FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Filosofin hyvän elämän oivallukset ”Vaeltaminen on yhteinen intohimomme” Näin vahvistat luontoyhteyttäsi 2 /2 2 5 LÖYDÄ OMA LUONTOSI PELKOJA PÄIN Pakko-oireinen häiriö vangitsi Kaislan kotiin Parempia öitä ilman lääkkeitä MIKKO PELTOLA ”Onnellinen elämä tehdään niillä korteilla, jotka on annettu” KUN UUTISET AHDISTAVAT Tekemällä hyvää autat myös itseäsi HYVIÄ UNIA!
Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TILAA KIRJE SIVUILLAMME! tunnejamieli.fi » tilaa uutiskirje KESÄN LOMAT HAETTAVISSA NYT WWW.MTLH.FI
Viime keväänä latasin itselleni Muuttolintujen kevät -sovelluksen, joka auttaa tunnistamaan lintuja niiden laulun perusteella. Suosittelen kaikille aloitteleville bongareille! PÄÄKIRJOITUS MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi O n se aika vuodesta, kun luonto heräilee sellaista vauhtia, ettei meinaa perässä pysyä. KU VA : SH U TT ER ST O C K 3 TUNNE & MIELI 2/2025. Iloisia hetkiä kevääseen! . Ettäs kehtaa arvostella! Aikoinaan kevään valo aiheutti ahdistuksen lisäksi päänsärkyä, jos unohdin aurinkolasit kotiin. Siellä omat kin aistit ja keho heräilevät, pikkuhiljaa ja lempeämmin kuin kotona verhojen välistä kurkkien. Huhtikuun valo tuntuu liian kirk kaalta ja paljastavalta. Suurin osa meistä nauttii ja tuntee energiansa kasvavan sitä mukaa, kun valo lisääntyy ja päivä pitenee. Opin erottamaan joitain jo itsekin ja huomaamaan oksilla pikkulintuja, jotka olisivat muuten jääneet piiloon. Kävelylenkkeihin tuli uutta tekemistä, kun pysähtelin tallentamaan laulua ja sovellus kertoi, mitä lintuja ympäriltäni löytyi. Luonnos sa kaikki on jatkuvassa muutoksessa ja lohduttavasti keskeneräistä. Ja pakko myöntää, että välillä laseja teki mieli käyttää sisäl läkin, kun valo tunkeutui ikkunoista sohvannurkkaan asti. Aistit auki kevääseen Meri Parasta juuri nyt Lähde Peltsin mukana metsään sivulla 10 ja inspiroidu luonnon hyvää tekevästä voimasta sivulla 16. Olen kuitenkin vuosien myötä oppinut, että luonto elää omaa rytmiään eikä sitä voi pysäyttää – on siis joustettava ja hypättävä kyytiin. Se kertoo säälimättä, että vaatteeni ovat talven jäljiltä nyp pyisiä ja keittiön nurkat puunaamatta. Kun käännän katseeni omasta navastani jäiden lähtöön, maasta tunkeutuvaan vihreään ja ruovikolle ilmestyneisiin kurkiin, saan kokea valon ja lämmön tuomia ihmeitä. Itse kuuluun siihen porukkaan, jonka on aina ollut vaikea päästää yhtäkkiä irti pitkästä ja turvallisesta pimeästä kaudesta. En enää sulje verhoja ja hakeudu turvallisiin hämäriin koloihin vaan lähden lähiympäristöön tutkailemaan, miten luonto heräilee. Pakeneminen ja vält tely eivät toimi tässäkään asiassa
4 TUNNE & MIELI 2/2025. Vaeltaminen on Jere Simolalle ja Noora Santavuorelle yhteinen intohimo, joka auttaa keventämään henkistä kuormaa. YHTEINEN JUTTU. Mikko ”Peltsi” Peltolalle on tärkeää, että hän pääsee myös arjen keskellä luontoon seikkailemaan. ”Elämä on mukavampaa, kun yritän lisätä hyvää mieltä ympärilleni.” M I K KO P E LTO L A 10 TÄSSÄ NUMEROSSA LÄHIMETSÄSSÄ. 22 34 IRTI PELOISTA. Pakko-oireinen häiriö ei enää valtaa Kaisla Saarikosken koko elämää ja vangitse kotiin, kuten pahimpina aikoina
6 Mitä uutta. 34 Pelkoja päin Pakko-oireinen häiriö vangitsi Kaisla Saarikosken kotiinsa, mutta nyt Terttu-mummoksi nimetty häiriö hössöttää enää taustalla. 50 Voimaa arkeen Filosofi Frank Martela kehottaa lopettamaan onnen jahtaamisen. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. HYVÄN MIELEN TEKOJA 37 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 6.6. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Luonto herättää. ILMIÖ & TIETO 16 Löydä oma luontosi Luonto tekee hyvää sekä mielelle että keholle, eikä lähtemisestä kannata tehdä liian vaikeaa. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Pienikin askel kohti lähimetsää tuo hyvinvointia arkeen. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Hyvää unta voi oppia edistämään omia ajatuksia ja tunteita säätelemällä. 43 Tunteet tallentavat hetket Oi mikä biisi! Omaa elämäntarinaa voi vahvistaa tunnemuistoja herättelemällä. 33 Aidon yhteyden löytämisestä Uusi kolumnisti Susani Mahadura. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 28 Rennosti unta kohti Eikö uni tule. KANSSAKULKIJAT 10 ”Minulle on luontevaa keskittyä hyvään” Mikko Peltola ei valita asioista, joihin hän ei voi vaikuttaa. 8 Kirjat Lukemista kevääseen. Arki tuo turvaa. Onnellinen elämä tehdään annetuilla korteilla, hän sanoo. 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko 49 Värityskuva AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 2/2025. 22 ”Mielen solmut aukeavat luonnossa” Luonnosta on kehkeytynyt korvaamaton henkireikä Noora Santavuorelle ja Jere Simolalle elämän kriiseissä
Jos puhuminen tuntuu vaikealta, jo pelkkä muiden seurassa oleminen voi tuoda lohtua ja rauhoittaa mieltä. Samalla on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mistä tietoa hankkii, ja suosia luotettavia lähteitä. Läheisten kanssa puhuminen auttaa käsittelemään ajatuksia ja saattaa antaa uudenlaisia näkökulmia tilanteeseen. Arki tuo turvaa Maailmantilanteen epävakaus ja uutistulva voivat herättää ahdistusta sekä turvattomuutta. Kun pitää itsestään huolta, saa myös enemmän voimavaroja kohdata haastavia asioita. Miten pitää mieli kasassa myllerrysten keskellä. Paikalleen ei siis kannata jäädä. PIDÄ KIINNI ARJEN RUTIINEISTA KUN ULKOMAAILMA TUNTUU epävarmalta, arjen rutiinit luovat vakautta ja hallinnan tunnetta. Uutisten seuraamista voi rajoittaa esimerkiksi yhteen tai kahteen kertaan päivässä, mikä auttaa pitämään huolen ja pelon hallinnassa. Tietoinen uutisvirran hallinta auttaa säilyttämään mielen tasapainon ja ehkäisemään liiallista stressiä. Vaikka on tärkeää pysyä ajan tasalla, yhtä tärkeää on suojella omaa mieltä liialta kuormitukselta. Pienetkin päivittäiset rutiinit, kuten aamukahvin nauttiminen rauhassa tai kirjan lukeminen illalla, voivat tuoda turvaa ja muistuttaa siitä, että elämä jatkuu normaalisti. Liikkuminen ja ulos lähteminen usein rauhoittavat mieltä ja auttavat käsittelemään vaikeita tunteita. KOONNUT MERI NYKÄNEN 6 TUNNE & MIELI 2/2025. Myös itsemyötätunto on tärkeää: kaikissa tilanteissa ei tarvitse jaksaa täydellä teholla, vaan omalle väsymykselle ja huolille on hyvä antaa tilaa. Säännöllinen syöminen, liikunta, työnteko ja riittävä lepo ovat tärkeitä keinoja ylläpitää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä erityisesti kriisitilanteissa, sillä ne vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja muistuttavat siitä, ettemme ole yksin. Jos omassa lähipiirissä ei ole ketään, jonka kanssa jakaa ajatuksiaan, vertaistukiryhmät tarjovat tukea. MITÄ UUTTA. RAJOITA UUTISTEN SEURAAMISTA JATKUVA ALTISTUMINEN negatiivisille uutisille voi lisätä ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Myös työpaikoilla ja muissa yhteisöissä on hyvä varata tilaa avoimelle keskustelulle, jotta kukaan ei jää huoltensa kanssa yksin. HAKEUDU IHMISTEN SEURAAN YHDESSÄ JAETTU HUOLI on kevyempi kantaa. Sosiaalisessa mediassa leviävät huhut ja spekulaatiot voivat lisätä turhaa pelkoa ja vääristää todellisuutta. Konserteissa ja elokuvissakin voi tuntea kuuluvansa joukkoon, vaikka paikalle menisikin yksin
SUOMALAISISTA suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Kun auttaa muita tai tekee jotain hyvää, se vahvistaa tunnetta omista vaikutusmahdollisuuksista ja tuo toivoa. Kun keskittää huomionsa siihen, mihin voi vaikuttaa, elämänhallinnan tunne ja myönteisyys vahvistuvat vaikeinakin aikoina. Pienikin lahjoitus tai teko voi lisätä sekä omaa että toisten hyvinvointia. Mielen joustavuus 70 % Luku Sanaselitys 7 TUNNE & MIELI 2/2025. Kun tunteet hyväksyy osaksi itseään, niiden kanssa voi oppia elämään ilman, että ne ottavat vallan. MIKSI JOELLA sukelteleva koskikara välillä niiailee. Keskusteluja koskikarasta Luureissa KU VA : SH U TT ER ST O C K SUUNTAA HUOMIO NYKYHETKEEN PELKO, AHDISTUS JA EPÄVARMUUS ovat normaaleja reaktioita, eikä niitä tarvitse peitellä tai tukahduttaa. Lähde: Kansalaispulssi KYKY AJATELLA uusilla tavoilla, tarkastella asioita eri näkökulmista ja muuttaa toimintamalleja tarpeen mukaan. Studiossa asiantuntijat ruotivat kuulijoiden havaintoja ja kysymyksiä antaumuksella, mikä saa tavallisenkin poluntallaajan innostumaan asiasta. Ylen Luontoilta tarjoaa mainion kurkistusikkunan erilaisiin luonnonilmiöihin. Tutkimusten mukaan muiden auttaminen lisää myös auttajan onnellisuutta ja vähentää stressiä. Ajatusten harhailu pahimpiin mahdollisiin uhkakuviin lisää stressiä, joten huomion tietoinen suuntaaminen nykyhetkeen auttaa rauhoittumaan. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen – esimerkiksi ”minua pelottaa” tai ”olen huolissani” – auttaa hahmottamaan omaa sisäistä tilaa ja suhtautumaan siihen myötätuntoisesti. Lähteet: Terveystalo, Mieli ry Kun tunteet hyväksyy osaksi itseään, niiden kanssa voi oppia elämään ilman, että ne ottavat vallan. Esimerkiksi hengitysharjoitukset, ympäristön havainnointi eri aistein, musiikin kuunteleminen ja luonnossa liikkuminen auttavat palauttamaan mielen tähän hetkeen. Ovatko vikkelät karvapallot lumikon vai kärpän poikasia. Hyvän tekeminen voi tarkoittaa esimerkiksi lahjoittamista, vapaaehtois työtä tai yksinkertaisesti ystävällisten tekojen tekemistä omassa arjessa. TEE JOTAIN KONKREETTISTA AHDISTUS LIITTYY USEIN voimattomuuden tunteeseen, joten aktiivisesta toiminnasta voi olla apua
Kirja sopii luettavaksi myös hyvinvoiville pa reille, sillä se voi vahvistaa ja syventää suhdetta, vaikka suurempia solmuja ei juuri nyt olisikaan ratkottavana. Tuttuja kysymyksiä luultavasti kaikille pari suhteessa eläville tai eläneille. Esimerkiksi vaa tiva tai vetäytyvä kiintymyssuhteista kumpuava käyttäytyminen korostuu nimenomaan pari suhteen vaikeina hetkinä. Siksi suhde saattaa jumiutua toistuvasti kehämäisiin kuvioihin, joissa molem mat toistavat tuttua kaavaa. On selvää, ettei var sinkaan pitkä suhde pysy ikuisesti samanlaisena ja muuttumattomana. Mitä suhteessa oikein tapahtuu, kun toinen tun tuu lipuvan kauemmas, rakentava puhe katoaa ja rii dat lisääntyvät. Ristiriitoja ei tarvitse hävetä, puhuminen kannat taa, ja apua on tarjolla. Eira Eklund-Mikola on psykologi, pari psyko terapeutti ja tunnekeskeisen pariterapian koulut tajaterapeutti. Ette ole yksin vaikeuksien kanssa, kirjoittaja kannustaa. Lukija kuljetetaan kirjan mukana ikään kuin tunnekeskeisen pariterapian läpi. Vaikeat tunteet kuuluvat asiaan, ja välillä yhteys toiseen voi tuntua olevan kokonaan katkolla. Kirjan voi lukea tai kuunnella yhdessä. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus terapiatyöstä perheiden sekä parien kanssa. Tai lukea ensin yksin omaa tahtia tahollaan ja käy dä sitten kumppanin kanssa tehtäviä yhdessä läpi. Toisistaan etääntyneille se puoles taan tarjoaa helpottavia sanoja: On aivan normaa lia, että suhteessa tulee vastaan kaikenlaista. Keskeinen ajatus on, että tunteet ovat parisuhteen ydin. Lapsuuden ja aiempien ihmissuhteiden koke mukset vaikuttavat vahvasti siihen, miten pari suhteessa koetaan turvaa, luottamusta ja lähei syyttä. Miten löytää kadon nut yhteys. Kirjassaan Rakkauden logiikka hän käsittelee pari suhdetta kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta. Kipeät kokemukset voivat estää tunneyhtey den syntymisen ja ylläpitämisen . Entä miten asiaa voisi alkaa ratkoa. Niiden avulla lukija voi oppia tunnistamaan omia tunnekokemuksiaan, käsittelemään pari suhteen negatiivisia kehiä ja parantamaan tunne yhteyttä kumppanin kanssa . Parisuhteen ydintaidot ja tunnekeskeisen pari terapian viisaudet ovat kaikkien opittavissa, jos vain tahtoa löytyy. Miksi ajaudumme toistuvasti samoihin ne gatiivisiin kehiin. Kiintymys suhdeteoria käydään läpi käytännönläheisesti, ja mukana on myös harjoituksia tuomassa konkre tiaa. M istä rakkaudessa on kysymys. Kirjan viesti on, että näiden kuvioiden ja kat kosten takaa löytyy ymmärrettävä logiikka, johon tutustumalla suhteessa voidaan päästä eteenpäin. Kohti syvempää yhteyttä KOONNUT MERI NYKÄNEN EIRA EKLUND-MIKOLA: RAKKAUDEN LOGIIKKA – VAHVISTA PARISUHTEEN TUNNEYHTEYTTÄ (OTAVA 2025) KIRJAT K UV A: J ON NE RÄ S ÄN EN Eira Eklund-Mikola 8 TUNNE & MIELI 2/2025. Tietoisella työskentelyllä voi lisätä parisuhteen turvallista tunneyhteyttä
Teos tarjoaa vertaistuen ohella knoppitietoa unettomuudesta. Resilienssi ei ole pelkästään synnynnäinen ominaisuus. Nukahtaessa kontrollista luovutaan. Monia yönsä valvojia lohduttaa varmasti tieto, että yöunen ei tarvitse olla täydellistä ja unen rippeetkin riittävät hengissä pysymiseen. Björkstam joutui itse vuonna 2008 pahaan onnettomuuteen, kun lentokone putosi hänen päälleen Meksikossa. Jos asiaa kysytään Ulrika Björkstamilta, kyse on opeteltavista taidoista, esimerkiksi itsemyötätunnon lisäämisestä. Toisaalta kirja opettaa, että ylivirittyminen vie unet ja lapsuuden ja nuoruuden kokemukset painavat jälkensä nukkumisen kykyyn. Haluatko keskittyä hyviin tekoihin. KIRSI VÄISÄNEN hänen mielestään ole kuitenkaan kyse siitä, että vain tietynlaiset erityisyksilöt kykenevät selviytymään onnettomuuksista tai kriiseistä. Kirjoittajina on joukko kulttuurialan ammattilaisia. Resilienssiään voi siis vahvistaa sen sijaan, että jaottelee ihmiset itsensä mukaan lukien niihin, joilla sitä on tai ei ole. Resilienssi pitää meidät toimintakykyisinä. ANNA KOIKKALAINEN: YKSINVAELTAJA (GUMMERUS 2025) * * * APUA UJOILLE. Suurimman osan reissustaan hän on tehnyt yksin. SEIKKAILIJOILLE. Jännitätkö sosiaalisia tilanteita. Kirjoittaja kannustaa lukijaa opettelemaan arjen keskellä ja pienten vastoinkäymisten kohdalla oman muutoskyvyn kasvattamista. Hän paloi ja loukkaantui pahasti, mutta selvisi. RUTGER BREGMAN: MORAALINEN KUNNIAN HIMO (ATENA 2024) Lue myös! Vertaistukea univajeisille Resilienssiä voi kasvattaa Esseitä unettomuudesta on kaunokirjallinen katsaus yleiseen ongelmaan. Unettomuuteen voikin liittyä kontrollintarvetta. Kirjoittaja kertoo, mitä hän on oppinut vaeltaessaan 15 vuoden ajan Suomen Lapissa. Toisia valvottavat levoton mieli ja kuviteltu uhka, toisia huolet. Tämä kirja kannustaa siirtymään sanoista tekoihin ja tarkastelemaan omaa elämää merkityksellisyyden kautta. 9 TUNNE & MIELI 2/2025. JONI MARTIKAINEN: ROHKAISUKIRJA UJOILLE (BAZAR 2025) * * * LISÄÄ TEKOJA. Tiesitkö, että vähiten nukkuvia löytyy velvollisuudentuntoisten työntekijöiden maista: Japanista, Isosta-Britanniasta, Resilienssistä puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan on. Oman sosiaalisen herkkyytensä voi oppia hyväksymään, jolloin on myös helpompaa elää tasapainossa itsensä kanssa. ESA MÄKIJÄRVI: YÖVARTIOSSA – ESSEITÄ UNETTOMUUDESTA (WSOY 2025) ULRIKA BJÖRKSTAM: KEHITÄ RESILIENSSIÄ (TUUMA 2025) Monia yönsä valvojia lohduttaa varmasti tieto, että yöunen ei tarvitse olla täydellistä. Selviytymistarinoissa ei Belgiasta ja Saksasta
Minulle on luontevaa KANSSAKULKIJA MIKKO PELTOLA keskittyä hyvään Sää, ikä ja vammaisen lapsen isyys ovat asioita, joista Mikko ”Peltsi” Peltola ei jaksa valittaa. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT SUSANNA KEKKONEN 10 TUNNE & MIELI 2/2025. Onnellinen elämä tehdään niillä korteilla, jotka on annettu, hän sanoo
Siellä saa rämpiä ja seikkailla, vaikka puisto sijaitsee keskellä kaupunkia. Suuri osa puistosta on luonnontilassa. 11 TUNNE & MIELI 2/2025. keskittyä hyvään Mikko Peltola viihtyy Helsingin Keskuspuisossa, jonka laidalla hän on asunut aina
Pyöräilyyn liittyy myös hänen isoin harmituksensa lähimetsässä. Nuoret taitavat tunnistaa hänet vii meisimmän ohjelman ansiosta. Peltsi ja Osmo pokkasi alkuvuodesta Kultaisen Venlan vuoden parhaana tvohjelmana, ja poi ka voitti isänsä kilvassa vuoden par haasta tvesiintyjästä. Osansa oli pitkillä lenkeil lä luonnossa. Hän on tottunut siihen, että hänet tunnistetaan, ja moikkailee rennosti takaisin. Keskuspuiston kaikki reitit on moneen kertaan kuljettu: jalan, eri laisilla pyörillä, suksilla ja joskus lumi kengilläkin. Peltola ei yleensä valita asioista, joille ei voi mitään: säästä tai iästä. Osmo oli kuitenkin suloinen vau va, aika samanlainen kuin muutkin. Peltolan omatkin ajatukset alkoi vat kääntyä. Luon non tarkkailun sijaan niissä kalastetaan, pyöräillään, lasketellaan ja vaelletaan. Hän mietti, loppuuko tässä oma kin elämä. Peltola on ihminen, jolle on luon tevaa pyöräillä töihin Pasilaan metsän läpi 25 asteen pakkasessa. Pirkko lan uimahallin viereen rakennettiin pari vuotta sitten harrastushalli, jon ka sijaintia Peltola vastusti kiivaasti. Siinä kohtaa piha muuttui oikeaksi met säksi. Tele visiotöitä on takana kohta 30 vuotta. Minusta tällaisen pitäisi olla ihan normaalia.” ” 12 TUNNE & MIELI 2/2025. Minus ta tällaisen pitäisi olla ihan normaalia, hän sanoo. Se oli Mikko Peltolan elämän pahin kriisi – ja oikeastaan ainoa. Sitä vaihtoehtoa ei koskaan ollut, että retket jätettäisiin tyystin teke mättä. Hän mietti, miksi sitten harmittelisi sitä, että lapsi sattui olemaan vammainen. Huomio ei häntä häiritse. Hän tienasi taskurahansa keräämällä metsästä pulloja. Lapsen saaminen on joka tapauksessa hyppy tuntemattomaan. – Päätin, että tämän perheen elä mästä pitää tehdä onnellista annetuilla korteilla. Kotona oli kaksivuotias isosisko Maisa, joka oli vain innoissaan uudes ta perheenjäsenestä. Hän sai ensimmäisen polkupyöränsä neljävuotiaana, oppi heti ajamaan ja on polkenut maasto reittejä siitä asti. – Siinä menivät Suomen parhaat maastopyöräilykalliot. – Nykyään minut tuntee taas nuo risokin, toteaa Peltola, 51. – Kun reippauttani sitten ihmetel lään, en oikein ymmärrä sitä. Niiden aikana saattoi mä rehtiä asiaa. Sairaa lassa selvisi, että Osmo on vähän eri lainen kuin muut: hänellä on Downin syndrooma. Tuo joulukuu oli poikkeuksellisen lämmin, mutta Peltola ei muista sitä. Kavereiden kanssa hän kaive li Keskuspuiston uumenista pyörän romuja, jotka sitten vietiin löytötavara toimistoon naapurikaupunginosaan. Hän aloitti uransa nuortenohjelmissa mutta siirtyi viisitoista vuotta sitten luontoohjelmien tekemiseen. Hän ei tiennyt, millainen tule vaisuudesta tulisi. Peltola on luonteeltaan tekijä. Pyörät ovat muutenkin vieneet Pel tolan metsään. Aika pian alkoivat pohdinnat tule vista luontoretkistä, vaikka Peltola ei vielä tiennyt, oppisiko Osmo hiihtä mään tai pyöräilemään. – Parin kolmen viikon jälkeen tun tui, että en halua jäädä tähän vellomaan. Ainakaan Osmosta ei tulisi NHLtähti, niin kuin hän oli kavereiden kanssa raskausaikana vit saillut. Jos niin ei kä visi, hän ajatteli vaikka hankkivansa tandempyörän tai vetävänsä lasta ah kiossa. Hän vei poliitikkojakin metsään. Minulle on luontevaa keskit tyä hyvään. Siellä vain oli vat parhaat seikkailut. Hänen perheensä oma kotitalo on rakennettu vaarin rintama miestontille, jonka perällä oli aikoi naan riistanruokintapöytä. Peltsi eli Mikko Peltola poseeraa puskassa tämän jutun kuvia varten. Hyppy tuntemattomaan Joulukuussa 13 vuotta sitten Peltolan perheeseen syntyi poikavauva. Peltola ei tuntenut vammaisia ih misiä. Kun Peltola oli lapsi, kukaan ei raa hannut häntä metsään. ”Kun reippauttani ihmetellään, en oikein ymmärrä sitä. – Naapurilla oli hitsausvälineet, joil la teimme pyöristä omia virityksiä. Viikot Osmon syntymän jälkeen me nivät sumussa. – Minulta ei ole kuollutkaan ke tään isovanhempia läheisempää, hän sanoo. M oi Peltsi”, huutaa teinijoukko Helsin gin Keskus puistossa, Pirkkolan uimahal lin kupeessa. Pienenä metsä oli seikkailu Mikko Peltola on asunut Keskuspuiston laidalla aina. Har maa kuutio nousi silti. – Sain spontaaneja itkukohtauksia marketissa. Ajattelin kai, että miksi piti käydä näin. Joulu kuussa julkaistussa sarjassa Peltola seikkailee kansallispuistoissa 12vuo tiaan poikansa kanssa. Jos pyörää ei puoleen vuoteen kukaan lunastanut, löytäjä sai hakea sen pois
Se on jännä ilmiö. Aikaa meni reilut seitse män tuntia. Ajattelin, että jossain on onnistuttu, Peltola sanoo. 13 TUNNE & MIELI 2/2025. Samaa on tiukannut jonkin ohjelman käsikirjoittajakin. – Hänelle ei millään riittänyt se, että tämä vain on kivaa tekemistä, Peltola tuskailee. Mutta ei Peltola osaa puhua ”flowtiloista” tai ”luonnon paranta vasta voimasta”. Peltola on kyllä haudannut kasvon sa sammaleeseen hyvien mikrobien toivossa ja halannut puita Marttojen johdolla, mutta ne ovat hänelle vain hauskoja juttuja, eivät mitään kään teentekeviä kokemuksia. Vitsiäkin heitetään. Repoveden kansallis puiston kävelyreitti on parikymmentä kilometriä osin vaikeaa maastoa, mutta 12vuotias seuraa isäänsä hy myssä suin. Mutta se on hänen perusteensa. Hän huomaa sen lapsistaan. Jonkin laista vapautta, ehkä. Eräänä vuonna hän hiihti puolentoista kilometrin lenkkiä sata kilometriä. – Metsässä he kertovat, mitä kou lussa on tapahtunut, vaikka kotona vastaavat kysymyksiini vain ‘emmä tiedä’. – Osmo käveli reippaasti rinkka se lässä pitkän matkan ja selvästi nautti luonnossa olemisesta. Perhokalastuksessa hän rakastaa perhon heittämisen teknistä suoritusta, sitä kun sen saa onnistumaan, siitä seu raavaa rytmiä ja mahdollisuutta har hauttaa vaistonvaraista otusta. – Minulla on ollut itsekäs motivaa tio opettaa: haluan itse päästä liikku maan, Peltola sanoo ja huomauttaa, et tei kaikkien lasten tietenkään tarvitse oppia hiihtämään. Luonnossa ruumis liikkuu väistämättä – ja liikunta on Peltolalle tärkeää. Li säksi hienosta maisemasta saa mielen rauhaa. Nyt harmittaa, jos päivä on kaunis eikä pääse ulkoilemaan. Osmo on kulkenut mukana retkillä pienestä saakka ja paljastunut isänsä tavoin liikunnalliseksi. Mikko Peltolalle tämä retki on jää nyt mieleen yhtenä hienoimmista Osmon kanssa tehdyistä. Nuorena Peltsiä harmitti, jos hän ei päässyt perjantai-iltana juhlimaan. Vaikka hän on kolunnut Lapin ja kansallispuistot, hänen lempiluonto kohteensa ovat ympärillä avautuvat kaupunkimetsät. Hänestä on tärkeää, että ihminen pääsee metsään arjessa, vaikka asuisi yli 650 000 ihmisen asut tamassa kaupungissa. Etenkin pyöräi ly ja hiihto ovat kiinnostaneet häntä. Se virkistää aja tuksia. Hän viettää aikaa luonnossa, koska ei malta olla poissa. Hänelle hiihto on kuitenkin niin rakasta, että hän sivakoi lumettoma nakin talvena Paloheinän lumetetulla ladulla. – Olen sysipaska sanoittamaan asioita sen syvällisemmin, Peltola sanoo. Lähiluonto paras luonto Kun Mikko Peltolalta tenttaa, mikä häntä luonnossa oikein kiehtoo, hän huokaa. Hetkessä elämistä se on. Retkillä tärkeintä on ilo Peltsi ja Osmo sarjan kolmannessa osassa isä ja poika kulkevat välillä käsi kädessä
Iloa voi saada joskus hassuistakin jutuista. – Elämä on mukavampaa, kun yritän lisätä hy vää mieltä ympärilleni. Herään aina hyväntuulisena. Jos Osmon hartiat lysähtävät eikä hän usko jak savansa enää mitään, Peltola on oppinut kannus tamaan sopivasti siloitellen. Elämää omassa tahdissa Lukioaikoinaan Mikko Peltola teki keikkaa baa reissa dj:nä. Peltola arvos taa sitä, että vanhemmat eivät koskaan painosta neet häntä mihinkään suuntaan. – Vanhemmat kieltävät ihan liikaa sellaisia asioita, joilla ei ole mitään väliä. Sarjassakin näkyy, että hän ei höpötä liikaa – ohjeet ovat lyhyitä ja yti mekkäitä. Rahaa tuli paljon – ja meni, nimittäin takaisin baariin. Viikkoa ennen ylioppilasjuhla päivää kaveri soitti ja onnitteli. – Kävelyä voi olla vaikka sata metriä, ei sillä ole väliä. – Olen sanonut Osmolle, että hän voi luottaa minuun. Luonto on siinä kuitenkin. Lapsen saaminen on joka tapauksessa hyppy tuntemattomaan. Kannustan menemään vain sellaisista paikoista, joista tiedän hänen selviävän. Silloin Peltola sai tietää, että pääsisi ylioppilaaksi. Olennaista on, että kaikki saavat iloa siitä kokemuksesta. Niinpä murheita ei juuri ole. Alkushokin jälkeen Peltola on kokenut, että vammaisen lapsen – ainakaan Osmon kaltaisen – isyys ei ole kovin erilaista kuin muunlaisen lapsen isyys. Löytyykö töitä, kotia, puolisoa. Ei sen tarvitsisi olla on gelma. Haluaisin monistaa sen. 14 TUNNE & MIELI 2/2025. Äidille tuli kiire haalia sukulaiset juhliin, mut ta pettymystä hänestä ei ilmennyt. – Nyt vaan yhteiskunta on päättänyt, että sel lainen ihminen on vammainen, joka ei opi tiet tyjä asioita tietyssä iässä. – Keskustelimme hetken ja totesimme, että emme voi vaikuttaa siihen nyt. – Kirjoitin viisi A:ta eli huonoimman mahdol lisen tuloksen, jolla pääsi läpi, hän kertoo. Jos lap si väsyy, käännytään takaisin. Välillä tarvitaan jäätelöä tai munkkia houkuttimeksi. Lasten kanssa suoritustavoitteita ei ole. Peltolan perheessä on ihan luonnollista, että 13vuotias täytyy ohjata kädestä pitäen vessaan tai että hänen takkinsa vetoketju pitää auttaa kiinni. Pohjoismaiset poliisisarjat Makaamme puolison kanssa iltaisin sohvalla ja katsomme televisiota. Nukkuminen Iän myötä olen alkanut heräillä öisin, mutta nukun yhä pari kertaa viikossa 8–9 tuntia katkeamatonta unta. . Katsotaan sitten, Peltola sanoo. Kerran vaimo kylläkin meinasi alkaa mureh tia Osmon tulevaisuutta: mitä sitten, kun oppi velvollisuus on ohi. Psyykkaus Jossain vaiheessa päätin alkaa ajatella, että tiskaaminen on kivaa. Näin huollan mieltäni Miksi harmitella sitä, että lapsi sattui olemaan vammainen. Retkeksi riittää Peltolan mielestä se, että syödään lähimetsässä ru sinoita. Sai etsiä ja harhailla. Vaadin saada tiskata sukupäivällisten jälkeen mökillä. Viimeksi katsoimme Åren murhat. Ehkä siksi Peltola ei koe Downihmisen ehdoil la kulkevaa arkea mitenkään haastavaksi. Siitä kumpuaa kokonainen elämänasenne: sel laisista jutuista ei murehdita, jotka eivät parhail laan ole käsillä. Kun lapset ovat halunneet kiivetä kivelle tai hypätä vesilätäkköön, isä on sa nonut: ole hyvä vaan. Kun Maisa pienenä halusi hiihtää päiväkotiin hiekoi tettua kävelytietä, isä osti hänelle sitä varten vito sella käytetyt sukset. – Hiukan boheemiutta pitää olla. Samanlaista vapautta hän toivoo omil le lapsilleenkin. Ja niin vain alkoi tuntua siltä, että tässähän tämä menee. Peltola huomauttaa, että jos yhteiskunta olisi toi senlainen, tätä voitaisiin muuallakin pitää ihan normaalina. Jos alkaa väsyttää, treenaan vatsalihaksia tai venyttelen. Tehot tomuus sopii hänelle hyvin
15 TUNNE & MIELI 2/2025. MIKKO PELTOLA Toimittaja, juontaja ja kalastusopas. Se virkistää ajatuksia. Osmo vierailee sen yhdessä tai kahdessa jaksossa. * * * Asuu Helsingin Maununnevalla puolison, 15ja 13-vuotiaiden lasten ja koiran kanssa. * * * Tekee tänä vuonna uutta kautta Peltsin toinen luonto -sarjaan. Peltsistä on tärkeää, että ihminen pääsee metsään arjessa, vaikka asuisi yli 650 000 ihmisen asuttamassa kaupungissa. * * * Aloitti televisiouransa Jyrki-ohjelmassa vuonna 1997. Juonsi monta vuotta suosittua aamuohjelmaa Radiomafialla ja YleX:llä
16 TUNNE & MIELI 2/2025
Pienikin askel kohti lähimetsää tuo hyvinvointia arkeen. TEKSTI HELINÄ KUJALA JA MERI NYKÄNEN KUVITUS MARIA VILJA oma LUONTOSI 17 TUNNE & MIELI 2/2025. Luonto tekee hyvää sekä mielelle että keholle, eikä lähtemisestä kannata tehdä liian vaikeaa. LÖYDÄ Keväällä ja kesällä on aika herätellä omaa luontoyhteyttään
Mutta metsään voisikin mennä vähän uudella asenteella ja antaa vain aistihavaintojen ohjata eteenpäin. Vuorella tunsin samalla tavalla oman pienuuteni kuin meren äärellä tai suomalaisen ikimetsän keskellä. Se antaa perspektiiviä ja vahvuutta.” N ÄY T TE LI JÄ I R I N A B J Ö R K LU N D T U N N E & M I E LI LE H D E S S Ä 18 TUNNE & MIELI 2/2025. Makuuhuoneeseen on hyvä hankkia pimennysverhot tai suojata silmät unimaskilla, jotta valo ei viivästytä unensaantia eikä herätä liian aikaisin. – Monesti möykkykokemus on haitallinen silloin, kun se on murskaava. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla voimakas tarmokkuuden nousu saattaa kääntyä ahdistuneisuudeksi. Mitä tarvitset nyt. Terveyskirjaston mukaan luonnossa vietetty aika alentaa verenpainetta, rauhoittaa sykettä ja aktivoi parasympaattista hermostoa, mikä edistää rentoutumista. Hän kehottaa lähtemään liikkeelle ei-suorittavalla mielellä. Ilo irti lisääntyvästä valon määrästä KEVÄTAURINKO PIRISTÄÄ ja houkuttelee lähtemään ulos. Mikä maisema houkuttelee luokseen. Jo lyhyt visiitti luonnossa vähentää stressiä LUONTO TARJOAA nopean ja helpon keinon lievittää stressiä. Unen vaalimiseksi ulkoilusta kannattaa nauttia aamulla, päivällä tai viimeistään alkuillasta. Valon vaikutuksista mielialaan kertoo myös parin vuoden takainen tutkimus, jonka mukaan suomalaisilla on mielenterveyssyistä aiheutuvia sairauspoissaoloja valoisana vuodenaikana selvästi vähemmän kuin syyspimeällä. – Olemme sisäistäneet jo lapsuudesta tehokkuuden ja hyödyn arvot niin voimakkaasti, että ne voivat ilmetä jopa siinä, miten olemme luonnossa. ”Ihmiselle tekee hyvää tuntea oma pienuutensa luonnon keskellä sen sijaan, että kävelisi kaupungissa ajatellen suuria itsestään. Myös osalla masennusta sairastavista mieliala voi laskea lisääntyvien unihäiriöiden vuoksi. Olemme liian lähellä sitä. Säännöllinen luonnossa oleilu parantaa keskittymiskykyä, edistää luovuutta ja lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mutta luonnossa asiaan voi saada etäisyyttä, jolloin möykkyä voi alkaa käsitellä pala palalta. Ja kaikkiin vuodenaikoihin pätee sama neuvo: rauhoitu ja rentoudu hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Saatamme ajatella, että pitäisi kohottaa kuntoa tai tehdä jotain muuta hyödyllistä, esimerkiksi bongata lajeja tai poimia marjoja. Moni kokee olevansa iloisempi, sosiaalisempi ja tarmokkaampi valon lisääntyessä. Joillekin kevät on kuitenkin hankalaa aikaa. K I R S I S A LO S E N H A A S TAT TE LU O N J U LK A I S T U A I E M M I N T U N N E & M I E LI LE H D E S S Ä . Onko se esimerkiksi kallio, johon nojaaminen tuntuu hyvältä, tai sammalmätäs, jonka pehmeydessä on jotain miellyttävältä tuntuvaa. Samalla voit silitellä puun tai kiven pintaa ja muistutella itseäsi koko ajan sen turvasta. Tutkimukset osoittavat, että luonnossa liikkuminen on tehokas tapa kohentaa mielialaa ja vähentää ahdistusta. Luonto ei vaadi suorittamista – jo pelkkä vihreyden näkeminen, puiden lehtien havinan kuunteleminen tai veden liplatuksen seuraaminen aktivoi kehon ja mielen palautumisjärjestelmät. Voi vaikka tulla itku, ja sehän helpottaa. Jo 10–20 minuuttia luonnossa oleskelua voi merkittävästi vähentää stressihormoni kortisolin määrää ja auttaa kehoa palautumaan kuormituksesta. Psykologi kehottaa tunnustelemaan, mikä paikka tuntuisi juuri tänään sinulle sopivalta. Anna aistihavaintojen viedä LUONNOSSA VOIDAAN HOITAA ja helpottaa kielteisiä tunteita, sanoo Kirsi Salonen, joka on psykologian tohtori, psykoterapeutti sekä ekoja ympäristöpsykologi. Kun olet löytänyt mielipaikkasi, voit varovasti alkaa tutkailla mielen sisäistä möykkyäsi
Luonto on minulle kaikki – ilman sitä en osaisi elää.” E R ÄO PA S M I N N A JA KO S U O T U N N E & M I E LI LE H D E S S Ä Viheralueiden lähellä on pienempi masennusriski PUISTON, METSÄN tai muun viheralueen lähellä asuvat näyttäisivät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Ehdota tiimillesi, voisiko seuraavan palaverin pitää kävelykokouksena lähiympäristössä. Juuri nyt voit nakata niskoiltasi kauppalistat, työpalaverit ja ihmissuhdekuviot. Tukija liikuntaelimistön kuntoa hoitamalla voi ehkäistä ja vähentää kipuja. Luonnossa liikkuessa mieltä voi keventää ajatus siitä, että ihmisenä olet vain yksi eläin muiden joukossa, pieni osa upeaa ekosysteemiä. ”Luonnossa kaikki on hyvin ja oikein, eikä siellä ole ylimääräisiä ihmisten luomia ärsykkeitä tai turhuuksia. Leiki olevasi hetken kuin eläin KORKEALLA MÄNNYSSÄ puuta hakkaava tikka tuskin miettii perhehuoliaan tai työkiireitään. Tiesitkö. Esimerkiksi työn imun on todettu olevan voimakkaampi niillä, jotka viettävät aikaa luonnossa useammin, kuin niillä, jotka tekevät niin harvemmin. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydänja verisuonitauteja. Keväinen luonto kutsuu liikkumaan, ja liikkuminen tekee meille tutkitusti hyvää: mieliala ja vireystila kohenevat, ajatukset selkenevät, keskittymiskyky paranee, stressin tunne kevenee, ja unesta tulee entistä laadukkaampaa. Työn imulla tarkoitetaan työhön liittyvää myönteistä tunneja motivaatiotilaa, joka näkyy tarmokkuutena, omistautumisena ja uppoutumisena. Yhteys oli voimakkain, jos viheralueita oli 300 metrin sisällä asuinpaikasta. Jos kävelet tai pyöräilet töihin, tunnustele tuulta ja auringon lämpöä ihollasi ja nauti kauniista maisemista, jos niitä on tarjolla. Lähde: Duodecim Lisää ulkoilua ja luontoa myös työpäiviin Keväinen luonto houkuttaa liikkumaan KUN KADUT OVAT KUIVAT ja valon määrä lisääntyy, on vaikea keksiä syytä jäädä sohvalle. Säännöllisesti liikkuvien on todettu kokevan vähemmän masennusja ahdistusoireita kuin vähän liikkuvien. Viheralueiden alhaisemmat ilmansaastetasot selittävät ainakin osan yhteydestä, kertoo brittiaineistoon perustuva tutkimus. Piristä itseäsi työpäivän aikana pistäytymällä ulkona tai pitämällä hengähdystaukoja ikkunasta ulos katsellen. 19 TUNNE & MIELI 2/2025. Miksi sinunkaan pitäisi. Riski sairastua masennukseen oli 16 prosenttia ja riski sairastua ahdistuneisuuteen 14 prosenttia pienempi, jos osallistujan kodin lähellä oli metsiä tai muita vehreitä alueita. Säännöllinen liikunta lisää lihasten suorituskykyä ja vaikuttaa myönteisesti muun muassa hermostoon ja tasapainon ylläpitämiseen. Kun jaksaa jatkaa liikuntaa puoli vuotta, sokeriaineenvaihdunta ja vastustuskyky paranevat. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden kotien lähellä oli vähiten kasvillisuutta. M I E LE NTE RVE YD E N K E S KU S LI ITO N A S I A NT U NTI JAT M E R JA M ATI L A I N E N JA TE R H I K I M M E L M APA A JA N E N LUONNOSSA ULKOILU vaikuttaa tutkitusti myös jaksamiseen työssä. Metsä ei vaadi sinulta mitään – riittää kun vain olet ja hengität. Työpäivään kannattaa siis ujuttaa luontokokemuksia
Kannattaa myös etukäteen selvittää esimerkiksi kansallispuistojen reitit, sillä pyöräily on sallittua vain sille merkityillä reiteillä. Lähde: Mieli ry Heitä kengät pois jaloista KAIPAATKO KONKREETTISTA kosketusta luontoon ja maahan. Vaihtelevassa maastossa fillarointi vaatii taitoa ja kuntoa. Luonnossa oleminen vähentää lapsenkin stressiä, parantaa keskittymiskykyä ja auttaa hallitsemaan tunteita. Tasapainottelu kaatuneella puunrungolla tai kalliolle kiipeäminen kehittävät motorisia taitoja ja itseluottamusta. Lapsena kengät lensivät jaloista harva se kesäpäivä, koska nurmikko, hiekka ja lämmin kallio vain tuntuvat niin ihanilta ihoa vasten. Metsässä voi kisailla käpyhippaa, rakentaa keppimajoja tai seurata muurahaisten kulkua – kaikki nämä hetket tukevat lapsen mielenterveyttä ja kehitystä. 20 TUNNE & MIELI 2/2025. Sammakonkudun ihmettely, eväiden syöminen kiven päällä tai puun oksille kiipeäminen tekevät luonnosta kiehtovan leikkipaikan. Puutarhassa joka asialle on aikansa, eikä luontoa voi vääntää omien aikataulujen mukaiseksi. Aikuisen ei tarvitse olla eräopas innostaakseen lasta luontoon. Kun nukut riippumatossa ja kuuntelet metsän ääniä, voit tuntea olevasi osa ympäröivää luontoa. ”Pihahommissa viimeisen sanan sanoo luonto, ei ihminen, ja väitän tämän olevan nykyihmiselle erityisen terveellistä. Tärkeintä on tehdä luonnosta houkutteleva ja helposti lähestyttävä osa arkea. Luonto laittaa onneksi myös puutarhurin välillä lepäämään.” K I R JA I LI JA S O I LI P O H JA L A I N E N T U N N E & M I E LI LE H D E S S Ä Lapset mukaan seikkailemaan lähimetsään LUONTO TARJOAA lapsille elämyksiä ja seikkailuja, jotka eivät vaadi suuria suunnitelmia tai erityisvarusteita. Jos metsässä yöpyminen ei ole tuttua, ota ainakin aluksi kaveri mukaan retkelle. Paljasjalkakävely paitsi tuntuu miellyttävältä myös vahvistaa jalkaterän pieniä lihaksia, parantaa tasapainoa ja voi jopa ehkäistä kipuja. Jo pieni retki lähimetsään tai puistoon voi olla suuri seikkailu. Suppaus puolestaan on hauska tapa tutustua vesistöihin, ja ilmatäytteisen laudan saa tyhjennettyä kätevästi selässä kannettavaksi. Aistikokemukset – tuulen kuunteleminen, sammalen tunnustelu, luonnon tuoksujen haistaminen – vahvistavat mielikuvitusta ja luovuutta. Ehkä mielikin kevenee samalla, kun varpaat vapautuvat kengistä pitkän talven jälkeen! Katso tuttua maisemaa uudesta kulmasta JOS OLET SEIKKAILUHENKINEN ja uusien juttujen kokeilija, testaa uusia tapoja liikkua luonnossa. Maastopyöräilijä pääsee etenemään metsässä vauhdikkaammin kuin kävelijä. Tuttukin maisema muuttuu uudeksi, kun sitä katselee rannan sijaan vedestä. Valoisana kesäyönä soututai melontaretki on kaikessa hiljaisuudessaan elämys
Retkipaikka tarjoaa myös mobiilisovelluksen, joka helpottaa retkien suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi mukana on ajankohtaista tietoa retkeilyolosuhteista ja lähellä olevista palveluista, kuten taukopaikoista sekä vuokramökeistä. Jo luonnon näkeminen ja kuuleminen voivat kohentaa mielialaa. Löydä lähialueen kiinnostavimmat kohteet KAIPAATKO KESÄÄN uusia luontokohteita, muttet tiedä, mitä missäkin päin on tarjolla. Ehkä haluat sisustaa kodin metsätai kukkatapetilla ja ripustaa seinälle maisemataulun. Mielenterveystalon sivuilta löytyy hyviä vinkkejä, kuinka tuoda luontoelementtejä kotiin. Ja kun kännykän taustakuvana on itselle merkityksellinen luontokuva, se muistuttaa sinua omasta voimanlähteestäsi. Rentoudu kuunnellen meren kohinaa tai linnunlaulua. Luontoon.fi-palvelu kokoaa yhteen yli 3 000 ulkoilureittiä. Arvonta suoritetaan 31.5.2025. Asettele lempipaikkasi kotona niin, että näet ainakin pienen kaistaleen luontoa ikkunasta. Näppärä rakentaa oman taideteoksensa kivistä, kävyistä ja heinistä. Voit selata kohteita karttapohjalta ja etsiä reittejä haluamasi aktiviteetin mukaan. Arvomme uusien tilaajien kesken hemmotteluvuorokauden kahdelle Ruissalon kylpylässä! TILAA MATKAILULEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE Osallistut kylpylävuorokauden arvontaan! Tee tilaus osoitteessa parastasuomessa.fi > tilaa uutiskirje. Viherkasvit ja leikkokukatkin tuovat paljon iloa. Retkipaikka.fi on luontomatkailusivusto, joka esittelee suomalaisia ja lähialueiden luonto kohteita sekä tarjoaa kattavan karttapalvelun, josta löydät retkikohteet helposti. ML_220x138.indd 1 ML_220x138.indd 1 13.3.2025 15.02 13.3.2025 15.02. Matkailulehden uutiskirje tuo sähköpostiisi ihania vinkkejä kotimaanmatkailun helmistä. Saat uutiskirjeen noin 14 kertaa vuodessa ja silloin tällöin matkailun erikoistarjouksia kumppaneiltamme. Uppoudu puron virtausta kuvaavaan Youtubevideoon tai katsele luontodokumenttia televisiosta. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Tuo metsää ja kukkia kotiin JOS ET PÄÄSE tai tule lähteneeksi ulos luontoon, nauti siitä kotonasi
TEKSTI NELLI LEPPÄNEN KUVAT JP KAUKONEN KANSSAKULKIJAT NOORA SANTAVUORI JA JERE SIMOLA 22 TUNNE & MIELI 2/2025. Nyt vaeltaminen pohjoisen tuntureilla on pariskunnan yhteinen intohimo, joka auttaa keventämään henkistä kuormaa. ”Mielen solmut aukeavat luonnossa kuin itsestään” Luonnosta on kehkeytynyt korvaamaton henkireikä Noora Santavuorelle ja Jere Simolalle elämän kriiseissä
23 TUNNE & MIELI 2/2025. Silloin voi kohdata itsensä ja asettaa oman elämänsä asiat perspektiiviin. Jere Simolalle ja Noora Santavuorelle vaeltaminen ei ole kilometrien keräämistä vaan hetkeen pysähtymistä
Valmistuu pian yin-joogaohjaajaksi ja palautumisvalmentajaksi. 24 TUNNE & MIELI 2/2025. * * * Ammentaa hyvinvointia liikunnasta, etenkin lihaskuntoharjoittelusta ja retkeilystä. Retkeillessä Noora Santavuori kokee olevansa perusasioiden äärellä. Silloin tajuaa, että kaikki on oikeastaan aika hyvin. * * * Asuu Porin Noormarkussa puolisonsa Jeren, tämän lasten ja rescuekoiran kanssa. NOORA SANTAVUORI 43-vuotias hyvinvointialan yrittäjä, joka toimii eräja luonto-oppaana sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvänä valmentaja. Myös käsityöt, kuten neulominen, makrameetyöt ja keramiikka, vetävät puoleensa
Se pani liikkeelle vierivän kiven: kuka oikeasti olen, ja mitä haluan elämäs säni tehdä. Viikon aikana minulla oli pitkästä aikaa hyvä olo, eikä hometalo vaivannut kertaakaan. K un omakotitalomme osoittautui hometa loksi vuoden 2019 lopussa, se oli kuin kir sikka kakun päälle. Burnout tun tui nöyryyttävältä ja kolhaisi identiteettiäni, koska ajattelin olevani supernainen ja pystyväni kaikkeen. Asuimme silloisen puo lisoni kanssa Kirkkonummella metsän keskellä. Hänen kanssaan mi nulla oli ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti kannateltu ja turvallinen olo, mikä oli tosi iso te kijä toipumisessani. Uupumisesta alkoi monen vuoden kuo riutuminen, kun minun piti kasata uudestaan pää koppani ja fyysinen terveyteni. Jälkikäteen ajatellen uupumus on parasta, mitä minulle on tapahtunut. TIEDÄN, ETTÄ VOIN LUOTTAA Jereen sataprosentti sesti ja laskea oman henkeni hänen käsiinsä. En voisi kuvitella pyörittäväni yritystä kenenkään muun kuin hänen kanssaan. Jeren ja minun välillä oli heti jotakin yliluonnol lista – se oli syvänä hohkaavaa hiillosta alusta saak ka. Eräopaskoulussa olimme jatkuvasti luonnos sa. Siksi meillä ei riidellä. Kipeät asiat keskustellaan ja näkemyserot perustellaan. Idea yh teisestä yrityksestä hahmottui samana vuonna, mutta ensimmäiset kurssit ja vaellukset järjestim me kesällä 2023. Olin tukkinut omat aikatauluni työllä ja treeneillä. Kävin myös säännöllisesti juttelemas sa työpsykologin kanssa. Keväällä korona pakotti etätöihin ja antoi tilaa elpyä. Haluamme viedä ihmisiä luon toon oman luontonsa äärelle. Saan olla jatkuvasti kiitollinen siitä, että minulla on käynyt tällainen mäihä.” Noora Santavuori: ”Luonto riisuu roolit ja yhteiskunnalliset odotukset. Päätin lähteä yksin viikon vaellukselle Urho Kekkosen kansallispuistoon. Ihan kuin meidät olisi laitettu oikeassa elämän tilanteessa oikeaan paikkaan. En koe, että olisin paennut mitään, vaan menin kohtaamaan itseni ja omat haasteeni tuntureille. Parisuhteemme perustuu toisen kunnioittamiseen. Hän asettaa helposti muiden tar peet omiensa edelle ja pitää tärkeistä ihmisistä hy vää huolta. Lopulta en enää kyennyt palautumaan. Yllätys tuli valmiiksi kovan työkuormituksen keskelle. Olimme jo käyneet tarpeeksi läpi kipeitä asioita tahoillamme. Vaelluksilla tilanteet eivät koskaan pääse es kaloitumaan, vaikka saapuisimme leiripaikalle väsyneinä pitkän päivän jälkeen. Suhteemme syveni kesällä 2021, jolloin myös erosimme aiemmista kumppaneistamme. KAIKKEIN KAOOTTISIMMALLA hetkellä tammi kuussa 2021 lähdin eräopaskouluun Sastamalan Eräkarkkuun. Jere on kaunein sielu, jonka olen ikinä tavan nut. Sillä ei ole mitään väliä, mitä ihminen tekee elämässään tai paljonko hänellä on rahaa.” 25 TUNNE & MIELI 2/2025. Jos jossain vietin aikaa, niin metsässä. Ennen opintovapaata olin ollut kolme kuukautta sairauslomalla. Työskente lin Yleisradiossa projektituottajana ja pyöritin hyvinvointialan yritystäni. Koulussa tapasin Jeren. Se on meille intohimo ja rentoutumisen paikka. Yhteisellä vaelluksella on myös tilaa omille ajatuksille, vaikka toinen onkin läsnä. Luonto riisuu kaikki roolit ja yhteiskunnalliset odotukset. Luottamus koros tuu tällaisessa työssä, kun viemme ihmisiä muut tuviin olosuhteisiin, joita ei voi täysin hallita. Romah din täysin, kun hometalon aiheuttama sairastelu kierre jatkui ja mieli sanoi itsensä irti. Sillä ei ole mitään väliä, mitä ihminen tekee elämässään tai paljonko hänellä on rahaa. Alkuvuodesta 2020 olin kuukauden sairauslo malla. Kuvaavinta on, etten pysty puhumaan Jerestä herkistymättä. Vaelluksella oppii näkemään, millainen toinen pohjimmiltaan on. Voisi kuvitella, että kaksi eräopasta suuntaa lo malle muualle kuin luontoon, mutta olemme pää tyneet aina vaeltamaan
Lapsuuden luontoyhteys oli jäänyt pitkäksi aikaa katkolle. Sen sijaan luonnossa koen olevani kotona, turvassa. Vapaaajalla suuntaamme yleensä tunturimaisemiin. Tällä hetkellä voin paremmin kuin koskaan. Lähdin lou nastauolla lähimetsään tunnin kävelylle. Olin op pinut, että pitää olla ahkera eikä töistä voi kiel täytyä. Minulle on edelleen tärkeää, että pääsen pois arkiympäristöstä luonnon rauhaan. Kamppailin pitkään sen kanssa, tarvitsenko masennuslääkkeitä. Lapseni tapasivat Nooran syksyllä 2022 ja ottivat hänet heti avosylin vastaan. Se oli jonkinlainen sielun yhteys. Koska olin niin syvällä, pää dyin terapian lisäksi lääkitykseen. Noora passitti minut sairauslomalle ja lepäämään. Yhteisen yrityksen myötä olen har joitellut pyytämään apua, jotta itseään ei tarvitse polttaa loppuun. Luonto antaa koko ajan uusia oivalluksia ja auttaa kehittymään ihmisenä, puolisona, isänä – ja oikeas taan ihan kaikessa.” . Ensimmäisen seurusteluvuotemme asuimme eri paikkakunnilla ja rakensimme suhdettamme. KUN KOHTASIMME NOORAN kanssa eräopas koulussa, välillämme oli selittämätön tuttuuden tunne heti ensimmäisenä päivänä. Luonnossa oleminen on parasta terapiaa – sieltä palaa yleensä paljon vii saampana ja tyynempänä takaisin. Kevät 2021 vaihtui kesäksi ennen kuin myön simme, mistä on oikeasti kyse. Olimme molem mat naimisissa tahoillamme, ja siksi uuteen suh teeseen oli mahdotonta hypätä saman tien. Lähdin silloisten työkavereideni kanssa PohjoisNorjaan kalareissulle, enkä enää osannut kaivata lääkkeitä. Totean monesti Nooralle, että hän näyttää kuuluvan tunturiin. Jos olen kuormittunut, luonnolla on todella ko vaääninen kutsu: se sanoo, että tulehan tänne, niin käsitellään asiat yhdessä. Hänelle vaelta minen oli se juttu, joka pitää pään ja kropan kun nossa. PARI VUOTTA SITTEN minulle tuli uudestaan lievä työuupumus. Lopulta sain päätettyä terapian ja lääkkeet luontosuhteen avul la. Ensimmäisellä yhteisellä eräopaskoulun talvi vaelluksella Korvatunturiin tunsin vetovoiman vä lillämme niin vahvasti, että halusin vain olla koko ajan Nooran lähellä ja jutella. Nyt elämämme pyörii luonnon ympärillä, kun teemme yhdessä töitä ja kuljemme lähes päivit täin metsässä. Muutama vuosi sitten minulla meinasi iskeä töis sä paniikkikohtaus melkein tyhjästä. En viihdy ihmismassojen ja liikenteen keskellä. Umpikujien ratkominen ei aina vaadi pitkää vaellusta, vaan lyhytkin oleilu luonnossa voi riittää. Minulla on sama tavoite. Viime kesänä tapasimme Paratiisikurussa 80vuotiaan miehen, jolla oli iso putkirinkka selässään. M inulla todettiin työuupumus ja vaikea masennus vuonna 2013. Mielen solmut rupeavat aukeamaan kuin itsestään. Huomasin kuitenkin, miten luonnossa ollessa saa perspektiiviä omiin ajatuksiin ja mielen maisemaan. KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ AHDISTUN tosi nopeasti ja tulen rauhattomaksi. Sieluni lepää etenkin mutkittelevan ja virtaavan tunturipuron äärellä mäntymetsässä. Tilanne laukesi sillä. Tilannetta ei helpottanut korkea työmoraa li, kun työskentelin hiusalan yrittäjänä. Koko siihe nastisen elämäni traumakertymä ja käsittelemättömät asiat purkautuivat yhtenä iso na möykkynä. Olin elänyt liian luonnotonta elämää aiemmin. ”Jos olen kuormittunut, luonnolla on todella kovaääninen kutsu: se sanoo, että tulehan tänne, niin käsitellään asiat yhdessä.” Jere Simola: 26 TUNNE & MIELI 2/2025. Mietin, mistä oikein tunnen hänet. Siellä molemmat saavat olla läsnä ja omassa elementissään. Viikon vaellus on kuin meditoisi viikon liikkeessä. Istuimme myös hil jaa kahdestaan lumikuopassa tuijottamassa öistä tähtitaivasta
Saa voimaa perheestä, luonnosta, meditoinnista, hengitysharjoituksista ja muista henkisistä harjoituksista. Jere Simolan mielestä omat huolet asettuvat realistisempiin mittasuhteisiin, kun niihin saa etäisyyttä luonnon helmassa. Opiskelee parhaillaan intuitiivista energiahoitoa. On toiminut aiemmin parturina ja leikkaa yhä hiuksia silloin tällöin ystävänsä yrityksessä. Työskentelee myös retkeilyvälinemyyjänä. 27 TUNNE & MIELI 2/2025. * * * On harrastanut lapsesta saakka rullalautailua, mutta loukkaantumisriskin vuoksi harrastus on jäänyt satunnaiseksi. * * * Perheeseen kuuluvat Noora-puolison lisäksi 4-, 9ja 12-vuotiaat lapset sekä koira. JERE SIMOLA 37-vuotias vaellusopas ja kouluttaja pariskunnan yhteisessä KELO Outdoors -yrityksessä
Rennosti unta kohti MIELI & TIETO 28 TUNNE & MIELI 2/2025
Stressiä toki kannattaa pyrkiä hel pottamaan – kun se vähenee tai poistuu, unikin yleensä paranee. – Jos huonoja öitä on ollut enemmän kuin hy viä monen viikon ajan, se alkaa usein jo häiritä päiväaikaista vointia. Unettomuusoireena pidetään sitä, jos unta jou tuu odottelemaan yli puoli tuntia nukkumaan mennessä tai kesken unijakson. Unettomalle sängyssä pyöriskely on tuskallisen tuttua. Lääkkeettömän hoidon pitäisi kuitenkin olla aina lähtökohtana. Kuluuko paljon alkoholia, entä kofeiinipitoisia juomia. Sänky ja uni kuuluvat yhteen Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilai nen voi ohjata unettomuudesta kärsivän CBTI hoitoon, johon tyypillisesti kuuluu 4–6 käyntiä hoitajan tai psykologin luona. – Varmasti on vielä paikkakohtaista vaihtelua, tarjotaanko käyntejä ylipäätään vai yksilökäyntien sijaan ohjattuja ryhmiä tai ohjataanko netti terapiaan tai itsehoitoon. Jos uni ei tule, sängystä siis siirrytään vaikka kuuntelemaan rauhoittavaa musiikkia noja tuoliin ja palataan takaisin vasta, kun olo tuntuu riittä vän uneliaalta. Ei siis syytä huoleen, jos tällaisina aikoina unet tomuus vaivaa muutamina öinä viikossa alle kuu kauden ajan. On normaalia, että uni häiriintyy, jos elämä on kiireistä, mieltä painaa huoli tai jokin muu stressitekijä pitää vireystilaa koholla. Et ollut hereillä yksin – lähes joka toinen aikuinen kärsii toisinaan uni vaikeuksista. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE M enikö viime yö unta odotellessa. – Unettomalla on paljon sellaista aikaa, jolloin hän on sängyssä valveilla. Yhtenä menetelmänä lääkkeettömässä hoidos sa on vahvistaa hyviä nukkumistottumuksia, kuten vuoteessa olon yhdistymistä nukkumiseen. Työterveyslaitoksessa erikoistutkijana työs kentelevä Järnefelt on erikoistunut unettomuu den hoitoon. Hyvää unta voi oppia edistämään myös omia ajatuksia ja tunteita säätelemällä. Jääkö vuorokaudesta tarpeeksi aikaa unelle ja rau hoittumiselle. Nykyisin ensisijainen hoitokeino pitkäkestoiseen unettomuushäiriöön on lääk keetön, kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin perustuva hoito, josta käytetään ly hennettä CBTI. Sitten vuo deaikaa vähitellen lisätään. Nukkumista voivat vaikeut taa myös psykiatriset häiriöt, esimerkiksi ahdis tuneisuus tai masennus. Ja onhan elämäntavoillakin merkitystä: Mah tuuko arkeen riittävästi liikkumista, onko ruoka valiossa tai ateriarytmissä petrattavaa. Terveyskeskuksissa ja työterveyshuolloissa on Järnefeltin mukaan ene nevissä määrin ammattilaisia, jotka ovat saaneet menetelmään koulutuksen. Tätä pyritään rajoitta maan niin, että hän on vuoteessa vain sen ajan, jonka sillä hetkellä pystyy nukkumaan. Jotta unettomuuden hoidossa päästään hyviin tuloksiin, näitäkin ongelmia on tärkeä hoitaa. Kuukautta pidetään yleen sä rajana, jolloin viimeistään asiasta on hyvä kes kustella lääkärin kanssa, sanoo erikoispsykologi ja psykoterapeutti Heli Järnefelt. Lämpimän peiton alta nouseminen kannattaa tehdä itselle miellyttäväksi varaamalla mahdolli nen musiikki tai kirja sekä viltti ja villasukat 29 TUNNE & MIELI 2/2025. Yksi tapa hoitaa unettomuutta onkin poistua vuoteesta silloin, kun nukkuminen ei suju. Mutta entä jos univaikeudet vain jatkuvat. Ensin on kuitenkin hyvä tutkia, selittääkö pit kittyneitä unettomuusoireita jokin muu uni häiriö, kuten uniapnea tai levottomat jalat, tai jokin fyy sinen sairaus tai oire
Sen sijaan voi suun nata ajatukset johonkin rentoutumista edistä vään asiaan. valmiiksi odottamaan. Yli 65-vuotiailla unentarve on yleensä hieman pienempi: vähimmillään 5–6 tuntia, enimmillään 9 tuntia. Myös lyhyt lukuhetki voi auttaa siirtää huomion pois unipaineista. Näyttöä on myös siitä, että monella uniongelmat helpottuvat eläkkeelle jäädessä. Jos uni ei tule tai katkeaa kesken kaiken, nukahtamista pitää vain yrittää enemmän. Unen määrällinen tarve on yksilöllistä ja riippuu pitkälti perintötekijöistä. Jos unenpuute huolettaa, auttaa voi esimerkiksi ajatus siitä, että ennenkin olen selviytynyt, vaikka olisin nukkunut huonos ti, Järnefelt sanoo. Jos uni on pinnallista ja katkonaista tai puuttuu kokonaan, pesukone ei pääse kunnolla pyörimään eivätkä aivot palautumaan. Unettomuuden hoito vaatiikin myös ajatusten muovaamista. Sängyn ja unen välistä yhteyttä kannattaa vah vistaa myös päiväsaikaan poistamalla sieltä kaik ki sellaiset ärsykkeet, jotka eivät tue unta. Vaihtoehtoja uhkakuville Jos en kohta nukahda, huominen päivä on kau hea. myytti myytti myytti fakta fakta fakta 30 TUNNE & MIELI 2/2025. Jos työasiat nousevat mieleen, itselleen voi todeta, että niiden pohtiminenkin on tärkeää, mutta sen aika ei ole nyt. Vuo teessa ei esimerkiksi tehdä töitä, syödä, katsota telkkaria tai selata pitkiä aikoja kännykkää. Ylivireys pysyy yllä. CBT-I-hoidosta voi saada apua, sillä siitä hyötyminen ei ole kiinni iästä. Unen edellytyksiin vaikuttavat myös per soonallisuustekijät, kuten se, millainen ihminen on vireytymis, stressi ja ahdistuneisuusherkkyy deltään. Normaali unentarpeen vaihteluväli aikuisilla on 6–10 tuntia ja nuorilla aikuisilla 6–11 tuntia. Unenlahjoi hin vaikuttavat muun muassa perintötekijät. – Aivojen unta tuottavat hermostolliset meka nismit ovat joillakin heikommat, toisilla taas vah vemmat. Ja jos en nuku tänä yönä, varmasti valvon ensi yönäkin. Ikääntyessä terveysongelmat tyypillisesti lisääntyvät, ja niitä hoitamalla voidaan usein helpottaa mahdollista unettomuuttakin. Kun nukumme hyvin, aivoistamme huuh toutuu pois kuonaaineita ja energiavarastot täytty vät. Kaikkien pitäisi nukkua kahdeksan tuntia vuorokaudessa voidakseen hyvin. Erityisen tärkeää unen vaaliminen on niille, jotka ovat luonnostaan herkkäunisia. Myös nukkumaan menoajan säännöllisyys ja iltarutiinit tukevat luon nollista, vuorokausirytmin mukaista vireyden laskua. Ylösnousemisen ei pidä tuntua rangaistukselta. Sen sijaan kannattaa keskittyä johonkin rentouttavaan mielikuvaan, lyhyeen lauseeseen tai omaan hengitykseen. Ikääntyessä unihäiriöt kuuluvat asiaan, eikä ongelmalle ole paljon tehtävissä. Unensaannin yrittäminen lisää vireyttä ja heikentää nukahtamisen todennäköisyyttä. Yöunta on hyvä pohjustaa rauhoittamalla oloa jo kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa – ei siis työsähköposteja, mieltä kuohuttavia keskustelu ja tai hikiliikuntaa iltamyöhään. – On tärkeää löytää sellaisia vaihtoehtoisia aja tuksia, jotka sopivat itselle. Pian olen täysin poissa pelistä! Yön pitkinä tunteina murheet tuntuvat tavallis takin suuremmilta, ja huoli unenpuutteesta vain li sää tuskaa
Uusi arvio on hyvä saada sen varmistamiseksi, et tei kyse ole elimellisestä häiriöstä tai psykiatrises ta häiriöstä, johon olisi tarve saada esimerkiksi psykoterapiaa. Vähitellen ihminen ei enää tiedosta, kuinka väsynyt hän itse asiassa on. . Heli Järnefelt kannustaa kaikkia pitkään unettomuutta poteneita hakeutumaan uudelleen lääkäriin, vaikka unettomuutta olisi joskus aiemmin yritetty hoitaa. Tämän tutkija on huo mannut tavatessaan vuorotyöntekijöitä, joilla unet tomuus on tavallista yleisempää työajan epäsään nöllisyyden vuoksi. HELI JÄRNEFELT Erikoispsykologi, psykoterapeutti ja Työterveyslaitoksessa työskentelevä erikoistutkija. * * * Tutkinut ja kouluttanut kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien käyttöä unettomuuden hoidossa sekä hoitanut unihäiriöistä kärsiviä noin 20 vuoden ajan. Väsymykseen voi turtua Entä, jos unettomuus on jo vakiintunut osaksi arkea. * * * Kirjoittanut kirjan Hyvän unen avaimet – opas unettomuuden itsehoitoon (Duodecim 2021). Hän on niin tottunut siihen, että olo on koko ajan väsynyt, aloitekyky on heikentynyt ja mielialakin vähän takkuaa. Esimerkiksi sopivien rentoutumistapojen löytäminen saattaa helpottaa tilanteen hyväksymistä ja siten paran taa unta. Mieli ja keho jossain määrin tottuvat unen puutteeseen, mikä ei ole hyvä asia. TUNNE & MIELI 2/2025 31. Järnefelt kannustaa kaikkia pitkään unetto muutta poteneitakin hakeutumaan lääkäriin, vaik ka unettomuutta olisi aiemmin yritetty hoitaa. Univaje aiheut taa terveysriskejä, mutta terveyteen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin uni. Mieli ja keho kyllä jossain määrin tottuvat unen puutteeseen, mikä ei Järnefeltin mielestä ole hyvä asia. Haittaako, jos sen kanssa vain totuttelee elämään. – Vaikka nukkuminen tuottaisi haasteita, ih misellä voi olla elämässään muita, terveyttä suo jaavia tekijöitä, kuten se, että hän liikkuu, syö ter veellisesti ja välttää päihteitä. * * * Saa vastapainoa työlleen perheestä, ystävistä, musiikista ja liikunnasta sekä vaalii omaa untaan työn ja vapaa-ajan tasapainosta huolehtimalla. Vähitellen ihminen ei enää tiedosta, kuinka väsynyt hän itse asiassa on. Kyllä ja ei, Heli Järnefelt vastaa. Myös Uniliiton vertaisryhmistä voi olla apua. Yleensä jotain on aina tehtävissä. – Lomalla ollessaan työntekijä saattaa häm mästyä, että voiko elämä tuntua tällaiseltakin
– Kannattaa lähteä aistit ja mieli avoinna kohti uusia kokemuksia. Retkillä nuoret ovat päässeet kokeilemaan esimerkiksi tulen tekoa ja tutustumaan lähialueen luontokohteisiin. Luontolähettien kanssa retkeillessä nuoret pääsevät tutustumaan luontoon turvallisesti ja saavat uusia kokemuksia. Raija ja Outi kannustavat nuoria tarttumaan tilaisuuteen retkeillä luontolähetin kanssa. Luontolähetti kulkee rinnalla Skutsi kuulee -ohjelman luontolähetit ovat nuorten aikuisten tukena luontosuhteen muodostamisessa. Luontolähettejä on jo yhdeksällä paikka kunnalla: Forssassa, Kemissä, Kiuruvedellä, Tl. Outi ja Raija kertovat, että retkillä on myös käyty syvällisiäkin keskusteluita. MAINOS – Raija on leppoisa ihminen, joka nauttii luonnosta ja hänen kanssaan on helppo olla, Outi Anttila kuvailee ystäväänsä Raija Autiota. Outi ja Raija ovat luontolähettejä. Samalla kokemus omasta pystyvyydestä vahvistuu. Oululaiset luontolähetit Raija Autio ja Outi Anttila ovat vieneet nuoria nuotiolle ja tutustuttaneet lähialueen retkeilypaikkoihin. Nuori voi tulla paikalle juuri sellaisena kuin on, sanoo Skutsi kuulee -ohjelman hanketyöntekijä Sanna Manu. Voin taata, että olo on sen jälkeen parempi, he sanovat. Luontoon meneminen ei kuitenkaan ole aina ihan niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Luonto parantaa ihmisten hyvinvointia monin eri tavoin. – Jotenkin nuotio on sellainen paikka, että siinä ihmisten on helppo puhua, Outi pohtii. Luonto voi tuntua myös jännittävältä. – Outilla on paljon kokemusta luonnossa olemisesta ja hän haluaa jakaa arvostustaan luontoa kohtaan myös muille, Raija puolestaan kuvailee Outia. – Silloin luontolähetin kanssa retkeily voi olla hyvä vaihtoehto. Luontolähetteinä Outi ja Raija kohtaavat 18–35-vuotiaita ihmisiä ja ovat heille oppaina ja kavereina luontosuhteen muodostamisessa ja luonnossa liikkumisessa. Nuotion äärellä voi jutella mielen päällä olevista asioista. Ilman kaveria lähteminen voi olla vaikeaa, ei ehkä tiedä minne menisi tai mitä siellä tekisi. He toimivat Oulussa Hyvän mielen talolla, joka on yksi Mielenterveyden keskusliiton Skutsi kuulee -ohjelman kumppaneista. Luontolähetin kanssa nuoren ei tarvitse huolehtia suunnittelusta tai varusteista, kun luontolähetti hoitaa ne. – Olemme järjestäneet pienille ryhmille retkiä luontopoluille ja nuotiopaikoille sekä tavanneet joitain nuoria myös yksittäin, Raija kertoo. Se esimerkiksi lievittää stressiä ja ahdistusta. Lisätietoja ja kumppaneiden yhteystiedot: skutsikuulee.fi.. Koskella, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Tampereella ja Vaasassa. Outi (vas.) ja Raija ovat luontolähettejä. Luonnossa liikkumisen kautta voi myös oppia tunnistamaan itsessä niitä tunteita ja olotiloja, joihin luonto tuo helpotusta. Monet kokevat luonnon rauhoittavana paikkana, jossa huolet kevenevät ja ajatukset selkiytyvät
Kauneimmissa muistoissani seik kailin kylän lähimetsissä ja rakentelin puumajoja, mutta taustalla oli pelko tulevaisuudesta ja pär jäämisestä. En ollut nähnyt ympäröivän maailman kauneutta, kun olin jat kuvasti ahdistunut. He tunsivat maaston jokaisen kiven, puun ja eläimen. Tuntui uskomattomalta, että vain muutama vuosikymmen sitten alueen metsät olivat täysin kuolleita. Nyt 35vuotiaana harjoittelen olemista, hengittämistä – yhteyden luomista lä heisiini, lähimetsääni ja itseeni. Us kon, että huolehtimalla itsestämme, läheisistäm me ja ympäristöstämme voimme tuntea aitoja mer kityksellisyyden kokemuksia. ROMAHDIN LOPULLISESTI 32vuotiaa na. Yksi vastaus suoritus ja yksilökeskeiselle kult tuurille on palata yhteisöllisyyden ja aidon yhtey den äärelle. . Mietin omaa lapsuuttani 1990luvulla toisella puolella maailmaa. Ja koska tuhoamme luontoa, tu hoamme myös itseämme. En osannut enää nauttia elämästä ja olin ajautunut kauas läheisistäni, myös äidistäni. Ahdistus ja paniikkikohtaukset pitivät minut kotona. Susani Mahadura on toimittaja ja ohjaaja, joka nauttii koirien kanssa pötköttelystä ja päiväunista. ”Uuvuin, sillä yhteyteni elämään, ihmisiin ja ympäristöön katkesi.” V uosi sitten olin Kolumbiassa kuvaamas sa dokumenttielokuvaa Sierra Nevada nimisellä vuorella, jota kutsutaan myös maailman sydämeksi. Aamupalan jälkeen perheen pienimmät huusivat riemuissaan: ”Joelle uimaan!” Juoksimme pulikoimaan kirkkaa seen veteen, ja lapset esittelivät meille luontoa. Työ ei voi määrittää koko elämää vaan tarvitaan tilaa ja aikaa myös elossa olemiselle. Susani KOLUMNI SUSANI MAHADURA Aidon yhteyden löytämisestä 33 TUNNE & MIELI 2/2025. Istuin puun kannolla ja haukoin henkeä, kun perhoset ja linnut lenteli vät tuhansien istutettujen puiden seassa. Äitini oli yrittäjä, joka menetti laman myötä kaiken. Kasvoin yksinhuoltajaäidin kanssa lamaajan Suomessa. Ajattelin pitkästä aikaa, että maapallol lamme on toivoa. Tyttö lakkasi liian varhain olemasta lapsi ja kadotti yhtey den ympäröivään ihmeelliseen maailmaan. Alle kymmenvuotiaana päätin, että pelastai sin äitini ja minut kaikilta huolilta – ja siitä alkoi loputon suorittamiseni. Kauneinta vuoren tarinassa on, että Arhuacoalkuperäiskansa on hoivannut alueen luontoa muutta malla vanhoja kokaiiniviljelmiä sademetsiksi. MIETIN OMAA YHTEYTTÄNI luontoon, kun vietim me aikaa paikallisen yhteisön kanssa. Eräs yhteisön vanhim mista sanoi meidän länsimaalaisten ihmis ten sairastuvan, sillä olemme kadottaneet yhtey den luontoon. Ja ehkä ensimmäistä ker taa vuosiin ajattelin, että minullakin on toivoa toipua vakavasta uupumuk sesta. Alkoi pitkä tie toipumiseen, joka on pakotta nut minut tutkimaan sairastumiseni juurisyitä. Minusta tuli kympin tyttö, joka ei enää leikkinyt lähi metsissä. Paiskin töitä aamusta iltaan koulusta yliopistoon ja lo pulta työelämään. Kun katson elämääni taaksepäin, näen yksi näisen ja epävarman tytön, jonka ympäriltä puut tui turvallinen yhteisö. Miksi oma yhteyteni luontoon katkesi, ja mitä siitä seurasi. Uuvuin, sillä yhteyteni elämään, ihmisiin ja ym päristöön katkesi
Pelkoja päin MINUN MIELENI 34 TUNNE & MIELI 2/2025
Hengitysilmaa ja ruokaa myöten kaikki alkoi tuntua myrkylliseltä, ja poistin kodistani lähes kaiken muovin. Puolisoni elää kanssani yhteistä ar kea, joten hän toki huomasi esi merkiksi kemikaalipelkoni, mutta diagnoosini myötä hänenkin on ollut helpompi ymmärtää käytöstäni ja olla tukenani. Minulla oli aiemmin hyvin stereo tyyppinen kuva häiriöstä – ajattelin, että se oireilee aina tiettyinä pakko toimintoina, enkä siksi ollut osannut sitä epäillä. Olin nelivuotias, kun vanhempani sairastui vakavasti. Kävin yksin lääkärillä ja maksoin käynnin omista rahoistani. Kyseessä on rajusti elämää rajoittava, hirveä ja ahdistava sairaus, jonka vakavuuden haluan tuoda esiin.” 35 TUNNE & MIELI 2/2025. Kyhmyä tutkittiin parin kuukauden ajan, enkä uskaltanut pu hua asiasta kellekään. Sitten minuun iski kemikaalipel ko, ja puvustukset ja maskeeraukset kemikaaleineen alkoivat ahdistaa. He ovat ”OCD ei ole hassu, kevyt häiriö. Samoihin ai koihin mummini kuoli rintasyöpään, mikä lisäsi pelkojani. Häiriöni on aiheut tanut paljon häpeää, joten olen pyrki nyt salaamaan sen kaikin tavoin. Lapsiryhmän kanssa työskennellessäni on oltava to della läsnä, ja silloin pelot ja huolet siir tyvät syrjään. Pakko-oireinen häiriö vangitsi Kaisla Saarikosken kotiinsa ja sai pelkäämään hengitysilmaakin. Elin kotini vankina enkä uskaltanut käydä kaupassa puoleentoista vuoteen. Olen lapsesta asti oppinut pystyttämään pärjäävän ja reip paan ulkokuoren. Lomaajat ovat minulle yleensä vai keimpia, sillä ilman arjen rutiineja huo lille jää liikaa tilaa. Pakkooireita kokevan läheisen rooli on aika haastava. Ymmärsin kärsiväni häi riöstä vasta, kun sain korkeat pisteet psykiatrisen sairaanhoitajan teettä mästä OCDkyselystä. Nyt Terttu-mummoksi nimetty häiriö hössöttää taustalla muttei enää valtaa koko elämää. Pelkäsin hänen tuoneen myrkkyä käsissään kotiimme, ja tark kailin hysteerisesti, mihin perheen jäseneni koskivat. Olen toiseksi van hin neljästä sisaruksesta, ja ajattelin, että minun pitää olla reipas eikä taa kaksi kenellekään. Yksi vaikeim mista oli vaihe, jolloin kemikaalipelko valtasi elämäni täysin. Kyhmy osoittautui vaarattomaksi, mutta pian tämän jälkeen OCD otti mi nusta vallan. Pidän työstäni, mutta häiriöni on vaikuttanut myös ammatinvalintaani. Pa hinta pelkoa kesti puolisen vuotta, joka oli todella vaikeaa ja rajoittavaa aikaa. Diagnoosin saaminen oli järkytys mutta myös helpotus: viimein sain ni men oireilleni ja saatoin ymmärtää it seäni paremmin. Olin taas yksin pelkoni kanssa. Mieleeni saattaa tulla, että minun täytyy varmistaa, onhan lähei seni kodissa palovaroitin kunnossa. Vuosien ajan pel käsin menettäväni hänet, mutten us kaltanut näyttää pelkoani tai käsitellä sitä kenenkään kanssa. Itse en voinut edes syödä ruokapöydän ääressä, vaan lin noittauduin omaan huoneeseeni. Laulaminen ja liikkumi nen rauhoittavat myös kehollisesti. Läheinen haluaa automaattisesti helpottaa toisen oloa, mutta varmisteluun ja vakuutteluun mukaan lähteminen vain pahentaa oireita. Siksi muutin jopa rakastamastani ympäristöstä pois, sillä pelkäsin punkkien piileskelevän P akkooireinen häiriö eli OCD on ollut elämässäni lapsesta asti, mutta diagnoosin sain vasta neljä vuotta sitten 33vuotiaa na. Pelkäsin myös säteilyä ja koin, etten ollut turvassa missään. ULKOPUOLINEN EI varmaankaan tajua, että minulla on OCD. Valmistuin alun perin musiikkiteatteri linjalta, ja teinkin pari teatteriproduk tiota. Minulla on sekä pakkoajatuksia että pakkotoimintoja, kuten käsienpesua ja asioiden tarkistelua. Minulla on myös paha punkkipelko. TEKSTI SATU LITHOVIUS KUVAT KUVAT EEVA ANUNDI vehreässä luonnossa ja kulkeutuvan kyläilijöiden mukana kotiini. SITTEMMIN OIREILU on kulkenut sykleis sä niin, että yleensä viiden vuoden vä lein on ollut noin puolitoista vuotta kestävä pahempi jakso. Uskon, että häiriö ni juuret ulottuvat näihin tapahtumiin. Häiriöön liit tyy myös paljon ylisuorittamista ja vas tuullisuutta. Teen osaaikatyötä musiikkipedagogina, ja työ antaa mi nulle muuta ajateltavaa. Olen kiitollinen siitä, miten lähi piirini suhtautuu häiriööni. Myös koronaaika oli hyvin vaikeaa. Aloin pelätä myrkyllistä ainetta, johon kuvittelin veljeni kave rin koskeneen. Pelkään vakavia sairauksia, ja tulkitsen pienetkin aristukset ja kuti nat kuolettavaksi syöväksi. Kun olin 12vuotias, löysin rinnas tani kyhmyn ja ajattelin, että nyt mi nullakin on rintasyöpä. Oireeni liittyvät yleensä jollain ta valla terveyteen ja sairastumisen pel koon
Kerran menin ystäväni kanssa ravintolaan, ja pöydässämme oli edellisen ruokailijan juomalasi. Siitä tuli olo, että olen turvassa ja että minua tuetaan ja lempeästi haastetaan – ja sitten siir sin lasin. Minulle on tärkeää kertoa häiriöstä rehellisesti ja oikeaa tietoa jakaen. DIAGNOOSIN SAAMISEN jälkeen häiriö täni on hoidettu psykoterapialla. Voin nähdä ystäviä, käydä ravintoloissa ja tehdä monia asioita, joihin en ennen pystynyt. Esimerkiksi punkkipelon kanssa harjoittelin aluksi kävelemään pitkä vartisilla kumisaappailla lyhyellä nur mikolla, seuraavaksi metsäpolulla, ja sitten kävelin lenkkareilla lyhyellä nur mikolla. Ajat telin, etten voi koskea siihen, joten pyy sin ystävääni siirtämään sen. Tuntuu mer kitykselliseltä, että voin tarjota vertais tukea muille, ja samalla olen saanut vertaistukea itsekin. On kuitenkin iso juttu, että kesällä voin jo mennä risteilylle. Silti koen, että pystyn nykyisin elämään hyvää, oman näköistäni arkea. Kyseessä on rajusti elä mää rajoittava, hirveä ja ahdistava sai raus, jonka vakavuuden haluan tuoda esiin. Lisäk si olen tehnyt paljon altistusharjoituk sia, joita opin määräkohteisten pelko jen ryhmäterapiassa jo ennen diagnoo siani. Ajatus siitä, ettei häiriö määrittänyt häntä ihmise nä, tuntui lohdulliselta. Määritin itselleni viisi tavoitetta, ja lähdin liikkeelle vähiten ahdista vasta. Toivottavasti voin itsekin asiasta puhumalla tuoda samaa lohtua jollekulle toiselle.” . tukenani, mutta myös haastavat mi nua lempeästi. Mielestäni tämä onkin hyvä mitta ri sille, mikä on järkevän varovaisuu den raja – jos pystyn tarvittaessa jous tamaan, asia on hyvällä tolalla eikä OCD:n sanelema. HÄIRIÖ OLI minulla hoitamattomana yli 20 vuotta, joten en usko pääseväni siitä koskaan täysin eroon. Minä päätän, ei OCD. Kyseessä ei ole hassu, kevyt häiriö, eikä OCD ole synonyymi esi merkiksi sille, että sattuu nauttimaan siivoamisesta. Uskon kui tenkin, että minulla on terapian an siosta paremmat työkalut sen käsitte lyyn. Edelleen on myös asioita, joita häi riöni rajoittaa. Arki on helpompaa, kun uskaltaa taas astua raitiovaunuun. Pelkään punkke ja edelleen, mutta pikkuhiljaa pystyn tekemään asioita, vaikka ne ahdistai sivatkin. Häiriöstä puhuminen on lievittä nyt kokemaani häpeää. Nyt olen pystynyt muutaman kerran astelemaan paljain jaloin lyhyel lä nurmella ja menemään esimerkiksi piknikille viltin kera. 36 TUNNE & MIELI 2/2025. Minulle on ollut tärkeää oppia hy väksymään OCD:hen liittyvät tunteet ja ajatukset. Muutama vuosi sitten Kaisla Saarikoski pelkäsi niin paljon sairastumista, että julkisilla liikkuminen oli mahdotonta. Puhun OCD:sta avoimesti some tileilläni. Ystäväni totesi, että hän voi kyllä tehdä sen mutta ehdotti, jospa minä kuitenkin siirtäisin lasin itse. Voin käyttää arjen kemikaa leja, kuten deodoranttia, shampoota ja pyykinpesuainetta. Hyväksyn pelot, mutta minun ei tarvitse toimia niiden ehdoilla. Terapian ja altistamisharjoitusten ansiosta pystyn tekemään muitakin asioita, jotka ennen tuntuivat mahdot tomilta. Niitä voi tulla, enkä ala taistella niitä vastaan. En esimerkiksi voi läh teä talviaikaan laivalle, sillä jos laiva talvella uppoaa, selviytymismahdol lisuudet ovat huonot. Myös kemikaaleihin liittyy vielä paljon pelkoja, enkä esimerkiksi voi kuvitella värjääväni hiuksiani ta vallisella hiusvärillä. Pian diagnoosini saamisen jälkeen minua lohdutti, kun kuuntelemani podcastin juontaja kertoi omasta OCD:stään. Olen ni mennyt sen hössöttäväksi Terttumum moksi, jota minun ei tarvitse kuunnel la muttei myöskään vihata. Suosin edelleen luonnonkosmetiikkaa, mutta tarpeen vaatiessa voin joustaa siitä. Kun hyväksyn sen ja annan olla, se todennäköisim min rauhoittuu
Sain uusia näkökulmia, eikä juttu syyllistänyt ketään. Onnea voittajalle! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Antaisinko sittenkin anteeksi. Monilla psykiatrisilla sairaanhoitajilla ei edelleenkään ole tarpeeksi tietoa esimerkiksi vireystilan säätelystä. Lehden 1/25 arvonnassa kirjan Traumatisoitunut keho ja mieli voitti Tiina Ruskeala. LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Haluaisin lukea sensomotoriikasta ja siitä, millaisia valmennuksia siitä on Suomessa tarjolla. Löysin paljon hyviä juttuja, mutta itselleni pysäyttävin oli vinkki siitä, että istumista kannattaa pätkiä. Kaikkia vaivoja ei pystytä hoitamaan pilleripurkilla ja tapaamalla kolmen viikon välein psykiatrista hoitajaa, jolla on usein liikaa asiakkaita. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! 37 TUNNE & MIELI 2/2025. Vähemmän istumista Ostin ensimmäistä kertaa Tunne & Mieli -lehden. Juttua hoitosuosituksista Haluaisin lukea siitä, ovatko mielenterveyden ongelmien hoitosuositukset ajan tasalla. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Tärkeää luettavaa Anteeksiannosta lukeminen oli itselleni koskettavaa ja tärkeää. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Uusia näkökulmia Juttu anteeksiannosta oli hyvin kirjoitettu, se osui ja upposi. LUKIJOILTA Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Ulrika Björkstamin kirjan Kehitä resilienssiä (Tuuma 2025). Moni jää hyvinkin invalidisoivien oireiden kanssa yksin tai potilas koetaan toivottomaksi tapaukseksi. On tärkeää saada lukea muiden ihmisten selviytymistarinoita ja kokemuksia vaikeiden asioiden kanssa elämisestä. Juttu palautti mieleeni, kuinka tärkeää taukojen pitäminen ja työkoneen äärestä irtautuminen on. Hyviä tuloksia on tutkimusten mukaan odotettavissa nopeasti, mikä motivoi ja pitää yllä helppoa tapaa huolehtia itsestään. Julkisissa mielenterveyspalveluissa dissosiaatiota ja traumaoireita ei tunnisteta edelleenkään riittävästi. Minulla on ollut kahden siskon kanssa välit poikki muutaman vuoden, vaikka asumme samalla paikkakunnalla. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Jutun kirjoitti toimittaja Helinä Kujala. Otan käyttöön! Jaettuja kokemuksia Paras juttu oli Rauhaa kohti, joka kertoi Teemun elämäntarinan. Mikä juttu sytytti
Tulosten perusteella sosiaalisesti vähiten aktiiviset sairastuivat dementiaan keskimäärin 88-vuotiaina eli noin viisi vuotta aikaisemmin kuin vilkasta sosiaalista elämää viettävät. 38 TUNNE & MIELI 2/2025. Tutkimus julkaistiin Alzheimer’s & Dementia: The Journal of the Alzheimer’s Association -lehdessä. KU VA : SH U TT ER ST O C K Sosiaalinen ja aktiivinen elämä on yhdistetty pienempään dementiariskiin aiemminkin. Myös dementiaa lievempi kognitiivinen heikentyminen todettiin heillä aikaisemmin. Sosiaalisten suhteiden ja aktiivisuuden merkitys on tiedetty ennenkin, mutta tulokset vahvistavat näyttöä entisestään. Seurannan aikana 550 osallistujaa sairastui dementiaan ja 700:lla todettiin lievempi muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen heikentyminen. Tutkimukseen osallistui 1 900 keskimäärin 80-vuotiasta, jotka eivät sairastaneet muistisairauksia seitsenvuotisen seurannan alkaessa. Vilkas sosiaalinen elämä tekee hyvää muistille TUTKITTUA TIETOA UUTISPALVELU DUODECIM SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN, vapaaehtoistyö, matkustelu ja vaikkapa bingon pelaaminen säännöllisesti voivat tuoreen tutkimuksen mukaan lykätä muistisairauksien alkua viidellä vuodella. Tuloksista on kuitenkin vaikea päätellä, missä määrin yhteys johtuu siitä, että sosiaalisesti aktiivista elämää viettävät ovat muita terveempiä ja heidän sairastumisriskinsä on siksi pienempi
Oli myös epätodennäköisempää, että he olisivat lisänneet fyysistä aktiivisuutta myöhemmin riippumatta siitä, kuinka paljon he harrastivat liikuntaa parikymppisenä. Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä. Fyysisestä aktiivisuudesta ja vapaa-ajan liikuntaSäännöllinen liikunta voi lievittää muun muassa masennusoireita, mutta mielenterveysongelmien kanssa elävän saattaa olla vaikea löytää voimia liikuntaan. Vakavaa masennusta sairasti 85 osallistujaa. Uusien tutkimustulosten perusteella 23-vuotiaana esimerkiksi ahdistusja masennusoireista kärsineet harrastivat säännöllistä ja runsasta liikuntaa myöhemmin elämässään selvästi epätodennäköisemmin kuin muut samanikäiset. Aiemmissa tutkimuksissa masennus ja masennuslääkitykset on yhdistetty myös onnettomuusriskiin. Nuoruusiän ahdistus vähentää liikuntaa aikuisena VARHAISAIKUISUUDESSA ahdistusja masennusoireita kokeneet harrastavat muita vähemmän liikuntaa myöhemmin elämässään. Myöhemmällä iällä masennus voi muun muassa hidastaa reaktionopeutta sekä heikentää tarkkaavaisuutta ja lähimuistia, vaikka kognitiiviset ajatustoiminnot ja muisti olisivat muuten kunnossa. Aiempien selvitysten valossa liikunnan ja mielenterveyden yhteys todennäköisesti kulkee kumpaankin suuntaan. Tapaukset myös yleistyivät seurannan aikana. He tekivät enemmän kovia jarrutuksia, äkillisiä ajoliikkeitä ja ajoivat kovempaa mutkissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahden aikaisemman tutkimuksen aineistoja, jotka koostuivat yhteensä 16 000 aikuisen seurantatiedoista. Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi MYYNTI: VERKKOKAUPPA JA HYVIN VARUSTELLUT ERIKOISJA PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAT Kaarlo Impola • 040 725 0065 • info@impolan.fi SUOMALAISTA SUPERFOODIA PARHAIMMILLAAN! Kotimaiset elintarvikkeet: Camelinaöljy, hampputuotteet, linssit ja kaura impolankasvitila.fi 39 TUNNE & MIELI 2/2025. Osallistujat arvioivat itse psyykkisiä oireitaan 23tai 26-vuotiaina. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Lisäksi masennuspotilaat ajoivat pitempiä matkoja, ja heidän ajokohteensa vaihtelivat enemmän kuin verrokkien. Masennus voi lisätä iäkkään autoilijan riskinottoa VAKAVAA MASENNUSTA potevat iäkkäät kuskit saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan ottaa ikätovereitaan enemmän riskejä liikenteessä. Mielenterveysongelmat voivat vähentää liikkumista, ja liikunta saattaa ehkäistä sekä vähentää oireilua. Tietoja kerättiin autoihin asennettujen laitteiden avulla. Jotkin masennuslääkkeet saattavat heikentää ajokykyä, mutta nyt julkaistujen tulosten perusteella riskit näyttäisivät liittyvän pääasiassa itse sairauteen. Hyvin vähäinenkin liikunta, kuten kevyet kävelyretket, voivat helpottaa oireita. Nämä voivatkin selittää nyt saatuja tuloksia. Osana tutkimusta tutkijat tallensivat liki neljän sadan keskimäärin 70vuotiaan autoilijan ajotietoja runsaan vuoden ajan. harrastuksista kyseltiin 10 ja 20 ja osalta myös 30 vuotta myöhemmin
Kannabiksen käyttäjiksi laskettiin henkilöt, joita oli hoidettu kannabiksen ongelmakäytön vuoksi. Dementiariski koskee jalkapallon lisäksi muitakin kontaktilajeja. Ennen laillistamista 3,7 prosenttia skitsofrenioista liittyi kannabiksen ongelmakäyttöön, laillistamisen jälkeen niiden osuus oli 10,3 prosenttia. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Arviolta 19 prosenttia 19–24-vuotiaiden miesten skitsofrenioista olisi voinut jäädä kehittymättä ilman kannabiksen ongelmakäyttöä. Eroa eivät selittäneet dementian perinteiset riskitekijät kuten tupakointi, diabetes, masennus, alkoholi, korkea verenpaine ja lihavuus. AMMATTILAISTASOLLA JALKAPALLOA pelanneet sairastuvat muuta väestöä todennäköisemmin dementiaan, tuore skotlantilaistutkimus vahvistaa. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Hieman yli 20-vuotisen seurannan aikana 3,6 prosenttia jalkapalloilijoista ja 1,3 prosenttia verrokeista sairastui dementiaan, mikä tarkoitti noin kolminkertaista sairastumisriskiä jalkapalloa ammatikseen pelanneille. Kannabiksen viihdekäyttö laillistettiin Kanadassa vuonna 2018, mutta lääkekäyttö tuli lailliseksi jo vuonna 2001. Jalkapalloilijoilla kohonnut dementiariski TUTKITTUA TIETOA KU VA : SH U TT ER ST O C K 40 TUNNE & MIELI 2/2025. Monet näistä riskitekijöistä olivat jopa harvinaisempia entisillä ammattilaispelaajilla. Esimerkiksi nyrkkeilijät, jääkiekkoilijat ja amerikkalaista jalkapalloa pelanneet sairastuvat dementiaan ja muihin keskushermoston sairauksiin muuta väestöä todennäköisemmin. Kannabiksen laillistaminen lisännyt skitsofreniatapauksia RUNSAASEEN kannabiksen käyttöön liittyvät skitsofreniat ovat yleistyneet merkittävästi kannabiksen käytön laillistamisen jälkeen, ilmenee kanadalaistutkimuksesta. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 12 000 entisen jalkapalloammattilaisen ja 36 000 samanikäisen verrokin rekisteritietoihin. Tulosten perusteella runsaaseen kannabiksen käyttöön liittyvien tapausten osuus skitsofrenioista lähes kolminkertaistui kannabiksen laillistamisen jälkeen. Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes 13 miljoonan 14–65-vuotiaan terveysrekisteritietoja vuosilta 2006–2022. Luvut olivat suurimmat nuorten miesten ja pienimmät iäkkäiden parissa. Tutkimukset osoittavat, ettei sairastumisriski liity pelaajien elämäntapoihin vaan selittynee toistuvilla päävammoilla, joita he saavat ammattilaisuransa aikana
Yhteydet näkyivät hoitojen aloittamista seuraavina viikkoina, mutta myös yli kuukauden kuluttua. Tulla kohdatuksi arvostavasti äänien kanssa. Yli 40 vuoden seurannan aikana varsinkin pitkälle prosessoituja lihatuotteita käyttävillä havaittiin kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Oppia toisten kokemuksista. 41 TUNNE & MIELI 2/2025. Pekoni ja makkara muistisairauksien riskitekijöitä PALJON PUNAISTA LIHAA ja etenkin pitkälle prosessoituja lihatuotteita syövät sairastuvat muistisairauksiin muita todennäköisemmin. Kirkasvalohoidon vaikutuksia masennuksen hoidossa olisi hyvä tutkia lisää, mutta nykyisen tutkimusnäytön perusteella se saattaa sopia varsinaisten masennushoitojen tukihoidoksi. Meta-analyysitutkimuksessa käytiin läpi 11 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 858 potilaan tiedoista. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Punainen liha on aiemmin yhdistetty myös sydänja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen. M O N I Ä Ä N I S T E N V E R TA I S R Y H M Ä S S Ä V O I : Kirkasvalosta tehoa masennuksen hoitoon KIRKASVALOHOITOA käytetään kaamosmasennuksen hoidossa, mutta tutkimuksen perusteella se saattaisi sopia myös muunlaista masennusta sairastavien lisähoidoksi. Tutkimukseen osallistui yli 130 000 keskimäärin 49-vuotiasta yhdysvaltalaista. Kirkasvalohoitoa varsinaisen masennushoidon lisäksi saaneiden oireet lievittyivät todennäköisemmin ja paremmin kuin lumehoitoja saaneiden. Tutkijat arvioivat, että korvaamalla osan punaisesta lihasta kalalla tai kasvikunnan proteiineilla sairastumisriskit olisivat pienentyneet. Tutkimuksissa kirkasvalohoitoa verrattiin lumehoitoihin. Mielen sisäisten äänien kuuleminen on yleinen, inhimillinen kokemus moniaaniset.fi/tuki Vertaistukiryhmät Vertaistuelliset etätapaamiset Vertaistukea chatissa Helsingissä, Kuopiossa, Järvenpäässä, Oulussa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Vantaalla ja Turussa Puhua luottamuk sellisesti ääni kokemuksista. Tulosten perusteella esimerkiksi kaksi pekonisiivua tai yhden hot dogin päivittäin syövät sairastuivat dementiaan 13 prosenttia todennäköisemmin kuin lihaa harvoin käyttävät. Lihan lisäksi muun muassa ruoan valmistustavat sekä lihavalmisteiden rasvat ja suola saattavat selittää yhteyttä. Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot myös heikentyivät nopeammin ja osallistujat itse kokivat muutoksia todennäköisemmin, jos he söivät paljon lihatuotteita. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä. Tosin nuorten masennuspotilaiden hoidossa tästä ei ole aiemmissa tutkimuksissa saatu näyttöä
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK T apahtumat tallentuvat mieleemme erityi sesti silloin, kun niihin liittyy vahva tunne. – Havahduin siihen, että kun ihminen kertoo hetkistä, jotka ovat menneet jotenkin tunteisiin, muisto on hyvin muuttumaton. Kun tapasin hänet kolme vuotta HYVÄN MIELEN TEKOJA Tunteet 040 161 6604 www.mielenterveyshelmi.fi Mäkelänkatu 56 00510 HKI Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi Helmi ry 040 161 6604 www.mielenterveyshelmi.fi Mäkelänkatu 56 00510 HKI Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi Helmi ry 43 TUNNE & MIELI 2/2025. Hän muisti muun muassa sen, kuinka ikkunaan oli piirtynyt pakkasen jäljiltä lumi kukkia. Oma elämäntarina vahvistuu, kun antaa tilaa tunnemuistoille. Lämsä on keskustellut tunnemuistoista mo nen ikäisten ihmisten kanssa muun muassa Mielen vireysyhdistyksen järjestämillä Hyvinvointi treffeillä. Niin oli käynyt iäkkäälle hoitokodin asuk kaalle, joka osasi kuvailla yllättävän tarkasti talvi sen lapsuusmuistonsa kasvatustieteen tohtori, kasvatuspsykologi Anna-Liisa Lämsälle. Esimerkiksi eräs maahanmuuttajapoika kertoi siitä, kuinka hän läh ti kotimaastaan. Tunnemuistoista hän kiinnostui jo 1990luvulla haastatellessaan tutkijana lapsia ja nuoria. TALLENTAVAT HETKEN Nouseeko mieleesi ihana nuoruudenmuisto, kun radiossa soi tietty biisi. Vanhus kuvaili päivää, jolloin hän sai pikkusi saruksen
Omia tunnemuistojaan voi herätellä puhumalla kokemuksistaan ystävän tai muun luotettavan ihmisen kanssa. Eräs sijaisäiti kertoi perheeseen tulleen nuoren todenneen, ettei hänellä ollut yhtään valokuvaa lapsuudestaan. Sijaisäiti oli alkanut työstää nuoren kanssa mahdollista elämäntarinaa: Sen perusteella kuin sinua tunnen, voisin kuvitella sinun olleen pikkuisena tällainen. Ja kun ihminen jakaa näitä paloja tarinastaan, ne jäävät myös kuulijan matkaan. – Vähän sama ajatus kuin Ben Furmanin toteamuksessa, että koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Mahdollisuuksienkin kautta voi saada juuria ja jatkumoa elämäntarinaansa. Esimerkiksi koke musasiantuntijoiden tarinat vaikuttavat näin. Saatamme vaikka huomata, että jossain tilanteessa jonkun opettajan tai ystävän sanat tuntuivat oikeastaan aika hyvältä. myöhemmin, kertomus oli yhä hyvin samanlai nen, vaikkei poika muistanut minua koskaan ta vanneensa. Jos olisit ollut minun lapseni, tuollaisiin vaatteisiin olisin sinut pukenut. – Tunnemuistot liittyvät vahvasti minäkuvaan, itsetuntoon ja oman tarinan rakentamiseen. Ehkä vanhoista valokuvista löytyy palasia muistojen ketjuun – tuo paita oli lempivaatteeni, tuon naapurinpojan kanssa nauroin makeimmat naurut, tuolla pihakivellä aina itsekseni istuin. Joskus pienenkin yksityiskohdan palauttaminen mieleen voi olla merkityksellistä. Kuitenkin ympärillä on varmasti ollut myös jotain hyvää, jonka tavoittamalla muistoihinsa voi saada uusia sävyjä, Lämsä sanoo. Joskus kuitenkin hyvätkin muistot saattavat peittyä kielteisten kokemusten alle. Anna-Liisa Lämsä on työskennellyt muun muassa lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten kanssa sekä kouluttanut sijaisvanhempia. – Negatiiviset kokemukset ovat leimanneet ajanjaksoa niin vahvasti, että ne ovat aiheuttaneet tunne lukon. HYVÄT MUISTOT ESIIN KIELTEISTEN ALTA MYÖNTEISET TUNNEMUISTOT tukevat ihmisen kasvua ja hyvinvointia. Esimerkiksi koulukiusaamista kokenut saattaa sanoa, ettei hänellä ole ainuttakaan positiivista muistoa kouluajoilta. OMAA ELÄMÄNTARINAANSA VOI RIKASTAA JOS LAPSUUSMUISTOISSA on paljon aukkoja, elämäntarinaansa voi pyrkiä rikastamaan. – Esiin voi nousta ohimeneviä hetkiä, joiden ei välttämättä ajattelisi ollenkaan jääneen mieleen. Muistikuviaan sekä niihin liittyviä tunteita voi myös kirjoittaa tai vaikka piirtää tai maalata, jos se tuntuu luontevalta. Tunnemuistot vaikuttavat siihen, miten ihmi nen näkee itsensä ja millaiseksi hän kokee suh teensa ympäristöön: tällaisia asioita olen koke nut, tällaisia suruja ja iloja kohdannut, tänne asti päässyt. 44 TUNNE & MIELI 2/2025
Mikä muisto juuri tähän lauluun liittyy. * * * Keskustele menneistä perheenjäsentesi kanssa. Miten he muistavat samat asiat. Miltä tuoksui mummolan eteisessä, miltä maistuivat suosikkija inhokkiruuat koulussa. Herättele tunnemuistojasi! Katsele vanhoja valokuvia. Avaako heidän kokemuksensa sinulle jotain uutta. Entä mistä saat voimaa. Miksi se koskettaa. Samalla voi miettiä, mitä kiinnostavia asioita omassa elämässä on mahdollista toteuttaa juuri nyt eikä vasta ”sitku”. Kun olet surullinen, millainen musiikki lohduttaa. * * * Ilmaise muistojasi tai muiston häivähdyksiä kirjoittamalla tai visuaalisin keinoin tai puhu niistä ystävällesi. Millaisen elämän hän eli. MIKÄ ON SINUN ELÄMÄSI BIISI. SAAVUTETUT HAAVEET VAI MENETETYT MAHDOLLISUUDET. Tuntuuko olo raskaalta vai kevyeltä. Leikkiä voi mainiosti soveltaa ystäväporukan illanistujaisissa tai vaikka työpaikan tyhytilaisuudessa, kun haluamme oppia jotain uutta toisistamme. Saatamme muistaa tilanteet erilaisina, koska katsomme niitä omista näkökulmastamme ja myös tulkitsemme tilanteita eri tavoin. Esimerkiksi läheisen ihmisen kuolema saattaa tuntua kipeältä vuosienkin jälkeen. TUNNEMUISTOT liittyvät nähtyyn, kuultuun ja koettuun mutta myös hajuihin ja makuihin. Painopisteen vaihtaminen kiitollisuutta herättäviin asioihin auttaa myös silloin, jos oman menneisyyden muistelu saa jossittelemaan tai murehtimaan menetettyjä mahdollisuuksia. Lämsän mielessä metvurstilla päällystetty jälkiuunileipä yhdistyy vieläkin omiin ylioppilaskirjoituksiin, joissa hän söi näitä äitinsä tekemiä eväsleipiä. Mitä kaikkea teimmekään yhdessä, kun hän vielä oli kanssamme. * * * Kuuntele musiikkia. Mitä merkityksellistä hetkeen liittyi. 45 TUNNE & MIELI 2/2025. Mikä siitä kulkee yhä mukanasi. Näin päällimmäiseksi ei jää menetys vaan ne muistot, jotka meille hänestä jäävät. Jos et tavoita johonkin muistoon liittyvää tunnetta, tunnustele, miltä se ajatteleminen tuntuu kehossasi. * * * Tunnustele kehoasi. Erityisen vahvoja tunnemuistoja liittyy musiikkiin, mikä varmasti hyvin tiedetään jokaisessa vanhusten hoitokodissa. Mitä muistat tapahtumista, mitkä yksityiskohdat ovat erityisesti jääneet mieleen. Tuntuuko, että olet jäänyt tunnemuistosi vangiksi. Ohjelmassa arvuutellaan toisten merkityksellisiä kappaleita ja kuullaan niihin liittyvät tarinat. Vanhana sitten todetaan, että voiku olisi pitänyt tehdä sitä ja tätä. – Nuorena voidaan ajatella, että sitku olen aikuinen, teen kaikenlaista. NOSTAAKO JONKIN VANHA muisto yhä palan kurkkuun. Lämsän mukaan surua voi työstää siirtämällä huomio menetyksen kokemuksesta siihen aikaan, jolloin ihminen vielä eli. – Hänestä voi vaikka tehdä valokuvakirjan tai valokuviin perustuvan videoesityksen. Ja aikuisena, että tekisin kyllä, mutku on koko ajan kiire. Mitkä kappaleet tuovat sinulle vahvoja muistoja mieleen ja miksi. Musiikkiin liittyvät tunnemuistot myös usein kiinnostavat ihmisiä, mistä tv-ohjelma Elämäni biisi on hyvä esimerkki. Muistisairas asukas voi elää omissa maailmoissaan, mutta tutun laulun soidessa silmät syttyvät ja sanatkin saattavat palautua hämmästyttävän hyvin mieleen. Huomaatko kuvassa mitään uutta nyt, kun katsot sitä vuosien jälkeen
KRYPTO PUUHAA AIVOILLE 46 TUNNE & MIELI 2/2025
Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdestä tai useammasta tehtävän kuvasta. PIILOLAUSE SUDOKU Ratkaisut seuraavalla aukeamalla Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. 2 Sudoku Medium #739757 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #733446 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #543306 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #528017 Pelaa tätä sudokua netissä 2 Sudoku Vaikea #1362723 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1382367 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1204063 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1351411 Pelaa tätä sudokua netissä 2 Sudoku Helppo #202374 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #444133 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #364056 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #371428 Pelaa tätä sudokua netissä HELPPO VAIKEA KESKITASO 47 TUNNE & MIELI 2/2025
RISTIKKO 48 TUNNE & MIELI 2/2025
17 Sudoku Medium #739757 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #733446 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #543306 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #528017 Pelaa tätä sudokua netissä 17 Sudoku Vaikea #1362723 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1382367 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1204063 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1351411 Pelaa tätä sudokua netissä 17 Sudoku Helppo #202374 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #444133 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #364056 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #371428 Pelaa tätä sudokua netissä SUDOKU KYRYPTO (1/2025) RISTIKKO (1/2025) RATKAISUT VÄRITYSKUVA SANATEHTÄVÄ Punahuivinen tyttö Sharbat Gula Katso ristikkoja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! H EL P P O K ES K IT A SO VA IK E A 49 TUNNE & MIELI 2/2025
Mennyttä emme voi muuttaa, joten on turha itkeä, kun maito on jo maassa. Filosofi ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela kertoo, millaiset asiat tuovat aitoa hyvinvointia ihmisten arkeen. Hiiteen ne, jotka eivät ymmärrä, kuka minä olen ja mitkä valinnat ovat minulle oikeita. Kun lakkaa välittämästä toisten mielipiteistä, energiaa vapautuu omannäköiseen elämään. Toisten unelmien sijaan kannattaa elää rohkeasti omaa unelmaansa. Lenkit lähimetsässä, talvinen hiihtoretki, koiran ulkoiluttaminen tai lasten kanssa puistossa telmiminen – kaikki syyt ovat hyviä, jos ne vievät lähemmäksi luontoa. Kannattaa siis onnen etsimisen sijaan vaalia läheisiä ihmissuhteita ja toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita – näin onni tulee sivutuotteena, jos on tullakseen. Kaupunki on erämaa vihreyden keskellä kasvaneelle apinalajille, joten omaa lajityypillistä viettiä voi toteuttaa suuntaamalla askeleet lähimpään metsään. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVA MARK SABOGAL KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K VOIMAA ARKEEN Luonnossa liikkuminen Luonto tekee meille hyvää. Siksi hyväksymisen taito on tärkeä osa hyvinvointia. 50 TUNNE & MIELI 2/2025. Maailman hyväksyminen Välillä maailma vyöryy pelottaviin suuntiin. Toisten ilahduttaminen Yksi parhaista tavoista vahvistaa omaa hyvinvointia on vahvistaa muiden hyvinvointia. Mitä paremmin kykenemme hyväksymään maailman sellaisena kuin se on, osui kohdallemme mitä tahansa, sitä paremmin pystymme viemään huomiomme tulevaan ja niihin asioihin, joihin edelleen voimme vaikuttaa. He eivät osaa olla tyytyväisiä mihinkään, koska aina pitäisi olla vielä onnellisempi. Suomessa se ei onneksi ole yleensä kaukana! Odotuksista vapautuminen Liian moni tuhlaa elämänsä vastaamalla muiden odotuksiin ja pyrkimällä epätoivoisesti toteuttamaan vanhempiensa, tuttaviensa tai median heille asettamia vaatimuksia. Kun tekee pienen hyvän teon puolisolle, kaverille, kollegalle tai kadulla vastaantulevalle tuntemattomalle, omakin mieliala paranee. Onni sivutuotteena Tutkimukset osoittavat hieman yllättäen, että onnellisuutensa maksimointiin keskittyvät ihmiset ovat keskimääräistä onnettomampia kuin muut. Martelalta on juuri ilmestynyt kirja Älä etsi onnea (Gummerus)
51 TUNNE & MIELI 2/2025. Kesän lehti ilmestyy 6.6. Äiti Johanna ja parikymppinen tytär Paula kertovat, millaiseksi heidän suhteensa on vuosien aikana muodostunut, kun tyttärellä on autismikirjon häiriö. ENSI NUMEROSSA Uteliaasti kohti kesää Kesällä on hyvää aikaa pohtia luovasti omia unelmia ja uusia suuntia. Tee tilaus sivuillamme tunnejamieli.fi – saat seuraavan lehden kotiin kannettuna. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Etkö ole vielä tilaaja. Kerromme, millaisilla työkaluilla ajatuksiin saa konkretiaa. Hän tuottaa hetken helpotuksen apua tarvitsevalle – mutta saattaakin ylläpitää haitallista toimintaa. Mahdollistaja auttaa ja tarkoittaa hyvää. Unelmat näkyviksi Äiti & tytär Oletko mahdollistaja. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : SH U TT ER ST O C K Kesän lukupaketissa lähdetään matkalle luovuteen ja pohditaan, millainen lomailu hellii mieltä sekä aivoja
Haluamme toiminnallamme kannustaa mahdollisimman korkealaatuisen hunajan tuottamiseen. Toivomme, että sinäkin nautit niistä yhtä paljon kuin me.. Etsimme hienoimmat hunajat vehreimmiltä satoalueilta, mehiläishoitajille reiluilla ehdoilla. Juuremme ovat syvällä hunajaja mehiläistutkimuksessa ja hunajan analysointimetodiikassa. Intohimonamme on aina ollut aito ja puhdas hunaja. Rakkaudella, HUNAJAAN RAKKAUDESTA Hunajainen SAM Oy Hunajainen SAM Oy Olemme toisen sukupolven suomalainen perheyritys. Haluamme tarjota hunajan suomalaisille hunajan ystäville juuri sellaisena kuin se luonnossa on. Kaikki hunajamme ovat tarkkaan tutkittuja ja testattuja aitoja, puhtaita ja kuumentamattomia luonnontuotteita