Tanssi-liiketerapia tuo apua masennukseen Näin saat lisää askelia kesään KEHO RENNOKSI ”Elämässä tarvitaan iloa ja naurua” RIA KATAJA NÄYTTELIJÄ Ahdistuneisuushäiriö ”Olen oppinut keinoja keventää oloani Aina luuri kädessä. Rutiinit uusiksi lomalla Eräopas Minna Jakosuo ”Luonnossa olen vahva ja nokkela ” ”. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 3/2022 Osaatko kuunnella, mitä kroppasi kertoo
Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Muuta tarinasi suuntaa. Siksi niitä luetaan.
Saunan lämmössä syke tasaantuu ja P Ä Ä K I R J O I T U S Terapiaa ilman sanoja "Olen iloinen, että saan tehdä työtä psyykkisiin sairauksiin liittyvän stigman vähentämiseksi. Yksi suuri myytti on, että nuorena saatu diagnoosi kulkisi mukana koko elämän. R akastan saunomista. Entä voisivatko keholliset keinot olla tärkeä osa myös mielenterveysongelmien hoi tamista. Puhumalla, lukemalla ja kuuntelemalla teemme mielenterveyteen liittyvistä asoista arkisemman ja hyväksyttävämmän osan elämäämme." Marjaana Tunturi TOIMITTAJALTA M E R I NYK Ä N E N Meri Kirjoittaja on Tunne & Mieli -lehden päätoimittaja ”Riittää, että saa heittää löylyä, hikoilla ja huokaista.” 3 TUNNE & MIELI 3/2022. Ai että, kylläpä teki taas hyvää! Tässä lehdessä pohditaan ke hon ja mielen yhteyttä. Olen testannut kotikaupunkini yleiset saunat ja arvostellut ne ys tävän kanssa. Halusin jo pienenä lapsena olla muka na lämmittämässä mökkisaunaa, ja vähän isompana tarjouduin lämmittämään saunaa muil le. Saunassa rentoutumiseen ja puhdistautumiseen ei tarvita sa noja ja syvällisiä analyysejä. Riit tää, että saa vain olla ihan omana itsenään lauteilla. Heittää löylyä, hikoilla ja huokais ta. Kuuman ja kylmän vaihtelu rentouttaa jännittynyttä kroppaa, leuka perät loksahtavat auki ja ryppy kulmakarvojen vä lissä siliää kuin itsestään. Ymmärsin vasta muutama vuosi sitten, että saunan hyvää tekevä vaikutus lähtee ainakin itsel läni kehosta. Kaikenlaiset löylyhuoneet ja seurueet sopivat: viihdyn yksin, yhdessä tai vieraiden kanssa uima hallin saunassa. Istuskelin omassa rauhassa alalauteella ja nuuhkin vanhan saunan tuoksua. En pitänyt hommassa kiirettä vaan jäin odottelemaan, syttyvätkö klapit kunnolla. Iloitsen rohkeudesta, jolla Senja ja Alisa lähtivät mukaan juttuun, ja uskon, että heidän kokemuksistaan ja toiveikkuudestaan on apua muille. Kroppaa ja mieltä helliviä hetkiä kesään! . hartiat laskevat viisi senttiä. Sovin säännöllisesti kavereiden kanssa saunatreffejä. Miten oman kehonsa viestejä oppisi kuuntelemaan ja ymmärtämään paremmin. Sain kirjoittaa tähän lehteen kahden nuoren naisen vertaistukena alkaneesta ystävyydestä. Sen näköisenä ja sillä mielellä, kun sattuu olemaan
Aluksi 29 Minkä myytin haluaisit häätää. 8 Kirjat Pohdintaa digiajan ihmissuhteista. T Ä S S Ä N U M E R O S S A 3 / 2 2 Kanssakulkijat 3 Pääkirjoitus Oivalluksia omasta kehosta. 10 ”Kun ihminen astuu elämän tilanteensa kanssa sauna tupamme ovesta sisään, minä lämmitän saunan, ja sitten kehitämme yhdessä jotakin juuri hänelle sopivaa.” Näyttelijä ja saunaterapeutti Ria Kataja 4 TUNNE & MIELI 3/2022. 22 ”Meidän on helppo jakaa asioita” Senja Rajalan ja Alisa Tikan ystävyys lähti liikkeelle vertaistuesta masennusja ahdistusoireisiin. 40 Keho kertoo Vilma Talvitie on harjoitellut keinoja, joilla ahdistuneisuushäiriön oireet pysyvät hallinnassa. Pauliina Vanhatalon kolumni 30 ”Luonto on kuin hyvä ystävä” Eräopas Minna Jakosuolle luonto tarjoaa turvapaikan, jossa hän voi hyvin henkisesti ja fyysisesti. 10 ”Ilo ja nautinto kuuluvat elämään” Ria Kataja rakastaa ihmisten kokonaisvaltaista hoitamista – oli se sitten näyttämöllä, äänimaljojen äärellä tai saunassa. 6 Mitä uutta. Unissa harjoitellaan kohtaamisia
Psykofyysistä lähestymistapaa voi onneksi opetella. Vaikkei omaa kehoaan rakastaisi, sitä kannattaa oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Ilmiö & tieto Hyvän mielen tekoja Kannen kuva: Susanna Kekkonen 5 TUNNE & MIELI 3/2022. Miten päästä sohvalta ylös, kun liikkuminen ei yksinkertaisesti innosta. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 30 Luonto on läsnä eräopas Minna Jakosuon elämässä myös työn ulkopuolella. 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko Puuhaa aivoille 3475 48 Älyttömän leppoisaa lomaa! Kesällä ja lomalla moni rutiini menee uusiksi, joten silloin on hyvä aika harjoitella myös älyvapaata lomailua. 52 Mitä mielessä. 58 Voimaa arkeen Somevaikuttaja Auri Kananen siivoaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten koteja – ja nauttii siitä. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 22 Alisa ja Senja osaavat tukea toisiaan oikealla tavalla, koska heillä on samanlaisia kokemuksia. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 36 Liike vie kohti tunteita Tanssi-liiketerapia lisää luottamusta omaan kehoon ja parantaa yhteyttä sekä itseen että muihin ihmisiin. 16 Osaatko kuunnella, kun keholla on asiaa. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Se on hyväksi myös mielelle. 16 Jos kehon viestit sivuuttaa, uupumus saattaa yllättää
Niissä harjoitellaan tilanteita, jotka ovat merkityksellisiä pärjäämisen kannalta mutta joiden harjoitteleminen arjessa olisi riskialtista. Turun yliopistossa työskentelevä Tuominen ja hänen kollegansa kehittivät teorian, jonka mukaan unet simuloivat eli jäljittelevät valve-elämää ja niiden kautta harjoitellaan sosiaalisia tilanteita. Vastaava teoria on aiemmin luotu uhkaavista tilanteista. Seuraavaksi Tuominen ja hänen kollegansa ovat selvittämässä Ukrainan sodan vaikutuksia unennäköön. KOONNUT Meri Nykänen K ohtaamme unissamme paljon sosiaalisia tilanteita, jopa enemmän kuin valveelämässämme. Vaikka koehenkilöiden valve-elämässä sosiaaliset tilanteet lähes loppuivat, unissa niitä esiintyi yhtä paljon kuin ennenkin. KU VA T: SH U TT ER ST O C K M I T Ä U U T T A . Tämä on tullut esiin unitutkimuksissa ja vahvistui myös psykologian tohtori Jarno Tuomisen tuoreessa väitöskirjassa. – Unet ovat nukkuvien aivojemme tuotoksia, ja onkin aika kummallista, että niin paljon mietimme niissä, mitä muut ihmiset tekevät ja mitä heidän päässään liikkuu, hän sanoo. – Unet toimivat ikään kuin lentosimulaattoreina. Tuominen analysoi jo aiemmin kerättyä unitutkimusaineistoa, jossa osallistujat pitivät sekä uniettä valvepäiväkirjaa. Niitäkin esiintyy unissa enemmän kuin arkielämässä. Muutosta tapahtui siinä, että he näkivät tavallista enemmän unia läheisistään. Unissa saatetaan esimerkiksi harjoitella yhteistyötaitoja tai toisten mielensisältöjen ymmärtämistä, jotta valveilla nämä keskeiset taidot olisivat paremmin käytettävissä. Selviytymisen vuoksi ihmisen on ollut tarpeen luoda ja ylläpitää yhteyksiä yhteisöihin. Kuitenkin vietämme arjessa melko paljon aikaa meille tuttujen ihmisten seurassa. Helinä Kujala Yöllisiä kohtaamisia 6 TUNNE & MIELI 3/2022. Uutta aineistoa hän sai tutkimuksesta, jossa 18 koehenkilöä vietti kolme päivää Seilin saarella Turun saaristossa. He välttelivät vuorovaikutusta ja kirjasivat ylös uniaan ja mielenvaelteluaan. – Tutkimusten mukaan noin puolet uniemme hahmoista on meille tuntemattomia. Evoluution näkökulmasta sosiaalisissa tilanteissa toimiminen on ihmiselle tärkeää, kuten uhkien voittaminenkin. Tuominen pitää löydöstä kiinnostavana, sillä usein unissamme seikkailee meille vieraita ihmisiä. Lisäksi tutkimustietoa on luvassa koronaajan unista
Mikä erottaa työuupumuksen tavallisesta väsymyksestä. Työsi ei tunnu enää merkitykselliseltä. Jos tunne ei liity ulkoisiin tapahtumiin, saattaa kyseessä olla kaksi suuntaisen mielialahäiriön maaninen jakso. Et saa illalla unta, heräilet aamuyöstä. Lähde: Mielenterveyden keskusliiton ja FinFamin masennustutkimus 2022 Hilpeys ja hyvänolontunne. Saat toistuvia päänsärkyjä. Euforia on luonnollinen tunne esimerkiksi rakastumisen yhteydessä. Olet stressaantunut, mutta ajattelet: lepään sitten joskus myöhemmin. Ärsyynnyt jatkuvasti pikkuasioista. Lähdetkö (taas) uupuneena lomalle. Lohdutat itseäsi alkoholilla. Unohtelet asioita. Tunne voidaan aikaan saada myös keinotekoisesti esi merkiksi lääkkeillä. R tunnejamieli.fi/tilaauutiskirje Euforia Tilaa uudistunut hyvän mielen kirje! Luku Sanaselitys Uutiskirje 22 % Lähde: Työuupumuskirja, Rosanna Marila ja Liisa Valonen, Docendo 2020 Mikäli sait rastin useaan kohtaan, apua kannattaa hakea ajoissa eikä käyttää kaikkea lomaaikaa palautumiseen. Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi. 7 TUNNE & MIELI 3/2022. T unnollinen ihminen saattaa uupua ja sairastua juuri silloin, kun on aika lomailla. Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. masennusta kokeneista ja heidän läheisistään sanoo hoitonsa olleen tehotonta jossain vaiheessa sairautta. Turvaudut joko tunnesyömiseen tai ruoka ei maistu enää yhtään. Et jaksa töiden jälkeen mitään muuta kuin maata sohvalla. Tunnet huonoa omaatuntoa tekemättömien asioiden loputtomasta listasta
Se on yh den naisen vuorokauden mittainen matka laitteiden äärellä. Repussani mukana kulkeva digilaite kantaa mukanaan ihmisiä ja tunteita, joita on hoidettava. Siksi pu helinta on niin vaikea jättää kovin pit käksi aikaa huomiotta. Digilaitteista on paljon hyötyä, mut ta toisaalta muutos on tapahtunut no peasti emmekä tiedä, mitä jatkuva lait teilla oleminen meille lopulta tekee. Haluan olla osa yhteisöä ja monenlaisia viiteryhmiä, mutta haluan silti vapautta.” ”Henkilökohtaisten digilaitteiden muovaama maailma on kuin ikuinen ja jatkuva teatterinlava, jossa yleisö istuu valtavana ja tuntemattomana pimeässä. K o l m e s i t a a t t i a k i r j a s t a ”Digilaitteiden kautta aivan kummalliset ihmiset ovat silmissäni ja mielessäni aivan kummallisen paljon. Ehkä kesällä voisi kuitenkin kokeilla. Kun asia saa nimen, digitunnetyö, sen uuvuttavuutta on helpompaa ym märtää. Heidän kasvojaan ei näy, mutta heidän läsnäolonsa on helppo aistia.” KOONNUT Meri Nykänen 8 TUNNE & MIELI 3/2022. Tuuri kutsuu laitteilla hoidettavia ih missuhteisiin liittyviä asioita digi tunnetyöksi, sillä aika moni älypuheli mella hoidettava asia liittyy mui hin ihmisiin: ystävä odottaa vastaus ta kysymykseen tapaamisesta, lapsi viestittää kuulumisiaan, sukulaisen matkapostausta pitäisi jotenkin kom mentoida ja omankin julkaisun rea gointia seurata. Kirjassa yh distyvät kirjoittajan omat kokemuk set, yleinen pohdinta ja tutkittu tieto. Omastani löytyy muun muassa välttämättömiä yhteystietoja, Whats appryhmiä läheisten kanssa, valo kuvia, äänikirjasovellus, lasten Wilma ja niin edelleen. Digimaail ma on kuormittavan loputon ja raja ton, sitä on vaikea hallita. Tulee paineita siitä, onko kaikki tunnetason digityöt hoidettu, ettei ku kaan loukkaannu, jää ilman huomio ta tai ettei anna itsestään vaisua kuvaa tärkeiden ihmisten silmissä. Oletko joskus tuntenut uupumus ta välkkyvän ja kilkkailevan kännykän äärellä, joka odottaa huomiotasi. Haluan tietää, mitä tapahtuu ja kenelle, mutta en halua olla sisällöntuottaja millekään taholle. Monen sovelluksen ideana on myös koukuttaa, provosoida ja herättää erilaisia tunteita – ei ole vain yksilön syytä, jos kännykästä on vaikea irrot tautua. Heti alkuun on sanottava, ettei kir jassa haikailla aikaa ennen digilaittei ta tai väitetä, että teknologia on huono asia. Aino-Mari Tuuri on kirjoittanut teoksen Aikakone, jossa hän pohtii digimaailman ihmissuhteita. AinoMari Tuuri: Ai kakone (S&S 2022) AinoMari Tuuri K I R J A T Tunnetyötä kännykkä kourassa M itä kaikkea digilaitteemme – kännykkä, tabletti tai läppäri – kuljettaa mu kanaan. Kaikenlaista tärkeää, kätevää, viihdyttävää ja yllättävän pal jon ihmissuhteisiin liittyvää, kun asiaa pysähtyy pohtimaan. Samalla oikeiden tapaamisten sopiminen itse valitsemieni ihmisten kanssa tuntuu usein vaivalloiselta ja vie kuukausia.” ”Tunnen eläväni halun ja sen säätelyn ristiriidassa. Se ei ole joko hyvä tai huono, vaan kyse on siitä, mihin ja miten teknolo giaa käytetään
Esseekokoelmassa Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä 13 kirjailijaa pohtii äitiyttä eri näkökulmista ja oma kohtaisesti. Kirja on tehty ensisijaisesti äänikirjaksi, ja sen lukevat näyttelijät Samuli Niittymäki ja Pihla Viitala. Sopivasti jännitystä. Väsyttää. Se lupaa jännitystä mutta ei raakuuksia – kuten tämä Torstain murhakerhon jatko-osa. Aivotutkija kertoo päämme sisäisestä maailmasta ymmärrettävästi ja kiehtovasti. Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin (Gummerus 2022) EmmiLiia Sjöholm: Virtahevot (Kosmos 2022) 9 TUNNE & MIELI 3/2022. Kirjoittajina ovat muun muassa Miina Supinen, Hanna Weselius, Juha Itkonen ja Johanna Venho. Vanhemmuus ei ehkä olekaan sellais ta kuin se ajatteli olevan. Se selviää tässä tarinassa, joka on julkaistu vain äänija e-kirjana. Helena Kastikainen: Kävele, unohda, rakastu (StorySide 2022) L u e m y ö s Kesäisiä keskusteluja Haluatko kokea vielä sen kesäyön, jolloin istuskelit kalliolla juttelemassa aamuun asti. Näkökulmia äitiyteen M aailma mullistuu vanhem muuden myötä. Toimittanut Ida Pimenoff. Mitä tapahtuu, kun korona iskee ja nainen päättää kävellä Suomen päästä päähän. Sitten on paljon sellaista, jota ei oi kein osaa kysyä tai josta ei ole niin help po puhua: Pitkään toivottu lapsi ei tuo kaan pelkkää onnea tai lasta ei kuulu. Emmi LiiaSjöholmin Virtahevot kertoo yhdestä illasta, jolloin kaverukset Touko ja Eevis käyvät läpi elämänsä valintoja ja suhteita. Esseistä voi löytää sekä vertaistukea että ymmärrystä siitä, mitä kaikkea vanhemmuus voi olla. Norjalaiskirjailija Marie Aubertin romaani Mikään ei voisi olla paremmin kertoo nelikymppisestä Idasta, joka lähtee viettämään viikonloppua lapsuudenperheensä kanssa suvun mökille. (WSOY 2022) Kirja, jonka aiheena on äitiys, ei ole vain kirja äideistä vaan myös isistä, lapsista, bonusvanhemmista, naisista, miehistä, elämästä, syntymästä ja kuolemasta. Richard Osman: Mies joka kuoli kahdesti (Otava 2022) Faktaa sadepäivään. Mihin kaikkeen aivomme pystyvät. Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä. Saman katon alla perheenjäsenten väliset suhteet alkavat kiristyä. Juuri omakohtaisuus ja se, että kirjoittajien tarinat ovat niin eri laisia, tekee kirjasta kiinnostavan ja koskettavan. Huoli murrosikäisestä tai aikuisesta lapsesta ei jätä rauhaan. Tarina tarjoillaan lukijalle mustalla huumorilla höystettynä, joten kirjaa uskaltaa suositella luettavaksi myös aurinkoisena kesäpäivänä. Ihmisyydestä, kaikkein kauneimmillaan ja joskus myös vaikeimmillaan. Aluksi pää on sekaisin kaikenlaisista hankittavista tavaroista, neuvolan ohjelappusista, keskustelupalstojen loputtomista syövereistä ja yleensä ihan hyvää tarkoittavista kokeneiden vanhempien neuvoista. Vai haluatko sittenkin vierailla viikonlopun ajan mökillä, missä kaikki ei mene ihan täydellisesti. Omasta iästä ja elämäntilanteesta riippuen kirja voi tuntua kaihoisalta nuoruusmuistelulta tai siltä, että kuuntelisi vierestä kavereiden keskustelua siellä sileällä kalliolla. David Eagleman: Aivojen ääretön tarina (Atena 2022) Seuraa lenkille. Onko termi cozy crime tuttu
Saunatuvassa annetaan erilaisia perinneja hemmotteluhoitoja. K A N S S A K U L K I J A R I A K ATA JA Näyttelijä Ria Kataja pitää puolisonsa kanssa hoitolaa kotitilallaan Porvoossa. 10 TUNNE & MIELI 3/2022
Näin ajattelee Ria Kataja, joka rakastaa ihmisten kokonaisvaltaista hoitamista – oli se sitten näyttämöllä, äänimaljojen äärellä tai saunassa. ”Ilo ja nautinto kuuluvat elämään” Mielen haasteet ovat myös kehon haasteita, joiden käsitteleminen vapauttaa ihmisen nauttimaan elämästä. TEKSTI Mirja Aarnio KUVAT Susanna Kekkonen 11 TUNNE & MIELI 3/2022
Oma tila on otettava haltuun Keväisenä iltapäivänä porvoolaisen Kerkkoon kylän maaseutumaisemas sa on hiljaista. . . Jo ennen Teatte rikorkeakoulua hän päätyi opiskele maan mielenterveyshoitajaksi. Vuonna 1944 rakennetulle talolle aje taan pitkin soratietä, ja sen ympärillä avautuu peltoa, metsää ja taivasta. Kotimaisemissaan 46vuotias Ka taja kertoo, että hänen sosiaaliset pel konsa saivat alkunsa jo varhain lapsuu dessa. Kataja pitää rakennuksessa yhdes sä miehensä kanssa hoitolaa, joka tar joaa perinne ja hemmotteluhoitoja: saunaterapiaa, nauruterapiaa, ääni maljahoitoja, TREohjausta ja energia hoitoja. Bussin ikkunapaikalla istunut 15vuo tias Ria Kataja käveli toisinaan pääte pysäkiltä asti kotiin, sillä hän ei uskal tanut sanoa vieressään istuvalle jää vänsä pois. Ihmeellistä kyllä, Katajasta tuli jän nittämisestä huolimatta näyttelijä. Ria Kataja muutti miehensä Panu Varstalan kanssa Porvoon keskustas ta maaseudulle neljä vuotta sitten. Hänestä tuntui, että on parempi piilottaa itsensä, pysytellä hiljaa ja koettaa jotenkin pärjätä. Hän piti erityisesti ihmisen pesemisestä, johon liittyy terapeuttinen kosketus. 12 TUNNE & MIELI 3/2022. Kehoni ja mieleni olivat jatkuvassa taistele tai pakene tilassa, Kataja kuvailee. Silloin tunnen, että jokin uhkaa minua ja minun täytyy suojautua. Lisäk si siihen voi kuulua perinteistä veri kuppausta tai hoitamista luonnon aineilla, kuten savella, turpeella, suo lalla, yrteillä tai hunajalla. Lattialla joogamatot ja tyy nyt kutsuvat istahtamaan alas, kuun telemaan hiljaisuutta ja hengittämään syvään. Teatterikorkeakoulussa ja näyttämöl lä esiintyminen tuntuikin hänestä hel polta. Saunahoidoissa on jotain alku kantaisen voimakasta ja puhdistavaa. P ää räjähtää. En pysty tähän. Saunaterapia voi sisältää erilaisia pesuja, hierontoja ja vihtomista. Ihmisen hoitaminen on kiinnosta nut Katajaa pitkään. Aikuisena Katajan sosiaaliset pelot ovat helpottaneet. . Tajusin, että jokaisella ihmisellä on lähtökohtaisesti yhtä suuri tila täs sä maailmassa, vaikkei se aina käytän nössä siltä näyttäisikään. Lapsuudenperheessä arvosteltiin jatkuvasti muita ihmisiä. Vasta myöhemmin Kataja on ym märtänyt, mistä kaikki hänen pelkon sa ovat saaneet alkunsa. Katajan kokemuksen mukaan 1990luvun yhteiskunnassa nuori nainen ei juuri saanut ääntään kuuluville joutumatta naurunalaiseksi tai jollain lailla pilkatuksi. Niiden ulkopuolella hän ei us kaltanut puhua kellekään, piiloutui vessaan ja pelkäsi jonkun tulevan ihan kohta sanomaan, että ole hyvä ja pak kaa laukkusi, et kelpaa tänne. Se on se hetki, kun huomaan lietsovani itseäni, ja sen oivaltaminen on joka kerta mullistavaa. Isäni sen sijaan oli periaatteen mies, joka loi normit sille, mikä oli suotavaa ja mikä ei. Se tila on jo kaisen itse otettava haltuun. Tunsin itseni täysin idiootiksi, kun pelkäsin ja väistelin kontakteja niin paljon. . Katajan kokemuksen mukaan 1990luvun yhteiskunnassa nuori nai nen ei juuri saanut ääntään kuuluville joutumatta naurunalaiseksi tai jollain lailla pilkatuksi. Se oli jotain paljastumisen pel koa, jonka vuoksi rakensin valtavaa suojamuuria itseni ja maailman välil le. Saunarakennuksen tuvan hyllyillä on rentoutukseen ja mielen rauhoitta miseen tarkoitettuja äänimaljoja, kynt tilöitä sekä kauniita hoitotuotteita ja välineitä. Käänteentekevä muutos tapahtui, kun hänet irtisanot tiin raskauden takia kahdesta elo kuvaroolista. Saunan puhdistava voima Kerkkoolaisella pihamaalla puutalon vieressä seisoo pienempi, punavalkoi nen vanha hirsirakennus, saunamökki. Tunne saattoi tulla bussissa, työpaikan kahvipöydässä tai ruoka kaupan kassalla. Toisinaan Kataja saa yhä itsensä kiinni yrityksestä väistellä sellaisia sosiaalisia tilanteita, joissa saattaisi tuntea olonsa epävarmaksi – kun joku pyytää kylään tai pitämään luennon. Nuorena harjoittelijana päivä kodissa Kataja ei saanut sanaa suustaan kah vipöydässä vaan vain mietti, miten ja mihin paeta tilanteesta. Olen oppinut tunnistamaan pelon jo alku vaiheessa ennen kuin se lamauttaa. . . Äiti oli jäänyt lapse na orvoksi, ja hän puhui menneisyy destään kuiskaten. Sydän hak kaa. Jännitys iski välillä jopa ruokakaupan kassalla. Maailman huolet ja pe lot tuntuvat kaukaisilta. Olin mammuttimaisen stressaan tunut jatkuvasti. Oliko joku li honut tai laihtunut, oliko jollakulla kova ääni, tai oliko joku jotenkin epäi lyttävä tai huvittava. Äidilläni oli tausta, jota hän hä pesi koko ikänsä. Hänestä tuntui, että on parempi piilottaa itsensä, pysytellä hiljaa ja koettaa jotenkin pärjätä. Sain raivokohtauksen ja aloin toi mia
Saunatuvassaan Ria Kataja rauhoittuu ja käsittelee tunteita, jotka päässä ja kehossa jylläävät. Tuvassa annetaan myös saunaterapiaa. 13 TUNNE & MIELI 3/2022. – Saunaterapiaan voi tulla yksin tai porukalla, kuten teatteriinkin. Molemmat hoitavat ja puhdistavat ihmisen sielua, mieltä ja kehoa kokonaisvaltaisesti
Hän uskoo, että kaikissa terapiamuodoissa tär keintä on, että hoito resonoi itsessä jollain lailla. Ymmärsin, että kehossa ni on paljon viisasta tietoa, johon tie toinen mieleni ei yksin pääse käsiksi. Se alkaa pumpata entistä te hokkaammin verta, ja kunto kohenee. Minussa on voimakkaana maaelementti, mutta olen alkanut löytää myös veden ja olen innoissani sen mystisyydestä.” 14 TUNNE & MIELI 3/2022. Joskus ne vaativat parin tunnin kävelyn, joskus riittää lyhyempi – täällä maalla on vaihtoehtoja. Yksi niistä tapahtui sen jälkeen, kun hänen äitinsä kuoli äkillisesti 2000luvun puolivälissä. . Paha olo onkin tullut takaisin. Saunasta löytyvät kaikki luonnon elementit, maa, vesi, tuli ja ilma. Nauru on elämän elinehto Voiko nauraa ääneen, vaikkei yhtään naurata. Ria Kataja kannustaa kokei lemaan. Saunassa on aikoinaan synnytty ja saa tu viimeinen voitelu. Kirjoittamalla saan luotua suhteen siihen, mikä minua milloinkin huolettaa.” Saunominen ja luonnonvesissä uiminen ”Luontoyhteys on minulle kaikki kaikessa. Sain antautua hoidettavaksi ja aloin pikkuhiljaa luottaa siihen, että elämä kantaa. Kävelyn jälkeen mieleni on puhdistunut ja kevyt.” Päiväkirjan kirjoittaminen ”Kun päässäni kihisee kiukku, alan usein kirjoittaa päiväkirjaa. Eheyttävä energia reso noi kehossani juuri niitä kohtia kuin on tarkoitus. Katajan mukaan kehoon pakkau tunut käsittelemätön kipu suojaa ih mistä kohtaamasta samaa kipua uu destaan. Tuntui, että sydä meni oli mennyt kiinni. Se kertoo, että kova levyni ja kroppani ovat aika täynnä. Siitä tulee suojamuuri, joka estää yhteyden itseen ja myös toisiin ihmisiin. Aloitan jostain ja kirjoitan miettimättä. Sittemmin olen oivaltanut, että tunteet asuvat kehossani ja kaipaavat löytämistä ja irti pääsyä. Hän on myös nauruterapeutti ja tie tää, että nauraessa keho pikkuhiljaa tajuaa, ettei ole mitään hätää, ja alkaa erittää endorfiineja. Pikkuhiljaa kova kuori tuntui väistyvän, kun sydän al koi taas avautua. . . Olin pikemminkin loukkaantunut kuin murheellinen. Se on autono misen hermoston reaktio, nopea tilan teen haltuunotto. Se on kehon viisautta ja viesti, joka on mahdollista kuulla. Kataja kutsuu ihmisen mielen ja kehon kipuja haasteiksi: jos mieli ei ole pystynyt vastaanottamaan ja kä sittelemään joitain tapahtumia lap suudessa, pelottavat tunteet siirtyvät kehoon. . N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i Meditaatiokävelyt ”Käyn pitkillä kävelyillä käsittelemässä päässäni pyöriviä asioita. Keskusteluterapian jäl keen Katajasta on toisinaan tuntunut kuormittuneelta, vaikka hän on tera piassa kiltisti sanoittanut kaiken. Kun ihminen as tuu elämäntilanteensa kanssa sauna tupamme ovesta sisään, minä sauna terapeuttina lämmitän saunan, ja sit ten kehitämme yhdessä jotakin juuri hänelle sopivaa. Kataja on käynyt myös perinteises sä keskusteluterapiassa. Kun puhelin soi, tulee sellainen olo, että kuka saa tana sieltä nyt soittaa. Energian luonne on päästä liik kumaan. Kyse on saman kaltaisesta fysiologisesta ilmiöstä kuin liikkuessa. Jotkut tuntevat, että hoidon aikana mielen päällä ollut taakka kevenee tai ajatukset kirkastuvat. Hän sanoo huomaavansa nopeasti, kun stressitaso alkaa nousta. Tunteet jäävät kehoon Saunatupaan Ria Kataja tulee myös itse säännöllisesti hoitamaan itseään. Kuten Albert Einsteinkin jo totesi, kaikki on ener giaa. Vähitellen asia alkaa hahmottua ja käsialanikin muuttuu. Toisille hoito on puhdasta kehollista nautintoa. Katajalla on tästä monta omakoh taista kokemusta. Hän kävi hoi doissa lopulta vuoden. Terapian pitää resonoida Samoihin aikoihin Kataja törmäsi jat kuvasti tuttavaan, joka oli reikihoitaja, ja päätti kokeilla hoitoa. Kehossamme on solumuisti, joka aktivoituu aina, kun koemme tilanteen uhkaavaksi. En yksinkertaisesti osannut sur ra. Sydän ei tiedä, miten lii kumme, vaan vain sen, että nyt keho liikkuu. Katajan mielestä nauru ja ilo ovat ihmisen elinehtoja. . Kurkkua kuristaa
. Mitä meille tapahtuu siinä välissä. Millaisia muutoksia pystyt tekemään. . R I A K A T A J A Syntynyt 1975 Tampereella. Luin jostain, että viisivuotiaat nauravat keskimäärin 150 kertaa päivässä, keski ikäiset vain 15 kertaa päivässä. On tärkeää välillä päästä kuuntelemaan itseään, saada happea ja ilmaa kaiken touhottamisen keskellä. . Hän sanoo koke neensa lähisuhteissaan pitkäkestoista turvattomuutta, mikä sai elämänvoi man hiipumaan. Sille on vain raivattava tilaa. Kataja tietää, miltä tuntuu elää il man naurua ja iloa. Naimisissa tanssijakoreografi Panu Varstalan kanssa. Kun sinne säkkipimeään soppeen on sitten tullut oivallus, että elämä voi sikin olla kevyttä, siihen haluaa tar rautua. Mutta joskus ne katoavat. Kutsun sitä omaan sieluun linjautumiseksi, Ria Kataja sanoo. 15 TUNNE & MIELI 3/2022. Perheeseen kuuluvat parin 7-vuotias lapsi sekä Katajan 14ja 18-vuotiaat lapset edellisestä liitosta. Löytyisikö jokin sellainen reitti, jolla elämä ei olisi vain pärjäämistä. Pitää puolisonsa kanssa Iloisen Talon Saunatupa -nimistä perinnehoitolaa ja taide-elämyspaikkaa kotitilallaan Porvoossa. Jos nauru ja ilo puuttuvat elämästä, Kataja kannustaa pohtimaan, mitkä asiat elämässä kaipaavat muutosta niiden pa lauttamiseksi. Että teen mitä tahansa, anta kaa minulle tuo valo! Kokemuksistaan Ria Kataja on oival tanut, että nautinnon, ilon ja valon vaa liminen on yksi elämän tärkeimmistä asioista. – Maailma on niin pirstaleina ja pikseleinä, jatkuvasti pitää olla kontaktissa ja saatavilla. Millaista elämä olisi, jos siinä olisi ny kyistä enemmän valoa. Näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja sekä saunaterapeutti, nauruterapeutti, äänimaljahoitaja ja energiahoitaja. Vastoinkäymisistä ja maail man murheista huolimatta valoa on mahdollista löytää, sisältään ja ulko puolelta
Elämässä moni asia muuttuu, mutta yksi kulkee mukanamme alusta loppuun asti. 16 TUNNE & MIELI 3/2022. TEKSTI Helinä Kujala KUVITUS Maria Vilja Osaatko kuunnella, KUN KEHOLLA ON ASIAA. Se on hyväksi myös mielelle. Vaikkei omaa kehoaan rakastaisi, sitä kannattaa oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan
Aluksi sen harjoittelu voi olla vain oman ke hon tuntemusten ja hengityksen kuuntelua lepotilassa. O nko sinun vaikea mennä ajoissa nuk kumaan, vaikka koko kroppasi huutai si väsymystään. Kun oppii kuuntelemaan ja tulkitsemaan kehon viestejä ja jopa hyväksymään ne, keho automaattisesti rentoutuu, Palomäki ja Siira toteavat kir jassaan. – On sitten kyseessä stressiperäisten oireiden kokemi nen, uupumus tai kehon kipujen kanssa eläminen, kaikes sa tarvitaan kykyä pysähtyä. Joskus mielen keksimiä ajatuksia ja toimintatapoja kannattaa haastaa – niin voi edistää hyvinvointiaan. Haluaisitko katsoa vielä yhden tvsarjan jakson, lukea vielä yhden luvun kirjasta, selata vielä uusim mat somepostaukset. Kehotietoisuus tarkoittaa kykyä aistia tarkasti kehon tuntemuksia. – Vai kunnioittaisitko kehon viestiä, että nyt on aika nukkua. Palomäki on psykofyysinen fysioterapeutti ja NLPtyön ohjaaja, joka on kirjoittanut kirjan Kehon viisaat viestit yh dessä kipupsykologi, psykoterapeutti Juha Siiran kanssa. Jos väännät väkisin, et kunnioita palautumisen tarvetta, sanoo Karita Palomäki. 17 TUNNE & MIELI 3/2022. Kumpikin käyttää työssään kehotietoisuutta vahvistavia menetelmiä. Iltapuuhien venyttäminen on Palomäestä hyvä esimerk ki siitä, miten oma mieli tekee päätöksiä vastoin kehon tar peita
Mutta joskus jatkuva ajattelu ja analysointi jäävät junnaamaan paikoilleen eivätkä johda muutokseen. Tämä Kipu on kehon hätähuuto. – Helposti ajaudumme siihen, että äkkiä nyt vain lääkettä kipuun, jotta pääsee töihin. Hänet pitää ottaa sy liin, jotta hän voi kokea turvan kehossaan. Mutta myös tunteet on tärkeä noteerata, sillä kipu on aina sekä fyysinen että emotionaalinen kokemus. Se voi juontaa yksinkertaisesti siitä kokemuksesta, että ilman lääkettä olo pahenee. Psykofyysisen lähestymistavan tavoitteena on oppia tunnistamaan kehossa syyseuraussuhteita. Kouluttautuessaan rentoutusohjaajaksi hän oppi itsekin tunnistamaan kehonsa jännitteitä ja rentoutumaan. Palomäki kertoo oival taneensa, että hänelle päänsärky oli ollut kehon keino purkaa kaikenlaiseen esilläoloon liittyvää jännitystä. Mielen kuormitukset kevenevät parhaiten puhumalla ja analysoimalla Päätä jomottaa taas – äkkiä särkylääkettä, jotta selviän tästäkin päivästä Ajatuksista ja tunteista puhuminen sekä kuulluk si tuleminen on ensisijaisen tärkeää. – Kun pieni lapsi hätääntyy, kehotus rauhoit tua ei helpota hänen oloaan. AJATUS 1 AJATUS 2 18 TUNNE & MIELI 3/2022. Särkykoh taukset harvenivat ja lopulta lakkasivat. Vielä parempi on pysähtyä usean kerran päivässä kuulostelemaan omaa oloaan, vaikka vain minuu tiksi. Jännitys taas oli saanut alkunsa lapse na koulussa koetusta tilanteesta, jossa hän tunsi tulleensa nolatuksi muiden silmissä. Pitkittynyt stressi pitää yllä hälytystilaa kehos sa, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi unihäiriöitä, ah distusta ja kipuja. Niin tein itsekin – se on luonnollinen selviytymiskeino. Usein kipuun linkittyy pelko. Mutta sitkeän kivun takana voi vaikuttaa myös trauma. järjestelmä aktivoituu kokiessamme pelkoa tai uhkaa. Ovatko hartiani korvissa. Kun opimme kuule maan kehon kuiskauksia, sen ei tarvitse huutaa hätäänsä kivulla, Karita Palomäki toteaa. Li säksi hampaiden yöllinen narskuttelu aiheutti hä nelle toisentyyppistä pääkipua. Miten hengitän. Kun opimme lieventämään jän nitystä kehollisesti esimerkiksi hengitysharjoituk silla, aivot saavat helpottavan viestin: ei vaaraa. Hampai den purentakiskotkin sai heittää pois. Syvemmällä aivoissa on alkukantainen selviy tymisjärjestelmä, niin sanotut liskoaivot. Palomäki kertoo saaneensa jo lapsena pään särkykohtauksia, jotka aikuisena täsmentyivät se kamuotoiseksi jännityspäänsärkymigreeniksi. Vireystilaa ja hermoston toimintaa voi säädellä ke hollisin keinoin, Karita Palomäki sanoo. Toki sairaudet ja oireilut voivat vaatia myös lääke tieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Yhtä lailla voimme tuottaa itsellemme turvallisuuden kokemusta kehon kautta. Hän selvittää asiaa aivojen fysiologian kautta: Aivoissamme on ajatteluun, jäsentämiseen ja ana lysointiin pystyvä taso, joka sijaitsee aivokuores sa. – Tarvitsemme myös kehollista työskentelyä. Mielen keksimiä ajatuksia ja toimintatapoja kannattaa joskus haastaa – niin voi edistää hyvinvointiaan. Olenko läsnä tässä tilassa, vai onko mieleni jos sain muualla. – Tämän ei tarvitse tarkoittaa kahdenkymme nen minuutin meditaatioharjoitusta päivittäin
Se on ylisuorittamista, joka johtaa ennen pitkää alipalautumiseen. Jos voimat ovat vähissä, askel saattaa tuntua raskaalta ja hengittäminen työläältä. Alipalautumisesta kärsineet urheilijatkin oppivat kantapään kautta sen, että lepo ja palautuminen on yhtä tärkeää kuin harjoit telu. Karita Palomäki kertoo työssään kohtaavansa hyvin aktiivisia ja paljon liikkuneita ihmisiä, jotka ihmettelevät, mihin hei dän voimansa ovat kadonneet. – Itseltään kannattaa kysyä, mitä pystyn teke mään juuri tänään. Jos muu elä mä on melko rauhallista, reipas liikunta on ihan paikallaan. Pääasia on, että ei pidä väkisin kiinni treeniohjelmista ja tavoitteista, jos keho on toista mieltä jaksamisesta. Joskus hetkittäinen väsymys todella karisee, kun lähtee liikkumaan. Psyykkinen ahdistuskin voi kieliä voimattomuudesta ja tuntua puristuksena rintakehässä, palleassa tai kurkun päässä. Väsymys painaa, mutta juoksulenkillä piristyn vaikka väkisin Reipas liikunta usein virkistää, mutta stressaavas sa elämäntilanteessa se voi myös viedä entistä sy vempään uupumukseen. Vasta usei den viikkojen liikkumattomuus alkaa näkyä lihas ten toimintakyvyssä. Ilman riittävää palau tumista myös loukkaantumisen riski kasvaa. AJATUS 3 19 TUNNE & MIELI 3/2022. – Moni, joka on oppinut liikkumaan kehoaan kuunnellen ja kunnioittamaan sen viestejä, sanoo sitä elämänsä tärkeimmäksi opiksi. Joskus taas ajatus ei kulje, mikä sekin voi olla merkki väsymyksestä. Palomäki toteaa, että lihakset eivät surkastu, vaikka muutamat treenit jäisivät väliin. – Heidän elämänsä on voinut olla tätä: vaativa työ, kolme pientä lasta, talonrakennusprojekti ja kuusi kertaa viikossa spinningtunti. Mutta jos se on valtavan stressaavaa, liikuntaa pitää keventää. – Kyse on tasapainosta. Jos olo on zombie, ehkä liikun naksi riittää sinä päivänä vaikka viidentoista mi nuutin kävely ulkona
Kyseinen kohta teoksessa käsitteli kivun kokemusta: kipua ei tarvitse rakastaa eikä hyväksyä, mutta siitä voi vihaamisen tai pakene misen sijaan opetella välittämään. Kun ensin paahdan täysillä töitä, loma tuntuu entistäkin makeammalta Onko sinulle käynyt koskaan niin, että kun olet pais kinut paljon töitä, loman alkaessa saat flunssan. Parhaimmillaan saam me sen ansiosta paljon asioita aikaan. Flunssa on kehon viesti siitä, että viimeis tään nyt on pakko pysähtyä ja levätä. Stressi auttaa selviytymään kii reisen vaiheen yli mutta aiheuttaa pitkittyessään elimistössä solutuhoa ja heikentää näin puolus tusjärjestelmää. – Jos olen synnyttänyt neljä lasta ja rakastan hyvää ruokaa, ei haittaa, vaikka se näkyisi minus ta. Palomäki kertoo olevansa yli painoinen ja tehneensä vuosia työtä asian hyväksy misen kanssa. Voin olla kiitollinen asioista, jotka ovat hyvin, vaikka painooni en niin paljon pystyisikään vai kuttamaan. Tämän ajatuksen Palomäki on poiminut yhdys valtaisen psykologin Tara Brachin kirjasta Ehdoton hyväksyminen. Kokonaishyvinvointi on tärkeämpää. Ylikuormitus horjuttaa tämän hienovi reisen järjestelmän vuorotahtisuutta. Stressi saa elimistön vireystilaan, josta vastaa sympaattinen hermosto. – Stressin ja levon syklinen vaihtelu kuuluu elämään, mutta pitkittyessään stressistä tulee on gelma. Lopulta elimistön on ryhdyttävä korjaamaan tuhoa. Sitä vastaan ei kannata taistella. Että vasta sitten on hyvä ihminen. Vaikkei rakastaisi tai hyväksyisi omaa kehoaan, siitä voi kuitenkin välittää. Vai ajattelevatko he, että on näytettävä muille, kuinka tehokas on. Häntä on auttanut ajatus siitä, että kaik ki, mitä itsessä on, kertoo omasta elämänhistoriasta. Monelle tuttu kokemus kertoo Karita Palomäen mukaan hermoston toiminnasta, joka on täysin johdonmukaista – niin väärältä kuin se sillä het kellä tuntuukin. Minun pitää laihduttaa vähintään viisi kiloa ollakseni itseeni tyytyväinen Vaikkei rakastaisi tai hyväksyisi omaa kehoaan, siitä voi kuitenkin välittää. Parasym paattinen hermosto taas auttaa elimistöä rauhoit tumaan. – Jos joku pitää punaviinistä ja juustoista, kum pi rasittaa enemmän: se, että hän nauttii ne ilolla ja kiitollisuudella, vai se, että hän nauttii ne syylli syyttä tuntien. Silloin välittää myös itsestään. Joskus siihen ajaa työpaikan työkult tuuri, mutta toisinaan omissa asenteissakin on korjattavaa. Emme voi vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä kehossamme on. Voi myös pohtia, mikä saa paahtamaan yli voi mavarojen. AJATUS 4 AJATUS 5 20 TUNNE & MIELI 3/2022. Mutta voimme koettaa tehdä niitä asioita, joi hin voimme vaikuttaa. – Kysyn joskus asiakkailta, onko heille lapsena opetettu, että ”ensin työ ja sitten huvi” eli että lepo on ansaittava kovalla työllä. Vaikeuskerroin kasvaa, jos tavoittelemme ul koista täydellisyyttä. Elämässä saa olla myös nautin toja, ei vain vyötärönympäryksen vahtimista ja liika kilojen pelkäämistä. Yleisessä terveyspuheessa korostuu Palomäen mielestä pelottelu. Silloin välittää myös itsestään. Samoin voi ajatella koko kehosta, joka tekee aina parhaansa, on se millainen tahansa
Niiden läpi mennään ja opitaan uutta. Anna aistimuksen muuttua vapaasti ja etsi tarvittaessa uusi sana kuvaamaan sitä. Uloshengityksesi pitenee, mikä rauhoittaa hermostoa. Vaikka iän myötä ihomme rypistyy ja kehon vaivat lisääntyvät, sisällämme säilyy aina jokin py syvä osa, joka on kuin timantti, viisikymppinen Palomäki lohduttaa. Tarkkaile, tapahtuuko kehossasi jotain. Kun aamuisin katson vessan peiliin, en kiinnitä huo miota silmäpusseihin tai rupsahtaneeseen naa maan. Valitse jokin kehosi osa, jossa koet jonkin aistimuksen. Perheellisen ihmisen kannattaa Palomäen mie lestä pohtia, miten suhtautuminen omaan kehoon heijastuu lapsiin. Anna mieleesi virrata sanoja, jotka liittyvät tuohon tuntemukseen. Jo 2–3 kerran jälkeen saatat tuntea kehon vireyden kohonneen. Jos olo on zombie, ehkä liikunnaksi riittää sinä päivänä vaikka viidentoista minuutin kävely ulkona. Kun löydät tuntemustasi vastaavan sanan, kiinnitä vuoron perään huomiota aistimukseesi ja valitsemaasi sanaan. Siitä huolimatta meille voi tulla ikäkriisejä, eikä niitä vastaan kannata taistella. Suuntaa huomiosi kehoosi sellaisena, kuin sen nyt tunnet. Sisäänhengityksen aikana kohota toinen käsi ylös melko nopeasti, kuin kulkisit suoraan hissillä ylös. Harjoitukset ovat Karita Palomäen ja Juha Siiran kirjasta Kehon viisaat viestit – Kuuntele, tiedosta ja voi paremmin (Kirjapaja, 2022) AJATUS 6 21 TUNNE & MIELI 3/2022. – Ajattelen, että aito minä näkyy silmistä. H a r j o i t t e l e ! K e h o n h a v a i n n o i n t i Tee harjoitus makuulla tai istuen levollisessa asennossa. Sisään hengittäessäsi vie käsi ylös portaita pitkin, ja uloshengityksen aikana tuo se nopeammin hissillä alas. Olen opetellut katsomaan itseäni silmiin: huomenta, uusi päivä alkaa, herättäisiinkö. Se voi olla vaikka vatsan tuntemus. Esimerkiksi kireä, jännittynyt, levoton ja niin edelleen. H a r j o i t t e l e ! P o r t a a t j a h i s s i Harjoitus rentouttaa, jos huomaat olevasi ylivireä ja jännittynyt. Uloshengityksen aikana laske kätesi hitaammin alas siksakkia, kuin tulisit portaita pitkin alas. Senkö, että on näytettävä tietyn laiselta, jotta voi hyväksyä itsensä. Itseltään kannattaa kysyä, mitä pystyn tekemään juuri tänään. Tee harjoitusta esimerkiksi 3–5 kertaa ja seuraa vireystilasi muutosta. Päätä harjoitus hengittämällä muutaman kerran hieman syvempään ja palauta huomiosi tähän hetkeen. Harjoitus auttaa olemaan tietoinen omasta kokemuksesta ja havainnoimaan sitä kehon kautta. – Vaikkei tällaisia asioita sanoisi ääneen, lapset kyllä aistivat, onko vanhempi tyytyväinen itseensä vai ei. Jos kauhistelee ryppyjään tai mollaa vartaloaan, millaisen perinnön se silloin jättää heille. En millään totu ryppyihini – olenhan mieleltäni yhä nuori Karita Palomäki uskoo kehollisten harjoitusten li säävän itsemyötätuntoa, koska ne auttavat hyväk symään kehon kulloisenkin olotilan sellaisenaan, ilman pyrkimystä muutokseen. . Jos olet alivireinen tai uupunut, tee harjoitus toisin päin
K A N S S A K U L K I J A T S E N JA R A JA L A JA A LI S A TI K K A 22 TUNNE & MIELI 3/2022. Pentuarjen jakaminen ja yhteiset lenkit olisivat molemmille mieleistä yhteistä tekemistä. Senja Rajala (vas.) ja Alisa Tikka haaveilevat hankkivansa vielä joskus koiranpennut yhtä aikaa
"On helppo puhua, kun toinen ymmärtää" Senja Rajalan ja Alisa Tikan ystävyys sai alkunsa vertaistuesta masennusja ahdistusoireisiin. TEKSTI Marjaana Tunturi KUVAT Marjaana Malkamäki 23 TUNNE & MIELI 3/2022. Yhdessä vietetyn ajan ja jaettujen kokemusten myötä suhde on syventynyt ystävyydeksi
Tällä hetkellä pidämme siellä yhteyttä päivittäin, jaamme arjesta kuvia ja kommentoimme niitä. Ennen kurssia vointini oli ollut jo melko pit kään hyvä, mutta kun lääkitystäni yritettiin purkaa viime kesänä, aloin saada paniikkikohtauksia. Olimme hakeneet kaupasta aineet suolaisiin rulliin, joita leivoimme yhdessä. Oli paljon helpompi osallistua kuntoutuspäiviin ahdistuneenakin, kun hän oli siellä. Senjalla on rauhoittava ja kannustava vaiku tus. Pyysin Senjaa aluksi kaveriksi Snapchatissa. Se oli uutta. Koulukiusaaminen pahensi tilannettani, ja jou duin vaihtamaan koulua yhdeksännellä luokalla. Armeijan lykkäytyminen oli kova isku, koska olen haaveillut pienestä asti poliisin ammatista. Kummallakin on ollut paljon murheita elämäs sä, ja olemme selvinneet omalla tavallamme isois ta asioista. Pidämme molemmat sekä aktiivisista jutuista ja heittäytymisestä että rauhallisesta olemisesta. Yksi yhteinen, meille tärkeä asia on liikunta ja uusien lajien kokeileminen. Paniikkikohtaukset ja lääkitysten jatka minen estivät lähtöni armeijaan. Tuemme ja tsemppaamme toisiamme, kun olo on huono. Se on tehnyt aikuisena avun hake misesta helppoa ja luonnollista. Tutustuimme viime syksynä Kelan järjestä mällä, nuorille suunnatulla Itukuntoutuskurssilla. Esimerkiksi kun olimme lähdössä keilaamaan yhdessä molempien parhaiden ystävien kanssa, olin aika huonossa kunnossa. Ennen viime joulua meillä oli Senjan kanssa tosi syvälliset keskustelut. Minulla on ollut ahdistusoireita lapsesta asti. Kun toinen tietää selittelemättä, mistä on kyse, on helppo jakaa asioita.” 24 TUNNE & MIELI 3/2022. Hän on vahva ja itsenäinen ihminen, jonka kanssa on rentoa olla omana itsenään. Uskon, että Senjakin luottaa minuun ja tietää, että autan tarvittaessa. Hänen avullaan sain hienon kokemuksen siitä, miten ahdistuneenakin voi olla mukana ja toimintakykyinen. Meillä on samankaltaisia haaveita ja myös yhteisiä arvoja, kuten oikeudenmukaisuus, halu auttaa muita ja heittää omat ongelmat sik seen, jos toinen tarvitsee apua. Kun toinen tietää selit telemättä, mistä on kyse, on helppo jakaa asioita. Vaikka minulla on paras ystävä, poikaystävä ja myös kavereita, joiden kanssa voin jakaa kokemuk sia masennuksesta ja ahdistuksesta, Senja on tuo nut elämääni uusia asioita. Isä ja äiti hakivat minulle aktiivisesti apua terveys keskuksen mielenterveyspalveluista ja selvittivät kiusaamista. Ystävyytemme on kuiten kin jo paljon muutakin kuin vertaistukea.” Alisa Tikka: ”Olemme psyykkisen sairastamisen suhteen samassa vaiheessa. Kumpikin meistä on ollut jo pit kään avun piirissä, ja tiedämme paljon keinoista, jotka auttavat jaksamaan. Ymmärsin, miten luonnollista oli puhua. Juttelimme ja vaihdoimme joululahjat. Olemme psyykkisen sairastamisen suhteen sa massa vaiheessa. Olin kurssin alkaessa ehkä elämäni huonoim massa kunnossa, joten oli onni, että tutustuin Senjaan nopeasti. Onneksi kuitenkin jaksoin aloittaa kuntoutuskurs sin ja tapasin Senjan. Meillä oli heti hauskaa yhdessä. Mutta kun Senjan kanssa oli sovittu, päätin lähteä. O len uskaltanut tehdä Senjan kanssa ahdistuneenakin asioi ta, jotka olisivat ilman häntä jääneet väliin
– Senja on tosi vahva ja itsenäinen ihminen, ja hänen seurassaan on helppo olla, Alisa Tikka sanoo. Haaveilee opiskelevansa tulevaisuudessa poliisiksi. Saa voimaa arkeensa perheestä ja läheisistä, liikunnasta ja ulkoilusta sekä asioiden valmiiksi saamisesta. 25 TUNNE & MIELI 3/2022. Harrastaa salilla käymistä ja vanhempien saksanpaimenkoiran, Sulon, kanssa touhuamista. A L I S A T I K K A Syntynyt Kylmäkoskella vuonna 2000, asuu Lempäälässä
Haaveilee saavansa työpaikan varhais kasvatuksesta ja opiskelevansa tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen opettajaksi. – Alisa on superhauska, suora ja helposti lähestyttävä ihminen, Senja Rajala sanoo. 26 TUNNE & MIELI 3/2022. S E N J A R A J A L A Syntynyt Pieksämäellä vuonna 2000, asuu Tampereella. Saa arkeensa voimaa ystävistä, auringosta ja lämmöstä sekä esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen seuraamisesta. Harrastaa salilla käymistä, leipomista, eläinten kanssa olemista ja vapaaehtoistyötä isosisarustoiminnassa. Kaksi lähihoitajan tutkintoa
Emme ole kum pikaan olleet mitenkään liikunnallisia, mutta nyt meillä on paljon siihen liittyviä haaveita. Myös liikunta yhdistää meitä. Tällä hetkellä olemme päivittäin yhteydessä Snapchatissa. Tiedän, että voin kos ka vain pyytää ja saada häneltä apua. Arvostan hänessä avoimuutta ja sitä, että hän oikeasti kuuntelee ja välittää. Tsemppaam me ja autamme toinen toisiamme, jos tarvetta on. Olemme sopineet, että otamme koiranpennut yhtä aikaa, niin voimme sopia pentutreffejä. Oloa helpottaa paljon, kun on ystävä, jolla on samoja kokemuksia ja joka tietää heti, mistä pu hun. Olemme jo käyneet keilaamassa, ja suunnittelemme pade lin kokeilemista. Lähipiirissäni ei ole kovin hyvin edes tiedetty, että olen ollut masentu nut ja ahdistunut. Suhteemme on tosi tasaveroinen. Senja Rajala: ”Kun Ukrainan sota puhkesi, Alisa vinkkasi jättämään somen käytön vähemmälle koska arvasi heti, että siitä voisi tulla minulle ongelma.” 27 TUNNE & MIELI 3/2022. Esimerkiksi jos en millään jaksaisi siivota ja sanon sen Alisalle ääneen, tulee heti sellainen olo, että pakkohan tähän on nyt vain ryhtyä. A lisa on superhauska ihminen. Tunsin heti, että meillä on paljon yhteistä. Hän puhuu suoraan ja on helposti lähes tyttävä. Olen tosi huono ajattelemaan itse, miten muut näkevät mi nut, mutta toivon, että Alisastakin on helppo olla minun kanssani ja puhua minulle. Ilman Alisaa elämästäni puuttuisi kyllä paljon. Minulle some on pakokeino arjes ta, ja uppoudun sinne. Hän vinkkasi jättämään nyt somen käytön vähemmälle koska ar vasi heti, että siitä voisi tulla minulle ongelma. Kesällä on sitten enemmän mahdol lisuuksia tehdä asioita yhdessä, kun koulu ja työ harjoittelu eivät vie niin paljon aikaa.” . Sosiaalisen median käytössä olemme Alisan kanssa erilaisia. Voimme vain olla jommankumman luona, vaikka leipoa ja jutella tai sitten tehdä jotain aktiivista. Kun Ukrainan sota puhkesi, Alisa vies titti, että ahdistaako sinuakin sota. On ollut helpompaa pitää yllä hyviä uusia rutiineja, kun voi jakaa ajatuksia niistä Alisan kans sa. Alisa käyttää sitä enemmän viestimiseen. En olisi uskonut, että löydän kuntoutuskurs silta Alisan kaltaisen ystävän. Minulla on kavereita hyvin erilaisista lähtökohdista. Salilla käyminen on ollut Alisal le jo pitkään tärkeä harrastus, ja minäkin olen nyt alkanut kokeilla sitä. Puhumme Itukurssilla opituista asioista yh dessä. Yksin olisi voinut lipsua. Yhdessäolo on luon tevaa ja hauskaa. Emme puhu vain ongelmistamme, vaan juttelemme kai kesta mahdollisesta, esimerkiksi koirahaaveista. Alisan kanssa nämä asiat ovat luontevia ja arkisia. Hänen kanssaan ys tävyys on niin monipuolista. Kaikilla heistä ei ole ko kemusta mielenterveysjutuista, joten he eivät vält tämättä täysin ymmärrä vointiani ja masennuk sen mukanaan tuomia asioita. Meillä on myös paljon samanlaisia unelmia. Minäkin olen haaveillut armeijaan menosta. Hän oli kuntoutuskurssillakin tosi rempseä, ja hänen kans saan oli helppo olla. Ehkä sekin on vaikuttanut ystävyytemme syventymiseen, että tutustuimme kurssilla ja kuu limme toisistamme tosi henkilökohtaisia asioita saman tien
! Tilaa uutiskirje: tttlehti.fi/ uutiskirje ttt_tilaa_210x280.indd 1 ttt_tilaa_210x280.indd 1 18.5.2022 19.52 18.5.2022 19.52. • Stressi valvomotyössä. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen voimassa olevaan hintaan, kunnes lopetat tilauksen. ratkaisut työelämän ongelmiin. • Teetkö merkityksellistä työtä. asti. • Kun työntekijä kärsii lähisuhdeväkivallasta. Digilehden arkisto käytössä tilaajille. Tarjous on voimassa 30.8. • Tavallista tavallisemmat olkavaivat. • Työterveyshuollon palveluketjut Satasairaalassa. Digilehden arkisto käytössä tilaajille. TTT-lehti – parempaan työelämään Työ Terveys Turvallisuus -lehti kertoo Työ Terveys Turvallisuus -lehti kertoo asiantuntijoiden vinkit ja koetellut asiantuntijoiden vinkit ja koetellut ratkaisut työelämän ongelmiin. Tarjouskoodi TTT2022. Digilehden arkisto käytössä tilaajille. SYKSYN TTT-LEHDEN AIHEITA! Työ Terveys Turvallisuus -lehti kertoo asiantuntijoiden vinkit ja koetellut ratkaisut työelämän ongelmiin. Tilaukset: holvi.com/ shop/ TTT-lehti/ TTT-LEHTI NYT TARJOUSHINTAAN 69 €/vuosi 6 numeroa vuodessa
Oikea taiteilija ei murehtisi rahasta, toinen myy teistä tylytti. Nuo vaa timukset kätkeytyvät usein myytteihin eli kollek tiivisesti sisäistettyihin malleihin ihmisen eri rooleista. Virginia Woolf kirjoitti aikoi naan, että kirjailijaksi tullakseen naisen täytyy olla valmis tappamaan Kodin enkeli, pystyvä ja pal veleva muiden tarpeille omistautunut nainen. Kunnon äiti ei kaipaisi niin paljon hiljaisuutta ja rauhaa, säesti toinen. Pidän kiinni siitä, mitä on sovittu. Hankaluuksiani ovat olleet ne tavalliset: Taipu mus eläytyä liikaa toisten tunteisiin ja pitää hei dän tarpeitaan tärkeämpinä kuin omiani. 29 TUNNE & MIELI 3/2022. Olet erityinen, ne kuiskut telivat. Omia rajojani ovat koetelleet erityises ti myytit siitä, mitä on olla taiteilija ja äiti. Woolf on uskoakseni oikeassa, mutta vuodet ovat opettaneet, että Jumaliselle taiteilijallekin täytyy joskus näyttää ovea. Luulen, että ammatista ja elämäntilanteesta riippumatta meissä kaikissa elää tällaisia hahmo ja, joiden odotuksiin koetamme turhaan vastata. Ensin nämä myytit näyttivät minulle vain ve toavimman puolensa. Molemmat väittivät, että uhraukset kuuluivat asiaan ja että jos ne tuntuivat liian suurilta, vika oli yksinomaan minussa. Se kes kittymiselle varattu aika, jota myyt tinen taiteilija janosi luomistyöhön sä, oli myyttisen äidin mielestä pelk kää itsekkyyttä. Mihin sinä rajoja tarvitset, kun saat tämän hurmaavan, kokonaisval K O L U M N I Minkä myytin haluaisit häätää elämästäsi. En väi tä vastaan, olenhan opetellut tuota hämmentävää taitoa itsekin terapiassa asti. Petty myksen tuottamisen pelko. . Yhä useammin piirrän vaivatta rajan it seni ympärille. Joskus myyttien vaatimuksia oli mahdotonta sovittaa yhteen. M ielen hyvinvoinnin yhtenä kulmakive nä pidetään kykyä vetää rajoja. Rajojen vetämisen opettelu on vaatinut uskallusta ja epämukavien tunteiden sietämistä, mutta harjoit telu on kantanut hedelmää. Olisiko niiden sisällä helpompi hengittää. Pystyt enempään kuin muut. Toisaalta lapsille omistautuminen oli sisäistetyn tai teilijahahmoni mukaan konserva tiivista ja tylsää lahjojen tuhlaa mista. Missä rajasi sit ten kulkisivat. Irtaudun somekes kusteluista. Siksi kysyn seuraavaksi, minkä myytin sinä ha luaisit häätää elämästäsi. Idealistiset käsitykset siitä, mitä kaikkea vaaditaan, jotta itseään voi pi tää riittävän hyvänä ihmisenä. Kerron mitä jaksan, mitä haluan ja joskus jopa sen, mikä olisi minusta ihanaa. Vasta kun myyttien odotukset kävivät liian ras kaaksi kantaa, ne paljastivat armottomuuteensa. PAU LI I N A VA N H ATA LO Pauliina ”Omia rajojani ovat koetelleet erityisesti myytit siitä, mitä on olla taiteilija ja äiti.” Pauliina Vanhatalo on raahelainen kirjailija, joka nauttii meressä uimisesta, kuorolaulusta ja hyvistä kirjoista. taisen kutsumuksen ja lupauksen täyttymyk sestä. Jokaisella on lupa olla myös tavallinen ihminen tuiki tavallisine tarpeineen. Viime aikoina olen tosin miettinyt, tarvitsisi ko meidän nähdä yksilöinä niin paljon vaivaa ra jojemme tunnistamiseen ja puolustamiseen, jos ymmärtäisimme yhteisönä paremmin, mitä mei dän on kohtuullista vaatia toisiltamme. Kieltäydyn tekemäs tä ilmaistyötä
TEKSTI Nelli Leppänen KUVAT HannaKaisa Hämäläinen K A N S S A K U L K I J A M I N N A JA KO S U O 30 TUNNE & MIELI 3/2022. – Kun päivät täyttyvät yksinkertaisista asioista, ei jää aikaa miettiä, millaisilla tavaroilla pitäisi ostaa itsensä onnelliseksi, hän sanoo. ”Luonto on kuin hyvä ystävä” Eräopas Minna Jakosuolle luonto tarjoaa turvapaikan, jossa hän voi hyvin henkisesti ja fyysisesti
Luonnossa Minna Jakosuo ei murehdi menneitä eikä tulevia. Sanotaan, ettei erämaassa voi kantaa kahta taakkaa, vaan murheet pitää jättää vaikka kannonnokkaan. 3375 31 TUNNE & MIELI 3/2022
– Luonnossa kaikki on hyvin ja oikein, eikä siel lä ole ylimääräisiä ihmisten luomia ärsykkeitä tai turhuuksia. P aistunturin erämaassa Lapin sy dänmailla kohoaa salamyhkäinen tunturinhuippu, jonne Minna Jakosuon mieli usein vaeltaa. Joskus silmäkulmasta vierähtää kyy nel – ihan vain siksi, että luonto jaksaa ihastuttaa kauneudellaan. Jakosuota kiehtoo yhä vanhanaikainen elämän tapa, ja sähkötön tölli keskellä metsää siintää hänen haaveissaan. Sama pätee vaeltami seen. Minna Jakosuon ydinperheen lisäksi kotona asuivat mummo, setä sekä tätejä. Vaatimattoman elämän kaipuu Lapsuudenkodin pihamaalla Heinävedellä käys kenteli 1980luvulla kymmenittäin eläimiä: kano ja, lampaita, kaneja ja kissoja. Ne ovat Jakosuon turvapaikkoja, jonne hän kaipaa. Oveen on ripustettu Suomen kartta, joka kie lii seuraavista seikkailuista. Silloin mieli voi hyvin. Pellolla laidunsi lyp sykarjaa ja sonneja. Moskukoira kiipeää sohvalle tarkkailemaan keskipäivän maisemia. Luonto on läsnä kaikkialla hänen elämässään, myös neljän seinän sisällä: Viherkasvit kiemurte levat pitkin poikin olohuoneen ikkunanpieliä. Mittasuhteita metsäpoluilta Hetkellinen päähänpisto heitti Jakosuon reilut kymmenen vuotta sitten Jyväskylän kaupunki kodista vanhaan kartanoon Jämsän maalaismil jööseen. Milloin sitä muuten ehtisi edes itse nauttia auringonlaskuista tai nokipannukahveista?” 32 TUNNE & MIELI 3/2022. Esikoinen on jo muuttanut omilleen. Silloin ei ole väliä, nipistääkö ne nänpäätä talvipakkanen tai iniseekö korvan juu ressa ärhäkkä itikkaparvi. Paikan päällä näky saa eräoppaan henkäise mään syvään. Muuton myötä opiskelut alkoivat kutkuttaa, ja niin Jakosuo tempautui kuin vahingossa Jämsän kosken eräopaskouluun. Rakkaus luontoa kohtaan alkoi orastaa jo tuol loin – ennen kuin Jakosuo tiesi koko luontosuh teen käsitteestä yhtään mitään. Todennäköisesti kom passi osoittaa pohjoiseen, sillä Lapista löytyvät sel laiset kaukaiset korvet, joissa ei ihmisen jälkiä näy. Luonto on minulle kuin hyvä ystävä, joka kuuluu arkisena mutta elintärkeänä osana elämääni, Jakosuo sanoo. Jykevästä pöllistä tehty pikkupöytä kuiskii met sän tarinoita. Sisätiloissa ei vietetty aikaa, kos ka maatalon työtkin oli tehtävä joka päivä. Siitä lähtien nukuin kesät teltassani, hän hymähtää. – Nuoruusvuosien sekoiluvaiheessa asia tosin unohtui hetkeksi, kunnes tulin parikymppisenä äidiksi. 46vuotias Jakosuo asuu miehensä Vesan ja kah den teiniikäisen lapsensa kanssa kerrostaloasunnos sa Jämsässä. Riittää, kun huolehtii, että on tarpeeksi läm min, syö ja juo riittävästi ja pystyttää teltan yöksi. Marjastus, sienestys ja kalastus alkoivat taas vetää puoleensa. Silloin elämä rauhoittui ja löysin luonnon merkityksen uudestaan. Oma antiikkikauppa Jyväskylässä tuli tiensä päähän, koska ajelu kahden kaupungin vä lillä alkoi kyllästyttää. Polutkin ovat korkeintaan vapaana laiduntavien porojen tallaamia. – Vaikka perheemme ei juurikaan retkeillyt luonnon helmassa, hankin ensimmäisillä kesätyö rahoillani Haltin kupoliteltan. Luonto on minulle kaikki – ilman sitä en osaisi elää. Jakosuo muistaa lapsuutensa kesät, jolloin hän rymysi isoveljensä kanssa lähikuusikossa ja ravus ti aamuvarhain. ”Olen oppinut sanomaan tietoisesti ei ja kuuntelemaan omia rajojani. Hän muistaa elävästi, kuinka ilta aurinko värjää avaran maiseman lukemattomilla pastellisävyillään. – Viihdyn luonnossa, koska siellä tulee niin tol kuttoman hyvä olo. – Kun päivät täyttyvät yksinkertaisista asiois ta, ei jää aikaa miettiä, millaisilla tavaroilla pitäi si ostaa itsensä onnelliseksi. Opinnot imaisivat hänet mukaansa saman tien. Toistaiseksi vaatimattoman elämän kaipuuseen vastaa aktiivinen retkeily harrastus, josta on tullut myös työ
Minna Jakosuo kuvattiin kotinsa lähellä olevassa metsässä Jämsässä. Yksityiskohtien tarkkailu on tärkeä osa retkeilyä. 3. 33 TUNNE & MIELI 3/2022. Korpin kallo löytyi seitsemisen vuotta sitten jämsäläisestä metsästä. Elämä on tehty elettäväksi nyt, ei vasta sitten, kun lapset ovat lähteneet pesästä. 4. Luonnossa kaikki on hyvin ja oikein, Minna Jakosuo sanoo. 2. 1 2 3 4 5 1. 5
Pahimman väsymyksen selätet tyään Jakosuo lähti tietoisesti kävele mään metsäpoluille. Ikävässä Ja kosuon ei ole kuitenkaan tapana vel loa yksin vaeltaessaan. ”Minun on pakko saada olla välillä omien ajatusteni kanssa. Jakosuo ajoi päivästä toiseen itkien kansallispuiston porteille, kunnes hän oivalsi, ettei elämän kuulu mennä niin. Luonnosta ei tarvitse ahnehtia omal le työlistalle yhtään enempää kuin on tarpeen. Luonnossa ollaan luon non ehdoilla. Tekeminen oli kaoottista ja oma jaksaminen kortilla. Sama pätee Jakosuon mielestä ihmiseen: kun ih minen saa olla oma itsensä, mielikin on sees. Ymmärsin konkreetti sesti, että olen oikeasti osa luontoa ja sen kiertokulkua. Hän sai 40vuotislahjaksi mieheltään luvan lähteä kuukauden yksinvaellukselle Kaldoaivin ja Pais tunturin erämaamaisemiin. Tunne on vähän sa manlainen kuin päästäisi irti kaikesta ja lentäisi, Jakosuo kuvailee. Sulan maan aikaan Jakosuo pyö rittää puolisonsa kanssa Isojärven kansallispuistossa sijaitsevaa Heretyn kämppäkahvilaa. Luonnonhan piti olla henki reikä, ei uuvuttava kivireki. Ikimuistoinen yksinvaellus Olohuoneen katossa komeilee poron sarvista tehty kattokruunu. – Vaelluksella oli valtava vaikutus elämääni. Hän ei ajattele itseään ollenkaan vaan ikään kuin ka toaa olemasta. Kerran viikos sa voi kuitata perheelle, että kaikki on ok. Vaikka luonnossa Jakosuo tekee rauhassa yhden asian kerrallaan ja pitää kaikki langat käsissään, kotona to do listalla voi olla parisataa kesken eräistä projektia. Luontoon voi sulautua Pikkuruiset jääkiteet tunturikoivun ok silla, upottavat syvänvihreät sammal matot ja rantakalliota hellästi hyväile vät aallot. Miksen siis minäkin riittäisi juuri tällaisena – niin kuin luon tokin. Ajattelin, voiko tällai sella muka elää, mutta halusin yrittää. Sen myötä aloin suhtautua itseeni aiempaa armollisemmin ja hy väksyvämmin. Niin paljon kuin Jakosuo nauttii kin asiakasvaelluksista, hän rakastaa retkeillä yksinään. Se auttaa häntä keskittymään olennaiseen. Aina ei tarvita edes viikkojen vael luksia, vaan lenkki lähipoluilla koiran kanssa ajaa asiansa. – Metsä ei kuitenkaan voi olla vain paikka, jossa tyydytetään ihmi sen tarpeita. Luonnossa Minna Jakosuo kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. – Minun on pakko saada olla välil lä omien ajatusteni kanssa. Jakosuo myöntää olevan sa luonteeltaan melkoinen suorittaja. Nyt hän on intohimotyössään saa dessaan viedä ihmisiä vaelluksille ja järjestää retkeilykursseja vuoden ym päri. – Keskityn vain täysin ympäristöö ni, enkä mieti, onko minulla nälkä tai paleleeko minua. Silloin ei ole tarvetta hötkyillä. Muuten ahdistun ja kadotan sen, kuka oikeasti olen tai haluan olla.” 34 TUNNE & MIELI 3/2022. Hän muisti, kuin ka tukalistakin ongelmista tulee hallittavia, kun ne asettuvat luonnos sa oikeisiin mittasuhteisiin. Näitä hetkiä hän janoaa säännölli sesti ja tallettaa ne sitten mielensä so pukoihin kallisarvoisina aarteina. – Tuolloin en vielä tiennyt yhtäkään naista, joka olisi tehnyt eräoppaan hom mia päätoimisesti. Milloin sitä muuten ehtisi edes itse nauttia auringonlaskuista tai noki pannukahveista. – Ehkä luonto on minulle lääke kes kittymiskyvyn palauttamiseen. Perhearjessa oman ajan merkitys korostuu. Niinpä leivoin monesti puoleenyöhön asti ja heräsin aikaisin aamulla viimeis telemään tarjoiluja. Pari vuotta sitten työ kuitenkin näyt ti kääntöpuolensa, kun uupumus hiipi pikkuhiljaa. Kun esimerkiksi ikimetsän anne taan elää rauhassa luonnontilaisena ja monimuotoisena, koko ekosystee mi säilyy elinvoimaisena. Muuten ahdistun ja kadotan sen, kuka oikeas ti olen tai haluan olla. Siitä täytyy pitää huol ta. Etenkin pitkillä reissuilla Jakosuo kokee sulautuvansa luontoon täysin ja olevansa kuin eri ihminen. Sen lisäksi, että luonnon ympäröi mänä näkee kaiken selvästi, siellä myös kuulee, tuntee, haistaa ja maistaa kai ken verevästi. Siellä pään saa tyhjennettyä poukkoilevista ajatuksista ja turhasta kuonasta. Se muis tuttaa Jakosuota ikimuistoisesta ir tiotosta. Arkisissa ympyröis sä keskittyminen herpaantuu tuon tuosta ja mieli kyllästyy herkästi rutii neihin. – Olen oppinut sanomaan tietoises ti ei ja kuuntelemaan omia rajojani. – Kun pidimme ensimmäistä kesää Isojärven kahvilaa, kuvittelin, että kai ken pitää olla täydellistä ja itse tehtyä
Jo yläkouluikäisenä hän purki kiusaamiskokemuksiaan met sässä. Saman ovat kokeneet myös Jako suon asiakkaat. Se on äärimmäisen vapaut tavaa. Minna Jakosuo haaveilee, että hän pystyisi tulevaisuudessa vain huidella menemään luonnossa. Tukikohtana toimisi korkeintaan kaupunkiyksiö, jossa voisi huoltaa retkeilykamppeita. – Vaikka vaelluksellani olisi muka na siivoojia ja lakimiehiä, luonnossa ihmisten statukset ja roolit häipyvät takaalalle. Yksin tuntureilla vaeltaessaan Jako suo on sinut itsensä kanssa, toisin kuin kaupungin hälinässä. Suhtautuminen on muuttunut kym menessä vuodessa, mutta silti Jako suon on vaikea hyväksyä turhanpäi väistä vastakkainasettelua. 35 TUNNE & MIELI 3/2022. Jakosuo on hoitanut alusta asti ta sapuolisesti jälkikasvuaan miehensä kanssa. Hän tuntee ole vansa vahva, sitkeä ja nokkela nainen, joka pärjää ilman yhteiskunnan sane lemia normeja ja hierarkioita. Toisaalta jotkut myös kehuivat häntä rohkeudesta. . Myöhemmin naisena ja äitinä hän on ollut monenlaisten ennakko luulojen ja asenteiden kohteena. Vahva ja nokkela nainen Luonto on Minna Jakosuolle vapaa vyö hyke, jossa kukaan ei arvostele eikä odo ta häneltä mitään. Hän on edelleen feministi. Kun Jakosuo lähti Lappiin kuukau den yksinvaellukselle, hän sai somes sa ja kommenttipalstoilla viestejä, mi ten ihmeessä hänen alaikäiset lapsen sa pärjäävät sillä välin. On ollut luonnollista, että vä lillä toinen hoitaa kotia, jotta toinen pääsee nauttimaan luonnosta ihan it sekseen
LIIKE VIE KOHTI TUNTEITA M I E L I & T I E T O 36 TUNNE & MIELI 3/2022
– Oleellista kehollisessa työskentelyssä on se, että yhteys itseen ja toisiin paranee, sanoo Päivi Pylvänäinen. Yksi keino lisätä luottamusta kehoon on tanssi-liiketerapia, josta on saatu hyviä tuloksia masennuksen hoidossa. – Ihmisellä voi olla ahdistuksen, epämukavuu den ja tyytymättömyyden sävyttämä kokemus omasta kehostaan. Osallistujat kokivat, että kehollinen työskentely auttoi käsittelemään vaikeita tunteita ja muistoja, mikä tuntui myös va pautumisena kehossa. Masentunut voi yrittää jättää ke hon tarpeet ja viestit huomiotta. Kehon aistimattomuudesta voi tulla jopa erään lainen selviytymisstrategia. Pylvänäistä asioiden hidas etenemi nen harmittaa, koska mielenterveysongelmia on paljon ja terapeuteista on pulaa. Kehoonsa alkaa suhtautua hyvin vieraantuneesti ja etääntynees ti, tai voi hätääntyä, että mitähän kauheaa sieltä tänään tulee. Kehostaan vieraan tuneelle voi olla iso kokemus huomata, että kro pasta löytyy kannattelevia osia ja että huteraa tasa painoa vahvistaessa myös itseluottamus kasvaa. Hän kokee, että se on hyvä päi vä, jos kehoa ei tarvitse huomata. Tutkimukseen osallistuneiden mieliala kohe ni, ja suurimmalla osalla kehonkuva muuttui ai empaa myönteisemmäksi. Kielteiset kehonkuvat nousivat esiin myös tutkimuksen aikana tehdyissä kehon kuvakyselyissä. Tanssiliiketerapia on luovaa, toiminnallista te rapiaa, jossa keho on keskeinen työväline. Keho tallentaa elämää Keholla lähestymme toisia, otamme etäisyyttä ja olemme vuorovaikutuksessa. TEKSTI Sini Heikkinen KUVA Shutterstock K un seisot yhdellä jalalla, kehosi pyrkii pi tämään sinut automaattisesti tasapainossa. Päivi Pylvänäinen oli mukana Kelan rahoitta massa tutkimuksessa, jossa selvitettiin ryhmä muotoisen tanssiliiketerapian vaikutusta masen nuksen hoidossa. Masennus vaikuttaa kehonkuvaan Masentuneen keho voi tuntua raskaalta ja voimat tomalta, sen keveys ja joustava yhteys ympäris töön katoavat. Kielteinen kehonkuva on yleinen masentuneilla ja muita mielenterveyden ongelmia kokevilla. – Kehonkuva vaikuttaa siihen, pystyykö ihmi nen luottamaan kykyynsä toimia vuorovaikutus tilanteissa vai kokeeko hän tilanteet tukalina, Pyl vänäinen sanoo. Kehonkuvaan tal lentuu koko eletty elämä ja sen kokemukset, ja se sävyttää myös sitä, miten keholla toimimme. Tähän on jo vuosia yritetty saa da muutosta. Tällainen perusasia lienee kaikille tuttu jo lapsuuden leikeistä ja jumppatunneilta. 37 TUNNE & MIELI 3/2022. Liikkeen avulla voi tutustua kehoonsa ja oppia ohjaamaan sen olotilaa. Terapia voi olla yksilö tai ryhmätera piaa, ja tanssiliiketerapeuttina voi toimia alalle eri koistavan koulutuksen suorittanut henkilö. Terapia ei ole Kelakorvattavaa, eikä tanssi liiketerapeutti ole virallinen ammattinimike ter veydenhuollossa. Tanssiliiketerapiassa tasapainottelu on osa ke hollista työskentelyä, jossa hassunkin liikkeen ta kana on psykologinen peruste. Pylvänäinen on psykologian tohtori ja tanssi liiketerapeutti, joka on työssään huomannut, että kielteinen kehonkuva on yleinen piirre masentu neilla ja muilla mielenterveyden ongelmia kokevilla
Tuntuuko hyvältä tehdä kädellä suur ta liikettä ja ottaa ympäriltään tilaa, vai viriääkö kehossa impulssi vetäytyä mahdollisimman pie neksi. Tietty liike saattaa nostaa pintaan kehomuis ton ja herättää pohtimaan, miten tämä kokemus liittyy siihen, mitä itselle joskus on tapahtunut. Pylvänäisen mukaan kehollisen työskentelyn kautta oppii hyödyntämään entistä paremmin sitä informaatiota, joka omassa kehossa on aistittavis sa ja tunnettavissa. Tanssi on ilmaisun ja vuorovaikutuksen keino, ja sitä voi käyttää niin kuin itsestä tuntuu parhaalta. Tietty liike saattaa nostaa pintaan kehomuiston ja herättää pohtimaan, miten tämä kokemus liittyy siihen, mitä itselle joskus on tapahtunut. FAKTA Masennus on psykofyysinen sairaus, joka vaikuttaa aivojen toimintaan ja sitä kautta myös siihen, miten hyvin ihminen arjessa kykenee kehollaan toimimaan. Kehonkuvaan sisältyy ihmisen kokemus omasta kehostaan ja myös kehon suhde ympäristöön. Ihminen on yhtä kuin keho, ja kehollisuus vaikuttaa kaikkeen ihmisen toimintaan. 38 TUNNE & MIELI 3/2022. Voi esimerkiksi huoma ta, että hermostuneisuus johtuukin siitä, etten ole varma, tykkääkö toinen siitä, mitä aion seuraavak si sanoa, Pylväinen kuvailee. Jos liikkeen ja oman hermostumisen tiedostaa, oivaltaa myös sen, mistä tunne johtuu. FAKTA Kehollisuuteen liittyy seksuaalisuuden lisäksi monia muita asioita ja kokemuksia. Tutkimuksissa tanssin ja liikunnan on myös ha vaittu aktivoivan aivoja ja parantavan aivoterveyttä. Vankasti tuntuva alusta jalkojen alla, sulava hengitys. Esimerkiksi työntäminen voi tuntua vaikealta, jos lapsena kiukuttelusta ja oman voiman käyttämi sestä on seurannut rangaistus. Kehon viestien tiedostamisesta on hyötyä ar jen tilanteissa. FAKTA Tanssi-liiketerapiatunnilla ei tarvitse opetella tanssin perusaskelluksia. Hidas vartalon keinutus tai no peampi liike, jotka säätelevät kehon stressitasoa. – Tämän huomion jälkeen voin valita, rau hoittelenko hieman kehoani, sanoisinko asian toisin vai juuri niin kuin aioinkin. MYYTTI Tanssiliiketerapiassa täytyy oppia tanssimaan. Liike vapauttaa vaikeasta olosta Kontaktin ottaminen maahan, oman keskilinjan löytäminen. Kun hermostuneena naputtaa jalalla lattiaa, liikettä ei välttämättä edes huomaa. Olen myös valmis havainnoimaan, mitä toinen viestiini vastaa. Masennuksen fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi unettomuus, päänsärky ja lihassäryt. M y y t i t j a f a k t a t MYYTTI Masennus on vain ihmisen ”pään sisässä”, eikä sillä ole vaikutusta kehoon. Sii hen haetaan yhteys ja turvallisuuden tuntu. MYYTTI Kehollisuus tarkoittaa automaattisesti seksuaalisuutta. Kun ihminen tanssiliiketerapiatunnilla konk reettisesti tekee jotain, kehon olotila muuttuu. Tanssilla ja liikeimprovisaatiolla liikkeitä ja niiden herättämiä tunteita voi tarkastella uudel la tavalla. Tanssiessa saa improvisoida ja antaa kehon viedä
Tutkinut väitöskirjassaan tanssi-liiketerapian vaikutusta masennuksen hoidossa sekä muutosta kehonkuvassa ja mielialassa. Pylvänäisen mukaan ihminen hyötyy keholli sesta työskentelystä eniten silloin, kun myöntei siä kehollisia kokemuksia saa toistuvasti. – Oleellista kehollisessa työskentelyssä on se, että yhteys itseen ja toisiin paranee, Päivi Pylvänäinen sanoo. – Stressihormonit elimistössä tasaantuvat ja unenlaatu paranee, mikä auttaa myös elimistöä tasapainottumaan ja järjestämään itseään entistä parempaan tilaan. Ryhmäterapiassa saa turvallisesti tehdä omal la kehollaan sitä, mikä tuntuu luontevalta. – Se on kokonaisvaltainen tilanne. 39 TUNNE & MIELI 3/2022. Terapiassa voidaan käyttää musiikkia, kuvia, kankaita tai vaikka tyynyä, johon saa purkaa aggression. Kohti kokonaisvaltaista hoitoa Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, ja se on oleellista myös mielenterveyden hoitamisessa. – Voi olla kehomuistoja ikävistä kokemuksis ta, mutta myös siitä, miten niiden kanssa voi sel viytyä. Tämä voi vaikuttaa myön teisesti koko kehoon. Pitää yksityistä tanssi-liiketerapeutin vastaanottoa Tampereella. P Ä I V I P Y LV Ä N Ä I N E N Psykologi mielialahäiriöpoliklinikalla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Esimerkiksi tanssiliiketerapiaryhmän hetki voi johtaa impulssiin, joka alkaa tuottaa muutosta. . Ryhmäläisten kanssa voi myös keskustella omis ta rajoistaan ja kokemuksistaan ja sanoittaa tun temuksia. Keho muistaa hyväksynnän Huonot kokemukset ihmissuhteista ja kaltoinkohtelu aiheuttavat usein sen, ettei ihminen koe voivansa sää dellä tunteitaan turvallisesti yhdessä muiden kanssa. Muiden ihmisten hyväksyvä asenne ja myö tätunto terapian aikana auttavat rauhoittumaan. Tämäkin kokemus tallentuu kehoon. Se vie kohti sellaista kehon ja mielen yhteyttä, jossa on mahdollista olla turvallisesti ja rauhassa myös mui den ihmisten seurassa. Asioita, jotka tekevät liikkumisesta elävöittävää, kiinnostavaa ja elämyksellistä. Ikävä muisto ehkä aktivoituu, mutta ryhmässä tulee ymmärretyksi. Siinä on miellyttävä tila, jossa ihmiset voivat olla turvalli sesti vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kehittänyt osana väitöskirjaansa kehonkuvakyselyn, jota tanssiliiketerapeutit käyttävät selvittäessään terapiaan osallistuvan suhdetta omaan kehoonsa. Suorittanut tanssiterapeutin koulutuksen Philadelphiassa Yhdysvalloissa. Tuka lasta olosta pääsee tasaantumaan takaisin peruso loon. Tällainen kokemuksellinen oppiminen, joka tun netaan myös keholla, on Pylvänäisen mukaan jyke vää oppimista. Päivi Pylvänäisen mielestä olisi hyödyllistä, jos tar jolla olisi sellaisia toimintaympäristöjä, joissa voi kokonaisvaltaisesti kohdata itsensä ja lähestyä omaa oloansa
KIPU OLI VIESTI M I N U N M I E L E N I 40 TUNNE & MIELI 3/2022
– Lava on ollut turvallinen paikka vaikeimpinakin aikoina. Opiskelin musiikkikasvatusta pääaineenani kansanlaulu. Laulaja-lauluntekijä Vilma Talvitie, 33, on harjoitellut keinoja, joilla yleisen ahdistuneisuushäiriön oireet pysyvät hallinnassa. Laulaja-lauluntekijä Vilma Talvitieltä ilmestyi keväällä kappale Katsokaa kuinka katoan. Minua alkoi pyör ryttää, sydän hakkasi, ja oli vaikea hengittää. Omaa oloani säätelee paljon se, miten olen nukkunut ja syönyt ja olenko tyytyväinen elä määni. Työ, josta oikeasti nauttii. ”Ihminen on kokonaisuus, eikä ahdistukseen ole yhtä ja helppoa vastausta” 41 TUNNE & MIELI 3/2022. Purin hampaita yhteen öisin ja tunsin itseni tosi jäykäksi. Omien arvojen mu kaan eläminen tuo rauhaa. Ramppasin lääkäreillä, ja minulla epäiltiin muun muassa skolioosia. Olen opetellut sanomaan ei, vetämään omia rajojani ja pitämään vapaa päiviä. Siellä en tunne ahdistusta. Pys tyn hallitsemaan ahdistustani, vaikka se kulkeekin joka päivä mukanani. En osannut sanoa ääneen muille, että nyt ahdistaa. Siinä ovat auttaneet perusasiat: Kunnon uni, hyvä ruoka, liikunta ja säännölliset rutiinit. En osannut pääs tää irti jännityksestä. Freelancemuusikon työ on taloudellisesti aika epävarmaa, mutta yritän silti tehdä vain sellaisia keikkoja, joiden koen olevan mi nun juttuni. Toivoin, että kivuille oli si löytynyt jokin yksinkertainen selitys. Ihminen on kokonaisuus, eikä ahdistukseen ole yhtä ja helppoa vastausta. Jossain vaiheessa aloin pohtia, että onkohan tässä jotain muutakin kuin fyysistä. TEKSTI Meri Nykänen KUVA Paula Virta helpottaa. Silloin yritän antaa tunteen tulla ja mennä, reagoimatta siihen vahvasti, ja illalla saattaakin jo olla kevyt olo. Välillä säikähdän, kun tunnen ahdistuksen nousevan esimerkiksi jossain kon fliktitilanteessa, ja kehoni jäykistyy. Siihen asti olin ajatellut, että minulla on kipuja ja kivut aiheuttavat ahdistusta. Teimme siellä paljon hengitysharjoi tuksia, ja yritimme löytää keinoja helpottaa oloa tässä hetkessä. Selkä ja niska menivät jumiin, ja äänen kanssa tuli ongelmia, mikä oli laulajalle iso juttu. A loin tuntea pitkäkestoista ahdistusta pa rikymppisenä opiskelijana. Kehossani on myös paljon hyvää ja toimivaa.” . KUN OIREET OLIVAT PAHIMMILLAAN , aloin pelätä niitä ja eristäydyin. Ahdistus iski erityisesti sosiaalisissa tilanteis sa. Ahdistus oli tuolloin päivittäistä, ja pelkäsin, että putoan yhteis kunnan ulkopuolelle. Tein koulutöitä etänä ja vält telin sosiaalisia tilanteita. Harjoitukset auttoivat yliviritty neeseen oloon, mutta kesti pitkään saada ne osak si arkea. En osannut kuitenkaan yhdistää oireitani ahdistukseen. Kaikista kohtaamisista toipuminen kesti monta päivää. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Menneet kokemukset parisuhteessa olivat jät täneen kehooni jälkiä, jotka aktivoituivat myös ihan läheisten ihmisten kanssa. Aiheesta on vaikea puhua, jos muilla ei ole koke musta samasta. OIREET OVAT VÄHENTYNEET viime vuosien aikana. Ymmärsin kunnolla vasta terapiassa, että fyy siset oireeni johtuvat ainakin osin yleisestä ahdis tuneisuushäiriöstä. Diagnoosin saaminen avasi asiaa, ja opin te rapiassa, että on olemassa keinoja, joilla oloa voi . Vointini on nyt aika hyvä. Joskus olen inhonnut kehoani, kun kipu ja on ollut paljon – nyt yritän hyväksyä sen sellai sena kuin se on. Tunnistan ahdistuk sen rinnassani, halun sulkeutua ja suojella itseäni. Yritin venytellä ja tehdä koko ajan liikkeitä, jotta keho pysyisi auki
Koiranomistajat ovat usein fyysisesti aktiivisia, minkä lisäksi heillä on enemmän sosiaalisia kontakteja kuin ikätovereilla, joilla ei ole koiraa. T U T K I T T U A T I E T O A U U TI S PA LVE LU D U O D EC I M K oiranomistajat näyttäisivät pysyvän fyysisesti muita paremmassa kunnossa vielä 70vuotiaana, tuore japanilais tutkimus osoittaa. Koiranomistajilla todetaan fyysisen tai kognitiivisen toimintakyvyn huomattava heikentyminen noin puolet epätodennäköisemmin kuin samanikäisillä, joilla ei ole koiraa. Kissalla ei ole samanlaista vaikutusta. KU VA : AT TE K A LK E Lemmikit eivät vaikuttaneet osallistujien riskiin menehtyä keskimäärin 3,5 vuoden seurannan aikana. Lemmikkikoira pitää kuntoa yllä Kunnon ylläpitämisen lisäksi koira voi myös vähentää yksinäisyyttä ja ehkäistä masennusta. Tämä viittaa säännöllisen liikunnan pitkälti selittävän tulokset. 42 TUNNE & MIELI 3/2022. Aiemmissa tutkimuksissa koiranomistajien on havaittu muun muassa sairastuvan sydänja verisuonitauteihin muita harvemmin ja pärjäävän paremmin myös sairastumisen jälkeen. R Tutkimus on julkaistu PLoS ONE lehdessä. Yhteys oli voimakas etenkin, kun analyysissa huomioitiin osallistujien fyysinen aktiivisuus
Muistinsa heikentymistä epäilleistä 46 prosenttia sai dementiadiagnoosin kolmen vuoden kuluessa lääkärikäynnistä. Samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta nyt julkaistu yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä huomattavasti. T U T K I T T U A T I E T O A Korona vaikuttaa myös mieleen Koronavirusinfektion sairastaneilla on tuoreen tutkimuksen mukaan tavallista suurempi riski sairastua moniin mielenterveysongelmiin. R Tutkimus on julkaistu lääketieteellisessä BMJlehdessä. Tulosten perusteella huolet muistin heikentymisestä eivät yleistyneet vuosien varrella, mutta kognitiivisten toimintojen heikentymät kaksintai kolminkertaistuivat. Muistisairaudet ovat yleistyneet myös globaalisti. Kognitiivisten mielentoimintojen heikentymää potevista niin kävi 52 prosentille. Erot havaittiin sekä verrattuna koronaepidemian aikaisiin verrokkeihin että epidemiaa edeltävään tilanteeseen. Yhteys näkyi silloinkin, kun koronapotilaita verrattiin influenssan tai muiden sairauksien takia sairaalahoitoon joutuneisiin. Tulokset vahvis tavat näyttöä säännöllisen liikunnan terveyshyödyistä ja osoittavat päivit täisen liikunnan myös pidentävän elin ikää. Tällä hetkellä dementiaa sairastaa arviolta 50 miljoonaa ihmistä. Yhteydet olivat voimakkaimpia koronaepidemian pahimpina aikoina sairastuneilla potilailla, joiden koronainfektio edellytti sairaalahoitoa, mutta ne havaittiin myös muilla. Jos tulokset pitävät paikkansa, koronavirusinfektion takia noin 60 potilasta tuhannesta sairastui johonkin mielenterveysongelmaan tai tarvitsi lääkityksiä yhden vuoden aikana. Näitä sairastumisia ei toisin sanoen olisi tullut ilman koronavirusinfektiota. Tuoreen tutkimuksen perusteella tähän riittää noin 6 000–8 000 askelta päivässä. Tutkijat tunnistivat rekistereistä 56 000 potilasta, jotka olivat lääkärikäynnillä kertoneet muistinsa heikentyneen, ja 15 000 potilasta, joilla oli todettu kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä. Muistiongelmat ovat yleistyneet MUISTIN JA MUIDEN kognitiivisten mielentoimintojen heikentyminen on nykyään 2–3 kertaa yleisempää kuin vielä runsas vuosikymmen sitten, tuore brittitutkimus osoittaa. Dementia ja muistisairaudet ovat yleistyneet ympäri maailmaa. Tulosten perusteella koronavirusinfektion sairastaneet ja siitä selvinneet sairastuvat masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön, stressioireyhtymiin ja päihdeongelmiin todennäköisemmin kuin terveet verrokit. Kun vuonna 2009 tuhannesta potilaasta yhdellä todettiin kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä, vuonna 2018 niitä todettiin vuoden aikana jo noin kolmella potilaalla tuhannesta. R Tutkimus on julkaistu Lancet Public Health lehdessä. Ainakin 5 800 askelta päivässä kävelevien riski me nehtyä oli 40–50 prosenttia pienempi kuin alle 3 500 askelta päivässä otta vien. Tulosten perusteella osallistujan ris ki kuolla seuraavien seitsemän vuoden aikana oli tasaisesti sitä pienempi, mitä enemmän hän liikkui. Dementian riski oli tavallista suurempi erityisesti naisilla, iäkkäimmillä potilailla sekä köyhimmillä seuduilla asuvilla. Alle 60vuotiailla yhteys voimis tui tasaisesti aina 10 000 askeleeseen saakka, mutta yli 60vuotiaat eivät saa neet enää lisähyötyjä 8 000 päivittäi sen askelen jälkeen. Myös unihäiriöt ja neurokognitiivisten toimintojen heikentyminen ovat koronapotilailla yleisempiä. Vähempikin käveleminen riittää P äivittäinen liikunta ja fyysinen aktiivisuus pidentävät kaiken ikäisten elinikää, mutta yli 60 vuotiailla hyödyt näkyvät jo alhai semmilla liikunnan tasoilla. KU VA : SH U TT ER ST O C K 43 TUNNE & MIELI 3/2022. R Tutkimus on julkaistu Clinical Epidemiology tiedejulkaisussa
KU VA : SH U TT ER ST O C K Musiikki parantaa psyykkistä vointia M usiikin kuuntelu, laulaminen ja musiikkiterapia parantavat potilaiden psyykkistä hyvinvointia ja voivat tukea tavanomaisia hoitoja. Musiikkiryhmäläisten psyykkinen hyvinvointi parani enemmän kuin pelkkää tavanomaista hoitoa saavien. Ikä ei vaikuttanut myöskään siihen, miten tunnollisesti ruokavaliossa pysyttiin. Tiedot käyvät ilmi metaanalyysista, jossa yhdistettiin 26 tutkimuksen ja 780 potilaan tiedot. Kahdeksassa tutkimuksessa musiikki yhdistettiin muihin hoitoihin. Tutkimuksissa selvitettiin musiikin vaikutuksia muun muassa diabetesta, sydänja verisuonitauteja, keuhkoahtaumatautia tai rintasyöpää sairastavien hoidossa. 44 TUNNE & MIELI 3/2022. Nämä kaikki muutokset pienentävät riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin, diabetekseen ja moniin muihin sairauksiin. Lisäksi kaikki saivat joko oliiviöljylisiä tai pähkinöitä. R Tutkimus on julkaistu European Journal of Nutrition lehdessä. Fyysiseen tilaan musiikki vaikutti selvästi vähemmän, ja vaikutukset myös vaihtelivat paljon yksilöittäin. Ruokavalio remontti onnistuu vanhempanakin Terveellisen ruokavalion voi omaksua vielä yli seitsemänkymppisenä, tuore tutkimus osoittaa. T U T K I T T U A T I E T O A Välimeren ruokavalioon kuuluvat muun muassa vihannekset, täysjyväviljatuotteet ja kala. Ruokavalion noudattaminen alensi verenpainetta, paransi kolesterolitasoja ja pudotti painoa kolmen vuoden seurannassa. R Tulokset on julkaistu JAMA Network Open lehdessä. Tutkimukseen osallistuneet 2 300 miestä ja naista saivat opastusta ja tukea ruokavaliomuutosten tekemiseen ja ruokavalion noudattamiseen. Valtaosassa tutkimuksista havaittiin suotuisia vaikutuksia potilaiden psyykkiseen elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvitettiin Välimeren ruokavalion terveysvaikutuksia kolmen vuoden seurannassa. Välimerellisen ruokavalion terveyshyödyt näkyivät yhtä lailla riippumatta sitä noudattavien iästä. Kun tutkijat vertasivat yli 70-vuotiaita osallistujia alle 60-vuotiaisiin, ruokavaliota noudattavia oli yhtä paljon kummassakin ikäryhmässä. Potilaat olivat keskimäärin 60-vuotiaita. Muutokset parantavat terveyttä ja pienentävät muun muassa sydänja verisuonitautien ja diabeteksen vaaraa
Erityisesti näin käy lapsille ja nuorille, jotka nukkuvat lyhyitä yöunia. R Tutkimus on julkaistu lääketieteellisessä Pediatricslehdessä. Jos osallistuja harrasti lisäk si kuntoliikuntaa, riski menehtyä seurannan aikana oli yhteensä 30–45 prosenttia pienempi. Tuoreen tutkimuksen perusteella merkittävällä osalla lapsista unettomuus jatkuu teini-iässä ja monilla vielä aikuisena. Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi Lasten unioireisiin olisi hyvä reagoida jo varhain etenkin, jos he nukkuvat toistuvasti alle kahdeksan tuntia yössä. Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli lehteen tai sähköisiin kanaviimme. Aikuisena unettomuudesta kärsivät etenkin lapset ja nuoret, jotka unitutkimusten perusteella nukkuivat lyhyitä eli alle kahdeksan tunnin yöunia. Heidän riskinsä potea unettomuutta aikuisena oli 2,5ja 5,5-kertainen verrattuna lapsiin ja nuoriin, jotka nukkuivat pitempiä yöunia. Joka viidennellä se jatkui 24-vuotiaanakin, tulokset osoittivat. Tutkimukseen osallistui 500 yhdeksän vuotiasta lasta, joita tutkittiin uudelleen 16ja 24-vuotiaana. Noin neljännes lapsista poti unettomuutta tutkimuksen alkaessa. Voimaharjoittelua 30–60 minuut tia viikoittain tekevät menehtyivät seu rantojen aikana 10–17 prosenttia epä todennäköisemmin kuin muut osal listujat. Yhdeksänvuotiaana todettu unettomuus jatkui 43 prosentilla lapsista vielä 16-vuotiaana. Yhteydet koski vat kokonaiskuolleisuutta sekä sydän ja verisuonitaudeista, diabetekses ta, aivoverenkiertohäiriöistä ja syö västä johtuvia kuolemia. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot KU VA : SH UT TE RS TO CK 45 TUNNE & MIELI 3/2022. Tätä intensiivisem män harjoittelun hyödyt jäivät epä selviksi. Tulokset perustuvat 16 aikai semman tutkimuksen aineistoihin. Lapsen unettomuus voi pitkittyä LAPSEN UNETTOMUUS näyttäisi olevan pitkäaikaisempi vaiva kuin aikaisemmin on ajateltu. Optimaalinen määrä näyttäisi olevan 30–60 minuuttia vii kossa. R Tulokset on julkaistu British Journal of Sports Medicine lehdessä. T U T K I T T U A T I E T O A Lisää vuosia punttien nostelulla P unttien nostelu ja muunlainen voimaharjoittelu voi pidentää elinikää. Voimaharjoittelusta sai suurimman hyödyn, kun sitä harrasti 30–60 mi nuuttia viikossa
V Ä R I T Y S K U V A 46 TUNNE & MIELI 3/2022
Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). Unohda kännykkäsi kassin pohjalle (Älyttömän leppoisaa lomaa!), löydä liikettä elämään askel kerrallaan (Miten pääsen liikkeelle?) ja opi somevaikuttaja Auri Kanaselta, mikä tekee siivoamisesta nautinnollista (Voimaa arkeen). Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : SH U TT ER ST O C K 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko
– Ihmiset tietävät, että pitäisi viettää vähemmän aikaa puhelimella ja multitaskata vä hemmän. Hyvä kysymys on, miten se käytännössä onnistuu, sanoo psykologi Mari Laari. Neuvoissa muistutetaan myös älylaitteettomasta ajas ta, sillä laitteista tulvivat ärsykkeet estävät luovuutta kukkimasta ja aivoja palautumasta. Samalla älylaite on kätevä osa arkea: se tarjoaa puhelimen ja vies tittelyvälineen lisäksi muun muassa karttapalvelun, kameran, lou nasravintolan ruokalistan ja laskimen. TEKSTI Anne Salomäki KUVAT Shutterstock LEPPOISAA LOMAA! Älyttömän 48 TUNNE & MIELI 3/2022. Kesällä ja lomalla moni rutiini menee uusiksi, joten silloin on hyvä aika harjoitella myös älyvapaata lomailua. M ontako kertaa olet lukenut aivotutkijan vinkkejä parempaan kes kittymiseen. Viekö älypuhelin liikaa aikaa ja huomiota elämässäsi. Luuri on siis näppärä ja hyödyllinen – kunhan muistaa kohtuuden
– Puhelimen käytön vähentämises sä auttaa, jos sitä ei kaiva esiin auto maattisesti vaan miettii ennalta, mitä asioita aikoo hoitaa. Kotonakin voi pitää paikkoja, joihin puhelin ei kuulu. Jos patikoidessa haluaa vaikkapa käyttää karttaa, kuunnella äänikirjaa tai ottaa valokuvia, ilmoituksia rajoit tamalla tai lentotilaa käyttämällä voi varmistaa, ettei luuri häiritse turhaan. – Jos et tarvitse puhelinta mutta ha luat pitää sitä mukana siltä varalta, että jotain sattuu, sen voi panna kiinni ja syvälle reppuun, hän muistuttaa. Esimerkiksi patikkaretkellä pu helin voi kuitenkin olla hyvä olla mu kana turvallisuussyistä. Mieti, miksi rajaat älyaikaa Monissa tilanteissa saatamme itsekin toivoa, että saisimme olla ilman puhe linta. Tarvittaessa saamme nopeasti yhteyden muihin. Seu raa, miten muutos vaikuttaa: onko olo si rauhallisempi kuin pakkomielteises ti somea selatessa. Mari Laari neuvoo kin tutkimaan, millaisia ratkaisuja oma laite tarjoaa. Monissa älypuhelimissa ja sovelluksis sa on valmiita rajoitteita, joilla voi my kistää ilmoituksia tai asettaa muistu tuksia, jotka hälyttävät tietyn aikara jan ylittymisestä. Toki joskus voi kaivata somen selailua ja muuta aje lehtimista, mutta on hyvä tunnistaa, milloin se on mielekästä ja milloin pak komielteistä. Oleellisilta on kuitenkin miettiä, mitä ulkoisella rajoittamisella hakee. – Mieti, mikä sisäinen motivaatio si ruutuajan vähentämiselle on. 49 TUNNE & MIELI 3/2022. Älä unohda offnappia Jos läsnä on toinen ihminen tai enem mänkin porukkaa, puhelimen näpe löinti voi tuntua muista epäkohteliaal ta. Laari kannustaa miettimään aktii visesti, missä tilanteissa puhelin jäte tään sivuun ja milloin sitä käytetään johonkin hyödylliseen. Ilmoituksia määritelles sä tulee väkisinkin pohdittua, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Ilmeisin on sänky, sillä älypuhelimen virikkeet nostavat vireystilaa eikä ylikierroksilla käydes sä ole helppoa saada unta. Kuka tietää – ehkä he jopa tukevat kokeilua tai innostuvat siihen mukaan itsekin. Laari huomauttaa, että moni ihmi nen on unohtanut virtanapin olemassa olon. Harjoittele eroon nypläämisestä Muille voi kertoa jättäneensä somea vähemmälle
joten niiden koukuttavuus ei ole ihmi sen omaa syytä. Älypuhelimessa on paljon hyviä ja käy tännöllisiä ominaisuuksia, joilla voi myös edistää hyvinvointiaan. Mari Laari toivoo ihmisten kuiten kin miettivän, mitkä asiat puhelimen käytössä edistävät hyvinvointia ja mit kä uhkaavat sitä. Ei omia ajatuksia voi kytkeä pois päältä, mutta niitä voi ohjata toisaalle. 50 TUNNE & MIELI 3/2022. – Kannattaa vaikkapa jättää tykkää mättä kaverin postauksesta ja myö hemmin kysäistä, huomasiko kaveri koko asiaa. Somesta voi toki löytyä myös pal jon hyvinvointia edistäviä asioita, kuten vertaistukea. . Ei omia aja tuksia voi kytkeä pois päältä, mutta niitä voi ohjata toisaalle. Koska rutiinit rikkoutuvat Päästä irti tykkäämiskierteestä Keskity hyvää tekevään sisältöön Tee puhelimen käyttö hankalaksi Jos tunnistaa, että somessa pyöriminen aiheuttaa ahdistusta, se kannattaa lopettaa. muutenkin, näitäkin tottumuksia voi samalla myllätä uusiksi. Kuka tietää – ehkä he jopa tukevat kokeilua tai innostuvat siihen mukaan itsekin. Usein pelkäämme, mitä muut ajattelevat, vaikka oikeasti he ei vät ajattele asiasta yhtään mitään, Mari Laari sanoo. Esimerkiksi asiantuntijatyöläisel le kesäloma voi olla hyvä aika tarkoi tuksella vähentää puhelimen käyttöä, kun työasioita ei tarvitse seurata jat kuvasti. Esimerkiksi Instagramin käytön vähentämistä voi niin ikään harjoitel la porukalla. Hän muistuttaa, että monet sovellukset on luotu ruokki maan dopamiiniryöppyjen kaipuuta, Pakkotaukoja puhelimesta saa harras tamalla vaikkapa uimista tai tekemäl lä muita asioita, joissa puhelin ei voi olla mukana. Muille voi myös kertoa jättäneen sä somea vähemmälle. – Jos tunnistaa, että vaikkapa so messa pyöriminen aiheuttaa ahdistus ta, se kannattaa lopettaa. Mikäli kokee muiden odottavan reaktioita ja louk kaantuvan, jos niitä ei tule, asian voi ottaa puheeksi. Silloin algoritmit tarjoavat sitä entistä enemmän. – Fyysinen etäisyys ja vaivannäkö antavat pienen tuumaustauon, jonka aikana voi miettiä, tarvitseeko puheli meen tarttua, Mari Laari toteaa.. Se on lepohetki aivoille ja mahdollisuus keskittyä hetkeen. On hieno tunne huomata, ettei ole kokonaiseen tuntiin edes ajatellut pu helintaan. Laari neuvookin kulut tamaan sellaista sisältöä, josta tulee hyvä olo. Tykkäysten ja sydämien kyttääminen on osa somekulttuuria. Vaikka niin sa notut dumbphonet eli netittömät matka puhelimet ovat tehneet uutta tulemista, älypuhelimen käytön vähentämisen ei tarvitse tarkoittaa siitä luopumista. Puhelimeen tarttumista voi myös tahallaan hankaloittaa jättä mällä luuri latautumaan kotona toi seen huoneeseen tai pitämällä sitä ää nettömällä laukun pohjalla ystävän luona kyläillessä. Mitä jos sovittaisiin, että kukaan ei julkaise tästä brunssista yh tään kuvaa somessa, vaan hetki jaetaan vain läsnäolijoiden kesken
Palkinnon arvo on 30 euroa. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Läheisriippuvuudesta oman elämän ohjaksiin, jossa haastateltiin Johanna Pohjolaa. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. M I K Ä J U T T U S Y T Y T T I . Lehden 2/22 arvonnassa Mielijoogaa-kirjan voitti Terhi NallinmaaLuoto Vantaalta. Myös sosiaalisista peloista kertova juttu kiinnosti. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Outi Pikkuoksan kirjan Mielijoogaa – Irti huolista, alakulosta ja kielteisistä ajatuksista (Atena 2022). Siinä oli kaikille hyviä vinkkejä itsetuntemuksen kehittämiseen. Ongelmaa ei kuvattu liian raastavasti tai traagisesti, vaan vaikeasta asiasta puhuttiin uhriutumatta. VASTAA 28.7.2022 MENNESSÄ Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Ristikkovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Äitini sairastui pahaa allergista ihottumaansa hoitaessaan rauhoittavien lääkkeiden liikakäyttöön, jota jatkui eripituisin katkoin hänen kuolemaansa asti. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! 51 TUNNE & MIELI 3/2022. Ei uhriutumista Juttu alkoholismin varjossa kasvamisesta oli avoin, asiallinen ja omakohtainen. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Koin molemmat jutut tärkeiksi ja hyödyllisiksi, eikä lehdessä ollut tällä kertaa mitään turhaa. Kaikki kiinnosti Lehden paras juttu oli 7 oivallusta aidosta myönteisyydestä. Perheemme kärsi tilanteesta ja salaili riippuvuutta, eikä äitini koskaan myöntänyt omaa riippuvuuttaan. Hyvä lehti! Tuttu kokemus Johanna Pohjolan haastattelu kosketti minua, koska olen itse läheisriippuvainen. Itsetuntemus on pohja hyvälle elämälle. Jutun kirjoitti Helinä Kujala. Onnea voittajalle! L U K I J O I LT A Hyödyllisiä vinkkejä Pidin eniten lehden jutusta Itsetuntemus vie kohti omannäköistä elämää
Jään yleensä mieluummin kotiin. Tiedän kyllä, että kehon ja mielen kannalta pitäisi välillä liikkua. Mielenterveyden keskusliiton liikuntaja elintapojen asiantuntija Kati Rantonen kehottaa lisäämään aluksi askelia arkeen. M I T Ä M I E L E S S Ä . Kysyjä pohtii, miten päästä sohvalta ylös, kun liikkuminen ei huvita. En saa liikunnasta hyvää oloa, vaikka ympärilläni olevat kuinka kehuvat, että se tekee hyvää ja jälkikäteen on niin ihana olo. ”Miten pääsen liikkeelle?” UUSI JUTTU SARJA! TEKSTI Meri Nykänen KU VA : SH U TT ER ST O C K 52 TUNNE & MIELI 3/2022. En yksinkertaisesti pääse liikkeelle ja ulos
Silloin kynnys pe ruuttaa on korkeampi. Myös Mielenterveyden keskusliiton Youtubesivuilta löytyy ohjattuja joo ga ja asahiharjoituksia ja nettisivuil ta 12 viikon kävelyohjelma Askeleita arkeen. MIKÄ SINULLE ON TÄRKEÄÄ. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Jos yksi liikuntakerta jää joskus vä liin, koko hommaa ei kannata lyödä läskiksi vaan jatkaa siitä, mihin jäi. Arkiliikun ta on myös kestävämpi tapa saada sään nöllistä liikettä elämään kuin nopeat rykäisyt joulun jälkeen tai keväällä, jol loin ”pitäisi päästä rantakuntoon”. Säännölli sesti liikkuva ehkä huomaa, että kun to kohenee, kotia jaksaa pitää kunnos sa ja uni tulee entistä helpommin. Omaan rytmiin Vaikka naapurisi lähtisi joka aamu kuudelta lenkille, sen ei tarvitse olla sinun juttusi, jos et ole aamuihmisiä. Liikkumisen ei tarvitse vält tämättä kohottaa fyysistä kuntoa, jot ta se vähentää esimerkiksi ahdistunei suutta. Pienillä säännölli sillä teoilla saa helposti lisää askelia arkeen. Lue lisää! Liikkuva aikuinen -sivustolta löytyy pohdittavaa kaikille, joille liikkeelle lähteminen tuntuu vaikealta tai jotka suorastaan inhoavat liikkumista. Muu tokset lisäävät motivaatiota jatkaa liik kumista. Ehkä käyt mieluummin iltapäiväkävelyillä tai tanssit kotona lempimusiikkisi tahtiin. Voit valita rappuset hissin sijaan, jättää auton kauemmas park kipaikalla ja tauottaa paikallaan oloa nousemalla ylös. Haluatko kysyä sinua askarruttavasta mielen hyvinvointiin liittyvästä asiasta. Liikkuminen lisää sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista hyvin vointia. Jos aloitus on liian rankka tai omaan elä mäntilanteeseen ja voimavaroihin so pimaton, innostus häviää nopeasti. 53 TUNNE & MIELI 3/2022. Yksikin kävelylenkki vaikuttaa myönteisesti, mutta liikunnan olisi hyvä olla säännöllistä – silloin sillä on pitkäaikaisia vaikutuksia. Vähäinenkin liikkumisen edistä minen parantaa terveyttä. Testaa rohkeasti uusia lajeja ja tapoja liikkua, niin löydät oman juttusi. Sisäinen ja pidempiaikainen tavoite sen sijaan tuo liikunnan varmemmin osaksi elämää. Kannattaa pohtia, mitkä ovat itselle merkityksellisiä ja arvokkaita asioita ja miten liikkuminen edistää niitä. Tärkeintä on, että aloitat liik kumisen riittävän kevyesti ja oman kunnon mukaan. Tai asettele va rusteet odottamaan jo edellisenä ilta na, niin lähteminen helpottuu. Katso esi merkiksi Youtuben maksuton tarjon ta. Se, että saa pudotettua kaksi kiloa painoa, ei riitä kovin pitkäksi aikaa pi tämään motivaatiota yllä. JOS LIIKKUMISEN RYTMI ei tahdo löy tyä, voit kokeilla erilaisia keinoja: Sovi kaverin kanssa, että lähdette yh dessä liikkumaan. Pienet ja realistiset tavoitteet, ku ten alkuun korttelin ympäri kävelemi nen, voivat toimia paremmin kuin nel jän kilometrin lenkki joka aamu. Silloin motivaatio liikkumiseen löytyy siitä, että lapset ja heidän kanssaan puuhaaminen ovat tärkeitä. Miksi ha luat liikkua. H a r j o i t t e l e n ä i t ä Uusi laji Aikuinenkin voi oppia uutta. voi esimerkiksi huomata, ettei jaksa leikkiä lasten tai lastenlasten kanssa, kun kunto on mennyt niin huonoksi. Joku Toisia motivoi tekniikka, kuten aktiivisuusmittarit tai kännykän so vellus, joka mittaa askelia. Yhdelle metsässä kävely on rauhoittava kokemus – toinen pelkää, että mitähän mörköjä siellä tulee vastaan. Kirjoita otsikkokenttään ”Mitä mielessä”. . L iikkumista voi lisätä aluksi omiin arkitoimiin, jos sään nöllisestä liikkumisesta on pitkä aika. Jotkut taas nauttivat siitä, että merkkaa vat liikkumiset tarkkaan kalente riinsa, mikä toisia voi ennemmin kin ahdistaa. Myös kotona liikkuminen onnis tuu, sillä netissä on paljon ohjattuja tunteja, sekä rauhallista joogaa että vauhdikkaampaa zumbaa
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 20 euron rahapalkinto. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. P U U H A A A I V O I L L E ww w.r istik ko tuu li.fi 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + . 1 2 4 3 5 7 6 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ris tik ko tu uli .. POIKIA LOVÈN JAARA KITSAITA ILMAN APUA PUIN KALA LIIAN MAKEA TOR PESTÄVÄT MAAVÄRI LINTUJA AAKE UURTO YKS.2. SINERVO VÄITTEET SUKUA PAHIN. Muista kertoa nimesi, osoitteesi ja tilinumerosi (IBAN). PERS. SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 28.7. mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi tai postikortilla osoitteeseen Tunne & Mieli, Ristikko, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. 1.” SARJANPÄTKÄ ISIÄ HAKEA HILJAISTA TPS HITAITA HINTELÄ POLTTAA VANNOTTAVA UJOUS KEPPONEN HÄMEENLINNAA MARI SEURALAISIA MURTUMA JEAN SUKULAISTALOT ETUUS PATTITILANNE NAISÄÄNIÄ LIKSOM + X LLttrr k SATTUVA TANKEILLE RISTIKKO Palkinto ristikko! Voita 20 € 56 TUNNE & MIELI 3/2022. Y:N JÄLK. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. NIN UUSIGUINEA YHDISTÄÄ EETU KIRKONKELLON VERBI MUSTIA KOONTEJA HUIPUTUS KIPEÄ ELÄINSUOJA ANDERSEN ASUINALUE PELLON PARANTELUUN UNELMOIJA 13. TAI 15. PV KARKU LUMELLA VIERAS NIMI VÄYLÄ APURAHOJA ”1
Ristikkoarvonnan voittajalle on lähetetty 20 euron rahapalkinto. T E H T Ä V I E N R A T K A I S U T A L A V I I T T E E T L I S Ä T A A R N I K E S Ä Ä K O H T I O S A T A A N E E T K U H O T E A A R O T V A S T A R E R O T E O J O R A S T E L L A T E R H O P U U T V I E L Ä T A A S P O R I T A R S V A N R I K I N Ä I L O S A N O M A T L A N A T A E L Ä I N A O A K I R E N E L I I N A T S U O T E D I T L E K U R I K A V A U T U V A O I S O P I A S A S I A L I N A O T A N N A T I L T A M A T L I A S U M I S E T U L I L S A E S E S H U I K K A N O T K O T E K A T L A I N A K A A I L M E I D O L I T T A A T U T I Ä T Ä T A S A L N E K O D R A M I E A S I S U K J L B O C V F O B I A K I P E R Ä A K E U Ä E A L A E T P T T I M R H K O K K O P O L I O T D S F G N T U M E S T I T S I J P Y Ö I I S V E S I B A G U A N O G I I S Y Y S K O E H U E L I S A T K A H A R U J O T N U H A N E N Ä O B E T O N I K R O U T O P I A R K A L A D D I N I I L T A M A T T T I N A T A L I A A A A I I J A F F A T A S A T T U I L D R O T S A K E E R A K K O Ä E I K P U R E M A L E V Ä T S A V U K E Ö I I U E T A N A U I T I Ö T I H O D E M L U C A S N Y M K S I M C A E L Y H T Y A R O M I A J U R V A O L T T T U L V A A M O T T I K P S L T R L P T L L P L S L K L O I A E U O I A U O A A U O A U A R L R I I U N N R I I L O R K V P T V J S D K V K V M I A T E A K A K A K I U O T I T T U T I T A T S T A VAIKEUSASTE ??. VAIKEUSASTE ??. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! SANATEHTÄVÄ RISTIKKO (2/2022) SUDOKU KRYPTO (2/2022) A L A V I I T T E E T L I S Ä T A A R N I K E S Ä Ä K O H T I O S A T A A N E E T K U H O T E A A R O T V A S T A R E R O T E O J O R A S T E L L A T E R H O P U U T V I E L Ä T A A S P O R I T A R S V A N R I K I N Ä I L O S A N O M A T L A N A T A E L Ä I N A O A K I R E N E L I I N A T S U O T E D I T L E K U R I K A V A U T U V A O I S O P I A S A S I A L I N A O T A N N A T I L T A M A T L I A S U M I S E T U L I L S A E S E S H U I K K A N O T K O T E K A T L A I N A K A A I L M E I D O L I T T A A T U T I Ä T Ä T A S A L N E K O D R A M I Easy Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 1 3 7 2 4 8 6 9 2 5 3 7 6 8 9 1 4 4 7 8 1 6 9 2 5 3 7 1 4 3 5 9 6 2 8 2 6 9 3 8 5 7 1 4 8 6 9 2 1 4 3 7 5 3 4 6 8 1 2 9 7 5 5 7 2 8 9 3 4 6 1 1 8 2 5 9 7 4 3 6 9 4 1 5 2 6 8 3 7 9 5 7 6 4 3 1 2 8 3 8 6 4 7 1 5 9 2 6 9 4 2 3 1 5 8 7 6 2 8 1 3 5 7 4 9 7 3 1 9 5 8 6 4 2 1 3 5 9 4 7 2 8 6 8 2 5 4 7 6 3 9 1 4 9 7 6 8 2 1 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 2 8 1 4 9 5 7 6 3 7 5 6 4 8 2 9 3 1 4 9 7 3 6 8 5 2 1 9 1 3 5 7 6 4 2 8 5 3 6 7 2 1 8 9 4 4 8 2 1 3 9 6 5 7 3 6 2 1 5 7 9 4 8 1 4 7 8 6 5 2 9 3 7 5 9 2 8 4 1 3 6 2 3 5 9 1 4 8 7 6 8 1 4 6 3 9 2 7 5 8 6 9 3 2 7 1 4 5 9 7 3 8 1 6 4 5 2 6 9 1 7 4 3 5 8 2 6 4 8 5 7 2 3 1 9 5 7 8 2 9 1 3 6 4 1 2 5 9 4 3 6 8 7 3 2 4 6 5 8 7 1 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 4 1 5 9 8 7 2 6 3 2 4 9 5 8 7 6 1 2 9 5 3 6 7 1 4 8 9 1 8 7 6 3 4 2 5 6 7 8 4 1 2 3 9 5 7 6 5 1 2 4 9 8 3 1 5 7 2 8 4 9 6 3 6 5 7 3 8 9 2 1 4 8 6 2 9 3 5 4 1 7 2 4 3 5 1 6 8 7 9 9 3 4 6 7 1 5 8 2 1 8 9 2 4 7 3 5 6 7 1 9 8 5 6 2 3 4 4 7 6 8 9 5 1 3 2 5 2 6 1 4 3 8 7 9 5 3 2 4 7 1 6 9 8 4 8 3 7 2 9 6 5 1 8 9 1 6 3 2 5 4 7 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 6 4 2 5 1 8 9 7 8 4 2 1 6 7 3 5 9 1 7 5 9 4 8 2 6 3 5 1 6 9 3 4 2 7 8 9 8 2 6 7 3 4 5 1 3 9 7 5 8 2 1 4 6 6 5 1 8 3 4 9 7 2 7 3 9 4 2 6 5 8 1 7 4 3 1 9 2 6 8 5 6 8 1 7 5 3 4 9 2 8 2 9 7 6 5 1 3 4 4 2 5 8 1 9 7 6 3 5 1 8 3 2 9 7 4 6 2 5 3 6 4 8 9 1 7 4 9 7 5 1 6 3 2 8 1 7 8 3 9 5 6 2 4 2 3 6 4 8 7 5 1 9 9 6 4 2 7 1 8 3 5 Medium Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 4 6 5 3 1 2 7 1 2 6 7 3 4 8 5 9 3 7 2 9 1 4 5 6 8 3 9 5 6 2 8 7 4 1 6 5 1 2 8 7 3 4 9 4 7 8 9 5 1 2 6 3 7 3 9 4 2 1 8 5 6 9 4 7 1 8 6 5 3 2 2 4 5 7 6 8 9 1 3 8 6 3 2 4 5 9 1 7 1 6 8 3 9 5 4 7 2 2 5 1 3 7 9 6 8 4 8 2 3 5 4 6 7 9 1 5 8 9 4 1 7 3 2 6 5 9 7 1 3 2 6 8 4 7 3 4 5 6 2 1 9 8 4 1 6 8 7 9 2 3 5 6 1 2 8 9 3 4 7 5 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 9 1 8 2 7 3 5 4 9 7 2 3 6 8 5 1 4 7 8 5 1 4 3 2 9 6 8 3 6 5 4 1 7 9 2 2 3 4 6 9 5 8 1 7 1 4 5 9 2 7 3 8 6 5 2 9 4 8 6 7 3 1 3 9 1 6 5 4 2 7 8 1 7 8 5 3 2 6 4 9 2 8 7 1 3 9 6 4 5 4 6 3 9 7 1 5 2 8 5 6 4 7 8 2 9 3 1 8 1 2 7 5 4 9 6 3 7 5 8 2 1 3 4 6 9 9 5 6 3 1 8 4 7 2 6 1 3 4 9 5 8 2 7 3 4 7 2 6 9 1 8 5 4 2 9 8 7 6 1 5 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 8 5 3 9 6 4 2 1 7 6 2 9 7 4 8 1 3 5 9 6 2 3 1 7 8 5 4 8 4 5 1 3 2 7 9 6 4 7 1 8 5 2 6 3 9 7 1 3 5 6 9 8 4 2 1 2 4 5 7 8 9 6 3 9 8 6 4 2 7 3 5 1 6 8 9 4 2 3 5 7 1 4 7 1 6 5 3 2 8 9 7 3 5 1 9 6 4 8 2 5 3 2 9 8 1 4 6 7 5 1 6 7 4 9 3 2 8 2 5 4 8 7 6 9 1 3 3 9 7 2 8 5 1 4 6 3 9 8 2 1 5 6 7 4 2 4 8 6 3 1 7 9 5 1 6 7 3 9 4 5 2 8 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 8 6 1 3 5 4 9 7 2 4 5 6 1 9 2 7 8 3 2 9 3 7 1 6 5 8 4 3 7 9 5 8 4 6 2 1 5 4 7 8 9 2 3 1 6 1 2 8 7 3 6 5 9 4 3 8 9 5 4 7 2 6 1 9 4 5 2 6 1 8 3 7 1 5 4 6 2 3 7 9 8 2 6 3 8 4 7 9 1 5 6 7 2 9 8 1 4 5 3 8 1 7 3 5 9 2 4 6 7 2 8 4 6 9 1 3 5 5 3 4 9 7 8 1 6 2 9 1 5 2 3 8 6 4 7 6 8 1 4 2 5 3 7 9 4 3 6 1 7 5 8 2 9 7 9 2 6 1 3 4 5 8 Hard Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 4 8 6 5 2 3 1 9 7 6 1 5 7 9 4 3 8 2 3 1 7 9 4 6 2 5 8 8 3 2 1 5 6 7 9 4 9 2 5 1 8 7 3 6 4 7 4 9 8 3 2 1 6 5 5 6 3 4 1 2 8 7 9 1 8 6 5 4 3 2 7 9 1 9 4 6 7 8 5 2 3 5 2 7 9 1 8 4 3 6 8 7 2 3 5 9 6 4 1 3 9 4 6 2 7 5 1 8 7 3 8 2 6 4 9 1 5 4 5 8 3 6 1 9 2 7 2 4 1 8 9 5 7 3 6 9 7 3 2 8 5 6 4 1 6 5 9 7 3 1 4 8 2 2 6 1 4 7 9 8 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 7 2 8 5 1 9 3 6 4 9 2 8 5 6 4 7 3 1 5 9 4 6 3 8 7 2 1 7 1 4 3 2 9 8 6 5 3 1 6 7 4 2 9 5 8 3 6 5 7 8 1 2 4 9 4 8 3 2 5 1 6 9 7 2 7 9 1 4 5 3 8 6 2 7 9 8 6 3 4 1 5 8 3 1 6 7 2 5 9 4 1 6 5 4 9 7 8 3 2 4 5 6 9 3 8 1 2 7 9 4 7 3 2 5 1 8 6 6 4 3 8 5 7 9 1 2 8 5 1 9 7 6 2 4 3 1 8 7 2 9 6 4 5 3 6 3 2 1 8 4 5 7 9 5 9 2 4 1 3 6 7 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 9 7 5 8 6 4 2 1 3 6 9 7 8 3 2 4 1 5 3 2 6 5 1 7 9 8 4 8 1 3 4 6 5 9 2 7 1 8 4 2 9 3 7 6 5 5 4 2 7 1 9 8 6 3 2 3 8 6 7 9 5 4 1 9 6 5 2 8 1 7 3 4 5 4 9 1 8 2 3 7 6 4 2 1 5 7 3 6 9 8 6 1 7 4 3 5 8 2 9 7 3 8 9 4 6 1 5 2 7 6 3 9 4 8 1 5 2 1 5 4 6 2 8 3 7 9 8 5 1 3 2 6 4 9 7 3 8 9 1 5 7 2 4 6 4 9 2 7 5 1 6 3 8 2 7 6 3 9 4 5 8 1 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 5 3 9 2 6 4 1 8 1 3 9 2 7 5 6 8 4 9 1 2 8 7 4 6 3 5 2 7 6 8 4 9 3 1 5 4 6 8 1 3 5 9 2 7 5 8 4 1 6 3 9 7 2 6 8 5 3 4 2 1 7 9 6 1 8 5 3 7 4 2 9 3 7 4 6 9 1 5 8 2 9 2 3 4 1 6 7 5 8 1 2 9 7 5 8 3 6 4 7 4 5 9 2 8 1 6 3 5 4 7 2 6 3 8 9 1 8 9 7 6 5 4 2 3 1 8 9 6 5 1 7 2 4 3 3 5 2 7 9 1 8 4 6 2 3 1 4 8 9 7 5 6 4 6 1 3 8 2 5 9 7 57 TUNNE & MIELI 3/2022. VAIKEUSASTE ??
Ruokakin saa näyttää kauniilta. – Siivottaviksi kodeiksi kelpaavat vain ne, jotka ovat tarpeeksi likaisia, hän sanoo. Myös meikkaaminen, sisustaminen, kivat vaatteet ja hymyt tekevät iloiseksi. Urheilu Juoksemisessa on jotain samaa kuin siivoamisessa, se on fyysistä ja rentouttavaa. Ilmaista siivousapua voi hakea Kanasen verkkosivujen kautta. V O I M A A A R K E E N KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K 58 TUNNE & MIELI 3/2022. Kirjoittaminen Välillä istun alas ja kirjoitan kännykän muistiinpanoihin havaintoja omasta tai muiden elämästä. Siivotessa voi myös rauhassa ajatella kaikenlaisia asioita. Ihmissuhteet Läheiset ihmiset ovat minulle voimavara ja tukiverkko. TEKSTI Meri Nykänen KUVA Auri Kananen Siivoaminen Olen oppinut tykkäämään siivoamisesta, kun olen tullut siinä hyväksi. Tykkään tavata myös uusia ihmisiä, sillä olen tosi sosiaalinen ja saan energiaa muista ihmisistä. Kotini on aina siisti, ja pöydällä on tuoreita kukkia. Juostessa pidän luureja korvilla eikä maisemalla ole väliä – juoksen missä vain. En tiedä kovin montaa asiaa, jota tekisin mieluummin kuin siivoaisin. Kauneus Haluan tehdä asioista kauniita, ja esteettisyys on yksi arvoistani. Saatan kirjoittaa vaikka omista arvoistani, niin pysyn kartalla siitä, missä olen menossa. Jälkikäteen palaan vanhoihin kirjoituksiin ja käsittelen niitä uudelleen. Kuuntelen samalla äänikirjoja, musiikkia ja rikospodcasteja. Somevaikuttaja Auri Kananen siivoaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten koteja ja kuvaa työnsä jäljen Tiktokiin. Siivotessa asiat etenevät ja tiedän, mitä olen tekemässä. Perhe, ystävät ja kihlattu tuovat hyvää mieltä elämään. Tätäkin haastattelua antaessa siivoan samalla. Teen pitkän matkan ja ajan harjoituksia, kymmenestä kolmeenkymmeneen kilometriin
Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : SH U TT ER ST O C K. Miten saada yhteistyö toimimaan työpaikalla ja muissa yhteisöissä. Auttamisen iloa Ukrainan sota ja korona ovat herättäneet ihmiset auttamaan. Yksin eron jälkeen Aikuisena koettu yksinäisyys voi herättää hämmennystä ja häpeän tunteita. Tutkija kertoo, mitä meissä tapahtuu, kun autamme toisiamme. Viivi kertoo, miten hän käsitteli yksinäisyyttään eron jälkeen. Tunteet työelämässä Omat ja toisten tunteet vaikuttavat ihmisten väliseen dynamiikkaan. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 12.8. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi E N S I N U M E R O S S A PAREMMAN MIELEN ARKI Elokuun lehti tuo iloa ja voimaa alkavaan arkeen sekä työhön
FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TIETOA TARINOITA TUNNETTA tunnejamieli.fi › tilaa lehti Anna itsellesi tai lahjaksi kevyempää mieltä!