LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA DIAGNOOSI YLLÄTTI ”Meni monta vuotta, että hyväksyin masennukseni” MIELI & TIETO Ala kaveriksi oman kehosi kanssa SISARUKSET KERTOVAT Muistisairas äiti muutti ensin tyttären ja sitten pojan luokse VALOA UPEASTI UUDISTUNUT LEHTI! NELJÄN LAPSEN ÄITI HANNA BROTHERUS ”Vaikeuksien keskellä on oltava oma itsensä” 2/2020 Harjoittele tunnesäätelyä, säilytä herkkyytesi & ole lempeä läheisillesi
Jutellaan yhdessä ja mietitään asiaasi. Miten selvitä lomakkeiden täyttämisestä. Neuvomme myös läheisiä ja ammattilaisia Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta Neuvontapuhelin Arkisin klo 10–15 Langan päässä: Ammattilainen, joka tuntee arjen kiemurat haastavissakin tilanteissa Puhelun hinta 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/minuutti. Miten jaksan eteenpäin. Ratkotaan arjen pulmia ja murheita, juuri sinun lähtökohdistasi. Miksi kukaan ei ehdi kuunnella eikä ymmärrä tilannettani. H uolesi voi olla pieni tai suuri. Sinun ei tarvitse tarkkaan tietää, mitä kysyä tai sanoa. Jos sinulla on huoli omasta tai läheisesi mielenterveydestä, omat keinot ovat hukassa, koet olevasi yksin huolesi kanssa tai mietit, mistä saisit apua, soita tai chattaa meille. Mistä saisin lisää voimia arkeeni. Miten rahat riittävät ja mistä saisi taloudellista tukea. Olipa tilanteesi mikä tahansa, et ole siinä yksin. Jos soitat meille, soitat aina oikeaan paikkaan! Tai jos chatti on sinulle luontevampi kanava, juttelemme kanssasi sielläkin. Mistä voisin saada apua ja hoitoa. www.mtkl.fi | Mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten järjestö. Ti–to klo 12–15 0800 177599 Ilmainen Ilmainen www.mtkl.fi Tarvitsetko tietoa tai kaipaatko kuuntelijaa. Etsitään tilanteeseesi käytännön ratkaisuja. 0203 91920 Vertaistukipuhelin Neuvontachat Arkisin klo 10–15 Langan päässä: Mielenterveysongelmia itse kokenut ihminen, joka tietää, mistä puhut
Sisko otti käyttöön yhteiset videopuhelut, jotta voimme pitää yhteyttä eri sukupolvien välillä. Paikaksi valitsin Aleksanterin teatterin sen rauhallisuuden ja kauniin miljöön takia. Joukossamme on paljon ihmisiä, joilla on kaiken keskellä taitoa ja voimia tehdä hyvää. Vaikka tilanne on poikkeuksellinen, voimme samaan aikaan keskittyä myös hyvään. Lähetä meille palautetta ja juttutoiveita osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi! ”Vaikeina aikoina auttamisen tarve nousee esiin.” TUNNE & MIELI 2/2020 3. Vaikeina aikoina esiin näyttää nousevan sellainen auttamisen tarve, joka jää tavallisessa arjessa huomaamatta. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Annan sinulle nyt lupakortin: voit keskittyä hyvään ja jakaa sitä ihan kaikille niin paljon kuin juuri sinä pystyt ja jaksat. Kuvauksissa oli ihanaa! Hanna oli välitön tyyppi, joka lähti kaikkiin ehdotuksiini mukaan ja viihtyi kameran edessä. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN Lupa keskittyä hyvään MERI NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA Kuvaajalta Pääkirjoitus Tunne & Mieli on uudistunut. ”Kuvasin lehden kanteen Hanna Brotheruksen. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Hyvien tekojen kevättä! . Yritän luoda kuvauksiin fiiliksen, että kuvattava voi luottaa kuvaajaan ja hänellä on hyvä olla.” PAULA VIRTA Päätoimittaja Meri Nykänen p. Kaikkien ei silti tarvitse seurata minuutti minuutilta uutisvirtaa ja vaipua voimattomaan synkkyyteen. Se voi olla päivittäinen puhelu yksinäiselle tai tsemppiviesti lapsen opettajalle. Työsähköposteissa sinkoilevat uudet luovat ideat, kun ihmisiä ei pääse tapaamaan. Aurinko paistoi, mikä toi kuvaan kevään odotusta ja valoa, jota kaivattiinkin. Se ei tarkoita, ettemme ymmärtäisi asian vakavuutta tai kunnioittaisi niitä, jotka antavat nyt kaikkensa ja tekevät työtä kellon ympäri. Mielikin tyyntyy, kun keksii oman tavan tehdä hyviä tekoja. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. WhatsApp-viesteissä jaetaan kuulumisia ja sydämiä vähän kaikkien kanssa. Opettaja soitti tokaluokkalaiselle henkilökohtaisesti. Tämän olen huomannut erityisesti tänä keväänä, kun rutiinit ja arki ovat menneet uusiksi. Sivuilta löydät oivalluksia ja valoa mielellesi. Tämän lehden teemana ovat valo, vanhemmuus ja yhdessäolo. Olen kerännyt todistusaineistoa omasta lähipiiristäni: Naapurit käyvät soittelemassa toistensa ovikelloja ja tarjoavat kauppa-apua etenkin vanhuksille. I hmisillä on tarve tehdä hyvää. Vaikeinakin aikoina – ja varsinkin silloin – meidän on siedettävä toisiamme ja pidettävä yhtä
Koskaan ei ole liian myo?ha?ista. 6 Mitä uutta. Työssä jaksamiseen tarvitaan uusia työkaluja. hyva?ksyva. 8 Lukemista Voimakirja vaihdevuosiin. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Yhdessä kohti valoisampia aikoja. 22 Teräsnaisen kannattelijat Kaarle Mannila ja Laura Airaksinen ovat jakaneet muistisairaan äitinsä hoitamisen. korjata vinoumia, jotka rakkaudettomuus on kalvanut. ihmiselle. 44 ”Herkkyys on vahvuutta” Esko Pylsyllä kesti monta vuotta hyväksyä, että hän on masentunut. Tässä numerossa 02 | 2020 10 Hanna Brotherus kertoo, millainen vanhempi hän on ollut neljälle lapselleen. 34 Pienten puolella Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää ääntä lasten puolesta. Aina se ei ole ollut helppoa. Jos lapsi saa kasvaa hyva?ksyva?n katseen alla la?sna. 28 ”On mieleto?nta. na?hda?, mita. olevien aikuisten kanssa, kaikki muu on toisarvoista.” HANNA BROTHERUS KOREOGRAFI 4 TUNNE & MIELI 2/2020. 33 Kuuntele ja kunnioita Lauri Järvilehdon kolumni. katse voi merkita. KANSSAKULKIJAT 10 ”Vaikeuksien keskellä on oltava oma itsensä” Vanhemmuuden vaikeudet ja siskon kuolema pysäyttivät Hanna Brotheruksen miettimään, kuka hän on oikein on
TUNNE & MIELI 2/2020 5. 65 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 66 Voimaa arkeen Elokuvaohjaaja Klaus Härö inspiroituu ihmisistä ja arjen kauneudesta. Sosiaalinen jännittäminen voi rajoittaa elämää, mutta sitä on myös mahdollista lieventää harjoittelulla. Omaa tunnesäätelyään kannattaa kuitenkin harjoitella vielä aikuisenakin. HYVÄN MIELEN TEKOJA 54 Perhosia vatsassa. 28 Työ joustaa perheen mukaan Työajan joustot ja mahdollisuus etäpäiviin helpottavat kolmilapsisen perheen arkea. 40 Kaveriksi oman kehon kanssa Opettele kohtelemaan kehoasi kuin hyvää kaveria. 58 Pastatalkoot ystäville Ruokamuistossa istutaan pastalautasten äärelle. PUUHAA AIVOILLE 52 Värityskuva 60 Krypto 61 Sanatehtävä 61 Sudokut 62 Ristikko 22 34 16 Vuorovaikutuksen säröjä on vaikea välttää, vaikka yrittäisi parhaansa. KANNEN KUVA PAULA VIRTA 10 44 40 22 54 ILMIÖ & TIETO 16 Vanhemmuus haastaa tunnetaidot Lapsen tunnesäätelytaitojen kehittyminen vaatii herkkyyttä vanhemmalta. 46 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista
Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet yleisimmäksi työkyvyttömyyden syyksi. Työ voi myös kuntouttaa Esimiehet kokevat haastaviksi etenkin tilanteet, joissa työntekijä ei suoriudu työstään entiseen tapaan tai hänen käytöksensä muuttuu. Sivusto ohjaa mielenterveyden riskien tunnistamiseen ja voimavarojen lisäämiseen. Kokemusasiantuntija Laura toipui ja on palannut työelämään. Hyvinvointiin on työpaikalla kiinnitettävä huomiota silloinkin, kun näkyviä ongelmia ei ole. Työssä selviytymiseen tarvitaan uudenlaisia työkaluja. Se ei tarkoita, että kaikkien sairastuneiden pitäisi olla, sillä joskus sairausloma on tarpeen. – Meillä on esimerkiksi mielenterveyden häiriöön sairastuneita nuoria, jotka eivät oikein koskaan pääse kiinni vakaaseen työelämään. Ja on työntekijöitä, joiden voimat kuluvat loppuun jatkuvassa muutoksessa ja riittämättömyyden tunteessa. Työelämä vaatii ihmiseltä yhä enemmän muun muassa tiedonkäsittelyn kapasiteettia. Kukaan ei koskaan puuttunut asiaan.” Työuupumuksen seurauksena sairastunut Laura kertoo kokemuksistaan videolla, joka herättelee esimiehiä reagoimaan ajoissa työkykyongelmiin. Silloin lieväkin oireilu voi johtaa kokemukseen siitä, ettei selviydy työssään. Mitä uutta. Ilmiöön ei Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Pauliina Mattila-Holapan mukaan ole yhtä selitystä. Työterveyslaitoksen Hyvän mielen työpaikka -sivustolta löytyy kokemusasiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi tietoa ja ohjeita henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. KOONNUT MERI NYKÄNEN Yhä useamman sairausloman ja työkyvyttömyyseläkkeen syynä ovat mielenterveyden häiriöt. KU VA : SH U TT ER ST O C K Uusia keinoja työssä jaksamiseen TYÖKALUPAKKI www.ttl.fi/hyvanmielentyopaikka 6 TUNNE & MIELI 2/2020. Työhön paluuta on tärkeä tukea, mutta usein sairauslomallekin voi löytyä vaihtoehto. Mutta jos työstä saadaan sopivasti kuormittavaa työtä räätälöimällä ja muokkaamalla, se on myös kuntouttavaa, Pauliina Mattila-Holappa toteaa. TEKSTI HELINÄ KUJALA O lin työpäivän aikana useasti silmät turvonneina ja punaisina ja piileskelin tietokoneen takana. Huolta herättäviä merkkejä ovat esimerkiksi alakuloisuus ja porukasta vetäytyminen. – Esimerkiksi masennusta sairastavista suurin osa on työssä. Jos työpaikalla on tavallista kysyä kuulumisia, niistä on helpompaa kertoa myös silloin, kun ei kuulu hyvää
Kun mielenterveydestä ei uskalleta puhua työpaikoilla eikä hoitoa saa ajoissa, on riskinä, että toipuminen ja poissaolot pitkittyvät. Voit myös kokeilla rentoutustai mindfulness-harjoituksia. Rajoita uutisvirtaa. On luonnollista, että esimerkiksi epidemiaan liittyvät uutiset huolestuttavat ja pelottavat. LÄHDE: MIELENTERVEYSBAROMETRI PROFESSORI RAILI GOTHÓNI KUUNTELIJAN KÄSIKIRJA -KIRJAN KIRJOITTAJA Myytit murusiksi yhdessä UUTISKIRJE Tilaa uutiskirje Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Siksi Mielenterveyden keskusliitossa nostetaan tänä vuonna esiin mielenterveyteen ja työelämään liittyviä kysymyksiä. Ahdistusta ja huolta voi helpottaa noudattamalla tavallisia arkirutiineja. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. Siksi on tärkeää murtaa myyttejä, jotka elävät työelämässä mielenterveysongelmien ympärillä. ovat toisen kunnioittaminen, avoimuus, ka?rsiva?llinen asenne, katse kontakti seka. Voi myo?s etsiytya. Tilaa uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje KU VA : SH U TT ER ST O C K ”Taitavan kuuntelijan tuntomerkkeja. Säännöllinen ateriarytmi, liikunta ja tavalliset arkitoimet auttavat. Mielenterveys on yksi työntekijän tärkeimmistä voimavaroista: jos mieli murtuu, se vaikuttaa ihmisen koko elämään. puhuttelevat.” TUNNE & MIELI 2/2020 7. . LÄHDE: MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY TYÖELÄMÄ Joka toinen työssäkäyvä jättäisi kertomatta mielenterveysongelmistaan työkavereilleen. Pidä kiinni rutiineista. Kukaan ei ole aina sataprosenttisesti työkykyinen, vaan kyky ja voimat vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan. Näin lievität huoltasi Arkisista rutiineista kiinni pitäminen rauhoittaa mieltä, kun koronavirus tai muut hallitsemattomat asiat ahdistavat. tilaan, jossa hiljaisuus, taide ja pyha. Silti yhä useampi sairastuu esimerkiksi masennukseen. Osallistu keskusteluun somessa tunnuksella #murramyytti 34% KU VA : SH U TT ER ST O C K mielenterveysongelmia kokeneista kertoo tunteneensa häpeää kertoessaan mielenterveys ongelmistaan muille ihmisille. Seuraa luotettavia tiedonlähteitä. Stressaavissa tilanteissa läheisten seura tukee ja rauhoittaa. Jos huomaat, että uutisointi pahentaa oloasi, rajoita seurantaa ja pelkoa lietsovia keskusteluja. Taidon syventa?misen voi aloittaa itsensa. Kannattaa siis pitää yhteyttä ystäviin ja perheenjäseniin, vaikkei heitä pystyisikään tapaamaan kasvotusten. Huoli voi korostua, jos taustalla on traumaattinen kokemus tai mielenterveyden häiriö. kuuntelemisesta tai opettelemalla syventyma?a?n toisen ihmisen kuuntelemiseen. Huhut ja kauhukuvien jakaminen sen sijaan voivat laukaista ahdistusta. Hae tukea. kehonkielen huomioiminen. Suurin syy tähän on pelko siitä, että mielenterveysongelmat voivat johtaa arvostuksen tai aseman menetykseen työyhteisössä. . Laadukas ja luotettava tieto helpottaa oloa
1 Aika ennen viimeisiä kuukautisia. Elämänvaihe, jonka aikana hormonit heittelevät. Ja jos lempeät keinot eivät auta, Wilk suosittelee harkitsemaan hormonikorvaushoitoa. Samalla hän ymmärsi, että naisen hormonitoiminta ja vaihde vuodet ovat edelleen tabuja. Tärkeintä on etsiä tutkittua tietoa ja oikeanlaista apua – ja ottaa elämästä kaikki irti sen sijaan, että menettää siitä vuosia epämääräisten oireiden takia. . Perimenopaussi voi alkaa jo 35-vuotiaana, mutta useimmilla se alkaa 40–45-vuotiaana. Kirjassaan hän käsittelee juuri edellistä eli aikaa, jolloin hormonaalisia muutoksia jo tapahtuu, vaikka kuukautiset yhä jatkuvat. Lopuksi Katarina Wilk vielä muistuttaa, että kaikkea mitä vaihdevuosista lukee, ei kannata uskoa. Wilk puhuukin perimenopaussista, jolla hän tarkoittaa aikaa ennen kuukautisten loppumista, ja menopaussista, joka tarkoittaa aikaa kuukautisten loppumisen jälkeen. Yöhikoilusta ja muista oudoista oireista ei ole soveliasta puhua ääneen. Siksi hän halusi myös kirjoittaa aiheesta kirjan: rohkaistakseen naisia puhumaan ja myös auttaakseen heitä. Wilk ei kuitenkaan tuntenut olevansa masentunut eikä ottanut vastaan lääkärin ehdottamia masennuslääkkeitä. Tämä muutos saattaa alkaa jo alle nelikymppisenä. Mitä enemmän Wilk alkoi puhua oireistaan, sitä enemmän hänellekin alettiin avautua. P itäisikö vaihdevuosiin valmistautua jo nelikymppisenä. Luettavaa KOONNUT MERI NYKÄNEN KU VA : SH U TT ER ST O C K 8 TUNNE & MIELI 2/2020. Sen sijaan hän alkoi tutkia ja ottaa selvää, mistä oireet voisivat johtua. Katarina Wilk: Perimenopower. 3 Oloa voivat helpottaa liikunta, kofeiinin välttäminen, jooga, melatoniini ja terveellinen ruokavalio. Nelikymppisenä iskeviä oireita ei myöskään osata välttämättä yhdistää hormonaalisiin muutoksiin. (Atena 2020) Tasapainoa vaihdevuosiin MIKÄ PERIMENOPAUSSI. Kirjailija oli juuri täyttänyt neljäkymmentä, kun hän alkoi ihmetellä epämääräisiä oireitaan: unettomuutta, yöhikoilua, alakuloisuutta, sydämentykytyksiä ja paniikkikohtauksia. Wilk on terveysja lääketiedetoimittaja, jolta on ilmestynyt alkuvuodesta kirja Perimenopower. Hän itse alkoi saada apua, kun gynekologi arveli oireiden liittyvän hormonitoimintaan ja pyysi Wilkiä pitämään oireistaan päiväkirjaa. Monen muun tavoin Wilk epäröi hormonihoidon aloittamista ja käy näitä pohdintojaan läpi myös kirjassa. Siinä hän kirjoittaa vaihdevuosista ja niihin varautumisesta oman kokemuksensa kautta. Valmiina vaihdevuosiin. Kyllä, jos kysytään ruotsalaiselta Katarina Wilkiltä. Aluksi hän selitteli oireitaan stressillä, ja lääkärikin ehdotti selitykseksi masennusta tai loppuunpalamista. 2 Oireina muun muassa epäsäännölliset kuukautiset, unettomuus, painonnousu, kuumat aallot, yöhikoilu, mielialanvaihtelut, päänsärky, vähentynyt halukkuus, ahdistus, masennus. Hän ei anna yhtä oikeaa vastausta vaan kertoo faktat ja sen, millaisia hormonihoitoja on ylipäänsä tarjolla
Keinoissa luovuuteen tyypillisesti liitetystä irrottelusta eli hajauttavasta ajattelusta liikutaan kokoavaan ajatteluun ja takaisin. Paavo Järvilehto ja Lauri Järvilehto. Kiinnostavaksi aiheen pohtimisen tekee se, että kirjailija Riikka Suominen on kertonut elävänsä itsekin avoimessa suhteessa. (Tuumakustannus 2020) . Lasten aggressiokasvatus. aivottomia zombeja.” TUNNE & MIELI 2/2020 9. (Tuuma 2019) ”Ilman luovuutta olemme vain uomaa pitkin kipitta?via. Kirjoittaja kertoo oman tarinansa siitä, kuinka hän löysi rauhan kiireiseen arkeensa käytännönläheisestä buddhalaisuudesta. Riikka Suominen: Suhteellisen vapaata (Otava 2020) Monimuotoisuus eli diversiteetti nähdään kirjassa luovuuden välttämättömäksi tekijäksi, vaikka erilaisten ihmisten kanssa työskentely on hankalampaa kuin samanmielisten kanssa. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN . (PS-kustannus 2020) Rauhaa elämään. Mitä tapahtuu, kun joku alkaakin rikkoa näitä normeja. Monika Luukkonen: Buddhan hipaisu (Atena 2020) Treeniä mielelle. Apua kasvatukseen. Kun altistut uudelle, koet enemmän ja olet läsnä. Tekemisen tulee myös olla riittävän mutkikasta ja työskentelyn oman osaamisen rajoilla. Kun kirjan Klaara alkaa etsiä seuraa Tinderistä, lukija pääsee mukaan sekä rohkeisiin seikkailuihin että syvällisiin pohdintoihin siitä, miksi yksiavioinen suhde on yhteiskunnassamme niin vahva ihanne. Luovuus pelastaa näköalattomuudelta ja arkeen turhautumiselta. Etkö muistakin parhaiten ne kokemukset, kun jotakin odottamatonta tapahtuu. Jarmo Liukkonen: Kuka hallitsee mieltäsi. Kirjan kirjoittajien eli Järvilehdon veljesten mukaan vaihtoehdot ovat se pääoma, jota meillä jokaisella on. Lue myös! Klaara ja Ilmari rakastavat toisiaan. Hallitsetko itse mieltäsi, vai tekeekö sen joku muu. Pim! Olet luova esittelee luovan ajattelun keinoja, jotka auttavat rikkomaan rutiineja ja löytämään itselle paremman todellisuuden. Heillä on yksi lapsi ja kaikin puolin mukava elämä – paitsi ettei Klaara tunne enää intohimoa miestään kohtaan. . Hän kirjoittaa siis kokemuksesta. Kirjassa kerrotaan, miten mielikuvat vaikuttavat meihin ja miten niitä voi oppia hyödyntämään oman hyvinvointinsa hyväksi. Hän alkaa miettiä avoimen suhteen mahdollisuutta ja ehdottaa sitä Ilmarille. Riikka Riihonen ja Minna Koskinen: Kuinka kiukku kesytetään. Kun lapsi käyttäytyy aggressiivisesti, aikuinenkin saattaa hätääntyä. Pari päättää rikkoa normeja ja kokeilla, mahtuisiko heidän elämäänsä myös parisuhteen ulkopuolisia seksikumppaneita. Silloin tämän kirjan käytännön keinoista voi olla apua. Luovuus tuo uusia kokemuksia Pohdintaa parisuhteen normeista Miksi meidän kaikkien olisi syytä kiinnostua luovuuden harjoittamisesta. Pim! Olet luova. Mukana myös harjoituksia. Erinomainen muistutus on neuvo poiketa tutusta ja turvallisesta. Luovaan ajatteluun tarvitaan ideoiden lisäksi myös määrätietoista ja analyyttistä arviointia
Matkaa oli edeltänyt tapahtumien vyöry, joka Brotheruksen sanoin oli kuin syöksylasku alas vuorenrinnettä. Lapset ovat aina olleet etusijalla Hanna Brotheruksen elämässä. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT PAULA VIRTA Kanssakulkija Hanna Brotherus T ässä joogamaton päällä on elämässä kaikki se, mitä voin kontrolloida. Kaikki tämä tuntui tapahtuvan hetkessä. Hän oli romahduspisteessä. Minun kehoni. Mikään muu ei ole käsissäni. Näin ajatteli koreografi Hanna Brotherus seitsemän vuotta sitten istuessaan joogamatollaan Kambodzassa. Kun sisko 40-vuotiaana ”Vaikeuksien keskellä on oltava oma itsensä” 10 TUNNE & MIELI 2/2020. Minun piti tunnustella, kantaisiko allani oleva maa. Muutaman vuoden sisällä hän oli kohdannut siskonsa yllättävän kuoleman sekä eronnut neljän lapsensa isästä. . Lisäksi hän oli joutunut taistelemaan apua kahdelle lapsistaan, joiden elämässä oli suuria vaikeuksia. Vanhemmuuden vaikeudet ja siskon kuolema pysäyttivät miettimään, kuka hän on oikein on ja missä omat rajat menevät. Pakotin itseni matkalle olemaan hiljaa ja rauhoittumaan. Brotheruksella ja hänen pikkusiskollaan Lauralla oli ollut ainoastaan vuosi ikäeroa, ja siskokset kasvoivat tiiviisti yhdessä
Kanssakulkija Hanna Brotherus TUNNE & MIELI 2/2020 11
Mutta edelleen, 51-vuotiaana, Brotherus purkaa sitä, mikä hänen identiteettinsä on ja miten se on rakentunut. Sitten olinkin itse samanlainen ja vielä enemmän. Kaikesta huolimatta Brotherus koki syyllisyyttä. Lasten vaatteiden piti olla vain laadukasta luomuvillaa ja silkkiä. – Kun hän oppi kävelemään ja sitten lähti juoksemaan, olin kauhuissani. Hän kuskasi neljää lasta soittotunneille kahdeksan kertaa viikossa ja auttoi jokaista harjoittelemaan soittoläksyt aamuisin. Ketään ei voi omistaa Suunnitellusti eivät menneet myöskään avioeroon päättynyt liitto lasten isän kanssa – eivätkä lasten murrosiät. Lapset ovat kaikki ihan erillisiä ihmisiä omine mielipiteineen. Etenkin esikoisen murrosikä otti ensikertaisuudessaan koville. Vaikka hän oli aina ajatellut haluavansa äidiksi ja uutinen oli iloinen myös silloiselle puolisolle, se myös yllätti. Se, etta. – Omien rajojen ja erillisyyden hahmottaminen on ollut minulle aina vaikeaa, koska siinä on ollut se toinen. Jälkikäteen mietittynä rennomminkin olisi voinut ottaa, sillä olin lopulta aivan poikki. Brotherus sanoo omaksuneensa mallin äitiyteen omalta äidiltään. Brotherus huovutti ja ompeli lähes kaikki vaatteet itse. Kun opinnot päättyivät, alkoi äitiys. Hän myöntää olleensa vanhinta lastaan kohtaan jopa ylisuojeleva, ja ehkä siksi myös tämän irtiotot olivat rajumpia kuin muiden lasten. Joogamatolla Kambodzassa alkoi vähitellen omien rajojen hahmottaminen. Halusin intohimoisesti olla lasten kanssa, tehdä työtäni ja hoitaa kodin täydellisesti. Myös tyttären murrosikä oli myrskyisää aikaa ja koetteli äiti–tytär-suhdetta. – Minua vaivasi kummallinen perfektionismi, ja suojeluviettini lapsiani kohtaan oli valtavan suuri. olemme selvinneet, veta?a. – Olin suunnitellut lähteväni ulkomaille, ja olin elänyt aika huithapelina. Jos Laura oli hirveän laiha, minulla oli olo, että minun pitäisi syödä hänen puolestaan, niin olisimme yhdessä normaalipainoisia. Minua on vaivannut kummallinen vaaka-ajattelu. Tai koska hän oli hyvä piirtämään ja uimaan, minusta tuntui, etten minä osaa tai saa osata samoja asioita. Brotherus ajattelee, että jos lapsen varhaislapsuus on ollut turvallinen ja yhteys vanhempiin syvä, tämän voi olla tavallista vaikeampi repiä itsensä irti vanhemmistaan. – Nuorena ajattelin äitini tavoista, että pah, miten naurettavaa. Mika?a?n ei ole tullut ilmaiseksi.” 12 TUNNE & MIELI 2/2020. Nuoruuden innossa tunsin itseni kuolemattomaksi. Samalla ymmärsin, että vaikka olen kantanut lasta ja hän on syntynyt kauttani, en omista häntä. Vahva suojeluvietti uuvutti Äiti-identiteetti on ollut Hanna Brotheruksen elämässä aina vahva: hänellä oli jo pienenä tyttönä voimakas hoivavietti. Hän yritti itsepintaisesti pyrkiä samaan ja tekemään kaiken yhtä täydellisesti. Nuorimman poikansa ”Perheemme kulissit meniva?t romuksi. Brotherus teki lastenhoidon ohella koko ajan myös taiteellista työtä, mutta joustavien lastenhoitojärjestelyjen ansioista lapset menivät päiväkotiin vasta nelivuotiaina, ja silloinkin vain puolipäiväisesti. Yhtäkkiä Brotheruksesta tuli ylihuolehtiva ja ylisuojeleva. Hän valmisti kaikki ruoat itse eikä ikinä tarjonnut lapsilleen kaupan valmiita soseita, vaan matkusti vaikka kaupungin toiselle laidalle saadakseen haluamiaan luomuporkkanoita. Hanna Brotherus kuitenkin sanoo oivaltaneensa irtipäästämisen välttämättömyyden jo silloin, kun esikoinen oli taaperoikäinen. yllättäen kuoli rintasyöpään vain puolen vuoden sairastamisen jälkeen, Brotherus menetti siskon mukana myös osan omasta identiteetistään. Silti elämä ei mennyt, kuten olin suunnitellut. Hän alkoi syödä terveellisesti ja kävi kasvisruokakursseja. Samana päivänä, kun Brotherus 28-vuotiaana valmistui Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta, hän huomasi odottavansa ensimmäistä lastaan. Ajoin ylinopeutta, en pelännyt lentämistä, enkä ollut koskaan laittanut ruokaa, vaan olin elänyt viilillä ja ananaksella kaikki opiskeluvuodet. no?yra?ksi. Brotherus leikki äitiä, poseerasi valokuvissa nukke sylissään ja keräsi kirpputoreilta pieniä lasten kenkiä – toisin kuin hänen siskonsa, joka juoksi metsissä ja leikki poikien kanssa
Hanna Brotherus y Syntynyt 1968 Helsingissä. Neljä lasta edellisestä avioliitosta: Robert, 24, Johannes, 22, Amos, 19, ja Elsa, 17. y Asuu Helsingissä puolisonsa ja nuorimman tyttärensä kanssa. KUKA. (2015) ja Himo (2017). Teoksista tunnetuimpia ovat turvapaikanhakijoiden elämäntarinoista kertonut Paperiankkuri (2011) ja vanhusten sotamuistoja käsitellyt Silmissäni mennyt (2009), sooloteos Hanna B. TUNNE & MIELI 2/2020 13. y Koreografi, ohjaaja, tanssitaiteilija. y Sai viisivuotisen Taiteen edistämiskeskuksen taiteilijaapurahan vuonna 2015
Brotherus sanoo tehneensä kaiken, mitä on ymmärtänyt tehdä: taistellut ja hakenut raivopäisesti apua kaikista mahdollisista virastoista ja portaikoista. Se ei ole tullut ilmaiseksi. Syyllisyys ja siitä eroon pääseminen onkin ollut isoin asia, jonka kanssa Brotherus on joutunut työskentelemään ja johon hän on myös hakenut apua terapiasta. Hanna Brotherus uskoo läsnäoloon läheisten kanssa, sitä kun ei mikään korvaa jälkeenpäin. – Perheemme kulissit menivät romuksi. Myös silloin, kun lapsi itse ei ole halunnut apua. Olen niin paljon itkenyt pimeässä ja rukoillut, että lapset selviäisivät. Se katse lupaa lapselle, että häntä rakastetaan kaikissa, sekä hyvissä että pahoissa, vaiheissa. Sisko oli vaatesuunnittelija, jolle vaatteet, kankaat, taulut ja taide olivat koko elämä. Mutta se, mitä me kaipaamme, on hänen läsnäolonsa. – Äitinä koin, että olen valmis menemään vaikka tuleen lasteni puolesta. – Kun lapsi sairastaa, vanhemmankin voimat ovat lopussa ja häntä pitäisi kuunnella sieltä itkun keskeltä. Oikeanlaisesta katseesta välittyy radikaali, ehdoton ja kuunteleva hyväksyminen, joka kantaa siitä huolimatta, miten lapsi käyttäytyy tai mitä hän tuntee. Siskon kuolema konkretisoi hänelle tämän ajatuksen. Mutta onhan se lapselle ihan kauhea duuni. – Ne kaikki jäivät tänne. Syyllisyys on raskas taakka Vaikka Brotherus kokee tehneensä kaiken voitavansa, syyllisyys on painanut mieltä voimakkaasti. Vanhemmuuteen kätkeytyy toisinaan kohtuuton onnistumisen paine. – Lapsen tehtävä on eriytyä vanhemmastaan. Ja kun on yhdelle lapselle huutanut, hänelle se ollut liikaa, mutta toiselle ei. Apua hädän hetkellä Vaikeinta vanhemmuudessa on Brotherukselle ollut se, kun oma lapsi on sairastunut vakavasti tai ajautunut muuten vaikeuksiin. Brotherus sanoo, että näissä tilanteissa vanhempana olo on kamalista kamalinta ja hätä on sanoinkuvaamaton, kun ei tiedä mitä tapahtuu. Yhdellä lapsella on ollut päihderiippuvuus ja toinen on sairastanut syömishäiriön. Syyllisyys ja riittämättömyys jostain syystä tuntuvat kuuluvan vanhemmuuteen, etenkin vastoinkäymisten edessä. kanssa Brotherus sanoo olleensa niin moneen kertaan rehtorin kansliassa, että vieläkin hävettää ja raivostuttaa. Brotherus ei usko, että mitään kiiltokuvaperheitä on edes olemassa – kaikilla on kaikenlaista. Muuten lapsi ei ehkä ikinä saa tarvitsemaansa apua. Hän sanoo kuitenkin ymmärtäneensä, että vaikka antaisi samalla lusikalla samaa asiaa saman verran jokaiselle lapselle, se on kaikille eri kokemus: jollekin liikaa, toiselle liian vähän. Näin Hanna Brotherus uskoo kaiken kokemansa jälkeen. Avun saaminen ei kuitenkaan ole helppoa: yksi puhelinsoitto ei riitä, vaan siihen taisteluun vanhemmat tarvitsevat leijonanvoimat. – Vanhempien pitäisi päästä eroon siitä ajatuksesta, että he seisovat jonkin jumalallisen jakkaran päällä. – Yhdessä vaiheessa olimme lastensuojelun asiakkaita – siitä huolimatta, että olin asettanut äitiyden aina kaiken muun edelle, pyytänyt kaiken avun ja tehnyt kaiken, mitä osasin. Raskainta on silloin, jos kokee, ettei voi tehdä mitään. . Brotherus sanoo maksavansa kiitollisena veroja siitä, että yhteiskunnassa saa apua. Katso hyväksyvästi Tärkeintä vanhemmuudessa on se, miten lastaan katsoo. Hän tekee kehotietoisuustyötä lääkärikeskuksessa, ja hänen asiakkaansa ovat usein hyvissä perheissä kasvaneita nuoria ja superahdistuneita naisia, jotka vaativat itseltään liikaa, viiltelevät itseään tai kärsivät syömishäiriöistä. Hänen siskonsa sairasti aikoinaan vaikean anoreksian ja oli kuolla siihen. denperheen ongelmat seuraavat suvussa eteenpäin, vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan. Se, että olemme selvinneet ja minulla on ihanat suhteet lapsiini ja heillä toisiinsa, vetää nöyräksi. Ja siinä on vanhemman vain kestettävä kaikki ja hyväksyttävä se, että lapsen mielestä olet välillä maailman ihanin ja välillä ihmishirviö. Brotheruksella on ollut usein olo, että siskon sairastuminen ja muut lapsuu14 TUNNE & MIELI 2/2020
Ja kun hän toisinaan on huutanut omille lapsilleen, hän on kokenut sen vapauttavana, vaikka samalla se on aiheuttanut myös syyllisyyttä. Hän on itse räiskyvänä ja temperamenttisena persoonana usein yrittänyt miedontaa itseään, vaikka hänestä se, että pitäisi tuntea ”vain vähän” on kummallinen ja elämää hankaloittava muotti. Olen opetellut ajattelemaan, ettei minun tarvitse olla tietynlainen – sellainen, mitä muut odottavat – koska silloin olen vain haalea versio itsestäni. – On mieletöntä nähdä, mitä hyväksyvä katse voi merkitä ihmiselle. Veden pinnan liike ja horisontin näkeminen ovat minulle tärkeitä, ja hakeudun veden äärelle aina kun mahdollista.” Näin huollan mieltäni ”On mieleto?nta. korjata vinoumia, jotka rakkaudettomuus on kalvanut.” TUNNE & MIELI 2/2020 15. Brotherus kertoo opiskelevansa jatkuvasti sitä, miten osaisi olla sataprosenttisesti läsnä. Brotherus tekee koreografina töitä muun muassa vanhusten kanssa ja on ollut hämmentynyt siitä, millaisia reaktioita katse voi saada aikaan ihmisessä. Taiteen kautta saan käsitellä aiheita, jotka ovat koskettaneet itseäni. ihmiselle. Hän ajattelee, että keho on yhtä mielen kanssa, eikä hän osaa edes erotella niitä. – Sanoisin, että relaa vähän äläkä koe syyllisyyttä kaikesta. Rakasta myös itseäsi Hetkestä Kambodzan joogamatolla on nyt seitsemän vuotta. – Jos lasta katsoo oletuksella, joka sisältää oman toiveen hänen laadustaan, piirteistään ja suuntautumisestaan, se vaikuttaa taatusti lapsen koko tulevaan aikuiselämään. Välit ovat läheiset kaikkiin lapsiin, ja lapsilla on läheiset välit myös keskenään. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Vain nuorimmainen asuu enää kotona. – Kun eteen tulee vaikeuksia, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä olemaan aito ja autenttinen oma itsensä. Brotherus ajattelee, että niin lapsille kuin aikuisillekin on tärkeää saada kokea, että kaikki tunteet ovat oikein ja kaikkia tunteita saa tuntea. Suurimpia voimavaroja hänelle ovat kehollisuus ja liike. na?hda?, mita. Tunteet liikkuvat kehossa. – Onneksi lasten isä sanoi minulle, että huuda vaan, kyllä tähän maailmaan mahtuu huutoa. . Brotheruksen elämässä on nyt rauhallinen vaihe, kun lapset ovat jo isoja. Liike ”Keho on ainoa kotini maailmassa. Vaikeiden kokemustenkaan jälkeen Hanna Brotherus ei ole koskaan täysin lamaantunut tai romahtanut. Brotheruksen lapsuudessa oli kirjoittamaton sääntö, että kotona ei saa huutaa. Liikkumisen ja hengittämisen kautta tunnistan tarpeeni ja kuulen itseni.” Villasukat ”Tarvitsen jalkaani villasukat päivin öin, kesät talvet. Niinpä hän huusi metsässä koiralle. Tärkeitä voimavaroja hänelle ovat myös usko sekä läheiset – kaiken kestävä ystävien naisverkosto ja nykyinen puoliso Mikko Kuustonen, jonka kanssa Brotherus sanoo saavansa kokea todellista, aitoa rakkautta. Koskaan ei ole liian myo?ha?ista. hyva?ksyva. Mutta kun sisaruksilla oli vaikeuksia, Brotherus koki, että hänelle jäi kiltin ja iloisen lapsen rooli. – Liikkeessä, tanssiessa kehoni kanssa, on suurin voimani ja kaikki, mitä tarvitsen. katse voi merkita. En osaisi tehdä teosta kemiallisesta kaavasta, vaan innostun teemoista, joissa on henkilökohtainen kosketuspinta. Eroon kiltin lapsen roolista Brotherus on itse ollut lapsuudenperheessään sisarussarjan vanhin, jolle kaikki oli helppoa: hän oli hyvä koulussa ja hyvä ihmisten kanssa. – Siitä eroon pääseminen on ollut pitkä tie. Se ei ole helppoa, mutta se on ainoa tie, joka johtaa todelliseen ahdistuksesta vapaaseen elämään. Olen rakastanut lapsia niin paljon: leiponut, laulanut ja ottanut syliin. Villa muistuttaa lämmöllään ja hengittävyydellään myötätunnosta, jota voin tuntea itseäni kohtaan.” Vesi ”Pari lasia vettä aamulla ja monta päivän aikana on halpa sairauskuluvakuutus ja hyvän olon lähde. Mitä Brotherus sanoisi kaiken kokemansa jälkeen 28-vuotiaalle itselleen. Viikkorahojen suuruudella ei ole merkitystä. Jos lapsi saa kasvaa hyväksyvän katseen alla läsnä olevien aikuisten kanssa, kaikki muu on toisarvoista. Minun olisi pitänyt rakastaa vähän enemmän myös itseäni. Koskaan ei ole liian myöhäistä korjata vinoumia, jotka rakkaudettomuus on kalvanut
16 TUNNE & MIELI 2/2020
Omaa tunnesäätelyään voi onneksi harjoitella vielä aikuisenakin. Vanhemmalta vaaditaan herkkyyttä, jotta lapsen tunnesäätelyn taidot kehittyvät. TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN KUVITUS MARIA VILJA P ikkuautosta irtosi pyörä. Jälkikasvun suuret tunteet ja kokemukset tavallisissa arkipäivän tilanteissa saattavat tuntua aikuisesta ylimitoitetuilta ja rasittavilta. VANHEMMUUS HAASTAA TUNNETAIDOT TUNNE & MIELI 2/2020 17. Onko tuo nyt muka jokin itkun asia!” ”Nyt ei kyllä saa tulla mitään pissahätiä, kun meillä on kiire mummolaan” ”Sehän on vain tavallinen lääkärissä käynti, ei sitä tarvitse pelätä.” Kuulostaako tutulta. Vuorovaikutuksen säröjä on kuitenkin vaikea välttää, eikä kohtaaminen ole koskaan täydellistä. Väsynyt ja kiireinen vanhempi ohittaa ja mitätöi helposti lapsen sanomisia
Tunneherkkyydellä viitataan yksilölliseen tunteen viriämisen nopeuteen, voimaan ja tyyntymiseen. On myös luonnollista, että lapsi tunteineen haastaa vanhemman tunnesäätelytaitoja, ja vanhemman tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. – Osa meistä on hermostollisesti kuin Ferrariautoja: nopeasti lämpiäviä ja herkästi nollasta ”Osa meista. Yksi kirjan kirjoittajista on psykologi ja psykoterapeutti Teemu Ryhänen, joka on erikoistunut dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) hoitomuotoon. Vaikkapa äidin raskaudenaikainen päihteiden käyttö tai synnytyksen aikaiset komplikaatiot, kuten hapenpuute, voivat vaikuttaa tunneherkkyyden taustalla. Ympäristön ja biologian vuoropuhelua Tänä vuonna julkaistu Viisas mieli -teos kertoo tunnesäätelyn vaikeuksista, niiden kehittymisestä ja hoidosta. Siinä tunnesäätely nähdään kehittymisen biologian ja ympäristön monimuotoisena yhteispelinä. Se tuo kasvattajille uusia paineita: ei riitä, että on ruokaa pöydässä, rakkautta ja rajoja, vaan lisäksi on harjoiteltava tunteiden sanoittamista ja säätelyä. Kaikki ei ole kuitenkaan yksin vanhemman harteilla. Lapsen tunnesäätelyn taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa vanhempien ja muiden tärkeiden aikuisten kanssa. Saman perheen vauvoilla voi olla kovin erilainen tunneherkkyys. Tunneherkkyys on nykykäsityksen mukaan vahvasti synnynnäinen ominaisuus, Ryhänen sanoo. Synnynnäisiin tekijöihin kuuluvat myös esimerkiksi erilaiset syntymää edeltävät ja syntymän aikaiset tekijät. Nykyvanhemmat ovat hyvin tietoisia tunnetaitojen merkityksestä lapsen kehitykselle. Yksi ei pienistä hätkähdä ja rauhoittuu nopeasti, toinen reagoi herkästi mihin tahansa ja on vaikeasti tyynnyteltävissä. ja siten va?ha?n vaikeammin ohjattavia.” 18 TUNNE & MIELI 2/2020. On tärkeää ymmärtää, että ihmiset syntyvät tunneherkkyydeltään erilaisina ja eri tavoin reagoivina. Kaikki lapset ja vanhemmat eivät kuitenkaan lähde säätelyn opintielle samalta viivalta. Tunnesäätelyn kehittymiseen vaikuttavat kasvuympäristön ohella monet muutkin tekijät. Yksi on Ferrari, toinen Toyota Tunnereaktioiden säätelyyn vaikuttaa vuorovaikutussuhteissa tapahtuva oppiminen ja palaute. – Tunnesäätelyn kehitykseen vaikuttavat sekä synnynnäiset tekijät että kasvuympäristö. Tunteet tunnistetaan ja niiden merkitys tunnustetaan aivan eri tavoin kuin aiempina vuosikymmeninä. Mutta lapsi on lapsi ja vasta harjoittelee, mitä tunteet ovat, miltä ne tuntuvat ja miten niiden kanssa voi tulla toimeen. on hermostollisesti kuin Ferrariautoja: nopeasti la?mpia?via?, herka?sti nollasta sataan kiihtyvia. Sen pohjalla on synnynnäisiä geneettisiä tekijöitä ja temperamenttipiirteitä, jotka liittyvät esimerkiksi yksilön reaktiivisuuteen. Kun kaupan lattialle valahtanut, kurahousuissaan karkkia huutava taapero saa aikuisen apua rauhoittumiseen ja tunnekokemuksen sanoittamiseen, hän vähitellen oppii sanoja ja keinoja pärjätä raivon ja turhautumisen tunteen kanssa
Näin, että kurtistit kulmia ja menit mököttämään omaan huoneeseen. Kyky tunnistaa oma tunne ja tyyntyä tunnekokemusten yhteydessä jää heikoksi. Jos tunneherkkä lapsi kuitenkin elää ympäristössä, jossa hänet kerta toisensa jälkeen ohitetaan ja mitätöidään, riski tunnesäätelyn pulmien kehittymiseen kasvaa. – Tunnefobia on tila, jossa tavallinenkin tunne on vaarallinen ja herättää yksilössä kauhun tunnetta, koska hänelle ei ole syntynyt keinoja tulla toimeen sen kanssa, Teemu Ryhänen sanoo. Tavallisistakin tunnekokemuksista tulee pelottavia, hävettäviä ja välteltäviä. Tämä johtaa helposti myös siihen, että oma minä, toiveet ja tavoitteet jäävät etäisiksi. Mitähän siinä mahtoi tapahtua?” Jos herkkyydessä on vajetta, aikuinen tarkastelee lapsen tunteita kapeasti omasta näkökulmastaan. Tulkinta ja reagointi eivät tarkoita, että vanhempi aina automaattisesti tietää ja sanoittaa valmiiksi, miltä lapsesta tuntuu, ja kertoo, miten tunteen kanssa nyt toimitaan. Toyota-vanhemman ja Ferrari-lapsen välinen vuorovaikutus lähtee liikkeelle siis aivan toisenlaisesta ja usein haastavammasta asetelmasta kuin kahden Toyotan yhteinen matka. Ohjaustaidot kyllä useimmiten löytyvät, mutta tie voi olla kivikkoisempi ja säätelykeinojen löytäminen voi vaatia tavallista enemmän harjoittelua ja tukea. Ihminen elää toisten toiveiden ja tarpeiden kautta miellyttääkseen muita tai rakentaa suurin ponnistuksin elämän kulisseja pitääkseen riittämättömyyden ja häpeän tunteet piilossa. Lapsi saattaa pahoittaa mielensä herkästi ja kokea arjen pettymykset, jännityksen ja epävarmuuden tunteet suuriksi katastrofeiksi. Tämä vaatii vanhemmalta tavallista enemmän herkkyyttä ja vastaanottavuutta lapsen tunteille ja tarpeille. Hän yrittää juosta eteisestä olohuoneeseen piiloon. Tällaisen Ferrari-lapsen voi olla vaikea kasvaa ympäristössä, jossa muut ovat enemmän normatiivisia Toyota-tyyppejä, tasaisemmin reagoivia ja hitaammin kiihtyviä. TUNNE & MIELI 2/2020 19. Lapsen tunteita voi lähestyä tutkailevasti kysellen: ”Minusta näytti, että olit vihainen äidille, kun et saanut pelata. Tunnesäätelyn pulmissa varsinaisia eli primäärisiä tunnekokemuksia aletaan usein korvata muilla, niin kutsutuilla sekundäärisillä tunteilla. – Herkkyys on lapsen viestien riittävän oikeaan osuvaa tulkintaa, ja vastaanottavaisuus on halua ja pyrkimystä reagoida lapsen tarpeisiin, Ryhänen sanoo. Kiireinen vanhempi marssii perään, nappaa häntä kädestä ja ilmoittaa ykskantaan: ”Nyt pelot ja pelleilyt pois, lääkärikin jo odottaa sinua.” Tällaiseen ohittamiseen ja mitätöintiin on kenen tahansa vanhemman melko helppo syyllistyä. Lapsi esimerkiksi uhmaa ja aiheuttaa sataan kiihtyviä ja siten vähän vaikeammin ohjattavia. Hieman nolostunut ja hämmentynyt voi tuntea lamaavaa häpeää, tai epävarma ja avuton saattaa kokea raivokasta kiukkua. Kun omia tunteitaan ja tarpeitaan ei tunne, niitä on vaikea ilmaista ymmärrettävästi muille ihmisille. Enemmän kuuntelemista Syvästi, herkästi ja voimakkaasti kokeva lapsi tarvitsee vanhemmaltaan tavallistakin enemmän kokemustensa ja tunteidensa kohtaamista, päteväksi ja todeksi osoittamista eli validaatiota. Lapsi voi oppia, että omat tunteet ovat vääränlaisia ja vaarallisia. Mitätöinti vaurioittaa säätelyä Lapsi kieltäytyy lähtemästä lääkäriin, sillä häntä pelottaa
Ryhäsen mukaan tietyntyyppiset perheympäristöt ovat tavallista alttiimpia tunnesäätelyn ongelmien kehittymiselle. on ta?ynna. Vanhempi voi sanoa olevansa iloinen, mutta näyttää surulliselta ja masentuneelta. – Tunnesäätelyn pulmille altistaa perheympäristö, jossa vanhemmuus on kaoottista, jäsentymätöntä ja epäjohdonmukaista. Tällöin tunteista voi tulla poishoidettavia ongelmia, Ryhänen selittää. Ongelmallista tunnehaavoittuvuutta voi syntyä, jos mitätöinti on toistuvaa ja vakavaa. Harmeja voi tuottaa myös liian täydelliseen tunteiden säätelyyn pyrkivä ympäristö. Herkkä lapsi reagoi myös vanhemman ristiriitaiseen ilmaisuun. ”Jokainen vanhempi ohittaa ja mita?to?i lastaan joskus, ja ela?ma. Se ei välttämättä opeta lapselle keinoja kohdata tavalliseen maailmaan kuuluvaa tunteiden mitätöintiä ja ohittamista. Kaoottiset ja täydelliset perheet Harva haluaa mitätöidä ja ohittaa lastaan tahallaan, mutta joskus vanhemmilla itsellään voi olla eri syistä vaikeuksia tunnesäätelyssä. – Nykyään puhutaan myös paljon niin sanotuista curling-vanhemmista, jotka tasoittavat lapsen tietä liiallisesti ja pyrkivät hoitamaan kaikki vaikeat tilanteet lapsen edestä. Vaikeuksien lähde voi olla toisaalta myös korostuneeseen hillintään ja harmoniaan pyrkivä perheympäristö, jossa vain positiivisiksi ja tervehenkisiksi mielletyt tunteet ovat sallittuja. hetkia?, jolloin emme tahdostamme huolimatta kohtaa toisiamme.” 20 TUNNE & MIELI 2/2020. Jokainen vanhempi ohittaa ja mitätöi joskus, ja elämä on täynnä hetkiä, jolloin emme tahdostamme huolimatta kohtaa toisiamme. – Kun vastaanottavuudessa on vajetta, aikuinen ei kykene tai halua reagoida lapsen tarpeisiin, vaan mitätöi ne. Aikuinen saattaa pitää lapsen normaaleja tunnereaktioita epänormaaleina, vaikkapa tavallista suuttumusta merkkinä mielenterveyden ongelmasta. Tunnehaavoittuvuus saattaa näkyä myöhemmässä elämässä mielenterveyden ja ihmissuhteiden ongelmina, äärimmillään esimerkiksi persoonallisuushäiriöinä. Vanhemmilla voi olla esimerkiksi omaan perhetaustaan liittyviä, käsittelemättömiä traumaattisia kokemuksia. Silloin esimerkiksi lapsen masentunut käyttäytyminen voi jäädä huomiotta. Toisaalta epänormaali reaktio voidaan nähdä normaalina. tahallaan kiusaa vanhemmalle kyseenalaistaessaan sääntöjä tai hakee tarkoituksenhakuisesti huomiota kiukuttelemalla. Vanhemmat voivat kärsiä itse merkittävistä elämänhallinnan pulmista, esimerkiksi päihdeongelmista
Kirjoittaja on toimittaja ja psykologi. Tunteiden hyssyttely johtaa niiden voimistumiseen. Kaikki tietävät jollakin tavoin, miltä tuntuu tulla vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten mitätöimäksi ja ohittamaksi. Aluksi se voi tuntua yllättävän haastavalta, Ryhänen sanoo. Älä anna tunteen viedä toimintaan, joka voi vahingoittaa. Huutaminen ja raivoaminen eivät toimi ja jättävät molemmille pahan mielen. Tunteiden huomaaminen alkaa kyvystä pysähtyä tähän hetkeen, huomata ja aistia, mitä itsessä ja ympäristössä tapahtuu. STOP-taitoja vanhemmalle TUNNE & MIELI 2/2020 21. – Jos lapsi on vaikeasti rauhoittuva, vanhempi voi alkaa vetäytyä tilanteissa, joissa lapsi ilmaisee voimakkaasti tunteitaan. Jos tunnet, että omia tunteita on vaikea säädellä lapsen kanssa, voit soveltaa STOP-taitoa. T – Taaksepäin. Kuka vain hyötyy harjoittelusta Jokaisella meistä on kokemusta siitä, että tunneherkkyyttämme ei ole osattu kohdata. Kun toimit, käytä harkintaa ja huomioi ajatukset sekä tunteesi. Joskus vanhempi voi tunteen vallassa päätyä toimimaan tavalla, jolla ei haluaisi toimia kasvattajana. Kun ne pystyy tasapainoisesti yhdistämään, ihminen voi elää viisaan mielen mukaista elämää. – Toisinaan taas perheen elämäntilanne voi olla vaikkapa työttömyyden tai muun tilapäisen kriisin takia niin vaikea, että vanhemmilla ei riitä voimavaroja lapsen kohtaamiseen. Mitä muut mahtavat tuntea ja ajatella. – Tunteet toimivat parhaiten elämän konsultteina, eivät toimitusjohtajina. Kyky kuulla tunnemieltä ja käyttää arvioinnissa järkimieltä on tärkeä taito. Tunteet voivat saada sinut toimimaan ilman harkintaa. Mitä nyt tunnet ja ajattelet. Harjoittele Hän toteaa, että myös ihan tavallisissa perheissä, joissa ei ole erityisiä ongelmia, voidaan syystä tai toisesta olla vetäytyviä tai taitamattomia lapsen tunteiden kanssa. . Vältä reagointia. Usein elämän siirtymäkohdat – vaikkapa vuodet, joiden aikana meistä kasvaa vanhempia – ovat hyvää aikaa omien säätelytaitojen tarkastelulle. Pysähdy. P – Pidä mieli tietoisena. S – Seis. Ota mielessäsi tai aivan oikeasti askel taaksepäin. – Aikuisenkin kannattaa kiinnostua tunteistaan, oppia tunnistamaan ja nimeämään niitä. Kysy viisaalta mieleltäsi: mitkä asiat pahentavat ja mitkä helpottavat tilannetta juuri nyt. Asetu huomaamaan, mitä kehossasi tapahtuu. Tunteet on Ryhäsen mielestä tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, mutta pelkästään tunteella eläen voi myös päätyä tekemään lyhytnäköisiä ja vahingollisia ratkaisuja. Tunnesanojen löytämisessä aikuisia auttavat esimerkiksi elokuvat, tv-sarjat, kirjallisuus, musiikki ja muu taide sekä luotettavat läheiset ihmiset, joille omista kokemuksista on turvallista puhua. Vedä henkeä, älä pyri toimimaan juuri nyt. Sen avulla voit pysäyttää tilanteita, joissa tunne johdattaa vahingolliseen toimintaan. Pidä tauko. Millainen tilanne on. Tämä taas saa lapsen voimistamaan käytöstään, jolla hän toivoo saavansa läheisyyttä ja lohtua. Jonkinlainen kokemus tunnehaavoittuvuudesta kuuluu ihmisyyteen, ja siksi tunnesäätelyn taitojen harjoittelusta voi hyötyä kuka tahansa. Perinteisten ”oli hyvä tai huono päivä” -lausahdusten sijaan voi miettiä, millaisia tunteita on päivän aikana kokenut. Joskus pulma voi yksinkertaisesti liittyä siihen, että lapsen vanhemmista poikkeava temperamentti hämmentää esikoisen saaneita, epävarmoja vanhempia. O – Ole tarkkailija. Väkivaltainen rankaisu on laitonta ja vahingoittavaa
Kun sisko väsyi omaishoitajan työhön, vuoro siirtyi isoveljelle. Teräsnaisen kannattelijat Alzheimeria sairastavan äidin hoito on tuonut Kaarle Mannilan ja Laura Airaksisen elämään uuden vaiheen. TEKSTI KAISA VIITANEN KUVAT EEVA ANUNDI Kanssakulkijat Kaarle Mannila ja Laura Airaksinen 22 TUNNE & MIELI 2/2020
– Me kaikki olemme meri-ihmisiä. Kanssakulkijat Kaarle Mannila ja Laura Airaksinen Lauran ja Kaarlen Eeva-äiti kävi viisikymppisenä rannikkolaivurikurssin ja hankki itselleen moottoriveneen. TUNNE & MIELI 2/2020 23. Kaarlella on Espoossa omatekoinen trimaraani, jolla hän vie äitiä kesäisin merelle. Fiskarissa mahtui yöpymään jopa kuusi
KUKA. Kuudesta lapsesta vanhin lapsi asuu jo omillaan. y Saa arkeensa voimaa liikunnasta ja rakastaa purjehtimista itse rakentamallaan trimaraanilla. 24 TUNNE & MIELI 2/2020. y Asuu Espoossa vaimonsa ja lastensa kanssa. Kaarle Mannila y 55-vuotias muusikko, perheenisä, äitinsä omaishoitaja
Usein niin käykin. Laura on yksinhuoltaja, ja äidin hoitaminen alkoi käydä liian raskaaksi. Alzheimeriin voi kuulua harhoja, aggressiota ja väkivaltaistakin käytöstä, mutta toistaiseksi äiti on aika rauhallinen. Vastaan, että he ovat omassa kodissaan Fiskarsissa ja sinä asut meillä. Minulla itselläni puhkesi nelisen vuotta sitten kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka vei minut maahan. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaan laitokseen hän taas on liian hyvässä kunnossa – siellä ei kuulemma enää kävellä. Omaishoitajuus tuntuu luontevalta. Olen päättänyt hidastaa äidin sairautta aktivoimalla häntä niin paljon kuin voin. Äiti on väliinputoaja: Hän on senioritaloon liian huonokuntoinen. Meillä oli Espoossa tilaa, lapsistamme vanhin oli juuri muuttanut omilleen. Kun soitan takaisin, äiti kysyy, missä siskoni Laura ja hänen poikansa ovat. Hyvinä päivinä äiti ymmärtää sen, mutta toisinaan hän kysyy pian samaa asiaa. Nuorin taas puolustaa mummia kaikessa. Väitän, että äidillekin tekee hyvää väsyä liikunnasta. Toissa vuonna päätimme siskon kanssa, että äiti muuttaa hänen luotaan meille. Jonain päivänä aion viedä hänet tallille. Vaikka kuoltaisiin huomenna, tänään saa olla kivaa. Nyt pärjään yhdellä pillerillä ja runsaalla liikunnalla. Vaikka kuoltaisiin huomenna, ta?na?a?n saa olla kivaa.” KAARLE MANNILA: . Varhaisteiniä ärsyttää, kun mummi käyttäytyy omituisesti, kysyy samoja asioita eikä muista vastauksia. En tiedä, missä äiti asuisi, jos emme Lauran kanssa olisi ottaneet häntä. Muistaako äiti, sitä en tiedä, mutta ainakin kunto nousee. – Muistelen joka päivä, millainen äiti oli terveenä. K un lähden asioille, puhelimessa saattaa olla äidiltä kymmeniä puheluita. Kesällä istutin hänet pyörän peräkärryyn ja lähdimme uimarannalle. Muistot auttavat minua tajuamaan, että äidin nykyinen olemus on sairauden murentama ja hänen oikea persoonansa jotain muuta. Hän laulaa radion mukana ja saa aikaan tunnelman, että kaikki on hyvin. Neurologin puheista käsitin, että lapsille on hyväksi nähdä erilaisuutta, joutua antamaan anteeksi ja opettelemaan ymmärtämistä. Välillä kyselen lapsilta, käykö tämä jo liian raskaaksi. Kokeilin erilaisia lääkityksiä, kunnes puolen vuoden jälkeen löytyi oikea. Olen freelancemuusikko, koti-isä ja kotona enemmän kuin kahdeksasta neljään -ihmiset. Muistitestissä maksimipistemäärä on 30. Mutta on se välillä kovaa.” ”Toisinaan a?iti haluaisi jutella sairaudestaan, mutta en halua ha?nen miettiva?n sita. Nuorena äiti oli SM-tason esteratsastaja, ja olen ihan varma, että ratsastaminen on hänellä selkäytimessä. Meille muuttaessaan hän väsyi kilometrin jälkeen, nyt taittuu jo kuusi. Pari vuotta sitten äiti sai vielä parikymmentä pistettä, tänä vuonna enää reilut kymmenen, eli keskivaikealla tasolla mennään. Siitä lähtien äiti on asunut meillä vaimoni, minun ja viiden 10–19-vuotiaan lapsemme kanssa. liikaa. Aamulla äiti saattaa olla hädissään eikä muista, missä on. Se auttaa saamaan kunnon yöunet, mikä voi jarruttaa sairautta. TUNNE & MIELI 2/2020 25. Aiemmin äidillä oli sinfoniaorkesterin kausikortti, joten vien häntä konsertteihin. Toisinaan äiti haluaisi jutella sairaudestaan, mutta en halua hänen miettivän sitä liikaa. Lempimuistossani olen pieni ja istun takapenkillä, kun äiti ajaa landelle. Teemme kävelylenkkejä samaa reittiä, jota kuljimme yhdessä, kun olin viiden vanha. Hän pukee ja peseytyy itse, käy yksin lähikaupassakin. Muistan sieltä edelleen jokaisen kiven ja kannon. Silloin on paras lyödä heti kahvia ja voileipää eteen ja sanoa, että maailma paranee, kun syöt nuo
Äiti saattoi luvata tehdä ruokaa, mutta keittikin pelkät perunat ja ihmetteli, kun kyselin kastikkeesta. Minusta tuli äidin omaishoitaja. Suhteeni äitiin oli pitkään todella läheinen. Parivuotiaana poika tokaisi sisällä palloa potkineelle mummille, että sisällä ei saa potkia. Toisinaan hän kuiskaa puhelimeen, että täällä on näitä tuntemattomia. Juuri mikään asia ei ollut liian paha äidille kerrottavaksi. Me pärjäämme lähes viisivuotiaan poikani kanssa tosi hyvin. Yhtäkkiä olimme äidin kanssa kotona kahdestaan. Mieleeni on jäänyt hetki, kun kaverini tulivat katsomaan vauvaa. Vanhempani erosivat, Kaarle lähti armeijaan. Lähdin juoksemaan päiväkotiin. Toissa keväänä Kaarle kävi kuskaamassa äitiä hammaslääkäriin ja ehdotti, että äiti voisi muuttaa hänen luokseen. Huusin täyttä kurkkua, että haluan auton, talon ja perheen! Puhuin Kaarlen kanssa, ja hänkin oli sitä mieltä, että äidin oli aika muuttaa heille. Jostain syystä äiti esitelmöi heille joella uivista sorsista, mikä oli kiusallista. Muistan parikin tapausta, kun hän pysäytti autonsa tien varteen ja riensi elvyttämään eteen sattuneita onnettomuuden uhreja. Ha?n piti aina puoliani. Vaikka asuin jo omillani, halusin silti kuulla äidin neuvot. Äiti oli hoitanut Kaarlen kaikkia kuutta lasta ja tuli naapurista meillekin lähes päivittäin. Ne ovat lapsenlapsiasi, selitän.” . Se oli vainoharhaa. Löysin pienen talon äidin läheltä. Ratkeamispiste tuli yllättäen. 26 TUNNE & MIELI 2/2020. Irtisanoimme senioritalon asunnon, kun äiti joka tapauksessa vietti suurimman osan ajastaan meillä. Oli ihana seurata, kun kävelemään oppinut poikani aamuisin tepasteli omasta vuoteestaan mummin viereen jatkamaan unia. Myöhästyimme bussista, mutta onneksi meidät noukki tuttu, joka lupasi viedä äidin mukaansa huoltamolle kahville. Äitiä ei enää voinut jättää yksin kotiin, joten lähdimme yhdessä. Skitsofreniaa sairastanut Marko sai virheellisen lääkityksen ja kuoli mielisairaalassa komplikaatioihin. Jonkin aikaa hän ikävöi mummia, mutta sopeutui nopeasti uuteen tilanteeseen. LAURA AIRAKSINEN: ”Suhteeni a?itiin oli pitka?a?n todella la?heinen. Hän muutti senioritaloon, mutta vietti käytännössä yhä enemmän aikaansa meillä, nukkuikin usein keittiön sohvasängyllä. Niin se napanuora lopulta katkesi. Siitä on nyt neljä vuotta, hän oli silloin 79-vuotias. Hermoni olivat kahden vahdittavan kanssa tiukilla. Elämämme muuttui rysäyksellä, kun olin kahdeksan. Olin lähdössä hakemaan poikaa päiväkodista. Äiti oli porvariskodissa varttunut vasemmistolaisidealisti, psykiatrinen sairaanhoitaja ja hahmotaideterapeutti – sellainen muista huolehtiva teräsnainen. Siinä tien laidassa päässäni napsahti. Hetkeä myöhemmin äiti pallotteli ulkona pimeässä itsekseen. Vanhuus on luonnollista, ja sen näkeminen tekee lapsille myös hyvää. Silloin oli jo selvää, että hän ei ollut enää ihan järjissään. Olen oikeastaan ihaillut veljeäni koko ikäni. Kun soitin takaisin, hän ei enää muistanut, mitä asiaa hänellä oli. Oli jo todella kiire, ja tuttava hurautti autolla ohitseni. – Poikani tottui siihen, että mummi oli meillä paljon. Kolmisen vuotta sitten äidillä todettiin Alzheimer. Yhtenä päivänä äidiltä tuli 24 puhelua. K aarle ja toinen veljeni Marko ovat äidin ensimmäisestä liitosta, ja Kaarle on minua 12 vuotta vanhempi. Se nauratti minua. Taisin luulla, ettemme tulisi toimeen ilman äitiä, auttoihan hän arjessa niin paljon. Juuri mika?a?n asia ei ollut liian paha a?idille kerrottavaksi.” . Kun tulin raskaaksi eikä vauvan isä ollut kuvioissa, tätini ehdotti, että muuttaisin lähemmäs äitiä. Nyt nostan hattua Kaarlen lapsille, että he jaksavat rasittavaa mummiaan. Hän alkoi myös kuvitella, että ihmiset kyttäävät häntä vastakkaisista taloista. Lapsen tullessa uhmaikään äiti alkoi kysellä samoja asioita uudestaan. Kaarle jaksaa ihailtavasti aktivoida äitiä, itse en ollut samanlainen. Vakuuttelin, että pärjäämme kyllä. Hän piti aina puoliani. Yhteiselo sujui silti hyvin, ja äidistä oli paljon tukea. Äiti piti pakettia kasassa eikä ehtinyt surra, tai ainakaan hän ei näyttänyt sitä. Siinä vaiheessa äiti oli ollut pitkään eläkkeellä ja asui Fiskarsissa talossa, johon kantoi itse vedet kaivosta
y Saa arkeensa voimaa tärkeistä ihmisistä, ystävien kanssa puimisesta ja nauramisesta, musisoinnista ja juoksemisesta. KUKA. Laura Airaksinen y 43-vuotias laulaja–lauluntekijä, muusikko, toimittaja, äiti. TUNNE & MIELI 2/2020 27. y Asuu Fiskarsissa pian viisivuotiaan poikansa kanssa
Perheystävälliseksi työpaikaksi Kun Haikara pysäköi autonsa työpaikan pihaan, kello on hieman yli kahdeksan. Yleensä lapset hoitavat aamuhommansa itsenäisesti, ja äiti Aino Haikara on puoli kahdeksan aikaan jo matkalla töihin. Aino Haikara istuu autoon ja suuntaa työpaikalleen Munkkivuoreen, viidentoista kilometrin päähän kotoa. Viime vuosina perheystävällisyydestä on puhuttu Haikaran työpaikalla paljon, ja aihetta koskevat käytännöt on kirjoitettu paperille: etätyöskentely on mahdollista, työajan joustoista voi aina neuvotella, ja kiiretilanteisiin palkataan lisää työvoimaa. Työmatkaan kuluu aamuruuhkassa noin puoli tuntia. lkona on vielä hämärää, kun helsinkiläisessä omakotitalossa valmistaudutaan loman jälkeiseen maanantaihin. Kun aamiainen on syöty ja hampaat pesty, on aika toivottaa hyvää kouluja TYÖ JOUSTAA PERHEEN MUKAAN Grant Thornton on osallistunut vuodesta 2018 Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan. Haikaran perheen lapset osaavat jo hoitaa aamutoimet itsenäisesti, mutta silti on mukavaa tehdä asoita yhdessä vanhempien kanssa. Sen ansiosta myös Haikaran ja hänen perheensä arkeen vaikuttavia käytäntöjä on arvioitu ja kehitetty entistä parempaan suuntaan. ?. Helsingin toimipisteessä on 50 työntekijää, joista vasta pieni osa on saapunut toimistolle Haikaran aloittaessa työt. Hyvää työtä . Hän on rakentanut miehensä kanssa kaksi taloa ja remontoinut toiset kaksi työuransa aikana. – Onhan tämä uusi elämänvaihe, kun ei tarvitse viedä ketään päivähoitoon. Tilintarkastustyö on haastavaa ongelmanratkaisua, jolle Haikara kaipaa vastapainoksi konkreettista käsillä tekemistä. TEKSTI LEENA SALOKOSKI KUVAT SUSANNA KEKKONEN työpäivää. Työntekijöillä on joustava työaika, ja osa ahertaa asiakkaiden toimitiloissa. Aino Haikaran työpaikalla panostetaan perheystävällisyyteen. Koska äiti tekee pitkän työpäivän, on isän vuoro viedä tytär harrastukseen. – Olen ollut täällä töissä 15 vuotta, ja mielestäni suhtautuminen työntekijöiden perheisiin on aina ollut myönteistä. Tänä keväänä perheen molemmat vanhemmat ovat tehneet lähinnä etätöitä. Työajan joustot ja mahdollisuus etäpäiviin helpottavat kolmilapsisen perheen arkea. Lilja, 8, heiluu rottinkisessa riippukeinussa valmiina lähtöön. Haikara työskentelee tilintarkastustehtävissä Grant Thorntonilla, joka on yksi Suomen suurimmista tilintarkastusja asiantuntijapalveluja tarjoavista yrityksistä. Jäin itse ensimmäistä kertaa äitiyslomalle vuonna 2006 ja tein töitä osa-aikaisesti, kun lapset olivat pienempiä. LUOVUUS. Venny, 13, selaa puhelintaan, ja Vivian, 11, keittää aamupuuroa. Se helpottaa arkea todella paljon, Haikara toteaa. Tämä koti valmistui kesällä 2019, ja seuraavaksi alkavat pihatyöt. Perheen isän työpäivä alkaa tätäkin aikaisemmin. AAMUTOIMET. Vivian ja Lilja harrastavat voimistelua, ja tänään illalla on Liljan harjoitukset. 28 TUNNE & MIELI 2/2020
Aino Haikaran työssä kevät on kiireisintä aikaa, kun yritysten tilinpäätöksiä tarkastetaan. Hyvää työtä 0518 SESONKITYÖ. TUNNE & MIELI 2/2020 29. Työmäärän epätasainen jakautuminen vuodenkiertoon sopii hänelle. Kesällä ja joulun aikaan Haikaralla on pitkät lomat. Töistä voi pitää vapaata silloin, kun tehtävää on vähemmän
Heillä kaikilla on joko kouluikäisiä tai pienempiä lapsia, jotka ovat osallistuneet toimiston puurojuhlaan ja Lapsi mukaan töihin -päivään. – Olen sanonut, että älkää ottako yhteyttä aivan turhista asioista. Toimistossakin voi leikkiä Hiljainen toimisto alkaa heräillä eloon: ihmiset asettuvat avokonttorin työpisteisiin ja hakevat taukohuoneesta kahvia. Tätä palvelua Haikara ei ole vielä käyttänyt. Sillä jos tilanne vaatii, lapsen voi ottaa mukaan töihin. Useamminkin he olisivat tervetulleita. Erikoisuutena toimistossa on työtila, johon ovat tervetulleita myös työntekijöiden lapset. Pian Grant Thornton hakee Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -sertifikaattia, joka myönnetään, jos kehittämistyössä asetetut tavoitteet saavutetaan ja tulos näkyy henkilöstökyselyssä. Arvioinnin tekevät Väestöliiton asiantuntijat. Työhuoneeseen on varattu heille leluja, pelejä ja pieni piirustuspöytä. Yrityksessä on otettu käyttöön myös lapsenhoitopalvelu, josta saa halutessaan sairaalle lapselle hoitajan kotiin. Jos olen töissä illalla ja myös puolisoni joutuu olemaan töissä, niin silloin vastaan aina lasten viesteihin ja puheluihin. YHTEYDENPITO. Joskus lapsilla tulee äidilleen asiaa työpäivän aikana, mutta kaikkiin viesteihin tämä ei vastaa. Se on toimiva arki. Aino Haikara arvioi näkevänsä pientä väkeä toimistolla muutaman kerran kuukaudessa, joten aivan tavallinen näky lapset eivät työpaikalla ole. Tai jos joku on vaikka ottanut koiransa mukaan työpäivän ajaksi! Näkemyksen jakavat myös Haikaran kollegat Heidi Jääskeläinen, Linda Dettmann ja JuhaPekka Keimmo. Kollegoiden kanssa käydään läpi vaikeita asiakastapauksia, tehdään työnjakoa ja suunnitellaan aikatauluja. Teemapäivät ovat mukava osa yrityksen vuodenkiertoa, mutta ne eivät ole perheystävällisyyden ydin. – Minulle tärkein jousto työpäiviin on se, että voin pitää etäpäiviä. 30 TUNNE & MIELI 2/2020. YKSIN JA TIIMISSÄ. . – Siitä tulee niin hyvä fiilis, kun näkee lapsen toimistolla. Yritän vähentää työasioiden valumista vapaa-ajalle ja toisinpäin. . Kuuluu pientä puheensorinaa, kun kollegat tervehtivät toisiaan. Aikaa säästyy esimerkiksi matkoissa, jos keskellä päivää täytyy käyttää vaikka lapsi hammaslääkärissä, Dettmann sanoo. Noin puolet tilintarkastustyöstä on Haikaran mukaan yksin tekemistä ja puolet yhteistyötä tiimin ja asiakkaan kanssa. Haikaran omat lapset eivät ole vielä käyttäneet leikkihuonetta, joka saatiin käyttöön viime kesänä, kun toimisto muutti uusiin tiloihin
Joustoa eri elämänvaiheisiin Työporukka arvostaa myös sitä, ettei perheystävällisyyttä ajatella vain lapsiperheiden asiana. . Tänään työlistalla on muun muassa harjoittelijan tekemän työn tarkastaminen. TYÖAJAN SEURANTA. Joustoja voi käyttää myös silloin, jos esimerkiksi iäkkäät vanhemmat tarvitsevat hoitoa tai vaikka tärkeä harrastus tai opinnot vaativat aikaa. Myös pidemmät vanhempainvapaat olisivat olleet Haikaralle taloudellisesti mahdollisia, mutta hän halusi takaisin töihin. Linda Dettmann, Aino Haikara, Heidi Jääskeläinen ja Juha-Pekka Keimmo pohtivat, onko enää nykyaikaa, että ollaan joko kokoaikaisesti töissä tai kotona. TYÖNANTAJA JOUSTAA. – Olisin ollut pidempään kotona lapsen kanssa, jos työnantaja ei olisi mahdollistanut osa-aikaista työntekoa, Jääskeläinen sanoo. Tilintarkastusalalla on meneillään vuoden kiireisin aika. Nyt kun Aino Haikaran lapset ovat jo koululaisia, hän tekee töitä täysiaikaisesti. Perjantaisin olimme lasten kanssa kotona rennosti, leivoimme tai kävimme jossain mukavassa paikassa. Aino Haikaran työpaikalla pyritään siihen, ettei ylitöitä pääsisi kertymään liikaa ja että vapaat voi myös pitää. Yritysten tilinpäätökset valmistuvat . – Oli mukavaa, kun viikonloppu alkoi jo torstaina. Jokaisen tilanne mietitään tapauskohtaisesti. Tauolla ehditään jutella suomalaisesta nykytaiteesta ja taiteilija Kuutti Lavosesta. Heidän mukaansa työn tulee joustaa elämäntilanteen mukaan. Kiire iskee keväisin Haikara pitää siitä, että työtä tehdään tiukalla tahdilla silloin, kun tehtävää on. Lounaan Haikara syö keskipäivällä yhdessä työtovereiden kanssa. Äitiysja vanhempainvapaiden jälkeen hän teki yhteensä neljä vuotta 60–80-prosenttista työaikaa. TUNNE & MIELI 2/2020 31. Minulle ei olisi sopinut kuuden tunnit työpäivä viitenä päivänä viikossa, vaan halusin nimenomaan yhden kokonaisen vapaapäivän lisää
Minulle työ on myös omaa aikaa ja harrastus. – Työkalut kyllä toimivat, mutta töiden teko ja kolmen lapsen kotiopetus on ollut rankka yhtälö, vaikka vanhin pärjää jo hyvin itsenäisesti. Syksyllä en pääsääntöisesti ota läppäriä ollenkaan kotiin eivätkä työsähköpostit tule omaan puhelimeeni. . Lomaa kertyy ylitöistä, ja usein Haikara ottaa myös lomarahat vapaana. 32 TUNNE & MIELI 2/2020. Tänään Grant Thorntonin leikkitila on tyhjillään, mutta seinään kiinnitetyt piirustukset kertovat pienistä vieraista. On aika lähteä kotiin. Päivät ovat olleet pitkiä. Tänä kevään Aino Haikara, kuten moni muukin, siirtyi kokonaan etätöihin kotiin. – Yritän pitää aika tarkan rajan työn ja vapaa-ajan välillä. Kiireaikojen ulkopuolella sairauspäivät hoitaa Haikara. Se on oma valintani. Työ ei tule vapaalle Joululomalla Aino Haikara huristeli perheensä kanssa autolla Yhdysvalloissa melkein kuukauden päivät. Heidän kanssaan Haikara käy lyhyet iltajuttelut ennen nukkumaanmenoa. Kun asiakkaan konsernitilinpäätöksen lukuja on verrattu erillisyhtiöiden lukuihin ja varmistettu, että kaikki täsmää, kello on jo kahdeksan. Tänään Aino Haikaran työpäivä on pitkä. Työni on hyvin itsenäistä, ja voin vaikuttaa sen sisältöön. LAPSI MUKAAN TÖIHIN. Joskus hän tekee töitä iltaisin ja viikonloppuisin, ja silloin tällöin päivä venyy 12 tunnin mittaiseksi. Näinä aikoina Haikaran puoliso ottaa isomman vastuun lasten arjesta ja jää kotiin, jos pienin sairastuu. . Pitkien kevätkuukausien vastapainoksi hän pitää myös kuuden seitsemän viikon kesäloman, eivätkä työpäivät syksyin yleensä veny 7,5 tuntia pidemmiksi. En käy töissä, koska on pakko, vaan koska haluan. POIKKEUSKEVÄT. – Kukaan ei edellytä, että teen töitä viikonloppuisin. Silloin pakolliset työt sai tehtyä etänä. alkuvuodesta, ja tarkastuksen sesonkiaikaan Haikaran työpäivät ovat keskimäärin 9,5 tunnin mittaisia. . Siellä odottaa puolison valmistama illallinen ja tyttäret
Uusi kohtaa vanhan, eikä kumpikaan ole absoluuttisesti oikeassa. Tuomalla näkökulmien koko kirjon keskusteluun on mahdollista avata dialoginen keskusteluyhteys. Lapsen kanssa viestintä on usein jonkinlaista paradoksin, ristiriidan, kanssa elämistä. Isaacsin esittämä metodi dialogin avaamiselle on yksinkertainen: Kuuntele, kunnioita toista ja pidättäydy arvostelemasta, vaikket heti ymmärtäisikään toisen näkökulmaa. Teininkin kanssa löytyivät lopulta toimivat raamit, joihin myös me vanhemmat olimme tyytyväisiä. Tuskin olisimme saaneet aikaan yhtä toimivaa ratkaisua ilman kaikkien erilaisia ja keskenään vastakkaisia näkökulmia. Lapsen aika kuluu yhä enemmän kavereiden kanssa. Kun viestinnän kanavan pitää auki, voi paradoksista kasvaa esiin näkökulmia, joita lapsi tai aikuinenkaan ei olisi yksin hoksannut keksiä. Olemme luottaneet lastemme kasvatuksessa avoimuuteen, mutta samalla kuitenkin täytyy vetää jotkin rajat. Siksi lapset kysyvätkin joskus ensin äidiltä ja sitten uudestaan isältä. Dialogissa puolestaan pyritään kuuntelemaan ja ymmärtämään. Samalla tavoin lapsen kanssa viestiessä on hyvä pitää mielessä, että lapsen näkökulma saattaa olla sellainen, jota kumpikaan vanhempi ei yksin ymmärrä. Eräänä iltana istuimme kolmestaan pohtimaan asiaa, ja pikkuhiljaa keskusteluyhteys löytyi juuri oman ja vaimoni näkemysten keskinäisten vastakkainasetteluiden kautta. Vaimoni kanssa olemme yrittäneet ymmärtää, mihin teinin kanssa pitäisi vetää rajat. Asiaa on ajoittain kärjistänyt myös se, että siinä missä isä on vähän hövelimpi, äidillä on taipumus vetää tarkemmat rajat. Lauri Järvilehto on filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämä professori, jota kiinnostavat ajattelu, oppiminen ja maailman visaisten ongelmien ratkaiseminen. V iime syksynä esikoistyttäremme aloitti opinnot yläasteella. Sen lopputulemana löytyy ratkaisu, jota kukaan ei olisi osannut yksin kehittää. . Etenkin nuorisotalolla pingiksen peluusta on tullut viime kuukausina yksi mieluisimmista ajanviettotavoista. Kuin varkain olemme havahtuneet siihen, että kotonamme asuu teini-ikäinen. Dialektiikassa Kuuntele ja kunnioita LAURI JÄRVILEHTO väitteet asetetaan toisiaan vastaan ja tuloksena on jommankumman voitto. Kun puhut, puhu suoraan, mutta ennen kaikkea kuuntele enemmän kuin puhut. William Isaacs kirjoittaa teoksessaan Dialogue kahdesta eri kommunikaatiotyypistä: dialektiikasta ja dialogista. Keskustelu nuorisotalolla käynnin rajoista ei ole ollut helppoa. Usein nimittäin vastakkainasettelut molemmin puolin huomioiden löytyy ratkaisu, joka ei ole kompromissi, vaan ennemminkin jonkinlainen hegeliläinen synteesi aiemmista rajanvedoista. Meille aikuisille ajatus nuorisotalolla nuokkuvasta teinistä on kuitenkin ajoittain pelottava. ”Pida?tta?ydy arvostelemasta, vaikket heti ymma?rta?isika?a?n toisen na?ko?kulmaa.” Kolumni KU VA : A A LT O U N IV ER SI TY TUNNE & MIELI 2/2020 33
Kanssakulkija Elina Pekkarinen 34 TUNNE & MIELI 2/2020
Pienten puolella Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen oppi jo nuorena pitämään puoliaan – niin kovaan ääneen, että lääkäri kehotti puhumaan hieman hiljempaa. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT SUSANNA KEKKONEN Kanssakulkija Elina Pekkarinen TUNNE & MIELI 2/2020 35. Nyt Pekkarinen puolustaa työkseen lasten oikeuksia
Vuonna 2005 perustettua tehtävää ensimmäisenä hoitanut Maria Kaisa Aula irtisanoutui aikoinaan kesken toimikauden. Kiireen voi säästää niihin tilanteisiin, kun on oikeasti kyse elämästä ja kuolemasta, Pekkarinen sanoo. Aiheesta käytävässä keskustelussa Pekkarinen haluaisi keskittyä niihin, jotka eivät voi tai uskalla yrittää lapsen saamista. Lisäksi äiti oli perhepäivähoitaja, jolle koulutuksen vuoksi annettiin hoitoon erityislapsia. – Ei itseään kannata uuvuttaa sillä, että on aina kiire joka paikkaan. Samalla on tarkkailtava sävyä, jolla lapsista ja lapsiperhearjesta puhutaan julkisessa keskustelussa. U ni on Elina Pekkariselle yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin mittareista. – Hän sanoi, että minun täytyy puhua hiljempaa, koska muuten tulee kyhmyjä äänihuuliin. Omia lapsia 44-vuotiaalla Pekkarisella on kolme, joista kaksi on jo muuttanut omilleen. Pekkarinen kokee olleensa etuoikeutettu, sillä hänen äitinsä oli hankkinut kasvatusalan koulutuksensa aikana, jolloin lapsen jo ymmärrettiin tarvitsevan hellyyttä, vuorovaikutusta ja taidon ilmaista itseään. Jos hän herää aamuyöllä edes kerran, hän ymmärtää, että on aika höllätä. Pekkarinen kuitenkin huomauttaa, että vaikka kaikkeen ei voida vaikuttaa, yhteiskunnalla on keinoja puuttua moniin taustatekijöihin: työelämään, koulutukseen, asumisen turvallisuuteen sekä parien ja perheiden saamaan tukeen ja palveluihin. Pekkarinen uskoo, ettei Aula ollut turhautuneisuudessaan yksin. Hän muistuttaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan jo vuonna 1991. Lapsiasiavaltuutetun tehtävässä kiiruhtamisen välttäminen vaatii järjestelyjä. Äiti epäili jopa tyttärellään olevan kuulossa vikaa, kun tällä oli niin kova ääni. Lapsiasiavaltuutetun viisivuotinen toimikausi alkoi toukokuussa 2019. – Ensin on 14 vuotta odotettu, että saadaan viranomainen, ja sitten resurssit ovat muihin Pohjoismaihin ja erityisesti Ruotsiin verrattuna tosi pienet. Vähenevän syntyvyyden trendille ei ole yhtä selkeää syytä. Hänen mielestään huomiota pitää kiinnittää siihen, että syntyvyys on laskenut erityisesti matalasti koulutettujen ja pienituloisten keskuudessa. Välillä tosin tuntuu kuin tuuleen huutaisi. Miten lapsista puhutaan. Hän kertoo tienneensä jo nuorena haluavansa lapsia ja myös suunnitelmallisesti hankkineensa lapset nuorella iällä. Siinä sopimusvaltioilta edellytetään, että lapsen oikeuksien toimeenpanoa seuraavalla ja valvovalla ihmisoikeuselimellä on riittävät resurssit. Oma ääni sai lapsena kuulua Kun Elina Pekkarinen oli pieni, lapset saivat näkyä ja kuulua eikä kasvatus ollut kovin ankaraa. – Yhdennentoista lapsenlapsen isoäitinä hän on edelleen leikkisä: pyörittelee lumiukkoja ja askartelee koristeita. Pekkarinen on varma, että neljän oman lapsen ja hoitolasten keskellä äidilläkin oli huonoja hetkiä. Lisäksi työ vie muutaman kerran kuukaudessa matkoille sekä Suomeen että ulkomaille. Iso merkitys, pienet resurssit Jonkin aikaa sitten Pekkarinen siirsi arkistoihin esitykset, puheet ja käsikirjoitukset, jotka hän oli tehnyt pestin ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana. Pelkästään niitä kertyi yli 70, ja päälle tulevat vielä tapaamiset, mediaesiintymiset ja muu vaikuttamistyö. Perheen yhteinen koti sijaitsee Helsingissä, ja Pekkarinen jakaa aikansa kahden kodin välillä lähes tasan. – Kyllä tässä työssä pystyy vaikuttamaan aivan valtavasti ja sanoma otetaan vakavasti. Koko ajan hän ymmärsi myös sen, etteivät kaikki halustaan huolimatta saa lapsia. Yksi neuvo lääkärillä kuitenkin sanavalmiille tytölle oli. Suomessa syntyvyys on tätä nykyä historiallisen alhainen. Esimerkiksi mediassa lapsiperheen arki näyttäytyy Pekkarisen mielestä usein raskaana ja 36 TUNNE & MIELI 2/2020. Lääkärissä huoli osoittautui turhaksi. Sitä ennen Pekkarinen ehti toimia muun muassa tutkijana, sosiaalityöntekijänä, sosiaalityön professorina ja lastensuojelun asiantuntijana. Näin Pekkarinen oppi jo pienenä toimimaan sekä ryhmässä että monenlaisten ihmisten kanssa – ja saamaan äänensä kuuluviin. Toimisto on Jyväskylässä, jossa Pekkarisella on omistusasunto. Kiirettä on helppo välttää, kun muistaa yksinkertaisen periaatteen. Tuuleen huutamisen tunnetta on saatettu kokea lapsiasiavaltuutetun toimistossa aiemminkin. Hän perusteli lähtöään tuolloin työn kuormittavuudella ja resurssien puutteellisuudella. Silti aina tuntui, että tämä nauttii lasten kanssa olemisesta
Perhepäivähoitajan lapsena Elina Pekkarinen sai kasvaa melko suuressa vertaisryhmässä. uuvuttavana, vaikka myönteisiäkin tarinoita toki on. – Lapsuuteni oli opettavainen. – Ei mitään ihmisryhmää kuulu saada demonisoida niin kuin lapsia nykyään. Tukijoukoista huolimatta Pekkarisenkin olo on joskus yksinäinen. . TUNNE & MIELI 2/2020 37. Lapsiasiavaltuutettu ei voi puuttua tai ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin, kuten lastensuojelun päätöksiin tai huoltoja tapaamisasioihin. Karut kohtalot koskettavat Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät kohtaavat monesti karuja ja sydäntäsärkeviä kohtaloita, joihin lapsilla itsellään ei ole osaa eikä arpaa. Hän korostaa, että puhetapoihin on kiinnitettävä huomiota jo pelkästään lasten itsensä, ei vain syntyvyyden vuoksi. Lisäksi vastassa on monenlaisia realiteetteja, kuten hyvinvointipolitiikassa pitkään kesken olleet uudistukset ja kuntatalouden vakavat ongelmat
Kun oli tiukka hetki elämässä, ystävä antoi lahjaksi pähkinänsärkijän. Pekkarinen on iloinen myönteisistä trendeistä. Vanhemmat ymmärtävät roolinsa kasvattajina sekä varhaisen vuorovaikutuksen, vauvatahtisuuden ja sylissä pitämisen merkityksen. Säiliö laajenee ja supistuu elämäntilanteen mukaan – ja välillä se on Pekkarisen sanojen mukaan ”vähän paineistunut”. Toinen on metallinen ja kannellinen, kuin roskakori. Sinne menevät käytännössä kaikki työasiat sitten, kun niihin ei ole enää syytä palata, eikä roskista enää mennä sorkkimaan. Askeleet oikeaan suuntaan eivät kuitenkaan vielä tarkoita, että olemme perillä. Päätökset olivat Pekkariselle todella vaikeita esimerkiksi silloin, kun kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen vanhemmat olivat saaneet elämänsä kuntoon, mutta lapsi oli jo kiintynyt uuteen elämäänsä. Sen avulla voi yrittää säilyttää tunteet, sensitiivisyyden ja empatian mutta myös suojella omaa jaksamista. Sosiaalityöntekijä tekee jatkuvasti ihmisen elämään pysyvästi vaikuttavia ratkaisuja, kuten erottaa lapsia vanhemmistaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti osana FinTerveys 2017 -tutkimusta pikkulasten vanhempien hyvinvointia. – Entä jos juominen alkaakin uudestaan. Perille on vielä matkaa Alkuvuodesta lapsiperheistä kuului hyviä uutisia: alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat ovat elämäänsä ja saavutuksiinsa tyytyväisempiä sekä elävät terveellisemmin kuin muut samanikäiset. Jo aiemmalla urallaan sosiaalityöntekijänä Pekkarinen joutui opettelemaan keinoja rankkojen tilanteiden käsittelyyn. Hän oli sitä mieltä, että välillä pähkinä pitää hajottaa. – Säiliö on kuin saksanpähkinä, eli siihen mahtuu tosi paljon energiaa. Tuolloin oli pakko hyväksyä, ettei ratkaisu ole välttämättä kenenkään kannalta hyvä. Kahden säiliön taktiikka Sisälläni on kaksi säiliötä, Pekkarinen ajattelee. Säiliöt ovat Pekkarisen selviytymismekanismi. Toimikautensa aikana Pekkarinen toivoo muun muassa sitä, että lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavuus ymmärrettäisiin. Lastensuojelun asiantuntijana hallintooikeudessa Pekkarinen teki kymmenen vuoden ajan vain tahdonvastaisia tai valituksenalaisia päätöksiä. – Kyse ei ole lapsiystävällisyydestä tai -myönteisyydestä. Miten lapsi reagoi menettäessään taas ystävänsä, harrastuksensa ja turvalliset, tutut aikuiset. Vaikka monet nuoret edelleen kertovat väkivallasta perheissä, yleisesti sekä henkinen että fyysinen kuritusväkivalta ovat Pekkarisen mukaan vähentyneet. Roskis sijaitsee päässä. Lapsilla on turvatummat oikeudet kuin muilla ihmisillä, ja meidän tarvitsee toteut”Lapsiasia valtuutettu ei voi puuttua tai ottaa kantaa yksitta?isiin tapauksiin, kuten lastensuojelun pa?a?to?ksiin tai huolto ja tapaamisasioihin.” 38 TUNNE & MIELI 2/2020. Rinnassa sen sijaan on kanneton säiliö, johon hän tallentaa rakkaimpiinsa liittyvät huolet ja murheet
. Kuva on otettu Helsingin keskustakirjastossa Oodissa. Onhan meillä neuvolat, päiväkodit, päiväkerhot ja puistojen tädit. . taa ne, vaikka toimet olisivat hermostuttavia tai kalliita. Samalla on luotava turvaa niihin perheisiin ja siihen maailmaan, joihin lapset syntyvät. Pekkarinen sanoo lasten olevan valtava rikkaus ja jokaisen uuden sukupolven tuovan uusia kerroksia. – Lapsesta ajanlasku alkaa aina alusta. Jos lapsia ei ole, myös ajanlasku loppuu. Vapaa-ajallaan Elina Pekkarinen on kova ulkoilemaan: hän liikkuu satoja kilometrejä vuodessa koiran kanssa, marjassa, sienessä ja ihan muuten vain. TUNNE & MIELI 2/2020 39. Hän itse pärjäsi kolmen pienen lapsen kanssa puolison, isovanhempien, tätien, enojen ja setien sekä ystävien avulla, mutta ilman verkostoja hänkin olisi kaivannut yhteiskunnalta tukea arkeen. Pekkarinen tietää hyvin, että ilman tukea ja palveluja monet lapsiperheet olisivat todella tiukassa paikassa. Usein niitä pidetään automaattisina ja ne tulevat näkyviksi vasta, kun on ongelmia. – Ja sainkin sitä. Palvelurakenteiden ja järjestelmäuudistusten keskiössä on kuitenkin aina lapsi
Mieli & tieto 40 TUNNE & MIELI 2/2020
Moni kokee jatkuvaa tyytymättömyyttä ulkonäköään kohtaan. Kehoa voi opetella kohtelemaan kuin ystävää, kun oivaltaa, mihin kaikkeen se pystyykään. Ekstrakilot, jotka piti karistaa jo vuosia sitten. Jos käsitys on myönteinen, ihminen liittää kehoonsa pääosin positiivisia tunteita, ajatuksia ja mielleyhtymiä. Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, mihin sävyyn tarkastelemme omaa kehoamme. Voisimmeko kohdella samaan tapaan ystäviämme. Hänen asiakkaistaan suurella osalla on syömishäiriö, mutta lievemmätkin kehonkuvan haasteet ovat hänestä valitettavan yleisiä. Tuskin – mutta miksi sitten teemme niin itsellemme. Onko se jatkuvaa valitusta ja haukkumista. Kehonkuva kohtaa haasteita Kehonkuva on Meskasen määritelmän mukaan mentaalinen representaatio, mielensisäinen edustus, omasta kehosta ja sen arvosta. Pohdintoihin kannustaa kehonkuvaongelmiin erikoistunut psykologi Katarina Meskanen. – Moni käyttää elämänsä aikana valtavasti resursseja siihen, että vertailee KAVERIKSI OMAN KEHON KANSSA Mieli & tieto TUNNE & MIELI 2/2020 41. Kaikki eivät päädy kurittamaan kehoaan, mutta usein viimeistään murrosiässä alkaa kamppailu kehon hyväksyttävyyden ja riittävyyden kanssa, itsekin aikoinaan syömishäiriöön sairastunut ja siitä toipunut Meskanen sanoo. Suhde omaan kehoon on enimmäkseen mutkaton, ja sille haluaa tehdä hyvää. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT PETRI HÄNNINEN itseään muihin ja jää jumiin ulkonäkökysymyksiin. Kohtele kehoasi mieluummin hyvänä kaverina kuin ikävänä vihollisena. P aksut reidet, liian pienet rinnat, kaamea kaksoisleuka. Se tarkoittaa omista havainnoista, ajatuksista, tunteista ja kokemuksista muovautuvaa subjektiivista käsitystä omasta kehosta. Pieni lapsi ihailee estoitta omaa kehoaan ja sen pystyvyyttä, mutta jossain vaiheessa meistä itse kukin menettää tämän mutkattoman ja intuitiivisen suhtautumistavan
y Harrastaa ratsastusta ja toivoisi joskus voivansa omistaa oman hevosen, jonka avulla voisi tehdä hevosavusteista terapiatyötä. y Kirjoittanut kirjan Rakas Keho yhdessä Heidi Strengellin kanssa (Tuuma, 2019) ja Pysäytä tunnesyöminen (Tuuma, 2018). Viime vuonna ilmestyneessä Rakas keho -kirjassa Katarina Meskanen ja valokuvaaja Heidi Strengell käsittelevät kehonkuvan haasteita naisen näkökulmasta. Ihmiselämään kuuluvat esimerkiksi erilaiset vaivat ja krempat, jotka haastavat kehonkuvaa. 42 TUNNE & MIELI 2/2020. Suurimmalla osalla kokemus oman kehon arvosta sijoittuu näiden ääripäiden välille. Myös elämäntilanne vaikuttaa siihen, onko kehosuhde plussalla vai miinuksella. Kehosuhteen voi mieltää vaihtelevan janalla, jonka toisessa päässä on plusja toisessa päässä miinusmerkki. Kauniit valokuvat erinäköisistä vartaloista ovat teoksen kuvituksena. Meskanen uskoo kuitenkin, että kehonkuvan haasteet ovat tuttuja myös miehille, mutta ne saattavat jäädä tunnistamatta – ehkä miehiltä itseltäänkin. Mutta niitä osaa pitää ohimenevinä ilmiöinä. – Positiiviseenkin kehonkuvaan kuuluu toki se, että välillä voi olla vaikeaa olla omassa kehossaan tai että oma ulkonäkö herättää kielteisiä ajatuksia ja tunteita. – Ääripositiivinen kehonkuva ei ole mikään tavoitetila. Heidän kehosuhteensa saattaa pohjata enemmän siihen, mihin kaikkeen keho pystyy, kuin siihen, miltä se näyttää. Katarina Meskanen y Psykologi, joka vastaanottotyön lisäksi toimii kouluttajana ja valmentajana. Naisille ulkonäköpaineet tulevat tutuiksi jo nuoresta tytöstä alkaen, sillä naisen keho on kulttuurissamme perinteisesti suurennuslasin alla. Nauttii luonnossa liikkumisesta, auringonvalosta ja tuoreen kahvin tuoksusta. Meskanen arvelee toisaalta, että miehillä kehonkuva voi olla toiminnallisempi kuin naisilla. Kirjaa varten he pyysivät eri-ikäisiä naisia kertomaan kehonsa tarinan ja paljastamaan itsensä myös kameralle. Juuri tämä on näkökulma, jota Meskanen kannustaa kehonkuvansa kanssa kamppailevia pohtimaan: Mihin kaikkeen sinä ja kehosi pystytte. Ollut mukana kirjoittamassa kirjoja Irti ahminnasta (Duodecim, 2013) ja Irti bulimiasta (Duodecim, 2019). Psykologi Katarina Meskasen työtila on Lapinlahden vanhassa sairaalassa Helsingissä. Mitä muuta olet kuin ulkonäkösi. Erikoistunut kehonkuvaongelmien ja syömishäiriöiden hoitoon. Esimerkiksi stressi voi saada aikaan sen, että oma keho on jotain, joka vain ”roikkuu mukana”, ja itsestä huolehtiminen jää kiireen jalkoihin. . – Naisille on sosiaalisesti suotavampaa puhua näistä asioista, ja siksi he ehkä helpommin myös tunnistavat ongelmat ja hakevat niihin apua. Mitä muuta olet kuin ulkonäkösi. Jos joku sanoisi aina suhtautuvansa omaan kehoonsa vain ja ainoastaan myönteisesti, jäisin miettimään, onko asia kuitenkaan ihan niin. Kirja sisältää myös runsaasti harjoituksia, joiden avulla voi opetella itsensä ja kehonsa hyväksymistä
– Jos on tottunut arvostelemaan ja haukkumaan omaa kehoaan, uudenlaisen katsantokulman opettelu voi olla haastavaa. Jos aikuinen kritisoi omaa tai muiden ulkonäköä, Myytit & faktat MYYTTI Halu kaunistautua ja laittautua on merkki siitä, että ihminen ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä. Tue lapsen kehonkuvaa Kehonkuvan häiriöstä saattaa olla kyse, jos ihminen alkaa kohdella kehoaan kaltoin tai huoli omasta kehosta alkaa haitata arkea ja hyvinvointia. Vastaavia huomiota voi tehdä listaamalla taitojaan eri elämänalueilla: joku tekee taidetta käsillään, toinen osaa juosta kovaa, kolmas antaa turvallisen sylin lapselleen. FAKTA Suhde kehoon saattaa muuttua ihmisen ikääntyessä, mutta keho kulkee kanssamme läpi elämän. Toiminnallisuuden kautta tulee esiin uusia puolia. FAKTA Kehopositiivisuus ei paranna ongelmallista kehosuhdetta kertaheitolla. Kehollisuus on yhtä lailla tärkeää ikääntyneemmille kuin muillekin, vaikka vanhetessamme elämässä korostuvat muutkin kuin kehoon liittyvät merkitykselliset roolit. . Se on kuitenkin mahdollista. MYYTTI Kun ihminen vanhenee, keholliset asiat menettävät merkitystään. – Monilla asiakkaistani on suuria vaikeuksia mieltää, mitä kaikkea muuta he ovat, kuin se, miltä he näyttävät ulospäin. Lapsen mieleen voi iskostua ajatus, että hänen kehossaan on jotain vikaa. On hyvä myös nimetä muita merkityksellisiä roolejaan – esimerkiksi sisko, ystävä, työkaveri – joissa ulkonäkö on toissijainen asia. Someakin voi siivota Kun viettää aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joilla on positiivinen kehonkuva ja jotka hyväksyvät kaikenlaiset vartalot, on itsellekin helpompaa hyväksyä itsensä. Jos kommentoi lapsen kehoa, se pitää Meskasen mukaan tehdä arvostavasti ja pitäytymällä myönteisissä asioissa. Siksi ongelmiin pitää puuttua mahdollisimman varhain. Lapsen kehonkuvan myönteistä kehittymistä on tärkeää tukea muun muassa kehumalla tätä taidoista ja sisäisistä ominaisuuksista. Hyvyys tai huonous kun ei ole kehomme ominaisuus, vaan mielemme arvion tuote. Kun oman kehonsa mieltää ulkonäöllisenä objektina, kehonkuva on herkästi negatiivinen, yksiulotteinen ja pintapuolinen. Ylipäätään vanhemman tulisi muistaa esimerkkinsä voima. Apua kannattaa silloin hakea esimerkiksi kehonkuvaongelmiin perehtyneeltä psykologilta, psykoterapeutilta tai fysioterapeutilta. Yhdessä hänen ja Strengellin kirjan harjoituksessa opetellaan havainnoimaan omaa vartaloa neutraalisti, yksi kehonosa kerrallaan. Jos haasteet eivät ole kovin vakavia, itsensä ja kehonsa hyväksymistä voi harjoitella myös omin päin. lapsi oppii nopeasti, että keho onkin arvostelun, ei arvostamisen kohde. Jos huomaa esimerkiksi vain jalkojensa paksuuden, tulee sivuuttaneeksi sen, miten loistavat vahvat reidet ovatkaan urheilussa. Sen sijaan määrätietoinen ja pitkäjänteinen työskentely itsensä hyväksymiseksi kannattaa, ja siinä ensimmäinen askel voi olla kehopositiivisemman asenteen omaksuminen. – Voi esimerkiksi valita, millaiselle sosiaalisen median kuvavirralle altistaa itsensä: etsiä seurattavia, jotka tukevat omaa hyvinvointia, ja siivota pois kuvalähteet, jotka aiheuttavat pahaa mieltä, Katarina Meskanen vinkkaa. MYYTTI Omaksumalla kehopositiivisen asenteen pääsee kertaheitolla eroon ulkonäköön liittyvistä huolistaan. Parhaassa tapauksessa myönteinen kehonkuva tarttuu. – Se voi esimerkiksi täyttää ajatukset ja viedä keskittymisen, nostaa pintaan vaikeita tunteita, hankaloittaa sosiaalisia suhteita tai estää tekemästä asioita, joita oikeasti haluaisi tehdä. Nuoruudessa negatiiviseksi kehittynyt kehonkuva ei Meskasen mukaan muutu myönteiseksi itsestään. FAKTA Halu laittautua ja huolehtia ulkonäöstään voi yhtä hyvin olla itsensä arvostamisen ja positiivisen kehonkuvan osoitus. TUNNE & MIELI 2/2020 43. – Puolihuolimattomatkin kommentit esimerkiksi lapsen pyöristymisestä saattavat sysätä liikkeelle epävarmuuden oman kehon hyväksyttävyydestä. Tavoitteena on sinnikkäiden toistojen kautta ikään kuin siedättää itseään omalle keholle, ilman arvottamista. Sen sijaan ongelmasta voi kieliä se, jos yrittää laittautua ikään kuin ”piiloon” tai peitelläkseen itsessään jotain, joka aiheuttaa näivettävää tyytymättömyyttä
”HERKKYYS ON VAHVUUTTA” Minun mieleni 44 TUNNE & MIELI 2/2020
Aloin myös itse puhua avoimesti masennuksestani ja auttaa muita. – Ymmärsin, etten olekaan yksin kokemusteni kanssa vaan on muitakin, joilla on vaikeaa arjen keskellä. En yhtään ihmettele, että ihmiset uupuvat, kun he vertaavat itseään muihin. Siinä on hyvä olla.” . Yritin puoli vuotta käydä välillä töissä, mutta siitä ei oikein tullut mitään. Halusin nousta, mutta en päässyt ylös sängystä. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVA PAULA VIRTA taustalla olevista asioista. Se tapahtui, kun aloitin pitkän Kelan tukeman psykoterapian, jossa käytiin läpi esimerkiksi lapsuuttani. Oloni oli täysi tyhjä, enkä oikein tuntenut mitään. Panostan siihen, että vain olen lasten kanssa läsnä. Työnkuvaani muutettiin niin, etten lähtenyt asiakkaiden luokse vaan jäin toimistolle. En kuitenkaan moneen vuoteen hyväksynyt, että olen masentunut, enkä saanut kiinni sairastumisen palata entiseen elämääni tai ajattele, mitä kaikkea pitäisi olla tulevaisuudessa. Tein mielekästä itkonsultin työtä ja reissasin kotoa Turengista Helsinkiin töihin. Oli omakotitalo, puoliso ja kaksi pientä lasta. Tämän haluan myös opettaa kahdelle lapselleni. Sitten yhtenä tavallisena arkiaamuna yhdeksän vuotta sitten keho ei vain totellut. Kesti monta vuotta, että hän hyväksyi sairastuneensa masennukseen. Yhtenä aamuna yhdeksän vuotta sitten Esko Pylsy, 37, ei päässyt sängystä ylös. Se että mies on herkkä, ei tarkoita, että olisi heikko. Pääsin nopeasti mukaan masennuslääkekokeiluun ja siihen liittyvään terapiaan. Oma vointini on mennyt koko ajan parempaan suuntaan, ja optimistinen luonne on kannatellut vaikeimpinakin aikoina. Vertaistuen löytäminen verkon kautta oli käänteentekevä kokemus Esko Pylsylle. Erosimme puolisoni kanssa kaksi vuotta sitten, ja meillä on lapsiin yhteishuoltajuus. Parhaita hetkiä elämässäni on, kun saan lukea iltasatua lapselle. Tunnen enemmän aitoa kiitollisuutta ja empatiaa kuin ennen masentumistani, ja uskallan myös olla herkkä. Töitä on kahtena kolmena päivänä viikossa, mikä on itselleni sopiva määrä juuri nyt. Harva kuitenkaan pystyy siihen, mutta tätä ihan tavallista elämää, jossa vain ollaan, ei oikein näy missään. En enää yritä E lämäni oli kaikin puolin kunnossa, kun seinä tuli vastaan. Aloin käsitellä asioita vasta, kun hyväksyin masennukseni. On ollut todella pitkä tie hyväksyä se, että riitän tällaisena. Elin aktiivista elämää ja lähdin kaikkiin mahdollisiin luottamustoimiin mukaan. TUNNE & MIELI 2/2020 45. Silloin ei vielä puhuttu niin paljon burnoutista kuin nyt. Ihmettelin, että mikäs nyt on, kun yleensä lähden innoissani töihin. ”Olen sinut kaikkien tunteideni kanssa, joille en aiemmin edes tiennyt nimia?.” . Herkkyyden näyttäminen on mielestäni vahvuutta. Olen sinut kaikkien tunteideni kanssa, joille en aiemmin edes tiennyt nimiä. Seuraavana päivänä pääsin ylös, menin työterveyslääkärille ja jäin loppuviikoksi sairauslomalle. Pitäisi olla niin hyvä kaikessa: työssä, perhe-elämässä, harrastuksissa. Makasin kotona ja olin yksin ajatusteni kanssa. Siitäkään ei ollut apua. Muistissani on isoja aukkoja niiltä ajoilta. Sieltä juontaa suorituskeskeinen ajatukseni siitä, että on pakko jaksaa eikä heikkoutta saa näyttää. Häpeä on ajanut kaikkea toimintaani lapsesta asti ja nostanut sisäistä vaatimustasoani. Lopulta päätin irtisanoutua kokonaan, ja jäin kuntoutustuelle. Pyrin elämään kestävämpää arkea kuin aiemmin, jotta en kuluta itseäni loppuun. Sain keskivaikean masennuksen lisäksi diagnoosiksi vaativan persoonallisuuden. Saan arjen toimimaan, vaikka haasteitakin on edelleen esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa ja keskittymiskyvyssä. Viime vuoden lopusta asti olen työskennellyt osa-aikaisena digiasiantuntijana Mielenterveyden keskusliitossa. En saanut lapsena osakseni minkäänlaista empatiaa, eikä tunteiden näyttäminen ollut sallittua. Ymmärsin myös häpeän olemassaolon, mikä oli tärkeä oivallus
Lisäksi taiteen tekemisellä on havaittu olevan yhteys terveyteen ja onnellisuuteen. Taidetta vähintään parin kuukauden välein harrastavien riski menehtyä seurannan aikana oli noin kolmanneksen pienempi kuin samanikäisten, jotka eivät käyneet taideriennoissa lainkaan. Taide on jo aiemmin yhdistetty masennuksen ja dementian riskin pienenemiseen. ”Taide on jo aiemmin yhdistetty masennuksen ja dementian riskin pienenemiseen.” 46 TUNNE & MIELI 2/2020. Taide voi tuoda lisää elinvuosia Tutkittua tietoa UUTISPALVELU DUODECIM S äännöllisesti näyttelyissä, museoissa ja konserteissa käyvät näyttäisivät elävän hieman pidempään kuin muut. Osa yhteydestä selittyi kulttuuritilaisuuksissa käyvien paremmalla fyysisellä ja kognitiivisella terveydellä. . Silti taiteeseen liitetty vaikutus näkyi senkin jälkeen, kun nämä huomioitiin analyysissa. Tutkimus on julkaistu BMJ-lehdessä. Tieto perustuu brittitutkimukseen, jossa seurattiin 6 700:aa keskimäärin 66-vuotiasta ihmistä 14 vuoden ajan
TUNNE & MIELI 2/2020 47. Tällaista ruokavaliota noudattavat myös alkoivat kärsiä unettomuudesta tutkimuksen aikana muita todennäköisemmin. Yhteydet olivat voimakkaampia ylipainoisilla sekä diabetesta tai metabolista oireyhtymää potevilla. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, vastaavassa määrässä papuja tai pähkinöitä noin 5–8 grammaa. Kolmivuotisen seurannan aikana uniongelmia oli muita vähemmän niillä, jotka söivät säännöllisesti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja ja muita paljon ravintokuituja sisältäviä ruokia. Ruokaremontista apua unettomuuteen. Paremman unen salaisuus: arkena banaani ja juhlapäivänä donitsi. Päivittäin tulisi saada kuituja ainakin 25 grammaa. K uidun lisääminen ruokavalioon saattaa auttaa laihtumaan, vaikka ruokavalio pysyisi muuten ennallaan. Kuitu voi auttaa painonhallinnassa Havaittu vaikutus ei ollut kovin suuri, mutta painon lisäksi muutoksia näkyi vyötärön ympäryksessä sekä painoindeksissä. Jos havainnot varmistetaan lisätutkimuksissa, unettomuuden kanssa kamppailevat voisivat saada apua ruokavalion muutoksista ja muutokset voisivat myös ennaltaehkäistä uniongelmia. Muutenkin on terveellistä vähentää niin sanottuja huonoja hiilihydraatteja ja korvata ne täysjyväviljalla ja kuitupitoisilla ruoilla. Tutkimus on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. . Tutkimukseen osallistui 78 000 yhdysvaltalaista naista, jotka olivat ohittaneet vaihdevuodet. Kaikki osallistujat saivat syödä niin paljon kuin halusivat. Tutkimustulokset perustuvat 62 aiemman tutkimuksen yhteisanalyysiin, jonka perusteella kuitulisiä syövät laihtuivat seurantojen aikana hieman enemmän kuin verrokit. Paljon kuituja sisältävä ruokavalio on aiemmin yhdistetty muun muassa pienentyneeseen sydänja verisuonitautien, diabeteksen sekä suolistosyöpien riskiin. Tutkimus on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Unettomuus on yleisempää naisilla, joiden ruokavaliossa on paljon lisättyjä sokereita, tärkkelystä ja vaaleaa prosessoitua viljaa, osoittaa tuore tutkimus. . Hyviä kuidun lähteitä ovat etenkin täysjyväviljat ja palkokasvit
Nyt tutkijat ovat havainneet, että melun sydänhaitat saattavat välittyä aivojen mantelitumakkeen kautta. Lisäksi 8ja 10-vuotiailla pojilla lyhyemmät yöunet liittyivät käytöshäiriöihin seuraavien kahden vuoden aikana. Lyhyet yöunet vaikuttavat lapsen mieleen Muihin samanikäisiin verrattuna lyhyitä yöunia 6-vuotiaana nukkuville kehittyi ahdistustai masennusoireita seuraavan kahden vuoden aikana todennäköisemmin kuin lapsille, jotka nukkuivat enemmän. Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Lapset olivat 4-vuotiaita seurannan alkaessa ja 12-vuotiaita sen päättyessä. Melulle altistuvien mantelitumakkeissa havaittiin runsaampaa metabolista aktivaatiota kuin muilla osallistujilla. Tieliikennemelu aiheuttaa unihäiriöitä tai muuta kiusaa yli 200 000 suomalaiselle. Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa. Mielenterveysoireita jo potevien yöunet eivät kuitenkaan lyhentyneet. Tutkimuksessa hyödynnettiin aivokuvauksia ja tietoja tutkimukseen osallistuneiden asuinalueiden melutasoista. Mantelitumake prosessoi osaltaan ääniärsykkeitä, on mukana stressireaktioissa ja vastaa monista tunnereaktioista. Melun aiheuttama stressireaktio voi siis hyvinkin lisätä valtimoiden tulehdusta ja sitä kautta altistaa sydänoireille. Melualtistus itsessään liittyi suurempaan riskiin sairastua sydänoireisiin tutkimuksen seurannan aikana. . Tutkittua tietoa UUTISPALVELU DUODECIM I kätovereihinsa nähden lyhyempiä yöunia nukkuville lapsille kehittyy todennäköisemmin ahdistusja masennusoireita. . Yhteys ei ole kovin voimakas, mutta viittaa unen ja riittävän levon merkitykseen myös lasten mielenterveydessä. Tutkimus on julkaistu European Heart Journal -lehdessä. Melu suurensi sairastumisriskiä 30 prosenttia jokaista viiden desibelin lisäystä kohden. Pitkäaikainen tieliikennemelulle altistuminen aiheuttaa yli 70 sydäninfarktia vuosittain. Jo aiemmin on tosin havaittu, että liian vähäinen uni ja lepo voivat muun muassa haitata impulssikontrollia ja keskittymistä sekä vähentää positiivisia tunteita. Tästä yhteydestä noin 12–26 prosenttia selittyi mantelitumakkeen aktivaatiolla ja siihen liittyvällä valtimotulehduksella. Tähän liittyi myös lisääntynyttä valtimoiden tulehdustilaa. Melu on haitaksi sydämelle 48 TUNNE & MIELI 2/2020. Meluisassa ympäristössä elävien tiedetään sairastuvan sydänja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin, mutta tarkkaa syytä tähän ei tiedetä. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan. Norjassa tehdyn tutkimuksen tulokset perustuvat 800 lapsen seurantaan ja unimittauksiin
Tutkijat tarkastelivat brittinuorten fyysistä aktiivisuutta ja mielialaa näiden ollessa 12-, 14-, 16ja 18-vuotiaita. Tutkimus on julkaistu Lancet Psychiatry -lehdessä. Jokainen tunnin lisäys esimerkiksi päivittäisessä istumisessa kasvatti masennusriskiä kymmenisen prosenttia. Tuloksia eivät kuitenkaan selittäneet perheiden sosiaalinen tai taloudellinen tilanne, perinnöllinen masennusalttius tai mahdolliset lapsuusiän masennusoireet. Vastaavasti yhtä suuri lisäys fyysisessä aktiivisuudessa pienensi riskiä saman verran. Masennusta ja etenkin vakavaa masennusta potevat tarvitsevat kuitenkin liikunnan sijaan varsinaisia masennushoitoja. Liikkumisen vaikutukset mielialaan on havaittu myös aikuisilla. Fyysisen aktiivisuuden lisäksi muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Liikuntaan liitetyt hyödyt saadakseen nuorten ei tarvinnut hölkätä tai urheilla, sillä tavalliset päivittäiset aktiviteetit, kuten kävely tai kotiaskareiden tekeminen, riittivät. Kuitenkin jo varsin vähäinen fyysinen aktiivisuus pienentää riskiä. Usein masennus alkaa jonkin kielteisen elämänmuutoksen jälkeen. T eini-iässä vähän liikkuvilla nuorilla on muita suurempi riski saada masennusoireita nuorina aikuisina. Noin joka seitsemäs suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. . Liikunta puree nuorten masennusriskiin ”Liikunnan hyo?dyt saadakseen nuorten ei tarvinnut urheilla, vaan ka?vely ja muut pa?ivitta?iset aktiviteetit riittiva?t.” TUNNE & MIELI 2/2020 49. Masennusoireet olivat 18-vuotiaana 30 prosenttia yleisempiä osallistujilla, jotka olivat aiemmissa ikävaiheissa olleet fyysisesti passiivisia. Tutkimusten mukaan liikunta voi pienentää masennuksen riskiä silloinkin, kun henkilöllä on perimänsä takia suurentunut sairastumisriski
Yli 49 tuntia viikossa työskentelevien verenpaine oli korkea noin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin keskimäärin 35-tuntisia työviikkoja tekevien. Työstressi ja elintavat eivät selittäneet tuloksia, eivätkä liioin Pitkät työpäivät nostavat verenpainetta sosioekonomiset seikat, diabetes tai perinnölliset sydänriskit. Tutkittua tietoa UUTISPALVELU DUODECIM Liika työnteko voi heikentää terveyttä monin tavoin. . Yksi mahdollinen selitys ilmiölle voi olla univaje, jonka tiedetään lisäävän korkean verenpaineen riskiä. 50 TUNNE & MIELI 2/2020. Pitkiä työviikkoja painavien on aiemmin havaittu sairastuvan muita todennäköisemmin myös sydänja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin ja mahdollisesti masennukseen. Ennen lisätutkimuksia mekanismista ei kuitenkaan ole varmuutta. P itkiä työpäiviä ja työviikkoja tekevät toimistotyöntekijät kärsivät muita todennäköisemmin korkeasta verenpaineesta. Tutkimus on julkaistu Hypertensionlehdessä. Tuoreen tutkimuksen perusteella yhteys koskee myös niin sanottua piilevää korkeaa verenpainetta, joka jää havaitsematta lääkärin vastaanotolla. Tulokset perustuvat 3 500 kanadalaisen toimistotyöntekijän viisivuotiseen seurantaan
Pelkkää yötyötä tekevillä oli ennenaikaisuuden lisäksi suurentunut keskenmenojen riski. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksista tehdystä yhteisanalyysista. . Tutkimus on julkaistu American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä. Vuorotyötä tekevillä oli myös enemmän preeklampsiaa eli aiemmin raskausmyrkytykseksi kutsuttua oireyhtymää ja raskauden aikaisia verenpaineongelmia. Vuoroja yötyössä riskejä raskauden aikana PA LS TA N KU VA T: SH U TT ER ST O C K TUNNE & MIELI 2/2020 51. 040 7561624 Ehdatoksentie 8, 46930 Huruksela puh. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi V uorotai yötyötä raskauden ajan tekevien lapset näyttäisivät syntyvän hieman todennäköisemmin ennenaikaisina ja pienikokoisina, tutkimustulokset osoittavat. Vuorotyötä tekevien lapset syntyvät ennenaikaisina ja pienikokoisina 13–18 prosenttia todennäköisemmin kuin pelkkää päivätyötä tekevien. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com Uskon ja toivon sydämellisessä ilmapiirissä on helppoa toipua PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA NUORILLE AIKUISILLE Tarjoamme psykiatrista kuntoutusta, ratkaisukeskeistä psykoterapiaa, seksuaaliterapiaa, neuropsykiatrista valmennusta, psykofyysistä fysioterapiaa sekä tehostettua asumispalvelua. Myös pitkiä työviikkoja painavilla on tähän tavallista suurempi riski. Etelän-SYLI ry Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. Analyysin tuloksia kannattaa tulkita varoen. haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta. Kuntouttavaa palveluasumista mielenterveyskuntoutujille Palvelutalo Kotipiha Oy Kirkkotie 4, 43300 Kannonkoski p. haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta. TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVILLE, LÄHEISILLE JA AMMATTILAISILLE Ota yhteyttä Etelän-SYLI ry:hyn, jos: olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä. . Aiemmissa tutkimuksissa vuoroja yötyötä tekevien on kuitenkin havaittu sairastuvan muun muassa diabetekseen muita todennäköisemmin, joten äidin terveysongelmat voivat selittää yhteyksiä. Yli 55-tuntisia työviikkoja tekevillä oli noin kymmenen prosenttia enemmän ennenaikaisia synnytyksiä kuin 40 tuntia viikossa työskentelevillä
Värityskuva 52 TUNNE & MIELI 2/2020
Opettele lieventämään sosiaalista jännittämistä (Perhosia vatsassa?) ja inspiroidu muiden esimerkistä nauttimaan vaikka vanhoista miljöistä (Voimaa arkeen). Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva, resepti). Värityskuva HYVÄN MIELEN TEKOJA Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. TUNNE & MIELI 2/2020 53
PERHOSIA vatsassa. 54 TUNNE & MIELI 2/2020
Ongelmana on, että järjestelmä on sama kuin kivikaudella, mutta maailma haasteineen on täysin muuttunut. Jos esimerkiksi lapsuudenkodissa on ”Ja?nnitta?ja?n kokemus voi olla ristiriitainen: toisaalta pelka?a. Vatsa protestoi tai suuta kuivaa. Sosiaalinen jännittäminen voi rajoittaa elämää ja tuntua musertavalta, mutta onneksi sitä on mahdollista lieventää harjoittelulla. Kun on pidettävä puhe tai vaikka vain esiteltävä itsensä tuntemattomien edessä, keho tuntuu hetkeksi menevän aivan sekaisin. Jännityksen aiheen ei edes tarvitse olla kovin kummoinen. Kyse on hermoston normaalista toiminnasta. Keho reagoi haasteeseen Miksi kehomme sitten tuntuu asettuvan kanssamme vastahankaan ja muistuttavan toiminnastaan mitä kiusallisemmilla hetkillä. huomiota, toisaalta taas haluaa tulla na?hdyksi ja kuulluksi tai jopa ihailluksi.” TUNNE & MIELI 2/2020 55. Ei ihme, että moni haluaa hoitaa pelkkiä oireita eikä alkaa selvittää niiden takana vaikuttavaa vyyhtiä. Vastakohta olisi välinpitämätön automaattiasetuksilla pajatettu puhe, joka ei kiinnosta edes puhujaa itseään. Tunteet ovat pelissä Yleensä jännittämisen taustalla on tunteita, joita ei ehkä ole tullut koskaan käsiteltyä. Kehon reaktioiden avulla hermojärjestelmämme pyrkii virittämään meitä tulevaan haasteeseen. Se, miksi joku jännittää enemmän kuin toinen, johtuu myös perimästä, persoonallisuudesta ja elämänkokemuksista. Jos esimerkiksi pieni lapsi kokee toistuvasti tulevansa hylätyksi, seurauksena voi olla häpeää ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta. Jännittäjän kokemus voi olla ristiriitainen: toisaalta pelkää huomiota, toisaalta taas haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi tai jopa ihailluksi. TEKSTI JAANA TAPIO KUVAT SHUTTERSTOCK P oskille hiipii puna, kädet vapisevat ja ääni värisee. Silti jännittämisestä voi olla myös hyötyä. Elimistömme saattaa ohjata meitä pakenemaan tai jähmettymään paikoilleen, vaikka kumpaakaan reaktiota ei tilanteessa tarvittaisi. On tyypillistä, että jännittäjä luulee olevansa ryhmässä ainoa, jolla on perhosia vatsassaan. On myös hyvä oivaltaa, ettei jännittäminen sinänsä ole paha juttu – jo asennemuutos voi auttaa. Silläkin on merkitystä, että kulttuurissamme herkkyyttä, ujoutta tai introverttiutta ei usein arvosteta. Kuitenkin noin 70 prosenttia suomalaisista on jännittänyt joskus vaikkapa esiintymistä, työpaikkahaastattelua tai muuta haasteellista sosiaalista tilannetta. Vireystilan nousu antaa meistä energisen ja innostuneen vaikutelman esimerkiksi työpaikalla, kun pitää kertoa osaamisestaan tuntemattomille asiakkaille. Niinkin arkiselta vaikuttava asia kuin puhelimella soittaminen saattaa saada sydämen pamppailemaan pikavauhtia
Päätä sitten, minkälaisia käytännön askeleita teet tavoitteen saavuttamiseksi. HARJOITTELE! RAUHOITU HENGITTÄMÄLLÄ . Esimerkiksi punastuminen tai käsien tärinä voi olla merkki siitä, että asia on itselle tärkeä. Kyse onkin siitä, minkälaisia merkityksiä jännittämiselleen antaa. Toisaalta hengitys ja jännittäminen ovat yhteydessä myös toisinpäin: epätasapainossa oleva hengitys kiihdyttää elintoimintoja ja välittää viestin hälytystilasta koko elimistöön. Voi myös ajatella, että jos muut tuntevat jännittäjän reaktioista myötähäpeää, se on heidän ongelmansa. Onneksi hengitystä ja sen kautta autonomisen järjestelmän toimintaa on mahdollista tietoisesti rauhoittaa. Vahvista uloshengitystä laulamalla uloshengityksen aikana ”aaa”-, ”ooo”-, ”uuu”tai ”mmm”-äännettä. ”Voi olla lohdullista huomata, etta. Kosketus ja mielikuva aalloista rauhoittavat. mita?a?n, hengitykselleen voi.” 56 TUNNE & MIELI 2/2020. Hengitys pyyhkäisee jännityksen kehostasi pois. Sen sijaan, että alkaisit vältellä jännittäviä tilanteita, hankkiudu niihin tietoisesti ja säännöllisesti. Samalla voi olla lohdullista huomata, että vaikka tilanteelle ei voisi tehdä mitään, hengitykselleen voi. Punastuminen sallittu Kunpa vain kukaan ei näkisi käsien tärinää! Moni jännittäjä ajattelee, että kaikki on hyvin, kunhan muut eivät huomaa jännittämistä. . Kuvittele, että rentoutat ensin muutamalla uloshengityksellä kasvot. Jos sosiaaliset tilanteet jännittävät, voit esimerkiksi ottaa tavoitteeksi hymyillä viikon ajan päivittäin vieraille ihmisille tai vaihtaa muutaman sanan kaupan kassan kanssa. Jännittynyt pidättää usein hengitystään tai hengittää kiivaasti ja pinnallisesti. . Jossain määrin ikäkin vaikuttaa jännittämiseen. Kokeile esimerkiksi näitä: . Käytä ääntä. vaikka tilanteelle ei voisi tehda. yritetty väkisin reipastaa ujoa lasta, tuloksena voi olla taipumus jännittää myös aikuisiällä. Pelkäämme, että taipumuksemme vuoksi meille nauretaan tai meidät torjutaan. Siirry sitten rintakehään ja lopulta vatsan alueelle. Usein vastapuoli kuitenkin suhtautuu toisen jännitykseen suopeammin kuin uskommekaan. Aseta kädet vatsallesi ja tunne, miten hengitysaallot nousevat ja laskevat. Askeleet voivat olla pieniäkin. Kirjaa etukäteen ylös, minkä asian toivoisit muuttuvan ja missä määräajassa. HARJOITTELE! ALTISTA ITSESI HAASTEILLE . . Keski-ikäinen ei usein enää murehdi muiden mielipiteitä niin paljon kuin nuori
Jännityksen fyysisiä oireita lievittäviä beetasalpaajia otetaan vain tarvittaessa. Jos jännitys pääsee oikein pahaksi, lääkäriltä voi pyytää reseptilääkkeitä kainalosauvaksi vaikeimpien tilanteiden yli. Kirjapaja 2017. Jos esiintyessä tuntuu helpommalta liikkua kuin seistä paikoillaan, liiku. LÖYDÄ OMA TAPASI. 5X Näin selviät esiintymistilanteesta 1 2 3 4 5 VALMISTAUDU HYVIN. SAAVU ESIINTYMISPAIKALLE AJOISSA. Harjoittele esitystä kotona esimerkiksi kameralle tai läheiselle. Jännittäminen voimavarana. RAUHOITU. KIITÄ ITSEÄSI JÄLKIKÄTEEN. Muista hengitys ja hidasta tarvittaessa tietoisesti puherytmiäsi. Pura jännitystä ennen h-hetkeä esimerkiksi kulkemalla portaita ylös ja alas. Lähde: Minna Martin: Saa jännittää. . Joillekin tuo turvaa pitää kädessään jotain esinettä, vähän kuin pitelisi kädestä toista ihmistä. Tee muistiinpanoja ja panosta hyvään aloitukseen. Usein jo pelkkä tietoisuus lääkkeen olemassaolosta auttaa, ja pillerit jäävätkin taskun pohjalle. TUNNE & MIELI 2/2020 57. Jos mahdollista, käy etukäteen tutustumassa esiintymispaikkaan ja sen tekniikkaan. Jos jonkun kommentit eivät tunnu mukavilta, muista suhteellisuudentaju – kyse on vain yhden ihmisen mielipiteestä. Jos saat esityksestäsi palautetta, ole sille avoin. Yritä rauhoittaa esiintymisen lähipäivät muulta stressiltä
Vielä vuosienkin jälkeen tästä pastasta tulee mieleen rennot pariisilaiset iltapäivät auringonpaisteessa ystävien kanssa.” ANNA SAASTAMOINEN, HYVINKÄÄ Kiireettömät iltapäivät Pariisissa kruunasi ystävien kanssa yhdessä kokattu ateria. ”Kun asuimme Pariisissa, kävimme usein viikonloppuisin ystävien kanssa markkinoilla ostamassa leipää, juustoa ja isot kasat erilaisia kasviksia: munakoisoa, kesäkurpitsaa ja tomaatteja. RESEPTI, TEKSTI JA KUVA ELINA YLITERVO PASTATALKOOT YSTÄVILLE Ruokamuisto 58 TUNNE & MIELI 2/2020. Kasvikset heitettiin oliiviöljyyn pannulle tomaattimurskan ja punaviinilorauksen kanssa, kattilassa porisi penne-pasta. Kastike viimeisteltiin creme fraichella, vaikka varmaan se olisi ollut hyvää ilmankin. Lempeän tulisen kasvispastan salaisuus ovat mehevät munakoisot ja herkulliseksi haudutettu tomaattikastike. Sen jälkeen istuimme yhdessä jonkun kotona kuuntelemassa musiikkia ja juomassa viiniä ruuanlaiton lomassa
. ½ tl chilihiutaleita . Pasta alla norma . Ripaus chiliä antaa annokselle sopivasti potkua. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Sekoita paistetut munakoisot tomaattikastikkeen joukkoon. puntti basilikaa . ½ dl punaviiniä . Leikkaa kuutioiksi ja paista oliiviöljyssä paistinpannulla useammassa erässä. 3 rkl raastettua pecorinoa AINESOSAT NELJÄLLE Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi TUNNE & MIELI 2/2020 59. Useimmissa resepteissä juustona käytetään ricotta salataa, jota voi olla vaikeaa löytää. Kuullota sipulia oliiviöljyssä pannulla muutama minuutti, lisää valkosipuli ja chilihiutaleet, jatka kuullottamista vielä hetki. Lisää tomaattimurska, punaviini, suola, sokeri ja mustapippuri. Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua. . Kevyellä suolahunnulla saa kuitenkin munakoisoon hyvin makua, joten jos aikaa on, itketä. 1 sipuli . Anna kuplia miedolla lämmöllä puolisen tuntia. Nykyisiä munakoisolajikkeita ei tarvitse itkettää kitkeryyden poistamiseksi. Leikkaa munakoiso paksuiksi viipaleiksi, ripottele viipaleiden päälle suolaa ja anna itkeä puolisen tuntia. mustapippuria . Nosta valumaan talouspaperin päälle. . suolaa . 4 rkl oliiviöljyä . Huuhtele munakoisot kylmällä vedellä ja taputtele kuiviksi. Keitä pasta ohjeen mukaan. Ripottele annoksen päälle vielä juustoraastetta ja silputtua basilikaa. . 1 prk tomaattimurskaa . 2 munakoisoa . 3 valkosipulinkynttä . 300 g fusilli-pastaa . Sekoita kastike ja suurin osa pecorinoraasteesta pastan joukkoon. 1 rkl sokeria . Suolainen pecorino käy hyvin korvikkeeksi. P asta alla norma on eteläitalialainen klassikkoresepti, josta lienee yhtä monta versiota kuin on tekijääkin. ½ tl suolaa . Kaikkia reseptejä yhdistää kaksi asiaa: munakoiso ja muheva maku
ris tik ko tu uli .fi PARAISILLA VAARI IACTA EST IKEET POIKIA VASTAA JUTTU PALVELIJA VETTÄ! PELI OMISTAA RANNIKOLLA VANHA RAHA MUS. VERIFIOINTI DIIVOILLA. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Ratkaisseiden kesken arvotaan Finnkinon leffalippu. TULIVUORI PALO PORUT PURJEALUS KAASUA MAARIT DREI KASVI SUURUUS KONE PUDOTUKSIN ww w. mennessä osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. KYLLIN “YHTYE” HAKEA KONEEN OSA LAPSELLISIA LÄMMITTÄÄ TARJA LINTUJA SIIMES PELAA TURUSSAKIN SIELTÄ KAUNOTAR MELUT RHEA SILVIA H O 22 E L ÄKÖÖN! PUTOSI VASU NIVELKÄRSÄINEN EI PÄÄ MISSÄ SE ON. KIELI B TAKAISIN LUOVUTUS PALVOTTU ALKU VAILLA OHJAUSTA KORVAAVIA KOOTTU VIHOISSA GREENEN NIMISIÄ K K K P N V P R K V S B K H K H S Y A E A A A E U A A E R A A O A U Y N N U U L H U T R I I R I R R O D N K L M K S T T K J M I E K A I U O T A E U A T L U T S T A I T A S A Ristikko 62 TUNNE & MIELI 2/2020. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 11.5. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. NIMI OSOITE 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 VIVALDI LOTTI HAKU PAMPPU TIPITII LIAT HARMAJA PÄTKÄ VARMOJA SIJAISENA TOISEN TIETÄMÄTTÄ MYLLÄRI. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + +
VAIKEUSASTE: ??. Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Finnkinon elokuvaliput. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Easy Sudoku Puzzles 17 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 8 1 4 2 9 3 7 6 1 8 5 7 6 4 3 9 2 7 2 9 3 6 8 4 1 5 2 7 6 3 1 9 5 8 4 6 4 3 7 1 5 8 2 9 9 4 3 8 5 2 6 1 7 4 9 6 1 3 7 5 8 2 4 9 1 5 7 6 8 2 3 8 3 7 9 5 2 6 4 1 8 5 7 4 2 3 9 6 1 2 1 5 6 8 4 7 9 3 6 3 2 9 8 1 7 4 5 3 7 4 2 9 6 1 5 8 3 2 8 1 9 5 4 7 6 9 6 8 5 4 1 2 3 7 5 6 9 2 4 7 1 3 8 1 5 2 8 7 3 9 6 4 7 1 4 6 3 8 2 5 9 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 8 1 3 5 2 6 9 4 7 5 1 9 2 7 6 3 4 8 9 6 2 1 7 4 5 3 8 6 3 7 5 8 4 1 2 9 4 7 5 8 9 3 1 2 6 8 2 4 3 1 9 5 6 7 7 5 8 4 6 1 3 9 2 9 5 6 4 2 1 8 7 3 1 3 4 9 8 2 6 7 5 1 8 3 6 5 7 4 9 2 6 2 9 7 3 5 8 1 4 7 4 2 9 3 8 6 5 1 3 4 6 2 5 9 7 8 1 3 7 5 8 6 2 9 1 4 5 8 1 3 4 7 2 6 9 2 9 8 1 4 5 7 3 6 2 9 7 6 1 8 4 5 3 4 6 1 7 9 3 2 8 5 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 1 8 3 2 7 9 5 4 6 9 2 8 1 6 4 7 5 3 6 5 2 4 3 8 7 9 1 5 1 4 9 7 3 6 8 2 9 7 4 5 1 6 2 8 3 7 6 3 8 2 5 1 9 4 4 9 1 6 8 7 3 2 5 6 5 2 4 9 1 8 3 7 3 2 7 9 5 4 1 6 8 4 3 9 2 8 7 5 1 6 8 6 5 3 2 1 4 7 9 8 7 1 5 3 6 2 4 9 2 3 6 7 9 5 8 1 4 3 9 5 6 1 2 4 7 8 5 1 9 8 4 2 6 3 7 2 4 7 3 5 8 9 6 1 7 4 8 1 6 3 9 5 2 1 8 6 7 4 9 3 2 5 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 8 5 6 2 4 9 3 1 6 1 2 9 5 4 8 3 7 6 4 2 1 3 9 7 8 5 8 5 4 2 3 7 9 1 6 1 9 3 7 8 5 6 4 2 3 7 9 1 8 6 2 5 4 3 6 7 2 5 1 4 9 8 2 3 7 8 9 1 4 6 5 4 1 8 3 9 7 2 5 6 9 6 5 3 4 2 1 7 8 5 2 9 8 4 6 1 7 3 1 4 8 7 6 5 3 2 9 2 7 4 5 1 8 3 6 9 7 9 3 6 2 8 5 4 1 9 5 1 4 6 3 8 2 7 5 8 1 4 7 3 6 9 2 8 3 6 9 7 2 5 1 4 4 2 6 5 1 9 7 8 3 Medium Sudoku Puzzles 13 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 2 7 9 8 3 6 1 4 7 9 5 4 3 6 1 8 2 6 8 9 4 1 5 7 2 3 8 3 1 7 2 9 5 6 4 3 4 1 2 6 7 8 5 9 6 2 4 8 5 1 7 9 3 2 7 4 8 5 9 1 3 6 1 5 3 9 6 2 4 7 8 8 5 3 1 7 6 9 4 2 4 7 6 5 1 8 3 2 9 1 9 6 3 4 2 5 7 8 2 8 9 3 7 4 6 5 1 4 1 5 6 3 8 2 9 7 3 6 2 1 9 7 8 4 5 7 6 2 5 9 4 3 8 1 9 1 8 6 4 5 2 3 7 9 3 8 7 2 1 4 6 5 5 4 7 2 8 3 9 1 6 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 3 4 8 9 5 1 2 7 7 8 1 5 9 2 6 3 4 1 5 8 7 2 3 9 6 4 5 2 9 6 4 3 1 8 7 9 7 2 1 4 6 5 8 3 3 4 6 1 8 7 9 5 2 2 8 9 4 1 7 6 3 5 2 6 4 9 3 1 8 7 5 3 1 5 2 6 9 4 7 8 9 5 7 2 6 8 3 4 1 7 4 6 3 5 8 2 9 1 1 3 8 4 7 5 2 6 9 4 9 3 5 8 2 7 1 6 6 1 3 7 5 9 4 2 8 5 6 7 9 3 1 8 4 2 8 9 5 3 2 4 7 1 6 8 2 1 6 7 4 3 5 9 4 7 2 8 1 6 5 9 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 6 4 2 9 5 8 7 1 3 2 4 7 5 3 6 8 9 1 5 1 7 3 4 2 6 9 8 5 6 3 9 1 8 2 4 7 9 8 3 7 1 6 4 2 5 9 1 8 4 2 7 5 6 3 8 9 5 2 6 1 3 4 7 1 9 5 7 4 3 6 8 2 4 2 6 5 7 3 1 8 9 3 8 2 6 9 1 7 5 4 3 7 1 8 9 4 5 6 2 4 7 6 8 5 2 1 3 9 7 6 9 1 8 5 2 3 4 6 2 9 3 7 5 4 1 8 1 3 8 4 2 7 9 5 6 7 5 4 1 8 9 3 2 6 2 5 4 6 3 9 8 7 1 8 3 1 2 6 4 9 7 5 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 1 6 8 2 7 5 9 4 3 2 8 6 7 3 5 9 1 4 7 3 5 6 4 9 8 1 2 1 9 7 2 6 4 5 3 8 2 9 4 8 1 3 5 7 6 5 4 3 9 1 8 2 6 7 4 2 9 7 8 1 3 6 5 6 3 8 4 2 9 1 7 5 5 1 3 4 9 6 7 2 8 7 2 9 1 5 6 8 4 3 8 7 6 3 5 2 4 9 1 4 5 1 8 7 3 6 2 9 3 8 1 9 6 4 2 5 7 8 7 2 5 4 1 3 9 6 9 5 2 1 3 7 6 8 4 3 1 5 6 9 7 4 8 2 6 4 7 5 2 8 1 3 9 9 6 4 3 8 2 7 5 1 Hard Sudoku Puzzles 19 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 1 5 6 7 2 3 4 7 1 4 3 2 5 6 9 8 7 2 4 9 3 1 5 8 6 2 9 8 4 1 6 3 7 5 5 6 3 2 8 4 1 7 9 6 3 5 8 7 9 4 2 1 2 1 8 3 5 6 4 9 7 3 2 7 5 4 1 8 6 9 3 9 7 1 4 2 6 5 8 8 4 6 2 9 3 1 5 7 4 5 6 7 9 8 3 2 1 9 5 1 6 8 7 2 4 3 1 4 5 8 2 9 7 6 3 4 6 9 1 5 8 7 3 2 8 7 2 6 1 3 9 4 5 5 8 2 7 3 4 9 1 6 6 3 9 4 7 5 8 1 2 1 7 3 9 6 2 5 8 4 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 5 2 1 8 3 4 9 6 7 2 3 8 7 1 6 4 5 9 9 6 8 7 1 5 2 4 3 7 5 9 4 8 2 3 1 6 3 7 4 6 9 2 8 5 1 1 4 6 3 9 5 8 7 2 2 5 3 9 7 8 6 1 4 6 8 1 9 4 3 5 2 7 8 9 7 1 4 6 3 2 5 3 9 2 5 7 1 6 4 8 4 1 6 2 5 3 7 9 8 5 7 4 2 6 8 9 3 1 1 8 2 4 6 7 5 3 9 8 6 5 1 2 4 7 9 3 6 3 9 5 8 1 4 7 2 4 2 7 6 3 9 1 8 5 7 4 5 3 2 9 1 8 6 9 1 3 8 5 7 2 6 4 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 7 2 9 5 1 6 4 8 3 4 2 3 6 1 7 8 9 5 6 1 4 7 8 3 9 5 2 8 1 6 3 5 9 2 4 7 3 5 8 4 2 9 6 1 7 7 5 9 4 2 8 1 3 6 4 6 5 8 3 1 7 2 9 2 6 7 9 8 1 4 5 3 1 9 3 2 7 5 8 4 6 9 8 4 2 3 5 6 7 1 8 7 2 6 9 4 5 3 1 1 3 5 7 6 4 9 2 8 2 8 6 1 4 7 3 9 5 6 7 8 5 9 2 3 1 4 5 3 1 9 6 8 2 7 4 5 9 1 8 4 3 7 6 2 9 4 7 3 5 2 1 6 8 3 4 2 1 7 6 5 8 9 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 1 5 9 6 3 8 7 2 4 7 3 4 5 2 1 9 6 8 2 6 3 7 4 9 5 8 1 2 8 6 9 3 7 4 5 1 8 7 4 1 2 5 3 6 9 9 5 1 8 4 6 7 3 2 3 8 2 9 5 1 4 7 6 6 9 3 1 8 4 5 2 7 4 1 6 3 8 7 2 9 5 1 7 5 2 6 9 8 4 3 5 9 7 4 6 2 8 1 3 8 4 2 3 7 5 1 9 6 6 3 8 2 9 4 1 5 7 3 1 9 6 5 8 2 7 4 7 4 5 8 1 6 9 3 2 4 6 8 7 9 2 3 1 5 9 2 1 5 7 3 6 4 8 5 2 7 4 1 3 6 8 9 K K K P N V P R K V S B K H K H S Y A E A A A E U A A E R A A O A U Y N N U U L H U T R I I R I R R O D N K L M K S T T K J M I E K A I U O T A E U A T L U T S T A I T A S A VAIKEUSASTE: . VAIKEUSASTE: ?. P Ä S S I T R U E J A U E K H I Ö N K S I E N E T S Ä G Y T K L N P L V M F A G A V E T D O B A L A S K A E O T I N E S R B A J A T A R L I F T I T A L E A S U T U O M A S Y E I B K E L O T O Ä S K E N T I E D E I I O N I T A H K O T S E L O T I T T Ä Y T B E A M A V A T A K U U L T O N I S K Ä T V I U H L G T E I N S T O L A T K A I H O E T T O N E J T A B U T U O S O T V A T R A T A M O T S I E V I I A H A A L L T U N I T I L A L A A R I T I I V O T I R O L I P Y I S Ö Ö T T I T K L O N D Y K E O Y A K V A V I T E D S T U R P O A I O T S A H I E T A I S T U N T T I T T Ö K O T I K I S A T O L O S N I L A V I R O U L P U A J A T A M O S S A K A T Ä K K I V I R A H I A A N T T I A L A N L U M E T T A A I A T O N A P E T A S U K I T S A T O S A T U L A U I N O U T U K I O I K O T I E T O N K O H A N V A I N N O V I E N O E M I T A K N E T E H T A N A I T O I S A L E T K A T T A V I I K A N O A T E O T S E R M I T N L U U T O R I L A U M A H E L A T N U M A I N N O T I A R A A K I M U S A T N A A T A N K O I T U K K I A R V O S T O P A H N E U S T A A K K A L I L L T O T T A L T A S U A T A P A T I A L K A U H I H P H I 1/2020 1/2020 Ristikko Sanatehtävä Ristikko Sudoku Krypto Tehtävien ratkaisut TUNNE & MIELI 2/2020 63
Voit olla jo ansioitunut puhelinmyyjä tai innostunut yrittämään – asenteesi merkitsee kokemusta enemmän. Tule mukaan energiseen myyntitiimiimme! Voit työskennellä etänä omassa kodissasi tai yrityksessäsi missä päin hyvänsä. Työaika on sovittavissa muiden sitoumustesi mukaan, ja tehtävä sopii hyvin lisäansioita hakeville. Olet reipas, luotettava ja asiakaspalveluhenkinen. Kerro itsestäsi ja siitä, miksi tehtävä kiinnostaa sinua. Kysy lisää Levikkivastaava Tytti Savolainen 045 643 7001 (arkisin kello 11-14) tytti.savolainen@tunnejamieli.fi Lähetä hakemus Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 4.6. Ansiosi muodostuvat pohjapalkkiosta, provisioista ja bonuksista. mennessä Tytti Savolaiselle sähköpostitse. TULE TUNNE & MIELI -LEHDEN LEVIKKIMYYJÄKSI Ovatko lukemasi lehden aiheet sinulle tärkeitä ja haluaisit kertoa niistä muillekin. Tunne & Mieli -lehden omistaja ja yhteistyökumppani on Mielenterveyden keskusliitto. KIINNOSTUITKO. Kirjoita otsikkoon ”Levikkimyyjä”.. Tarjoamme sinulle itsenäisen työn laadukkaan lehden parissa ja hyvät kontaktirekisterit
Kaksisuuntainen mielialahäiriö kiinnosti eniten. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Liisa Uusitalo-Arolan kirjan Uuvuksissa (Tuuma-kustannus, www.tuumakustannus.fi). Juttu mieskaveruksista kiinnosti, koska miesten välisestä ystävyydestä ei juuri puhuta. Ristikkoja kryptovastauksen sekä Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Niin moni tuskastelee erilaisten ominaisuuksiensa kanssa ja kokee itsensä riittämättömäksi tai vääränlaiseksi. TUNNE & MIELI 2/2020 65. Anna palautetta ja osallistu Paras juttu -kilpailuun! Lehden 1/20 Paras juttu -äänestyksessä Keskittymiskyvyn elvytysoppaan voitti Helena Snell Helsingistä. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Näen paljon unia ja mietin usein, mitä ne mahtavat tarkoittaa. Lehti on täynnä mielenkiintoisia asiajuttuja! Mieli ja tieto -juttu siitä, miksi näemme unia, oli hyvä. Kokemus kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä oli tarpeellinen, sillä itselläni on sama sairaus. MENNESSÄ Sähköpostitse: toimitus@tunnejamieli.fi Netissä: www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82 C, 00550 Helsinki. Palkinnon arvo on 37 euroa. Lukijoilta Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Pauliina Vanhatalon kokemus masennuksesta oli lehden paras juttu, sillä olen itsekin selvinnyt masennuksesta. Yrittäessään mahtua muottiin ja helpottaakseen kanssaihmisten elämää he sairastuttavat itseänsä vain enemmän. Toivoisin lehteen juttua riidoista selviämiseen. VASTAA 11.5. Onnea voittajalle! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan Irmeli Rantasen haastattelu ”Diagnoosi toi pysyvyyttä elämään”. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen
Luovan työn tekijän on ansaittava leipänsä. Kun ilmaisee oman rajallisuutensa, antaa tilaa toisen luovuudelle, ja siitä alkaa yhteinen kehittely. Jos olen umpikujassa jonkin ajatuksen kanssa, asian läpikäyminen ja pallottelu esimerkiksi kuvaajan kanssa tuovat oivalluksen ja vievät ajatusta eteenpäin. Heittäytyminen Parhaat hetket tulevat ilmoittamatta, lahjana. Näen tarinan kuvina. Kuvauspaikat antavat minulle inspiraation. Voin sovitusti olla tavoitettavissa, kun meneillään olevan projektin vaihe sitä vaatii. En ole somessa, enkä seuraa tauotta uutisia tai esimerkiksi uutuuselokuvien virtaa. Saan voimaa työryhmältä, ja yhteistyöstä nousee rohkeus. Hetkessä on intohimon kvaliteettia. Heittäydyn tekemään elokuvaa kuin lapset leikkimään. Deadline Deadlinet tuovat rytmiä, pakottavat keskittymään ja valitsemaan ajankäytön kannalta keskeisimmät asiat. . Paikat löydetään jo ennen lopullisen käsikirjoituksen valmistumista, hyvissä ajoin ennen kuvauksia. Härön uusi elokuva Elämää kuoleman jälkeen on hänen omiin kokemuksiinsa pohjautuva kertomus pienestä perheestä kuoleman jälkeisten tapahtumien ja tunteiden äärellä. Porvoon kaatopaikalta avautuva maisema on mielestäni maailman kaunein. Sunnuntai on lepopäivä, silloin en tee töitä. Parhaimmat ideat tulevat keskustelujen kautta. Keskustelut Inspiroidun ihmisistä ja yhteistyöstä. Tekstistä syntyy kuva, ja siitä tarina lähtee elämään. Työ ja perhe täyttävät arjen tunnit. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA Off-line Olen suurimman osan ajastani off-line. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Klaus Härö, 49, asuu Porvoossa puolisonsa ja viiden kouluikäisen lapsensa kanssa. Vanhat miljööt Nautin eheistä miljöistä. Parasta on, kun voi keskittyä yhteen teemaan koko päivän. Yksi tärkeimmistä motivaattoreista työhön on, August Strindbergin sanoin, pöydällä oleva maksettava lasku. Voimaa arkeen KU VA : J U H A R EU N A N EN / C IT IZ EN J A N E P R O D U C TI O N S KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K 66 TUNNE & MIELI 2/2020. Vanhat paikat, kuten Suomenlinna tai Haapsalu, ovat viehättäviä. Esimerkiksi koneellisen autonpesun katsomisessa voi olla jotain lumoavaa. Haen kauneutta arkisista asioista, ja löydän sitä yllättävistä paikoista. Olen täysin läsnä, ja työryhmä on aiheen äärellä tosissaan. Hän inspiroituu ihmistä, nauttii vanhoista miljöistä ja hakee kauneutta arkisista asioista
@tunnemieli KU VA : U N SP LA SH Mieli & Tieto Luonnossa oleminen tasapainottaa tutkitusti mieltä, kun elämä tuntuu hallitsemattomalta. . Kanssakulkija ”Omien arvojen löytäminen ja rohkeasti niiden mukaan eläminen helpottavat ahdistusta.” Hyvän mielen tekoja Kokeile meditatiivista valokuvausta – näin pääset alkuun! Voimaa arkeen Kirjailija Kaari Utrio kertoo, mistä hän saa voimaa.. www.facebook.com/tunnejamieli Instagram . Tilaa uutiskirje! Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Tilaa uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. tunne & mieli tunne & mieli ENSI NUMEROSSA Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 4.6. tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Facebook . @tunnejamieli Twitter . Ihmissuhteet Miten parisuhde toimii, kun toinen on yksinolosta nauttiva erakko ja toinen sosiaalinen menijä
www.facebook.com/tunnejamieli Instagram . Lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. TILAA LEHTI KOTIIN KANNETTUNA www.tunnejamieli.fi tilaukset@tunnejamieli.fi 03 4246 5323 Facebook . @tunnemieli » Oma hetki arjen keskellä » Vertaistukea ja hyvän mielen tekoja » Tutkittua tietoa terveydestä » Mielenrauhaa ja virkistystä aivoille 59 € / VUOSI Tilaa nyt. @tunnejamieli Twitter
@tunnejamieli Twitter . NELJÄN LAPSEN ÄITI HANNA BROTHERUS ”Vaikeuksien keskellä on oltava oma itsensä” 12,50 € VAIN 7,90 € DIAGNOOSI YLLÄTTI ”Meni monta vuotta, että hyväksyin masennukseni” MIELI & TIETO Ala kaveriksi oman kehosi kanssa SISARUKSET KERTOVAT Muistisairas äiti muutti ensin tyttären ja sitten pojan luokse UPEASTI UUDISTUNUT LEHTI! LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 2/2020 VALOA Harjoittele tunnesäätelyä, säilytä herkkyytesi & ole lempeä läheisillesi Lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. TILAA LEHTI KOTIIN KANNETTUNA www.tunnejamieli.fi tilaukset@tunnejamieli.fi 03 4246 5323 Facebook . @tunnemieli » Oma hetki arjen keskellä » Vertaistukea ja hyvän mielen tekoja » Tutkittua tietoa terveydestä » Mielenrauhaa ja virkistystä aivoille 59 € / VUOSI Tilaa nyt. www.facebook.com/tunnejamieli Instagram
6 414886 870123 2 2 PA L.V KO 20 20 -2 3 68 70 12 -2 00 2 Lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. www.facebook.com/tunnejamieli Instagram . @tunnejamieli Twitter . @tunnemieli. 59 € / VUOSI Tilaa nyt » Oma hetki arjen keskellä » Vertaistukea ja hyvän mielen tekoja » Tutkittua tietoa terveydestä » Mielenrauhaa ja virkistystä aivoille TILAA LEHTI KOTIIN KANNETTUNA www.tunnejamieli.fi tilaukset@tunnejamieli.fi 03 4246 5323 Facebook