3 / 2 1 6 PÄÄSKYSAARI Teininä mietin, onko minussa vikaa SELVIYTYMISTARINAA: NYT TARJOUSHINTAAN Itsellesi tai lahjaksi. JENNI RI STI KKO • KRY PT O • SU D O KU • SANATEH TÄ VÄ • Henri, 31: Kävin lähellä kuolemaa – se oli elämäni paras kokemus Malla, 57: Syömishäiriööni ei liity kauneusihannetta Sara, 26: Hyväksikäyttö tuhosi itsearvostuksen Jumppaa mielelle Naisjohtajan tärkeät ominaisuudet: Läsnäolo, vuorovaikutus ja empatia Syöpään sairastuminen voi olla tie omannäköiseen elämään L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Miten oppia onnelliseksi, TOMMY HELLSTEN
Tuotetunnus FPKRY Piristävä piipahdus merellä Piknik-päiväristeily Helsingistä (6 h) Maks. Ikäraja 21 v. Varaukset ja maksut: vikingline.fi Etu koskee vain uusia varauksia, eikä etua voi yhdistää muihin tarjouksiin. 8 hlöä/kuponki. 4 henkilöä ja 2 autoa/kuponki. Tuotetunnus FPREIT Tule kesää vastaan! Punaisilla laivoilla riittää iloa ympäri vuoden. Tee edullisia löytöjä ja ilahduta tuliaisilla – uutuuksien täyttämät merimyymälät ovat shoppailijan taivas. Anna tähtiviihteen luotsata ajatukset lomatunnelmiin ja hyvän ruoan piristää mieltä. vikinglin e.com Ennakko tilaa kesäjuom at! Kesän erikoislä htö! 18.6.–14 .8.. Maks. Voimassa 28.3.–5.7.2016. 2 hyttiä/kuponki. Tuotetunnus FPKRY Iloinen hetki ystävien kanssa Päiväristeily Tallinnaan Viking XPRS:llä Maks. 2 hyttiä/kuponki. Ikäraja 18 v. Paikkoja rajoitetusti. Ikäraja 18 v. Helposti matkaan Reittimatka Helsinki–Tallinna–Helsinki Henkilölippu ja henkilöauto Maks. Maks. Tule innostumaan Gabriellan ja Mariellan uusista upeista ravintoloista ja baareista sekä mukavista hyteistä. Miniristeily Helsingistä Aja B-/B2P-hyttiluokissa. Tuotetunnus FPKRY Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta Jopa –50 % päivän hinnasta preorder. Päiväksi Tukholmaan Helsinki–Tukholma-risteily A–C-hyttiluokissa. Voimassa 28.3.–5.7.2016. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Kuponki luovutetaan terminaalin lähtöselvitykseen. Voimassa 18.6.–14.8.2016. Ateriat ja hytit lisämaksusta ellei toisin mainita. Voimassa 28.3.–5.7.2016. 8 hlöä/kuponki
Nautitaan kesästä koko sielun ja ruumiin voimin!. Kuten keho reagoi kaikkeen muuhunkin, mitä meidän elämässämme tapahtuu. Itämaisissa liikuntalajeissa ja hoidoissa puhutaan usein kehomieli-käsitteestä, sillä mielen ja kehon erottelu on hankalaa ja jopa keinotekoista. Riippumatta sairauden laadusta, vakavuudesta, sairastuneen iästä tai elämäntilanteesta yhdistävä tekijä heidän elämänsä laadulle on ollut mielen hallinta. Silti tieto sairaudesta omalla kohdalla on ensi alkuun suuri järkytys, kertoo syöpälääkäri ja psykoterapeutti Päivi Hietanen sivulta 30 alkavassa jutussa. Metsäpolut, merenrannat, tanssilattia – ne kaikki toimivat myös mielen virkistäjinä! TEKIJÖILTÄ K ävin uteliaisuuttani kokeilemassa Rosen-hoitoa, lihasjännityksiä käsittelevää kehomieliterapiaa. Psykoterapiaa tämä saksalaisen fysioterapeutin kehittämä hoitomuoto ei korvaa, mutta se voi auttaa tulemaan tietoiseksi kehossa olevista jännityksistä ja muistiin painuneista tunteista. Vaikka ajattelen, että kaikki on hyvin, tekee kehoni parhaansa viestiäkseen, että et voi jatkaa samalla tyylillä. SARI SAKALA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ HELI LEPPÄ TOIMITTAJA, PSYKOLOGI Mielestäni parasta toimittajan työssä on mahdollisuus uppoutua pintaa syvemmälle itseä kiehtoviin ilmiöihin ja ihmisiin. Tämän lehden jutussani yhdistin kaksi ajankohtaista ja kiehtovaa aihetta. Itse asiassa useat psykoterapiat ovat kehokeskeisiä, vuoden psykoterapeutiksi valittu Minna Martin kertoo. 20–22) tapasin kaksi alan asiantuntijaa. Hän oli oikeassa. Tässä Tunne & Mielen numerossa mekään emme niitä erottele, vaan katsomme kehomielen moninaisuutta eri näkökulmista. Ihmisen kasvu tapahtuu usein vaikeuksien kautta. ”Oletko huomannut, että kun mainitset tuon asian, sinun olkapääsi nykii?” kysyi terapeutti. Nyt kesällä liikunnan iloja on saatavilla suorastaan tarjottimella, voi vaan poimia itselleen mieluisimmat. Kehoni tietää paremmin KATJA LIUKSIALA TOIMINTATERAPEUTTI, JOOGAOPETTAJA JA KIRJOITTAJA Tässä ja seuraavassa Tunne & Mieli lehdessä käsittelen Sisulla ja sydämellä kirjani aiheita. Miten myötätuntoisuus liittyy evoluutiopsykologiaan ja mitä tekemistä tällä on Suomessa ansioituneen psykologi Minna Martinin haastattelun kanssa, selviää artikkelia lukemalla. Vaikka evoluutio psykologian alkujuuret ovat – kuten olettaa saattaa – ”melko” kaukana, on professori Paul Gilbert tehnyt aiheesta polttavan ajankohtaisen kirjassaan Myötätuntoinen mieli. Joissain tapauksissa se on ollut jopa paranemisen edellytys. Molemmat uskoivat vahvasti siihen, ettei liikunta anna terveyshyötyjä, jollei mieli ole siinä mukana. Juttelimme Rosen-hoitoni aikana myös siitä, kuinka minun on joskus vaikeaa hengittää rennosti. Olin ajatellut mennä hänen hoitopöydälleen vain rentoutumaan, kun hieman yllättävällä tavalla aloin puhua elämäni kipukohdista. On mielekästä kertoa ja kirjoittaa esimerkiksi joogasta, luovista menetelmistä tai luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista, kun on itse kokenut ne toimiviksi ja nähnyt niiden auttavan muitakin. Myös virallisen psykoterapian puolella on käytössä kehollisia menetelmiä, joita sivulta 36 alkava artikkelimme tarkastelee. Olen tavannut elämäni aikana monia sairauksia kohdanneita ihmisiä. Hyvän mielen vinkki kirjoitukseni sai minut itsenikin kaipaamaan liikkumista. Kirjaan olen koonnut kohtaamiani mielenkiintoisia, joskus vaikeitakin asioita, joita on tullut vastaan niin omassa elämässä kuin työssäni psykiatrian parissa. Kirjoittaessani liikunta-aiheista juttua (s
Hänellä on asiasta omia, kipeitä kokemuksia. Hänellä on ollut elämänsä aikana monenlaista oireilua, ja nyt, 57vuotiaana, hän kaipaa elämäänsä rauhoittumista. Kolumnit 13 Henna Tarjanne-Lekola: Yhteys kehoomme on yhteys itseemme 29 Jarmo Vuorinen: Tutkimaton itsestäänselvyys 45 Teemu Ollikainen: Luu kurkkuun kehonolaajille. 42 Malla Keski-ikäisen kalorikammo Malla on sairastui syömishäiriöön 15vuotiaana. SISÄLLYS 3/2016 Kanssakulkijat 8 Jenni Pääskysaari ”Teininä pohdin, onko minussa jotain vikaa” Toisen kirjansa julkaissut Jenni Pääskysaari toivoo, että jokainen lapsi ja nuori saisi kokea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on. 60 Sara Saarela Terapia ja kirjoittaminen eheyttivät Sara on pian neljä kirjaa julkaissut nuori nainen, joka kirjoittaa eheytymisestä pedofilian uhriksi joutumisen jälkeen. Kokemus muutti hänen elämänsä ja sai aikaan halun auttaa muita. 16 Henri Valvanne Suunnanmuutos Nuorena opiskelijana Henri sairastui vakavasti ja kävi lähellä kuolemaa
34 Keittiöpsykologi 36 Miksi tunteet tuntuvat kehossa. 26 Naisten tapa johtaa parantaa esimiestyön laatua 30 Vaikea sairaus voi olla henkisen kasvun paikka Syöpään tai muuhun vaikeaan sairauteen sairastuminen voi olla lopulta ihmistä kasvattava vastoinkäyminen. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jonka tunteiden säätelyjärjestelmät ovat kehittyneet miljoonien vuosien saatossa. 60. SISÄLLYS 3/2016 8 16 Jumppaa mielelle 56 Krypto 57 Sanatehtävä 58 Ristikko 59 Sudoku KANNEN KUVA: SAARA AUTERE 13 Henna Tarjanne-Lekola: Yhteys kehoomme on yhteys itseemme 29 Jarmo Vuorinen: Tutkimaton itsestäänselvyys 45 Teemu Ollikainen: Luu kurkkuun kehonolaajille 3 Tekijöiltä 6 Mitä uutta 14 Astu soturin polulle Mitä yhteistä on itämaisella sisäisen soturin filosofialla suomalaisen mielenmaiseman kanssa. Nykymaailmassa niiden kanssa saattaa joutua törmäyskurssille. Matkan varrella kohtaa monenlaisia tunteita, ahdistusta ja surua. 46 Joka kolmas suomalainen käyttää täydentäviä hoitoja 50 Tutkittua tietoa terveydestä 53 Kysy psykologilta 55 Hyvän mielen vinkki Suklaista mielihyvää raakakaakaosta 66 Minun arkeni 42 Eräällä tavalla lapsuuteni loppui seitsemänvuotiaana Sara Saarela, s. 20 Tunnetta liikunnan kautta 24 Kiitollisuus tekee tilaa muutokselle Tommy Hellstenin mukaan onni syntyy siitä, että näkee olosuhteiden olevan juuri nyt oikeat vastoinkäymisistä huolimatta
Lähteet: Potilaan Lääkärilehti, Kotouttaminen.fi (TEM), Vaasansospsyk.fi Elina Viitasaari sanoo opastavansa mielellään kuntia, jotka haluaisivat ottaa käyttöön HOT-menetelmän pakolaisten ja maahanmuuttajien auttamiseksi. Työja elinkeinoministeriön Kotouttaminen-blogin mukaan turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä kasvattaa entisestään ympäristöstä tulevaa stressiä. Myös pakomatkan aikaiset tapahtumat voivat selittää mielenterveysongelmia. Parhaillaan valmistellaan käsikirjaa, jonka avulla on helppo käynnistää uusia ryhmiä. ”Eteenpäin uudessa kotimaassa” -hanketta hallinnoi ja koordinoi Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys. KOONNUT SARI SAKALA HOT-ryhmiä järjestettiin miehille, naisille ja lapsille yhteensä seitsemän. Myös alueen toimijoiden yhteistyö on kohentunut ja HOT on tullut arkisemmaksi työkaluksi niin järjestökuin kuntapuolella. MITÄ UUTTA mielenterveyden ongelmiin Pakolaiset tarvitsevat tukea P akolaiset sairastuvat skitsofreniaan ja psykooseihin huomattavasti useammin kuin länsimainen valtaväestö tai muut samalta alueelta tulleet maahanmuuttajat. Kriisipsykologi Antti Klemettilä kirjoittaa blogissa, että panostukset kielenoppimiseen ja työllistymiseen vahvistavat psyykkistä hyvinvointia, mutta valuvat hukkaan, jos ihmiset eivät saa tukea mielenterveyden ongelmiin. Verrattuna valtaväestöön psykooseja on jopa kolme kertaa enemmän. Pakolaisten sairastamisen taustalla uskotaan olevan traumaattiset kokemukset, sota, vaino ja olosuhteet, joita he ovat lähteneet pakoon. Projektikoordinaattori Elina Viitasaari kertoo, että ryhmän kautta moni koki saaneensa tärkeää vertaistukea ja ymmärrystä. Esimerkiksi hätämajoituksissa ongelmana voi olla oman tilan puute ja öiden äänekkyys. Mielenterveys on terveyden peruspilari ja toimintakyvyn edellytys. Esimerkiksi Pohjanmaan kriisikeskus Valo aloittaa syksyllä vastaavia ryhmiä maahanmuuttajille. Näitä ovat esimerkiksi menneisyyden traumaattiset tilanteet kotimaassa; syyllisyys siitä, että omia läheisiä on vielä kotimaassa, kun itse on päässyt turvaan; sotatilanteet; menetykset ja niin edelleen. Samalla he oppivat omistautumaan niille asioille, joihin he itse voivat vaikuttaa kuten sosiaalisiin suhteisiin, uneen, liikuntaan ja perheen tukemiseen. – Osallistujat oppivat harjoitusten kautta hyväksymään asioita, joille he eivät voi mitään. Ruotsalaisen tutkimuksen tulosten perusteella psykooseja todetaan pakolaisilla lähes 70 prosenttia enemmän kuin muilla maahanmuuttajilla. K U VA : SH U T TE R ST O C K 6 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Hanke päättyi toukokuussa, mutta Viitasaaren mukaan työ tulee jatkumaan. Maahantulon jälkeiset tekijät voivat vaikuttaa pakolaisten mielenterveyden häiriöiden syntyyn yhtä paljon kuin aikaisemmat kokemukset. HOT-MENETELMÄSTÄ HYVIÄ KOKEMUKSIA Pohjanmaalla on kokeiltu hyväksymisja omistautumisterapiaa (HOT) pakolaisten mielenterveyden edistämisessä ja post-traumaattisen stressin hoidossa
Jos joskus lipsahtaa terveelliseltä linjalta, ei pidä lannistua. Paras tapa toimia on ennaltaehkäistä aggressiivisuutta ja rauhoitella tilan netta, kun sellainen osuu kohdalle, ohjeissa neuvotaan. Jokaisen ruokavalinnan ei siis tarvitse olla huipputerveellinen. Joskus jopa yksi kerta voi tarjota oivalluksia. Miehen suhteen paljon stressiä. Mielenterveystalo.fi – Omahoito ja oppaat – Mielenterveys puheeksi – Vihan hallinta Löydä oma tapasi syödä hyvin TERVEELLINEN RUOKA tekee hyvää keholle ja mielelle. Ruokailu on tärkeä sosiaalinen tapahtuma tai hetki nauttia ateriasta yksin. Keinoja vihanhallintaan Vihaisista linnuista kertova suomalainen Angry Birds elokuva valloittaa maail maa. Potilasrunous oli syntynyt. Helsingin Sanomat 12.5.2016 Stressi ja elämän solmukohdat pitäisi saada ensin selvitettyä. Kulmakarvoja herkästi kohauttaa ja vaimo tästä huomauttelee. Voidaanko häntä auttaa. Etenkin päähenkilöllä, punaisella Redlinnulla on pahoja vihanhallintaongelmia. Urheilulääkäri Pippa Laukan neuvo ylisuorittajalle. Lopulta runoista muodostui kirja, jonka säkeisiin tiivistyy pieniä kertomuksia elämästä. Terveellinen ruokavalio on moni puolinen ja joustava. Sen tarkoitus ei ole tehdä elämästä hankalaa. syohyvaa.fi Lyriikkaa potilaskertomuksista K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 7. Kuluttajaliiton opas Syö hyvää kehottaa löytämään itsel leen sopivat ruokavalinnat. Aggressiivisuus voi ilmetä sanallise na (loukkaukset ja uhkaukset), käyttäy tymisenä (lyöminen, asioiden heittely, henkilökohtaisen tilan loukkaaminen) tai tunteen ilmaisussa (äänekkyys, vihainen ilme), kerrotaan Mielen terveystalopalvelun omahoitoohjeissa. Toimittaja Jenny Lehtinen, joka oli käynyt ennen painonpudotusta muutaman kerran terapiassa. MeNaiset 19/2016 S airaalan kääntäjinä toimivat Stina Niemi ja Aino Öhman alkoivat kerätä potilaskertomuksista pieniä runoja työpaikallaan. Terapiasta voi olla apua, eikä siellä aina tarvitse käydä monta vuotta. Ratkaisut pitää löytää itsestään. Esiintynyt toisen jalan pettämiskohtauksia. Stina Niemi ja Aino Öhman: Elämäni – Potilasrunoja, Kustantamo S&S 2016. Keho sopeutuu ravinto aineiden vaihteluihin ja varastoi niitä myöhemmin käytettäväksi
Vaikka poikkeaminen valtavirrasta vaati rohkeutta ja koetteli itsetuntoa, hän ei halunnut tehdä asioita, jotka eivät tuntuneet omilta. JENNI PÄÄSKYSAARI: Teininä pohdin, onko minussa jotain vikaa J E N N I P Ä Ä S K Y S A A R I KANSSAKULKIJA Jenni Pääskysaari teki nuorena erilaisia valintoja kuin monet ikätoverinsa. TEKSTI KATJA NYGÅRD KUVAT SAARA AUTERE 8 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 9
Maanantaiaamuisin hän kuunteli jumppasalin pukuhuoneessa, kun kaverit ruotivat viikonlopun tapahtumia. Olen saanut lapsuudenkodistani voimakkaan oikeudentunnon. K A N S S A K U L K I J A J E N N I P Ä Ä S K Y S A A R I 10 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Rohkeuden vastapainona Jenni koki nuoruudessaan myös epävarmuutta. Sinne on niin vaikea päästä. Vanhemmuus on kamppailua sen pelon kanssa, pärjääkö lapsi elämässä. Yläasteen opinto-ohjaajan kehotus olisi saattanut sanella koko Jenni Pääskysaaren tulevaisuuden suunnan. ERILAINEN NUORI Jenni uskalsi jo nuorena tehdä asioita eri tavalla kuin muut. – Tietenkin toivon heille käyvän hyvin, mutta samalla ymmärrän, etten voi pitää lapsiani lasipullossa. Joskus hänenkin saattaa olla vaikeaa olla kommentoimatta lastensa valintoja. Kun yläasteella kaverit alkoivat bilettää ja polttaa tupakkaa, Jenni teki normaalit kokeilut, mutta päätti pian valita päihteettömän elämän. – Voisimmeko aikuisina yrittää olla tarjoamatta valmista maailmankuvaa lapsille ja rohkaista heitä selvittämään omansa. Jenni ei halunnut kuulua tähän joukkoon. S inun ei ehkä kannattaisi hakea erikoislukioon. Korson yläaste ja lukio Vantaalla sijaitsevat samassa pihapiirissä. Näytelmäkerhon mukana hän esiintyi koulun juhlissa, oli mukana oppilaskunnan toiminnassa ja piti yleisön edessä puheita. Kaikki eivät lähde tavoittelemaan unelmiaan, vaikka heillä olisi siihen mahdollisuuksia. Päätös piti, vaikka se koettelikin nuorta itsetuntoa ja teki olon välillä yksinäiseksi. Yritän tarjota tukea ja kannustusta jokaisessa hetkessä. – Olen saanut lapsuudenkodistani voimakkaan oikeudentunnon. Opon sanoista huolimatta Jenni halusi yrittää. Miten yksinkertaista olisikaan ollut peruskoulun päätteeksi napata reppunsa, lampsia pihan toiselle puolelle ja viettää lukiovuodet tutussa porukassa. Se hirvittää Jenniä edelleen. AVOIN SYLI Jennillä ja hänen miehellään Henkka Hyppösellä on kolme tytärtä, joista esikoinen on 15-vuotias. Jos ne tunnistaa, niin itsensä voi hiljentää. Oli totta, että erikoislukioon pääseminen ei ollut itsestäänselvyys. Jenni ymmärtää, mistä lapsen elämään, ulkonäköön tai valintoihin väärällä tavalla puuttuvat, jopa latistavat kommentit kumpuavat. Itsensä vähättelystä huolimatta hän ei kuitenkaan antanut epävarmuuden tai pelon ohjailla valintojaan. – Olen joskus miettinyt, mitä olisi tapahtunut, jos olisin antanut opon sanojen lannistaa ja jättänyt yrittämättä. Jennin mielestä vanhempien tehtävä ei kuitenkaan ole tuputtaa lapsilleen omia ennakkoluulojaan ja käsityksiään, vaan opettaa kriittisyyttä, ajattelua, uteliaisuutta sekä kiinnostusta muita ihmisiä ja näkemyksiä kohtaan. – Ne syntyvät peloista ja piilossa olevista asenteista, joihin meidät aikuiset on kasvatettu. Jenni pyrkii rohkaisemaan omia lapsiaan kokeilemaan siipiään, mutta samalla korostaa, että kotona syli on heille aina auki. Minun on aina ollut hirveän vaikea tehdä asioita, joita en koe omikseni. Jenni pohti, oliko hänessä vikaa, kun ei halunnut samaa kuin kaverit. Hän pyrki ja pääsi Kallion ilmaisutaidonlukioon Helsinkiin. Monille tämä kaava olikin itsestään selvä valinta. Äitinä Jenni tietää, että sanojen voimaa ei kannata aliarvioida
Parikymppisenä työelämässä Jenni uskalsi harvoin sanoa ääneen mielipidettään, jos se poikkesi muista. Silloin jaksaa paremmin. Kaloreiden laskemisen ja ihannepainon sijaan Jenni pyrkii välittämään terveellistä elämäntapaa oman esimerkkinsä kautta. Pitää hyväksyä se, että vanhempi ja lapsi ovat erillisiä ihmisiä. Kuvien tulva ja muokattujen hahmojen ihanteet esittävät miehet lihaksikkaina alfauroksina, jotka eivät itke tai puhu tunteistaan. Jenni ei suostu kauhistelemaan murrosiän kamaluutta. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 11. PEILIKUVA EI KERRO KAIKKEA Jenni on huolissaan siitä, että nykyään nuoret joutuvat elämään hyvin ulkonäkökeskeisessä maailmassa. Jenni toivoisi, että jokainen lapsi ja nuori saisi elää ilman ulkonäköpaineita ja kokea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on. – Olen sitä mieltä, että ihmisen on hyvä oppia liikkumaan. Vanhemmilla voi halutessaan olla iso ja vahva rooli murrosikäisen lapsensa elämässä. – Yritän nauttia jokaisesta päivästä ja elämänvaiheesta lasteni kanssa. – Tärkeintä on vanhemman halu yrittää ymmärtää. Jennille liikunta on aina ollut tärkeää, joten hän toivoo sen tulevan luontevaksi osaksi myös lastensa elämää. – Lapsi voi haluta erilaisia asioita ja kokea asiat eri tavalla kuin vanhempansa. – Hyväksyntä lähtee katseista, eleistä ja ilmeistä, joilla lapselle osoitetaan, että hän on arvokas. – Tyttöjen lisäksi myös pojat joutuvat kokemaan ulkonäköön kohdistuvia paineita. Toivon, että tämän päivän poikia kannustettaisiin näyttämään ja kertomaan tunteistaan, eikä kestää kuin mies. ”Pojat on poikia.” – Olen aina ihmetellyt tämän sanonnan merkitystä. KANNUSTAVIA SANOJA Jenni muistelee erästä tavallista iltaa, jolloin hän katseli esikoisensa kanssa tv-ohjelmaa. Ajatus siitä, ettei joku tykkäisikään hänestä, tuntui vaikealta. Yhtäkkiä lapsi kommentoi ohjelmaa Jennin mielestä hauskasti ja nokkelasti. – Tarjoan tähän mahdollisuuden, mutta jos lapseni ovat toista mieltä, en puske heille väkisin omia mielipiteitäni. Murrosikäisen kanssa elämä heittää eteen välillä hankaliakin hetkiä, mutta niistä selvitään. Hyvässä ja pahassa. – Keskityn ennemmin siihen, mitä he osaavat ja mihin pystyvät kuin siihen, miltä he näyttävät. Hänet nähdään ja kuullaan sellaisena kuin hän on. . ”Moka on maailmanloppu.” – Nuorena jo pelkkä massasta erottuminen saattaa tuntua epäonnistumiselta. He saavat näyttää miltä itse haluavat, ja heidät hyväksytään juuri sellaisina. Jenni kehui ääneen, miten hauskaa seuraa tämä oli ja miten mahtavaa hänen seurassaan oli olla. Vasta kolmenkympin kynnyksellä Jenni tajusi, ettei hänen tarvitse hakea hyväksyntää keneltäkään. En tunnista itseäni näistä kuvailuista, enkä koe murrosikäisen äitinä olemista vaikeaksi. ”Murrosikä on myrskyisää aikaa.” – Vierastan yleistystä, että murrosiässä nuori vain raivoaa ja paiskoo ovia. Tytärtensä ulkonäköasioihin Jenni ei puutu. Hän uskoo, että lapselle ei rakenneta tervettä itsetuntoa keskittymällä ulkoisiin ominaisuuksiin. Aikuisen pitää hyväksyä ja arvostaa myös itseään. Onko se tapa hiljaisesti hyväksyä pojille sellainen toiminta, joka ei ole sallittua tytöille. MITA MIELTÄ. – On yhtä tyhjän kanssa kehua lapsen ulkonäköä, jos samaan aikaan nimittelee peilin edessä itseään läskiksi. Jenni on tarkka siitä, ettei koskaan lastensa edessä hauku omaakaan ulkonäköään. – Elämästäni tuli paljon helpompaa, kun lakkasin miettimästä mitä muut minusta ajattelevat. Olen mokannut puolen miljoonan tv-katsojan edessä, mutta maailma pyörii siitä huolimatta. En katso heitä tietyn ikäisinä tai tietyssä ikävaiheessa olevina. Tähän auttaa kärpäsenkakkaperspektiivi. Isän ja äidin rooleja ei voi erotella, vaan ne ovat yhtä tärkeitä. ”Mies ei itke.” – Olen pohtinut, onko nykyajan maailmassa tilaa herkille miehille, jotka uskaltavat itkeä ja puhua tunteistaan. – Yhdessä vanhemmat rakentavat myös kuvaa siitä, mikä on lapsen käsitys hyvästä parisuhteesta, olivatpa sen osapuolet mitä sukupuolta tahansa
Parilla on 15-vuotias esikoistytär sekä 9-vuotiaat kaksostytöt. Sanat upposivat tyttöön. Sille 14-vuotiaalle Jennille. Lapsen kasvoille nousi hento puna, suu levisi hymyyn ja silmät kostuivat. y Syntynyt 18. Vaikka kirja oli osoitettu tytöille, samat asiat koskevat Jennin mukaan myös poikia. Kirjoittanut kolme kirjaa: Kompassi – Jennin kirja sinulle (2002), Tyttö sinä olet (2015) ja Poika sinä olet (2016). – Kirjoitin omien tyttärieni lisäksi kaikille maailman tytöille, mutta myös itselleni. – Aika alkaa olla kypsä siihen, että myös pojat saavat kasvattaa henkistä pääomaansa sekä tunnetaitojaan. – Siinä hetkessä tajusin, että maailmassa kasvaa paljon lapsia ja nuoria, jotka eivät saa koskaan kuulla olevansa ihania, hauskoja, fiksuja ja erityisiä. marraskuuta 1975 Vantaalla. Jenni Pääskysaari y Toimittaja, juontaja ja kirjailija. Jenni päätti, että jos kukaan muu ei sano sitä heille, hän tekee sen. K A N S S A K U L K I J A J E N N I P Ä Ä S K Y S A A R I 12 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Jenni haastatteli Poika sinä olet -kirjaa varten aikuisia miehiä, joista osa ei ollut saanut lapsena koskaan kuulla olevansa rakastettu. Ainakin tässä asiassa uusi sukupolvi haluaa omien lapsiensa kohdalla tehdä muutoksen. y Naimisissa Henkka Hyppösen kanssa. Syntyi kirja Tyttö sinä olet, jossa sanotaan ne asiat, jotka kaikkien tyttöjen pitäisi saada kuulla. – Oma maailmankuvani on jossain määrin melko lohduton: osa aikuisista on jo menetetty, mutta muutos alkaa lapsista ja nuorista. y Juontanut, tuottanut ja käsikirjoittanut monia radioja tv-ohjelmia. Siksi tänä keväänä julkaistiin oma kirja pojille. Hän tunsi olevansa hyvä tyyppi
Pakkaa reppuun mukaan uteliaisuutta, lempeyttä ja aistikokemuksille avautumista. Kirjoituksissaan hän pohtii oman keskeneräisyyden pohjalta itsetuntemusta, kehomielen yhteyksiä ja hyvinvointipyörän eri alueita. Meiltä kysytään liikunnasta, syömistottumuksista, unesta, ulkoilusta, mahdollisista sairauksista, lääkkeiden ja päihteiden käytöstä. Kehon fyysinen kunto arvioidaan usein erilaisin testein. Tarkastuksissa meiltä mitataan mm. Keho on ankkuri, joka kiinnittää meidät tähän hetkeen. KOLUMNI Yhteys kehoomme on yhteys itseemme H E N N A T A R J A N N E L E K O L A Kirjoittaja on vuorovaikutuksen mahdollistaja, eheyttävän liikkeen ohjaaja ja kolmen lapsen äiti. Oleellista on löytää itselle sopivia liikuntamuotoja, jotka mukautuvat arjen kiirepiikkeihin ja vuodenaikoihin. Miksi ja miten liikun. Keho on koti, jossa mieli ajatuksineen ja tunteineen asuvat. Välillä keho kaipaa reipasta liikettä, sykkeen nostoa, lihastreeniä. Arv ot ja hen kis yys Tah don voi ma Ke ho Ajatukset Vuorovaikutus Tun tee t Tun tee t E lämässä toiminta ja lepo vuorottelevat. Henna Tarjanne-Lekola T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 13. Toisina päivinä arkipuuhastelu, metsäkävely, uiminen tai venyttely on parhaita kehon ja mielen huoltajia. Kehon rentoutumisharjoittelun avulla opimme aistimaan, milloin keho ja lihakset ovat rentoja ja milloin jännittyneitä. Hyväkuntoinen ihminen kestää stressiä paremmin kuin huonokuntoinen. Miltä liikkuminen tuntuu. Yhteys itseen on kokemus aidosta itsestä: tunne minusta itsestäni kokonaisena olentona. Tai toisin päin: tyytyväinen ja hyväntahtoinen mieli nostaa kehon kuntoa. Hengityksen tiedostaminen, tarkkailu ja aistiminen ovat avaimia kehotietoisuuden kehittämisessä. Hyvä kunto auttaa jaksamaan arjen toimissa. Jos haluat nostaa mielen kuntoasi, aloita nostamalla fyysistä kuntoasi. Kehon kunnon parantamiseen voi kokeilla oman asenteen eli suhtautumisen tarkistamista. Liikunnan rinnalla on hyvä huolehtia riittävästä yöunesta ja tasapainoisesta ateriarytmistä. Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan. Millainen kokemus meillä on omasta olostamme ja jaksamisestamme. Kuntokartoitus voi tuntua ulkokohtaiselta arviolta, sillä kukaan ei välttämättä kysy, miten voit tai miltä sinusta tuntuu. Moni on saanut uusia kokemuksia esimerkiksi muuttamalla oman asenteen suorituskeskeisestä juoksemisesta tiedostavaan ja läsnäolevaan harjoitukseen. Alkukesällä on mainio tilaisuus lähteä ulos luontoon. Tärkeintä on se, miltä meistä tuntuu. Hengähdyshetket, tauot ja rentoutuminen ovat tärkeitä kiireisen elämänrytmin tasapainottajia. Stressin haitalliset vaikutukset ovat lievempiä ja palautuminen nopeampaa. Ihminen pyrkii luonnostaan tasapainoon niin kehon käytön kuin kehon asennon suhteen. Kun olemme väsyneitä, lepäämme; kun olemme joutuneet kauan kyyristelemään, pyrimme automaattisesti ojentamaan selkärangan; kun keho on nuutunut, lähdemme kävelylle; kehon tuntuessa rasittuneelta saunomme tai sen tuntuessa kireältä venyttelemme. Arjessa meidän on tärkeää kuunnella, liikuttaa, hoitaa ja huoltaa kehoamme. Mitä jos en enää laskisi metrejä, vaan keskittyisin kehon tuntemuksiin, rauhalliseen hengittämiseen, ympärillä olevaan maisemaan. Keho on tärkeä kumppani elämän polulla. Kun tarkkailemme rauhoittuneessa tilassa kehon tuntemuksia ja hengityksen liikettä, mieli laskeutuu kehoon ja olemme läsnä. verenpaine, paino, veriarvot. Parhaimmillaan keho-mielen vuoropuhelu toimii joustavan vastavuoroisesti – toinen toistaan tukien
Astu soturin polulle Jos elämäsi tuntuu sekavalta, kiireiseltä, ulkoapäin ohjautuvalta tai vähän tylsältä puolivaloilla ajamiselta, voi sisäinen soturius auttaa sinua löytämään jälleen ryhtiä ja arvokkuutta olemiseesi. TEKSTI KATJA LIUKSIALA K U VA : SH U T TE R ST O C K 14 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
Ne auttavat elämään rohkeammin tässä hetkessä. Aina on mahdollisuus käyttää järkeä ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Pohdi, mitä muutoksia sinun on tehtävä, jotta saat tarvittavat teot toteutumaan arjessasi. Buddhalainen viisaus sanoo, että elämässä ajatuksen, tunteen ja teon tulisi olla samansuuntaisia. Mitä turhaa voisi jättää pois, jotta tärkeät ja oleelliset asiat saisivat tilaa. Pohjimmiltaan soturiudessa onkin kyse ravitsevasta matkasta kohti syvempää minuutta. Shamaani oli kysynyt häneltä, milloin tämä oli lakannut vaeltamasta luonnossa ja laulamasta, ei enää antautunut tarinoiden kuljettamaksi tai oli hylännyt hiljaisuuden. Käytännössä tällainen itsetutkiskelu voi toteutua monella tavalla, kuten viettämällä aikaa luonnossa, joogaamalla tai kädentöitä tekemällä. Kaikki tilanteet ja ihmissuhteet tarjoavat mahdollisuuden tämän harjoittamiseen. Todellinen hyvyys ja aitous syntyvät yksinkertaisten kokemusten arvostamisesta. Soturi pyrkii selvittämään oman arvopohjansa ja elämään sen pohjalta merkityksellistä elämää. Kirjoita sitten jokaista kolmea valittua arvoa kohden 3–5 tekoa, joilla mahdollistat ja varmistat niiden toteutumisen käytännön tasolla elämässäsi. Luonto, värit, arjen tapahtumat ja kohtaamiset saavat koskettaa meitä ja tunteitamme. Seuraavassa numerossa kerrotaan, miten soturius näkyy suomalaisessa kansanperinteessä. Esimerkiksi rehellisyys, läheisistä ihmisistä huolehtiminen, luonnossa liikkuminen tms. On vain lähdettävä tarpeeksi pienistä asioista liikkeelle. Palkintona henkisestä työskentelystä ja pienistäkin muutoksista on uusi ja tuoreempi ote omaan elämään. Oman elämän siivouksessa on antauduttava tutkimaan sitä, mikä on totta ja mikä mielikuvaa, turhaa varjoa. Valitse näista kymmenestä kolme tänään tärkeimmiltä tuntuvaa arvoa, ja kirjaa ne uudelle paperille. Asioiden työstäminen vahvistaa sisäistä harmoniaa ja rauhaa, heijastaen samaa ympärilleenkin. Kirjaa ainakin 10 tällaista arvoa ylös. Kristillisyydessäkin puhutaan ”valon soturista”. Näiden välillä on kuitenkin ristiriitoja. Soturin tärkeimpiä ominaisuuksia on rehellisyys, joskus jopa ”raakarehellisyys” ja ennen kaikkea rehellisyys itseään kohtaan. Myllertävässä maailmassa ja impulssien aallokossa on helppo hukata yhteys sisäänpäin. Soturi ei halua tuhlata aikaa riidan haastamiseen. Soturiudessa on myös yhteyttä shamanismiin. Itsetutkiskelun avulla pinnan alta paljastuvat syvemmät arvot ja velvollisuudet, jotka sytyttävät motivaation liekin soturin sydämeen. Kulttuurista riippumatta soturi on inhimillinen ihminen, joka pyrkii elämään lujanlempeästi. Vastaavasti, jos yhteys itseen on kateissa tai vääristynyt, epäharmonia ja sekavuus peilautuu herkästi ympäristöön. Harjoitus: Arvot ohjaavat toimintaamme Mietiskele, mitkä ovat sinulle merkityksellisiä asioita. Joudumme tietysti myöntymään, venymään ja tekemään kompromisseja, mutta jos annamme elämämme ohjat kokonaan toisten käsiin, jäämme helposti uhrin asemaan. Jos meillä olisi vain vähän elämää jäljellä, jatkaisimmeko todella suorittamista, lisämaterian tavoittelua, sotkuisia ihmissuhteita tai riippuvaista käyttäytymistä. Siihen tarvitaan vauhdin hidastamista, rohkeutta, läsnäoloa ja keskittymistä. Kerrotaan tarinaa siitä, kuinka alakuloinen ihminen oli mennyt shamaanin luo valittamaan huonoa oloaan. Sisäisen soturin perinne esiintyy monessa kulttuurissa, niin Tiibetissä kuin intiaanien keskuudessa. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 15. Eihän sitä kukaan muukaan voi tehdä. S isäisen soturin polulta löydät henkisiä aarteita kuten pelottomuutta, lempeyttä, kärsivällisyyttä, huumoria ja sielukkuutta. INHIMILLINEN JA RAKASTAVA SOTURI Soturifilosofian mukaan kaikkien ihmisten perimmäinen luonto on pohjimmiltaan puhdas ja kirkas. Hän ymmärtää ilon, laulun sekä elämänvoiman merkityksen ja tietää, että ihmisten joskus kovienkin kasvojen takana sykkii lämmin sydän. Voimme olla lempeitä ja helliä. Myötätuntoisen ja arvostavan suhtautumisen pohjalla on ystävällisyys ja herkkyys itseä kohtaan. Sisäisen soturin vahvistuessa myös ajatus kirkastuu ja mieli tyyntyy. SOTURIN MIETINTÄRIIHI Soturifilosofia haluaa herättää meidät elämään valppaana tätä päivää ja kysymään, mihin ja miten käytämme aikaamme. Tanssi, laulu, hiljaisuus ja tarinankerronta ovat hyviä menetelmiä elämänvoiman ylläpitämiseksi, sielun ja sisäisen yhteyden vahvistamiseksi. On hyvä muistuttaa itseään sisäisestä voimastaan ja sen vaalimisesta ja vahvistamisesta. Siksi on havahduttava ja otettava vastuu omasta, ainutkertaisesta elämästä. Kirjoittaja julkaisi viime vuonna esikoiskirjansa Sisulla ja sydämellä – sisäisen soturin matka (Basam Books 2015). Usein selittelemme itsellemme asioita ja keksimme tekosyitä, kun emme jaksa tai uskalla katsoa asioita sellaisina, kuin ne ovat. Selkeästä ajattelusta nousee selkeää ja oikeaa toimintaa
Häntä hoidettiin Helsingissä Meilahden sairaalassa. H E N R I V A LV A N N E KANSSAKULKIJA Henrin hengen pelasti luultavasti se, että sairastuttuaan hän oli nuori ja hyvässä kunnossa. 16 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
Tutkimuksia jatkettiin. Henrin tyttöystävä soitti ambulanssin. Tasapaino ja alaraajojen hallinta olivat poissa. Helsingissäkin varauduttiin pandemian tuloon: Laakson sairaalassa oli avattu influenssa-asema H1N1-potilaiden hoitamiseen. VALOA KAIVON POHJALLE Sinä aamuna, kun Henrin oli määrä päästä sairaalasta kotiin, hän ei voinut liikkua. Häntä hoidettiin teho-osastolla, ja lopulta hän joutui hengityskoneeseen. En ollut panostanut kouluun tarpeeksi. Kaverit koulussa ja jääkiekkojoukkueessa olivat tärkeitä. Uudessa koulussa hän ei oikein päässyt ryhmään sisälle, eikä opiskelu jaksanut motivoida. En kokenut tilannetta epätoivoisena. Kunnes tuli romahdus. KAVERIPIIRI KATOSI Lapsena Henri oli ollut aika rauhallinen ja koulunkäynti oli hänelle helppoa. Henri oli festarireissulla Budapestissa, kun hänelle iski vatsatauti ja kova kuume. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 17. Henri lensi Unkarista kotiin ja hakeutui Laaksoon. Henrillä todettiin kuitenkin kovan kuumeen aiheuttama lievä sydäntulehdus. Lukion jälkeen hän halusi lukemaan kauppatieteitä, koska siitä saisi itselleen hyvän koulutuksen. Jopa kolmanneksen kaupungin väestöstä pelättiin sairastuvan tautiin, jonka oireet olivat yhteneväiset Henrin oireiden kanssa. Silti en itse tajunnut hengenlähdön olleen niin lähellä. He olivat yksimielisiä vain siitä, että aivoissa oli tapahtunut ”jotain”. Näkökyky huononi ja hävisi lopulta kokonaan. Tein päätöksen, että menen sitä valoa kohti. – Olin siihen aikaan aika hukassa itseni kanssa. Samaan aikaan Henrin tila meni huonommaksi. Ennen halvaantumistaan Henri Valvanne oli vielä hieman epävarma nuori opiskelija, joka etsi itseään ja elämänsä suuntaa. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus nousivat pinnalle, hän kertoo. Lähellä kuolemaa käyminen muutti kaiken ja antoi Henrille elämäntehtävän. Helsingin kauppakorkeakouluun päästäkseen olisi pitänyt työskennellä huomattavasti enemmän, kuin Henrillä oli sillä hetkellä voimavaroja. TEKSTI SARI SAKALA KUVAT EEVA ANUNDI – Lukiossa oli ensimmäistä kertaa haasteellisemmat ajat. Häntä pidettiin sairaalassa tarkkailussa, ja muutaman päivän aikana olo alkoi taas helpottua. Tallinnan yliopistoon pääsi opiskelemaan melko vaivatta, mutta opiskelun alkaessa vanha kuvio toistui: sieltäkään ei löytynyt omalta tuntuvaa porukkaa. Edelleen hän pystyi ajattelemaan ja osin kuulemaan, mitä muut ympärillä puhuivat. . Kuulin, mitä ympärilläni puhuttiin, mutta ainoa, mikä toimi, oli ajatukseni. Lukioaikana harrastus kuitenkin loppui, ja ystäväporukka hajaantui kuka minnekin. – Minulla oli kovat kivut ja välillä näin hallusinaatioita. Tavallaan kaikki oli hyvin, mutta ympäriltä puuttui välittävä yhteisö ja elämältä suunta. Ajantaju katosi, mutta tietoisuus säilyi. – Näin kaiken kahtena, enkä voinut liikkua tai puhua. Huonoimpina hetkinä näin unia, joissa olin kaivon pohjalla, mutta näin valoa. Kun ensihoitajat saapuivat, olivat he pukeutuneet avaruusasuja muistuttaviin suojapukuihin – sikainfluenssaepäily otettiin edelleen vakavasti. Suunnanmuutos O li kesä 2009. Pystyin vaan makaamaan sängyssä ja miettimään, mitä minulle tapahtuu. Sikainfluenssatartuntaa ei todettu, joten hänet lähetettiin kotiin toipumaan. Myös lääkärit olivat hämillään Henrin tilanteesta. Neurologit puivat Henrin aivojen arvoitusta päivittäin aamukokouksessaan. Olo alkoi jo kohentua, kun kuume nousi äkillisesti uudestaan, tällä kertaa sydänoireiden kera. Samaan aikaan maailmalla seurattiin huolestuneena sikainfluenssan leviämistä
– Jos olisin silloin tiennyt sen, mitä tiedän nyt, ei kaikessa tässä olisi mennyt neljää vuotta. Älykäs hakukone tulee etsimään asiakkaalle sopivimman terapeutin. Sairastumisen syyksi todettiin lopulta harvinainen aivojen autoimmuunireaktio, joka johtui bakteerista. – Sain paljon lääkitystä, mutta ainoa, mikä auttoi, oli aika. Näin alkoi hahmottua idea nettipalvelusta, josta saisi apua mielenterveysongelmiin. – Äärimmäisen fiksuja ja toisensa huomioon ottavia tyyppejä, Henri kuvaa opiskelutovereitaan. Olisin ehkä myös miettinyt, onko tässä mitään järkeä. Ympäri maailmaa tulleet opiskelijat muodostivat tiiviin yhteisön, jossa yhdisti sama elämäntilanne. Samalla syntyi myös ensimmäinen ajatus Henrin tulevasta elämäntehtävästä. AINA PITÄÄ OLLA JOKU Henri myöntää, että kun on into tehdä paljon mutta huono sanomaan ei, voi joutua itse koville. – Moni pitää psykoterapiaa jotenkin mystisenä juttuna, eikä tiedä miten sinne pitää hakeutua. Vasta vähän aikaa sitten hän havahtui etsimään itselleen apua – itse rakentamansa palvelun kautta. Henri haki apua työpsykologilta, joka ohjasi hänet psykiatrin hoitoon. Hoitokeinoa siihen ei varsinaisesti ole. – Olen aika ylpeä, että pystyin siihen, vaikka aivoni eivät olleet vielä täydessä toimintakunnossa. Asioiden työstäminen ammattilaisten kanssa oli auttanut, vaikka lähtökiireessä terapia jäikin kesken. Heidän ei kuitenkaan annettu olla Henrin vierellä kuin lyhyitä aikoja. DRAIVIA OPISKELUUN Alle vuoden kuluttua sairastumisesta Henri palasi kauppatieteen opintojensa pariin. Ihmisten tarinoilla on iso rooli myös jatkossa. Suomeen palattuaan Henri kävi muutamissa työhaastatteluissa, mutta oma arvomaailma oli liian erilainen oman alan työnantajiin nähden. Erityinen henkinen kannuste yrittäjyyteen tuli, kun Henri voitti ideallaan liikeideakilpailun. Fyysinen kuntoutuminen kesti noin puolitoista vuotta. Samana kesänä hän perusti yhteiskunnallisen yrityksen, AtCare oy:n. Viime vuonna toteutettu joukkorahoituskampanja osoitti, että useat muutkin ihmiset uskovat ideaan. Joku muukin uskoi samaan kuin hän. Yliopiston yrittäjäpainotteisuus sai monet tekemään omia liiketoimintasuunnitelmia. Silmät, joiden toimintakyky oli alkanut ensimmäisenä heikentyä, paranivat viimeisenä. Ainoa oikea suunta oli hyödyntää ammattitaitoaan hyvän asian edistämiseen. Tilanteen vakavuus avautui Henrille pikku hiljaa, mutta itsesääliin vajoamisen sijaan hän tunsi vahvistuneensa henkisesti. K A N S S A K U L K I J A H E N R I V A LV A N N E 18 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Yrityksen tarkoituksena oli kehittää nettipalvelu, joka yhdistää psykoterapiaa hakevat asiakkaat ja ammattilaiset sekä helpottaa psykoterapiaan pääsyä. Idea sai alkuun vähän tukijoita. Vuonna 2012 Henri palasi Suomeen maisterin papereiden ja uuden ideansa kanssa. Yrittämisen paineet ja aikaisemmat mielenterveyden haasteet koettelivat häntä useaan otteeseen. Onneksi Henri ei antanut sulkeutuvien ovien lannistaa. En voinut ajatellakaan meneväni enää pankkiin töihin. Olin käynyt tosi lähellä kuolemaa, ja sairastuminen pysäytti koko elämäni. Myös erikoispsykologi, psykoterapeutti Teemu Ollikainen oli työssään tunnistanut avun löytämiseen liittyvät hankaluudet. Hän liittyi Henrin yhtiökumppaniksi. Se auttoi paranemistani. Minulla oli kuitenkin uusi draivi päällä, ja sain jopa arvosanat nousuun. UUSI YHTEISÖ JA UUSIA IDEOITA Ruotsin vuosi osoittautui yhdeksi parhaimmista Henrin elämässä. Sen jälkeen oli vaikea enää palata entiseen ”hällä väliä” -asenteeseen. – Minulla oli ihan järkyttävä halua auttaa muita. Yrityksen nettipalvelu uusitaan tänä vuonna. Kampanjaa edistääkseen Henri päätti tuoda omat kokemuksensa julki ja kertoi sairastumisestaan sekä terapiaan pääsemisen hankaluudesta nettivideolla. Hän suoritti loput kandidaatin tutkinnosta etäopiskeluna eri yliopistoihin. Me kerromme tarinoiden kautta, että tosi moni käy terapiassa, tällainen prosessi on ja tätä siellä tapahtuu. – Ei minulla ollut mitään hajua, mitä olin tekemässä, Henri hymähtää. Hän päätti panostaa yritykseen, vaikkei siitä saisikaan rahaa vielä pitkään aikaan. Henri pääsi pankkiin töihin ja pyrki maisterinopintoihin Ruotsiin, Jönköpingin kauppakorkeakouluun. Listoilla Henri tarkoittaa psykoterapeuttien nimistä ja yhteystiedoista koostuvia kymmeniä eri listoja, joiden perusteella apua tarvitsevan asiakkaan olisi tarkoitus valita itselleen oikea auttaja ja löytää aika vastaanotolle. Oleellista oli se, että pitkästä aikaa Henrillä oli ympärillään ryhmä, johon tunsi kuuluvansa. – Kun pääsin kelaamaan asioita, niin olikin äärimmäisen positiivinen fiilis. Toisaalta: hän ei nähnyt enää muutakaan vaihtoehtoa. Henri kertoo, että Ruotsissa sosiaalisen liiketoiminnan ajattelu oli huimasti pidemmällä kuin Suomessa, ja koska perinteinen bisnes ei enää tuntunut sopivalta urasuuntautumiselta, hän kiinnostui yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Hän sai hakemansa opiskelupaikan, mutta nuoruudesta tuttu alakuloisuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko nostivat päätään. EI PALUUTA ENTISEEN Henrin läheisille tilanne tuntui pahimmalta. Elimistö lähti korjaamaan itse itseään ja vähitellen pääsin sängystä istumaan. – Reagoin tunteikkaaseen tapaamiseen niin voimakkaasti, että kaikki laitteet, joissa olin kiinni, alkoivat hälyttää. – Silloin törmäsin ensimmäistä kertaa listoihin ja mietin, että eihän tässä ole mitään järkeä
– Onneksi kotona on kaksivuotias tytär, johon on suorastaan mahdotonta olla keskittymättä vapaalla ollessaan. Sen myötä turha jännittäminen on jäänyt. – Yrittäjyyden haastavimpia puolia on se, että työn ja vapaa-ajan rajaaminen vaatii itseltä tietoista työstämistä, Henri toteaa ja hymyilee lisätessään: Henri on oppinut näkemään työlleen omistautumisen kääntöpuolen. Aina pitää olla joku, hän näkee nyt. Yritys tuottaa psykoterapiaan pääsyä helpottavia nettipalveluita Vapaat Ajat ja Minduu. y Missiona auttaa muita ihmisiä hyödyntämällä omaa ammattitaitoaan. – Minulle meinasi käydä klassisesti: kun yrittää auttaa muita, ei muista huolehtia itsestään. – Sanon heille, että päinvastoin, se oli elämäni paras kokemus! Kun siitä selvittiin, niin koko elämä meni uusiksi. Läheisten ihmisten, varsinkin vanhempien ja puolison, muodostama tukiverkko on ollut Henrille korvaamaton etenkin vaikeina aikoina. Tänä päivänä Henrillä on taas ympärillään tiivis ja yhteen hiileen puhaltava porukka. Olin vihdoin löytänyt elämälleni suunnan. Sairastumisesta puhuttaessa moni kauhistelee, että olipa kauhea kokemus. Start up -yrittäjyyteen kuuluu kontaktien luominen ja sijoittajille puhuminen. – Olisi varmaan kannattanut hakea apua jo alussa, mutta sitä keskittyi vain saamaan yritystä lentoon, hän pohtii. y Koulutus kauppatieteiden maisteri, opiskellut Virossa ja Ruotsissa. y Harrastuksina liikunta ja lukeminen. Henri Valvanne y Ikä 31, syntynyt Espoossa, kotipaikka Helsinki. – Olen huomannut, että paljon on kiinni siitä, miten niihin tilanteisiin asennoituu ja miten reagoi – itse tunteethan eivät ole pahasta, Henri toteaa. Hänen kanssaan työskentelee psykoterapian erikoispsykologi Helena Service ja yksi harjoittelija, lisäksi yrityksellä on viisi neuvonantajaa. – Yksin puurtaminen on rankkaa. y Yhteiskunnallisen yrityksen AtCare Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. y Perheeseen kuuluvat puoliso ja 2-vuotias tytär. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 19
LII KU NN AN POSIT IIVINEN KEHÄ Tunnetta liikunnan kautta Varoitus! Liikunnan harrastamin en voi johtaa positiiviseen noidankehää n K U VA : SH U T TE R ST O C K 20 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
Sillä tavalla laskeutuu tähän hetkeen, saa energiaa ja tunteen rentoutumisesta, hän vinkkaa. Unohda kello, kalenteri ja kalorilaskuri. – Päivät ja elämäntilanteet vaihtelevat. Pyykkönen kannustaa asiakkaitaan opettele maan itselleen mieluisen lajin ja tavan liikkua arjessa. Masennuksen kohdalla tiedetään, että asioilla on yhteys. Joskus päivät ovat kevyempiä, joskus raskaampia. Mottoni on: liikunta on nautinto, ei suoritus. Unohda suorittaminen. Käytä tietoisesti eri aisteja, ihaile maisemaa, tunne auringon lämpö ja kuuntele lintuja, poimi mustikoita ja maistele niitä. Unohda pakko. Tee liikuntahetkestä elämys – EI OLE KYSE HIEN MÄÄRÄSTÄ, nopeudesta tai kalorien määrästä, kyse on tunteesta, jonka liikunta saa meissä aikaan, sanoo liikuntaterapeutti Lauri Pyykkönen. Mutta miten liikkumisen ilon unohtanut onnistuu löytämään sen uudelleen. Liikunnan on todettu ehkäisevän masennukseen sairastumista ja vähentävän ahdistusta stressaavissa elämäntilanteissa. Liikkeelle kannattaa lähteä tietoisesti omaa kehoaan kuunnellen, omaan mieleen ja kehoon tutustuen. Jatkuvuuden kautta liikunnan psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset terveyshyödyt tulevat esille. Liikunta on parhaimmillaan nautinto, ei suoritus. Liikunnan harrastaminen ja fyysinen aktiivisuus yleensä lisää ihmisen hyvää oloa ja terveyttä, eikä mielenterveyttä voida erottaa fyysisestä terveydestä. Lauri Pyykkönen muistuttaa, että liikunnan tarkoitus on voimaannuttaa meitä – ei päin vastoin. – Tee liikuntahetkestä elämys. Liikunta on halpaa lääkettä moneen sairauteen ja sairauden poissa pysymiseen. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus Sosiaalinen tuki Hyvä olo ja terveys LII KU NN AN POSIT IIVINEN KEHÄ Mielen hyvinvointi L iikunnan terveyshyödyt on todistettu kiistattomasti, ja ne ovat myös laajalti suomalaisten tiedossa. Hän kehottaa meitä pitä mään hauskaa liikunnan avulla, sillä se on liikuntaharrastami sen jatkuvuuden ydin. Samalla ohjenuoralla päästään parhaisiin tuloksiin myös kaiken kansan liikuttamiseksi sekä mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi. On tärkeää suhteuttaa liikkuminen niihin. TEKSTI SARI SAKALA . Kun mielen hyvinvointi lisääntyy, on ihminen myös jaksavampi liikkumaan enemmän. L A U R I P Y Y K K Ö N E N Liikuntaterapeutti, toimitusjohtaja, Golden Rainbow T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 21 Sari Sakala. Tavoitteena tulisi olla, että liikunnan jälkeen on iloinen ja mielekäs olo. Suomalaisissa Käypä hoito -suosituksissa todetaan, että liikunnasta on hyötyä osana masennuksen hoitoa. Teem me yleensä niitä asioita, joista nautimme, jotka ovat meille mielekkäitä ja kivoja – sama pätee liikuntaan
Liikunta on hyväksi, jos siltä tuntuu. Eivät he pelaisi palloa, hyppisi trampoliinilla, skeittaisi, tanssisi, uisi tai lämisi kiekkoa, jollei se tuottaisi mielihyvää. Mutta kuka lopulta jaksaa liikkua läpi elämänsä vain siksi, että täyttäisi terveysliikuntatavoitteet tai -suositukset. Älä katso elämää liikunnan läpi, vaan liikuntaa elämän läpi. Pyykkönen kehottaa meitä katsomaan läsnäolon mestareita, lapsia. Jos liikunta ei innosta, se jää todennäköisesti tekemättä. Kehittämislinjausten tavoitteena on hahmottaa mielenterveysongelmien laajuus ja haastavuus, tuoda esiin liikunnan merkitys mielen hyvinvoinnin tukemisessa ja alan kehitystyössä sekä esittää ehdotuksia alan koordinoinnin ja yhteistyön kehittämiseksi. Suomen Mielenterveysseuran verkkosivut www.mielenterveysseura.fi – Raportit – Liikuntaja mielenterveysalan kehittämislinjaukset. Jostain syystä meihin aikuisiin on iskostettu ajatus pakosta, velvollisuudesta tai vähintään suorituksesta. Pyykkönen varoittaa tuijottamasta liikuntasuosituksia orjallisesti. Liikunta & Tiede -lehti 4/15 ja Impulssi nro 29 Hurmaa, hikeä ja hengailua, Teijo Pyykkönen, julkaisija Liikuntatieteellinen Seura ry. Tärkeintä on se, mitä tapahtuu korvien välissä. Myös ympäristö ja muut elämään vaikuttavat tekijät vaikuttavat motivaatioon liikkua. Siksi linjauksissa vaaditaan nostamaan mielenterveyden ongelmat keskusteluun samalle tasolle kuin fyysisen terveyden haasteet. Mutta kun hän on löytänyt liikkumisen ilon, niin sitä jaksaa tehdä. Esimerkiksi puistoilla on suuri merkitys juuri niille, jotka harrastavat vähiten liikuntaa. TAVOITTEISIIN TUNTEEN KAUTTA Liikuntapolitiikassa on Teijo Pyykkösen mielestä alihyödynnetty liikunnan psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet, eli ne syyt, jotka saavat lapset liikkumaan ja leikkimään yhdessä. Tätä ihmettelee Liikuntatieteellisen seuran tutkimusja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen. Päähämme on taottu terveysliikuntasuosituksia ja liikuntapiirakoita, joita me luterilaisella työmoraalillamme pyrimme pilkuntarkasti noudattamaan. Kauppaasiointia, kasvimaan kitkemistä tai puutöitä on vaan vaikeampi mitata virallisin keinoin. – Ihminen on luontaisesti laiska. Mieli mukaan lenkkipolulle VIIME VUONNA julkaistiin liikunta ja mielenterveysalan yhteiset kehittämislinjaukset, joiden motto kuuluu: liikunta on ennen kaikkea mielen asia, ja mieli kuuluu lenkkipolulle. Samalla tavalla kuin liikunnan merkitys fyysiselle hyvinvoinnille tunnustetaan, on tärkeä tunnus taa sen merkitys mielen hyvinvoinnille. Aloitteen tekijänä valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto. T E I J O P Y Y K K Ö N E N Liikuntatieteellisen seuran tutkimusja julkaisupäällikkö Lähteet: Käypä hoito -suositusten potilasversio, Liikunta on lääkettä -liikuntasuositus, www.terveyskirjasto.fi. Linjauksia ovat valmistelleet Suomen Mielenterveys seura ja Liiku Mieli Hyväksi asiantuntijaryhmä, Mielenterveyden keskusliitto, Soveltava liikunta SoveLi ry, Liikuntatieteellinen Seura ja HaagaHelia ammatti korkeakoulun liikunnan laitos. Eikä liikuntaa pitäisi katsoa liian kapeasti, sillä ihmisen elämään kuuluu paljon sellaista aktiivisuutta, joka on laskettavissa liikunnaksi. Älä katso elämää liikunnan läpi, vaan liikuntaa elämän läpi. – On muitakin elämänalueita, eikä kellään ole 24 tuntia enempää vuorokaudessa. Sitä parempi, jos saa joskus hikoilla ja nauraa. Kuitenkin liikuntatavoitteet saavutetaan parhaiten tunteen kautta. 22 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 22 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Usein unohtuu, että terveys on fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten osatekijöiden summa ja mielenterveys on keskeinen osa terveyttä
Rehellinen ja rohkea kirja ihmisistä, joiden elämään vaikuttaa jokin mielen häiriö.. www.like.fi 15 ihmistä. 15 tarinaa
Tämä johtaa katkeruuteen, josta tulee kehä. Kadotat kyvyn nähdä, mitä sinulla on ja alat keskittyä siihen, mitä puuttuu. Vaikeuksista päästyä 24 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Sen jälkeen asia alkaa tuntua arkipäiväiseltä ja muuttuu oikeudeksi, jopa vaatimukseksi. Kiitollisuus tekee tilaa muutokselle Kiitollisuus tarkoittaa katseen kääntämistä siitä, mitä sinulta puuttuu siihen, mitä sinulla on. TEKSTI PIRJO LÄÄPERI KUVAT EMMI LAMPI K un saat elämääsi jonkun hyvän asian, vaikka uuden ystävän, tunnet aluksi iloa ja kiitollisuutta. – Ei ole helppoa katsoa vaikeuksia kiitollisuudella. Silloin vastustus loppuu ja aavistaa hyvän tahdon, eikä eletä pinnalla, vaan syvällä. Kirjailija ja kouluttaja Tommy Hellsten opettaa meitä olemaan onnellisia. Onni tulee hänen mukaansa siitä, että näkee olosuhteiden olevan juuri nyt oikeat vaikeuksista ja vastoinkäymisistä huolimatta. Kärsimys syntyy siitä, ettemme suostu siihen, mitä on. On katsottava vaikeuksien taakse ja kysyttävä, miksi näin kävi. Onnen tunteen voi tavoittaa rauhallisen läsnäolon kautta
Silti en ole kuin lastu laineilla. Isoäidistä välittyi kiitollisuus ja läsnäolon tunne. Läsnäolo luo levollisuutta, ja hitaus tulee luonnolliseksi. Tällöin, ollessaan valppaana, näkee alkioita unelmista ja tunnistaa, mitä tahtoo, Hellsten kuvailee. Elämän hallinnan yritys estää elämästä. Jos vastustat tapahtunutta, se johtaa katkeruuteen. Muutosta ei pidä kuitenkaan toteuttaa jääräpäisesti ja ohjautua urille, minne ei ole menossa. Vain harvat ihmiset luottavat siihen, että elämä kantaa. Oikeastaan virheet ovat etuoikeus oppia uutta ja kasvaa. Kun Edison yritti keksiä sähkölampun, hän teki ensin 15 000 virhettä ja sanoi keksineensä 15 000 tapaa, jolla se ei toimi ja lopulta tavan, jolla se toimii. Läsnäolon tila tuo tilanteeseen kaiken, ja kysymykseen saa vastauksen. Luotan olevani itseäni suuremmissa käsissä ja annan elämän kehkeytyä. – Muistan lapsuudestani, kuinka hyvältä minusta tuntui olla isoäitini Agneksen luona, kun siellä vallitsi levollisuus ja rauha. Lapsella on tarve tulla nähdyksi, ja tämä tarve säilyy ihmisellä aina. Jos lasta on katsottu mitätöiden, muiden katse muuttuu omaksi katseeksi, jonka kohdistaa itseensä. – Kun elämä virtaa, alkaa tapahtua se, mikä tahtoo tapahtua ja muutos tulee itsestään. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 25. Näetkö muutoksen mahdollisuutena vai uhkana. En voinut olla kotona lapsi, koska en tullut nähdyksi, enkä tiennyt, mitkä olivat tunteeni ja tarpeeni, hän muistelee. Elämää pitää elää, eikä hallita. Jos ihminen kokee mitätöintiä ja hylkäämistä, hän oppii hylkimään itseään. Toinen tapa on ottaa kärsimyskin vastaan ja hyväksyä se, jolloin alkaa muutos. Pysähtymällä ja hiljaisuuteen menemällä voi rukouksessa tai mietiskelyssä kuunnella itseään rauhassa. Kirjailija ja kouluttaja Tommy Hellsten kehottaa elämän muutoksissa keskittymään siihen, mitä saa, eikä siihen, mitä menettää. Usein tulevasta näkee vain aavistuksen – silloin kannattaa keskittyä siihen, mitä saa, eikä siihen, mitä menettää. Hyväntahtoisessa maailmankaikkeudessa heikkous ei ole huonoutta vaan inhimillisyyttä. Hellsten itse kasvoi alkoholistikodissa, eikä tullut lapsena nähdyksi. Tämä oli vastakohta lapsuudenkodilleni, jossa vanhemmat ajoivat takaa asioita eivätkä olleet läsnä. Siis elätkö rakkaudessa vai pelossa. Virheisiin suhtaudutaan yleensä niin, että ne paljastavat oman kelvottomuuden. – Muutostilanteessa voin tehdä omia valintoja nyt, en tulevaisuudessa. Hän haluaa tulla kohdatuksi syvältä. Kiire tarkoittaa sitä, että ihminen on väärässä paikassa väärään aikaan. Kun koet eläväsi hyväntahtoisessa maailmankaikkeudessa, voit tuntea, että sinulla on oikeus olla täällä ja olla se, mikä olet. Et voi valita sitä, mitä sinulle elämässä tapahtuu, mutta voit valita, miten siihen suhtaudut. Silloin voi suostua muutokseen, jota ei ymmärrä. Hän puhui viime syksynä Mielenterveysmessuilla Helsingissä. On lupa myös virheisiin ja keskeneräisyyteen. Se synnyttää häpeää. Einstein sanoi, että on oleellinen kysymys, elätkö hyväntahtoisessa vai pahantahtoisessa maailmankaikkeudessa. Täydellisyyttä tavoittelevalla perfektionistilla on sisällään paljon häpeää, ja hän alkaa suorittaa elämää. LÄSNÄOLO AUTTAA MUUTOKSESSA Muutoksia kohdatessa on tärkeää, lasketko irti menneisyydestä. – Elämän muutosvaiheissa saa toivoa, unelmoida ja suunnitella tulevaisuutta. Pelko on valinta, josta seuraa, että pidetään ihmiset loitolla, koska läheisyys haavoittaa. Kiireen vastakohta on levollinen läsnäolo tässä ja nyt. Rennompi ja luottavaisempi ote auttaa valinnoissa. Hellsten sanoo, että elämä kehkeytyy parhaiten, kun sitä ei kontrolloi. Vastoinkäymiset tulkitaan hylkäämiseksi, jolloin ihminen kokee: ”maailmassa ei ole rakkautta”. Lapsena läheisyyttä välttänyt ihminen ei tiedä elävänsä pelossa ja rakkaudettomuudessa, hän ymmärtää tämän vasta saadessaan rakkautta. Hän sairastuu vahvuuteen, joka perustuu heikkouden kieltämiseen ja peittämiseen. syntyy suuri kiitollisuus kun tajuaa, miksi niitä tarvitsin, Hellsten kertoo. Kokemus turvassa olosta antaa uskalluksen elää rohkeasti. HYVÄ VAI PAHA MAAILMA. Pahantahtoiset ihmiset koetaan uhkana, jota vastaan pitää varustautua
b Naisten tapa johtaa parantaa esimiestyön laatua K U VA : SH U T TE R ST O C K 26 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 27. Naisjohtajilla on monia tulevaisuuden hyviin johtamistapoihin yhdistettyjä ominaisuuksia. Maaretta Tukiaisen ja Jaana Villasen keväällä ilmestynyt kirja Huippunaiset – Menestystarinoita tarkastelee johtajuutta ja naisjohtajuutta sekä kokoaa yhteen tekijät, jotka menestyneitten naisten urakehityksestä löytyvät. Penttilä, Veli-Pekka Pihlainen, Lauri Sipponen . Huippunaiset. Kirjan tekijät pitävät ongelmallisena sitä, jos keskimäärin miehiä korkeammin koulutettujen naisten osaamista ei hyödynnetä työelämässä täysimittaisesti. Tekijät toivovat Suomeen naisjohtajuuden positiivista nostetta, joka voisi edistää kaikkien naisten mahdollisuuksia edetä uralla heidän niin halutessaan. Empatia tulee siksi korostumaan tulevaisuuden työelämässä. Tutkimukset osoittavat, että naisten johtamistapa parantaa esimiestyön laatua. Tasaarvon tavoittelu ei edellytä tinkimistä pätevyydestä, vaan asia on varsin päinvastoin. Tällainen esimerkki ovat vaikkapa keskusteluja vuorovaikutustaidot. Huippunaiset-kirjan tekijöiden mukaan naisten urapolkujen syntymistä voivat edesauttaa niin naiset itse, mutta myös yritykset ja organisaatiot, yhteiskunta sekä miehet. PAREMPAA ESIMIESTYÖTÄ Yrityksen menestyksen 2010-luvulla voidaan katsoa olevan monien asioiden summa. Toisten tukeminen ja innostaminen on johtajan tärkeimpiä tehtäviä. Siksi naisten etenemiseen tulisi kiinnittää yrityksissä erityistä huomiota. Monet tutkimukset osoittavat, että naisten urakehityksen ongelmat eivät yleensä liity naisten kiinnostuksen tai motivaation puutteeseen, vaan organisaatioiden sukupuolittaviin rakenteisiin ja käytäntöihin. Naisten etenemisen todellinen pullonkaula on usein keskijohdossa, johon naisten urakehitys tyssää huomattavan usein ja jo 35–41-vuoden iässä. Kirja tarjoaa myös näkökulmia, vastauksia ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia naisten urakehityksen tukemiseen. Menestystarinoita. Naisten merkitys työelämässä ja johtajina tulee lisääntymään myös rakennemuutoksen vuoksi, kun teollinen tuotanto vähenee ja palvelut lisääntyvät. Menestymiseen ei enää riitä se, että jokin yksittäinen taho tai ihminen yksilönä hyötyy, vaan se, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ja voivat katsoa saavansa tilanteesta lisäarvoa. Näyttää siltä, että naisjohtajien määrän kasvu tulevaisuudessa on vääjäämätöntä – ja se on niin naisten, miesten kuin koko yhteiskunnan etu. YRITYSTEN VASTUU Tulevaisuudessa työelämä monimuotoistuu. Tutkijat ovat havainneet, että yhteisen hyvän edistämiseen perustuva liiketoiminta on lisääntymässä, ja se osaltaan edellyttää empatiakykyistä johtamismallia. Koska palvelualat ovat henkilövaltaisia, on vuorovaikutustaidoilla niissä suuri rooli. Merkityksellisyyden tunne antaa ihmiselle syyn tehdä parhaansa päivittäin. Tasa-arvon edistäminen työelämässä ei ole vain periaatteellinen tavoite, vaan sillä on hyvin konkreettisia vaikutuksia työelämään. Lisäksi toisten naisten tuki ja solidaarisuus on tärkeää. Naisjohtajuuden edistäminen ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan se on nykyaikaisen yrityksen tapa parantaa johtajuutta ja pärjätä kilpailussa. Perinteiset uramallit sopivat paremmin miehille kuin naisille. Naisten tiedot ja taidot on saatava hyötykäyttöön, yrityksillä ei ole varaa olla hyödyntämättä naisten reserviä. Selitys voi olla se, että naiset yksinkertaisesti ovat parempia johtajia – tai se voi liittyä siihen, että naisjohtajiksi valikoituneet harvat naiset ovat vastaavia miehiä keskimäärin pätevämpiä. Kirjaan haastatellut henkilöt: Anne Berner, Heli Järvinen, Annukka Klinge, Heli Koivuniemi, Minna Koskelo, Riikka Kämppi, Anne Lahnajärvi, Elisa Markula, Susanna Mälkki, Hanna Nurminen, Riitta Nykänen, Minna Parikka, Liisa Pohjolainen, Mari Rantasila, Nasima Razmyar, Laura Schwartz, Saara Taalas, Reetta Vanhanen, Ann Wahlroos-Jaakkola sekä Hjallis Harkimo, Mikko Kosonen, Risto E.J. Niihin on liitetty myös vähemmän lahjus-, petostai muita skandaaleja. TEKSTI SARI SAKALA M onet viime aikojen tutkimukset osoittavat, että naisten johtamat yritykset ovat keskimäärin muita kannattavampia. Naisille ominainen tapa olla läsnä, kuunnella ja osoittaa myötätuntoa auttaa heitä johtajina ymmärtämään, mitä organisaatiossa tapahtuu. Kauppakamari 2016. Myyttisen lasikaton olemassaoloon on etsitty moninaisia syitä. Yhtä kaikki, keskimäärin naisten johtamat yritykset ovat 10 prosenttia kannattavampia kuin miesten. Kaikki nämä faktat on mahdollista kääntää organisaatioiden kilpailueduksi. Vastuu naisten urakehityksestä sysätään usein naisille itselleen. Lähde: Maaretta Tukiainen ja Jaana Villanen. Epätasa-arvoisen ja tasa-arvoisen yrityksen välinen kannattavuusero voi olla jopa 35 prosenttia – ensin mainitun tappioksi. Ne lisäävät työntekijöiden kykyä ymmärtää työn tavoitteita ja omaa rooliaan ja merkitystään itseään isommassa kokonaisuudessa. Erityisesti nykyajan johtamistrendeihin liittyvissä asioissa naiset saavat alaisiltaan miehiä parempia arvosanoja. Maailmanlaajuisesti naisten vaikutus kasvaa etenkin kehittyvillä markkinoilla, kun yhä useampi nainen pääsee osallistumaan työelämään
Johtajana joutuu esimerkiksi tilanteisiin, joissa on puututtava alaisten epäasialliseen käytökseen. Tärkeintä on tiimin luottamuksen synnyttäminen. Silloin johtajan tehtävä on taata tiimin toimintakykyisyys asettamalla selkeät rajat. He eivät uskalla aina seistä asiansa takana, jos kohtaavat vastustusta. Myötätunto on naisten vahvuus Myötätunnon lisäksi johtajan on oltava tarvittaessa tiukka ja jämäkkä, Heli Koivuniemi uskoo. TEKSTI SARI SAKALA HAASTATELTAVAN KUVA: LARI JÄRNEFELT Kolme vinkkiä naiselle JÄMÄKKYYS. Hän näkee naisjohtajien etuna sosiaaliset taidot, myötätunnon ja nöyryyden, joita ei pidä nähdä heikkoutena. Hän on tehnyt muun muassa toimituspäällikön töitä, ja 2014 hänet nimitettiin Eventolehden päätoimittajaksi. Tänä keväänä Koivuniemi aloitti Eventon ohella kahden muun ammattilehden, Aromin ja Shakerin päätoimittajana. Kasvata paksumpi nahka ja lopeta muiden miellyttäminen. 12 vuoden jälkeen hän ryhtyi itsenäiseksi viestintäyrittäjäksi. – Jämäkkyys ei ole ristiriidassa myötätuntoisen johtamisen kans sa. INNOSTUS. Kun alaiset tuntevat johtajan ja tietävät hänen olevan reilu tyyppi, on heidän helpompi hyväksyä ajoittainen tiukkuus. INNOSTUS. LÄHDE: HUIPPUNAISET – MENESTYSTARINOITA E ventolehden päätoimittaja Heli Koivuniemi aloitti uransa esimiesten assistenttina. ”Johtajan on työssä onnistuakseen oltava riittävän epäitsekäs. Johda innostamalla ja coachaa ihmiset lähtemään mukaan visioosi. Koivuniemi kääntää ajatuksen myös päinvastoin: – Tiukkuuden opettelu saattaa olla helpompaa kuin se, että jos olisi luontaisesti tiukka ja yrittäisi opetella myötätuntoa. On vain löydettävä ne kohdat, joissa pelkkä myötätunto ei riitä. Siihen tarvitaan empatiaa ja kykyä kuunnella. Johda innostamalla ja coachaa ihmiset lähtemään mukaan visioosi. Kuunteleva johtaja osaa olla aidosti läsnä,” hän kertoo kirjassa. Hän uskoo, että nöy ryys haastaa tekemään ja oppimaan lisää, jolloin näkee osaamisensa realistisesti ja pystyy kehittymään. Myötätunnon lisäksi on osattava olla tarvittaessa tiukka ja jämäkkä. Kuunteleva johtaja osaa olla aidosti läsnä. 28 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Hän näkeekin, että suoraan puhuminen ja asioiden esiin nostami nen on reilua ja opettavaista toisille osapuolille. Esimiehen työssä Koivuniemi on oppinut rakentamaan luotta musta ja läsnäolotaitoa. Hänen nöyrä ja utelias asenteensa työtä ja muita ihmisiä kohtaan kantoi hedelmää, ja hän sai lisää töitä, joissa viestintä nousi näkyvämpään rooliin. Silloin on oikein, että tilanteeseen puuttuu. Koivuniemen mukaan naisia estää nousemasta työelämässä lähinnä arkuus ja vastoinkäymisten pelko. Aikoinaan ajattelin, että se on pelottavaa, mutta olen oppinut niin työelämässä kuin yksityis elämässä, että jämäkkyyttäkin tarvitaan, Koivuniemi kertoo
Täysin käsittämätöntä on edelleen se, mitä on avaruuden rajan toisen puolella tai se, miten puoliso jaksaa sietää toista 20 tai 50 vuotta. Ne vain ovat paksun kuoren alla ja tulevat esiin tavalla, jota nuorempi mies tai minkä tahansa ikäinen nainen eivät ymmärrä. Kiinalaiset ovat tajunneet asian tuhansia vuosia. Tiedän ääritapauksia, joissa samassa huushollissa asuvat syövät omia eväitään eivätkä puhu ollenkaan toisilleen. Kun oma lapseni oli syntymässä, en edes viitsi kuvailla vatsantoimintani yksityiskohtia sairaalan vessassa, joka tulikin tutummaksi kuin synnytyshuone. Kun jännitin koulussa, mahaan sattui. Jarmo Vuorinen T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 29. Lääkkeetön pilleri tehoaa joskus. Se on kahden kehon ja kahden mielen yhteyttä – siis tuplatehoa elämiseen. No, eivät ne aina siedäkään. Onko tieteen seuraavia suurhankkeita selvittää perusteellisemmin ihmistä kokonaisuutena ja pitkän avioliiton merkitystä siinä. Äijässä asuva herkkä pikkupoika kömpii muiden näkyville vasta keski-iässä. Sitä oppii tietämään, mitä toinen seuraavaksi sanoo tai tarvitsee. Tiede tutkii ja tietää melko paljon asioita, mutta rajansa on silläkin. On erottu tai sopeuduttu. Tutkimaton itsestäänselvyys J A R M O V U O R I N E N On aikuisella miehelläkin tunteet. Siinähän sitä on todisteita kehon ja mielen yhteydestä. Oma tuttu särkylääke menetti yhdessä tutkimuksessa joka kolmannella tehonsa, kun sitä väitettiin lumelääkkeeksi. Vai tuntuuko aika vain kuluvan hitaammin. Se vain on. Toki tiedetään, että naimissa oleva mies elää pidempään. Silti en voi kadehtimatta katsella vanhoja aviopareja, kun he köpöttelevät käsi kädessä terveysaseman laboratoriojonoon. Ihmisten kumppanuus on salaperäistä ja tutkimatonta. Siinä on hyvä syy olla menemättä naimisiin, sanoisi joku. Aikuisena kesäloman alkaessa räjähti viiltävä päänsärky, kun stressi purkautui. Samaahan todistavat lumelääkkeet. Selvitykseen asetetaan moniammatillinen psykiatrin, juristin, perinnetutkijan ja putkimiehen tiimi. Ehkä elämiseen tarvitaan lihamakaronilaatikon ja toppatakin lisäksi myös rakkautta ja arvostusta. Vanhaa avioliittoa ei pysty määrittämään tieteellisesti. Heidän väliraporttinsa antaa ymmärtää, että ei tästä mitään tule. Keski-ikäisellekin tekee hyvää olla rakastunut KOLUMNI KU VA : PE RT TU SA RA LA M PI LÄHDE: HUIPPUNAISET – MENESTYSTARINOITA K un kolmivuotiaana kompastuin pihalla, äiti puhalsi kivun pois. Muuan psykiatri sanoi, että keski-ikäisellekin tekee hyvää olla rakastunut. Avaruuskysymys ratkeaa aikanaan, mutta miten akka voi sietää ukkoa ja ukko akkaa. Meidän lääketieteemme alkaa vähitellen epäillä samaa. Luulen, että monien poppamiesten ja shamaanien menestys perustuu siihen, että asiakas uskoo vilpittömästi onnistumiseen
Vaikea sairaus voi olla henkisen kasvun paikka K U VA : SH U T TE R ST O C K 30 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
– Kannustavaksi tarkoitetut, rohkaisevat sanat saattavat suututtaa, koska kuluneet kliseet eivät istu sairastuneen tunnetilaan. Monesti tämän jälkeen tulee turvattomuutta ja alakuloa, kun hoitohenkilökuntaa ei ole samalla tavalla tukemassa. Moni löytää sairauden kautta tien omannäköiseen elämään. Kysymys onkin siitä, osaako pysähtyä, omalla tavallaan. Ihminen voi laihtua kovasti ja häneltä saattaa lähteä tukka. Sairastunut on usein hyvin väsynyt, ja kilttinä pidetty ihminen voikin olla yllättäen ärtynyt ja hankala. Asiasta ole saatu kattavaa näyttöä laajoissakaan tutkimuksissa, vaikka erilaisia riskitekijöitä, kuten tupakointi ja ylipaino, onkin löydetty. samassa tilanteessa ja kertonut, että mieli tarvitsee aikaa. Elämä ei enää tunnu samalta. Menestyksen päivät eivät ole kovin opettavaisia, pitkään syöpäsairaita hoitanut lääkäri Päivi Hietanen sanoo. Jos ihmisellä on kykyä kasvaa, se tapahtuu usein vastoinkäymisten avulla, joista vaikea sairaus on yksi. Uusi tilanne tulee monelle yllätyksenä. Kun hoidot alkavat, elämään tulee järjestystä ja sopeutuminen helpottuu. Arvo on siinä, että pohtii asioita ja tekee haluamiaan korjausliikkeitä. Kun Päivi Hietanen kohtaa syöpään sairastuneen potilaan, hän keskittyy aluksi kuuntelemaan ja arvioimaan kriisin vaikeusastetta. – Nämä ovat hyvin yksilöllisiä prosesseja. TUNNEMYRSKY LAANTUU Ihminen on taipuvainen ajattelemaan, että vakava sairaus on seurausta vaikeasta elämäntilanteesta tai muista koettelemuksista. Olet omillasi ja kuitenkin vielä toipilas. Usein sanon vastasairastuneelle, että olen nähnyt monta ihmistä . TEKSTI INKERI AALTO V aikeaan sairastumiseen liittyy yleensä, että ihminen alkaa miettiä omaa elämäänsä ja tekemiään valintoja. Odotat kutsua jälkitarkastukseen epätietoisena siitä, oliko tämä nyt tässä. – Vaikka tutkimustieto ei tue ajatusta, että syöpäsairaudet johtuisivat stressistä tai muista mieltä painavista asioista, ei tätä voida yksilön kohdalla sulkea poiskaan. KEHONKUVA VOI MUUTTUA Syövän kaltaisiin sairauksiin liittyy usein muutoksia kehonkuvassa. Vähitellen ihminen sopeutuu tilanteeseen, masennus ja ahdistus vähenevät ja toivolle tulee enemmän tilaa. Syöpä yleistyy ennen kaikkea siksi, että ihmiset elävät aiempaa pidempään. Ahdistus, masennus ja suru ovat joskus välttämättömiä. Usein ensimmäinen hoitojakso kestää puolisen vuotta ja tämän ajan ihminen jaksaa hyvin. Leikkauksissa keho muuttuu eikä koskaan palaa ennalleen. Jotkut muutokset jättävät näkyvät jäljet, toiset ovat vaatteiden alla piilossa. – Moni pelkää nopeasti vaihtelevia, voimakkaita tunteita, Hietanen sanoo. Toiset masentuvat, jotkut saavat raivokohtauksia. Diagnoosin saaminen herättää hyvin monenlaisia tunteita. Siinä ajassa sairaudesta tulee jo osa elämää. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 31. Ensimmäiset kolme kuukautta diagnoosin saamisesta ovat yleensä vaikeimpia. Ihminen on kokonaisuus, joten on hyvä kuunnella hänen omaa tarinaansa
– Mielen esteet ovat joskus niitä suurimpia. Päivi Hietanen kertoo, että Lääkäriliiton kyselyn mukaan yli 90 % lääkäreistä haluaa auttaa ihmisiä, he ovat siis kutsumusammatissaan. Ihmiseltä on vaikea ottaa pois toivoa, se on meissä niin syvällä. Vaikeistakin asioista voi puhua, jos on välittämisen ilmapiiri. Elämänhalu kuitenkin kasvaa ja yllättävän usein nuorikin ihminen oppii sinuksi uuden kehonkuvan kanssa, Hietanen kertoo. Valitettavasti tämä ei toteudu aina ainakaan julkisella puolella. Potilaalla tulee olla käsitys, että tämä lääkäri toivoo hänelle hyvää, ja siksi pysyvästä lääkärisuhteesta on valtavasti etua. – Siinä tulee itsekin kosketetuksi, hän sanoo. On tärkeää saada käydä asioita rauhassa läpi ja tulla hyväksytyksi. Meillä on jo etukäteen erilaiset valmiudet suhtautua tällaisiin muutoksiin. Jos se ei ole mahdollista, alkaa toivoa muita asioita: hyviä päiviä, pääsyä vielä kerran kesämökille, sukulaistytön lakkiaisia, sitä että saisi puuron menemään alas ilman suurempia ponnisteluja. Nämä ovat aivan kohtuullisia toiveita, Hietanen sanoo. Voiko hän joskus perustaa perhettä. – Toivolla on monta porrasta. Potilaalle suoritetaan erilaisia toimenpiteitä hoitosuositusten mukaan, mutta jos jokin asia ei mene piirustusten mukaan, ei ole välttämättä ketään, jolle soittaa ja kysyä neuvoa. – Potilaalla on hoidossa kolme toivetta: että olo on turvallinen, että joku muistaa hänet ja että ei olla tylyjä. Nuori ihminen miettii, rakastaako kukaan häntä enää arpineen tai rajoituksineen. HUIPPUHOITOA – TEKNISESTI Suomessa on maailman parasta erikoissairaanhoitoa ja tulokset ovat hyviä. Jonotus saattaa kuitenkin kestää pitkään, ja lääkärit vaihtuvat koko ajan. Entinen arkkipiispa John Vikström on sanonut, että rehellisyys ilman empatiaa on brutaalia. TOIVOLLA ON MONTA PORRASTA Sairastunut toivoo yleensä aluksi pysyvää paranemista. Suuret kehon muutokset voivat aiheuttaa pelkoa parisuhteessa jätetyksi tulemisesta. Kellään ei ole kokonaisvastuuta potilaan voinnista. Lääkäri on usein vaikeassa tilanteessa, kun pitää kertoa potilaalle sairaudesta. 32 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. On tärkeää, että ihmisellä on lupa olla juuri sellainen kuin on, vaikka olisi minkä näköinen tahansa. Moni on kokenut, että lääkärit – Kehonkuvan muutos liittyy ihmisen itsetuntoon. – On tärkeää, että potilaalle puhutaan asiallisesti ja ystävällisesti. Vaatii rohkeutta etsiä kumppania, jos kokee olevansa tavalla tai toisella erilainen kuin muut. Sairaaloiden lääkärikierrot ovat hyvä esimerkki persoonattomuudesta. Ihmiseltä on vaikea ottaa pois toivoa, se on meissä niin syvällä. Päivi Hietanen kertoo olevansa sikäli etuoikeutettu lääkäri, että hänellä on pitkäaikaisia potilassuhteita, jolloin voi tavata potilaita ja heidän omaisiaan säännöllisesti – olla heidän elämässään läsnä
Ymmärrän enemmän. Joskus heidänkin on pakko yrittää ottaa etäisyyttä, jotta itse jaksaisi. Olen kiitolli nen jokaisesta elämäni päivästä, läheisistä, ystävistä, luonnosta ja kulttuurista. En enää muista, miten kauan aikaa meni hyväksyä asia ja suostua olemaan toimen piteiden kohde vailla kykyä hallita omaa elämäänsä. Vuoden sairastamisen jälkeen sairaus on melkein voitettu. Pyysin ensimmäisel lä osastojaksollani psykiatrin tapaa mista, mutta aika järjestyi vasta viiden kuukauden päähän. Inkeri Aalto puhuvat tilanteessa sairauden hoidosta, mutta eivät potilaasta. Ajatte len nyt kulunutta aikaa vaikeana matkana, jossa oli nousuja ja laskuja, mutta ennen kaikkea odottamista: ensin odotat diagnoosia, sitten koepalojen tuloksia, hoidon suun nittelua, hoidon alkamista, sen Realismi piti pääni koossa päättymistä ja vaikutusta ja kun hoidot eivät tehonneet, sama taas alusta. P Ä I V I H I E T A N E N Syöpätautien dosentti, psykoterapeutti, Docrates Syöpäsairaala Muistan elävästi hetken, kun lääkäri otti minua olkapäästä kiinni ja kertoi uutisen. Sairastunut ei aina jaksa ottaa vastaan tietoa omasta tilanteestaan ja hoi dostaan, mutta sitten kun taas jaksaa, tiedosta saa toivoa ja voimaa. – Yksilöllistä tarveharkintaa pitäisi olla paljon nykyistä enemmän, Hietanen kommentoi. Odottaminen on äärimmäi sen raskasta kun on kipuja ja synk kiä ajatuksia. S ain syöpädiagnoosin toista vuotta sitten. Muistan elävästi hetken sairaalan päivystyksessä, kun lääkäri otti minua olkapäästä kiinni ja kertoi uutisen. Hänen puhelimensa soi työtakin taskussa, mutta hän ei vastannut siihen, vaan kertoi minulle, miten vaikea aika minulla on nyt edessä ja toivotti voimia. Toki on myös sensitiivisempiä lääkäreitä, jotka yrittävät muuttaa näitä tilanteita toisenlaisiksi. On oikeastaan aika hauskaa, miten matala kynnys on jutella ihmisen kanssa, jolla on saman tapainen tilanne, vaik ka jokaisen sairaus onkin erilainen. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 33. Psykiatrinen tuki olisi ollut tärkeintä sairastumisen alkuvaiheessa, mutta ajan sai vasta viiden kuukauden päähän, Inkeri Aalto kertoo. Ne potilaat, jotka osaavat ottaa eteen tulevat asiat asioina ja yrittävät suhtautua tyynesti, vaikuttavat myös toi veikkailta. Varsinkin oireiden hyvä hoito on äärimmäisen tärkeää, sillä jos voi fyysisesti huonosti, tämä vaikuttaa myös ihmisen mieleen. Onneksi minulla oli läheisiä ja ystäviä. Olen tavannut osastojaksojen ja sairaalakäyntien yhteydessä lukuisia kohtalotovereita. Potilaiden hätä kuormittaa myös hoitohenkilökuntaa. He pyrkivät aidosti vastaamaan potilaiden tarpeisiin. Tuo, että lääkä ri antoi minulle muuta man minuutin kallisar voista aikaansa, tuntui jälkeenpäin ajatellen tavattoman suurelta lahjalta. Olen kiitollinen saamastani hoidosta ja tuesta. Ennen sairaalaan jouduttiin ja sieltä päästiin kotiin. Kun eräs ystäväni sanoi, että jonakin päivänä olen kiitollinen sairastumisesta, hyvä etten lyönyt häntä, niin väärältä se ajatus tuntui. Alussa oli vain shokki ja kauhu. Nykyään tilanne on monen kohdalla muuttunut, sillä sairaalaan jonotetaan ja sieltä joutuu joskus kotiin, vaikka itse kokee, ettei kotona pärjää. Juuri alku vaiheessa tuki olisi ollut tärkeintä. Mutta nyt, kun aikaa on kulunut, huomaan olevani täynnä kiitollisuutta. Syöpä tuntuu kaikkein ilkeimmältä, häijyimmältä ja salakavalimmalta sairaudelta, josta tulee mieleen aluksi vain kär simys ja kuolema. Hietanen on huomannut, että hoitoalan työntekijöiden ymmärrys on viime aikoina huomattavasti lisääntynyt. Jos olisin saanut valita, en missään tapauksessa olisi valinnut sairautta, vaan nauttinut terveydestä ja toimintakyvystä
Voi olla, ettei tämän jälkeen tarvitse ottaa lääkettä tai miedompi riittää. ”Si i tuli hyv ä olo j a se tu ntui ha ssa ma ha ssa” ma tä äm tä äl l pim Nelivuotias oli syönyt kakkua kaverinsa syntymäpäivillä. Ennen kipulääkkeen ottamista esimerkiksi selkäkivusta kärsivä ihminen voisi laittaa mielimusiikkia soimaan, mennä hetkeksi lepäämään sohvalle ja siirtää ajatukset omaan lempipaikkaan, jossa keho ja mieli lepää. (Lääkäri, kipututkija ja kipupotilas Helena Miranda, Helsingin Sanomien Torstai-liitteessä 7.4.2016) 34 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. KEITTIÖPSYKOLOGI K U VA : TI IN A M A K K O N EN löytää yleisten saunojen yhteystiedot, kuten vaikkapa Rajaportin saunan, Suomen vanhimman, vielä toimivan yleisen saunan. Kirjallisuuden sekatyönainen Niina Hakalahti on ahkera keittiö psykologi, joka rakastaa ympäristön tarkkailua sekä leipomista. Osoitteessta /saunatilat /fi .fi visitsauna www. Siellä voi viettää hetken syvään hengittäen, paikan lämpöä, valoja, värejä ja tuoksuja aistien
(Helsingin Sanomien Tiedesivut 18.4.2016) T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 35. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila / Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, nro 18 / 2014 sanoi 16-vuotias nuori, kun altistui Bachin musiikille. www.rauhaniemi.net/tapahtumat Kesäjoogakurssille. Professuuria hoitava Marja-Liisa Honkasalo on sekä lääkäri että antropologi. … Musiikki lisää keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta sekä parantaa muistin toimintaa. Musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti, mikä edistää hermoverkostojen korjautumista. www.kanayhdistys.com Vesijuoksemaan Jaakon päivänä. Potilaiden huoli kaikkoaa ja hoito etenee paremmin, jos lääkäri koskettaa heitä rohkaisevasti. Tehtävä on Suomessa ainutlaatuinen; koko Euroopassakin vastaavia on vain muutama. . katso vaikka www.parastalapsille.fi Barokkimusiikkia kuuntelemaan. . www.brq.fi/ohjelma NOUTOPÖYDÄSTÄ: . www.joogaliitto.fi) Eukonkannon MM-kisoihin. Musiikin kuuntelu näkyy myös aivojen rakennemuutoksina. Fysiologian ja psykologian tutkimukset osoittavat, että runouden lukeminen lisää toimintaa oikeassa aivopuoliskossa. Turun yliopistossa on viiden vuoden ajan ollut kulttuurisen terveysja hyvinvointitutkimuksen professuuri. On saatu viitteitä siitä, että runot hoitavat mieltä paremmin kuin itseapukirjallisuus. . HERKKUJA kesän ”Mä en kyllä kuuntele tällasta, mutta tuntuu rauhoittavalta”, Kosketus on yhtä tärkeää kuin ruoka. Kesäkanoja pihamaalle. Hän on tutkinut muun muassa suomalaisten yliluonnollisia kokemuksia. . (Kirjallisuusterapia-lehti 1/2016) Ihmisen moniulotteisuudelle ja kokonaisvaltaisuudelle annetaan tilaa myös akateemisessa maailmassa. Aleksi J. www.eukonkanto.fi) Vapaaehtoistyöhön
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus K U VA T: SH U T TE R ST O C K 36 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Miksi tunteet tuntuvat kehossa
Tämä on tositarina siitä, kuinka keho ja geeniperimä vaikuttavat mieleen enemmän kuin olet osannut aavistaakaan. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 37. Ihmisessä vaikuttavat miljoonia vuosia sitten kehittyneet tunteiden säätely järjestelmät, jotka joutuvat nykyelämässä törmäyskurssille. Tämä on tarina myös siitä, kuinka mielen umpisolmut avataan. Siksi ei ole ihme, että ajaudumme tunteidemme kanssa helposti umpisolmuun. TEKSTI HELI LEPPÄ
Hänen työskentelytavassaan kehollisuus on kulkenut mukana pitkään. Paitsi että lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset jäävät saamatta, masennus uusiutuu huomattavasti harvemmin potilailla, joiden masennusta on hoidettu liikunnalla verrattuna potilaisiin, joiden hoitokeinona ovat lääkkeet. Yllättävää kyllä, myös psykoterapia voi tarjota somaattisen eli kehollisen lähtökohdan mielenterveyden hoitoon. – Psykofyysisessä psykoterapiassa käytetään monenlaisia tekniikoita. 38 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Tavallisemmin potilas poistuu lääkärin vastaanotolta lääkeresepti mukanaan, jolloin aivojen toimintaan pyritään vaikuttamaan kemiallisesti. Kehosta tunteet tulevat tietoisuuteen mielikuvina, jolloin ne voivat saada sanallisen muodon ja niitä voidaan käsitellä itselle ymmärrettäviksi. Kehon liikkeitä voidaan terapiassa nopeuttaa tai hidastaa ja käyttää ihmettelyn välineenä, Martin kuvaa työskentelytapaansa. Martin on myös ollut vuonna 2004 perustamassa Suomen psykofyysistä yhdistystä, joka tarjoaa psykoterapeuteille koulutusta keholliseen lähestymistapaan. Kehon toimintoja ei voida pitää mielen toiminnasta irrallaan, eikä päinvastoin. Liikunnan kylkiäisenä saisi myös mielihyvähormoni dopamiinin erityksen. Psykofyysinen psykoterapeutti ja psykologi Minna Martin huomauttaa, että itseasiassa useat psykoterapiat ovat kehokeskeisiä. – Kehokeskeisiä menetelmiä käytetään maailmalla sadoissa psykoterapiamuodoissa ja Suomessakin kehokeskeisiä psykoterapian viitekehyksiä on useita. Mielialaan vaikuttaminen liikunnan avulla on hyödyllistä etenkin pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna. Psykofyysisessä psykoterapiassa kehoa ja sen tapahtumia pidetään yhtä tärkeinä terapeuttisen työskentelyn kohteena kuin ajatuksia ja tunteita. Saatan esimerkiksi ohjata potilaan huomiota hänen kehoonsa kysymällä: mitä kehossasi tapahtuu. KEHO ILMAISUN VÄLINEENÄ Terapian ei tarvitse olla vastakohta somaattiselle lähestymistavalle. Se ei ole yllättävää, kun tietää hänen taustansa fysioterapeutin ammatissa. Keholliset kokemukset koetaan tyypillisesti aitoina ja alkuperäisinä. Ihminen kokee ja muistaa erilaiset tunteet myös kehossaan. Kehoa voidaan käyttää ilmaisun välineenä vaikkapa näyttämällä käsiteltävä tunne kehon liikkeellä. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, mutta vasta viime aikoina suurempaa yleisöä on alkanut enemmän kiinnostaa kehon ja mielen välinen yhteys, Martin toteaa. Voimme kokeilla, muuttuisiko olotila asentoa tai liikettä vaihtamalla. Terapiassa kokemuksia käsitellään kehon ilmaisun kautta ja myös traumaattiset, keholliset kokemukset voivat saada korjaavia merkityksiä, Martin sanoo. Kuitenkin saman vaikutuksen, jonka mielialalääkkeet tekevät aivojen välittäjäaineiden määrään, saisi aikaan myös liikunnalla. Ehkä lähete terapiaan voisi olla helpommin omaksuttavissa. – Psykofyysisessä psykoterapiassa nähdään, että keho ja mieli muodostavan kokonaisuuden, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Keholliset kokemukset koetaan aitoina ja alkuperäisinä. Mielialalääkkeiden yleisyydestä voidaan tuskin syyttää vain lääkäreitä – vai tulisitko sinä lääkärin vastaanotolla liikuntareseptistä tyytyväiseksi. Toimintakulttuurilla on valtava merkitys suhteessa siihen, millaisiin asioihin olemme valmiita. M enin masennuksen takia lääkärille, ja hän määräsi lähtemään tunnin lenkille kahdesti viikossa.” Esimerkki on kuvitteellinen
T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 39. Aikaisemmat kokemukset, sosiaaliset suhteet ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat siihen, kuinka ajattelemme ja tunnemme. Kyse on aivojen uloimmasta kerroksesta, jonka ominaisuudet ovat muihin elollisiin verrattuna ainutlaatuiset. Ne käyttävät nopeasti reagoivia hermoverkkoja, jotka ovat kytköksissä tunteisiin ja haluihin. Vanhat aivot ohjaavat meitä alkukantaisia tavoitteitamme kohti. Vanhat aivot säätelevät kehon perustoimintoja. Juna kulkee myös toiseen suuntaan. . Nämä miljoonien vuosien evoluutioperinteestä juontavat taipumukset, tunteet ja yhdessä olemisen mallit saavat meidät tavoittelemaan seksuaalisia suhteita, asemaa ja hankkimaan jälkeläisiä. Evoluutiossa kehitys tarkoittaa jo olemassa olevan mukauttamista. Ihminen on satojen miljoonien vuosien kehityksen tulos. Matelijoista kehittyneillä nisäkkäillä on näiden ominaisuuksien lisäksi koko joukko muita selviytymiskeinoja, jotka liittyvät laumoissa elämiseen sekä hoivan tarjoamiseen jälkeläisille. Uuden tietoisuuden rinnalla meissä vaikuttaa edelleen aiemmin kehittyneiden vaistojen ja viettien toiminnot, joita Gilbert kuvaa ”vanhoiksi aivoiksi ja mieleksi”. Meillä on vertaansa vailla oleva kyky muokata, sekoittaa, lisätä, tukahduttaa ja mutkistaa tunteitamme seurauksella, jossa voimme saattaa itsemme ajattelullamme todelliseen umpikujaan. Molemmissa tapauksissa ihminen voi ajautua syvään ahdistukseen ja masennukseen. Voi olla niinkin, että tietoisen mielen ratkaisuja ohjaavat tosiasiassa vanhat, alkukantaiset reaktiot ja tunteet. Psykofyysisessä psykoterapiassa potilaan tilanne hahmotetaan monitahoisesti. Kun tähän lisätään monimutkainen viestintämme, jolla ihmisen oppima on siirtynyt ja kasautunut vuosituhansien ajan, saadaan lopputulemana nykyiset puitteet tietämyksellemme ja luovuudellemme. Tilannetta voidaan valottaa lähtemällä liikkeelle matelijoista, joiden elämää ohjaavat ravinnon hankinta, valtataistelut ja lisääntyminen. Samaan aikaan uudet aivot saavat sosiaalisten suhteiden merkityksen korostumaan. Aivokuoren avulla pystymme käsitteellistämään ja pohtimaan asioita tavalla, joihin eläimet eivät kykene. Siksi ihmisen tunnereaktiot heräävät automaattisesti ja vaivatta. Tietoisuudessa syntyneet ajatukset saavat vanhojen aivojen voimakkaat tunteet heräämään roihuunsa. Kehon ja mielen yhteys avautuu terapiassa tavalla, jolla potilas pystyy löytämään uusia suhtautumistapoja kehoa ja mieltä kuluttavien ja haitallisten tapojen tilalle. Onnistuessaan nämä pyrkimykset tuovat myönteisiä ja epäonnistuessaan kielteisiä tunteita. Ne säätelevät kehon lihasliikkeitä eli motorista toimintaa, minkä lisäksi se mahdollistavat ihmisen tietoisuuden sellaisena kuin sen koemme. Kirjassaan Myötätuntoinen mieli Paul Gilbert lähestyy aihetta ihmisen geeniperimän ja evoluution kautta. Ne varoittavat vaaroista ja ohjaavat meitä alkukantaisia tavoitteitamme kohti. Gilbert kuvaa aivokuorta termillä ”uudet aivot ja mieli”. Ihminen taas kantaa perimässään kaikki edellä mainitut taipumukset lisähöysteellä, joka muodostuu poikkeuksellisen kehittyneen aivokuoren ansiosta. Eliöiden vanhat selviytymiskeinot eivät siis poistu, mutta ajan saatossa ne mukautuvat elinympäristöönsä paremmin soveltuviksi ja niiden rinnalle voi kehittyä uusia keinoja. UUDET JA VANHAT AIVOT Keho ja mieli kietoutuvat erottumattomaksi pariksi, mutta mistä kehon impulssit kumpuavat
Sen seurauksena kehoon erittyy runsaasti stressihormoni kortisolia, joka korkeina pitoisuuksina pitkään jatkuessaan on haitaksi niin kehon immuunijärjestelmälle kuin aivoille. Terapia sisältää psykoedukaatiota, jolla lisätään potilaan ymmärrystä elimistössään toimivista mekanismeista, Martin kuvaa. Silloin terapia voi avata mahdollisuuden oppia ymmärtämään, mitä minussa tapahtuu ja miten voisin sen pohjalta toimia. Emme voi aina juosta pakoon, jos työpaikka tuntuu stressaavalta tai puolison kanssa on hankaluuksia. Elinympäristömme ja keinomme selviytyä stressireaktiosta ovat nykyisin myös kovin erilaiset kuin muinaishistoriassa. – Kun keho reagoi taistelemaan tai pakenemaan ja sitä ei käytännössä tehdä, jää elimistöön monenlaista epätasapainoa, josta voi aiheutua kirjava määrä erilaisia oireita. Havainnoi taukoa, joka seuraa uloshengitystä. Hengitysterapiassa opetellaan oman kehon rauhoittelua ja lihasjännityksen hellittämistä. Jos hengitystä pyritään suorittamaan, luonnollinen hengitysrytmi uhkaa häiriintyä ja lihakset jännittyä. Keho ja hengitys saattavat reagoida stressitekijöihin jo ennen kuin ihminen itse tulee tietoiseksi ajatuksistaan. Se jakautuu aktiiviseen sympaattiseen hermostoon ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Itse saatamme tulkita nämä merkkeinä vakavasta sairaudesta. Liian aktiivisena ne kuitenkin kääntyvät ihmistä vastaan. Oireiden tunteminen on kehon merkkikieltä, jonka merkitystä terapiassa voidaan avata. Stressireaktiossa elimistö siis reagoi stressitekijään elämän ja kuoleman kysymyksenä, vaikka tosiasiassa se on sitä harvoin. Jos mieli ei kykene käsittelemään stressija ahdistuneisuusoireita, ne voivat ilmetä kehossa psykosomaattisina oireina. TAISTELE TAI PAKENE Geeniperintönä kehossamme toimii autonominen hermosto, joka on keskeisimpiä tunteiden säätelyyn vaikuttavista järjestelmistä. Fysiologinen epätasapaino ja siihen tyypilliset keholliset oireet liittyvät usein epätasapainoiseen hengitykseen ja ylivireyteen. Martinin mukaan tällainen hengitystapa saattaa itse asiassa aktivoida hermostoa rauhoittumisen sijaan. Reagoinnin juuret ovat paitsi geeniperimässä, myös ihmisen elämän varhaisissa suhteissa tapahtuneissa kokemuksissa, joista kehoon on ohjelmoitunut hälytysreaktioita. Psykofyysisessä hengitysterapiassa keskeistä on löytää oma hengitysrytmi ja omaksua tasapainoinen hengitystapa. Syntyy tunne loukkuun jäämisestä. Stressireaktiossa keho valmistautuu pakenemaan tai taistelemaan, eli turvaamaan eloonjäämisensä. Tämä johtaa tasapainon kokemukseen ja terveyteen kehomielessä, Minna Martin sanoo. – Ihminen voi tarvita apua oppiakseen rauhoittumaan ja tulkitsemaan oman kehon viestejä realistisesti ja mielekkäästi. Pitkittynyt stressitila voi näkyä siten, että hengitys pumppaa ulos ja sisään 40 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Martinin hengitysterapiassa huomio on erityisesti hengityksen välisissä tauoissa. HUOMIO HENGITYKSEEN Rentoutusharjoituksissa on perinteisesti opastettu syvään palleahengitykseen. Sympaattinen hermosto säätelee muun muassa verenkiertoelinten, rauhasten ja ruoansulatuskanavan toimintoja, jotka ovat hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä. Parhaimmillaan oman kehon ja mielen tulkinta opitaan omilta vanhemmilta, mutta kaikki eivät omaksu näitä taitoja lapsuudessaan
Siksi myötätunnon kehittäminen vie tilaa uhkaja vaarakeskeiseltä stressijärjestelmältä. Eri toimintamallit aktivoivat ja sammuttavat eri järjestelmiä. Sosiaaliset suhteet ovat ihmisen hyvinvoinnille merkittäviä. RESEPTINÄ MYÖTÄTUNTO Paul Gilbert nostaa hyvinvointimme avaimeksi niin ikään geneettiseen perimään liittyvän taipumuksen. Tämä avaa portin kestävään sisäiseen rauhaan ja hyvinvointiin. Hengitysterapiassa on havaittu, että uloshengitystä seuraavalla tauolla on rauhoittava vaikutus hermostoon. Toisilta saatu henkinen tuki antaa voimia kestää vastoinkäymisiä ja kärsimystä, joita elämä väistämättä eteen tuo. Meitä askarruttaa se, olemmeko muiden veroisia ja tulemmeko hyväksytyksi porukkaan. Ystävällisyyttä ja myötätuntoa osakseen saaneet lapset ja aikuiset ovat luottavaisempia ja onnellisempia. Kyse on uloshengityksen jälkeisestä hellittämisestä – ei pidättämisestä – jossa ollaan ilman suorittamista. Terapeuttisen työskentelyn tavoite on rauhoittaa potilas ja rohkaista hänet pysähtymään yhdessä terapeutin kanssa. – Jokaisessa hengityssyklissä hengitetään sisään ja ulos, ja tätä kiertokulkua rytmittävät hengitystauot. Tämän ihmismieli liittää turvallisuudentunteeseen ja luottamukseen siitä, että elämä kantaa. Sisäänhengitys nousee kuitenkin itsestään, joten pelkoa ei ole, Martin toteaa. Heidän immuunijärjestelmänsä on toimivampi, he nukkuvat paremmin ja kärsivät vähemmän stressistä. Kannustan potilaitani havainnoimaan taukoa, joka seuraa uloshengitystä. Sen sijaan läheisiltä saatu rakkaus, hellyys ja turva vapauttavat elimistöön mielihyvähormoneja, jotka edistävät terveyttä. Meitä askarruttaa se, olemmeko muiden veroisia ja tulemmeko hyväksytyksi porukkaan. Ihmisen myötäsyntyinen kyky reagoida uhkaja vaaratilanteisiin kehon ja mielen kautta voi siis aiheuttaa monenlaista inhimillistä kärsimystä. Mihin ihminen keskittää huomionsa ja mitä hän harjoittelee, muuttaa aivoja. Tässä tauossa viipyily voi vaatia uskallusta, ja moni pelkää tyhjyyttä. Useimmat eivät ole tällaisesta koskaan kuulleetkaan, puhumattakaan että olisivat tunnistaneet sen. Kirjoittaja on psykologi ja vapaa toimittaja. – Osa ahdistusoireilusta liittyy jatkuvaan stressitilaan, joka ei pysty laukeamaan. Jos tulkinta ja kokemukset ovat kielteisiä, ovat ne omiaan masentamaan tai nostamaan vihan tunteita. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 41. Tieto rakastetuksi tulemisesta vahvistaa turvallisuutta ja tyytyväisyyttä tuovaa tunteiden säätelyjärjestelmää, joka auttaa hillitsemään kielteisiä tunteita. Epätasapainoinen hengitystapa ehdollistuu helposti, vaikka tilanteen laukaissut stressitekijä olisi hävinnyt ja stressaantunut tila pitkittyy. Gilbert kannustaa keskittämään ajatuksia myötätuntoon sekä itseä että toisia kohtaan. Kuten muillakin ominaisuuksilla, myös tällä on kääntöpuolensa, joka syntyy taipumuksestamme vertailla jatkuvasti itseämme muihin. M I N N A M A R T I N Psykologi, psykofyysinen psykoterapeutti, YTHS, Hengittävä mieli oy tauotta, jolloin elimistö ei saa lepoa. Epätasapainoinen hengitys liittyy usein synnynnäiseen herkkyyteen ympäristöä kohtaan. Ihmisen kokemat voimakkaat tunnetilat vaikuttavat hengitykseen välittömästi: esimerkiksi kokiessamme uhkaa alamme pidättämään hengitystä pyrkimyksenämme kontrolloida tilannetta. Ei ole mahdollista olla samaan aikaan rentoutunut ja peloissaan tai vihainen ja rakastava
Keski-ikäisen kalorikammo M A L L A KANSSAKULKIJA Kummitäti raamitti Mallan elämää lapsena ja nuorena. Oma tahto jäi syrjään. 42 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Malla arvelee, että siniset hiukset ovat eräänlaista keski-iän kapinaa
– Minulta ei kysytty, eikä minulle kehittynyt omaa tahtoa. Saatoin kokea ylpeyttä, kun muut eivät puuttuneet. Ennen kaikkea työn määrä vaikutti alkoholisoitumiseeni. Raittiuden ja syömishäiriön myötä levottomuus on lisääntynyt. Vaaka näyttää alipainon, mutta mikään mittari ei kerro pään sisäisestä kamppailusta. Hän vastasi paikan kokonaissiisteydestä. Hän lupasi lääkärille hoitaa kohonnutta verenpainetta vähentämällä tupakointia ja laihduttamalla muutaman kilon. – Aamulla väänsin itkua töihin mennessä, illalla väänsin itkua pois lähtiessä. Kun Malla sai juomishäiriön kuriin, näyttämölle astui syömishäiriö. Hän kertoo 14 muun henkilön rinnalla tarinansa uutuuskirjassa ERROR – Mielen häiriöitä. Kummitäti tuki Mallaa taloudellisesti ja lukion jälkeen koulutti hänet kuntohoitajaksi. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 43. Lieneekö juomisen taustalla ollut perinnöllisyys vai malli – Mallan äiti oli alkoholisti. Viikonloput Malla tissutteli pois pahaa oloaan. Vaan toisin kävi. Järki meni kohdilleen, kun tajusin, että alkoholi ei ole lääke työttömyyteen eikä juomalla saa työpaikkaa takaisin. Ne vievät kapasiteettia muulta ajattelulta. Mukana ei ole kauneusihannetta. – Minulla anoreksiassa on kyse siitä, että pystyn hallitsemaan edes jotain. Lapseton kummitäti otti Mallan suojatikseen. – Syömisen ympärillä pyörivät ajatukset eivät jätä rauhaan. – Minulle jäi kuitenkin ihmeellinen kiitollisuudenvelan taakka. Nuoruuden ja tämän päivän oireiluissa on samoja piirteitä. KALORITAULUKKO TAKARAIVOSSA Raitistuminen on tuonut elämän raakana tiskiin. Hajotan itseäni kauheasti. Työstä ja Mallasta katosi ilo. Malla näkee, että ainakin hänellä taipumus syömishäiriöön säilyy. Kun anoreksia uinui, hänellä oli bulimisia oireita. Haimatulehdus pakotti valitsemaan. Näistä tarinoista kuusi julkaistaan Tunne & Mieli -lehdessä. A-klinikan lääkäri sanoi Mallalle, että raitistunut ongelmajuoja hankkii usein toisen addiktion. – Huomasin, että jummi jammi, tämähän toimii. Nyt Malla on ollut vuoden raittiina. Viina turrutti tuskan ja oli ymmärtävä ystävä. – Aamusta iltaan pitää yrittää, että kelpaisi edes itselle. Kuvittelin sen olevan eläkepaikka. – Täytin juomalla toivottomuutta. Kotona tyttö sanoi syöneensä koulussa, vaikka aterioita alkoi jäädä väliin. Mallan nuoruuden syömishäiriön pahin vaihe oli lukion viimeisenä vuonna. TEKSTI TIINA HOTTI KUVAT OLGA POPPIUS M alla kärsii syömishäiriöstä, johon sairastui ensimmäisen kerran 15-vuotiaana. Kun juominen alkoi haitata työtäkin, työpaikan ja Mallan välille tehtiin hoitosopimus. – Alkoholia kului vielä enemmän. – En ole varma, kaipasinko apua. Kun kirjoitan vastausta, ryntään yhtäkkiä parvekkeelle nyppimään kukkia. – Se oli rauhallinen ympäristö tällaiselle hätähousulle. Ei minulla ollut pienintäkään halua siihen ammattiin. Syömishäiriöön liittyy samanlaista salailua kuin vaikkapa juomiseen. Molemmat ovat henkisiä sairauksia. Minulla anoreksiassa on kyse siitä, että pystyn hallitsemaan edes jotain. Töitä vain oli paljon ja muitakin sisaruksia. Hän on saanut A-klinikalta ammattilaisja vertaistukea. . MAITOTÖLKISTÄ ELÄMÄNHALLINTAA Mallan nuoruudessa 1970-luvulla ei syömishäiriöihin puututtu tämän päivän tavalla. Mallalla on sininen tukka ja hänellä on anoreksia. Työttömyys oli minulle sellainen niitti, että en kelpaa mihinkään. Nauraen ja laulaen tulin töistä kotiin. Malla ei ole 15-vuotias, hän on 57. Yksi niitti oli, kun työpari kysyi, miksi nysväät. Koskaan hän ei ole palkinnut itseään ruoalla tai kokenut erityistä nautintoa syömisestä. Nauraen ja laulaen menin aamulla töihin. – Tunsin, etten selviä. Minun on vastattava kaikkiin tekstiviesteihin ja sähköposteihin heti. – Heti herättyäni olen valmis siirtämään vuoria. Tänä päivänä Malla on silti aidosti kiitollinen kummitädilleen kaikesta hyvästä, jota hänen vanhemmillaan ei ollut varaa tarjota. Kun korkki oli kadoksissa, sen löytämisessä ja kiinni kiertämisessä auttoi tärkeä oivallus. Päinvastoin häpeän omaa olemustani, kun ei ole rintoja ja olen laiha. – Syön edelleen mielelläni itsekseni, ettei tarvitse selitellä. Saan kiksit ruoasta kieltäytymisestä vielä tämänkin ikäisenä. Työsuhde päättyi, kun yksi viikonloppu meni pitkäksi ja maanantain kontrollikäynti lääkärillä jäi väliin. – Mutta ei anoreksia takaa juomattomuutta. Et voi käyttää puolta tuntia, kun pitää selvitä kymmenessä minuutissa. HAIMATULEHDUS PAKOTTI VALITSEMAAN Vuonna 2000 Malla sai unelmiensa työpaikan arvostetusta museosta. Kaloritaulukko pysyy takaraivossa. Tutun ja turvallisen työpaikan korvasivat useat vaihtuvat siivouskohteet. Vanhemmat olivat tytön elämässä koko ajan mukana, eikä Malla moiti heitä. Remontin takia museo meni kiinni
– Masentunut on aloitekyvytön, minun pitää toppuutella, etten haali liikaa tekemistä. Silti hän suhtautuu avoimesti ammattiapuun. – Mieheni totesi, että muuten hyvä muija, mutta pulleampi pitäisi olla, ja vei pitsalle. Nyt vasta 57-vuotiaana Mallan kokonaisoireilua on alettu tutkia. – Se syö minua kauheasti. Hän kuvaa itseään Duracell-pupuksi. Mikä on normaalia, mikä epänormaalia. Psykiatrinen hoitaja totesi Mallalle, että hän tekee yksinkertaisestakin asiasta vaikean ja näkee siinä kauhuskenaarion. Lääkäri on K A N S S A K U L K I J A M A L L A 44 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Joinain päivinä aamu saattaa alkaa itsesäälissä rypemisellä, että tässäkö tämä elämä menee. Malla kokee velvollisuudekseen olla iloinen, vaikka olo olisikin muuta. Hän on huippumies, kun on jaksanut minun hötkyilyjeni kanssa. – Äiti sanoi aikoinaan heikkoina hetkinään, että piru vie, tulisi edes uskoon, niin loppuisi juominen. – Ei minun tarvitse suorittaa avioliittoa, vaan elää sitä. Syyllisyydentunto on Mallalle pysyväismääre tekemättömästä ja tehdystä. Esimerkiksi hän ei haluaisi sallia itselleen lasten kanssa vietettyjen hyvien hetkien muistelemista. Nytkö täti Sininen ilmaisee tahtoaan, kun nuorena ei saanut. Malla ruoskii itseään vähättelemällä onnistumisiaan. Malla on väsynyt tilanteeseensa. AVIOLIITTOKAAN EI OLE SUORITUS Malla kokee riittämättömyyttä jopa yli 40 vuotta kestäneessä suhteessaan. Syyllisyydentunto on Mallalle pysyväismääre tekemättömästä ja tehdystä. Taustalla voi olla niin paljon surua, että en halua kohdata sitä. Hän tuntee syyllisyyttä tuurijuoppoudesta, joka vieraili lasten asuessa kotona. – En halua, että minusta tulee liian flegmaattinen. Mies astui Mallan elämään nuoruuden anoreksiavaiheessa ja luultavasti toi Mallan tarvitseman turvan. Hän kokee, että itsellä on suurin vastuu paranemisesta. Syömisen tarkkailu on syyllisyyden tunteen ja riittämättömyyden jatkumo. Minunkin levoton mieleni rauhoittuu kirkkokonsertissa. Malla pelkää jäävänsä koukkuun lääkkeisiin. Morkkiksissa tuli välillä ajatus, että jos hurahtaisi kunnolla uskoon, joku ottaisi tuskan pois. Selkeän diagnoosin kautta olisi mahdollista tehdä päämäärään tähtäävä hoitosuunnitelma. Ehkä olen ihminen, joka jollain sairaalla tavalla nauttii vastoinkäymisistä. Vajaa maitotölkki jääkaapissa pitää tyhjentää lasiin, että saa tölkin roskiin. Viimeisimmät lääkärin määritelmät ovat kääntyneet ADD:n eli tarkkaavaisuushäiriön puoleen. Sen vuoksi Malla sai ensimmäisen mielialalääkkeensä. Niiden vaikutus persoonaan myös huolettaa. Hän uskoo, että syvällä piilossa on raju väsymys. Pakko-oireiden avulla Malla pyrkii pitämään maailmansa kasassa. Masennukselleen hänellä on toinen sana. – Jos sitä tölkkiä ei voikaan tyhjentää, on vaikea hengittää ja tulee paniikkioireita. Syömättömyys ei ollut enää elämänhallintaväline. Mikä on persoonaa, mikä sairaudeksi määriteltävää bipolaarisuutta. Hän lopetti kuntohoitajan työt jäädessään seitsemäksi vuodeksi kotiin hoitamaan kolmea lastaan. – Olenkohan nuoruudesta asti vetänyt roolia. Näitä kysymyksiä Malla pohtii todella paljon. Hoitosuhde toisi Mallalle vakautta elämään. – Kuvittelenko itseni sairaammaksi kuin olen vai vapauttaisiko diagnoosi jostain syyllisyyden pannasta. Puhuisin kohdallani alavireydestä, joka kulkee manian rinnalla kaiken aikaa. Syömisen tarkkailu on syyllisyyden tunteen ja riittämättömyyden jatkumo. – Kun haimatulehdus oireili, olin jo löytämässä syöpää ja hautaamassa itseäni. Sitten muistan, että ai niin, sähköposti on kesken, mutta menenkin tupakalle. pohtinut kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuutta, mutta diagnosointi on vielä kesken. Avioliiton myötä Malla alkoi elää omaa elämäänsä kummitädin raamittamisen sijaan. – Äitiyteen liittyy muutenkin syyllisyyttä. TÄTI SINISEN KYSYMYKSET Eloisaa persoonaa täydentää sininen tukka, ja Malla myös pukeutuu siniseen. Ajatukset pitää kohdistaa nopeasti johonkin korvaavaan asiaan. Viime aikoina hengellisyys on alkanut antaa Mallalle toivottua rauhaa
Teemu Ollikainen KOLUMNI T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 45. Terapian loppuvaiheessa hän kertoi käyneensä urheiluvaateliikkeessä ja alkaneensa etsiä mustia treenihousuja. Yksilö hakee automaattisesti vahvistusta olemassa oleville uskomuksilleen, ja jos uskomuksena on, että itsessä on jotain vikaa, sille löytää äkkiä vahvistusta viattomankin oloisesta hyvinvointilehdestä. Kerrassaan riemastuttava ilmiö on se, että jotkut keski-ikäiset naiset ovat innostuneet lataamaan someen käsittelemättömiä kuvia peffoistaan. Ajan ilmiönä on niin sanottu body shaming eli toisen julkinen nolaaminen tyyliin ”kukaan yli 80-kiloinen ei saisi käyttää koskaan leggingsejä”. Onneksi raportoidaan myös vastanäpäytyksistä kehonolaajille: esimerkkinä 59-vuotiaan Star Wars -tähden Carrie Fisherin kommentti, jossa hän sanoi, että ”nuoruus ja kauneus eivät ole saavutuksia”. P itelet käsissäsi hyvinvointilehteä, joka hieman poikkeaa lehtihyllyn muista tuotteista. Kesken etsimisen hän ajatteli, että ei hemmetti, miksi minä häpeäisin ja peittelisin itseäni – ja osti värikkäimmät mitä kaupasta löytyy. Eivätkä kaikki himoliikkujat silti näytä malleilta: perintötekijät määrittelevät meitä enemmän kuin haluaisimme hyväksyä. Tosiasiassa he ovat edenneet lajissa pitkälle juuri näiden geneettisten ominaisuuksien ansiosta, yhdistettynä luonnollisesti kovaan työhön ja tasokkaaseen valmennukseen. Tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia naisista kokee ruumiinkuvansa huonontuvan naistenlehtien lukemisen seurauksena. Muistelen lämmöllä entistä asiakastani, joka kärsi ylipainostaan, mutta tykkäsi käydä salilla. Samalla, kun naistenlehtien taso on onneksi viime vuosina kohonnut ja muuttunut kannustavammaksi, kehoon kohdistuvat paineet ovat siirtynyt Instagramiin ja muihin nettipalveluihin. No siksi, että tämän lehden tarkoitus on edistää hyvinvointia eikä saada ihmisiä tuntemaan itseään läskeiksi luusereiksi. Lehdet yleensä esittelevät vain tiukasti kauneusja fitness-formaattiin sopivia yksilöitä. Kannattaa siis miettiä, missä mielentilassa selailee lehtiä ja nettiä. Lehti ei myöskään sisällä kuvaa liikunta-alan ammattilaisesta roikkumassa pää alaspäin TRX-nauhoissa asennossa, joka saisi tavallisen kansalaisen olkapään kollageenisäikeet räpsähtelemään poikki. Uskomukselle löytää äkkiä vahvistusta viattomankin oloisesta hyvinvointilehdestä. Moni itsensä soimaaja ei pysähdy ajattelemaan, että hyvältä näyttäminen on keskeinen osa fitness-julkimoiden työtä ja he käyttävät myös merkittävän osan työviikostaan itsensä trimmaamiseen. Hyvällä ja omanarvontuntoisella mielellä lehdet ja nettijutut voivat olla tärkeä inspiraation lähde. Syy siihen lienee negatiivisessa vertailussa suhteessa lehtien yhdenmukaisiin malleihin. Lukija haukkuu väärää puuta, kun hän unohtaa sen tosiasian, että ihmisiä on kaikenkokoisia ja -muotoisia. Luu kurkkuun kehonolaajille T E E M U O L L I K A I N E N Kirjoittaja on erikoispsykologi ja psykoterapeutti, joka työskentelee Psykologiliitossa ja vapaatajat.fi -palvelua tuottavassa AtCare Oy:ssa. Tästä lehdestä et löydä juttua aiheesta ”10 liikettä, joilla saat pepun bikinikuntoon”, etkä ”vältä nämä viisi virhettä laihduttamisessa”. Moni on esimerkiksi aloittanut uintiharrastuksen siksi, että huippu-uimarit ovat aina niin kauniita, solakoita ja sopusuhtaisia. Miksi
Joka kolmas suomalainen käyttää täydentäviä hoitoja Laki on edelleen kesken K U VA : SH U T TE R ST O C K 46 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
Vaihtoehtohoidot, uskomushoidot vai täydentävät hoidot. TEKSTI MARIKA ROSENBORG T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 47. Suhtautuminen vaihtelee puhujan mukaan. Joka kolmas suomalainen käyttää täydentäviä hoitoja . Tutkimusten mukaan kolmannes ihmisistä käyttää täydentäviä hoitoa, mutta vain harva kertoo asiasta lääkärilleen, vaikka siitä voisi olla hyötyä kaikille osapuolille
Ei sille ole muuta selitystä kuin se, että akuutimmat asiat menivät ohitse. Tämä parantaisi kuluttajien suojaa, vankistaisi täydentävin hoitojen asemaa ja antaisi myös täydentäviä hoitoja tekeville terapeuteille paremman ammatillisen aseman. JÄNNITE SÄILYY Suomessa keskustelu koululääketieteen ja täydentävien hoitojen edustajien välillä käy tällä hetkellä kuumana eikä niin rakentavana. Hierontaa korvataan osana fysioterapeuttista hoitokokonaisuutta silloin, kun kyseessä on sairauden hoito. Vanhasen kakkoshallituksen peruspalveluministeri Paula Risikko perusti kesäkuussa 2008 työryhmän pohtimaan hoitojen valvontaa. Kansaneläkelaitos korvaa ainoastaan sairauslain mukaisia hoitoja. Miksi tunteet kuohuvat puolin ja toisin. Hierontaa voidaan korvata sairaus vakuutuksesta silloin, kun niitä annetaan osana fysio terapeuttista hoitokokonai suutta. Suomen Lääkäriliiton teettämässä tutkimuksessa vuonna 2012 todettiin, että myönteisimmin lääkärit suhtautuvat akupunktioon, kiropraktiikkaan ja lymfahierontaan, joiden käyttöä osana hoitoa voisi harkita noin 35 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä. Ylen toimittaja Satu Miettinen tiedusteli viivästymiselle tammikuussa 2016 Ylen verkkosivuilla ja sai Risikolta vastaukseksi: ”Asia hautautui jonnekin. Fysioterapiaa on korvattu sairaus vakuutuksesta jo 1960luvulta alkaen. Täydentävien hoitojen valvonta ja yhteistyö koululääketieteen edustajien kanssa paranisi, jos niille saataisiin myös Suomessa oma lakinsa. S airausvakuutuslain mukaan korvataan vain lääkärin tai hammas lääkärin mää räämiä tutkimuksia ja hoitoja, jotka ovat tarpeellisia asiakkaan sairaudesta johtuen. 1.6.2015 alkaen on edellytet ty, että laillistettu fysioterapeutti on hoitovastuussa koko hoitosarjasta. Laki on jumittunut jo neljän peruspalveluministerin pöydälle. KeskiEuroopan alueella on tuhansia lääkäreitä, jotka käyttävät lääketieteen menetelmien ohella täydentäviä hoitoja kuten homeopatiaa. K aikissa kulttuureissa on kautta aikain ollut parantajia. Kielteisintä suhtautuminen oli henkiparannukseen ja ginsengjuureen, joiden käyttöä voisi harkita vain yksi prosentti vastanneista. Mika Rönkkö, Suomen Terveystuotekauppiaiden liiton toiminnanjohtaja kirjoitti helmikuussa 2016 ajatuksiaan seuraavasti: ”Täydentävien hoitojen integraatio tehostuisi, jos niille saataisiin myös Suomessa oma lakinsa. Erityisen vankka asema niillä on ollut historiallisesti Saksassa. 48 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Täydentävät hoidot voivat auttaa potilasta rentoutumaan, mikä saattaa edistää paranemista. Kela korvaa hieronnan osana fysioterapiaa Suunnittelija Rauno Laamanen Kelan osaamiskeskuksen sairaanhoito tiimistä kertoo, että sairausvakuutus lain mukaan voidaan lääkärin määrää mänä fysioterapiana korvata terapeuttinen käsittely sekä lääkärin määräämänä muuta fysikaalista hoitoa. EU-komission Cambrella-selvityksen (täydentävän lääketieteen tutkimuksen ohjelma) mukaan jäsenmaissa on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka käyttävät tavallista lääketiedettä täydentäviä hoitoja kroonisiin vaivoihin. Oli terveydenhuoltolaki, sitten tulivat sikainfluenssa ja insuliinisurmat.” Sekä täydentäviä hoitoja vastustavien että niitä puolustavien puolella nähdään, että lakia tarvitaan. Kela korvaa hierontaa vain, kun se liittyy sairaudenhoitoon ja on hyvän hoitokäytännön mukaista. Korvattavan fysioterapian tulee olla hyvän hoitokäytännön mukaista ja käy tettävien hoitomuotojen on oltava vakiintuneessa käytössä terveyden huollossa. Vielä laajemmassa kuvassa täydentävien hoitojen aseman parantamisesta hyötyisi myös kansanterveys ja -talous, sillä hoitojen monipuolinen hyödyntäminen olisi myös yhteiskunnan etu.” EI ENÄÄ TABU Monissa Euroopan maissa täydentävät hoidot on otettu osaksi terveydenhoidon järjestelmiä. Myös lääkärien asenteita on tutkittu. Näkemyserot ovat kuitenkin yhä suuret, eikä Suomessa ole saavutettu yhteisymmärrystä eri osapuolten välillä. Täydentävistä hoidoista kirjan kirjoittanut ja niitä tutkinut terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva on painottanut, että lääketieteen ulkopuolella olevia hoitoja ei pidä käyttää lääketieteellisten menetelmien korvaamiseen, vaan niiden täydentämiseen. Niinpä nykylääketieteellä ja täydentävillä hoidoilla on yhteinen historia. Fysioterapeutinkaan antamana pelkkä hieronta ei ole korvattavaa hoitoa, jos siihen ei liity yksilöllistä fysio terapeuttista harjoittelua
Siinä yksilö nähdään autenttisena biologisena kokonai suutena, johon liittyy hänen elä mänsä piiri, missä ympäristössä hän elää, sukulaiset, historia ja elintavat, myös mielen ja kehon toiminta. Tiedekeskeinen maailmankuva voi Niemisen mukaan kehittyä myös jarruksi kehitykselle silloin, kun se estää näköaloja muihin vaihtoehtoihin. Holistisessa hoito mallissa sairauden hoitajan, lääkärin tai muun ammattilaisen on tärkeää saada mahdollisimman paljon tietoa siitä, kuinka henkilö on elänyt ja millaisia tunteita hän on tuntenut. – Uskon sairauden olevan epä tasapainotila, joka on seurausta pitkään jatkuneesta kehon ja mielen kuormituksesta. Sivuun jää ihmi nen kokonaisuutena ja sitä kautta kaikki ne tärkeät syyt, jotka ovat mahdollisesti johtaneet sairastumi seen. Parhaimmillaan koululääketiede ja täydentävät hoidot saataisiin näin integroitua hyvin yhteen ja potilas saisi parasta mahdollista yksilöllis tä hoitoa. – Paraneminen oli minulle paljon laajempi prosessi kuin syöpähoitojen vastaanottaminen, ja tarvitsin siihen tuekseni myös tietoa ja apua muual ta. – Mielestäni jokainen potilas tarvitsisi oman paranemisvalmen tajan, joka perehtyy asiakkaan kanssa hänen tilanteeseensa. Tietenkin tähän tarvitaan myös aikaa. Lääkäriltä jää paljon tietoa sivuun huomion mennessä somaatti seen sairauteen. – Luovuin monista uskomuksis tani ja aloin olla läsnä elämässäni. Erityisesti se oli suuri henkisen kasvun paikka. Ongelmaksi nousee siis erilainen tieteellinen maailmankuva, johon Aarva huomauttaa: ”Tiede on tapa pyrkiä ymmärtämään maailmaa. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 49. Siihen tarvitaan uskallusta kysyä ky symyksiä, kohdata asiakas. Toivoakin tarvitaan, sitä ei saisi viedä potilaalta milloinkaan. Syytä huonoon keskusteluyhteyteen Pauliina Aarva pohtii kirjassaan: ”Vuoropuhelua voi syntyä vain, kun keskustelukumppanit pyrkivät katsomaan asioita uudesta näkökulmasta ja ymmärtämään kumppaninsa maailmankuvaa ja ennakkooletuksia. Eli ohjaudunko pelosta vai rakkaudesta käsin. Kahdesta syövästä parantunut helsinkiläinen 45vuotias mies näkee, että tulevai suudessa koululääketiede ja täyden tävät hoidot tulevat lähemmäksi toisiaan. Toinen kovaääninen vaihtoehtohoitoja vastustava lääkäri on kahdesta syövästä perinteisin hoidoin parantunut ylilääkäri ja tutkija Simo Räisänen (tunnetaan myös nimellä Simon Flint), joka vastustaa kirjoissaan kiivaasti ”nykyajan poppamiehiä” ja syyttää hoitojen tarjoajia esoteerisuudesta (salailua, suljetulle sisäpiirille tarkoitettua). Molempien syöpien yhteydessä Nieminen on kuitenkin ollut tyytyväi nen lääkäreiltä saamaansa hoitoon, eikä harkinnut missään vaiheessa niistä kieltäytymistä. Merkittävin asia paranemisen kan nalta on kokemukseni mukaan se, onko halu elää merkittävämpi kuin pelko kuolla. K uv a: Sa m ue l G la ss ar Aarva on saanut rakentavasta lähtökohdastaan huolimatta vastaansa rajua kritiikkiä erityisesti terveyssosiologian dosentilta Markku Myllykankaalta, joka kutsuu täydentäviä hoitoja suorasukaisesti taikauskoksi. Kokemusasiantuntijuuden merkitys on tunnustettu tärkeänä muotona jakaa tietoa, ja Käypä hoito -suosituksiin ovat päässeet mukaan hieronta, osteopatia, akupunktio ja jooga, vaikka koko lääkärikunta ei niitä vielä varauksetta hyväksykään. Se, miten me yksilölli sesti reagoimme, stressaannum me ja kohtaamme elämän. – Koen koululääketieteen yksi ulotteiseksi. Nieminen toivoo lääkäreille lisää rohkeutta asiakkaan kuulemiseen ja vuorovaikutukseen. Minun hoitopolkuni ei välttämättä ole sinun hoitopolkusi. Ja millaisia sairauksia meissä tämän seurauksena ilmenee. Se ei kerro mistään asiasta absoluuttista totuutta.” Asenteen muutos täydentäviä hoitoja kohtaan näkyy pikku hiljaa koululääketieteen puolella myös Suomessa. Fokus on erillisissä ruumiinosissa ja niihin liittyvien oirei den hoitamisessa. Huomattavaa on, että määrällisesti suurin täydentävien hoitojen ryhmä hoitosuosituksissa on ravintolisät, joita käytetään maailmallakin osana ravitsemushoitoja ja kasvilääkintää. Sairaudet toimivat Niemiselle opettajina, ja tänään hän kokee olevansa monella tavalla muuttu nut mies. Siinä tarvitaan poikkitieteellistä avoimuutta. Uskon, että jokaisen tulee löytää itselleen sopiva hoito, ja se onnistuu vain katsomalla itseään ja elämäänsä, antautumalla parane miselle ja etsimällä apua tahoilta, jotka kokee luotettaviksi ja itselle sopiviksi. Jos se puuttuu, toinen osapuoli saattaa pyrkiä yksipuolisesti rajaamaan aiheet, joista voidaan puhua, ja määrittämään sanat ja termit, joita on soveliasta käyttää. Paranemisen tie oli tietoiseksi tuleminen H idasta elämää hyvinvointisivuston perustajalla Pekka ”Pequ” Niemisellä on runsaasti kokemusta sekä koululääketieteen että täyden tävien hoitojen puolelta
K U VA : SH U T TE R ST O C K alttiita diabetekselle Huonosti stressiä sietävät 50 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Tutkijat uskovat tulosten taustalta löytyvän monia tekijöitä, mutta todennäköisesti suurin vaikutus on elämäntavoilla. Osallistujat jaettiin ryhmiin sen perusteella, miten hyväksi miesten kyky kestää stressiä oli arvioitu terveystarkastuksissa. Tutkimus perustuu yli 1,5 miljoonan ruotsalaismiehen seurantaan. Miehille oli tehty kattava terveystarkastus kutsunnoissa vuosina 1969–1997. Kun nämä tiedot yhdistettiin tietoihin diabetesdiagnooseista, heikoiten stressiä sietäneiden havaittiin sairastuneen noin 50 prosenttia todennäköisemmin kuin miesten, joiden oli arvioitu kestävän stressiä hyvin. Stressaantuneet ihmiset esimerkiksi tupakoivat todennäköisemmin, syövät epäterveellisemmin sekä harrastavat vähemmän liikuntaa ja saattavat siksi altistua aikuistyypin diabetekselle, tutkijat kirjoittavat. Vuosina 1987–2012 miehistä 34 000 sairastui aikuistyypin diabetekseen. TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ Uutispalvelu Duodecim R uotsalaistutkijat ovat löytäneet yhteyden stressiherkkyyden ja aikuistyypin diabeteksen väliltä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Diabetologia-lehdessä. Yhteydet pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin miesten painoindeksi, mahdollinen perinnöllinen diabetesalttius sekä sosiaalinen ja taloudellinen asema. Yhteys todennäköisesti välittyy stressin vaikutuksilla elämäntapoihin ja riskitekijöihin
Myös tahattomat kaistan vaihdot olivat yleisempiä yövuoron jälkeen. Tutkijat pitävät havaintojaan kuitenkin uskottavina ja suosittavat yövuorolaisia mahdollisuuk sien mukaan välttämään tai vähentä mään autoilua yövuoron jälkeen. Kuolleisuus on suurinta potilailla, jotka eivät käytä psykoosi lääkkeitä, tutkimuksista tiedetään. Tutkimuksessa käytettiin 21 000 16–65vuotiaan skitsofreniapotilaan rekisteritietoja. Mielenterveysongelmaiset eivät myöskään pääse tai hakeudu hoitoon yhtä hyvin kuin muut, tutkimukset osoittavat. Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä. Tiedot kuolleisuudesta kerättiin vuosilta 2006–2010. Sydänriskitekijät ja tupakointi altistavat dementialle. Tutkimus ei osoita, mistä skitsofreniaa sairastavien dementiariski johtuu, mutta aiempien tutkimusten perusteella taustalla voi olla monia tekijöitä. Autoilijat tekevät enemmän virheitä yövuoron jälkeen YÖVUORON JÄLKEEN auton rattiin tarttuvat ovat tavallista alttiimpia ajovirheille ja todennäköisesti myös onnettomuuksille. Riski koskee etenkin varhaisia, ennen 65 vuoden ikää diagnosoitavia dementioita. Tanskalaisten tulokset julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä Psykoosilääkkeet vähentävät skitsofreenikoiden kuolleisuutta Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa PSYKOOSILÄÄKITYKSET JA MASENNUSLÄÄKITYKSET pidentävät skitsofreniaa sairastavien elinikää, tuore tutkimus vahvistaa. K U VA : SH U T TE R ST O C K K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 51. Kaksituntiset ajotestit tehtiin suljetulla testiradalla. Tutkimuksen menetelmällisten rajoitteiden ja aineiston pienen koon vuoksi tulokset olisi hyvä tarkistaa uusissa tutkimuksissa. Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalais tutkimuksesta, jossa kuudentoista yö vuoroja tekevän vuorotyöläisen ajo suorituksia testattiin normaalisti nukutun yön ja yövuoron jälkeen. Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä. Ajosuoritukset olivat samaa tasoa kuin alkoholin vaikutuksen alaisena ajavien. Tulosten perusteella skitsofreniaa sairastavien riski sairastua dementiaan on noin kaksi kertaa suurempi kuin samanikäisten terveiden. Tämä havaittiin jopa kokeneil la, yövuoroihin tottuneilla kuskeilla. Skitsofreniaa sairastaa noin 50 000 suomalaista. Tulosten perusteella osallistujat olivat selvästi uneliaampia yövuoron jälkeen, heillä oli enemmän lyhyitä mikrouni jaksoja ja heidän silmänräpäytyksensä kestivät pitempään. Virheitä syntyy jo lyhyillä ajomatkoilla, mutta ongelmat suurentuvat huomattavasti sitä mukaa, mitä pidempi kotimatka kuskilla on. Masen nuslääkkeitä käyttävien kuolleisuus oli puolestaan 15 prosenttia pienempää ja suuria masennuslääkeannoksia saavien 29 prosenttia pienempää kuin potilaiden, jotka eivät käyttäneet masennuslääkkeitä. Skitsofreniaa potevat sairastuvat muuta väestöä todennäköisemmin moniin sairauksiin kuten sydäntauteihin ja hengityssairauksiin, ja he tupakoivat muuta väestöä enemmän. Yövuoron jälkeen yli kolmannes kus keista joutui tekemään hätäjarrutuksia ja melkein puolet keskeytti testin, koska eivät hallinneet ajoneuvoa. Verrattuna potilaaseen, joka ei ollut psykoosilääkityksellä, kohtalaisia tai suuria psykoosilääkeannoksia saavan riski menehtyä seurannan aikana oli 15–40 prosenttia pienempi. Rauhoittavia bentsodiatsepiini lääkkeitä käyttävien kuolleisuus oli 74 prosenttia suurempaa kuin potilaiden, jotka eivät käyttäneet bentsodiatsepii neja. . Bentsodiatsepiinien käyttö saattaa sen sijaan suurentaa kuollei suutta, ruotsalaisaineistoihin perustu vat tulokset osoittavat. Alle 65-vuotiaiden sairastumisriski on puolestaan lähes nelinkertainen verrattuna terveiden riskiin. Kahdeksankymmenen vuoden iässä skitsofreniapotilaista 7,4 prosenttia sairasti dementiaa, kun terveistä samanikäisistä oli sairastunut 5,8 prosenttia. Verrattuna normaaliväestöön skitsofreniaa sairastavat kuolevat yleen sä nuorempina. T anskalaistutkimuksen mukaan skitsofreniaa potevat saattavat sairastua dementiaan hieman muuta väestöä todennäköisemmin
Nukahtaminen pitkittyi sitä todennäköisemmin, mitä useammin lapsi sai stimulanttilääkkeitä. Professori Andre Souranderin johdolla tehty tutkimus perustuu arvostetun The Finnish 1981 Birth Cohort Study -syntymäkohorttitutkimuksen aineistoihin. Tulokset julkaistiin arvostetussa Jama Psychiatry -lehdessä. ADHD-lääkkeet voivat haitata lapsen yöunia ADHD-TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖN hoidossa käytettävät stimulanttilääkkeet saattavat sekoittaa lasten yöunia, tuore tutkimuskatsaus osoittaa. Oireilu myös lisääntyi ajan myötä. Myös osa kiusaajista kärsi mielenterveysongelmista aikuisena, mutta tämä koski vain niitä, jotka olivat oireilleet psyykkisesti jo lapsena. Uniongelmat ovat muutenkin yleisiä ADHD:ta potevilla, vaikka he eivät olisi lääkityksellä. Vertai lukohtana olivat ADHDdiagnoosin saaneet lapset, jotka eivät olleet lääkityksellä. Kiusaaminen jättää jälkensä myös niihin kiusattuihin, jotka itsekin syyllistyvät kiusaamiseen, suomalaistutkimus osoittaa. Ongelmat voivat ratketa lääkettä vaihta malla tai muuten parantamalla hyvien yöunien edel lytyksiä. mielenterveysongelmia aikuisena Lapsena kiusatuilla Sairaalalääkärit joutuvat usein teke mään pitkiä päivystyksiä, minkä lisäksi työ voi olla etenkin aluksi hyvin stres saavaa. Tämä kaikki voi johtaa työ uupumukseen ja mielialan laskuun. Sama koski osallistujia, jotka olivat kiusanneet toisia ja joutuneet kiusatuiksi. Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin yhdek sän aikaisemman tutkimuksen aineistot, joiden perusteella stimulanttilääkitykset vaikeuttavat nukah tamista, lisäävät heräilyä ja lyhentävät yöunia. Todennäköisesti tämä parantaa myös potilaiden hoitoa. L apsuudessa kiusaamisen uhriksi joutuvat sairastuvat muita todennäköisemmin moniin psyykkisiin sairauksiin ja tarvitsevat niihin hoitoa aikuisena. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 250 lasta ja nuorta. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Pahimmillaan oirei lu voi ennakoida masennusdiagnoosia. Kahdeksanvuotiaana toistuvasti kiusatuilla on aikuisena mielenterveysongelmia kaksi kertaa todennäköisemmin kuin saman ikäisillä, jotka ovat säästyneet kiusaamiselta. Yhdysvaltalaistutkimus perustuu 54 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin ja yli 17 000 sairaalalääkärin tietoihin. Tutkimus on maailman laajin etenevä lastenpsykiatrinen tutkimuskokonaisuus. K U VA : SH U T TE R ST O C K K U VA : SH U T TE R ST O C K 52 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Tutkimuksessa yli 5 000 lasta on seurattu kahdeksanvuotiaasta 29-vuotiaaksi. Tulokset olisi hyvä huomioida ADHDpotilaiden hoidossa etenkin lapsilla, joilla on jo valmiiksi uni vaikeuksia. Tutkituista 90 prosenttia ei ollut osallistunut kiusaamiseen. Tutkimuksesta riippuen sairaala lääkäreistä 20–40 prosenttia kertoi potevansa masennusoireita tai olevan sa masentuneita, aineistojen yhteis analyysi osoitti. On muun muassa näyttöä siitä, että masen nusoireita potevat sairaalalääkärit ovat tavallista alttiimpia hoitovirheille. Tutkimuskatsaus julkaistiin Pediatrics-lehdessä. Tulokset kannustavat kiinnittämään huomiota sairaalalääkäreiden työoloihin ja jaksamiseen. Arviolta 70–80 prosenttia ADHDdiagnoosin saaneista potee jonkinlaisia uniongelmia. Kiusaamisen uhreilla on mielenterveysongelmien lisäksi muun muassa taloudellisia ongelmia sekä vaikeuksia solmia ihmissuhteita, aiemmista tutkimuksista tiedetään. Tutkijoiden havainnot ovat luotettava osoitus lapsuudessa tapahtuvan kiusaamisen pitkäaikaisista ja mahdollisesti pysyvistä vaurioista. Sairaalalääkäreillä paljon masennusoireita U U T I S P A LV E L U D U O D E C I M TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ ERIKOISLÄÄKÄREIKSI KOULUTTAUTUVAT lääkärit eli sairaalalääkärit potevat huo mattavan usein masennusoireita, tuore tutkimus vahvistaa. Etenkin masennus oli yleinen diagnoosi. Lääki tyksen jatkuessa pitempään heräily jonkin verran väheni, mutta tällöinkin lääkityksiin liittyi unihaittoja
H yvä, että tuot esille tämän sinänsä positiivisen ongelman, että ihmissuhteita on liiankin kanssa. Tunnetko ylipäätänsä syyllisyyttä siitä, että haluaisit kuunnella enemmän omia tarpeitasi ja toiveitasi. Mitä minun kannattaisi tehdä?” Sanna Voiko ystäviä olla liikaa. Ihmissuhteet vaativat kaikessa antoisuudessaan aikaa ja energiaa, joten on mahdotonta pitää aktiivisesti yhteyttä kovin monen kanssa kuormittumatta siitä. Kysymys julkaistaan nimimerkillä. Välillä tuntuu, että yhteydenpito kaikkiin heihin on raskasta, mutta on vaikeaa ottaa etäisyyttäkään ihmisiin, joiden kanssa on ollut joskus läheinen. Syitä luopumisen vaikeuteen voi olla monia, ja kannattaakin käyttää hetki sen miettimiseen, mikä juuri sinua estää päästämästä irti. Tai pelkäätkö itse kokevasi menettämisen tuskaa. Onko muissakin asioissa vaikea luopua jo aikansa eläneistä asioista, tavaroista, tekemisistä ja näin myös ihmisistä. Nykypäivänä niin työelämässä kuin vapaa-ajalla on välttämätöntä karsia monia tekemisiä ja joskus myös ihmissuhteita, jotta pysyy hyvinvoivana ja välttää uupumisen. Ehkä haluaisit myös tutustua joihinkin uusiin ihmisiin, mutta nykytilanteessa siihen ei ole aikaa. Nämä ovat täysin oikeutettuja ja viisaita tavoitteita, joita kohti kannattaa kulkea. Ja onko pelkästä velvollisuudesta ylläpidetty ihmissuhde kummallekaan kovin antoisa. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. KYSY PSYKOLOGILTA H E L I H E I S K A N E N Psykologi ja kouluttaja, joka on erikoistunut erityisherkkyyteen, stressinsäätelyyn, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja henkiseen kasvuun. Jostain syystä koet vaikeana luopua aikaisemmista ihmissuhteista, vaikka ne eivät välttämättä enää tuntuisi kovin ajankohtaisilta. Kerrot tuntevasi tarvitsevasi enemmän omaa aikaa ja että muutama hyvä ystävä riittäisi. ”Minulla on paljon ystäviä ja tuttuja vuosien varrelta eri työpaikoista, harrastuksista ja kouluista. Onko sinulla lisäksi kenties uskomus, että ihmissuhteiden tulisi olla elinikäisiä. Kun oivallat, miksi luopuminen tuntuu vaikealta, pääset neuvottelemaan itsesi kanssa siitä, voisitko antaa itsellesi luvan muokata elämääsi enemmän sen näköiseksi mitä itse haluat. Mikä olisi sitten hyvä tapa päättää ystävyys. Minkälaisia seurauksia on, jos jatkat entiseen malliin. Silti tunnen tarvitsevani enemmän omaa aikaa, vain muutama hyvä ystävä riittäisi. Lisätietoa Helistä: www.heliheiskanen.fi. Pelkäätkö ehkä toisten loukkaantuvan ja suuttuvan, jos et haluaisi enää pitää yhteyttä. Tuskin olisi mahdollistakaan pitää yhteyttä kaikkiin elämän aikana kertyneisiin ihmisiin, etenkään kaltaisesi seurallisen ihmisen. Voit lähettää kysymyksesi psykologille osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Heli Heiskanen K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 53. Läheinenkin ihminen saattaa etääntyä elämäntilanteen, muuton tai jonkun muun syyn takia. Tämä on normaalia elämän kiertokulkua: kun vanhaa jää taakse, tulee tilaa uudelle. Yleensä ystävyydet loppuvat hiipumalla, mikä on hienovarainen ja luonnollinen tapa
Vahvistuslauseissa on kyse samasta asiasta. Positiiviseksi ei voi kuitenkaan vain päättää ryhtyä. – Hyvän mielen taidot auttavat elämään merkityksellistä elämää, jossa ihminen tunnistaa oman potentiaalinsa ja uskaltaa ylittää itsensä. www.hyvanmielentaidot.fi/tunnejamieli minuutti päivässä K uv a: M ik ko H ar m a ILMOITUS. Viime vuosina media on nostanut esiin yhä synkkeneviä uutisia suomalaisesta työelämästä ja kansalaisten ongelmista. Itselleni tämä on ollut mitä innostavin luova haaste: yhdistää uusi, monialainen tutkimustieto ja luoda sen pohjalta helppo työkalu, jota kuka tahansa voi käyttää, hän sanoo. e, mihin käytämme mieltämme, muuttaa aivojamme. Tämän hyvän mielen hälyn keskellä on helppo suhtautua ajatukseen vahvistuslauseiden toimivuudesta vähintäänkin kriittisesti, Tukiainen kertoo. Unelmassa Suomi on maa, jossa hyvän mielen taidoista on tullut jokamiestaitoja. – Uskon siihen, että jos jokainen Suomessa asuva, edustipa hän mitä syntyperää, kansalaisuutta tai ryhmittymää tahansa, tuntee itsensä läpikotaisin, tarve ulkoistaa ongelmat johonkin yksittäiseen ihmisryhmään katoaa. Tutkimuskirjallisuuden pohjalta Tukiainen esittää, että hyvä mieli rakentuu kyvystä käyttää erilaisia psyykkisiä taitoja. Voimme tutkimusten mukaan vaikuttaa 40 %:iin omasta onnellisuudestamme. Ihminen, joka tietää, kuka hän on, ei yleensä ajattele jonkun toisen olevan viemässä häneltä jotain pois, olivatpa ajat sitten taloudellisesti kuinka haastavat tahansa, Tukiainen sanoo. Kun yhden ihmisen elämä muuttuu, myös hänen ympärillään olevien elämä alkaa muuttua, Tukiainen kuvailee. Hyvän mielen taitojen avulla elämään saa lisää energiaa, tavoitteellisuutta ja iloa. Työssä voidaan pahoin ja keskittymiskyky hajoaa. Kirjan esimerkkitarinat ja elämykselliset tehtävät on laadittu tukemaan hyvän mielen taitojen siirtymistä ajatuksista käytäntöön. – Sosiaalinen media tursuaa jaxuhalipäivityksiä, ja erilaiset verkossa pyörivät uutiskirjeet välittävät sekalaisia sitaatteja. Positiivisessa psykologiassa on jo pitkään tutkittu myönteisten ajatusten vaikutusta koettuun hyvinvointiin. HYVÄN MIELEN TAIDOT JOKAMIESTAIDOIKSI Maaretta Tukiaisella on unelma. Tukiaisen mukaan lyhytkin hetki päivän alussa riittää siihen, että mieltään voi vahvistaa kohti rakentavia ajatusmalleja ja sitä kautta saada elämäänsä haluttuja muutoksia. Tämä puolestaan antaa voimaa uskoa siihen, että voin toimia sen mukaan, hän jatkaa. – Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet mielikuvaharjoittelun voiman. Pahimmillaan nämä kehityssuunnat ovat kulminoituneet järkyttäviin uutisiin: perhesurmiin, kouluampumisiin ja pakolaisia vastaan tehtyihin hyökkäyksiin. – Kun päivät muuttuvat yksi kerrallaan, vähitellen koko elämä alkaa muuttua, hän kannustaa. – Nykyisin on tarjolla valtava määrä ihmismieleen liittyvää tutkimustietoa. Kun näin tapahtuu, ihminen on niin sanotusti elementissään, kertoo Hyvän mielen taidot -kirjan ja Hyvän mielen korttien tekijä, tietokirjailija Maaretta Tukiainen. MIELIKUVAHARJOITTELUSSA ON VOIMAA Hyvän mielen taidot -kirja ja siihen liittyvät kortit muodostavat kokonaisuuden, jossa kutakin hyvän mielen taitoa vastaa yksi kortti. Kortti koostuu kuvasta ja vahvistuslauseesta. Kun mieli järkkyy, ihminen voi ajatua äärimmäisiin tekoihin. Mieli muuttuu joustavaksi vain sitoutuneesti treenaamalla. – Hyvän mielen jokamiestaidot ovat sellaisia yleisesti käytössä olevia voimavaroja, joita kuka tahansa voi halutessaan joustavasti käyttää ja rakentaa niiden avulla oman arkensa ja elämänsä sellaiseksi, jossa hänellä on hyvä olla. Kun keskittää huomion vahvistuslauseen sisältöön, voi samaistua lauseessa esitettyyn myönteiseen toteamukseen
Lisää lopuksi maapähkinärouheesta 2/3 seokseen. Siinä on myös kromia, rautaa, kuparia, sinkkiä ja cvitamiinia. Mitä enemmän suklaassa on raakakaakaota, sitä terveellisempää se on. Suloinen maapähkinäsuklaa noin 20 kpl y 1 1/2 dl maapähkinöitä y 3/4 dl juoksevaa kookosöljyä y 2 rkl agavesiirappia y 1 dl raakakaakaojauhetta y 1/2 tl vaniljajauhetta y Ripaus hienoa merisuolaa Jos kookosöljy on jähmettynyttä, laita se vesihauteeseen, jotta siitä tulee juoksevaa. Raakakaakaossa on enemmän magnesiumia ja antioksidantteja kuin missään muussa ruoka aineessa. Raakasuklaa on aivan eri tuote kuin kaupan ta vallinen suklaa. TEKSTI, KUVA JA RESEPTI KRISTIINA TÖYRY T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 55. Koristele lopuksi maapähkinärouheella. Itsetehtyjen suklaiden maustamiseen sopivat va nilja, chili ja muut pippurit, kuivatut marjat ja hedel mänpalat, pähkinät, kaneli sekä minttu. Serotoniinin esiaste, tryp tofaani, aiheuttaa serotiniininä mielihyvää. Säilytä makeiset rasiassa jääkaapissa. Suklaista mielihyvää raakakaakaosta R aakasuklaa lohduttaa, piristää ja aiheuttaa onnentunteita. Yleensä kaakao pro sessoidaan kuumentamalla eli paahtamalla kaaka opavut, jolloin terveellisiä ainesosia ei juurikaan jää jäljelle. Laita lusikallinen suklaaseosta pieniin konvehtitai annosvuokiin. Rouhi maapähkinät morttelilla. Makeutta jaksi taas käyvät hyvin marjojen ja hedelmien oma sokeri, agavesiirappi, hunaja ja stevia. Sekoita kaikki muut aineet paitsi maapähkinärouhe. Se on tehty raakakaakaosta, yhdestä maailman terveellisimmistä ravintoai neista. Raakakaakao tarkoittaa kylmämenetel mällä, noin 40–45 asteessa tuotettua kaakaota, jossa terveelliset ainesosat ovat tallessa. Tavallisissa tunnetuissa suklaissa ei liiemmin käytetä raakakaakaota, eikä niissä tavallistakaan kaakaota ole sen vertaa, että HYVÄN MIELEN VINKKI terveellisiä aineita löytyisi. Raakakaakaosta tehdään helposti syötäviä kaakaonibsejä, ja myös kokonaisia kaakaopapuja voi ostaa pureskeltavaksi terveelliseksi välipalaksi
Löydä sopiva psykoterapeutti ja saa apua heti. . ris tik ko tuu li.f i ww w.ris tikk otu uli.f i LOPUSTA ALKUUN: Samulin (4) Dillon (4) Koneen kippailija (4) Judoasento (5) Ui hyvin (4) Navan seutuvilla (5) Paeta (6) Aseen suurin kantomatka (7) Tukee (5) Leivottuja (5) Tumallisia (5) Mooseksen veli (5) Maksettuja (4) Aukea (4) Markun sukua (4). Sananauha Alku . Loppu ALUSTA LOPPUUN: Riitelevä (7) Säilöntään (6) Alkuja (5) Vessatoimi (7) Nuottia (4) Ukkosilmalla (7) Heittää (6) On äiti (9) Sänkyyn (6) Kimmon sukua (5) Yöastia-p (4) Lund(5) 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 14 5 15 12 6 3 1 1 15 18 21 5 4 4 4 2 6 13 1 15 4 7 15 2 1 4 12 1 17 15 17 4 12 5 15 17 1 15 15 17 4 21 1 2 2 14 2 15 12 1 16 1 7 15 13 1 6 6 12 1 7 1 18 1 1 4 17 14 1 2 2 18 1 9 1 12 20 18 17 15 1 18 4 1 14 1 15 7 2 6 1 6 15 3 7 7 7 18 24 7 14 14 13 2 1 6 1 12 7 5 7 1 12 20 7 6 15 12 14 15 1 7 8 14 12 1 3 10 18 15 5 1 5 18 23 4 4 14 2 5 3 4 1 22 18 12 6 9 18 15 21 1 24 11 17 15 15 14 15 12 25 12 12 4 23 15 2 15 13 6 23 21 13 1 2 2 1 1 15 18 12 13 13 7 15 14 12 14 6 1 5 17 1 1 15 1 17 12 2 14 1 7 1 2 12 7 10 21 17 1 7 14 4 2 12 15 21 2 5 12 5 20 4 15 7 13 6 12 2 7 12 13 14 15 17 14 17 2 4 15 1 2 8 1 1 4 12 7 15 4 4 1 4 12 6 12 22 14 14 15 1 19 12 1 12 14 14 6 ww w. www.minduu.fi SANATEHTÄVÄ K A R I JU N TU N EN Ratkaisu sivulla 65 SANANAUHASSA vihjeiden mukaiset sanat sijoitetaan ketjuksi, jota voidaan lukea alusta loppuun ja lopusta alkuun. Apu on lähellä Yli 100 psykoterapeuttia valmiina auttamaan sinua Uusi palvelu avattu
SIVUJOKI RAVIPELI POROISTA PIKI ROINE PERTSAN YSTÄVÄ AINA -UUDISTUS KANTOON TASAINEN MATSI ALUKSIA JOSKUS RASITUS ASLAKIN VAKKANEN VOI RAHAA ROKOTE KAULUKSEEN ILO KOKEMATTOMIA RAAMATUSSA JALOPUU OSTOOIKEUS CHAPLIN SUUÄÄNNE HYVÄ TAI PAHA MIES TÄLLI POIKIA -MONIKA TINO LOPPUUN VASTAA Hj NAARAITA ANKA RÄME NEVA VOI ASEIN TWAIN ALOJA ATERIALLA YHDISTEITÄ KEHOA PIENI KITARASSA LAIVALLE HARRI APUNA 2 2 ------------w w [ HATSATURJAN PIHAKASVI ; ; TULOJA KUNTAA ELUKOITA ww w. ris tik ko tu uli .fi PORU PAJASTA 58 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan Error – Mielen häiriöitä -kirja. TAMMI DOMINO KUKKUU SHARON PINTOJA ISO. ETEINEN TURVISSA YLLÄ POLIISI KAVIAARI VITSIT LUIHU HOETUT SERKKUJA. NIMI OSOITE MUULLOIN VANHA NAINEN. RISTIKKO 3/2016 Lähetä ratkaisusi 23.6.2016 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki
Ristikkovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. SIVU PERUSTELUT NIMI OSOITE Palautetta tai juttutoiveita: 8 4 7 8 3 2 5 7 2 4 3 7 2 9 1 6 5 3 6 2 7 5 1 8 2 8 5 3 6 9 8 6 6 1 9 7 8 1 5 2 3 9 4 5 2 1 6 7 7 4 1 1 4 5 8 3 6 1 2 6 9 4 6 3 1 1 7 4 8 9 9 8 5 3 3 7 5 2 4 7 3 3 6 8 3 9 4 5 1 6 4 3 8 2 3 9 5 1 6 4 7 6 1 4 7 3 2 5 8 9 9 5 7 4 8 6 3 2 1 4 9 6 2 1 8 7 3 5 1 3 5 6 4 7 2 9 8 7 8 2 3 9 5 4 1 6 5 6 1 8 2 4 9 7 3 2 7 9 1 6 3 8 5 4 3 4 8 5 7 9 1 6 2 1 9 2 7 3 6 5 4 8 7 5 4 8 1 2 6 9 3 6 3 8 9 4 5 7 1 2 9 1 7 3 6 8 4 2 5 2 6 3 4 5 1 9 8 7 8 4 5 2 9 7 1 3 6 4 7 1 5 8 3 2 6 9 3 2 9 6 7 4 8 5 1 5 8 6 1 2 9 3 7 4 5 6 2 1 8 4 9 7 3 8 1 4 3 9 7 2 5 6 7 3 9 5 6 2 1 4 8 3 4 6 9 7 8 5 2 1 2 9 8 4 5 1 6 3 7 1 5 7 2 3 6 8 9 4 9 7 1 6 4 5 3 8 2 4 2 3 8 1 9 7 6 5 6 8 5 7 2 3 4 1 9 4 5 9 3 7 2 1 8 6 7 3 1 8 6 9 2 5 4 6 8 2 4 1 5 3 9 7 5 6 4 2 9 3 8 7 1 9 1 3 7 4 8 5 6 2 8 2 7 1 5 6 9 4 3 3 4 5 6 8 1 7 2 9 1 7 8 9 2 4 6 3 5 2 9 6 5 3 7 4 1 8 8 9 1 2 7 3 5 6 4 6 2 5 4 9 8 7 1 3 7 4 3 5 6 1 9 8 2 1 8 6 3 5 4 2 9 7 4 3 7 9 1 2 6 5 8 9 5 2 6 8 7 3 4 1 3 6 4 8 2 9 1 7 5 5 1 8 7 3 6 4 2 9 2 7 9 1 4 5 8 3 6 8 1 9 4 6 2 3 7 5 4 2 7 5 3 1 9 8 6 6 5 3 8 9 7 2 1 4 9 3 6 7 2 4 8 5 1 2 7 8 1 5 6 4 9 3 5 4 1 9 8 3 7 6 2 7 8 2 6 4 5 1 3 9 1 6 4 3 7 9 5 2 8 3 9 5 2 1 8 6 4 7 8 4 6 2 3 9 7 1 5 5 2 1 6 7 4 8 9 3 7 3 9 8 1 5 2 4 6 4 9 5 3 8 2 1 6 7 3 7 8 1 5 6 9 2 4 1 6 2 4 9 7 3 5 8 9 5 4 7 2 3 6 8 1 6 8 3 9 4 1 5 7 2 2 1 7 5 6 8 4 3 9 5 7 1 4 3 6 8 2 9 4 8 3 9 2 5 1 7 6 6 2 9 7 1 8 5 3 4 9 5 7 6 4 1 2 8 3 3 6 8 2 7 9 4 5 1 1 4 2 5 8 3 9 6 7 8 1 4 3 5 7 6 9 2 7 9 5 1 6 2 3 4 8 2 3 6 8 9 4 7 1 5 6 5 7 9 8 3 2 4 1 3 9 2 5 4 1 8 7 6 4 1 8 2 7 6 9 5 3 7 2 9 8 1 5 6 3 4 5 4 6 7 3 2 1 9 8 8 3 1 4 6 9 5 2 7 2 7 4 1 5 8 3 6 9 9 8 3 6 2 4 7 1 5 1 6 5 3 9 7 4 8 2 2 7 3 6 8 4 9 5 1 8 1 6 5 9 3 2 7 4 5 9 4 1 2 7 8 3 6 4 5 7 2 1 8 6 9 3 1 6 2 3 4 9 5 8 7 3 8 9 7 6 5 4 1 2 9 3 8 4 7 6 1 2 5 7 4 1 9 5 2 3 6 8 6 2 5 8 3 1 7 4 9 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 59. PARAS JUTTU -ARVONNASSA HYVINVOINNIN TAVARATALON 50 EURON LAHJAKORTIN VOITTI: Eija Fehrmann, Kuopio. Äitinsä luona hän asui kouluikään saakka noin puolet ajasta, ja sai sieltä puolelta vielä kaksi sisarpuolta. VA IK EU SA ST E: . – Olin tosi vilkas, ja kehittelin kavereideni kanssa erilaisia ideoita. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT SAARA AUTERE T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 17 16 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 6 LEHDEN 2/2016 PARAS JUTTU Lehden 2/2016 parhaaksi jutuksi äänestettiin kaksikymppisen Peetun sukupuolen-korjauksesta kertova Omana itsenään rakastettu (s. . VA IK EU SA ST E: . ?. ??. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille vastanneille! . Juttua kiiteltiin rohkeaksi ja ajattelemisen aihetta antavaksi. Vanhempiensa eron jälkeen Peetu jäi isänsä kanssa kaksin asumaan. – Muistan kyllä tunteneeni jo lapsena vierautta omaa kehoani kohtaan, mutta asia oli silloin helpompi sivuuttaa. – Muistan, kuinka kerran eräs äidinkielen opettaja kysyi minulta, miten pojalle on oikein annettu tytön nimi. Yksi asia erotti kuitenkin Peetun selkeimmin muista pojista: hänen tuolloinen nimensä. Opin jo varhain, että maailmaan mahtuu erilaisuutta ja että se on meille kaikille rikkaus. Kumpulan kaksiluokkaisessa sivukoulussa kaikki lapset tunsivat toisensa, suurin osa oli naapureita keskenään. Siellä oman lapsuutensa vietti Peetu Ståhlberg, omien sanojensa mukaan rasavilli vekara, jolla oli aina vainua mielenkiintoisille jutuille. PALAUTUS 23.6.2016 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. Murrosikään tultaessa oli väistämätön kuitenkin kohdattava. Murrosiässä ei pelkkä poikamainen asenne enää riittänyt itsensä kokonaiseksi tuntemiseen, vaan hän hakeutui sukupuolen korjausprosessiin. – Isäni työskenteli lavastajana ja tapasi työnsä kautta monia boheemeja ihmisiä, joista osasta tuli meille perhetuttuja. Heidän kanssaan leikit olivat luontevampia, yhteys löytyi helpommin. 50 € SUDOKU ÄÄNESTÄ PARAS JUTTU! Vastanneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti verkko kauppa Hyvinvoinnin tavarataloon, www.hyvinvoinnin.fi. 16). . Mahdollisuus ilmaista itseään avoimesti lapsena antoi Peetulle hyvät eväät elämälle. Peetulla oli paljon kavereita, joista enemmistö oli poikia. Koska Peetulla oli tilaa kasvaa omana itsenään, eikä paineita tyttökulttuuria kohtaan tullut vanhempienkaan taholta, olivat lapsuusvuodet pääosin onnellisia. P E E T U S T Å H L B E R G KANSSAKULKIJA Peetun kotikulmilla Kumpulan kaupungin osassa hän on saanut kasvaa omana itsenään, ilman ulkopuolisten asettamia painita. Tänään kaksikymppinen nuori mies elää onnellista elämää ja näkee tulevaisuutensa valoisana. Energisellä lapsella oli paljon kavereita, ja jalkapalloharrastus paikallisessa urheiluseurassa Toukolan Teräksessä oli mieluinen. ARVONTA Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Omana itsenään rakastettu H elsingissä sijaitseva Kumpulan kaupunginosa on täynnä kiehtovia metsiä ja kivoja puistoja, joissa on tilaa seikkailla. – Sain kasvaa vapaasti, eikä kukaan rajoittanut menemisiäni. VÄRIKÄS YMPÄRISTÖ ROHKAISI Onneksi Peetun kasvuympäristöön kuului monenlaisia ihmisiä, jotka saivat kukoistaa kukin omalla laillaan. Kun vartaloni alkoi muuttua naiselliseksi, . Vanhempani luottivat minuun. . Aina kaikki asiat eivät olleet ehkä ihan sallittujakaan, hän muistelee. VA IK EU SA ST E:
KANSSAKULKIJA S A R A S A A R E L A En voinut tietää, mikä on normaalia aikuisen käytöstä. 60 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6
Kirjailija Sara Saarela kannustaa pedofilian uhreja ja heidän perheitään etsimään avoimesti vertaistukea ja terapiaa eheytymisprosessiin. TEKSTI KIRSI-KLAUDIA KANGAS . Sara on itse käynyt läpi kivuliaan eheytymisen. Terapia ja kirjoittaminen eheyttivät Hyväksikäyttö tuhosi itsearvostuksen T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 61. Tänä päivänä katkeruus ei enää sido häntä menneisyyteen
Saralla on suoritettuna kanditutkinto teologiassa. – Olen ikääni nähden ehtinyt kokea paljon, mutta eräällä tavalla lapsuuteni loppuikin seitsemänvuotiaana. Arvottomuuden tunne on riistänyt kirjan päähenkilön terveen itsetunnon, ja hän ajautuu moniin haavoittaviin tilanteisiin. Pohjanmaalta kotoisin oleva Sara asuu miehensä kanssa Keuruulla. Lisäksi hän on opiskellut kirjallisuutta ja kirjoittamista. Hyväksikäyttö alkoi, kun Sara oli ensimmäisellä luokalla koulussa, ja sitä jatkui pari vuotta. Minulla ei tuon ikäisenä ollut sanoja sille, mitä minulle tehtiin. Pariskunta on suuntaamassa ulkomaille teologian opintoihin. Viime keväänä ilmestynyt kirja Nimeä minut uudelleen on kolkko tarina pedofilian uhrin kipeästä kasvamisesta aikuiseksi. Jotenkin vain käsitin, että minun piti hävetä, Sara kuvailee. En voinut tietää, mikä on normaalia aikuisen käytöstä ja mikä ei. Sara Saarela on kokenut nuoreen ikäänsä nähden paljon ja kirjoittanut neljä kirjaa. – Kirja ei suoraan kerro omasta elämästäni, niin kuin ei aikaisemmin ilmestynytkään, jonka aiheena on syömishäiriö. Näistä teemoista kirjailijalla on omakohtainen kokemus. Tyttö kertoi eräänä päivänä asiasta pienen palan äidilleen. Siitä alkoi tapahtumaketjun auki purkaminen vähitellen. – Eräällä tavalla lapsuuteni loppuikin seitsemänvuotiaana, hän sanoo. Kirjani ovat sekoituksia faktasta ja fiktiosta. K A N S S A K U L K I J A S A R A S A A R E L A 62 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Äiti jäi odottamaan toista lasta. Aiheesta kirjoittamansa kirjan myötä hän arvelee jo olevan uusien teemojen aika. Vaikka Sara on ponnistanut vauhdilla kohti unelmiensa toteutumista, eivät lapsuuden tapahtumat ole unohtuneet. Hän on joutunut työstämään niitä vielä viime vuosiin saakka. S ara Saarela, 26, on pian neljän kirjan kirjailija. ÄIDIN TUSKA Saran isä kuoli, kun tyttö oli vasta taapero, joten isästään hänellä ei ole muistikuvia. Raskaita ovat Saran kirjojen teematkin. Olen teininä ollut psykiatrisessa hoidossa ja nuorisokodissa, joissa kuulin monenlaisia elämäntarinoita. Blogissaan nuori nainen kertoo treeneistään kyykyn, penkin ja maastavedon maailmoissa. Hänen kyykkymaksiminsa on tällä hetkellä 110 kiloa, ja uusi tavoite on jossakin 120–130 kilon tietämillä. Rankka istuminen koneen ääressä vaatii vastapainoksi rankkaa fyysistä toimintaa eli punttien nostelua
Äiti ja tytär itkivät yhdessä, puhuivat, saunoivat ja lenkkeilivät. Terapeutti kuunteli intensiivisesti ja teki eteenpäin johdattelevia kysymyksiä. Seitsemännellä luokalla Sara alkoi saada ahdistuskohtauksia. Tytär alkoi vähitellen rohkaistua kertomaan enemmän tapauksista, joiden laajuudesta äiti sai kauhukseen todellisen käsityksen vasta poliisipöytäkirjoista. Silloin Sara esimerkiksi näki painajaisia. Lisäksi luulin olevani suunnilleen ainoa pedofiilin uhri maailmassa. Hän uskoo, että se oli puhdistavaa kipua, jota hänen piti käydä läpi kerros kerrokselta. Hän oli luottanut perheen lähipiirissä olleisiin ihmisiin, mutta luottamus oli petetty pahimmalla tavalla. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 63. Sara pohtii syitä, miksi juuri tuo terapeutti saavutti pian hänen luottamuksensa. Kiinnostuin pojista, kun minun olisi vielä kuulunut leikkiä nukeilla. – Ilman tätä avoimuutta asiasta olisi kehittynyt helposti synkkä, vaiettu tabu, jonka olemassa olon olisimme jollakin tasolla kuitenkin koko ajan tiedostaneet, Sara pohtii. . Saran äidin maailma romahti. Sara oireili murrosikäisenä kaiken lisäksi isättömyyttään. KOVUUS SUOJAKSI KIVULTA Oikeudenkäynnin jälkeen hyväksikäytöstä uutisoitiin lehdessä. Hänellä on väliteitä kivun käsittelemiseen pitkälti terapian ansiosta. Hän jaksoi uskoa Saraan synkimpinäkin aikoina, jolloin tämä käytti liikaa alkoholia, lintsasi koulusta ja vietti aikaa öisillä kaduilla. Alkuvuodesta ilmestyneessä kirjassaan Sara kuvaa fiktiivisen Elle-tytön elämää kymmenen vuoden ajalta. Äänen sävy, eleet ja ilmeet vain kertoivat Saralle aidosti välittävästä ihmisestä, joka ei kuitenkaan kauhistellut, moralisoinut tai antautunut tunteiden vietäväksi. Se kasvatti tuolloin 14-vuotiaan Saran ja koko perheen häpeää entisestään, sillä pienellä paikkakunnalla monet arvasivat, keistä oli kyse, vaikka nimiä ei julkaistukaan. Hän kävi haudalla yksin itkemässä. Syömishäiriötä hoidettiin sairaalassa, masennusta ja itsetuhoisuutta psykiatrisella osastolla. – Äiti kyllä kykeni hoitamaan kaiken auton öljynvaihdosta alkaen, mutta hän ei voinut korvata isää Ilmiön ennaltaehkäisy olisi kaikkien kannalta parasta. – Onneksi äiti uskoi minua ja oli heti minun puolellani, vaikka kerroin hänelle jotakin niin hävettävää. Lihavaksi koulussa haukuttu tyttö lopetti syömisen lähes kokonaan. Sara koetti salaa etsiä pedofiliasta kirjallisuutta kirjastosta, mutta ei onnistunut löytämään mitään. – Tiedän joitakin nuoria, jotka ovat kokeilleet kolmeakin terapeuttia ilman tulosta. Niistä syntyi oivalluksia, jotka ovat kantaneet tähän päivään asti. – Oireilla voi toki monella muullakin tavalla, mutta minä häivytin kipuani vetämällä murrosikäisenä häirikön ja koviksen roolia. Tulin liian varhain tietoiseksi seksuaalisuudesta. Tapahtumia ei ollut helppoa lähteä selvittämään, mutta oli pakko. Asiat etenivät viranomaistasolla tuskallisen hitaasti. He ovat ehkä testailleet terapeuttejaan törkyjutuilla ja tehneet arvionsa saamansa tunneperäisen reaktion mukaan. Perheelle tarjottiin terapiaa, josta ei siinä vaiheessa ollut juurikaan apua. Samoihin aikoihin lähipiirissä sattui kuolemantapauksia. Myöhemmin hän päätti kirjoittaa sellaisen itse. Musta huumori auttoi joidenkin tilanteiden yli. Äiti koki olevansa niin epäonnistunut, että kaikki apu tuntui tulevan yläpuolelta neuvoina, jotka eivät tuolloin koskettaneet. Häntä olisi helpottanut, jos Sara olisi syyttänyt häntä, mutta sitä tytär ei tehnyt. Sara oli tavannut pari kertaa koulupsykologia. Sara koki saaneensa hyväksikäytetyn leiman. henkisesti. Hän oli yksinhuoltajana kasvattanut ja suojellut Saraa ja tämän sisarta parhaan ymmärryksensä mukaan, mutta silti pahin mahdollinen oli päässyt tapahtumaan. Vielä pari vuotta sitten uudet elämäntilanteet kuten muutto toiselle paikkakunnalle tai opintojen aloitus nostivat kivun hetkeksi pintaan. Siinä kuvatut pedofilian seuraukset ovat Sarallekin tuttuja. Näin hän laittoi tytön analysoimaan ajatteluaan, tunteitaan ja motiivejaan. Syitä voi olla monia. Yläasteella hän sai nuorisopsykiatrian poliklinikan kautta taitavan, traumoihin erikoistuneen psykoterapeutin, jonka kanssa tapaamiset jatkuivat 18-vuotiaaksi asti
AIKAA JA ARMOA – Hyväksikäyttö oli tekona kauhea, mutta kauheita olivat sen pitkään kestäneet seurauksetkin. Kolmas romaani on juuri valmistumassa ja neljäskin jo tekeillä. – Minua huolestuttaa se, että pedofiilikäyttäytymisen syntyprosesseista ei juuri puhuta, sillä ilmiön ennaltaehkäisy olisi kaikkien kannalta parasta, Sara pohtii. Täydellisyyden vaatimus ajoi hänet opinnoissaan loppuun palamiseen viisi vuotta sitten. Asiasta on vaikea puhua, eikä ole helppoa löytää oikeita sanoja tapahtumille, Sara sanoo ja kannustaa pedofiilien uhreja ja perheenjäseniä antamaan itselleen aikaa ja armoa. Hänen oli silti vuosiin vaikeaa uskoa olevansa niin arvokas, että ansaitsisi rakkautta ja hyväksyntää. Hymy on naisen huulilla herkässä. Iso askel kohti tervehtymistä oli terapian lisäksi henkilökohtaisen uskon ja ymmärtävän aviopuolison löytyminen, Sara kertoo. Se on mahdollista siksi, että hän on vuosien prosessointien avulla kyennyt antamaan anteeksi hyväksikäyttäjälle. Hän ei kestänyt kritiikkiä, mutta ei toisaalta uskonut onnistumisiinsa. Vähitellen hän uskaltautui erään opettajansa kannustamana hyväksymään, että hän on oikeasti rakkauden arvoinen. Se rikkoi itsearvostukseni ja sitoi minut häpeään. Sara haluaa tehdä kaikkensa, että uhrien ja heidän perheidensä kohtaloista voitaisiin yhteiskunnassa puhua avoimemmin, ja heille olisi tarjolla terapiaa ja vertaistukea. Hän kannustaa selvittämään tapahtumat perin pohjin, viemään asia rohkeasti viranomaisille ja ottamaan vastaan ammattiapua, vaikka kaikki tämä tuntuisikin aluksi tuskalliselta. Hänen tekoaan ei saa hyväksyä, mutta taustojen ymmärtäminen voi olla yksi askel anteeksi antoon. Tervehtymisensä merkkinä Sara pitää muun muassa sitä, että hän kykenee tarvittaessa puhumaan kaikesta koetusta ilman tuskaa. Hän on ymmärtänyt, että myös tekijällä voi olla taustallaan vaikea lapsuus. Myös pedofiililla on oma tarinansa, joka monesti sisältää varhaisia rikotuksi tulemisen kokemuksia. – Varsinkin sisarukset jäävät helposti syrjään. Kun tapahtumien aiheuttama pitkä surutyön kaltainen prosessi on loppuvaiheessa, voi uhri hyväksyä kokemuksensa osaksi elämäntarinaansa. Sara on huomannut, että katkeruus sitoo monia menneisyyteen näivettävällä tavalla, sillä korvausta rikotusta lapsuudesta on lähes mahdotonta millään keinoilla saada. K A N S S A K U L K I J A S A R A S A A R E L A 64 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Se ei ollut terapian tähtäimessä, mutta se oli sen seuraus. Sara kokee huolta seksuaalisesti hyväksikäytettyjen perheenjäsenistä, sillä pedofiilin uhrina on hyväksikäytetyn lisäksi koko perhe. Vaikka tekoa ei voi hyväksyä, Sara Saarela on antanut anteeksi hyväksikäyttäjälleen
TILAA TUNNE & MIELI VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS PALVELUKORTTI KUSTANTAJA Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) TILAAJAPALVELU Puh. VUODEN 2016 TEEMAT JA ILMESTYMINEN NUMERO TEEMA ILMESTYY 4/2016 Hyvinvoiva lapsi (0–12 v.) 4.8. LEHTI ILMESTYY 6 kertaa vuodessa. F I RISTIKON 2/2016 RATKAISU T O V E R U U S V A U E N A Ä I T K U O T I S K V A H V E R O T R Ä P H L E Ä T A T I M B C J D A U R O T T A O Ö Y G P A R O N I A S A N A T K A I H A K U T V B A R A C K L O O S A U K U L I T N I A H T E R I T E T U T A S K U T M U S E P I J R U I J A T I I R A U S T S A D O O U T R A T T E E T A A L U V A B V T E I N A N T T I L A T I K E N E T S O R E A T L R A Y L A O S R O R I G O O M I S T A A K U U T I O P T O T T U A D U U N A R I C A R Y T O R E A T G K A E U K S I L O K A P I T N I I T T O S Ä Ä T I U Ö C D T U E T T I H E I K K Ö A S E M A T U R I S U I L N T A A V A T U N T I T Y Ö KRYPTON 2/2016 RATKAISU P A L E L E V A A O R A S L O N K I V A P A T O I V O T U S E Ä P A L O K A S P A T A R U M P U H I L A A T O N R I K A U S D I A T V I R I A S U A K A K A T O P I T V E L T T O S U T I A T R A A T E O N U P O K A S L A T O O T S A R I P A K O T E L O T L A A V A T T O I M I T V A H M A S O U T M U N I J A R A P I N A T O T E T A S O T I R I N A S I S A L P P R R O O S I L T A S E T T A S K U T T A K A A A O U S E A S A A V I I L A R I O T I N A L L A N T U P A S T U M A K O A L A O S A K E E S I T T E E T T O T I S E T TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sari Sakala tunnejamieli@mtkl.fi TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT Inkeri Aalto, Eeva Anundi, Saara Autere, Niina Hakalahti, Heli Heiskanen, Tiina Hotti, KirsiKlaudia Kangas, Heli Leppä, Katja Liuksiala, Pirjo Lääperi, Katja Nygård, Teemu Ollikainen, Olga Poppius, Tuuli Rauvola, Marika Rosenborg, Henna Tarjanne-Lekola, Kristiina Töyry ja Jarmo Vuorinen. Kryptoarvonnassa Kikka Nyrénin postikortit voitti: Marketta Kaari, Turku A K A N T A M A L A T T S O A A T T O T I T R R M S A A A A A N A K R S I V A I A A S A S N U A T A V A L A K A T T S A M O N O R A A T U L O T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 65. Lehden perussisältöä ovat myös selviytymis tarinat ja hyvän mielen vinkit. 5/2016 Arjessa jaksaminen 6.10. Tilauksen maksaja / Vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tilauksen saaja / Uusi osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tietoja voidaan käyttää Tunne & Mieli -lehden suoramarkkinointiin. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. 044 851 2970 kontio.paula@gmail.com ILMOITUSAINEISTOT aineistot@tjm-systems.fi ULKOASU JA TAITTO Vitale Ay PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Painosmäärä 13 000 Teen osoitteenmuutoksen Tilaan -lehden itselleni lahjaksi Kotitaloushintaan jatkuva säästötilaus 57 € vuoden määräaikaistilaus 75 € Tarjoushintaan 19,90 € / 3 numeroa. SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. Toimitus ei vastaa lehteen tilaamatta toimitettujen aineistojen julkaisemisesta tai palauttamisesta. 6/2016 Teknologia terveydessä 1.12. Lehti kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielen terveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmis suhteiden koukeroista ja henkisestä kasvusta. 09 8566 8349 tilaajapalvelu@mtkl.fi www.tunnejamieli.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirkku Immonen JULKAISIJA Mielen terveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. Yrityshintaan jatkuva yritystilaus 72 € vuoden määräaikaistilaus 82 € Muutan määräaikaistilauksen edulliseksi kestotilaukseksi ja saan tilaajalahjana kalenterin vuodelle 2017. Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena (28,50 € / 6 kk). 57) T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I . TUNNE & MIELI on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. ILMOITUSMYYNTI Paula Kontio puh. (09) 565 7730 www.mtkl.fi Ristikkoarvonnassa Error-kirjan voitti: Risto Rajala, Hämeenkyrö
Kari Suominen on oppinut viljelemään kasvimaata itse kokeilemalla ja miettimällä, mikä toimii ja mikä ei. Lähden kello yhdeksän aikaan kävele mällä läheiselle viljelypalstalle, jossa toimin palstaisännän tehtävässä. Ei mene kymmentä minuut tiakaan, kun joku on kysymässä jotain. Harrastan palstaviljelyä, kalastusta ja lenkkeilyä. MIKÄ ARJESSA ON PARASTA. Mutta lapiointia tai muuta raskasta työtä en voi tehdä, etten riko itseäni. Se on se hienous, hän sanoo. Satoi tai paistoi, sitä nauttii joka hetkestä. Ystäviä on tullut paljon. Kaupunki vaati purkamaan alueen huonokuntoiset kasvihuoneet, ja siivoustalkoisiin tuli 206 palstanpitäjästä 9. MISTÄ RUTIINISTA ET LUOPUISI. – Vaikka olen tällainen kuusikymppinen äijä, ei mene päivääkään etten oppisi jotain uutta. Ja kun jotain päätän, niin en anna periksi. Tämä, kun saa olla luonnon helmassa. TEKSTI JA KUVAT SARI SAKALA MINKÄLAINEN ON SINULLE TYYPILLINEN PÄIVÄ. Olen Helsingistä kotoisin enkä mikään viljelijä. ANNA OMA HYVÄN ARJEN VINKKISI TUNNE & MIELI -LEHDEN LUKIJOILLE. Aina riittää tekemistä. Rahallisesti palstanviljely vie enem män kuin tuo, mutta se ei ole se juttu. Jollain muulla voi olla golf tai laskette lu tai joku muu harrastus, johon menee rahaa. Kaikki niksit olen oppinut kanta pään kautta. Palstalla olen lähes poikkeuksetta joka päivä, satoi tai paistoi. Palstaisännän työ vie niin paljon aikaa, että oman palstan laittaminen on jatkuvasti kesken. Se, kun lähtee heinäkuisena iltana itse kasvattamiensa porkkanoiden kanssa kotiin, se on hyvä tunne. Kotiin lähden illalla kello 18–19 aikaan, syön pari leipää ja käyn nukkumaan. Tämä on paras ta terapiaa, kun saa tehdä omin käsin ja nähdä työnsä tulokset konkreettisi na. K A R I S U O M I N E N Kari Suominen, 59 v., Vantaa, palstaisäntä. Talviaikaan käyn tarkastamassa palstaalueen pari kertaa viikossa kävelylenkkini yhteydessä. Viime vuonna meinasin lopettaa koko palstaisännän homman, kun otti niin päähän. Päivällä käyn syömässä ja palaan palstoille. Aamiaiseni on 3–4 kupillista kahvia. Varsinkin näin alkukesästä palsta viljelijät tarvitsevat minua avuksi kääntämään maata alueen yhteisomis tuksessa olevalla koneella tai muuta vastaavaa. Voit vielä hul juttaa liiat mullat pois ja haukata vähän matkalla. Tämä on seitse mäs tai kahdeksas kesä, kun viljelen palstaa. ONKO SINULLA LIIKAA AIKAA VAI TEKEMISEN PUUTETTA. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että Kari aina hoitaa. Jos ei muuta, niin kunnostan vuoden 1986 Peugeu tiani, joka on ainoa laatuaan Suomessa, tai autan kavereita korjaamaan omia autojaan. Kun aloitin, oli maa kovaa ja ruohottunutta. Olen tehnyt tänne kasvatuslaatikoita ja matalan aitauksen jänisten varalle. Kun vuodesta toiseen tekee samat virheet, niin alkaa miettiä, miten voisi tehdä jotenkin toisin. Pitää osata hellittää oikeassa paikassa ja oikealla hetkellä. MIKÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ AJANKOHTAINEN, ARKINEN ONGELMASI. Minulla se sattuu olemaan tämä. Palstaviljely toimii terapiana MINUN ARKENI 66 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6. Siinä ohessa huolehdin omasta palstastani, jossa kasvatan muun muassa perunaa, porkkanaa, retiisiä, avomaankurkkua ja mansikkaa. En osaa sanoa ei
Teasdale & Mark Williams & Zindel Segal Mindfulness-työkirja – 8 viikon ohjelma masennuksesta ja ahdistuksesta vapautumiseen Brené Brown Epätäydellisyyden lahjat – unohda ulkoiset paineet ja ole oma itsesi Paul Gilbert Myötätuntoinen mieli – uusi näkökulma arjen haasteisiin Onko lääkehoito varmasti paras vaihtoehto yksilön tai yhteiskunnan kannalta. Masennus – suuri serotoniinihuijaus tutkii vallitsevaa hoitokäytäntöä ja esittelee monia lääkehoitoa tehokkaammaksi todettuja hoitomuotoja. Kirja on psykologi Aku Kopakkalan kriittinen katsaus masennuksen hoidon nykytilaan.. Vesa Talvitie Kalpa ja mieli – loso aa miekkailusta ja mielenhallinnasta Rick Hanson Sisäsyntyinen onnellisuus – Tyytyväisyyden, tyyneyden ja itseluottamuksen uusi neurotiede John D. Saatavana hyvin varustetuista kirjaja verkkokaupoista
Itsellesi tai lahjaksi PUOLEN VUODEN LEHDET Tunne & Mieli tarjoaa luotettavaa tietoa ja uusia näkökulmia mielen hyvinvoinnin aihepiireistä. vain. (09) 8566 8349 tai sivun 65 palvelu kortilla. F I mielenterveys | ihmissuhteet | selviytymistarinat | henkinen kasvu | työhyvinvointi hyvän mielen vinkit | terveysuutiset | kolumnit | ristikot ja sudokut Tilaukset: tilaajapalvelu@mtkl.fi, puh. TILAA NYT TARJOUSHINTAAN / kolme lehteä 19 , 90 € Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu edullisena kestotilauksena (28,50 € / 6 kk) L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I . Tarjous voimassa 31.7.2016 asti