3/2023 ERITYISHERKKYYS Minun ei tarvitse venyä enempään kuin pystyn VANHEMMAN MASENNUS Miten puhua lapsen kanssa omasta jaksamisesta. Näin saat hidastettua kierroksia FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Uusi alku uupumuksen jälkeen HYVÄÄ HUOMENTA! Löydä lomalla luonnollinen unirytmisi ” ” IIDA RAUMA KIRJAILIJA Ihminen kaipaa enemmän luontoa, läheisyyttä ja lepoa” ” LEMPEÄÄ KESÄÄ. Miten lisätä hellyyttä arkeen
FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TIETOA TARINOITA TUNNETTA tunnejamieli.fi › tilaa lehti Katso kesän kampanjahinnat ja tilaa lehti osoitteessa Lataa sivuiltamme kaunis sähköinen kortti lahjan saajalle! Anna itsellesi tai lahjaksi kevyempää mieltä koko vuodeksi!
Siksi kerromme tässä lehdessä lempeästä kosketuksesta, unen vaikutuksesta mieleen ja kesän parhaista kirjoista. Kauniita kesähetkiä! . Tähän lehteen haastattelin kulttuuriantropologi Taina Kinnusta kosketuksen voimasta, tällä kertaa verkon välityksellä. Hyvät “päästä irti stressistä” -neuvot eivät auta, jos työpaikan ilmapiiri kuormittaa tai työntekijöitä on yksinkertaisesti liian vähän. 3 TUNNE & MIELI 3/2023. kannustavat aivan muuhun. Mielenterveyttä edistävät hyvä uni, riittävä palautuminen, säännöllinen syöminen ja liikkuminen, merkitykselliset ihmissuhteet, mielekäs tekeminen ja myötätunto itseä kohtaan. P Ä Ä K I R J O I T U S MERI NYKÄNEN MERI.NYKANEN@TUNNEJAMIELI.FI Toimittajalta HELINÄ KUJALA Kerran lehtijuttua tehdessäni halasin hyvästiksi erästä haastateltavaa, jonka kanssa käyty keskustelu oli poikkeuksellisen syvällinen ja antoisa. On myös fiksua pohtia, missä määrin ihmisen on mahdollista ottaa rennosti, kun yhteiskunnan rakenteet Miten päästä kesäkuntoon. Saisi ihan vain olla, kuljeskella tyhjäpäänä tai lekotella viltillä. Nauttia muiden ihmisten seurasta, nukkua, lukea hyviä kirjoja – olla siis aivan tuottamaton tyyppi vailla velvollisuuksia. Siis sellaiseen, jossa pystyisi pysähtymään sekä pudottamaan liiat vaatimukset ja velvollisuudet harteiltaan. Hänestä huoli olisi varmasti ollut turha – miksi emme viestisi kosketuksella arvostusta ja kiitollisuutta, kun siltä tuntuu ja siihen on aihetta. On kuitenkin hyvä tiedostaa, millaiset asiat tekevät mielelle hyvää, jotta voi hakeutua pienin askelin niitä kohti. No, kesäkuntohan ei vaadi kuin ulko-oven avaamisen! Tärkeämpi kysymys on, miten saada mieli kesäkuntoon. Sillä mikä voisi olla radikaalimpaa kiireisessä yhteiskunnassa kuin heittäytyä vapaalle tekemättä mitään. K evään aikana törmäsin taas kehotuksiin ja tsemppaaviin vinkkeihin, kuinka ahkeroida itsensä kesäkuntoon. Halusin ilmaista kiitollisuutta jaetusta hetkestä, mutta muistan myös miettineeni, mureniko uskottavuuteni toimittajana nyt palasiksi. On helppo antaa hyviä vinkkejä, mutta kun maailmanmeno ympärillä on kiivasta ja vaativaa, niiden toteuttaminen ei ole ihan yksinkertaista. On toki helppo antaa hyviä vinkkejä, mutta kun maailmanmeno ympärillä on kiivasta ja vaativaa, niiden toteuttaminen ei ole ihan yksinkertaista. Siis sellaiseen, jossa kehtaa lähteä pienissä vaatteissa ovesta ulos, kun peittävämmissä alkaa hikoiluttaa
22 LAURA-MARIA JA ANNA Kun ystäväkin on erityisherkkä, hänen kanssaan on helppo olla ja analysoida. ”Tiedostan, että vaikka haluaisin venyä enempään, en vain pysty. 30 RIIKKA PAJUNEN Työuupumus sai ymmärtämään, ettei vanhaan oravanpyörään ole enää paluuta. Minun ei toisaalta myöskään tarvitse venyä tämän enempää, olen riittävän hyvä näin.” LAURA-MARIA HYTTINEN 4 TUNNE & MIELI 3/2023. Tässä numerossa 03/23 10 IIDA RAUMA Kirjailijan mielestä meidän pitäisi siirtää katse oireilevista yksilöistä kohti yhteiskuntaa
36 Hyvä uni hoitaa mieltä Hyvin nukkumalla selviydymme päivän haasteista helpommin kuin univajeen vaivatessa. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) ALUKSI 3 Pääkirjoitus Mistä löytyy kesämieli. 22 Herkkyys yhdisti ystävykset Ystävykset Laura-Maria Hyttinen ja Anna Lepistö löysivät samaan aikaan itsestään erityisherkkyyden. ILMIÖ & TIETO 16 Yksi lämmin halaus, kiitos! Hyvä kosketus saatetaan muistaa läpi elämän. 40 Toipunut valvoja Päivi Karhu onnistui vieroittumaan unilääkkeistä elämäntapoja ja ajattelua muuttamalla. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 9.8. KANSSAKULKIJAT 10 Katse yksilöstä kohti yhteiskuntaa Kirjailija Iida Rauma pitää masentumista reaktiona siihen, että elämme yhteiskunnallisten kriisien keskellä. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. Aikakausmedia ry:n jäsen 5 TUNNE & MIELI 3/2023. Miksi emme siis halaile enemmän. 30 ”Kriiseillä on asiaa, jos pysähtyy kuuntelemaan” Työuupumus sai Riikka Pajusen etsimään omannäköistä elämänpolkua. 48 Kierroksia alas! Keskittymiskykyä voi elvyttää loman aikana, mutta pysyvään muutokseen tarvitaan myös arjen tekoja. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. HYVÄN MIELEN TEKOJA 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 52 Kysy asiantuntijalta Miten puhua lapselle masennuksesta. 58 Voimaa arkeen Muusikko Erkka Korhonen kertoo, millaiset asiat tuovat hänelle iloa. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 6 Kirjat Hyvä kirja tuo iloa kesään. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Kosketus tarjoaa suojaa ja yhteenkuuluvuutta, ja sen avulla ihminen otetaan lauman jäseneksi.” TAINA KINNUNEN www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 29 Kauniita ja sikeitä unia! Soili Pohjalaisen kolumni. Kannen kuva: Susanna Kekkonen Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Päätoimittaja Meri Nykänen p
KU VA T: U N SP LA SH K I R J A T KOONNUT Meri Nykänen Kirjan kanssa lomalle! Lukeminen on ihanaa, kun löytää itselleen sopivan kirjan. Teoksen tekijät Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen ovat perheiden tukemiseen erikoistuneita psykologeja, jotka haluavat kirjallaan kertoa, että hyvä vanhempi voi olla monella tavalla. Myrkyllisestä eli vanhempaa kritisoivasta ja syyllistävästä puheesta pitäisi päästä eroon. Teos tarjoaa hyvää vertaistukea kaikille yksin lasta harkitseville ja itsellisille vanhemmille. Päällimmäiseksi kirjasta jää mieleen ajatus siitä, kuinka merkityksellistä perhe-elämä ja lasten kanssa puuhailu voi olla. Tarinoiden parissa arki unohtuu ja aukeaa uusia maailmoja. Millainen vanhempi oikein pitäisi olla, ettei mokaa kaikkea. Silti yleinen puhe varsinkin pikkulapsiarjesta on usein negatiivista. Kaikki eivät tule vanhemmiksi samaa reittiä, joten perinteisten perhekäsitysten ravisteleminen on tarpeen. NÄKÖKULMIA VANHEMMUUTEEN Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen: Hyvän vanhemman salaisuus (Tuuma 2023) Vanhemmille on jaossa niin paljon neuvoja ja hyvää tarkoittavia vinkkejä kasvatukseen, että vähemmästäkin menee sekaisin. kirjaa kesäpäivien iloksi 19 Juha Itkonen: Teoriani perheestä (Gummerus 2023) Mikä on perhe. Vanhempi kaipaa mieluummin vahvistusta siihen, että hän kyllä osaa ja riittää. Moni asia yhteiskunnassa ja sukupuolirooleissa on muuttunut siitä, kun hän syntyi 1970-luvulla hämeenlinnalaiseen perheeseen. Kirjassa käydään asiaa läpi hedelmöityshoidoista alkaen. Sekään ei ole mikään yksinkertainen juttu, sillä hoidot maksavat paljon eikä raskaus välttämättä ala heti. Emma Taulo: Yksin tehty lapsi (Kosmos 2023) Kirjailija kertoo omakohtaisesti, millaista on toteuttaa lapsihaave ilman kumppania. Kirjailija pohtii kysymystä sekä oman lapsuudenperheensä että nykyisen perheensä kautta. Kirjailija lukee itse niin sanotun rikastetun äänikirjan, jossa on mukana musiikkia ja muuta ääntä. 6 TUNNE & MIELI 3/2023
Tätä kysymystä Kaisa Tammi on joutunut urallaan pohtimaan, kun hän on kohdannut vankilaan päätyneitä ihmisiä. Kaikesta kerrotaan avoimen ja rehellisen tuntuisesti. Hän pysähtyy pohtimaan menneitä vasta, kun on aikuinen ja kolmen lapsen äiti – eikä enää pärjääkään niin hyvin arjessaan ja ihmissuhteissaan. Syntyi valtava kaasuräjähdys, jossa äiti kuoli. Omakohtaisista tarinoista ja pohdinnoista koostuva kirja on hauska ja hyvällä tavalla raivoisa. Kaisa Tammi: Naisvankilan pomo (WSOY 2022) Miten ihmisestä tulee niin väkivaltainen, että hän päätyy jopa surmaamaan. Meri Eskola: Ehdin rakastaa häntä (WSOY 2023) Kun Meri Eskola oli seitsemänvuotias, hänen äitinsä otti annoksen pillereitä ja avasi Helsingin keskustassa sijaitsevan asuntonsa kaasuhanat. MUISTOJA ÄIDISTÄ JA ISÄSTÄ SUORAA PUHETTA VAHVOJA NAISIA 7 TUNNE & MIELI 3/2023. Auli Viitala: Elämäni kansalaisena (Kirjapaja 2023) Kun Auli Viitalan mieli sairastui ja myöhemmin tuli ero puolisosta, hän köyhtyi ja putosi tutuksi tulleesta keskiluokasta. Kirjan esseissä Viitala kirjoittaa terävästi siitä, miltä keskiluokka näyttää ulkopuolelta katsottuna – eikä se aina näytä kovin hyvältä. Tyttärestä kasvaa pärjääjä, joka ei jää suremaan asiaa eikä halua olla muille vaivaksi myöhemminkään. Terapiassa lapsuuden kokemukset nousevat pintaan, ja on vihdoin aika käydä traumaattinen menneisyys rehellisesti läpi. Lukijalle kirja tarjoaa syvällistä pohdittavaa siitä, mikä kaikki vaikuttaa ihmisen elämänkulkuun. Kirjailija käy läpi tilanteita, joissa yhteiskunta viestittää, ettei lihavuus ole oikein: lääkärit jakelevat kaikkiin ongelmiin laihdutusneuvoja, lihavan ihmisen syömisiä saa kuka vain kommentoida, ja elokuvissa hän on aina koominen sivuhenkilö. Äänikirjan lukee ihana laulaja itse, ja välissä saa kuulla myös pätkiä hänen tutuista lauluistaan. Missä kohdin on tapahtunut asioita tai kohtaamisia, jotka ovat vieneet elämän raiteiltaan – tai pitäneet sen raiteilla. Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille (S&S 2022) Kirjan nimi on ironiaa, sillä nyt ei todellakaan jaeta ratkaisuja lihaville vaan pohditaan, miksi läskit ovat ongelma muille. Venla Pystynen: En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (WSOY 2022) Venla Pystysen romaanissa isä tekee itsemurhan, kun tytär on vasta seitsemän. Enää ei ollutkaan varaa samanlaiseen elintasoon, johon hän oli tottunut. Tytär on halunnut koko elämänsä tietää, miksi äiti teki niin – ja rakastiko äiti tästä huolimatta tytärtään. Elina Hirvonen: Katri Helena (Johnny Kniga 2023) Laulaja Katri Helena ehkä näyttää pieneltä ja kiltiltä naiselta, mutta hänessä on voimaa ja päättäväisyyttä. Tammi on psykologi ja Vanajan naisvankilan pitkäaikainen johtaja. Tämä tulee ilmi elämäkerrasta, jossa käydään läpi laulajan elämää lapsuuden työläisperheestä koko kansan laulajatähdeksi. Pohdinnoista syntyi omaan elämään perustuva kaunokirjallinen teos, jossa kirjailija kaivaa esiin muistoja ja etsii vastauksia kysymyksiinsä. Toisaalta kirjailija tuntee edelleen kuuluvansa samaan porukkaan, sillä lapsuudesta asti saatu henkinen pääoma ei ole kadonnut mihinkään. Matka on ollut kiinnostava ja täynnä käänteitä – myös vaikeita ja traagisia. Kirja saa pohtimaan myös omia syvään juurtuneita asenteita
Tässä osassa keskitytään erityisesti Hildurin kadonneiden pikkusiskojen mysteeriin. Alkaa salasuhde, jonka seurauksena Phyllis repäisee itsensä irti keskiluokkaisesta kotielämästään. Keski-ikäinen perheenäiti Phyllis ja ystäväperheen parikymppinen poika päätyvät suutelemaan. Päähenkilö Jenny Hill on vaihdevuosiaan elävä, petetty ja eronnut viisikymppinen äiti. KOHTI VAPAUTTA Satu Rämö: Rosa & Björk (WSOY 2023) Suositun Hildurin kakkososa vie tuttuihin Islannin maisemiin. Kirjassa ratkottava rikos on uusi, mutta niitä tutkiva porukka on sama. Vieläkö heillä olisi rohkeutta rakastua ja aloittaa uusi elämä yhdessä. Toinen kirjoittajista on entinen väkivaltarikosyksikön tutkinnanjohtaja, joten poliisin toiminta ja ruumiinavaukset ovat uskottavaa luettavaa. Hän on väsynyt eikä tiedä, kenen elämää hän on elänyt, mihin hän kuuluu ja miten asettuisi elämään. Uudessa vapaassa elämässään hän pääsee vihdoin toteuttamaan itseään sekä älyllisesti että seksuaalisesti. Tutkijat ovat samoja kiehtovia ja syviä persoonia, jotka saavat lukijan odottamaan jo kolmatta osaa. Tiina Tuppurainen kirjoittaa lämpimästi kahden vanhenevan naisen vapaasta rakkaudesta toisiaan kohtaan. Kirjan kerronta on ensimmäisestä osasta Vainajat eivät vaikene tuttua nostalgista cosy crimea, jossa ei mässäillä murhilla ja verenvuodatuksella. Kirja muistuttaa siitä, että meissä kaikissa on paljon enemmän kuin päältä katsoen näyttää ja asema kertoo. Samat ihmissuhteiden ihanuudet ja vaikeudet ovat läsnä, oli ihminen millaisessa suhteessa ja minkä ikäinen tahansa. 8 TUNNE & MIELI 3/2023. Tessa Hadley: Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) Romaani vie 1960-luvun Lontooseen ja illanviettoon, josta alkaa yllättävä suhde. K I R J A T Minna Rytisalo: Jenny Hill (WSOY 2023) Minna Rytisalo osaa sujuvan lauseen. Kirsi Väisänen Tiina Tuppurainen: Elvi ja Ebba (Karisto 2023) Koronakevät tuo seitsemänkymppiset naiset Elvin ja Ebban yllättäen kadulla vastakkain. Romaani houkuttelee pohtimaan valintoja ja niiden seurauksia. kirjaa kesäpäivien iloksi 19 Tutkijat ovat samoja kiehtovia ja syviä persoonia, jotka saavat lukijan odottamaan jo kolmatta osaa. JÄNNITYSTÄ KESÄÄN Juha Rautaheimo, Sari Rainio: Vaeltavat vainajat (Siltala 2023) Toinen kiinnostava dekkarisarjan kakkososa vie Helsingin Tattarisuolta löytyneen ruumiin kautta Kruununhakaan kerrostalon asuntoihin ja kaduille. Ykkösosassa kesken jääneet henkilöhahmoihin liittyvät juonenkäänteet saavat jatkoa. Eikä annettuun muottiin tarvitse mahtua, ei Jenny Hillin eikä tarinan mukana kulkevien satuprinsessojen. Kirja sopii luettavaksi kesäpäivään, jolloin ei ole muuta tekemistä – sitä ei nimittäin halua päästää käsistään. Kolmannessa teoksessaan hän näyttää, miten maailma katsoo naista
Muun muassa ihmissuhteiden hankaluus ja omiin ajatuksiin uppoutuminen pitkiksi ajoiksi olivat aiheuttaneet vaikeuksia elämässä. Se muistuttaa, että usein tavallisen arjen arvon ymmärtää vasta, kun sen on vaarassa menettää. Kiinnostavaa on, että tyttöjen ja naisten autismi on jäänyt usein diagnosoimatta, koska autismin ajateltiin pitkään koskevan vain poikia. Tolan lapsuustarina on traaginen ja taidokkaasti kerrottu. Ammattilaiset luottavat aina omiinsa enemmän kuin omaisiin, jotka ovat nähneet manian merkit jo lukuisia kertoja. VAIKEITA SUHTEITA Terhi Kunnas: Rakkaani ei tuota puhetta (Avain 2023) Kun Terhi Kunnaksen puoliso sai aivoinfarktin 15 vuotta sitten, nelilapsisen perheen elämä muuttui täysin. OMAKOHTAISESTI KOETTUA Clara Törnvall: Naisia autismin kirjolla (Atena 2023) Toimittaja Clara Törnvall sai autismidiagnoosin nelikymppisenä, jolloin moni asia sai selityksen. Tytär ajaa takaa oireilevaa isäänsä halki Suomen ja yrittää vakuuttaa poliisin ja lääkärit hoidon tarpeesta. Isän ja aikuisen tyttären suhde on repivä ja isän käytös rumaa. Turvallinen arki katosi, sillä isältä katosi puhe ja osin myös liikuntakyky. Jotta osaisi puolustaa sairaan oikeutta hoitoon, omaisen on hyvä opetella mielenterveyslaki ulkoa. Satu Vastantola: Kun isä osti Merenkurkun (Tammi 2023) Toimittaja Satu Vasantola kirjoittaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavasta isästään. Leena Valmu: Ulos baarikaapista (Docendo 2023) Kansainvälisissä johtotehtävissä työskentelevän ja työnsä hyvin hoitavan naisen alkoholismia ei oteta tosissaan – vaikka siitä lopulta yrittäisi sanoa ihan suoraankin. 9 TUNNE & MIELI 3/2023. Joonatan Tola osaa tasapainotella vakavan ja keveän välillä juuri oikealla tavalla. Kirja tuo esiin kirjoittajan omakohtaisten kokemusten lisäksi muiden naisten tarinoita sekä autismin kulttuurihistoriaa. Hän alkoi kirjoittaa muistiinpanoja helpottaakseen oloaan, ja nyt kirjoitusten pohjalta on ilmestynyt kirja. Jos hommat hoituvat, mitään ongelmaa ei voi olla. Suhteesta vanhempaan on silti vaikea irrottautua. Omaelämäkerrallisen sarjan ensimmäinen osa Punainen planeetta kertoi mielenterveysongelmia kokevan ja alkoholisoituneen isän tarinan. Arki on edelleen kaoottista, sillä äiti juo eikä pysty millään tavalla huolehtimaan lapsistaan. Valmun tavoitteena ei ole lopettaa juomista kokonaan vaan pyrkiä elämään kohtuukäyttäjänä. Joonatan Tola osaa tasapainotella vakavan ja keveän välillä juuri oikealla tavalla. Lapset alkoivat oireilla kukin tavallaan, ja Kunnas itse menetti yhteyden puolisoonsa. Toisessa osassa kirjailija keskittyy perheen elämään isän kuoleman jälkeen. Kirsi Väisänen Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut (Otava 2023) On taito kirjoittaa vaikeista ja synkistä asioista niin, ettei ahdistus tartu lukijaan. Leena Valmu oli pitkään niin sanottu toimintakykyinen alkoholisti, joka lopulta päätti nöyrtyä ja kertoa totuuden, nyt myös kirjan muodossa
”Yksilön lisäksi pitää hoitaa yhteiskuntaa" K A N S S A K U L K I J A I I DA R AU M A Finlandia-palkittu kirjailija Iida Rauma joutui lapsena rajun kouluväkivallan kohteeksi. Hänestä yksilöllisten selviytymistarinoiden sijaan pitää puhua siitä, mikä yhteiskunnassa tuottaa pahoinvointia. TEKSTI LAURA PÖRSTI KU VAT SUSANNA KEKKONEN 10 TUNNE & MIELI 3/2023
11 TUNNE & MIELI 3/2023. Hän uskoo, että se olisi voimallinen mielenterveysteko. Jos Iida Rauma saisi päättää, älylaitteita ja harrastuksia ihannoitaisiin nykyistä vähemmän ja lapsille luotaisiin enemmän mahdollisuuksia vapaaseen leikkiin
Unohdetaan selviytymistarinat Iida Raumasta voisi kirjoittaa tarinan poikkeusyksilöstä. Viimevuotisen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon pokkaamisen jälkeen Rauman sähköposti alkoi tulvia ja puhelinkin soi. Selviytymistarinoiden sijaan olisi Rauman mielestä puhuttava rakenteista: siitä, mikä tässä yhteiskunnassa luo pahoinvointia. Työn alla on uusi kirja. Mutta juuri se kertomus olisi Rauman mielestä väärä, jopa väkivaltainen. Se vaatii rutiinia, eikä purkin kokoa pidä liikaa katsella. Lastentarhanopettajaäiti ja sähköasentajaisä näkivät tyttärensä taiteellisen potentiaalin ja kannustivat tätä taideuralle. – Jos tavoittelemme sitä, että huonossa asemassa olevat ihmiset kestäisivät tosi hyvin jotain, mitä ei kuuluisi kestää, siitä hyötyvät lähinnä valtaasemaa pitävät. – Olen suututtanut automaattivastauksellani monia, mutta tarvitsen kirjoittamiseen rauhaa. – Siinäkin on kyse siitä, että vanhemmat sukupolvet ovat tehneet ratkaisuja täysin välinpitämättöminä lapsia ja tulevia sukupolvia kohtaan. Mieluummin tulisi toimia sen eteen, että meillä olisi hyvä ympäristö, jossa ei tarvitsisi sietää hirveitä asioita, Rauma sanoo. Hän myös miettii, mitä selviytyminen oikeastaan on. Hävitys-romaanissa aikuisten välinpitämätön suhtautuminen koulussa tapahtuvaan väkivaltaan rinnastuu siihen, miten piittaamattomasti suhtaudumme ekokatastrofin ja eriarvoisuuden kaltaisiin ongelmiin. Pitkään Rauma ajatteli ryhtyvänsä kuvataiteilijaksi, mutta ”Selviytymistarinoiden sijaan olisi Rauman mielestä puhuttava rakenteista: siitä, mikä tässä yhteiskunnassa luo pahoinvointia.” 12 TUNNE & MIELI 3/2023. Sitten hän siirtyy koneen ääreen. Ja joka menestyi: voitti Finlandian kolmannesta romaanistaan Hävitys: Tapauskertomus, joka kertoo juuri niistä koulussa koetuista kauheuksista. Hänestä resilienttien eli mieleltään joustavien yksilöiden ihailu on ongelmallista, sillä viha ja psyykkinen oireilu ovat mielekkäitä reaktioita kohdatuille epäoikeudenmukaisuuksille. Katsokaa, miten hienosti pahoistakin asioista voi selvitä, tarina julistaisi. – Tällaiset tarinat ovat kaikessa positiivisuudessaankin millin päässä uhrien syyllistämispuheesta. – Ajattelen, että tämä on osa minun työtäni, Rauma sanoo ja kiittää onnittelijoita kauniisti. Kouluvuosista musiikkiluokalla Raumalla ei ole hyvää sanottavaa, mutta koulun ulkopuolella asiat olivat hyvin. Sellaisesta, joka lapsena oli rajun kouluväkivallan kohde mutta joka selvisi, kirjoitti abivuonna ensimmäisen kaunokirjallisen käsikirjoituksensa ja valmistui maisteriksi pääaineenaan poliittinen historia. Se vie energiaa, joten elämää on jotenkin rajattava silloin, kun voi. Hän katsoo jokaista silmiin. Kirjoittamisaikanaan – heräämisestä noin neljä tuntia eteenpäin – hän ei avaa edes nettiä. Ne ovat niitä asioita, jotka yhteiskunnassa ovat yhä pahemmin pielessä – eli se tarina, josta Iida Rauman mielestä pitäisi puhua. Ihmiset tulivat onnittelemaan milloin missäkin. Keho on saatava auki. Herättyään hän syö raakapuuroa, juo teetä ja jumppaa vartin. Minut tavoittaa puhelimitse.” Kirjailija Iida Raumalle lähetetystä sähköpostiviestistä kilahtaa automaattinen vastaus välittömästi, eikä se jätä arvailujen varaa. Kirjoittaminen on poliittista Kymmenvuotiaana Iida Rauma oli luova ja leikkivä kaarinalaislapsi, joka luki kaiken, mitä kirjastosta löytyi. Turun Café Artissa kaksi ihmistä keskeyttää nytkin haastattelun vaihtaakseen muutaman sanan kirjailijan kanssa. Samaa tuntuu pohtivan Hävitysromaanin päähenkilö A, joka palaa koulumuistoihinsa kolmekymppisenä. K irjoitan romaaneja, en sähköposteja. – Romaanin kirjoittaminen on kuin laittaisi herneitä yksi kerrallaan kymmenen litran purkkiin. Hän tajusi, että sieltä saa kaiken tiedon, myös sen, mitä koulun kuratoituun opetussuunnitelmaan ei kuulunut. Ne kytkevät pois ympäristön vaikutuksen ja panevat yksilön miettimään, mikä hänessä on vikana, kun hänen elämässään kävi huonommin, Rauma sanoo. Jos rupean aamulla perkaamaan sähköposteja, työpäivä menee siinä, Rauma toteaa. Onko hän selvinnyt. Hänellä oli rakastava perhe ja kaverina naapurintyttö, jonka kanssa hän leikki milloin rikollisten kiinniottoa Neiti Etsivän inspiroimina, milloin metsässä pimeän tullen ulvovia ihmissusia
– En ole koskaan juuri ajatellut, olenko hyvä tai huono tai tykkääkö joku siitä, mitä kirjoitan. Opettaja ei esimerkiksi äänestyttäisi luokassa, saako hän piirrellä vihkoonsa vai häiritseekö se jotakuta. Koulukokemuksiaan hän kirjoitti jo lapsena päiväkirjaansa yksityiskohtaisuudella, josta oli paljon hyötyä Hävitystä kirjoittaessa. Opiskeluala valikoitui sillä perusteella, että se ei häiritsisi kirjoittamista liikaa. Opinahjoksi sopi Turun yliopisto, koska siellä sai opiskella sivuaineena luovaa kirjoittamista. Se saattaa johtua siitä, että hänellä on aina ollut poikkeuksellisen ärhäkkä oikeudentaju. – Koulussa on raskaat hierarkiat aikuisten ja lasten välillä. Olen vain uskonut siihen, että haluan tehdä tätä, Rauma toteaa. Hän sanoo kirjoittavansa poliittisia kirjoja. Sen jälkeenkin kirjoitusprosessit ovat olleet pitkiä. lukioaikana kirjoittaminen alkoi vetää vahvemmin. Sen asian Rauma haluaisi muuttaa nyt, kirjoittaessaan taas uutta. Lapsena siitä ei kuitenkaan voinut valittaa mihinkään niin, että tilannetta olisi tarkasteltu kunnolla. Esikoisteostaan Rauma kirjoitti kolme vuotta. Työ on monesti ollut pakonomaista, ilotontakin. Ympäröivän yhteiskunnan stressaava työkulttuuri on hiipinyt Iida Raumankin työpöydän ääreen. Tutkimukset kertovat, että tällaiset pakkolaitoksen 13 TUNNE & MIELI 3/2023. Katoamisten kirja julkaistiin vuonna 2011, kun hän oli 26-vuotias. Rauma tiedosti jo pienenä, että jos hän olisi aikuinen, tällainen kohtelu ei menisi läpi. Hänen haaveenaan on löytää työnteon ilo ja rennompi asenne päiviin, jolloin kirjoittaminen ei luista
– Tällainen työkulttuuri ui helposti myös kaltaiseni vapaata työtä tekevän elämään. Kirjasto on radikaaliuden perikuva: siellä on tarjolla kaikki maailman tieto.” AIKAA NUKKUMISELLE ”Olen kroonisesti uneton, ja uneni on signaali siitä, miten hyvää elämää elän. Omassa arjessaan hän tekee, minkä pystyy: kävelee tai pyöräilee melkein kaikkialle, viettää kesät metsässä milloin mitäkin keräillen, ui ja lukee eikä käytä sosiaalista mediaa lainkaan. – Trauma kuvataan tapahtumaksi, jossa yksilön emotionaalinen sietokyky ylittyy. Mutta vastavoimat ovat vahvat, ja Rauma arvelee syyksi sitä, että lajityypillistä elämää on vaikea kaupallistaa. Trauma haastaa yhteisön Hävityksessä Iida Rauma halusi luoda kieltä sille, miten puhua lasten sorrosta niin, että se otetaan vakavasti. – Anteeksi, tuntuu että nyt vain paasaan tässä, hän huolehtii sitten. Joudun olemaan tarkkana, etteivät pääkaupunkiin sijoittuvat työjuttuni uisi yhteiselle ajallemme.” LUKEMINEN ”Haluan altistua uusille asioille kirjojen kautta ja oppia lisää. Siksi hän ajattelee myös, että lukutaito on keskeinen mielenterveystaito, joka pitäisi taata jokaiselle lapselle nykyistä paremmin. Rauman mielestä voisimme kuitenkin syytellä vähän vähemmän itseämme. On voitava puhua siitä, että tässä on jotakin pielessä. Unta ja stressiä osataan mitata, mutta silti ihmisiä vaaditaan venymään töissä äärimmilleen. Hän on lentämistä välttelevä vegaani, mutta se ei ole oleellista; oleellista on tehdä hyvinvointia edistävistä valinnoista kaikille mahdollisia. Pelkästään yksilöihin keskittyvä hoiva ei silloin riitä. Luonnon hyvistä mielenterveysvaikutuksista tiedetään, mutta päätetään kuitenkin hakata lähimetsät kerrostalojen tieltä. Siksi hän ajattelee, että traumassa on kyse ennen kaikkea yhteisön kyvyttömyydestä kohdata kamalia asioita. Minunkin on vaikea sallia itselleni vapaapäivää silloin, kun työ ei vaikuta luistavan, vaikka se olisi hyödyllisintä, mitä voin tehdä. Se oli iso työ, sillä Rauman mielestä lapsena koettuja väkivallantekoja yleisesti vähätellään. Samalla moni aikuinen on kuitenkin kertonut hänelle muistavansa niitä tai vähintäänkin tunnistavansa kirjan kuvaamaa kieroutunutta ryhmädynamiikkaa lapsuudestaan. – Minua on auttanut eniten se, että olen hahmottanut yhteyksiä omien kokemuksieni ja isompien ilmiöiden välillä. Silloin suuntaan myös vihani oikeaan osoitteeseen, joka ei ole esimerkiksi minä itse. Lisää lajityypillisiä asioita Mikä sitten olisi hyvä yhteiskunta. Hän uskoo sen pitäneen hänen omaa elämänhaluaan yllä vaikeissakin tilanteissa. Mutta Raumasta on tärkeää kritisoida politiikkaa, jota hän nimittää ihmisvihamieliseksi. Hän luki, luki ja luki aiheesta – ja tajusi, että ei ole yksin, että kyse ei ole vain hänestä tai hänen kohtaamistaan ihmisistä. – Aikaa läheisten kanssa, riittävää kokemusta siitä, että voi vaikuttaa asioihin, mahdollisuutta olla luonnossa, levätä tarpeeksi ja oppia uutta, hän listaa. N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i LÄHEISTEN TAPAAMINEN ”Tapaan Helsingissä asuvaa kumppaniani viikonloppuisin. Siellä ei unohdettaisi, että ihminen on eläin, joka kaipaa eritoten itselleen lajityypillisiä asioita, Iida Rauma sanoo. – Jos ottaisimme vakavasti sen, miten tuhoisa kokemus yksinjääminen, väkivalta tai köyhyys on lapselle, meidän pitäisi tehdä näitä asioita estävää sosiaalipolitiikkaa, Rauma huomauttaa. . Jos päiväni ovat levottomia, olen levoton yölläkin.” 14 TUNNE & MIELI 3/2023. Hänelle itselleen paras apu kouluväkivaltatrauman käsittelyyn löytyi kirjoista. piirteet edistävät sosiaalista väkivaltaa. – Jos keskitymme itsemme ruotimiseen, se vie voimia poliittisesta vastarinnasta, kirjailija muistuttaa. Mutta ihminen kestää tosi raskaitakin asioita, jos ympärillä on toisia, jotka kuulevat ja tunnustavat ne, Rauma toteaa. Ihmisiä paheksutaan liikkumattomuudesta, ja samaan aikaan tehdään poliittisia ratkaisuja autoilun helpottamiseksi
IIDA RAUMA Syntynyt vuonna 1984. Hävitys sai kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2022 ja Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon kunniamaininnan 2023. Kirjoittanut kolme romaania: Katoamisten kirja (2011), Seksistä ja matematiikasta (2015) ja Hävitys: Tapauskertomus (2022). 15 TUNNE & MIELI 3/2023. Hän stressaantuu, jos mitään kirjaa ei ole kesken. Tapaa viikonloppuisin kumppaniaan, Helsingissä asuvaa kirjailijaa Matias Riikosta. Iida Rauma on kirjojen sekakäyttäjä, joka ahmii niin kaunoa kuin tietoakin, kaikilta vuosikymmeniltä ja eri maanosista. Asuu yksin Turussa. Myös kirjabloggaajat palkitsivat sen Blogistania-palkinnolla vuonna 2022
16 TUNNE & MIELI 3/2023
Mehän olemme tietynlaisen evoluution tuloksia, kädellisiä laumaolioita, sanoo kulttuuriantropologi, filosofian tohtori Taina Kinnunen. Kinnusen mielestä se ei tee meille hyvää. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VI TUS MARIA VILJA Yksi lämmin halaus, kiitos! K un lapsi syntyy tähän maailmaan, hänet nostetaan mahdollisimman nopeasti vanhempansa iholle. Se on ihmisen ensimmäinen kieli. Kulttuuri kuitenkin ohjailee vuorovaikutuksen tapoja, ja suomalaiset ovat perinteisesti oppineet pysyttelemään melko etäällä toisistaan. Tarve koskettaa ja tulla kosketuksi ei myöhemminkään häviä, vaan se säilyy meissä kuin biologisena perusasetuksena läpi elämän. Pienikin ystävällinen ele, vaikka olkapään kevyt puristus, voi viestiä siitä, että toinen on läsnä ja hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. – Kosketus tarjoaa suojaa ja yhteenkuuluvuutta, ja sen avulla ihminen otetaan lauman jäseneksi. Miksi emme käyttäisi entistä enemmän tällaista supervoimaa. Kosketus tuo vastasyntyneelle turvaa ja edistää lapsen ja vanhemman suhteen kehittymistä. 17 TUNNE & MIELI 3/2023. Erityisen tärkeää fyysinen läheisyys on hänestä silloin, kun ihminen on esimerkiksi surun tai sairauden vuoksi heikossa kunnossa psyykkisesti tai fyysisesti. – Toivottavasti kulttuurimme kehittyy joskus siihen pisteeseen, että koskettamista ei tarvitse hävetä emmekä niin hirveästi pelkäisi, loukkaammeko sillä toista, Kinnunen sanoo. Kosketuksella voi ilmaista myötätuntoa, kiitollisuutta, välittämistä ja innostusta, ja se saatetaan muistaa läpi elämän
Vaikka se tarkoittaisi vain sitä, että ohimennen hipaistaan tai röhnötetään sohvalla vierekkäin katsomassa telkkaria.” 18 TUNNE & MIELI 3/2023. Korona-aikana läheisyydestä oli tingittävä, mutta pandemian mentyä sekä kättely että halaaminen ovat tehneet paluun. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi oma perhetausta. Toisten ihmisten seura tervehdyttää KOSKETUKSEEN JA SEN PUUTTEESEEN liittyy paljon kipua, häpeää ja kaipuuta. OIVALLUS 2 ”Valtaosa pitää arkista kosketusta onnellisen parisuhteen tunnusmerkkinä. Kinnunen toteaakin puolileikillään, että Kauniit ja rohkeat opetti suomalaiset suuret ikäluokat halaamaan. Jotkut oppivat tietyt tavat omalta perheeltään, toiset vaikka ystäviltään ja tuttaviltaan. Lohdullista on, että menetettyä läheisyyttä voi ottaa takaisin myöhemmin elämässään. Jotkut iäkkäät ihmiset kokivat, että heidän koko elämäänsä oli leimannut tyhjyyden ja vaille jäämisen kokemus, joka syntyi kosketuksen puutteesta. Se on hormoni, joka vaikuttaa parasympaattiseen hermostoon ja käynnistää kehossamme sisäisen rauhoittumisja palautumisprosessin. Halaaminen kuuluu nykyään moneen kohtaamiseen. Silti vaikkapa ystävän tai sukulaisen halaaminen ei kaikista edelleenkään tunnu luontevalta, eikä syynä ole vain pöpökammo. Tämän Taina Kinnunen huomasi jo reilut kymmenen vuotta sitten tutkiessaan suomalaisten kokemuksia kosketuksesta ja kirjoittaessaan aiheesta kirjaa. Sen verran tiheästi sarja näytti siihen mallia hitailla lähikuvillaan. Miellyttävä yhdessäolo, kuten hellivä kosketuskin, lisää ihmisessä oksitosiinin erittymistä. Omaksumme uusia tapoja myös mediasta. – Visuaalinen media muokkaa ihmisten tapoja, ja totta kai saamme sieltä paljon vaikutteita. Työkaveri onnittelee kollegaa. – Kosketustavat ovat kulttuurisidonnaisia, mutta myös kulttuurin sisäisiä eroja on paljon. Ja esimerkiksi joissain ammattitai harrastuspiireissä halaamisesta voi tulla ihan luonteva tapa, Kinnunen sanoo. OIVALLUS 1 Halataan kun tavataan! YSTÄVYKSET TAPAAVAT KAUPUNGILLA. Esiin nousi kokemuksia hyvistä läheisyyden hetkistä, mutta myös väkivallasta. – Usein jo toisten seurassa oleminen ja yhdessä tekeminen on tervehdyttävää. Kasvokkainen läheisyys täyttää osin samoja tarpeita kuin fyysinen ihokosketus. Isä tapaa aikuista lastaan. Joku nauttii täysin siemauksin käydessään hierojalla tai kampaajalla, toinen löytää itsestään uusia ulottuvuuksia harrastusten parissa, vaikka tanssitai teatteriryhmässä. Ja niin osa ihmisistä Kinnusen mukaan tekeekin
Jos arjen hellyys ja seksuaalinenkin kosketus loppuvat, voi tuntua siltä, että yhteinen tie on kuljettu loppuun. Mutta entä jos läheisyys hiipuu ja häviää. Kun nainen oli alkanut itkeä, hoitaja oli kietonut kätensä hänen ympärilleen ja pitänyt tiukasti kiinni. – Jotkut ovat kokeneet hyvin selkeästi sen, että edellinen kumppani ei tässä mielessä ollut itselle oikea. Kinnunen on tutkinut kosketusta muun muassa vanhustyössä. Yksi mieleen jäänyt tarina liittyy itsemurhaa yrittäneeseen nuoreen naiseen, joka oli hoidossa psykiatrisessa sairaalassa. OIVALLUS 3 Hoitajan kosketus voi pelastaa henkiä JOISSAKIN AMMATEISSA kosketus on tärkeä työväline: lääkäri tutkii vaivaa, kampaaja laittaa hiuksia, hieroja pehmittää jumeja. – Valtaosa pitää arkista kosketusta onnellisen parisuhteen tunnusmerkkinä. Hellyys luo pohjaa parisuhteelle HIPAISU OHIMENNEN KEITTIÖSSÄ , jalkapohjien hierontaa sohvalla, aamusuukko herättyä. OIVALLUS 4 19 TUNNE & MIELI 3/2023. Mutta jos kosketuksen puute näivettää suhdetta, apua yhteisen taajuuden löytämiseen voi saada vaikka pariterapiasta. Ammatillisen kosketuksen voima tuli esiin myös hänen aiemmassa, suomalaista kosketuskulttuuria käsitelleessä tutkimuksessaan. Moni kokee sen varmasti suurena menetyksenä, Kinnunen arvioi. Kosketuksella voi rauhoittaa levotonta potilasta ja tyynnyttää itkevää lasta, osoittaa myötätuntoa surevalle tai piristää ja ilahduttaa asiakasta. Kinnunen huomauttaa, että on myös pariskuntia, joille fyysinen läheisyys ei ole kovin tärkeää. Muistan esimerkiksi erään vanhemman naisen, joka koki uudessa suhteessa muuttuneensa niin, että muidenkin ihmisten halaamisesta tuli hänelle aiempaa luontevampaa. – Kun ammatillista kosketusta käytetään lohduttamiseen tai turvallisuuden tunteen tuottamiseen, sillä on valtavat vaikutukset. Kumppanin huomioiminen kosketuksin tekee hyvää parisuhteelle – ainakin jos molemmat pitävät siitä. Vaikka se tarkoittaisi vain sitä, että ohimennen hipaistaan tai röhnötetään sohvalla vierekkäin katsomassa telkkaria. Myös emotionaalisen koskettamisen taitoa tarvitaan tietyissä töissä. Kinnusen tutkimuksissa jotkut ovat myös kuvanneet, miten eron jälkeen uusi, hellempi suhde on vapauttanut fyysisesti ja avannut heissä uusia puolia. Se voi esimerkiksi auttaa potilasta kestämään vaikean tilanteen läpi. Hoitaja oli pysähtynyt naisen luokse, laskenut kätensä hänen olkapäälleen ja puhunut lohduttavasti. Potilaan mielestä hoitajan ele pelasti hänen henkensä – niin voimakas viesti se oli siitä, että hänestä välitetään
Etenkin naisten spontaanit kosketukset hyväksytään helpommin kuin miesten. – Kaikissa kulttuureissa säädellään sukupuolen mukaan, ketä, miten ja missä voi toista ihmistä koskettaa. Mutta edelleen normit ohjaavat tiukemmin sitä, miten miehet voivat osoittaa kosketuksella esimerkiksi välittämistään, myötätuntoaan, kiitollisuuttaan tai innostustaan. Kaikki lähtee jo lapsena opituista kirjoittamattomista säännöistä: tytöt voivat kävellä käsikynkkää ja nukkua yökylässä vierekkäin, mutta sallitaanko sama pojille. Vain seksuaalinen ja väkivaltainen kosketus ovat sukupuolittuneet maskuliinisiksi. OIVALLUS 5 20 TUNNE & MIELI 3/2023. Meidän kulttuurissamme kosketuksella on hyvin feminiininen leima. Kun Taina Kinnunen kuuli tästä palvelukodissa asuvan iäkkään miehen lausumasta toiveesta, se tuntui hänestä sydäntäsärkevältä. Se ei tarkoita, etteivätkö esimerkiksi isät nykyisin hellisi lapsiaan tai miespuoliset kaverukset saattaisi halata toisiaan tavatessaan. Hänestä tiukasti kontrolloitu kosketuskulttuurimme on julma etenkin miehille. Kosketus kuuluu kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta KUNPA JOKU vielä halaisi minua, ennen kuin kuolen
Jokaisella on myös oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, ja sekin on tärkeä opettaa jo lapsille. Mitä jos hän kokee sen rajojen rikkomisena. Mutta mistä tietää, voiko vaikka työkaveria halata, jos niin ei ole ennen tehnyt. Hyvää kosketusta ei kuitenkaan pidä rinnastaa pahaan kosketukseen, esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai muuhun väkivaltaan. Jos kosketus on toista kunnioittava, turhan varovaisuuden voi hänestä unohtaa. Sen ei tarvitse olla mikään valtava karhunsyleily, Kinnunen huomauttaa. Mutta eikö sopimatonta olisi ennemminkin se, jos emme tarjoaisi lohduttavaa kosketusta. Mitään kamalaa ei tapahdu, vaikka toinen vähän yllätyisikin. . Hän on aikoinaan haastattelut opettajia, jotka ovat kertoneet pidättäytyvänsä oppilaiden koskettamisesta varmuuden vuoksi kokonaan. Peilisolut ovat ilmeisiin ja eleisiin reagoivia hermosoluja, joka auttavat lukemaan toisen mielenliikkeitä ja aikomuksia. Etenkin miesopettajien kosketus on Kinnusen mielestä tabu – ikään kuin se jo lähtökohtaisesti olisi vaarallinen ja likainen. Se johtaisi siihen, etteivät ammattilaiset enää uskalla käyttää kosketusta työvälineenä, jottei kukaan tulkitse sitä väärin. Pienikin kosketus voi vaikuttaa niin, että ihminen muistaa sen vielä vuosikymmenten jälkeen. Työkaveriakin on lupa koskettaa HYVÄ KOSKETUS EI LOUKKAA , häiritse tai riko toisen rajoja. Esimerkiksi työkaveri, jota on kohdannut suru, todennäköisesti arvostaisi myötätuntoista halausta. OIVALLUS 6 21 TUNNE & MIELI 3/2023. – Kulttuurimme säätelee sitä, mikä on sopivaa käytöstä ja mikä ei. – Kulttuuri ei muutu ylhäältä päin, vaan muutos lähtee meistä jokaisesta itsestämme. OIVALLUS 7 Hyvä ja paha kosketus pitää erottaa toisistaan LAPSI TARVITSEE lohduttavaa ja kannustavaa kosketusta etenkin vanhemmiltaan, mutta myös lasten ja nuorten kanssa työskentelevät voivat osoittaa välittämistään kosketuksin. Se on tärkeä työtaito esimerkiksi varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville, opettajille ja nuorisotyöntekijöille. Tilanteen lukeminen on osa sanatonta viestintää, ja siinä apuna on ihmisen peilisolujärjestämä. – Silloin voi käydä niin, että lapsi menee pesuveden mukana, Kinnunen huomauttaa. Tarvitaan vain hiukan rohkeutta. – Siksi pystymme jo hyvin pienistä eleistä päättelemään, mitä toinen aikoo, haluaa ja odottaa, Kinnunen selventää
Parasta on, kun oivalluksensa ja havaintonsa on saanut jakaa hyvän ystävän kanssa. K A N S S A K U L K I J A T L AU R A-M A R I A HY T TI N E N JA A N N A LE P I S TÖ ”Herkkyyden tiedostaminen auttaa säätämään kuormitusta” Ystävykset Laura-Maria Hyttinen ja Anna Lepistö löysivät samaan aikaan itsestään erityisherkkyyden, mikä on ollut molemmille mullistava kokemus. TEKSTI KAISA PASTILA KU VAT KATI LEINONEN 22 TUNNE & MIELI 3/2023
Laura-Maria Hyttinen (vas.) tarvitsee yksinoloa, ja Anna Lepistö säätelee vireyttään kahvilla ja päiväunilla. Sekä erityisherkkyys että keinot palautua kuormituksesta vaihtelevat yksilöllisesti. Kävelylenkit ovat tärkeitä molemmille. 23 TUNNE & MIELI 3/2023
Oikeastaan kaikki, mitä löydöksestä on sen jälkeen seurannut, on ollut vain positiivista. Aloimme saada palasia kasaan. Minun ei toisaalta myöskään tarvitse venyä tämän enempää, olen riittävän hyvä näin.” 24 TUNNE & MIELI 3/2023. Samoihin aikoihin Anna haki tahollaan apua voimakkaisiin kehollisiin reaktioihinsa ja törmäsi erityisherkkyyteen. Isoin juttu on, että itseensä pystyy suhtautumaan armollisemmin kuin ennen. Koska töihin meno tuntui vaikealta, aloin lukea avoimessa yliopistossa työja organisaatiopsykologiaa. Puolisoa saattaa turhauttaa, jos märehdin samaa asiaa pitkään, mutta Annan kanssa voimme yhdessä analysoida asioita ihan loputtomasti, mikä on ihanaa. Kun tietää, mistä kaikki johtuu, kuormittuneisuuden kanssa eläminen helpottuu: minulla on nämä ominaisuudet, ja niiden kanssa minun on pärjättävä. Olemme tulleet herkkyyden kanssa pitkän matkan. Olin niin innoissani, että saatoin lähettää Annalle monta whatsapp-viestiä päivässä. T utustuin Annaan 19 vuotta sitten yliopistossa, kun aloitimme molemmat kasvatustieteen ja -psykologian opinnot. Minusta tuntuu, etten työntekijänä sovi siihen malliin, minkälainen pitäisi olla, sanoin Annalle, kun olimme kävelemässä. Minun ei toisaalta myöskään tarvitse venyä tämän enempää, olen riittävän hyvä näin. Annakin sai tuolloin pojan, ja aloimme vaihtaa lenkkeilyn lomassa uudella innolla ajatuksia vanhemmuudesta ja työelämästä. Vanhempainvapaalla syntynyt oivallukseni perhekeskeisyydestäni on kasvanut teoiksi, ja työskentelen omasta valinnastani osa-aikaisesti. Nykyään osaamme määrittää, mikä on omannäköistä elämää. Kun kirjoitimme kirjaa yhdessä, kävimme aina ensin lenkillä ja vasta sitten avasimme tietokoneet.” Laura-Maria Hyttinen: ”Isoin juttu on, että itseensä pystyy suhtautumaan armollisemmin kuin ennen. Tiedän myös, että voin itse vaikuttaa paljon olooni. Aloimme lukea erityisherkkyyttä tutkineen psykologi Elaine Aronin kirjoja. Ystävyytemme syveni uudelle tasolle vuonna 2016. Annaa näen yhä lenkeillä. Koin painetta palata töihin, mutta samaan aikaan halusin olla kotona mahdollisimman pitkään. Sieltä sain ensimmäisen vihjeen: olen introvertti. Jaksamiselleni on tärkeää, että saan olla yksin kotona muutaman tunnin päivässä. Pian kävi ilmi, että Annalla oli sama haave. Tunnistimme toisissamme saman rauhallisuuden – emme ole mitään bilettäjiä. Eihän minulla silloin ole ongelmia, jos ympäristön olosuhteet ovat suotuisat – ei melua, ei sosiaalista kuormitusta! Koronasyksynä 2020 kerroin Annalle haaveeni, jota en ollut jakanut kenellekään: haluaisin kirjoittaa kirjan. Opiskelijatapahtumien sijaan saatoimme mennä mustikkametsään tai luistelemaan tai pitää Gilmoren tytöt -telkkarimaratonin. Kävellessä syntyvät usein myös parhaat ajatukset. Sen ansiosta pystyn olemaan lasteni kanssa juuri niin täysipainoisesti kuin haluankin. Tuntui helpottavalta, kun omat piirteet sopivat jonkin otsikon alle: minussa ei olekaan mitään vikaa, kyse on hermoston ominaisuudesta. Hän jakoi saman ajatuksen. Tiedostan, että vaikka haluaisin venyä enempään, en vain pysty. Jo omien tuntemusteni kirjoittaminen avasi asioita itsellenikin, ja sain mittasuhteita vyöryville tunteilleni. Ymmärsimme, miksi sosiaaliset tilanteet kuormittivat meitä ja miksi pelkkä ruokakaupassa käynti tuntui välillä niin raskaalta. Tänä keväänä unelmastamme tuli totta, kun julkaisimme yhteisen kirjamme Herkkää arkea – erityisherkkänä työssä ja vapaalla. Olimme vähän tätä ennen perustaneet yhteisen blogin Lelutornintähystäjät, jonka pitäminen sujui hyvin. Tiedostan, että vaikka haluaisin venyä enempään, en vain pysty. Olin tuolloin kotona kahden pienen lapsen kanssa ja pohdin paluuta työelämään
LAURA-MARIA HYTTINEN 37-vuotias tietokirjailija ja kasvatustieteiden maisteri. Perheeseen kuuluvat puoliso sekä 8ja 10-vuotiaat lapset. Työskentelee henkilökohtaisena avustajana. – En tykkää puhua herkistä ja ei-herkistä ihmisistä vaan sanon, että ihmiset ovat eri kohdassa herkkyyden janalla, Laura-Maria Hyttinen kertoo. 25 TUNNE & MIELI 3/2023. Asuu Oulussa. Saa arkeensa voimaa luovasta värkkäilystä, tanssimisesta, uusien asioiden oppimisesta, tarinoista, elämyksistä, kirkkaista väreistä sekä perheestä ja lasten höpsötyksistä
Perheeseen kuuluvat puoliso ja 6-vuotias lapsi. Asuu Oulussa. Hyvinvointialan yrittäjä. Anna Lepistö päätti reilu vuosi sitten jäädä pois kuukausityöstään ja ryhtyä kokopäiväiseksi yrittäjäksi. ANNA LEPISTÖ 38-vuotias tietokirjailija ja kasvatustieteiden maisteri. Saa arkeensa voimaa läheisistä ihmisistä, liikunnasta, luonnosta, elämyksistä, kahvista ja suklaasta. 26 TUNNE & MIELI 3/2023. – On iso voimavara, että voin muokata arkeani ja päivieni järjestystä oman mieleni mukaan
Lauran tuki on ollut tärkeä erityisesti vanhemmuuden polulla. Aloin kuvailla Lauralle kehoni reaktioita kävelylenkeillämme. Minä reagoin paljon kehollani, kun Laura taas on enemmän tunnevuoristorataihminen. Olen oppinut häneltä paljon suhtautumisesta ulkoapäin tuleviin vaatimuksiin ja lapsiin liittyvästä herkkyydestä – hänellä on muutaman vuoden etumatka äitiydessä. Moni jää yksin näiden ajatusten kanssa, ja niin minullekin kävi. Jos haluan, voin buustata onnen hetkiä: itkeä nautinnollisesti läpi jonkun leffan tai kokea huikeaa iloa lasten rinnalla. Kun aloin nuorena opiskelijana saada paniikkikohtauksia, en puhunut niistä aluksi kuin muutamille ihmisille. Minun ei tarvitse selittää sen tarkemmin, mikä on ollut huonosti. Jos haluan, voin buustata onnen hetkiä: itkeä nautinnollisesti läpi leffan tai kokea huikeaa iloa lasten rinnalla.” 27 TUNNE & MIELI 3/2023. Tulin äidiksi kuusi vuotta sitten. Se oli käännekohta. Ylipäätään pohdimme kuormittumistamme eri asioista, ja tajusimme, että olemme erityisherkkiä. Hakeuduin eri asiantuntijoiden juttusille, ja yritin sitä kautta saada apua oireisiini. Yritän koko ajan kuulostella, mikä on kaikkein olennaisinta elämässä, ja laskea rimaa muussa.” . En kehitä näitä oireita, hermostoni vain toimii näin. Vasta siinä kohtaa ymmärsin, miten paljon olin aina säädellyt vireystilaani lepäämällä ja ennakoimalla. Tai sitten kirjoitan vain, että olipa hirveä päivä tai olipa taas yö. Lauran kanssa olen löytänyt sitä, ettei itseään tarvitse pakottaa mihinkään. Vaikka haasteet arjessa eivät hävinneet minnekään, niiden kanssa oleminen muuttui. Miksi pukea sellainen vaate tai pakottaa itseään tilanteeseen, jossa ei viihdy. On mahtavaa, kun Laura ymmärtää jo muutamasta sanasta. Meillä on eri keinot elpymiseenkin. Lapsen kanssa oli kuitenkin eri tilanne. Minulle toimivat päiväunet tai vireystilan säätäminen kahvilla, mutta Lauran oloa ei auta nukkuminen. Miksi reagoin näin. Voin kirjoittaa viestin: Ruokakauppa-ahdistuspäivä (päivä, jolloin ruokakaupan ärsykkeet ovat vain liikaa mielelle, koska olo on jo valmiiksi kuormittunut) tai Vaatekomerointroverttipäivä (päivä, jolloin ihmiset pelottavat ja ärsyttävät ja tekee mieli vain viikata pyykkiä komerossa kuulokkeet päässä). Vaikka tarvitsin taukoa, päiväunien nukkuminen ei enää onnistunut. Ei mene päivää, etten lähettäisi Lauralle itkunauruemojia. Nyt aloin puhua nätimmin itselleni: Tämä on nyt riittävän hyvä näin. Minulle saattoi tulla myös hengenahdistusta tai kipuja, jos esimerkiksi olin sosiaalisesti kuormittavassa tilanteessa. Herkkä usein vaatii itseltään paljon. Yksi muutos liittyi oman kuormituksen hahmottamiseen. E rityisherkkyyteen liittyy monella outouden kokemus: Apua, olen erilainen kuin muut, kummajainen. Vaikka olemme Lauran kanssa kumpikin herkkiä, olemme myös hyvin erilaisia. Sekin on tärkeää, että osaamme nauraa itsellemme lempeästi. Se oli monin tavoin mullistavaa. Olen myös oppinut ymmärtämään, että herkkyys saa kokemaan hyvätkin jutut voimakkaasti. Häpesin reaktioitani. Hän tarvitsee minua enemmän yksinoloa. Parasta ystävyydessä toisen erityisherkän kanssa on jakaminen. Anna Lepistö: ”Olen oppinut ymmärtämään, että herkkyys saa kokemaan hyvätkin jutut voimakkaasti. On tärkeää sanoittaa itselleen, mistä vaatimuksista ehkä ottaa itse paineita, ja yrittää sitten määritellä omat arvonsa: minkälaista elämää haluan. En keksi sitä, että aistini ovat voimakkaat. Ihmettelimme, onko muidenkin elämä pelkkää työstä palautumista. Aikaisemmin saatoin puhua itselleni: Pitäisi olla reippaampi ja rohkeampi. Tajusin, etten voi muuttaa itseäni
Palauttavia Palauttavia kesähetkiä! kesähetkiä! Toivottaa TTT-lehti holvi.com/shop/TTT-lehti TILAA LEHTI: TILAA UUTISKIRJE: tttlehti.fi/tilaa-uutiskirje ttt_0523.indd 1 ttt_0523.indd 1 23.5.2023 14.08 23.5.2023 14.08
Niistä mainittakoon taipumus huolehtimiseen ja murehtimiseen, ikävä ihottuma ja ohut hiuslaatu. Äitini oli räjähdykseen herättyään rynnännyt kaappaamaan pikkuveljeni syliinsä. Yritän kasvaa ihmisenä tässä suhteessa, mutta vaikeaa on ollut. Pian räjähdyksen jälkeen kotimme edessä kulkevalle tielle alkoi kerääntyä väkeä naapuruston taloista. Omat ajatukseni ovat ilmeisen tylsiä, sillä niiden kirjaaminen on alkanut pian nukuttaa. Meiltä kellarin ikkuna hajosi, hormin sutiluukku lensi irti, keittiössä kaapinovet lennähtivät auki. Ominaisuus, josta sietää olla kiitollinen. Okei, myös voileipien syöminen sohvalla hyvää sarjaa suoratoistopalvelusta ahmien on mieluista tekemistä. Tietysti nukuin! Öisin nukutaan! K O L U M N I 29 TUNNE & MIELI 3/2023. Ollessani alle kouluikäinen kotimme läheisellä teollisuusalueella sattui yöllä räjähdys. Elämisen ääniä ei peitellä, eikä epäröidä herättää nukkujaa jonkin typerän asian vuoksi. Heti ei selvinnyt, mitä oli tapahtunut. Niinä harvoina kertoina, jolloin en saa unta, tiedän stressimittarin nuppien osoittavan kaakkoon. Räjähdyksen aiheuttama paineaalto rikkoi lukuisia ikkunoita lähiseudulla. Jotain pamauksen suuruusluokasta kertoo se, että kilometrien päässä räjähdyspaikasta sijainneen isoäitini ruokakaupan murtohälytykset olivat alkaneet yöllä soida. ti hammaslääkärin tuoliin – siis ilman nukutusta! Tiettävästi kukaan meistä muista ei ole yltänyt samaan suoritukseen. Mutta ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Äitini oli räjähdykseen herättyään rynnännyt kaappaamaan pikkuveljeni syliinsä. Jotain unenlahjoistamme kertoo tarina, jonka mukaan isoäitini nukahKauniita ja sikeitä unia! Soili Pohjalainen on kirjailija, joka katselee mielellään unia. Suvussani kulkee kaikenlaista, enemmän ja vähemmän mukavaa taipumusta, joista olen saanut osani. Pihalta löytyi metallinpalasia. Olen saanut asiasta (eli kaapinovien paukuttelusta) perheeltäni palautetta. En osaa sanoa, missä määrin unenlahjat ovat peritty ja missä määrin opittu ominaisuus. Meillä on pitänyt osata nukkua metelissä. Äitini maalaamia posliinilautasia putosi seiniltä särkyen. Ehkä tästä syystä en ole oppinut olemaan ja liikkumaan hiljaa muiden nukkuessa. Lapsuudenperheessäni ei kunnioiteta kanssaeläjien unta. Tietysti nukuin! Öisin nukutaan! Ihan yhtä sikeäuninen tuskin enää olen, mutta uni maistuu edelleen. Mennään mieluummin nukkumaan! Minua on siunattu hyvillä unenlahjoilla. Vaan kyllä minäkin osaan nukkua. Asiaan liittyi tulipalo ja laittomasti varastoitua dynamiittia. Äärimmäisen satunnaisia nukahtamisvaikeuksia olen hoitanut nousemalla ylös ja etsimällä käsiini kynän ja päiväkirjan. . Nimittäin unenlahjat ovat meikäläisillä huippuluokkaa. Olisi ehkä paikallaan kysyä, minkälaiseen jamaan on elämänsä saattanut, jos parhaimpia kiksejä saa tuijottamalla telkkaria tai vetämällä unta palloon, mutta ei mennä nyt siihen. M itä enemmän ikää kertyy, sitä enemmän arvostan unta, hyvää unta etenkin. Isä oli löytänyt minut sängystäni nukkumasta. Isä oli löytänyt minut sängystäni nukkumasta
K A N S S A K U L K I J A R I I K K A PA J U N E N Työuupumus sai Riikka Pajusen etsimään omannäköistä elämänpolkua ja borrelioosi pitämään entistä parempaa huolta terveydestä. Niiden ja muiden vaikeuksien läpikäymisestä on kertynyt oppia, joka kannattelee muutoksissa. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VAT PETRI HÄNNINEN ”Kriiseillä on asiaa, jos malttaa pysähtyä kuuntelemaan” 30 TUNNE & MIELI 3/2023
Riikka Pajunen sanoo, että hänen empatian määränsä on kasvanut kriisien myötä. 3375 31 TUNNE & MIELI 3/2023. – Ymmärrän entistä paremmin sen, että elämässä tulee vastaan kaikenlaista, niin itselle kuin muillekin
K eltaisessa hirsitalossa huonekalut ja tavarat ovat vielä paikoillaan, mutta pian ne siirretään muuttokuormaan. Mikä juttu tämä oikein on, Pajunen ihmetteli. Hän oli alle kolmikymppinen kasvatustieteiden maisteri ja työskenteli henkilöstöpäällikkönä kansainvälisessä konsulttiyrityksessä Helsingissä. Paastolla alkaneeseen hyvinvointiohjelmaan kuului erilaisia kehollisia hoitoja, keskusteluja ja taideterapiaa. Sen sijaan hän neuvotteli työnantajan kanssa itselleen lähtösopimuksen ja irtisanoutui. Soitin myös ex-poikaystävälleni ja kerroin paikasta. Paikka oli retriittikeskus, jota ystävälliset omistajat auliisti esittelivät. Työuupumus hiipi hiljaa En mä voi olla uupunut. – Olin erosurussa, hukassa ja ihan rikki. Kun vapaalla ollessani alkoi tulla myös itkuisuutta ja heräilyä öisin, huomasin, ettei kaikki ole kunnossa. Toinen mahdollisuus. Uusia alkuja on ollut paljon myös hänen omassa elämässään. Myös työn kannalta on eduksi asua pääkaupunkiseudulla. Päätös muuttaa takaisin Espooseen ei ollut helppo, sillä sekä kodista että kylästä on tullut Pajuselle rakkaita. Sen aikana hän ymmärsi, ettei hän voisi palata takaisin samaan oravanpyörään. Kohti omaa elämäntehtävää Thaimaalaisen saaren vuorenrinteellä kulki kiemurainen hiekkatie. Ratkaisu tuntuu hänestä silti oikealta, koska sen ansiosta 11-vuotias tytär pääsee lähemmäs kaipaamiaan kavereitaan ja isäänsä. Mähän olen se, joka tässä firmassa vastaa muiden hyvinvoinnista, Riikka Pajunen ihmetteli itsekseen. Myös hän osallistui ohjelmaan. Talossa asuvat Riikka Pajunen, 45, ja hänen tyttärensä lähtevät takaisin Espooseen, josta he vuonna 2019 muuttivat tähän pieneen varsinaissuomalaiseen ruukkikylään, Mathildedaliin. Pajunen otti uupumuksensa työpaikalla avoimesti puheeksi ja jäi lääkärin kehotuksesta sairauslomalle muutamaksi viikoksi. Hän teki matkaa nyt yksin, sillä parisuhde oli viisi kuukautta reissun alkamisen jälkeen päättynyt eroon. Pajunen käveli sitä pitkin rinkka selässä ja lähti katsomaan, mitä ylhäällä on. Ravinto perustui energisoivaan kasvisruokaan, ja koko paikka oli täysin päihteetön. Saimme sen kuukauden aikana käsiteltyä eron ja jäimme ystäviksi. ”Ilo ja positiivisuus ovat olleet Riikka Pajuselle aina tärkeä energianlähde, joka on kannatellut vaikeissa vaiheissa. Häntä kutsutaankin ystäväpiirissä huvimestariksi.” 32 TUNNE & MIELI 3/2023. Oli mahtavat työkaverit, hyvä palkka ja runsaat edut – sekä pitkät työpäivät, jotka saattoivat kestää lähes kellon ympäri. Jos Pajunen joskus lähti kahdeksan tunnin työnteon jälkeen jumppaan, hän koki olevansa luovuttaja, joka jättää muut ahkeroimaan. Paikka ja sen ihmiset vaikuttivat niin ihanilta, että tunsin, että minun on pakko jäädä sinne. Se antoi tilaisuuden pitää sapattivuosi ja toteuttaa pitkäaikainen haave maailmanympärimatkasta, jolle hän lähti silloisen poikaystävänsä kanssa. Ja isoin asia on se, että muutto tekee lapseni niin onnelliseksi, hän sanoo. Pajunen työskentelee työelämävalmentajana omassa yrityksessään: valmentaa ja kouluttaa työpaikoilla sekä auttaa esimerkiksi irtisanottuja ihmisiä uuteen alkuun. Pääsenhän itsekin lähemmäs monia ystäviäni ja harrastuksiani. – Olen surrut ja itkenyt tästä kodista luopumista, mutta nyt olen siihen valmis. Hän auttaisi ihmisiä löytämään omannäköiselle urapolulle ja siten edistämään omaa hyvinvointiaan ja ehkäisemään uupumusta. Ilmeni, että keskuksessa on alkamassa kuukauden mittainen Second Chance -hyvinvointiohjelma. Tuona aikana Pajuselle kirkastui, mitä hän voisi työkseen tehdä. – Olin iltaisin ihan puhki, mutta jaksoin vetää seuraavan työpäivän läpi energisenä ja positiivisena
1 3 4 2 33 TUNNE & MIELI 3/2023. Ajatukset ja ideat tallentuvat muistikirjoihin. – Kivet on minulle tosi tärkeitä. Omassa kodissa voi harrastaa myös tankotanssia. Tietokirja oman urapolun löytämisestä ilmestyi vuonna 2019. 1. 2. Musiikki on olennainen osa Riikka Pajusen elämää. Siitä hän nauttii sekä kotona että käymällä kuuntelemassa livekeikkoja. Pajunen harrasti 15 vuotta latinotansseja. 3. Kerään niitä aina myös reissuiltani. 4
Että olet löytänyt jotain tosi arvokasta sieltä reissulta. Siitä alkoi ihan mieletön vapautuminen. Hän ei voinut enää huonosti – päinvastoin olo oli voimakas ja onnellinen. Samaan aikaan yrittäjyyden alkutaipaleen kanssa Pajusen elämässä tapahtui lyhyessä ajassa isoja asioita. Se oli hänelle iso askel. Tekemään sitä, mitä hän itsekin oli kokenut tarvitsevansa. – Kun tajusin, ettei se ole totta, aloin miettiä, mitä muuta sellaista olen omaksunut, mikä ei pidä paikkansa. Matkan jälkeen Pajunen aloitti psykoterapian työuupumusta käsitelläkseen, mutta huomasi pian, ettei käsiteltävää ollut. Mitä kovemmin juoksee, sitä nopeammin pääsee omiin hautajaisiinsa. – Hetkessä eläminen on viime vuosina korostunut, koska mihin tässä on kiire. Ja tapahtui edelleen: lapsen ollessa yksitoista kuukautta puoliso ilmoitti haluavansa erota. Sitä en halua, vaan elää ja nauttia jokaisesta päivästä, muuttoon valmistautuva Riikka Pajunen sanoo. Aiemmin Pajunen oli ajatellut, etteivät mekot ja muut naiselliset jutut ole häntä varten. – Terapeuttikin sanoi, että ei tässä ole mitään järkeä. Pajunen teki muutaman vuoden palkkatöitä rekrytoinnin ja valmennuksen parissa, kunnes hän perusti oman yrityksen vuonna 2010. Kun lukiossa luokkakaverit tanssivat vanhojen tansseissa hienoissa asuissaan ja kampauksissaan, Pajunen veti verkkarit jalkaan ja lähti kuntosalille. Voisiko se olla niin yksinkertaista. – Olin ollut aina sporttinen poikatyttö, mutta vasta noin kolmekymppisenä tajusin, että hetkinen – voin pukeutua mekkoon, laittaa roikkuvat korvikset ja tehdä ihan mitä vaan. Yksi sellainen asia liittyi pukeutumiseen. 34 TUNNE & MIELI 3/2023. Ero vei syvään kriisiin Parisuhde, avioliitto, keskenmeno, lapsen syntymä. Kuka oikeastaan olen. Koko elämän ajan moni läheinen oli painokkaasti neuvonut, että yrittäjäksi ei missään nimessä pidä ryhtyä, siinä käy huonosti. – Siellä se iski kaiken prosessoinnin keskellä kuin salama kirkkaalta taivaalta: Voisiko elämäntehtäväni olla se, että autan muita löytämään heidän elämäntehtävänsä
Mutta olen vaatinut itseltäni liikaa ja halunnut panostaa joka asiaan täysillä. Hän esimerkiksi ajoi moottoripyöräkortin ja hankki prätkän pari vuotta sitten. Se oli hirveä kriisi. Kaikella on tarkoitus Elämänkulkuaan kerratessaan Riikka Pajunen välillä vakavoituu mutta myös nauraa paljon. – Kaikki lapsuuden haavat ja traumat, uskomukset ja toimintamallit. Hyvästä olosta on tullut entistäkin arvokkaampaa, sillä ennen maallemuuttoaan vuonna 2019 Pajunen kärsi kuumeilusta, huimauksesta, ihottumista ja monista muista oudoista oireista. Keskustelujen avulla hän pääsi kiinni ”omiin ydinjuttuihinsa”, joita hän käsitteli usean vuoden ajan eri terapioissa. – Edelleenkin harrastan monia liikunnallisia ja luovia juttuja, koska pidän niistä. Riittää, kun on hyvä siinä, mihin todella haluaa panostaa. Pajunen aloitti uudelleen psykoterapian, ja nyt sille todella oli tarvetta. Se on myös yksi oppi, jonka vaikeat vaiheet ovat opettaneet. Yleensä se ei silloin kauan viivykään. Mennyttä ei tarvitse raahata mukana. Laitan vain musat soimaan, ja sitten villiä menoa ympäri kämppää. Muutaman kuukauden jälkeen vointi alkoi kohentua, ja nykyisin hän saa nauttia terveestä elämästä. Esimerkiksi harrastuksia riitti jo ala-asteella joka illalle: tanssia ja muuta liikuntaa, partiota, käsitöitä ja musiikkia eri muodoissaan. Borrelioosin karkotusta Ulkona paistaa aurinko, ja ikkunan takana puunoksat heilahtavat tuulessa. Mathildedalissa asuessaan Riikka Pajunen kertoo eläneensä ”hyvinvointielämää”: tehnyt vähemmän töitä kuin kaupungissa asuessaan, liikkunut luonnossa, saunonut, käynyt avannossa, joogannut ja meditoinut. Olin juuri synnyttänyt lapsen, ja kaipasin tukea ja turvaa. Pajusta on aina auttanut usko siihen, että kaikella mitä, elämässä tapahtuu, on tarkoitus. Hän kokee metsän, meren ja järven läheisyydessä sijaitsevan kylän sielunpaikakseen. Nykyään on vain helpotus, jos voi todeta olevansa surkea jossain ja antaa muiden loistaa. – Täällä on muuton vuoksi monenlaista nyssykkää ja pussukkaa ja massiivinen puhdistus käynnissä. Siitä Pajunen kiittää myös asuinympäristön rauhoittavaa vaikutusta. Voi huomata, että siitä, mikä on muutama vuosi sitten ollut lempitavara tai -vaate, onkin ehkä tullut aika luopua. Oppimalla vahvistan yhteyttä itseeni, mikä auttaa minua elämään vapaana ja pysymään omalla polullani. – En missään nimessä ollut ajatellut eroavani, vaan luulin liiton kestävän loppuelämän. Mutta entä sitten, kun suru valtaa mielen. Hän oli saanut huomaamatta jääneestä punkin puremasta borrelioosin, johon antibiootit eivät enää tehonneet. Nyt pyörä on myyty ja varusteet ovat lähdössä kiertoon. Pajunen kertoo olleensa aiemmin hyvin elämyshakuinen ja suorastaan riippuvainen siitä dopamiiniryöpystä, jonka uudet, innostavat ihmiset ja tapahtumat tuottavat. Siksi itsearvostus oli ollut hukassa, ja huomiota ja hyväksyntää oli pitänyt hakea suoritusten kautta. Kun näin tämän ympäristön, tiesin, että täällä minun kuuluu olla. Pajunen löysi kuitenkin helsinkiläisen lääkärikeskuksen, joka on erikoistunut kroonistuneen borrelioosin hoitoon. – Olen opetellut tunnetaitoja – sitä, että antautuu tunteille ja ottaa ne vastaan. Kun tulee kriisi – ja niitähän elämässä tulee – sitä vastaan ei pidä hampaat irvessä tapella. – Kriiseillä on asiaa, jos malttaa pysähtyä kuuntelemaan ja muuttamaan tarvittaessa omaa toimintaansa. Niin syvälle hän ei ollut aiemmassa psykoterapiassa kyennyt menemään, koska oli matkan jälkeen vain niin pakahtuneen innostunut ja onnellinen. Ja että jos antibiootit eivät auta, mene psykiatrille. Pääsin niihin käsiksi nyt, kun eteen oli tullut niin raju hylkäämiskokemus. Siinä tulee hiki ja hyvä olo ja on kiva aloittaa päivä, Pajunen sanoo. – Kun tulin ensimmäistä kertaa käymään Mathildedalissa, olin borrelioosin vuoksi tosi kipeä. – Lääkäri sanoi, ettei muita hoitokeinoja Suomessa ole. – Ajattelen, että olen täällä maailmassa oppimassa niitä asioita, joita minun pitää oppia. Kun on alakuloinen, voi vaikka laittaa surullista musiikkia soimaan ja elää siinä tunteessa mukana. Ilo ja positiivisuus ovat olleet hänelle aina tärkeä energianlähde, joka on kannatellut vaikeissa vaiheissa. Häntä kutsutaankin ystäväpiirissä huvimestariksi, joka kokoaa ihmiset yhteen vaikka livemusiikin merkeissä. Pajunen oivalsi, että hän oli ympäristön vaikutuksesta yrittänyt olla sellainen ihminen, jollainen hän ei pohjimmiltaan ollut. Yhteys kylään säilyy muuton jälkeenkin, sillä hänellä on siellä yhä vuokralla toimistotila, keskellä kylää sijaitseva viihtyisä pikkuasunto, jonne hän voi tulla viettämään aikaa yksin ollessaan. – Aamulla monesti tanssin. Mennyttä ei tarvitse raahata mukana.” 35 TUNNE & MIELI 3/2023. Täällä voin hyvin. . ”Muuton yhteydessä voi huomata, että siitä, mikä on muutama vuosi sitten ollut lempitavara, onkin ehkä tullut aika luopua. Ennemmin tai myöhemmin taakka todennäköisesti kevenee. Sille pitää antautua, käydä se läpi ja käsitellä, ja katsoa sitten, mitä edessä on
M I E L I & T I E T O HYVÄ UNI KEVENTÄÄ MIELTÄ 36 TUNNE & MIELI 3/2023
Jos univelkaa on kertynyt, se maksetaan syvänä unena, jonka aikana aivojen puhdistusmekanismi toimii tehokkaimmillaan. Kun terve ihminen nukahtaa, melko pian alkaa syvän unen vaihe. Univaje syntyy, kun ihminen nukkuu liian vähän. – Jos nukkuu monta yötä huonosti ja pieniä vastoinkäymisiä tulee päivittäin, ihminen voi alkaa tulkita, että hänellä menee aina huonosti. Ihannetilanteessa 90 minuutin unisyklit toteutuvat säännöllisesti ja sisältävät kaikkia univaiheita, kuten syvää unta ja rem-unta eli vilkeunta. Hartiaja päänsärky tai muut lihasongelmat vaivaavat. Lisäksi syvä uni auttaa elimistöä palautumaan ja kasvattaa lihaksia. Sen sijaan sen häiriintyminen voi altistaa ahdistukselle ja muille mielenterveyden ongelmille. Myös viivästynyt, aikainen tai muuten epäsäännöllinen vuorokausirytmi herkästi häiritsee unisyklien toteutumista. Usein näihin liittyvät oireet pahenevat, jos unen kanssa on ongelmia. Yön aikana erilaiset univaiheet seuraavat toisiaan. Uniongelmat voivat johtaa jopa masennusoireiluun, hän sanoo. Geneettinen tausta vaikuttaa rem-unen esiintyvyyteen ja univaiheiden laatuun. 37 TUNNE & MIELI 3/2023. Psykologian tutkijatohtori Liisa Kuulan mukaan hyvät yöunet vaikuttavat suoraan mielenterveyteen. Hyvin nukkumalla selviydymme päivän haasteista helpommin kuin univajeen vaivatessa. Hypomaniassa ihminen ei kykene rauhoittumaan. Univaje synkistää mielen Uniongelmia ilmaantuu usein keski-iässä, mutta niiden kanssa voivat kamppailla myös nuoret ja vanhukset. Uni on puskuri, joka auttaa ihmistä jaksamaan läpi hankalista tilanteista sekä palautumaan niistä. Pitkällä aikavälillä seurauksena voi olla ahdistusta, masennusta tai hypomaniaa. Arjessa tapahtuu jatkuvasti yllätyksiä, joita ei pysty ennakoimaan. Sen sijaan unettomuudesta kärsivä ei pysty nukahtamaan illalla, hän heräilee öisin tai ei saa enää unta aamuyöllä. Uniongelmat heikentävät mielenterveyttä, ja siksi niihin kannattaa hakea apua ajoissa. Monesti stressi ja ahdistus lietsovat unettomuutta, kun ihminen jää murehtimaan ja vatvomaan asioita. Aamua kohti rem-unen määrä lisääntyy, ja silloin elimistö aktivoituu. Nuorilla on erityinen kyky vastustaa unipainetta ja taistella väsymystä vastaan. Mitä yöllä tapahtuu. – Tällainen oireilu on tyypillistä lapsilla, joilla on esimerkiksi autismikirjon tai adhd:n piirteitä. Jo parissa viikossa univelka voi johtaa krooniseen univajeeseen, jonka seurauksena vastustuskyky heikkenee ja elimistöön voi kehittyä jopa lievä tulehdustila. – Hormonit tekevät töitään öisin. – Rem-unen kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta tarkkaan, mutta ehyt ja säännönmukainen rem-uni korjaa ja hoitaa ihmisen mieltä. Kun ihminen on väsynyt aamuja päiväsaikaan, hän korjaa univajetta usein kahvilla, energiajuomalla tai sokerilla. Muun muassa stressihormoni kortisoli käyttäytyy niin kuin sen kuuluu silloin, kun ihminen saa rem-unta optimaalisesti, Kuula toteaa. Uni on dynaaminen tila, ja unisyklejä kertyy tyypillisesti viisi. TEKSTI NELLI LEPPÄNEN KU VA SHUTTERSTOCK T yöpalaveri menee penkin alle, liikenne jumiutuu kotimatkalla, ja lapsi sairastuu oksennustautiin. Myös omilla toimilla on merkitystä: säännöllinen vuorokausirytmi ja unen jatkuminen aamuun asti edistävät rem-unta
Vaivaavat asiat voi tarvittaessa kirjoittaa ylös, jotta ne eivät enää paina mieltä. MYYTTI Nuoren unirytmille ei voi mitään. Esimerkiksi Mielenterveystalon unettomuuden omahoitoohjelma on avoin työkalu, jonka hyödyntämiseen ei tarvitse terapeuttia. Usein taustalla vaikuttaa merkittävä univaje. Nukkumaan mennessä kannattaa puhua itselleen turvallisesti ja rauhoittavasti. FAKTA Uniautonomia tarkoittaa sitä, että ihminen saa itse päättää, milloin hän nukkuu. Vagushermoa voi aktivoida esimerkiksi hengitysja mielikuvaharjoituksilla tai musiikilla. Lääkäri osaa arvioida, miten pitkään lääkkeitä kannattaa ottaa. FAKTA Jos unirytmi vaihtelee merkittävästi työarjen ja viikonlopun välillä, ihminen voi kärsiä sosiaalisesta jet lagista eli aikaerorasituksesta. Myös ravinnon laatuun, valaistuksen määrään, liikunnan ajoitukseen ja lämpötilaan on syytä kiinnittää huomiota. Jos kotikonstit eivät auta, uniongelmia voi kokeilla selättää lääkärin määräämillä unilääkkeillä. Tutkitusti kuitenkin nuoret, joita vanhemmat kehottivat menemään nukkumaan hyvissä ajoin, nukkuivat paremmin kuin ne nuoret, jotka saivat päättää täysin vapaasti. Fysiologisista terveysongelmista yksi häiriötila on uniapnea, jossa hengityskatkokset rikkovat luonnollisia unisyklejä. Vaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä. Se voi johtaa masennusoireisiin, koska aivot ja muu elimistö eivät pääse unen aikana palautumaan normaalisti. Syvä uni ja rem-uni voivat häiriintyä lääkkeiden takia. – Unilääkkeet auttavat katkaisemaan haitallisen kierteen, mutta ne vaikuttavat välittömästi unen luontaiseen rakenteeseen. Keskeisessä roolissa on vagushermo, joka säätelee kehon autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa. MYYTTI Viikonloppuna voi nukkua miten sattuu. Unettomuuteen saa apua Kun oman kehon ja mielen tasapainoa oppii ohjaamaan, unenlaatu paranee. Joskus nukahtamista voi auttaa yrttitee, pimeähormoni melatoniini tai villasukat, jotka pitävät jalkojen lämpötilan vakaana. FAKTA Kun ihminen tunnistaa, mikä omassa nukkumisessa on vialla, hän voi testata apukeinoja ja löytää ratkaisuja. Esimerkiksi toista hiilihydraattipitoinen ruoka väsyttää sopivasti iltaisin, toinen taas vannoo iltapaaston nimeen. MYYTTI Unettomuutta ei voi hoitaa itsenäisesti. 38 TUNNE & MIELI 3/2023. Tokkuraisesta olosta palautuminen vaatii usean yön hyvät unet. Toisinaan pelkkä tieto lääkkeiden olemassaolosta helpottaa. – Aikuinen on usein itse itsensä pahin vihollinen, kun hän murehtii ja stressaa
Jos 90 minuutin unisyklejä kertyy yön aikana ihanteellisesti eli viisi, ihminen nukkuu lähes kahdeksan tuntia. Tutki väitöskirjassaan lasten ja nuorten unen yhteyksiä kognitiivisiin toimintoihin ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Pieni lapsi nukkuu vuorokaudessa jopa 16 tuntia, kun kasvuvaihe on kiivaimmillaan. Teiniikäiselle ja nuorelle aikuiselle voi riittää noin 8–10 tunnin uni, ja aikuinen pärjää 7,5–9 tunnin unilla. Tutkimusten mukaan säännöllinen unirytmi voi jopa suojata joiltain syöpätyypeiltä ja muilta fysiologisilta sairauksilta. Tutkii Sleep & Mind -ryhmässä unen ja stressin yhteyksiä terveyteen. Taipumus on osittain geneettistä, mutta sisäiseen kelloon voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Esimerkiksi kesälomalla on hyvä hetki motivoitua: kun saa nukkumisrytmin kuntoon, voi havaita, kuinka myönteisesti se vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Omaan rytmiin kesälomalla Jokaisella meistä on yksilöllinen unen tarve. TUNNE & MIELI 3/2023 39. Ikääntyneet nukkuvat usein kaikista vähiten. Osa ihmisistä on luonnostaan aamutai iltavirkkuja. Näin kehon on helpompi laskeutua yöpuulle. Kiinnostunut erityisesti vuorokausirytmin ongelmista ja niihin liittyvistä muutoksista terveydessä. Oman unen tarpeen voi saada selville, kun pyrkii nukahtamaan luonnollisesti ja heräämään ilman herätyskelloa. Siksi nukkumaan kannattaa mennä aina suunnilleen samoihin aikoihin. . Parhaiten tätä voi testata lomalla tai viikonloppuisin, jos ei ole kerryttänyt univelkaa, Liisa Kuula vinkkaa. Tyypillisesti unen määrä kuitenkin vähenee luonnollisen kehityskaaren mukaan, kun vanhenemme. – Oman luontaisen unen tarpeen voi saada selville, kun pyrkii nukahtamaan luonnollisesti ja heräämään ilman herätyskelloa. Esimerkiksi urheilun voi ajoittaa aamuihin ja ottaa illat levollisesti. Pitkäaikaisesta unettomuudesta voi päästä eroon kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla. Vakiintunut vuorokausirytmi viestittää kehon soluille, että kaikki on kunnossa. Niin kutsuttu CBT-I (Cognitive Behavioural Therapy for Insomnia) on yksi tutkituimmista ja tehokkaimmista tavoista, josta on tarjolla myös omahoitoohjelmia verkossa. LIISA KUULA Toimii psykologian tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja erikoistutkijana Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa Turun yliopistossa
40 TUNNE & MIELI 3/2023. – Haluan omien kokemusteni pohjalta auttaa unettomia palauttamaan luottamuksensa luonnolliseen uneen. TOIPUNUT VALVOJA M I N U N M I E L E N I Päivi Karhu toimii Uniliiton vertaisohjaajana ja on tehnyt yhdessä kollegansa kanssa unettomuutta käsittelevän Muijanukutus!-podcastin
. NOIN KOLME VUOTTA sitten pääsin kokonaan eroon lääkkeistä. Oleellista oli, että vähensin annostusta asteittain, mihin meni noin puoli vuotta. K un olin noin viisivuotias, en saanut unta sukulaistätini luona – kaappikello tikitti vieressä. Muutimme elämäntapamme aiempaa terveellisemmiksi ja perehdyimme mielen rooliin kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa sekä nukkumisessa. Joskus nukun paremmin, joskus huonommin, ja se on aivan normaalia. Itseäni ovat auttaneet parempaan uneen myös säännöllinen päivärytmi, tietoisen läsnäolon harjoittaminen ja myönteisten asioiden ajatteleminen iltaisin. Lääkkeiden ansiosta sain jotenkin nukuttua, pystyin hoitamaan lapsia ja käymään töissä. Elän nykyään arvojeni mukaan, joita ovat rohkeus, armollisuus ja vapaus. En yritä enää hallita elämääni ja untani. Silloin oli pakko mennä lääkäriin, ja sain nukahtamislääkkeet. Tilanne paheni 2000-luvun alussa, kun lapset olivat pieniä. Pää oli sumea, olo huono ja voimaton. Se oli ensimmäinen kerta, kun tunnistin vaikeuden nukahtaa. Siksi sain nukahtamislääkkeiden rinnalle mielialalääkkeen, jonka tarkoitus oli auttaa pysymään unessa aamuun saakka. Yöheräilyt sotkivat unirytmini, enkä pystynyt nukkumaan silloinkaan, kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Lääkkeet auttoivat nukahtamaan, mutta työstressin takia aloin heräillä aamuyöstä. Sain neuvoteltua työnantajani kanssa joustavat työajat ja aloin opiskella muun muassa ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi. Kouluaikana pyörin usein sängyssä iltaisin eikä uni meinannut tulla. Lopulta valvoin kolme vuorokautta ja luulin tulevani hulluksi. TEKSTI MERI NKYÄNEN KU VA PAULA VIRTA shokki ja kriisi. Unilääkkeistä vieroittuminen onnistui lopulta elämäntapoja ja ajattelua muuttamalla, pieni askel kerrallaan. TÄSTÄ ALKOI 15 vuotta kestänyt unilääkkeiden käyttö. VUONNA 2019 silloinen avomieheni sai diagnoosin parantumattomasta syövästä, mikä oli kauhea Joskus nukun paremmin, joskus huonommin, ja se on aivan normaalia. Olen oppinut luottamaan siihen, että osaan nukkua. Sinnittelin asian kanssa pitkään, sillä vaiva helpotti aina, kun stressiä oli vähemmän. Se havahdutti meidät molemmat siihen tosiasiaan, ettei elämää voi hallita. Tästä alkoi oma tieni unettomuudesta toipumiseen. Aloitan päiväni rauhassa, työaikani on joustava, ja saan myös auttaa muita esimerkiksi vertaistuen muodossa. Olin epätoivoinen ja ajattelin, etten selviä hengissä. 41 TUNNE & MIELI 3/2023. Mieheni eli diagnoosin jälkeen kolme vuotta, mikä oli paljon pidempään kuin alun perin arvioitiin. Yritin välillä vieroittaa itseni lääkkeistä, mutta en luottanut siihen, että pystyisin nukkumaan ilman niitä. Olen matkallani oppinut, että omien arvojen mukainen elämä on pohja myös rauhallisille unille. Mitä enemmän yrittää nukahtaa ja keksii iltarutiineja, sitä kauemmas uni karkaa. Päivi Karhu, 55, on aina ollut herkkäuninen
Puut viilentävät kaupunkilaisten elämää KU VA : J U H O S / U N SP LA SH Helsingissä puiden istuttamisesta tehtiin päätös jo vuonna 2020. 42 TUNNE & MIELI 3/2023. Hellekausina kaupunkien lämpötilat voivat nousta huomattavan korkeiksi, koska asfaltti ja rakennukset varastoivat lämpöä tehokkaasti ja pitävät ilman lämpimänä myös öisin. Puistoilla ja kaupunkiluonnolla on tutkimusten mukaan muitakin terveysvaikutuksia. Näistä 2 600 olisi estynyt puiden lisäämisellä, tutkijat kirjoittavat. T U T K I T T U A T I E T O A U U TI S PA LVE LU D U O D EC I M H ellejaksoista johtuvien kuolemien oletetaan yleistyvän etenkin suurissa kaupungeissa ilmastonmuutoksen seurauksena. Tuoreen mallinnustutkimuksen perusteella mahdollisesti jopa kolmasosa näistä kuolemista voitaisiin estää, jos kaupunkeihin istutettaisiin lisää puita. Tavoitteena on istuttaa 100 000 puuta seuraavien 15 vuoden aikana. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Tutkimuksessa tarkasteltiin liki sataa eurooppalaista kaupunkia, joissa korkeat lämpötilat aiheuttivat arviolta 6 700 ennenaikaista kuolemaa vuonna 2015. Tulosten mukaan tämä edellyttäisi sitä, että kaupunkien pinta-aloista noin kolmasosa olisi puustoa. R Tutkimus on julkaistu lääketieteellisessä Lancet-lehdessä
Heidän aivojensa valkeassa aineessa oli myös vähemmän muutoksia, jotka on yhdistetty muun muassa kognitiivisiin taitoihin ja toimintoihin. 43 TUNNE & MIELI 3/2023. Tutkimukseen osallistui 3 100 keskimäärin 50-vuotiasta, jotka kantoivat aktiivisuusmittareita viikon ajan. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä aktiivisuusrannekkeita kannettiin vain viikko, mikä voi antaa väärän kuvan osallistujien tavallisesta aktiivisuustasosta. Joidenkin selvitysten mukaan koehenkilöt liikkuvat enemmän silloin, kun heidän aktiivisuuttaan mitataan tutkimuksissa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta magnesiumin lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin eroihin aivojen terveydessä. R Tutkimus on julkaistu JAMA Pediatrics -lehdessä. Ongelmat yleistyivät iän myötä, ja ne olivat selvästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Nykykäsityksen mukaan syömishäiriöt johtuvat useista syistä. Naisista runsaat kahdeksan prosenttia ja miehistä noin kaksi prosenttia sairastuu johonkin syömishäiriöön elämänsä aikana. Myös tätä aktiivisemmin liikkuvien kuolleisuus oli vähäisempää, mutta ero vain muutamana päivänä viikossa liikkuviin ei ollut kovin suuri. Myös ylipainoisuus ja lihavuus liittyivät syömishäiriöihin. Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 32 aiempaa tutkimusta, joihin oli osallistunut yli 63 000 lasta ja nuorta. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä KU VA : SH U TT ER ST O C K Suomalaiset saavat magnesiumia eniten viljavalmisteista, muista kasviksista (peruna, hedelmät, marjat), juomista (kahvi ja mineraalivesi) ja maitovalmisteista. Magnesium saattaa edistää aivojen terveyttä P aljon magnesiumia sisältävä ruokavalio saattaa tuoreen tutkimuksen perusteella ylläpitää aivojen terveyttä ja mahdollisesti hidastaa muistisairauksien kehittymistä. Tuoreen tutkimuksen perusteella heidän riskinsä menehtyä seuraavien kymmenen vuoden aikana on tällöin pienempi kuin samanikäisten, jotka ovat fyysisesti vielä passiivisempia. Tutkimukseen osallistui 6 000 brittiä, jotka olivat 40–73-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Yhteys oli voimakkaampi naisilla ja etenkin menopaussin jo kokeneilla naisilla. Nille altistavat hermostollisten ja biologisten tekijöiden lisäksi monet yksilönkehitykseen ja perheeseen liittyvät seikat sekä sosiokulttuuriset tekijät. Aiempien tutkimusten perusteella syömishäiriöt ovat yleistyneet ympäri maailmaa. Tutkimus vahvistaa näyttöä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyistä ja osoittaa niiden koskevan myös suhteellisen vähän liikkuvia. T U T K I T T U A T I E T O A Vähäinenkin liikkuminen on hyödyksi terveydelle KESKI-IKÄISET saavat liikunnasta terveyshyötyjä, vaikka he liikkuisivat riittävästi vain muutamana päivänä viikossa. Tietoja ruokavaliosta kerättiin viidesti puolentoista vuoden aikana. Magnesiumin puutos ja liikasaanti ovat hyvin harvinaisia. Tämä todettiin tuoreessa selvityksessä, joka kattaa kuusitoista maata. Viitteitä löytyi myös siitä, että muutokset magnesiumin saannissa vaikuttivat aivojen terveyteen. Kymmenvuotisen seurannan aikana heistä 14 prosenttia menehtyi. Osallistujat olivat 6–18-vuotiaita. R Tutkimus on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä. Syömishäiriöt ovat yleisiä ympäri maailmaa MAHDOLLISESTI JOPA viidenneksellä maailman lapsista ja nuorista on syömishäiriön piirteitä. Vähintään 8 000 askelta päivässä 1–2 päivänä viikossa liikkuvien riski menehtyä seurannan aikana oli noin 15 prosenttia pienempi. Analyysin perusteella syömishäiriö tai syömishäiriön piirteitä löytyi 22 prosentilta. Magnesiumin yleinen saantisuositus on noin 300–400 mg päivässä. Tulokset pitääkin varmistaa lisätutkimuksissa. Tulosten perusteella eniten magnesiumia (yli 550 mg/päivä) ruoastaan saavien aivot kutistuivat iän myötä vähemmän kuin samanikäisten, joiden ruokavaliossa oli normaali määrä magnesiumia (noin 350 mg/päivä)
Analyysissä yhdistettiin vuosina 1980–2021 julkaistun 107 tutkimuksen ja yli 4,8 miljoonan ihmisen tiedot. Tuoreen analyysitutkimuksen perusteella kohtuukäyttö ei esimerkiksi vaikuta kuolleisuuteen eikä elinikään. KU VA : U N SP LA SH 44 TUNNE & MIELI 3/2023. Pitkät työpäivät lisäävät aivoverenvuodon riskiä T U T K I T T U A T I E T O A Alkoholin kohtuukäyttäjät eivät elä muita pitempään KOHTUULLISEN ALKOHOLINKÄYTÖN ajateltiin pitkään olevan hyväksi terveydelle, mutta käsitys on muuttunut tutkimusnäytön kertyessä. Alkoholi lisäsi riskiä kuolla seurannan aikana, kun päivittäinen käyttö oli naisilla yli kaksi alkoholiannosta ja miehillä vähintään neljä alkoholiannosta päivässä. Alkoholin terveysvaikutusten tutkiminen on hankalaa monestakin syystä, mikä on johtanut ristiriitaisiin tutkimustuloksiin. Pitkää päivää säännöllisesti painavat sairastuivat aivoinfarktiin noin 1,5 kertaa ja aivoverenvuotoon 2,5 kertaa todennäköisemmin muihin verrattuna. Niiden perusteella satunnaisesti tai kohtuudella alkoholia käyttävät eivät elä pitempään kuin henkilöt, jotka eivät juo alkoholia lainkaan. Tutkimukseen osallistui 160 000 aikuista, joista 21 000 oli säännöllisesti tehnyt yli kymmentuntisia työpäiviä yli kymmenen vuoden ajan. P itkiä työpäiviä säännöllisesti tekevät saattavat sairastua aivoverenvuotoihin ja luultavasti myös aivoinfarkteihin muita todennäköisemmin. R Tutkimus on julkaistu Occupational & Environmental Medicine -lehdessä. Esimerkiksi usein tutkimuksissa koko elämänsä raittiina olleet niputetaan samaan ryhmään entisten alkoholistien sekä terveyssyistä alkoholinkäytön lopettaneiden kanssa. Sydänja verisuonitautien riskitekijöiden huomioimisen jälkeen yhteys koski tosin enää aivoverenvuotoja. Tällaiseen ryhmään verrattuna kohtuukäyttäjät vaikuttavat terveemmiltä kuin todellisuudessa ovatkaan. Seurannan aikana 134 osallistujaa sairastui aivoinfarktiin ja 56 sai aivoverenvuodon. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Nyt julkaistussa analyysissa otettiin huomioon tämä ja moni muukin tuloksiin mahdollisesti vaikuttava seikka, joten tuloksia voi pitää luotettavina
Tämä havaittiin verrattuna epäterveellisimmin ruokaileviin. Tämä viittaa siihen, että terveellinen ja monipuolinen ruokavalio voi ehkäistä dementiaa perimästä riippumatta. R Tutkimus on julkaistu BMC Medicine -lehdessä. Tutkimuksessa käytettiin IsonBritannian biopankkiaineistoja, joista poimittiin 60 000 osallistujan terveysja geenitiedot. Keskimäärin yhdeksänvuotisen seurannan aikana 880 osallistujaa sairastui dementiaan. Perinteinen Välimeren ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja vähänlaisesti punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot KU VA : U N SP LA SH 45 TUNNE & MIELI 3/2023. Riski sairastua dementiaan oli 23 prosenttia pienempi osallistujilla, joiden ruokavalio oli välimerellisin. niemikoti.fi Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta 4 o Koti ja tukea mielenterveystoipujille jo vuodesta 1983 lähtien Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme. R iski sairastua dementiaan näyttäisi pienenevän, jos ruokavalio on lähellä Välimeren alueen ruokavaliota. Välimeren ruokavalio voi torjua dementiaa . Tuoreessa tutkimuksessa yhteys näkyi myös henkilöillä, joiden geneettinen sairastumisriski oli suuri
V Ä R I T Y S K U V A 46 TUNNE & MIELI 3/2023
Rauhoita vaelteleva mielesi (Kierroksia alas!), puhu perheelle avoimesti mielenterveydestä (Miten puhua lapselle masennuksesta?) ja lue, mitkä asiat tuovat iloa muusikko Erkka Korhosen elämään (Voimaa arkeen). Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : H EN D R IK M O R K EL / U N SP LA SH 47 TUNNE & MIELI 3/2023
KI ER RO K SIA A LA S! Onko keskittymiskykysi hukassa. TEKSTI JAANA TAPIO KU VAT SHUTTERSTOCK 48 TUNNE & MIELI 3/2023. Tärkeintä on löytää motivaatio siihen, että opettelee tekemään asioita yksi kerrallaan. Voit elvyttää sitä loman aikana, mutta pysyvään muutokseen tarvitaan myös arjen tekoja
Kesälomalaiselle se voi tarkoittaa vaikkapa halkojen hakkaamista, puutarhan kuopsuttamista tai marjojen poimimista. Ottaa vaikka puhelimen sijaan hörpyn vettä. Kyse ei ole pelkästään esimerkiksi mekaanisista somepaastoista vaan siitä, että oppii tunnistamaan oman toimintansa motiiveja. Silloin ei keskittyminenkään ole helppoa. – Ei ole olemassa yhtä vastausta, kuinka kauan pitkittyneestä stressistä toipuminen kestää, koska lähtötilanteet ovat erilaisia. Tuliko työssä juuri siinä kohtaa eteen vaikea vaihe, tai nousiko mieleen vaikea tunne. KI ER RO K SIA A LA S! S opivan haastava työtehtävä pienen paineen alla saattaa napsauttaa aivot asentoon, jossa työhön on tavallista helpompi keskittyä. Jos taas työajatuksista ei tahdo päästä irti lomallakaan tai keho oireilee unihäiriöillä tai muilla stressioireilla, on kyseessä kroonistunut stressi. 49 TUNNE & MIELI 3/2023. Aivot pitävät uusien asioiden opettelusta, ja sosiaaliset suhteetkin tekevät niille hyvää. Harjoittele keskittymiskykyä sellaisissa asioissa, jotka tuottavat itselle iloa. Uuden tavan opettelu vaatii kuitenkin sinnikkyyttä, tutkimusten mukaan se saattaa kestää jopa 250 päivää, Vilmi sanoo. Oleellista on kuitenkin itsetuntemus. Voi myös keksiä jonkin mukavan tavan, jolla korvaa puhelimen. Se saa miettimään vielä kerran ennen puhelimen avaamista. Elpymisestä tekee hankalaa sekin, että krooninen stressi muuttuu helposti itseään ylläpitäväksi kierteeksi. Keskittymiskyvylle jatkuva stressitila on joka tapauksessa myrkkyä, koska silloin aivot herkistyvät häiriötekijöille. – Kännykkään voi vaikka liimata lapun, jossa lukee miksi?. Mieti hetki ennen kännykkään tarttumista ei kaipaa koko aikaa ympärilleen ystäviä, kannattaa keksiä jotain muuta. Kun motivaatio on kirkas, uuden opettelusta on helpompi pitää kiinni. Aivot ovat joustavat ja muokkautuvat. Jotta ylikierroksilta pääsee alas ja keskittymiskyvyllä on otolliset olosuhteet elpyä, kannattaa puuhastella hitaita asioita. Jos käsi hapuilee koko ajan älypuhelinta, mikä tuon halun laukaisee. – Aivot tulevat tosi hyväksi siinä, mitä toistetaan paljon. Samalla kannattaa tehdä itselleen selväksi, minkä takia tavoittelee parempaa keskittymiskykyä. Yhdellä voi kestää viikon, toisella monta kuukautta ja pidempäänkin, sanoo Johanna Vilmi, työpsykologi ja keskittymisvalmennuksia tarjoavan Silta Educationin toinen perustaja. – Aivojen mantelitumakkeet alkavat tulkita uhkakuvina sellaisiakin asioita, jotka eivät normaalisti stressaisi. Hitaus sinänsä ei ole keskittymiskyvylle tarpeen, vaan kyse on vain siitä, että ylikierroksilta on ensin päästävä normaalimpaan olotilaan. Keho ja mieli ovat jääneet jumiin taistele tai pakene -tilaan. Jos puutarhanhoito alkaa tuntua vain pakonomaiselta rikkaruohojen kitkemiseltä tai olet introvertti, joka Puuhastele hitaasti ja etsi iloa Mitä enemmän jaksaa harjoitella, sitä helpompia uusista, aiempaa terveemmistä toimintatavoista tulee
50 TUNNE & MIELI 3/2023. – Sillä, miten uskomme jonkin asian vaikuttavan meihin, on ihan valtava merkitys kaikkeen, aineenvaihdunnasta ja fyysisestä kunnosta lähtien, Johanna Vilmi huomauttaa. – Aivan erityisesti aamuliikunta on hyödyllistä, koska liikunnan jälkeen aivokemia on kahden kolmen tunnin ajan keskittymiselle otollisempaa. Sen sijaan kannattaa vaihtaa asennetta. Lohdullista on, ettei sellaiseen pysty kukaan muukaan. – Ei kannata räplätä kotona samaan aikaan kännykkää, kun katsoo elokuvaa, Vilmi havainnollistaa. Kun kerrot itsellesi, että aikaa kyllä riittää kaikkeen tärkeään ja että on itse asiassa kiva mennä loman jälkeen töihin, sama asia voi muuttua stressaavasta vain mukavan haastavaksi. Vanhempi tekee suuren palveluksen lastensa keskittymisja oppimiskyvylle, kun hän kannustaa heitäkin luopumaan monien asioiden tekemisestä yhtä aikaa. Voimme itse tehdä valintoja, jotka parantavat keskittymiskykyä. Keskittymisen taito on kykyä oppia tiedostamaan ne hetket, jolloin ajatus lähtee harhailemaan, ja palauttamaan huomio käsillä olevaan tehtävään. Lisäksi aivojen muistialueella syntyy liikunnan aikana uusia hermosoluja. Jos jankutat jatkuvasti kiireestä ja siitä, että kesken on tuhat asiaa, keskittyminen voi muuttua entistä vaikeammaksi. Kaikki itselle mieluinen liikunta on hyväksi ja tukee keskittymiskykyä. Keskustelun tehoa lisää vanhemman oma esimerkki. . Aivot saavat liikunnasta hyvien hormonien ja välittäjäaineiden kylvyn, joka auttaa keskittymään ja parantaa mielialaa. Opettele palauttamaan harhailevat ajatukset – Itsesyytökset eivät auta mitään, mutta samalla on hyvä tajuta, että emme ole tilanteen avuttomia uhreja. Nykyympäristömme on täynnä ärsykkeitä, mutta ihmisen aivot eivät ole vuosituhansien aikana ratkaisevasti muuttuneet, Johanna Vilmi sanoo. Katkaise kiireestä puhumisen kierre Lähde lenkille, mieluiten aamulla Näytä esimerkkiä myös lapsillesi Oma keskittymiskyky voi tuntua huonolta, jos ei pysty syventymään samaan tehtävään vaikkapa koko aamupäiväksi. Keskittymisen taito onkin lähinnä kykyä oppia tiedostamaan ne hetket, jolloin ajatus lähtee harhailemaan, ja palauttamaan huomio käsillä olevaan tehtävään. – Aivomme ovat luonnostaan virittyneet tarkkailemaan ympäristöä. Ja kun muisti toimii hyvin, oppiminen tehostuu
Ja mielekäs tekeminen omien arvojen pohjalta. Olen seurannut kiinnostuneena hänen polkuaan jo vuosia, ja on hienoa huomata, miten voi elää omien arvojensa mukaista elämää. Kohtaamieni ihmisten tarinat tekivät minuun syvän vaikutuksen ja muuttivat minua ihmisenä. Hyviä neuvoja nuorille Tykkäsin jutusta, jossa annettiin nuorille ohjeita: elämänilo ja oppiminen ovat tärkeämpiä kuin arvosanat. 51 TUNNE & MIELI 3/2023. Osa vinkeistä on jo käytössä ja loput otetaan! Ihminen on selviytyjä Hannele Cantellista ja kahdesta harvinaisesta sairaudesta kertova haastattelu kosketti. Jutussa minua kiinnostivat ihmissuhteiden tarkastelu ja rajaus. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Onnea voittajalle! Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Anders Hansenin kirjan Aivoblues (Atena 2023). L U K I J O I LT A Kohti parempaa mieltä Kiitos vinkeistä, miten omaa mielenterveyttään voi pitää yllä. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Olga Temosen haastattelu Haluan vaalia iloa ja naurua elämässäni. Jutun kirjoitti toimittaja Mirja Aarnio. Tässä ajassa on hyvä pysähtyä pohtimaan omia arvojaan ja esimerkiksi sitä, miten niiden sovittaminen onnistuu esimerkiksi ruuhkavuosina muiden läheisten arvojen kanssa. Tärkeitä asioita ovat luonto, kanssakäyminen, kiitollisuus, hyvät unet ja säännöllinen ravinto – myös hengellinen. Pohdintoja arvoista Oli kiva lukea Olga Temosen ajatuksia hyvinvoinnista. Silloin arvosanatkin muuttuvat kuin itsestään aivan riittävän hyviksi ja pystyy paremmin erottamaan asiat, jotka oikeasti kiinnostavat tulevaisuudessa. Palkinnon arvo on noin 30 euroa. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Myös tämä tarina muistutti elämän ainutlaatuisuudesta ja ihmisen hämmästyttävästä kyvystä selviytyä. LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Parsiminen kunniaan Käsityöihmisenä minusta oli hienoa lukea, kuinka nykyään vähän aliarvostettu parsiminen voi olla apuna hetkeen pysähtymisessä. Samalla juttu inspiroi kohti kestävämpää kuluttamista. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Lehden 2/23 arvonnassa Aivoblues-kirjan voitti Kitty Seppälä. M I K Ä J U T T U S Y T Y T T I . Olen tehnyt yhden työuran neurologisessa kuntoutuksessa
Miten aiheesta voisi puhua fiksusti omille lapsille, jotka eivät ole enää ihan pieniä. Olen masennuksen takia sairauslomalla ja voimani ovat vähissä. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA : SH U TT ER ST O C K H ienoa, että haluat puhua lapsillesi omasta masennuksestasi. Kuinka paljon lasten on hyvä tietää, ja miten tukea heitä, kun ei itse aina jaksa ja pysty. Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija Sanna Hyry kehottaa pitämään yllä avointa ja arkista puhetta. Lapsi voi esimerkiksi 52 TUNNE & MIELI 3/2023. Puhumalla vaikeistakin asioista avoimesti voit tukea lapsiasi, kun omat voimavarat ovat vähissä. K Y S Y A S I A N T U N T I J A LT A Kysyjä pohtii, miten omasta masennuksestaan kannattaa puhua kotona. Haluaisin, että he saisivat elää hyvää ja iloista nuorten ihmisten elämää, vaikka itse en aina jaksa. Jos asioista ei puhuta avoimesti, he saattavat herkästi syyllistyä tilanteesta. Lapset ja nuoret ovat hyvin tarkkanäköisiä ja aistivat herkästi perheen tunneilmapiiriä. MITEN PUHUA LAPSELLE MASENNUKSESTA
Lapsi ei ehkä ensimmäisellä kerralla juurikaan juttele asiasta – se on ihan normaalia. Voitte keskustella yhdessä siitä, kenen perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa lapsen olisi luonteva puhua. Lue lisää! Aino Juusola: Jutellaanko (Kirjapaja 2021) Haluatko kysyä sinua askarruttavasta mielen hyvinvointiin liittyvästä asiasta. Lapselle kannattaa myös sanoa, ettei hän ole vastuussa vanhemman jaksamisesta tai hoitamisesta. Puhumisen voi aloittaa esimerkiksi asioista, joita lapsi on nähnyt: ”Olet varmasti huomannut, että olen ollut Lapset, joille puhutaan kotona avoimesti läheisen mielenterveyden ongelmista, kehittävät itselleen hyviä selviytymiskeinoja. ajatella, että hän on itse tehnyt jotain väärin ja siksi vanhempi ei halua tehdä hänen kanssaan asioita. MYÖS RUTIINIT ovat tärkeitä uudessa tilanteessa. Turvallinen aikuinen voi olla vaikka mummu, pappa tai muu sukulainen, opettaja tai harrastusryhmän vetäjä. Jutteluun on hyvä valita rauhallinen ja kiireetön hetki. On tavallista yrittää suojella lasta vaikeuksilta ja olla puhumatta niistä, mutta elämässä vastaan tulevat hankaluudet eivät estä lapsen kehitystä. Voitte pyytää esimerkiksi Lapset puheeksi -keskustelua, jossa voitte ammattilaisten kanssa yhdessä suunnitella, miten perheenne jaksamista parhaiten tuettaisiin. Säännölliset aikataulut, ruoka-ajat ja ”tavallinen arki” riittävät luomaan turvallisuutta kaikille perheenjäsenille. VERTAISTUKEA PERHEELLE Finfamin yhdistysten kautta voi saada tukea koko perheelle, kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. MAKSUTTOMIA KURSSEJA Mielenterveyden keskusliitto järjestää maksuttomia kursseja, joilta saa tukea perheelle, kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Jos tarvitsette tukea asiasta puhumiseen tai perheen jaksamiseen, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä hoitavaan tahoon. Vanhempi voi kertoa, mitä masennus on ja miten se näkyy perheen arjessa. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. . Lähipiiriä voi pyytää mukaan tukemaan lapsia, esimerkiksi kuskaamaan harrastuksiin, jos omat voimat eivät riitä. Lapselle on hyvä kertoa, että hän saa harrastaa ja viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa, vaikka vanhempi ei kaikkeen jaksaisikaan osallistua. viime aikoina väsynyt…” Voit kertoa vähän kerrallaan ja ottaa asian uudelleen puheeksi myöhemmin, jotta keskusteluyhteys säilyy. LAPSELLE ON TÄRKEÄ puhua masennuksesta arkisin, hänen ikätasoonsa sopivin sanakääntein. LASTA JA NUORTA usein auttaa, jos hänellä on turvallisia aikuisia myös kodin ulkopuolella. Tu k e a k e s k u s t e l u u n 53 TUNNE & MIELI 3/2023. Hän voi elää omaa lapsen tai nuoren elämäänsä, vaikka vanhemmalla olisikin vaikeaa. Tärkeää on, että puhuminen on aloitettu ja lapsi tietää, että asiasta on lupa kysellä. Yksikin riittää. Jos keskustelu tuntuu sinusta vaikealta, voit pyytää apua hoitotaholta tai joltakulta läheiseltäsi. Kun vaikeuksista puhutaan, lapsi osaa tulkita oikein vanhemman puheita ja tekoja. Hän ei välttämättä osaa itsekseen päätellä, että syynä on masennukseen kuuluva jaksamattomuus. Hän tietää, että esimerkiksi vetäytyminen johtuu masennuksesta. Kirjoita otsikkokenttään ”Kysy asiantuntijalta”. Apua voi saada myös koulun terveydenhuollosta, jos koette sen yhdessä tarpeelliseksi. FIKSUA LUETTAVAA Mieli.fi-sivustolta löytyy hyviä oppaita keskustelujen ja pohdintojen tueksi, esimerkiksi Lapset puheeksi, Miten autan lastani ja Mikä meidän vanhempia vaivaa. On tärkeää, että vanhempi antaa lapselle luvan puhua perheen asioista. Kun saa selityksen asioille ja ongelmia ratkaistaan yhdessä aikuisten kanssa, saa keinoja selviytyä muistakin elämän haasteista
P U U H A A A I V O I L L E KRYPTO 54 TUNNE & MIELI 3/2023
. K E S K I T A S O Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. . V A I K E A Ratkaisut seuraavalla aukeamalla . Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdesta tai useammasta tehtävän kuvasta. . H E L P P O . . Easy Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 5 6 8 1 5 4 2 8 3 5 7 2 6 9 8 5 9 5 2 6 1 8 3 7 9 8 5 6 9 1 4 3 8 2 2 3 4 9 6 5 5 4 8 2 6 8 7 2 1 3 6 1 6 4 9 2 4 6 1 6 4 1 7 2 5 7 6 5 4 3 3 4 6 1 8 2 5 6 2 3 Hard Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 8 5 3 6 4 7 1 5 8 7 4 3 8 9 5 7 6 1 2 3 8 4 6 3 2 1 7 4 5 2 8 5 4 6 3 1 4 7 8 3 6 2 5 2 3 8 4 1 5 6 9 8 Medium Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 2 1 3 6 5 1 8 7 2 7 4 8 5 8 2 6 1 9 8 2 3 5 6 4 7 9 8 3 1 4 7 5 9 9 3 1 8 5 4 5 6 5 7 3 9 8 8 9 7 4 5 2 1 6 7 9 2 5 9 7 5 8 8 9 3 6 55 TUNNE & MIELI 3/2023. P U U H A A A I V O I L L E SANATEHTÄVÄ SUDOKU . .
P U U H A A A I V O I L L E Katso ristikkoja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! RISTIKKO 56 TUNNE & MIELI 3/2023
Tykkään myös siitä, että salietikettiin kuuluu kaikkien titteleiden unohtaminen. Tämä on vähän samanlainen yhteinen harrastus kuin vanhimman kanssa jalkapallon katsominen. Lomailusta tulee onneksi koko ajan helpompaa, kun lasten omatoimisuus lisääntyy. Katsomme leffoja sen mukaan, miten pikkukaveri jaksaa valvoa. Harjoitteita tehdessäni unohdan jopa musiikin, sillä siinä on keskityttävä täysillä. Meillä on kaikkien lasten kanssa oma juttumme, mikä voi olla eurofutiksen katsomista tai akrobaattitemppujen tekemistä trampoliinilla. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA MIKA POLLARI Reissuun lähteminen Yhteiset reissut perheen kanssa ovat mahtavia, vaikka väitin, etten lomalle kaipaakaan. Pääsen työssäni toteuttamaan asioita, jotka ovat olleet unelmiani lapsesta asti, eikä koskaan ole kahta samanlaista päivää. Se on tärkeä juttu, jonka parissa olen myös kilpaillut ja opettanut. Kun pidän itseni kunnossa, olen parempi ihminen töissä sekä kotona. Marvel-elokuvat Olemme katsoneet nuorimman lapseni kanssa läpi Marvel-elokuvia, mikä on hauska ja rento yhteinen juttu. V O I M A A A R K E E N Työn tekeminen Työ eli musiikin tekeminen on vahva osa identiteettiäni. Kitaristi ja tuottaja Erkka Korhonen nauttii niin paljon työstään, ettei juuri kaipaa lomaa. Siksi en ennen omien lasten saamista edes kaivannut lomalle. Olemme käyneet resort-hotelleissa esimerkiksi Rhodoksella ja Kanarialla, sillä niissä on helppoa olla lasten kanssa. Olen onnellisessa asemassa, kun saan tehdä monipuolisia asioita musiikin parissa. Tykkään matkoilla myös jutella vieraiden ihmisten kanssa, se on rikastuttavaa. On kiva nähdä, miten he kehittyvät, ja huomata, että pärjään hyvin heidän kanssaan. Lasten ansiosta elämässäni on aiempaa enemmän iloa ja makeampia nauruja. Hevimuusikko on Raskasta joulua -kiertueen perustaja ja Mielenterveyden keskusliiton tämän vuoden kulttuurikummi. Lomalla haluan, että joku muu tekee ruuat, ja siksi on kiva lähteä pois kotoa. Lapset Meillä asuu kolme keskenään hyvin erilaista lasta, jotka ovat nyt 7-, 9ja 14-vuotiaat. 58 TUNNE & MIELI 3/2023. KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K Taekwondo Aloitin taekwondon aikuisiällä 11 vuotta sitten
TYYTYVÄISYYTTÄ TYÖHÖN & ARKEEN. Miksi riman ja vaativuuden laskeminen tuntuu niin vaikeilta. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi E N S I N U M E R O S S A Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : R IH O K R O LL / U N SP LA SH TURVALLISUUTTA TUOVIA TEKOJA Millaiset ajatukset ja teot tuovat turvaa sekä rentoutta epävarmuuden keskelle. Pienetkin konkreettiset teot kohti omia unelmia tuovat iloa arkeen. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 9.8. AVOIMESTI SYÖMISHÄIRIÖSTÄ Pauliina ja Tuomas kertovat, miten syömishäiriö on vaikuttanut heidän suhteeseensa ja miten he ovat oppineet käsittelemään asiaa. UNELMISTA KIINNI Oletko jo tehnyt listan asioista, joita haluat elämässäsi tehdä. Elokuun lehdessä pohditaan, mistä ja miten elämään löytyisi lisää iloa, tasapainoa sekä tyytyväisyyttä
Punkaharjun tutkimusmetsä 10. Evon retkeilyalue 11. Vallisaari 6. Sipoonkorven kansallispuisto 5. Syötteen kansallispuisto 18. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 19. Näin saat hidastettua kierroksia FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA LEMPEÄÄ KESÄÄ Uusi alku uupumuksen jälkeen ” ” IIDA RAUMA KIRJAILIJA Ihminen kaipaa enemmän luontoa, läheisyyttä ja lepoa” ” 2,90 3/2023 12,50 € HYVÄÄ HUOMENTA! Löydä lomalla luonnollinen unirytmisi 2 Löydä Skutsirastit kansallispuistoista eri puolilta Suomea! 1. Napapiirin retkeilyalue www.skutsikuulee.fi. Liminganlahden luontokeskus 16. Helvetinjärven kansallispuisto 12. Aulangon luonnonsuojelualue 7. Inarin retkeilyalue 21. Urho Kekkosen kansallispuisto 20. Hossan kansallispuisto 15. Sanginjoki 17. Seitsemisen kansallispuisto 14. Langinkosken luonnonsuojelualue 3. ERITYISHERKKYYS Minun ei tarvitse venyä enempään kuin pystyn VANHEMMAN MASENNUS Miten puhua lapsen kanssa omasta jaksamisesta. Repoveden kansallispuisto 9. Ruunaan retkeilyalue 13. Miten lisätä hellyyttä arkeen. Kurjenrahkan kansallispuisto 2. Nuuksio 4. Kolin kansallispuisto 8