tai kaatamaan pienen omaisuuden biojäteastiaan. Jokaisella on omat hankaluutensa. Olen ruokahävikinkin suhteen onnellisessa asemassa: viisihenkisessä perheessä voi tehdä salaatin sen seitsemästä aineksesta ja silti saattaa saada sen syötyä. Me emme ponnista terveelliseen ja monipuoliseen ruuanlaittoon samoin eväin. Minulla on rahaa ostaa kalaa ja yrttejä. Aamulla piti heittää roskiin kourallinen sitkeitä pikkumuikkuja, jotka olivat freudilaisesti unohtuneet jääkaapin perälle. Näpit irti toisten ruokavalioista Kolumni Emme ponnista terveelliseen ja monipuoliseen ruuanlaittoon samoin eväin. K uv a: H ei ni Le hv äs la ih o T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 33. Vaikka kamppailemme asian kanssa päivittäin, silti pöydän kulmalla on nuorimmaiselta kesken jäänyt ja niille sijoilleen kuivahtanut pastanjämä ja ikkunalaudalla salaatista yli jäänyt paprikanpuolikas, joka on ehtinyt nuukahtaa ryppyiseksi. Siksi olen ajautunut puputtamaan juustovoileipiä. Vaihteleva ja monenvärinen ateria on maistuvampi ja terveellisempi, mutta se yksinkertaisesti vaatii isomman ruokakunnan, velhontaidot tai kyvyn sietää pakasteita. Helppohan tässä on kokata. Annoin ekojeesus Oras Tynkkyselle syntymäpäivälahjaksi lupauksen vähentää perheemme ruokahävikkiä. Vaikka en ole koskaan ollut sinkku, olen kuitenkin joutunut kausittain valmistamaan ruokaa vain yhdelle. Se on suhteettoman vaivalloista ja tylsää. Isä on pitänyt minulle kotikokkikoulua 9-vuotiaasta alkaen. Vähä-älyisin besserwisseröinnin laji on niin sanottu richsplaining. Kun lopuksi sain sellaisen sietämättömän äklömakean maustetun viilin uppoamaan, tuli kaupassa lapseton kaverini paheksumaan: ”Miten saatat syöttää lapsellesi tuollaista moskaa?”. Minulla on suuri perhe, ja meistä kukaan ei ole allerginen. Ihmiset, joiden ei tarvitse laskea rahojaan ruokakaupassa tulevat lässyttämään elämänilonsa ja itsekunnioituksensa jatkuvaan kituuttamiseen hukanneelle köyhälle kotimaisten juuresten edullisuudesta
P I I T U L Ä H D E S M Ä K I Kanssakulkija 34 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8
Tärkeiksi nousivat ruokavalioremontti, mindfulness-harjoitukset ja päivittäiset tanssihetket. . TEKSTI MERI LIUKKONEN KUVAT SAARA AUTERE T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 35. Pelot jäivät taakse Piitu Lähdesmäki toipui loppuun palamisesta pehmein keinoin. Terapiassa hän kohtasi viimein myös masennuksen taustalla olleet pelot ja surun
Viisi vuotta sitten puolestaan Piitu heräsi aamuyöllä niin pahoihin selkäkipuihin, että hän joutui ottamaan lääkettä ja siirtymään sohvalle nukkumaan. Sitkeä ripulikin oli vaivannut jo kerran aiemmin. Se oli minun mielialalääkkeeni, Piitu sanoo. – En voinut loppuaikana lähteä edes kotoa konttorille, koska jouduin käymään vessassa niin usein. Mindfulnessissa harjoitellaan tietoista ja hyväksyvää läsnäoloa. Hän keksi myös omanlaisensa tavan liikkua. Uudelleen nukahtaminen tuntui mahdottomalta, vaikka hän oli koko ajan hirvittävän väsynyt. Hän oli tottunut päivittäiseen ahdistukseen ja kuristuksen tunteeseen kurkussa. Nyt Piitu kokosi soittolistan nuoruutensa hiteistä ja muista mieluisista kappaleista. Yllättäväksi avuksi ja tueksi toipumisessa osoittautuivat kotona tassuttelevat kaksi kissaa, Vilkku ja Vilma. Vasta sairauslomalla Piitu tajusi, kuinka hänen kehonsa oli jo pitkään huutanut häntä rauhoittumaan. Ensimmäisen kerran hän oli pohtinut ruokavalion merkitystä teini-iässä, kun hänellä epäiltiin selkärankareumaa ja tuntemattomaksi jäänyt ihminen jätti postilaatikkoon lehtiartikkelin sen ja tärkkelyksen yhteydestä. MIELIHYVÄN LÄHTEITÄ ETSIMÄSSÄ Sairausloman aloittaminen herätti monenlaisia tunteita. Kissat pitivät hänelle seuraa, ja Vilkku asettui lämmittämään emäntänsä kipeää vatsaa. Piitun mukaan Vilkku tekee edelleen samoin, jos Piitu kärsii vatsakivuista. Musiikki yhdistyi siihen vahvasti. Kehitysjohtajan työ suomalaisessa pörssiyhtiössä olisi ollut jo itsessään riittävän vaativaa, mutta Piitu otti lisäksi ylimääräisiä työtehtäviä. RUOKAVALIO UUSIKSI Piitu alkoi myös tutustua yhä tarkemmin siihen, miten ravinto vaikuttaa kehoon ja mieleen. Luettuaan viestin esimies lähetti hänet saman tien lääkäriin. Kappale oli Madonnan Jump. Aluksi hän jaksoi tanssia muutaman minuutin ajan. Hän ryhtyikin pohtimaan, miten voisi pehmein keinoin parantaa vointiaan. Diagnoosi: keskivaikea masennus. Pysähdys tuli kuitenkin vasta syksyllä, kun hän kirjoitti saman toiveen esimiehelleen lähettämäänsä sähköpostiin. Sairausloman pituus: aluksi kaksi viikkoa, lopulta yhteensä neljä kuukautta. – Olin niin uupunut, etten edes tajunnut tehneeni niin, Piitu muistaa. – Muistan pari kuukautta myöhemmin sen kirkkaan hetken, kun ensimmäistä kertaa tuli hyvän olon tunne. M uutama vuosi sitten Piitu Lähdesmäki heräsi öisin viimeistään neljän viiden maissa. 36 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Piitu ei halunnut syödä mielialalääkkeitä, vaikka sängystä nouseminen oli hankalaa. – Sairauslomallani menimme yhdessä metsään ja teimme kahdestaan tunnin ajan erilaisia mindfulnessharjoitteita. Hän oli jo ottanut yhteyttä mindfulness-ohjaajaan, jonka viikonloppukursseilla hän oli käynyt aiemmin. Hän pelkäsi niiden pahentavan entuudestaan reistailleen suoliston kuntoa. Burnout tuntui vielä siedettävältä sanalta, masennus ei. Tai niin hän luuli, kunnes muisti, miten nuorempana lähti ystäviensä kanssa baariin ja tanssi siellä koko illan. Ensin huolestui ystävä, kun Piitu huokaisi kesällä, että kunpa sattuisi vaikka onnettomuus ja hän saisi vihdoin levätä. Hän päätti tuolloin jättää viljojen syömisen. Tiukka työtahti oli jatkunut jo pitkään, eikä hän ollut osannut oikein pitää kesälomaakaan. Kun Piitun piti alkuun nimetä edes yksi asia, joka toi hänelle mielihyvää, hän mainitsi kissojen silittämisen ja niiden leikkien seuraamisen. Vatsakin oireili vahvasti, jatkuva ripuli oli piinannut puolen vuoden ajan. Hän kokee ruokavaliomuutoksen K A N S S A K U L K I J A P I I T U L Ä H D E S M Ä K I Olen ymmärtänyt, miten iso merkitys ruokavaliolla on myös mielen hyvinvointiin. Jumppakurssi sai jäädä, sillä kotoa lähteminen tuntui kamalalta ja oikeastaan Piitu oli aina vihannut liikuntaa
Hän luki tutkimuksia ja tarkkaili, millainen olo eri ruoista tuli. – Myöhemmin olen ymmärtänyt, miten iso merkitys ruokavaliolla on myös mielen hyvinvointiin. Esimerkiksi sokeri tuntuu aiheuttavan ihottumaa ja muutenkin sekoittavan elimistön toimintaa. – Suosin itse tehtyä, luomua ja lisäaineetonta ja syön mahdollisimman vähän tärkkelystä. Nykyään Piitu pyrkii syömään pääosin sen mukaan, minkä tietää olevan hänelle hyväksi. Terveelliseen syömiseen motivoi sekin, että suvussa moni on menehtynyt sydänja verisuonitauteihin. Sairauslomalla hän alkoi todella etsiä sopivaa tapaa syödä. Maidotonta ruokavaliota kokeilin, mutta sillä ei ollut minulle niin suurta merkitystä. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 37. olleen hänelle hyväksi, vaikka viralliset ravitsemussuositukset suosittelevatkin syömään täysjyväviljoja. Rakastan suklaata, mutta yritän välttää sitä.
Yksi valvottu yö ei kuitenkaan enää merkitse Piitulle sitä, ettei hän saisi enää ikinä unta. Kummipojan kuolema on saattanut osaltaan vaikuttaa siihen, etten halua omia lapsia, hän sanoo. TERAPIASTA APUA Muiden keinojen lisäksi Piitun olo parani terapialla. – Lamaannuin joksikin aikaa, mutta se jäi käsittelemättä. Kun vointi oli hieman parempi, aviomies järjestikin vaimolleen yllätyksiä, kuten ravintolaillallisia tai teatterikäyntejä ystävien kanssa. On normaalia, että niitä tulee, mutta niiden mukaan ei tarvitse toimia. Mindfulness ja alkuvuodesta päättynyt terapia ovat opettaneet myös armollisuutta itseään ja ajatuksiaan kohtaan. • Kirjoittaa lasten satukirjaa mindfulnessista. Vasta turvallisen ja hyvän terapeutin myötä hän alkoi huomata, miten paljon erilaiset katastrofiajatukset ja pelot olivat hallinneet hänen elämäänsä. • Ollut aiemmin kehitysjohtajana pörssiyhtiössä, suunnittelee nyt uudenlaista uraa oivalluksiensa pohjalta. 38 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Viikonlopun herkuttelu muilla kuin itselle sopivilla ruoka-aineilla saattaa kostautua esimerkiksi univaikeuksina. Hän huomasi, kuinka jatkuva pelkääminen oli kuluttanut voimia – ja vaikuttanut kaikkeen kodin sisustuksesta lähtien. Piitu oli tuolloin lukiossa. Hän haluaisi auttaa muita osin omien kokemustensakin pohjalta. Piitu otti vastuun veljensä hoitamisesta, kunnes löysi tälle paikan hyvästä palvelukodista. Uuden sohvan piti olla sellainen, jonka alle kissat eivät pääse piiloon. Burnout oli kuitenkin niin rankka kokemus, että toivoisin muiden heräävän aikaisemmin, jos he voivat elämässään liian huonosti. Hän oli ollut huolissaan siitä, miten kissoille käy, jos asunnossa syttyy tulipalo. – Kun mieheni lähti työmatkalle, saatoin usein seurata verkosta lentokoneen laskeutumista. Ruokavaliostaan hän pyrkii pitämään kiinni, mutta aina se ei onnistu. Sama sohva ja samat kissat ovat kodissa edelleen, mutta Piitu on muuttunut. – Olen todella kiitollinen burnoutille. • Nauttii neulomisesta, kasvimaan hoitamisesta mökillä, luonnossa liikkumisesta ja maalaamisesta. K A N S S A K U L K I J A P I I T U L Ä H D E S M Ä K I Piitu Lähdesmäki • Perheeseen kuuluvat aviomies, aviomiehen lapset ja viisivuotiaat kissasisarukset Vilkku ja Vilma. Ensin sairastui ja menehtyi äiti. • 38-vuotias, asuu Vantaalla. – Pelkääminen oli minulla valmistautumista. Todennäköisesti se tulee olemaan jotain hyvinvointiin liittyvää. En voi saada lapsia, mutta olen myös vapaaehtoisesti lapseton. On kauhistuttava ajatus, että olisin jatkanut sitä tahtia hautaan asti. Huolestuin, jos en saanut häntä kiinni, ja aloin etsiä verkosta uutisia lento-onnettomuudesta, Piitu kertoo esimerkkinä. Se on vaikuttanut todella paljon myöhemminkin. Se oli pakollinen pysähdys, jota ilman en nauttisi elämästäni nyt. Työterveyspsykologin kanssa jutellessaan hän ymmärsi, ettei elämässä ollut aikoihin ollut muuta sisältöä kuin työ. Alkukevään ajan Piitu on ollut sapattivapaalla ja pohtinut, mitä haluaisi seuraavaksi tehdä elämässään. Erityisesti häntä järkytti se, kun hänen kummipoikansa menehtyi yllättäen alle vuoden ikäisenä. – Yksi tärkeimmistä oivalluksista oli se, että meillä voi olla ihan hullujakin ajatuksia päässä, niin hulluja, ettei niitä pysty edes kertomaan. Piitu menetti molemmat vanhempansa ennen kuin hän ehti täyttää 30 vuotta. Terapiassa hän pääsi vihdoin käsittelemään myös pelkojen taustalla ollutta surua. Olo on sen verran vakaa, etteivät tavallisen elämän takaiskut horjuta sitä liikaa. KIITOLLINEN PYSÄHDYKSESTÄ Terapiassa Piitu oppi kohtaamaan surun sekä muut vaikeatkin tunteet ja ajatukset. Hän on menettänyt myös useita muita läheisiään. Yritin valmistautua katastrofiin, vaikkei se ole mahdollista. Vatsa voi nyt enimmäkseen hyvin, niin kuin Piitu ylipäätään. Nyt hän ei enää jännitä miehensä työmatkoja tai pelkää katastrofeja. Sitten isäkin sairastui ja kuoli. Piitu pääsi myös Kelan tukemaan psykoterapiaan. Piitun veli asui tuolloin vielä vanhemmillaan, sillä hän ei selviä näkövamman ja MS-taudin takia yksin
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 39
Jokapäiväinen muotimme Kookosöljystä karppaamiseen ja pH-dieettiin. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT SHUTTERSTOCK S yöminen ei ole pelkkä fyysinen tarve. Ihminen voi itse määrittää sitä, mitä syö ja ehkä kasvattaakin omaa ruokaa, kalastaa ja marjastaa. Esimerkiksi maidon on väitetty altistavan hiljaiselle tulehdukselle ja jopa ykköstyypin diabetekselle. Syödään yhdessä -hankkeen perusteella monet kansalliset herkkuruoat, kuten ruisleipä, kalakeitto, karjalanpiirakat ja karjalanpaisti säilyvät suosikkeina yli sukupolvien, mutta uusia ruokamuoteja syntyy koko ajan. TU NN E & MIE LI Hyvän mielen vinkki 40 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Miksi muotidieetit säilyvät vetovoimaisina ja miten niihin voisi suhtautua. Toisaalta hiusten ja ihon huono kunto saatetaan yhdistää jonkin yksittäisen hivenaineen, kuten sinkin, puutteeseen, kertoo erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Muotidieetit vaihtuvat ja lupaavat nopeita terveysvaikutuksia, mutta selkeää tutkimusnäyttöä niistä ei ole. Toisaalta on ruokia, jotka ovat saaneet ”pahiksen” maineen. – Julkisuudessa jotain tiettyjä ruoka-aineita, kuten tomaattia tai avokadoa, voidaan pitää yksittäisten tutkimustulosten perusteella ihmeidentekijöinä, jotka auttavat laihtumaan tai vahvistamaan terveyttä ja vastustuskykyä
Moni vannoo esimerkiksi flunssan kourissa mummon mustaviinimarjamehuun. MIETI, MIKÄ SOPII SINULLE Ruokavalion sopivuutta voi puntaroida monin tavoin. Jos tuntuu, että tarvitsee tukea ruokavalion koostamisessa, kannattaa käydä ravitsemusterapeutin juttusilla. Moni voileipiä tai välipaloja naposteleva voi kokea, että lämpimät ateriat tuovat paremman olon niin fyysisesti kuin psyykkisesti, sanoo Kuusipalo. Bakteerien hyvinvointi taas riippuu siitä, mitä syömme. Yleensä muotidieettejä kokeilevat ensimmäisenä ihmiset, jotka seuraavat tiiviisti ravitsemusuutisointia. Jos jokin kuulostaa liian lupaavalta, se on yleensä liian hyvää ollakseen totta. Myös aamiainen on tärkeä, sillä ne ihmiset, jotka eivät syö aamupalaa, syövät tutkimusten mukaan enemmän kaloreita päivän aikana kuin aamiaista suosivat. Käytännössä ruoan valmistamiseen voi saada vinkkejä esimerkiksi Martoilta. RUOKA ON TAPA HALLITA Kuusipalon mukaan yksi syy muotidieettien vetovoimaan on maailman epävarmuus ja kaoottisuus. Jos syö noin 80-prosenttisesti ”oikein”, eivät pienet lipsahdukset horjuta kokonaisuutta, toteaa Kuusipalo. Lautasmalli, jossa puolet lautasesta täytetään kasviksilla, on perusta, jonka ympärille on hyvä rakentaa. KUULOSTAAKO LIIAN HYVÄLTÄ. Ruokavalion sopivuutta voi punnita monin tavoin. – Jos syömisen jälkeen tulee huono olo, kannattaa miettiä, miten ruokavaliota voisi korjata. Suolistobakteerit vaikuttavat nykytutkimusten valossa myös psyykkiseen hyvinvointiin. 1980-luvulla alkoi slow food -liikehdintä vastareaktiona pikaruoalle. Tämä selittää osittain sitä, miksi uusiin ruokavillityksiin tartutaan aiempaa hanakammin. Myös allergiat voivat asettaa rajoituksia. Haemme helposti turvaa ja lohtua ruoasta – se on yksi hallinnan keino. Härkis ja nyhtökaura ovat sen sijaan levinneet poikkeuksellisen nopeasti koko väestön tietoisuuteen. Samoin täysjyväviljat ja hyvät rasvahapot ovat tärkeitä. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä kannattaa syödä säästelemättä. Esimerkiksi vastikään mainostettu hopeavesi on nautittuna myrkyllistä ja vaurioittaa sisäelimiä. Myös pop up -ravintoloista on tullut suosittuja. – Syömisestä ei pitäisi ottaa suorituspaineita, vaan muistaa armollisuus ja joustava syöminen. Jos jokin ruoka-aine aiheuttaa turvotusta, mahakipuja tai ihooireita, se kannattaa jättää pois. – Maailman tapahtumiin emme voi vaikuttaa, mutta syömiseen voimme. LAUTASMALLI ON HYVÄ PERUSTA Ruokainnostuksen vallassa saattaa herkästi käydä niin, että ruokavaliota aletaan noudattaa liian kirjaimellisesti ja elämä alkaa pyöriä syömisen ympärillä. Nykyään ihmiset matkailevat yhä enemmän ja tutustuvat erilaisiin ruokakulttuureihin, mutta ovat toisaalta kiinnostuneita kotimaisuudesta sekä lähellä tuotetusta ruoasta. Ruoka tuo myös positiivisia tunnemuistoja. On hyvä miettiä sitäkin, kuinka helposti ruokavalio on toteutettavissa ja miten paljon se vie aikaa. – Jos joku esiintyy ruokaguruna, joka myy ihmepilleriä tai parantavaa vettä, kyseessä on usein huijari. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 41
Elämä voi olla monin tavoin mielekästä. Suorittaessaan Oulun yliopistossa lääketieteen syventäviä opintoja hänellä ei juuri ollut tietoa sairaudesta, jonka parissa alkoi työskennellä. Oulun yliopistossa on käytössä ainutlaatuinen syntymäkohorttiaineisto: Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden ihmisten tiedot terveydentilasta ja elinoloista aina sikiöajasta aikuisuuteen. Sen avulla on saatu tietoa muun muassa skitsofrenian puhkeamisen syistä ja lääkehoidon vaikutuksista. . Jääskeläisen mukaan oikein kohdennetulla kokonaisvaltaisella hoidolla, johon kuuluvat lääkehoidon lisäksi riittävät psykososiaaliset hoitomuodot, esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia ja erilaiset toiminnalliset terapiat, ihmisen toimintakyky voi säilyä hyvänä. Ongelmaksi muodostuvat yhteiskunnan asenteet. Tällä hetkellä Jääskeläinen on erityisen kiinnostunut maailmalla jo laajemmin tunnetusta toipumisorientaatioajattelusta. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVAT TIMO HEIKKALA E rika Jääskeläisen ura skitsofreniatutkimuksen parissa alkoi sattumalta. Vaikka psykoosin uusiutumisjaksoja estävien lääkkeiden käyttö suurella annoksella voi tuoreimpien tutkimusten mukaan liittyä muun muassa heikompaan kognitioon, esimerkiksi muistin ja oppimisen . Psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Erika Jääskeläinen ajattelee, että lääkkeitä voidaan vähentää merkittävästi kiinnittämällä huomio kokonaisvaltaiseen hoitoon. KESKUSTELU LÄÄKKEISTÄ Skitsofrenian hoidossa on pitkään keskusteltu psykoosilääkkeiden merkityksestä. Parempaa hoitoa Tutkimuksen ansiosta skitsofrenian hoitoa voidaan kehittää ja kohdentaa oikein. Sattumalta valikoitunut tutkimuskohde on osoittautunut vuosien aikana monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. Hänen mukaansa skitsofreniaan sairastuneilla on paljon enemmän potentiaalia kuin usein ajatellaan. Skitsofrenia ei nykytiedon mukaan ole aina elinikäinen sairaus, kuten joskus on ajateltu. Lääkekeskustelu on ymmärrettävää. Siinä on oireiden poistamisen sijaan merkityksellistä parantaa on ihmisen toimintakykyä ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä mahdollisuuksia mielekkääseen elämään. Sairauden aiheuttama leima on edelleen suuri, ja valitettavan usein pullonkaulaksi muodostuu työelämään siirtyminen tai palaaminen. . Oulun tutkimusaineistosta on pystytty osoittamaan muun muassa, että skitsofreniaan sairastunut voi toipua työkykyiseksi. Skitsofreniaan sairastunut voi toipua elämään mielekästä elämää aivan kuin johonkin muuhunkin krooniseen sairauteen sairastunut, Jääskeläinen kertoo. Henkilön omat näkemykset ovat tässä ajattelutavassa merkittävässä roolissa: on selvitettävä, mitä sairastunut itse arvostaa elämässä ja mitä toipuminen hänelle tarkoittaa. Skitsofreniaan sairastuneilla on Jääskeläisen mukaan paljon enemmän potentiaalia kuin usein ajatellaan. TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A 42 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 43
Kiistely lääkemääristä on Jääskeläisen mukaan turhaa niin kauan kuin muuta hoitoa ei pystytä tarjoamaan riittävästi eikä tuoreinta tietoa skitsofreniasta ole riittävän laajasti hoitohenkilökunnan saatavilla. Hän kertoo saaneensa nuorena tutkijana satikutia siitä, että suositteli lääkkeiden määrien vähentämistä tai lopettamista kokonaan. Pulma onkin juuri tässä. Esimerkiksi kognitiivista käyttäytymis44 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Lääkärinä hän tietää, että potilas voi myös pelätä lääkkeestä luopumista ja murehtia selviytymistään ilman lääkkeitä. Tasapainoilu riittävän lääkityksen kanssa ei ole helppoa. . Tiedetään kuitenkin, että hoidon toteutumisessa on paljon alueellisia eroja. Mielenterveyskeskusten lääkärit nousivat ymmärrettävästi vastarintaan. Jääskeläinen kannustaa lääkäreitä pohtimaan lääkkeiden hyötyjä ja haittoja yhdessä potilaan kanssa ja etsimään pienimmän mahdollisen riittävän annoksen. Psykoosilääkkeiden merkitystä tärkeänä osana skitsofrenian hoitoa ei ole syytä vähätellä, mutta lääkityksen tarve on yksilöllinen. Olen vakuuttunut, että jos skitsofreniaa sairastaville henkilöille olisi tarjolla riittävä määrä psykososiaalista hoitoa ja pysyvä, turvallinen hoitokontakti, sairauden ennuste paranisi ja psykoosilääkkeiden annoksia voitaisiin joidenkin potilaiden kohdalla laskea huomattavasti. PITKÄKESTOISTA HOITOA KEHITETTÄVÄ Siitä, miten skitsofrenian kokonaisvaltainen hoito Suomessa toteutuu, ei ole olemassa tutkimustietoa. Enää Jääskeläinen ei patista lopettamaan lääkehoitoja. . heikentymiseen, myös jokainen uusi psykoosi voi heikentää kognitiota. Pelot voivat olla yhteydessä muun tarjolla olevan hoidon vähäisyyteen. He kertoivat, ettei heillä ole riittävästi resursseja seurata potilaiden vointia ja ilman lääkkeitä psykoosit uusiutuvat. Esimerkiksi PohjoisSuomen vuoden 1966 tutkimusaineistossa noin 20 prosenttia skitsofreniaa sairastavista pärjäsi ilman psykoosilääkkeitä. Psykoosilääkkeen annosta voitaisiin saada pienennettyä merkittävästi keskusteluavulla ja riittävillä ja riittävän pitkillä hoitokontakteilla, mutta tähän ei usein ole nykyisessä hoitosysteemissä mahdollisuutta
Sen sijaan: Skitsofreniasta voi toipua osittain tai täysin. Silloin sairaus ei määritä ihmisen koko identiteettiä. . TUTKIMUSTIETO TUO TOIVOA Edelleen vuosien tutkimustyön jälkeen Jääskeläinen on innoissaan skitsofrenian tutkimisesta. Skitsofreniaa hoidetaan vain psykoosilääkkeillä. Sitä on kehitetty ja testattu EU-projektissa. Jopa hoitoresistenttiä skitsofreniaa sairastavissa ihmisissä on paljon enemmän potentiaalia kuin uskotaan, ja se tulisi valjastaa käyttöön oikealla tavalla. Hyvään hoitoon kuuluu lääkkeiden lisäksi psykososiaaliset hoitomuodot, muun muassa kognitiivinen käyttäytymisterapia. Kehitystä tukee huomion siirtäminen pelkästä oireiden poistamisesta ihmisen henkilökohtaiseen kokemukseen mielekkäästä elämästä ja osallisuudesta yhteiskuntaan. . . Sikiöaikaiseen hyvinvointiin, neuvolatyöhön ja lasten varhaisen psyykkisen oireilun tunnistamiseen satsataan nyt jo. Riittävällä ja oikein kohdennetulla hoidolla voitaisiin pienentää monen skitsofreniaan sairastuneen psykoosilääkeannoksia. Kun mietimme, miten syöpähoidot ovat viimeisten vuosien aikana kehittyneet, en ollenkaan epäile, ettei skitsofrenian hoito voisi kehittyä samalla tavalla. Ja kun stigma pienenee, skitsofreniaa sairastavien osallisuus yhteiskunnassa vahvistuu. Skitsofreniaa sairastavia on työelämässä. . Rahoitusten kanssa on vain aina tiukkaa. Esimerkki tulevaisuuden monipuolisista hoitokeinoista on mobiilisovellus, joka on tarkoitettu avuksi niille, joilla muut skitsofrenian hoitokeinot eivät ole olleet riittäviä. terapiaa ei ole skitsofrenian hoitoon riittävästi tarjolla ainakaan Pohjois-Suomessa. PohjoisSuomen vuoden 1966 syntymäkohortissa noin 20 prosenttia skitsofreniaa sairastavista pärjäsi elämässä ilman psykoosilääkkeitä. Tutkitun tiedon avulla ymmärrys skitsofreniasta lisääntyy ja hoitoja voidaan kehittää edelleen. Samalla sairaudesta toipumisen ennuste paranee. Suomalainen skitsofreniatutkimus on maailmanlaajuisesti arvostettua. Sovelluksen avulla lääkärit ja hoitajat saavat ajantasaista tietoa potilaan voinnista ja potilas saa tarvittaessa nopeasti yhteyden hoitohenkilö kuntaan. Riskitekijöitä tutkimalla on jo nyt saatu arvokasta tietoa, joka auttaa ennaltaehkäisevässä työssä. Mobiilisovellus ei korvaa ihmistä, mutta se voi olla tulevaisuudessa yksi osa pitkäaikaishoidon kokonaisuutta. Seuraava askel olisi miettiä, miten parannetaan niiden hoitoa, joilla psykoosit uusiutuvat ja miten nekin potilaat, joiden skitsofrenia on asteeltaan vaikeampi, saisivat laadukasta hoitoa riittävän pitkään. Varhaiseen psykoosin tunnistamiseen ja ensikertaa psykoosiin sairastuneiden hoitoon on satsattu koko Suomessa paljon ja siinä on menty eteenpäin. ERIKA JÄÄSKELÄINEN: • Psykiatrian erikoislääkäri, psykiatrisen epidemiologian dosentti, elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto • Duodecimin nuoren tutkijan palkinto vuonna 2017 • Merkittävimmät rahoittajat viime vuosilta: Suomen Akatemia, Sigrid Juséliuksen Säätiö, Brain & Behavior Research Foundation, EU/Horizon 2020 Skitsofreniaan liittyviä myyttejä: Skitsofrenia on aina elinikäinen sairaus. Suomessa ja Oulussa on Jääskeläisen mukaan hyvä tutkia skitsofreniaa. Se on hienoa. Tutkimustyön kautta skitsofrenian hoitoon tullaan löytämään uusia hoitomuotoja, joista emme tiedä vielä mitään ja joiden avulla toipumisen ennuste entisestään paranee. Paljon, paljon enemmän pitäisi panostaa ja laajentaa tutkimuskenttää mielenterveyden tutkimuksessa. Projektiin osallistuneet potilaat kolmesta eri maasta ovat kokeneet sovelluksen hyvänä. ERIKAN TEESIT T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 45. Skitsofreniaa sairastava ei kykene työhön. Tieto auttaa myös vähentämään sairauteen liittyvää stigmaa
Näin tutkijat pystyivät erottamaan kiusaamisen vaikutukset perinnöllisestä sairastumisalttiudesta. Tutkijat vertasivat kiusaamisen uhreiksi joutuneita heidän kaksossisaruksiinsa, joita ei ollut kiusattu. Lisäksi heillä oli todennäköisemmin vainoharhaisia tuntemuksia sekä tarkkaavuuden ja keskittymisen ongelmia. Tutkimukseen osallistui 5 600 kaksosparia, jotka olivat keskimäärin 11-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Brittitutkimuksessa kiusaamisen mielenterveysvaikutuksia tutkittiin vertaamalla kaksosia toisiinsa. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, etteivät mielenterveysongelmat ole aina pysyviä. Mielenterveysongelmien lisäksi heillä on muun muassa taloudellisia ongelmia sekä vaikeuksia solmia ihmissuhteita, aiemmista tutkimuksista tiedetään. Aiemmissa tutkimuksissa kiusaamisen uhrien on osoitettu oireilevan usein vielä aikuisiässä. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K oulukiusaaminen voi aiheuttaa pysyviä ja aikuisikään jatkuvia mielenterveysongelmia, mutta monien oireet menevät onneksi myös ohi. Ongelmat lieventyivät vähitellen parin ensimmäisen seurantavuoden aikana. Kiusattujen havaittiin sairastuneen selvästi todennäköisemmin masennukseen, ahdistuneisuusKiusaamisen haitat helpottavat valtaosalla koulukiusatuista häiriöön ja käytöshäiriöihin. Viiden vuoden kuluttua ne olivat helpottaneet valtaosalla osallistujista, tutkijat havaitsivat. K U VA : SH U T TE R ST O C K 46 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry lehdessä
Toisessa tutkimuksessa keskityttiin hedelmien, kasvisten ja palkokasvien ja toisessa rasvojen ja hiilihydraattien vaikutuksiin. Rasvoja ja varsinkin kovia rasvoja on totuttu pitämään suurena sydänja verisuonitautien riskitekijänä. Vältä rasvan vaihtamista huonoihin hiilihydraatteihin Käsitys kovista rasvoista terveysriskinä on alkanut muuttua. Hedelmät olivat terveellisempiä kuin kasvikset, ja raa’at kasvikset terveellisempiä kuin kypsennetyt. Osittain tuloksiin vaikuttanee myös aineiston globaalius. Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry lehdessä. Tutkijoiden arvion mukaan nyt julkaistussa tutkimuksessa arviolta joka kahdeksas masennusoire olisi jäänyt kehittymättä, jos liikuntaa harrastamattomat olisivat liikkuneet tunnin viikossa. Liikunnan on tiedetty auttavan masennuksen hoidossa, mutta sen teho masennuksen ehkäisyssä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Jos rasvan tilalle otetaan huonoja hiilihydraatteja, hyötyä ei ole – vaikutus voi olla jopa negatiivinen. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 47. Itse asiassa rasvoja eniten syövien kuolleisuus oli alhaisinta runsaan seitsemän vuoden seurannan aikana. Tilalle kannattaa ennemmin ottaa terveellisiä kasvitai kalarasvoja ja esimerkiksi täysjyväviljoja. Tuoreessa tutkimuksessa tähän riitti 1–2 tuntia liikuntaa viikossa. Tämä havaittiin verrattuna viikoittain 1–2 tuntia liikuntaa harrastaviin riippumatta siitä, miten intensiivistä liikunta oli. Liikunta ei vaikuttanut ahdistuneisuushäiriön todennäköisyyteen. Tutkimus perustuu 38 000 aikuisen yksitoistavuotiseen seurantaan. Tutkimukset julkaistiin Lancetlehdessä. Rasvainen ruokavalio voi liittyä hyvin erilaisiin elintapoihin ja tilanteisiin köyhissä Afrikan ja Aasian maissa kuin varakkaissa länsimaissa. Monissa maissa köyhimmällä väestöllä ei välttämättä ole varaa kuin hiilihydraatteihin. Tuoreet tutkimustulokset viittaavat siihen, että rasvan määrän lisäksi huomio tulisi kiinnittää siihen, millä rasvan korvaa. Tulosten perusteella riittävä määrä kasviksia, hedelmiä ja palkokasveja on todennäköisesti noin 400–500 grammaa päivässä. Riski sairastua masennukseen seurannan aikana oli 44 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka eivät harrastaneet liikuntaa, tulokset osoittivat. Käsitys on kuitenkin alkanut vähitellen monimutkaistua. Havainnot kaipaavat vielä lisätutkimusten varmistuksen. Osallistujat olivat 18 eri maasta. Sen sijaan rasvan kokonaissaanti tai eri rasvatyyppien saanti eivät liittyneet suurentuneeseen kuolleisuuteen. Myöskään kovat eläinperäiset rasvat eivät olleet terveysriski tässä aineistossa. Jos varmistus saadaan, jo hyvin vähäiset lisäykset fyysisessä aktiivisuudessa voisivat auttaa monia välttymään masennukselta. Toisessa tutkimuksessa kuolleisuus havaittiin seurannan aikana suurimmaksi ihmisillä, joiden ruokavalio rakentui hiilihydraattien varaan. Nyt julkaistut tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan kovien rasvojen vähentäminen ei todennäköisesti tarjoa terveyshyötyjä, jos niiden jättämä aukko täytetään huonoilla hiilihydraateilla. Havainnot käyvät ilmi kahdesta tutkimuksesta, joista kumpikin perustuu samaan 135 000 ihmistä kattavaan aineistoon. Vähäinenkin liikunta voi pienentää masennusriskiä J o hyvin vähäinen liikunta voi pienentää riskiä sairastua masennukseen
Heistä puolet sai kirkasvalohoitoa ja puolet lumevalohoitoa. Jaksojen välillä potilas voi olla täysin oireeton. Odotetusti tehtävän suorittaminen muuttui vaikeammaksi ja vaikeammaksi univajeen lisääntyessä, ja vähitellen potilaat alkoivat hidastua. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K aksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan masennusoireita voi tuoreen tutkimuksen mukaan lievittää myös kirkasvalohoidolla. Todennäköisesti tämän takia univajeisella kestää pitempään reagoida näkemäänsä esimerkiksi auton ratissa, mikä lisää onnettomuus riskiä. Tutkimus perustuu 12 epilepsiaa sairastavan aivotutkimuksiin. Ilmiö havaittiin hermosolututkimuksessa, ja se saattaa selittää miksi univajeisen toimintakyky heikkenee. K U VA : SH U T TE R ST O C K 48 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Tutkijat keskittyivät ohimolohkoon. Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle ovat ominaisia vuorottelevat masennusja maniajaksot. Vaikutukset havaittiin 4–6 viikon hoidon jälkeen. Tutkimukseen osallistui 46 kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavaa, jotka olivat manialääkityksellä. Tutkimuksen alkaessa kaikilla potilailla oli todettu masennusta, mutta maniaoireet olivat hallinnassa. Tulosten perusteella univaje voi hidastaa aivosolujen toimintaa ja hidastaa visuaalisen tiedon käsittelyä. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu elämänsä aikana noin 1–2 sadasta. Normaalisti aivosolut reagoivat nopeasti, mutta univajeisen aivoissa hermosolut vastasivat hitaasti ja ne purkautuivat laiskemmin. Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry lehdessä Kirkasvalohoito voi auttaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneita Univaje väsyttää myös aivosoluja Univaje voi tuoreen tutkimuksen mukaan hidastaa aivosolujen toimintaa ja vaikeuttaa hermosolujen välistä viestintää. Varsinaisessa univajetutkimuksessa potilaita pyydettiin luokittelemaan erilaisia kuvia mahdollisimman nopeasti. Tutkijat löysivät viitteitä myös siitä, että univajeen seurauksena osa aivoista torkahti, vaikka muut alueet toimivat normaalisti. Jonkinlaista näyttöä on saatu myös vakavasti masentuneiden nuorten hoidossa. Samalla hidastuivat myös heidän aivosolunsa, mittaus paljasti. Tutkijat seurasivat samalla miten univaje vaikutti 1 500 aivosolun toimintaan. Kirkasvalohoitoa saaneista 68 prosenttia koki masennusoireidensa parantuneen 4–6 viikon hoidolla, kun lumeryhmäläisistä vain 22 prosenttia koki masennuksen helpottaneen. Kirkasvalohoidon teho ei ole yllätys, sillä valohoito on havaittu hyväksi keinoksi lievittää kaamosmasennusta. Tutkimus julkaistiin Nature Medicine tiedelehdessä. Henkilöt kokivat myös unen laadun parantuneen, mutta tämä todettiin kummassakin ryhmässä. Potilaat odottivat epilepsialeikkausta, ja osana valmisteluja heidän aivoihinsa asennettiin elektrodeja, joilla tutkijat paikantavat epilepsiakohtauksen lähteen leikkausta varten. Jotta kohtaus tulisi nopeammin ja mittaus kestäisi vähemmän aikaa, potilaat valvoivat koko yön
020 751 6838 peurunka.fi/kuntoutus. Tutustu lisää kotisivuillamme: Olemme mukana Päihdepäivillä 15.–17.5.2018 Helsingin Kulttuuritalolla PEURUNKA PEURUNGANTIE 85, LAUKAA KUNTOUTUSTA MIELELLE JA MYÖS KÄVELYKUNTOUTUSTA Peurungassa järjestetään niin mielenterveyttä tukevia kursseja nuorille ja aikuisille kuin myös aivohalvaus-kävelykuntoutusta. Yhteydet koskivat saksanpähkinöitä, maapähkinöitä ja muita pähkinöitä. Pähkinöitä säännöllisesti nauttivat säästyvät sydänja verisuonitaudeilta hieman muita todennäköisemmin, tuore tutkimus vahvistaa. Jyväskylästä! KYLPYLÄ sekä kuntosalit Puh.hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. Kun tutkimusten aineistot yhdistettiin, analyysi osoitti pähkinöitä säännöllisesti nauttivien sairastuneen seurannan aikana sepelvaltimotautiin tai muihin sydänja verisuonitauteihin 14–20 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujien, jotka söivät pähkinöitä hyvin harvoin tai eivät lainkaan. Yhteensä tutkimuksiin oli osallistunut yli 160 000 naista ja 42 000 miestä, joiden ruokavalioita ja pähkinöiden syömistä selvitettiin 20–30-vuotisten seurantojen aikana neljän vuoden välein. Tutkimuksessa pähkinöiden vaikutuksia selvitettiin kolmen aiemman tutkimuksen aineistojen avulla. Havainto tukee jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä pähkinöiden terveellisyydestä. Tavoitteenamme on auttaa laadukkaan, kuntouttavan ja kohtuuhintaisen hoitotarjonnan avulla hoitoon tulevia asiakaita selviämään päihdeongelmastaan. Osa yhteydestä voi kuitenkin johtua paljon pähkinöitä käyttävien muista elintavoista. Pähkinöissä on terveellisiksi tiedettyjä rasvoja, jotka saattavat selittää terveysvaikutukset. 020 751 6406 Kävelykuntoutuskurssit: Hanna Hintikka, puh. • Kurssiajankohdat: kela.fi/kuntoutuskurssihaku (hae: Peurunka) Tiedustelut Peurungasta: Mielenterveyskurssit: Eeva-Liisa Saari, puh. • keskustele lääkärisi kanssa, mikä olisi juuri sinulle sopivin vaihtoehto. Pähkinöitä säännöllisesti syövien on aiemmin osoitettu välttyvän myös diabetekselta muita todennäköisemmin. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology lehdessä. • kuntoutus on osallistujalle ilmainen. • haku lääkärinlähetteellä, kurssille haetaan Kelan kautta. Pähkinöiden tervellisyydestä on saatu lisää todisteita K U VA : SH U T TE R ST O C K www.ridis.fi Nykyaikainen päihdehoitolaitos Hoitokeskuksessamme tehtävä työ perustuu luottamukseen, arvostukseen, vastuullisuuteen ja inhimilliseen ammatillisuuteen. KEINOJA MIELEN HYVINVOINTIIN KÄVELYKUNTOUTUS VERTAISTUKEA RYHMÄSTÄ LÄHELLÄ vain 20 min. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 49
TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT ESKO JÄMSÄ . Pian Kaj oli jo Meilahdessa hoidettavana – hän oli saanut aivoinfarktin. Mieleni valtasi suuri ilo ja kiitollisuus. Kun hän säntäsi naapuriin hakemaan apua, puhe oli muuttunut sammallukseksi. 50 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Naapuri ymmärsi, että nyt on kiire, ja soitti ambulanssin. Hän oli ehtinyt pelätä, että ei näkisi enää vaimoaan ja tyttäriään. – Tajusin, miten käsittämätöntä on, että olen ylipäätään saanut olla jo 13 olympialaisissa. Infarktin alkaessa hänen vaimonsa oli työmatkalla ja hän itse oli vastikään palannut Puolasta kotiin. Elämä on antanut minulle jo niin valtavan paljon, se riittää yhdelle ihmiselle. K A J K U N N A S Kanssakulkija Kanssakulkija K un urheiluselostaja Kaj Kunnas, 55, makasi Meilahden sairaalassa toukokuussa 2016, hän harmitteli mielessään, että lähestyvät Rion olympialaiset jäävät todennäköisesti väliin. Nyt näytti vahvasti siltä, että hän selviäisi eikä kohtaus ollut aiheuttanut pysyviä vakavia vammoja. Kaj’lla oli onnea. Kun hän katsoi peiliin, koko toinen poski roikkui. Mielen valtasi kiitollisuus siitä, kuinka paljon elämä on hänelle antanut. Yhtäkkiä ajattelin, että jos kuolisin, olisin valmis ja lähtisin onnellisena. Iltapäivällä Kaj’lle alkoi vähitellen valjeta, mitä oli tapahtunut ja mitä olisi voinut tapahtua. Suurin elämänmuutos tapahtui tunteissa. K A J K U N N A S Kanssakulkija Kohtasin kuolevaisuuteni Kanssakulkija Urheiluselostaja Kaj Kunnaksen elämä sai uuden alun oman aivoinfarktin ja vaimon rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Koko elämäni alkoi näyttää siltä, että olen saanut kaiken mitä olen halunnut – ja paljon enemmänkin. Samana aamuna Kaj oli havahtunut siihen, että aamutoimia tehdessä toinen käsi ei yhtäkkiä totellutkaan. Pelko ja harmitus vaihtuivat oivallukseen
Kohtasin kuolevaisuuteni T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 51
Tai jos se olisi tullut kaksi päivää aiemmin Puolassa, en välttämättä olisi päässyt yhtä nopeasti niin hyvään hoitoon kun täällä Suomessa. Hän lähti, sillä paitsi, että hän oli itse saanut aivoinfarktin, saman vuoden lopulla hänen vaimonsa sairastui rintasyöpään. Lähdön syy ei suinkaan ollut se, etteikö hän olisi pitänyt työstään – päinvastoin hän on aina rakastanut työtään. 52 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Aamusta iltaan jatkuvat velvoitteet eivät kuitenkaan harmita, sillä pitkän urheilutoimittajan uran tehnyt mies tekee töitä nykyään kolmanneksen vähemmän kuin ennen ja päättää itse, mihin lähtee mukaan. – Jos kohtaus olisi alkanut nukkuessani yksin kotona, en ehkä olisi enää tässä. PÄIVÄTYÖSTÄ LUOPUMINEN TUO VAPAUTTA Haastatteluhetkellä Kaj’lla on takanaan jo pitkä aamupäivä Ylen aamu-tv:n Jälkihiki-lähetyksessä, ja illalla on tiedossa Läheis-ilta-tapahtuma Vanhalla Ylioppilastalolla. – Tajusin, että elämä on elettävä nyt, sillä eläkepäivistä ei ole mitään varmuutta. Yhtäkkiä jouduin kohtaamaan sen tosiasian, etten olekaan kuolematon. Ennen sairastumisiamme en ollut koskaan ajatellut, että voisin yllättäen kuolla, ja surutta painelin pitkää työpäivää vuosikymmenet. K A N S S A K U L K I J A K A J K U N N A S Vapaus väljempään aikatauluun tuli mahdolliseksi noin vuosi sitten keväällä, kun Kaj teki elämänsä ehkä isoimman muutoksen ja irtisanoutui pitkäaikaisesta työstään urheilutoimittajana Yleisradiolla
– Ajattelin ensin synkästi, että minun sairastumiseni takiani hän jätti tutkimuksen väliin eikä syöpää huomattu siksi aiemmin. – Ilman sairastumista emme välttämättä olisi vähentäneet töitä ja painaisimme samaa vauhtia eteenpäin. Uudessa elämässäni olen vasta puolitoistavuotias. – Kaiken piti olla kunnossa: en polta, en dokaa, olen normaalipainoinen, syön paljon kasviksia ja kolesteroli ja verenpainekin ovat kunnossa. Tämä oli viisas näkökulma lääkäriltä, sillä eihän ole edes mitään varmuutta siitä, oliko syöpä tuolloin vielä puhjennutkaan. Enää en halua antaa yhtä paljon aikaa työlle, vaikka siitä pidänkin. Kaj on miettinyt, voiko olla mahdollista, että hänen aivoissaan oli ollut jo pitempään jokin tulehdustila. – Ensimmäinen syntymäpäiväni oli vuonna 1963, toinen 2016. Muutama muukin seikka on mietityttänyt syitä arvaillessa. Syöpäpotilaat joutuvat tosin odottamaan viisi oireetonta vuotta, ennen kuin saavat täysin terveen paperit. Kun ennen arvojärjestyksessäni ensimmäisellä sijalla oli työ ja viidennellä sijalla terveys, nyt nämä kaksi ovat vaihtaneet paikkaa. – Perheeni on elänyt suuresti työni ehdoilla. SAIRASTUMINEN ON SATTUMANKAUPPAA Kun Kaj makasi toipilaana sairaalassa, hänen vaimonsa päivysti vieressä ja jätti sen vuoksi sovitun mammografiakäynnin väliin. Vaikka en itse kokenut mitään stressiä, elimistöni on saattanut olla ylikierroksilla. Töitä tehdään juuri sen verran, mikä tuntuu hyvältä. Vielä ei ole tietoa, onko omegakuurilla positiivisia vaikutuksia. En minä silti miksikään oloneuvokseksi halua jäädä, vaan mielelläni selostaisin vielä vaikka kuinka monet olympialaiset. Vaimo aloitti syöpähoidot, ja ainakin toistaiseksi hänen tautinsa on saatu nujerrettua. KAKSI SYNTYMÄPÄIVÄÄ Nyt talvisena päivänä lähes kaksi vuotta aivoinfarktin jälkeen Kaj ajattelee, että hänellä on oikeastaan kaksi syntymäpäivää. Intohimo työhön on vienyt Kaj’ta pitkin maailmaa, ja kun hänen tyttärensä olivat pieniä, vaimo otti suurimman vastuun perheen hoitamisesta. Lääkäritkin kirjoittivat papereihin: perusterve mies ja määrittämätön aivoinfarkti. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 53. jo lääkäriltä tiedon, että hän on terve ja toipunut. Kaj’n aikuiset tyttäret asuvat perheineen ulkomailla, ja hän on halunnut korvata vaimolleen kaiken sen ymmärryksen ja huolenpidon, joita elämä urheiluselostajan vaimona on edellyttänyt. He kumpikin ovat jättäneet vakituiset päivätyönsä ja perustaneet yhteisen yrityksen. – Olen onnekas, sillä minulla on aina ollut työ ja vielä onnekkaampi siksi, että en ole ikinä joutunut pakottamaan itseäni töihin, vaan se on aina tuntunut rakkaalta harrastukselta ja elämäntavalta. Nyt hän on syönyt monta kuukautta päivittäin kalaöljyä, sillä omega-3-rasvoilla on todettu yhteyksiä aivojen hyvinvointiin. Alle kymmenen prosenttia aivoinfarktipotilaista toipuu täysin. Viime vuonna otetuissa testeissä kävi nimittäin ilmi, että vaikka kaikki muut elimistön rasvaja veriarvot olivat kunnossa, niin aivojen rasva-arvot olivat tapissa. Kieltenopettajaksi valmistunut Kaj ajautui heti opintojen jälkeen freelance-urheiluselostajaksi Yleisradiolle ja sai sieltä pian vakituisen pestin. Mistään ei voi tietää, olemmeko täällä vielä vuoden kuluttua. On mysteeri, miksi terveellisiä elämäntapoja kaikin puolin noudattava viisikymppinen mies sai aivoverenvuodon. Reilu puoli vuotta myöhemmin vaimolta löydettiin rintasyöpä. Kaj itse sen sijaan on saanut . Lääkärini osasi kuitenkin kääntää asian toisinpäin: entä jos syöpä olisi löytynyt samaan aikaan, kun minä olin juuri saanut aivoinfarktin ja kaikki olisi kaatunut päälle kerralla. Laskin, että olen viettänyt työn takia ulkomailla 5–6 vuotta tyttöjeni elämästä. Jo lapsena urheiluun ja etenkin sen seuraamiseen hurahtanut Kaj toimi Ylellä 27 vuotta pääasiassa ruotsinkielisenä urheilutoimittajana. Ennaltaehkäiseviä lääkkeitä hän joutuu syömään loppuelämänsä, ja kaksikielisenä hän toisinaan unohtelee sanoja, mutta muuten aivoinfarkti ei ole jättänyt jälkiä. Uudessa elämässäni olen siis vasta puolitoistavuotias. – Onhan mahdollista, että se johtui kovan työnteon aiheuttamasta stressistä. Näyttää siltä, että Kaj kuuluu tuohon vähemmistöön, joka selvisi säikähdyksellä
– Ajattelen, että ennen sairauksia elämäni oli todella hyvää, mutta nykyään se on vielä parempaa. Lisäksi niillä on tulehduksia estäviä vaikutuksia. Kasviksia, hedelmiä, kasviöljyjä, kalaa ja täysjyväviljaa sisältävästä ruokavaliosta saa aivoja suojaavia ravintoaineita. Parasta rasvaa aivoille ovat pehmeät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot, ja niitä aivojen tulisi saada päivittäin. Hyviä aivoruokia ovat muun muassa: y Kalat: lohi, silakka, makrilli, sardiini ja silli y Juoksevat öljyt: rypsi-, oliivi-, camelina-, pellava-, hampunsiemenja saksanpähkinäöljy y Pähkinät: saksanpähkinä, hasselpähkinä, manteli ja siemenet y Kasvikset: parsakaali, kukkakaali, selleri, tomaatti, kikherneet ja avokado y Marjat ja hedelmät: mustikka, mustaherukka, marja-aronia ja granaattiomena y Viljat: kokojyväruis ja tattari y Kananmuna y Vähärasvainen liha y Mausteet: kurkuma ja curry y Juomat: vihreä tee, kahvi ja kaakao Työn vähentäminen mahdollistaa muun muassa pariskunnan haaveen viettää talvikauden pääasiassa Espanjan lämmössä, jossa Kaj’n vaimo järjestää joogaja vaellusmatkoja. Lähde: Aivoliitto TEKSTI MIRJA AARNIO 54 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Jotta ne pysyvät kunnossa, hyvälaatuista ravintoa on saatava riittävästi. Tietynlainen ravinto ja terveelliset elämäntavat eivät yksistään vaikuta aivotoimintoihin, mutta ne vähentävät riskiä sairastua muun muassa aivoverenkiertohäiriöihin ja Alzheimerin tautiin. Vaikka suhde työhön onkin muuttunut, suurin muutos Kaj’n elämässä on tapahtunut tunteissa. Aivojen hyvinvoinnilla on merkitystä myös suoliston toiminnalle. Aivot tarvitsevat ravinnosta hyvänlaatuista rasvaa, joka suojaa ja eristää aivojen hermo soluja niin, että ne voivat toimia tehokkaasti. Värikkäissä kasvikunnan tuotteissa on hyvää tekeviä, härskiintymistä estäviä aineita eli antioksidantteja. Säännöllinen kalan syönti turvaa puolestaan aivoille välttämättömien omega-3rasvahappojen saannin. Kova, tyydyttynyt rasva voi ahtauttaa ja tukkia verisuonia niin aivoissa kuin sydämessäkin, ja pahimmillaan seurauksena on sydäntai aivoinfarkti. Erityisesti rasvaisessa kalassa, kuten lohessa, on runsaasti omega-3 -rasvahappoja, jotka voitelevat hermosolujen solukalvoja ja parantavat synapsien toimintaa. Jos minulle olisi käynyt huonommin ja olisin jäänyt letkuihin tai pyörätuoliin loppuelämäkseni, en tietenkään voisi sanoa näin. Koen, että olen syntynyt kultalusikka suussa, ja olen nöyrän kiitollinen kaikesta siitä, mitä olen saanut. K A N S S A K U L K I J A K A J K U N N A S Aivoissa on satojen kilometrien verisuonisto, jota hyvälaatuinen ruoka voi suojata A ivoissa on yhteensä 600 kilometriä pieniä veri suonia, ja ne ovat itsessään 60-prosenttisesti rasvaa. Sairastumiset ovat kuitenkin hyvin henkilökohtaisia. Terveellisellä ravitsemuksella on nykytiedon mukaan mahdollista pitää huolta paitsi aivojen, myös suoliston tulevaisuudesta. Esimerkiksi aivojen käynnistäessä stressireaktion, se ulottuu suolistoon asti. Joskus huonolaatuinen rasva voi hidastaa ja tukkia verenkiertoa ja tuottaa pieniä, huomaamattomia infarkteja, jotka voivat myöhemmin ilmetä esimerkiksi muistiongelmina tai -sairauksina
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Mielen harjoitusta Lähde: Aivoliitto T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 55
ca/ sud oku on Sun Mar 11 11: 38: 15 201 8 GM T. Enj oy! Puz zle 1 (H ard , diff icu lty rat ing 0.6 5) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Alla olevasta sanasta muodostuu uusi sana aina yhtä kirjainta muuttaen. ca/ sud oku on Sun Mar 11 11: 38: 33 201 8 GM T. ca/ sud oku on Sun Mar 11 11: 38: 29 201 8 GM T. VAIKEUSASTE: . VAIKEUSASTE: ??. Enjoy! Puz zle 1 (Ea sy, diff icu lty rat ing 0.3 1) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. P A I N A A P A I N I A P A I N I T S A I N I T S A N N I T S I N N I T S I N K I T T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 57. Enjoy! Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.49) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Sun Mar 11 11:38:29 2018 GMT. Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.31) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Sun Mar 11 11:38:15 2018 GMT. ??. Enj oy! Puz zle 1 (M edi um , diff icu lty rat ing 0.4 9) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Enj oy! K U U L A S P A L M U T K I L L U A M A/E R J A T Ratkaisu seuraavalla aukeamalla. Enjoy! Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.65) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Sun Mar 11 11:38:33 2018 GMT. VAIKEUSASTE: ?. ?. Muutettu kirjain on muutettu lopullisesti ja alimpana olevassa sanassa kaikki kirjaimet ovat vaihtuneet esimerkin mukaisesti. Mielen harjoitusta Sanatehtävä Sudoku K A R I JU N TU N EN Ylärivillä olevaa sanaa muutetaan alas mentäessä yksi kirjain kerrallaan.
RIKKI SÄILÖNTÄÄN YHTIÖSSÄ KATAJAKOSKI VALTIO SÄVEL COLLINS HANNU MAANANTAI TORSTAI LENDL RAKO LASKU ÖLJYVALTIO ELIN KOGLER VABIS PREPOSITIO SIENI LEINO KUKILLE VOI AIKAA FAZER RANNIKOLLA “VANHEMPI” KALIFI KERMA ww w.r istik ko tuu li.fi SATUAASI VESISSÄ PIAN TAJU LOOS ARMI MAURASEN NIMISIÄ ” ” KASVI APAJA FINNAIR ENNEN VIERAS KIRJAIN KUURNA JANOTA VÄLIMUOTOJA USKONTO 1 Sn [ C KIRJASTO ` Lähetä ratkaisusi 21.5.2018 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. NIMI OSOITE Ristikko 58 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA s 2 10 4 1 9 3 5 8 6 7 1 2 3 4 5 6 8 7 9 10 KUIN VESI. PAKKANEN KYKY NAURAVAISET ÄÄNI ILMAN APUA KIMMO PUOLIAPINA LAJI “1.1.” LANNOITTEET ” ” JOSKUS KYNTEEN HUNNI JAKELI ENNEN MUSIKAALI KUORI ASEISSA PUNERRUKSET HUIMA SUOSITTU RIITA LUUTA PEHMEÄMPIÄ SYVÄ JÄRNI JALKAAN KILPAILIJA ANKANPOIKANEN. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit
SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 35 34 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 8 Anna palautetta lehdestä ja voita! Paras juttu 1/2018 Lehden 1/2018 Paras juttu -äänestyksessä Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjan voitti Anna-Maija Horneman Oulusta. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Kutsumuksena rakkaus Valokuvaaja Johannes Romppanen koki kolme vuotta sitten oivalluksen, joka johti Rakkautta ilmassa -nimisen podcastin luomiseen. Arvontaan osallistumisen aika on 5.4.–21.5.2018. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Ristikkoja kryptovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . Onnea voittajalle! Yhteystietoja ei käytetä muuhun tarkoitukseen. 57) RISTIKON 1/2018 RATKAISU KRYPTON 1/2018 RATKAISU Tehtävien ratkaisut Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. Juttua kiiteltiin aitoudesta. Viime lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Johannes Romppasen Kanssakulkija-haastattelu. ”Auttaa varmasti monia ihmisiä jaksamaan omien ongelmiensa kanssa”, palautteessa kirjoitettiin. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 59. PALAUTUS 21.5.2018 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. TEKSTI SATU VÄISÄNEN KUVAT SAARA AUTERE J O H A N N E S R O M P P A N E N Kanssakulkija . Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! D A N T E O P I T U K A Ö S A B A A E L O S A C R E T O G R H D N L T O V E T V F B M Ö I N I S T Ä A J Y C Ä P L A A T U K A J U U T T A G E R E U L U I H U U O H V A K I O T A A R O S A I M P I K T E R V A T A C L E U T O U S L A E S R A T L Ä P Ä T A V U S T U S O Y A U S Y L I I U T R I O T T A T R A V E S S E L I M Ä L O T V A T S A L A A R A F R O I T A I T T U A R A M I R R I T A N I K A T A T S A L E A R U U H E T F R Y T Ä T T I S I T O J A T R I N G A A R A T U S U T I A T L O S O Y K S I O N K Y Y D I T O R H I L O R U T K M S O U L M I C K U T I K Ä V Ä T I J Ä S I L T T I T U O M E N K U K A T A R I E L U R I N A M I R R I L A S S A A S E E T O T S A T K E P L E R T E A T A T O S L O A U T O L U O N T O O T A V A P A J A T S O U K I T I T E T A N A D U O T O O L O A T N K I L T A S A N K A T I L O H E T K E T H I S O T O S A T O A A J O T S A O S K O P I O T L O S S I A I K O A A L M U E T S I N T E A K E T U U S T I A P E T S U U T U A S T O R L A P A R I K S A A R I V I E S K O A U O L L A U T T I S T I D I T S I I N T O I T S E L U K E A N I S R U I S N I I L O T K A S T E M E R I A L L U A N T I T I I T A N S A A T L I D T M H E R S I K U U L A S K U U L A T K U L L A T K U L M A T P U L M A T P U L M U T P A L M U T K I L L U A K I L J U A K I L J U T K A L J U T K A L J A T M A L J A T M A R J A T Yhteystietonsa jättäneiden kesken Tunne & Mieli arpoo Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjan (arvo 29 euroa). SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. Hän pyrkii myös tekemään tietoisia, rakkaudellisia tekoja. Omassa arjessaan hän opettelee armollisuutta muun muassa eläessään sairastelevan lapsen kanssa
Tämä maku on tuttu ja helppo. tulee tonnikalapurkista ”Saan raahattua sisälle kiukuttelevan ja väsyneen nelivuotiaan ja äitiin takiaisena ripustautuneen kaksivuotiaan. Molemmat lapset hiljenevät ja alkavat haarukoida ruokaa. Kun kastike alkaa kypsyä, olo alkaa helpottaa. Tonnikalapastan resepti tulee takaraivosta. Lapset roikkuvat jaloissa ja annostelen vedenkeittimeen vettä. Autuus laskeutuu pöydän ylle.” Jenni Räinä, Oulu TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Lohturuoka RESEPTI, TEKSTIT JA KUVA: ELINA YLITERVO 60 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Kuuma pasta lämmittää, maha täyttyy nopeasti. Sekoitan kastikkeen höyryävään pastaan, annostelen lautasille ja raastan päälle parmesaania
Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: tunnejamieli@mtkl.fi T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 61. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Lisää 1 dl kasvislientä ja paista seosta miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen pari minuuttia. Seoksen pitäisi olla kosteaa ja pehmeää. Kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja kuullota sipulia muutama minuutti. Keitä perunat ja pasta samassa kattilassa, noin 10 minuuttia. Tonnikala ei paljoa valmisteluja kaipaa, joten nopea kastike syntyy pastan ja perunoiden kiehuessa. Hienonna sipuli, valkosipuli ja lehtipersilja. Helpotus löytyy kulhollisesta pastaa, johon pilkotaan sekaan muutama peruna kylläisen olon varmistamiseksi. Lisää hienonnettu persilja ja kaprikset. 300 g perunoita 300 g pastaa 2 prk öljyyn säilöt tyä laadukasta tonnikalaa 1 sipuli 2 valkosipulin kynttä kourallinen lehti persiljaa 2 rkl oliiviöljyä 1 dl kasvislientä 3 rkl kapriksia parmesaania x Kuori perunat ja leikkaa pieniksi kuutioiksi, jotta ne ehtivät kypsyä pastan kanssa. x Lisää pasta ja perunat pannulle ja kuumenna koko ajan sekoittaen. Kuutioi kypsät perunat sopiviksi suupaloiksi ja lisää pannulle kastikkeen sekaan. tulee tonnikalapurkista K un ruuhkavuodet vetävät rähmälleen, hiilihydraatteja ei lasketa. Lisää sitten valkosipuli ja kuullota vielä pari minuuttia. Valuta tonnikala. x Valmista sillä aikaa kastike. Laadukkaan pastan pinta on karhea, jotta kastike tarttuu siihen hyvin. Lorauta annoksen päälle tilkka oliiviöljyä ja raasta runsaasti parmesaania. Tähän ruokaan sopii mainiosti myös edelliseltä aterialta yli jääneet perunat. Yksinkertaisen kastikkeen kanssa kannattaa satsata hyvään pastaan. Peruna-tonnikalapasta neljälle Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua. x Lisää tonnikala ja sekoita hyvin
Puhetyö vie Mikko Kalliolaa ympäri Suomea ja elämä on hektistä, mutta keittiössä on aikaa pysähtyä. Se on aikaa olla vain itsekseni. Mikko miettii, että Suomeenkin pitäisi saada hodarikärryjen sijaan nuudelikärryt. Nykyään Mikko valmistaa omin käsin thaimaalaisen currytahnan. Kun tiedossa oli pitkiä työmatkoja, jätti äiti pojille ruokarahaa Shellillä syömistä varten. Mikko itse haluaa kehittyä epäluulottomana ruuanlaittajana. Tämän jälkeen ei ollut paluuta entiseen. Paikallisessa kansallispuistossa, keskellä ei mitään, ovat nuudelikärryt. Eräänä vuonna 62 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Sitten se tapahtui. Ruuanlaitto muuttui pikku hiljaa yhä vaativammaksi ja lähemmäs alkuperäisiä raaka-aineita. Sen jälkeen Kallioiloilla on lusikoitu riistasta tehtyä lihakeittoa, jonka valmistaminen on alkanut liemestä. Katsoin kuvaa ja ajattelin, että tosi hienon näköinen, minä teen tuon. Seija kokkasi peruskotiruokia ja laittoi maustepippuria lihapulliin. Lasagnea valmistaessa hän mankeloi itse pastalevyt. Pojat asuivat äidillään. VILLEJÄ KOKEILUJA Mikko Kalliola ei pelkää haasteita. – Ensin käytin valmiita aineksia, sitten rupesin purkamaan niitä osiin ja tekemään niitä itse. TERIYAKILOHESTA EI OLLUT PALUUTA Mikko Kalliola muistelee ruuanlaittohistoriansa avainkokemusta. Mikon valitseman yhdistelmä on tulinen ja rikas. – Yksi tärkeä käänne oli se, kun naapuri soitti ja kysyi, otanko vastaan hänen kaatamansa hirven etuneljänneksen. Vanhemmat tekivät pitkiä päiviä, eikä perheen yhteisiä ruokailuhetkiä arjessa juurikaan ollut. Töikseen hän kiertää ympäri Suomea puhumassa kasvuyrityksille ”kuolleista heräämisestä”: siitä, että ihmiset uskaltaisivat astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Musta vyö grillauksessa T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Intohimoni: ruoka Mikkoon oli tarttunut ruuanlaiton kipinä. – Välillä vaimo vitsailee, että kun alan lauantaina puolenpäivän aikaan valmistaa ruokaa, niin se saattaa olla jo Putouksen aikaan valmista. Se oli joku pahuksen Glorian Ruoka ja Viini -lehti, jossa oli kuva tuoreista parsoista, joiden päällä oli mustilla seesaminsiemenillä päällystetty teriyakilohi. Asiakkaat saavat valita nuudeliliemeensä omat mausteensa. Kävimme välillä ravintoloissa syömässä. – Silloin ei lasketa työtunteja, aika ja paikka katoavat ympäriltä. Nuotiolla on sopiva hiillos, jossa äiti paistaa itse poimitut tatit voissa, valurautapannulla. Kun Mikko oli 13 -vuotias, hänen vanhempansa erosivat. Perheruokailut liittyivät usein juhlatilaisuuksiin. – Me säästettiin rahat ja ostettiin mieluummin lähikaupan tilille hienoja pihvejä ja kylmäsavulohta. Mikolle ruuanlaitto on intohimoa, pakoa arjesta. Vaahtosammuttimen kokoiset Mikko ja hänen pikkuveljensä Maku ovat olleet äidin kanssa mökillä tatteja poimimassa. Yläasteella hän valitsi kaikki valinnaiset kotitalouden kurssit. Mikon ollessa alle kouluikäinen heillä oli kotiapulainen. – Parhaat ruokamuistoni liittyvät tärkeisiin ihmisiin sekä monien aistien yhteisnautintoon, Mikko kertoo. Tässä on hyvä ja turvallista olla, äidin ja veljen kanssa, salaperäisessä syysillassa, herkkuruokaa lämpimän leivän päällä. Kaiken itse tekeminen alusta alkaen vie kuitenkin aikaa. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Mikko Kalliola, 40, on vaimonsa Annen sekä perheen lasten Veelan, Remun ja Manun kanssa Thaimaassa lomalla. – Olimme saavuttaneet vaimoni Annen kanssa kolmenkympin rajapyykin ja elimme pikkuporvarillista elämää Muuramessa. Taivaalliselta tuoksuvat sienet hän levittää leivän päälle ja kaataa mukeihin mehua. TEKSTI LAURA SILTALA KUVAT ANNE KALLIOLA K onneveden mökkimaisemissa varjot pimenevät. Haluttiin tehdä ruuanlaitosta juhlaa. Kuin ihmeen kaupalla Mikko onnistui tekemään samannäköisen annoksen, joka vielä maistuikin erittäin hyvältä. Eräänä vuonna Mikko aloitti grillauskauden maaliskuussa ja päätti tehdä kaikki kauden ruuat aamiaisista lähtien grillaten
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 63
– Ennen tuota kokeilua en tiennyt, että keitetyt kanamunat, piirakat ja leivätkin voi tehdä grillissä. Tunnelma on tärkeä. Ei haittaa, vaikka kalaa ei saada, kun lasten kanssa voidaan istua laiturilla ja nauttia hetkestä. Ruuanlaitto ja syöminen ovat Mikolle parhaimmillaan kokonaisvaltainen elämys. Kun lähdetään perheen kanssa metsäretkelle, pakataan isot eväät mukaan. Kun töitä on paljon, nämä ovat ne asiat, joista hän ensimmäisenä luopuu – vaikka ne ovat juuri niitä, jotka tuovat voimaa. Mikko on pitänyt kotipaikkakuntansa Muuramepäivillä burgerikoulua. Ruuanlaitto on tarjonnut minulle… turvallisen ympäristön epäonnistua ja onnistua sekä kokea erilaisia aistiiloja. Intohimon parissa voi hetkeksi unohtaa itsensä. Pöytä pitää kattaa ja koristella ruuan teeman mukaisesti, jotta makunautinto olisi optimaalinen. Ilman ruuanlaittoa… olisin laihempi. Mikko aloitti grillauskauden maaliskuussa ja päätti tehdä kaikki kauden ruuat aamiaisista lähtien grillaten. – Kun on muutaman kerran elämässään antautunut masennuksen vietäväksi, niin sitä alkaa tarkkailla itseään. Myös oikeanlainen musiikki on tärkeä. Hänen lempiruokansa vaihtuu vuodenaikojen ja mielialojen mukaan. – Thaimaassa Foodmarketissa maistelin eri ruokia, itkin ja söin, niin uskomattoman hyviä makuyhdistelmiä siellä oli. Taika on siinä, että se pitää pystyä pitämään yksinkertaisena ja mehukkaana. – Söimme munuaisia, maksaa ja sydäntä. 64 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Tai kun Mikko lähtee lasten kanssa kalaan, täyttyvät reput viinirypäleistä ja suolakekseistä. PYHÄ BURGER Mikko Kalliola on omien sanojensa mukaan fiilissyöjä. Tein siitä pitkällä keittoajalla italialaisen padan. Mikon intohimo ruokaan ja ruuanlaittoon on vaikuttanut perheen matkailuun. – Pelkkä ruoka ei riitä. Kalliolan perhe osallistui pari vuotta sitten Maikkarilla esitettyyn Keittiöelämää reality tv-sarjaan. PERUSASIOIDEN ÄÄRELLÄ Ruuanlaitto edustaa Mikolle myös arjen voimavaramittaria siinä missä lenkkeily, musiikin kuunteleminen ja lukeminenkin. Se on Mikolle pyhä asia. Ruuanlaitto indikoi minun elämässäni tasapainoa. Muut jonottivat grillillä, minä nautin omia eväitäni. – Nyt sen tietää lisäkseni 20 ihmistä. Burger. Nykyään heillä on sääntö, että reissussa Anne saa päättää minne mennään ja missä kohteissa vieraillaan, mutta Mikon vallassa on ruokapaikkojen etsiminen. He olivat ”se boheemi perhe, jossa isä kokkaa”. Intohimo merkitsee minulle… arkipakoa. – Täydellisen burgerin syöminen on lähes orgastinen kokemus. Seuraavana kesänä Mikko päätti ystävänsä kanssa tehdä kaikki ruuat sisäelimistä ja teurasjätteistä. Siellä hän paljasti osallistujille salaisen reseptinsä. Kun sanon itselleni, että nyt ei ole aikaa kuunnella musiikkia tai tehdä ruokaa, se on signaali siitä, että teen liikaa töitä. – Kun on aikaa kokkailla, on nupissa kaikki hyvin. Teini-iässä hän pakkasi reppuun eväät, kun lähti kavereiden kanssa rokkibändiä kuuntelemaan. Burgereihin kuuluu juurevaa musiikkia, esimerkiksi Muddy Watersin bluesia. Kun itsetarkkailu on kunnossa, työputken osaa katkaista tarpeeksi ajoissa. Eväillä on edelleen iso rooli Kalliolan perheessä. Häntä on muuten uskomattoman hyvää. Yksi asia on kuitenkin ylitse muiden. – Mikään ei ole niin hyvää kuin ottaa yöllä repusta äidin tekemää mehua ja makkara-kurkku-tomaatti-leipää esiin
Oma keho voimanlähteenä 4/2018 ilmestyy 2.8. Lehden aiheita ovat muun muassa mielenterveys, ihmissuhteet, itsensä kehittäminen ja henkinen kasvu, kouluja työhyvinvointi, ihmisten selviytymistarinat sekä hyvän mielen vinkit. Digitalisaatio ja mielen ilmiöt 6/2018 ilmestyy 5.12. Elinvoimaa rakkaudesta 2/2018 ilmestyy 5.4. Lehden ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2018 1/2018 ilmestyy 1.2. Lukijoita Tunne & Mieli -lehdellä on ympäri Suomen! Vuonna 2018 lehdellä on näkyvyyskampanja, jossa lehtiä lähetetään 24 kaupungin psykiatrian poliklinikoille. 5/2018 ilmestyy 4.10. Lehti on oiva paikka näkyä silloin, kun haluat tavoittaa hyvinvoinnista kiinnostuneen kohderyhmän. Miten saan elämäni virran soljumaan. Erilaisia perheitä, monenlaisia elämiä MESSUNUMERO Soita ja kysy lisää: Ilmoitusmyynti Satu Martikainen, Oy MTKL Vireä Mieli Ab satu.martikainen@mtkl.fi, puh. Ravitsemus mielen hyvinvoinnin tukena 3/2018 ilmestyy 7.6. 045 173 5102 HALUATKO NÄKYVYYTTÄ. TUNNE & MIELI on lehti jokaiselle mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneelle. Tunne & Mieltä julkaisee Mielenterveyden keskusliitto. Lisäksi jokaisessa numerossa on vaihtuva terveydenhuollon asiantuntijaryhmä, jonka työpaikoille lehteä lähetetään. T U N N E & M I E L I L E H D E S S Ä
HANNA KOSKELA Minun arkeni Luonnon rauha on tärkeää Hanna Koskelalle. Päivä koostuu kodin askareista, ruuanlaitosta, siivoamisesta, pyykkäämisestä. Minä suunnittelen viikon ruokailut ja teen kauppalistat. Tällä hetkellä olen äitiyslomalla. Arkinen haasteeni on opettaa lapsia huolehtimaan paremmin tavaroistaan ja osallistumaan kotitöihin. Ruuanlaitto on mieluisin kotityöni. Pyrin pitämään kiinni säännöllisestä unija ruokailurytmistä. Leikit leviävät helposti huoneesta toiseen, mutta on vaikea löytää leikkien siivoojaa. Onko sinulla joitakin rutiineja. Elvyn luonnon rauhassa. Itsekin tappelin lapsena paljon sisarusteni kanssa, mutta en osannut aavistaa kuinka ärsyttävältä se vanhemmista saattaa tuntua. Lasten opastus on tärkeää, mutta huomaan noukkivani lasten tavaroita lattialta, enkä aina jaksa asiasta edes huomauttaa. Sehän on ihan normaalia kasvuun kuuluvaa, mutta sen seuraaminen ja tilanteiden selvittely vie minulta voimia. Jos elämä tuntuu liian kiireiseltä, mieti, miten voisit tehdä toisin. Olen Hanna Koskela, 36-vuotias luokanopettaja. Keskity sinulle tärkeimpiin ihmisiin sekä niihin asioihin, jotka lisäävät hyvinvointiasi. Pyrin tekemään päivisin suurimman osan kotitöistä, jotta iltaisin jää aikaa harrastuksiin ja oleiluun. Illalla perheellämme on jonkin verran harrastuksia. Nautin arjen levollisista hetkistä, jolloin kenelläkään ei ole kiire mihinkään, ollaan vain kotona. Lasten mentyä nukkumaan syömme mieheni kanssa kahdestaan pienen iltapalan ja usein keitämme vielä kahvit. Iloitsen lapsistani ja siitä, että saan olla läsnä heidän elämässään. Arjessani on parasta omien lasten kasvun seuraaminen ja heidän kanssaan seurustelu. Aviomies menee töihin ja kaksi koululaista kouluun. Välillä luemme kirjoja, teemme palapelejä, katsomme videoita ja pelaamme tietokoneella. Aamuni alkaa puolivuotiasta ja nelivuotiasta hoitaessa sekä aamiaisen laitolla muulle perheelle. Leipomisesta tykkään myös tosi paljon. Se on osoittautunut tärkeäksi, kun perheessä on pieniä lapsia. 66 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8. Mikä on tällä hetkellä ajankohtainen, arkinen ongelmasi. Asun Oulussa aviomiehen ja neljän lapsemme kanssa. Tavallinen elämä on parasta TEKSTI AULIKKI ALAKANGAS KUVAT HANNA KOSKELAN KOTIALBUMI Minkälainen on tavallinen arkipäiväsi. Koetan olla kartalla myös lasten kaverikuvioista ja kouluasioista. Ne hetket ovat minulle tärkeitä. Tämä toimii meillä hyvin. Mikä arjessa on parasta. Saan voimaa hiljaisuudesta ja minulla on voimakas tarve päästä pois kaupungin hulinasta ja ärsyketulvasta. Hän nauttii myös siitä, että saa olla läsnä lastensa elämässä. Rupattelemme päivän tapahtumista. Ostokset tekee meillä se, joka ehtii ja jaksaa. Toinen haastava asia on lasten nahistelu keskenään. Mikä on hyvän arjen vinkkisi Tunne & Mieli lehden lukijoille. Tuntuu hyvältä jutella ilman, että joku keskeyttää. Nautin, kun pöydässä on terveellistä ja edullista perusruokaa ja kun ruokahävikkiä ei tule. Isompien lasten tullessa koulusta teen heidän kanssaan läksyt. Pyri poistamaan turhat asiat ja liika suorittaminen
itselleni lahjaksi Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Teen osoitteenmuutoksen Tunne & Mieli kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielenterveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmissuhteista ja henkisestä kasvusta. Lehden perussisältöä ovat selviytymistarinat, tietojutut ja hyvän mielen vinkit. LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. julkaisemalla laadukkaita sisältöjä, jotka käsittelevät ratkaisukeskeisesti erilaisia mielen ilmiöitä . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Emme luovuta tietojasi muille tahoille. Saamme lähettää sinulle tietoja Tunne ja Mieli –lehden uusista tarjouksista. Lehden toiminta tukee liiton mielenterveystyötä: . tarjoamalla työmahdollisuuksia muun muassa mielenterveyskuntoutujille ja eläkeläisille . Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. purkamalla mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa . edistämällä mielenterveydestä käytävää faktapohjaista keskustelua . Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Tilaaja Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Maksaja (jos eri kuin tilaaja) Etunimi Sukunimi . Kuponki on voimassa 31.5.2018 saakka. ohjaamalla liitolle vuokraja hallintomaksuja sekä lehden toiminnasta mahdollisesti saatavan tuoton Mielenterveyden keskusliitto on vuonna 1971 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä etuja yhteis kunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toimintamme tukee mielenterveystyötä Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Puh. Tilaan Tunne & Mieli -lehden Edullisena kestotilauksena 4 numeroa (puoli vuotta + yksi ylimääräinen numero) 35 euroa, joka sisältää vuoden lopussa postitettavan seinäkalenterin. Tilaajalla on kuluttajasuojalain mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. (09) 565 7730 www.mtkl.fi Kustantaja Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) Tilaajapalvelu Puh (09) 85668349 tilaajapalvelu@mtkl.fi Päätoimittaja Sirkku Immonen sirkku.immonen@mtkl.fi Tuottaja Aino Heikkonen aino.heikkonen@mtkl.fi 050 407 5448 Ilmoitusmyynti Satu Martikainen 045 173 5102 Ilmoitusaineistot aineisto@vitale.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay Painopaikka Forssaprint Painosmäärä 8 000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen Tunne & Mielen julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto
Ikääntynyt, koetko turvattomuutta, pelkäätkö. Meitä voit seurata myös facebookissa, twitterissä ja instagramissa Etelän-SYLI ry #etelänsyli @etelansyli – Jos sairastat syömishäiriötä tai olet huolissasi syömisestäsi – Jos epäilet läheisesi sairastavan syömishäiriötä – Jos tarvitset tietoa hoitopaikoista ja avun saamisesta – Jos kaipaat vertaistuellista apua ja tukea arjessa selviytymiseen YHTEYSTIEDOT: Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki 040 535 1626 / 045 841 6853, info@etelansyli.fi Toimintaa tukee Veikkaus. Kirjaja leffalippupalkinnot arvotaan yhteystietonsa jättäneiden kesken huhtikuussa, ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.. Joudutko antamaan rahaa vastoin tahtoasi. Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Mahdollisuus kuntoutua niemikoti.fi Etelän-SYLI ry on matalan kynnyksen yhdistys, joka tarjoaa vertaistuellista apua ja tukea syömishäiriötä sairastaville, läheisille sekä sairastavia kohtaaville ammattilaisille. Ota rohkeasti yhteyttä: Tutustu toimintaamme osoitteessa www.etelansyli.fi. www.suvantory.fi teille, jotka vastasitte lukijatutkimukseemme! Sen avulla voimme tehdä lehdestämme entistä paremman. 0800-06776 Maksuton SUVANTO-LINJA Soita, älä jää yksin kaltoin kohtelun, väkivallan tai taloudellisen hyväksikäytön kanssa. vastaa TI ja TO klo 12–16