IRINA BJÖRKLUND ”Luonto antaa voimaa, terveyttä ja perspektiiviä elämääni” Pienet tulot voivat aiheuttaa häpeää Tavallisia keskittymis ongelmia vai adhd. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA. Alakulo ei tarkoita aina masennusta 2 / 2 2 4 IRTI RIIPPUVUUDESTA ”Sain veljeni takaisin, kun hän vihdoin raitistui HOIVAA MIELELLE EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS Tiialla oli viisi erilaista minätilaa TERVETULOA! Miksi emme uskalla enää poiketa kylään
Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TILAA JA OSALLISTU ARVONTAAN! tunnejamieli.fi » tilaa uutiskirje. UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä
Mutta on myös olemassa tahoja ja hoitoja, jotka eivät perustuu minkäänlaiseen tutkittuun tietoon ja joihin saa upotettua pahimmillaan sekä rahat että terveyden. Tunnustan: olen tehnyt niin itsekin. MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi Meri Pääkirjoitus K uuntele viisi nopeaa mantraa masentuneelle! Näillä helpoilla harjoituksilla tulet taas onnelliseksi! Hyvää tarkoittavat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät neuvot ovat vallanneet somen ja verkon – ja tehneet meistä kaikista näiden alojen asiantuntijoita. Varmasti. Hyvinvointivinkkien viidakossa on hyvä pitää mielessä, että ainakaan journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat eivät voi kirjoittaa ja väittää mitä tahansa. Jalat kastuivat, kun rämmimme pusikkoon etsimään kuvauspaikkoja, mutta ilo luonnossa olemisesta lämmitti sydäntä. Irinan kuvaukset veivät ikimetsään, jossa sateen jälkeen vesiputoukset olivat upeimmillaan. Ja onhan se houkuttelevaa jaella omia niksejään, kun joku mainitsee mielensä murheista tai kroppansa kolotuksista. Nehän Hyvää tarkoittavia neuvoja ovat usein myös ristiriidassa keskenään: yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Ikävä kyllä niitä on enemmän ylängöllä kuin syvällä metsässä. 3 TUNNE & MIELI 2/2024. Antamillamme neuvoilla on useimmiten hyvät tarkoitusperät, ja niistä voi olla myös hyötyä. Kukapa ei haluaisi kertoa kaverille keinoa, josta on itse saanut apua. Yritimme epätoivoisesti löytää syötäviä kasveja ja ehdotin, että voisimme poimia nyt edes jotain. Irina nauroi ja vastasi, ettei ota vastuuta, jos joku tekee saman perässä ja saa myrkytyksen. Yrtit kukkivat Etelä-Ranskassa parhaillaan, ja esimerkiksi rosmariinissa on ihanat liilat kukat. Fiksua. Hyvää mieltä kevääseen! . Tai siteerata somevaikuttajaa, joka on juuri postannut aiheesta kiinnostavan videon. Tiedon on oltava totuudenmukaista ja faktat tarkistettava. Usein käykin niin, että parhaiten ja tutkitusti mielen hyvinvointia ylläpitävät neuvot saattavat kuulostaa vähän tylsiltä: Syö säännöllisesti, mene ajoissa nukkumaan, tapaa ihmisiä, pidä kiinni rutiineista. JEANNE IHANDER Valokuvaajalta Usein käykin niin, että parhaiten ja tutkitusti mielen hyvinvointia ylläpitävät neuvot saattavat kuulostaa vähän tylsiltä. Jos omat keinot eivät auta, hakeudu hoidon piiriin ja etsi vertaistukea. Mistä sitten erottaa tietotulvan keskeltä neuvot, joita kannattaa lähteä seuraamaan. Jos karismaattinen ja hyvinvoivalta näyttävä somevaikuttaja kertoo, kuinka kannattaa elää ja manifestoida, jotta terveys, menestys ja onni löytäisivät luoksemme, niin kannattaako häntä uskoa. Ei kovin. Siksi mekin haastattelemme lehteen oman alansa asiantuntijoita ja kysymme, mitä heidän kokemuksensa ja tutkimuksensa kertovat. Raflaavaa
20 24 /0 2 4 TUNNE & MIELI 2/2024. Hän haluaa kuulla lintujen laulua myös tulevaisuudessa. Kun Aki Saariaho vuosien juomisen jälkeen raitistui, Nelli Niemelä sai veljensä takaisin elämäänsä. Toipuminen alkoi minätilojen ja tunnelukkojen tunnistamisesta. Uusi luottamus. Kengät lensivät jalasta ensimmäisenä kesälomapäivänä ja vedettiin jalkaan vasta loman päätyttyä. Epävakaa persoonallisuushäiriö sai Tiia Hyvärisen mielen solmuun. Tässä numerossa Lapsuudessani seurasimme perheen kanssa vuodenaikojen tuomia muutoksia: milloin jäät lähtevät ja tulevat, ja milloin mikäkin lintu muuttaa. IRINA BJÖRKLUND 10 22 34 Osa luontoa. Näyttelijä Irina Björklund tekee valintoja, jotka eivä tuhoa luontoa. Mieli kuin lankavyyhti
Yhä useampi aikuinen hakeutuu tutkimuksiin, joissa selvitetään, onko hänellä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. 6 Mitä uutta. 22 Veli tuli takaisin Nelli Niemelä pystyy taas luottamaan raitistuneeseen veljeensä Aki Saariahoon. 33 Käydään kylässä Soili Pohjalaisen kolumni. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Hyvää tarkoittavia neuvoja. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 50 Voimaa arkeen Psykoterapeutti ja tietokirjailija Emilia Kujala saa iloa väreistä ja aidoista kohtaamisista. 44 Kysy asiantuntijalta Miten tottua pienentyneisiin tuloihin ja käsitellä aiheeseen liittyvää häpeää. ILMIÖ & TIETO 16 Älä säikähdä tummia pilviä Huonot hetket kuuluvat ihmisyyteen. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. KANSSAKULKIJAT 10 ”Ihminen on osa luontoa” Näyttelijä Irina Björklund on onnellinen, kun hän saa maata laiturilla ja kuunnella lokkien kiljuntaa. Kun alakuloisen olonsa oppii hyväksymään, arki voi olla synkistä päivistä huolimatta rikasta. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 7.6. 34 Vain yksi minä Tiia Hyvärinen alkoi toipua epävakaasta persoonallisuushäiriöstä, kun hän oppi tunnistamaan omia minätilojaan ja tunnelukkojaan. Mitään ei tarvitse enää salailla. HYVÄN MIELEN TEKOJA 37 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. Luonto on hänelle terapeuttinen paikka, josta on myös pidettävä huolta. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Jeanne Ihander Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 8 Kirjat Lukemista kevääseen. 28 Onko minullakin adhd. 42 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 2/2024. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Sekosiko sisäinen kellosi
Viime vuoden lopulla julkaistiin tutkimus, jossa selvitettiin vuodenajan yhteyttä mielenterveyssyistä johtuviin sairauspoissaoloihin. Tutkimuksessa myös havaittiin, että kaksisuuntaisen mielialahäiriöön liittyviä maniajaksoja esiintyy odotettua enemmän valoisaan aikaan maalisheinäkuussa, syksyllä taas vähemmän. Valon vähyys on todennäköisesti yksi selitys tälle, tutkimuksen tekoon osallistunut Partonen arvioi. Tunnin menetys vuorokaudesta pakottaa sisäisen kellomme kirimään kiinni aikataulua, jotta se pysyisi samassa tahdissa ulkoisen kellon kanssa. Et ole yksin, sillä kellonsiirto häiritsee jossain määrin jokaisen nukkumista. HEITTIKÖ KESÄAIKAAN SIIRTYMINEN unirytmisi sekaisin. Aamuvirkuilla uni yleensä normalisoituu jo neljän viiden vuorokauden jälkeen. Iltavirkuilla unirytmin tasaantuminen voi viedä usean viikon, sillä heillä sisäinen vuorokausi on pidempi ja kirittävää on enemmän kuin muilla. KOONNU T MERI NYKÄNEN 6 TUNNE & MIELI 2/2024. Toimintatarmoa on runsaasti, mikä sitten muuttuu ahdistuneisuudeksi. Osa ihmisistä potee niin sanottua kaamosmasennusta pimeänä vuodenaikana. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla mieliala nousee silloin helposti ylikierroksille. Partonen kehottaa ensin selvittämään,, mikä oma unen tarve on. Yhä valoisammiksi muuttuvat illat tekevät tästä tavallistakin vaikeampaa. Mitä uutta. Kuinka pitkän unen tarvitset, jotta heräät virkistyneenä. Tulosten mukaan suomalaisilla on masennus-, ahdistuneisuusja unihäiriöihin liittyviä sairauspoissaoloja loppusyksyllä liki kaksi kertaa enemmän kuin kesällä. – Alkukeväästä päivä pitenee hyvin nopeasti ja pilvisyys väistyy. Myös osalle masennusta sairastavista kevät voi olla tavallista hankalampaa aikaa lisääntyvien unihäiriöiden vuoksi. Unen häiriintyminen ei tee hyvää mielialalle, mutta valoisuuden lisääntymisellä on myönteisiäkin vaikutuksia. – Sisäinen kello jätättää muutenkin muutaman minuutin joka vuorokaudessa. HELINÄ KUJALA Sekosiko sisäinen kellosi. Kevään kellonsiirrossa on kirittävä niiden minuuttien lisäksi kokonainen tunti. Se on iso aikahyppy, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Valoisuuden aiheuttamista univaikeuksista kärsivän kannattaa tehdä voitavansa nukkuakseen paremmin. Sisäistä kelloa tahdistaa valo, joka vaikuttaa silmien kautta muun muassa vireystilaa sääteleviin hermosoluihin aivoissamme. Nukahdatko tavallista myöhempään
Pimennä makuuhuone. Suuri osa ei kuulu kumpaankaan ääripäähän. Susani Mahadura: Burnout / Yle Areena Kehopsykoterapia Fiksusti uupumuksesta 47 % Luku Sanaselitys Luureissa KU VA : U N SP LA SH 3 x Rauhoitu ja rentoudu. Keväinen kävely jäättömillä poluilla ja kiinnostavaa kuunneltavaa luureissa. väestöstä on tutkimusten mukaan aamuihmisiä ja 12 % iltaihmisiä. Lähde: Työterveyslaitos Psykoterapian suuntaus, jossa ihminen nähdään kokonaisuutena – keho ja mieli ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Haastateltavina on tutkijoiden lisäksi Mahaduran läheisiä, kuten äiti, kumppani ja ystäviä. Jos liikuntaa harrastaa myöhään illalla, se todennäköisesti vaikeuttaa nukahtamista. Säännöllinen kuntoliikunta eli rasittava liikunta auttaa sisäisen kellon tahdistuksessa. Edellytyksenä on, että liikunta ajoittuu aamuun kello seitsemän ja kahdeksan välille. Hanki kunnon verhot, jotta valonsäteet eivät viivästytä nukahtamista illalla tai herätä aamulla liian aikaisin. Tekee hyvää mielelle! Toimittaja Susani Mahadura kertoo avoimesti ja koskettavasti tuoreessa podcastissaan, miten hän sairastui työuupumukseen ja miten toipuminen etenee. Kokeile hengitysharjoitusta, rauhoittavan musiikin kuuntelua, kevyttä iltakävelyä tai kirjan lukemista. 7 TUNNE & MIELI 2/2024. Liiku aamulla tai iltapäivällä. Työskentely tapahtuu puhumisen lisäksi kehollisin menetelmin. Pyri aktiivisesti pitämään stressaavat ajatukset loitolla viimeistään noin tuntia ennen nukkumaan menoa. Toinen otollinen aikaikkuna on kello 13–17. Kirjoita huoliajatukset ylös jo aiemmin, ja sovi itsesi kanssa, että palaat niihin vasta seuraavana päivänä. Unen saannin kannalta on myös parempi, jos ulkona olemisen ja auringosta nauttimisen ajoittaa päiväaikaan tai alkuiltaan. parempaa unta 1 2 3 Unen saannin kannalta on parempi, jos ulkoilun ja auringosta nauttimisen ajoittaa päiväaikaan tai alkuiltaan. Silmille asetettava kankainen unimaskikin voi ajaa saman asian
Tällaisina hetkinä on tärkeää, että vanhemmalla on mentalisoinnin taitoa. Lukeminen avartaa ymmärtämään nuoren mieltä, vaikka sellaista ei juuri nyt kasvaisikaan omassa perheessä. Satuimme vain hänen sisäisen myrskynsä tielle. Nämä kun ovat juuri niitä asioita, joiden ei haluaisi tulla nähdyiksi. Manninen on lastenpsykiatri sekä perheja paripsykoterapeutti ja Mattila psykologi sekä psykoterapeutti. Kirjassaan he kertovat, miksi nuoruus on niin tärkeä elämänvaihe – sekä nuorelle itselleen että läheisille aikuisille. Tai ehkä tulee huudettua perään jotain, jota katuu sekunnin kuluttua. Teinin käytös herättää aikuisessa helposti myös ristiriitaisia tunteita, kuten vihaa ja raivoa. Hän osaa tunnistaa ja säädellä tunnetiloja niin, että vuorovaikutus nuoren kanssa muuttuu paremmaksi. Kirjan perusajatuksena onkin mentalisaatioteoria eli kyky eläytyä toisen mieleen sekä ymmärtää omia tunteita ja reaktioita. Janna Mannisen ja Leea Mattilan kirjoittama Teinin mieli auttaa ymmärtämään, mitä murrosiässä tapahtuu. Ehkä nuorella on murheita kavereiden kanssa tai tuleva koeviikko stressaa. Mentalisaation avulla voi kuitenkin parantaa vuorovaikutusta ja ymmärrystä. Teini osaa iskeä vanhemman heikkoihin kohtiin, eikä se tunnu kivalta. Kirjoittajat kehottavat tempautumaan kasvun ihmeeseen ja nauttimaan elämästä uudessa vaiheessa olevan nuoren kanssa. Kirjoittajilla on itselläänkin kotona teinejä ja bonusteinejä, joten omaa kokemusta ja arjen esimerkkejä löytyy. Leea Mattila ja Janna Manninen: Teinin mieli – Opi ymmärtämään nuorta (Gummerus 2024) Kirjat KOONNU T MERI NYKÄNEN 8 TUNNE & MIELI 2/2024. Tämä ei tarkoita, ettei tunteita näytetä tai riidat loppuvat kokonaan. T ätä on kaivattu, fiksua opasta teinin vanhemmille! Pikkulapsivaiheeseen on tarjolla vinkkejä, keskustelupalstoja, kirjoja ja vertaistukea, mutta kun lapsesta tulee nuori, vanhempi jää helposti yksin murheidensa kanssa. Janna Manninen ja Leea Mattila KU VA : M A R EK SA B O G A L Mentalisaatio auttaa siis pitämään mielen mielessä. Hän ei luultavasti paiskannut ovea siksi, että halusi ärsyttää vanhempaansa. Kirja on fiksua luettavaa kaikille, joiden lähipiirissä on nuoria tai jotka ovat tekemisissä nuorten kanssa työnsä kautta. Kun teini huutaa ja paiskaa oven kiinni, sen voi kuitata murrosikään kuuluvana ja jättää teinin yksin suljetun oven taakse. Emme voi hallita kaikkea, mitä nuoren elämässä tapahtuu, mutta voimme auttaa häntä kasvamaan suuntaan, jossa vaikeiden asioiden kohtaaminen on mahdollista ilman pysyviä psyykkisiä vaurioita. Miten ymmärtää teiniä. Vaikka draamaa saattaa riittää, tässä kasvun voimassa on myös paljon mahdollisuuksia. Voimme oppia ymmärtämään toisiamme vain olemalla aidosti uteliaita, kuuntelevia ja avoimia – kiinnostuneita toisistamme. Muuten emme saa tietää, mitä toisen mielessä liikkuu. Henkinen selviytymiskyky eli resilienssi kasvaa. Entä mitä nuoren mielessä liikkuu. Mentalisoidessaan aikuinen pysähtyy tarkkailemaan, millaisia tunteita ja reaktioita mielessä syntyy, kun nuori sanoo ikävästi ja paiskaa oven perässään. Tällaisissa tilanteissa on kuitenkin hedelmällisintä yrittää mentalisoida, sillä sen avulla aikuinen voi tuoda riitojen keskelle ymmärrystä ja myötätuntoa. Nuoren aivoissa tapahtuu muutoksia, jotka saavat ymmälleen sekä hänet itsensä että lähipiirin aikuiset. Kun nuorelle on kaikista tärkeintä se, mitä kaverit ajattelevat, ei perheenjäsenillä ole niin väliä
9 TUNNE & MIELI 2/2024. Hiihtoliiton johto yritti tuhota ja vaientaa toimittajan kaikin keinoin, ja eläimistä, lähiluontoon liittyviä bongaustehtäviä, pohdittavia kysymyksiä ja kauniita mustavalkoisia luontopiirroksia, joita voi halutessaan itse värittää. Eläväinen tarinankerronta vie lukijan tunteita vihasta ällistykseen. Edessä on paras aika luonnon tutkailuun kävelyretkillä, parvekkeella, omassa pihassa tai mökillä. Jälkimmäisen uutisoinnin teki silloinen STT:n nuori toimittaja Johanna Aatsalo, joka kertoo nyt vuosikymmenten jälkeen, mitä uutisoinnin kulisseissa tapahtui. Missä vaiheessa elämää olet juuri nyt menossa. Psykoterapeutti kertoo, miten tiedostamaton lapsuuden trauma vaikuttaa ihmisen elämän eri osaalueisiin. HILJAISUUDEN ÄÄRELLÄ. Retriittiohjaaja ja toimittaja haastattelee kirjassaan ihmisiä, jotka kertovat, mitä hiljaisuus heille merkitsee. Kirjasta löytyy tietoa kasveista ja TÄMÄ KIRJA ON EHDOTONTA luettavaa kaikille, jotka muistavat Lahden vuoden 2001 dopingskandaalin ja sitä edeltävän STT:n uutisoinnin suomalaisen mieshiihtäjän dopingepäilystä. Mari Vainio: Antaudu hiljaisuudelle (Kirjapaja 2024) KEHITYKSELLINEN TRAUMA. Teos alkaa keväästä ja käy läpi kaikki neljä vuodenaikaa. Kirja johdattelee luonnon tarkkailun ohessa myös elämän syvimpien kysymysten ja tunteiden äärelle. Kirja on järisyttävää luettavaa, vaikka hiihto tai doping eivät kiinnostaisi aiheina. Mistä unelmoit ja mistä olet valmis luopumaan. Onko arkesi tasapainoista ja palauttavaa. Kirjoittaja kertoo oman tarinansa siitä, millaista hänen nuoruutensa oli mielenterveysongelmia kokevana ja varsinkin tytöille armottomaan päihdemaailmaan ajatuneena. Lukijat valitsivat kirjan Adlibriksen vuoden tietokirjaksi. Vuosien jälkeen kävi lopulta ilmi, että Aatsalo oli uutisointinsa kanssa oikeassa. Ehkä pysähtyminen ja uteliaisuus luontoa kohtaan innostavat samalla myös oman mielen tarkkailuun. Paljastus on tarinallinen tietokirja, jossa Aatsalo kirjoittaa tarkkoihin muistiinpanoihinsa perustuen, millaiseen ryöpytykseen hän joutui kirjoitettuaan suomalaisille pyhästä hiihdosta kielteisen uutisen. Johanna Aatsalo: Paljastus (WSOY 2024) Kirja johdattelee myös elämän syvimpien äärelle: Missä vaiheessa olet juuri nyt menossa. Lopulta Aatsalolta menivät pitkien ja raskaiden oikeustaistelujen seurauksena myös terveys sekä avioliitto. Maaretta Tukiainen: Kasvun vuosi (Tuuma 2024) kollegat käänsivät törkeästi selkänsä. On aivan uskomatonta, miten nuorta naistoimittajaa kohdeltiin. Mistä unelmoit ja mistä olet valmis luopumaan. Miten jokainen meistä voi rohkaistua löytämään oman hiljaisuutensa. Mikäli ympäristön ja ajatustensa kirjaamiseen kaipaa apua sekä inspiraatiota, niin sitä tarjoaa Maaretta Tukiaisen täytettävä havaintokirja Kasvun vuosi. Laura Juntunen: Tyttö joka en (Into 2024) Lue myös! Inspiraatiota luonnon tarkkailuun Tarina kulissien takaa PITKÄN JA JÄISEN pimeän kauden jälkeen tuntuu hyvältä, kun maa rahisee jalkojen alla ja ympärillä alkaa vihertää. Miltei kaikki suomalaiset huippuhiihtäjät kärysivät dopingista, ja osa hiihtopomoistakin tunnusti osallisuutensa. Juha Klaavu: Lapsuuden kehityksellinen trauma (Viisas elämä 2023) TYTÖN NÄKÖKULMA
– Metsässä laulan usein linnuille. Irina Björklund kuvattiin kotinsa lähellä olevassa metsässä Etelä-Ranskassa. Kanssakulkija IRINA BJÖRKLUND 10 TUNNE & MIELI 2/2024. En siis yritä kuulostaa samalta vaan juttelen niiden kanssa laulamalla
Meren äärellä, metsän keskellä tai vuoren huipulla voi tuntea oman pienuutensa, mikä antaa elämään vahvuutta ja perspektiiviä. ”Villiä luontoa pitää vaalia” Luonnossa liikkuminen saa Irina Björklundin mielen rauhoittumaan ja mielialan kohoamaan. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VAT JEANNE IHANDER 11 TUNNE & MIELI 2/2024. Se on yksi hyvä syy pitää huolta yhteisestä maapallostamme
Se synnytti kipinän viedä sanomaa eteenpäin omalla taiteella ja kannustaa ihmisiä pohtimaan omia valintojaan villin luonnon säilyttämiseksi. – Pandemian aikana tuli testattua omavaraisuutta ja lopputulos oli, että olemme tarvittaessa tarpeeksi omavaraisia. Björklund haluaa pitää lentämisen minimissä ja välttää turhaa matkustamista. – Olimme osa luontoa ja seurasimme yhdessä vuodenaikojen tuomia muutoksia: milloin jäät lähtevät ja tulevat, ja milloin mikäkin lintu muuttaa. Sovussa luonnon kanssa Rakkaus luontoon ja huoli luonnon monimuotoisuuden katoamisesta on saanut Irina Björklundin miettimään omia arjen valintoja tarkkaan. Kaupassa hän miettii jokaista pakettia valitessaan, missä tuote on valmistettu ja onko se ekologinen. Ideana on, että materiaaleja voi levittää eri kielillä ja eri-ikäisille ihmisille. – Olemme ajautuneet sellaiseen elämänmalliin, josta on vaikea vetäytyä pois. Luonnosta löytyy ihan älyttömästi ruokaa, kun osaa tunnistaa kasveja ja tietää, mitä poimii. – Mietin valintojani ihan koko ajan ja ärsytykseen asti! Mieleni taistelee etenkin sen kanssa, että välillä on pakko lentää, kun on perhe Ranskassa ja työkeikkoja muualla. Attenborough on legendaarinen brittiläinen luontodokumenttien tekijä ja luonnon puolestapuhuja. Avohakatut ”hautausmaat” ovat korvanneet rakkaat peikkometsät. Kirjan lukeminen herätti Björklundin tajuamaan, miten maapallo voi todellakin muuttua yhden ihmiselämän aikana ja villin luonnon osuus romahtaa. Olemme vain niin tottuneita siihen, että salaatti ja vihannekset ostetaan rahalla kaupasta. Irina Björklund esitti kysymyksen muutama vuosi sitten muusikkoystävälleen. Luonto on sielläkin läsnä, vaikka erilaisena kuin lapsuuden saaristomaisemissa. Maailmaa pelastamassa Pelastetaanko maailma yhdessä. Kirjassaan hän näyttää, millaista tuhoa ihminen on aiheuttanut luonnolle hänen omana elinaikanaan, ja pohtii, mitä ihmiskunnalle tapahtuu, jos jatkamme luonnon monimuotoisuuden tuhoamista samalla tavalla tulevaisuudessa. Luonto on ollut 51-vuotiaalle näyttelijälle ja muusikolle luonteva osa elämää lapsuudesta asti, jolloin hän vietti perheensä kanssa viikonloput ja kesät saaristossa. Suomessa hänen dokumenttejaan on näytetty Ylen Avara luonto -sarjassa. Sytykkeenä uudelle projektille oli David Attenboroughin kirja Yksi elämä, yksi planeetta, jonka Björklund oli juuri lukenut – ja vaikuttunut lukemastaan. Björklund keräsi ympärilleen ihmisiä eri puolilta maailmaa. Muusikkoystävä lähti mukaan pelastamaan maailmaa, ja niin lähti moni muukin. En tiedä, olisiko autolla tai junalla matkustaminen sen parempi vaihtoehto. Omalta maatilalta ja läheisestä luonnosta Björklund saa ruokapöytään itse kasvatettuja vihanneksia ja iltateehen yrttejä. Björklundille itselleen suurin huolenaihe on juuri villin luonnon katoaminen. Tutussa saaristopaikassa Björklund käy edelleen kesäisin, vaikka hänen elämänsä ja arkensa on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan Etelä-Ranskassa, missä hänellä on perheensä kanssa pieni maatila. Björklund kutsuu tätä elämäntyökseen. Björklundin mielestä ihminen on liian erkaantunut luonnosta: ei nähdä, että sieltä löytyy vaikka mitä antimia meille tuttujen mustikoiden ja kantarellien lisäksi, ja luontoa saatetaan jopa pelätä. Kotona ja pihassa on eläimiä, muun muassa kanoja. Kengät lensivät jalasta ensimmäisenä kesälomapäivänä ja vedettiin jalkaan vasta loman päätyttyä. Hän valitsee aina ympäristön kannalta parhaan ja mieluiten paikallisen vaihtoehdon. Konkreettisesti se näkyy hänelle lapsuuden ympäristön eli Itämeren saariston muuttumisena: Pienenä hän heräsi satojen lokkien kijuntaan, nyt niitä lentelee maisemassa harvakseltaan. Omassa pihapiirissä kuljeskelee eläimiä, ja läheltä löytyy vanhaa metsää. V illi luonto. Korona oli hiljentänyt kalenterin keikoista, ja Björklund mietti, mitä hän voisi tehdä vapautuneella ajalla. Syntyi Haikuja ihmiskunnalle (Haikus for Humanity) -projekti, joka sisältää runoutta, kirjan, valokuvia, musiikkia, videoita ja tarinoita ympäri maailmaa. Kesällä hän viettää pidemmän ajan Suomessa ja yrittää ajoittaa tapaamiset samalle reissulle. Siellä sai juosta rantakallioilla paljain jaloin, kahlata meressä ja kuunnella lokkien kiljuntaa. Se on Irina Björklundin vastaus kysymykseen, mikä häntä inspiroi ja mikä hänet tekee onnelliseksi. Emme toki voi palata kymmentä ”Ihmiselle tekee hyvää tuntea oma pienuutensa luonnon keskellä sen sijaan, että kävelisi kaupungissa ajatellen suuria itsestään.” 12 TUNNE & MIELI 2/2024. Kysymys kuului: miten ympäristö on muuttunut elinaikanasi omassa maassasi ja lähiluonnossasi
Luonto on Irina Björklundin henkiselle hyvinvoinnille kaikki kaikessa. 13 TUNNE & MIELI 2/2024. Kotieläinten ruokkimiseen ja hoitamiseen liittyvät rutiinit ovat hänelle tärkeitä ja kuljettavat päiviä eteenpäin. Kaupunki on niin kaukana omasta mielikuvastani siitä, mitä onni on. Taidetta omilla ehdoilla Näyttelijänä Irina Björklund on nähty monissa menestyselokuvissa, kuten Rukajärven tie ja Minä ja Morrison. – Tämä voi kuulostaa vähän hullulta, mutta laulan myös linnuille. – Käytän paljon luonnonyrttejä ennaltaehkäisevänä hoitona. – Ihmiselle tekee hyvää tuntea oma pienuutensa luonnon keskellä sen sijaan, että kävelisi kaupungissa ajatellen suuria itsestään. Siellä hän tutustui ensimmäistä kertaa elämässään vuoristoon ja siihen, miltä tuntuu istua oikein korkealla ja katsoa kaukaisuuteen. Hänellä on ollut rooleja myös Hollywood-elokuvissa ja tv-sarjoissa. – Se sujui hyvin sen aikaa, kun oli työrupeama päällä, mutta en pystyisi ikinä asumaan siellä pidempään. Terveyttä ja vahvuutta Entä jos luontoon ei jostain syystä pääsekään hetkeen. Ihminen on kuitenkin osa luontoa ja pärjännyt sen kanssa sovussa pitkään. Vuosituhannen alussa Björklund asui perheineen pitkään Los Angelesissa. En siis yritä kuulostaa samalta vaan juttelen niiden kanssa laulamalla. Olen opiskellut, millaisia lääkkeitä ranskalaisesta luonnosta löytyy, ja todennut ne toimiviksi, Irina Björklund sanoo. Björklund kertoo hyräilevänsä paljon eläinten kanssa ollessaan ja löytävänsä yhteyden melodian kautta. Vuorella tunsin samalla tavalla oman pienuuteni kuin meren äärellä tai suomalaisen ikimetsän keskellä. Sellainen kokemus Irina Björklundilta muistuu mieleen New Yorkista, jossa hän oli työkeikalla ”keskellä ympärivuorokautista valoshowta”. Se antaa perspektiiviä ja vahvuutta. Jo pelkkä ulos lähteminen ja kävelylenkki luonnossa saavat stressaantuneen mielen rauhoittumaan ja mielialan kohoamaan. Osa luontoa ovat myös eläimet ja suhde niihin, sekä pihasta löytyviin kotieläimiin että villin luonnon kulkijoihin. tuhatta vuotta taaksepäin, mutta jonkinlainen kultainen keskitie pitäisi löytyä
Turhaan lentoliikenteeseen ja suomalaisten metsien avohakkuisiin Björklund toivoisi päättäjiltä rohkeutta puuttua. Haluan viedä hyvää eteenpäin. Björklund sanoo, että iän myötä hänen suhtautumisensa näyttelijän työhön on muuttunut: nuorena hän haki vastauksia omaan itseensä, nyt hän haluaa vaikuttaa maailmaan. Ja kun joulukinkku tuodaan pöytään, kaikkien vatsat ovat jo täynnä alkuruokia. 14 TUNNE & MIELI 2/2024. Elämäntyö Haikuja ihmiskunnalle -projektin kanssa jatkuu. – Jokainen voi toki miettiä, mikä on omassa elämässä arkinen, toistuva asia, jonka voisi muuttaa ekologisemmaksi. Näin huollan mieltäni AAMU-UINTI Kun pääsee heti aamusta uimaan mereen tai ulkoaltaaseen, päivä lähtee käyntiin ja oikeaan suuntaan. – Ilotulitteiden pitäisi nimensä mukaan tuoda iloa, mutta oikeasti ne aiheuttavat kauheasti roskaa. Se voi olla yksinkertainen teko, kuten kahvimerkin tai pesuaineen vaihtaminen. Terapeuttinen ympäristö Haastattelu tehdään etäyhteyksin jo kevättä lupailevaan Etelä-Ranskaan. Villiä luontoa on vielä jäljellä. Se pitää hymyn naamallani. Teenkö tämän vain rahan takia, vai haluanko olla oikeasti mukana tässä. Björklund miettii tarkkaan, millaisiin töihin tarttuu. Kun Björklund itse kaipaa onnea ja turvaa, hänen ei tarvitse kauan miettiä, mistä se löytyy. Hyräily vie eteenpäin, vaikka en tee sitä mitenkään tietoisesti. – Jos hymyilet vastaantulijalle kadulla, se voi vaikuttaa toisen koko päivään. Ajatuksena on tarkastella sitä, miten luonto voi vuorostaan auttaa ihmistä terapeuttisena ympäristönä. – Pitää katsoa eteenpäin ja miettiä, mitä voimme tehdä yhdessä. Joskus hän sanoo kieltäytyvänsä riskilläkin, jos intuitio sanoo niin. – Kannan vastuuta siitä, mitä jaan kanssaihmisille. ITSEKSEEN HYRÄILY Jokaisella päivän rutiinillani on oma melodiansa. Kun antaa hyvää, se tulee takaisin – tämä on todistettu monet kerrat. Jatkuvaa kasvatusta suosimalla ihmisen mielenterveydellekin tärkeitä niin sanottuja terveysmetsiä olisi tarjolla jokaiselle. . Onko tämä sen arvoista, että haluan olla näin pitkään poissa kotoa. Björklund uskoo sekä työnteossa että arjessa hyvän jakamiseen. Viimeisimpänä hän on ollut mukana tv-sarjassa Rauhantekijä, jossa hän näyttelee rauhanneuvottelijaa. Heti kun jäät lähtevät, menen välittömästi mereen. Se tuo Björklundille uskoa siihen, että kaikkea ei ole menetetty. –Tiedetään, että luonnon monimuotoisuus kärsii, jos metsät nähdään vain rahatai hiilinielupankkina. Tärkeintä on kuitenkin se, että työ antaa hyvää fiilistä kaikille. Ihminen elää omaa elämäänsä maalla tai kaupungissa, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla ja suojella luontoa. – Joskus tulee jotain muuta, joskus ei. Siellä kuuluu myös lintujen lauluja, luonnon ääniä. – Makaan natisevalla laiturilla meren päällä, kuuntelen merta ja tuulta ja lokkien kiljuntaa. Osa sitä on ryhtyminen Mielenterveyden keskusliiton tämän vuoden kulttuurikummiksi. Freelancetaiteilija ei voi koskaan tietää, tuleeko tilalle kiinnostavia tarjouksia vai jääkö kalenteri tyhjäksi. Onneksi perheessä on useampi taiteilija, niin en kanna vastuuta taloudesta yksin. Yhteys särisee ja ruutu jää välillä jumiin, joten lopulta Irina Björklund vetää takin päälleen ja kiipeää kotinsa lähelle vähän korkeammalle paikalle parantaakseen kuuluvuutta. Rooli tuntui aiheensa takia erityisen tärkeältä. Valmistan teen omista yrteistäni: esimerkiksi timjamista, rosmariinista, oliivinlehdistä tai lehmuksesta. Koen, että toivoa on kyllä. ILTATEE Iltatee valmistaa rauhalliseen yöhön. Björklundin mielestä voisimme myös pohtia, millaisia tapoja ja traditioita pidämme yllä vain siksi, että ”niin on tehty aina”. Jos nämä traditiot toteutetaan luonnon tai kanssaihmisten kustannuksella, niin voisiko niiden tilalle keksiä jotain muuta. Rohkeutta muuttaa asioita Vaikka Irina Björklund on omissa työhön ja arkeen liittyvissä valinnoissaan tarkka, hän ei halua paasata, miten kenenkin tulisi elää. Traditioita voisi muuttaa sitä mukaa, kun maailmakin muuttuu
Asuu Etelä-Ranskassa puolisonsa, näyttelijä Peter Franzénin, ja poikansa kanssa. IRINA BJÖRKLUND Näyttelijä ja muusikko. 15 TUNNE & MIELI 2/2024. – Suomalaisilla on sisäänrakennettu kunnioitus luontoa ja kanssaihmistä kohtaan. Mielenterveyden keskusliiton tämän vuoden kulttuurikummi. Irina Björklundin mielestä Suomessa ja Ranskassa suhtaudutaan eri tavalla luontoon. Otamme huomioon yksityisyyden emmekä heitä roskia luontoon. Tulossa muun muassa podcast-sarja, jossa keskustellaan vaihtuvien kulttuurialan vieraiden kanssa taiteesta, luonnosta ja mielenterveydestä
16 TUNNE & MIELI 2/2024
Haasteena on, miten niihin suhtautuu. Älä säikähdä tummia pilviä Huonot hetket kuuluvat ihmisyyteen. Kun alakuloisen olonsa oppii hyväksymään, arki voi olla rikasta, vaikka siipi välillä viistäisikin maata. TEKSTI MARJA-TERTTU KORPPILA KU VI TUS MARIA VILJA 17 TUNNE & MIELI 2/2024
Psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtalan mielestä on hyvä asia, että mielenterveyden ongelmista puhutaan. Toisaalta some voi myös vahvistaa harhaa, että huono olotila johtuisi pelkästään vääränlaisesta ajattelusta. Somekulttuurissa on hänestä hyvää se, että sitä kautta löytyy myös puhetta vaikeuksista ja mahdollisuuksia vertaistukeen. Vai sittenkin masennus. Kohtala iloitsee siitä, että käytössämme on tutkimustietoa, jota voimme hyödyntää hyvinvoinnin parantamiseksi ja opettaa sekä itseämme että lapsiamme elämään huonojen päivien kanssa. Parhaimmillaan vaikeudet voivat viedä kohti itselle tärkeitä asioita, mutta sinne kiirehtimällä vaikea asia jää kohtaamatta ja työstämättä. Väliaikaista apeutta ei Kohtalan mukaan ole edes tarpeellista tarkastella sairas vai terve -linssin läpi. Alakuloa ei tarvitse pelätä. Usein alakulo liittyy myös elämänmuutoksiin, kuten eläkkeelle jäämiseen tai irtisanotuksi tulemiseen. Masennuksen tunnistaminen ja hoito ovat Kohtalalle tuttua. Hän on yhtenä kirjoittajana Masennuksen hoidon hyvät käytännöt -kirjassa (Kustannus Oy Duodecim, 2024). Kääntöpuolena hän näkee riskin, että myös tavalliseen elämään kuuluvat kurjat olot tulkitaan herkästi mielenterveyden häiriöiksi, kuten masennukseksi. 18 TUNNE & MIELI 2/2024. Se voi tuntua tosi ahdistavalta. Erilaiset elämäntapahtumat ja -tilanteet saattavat laskea mielialaa hetkellisesti. Se on ihan normaalia. Mikään ei tunnu luistavan, ja itkukin on herkässä. Alakulosta tai masennuksesta ei myöskään tarvitse väkisin löytää jotain hyvää tai opittavaa, Kohtala sanoo. . Pilvi saa olla pelkkä pilvi KENENKÄÄN ELÄMÄ ei ole pelkkää huippufiilistä ja superkivaa aamusta iltaan. Hankalaksi koetut ajatukset ja tunteet kuuluvat elämään. Siksi rajat eivät ole aina selkeitä. On normaalia, että huonosti nukutun yön jälkeen siipi laahaa maata. Alakulo on vallannut mielen. . Mielenterveysdiagnooseissa ei ole apuna veriarvoja. Emme voi täysin valikoida, mitä ajattelemme ja tunnemme, Aino Kohtala muistuttaa. Mielen hyvinvoinnin voi nähdä jatkumona, jolle kukin asettuu vaihtelevasti aina johonkin kohtaan. Se liittyy ihan vain siihen, että olemme ihmisiä. Tilanteesta voi olla hirmu tärkeää puhua vaikkapa läheisen kanssa, mutta alakulo ei vielä tarkoita, että siihen tarvitsisi tuhtia hoitoa. Pilvet saavat olla pelkkiä pilviä ilman hopeareunuksia. Mikä vika minussa on, kun en saakaan tätä oloa pois vain ajattelemalla positiivisesti. OIVALLUS 1 A skel tuntuu raskaalta kuin litimärkä villasukka. Lisäksi on pitkä liuta muita tyypillisiä alakulon aiheuttajia: hormonitoiminnan vaihteluja, riitaa läheisten kanssa, stressaavia tilanteita, pettymyksiä, huolta ja menetyksiä
Mitä jos antaisitkin ”tunnepallon” lillua vedenpinnalla. Jäämme myös helposti vellomaan ikävään asiaan ja jumiin kurjaan oloon. Minun ei tarvitse yrittää olla iloinen, mutta voin siitä huolimatta istua tässä sohvalla ja katsoa elokuvaa perheeni kanssa. Ja silloin niillä on myös mahdollisuus lipua pois. Jos taas jatkuva puuhaaminen on vain pyrkimys vältellä vaikean kokemuksen äärelle pysähtymistä, alakulo voi ajan myötä pahentua. Pallo pyrkii pintaan – niin myös vaikeat tunteet. Välillä se on kauempana, välillä lähempänä. Minun ei tarvitse tehdä asialle mitään, mutta tapahtunut harmittaa minua, ja se on ihan ok. Jos taas yrität kaikin keinoin kieltää, poistaa tai vältellä alakulon tunnetta, pidät siitä kaksin käsin kiinni. Töissä tuli tänään ikävä tilanne. Hyväksyminen on aktiivinen päätös mennä kohti vaikealta tuntuvaa asiaa. . Itse asia ei muutu välttämättä yhtään sen helpommaksi, mutta olotila on rennompi kuin jos odottaa hampaat irvessä tunteen ohi menemistä. Psykologisen joustavuuden taidot osoittautuivat tehokkaiksi. Itseltään onkin hyvä kysyä, mitä minulle merkityksellistä voisin tehdä tämän olotilani kanssa – vaikka tekeminen ei tuntuisikaan kivalta. Jos yrität pitää pallon visusti vedenpinnan alapuolella, et pysty keskittymään mihinkään muuhun ympärilläsi. Ikävän olotilan hyväksyminen on eri juttu kuin sen sietäminen. Ikävien tunteiden ja ajatusten avointa kohtaamista ja hyväksyntää voi harjoitella toteamalla niille vaikka näin: Näen sinut tässä, tervetuloa. Apeanakin voi viettää perheillan OIVALLUS 3 19 TUNNE & MIELI 2/2024. Kun et enää hiki hatussa yritä vältellä ja kontrolloida ikävää tunnetta, pystyt suuntaamaan voimavarasi ja huomiosi itsellesi tärkeisiin asioihin. Kun suhtautuu avoimesti ja hyväksyvästi ajatuksiin ja tunteisiin, niillä on tilaa olla. IKÄVÄT TUNTEET ovat kuin ilmalla täytetty rantapallo. En halua sinua tähän enkä pidä sinusta, mutta koska olet nyt siinä, en tappele vastaan. Silloin voi elää alakulosta huolimatta omannäköistä ja arvojensa mukaista arkea. Kohtala rohkaiseekin harjoittelemaan uudenlaista suhtautumista alakuloon ja vastaan tuleviin murheisiin. Tunteiden kieltäminen vie hirveän paljon voimia verrattuna siihen, että hyväksyisi tilanteen ja kohtaisi hankaliakin tunteita, Kohtala sanoo. Alakuloa ei voi pakottaa pois OIVALLUS 2 AINO KOHTALA tutki väitöskirjassaan lyhytkestoisen hyväksyntäja arvopohjaisen hoitomallin vaikuttavuutta mielialaoireiden hoidossa
Kun jokin iloinen ja odotettu asia on ohi, voi sekin tuoda tullessaan tyhjyyttä ja alakuloa, Aino Kohtala huomauttaa. Silloin ei ole energiaa asioiden tekemiseen, saati muutoksiin. Vaikka masentunut tietäisi, että liikunnalla voi lievittää oireita, hän voi ajatella, ettei lenkeillä ole omalla kohdalla mitään merkitystä. Joskus helpotus voi löytyä rutiineista MIELI EI ELÄ TYHJIÖSSÄ. Yhteydenpito ystäviinkin on jäänyt. Kun tilanteeseen tulee erilaisia sävyjä kuin olimme etukäteen ajatelleet, seuraa pettymystä ja alakuloa, Kohtala sanoo. . Myös toimintakyky voi heikentyä ja uni häiriintyä. Siihen vaikuttaa kaikki ympärillämme: ihmissuhteet, ravitsemus, uni, liikunta. . Ensin arki pyörii tuon itselle ison ja merkityksellisen tavoitteen ympärillä. Joskus taas odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, Kohtala jatkaa. Siihen tähdätään ja siihen valmistaudutaan. Kun kyse on alakulosta, voi olla ihan riittävää, että palauttaa tasapainottavia asioita arkeen. Kohtala huomauttaa, ettei alakulo poistu – simsalabim vain – pelkästään hyvin syömällä. Kun suhtaudut alakuloisiin tuntemuksiisi tutkivasti ja uskallat pysähtyä niiden äärelle, voit tehdä havaintoja arjestasi. Uudessa työpaikassa työnkuva ei olekaan odotusten mukainen. Iloisiinkin asioihin voi liittyä apeutta NYT ON JUOSTU PUOLIMARATON, mitäs sitten. OIVALLUS 4 Mielen hyvinvoinnin voi nähdä jatkumona, jolle kukin asettuu vaihtelevasti aina johonkin kohtaan. Ihmekös tuo, että mieleni on maassa, kun en ole ulkoillut koko viikolla. Kun tavoite sitten on saavutettu, se tuo onnistumisen tunteen, mutta jälkeenpäin olo voi olla myös ontto. Tai teinin muutettua pois kotoa koti tuntuu kolkolta, eikä sittenkään ihanan hiljaiselta. OIVALLUS 5 20 TUNNE & MIELI 2/2024. Asiat alkavat näyttäytyä vähän eri valossa, kun ei ole enää univaje. Ohimenevässä matalalennossa näitä mielen ja arjen välisiä yhteyksiä on usein helpompi huomata kuin masennuksessa. Mutta voi myös olla, että alakuloisuus liittyykin vain kehnoon nukkumiseen, eikä kyse ole mistään sen vakavammasta. Kauan harkitun lemmikin saavuttua pentuaika yllättääkin raskaudellaan. Koska masennus on alakuloa pitkäkestoisempi ja syvempi, se alkaa vaikuttaa siihen, miten asioita näkee. Siksi masennuksessa pelkät arjen korjaukset eivät välttämättä yksin riitä. Päivittäinen huomio ei olekaan enää tavoitteessa ja siihen liittyneissä selkeissä asioissa
Toipumisen jälkeen voi käydä niin, että ihminen tulkitsee normaalin tunteiden vaihtelun masennukseksi. Muiden ihmisten seurassa ihminen voi tsempata tai jättää kertomatta todellisesta voinnistaan. Karkeasti jaoteltuna ahdistukseen liittyvät sisäinen ja jopa ulkoinen levottomuus sekä tulevaisuuden murehtiminen. Oireet ja kesto kertovat. Masentunutkin voi tuntea ilon ja onnen tunteita. Tilat voivat esiintyä myös päällekkäin. Se on vastuun ottamista omista tunteista ja erityisesti omasta toiminnasta. Jos alakuloisuus jatkuu viikkoja tai kuukausia, hae apua tilanteen kartoittamiseksi esimerkiksi terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Aktiivisuus voi kätkeä todelliset tunteet. Mieliala voi vaihdella. Vai onko tämä sittenkin masennusta. Ärripurri voi kuitenkin pyytää käytöstään anteeksi ja hakea kumppaniltaan tukea jollain muulla tavalla. OIVALLUS 6 Lähteenä psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala. Ulospäin masennus ei näytä aina samalta. Aina toimintakyky ei heikkene, etenkin jos masennusoireet ovat lieviä. Ahdistusta vai masennusta. Niin tärkeää kuin erilaisten olotilojen salliminen itselle onkin, lupa omiin tunteisiin ei tarkoita lupaa käyttäytyä huonosti. Aktiivinen toiminta voi olla pyrkimys selviytyä vaikeiden tunteiden kanssa. Mistähän olotilani kumpuaa. . Minulla on tosi kurja olo. Haluaisin pulputtaa tämän ikävän asian ulos juurta jaksain, kuuntelisitko. . Masentuneena taas mieli herkästi pyörittää menneisyyteen liittyviä asioita. Masennuksesta voi toipua, ja siksi on tärkeä etsiä tukea ajoissa, jotta masennus ei kroonistu. Helposti ajattelemme, että koska olen raskaasta työviikosta kuormittunut ja allapäin, saan kiukutella vaikkapa puolisolleni. Saan olla vihainen, mutta voin ilmaista sen rakentavasti enkä räyhäämällä. 21 TUNNE & MIELI 2/2024. Silti läsnä ovat pidempiaikaisesti esimerkiksi matala mieliala, surumielisyys, kiinnostuksen puute, voimattomuus ja mielihyvän väheneminen asioista, joista sitä on saanut aikaisemmin. Oikeutamme itsellemme silloin sellaisia asioita, jotka eivät ehkä ole oikeutettuja. Paha mieli ei oikeuta ilkeyteen KUIN PAHANILMANLINTU olisi lehahtanut ulkoovesta eteiseen. Tunteiden kohtaaminen ja salliminen ovat eri asia kuin niiden ilmaisu. Masennuksen tunnistamiseen liittyvät tietyt oireet, niiden kesto ja voimakkuus. Mieltä kannattaa kuulostella ensin normaalin alakulon näkökulmasta. Osa masennuksen kokeneista sairastuu tavallista herkemmin uudestaan. Miten voisin tukea itseäni niin, ettei kierre kohti masennusta käynnisty. Kainalo ja kuulluksi tuleminen helpottavat oloa kiukuttelua paremmin. Kierre katki ajoissa
Kanssakulkijat NELLI NIEMELÄ JA AKI SAARIAHO 22 TUNNE & MIELI 2/2024
Veli tuli takaisin Nelli Niemelä pystyy taas luottamaan raitistuneeseen veljeensä Aki Saariahoon. TEKSTI MARJO HENTUNEN KU VAT EEVA ANUNDI 23 TUNNE & MIELI 2/2024. Mitään ei tarvitse enää salailla. Aki Saariaho ja Nelli Niemelä ovat pysyneet läheisinä. Sisko on kuitenkin sanonut suoraan, ettei ole veljensä kanssa tekemissä, jos tämä juo
Hän opetti minulle oikean ja väärän. Aki puolusti kaikkia ja oli tarkka siitä, ettei ketään syrjitä. Kunnes jossain vaiheessa ymmärsin, että Aki soittaa aina nousuhumalassa. Kokemus oli järisyttävä. Kun alkoholiongelmia alkoi tulla, kuva mureni. Olin pettynyt ja turhautunut, mutta tiesin tilanteen selkiytyvän, kun hän pääsee hoitoon. Suhteemme on mutkaton ja luottamuksellinen.” Nelli Niemelä: ”On vaikea ymmärtää sitä paradoksia, että alkoholismi on sairaus ja kuitenkin alkoholisti itse juo.” 24 TUNNE & MIELI 2/2024. Aina puhelimen soidessa ajattelin, että Aki on satuttanut itsensä tai kuollut. Lopulta olin todella väsynyt ja sanoin Akille, että kuole sitten. Aki käveli kiukutellen autostani hoitopaikkaan – mitään ongelmaahan ei hänen mielestään taaskaan ollut. Kun joskus varastin muiden mukana kaupasta, Aki kokosi pihan lapset puhutteluun ja ohjasi, että noin ei tehdä. Akin kaverit kaikkosivat, ja hän oli eronnut. Veli, jota olin ihaillut, vaihtui veljeen, josta piti pitää huolta ja olla huolissaan. Ajattelin, etten pysty auttamaan ja ellei hän lopeta, on ehkä parempi, että hän kuolee. Hänelle tuli ajatuksia salaliittoteorioista ja ajojahdista: rakkaista ihmisistä tuli vähitellen ilkeitä ja pahantahtoisia. HOIDOSTA PALATTUAAN Aki tarvitsi yhä paljon tukea ja ymmärrystä. Hoitoon sisältyvässä läheisviikonlopussa tuntui, että Aki oli palannut takaisin, mistä olin vilpittömän iloinen. E ihän se varmaan niin paljon juo, kuulostaa puhelimessakin niin iloiselta, ajattelin. Olen sanonut, etten ole hänen kanssaan tekemisissä, jos hän juo. Se kävi kuitenkin niin varkain, etten silloin sitä tajunnut. Aki on maailman paras tyyppi. Olen valtavan ylpeä veljestäni ja siitä, että olemme voineet yhdessä käsitellä näin vaikean asian ja selvinneet siitä ilman välien rikkoutumista. Puhelutkaan eivät enää olleet kivoja. En pelkää Akin retkahtamista, se on hänen päätöksensä. Olen Akia neljä vuotta nuorempi, ja ihailin veljeäni lapsena ja nuorena tosi paljon. Yritin puhua Akille, ja luulin voivani auttaa. Sisarussuhteemme oli katkolla parin kuukauden ajan. On vaikea ymmärtää sitä paradoksia, että alkoholismi on sairaus ja kuitenkin alkoholisti itse juo. En raaskinut sanoa Akille, ettei hän ole ihan aikuinen, kun hän hehkutti niin vilpittömän onnellisena raittiuttaan ja elämän ihanuutta. Kun Aki istui pakotettuna sukulaisten kanssa ilman alkoholia, hän ei ollut kovin hyvää seuraa. Sen ääneen sanominen tuntui kamalalta. Tai välitti, mutta käyttäytyi, kuin ei olisi välittänyt. Löysin vuosikausien jälkeen sen päihteiden piilottaman veljeni, jonka luulin jo kadonneen. Se, että autoin, sai Akin kokemaan, ettei tässä ole vielä mitään hätää. Hän valehteli koko ajan eikä välittänyt edes omista lapsistaan. Vuonna 2021 Aki alkoi olla kireä. Ensimmäisen kerran Aki meni hoitoon kymmenen vuotta sitten. Taskussa oli aina uusi suunnitelma. Hän oli mestari sepittämään tarinoita perinnöllisistä sairauksista ja allergioista, joista kaikki oireet, esimerkiksi sydänongelmat ja kävelyvaikeudet, johtuivat. Paljastui, että hän oli juonut salaa puolitoista vuotta. Vei ehkä vuoden, ennen kuin hän alkoi itse kannatella itseään ja me läheiset saatoimme vihdoin hengähtää. Hän on niin boheemi, vähän taiteilijaluonne, perustelin itselleni. Kun on repinyt elämänsä palasiksi, sitä on ryhdyttävä rakentamaan uudelleen. Riippuvuus ohitti kaiken. POHDIMME LÄHEISTEN KESKEN pitkään, mihin vetoamme ja miten saamme Akin ymmärtämään, että hänen alkoholinkäyttönsä on huolestuttavaa. Mitä sä puutut elämääni, ei mulla ole mitään ongelmaa, etsi itsellesi oma elämä, Aki tokaisi minulle
25 TUNNE & MIELI 2/2024. Asuu Keravalla. – Olemme pitäneet Akin kanssa kouluissa ja kirjastoissa keskustelutilaisuuksia alkoholismista ja sen vaikutuksista läheisiin. Saa arkeensa voimaa luonnosta, kuten metsistä ja tuntureista, sekä elokuvista, lukemisesta, liikunnasta ja perheestä. Tilaisuudet ovat olleet poikkeuksetta todella koskettavia. NELLI NIEMELÄ 46-vuotias perheiden tuen mentori, ehkäisevän lastensuojelutyön ammattilainen sekä pian valmistuva parija perhepsykoterapeutti. Perheeseen kuuluvat puoliso ja lapset
– Raitistumisen myötä tunteet ovat tulleet takaisin. AKI SAARIAHO 50-vuotias filosofian, elämänkatsomustiedon ja englannin opettaja lukiossa. Saa arkeensa voimaa rauhasta ja rauhoittumisesta kotona sohvalla, opettamisesta, lentopallosta, salilla käymisestä ja koirasta. Asuu Espoossa. Yhtäkkiä voikin tuntea iloa ja toisaalta pettymystä, Aki Saariaho sanoo. 26 TUNNE & MIELI 2/2024. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi lasta edellisestä liitosta
Olen kiitollinen Nellille, että hän on jaksanut pysyä rinnallani. Kun sain aivoinfarktin ja olin tarkkailussa Meilahden sairaalassa, Nelli oli keskeyttänyt oman lomansa ja tullut katsomaan minua. Tunnen itseäni vihdoinkin sen verran hyvin, että tiedän, mitä siitä seuraa. Itsellänikin aikuistuminen tuli vasta raitistumisen jälkeen. En kuitenkaan pohtinut suhdettani läheisiini, sillä elin omassa myrkytyskuplassani. Itsellänikin aikuistuminen alkoi vasta raitistumisen jälkeen.” 27 TUNNE & MIELI 2/2024. Alkoholismi on käsittämättömän itsekeskeinen sairaus. Siskoni on lämmin ja rakastettava, ja olen usein käyttänyt häntä opetustilanteissa esimerkkinä ihailemastani ihmisestä.” . Lupasin itselleni, että huomenna juon vähemmän ja olen läheisteni arvoinen. ALKOHOLINKÄYTTÖNI ON TEHNYT hirveästi pahaa itselleni ja läheisilleni. Olin naureskellut hänelle, ettei tässä mitään hätää ole. Kumpikin tietää, että toinen pystyy ottamaan kopin, vaikka asia olisi vaikea. En myöskään pyytänyt juuri koskaan anteeksi, sillä en kokenut itseäni syylliseksi. Saatamme joskus myös haastaa toisiamme, kun käymme puhumassa kokemuksistamme erilaisissa tilaisuuksissa. Vietämme aikaa myös perheidemme kesken: syömme yhdessä ja käymme pakohuoneissa pelaamassa. Retkahtaminen ei ole houkutteleva vaihtoehto – en näe, miksi joisin, enkä ajattele kokeilevani. Uskon, että Nellillä oli vähän idealisoitunut kuva minusta. Hämmennyin, kun hän kertoi, miten olen opettanut hänelle oikean ja väärän. Koko ajan eli toivo vähän paremmasta huomisesta. Aki Saariaho: ”Sanotaan, että kehitys loppuu siihen, kun riippuvuus alkaa. Kun Nelli keskusteli juomisestani muiden läheisteni kanssa, se kuulosti minusta siltä, että he ovat taas vain puhuneet keskenään ja kyhänneet salaliittoteorioita eivätkä ole ottaneet minua mukaan. Kyllä he sitten palaavat, kun olen paremmassa kunnossa. Päihde meni omien lasten ja perhesuhteiden edelle – kaiken edelle. Muutimme samalla kauas toisistamme. Ensimmäinen ajatus sairaalasta päästyäni oli Alkoon meneminen. Olin hahmo, jolle tapahtui kummallisia asioita. Tiedän myös, että jos alan juoda, siskoni ei enää puhu minulle. En minä mokaillut kännissä, niin vain kävi. RAITISTUIN VUODEN 2021 HEINÄKUUSSA. Juuri ennen viimeistä hoitojaksoa Nelli oli sanonut minulle, että kuole sitten, hän ei pysty enää pelastamaan minua. Hoitoon kuuluneessa läheisviikonlopussa Nellin kuunteleminen oli sekä surullista että yllättävää. Valehtelin Nellille puhelimessa, etten ole juonut. Ihmettelin miksi – eihän minulla ollut mitään ongelmaa. Lääkäri sanoi, että sinun on pakko lopettaa juominen tai sisäelimesi sammuvat yksi kerrallaan. Prosessi alkoi ensimmäisen hoitojakson lopussa ja oli kivulias. Miten olisin voinut tuollaista tehdä. En kuitenkaan tuntenut itseäni missään vaiheessa sairaaksi tai huonovointiseksi. Parasta suhteessamme Nellin kanssa on luottamus. Sanotaan, että kehitys loppuu siihen, kun riippuvuus alkaa. Kesti pitkään, ennen kuin hän näki totuuden sairaudestani. Pystymme puhumaan avoimesti. Kun olin 13 ja Nelli 9, vanhempamme erosivat, ja menimme ikään kuin eri perheisiin. En muista sitä, sillä olin juovuksissa lähes koko ajan. Kun olen nähnyt noilta ajoilta valokuvia, olen niissä todella sairaan ja pöhöttyneen näköinen. Mietin, miten tuon ihmisen on annettu opettaa koulussa. Juomiseni tuntuu edelleen hirveältä tuhlaukselta. O limme Nellin kanssa läheisiä jo lapsina, ja puolustin aina pikkusiskoani. Kun kävin hänen luonaan, olin usein krapulassa ja ärtynyt. Kun riippuvuus etenee, tunteet turtuvat pois. Silti olin jollain tasolla tietoinen siitä, että teen väärin. Olin menettänyt uskon itseeni täysin
Onko minullakin adhd. Mieli & tieto 28 TUNNE & MIELI 2/2024
– Jotkut ovat törmänneet asiaan mediassa ja tunnistaneet itsessään samoja oireita. Muut syyt on suljettava pois Epämieluisat hommat jäävät aloittamatta tai puolitiehen. Pysyvimpiä adhd:n oireita ovat tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet. Myös fyysisten sairauksien mahdollisuus pitää sulkea pois. Ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oireyhtymä tuskin on yleistynyt, mutta tietoisuus siitä on lisääntynyt. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VA SHUTTERSTOCK D iagnoosi selkeytti monta asiaa käytöksessäni, toteaa adhd:staan julkisuudessa kertonut näyttelijä. Yhä useampi aikuinen hakeutuu tutkimuksiin, joissa selvitetään, onko hänellä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. 29 TUNNE & MIELI 2/2024. Keskittyminen herpaantuu nopeasti, vaikka itseä kiinnostavaan tekemiseen voi uppoutua pitkäksikin aikaa. Olkkola on ollut mukana suunnittelemassa sen tutkimuskäytäntöjä. Asiaa on jäljitettävä lapsuuden vaiheista asti. Se selventää adhd:n ja muun oireilun rajaa sekä antaa työkaluja keskittymiskyvyn parantamiseen. Tieto oli helpotus, sanoo samasta aiheesta haastateltu kilpaurheilija. Adhd:sta puhutaan paljon, mikä on näkynyt psykiatri Suvi Olkkolan työssä HUSissa. Sekin on melko yleistä, että lapsella tutkitaan adhd:tä ja vanhempi huomaa, että oireet ovat tuttuja itsellekin, Olkkola kertoo. Aikuisväestöstä adhd on arviolta 2,5–3,4 prosentilla. Se väistämättä vaikuttaa keskittymiskykyyn ja tarkkaavuuteen, Olkkola toteaa. Olkkola suosittelee, että adhd:ta itsellään epäilevä tutustuisi ensimmäiseksi netistä löytyvään Mielenterveystalon Keskittymisvaikeuksien omahoitoohjelmaan. Tutkimuksiin hakeuduttaessa on aluksi selvitettävä, johtuvatko vaikeudet jostain muusta tarkkaavuutta ja keskittymistä heikentävästä tekijästä, kuten mielenterveyden häiriöstä tai päihdeongelmista. Vanhemmiten ne saattavat lieventyä ja muuttua niin, että esimerkiksi ylivilkkaus on ennemmin sisäistä kuin fyysistä levottomuutta. – Jos ihminen heräilee uniapnean vuoksi kymmeniä kertoja tunnissa lyhyisiin hengityskatkoksiin, unen laatu jää varsin heikoksi. Adhd:n kaltaisia oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö tai uniapnea. Hurjasti kasvaneen kysynnän vuoksi HUSin Neuropsykiatrian poliklinikka ei enää tee adhdtutkimuksia, vaan ne on viime vuodesta lähtien keskitetty Helsingin kaupungin neuropsykiatriselle työryhmälle. Meillä kaikilla on jossain määrin ominaisuuksia, jotka sopivat adhd:n oirekuvaan. Adhd-piirteeni ovat auttaneet minua urallani, paljastaa laulaja. Arki takkuaa ja ajatus karkaa – voisiko syynä olla adhd. Diagnoosin saamisen edellytys on, että oireita on esiintynyt jo lapsuudessa ennen kahtatoista ikävuotta ja ne aiheuttavat merkittävää haittaa usealla elämänalueella. Ajatus harhailee, ajanhallinta sakkaa, unohduksia sattuu. Arjen hektisyys ja ympäristön monet ärsykkeetkin voivat saada pään ylikierroksille. Joku taas on saattanut saada hoitoa psyykkiseen sairauteen, ja ammattilainen on herättänyt kysymyksen, voisiko oireilun takana olla muutakin. Tutkimuksiin hakeutuu yhä enemmän myös aikuisia
Ero syntyy siitä, onko niitä ollut jo lapsuudessa, kuinka voimakkaita ne ovat ja missä määrin ne haittaavat elämää. – Jos esimerkiksi opiskelijan oppimisvaikeudet jäävät tunnistamatta ja hänellä aloitetaan adhd-lääkitys, opinnot eivät alakaan rullata toivotulla tavalla. Kun tutkimus sen jälkeen etenee neuropsykiatriselle työryhmälle, diagnostinen arvio saadaan tehtyä noin viidessä viikossa. Aikuisena adhd-diagnoosien saaneissa miehiä ja naisia on yhtä paljon. Vanhojen koulutodistusten avulla voidaan melko nopeasti arvioida, onko perusteita selvittää tarkemmin oppimisvaikeuksien mahdollisuutta. Moni on tullut kiusatuksi Jotkut saattavat pärjätä adhd-oireiden kanssa lapsena ja nuorena kohtalaisen hyvin, mutta hankaluudet alkavat aikuistuessa. MYYTTI Adhd on ylivilkkaiden poikien häiriö. MYYTTI Ihmisellä joko on tai ei ole adhd-ominaisuuksia. Potilaalle tehdään yleispsykiatrinen oireita kartoittava haastattelu sekä adhd-diagnostinen haastattelu. 30 TUNNE & MIELI 2/2024. Mahdollisuuksien mukaan haastatellaan myös vanhempia tai muita potilaan lapsena tunteneita ihmisiä. Hyvä älyllinen kapasiteetti ja kognitiiviset taidot ovat ehkä kompensoineet keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeutta, tai lapsi on saanut vahvan tuen kotoa. FAKTA Varhaisin adhd:n kuvaus lääketieteen kirjallisuudessa on 1700-luvulta, eli ihan modernista asiasta ei ole kyse. Selvittelyvaihe voi viedä jopa vuoden. FAKTA Kaikilla ihmisillä on jonkin verran adhd:n oirekuvaan sopivia ominaisuuksia. – Meillä on ollut potilaita, joilla on aikoinaan ollut käytössä reissuvihot, ja ne ovat oikeasti olleet hyödyllisiä tutkimuksissa, Olkkola mainitsee. Wilma-viestitkin voisivat antaa arvokasta tietoa, mutta niitä koulut eivät arkistoi. Tarkan kuvan saamiseksi hankitaan asiakirjoja, kuten neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa kirjattuja tietoja sekä koulutodistuksia. Mutta nopea ja avotiloja suosiva työkulttuuri haastaa tarkkaavuuden säätelyä uudella tavalla ja on luonnollista, jos keskittyminen on silloin vaikeaa. – Haastattelussa saattaa tulla esiin, että vanhempi on vielä yläastevuosinakin istunut vieressä valvomassa koulutöiden tekemistä ja varmistellut, että repussa on kaikki mukana, Olkkola kertoo. MYYTTI Adhd on muoti-ilmiö, jota nykyyhteiskunnan hektisyys tuottaa. Elämänkaari läpivalaisuun Adhd-tutkimuksessa ihmisen elämänkaarta kartoitetaan lapsuudesta nykyhetkeen. Tyypillisempää kuitenkin on, että adhd on näkynyt ja kuulunut sekä vaikeuttanut opiskelua ja ”Jotkut saattavat pärjätä adhd-oireiden kanssa lapsena ja nuorena kohtalaisen hyvin, mutta hankaluudet alkavat aikuistuessa.” FAKTA Adhd-diagnooseja on enemmän pojilla kuin tytöillä, mikä voi osin johtua siitä, että tyttöjen oireilu jää helpommin huomaamatta
– Kuormitusherkkyys töissä vähenee, eikä arki ole enää samanlaista selviytymistaistelua kuin ennen. tehdään muualla Suomessa. – Jotta diagnoosi voidaan tehdä asianmukaisesti, lääkärin tulisi tuntea tätä asiaa. Erityisesti opiskelujen kanssa kamppailevalle voidaan harkita myös neuropsykologista kuntoutusta. Ystävyyssuhteet saattavat lopahtaa, kun yhteydenpito unohtuu tai tuntuu hankalalta. Voi olla, että joillain alueilla tutkimuksia tehdään resurssipulan vuoksi kovassa kiireessä ja paineessa turhan kevyesti. SUVI OLKKOLA Psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Saa vastapainoa työlle juoksemalla arkisin työmatkat, noin 70 kilometriä viikossa. Aikuisenakin ihmissuhteissa voi olla paljon vaihtuvuutta. Lääke ei kuitenkaan korjaa kaikkea, Olkkola huomauttaa. Moni on kertonut kiusatuksi tulemisen ja ulkopuolisuuden kokemuksistaan. Työskennellyt HUSin Neuropsykiatrian poliklinikalla vuodesta 2016. Aikuisilla lääkitys on usein adhd:n ensilinjan hoitokeino. TUNNE & MIELI 2/2024 31. – Yliaktiivisuus voi saada aikaan sen, että muiden toiveet ja ajatukset jäävät huomaamatta. Ihminen saattaa innostua voimakkaasti, ajaa omaa asiaansa ja puhua muiden päälle. Tällainen käytös helposti herättää muissa ärtymystä. Siitä on Olkkolan kokemuksen mukaan suurimmalle osalle hyötyä: asioiden hoitamiseen tulee selkeyttä, opiskelija saa opintojaan suoritettua, työssä käyvän taakka kevenee. Olkkolalla ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten tutkimuksia Suvi Olkkola on kohdannut monenikäisiä adhd-tutkimuksiin tulleita aikuisia. Työskentelee myös Helsingin neuropsykiatrisessa työryhmässä. . Ihanteellista olisi, että oireiden kanssa pärjäämiseen saisi tukea esimerkiksi vertaistukiryhmästä tai neuropsykoatrisesta valmennuksesta. Avioerot ovat adhd-diagnoosin saaneilla yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Nuorimmat heistä ovat olleet 18-vuotiaita ja vanhimmat liki kuusikymppisiä. Julkisuudessa on ollut esillä, että Pohjois-Karjalassa adhd-diagnoosin saaneiden poikien osuus on huomattavan suuri. Kesäisin nauttii puutarhahommista. Kun tutkimukset tehdään perusteellisesti, virhediagnoosin mahdollisuus jää pieneksi. sosiaalisia suhteita jo lapsuudessa. Lääkettä ja tukikeinoja Diagnoosin saaminen on Suvi Olkkolan tutkimille potilaille ollut yleensä helpotus – ja vastaavasti pettymys niille, jotka eivät saa siitä selitystä oireilulleen
Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. 00510 Hki p. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. krs. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. 00510 Hki p. krs. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. 00510 Hki p. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3
Käydään enemmän kylässä! Suosittelen kuitenkin soittamaan etukäteen ja kysymään, sopiiko poiketa. Joten kutsutaan useammin ihmisiä käymään! Yritetään stressata vähemmän vierailujen valmisteluista. Ehkei kapaloissa noin vain karattu ja pudottu kiikkuvista kehdoista. Kunhan oltiin, höpöteltiin, kohdattiin. . Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Soili 33 TUNNE & MIELI 2/2024. 00510 Hki p. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Juteltiin niistä näistä: kärrysaunoista, vauvan kehdoista ja siitä, miten vauvat kauan sitten käärittiin kapaloihin. Tässä sitä ollaan, ihan muina ihmisinä ja juodaan kahvit. No niin! Noloa! Nyt pois täältä! Käännyimme takaisin tulosuuntaan ja huomasimme takanamme tien toisessa suunnassa kaksi tutunnäköistä tyyppiä, jotka olivat kävelemässä kotiin päin. Osoitettiin kori, josta voi ottaa villasukat jalkaan. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Miten kiusallista tuppautua tällä tavoin pihaan ja tulla torjutuksi! Mies ei lannistunut vaan yritti tavoittaa kyläilykohdetta kännykällä. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Kolumni A jelimme puolisoni kanssa eräänä sunnuntaina naapuripaikkakunnalla. Kukaan meistä ei ollut varautunut kyläilyyn. En kaipaa somessa esitettävää ja esiteltävää elämää. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Soili Pohjalainen on kirjailija, joka haluaisi saada vieraat viihtymään. Mies ajoi, minä selasin puhelinta, ja kun nostin katseeni ruudulta, huomasin auton lipuvan tutun pariskunnan kotia kohti. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. ”Kehtaatko nousta autosta?” mies kysyi minulta. Meidät kutsuttiin sisälle. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Mies pysäytti auton tielle, nousi ulos, selosti asiansa tuttavapariskunnalle ja kertoi senkin, että minä istuin autossa häpeämässä. Emme siis jutelleet mistään kovin tärkeästä – ja juuri se oli tärkeää. Niin, ja sähkön hinnastakin tietysti näinä aikoina haasteltiin. Ei ollut pynttäydytty, ei valmistauduttu eikä aikataulutettu. Kaipaan elämän keskellä tapahtuvia kohtaamisia kasvokkain. Tuttavat eivät siis halunneet nähdä meitä, syystä tai toisesta. Ei noin sovi tehdä! (Sillä eihän niin sovi tehdä, ellei kyseessä ole lähisukulaisen tai sellaisen ystävän ovi, jonka kanssa tunnetaan läpikotaisin.) Vastalauseistani huolimatta mies parkkeerasi auton pihaan, käveli ovelle ja soitti kelloa. krs. Mies aikoi ajaa pihaan ja soittaa ovikelloa, ilmestyä oven taakse noin vain. Oli hyvää tekevä hetki. Ehkä entisajan malliin kapaloituja vauvoja saattoi nukuttaa pidempään kehdoissa. Minä pullikoin vastaan. Meille oli sattuneesta syystä jäänyt hieman joutoaikaa. Siinä saattaa huomata, että maailmassa on muutakin kuin sotaa, somehuutelua, huolta ja kahtia jakautunutta kansaa. Tuntuu hyvältä kohdata ilman varsinaista asiaa, saada olla toisen ihmisen ajan arvoinen vaikka hetken verran. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. En kaipaa somessa esitettävää ja esiteltävää elämää. Sellaisia minä kaipaan, vaikka jännittikin. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. Kaipaan elämän keskellä tapahtuvia kohtaamisia kasvokkain. krs. Käydään kylässä Kahvi keitettiin, pullaa tarjottiin ja sanottiin, että saa poiketa yllättäenkin. Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Puhelimeen ei vastattu. Ovea ei avattu, vaikka autot olivat pihassa. Sellainen pesee mennen tullen WhatsAppissa lähetetyn sydänemojilla koristellun viestin, vaikka ei sillä, etteikö sitä mielellään vastaanottaisi sydämillä varustettuja viestejä
Sieltä kotiuduttuani jäin useiksi vuosiksi tyhjän päälle ilman hoitoa. Perheessäni oli alkoholismia, ja koin sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Kun olin murkkuiän kynnyksellä, muutimme luonnonläheisestä ympäristöstä kaupunkilähiöön. rin osa luokkalaisistani oli kaukana omasta maailmastani. Sisäinen piiskaaja, jonka myöhemmin nimesin henkilökohtaiseksi kieroksi kusipääksi, oli aina äänessä. Varastin ja myin meikit kavereille puoleen hintaan. Jos minua tai jotain läheistäni kohdeltiin väärin tai epäreilusti, vihainen lapsi manipuloi impulsiivisen lapsen tekemään milloin mitäkin. LAPSUUTENI JA NUORUUTENI olivat tosi traumaattisia. Kun siirsin kupin keskemmälle pöytää, se sanoi, että luuletko tuon enää auttavan. Perheessäni sattui traaginen tapahtuma, ja menin niin sekaisin, että vietin hetken psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Kerran sain kaveriltani meikkejä, koska ne eivät olleet sopineet hänen ihonvärilleen. Opin vähitellen tunnistamaan niitä sen jälkeen, kun minulla todettiin epävakaa persoonallisuushäiriö ja aloin saada siihen hoitoa. Pohjimmiltani en koskaan voisi kuvitella tekeväni mitään tuollaista. Monet tytöistä olivat cheerleadereita ja telinevoimistelijoita, joiden joukossa olin outolintu reikäisissä reisitaskuhousuissani. Virhe on tehty jo. PERUSKOULUN JÄLKEEN lähdin opiskelemaan, mutta kaaos sisälläni jatkui. Seuraavassa hetkessä olin jo oikeasti varastamassa meikkejä läheisestä kaupasta. Jos laitoin kahvikupin liian lähelle pöydän reunaa, se huusi, että oletko noin paska ihminen, ettet tajua sen putoavan siitä. Opin ajattelemaan itsestäni näin jo lapsena. Sen verran oikeudentajua tunsin, etten koskaan varastanut pienistä kivijalkamyymälöistä vaan vain isoista liikkeistä. Kun äitini näki ne, hän syytti minua varastamisesta. Vieläkään minua ei uskottu, olin valehtelija. Muuton jälkeen alkoholiongelmat kotona pahenivat ja suojakuplani puhkesi aivan totaalisesti. Et ole riittävän hyvä missään ikinä. Se kertoo siitä, miten voimakkaita minätilat voivat olla. Minussa alkoivat kehittyä parivaljakkona toimivat vihainen lapsi ja impulsiivinen lapsi, jotka olen nimennyt kaksosiksi. M itä tahansa yrität, se ei kelpaa. Mutta epävakaus aiheuttaa sen, että jos ihminen on yhtenä päivänä voimakkaan masentunut, seuraavana päivänä hän voi ajatella, että jee, kaikki on kivaa, ja nakata lääkkeensä vessanpönttöön. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VAT TUULI NIKKI 34 TUNNE & MIELI 2/2024. Vaativa ja rankaiseva ääni oli yksi niin kutsutuista minätiloistani eli minän eri puolista. Jotenkin sain mielessäni rakennettua ympärilleni suojan, kuin saippuakuplan, joka auttoi selviytymään. Ennen olin käynyt rapsuttelemassa lehmiä tuttavaperheen navetalla, mutta uudessa paikassa olivat vain ostari ja kulmakuppilat. Tämä sai aikaan sen, että minusta tuli yhdessä vaiheessa täysi kleptomaani. Näytin ne äidille: tässä ovat saadut, tässä ostetut ja tässä varastetut meikit. Pääsin mukaan kotikaupungissani Oulussa kehitetyn epävakaatyöryhmä-hoidon piiriin, mikä oli ratkaisevaa toipumisessani. Koulu vaihtui, ja suuVain yksi minä Minun mieleni Tiia Hyvärinen, 34, alkoi toipua epävakaasta persoonallisuushäiriöstä, kun hän oppi tunnistamaan omia minätilojaan ja tunnelukkojaan. Ennen sitä hän koki mielensä olevan kuin tuhannessa solmussa oleva lankavyyhti. Ennen sitä minua hoidettiin masennuspotilaana, ja olin kyllä syvästi masentunutkin
35 TUNNE & MIELI 2/2024. Välillä ahdistaa, suututtaa ja menee hermot, mutta se on normaalia. Olen jo perusluonteeltani aika räväkkä ja tulisieluinen, mutta epävakaa en enää ole
Opin, mitä epävakaudelle tyypilliset minätilat ja niiden taustalla olevat skeemat eli tunnelukot ovat. Saan välillä paniikkikohtauksia, näin aikuisiällä jopa enemmän kuin nuorena. Oli helpotus, kun ne kaikki saivat kasvot. Tein niin, ja minusta tuli kaupungin mielenterveystoimiston asiakas. Kun minulta oli vaikka mennyt jossain tilanteessa kuppi nurin, jälkeenpäin jäsensimme, mikä minätiloistani oli missäkin kohtaa ollut äänessä ja miksi. Henkilökohtainen kiero kusipää ei enää ole äänessä. SANA ARMOLLISUUS oli minulle ennen kuin kirosana. Olen jo perusluonteeltani aika räväkkä ja tulisieluinen, mutta epävakaa en enää ole. Hoitoon kuului sekä yksilötapaamisia hoitajan kanssa että ryhmätapaamisia. – On hyvä, jos voin auttaa edes yhtä ihmistä ymmärtämään, millaista epävakaus on, ja antamaan toivoa, että siitä voi päästä eroon. Silloinen koirani pelasti minut, kun olin jo toteuttamassa aikeitani. Häneen muodostui vahva luottamusside, jonka ansiosta pystyin olemaan aito ja avoin. Henkilökohtaisen kieron kusipään ja kaksosten lisäksi tunnistin hylätyn orpolapsen, joka tarvitsi tunteettoman robotin lailla toimivan sotilaan suojakseen. Myös muut minätilat ovat hiljentyneet. Sillä hetkellä päätin, että en voi lähteä, koska minun takiani ei saa kuolla kukaan muu. PÄÄSTYÄNI EPÄVAKAATYÖRYHMÄÄN vuonna 2017 aloin vihdoin saada selityksiä sille, mitä päässäni tapahtuu. 36 TUNNE & MIELI 2/2024. Pian tajusin itsekin, että selviydyn kyllä. Olen suoriutunut ihan helvetin hyvin.” . Se oli taustaltaan pelkoaggressiivinen katukoira, joka minulle tultuaan oli pysytellyt enimmäkseen sängyn alla. Nyt se tuli ensimmäistä kertaa lähelleni hyväntahtoisena, ilman pelkoa. Jos kahvikuppi jää pöydän reunalle, ajattelen vain, että tuossa onkin riskialtis paikka, siirretäänpä kuppi vähän kauemmas. Omassa päässäni säilytän nämä viisi tyyppiä valokuvina piirongin päällä, jotta muistan ne. Totta kai edelleen välillä ahdistaa, suututtaa ja menee hermot, mutta se on normaalia. Jos nyt kuolen, koira tultaisiin lopettamaan, ajattelin. Tiia Hyvärinen on kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi. Eräänä päivänä vuonna 2011 päätin, että tämän on loputtava, en jaksa enää elää. Jos koira pelasti henkeni aiemmin, toipumisessani suuri merkitys oli hoitajallani Annaliisalla. Tämän tapahtuman jälkeen ystäväni vaati minua lupaamaan, että haen itselleni apua. Usein ihminen pitää esillä valokuvaa menetetystä läheisestään. Pikkuhiljaa tutustuin omiin minätiloihini, ja vyyhti alkoi aueta. Osallistuin ensin kolmen kuukauden ryhmään ja sen jälkeen kahteen vuoden kestäneeseen ryhmään. Nykyisin huomaan, kun kohtaus on tulossa, ja tiedän, ettei sille tarvitse tehdä mitään. Opin myös ennakoimaan, kuka päässäni huutaa milloinkin. Kun muutama vuosi sitten oli aika lopettaa hoitosuhde ja lähteä omille siiville, olin ensin kauhuissani. Tai jos unohdan autolla ajaessa käyttää kerran vilkkua, kukaan ei hauku minua siitä vielä puoli vuotta jälkeenpäin. Olen tehnyt ison työn, ja olen aidosti ja rehellisesti ylpeä itsestäni. Koira painoi päänsä syliini, katsoi minua silmiin ja melkein kuulin sen sanovan, että älä mene vielä. En ajattele, että olen huono ihminen, jos haluan vaikka ottaa päikkärit. Nykyisin jos en jonain päivänä jaksa tehdä mitään, en sitten tee mitään. Siihen asti kaikki oli ollut kuin tuhannessa sotkussa oleva lankakerä. Kun hoitaja sanoi, että ole armollinen itsellesi, minulle tuli jo fyysisestikin etova olo. Silloin se menee nopeammin ohi
Lukijoilta 37 TUNNE & MIELI 2/2024. Se, olemmeko lihavia tai laihoja, ei pitäisi olla este lähteä liikkeelle. Jostain syystä tunnen usein, että kaiken tulisi olla täydellistä, myös minun itseni. Olen tosin pyrkinyt tästä tietoisesti eroon. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Lehden 1/24 arvonnassa Vartin voima -kirjan voitti Katariina Saarela. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Uusimmassa lehdessä oli juttua siitä, ovatko kuntosalit kaikkia varten, ja sama koskee uimahalleja. Juttuidea liikuntatunneista Kuulun niihin ihmisiin, joihin koulun liikuntatunnit jättivät syvän trauman. Uimahallin tai muun liikuntapaikan aiheuttamaa ahdistusta voisi helpottaa kiinnittämällä enemmän huomiota käyttökokemukseen ja esteettömyyteen. Onnea voittajalle! Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Ilana Aallon kirjan Vartin voima – 365 nopeaa konstia kodin järjestämiseen (Atena). Täydellisyyden perässä Luin talven lehdestä Sean Ricksin haastattelun, ja sain siitä uudenlaista näkökulmaa ja myös lohdutusta. Liikkuminen kiinnostaa Itseäni kiinnostaa juuri nyt omaan terveyteen ja liikkumiseen liittyvät artikkelit. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin nuorista leskistä kertova Surun yhdistämät. Joskus tuntuu, että vaatteet riisuttaessa unohdetaan myös hyvät tavat ja käytöskoodit, joita noudatetaan automaattisesti esimerkiksi työpaikalla. Mitä täydempi uimahalli on, sitä hanakammin kiilataan hitaammin liikkuvan eteen, kommentoidaan muiden vesijuoksijoiden vauhtia tai kauhotaan kiinni edellä uivaan. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Ehdotankin aiheesta juttua tuleviin lehtiin: miksi koululiikunta ei inspiroi liikkumaan ja kuntoilemaan vaan ennemminkin pilaa liikunnan ilon ja innostuksen. Mikä juttu sytytti. Uinti on tasa-arvoistava ja joskus ainoa sopiva liikuntamuoto ihmiselle. LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Jutun kirjoitti toimittaja Marjo Hentunen. Onko uimahalli kaikille. Oivalsin uusia puolia itsestäni. Ihmisyytemme ei ole kiinni ulkomuodosta
Tutkittua tietoa Lemmikki tekee hyvää mielelle ja muistille UUTISPALVELU DUODECIM K UV A : S HU T TE RST OCK 38 TUNNE & MIELI 2/2024. Tulosten tulkinnassa kannattaa olla varovainen, sillä tutkimuksessa tarkasteltiin vain kielellistä muistia ja kognitiota eikä ole varmaa, ulottuuko yhteys myös muihin ajatustoimintoihin. Tämä ei kuitenkaan näyttäisi koskevan lemmikinomistajia. IÄKKÄÄN MUISTI ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikentyvät yksinasuvilla nopeammin kuin puolison kanssa asuvilla. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Se viittaa siihen, että he saattavat välttyä yksin asumiseen liittyvältä riskiltä. Osallistujia seurattiin kahdeksan vuoden ajan. Tutkijat kaipaavatkin lisätutkimuksia, joissa muistia ja kognitiota selvitetään laajemmin. Yksin asuvilla tiedetään olevan suurentunut riski kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen, mutta tässä aineistossa yksin asuvat lemmikin omistajat saivat samanlaisia testituloksia kuin puolisonsa kanssa asuvat lemmikinomistajat. Brittiaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan lemmikinomistajien kielellinen muisti ja kielellinen sujuvuus heikentyvät hitaammin kuin saman ikäisten, joilla ei ole lemmikkiä. Tutkimukseen osallistui lähes 8 000 keskimäärin 66-vuotiasta, joista 35 prosentilla oli lemmikki ja 27 prosenttia asui yksin. Tämä koskee kuitenkin vain ihmisiä, jotka asuvat yksin. He ehdottavat lisäksi satunnaistettua tutkimusta, jossa yksin asuville vanhuksille annetaan lemmikkejä hoidettavaksi
Kun kofeiinia on elimistössä tavallista pitempään, se saattaa kasvattaa kahviin ja kofeiiniin mahdollisesti liittyviä terveysvaikutuksia. Tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan tärkeydestä kaatumisten ehkäisyssä. Liikuntaa harrastavat naiset kaatuvat harvemmin LIIKUNTAA HARRASTAVAT seitsemänkymppiset naiset kaatuvat ikätovereitaan harvemmin, tuore tutkimus vahvistaa. Tutkimuksen mukaan vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovat sairastuvat dementiaan noin puolet epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät juo kahvia. Joka kymmenes kaatuminen aiheuttaa lonkka murtuman tai jonkin muun vakavan vamman. Pakko-oireinen häiriö tuo mukanaan sairauksia PAKKO-OIREISTA HÄIRIÖTÄ potevat menehtyvät muuta väestöä todennäköisemmin moniin sairauksiin, jotka olisivat pääosin ehkäistävissä. Tällaisia olivat esimerkiksi diabetes, sydänja verisuonitaudit ja hengitystie sairaudet. Havainto koskee naisia, jotka liikkuvat suositusten mukaisesti eli ainakin 150 minuuttia viikossa. Luonnollisista syistä eli erilaisista sairauksista johtuvat kuolemat olivat suurelta osin sellaisia, joiden todennäköisyyteen voi vaikuttaa elintavoilla ja riskitekijöitä vähentämällä. Kahvi voi pienentää dementiariskiä SÄÄNNÖLLINEN KAHVINJUONTI on yhdistetty pienempään dementiariskiin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella tämä saattaa koskea vain ihmisiä, joiden kofeiiniaineenvaihdunta on hidasta. Ruotsalaisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että kahdeksan vuoden seurannan aikana pakko-oireista häiriötä sairastavat menehtyivät lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin verrokit. Tulokset julkaistiin BMJ-lehdessä. Tutkimuksessa reipas kävely sekä kaikki fyysisesti kohtalaisen tai hyvin raskas liikunta liittyivät pienempään kaatumisriskiin. Tämä havaitaan kuitenkin vain ihmisillä, joilla on tietty geenimuoto, jonka ansiosta heidän kofeiini aineen vaihduntansa on hidasta. Tulokset osoittavat, että pakkooireiseen häiriöön liittyy huomattava kuolleisuusriski, mutta osa lisäkuolleisuudesta voitaisiin todennäköisesti ehkäistä, jos potilaiden elämäntapaohjaukseen panostettaisiin nykyistä enemmän. Noin puolet kaatuilijoista saa jonkinlaisen vamman. Pakko-oireista häiriötä potevalla on toistuvia pakkoajatuksia, jotka haittaavat huomattavasti elämää. Tässä aineistossa hyödyt nähtiin vasta, kun osallistujat liikkuivat suositusten mukaisesti, mutta aiempien tutkimusten perusteella myös vähäisempi liikunta on hyväksi iäkkäiden terveydelle. Tulokset julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio, alkoholinkäytön vähentäminen ja liikunnan lisääminen olisivat keskeisimmät keinot. 39 TUNNE & MIELI 2/2024. Usein on myös pakkotoimintoja, esimerkiksi toistuva peseminen tai siivoaminen, tarkistaminen, laskeminen, järjestely ja kyseleminen. Tutkimukseen osallistui 7 100 naista, jotka arvioivat liikuntamääriään 65–70vuotiaana sekä 68–73-vuotiaana. Kaatumisten ehkäisylle on tarvetta, sillä 65 vuotta täyttäneistä 30–40 prosenttia kaatuu ainakin kerran vuodessa ja 80 vuotta täyttäneistä ja laitoshoidossa asuvista joka toinen
Tupakoinnin lopettaminen pysäyttää kutistumisen mutta ei korjaa jo syntyneitä muutoksia. Tupakoinnin lopettaneiden aivot olivat nekin pienempiä kuin savuttomien, mutta heidän aivonsa eivät enää kutistuneet samaa vauhtia kuin tupakointia jatkavien. Myös pitkien istumisjaksojen pätkiminen ja jaloittelu tepsivät, tuore tutkimus osoittaa. Brittitutkimuksen havainnot perustuvat 32 000 aikuisen terveysja geenitietoihin. Myös muista syistä johtuvat kuolemat olivat heillä yleisempiä, mutta yhteys ei ollut yhtä voimakas. Viime aikoina liikuntasuosituksissa onkin alettu korostaa liikunnan lisäksi myös istumisen vähentämistä. Tutkimus julkaistiin Biological Psychiatry Global Open Science -lehdessä. 40 TUNNE & MIELI 2/2024. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Vastaavia vaikutuksia ei havaittu osallistujilla, joiden työssä oli istumista sekä jaloittelua ja seisomista. Niiden perusteella pelkkää istumatyötä tekevien riski menehtyä sydänja verisuonitautiin seurannan aikana oli noin kolmanneksen suurempi kuin osallistujien, joiden työssä oli hyvin vähän istumista. Osallistujien aivokuvaustutkimukset osoittivat päivittäin ja etenkin päivittäin paljon tupakoivien aivot pienemmiksi kuin savuttomien. Tulokset pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ikä, sukupuoli, koulutustaso, tupakointi, alkoholinkäyttö ja painoindeksi. Tupakoimisen lopettaminen ajoissa voikin estää suurempia aivomuutoksia, tutkijat toteavat. Taiwanissa tehdyn tutkimuksen tulokset perustuvat 480 000:n keskimäärin 39-vuotiaan seurantatietoihin 13 vuoden ajalta. ASUMISPALVELUJA JA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAA TOIMINTAA MIELENTERVEYSTOIPUJILLE Jokaisella on oikeus hyvään ja merkitykselliseen elämään Istumatyö ja fyysisesti passiivinen elämäntapa voivat altistaa muun muassa tyypin 2 diabetekselle, lihavuudelle ja metaboliselle oireyhtymälle. Geenitiedot puolestaan osoittivat, että osallistujat, jotka olivat geneettisesti muita alttiimpia tupakoimaan, myös tupakoivat päivittäin muita todennäköisemmin. Voimakkain yhteys havaittiin tupakoinnin ja aivojen harmaan aineen tilavuuden välillä. Muistathan tauottaa istumatyötä! ISTUMATYÖHÖN LIITTYY TERVEYSHAITTOJA , mutta niitä voi helposti vähentää lisäämällä vapaa-ajan liikuntaa. Pelkkää istumatyötäkin tekevien riskit katosivat, jos he lisäsivät päivittäistä liikuntaansa 15–30 minuutilla. Tietojen avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan osallistujat, jotka ovat perimänsä takia alttiita tupakoimaan. Tupakointi kutistaa aivoja TUPAKOINTI JA ETENKIN pitkäaikainen päivittäinen tupakointi kutistaa aivoja ja mahdollisesti siksi altistaa muun muassa muistisairauksille
Tutkimus julkaistiin PLoS One -lehdessä. Potilaat arvioivat itse psyykkistä hyvinvointiaan ja mielialaansa. Huono suunterveys tarkoittaa esimerkiksi hampaiden puuttumista, ientulehduksia ja nielemisvaikeuksia. Sen sijaan se liittyi huonoon ravitsemukseen, mikä puolestaan liittyi heikompaan psyykkiseen hyvinvointiin. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot . niemikoti.fi Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta 4 o Koti ja tukea mielenterveystoipujille jo vuodesta 1983 lähtien Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta K UV A : S HUT T ER S T O CK 41 TUNNE & MIELI 2/2024. Havainnot korostavat hampaidenpesun ja riittävien hammaslääkäripalveluiden tärkeyttä. Kun nämä tiedot yhdistettiin tietoihin heidän suunsa terveydentilasta, huono suunterveys ei suoraan liittynyt psyykkiseen hyvinvointiin. Suunterveys vaikuttaa elämänlaatuun HUONO SUUNTERVEYS voi tuoreen tutkimuksen perusteella liittyä heikkoon ravitsemukseen ja sitä kautta myös vaikuttaa potilaan mielialaan sekä psyykkiseen elämänlaatuun. Tulokset perustuvat pienehköön tutkimukseen, jossa tarkasteltiin 220:tä keskimäärin 75-vuotiasta sairaalapotilasta. Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme. Nämä kaikki voivat rajoittaa sitä, millaisia ruokia ihminen voi syödä, ja johtaa yksipuoliseen ruokavalioon. Ientulehdukset ja huono suunterveys on yhdistetty moniin terveysongelmiin useissa tutkimuksissa
HYVÄN MIELEN TEKOJA Värityskuva 42 TUNNE & MIELI 2/2024
Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : U N SP LA SH 43 TUNNE & MIELI 2/2024. Pohdi, miten elämään löytyy merkityksellisyyttä pienilläkin tuloilla (Mitä tehdä, kun rahat eivät riitä?) ja inspiroidu psykoterapeutti ja sosiaali psykologi Emilia Kujalan arkeen iloa tuovista asioista (Voimaa arkeen)
Mistä saa iloa, kun rahaa ei ole. Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntija Reetta Syrjäkari ja digipalveluiden asiantuntija Paula Paloheimo kannustavat etsimään pieniäkin iloa tuottavia asioita. Masennus, ahdistus ja muu mielen oireilu on todella yleistä. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA SHUTTERSTOCK mielenterveyteen liittyvien syiden vuoksi. Aiempaa pienempiin tuloihin on usein vaikea tottua, ja euroja on laskettava tarkkaan. Asumisen kustannukset ovat suhteellisen iso menoerä kuukausittain, ja ruokaankin menee rahaa, on sairauslomalla tai ei. Kysyjä pohtii, miten tottua vähentyneisiin tuloihin ja käsitellä aiheeseen liittyvää häpeää. Miten saisin elämästä silti mielekästä. Et siis ole ainoa. Rahan puute tai niukkuus voi myös aiheuttaa valtavaa stressiä. Lisäksi tulojen vähentyminen saattaa pakottaa luopumaan monista itselle merkityksellisistä asioista, esimerkiksi harrastuksista. Tuloni ovat pudonneet mielenterveyden oireiluun liittyvän sairausloman takia. Sairauspäivärahalla tai myöhemmin kuntoutustuella tulot putoavat reilusti. Kysy asiantuntijalta S airausloman ja pienten tulojen yhtälö on monella tavalla vaikea: Kerrankin kun olisi aikaa, ei ole ylimääräistä rahaa. Menot pysyvät kuitenkin useimmiten ennallaan, ja niitä voi olla vaikea karsia hetkessä. Kelan tuoreiden lukujen mukaan viime vuonna yli 100 000 ihmistä oli sairauslomalla 44 TUNNE & MIELI 2/2024. En ehkä koskaan tule olemaan se, jolla on ylimääräistä rahaa esimerkiksi matkusteluun tai ravintolassa syömiseen. Harmittaa ja hävettääkin, kun muut voivat elää ja kuluttaa täysillä, mutta itse on koko ajan laskettava pennosia
Ehkä silloin myös rahan niukkuus tuntuu vähemmän pahalta. Jos et pidä avoimuutta mahdollisena, voit tutkailla tunnetta itseksesi esimerkiksi miettimällä, missä häpeä tuntuu: puristaako se rintakehää, vai painaako se vatsassa möykkynä. Listaa asiat muistiin ja mieti, miten saisit hyvää tuovia tekoja lisää tavallisiin arkipäiviisi. Toteutuvatko jotkin sinulle tärkeät asiat. Tuliko mukanasi myös pelko tai lamaannus. OMA TALOUDELLINEN TILANNE voi aiheuttaa myös häpeää. Onko elämä rahan vähyydestä huolimatta hyvää. Sen sanoittaminen auttaa myös siinä, ettet erkaannu ympärilläsi olevista ihmisistä. Voisiko matkusteluksi riittää lähimatkailu. Eihän se toki sama asia ole, mutta se voi olla toisaalta uusi mukava kokemus tai ainakin väliaikainen kompromissi. Häpeää voi yrittää kutsua päivänvaloon: Hei taas ystäväni häpeä, tule pimeästä pois ja kerro mitä haluat. Tärkeiden asioiden äärellä Pysähdy pohtimaan omia arvojasi, kun sille on kerrankin aikaa. TUNTEEN KÄSITTELY ei muuta arjen realiteetteja, mutta se helpottaa omaa oloa. Omien arvojen mukainen arki on hyvän elämän perusta. Oli niukkuutta tai ei, sairauslomalla kannattaa yrittää löytää jotain itselle mielekästä tekemistä: puutarhanhoito, käsityöt, ulkona liikkuminen, kirjastossa käyminen. Sen kanssa voi kuitenkin oppia olemaan. Jotkut selättävät häpeän avoimuudella eli kertomalla kaikille, miten asiat ovat. Kysy itseltäsi, mikä sinulle on tärkeää. Häpeä on tuttu meille kaikille erilaisista tilanteista. Tai yrittääkö se pysyä piilossa. Omiin arvoihin palaaminen toimii tässäkin yhteydessä. MITEN SITTEN LÖYTÄÄ elämään mielekkyyttä niukoista tuloista huolimatta. Tunne on voimakas ja joskus myös lamaannuttava ja pelottavakin. Myös aiheesta keskusteleminen voi normalisoida omaa tunnetta ja tilannetta. Jos raha estää tekemästä tärkeitä asioita, voit miettiä vaihtoehtoisia tapoja. Häpeän tunteen sallimalla ja kohtaamalla sen voimakkuus usein laimenee. Hyvä olo lisääntyy, kun lisää arkeensa itselleen tärkeitä asioita. Tai ravintolaillallisen sijasta itse tehdyt eväät läheisen kanssa luonnossa. Tämän voi sitten hyvällä omallatunnolla käyttää johonkin itseä ilahduttavaan ekstraan. Saatte olla ja tuntua, en käännä katsetta tai pakene vaan kuuntelen viestinne. Tärkeintä olisi löytää jotain, mikä tuottaa itselle edes hiukan iloa ja tuo onnistumisen kokemuksia. Niukkuudesta sekä toteutumattomista matkoista ja ravintolaillallisista on luonnollista tuntea surua ja epäoikeudenmukaisuutta. 45 TUNNE & MIELI 2/2024. Myös aiheesta keskusteleminen voi normalisoida tilannetta. Millainen ihminen olet taloudellista tilanteestasi huolimatta. Miten nämä tärkeät asiat näkyvät elämässäsi. . Useimmat niukkuudessa elävät ihmiset ovat varsin taitavia rahankäyttäjiä, ja siksi varmasti tämäkin vinkki on jo tuttu: Kannattaa aina silloin tällöin laittaa muutama euro sivuun lasipurkkiin, koska ajan myötä siitä voi kasvaa yllättävän suuri summa. Tunteen sallimalla ja kohtaamalla sen voimakkuus usein laimenee. Tekemisen ei tarvitse olla isoa ja kallista – pääasia on, että nautit siitä. Onko arkeen mahdollista lisätä jotain mielekästä, mikä ei vaadi taloudellista panostusta
Hänellä ei ole vielä minkäänlaista suodatinta, miten kuuluisi olla tai käyttäytyä. Kirkkaat värit Tykkään kirkkaista ja selkeistä väreistä. Tanssi on lähtöisin Jamaikalta, missä olen käynyt jo monta kertaa tanssimatkalla. Koirat Haltioidun koirista ja olen se, joka keskeyttää lauseen tai palaverin ihastellakseen ohikulkevaa koiraa. Haluan, että kohtaamiset ovat aitoja ja sellaisia, joissa pysähdytään oikeasti kuuntelemaan, mitä toinen sanoo. Haaveilen, että jossain vaiheessa saisin taas oman koiran, sellaisen, jota voisin pitää allergiastani huolimatta. Ihminen tulee näkyväksi, kun hän pukeutuu väreihin – ehkä me suomalaiset olemme vähän arkoja tässä asiassa. Käytän vaatteissani paljon keltaista ja pinkkiä sekä uusimpana löytönä sähkönsinistä. Ne ovat niin aitoja, uteliaita ja iloisia. Samalla pääsen itsekin katsomaan asioita lapsen näkökulmasta, mikä on ihanaa. Välillä tuntuu, että toiset ihmiset nähdään rasitteena ja laskelmoidaan, mitä tapaaminen antaa itselle. Tulen niistä aina hirveän hyvälle tuulelle, ja haluaisin mennä rapsuttelemaan kaikkia koiria. Lapsi on aito, utelias ja tekee jatkuvasti uusia havaintoja maailmasta. Saan usein kommentteja käyttämistäni väreistä, ja moni toivoo, että uskaltaisi itsekin pukeutua rohkeammin. Ihmisten kohtaaminen Aikuisena ja perheellisenä tärkeiden ihmisten kohtaaminen on harvinaista. Saan tanssista, lämmöstä ja autenttisuudesta niin paljon energiaa. On kuitenkin tärkeää antaa myös jotain itsestään, muuten jäädään helposti pinnallisen vuorovaikutuksen tasolle. Värit tuovat iloa ja virtaa elämään. Dancehall-tanssi Löysin dancehallin elämääni vahingossa noin 15 vuotta sitten, kun kävin kokeilemassa tuntia ja hurahdin. Aidot ja läsnäolevat kohtaamiset eivät tunnu kuormittavilta. Taapero Tyttäreni on nyt 2,5-vuotias, ja hänen persoonansa alkaa kuoriutua esiin. Oma villakoirani päästettiin vanhuuden kivuistaan muutama vuosi sitten. Voimaa arkeen TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA OTAVA Psykoterapeutti, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Emilia Kujala saa voimaa väreistä ja aidoista kohtaamisista, joissa ollaan läsnä ja valmiita antamaan jotain itsestä. Tässä tanssissa ei ole kyse siitä, että halutaan näyttää hyvältä tai tehdä liikkeet juuri oikein. 50 TUNNE & MIELI 2/2024. Tärkeämpää on eri tunnetiloihin heittäytyminen, yhteisöllisyys ja se, ettei ota itseään liian vakavasti
K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 7.6. ROOLI PÄÄLLÄ Ihmisillä on eri tilanteissa ja yhteisöissä erilaisia itse otettuja tai annettuja rooleja. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Miten roolit syntyvät ja miten niistä pääsee tarvittaessa eroon. Mistä siinä on oikeasti kyse, ja miten narsistisesta suhteesta voi toipua. MIELI JA RAKKAUS Pariskunta kertoo, millaista arki on, kun toinen sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Narsismista puhutaan paljon ja diagnoosia jaellaan arkisessa puheessa kevyesti. Avoin keskustelu on auttanut vaikeimpien aikojen yli. Lämpöä ja valoa tuovassa lukupaketissa pohditaan, miten vahvistaa läheisiä ihmissuhteita ja saada parempaa mieltä kesäpäiviin. KOHTI KESÄÄ Ensi numerossa 51 TUNNE & MIELI 2/2024. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : U N SP LA SH MITÄ NARSISMI ON
OSOITTEESSA tunnejamieli.fi » tilaa lehti ASIAKASPALVELUMME KAUTTA tilaukset@tunnejamieli.fi 050 549 6751. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TIETOA TARINOITA TUNNETTA Anna itsellesi tai lahjaksi kevyempää mieltä koko vuodeksi! Katso kevään kampanjahinnat ja tilaa lehti: UUTTA! Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko arkiston vuodesta 2016 alkaen