FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 7 oivallusta aidosta myönteisyydestä Pelkoa päin – sosiaalisia tilanteita voi harjoitella Miten tukea masentunutta kumppania. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 2/2022 VOIMAA IHMISSUHTEISTA ”Osaamme antaa toiselle tilaa ja sanoa kiitos URSUS FACTORY ROCKDUO ” ” ” Alkoholistin lapsena Suoritin, miellytin ja yritin selviytyä” Pariskunta kertoo Lapsen menetys toi suuren surun Kaksisuuntainen mielialahäiriö Oireeni ovat pysyneet pitkään poissa”
Luomme joustavan ja tavoitteellisen kuntoutumisen polun – on tarve sitten ympärivuorokautiselle tuelle tai itsenäisen asumisen valmennukselle. Ole yhteydessä, niin etsitään sinulle paras ratkaisu! Tarjoamme mielenterveysja päihdekuntoutujille kodin, jossa saa ammattitaitoista ohjausta ja vertaistukea turvallisessa ympäristössä. Autamme sinua myös sähköpostitse, kun kerrot toiveesi osoitteeseen info@esperi.fi. Voit tutustua ja olla yhteydessä meihin nettisivuillamme. Askel kerrallaan kohti tavoitteita esperi.fi | esperipaihdekuntoutus.fi Esperi_TunnejaMieli_8.4._210x280.indd 1 Esperi_TunnejaMieli_8.4._210x280.indd 1 15.3.2022 9:38:03 15.3.2022 9:38:03
Siellä me kuitenkin olimme, ja mitä pidemmälle ilta eteni, sitä luontevammalta kaikki taas tuntui. Jossain vaiheessa keskusteluihin nousi pinnan alta kysymys: onko tämä nyt oikein, että täällä juhlitaan, kun maailmassa tapahtuu kauheita asioita. Siitäkin puhuttiin, miten kummalliselta tuntuu viettää aikaa isolla porukalla koronan jälkeen. Mutta me paikalle tulleet olimme P Ä Ä K I R J O I T U S Haparoiden liikkeelle Juttumatkat ovat joskus täynnä yllätyksiä. Se tarkoittaa ennemminkin sitä, että yrittää pitää yllä toiveikasta mielialaa aktiivisesti toimimalla. tehneet päätöksemme: haluamme juhlia ja uskallamme lähteä. Onneksi haastateltavani Annakaisa ja Matti odottivat minua kärsivällisesti Mikkelissä – kahvin ja voisilmäpullien kanssa. Aika moni myönsi jännittävänsä, osaako enää keskustella mistään tai alkaako ihmisten keskellä ahdistaa. En tietenkään tiedä, kuinka moni jätti kokonaan tulematta. Vaunu muuttui yllättävän viileäksi eikä auttanut muu kuin kääriytyä toppatakin sisään. Se lisää sekä omaa että ympärillä olevien uskoa tulevaan. Marjo Hentunen TOIMITTAJALTA M E R I NYK Ä N E N Meri Kirjoittaja on Tunne & Mieli -lehden päätoimittaja ”Hetken iloihin tarttuminen lisää uskoa tulevaan.” 3 TUNNE & MIELI 2/2022. Iloisia hetkiä kevääseen! . He kertoivat hienosti koskettavasta aiheesta, oman lapsen kuolemasta. Tämän lehden juttukeikalle mennessäni junan veturi hyytyi ja olin jumissa Kouvolan asemalla yli kaksi tuntia. Hetken iloihin tarttuminen ei tarkoita, että kieltää murheet ja maailman tapahtumat ja tunkee ne tekopirteän positiivisuuden alle. O nhan tämä ihanaa, mutta… Pääsin keväisiin kemuihin, joissa riitti iloa, naurua ja ihmisiä. Samalla muistutamme siitä, että kaikenlainen haparointi on ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Tässä lehdessä kannustamme löytämään fiksusti myönteisen asenteen ja kerromme keinoista, joilla sosiaalista jännittämistä voi lieventää
Me voidaan olla eri mieltä, mutta hirveän harvoin on mitään riitaa.” Rockduo Ursus Factoryn Jussi Pelkonen 4 TUNNE & MIELI 2/2022. 40 Minun mieleni Laura Nuutinen on oppinut elämään kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. T Ä S S Ä N U M E R O S S A 2 / 2 2 Kanssakulkijat 3 Pääkirjoitus Hyviin hetkiin tarttumisesta. Vuosien myötä surun syvin lohduttomuus on kadonnut. Paremman mielen ruokaa. 8 Kirjat Mistä merkityksellisyys löytyy. 22 ”Suru muuttaa muotoaan” Annakaisa ja Matti Pasanen menettivät poikansa Jooan seitsemän vuotta sitten. 6 Mitä uutta. Aluksi 29 Uskoa parempaan huomiseen Pauliina Vanhatalon kolumni 30 Läheisriippuvuudesta oman elämän ohjaksiin Johanna Pohjola haki itselleen apua, kun hän ymmärsi isän alkoholismin varjostavan omaa elämää vielä aikuisenakin. 10 ”Ystävyys kestää, kun työt ja kelat jaetaan” Rockduo Ursus Factoryn Jussi Pelkonen ja Aleksi Ripatti muistavat sanoa kiitos ja huomaavat, kun toinen tarvitsee hetken rauhaa. 10 ”Varsinkin miesten kesken on harvoin näin intensiivisiä kahden keskisiä suhteita, joissa vietetään älyttömästi aikaa kaksin ja ollaan läheisiä
16 Antaa tulla vain! Jokainen voi harjoitella sitä, miten ottaa asiat vastaan. Aito myönteisyys alkaa itsensä ja tilanteiden radikaalista hyväksymisestä. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko Puuhaa aivoille 3475 48 Kun kumppanin mieli sairastuu Mitä tehdä, kun oma kumppani sairastuu masennukseen tai johonkin muuhun mielen sairauteen. 16 Myönteisyyden harjoittelu avaa elämään uusia näkökulmia. Asiantuntija vastaa. Mistä apua sosiaalisten tilanteiden pelkoon. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Ilmiö & tieto Hyvän mielen tekoja Kannen kuva: Susanna Kekkonen 5 TUNNE & MIELI 2/2022. 58 Voimaa arkeen Muusikko Kyösti Mäkimattila fiilistelee kevättä ja kesäautoa. 52 Mitä mielessä. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 22 Matti ja Annakaisa Pasanen kertovat suuren surun kohtaamisesta. 36 Itsetuntemus vie kohti omannäköistä elämää Hyvä itsetuntemus parantaa elämänlaatua ja lisää hyvinvointia. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 30 Toimittaja Johanna Pohjola huomasi, että isän alkoholismi vaikutti hänen elämäänsä vielä aikuisenakin. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p
Tätä moni etä työläinenkin lienee kaivannut korona-aikana. Kun salaattia ja muita kasviksia on ruokalassa tarjolla valmiina, niitä on helppo valita tarjottimelle. KU VA T: U N SP LA SH M I T Ä U U T T A . Ajatusta tukee Helsingin yliopiston tutkijan, filosofian tohtori Elina Mauramon tutkimus, jossa hän selvitti työpaikkaruokailun, kasviperäisen ruoan käytön ja mielenterveyden yhteyksiä. Tulosten mukaan ne, jotka söivät säännöllisesti työpaikkaruokalassa, nauttivat muita useammin kasviksia, hedelmiä, marjoja ja muita kasvikunnan tuotteita. KOONNUT Meri Nykänen J os työssä käyvän on mahdollista syödä henkilöstöravintolassa ja nauttia sen kasviperäisten ruokien tarjonnasta, tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Kasvisten käytössä on tutkimuksen mukaan sosioekonomisia eroja keski-ikäisillä ja ikääntyvillä työntekijöillä. Hänen tutkimuksessaan lounaan säännöllisesti työpaikkaruokalassa syövät nauttivat tuoreita kasviksia päivittäin jopa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muualla lounastavat. Siinä oli mukana lähes 13 000 työntekijää. He myös kokivat mielenterveytensä paremmaksi kuin ne, jotka söivät vähemmän kasviperäistä ruokaa. Kasvisten syömisen myönteisistä vaikutuksista mielenterveyteen on saatu aiempaa näyttöä kansainvälisissä tutkimuksissa. Se taas vaikuttaa mielialaan ja mielenterveyteen, Mauramo sanoo. Lounaalla käyminen tarjoaa myös tauon ja sosiaalisen tuokion työpäivään. Mauramo toivoo, että työpaikkaruokailuun olisi tasaarvoiset mahdollisuudet, sillä se on yksi tapa edistää työ kykyä ja työhyvinvointia. – En tunne tämän yhteyden takana olevia mekanismeja syvällisesti, mutta esimerkiksi kasvisten sisältämät antioksidantit vähentävät elimistön tulehdustilaa. Kasviperäistä ruokaa nauttivat muita useammin korkeassa ammattiasemassa olevat. Tutkimus perustui Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa kerättyyn kahteen eri aineistoon. – Toivotaan, että työpaikkaruokaloita tullaan käyttämään jatkossakin. Helinä Kujala Ruoka & mieli Terveellinen kasvisruoka tekee hyvää myös mielelle 6 TUNNE & MIELI 2/2022. Aineistosta ei kuitenkaan ilmennyt, miten paljon he söivät kasviksia juuri työpaikkaruokalassa ja miten paljon muualla. – Työpaikkaruokalassa syödään todennäköisesti monipuolisemmin kuin esimerkiksi kotona
suomalaisista käyttää jotain pikaviestipalvelua pitääkseen yhteyttä muihin ihmisiin. Aikuisen tehtävä on olla läsnä ja luoda turvaa. Lähde: Tilastokeskus Erilaisten turhien esineiden pakon omainen kerääminen ja säilyttäminen. Hamstraus muodostuu ongelmaksi, jos koko koti täyttyy tavaroista ja aiheuttaa vaikeuksia huolehtia vaikkapa siisteydestä ja paloturvallisuudesta. Mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen Helsingin Sanomissa Sotaan liittyvä uutisointi näkyy myös lapsille. Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Sotaa voi yrittää selittää itselle luontevilla tavoilla. Lapselle voi esimerkiksi kertoa, kuinka Suomi ja eri maiden johtajat tekevät nyt kovasti töitä, jotta rauha palaisi nopeasti. Hamstrausta voi esiintyä esimerkiksi pakko-oireisissa häiriöissä. Huomioi erilaiset tavat reagoida Lapsen ahdistus voi ilmetä esimerkiksi nukkumisvaikeuksina, ärtyisyytenä tai vetäytymisenä. Lapset reagoivat eri tavoin, ja jotkut eivät reagoi lainkaan. On epätavallista selvitä läpi elämän ilman minkäänlaisia mielenterveyden haasteita. Jos lapsen olo on tuskainen ja tukala, asioita voi käsitellä myös muuten kuin puhumalla, esimerkiksi piirtämällä tai maalaamalla. Miten puhua lapselle kriisistä. Kun aikuinen pystyy käsittelemään omia tunteitaan, hänellä on voimia ottaa vaikea asia puheeksi myös lapsen kanssa. R tunnejamieli.fi/tilaauutiskirje Hamstraus Tilaa uudistunut hyvän mielen kirje! Luku Sanaselitys Uutiskirje 76 % Lähde: Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen Vastaa kysymyksiin iän mukaan Sota on lapselle hyvin abstrakti ja sanana pelottava asia. Silloin on tärkeää olla itse lietsomatta tilannetta. Aiheesta kannattaa keskustella lapsen ikätason mukaan – ei vähätellä, mutta ei myöskään liioitella. Pidä yllä turvallisuuden tunnetta Yhteinen aika ja vanhemman aito läsnäolo ovat lapselle viestejä siitä, että tästäkin selvitään. 7 TUNNE & MIELI 2/2022. Parasta tukemista onkin se, että vanhemmat ovat tietoisia omasta voinnistaan ja siitä, millaisia viestejä oma keho, syli ja katse lähettävät. Kaikki turhien asioiden säilyttäminen ei silti ole hamstrausta. Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi
Se ei kuitenkaan ole pääasia tai kulje koko ajan mukana, mutta tuo tunteen, että kirjoittaja tietää mistä puhuu. Kun tunnustaa oman rajallisuutensa, voi tajuta aivan uudella tavalla, mikä elämässä on tärkeää. Siihen hän kuitenkin päätyy, että masennus ja toipumismatka voivat tehdä elämästä entistä merkityksellisempää – niin kävi ainakin hänelle itselleen. Kirjoittaja huomaa, että monilla masennuksen kokeneilla on syvällistä ymmärrystä elämästä ja iloitsevaa suhtautumista asioihin. Kirjoittaja kertoo lyhyesti myös omasta masennuksestaan. Vaikka elämässä olisi ongelmia, kokemus merkityksellisyydestä voi tehdä siitä hyvää ja tyydyttävää.” KOONNUT Meri Nykänen 8 TUNNE & MIELI 2/2022. Masennus voi siis tuoda elämään vuosien myötä myös hyviä asioita ja uusia näkökulmia, vaikka sitä olisi heti diagnoosin jälkeen vaikea uskoa. Tällaisia kysymyksiä filosofi ja teologi Samuel Salovuori pohtii kirjassaan Merkityksellisyyden voima. K o l m e s i t a a t t i a k i r j a s t a ”Ihminen etsii identiteettiään ja merkitystään palasista, jotka ympäristö hänelle tarjoaa. Tätä kohti hän lähtee itsekin kurottamaan ja yrittää kirjassa ymmärtää, millaisista asioista merkityksellisyyden tunne syntyy. Kirjoittaja ei kiellä masennukseen liittyviä ikäviä asioita tai väitä, että se olisi jotenkin toivottavaa. Aluksi diagnoosi tuntuu kirjoittajalle – kuten varmasti useimmille – järkytykseltä eikä siinä ole mitään hyvää. Tämä tuntuu voimaa tuovalta ja lohdulliselta ajatukselta. Vaikka ei olisikaan masentunut, jokaiselle voi tulla suvanto vaiheita tai risteyksiä, joissa haluaa syventyä pohtimaan omaa elämäänsä ja sen suuntaa. Oman haavoittuvuuden myöntäminen voi tuoda elämään inhimillisyyttä ja aitoa ymmärrystä toisia ihmisiä kohtaan. Kirja on suunnattu masennuksesta toipuvalle, mutta mielestäni se on kiinnostavaa luettavaa kaikille, joita mietityttää elämän merkityksellisyys. Jotkin niistä eivät ole aina kovin hyviä eivätkä riitä täyttämään ihmisen merkityksen nälkää.” ”Omien voimien rajallisuuden oivaltaminen voi joskus tuntua jopa hyvältä ja vapauttavalta. Minun ei tarvitse vaatia itseltäni yhtään sen enempää, enkä edes voi vaatia sitä.” ”Ihmisen elämää ei määritä ainoastaan esteet ja ongelmat, joita hän kohtaa. Voisiko toipumisen aika olla muutakin kuin oireiden lievenemistä – merkityksellisen elämän pohtimista. Pikku hiljaa hän kuitenkin oppii ja näkee, että toipumismatkaan kuuluu myös paljon valoa, toivoa ja viisautta. Kaikki mielenterveyteen liittyvät mielikuvat ovat synkkiä ja ahdistavia. Oma kokemus on siis lähtökohta, ja kirjoittaja pohtii merkityksellisyyden osuutta toipumiseen monien eri tutkimusten sekä ajattelijoiden avulla. Samuel Salovuori: Merkityksellisyyden voima (Kirjapaja) Samuel Salovuori K I R J A T Voimaa masennuksesta toipuvalle V oiko masennuksesta seurata jotain hyvää
Vaikka on sota ja sen kauheudet, on myös toiveita tulevasta ja lehmän kylki, johon painaa päänsä. Ja onko Rafael sittenkään hyvää seuraa Pyrylle. Kaunis luonnon kuvaaminen, värikäs meänkieli ja lämmin suhde lehmiin tuo tarinan lähelle lukijaa. Nyt rentoudutaan. Kun kuvioihin tulee varakkaan perheen poika Rafael, sekä Lauran että Pyryn elämä muuttuu. Björn Natthiko Lindeblad: Saatan olla väärässä (Aula & Co 2021) Irti kehästä. Ja mihin asti riittää, vaikka tekisikin kaikkensa. Koulusta kilahtelee ikäviä Wilma-merkintöjä. Romaanissa seurataan Lapin sotaa Ruotsin puolelle pakenevaa tyttöä, joka kuljettaa mukanaan kotitalonsa karjaa. Kirjassa on kuin kaksi tasoa: syvälliset pohdinnat vanhemmuudesta sekä vastuusta ja vetävä juoni, jonka ansiosta romaania ei voi laskea käsistä. Laura on yhdeksänvuotiaan Pyryn yksinhuoltaja. Pojalla on ongelmia tunteidensa hallitsemisessa, ja hänen on vaikea saada kavereita. Proosaa ja runoa yhdistävässä kirjassa nainen lähtee kylpylään suorittamaan täydellistä rentoutumista. Tyttö vaeltaa ja kuluttaa aikaansa pakolaisleireillä vuoden kierron ajan. Rosa Liksom: Väylä (Like 2021) 9 TUNNE & MIELI 2/2022. Ruotsalainen ekonomi jättää entisen elämänsä ja lähtee metsämunkiksi 17 vuoden ajaksi. Oma pää ei ole aina oikeassa, joten kielteisten ajatusten pyörittelystä kannattaa opetella pois, sanoo teoksen kirjoittanut professori. Ethan Kross: Sisäinen hälinä (Karisto 2022) L u e m y ö s Sotaa paossa Olin lukemassa Rosa Liksomin Väylää, kun Ukrainaan hyökättiin ja pakolaisvirrat maasta lähtivät liikkeelle. Yhtäkkiä heidät imaistaan mukaan julkkisperheen hulppeisiin juhliin ja reissuille. Äiti on tyytyväinen, kun pojalla on vihdoin kaveri. Yhtäkkiä kirjan tapahtumat alkoivatkin tuntua ikävän ajankohtaisilta. Se mikä muiden kohdalla oli oikein, oli heidän kohdallaan väärin. Vanhemman vastuusta M iten paljon vanhemman on tehtävä lapsensa puolesta. Eeva Åkerblad: Huolenpitoja (S&S 2022) Lämpöä ja viisautta. Maria Mustranta: Äidin tehtävä (WSOY 2022) Oli pieni joukko lapsia, joihin ei pätenyt sama kuin muihin. Sitten tapahtuu jotain, jonka takia romaani saa trillerimäisiä piirteitä. Millainen poika ja perhe kulissien takana on. Kun paluu kotikylään on mahdollista, perhettä ja yhteisöä ei enää olekaan kuten ennen. Tällaisia kysytään Maria Mustrannan romaanissa Äidin tehtävä
K A N S S A K U L K I J A T R O C K D U O U R S U S FAC TO RY 10 TUNNE & MIELI 2/2022
Siviilissä Jussi Pelkonen ja Aleksi Ripatti muistavat sanoa kiitos ja huomaavat, kun toinen tarvitsee hetken rauhaa. Stressaannun tosi helposti, enkä sitten voi kauhean hyvin, Ripatti sanoo. Kun itsellä menee vähän huonosti, alkaa miettiä, onko meillä jokin ongelma. 11 TUNNE & MIELI 2/2022. Ripatilla oli aivan toisenlaiset kelat. Ja sitten ajattelee, että itsessä on vikaa. V ihaatsä mua?” Rockduo Ursus Factorylla eli Aleksi Ripatilla ja Jussi Pelkosella oli takanaan tiukka joulukuu. Yritin kyllä välillä päivitellä, että nyt väsyttää ja stressaa. – Joulukuussa oli tosi kivoja juttuja, mutta niitä oli niin paljon, että alkoi olla ihan titityy. ”Ystävyys kestää, kun työt ja kelat jaetaan” Rockduo Ursus Factory tarjoaa lavalla raivoisan rockshow’n. – Onneksi Jussi osaa ottaa asioita puheeksi. Oli ollut esiintyminen Linnan juhlien jatkoilla, studiotöitä ja keikkoja. TEKSTI Anne Salomäki KUVAT Susanna Kekkonen Jussi Pelkonen (vas.) ja Aleksi Ripatti ovat sekä läheisiä ystäviä että työkavereita. Hän ei – todellakaan – vihannut bändikaveriaan ja ystäväänsä. Rauta vain oli ollut niin kuumaa, että stressi oli alkanut jyllätä kaiken innostavan ja inspiroivan keskellä, ja se oli alkanut näkyä voinnissa. Vähän ennen erästä keikkaa Pelkonen kysyi Ripatilta, vihaako tämä häntä. Hotellihuoneita, pitkiä ajomatkoja, myöhäisiä iltoja ja aikaisia herätyksiä
Pelkonen sanoo toivovansa, että bändikaveri kertoo kantansa entistä useamminkin vaikkapa juuri biisien tekovaiheessa. Yhtyeen nimi on peräisin hylätyltä puolalaiselta traktoritehtaalta, ja jo soittoa treenatessa Pelkonen ja Ripatti aloittelivat Rakastuin lesboon -biisiä. Tiivis yhdessäolo voi tuoda ystävyyteen parisuhdemaisia piirteitä, kun pakollista ja arkista hoidettavaa on paljon. Ainakin oma fiilis on ollut se, ettei halua kolmatta ihmistä porukkaan, ei niinkään se, ettei halua basistia bändiin, Ripatti sanoo. Ripatin funkbändi tarvitsi sijaiskitaristia keikalle, ja paikalle oli hälytetty hänelle entuudestaan tuntematon Pelkonen. Siksi joskus voi iskeä epävarmuus, onko toinen todella samaa mieltä vai onko tämä hiljaa vain kohteliaisuudesta. – Reissaaminen on tosi intensiivistä. – Ei me mitään pyhimyksiä olla, mutta monet bändit voivat kaatua siihen, ettei jengi roudaa. Asioista uskallettiin puhua suoraan siksikin, ettei ympärillä puhuttu suomea – ainakaan yleensä. Biisin hiominen yhdessä on intuitiivista. Puolassa tosin suomalainen mies tuli juttuja kuunneltuaan kommentoimaan, että ”pojat, te ette ole yksin Euroopassa”. Soitto sujui, ja ystävyys syveni. Hänhän ne kuitenkin luo ja tuo lihaksi. Toiselle on annettava tilaa Kun ystävyys on muuttunut yhtiökumppanuudeksi, samalla yhdessä tehtävät asiat ovat entistä enemmän bändijuttuja. Kun tekijöitä on vain kaksi, tehtäviä kasautuu enemmän kuin isommissa bändeissä. Vauhti on ollut kova: Viime vuonna yhtye esiintyi Linnan juhlien jatkojen lisäksi YleX Popissa, ja musiikkia on kuultu Ensitreffit alttarilla -sarjassa. – Jos asioita ei sanota ääneen, ne eivät ole mulle kunnolla olemassa, hän kuvailee. Puhuttavaa riitti kaikesta, mikä parikymppistä miestä voi mietityttää. Ympäri vuorokauden yhdessä ollessa kaikki sosiaaliset ja fyysiset tarpeet ovat läsnä, Pelkonen kuvailee. Kun vauhtiin oli päästy duona, kolmatta jäsentä ei bändiin enää voitu ottaa. Erityisen herkän tilanteesta tekee se, että Pelkonen tekee yhtyeen biisit, jotka voivat joskus olla hyvinkin henkilökohtaisia tarinoita omasta kokemusmaailmasta. – Muistan fiiliksen, kun puhuttiin vanhojentansseista. On ”helvetin hyvä fiilis”, kun kokonaisuus lähtee rullaamaan ja soitto soi kuin sanattomasta sopimuksesta. – Valitsen taistelut, jotka on mahdollista voittaa. – Aina kysytään, miksei meillä ole basistia. Samalla kaksikko ei ole enää keskenään vain ystäviä vaan myös yhtiökumppaneita, ja soittamisen oheen on tullut monenlaista hallinnollista työtä aikataulujen sopimisesta fanipaitojen painattamiseen. Pelkonen ei loukkaannu, koska ymmärtää toisen kaipaavan enemmän yksinoloa kuin hän itse. Molemmilla on vahvuutensa Töiden jakamisessa on huomioitava toisen vahvuudet, samoin myös luonteenpiirteet. Esimerkiksi Helsinginkeikoilla Ripatti menee usein soundcheckin jälkeen kotiin saadakseen omaa aikaa ennen keikkaa. Pelkonen sanoo havainneensa, että Ripatti on hyvä kysymään kysymyksiä ja ainakin vaikuttamaan siltä, että on kiinnostunut vastauksista. Keikan jälkeen kohtaamisia alkoi tulla enemmänkin, ja samana syksynä Ripatti ja Pelkonen lähtivät kaksin soittamaan kaduille Baltiaan. Pelkonen puolestaan on huomannut olevansa paljon verbaalisempi kuin monet muut. – Varsinkin miesten keskuudessa on harvoin intensiivisiä kahdenkeskisiä suhteita, joissa vietetään niin älyttömästi ”Ei me mitään pyhimyksiä olla, mutta monet bändit voivat kaatua siihen, ettei jengi roudaa. Se oli ensimmäinen yhdessä koettu häpeän hetki. Ajattelin, että kohta on käyty kaikki elämässä tapahtuneet asiat läpi, Pelkonen kertoo. Lisäksi takana on loppuunmyytyjä keikkoja tunnetuilla klubeilla. Samalla tavalla kuin parisuhteet kaatuvat siihen, ettei toinen tiskaa, Pelkonen sanoo. Lisäksi jaettu elinkeino on luonut tavallaan riippuvuussuhteen, sillä kaksihenkisestä bändistä toinen ei voi lähteä ilman, että toiseltakin menevät työt. Siksi on osattava tunnistaa se, mitä kumpikin osaa ja milloin toinen voi tehdä enemmän ja toinen vähemmän. Jos Jussilla on vahva visio biisistä, olkoon niin. Ripatti vakuuttaa saavansa suunsa auki, jos tarvetta on. Ystäviä ja yhtiökumppaneita Vaikka Ursus Factory perustettiin vasta reissun jälkeen, tarina alkoi tavallaan jo matkalta. Välillä riskit saattavat olla samoja kuin pikkulapsiperheessä: päivittäisen elämän pyörittäminen vie huomion, ja ihmissuhde jää sivuun. Yhteisestä intohimosta on tullut työ ja merkittävä osuus elannosta. Samalla tavalla kuin parisuhteet kaatuvat siihen, ettei toinen tiskaa.” 12 TUNNE & MIELI 2/2022. Reissu syvensi yhteyttä Pelkonen ja Ripatti tapasivat toisensa katutanssitapahtumassa Espoossa vuonna 2013
13 TUNNE & MIELI 2/2022. Ursus Factory on kuuluisa siitä, että sen keikoilla on hulvaton meno. Rockduo osaa heittäytymisen taidon
– Viimeisen kuukauden ajattelin vain, että pääsisinpä takaisin. aikaa kaksin ja ollaan niin läheisiä, että syntyy ikään kuin mikrokosmos, Pelkonen sanoo. Yhteisissä keskusteluissa uskalletaan myös haastaa. Riitelyyn asti Pelkosen ja Ripatin keskinäiset tilanteet eivät ylly, vaikka väsymys meinaisi ottaa vallan ja Pelkonen osaa omien sanojensa mukaan olla dramaattinen. Pian soittolistalle tuli myös biisi nimeltä Mitä mies mitä äijä. Kumpikin huomauttaa, ettei tapoihin kuulu riidellä kovaäänisesti kenenkään kanssa bändin ulkopuolellakaan. Siinäkin on ollut opettelemista. Kuuma rauta voi kuormittaa Pian vaihto-opiskeluista paluun jälkeen iski poikkeustila. Tauko teki hyvää omalle innostukselle. Keskustelu tuo kaikupohjaa Keikkareissuilla kaksikon keskinäiset eroavaisuudet tulevat ilmi ruokapausseilla. Ei ole inhimillistä, että mylvivä ihmismeri huutaa sun tekemiä sanoituksia, Pelkonen sanoo. Kohteliaisuuskilvoittelusta ei kuitenkaan ole kyse. – On hirveän perusteltua olemassaoloa soittaa lavalla ihmisille, jotka haluavat kuunnella juuri sun musiikkiasi. 14 TUNNE & MIELI 2/2022. Kaksikon tahti toimia on samanlainen, vaikka Ripatti onkin Pelkosta nopeampi syömään. Olin Brasiliassa täydellisellä rannalla surffilauta kainalossa ja mietin koko ajan, että koska tämä loppuu, Ripatti kertoo nauraen. Tiivis yhdessäolo voi tuoda ystävyyteen parisuhde maisia piirteitä, kun pakollista ja arkista hoidettavaa on paljon. Samankaltainen huumorintajukin helpottaa yhteiseloa. – Se on hienovaraista ja pientä, ei mitään sellaista, että yrittäisi täysillä läiskiä toista selkään. – On sellaisia bändejä, joissa eletään rappioromanttista käänteisihannetta, että keskenään on tosi kurja meno ja riidellään ihan sairaasti. Yhtiökumppaniystävästä tauon pitäminen ei onnistu. Kiivaassa nousussa oleva duo onnistui löytämään pandemia-ajasta myös positiivisen puolen. Yli kaksi vuotta kestänyt koronapandemia kuritti kulttuurija tapahtuma-alaa kovalla otteella. Molemmat sanovat olevansa peruskohteliaita ihmisiä ja sopuisia persoonia, joille on tärkeää pitää ”vene vaaterissa”. Ei vain ole tullut harrastettua niitä, Ripatti sanoo. Välillä riskit saattavat olla samoja kuin pikkulapsiperheessä: päivittäisen elämän pyörittämi nen vie huomion, ja ihmissuhde jää sivuun. Bändin suosion ja tunnettuuden kasvettua biisejä soitetaan yhä suuremmille yleisöille. Nykyään he yrittävät panna auton hetkeksi parkkiin ja käydä huoltoaseman buffetissa. Ripatti myöntää olevansa taipuvainen tehokkuusajatteluun. Jos pohdin mitä tahansa asiaa, keskustelen mielelläni sun kanssasi. Ripatti myöntää, että pakollinen tauko teki kaiken kurjuuden keskellä myös hyvää. – Onhan se ensimmäinen loppuunmyyty Tavastia ihan sairas. Ripatti huomauttaa huumorin liittyvän arvoihin, kemiaan ja rytmiin. Yhteiseloa helpottaa samanlainen tapa olla ja elää. Me voidaan olla eri mieltä, mutta hirveän harvoin on mitään riitaa, Pelkonen kertoo. Se tuntuu kivalta ja merkitykselliseltä, eikä tarvitse miettiä olemistaan, antaa vain flow’n tulla. Pelot bändin herättämän hypen hälvenemisestä tauon aikana osoittautuivat turhiksi: kotiinpaluun jälkeen yhtye myi Helsingin legendaarisen rockklubin Tavastian täyteen. Työtä, jolla on merkitys Vuonna 2019 kumpikin Ursus Factoryn jäsenistä lähti opintojensa vuoksi ulkomaille, Ripatti Argentiinaan ja Pelkonen Tansaniaan. Vaikka Pelkonen on kuullut lyriikoista monenlaisia tulkintoja, sanat kertovat Ripatista: mul on sulle asiaa, niin paljon asiaa, perus ja diippii ja ripurapuasiaa. Siinä lauletaan miehestä, jonka kävelytyylin laulajaminä tunnistaa kaukaa. Ja flow’han tulee: Ursus Factorya on tituleerattu yhdeksi Suomen parhaista livebändeistä ja Suomen tärkeimmäksi rock-yhtyeeksi. Molemmat osaavat kiittää ja huomioida toisen näkemän vaivan. – Arvostan ateriahetkeä ajatuksena. Kumpikaan ei lähde rocktähteilemään ja jätä toista roudaamaan yksin, ja molemmat muistavat sanoa kiitos, kun toinen hoitaa uuden paitatilauksen tai huolehtii somepostauksista. Etäisemmässä suhteessa voisi pitää parin viikon tauon tai antaa asian unohtua, jos kaveri alkaisi ärsyttää. Ripatti sanoo huomanneensa kääntävänsä tsemppivaihteen päälle, jos Pelkonen ei ole hyväntuulinen, ja sama käy toisinpäin. – Ehkä käytän Allua eräänlaisena kaikupohjana asioita käsitellessä. – Ei ole tullut ehkä sanottua, mutta pidän sua älykkäänä, Pelkonen sanoo kääntyen katsomaan Ripattia, joka vastaa ”samat sanat”. Kiinnostaa, miten reagoit ja mitä ajattelet. Hän mieluusti nappaisi keikkareissuilla huoltoasemalta pikaruokaa autoon, kun taas Pelkonen arvostaisi ateriahetkeä
Pudotus voi olla kova – ja tavallaan voi olla kirous, että on niin kivaa. Syntynyt Espoossa 1992, asuu Helsingin Puotilassa. Kun ajatuksensa voi sanallistaa jollekulle, usein asiat eivät tunnukaan niin pahoilta.” Luominen ”Luovuus on myös taistelemista merkityksettömyyttä vastaan. – Yksi helmasynti bändihommissa mielenterveyden ja onnellisuuden näkökulmasta on se, että kun rauta on myös henkireikä. Asuu Helsingin Töölössä. J U S S I P E L K O N E N Muusikko, laulaja, lauluntekijä. Syntynyt Helsingissä vuonna 1992, kasvanut Keravalla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että bändihommat olisivat väistymässä, sillä Ursus Factory on jäsenilleen paitsi työ Mitä suuremmaksi suosio kasvaa, sitä isompi on kaksikon mukaan myös kontrasti seuraavan päivän ”pikkudarraan”. Ei tietenkään täydy, enkä edes voisi olla.” Eisana ”Muusikkona saa paljon innostavia tarjouksia, ja niistä voi olla vaikeaa kieltäytyä. Se vasta ahdistaakin, Pelkonen toteaa. Opiskelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. kuumaa, tulee tarjouksia ja se olo, että now or never. Ursus Factoryn laulaja ja kitaristi sekä biisintekijä. Mutta mitä mä sitten tekisin. Samalla muuhun keskittyminen vaikeutuu.” Mietin, missä olen hyvä ”Olen vähän kompleksinen ja ajattelen, että minun täytyisi olla kaikessa paras. – Silloin tällöin on joutunut miettimään, mitä haluaa tehdä, ja on käynyt mielessä, pitäisikö olla soittamatta. Se on heille myös yksi elämän merkityksellisimmistä asioista – samoin kuin ystävyys, johon koko yhtye perustuu. Valmistunut Sibelius-Akatemiasta (Master of Global Music). Sitten alkaa suorittaa ja kuormittuu, Ripatti sanoo. Sama tosin pätee vapaa-aikaan ja mihin vain.” A L E K S I R I P A T T I Muusikko, Ursus Factoryn rumpali. Olen aina saanut elinvoimaa musiikin tekemisestä, ja se fiilis auttaa elämään tätä elämää.” Hiihto ”Havuja perkele! On jonkinlaista meditointia olla pitkään ulkona ärsykkeettömässä ympäristössä, saada liikuntaa ja raitista ilmaa sekä katsella puita ja metsää.” Somen vähentäminen ”Jos plärään somea liikaa, aika sujahtaa johonkin ja käteen jäävät vain kateus ja vitutus. 15 TUNNE & MIELI 2/2022. N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i Keskustelu ”Olen verbaalinen tyyppi, jolla on vilkas mieli ja liikaa ajatuksia päässä. Kun keikat ovat alkaneet taas pyöriä, kumpikin osaa olla aiempaa viisaampi ja sanoa tarpeen tullen myös ei.
16 TUNNE & MIELI 2/2022
TEKSTI Marja-Terttu Korppila KUVITUS Maria Vilja ANTAA TULLA VAIN! M yönteisyys on taito, jota kuka tahansa voi halutessaan opetella. – Se ei välttämättä ole kenenkään toisen näköistä elämää. Lajikehityksessä se on ollut hyvä ominaisuus. Osa ihmisistä on luontaisesti myönteisempiä kuin toiset. 17 TUNNE & MIELI 2/2022. He kiinnittävät enemmän huomiota siihen, mikä tuntuu olevan hyvin. Pessimistisyyteen taipuvaisille voi olla jopa haittaa siitä, että heille yritetään väkisin tuputtaa myönteisyyttä. Lisäksi he pystyvät pudistelemaan kielteiset ajatukset ja huoliajatukset harteiltaan. Hänen uusin kirjansa Mielijoogaa: Irti huolista, alakulosta ja kielteisistä ajatuksista ilmestyi alkuvuodesta. Kun oivaltaa myönteisyyden ja itsemyötätunnon merkityksen ja sen jälkeen harjoittelee niitä, kuka tahansa voi saada rohkeutta tehdä valintoja, jotka vievät kohti omannäköistä elämää. . Toiset havaitsevat lähtökohtaisesti herkemmin uhkia. Niin on tehnyt myös psykologi, joogaopettaja ja joogaterapeutti Outi Pikkuoksa. Se on se tärkein, Pikkuoksa rohkaisee. Heillä myönteisyyden perustaso on ikään kuin lähtökohtaisesti korkeampi kuin muilla. Jotkut meistä suhtautuvat itseensä ja ympäröivään maailmaan luontaisesti myönteisemmin kuin toiset. Hänelle myönteisyystaitojen tietoinen opettelu on tuonut paljon tyytyväisyyttä omaan elämään. Työssään Pikkuoksa nojaa positiiviseen psykologiaan ja myös buddhalaiseen psykologiaan. Silti myönteisyyttä harjoittelemalla voi saada elämään uusia näkökulmia ja lisätä perustyytyväisyyttä. Silti jokainen voi harjoitella sitä, miten ottaa asiat vastaan. Aito myönteisyys alkaa itsensä ja tilanteiden radikaalista hyväksymisestä. Yksilölliset erot liittyvät reaktioherkkyyteen ja ylipäänsä temperamenttiin ja persoonallisuuteen
Järkyttävät sotauutiset ja pitkittynyt koronapandemia ovat todennäköisesti saaneet perusvireeltään myönteisetkin ihmiset tunnistamaan itsessään tavallista enemmän huoliajatuksia. Nyt tuntuu pahalta, mutta se ei tarkoita sitä, että tuntuisi pahalta koko loppuelämän. ei jäädä jumiin, uhriutua, saati vältellä. tällaisessakin tilanteessa löytää merkityksellisyyttä ja toiveikkuutta. Jos niitä välttelee liimaamalla hymytarran jokaisen ikävän asian päälle, ne eivät katoa mihinkään. Totta kai on paljon mukavampaa tuntea turvaa, rauhaa ja muita myönteisiä tunteita, Pikkuoksa sanoo. Outi Pikkuoksan mielestä myönteisyys rakentuu radikaalista ja täydellisestä itsensä hyväksymisestä. Myös onnen hetket! Onnellisuuskäsite onkin saanut paljon kritiikkiä, koska ei ihminen voi olla koko ajan onnellinen. Toksisessa positiivisuudessa taas ikäviltä tuntuvien hetkien sietokyky heikkenee. Huolien kanssa kamppaillessa kannattaa tehdä niitä asioita, joista on aikaisemminkin nauttinut, edes pieniä pätkiä kerrallaan. OIVALLUS 1 Fiksu myönteisyys ei piilota huonoja hetkiä hymytarran alle OIVALLUS 2 Myönteisyyden siemen on siinä hetkessä, kun hyväksyt kaikki tunteesi – kuitenkaan takertumatta niihin OIVALLUS 3 Vaikka nyt tuntuu pahalta, se ei tarkoita, että sama tunne kestää loppuelämäsi Fiksu myönteisyys tarkoittaa vaikeiden tunteiden säätelemistä ja sietämistä – ja myönteisten tunteiden ruokkimista. Kielteisiä tunteita kokiessa on tärkeää antaa itselleen oikeutusta ja hyväksyntää: minusta tuntuu tosi pahalta, ja se on ihan ok. Siitä, että unohtaa ulkopuoliset odotukset, muiden ajatukset ja mielipiteet. Vaikka ystävän tapaaminen tai musiikin kuuntelu ei tuottaisi samalla tavalla mielihyvää kuin yleensä, se silti ravitsee mieltä. Mikään elämässä ei ole niin varmaa kuin se, että kaikki muuttuu. . Ystävällisyys on yksi myönteisyystaidoista. . Hyväksynnän rinnalle kannattaa tuoda ajatus ihmisyydestä. . Mitä hyväksyvämmin kielteisiin tunteisiin suhtautuu, sitä helpompi niiden kanssa on elää. Samalla se synnyttää vääriä uskomuksia. Ne eivät kerro mitään ihmisenä onnistumisesta. . Kielteiset tunteet kuuluvat joka tapauksessa tunteidemme joukkoon. Olen tämmöinen kuin olen ja tämmöisessä tilanteessa kuin olen. Jokaisen sietokyky ja resilienssi ovat olleet koetuksella. . Siihen pitääkin pyrkiä, koska negatiivinen ajattelu ja kielteiset kokemukset ovat isoja stressitekijöitä. Yksilöllisiä eroja tulee taas siinä, miten Toksisen positiivisuuden kautta ihminen saattaa myös sivuuttaa todelliset ongelmansa. Välttely voi olla mielen puolustautumiskeino. Varsinkaan, jos asiat ovat sellaisia, joille pitäisi tehdä jotain. 18 TUNNE & MIELI 2/2022. Se tarkoittaa ystävällisiä tekoja joko itselle tai läheisille. Tärkeintä on antaa tunteilleen luvan olla . Kaikki muu on vähän taka-alalla, Outi Pikkuoksa sanoo. Elämässä on aina haastavia kohtia, konflikteja ja muita tilanteita, jotka täytyy kohdata. Vaikka kokisi olevansa elämänsä aallonpohjassa, sekin tunne menee ohi. . Siksi on hyvä ruokkia luottamuksen ajatuksia. . Havainnoimme sitä, mihin tietoisuuden valokeila kulloinkin kohdistuu. Ikään kuin vain paras päivä ikinä olisi arvokasta, hyvää ja oikeaa elämää. Siitä taas seuraa herkästi syyllisyyttä, että no, miksi minusta tuntuu taas näin pahalta, Outi Pikkuoksa kuvailee. Myönteisyys ja kielteisyys eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, koska ihminen pystyy hyvin monimutkaisiin ja monikerroksisiin tunteisiin. Positiivinen ajattelu voi tuntua päälle liimatulta, jos on esimerkiksi koronapandemian vuoksi pahasti velkaantunut tai lähipiirissä on vakavasti sairastuneita
. 19 TUNNE & MIELI 2/2022. Elämässä on aina haastavia kohtia, konflikteja ja muita tilanteita, jotka täytyy kohdata. Ja ystävä vielä todentaa, että kyllä, tuo homma onkin ihan peestä. Aivojen peilisolujärjestelmän vuoksi sekä myönteisyys että kielteisyys tarttuvat. Ihminen, joka on avoin ja aika sinut itsensä kanssa, osaa vähän nauraakin itselleen. Jaettu suru on pienempi suru, aina. kuten sitä, että joku viritteleekin keskustelua jostain myönteisestä. . . Vai laskevatko ne vitaliteettia, elämänvoimaa. Jos niitä välttelee liimaamalla hymytarran jokaisen ikävän asian päälle, ne eivät katoa mihinkään. Puolison kanssa oli taas riitaa. Outi Pikkuoksasta on tärkeää, että ystävälle saa jakaa elämän nurjia juttuja. Pikkuoksa kehottaakin kuulostelemaan, auttavatko keskustelut eteenpäin.Tuntuvatko ne vapauttavilta ja puhdistavilta, antavatko lisää energiaa. Ongelmiin jumittaminen ei kuitenkaan edistä toipumista. Jälkimmäisessä tapauksessa Pikkuoksa kehottaa tekemään ystävälle ehdotuksen kokeilusta: mitä jos viikon ajan aloitetaankin kuulumisten kertominen hyvin menneistä tai kivoista asioista ja puhutaan vähän aikaa niistä. Jos tunnelma työpaikalla on lähtökohtaisesti kielteinen, itseltään kannattaa kysyä, mitä minä teen ilmapiirin myönteisyyden eteen, Outi Pikkuoksa sanoo. Myönteisyydellä on vähitellen kasvava kerrannaisvaikutus. Ja sen jälkeen saa sitten tuulettaa kaikki surut ja muut. ”Älä ikinä puhu mistään ikävästä” olisi hänestä huono neuvo myönteisyystaitoja harjoittelevalle. Tämä tulee psykoterapiatraditiostakin, että kielteiset asiat ovat niitä oikeita ja syvällisiä asioita ja niitä pohditaan. Töissä kaatuu kaikki päälle. Ja kun näkee lasin puolitäytenä kuitenkaan tuputtamatta väkisin myönteisyyttä, saa myös toiset vapautumaan ja rentoutumaan. Mitä aidommin myönteisyys tulee itsensä hyväksymisestä, sitä myönteisempi vaikutus sillä on muihin. Toisaalta myös jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Positiivisen psykologian anti on se, että painotetaan asioita, jotka saavat mielen voimaan hyvin. OIVALLUS 5 Aidosti myönteinen tyyppi saa ilmapiirin vapautumaan ja ihmiset rentoutumaan OIVALLUS 4 Jaetut surut ja erityisesti jaetut ilot kuuluvat ystävyyteen Lapsi oksensi sänkyyn. Tosin mielellä on taipumus vastustaa kaikkea uutta . . Jos kuulumisten vaihto on jatkuvaa valittamista, sillä on taipumus ruokkia itse itseään
Tämä on se ilkeä noidankehä, jonka katkaisemiseen saattaa tarvita myös ulkopuolista apua, Outi Pikkuoksa sanoo. Kun huomasin puhuvani itselleni ikävästi, pyrin muuttamaan sen myönteiseen muotoon. Jos harjoittelun vaikutuksia olisi tutkittu aivokuvantamisen avulla, Pikkuoksan aivoissa olisi saattanut näkyä muutoksia nimenomaan etuotsalohkon alueella. Kuin hirveä, paasaava pyöveli! . Kahdeksan viikon itsemyötätuntotaitojen koulutusohjelmassa hän tuli ensin tietoiseksi siitä, miten puhui itselleen. Huonoina päivinä tai stressaantuneena sisäiselle kriitikolleen voi todeta samoin kuin Pikkuoksa: ”Kiitos tiedosta ankeuttajapuoleni, mutta kaikesta huolimatta voin valita ja kiinnittää huomioni siihen, mikä kaikki elämässäni on hyvin.” 20 TUNNE & MIELI 2/2022. . Jos kiinnitämme joko tietoisesti tai tiedostamatta huomiota kielteisiin ärsykkeisiin tai puhumme itsellemme ankaraan sävyyn, kielteiset ajatusja toimintamallit aktivoituvat entistä automaattisemmin. Myös onnen hetket! OIVALLUS 6 Omaa sisäistä puhettaan voi muuttaa – ja myös aivot muovautuvat sen mukaan Se, mitä toistamme, vahvistuu. Kun ensin tietoisesti toistaa jotain, mikä tuo tullessaan hyvää, vahvistuu vaihtoehtoinen tapa ajatella ja havainnoida. Hyvä uutinen on, että kehä rullaa myös toiseen suuntaan. Hänen mukaansa itsemyötätuntotaitojen harjoittelu voi saada tiettyjä hermosoluyhteyksiä vahvistumaan, toisia hiipumaan. Pikkuoksa vinkkaa etsimään ohjattuja itsemyötätuntoharjoituksia netistä. Mikään elämässä ei ole niin varmaa kuin se, että kaikki muuttuu. Ei kannata säikähtää, vaikka harjoittelu tuntuisi alkuun teennäiseltä. Pikkuoksa on kokenut tämän itsekin
Sekin olisi kauheaa, jos vanhempi ei ikinä menettäisi malttiaan, koska silloin lapsikaan ei oppisi konfliktien ja aggression hallintataitoja. Näissä tilanteissa lapsi oppii myös tapaa suhtautua maailmaan. Riittää, kun toimii niin hyvin kuin se on inhimillisesti mahdollista. H a r j o i t t e l e ! E t s i j a h a l t i o i d u Vau!-kokemuksilla on myönteisyyttä lisääviä vaikutuksia. Mitä paremmin vanhempi tai muu aikuinen pystyy säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään, sitä helpompi taitoja on opettaa lapselle. Hyvä keino aloittaa on kysyä lapselta vaikkapa päivällispöydässä, mikä meni tänään hyvin. Ihminen, joka on avoin ja aika sinut itsensä kanssa, osaa vähän nauraakin itselleen. H a r j o i t t e l e ! Va i h d a n ä k ö k u l m a a Suhteuta aikaperspektiivillä. Sulje puhelin, ja etsi haltioitumiskävelyllä tietoisesti jotain sävähdyttävää, kuten korkeat puut tai auringonlasku. Ja sen jälkeen kertoa omat hyvät kuulumisensa. H a r j o i t t e l e ! D o k u m e n t o i h y v i ä h e t k i ä Kirjoita päiväkirjaa tai taltioi muulla tavoin myönteisiä hetkiä. Uupuneena, kriisissä tai masentuneena myönteisyysharjoitukset eivät useinkaan pelkästään riitä. Kuinkahan moni tällä hetkellä Suomessa kokee jotain samankaltaista. Siksi lapsi ei opi myönteisyystaitoja, ellei joku opeta niitä hänelle, Outi Pikkuoksa sanoo. Silti ei tarvitse olla aivan enkelimäinen vanhempi, koska ei kukaan ole. Ajattele asiaa nykyistä isompana kokonaisuutena. Nyt tilanne tuntuu kurjalta, mutta miten iso juttu se on viiden vuoden kuluttua. Ja kun näkee lasin puolitäytenä kuitenkaan väkisin tuputtamatta myönteisyyttä, saa myös toiset vapautumaan ja rentoutumaan. Ovatko maailma ja muut ihmiset lähtökohtaisesti vihamielisiä vai luotettavia. OIVALLUS 7 Lapsi imee myönteisyystaitoja lähellään olevilta aikuisilta Lapsi oppii mallista ja vuorovaikutuksesta. . Saat kokemuksen yhteisesti jaetusta inhimillisyydestä. Hae tietoisesti haltioitumiskokemuksia. Jos myönteinen ajattelu, läsnäoloharjoitukset ja myönteisyyspäiväkirjan pitäminen pikemminkin aiheuttavat lisää ahdistusta, kannattaa hakea lisäksi ammattiapua. Myös some voi olla päiväkirjasi hyvistä asioista, jos jakaminen lähtee autenttisesta ilosta: haluan tallentaa tämän onnellisen hetken ennen kaikkea itselleni dokumenttina omasta elämästäni, jotta voin palata siihen myöhemmin. Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, millaiseen sävyyn puhuu toisista ihmisistä lapsen kuullen. 21 TUNNE & MIELI 2/2022. Siksi puhuminen on tärkeää. Jos vanhempi on huonolla tuulella, lapsi kokee sen automaattisesti omaksi syykseen. Pikkuoksa muistuttaa, että lapsi on tässä mielessä itsekeskeinen. Aina myönteisyys ei tietenkään onnistu, psykologi lohduttaa
K A N S S A K U L K I J A T A N N A K A I S A JA M AT TI PA S A N E N 22 TUNNE & MIELI 2/2022
Myös lähipiiristä on saatu apua ja tukea, kun omat voimat ovat olleet vähissä. ”Suru on muuttanut muotoaan ” Annakaisa ja Matti Pasanen menettivät kolmevuotiaan poikansa Jooan seitsemän vuotta sitten. Tilalle on tullut lohdullinen kaipaus. TEKSTI Marjo Hentunen KUVAT Pihla Liukkonen Matti ja Annakaisa Pasanen ovat löytäneet sekä omia että yhteisiä keinoja käsitellä surua. 23 TUNNE & MIELI 2/2022. Vuosien myötä surun syvin lohduttomuus on kadonnut
Kun olin jauhanut asiaa monet kerrat, Matti alkoi turhautua. Hankalin vaihe tuli kahden kuukauden kuluttua. Jooa leikattiin onnistuneesti. Kävin juttelemassa Kriisikeskuksessa traumaterapeutin kanssa. Olimme hetken huojentuneita ja yritimme torkkua. Isompi alkoi itkeä, mutta pienempi rätkätti ja veti shown, hän ei pystynyt käsittelemään uutista. Aloitin pitkään aamut oksentamalla. Menimme sairaalasta uimarannalle, jossa Jooan viisija seitsemänvuotiaat siskot olivat Jooan kummien kanssa. Olen todella kiitollinen, että hän hiffasi tilanteen, sillä minulla ei ollut voimia mihinkään. Keskustelu lääkärin ja monen muun tahon kanssa kuitenkin helpotti oloa. Arkun päälle asetettiin keltainen auringonkukka, Jooan lempikukka. Yö oli vaihtunut torstaiaamuksi, ja hoin mielessäni, että muista perua kampaaja. Yksi lempikappaleeni on Kaija Koon Jos sua ei ois ollut. Kotonamme muistotilaisuudessa lapset leikkivät, mutta meidän viisivuotiaamme vain istui. Mietin, aiheutinko Jooan kuoleman, nousiko kallonsisäinen paine, koska pitelin Jooan päätä tämän oksentaessa. Jooa nautti supersankarileikeistä, hän ei olisi voinut suurempaa supersankaritekoa tehdä. Hautajaiset olivat elokuussa Jooan syntymäpäivänä. Koin syyllisyyttä ja aloin spekuloida kaikkea mahdollista. Ne ovat parhaat keskustelut, joita olen käynyt. Myöhemmin selvisikin, että hän oli pelastanut elimillään pienten tyttöjen elämän. Elokuussa 2014 perheessämme jylläsi vatsatauti. Hän kertoi, että magneettikuvassa aivoissa näkyi dramaattisia muutoksia. Heräsin siihen, että pitää olla tunteen kanssa, ei vain puhua. Missään vaiheessa ei puhuttu, että sairaus olisi kuolemaksi. En viitsinyt soittaa kenellekään, enkä tiedä, mitä olisin edes sanonut. Kun valitsimme arkkua ja kukkia, kiukuttelin kuin pikkulapsi, ja sanoin, että mulle on ihan sama, mitä otetaan. Se ei ole enää vain kipeää kaipausta, vaan myös jotain lohdullista.” Annakaisa Pasanen: ”Jooa lähti viimeiselle matkalleen Batman yöpaidassa, lippis päässä, pehmolelujen ja sisarusten piirustuksen kanssa.” 24 TUNNE & MIELI 2/2022. Lopulta hän vain nukkui ja vaikeroi. Jooa lähti viimeiselle matkalleen Batman-yöpaidassa, lippis päässä, pehmolelujen ja sisarusten piirustuksen kanssa. Kuuntelimme musiikkia, ja sairaalapastori siunasi Jooan. Tuntui absurdilta kertoa heille, että veli on kuollut. Koska Jooa oli poikkeuksellisen voipunut, lähdimme Mikkelin keskussairaalaan. Pikkuhiljaa suru alkoi kääntyä myös voimavaraksi. Toisin kävi. Olo oli tyhjä. Jossain vaiheessa tajusin, etten voi kuormittaa vain häntä, ja puhuin enemmän myös ystävilleni. Toimenpiteiden aikana Jooa huusi sydäntäsärkevästi. Jooan kummitäti lähti lukemaan hänen kanssaan kirjoja. Mitään vihaa tai raivoa en tuntenut. Perjantaina varmistui, että Jooa tulee kuolemaan, ja niin myös tapahtui. Katsoin epätavallisesti käyttäytyvää, surullista lasta, mutta en osannut lohduttaa häntä. Se tuntui lohdulliselta. Suru muuttaa muotoaan. Aikaisemmista rakkausbiiseistä tuli omaan suruun ja menetykseen sopivia. Olin kyydissä, kun ambulanssi lähti yöllä pillit soiden Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Pysyimme järjissämme, varmaan sokin vuoksi. Kun tulimme kotiimme Mikkeliin, ystävät tulivat meille, laittoivat iltapalaa ja keittivät kahvia. J ooalla oli syntyessään aivoissa poikkeama, jota hoidettiin hänen lyhyen elämänsä ajan. Lääkärit tekivät kuitenkin parhaansa, emme ole koskaan olleet katkeria heille. Myös isovanhemmat ja muutama ystävä kävivät hänen luonaan. Kun meiltä kysyttiin elinluovutuksesta, se oli heti selvää. Lääkäri myönsi, ettei ollut alkuun ymmärtänyt Jooan tilanteen vakavuutta. Sitten huoneeseen käveli kolme tai neljä valkotakkista ihmistä, joista ensimmäinen oli neurokirurgian professori
Perheeseen kuuluvat puoliso Matti sekä tyttäret Vilna, Aida ja Minka. Annakaisa Pasanen on saanut apua seurakunnan vertaistukiryhmästä sekä Käpy ry:n tukihenkilöiltä ja perheleireiltä. 25 TUNNE & MIELI 2/2022. A N N A K A I S A P A S A N E N 43-vuotias, asuu Mikkelissä. Työskentelee lastensuojelussa. – Aloitin itse tukihenkilö koulutuksen vuoden kuluttua Jooan kuolemasta. Saa arkeensa voimaa lukemisesta, liikunnasta, avoimuudesta ja perheyhteydestä
Kitaran soittaminen ja musiikin kuunteleminen ovat auttaneet Matti Pasasta käsittelemään surua. Perheeseen kuuluvat puoliso Annakaisa sekä tyttäret Vilna, Aida ja Minka. – Hyvään päättyvät laulut tuovat lohtua. M A T T I P A S A N E N 41-vuotias, asuu Mikkelissä. Saa arkeensa voimaa perheestä, ystävistä ja musiikista. Työskentelee lastensuojelussa. 26 TUNNE & MIELI 2/2022
Kun saattaa oman lapsensa viimeiselle matkalle, laskee arkun maan poveen, musertavuus on varmaan paras sana sitä kuvaamaan. Naapurissa taas asui muusikko, jonka lasten kanssa leikittiin. Haahuilimme sairaalan käytävillä kuin sumussa. Ensimmäinen kohtaaminen on aina hankalin: mitä sanoa, ja sanooko jotain väärin. Ensimmäinen kohtaaminen on aina hankalin: mitä sanoa, ja sanooko jotain väärin.” 27 TUNNE & MIELI 2/2022. Se tuo lohtua. Se oli ensimmäinen kerta, kun todella tajusin, ettei häntä enää ole. Järjestys, jossa täällä lähdetään, heitti häränpyllyä. Kun hän kertoi, kuinka Jooa oli sairaalassa kouristellut, näin mielessäni kouristelevan lapsen ja tuli fyysisestikin paha olo. Ensimmäiset merkkipäivät – joulu, juhannus ja kesäloma – ilman Jooaa olivat pahimpia. Myös työkavereiltani sain paljon tukea. Esikoisellamme alkoi koulu juuri silloin, kun vietimme Jooan kanssa viimeisiä hetkiä. Kun poika heräsi omassa huoneessaan, hän tuli sieltä suunnilleen Zorron viitta selässä ja merirosvomiekka kädessä. Näki vain montun, jonka pohjalle putoaa. He makasivat voimattomina sohvalla pari päivää, ja Jooa alkoi mennä samanlaiseen kuntoon. Tilanne ei kuitenkaan sen kummemmin eskaloitunut välillämme. Ajatus jälleennäkemisestä lohduttaa. Alkuajan näköalattomuus on hävinnyt. Hengityslaitteissa, rintakehän vielä liikkuessa Jooa näytti siltä, että hän vain nukkuu. Vanhemmat kuuntelivat aina autossa kasetteja, Olavi Virtaa ja Tapio Rautavaaraa, kun ajoimme mummolaan Kajaanin kupeeseen. He uskalsivat kohdata meidät yhdessä heti Jooan kuoleman jälkeen. Koska hän ei juuri juonut, aloimme miettiä, pitäisikö poika viedä päivystykseen, että hän saisi nesteytystä suonensisäisesti. Jooa oli herkkä ja hyväntuulinen lapsi, joka rakasti roolileikkejä. Olen purkanut suruani paljon musiikin kautta, ja eniten olen soittanut kitaraa. Isoveli soitti kitaraa, ja hänellä oli bändi. Kun tulimme sunnuntaina Kuopiosta kotiimme Mikkeliin, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin panna maanantaiaamuksi kello soimaan. S e alkoi oksennustaudista, jonka perheen muutkin lapset sairastivat. Musiikki on ollut lapsesta asti tärkein kanava. Aamulla teimme voileipiä hiljaisina, mikä tuntui kyllä suorittamiselta. Annakaisalla oli minua suurempi tarve puhua. Elinluovutuksen ja ruumiinavauksen jälkeen Jooa siirrettiin Mikkeliin sakastiin. Alkuaikoina suru oli lohdutonta epätoivoa. Kauniit muistot kantavat. Ihmisiä ei ole kaikonnut elämästä, kuten ehkä joillekin saattaa tapahtua. Tuli tunne, että tästä ei selviä. Hautajaispäivä ei edes ollut se pahin, silloin toimin kuin robotti. Ajan myötä suru on muuttunut ikäväksi, jossa on pilkahdus toivoa. Lähipiiri on suhtautunut menetykseen hyvin. Elämä tuntui pysähtyneen. Mitta ei kerro, onko elämä ollut hyvä. Matti Pasanen: ”Lähipiiri on suhtautunut menetykseen hyvin. Mietin, onko tämä unta vai totta. Vointi heikkeni koko ajan, ja jossain vaiheessa Jooa ei ollut enää tajuissaankaan. Ajattelen, että Jooa on sitten aikanaan vastassa siellä toisella puolella.” . Jos itsellä ei ole ollut joillekin tunteille sanoja, musiikkia kuunnellessaan on tajunnut, että juuri noin minä tunnen. Monissa lauluissa on jokin draaman kaari, joka päättyy johonkin hyvään. Oli elämä minkä mittainen tahansa, se on kokonainen, sillä on alku ja loppu. Arjen rutiinit pitivät meitä kuitenkin pinnalla. Arkussa poika oli näyttänyt siltä, että hänen sielunsa oli jo kaikonnut. Kun olin kymmeniä kertoa kertoja kuunnellut samat asiat, aloin väsyä. Tuntui, että yhdelle pienelle on vielä tilaa. Kaksi vuotta Jooan kuoleman jälkeen meille syntyi tytär, joka on nyt viisivuotias. Aamulla herätessä oli surullinen, samoin illalla nukkumaan mennessä. Kuolemasta jäi paljon kysymyksiä, joihin ei ole vastausta. Kun lääkäri sanoi, että Jooa ei ehkä selviä, se tuntui epätodelliselta ja epätoivoiselta, kuin olisi katsonut elokuvaa. Hän alkoi puhua aamiaispöydässä, ja sama tarina kouristelevasta lapsesta jatkui hetken päästä jossain muualla
Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. krs. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Mäkelänkatu 56, 3. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. krs. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. 00510 Hki p. 00510 Hki p. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. 00510 Hki p. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. krs. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Mäkelänkatu 56, 3. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. 00510 Hki p. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Mäkelänkatu 56, 3. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Mäkelänkatu 56, 3. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. krs. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö
Kunhan jotenkin pärjätään. Eniten yksilöiden hyvinvointia tukee silti se, mitä teemme yhteisön jäseninä. Kriisien aikaan uutisissa ja somessa näkee vinkkejä, joiden tarkoitus on auttaa yksilöä jaksamaan paremmin kulloistakin maailmantilannetta. Oloaan ja itseään kritisoi usein kaikkein voimakkaimmin se, jonka pää on juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Moni ilon ja tyytyväisyyden hetki on velkaa menneille selviytymisen kausille. ymmärrettävä. Missä ovat unelmat ja tavoitteet. Ajatukset eivät jaksa kurottaa kohti tulevaisuutta, kun nykyhetkessäkin on kestämistä. Ilmastokriisi, pandemia ja sota lähialueilla kuormittavat kaiken muun ohella mieltä. Jatkuva selviytyminen kuluttaa yksilön voimavaroja, ja yhteiskunnallisena tilana se on suorastaan vaarallinen. . Luonnosta ja ihmisistä otetaan silloin irti kaikki mahdollinen, ja tulevaisuuden ajatteleminen tuntuu ylimääräiseltä luksukselta. Maat ja yhteisöt, jotka taistelevat olemassa olostaan ja pärjäämisestään, eivät kykene katsomaan kauas, tekemään tarpeellisia pitkän aika välin muutoksia ja rakentamaan toivomaansa tulevaisuutta. Meillä ei ole varaa keskittyä vain päivästä toiseen selviämiseen. Ne kertovat elämästä, joka on asettunut selviytymisen perus tasolle. Meillä ei ole varaa olla uskomatta paremman huomisen mahdollisuuteen. Kun ihminen selviytyy eli keskittää voimavaransa siihen, että jaksaa tästä hetkestä seuraavaan, hän tekee mahdolliseksi elämän jatkumisen. Ja jos hän alkaa luottaa siihen, kovin kaukana ei enää ole hetki, jolloin hän uskaltaa ja jaksaa taas elää. Mikä minussa on vikana, kun en yllä tämän parempaan. Missä elämisen mielekkyys ja merkitys. 29 TUNNE & MIELI 2/2022. Niin kauan kun on katto pään päällä, ruokaa ja kotimaassa rauhanaika, vaikka sitten hauraskin, kyse ei ole niinkään henkiin jäämisestä kuin siitä, että psyykkisen kantokyvyn raja tulee vastaan. Tällaista olotilaa on helppo ylenkatsoa. Selviytymisen tilassa aika typistyy. Kyky unelmoida paremmasta tulevaisuudesta ja rakentaa sitä on kuitenkin ihmiskunnan ja luonnon elinehto. Tärkeintä on – edes lasten vuoksi – jatkaa mahdollisimman normaalia arkea. Tällaisista ajatuksista on tullut parina viime vuotena tutumpia kuin toivoisin. Hyvä niin – moni hyötyy hengitys harjoituksista, itsehoivasta ja armollisuudesta, uutisvirran selaamisen rajaamisesta, tietoisuustaidoista ja miksei myös terapiasta, jos asian tuntevaan hoitoon onnistuu pääsemään. Missä mielihyvä ja ilo. Kun rakennamme yhdessä rauhaa, suojelemme luontoa ja taltutamme kriisit ja poikkeustilat, tämä kollektiivinen hoiva viestittää ihmiselle, ettei hänen tarvitse selviytyä yksin. Toive siitä, että saisi elää eikä vain selviytyä, on toki luonnollinen ja K O L U M N I Tarvitsemme uskoa paremmasta huomisesta PAU LI I N A VA N H ATA LO Pauliina ”Kyky unelmoida paremmasta tulevaisuudesta on ihmiskunnan ja luonnon elinehto.” Pauliina Vanhatalo on raahelainen kirjailija, joka nauttii avantouinnista, kuorolaulusta ja hyvistä kirjoista. P äivä kerrallaan. Usein tuo elämä tuo sitten mukanaan myös parempia aikoja, vaikkei ihminen jaksaisi siihen nyt uskoakaan. Jo pelkkä selviytyminen on silti valtavan arvokasta
TEKSTI Helinä Kujala KUVAT Eeva Anundi K A N S S A K U L K I J A J O H A N N A P O H J O L A 30 TUNNE & MIELI 2/2022. Läheisriippuvuudesta oman elämän ohjaksiin Johanna Pohjola haki itselleen apua, kun hän ymmärsi isän alkoholismin varjostavan omaa elämää vielä aikuisenakin. Lapsuuden kokemusten työstämisestä tuli vaiheikas ja merkityksellinen matka, jolla hän on edelleen
– Kutsun itseäni toipuvaksi miellyttäjäksi, hän sanoo. Johanna Pohjola opettelee suoraan puhumista ja on päättänyt lopettaa miellyttämisen. 3375 31 TUNNE & MIELI 2/2022
Kun perheessä on alkoholismia, tyypillistä on, että läheiset kietoutuvat samaan häpeän ja syyllisyyden vyyhtiin, jossa alkoholisti pohjimmiltaan itsekin painii. Hänellä ja pikkuveljellä oli aina ruoka pöydässä ja sängyssä puhtaat lakanat. Oli vaikea torjua hänet, koska hän haki yhteyttä niin ylitsevuotavasti. Ajattelin, että selviän lapsuuteni perheongelmasta ystävieni avulla ja joogaamalla, hän kertoo nyt pieni annos huvittuneisuutta äänessään. Se raivostutti, ahdisti ja tuntui ristiriitaiselta. – Kun isä joi kotona, hänellä oli tapana hakeutua seuraani, jutella ja kysellä, mitä minulle kuuluu. Isälleen Pohjola muistaa kyllä toisinaan suuttuneensa, mutta usein hän myös peitti kiukkunsa. E n ole päihderiippuvainen enkä masentunut, joten mä selvisin! Johanna Pohjola asui parikymppisenä kimppakämpässä Helsingin Töölössä ja opiskeli antropologiaa yliopistossa. Käytännössä menetin isäni, koska hän ei ollut läsnä vaikka olisikin ollut paikalla.” mukava ja ystävällinen, jotta hänestä pidettäisiin. Vaikeista tunteista selviytymiseen Pohjolalla oli kaksi keinoa, suorittaminen ja miellyttäminen. Kokemiaan tunteita Pohjola ei lapsena osannut kohdata eikä käsitellä, eikä vielä nuorena aikuisenakaan. Alko holi meni edelle, ja se oli tosi karvas kokemus. Toivo puskee aina esiin Epänormaalista tulee vähitellen normaalia, kun päihderiippuvainen tahdittaa oudolla tavalla koko perheen dynamiikkaa. – Joinain päivinä harrastuksia saattoi olla kaksikin peräkkäin. – Päihderiippuvaisen läheisen toivo on käsittämättömän voimakasta. Se puskee esiin aina vaan ja voi myös kääntyä kieltämiseksi. – Muistan, kun olimme koko perhe syömässä ravintolassa ja nousuhumalassa oleva isä puhui äänekkäästi ja halusi hauskuuttaa meitä. Pohjola paljasti 11-vuotiaana perheen salaisuuden päiväkirjalleen, josta tuli hänelle tärkeä tuki ja uskottu ystävä. Toinen huolenaihe oli, että isälle sattuisi jotain ikävää. Mietin, miksi hän ei voinut olla selvin päin yhtä kiinnostunut minusta. Takana oli Japanissa vietetty välivuosi ja edessä lähtö vapaaehtoistyöhön Boliviaan sekä myöhemmin opiskelijavaihtoon Argentiinaan. On helpompaa uskotella itselleen, että kyllä tämä tästä, kuin kohdata tuskainen todellisuus. Suurena pelkona tuolloin oli, että kaverit tai tutut näkisivät isän humalassa kaupungilla. Yläasteella olin niiden vuoksi lähes kaikki illat kotoa pois. Se on hyvin inhimillistä. Elämä tuntui olevan mallillaan. Lapsuuden perheongelmalla toimittaja, tietokirjailija Pohjola tarkoittaa isänsä alkoholismia, joka loi pitkän varjon myös oman elämän ylle. Suorita, miellytä ja selviydy Johanna Pohjolan perheessä lääkäriisän pahenevasta riippuvuudesta vaiettiin, vaikka asia tuotti suurta tuskaa ja häpeällisiä hetkiä. Siksi halu lähteä kaukomaille ei johtunut pelkästään kiinnostuksesta vieraita maita ja kulttuureita kohtaan. – Isän juominen aiheutti minulle pelkoa, pettymystä, häpeää, syyllisyyttä ja etenkin surua. Hän oli kaikille ”Isän juominen aiheutti minulle pelkoa, pettymystä, häpeää, syyllisyyttä ja etenkin surua. Oli myös alitajuinen tarve saada välimatkaa lapsuudenkodin ankeaan tunnelmaan. Johanna Pohjola lohduttautui sillä, että asiat voisivat olla vielä huonommin – hänen isänsä ei sentään ollut fyysisesti väkivaltainen, ja alkoholiongelma oli vain toisella vanhemmista. Silloin tytär oli yli kolmekymppinen ja asunut jo pitkään omillaan. 32 TUNNE & MIELI 2/2022. Vinoutunutta asetelmaa ylläpiti myös toivo siitä, että jonain päivänä kaikki muuttuu paremmaksi. Sitten kun juominen lakkaa – niinhän hänen isänsäkin lupasi: pystyn kyllä lopettamaan, ei ole mitään ongelmaa. Pohjolan perheessä toivo vahvistui etenkin muutamina raittiina kausina, joita isällä oli. Tuossa vaiheessa isä oli myöntänyt ongelmansa ja hakenut siihen apuakin. – Tein hirveästi kaikenlaista, mutta en pysähtynyt tuntemaan tunteitani. Myös harrastuksissa oli tärkeää menestyä, ja niitä oli lukuisia: lentopallo, squash, tennis, kamppailulaji taido, kuviskoulu. Hyväksynnän hakemisessa auttoivat herkiksi kehittyneet tuntosarvet, joiden avulla huomasi muiden odotukset ja pystyi käyttäytymään niin, ettei kukaan taatusti pety tai suutu. Hän halusi täyttää koulutodistukset kiitettävillä numeroilla, sillä se kohotti omanarvontuntoa. Pisin niistä kesti neljä vuotta. Käytännössä menetin isäni, koska hän ei ollut läsnä vaikka olisikin ollut paikalla. Pohjola kammoksui riitoja ja konflikteja eikä uskaltanut olla kavereidensa kanssa eri mieltä. Kaikki katsoivat meitä, mutta isä vain kailotti omia juttujaan ja sitten suuttui, kun me muut istuimme hiljaa
Johanna Pohjola asuu Helsingissä mutta on aiemmin viettänyt vuosia EteläAmerikassa. Johanna Pohjola katselee lapsuudenkuvaansa rakkaudella. Moni on kertonut saaneensa siitä tukea, lohtua ja ymmärrystä. 5. 3. 4. 33 TUNNE & MIELI 2/2022. Eteläamerikkalainen, kofeiinipitoinen matejuoma valmistetaan yerba mate puun lehdistä. – Laitoin sen esille, jotta loisin syvemmän yhteyden sisäiseen lapseeni. Pohjola ei juo kahvia, mutta mateen hän koukuttui. Kirjoittaminen on ollut Johanna Pohjolalle tärkeää lapsesta asti. – Olen ylpeä siitä, että tein tämän kirjan. Hänen seuraava kirjansa käsittelee miellyttämistä. 1 2 3 4 5 1. 2. Kirjaa kirjoittaessaan hän työskenteli siellä myös Ylen toimittajana
Esimerkiksi parisuhteissa ne olivat näkyneet vaikeutena tunnistaa omia tarpeita ja toiveita. Se on tosi eheyttävää ja maagistakin. Se on minulle yhä todella vaikeaa, mutta aina kun teen niin, huomaan, että siitä seuraa paljon hyvää. Kaikki ovat kärsineet yksin, mutta toipuminen tapahtuu yhdessä. Läheisriippuvuus ei lähtökohtaisesti tarkoita riippuvuutta läheisyydestä tai läheisen seurasta, kuten hän oli aiemmin luullut. Suoruutta voi Pohjolan mielestä opetella monella tapaa: Kertomalla treffien päätteeksi selvästi , jos ei ole kiinnostunut toisesta romanttisessa mielessä. Se tapahtui perheen kesämökillä, jossa olivat tuolloin vielä raittiina pysytellyt isä ja tämän kaveri, joka joi. Se tarkoittaa ”myötäriippuvuutta” eli sopeutumista läheisen päihdesairauteen, oireilua sairastuneen rinnalla. Siitä on ollut kyse, kun hänen on pitänyt miellyttää, hakea hyväksyntää ja arvostusta omien tunteidensa ja tarpeidensa kustannuksella. Sitä tehdessään hän ajatteli kirjan olevan perusteltu, jos se on avuksi yhdellekin ihmiselle. Tapaturman sattuessa hän oli kahden promillen humalassa ja rauhoittavan lääkkeen vaikutuksen alaisena. Se tuntuu rehelliseltä, ja siitä tulee ryhdikäs olo. Tuomalla lähisuhteissa esiin, jos kaipaa vaikkapa enemmän omaa tilaa ja vastavuoroista kuuntelua. – Vaikka olin elänyt alkoholistin tyttärenä lähes 40 vuotta, koin olevani alkoholismista aivan pihalla. Se on minulle yhä todella vaikeaa, mutta aina kun teen niin, huomaan, että siitä seuraa paljon hyvää. Se vaatii edelleen harjoittelua. Myöhemmin Pohjola aloitti myös psykoterapian. – Menin päihderiippuvaisten läheisten vertaistukiryhmään, jossa aloin saada yhteyden tunteisiini. Hän kärsi alkoholismistaan varmasti vielä enemmän kuin me läheiset. Johanna Pohjola tunnisti tämän tunteen hieman ennen isän retkahdusta. Kun Pohjola kirjoitti tuntemuksiaan päiväkirjaan, hän tajusi, että aiheesta on tehtävä kirja. – Kirjan tekeminen toi minulle anteeksiantoa ja myötätuntoa isää kohtaan. Hän myös asui yhteensä kuukauden ajan päihdehoitolaitoksissa ja tutustui niiden asukkaisiin. – Olen alkanut harjoitella suoraan puhumista. Se oli koskettava yhdistelmä. Oli helpompi mukautua kuin etsiä yhteyttä itseen. Teoksesta saamansa runsaan palautteen perusteella Pohjola tietää, ettei työ valunut hukkaan. Vielä työelämässä ollut 69-vuotias lääkäri tukehtui syödessään. – Minun oli pitkään vaikeaa sanoa, jos jokin suhteessa vaivaa tai suututtaa. Lisäksi halusin eroon syyllisyydestä, joka minua isän juomiseen liittyen piinasi. Koin tekeväni kirjan yhdessä hänen kanssaan, ja halusin tehdä sen kunnioittavasti ja rakkaudella. Sanomalla ”Olen alkanut harjoitella suoraan puhumista. Kirjoittamisesta tuli Pohjolalle myös työkalu surutyöhön, sillä hänen isänsä kuoli melko pian kirjaidean syntymisen jälkeen vuonna 2017. Humalainen örvellys nosti Pohjolan kiukun pintaan, ja hän tajusi sen kohdistuvan etenkin isään. Hänestä oli kiinnostavaa tavata toipuvia alkoholisteja, jotka puhuivat avoimesti törttöilyistään, valehtelustaan ja piilopulloistaan. Projekti vei kaikkiaan kolme vuotta, jonka aikana Pohjola kävi läpi sekä isänsä elämää että omia muistojaan, tutki alkoholismia käsittelevää kirjallisuutta ja haastatteli asiantuntijoita. Vertaistukea ja psykoterapiaa Olen niin vihainen isälle ja hänen alkoholismilleen. Oli pakko saada apua. Pihalla alkoholismista Kuusi vuotta sitten Johanna Pohjolan isä oli jälleen retkahtanut lyhyehkön raittiin kauden jälkeen. Isä pullossa – matka alkoholistin mieleen ja maailmaan ilmestyi syksyllä 2020. Jooga ja ystäville puhuminen eivät enää riittäneet. Ymmärsin, että en olisi voinut pelastaa häntä. Sain puhua turvallisessa ympäristössä, ihmisten kanssa, joilla on samankaltaisia kokemuksia. Parisuhteissa olen vältellyt tunnetason läheisyyttä, kuten sen ilmaisemista, mitä kaipaan ja mitä minussa tapahtuu. – Oli järkyttävä pettymys, kun kuulin äidiltä, että juominen oli alkanut taas, Pohjola sanoo. Se auttoi ymmärtämään vielä syvemmin, mikä lapsuudessa oli normaalia ja mikä ei, sekä huomaamaan haitalliset toimintamallit, joita hän oli elämässään toistanut. – Kaikesta puhuttiin asioiden oikeilla nimillä, rehellisesti, maanläheisesti mutta myös myötätuntoisesti ja armollisesti. Suoruutta voi opetella Vertaistuen, psykoterapian ja kirjaprojektin ansiosta Johanna Pohjola on oppinut ymmärtämään, mitä on läheisriippuvuus ja miten se on näkynyt hänen elämässään. Olla varpaillaan ja varoa tuottamasta pettymyksiä, myötäillä ja väistellä. Nykyisin hän haluaa toimia toisin. Se tuntuu rehelliseltä, ja siitä tulee ryhdikäs olo.” 34 TUNNE & MIELI 2/2022. Minulle tuli pakonomainen tarve ymmärtää isäni riippuvuutta syvällisesti, muuten en olisi päässyt eteenpäin
Ikkunasta näkyy vastapäiseen taloon, kimppakämpän huoneeseen, joka aikoinaan oli hänen. . Siellä on isän hauta, jonka äärellä Pohjola kertoo toisinaan käyvänsä juttelemassa ja kertomassa kuulumisiaan. Nykyisin hän tuntee isäänsä kohtaan ennen kaikkea kiitollisuutta. – Muiden kertomuksista oppii myös itsestään. Johanna Pohjola osallistuu päihderiippuvaisten läheisten vertaisryhmän tapaamisiin noin kerran viikossa. 35 TUNNE & MIELI 2/2022. Oman kodin naapurissa on myös Hietaniemen hautausmaa. Siellä ei syytellä muita ihmisiä vaan halutaan oppia itse toimimaan terveemmin ja viisaammin. – Hän antoi elämänsä kirjaani. – Aiemmin minun oli vaikea esimerkiksi perua tapaamisia tai muuttaa mieltäni. Pohjolan ei tarvitse enää olla isästä huolissaan. Nykyisin hän on antanut itselleen luvan olla myös haavoittuvainen ja keskeneräinen, vaikka se tuottaisikin jollekulle pettymyksen. – Näen nyt, miten epävarma ja ahdistunut olin, vaikka olinkin myös rohkea, toimintakykyinen ja innostunut maailmasta. – Tein päätöksen kaiken miellyttämisen lopettamisesta, ja pidän projektista Instagram-sivua ystäväni kanssa. Nyt opettelen sitäkin. Tunnen nuorta itseäni kohtaan paljon myötätuntoa ja lämpöä. Rehellisyys on tuonut Pohjolan ystävyyssuhteisiin emotionaalista läheisyyttä. reilusti oman mielipiteensä samanmielisen hymistelyn sijaan. Kutsun itseäni toipuvaksi miellyttäjäksi. Minä en saanut raitista isää, mutta sen seurauksena joku muu voi saada, ja on saanutkin. Terveisiä itselle – ja isälle Johanna Pohjola täytti hiljattain 45 vuotta. Vaikka isän kuolema järkytti ja toi suuren surun, se toi myös helpotuksen tunteita. Hän kertoo lähettävänsä kadun yli rakastavia ajatuksia parikymppiselle itselleen. Pitämällä hiihtoladulla oman tahtinsa ja luottamalla siihen, että ohi tahtova huolehtii ohittamisesta. Pohjola muistuttaa itseään yhä uudelleen siitä, ettei hän voi hallita sitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Ennen hän saattoi alitajuisesti pelätä, että ystäviä tavatessa häneltä loppuu sanottava kesken ja hänet koetaan tylsäksi. Hän asuu Helsingissä, sattumalta saman töölöläiskadun varrella, jossa hän asui nuorena opiskelijana
ITSETUNTEMUS vie kohti omannäköistä elämää 36 TUNNE & MIELI 2/2022
Itsensä tunteva ihminen tarkistaa myös säännöllisin väliajoin, vastaako työ edelleen omia haaveita ja tavoitteita. Silloin ihmissuhteet antavat enemmän kuin ottavat. Arvojen torjunta vie umpikujaan Itsetuntemuksen jatkumolla toista ääripäätä edustaa ihminen, joka ei tunnista omia tunteitaan ja tarpeitaan. Yhtä lailla itsetuntemuksesta kertovat henkilökohtaiset tarpeet, motiivit, tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet, joiden mukaan ihminen tekee valintoja. Hän ei tiedä, mikä häntä oikeasti 37 TUNNE & MIELI 2/2022. Silloin on helpompi ymmärtää myös erilaisuutta ja luovia monimuotoisissa vuorovaikutustilanteissa. Itsetuntemus vaikuttaa myös siihen, mihin suuntaamme opinnoissamme ja työurallamme. Hyvä itsetuntemus auttaa hakeutumaan sellaisten ihmisten pariin, joiden kanssa arvomaailma ja mielenkiinnon kohteet yhtyvät. – Kun ihminen tietää, mistä hän on kiinnostunut ja mikä häntä motivoi, hän osaa hakeutua opiskelemaan juuri itselleen mieluista alaa. Itsetuntemus ei kuitenkaan synny sormia napsauttamalla, vaan se on prosessi, jota voi kehittää läpi elämän. Hyvä itsetuntemus luo pohjan tasapainoiselle elämälle. Mitä iloa ja hyötyä hyvästä itsetuntemuksesta sitten käytännössä on. Opinnoissa taas helpottaa, jos tiedostaa, tykkääkö ennemmin lukea vai tehdä asioita käsillään, Pennonen havainnollistaa. Itsetuntemukseen liittyvät arvot, jotka suuntaavat meitä kohti omannäköistä elämää. Hän tunnistaa myös omia persoonallisuuden piirteitään, voimavarojaan ja käyttäytymismallejaan, Pennonen kertoo. – Kun elää sopusoinnussa arvojensa kanssa, ihminen saavuttaa mielenrauhan ja on usein tyytyväinen elämäänsä. Samalla elämänlaatu kohenee. Mitä haluan elämältäni. Tällaiset yhteiset hetket tuottavat iloa ja mielihyvää ja saavat arjen tuntumaan mieluisalta. Hän tiedostaa heikkoutensa ja vahvuutensa. Pennonen kertoo, että itsetuntemuksella on iso rooli eri elämäntilanteissa ja elämän osaalueilla, kuten ihmissuhteisissa, vanhemmuudessa tai perheelämässä. Pennosen mukaan ihminen, jolla on vahva itsetuntemus, on sinut itsensä kanssa ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Hän pystyy tekemään asioita, joista hän nauttii aidosti ja joita hän haluaa tehdä omasta halustaan. Työelämässäkin kannattaa hyödyntää omia kiinnostuksen kohteitaan ja vahvuuksiaan, jotta työ jaksaa innostaa ja tuo merkityksellistä sisältöä elämään. Hyvä itsetuntemus rakentaa mielenterveyden perustan, koska se parantaa elämänlaatua ja lisää hyvinvointia. Pennonen lisää, että ihminen on suhteissaan muutenkin sitä empaattisempi, armollisempi ja suvaitsevampi, mitä parempi hänen itsetuntemuksensa on. Se vastaa perustavanlaatuisiin kysymyksiin siitä, kuka ja millainen ihminen todellisuudessa on. TEKSTI Nelli Leppänen KUVA Shutterstock I tsetuntemus on ihmisen ymmärrystä itsestään. Ne voivat olla suuria, kuten halutako lapsia vai ei, tai arkipäiväisiä, kuten mitä tänään syötäisiin. Siksi itsetuntemus kytkeytyy vahvasti kaikkeen elämään, toteaa psykologian tohtori, työterveyspsykologi Marjo Pennonen. – Samanmielisten ihmisten kanssa esimerkiksi mukavista harrastuksista pystyy nauttimaan täysillä. – Kun ihminen tuntee itsensä, hän kykenee havainnoimaan omaa ajatteluaan, tunteitaan ja kehon tuntemuksiaan
Ihminen on saattanut löytää juuri oikean työn itselleen mutta ei tiedä, mitä toivoo ihmissuhteiltaan. Vaikka ikä tuo mukanaan elämänkokemusta, se ei välttämättä lisää itsetuntemusta, jos ihminen pitää itsensä kiireisenä ja suorittaa elämäänsä. FAKTA Itsetuntemuksen kehittäminen vaatii tietoista läsnäoloa ja pohtimista, jotta pystyy kuuntelemaan itseään ja tutustumaan itseensä syvällisesti. Usein ihminen ryhtyy vertailemaan itseään muihin ja suorittaa elämäänsä niin kuin hän luulee muiden tai yhteiskunnan odottavan. Pennonen näkee, että pienetkin konkreettiset teot ja niiden taustalla vaikuttavat ajatusmallit voivat paljastaa heikon itsetuntemuksen. FAKTA Ihminen muuttuu elämänsä aikana erilaisten elämäntilanteiden ja koettelemusten myötä. M y y t i t j a f a k t a t MYYTTI Hyvä itsetuntemus näkyy kaikilla elämän osaalueilla. kiinnostaa ja motivoi. Toinen taas paahtaa menemään työelämässä uupumukseen asti, jos hän ei tunnista ajoissa omia rajojaan ja voimavarojaan. Hän on tottunut mukautumaan eikä ajattele asioita itsensä kannalta. Ei siis ole olemassa yhtä pysyvää ”itseä”, jonka voi oppia tuntemaan täysin. Tyypillisesti ihminen kokee ensin epämääräistä jännitystä tai ahdistusta mutta ei osaa paikallistaa, mistä tunne johtuu. Itsetuntemuksen kehittyminen on prosessi. Se ei tiedä hyvää: elämästä voi silloin kadota paitsi merkityksellisyys myös elämän ilo. Kotia voidaan sisustaa uusimpien trendien mukaan, vaikka omasta mielestä kodin viihtyvyys kärsisikin. Vaikka usein toimisimme tietyllä tavalla, joskus saatamme toimia päinvastoin. Ahdistuksen juurisyyt esiin Monien yleisimpien mielenterveyden häiriöiden, kuten ahdistuksen, masennuksen ja uupumuksen, taustalla on usein heikko itsetuntemus. MYYTTI Itsetuntemus kasvaa automaattisesti iän myötä. Jos itsetuntemus on kovin heikko, voimme alkaa elää jopa arvojemme vastaisesti – usein tiedostamattamme. – Usein ihminen ryhtyy vertailemaan itseään muihin ja suorittaa elämäänsä niin kuin hän luulee muiden tai yhteiskunnan odottavan. – Joku päätyy vaikkapa parisuhteessa vain miellyttämään ja myötäilemään dominoivaa kumppania vuosien ajan niin, ettei oma tahto tule lainkaan kuulluksi. Pahimmillaan lopputuloksena on tukala umpikuja. FAKTA Usein tunnemme tietyt puolet itsestämme paremmin kuin toiset. Tähän on voinut vaikuttaa jo lapsuuden kasvuympäristö. 38 TUNNE & MIELI 2/2022. Siksi jollakin elämän osa-alueella itsetuntemus voi olla hyvinkin vahva, toisella taas yllättävän heikko. MYYTTI Ihminen voi oppia tuntemaan itsensä läpikotaisin. – Jos vanhemmat ovat määritelleet pienestä pitäen lapsen puolesta, millainen hänen kuuluu olla tai mitä hänen pitäisi harrastaa, hän ei välttämättä vielä aikuisenakaan kykene elämään omannäköistään elämää
Kun negatiivisia fiiliksiä uskaltaa käsitellä, ahdistuskin helpottaa lopulta, Pennonen vakuuttaa. Mielen sopukoita on tervettä tutkailla arkisissakin hetkissä, mutta erityisesti pysähtyminen kannattaa elämän isoissa muutostilanteissa. Itsetuntemuksen kehittäminen vaatii ennen kaikkea tietoista pysähtymistä ja läsnäoloa – sitä, että ottaa aikaa omien ajatusten ja tunteiden kuunteluun. – Vatsakivusta, päänsärystä tai univaikeuksista voi tulla niin arkea, ettei ihminen hoksaa niiden kertovan liiallisesta stressistä. Pennosen mielestä hyvä vaihtoehto on myös kirjoittaminen, joka pakottaa asettumaan aloilleen ja jäsentämään omia ajatuksiaan. Kirjoittanut tietokirjan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin, joka ilmestyi vuonna 2021. – Oman itsensä pohtimiselle kannattaa antaa mahdollisuus, koska vain siten itsetuntemus voi kypsyä. Silloin oman kehon tuntemukset jäävät herkästi taka-alalle. Itsetuntemusta syvennetään kysymyksillä: Millaisessa tilanteessa ahdistus tulee pintaan. – Työpaikan vaihdos, parisuhteen päättyminen, lapsen saaminen tai läheisen menetys ovat usein tilanteita, jotka vaikuttavat itsetuntemukseen. Joskus tukea pohdinnoilleen voi saada psykologin vastaanotolla virallisista persoonallisuustesteistä. Kirjoittaminen on Pennoselle myös rakas harrastus. Sen sijaan, että omat ajatukset ja tunteet sysää syrjään pelottavina ja hallitsemattomina, niitä voi tutkia avoimen kiinnostuneesti. Se karttuu omien kokemusten kautta ja vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Toinen tavallinen ratkaisumalli on pitää itsensä kiireisenä ja suorittaa, jotta ei joudu kohtaamaan omaa sisintään. Miten itsetuntemus kehittyy. Kehon ja mielen sisäisistä viesteistä ei välitetä, vaan oireet voidaan nähdä ennemmin työpaikan tai puolison syynä. tarjoavat mahdollisuuden kehittää itsetuntemusta. 39 TUNNE & MIELI 2/2022. Kenties kännykän ja muut medialaitteet voi sulkea välillä, jotta kuulee paremmin omia mietteitään. Työskentelee työterveyspsykologina Finla Työterveydessä. Kierre on valmis. Läheisiltä voi kysyä suoraan, millaisia positiivisia piirteitä itsestä löytyy. Hänen kaunokirjallinen esikoisteoksensa Minä olen kuin Sinä julkaistiin vuonna 2019. Vaikeista tai muuten mullistavista kokemuksista voi oppia, ja siksi ne myös M A R J O P E N N O N E N Psykologian tohtori ja työterveyspsykologi. Mistä ahdistus kertoo. – Jos ihminen ei tiedosta, mikä vaikkapa ahdistusta aiheuttaa, tai ei osaa hyödyntää keinoja ikävän tunteen taltuttamiseksi, hän saattaa turruttaa pahaa oloaan alkoholilla tai muilla päihteillä. Vaikka vietämme itsemme kanssa koko ikämme, itsetuntemuksemme ei kehity itsestään. – Esimerkiksi keskustelu ystävien kanssa voi viedä itsetuntemusta eteenpäin. Pennosen vastaanotolla esimerkiksi ahdistusta aletaan selvittää pureutumalla ajatuksiin ja tunteisiin. – Elämän isot muutostilanteet voivat tarjota mahdollisuuden itsetuntemuksen kehittämiseen, Marjo Pennonen toteaa. Vasta sitten elämässä voi tehdä tarvittavia muutoksia aiempaa parempaan suuntaan. Sitä vastoin itsetuntemus on jatkuva prosessi, jota voi kehittää. Mikä siinä erityisesti ahdistaa. – Kun juurisyihin päästään käsiksi, ihmisellä voi lopulta olla mielessään vain yksi tai kaksi asiaa, joita hän murehtii ja stressaa. Kun elämänpiiri entisestään kaventuu, ahdistus kasvaa
TOIVO TULI TAKAISIN M I N U N M I E L E N I 40 TUNNE & MIELI 2/2022
Välillä oli vauhdikkaampia jaksoja, jolloin esimerkiksi otin pikavippejä toisensa perään ja velkaannuin. Olin aluksi vihainen, mutta lopulta se olikin helpotus. Laura Nuutisen, 29, kaksisuuntainen mielialahäiriö on pysynyt oireettomana kaksi vuotta. Kävin kyllä erilaisissa ryhmissä ja terapioissa ja tapasin kymmeniä hoitajia. Ajattelen myös, etten olisi tällainen ihminen, jos en olisi kohdannut kaikkia vaikeuksiani. Tapaan ystäviä ja perhettä. Hypomaniassa unentarpeeni katoaa, olen energinen ja puhun koko ajan. ”En olisi tällainen ihminen, jos en olisi kohdannut kaikkia vaikeuksiani.” 41 TUNNE & MIELI 2/2022. TEKSTI Meri Nykänen KUVA Paula Virta KEVÄÄLLÄ 2020 oloni oli epätoivoisempi kuin koskaan aiemmin. Oli aluksi järkytys ymmärtää, että sairaus kulkee mukana loppuelämäni. Suunnittelin ottavani lääkkeitä ja ajavani autolla jotain kalliota päin. Arjen perusasiat ovat kunnossa. Opettelin toimintaterapeutin kanssa uusia tapoja toimia, kun eteen tulee vastoinkäymisiä. Salasin pahan oloni perheeltäni, mutta osa ystäväni tiesi, kuinka huonosti voin. O lin 16-vuotiaana opintojen ohessa kaupan kassalla töissä, kun paikka ryöstettiin. Masennusjaksot jatkuivat, ja jouduin sisään osastolle muutaman kerran vuodessa. . Sairaus on tuonut mukanaan hyviäkin asioita, ja olen oppinut elämään sen kanssa. Kun kuusi vuotta ryöstön jälkeen jouduin suljetulle osastolle, ystäväni soitti vanhemmilleni. Laura Nuutinen on kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi ja perustanut oman yrityksen. Hoitoni psykiatrian poliklinikalla päättyi juuri, mikä on siistiä ja vähän outoa. Tapahtuman jälkeen en ollut entiseni. Päässäni on nyt vaihtoehtoinen polku, mikä tarkoittaa, etten jää yksin ja osaan käyttää muita kuin itsetuhoisia keinoja pahaan olooni. Syön yhä lääkkeitä ja tarvittaessa otan yhteyttä terveysasemalle. Sairauteni on niin sanotusti remissiossa eli oireettomassa vaiheessa, ja olen ollut poissa osastolta kaksi vuotta. – Yksin ei saa jäädä, vaan aina kannattaa hakea apua, vaikka se tuntuisi välillä turhauttavalta. ELÄMÄ EI RAUHOITTUNUT, vaikka sain diagnoosin ja lääkityksen. Tulee sellainen olo, että voin tehdä ihan mitä vain. Olen opetellut sanomaan, jos en jaksa tai pysty tekemään jotain, vaikka olisin luvannut. Paras ystäväni ehti kuitenkin soittaa poliisit, jotka veivät minut suljetulle osastolle. Siellä hoitajat olivat ensimmäistä kertaa oikeasti kiinnostuneita ja tukena. Elämässä on taas valoa ja arjessa rytmiä. Menen ajoissa nukkumaan, käyn salilla, uimassa ja pelaamassa futista perustamassani höntsäjengissä. Olen kuntoutustuella ja teen lastenohjaajan sijaisuuksia. Masennuin, ahdistuin ja sain paniikkihäiriöitä. Minua uhattiin aseella. Sain lastenhoitajan opinnot kuitenkin tehtyä, valmistuin ja pääsin töihin. Ongelmana oli se, ettei kenelläkään oikein ollut kokonaisnäkemystä tilanteestani ja voinnistani. Hänet löytää Facebookista, Instagramista ja Tiktokista nimellä kokemusasiantuntija Laura. Silloin sain myös diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. . Minulla on sairaudesta masennuspainotteinen eli tyypin kaksi muoto
Tuloksista ei tosin voi päätellä, ovatko oireet seurausta sosiaalisen median käytöstä vai käyttävätkö masennukseen taipuvaiset somea muita enemmän. Tutkijat huomauttavat, että tutkimuksen luonteen vuoksi tuloksiin ovat voineet vaikuttaa monet muutkin seikat kuin sosiaalisen median käyttö. Somella yhteys myös viisikymppisten masennusoireisiin KU VA : U N SP LA SH 42 TUNNE & MIELI 2/2022. Sosiaalista mediaa säännöllisesti käyttävien masennusoireet lisääntyivät noin 40–50 prosenttia todennäköisemmin kuin muiden osallistujien. Samansuuntaisia yhteyksiä on silti aiemmin havaittu nuoremmissakin ikäluokissa. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open lehdessä. Tutkimuksessa ei myöskään selvitetty, mihin osallistujat somea käyttivät. T U T K I T T U A T I E T O A U U TI S PA LVE LU D U O D EC I M S osiaalista mediaa käyttävillä viisikymppisillä saattaa olla muita suurempi riski saada masennusoireita, tuore tutkimus osoittaa. Erityisesti Facebook, Snapchat ja Tiktok liittyivät oireisiin. Kyselyiden välillä yhdeksän prosenttia osallistujista arvioi mielialansa heikentyneen ja masennusoireiden lisääntyneen. Tulokset perustuvat 5 400:n keskimäärin 55-vuotiaan yhdysvaltalaisen internetkyselyyn vuosilta 2020–2021
Taipumus huolestua voi lisätä sairastumisriskiä TOISTUVASTI HUOLESTUNEILLA , ahdistuneilla ja neuroottisuuteen taipuvaisilla miehillä voi olla tavallista suurempi riski sairastua sydänja verisuonitauteihin sekä diabetekseen. Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta luonteenpiirteiden ja tunneelämän on osoitettu vaikuttavan terveyteen monissa tutkimuksissa tätä ennenkin. Kuuden tunnin yöunien jälkeen teinit söivät enemmän sokeria ja niin sanottuja huonoja hiilihydraatteja sekä kuluttivat lisättyä sokeria sisältäviä ruokia ja juomia enemmän kuin pitkien yöunien jälkeen. Yhteydet ovat kuitenkin voimakkaampia, jos nainen on sekä yksinäinen että sosiaalisesti eristynyt. Univajeisina teinit syövät enemmän sokeria ja juovat enemmän sokerijuomia kuin päivinä, joina he nukkuvat riittävästi. Pitkästi nukuttuaan he taas söivät runsaammin hedelmiä ja kasviksia. Naiset olivat terveitä tutkimuksen alkaessa, mutta seurannan aikana 1 600 naista sairastui sydänja verisuonitautioireeseen. KU VA : SH U TT E R S T O C K 43 TUNNE & MIELI 2/2022. R Tutkimus on julkaistu Journal of the American Heart Association lehdessä. Tässä tutkimuksessa yhteydet kuitenkin näkyivät senkin jälkeen, kun monet sydänja verisuonitaudeille altistavat riskitekijät oli huomioitu. Havainnot ehkä osittain selittävät, miksi univajeiset lihovat muita helpommin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, ja ne todennäköisesti selittyvät osin elintavoilla. Ero ei ollut kuitenkaan mittava, sillä näille miehille kasaantui vuosien varrella ainakin kuusi riskitekijää noin 10–13 prosenttia todennäköisemmin kuin muille. Yksinäisyydestä, sosiaalisista suhteista ja aktiviteeteista kyseltiin neljän vuoden välein. T U T K I T T U A T I E T O A Sosiaalisuus suojaa sydäntä I tsensä yksinäiseksi kokevat naiset ovat muita alttiimpia sairastumaan sydänja verisuonitauteihin. Vähän nukkuva teini syö enemmän sokeria L yhyet yöunet ja univaje voivat tuoreen tutkimuksen mukaan heikentää teini-ikäisen ruokavaliota. Kovin suurista vaikutuksista ei siten ole kyse. Myös sosiaalinen eristyneisyys ja vähäiset ihmiskontaktit liittyvät tavallista isompaan sairastumisriskiin. Tutkimukseen osallistui 93 teiniikäistä, jotka nukkuivat viikon ajan 6,5-tuntisia ja toisen viikon ajan 9,5-tuntisia yöunia. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa. Tutkimukseen osallistui hieman alle 1 600 keskimäärin 53-vuotiasta miestä, joita seurattiin vuodet 1975–2015. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open lehdessä. Tuoreen tutkimuksen perusteella yksinäiset naiset sairastuvat sydänja verisuonitauteihin viisi prosenttia ja sosiaalisesti eristyneet kahdeksan prosenttia todennäköisemmin kuin muut samanikäiset naiset. Miehet tutkittiin kolmen– viiden vuoden välein, ja huolestuneisuutta ja neuroottisia piirteitä kartoitettiin seurannan alussa. Sydänja diabetesriskitekijät yleistyivät tasaisesti kaikilla miehillä iän karttuessa, mutta erityisesti niin kävi miehille, jotka olivat oman arvionsa mukaan taipuvaisia neuroottisuuteen ja huolestuivat helposti. Osallistujat pitivät kirjaa syömisistään ja ruokarytmistään. Optimistisesti elämään suhtautuvat voivat säästyä monilta sydän ja verisuonitautien oireilta muita todennäköisemmin. Päivittäinen sokerin saanti oli keskimäärin 12 grammaa suurempi lyhyiden yöunien jälkeen, mikä ajan myötä voi edistää lihomista ja ylipainoon liittyvien sairauksien kehittymistä. R Tutkimus on julkaistu lääketieteellisessä SLEEPlehdessä. Silloin sairastumisriski on 13–27 prosenttia suurempi muihin naisiin verrattuna. Tulokset perustuvat 58 000:n keskimäärin 79-vuotiaan naisen seurantaan kahdeksan vuoden ajalta
Potilaita seurattiin keskimäärin kolme vuotta. Varsinkin ruokahalun muutokset, uniongelmat, voimattomuus, aloitekyvyttömyys ja heikentynyt kyky tehdä asioita ja tuntea mielenkiintoa liittyivät CRP-pitoisuuteen. Suomessa arviolta kahdella kolmesta yli 30-vuotiaasta on alkava tai pidemmälle ehtinyt parodontiitti. T U T K I T T U A T I E T O A Pitkään kestävä matalaasteinen tulehdus voi altistaa muun muassa sydän ja verisuonitaudeille ja diabetekselle. Analyysin perusteella kohonneet CRP-tulehdusmerkkiaineen pitoisuudet liittyivät suurempaan masennusja mielialaoireiden todennäköisyyteen. R Tutkimus on julkaistu BMJ Open lehdessä. Elimistön tulehdus voi vaikuttaa myös mieleen MASENNUSOIREET voivat olla tavallista yleisempiä potilailla, joiden elimistössä on matalaasteinen tulehdustila. Sydänja verisuonitautien lisäksi muun muassa mielenterveysongelmat ja autoimmuunisairaudet ovat yleisempiä parodontiittipotilailla. KU VA : SH U TT ER ST O C K Hyvä hammashygienia näkyy muuallakin kuin suussa H ampaiden kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti voi altistaa monille muille sairauksille. 44 TUNNE & MIELI 2/2022. Tämä saattaa myös selittää sen, miksi tulehdusta lievittävistä lääkehoidoista on saatu vaihtelevia tuloksia masennuspotilailla. Tiedot käyvät ilmi katsaustutkimuksesta, jossa analysoitiin 15 tutkimuksen ja yhteensä 56 000:n yli 18-vuotiaan potilaan tietoja. R Tutkimus on julkaistu American Journal of Psychiatry lehdessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkiaan 24:ää eri masennusoiretta, mutta tulehdusmerkkiaineet eivät liittyneet läheskään kaikkiin. Parodontiittiin liittyvä tulehdustila voi selittää suurentunutta sairastumisriskiä, mutta monet sairaudet myös vaikuttavat potilaiden hammashygieniaan ja suuterveyteen. Jos tulehduksen mielialavaikutukset rajoittuvat vain osaan oireista, tulehduksen vähentäminen ei välttämättä auta kaikkia. Tulehduksen ja masennuksen yhteyksistä on saatu näyttöä aiemminkin. Parodontiittia voi ehkäistä pesemällä hampaat kahdesti päivässä ja huolehtimalla suuhygieniasta. Tutkimus perustuu 64 000:n parodontiittia potevan ja 250 000 terveen verrokin 3,5-vuotiseen seurantaan
Sairastumisriskistä noin puolet selittyi yhteisillä riskitekijöillä, joista suurimmat olivat vähäinen liikunta ja masennus. Kun osallistujia ja heidän puolisojaan seurattiin kymmenen vuoden ajan, muistisairaiden puolisot sairastuivat kaksi kertaa muita todennäköisemmin. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open lehdessä. Tutkimukseen osallistui 780 keskimäärin 75-vuotiasta miestä ja naista, joista 15 prosentilla oli todettu muistisairaus. Kevään Päihdepäivät 11.– 12.5.2022 järjestetään toistamiseen verkossa. T U T K I T T U A T I E T O A Muistisairaan puolison kannattaa pitää huolta kunnostaan P uolison riski sairastua muistisairauteen on suurentunut, jos hänen puolisollaan on todettu dementia tai lievempi kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä. Osta liput 3.5. Noin puolet tapauksista saattaa liittyä yhteisiin riskitekijöihin, tuore korealaistutkimus osoittaa. mennessä osoitteesta päihdepäivät.fi MARGINAALISTA SAMANARVOISEKSI Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi KU VA : SH U TT ER ST O C K 45 TUNNE & MIELI 2/2022. Korealaisten havainnot osoittavat muistisairaita hoitavien puolisoiden olevan alttiita sairastumaan itsekin, mutta riskiä voi mahdollisesti pienentää huolehtimalla riittävästä liikunnasta
V Ä R I T Y S K U V A 46 TUNNE & MIELI 2/2022
HYVÄN MIELEN TEKOJA 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko KU VA : U N SP LA SH. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). Ole fiksusti läheisen tukena (Kun kumppanin mieli sairastuu), lähde askel kerrallaan ihmisten ilmoille (Mistä apua sosiaalisten tilanteiden pelkoon?) ja fiilistele keväisiä katuja muusikko Kyösti Mäkimattilan kanssa (Voimaa arkeen). Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja
TEKSTI Kaisa Pastila KUVAT Shutterstock Puhukaa keskenänne. Vain silloin jaksaa olla toisen tukena. Kerro kumppanillesi ajatuksistasi ja havainnoistasi. Moni läheinen voi kokea syyllisyyttä omista tunteistaan. Mitä tehdä, kun huomaa toisen oireilevan. On tärkeää ymmärtää, että kumppanin mahdollinen sairastuminen vaikuttaa kaikkiin hänen läheisiinsä ja aiheuttaa kriisin myös suhteen toiselle osapuolelle. Kumppanina olet vain kumppani, psykologi muistuttaa. Mitä tehdä, kun oma kumppani sairastuu masennukseen tai johonkin muuhun mielen sairauteen. Kerro myös, että seisot hänen rinnallaan ja haluat tukea häntä vaikeassa tilanteessa. K un sairaus tulee perheeseen, jokainen joutuu käymään kriisin läpi omalla kohdallaan, sanoo psykologi, erityistason pari psyko terapeutti Suvi Laru Parisuhdekeskus Katajasta. Suvi Laru kertoo, miten olla läheisen tukena niin, että arki ja vuorovaikutus jatkuvat sairastumisesta huolimatta. MIELI SAIRASTUU Kun kumppanin 48 TUNNE & MIELI 2/2022. On kuitenkin normaalia, että myös läheinen reagoi – se kuuluu asiaan. Kumppanin sairastuessa on tärkeää myös huolehtia omista tunteistaan ja muistaa hakea apua itselleen
Kerro hänelle, että avun saaminen hyödyttäisi koko perhettä. Terveellä kumppanilla on korkea riski sairastua myös itse esimerkiksi masennukseen tai ahdistukseen. Voit ymmärtää, että toisella on vaikeaa ja että sairaus haastaa arkea. Jos siitä tuntee syyllisyyttä, voi ajatella, että perhe ja parisuhde ovat sen arvoisia. Myös itsellä pitää olla omat ihmiset, Miten itsestään voi pitää huolta. Silloin he osaavat tarvittaessa olla lapsen tukena, mikäli tämä reagoi perheen tilanteeseen. Myös päiväkodin, koulun ja harrastusten kautta läheisille aikuisille voi kumppanin luvalla ja halutessaan kertoa, mitä perheeseen kuuluu. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä konkreettisemmin asioita kannattaa sanoittaa. hakemisesta. Jos puhuminen lasten kanssa tuntuu vaikealta, ammattilaiset voivat auttaa. Voit yrittää saada kumppanin näkemään yhteisen edun ja perheen näkökulman. Kumppanina voit olla tukena miettimässä eri hoitomuotoja sairastuneen ja ammattilaisten kanssa ja mennä mukaan esimerkiksi lääkärikäynneille. Sairastunut ehkä ajattelee asian koskevan vain häntä. On myös hyvä pitää mielessä, ettei sairastuneelta tarvitse ottaa vastaan ja hyväksyä kaikkea – esimerkiksi sitä, että omaan niskaan kaadetaan pahaa oloa. Sano kumppanille suoraan, että toivot hänen saavan apua, sillä hän aidosti tarvitsee sitä. Miten puhua sairastumisesta lasten kanssa. mahdolliset vertaiset ja ammattilaiset, joille voi kertoa vaikeimmista tunteistaan. Pystyttekö puhumaan tilanteesta keskenänne. Sairastuneella pitää olla omat hoitotahot sekä omia verkostoja ja mahdollisia vertaisia, joiden kanssa jakaa hankalimpia tunteita ja ajatuksia. Sairastuminen vaikuttaa kuitenkin kaikkien läheisten vuorovaikutukseen ja arkeen. Jos kumppani ei pysty puhumaan asiasta tai hakemaan apua, anna hänelle malli avoimesta puhumisesta ja avun Miten kumppanin voi saada hakemaan apua. Emme voi olettaa tietynlaista reaktiota toisiltamme sen mukaan, miten itse reagoimme. Miksi suhtaudumme niin eri tavalla sairastumiseen. Tilanteen tekee parisuhteelle haastavaksi se, että kriisi etenee usein eri ihmisillä eri aikaan. Sairastuneen kumppanin kannattaa tehdä itselleen selväksi, mikä oma rooli on: vaikka toinen sairastuu, olemme toisillemme vain kumppaneita. Voi esimerkiksi kertoa, että isä, äiti tai kumppani on vähän väsynyt ja saattaa olla siksi kiukkuinen. Terveellä kumppanilla on korkea riski sairastua myös itse. Kriisiin reagoimiseen kuuluu eri vaiheita. Siksi on todella tärkeää jaksaa aktiivisesti hakea itselleen tukea. Toinen voi olla vielä kriisin alkuvaiheissa, kun toinen jo kykenee käsittelemään tilannetta jäsennellymmin. 49 TUNNE & MIELI 2/2022. Voit esimerkiksi kertoa siitä, että sinullakin on elämässä uusi tilanne, jota haluat käsitellä sekä yhdessä että jonkun ulkopuolisen kanssa. Siksi on tärkeää sanoa ääneen, että reagoimme jokainen omalla tavallamme ja olemme kaikki erilaisia. Siksi on tärkeää jaksaa aktiivisesti hakea itselleen tukea. Jos siitä tuntee syyllisyyttä, voi ajatella, että parisuhde ja perhe ovat sen arvoisia. On valitettavasti hyvin yleistä, että ihminen ei kykene puhumaan huonosta olostaan. Apua kannattaa hakea koko perheelle esimerkiksi perheneuvolasta
Toiselle voi kertoa, että kaipaa läheisyyttä tai kosketusta. 50 TUNNE & MIELI 2/2022. Esimerkiksi monissa potilasjärjestöissä on tarjolla vertaistukea myös perheenjäsenille. hän voikaan käpertyä vain omaan oloonsa. Myös fyysisyyttä kannattaa yrittää pitää yllä mahdollisuuksien mukaan. Jos kummankaan ei tee mieli lähteä leffaan tai ulos syömään, voi vaikka keittää toiselle iltateen ja istua vierelle. Parisuhteeseen liittyviin pulmiin voi hakea myös ammattiapua. Hän on vastuussa lapsista ja hänen kuuluu osallistua heitä koskeviin päätöksiin vaikkei ehkä pystyisikään olemaan arjessa niin paljon läsnä kuin ennen. Hänen on annettava elää myös normaalielämää. Jos kummankaan ei tee mieli lähteä leffaan tai ulos syömään, voi vaikka keittää toiselle iltateen ja istua vierelle. Se, ettet suostu hoitajan, kantajan tai 24/7 kuuntelevan korvan rooliin, ei ole laiminlyöntiä, vaan suhteen tulevaisuuteen panostamista. Tee hänelle selväksi, ettei kyse ole hylkäämisestä vaan siitä, että sinulla on tarve tavata muitakin ihmisiä voidaksesi hyvin. Se ei estä elämästä kokonaisvaltaisesti. Millaisia asioita voi edelleen tehdä yhdessä. Vaikka elämäntilanne on muuttunut, kummankin pitäisi pystyä olemaan suhteessa vilpittömästi omana itsenään. Parisuhde on kahden tasavertaisen aikuisen välinen suhde. Se ei voi toimia, jos toinen vain kannattelee toista. Vaikeinta on hyväksyä se, että sairaus on totta. Kun jossain vaiheessa asian hyväksyy, sairaus saa oikeat mittasuhteensa: Se on yksi osa elämää muttei koko elämä. Jatkuuko arki sairastumisesta huolimatta. Kumppania ei voi alkaa suojella omilta tunteilta tai ajatuksilta. Kumppani ei ole vain sairautensa, vaan hän on yhä sama ihminen kuin ennenkin. Miten ylläpitää yhteyttä kumppanin kanssa. Se on osa tarinaanne ja elämäänne, ja elämänne on muuttunut. Vaikka olisit hänestä huolissasi, älä jätä häntä ulkopuolelle omasta maailmastasi. Jos kaipaat esimerkiksi kumppaniasi enemmän sosiaalisia kontakteja, älä epäröi lähteä yksin juhliin. Se voi avata kumppanin silmät huomaamaan, että häntä tarvitaan yhä eikä sairautta, koulunkäynnin, opiskelujen ja työarjen pitäisi jatkua. Mistä apua. Keskustelkaa siitä, millaisia irtiottoja kaipaatte. Kumpikin tarvitsee myös omia hengähdyksen hetkiä. Kertoa, että kaipaa toista ja jakaa omiakin asioita. Erityisesti lapsille arjen jatkuminen on tärkeää. Apua ja tukea voi saada muun muassa terveyskeskuksesta, sairaanhoitopiiristä, työterveyshuollosta, yksityisiltä toimijoilta ja erilaisista järjestöistä. Vaikka kotona on On tärkeää, että keskinäinen yhteys säilyy ja toista huomioi myös kumppanina. Kertoa, että kaipaa toista ja jakaa omiakin asioita
Emotionaalinen yksinäisyys taas on läheisen ystävän, sielunkumppanin, puutetta. Ristikkovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Sydäntään kuuntelemalla ja rohkeita valintoja tekemällä – kuten muuttamalla Helsingistä Lapin rauhaan – voi muuttaa omaa elämäänsä. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! 51 TUNNE & MIELI 2/2022. Lehden 1/22 arvonnassa Mielijoogaa-kirjan voitti Tuija Kettunen Joensuusta. – Joillekin yksinäisyys on myös kuin jumissa olemista. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Yksinäisyys on vakava asia, jota valitettavasti usein vähätellään. VASTAA 15.5.2022 MENNESSÄ Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. – Ihmiset ovat kuvanneet emotionaalista yksinäisyyttä kuin haavaksi syvällä itsessä. Juttu oli kiinnostavasti kirjoitettu, eikä siinä syyllistetty ketään. M I K Ä J U T T U S Y T Y T T I . Usein emotionaalisen yksinäisyyden takana ovat heikot kiintymyssuhteet lapsuudenperheessä sekä lapsuudessa toistuneet kokemukset mitätöidyksi Pitkään jatkuva yksinäisyys heikentää monella tapaa terveyttä ja hyvinvointia, ja jo siksi siihen on tärkeää puuttua. Siihen liittyy ehkä vahvan suojakuoren ylläpitämistä, joka voi muille näyttäytyä piikikkäänä tai pelottavana käytöksenä. Sosiaalista yksinäisyyttä tuntevalla ei ole niin monia ihmissuhteita kuin hän kokisi tarvitsevansa. S uomalaisista noin viidennes on kokenut yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa, ja korona-aika on entisestään lisännyt ulko puolisuuden kokemuksia. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Yksin maailmassa, jossa haastateltiin yksinäisyystutkija Niina Junttilaa. Yksinäisyyttä kokevat ovat tutkimuksissa kuvailleet olotilaansa esimerkiksi ahdistavaksi vankilassa elämiseksi tai kylmääväksi ulkopuolisuudeksi – kuin katsoisi kadulta ikkunan läpi kahvilaan, jossa muut istuvat lämpimässä ja puhuvat keskenään. Yksinäisyys aiheuttaa masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja muitakin terveysongelmia. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Outi Pikkuoksan kirjan Mielijoogaa – Irti huolista, alakulosta ja kielteisistä ajatuksista (Atena 2022). Kysymys ilahduttaa yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian professori Niina Junttilaa. Sen sijaan adhd:sta on kirjoitettu jo paljon, eikä siitä kertova juttu kiinnostanut tällä kertaa niin paljon. Koskettava ongelma Yksinäisyys koskettaa monia suomalaisia ja aiheuttaa paljon sosiaalisia ongelmia. Mitä enemmän vaikeista asioista puhutaan, sitä helpompaa on myös hakea ongelmiin apua, hän sanoo. Vaikka ne ehkä helpottavat ajan kuluessa, pitkään jatkunutta yksinäisyyttä kokee joka kymmenes meistä normaalioloissakin. Aivoissamme yksinäisyyden kokemus aktivoi saman alueen kuin tuntiessamme fyysistä kipua. Jotkut pelkäsivät, että kun asiasta puhutaan, itsemurhien määrä kasvaa, mutta kävikin toisinpäin. Se ehkä arpeutuu mutta jättää pelon siitä, että haava repeytyy auki, jos uskaltautuu luottamaan johonkuhun eikä tämä olekaan luottamuksen arvoinen, Junttila sanoo. Rohkeita valintoja Lehden paras juttu oli positiivisesta elämänmuutoksesta kertova Lappiin muutto toi lisää yhteistä aikaa. Onnea voittajalle! L U K I J O I LT A – Kun itsemurhaluvut olivat Suomessa huipussaan, niiden vähentämiseksi alettiin kampanjoida ja käydä keskustelua eri yhteisöissä. Palkinnon arvo on 30 euroa. T E KST I Helinä Kujala KU VA Shutterstock M I E L I & T I E T O YKSIN MAAILMASSA – mistä ulkopuolisuuden kokemus kumpuaa. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Tämä numero oli muutenkin kokonaisuudessaan tosi kiinnostava! Liian tuttua Varsinkin korona-aikana yksinäisyys on ollut monelle ajankohtainen aihe. Aiheen esille tuominen tällä tavoin on todella tärkeää. 36 37 TUNNE & MIELI 1/2022 TUNNE & MIELI 1/2022 Fiksusti yksinäisyydestä Jutussa tuotiin yksinäisyyden vaikutusta monipuolisesti esille: kuinka se ilmenee jopa aivoissa ja miten syvällä yksinäisyyden "haava" voi piillä. Haava syvällä itsessä On kahdenlaista yksinäisyyttä, sosiaalista ja emotionaalista. Hän toivoo, että niin kävisi. Jutun kirjoitti Helinä Kujala. Silloin ihminen kokee ulkopuolisuutta huolimatta siitä, kuinka laaja hänen sosiaalinen piirinsä on. Pitäisikö siis sen torjunnasta tulla seuraava hyvinvointitrendin aihe unen, liikunnan ja ravinnon rinnalle
Joudumme tavallaan uudelleen opettelemaan sitä, miten toisten lähellä ja vuorovaikutuksessa ollaan. Salli itsellesi haparointi ja sosiaalisten tilanteiden harjoittelu. Mielenterveyden keskusliiton asiantuntija Päivi Tonteri kertoo, mistä sosiaalisten tilanteiden pelossa on kyse ja mitä asialle voi tehdä. Olen alkanut jännittää sosiaalisia tilanteita enemmän kuin ennen koronaa. Mietin paljon etukäteen, millaista missäkin tulee olemaan, mistä jutellaan ja mihin aikaan voi lähteä kotiin. Keksin helposti syitä olla lähtemättä tapaamaan ihmisiä, varsinkin jos on kyse isosta tilaisuudesta. Kysyjää askarruttaa ihmisten seurassa jännittäminen. KU VA : SH U TT ER ST O C K TEKSTI Meri Nykänen 52 TUNNE & MIELI 2/2022. ”Mistä apua sosiaalisten tilanteiden pelkoon?” UUSI JUTTU SARJA! O n todella ymmärrettävää ja jopa normaali reaktio, että koronan aiheuttaman pitkän eristäytymisen jälkeen ihmisten ilmoille lähteminen jännittää entistä enemmän. Yleensä on kuitenkin ihan kivaa, kun saan lähdettyä. M I T Ä M I E L E S S Ä . Tunnen myös väsyväni isoissa porukoissa enemmän kuin aiemmin enkä osaa oikein vapautua
Tällaiset altistusharjoitukset toimivat usein tehokkaasti. OLE ITSEÄSI KOHTAAN myötätuntoinen ja kärsivällinen, jos tulee takapakkeja tai jännitys ei tahdo hellittää. Huomio aisteihin Huomion suuntaaminen eri aisteihin helpottaa oloa, kun jännitys uhkaa kaapata vallan. Yritä hengittää niin, että vatsa nousee ja laskee hengityksen tahdissa. Sosiaalisen tilanteen aiheuttama epämiellyttävä olo on vaaraton, vaikka siihen voi liittyä fyysisiä oireita, kuten hengenahdistusta ja sydämentykytystä. Kun kohtaa pelottavia tilanteita vähitellen, saa myös onnistumisen kokemuksia, jotka kannustavat eteenpäin. Sosiaalinen jännitys voi ikävien tuntemusten ohella aiheuttaa muitakin haittoja, joista saattaa tulla itse tunnetta suurempi ongelma. Elämäntilanteet vaihtelevat, ja niin vaihtelee tunteiden voimakkuuskin. Kun kuvittelet itsesi ihmisten seurassa, koetko, ettei sinulla ole mitään sanottavaa. Pelkäätkö mahdollisia kehollisia reaktioita, kuten punastumista tai vapinaa. VOIT ALOITTAA TUNNISTAMALLA sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä ikäviä ajatuksia ja mielikuvia. Kirjoita otsikkokenttään ”Mitä mielessä”. Sosiaalisten tilanteiden pelkoon vaikuttavat elämäntilanne, aiemmat kokemukset sosiaalista suhteista, perintötekijät tai vanhemmilta ja muilta läheisiltä opitut mallit. Sosiaalisten tilanteiden Mitä enemmän uskallat sosiaalisissa tilanteissa tutustua jännitykseesi, sitä enemmän tulee rohkeutta kohdata se. välttelyä voi purkaa asteittain kohtaamalla pelkoa herättäviä tilanteita. Ihmisten ilmoilla olemista voi harjoitella pienin askelin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Voit laittaa kädet vatsalle aistimaan liikettä. Samalla voi muistella, mikä auttoi aiemmin kestämään sosiaalisia tilanteita tai jopa nauttimaan ihmisten kohtaamisesta. Hengitä ulos rauhallisesti ja anna sisäänhengityksen mennä omalla painollaan. Voisitko mennä sinne ystävän kanssa. Hengitä nenän kautta sisään ja ulos. Alatko toistuvasti kartella ihmisiä, paikkoja ja tilanteita. Pidä pieni tauko uloshengityksen jälkeen ennen seuraavaa sisäänhengitystä. Mitä tunteita ja ajatuksia herää. Kun harjoittelee olemaan jännityksen kanssa, voi pikkuhiljaa alkaa luottaa siihen, ettei tunne ole vaarallinen ja pysyvä, ja tunteesta huolimatta pystyy toimimaan. H a r j o i t t e l e n ä i t ä Rauhoittava hengitys Palleahengitys on nopea keino rauhoittumiseen. Ne ovat ohimeneviä oireita, joita voi lievittää erilaisin harjoituksin. Miltä jännitys tuntuu kehossa. Etsi ympäristöstä erilaisia värejä tai muotoja. Sosiaalisen tilanteen väliin jättäminen voi joskus olla myös omaa hyvinvointia tukeva tietoinen valinta. Kannattaa myös muistaa, että pelko on alun perin rakentunut ihmisen suojakeinoksi. Tunteen tarkoitus on hyvä, mutta se voi myös olla kohtuuttoman voimakas ja haitata elämää. Mikä sitä pahentaa, mikä lievittää. Ahdistus kuin usvainen suo -verkkokurssi, www.mtkl.fi/tapahtumakalenteri (Hae: Ahdistus kuin usvainen suo) Haluatko kysyä sinua askarruttavasta mielen hyvinvointiin liittyvästä asiasta. Tällainen välttely antaa usein hetkellisen helpotuksen tunteen, mutta pitkällä aikavälillä elämä kapeutuu, kynnys lähteä kasvaa ja pelko vain lisääntyy. . Osa sosiaalisesta jännittämisestä on pelon pelkoa. Pohditko etukäteen sitä, miten sosiaalinen tilanne väsyttää sinua. Jännityksen kanssa olemista ja sen lievittämistä saa harjoitella yhä uudelleen. Haista ilmassa olevia hajuja tai rannettasi. Pane suuhusi pastilli, ja maista sen maku. 53 TUNNE & MIELI 2/2022. Tunne kehon kohdat, jotka koskettavat jotain pintaa. Todellinen ihmisten kohtaaminen voi kuitenkin olla jotain aivan muuta. Ajatus rientää usein tulevaisuuteen ja ennustaa pahaa. Lue lisää! Jan-Henry Stenberg ym.: Irti sosiaalisesta jännittämisestä (Duodecim). Ajatukseen voi saada etäisyyttä vaikkapa sanomalla itselleen: Minulla on tällainen ajatus, että… Ajatus on vain ajatus, ei tosiasia. Kuule erilaisia ääniä ja yritä kuunnella yhtä ääntä kerrallaan. Voisitko aloittaa jostain lyhyestä kohtaamisesta. Pelon ja välttelyn noidankehä olisi hyvä katkaista lempeästi mutta päättäväisesti. On tärkeää myös löytää vastapainoa sosiaalisille tilanteille ja huolehtia rauhoittumisen sekä levon tarpeesta
Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. ” ” AJOITTAA SÄVEL PUROISTA MENETELM I Ä RÄME NEVA PAPAS KOULUSSA TAITAA RANSKALAINEN NIINISTÖN KAIMAT MAHTAILUT b-N KERA LAITE -KOTKA MUSIIKKIA SEURASI KEKKOSTA MESTARI NYTKIN MM KIMMO NÄKYY PERÄSSÄ NAINEN MYI MATKOJA MUKAVIA GUNDE AIRISTO LUULO SOMEJUTTU JUHLAT MOTATA NAPANTERI TYTTÖ POHJALLA ELÄVÄ ” ” ” ” 5 LÄÄKÄRI OIREITA VIHTA -ASU -MONIKA EIVÄT EDESSÄ EKBLAD TALOISSA SELITTÄV I Ä NUPPU PAINUMIA 1 2 3 4 5 6 7 9 8 10 10 9 8 6 7 5 4 3 2 1 , PULA x :: :: MAHTUA PITKÄRIPAINEN RISTIKKO Palkinto ristikko! Voita 20 € 56 TUNNE & MIELI 2/2022. -PELI VARMAT OLLENKAAN SAULIN ISÄ PARAISILLA SATAMA RIKE LUKKOMERKKI EKSTRAT ENNEN KAUPAN KISAPAIKKA KARTALLA INGRIDIN ROOLI ris tik ko tu uli .. SATAKUNNASTA KOSKAAN IHAILTUJA 1.1. P U U H A A A I V O I L L E ww w.r istik ko tuu li.fi 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + . Muista kertoa nimesi, osoitteesi ja tilinumerosi (IBAN). Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 20 euron rahapalkinto. SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 15.5. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi tai postikortilla osoitteeseen Tunne & Mieli, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki
Ristikko ja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty KOURA Maskiaski + käsidesi. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Easy Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 1 3 7 2 4 8 6 9 2 5 3 7 6 8 9 1 4 4 7 8 1 6 9 2 5 3 7 1 4 3 5 9 6 2 8 2 6 9 3 8 5 7 1 4 8 6 9 2 1 4 3 7 5 3 4 6 8 1 2 9 7 5 5 7 2 8 9 3 4 6 1 1 8 2 5 9 7 4 3 6 9 4 1 5 2 6 8 3 7 9 5 7 6 4 3 1 2 8 3 8 6 4 7 1 5 9 2 6 9 4 2 3 1 5 8 7 6 2 8 1 3 5 7 4 9 7 3 1 9 5 8 6 4 2 1 3 5 9 4 7 2 8 6 8 2 5 4 7 6 3 9 1 4 9 7 6 8 2 1 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 2 8 1 4 9 5 7 6 3 7 5 6 4 8 2 9 3 1 4 9 7 3 6 8 5 2 1 9 1 3 5 7 6 4 2 8 5 3 6 7 2 1 8 9 4 4 8 2 1 3 9 6 5 7 3 6 2 1 5 7 9 4 8 1 4 7 8 6 5 2 9 3 7 5 9 2 8 4 1 3 6 2 3 5 9 1 4 8 7 6 8 1 4 6 3 9 2 7 5 8 6 9 3 2 7 1 4 5 9 7 3 8 1 6 4 5 2 6 9 1 7 4 3 5 8 2 6 4 8 5 7 2 3 1 9 5 7 8 2 9 1 3 6 4 1 2 5 9 4 3 6 8 7 3 2 4 6 5 8 7 1 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 4 1 5 9 8 7 2 6 3 2 4 9 5 8 7 6 1 2 9 5 3 6 7 1 4 8 9 1 8 7 6 3 4 2 5 6 7 8 4 1 2 3 9 5 7 6 5 1 2 4 9 8 3 1 5 7 2 8 4 9 6 3 6 5 7 3 8 9 2 1 4 8 6 2 9 3 5 4 1 7 2 4 3 5 1 6 8 7 9 9 3 4 6 7 1 5 8 2 1 8 9 2 4 7 3 5 6 7 1 9 8 5 6 2 3 4 4 7 6 8 9 5 1 3 2 5 2 6 1 4 3 8 7 9 5 3 2 4 7 1 6 9 8 4 8 3 7 2 9 6 5 1 8 9 1 6 3 2 5 4 7 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 6 4 2 5 1 8 9 7 8 4 2 1 6 7 3 5 9 1 7 5 9 4 8 2 6 3 5 1 6 9 3 4 2 7 8 9 8 2 6 7 3 4 5 1 3 9 7 5 8 2 1 4 6 6 5 1 8 3 4 9 7 2 7 3 9 4 2 6 5 8 1 7 4 3 1 9 2 6 8 5 6 8 1 7 5 3 4 9 2 8 2 9 7 6 5 1 3 4 4 2 5 8 1 9 7 6 3 5 1 8 3 2 9 7 4 6 2 5 3 6 4 8 9 1 7 4 9 7 5 1 6 3 2 8 1 7 8 3 9 5 6 2 4 2 3 6 4 8 7 5 1 9 9 6 4 2 7 1 8 3 5 Medium Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 4 6 5 3 1 2 7 1 2 6 7 3 4 8 5 9 3 7 2 9 1 4 5 6 8 3 9 5 6 2 8 7 4 1 6 5 1 2 8 7 3 4 9 4 7 8 9 5 1 2 6 3 7 3 9 4 2 1 8 5 6 9 4 7 1 8 6 5 3 2 2 4 5 7 6 8 9 1 3 8 6 3 2 4 5 9 1 7 1 6 8 3 9 5 4 7 2 2 5 1 3 7 9 6 8 4 8 2 3 5 4 6 7 9 1 5 8 9 4 1 7 3 2 6 5 9 7 1 3 2 6 8 4 7 3 4 5 6 2 1 9 8 4 1 6 8 7 9 2 3 5 6 1 2 8 9 3 4 7 5 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 9 1 8 2 7 3 5 4 9 7 2 3 6 8 5 1 4 7 8 5 1 4 3 2 9 6 8 3 6 5 4 1 7 9 2 2 3 4 6 9 5 8 1 7 1 4 5 9 2 7 3 8 6 5 2 9 4 8 6 7 3 1 3 9 1 6 5 4 2 7 8 1 7 8 5 3 2 6 4 9 2 8 7 1 3 9 6 4 5 4 6 3 9 7 1 5 2 8 5 6 4 7 8 2 9 3 1 8 1 2 7 5 4 9 6 3 7 5 8 2 1 3 4 6 9 9 5 6 3 1 8 4 7 2 6 1 3 4 9 5 8 2 7 3 4 7 2 6 9 1 8 5 4 2 9 8 7 6 1 5 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 8 5 3 9 6 4 2 1 7 6 2 9 7 4 8 1 3 5 9 6 2 3 1 7 8 5 4 8 4 5 1 3 2 7 9 6 4 7 1 8 5 2 6 3 9 7 1 3 5 6 9 8 4 2 1 2 4 5 7 8 9 6 3 9 8 6 4 2 7 3 5 1 6 8 9 4 2 3 5 7 1 4 7 1 6 5 3 2 8 9 7 3 5 1 9 6 4 8 2 5 3 2 9 8 1 4 6 7 5 1 6 7 4 9 3 2 8 2 5 4 8 7 6 9 1 3 3 9 7 2 8 5 1 4 6 3 9 8 2 1 5 6 7 4 2 4 8 6 3 1 7 9 5 1 6 7 3 9 4 5 2 8 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 8 6 1 3 5 4 9 7 2 4 5 6 1 9 2 7 8 3 2 9 3 7 1 6 5 8 4 3 7 9 5 8 4 6 2 1 5 4 7 8 9 2 3 1 6 1 2 8 7 3 6 5 9 4 3 8 9 5 4 7 2 6 1 9 4 5 2 6 1 8 3 7 1 5 4 6 2 3 7 9 8 2 6 3 8 4 7 9 1 5 6 7 2 9 8 1 4 5 3 8 1 7 3 5 9 2 4 6 7 2 8 4 6 9 1 3 5 5 3 4 9 7 8 1 6 2 9 1 5 2 3 8 6 4 7 6 8 1 4 2 5 3 7 9 4 3 6 1 7 5 8 2 9 7 9 2 6 1 3 4 5 8 Hard Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 4 8 6 5 2 3 1 9 7 6 1 5 7 9 4 3 8 2 3 1 7 9 4 6 2 5 8 8 3 2 1 5 6 7 9 4 9 2 5 1 8 7 3 6 4 7 4 9 8 3 2 1 6 5 5 6 3 4 1 2 8 7 9 1 8 6 5 4 3 2 7 9 1 9 4 6 7 8 5 2 3 5 2 7 9 1 8 4 3 6 8 7 2 3 5 9 6 4 1 3 9 4 6 2 7 5 1 8 7 3 8 2 6 4 9 1 5 4 5 8 3 6 1 9 2 7 2 4 1 8 9 5 7 3 6 9 7 3 2 8 5 6 4 1 6 5 9 7 3 1 4 8 2 2 6 1 4 7 9 8 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 7 2 8 5 1 9 3 6 4 9 2 8 5 6 4 7 3 1 5 9 4 6 3 8 7 2 1 7 1 4 3 2 9 8 6 5 3 1 6 7 4 2 9 5 8 3 6 5 7 8 1 2 4 9 4 8 3 2 5 1 6 9 7 2 7 9 1 4 5 3 8 6 2 7 9 8 6 3 4 1 5 8 3 1 6 7 2 5 9 4 1 6 5 4 9 7 8 3 2 4 5 6 9 3 8 1 2 7 9 4 7 3 2 5 1 8 6 6 4 3 8 5 7 9 1 2 8 5 1 9 7 6 2 4 3 1 8 7 2 9 6 4 5 3 6 3 2 1 8 4 5 7 9 5 9 2 4 1 3 6 7 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 9 7 5 8 6 4 2 1 3 6 9 7 8 3 2 4 1 5 3 2 6 5 1 7 9 8 4 8 1 3 4 6 5 9 2 7 1 8 4 2 9 3 7 6 5 5 4 2 7 1 9 8 6 3 2 3 8 6 7 9 5 4 1 9 6 5 2 8 1 7 3 4 5 4 9 1 8 2 3 7 6 4 2 1 5 7 3 6 9 8 6 1 7 4 3 5 8 2 9 7 3 8 9 4 6 1 5 2 7 6 3 9 4 8 1 5 2 1 5 4 6 2 8 3 7 9 8 5 1 3 2 6 4 9 7 3 8 9 1 5 7 2 4 6 4 9 2 7 5 1 6 3 8 2 7 6 3 9 4 5 8 1 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 5 3 9 2 6 4 1 8 1 3 9 2 7 5 6 8 4 9 1 2 8 7 4 6 3 5 2 7 6 8 4 9 3 1 5 4 6 8 1 3 5 9 2 7 5 8 4 1 6 3 9 7 2 6 8 5 3 4 2 1 7 9 6 1 8 5 3 7 4 2 9 3 7 4 6 9 1 5 8 2 9 2 3 4 1 6 7 5 8 1 2 9 7 5 8 3 6 4 7 4 5 9 2 8 1 6 3 5 4 7 2 6 3 8 9 1 8 9 7 6 5 4 2 3 1 8 9 6 5 1 7 2 4 3 3 5 2 7 9 1 8 4 6 2 3 1 4 8 9 7 5 6 4 6 1 3 8 2 5 9 7 SANATEHTÄVÄ RISTIKKO (1/2022) SUDOKU KRYPTO (1/2022) T A T A R K A A S O A L I S E U U T O S F A L U N O T A V A T I K A T L O R I T I U U A R I N A T O T I T I N P S A V I O T K A T I S K A T M O N I S T E E S I T E H U K A T A M L L I R Y T I K I S K O V A O N T O T A S T U N T A A O L O K A K U U A T L A S O L K A A T U M T A M I L I K L A A V A N A S U A L I N S A A T A V A E T U N I M I A T K A L J U L A I D A T O O S A M Ä S Ä N U H A T S P A L O L E T K U I A S A P A A S K A A A T E L I A T E R I A E S S U U K I T T O T T V E T S U U K K O U N I A S U N I L I S A O T L O H R L K A D P U 57 TUNNE & MIELI 2/2022. T E H T Ä V I E N R A T K A I S U T T A T A R K A A S O A L I S E U U T O S F A L U N O T A V A T I K A T L O R I T I U U A R I N A T O T I T I N P S A V I O T K A T I S K A T M O N I S T E E S I T E H U K A T A M L L I R Y T I K I S K O V A O N T O T A S T U N T A A O L O K A K U U A T L A S O L K A A T U M T A M I L I K L A A V A N A S U A L I N S A A T A V A E T U N I M I A T K A L J U L A I D A T O O S A M Ä S Ä N U H A T S P A L O L E T K U I A S A P A A S K A A A T E L I A T E R I A E S S U U K I T T O T T V E T S U U K K O U N I A S U N I L I S A O T L O H R L K A D P U L U P A A V A O A G T S Ä I G R E U I D P K A I T E E T V K L Ä H S M N I Y J N R Ö J Z P Y S Ä H D Y S M Z F B C U H O T A I A A L T O A I N O R Ä S T I E I L I N E N A A M O S A T U T T U I K S H I L L O T Ö T O S C A D E S I U M A I N E B A M M O C C A L S L A M M I B O F O R I H E I L I M U E A G A G A A T A A K S E P I Z Z A A A S K E L Y S O E A L T I S E A I N U T P E R O N E E I L A T S O P M I S S I T L A I P I O T G E R E I S E L O T E N L N I V A T Ä E T T O N E N I K A M A U U H I U O T I T O Ä A R I N I N F O S S J O K E R I T Y Ö T M U O V I A I A T R O T E L I T N M E R H L M H P F A T R M T S T H Y L E A A U U A A M A U Ä Y Y E E Y Ä I U I I R T R I N N N Y N L R J T S K J M S G T N K T Ä T K K A O S O T Y K T T I A U T S I T I T Ä A VAIKEUSASTE ??. VAIKEUSASTE ??. VAIKEUSASTE ??
Sain vastata, että olen, ja Täällä Pohjantähden alla -trilogian ainakin 30 kertaa. Kaipaan arkeeni tällaisia irtiottoja. Ajan kesäautolla heti, kun tiet kuivuvat, huhtikuusta syyskuuhun. Yritän pysyä kohtuudessa ja juoda päivässä enintään kuudesta kahdeksaan mukillista. Kuskii kiihtyy ennen autoa. Sieltä löytyy joka kerta jokin uusi sana tai sanonta. Autossa on keinonahkapenkit eikä ilmastointia, ja sillä ajetaan rauhassa. Valon lisääntyminen tuntuu mieluisalta ja vaikuttaa valtavasti mielialaan. Lukeminen Lapseni kysyi vähän aikaa sitten ihmetellen, olenko lukenut kaikki hyllyssäni olevat kirjat. Aina ei tarvitse hifistellä. Tärkeintä autossa on tunnelma. Kevät Olen odottanut kevään tuloa erityisesti tänä vuonna, kun etelässäkin on ollut kunnon talvi. V O I M A A A R K E E N KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K 58 TUNNE & MIELI 2/2022. Viihdyn pianon ääressä ja kuuntelen musiikkia päivittäin. Kirjallisuudessa rakennetaan rinnakkaisia maailmoja, mikä on levottomina maailmanaikoina tervetullutta. TEKSTI Meri Nykänen KUVA Joonas Kainulainen Musiikki Musiikki tuo voimaa. Tällä hetkellä viehättävät erilaiset pianokonsertot, ja kuuntelen Chopinia, Tšaikovskia ja Sibeliusta. Myös rytmimusiikki ja yhdessä soittaminen tuovat energiaa. Ajaminen on aikamatka, jolla tulevat mieleen lapsuuden kauniit kuvat ja huoleton elämä. Laulaja ja muusikko Kyösti Mäkimattilan Varjokuvia-yhtye täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Kaapistani löytyy papuja ja hyllyltä käsipelin toimiva mylly, mutta esimerkiksi ulkoillessa kelpaa hyvin murukahvikin. Kahvi Kahvi on vahvassa roolissa elämässäni, sillä en käytä muita päihteitä. Sen jälkeen ei haittaa yhtään, että lumet sulavat – olen saanut kolata tarpeeksi. Bändi pääsee kevään ja kesän aikana pitkän odotuksen jälkeen lavoille. Kesäauto Vuoden 1966 Volvo Amazon on silmäteräni. Laulut alkavat soida duurissa. Koronan aikana muusikkokollegoiden tsemppaaminen on ollut tärkeää – olemme pitäneet huolta toisistamme
Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi E N S I N U M E R O S S A LIIKETTÄ & LEMPEYTTÄ LOMAAN tunnejamieli.fi @tunnejamieli Kesän lehdessä kevennetään vuoden aikana kertynyttä kuormaa. Olisiko kesällä aika miettiä suhde uusiksi, jos siitä on tullut liian tiivis?. Pulahda veteen, sulata jumit ja päästä irti vanhasta. K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 3.6. Mieli kaipaa varsinkin koskemattoman erämaan rauhaa. Luonto kuin hyvä ystävä Eräopas Minna Jakosuolle luonto tarjoaa turvapaikan, jossa hän saa olla täysin oma itsensä. Rennoksi kehon avulla Lähde lomalla lempeästi liikkeelle ja rentouta kehollisin keinoin myös mielesi. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Aikaa ilman laitteita Älylaite on hyödyllinen kaveri, mutta ei kai sentään paras ystävä
Osoitetietoja käytetään vain lehden lähettämiseen.. Tekstiä muokkaan sitten kuvan mukaan. Sivulla 29 voisi olla samaa sarjaa oleva imagomainos, koska tulosten lukeminen voi houkutella tilaamaan lehden. TAKAKANSI + SIVU 29 PYSTY Oma imagomainos Mietin, voisiko olla sama kuva kuin viimeksi takakannessa. Toki jos löytyy jokin yhtä herkullinen symbolinen kuva, joka kuvaa parempaa/kevyempää mieltä ja sopii uuteen helmikuiseen kanteen, niin voi testailla. Kerro tiedot sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@tunnejamieli.fi . Sama asettelu verkko-osoitteessa ja logossa kuin viimeksi takakannessa, toimi mielestäni hyvin. Ehdotuksia mainoksen pääotsikkoon: Kohti kevyempää mieltä! Kevyempää oloa keholle ja mielelle! FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Katso kevään tarjoushinta ja tilaa: tunnejamieli.fi › tilaa lehti Anna lahjaksi kevyempää mieltä! Ilahduta itseäsi, läheistäsi tai työkavereitasi hyvän mielen paketilla. Etu tilaajalle! Oletko jo tilaaja. Ei kuitenkaan ole pelkästään jouluinen, vaikka siinä onkin paketti. Ilmapallo on aika kiva idea. Jos haluat ilahduttaa läheistäsi yhdellä näytenumerolla, kerro meille tilaajanumerosi ja osoite, johon haluat lehden lähettää