Kosketus virkistää sekä hoivattavaa että hoitajaa – hyötyinä hyvä olo ja turvallisuuden tunne LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 3 / 2 1 8 OMA KEHO VOIMANLÄHTEENÄ AINO-KAISA SAARINEN KANSSAKULKIJA Vammautuneesta Heidistä tuli joogaohjaaja HYVÄN MIELEN VINKKI Hengitys rauhoittaa levottomana vaeltavaa mieltä MIELI & TIETO Aivojen stimulointi saa aikaan aidon hymyn Nykyisin on helpompi olla armollinen itselleen
050 561 7416 merja.karinen@mtkl.fi Pirkko Jantunen, sosiaalineuvoja puh. 040 513 6213 pirkko.jantunen@mtkl.fi @MTKL_fi @mielenterveydenkl facebook.com/ mielenterveydenkeskusliitto Monipuolinen messunäyttely ja tietoiskuja palveluista ym. R ah an ke rä ys lu p a R A -2 01 817 3 K U VA T: A N N A A U TI O MIELENTERVEYSMESSUT 2018 Tuttu tapahtuma uudessa paikassa Mielen hyvinvointia kokemuksella Helsingin Kulttuuritalolla 20.–21.11.2018 Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta Ohjelma päivittyy nettiin www.mielenterveysmessut.fi www.mtkl.fi YHTEISTYÖKUMPPANEINEEN Mielenterveysja päihdealan koulutusja messutapahtuma Ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 9–16 (puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.) Ke 10–16 #neuvontapalvelut #mielenterveys #vertaistuki Arkisin klo 10–15 (maksuton) Neuvontachat www.mtkl.fi Oikeusja sosiaali neuvonta Neuvonta puhelin 0203 91920 Vertais tukipuhelin 0800 177599 Merja Karinen, lakimies puh. Ajankohtaisia seminaareja Yleisöluentoja mielen hyvinvoinnista Elämänmakuisia kokemuspuheenvuoroja
EEVA ANUNDI VALOKUVAAJA Kuvasin joogaopettaja Heidi Viheriälän hänen kotoisassa kodissaan Helsingissä. Lisäksi oli kiehtovaa löytää yh teisiä kiinnostuksen aiheita, kuten jooga ja hevoset, sekä kokemuksia siitä, mitä vaikeuksia erityisryhmiin kuuluva kohtaa. Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. Heidin tarina sai minut muista maan, että onnellisuus on ennen kaikkea sisäinen kokemus. Tämän lehden tekijät 1 2 3 4 K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 Te rv ey st al o, 4 H ei ni Le hv äs la ih o MIRJA AARNIO toimittaja ANTTI KAUPPI psykologi SAARA AUTERE valokuvaaja MERI LIUKKONEN toimittaja AINO HEIKKONEN tuottaja ESKO JÄMSÄ valokuvaaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja MARJO HENTUNEN toimittaja ATTE KALKE ulkoasu EEVA ANUNDI valokuvaaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti IDA NIEMINEN toimittaja OLLI URPELA valokuvaaja MARIA VILJA kuvittaja SATU VÄISÄNEN toimittaja ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNINA MANNILA valokuvaaja ANNE SALOMÄKI toimittaja MARJAANA ROPONEN toimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 3. Heidin kanssa keskusteleminen oli avointa ja helppoa, ja kertomus hänen he vosestaan toi kyyneleet meidän kummankin silmiin. Heidi oli löytänyt joogasta voimavaran hyväksyä liikuntavammansa. Pääsimme pian samalle aalto pituudelle, sillä joogaan ja meditoin itsekin. Haastattelu tilanteet eivät aina jätä erityisiä muistijälkiä, mutta Heidin tavattua ni ajattelin, että haluan kantaa edes palasta hänen elämänasen teestaan mukanani aina. Myös minä olen päässyt joogan ja mietiskelyn avulla elämän haastavien vaiheiden läpi. Lue Heidi Viheriälän haastattelu sivulta 50 alkaen. Heidi sai aivoinfarktin saman ikäisenä kuin itse olen nyt, enkä voi kuin toivoa, että olisin itse yhtä rohkea, määrä tietoinen ja vahva, jos syystä tai toisesta vammautuisin. HEIDI VIHERIÄLÄ HAASTATELTAVA Vaikka minua on tarinani vuoksi haastateltu aikanaan useampaankin lehteen, oli tämä haastattelu ja kuvaustilanne kaikkein luontevin ja koskettavin. ANNE SALOMÄKI TOIMITTAJA Olen toimittajana aina nöy rän kiitollinen luottamukses ta ihmisille, jotka jakavat oman ta rinansa kanssani ja antavat minun muotoilla sen lukijoille. Sekä toimittaja että kuvaaja saivat minut täysin vaivattomasti avaa maan itseni niin kynän kuin kamerankin edessä
Ja hyvä niin. Aino-Kaisa Saarinen, s. 14 S I S Ä L L Y S 3 / 2 1 8. Me ihmiset emme ole täydellisiä, emmekä tule olemaankaan
Hyväksikäyttö ei tarkoita sitä, että koko loppuelämä olisi pilalla. 50 Heidi Viheriälä Omin jaloin ylös Olohuoneen lattialle lyyhistynyt Heidi Viheriälä palasi kuuden viikon kooman jälkeen tajuihinsa entistä vahvempana. Sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. Vaikka kokemukset hoidosta ovat positiivisia, syvä aivostimulaatio ei yksin auta silloin, kun mieli järkkyy. Oireet viittasivat muun muassa ortorek siaan, pakonomaiseen haluun syödä mahdollisimman terveellisesti. Ulko puolisille hän avasi vaikeuksiaan oma kohtaisessa tanssiteoksessa. 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Oikean hoidon löytäminen ei ole helppoa 40 Rauhoittava hengitys Hengitykseen keskittyminen on keino olla läsnä tässä hetkessä. 34 LiisaMaija Matikainen Kuin kuka tahansa meistä LiisaMaija Matikaista käytettiin lapsena seksuaalisesti hyväksi. Pahimmillaan stressi on lukinnut sekä kehon että mielen. Harrastus on kulkenut käsi kädessä hänen henkisen matkansa kanssa suorittamisesta nautintoon. Yksinkertaisimmillaan tämän huomaa hymyilemällä. 31 Kosketus kohottaa myös hoitajan mielialaa 32 Psykologi vastaa: Miten toimia lasten hyväksi vaikeassa perhetilanteessa. Itse hän aloittaa aamunsa meditoimalla ja rauhoittuu päivän kiperissä tilanteissa tietoisella hengityksellä. Siskonsa kuoleman jälkeen hän ymmärsi, että hän haluaa puhua kokemuksistaan ilman häpeää. Se on jännittävä ja iloinen asia. Äidille, muotisuunnittelija Ilona Pellille, pojan elämän toinen puoli tuli yllätyksenä.. 34 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. 66 Minun arkeni: Paula Lahtinen Aamut ovat ihmisen parasta aikaa 62 M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI K an ne n ku va : Ee va A nu nd i 10 AinoKaisa Saarinen Risteyksessä Ura hiihtäjänä on tarjonnut Aino Kaisa Saariselle sekä ihania että ah distavia hetkiä. Ei fyysisesti, mutta omana itsenään. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: Käsilläseisonta Uusi näkökulma Susanna Toropainen löysi käsillä seisomisesta lajin, joka on opettanut hänelle rentoutta, luottamusta ja omien rajojen rikkomista. 8 Kipu syntyy aivoissa – ei siellä, missä se tuntuu 16 Äänettömällä Ilmeet, eleet, katse, asento ja muu sanaton viestintä on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. 22 Julius Susimäki & Ilona Pelli Ahdistus paljastui vasta tanssiesityksessä Tanssija Julius Susimäki hakeutui terapiaan ulkonäköpaineidensa ja suorituskeskeisyytensä takia. Kun hengitys harjoituksista tulee osa arkea, niitä voi tehdä helposti missä tahansa. Kun intohimoa huippuurheiluun ei enää löydy, on aika valita uusi polku elämään. 20 Mielen voimaa: Myötätunto Tunnetaidot vahvistavat sosiaalista anteliaisuutta Miia Paakkanen tutkii ja kouluttaa tunne ja myötätuntotaitoja. 42 Mieli & tieto Stimulaatiota aivoille Psykiatrian erikoislääkäri Kaija Järventaustan työhön kuuluu harvinaisen syväaivo stimulaatio hoidon antaminen vaikeaa pakko oireista häiriötä sairastaville potilail le. Se lievittää stressiä, ahdistuneisuutta ja levotto mana vaeltavaa mieltä
Vastaajissa oli paljon keskussairaaloissa työskenteleviä ihmisiä. Komulainen muistuttaa, että hyvällä kunnolla on kaikissa työntekijäryhmissä erinomaisia vaikutuksia. Osallistujille tehtiin myös kehonkoostumusanalyysi, ja lisäksi kestävyyskunto arvioitiin lepotestinä mittaamalla hapenottokykyä. – Vuorotyö vaikuttaa. Alkuun pääsee arjen aktiivisuudella ja pienissä paloissa kerätyllä liikuntamäärällä. TEKSTI AINO HEIKKONEN M itä parempi fyysinen kunto, sitä paremmaksi ihmiset arvioivat työkykynsä ja sitä vähemmän he kokevat uupumusta. Komulainen pitää huolestuttavana sitä, että uupumus oli selkeästi keskiarvoa korkeammalla sosiaalija terveysalan työntekijöillä. Uupumusluvut olivat tutkimuksessa varsin korkeita, sillä 51 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä koki työpäivän jälkeistä kohtuutonta uupumusta vähintään silloin tällöin. Niissä mitattiin puristusvoimaa, jonka on todettu kuvaavan hyvin lihasvoiman määrää ja ennustavan toimintakykyä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman johtaja Jyrki Komulainen sanoo, että jo aiemmin on tiedetty, että hyvä fyysinen kunto heijastuu työn tuloksellisuuteen sekä työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Esimerkiksi säännöllinen harrastaminen hankaloituu, kun vuorot vaihtelevat. Kiertueella 26 000 henkilöä kävi testauttamassa fyysisen kuntonsa ja 1300 vastasi kyselytutkimukseen, jossa kysyttiin kokemuksia työn kuormittavuudesta, työuupumuksesta, koetusta elämänlaadusta, työtyytyväisyydestä ja fyysisestä aktiivisuudesta. – Nyt homman tärkein kysymys oli, miten ihmiset uupuvat työelämässä ja yleensä elämässä. Hyväkuntoinen uupuu työssä harvemmin Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tutkimuksessa paljastui, että hyvä fyysinen kunto ehkäisee työuupumusta. – Eikä puhuta mistään urheilijatyypistä tai huippusuorituksista, vaan rauhallisempaankin tahtiin voi viettää liikunnallista elämää. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Siitäkin löytyi vahvat yhteydet fyysisen kunnon ja itse arvioidun uupumuksen välillä. Kuntotesteihin pystyi osallistumaan hikoilematta. Tämä ei tarkoita urheilua tai huippusuorituksia, vaan rauhallisempikin tahti riittää. Tämä selviää Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tutkimuksesta, jonka se toteutti työikäisille ympäri Suomen. Komulainen kertoo, että fyysinen kunto on yhteydessä jaksamisen kanssa kaikissa työntekijäryhmissä. K U VA : SH U T TE R ST O C K 6 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8
Sen käyttöä on kokeiltu ja arvioitu aiemmin jo vuosina 2015–2017. Usein tunteita tutkitaan kysymällä ihmisiltä heidän tuntemuksistaan. Tämä pitää tutkimuksen mu kaan paikkansa äänestysaktiivisuudes sa mielenterveysongelmista ja demen tiasta kärsivien kohdalla. Kehotietoisuutta lapsille ja nuorille Somebodymenetelmää juurrutetaan kuntien hyvinvointityöhön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoituksella. Silti monet sairaudet vähentävät äänestystoden näköisyyttä vain vähän tai ei lainkaan. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että fysiologisia mittauksia on mahdollista hyödyntää tunteiden tutkimisessa. Työvälineinä käytetään esimerkiksi liikettä, hengitystä, rentoutumista ja kehonkuvahar joituksia. Tämä selviää Helsingin yliopiston tutkimusryhmän työstä, jota johtaa professori Mikko Mattila. # Rikosuhripäivystys ja Miessakit-yhdistys muistuttivat keväällä miesten kokemasta väkivallasta Pään aukominen kannattaa -kampanjassaan. K U VA : SH U T TE R ST O C K Kehon mittaukset käyttöön tunteiden tutkimisessa K U VA : SH U TT ER ST O C K Tunteet aiheuttavat usein esimerkiksi sykkeen muutosta tai kämmenten hikoilua. ONGELMAT SAAVAT TOISET AKTIVOITUMAAN Vammaisiin kohdistuva syrjintä johtaa keskimääräistä aktiivisempaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kuten mielenosoituksiin menemiseen tai poliitikkoihin yhteyden ottamiseen. KU VA : SH U TT ER ST O C K T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 7. Aiemmin on luultu, että vammai suus tai terveysongelmat passivoivat ihmisiä. Helsingin yliopiston tiedotteessa todetaan, että terveyden ja poliittisen osallistumisen suhde on tärkeä. Nauhan esikuva on vihreä mielen terveyden tietoisuusnauha Green ribbon, joka on käytössä esimerkiksi Irlannissa. Somebodya voidaan käyttää sosiaali, terveys ja kasvatusalan työssä. Toiset sairaudet saavat toimimaan esi merkiksi kansalaisaloitteen allekirjoit tamisen muodossa. Vihreä viestii tuesta Suomen Mielenterveysseura on tuonut Suomeen vihreän Mielinauhan, jonka avulla halutaan vähentää mielen terveyden ongelmiin liittyvää häpeää ja kerätä varoja mielenterveystyöhön. Tunteita tutkittiin hermoston eri osissa monilla mittausmenetelmillä, kuten sydänsähkökäyrällä, sykevälivaihtelulla, ihon sähkönjohtavuudella, verenpaineella ja silmänliikkeillä. Mielenterveysseura lanseerasi vihreän nauhan yhdessä popmuusikko Alman kanssa, ja siinä on Alman kirjoittama viesti, joka kuuluu ”Olet tärkeä”. Kokemukset ovat olleet hyviä, sillä lapset, nuoret ja vanhemmat ovat kokeneet menetelmän hyödylliseksi. Siinä lapsia ja nuoria autetaan tunnistamaan, miten tunteet, ajatukset ja vaikkapa kipu vaikuttavat omaan kehoon ja sen liikkeeseen. Pekka Kuoppa tutki tunneärsykkeiden vaikutuksia väitöskirjassaan Itä-Suomen yliopistossa. Nyt rahoituksen saaneessa hankkeessa menetelmä kehitetään edelleen. Kehon mittaus tarjoaa tällaisiin tutkimuksiin lisätietoa. Kampanjan materiaalia löytyy sosiaalisesta mediasta aihetunnisteella #paanaukominenkannattaa. Jos heikosta terveydestä kärsivät osallistuvat vähemmän, vaarana on, että heidän äänensä ei kuulu päätöksenteossa. Myös ammattilaiset ovat pitäneet uudesta työ kalusta. Somebodyssa toimitaan yleensä 4–8 hengen ryhmissä, joissa tehdään käytän nöllisiä harjoituksia ja käsitellään niihin liitty viä kokemuksia. Sen tarkoituksena oli saada miehiä puhumaan kokemastaan väkivallasta ja hakemaan apua. Miessakkien ja Väkivaltaa kokeneet miehet -hankkeen kyselytutkimuksen mukaan väkivallan kohteeksi joutuminen aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta ja itsevarmuuden heikkenemistä. Nauha on samantyylinen kuin Suomessa jo pitkään myynnissä ollut Roosa nauha, jonka myynnillä kerätään varoja naisten syöpien tutkimukseen. Lähes puolet kertoi tuntevansa väkivallan kokemuksesta johtuvaa masennusta. Esimerkiksi kämmenen hikoilu lisääntyi ja kulmia kurtistava lihas aktivoitui kielteisten ärsykkeiden takia
Selkäkipuunkin tunteet tuovat oman elementtinsä, joten tunteet on tärkeä kohdata. Voi tuntua omituiselta hyväksyä esimerkiksi vihan tunne silloin, kun selkäkipu pitää erossa harrastuksista. Mukaan sekoittuu useita tekijöitä, kuten huoli, kokemukset ja geenit, jotka vaikuttavat kivun voimakkuuteen. Vaikka kipu on aina kokijalleen totta, sen syntyyn ja voimakkuuteen vaikuttaa vahvasti myös mieli. Jos kuitenkin tiedostat vihan tunteen ja nimeät sen mielessäsi, se vaikuttaa välittömästi aivojen tunnekeskukseen ja vähentää aktiviteettia sillä alueella, jolloin vihan tunne hieman rauhoittuu ja kipukin voi vähentyä. Kirjoittajat haluavat luoda uskoa siihen, että tällaisista selkäkivuista on mahdollista päästä eroon. Kirjassa ei puhuta vain selkäkivusta, vaan myös kivusta yleisesti. 80?90 prosentille pitkittyneistä selkävaivoista ei löydetä rakenteellista tai kudosperäistä syytä. Tämä voi hidastaa paranemista, kun luullaan, että liikunta provosoi vaivaa. Kutistunut asento lisää epävarmuutta. Yllättävä selkäkipu Kipu syntyy aivoissa – ei siellä, missä se tuntuu voi tuntua tosi pahalta, jos se herättää pelon, että juoksuharrastus pitää unohtaa. Kivun tunteminen on subjektiivinen kokemus, ja toiset kokevat kivun voimakkaammin kuin toiset. S elkäkipu on lähes jokaiselle tuttu vaiva jossain elämän vaiheessa, ja se on yksi yleisimmistä syistä sairauspoissaoloihin. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K 8 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Kehon asento vaikuttaa mieleen. 1 Mielikuvaharjoittelu voi lieventää selkäkipuja. Selkäkipuun liittyy uskomuksia ja pelkoja, esimerkiksi sen kroonistumisesta ja vakavuudesta. Esimerkiksi syventyminen mielikuvaan, jossa olet mieluisassa tilanteessa ilman kipua, voi toistuvasti toteutettuna muuttaa ajattelua ja kokemusta. 3 TEKSTI MIRJA AARNIO Selkäkivut eivät suoraan periydy geeneissä, mutta uskomukset voivat periytyä. Sen sijaan jos siihen suhtautuu tilapäisenä kipuna, joka menee ohi, tunne voi olla paljon lievempi. Kipu ei myöskään aina tarkoita kudosvauriota, vaan pelkkä pelko voi aiheuttaa todellista kipua. Avoin ja vahva asento vähentää stressihormonien määrää ja lisää itsevarmuutta ja kehotietoisuutta, mikä voi lieventää kipua. Kirjassa keskitytään selkäkipuihin, jotka eivät johdu vakavista selkätai muista sairauksista. Kipu ei nimittäin synny siellä, missä se tuntuu, vaan aivoissa, jonne tieto vauriosta välittyy hermojen välityksellä. Selkäkipujen pelätään pitkittyvän ja siksi selkää suojellaan usein liikaa. Useimmiten asia on päinvastoin: liikunta ehkäisee selkävaivoja ja nopeuttaa niistä toipumista. 2 Kolme ajatusta (selkä)kivusta ja mielestä Jaana Hautala ja Jerry Ketola: Selkäkipu ja mielen voima (Otava 2017) Tunteet ovat meille viestintuojia. Jaana Hautalan ja Jerry Ketolan teos Selkäkipu ja mielen voima (Otava 2017) antaa uutta näkökulmaa kivun anatomiaan ja sen hallintaan, avaa selkäkipuun liittyviä myyttejä ja tarjoaa mielen voimaan perustuvia keinoja kivusta eroon pääsemiseksi. Jos olet oppinut vanhemmiltasi, että selkäkivut kuuluvat elämään, ajatus voi ylläpitää omaa kipuasi. Erilaisilla mielikuvaharjoituksilla, joita kirja tarjoaa runsaasti, on mahdollista opetella kivun hallintaa mielen voimalla. Selkä on luonnostaan vahva kehonosa, joka kestää paljon enemmän kuin kuvitellaan
Kirjasta tekee helposti lähestyttävän erityisesti sen kuvitus. Kirjan perusviesti onkin hahmottaa se, mikä on itselle tärkeää ja keskittyä täysillä siihen. Tutkimustietoon nojaten hän kirjoittaa, että vain 20 prosenttia ihmisistä asettaa itselleen tavoitteita. Kirja alkaa oman mielen tilanteen kartoituksella ja loppuu samaan. Samalla tavalla kuin hoidamme kehoamme juoksemalla, kuntosalilla, joogaamalla tai tenniksellä, myös mieli kaipaa hoitoaikoja ja huomiota. Maaret Kallio: Lujasti lempeä – Mielen työkirja (WSOY 2018) s. Parhaimmillaan kuvan katsominen herättää käsiteltävän tunteen jo kirjaa lukiessa. Kirjan ulkoasu tukee tyyntä vaikutelmaa. Perustat asioiden edistämiselle luodaan kirjassa mielikuvilla ja tavoitteilla. On persoonallinen ratkaisu, että eri tunteet ovat eri kuvittajien käsialaa. Valcárcel: Tunnehetket – Ilman tunteitasi et olisi sinä, suomennos Jussi Korhonen englanninkielisestä käännöksestä (PS-kustannus 2018) Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi (Atena 2018) K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 9. Pääosassa on lukija itse, jolle Kallio tarjoaa ajattelun avuksi johdattavia tekstinpätkiä ja niihin liittyviä tehtäviä eri aihepiireistä. Aikaansaamisen tärkeimmäksi välineeksi Pihlaja nostaa tavoitteellisuuden. On tärkeä huomata, että tavoitteellisuus ja sen avulla asioiden aikaansaaminen ei ole Pihlajan oppaassa sama asia kuin suorittaminen. 10 K U VA : SH U T TE R ST O C K Vuosi itselle Psykoterapeutti Maaret Kallio opastaa vuoden matkalle omaan itseen Lujasti lempeä – Mielen työkirja teoksessa. Usein kuvitus onnistuu enemmän kuin vain täydentämään sanoja. Keskity ja saa aikaan Lujasti lempeä – Mielen työkirja (WSOY 2018) Tunteet jalostuvat sanoiksi ja kuviksi Cristina Núñez Pereiran ja Rafael R. Kallion vahvuuksia on kaunis ja lempeä kieli, joka itsessään jo kutsuu pysähtymään teoksen ääreen. Teemat ovat tuttuja sellaisille, jotka ovat lukeneet mielen hyvinvoinnin kirjallisuutta. Kirja on suunnattu erityisesti 6–12vuotiaille, ja tunteita käydäänkin läpi yksinkertaisin selostuksin. Erikoispsykologi Satu Pihlaja kuljettaa lukijaa kohti aikaansaamista teoksessaan Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi (Atena 2018). Välissä muun muassa hellitään hyvää, pohditaan lujuutta ja tarkastellaan ihmissuhteita. Ehkä muidenkin kannattaisi, sillä Pihlajan mukaan tavoitteita asettavat ihmiset voivat tutkitusti paremmin kuin muut. Kun tavoitteet ovat itse valittuja, tekemisessä on itse asiassa vapautta. Jos noudattaa kirjaan rakennettua aikataulua, matka sen parissa on 12 kuukauden mittainen. Tavoitteet suuntaavat huomiota niiden mukaiseen toimintaan, saavat ponnistelemaan, lisäävät sinnikkyyttä sekä auttavat etsimään ja luomaan tapoja tavoitteen saavuttamiseksi. Valcárcelin Emocionariokirja kääntyy suomeksi Tunnehetkiksi. Pohjatöiden jälkeen Pihlaja opastaa muun muassa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan sekä käsittelee ajattelumalleja, sosiaalista tukea sekä itsensä kehittämistä. Kauniisti kuvitetussa kirjassa käydään läpi iso määrä tunteita ärtymyksestä pettymykseen ja riemusta euforiaan. Cristina Núñez Pereira, Rafael R
Kanssakulkija A I N O K A I S A S A A R I N E N 10 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8
Se on jännittävä ja iloinen asia. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT EEVA ANUNDI T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 11. Kun intohimoa huippu-urheiluun ei enää löydy, on aika valita uusi polku elämään. Risteyksessä Ura hiihtäjänä on tarjonnut Aino-Kaisa Saariselle sekä ihania että ahdistavia hetkiä. . Pahimmillaan stressi on lukinnut sekä kehon että mielen
Aino-Kaisa kertoo, että hän ei koskaan ole pitänyt itseään erityisen lahjakkaana hiihtäjänä, mutta on aina ollut kova tekemään töitä. Kunto on kaudella 2017 ollut nousujohteinen. Hiihtäjä on juuri pudotettu ulos perinteisen hiihtotavan 10 kilometrin kilpailusta, jonne starttaa neljä muuta suomalaista. Ikää kaksosilla on joitakin kuukausia. Ainakin onnistumiset oikeissa paikoissa ovat auttaneet. Hän arvelee, että jos häntä olisi painostettu hiihtämään, se olisi loppunut siihen. 20 vuoden urheiluuran jälkeen hän ei tiedä, miten pitäisi toimia. Nuoremmat hiihtäjät halusivat näin muistaa kilpauransa päättävää hiihtäjää. Myös kaksoissisko Maija hiihti, ja vuoteen 1999 saakka kaksosten hiihtourat kulkivatkin samoja latuja. Lisäksi hän on uskonut itseensä. Viimeistä kauttaan hän kuvailee henkisesti raskaaksi. VIIMEINEN LÄHTÖ Nyt Lahden MM-kisoista on aikaa reilu vuosi. Perustekeminen ei riitä, vaan kaikenlaisina päivinä on pystyttävä antamaan kaikkensa. Siihen kuvioon oksennustauti sopii huonosti. Jossain vaiheessa harjoituskausi suistui väärille raiteille ja rasitus kasvoi liian kovaksi. Viestijoukkueeseen hänet on valittu. Hän mietti, voiko hän palatakaan heti kotiin ja kysyi asiasta lääkäriltä. Aino-Kaisan mukaan huippu-urheilu on luonteeltaan sellaista, että se täytyy laittaa muun edelle. Hänen on hyvä olla kotona. Valmentajan päätöksellä joukkueen kokenein urheilija jää ulos kilpailusta, joka hiihdetään seitsemän kilometrin päässä hänen kotoaan, tuttuakin tutummalla ladulla. Pelottaa. Vaikka vanhemmat ovat ilmiselvästi tuupanneet AinoKaisaa ladulle jo pienestä saakka, hän kokee tehneensä lajivalintansa itse. Siitä huolimatta hän lähti Italiaan harjoittelemaan yli 3000 metrin korkeudessa sijaitsevalle jäätikölle. Vuosi sitten Tom palasi töihin. Kyse oli urheilijoille varsin K A N S S A K U L K I J A A I N O K A I S A S A A R I N E N 12 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Lopulta Maija valitsi toisin. – Olen todella pettynyt ja surullinen, Aino-Kaisa kirjoittaa Facebook-sivulleen. Niitä seuranneella kaudella Aino-Kaisa on hiihtänyt viimeiset olympialaisensa ja maailmancupin lähtönsä. Siksi tytär ei enää reissannut äitinsä kanssa. Perinteiseltä putoamisen takia Aino-Kaisan hartioilla painaa kuitenkin hirveä taakka, joka tuntuu salpaavan koko hiihtokyvyn. Muitakin haasteita on. Lähdin ajattelemaan asiaa Amandan kannalta. Samaan aikaan Tom oli noutanut lapsen hoidosta, laittanut vaatteet pesuun ja pessyt koko tytön. Toisessa valokuvassa tytöt seisovat Järvisen suksilla kaksivuotiaina. Aino-Kaisa kuvailee rakastaneensa hiihtoa alusta loppuun. Kyse on päämatkasta, Aino-Kaisan suosikista. Aino-Kaisa on voittanut kymmenen maailmanmestaruusja viisi olympiamitalia aikuisten sarjoissa. Amanda meni perhepäivähoitoon 1-vuotiaana, kun Aino-Kaisa aloitti treenikauden. Suomenmestaruuskilpailuissa Taivalkoskella hän saapui maaliin käsi kädessä Krista Pärmäkosken ja Kerttu Niskasen kanssa. Vielä edellisellä hiihtokaudella koko perhe reissasi Aino-Kaisan kilpailumatkoilla mukana. A ino-Kaisa Saarista ahdistaa niin, että rintaa puristaa. 11-vuotiaana hän voitti piirimestaruuskisoissa vuotta vanhempien tyttöjen sarjan. Kuusivuotiaana hän meni hiihtokouluun. Kotona häntä matkoilta on vartonut 2-vuotias Amanda. Näin kävi, kun Aino-Kaisa pääsi Suomen hiihdon A-maajoukkueeseen vuonna 2001. Hänen on kuitenkin vaikea sanoa, mistä määrätietoisuus ja itseluottamus ovat pohjimmiltaan kummunneet. – Meillä ei ole eroteltu, kumpi on parempi tai oikeampi vanhempi, kenen kanssa lapsen pitäisi olla. Kovan työnteon kääntöpuolena on ollut armottomuus itseä kohtaan. HÖLLÄÄMISEN TAITO Aino-Kaisan perhealbumista löytyy valokuva, jossa hän ja kaksoissiskonsa Maija pötköttävät vauvasängyssä käsissään pienoissukset. AinoKaisa meni kotiin ja pysyi onneksi terveenä, kuten Amandakin. Tämä oli mahdollista, sillä Aino-Kaisan mies Tom piti vanhempainvapaata. – Osaan vetää itseni tosi tiukille ja todella väsyksiin, hän sanoo. Vain Aino-Kaisasta tuli ammattiurheilija. Vuodenvaihteessa Aino-Kaisa oli palaamassa pitkältä Tour de ski -hiihtokiertueelta, ja samaan aikaan tyttären hoitopaikasta tuli viesti, että lapsilla on oksennustautia. Erossa oleminen on ollut äitiyden ja huippu-urheilun yhdistämisessä vaikeaa. Hieno ura on ollutkin. Aino-Kaisa kuvailee, että elimistö meni sekaisin ja sen jälkeen myös pää. Odotukset ovat kotiyleisön edessä korkealla
Hän oppi myös hieman hölläämään. Ymmärtää sen, että harjoituspohjaa on, ja jos harjoitus jää väliin tai se täytyy korvata kevyemmällä, on ihan ok tehdä niin. Sellaista voi ilmetä, kun fyysinen tai psyykkinen stressi on kovaa. Suurimmaksi osaksi ihmiset tykkäävät siitä, että olen avoin ja rehellinen. Uransa viimeisinä vuosina hän täydensi tiimiään henkisellä valmentajalla. Vancouverin olympiakisoissa hän oli ajautunut tilaan, jossa oli lääkärin arvion mukaan sairastumassa ”näillä näppäimillä”. Esimerkiksi vuonna 2009 hän vielä harjoitteli mykoplasmaan sairastumisen jälkeen. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 13. tyypillisestä tilanteesta, niin sanotusta ylikunnosta – tai alipalautumisesta. Aino-Kaisa pohtii, että mitä syvemmälle väsymykseen menee, sitä vaikeampi on hahmottaa rajaa tavanomaisen ja huolestuttavan väsymyksen välillä. Myöhemmin, vuosina 2009 ja 2010 Aino-Kaisalla oli kuukautisten kaltaista ylimääräistä verenvuotoa. Vaikeat kaudet ovat auttaneet tekemään uran kannalta hyviä päätöksiä. Nykytiedoilla hän pitäisi parin viikon treenitauon. Uransa huippuhetkeksi hän nostaa maailmanmestaruuden Liberecissä vuonna 2009. Siksi hän ei ajattele, että jotakin olisi pitänyt tehdä toisin. – Ehkä vanhempana on asteen helpompi olla armollisempi itselleen. . Kilpailukaudesta tuli selviytymistä. Pohjalla käyminen onkin tarjonnut hänelle mahdollisuuden havaita näitä raja-aitoja itsessään. Vuonna 2002 Aino-Kaisa vaihtoi valmentajaa. Hän on pystynyt noudattamaan pilkuntarkkoja harjoitusohjelmia ja hallitsemaan kisasuorituksia. AVOIMESTI JOTAIN MIELTÄ Aino-Kaisa näkee itsekurin myös voimavarana
– Vaikka suoritus ei olisi täydellinen, silti voi voittaa. Uransa pahimman pettymyksen jälkeen, ennen Lahden MM-viestiä, Aino-Kaisa päättää lähteä lenkille, kuten muulloinkin tilanteissa, joissa asiat tuntuvat olevan jumissa. Juttuun on valittu yksittäisiä lausahduksia muun muassa Aino-Kaisan vanhemmista, siskosta ja muista urheilijoista. Seuraava elämä kutsuu enemmän. PÄÄSTÄ IRTI PAHASTA Pelottaa. – Mitä pidemmälle ura on edennyt, sitä enemmän on vahvistunut ajatus siitä, että hiihtäminen vaatii kovaa fysiikkaa, mutta se vaatii todella kovaa päätä. Toisaalta hän on halunnut rikkoa urheilijan muottia tuomalla mielipiteitään avoimesti esiin. Aino-Kaisa ajattelee, että hänen täytyy päästää irti pahasta. Viime vuosina Aino-Kaisa on keskittynyt entistä vahvemmin myönteisiin asioihin, joiden varaan hän haluaa elämäänsä rakentaa. Nyt hänen elämässään on tärkeämpiä asioita kuin hiihto. Yhtäkkiä hänen päässään alkaa pyöriä säe Isä meidän -rukouksesta – siitä huolimatta, että hän ei ole erityisen uskonnollinen ihminen. ”Oikku-Aikun” maine liittyy siihen yhteen prosenttiin. Niin, kuumakalle. Silti hän on jaksanut tavoitella unelmaansa, jonka hän julkisti jo 14-vuotiaana sanomalla, että hän tahtoo hiihdon maailmanmestariksi. Hyvällä kunnolla ei tee mitään, ellei pysty hyödyntämään päästä sitä voimaa. 14 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Olo kevenee ja taakka putoaa jonnekin lenkkipolun varrelle. Haastattelussa istuu kuitenkin ystävällinen, rauhallinen ja sanojaan punnitseva Aino-Kaisa. Silloin pystyin hallitsemaan sen ja tekemään kauden parhaan suorituksen juuri oikealla hetkellä. Me ihmiset emme ole täydellisiä, emmekä tule olemaankaan. Silloin kisoissakaan ei pysty parhaaseen. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Suomi saa viestissä pronssia. – Uskon, että tämäkin ratkaisu tulee sydämestä ja on oikea, kun kuuntelen rauhassa itseäni. Yksilöurheilussa pärjääminen vaatii hänen mukaansa tietynlaista itsekkyyttä. Hän arvelee, että aktiivinen keskustelun herättely kantaa myös hiihtouran jälkeen. Vuotta myöhemmin Lahden hiihtostadionilla maailmancupin kilpailussa Aino-Kaisa vetää suuta viivaksi, jotta häntä ei alkaisi itkettää jo lähdössä. Hän on saavuttanut sen ansiosta verkostoja, joiden kautta hän on jo saanut useampia tulevaisuuteensa liittyviä tarjouksia. Koen, että suurimmaksi osaksi ihmiset tykkäävät siitä, että olen avoin ja rehellinen, Aino-Kaisa sanoo. Me Naiset kärjisti asian hänestä tehtyä kirjaa käsittelevän jutun otsikkoon: Huippuhiihtäjä onkin A-luokan töräyttelijä! Aino-Kaisa Saarisen 12 kaunistelematonta sitaattia. Siitä on mahdotonta kirjoittaa yhtä raflaavaa otsikkoa. Muilta hän on saanut kuulla, ettei kehon mittasuhteiltaan ole paras mahdollinen hiihtäjä – tai ettei hänestä tule arvokisamitalistia. Aino-Kaisa ajattelee, että hiihtäminen on niin ihanaa, että hän haluaa tehdä sitä maailman tappiin asti. Jutun lähteenä on hyödynnetty Aino-Kaisan haastattelun lisäksi myös Pekka Holopaisen kirjoittamaa Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot -kirjaa (Teos 2016). Se kantaa pitkälle. Hiihto on yhä ihanaa, mutta hän ei halua jatkaa sitä huipulla. Sekä luonnossa oleminen että juokseminen on aina ollut hänelle tärkeää. Hän näkee, että elämän paras aika on tulossa, ja se on jännittävä ja iloinen asia. Jos on kerran pystynyt tekemään sen, pystyy sen tekemään uudestaankin. – Olen ottanut kantaa poikkeaviin asioihin, ja se on voinut joitain ihmisiä raivostuttaakin. AinoKaisa on valitsemassa polkua, jolla jatkaa tästä eteenpäin. Aino-Kaisa on kantanut julkisuudessa suorasukaisen töksäyttelijän, ”Oikku-Aikun”, leimaa. Tämä ei ole Aino-Kaisalle merkinnyt niinkään itsensä ylittämistä, vaan parhaan mahdollisen suorituksen kaivamista itsestään. Juostessa mielen voi vain antaa olla ja mennä. On sykähdyttävää, kun kotiyleisö kannustaa viimeistä kertaa valtavalla voimalla. Juuri oman äänen seuraaminen on se, joka on tuonut menestystä hiihtourallakin. – Jos intohimoa ei löydy niin palavana, muutamat prosentit jäävät puuttumaan ja se kertautuu. Ja hyvä niin. K A N S S A K U L K I J A A I N O K A I S A S A A R I N E N – Olen ollut vähän kuumakalle ja hermoilijatyyppi. Kirjassa hän arvelee muiden ihmisten todistuksen mukaan olevansa 99-prosenttisesti kohtelias, avulias, hyväkäytöksinen ja lämmin ihminen. Vaikkapa se, että hän voi touhuta rauhassa Amandan kanssa miettimättä seuraavaa treeniä
Aino-Kaisa Saarinen • syntynyt 1.2.1979 • 2000luvulla eniten olympiamitaleita voittanut suomalainen urheilija • maailmanmestari perinteisen hiihtotavan 10 kilometrin matkalla (2009) sekä moninkertai nen maailmanmestaruus kilpailujen mitalisti niin henkilökohtaisilla matkoilla kuin viestissä • lopetti kilpauran hiihtäjänä keväällä 2018 • kotoisin Hollolasta, jossa asuu nykyisinkin perheensä kanssa • perhe: aviopuoliso Tom ja tytär Amanda • haluaa tulevaisuudessa tehdä töitä terveyden ja hyvinvoinnin eteen T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 15
Sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. Yksinkertaisimmillaan tämän huomaa hymyilemällä. Ilmeet, eleet, katse, asento ja muu sanaton viestintä on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVITUS MARIA VILJA Äänettömällä 16 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8
– Se on ensimmäinen tapa, jolla vauva oppii viestimään ja havaitsemaan viestintää. Katseella voidaan sulkea pois tai ottaa T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 17. Silmän kehälihas siristää silmiä. Hymyn mieltä kohottava vaikutus on vain yksi esimerkki siitä, miten sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. Vaatteilla ja asusteillakin voi olla viestinnällistä merkitystä, mutta ne eivät ole varsinaista sanatonta viestintää, joka muuttuu tilanteiden ja tunteiden mukana. Isotaluksen mukaan sanaton viestintä on sisäänrakennettu ominaisuus, joka liittyy sekä ihmisen kehitykseen lajina että toisaalta kehitykseen yksilönä. – Jotkut laskevat mukaan myös ajankäytön, eli kuinka nopeasti reagoi, puheviestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta sanoo. Sanaakaan ei ole vaihdettu, mutta silti tunnetila kohenee. Viestintään kuuluu paljon muutakin kuin sanoja: kasvojen ilmeet, eleet, asento, katse, tilaan asettautuminen, kosketus ja äänen piirteet. I so poskipäälihas vetää suupieliä ylös ja ulos. Kasvoille nousee hymy, ja pian keskustelukumppaninkin suupielet kääntyvät ylöspäin
18 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Monet tilanteet, monet merkitykset mukaan ja kehon asennolla voidaan torjua tai osoittaa kiinnostusta. – Jos ihmiset ovat eteenpäin toista kohti, he ovat yleensä kiinnostuneita ja halukkaita keskustelemaan toisten kanssa. Eri kulttuureista tulevien välillä väärät tulkinnat ovat jopa todennäköisiä. Usein toisteltu väite on, että 93 prosenttia viestinnästä olisi sanatonta ja 7 prosenttia sanallista. Käsien puuskan ajatellaan viestivän torjumista, ja katseen suuntaan liitetään erilaisia merkityksiä. Esi merkiksi länsimaissa silmiin katsominen on avoimuuden merkki, aasialaisissa kulttuureissa se taas koetaan hyökkääväksi. Siinä, missä sanoista ollaan hyvin tietoisia, sanattomassa viestinnässä on paljon sellaista, jota ei välttämättä itse edes huomaa. Ja sitten on tilanteita, jolloin verbaalinen viestintä on todella tärkeää, kuten uutislähetys tai oikeussali, hän sanoo. Hermostuneena monilla on taipumus hiplata vaikka kynää tai korua, Isotalus kertoo. Viestintäongelmat heijastuvat kaikenlaisilla ihmisillä hyvinvointiin, oltiin sitten työpaikalla tai kotona. Kaikkia valheita ei kuitenkaan eleistä tai puheenparresta voida tunnistaa, sillä valheiden merkeiksi ajatellut eleet voivat viitata myös johonkin muuhun kuin epärehellisyyteen. Isotalus varoittaakin tekemästä liian pitkälle meneviä tul kintoja muiden sanattomasta viestinnästä. Ihmissuhdeverkosto voi kutistua pieneksi. Heidän kommunikointinsa on usein erilaista kuin muilla, esimerkiksi katsekontakti välttelevää. – On sellaisia tilanteita, joissa nonverbaalinen viestintä on 100 prosenttia, jos emme voi käyttää sanoja tai emme kuule. Esimerkiksi autismikirjon henkilöt voivat kokea sosiaaliset tilanteet hämmentäviksi ja vaikeiksi. Säännönmukaisuuksia tietyistä eleistä voidaan kuitenkin löytää. Valehtelua on tutkittu paljon, ja valehteleva henkilö saattaa esimerkiksi nykiä käsiään tai pitää tavallista enemmän taukoja. Pekka Isotaluksen mukaan kyse on myytistä. Sanattomien viestien lukeminen on Isotaluksen mukaan taito siinä, missä muukin kuuntelutaito. Isotaluksen mukaan tutkimustieto ei tue yksiselitteisiä sanattoman viestinnän tulkintoja. Sanaton viestintä on tilannesidonnaista. Sanattoman viestinnän tarkkailu auttaa havaitsemaan tunnetilaa, jossa toinen henkilö on. Isotalus sanoo, että ihmissuhteilla on hyvin suuri merkitys hyvinvoinnissa. Skitsofreniaa sairastava ei välttämättä pysty eleillään, ilmeillään, äänensävyllään tai katseellaan viestimään erilaisia tunnetiloja. Toisaalta sanattoman viestinnän häiriintymisestä voi olla yksilölle ikäviä seurauksia. Tämä koskee myös sanatonta viestintää. Tilannesidonnaisuus pätee myös yksittäisiin eleisiin
– Amerikkalaisten tutkijoiden on vaikea ymmärtää, että kuunteleminenkin voi olla tukea, koska heidän kulttuurissaan kuuluu sanoa jotakin. Viestintäänsä vahvasti kontrolloivat poliitikot luovat tutkitusti epäaidon vaikutelman. Suomalaisista tutkimuksista erottuu yksi erityinen sanattoman viestinnän piirre: kuunteleminen ja läsnäolo ovat täällä erityisen vahvoja tapoja ilmaista tukea toiselle ihmiselle. – Bisneskirjallisuudessa on tarkkoja ohjeita esimerkiksi siitä, että pitäisi elehtiä kädet avoimina. Tämä selittyy tunteilla. On todettu, että spontaanin viestinnän säilyminen vaikuttaa aidon ja myönteisen vaikutelman synty miseen. Siksi he välttävät sen pukemista sanoiksi ja pyrkivät mieluummin hienovaraiseen tukemiseen. Puheviestinnästä väitellyt Ira Virtanen tutki väitös kirjassaan tukea antavaa viestintää miesten ystävyys suhteissa. Tiedosta kehityskohteita ja kiinnitä niihin huomiota jatkossa. Hän kertoo esimerkin poliitikoista. Sen jälkeen niihin voi kiinnittää tietoisesti huomiota. Omaa sanatonta viestintäänsä voi harjoitella. – Hyvin pienin vihjein voi ilmaista, että on läsnä ja tukena. Harjoitus tekee mestarin – vai tekeekö. x Videoi tai äänitä omaa puhettasi ja katso tai kuuntele tallenteita. Arkipäivässä voi havainnoida muiden reaktioita. KOKEILE Tarkkaillen voi oppia Havainnointi tarjoaa luontevan tavan tutustua entistä paremmin omaan ja muiden sanattomaan viestintään. Mihin ihmiset katsovat ja mitä sillä viestivät. x Havainnoi sopivassa tilanteessa, miten ihmiset ovat asettautuneet pöydän ääreen. Jutun lähteet: Puheviestinnän professori Pekka Isotaluksen haastattelu, Ira Virtanen: Communication in Finnish Men’s Friendship (Tampere University Press 2015), Venla Kuuluvainen ja Pekka Isotalus: Skitsofreniaa sairastavan puheviestintä vanhempien näkökulmasta (Puhe ja kieli 2010), Näin kehosi toimii – tältä tosiasiat näyttävät kirja (Docendo 2018) Suomalainen tukee hiljaa Ei tarvitse sanoa yhtään mitään, ja silti läsnäolosta voi olla toiselle paljon apua. Isotaluksen mukaan tehokkainta sanattoman viestinnän harjoittelu on, jos saa palautetta muilta. Tutkimuksen mukaan hyvää tukea ovat muun muassa myötätunnon osoittaminen ja aktiivinen kuunteleminen. Pekka Isotalus sanoo, että ensin täytyy oivaltaa ja havaita omia kehittämis kohteitaan. – Pikkuvauvalla kaikki vies tintä on spontaania, kunnes viestintää opitaan hiljalleen kontrolloimaan. Samoin kuin muiden sanattomien viestien tulkinnassa, myös oman viestinnän harjoittelussa ulkoa opetteleminen voi kääntyä itseään vastaan. Siksi koulutus ja opetustilanteet ovat hyviä harjoittelun paikkoja. Meille riittää, että toinen on läsnä, Pekka Isotalus sanoo. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 19. x Laita televisiosta äänet pois. Haastateltujen mielestä toisen kokemusta ei voi koskaan täysin ymmärtää. Mieti, kuinka hyvin ymmärrät tapahtumia ja mitä voit päätellä sanattomasta viestinnästä. Hän nostaa esimerkiksi Miesten vuoro dokumentti elokuvan, jossa miehet kertovat toisilleen kipeitäkin asioita saunomisen yhteydessä. Myös itsensä tarkasteleminen äänitteeltä tai videolta auttaa havaitsemaan omia tapojaan. Luotettavuus kärsii ilman säröjä, jotka kertovat siitä, että ihminen on tunteineen läsnä tilanteessa. Jos hairahtuu todella yksityiskohtaisiin ohjeisiin, kiinnittää huomiota vääriin asioihin, jolloin itse asia sekä vuorovaikutus unohtuvat, Isotalus sanoo. Minkälaisia vaikutelmia tilanteesta syntyy. Silloin meistä näkyy se, että ilahdumme tai emme pidä jostakin. Esimerkiksi liian lähelle tuleminen voi herättää muissa ihmisissä torjuntaa
Miia Paakkanen tutkii ja kouluttaa tunneja myötätuntotaitoja. Sosiaalinen anteliaisuus ja luottamus vahvistuivat koulutusta saaneissa yrityksissä. Sosiaalisen yhteyden kokemus on ensisijainen, inhimillinen perustarpeemme. MYÖTÄTUNTO EI OLE LAASTARI Myötätuntoinen johtamistapa ei poista monotonista työkuormaa tai muuta yksitoikkoista työtä monipuoliseksi. Esimerkiksi kiitoksella on paljon myönteisiä vaikutuksia. Empatia on tunneyhteyttä, mukana elämistä toisen tunteissa. Keskeiset tavoitteet koulutuksissa olivat yhteisen sanaston luominen, positiivisten tunnetaitojen vahvistaminen sekä vaikeissa tilanteissa toimiminen. Myötätuntoisen toiminnan selkäranka on ihmisen sosiaalisuuden ymmärtämisessä ja hyväntahtoisuuden esilletuomisessa. Myötätunnon avulla voidaan nähdä tilanteet moniulotteisemmin ja pystytään rakentamaan aitoa työn iloa. Myötätunto on paljolti tärkeiden asioiden muistamista ja toistamista arjessa. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA Hienoimpia hetkiä oli todistaa jaettua kokemusta ihmisyydestä. Tätä kautta arjen tilanteisiin on tullut rohkeutta ja enemmän tietoista positiivista rakentamista. Juttusarjan kolmannessa osassa pohditaan myötätunnon merkitystä. Myötätunto on empatiaa käytännössä. 20 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Myötätunnolla ei paikata olosuhteita, mutta se auttaa ongelmien näkemisessä ja niihin puuttumisessa. On tärkeä muistaa, miten hirmuisen hyvältä tuntuu, kun meitä arvostetaan kiittämällä. Kokemamme tunteet auttavat ymmärtämään muiden ihmisten kokemuksia. Syvä ymmärrys myötätunnosta merkitsee vastuun ymmärtämistä paitsi olosuhteisiin puuttumisesta myös jokaisen kohtaamisemme rakentamisesta. Yllätyimme yritysten halukkuudesta lähteä mukaan niihin.Kohtasimme kaipuun ihmisyyteen ja suoranaisen nälän tunnetaidoille. IHMISYYS ESIIN CoPassion-hankkeessa olemme järjestäneet tunnetaitovalmennuksia. Tunnetaidot vahvistavat sosiaalista anteliaisuutta T U N NE & MIE LI Mielen voimaa J U T T U S A R J A O S A 3 / 6 Myötätunto Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin. Ihmisten perustarpeet, esimerkiksi kaipuu tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, ovat samankaltaisia kaikilla meillä. Tässä juttusarjassa perehdymme positiivisen psykologian eri osa alueisiin ja tapaamme niihin perehtyneitä ihmisiä. Myötätunto työssä on jämäkkyyttä, kykyä puhua suoraan ja rehellisesti sekä selkeiden rajojen asettamista. Itse hän aloittaa aamunsa meditoimalla ja rauhoittuu päivän kiperissä tilanteissa tietoisella hengityksellä. Käsitys itsestä on tullut tietoisemmaksi ja palveleva johtajuus on kehittynyt. Ihmiset ovat pohjimmaltaan hyväntahtoisia laumaelämiä. Siihen perustuu myös erityislaatuisuutemme eli kykymme luovuuteen ja yhteistyöhön. Tulosten mukaan myötätunto ja tunnetaidot ovat vahvistuneet ja myötätunnon pelko on vähentynyt. Myötätuntoon kuuluu myös tekojen ja toiminnan ulottuvuus
Usein työympäristö ohjaa meitä saavuttamisen tilaan tai erilaisiin uhkiin reagoimiseen. 2 Hae ratkaisuja ja pyri näkemään mahdollisuuksia ongelmien ja esteiden sijaan. Tietoiset ja rauhalliset hengityshetket toimivat ankkuroivina ja rauhoittavina hetkinä työpäivän aikana. 3 Luota ja toimi luotettavasti skeptisyyden sijaan. Itse vahvistan omaa levollisuuden tilaani meditoimalla joka aamu. LEVOLLISEEN TILAAN Voimme olla sisäisen kokemuksemme suhteen kolmessa erilaisessa tunnelmassa: saavuttamisen, uhan tai levollisuuden tilassa. HARJOITTELE Miia Paakkanen • yksi positiivisen psykologian yhdistyksen perustajista • myötätunnon ja tunnetaitojen tutkija Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnassa • mukana CoPassion (2014–2017) ja CoCare tutkimustiimeissä • opettaa yliopistossa positiivisen psykologian ja positiivisen organisaatiotieteen Inhimillinen työelämä nimistä johtamisen kurssia • toimittanut yhdessä Frank Martelan ja Anne Birgitta Pessin kanssa Myötätunnon mullistava voima kirjan K U VA : K IR SI M Ä K IN EN T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 21. Tässä hetkessä useimmiten asiat ovat hyvin, toisin kuin mielen märehtiessä menneisyydessä tai huolehtiessa tulevaisuudessa. Keho toimii väylänä tähän hetkeen, jossa elämä tapahtuu ja jossa syvin elämän arvokkuus ja merkityksellisyyden kokemus ovat mahdollisia. Myötätunto edistää levollisuuden tilaa, eli yhteyden ja luottamuksen kokemusta. Kehon kautta voimme olla kokonaisempia.” Tunnetaidot vahvistavat sosiaalista anteliaisuutta 1 Tue kollegaa ja puhu hänestä hyvää myös silloin, kun hän on poissa työpaikalta. Tarvitsemme levollisuutta, jotta fysiologiamme toimisi optimaalisesti, eli muistaminen ja keskittyminen olisivat helpompia ja immuniteettisysteemi toimisi paremmin. Tämä vaatii pysähtymistä, tietoista päätöstä kuunnella ja käydä vuoropuhelua kehon käyttöjärjestelmän kanssa. Entistä enemmän olen huomannut, miten rauhoitan myös mieleni kehon kautta, esimerkiksi liikkumalla ulkona luonnossa, urheilemalla tai asettamalla käden rauhoittavasti keholle. 4 Usko lähtökohtaisesti toisesta hyvää ja anna heikkoudet anteeksi. Jumittuminen niihin on kuitenkin stressaavaa keholle ja mielelle. Levollisuuden tila edistää rohkeuttamme ottaa riskejä ja kysyä tyhmiäkin kysymyksiä. Mitä tiukempi kysymys, sitä varmemmin annan keholle mahdollisuuden viitata oikeaan suuntaan. Yleisesti kehon signaaleista ja vastauksista on tullut luotettava kumppanini päätösten tekemiseen
22 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. J U L I U S S U S I M Ä K I J A I L O N A P E L L I Kanssakulkija Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan
Ulkopuolisille hän avasi vaikeuksiaan omakohtaisessa tanssiteoksessa. Äidille, muotisuunnittelija Ilona Pellille pojan elämän toinen puoli tuli yllätyksenä. . TEKSTI MERI LIUKKONEN KUVAT SAARA AUTERE T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 23. Oireet viittasivat muun muassa ortoreksiaan, pakonomaiseen haluun syödä mahdollisimman terveellisesti. Ahdistus paljastui vasta tanssiesityksessä Tanssija Julius Susimäki hakeutui terapiaan ulkonäköpaineidensa ja suorituskeskeisyytensä takia
• helsinkiläisen teatteri ryhmä Rintamateatterin perustajajäsen • opiskellut Lahden kansanopistossa ja Työväen Akatemiassa • isä, taiteilija Markku Susimäki, joka kuoli vuonna 2009. 24 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. K A N S S A K U L K I J A J U L I U S S U S I M Ä K I J A I L O N A P E L L I Julius Susimäki • 28vuotias tanssija ja näyttelijä, asuu Helsingissä • näytellyt muun muassa Ylioppilasteatterissa, tehnyt kaksi sooloteosta, joista toinen, Ote, käsittelee hänen kokemiaan ulkonäkö paineita ja suoritus keskeisyyttä • Otetta esitettiin vuonna 2016 ja uudestaan tämän vuoden helmikuussa
Perfektionismissa on toki paljon hyvääkin, sillä sen myötä on selkeä visio siitä, mitä haluaa tehdä. Kävin eron jälkeen Helsinki Mission tarjoamassa kymmenen kerran terapiassa. Varsinkin jälkeenpäin olen ymmärtänyt, miksi äidin oli pakko olla lapsuudessani paljon töissä. Se on täysin pinnallista, mutta myös osa sitä, kuka olen. Suhtaudun suorituskeskeisyyteeni kevyemmin. Ajattelen muutenkin todella usein, miltä näytän, ja mietin, mitä muut ajattelevat minusta. . Kukaan ei kuitenkaan tiennyt asennettani treenaamiseen ja syömiseen. Aina voisi tehdä asiat paremmin. Isän sairastuminen lapsuudessani ehkä kyllä vaikutti haluuni kontrolloida sitä, mitä voin. Kukaan ei ole varmaan huomannut, että olen ollut ahdistunut. Yritän tehdä jokaisesta hetkestä täydellisen, mutta en aina aidosti nauti tai pysty rentoutumaan. Todella moni kärsii samanlaisista ongelmista, ja siksikin on hienoa, että voin puhua näistä julkisesti. M inulla on pienestä asti ollut tarve kontrolloida asioita, kuten kehoani. Tunsin oloni siinä niin turvalliseksi, että menin kuntoiluja ruokakuplaani. Suorituskeskeisyys ja ulkonäköpaineeni ovat kuitenkin vaikuttaneet paljon elämänlaatuuni. En siis ole ottanut kenestäkään esimerkkiä siinä. Osasyynä siihen olivat ikävät heitot ulkonäöstäni. Tarkistan yhä jatkuvasti, etteivät kasvoni kiillä. Siinä on ollut pakonomaisuutta ja neuroottisuutta. Nyrkkeilytreenejä oli kaksi kertaa viikossa, ja välipäivät olin salilla. Äidillä ja minulla on todella hyvä suhde ja olemme läheisiä, mutta en jaa hänelle kaikkea. Minulla ei ole myöskään koskaan ollut mitään ihannetta. Kuntoilu ja tarkka ruokavalio ovat silti vain osa suorituskeskeisyyttäni, joka heijastuu koko elämääni. Mietin yhä, paljonko olen syönyt ja mitä. Olen ollut arkena aivan eri ihminen kuin viikonloppuisin, jolloin olen pystynyt hieman hellittämään. Nuorempana jotkut saattoivat kommentoida sitä, miten kovassa kunnossa olin. Otin sen kehuna. Koska kynttilät kuuluvat minusta ihanteelliseen nautintohetkeen, minun on ollut joskus pakko sytyttää ne, vaikka en olisi saanut niistä mitään mielenrauhaa. Olin jatkamassa terapiaa, mutta se jäi. Ennen kuin aloin tehdä omakohtaista sooloesitystäni, olin parisuhteessa. Esiintyjät ovat kuitenkin koko ajan katseelle ja arvostelulle alttiina. Alkuvuodesta teimme yhdessä taideprojektin, jossa käytimme myös isän taidetta. En silti suhtautunut siihen negatiivisesti lapsenakaan. En kuitenkaan ole enää ihan yhtä tuomitseva itseäni kohtaan kuin ennen. Ulkonäköni liittyy vahvasti myös ammatti-identiteettiini, vaikka tiedän hyvin, ettei ulkonäölläni ole mitään merkitystä esimerkiksi sille, miten näyttelen. Olen miettinyt, miten paljon kovemmassa kunnossa voin vielä olla. Ehkä ikäkin on tuonut vähän järkeä, vaikka olen ollut aiemminkin tietoinen, miten hölmöä tämä kaikki saattaa olla. Samalla työnsin luotani pois ihmisen, joka aidosti välitti minusta ja ymmärsi minua. Se tulee aivan selkärangasta. Olemme molemmat vahvoja luonteita, mutta äiti kunnioitti vetovastuutani.” J U L I U S S U S I M Ä K I : Kukaan ei ole varmaan huomannut, että olen ollut ahdistunut. Olisi iso prosessi aloittaa terapia uudestaan, eikä se tunnu nyt se ajankohtaiselta. Se tuntui luonnolliselta. Äidille en kertonut, koska en halunnut vaivata häntä. Samoihin aikoihin aloin myös työstää esitystäni. Minulla on ollut se onni, että olen valinnut tämän alan ja päässyt purkamaan tätä esityksiin julkisesti luovalla tavalla. Olin niin itsekäs ja kiinni omissa rutiineissani. On ollut helpompaa puhua kavereille. Yläasteella aloin käydä kuntosalilla. Siellä terapeutti veikkasi, että oireeni voisivat viitata ortoreksiaan. Minusta kaikki voisivat hyötyä terapiasta, oli ongelmia tai ei. Olen vain katsonut peiliin ja ollut joko tyytyväisempi kuin ennen tai en. Harrastin myös nyrkkeilyä veljeni Joonaksen kanssa. On todella rajoittavaa, kun asiat pitää tehdä tietyn kaavan mukaan. Haastan itse itseäni. Meidän perheessämme ei ole kukaan käynyt säännöllisesti lenkillä. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 25. En pystynyt menemään vaikka ex tempore kaljalle kaverin kanssa, kun ajattelin, kuinka paljon kaljassa on kaloreita
En ole koskaan ollut Juliuksesta kovin huolissani, sillä hän on ollut sosiaalinen. Minunkin lapsuudessani oli vastaavia kokemuksia. Julius on hyvin itsenäinen ja hoitaa viisaasti kaiken. En edes tiennyt, mikä on ortoreksia, ennen kuin luin sen lehdestä Juliuksen haastattelusta. Olen myös esteetikko enkä pysty kotona rentoutumaan, jos on sotkuista. Pojilla jotkut ystävät ovat säilyneet lapsesta asti. Olin vain ihaillut hienoja valoja, tanssia ja musiikkia. Minäkin olen työssäni pedantti. Julius on samanlainen. I L O N A P E L L I : K A N S S A K U L K I J A J U L I U S S U S I M Ä K I J A I L O N A P E L L I 26 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Seuraavana päivänä menin katsomaan esitystä. Tiesin etukäteen vain, että teos kertoo perheestämme ja hänestä. Juliuksen isä Markku oli kuitenkin paljon lasten kanssa. Mitähän 3,5-vuotias miettii elämästä, kun isällä on kotona happikone nurkassa. Kun olin 10, isäni sai hermoromahduksen ja joutui Kellokoskelle sairaalahoitoon. Silloin Julius söi kuin hevonen ja kaikkea. Meillä ei maitotölkkiä jätetä pöytään vaan se otetaan jääkaapista ja pannaan takaisin. Tapaamme kuitenkin säännöllisesti ja vietämme aikaa yhdessä. Mietin vähän sitä, olemmeko olleet liian etäisiä. Olen ylpeä siitä, millainen ihminen hän on.” En ollut yhtään tajunnut, mistä on kysymys. Hän oli todella hieno isä. Tänä keväänäkin esitystä oli aika hurjaa katsoa, vaikka se ei enää jännittänyt yhtä paljon. Olen muotialalla, jossa arvostetaan kauneutta. Jo lapsuudenkotini oli sellainen. Olen keskiluokkaisesta perheestä. Sen jälkeisessä keskustelussa ymmärsin, etten ollut yhtään tajunnut, mistä on kysymys. Kun Julius oli pieni, hänen isälleen tehtiin elinsiirto. Perheessämme ei ole koskaan korostettu ulkonäön tärkeyttä. Tämä muu on tullut aivan puskista. En ole äiti, joka soittelee joka päivä lapsilleen. Julius on hirveän pedantti. Olen nähnyt, kuinka hänellä on paljon ystäviä ja hän on pidetty ihminen. Ensi-illan aikaan istuin paluulennolla lentokoneessa. En ole käynyt missään terapiassa. Tällaisista asioista ei puhuttu silloin. Markku sai yhdessä leikkauksessa sekä sydämen että keuhkot, jotka löytyivät aivan viime hetkellä. Julius paljastaa siinä kipupisteitään. Samoin sain tietää siitä, että Julius oli käynyt terapiassa. En saanut lapsena koskaan tietää, mikä hänellä oli, ja kotona oli ahdistava ilmapiiri. Muuten muistan yhden keskustelun. Markku hoiti arkiruokailut, mutta olimme yhdessä viikonloppuisin. Puran asiani hyville ystävilleni. Perheemme on aina ollut sosiaalinen, ja meillä on laaja ystäväpiiri. Kun Julius esitti teostaan ensimmäisen kerran, olin juuri ollut kaksi kuukautta Pariisissa taiteilijaresidenssissä. Olimme Juliuksen ja Joonaksen kanssa autossa matkalla kotiin, kun pojat puhuivat, pitäisikö Juliuksen ottaa johonkin valmentajaan yhteyttä, ettei hän vain ylitrimmaa itseään. Olemme eläneet omia elämiämme. En silti ymmärrä sitä, että Julius on voinut hurahtaa fitnessmaailmaan, joka minusta on pinnallinen. Olen yrittäjä yhä edelleen. Kun Julius oli yläasteella, tein hirveästi töitä ja mietin, että olen liian vähän kotona. Elämäntapa, avoimuus ja vieraanvaraisuus, ovat siis siirtyneet. Lääkärit lupasivat Markulle yhdeksän vuotta elinaikaa, mutta hän elikin vielä 16 vuotta ja risat. Silloin ajattelin, että onpas kummallista, mutta en sanonut mitään. Hän on perfektionisti ja ehkä halunnut tehdä jotakin yli. P erustin yritykseni vuonna 1995, jolloin Julius oli viisi, kuusivuotias ja hänen isoveljensä Joonas noin kymmenen. Tällainenkin asia, epävarmuus, on saattanut vaikuttaa Juliuksen kontrollinhaluun. Nykyään ajatellaan, että pitäisi olla ulkonäöltään täydellinen, mutta ei ihminen voi olla sitä. Julius oli kyllä ollut hyvin ehdoton siinä, mitä syö. Mietin, miten olen ollut niin tyhmä, etten ole huomannut. Vanhemmiten olen tasaantunut. Myös siskoni sairastui nuorena aikuisena skitsofreniaan juuri, kun hän oli päässyt Taideteolliseen korkeakouluun
T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 27. Ilona Pelli • 66vuotias. • asuu Helsingissä Ruoholahden villoissa eli vanhassa puutalossa • luotsaa omaa kotimaista Ilona Pelli Collection muotiyritystään, joka suunnittelee ja tuottaa designvaatemallistoa • saanut muun muassa muotoilun valtion palkinnon. Tunnetuimpiin töihin lukeutuvat presidentti Tarja Haloselle Linnan juhliin suunnitellut juhlapuvut • seurustelee • kahden aikuisen pojan äiti ja kahden lapsenlapsen isoäiti
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT ESKO JÄMSÄ S yöpää sairastanut, jo puhekykynsä menettänyt vanhus makasi vuoteellaan ja katsoi lähihoitaja Annika Aslaa lämpimästi. Lapsuudenkodissa halattiin paljon, ja hoivavietti ulottuu muihinkin kuin potilaisiin ja pieniin lapsiin. – Välillä saan kuulla, että olen vähän liiankin huolehtivainen. Kosketus voi tuoda rauhaa niin kuolinvuoteella makaavalle vanhukselle kuin rokotusta jännittävälle lapsellekin. Käytännön hoitotyöstä hän kaipaa juuri auttamista: sitä, että voi tukea toista tilanteissakin, kun kaikki toivo tuntuu kadonneen. Tuntui, että juuri se kosketus oli hänelle hurjan tärkeä juttu, hän kuvailee. PIENI ELE, SUURI MERKITYS Jo lapsena Aslan hoivavietti oli niin voimakas, että käytös herätti huolta päiväkodin työntekijöissä. Hän ei halunnut leikkiä ikäistensä kanssa, vaan vietti mieluummin aikaa pienempiä lapsia hoitaen. Hoitotyössä parasta on hänen mielestään se, että voi auttaa asiakkaita ja luoda heille turvallisen ympäristön ja olotilan. Asla valmistui lähihoitajaksi vuonna 2003, ja sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa kotihoidossa, terveysasemalla ja ensiavussa. Katseessa oli niin paljon tunnetta, ettei muisto ole vuosien jälkeenkään haalistunut. Hoivaaminen ja koskettaminen ovat olleet aina luontevia osia Aslan elämää. – Päiväkodissa mietittiin, onko minussa jotain vialla, kun samanikäisten seura ei kiinnosta. Hänen mukaansa onnistunut kosketus lähentää suhdetta ja lisää myös työhyvinvointia. Seuraavana yönä vanhus kuoli. – Totta kai tässäkin työssä tulee kiitosta, mutta pääasiassa ihmiset soittavat meille vain silloin, kun asiat ovat todella pielessä. Kun sanat eivät riitä, lähihoitaja Annika Asla luo luottamusta kosketuksella. Nyt hän on toiminut lähes viiden vuoden ajan Helsingin sosiaalija terveystoimen pääluottamusmiehenä. Vanhempani sitten sanoivat, että eihän se voi olla huono asia, että lapsi haluaa pitää huolta pienemmistä, Asla muistelee. Kotihoidossa työskennellyt Asla oli juuri ottanut rouvaa kädestä kiinni. – Kun iloinen ja onnellinen asiakas kiittää saamastaan avusta ja tuesta, se tuntuu mielettömän hienolta. Vaikka Asla on hoitanut urallaan satoja ihmisiä, joitakuita ei unohda koskaan. . – Siinä tilanteessa sanoilla ei ollut mitään merkitystä. Esimerkiksi työpaikan illanvietoissa Enemmän kuin sanat Työhyvinvointi 28 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Silloin tuntee olleensa luottamuksen arvoinen
T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 29
huolehdin, että kaikilla on ruokaa ja juomaa ja jokainen pääsee kotiin turvallisesti. Siksi Asla painottaa, että sekä asiakkaan että hoitajan on syytä lukea toisiaan. Toisille se on lähes automaattista, mutta toisista se saattaa tuntua vastenmieliseltä. – Se, miten suhtautuu koskettamiseen, riippuu paljon ihmisen luonteesta ja tottumuksista. Harjoittelu vaatii siis paljon myös hoitoalan opetukselta. Kosketus on Aslalle yksi tapa tuoda turvaa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Se on monelle hurjan tärkeää. – Pienikin ele, kuten hartian tai käden koskettaminen, antaa signaalin, että minä olen tässä ja kaikki on hyvin. Asla uskoo, että tunteita välittävää koskettamista voi harjoitella. Asla muistuttaa, että tunteita välittävä kosketus ei välttämättä tunnu kaikista luonnolliselta, oli kyse sitten auttajasta tai autettavasta. Esimerkiksi kotihoidossa olevat vanhukset ovat usein tulleet halauksin hoitajaansa vastaan, ja samoin lapset kaipaavat läheisyyttä tuomaan turvaa. EI PELKÄSTÄÄN MEKAANISTA Hoitotyöhön toki liittyy paljon niin kutsuttua mekaanista kosketusta. Siksi sitä ei voi koulussa harjoitella niin, että tässä on Matin käsi, laita Mirkku kädet näin. Esimerkiksi vaipan vaihtaminen tai verikokeen ottaminen ei onnistu koskettamatta. 30 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. ÄLÄ PAIJAA VAAN TAPUTA Kosketuksen voi tulkita monella tavalla. Jos sen sijaan terve aikuinen poikkeaa terveysaseman vastaanotossa, rauhoittelevalle tai lohduttavalle hipaisulle tuskin on tarvetta. – Jos joku esittää, että minä tässä nyt lohdutan sinua, signaali ei ole yhtään sama. Erityisen tärkeää on oppia lukemaan potilasta ja olla herkkänä tämän reaktioille. Teennäinen taputtaminen sen sijaan on yleensä pelkästään ahdistavaa. Aslan mielestä esimerkiksi yksinäisille vanhuksille, lapsille ja kehitysvammaisille kosketuksella on valtava merkitys. Mekaaninen koskettaminen on käytännöllistä, ja sitä voi harvoin tulkita väärin
Hoitajakin tuntee olonsa epämukavaksi tai jopa uhatuksi, jos asiakas kourii tai käy muuten käsiksi. Halaus, taputus ja kädestä pitäminen ovat hyviä, mutta esimerkiksi silittäminen ja paijaaminen eivät välttämättä toimi, koska ne voi tulkita väärin. Kosketus kohottaa myös hoitajan mielialaa D igitalisaatio läpäisee kaikkia aloja, eikä hoitotyö ole poikkeus. Selvityksissä on käynyt ilmi, ettei aihetta juuri käsitellä oppilaitoksissa lukuun ottamatta välttämätöntä, toimenpiteisiin liittyvää ohjeistusta. Kinnunen kaipaisi lisää keskustelua kosketuksen merkityksestä. Koskettamisella on rajansa. Sitten on tunteita välittävää, läsnäoloa luovaa ja terapeuttista kosketusta, kuvailee kulttuuriantropologian yliopistonlehtori Taina Kinnunen ItäSuomen yliopistosta. – Hyödyt ovat sekä psykologisia että fysiologisia. Kosketuksen olisi Kinnusen mielestä syytä kuulua olennaisena osana myös hoitajien perus ja täydennyskoulutukseen. – Esimerkiksi halaus on luottamuksen osoitus niin asiakkaan kuin hoitajankin puolelta. Saattaa olla niinkin, että hoitotyön julkista statusta pyritään nostamaan teknologisoimalla sitä niin, että se etäännytetään ruumiillisesta ulottuvuudesta. – Voi olla, että koskettamista pidetään itsestäänselvyytenä. TEKSTI ANNE SALOMÄKI T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 31. Hän huomauttaa, että koskettaminen on ällistyttävän halpa tapa lisätä hoitotyön laatua. Roboteista huolimatta perushoitotyö perustuu kuitenkin kosketukseen. Kukaan potilas ei halua, että lohduttavaksi tarkoitettu hipaisu tuntuu väkinäiseltä. – Sillä, miten ja minne koskee, on valtavasti väliä. Koulutuksessa Kinnunen korostaa oman kosketussuhteen tunnistamista. Kosketuksen merkitystä voi jopa mitata välittäjäaineiden ja hormonien kautta, eli hyvän olon ja turvallisuuden tunnun yhteys kosketukseen voidaan todentaa. Mielihyvä ei liiku ainoastaan hoidettavan suuntaan, sillä myös hoitajalle tunteita välittävällä kosketuksella on mielialaa kohottava vaikutus. Se myös lähentää suhdetta ja lisää työhyvinvointia, kun hoitaja kokee onnistuneensa työssään. Se, että muuta kuin mekaanista kosketusta vältettäisiin hoitotyössä tyystin häirintäsyytteiden pelossa, kuulostaa Aslan mielestä arkijärjen vastaiselta. Perushoitotyötä ei nykypäivänä arvosteta riittävästi. Kinnusen mukaan tutkimuksissa on todettu, että erityisen paljon etua tunteita välittävästä kosketuksesta on kaikista haavoittuvaisimmissa tilanteissa oleville potilaille. – Koskettamisen monipuolinen käyttö vaatii kultakin itsenäistä pohdintaa siitä, millainen koskettaminen tuntuu luontevalta. Minulla on vakaa usko, että koskettamista voi sekä opettaa että oppia ammatillisena taitona siitä huolimatta, että asia on hirveän yksilöllinen. Asla uskoo, että muun muassa seksuaalista häirintää vastustavan Me too -kampanjan myötä kosketuksesta puhuminen korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. – On toimenpidekeskeistä kosketusta, joka on hoitotyössä välttämätöntä. Pienikin ele antaa signaalin, että minä olen tässä ja kaikki on hyvin. – Sellainen ei missään nimessä ole sopivaa. Hänen mukaansa on osa hoitajan ammattitaitoa ymmärtää, missä tilanteissa ja minne hoidettavaa voi koskea turvallisesti
Miten voin toimia lasten hyväksi tässä tilanteessa. Koen, että isä on manipuloinut lapset puolelleen, ja lapset siirtyivätkin isänsä kotiin ilman äidin suostumusta. Yksi tapa ratkaista ristiriitaiset vaatimukset vanhempien avioeron aikana ja sen jälkeen on tehdä mielessään asiasta mustavalkoinen ja siten helpommin hallittava. On tietenkin tärkeä muistaa, ettemme me aikuisetkaan aina jaksa ja helposti taannumme itsekin epäaikuismaiseen käyttäytymiseen. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Voisi olla hyvä investointi sekä oman että lasten jaksamiselle, että kävisit jäsentämässä tunteitasi ja tilannettasi esimerkiksi psykologin kanssa. Viranomaiset eivät tiedä, miten auttaa, kun lapset ovat siinä iässä, että heidän sanansa vaikuttaa. Antti Kauppi 32 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Vastaajana on Terveys talon Etelä ja Kaakkois Suomen alueen johtava työterveys psykologi Antti Kauppi. Erosta huolimatta entinen puolisoni aiheuttaa paljon ristiriitoja minun ja lasteni elämään. Tämä auttaa lapsiasi ajan kanssa rakentamaan tilanteesta myös vaihtoehtoisia tunteita ja niiden tulkintoja. He ovat nyt teiniikäisiä. Mikä olisi lapsille tärkeintä tilanteessa, jotta he selviävät henkisesti?” KYSYMYS: K uv al äh d e: Te rv ey st al o T eini-ikäisen kokemusmaailma on ikään kuin aikuisuuden ja lapsuuden rajalla. Psykologi vastaa VASTAUS: ANTTI KAUPPI Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Tällä palstalla vastataan lukijoiden kysymyksiin elämänhallinnasta ja työhyvin voinnista. Usein teini-ikäisen kyky älyllisesti puhua ja hahmottaa aikuisten maailmaa on kehittyneempi, kuin kyky tunnetasolla kestää sitä. Se auttaa oman kestokyvyn ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Koeta nähdä kaikkien osapuolten toiminnassa myös hyvää tai ainakin myös toisen näkökulma. Jos vain jaksat, koeta olla osallistumatta mustavalkoisen asetelman ylläpitoon. Olemalla pitkäjänteinen ja kestämällä tätä vaikeaa tilannetta on mahdollista, että tilanne tasapainottuu. Voi auttaa, jos asiaa katsoo lasten sen hetkisen henkisen kestokyvyn näkökulmasta. Ajattelemalla, että toinen vanhempi on ”hyvä” ja toinen ”paha” voi ylläpitää jonkinlaista järjestystä omassa tunne-elämässään. ”Erosin puolisostani 10 vuotta sitten. Se voi voimakkaastikin heilahdella tarvitsevuuden ja itsenäisyyden välillä. Lapset ovat isänsä vaikutuspiirissä, eivätkä vielä kykene ymmärtämään tai arvioimaan tapahtunutta. Toimitus valitsee jul kaistavat kysymykset ja voi myös lyhentää niitä. Kysymykset julkaistaan nimettömänä. Aikuisuuteen kuuluvat ristiriidat, tunteet, tarpeet ja pelot kiinnostavat usein teinejä, joten on arvioitava, mitä heidän kanssaan jakaa ja millä tavoin. Miten toimia lasten hyväksi vaikeassa perhetilanteessa. Miten toimia äitinä niin, ettei lasten suhde minuun täysin katkea. Kun teiniikäinen ei siedä ja pysty kantamaan kokemaansa, ilmenee se usein oireina, käytöshäiriöinä tai vetäytymisenä. Sinun on tärkeää pohtia, voisiko kysymys olla juuri tästä
M inulla on käynyt satumainen tuuri omien mielenterveysongelmieni kanssa. Ei hoidon piiriin pääsy silti ole helppoa ollut. Mitä heikommassa hapessa ihminen on, sitä vähemmän häntä kirittää toiveikas optimismi ja sitä enemmän nujertaa arvottomuuden kokemus. Vaikka ei olisikaan Sourin kanssa aina samaa mieltä, vertaistukea saa silti. Tajusin tarvitsevani ulkopuolista apua. On hyvin samastuttavaa lukea Sourin vaikeuksista löytää oikea hoito ja oikea diagnoosi. Oikean terapiamuodon löytäminen voi nähdäkseni olla vielä vaikeampaa kuin oikean lääkehoidon määrittely. Terapeutteja on moneen junaan, eikä kaikki toimi kaikilla. Koska en vapaana taiteilijana ollut työterveyden piirissä, en tiennyt minne mennä. Kaikki avun muodot lääkkeistä lätinään ovat olleet minulle tepsiviä. Suosittelen lämpimästi Katariina Sourin uusinta kirjaa Sarana, jossa hän käsittelee omista mielenterveysongelmistaan selviytymistä. Lisäksi olen saanut kolmannelta sektorilta elämän kriisitilanteessa ennaltaehkäisevää apua käymällä vertaistukiryhmässä. Ulkopuolelta on aina niin helppo sanoa, että mikset hakenut apua. Kaikki vaihtoehdot tuntuivat huonoilta ja vaikeilta. Siksi kai minäkin tunnen niin monta, jotka eivät jaksa käydä missään hoidossa, vaan mieluummin vain syövät lääkkeensä ja keskittyvät elämässään johonkin muuhun kuin omaan paranemiseensa, johon eivät kai ihan uskalla uskoa. Suurin este on ollut omassa päässä. Mahassa kiehuvan myrkyn, joka oli fyysistä kipua aiheuttava itseinho. Minulla on vaikeuksia saada raahattua itseäni lääkäriin edes luunmurtumassa ja päästäni terveenä. Kavereiden vinkeistä en jaksanut valita omaani. K uv a: H ei ni Le hv äs la ih o T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 33. Olen päässyt työterveyden piirissä ollessani psykiatrille ja myöhemmin toisen masennuskauden aikana julkisen terveydenhuollon kautta depressiohoitajalle. Noin vuosi ennen toista masennuskauttani tunnistin ensioireet itsessäni. Silloinkin helposti ajaudun ajattelemaan, etten halua kuormittaa systeemiä ja etten ansaitse hoitoa, koska vaiva on omaa syytäni. Päädyin jatkamaan sinnittelyä siihen asti, kun oli jo pakko tehdä jotain selviytyäkseni töistä ja kotitöistä. Oikean hoidon löytäminen ei ole helppoa Kolumni Ulkopuolelta on aina niin helppo sanoa, että mikset hakenut apua. Kokeneelle mielenterveyskuntoutujalle voi olla myös uuvuttava ajatus aloittaa jälleen uusi terapia
Siskonsa kuoleman jälkeen hän ymmärsi, että haluaa puhua kokemuksistaan avoimesti ilman häpeää. Kuin kuka tahansa meistä Liisa-Maija Matikaista käytettiin lapsena seksuaalisesti hyväksi. Hyväksikäyttö ei tarkoita sitä, että koko loppuelämä olisi pilalla. TEKSTI IDA NIEMINEN KUVAT OLLI URPELA 34 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. L I I S A M A I J A M A T I K A I N E N Kanssakulkija
T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 35
36 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Lapsena mä en kyennyt muuhun kuin etsimään vikaa ja syytä itsestäni, vaikka nyt aikuisena tiedän, että syyt olivat jossakin ihan muualla kuin minussa. Hänen lähipiiriinsä kuulunut mies alkoi nimittäin käyttää häntä seksuaalisesti hyväkseen pian muuton jälkeen. Hyväksikäyttö loppui kokonaan vasta, kun Liisa-Maija muutti yläkoulun jälkeen toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Hän paljasti ystävilleen, että tuttu mies teki hänelle epämiellyttäviä seksuaalisia asioita. Hän vietti päivät yksin ulkona vähissä vaatteissa, koska aikuiset joivat eikä heillä ollut aikaa huolehtia hänestä. Hyväksikäyttäjä oli manipuloinut hänet hiljaiseksi ja uhkaillut hänen perhettään väkivallalla. Liisa-Maija pelkäsi valtavasti pimeää ja yksin kotona olemista, mutta kukaan ei lohduttanut häntä. Hän on kuitenkin huolissaan yhdestä asiasta ylitse muiden: Mitä jos vauva on tyttö. MIKÄ MINUSSA ON VIKANA. – Hän hoki vuodesta toiseen, että minusta tulisi hänen omansa, kun täyttäisin 15 vuotta, Liisa-Maija sanoo. K A N S S A K U L K I J A L I I S A M A I J A M A T I K A I N E N . Isä teki itsemurhan, kun Liisa-Maija oli vasta muutaman vuoden ikäinen. Kun hyväksikäyttö alkoi uudelleen, Liisa-Maija päätti, ettei hän kertoisi asiasta enää kenellekään. Uudessa kodissa Liisa-Maija sai vihdoin viettää melko tavallista pienen tytön elämää – tai siltä kaikki ainakin vaikutti. Joukko naapureita kertoi sosiaaliviranomaisille osoitetussa kirjeessään, kuinka 4-vuotias Liisa-Maija kulki talvella ulkona kumisaappaissa ja varpaista rikkinäisissä sukkahousuissa. Seksuaalinen hyväksikäyttö jatkui lähes 10 vuotta. Tyttö ei ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Uudessa talossa joku oli aina kotona eikä ruokaa tarvinnut kerjätä naapureilta. Liisa-Maijan toinen sisko ja veli asuivat muualla, joten naapureiden lisäksi hänen ainoa tukensa olivat päiväkodin hoitajat ja kotona asunut isosisko. Kun mä olin lapsi, mietin usein, että mikä mussa on vikana. Se tuntuu mukavalta, koska tyttö ei ole tottunut aikuisten jakamiin hellyydenosoituksiin. Kerrankin hän saa olla huomion keskipisteenä. Mies halaa tyttöä ja ottaa hänet syliinsä. On pakkasta. Häntä pelotti suunnattoman paljon se, että saisi tytön ja tekisi lapselle jotakin sellaista, mitä hänen hyväksikäyttäjänsä oli tehnyt. Liisa-Maijan lapsuutta varjostivat epämääräiset ryyppyporukat sekä seksin, väkivallan ja rikosten näkeminen. Asian selvittäminen lopetettiin, koska Liisa-Maija perui pian kertomuksensa miehen teoista. Muutos perheen rajussa elämässä tapahtui vähän ennen kuin Liisa-Maija aloitti koulun. Kerran hän oli soittanut iltamyöhällä naapurin ovikelloa, koska kukaan ei päästänyt sisään omaan kotiin. Liisa-Maija muutti ammattikoulun jälkeen Kotkaan ja perusti perheen ensimmäisen avopuolisonsa kanssa. Siitä alkoi vuosikausien kipuilu oman menneisyyden kanssa. Hän ajatteli, että kärsisi mieluummin yksin, kuin aiheuttaisi muille harmia. Mies kosketteli Liisa-Maijaa suihkussa, pakotti katsomaan pornoa ja esitteli itseään alastomana. Yläkoulun alussa luokkakaverit alkoivat ihmetellä, miksi Liisa-Maija käyttäytyi oudosti ja hänen kehonsa oli mustelmilla. Hän tukeutui hevosiin ja muihin eläimiin, joista oli tullut maalla hänen uskollisia ystäviään. Perhe muutti maalle pieneen kylään ja arki muuttui yhtäkkiä normaalimmaksi. Liisa-Maija Matikaisen varhaisin muisto on hetki hänen oman isänsä hautajaisista. VAIN YKSI ELÄMÄ Tytöstä on kasvanut nuori nainen, joka odottaa esikoistaan. Vieressä seisoo isosisko, joka tiuskaisee, että isä on kuollut. Tosin hän ei uskalla kertoa kenellekään oudoista asioista, joita tapahtuu miehen kanssa suihkussa ja suljettujen ovien takana. En tiedä, synnyinkö mä myrskyyn ja tuuleen, mutta ainakaan mun elämäni lapsuusvuodet eivät sattuneet myöskään täysin sinne onnellisten tähtien alle. Mitä niin pahaa mä olen tälle maailmalle tehnyt, että olen ansainnut kaiken sen kivun ja tuskan sekä vääryyden, mitä jouduin pienestä pitäen kokemaan. P ieni tyttö seisoo ulkona lapaset käsissään ja syö niistä lunta. Sanotaan, että toiset syntyvät onnellisten tähtien alla ja toiset taas myrskyyn ja tuuleen. Sosiaaliviranomaiset olivat välillä tiiviistikin yhteydessä perheeseen, mutta turvaton elämä jatkui siitä huolimatta. Tuntui suurelta helpotukselta, kun vauvan sukupuoleksi paljastui poika. Mies kuitenkin lopetti seksuaalisen hyväksikäytön vajaan vuoden ajaksi paljastumisensa jälkeen. Siitä alkoi selvitysvyyhti koulun, perheneuvolan, sosiaalitoimen ja poliisin kanssa
Se, mitä minulle tapahtui lapsena, ei ollut turhaa. Nyt voin auttaa kokemusteni takia muita. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 37
K A N S S A K U L K I J A L I I S A M A I J A M A T I K A I N E N 38 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8
– Päätin, että selviän tästä, niin kuin olen selvinnyt muustakin. Se vaatii vain hieman enemmän töitä, omien kipujen sekä pelkojen kohtaamista ja ennen kaikkea itsensä rakastamista kaikista kokemuksista huolimatta. Siskon poismeno lamaannutti ja sai maailman mustumaan entisestään. Masennus iski entistä pahempana, kun toinen lapsi saapui maailmaan viisi vuotta myöhemmin. Ja jos uskalsin unelmoida jotain, pidin lähes aina huolen, että se oli joko helposti toteutettavissa tai niin arkisen tavallista, etten erottunut “massasta”. Ehjän itsetunnon rakentaminen ja oman kehon hyväksyminen ovat myös vaatineet vuosikausien ajatustyön. Omien toiveiden toteuttaminen on tuntunut LiisaMaijasta aina vaikealta. Pari vuotta sitten hän uskaltautui viimein hakemaan lähihoitajakouluun ja pääsi sisään. Liisa-Maija ajattelee, että se, mitä hänelle tapahtui lapsena, ei ollut turhaa. – Hyväksikäytetyistä puhutaan usein niin, että heidän loppuelämänsä on pilalla. Toistaiseksi hän on luottanut omiin selviytymiskeinoihinsa, kuten kirjoittamiseen, rakkaiden eläinten kanssa olemiseen ja luonnonkivikorujen tekemiseen. Lainaukset ovat otteita LiisaMaija Matikaisen Sirpaleista tehty blogista. Hän päätti alkaa kertoa avoimesti seksuaalisesta hyväksikäytöstään, koska halusi purkaa aiheen tabuleimaa. Hän ajattelee ilman katkeruutta, että jokaisella on ainutlaatuinen tarinansa. Myös Liisa-Maijan kolme poikaa tietävät äitinsä menneisyydestä omalle ikätasolleen sopivalla tavalla. – On ollut vaikeaa sanoa, että ”minä rakastan sinua”. Hänen oma voimavaransa ovat aina olleet hyvät ihmiset: varhaislapsuudessa naapurit, myöhemmin ymmärtäväiset ystävät ja puoliso sekä läpi elämän isosisko. Liisa-Maija on esimerkiksi opetellut pikkuhiljaa nauttimaan omasta naisellisuudestaan ja ottamaan kehuja vastaan ulkonäöstään. Nykyään Liisa-Maija uskoo, että hän pystyy saavuttamaan kaiken, minkä haluaa. Hän ei saanut lapsena riittävästi kannustusta ja kehuja, jotka olisivat auttaneet hyvän itsetunnon rakentamisessa. Liisa-Maija alkoi myös käydä vertaistukiryhmässä ja sai reseptin mielialalääkkeitä varten. Silloin hänen rakas isosiskonsa kuoli nopeasti harvinaiseen sairauteen. Kirjoittaminen on ollut hänelle aina tärkeä keino purkaa omia ajatuksiaan. Yksi Liisa-Maijan pitkäaikaisista haaveista oli opiskella lähihoitajaksi. Ne eivät kuitenkaan tuntuneet oikeilta vaihtoehdoilta oman elämäntilanteen parantamiseen, joten lääkeresepti lensi roskikseen ja tukiryhmässä käyminen loppui lyhyeen. Nyt hän voi auttaa kokemustensa takia muita. Vuonna 2011 tapahtui käännekohta Liisa-Maijan elämässä. En kuullut sitä itse lapsuudessani. Koulunkäynti oli hänelle aikanaan hankalaa, koska hän oli villi lapsi ja kärsi keskittymisvaikeuksista. Tunne, että se mitä teet, ei ikinä riitä. Viime vuonna Liisa-Maija perusti Facebookiin Sirpaleista tehty -projektin ja alkoi kirjoittaa myös samannimistä blogia. MINÄ RAKASTAN SINUA Opin kasvaessani pikku hiljaa uhraamaan omat unelmani ja toiveeni muiden odotusten ja toiveiden tieltä. Pitkän surutyön jälkeen Liisa-Maija kuitenkin ymmärsi, että hänellä on vain yksi elämä elettävänään. Olisi ollut erävoitto menneisyydelle, jos olisin jäänyt paikoilleni tarpomaan. Lastensa kanssa hän on saanut opetella rakastamisen taitoa. Välillä Liisa-Maija on miettinyt, pitäisikö hänen hankkia ammattiapua. Ihmisten auttaminen on se, mitä Liisa-Maija haluaa tehdä. Hän voi auttaa hyväksikäytön kokeneita ja nähdä maailmaa. Me olemme tavallisia ihmisiä, jotka elävät normaalia elämää. Blogin tarkoituksena on tarjota vertaistukea muille hyväksikäytetyille ja välittää sanomaa siitä, että rankoista kokemuksista voi toipua. Silloin LiisaMaija soitti kunnan sosiaalitoimeen ja pyysi apua, minkä jälkeen hänen luonaan vierailikin hetken aikaa kodinhoitaja. Se ei pidä paikkaansa. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 39. Omansa hän tahtoo jakaa, koska ei halua olla uhri, vaan selviytyjä. Se, että ei ole syntynyt onnellisten tähtien alla, ei automaattisesti tarkoita sitä, etteikö elämästä voisi kuitenkin tulla hyvää ja onnellista. Sieltä se taas saapui, salakavalasti iski kesken arjen, hiipi olan takaa tuoden painavan kipeän tunteen rintaan
Kun hengitysharjoituksista tulee osa arkea, niitä voi tehdä helposti missä tahansa. Tasapainoinen hengitys rauhoittaa ja auttaa keskittymään läsnäolevasti tähän hetkeen. Siksi uloshengityksen pitäisi olla aavistuksen sisäänhengitystä pidempi. TU NN E & MIE LI Hyvän mielen vinkki 40 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Toisaalta, jos alkaa liikaa miettiä syvään ja ”oikein” hengittämistä, voi hengityksestä tulla herkästi suorittamista. Se lievittää stressiä, ahdistuneisuutta ja levottomana vaeltavaa mieltä. Se taas voi johtaa ylihengittämiseen, kehon happo-emästasapainon häiriintymiseen sekä pistelyn, puutumisen ja ilman loppumisen tunteisiin. – Omaa hengitystään voi lähteä tutkimaan kuuntelemalla hengityksen rytmiä, liikettä ja siinä ilmeneviä jännityksiä. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVA SHUTTERSTOCK S tressaantuneena tai ahdistuneena hengityksen rytmi muuttuu pinnalliseksi. Löydä oma rytmisi Hengitykseen keskittyminen on keino olla läsnä tässä hetkessä. Ihminen saattaa käyttää vain osaa hengityslihaksistaan ja hengittää pitkälti rintakehän ja kaulan lihaksilla. Tiivistetysti voisi sanoa, että sisäänhengityksellä keho aktivoituu ja uloshengityksellä rauhoittuu. Harjoituksia voi tehdä vaikka niin, että vetää keuhkot täyteen ilmaa ja sitten puhaltaa ilman lempeästi ulos, kertoo psykofyysinen fysioterapeutti ja työnohjaaja Armi Haapaniemi-Takala Lääkäriasema Mehiläisestä. Rintarangassa ja niskassa olevat jännitykset ja jäykkyydet kertovatkin usein hengitysjumeista. Kun hengitysliikkeet pingottuvat, ne eivät leviä kokonaisvaltaisesti kehoon. Hengitystä ja kehoaan kuuntelemalla aistii herkästi, millaista on sujuva ja tasapainoisena virtaava hengitys. Moni saattaa pidättää hengitystään tiedostamattaan jännittävissä tilanteissa tai hengitys voi olla nykivää
Stressitilanteissa vagushermo puolestaan lamaantuu. x Hyvä tapa harjoitella hengitystä on keskittyä tietoiseen läsnäoloon. x Jos ajatukset lähtevät harhailemaan, ne voi palauttaa takaisin tähän hetkeen keskittymällä hengitykseen. Silloin saa turvallisen kokemuksen omasta hengityksestään. Hengityksen ammattilainen voi olla esimerkiksi hengitykseen perehtynyt psykoterapeutti tai psykofyysinen fysioterapeutti. x Mielessään voi ajatella myös jotain turvallista paikkaa, josta on hyviä muistoja. On olemassa myös hengityskouluohjaajia, joiden koulutuksessa keskitytään vielä syvemmin hengityksen fyysiseen ja psyykkiseen merkitykseen sekä hengityksen ja varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen. Kädet voi laittaa vatsan päälle ja tunnustella rauhallisesti vatsan liikkeitä. – Kun kehon fyysiset reaktiot rauhoittuvat, myös mieli rauhoittuu eikä lähde impulsiivisesti toimimaan ahdistavien ajatusten mukaan, Haapaniemi-Takala sanoo. KOKEILE AMMATTILAINEN AVUKSI Valmiita rentoutumisohjeita on joskus vaikea antaa, koska se mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Parasympaattinen hermosto puolestaan rauhoittaa kehoa ja mieltä. Se kulkee aivorungosta moniin tärkeisiin elimiin, kuten keuhkoihin, sydämeen ja suolistoon. Kun hengityksemme on tasapainossa, vagushermo aktivoituu, jolloin verenpaine ja sydämen syke laskevat ja tulee rauhallinen olo. Jos jossain harjoituksessa sanotaan, että nyt pitäisi tuntea lämpöä ja rentoutumista, voikin tulla olo, että harjoitus on epäonnistunut, jos ei tunnekaan niin. Fysioterapeutin koulutus auttaa ymmärtämään hengityksen fysiologiaa sekä kehon ja hengityksen havainnointitaitoa. – Se voi herättää jopa syyllisyyden ja häpeän tunteita. LIHAKSET RENTOUTUVAT JA SYKE RAUHOITTUU Nykyään hengityksen merkitys psyykkiseen hyvinvointiin tunnistetaan aiempaa paremmin. Lihakset rentoutuvat ja sydämen syke rauhoittuu. Yksi tapa on havainnoida, miltä keho tuntuu esimerkiksi tuolia vasten. Kun hengitys lähtee ”omille teilleen”, on stressitilanteissa aktivoituva sympaattinen hermosto vahvasti pelissä mukana, valmistaudumme taistelemaan tai pakenemaan. Samalla voi ajatella mielessään, että on turvassa eikä ole mitään hätää. Yhtä oikeaa tapaa hengittää ei ole, vaan jokainen voi löytää oman tapansa kehoaan tutkimalla. – Tärkein parasympaattinen hermo on vagushermo eli kiertäjähermo. Sen toimintaan voimme vaikuttaa hengittämällä. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 41. Ei kannata lannistua, vaikka harjoitukset eivät heti tuntuisi tehoavan, sillä useimmiten ne vaativat paljon toistoja. x Hengittämistä voi kokeilla eri tavoilla, isosti ja pienesti. Kun löytää tasapainoisen, rennon tavan hengittää, on kontaktissa läsnäolevasti muiden kanssa ja tuntee hyvää oloa. Hengitystä kannattaa harjoitella aluksi ammattilaisen kanssa, sillä on tärkeää, että on joku, jonka kanssa havainnoida ja peilata hengityskokemusta yhdessä
TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A 42 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Sen kanssa voi saunoa, uida, harrastaa liikuntaa ja matkustella. Jotta DBS-hoito saadaan yleisempään käyttöön, tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVAT ANNINA MANNILA N eurokirurgin tekemässä leikkauksessa aivoihin asennetaan kalloon porattujen reikien kautta elektrodit. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa asennettiin ensimmäisen kerran syväaivostimulaattori psykiatriselle potilaalle vuonna 2010. Järventaustan mukaan OCD-potilaiden tulokset ovat olleet Tampereella hyviä. DBS onkin todettu vaikuttavaksi hoidoksi pakkooireiseen häiriöön kansainvälisissä tutkimuksissa. – Pakko-oireisilla potilailla ahdistuneisuus vähenee ensin ja mieliala kohoaa. Hänen mukaansa syväaivostimulaatiosta, eli DBS-hoidosta, voi olla apua pakkooireisessa häiriössä ja masennuksessa silloin, kun potilas ei ole hyötynyt toivotusti tavallisista hoidoista. Jos oireet ovat häirinneet ja rajoittaneet potilaan elämää lähes jatkuvasti, parantaa oireiden puolittuminen merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä. Laitteen säätää ja käynnistää Kaija Järventausta. Järventaustan mukaan hoidon tehokkuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, että potilas on itse sitoutunut hoitoon ja muuhun kuntoutukseensa. – Kun katsoimme seitsemän ensimmäisen potilaan hoitotuloksia, pakko-oireet olivat helpottaneet keskimäärin 55 prosenttia lähtötilanteesta. Myöhemmin pakko-oireet vähenevät ja potilaan mahdollisuudet kuntouttaa itse itseään paranevat. Hän on psykiatrian erikoislääkäri. Hoidon hyötyjä on harkittava yksilöllisesti jokaisen potilaan kohdalla. Viime vuonna hoitoa sai Taysissa kolme potilasta. Sen jälkeen Taysissa on saanut DBS-hoitoa 12 pakko-oireisesta häiriöstä (OCD) kärsivää potilasta ja kaksi masennuspotilasta. Vaikka kahden masennuspotilaan hoidon tulokset ovat myös olleet hyviä, masennuksen kohdalla DBS on edelleen kokeellista hoitoa. . Syväaivostimulaation hyödyt psykiatristen sairauksien hoidossa tulivat esille vahingossa. Järventausta kertoo, että laitteen kanssa eletään ihan normaalia elämää. Vaikka kokemukset hoidosta ovat positiivisia, syväaivostimulaatio ei yksin auta silloin, kun mieli järkkyy. Hoitoon valikoitumisen arvioinnin lähtökohtana ovat Järventaustan mukaan ensisijaisesti potilaan mahdollisuudet kuntoutua ja potilaan oma motivaatio. Joinakin vuosina DBS-hoitoa on saanut vain yksi potilas. Vaakakupissa painavat myös potilaan kärsimys ja arvio mahdollisuuksista parantaa potilaan elämänlaatua juuri tämän hoidon avulla. HYÖDYT ARVIOITAVA TARKKAAN Syväaivostimulaatiohoito on harvinaista ja kallista ja siksi siihen potilaaksi valikoituminen vaatii pitkän tutkimusprosessin. Hoito on ollut jo pidempään käytössä parkinsonpotilailla, ja heidän hoitonsa huomattiin vaikuttavan positiivisesti myös mahdollisiin psykiatrisiin oireisiin. Niitä säädetään ihon alle rintakehään asennetun stimulaattorin avulla. Hoitoa aivoille Psykiatrian erikoislääkäri Kaija Järventaustan työhön kuuluu harvinaisen syväaivostimulaatiohoidon antaminen vaikeaa pakko-oireista häiriötä sairastaville potilaille
T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 43
Stimulaattorin poistamista voidaan joissakin tapauksissa harkita, jos hyötyä ei saavuteta. STIGMAA VÄHENTÄVÄ HOITO Aivojen tahdistamisesta puhuttaessa tulee helposti miettineeksi, muuttaako syväaivostimulaatio ihmisen persoonallisuutta. Järventausta ei usko, että niin tapahtuu: – Voi miettiä, kumpi on oikeastaan ihmisen todellinen persoonallisuus, ihminen pakko-oireidensa tai masentuneen mielialansa kanssa vai ilman niitä. Muutama päivä leikkauksen jälkeen Järventausta tapaa potilaan ja käynnistää stimulaattorin yhdessä neurokirurgin kanssa. Arviointityön Järventausta tekee yhteistyössä DBStyöryhmän kanssa. Järventausta on huomannut potilaillaan myös lievää hypomaniaa, joka johtuu stimulaation vaikutuksesta mielialan kohenemiseen. Useimpien potilaiden kohdalla säädöt osuvat kohdalleen melko nopeasti, ja potilaan vointi lähtee kohenemaan. Vaikka potilaat olisivat malttamattomia, stimulaation lisäämisessä edetään aina rauhallisesti, jotta sivuvaikutuksilta vältyttäisiin. – Keskustelut työryhmän kanssa ovat tärkeitä, sillä tuloksellisesta hoidosta voi helposti intoutua liikaa. Psykiatristen potilaiden hoidossa DBS:n sivuvaikutuksina voi alussa tulla lyhytaikaista unettomuutta tai kiihtyneisyyttä. Joskus sopivia säätöjä joudutaan etsimään pidempään, ja joillakin potilailla voi olla sivuvaikutuksia, jotka heikentävät hoidon tehoa. Siihen kuuluvat psykologi, toinen psykiatri, psykiatrian professori sekä neurologi, ja lisäksi Järventausta tekee tiiviisti yhteistyötä neurokirurgin kanssa. – Kokemukseni mukaan hoito tehoaa parhaiten nuorehkoihin potilaisiin, joilla on jo ennestään ollut yritteliäisyyttä ja tahtoa selviytyä elämästä psyykkisen sairautensa kanssa. Toki 44 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Siitä alkaa työ stimulaattorin optimaalisten säätöjen etsimisessä. – Hypomania on mukava, energinen olotila, mutta pitkäkestoisena se ei ole kenellekään hyväksi. Kun päätös hoidon antamisesta on psykiatrian työryhmässä tehty, potilaan hoito siirtyy neurokirurgialle. Arvioinnissa selvitetään muun muassa, että kaikki tavanomaiset tehokkaat hoitomuodot on jo kokeiltu, ja potilaan diagnoosi varmennetaan
Operaation ja stimulaation säädöt ovat alkusysäys, mutta hoidon painopiste on sen jälkeen psykiatrisessa kuntoutuksessa, jonka stimulaatio mahdollistaa. KAIJA JÄRVENTAUSTA • psykiatrian erikoislääkäri, LT • apulaisylilääkäri, Neuroja vanhuspsykiatrian toimenpidepoliklinikka, Tampereen yliopistollinen sairaala • psykiatrisen sähköhoidon johtava asiantuntija Suomessa • työskentelee psykiatristen neuromodulaatiohoitojen parissa Taysissa • tekee myös muista kuin psykiatrisista syistä syväaivostimulaatioon tulevien potilaiden psykiatrisia arvioita ja on jäsenenä moniammatillisessa DBS-työryhmässä. Syväaivostimulaattori parantaa potilaan. – On todella merkityksellistä, että saamme aivojen hermoradastoja tahdistamalla psykiatrisia oireita oikeasti lievittymään. – Hymy ja sen vastavuoroisuus ovat ihmiselle isoja asioita, ja on mielenkiintoista, että pystyn saamaan tällaisen reaktion aikaan. Järventausta uskoo myös, että syväaivostimulaation käyttö vähentää psykiatrisiin häiriöihin liittyvää stigmaa. Järventaustasta on tärkeää, että tällainen hoitomuoto on psykiatriassa käytössä. TYÖTÄ ILMAN TARKKOJA OHJEITA Harvinaisen hoitomuodon parissa työskentely vaatii tekijältään asioihin paneutumista myös työajan ulkopuolella. On joitakin lähtöarvoja, ja meillä Tampereella jo hiukan kokemusta, mutta lopulta säädöt on kuitenkin tehtävä jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti. – Potilaan voinnin kohenemiseen vaikuttaa myös muu hoito ja kuntoutumisen myötä normalisoitunut arki on todella iso suojatekijä. Stimulaatiolla ei voida kajota ihmisen persoonallisuuteen. Myös Järventausta kokee edelleen hämmästyttävänä sen hetken, kun hän kytkee stimulaattorin ensimmäistä kertaa päälle ja potilaalle tulee hymyefekti. Stimulaattori voidaan poistaa, jos hoidosta ei ole hyötyä. Pakko-oireiden lievittyminen tuo elämään uusia ulottuvuuksia, myös vaatimuksia. Kun stimulaatio nostetaan taas entiselle tasolle, pakko-oireet häviävät. – Työhöni kuuluu paljon sellaista, mitä kukaan maailmassa ei vielä tiedä. Työ luo pohjaa kaikkien neuromodulaatiohoitojen, eli hermoston toimintaan vaikuttavien hoitojen, tutkimukselle ja kehitykselle. Stimulaattorin säätöihin ei esimerkiksi ole mitään keittokirjaohjeita. Hoidolla muutetaan hiukan aivojen toimintaa tietyillä radastoilla. Syväaivostimulaatioon liittyy myyttejä: Kyseessä on psykokirurgia eli lobotomia. uuteen itseen vähemmän ahdistuksen ja pakko-oireisuuden kanssa pitää myös tutustua. Järventaustalle se sopii, sillä hän on aina pitänyt haasteista ja työskentelee siksi mielellään kaikkein vaikeimmin hoidettavien potilaiden kanssa. Pitkään oireidensa vankina ja muiden avun varassa ollut ihminen ei ehkä heti löydä paikkaansa. Sen sijaan: Syväaivostimulaatio ei tuhoa aivokudosta. Kiinnostavinta on, että tämä ensimmäisen hetken hymy on aivan oikea hymy, se tarttuu toisiin ihmisiin. KAIJAN TEESIT T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 45. Yliopistollisessa sairaalassa harvinaisen hoitomuodon tarjoaminen ja sen tutkiminen on mahdollista. Työ, joka on Järventaustalle arkipäiväistä, tuo mieleen tieteiselokuvat. Silti tästä voi päätellä, että stimulaatio pitää omalta osaltaan oireiston kurissa, kannen alla, ja ilman sitä oireisto voi aktivoitua uudelleen. Syväaivostimulaatio muuttaa ihmisen persoonallisuutta. Järventausta on työssään huomannut, että pakkooireet saattavat nousta uudelleen pintaan, jos vuosia oireettomana eläneen potilaan stimulaatiohoitoa lähdetään vähentämään
Noin kolmasosa muistisairaista on myös masentuneita, ja monilla masennusoireet alkavat jo ennen dementiadiagnoosia. K U VA : SH U T TE R ST O C K 46 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tällaista vaikutusta ei kuitenkaan havaittu, joten tutkijat eivät osaa sanoa, mistä yhteydet varsinaisesti johtuvat. Jos nyt havaitut yhteydet pitävät paikkansa, osa sairastumisista saattaisikin lykkääntyä oikealla lääkevalinnalla. Ennen lisätutkimuksia tuloksia kannattaakin tulkita maltilla. Lääkityksellä yli neljä vuotta olleet sairastuivat Alzheimerin tautiin keskimäärin kolme vuotta myöhemmin kuin osallistujat, joiden lääkitykset olivat olleet lyhempiä tai joita oli hoidettu muilla masennuslääkkeillä. SSRIlääkkeisiin liitetty vaikutus näkyi myös verrattuna potilaisiin, jotka eivät olleet sairastaneet masennusta. Tutkijat osasivat odottaa SSRI-lääkkeisiin liittyviä vaikutuksia, sillä niiden on joissain aiemmissa Masennuslääkkeet voivat hidastaa muistisairauden riskiä tutkimuksissa havaittu vähentävän Alzheimerin taudissa keskeisten amyloidikertymien muodostumista aivoihin. Tulosten perusteella lievästä muistin ja muiden kognitiivisten mielen toimintojen heikentymästä kärsivien muistisairaus eteni hitaammin, jos heidän masennustaan oli lääkitty SSRI-lääkkeillä eli serotoniinin takaisinoton estäjillä. Suomessa kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt arviolta 120 000 henkilöllä ja suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä M asennus tiedetään Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien riskitekijäksi, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan osa masennuslääkkeistä saattaa jopa pienentää riskiä
Vastaavia yhteyksiä ei todettu miehillä eikä myöskään miespuolisten sotalasten tyttärillä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä muutama vuosi sitten sotalasten mielenterveyttä kartoittava tutkimus osoitti mielialahäiriöiden kasautuvan naisiin. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Vielä on kuitenkin epäselvää, miten hyvin tulokset ovat yleistettävissä muihin väestöihin ja esimerkiksi nykypäivän pakolaislapsiin. Yleensä lapset olivat erossa vanhemmistaan kaksi vuotta, mutta osa myös pitempään. Mielenterveysongelmien ja varsinkin mielialahäiriöiden riski oli analyysin perusteella suurentunut naisilla, joiden äidit olivat olleet sotalapsina Ruotsissa. Sotalasten jälkeläisiä verrattiin serkkuihin, joiden vanhempia ei ollut lähetetty Ruotsiin. Vaikutus ei ole suuren suuri, mutta helposti saatavissa. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa eläinproteiinien korvaaminen kasviproteiineilla yhdistettiin myös pitempään elinikään, mutta suurelta osin yhteydet koskivat teollisesti prosessoitua punaista lihaa eli makkaroita ja muita vastaavia. Sotalasten ongelmat voivat siirtyä sukupolvelta toiselle etenkin naisilla Suomalaisten sotalapsien mielenterveysongelmat voivat joissain tapauksissa siirtyä myös seuraavaan sukupolveen, tuore tutkimus osoittaa. Näyttäisikin siltä, että osassa tapauksissa näiden naisten sairastumisalttius kulkeutuu myös seuraavan sukupolven naisiin. Muutos oli pienehkö – noin viisi prosenttia – mutta tutkijoiden mukaan sillä voisi olla koko väestössä nähtäviä vaikutuksia varsinkin maissa, joissa lihaa syödään paljon ja kasviproteiineja vähänlaisesti. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 47. Teollisesti prosessoidut lihatuotteet on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi suurentuneeseen diabeteksen ja sydänsairauksien vaaraan, mikä voi johtua muun muassa lihajalosteiden suurista suolaja nitraattipitoisuuksista. Tieto perustuu 112 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin ja niiden uudelleenanalysointiin. Vuosina 1939–1944 Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin lähetettiin tilapäisesti sodalta turvaan lähes 80 000 suomalaislasta. Kasviproteiinin syöminen kannattaa L ihan vähentäminen ja korvaaminen kasviperäisillä proteiineilla voisi auttaa monia kolesterolin hallinnassa. Tavallinen, prosessoimaton punainen liha ei todennäköisesti ole samanlainen riski. Kolesterolitasojen parantuminen ehkäisisi muun muassa sydänja verisuonitauteja. Valtaosa sotalasten jälkeläisistä ei eroa ikätovereistaan lainkaan, mutta osalla naisista havaitaan tavallista enemmän masennusta ja muita mielialahäiriöitä. Tämä havaittiin verrattuna naispuolisiin serkkuihin, joiden vanhemmat eivät olleet sotalapsia. Havainnot ovat mielenkiintoinen viittaus lapsuuden psyykkisten traumojen ulottumisesta seuraavaan sukupolveen. Yhteensä hieman alle 3 000 osallistujan vanhempi oli ollut sotalapsena Ruotsissa. Korvaamalla osan päivittäin syödystä lihasta kasviproteiineilla, kuten soijalla, pavuilla tai linsseillä, on mahdollista pienentää haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta. Sama havaittiin tarkastellessa non-HDL-kolesterolia, eli kokonaiskolesterolin, ja HDL-kolesterolin pitoisuuksien erotusta sekä apolipoproteiini B:n pitoisuuksia. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 93 000 keskimäärin 45vuotiaan miehen ja naisen rekisteritietoihin
Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K N aimisissa olevat sydäntautipotilaat näyttäisivät elävän pitempään kuin naimattomat ja eronneet potilaat. On myös todennäköistä, että terveysseikat ja elintavat vaikuttavat siihen, ketkä ylipäätään päätyvät naimisiin. Seurannan aikana hieman yli tuhat osallistujaa menehtyi. Parisuhteen terveyshyödyt on havaittu monissa tutkimuksissa aiemmin, mutta yhdysvaltalaisten tulokset vahvistavat näyttöä entisestään. Myös leskeytyneiden ennuste on heikompi kuin parisuhteessa elävien, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Naimattomien riski menehtyä sydänperäiseen syyhyn seurannan aikana oli noin 40–50 prosenttia suurempi verrattuna naimisissa oleviin. He myös sairastavat harvemmin masennusta ja heillä on todennäköisemmin vakaa sosiaalinen verkosto. 48 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Leskeksi jääneiden potilaiden kuolleisuus oli vielä suurempaa. Heidän riskinsä menehtyä seurannan aikana oli 70 prosenttia suurempi kuin naimisissa olevien. Aineistot eivät paljasta, mistä yhteydet johtuvat, mutta vakaassa parisuhteessa olevat elävät usein terveellisemmin kuin yksin elävät. Tulokset perustuvat runsaan kuudentuhannen keskimäärin 63-vuotiaan potilaan nelivuotiseen seurantaan. Osallistujat joko sairastivat sepelvaltimotautia tai heillä epäiltiin sitä. Suurin Vakituinen parisuhde voi suojata sydäntä piirtein samansuuruinen vaikutus havaittiin analyysissa, jossa tarkasteltiin erikseen, oliko potilas eronnut vai ollut koko ikänsä naimaton
Potilai den tietämättä heidän aivojensa mantelitumakkeisiin johdettiin heikko sähkövirta 80 kuvan yhteydessä. Tutkijat korostavat havaintojensa olevan vielä hyvin alustavia eikä niiden perusteella kannata vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Potilaita pyydettiin tunnistamaan kuvia sekä koepäivänä että seuraa vana päivänä, ja joukkoon lisättiin myös potilaille uusia kuvia. Tutkijat tekivät havaintonsa kokeessa, jossa 14 epilepsiapotilasta oli sairaalassa kallonsisäisessä monitoroinnissa, jolla pyritään paikanta maan epilepsiakohtausten sijainti aivoissa. Myöskään alkoholi tai mielenterveysongelmat eivät se littäneet tuloksia, analyysi osoitti. Diabetes todettiin runsaalla kahdellatuhannella osallistujalla. Kokeessa potilaille näytettiin kuvia 160 erilaisesta esineestä, ja heitä pyydettiin arvioimaan, kuuluivatko esineet ulos vai sisätiloihin. Aivojen mantelitumakkeen stimuloiminen heikolla sähkövirralla voi tutkijoiden mukaan tehostaa uusien asioiden muistamista. Tulokset julkaistiin Diabetologialehdessä, ja ne perustuvat 19 000:n 40–65vuotiaan miehen ja 27 000 naisen 12vuotisiin seurantatietoihin. Mantelitumakkeen sähkö stimulaatio voi tehostaa muistia K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 49. On mahdollista, että kiusaami sen aiheuttama stressi lisää diabetesalttiutta suoraan tai esimerkiksi haitallisten elämän tapojen välityksellä. Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa. Sähköstimulaatioon liitetty vaikutus oli suuri varsinkin potilailla, joilla oli jo muistin heikentymää epilepsian takia. Yhteydet heikkenivät jonkin verran, kun analyysissa huomioi tiin osallistujien painoindeksi, mutta se ei selittänyt koko yh teyttä. Tulokset ovat kuitenkin riittävän vakuuttavia, jotta menetelmää voi hioa paremmaksi ja selvittää, saadaanko samanlaisia tuloksia kokeissa, joissa jäljitellään arkielämän muistitehtäviä. Havainto on vielä alustava, mutta saattaa joku päivä auttaa muistia parantavien hoitojen ja laitteiden kehittämisessä. Työpaikkakiusaaminen saattaa altistaa diabetekselle Työpaikkakiusaaminen voi tuo reen tutkimuksen mukaan altis taa uhrin aikuistyypin diabetek selle. Tulosten perusteella työpaik kakiusaamista kokeneiden riski sairastua aikuistyypin diabetek seen oli 46 prosenttia suurempi ja väkivaltaa tai sen uhkaa koke neiden 26 prosenttia suurempi kuin muiden työntekijöiden. Osallistujat olivat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Työ paikkakiusaaminen voi olla esi merkiksi toistuvaa nolaamista, syrjintää, vähättelyä tai eristä mistä. Myös fyysinen väkivalta tai sen uhka liittyvät suurentunee seen sairastumisriskiin. Tutkijat pitävät tuloksiaan luotettavina, mutta huomautta vat, että kiusaamisen ja uhkai lun lisäksi monet muutkin sei kat voivat selittää havaintoja. Tällöin lähes 80 prosenttia potilaista muisti kuvia paremmin, mutta vaikutus vaihteli muutamasta kuvasta moninkertai sesti parempaan muistamiseen. Koe päivänä kysyttäessä potilaiden vastauksissa ei havaittu eroja riippumat ta siitä oliko kuvien jälkeen annettu stimulaatiota vai ei, mutta seuraavana päivänä näkyi selkeä ero. Heistä 9 prosenttia oli kokenut työpaik kakiusaamista ja 12 prosenttia oli joutunut väkivallan kohteek si tai heitä oli uhkailtu väki vallalla. Seuraavan päivän kyselyissä koehenkilöt tunnistivat ja muistivat selvästi paremmin kuvia, joiden jälkeen heidän mantelitumakkeitaan oli stimuloitu sähköllä
Ei fyysisesti, mutta omana itsenään. H E I D I V I H E R I Ä L Ä Kanssakulkija Omin jaloin ylös Olohuoneen lattialle lyyhistynyt Heidi Viheriälä palasi kuuden viikon kooman jälkeen tajuihinsa entistä vahvempana. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT EEVA ANUNDI 50 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8
T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 51. Omin jaloin ylös
Vaikka Rasmine kuoli kymmenen vuotta sitten, Viheriälälle hevoset ovat edelleen valtava voimavara. Pitkä parisuhde päättyi, samoin moni pinnallinen kaveruus. Ajatus pikaisesta paluusta näyteikkunoiden pariin oli turha. Silmäluomia raottaessa valo tuntui lähes sietämättömän kirkkaalta. Niin Viheriälä ajatteli, kun hänen toipumistaan epäiltiin. Mies lähti ulkoiluttamaan koiraa. Hän ajatteli vain, että pian tämä menee ohi ja hän lähtee takaisin töihin. Hieman myöhemmin Viheriälä vaipui aivoinfarktin seurauksena koomaan Meilahden sairaalassa. Ne ei tunne mua. Muisto tuo vieläkin kyyneleet silmiin. Kaikkeen vain tottuu hiljalleen. Niin minulle ainakin kävi. – Olisihan se ihan okei istua pyörätuolissa palvelukodissa ja elää niin, kun ei muuhun pysty. Puoliveritamma Rasmine oli Viheriälän paras kuntouttaja. Samalla hoidettiin psyykettä. Yleensä vauhdikas tamma suhtautui vammautuneeseen omistajaansa kärsivällisesti ja varovaisesti. Puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen Viheriälä pystyi liikkumaan omin voimin. YKSI JA AINOA KEHO Sairaalajakson jälkeen Viheriälä irtautui entisestä elämästään lähes täysin. Minnekään ei sattunut ja puhuminenkin onnistui, mutta ylös hän ei päässyt. 52 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Olen sillä tavalla sitkeä, että päätin näyttää kaikille. Hän hoputti pappia mielessään, koska oli kiire sairaalaan siskon luokse. Psykiatri ja neuropsykologi määrättiin Viheriälän avuksi, vaikka hän ei kokenut tarvitsevansa tukea. Kuuden viikon kooman jälkeen jo se, että pääsi päivittäin pyörätuoliin, oli upea kokemus. Kerran viikossa vuokrahevonen antaa hänelle jalat alle. K A N S S A K U L K I J A H E I D I V I H E R I Ä L Ä – Kun ihmiselle tapahtuu jotakin pahaa, en usko, että sitä ymmärtää kunnolla pitkään aikaan. Pääsi sängystä istumaan ja liikkeelle! Jos lääkäreiltä kysyttiin, muuta ei enää olisi luvassa. Eineksiä ja tupakkaa kului. 31-vuotias Viheriälä makasi matolla olohuoneen lattialla ja tunsi uupumusta, jota ei voi sanoin selittää. – Totta kai oli kiva, että joku välillä kuunteli valittamistani, kun kaverit alkoivat jo kyllästyä. – Mä olin niin väsynyt, ettei se tuntunut olevan tottakaan. Viheriälän oli ammattilaisten mukaan varauduttava siihen, etteivät omat jalat enää koskaan kantaisi. Kiireinen elämä vaihtui työkyvyttömyyseläkkeeseen. Oikeastaan vain hevonen jäi. Viheriälä passitti auttajat matkoihinsa sanoen, että nousee kyllä, kun on levännyt riittävästi. Viheriälä ei esimerkiksi erota neliötä ja ympyrää toisistaan. Kun koira ja mies palasivat, Viheriälä oli edelleen matolla. Mies näppäili uudestaan hätänumeron. Liikkuminen jäi kuitenkin hitaaksi ja hataraksi, ja lisäksi infarkti ja kooma jättivät neurologisia oireita. – Se oli ihaninta, mitä voi olla. Ensimmäinen muisto Meilahden sairaalassa heräämisestä on koneiden piippaus. Perheelle oli sanottu, ettei Viheriälä enää avaisi silmiään. Hän itse ei herättyään huomannut olla huolissaan edes siitä, ettei yksikään raaja totellut käskyjä. Ensin pyörätuolissa, sitten kävelyharjoituksissa, sitten vielä rollaattorilla. – Kerran talutin sitä aitauksesta talliin ja olin lähellä kaatua, ja hevonen kaappasi minut päällään takaisin jaloilleni. Terveenä Heidin elämä oli yhtä juoksua: aamulla koirat ulos, kiireellä töihin somistamaan näyteikkunoita, sitten pikavauhtia tallille oman hevosen luokse, sieltä kiireellä taas koiria lenkittämään. Samalla Viheriälä etsi jotakin syvällistä elämäänsä: opiskeli uskontotieteitä avoimessa yliopistossa pohtiakseen maailmaa ja harrasti klassista balettia, koska se vei syvälle omaan kehoon ja auttoi ymmärtämään kauneutta. Siskon yhtäkkinen aivoinfarkti hätkähdytti kaikkia. Isän kuolemaan koko perhe oli osannut varautua. ”KAIKKEEN TOTTUU HILJALLEEN” Piip piip piip piip. Äkkiä nyt! Etkö te ymmärrä, että sisko makaa koomassa sairaalassa! Viheriälän isän hautajaisissa pappi ehdotti virsien laulamista, mutta isoveli ei osannut rauhoittua. Sillä kertaa tuli kiire. Ensihoitajat kävivät ja puhalluttivat potilaan. Samalla hän ajatteli, että pian kyllä tapahtuu jotakin, joka auttaa löytämään uuden suunnan. Niin Heidi Viheriälä muistaa silloisen kumppaninsa sanoneen eräänä tammikuun päivänä vuonna 2004. Halusin vain levätä. J os sä et mene sänkyyn, mä soitan ambulanssin. Olin silti itse jo päättänyt katsoa eteenpäin ja olla katkeroitumatta. Hiljalleen keho alkoi taas totella. Vauhti ei hellittänyt hetkeksikään. Ei ole yhtä hetkeä, jolloin Viheriälä muistaa taas seisoneensa omilla jaloillaan, niin hitaasti ja tasaisesti kuntoutus tapahtui
Joogasta tuli tiivis osa Viheriälän elämää. KAHVIVIERAS KÄVI TALOKSI Kiitos. Uudessa elämässäni olen vasta puolitoistavuotias. Jooga on myös tapa pitää baletti elämässä edelleen, vaikka balettitossut onkin viety vintille jo kauan sitten. – Meiltä vammaisilta vie kymmenen kertaa enemmän energiaa nostaa kädet suoriksi ylös kuin terveeltä, . – Sanoin hänelle, että enhän minä vammaisena voi. – Silloin minäkin voin kaahata kuuttakymppiä pitkin peltoa ja unohtaa, etten itse voi enää koskaan juosta. Kerroin on aika hyvä. Joogaohjaajan sanat kolahtivat Viheriälään. Sulavaa aurinkotervehdystä tehdessä keho tuntee samanlaista kaunista vahvuutta kuin tanssiessa. . Siksi Viheriälä on tavallaan kiitollinen myös niille ensimmäisille ensihoitajille, jotka eivät lähteneet viemään olohuoneen matolla makaavaa naista sairaalaan. Hän oli ystävänsä kannustuksesta alkeiskurssin ensimmäisellä tunnilla ja tiesi heti tulleensa oikeaan paikkaan. Esimerkiksi tuolijoogaan voivat osallistua myös ihmiset, jotka ovat pyörätuolissa. Nyt Viheriälä on jo yli kymmenen vuoden ajan ohjannut joogatunteja vammaisille. Sairaalassa oleminen oli kaikista kamalinta. Hän vastasi, että juuri siksi sinun täytyy. mutta palkinto sitten tuhat kertaa suurempi. Jos hän olisi saanut hoitoa heti ja toipunut ennalleen, elämä olisi voinut jatkua ennallaan: kiireisenä, epäterveellisenä ja pinnallisena. – Silloin viimeistään ymmärsin, että vammaisenakin kehoni on minun ainoani. Aivoinfarkti järjesti kaiken niin paljon paremmin, ettei hän kaipaa takaisin vanhaan. Viheriälä ei terveenä olisi voinut kuvitellakaan, kuinka palkitsevaa työ on. Rakasta kehoasi, koska se on ainoa kehosi ja siksi myös paras. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 53. Sen Viheriälä voisi sanoa, jos tietäisi kenelle. Pian hän lähti joogamatkalle Malesiaan, jossa opettajana ollut paimiolaisnainen totesi Viheriälälle, että tämän pitäisi opiskella joogaohjaajaksi. Silloin herääminenkin oli vastenmielistä, koska edessä oli päivä muista riippuvaisena, hoitohenkilökunnan aikataulujen armoilla. Ymmärsin, että vammaisenakin kehoni on minun ainoani
Nyt olen oppinut löytämään onnen ihan itsestäni. – Nyt tiedän, että kaikki voi loppua tuosta vain. Yhteinen koti Helsingin Lauttasaaressa on sama, josta Viheriälä vietiin pillit ulvoen Meilahteen. Erilaisten työkykyjen huomioimisessa ei siis ole kyse vain verovaroista ja työllisyysprosentista, vaan myös yksilön hyvinvoinnista. Anttila korostaa kui tenkin, että toiminnan on lähdettävä ihmi sen omasta halusta, eikä vapaaehtoistyötä voida pitää työn korvikkeena, jos yhteis kunta ei ole valmis huomioimaan erilaisia tarpeita. Yksinolokaan ei enää pelota. Toivoisin vapaaehtoistyötä ensisijaisesti yrityksiltä ja terveiltä työntekijöiltä, jotta he ymmärtäisivät erilaisuutta ja joustaisivat ja tukisivat monenlaisia ihmisiä omilla resursseillaan. Hän on isoveljen kaveri, jolle Viheriälä kutsui kahville kotiinsa tekstiviestillä. Nyt Viheriälä pärjää arjessa täysin ilman apua. Siksi työhön pystymisellä on myös psykologinen vaiku tus. Nyt ymmärrän, ettei se, etten voi juosta, haittaa ketään muuta kuin minua itseäni. – Olin jo ajatellut, ettei vammainen voi saada parisuhdetta. Anttila muistuttaa, että ympäristöä muokkaamalla vaikkapa vammautunut ihminen voi pystyä töihin siinä missä tervekin. – Ihmistä voidaan kouluttaa käyttämään apuvälineitä ja työoloja tai tehtäviä voidaan muokata. – Toimintakyky on niin kokonaisvaltainen käsite. Vähän aikaa sitten puoliso asensi eteiseen tankotanssitangon, josta Viheriälä voi napata kiinni, jos jalat meinaavat lähteä alta matkalla vessaan. Päivittäisenä tukena on puoliso. – Työstä kuuluu saada palkka. Työ kykykoordinaattorit ovat hyviä tunnistamaan yksilöllisiä ratkaisuja, hän neuvoo. Myös esimerkiksi kehitysvamma voi vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin. K A N S S A K U L K I J A H E I D I V I H E R I Ä L Ä Työympäristöä voi muokata sopivaksi S yitä toimintakyvyn alentumiseen voi olla aivan yhtä monta kuin maailmassa on ihmisiä. – Ennen vammautumistani olin riippuvainen seurasta ja tarvitsin kiivaasti muita ihmisiä. Siksi on helpompaa olla kiitollinen kuin katkera. Anttila neuvoo tukitoimiksi esi merkiksi kunnon työnohjausta ja tehtävälistoja. Pysyvästi toimintakykyä voivat heikentää niin sairaudet ja loukkaantumiset kuin mielenterveysongelmat varsinkin, jos oikeaaikaista hoitoa ja kuntoutusta ei saa. Rakkauden lisäksi aivoinfarktin jälkeen on tapahtunut niin monta uskomatonta asiaa, että Viheriälä on oppinut todella arvostamaan elämää. Meillä on kaikilla psykologiset, fyysi set, sosiaaliset ja kognitiiviset kykymme, ja jos missä tahansa niistä tulee ongelmia, se vaikuttaa kaikkeen, sanoo Heidi Anttila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hyvin vointiosaston erikoistutkija. Esimerkiksi selkänsä loukannutta auttavat säädettävät pöydät ja tuolit. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi toki tehdä esimerkiksi vapaaehtoistyötä oman jaksamisensa mukaan. Ihmiselle on luontaista haluta tehdä asioita ja toteuttaa itseään. TEKSTI ANNE SALOMÄKI 54 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Kehitysvammaiset puolestaan ovat mo nissa yrityksissä osoittaneet kykynsä työn tekoon. Alentunut työkyky ei kuitenkaan väistä mättä tarkoita työkyvyttömyyttä
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Mielen harjoitusta T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 55
Enjoy! Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.56) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Mon Apr 30 11:01:04 2018 GMT. Enj oy! Ratkaisu seuraavalla aukeamalla. Enj oy! Puz zle 1 (H ard , diff icu lty rat ing 0.7 2) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. VAIKEUSASTE: ??. ??. ?. ca/ sud oku on Mon Apr 30 11: 00: 14 201 8 GM T. VAIKEUSASTE: ?. . ca/ sud oku on Mon Apr 30 11: 01: 04 201 8 GM T. Enjoy! Puz zle 1 (Ea sy, diff icu lty rat ing 0.4 3) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Enjoy! Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.72) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Mon Apr 30 11:01:43 2018 GMT. Enj oy! Puz zle 1 (M edi um , diff icu lty rat ing 0.5 6) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Mielen harjoitusta Sanahaarakka Sudoku K A R I JU N TU N EN VAIKEUSASTE: . A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 A-1 MÄNTY A-2 TURHAUTUVA B-1 AITAUKSESSA B-2 NOTKETA B-3 MIEHIÄ C-2 VOIDA C-3 PALKINTOJA C-4 VAKAA D-3 ”VÄSYNEITÄ” D-4 KÄSITEKIN! D-5 VESILLE E-4 PUHISEVA E-5 ÄHINÄT E-6 PUHINA F-5 PALAVAT! F-6 MOPON ÄÄNTÄ F-7 VEDESTÄ G-6 ELOISAA G-7 HYÖRINÄ G-8 SUUNTAMERKKI H-7 MELSKE H-8 KYNTTILÄ H-9 NAISIA I-8 KALA I-9 EUKKOJA I-10 SAIRAUS J-9 ISOLAN KAIMAT J-10 HIPRAKKA T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 57. ca/ sud oku on Mon Apr 30 11: 01: 43 201 8 GM T. Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.43) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Mon Apr 30 11:00:14 2018 GMT
ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA 1 2 3 4 6 5 7 8 9 10 1 2 4 3 5 7 6 8 10 9 ww w.r istik ko tuu li.fi ROOPEASANTI HIRVONEN EHOSTUS KALOJA TYTTÖJÄ OVASKA HANSKI SUOMALAINEN ÄVERIÄS -TAKSI MEIJERI EDULLISIA ALKUASUKASSOTURI NUMMISUUTAREISSA SUKSELAINEN TURUN EDUSTALLA HEIKKO PORSAAN KOTI E4 “RAPAKKO” TWAIN YOSHIKO ALDA NANNY “1.1.” NÄYTE AMPUI RABININ MORALES RAAMATUSSA JALOKAASU JOHTAJA KIMMO TIELLE ELÄINSUOJIA JOKI “AMMATTIKOULULAINEN” SORAYA LAUPEUS TEA MUSTAJÄRVI “KIPEÄ” HISSIALALLA VILJOILLE PILKUN JÄLKEEN LIIKKUU TEILLÄ KIM ELI @ @ JULIUS MAASEUDULLA SAARIVALTIO AUH! ELOKUVASSA SORMIN KOTIT Y Ö PIDÄTTYMISTÄ Y L ÄHUONE ME E E -MONIKA HIDASTAA : : PAUKKU ` VIIMEISET SYDÄN MENNÄ KOHDALLEEN Lähetä ratkaisusi 28.6.2018 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. NIMI OSOITE Ristikko 58 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti
TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT ESKO JÄMSÄ . –28.6.2018 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 59. Arvontaan osallistumisen aika on 7.6. Mielen valtasi kiitollisuus siitä, kuinka paljon elämä on hänelle antanut. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE K A J K U N N A S Kanssakulkija Kohtasin kuolevaisuuteni Kanssakulkija Urheiluselostaja Kaj Kunnaksen elämä sai uuden alun oman aivoinfarktin ja vaimon rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Onnea voittajalle! Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Kun hän katsoi peiliin, koko toinen poski roikkui. Yhtäkkiä ajattelin, että jos kuolisin, olisin valmis ja lähtisin onnellisena. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! K I S A A K O P S E V I G A T E Y L E R M I Y V Ö S D E H N Ä Y T A L Y Ö J Ä L M Ä R U G S T O P I T R Ä F K N Y J U S K O T I T A R A T O P B R U O T T I M E T A S K I T U T U I S E T M L U K E A A Y N K I T U V A I L A V A O H D A K E O U S U T U S B J R L I M B O T A K O M O K Ä S I T E U U N I T S T A R L A S I T E H I O A T R O T M A H T I A U I K T U T T I A H D E E K A J O T A A T E S E T T I A H A A M U T I D U T U V A U V A R O M U E R E P P U H A I F A P A L F A U U T T A A U I K U T M D U O T R A P P U Ö Ö K Ä S I L I H A P G O L A N T T U I N P U U M A I Ö R E A T Ä L L I A N N I K K I H T E I N I O T A I R T A A N T U A A G A V E R I A R I O S O T P H I L M A I T O S U K L A A T Ä Y T E A A S I O R A K A S I V A N K L E T U S A N A V Ä L I S C A N I A A I S K Ä I A R M I N K A R L O T M A N O P O P U L A A R I A O H I T U O L I O E T I K A T A S U T R U S T O T R U M A I S K U R I T S A R A N A R A I S U T O R A I N A R I N S A A P I K A S U L U T R I O A A V A A L T T O R I I S T E S A S I A I A I E S S O K O T A T E N N I S A T T I L A U L O S A T T E T A I N T O S I E H T O O T S K H Ä R O N I P V K U U L A S K U U L A T K U L L A T K U L M A T P U L M A T P U L M U T P A L M U T K I L L U A K I L J U A K I L J U T K A L J U T K A L J A T M A L J A T M A R J A T Yhteystietonsa jättäneiden kesken Tunne & Mieli arpoo Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi tehtäväkirjan (arvo 29 euroa). Pian Kaj oli jo Meilahdessa hoidettavana – hän oli saanut aivoinfarktin. ”Antaa voimaa minullekin”, jutusta sanottiin. Nyt näytti vahvasti siltä, että hän selviäisi eikä kohtaus ollut aiheuttanut pysyviä vakavia vammoja. Viime lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Kaj Kunnaksen Kanssakulkija-haastattelu. PALAUTUS 28.6.2018 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. Ristikkoja kryptovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. 57) RISTIKON 2/2018 RATKAISU KRYPTON 2/2018 RATKAISU Tehtävien ratkaisut Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. Mieleni valtasi suuri ilo ja kiitollisuus. – Tajusin, miten käsittämätöntä on, että olen ylipäätään saanut olla jo 13 olympialaisissa. Naapuri ymmärsi, että nyt on kiire, ja soitti ambulanssin. Suurin elämänmuutos tapahtui tunteissa. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . Iltapäivällä Kaj’lle alkoi vähitellen valjeta, mitä oli tapahtunut ja mitä olisi voinut tapahtua. Pelko ja harmitus vaihtuivat oivallukseen. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. Samana aamuna Kaj oli havahtunut siihen, että aamutoimia tehdessä toinen käsi ei yhtäkkiä totellutkaan. Infarktin alkaessa hänen vaimonsa oli työmatkalla ja hän itse oli vastikään palannut Puolasta kotiin. Kaj’n kuulumisia oli vastaajien mukaan mukava lukea. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Koko elämäni alkoi näyttää siltä, että olen saanut kaiken mitä olen halunnut – ja paljon enemmänkin. Elämä on antanut minulle jo niin valtavan paljon, se riittää yhdelle ihmiselle. Kun hän säntäsi naapuriin hakemaan apua, puhe oli muuttunut sammallukseksi. K A J K U N N A S Kanssakulkija Kanssakulkija K un urheiluselostaja Kaj Kunnas, 55, makasi Meilahden sairaalassa toukokuussa 2016, hän harmitteli mielessään, että lähestyvät Rion olympialaiset jäävät todennäköisesti väliin. T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 51 50 T U N N E & M I E L I 2 / 2 1 8 Anna palautetta lehdestä ja voita! Paras juttu 2/2018 Lehden 2/2018 Paras juttu -äänestyksessä Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjan voitti Marja Honkanen Sastamalasta. Kaj’lla oli onnea. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Hän oli ehtinyt pelätä, että ei näkisi enää vaimoaan ja tyttäriään
Ja mikä ihana makuelämys se kastike olikaan! Ruoka oli niin hyvää, että sen tekemistä oli pakko kokeilla itsekin – ensin kumppanin kanssa kahdestaan, sittemmin lukuisille ystäville niin Suomessa, Briteissä kuin Palestiinassa. Sanotaan, että ei ruoka ole tärkeintä vaan ruokailu. Kun kyseessä on pollo limonello ja seura hyvää, niin molemmat ovat kohdallaan!” Heikki Pölönen, Helsinki 60 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Opiskelijaravintolan ruokiin tottuneena en osannut edes aavistaa, mitä odottaa, kun ystävä kattoi pöytään patonkia ja vinkkasi, että leivällä saa kaavittua lautaselta viimeisetkin kastikkeet. sitruuna-kana TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Lohturuoka RESEPTI, TEKSTIT JA KUVA: ELINA YLITERVO ”Opiskeluaikana ystävät kutsuivat syömään
Lisää loput mausteet. P ollo limonello eli sitruunainen kanapasta on helsinkiläisen Cafe Bar no 9:n lähes kulttiasemaan noussut annos. Täyteläinen auringonkeltainen kastike saa värinsä kurkumasta ja makunsa sitruunasta ja inkivääristä. Purista limeteistä mehu ja hienonna korianteri. Kaada marinadi broilerin päälle ja anna maustua tiiviissä astiassa jääkaapissa muutama tunti. x Ota broilerileikkeet marinadista ja nosta ritilälle. Grillaa molemmilta puolilta 6–8 minuuttia, kunnes leikkeet ovat kypsiä. Hapan jogurtti sopii hyvin marinadin pohjaksi, sillä se tekee broilerista mureaa, mehukasta ja pehmeää. Laita kaikki ainekset astiaan, sekoita hyvin ja mausta suolalla. Jogurttimarinoitu broileri kuudelle Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua. Mitä kauemmin malttaa antaa marinadin tehdä taikojaan, sen makoisampi lopputulos. Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: tunnejamieli@mtkl.fi T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 61. Leikkaa punasipuli ohuiksi siivuiksi, kuutioi kurkku. x Valmista lisuke. 800 g broilerin ohutleikettä marinadi: 2 ½ dl maustamatonta jogurttia 2 valkosipulinkynttä 1 rkl inkivääriä raastettuna 1 ½ tl suolaa 1 ½ tl kurkumaa ripaus cayennepippuria 2 rkl sitruunamehua 2 rkl hunajaa lisäksi: 1 punasipuli 1 kurkku 3 limettiä 2 rkl korianteria 2 rkl oliiviöljyä suolaa x Sekoita jogurtin joukkoon raastetut valkosipulinkynnet sekä inkivääri. Valele marinadilla kypsymisen aikana. Kesän kynnyksellä pastakastike muuntuu grillatun broilerin marinadiksi
Susanna Toropainen löysi käsilläseisonnasta lajin, joka on opettanut hänelle rentoutta, luottamusta ja omien rajojen rikkomista. ELÄMÄ YLÖSALAISIN Susannan aiempi liikuntatausta on monipuolinen. Hän kouluttautui liikunnanohjaajaksi jo yli parikymmentä Uusi näkökulma T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Intohimoni: Käsilläseisonta vuotta sitten, minkä jälkeen hän opiskeli muun muassa personal traineriksi ja urheiluhierojaksi. Life coach on elämäntaidon valmentaja, joka auttaa ihmisiä saavuttamaan tavoitteensa. Susanna tapasi miehen ja sai lapsen. Miten ihmeessä käsillä seisomista voi harrastaa. Äidiksi tulon jälkeen hänen oli vedettävä salitoiminta konkurssiin, eikä synnytyksen jälkeen liikunta kiinnostanut häntä enää ollenkaan. Olin myös opiskellut joogaopettajaksi ja yritin löytää mieleisen joogasalin, mutta sitäkään ei löytynyt. Sitten löysin Jon Kabat Zinnin kirjan Olet jo perillä ja se kolahti. Samoihin aikoihin kuntosalibisnes takkusi. Kun hän viimein kuuli joltakulta käsilläseisonnasta, päätti hän lähteä kokeilemaan. – Pikku hiljaa alkoi kuitenkin tuntua siltä, että glamour ei tuonut elämään sisältöä. Susannan opettaja Jukka Rajala antaa monipuolisia harjoitteita, miten päästä kohti oikeaa asentoa. Alkulämmittely on tärkeää, jolloin haetaan kontaktia vatsalihaksiin selkä selkään. – Käsilläseisonta on tekniikkalaji. Treenasin salilla, vedin ulkona intervallitreenejä ja tein kaikkea todella tavoitteellisesti. – Vedin paljon jumppatunteja ja spinningiä, minkä lisäksi palkkasin itselleni personal trainerin. Tämä on elinikäinen harrastus, jossa riittää opittavaa ikuisiksi ajoiksi. Susannan elämä oli vauhdikasta elämän joka osa-alueella. Miten tekemistä riittää joka viikoksi. Riippuu päivästä, miten sen saa. Tunnilla seisotaan käsillä noin puolet ajasta. Mitä siellä tunneilla oikein tehdään. Suoritukset ovat lyhyitä, sillä aloittelija ei pysy käsillä pitkän aikaa kerrallaan. Se herätti mielenkiinnon omaan mieleen ja lähdin opiskelemaan life coachiksi. TEKSTI SATU VÄISÄNEN KUVAT EEVA ANUNDI K un Susanna Toropainen kertoo käyvänsä käsilläseisontatunneilla, hän saa usein osakseen ihmettelyä. Minä olen vielä ihan aloittelija, Susanna sanoo, vaikka on harrastanut lajia jo kaksi vuotta. Harrastus on kulkenut käsi kädessä hänen henkisen matkansa kanssa suorittamisesta nautintoon. – Kokeilin crossfitiä, mutta se ei motivoinut, koska se hajotti paikat. Laji onkin opettanut nöyryyttä. Optimaalinen asento on suora ja rento. – Tunnin jälkeen hymyilytti ja olo oli kupliva – kerrankin liikunta oli ollut kivaa! Ylösalaisin joutuminen ei pelottanut, koska minulla on myös telinevoimistelutaustaa, mutta oli jännää päästä ylittämään omia rajojaan, Susanna muistelee. Jo ensimmäisellä tunnilla hän tiesi löytäneensä oman juttunsa. 62 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. Olin välillä jopa ylikunnossa, hän myöntää. – Keskivartalon tukilihakset ovat keskeisessä osassa, sillä asennon hallinta ei lähde käsistä. Kymmenisen vuotta sitten hän osti kaksi Lady Line -kuntosalia Helsingistä ja pyöritti niitä
T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 63
Nyt olen alkanut ottaa laulutunteja, onhan laulaminenkin taitolaji. 64 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. OMAN KEHITYKSEN HUOMAAMINEN TUO RIEMUA Susanna suosittelee kaikille maailman katsomista joskus ylösalaisin. Tennis ja uinti ovat minulle enemmänkin harrastuksia. Ranteet ja käsivarret ovat vahvistuneet ja rintakehän lihakset ovat auki ja joustavat. – Käsilläseisonnassa ja lifecoachingissa on jotain samaa: edetään pienin askelin eteenpäin, kukin edistyy omissa sykleissään, joskus tulee takapakkia ja se kaikki on ok. Ennen kaikkea Susanna kehuu lajin henkistä puolta. – Juuri vähän aikaa sitten tuli voittajafiilis, kun sain tehtyä sivuspagaatin. – Ylösalaisin oleminen haastaa aivot työskentelemään uudella tavalla, hän vinkkaa. Lajin myötä Susannalta on hävinnyt kaikki niskahartiaseudun ongelmat. Pienryhmässä on henkilökohtaista opastusta ja välillä harjoitellaan pareittain. Kyse on omasta matkasta. Intohimo Susanna Toropaisen mukaan Intohimo merkitsee minulle… hakeutumista asian äärelle uudestaan ja uudestaan. Oman kehityksen huomaaminen on riemuisa hetki. Uskon, että kaikki on mahdollista, jos vain uskaltaa yrittää. Hienointa Susannasta on ollut huomata, miten uuden taidon voi oppia yhä yli nelikymppisenä. Aloin huutaa kaikille, että katsokaa! Susanna nauraa. Susannan ryhmässäkin on hyvin eritasoisia ja eri ikäisiä ihmisiä, 25– 50-vuotiaita. Eikä haaste lopu ikinä: kun suora perusasento on rennosti hallinnassa, voi käsilläseisontaan lisätä erilaisia jalkojen asentoja, esimerkiksi haarassa ja spagaatissa, tai voi seisoa vain yhdellä kädellä. Hän saattaa itse käydä jopa kesken työpäivän käsilläseisonnassa. Reilu nelikymppinen nainen vakuuttaa, että kuka tahansa voi oppia seisomaan käsillään. Ei tekosyitä. Huomasin, että hei, minähän pystyn tähän. Se ei vaadi voimaa, mutta se parantaa lihaskuntoa ja liikkuvuutta. – Kutsuisin käsilläseisontaa jopa terveysliikunnaksi, koska siellä ei riuhdota. Mielelle ja keholle tekee hyvää olla välillä ylösalaisin. – Tajusin, että voin oppia paljon muutakin. Käsilläseisonta on tarjonnut minulle… elämäntavan. Ilman käsilläseisontaa… elämä olisi tylsää. Ensimmäisten kertojen jälkeen kädet voivat toki olla hyytelöä
Lisäksi jokaisessa numerossa on vaihtuva terveydenhuollon asiantuntijaryhmä, jonka työpaikoille lehteä lähetetään. Ravitsemus mielen hyvinvoinnin tukena 3/2018 ilmestyy 7.6. Lehden ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2018 1/2018 ilmestyy 1.2. Digitalisaatio ja mielen ilmiöt 6/2018 ilmestyy 5.12. Lukijoita Tunne & Mieli -lehdellä on ympäri Suomen! Vuonna 2018 lehdellä on näkyvyyskampanja, jossa lehtiä lähetetään 24 kaupungin psykiatrian poliklinikoille. 045 173 5102 HALUATKO NÄKYVYYTTÄ Hinnasto ja lisätiedot mediakortista: www.tunnejamieli.fi. T U N N E & M I E L I L E H D E S S Ä . Lehti on oiva paikka näkyä silloin, kun haluat tavoittaa hyvinvoinnista kiinnostuneen kohderyhmän. TUNNE & MIELI on lehti jokaiselle mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneelle. Erilaisia perheitä, monenlaisia elämiä MESSUNUMERO Soita ja kysy lisää: Ilmoitusmyynti Markku Karjalainen, Oy MTKL Vireä Mieli Ab markku.karjalainen@mtkl.fi, puh. Elinvoimaa rakkaudesta 2/2018 ilmestyy 5.4. 5/2018 ilmestyy 4.10. Tunne & Mieltä julkaisee Mielenterveyden keskusliitto. Oma keho voimanlähteenä 4/2018 ilmestyy 2.8. Miten saan elämäni virran soljumaan. Lehden aiheita ovat muun muassa mielenterveys, ihmissuhteet, itsensä kehittäminen ja henkinen kasvu, kouluja työhyvinvointi, ihmisten selviytymistarinat sekä hyvän mielen vinkit
Herään ennen kuutta, menen aikaisin töihin ja lähden aikaisin. Tee arjestasi sellaista, mikä tuntuu juuri sinusta mukavalta. Mikä on arjessa parasta. En tosin tiedä, onko se ongelma vai ei, sillä viihdyn itsekseni hyvin. On ihanaa tulla päivän päätteeksi siistiin kotiin. Älä turhaan yritä muuttaa sitä, mihin et voi vaikuttaa. On paljon ihanampaa jäädä kotiin. Asun Espoossa sinkkuna, ja aikuinen tyttäreni opiskelee Tampereella. Perusarki on parasta ja elän arkirytmissä viikonloppuisinkin. Tietysti myös terveellinen ruokavalio tukee sitä. Järjestelyinnossani on lähes pakko oireisia piirteitä: esimerkiksi kylpyhuoneen purnukat asettelen aina siistiin riviin etiketti eteenpäin. Olen sataprosenttisesti aamuihminen, aamut ovat ihmisen parasta aikaa. Juoksun lisäksi olen nykyään mukana outdoor crosstraining ryhmässä, mikä on iso asia minulle, koska ryhmäliikunta ei ole aiemmin ollut minun juttuni. Viimeiset 15 vuotta liikunta on ollut osa elämääni. Olen parhaimmillani korkeintaan kolmeen asti iltapäivällä. Keskitä energiaasi mieluummin asioihin, joista sinulle tulee hyvä olo. Tykkään reissuista, ne tuovat vaihtelua ja saan tavata muita ihmisiä. Minulla on paljon vapaaaikaa ja voisin käyttää sitä enemmän liikuntaan. Olen terve ja hyvässä kunnossa, ja minulla on kroppa, joka jaksaa minua liikuttaa. Mihin kulutat eniten aikaasi ja mihin haluaisit enemmän aikaa. Kotona teen joka päivä ruokaa itselleni. Aamut ovat ihmisen parasta aikaa TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT PAULA LAHTISEN KOTIALBUMI Minkälainen on tavallinen arkipäiväsi. Olen onnekas, sillä minulla on asiat hyvin. Aamuni menevät aina samassa järjestyksessä. Joskus mietin, pitäisikö mennä enemmän ja olla sosiaalisempi, mutta useimmiten ei huvita. Kotitöissä hänellä on kaksi inhokkia: roskien vieminen ja puhtaan pyykin viikkaaminen kaappiin. Olen välillä yksinäinen. Noin kerran viikossa käyn lyhyillä työmatkoilla. Syön terveellisesti ja olen vähentänyt lihan syömistä ja opetellut kasvisruokia. Kotini on aina järjestyksessä. Ne auttoivat siirtymään työpäivään, vaikka en kotoa lähtenytkään. Ajattele aamuisin, että tästä tulee hyvä päivä. Onko sinulla joitakin rutiineja. Aamukuudelta juostusta lenkistä saan voittajafiiliksen, ja terveellinen ruoka on arjen luksusta. Olen muutenkin järjestelmällinen, ja suunnittelen viikon ruuat aina etukäteen, teen huolellisen kauppalistan ja käyn ruokaostoksilla vain kaksi kertaa viikossa. Juoksen paljolti juuri henkisen hyvinvoinnin ja balanssin vuoksi, saan siitä positiivista fiilistä ja jaksamista arkeen. Kehon hyvinvointi vaikuttaa kohdallani merkittävästi mielen hyvinvointiin. 36-vuotiaaksi asti elin sohvaperunana. ”Välttelen niitä viimeiseen asti.” Olen Paula Lahtinen, 51-vuotias tutkimuskoordinaattori. Työskentelen lääkeyrityksessä, ja tällä hetkellä koordinoin syöpälääketutkimuksia. Mikä on tällä hetkellä ajankohtainen, arkinen ongelmasi. Iltaisin käyn joko juoksemassa tai kävelylenkillä siskontytön koiran kanssa, katselen televisiota ja simahdan viimeistään kymmeneltä. Muiden standardit eivät ole sinun standardejasi. 66 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8. PAULA LAHTINEN Minun arkeni Paula Lahtinen nauttii arjessaan liikunnasta. Mikä on hyvän arjen vinkkisi Tunne & Mieli -lehden lukijoille. Rakastan ruuanlaittoa ja olen mielestäni varsin hyvä kokki. Silloinkin, kun tein pari vuotta töitä kotona, aamurutiinit eli suihku, laittautuminen ja pukeutuminen olivat tärkeitä
Kuponki on voimassa 31.5.2018 saakka. LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Lehden perussisältöä ovat selviytymistarinat, tietojutut ja hyvän mielen vinkit. edistämällä mielenterveydestä käytävää faktapohjaista keskustelua . purkamalla mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa . julkaisemalla laadukkaita sisältöjä, jotka käsittelevät ratkaisukeskeisesti erilaisia mielen ilmiöitä . tarjoamalla työmahdollisuuksia muun muassa mielenterveyskuntoutujille ja eläkeläisille . Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Tilaaja Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Maksaja (jos eri kuin tilaaja) Etunimi Sukunimi . Toimintamme tukee mielenterveystyötä Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Puh. (09) 565 7730 www.mtkl.fi Kustantaja Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) Tilaajapalvelu Puh (09) 85668349 tilaajapalvelu@mtkl.fi Päätoimittaja Sirkku Immonen sirkku.immonen@mtkl.fi Tuottaja Aino Heikkonen aino.heikkonen@mtkl.fi 050 407 5448 Ilmoitusmyynti Markku Karjalainen 045 173 5102 Ilmoitusaineistot aineisto@vitale.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay Painopaikka Forssaprint Painosmäärä 11 000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen Tunne & Mielen julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto. Tilaajalla on kuluttajasuojalain mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. ohjaamalla liitolle vuokraja hallintomaksuja sekä lehden toiminnasta mahdollisesti saatavan tuoton Mielenterveyden keskusliitto on vuonna 1971 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä etuja yhteis kunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Lehden toiminta tukee liiton mielenterveystyötä: . Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Saamme lähettää sinulle tietoja Tunne ja Mieli –lehden uusista tarjouksista. Tilaan Tunne & Mieli -lehden Edullisena kestotilauksena 4 numeroa (puoli vuotta + yksi ylimääräinen numero) 35 euroa, joka sisältää vuoden lopussa postitettavan seinäkalenterin. itselleni lahjaksi Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Teen osoitteenmuutoksen Tunne & Mieli kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielenterveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmissuhteista ja henkisestä kasvusta. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Emme luovuta tietojasi muille tahoille. Tilaukset joko verkkokaupastamme holvi.com/shop/tunnejamieli tai alla olevalla tilauskupongilla
Kaikes sa psykoterapeuttisessa työsken telyssä pyritään helpottamaan psyykkisen tilan avautumista asiakkaan tavoittelemalle muu tokselle. Verkkokauppa www.duodecim.fi SEURAA TUNNE & MIELTÄ SOMESSA! Facebook www.facebook.com/tunnejamieli Instagram @tunnejamieli Twitter @tunnemieli. Mielen seksuaalisuus Matka kiihottumisen alkulähteille Osmo Kontula Kuinka löytää kumppanin kanssa tie molempien tarpeita vastaaviin eroot tisiin huippukokemuksiin. Keho ja mieli Johdatus psykofyysiseen psykoterapiaan Bodil Lindfors, K. Miten uupumuksesta toivutaan. Kehopsykoterapiassa tuetaan mielen toiminnan her kempää tiedostamista sellaisena kuin nämä toiminnot ilmenevät ruumiillisesti ja ihmissuhteissa. Miten työuupumus suhteutuu sille läheisiin mielentervey den häiriöihin ja motivaatiotiloihin. Cecilia Waldekranz-Piselli, Jarmo Ikonen (toim.) Kirja tarjoaa tietoa kehopsyko terapiasta niin terveydenhuollon ammattilaisille kuin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Mahdollisuus kuntoutua niemikoti.fi Kehotuntemus avuksi muutokseen Voimat takaisin Tietoa ja dialogia työuupumuksesta Sanna Aulankoski, Maaret Lundahl Kirjassa yhdistyvät tieteen ja kokemuk sen näkökulmat siihen, mistä työuupu muksessa on kyse. Kiehtova tutkimusretki eroottisuuteen ja kiihottu miseen nojaa tuoreimpiin tutkimuksiin mielen seksuaalisuudesta ja käytännön kokemuksiin psykoterapeuttisesta hoitotyöstä. Miten työssä uupumista voidaan ennalta ehkäistä