Tanssi tukee koululaisten oppimista KANSSAKULKIJA Hana pääsi yli itsetuhoisista ajatuksista HYVÄN MIELEN VINKKI Vireystilan säätö on herkkää tasapainoilua 2 / 2 1 9 Luovuus virkoaa, kun kierrokset OLAVI UUSIVIRTA laskevat Aivot täytyy ensin tyhjentää, jotta ne voivat täyttyä uusista ideoista LUOVUUS EKSTRA. L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A MITÄ UUTTA
Lahjoita 10 euroa mielenterveystyöhön! Soita 0600 14455 Kiitos tuestasi! Palvelun hinta 10,26€/puh (+pvm/mpm), josta lahjoituksen kohteelle jää 9,34€/puh Mielenterveyden keskusliiton rahankeräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro Rahankeräyslupa RA-2018-173. Keräysaika: 1.4.2018–31.3.2020 koko maassa lukuunottamatta Ahvenanmaata.
Tämän lehden tekijät K uv at : 1 M ik a Po lla ri , 2 Pe tr i A ho , 3, A nt ti Vo ut ila in en MARJAANA TUNTURI toimittaja 3 4 2 1 ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja ANNA-KAISA PITKÄNEN toimittaja LAURA SILTALA toimittaja SARI SAKALA toimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja MIRJA AARNIO toimittaja SAARA AUTERE valokuvaaja AINO HEIKKONEN tuottaja ATTE KALKE ulkoasu ELLA KIVINIEMI valokuvaaja PAULIINA LINDELL kuvittaja MERI NYKÄNEN päätoimittaja EEVA ANUNDI valokuvaaja T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 3. Kahvikupin ääressä oli todella mukavaa jutella. Olen mieleltäni ikinuori – ainakin luulen niin – ja päätin ottaa henkilökohtaisen elämäntarinani mukaan kuvaustilanteeseen. Jää rikkoutui heti alkuun, kun kysyin kuin ohimennen, että mikä diagnoosi sinulla on ja jaoimme kokemuksiamme. Kuvaukset olivat hauskaa hommaa. Ihailen, kuinka avoimesti ja luontevasti Hana kertoi elämästään sekä raskaista vaiheistaan ja kuinka hän haluaa tarinallaan auttaa muita nuoria. Enkä ole aiemmin tavannut ihmistä, joka kantaa tyttöystävänsä maitohampaita itse tekemässään korussa mukana! Hana Sädevaaran haastattelu sivulta 30 alkaen. Eevan kanssa juttu lensi, ja sääkin oli hyvä. HANA SÄDEVAARA HAASTATELTAVA Aluksi jännitti hieman, mutta kun tapasin Mirjan ja menimme minulle tuttuun kahvilaan, olo helpottui paljon. Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. Molemmat ovat mahtavia ammattilaisia, ja heidän kanssaan oli kiva tehdä yhteistyötä. Hanasta paistoi valo ja luottamus tulevaisuuteen. Hanasta jäi vaikutelma, että hän pystyy hymyilemään itselleen. Vaikka puhuimme vaikeista asioista, Mirja sai oloni tuntemaan todella kotoisaksi, ja myös tuttu ympäristö auttoi siinä. MIRJA AARNIO JUTUN KIRJOITTAJA Tapasin Hanan keväisenä helmikuun perjantaina Helsingin keskustassa, joka oli herännyt eloon pitkän talven jälkeen ja täyttynyt auringosta nauttivista ihmisistä. EEVA ANUNDI VALOKUVAAJA Odotin Hanan kuvausta innoissani, sillä ajattelin jo etukäteen, että meillä varmasti synkkaa hyvin. Vietimme Lasipalatsin kahvilassa hyväntuulisen haastattelutuokion
Olavi Uusivirta, s. Jos olisimme hetken aikaa paikoillamme, havaitsisimme ihmeen arkisissa asioissa, vaikka puiden oksissa. 10–15 S I S Ä L L Y S 2 / 2 1 9
29 Kolumni: Jenny Lehtinen Onko töissä lupa uupua. Kuvan tekeminen ja kuvasta keskusteleminen auttavat tunnistamaan tunteita, joihin sanat eivät ylety. Psykologi Mikael Saarinen muistuttaa, että vireyttä voi ostaa velaksi. 36 Virity! Väsähtänyttä mieltä ja kehoa on hyvä huoltaa harjoituksin päivän mittaan. 66 Minun arkeni: Sari Väntänen Kaksi kuppia kahvia ja päivän lehti käynnistävät päivän M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 Olavi Uusivirta Luovuuden kipinät syttyvät varoittamatta Muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta näkee luovan tilan herkkyytenä ja pysähtymisenä. Hän pohtii, että liika yrittäminen, pakottaminen ja pelko estävät luovaa ajattelua. Nuorena itsemurhaa yrittänyt Hana tahtoo tukea ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman kuin hän itse. 38 Mieli & tieto Kuva kuljettaa tunteisiin Taiteen tohtori, kuvataideterapeutti ja psykoterapeutti Mimmu Rankanen työskentelee sekä tutkijana, opettajana että kuvataideterapeuttina. Molemmat ovat käsitelleet kokemuksiaan klovnerian avulla. Se tarkoittaa sitä, että hän yrittää aktivoida ihmisiä luomaan uutta. 42 Tutkittua tietoa terveydestä 54 Harrastuksena häpeä Inka Valima samaan aikaan sekä pakenee itseään että kohtaa itsensä standup-lavoilla. 8 Ihmisaivot on luotu oppimaan 16 Tyhjä pää laittaa luovuuden töihin Jotta aivot voisivat täyttyä uusista ideoista, ne täytyy ensin tyhjentää. 22 Helena Leminen & Roosa Hannikainen Klovneriaa pakko-oireista Ystävykset Helena Leminen ja Roosa Hannikainen tietävät, miltä tuntuu, kun pakkoajatukset täyttävät mielen. Vireystilan säätely on herkkää tasapainoilua. 26 Uuden kehittäjä kysyy rohkeasti miksi ja miten Anssi Tuulenmäki on nimittänyt itsensä yli-innovaatioaktivistiksi. Esimerkiksi Britanniassa kuvataideterapia on virallinen hoitomuoto skitsofreniassa. 30 54 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. 30 Hana Sädevaara Vailla pelkoa Piirtämisestä ja luovasta tekemisestä pitävä Hana Sädevaara on yrittänyt opiskella luovilla aloilla, mutta hänen unelma-ammattinsa liittyy muiden auttamiseen. Koska ärsykkeiden ja älylaitteiden täyttämässä arjessa tyhjyys tuntuu tylsyydeltä, luovuutemme ei pääse valloilleen. Paikallaan oleminen avaa sen sijaan näkemään ihmeitä arkisissakin asioissa.. Kolmekymppiselle koomikolle muiden nauru tuo tunnecocktailin, jota ei saa mistään muualta
K U VA : SH U T TE R ST O C K TEKSTI AINO HEIKKONEN 6 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Suosituksen luomiseen osallistunut tanssitaiteen tohtori Isto Turpeinen sanoo, että tanssin merkityksen kouluissa voi nähdä kahdella tapaa. Hän on tutkijana ollut mukana erityistä tukea tarvitsevien lasten 1. luokalla sekä tavanomaisessa opetuksessa että tanssitunneilla, joita hän veti yhden syksyn aikana lapsille 30 kappaletta. Turpeinen kertoo esimerkin. Turpeisen mukaan kehollinen toiminta kannattaisi tuoda mukaan opetukseen jo alkutaipaleella, esikoulussa sekä ensimmäisellä ja toisella luokalla, jolloin opitaan perustaitoja. Näin suositellaan Tanssi liikuttaa -toimenpidesuosituksessa, joka on suunnattu sekä poliittisille päättäjille että opetusalalla työskenteleville. Kehollinen ilmaisu ryhmässä onkin tutkimuksessa mukana olleiden opettajien mukaan vahvistanut oppilaiden itsevarmuutta ja yhteishenkeä – ja tämän koetaan heijastuvan myös muuhun koulunkäyntiin. Tanssi voi tukea koululaisia sekä oppijoina että ihmisinä T anssi tulee ottaa kunnolla osaksi koulujen arkea. Toisaalta se liittyy eri aineiden oppimiseen. Taustalla on kuitenkin ihminen, joka on kehollinen kokonaisuus tässä ja nyt, Turpeinen pohtii. Tutkimustietoon perustuva suositus on tehty Taideyliopiston Arts equal -tutkimushankkeessa. – Kouluhan on elämää varten. Esimerkiksi matematiikan opetuksessa tanssilliset harjoitukset voivat auttaa oppimaan vaikkapa avaruudellista hahmottamista. Erityistä tukea saavien luokalla se ei ole itsestäänselvyys, Turpeinen sanoo. Siksi hän painottaakin tanssin inhimillistä puolta: tanssiminen ja kehollinen ilmaisu voivat vahvistaa oppilaiden käsitystä sekä itsestä että muista. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Turpeisella on pitkä kokemus sekä tanssin tutkimuksesta että käytännön opetuksesta, ja hän on tullut tunnetuksi erityisesti työstä poikien ja miesten tanssinopetuksessa. Siksi tanssin viemisessä kouluihin nähdään mahdollisuuksia myös lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Hän sanoo, että vaikka taiteen perusopetuksessa erilliset ryhmät eri sukupuolille ovat tietyssä kehitysvaiheessa tarpeellisia, peruskoulussa tanssi on kaikille yhteistä. – Erityisopettaja oli hämmästynyt siitä, että kaikki oppilaat oppivat lukemaan ennen joulua. Tämä taas voi lisätä merkityksellisyyden kokemuksia ja vähentää kyynisyyttä koulua kohtaan. Taidot ja tiedot, joita sieltä haetaan, ovat tärkeä osa yhteiskunnassa olemistamme
Aktiivisuutta ja unta seurattiin hyvinvointirannekkeilla, ja apuna oli myös mobiilisovelluksia. Sen lehtiperheeseen kuuluu esimerkiksi työhyvinvoinnin erikoislehti Työ Terveys Turvallisuus. Taukojumpan hyödyt ovat Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan moninaisia: sen ansiosta ihmiset kokevat esimerkiksi työstä palautumisen tehostuvan, tarmokkuuden lisääntyvän sekä tukija liikunta e linten rasituksen ja kipujen ja väsymyksen vähenevän. Tunne & Mielen sisällöt säilyvät entisellään. Sovelluksen käyttöä edisti työyhteisön kaikkien jäsenien osallistuminen taukoliikuntaan, taukoihin rohkaiseminen ja liikunnan pitäminen esillä työpaikalla. Näin todetaan Työterveyslaitoksen, Arts Equal -tutkimushankkeen ja Taiteen edistämiskeskuksen yhteisessä Taidetoiminnan taloudellisten vaikutusten arviointi työyhteisöissä -julkaisussa. Olen innoissani päästessäni kehittämään ja tekemään lukijoille tällaista ainutlaatuista lehteä, Nykänen sanoo Mielenterveyden keskusliiton tiedotteessa. Esimerkkilaskelmassa taidetoiminnasta kertyy kustannuksia 15 000 euron edestä. VALMENNUS AUTTOI OPISKELIJOITA Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kehittänyt hyvinvointivalmennuksen mallin ammattikoulussa opiskelevien elämäntapojen, elämänhallinnan ja sosiaalisen osallistumisen tueksi. Hän on toimittaja, tuottaja ja kouluttaja, joka on aiemmin tuottanut esimerkiksi ekologisen elämäntavan Huili-lehteä sekä Yrittäjänainen-lehteä. Huhtikuusta alkaen lehteä julkaisee Suomen ammattimedia SUOMA Oy, joka on kotimaisen erikoisaikakauslehtien pienkustantamon Kempulssi Oy:n tytäryhtiö. Kuvitteellisen esimerkin avulla kirjoittajat laskevat, että taidetoiminnan järjestäminen maksaa rahassa itsensä takaisin, jos sairauspoissaolojen kustannuksista saadaan 8,9 prosentin säästö. Tutkimuksessa apuna oli taukoliikuntasovellus, jossa hälytys muistutti liikuntataukojen pitämisestä ja 2–3 minuutin mittaiset liikkeet pystyi katsomaan videolta. Siksi taidetoiminta voikin vähentää sairauspoissaoloja. Lue lisää: www.jamk.fi/digivalkku Miten olisi jumpan mittainen tauko. Sairauspoissaolojen vähenemisen lisäksi taidetoiminnalla voi työpaikoilla olla myönteisiä vaikutuksia luovaan ongelmanratkaisuun, uusien työtapojen kehittämiseen, ilmapiiriin, yhteistyöhön ja johtamiseen. Sovellus oli hyvä apuri istumisen vähentämiseen ja työn tehokkaaseen tauottamiseen. – Tunne & Mieli -lehdessä yhdistyvät laadukas journalismi ja tärkeä tehtävä: mielenterveyden edistäminen ja mielen ilmiöistä avoimesti puhuminen. K U VA : SU SA N N A K EK K O N EN 2–3 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 7. Tutkimustietoon nojaten kirjoittajat pohtivat, että taidetoiminnan avulla on mahdollista lisätä työhyvinvointia, elinvoimaisuutta ja energisyyttä ja vähentää esimerkiksi masennus-, uupumusja stressioireita. Tavoitteita asetettiin esimerkiksi liikuntaan, ruokavalioon, rentoutumiseen, uneen ja sosiaaliseen osallistumiseen. Tunne & Mieli -lehdelle uusi kustantaja ja päätoimittaja Tunne & Mieli -lehden kustantaja vaihtuu. Taidetoiminnan taloudellinen arviointi työyhteisöissä -raportin löydät osoitteesta www.julkari.fi. Taidetta työpaikoille, hyvinvointia henkilöstölle T aidetta voi hyödyntää työelämässä – ja sen käyttämisen suurimmat mahdollisuudet piilevät tavallisilla työpaikoilla. Nykyinen julkaisija Mielenterveyden keskusliitto jatkaa lehden omistajana ja saa osan lehden tilaustuotoista. Jatkossa sisällöntuotantoa luotsaa päätoimittajaksi helmikuussa 2019 valittu Meri Nykänen, 43. Ammattikorkeakoulun tiedotteen mukaan osallistujat kokivat, että näistä oli apua hyvinvoinnin edistämisessä, ja valmennuksella oli myönteisiä seurauksia
Ihmisaivot on luotu oppimaan Yhteinen toimintatuokio – laulaminen, satujumppa – tahdistaa lasten toiminnassa toisen lapsen auttamisen, leikkiin kutsumisen ja rohkaisun. Kun opittavana on paljon uutta, sitä ei kannata tunkea yhtä aikaa työmuistiin, vaan opittava asia kannattaa pilkkoa osiin. Käsillä tekeminen, esimerkiksi neulominen, auttaa myönteisen tunnetilan löytymisessä. Mainio toteutus on Liikkuva koulu -ohjelma, joka tuo liikettä kaikille oppijoille koulupäivän aikana. 1 Kätemme sisältävät osan älykkyydestämme, sillä oppiminen tapahtuu usein käsiemme kautta. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA Musiikilla on myönteinen vaikutus. Laulaminen ja lukeminen ovat tehokkaimmat tavat oppia kieltä. Kaikki aivojen käyttämä energia tulee ravinnosta verenkierron välityksellä. N äin aivot oppivat -kirjassa kasvatustieteen professori Minna Huotilainen avaa mielenkiintoisesti oppimisen maailmaa aivotutkimuksen näkökulmasta. Tietojen ja taitojen oppimista tapahtuu kävellessä, liikkuessa, lukiessa, vuorovaikutuksessa – ei pelkästään koulussa tai tenttikirjan äärellä. Oppiminen alkaa jo sikiövaiheessa ennen syntymää ja jatkuu vanhuusiälle asti. Aivot tarvitsevat sopivasti haasteita pysyäkseen elinvoimaisina ja kehittyäkseen läpi ihmisen elämänkaaren. Yksi kirjan esimerkki on teini-ikäisten tutkimus, jossa lisätty liikunta kohensi keskittymiskykyä ja toi helpotusta tarkkaavaisuuden ongelmiin. 3 Kolme ajatusta oppimisesta Nokkelaa työmuistin käyttöä on esimerkiksi se, että suojelemme itseämme keskeytyksiltä ja monen asian yhtä aikaa tekemiseltä. Uusi tieto siirtyy unessa aivokuorelle, ja sieltä se tallentuu aiemmin opitun tiedon luo. Ikäihmisillä se aktivoi muistitoimintoja ja ylläpitää aivoterveyttä. Kirjassa Huotilainen nostaa esille monipuolisen ravinnon ja unen merkityksen. On tärkeää tarjota aivoille, keholle sekä mielelle virikettä ja liikettä joka elämänvaiheessa. Nuorilla musiikki auttaa tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisussa. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Minna Huotilainen: Näin aivot oppivat (PS-Kustannus 2019) Huotilaisen mukaan urheilu ja arkiliikunta vaikuttavat oppimiskykyyn, aivojen muistikeskusten toimintaan ja keskittymiskykyyn. Käsillä siirrämme asioita, kosketamme, naputtelemme näppäimiä. 2 8 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Aivot pyrkivät automatisoimaan opittua, mutta ovat hyvin joustavat ja oppivaiset uudelle. Kirjassa edetään pitkin ihmisen elämänkaaren läpi tapahtuvaa oppimisja kehityspolkua. Taitomuistia on kyky tehdä asioita, kuten oven avaaminen, virkkaaminen, ruoanlaitto tai pyörällä ajaminen. Huotilainen kannustaa lukijaa uskomaan ihmisen elinikäisiin mahdollisuuksiin kehittyä, innostua ja oppia uutta. Huotilaisen ajatus on, että aivojen näkökulmasta ihminen oppii koko ajan. Unen aikana aivot järjestävät, valikoivat ja siirtävät tietoa pitkäkestoiseen muistiin. Kirjan keskeinen johtolanka on aivojen muovautuvuuskyky: aivot ovat muovautuva alusta, ja niiden taidot kehittyvät tekemällä, kokeilemalla, toistamalla ja yhdistelemällä asioita
Kukin pääluku jakautuu lyhyisiin pohdiskeleviin kirjoituksiin. Kotvimalla parempi K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Sisu ja arkipäivän taika käyttöön laajemmin Arkipäivän taikaa, taitoa kohdata muutos, kestävyyttä, kykyä palautua ja toipua vastoinkäymisistä – tässä erilaisia resilienssin määritelmiä ja ominaisuuksia. Vääjääminen taas on kotvimisen ikävämpi sisarilmiö: välttelyä, hidastelua ja viivyttelyä silloin, kun jokin asia tuntuu ylivoimaiselta. Tutkijana Poijula käyttää runsaasti tilaa resilienssin hahmotteluun. Soili Poijula: Resilienssi – muutoksen kohtaamisen taito (Kirjapaja 2018) Jenny Kangasvuo, Jonna Pulkkinen & Katri Rauanjoki: Kotvimisen vallankumous (Karisto 2018) Koti on tunnetila Kaikki se, mikä vaikuttaa hyvinvointiimme, vaikuttaa myös kotielämään. Kuvaileva kirjoitustyyli maalaa vahvoja mielikuvia. Silti asiat sujuvat. Poijula kirjoittaa, että tietokirjassa olisi helpottavaa voida kertoa yksi totuus, luoda mutkaton kuva ilmiöstä. Puhtaan joutenolon aikana ei todellakaan tarvitse tehdä mitään. He käsittelevät ilmiötä sekä historiallisesti että nyky-yhteiskunnassa. Näillä kaikilla resilienssin tasoilla Poijula liikkuu. Psykologi, psykoterapeutti ja tutkija Soili Poijula tuo ilmi kirjassaan Resilienssi – muutoksen kohtaamisen taito (Kirjapaja 2018), että resilienssi ei ole vain yksilön ominaisuus. Tutkimukseen perustuvia malleja resilienssin vahvistamisesta on käytettävissä. Karlsson katsoo kotia kolmesta näkökulmasta: aistien, toimivuuden sekä rakkauden ja unelmien kautta. Tämä on kantava ajatus Sara Karlssonin kirjassa Asioita jotka tekevät kodin (Otava 2019). Hän lähestyykin kodin rakentamista ihmisen tarpeista ja haaveista käsin, ei siis vaikkapa kotiin haalittavista tavaroista tai kuvankauniista sisustuskuvista. Esimerkiksi Suomen selviytymistä toisesta maailmansodasta pidetään resilienssin ilmentymänä. Resilienssiä ja sen vahvistamisen menetelmiä koskevaa tietoa on kuitenkin joka lähtöön. Teksti perustuu pitkälti Karlssonin omiin kokemuksiin ja ajatuksiin, mutta harkiten ja punniten. Hän käy myös läpi resilienssin tutkimusta sekä yhteyttä stressiin, traumaattisiin tapahtumiin ja suruun. Tietotyössä kotvimiselle olisi hyvä olla tilaa, sillä luovuus kukkii joutilaissa hetkissä. Poijula toivoo, että niitä hyödynnettäisiin nykyistä laajemmin. Kirjassa puhutaan kotvimisesta vastavoimana muun muassa kiireelle, puristaville aikatauluille, sitten kun -ajatuksille ja epärealistisille mielikuville. K U VA : SH U T TE R ST O C K Entä, jos tärkeä osa tekemistämme ja olemistamme onkin kotviminen. Resilienssin ydintä on kyky suuntautua uudelleen, olipa kyse sitten yksilöstä, perheestä tai isommasta yhteisöstä. On tärkeä ymmärtää, että käsitteelle ei ole yhtä laajasti hyväksyttyä määritelmää, vaan kyse on monipuolisesta sateenvarjokäsitteestä. Kirjoittajat ovat poimineet suomen kielestä oivaltavasti vanhat sanat ja päivittäneet ne nykypäivään. Sara Karlsson: Asioita jotka tekevät kodin (Otava 2019) T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 9. Opettaja, kirjailija Katri Rauanjoki, tietokirjailija, toimittaja Jonna Pulkkinen ja kulttuuriantropologi, kirjailija Jenny Kangasvuo määrittelevät teoksessaan Kotvimisen vallankumous (Karisto 2018) kotvimisen olevan sen myöntämistä, että työ ei jonakin hetkenä voi edistyä syystä tai toisesta. Siis tuumailu, työn laskeminen pois käsistä, odottaminen. Kodin tekemistä käsittelevässä kirjassa ei ole yhtään valokuvaa, mikä on virkistävää. Oivallus onkin siinä, että kotoisuus on tunnetila. Kotvimisen vallankumous (Karisto 2018), s. 169. Materiaalit, värit, valo ja toimivat tilat voivat tukea sitä. Suomessa ominaisuutta tosin on tavattu kutsua tuttavallisemmin sisuksi. Vallankumouksellista on ottaa haltuun valta omasta elämästä itselle ja tavoitella ihmisen rytmissä toimivaa yhteiskuntaa. Kotviminen voi myös kirkastaa sitä, mikä on tärkeää ja mikä vain ikävä velvollisuus
Kanssakulkija O L A V I U U S I V I R T A 10 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
Paikallaan oleminen avaa sen sijaan näkemään ihmeitä arkisissakin asioissa. Muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta näkee luovan tilan herkkyytenä ja pysähtymisenä. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT SAARA AUTERE Luovuuden kipinät syttyvät varoittamatta T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 11. Hän pohtii, että liika yrittäminen, pakottaminen ja pelko estävät luovaa ajattelua
– Ensimmäisessä bändiviritelmässä soitti 4–5 vuotta vanhempi basisti ja kitaristi, ja mä olin rumpalina 10-vuotiaana. On ollut liian hektinen ajanjakso elämässä, ja koko aivokapasiteetti on mennyt selviytymiseen, Olavi kertoo. Omassa elämässään hän on löytänyt uskon ja luottamuksen tekemiseensä. Työhön on mahdotonta sommitella säännöllistä elämänrytmiä. Itseluottamusta Olavi on saanut siitä, että hän on tullut nähdyksi sellaisena kuin on. – Aina, kun tulee sellaista tummamielisyyttä ja apaattisuuden tai turtuneisuuden tunnelmia, niin yleensä se palaa tuttuun tarkistuslistaan: Oletko nukkunut, liikkunut ja syönyt tarpeeksi. Musiikki ei ole Olavin ainut tapa toteuttaa itseään, sillä hän on myös näyttelijä. Koko päivä tähtää illalla tapahtuvaan huipennukseen, jossa kaikki lataus purkautuu ja jäljelle jää vain tyhjyys. Ensimmäisen oman levynsä hän julkaisi vuonna 2003, parikymppisenä. Kun kierrokset alkoivat laskea, myös luovuus alkoi virota. Seuraavana päivänä kaikki alkaa alusta: heräät hotellilla liian aikaisin, kahmaiset aamiaispöydästä kahvin mukaan, matkustat 450 kilometriä ja syöt huoltoaseman ainoan tarjolla olevan kasvisruoan. TULLA NÄHDYKSI Olavi pohtii pelon olevan yksi luovuuden esteistä. Vaarana on, että väsymys muuttuu uupumukseksi. Alakouluikäisenä hän innostui rumpujen soittamisesta, mutta hänen oli vaikea löytää bändikavereita, kun Karkkilassa muut harrastivat lähinnä jalkapalloa, jääkiekkoa, lentopalloa tai koripalloa. Voisiko niissä olla säätämisen varaa. Kesän korvalla Olavilta julkaistaan uusi levy, ja hän suuntaa keikoille, jotka jatkuvat syksyyn. Puolitoista vuotta sitten hänellä oli sellainen hetki. Miten paljon olet käyttänyt alkoholia. Jos hän tietoisesti alkaa pohtia uuden luomista, aivot alkavat humista tyhjyyttään. 12 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Ajankohta olisi ollut luonteva seuraavan levyn tekemiseen, mutta virta oli seisahtunut. Tänä keväänä hän on mukana 1950-luvun Suomeen sijoittuvan Nyrkki-sarjan kuvauksissa ja näyttelee iltaisin Kansallisteatterissa Tšehovin Kolme sisarta -näytelmässä. E nsimmäiset kipinät syttyvät aina silloin, kun pitäisi tehdä jotain muuta, vaikkapa nukkua. Myöskään silloin, kun takki on tyhjä, musiikin keinoin ei tunnu olevan mitään sanottavaa. Omat ensimmäiset biisinsä hän kirjoitti lukioikäisenä. Olavi ei halua pakottaa biisintekoa, koska hän ajattelee, että väkinäisyys kuuluisi lopputuloksessa. Hänen yhtyeensä kiertue oli juuri loppunut. Musiikkikoulussa oli kuitenkin kitaransoitonopettaja, joka oli ottanut asiakseen koota musiikista innostuneita yhteen. Helsinkiin palaaminen oli Olaville vapauttavaa: kun hän aloitti Kruununhaan yläasteen musiikkiluokalla, yhtäkkiä koko luokka oli täynnä mahdollisia soittokavereita. Esiintyvän taiteilijan aikatauluissa vuorottelevatkin keikkailu, kuvaukset ja teatteri. Helsingissä syntynyt Olavi asui lapsena Kotkassa ja Karkkilassa. Hän puhuu lämpimästi vanhemmistaan, jotka ovat kannustaneet eteenpäin ja ihailleet hänen piirustuksiaan ja muita vastaavia lapsuuden tekeleitään. – Useimmiten se tarkoittaa, että aivot eivät ole saaneet lepoa. Päässä alkaa pyöriä melodia, lause tai ajatus. – Sitä kesti monta kuukautta. Olavi soitti jazzia, iskelmää, rockia ja suomalaista soulia sekä keikkaili juhlissa ja yritysten tilaisuuksissa. Edelleen vanhemmat ovat Olavin mukaan suunnilleen hänen suurimpia fanejaan. K A N S S A K U L K I J A O L A V I U U S I V I R T A Pelko on luovuuden este. Esiintyvän taiteilijan työtä hän pitää lähtökohtaisesti kaksisuuntaisena. – Sen jälkeen on pakko löytää polte ja palo, ainutkertaisuuden tunne keikalle, jaettu hetki yleisön kanssa. Näin Olavi Uusivirta kuvailee laulujensa syntyä. Ikäero oli silloin merkittävä. Olavi sanoo, että ensimmäiset asiat, joista aikataulujen vuoksi tulee tingittyä, ovat niitä, jotka liittyvät omaan hyvinvointiin: urheilu, liikunta, yöunet tai säännöllinen ruokailurytmi. Kierrokset pitäisi tasoittaa, tulisi nukkua
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 13. Olavi Uusivirta y muusikko, näyttelijä y syntynyt vuonna 1983 Helsingissä y asuu Helsingissä y julkaissut seitsemän albumia ja yhden kokoelmalevyn omaa musiikkiaan y näytellyt muun muassa Kansallisteatterissa sekä elokuvissa Keisarikunta (2004), Ganes (2007) ja Miss Farkku Suomi (2012) ja tehnyt lukuisia ääninäyttelijän rooleja animaatioissa y perheeseen kuuluvat puoliso ja lapsi
K A N S S A K U L K I J A O L A V I U U S I V I R T A Ihme löytyy arkisista asioista. 14 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
Nuorena hän haaveili keikasta Länsi-Pasilan nuorisotalolla, sitten Oranssilla, sitten Semifinalissa, sitten Tavastialla, sitten Ruisrockissa. Kotielämäkin tasapainottaa keikkatyön nousuja ja laskuja. Vaikka Olavi näkee kasvuajattelun karikot, ei hän pysty niitä itsekään sivuuttamaan. Alati ylemmäs kurottavassa ajattelumallissa pysähtyminen on epänormaalia. Hän kuvailee, kuinka bändissä soittaminen ei tunnu enää samanlaiselta kuin 14-vuotiaana omakotitalon kellarissa. Myös joutilaisuuteen. Kun työn mielettömän luonteen ymmärtää, sen tasoittamiseen voi Olavin kokemuksen mukaan etsiä keinoja. Hän tietää kuvionsa noin vuodeksi eteenpäin, eikä haluakaan lyödä lukkoon töitä vaikkapa kolmeksi tai viideksi vuodeksi. Olavin mielestä luovuudessa on pohjimmiltaan kyse herkkyydestä, kyvystä aistia asioita. Niistä tärkein on liikunta. – Ei voi löytää mitään, jos juoksee metrosta hissiin ja hissistä raitiovaunuun ja raitiovaunusta töihin. Hänelle ne ovat rutiineja. Siten hän välttyy ahdistuksen tunteilta ja saa vapautta kuunnella itseään. Siksi Olavi on pohtinut paljon sitä, ovatko esiintyvälle taiteilijalle saavutettavissa olevat asiat vain kasvua isompaan. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 15. TULLA LÖYDETYKSI Olavin mukaan luovan tilan ydintä on löytäminen, ja sille tulisi olla sopivia puitteita. – Itse haluaisin ajatella, että mielekkyys löytyy syventymisestä. – Syntyessään ihminen on vapaa, mutta jo varhaisesta lapsuudesta saakka elämä on hyvin ohjelmoitua: päiväkodista kouluun, koulusta opintoihin, opinnoista työelämään. Olavi pohtii, että ongelma piilee siinä, että kasvu nähdään yksiulotteisesti. Sen jälkeen voi aina haaveilla paremmasta paikasta. Jos olisimme hetken aikaa paikoillamme, havaitsisimme ihmeen arkisissa asioissa, vaikka puiden oksissa, mutta mehän vain kävelemme niiden ohi. Jos näin on, sanat ja melodiat pulpahtelevat mieleen varoittamatta – vaikka silloin, kun pitäisi nukkua. Elämän suunta nähdään yleensä myös nousujohteisena kasvun käyränä. Se sopii lopulta huonosti elämänmuotoomme. En ihmettele, että ihmiset ovat aika hiljaista poikaa seuraavana aamuna. Hän kertoo olevansa etuoikeutetussa tilanteessa, sillä hän voi valita työnsä. Suunnan voi kääntää suuresta pieneen ja miettiä, mihin kaikkiin syvyyssuuntiin tätä voisi kehittää. Vaikka työt ovat iltaja viikonloppupainotteisia, arkisin kotona on enemmän aikaa kuin päivätöissä käyvillä. – Haaveiden täyttyminen on tavallaan traagista. Jos jossain välissä voi juosta lyhyen lenkin tai käydä uimassa, se vapauttaa energiaa. Olavilla on puoliso ja vuonna 2014 syntynyt lapsi. Hän vertaa luovaa tilaa tuuliviiriin, joka voi kääntyä vapaasti mihin tahansa ilmansuuntaan. Kuitenkin silloin, kun pysähtyy, syvyyssuunnasta voi löytyä jotain kiinnostavaa: uusi ajatus, ahaaelämys, toinen suunta. Olavi sanoo, että oleellista on pystyä aika ajoin tekemään välitilinpäätös ja pohtia kysymystä, onko tämä sitä elämää, jota haluaa elää. Luovalla alalla pohdinta kiteytyy sen ympärille, tekeekö työtä innostuksen kipinästä
16 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
Tyhjä hetki voi nimittäin tuoda oivalluksia – tai maailmaa mullistavia innovaatioita – lähes pyytämättä ja yllättäen. Pitää valita, ketä äänestää, selvittää vanhustenhuollon todellinen tila, ratkaista ilmastonmuutos, pakata viikonlopun mökkireissulle, ja sitten on vielä muutama kissavideokin jonossa. Jotta aivot voisivat täyttyä uusista ideoista, ne täytyy ensin tyhjentää. Miksi välttelemme tylsyyttä niin, että jo lyhyen odotuksen aikana turvaudumme kännykkäämme. Koska ärsykkeiden ja älylaitteiden täyttämässä arjessa tyhjyys tuntuu tylsyydeltä, luovuutemme ei pääse valloilleen. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS PAULIINA LINDELL Tyhjä pää laittaa luovuuden töihin M eillä on kiire. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 17. Luovat ideat eivät kuitenkaan mahdu jo valmiiksi täpötäyteen mieleen. Aivot raksuttavat koko ajan kohti seuraavaa tehtävää, vaikka edellinenkin on puolitiessä. Entä miksi tylsistyminen on niin aivoillemme kuin kansanterveydellekin tärkeää
Jokaisen idean ei tarvitse pelastaa maailmaa tai auttaa eroon tautiepidemioista. Syntyi Nanopatch-laastari, joka annostelee rokotteet tehokkaasti suoraan ihon alle piikittämisen sijaan eikä vaadi kylmäketjua. Ongelman ratkaiseminen vaatii usein oikeanlaista rentouden hetkeä ja tekemättömyyden tilaa. Ikävystyminen voi siis olla, kuten nobelisti Bertrand Russell sanoo, hedelmällistä, jolloin se auttaa meitä näkemään uusia asioita. Keksivä ajattelu tarvitsee sysäyksiä ja sattumallisuutta. Silloin luovuuden arka lintu pyrähtää pakoon ja vie mukanaan ideat ja inspiraatiot. Tai havahdutko liikenneruuhkassa itsellekin yllättäen johonkin asiaan, jonka joku toinen sanoi edellispäivänä, mutta jonka et silloin ymmärtänyt olevan ristiriidassa aiempien puheiden kanssa. Esimerkiksi professori Mark Kendall sai idean täysin uudenlaisesta rokotetyypistä ikävystyttyään konferenssissa. Jos aika tuntuu matelevan hitaasti, pyrimme joskus kovallakin kiihkolla etsimään virikkeitä ja kiinnekohtia. Digiteknologiasta onkin tullut kuin mielialalääke: se tarjoaa ensiapua tylsyyteen ja päästää nopeasti pälkähästä. Samalla tunnekirjomme kuitenkin latistuu, kun emme haasta itseämme, vaan turvaudumme kännykkäämme jo muutaman minuutin kassajonossa. Jättimäinen idea voi syntyä vahingossa Muistatko joskus, minne jätit puhelimesi laturin juuri sillä hetkellä, kun lakkaat etsimästä sitä. Siksi tylsyys tuntuu vastenmieliseltä: mielemme haluaa siitä eroon. Luovuus on lääke tylsyyteen Tylsistymisen tunnetta on monenlaista aina välinpitämättömästä tutkailevaan, etsivään, reagoivaan ja apaattiseen. Toinen ääripää on huonolaatuinen ikävystyminen, joka ottaa ihmisen valtaansa ja lamaannuttaa. 18 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Samanlaisia kokemuksia löytyy maailmanhistoriasta aina Isaac Newtonin ja Albert Einsteinin työstä lähtien. Myös laturin löytyminen on hyvä palkkio. Vakavimpana muotona tylsistyminen voi uhata jopa terveyttä. Kun lakkaamme täyttämästä päätämme aktiivisella pohdinnalla, päähän voi pälkähtää niin pieniä oivalluksia kuin myös suuria neronleimauksia
x Valitse tarkoin, mihin käytät aikaasi. Piippaava puhelin tai sähköposti, kiireistä huomiota vaativat kollegat tai läheiset ja joskus pelkkä ajatus pian tulevasta keskeytyksestä voi riittää siihen, ettei kaikkia kognitiivisia kykyjä saa valjastettua flow’n pyörteisiin. Muutamilla vinkeillä voit yrittää skarpata arjessa. x Ulkoista ylimääräinen muistettava vaikkapa muistikirjalle. Poista kiireen tuntua; joskus se onnistuu jo välttämällä sanaa kiire. Tunnetko sählääväsi, vaikka olet ihan fiksu ihminen. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 19. Anna flow’lle tilaa tulla Sana ’flow-tila’ saa monet ajattelemaan vimmaisen keskittynyttä taidemaalaria tai runoilijaa, joka keskittyy täydellisesti katkeamattoman virran lailla etenevään luomistyöhönsä. Jutun lähteenä on käytetty Juha T. Keskity, hyvä ihminen Lähteekö ajatus helposti harhailemaan. Kyse ei kuitenkaan ole luovien alojen yksinoikeudesta, vaan virtaustila on mahdollinen muillekin. Halkojen hakkaaminen antaa mielelle aikaa Ei tarvitse mennä kovin kauas menneeseen, kun perunoiden kuoriminen, tiskaaminen, lehmien lypsäminen, halkojen hakkaaminen tai lattian lakaiseminen olivat jokapäiväisiä (ja epäilemättä monien mielestä aika tylsiä) tehtäviä. x Kehitä jokin ulkoilutapa. Ei siis ole ihme, ettei nykypäivässä flow’lle ole aina tilaa. Pääset paitsi oppimaan uuden taidon, myös harjoittelemaan keskittymistä. Näin sisäiseltä kovalevyltäsi vapautuu tilaa luoville ajatuksille, kun et jatkuvasti stressaa pikkuasioiden unohtamisesta. Hakala, Alma Talent 2018) ja Keskittymiskyvyn elvytysopas (Minna Huotilainen ja Mona Moisala, Tuuma-kustannus 2018). Uusien asioiden kokeileminen ja erilaisten taitojen oppiminen muodostavat uusia hermoyhteyksiä ja rikastuttavat aivojen yhteysverkostoja. Pelkkä lomareissuilla vaeltaminen ei auta arjessa, vaan ota liikunta osaksi päivittäistä elämää. Nykykaupunkilaisella ei aina ole vastaavia rauhallisia tilanteita, joissa kroppa toimii, mutta mieli on vapaa yhdistelemään, pohtimaan, käsittelemään ja suunnittelemaan. Liikunta vaikuttaa merkittävästi kognitiiviseen suoriutumiseen myös muulloin kuin liikkuessa. x Älä tarraa puhelimeen aina tilaisuuden tullen. Kun ennen liikuntaa harrastamaton alkaa liikkua muutaman kerran viikossa, fyysisen kunnon lisäksi myös muisti ja tarkkaavaisuus paranevat. x Hanki uusi harrastus, joka vaatii syventymistä. Fyysinen tekeminen auttaa pöyhimään mieltä – ja samalla jotkin sattumanvaraiset langanpätkät saattavat kohdata toisensa. Vessassa, ruokaillessa ja kassajonossa pärjää hetken ilman vilkkuvaa värinäyttöä – kokeile vaikka. Tajunnassamme törröttää mittaamaton määrä langanpätkiä. Flow-tilassa keskittyminen on vaivatonta ja mieli aktiivinen. Hakalan haastattelua sekä teoksia Tylsyyden ylistys – Ikävystyneisyys on luovuuden alku (Juha T. Keskeytyksettömälle virralle olennaista on se, ettei mikään haittaa muistia, havainnointia tai tarkkaavaisuutta
20 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. H E L E N A L E M I N E N J A R O O S A H A N N I K A I N E N Kanssakulkija Klovneriaa pakko-oireista Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 21. TEKSTI SARI SAKALA KUVAT EEVA ANUNDI . Molemmat ovat myös teatterialan ammattilaisia, jotka käsittelevät kokemuksiaan klovnerian avulla. Esitysten kautta he jakavat toivoa katsojille. Ystävykset Helena Leminen ja Roosa Hannikainen tietävät, miltä tuntuu, kun pakkoajatukset pyörivät loputtomiin mielessä
K un saavuin Firenzeen vuonna 2010, en ollut vielä kiinnostunut klovneriasta. Omalla kohdallani diagnoosin saaminen tuntui toisarvoiselta. Pakko-oireinen häiriö on keino, jolla psyykeni yrittää hallita päänsisäistä kaaosta tai olosuhteita. Näin klovneriasta tuli ensimmäistä kertaa osa elämääni, sattumalta. Meillä on Suomessa vahva vaikenemisen kulttuuri. Roosa tuli luokseni ja sanoi, että jossittelu-linjalle ei kannata lähteä. Vielä saman illan aikana päätimme, että tästä on tehtävä esitys. Yhtenä päivänä teimme muiden näyttelijöiden kanssa improvisaatiota, jossa klovni pitää puheen näyttelijän omissa hautajaisissa. En ole enää muutamaan vuoteen kärsinyt oireista, mutta taipumus säilyy läpi elämän. K A N S S A K U L K I J A H E L E N A L E M I N E N J A R O O S A H A N N I K A I N E N 22 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Minun oli pakko lähteä takaisin Suomeen, vaikka koulua olisi ollut vielä vuosi jäljellä. Se paljastaa meistä puolia, joita emme itsekään välttämättä tiedosta tai joita yritämme siviilielämässä piilotella. Itselleni aiheen käsitteleminen oman ammatin kautta oli luontevaa. -esitystä mielenterveysjärjestöille ja hoitolaitoksille. Häneltä saamani vertaistuki on ollut korvaamatonta, ja työtoveruuden lisäksi olemme ystäviä. Tutustuin Roosaan vuonna 2014 Teatteri Metamorfoosissa, joka on helsinkiläinen vapaan kentän ammattiteatteriryhmä. Italiassa elämänvaiheeseen kasaantui parisuhteen loppuminen ja paineita opiskelusta. Halusin vain apua, ja sainkin sitä kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Sitten klovnin punainen nenä pyöri jostain kadulla eteeni. Vuosien aikana duo-työskentelymme on hioutunut toimivaksi kokonaisuudeksi: luotamme toisiimme sekä lavalla että sen ulkopuolella. Aloin vihdoin ymmärtää, että jonkin teeman pakonomainen pohdiskelu tai pelkääminen on outoa. Roosa on hauska ja läheisistä huolehtiva ihminen. Terapiaprosessista muodostui hyvin kokonaisvaltainen kokemus, josta sain ymmärrystä itseäni kohtaan. Harjoitusten jälkeen mainitsin sivulauseessa, että mitä jos joku meistä nyt oikeasti kuolee. Hän alkoi puhua pakko-oireisesta häiriöstä, ja menimme lasilliselle puhumaan minullekin tutusta aiheesta. Klovneriaa on mahdotonta tehdä sellaisesta aiheesta, joka ei koske itseä millään tavalla. Italiassa sain opettajaltani Giovanni Fusetilta oppia, että klovnin nenä on myös pieni naamio. Ajattelin pitkään, että oma päänsisäinen mylläkkäni on ihmisen normaali olotila. . Olemmeko me edesauttaneet sitä. Lopulta romahdin. Vuonna 2016 teimme apurahan turvin yhteensä 16 Entä jos…. Teimme ensimmäisen esityksemme OCD:stä tilaustyönä ulkoilmatapahtumaan. Osallistuin teatterikoulun pääsykokeisiin toiveenani opiskella naamioteatteria. Aina ei tarvitse vain pärjätä.” H E L E N A L E M I N E N : Roosalta saamani vertaistuki on korvaamatonta. Se oli jännittävää ja inspiroivaa, ja saimme kannustavaa palautetta. Siksi on tärkeää, että uskallamme puhua ja olla myös heikkoja. Sain oivalluksen, kun luin netin keskustelupalstalta pakko-oireiseen häiriöön eli OCD:hen liittyvän mustavalkoista ajatusprosessia ja pelkoja, joihin on saatava vedenpitävät vastaukset heti
Helena Leminen • kotoisin Vantaalta, asuu Helsingissä ja Turussa, 37-vuotias • klovnija yhteisötaiteilija sekä pedagogi • työskentelee Turun seudulla Kulttuuria minulle -hankkeessa • opettaa klovneriaa Helsingin työväen o pistossa • klovninimeltään Regina D. Ding Dong • nauttii vapaa-ajallaan matkustelusta ja vieraisiin kulttuureihin tutustumisesta, tanssista sekä luonnossa olemisesta. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 23
Roosa Hannikainen • kotipaikka Helsinki, 37-vuotias • freelancer-esiintyjä, klovni ja yrittäjä • hoitovapaalla, perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi lasta • klovninimeltään Usva Huu • työ on myös harrastus, nauttii vapaa-ajallaan uimisesta ja muusta liikunnasta. K A N S S A K U L K I J A H E L E N A L E M I N E N J A R O O S A H A N N I K A I N E N 24 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
Klovneriassa voin hyödyntää juuri niitä puolia, joita minussa on. OCD:n mahdollisuus suljettiin pois, koska minulla ei ollut pakkotoimintoja tai näkyviä rituaaleja kuten käsienpesua. Olen aina ollut leimallisesti kaveripiirini hauskuuttaja. Helenan kanssa keskustellessa näen myös ajatuksissa piilevän komiikan. Parikymppisenä koin ahaa-elämyksen, kun näin dokumentin sairaalaklovneista. Olen tyytyväinen, jos saamme esityksen avulla autettua edes yhtä ihmistä. Helena on todella lahjakas, ja olen oppinut häneltä paljon klovneriasta. Vasta myöhemmin ymmärsin, että kyse on tietynlaisesta klovneriasta. Usva Huulla on paljon fyysisiä piirteitäni liioiteltuina sekä synkempi ja herkempi puoli minusta ihmisenä. Olemme joutuneet tekemään matkaa itseemme peilaamalla omia kipukohtia toisen kautta. K atsoin lapsena paljon Charlie Chaplinin, Buster Keatonin ja Marxin veljesten elokuvia. Ajatuksille ja peloille voi tietyssä hetkessä jopa nauraa, mutta vain sellaisen ihmisen kanssa, joka ymmärtää mistä on kyse. Niiden rytmiikka ja komiikka kiehtoi. Puhuin aiheesta paljon ystävilleni, ja lopulta ajattelin asiaa jatkuvasti. Tapasin Helenan Teatteri Metamorfoosin viikoittaisissa harjoituksissa. Löysin pakko-oireisen häiriön kuvauksen netistä ja opin, että parisuhteeseen kohdistuvat pakkoajatukset ovat yksi OCD:n muoto. Otin yhteyttä dokumentissa esiintyneeseen ihmiseen, jolta kuulin Kööpenhaminassa sijaitsevasta, fyysiseen teatteriin ja klovneriaan keskittyvästä teatterikoulusta. Diagnoosin sain kuitenkin vasta neljä vuotta myöhemmin Suomessa. R O O S A H A N N I K A I N E N : Enta. Moni luuli, että minulla on todellinen parisuhdeongelma, vaikka näin ei ollut. Moni katsoja on kokenut esityksen voimaannuttavaksi. -klovneriaesityksen voi tilata Teatteri Metamorfoosin sivuilta: www.metamorfoosi.com/esitykset/ kiertavat-esitykset/enta-jos/ T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 25. On suuri kunnia tehdä Helenan kanssa töitä: hän on taiteilija isolla t:llä. Aluksi terapeutit eivät ymmärtäneet minua. Omasta mielestäni se on minulla joka päivä, mutta vaikeuden taso vaihtelee. jos…. Ilmoittauduin heti mukaan. Olemme sekä ystäviä että työtovereita. Ensimmäisiä pakko-oireisen häiriön oireitani oli paha unettomuuden pelko, jonka takia kävin useilla lääkäreillä ja päädyin aloittamaan hahmoterapian. Kuulin myös Lontoossa toimivasta OCD-keskuksesta, josta sain apua sekä Skypen välityksellä että käymällä paikan päällä kurssilla. Ensimmäisen raskauteni aikana aloin epäillä, olenko oikeassa parisuhteessa. Sen jälkeen aloin hiljalleen palata niin sanotusti elävien kirjoihin. Olin todella ahdistunut enkä pystynyt käymään edes kaupassa. Miksi häpeäisin sairautta, jota en ole itse valinnut?” Helenan kanssa voin myös nauraa pakko ajatuksille. Jaamme esityksellämme tietoisuutta OCD:stä, sen eri muodoista ja avun saamisesta. Käsittelemme esityksissämme haastavia aiheita, mikä herättää toisinaan välillemme ristiriitaa. Helenalla ja minulla on näkemysero siitä, voiko OCD:stä täysin toipua. Olen ylpeä, että puhun tärkeästä asiasta julkisesti
Tiesin vain sen, että suomen kielen opiskelu ei ollut minun juttuni. Uuden kehittäjä kysyy rohkeasti miksi ja miten Työ hyvin vointi ” 26 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Olin päässyt takaisin uuden luomisen ja tarinankerronnan piiriin. Viimeiset kolme vuotta hän on tehnyt samaa työtä oman yrityksensä kautta. Tähän tarpeeseen syntyi ajatus kokeilemalla kehittämisestä 2010-luvun alussa. – Olin humanistina aluksi aivan pihalla kaikesta. Niihin aikoihin alkoi myös eksistentiaalinen kriisini, kun ensimmäisen kerran elämässä piti itse miettiä, mitä elämältäni haluan. Ovet avautuivat heti ensimmäisellä yrittämisellä. Käännekohta tapahtui silloin, kun aloimme ratkaista oikeiden yritysten oikeita ongelmia. Pian Tuulenmäki huomasi, että mitä poikkeavampia alku ideat olivat, sitä vaikeampi niitä oli toteuttaa, koska ne horjuttivat yritysten sisäistä ja ulkoista tasapainoa. Koulupäivien jälkeen Siilinjärvellä asuva lukiolaispoika soitti ja nauhoitti omia musiikkikappaleita omaksi ilokseen. Äidinkielen aineet palautin usein myöhässä, sillä mietin niitä huolellisesti. – Minulla oli jo tuolloin vimma luoda uutta. KEHITYSTÄ KOKEILEMALLA Tuulenmäen yritys lähti kehittämään innovointia, uuden luomista, erilaisissa yrityksissä. Alussa painopiste oli hyvissä alkuideoissa, toimialojen käytänteiden haastamisessa ja luovassa bisnesmallinnuksessa. Tuulenmäki päätti kääntää maailmankuvaansa 180 astetta ja hankki kauppakorkeakoulun pääsykoekirjat. Lopulta Tuulenmäkeä pyydettiin jäämään yliopistolle tutkimusryhmän vetäjäksi. Se tarkoittaa sitä, että hän yrittää aktivoida ihmisiä luomaan uutta. – En tuntenut sieltä ketään. Olisiko helpompi muuttaa maailmaa muurien sisäpuolelta kuin huudella ulkopuolelta. . Tässä työssä hän viihtyi 15 vuotta. Anssi Tuulenmäki on nimittänyt itsensä yli-innovaatioaktivistiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että poikkeuksellisten ideoiden kokeilemisen kynnystä lasketaan. TEKSTI LAURA SILTALA E rittäin hyvä juoni, paljon oivalluksia ja luovasti kirjoitettu.” Kutakuinkin näin saattoi lukea 17-vuotiaan Anssi Tuulenmäen lukion äidinkielen aineen lopussa. Armeijan jälkeen hän löysi itsensä Helsingin yliopiston suomen kielen laitokselta. Lopputulos oli kuitenkin jotain yllättävää ja erilaista. Lukion jälkeen Tuulenmäki ei tiennyt, mikä hänestä tulisi isona. Tähän asti Tuulenmäki oli vastustanut kaikkea kaupallista, koska hänen mielestään kaupallisuus oli liian pinnallista. Siinä olin hyvä. Opintojen edetessä ja turhautumisen tunteen kasvaessa mieleen hiipi kuitenkin erikoinen ajatus: mitä jos hän lähtisikin vihollisen leiriin
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 27
– Opin jälleen kerran sen, että uuden oppiminen ja omaksuminen vaatii sekä aikaa että konkreettisia esimerkkejä. Tuulenmäki uskoo, että oppiminen saa aikaan hyviä asioita – kunhan uskaltaa ensin kysyä itseltään, miksi ja miten. Miten innovaatiokulttuuri syntyy. Yhteiskunnan muutos on saanut aikaan sen, että harvassa paikassa tuotetaan asioita liukuhihnalta. Kun työntekoon löytyy innostava tarkoitus, se lisää energiaa ja työhyvinvointia, mikä puolestaan motivoi entisestään kehittämään uutta. Kehitimme tähän konkreettisen kortin, kaulassa roikkuvan läpyskän, jossa lukee ”lupa toimia eri tavalla”. Yleensä ihmiset viihtyvät paremmin paikoissa, joissa ihmisillä on enemmän aikaa toisilleen. Hän syttyy silloin, kun sekä hän itse että toiset ihmiset oppivat. On eri asia lähettää sähköposti kuin tavata kasvotusten viestin vastaanottaja. Paras yksittäinen vinkki on se, ettei lähdetä vaikeista ja monimutkaisista asioista liikkeelle vaan arkisista. Yritysten pitäisi olla maailman muutoksessa läsnä, kerätä palautetta ja kuunnella herkällä korvalla asiakkaitaan. Viimeisimmän oivalluksensa hän sai koulutusmatkalla Turussa yläkouluikäisten nuorten parissa. Mikä yksittäinen asia vaikuttaa työhyvinvointiin. – Aina kun opitaan jotain, on menty eteenpäin. – Vasta kokeilemalla uutta ihmiset alkavat oikeasti ymmärtää yksityiskohtia, epävarmuus hälvenee ja toteutuksen ideat pääsevät esiin. Sama pätee isoissa organisaatioissa. Tämä helpottaa heitä muistamaan, että heillä on lupa ajatella, ideoida ja toimia tavallisesta poikkeavasti. Näin syntyy myönteinen kehä. Tuulenmäki pohtii myös työn tekemisen tapoja työhyvinvoinnin lähteenä. Käyn puhumassa paljon teemasta lupa toimia eri tavalla. Olemme tehneet konkreettisiksi asioita, jotka eivät yleensä ole sellaisia. Tämä vaikuttaa väistämättä johtamiskulttuuriin. Koulutukseen osallistuneet saavat kortin itselleen. Muutosasenteeseen voi siis konkreettisesti koskea. Hänen kokemuksensa mukaan työhyvinvointia lisää sekin, että asiakasta palvellaan mahdollisimman hyvin. Miksi yritys tuottaa sitä, mitä tuottaa. Siksi jokaisen organisaation pitäisi olla oppiva, Tuulenmäki summaa. Kun asiakas on saanut juuri sitä, mitä hän tarvitsee ja ehkä vähän enemmänkin, hän on tyytyväinen. Anssi Tuulenmäki on nimittänyt itsensä yli-innovaatioaktivistiksi. Esimerkiksi se, paljonko johdolla on aikaa tavata työntekijöitään. Miten muutosasenteeseen voi vaikuttaa. Tuulenmäki pohtii, että silloin, kun hän ymmärsi, että ongelmien havaitseminen on hänelle helppoa, hän valjasti kyvyn toisten hyväksi. Miksi työntekijä tekee sitä työtä, mitä hän tekee. Mitä käsinkosketeltavammaksi pystyy innovoinnin, kehittämisen ja oppimisen tekemään, sitä parempi. Hän kehottaa yrityksiä ja työntekijöitä miettimään ennen kaikkea kysymystä ”miksi”. 28 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Jos omaa arkeaan pystyy muuttamaan pikkuisen, niin sitten saattaa olla edellytyksiä luoda uutta myös toisille. Jos työyhteisöstä kuuluu väsyneitä ääniä ja homma ei toimi, pitäisi olla valmius kehittää tapaa, jolla työtä tehdään. – Ihmiset ovat luoneet järjestyksen työpaikalle, niin ihmiset voivat sen myös muuttaa
Mutta osataanko suomalaisessa työelämässä hoitaa mielenterveyttä. Todellisuudessa se voi olla kumman vaan tai molempien, mutta virallisesti se käännetään aina yksilöstä lähteväksi ongelmaksi. Onko sillä väliä, millä nimikkeellä ihminen saa apua, kunhan saa. Yhteiskunnallisesti asia on lapsenkengissä: kun etsit tietoa hakusanalla “mielenterveyden hoitaminen”, saat sivutolkulla vastauksia, mitä tehdä, kun mielenterveys on jo horjunut. On siis parasta myöntää, että ei se vika töissä ole, vaan minussa. Samalla tiedetään, että neljännes sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden ongelmista. Työnantajat kannustavat työmatkapyöräilyyn tai tarjoavat kuntosalin, mutta riittääkö henkiseen hyvinvointiin nippu virikeseteleitä. Uupumisen tunteet ovat alkaneet jo vuosia aiemmin, mutta lomasta lomaan sitä aina juuri ja juuri jaksaa. Kunpa itsensä uhraaja oppisi rakastamaan itseään enemmän. U ni ei tule, ja kun vihdoin tulee, heräät tunnin päästä ajatuksiin töistä. Neljännes suomalaisista kokee uupumusta töissä. Tunnistavatko ihmiset itse uupumisoireita ja miten työpaikka niihin reagoi. Ja keskustelu siitä, mikä työelämässä on pielessä, jää käymättä. Takana on raskas työputki. Ahdistus alkaa heti, kun puhutaan työasioista. On Suomessakin on työpaikkoja, joissa työuupumus otetaan vakavasti, ja sitä osataan hoitaa, vaikka diagnoosiksi työuupumus ei kelpaakaan. Virallisesti täällä ei saa uupua työssään. Mikä meidät töissä uuvuttaa. Kurkkua kuristaa ja pienetkin työtehtävät tuntuvat mahdottomilta. Kunnes ei enää jaksa. Missä ovat viralliset suositukset oman mielenterveyden hoitamiseen jo ennen kuin oireet alkavat. Suomessa on tehty poliittinen päätös, että virallisesti täällä ei voi uupua työssään. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 29. Mitä sitten tapahtuu. Ei niin, että uupuminen johtuisi siitä, että työtä on liikaa, se on liian vaativaa tai ilmapiiri huono. Miettikää vastaavaa hakua fyysisestä terveydestä: etsisit neuvoja terveellisiin elämäntapoihin, mutta saisit vastauksia, miten elää, kun on jo syöpä tai diabetes ja vain vähän neuvoja, miten niiltä vältyttäisiin. Silti työuupumusta ei sairautena käytännössä ole olemassa. Että minä se olin, joka ahdistuin ja lakkasin nukkumasta, ja siksi en nyt pysty tekemään töitäni. Jos mitään ei tule mieleen, on aika tehdä jotain. Jos ensioireet uskallettaisiin sanoa ääneen, ehkä vältyttäisiin isolta romahdukselta, josta ylös pääseminen on yleensä pitkä prosessi. Työelämä rakastaa itsensä uhraajaa. Kyllä sillä on valtavasti väliä. Kysymys on siitä, pidetäänkö uupumista yksilöiden vai työyhteisöjen ongelmana. Silloin ongelmia myös ratkotaan yksilölähtöisesti. Heitän haasteen suomalaisille työpaikoille: miettikää, miten työpaikallanne tuetaan työntekijöiden positiivista mielenterveyttä. Tai jos sissinä hakee itselleen apua ja sairauslomaa, ajautuu todennäköisesti taloudelliseen kriisiin, sillä diagnoosilla työuupumus ei saa sairauspäivärahaa. Mitä työpaikoilla voidaan tehdä, jotta työntekijät eivät uupuisi. Työelämä rakastaa itsensä uhraajaa Kolumni Kirjoittaja on toimittaja ja Mielenterveyden keskusliiton ta?ma?n vuoden Hyva?n mielen la?hettila?s. Entä työpaikkojen keinot ylläpitää positiivista mielenterveyttä
H A N A S Ä D E V A A R A Kanssakulkija 30 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
Nuorena itsemurhaa yrittänyt Hana tahtoo tukea ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman kuin hän itse. Vailla pelkoa Piirtämisestä ja luovasta tekemisestä pitävä Hana Sädevaara on yrittänyt opiskella luovilla aloilla, mutta hänen unelma-ammattinsa liittyy muiden auttamiseen. . TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT EEVA ANUNDI T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 31
Kahdeksannen luokan joululomaan mennessä Hanan keskiarvo oli noussut melkein yhdeksään, mutta kun vuosi vaihtui uuteen, 15-vuotiaan tytön maailma romahti. Hoidosta huolimatta masennus ei kuitenkaan hellittänyt, vaan päinvastoin se syveni vähitellen. Myöhemmin Hana on ajatellut, että ehkä se oli tapa osoittaa huolta. Vanhemmat huolestuivat ja auttoivat Hanan psykiatrian poliklinikalle hoitoon. Kahdeksannella luokalla Hana sairastui vaikeaan masennukseen, ja silloin lääkäri sanoi, että hyönteisfobia oli ollut ilmiselvästi masennuksen ensioire. VIHDOIN TOSISSAAN Itsemurhayritys aiheutti yllättäviä reaktioita: sekä Hanan vanhemmat että hänen hoitajansa osastolla olivat hänelle vihaisia. Psykiatrisesta osastosta tuli Hanalle paikka, josta hän tiesi saavansa apua tarpeen tullen. Kun niitä on riittävästi, otan ne kaikki kerralla. 32 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Tietylle osastolle hän pääsi suoraan ilman arviointia vastaanotto-osastolla. Se oli hyvä kokemus. Hän kertoi hoitajalle, mitä oli tehnyt. Joka päivä vain itkin. – Eräänä päivänä päätin, että alan kerätä minulle määrättyjä lääkkeitä varastoon. Se olikin ainoa oire, joka Hanalla todettiin ennen masennuksen puhkeamista. Sillä ei Hana oikeasti halunnut kuolla. Yhdeksännellä luokalla Hanan mielessä alkoi pyöriä itsetuhoisia ajatuksia, ja hän alkoi viillellä itseään. Kelan tukemaan kuntouttavaan psykoterapiaan hänen todettiin K A N S S A K U L K I J A H A N A S Ä D E V A A R A Hana on vaihtanut sukunimensä isoäitinsä tyttönimeen, sillä hänen syntymäsukunimensä liittyi liian vahvasti koulukiusaamiseen. K un Hanna ”Hana” Sädevaara, 27, oli yläasteella, jo pelkkä hyönteisen kuvan näkeminen sai hänet itkemään ja ahdistumaan voimakkaasti. Paha olo jatkui. Hänelle oli vain sanottu, että perusteellista hoitoa saadakseen ”pitää käydä ensin kunnolla pohjalla”. – Sanoin äidille, että olen hirveän surullinen. Hän sai vapautuksen niiltä biologian tunneilta, joiden aiheena olivat hyönteiset. Näin hän myös teki. Silloin, kun Hana ei ollut osastolla, hän kävi psykiatrian polilla säännöllisesti keskustelemassa. Mutta sinä hetkenä kun Hana oli nielaissut lääkkeet, iski paniikki. Pohjalla käyminen – niin järjettömältä kuin se kuulostaakin – tuotti myös toivottua tulosta, ja Hana koki, että vihdoin hänen masennuksensa otetaan tosissaan. Hana pääsi purkamaan pahaa oloaan, ja myös vanhemmille tarjottiin oma hoitaja tueksi vaikeassa elämäntilanteessa. Hana kertoo olleensa jo niin tuttu asiakas osastolla, että sai sanella itse sääntöjään, kuten vaatia ylimääräisiä tyynyjä itselleen. Silloin hänelle ehdotettiin siirtymistä kokovuorokautiseen hoitoon Kellokosken sairaalan nuorten psykiatriselle osastolle. Viisi vuotta hän eli sairaalakierteessä, välillä kotona ja välillä osastolla, jonne hän alkoi itse hakeutua aina, kun vointi romahti liian huonoksi. Hoitoa hän ei kuitenkaan kokenut saavansa riittävästi. Hänen syömishäiriönsä – paastoaminen, maaninen urheilu ja oksentelu – sekä koulukiusaaminen jäivät taustalle tutkimuksissa. Hana kävi peruskoulua osastolla ja vietti siellä myös 16-vuotissyntymäpäivänsä
. Myös Hanalla oli todettu epävakaa persoonallisuushäiriö masennuksen taustalla. Se oli parhaita päätöksiäni koskaan. olevan liian sairas. Terapia jatkuu edelleen, ja on tärkeä osa Hanan elämää. Ensimmäisen kerran ehkä koskaan Hana uskoo, että halu opiskelemaan T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 33. EPÄONNISTUMINEN PELOTTAA Ensimmäisestä romahduksesta on kulunut 12 vuotta, ja Hana on uuden edessä. – Terapian ansioista aloin vähitellen tajuta, miten voin itse vaikuttaa oireisiini ja olla tietoisempi omista ajatuksistani ja niihin liittyvistä pahan olon laukaisijoista. – Pitkään vastustin ajatusta, sillä en uskonut sen auttavan, mutta lopulta myönnyin kokeilemaan. Dialektista käyttäytymisterapiaa hyödynnetään erityisesti sellaisten henkilöiden hoitamisessa, joilla on epävakaa persoonallisuus. DKT on yksi kognitiivisen käyttäytymisterapian muodoista, joka on kehitetty auttamaan ihmisiä muuttamaan hyödyttömiä ja haitallisia käyttäytymismalleja, kuten itsetuhoisuutta. Suurin ja ajankohtaisin haave on päästä opiskelemaan nuoriso-ohjaajaksi – eikä vain päästä, vaan myös pysyä koulussa. Terapia alkoi tehota nopeasti, ja Hana sai sieltä ymmärrystä ja työkaluja mielensä hallintaan. Päiväosastolla Hana pääsi dialektiseen käyttäytymisterapiaan kahdesti viikossa. Kokovuorokautisen hoidon jälkeen hänelle suositeltiin päiväosastoa, jotta siirtymä olisi helpompi. Se auttaa hiljentämään mielen pahimmat pelot ja ahdistuksen
K A N S S A K U L K I J A H A N A S Ä D E V A A R A 34 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
Yläasteen jälkeen Hana yritti opiskella toisen asteen ammattioppilaitoksessa, ensin taidelinjalla, sitten vaatetuspuolella. Itsetuhoiset ajatukset ovat kaikonneet. Hän on vertaisohjaaja hyvinkääläisessä mielenterveysyhdistyksessä, jossa hänellä on oma ryhmänsä. Pienetkin muutokset elämässä ovat välillä hyvin vaikeita, ja romahdus saattaa iskeä milloin tahansa. – Elena on aina ollut minulle ykkönen. Mutta joskus ne ovat ainoa keino saada oikeanlaista apua, kuten minulla syömishäiriössä. Molemmat alat kyllä kiinnostivat, sillä piirtäminen ja muu luova itse tekeminen oli aina ollut Hanalle tärkeää, mutta sysäys opiskeluun tuli muiden kehotuksesta. – En sinänsä välitä diagnooseista, nykyään ajattelen enemmänkin, että pitäkää diagnoosinne, ei niillä ole minulle merkitystä. Eniten pelottaa epäonnistuminen, taas kerran. – Tykkäsin piirtää ja olla luova, mutta en kestänyt yhtään kritiikkiä. Hän on alkanut valmistaa itse myös koruja. Nyt Hana on viimein terapiassa päässyt käsittelemään sitäkin, mutta häntä harmittaa, ettei ole saanut syömishäiriöönsä aiemmin apua. Kummallakin kerralla opiskelu keskeytyi. Silti epävarmuus omasta jaksamisesta mietityttää. Vuosi sitten kämppiksestä tuli jälleen seurustelukumppani. Yli kymmenen vuotta vallalla olleet ajatusmallit eivät muutu hetkessä. Kun tuntemattomat ihmiset katsovat minua, he näkevät vain ulkonäön, eivät sitä, mikä olen. Viime vuonna, jolloin Hana teki paljon keikkoja kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana, hän oli uupua. Vaikka suhde silloin päättyi, heistä tuli parhaat ystävät, ja ystävyys on kantanut kaikki vuodet. OMA TYYLI SUOJAA Hana uskoo, että on selvinnyt raskaista vaiheistaan ja päässyt eteenpäin siksi, että hänellä on aina ollut vertaistukea: ystäviä sekä vanhempien ja isoveljen tuki, joihin hän on voinut luottaa. Kun masennusta alettiin hoitaa, myös se katosi. – Ei pelossa silti voi elää. Entä Hanan elämää rajoittava hyönteisfobia. lähtee hänestä itsestään sisältä eikä niin, että joku muu käskee tai tuputtaa opiskelemaan. Olin liian masentunut ja herkkä. Hana saa nyt Kelan kuntoutustukea. Opiskelemaan hakemiseen on silti suuri kynnys. Syömishäiriöstä toipuminen on vielä kesken, ja Hana joutuu yhä jatkuvasti etsimään tasapainoa syömiseensä. Viisi vuotta sitten, kun Hana halusi ensimmäisen kerran muuttaa omaan asuntoon, hän muutti kämppäkaveriksi Elenan kanssa. – Ulkonäköni suojaa minua ja saa tuntemaan oloni itsevarmemmaksi. Uskon, että olen vihdoin valmis opiskelemaan. Omalla tyylillä on myös tärkeä tehtävä. Tärkeä ihminen on myös nykyinen avopuoliso Elena. Toisinaan ylensyöminen saa vallan, toisinaan syömättömyys. Oma vahva tyyli – pukeutuminen, hiukset ja meikkaaminen – tuo Hanalle turvallisen ja hyvän olon. Testaan nyt itseäni, ja uskon, että voisin olla valmis opiskeluun. Piirtäminen ja luova ilmaisu ovat Hanalle edelleen tärkeitä asioita, vaikkei niistä ammattia tullutkaan. Tosin sitä ei ole hänellä koskaan virallisesti edes diagnosoitu – siitä huolimatta, että hän on vuosien varrella paastonnut epäterveellisesti, urheillut liikaa, ylensyönyt, oksennellut ja paino on heilahdellut 30 kilon verran edestakaisin. Vanhemmat ovat auttaneet sekä henkisesti että taloudellisesti vaikeina aikoina, ja isoveli on ollut suuri tuki ja läheinen, jolle Hana on aina voinut puhua. Hana ja Elena tapasivat ensimmäisen kerran jo 12 vuotta sitten. Viiteen vuoteen Hana ei ole joutunut sairaalaan, ja vaikka romahduksia on välillä tullutkin, ne ovat olleet lievempiä kuin aiemmin. Hanalle tärkeä osa päivää on hetki, kun hän saa meikata, laittautua ja miettiä, millaisella tyylikokonaisuudella hän itseään milloinkin ilmaisee. Kun olo on liian täynnä, Hanan mieli sanoo: oksenna. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 35. Myöskään syömishäiriöstä hän ei ole vielä päässyt kunnolla eroon. Tiedän, että hänelle voin aina soittaa ja puhua, kun on vaikea olla. Sieltä on myös saanut alkunsa ajatus nuoriso-ohjaajan ammatista. Hän tietää, mitä tarvitsen milläkin hetkellä. Kiinnostus ilmaista itseään ulkonäöllä ja pukeutumisella alkoi jo yläasteella, jolloin Hana innostui japanilaisesta tyylistä
TU NN E & MIE LI Hyvän mielen vinkki Väsähtänyttä mieltä ja kehoa on hyvä huoltaa harjoituksin päivän mittaan. – Niihin voi halutessaan ottaa myös kaverin mukaan, sanoo psykologi Mikael Saarinen. Vireystilan säätely on herkkää tasapainoilua aktivoivan sympaattisen ja rauhoittavan parasympaattisen hermoston välillä. Erityisesti illalla on tärkeää raivata aikaa levolle työltä, harrastuksilta ja somelta. V ireystilaa voi opetella säätelemään kehon ja mielen tekniikoin. Saarinen on kirjoittanut psykoterapeutti Jyrki Rytilän kanssa kirjan Energiaa! Harjoituksia ja vinkkejä väsyneelle keholle ja mielelle (Kirjapaja 2019). Energinen päivä pedataan lepäämällä ja palautumalla riittävästi edellisenä iltana ja yönä. – Tunti unta, kaksi tuntia virkeää ponnistelua on hyvä nyrkkisääntö, joka voi edellyttää tiukkoja päätöksiä ajankäytössä. TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN VIRI TY! 36 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Vireystilan säätely on herkkää tasapainoilua. Psykologi Mikael Saarinen muistuttaa, että vireyttä voi ostaa velaksi. Saarinen muistuttaa, ettei vireyttä voi ostaa velaksi
Liike on tehokas keino vireyden elvyttämiseksi. Saarinen ei toisaalta tuomitse kissavideoiden katsojia. x Hengitä ulos neljään laskien, pysäytä hengityksesi ja laske taas neljään. Kehon hierominen, silittely tai kevyt taputtelu voivat saada nuutuneet aistit vireytymään uudelleen. Tähän on usein syynä runsas istuminen ja paikallaan olo samoissa asennoissa. VIRI TY! T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 37. – Somesta voi opetella hakemaan energiaa nostattavia sisältöjä sen sijasta, että katselisi, kenelle nyt pitää vastata ja mistä kivasta olen jäänyt paitsi. Helpointa on hengittää Hyvä yöuni ei aina pelasta nuutuneelta ololta päivisin. Hauskemmin hierontaja liikuntaharjoitukset sujuvat yhdessä kaverin kanssa. Verkosta löytyy jo nyt ukkosenjyrinää tai liidun kitinää taulua vasten. Ne herättävät tehokkaasti ja varmasti. Ukkosen jyrinä herättää varmasti Saarinen korostaa, että kiire on huono tekosyy olla lisäämättä virkistyshetkiä päivään. – Istumme usein hieman kyyryssä, jolloin hengitys jää pinnalliseksi eikä happi kulje. Sitä taas tavallinen suomalainen tekee jopa 40–50 kertaa päivässä. Myös venyttely parantaa hapenkulkua palauttaen lihaksia ja lihaskalvoja staattisesta jännityksestä. Jos aikaa on vähän, helpointa on hengittää. x Hengityksesi muodostaa näin ”neliön”. Voit kokeilla myös muita numeroita, kunhan sivut säilyvät yhtä pitkinä. Saarinen kannustaa miettimään, voisiko edes pienen osan lounastunnista tai kahvitauosta viettää reippaasti ulkona liikkuen. x Vaihda sitten harjoitusta niin, että hengität normaalisti sisään, pidät pienen tauon ja hengität nopeasti suun kautta ulos. Jatka hengitystä muutama minuutti tai siihen asti, kunnes rauhoitut. NELIÖHENGITYS Tämän hengitysharjoituksen tarkoitus on palauttaa ja rauhoittaa. Ne vievät vain somen vilkaisun verran. Hengitä tämän jälkeen niin, että hengität erittäin nopeasti suun kautta sisään, pidätät hetken henkeä ja hengität normaalisti ulos. Tällöin verenkierto, hapenkulku ja monet muut tärkeät elintoiminnot hidastuvat. x Tämän jälkeen tehdään taas kolme tavallista sisäänja uloshengitystä. Syvähengityksen ja stimuloivan hengityksen harjoituksia voi tehdä työpöydän ääressä tai kokouksessa helposti. – Pieniä liikuntataukoja kannattaa sisällyttää päivään lyhyissä pätkissä. Saarinen ehdottaa, että jokainen voisi koota itselleen tiedostoon virkistäviä kuvia ja ääniä. Tutkitusti tehokasta on työskentely 20–40 minuutin jaksoissa, joiden jälkeen kehoa ja mieltä virkistetään 5–10 minuuttia. . Voit aloittaa esimerkiksi kahdesta ja muutaman hengityksen jälkeen pidentää laskemista. Herättelevät aistiärsykkeet kuten virkistävät kuvat, äänet, kosketukset ja tuoksut ovat erittäin tärkeitä päivittäisen vireystilan säätelyssä. x Tämän jälkeen pysäytä hengityksesi ja laske taas neljään. Aina paras hermoston aktivoija ei ole miellyttävä, vaan hitusen säikäyttävä tai epämiellyttävä aistimus. x Hengitä sisään nenän kautta laskien mielessäsi neljään. KOK EILE KOK EILE . Saarinen suosittaa jokaiseen päivään yksinkertaisia, energisoivia jumppaliikkeitä, kuten kymmentä syväkyykkyä tai minuuttia lankkuasennossa. – Keho tulkitsee, että on levon hetki, vaikka olisimme valmiita olemaan energisiä ja virkeitä. PUHTIHENGITYS Käytä tätä harjoitusta, kun haluat virkistyä nopeasti. x Tee kolme tavallista sisäänja uloshengitystä. Harjoitellessasi pyri keskittämään ajatus hengitykseen ja myötätuntoon itseäsi kohtaan
TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A 38 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
Tutkimuksessa selvitettiin, mikä kuvataideterapiassa asiakkaan mielestä vaikutti hoidon tuloksiin. Kuvan tekemisen neurobiologisten vaikutusten tutkiminen vaatisi sen sijaan mahdollisuutta tutkia liikkuvan ihmisen aivotoimintaa. Siten saadaan kontrolloitujen neurotieteellisten kokeiden tuomaa tietoa kuvataideterapian vaikutusmekanismeista. Kansainvälistä tutkimusta kuvataideterapian vaikutuksista ja tuloksista sen sijaan löytyy yhä enemmän. Korkeakouluopiskelijoita hän on opettanut vuodesta 2000 asti, ja hän toimii myös työnohjaajana. Juuri tätä ilmiötä Rankasen tutkimukseen osallistuneet korostivat. Rankanen kiinnostui kuvataideterapiasta opiskellessaan taidekasvatusta Taideteollisessa korkeakoulussa 1990-luvun alussa. Kuva ei ole äänen tavoin täsmällinen, eikä sen tarkkaa alkua ja loppua voida määritellä. Jo se, mihin kohtaan teosta katse ensimmäisenä kohdistuu, vaikuttaa kokemukseen. Osa kuvataideterapian asiakkaista tuntee tekniikat, osalle kuvan tekeminen on uusi maailma. Ihminen piirtää tai maalaa kuvaan usein asioita, joita ei ole tietoisesti tunnistanut. Silmänliikekameran ja aivokuvan yhdistäminen voisi tuottaa joitakin tuloksia. – Moni tutkittavani pohti sitä, ettei kuvan tekemistä aloittaessaan tiennyt, mitä teki. TEKSTI MARJAANA TUNTURI KUVAT ELLA KIVINIEMI K uvataideterapiakäynti alkaa usein kuvan, veistoksen tai installaation tekemisellä. Rankanen uskoo, että tällaista tutkimusta voidaan tehdä tulevaisuudessa. Väitöskirjassaan Rankanen tutki kuvataideterapian pitkäaikaisia vaikutuksia. – Kuvassa vaikuttavat niin monet asiat. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 39. Jälkeenpäin tutkittava pystyi hahmottamaan kuvasta asioita, joita hän ei olisi muuten itsestään ymmärtänyt. Kun kuvaa tutkitaan yhdessä kuvataideterapeutin kanssa, keskusteluun voi nousta tärkeitä tunteita ja ajatuksia. Esimerkiksi Britanniassa kuvataideterapia on virallinen hoitomuoto skitsofreniassa. Nykyisin hän tekee puolet työviikostaan kuvataideterapeutin työtä, puolet tutkimusja opetustyötä. Valmistuneen taideteoksen tutkiminen ja sen herättämistä tunteista ja ajatuksista puhuminen yhdessä terapeutin kanssa on työskentelyn toinen vaihe. – Puhuminen voi olla sujuvaa, mutta ihminen ei saa sen kautta kosketusta tunteisiinsa. Jos kuvan tekeminen itsessään ilman terapeuttista vuorovaikutusta parantaisi, työ olisikin helppoa. KUVAT TOIMIVAT MUISTINA Taideteoksen katselemisesta syntyviä vaikutuksia aivoissa ei voida tutkia yhtä tarkasti kuin esimerkiksi musiikin kuuntelemisen vaikutuksia. Tutkimustulosta tukee se, että moni puhumiseen perustuvasta psykoterapiasta kuvataideterapiaan vaihtanut Rankasen asiakas sanoo, ettei pystynyt käsittelemään ongelmiaan ja tunteitaan puhumalla. Rankasen mukaan kuvataideterapian pitkän ajan vaikutukset . Tuloksista ilmenee, että hoidon merkittävin vaikutus syntyy kuvan tekemisen ja kuvasta käydyn keskustelun yhteisvaikutuksesta. Kuva kuljettaa tunteisiin Taiteen tohtori, kuvataideterapeutti ja psykoterapeutti Mimmu Rankanen työskentelee sekä tutkijana, opettajana että kuvataideterapeuttina. – Suurin kuvataideterapiaan liittyvä ennakkoluulo on, että kuvataideterapiassa yritetään parantaa ihminen pelkän luovan tekemisen avulla. Meillä olisi sitten myös paljon terveitä ja onnellisia vanhoja taiteilijoita, Mimmu Rankanen toteaa hymyillen. Kuvan tekeminen ja kuvasta keskusteleminen auttavat tunnistamaan tunteita, joihin sanat eivät ylety
Esimerkiksi Britanniassa, jossa alan tutkimusta on tehty paljon, kuvataideterapia on yksi skitsofrenian virallinen hoitomuoto. ovat helposti ymmärrettävissä, kun tietää, mitä hoidossa tapahtuu. TUNNETAITOJA KUVATYÖSKENTELYSTÄ Kelan psykoterapioissa kuvataideterapeutin on oltava koulutukseltaan sekä kuvataideettä psykoterapeutti. – Kun terapian loppupuolella ripustamme asiakkaan tekemät kuvat seinälle aikajärjestykseen, asiakas näkee usein itsessään tapahtuneen muutoksen. Yksityiseen taideterapiaan hakeutuessaan ihmisen on selvitettävä itse, onko palveluntarjoajalla asianmukainen koulutus, sillä taideterapeutin nimikkeet eivät vielä ole rekisteröityjä terveydenhuollon ammattinimikkeitä Suomessa. 40 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Pitkäkestoiset Kelan kuvataidepsykoterapiat ovat vain osa kuvataideterapeuttien työkenttää. Se on kätevä linkki terapiatyöskentelyn ja arjen välillä. Kuvaan voi palata myöhemmin, ja se voi toimia muistina. Kuvataideterapian etuna on, että kuva säilyy dokumenttina terapian kulusta. Asiakas voi ottaa terapiassa tekemästään kuvasta valokuvan ja palata kotona siihen liittyviin asioihin. Kotona asiakas taas voi ottaa itsestään vaikean ahdistuksen hetkellä kuvan, jonka avulla terapiassa voidaan keskustella arjessa nousseesta tunteesta. Terapiamuotoa käytetään fyysisesti sairastuneiden, usein syöpäpotilaiden tai kroonisen sairauden hoidossa, sekä sellaisissa elämän kriisitilanteissa, joissa pitkää psykoterapiaa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Tällöin hoito tapahtuu usein ryhmissä, ja riittää, että terapeutti on koulutukseltaan kuvataideterapeutti. Vanhat kuvat ovat sekä asiakkaan että terapeutin tukena koko psykoterapian ajan. Rankanen käyttää asiakkaidensa kanssa myös kännykkäkameraa. Ruotsalaisissa tutkimuksissa on Rankasen mukaan saatu hyviä tuloksia terapiamuodon vaikutuksista esimerkiksi syöpää sairastavien henkiseen hyvinvointiin
kuvien tekeminen ei paranna keta?a?n. Ilmaisun myytti: Ihminen parantuu tekema?lla. Rankanen on tutkinut ryhmässä tapahtuvan kuvataideterapeuttisen työskentelyn vaikutuksia aikuisten henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. MIMMU RANKANEN • taiteen tohtori, kuvataideterapeutti, psykoterapeutti, työnohjaaja • tohtoritutkija Taideyliopiston CERADAtutkimuskeskuksessa • toiminut tutkijana myös Suomen Akatemian rahoittamassa Luova mieli – kehollisuus, käsillä tekeminen ja muotoilu -tutkimushankkeessa • taidekasvatuksen tuntiopettaja Aaltoyliopistossa, opettanut vuodesta 2000 • Eino Roiha -instituutin ryhmätaideterapiakoulutuksen johtaja • tutkimusartikkeleita kansainvälisissä journaaleissa ja kirjoissa • yksi Duodecimin Taideterapian perusteet -kirjan kirjoittajista • TAITEN ry:n (Taideterapeuttien neuvottelukunta) hallituksen jäsen • Suomen edustaja Eurooppalaisten kuvataideterapeuttien verkostossa. Kuvataideterapiaan liittyy seuraavia myyttejä: Mielen lukemisen myytti: Kuvataideterapeutti voi lukea asiakkaan mielta. MIMMUN TEESIT Mimmu Rankanen tutki väitöskirjassaan kuvataideterapian pitkäaikaisia vaikutuksia. ei voi pa?a?tella. Myytti va?risymboliikasta: Va?rimieltymykset paljastavat ihmisen persoonan. pohditaan terapeutin ja asiakkaan yhteistyöna?. ta?ma?n tekemista. Ihminen piirtää tai maalaa kuvaan usein asioita, joita ei ole tietoisesti tunnistanut. Va?rien tunnesidonnaisuus on yksilöllista. ja vaihtuvaa. Jotta tieto kuvataideterapian vaikuttavuudesta leviää terveydenhuollon ja kasvatuksen alalla, tarvitaan koulutusta ja tutkimusta. Pelkka. Sen sijaan: Kuvasta ei voi lukea toisen mielta?. kuvista. Hän toivookin, että kuvan terapeuttisen käytön opetusta lisättäisiin opettajien ja varhaiskasvattajien koulutukseen. voi saada purettua tunteitaan, mutta kuvan tekeminen on vain yksi osa kuvataideterapiaa. ihmisen persoonallisuutta tai henkista. Kuvataidetta tekema?lla. Kuvataideterapeutit osaavat käyttää kuvallista työskentelyä vuorovaikutuksen rakentajana ja tunnetaitojen opettamisessa. – Kaikkea ei kuitenkaan voi kertoa luennoimalla. Kuvataideterapiaa käytetään myös ennaltaehkäisevään työhön. Va?risymbolit ovat myös kulttuurisidonnaisia. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 41. taidetta. Rankasen mukaan kehollisessa, aistein välittyvässä asiassa ennakkoluulot hälvenevät parhaiten, kun hoitohenkilökunta, lääkärit ja kasvattajat kokeilevat tekemistä itse. osa on kuvien havainnointi ja reflektointi. Na?iden syiden vuoksi va?rimieltymyksista. hyvinvointia. Toinen ta?rkea. Rankasen mukaan esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveysongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä hyödyntämällä tätä osaamista varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Kuvissa olevat merkitykset ovat aina henkilökohtaisia, ja kuvien merkityksia
Tulokset julkaistiin Heart-lehdessä. He myös menehtyvät sepelvaltimotautiin, sydänkohtauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin todennäköisemmin. Avioliittoon ja pitkiin parisuhteisiin liittyvää suojavaikutusta on selitetty monilla seikoilla, ja luultavasti kyse on useiden tekijöiden yhdistelmästä, joka parantaa potilaan ennustetta. Tämä olisi hyvä huomioida, kun sairastumisriskejä arvioidaan. K U VA : SH U T TE R ST O C K 42 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Lisäksi elintavoissa on usein eroja. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä A violiitossa ja pitkissä parisuhteissa olevien tiedetään säästyvän monilta sairauksilta muita todennäköisemmin. Parisuhteessa elävät esimerkiksi hakeutuvat hoitoon varhaisemmin ja noudattavat hoitojaan paremmin kuin yksin elävät. Ainakin osa tästä 20 prosentista voikin tulosten valossa selittyä potilaiden parisuhdetilanteella. Tulosten mukaan eronneet, ikänsä naimattomina olleet ja leskeksi jääneet sairastuvat sydänja verisuonitauteihin noin 40 prosenttia todennäköisemmin kuin naimisissa olevat. Tulokset perustuvat 34 aikaisemman tutkimuksen ja yli kahden miljoonan osallistujan tietoihin. Nyt tämä on jälleen varmistettu ainakin sydänja verisuonitautien sekä aivoverenkiertohäiriöiden osalta. Noin 80 prosenttia sydänja verisuonitaudeista liittyy perinteisiin riskitekijöihin, kuten korkeaan Parisuhde suojaa sydänsairauksilta ikään, verenpaineongelmiin, diabetekseen ja tupakointiin, mutta loput 20 prosenttia on epäselvempiä tapauksia
K U VA : SH U T TE R ST O C K Kasviskuvat lautasessa edistivät lasten kasvisten syömistä Yhdysvaltalaistutkijat uskovat löytäneensä yksinkertaisen keinon saada päiväkoti-ikäiset lapset syömään vihanneksia. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton lehdessä. Hedelmien syömiseen kuvalautaset eivät vaikuttaneet, mutta lapset toisaalta söivät niitä suhteellisen paljon muutenkin. Kun tutkijat kokeen lopuksi laskivat, miten paljon lapset milloinkin olivat syöneet, he havaitsivat kasvisten kelpaavan paremmin kuvalautaspäivinä. Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 47 tutkimuksen ja 42 000 lääkärin tiedot, ja niiden perusteella työuupumuksesta kärsivät tekivät potilaan turvallisuuden vaarantavia virheitä noin kaksi kertaa enemmän kuin muut lääkärit. Lapsena opitut ruokailutottumukset jatkuvat usein koko elämän, joten kasvisten omaksumisella ruokavalioon jo nuorena voi olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Lähes puolet suomalaislääkäreistä on kokenut merkittävää työuupumusta jossain vaiheessa, ja kansainväliset tutkimustulokset viittaavat samaan. Lääkärin työuupumus haitaksi potilaille – nuoret lääkärit uupuvat useimmin T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 43. Lääkäreiden työuupumus on ongelma myös Suomessa. Tutkijoiden havainnot perustuvat kokeeseen, johon osallistui 235 nelivuotiasta 18 eri päiväkotiryhmästä. On tosin mahdollista, että kokeneista ja arvostetuista lääkäreistä tehdään vähemmän valituksia, vaikka heidän työuupumuksensa vaikuttaisikin hoitoon. Havainnot viittaavat siihen, että kasvisten syömisestä voi tehdä houkuttelevampaa hyvin yksinkertaisilla keinoilla. Lapset ottivat noina päivinä enemmän kasviksia lautaselleen, mutta myös söivät ottamastaan enemmän. Tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella tämä koskee varsinkin uransa alkuvaiheissa olevia lääkäreitä. Tutkimuksen pienen koon vuoksi tulokset olisi silti hyvä varmistaa lisätutkimuksissa. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA Internal Medicine -lehdessä. Lisäämällä lasten lautasiin kuvia kasviksista ja hedelmistä lapset saadaan ottamaan ja myös syömään enemmän kasviksia. Lounaalla lapset saivat ottaa itse haluamansa määrän kasviksia ja hedelmiä. Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä. Lääkäreiden työuupumus aiheutti eniten ongelmia nuorille lääkäreille, jotka olivat olleet alalla vasta joitain vuosia. Heidän potilaansa saivat muutenkin huonompaa hoitoa, ja potilaat myös olivat tyytymättömiä saamaansa hoitoon. T yöuupumuksen kanssa kamppailevat lääkärit tekevät enemmän virheitä eivätkä pysty hoitamaan potilaita niin hyvin kuin pitäisi. Osana koetta lapset söivät lounaansa toisina päivinä valkoisilta lautasilta ja toisina lautasilta, joissa oli kasvisten ja hedelmien kuvia osoittamassa kohtia, joihin niitä voisi laittaa
Tutkimus julkaistiin PLOS Medicine -lehdessä. Tuotteiden sijoittelu kaupoissa voi ohjata asiakkaiden valintoja ja ruokavalioita Suurin riski oli henkilöillä, joilla oli ollut mielenterveyden ongelmia aiemminkin sekä heillä, jotka olivat itsetuhoisia. Hetken mielijohteesta matkaan napatut herkkuostokset vähenivät vielä enemmän, peräti 76 prosenttia, tutkijat havaitsivat. 44 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Myös itsemurhat ovat trauman kokeneilla ihmisillä tavallista yleisempiä, kanadalaistutkimus osoittaa. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K Onnettomuudet altistavat päihdeongelmille ja masennukselle Auto-onnettomuudessa pahasti loukkaantuneet ovat alttiita sairastumaan masennukseen ja päihdeongelmiin. Masennus ja päihdeongelmat olivat yleisimmät diagnoosit. Autoonnettomuudet ja putoamiset olivat yleisimpiä vammojen aiheuttajia. Tutkimuksen menetelmällisten rajoitusten takia on kuitenkin mahdollista, että herkkujen sijoittelun lisäksi muut seikat ovat vaikuttaneet tuloksiin, ja siksi niitä on hyvä tulkita varoen. Tämä koski kotiin ostettuja herkkuja. Kun tutkijat vertasivat kaupoissa ennen muutosta ja sen jälkeen tehtyjä ostoksia, he havaitsivat karkkien, sipsien ja muiden herkkujen myynnin vähentyneen 15–17 prosenttia. T uoreen brittitutkimuksen mukaan herkkujen poistaminen ruokakauppojen kassojen luota voisi muuttaa väestön ruokavaliota terveellisemmäksi. Kanadalaisten tulokset perustuvat 19 000:n vuosina 2005–2010 vakavasti loukkaantuneen terveystietoihin. Myös itsemurhayritykset ja onnistuneet itsemurhat olivat yleisempiä kuin väestössä yleensä. Seurannan aikana potilaiden riski sairastua ja joutua mielenterveystai päihdeongelmien takia hoitoon oli 40 prosenttia suurempi kuin ilman onnettomuutta olisi voinut olettaa. Mielenterveysongelmia seurattiin viiden vuoden ajan loukkaantumisesta. Brittitutkijoille tarjoutui mahdollisuus tarkastella asiaa, kun osa briteissä toimivista supermarkettiketjuista päätti poistaa herkut kassojen luota. Tutkimus julkaistiin Kanadan lääkäriliiton CMAJ-lehdessä. Siksi onnettomuuteen joutuneiden mielen vointia olisi hyvä seurata mielellään useita vuosia loukkaantumisen jälkeen. Tulokset viittaavat siihen, että epäterveellisten ruokien sijoittelulla voidaan ohjata asiakkaiden tekemiä valintoja ja siten myös heidän ruokavalioitaan
Tutkijat arvioivat, että tässä aineistossa 25–60 prosenttia psykoosipotilaista ei olisi sairastunut ilman traumaattisia kokemuksia, kuten fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, kiusaamista tai emotionaalista Moni psykoosi johtuu todennäköisesti lapsuuden traumasta laiminlyöntiä. JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistujen tulosten mukaan lapsuudessa tai nuoruudessa traumoja kokeneet henkilöt saavan psykoosioireita noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 45. Fyysinen ja henkinen kaltoinkohtelu, perheväkivalta sekä kiusaaminen olivat yleisimpiä. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Havainto ei ole uusi, mutta tutkijat pitävät tuloksiaan vakuuttavina ja uskovat niiden osoittavan, että traumaattisten kokemusten ja psykoosien välillä on hyvin todennäköisesti syy-seuraussuhde. T raumaattiset lapsuuden kokemukset voivat tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa psykoosien vaaraa. Traumaattisia kokemuksia oli 65 prosentilla osallistujista. Psykoosi on mielenterveyden häiriö, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa, mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Yhteys myös voimistuu, mitä enemmän kokemuksia on ja mitä pitempään ne kestävät. Tutkimukseen osallistui 4 400 lasta, joita on seurattu syntymästä 18-vuotiaaksi, sekä heidän vanhempansa. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Yhteys näkyy alle vuoden iästä 17-vuotiaaksi. Lasten psykoosioireita selvitettiin heidän ollessaan 12ja 18-vuotiaita. Havainnot ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, ja ne vahvistavat ja laajentavat näyttöä entisestään
Vastaavasti kielteiset kommentit, negatiivinen ilmapiiri ja vähäinen henkinen tuki liittyivät painon kertymiseen. Myös tupakoinnin lopettaminen ja elintaparemontit onnistuvat paremmin puolison tuella tai yhdessä. Tulosten perusteella tämä koskee etenkin miehiä. Tutkimuksessa seurattiin kahden vuosikymmenen ajan 5 500:aa tervettä miestä ja naista. Heidän painonsa mitattiin viidesti seurannan aikana. Aiemmissa tutkimuksissa puolisoiden on havaittu usein myös lihovan ja laihduttavan samaa tahtia. Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä. P uolison tai muun läheisen ihmisen sosiaalisella tuella tai sen puutteella voi olla vaikutusta painon nousemiseen. Lämmin ihmissuhde ja hyväksyvä, kannustava ilmapiiri voivat auttaa painonhallinnassa, brittitutkimus osoittaa. Painon nouseminen oli vuosien varrella vähäisempää miehillä, jotka saivat paljon hyväksyntää Lämmin ihmissuhde ja hyväksyvä ilmapiiri voivat auttaa painonhallinnassa ja positiivista, kannustavaa henkistä tukea. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K Facebook www.facebook.com/tunnejamieli Instagram @tunnejamieli Twitter @tunnemieli SEURAA TUNNE & MIELTÄ SOMESSA! 46 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Mielen harjoi tusta T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 47
VAIKEUSASTE: ??. Muutettu kirjain on muutettu lopullisesti ja alimpana olevassa sanassa kaikki kirjaimet ovat vaihtuneet esimerkin mukaisesti. Enjoy! 5 6 2 1 3 4 8 2 5 9 2 8 6 3 4 6 9 7 2 7 9 8 2 6 9 1 2 8 8 3 7 Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.56) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Wed Feb 27 08:01:32 2019 GMT. Ratkaisut seuraavalla aukeamalla. 6 9 6 4 1 5 9 4 2 3 5 4 2 8 1 3 7 9 6 5 5 9 8 2 6 5 3 1 1 2 Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.36) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Wed Feb 27 08:00:36 2019 GMT. Enjoy! V A L L I N K I I R A T R A S K I A K E I T O T T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 49. Mielen harjoitusta Sanatehtävä Sudoku K A R I JU N TU N EN Ylärivillä olevaa sanaa muutetaan alas mentäessä yksi kirjain kerrallaan. P A I N A A P A I N I A P A I N I T S A I N I T S A N N I T S I N N I T S I N K I T VAIKEUSASTE: . VAIKEUSASTE: ?. Enjoy! 2 6 8 9 6 3 7 3 2 1 3 6 1 7 9 2 1 7 4 9 2 9 4 4 6 1 2 7 1 8 Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.63) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Wed Feb 27 08:02:26 2019 GMT. Alla olevasta sanasta muodostuu uusi sana aina yhtä kirjainta muuttaen
“MENOPELI” KAVIOELÄIN [ ÄÄRILIIKE KAPPAS KEITTIÖISSÄ. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . ITALIAL. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA ww w.r istik ko tuu li.fi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 KUSTAAN SUKUA KUUME POIKIA AUH! RINNE TEAM LÄSKI MEINAAMISET NAISÄÄNET OINAS RANNIKOLLA ASTIASTO KUKIN SOIVAT “ARVO” MATSI PETO HAITTA HENGENMENO HAUSJÄRVEÄ YRTTI VIER. ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. ratkaisusi 10.5. Krypton ratkaisseiden kesken arvotaan kaksi Finnkinon elokuvalippua. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 31.12. mennessa. osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. MORSETTAA ILKUT VIRTA VAMMAUTUA HANKINTA IKEEN ALLA UHKAPELI S PALVOTTU ARTON SUKUA HUONO PIHVI TAISTO AVEN ALASTI ENT. NAISIA LEHTINEN SAMMUTUKSIIN ASK PÄÄKAUPUNKI 24.12. KIELI KUIVIA MAITA MYTOLOGIAA PÄÄKAUP. NIMI OSOITE Ristikko 50 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. MUSTAA C KAMU AKU IINES KANALINTUJA # KUKKO KAHLAAJA ERIPURAT SUSI A DATAA 1 ` LIISA LINTU UPSEERIT ROISTOT ARVOVIULU PITKÄJALKAISIA ANAS CRECCA KÄSIN SIRITTÄVÄ MUIN. La?heta. Voit osallistua myös sa?hköpostilla: la?heta. Yhteystietoja ka?yteta?a?n vain arvontapalkinnon toimittamiseen
SUDOKU ?. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Enjoy! Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.56) 4 8 5 9 1 3 6 7 2 1 3 2 5 7 6 4 8 9 9 6 7 8 4 2 3 5 1 5 7 9 3 2 8 1 4 6 3 4 8 1 6 5 2 9 7 2 1 6 7 9 4 8 3 5 7 2 4 6 8 9 5 1 3 6 5 1 4 3 7 9 2 8 8 9 3 2 5 1 7 6 4 Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Wed Feb 27 08:01:32 2019 GMT. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.36) 3 2 1 8 5 7 6 4 9 6 8 4 1 3 9 5 2 7 9 7 5 6 4 2 8 1 3 7 5 9 4 2 8 1 3 6 2 6 8 5 1 3 9 7 4 4 1 3 7 9 6 2 5 8 5 3 7 9 8 1 4 6 2 8 4 6 2 7 5 3 9 1 1 9 2 3 6 4 7 8 5 Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Wed Feb 27 08:00:36 2019 GMT. Enjoy! Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.63) 2 6 8 7 3 9 5 4 1 9 1 5 8 4 6 3 2 7 7 4 3 5 2 1 8 9 6 3 9 4 6 1 8 2 7 5 6 8 7 9 5 2 1 3 4 1 5 2 3 7 4 6 8 9 8 7 1 2 9 5 4 6 3 4 3 6 1 8 7 9 5 2 5 2 9 4 6 3 7 1 8 Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Wed Feb 27 08:02:26 2019 GMT. Enjoy! F O B I A A M E E B A O D K H T O I M Ä K I T L U S L A N N U N N A T I E H Y T I P R Ö G D G T E I N E O J V Y Ä F A N O P I T I I L I T B E M O E S U T K I T K E M I Ö P S A L M I T E T A N A Ä D T T A N A K A R L A M E E H U V I T L A T A A J A M E R K O V A T J A T R I U M V I S A I O H O T A O T S A A E T S A U S S A V E T V K O L E A T N A L I K A T K Ä R T V A E A N T A V A O S I T T A A Ä Y R I T R I S A K A S S Y S I T V S I R E T E L E E T K O U S A N G E E L I L O T U S A N D I T R I E V Ä S U T R A A R O R L O V T I E R A P A N D A G E Ä L Y T A J A A T F I N N O T S E I T A S I E N I I R A K P U H E L U J A O P U S O N A S S E I S I S T A K A P U T A U T I S E T P A H E P A A S A T S U L O E T U U S S K I S K U R I T L U U T E L U E K O T I S K U T S I L O L E I N I T U O T I V L A P E A N T I L L I T A P A T I A T O P A A L I T E E T U A N N I T U E A L V A T R A J U A R I N A N I I T P E R Ä T I Ä L Ä T S I I S T I V Ä I T T Ä M Ä I N T O U T U A S O T A T A O T A T U S K I E L K O T A K A U S A R A V A P I A N O A R T E K I H A A A S K A R K E S T I I N A T O I T T I K A U A N H A A T T A I O T T U U T O P I S T I T N R I P A Ä K U L V A L L I N V A L L A N V A L L A T V I L L A T V I I L A T K I I L A T K I I R A T R A S T I A R A S T I A R A S T I T K A S T I T K E S T I T K E S T O T K E I T O T T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 51. 49) RATKAISU Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Kikka Nyrénin postikortit. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA RISTIKON 1/2019 RATKAISU SUDOKU . Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! O rig in a a li K ik k a N y ré n . K iit o k s e t tu e s ta s i M ie le n te rv e y d e n k e s k u s lii to lle ! Originaali Kikka Nyrén. KRYPTON 1/2019 RATKAISU Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Tehtävien ratkaisut SANATEHTÄVÄN (S. SUDOKU ??
Se oli vapaapäivä arjen jutuista. Isä pääsi aiemmin töistä kuin äiti ja kokkasi helppoa ruokaa. Siitä se viikonloppu sitten alkoi. vaihtaa vapaalle TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Lohtu ruoka RESEPTI, TEKSTI JA KUVA ELINA YLITERVO ”Perjantaisin saimme siskoni kanssa omat limsapullot, joiden kylkeen kirjoitettiin nimet marker-tussilla. Ruoka oli aina sama: ranskalaisia, nakkeja, majoneesia ja ketsuppia ja kylmää ananasta kylkeen. Tykkäsin ananaksesta niin paljon, että toivoin sitä eräänä jouluna joululahjaksikin. Pojat pettyy, jos perjantaina ei ole ranskalaisia.” Teemu Keskinen, Nokia 52 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Perinne jatkuu nyt omien lasten kanssa
K un viikonloppu vihdoin koittaa, on lupa vähän höllätä ja herkutella. Rento perjantairuoka syntyy mutkattomasti, mutta mausta tinkimättä. Pese perunat hyvin ja leikkaa 4–6 lohkoon. x Paahda uunissa 15 minuuttia ja lisa?a. va?lin kastike. x Valmista silla. Valitse laadukas artesaanimakkara, jossa on korkea lihaprosentti. Pyörittele ananaspaloja ja perunalohkoja mausteseoksessa ja kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskena?a?n ja anna maustua hetki ja?a?kaapissa. Ripottele makkaraperunoiden pa?a?lle tuoretta lehtipersiljaa ja tarjoa jogurttikastikkeen kanssa. Mittaa kulhoon oliiviöljy, rosmariini, kumina, fenkoli, suola ja mustapippuri ja sekoita. sitten makkarat. Kuori ja pilko ananas reiluiksi lohkoiksi. Jatka paistamista viela. Leikkaa makkara siivuiksi. Ananas-makkaraperunat neljälle ½ ananas 260 g makkaraa 500 g jauhoisia perunoita 2 rkl oliiviöljyä 2 tl kuivattua rosmariinia 2 tl kuminansiemeniä 1 tl fenkolinsiemeniä 1 tl suolaa mustapippuria lehtipersiljaa jogurttikastike: 2 dl turkkilaista jogurttia 2 rkl dijon-sinappia 2 tl sokeria suolaa mustapippuria x Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. 15 minuuttia kunnes perunat ovat kypsia. Savustettu ja mausteinen makkara on oiva pari perunoille ja makealle ananakselle. pintaan. Nakkien ja ranskalaisten hienostuneempi versio kokataan rapeaksi paahdetuista perunoista ja tuoreesta ananaksesta, jotka maustetaan reilusti rosmariinilla, kuminalla ja fenkolilla. Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 53. Ketsuppi ja sinappi korvataan tujulla dijonilla ja maustetulla jogurttikastikeella. ja makkarat saaneet va?ria
Kukaan ei kuitenkaan naura käskien, joten paine on kova. Siksi standup on ollut erinomainen keino opetella eroon turhista häpeän tunteista – samanlaisista kuin juoksumatolla muiden nähden kompuroidessa. Jotakuta olisi hävettänyt, mutta ei Inkaa. Hän harjoittelee häpeää vähintään viikoittain standup-lavoilla ja voimaantuu. Vielä hetki sitten habitustaan ihastellut Inka hämmentyi, kompastui omiin jalkoihinsa – ei ensin ihan kaatunut vaan kompuroi hetken hurjaa vauhtia rullaavalla matolla, kunnes päätyi rähmälleen. Lavalla oleminen on samaan aikaan sekä pakoa todellisuudesta että itsensä kohtaamista. Inkalle standupista ammennettava voiman ja onnistumisen tunne kumpuaa nimenomaan yleisön reaktioista. – Oli ihan sellainen olo, että ai hitsi mä olen tosi atleettinen ja seksikäs, hän muistelee ja naurahtaa. Kun esiintyjä nousee lavalle, yleisö odottaa saavansa nauraa. Harrastuksena häpeä T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Into himoni Yleensä katsojat ja kuuntelijat kuitenkin nauravat. Nykyään en nolostele oikeastaan mitään. OMA ITSE ALTTIIKSI Aina ei mene nappiin. Standup auttaa tervehenkisen häpeän käsittelyyn. – Se on adrenaliinin ja endorfiinin cocktail, jonka saa, kun ihmiset katsovat, nauravat ja odottavat lisää. Vaikka koskaan ilta ei ole mennyt täydellisen pieleen, välillä Inka on tullut pois lavalta itseään ruoskien. Inkaa se ei haittaa. OMAN ELÄMÄN VÄRITETTY VERSIO Standup-koomikon homma voi kuulostaa kuumottavalta. Työntekijä huikkasi, että ”hyvin sä vedät”, kun Inka nauraen kokosi itseään lattialta. Joskus yleisö ei naura, silloin tällöin joku suuttuu. Yhtäkkiä käsi osui kuulokkeen piuhaan, puhelin viskautui maahan ja hajosi kolmeksi kappaleeksi. Kolmekymppiselle koomikolle muiden nauru tuo tunnecocktailin, jota ei saa mistään muualta. Yleisön edessä ei voi miettiä muita murheita, vaan joka hetki on skarpattava. Sitä ei saa mistään muualta, ja se motivoi pitämään tason korkealla. – Ihmiset häpeävät ihan tyhmiä ja turhia asioita, ja niin olen itsekin hävennyt. Inka käsittelee esityksissään usein esimerkiksi ulkonäköpaineita ja osoittaa itsessään ominaisuuksia, joista Inka Valima samaan aikaan sekä pakenee itseään että kohtaa itsensä standup-lavoilla. Siksi hän antaa aina parhaansa sekä kirjoittaessaan vitsejä että esittäessään niitä. Vieressä joku nainen tyrskähti kerran muttei edes keskeyttänyt lihaskuntoliikkeiden sarjaa. Inka kurotti kohti juoksumaton telineessä olevaa kännykkää ja laittoi sekä musiikin että maton vauhdin vähän kovemmalle. Juoksu rullasi helposti, ja kuulokkeista korviin tulvi hyvä biisi. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT EEVA ANUNDI 54 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. I nka Valimalla oli älyttömän hyvä fiilis. – Minulla on täysin itsekkäät syyt tehdä standupia, en minä siinä anna lahjaa kenellekään. Hän ei nouse lavalle yleisöä vaan itseään varten. Oma itse tulee tutuksi, sillä Inka ammentaa tarinoita tylsäksi kuvailemasta elämästään ja värittää niitä huumorilla
Harrastuksena häpeä T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 55
Muillekin saa nauraa, mutta olennaista on, ettei naureta alaspäin. 56 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Standup on tarjonnut minulle… niin paljon! Vaikea edes sanoa, mistä lähteä liikkeelle. Ennen kaikkea standup on tuonut itsensä toteuttamisen väylän, joka tuntuu omalta. Ilman stand upia… näivettyisin. MIELENTERVEYDELLE VOI NAURAA YHDESSÄ Vaikka lavalla kerrotut tarinat ovat väritettyjä versioita todellisuudesta, jokaisen takana on aitoja kokemuksia ja tunnettuja tunteita. – Toki jos joku sanoisi, että ”Inka Valima, toi mitä sä teet on täydellistä, tuu tänne ja maksan kolme tonnia kuussa”, suostuisin kyllä. Vapaus tehdä juuri oman itsen näköistä standupia vain omasta halusta on liian arvokasta. Samalla se on tuonut esiin uusia puolia itsestäni. arvelee jonkun voivan tehdä pilkkaa. Siksi hän ei ole ihan varma, voisiko standupista koskaan tulla leipätyötä. – Jos kukaan ei lähestyisi asiaa omakohtaisesti, se olisi hirveä sääli. Inka puhuu yleisöilleen myös mielenterveydestä ja sen horjumisesta. Huumori saattaa ihmisiä tosi voimakkaasti yhteen. Inka muistuttaa, että mielenterveysongelmat koskevat hurjan suurta osaa ihmisiä jossakin vaiheessa elämää. Hauska harrastus on hyvää vastapainoa kouluarjelle. Standup-koomikon jakamat kokemukset ovat osoitus siitä, että vaikeistakin asioista voi selvitä. Vakavista ja rankoista aiheista puhuminen tuntuu tärkeältä. Päivätyössään kotitalousopettajana Inka on asiapitoinen aikuinen, mutta esiintyessään hän sanoo olevansa luvan kanssa idiootti. Intohimo Inka Valiman mukaan Intohimo merkitsee minulle… sitä, että saan toteuttaa itseäni ilman mitään sensuuria ja sellaista itsensä toteuttamista, joka antaa voimaa kaikkeen toimimiseen. Omien epävarmuuksien julkistaminen on yksi standupin voimaannuttavista ulottuvuuksista: kun itse uskaltaa myöntää heikkoutensa, kukaan ei voi käyttää niitä lyömäaseena. Kun katsoja saa samastuttavia ajatuksia, se on mieletöntä ja merkittävää. Pystyisin kyllä jatkamaan elämistä, totta kai, mutta sellainen elämä ei olisi täyttä elämää. Inka huomauttaa, että vain harvoin äärilaidalle viety musta huumori onnistuu niin hyvin, että se on oikeasti hauskaa
Yleensä masennuslääkitystä suositellaan jatkettavan 3–6 kuukautta, jotta varmistetaan toipuminen. Käyt kontrollikäynnillä lääkärissä ja palaat töihin. 10 Todella hyvä ja positiivinen juttu. Kansijuttu s. Masennustilalla on 50 prosentin riski uusiutua, hoitamattomana riski on tätäkin suurempi. Psykiatrisena sairaanhoitajana työskennellessäni huomasin, että usein vain murto-osa potilaan oireista havaitaan ensimmäisellä lääkärikäynnillä, sanoo kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane Mielenterveyden keskusliitosta. Kestojulkkiksista on jo tarpeeksi juttuja muissa lehdissä. Vaikka viralliset asiakirjat muotoillaan usein niin, että kaikki perhemuodot pyritään huomioimaan, käytännössä perheen ideaali rakentuu yleensä kahden työssäkäyvän vanhemman ja heteronormatiivisuuden ympärille. Lääkitystä lisätään ja lääkäri kirjoittaa B-lausunnon Kelan kuntoutuspsykoterapiatukea varten. Oli diagnoosi mikä hyvänsä, tärkeintä on pyrkiä siihen, että ihminen voi elää mahdollisimman normaalia, hyvää elämää, sanoo sosiaalipsykiatrian professori, dosentti Sami Pirkola. Lehden 1/2018 Paras juttu -äänestyksessä Keskittymiskyvyn elvytysoppaan voitti Risto Rajala Hämeenkyröstä. Antaa osviittaa avun hakemiseen. Esimerkiksi työuupumus ei ole virallinen diagnoosi, vaan sairauspäivärahaa varten selvitetään uupumuksen aiheuttanut tai siitä seurannut diagnoosi. samassa kirjeessa?. Kattava artikkeli kiinnostavasta persoonasta, jolla on paljon kokemusta mielenterveyden ongelmista. Se, tehoaako lääkitys toivotulla tavalla, vahvistaa osaltaan diagnoosia ja korostaa sen tärkeyttä. Päivä päivältä masennusoireet alkavat helpottaa. Keskittymiskykysi on nollassa etkä saa oikein mitään aikaiseksi. Yhteystietonsa jättäneiden kesken Tunne & Mieli arpoo Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan Keskittymiskyvyn elvytysoppaan (arvo 29 euroa). Paljon tietoa perus asioista. Tämä riippuu kuitenkin paljon siitä, mikä mielenterveyden häiriö ja lääke on kyseessä. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 17 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 PALAUTUS 10.5.2019 MENNESSÄ Osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki tai tai netissa. Lääkäri kartoittaa tilannetta kyselemällä ja kuuntelemalla sekä usein teettää esimerkiksi BDI-masennustestin. 2 Menet lääkäriin. Diagnoosia tarvitaan sairauteen liittyvien tukien, kuten sairauspäivä rahan tai psykoterapiatuen hakemiseen. 3 Seuranta-aika lääkärille. Diagnoosin tekeminen edellyttää tiettyjen oireiden täyttymistä. Jatkat käyntejä psykiatrisella sairaanhoitajalla, ja lääkäriaika sovitaan kuukauden päähän voinnin ja lääkityksen arvioimiseksi. Sinulla todetaan keskivaikea masennus. Usein se on lievä, keskivaikea tai vaikea masennus. Käden murtuma todetaan usein röntgenkuvasta, mutta mielenterveyden häiriöiden diagnosointi ei ole aina yhtä yksinkertaista. Kyse ei ole ainoastaan varhaiskasvatuksesta tai koulusta, vaan muun muassa terveydenhuollosta ja armeijastakin: kuka on soveliasta kutsua omaisten päivään. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS MARIA VILJA Kenen joukoissa seisot. Koska lääkärin on mahdotonta lyhyessä ajassa kartoittaa potilaan koko elämäntilannetta, ovat testit hyviä apuvälineitä. Sairauslomaa jatketaan kuukaudella. Jäät uudelleen sairauslomalle. Kanssakulkija s. K aikilla on oikeus valita perheensä – ja niin usein teemmekin. Masennus on syvää ja ahdistus on voimakasta. Perhe määrittyy paitsi sukulaissuhteiden, myös elämäntilanteen kautta, ja yhdellä ihmisellä voi olla useita perheitä sekä elämän eri vaiheissa että samanaikaisesti. Mikä oli mielestäsi tämän lehden paras juttu. Olosi on ollut kuukausia voimaton ja alakuloinen ja heräilet öisin. . Ihmiset ovat ihmisiä ja diagnoosi on vain se yksi puoli. Juttu käsitteli sitä, kuinka mielenterveyden diagnosointi ei ole aina yksinkertaista. Koet syyllisyyttä ja huonommuudentunnetta, etkä nauti juuri mistään. 30 Tylsää juttua ei löytynytkään. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. 4a Hoito tehoaa ja vointisi kohenee. Tunnet olevasi voimissasi, ja elämä tuntuu inspiroivammalta kuin koskaan. osoitteessa www.tunnejamieli.fi. Nostat lainoja toteuttaaksesi ideoitasi ja alat juoda alkoholia aiempaa enemmän. E n si m m ä in en p o lk u to ip u m is ee n T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 17 16 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 Anna palautetta lehdestä ja voita! Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Alat etsiä netistä tietoa ja mietit, pitäisikö varata aika lääkäriin. Nukut vähän, jaksat tehdä töitä, aloitat uusia projekteja ja laihdut, kun ruoka ei maistu. Selvitimme kuvitteellisen esimerkin avulla, millaisia eri vaiheita masennuksen tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointiin sisältyy. 1 . Yhteiskunnassa vallitseva perhekäsitys on kuitenkin paljon rajatumpi ja tiukempi kuin se, jonka kukin saa itse vapaasti itselleen luoda. 4b 5 Masennut uudelleen Parin kuukauden päästä ylikierroksilla käynyt mieliala romahtaa. Puhut lääkärin kanssa päihteiden käytöstä, ja hän arvelee voinnin huonontuneen liiallisen juomisen seurauksena. Ydinperheen ideaali on yhteiskunnassa läsnä aina perhepitsoista ja uimahallien perhelipuista verotusja perintölainsäädäntöön asti. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVITUS SHUTTERSTOCK, ATTE KALKE Vointisi muuttuu vauhdikkaaksi. Läheisesi ilmaisee huolensa, että käyttäydyt oudosti ja juot liikaa, mutta et usko, sillä elämä tuntuu niin hyvältä. Mielialasi on hieman kohentunut, joten hoitoa jatketaan. Lääkäri kartoittaa, ovatko lääkitys ja keskusteluapu alkaneet tehota. Lääkäri suosittelee lääkityksen aloittamista, kahden viikon sairauslomaa ja keskusteluapua psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Ristikkoja kryptovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi la?hetta?a. Olet huolissasi ja etsit tietoa itse. Diagnooseja ei kuitenkaan pidä itse tehdä, sillä se edellyttää lääkärin ammattitaitoa. Lääkityksen pitäisi alkaa vaikuttaa yleensä kahdessa viikossa, mutta viimeistään 4–8 viikon kuluessa. RISUT JA RUUSUT – LUKIJOIDEN PALAUTETTA EDELLISESTÄ LEHDESTÄ T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9 57. Muuta tarkoitusta niillä ei lääketieteessä ole. Se, mikä hetki sitten oli vielä helppoa ja ihanaa, tuntuu nyt ylivoimaiselta ja mahdottomalta. Olo tuntuu välillä todella hyvältä ja tajuat, kuinka masentunut aiemmin olit, sillä ero aiempaan on suuri. Onnea voittajalle! Viime lehden parhaaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin “Oikean diagnoosin löytyminen vaatii malttia”. Diagnoosit ovat ensisijaisesti lääkärin apuvälineitä. Jokaisessa on paljon tervettä jäljellä. Arjessa tärkeintä perhesuhteissa on kuitenkin tunneside ja elämänvaihe: jollekulle perhe ovat kämppikset, toiselle lauma kissoja. Potilaalle diagnoosi merkitsee sitä, että häntä voidaan auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Lääkärin seuranta on siksi tärkeää. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Oikean diagnoosin löytyminen vaatii malttia Netistä löytyy paljon testejä, jotka auttavat tunnistamaan oireita ja niiden voimakkuutta ja ohjaavat tarvittaessa hakeutumaan hoitoon. Ylipäänsä diagnooseilla ei pitäisi luokitella ihmistä vaan sairauden oireita. Sinulla todetaan toistuvan masennuksen keskivaikea jakso
Ja perhe on sellainen, jota ei voi sivuuttaa – sekä mies, että kaikki kolme hienoa lasta. Iltakirjasta en todellakaan luopuisi. Meillä on töissä perjantaina siivouspäivä. Kaksi kuppia kahvia ja päivän lehti käynnistävät päivän TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT SARI VÄNTÄSEN KOTIALBUMI Minkälainen on tavallinen arkipäiväsi. Mikä on hyvän arjen vinkkisi Tunne & Mieli -lehden lukijoille. 58 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 9. Jään katsomaan aivotonta ohjelmaa telkkarista, sillä siinä poistuvat päivän asiat mielestä. Kuitenkin, kun ryhdyn töihin, niin yhtäkkiä huomaan, että on kulunut monta tuntia. Pyrin heräämään puoli yhdeksältä ja takaraja on yhdeksältä, mutta sitten pitää lähteä kiireen vilkkaa töihin. Aamukahvini on kaksi kupillista, ja Hesari on tärkeä asia aamussa. Se on hyvin vaihteleva. Oletko aamutai iltavirkku. Onko kotisi silti järjestyksessä. Olen ollut yhdistyksessä vuodesta 2004, jolloin tulin harjoittelijaksi tekemään Kumpulan kyläjuhlia. Lisäksi asun siellä, missä haluan, eli Kumpulassa – se on todella kivaa. Asun noin 200 metrin päässä työpaikastani. Sitten ovat toimintakertomukset, yhdistyksen paperit, avustushakemukset ja muut vastaavat. On erinomaisen tärkeää, että arjen keskelläkin syö hyvin – ei sen tarvitse olla mitään gurmeeta, vaan ihan arjen perusruokakin on hyvää, kun sen tekee ajatuksella ja rakkaudella. On se sen verran järjestyksessä, että aina voi koputtaa ja tulla sisään. Töistä tykkään kovasti. Tämä on suvun juurien paikka, kun mummin isä on jo aikoinaan tullut täältä talon ostamaan. Kumpulassa on edelleen sellainen tapa, että voi aina kopsutella ovelle ja mennä kahville, vaikka ihmiset eivät tee sitä niin paljon kuin ennen vanhaan. Pidän yhteyttä asiakaskuntaan, kurssilaisiin ja ohjaajiin. Minulla on mies ja kolme aikuista lasta. Ruoanlaitto ja yhdessä syöminen ovat tärkeitä ja rentouttavia rutiineja. SARI VÄNTÄNEN Minun arkeni Olen Sari Väntänen, 50, Helsingin Kumpulan kylätilan asukastalon toiminnanjohtaja. Edellinen kirjani oli Jo Nesbøn Macbeth, josta pidin hirveästi. Mikä arjessasi on parasta. Viikoittain asukastalossa käy noin 40 eri ryhmää, ja lisäksi talossa järjestetään viikonloppukursseja ja tapahtumia, joista tunnetuin on Kumpulan kyläjuhlat. Sitten menen lukemaan hyvää kirjaa vielä hetkeksi. Tietokoneella istuminen vie ison osan päivästäni. Aina pitää olla jokin kirja kesken. Jos en tykkäisi, en tätä jaksaisi tehdäkään. Mihin joudut pakottamaan itsesi. Olen iltavirkku ja vähän aamuntorkku. Onko sinulla joitakin rutiineita. Välillä harmittaa, että joudun istumaan niin paljon, että en oikein pääse siivoamaan ja laittamaan paikkoja kuntoon. Se, että sen jälkeen pitäisi vielä kotona alkaa siivoamaan, on niin lannistava ajatus, että se jää aina vähän hunningolle. Tulen levottomaksi, jos aamu ei ala siten kuin sen pitäisi alkaa. Toisaalta on kiva olla myös myöhempään töissä niin, että näen opettajia ja kerholaisia, jotta olen myös kontaktissa heihin, enkä vain hoida asioita sähkö postin välityksellä. Tämä on niin kokonaisvaltaista. Voin suunnitella, että teen jonkun tietyn asian, mutta sitten jotain yllättävää tapahtuu ja teenkin ihan muuta. On ihanaa saada asua edelleen täällä. Vastailen sähköpostikyselyihin. Illalla tavoite on olla kahdeltatoista sängyssä – mutta välillä se luisuu yhteenkin asti. Siitä etenin koulutuksen kautta toiminnanjohtajaksi
Ihmissuhteet ja elämänkaari 6/2019 5.12. 09 565 7730 www.mtkl.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 8000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen Hinnasto ja lisätiedot mediakortista: www.tunnejamieli.fi Mainosmyynti: Markku Karjalainen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Lehti kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielenterveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista, kehon ja mielen yhteyksistä, ihmissuhteista ja työhyvinvoinnista. Tunne & Mieli -lehdellä on lukijoita ympäri Suomen! Lehden ilmestymispäivät Päätoimittaja Meri Nykänen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi 3/2019 6.6. Toivo mielen tukipuuna Erikoisjakelu mielenterveys messuilla 19.–20.11.2019. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Seksuaalisuus voimavarana 4/2019 1.8. 0400 820 174 toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. T U N N E & M I E L I L E H D E S S Ä . HALUATKO NÄKYVYYTTÄ TUNNE & MIELI on lehti jokaiselle mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneelle. Riittävä sellaisena kuin olen 5/2019 3.10. Lehti on oiva paikka näkyä silloin, kun haluat tavoittaa hyvinvoinnista kiinnostuneen kohderyhmän
Asi ois ta puh uta an avo im esti niid en oik eilla nim illä . herkullinen ruokamuisto + resepti . Art ikk elit ova t mo nip uol isia , roh keit a ja asia ntu nte via . JOKA NUMEROSSA ON . Tilaa lehti tai numerosta (09) 8566 8349 57 € KUUSI NUMEROA KESTOTILAUKSENA NYT LUKIJALAHJANA FINNKINON ELOKUVALIPPU!. koskettavia vertaistarinoita . hyvän mielen vinkkejä . JOTA KIINNOSTAA MIELEN HYVINVOINTI HYVINVOINTI JOTA KIINNOSTAA MIELEN JOTA KIINNOSTAA MIELEN JOTA KIINNOSTAA MIELEN Tunne & Mieli on lehti sinulle, * Luk ijatu tkim us 201 8 / JH elsk e Res earc h JOTA KIINNOSTAA MIELEN JOTA KIINNOSTAA MIELEN Le hd en ki rj oi tu ks et ov at ka nn us ta vi a ja aj at uk si a he rä tt äv iä . jumppaa mielelle: sudokuja, ristikoita ja sanatehtäviä TILAA PAKETTI HYVÄÄ MIELTÄ ITSELLESI TAI LAHJAKSI: www.tunnejamieli.fi . tutkittua tietoa terveydestä