Miten luodaan työpaikka, jossa on mukava tehdä töitä. L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A 4 / 2 1 6 Jonna, 44: Sain sydämensiirron jälkeen uuden elämän Jonna, 32: Epävakaa persoonallisuus häiriö on kasvattanut minua Jari, 55: Eropäätöksestä kertominen lapsille oli musertavaa RI ST IKK O • KRYP TO • SU D O KU • SANAT EH TÄ V Ä • Jumppaa mielelle Luovuin vanhemmuuden suorittamisesta KIRJAILIJA TARA LANGE: SELVIYTYMISTARINAA: LI ANDERSSON Yhteisöllisyys auttaa vaikeiden aikojen yli Arjen yhteiset lukuhetket – lapsen tunnetaitojen pohja
-20% ALENNUS KOKO VALIKOIMASTA 31.8. ASTI Hyvinvoinnin.fi KOODILLA TUNNEMIELI20 Suomen suurin terveystuotteiden verkkokauppa vuodesta 2004
Tähän lehteen kuvasin perheenisä Jari Kovalaisen ja kansan edustaja Li Anderssonin. Valitettavasti lapsuudessa alkaa joskus myös kehitys, jossa syntyy moniongelmaisiksi kutsuttuja aikuisia. Nyt tapasin pieniä lapsia ja heidän hoivaajiaan tilanteissa, joissa vanhemmat eivät pysty täyttämään hoitovastuutaan. Juuri nyt, lomalla levännein mielin, on ehkä kaikkein paras aika kysyä itseltään, mitä oikeastaan tarvitsen. Esimerkiksi tätä lehteä lähdettiin rakentamaan siitä tosiasiasta käsin, että elämässä selviytymisen peruseväät saadaan lapsuudessa. ASTI Hyvinvoinnin.fi KOODILLA TUNNEMIELI20 Suomen suurin terveystuotteiden verkkokauppa vuodesta 2004 KUVA : PE T R I A H O. Mutta uusimaalainen hoitoyksikkö toivotti heti tervetulleeksi. Loistoesimerkki kuuntelun tarpeesta on Ylen ja järjestöjen nuorille suunnattu Sekasin-kampanja, mutta osataan sitä yrityksissäkin. Kohtaamiset kuvattavien kanssa ovat antoisia, vaikkei kuvaustilanne aina kestä edes varttituntia. Kuinka tär keää lapselle onkaan, että voi luottaa aikuiseen ilman pelkoa! Lastensuojelu on joutunut monien kohujuttujen kohteeksi. Kaikesta on kerrottu; Niuvanniemen psykiatrisen sairaalan ras kaista kohtaloista eläkeläisten hyvän mie len tapaamisiin. Ei itsensä kuuntelemistakaan pidä unohtaa. SIRKKU IMMONEN PÄÄTOIMITTAJA JARMO VUORINEN FREELANCE-TOIMITTAJA Olen työskennellyt mielenterveyden ja psykiatrian aiheissa jo 17 vuotta. Juttu alkaa sivulta 36. Toki on kiinnostavaa ja haastavaa miettiä vuoden lehtien teemat, pohtia haastateltavia, vertailla kansiluonnoksia ja seurata kunkin numeron syntymistä. ”Kuka on valitta nut?” kysyttiin heti ja sen jälkeen vedottiin vaitiolovelvollisuuteen, vaikka toimitaankin julkisilla varoilla. Kuvaan paljon myös erilaisia tapahtumia, juhlia ja esittävää taidetta – ennen kaikkea ihmisiä. Joskus tarvitaan auttamisen ammattilaisia, mutta aina vähintään sitä punaista lankaa, jonka tästä lehdestä löysin: jokaisella pitäisi olla joku, jolle puhua. Onneksi kehityksen voi keskeyttää alkuunsa ja matkan varrellakin monta kertaa. Kuuntelun merkityksen nostavat esiin niin poliitikko Li Andersson, miesten eroryhmästä vertaistukea löytänyt isä Jari Kovalainen, haastavan lapsen äiti Tara Lange kuin epävakaan tunne-elämän perinnöksi saanut Jonna Christensen. Valokuvausopintojen lisäksi olen kou luttautunut toimittajaksi, joten taustani on vahvasti lehti kuvauksessa. Tapanani on lukea ne yhteen menoon ja etsiä yhteistä nimittäjää. Ja rohkeasti hyväksyä saamansa vastaus, olipa se rauhaa tai reippautta. Espoolainen omakotitalo ja edus kunnan Pikkuparlamentti olivat keskenään varsin erilaiset kuvaus kohteet, ja juuri se teki työstäni erityisen mielenkiintoista. Ylivoimaisesti hauskinta on kuitenkin se, kun pääsen lukemaan valmiit jutut. Kuunnellen kohti syksyä SAARA AUTERE VALOKUVAAJA Halaus Ozzy Osbournelta, karaoketaksi ajelu Kaivopuistossa, vierailu Korkea saaren eläintarhan leijonaaitauksessa… Toisinaan vielä aamulla ei voi millään arvata, mitä kaikkea ikimuistoista päivän kuvauskeikka tuo tullessaan. TEKIJÖILTÄ -20% ALENNUS KOKO VALIKOIMASTA 31.8. Sitä voi kutsua vaikka piiloteemaksi. 1969 alkanut lehtimiesura on sivunnut myös kunnallistoimittajan työn kautta usein näitä aiheita. L ehden teossa on yksi vaihe ylitse muiden. Siksi oli erittäin vaikeaa löytää haastateltavia. Hienointa oli, että Vincitissä kuullaan sitäkin, mitä ei sanota ääneen. Ohjelmistoyritys Vincit on voittanut jo kolmesti työpaikkoja paremmuusjärjestykseen rankkaavan Great Place to Work -kisan. Se nousee itsenäisesti esiin toimituksen ennakkoon suunnitteleman teeman takaa, eri kirjoittajien teksteistä, eri haastateltavien näkemyksistä. Suorituskeskeisiä ihmisiä houkutellaan tauoille vaikka pöytäcurlingilla, ja työn ja muun elämän yhteensovittamisesta voi halutessaan keskustella ammattivalmentajan kanssa
45 Teemu Ollikainen: 10 asiaa, jotka olet tehnyt lapsesi kanssa koko ajan oikein SISÄLLYS 4/2016 16 Jonna Riihonen Sain enemmän kuin osasin pyytää Sydämensiirron saaneen Jonna Riihosen elämä on ollut täynnä odottamattomia käänteitä: suuria suruja ja vielä isompia iloja. 60 Jari Kovalainen Kahden kodin välissä Jälkikäteen ajateltuna monta asiaa olisi voinut tehdä avioliiton aikana toisin, mutta eron jälkeen Jarin ja hänen exvaimonsa kommunikointi on parantunut. Politiikkaan hän lähti, kun kyllästyi valitukseen huonosta päätöksenteosta. Kolumnit 13 Henna Tarjanne-Lekola: Tahdonvoima on mielen ja kehon liitto 29 Jarmo Vuorinen: Onko oravalla ovikelloa. 42 Jonna Christensen Ajattelin olevani vääränlainen lapsi Laulaja Jonna Christensen on vuosien varrella hän pohtinut, johtuuko hänen tunneelämänsä epävakaus vaikeasta lapsuudesta, vai olivatko lapsuuden ongelmat seurausta tunneelämän epävakaudesta. Ero pyrittiin hoitamaan lapsien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.. Kanssakulkijat 8 Li Andersson Kaikki tarvitsevat jonkun, jolle puhua Toisten ihmisten tuki ja läsnäolo ovat auttaneet Li Anderssonia niin vaikeassa teini-iässä kuin poliitikon urallakin. Eivätkä yllätykset päättyneet siihen. Operaatio mahdollisti hänelle paluun aktiivisen elämän pariin
Jonna Riihonen, s. 34 Keittiöpsykologi 36 Perhehoito pehmentää lapsen kriisiä – Nopeasti syliin Kun lapsi tarvitsee nopeasti turvaa ja hoivaa, väliaikainen hoitopaikka järjestyy jopa muutamassa tunnissa. Hän itse oivalsi suorittavansa elämää ja äitiyttä, jolloin hän päätti irrot tautua huolista ja alkaa kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. 26 Miten luodaan työpaikka, jossa on mukava paiskia hommia. 8 16 Jumppaa mielelle 56 Krypto 57 Sanatehtävä 58 Ristikko 59 Sudoku KANNEN KUVA: SAARA AUTERE 13 Henna Tarjanne-Lekola: Tahdonvoima on mielen ja kehon liitto 29 Jarmo Vuorinen: Onko oravalla ovikelloa. Juttusarjan jälkimmäisessä osassa tutkitaan, miten alun perin itämainen sisäisen soturin filosofia näkyy suomalaisuudessa. 67 Pähkinät ja siemenet – polttoainetta 42 60 Levolla voin ehkäistä sydämeni vajaatoimintaa. Mennään metsään! 50 Tutkittua tietoa terveydestä 53 Kysy psykologilta 55 Opi rakentavaa riitelyä 58 Intiaanin askelin 66 Minun arkeni: Joona 7 v. Kakon per heessä on hoidettu noin 40:ää lasta. 16 SISÄLLYS 4/2016. 20 Nuorten avuntarve hälyttävää Netissä toimiva chatpalvelu tavoittaa hyvin ne nuoret, jotka putoavat muiden avunsaantikanavien väleihin. 24 Marttyyriäidin matka elämän aurinkoiselle puolelle Kirjailijakouluttaja Tara Lange kannustaa vanhempia luopumaan täydellisyyden tavoittelusta. 45 Teemu Ollikainen: 10 asiaa, jotka olet tehnyt lapsesi kanssa koko ajan oikein 3 Tekijöiltä 6 Mitä uutta 14 Suo, sisu ja soturi Sisäisen soturin filosofia ohjaa kohti tasa painoista, läsnä olevaa elämää. 30 Lapselle lukeminen kehittää tunnetaitoja Kirjojen seikkailut ovat turvallinen tapa kuivaharjoitella elämää ja tunteita. 46 Lääkäriltä luontoreseptejä
– Hanke on tuonut esille, miten kipeästi tarkkaavaisuuden ja rauhoittumisen harjoitteita kouluissa kaivataan. Rohkaiseva alustava tulos on, että lähes puolet nuorista kertoi jatkaneensa itsenäistä harjoittamista koulussa tapahtuneen opetuksen jälkeen. MITÄ UUTTA KOONNUT SARI SAKALA TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA 6 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Osallistuville luokille on opetettu yhdeksän viikon ajan tietoisuusja hyvinvointitaitoja. – Tietoisuustaitojen harjoitukset ovat olleet suurimmalle osalle nuoria aivan uusia asioita. Keskimäärin kolme neljästä nuoresta koki saavansa harjoittelusta hyötyä muun muassa kavereiden ja perheen kanssa pärjäämiseen, nukkumiseen, keskittymiseen luokassa ja harrastuksissa, stressinhallintaan sekä vaikeiden tunteiden käsittelyyn. Koulumaailman kiireisyys ja yleinen stressi on yllättänyt. Tutkimus on Folkhälsanin tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteishanke; mukana on 3000 lasta ja nuorta. Kun opimme olemaan läsnä omien tunteiden ja reaktioiden kanssa, stressinhallinta paranee. ROHKAISEVIA TULOKSIA Tietoisuustaidoissa on kyse tarkkaavaisuusharjoituksista, jotka helpottavat huomaamaan itsessämme ilmeneviä asioita ja tunteita. Meidän aikamme haastaa ihmisyyttämme. kaipaa keskittymistä ja rauhoittumista Koululaisen mieli M aailma ympärillämme on nopeatempoisempi ja virikekylläisempi kuin koskaan. Salla-Maarit Volasen ajatuksissa elää voimakas unelma: – Tulevaisuuden koulussa tunneja tietoisuustaitojen ja myötätunnon opetus on luonteva osa koulupäivää – yli ainerajojen. Niiden äärelle pysähtyminen vaatii tahtoa ja päättäväisyyttä, se ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella, Salla-Maarit Volanen kertoo. Myös vaikeiden tunteiden kanssa opitaan olemaan paremmin. Sekä opettajat että oppilaat kaipaavat hiljaisuuden ja mielen rauhoittamisen hetkiä vastapainoksi tarkkaavaisuutta ja mieltä kuormittavaan kouluympäristöön. Mielen hoitaminen on fyysisen kunnon hoitamisen ohella oleellisen tärkeä taito, jota meidän kaikkien tulee harjoittaa, vaalia ja hoitaa. Terve Oppiva Mieli -hankkeessa tutkitaan, vaikuttaako tietoisuustaitojen opetus 12–15 -vuotiaiden nuorten tarkkaavaisuuteen, itsesäätelyyn, tunteiden hallintaan, mielenterveyteen ja stressinhallintaan. Tarvitsemme kipeästi itsetuntemuksen, -ymmärryksen ja ihmisenä olemisen taitoja, Salla-Maarit Volanen, Terve Oppiva Mieli -hankkeen tutkimusjohtaja pohtii
Lukija saa kirjasta vinkkejä, joilla ikääntymisen ilmiöihin voi suhtautua kiinnostuneesti. Tulokset vihjaavat, että älypuhelimen häiriköinti saattoi aiheuttaa adhdoireita sellaisellekin, jolla niitä ei ole ollut. Toisille tunteiden käsittelytaidot tulevat kuin luonnos taan, toiset joutuvat tekemään niiden eteen kovasti työtä. Virginian yli opiston psykologi Kostadin Kushlevin tutkimukses sa kävi ilmi, että puhelimen hälytysäänten tai värinän ollessa päällä ne virittivät käyt täjäänsä yli kierroksille. Seuraavan kerran, kun kaveri kirjautuu Facebookiin, hänelle ehdotetaan keinoja olon kohentami seen tai ohjataan hänet hakemaan apua. Hyppää vapautuneesti rollaattorin puikkoihin! TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA Älypuhelin virittää ihmisen ylikierroksille SUURIN OSA elää älypuhelimen jatkuvien ärsykkeiden vallassa. ITSETUHOISTEN, KRIISISSÄ OLEVIEN tai muuten pahoinvoivien ihmisten auttamiseksi on Facebookissa uusi ominaisuus. V anhuus – lähes väistämätön, joillekin jopa pelottava aika elämässä. Mutta tarvitseeko sen olla ankeaa, ikävystyttävää tai vailla merkitystä. Lähde: Helsingin Sanomat 10.5.2016 K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 7. Eskolan asenne elämään on innostunut ja ilkikurinen. ”Naurettavien kävelysauvojen kanssa en aio kuntoilla, vaan hyppään suoraan rollaattorin puikkoihin, kun se aika tulee!” Antti Eskola: Vanhuus – Helpottava, huolestuttava, kiinnostava. Tilanteeseen voi onneksi itse vaikuttaa; pitämällä puhelinta äänettömänä aina, kun se on mahdollista. Joka tapauksessa uuteen koulujen opetussuunnitelmaan sisältyvät tunne ja mielenterveys taidot tulevat olemaan hyödyksi ihan jokaiselle. Vastapaino 2016 Tunnetaidot kansalaistaidoksi Kriisiapua Facebookissa TUNTEET OVAT KUIN TULI : hyvä renki mutta huono isäntä. Yhteisöpalvelu on julkais sut yhteistyössä Suomen Mielen terveysseuran kanssa sovelluksen, jonka avulla käyttäjä voi kertoa olevan sa huolestunut Facebookkaverinsa hyvinvoinnista. Tunnetaitojen opettamisen syventäminen tasaarvoistaa erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten asemaa. Jos vaan näitä taitoja olisi aikoinaan koulunpenkillä taottu meihin aikuisiin, olisimme mekin säästyneet monelta murheelta ja ”kantapään kautta” opetuksilta… Käytännössä ominaisuus toimii niin, että kaverin päivityksen yhteyteen ilmestyy linkki, jonka avulla voi kertoa olevansa huolestunut hänestä. Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Antti Eskola kertoo uutuuskirjassaan suorasukaisesti vanhuudesta
LI ANDERSSON: Jokainen tarvitsee jonkun, jolle puhua L I A N D E R S S O N KANSSAKULKIJA Li Andersson uskoo, että yhteisöllisyys on suuri voimavara ihmisen elämässä ja sen avulla voi selvitä vaikeistakin elämänvaiheista. Häntä itseään muiden ihmisten tuki ja läsnäolo ovat auttaneet niin vaikeassa teini-iässä kuin nykyisessä poliitikon työssäkin. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE 8 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6
Hän lähti mukaan politiikkaan, koska kyllästyi valitukseen huonosta päätöksenteosta. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 9. Li Andersson on huolissaan päätöksistä, jotka eriarvoistavat ihmisiä. Jokainen tarvitsee jonkun, jolle puhua
Andersson onkin sitä mieltä, että nuorten lisääntynyt pahoinvointi johtuu paljolti yhteiskunnan kapeakatseisesta asenteesta, joka aiheuttaa monenlaisia paineita. – Jokaisella nuorella pitäisi olla edes yksi sellainen aidosti saavutettava aikuinen elämässään, joka ei ole hänelle auktoriteetti ja jolle voi puhua. Perusluonteeltaan itseään optimistiseksi luonnehtiva Andersson sanoo, että hälytyskellot alkavat soida silloin, kun hän huomaa olevansa ahdistunut ja alakuloinen eikä koe iloa oikein mistään. – Silloin kun ahdistaa enemmän, pitäisi löytyä paikka, johon kuka tahansa pääsee heti puhumaan ja saa apua. Hän on huolissaan päätöksistä, jotka eriarvoistavat etenkin lapsiperheitä ja vähentävät matalan kynnyksen palveluja. KUKAAN EI PÄRJÄÄ YKSIN Li Andersson aloitti politiikan jo 16-vuotiaana Vasemmistonuorissa ja toimi myöhemmin järjestön puheenjohtajana. Päiväkoti on tärkeä paikka, jossa lapsi oppii sosiaalisia taitoja ja luo ensimmäisiä omia ystävyyssuhteita, sanoo Andersson. TEINI-IKÄ ON ELÄMÄN KAMALINTA AIKAA Kun Li Andersson oli viisivuotias, hänen vanhempansa erosivat. Näillä taidoilla on suuri merkitys myöhemminkin, sillä erilaiset yhteisöt ja sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä etenkin nuorten hyvinvoinnille. – Huomaan nopeasti, jos alan voida huonosti, väsyä ja ärsyyntyä kaikesta. Tämä jos mikä on sellainen työ, jossa kukaan muu ei pidä huolta jaksamisestasi, ellet sinä itse. Pitäisi olla menestynyt tubettaja, hyvännäköinen kuvissa, joka asiassa pärjäävä ja sopia tietynlaiseen, hyvin kapeaan muottiin. Hän kavereineen koki, että nuorisotyöntekijät olivat heille vertaisia – aikuisia tyyppejä, jotka eivät pomottaneet tai neuvoneet, vaan olivat heille läsnä. Asiassa on asetettu vastakkain koti ja päiväkoti, mikä on johtanut keskustelun väärille poluille. Näyttelemistä harrastaessaan Andersson näki, että teatterin parissa monet erilaiset nuoret löysivät toisensa. – Haasteeni on se, että olen aika ankara itselleni ja vaadin itseltäni paljon. Andersson kertoo itse viettäneensä suuren osan nuoruudestaan lojumalla kavereiden kanssa nuorisotalossa, jossa tärkeintä ei ollut se, että siellä olisi ollut valtavasti järjestettyjä aktiviteetteja, vaan se, että oli olemassa paikka, johon oli helppo mennä ja jossa joku kuunteli. Li Andersson, 29, on vastikään valittu vasemmistoliiton johtoon, ja nyt hän on Suomen historian kaikkien aikojen nuorin puoluejohtaja. Andersson naurahtaa, että hänen äänensä on käheänä puhumisesta – viimeiset viikot ovat olleet vilkkaita puolueen ja eduskuntatyön parissa. S iro nuori nainen ottaa vastaan onnitteluhalauksia toisensa jälkeen eduskunnan pikkuparlamentin käytävillä. Julkisuuden menestyjät lisäävät painetta entisestään, Andersson pohtii. K A N S S A K U L K I J A L I A N D E R S S O N 10 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Ei siis oma vanhempi tai opettaja, vaan joku muu, oli se sitten oikeasti läsnä oleva koulun kuraattori, sukulainen tai nuorisotyöntekijä. Kukaan ei pärjää yksin, eikä sitä voi vaatia keneltäkään. Silloin on pakko järjestellä aikatauluja uudelleen ja raivata kalenteriin pari vapaapäivää, että ehtii levätä. – Kaikilla lapsilla pitäisi olla yhdenvertainen mahdollisuus ja oikeus osallistua kasvatukselliseen toimintaan, mutta nyt tämä mahdollisuus on rajattu pois tietyiltä perheiltä. Hyvä asia on se, että tiedostan nämä suurimmat kipukohtani ja voin käydä itseni kanssa vakavaa keskustelua asiasta, Andersson pohtii. – Nuoret kokevat, etteivät riitä. Moni nuori saattaa joutua, jos ei solahda tiukkaan samankaltaisuuden normiin. Andersson kokee erityisen tärkeiksi julkiset sosiaalija terveyspalvelut ja on muun muassa mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsen. Nykyään netti tarjoaa paljon erilaisia yhteisöjä, mutta silti kaikilla nuorilla ei ole riittävästi ihmisiä ympärillään, ja monia vaivaa yksinäisyys. Hän koki perhearkensa taiteilijaisänsä kanssa usein aika boheemiksi ja oudommaksi kuin muiden lasten ja nuorten, mutta ei mielestään joutunut silmätikuksi sen takia, että olisi ollut erilainen. Tämä heijastuu välillä myös omaan jaksamiseen ja vapaa-aikaan. On väärin, että oli kyse sitten nuorten pahoinvoinnista tai mielenterveyskuntoutujista, apua saa vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat menneet tosi pahoiksi. Oikeastaan Li Anderssonin elämä on ollut työntäyteistä jo pitkään, sillä työt kansanedustajana ja Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä vaativat pitkiä päiviä. Minulla on paljon töitä ja olen huono aikatauluttamaan niitä oman jaksamiseni mukaan
Ympärillä oli vanhempien lisäksi paljon muitakin tärkeitä ihmisiä: tiivis kaveriporukka, serkkuja ja läheinen kummitäti. kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja pakolaispolitiikkaa Åbo Akademissa ja valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi 2010. Silloin kaikki tunteet ovat pinnalla, on epävarma olo itsestä ja äärimmäinen tietoisuus ympäristöstä. Andersson haluaisi lohduttaa murrosikäisiä nuoria, että teini-ikä on ihmisen hirveintä aikaa, josta täytyy vaan selvitä. Li Andersson, 29 y Syntynyt 13.5.1987 Turussa. – On sydäntä särkevää ajatella, miten rankkaa se voi monille olla, sillä kaikki eivät jaksa sitä, ainakaan yksin, hän sanoo. Yhteisöllisyys ja monipuoliset sosiaaliset suhteet auttoivat häntä itseään silloin, kun hän kärsi teini-iän ongelmista ja tunnemyrskyistä. – Olin silti teininä tosi ahdistunut ja lakkasin puhumasta vanhemmilleni asioistani. En tosin joutunut mihinkään vaikeuksiin, ja koulunkäynnin hoidin kyllä hyvin. On sydäntä särkevää ajatella, miten rankka teini-ikä voi monille olla. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 11. y Vasemmistoliiton kansanedustaja ja nykyinen puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuuston jäsen ja Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja. y Opiskellut mm. y Taiteilija Jan-Erik Anderssonin ja toimittaja Siv Skogmanin tytär. Suomen historian nuorin puoluejohtaja. . Päiväkirja ja kavereiden kanssa hilluminen täyttivät elämäni
En ole koskaan kokeillut mitään muitakaan kasvoja. En sanoisi niin. PITÄÄKÖ PAIKKANSA. Ulkonäkö ei ole minulle tärkeä. Varmasti lähes jokaiselle se on jollain lailla tärkeä. – Tämä on aikamoinen klisee, mutta liikunta auttaa minua jaksamaan todella paljon ja yritän ehtiä harrastamaan muutaman kerran viikossa, hän sanoo. K A N S S A K U L K I J A L I A N D E R S S O N KASVISRUOKA, NYRKKEILY JA LÄHEISET AUTTAVAT VOIMAAN HYVIN Eduskunnan kahvilassa Li Andersson tilaa kasvisruokalounaan ja kertoo, että hänen oman elämänsä hyvinvointi nojaa tavallisiin perusasioihin, kuten terveelliseen ruokaan. Julkisessa ammatissa etenkin naisten olemukseen kiinnitetään paljon huomiota, ja olen usein joutunut kommentoimaan sitä, vaikuttaako ulkonäkö uraani. Vaikea vastata, sillä mihin voisin verrata. Poliitikon ammatti ei ole koskaan ollut minulle mikään haave, vaikka olen aina tehnyt innokkaasti poliittisia ja yhteiskunnallisia hommia. Kyllä se on. Olen aina halunnut poliitikoksi. Minulla on tapana täyttää vapaa-aikani vapaa-ajan ohjelmalla, sillä on paljon asioita, joita haluan ehtiä tehdä. Sukupolvellani tuskin kenelläkään on selkeitä toiveammatteja – enemmän kyse on halusta toimia tiettyjen asioiden parissa. Lisäksi Andersson nyrkkeilee ja pyöräilee aina kun mahdollista. En oikeastaan, vaikka myönnän kyllä nauttivani laiskottelusta. Ja on suorastaan perusinhimillinen tarve saada läheisten tuki omalle työlleen ja toiminnalleen. Se on tärkeää niin tässä kuin missä tahansa muussakin työssä. Vaikka hän on kasvissyöjä, ei hän muuten mieti ruokavaliotaan kovin ryppyotsaisesti, vaan suhde ruokaan on rento. Yksi olennainen hyvinvointia ylläpitävä tekijä on läheiset ja heidän tukensa. Käymme keikoilla, metsälenkeillä, matkoilla, milloin mitäkin. 12 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Tilanne poliittisissa esiintymisissä on täysin eri kuin näyttämöllä, jossa näyttelijät eläytyvät jonkun muun rooliin. Onhan se välillä tyhmää kiirehtiä joka paikkaan vapaa-ajallakin, toisinaan olisi hyvä enemmän vaan laiskotella. – Läheisten kanssa pääsen ajatuksellisestikin vaihtamaan vapaalle. En ota paineita ulkonäöstäni, mutta on tietysti kiva olla tyytyväinen siihen, miltä näyttää. Vaikka poliitikot joutuvat esiintymään ja puhumaan julkisesti yleisöjen edessä, he ovat aina edustamassa itseään ja omia mielipiteitään – siinä on selkeä ero näyttelemiseen. Vapaa-aikana olen laiska sohvaperuna. Kun kansalaisjärjestötyössä kyllästyin siihen, että aina valitetaan poliittisista päätöksistä, ajattelin, miksi en voisi itse lähteä mukaan päätöksentekoon. Poliitikoilla ja näyttelijöillä on paljon yhteistä
On tärkeää tiedostaa, miten väsymys, stressi, nukkuminen ja ravinto vaikuttavat toimintaamme. Toisaalta ihminen on myös vahva, ja joskus tahdonvoima voi olla kaikkea aineellista ja fyysisiä ominaisuuksia vahvempi voima. Tahto tulee ajatuksista ja voima tulee kehosta, eli tahdonvoima on ajatuksien ja kehon yhteisliitto. Filosofi ja tutkija Timo Klemolan mukaan egomme, eli sisäinen tarinankertojamme, pitää meidät etäällä aina läsnäolosta ja rauhasta. Henna Tarjanne-Lekola T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 13. Tahdonvoimassa kyse on hyvin syvästä ja vahvasta ihmisessä olevasta voimasta, tahtotilasta. Keskeisiä päätöksiä ei ole hyvä tehdä univelkaisena, nälkäisenä tai stressaantuneena. Arv ot ja hen kis yys Tah don voi ma Ke ho Ajatukset Vuorovaikutus Tun tee t Tun tee t M oni ihminen elää haluamisen kierteessä ja kummastelee, missä on onni ja tyytyväisyys. Haluamisen kierteen suunnan muuttaminen vaatii havahtumista. Aito tahtominen tuntuu sydämessä ja koko kehossa. Tahdonvoiman elävänä pitämiseen tarvitsemme kykyä sitoutua ja sietää hetkellistä epämukavuutta. Oikea päätös tuntuu vatsan pohjassa asti. Kun pyrimme täyttämään haluamisesta nousevia ulkoisia tarpeita hankkimalla uusia tavaroita, harrastuksia, elämyksiä – liikumme viettipohjaisen toiminnan alueella. Ego elää haluamisen maailmassa; se haluaa ja ei halua tai sitä huvittaa ja ei huvita. Aito tahdonvoima on myös myötätuntoa itseä ja muita kohtaan. Tahdonvoima puolestaan on perustavanlaatuista elinvoimaa, jonka avulla joka aamu pystymme nousemaan ylös sängystä. Uusien tapojen harjoittelu vaatii toimintaa, toistoa ja sisua. Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan. Miten löytää oman tahdonvoiman äärelle. Miten löytää oma ääni kaiken melun keskeltä. On opeteltava haluamaan ja tahtomaan meille oikeita asioita. Aito tahdonvoima kumpuaa aidoista, sisäisistä, tarpeistamme. Pääsemme oman voiman äärelle hiljentämällä pään eli mielen keloja. Kosketus aitoon itseen löytyy pysähtymällä arjen keskellä ja ottamalla aikaa itselle. Etäisyyttä ajatteluumme ja toimintaamme tuovat esimerkiksi yön yli nukkuminen, kävelylenkki, päiväkirjan kirjoittaminen tai hengitysja keskittymisharjoitukset. Pikku hiljaa opimme täyttämään niitä tarpeita, jotka ovat meille keskeisiä ja tuovat aitoa mielihyvää. Kirjoituksissaan hän pohtii oman keskeneräisyyden pohjalta itsetuntemusta, kehomielen yhteyksiä ja hyvinvointipyörän eri alueita. Tahdonvoiman äärellä olo on rauhallinen ja varma. Saavuttaaksemme pitkän linjan tavoitteet tarvitsemme kykyä rajata pois epäoleellinen, hillitä itseämme erilaisten häiriöiden ja houkutusten kohdalla. Itsesäätely on myös hallinnasta luopumista, jotta asiat voivat tapahtua aidosti ja luonnollisella tavalla. KOLUMNI Tahdonvoima on mielen ja kehon liitto H E N N A T A R J A N N E L E K O L A Kirjoittaja on vuorovaikutuksen mahdollistaja, eheyttävän liikkeen ohjaaja ja kolmen lapsen äiti. Tahdonvoima on ytimestämme kumpuavaa pitkän linjan tunnetta, voimaa ja toimintaa. Tahdonvoimassa on paljolti itsesäätelyä
14 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Voisiko olla, että olemme jo äidinmaidossa saaneet kulauksen soturin voimajuomaa. Suo, sisu ja soturi Jos elämäsi tuntuu sekavalta, kiireiseltä, ulkoapäin ohjautuvalta tai vähän tylsältä puolivaloilla ajamiselta, voi sisäinen soturius auttaa sinua löytämään jälleen ryhtiä ja arvokkuutta olemiseesi. TEKSTI KATJA LIUKSIALA K U VA : SH U T TE R ST O C K Tässä juttusarjan jälkimmäisessä osassa tutkitaan, miten alun perin itämainen sisäisen soturin filosofia näkyy suomalaisuudessa
Käsillä tehdessä materiaalit herättelevät aisteja, tunteita ja muistia. Soturifilosofia opettaa, että kukaan ei ole niin omavoimainen ja itseriittoinen, että ei tarvitsisi muita. Luonnon lähellä eläminen tekee nöyräksi ja ohjaa kunnioittamaan ympäristöään. Soturi ei elä itseään varten, vaan haluaa jakaa oppimansa toisten kanssa. Saunassa ollaan kuin kirkossa, sanottiin ennen ja miksei nykyäänkin. . Luonto tarjoaa suoria kokemuksia ja voimakasta läsnäoloa – soturiuden perustuksen rakennuspalikoita. TEKEMISEN JA OLEMISEN TASAPAINO Suomalaiset ovat toiminnan kansaa. Tekeminen on käsittämistä ja asioiden prosessointia. Levollisemmalla mielellä saa myös yhteyden luovuuteen, jonka avulla elämänilo ja ongelmanratkaisukyky lisääntyvät. Juuri tarvitsevuutensa tiedostaminen saa soturin sydämen pehmenemään ja tekee hänestä inhimillisen ja myötätuntoisemman. Yksin ei kuitenkaan tarvitse kenenkään pärjätä. YKSIN EI TARVITSE PÄRJÄTÄ Suomalainen sisu, sehän on juuri soturiuden periksiantamattomuutta ja lannistumattomuutta. Lyhin työmatka on tuumasta toimeen, sanoo vanha sananlaskukin. Suora kokemus ja sen kautta oivallus herättävät kerralla koko ihmisen: sekä pään, sydämen että vaiston. Soturiudessa puhutaan ”oikeasta toiminnasta.” Ihminen on pohjimmiltaan toiminnallinen olento ja hänellä on sisäsyntyinen tarve tuotteliaisuuteen, asioiden tekemiseen ja ongelmien ratkomiseen. Saunan löylyt ovat suomalaisille niin rakas pysähtymisen paikka ja rentoutumiskeino. Kalevalassa hirvenhiihto ja kyisen pellon kyntäminen voidaan nähdä osana ihmisen kasvutarinaa ja oman mielen työstämisenä. Puusaunan lämmittäminen jo itsessään on hieno rituaali ja osa soturin arvostamaa läsnäolevaa käsillä tekemistä. Sisäisen soturin perinne esiintyy monessa kulttuurissa, niin Tiibetissä kuin intiaanien keskuudessa. Tämä voi toteutua esimerkiksi viettämällä aikaa luonnossa, joogaamalla tai kädentöitä tekemällä. Metsät ja luonnonympäristöt virittävät mielen tutkimaan, oppimaan, kokeilemaan ja vastaanottamaan. Auringonnousut ja -laskut, metsän taika, järven kimmellys, revontulet, lumisateet ja jäiden lähtö mykistävät kauneudellaan ja voimallaan. Ei ole sattumaa, että sanat käsi ja käsittäminen liittyvät toisiinsa. Palkintona on uusi ote tasapainoiseen, oman näköiseen elämään. LUONNON KANSALAISIA Teknistymisestä huolimatta suomalaisilla on vielä vahva yhteys luontoon. Kristillisyydessä puhutaan ”valon soturista”. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 15. Luonto näkyy vahvasti myös kaikissa suomalaisissa taiteen muodoissa. Luonto kaikkine voimineen on täällä ympärillämme, eikä suomalaista voi ilman vieroitusoireita viedä pitkäksi aikaa pois metsästä tai järvenrannasta. Vuosisatojen saunarauha ja metsien hiljaisuus on synnyttänyt näillä leveysasteilla rauhanomaisuutta, mittasuhteiden ymmärrystä ja kykyä itsetutkiskeluun. Kirjoittaja julkaisi viime vuonna esikoiskirjansa Sisulla ja sydämellä – sisäisen soturin matka (Basam Books 2015). Lue juttuun liittyvä harjoitus sivulta 57. Sibeliuksen kerrotaan säveltäneen musiikkia puille. Valo, vihreys ja pehmeys herättelevät aisteja; ihminen rauhoittuu, rentoutuu ja ahdistuskin helpottaa. Käsin tekeminen on arvossaan. Siellä kaikki on sopusoinnussa ilman ristiriitoja, ja siksi luonto tarjoaa stressaantuneelle ihmiselle eheytymisen mahdollisuuksia. S isäisen soturiuden perusarvoja ovat muun muassa rehellisyys, pitkäjännitteisyys ja läsnäolo. . . Siihen tarvitaan hidastamista, rohkeutta, läsnäoloa ja keskittymistä. Tehdessä ratkotaan ongelmia ja opitaan uutta. Muutenkin suomalaiset musiikkikappaleet pursuavat luonnon herättämiä tunteita ja armollisuutta. Luonnossa ihminen on hyväksytty kuten puut ja pensaat. Nämä ovat suomalaisuudessakin arvostettuja asioita, siksi suomalaisten on helppo tunnistaa soturiutta itsessään. Historiassamme ovat korostuneet sekä vaikeat ajat että selviytyminen. Sepän ja veneenrakentajan työtä on kuvattu kansantarinoissa arvostavasti. Soturi pyrkii elämään rohkeasti tässä hetkessä. Toimiminen pitää aivot virkeinä. Aleksis Kiven Oravan laulussa ”Makeasti oravainen makaa sammalhuoneessansa, sinnepä ei hallin hammas eikä metsämiehen ansa ehtineet milloinkaan.” LUONNOSSA EI OLE PIN-KOODEJA Kaupungin kiviset kadut ja teräväkulmaiset rakennukset eivät kykene tarjoamaan ihmiselle samaa kuin luonnon pehmeät muodot, pinnat ja materiaalit. Täällä ei jaaritella vaan ryhdytään hommiin. Myös kansalliseepoksemme Kalevala opettaa ihmistä ansiotöidensä kautta puhdistamaan ajatuksensa ja viettinsä niin, että hän voi elää osana yhteisöä. Sisäinen soturius ohjaa tasapainoiseen elämään . Lisäksi vuodenajat vievät meitä äärimmäisyydestä toiseen ja tarjoavat jatkuvaa ja vaihtelevaa maisemamatkailua. SAUNAN LÄMMITTÄMISEN RITUAALI Koko suomalainen kansanperinne kumpuaa luonnon parantavasta ja eheyttävästä voimasta, johon saunominenkin kuuluu. Hiljaisuus ja luonnossa liikkuminen auttavat ihmistä saamaan yhteyden itseensä, sisäiseen voimaansa ja myös johonkin itseä suurempaan. Vahva luontoyhteys ja luonnossa oleilu ovat puolestaan opettaneet Suomenniemellä todellista läsnäoloa, luonnollista mindfulnessia. Luonnossa ei ole aikatauluja, salasanoja eikä pin-koodeja
ELÄMÄN TOINEN YLLÄTYS Oli kulunut viisi vuotta sydämen siirrosta. Sydämensiirto on kallis operaatio. Se tarkoittaa terveellisiä elintapoja ja painon pysymistä normaalina. Paidan alla iholla on arpien kartta, rinnassa sykkii lahjasydän, kiitollisuudella hoidettu. Päätös oli lopulta selkeä, ja kerrottuaan sen hoitohenkilökunnalle sai Jonna parhaan mahdollisen seurannan ja tuen raskaudelle. Jonna eli hyvää ja rauhallista elämää puolisonsa Jarkon kanssa, kun marraskuussa 2011 sai kuulla odottavansa lasta. Sydänsiirtojonossa Jonna ehti olla vain pari kuukautta, kunnes vuonna 2006 hän sai kutsun leikkaukseen. – Tuohon aikaan synnynnäinen sydänvikani oli mennyt huonommaksi, olin käynyt läpi kolme leikkausta ja päässyt sydämensiirtojonoon. Sydänsiirrokkaille ei ollut aiemmin Suomessa syntynyt lapsia, mutta muualta maailmasta tästä oli kokemuksia. Jonnalle se oli helppoa, häneltä se ei vaatinut muutoksia. Käytyään muutamia viikkoja keskusteluja itsensä, puolisonsa ja lääkäreidensä kanssa, Jonna päätyi jatkamaan raskauttaan. Urheilullinen nainen oli ollut koko ikänsä. Häntä ei voi olla huomaamatta. – Minua huoletti silloin kovasti, kestäisivätkö sydämeni ja munuaiseni raskauden ja synnytyksen. Jonna Riihonen asuu Vilppulassa perheineen ja elää elämää, jollaisesta ei osannut uneksiakaan vielä yli kymmenen vuotta aiemmin. Käytännössä siirtojonoon päästäkseen pitää sitoutua huolehtimaan omasta Ikonimaalari Jonna Riihosen elämä on ollut täynnä odottamattomia käänteitä: suuria suruja ja niitä vielä isompia iloja. Mutta ajattelin, että jos keho sallii raskauden alkaa tämän ikäisenä, kai se sen sitten kestääkin loppuun saakka. Vuonna 2006 tehty sydämensiirto mahdollisti hänelle paluun työn, urheilun ja aktiivisen elämän pariin. Kun raskaus kuitenkin oli tosiasia, joutui Jonna elämänsä suurimman valinnan eteen. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT MINNA JALOVAARA terveydestään. Hän puhuu kovaa ja nauraa paljon. Mutta yllätykset eivät päättyneet siihen. Sydämensiirron yhteydessä lääkäri oli tehnyt selväksi, ettei siirtosydäntä pitäisi rasittaa. Toiveeni oli parantua, muusta en osannut haaveilla. Sain enemmän kuin osasin pyytää N ainen on iättömän kaunis loistavan punaisessa tukassaan ja valaisee huoneen auringon lailla astuessaan sisään. Eniten huoletti Jonnan J O N N A R I I H O N E N KANSSAKULKIJA 16 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Siirron jälkeen Jonna tunsi saaneensa itsensä takaisin
Urheilullinen Jonna on pitänyt kunnostaan huolta mahdollisuuksien mukaan myös silloin, kun sydän ei ole ollut kunnossa. . T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 17
Voinko tehdä tämän puolisolleni. 18 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Terve Jaro-poika syntyi 4. Että turhaan murehdit. Tilanne, jossa joudun miettimään samaan aikaan niin monen ihmisen elämään vaikuttavia ratkaisuja, on todella rankka. – Pohdin niin vaikeita asioita, ettei suurin osa ystävistäni pystynyt käsittelemään niitä kanssani. Hän täyttää elokuussa kaksi vuotta. Oliko päätös jatkaa raskautta oikea. Jonnan toinen raskaus oli täysin odottamaton ja odotusaika nosti esiin vielä vaikeampia tunteita kuin Jaron odotuksen kohdalla. Minua väsytti ja pelotti. Maailmanlaajuisestikin on harvinaista, että sydänsiirron saanut äiti on synnyttänyt kaksi kertaa. KIITOLLISUUS SYNNYTTÄÄ ELÄMÄNVOIMAA Sydänsiirron jälkeinen tilastollinen elinajanodote on kaksikymmentä vuotta. Entä kuinka esikoiseni pärjää, jos sydämeni pettää. – Äitiys on ollut paljon enemmän kuin odotin. – Toisaalta ymmärrän myös sen tosiasian, että vaikka Suomessa on ihmisiä, joille on tehty kaksi kertaa sydänsiirto, niin minulle ei todennäköisesti voida siirtää enää toista sydäntä, koska rintalastani on avattu Toisen raskautensa alettua Jonna mietti niin vaikeita asioita, etteivät hänen ystävänsäkään pystyneet käsittelemään niitä. Äitiys on lahja, jota minun on yhä vaikea uskoa todeksi. En kaivannut mitätöintiä, en pelottelua, vaan rinnallakulkijaa, läsnäoloa. heinäkuuta 2012. Huoli oli kuitenkin turha. Huomasin, että monelle oli tärkeää ohittaa huoleni toteamalla, että hyvin kaikki kuitenkin menee. Jonna tiesi, että hänen sydämensä joutuisi koville, ehkä liiankin. Myös Juuli syntyi suunnitellusti Helsingin Naistenklinikalla. Olen hoitanut elämäni aikana paljon muiden lapsia ja sydänleireillä muiden ihmisten vauvoja, mutta oma lapsi, se on niin paljon enemmän. HARVINAINEN ÄITI KOKO MAAILMASSA Vuonna 2013 elämä yllätti jälleen. En kuitenkaan voinut itse lähestyä asiaa niin. Todennäköisesti asiassa auttoi paljon Jonnan hyvä fyysinen kunto. K A N S S A K U L K I J A J O N N A R I I H O N E N Juulin odotusaika ja synnytys sujuivat kuitenkin hyvin. Olisin kaivannut vain kuulijaa, ihmistä, joka olisi ottanut vastaan murheeni ottamatta kantaa siihen, kuinka lopulta kävisi. Samaan aikaan lääkärien kertomat tosiasiat ahdistivat minua. käyttämä raskas hyljinnänestolääkitys ja sen vaikutukset sikiölle. Oliko päätös jatkaa raskautta oikea. – Juulin odotus oli henkisesti kovin raskasta. Kestääkö sydän. Kauanko minulla on aikaa. Jonna tietää, että tiede kehittyy jatkuvasti ja hän voi hyvinkin olla poikkeus. – Minulla meni yli vuosi toisen raskauden nostattamien tunteiden prosessoimiseen vielä Juulin syntymän jälkeenkin. Omien ratkaisujen vaikutukset lapsen ja puolison tulevaisuuteen olivat henkisesti hyvin raskaita käsitellä. Kestääkö sydän
– Vaan kyllä jännittää! Pitää vain välillä toppuutella valmentajia, tiedän itse olevani paras asiantuntijani kehoni suhteen. Lepo on myös tärkein yksittäinen asia, jolla voin ehkäistä sydämeni vajaatoimintaa. leikkauksessa jo neljä kertaa. Jonnan blogia voit lukea osoitteessa http://aidinsydamet.blogspot.fi/ Jonna antaa mielellään ikonimaalarin työnsä odottaa näinä vuosina, kun lapset ovat pieniä. Vuodet kuluvat nopeaan, näitä vuosia en takaisin enää saa, Jonna hymyilee. Olen kuitenkin valtavan kiitollinen ihan jokaisesta päivästä, jonka saan. – Pienestä piharakennuksestamme löytyy saunakammari. Tällä hetkellä Jonnan sydänkontrollit pidetään 3–4 kuukauden välein Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja kerran vuodessa Meilahden sydäntutkimusosastolla. Jonnan, Jarkon, Jaron ja Juulin lisäksi pihapiirissä asuu kolme hirvikoiraa. Pyrin kuitenkin pitämään huolta itsestäni parhaalla mahdollisella tavalla. He olivat suurin unelmani. Ehkä mukana on molempia. Jonna rentoutuu parhaiten luonnon hiljaisuudessa ja liikkumalla. Viikottaisesta pilatestunnista on tullut tärkeä, keskivartalon lihasten lisäksi myös mieli saa voimaa omasta hetkestä. Hyksissä tehdään keskimäärin 20 sydänsiirtoa vuosittain. Päivittäistä elämää tahdittavat säännölliset hyljinnänestolääkitykset. Se on ainoa paikka rauhalliseen, katkottomaan yöuneen. Nautin paljon itsenäisestä taidemaalarin ja opettajan työstä, mutta se kyllä odottaa, toisin kuin lapset. Haave, josta tuli osa elämäämme. – Sain elää nelikymppiseksi saakka lapsetonta elämää ja toteuttaa ammatillisia haaveitani laajasti. Viimeinen vaihtoehto Sydänsiirto on vaikean, henkeä uhkaavan sydämen vajaatoiminnan viimeinen hoitovaihtoehto. Treenin ja levon suhde on tärkeä tiedostaa ja minulla on hyvä yhteys itseeni. Useimmiten sydänsiirto tehdään sydänlihasta ohentavan sairauden tai sepelvaltimotaudin aiheuttaman peruuttamattoman sydänlihasvaurion vuoksi. Samassa kammarissa on myös Jonnan rakas työhuone, jossa hänellä on jälleen jonain päivänä rauha maalata ikoneitaan. Pieni omakotitalo on täynnä elämää. Päästämme sinne puolisoni kanssa toisemme lataamaan akkuja tarvittaessa. Sitä hän ei kuitenkaan vielä kaipaa. Sydänsiirron aiheet ovat säilyneet jokseenkin muuttumattomina siirtotoiminnan alkuajoista lähtien. Toki unella on myös mahtava voima mielen hyvinvointiin. Toivon saavani nähdä lasteni kouluunlähdön, ehkä jopa ripille pääsyn, se olisi hienoa. Kehoni ei vaan kestä enää enempää kajoavaa hoitoa. KILPAURHEILUN VIEHÄTYS Jonnan elämään on kuulunut taiteen lisäksi aina urheilu: ratsastus, yleisurheilu ja jumpat. Elämän ääniä ei pääse pakoon, eikä tarvitsekaan, ainoastaan vähille jäävät unet stressaavat. – He olivat suurin unelmani. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 19. Kisat eivät ole Jonnan ensimmäiset, kokemusta kilpailemisesta hänellä on sydänja keuhkosiirrokkaiden SM-kisoista. Vietän täydestä sydämestäni kotiäitiaikaa nyt, kun lapset ovat pieniä. Haave, josta tuli osa elämäämme, hän sanoo. Toisinaan rintalastaa kolottelee ja väsymys painaa. – Valmennuksestani vastaavat mieheni Jarkko sekä entinen kilpaurheilija Tuija Helander-Kuusisto, jolle on tehty keuhkojen siirto. Siihenkin on apu lähellä. – Minun on vaikeaa ottaa kantaa, onko väsymykseni sydänperäistä vai liittyykö se vain tähän pikkulapsiarkeen. Sydänsiirtoja on tehty Suomessa 30 vuoden ajan. Tällä hetkellä Jonna treenaa heinäkuussa 2016 Vantaalla pidettäviin elinsiirron saaneiden EM-kisoja varten, joissa hän osallistuu sekä 100 metrin juoksuun että viestiin
Viikon aikana 15 tapausta vaati akuuttia avuntarvetta. Viikon aikana käytiin 1239 keskustelua, mutta halukkaita keskustelijoita olisi ollut kymmenkertainen määrä. 2011 2012 Ympärivuorokautinen chat tavoitteena Suomeen Nuorten avuntarve hälyttävää TEKSTI SARI SAKALA Suurin osa pystyttiin ohjaamaan keskustelun päätteeksi esimerkiksi oman lähipiirin, oppilashuollon, olemassa olevan hoitotahon tai muiden nettipalvelujen pariin. Monelle nuorelle oli apua jo siitä, että joku kuunteli. Yleisimmät huolenaiheet liittyivät masennukseen ja ahdistukseen, yksinäisyyteen, kiusaamiseen sekä ongelmiin perheenjäsenten kanssa. 20 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. NUORIMMAT SOITTAVAT PUHELIMELLA Sekasin-chatin suosio ositti, että ympäri vuorokauden auki oleva kanava on toimiva väline nuorten kohtaamiseen. 29 543 T oukokuun lopussa järjestetty Sekasin247-chat aiheutti suoranaisen avun pyyntöjen vyöryn ja osoitti, mikä valtava tarve nuorilla on puhua. Ylen Sekasin-kampanjaan liittyvän Sekasin247-chatin ensisijainen tarkoitus oli nuoren motivointi hakemaan apua ja eri palvelujen läpinäkyväksi tekeminen. Toisin sanoen yli 10 000 nuorta jonotti linjoille turhaan, ja monet jonottivat linjoilla jopa tuntikausia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämässä Lasten ja nuorten puhelimessa on havaittu, että netin 35 918 32 543 38 017 Yhteydenotto ja MLL:n Lastenja nuorten puhelimeen ja nettiin yht. Suomessa nuorille tarjotut chat-palvelujen aukioloajat ovat rajoitetut, toisin kuin muualla Euroopassa
Lasten ja nuorten puhelimeen saa soittaa mistä asiasta vaan. Noin puolet mielenterveyshäiriöistä alkaa ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljännestä ennen 24 ikävuotta. Varhainen keskusteluapu ja hoito parantavat ennustetta pitkällä aikavälillä sekä vähentävät riskiä opiskeluja työkyvyn menettämiseen. 2013 2014 2015 2012 2013 2014 2011 2015 VAKAVIMMAT AIHEET KAKSINKERTAISTUNEET Kaikista sairauksista mielenterveysongelmat heikentävät eniten nuorten terveyttä ja toimintakykyä. – Emme halua, että nuori joutuu itse päättelemään, onko hänellä kriisi vai ei. kautta lähestytään eri ikäisinä ja erilaisten asioiden kanssa. – Puhelimella soittajat ovat usein pieniä alakoululaisia tai nuoria, joille kirjoittaminen on vaikeaa. Siksi on tärkeää, että lapsille tarjotaan monipuolisia palveluja, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton Auttavien puhelinja nettipalvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki. Matalin kynnys ottaa yhteyttä on nettikirjeellä, jossa voi kirjoittaa viestin luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kirjeeseen vastaa vapaaehtoinen, luotettava aikuinen. Toisaalta netissä lähestyvät ne, joille puhelimessa kohtaaminen voi olla vaikeaa. MASEN TUNUT MIELIA LA JA AHDIS TUNEIS UUS 29 006 30 218 36 302 26 079 27 215 32 894 Vakavat aiheet ovat kaksinkertaistuneet MLL:n nettikeskusteluissa ja -kirjeissä. Puheluissa aiheet ovat usein kevyempiä, mutta arjen yksinäisyys heijastuu niistäkin. VIILTELY ITSEMURHATAI KUOLEMANAJ ATUKSET 138 326 638 255 218 82 Lähd e: Mann erhei min Laste nsuo jelulii tto T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 21. Aikuisnäkökulmasta moni lapsi . Silti mielenterveys on osoittautunut yleisimmäksi aiheeksi
Päivystäjät kohtaavat yhä huonommin voivia nuoria, joiden pahaa oloa aiheuttaa muun muassa masennus, ahdistus ja itsetuhoisuus. Viime vuosien tilastot kertovat huolestuttavaa tietoa: kaikkein vakavimpien aiheiden yhteydenotot ovat kaksinkertaistuneet. – Kaksi viikkoa on jo nuorelle todella pitkä aika odottaa! Pajamäki huomauttaa. Sitä ei löydetä tai ei koeta, että ollaan avun tarpeessa. Keskusteluja yhteensä 1239 12 960 Jonottaneita 22 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Nuorelle itselleen sälytetään liian suuri vastuu avun hakemisesta. USKALLUS ESTEENÄ Lasten ja nuorten puhelimeen tulevien yhteydenottojen mukaan oppilashuollossa on resurssipulaa jonka vuoksi kohtaamiset voivat jäädä lyhyiksi tai aikaa joutuu odottamaan liian pitkään. – Avun löytäminen on tehty lapselle tai nuorelle liian vaikeaksi. Meidän auttajien pitäisi tulla paljon enemmän nuorten luokse, Pajamäki sanoo. SEKASIN247-kampanja 23.5–29.5.2016 Mielenterveys Kaverisuhteet Perhe Koulunkäynti Kiusaaminen Seurustelu Väkivalta Kasvu ja kehitys Päihteet Seksi Median käyttö 1182 255 254 144 109 90 63 57 42 41 7 Chat-keskustelujen aiheet voi olla kriisitilanteessa eikä käsitä sitä itse, Pajamäki selvittää. – Jos saadaan apua, ei uskalleta jakaa omia tuntemuksia. Pajamäen mukaan tästä ei voi vetää suoraa johtopäätöstä siitä, että nuoret voivat entistä huonommin. Ennemmin ne nuoret, jotka voivat huonosti, putoavat eri avunsaantiväylien väliin. Monesti nuoret kertovat, että vaikka aikoja saisi, on kasvokkain kohtamaisessa vaikea kertoa asioitaan
Chatille etsitään rahoitusta S ekasin247chat toteutettiin Mielenterveyden keskusliiton, Suomen Mielenterveysseuran ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton työntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin viime toukokuussa. Nyt palvelulle suunnitellaan jatkoa. Palvelu liittyi Ylen Sekasinkampanjaan, jolla pyrittiin rohkaisemaan nuoria puhumaan mielenterveydestä sekä herättelemään vaikuttajia mielenterveystyön haasteisiin. y Suomen Mielenterveysseura: Valtakunnallinen Kriisi puhelin p. Suomen Mielenterveysseura ja Mielen terveyden keskusliitto hakevat chatpalveluun rahoitusta jolla pyritään turvaamaan ympärivuorokautinen avun tarjoaminen pysyvästi. Palautetta SEKASIN247-chatista: On tosi hyvä että tämmöset ujot ihmiset niinku minä pystyy avautumaa ja hakemaa apua. 010 195 202 ma–pe 09–07, la–su 15–07. Lasten ja nuorten puhelin p. Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin ja netti hakee RAY:lta lisärahoitusta voidakseen laajentaa chatpalveluaan myöhempiin ilta ja yöaikoihin. 116 111 ma–pe 14–20, la–su 17–20, juhlapyhinä 14–17. Kiitos, tää toi mulle tosi paljon rohkeutta ja ehkä kaikki tulee vielä joskus olemaan hyvin Kiitos ihan hirveästi ja virtuaali halaus! Ihan mielettömän hyvä et on ihmisiä jotka jaksaa jutella täällä nuorten kanssa yölläkin Tää keskustelu on auttanu mua ainakin jo paljon ja tiedän että apua on saatavilla jos vaan uskaltaisin sitä hakea Itselläni ei ole ketään kenelle haluaisin kertoa tunteitani ja ajatuksiani joten on ihanaa että tämmöisiä keskustelupaikkoja löytyy. y Verkkokriisikeskus Tukinet, www.tukinet.net, Net tuki kirjepalvelu, chat ma–to 15–19 y Nuorten mielenterveystalo: www.mielenterveystalo.fi/nuoret y Netari nettinuorisotalo: www.netari.fi T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 23. Apua ja tukea nuorille: y Mannerheimin Lastensuojeluliitto: www.mll.fi/ nuortennetti, kirjepalvelu, chat ma–ke 17–20
Kruununi oli kirkas, mutta voin pahoin. Lopetin hyörimisen heidän kimpussaan. Jos aina kurotut toisten puoleen, joudut äkkiä hämmennyksen valtaan.” TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT BABYJOY T ara Lange on kirjailija, kouluttaja ja kolmen lapsen äiti, joka oman tietoiseen äitiyteen heräämisensä jälkeen on omistautunut työssään vanhemmuuden tukemiseen. – Mietin, mitä ja kenelle osoitan, kun toimin kuinka toimin. – Moni vanhempi ei ymmärrä, että luottamuksella saa aikaan paljon hyvää. Kirjastaan hän on saanut hyvää palautetta, moni lukija vyöryttäisi sen herättämän prosessin hedelmät suoraan kirjailijalle. Lange kuitenkin näkee toisin. Marttyyriäidin matka ”On tärkeää opetella kuuntelemaan omaa itseään elämän asettamissa tärkeissä kysymyksissä. Suoritin elämää, halusin palkintoja. Riittävyyden teema nousi enemmän ja enemmän esille Tara Langen elämässä. – Päätin jättää lapset rauhaan. Omassa elämässään hän on käynyt läpi viimeisen kymmenen vuoden ajan isoja asioita. Ponnistelut tuottivat hedelmää. Ei vanhempien tarvitse olla jatkuvasti ohjaamassa tai kontrolloimassa lapsiaan. Kirjassa korostetaan vanhemman vastuuta omasta hyvinvoinnista ja lapsen oikeutta kasvurauhaan. Toisen kunnioittamisella pääsee elämän aurinkoiselle puolelle Ei vanhempien tarvitse olla jatkuvasti ohjaamassa tai kontrolloimassa lapsiaan. 24 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. – En minä tai kirjani kenenkään elämää muuta, jokainen tekee sen ihan itse. Erityinen käännekohta oli Tom Hodgkinson kirjan Joutilaat vanhemmat lukeminen. Sanon aina: Sinä sen teit, ihan itse! JOUTILAIDEN VANHEMPIEN YLISTYS Muutosprosessit kiehtovat Tara Langea. Kaikki asioita, joita ei voi äitiydestä erottaa. Tara rupesi tekemään tietoisia valintoja suhteessaan elämäänsä ja lapsiinsa. Kirja auttoi minua irrottautumaan huolienergiasta ja ottamaan vastuuta omasta elämästäni ja onnestani. Ei edes osoittamassa rakkauttaan, he kyllä tuntevat sen läsnäolon. Suurimmat oivallukset ovat liittyneet äitiyteen. – Olin marttyyriäiti, huolten ja täydellisyyden tavoittelun painama. Siinä ratkaisevia askeleita ovat olleet oma avioero, tyttären vakava sairastuminen ja suhde nuorimmaiseen lapseen, jonka kanssa kaikki meni ihan väärin, tai niin hän alkuun luuli. Poika oli niin sanottu haastava lapsi, eikä Tara ymmärtänyt kuinka toimia hänen kanssaan. – Lukukokemus oli vavahduttava – tajusin, että olin ymmärtänyt äitiyden aivan väärin. Tara alkoi vahvistaa läsnä olemisen taitoaan ja samalla työnsi syrjään tekemisen ja vahtimisen vaatimusta. Kirjassa keskitytään erityisesti äitiyteen, mutta osansa saavat myös suhde omaan itseen, parisuhde ja terveys. Keväällä ilmestyneessä kirjassaan Äitipeli Lange johdattaa lukijan äitiyden odotuksiin, eri äitirooleihin sekä sielun, egon ja energioiden maailmaan. En saanut tarpeeksi kiitosta, en kehuja. Vähitellen minulle avautui suuri oivallus: kun annan lasteni nähdä, kuinka rakastan itseäni, annan heille esimerkin kuinka rakastaa itseään
Suomalais-brittiläinen pari hoitaa suhdettaan tietoisesti. Kotiin mahtuu lisäksi kolme kissaa ja koira. Tunnen myös vahvana kutsumukseni tämän oivalluksen viemisen eteenpäin muille äideille. Fokus on mennyt tärkeimpiin asioihin. Enää Taraa ei stressaa arjen sekamelska. Rakkaus on vapautta, ei vahtimista. Elämällä on kuitenkin yhä kysymyksiä valmiina. Marttyyriäidin matka hyvin pitkälle, ja tämä aivan sama asia pätee myös lapsiin. Monen haastavan vuoden jälkeen Taran elämä on nyt sisäisesti seesteistä. Kuten rakkauden vastaanottamisen haaste: ikuisuusteema, jossa Tara on edennyt jo pitkälle, mutta jonka suhteen hän yhä kokee olevan löydettävää jäljellä. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 25. Alle kouluikäisen lapsen on hyvä antaa nauttia elämästään ja tehdä löytöretkeä itseensä. UUSPERHEEN VOIMA Tara Langen uusperheeseen on kuulunut kolmen vuoden ajan omien kolmen lapsen lisäksi myös uuden puolison kaksi lasta. Tärkeimmät asiat: suhteet lapsiin ja puolisoon ovat kunnossa, tyttären munuaistauti on voitettu ja uusi ura tuntuu hyvältä ja oikealta. Kirjoittaminen on ehkä kuitenkin kaikkein eniten se minun juttuni. Kouluikäisenä jokainen lapsi joutuu väistämättä kohtaamaan maailman lukemattomat säännöt, joita on toki tarpeellisiakin. Pitämissäni äitiryhmissä saan todistaa huikeita kasvumatkoja ja tehdä samalla itse hienoja löytöjä. – Pyrin elämään rakkaudesta käsin. Saan voimaa ihanasta perheestäni ja inspiroivasta työstäni. elämän aurinkoiselle puolelle Tara Lange ei osannut toimia haastavan lapsensa kanssa, kunnes antautui lapsensa kanssa yhteiselle kasvun matkalle. En käytä enää elämääni murehtimiseen ja kiitostenkalasteluun. – Melkoinen myllerrys on takana, mutta oppiminen jatkuu, nainen hymyilee. – Äitinä olen kasvanut huomattavasti. Pyrin huomioimaan egon häiriköinnin
Tamperelainen ohjelmistoyritys Vincit listattiin työpaikkoja rankkaavan Great Place to Workin gaalassa kesän alussa Euroopan parhaaksi työpaikaksi. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVAT VINCITIN KOKOELMA JA TIMO KASKINEN 26 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Vincit on ollut listauksessa Suomen paras työpaikka jo kolme vuotta peräkkäin. Miten luodaan työpaikka, jossa on mukava paiskia hommia
Ei edes kahvista, kun sekin on itse testattu hyväksi. Ruuhkavuosi-tapahtumassa lapsille oli ohjattua toimintaa, me aikuiset saimme kuunnella luentoa ja syödä rauhassa. Kun pyrkii siihen, että koko elämä on mielekästä, se johtaa myös työssä viihtymiseen. Etuja ei tarvitse hakemalla hakea, kun niitä on muutenkin. Toki itsekin saa jäädä hoitamaan lasta, mutta tässä tilanteessa ratkaisu oli hyvä ja toimiva. Kun kotona on neljä lasta, se on aika tärkeä juttu. Työnteon sujuvuus on hieno homma, luottamus työkavereihin on kova eikä byrokratiaan mene aikaa. Ei kytätä tai neuvota pilkuntarkasti vaan uskotaan, että kaikki hoituu fiksusti kunnes toisin todistetaan. Itse työstä on löydyttävä se innostus. Hyvinvointia ei minusta voi irrottaa erilliseksi työn osa-alueeksi. Jos tarvitsen jonkun kaapelin, käyn ostamassa sen yrityksen kortilla eikä sitä tarvitse erikseen perustella. Yksilön työnkuvan mielekkyys on täällä tärkeä juttu. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 27. Vincitin työntekijä Toni Vanhala, joka määritteli tittelikseen ohjelmistotohtori: Tärkeintä on tietysti, että työaikoja on mahdollista järjestellä. Ongelmatilanteissa on helppo kysyä vinkkiä vieressä istuvalta kaverilta ja isommissa jutuissa Johannalta (henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen) tai Mikolta (toimitusjohtaja Mikko Kuitunen). P akko sanoa, että ei voi valittaa. Ei lasketa minuutteja, koska pääsee lomalle.” . Semmoinen tekemisen kulttuuri on tärkeä, tulosta yritetään saada aikaan, on kiva nähdä että tulee valmista. Kerran meillä oli Vincitin kustantama lastenhoitaja kotona, kun lapsi sairastui ja minulla oli tärkeä asiakastapaaminen. Vincitillä teen selvästi tehokkaammin ja paremmin töitä, koska työpaikalla on mukavaa. Käyn joskus tekemässä töitä iltaisin tai viikonloppuisin, jos se sopii perheen ohjelmaan. Meidän omat vanhempamme pääsivät kerrankin näkemään, mitä me tehdään, kun he sitä aina kyselevät. Lapset ovat aina ihan innoissaan tapahtumista, koska pääsevät isin työpaikalle. Pelikonsolit ja pöytäcurlingit on sellaista pintaa, mikä on helppo nähdä ja ajatella, että me täällä vain leikittäisiin. Valmennus selvensi, etten voi miettiä vain sitä, miten voisin kasvattaa työtehoa. Meillä voi helposti sanoa, jos joku arjen juttu rassaa, eikä asioiden ratkomiseen tarvita pitkiä polkuja. Hyvä työilmapiiri ja samalla halu tehdä hommat hyvin syntyy täällä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ei se mene niin, että tässä on perusduuni ja sitten tässä nämä limut ja pelikonsolit. Konkreettinen esimerkki tästä luottamuksesta on vapaus valita ja hankkia itse omat työvälineet. Niinhän siinä käy, että tulee tarkemmin harkittua kaikki ostot, kun niistä päättää itse. Vanhempainilta oli hauska tapahtuma. Tässä työpaikassa on vähemmän arkimurheita, esimerkiksi stressiä lastenhoidosta. Omaa hyvinvointiani lisätäkseni olen käynyt Vincitin kustantaman coachin kanssa läpi elämääni. Selvästi meitä pidetään täällä ensisijaisesti ihmisinä ja meidän perheitämme ja vapaa-ajan touhujamme arvostetaan. Tosiasiassa niillä osoitetaan meille taukojen merkitystä, sillä tässä työssä imu on kova ja kun moni meistä on aika kova suorittaja, tauot tahtovat jäädä pitämättä. Vincitin tavoite ”huomenna on tyytyväisemmät asiakkaat ja työntekijät kuin tänään” on minusta selkeä, ja se kertoo johdon todellisesta halusta satsata työntekijöihin
Koska työntekijämme ovat alansa asiantuntijoita, tiedämme, että heillä on hyviä näkemyksiä oman työnsä toimivuuteen ja kyky tehdä päätöksiä. Kasvavan yrityksen toimintaa kehitetään Vincitissä ennakkoon eikä siinä vaiheessa, kun jokin ei enää toimi. Tarjoamme tukea oman työajan suunnitteluun ja uutena juttuna meillä on mahdollisuus ulkopuolisen palveluntarjoajan perhekonsultaatioon. Taustalla on kuitenkin aina kolme tekijää: työntekijän ja johdon luottamus, työntekijöiden ylpeys omasta työstä ja viihtyminen työkavereiden kanssa. Vincitissä työhyvinvointiin liitetään jatkuvan kehityksen filosofia. . . Pystysen mukaan kaiken perusta on, että työntekijää arvostetaan. Vincitin tämän hetkisessä mallissa työtä tehdään ilman väliportaan hallinnollisia esimiehiä. Eivätkä he edelleenkään tingi tästä arvovalinnasta. Kun työ koetaan mielekkääksi, työntekijän panos kasvaa. V incitin tavoitteena on alusta asti ollut olla hyvä työpaikka, koska maineikas ja haluttu työpaikka tuo taloon parhaat osaajat. Tämä on Vincitin tapa, mutta se ei ole ainoa eikä toimi kaikkialla. Homma on parin vuoden ajan toiminut hyvin näin, mutta ei tämä ole täydellinen malli. Haemme jatkuvasti uusia toimintatapoja, jotka palvelisivat vielä paremmin työntekijöitä. . Vincitiläisillä on rohkeutta luopua rakenteista, jotka eivät toimi, sillä he eivät ajattele, että maailma tulisi joskus valmiiksi. Ihmisten luottamukseen perustuvalla johtamisella ja työssä viihtymisellä saadaan isoja yhteiskunnallisia asioita aikaan, kun vaikutetaan esimerkiksi mielenterveysongelmien vähenemiseen. Henkilöstöjohtaja Johanna Pystysen mukaan työpaikalla on hyvä olla, kun arki on kokonaisvaltaisesti mielekästä ja sujuvaa. Meillä on yhteisiä perhetapahtumia ja toimistolla on vaipanvaihtopiste ja syöttötuolit, jos lapsi on joskus otettava töihin mukaan. Toisille omaehtoinen työskentely ja vastuunotto ovat luontevampia toimintatapoja kuin toisille. . . Pehmeillä asioilla vaikutetaan siis koviin lukuihin. Meillä jokainen työntekijä saa kertoa unelmistaan, jotka voivat liittyä esimerkiksi työn sujuvuuteen tai kehittymiseen asiantuntijana. Ei mukava työpaikka tarkoita pomppulinnoja ja energiajuomia. Uusi pilottimme tähtää siihen, että työntekijä voi tulevaisuudessa itse valita oman johtamismallin. Vincitissä homma on toteutettu itseohjautuvan organisaation kautta, jossa yksilö johtaa itseään. Viisaus on työntekijöissä, ja kun työntekijöille luodaan mahdollisuus kukoistaa työssään, myös talousluvut kasvavat. Työhyvinvoinnista puhuttaessa on tärkeää oivaltaa, että työntekijän viihtyminen, kehittyminen ja arvostaminen sekä yrityksen tulos kulkevat käsi kädessä. Luotamme työntekijöihimme ja annamme heille vapautta ja konkreettista vastuuta päivittäisen työn toteuttamisesta. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi työntekijät tukevat suoraan toinen toisiaan. Vincitin perustajilla oli alun perin ajatuksena perustaa yritys, jossa ihmisten on mukava olla töissä. Tiedämme, ettei oman työn johtaminen ole aina helppoa ja haluamme tarjota mahdollisimman hyvät puitteet ja yksilöllisen tuen. . Vincit palkinnon jakajan silmin: Vincitin henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen: 28 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Myös siitä saa puhua, jos joku tökkii. T yöpaikkoja rankkaavan Great Place to Workin Suomen myyntijohtaja Katriina Grönqvistin mukaan Vincitin menestys perustuu alkuperäiseen ideaan. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun yritys kasvaa. . Grönqvistin mukaan hyvä työpaikka voidaan toteuttaa monin tavoin missä tahansa yrityksessä millä tahansa toimialalla. Muutamat työntekijät ovat kaivanneet perinteisempää johtamista ja halunneet luopua työsuhteesta. Grönqvist tietää, että samaan aikaan, kun työntekijät voivat hyvin, Vincitillä tehdään tuloksekasta ja kovatasoita asiantuntijabisnestä. Great Place to Workin listausten taustalla on halu auttaa yhteiskuntaa auttamalla työpaikkoja kehittymään paremmiksi paikoiksi. . Meille on tärkeää, että työntekijä voi hyvin myös vapaa-ajalla
Hänen seurassaan aikuinen pohtii ja tajuaa paljon. KOLUMNI KU VA : PE RT TU SA RA LA M PI M aailman suurin voima on kai atomipommilla. Äijässä asuva herkkä pikkupoika kömpii muiden näkyville vasta keski-iässä. Väitän, että ei siinä pelkästään aikuinen kasvata lasta. Olihan siinä paljon hankalia puolia, mutta nykyasteikolla arvioiden myös monia hienoja asioita. Onko oravalla ovikelloa. Kun hankkii kameran, alkaa hakea yksityiskohtia ja sommitelmia ja tilannekuvia. Lapsilla on hämmentävän viisaita kysymyksiä. Miksi ihmiset ampuvat toisten ihmisten kotiin ohjuksilla. Siinä menee karskikin ukko ihan lötköksi, kun oman lapsen piirteitä perinyt pikkuihminen pudottaa keltaisen käyrän hedelmän tietokoneen näppäimille ja tahtoo silmät tuikkien: ”Vaari! Riisu tää banaani.” Kirjoitustyö jää siihen paikkaan. Oli tuoretta lähiruokaa ilman lisäaineita, ja lasten päivähoito oli lähellä. Voiko lentokone pudota meidän pihaan. J A R M O V U O R I N E N On aikuisella miehelläkin tunteet. Osaako lintu itkeä. Ne yllättävät vaikka kaupan kassalla tai nukkumaan mennessä. Laadukkaintakin objektiivia parempi on kuitenkin pieni lapsi. Sata vuotta sitten asuttiin ahtaasti ja yleensä maaseudulla. Se oli kaikki kivaa oppimista. Miten hienoa olikaan se, että samassa taloudessa asuvat isovanhemmat saattoivat antaa aikaansa, elämänviisauttaan ja turvallista läheisyyttä. Monille se on listan ykkönen. Kuka auttoi keittiössä tai ruokki eläimiä, kuka taas teki lumitöitä tai istui äkeen kyydissä. Laadukkaintakin objektiivia parempi on pieni lapsi. Oppimista tapahtuu myös toisin päin. Oppii uutta tai oppii uudelleen. Toiseksi vahvin lienee telaketjutraktori tai nuoruuden rakastuminen. Kaikki ihmettely on tenavalle tärkeää. Ne vain ovat paksun kuoren alla ja tulevat esiin tavalla, jota nuorempi mies tai minkä tahansa ikäinen nainen eivät ymmärrä. Lapset saivat myös nykyistä enemmän vastuuta. Entisajan raukoilla ei ollut ollenkaan älypuhelimia eikä itsekseen leikkiviä leluja. Jarmo Vuorinen T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 29. Mutta ilman yliopistotason tutkimustakin tajuaa, että heti kolmantena on lapsenlapsi. Olen sitä mieltä, että aikuinen saa elinympäristöönsä uutta näkökulmaa kahdella tavalla. Saattaapa käydä niin hassusti, että alkaa itsekin nähdä maailmaa vähän toisella tavalla. Joudumme pysähtymään ja katselemaan muurahaisen vaellusta ja kaivinkoneen ahkeraa montuntekoa. Onko oravalla ovikelloa. Lapsilla oli hoivaaja ja kasvattaja; vanha polvi tunsi itsensä hyödylliseksi ja saattoi opettaa tietonsa ja taitonsa jälkipolville. Yhdessä rusautetaan banaani auki ja ihmetellään, että sellainen mötikkä kasvaa oikeasti puussa siellä, missä on aina lämmintä eikä ikinä pulkkamäkiä
K U VA T: SH U T TE R ST O C K 30 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6
Pienelle lapselle riittävät pienet lauseet, mutta toisella ikävuodella se, mitä lapsi kokee ja tuntee on jo paljon monimutkaisempaa. Sekä mielen kypsyminen että itseymmärryksen lisääntyminen tapahtuu varhaislapsuudessa puhutun tai ääneen luetun kautta. Koko ajan toistuvan puheen kautta lapsi oppii tunnistamaan tunteitaan. Hän oppii kokonaan sen, mitä minä olen, miten koen ja tunnen, kertoo lastenpsykiatri Tuula Tamminen. . Vaikka puhuminen on tärkeää, on se ajattelun kannalta sekavaa ja katkonaista, minkä vuoksi kirjoitetun tekstin ääneen lukeminen tukee Tammisen mukaan paremmin loogisen ajattelun kehittymistä. TEKSTI MARJAANA ROPONEN kehittää tunnetaitoja . Silloin lapsi saa Tammisen mukaan paljon apua ja tukea kirjojen tarinoista. Asiantuntijat kehottavat rauhoittamaan sisarusriidat lukuhetken avulla ja kompastelemaan kirjapinoihin. Kirjojen tarinat ovat samalla myös hyvä konsti isomman lapsen tunteiden käsittelyyn. Lapsi tarvitsee paljon apua surun, pelon,. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 31 I hmisen looginen ajattelu pohjautuu kokonaan kieleen. Lapselle lukeminen Ääneen lukemisella on lukutaidon kehittymisen lisäksi monipuolinen vaikutus lapsen kasvuun. Vauvaa hoitava aikuinen sanottaa esimerkiksi itkevän lapsen tunnetta juttelemalla: ”Voi voi, mikä itkettää, onko sinulla nälkä tai väsy.”
. ELÄMÄN KUIVAHARJOITTELUA Kirjojen seikkailut ovat Heikkilä-Halttusen mukaan oiva paikka kuivaharjoitella erilaisia elämän tilanteita ja tunteita. Eikä lukutaito vastaavasti vaikuta vain koulumenestykseen. Mitä paremmin sanat ovat lapsella hallussa, sitä paremmin hän käsittelee tunteitaan ja pukee niitä sanoiksi, eikä nyrkin tarvitse heilua. Kuunnellessaan luettua satua lapsen mieli kuvittelee ikävät asiat ja tapahtumat sellaisella tavalla ja tasolla, jonka lapsi kykenee ottamaan vastaan. Lukemisen merkitys ei Heikkilä-Halttusen mukaan ole pelkän hyvän lukutaidon saavuttamisessa. Murrosiässä rankan elämän kuivaharjoittelu kirjallisuuden kautta on hyvin yleistä. . Hänen mukaansa iltasadun tulisi olla samanlainen osa arjen rutiineja kuin hammaspesun, eikä lukeminen saisi olla mitään erityistä ekstraa tai luksusta. Suosittelen muuten kokeilemaan lukuhetkeä rauhoituskonstina. Lapsi peilaa itseään kuulemansa kautta ja oppii hyväksymään itsensä omanlaisena ja muista erillisenä ihmisenä. Sadut ja tarinat kertovat usein juuri vaikeista asioista, ja lapsi saa niistä hirveän paljon apua. Heikkilä-Halttunen suosittelee kaikille perheille yhteisiä lukuhetkiä ja lukemisen harrastamista, sillä kirjat rikastuttavat ja helpottavat monin tavoin lapsiperheen arkea. Hän viittaa ajatuksellaan siihen, miten luontevaa kirjoihin on tarttua, jos ne näkyvät ja tuntuvat kotona. Ajatukset siirtyvät hetkessä pois kiukusta. Lapsi arvostaa vanhemman aikaa, mutta lukuhetki on myös vanhemmalle loistava tilaisuus tutustua oman lapsen ajatusmaailmaan ja tunteisiin. Lapsi ei kuvittele enempää kuin kestää. SYDÄMEN ASIA Lastenkirjallisuudentutkija Päivi Heikkilä-Halttuselle kirjallisuuskasvatus on sydämen asia. T U U L A T A M M I N E N Lastenpsykiatri P Ä I V I H E I K K I L Ä H A L T T U N E N Lastenkirjallisuuden tutkija K U VA : JA A N A LI N D FO R S / FO TO -H E LL A S 32 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Lapsi ei kuvittele enempää kuin kestää. Siksi ääneen lukeminen on ylivertainen juttu. Erilaiset tarinat, niiden tapahtumat, henkilöhahmot ja kohtalot opettavat lasta ymmärtämään ja hyväksymään elämän moninaisuutta ja myötäelämään. Kaikkea hengenvaarallista ei tarvitse itse kokea, vaan riittää, että voi lukea näistä aihepiireistä kirjoitettuja realistisia nuortenromaaneja. Se on loistava keino rauhoittaa ylikierroksilla oleva lapsi tai sisarusten kähinä. Satumaailman kautta lapsi voi elää ja kokea unelmiaan ja fantasioitaan, jotka eivät todellisuudessa ole mahdollisia. Nykyisin on olemassa myös niin sanottuja täsmäkirjoja, jotka on kirjoitettu tarkoituksella jostakin lapsen elämän vaikeasta tapahtumasta kuten vanhempien erosta, pettymyksen ja kiukun tunteiden käsittelyyn, mutta aikuinen ei ole aina kykenevä puhumaan kaikesta tästä. Lapsen olisi hyvä kompastua kotona kirjapinoihin, Heikkilä-Halttunen toteaa vakavissaan. . Esimerkiksi linnun lailla lentämisestä haaveileva lapsi voi samastua sadun lentokykyiseen päähenkilöön. . . Television ja elokuvien kohdalla lapsi on sen armoilla, mitä näkee, minkä vuoksi ne voivat traumatisoida toisin kuin luettu tarina. Lapsi, jolle on luettu paljon, ei jää niin neuvottomaksi mahdollisten pelottavien tai ahdistavien tunteidensa kanssa. Toisin on liikkuvan kuvan kanssa, jolloin lapsen ei ole mahdollista säädellä näkemäänsä. Tamminen toteaa, että ääneen lukeminen on ylivertainen juttu kaikkeen muuhun verrattuna. Kriisin keskellä on tärkeää lukea lapselle jostain aivan muusta
Yhdessä lukeminen pakottaa kiireettömään, leppoisaan läheisyyteen ja yhdessäoloon, sillä sitä ei voi pikakelata. vaikka maku ei olisi aina äidin tai isän kanssa yhteinen. Lukeminen on hyvä syy olla vain yksin. Kirjastossa saa oleilla ja selailla S uomessa lukuharrastus on kaikkien ulottuvilla maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen kirjasto laitoksen ansiosta. . T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 33. Lukemista ei voi pikakelata. Niitä, jotka eivät ole lukeneet lapselleen tämän vauvaiästä asti, Heikkilä-Halttunen haluaa lohduttaa toteamalla, ettei kaikki suinkaan ole pilalla. . mummin dementoitumisesta tai lemmikin kuolemasta. Usein lastenosastot on sijoitettu kirjastoissa siten, että niissä saa näkyä ja kuulua. Silloin lapsi voi saada paremman tuen satumaailmasta, jossa kaikki on hyvin ja onnellista. Tarinat ja sadut ovatkin Heikkilä-Halttusen mukaan lasten tietokirjoja parhaimmillaan, jos ei muusta, niin ihmisyydestä. Ääneen lapselle lukiessaan aikuinen on pysähtynyt yhteisen asian äärelle ja parhaimmillaan lukiessa tulee oltua myös ajatuksia ja kokemuksia jakamalla vuorovaikutuksessa. LUKEMINEN ALKAA SYLISTÄ Lukemisella on iso merkitys myös pelkkänä yhdessä olemisen muotona, mitä kuvastaa hienosti Heikkilä-Halttusen ajatus, ettei lukeminen ala A:sta vaan sylistä. . . Lukiessaan ihminen ankkuroituu luettuun kirjaan ja sen tarinaan. Voit tehdä korjausliikkeen nyt. Lukeminen vaatii aikaa ja etenee aina hitaasti, mikä on paradoksaalisesti juuri sen hyvä puoli hektisessä ajassamme. Toiseksi tärkeintä on ajatusten ja keskittymisen suuntaaminen yhdessä samaan asiaan, kuten yhteisessä lukuhetkessä. Lukemista ei kuitenkaan voi suorittaa, ja hy vien vinkkien lisäksi lapsen on tärkeä saada valita kirjoja oman makunsa mukaan . Hitaan luonteensa takia lukeminen opettaa väistämättä lapselle pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Ammattitaitoinen henkilö kunta opastaa mielellään kirjojen maailmaan ja osaa suositella laadukasta kirjallisuutta yksilölli sesti lapsen tarpeisiin. Yksin lukeva lapsi pistää kaikki luukut kiinni, hän viihtyy itsekseen ja osaa rauhoittua omaan oloonsa. Lapsen ja aikuisen yhteinen lukuhetki on kuitenkin mainio läsnä olevan yhdessäolon tapa. Nykykirjastot ovat ihmisten jatkettuja olo huoneita ja vaikka niissä on syytä kunnioittaa hiljaisuutta, ei pienen lapsen tarvitse osata olla kirjastossa hipihiljaa. Suuren kriisin, vaikkapa oman vanhemman kuoleman, keskellä saattaa Heikkilä-Halttusen mielestä olla kuitenkin tärkeämpää lukea lapselle jostakin aivan muusta. Perheen yhteisen lukuharrastuksen aloittaminen ei ole koskaan myöhäistä. Ne auttavat lasta kohtaamaan surua ja pelkoja ja toimivat vertaistukena lapselle, joka ehkä on kuvitellut olevansa yksin kurjan tilanteensa kanssa. Lapselle kirjasto täynnä kirjoja on upea aarre aitta, jossa kannattaa viivähtää lueskelemassa ja selailemassa kirjoja. Vaikka istutaan sylikkäin ja katsotaan sohvalla telkkaria, ei se ole yhdessä olemista, jos vanhempi näprää samalla kännykkää. Armollisuus on Heikkilä-Halttusen mukaan tässä hommassa tärkeää, eikä hän suosittele sotkemaan lukemiseen suorittamista. Vanhojen klassikkosatujen kautta voi herätä kiinnostavia keskusteluja menneistä ajoista ja maailman muuttumisesta. . Kriisin keskellä lapsi kaipaa kokemusta elämän jatkuvuudesta. Vastavuoroinen yhdessäolo on lapsen kehitykselle tärkeintä, Tuula Tamminen kertoo
Mutta sen sijaan vanhemman pitää eläytyä lapsen pulmiin ja mikä tärkeintä, esittää lapselle kysy myksiä, ”onkia”. Kioskis ta voi noutaa leikkivälineen tai sieltä voi hakea kaverin. 34 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Kato mua, kato mua, hoki sketsihahmo Matti Pikkuvanhanen viime syksynä. Koulut alkavat pian, toivottavasti lisää kaverikioskeja tai penk kejä ilmestyy monen koulun pihaan! (Helsingin Sanomien Tiedesivu 26.4.2016) Muun muassa kasvatustieteen emeritus professori Kari Uusikylä on painottanut, että luovuus vaatii irrottautumista kankeista sukupuolirooleista. K U VA : TI IN A M A K K O N EN KEITTIÖPSYKOLOGI Muista onkia! Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on lanseerannut termin ”ongella käyminen”. Unitutkija Henri Tuomilehto Kauppalehdessä 11.4.2016 Vauvojakin ahdetaan sukupuolimuotteihin. Vanhemman ei pidä olettaa, mitä lapsen mielessä liikkuu eikä vanhemman tarvitse olla kaikkitietävä. Kuunteleminen on yhtä tärkeää! Kokeile aiheeseen liittyvää harjoitusta: http://oivamieli.fi/tietoinen_kuunteleminen.php KATO MUA, KATO MUA Unen pitäisi olla viimeinen asia, josta tingitään. Ulkomailla on kokeiltu kaveri tai ystäväpenkkiä, jolle voi mennä istumaan, jos on vailla leikki tai juttelukaveria. Kavereina toimivat koulun kutos luokkalaiset. Kirjallisuuden sekatyönainen Niina Hakalahti on ahkera keittiö psykologi, joka rakastaa ympäristön tarkkailua sekä leipomista. Keväällä Janakkalan Tervakosken koululla tehtiin hieno innovaatio: kaverikioski
Myös hyödyllinen, mielestäni jokaisen nuoren pitäisi lukea tämä.” (POIKA) ”Mukavaa luettavaa, tulee itsetuntoa kohottava olo.” (TYTTÖ) ”Hyvä, että mukana on huumoria ja positiivista ajattelua. Uskon, että moni ikäiseni nuori saa tästä hyviä vinkkejä, vaikkapa jos on allapäin. Si tä ol i m uk av a lu ke a. Hä ne llä on ko lm en ky m m en en vu od en ko ke m us la st en ja nu or te n ka sv un ja ke hi ty ks en tu ke m is es ta . Kiva , että mei stä nuo rista välit etää n. Ki va , et tä m ei st ä nu or is ta vä lit et ää n. Asiat, jotka liittyiv ät seksu aalisu uteen ja porno on oli kuvat tu asialli sesti. Ennen sienireissua voi tutkia aiheeseen liittyviä kuvakirjoja, kuten Markus Majaluoman Isä, lähdetään sieneen tai Tuula Korolaisen Kantarelli, sanoi Elli. Kun yhtenä kesäpäivänä olimme taas suuntaamassa jonnekin, lapsi totesi, että `mä haluaisin vaan olla ihan omalla pihalla´. Työssään hän auttaa tunneelämä n häiriöistä kärsiviä nuoria, opettaa psykiatriaa ja tutkii nuorten tunneilmais ua. Kirj an neu voil la sek aso rto selv iää ja nuo ri saa tait oja rak ent aa m iele n hyv inv oin tia ja toim ivia ihm issu hte ita m yös tule vais uud ess a! ISB N 97 89 51 31 71 77 3 Suom en ensim mäin en nuori lle kirjoi tettu tietok irja Mieli Tunte et Eläm änha llinta 9 78 95 13 17 17 73 Raisa Cacciato re Max Karukivi R ai sa C ac c ia to r e M a x K ar u k iv i t a m m i Mieletön fiilis M ielet ön fiili s Hyvän mielen käsikirja NUORTEN KOMMENTT EJA ”Hyvä ja kiinnostava kirja. M AX KA RU KIV I on nuo riso psy kia tri ja lää keti ete en toh tori. MAX KARUKIVI o n nuoriso psykiatri ja lääketieteen tohtori. M yös hyö dyll ine n, mie les tän i jok ais en nuo ren pitä isi luk ea täm ä.” (PO IKA ) ”M uka vaa lue tta vaa , tule e itse tun toa koh otta va olo .” (TY TTÖ ) ”H yvä , että mu kan a on huu mo ria ja pos itiiv ista aja tte lua . Us ko n, et tä m on i ik äi se ni nu or i sa a tä st ä hy vi ä vi nk ke jä , va ik ka pa jo s on al la pä in . Kir jan ne uv oill a se ka so rto se lviä ä ja nu ori sa a ta ito ja ra ke nta a m iele n hy vin vo int ia ja toim ivia ihm iss uh teit a m yö s tu lev ais uu de ssa ! IS BN 97 89 51 31 71 77 3 Suom en ensim mäin en nuor ille kirjo itettu tieto kirja Miel i Tun teet Eläm änh allin ta 9 78 95 13 17 17 73 Rai sa Cac ciat ore Ma x Kar uki vi R ai sa C ac c ia to re M ax K ar u ki vi t a m m i Miel etön fiilis M ielet ön fiili s Hyv än mie len käs ikir ja NUO RTE N KOM MEN TTE JA ”Hy vä ja kiinn osta va kirja . Hä ne llä on ko lm en kym m en en vu od en ko ke m us las ten ja nu ort en ka svu n ja ke hity ks en tuk em ise sta . kiusaamisesta /kirjallisuutta .fi kivakoulu www. Työ ssä än hän aut taa tun nee läm än häir iöis tä kärs iviä nuo ria, ope tta a psy kia tria a ja tutk ii nuo rte n tun neil ma isu a. kello 13. Nuoren ailahtelevat mielialat kuvattiin tarkasti, ja sitä kautta nuori oppii ymmärtämään itseään.” (POIKA) ”Hyvä kirja. Pidi n kiele n tyyli stä ja ilma isus ta. ” (T YT TÖ ) tun net aid ois ta! RA IS A CA CC IA TO RE o n la st en ps yk ia tri , ko ul ut ta ja ja tie to ki rja ili ja . Syksyinen satutunti aikuisille esi merkiksi Kannelmäen kirjastossa 20.9. MIELETÖN FIILIS – HYVÄN MIELEN KÄSIKIRJA tarjoaa nuorelle käytännönläheisiä työkaluja pärjäämiseen ja omien tunteiden hallintaan. H yv än m ie le n kä sik ir ja 17.3 Kan nen kuva : Tea Taur iain en Kan si: Tain a Lein o / Vita le Ay Nuo ruud essa oma mie li, tunt eet ja ajat uks et muu ttuv at. M IE LE TÖ N FI IL IS – HY VÄ N M IE LE N KÄ SI KI RJ A ta rjo aa nu or el le kä yt än nö nl äh ei si ä ty ök al uj a pä rjä äm is ee n ja om ie n tu nt ei de n ha lli nt aa n. MA X KA RU KIV I o n nu ori so ps yki atr i ja lää ket iet ee n toh tor i. MIELE TÖN FIILIS – HYVÄN MIELE N KÄSIK IRJA tarjoa a nuorell e käytän nönläh eisiä työkalu ja pärjää misee n ja omien tunteid en hallinta an. As iat , jot ka liit tyi vät sek sua alis uu tee n ja po rno on oli ku vat tu asi alli ses ti. M yö s hyö dy llin en , m iele stä ni jok ais en nu ore n pit äis i luk ea täm ä.” (P OIK A) ”M uk ava a lue tta va a, tule e its etu nto a ko ho tta va olo .” (TY TTÖ ) ”H yvä , ett ä m uk an a on hu um oria ja po sit iivi sta aja tte lua . Myös hyödy llinen, mieles täni jokais en nuore n pitäisi lukea tämä.” (POIK A) ”Muka vaa luetta vaa, tulee itsetu ntoa kohot tava olo.” (TYTTÖ ) ”Hyvä , että mukan a on huumo ria ja positii vista ajatte lua. Työssään hän auttaa tunneelämän häiriöistä kärsiviä nuoria, opettaa psykiatriaa ja tutkii nuorten tunneilmaisua. M IEL ET ÖN FIIL IS – HY VÄ N M IEL EN KÄ SIK IR JA ta rjo aa nu ore lle kä ytä nn ön läh eis iä työ ka luja pä rjä äm ise en ja om ien tu nte ide n ha llin ta an . ” (T YT TÖ ) ”H yv ä, et tä m uk an a on hu um or ia ja po si tii vi st a aj at te lu a. MI EL ET ÖN FII LIS – HY VÄ N MI EL EN KÄ SIK IRJ A tar joa a nu ore lle kä ytä nn ön läh eis iä työ ka luj a pä rjä äm ise en ja om ien tun tei de n ha llin taa n. Asia t, jotk a liitty ivät seks uaa lisuu teen ja porn oon oli kuva ttu asia llise sti. Us ko n, ett ä m on i ikä ise ni nu ori sa a täs tä hyv iä vin kk ejä , va ikk ap a jos on alla pä in. Oli kiva , että oli käsi telty erila isuu tta ja mon inais uud en koh taam ista . Pid in kie len tyy list ä ja ilm ais ust a. MIELE TÖN FIILIS – HYVÄN MIELE N KÄSIK IRJA tarjoa a nuore lle käytän nönlä heisiä työka luja pärjää misee n ja omien tuntei den hallint aan. Asiat, jotka liittyivät seksuaalisuuteen ja pornoon oli kuvattu asiallisesti. Sit ä oli m uk ava luk ea .” (TY TTÖ ) tunn etaid oista ! RA IS A CA CC IAT OR E o n las ten ps ykia tri, ko ulu tta ja ja tie tok irja ilija . Uskon , että moni ikäise ni nuori saa tästä hyviä vinkke jä, vaikka pa jos on allapä in. H yv än m ie le n kä si ki rj a 17 .3 Ka nne n kuv a: Tea Tau ria ine n Ka nsi: Tain a Lein o / Vita le Ay Nu oru ude ssa om a mie li, tun tee t ja aja tuk set mu uttu vat . Pidin kielen tyylistä ja ilmaisu sta. M AX KA RU KI VI o n nu or is o ps yk ia tri ja lä äk et ie te en to ht or i. Pidin kielen tyylistä ja ilmaisusta. Oli kiv a, että oli käs itelt y erila isu utta ja mo nin ais uud en koh taa mis ta. Myös hyödyll inen, mieles täni jokaise n nuoren pitäisi lukea tämä.” (POIKA ) ”Muka vaa luettav aa, tulee itsetun toa kohott ava olo.” (TYTTÖ ) ”Hyvä, että mukan a on huum oria ja positiiv ista ajattelu a. http:// Loruissa on muoto ja kielen magia, joka auttaa lasten aivoja kehittymään. Ty ös sä än hä n au tta a tu nn e el äm än hä iri öi st ä kä rs ivi ä nu or ia , op et ta a ps yk ia tri aa ja tu tk ii nu or te n tu nn ei lm ai su a. Olimme tehneet pikku kesäretkiä, käyneet kerran huvipuistossa ja ystävien mökillä. Oli kiv a, ett ä oli kä sit elt y eril ais uu tta ja m on ina isu ud en ko hta am ist a. Ki rja n ne uv oi lla se ka so rt o se lv iä ä ja nu or i sa a ta ito ja ra ke nt aa m ie le n hy vi nv oi nt ia ja to im iv ia ih m is su ht ei ta m yö s tu le va is uu de ss a! IS BN 97 8 95 1 31 7 17 7 3 Su om en ens im mä ine n nu ori lle kir joit ett u tie tok irj a Mi eli Tu nte et Elä mä nh all int a 9 78 95 13 17 17 73 Ra isa Ca cc iat or e Ma x Ka ru kiv i Ra isa C ac cia to re M ax Ka ru kiv i t a m m i Mie letö n fiil is Miel etön fiilis Hy vä n mi ele n kä sik irj a NU OR TE N KO MM EN TT EJA ”H yvä ja kii nn ost ava kir ja. Oli kiv a, ett ä oli kä sit elt y eri lais uu tta ja mo nin ais uu de n ko hta am ist a. Työs sää n hän autt aa tunn eelä män häir iöist ä kärs iviä nuo ria, ope ttaa psyk iatri aa ja tutk ii nuo rten tunn eilm aisu a. Asiat, jotka liittyivä t seksua alisuut een ja pornoo n oli kuvatt u asiallis esti. Asia t, jotk a liitt yivä t sek sua alis uut een ja por noo n oli kuv attu asia llis est i. Pid in kie len tyy list ä ja ilm ais ust a. MAX KARU KIVI o n nuoris o psykia tri ja lääket ieteen tohtor i. Sitä oli mukav a lukea.” (TYTTÖ ) tunnetaido ista! RAISA CACC IATOR E on lasten psykia tri, koulutt aja ja tietokir jailija. Työssä än hän auttaa tunnee lämän häiriöis tä kärsiviä nuoria , opetta a psykia triaa ja tutkii nuorte n tunneil maisu a. Kiva, että meistä nuorista välitetään. Kirjan neuvo illa sekas orto selviä ä ja nuori saa taitoja raken taa miele n hyvinv ointia ja toimiv ia ihmiss uhteit a myös tuleva isuude ssa! ISBN 9789 5131 7177 3 Suomen ensimm äinen nuorille kirjoitet tu tietokirj a Mieli Tunteet Elämänh allinta 9 7 8 9 5 1 3 1 7 1 7 7 3 Raisa Cacciatore Max Karukivi R ai sa C ac c ia to r e M a x K ar u k iv i t a m m i Mieletön fiilis M iele tön fiili s Hyvän mielen käsikirja NUORTEN KOMMENTTEJA ”Hyvä ja kiinnostava kirja. Myös hyödyllinen, mielestäni jokaisen nuoren pitäisi lukea tämä.” (POIKA) ”Mukavaa luettavaa, tulee itsetuntoa kohottava olo.” (TYTTÖ) ”Hyvä, että mukana on huumoria ja positiivista ajattelua. Aikuisille on tarjolla myös omia satutunteja, joita voi kysellä oman paikkakunnan kirjastosta. Hänellä on kolmenkymm enen vuoden kokemus lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisesta . Sitä oli mukav a lukea. Nu ore n aila hte lev at mie liala t kuv atti in tark ast i, ja sitä kau tta nuo ri opp ii ym mä rtä mä än itse ään .” (PO IKA ) ”H yvä kirja . Kiv a, että me istä nuo rist a väli tetä än. Sisunmaahan! Lapsiasiavaltuutetun sivuilla on oma sivusto lapsille: http://www.lastensivut.fi/, josta pääsee pelaamaan lapsen oikeuksien peliä Seikkailu Sisunmaassa. Sit ä oli mu ka va luk ea .” (TY TTÖ ) tunn etai dois ta! RA ISA CA CC IAT OR E o n las ten ps yki atr i, kou lut taj a ja tie tok irja ilija . Työssä än hän auttaa tunne elämä n häiriöi stä kärsiv iä nuoria , opetta a psykia triaa ja tutkii nuorte n tunne ilmais ua. Kiv a, ett ä me ist ä nu ori sta väl ite tää n. Hä ne llä on kol me nky mm en en vuo de n kok em us las ten ja nu ort en ka svu n ja keh ityk se n tuk em ise sta . Oli kiva, että oli käsitelty erilaisuutta ja moninaisuu den kohtaamist a. MAX KARU KIVI on nuoris o psykia tri ja lääketie teen tohtori. Usk on, että mon i ikäis eni nuo ri saa täst ä hyvi ä vink kejä , vaik kap a jos on allap äin. Hyv än mie len käs ikir ja 17 .3 Ka nn en ku va : Te a Ta uria ine n Ka ns i: Ta ina Le ino / Vit ale Ay Nu oru ud es sa om a m ieli , tu nte et ja aja tu ks et m uu ttu va t. Kirsi Kunnas 90vuotishaastattelussaan Aikuisten värityskirjat ovat nousset suureen suosioon. As ia t, jo tk a lii tt yi vä t se ks ua al is uu te en ja po rn oo n ol i ku va tt u as ia lli se st i. Kiva, että meistä nuorist a välitetä än. Kirjan neuvoilla sekasorto selviää ja nuori saa taitoja rakentaa mielen hyvinvointia ja toimivia ihmissuhte ita myös tulevaisuud essa! ISBN 97895131 71773 Suomen ensimmäinen nuorille kirjoitettu tietokirja Mieli Tunteet Elämänhallinta 9 7 8 9 5 1 3 1 7 1 7 7 3 Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren ja nuorisopsykiatri Max Karukiven kirja tunnetaidoista: Mieletön fiilis – hyvän mielen käsikirja. Pidin kielen tyylist ä ja ilmais usta. Pi di n ki el en ty yl is tä ja ilm ai su st a. H yv än m ie le n k ä sik ir ja 17.3 Kannen kuva: Tea Tauriainen Kansi: Taina Leino / Vitale Ay Nuoruudessa oma mieli, tunteet ja ajatukset muuttuvat. Kir jan ne uvo illa sek aso rto sel viä ä ja nu ori saa tai toj a rak en taa mi ele n hyv inv oin tia ja toi mi via ihm iss uh tei ta my ös tul eva isu ud ess a! ISB N 97 89 51 31 71 77 3 Suo men ensi mm äine n nuo rille kirj oitet tu tieto kirj a Mie li Tun teet Eläm änh allin ta 9 7 8 9 5 1 3 1 7 1 7 73 Ra isa C ac cia to re M ax Ka ru kiv i Rais a Cac cia tor e Ma x Kar ukiv i t a m m i Miele tön fiilis Mielet ön fiilis H yv än m iel en kä sik ir ja NU OR TE N KO M M EN TT EJA ”H yvä ja kiin no sta va kir ja. Uskon , että moni ikäisen i nuori saa tästä hyviä vinkke jä, vaikka pa jos on allapäin . MAX KAR UKIV I on nuo riso psyk iatri ja lääk etie teen toht ori. H yv än m ie le n k ä sik ir ja 17.3 Kannen kuva: Tea Tauriainen Kansi: Taina Leino / Vitale Ay Nuoruudess a oma mieli, tunteet ja ajatukset muuttuvat. M AX KA RU KIV I o n nu oris o ps ykia tri ja lää ke tie tee n toh tor i. My ös hyö dyl line n, mi ele stä ni jok ais en nu ore n pit äis i luk ea täm ä.” (PO IKA ) ”M uk ava a lue tta vaa , tul ee its etu nto a ko ho tta va olo .” (TY TTÖ ) ”H yvä , ett ä mu ka na on hu um ori a ja po sit iivi sta aja tte lua . Oli kiva, että oli käsitelty erilaisuutta ja moninaisuuden kohtaamista. Kiva, että meistä nuorista välitetään. As iat , jot ka liit tyiv ät se ks ua alis uu tee n ja po rno on oli ku va ttu as iall ise sti. Kirjan neuvo illa sekaso rto selviää ja nuori saa taitoja rakent aa mielen hyvinv ointia ja toimiv ia ihmiss uhteita myös tuleva isuude ssa! ISBN 9789 5131 7177 3 Suomen ensimmäin en nuorille kirjoitettu tietokirja Mieli Tunteet Elämänha llinta 9 7 8 9 5 1 3 1 7 1 7 73 Raisa Cacc iator e Max Karu kivi R ai sa C ac c ia to r e M ax K ar u k iv i t a m m i Mielet ön fiilis M ielet ön fiili s Hyvä n miele n käsik irja NUOR TEN KOMM ENTTE JA ”Hyvä ja kiinno stava kirja. M yö s hy öd yl lin en , m ie le st än i jo ka is en nu or en pi tä is i lu ke a tä m ä. MIE LET ÖN FIIL IS – HYV ÄN MIE LEN KÄS IKIR JA tarjo aa nuo relle käyt änn önlä heis iä työk aluj a pärj ääm isee n ja omi en tunt eide n hall inta an. Sitä oli muk ava luke a.” (TYT TÖ) tunne taidoi sta! RAIS A CAC CIAT ORE on last enp syki atri, koul utta ja ja tieto kirja ilija. Myö s hyöd yllin en, mie lest äni joka isen nuo ren pitä isi luke a täm ä.” (POI KA) ”Mu kava a luet tava a, tule e itse tunt oa koh otta va olo.” (TYT TÖ) ”Hy vä, että muk ana on huu mor ia ja posi tiivi sta ajat telu a. H yv än m iel en kä sik ir ja 17 .3 Ka nn en ku va: Tea Tau ria ine n Ka ns i: Tai na Le ino / Vit ale Ay Nu oru ud es sa om a mi eli , tun tee t ja aja tuk se t mu utt uva t. Kerrostalon pihassa oli kavereita ja tekemistä.” (Nimimerkki Ylisuorittajaäiti) Sienestys on koko perheelle sopivaa hyvän mielen hyötyliikuntaa. Kirjan neuvoilla sekasorto selviää ja nuori saa taitoja rakentaa mielen hyvinvointia ja toimivia ihmissuhteita myös tulevaisuudessa! ISBN 9789513171773 Suomen ensimmäinen nuorille kirjoitettu tietokirja Mieli Tunteet Elämänhallinta 9 7 8 9 5 1 3 1 7 1 7 7 3 R ai sa C ac ci at o re M ax K ar u ki vi Ra isa Ca cc iat or e Ma x Ka ru kiv i t a m m i Mi ele tön fiil is Miel etön fiilis H yv än m ie le n kä si ki rj a NU OR TE N KO M M EN TT EJ A ”H yv ä ja ki in no st av a ki rja . KATO MUA, KATO MUA Raisa Cacc iator e Max Karu kivi R ai sa C ac c ia to re M ax K ar u ki vi t a m m i Mieletön fiilis M ielet ön fiili s Hyvä n miele n käsik irja NUOR TEN KOMM ENTTE JA ”Hyvä ja kiinno stava kirja. Työ ss ää n hä n au tta a tun ne elä mä n hä iriö ist ä kä rsi viä nu ori a, op ett aa ps yki atr iaa ja tut kii nu ort en tun ne ilm ais ua . Pid in kie len tyy lis tä ja ilm ais us ta. MAX KARUKIVI on nuoriso psykiatri ja lääketieteen tohtori. M IEL ETÖ N FIIL IS – HY VÄ N M IEL EN KÄ SIK IRJ A tarj oaa nuo relle käy tän nön läh eis iä työ kalu ja pär jää m ise en ja om ien tun teid en hall inta an. Nu ore n aila hte lev at m ieli ala t ku va ttii n tar ka sti, ja sit ä ka utt a nu ori op pii ym m ärt äm ää n its eä än .” (P OIK A) ”H yvä kir ja. Työ ss ää n hä n au tta a tun ne elä m än hä iriö istä kä rsiv iä nu oria , op ett aa ps ykia tria a ja tut kii nu ort en tun ne ilm ais ua . Sitä oli mu kav a luk ea.” (TY TTÖ ) tunne taido ista! RA ISA CA CC IAT OR E o n las ten psy kia tri, kou lutt aja ja tiet okir jailij a. Nu or en ai la ht el ev at m ie lia la t ku va tt iin ta rk as ti, ja si tä ka ut ta nu or i op pi i ym m är tä m ää n its eä än .” (P OI KA ) ”H yv ä ki rja . Kirja jakaantuu kolmeen osaan: tunteiden lisäksi aiheina ovat mieli ja elämänhallinta. H yv än m ie le n kä sik ir ja 17.3 Kanne n kuva: Tea Tauria inen Kansi: Taina Leino / Vitale Ay Nuoru udessa oma mieli, tuntee t ja ajatuk set muuttu vat. Uskon, että moni ikäiseni nuori saa tästä hyviä vinkkejä, vaikkapa jos on allapäin. Nuo ren ailah tele vat mie liala t kuva ttiin tark asti , ja sitä kau tta nuo ri opp ii ymm ärtä mää n itse ään .” (POI KA) ”Hy vä kirja . Ol i ki va , et tä ol i kä si te lty er ila is uu tt a ja m on in ai su ud en ko ht aa m is ta . Hän ellä on kolm enky mm ene n vuod en koke mus last en ja nuo rten kasv un ja kehi tyks en tuke mise sta. Us ko n, ett ä mo ni ikä ise ni nu ori saa täs tä hyv iä vin kk ejä , vai kk ap a jos on alla pä in. Sitä oli mukava lukea.” (TYTTÖ) tunnetaidoista! RAISA CACCIATORE on lastenpsykiatri, kouluttaja ja tietokirjailija. Hy vän mie len kä sik irj a 17 .3 Ka nn en ku va : Te a Ta ur ia in en Ka ns i: Ta in a Le in o / Vi ta le Ay Nu or uu de ss a om a m ie li, tu nt ee t ja aj at uk se t m uu tt uv at . Usk on, että mo ni ikä ise ni nuo ri saa täs tä hyv iä vin kke jä, vaik kap a jos on alla päin . ” (TYTTÖ ) tunnetaid oista! RAISA CACC IATOR E on lasten psykia tri, koulut taja ja tietoki rjailija . Asiat, jotka liittyivät seksuaalisu uteen ja pornoon oli kuvattu asiallisesti. Nuore n ailaht elevat mielia lat kuvat tiin tarkas ti, ja sitä kautta nuori oppii ymmä rtämä än itseää n.” (POIK A) ”Hyvä kirja. Hänel lä on kolme nkymm enen vuode n kokem us lasten ja nuorte n kasvu n ja kehity ksen tukem isesta . Hänellä on kolmenkymmenen vuoden kokemus lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisesta. Kirja n neu voill a seka sort o selv iää ja nuo ri saa taito ja rake ntaa mie len hyvi nvoi ntia ja toim ivia ihm issu htei ta myö s tule vais uud essa ! ISBN 978 951 31 717 73 Suom en ensim mäin en nuori lle kirjoi tettu tietok irja Mieli Tunte et Eläm änhal linta 9 7 8 9 5 1 3 1 7 1 7 73 Ra isa Ca cc iat or e M ax Ka ru kiv i Ra is a Ca cc ia to re M ax Ka ru ki vi ta m m i Miel etön fiilis Mi elet ön fiil is H yvä n m iel en kä sik irja NU OR TEN KO M M EN TTE JA ”H yvä ja kiin nos tav a kirja . ” (P OI KA ) ”M uk av aa lu et ta va a, tu le e its et un to a ko ho tt av a ol o. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 35. Nuoren ailahte levat mieliala t kuvatt iin tarkas ti, ja sitä kautta nuori oppii ymmär tämää n itseää n.” (POIKA ) ”Hyvä kirja. Hä nell ä on kolm enk ym me nen vuo den kok em us las ten ja nuo rte n kas vun ja keh ityk sen tuk em ise sta . Kiv a, ett ä m eis tä nu oris ta vä lite tää n. Oli kiva, että oli käsite lty erilais uutta ja monin aisuud en kohta amist a. Sitä oli mukava lukea.” (TYTTÖ) tunnetaidoista! RAISA CACCIATOR E on lastenpsyki atri, kouluttaja ja tietokirjailija . Oli kiva, että oli käsite lty erilaisu utta ja monin aisuud en kohtaa mista. MIELETÖN FIILIS – HYVÄN MIELEN KÄSIKIRJA tarjoaa nuorelle käytännönl äheisiä työkaluja pärjäämise en ja omien tunteiden hallintaan. Pidin kielen tyylistä ja ilmaisusta. Kiva, että meist ä nuoris ta välitet ään. Hänellä on kolmen kymm enen vuoden kokem us lasten ja nuorte n kasvun ja kehityk sen tukem isesta . Nu ore n aila hte lev at mi elia lat ku vat tiin tar ka sti , ja sit ä ka utt a nu ori op pii ym mä rtä mä än its eä än .” (PO IKA ) ”H yvä kir ja. H yv än m ie le n k äs ik ir ja 17.3 Kanne n kuva: Tea Tauria inen Kansi : Taina Leino / Vitale Ay Nuoru udess a oma mieli, tuntee t ja ajatuk set muutt uvat. Nuoren ailahtelevat mielialat kuvattiin tarkasti, ja sitä kautta nuori oppii ymmärtämä än itseään.” (POIKA) ”Hyvä kirja
Perhehoito pehmentää lapsen kriisiä 36 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6
Sosiaalisessa ja henkisessä hädässä tarvitaan myös ensiapua, hoitoa ja kuntoutusta. Niin pitää ollakin. Heidän kotiensa avuntarvetta pohditaan parhaillaan. Kaikille on selvää, että ruumiilliseen vammaan haetaan apua asiantuntijoilta. Ihan tavallista lapsiperheen elämää siis. Kun lapsi tarvitsee nopeasti turvaa ja hoivaa, yhteiskunnan ensiapuna on kiireellinen sijoitus. Perhehoito pehmentää lapsen kriisiä Nopeasti syliin K UV A T: SH U TT ER ST O C K T aapero nukkua tuhisee päiväuniaan, muut lapset ovat läheisessä koulussa. Mennään ensiapuun, selvitetään tilanne, saadaan hoitoa ja tarvittaessa vielä kuntoutetaan. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 37. Väliaikainen hoitopaikka järjestyy jopa muutamassa tunnissa. Lapset ovat kiireellisesti sijoitettuja lastensuojelun asiakkaita. Kiireellisessä sijoituksessa sosiaalitoimen lastensuojelu hoitaa turvalliset olosuhteet perheessä tai laitoksessa. Äiti järjestelee leluja paikoilleen ja valmistautuu taas ruuanlaittoon. Kriisi voi olla hetkellinen tai pitkään jatkunut. TEKSTI JARMO VUORINEN . Lapsi tarvitsee turvallisuutta ja turvallisia aikuisia, vaikka kotiolot olisivatkin solmussa. Isä on töissä
Periaatteet ovat kaikissa maamme kunnissa samat, mutta toteutus saattaa vaihdella voimavarojen mukaan. Suomalainen lastensuojelu uskoo muutokseen. Sekin aika on parempi viettää perheessä, kuuluu lain perusajatus. Kiireellinen sijoitus on yleensä muutaman viikon mittainen. Hallinnon laskelmien perusteella perhehoito on tehokkuutensa lisäksi myös halvempi hoitomuoto. Lyhytaikainen sijoitus voi olla suunniteltu tai kiireellinen. Hänellä on sosionomin koulutus ja monipuolinen käytännön kokemus sosiaalitoimessa, erityisesti lastensuojelussa. Perheen isä käy töissä, äiti hoitaa lapsia. Kaikki tekevät siellä parhaansa, mutta hoitavia aikuisia on liian paljon. Pienten lasten tilanneselvitys johtaa usein lapsen palauttamiseen omaan kotiin ja tukitoimiin siellä. Toistakymmentä Keskija Länsi-Uudenmaan kuntaa järjestää sijoitetuille lapsille turvalliset olot yhteisen hoitoyksikkö Pihlajan kautta. Joissakin tapauksissa on hyvä, että lapsi saadaan irti elinympäristöstään turvallisempaan paikkaan. Lapsi tarvitsee turvallisen kiintymyssuhteen aikuiseen. Lapsella on oikeus asua ja kasvaa perheessä. 38 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. NOPEASTI JA AJOISSA Keskija Länsi-Uudenmaan perhehoitoyksikkö Pihlajan periaatteet noudattavat lastensuojelulain, yleisten käytäntöjen ja tutkimustiedon linjaa. Jos avohuollon tuki ei riitä, voidaan lapsen edun vuoksi turvautua kiireelliseen sijoitukseen. Mukana on maaseutukuntia ja kaupunkeja Mäntsälästä ja Hyvinkäältä Lohjan seudulle asti. Suomalainen lastensuojelu uskoo muutokseen ja siinä auttamiseen. Perheeseen otetaan 0–12-vuotiaita lapsia, jotka tarvitsevat nopeasti sijoitusperheen asioidensa selvittämisen ajaksi. Hoitopaikkoja on korkeintaan neljä. Suomessa suurin osa sijoitettavista lapsista on teini-ikäisiä. Syyt vaihtelevat oman vanhemman tai vanhempien sairastumisesta tai tapaturmasta aina sosiaalisiin ongelmiin, päihteiden käyttöön tai kodin turvattomuuteen asti. Muutama kuukausi sitten tehty lastensuojelulain muutos asettaa perhehoidon laitossijoituksen edelle. Lastensuojelussa puolestaan pyritään väliaikaisuuteen ja tähdätään mahdollisuuksien mukaan uudelleen yhdistyvään perheeseen. Adoptiossa luovutettaisiin vanhemmuus kokonaan ja pysyvästi pois. –Ajatus omasta perhehoidosta alkoi kypsyä, kun olin töissä kunnallisessa vastaanottolaitoksessa. Sen aikana hoidetaan tukitoimet kuntoon tai päätetään pitkäaikaisesta sijoitusperheestä. TURVALLINEN KIINTYMYSSUHDE Perhehoitoyksikkö Pihlajan tehtävissä toimii myös Sanna Kakko, 31. Molemmat aikuiset saivat Pride-koulutuksen tehtäväänsä. MIELUUMMIN PERHE Hoitoyksikön laaja alue antaa enemmän pelivaraa nopean hoitotarpeen tyydyttämiseen. Useimmiten on tutun seudun säilyttäminen kuitenkin parempi ratkaisu – vaikkapa koulunkäynnin takia. Omakotitalo on lähellä koulua ja kauppoja. Kuka heistä olisi se varsinainen sijaisvanhempi. Puolen vuoden valmennuksessa opittiin tarvittavia taitoja, mutta jouduttiin myös pohtimaan omia valmiuksia ja arvoja. Sanna Kakko näki tärkeäksi myös inhimilliset tekijät ja kodinomaisuuden. Yhtä lasta hoiti jopa toistakymmentä aikuista. Kun uusi laki asetti perhehoidon ensisijaiseksi mahdollisuudeksi, Kakko ja hänen miehensä tekivät ratkaisun. Hän tarvitsee tuekseen turvallisia aikuisia ja turvallisen kasvuympäristön. Tuona aikana otetaan selvää mahdollisuuksista sijoittaa lapsi sukulaisten tai läheisten luokse tai sijoitusperheeseen. Vuorotyön aikatauluista johtuen lasta hoiti jopa toistakymmentä aikuista. Kun kelpoisuusselvitykset ja tarkka koulutus oli tehty, pääsivät Kakot lapsia majoittamaan. Koulutus ei ole mikään automaatti: kaikki eivät välttämättä jatka loppuun saakka
Hän auttaa kaikissa ongelmissa, koskivat ne mitä asiaa tai hallinnonalaa tahansa. Takaamme, että täällä ei olla humalassa, ei riidellä ja huudeta, ei ole väkivaltaa ketään kohtaan ja että aikuinen on aina saatavilla. Pyrkimyksenä on saada lapsen tilanne kuntoon kuukaudessa tai kahdessa. Perhehoitoyksikkö Pihlaja taas järjestää perhekohtaisen tukityöntekijän sekä työnohjausta ja vertaisryhmän apua. Lapset tulevat sijoituskotiin usein ristiriitaisin tuntein. –Ei sijoituskoti ole mikään erikoishoitopaikka. –Yksi periaatteista on se, että aikuinen on aina kotona. Jokainen otetaan vastaan omana itsenään. Yölläkin saattaa joku lapsista hipsutella kurkkaamaan makuuhuoneen ovesta, että aikuiset ovat varmasti kotona, Sanna Kakko kertoo. Omia lapsia ei ole, mutta perheeseen kuuluu kaksi koiraa. Vanhempia voi rakastaa, vaikka ei hyväksykään kaikkea heidän käytöstään. Joku lapsi oli oppinut varmistamaan asian lähettämällä tekstiviestin. Autamme lapsia tarjoamalla turvallisen ja tavallisen elämän. Mutta on myös koteja, jotka vastustavat voimakkaasti ja olisivat jopa valmiita hakemaan lapsen pois. Tukea ja asiantuntemusta perhe saa kahdeltakin taholta. Joidenkin mieli muuttuu myöhemmin, kun pohditaan olosuhteita ja lapsen etua. Jos he purkavat ajatuksiaan sijoituskodissa, sijoituskodin tehtävänä on muistuttaa, että ikävistä asioista huolimatta hyviäkin kokemuksia löytyy. Jonkun tilanteet muuttuivat useaan kertaan ja hän asui vuoden. Siksi tässä kirjoituksessa ei puhuta hoitopaikan sijainnista tai näytetä hoitavien vanhempien kuvia. SYLIIN Tähän mennessä Kakon perheessä on hoidettu noin 40:ää lasta. Kaikki äidit ja isät eivät kuitenkaan hyväksy tai ymmärrä lapsen sijoitusta. Jokaisella lapsella on periaatteessa oma huone, mutta sisarukset sijoitetaan usein samaan huoneeseen. Lasten taustoissa, kokemuksissa ja käytöksessä on suuria eroja. Samalla hän pääsee mukaan kodin arkeen. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 39. KEHYKSET ARKEEN Lapset tulevat hyvin erilaisista oloista. Arka tai yliaktiivinen lapsi sopeutuu nopeasti, sillä arki tuttuine tapoineen ja rajoineen tuo turvallisuutta. Monesti perhe on kuitenkin saanut tukea kotiin, joten taustat tunnetaan. Pienimmät lapset eivät osaa edes kertoa, miten heitä on hoidettu, mitä he pelkäävät ja mistä pitävät. Joidenkin vanhemmat hyväksyvät lapsen sijoituksen, jotta elämiseen saadaan aikalisän avulla uudet suunnat ja tavoitteet. On nukkumaanmenoja heräämisajat, käydään pesulla ja syödään yhdessä, kaapista löytyy puhtaita vaatteita, otetaan toiset huomioon ja ollaan ystävällisiä. Lapsi ei koskaan tule tyhjään kotiin tai jää sinne. Rutiinit ja ennakoitavuus ovat tärkeitä. Kaikki äidit ja isät eivät hyväksy lapsen sijoitusta. Ja että olette täällä siksi, että aikuiset miettivät nyt yhdessä, miten asiat saadaan paremmalle mallille. Jokaisella lapsella on oma sosiaalityöntekijä. . Ensimmäisinä hoitopäivinä lapsen tottumuksia kuulostellaan. Lapselle annetaan luottamus siihen, että hänen asiansa järjestyvät. Kaapista löytyy puhtaita vaatteita, ruoka on tavallista kotiruokaa, Kakko sanoo. Muutamat vanhemmat ovat olleet mukana tuomassa lapsia. Vanhemmilta kysytään, onko lapsella tuttuja rutiineja esimerkiksi iltasadun tai -rukouksen suhteen. Pienimmät eivät osaa kertoa, mitä pelkäävät ja mistä pitävät. Joku hoitolapsi on viipynyt vain kaksi vuorokautta
Äiti saa lyhyitä hengähdystaukoja, kun pienet ovat päiväunilla tai isommat koulussa. Kukaan ei saa uhata tai pelotella toista. Mutta kyllä täytyy myöntää, että joissakin tapauksissa on pieni pala sydäntä lähtenyt lapsen mukana… Lapsen etua pysähdytään miettimään vasta virallisen avun puututtua asiaan. Kun lapsella on toivoa, hän jaksaa ja selviytyy. K uv an he nk ilö t ei vä t lii ty ju tt uu n. Hoitolapsia ei ole tarvinnut siirtää mihinkään vapaapäivien ajaksi. Tämä siksi, että lastensuojelun kanssa ei ole työsuhdetta vaan erillisiä toimeksiantoja. –Lapselle selitetään, että saa olla vihainen, ruuasta ei tarvitse tykätä, vanhempia saa ikävöidä tai olla ikävöimättä. Silti työvoimaviranomaisten periaatteiden mukaan Sanna on työttömyysturvan ulkopuolella, ammattiliittoon ei pääse, työttömyyskassa ei hyväksy jäseneksi. Aggressiivisuutta ei kuitenkaan hyväksytä. Lastensuojelussa pyritään lapsen etuun. Kakkojen talo ei ole ollut kuitenkaan aikoihin tyhjänä, sillä lomitusapua on saatu Sannan äidiltä ja sisarelta. Työtä ja vastuuta riittää kelloon ja kalenteriin katsomatta. Vihan voi huutaa ulos yhteisesti sovitussa paikassa. 40 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. EI TARVITSE TYKÄTÄ Hoitolapsia ei puristeta samaan muottiin. Ikävöikö hoitaja lapsia. –Me tiedämme jo lapsen tullessa, että hän ei viivy kauaa. Nyrkkejä voi käyttää aitoon nyrkkeilysäkkiin tai vanhaan pehmoleluun, Kakko kuvailee. Vapaapäiviä kertyy sijaisvanhemmille yksi kuukautta kohden. Sanna Kakko määrittää: –Lapselle annetaan turvallinen arki ja tutut rutiinit, lupa tunteisiin ja luottamus siihen, että hänen asiansa järjestyvät, kun niitä yhdessä pohditaan
Paljon kiitetty kotiavustajatyö kuihtui kunnissa. Nyt tuki on palautumassa, kun kun nat hiljalleen tajuavat, että ehkäisevä työ on parempi ratkaisu kuin vahinkojen korjaus. Yhteisten tapaamisten jäl keen lapsi palaa parempiin kotioloihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämä HuosTa -raportti antaa suuntaviivoja lastensuojelun sijoitustoimista. on epäluotettava tai pelottava. Monelle lapselle on helpotus päästä säännöllisiin kodinomaisiin oloihin elä mään lapselle kuuluvaa elämää, Miia Pitkänen sanoo. Kiireellinen sijoitus lyhyek si ajaksi ja pidempiaikainen huostaanotto ovat kaksi eri asiaa. SIIRTO HÄMMENTÄÄ LASTA Lain mukaan kiireellisen sijoituksen on turvattava lapsen terveys ja kehitys. L apsen sijaishuolto on turvatoimi – ei rangaistus. Sijoitusturvaa tarvitsevissa perheissä raportoitiin taloudellisia ja terveydellisiä vaikeuksia. – Asiakkaat ihmettelevät joskus byrokratian määrää. Kun alle 12vuotias on yleensä sivullisena aikuisten kriisissä, murrosikäinen tarvitsee sijoitusta usein oman käytöksensä vuoksi: päihteet, rikollinen käytös, yöt poissa kotoa tai vuoro kausirytmin sekaisin meno ovat yleisiä syitä. Avohuolto ontuu. Arkeen saatiin apua ruuanlaitosta alkaen. Lähtötunnelma vaikuttaa huomattavasti lapsen mielentilaan ja sopeutumiseen. Mur rosikäisten tarpeet ovat erilaiset, ja heidän sijoituksensa ovatkin lisääntyneet. Tavoite on yhteinen ja siksi voidaan toimia ja pitää toi mia yli hallintorajojen, sanoo Lastensuojelun keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen. Psyyken ongelma tai fyysinen sairaus voivat olla syynä. y Jos lisäselvityksiä tarvitaan tai kodin olosuhteet muuttuvat, voidaan tehdä uusi päätös 30 päivän jatkolle. Tämä saattaa näkyä myöhemmin aggressiivi suutena ja ongelmatilanteiden huonona hallintana. Hän joutuu ha kemaan turvaa ja hoivaa aikuiselta, joka Sijoituksesta käynnistyy selvitystyö TEKSTI JARMO VUORINEN 30 päivää aikaa y Lapsen kiireellinen sijoitus saa kestää 30 päivää. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 41. MALLIRATKAISUJA EI OLE Pienen lapsen auttamiseksi perheelle järjestetään tukitoimia ja kotiapua, mutta joskus paras ratkaisu on sijoittaa hänet perheeseen tai laitokseen tulevaisuuden pohtimisen ajaksi. Syitä ja perusteluja pitää olla riittä västi, sillä vanhemmilla on lain mukaan oikeus – mutta myös velvollisuus – huolehtia lapsistaan. Lastensuojelulaki on uudistunut. –Vanhempi ei aina pidä sijoitusta tar peellisena. Kaltoinkohtelu on lapsen kehityksen kannalta haitallinen asia. Avohoidon palveluja ei saatu riittävästi ennen sijoitusta noin 70 prosentissa tapauksista, joten korjaamisen varaa on paljon. Harkinta ja hoivauskyky ovat jostain syystä heikentyneet. y Lapsen ja vanhempien yhteydenpitoa voidaan rajoittaa, jos sen katsotaan vaarantavan sijoitushoidon tarkoitusta tai aiheuttavan vaaraa lapsen tervey delle, kasvatukselle tai hoidolle. Lastensuojelussa julkinen valta tunkeutuu koteihin, joten kaikkien oikeus turva pitää taata, Pitkänen selvittää. Siksi vakioratkaisuja ei ole, Pitkänen sanoo. Vanhempien uupumus, osaamattomuus ja avuttomuus tulivat myös esille. Taustalla on ehkä suuria muutoksia elämässä ja niistä johtuva uupumus. Lapselle kerrotaan asioista ja perustel laan siirto. Kyselyyn vastasi vain 116 sosiaalityöntekijää ja tiedot koskevat 410:ä lasta, joten valtakunnallisia johtopäätöksiä siitä ei voida vetää. Lastensuojelu toimii harvoin yksin. 15 % asiakasperheistä vastusti apua. y 12 vuotta täyttänyt voi itsekin vastustaa tapaamista. y Hoitopaikan muiden lasten ja henkilö kunnan turvallisuus pitää taata. Julki suudessa herkutellaan ääritapauksilla: pienen tytön rankaisemisella ja murhalla tai lapsen unohtumisella vaunuihin ravin tolan terassille. Sijoituksen syinä olivat myös sopimaton kasvatustyyli, uusperheen ristiriidat ja yhä useammin huoltoja asumisriidat. Sijoitusta tarvitsevat lapset määriteltiin yleisesti ”aktiivisiksi, sosiaalisiksi, myönteisiksi mutta rajattomiksi”. Yhteis työssä ovat mukana koulu tai päiväkoti, päihdetyöntekijät, psykiatria, terveyden huolto, työvoimaviranomaiset. Jokaisella lapsella on oma tarinansa. –Lapsi hämmentyy aina, kun hänet siirretään kotioloista sijoitusperheeseen. Hänelle myös luvataan, että yhdessä vanhempien kanssa mietitään paras ratkaisu. Suomessa on noin 18 000 kodin ulko puolelle sijoitettua lasta tai nuorta. Uusi ilmiö on se, että vanhempien ohjauksessa ei onnistuttu. Lastensuojelun työntekijän täytyy nähdä kokonaisuus lapsen kannalta ja arvioida riskit, ohjelmajohtaja Pitkänen sanoo. Pitkäsen mukaan monessa perheessä pysähdytään miettimään elämäntapoja ja lapsen etua vasta virallisen avun puu tuttua asiaan. Tiede tään kertoa tilanteesta, jossa maltillisesta noudosta kehitettiin kovaääninen ja ylidramaattinen näytelmä, joka videoitiin ja laitettiin nettiin. Sen jälkeen hänet palaute taan kotiin tai aletaan valmistella pidempiaikaista huostaanottoa. Suurin osa lapsen noutotilanteista sujuu rauhallisesti ja yhteisymmärryksessä. Kun lapsi sijoitetaan rauhallisempiin oloihin turvallista arkea elämään, käynnistyy samalla monialainen selvittämistyö tilanteesta ja tavoitteista. On myös koteja, joissa ei haluta kes kustella eikä kuunnella. Tässä juttukokonaisuudessa käsitellään pienten lasten kiireellisiä sijoittamisia. Pitkäsen mukaan ääritapauksissa ko tona vastustetaan lapsen siirtoa. Lasten sijoitusten kokonaismäärä on ollut laskussa. Yhteiskunta on siis löytänyt muita auttamistoimia. –Syyt sijoitustarpeeseen vaihtelevat
J O N N A C H R I S T E N S E N 42 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Kokemusteni myötä tajusin, että masennus on ihan oikea kemiallinen reaktio aivoissa. ”Ajattelin olevani vääränlainen lapsi” KANSSAKULKIJA Sairastuttuaan masennukseen Jonna alkoi ymmärtää äitiään paremmin. – Olin aiemmin ajatellut, eikö voi vain päättää, että juominen loppuu
Tunne-elämän epävakaus voi olla kirous, mutta se on myös kasvattanut suvaitsevaisemmaksi. Siksi on tärkeää avata syitä harmituksen taustalla. Äiti soitteli usein päissään. Toisaalta isä oli ”perinteinen suomalainen mies”, joka ei kauheasti puhunut tunteistaan. Epävakaus vaikuttaa joka tapauksessa siihen, että tunteita on mahdoton jarrutella. – En voinut mennä kenenkään syliin itkemään. MUUTOS KESTÄÄ LÄPI ELÄMÄN Vuonna 2002 tapahtui suuri käänne. TEKSTI ELINA JÄRVI KUVAT OLGA POPPIUS E nsimmäisiä lapsuusmuistojani on, että äiti vie minut ulos kaupasta, jättää yksin kaupan eteen huutamaan ja sanoo, että olet aivan mahdoton. – Toisaalta se on vahvuus, että on paljon tunteita. Suurin unelmani oli käynyt toteen. Jonnan mielestä monta asiaa olisi ehkä voinut pelastaa tunteiden selittämisellä ja sanoittamisella. Jonna oppi jo nuorena ymmärtämään, ettei äiti ollut humalassa oma itsensä. Koko kevät ja kesä olivat keikkojen myötä yhtä tykitystä. Hänellä oli yllään farkut ja pikkukengät. – Itse näen, että epävakaa persoonallisuushäiriö on biologisen perimän ja ympäristön aikaansaannoksen summa. Sekin olisi tylsää, jos niitä ei olisi. – Hän sanoi minulle hääyönä, että tämä taisi olla virhe. Jonna Christensen kertoo 14 muun henkilön rinnalla tarinansa kirjassa ERROR – Mielen häiriöitä. – Äiti ryyppäsi ja masenteli. . Ei se muuttanut. – Toivon, että minulle olisi joskus sanottu, että on sallittua olla pettynyt. Uskon, että epävakaallakin lapsella on kaikki edellytykset kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi, jos vanhemmat osaavat peilata hänen tuntemuksiaan ja ohjata häntä oikein. 21-vuotias morsian juoksi itkien hotellin käytävällä päivänä, jonka piti olla elämän onnellisin. Se kävi terapiassa, mutta hoiti kaksisuuntaista mielialahäiriötään lähinnä juomalla. Lapsi ei itse ymmärrä, miksi tunteet heittelevät ja on paha olla. Jos Jonna ei halunnut jutella, äiti saattoi haukkua huoraksi. Jonna ajatteli, että se on normaalia: riiteliväthän myös äiti ja isä päivittäin. Äiti lopetti lääkityksen aina, kun tunsi voivansa paremmin. Jonna itse kokeili alkoholia ensimmäisiä kertoja 12-vuotiaana ja itki humalassa ongelmiaan toisille. Kun vanhemmat erosivat, Jonna muutti asumaan isänsä kanssa. Hän ei halunnut ottaa riskiä, että alkoholin kanssa lähtisi lapasesta – kuten äidillä kävi. Äiti kävi terapiassa, mutta hoiti mielialahäiriötään lähinnä juomalla. Kun he olivat lomien aikana yhdessä, he riitelivät joka päivä. Viesti oli runsaan vuoden avioliiton aikana säännöllisin väliajoin sama. Hän kuitenkin lähti soolouralle jo ennen yhtyeen ensimmäistä keikkaa. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 43. ALKOHOLIN VOIMA PELOTTI Kymmenenvuotias Jonna jäi usein kotiin hoitamaan pikkusiskoa. Sen vuoksi omaa pahaa oloa tulee usein jaettua liikaa toisille. Olisin ehkä oppinut sietämään pettymyksiä paremmin, jos olisin kokenut tulleeni ymmärretyksi. – Tein levy-yhtiön kanssa diilin, ja eka sinkkuni julkaistiin tammikuussa 2003. Jonna on käynyt terapiassa Suomessa ja Yhdysvalloissa yhteensä kuusi vuotta. Jonna oli tutustunut Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kautta amerikkalaiseen mieheen, jonka kanssa eli ensin etäsuhteessa. Viimeiset kaksi vuotta muotona on ollut epävakaan persoonallisuuden hoitoon kehitetty dialektinen käyttäytymisterapia, DKT. Ja selitetty kenen tahansa lapsen harmistuvan, jos ei saa mieluista lelua kaupasta. Hän uskoi, että avioliitto muuttaa kaiken. Ajattelin silloin, että olen vääränlainen lapsi ja minussa on vika, muistelee lapsuuttaan laulaja-lauluntekijä Jonna Christensen. Samalla hän sanoi, ettei aio poistua ennen kuin saa myös lähetteen terapiaan. Isä oli töissä ja äiti sanoi lähtevänsä lenkille. Hän on vuosien varrella pohtinut, ovatko hänen lapsuutensa ongelmat johtuneet mahdollisesti jo tuolloin olemassa olleesta tunne-elämän epävakaudesta vai onko vaikea lapsuus tehnyt hänestä epävakaan. Useita vuosia laulamista ja tanssimista harrastanut Jonna valittiin jäseneksi Popstars-ohjelmassa kasattuun Gimmeliin. Mies sanoi, ettei hän rakasta Jonnaa eikä ymmärrä, miksi he edes menivät naimisiin. Oma tunnesäätelyni ei lapsena toiminut eikä siihen ole osattu suhtautua parhaalla mahdollisella tavalla. Jonnan on vaikea eritellä, mitkä ominaisuudet johtuvat temperamentista ja mitkä persoonallisuushäiriöstä. Jonna tiesi, että äiti oli menossa lähikapakkaan. Isästä taas aloin ottaa etäisyyttä teini-iän kynnyksellä. Samalla kalvoi huono omatunto siitä, että pikkusisko jäi alkoholistiäidille. Vaikka Jonna sai ammatillisesti paljon suosiota osakseen, ihmissuhteissaan hän koki itsensä edelleen huonoksi. Hän kuitenkin lopetti juomisen kokonaan 13 vuotta sitten. Isäänsä Jonna kuvailee superisäksi, joka teki ruoan, hoiti kodin ja lemmikit sekä vei siskon hoitoon. Äiti sairastui siskoni syntymän jälkeen, ja tuntuu, että siitä alkaen minulla ei ole ollut äitiä ollenkaan. Ensimmäinen selkeä kausi, jonka Jonna tunnistaa masennukseksi, puhkesi avioliiton aikana vuonna 2005. Hän meni lääkäriin ja sai masennuslääkereseptin
Elokuussa 2015 ilmestynyt neljäs albumi Sound Mind kuvastaa Jonnan elämää viime vuosien ajalta. – DKT:ssa treenataan, miten voi siirtää huomion pois ahdistuksestaan. Eikö voi yrittää olla aktiivisempi ja K A N S S A K U L K I J A J O N N A C H R I S T E N S E N Mies sanoi minulle hääyönä, että tämä taisi olla virhe. – Se, miten käyttäytymistä voi muuttaa, on loppuelämän kestävä prosessi. – On sanottu, että piiloudun diagnoosin taakse ja ajattelen, että toisten täytyy vain kestää. Aviomiehen positiivisuus ja taito keksiä jokaisesta asiasta jotain hyvää pitävät Jonnan pinnalla silloin, kun on vaikeinta. Ei pidä paikkaansa. Vuonna 2008 Jonna sai äidiltään Amerikkaan kirjeen, jossa tämä kertoi olevansa ylpeä tyttärestään ja tämän tarmosta toteuttaa unelmiaan. 44 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. – Ammatillisesti tuo paljon puhtia ja merkitystä, kun joku kohtaamani ihminen kertoo musiikkini koskettaneen häntä. Tällöin sydämen lyöntitiheys hidastuu. Lähde: Järvi, Hotti & Poppius (2016). MASENNUS LISÄSI YMMÄRRYSTÄ Jonna alkoi ensimmäisen masennusjaksonsa aikana ymmärtää paremmin äitiään ja muita mielenterveysongelmiin sairastuneita. Helsinki: Like Kustannus, 92–102. – Olin aiemmin ajatellut, eikö voi vain päättää, että juominen loppuu. Hän on muun muassa pohtinut, ovatko hänen lapsuutensa ongelmat johtuneet jo tuolloin olemassa olleesta tunne-elämän epävakaudesta vai onko vaikea lapsuus tehnyt hänestä epävakaan. Jos on itkupotkuraivarit käynnissä, voi esimerkiksi laittaa kasvot jääkylmään veteen. Hän toivoo, että äiti tiesi sen. Olen kertonut, jotta toisten olisi helpompi ymmärtää minua. Tai itseään voi rauhoittaa hengittämällä ulos puolet hitaammin kuin sisään. Jatkuva oppiminen vaatii paljon uusien taitojen harjoittelua. Pari meni naimisiin vuonna 2010 ja perusti yhteisen kodin Helsinkiin. Myös ystävien ja perheen apu, positiivinen palaute ja kannustus antavat voimaa. – Usein auttaa, jos joku sanoo, että ymmärrän sinua ja kiinnitän tähän asiaan ensi kerralla huomiota. – Ne olivat kauniit jäähyväiset. ajatella positiivisemmin. Levyä työstäessään hän tapasi MAP-kirkon konferenssissa tanskalais-amerikkalaisen miehen, joka asui tuolloin Kööpenhaminassa. Terapia on auttanut Jonnaa tunnistamaan tunteitaan, havainnoimaan omaa käyttäytymistään ja analysoimaan sitä. Kirjoitin levylleni Forever-kappaleen siitä, että vaikka aika loppui täällä kesken, meillä on vielä tämän elämän jälkeen ikuisuus. Kun kirje tavoitti Jonnan, äiti oli jo kuollut. ERROR – Mielen häiriöitä. Terapia on auttanut Jonnaa havainnoimaan ja analysoimaan omaa käyttäytymistään. Jonna ei lapsena saanut vastakaikua tunteilleen, joten sen merkitys on aikuisiällä korostunut. Lue koko kertomus kirjasta. Se kertoo masennuksesta, mielen heittelystä ja vaikeasta avioliitosta. Aiheesta puhuminen on usein kääntynyt häntä vastaan. Jos Jonnalla olisi mahdollisuus sanoa äidilleen vielä yksi lause, se olisi ”annan sinulle anteeksi”. Jonna on vuosien aikana kertonut ihmisille avoimesti epävakaan persoonallisuuden diagnoosistaan. Kokemusteni myötä tajusin, ettei masennus ole asennekysymys vaan ihan oikea kemiallinen reaktio aivoissa
Jos hyvin menee, lapsesi antaa sinun halata ja pussata vielä aikuisenakin. Tässäkään et voi mokata. SUUTUT, KUN SUUTUTTAA. Olet ihminen. PIKAPUURO. Kaikki ihmiset kokevat kaikkia tunteita, siksi lapsen on tärkeää nähdä ja kokea niitä turvallisimmassa mahdollisessa ihmissuhteessa: sinun kanssasi. Uno-korttipeli iskän kanssa voi jäädä mieleen ikuisiksi ajoiksi, siinä missä päivä huvipuistossa tallentuu pitkäkestoiseen muistiin vain äänten ja valojen sekamelskana. Nyt ollaan eri mieltä asioista ja aikuiset selvittävät tämän keskenään, eikä tarvitse huolia. 9. 8. 1?2 lasta selkään ja hoppotihoi ympäri olohuonetta selkäja polvikivusta välittämättä. 6. 7. 1. Sitä voisi aina olla enemmänkin, mutta lyhyetkin hetket lasketaan. K asper Strömman kertoi blogissaan asioista, jotka teemme tavallisesti täysin oikein. 3. Sillä lailla. Kaikenlainen päristely toimii aina ja teet sen ihan oikein. Sinulla on tunteita ja lapsesi näkee sinut niin iloisena ja tyytyväisenä kuin vihaisena ja surullisenakin. 4. PIDÄT AIKUISTEN ASIAT AIKUISTEN ASIOINA. No et ehkä ihan heti, mutta palaat siihen myöhemmin. VIETÄT KAHDENKESKISTÄ AIKAA LAPSESI KANSSA. Kukaan ei moiti sinua, vaikka et hauduttaisi spelttiä. 10 asiaa, jotka olet tehnyt lapsesi kanssa koko ajan oikein T E E M U O L L I K A I N E N Kirjoittaja on erikoispsykologi ja psykoterapeutti, joka työskentelee Psykologiliitossa ja vapaatajat.fi -palvelua tuottavassa AtCare Oy:ssa. Koska moni vanhempi epäilee kykyjään ja resurssejaan huolenpitäjänä ja kasvattajana, ajattelin esitellä tässä samassa hengessä kymmenen asiaa, jotka useimmat vanhemmat tekevät pääasiassa oikein. Se kertoo lapsellesi, että kannattelet häntä mielessäsi ja että hänen toiveensa ovat merkityksellisiä. Teemu Ollikainen KOLUMNI T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 45. PILLIMEHUT. Kerrot lapsille, että vanhemmat eivät ole heille vihaisia. Hui kamala, sokeroitua mehua! Jos takapenkki hiljenee, kaikki on ok. OLET HEVONEN. Kuten esimerkiksi banaanin kuoriminen: ihan sama, mistä päästä sen aloittaa, pääasia että saa kuoren poistettua. RAUHOITAT VIIKONLOPPUAAMUT. TEET MITÄ LUPAAT. HALAAT JA PUSSAAT. Jos takapenkki hiljenee, kaikki on ok. Ja se on hyvin tärkeää. 10. MASUN PÄRISTELY. 5. Pikku Kakkonen ja pyjamassa hengailu perheen kesken on parasta. 2
46 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Mennään metsään! Lääkäriltä luontoreseptejä
Vanhan kansan viisaus toteaa, että luonto parantaa. Tässä tarvitaan muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen vahvaa osaamista ja yhteistä panostusta. N uorena metsänhoitajana Liisa Tyrväinen ei niin sanotusti nähnyt metsää puilta. Osa väestöstä on kuitenkin julkisten viheralueiden varassa. – Monilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää aktiivisesti luontoa. Hän ajatteli metsää kuutioina. Luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut ovat yksi mahdollisuus erityisosaamisen kehittämiseen Suomessa. – Luonto oli jäänyt monissa kaavahankkeissa rakentamisen jalkoihin. Luonto on suomalaisille yksi luontevista stressinsäätelykeinoista. Hyvinvointivaikutukset ovat niin huomattavat, että lääkärit saattavat pian kirjoittaa luontoreseptejä. TEKSTI PÄIVI ROMPPAINEN KUVAT TAPANI ROMPPAINEN JA SARI SAKALA . – Meillä on paljon työuupumiseen, stressiin ja vähäiseen liikuntaan liittyviä sairauksia, jotka ovat kehittyneissä maissa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, Tyrväinen huomauttaa. Nykyään Tyrväinen toimii Luonnonvarakeskuksessa luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun professorina. Hän on tutkinut luonnon virkistyskäytön terveysja hyvinvointivaikutuksia ja niiden taloudellista arvoa. Lapsen kokemus metsästä muuttui koulutuksen myötä. – Vuonna 1992 aloittamani tutkimustyö on rönsyillyt moneen suuntaan. MIKSI METSÄÄN. Tutkimukset ovat antaneet vahvan näytön metsän myönteisistä vaikutuksista ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Metsien hoidossa vahva puuntuotannon yksipuolinen korostaminen sai minut lähtemään tutkimusuralle, hän kertoo. LUONTEVAA STRESSINHOITOA Tyrväisen mukaan ihmisten hyvinvointi heikkenee, kun väestö kasaantuu yhä niukemmin viheralueita sisältäviin väestökeskuksiin. Kun työ vei kaupunkimetsien hoidon ja suunnittelun pariin, näköala laajeni. Mielen hyvinvointi ei kulje käsikädessä materian kanssa. Lisäksi hän tutkii terveysja hyvinvointisektorin sääntelyn kehittämistarpeita, kestävän luontomatkailun edellytyksiä sekä luontomatkailuyritysten toimintaympäristöjen kehittämistä. Nyt luonnon hyvää tekevästä vaikutuksesta keskustellaan jo enemmän. Tiiviin rakentamisen haittavaikutukset kohdistuvat juuri näihin ihmisiin. Erityisesti mielipaikat luonnossa L I I S A T Y R V Ä I N E N Tutkimus professori, luonnon virkistys käyttö ja luontomatkailu Luonnonvara keskus T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 47. Alan kehittämiseksi on kuitenkin vielä vahvistettava tietopohjaa. Luonnon kytkemisellä terveysja sosiaalialan palveluihin voidaan saavuttaa terveydenhuollon kustannussäästöjä. Aihe on ollut pitkään hyvin marginaalinen. Nykyään tästä on myös tutkimustietoa
Neljän tunnin kävely metsässä on täysin erilainen kokemus kuin kaupungissa. Sosiaalinen ja toiminnallinen kyky elpyy. Luonnon terveysvaikutuksia Ärtymys ja levottomuus heikkenevät Verenpaine, syke ja lihasjännitys alenevat Uupumuksesta palautuminen helpottuu Aistit terävöityvät Tarkkaavaisuus lisääntyy Stressi vähenee 48 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. – Luontoon ei tarvitse lähteä suorittamaan. Pienet viheralueet eivät tyydytä hänen luontotarvettaan. Luonto auttaa ihmistä palautumaan pitkäaikaisen keskittymisen aiheuttamasta uupumuksesta ja lisää tarkkaavaisuutta, Tyrväinen luettelee. – Ruotsalaiset ovat tutkineet puutarhaterapiaa ja sen vaikutusta muun muassa työuupumukseen. – Kuulun siihen ryhmään, jonka on ajoittain pakko päästä luontoon. Kaupunkikävelyllä palautumista ei tapahdu samalla tavalla. Metsä vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Puhdas ilma ja hiljaisuus rauhoittavat ihmisen hermostoa. – Virkistyskäyttöön halutaan varttunutta metsää, jossa on isoja puita ja kunnollinen metsän tuntu. Metsän kauneus, äänimaailma sekä tuoksu vaikuttavat kaikki yhdessä mieleen. Olen aina hakeutunut aktiivisesti metsään, mutta nyt myös ymmärrän, että se on oman hyvinvointini kannalta välttämätöntä. Uusimmissa tutkimuksessa on parhaillaan mukana myös sydäninfarktipotilaita sekä traumatisoituneita maahanmuuttajia. Luontoalueet ovat kuin vihreä kuntosali. Tästä on olemassa kansainvälisesti vahvaa näyttöä. Luonnossa tulisi viettää yli viisi tuntia kuukaudessa, tai tehdä luontoretkiä kaupungin ulkopuolelle 2–3 kertaa kuukaudessa. – Luonnossa liikkuminen katkaisee stressin. Mielipaikkaan meneminen ja pelkkä kauniin luonnon katsominenkin auttaa. MIELIPAIKKOJA Parhaillaan tutkitaan, millainen ympäristö vaikuttaa ihmiseen parhaiten. – Japanilaiset tutkimuksissa tappajasolujen aktiivisuus ja syöpää ehkäisevien proteiinien määrä on veressä suurempi metsäkävelyjen kuin kaupunkikävelyjen jälkeen. Lista ei suinkaan lopu siihen. Keskuspuisto on riittävän iso alue, jotta voi kuvitella olevansa metsässä. Aina ei tarvitse jaksaa. Mihin hyvää tekeviä terveysmetsiä kannattaisi perustaa. Sisätiloissa tapahtuvan liikunnan fyysiset vaikutukset ovat samat, mutta luonnossa myös mieli lepää. LUONTO LÄÄKKEENÄ Tyrväinen on ollut mukana ideoimassa sosiaalija terveysministeriölle valtakunnallisia kokeiluhankkeita. Verenpaine, syke ja lihasjännitys alenevat. – Jos puolet työmatkasta tapahtuu viheralueella, silläkin on hyvinvointivaikutuksia. Viheralueet ovat myös teiden varsilla olevien kevyen liikenteen väyliä terveellisempiä reittejä. Ärtymys ja levottomuus heikkenevät. Rantaalueet ovat ihmisten ehdottomia suosikkipaikkoja. toimivat kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina. – Metsässä liikkuminen on moniaistinen sekä aisteja terävöittävä kokemus. Luontokontakti ja luontoalueiden läheisyys asuinympäristössä vähentävät sairastumista allergioihin. Japanilaisissa tutkimuksissa vastustuskykyä parantavat valkosolut ovat lisääntyneet. Yksi idea on, että terveydenhuollossa alettaisiin kirjoittaa luontoreseptejä. Yhdysvalloissa yksityissairaalat ovat jo kauan rakentaneet viheralueita ja -huoneita alueelleen. Luontoa ollaan tuomassa takaisin myös sairaalaympäristöihin. Kokemuksia on kerätty kolmesta eri maaja metsätalousministeriön rahoittamasta terveysmetsähankkeesta. Verrattuna perinteisiin terapiamuotoihin puutarhaterapia on koettu niin hyväksi, että siitä on tullut Skånessa valtion korvaama kuntoutusmuoto Tyrväinen itse asuu Helsingissä ja pyrkii noudattamaan omia ohjeitaan
Terveydenhuolto voisi käyttää luontoreseptiä myös ennalta ehkäisevästi. Metsän hoitavasta vaikutukses ta hyötyvät kaikki, Peitola vakuuttaa. – Kuljimme Sipoon metsissä syys kuusta tammikuuhun kahden viikon välein. – Metsä on käyttämätön voima vara, jonka hyvinvointivaikutuksista meillä on valtavasti tutkittua tietoa. – Asiakkaiden rekrytointi oli onnistunut. Luontoa havainnoitiin kaikilla aisteilla. A N N A P E I T O L A Ylilääkäri, Sipoon avoterveydenhuolto Jne Terveysmetsä -hanke 2014–2016. Ulkoilu valoisaan aikaan kohensi mielialaa. Ihmiset huomasivat retkien vaikuttavan hei dän mielialaansa sekä stressin vähe nemiseen. Sipoossa saadut koke mukset ovat olleet niin kan nustavia, että hankkeelle ha lutaan jatkoa. Välillä kahviteltiin ja juteltiin. Pääsin itse osallistumaan ret kiin yhtenä ryhmän jäsenenä. Ihmiset olivat tyytyväisiä, ja retket koettiin antoisina. Koska hankkeen takana on tutkimus tietoa, minun on lääkärinä helppo olla tässä mukana. Retket tehtiin päivisin vuoden pimeimpänä vuodenaikana, mikä koettiin pikemminkin hyväksi kuin huo noksi valinnaksi. Mukana Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvin voinnin laitos, Metsähallitus, Tapio, Kylpyläkartano Kaisankoti sekä Sipoon kunta. – Myös työntekijöillä on huonoja ja hyviä vaiheita kuten asiakkailla kin. Pilotin innoitta mana Sipoo seen toivottai siin omaa terveysmetsää. Nautin luonnossa rauhoittumisesta ja olemi sesta, Sipoon avoterveydenhuollon ylilääkäri Anna Peitola kertoo. – Luontoreseptit voivat olla jat kossa mukana hoitojen yhtenä juon teena, joka hakee vielä muotoaan. Luonnon kauneutta saattoi ihmetellä marraskuussakin. Allergioihin sairastuminen vähentyy Vastustuskykyä parantavat valkosolut lisääntyvät Sosiaalinen ja toiminnallinen kyky elpyvät Verenpaine, syke ja lihasjännitys alenevat T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 49. Retket suuntautuivat kauniisiin maastoihin eri teemoin. Yhteiset retket innostivat ihmisiä hakeutumaan omatoimisesti kin luontoon. Metsän hyvää teke västä vaikutuksesta hyötyisivät niin asiakkaat kuin työntekijätkin. Sipoos sa kohderyhmäksi valikoitui sosiaali ja terveyspalveluiden asiakkaita, joiden arveltiin hyötyvän luonnossa liikkumi sesta. Luontoretket olivat moniulotteisia kokemuksia, joista puuttui suorittami sen maku. Sipoossa testattiin terveysmetsän vaikutuksia TEKSTI PÄIVI ROMPPAINEN T erveysmetsähankkeessa suunnitel laan toimintamalleja erilaisille kohderyhmille luonnon hyvinvointi vaikutusten hyödyntämiseen
Aiemmissa tutkimuksissa vanhempien masennus on yhdistetty myös lapsen kielellisen kehityksen ongelmiin. Vanhemman masennus saattaa vaikuttaa haitallisesti lapsen kielelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, mikä puolestaan voi heijastua koulunkäyntiin. Havainto myös kannustaa panostamaan vanhempien masennuksen hoitoon. Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista ja lasten päättötodistuksista, he havaitsivat masentuneiden vanhempien lasten keskiarvot alhaisemmiksi kuin muiden. Äidin masennus liittyi heikompaan koulumenestykseen varsinkin tytöillä. Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä. Lasten koulumenestys pääteltiin peruskoulun päättötodistuksesta lasten ollessa 16-vuotiaita. Tutkimuksessa seurattujen 1,1 miljoonan lapsen äideistä 3 prosenttia ja isistä 2 prosenttia oli sairastunut masennukseen. Tulokset viittaavat siihen, että vanhempien masennuksella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia perheen ja lasten elämään. Ruotsalaisten tulokset perustuvat tietoihin kaikkien vuosina 1984–1994 syntyneiden ruotsalaislasten koulumenestyksestä sekä heidän vanhempiensa terveysrekisteritietoihin. K U VA : SH U T TE R ST O C K näkyä lapsen koulumenestyksessä Vanhempien masennus voi 50 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Masennus on jossain määrin perinnöllistä, joten on myös mahdollista, että masentuneiden vanhempien lapset oireilevat todennäköisemmin itsekin, tutkijat kirjoittavat. TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ Uutispalvelu Duodecim I sän tai äidin sairastuminen masennukseen voi ruotsalaistutkimuksen perusteella vaikuttaa haitallisesti lapsen koulumenestykseen
Tutkimuksen perusteella pelkkä sähkötupakan satun nainen kokeileminen ei kuitenkaan en nusta säännöllistä tupakointia. Heihin verrattuna psykoosilääkityksellä olevien diabetesriski on kaksi kertaa suurempi. Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä. Tämän lisäksi myös monet elintavat saattavat selittää yhteydet. Hiljattain sama tutkijaryhmä liitti heikon stressin sietokyvyn myös suurentuneeseen riskiin sairastua aikuistyypin diabetekseen. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Tobacco Control -lehdessä. Ylipainoisten sairastumisriski oli näkyä lapsen koulumenestyksessä peräti kolminkertainen, tutkijat havaitsivat. Lisäksi diabeteksen riskitekijöitä ja kehittymistä kannattaa seurata tarkoin. Tämä havaittiin kuitenkin vain runsaan puolentoista vuoden seurannassa, joten todennäköisesti vaikutukset ovat suurempia pitemmällä aikavälillä. Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat, että nuorten psykoosilääkitykset pidettäisiin mahdollisimman lyhyinä. KUVA : SHUTT ERSTO CK T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 51. Nuorista 31 prosenttia oli kokeillut sähkötupakkaa ensimmäisen kyselyn aikoihin ja 15 prosenttia oli polttanut savukkeita. Sähkötupakkaa kokeilleet nuoret olivat vuotta myöhemmin kokeilleet varsinaisia savukkeita kolme kertaa todennäköisemmin kuin nuoret, jotka eivät olleet koskeneet sähkötupakkaan. Sähkötupakkaa kokeilevat nuoret alttiimpia myös tupakka-kokeiluille Psykoosilääkkeet lisäävät lasten ja nuorten diabetesriskiä SÄHKÖTUPAKKAA KOKEILEVAT TEINIT saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan olla muita kiinnostuneempia kokeilemaan myös varsinaisia savukkeita. Käytännössä psykoosilääkkeisiin liittyvä diabetesriski ei ole kovin suuri, sillä tuhatta potilasta kohden lääkitykset liittyivät noin kolmeen lisätapaukseen. Riski havaitaan myös verrattuna mielenterveysongelmia poteviin nuoriin, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä. Tutkijat kyselivät sähkötupakan ja oikeiden savukkeiden polttamisesta 2 300 keskimäärin 15vuotiaalta koulu laiselta vuonna 2013 ja uudelleen vuot ta myöhemmin. Herkimmin stressaantuvien riski sairas tua oli noin 40 prosenttia suurempi kuin miesten, joiden kyky sietää stressiä arvioitin parhaimmaksi. Psykoosilääkkeiden ja diabeteksen yhteys on havaittu aikuisilla, mutta lääkkeiden vaikutus lasten ja nuorten diabetesriskiin on jäänyt epäselvemmäksi. Yhteys on voimakas etenkin ylipainoisilla, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Nyt julkaistu tutkimus perustuu kolmentoista tutkimuksen aineistoihin ja 185 000 psykoosilääkkeitä saavan, keskimäärin 14-vuotiaan nuoren terveystietoihin. Stressiherkät alttiita verenpaineongelmille HERKÄSTI STRESSAANTUVAT saattavat sai rastua verenpainetautiin todennäköisem min kuin stressiä paremmin sietävät. Stressaantumisen ja verenpaine taudin yhteys havaittiin riippumatta miesten painosta, mutta yhteys oli silti huomattavasti voimakkaampi ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla. A ikuistyypin diabetes näyttäisi kehittyvän tavallista herkemmin psykoosilääkityksellä oleville lapsille ja nuorille. Sähkötupakka ei ole lyhytaikaisessa käytössä yhtä haitallista terveydelle kuin tupakka, mutta sen pitkäaikais vaikutuksia ei vielä tiedetä . Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 1,5 miljoonan ruotsalaismiehen seurantaan. Miehille oli tehty kattava terveystarkastus kutsunnoissa vuosina 1969–1997. Vuoteen 2012 mennessä 93 000 miehellä oli todettu verenpainetauti. Riskit havaitaan jo suhteellisen lyhyen käytön jälkeen, mutta käytännössä vaikutus ei välttämättä ole kovin suuri. Vuonna 2014 sähkö tupakkaa kokeilleita oli 38 prosenttia ja tupakkaa polttaneita 21 prosenttia. Tulosten perusteella on mahdollista, että sähkötupakka alentaa nuorten kynnystä kokeilla varsinaisia savukkei ta, mutta yhtä hyvin on mahdollista, että samat nuoret olisivat kokeilleet savukkeita ilman sähkötupakkaakin. Tulosten perusteella psykoosilääkkeitä käyttävien nuorten riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on kolme kertaa suurempi kuin terveiden samanikäisten. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Heart-lehdessä. Tutkijat huomioivat analyysissa miesten sosiaalisen ja taloudellisen aseman, painoindeksin sekä mahdolli sen perinnöllisen verenpainetauti taipumuksen, mutta ne eivät selittä neet huonon stressin sietokyvyn ja verenpaineongelmien yhteyttä. Valtaosa sähkötupakkaa tai savuk keita kokeilleista oli polttanut niitä vain 1–4 kertaa elämänsä aikana. On esimerkiksi mahdollista, että stressaantuneet ihmiset tupakoivat todennäköisemmin tai harrastavat vähemmän liikuntaa ja ovat siksi alttiimpia verenpainetaudille. Aiemmissa tutkimuksissa veren paine tauti on kehittynyt etenkin koehenkilöille, joiden verenpaine reagoi herkästi stressitilanteissa. . Tarkastukseen kuului puolituntinen psykologinen arviointi. Hyvin harva nuorista tupakoi tai poltti sähkö tupakkaa edes kuukausittain. Säännöl lisesti sähkötupakkaa tai savukkeita polttaneet kuitenkin todennäköisesti jatkoivat säännöllistä tupakointia seu rantakyselyn aikoihin
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että huomattavaan osaan mielenterveysongelmia liittyy usein muitakin kroonisia sairauksia Mielenterveysongelmaisilla todella suurentaisivat dementiariskiä, riskin pitäisi olla selvästi suurempi pitkään lääkkeitä käyttäneillä, tutkijat kirjoittavat. Masennuslääkkeet ovat yleisesti ottaen turvallisia raskauden aikana, mutta täysin vaarattomia ne eivät välttämättä ole, sillä niiden käyttöön saattaa liittyä muita haittoja. Näin ollen on epätodennä köistä, että pieniinkään annoksiin ja ly hyisiin lääkityksiin liitetty vaikutus joh tuisi bentsodiatsepiineista. Masennuslääkitysten sijaan synnynnäisten sydän vikojen todennäköisyyttä kasvattivat perinteisemmät riskitekijät eli äidin lihavuus, korkeampi ikä, diabetes ja päihdeongelmat. Ilmiö voi johtua epäterveellisistä elämäntavoista ja lääkityksistä, mutta on myös viitteitä siitä, että mielenterveyspotilaat eivät pääse tai hakeudu hoitoon yhtä hyvin kuin muut. Tulosten perusteella masennuslääkitykset eivät suurenna synnynnäisten sydänvikojen riskiä riippu matta siitä, mitä masennuslääkkeitä äiti käyttää. Havainto on tervetullut, sillä bentso diatsepiinit ovat yleinen lääke varsinkin iäkkäillä. Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä. Heidän tuloksensa kuitenkin osoittavat fyysiset sairaudet tavallista yleisemmiksi myös mielenterveyspotilailla, jotka eivät välttämättä hakeudu hoitoon. Raskaana olevien kannattaisikin keskustella lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista lääkärinsä kanssa . Aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu lähinnä hoidon piirissä olevia. Muita masennuslääkkeitä raskauden aikana käytti vajaat 1 000 naista. Jos bentsodiatsepiinit M ielenterveysongelmista kärsivät sairastavat usein myös monia fyysisiä pitkäaikaissairauksia, tuore tutkimus vahvistaa. suurentunut fyysisten sairauksien, kuten sydänsairauksien, astman, diabeteksen tai nivelrikon vaara. Yhteys ei siis rajoitu vain vakavimpiin ja vaikeaoireisimpiin mielenterveyden häiriöihin. Joissain tutkimuksissa lääkitykset on yhdistetty myös suuren tuneeseen dementiariskiin. K U VA : SH U T TE R ST O C K KU V A: S HU T T ERS T O C K 52 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Tutkimukseen osallistuneista 5 000 oli käyttänyt SSRIlääkkeitä ennen raskautta ja 2 800 raskauden aikana. Tutkimus julkaistiin Journal of Clinical Psychiatry -lehdessä. Nämä kaikki olivat jonkin verran yleisempiä äideillä, jotka olivat masennuslääkityksellä, joten mahdollisesti aiemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet selittyvät näillä riskitekijöillä. Bentsodiatsepiineja käytetään muun muassa ahdistuksen ja unetto muuden hoitoon, mutta ne saattavat aiheuttaa monia haittavaikutuksia kuten kaatuilua, sekavuutta ja muistin heikkenemistä. Uusiseelantilaistutkijoiden havainto ei ole uusi, sillä samanlaisia tuloksia on saatu aiemminkin. Toisaalta myös hoitamaton masennus voi vaaran taa raskauden. Raskaudenaikainen masennuslääkitys ei lisää synnynnäisiä sydänvikoja MASENNUSLÄÄKITYSTÄ ei kannata automaattisesti lopettaa raskauden ajaksi ainakaan synnynnäisten sydänvikojen pelossa, tuore tutkimus osoittaa. Fyysisten sairauksien oireet saattavat myös helposti jäädä muiden oireiden varjoon. Nyt julkaistussa tutkimuksessa dementiariski oli hieman suurentunut lyhyitä betsodiatsepiinikuureja saaneil la, mutta ei potilailla, joiden lääkitykset kestivät pitkään. Todennäköisemmin yhteys selittyy sillä, että lääkkeillä hoidetaan varhai seen dementiaan kuuluvia, niin sanot tuja prodromaalisia oireita. Tutkijoilla oli käytössään apteekkirekisteritiedot osallistujien käyttämistä lääkkeistä kymmenen vuoden ajalta. Myöskään serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI lääkkeet, jotka on joissain tutkimuksissa yhdistetty sydänvikariskiin, eivät tässä analyysissa liittyneet synnynnäisiin sydänvikoihin. Yhdysvaltalaisten tutkimus perustui 3 400 yli 65vuotiaan seitsenvuotiseen seurantaan. Bentsodiatsepiinit eivät altista dementialle U U T I S P A LV E L U D U O D E C I M TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ RAUHOITTAVAT bentsodiatsepiini lääkkeet eivät yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan suurenna riskiä sairastua dementiaan, vaikka niin on epäilty. Tutkimukseen osallistui yli 200 000 äitiä ja lasta. Terveysongelmat kasautuvat etenkin, jos potilaalla on useita mielenterveyden häiriöitä. Suomessa mielenterveyspotilaat kuolevat 10–20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa. Se perustuu kuudentoista kyselytutkimuksen ja 47 000 osallistujan tietoihin 17 eri maasta
Ystäväsi puheet saattavat olla harhaluuloja, mutta on myös mahdollista, että niillä on ainakin osittain todellisuuspohjaakin. K iitos kysymyksestäsi, Hanne, ymmärrän hyvin huolesi. Väittelemään ei silti kannata ryhtyä, koska itsepintaiselle uskomukselle löytyy aina todisteita. Ystävänä voi keskustella aiheista ja kysyä, millä perusteella hän ajattelee niin, sitten kertoa rauhallisesti omat ajatuksensa epäilysten todenperäisyydestä. Voit lähettää kysymyksesi psykologille osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Voikin olla hyvä keskittyä ihan muihin asioihin ja mukavaan tekemiseen hänen kanssaan. Jokin todellinen tapahtuma, itse koettu tai vaikkapa lehdestä tai elokuvasta nähty, saattaa ruokkia epävarmuutta ja pelkoja. Ne ovat yleensä keino yrittää hallita joitain kipeitä tunteita, yksinäisyyttä, merkityksettömyyden tunnetta tai pelkoja. Lievässä muodossa harhaluuloja voi olla kenellä tahansa esimerkiksi stressin tai väsymyksen aikana, mutta vakavampina ne saattavat joskus ennakoida psyykkistä sairastumista. Kysymys julkaistaan nimimerkillä. Mistä tällaiset äkilliset harhaluulot johtuvat ja miten minun pitäisi ystävänä niihin suhtautua?” –Hanne Ystävän harhaluulot hämmentävät KYSY PSYKOLOGILTA H E L I H E I S K A N E N Psykologi ja kouluttaja, joka on erikoistunut erityisherkkyyteen, stressinsäätelyyn, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja henkiseen kasvuun. Hänelle voi myös kertoa olevansa huolissaan hänen muuttuneesta käytöksestään ja puheistaan. Jos harhaluulot ovat kovin voimakkaita tai hallitsevia ja niihin liittyy ahdistusta, voi tarjoutua lähtemään mukaan lääkärin vastaanotolle. Heli Heiskanen K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 53. Tyypillisiä harhaluuloja ovat aiheeton mustasukkaisuus, petetyksi tai seuratuksi tuleminen tai kuvitelma vakavasta sairastumisesta. Voimakas stressi tai aiempi traumaattinen kokemus saattavat heikentää arviointikykyä ja erilaiset pelon ja ahdistuksen tunteet voimistuvat. Läheisen yllättäen muuttunut käytös hämmentää. Sen vuoksi harhaluuloihin kannattaisi pyrkiä suhtautumaan ymmärtäväisesti, vaikka niihin ei tulekaan mennä mukaan. Työnsä, kotinsa ja ystäväsuhteensa normaalisti hoitanut nainen alkoi yhtäkkiä puhua kuin agenttitarinoista: häntä seurataan, puhelinta kuunnellaan, kotiin on salaa asennettu kameravalvonta. Ensin luulin, että kyse on hassuttelusta tai ohimenevästä stressireaktiosta, mutta tätä on nyt jatkunut kuukausikaupalla. Harhaluuloilla on niitä kokevalle jokin merkitys ja tarkoitus. ”Ystäväni, jonka olen tuntenut vuosikaudet, muuttui yllättäen viime vuonna. Lisätietoa Helistä: www.heliheiskanen.fi
Vuoden täyttävä Tunne & Mieli -lehti kutsuu inspiroivaan aamuun tietokirjailija-valmentaja Maaretta Tukiaisen johdolla. Haluaisitko löytää joustavuutta ajatteluusi ja uusia vaihtoehtoja elämään. Paikka: Eheys-keskus Helsingissä, Malmin raitti 17 b, 4. Hinta: 25 € (sis. ohjelman, smoothie-tarjoilun ja Inspiraatiokortit) Ilmoittaudu viim. 7.10. tunnejamieli@mtkl.fi. TILAISUUDESSA ON MAHDOLLISUUS OSTAA ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA MAARETAN UUDET INSPIRAATIO KORTIT ETUHINTAAN.. Paikkoja on rajoitetusti. Tarjolla on lyhyitä tietoiskuja ja voimauttavia harjoituksia. Ilmoitathan samalla laskutusosoitteen. ohjelman ja smoothietarjoilun) tai 39 € (sis. Aamu alkaa raikkaalla smoothiella ja jatkuu Inspiraatiokorttien parissa. ILOA JA ENERGIAA ARKEEN Tunne & Mieli -lehden lukijatapahtuma 14.10.2016 kello 8.30–10.15 TUNNE & MIELI -LEHDEN LUKIJATAPAHTUMA 14.10.2016 KELLO 8.30–10.15 T erv e tu l o a ins pir oitu m aa n! Kaipaatko uusia näkökulmia. krs
Riidan aikana molemmilla osapuolilla on saman aikaisesti vahvoja tunteita. Riita laitetaan poikki, ja molemmat lähtevät rauhoittumaan hyväksi kokemallaan tavalla. Riidassa on aina kaksi omakohtaista totuutta ja kumpikin kertoo oman totuutensa. Opi rakentavaa riitelyä Riidat ja vaikeudet kuuluvat jokaiseen parisuhteeseen. Päättäkää, minkä yhden asian kumppani voisi tehdä toisin ja minkä asian voisin itse tehdä toisin. Nämä keinot johta vat usein pariskunnan eroon. Rakentavaan riitelyyn kuuluu kielteisten tuntei den säätely ja oikeanlaisten sovitteluratkaisujen teko, jossa molemmat voittavat. y Hyväksy kumppanisi, vaikka et hyväksy hänen tekojaan. Mykkäkoulun pitäminen on pahaksi. Silloin kumpikin kertoo, mitä tunsi riidan aikana. y Tyynnytä itsesi ja rauhoitu fyysisesti. TEKSTI PIRJO LÄÄPERI T uhoava riitelijä hallitsee, ivaa, halveksii, vaikenee ja asettuu puolustuskannalle. Kumpikin myöntää oman osuutensa riidassa ja kertoo, mitkä viime aikaiset asiat ovat voineet johtaa siihen. Paljolta mielipahalta voi säästyä, kun opettelee riitelemään rakentavasti – parhaimmillaan se voi olla jopa parisuhteen pelastus. Riidan jälkipuinti tehdään vasta sitten, kun molemmat ovat rauhoittuneet. Sopikaa lopuksi yhteistyön tavasta, jolla riitoja voidaan vähentää tulevaisuudessa. On keskeistä, että kumpikin ottaa vastuuta tapahtuneesta, sillä se muuttaa keskustelua ja ongelmasta tulee yhteinen. y Älä jää puolustusasemiin. y Vältä mykkäkoulun pitoa. y Myönnä oma osuutesi riidassa ja ota siitä vastuu. Molemmat vahvistavat sen, jos näkevät toisen totuudessa jotain järkeä ja yrittävät ymmärtää toista. Arvostus toimii halveksunnan vastalääkkeenä. y Tee riidan jälkipuinti, kun molemmat ovat rauhoittuneet. Siinä vaikenemisen muuri tarkoittaa tunnepitoista selän kääntämistä toiselle, hylkäämistä ja yksin jättämistä tunnetasolla. Vinkkejä riitatilanteeseen: y Käytä arvostelun sijaan pehmennettyä alkua, eli valittamista ilman syyttelyä. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 55. Lopuksi tehdään riidan tehokas korjaaminen ja alasajo. Oikeanlainen riidan jälkipuinti on tärkeää. y Päätä riita sovitteluratkaisuun. HYVÄN MIELEN VINKKI Sovitaan etukäteen, että palataan samaan paik kaan puolen tunnin kuluttua. Riita päätetään rauhoittumisen jälkeen sovitteluratkaisuun. Jos riita leimahtaa uudelleen, sama toistetaan niin monta kertaa, että molemmat ovat rauhoit tuneet. Niiden käsittelyssä auttaa tunnesäätely ja vastuunotto itsestä
KRYPTO 4/2016 Lähetä ratkaisusi 9.9.2016 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Krypto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Krypton oikein täyttäneiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen uudet inspiraatiokortit. NIMI OSOITE 6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 9 7 17 9 6 9 18 9 17 9 9 14 23 9 9 11 10 17 2 14 10 11 6 5 2 6 21 6 16 1 5 7 4 5 9 17 2 18 2 17 10 4 9 12 19 17 17 9 11 14 17 9 9 12 2 13 9 13 9 9 9 15 4 11 5 11 10 1 12 10 13 5 22 24 9 2 10 17 1 2 17 16 16 9 3 11 2 6 17 13 6 9 9 9 9 1 9 20 1 1 6 17 6 11 9 17 20 5 9 17 24 9 17 4 9 10 14 10 6 17 14 17 11 17 10 17 8 8 6 5 23 4 2 6 9 6 16 10 3 21 13 14 11 1 5 17 17 13 6 20 17 11 20 2 10 9 6 2 17 4 9 5 17 5 17 19 11 6 4 14 4 22 21 9 9 17 9 13 5 14 20 13 3 17 21 10 14 5 9 9 16 9 14 13 9 6 5 9 14 6 8 9 21 3 9 6 16 14 4 6 1 6 21 11 16 5 21 9 14 17 14 14 9 7 14 9 13 2 6 9 21 17 2 2 9 6 4 9 21 9 14 17 20 1 5 9 4 13 9 4 9 13 14 17 9 9 9 6 4 5 9 6 10 14 11 5 9 9 8 22 w w w .r is ti k k o tu u li .f i w w w .r is tik k o tu u li. fi 56 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6
MAHASSA . TAAS SAVU . ISO LOTUS . SANATEHTÄVÄ HYVÄN MIELEN VINKKI 6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 9 7 17 9 6 9 18 9 17 9 9 14 23 9 9 11 10 17 2 14 10 11 6 5 2 6 21 6 16 1 5 7 4 5 9 17 2 18 2 17 10 4 9 12 19 17 17 9 11 14 17 9 9 12 2 13 9 13 9 9 9 15 4 11 5 11 10 1 12 10 13 5 22 24 9 2 10 17 1 2 17 16 16 9 3 11 2 6 17 13 6 9 9 9 9 1 9 20 1 1 6 17 6 11 9 17 20 5 9 17 24 9 17 4 9 10 14 10 6 17 14 17 11 17 10 17 8 8 6 5 23 4 2 6 9 6 16 10 3 21 13 14 11 1 5 17 17 13 6 20 17 11 20 2 10 9 6 2 17 4 9 5 17 5 17 19 11 6 4 14 4 22 21 9 9 17 9 13 5 14 20 13 3 17 21 10 14 5 9 9 16 9 14 13 9 6 5 9 14 6 8 9 21 3 9 6 16 14 4 6 1 6 21 11 16 5 21 9 14 17 14 14 9 7 14 9 13 2 6 9 21 17 2 2 9 6 4 9 21 9 14 17 20 1 5 9 4 13 9 4 9 13 14 17 9 9 9 6 4 5 9 6 10 14 11 5 9 9 8 22 w w w .r is ti k k o tu u li .f i w w w .r is tik k o tu u li. INARIN OPEL . HAE IVAR . SUULLINENKIN . YLSIVÄT . ON POLTE . Älä riko luonnon hiljaisuutta, vaan liiku tai hiivi kuten intiaanit luontoa arvostaen, yhtenä osana sitä – niin kuin oletkin. ANAGRAMMI VIHJE VASTAUS K A R I JU N TU N EN Ratkaisu sivulla 65 Sisäisen soturin perinteeseen liittyy hidastamista, rohkeutta, läsnäoloa ja keskittymistä. PELLEJÄ . ISTUTETTUJAKIN . KANNUSTAA ÄSSIÄ . VOI KALOJA . SE LYSTI . HOPPUILEE . TOUHUAMISTA . MOI KATTI . Tee osa reissusta kuten intiaani – äänettömästi. fi PISARAT . ONNETTOMUUS . VOI PAPERI . Jos kohtaat eläimiä, pysähdy ja jää katsomaan mitä tapahtuu. Lue aiheesta lisää sivulta 14 alkaen jutusta Suo, sisu ja soturi. YÖ NÄRHI . MUUTTAA MIELTÄ . KIINTEISTÖLLE . LENTÄMISEEN . MINKÄ SÄRÖT . SUKLAATA . Intiaanin askelin T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 57. KERHOPEILIT . Kun lähdet luontoretkelle, muista, että olet osa luontoa. SISUSTAA . KATU DATA
NIMI OSOITE ww w.ris tikk otu uli.f i SANOILLEKIN NOSTOJA KAUPASTA ALKOHOLIA VÄNSKÄ HENGETÄR VILJAN TUHO VAUVALLE PITKÄSEN KAIMOJA KITSAITA LASSE 7 8 OPEROI -KALLIO SUOMI ERÄS KYLLÄ KÄY KAUPAKSI SATUTTAA WILSKMAN PAULA PALKEET LUOTTAMUKSET SKAALA RUOHOJA METSÄPALO PELASTUI VÄYLÄ PAISUA VÄRI 2 TYKKIÄ -PYTTY KIELLETTY ITALIAA KIERRENUOTAT MONAIHMEMIES ISMO KASVATETTU DREI TOISIA IIKKOJA POHJOISTA TANSSEJA OLLENKAAN POIKIA SUDELLA TUKEE LAUREL TALLI AISTI KUMISEVAT MIEHIÄ EI STEREO LÄNSILIITTO NÄYTE AATU. RISTIKKO 4/2016 Lähetä ratkaisusi 9.9.2016 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. . -TUKKA SOIVAT NYTKIN HIMMELIIN MENNÄ MULLIN MALLIN KIINNI E ! ” ” SUMO 58 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. ... . . Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen uudet inspiraatiokortit. TURNER “KANERVA” KASVI PAJASTA KARTANO ETÄÄNT Y Ä ` s . .
Make your own free printable sudoku at www.PrintMySudoku.com 83 65 74 29 1 54 12 69 78 3 27 98 31 56 4 38 76 42 15 9 95 23 17 64 8 16 49 85 37 2 41 87 26 93 5 62 54 93 81 7 79 31 58 42 6 Grid n°1 547 3 med ium 400 new sud oku s and sol utio ns eve ry wee k. SUDOKU ÄÄNESTÄ PARAS JUTTU! Vastanneiden kesken arvotaan Nokian Jalkineiden Hai-saappaat VA IK EU SA ST E: . SIVU PERUSTELUT NIMI OSOITE Kengänkoko: Palautetta tai juttutoiveita: ww w.ris tikk otu uli.f i SANOILLEKIN NOSTOJA KAUPASTA ALKOHOLIA VÄNSKÄ HENGETÄR VILJAN TUHO VAUVALLE PITKÄSEN KAIMOJA KITSAITA LASSE 7 8 OPEROI -KALLIO SUOMI ERÄS KYLLÄ KÄY KAUPAKSI SATUTTAA WILSKMAN PAULA PALKEET LUOTTAMUKSET SKAALA RUOHOJA METSÄPALO PELASTUI VÄYLÄ PAISUA VÄRI 2 TYKKIÄ -PYTTY KIELLETTY ITALIAA KIERRENUOTAT MONAIHMEMIES ISMO KASVATETTU DREI TOISIA IIKKOJA POHJOISTA TANSSEJA OLLENKAAN POIKIA SUDELLA TUKEE LAUREL TALLI AISTI KUMISEVAT MIEHIÄ EI STEREO LÄNSILIITTO NÄYTE AATU. Tämä on tositarina siitä, kuinka keho ja geeniperimä vaikuttavat mieleen enemmän kuin olet osannut aavistaakaan. Ristikkovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 59. PARAS JUTTU -ARVONNASSA HYVINVOINNIN TAVARATALON 50 EURON LAHJAKORTIN VOITTI: Pauli Rönkkö, Iisalmi. ARVONTA Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. ... . . -TUKKA SOIVAT NYTKIN HIMMELIIN MENNÄ MULLIN MALLIN KIINNI E ! ” ” SUMO 5 8 1 3 6 9 2 6 7 7 8 5 1 2 3 1 2 9 7 2 6 3 1 9 5 6 Grid n°23908 easy We have all the free sudokus you need! 400 new sudokus every week. Mak e you r ow n fre e prin tab le sud oku at ww w.P rin tM ySu dok u.c om 9 5 8 4 1 2 6 4 9 3 5 6 4 2 9 1 6 4 6 4 1 3 8 9 6 Grid n°2147455018 hard We have all the free sudokus you need! 400 new sudokus every week. Make your own free printable sudoku at www.PrintMySudoku.com 76 45 81 23 9 59 13 24 76 8 82 37 96 45 1 24 69 17 58 3 97 86 35 12 4 31 58 42 69 7 48 72 59 31 6 63 21 78 94 5 15 94 63 87 2 Grid n°2 390 8 eas y 400 new sud oku s and sol utio ns eve ry wee k. . Make your own free printable sudoku at www.PrintMySudoku.com 39 67 58 41 2 15 23 64 79 8 84 72 19 65 3 56 41 73 82 9 91 84 25 36 7 27 39 86 54 1 62 98 47 13 5 73 56 91 28 4 48 15 32 97 6 Grid n°2 147 455 018 har d 400 new sud oku s and sol utio ns eve ry wee k. . ?. Tämä on tarina myös siitä, kuinka mielen umpisolmut avataan. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus Ihmisessä vaikuttavat miljoonia vuosia sitten kehittyneet tunteiden säätely järjestelmät, jotka joutuvat nykyelämässä törmäyskurssille. .. VA IK EU SA ST E: . TEKSTI HELI LEPPÄ . Samasta aihepiiristä toivottiin juttuja myös jatkossa. K U VA T: SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 37 36 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 6 LEHDEN 3/2016 PARAS JUTTU Syvennyimme viime numerossa ihmiseen psykofyysisenä kokonaisuutena. Mak e you r ow n fre e prin tab le sud oku at ww w.P rin tM ySu dok u.c om ??. VA IK EU SA ST E: . . Siksi ei ole ihme, että ajaudumme tunteidemme kanssa helposti umpisolmuun. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. . . Psykologi-toimittaja Heli Lepän jutussa kerrottiin, miksi miljoonien vuosien aikana kehittyneet tunteiden säätelyjärjestelmämme voivat joutua nykymaailmassa törmäyskurssille. PALAUTUS 9.9.2016 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. TURNER “KANERVA” KASVI PAJASTA KARTANO ETÄÄNT Y Ä ` s . Mak e you r ow n fre e prin tab le sud oku at ww w.P rin tM ySu dok u.c om 8 3 4 2 1 4 3 2 9 5 3 2 5 1 6 6 9 2 6 3 6 5 3 1 1 8 Grid n°15473 medium We have all the free sudokus you need! 400 new sudokus every week. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille vastanneille! Miksi tunteet tuntuvat kehossa
KANSSAKULKIJA J A R I K O V A L A I N E N Kahden kodin välissä Jo eromme alkumetreillä tajusin heti, etten halunnut hankaloittaa lasteni suhdetta heidän elämänsä tärkeimpään ihmiseen. 60 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6
Touhua ja tekemistä riitti. Aika nopeasti sovimme treffit ja aloimme tapailla. Ulkomailla asuttujen vuosien aikana kasvanut perheemme tarvitsi lisää asuintilaa, joten rakensimme omakotitalon Espooseen. Kuulostaa vähän ikävältä sanoa, mutta solmimme avioliiton järkisyiden takia. Kumpikaan meistä ei sitä sillä hetkellä tajunnut, vaan keskityimme liikaa omiin juttuihimme. Arvostin hänen päätöstään. Kävimme vielä toisellakin ulkomaankomennuksella ja vietimme koko perheen kanssa vuoden Moskovassa. Eropäätöksen jälkeen lasten hyvinvointi meni kaiken edelle. Palasimme takaisin Suomeen syksyllä 2005 ja jatkoimme normaalia espoolaista lähiöelämää. Vaimo uhrasi oman työuransa ja halusi jäädä lasten kanssa kotiin. Englannissa asuessamme saimme toisen lapsen. Ulkomaille muuttoon liittyvät käytännön järjestelyt oli helpompi hoitaa, jos olimme naimisissa. Itse kannoin perheestämme taloudellisen vastuun, sillä minulla oli hyvä ja mielenkiintoinen työ kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavassa yrityksessä. Takaisin Suomeen palasimme vuonna 2001. SÄRÖJÄ Parisuhteemme joutui koetukselle siinä vaiheessa, kun nuorimmat lapset varttuivat, eivätkä olleet enää niin riippuvaisia äidistään. Oman tulkintani mukaan vaimoni alkoi tuolloin irtaantua entisestä roolistaan perhekeskeisenä kotiäitinä ja tunsi tarvitsevansa elämäänsä jotain uutta ja enemmän. Jossain vaiheessa vaimolla olisi ollut paljon sanottavaa, eikä aina välttämättä niin hyvääkään, mutta olin huono kuuntelemaan. Tässä kohtaa meidän molempien olisi pitänyt katsoa peiliin. Olimme puhuneet naimisiin menosta jo aiemmin, mutta lopullisen sysäyksen avioitumiselle antoi työkomennukseni, joka vei perheemme neljäksi vuodeksi Englantiin. TEKSTI KATJA NYGÅRD KUVAT SAARA AUTERE Kahden kodin T apasin tulevan vaimoni yhteisen työpaikkamme harrastekerhossa yli kaksikymmentä vuotta sitten. Lapset harrastivat ja pärjäsivät hyvin koulussa. Avioliiton solmimme vuonna 1997. Emme osanneet hoitaa parisuhdettamme oikealla tavalla, vaan lähdimme klassisesti kulkemaan eri suuntiin. Halusin välttää riitoja, etenkin . T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 61. Kerhoon ilmestynyt nainen kiinnitti huomioni ja yllätti minut erityisesti pallonheittotaidoillaan. Näin jälkikäteen ajateltuna meidän olisi pitänyt alkaa panostaa parisuhteeseemme siinä vaiheessa, kun lapset kasvoivat, eivätkä enää vaatineet jatkuvaa huomiotamme. Pari vuotta myöhemmin perheemme täydentyi vielä kaksostyttärillä. Vuosi tapaamisemme jälkeen syntyi esikoispoikamme. Päivä, jolloin Jari Kovalainen joutui kertomaan lapsilleen heidän perheensä hajoavan, oli hänen elämänsä raskain. Arki rullasi jouhevasti ilman suuria nousuja ja laskuja
En halunnut uskoa, että avioliittomme voisi loppua niin. Oli musertavaa katsoa, kuinka he vuorotellen arvuuttelivat, mihin kohteeseen olisimme matkustamassa. Tilanne kärjistyi erääseen pimeään, syksyiseen iltaan, jolloin vaimo ilmoitti haluavansa erota. Niin oli tapahtunut monta kertaa aiemminkin, mutta sillä kertaa tajusin jotain muuttuneen. Hän neuvoi sopimaan mahdollisimman pitkälle lasten äidin kanssa huoltajuuteen ja omaisuudenjakoon liittyvät asiat, sekä olemaan K A N S S A K U L K I J A J A R I K O V A L A I N E N 62 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Jo eromme alkumetreillä tajusin heti, etten missään olosuhteissa halunnut hankaloittaa lasteni suhdetta heidän elämänsä tärkeimpään ihmiseen, eli äitiin. APUJOUKOT Pyrimme siihen, että ero aiheuttaisi mahdollisimman vähän muutoksia lasten arkeen ja elämään. Halusimme laittaa heidän hyvinvointinsa kaiken etusijalle. Olimme samaa mieltä siitä, että lapsilla tulisi säilyä hyvät ja läheiset välit molempiin vanhempiin. Jäin asumaan yhteiseen kotiimme, ja lasten äiti muutti lähelle taloamme. Uutinen oli heille hirveä shokki. Siellä tapasin kohtalotovereitani: muita erossa rikkoutuneita ja apua tarvitsevia miehiä. Vuosi vaihtui. Päädyimme siihen, ettei meillä olisi enää eväitä jatkaa yhdessä. Jos taas jompikumpi tai molemmat olisivat valmiita luovuttamaan, eroaisimme. En aluksi ottanut häntä tosissani. Päätimme pohtia asiaa tahoillamme vielä kolme kuukautta ja tehdä lopullisen päätöksemme vasta vuodenvaihteessa. lasten edessä. Lapset ottivat tiedon erosta vastaan hyvin raskaasti. Valmistautumisesta huolimatta tilanne oli järkyttävä meille kaikille. Muutokset lähtivät rullaamaan melko nopeasti. Luulin hänen yrittävän vain provosoida saadakseen minussa aikaan jotain reaktiota. Sen sijaan tulisi kaksi kotia, joita he viikoittain vaihtaisivat. Päinvastoin, halusin pyrkiä omalta osaltani olemaan mahdollisimman joustava lapsia ja yhteishuoltajuuttamme koskevissa asioissa. Otin tavaksi vetäytyä omiin oloihini. UUTINEN Päivä, jolloin jouduimme vaimoni kanssa kertomaan lapsillemme perheemme hajoavan, oli yksi elämäni raskaimmista. Sovimme, että jos vielä tuolloin molemmilta löytyisi vahvaa tahtoa yrittää, niin yrittäisimme pelastaa avioliittomme. Lakimiestuttavaltani sain juridista apua eroon liittyvissä käytännönasioissa. Kutsuimme kaikki lapset samaan aikaan keittiön pöydän ääreen. Tein paljon töitä ja jatkoin niitä myös kotona suljettujen ovien takana. Olin jo aiemmin hakenut apua ja opastusta Miessakit ry:stä ja kävin heidän järjestämässään miesten eroryhmässä. Lasten ei näin ollen tarvinnut luopua tutusta koulusta eikä kaveripiiristään. Lapset odottivat, että kertoisimme heille tulevasta lomamatkasta. Vaikka teimmekin lopullisen eropäätöksen yhdessä, oli ex-vaimoni tehnyt oman päätöksensä jo paljon aiemmin ja ehtinyt selvittää eroon liittyviä asioita etukäteen. Hän oli tosissaan. He eivät aavistaneet, ettei tulisi enää yhteisiä lomamatkoja. Meillä oli onneksi vaimoni kanssa valmiina selvät suunnitelmat siitä, miten lasten elämä eron jälkeen käytännössä etenisi. Yritin näyttää urheaa naamaa, mutta en pysynyt kasassa loppuun asti, vaan poistuin välillä tilanteesta. Olin kaksi vuorokautta miettinyt ja käynyt mielessäni läpi tilannetta, jossa kerromme heille uutisen
Pystymme edelleen osallistumaan samoihin tilaisuuksiin ilman ongelmia. TERAPIAKOKEMUS Avioliiton päättyminen on aina huono asia, mutta näen eron jälkeisessä elämässä myös paljon positiivista. KIRKKO Kirkko tarjoaa luottamuksellista keskusteluapua puhelimessa ja verkossa. MIESSAKIT RY Miesten henkistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva ja parantava kansalais ja asiantun tijajärjestö. Yhdistys täydentää toiminnal laan miehille, heidän lapsilleen ja perheil leen tarjolla olevia palveluja sekä edistää perheiden sisäistä vuorovaikutusta ja väkivallatonta perheelämää. . APUAEROON.FI Ensi ja turvakotien liiton ylläpitämä palvelu portaali erotilanteessa oleville perheille ja heitä kohtaavilla ammattilaisille. Eron ja sen mukanaan tuoman pettymyksen, vihan, katkeruuden ja epäonnistumisen tunteen kanssa eläminen on kuitenkin päivä päivältä helpompaa. Myös oman seurakunnan työntekijöiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä. SUOMEN EV.LUT. Toiminta painottuu nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisää miseen, suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuuden vahvistamiseen sekä seksuaaliterveyden edistämiseen. MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO – MLL Avoin ja valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka päätehtävä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 63. valmis antamaan periksi, jotta sopu syntyisi ilman ulkopuolista sovittelijaa. Olemme pystyneet auttamaan lapsiamme selviytymään tästä ikävästä elämäntilanteesta niin, että heitä koskevissa asioissa olemme toimineet yhteistyössä ja johdonmukaisina. Olimme lasten äidin kanssa samaa mieltä siitä, että yhteishuoltajuus olisi meidän tilanteessamme paras ratkaisu. Eron jälkeen kommunikointimme on parantunut siitä, mitä se oli avioliittomme aikana. Neuvottelua kävimme siitä, kumpi merkittäisiin lähivanhemmaksi, kumpi toimisi etävanhempana tai minä viikonpäivänä lapset vaihtaisivat kotia. Pyrimme keskustelemaan ja sopimaan lapsia koskevat asiat yhdessä ja viemme sen jälkeen viestin lapsille. Kiitän lasteni äitiä siitä, että hän on uhrannut omasta elämästään suuren osan kodille, lapsille ja heidän elämälleen. Avioliittomme loppuvaiheessa eroon johtaneet asiat jäivät selvittämättä, vaikka ne olisi pitänyt avoimesti puhua halki ja jatkaa puhtaalta pöydältä. Eromme oli hyvin asiallinen ja käytännönasioiden painottama. VÄESTÖLIITTO Asiantuntijajärjestö, joka edistää perhei den ja koko väestön hyvinvointia, terveyt tä ja turvallisuutta sekä onnellista ja tasapainoista elämää. Eron jälkeen kommunikointimme on parantunut huomattavasti siitä, mitä se oli avioliittomme aikana. MISTÄ APUA EROSSA. Toimimme kuin kaverukset. Isoimmat kiistat koskivat muita kuin lapsiin liittyviä asioista, kuten omaisuuttamme ja sen jakamista. Nykyään meillä on lasteni äidin kanssa viileän asialliset välit
Vaikeinta erossa on ollut hyväksyä oma epäonnistuminen. Riitely on lapselle haitallisem paa erovaiheessa kuin vanhem pien vielä ollessa yhdessä. Aikuinen voi toimia esimerkkinä tuomalla rauhallisesti ilmi omia tunteitaan. Helsingin Juhlaviikoilla osallistuin koreografi Jarkko Partasen ohjaamaan Fields of Glory -nimiseen kantaesitykseen viidenkymmenen muun miehen kanssa. Matkan varrella olen totta kai monesti miettinyt, mitä olisin voinut tehdä toisin. Yksin ollessani saatan yhtäkkiä tajuta, että talo, jossa lapsemme ovat leikkineet ja kasvaneet, onkin yhtäkkiä tyhjä ja hiljainen. On olemassa myös omia eroryhmiä lapsille. Tar vittaessa lapselle voi hakea apua perheneuvolasta, terveyskeskuk sesta tai yksityiseltä lääkäriase malta. Yritän edelleen hyväksyä sen, etten pystynytkään tarjoamaan lapsilleni ehjää perhettä, jollaisessa olen itse saanut lapsuuteni ja nuoruuteni kasvaa. Lapset syyllistävät helposti itseään erosta. Hyvään eroon vaikut taa se, miten eron kumpikin osa puoli onnistuu käsittelemään tun teitaan ennen eropäätöstä ja sen jälkeen – yhdessä tai erikseen. Olen onnellinen myös siitä, että olen lähentynyt paljon etenkin teini-ikäisten tyttärieni kanssa. y Asuu Espoossa, vuoroviikoin yksin ja tyttärien kanssa. Ai kuinen tekee ikätason mukaan lapsen puolesta valinnat ja pää tökset. Vanhempien uudet suhteet, jotka eivät välttämättä kestä, saattavat pitkittää lapsen toipumista. Ero sai aikaan tiettyjä asioita, joita ei muuten olisi tullut tehtyä. y Virallinen ero astunut voimaan 7/2015. Ero on hyvin sujuessaankin lapselle kriisi, josta toipuminen saattaa kestää pit kään. Eroryhmän lisäksi kouluttauduin vapaaehtoiseksi vertaistukihenkilöksi eronneille miehille. 64 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Näin päätös ei henkilöidy kumpaankaan vanhempaan. y Hae tarvittaessa itsellesi apua. Ahdistunut ilmapiiri, joka kotonamme ennen eroa vallitsi, on nyt tipotiessään. Jos lasten edessä riidel lään, pitäisi heidän nähden myös pystyä sopimaan. y Älä puhu pahaa toisesta vanhem masta tai vyörytä eroa kenen kään syyksi, etenkään lapsen. Aivan pientä lasta ei missään vai heessa pidä laittaa valintatilan teeseen kysymällä esimerkiksi kenen kanssa hän haluaa asua tai viettää joulua. y Lohduta lasta ja luo hänelle toivoa selviytymisestä. Jos lap si näkee, että vanhemmat eivät tule toimeen keskenään, aiheut taa se lapselle hätää. K A N S S A K U L K I J A J A R I K O V A L A I N E N Ero on lapselle kriisi TEKSTI KATJA NYGÅRD ERO HERÄTTÄÄ AINA ikäviä tunteita, kuten syyllisyyttä, pettymystä ja katkeruutta. Asiantuntija: Psykologi ja Theraplay-terapeutti Leea Mattila/ Psykologipalvelut Mindlink, MUISTA! y Kertokaa lapselle erosta yhdes sä. K A N S S A K U L K I J A J A R I K O V A L A I N E N Jari Kovalainen, 55 y Perhe: Poika, 21, tytär, 18, ja kaksostyttäret, 13. Lapselle on vahingollista, jos toinen vanhempi alkaa mani puloida lasta toista vanhempaa vastaan. Lapsi toivoo viimeiseen asti, että vanhemmat eivät eroaisi. Lapsi pelkää joutuvansa asettumaan jommankumman vanhemman puolelle. Vaikka aikuisten sisällä kiehui si, korrekti kommunikointi lapsen edessä on välttämätöntä. Käsittelemätön ero heijastuu lasten hyvinvointiin. Lapsilla on myös primitiivinen hylätyksi tulemisen pelko, jota ero ja riitely aktivoivat. Poika asuu omillaan. y Selventäkää samalla, mitä ero konkreettisesti merkitsee lapsen kannalta. Lasta huo jentaa tieto siitä, että erosta huo limatta vanhemmat pystyvät kommunikoimaan ja pitämään hänestä huolta. Älä vähättele muutosta tai väitä, että mikään ei muutu. Musertavimmat hetket tulevat aina jostain tyhjästä ja ennalta arvaamatta. Lapset kärsivät vanhempien riitelystä kovasti ja reagoivat siihen oman temperamenttinsa mukaan. y Muista, että vaikka suhde puolisoi na katkeaakin, vanhemmuus jatkuu. Lapselle pitää vakuut taa, että erosta huolimatta rakkaat ihmiset eivät häviä hänen elämäs tään. y Vahvista kaikin keinoin lapsen turvallisuuden tunnetta. Sen innoittamana ilmoittauduin myös nykytanssin kurssille. Tällöin lapsi vieraantuu omasta vanhemmastaan. Lapselle pitää ker toa, ettei ero ole hänen syynsä. Kun vanhempi voi huonosti, se heijastuu lapseen. Vanhempien erotilanteessa on tärkeää taata lapsen turvallisuu den tunne. Lojaliteettiristiriita saa lapsen voimaan pahoin. Näin lapsikin rohkais tuu puhumaan omistaan. Tuo pari kuukautta kestänyt projekti oli hieno ja uskomattoman terapeuttinen kokemus. Ilmaise mattomat tunteet esiintyvät usein psykosomaattisina oireina, kuten päänsärkynä tai vatsakipuna
TILAA TUNNE & MIELI VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS PALVELUKORTTI KUSTANTAJA Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) TILAAJAPALVELU Puh. MUUTTAA MIELTÄ . KIINTEISTÖLLE . HOPPUILEE . Tilauksen maksaja / Vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tilauksen saaja / Uusi osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tietoja voidaan käyttää Tunne & Mieli -lehden suoramarkkinointiin. SAVUSTAA ON POLTE . HELIKOPTERI MOI KATTI . LEHTI ILMESTYY 6 kertaa vuodessa. 57) T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I . Lehti kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielen terveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmis suhteiden koukeroista ja henkisestä kasvusta. RAPISTA SUKLAATA . ISTUTETTUJAKIN . ONNETTOMUUS . Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. Lehden perussisältöä ovat myös selviytymis tarinat ja hyvän mielen vinkit. SUULLINENKIN . LENTÄMISEEN . (09) 565 7730 www.mtkl.fi Ristikkoarvonnassa Error – Mielen häiriöitä -kirjan voitti: Seija Pepponen, Kokemäki Kryproarvonnassa Kikka Nyrénin postikortit voitti: Aune Kauppila, Vihti Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! R A T A M O O O N A U S E A P O R R A S U T A M I Y A A M U T E K O I I S A I T R S U O T L T T I K K A R I T H K A I K U O S U A I T Ä R A N U A O K O V I K E T O T O M A R K A A R A M I S A R E S S U T E T A N U T S T O N T I T D I A P I N A T I U K U L U T T A A A M I I N I T I S O T I M U S U O N I H I K R A P I L A T T A O S S U U L A U S O T E L A U T A A N T A A E T S I V Ä L V T S O T E J A S K A R I P A A R I T L A A K I O U E T L A S I A T O T T E L U L A A T T A K A R I K I L U I L T A K Ä K I J A A L A T T O I S T E A R P A T A T E C O M B I T E L I N E A E P U N O A M A A S P N L S Y Z B R U M P U N A P A U S G I K O T S B R O T U N T C M R J Ä A R A B I O V A R I H V D F E A T E R I A U T T I A Ä H K E N R U H O A D E L E U Z E N I T H S A K E F E S I K O T K A L A T M O M E G A I U L I U T A U E M Ä T Y N R A A S T E L U H A O T I M U T L A Z O R I T S I I S K O D I T I H T Y V E T T A U N O O K A J A S I T A L I A E D A M O A S E T E A A T T O O A A R S I I H A N A O L E T U S O A L U E I T U S E T T U L O S S O T U S I S L A M F A R K K U I K O L A M P I A N I L Ä S I L U M I A T A M A R A A T L A S T PISARAT . SELITYS MINKÄ SÄRÖT . 0400 508 462 ILMOITUSAINEISTOT aineisto@vitale.fi ULKOASU JA TAITTO Vitale Ay PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Painosmäärä 12 000 Teen osoitteenmuutoksen Tilaan -lehden itselleni lahjaksi Kotitaloushintaan jatkuva säästötilaus 57 € vuoden määräaikaistilaus 75 € Tarjoushintaan 19,90 € / 3 numeroa. TAIMIKOT KATU DATA . PORILAINEN YLSIVÄT . SUOLISTO HAE IVAR . KADUTTAA SE LYSTI . Yrityshintaan jatkuva yritystilaus 72 € vuoden määräaikaistilaus 82 € Muutan määräaikaistilauksen edulliseksi kestotilaukseksi ja saan tilaajalahjana kalenterin vuodelle 2017. F I RISTIKON 3/2016 RATKAISU KRYPTON 3/2016 RATKAISU TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sari Sakala tunnejamieli@mtkl.fi TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT Mirja Aarnio, Saara Autere, Niina Hakalahti, Heli Heiskanen, Minna Jalovaara, Elina Järvi, Katja Liuksiala, Katja Nygård, Teemu Ollikainen, Olga Poppius, Päivi Romppainen, Marjaana Roponen, Marika Rosenborg, Henna Tarjanne-Lekola, Kristiina Töyry, Jarmo Vuorinen ILMOITUSMYYNTI Lena Tamminen, puh. VOI PAPERI . KÄRSIMÄTÖN INARIN OPEL . KALUSTAA TAAS SAVU . SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. VÄLITYS YÖ NÄRHI . HAAVERI KERHOPEILIT . VUODEN 2016 TEEMAT JA ILMESTYMINEN NUMERO TEEMA ILMESTYY 5/2016 Arjessa jaksaminen 6.10. KANNUSTAA ÄSSIÄ . TOUHUAMISTA . HYÖRINÄ T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 65. SISUSTAA . PELOTON ISO LOTUS . 045 139 3333 Toni Tamminen, puh. 6/2016 Teknologia terveydessä 1.12. Toimitus ei vastaa lehteen tilaamatta toimitettujen aineistojen julkaisemisesta tai palauttamisesta. MAHASSA . VOI KALOJA . Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena (28,50 € / 6 kk). Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. PELLEJÄ . 09 8566 8349 tilaajapalvelu@mtkl.fi www.tunnejamieli.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirkku Immonen JULKAISIJA Mielen terveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. TUNNE & MIELI on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi
Leikkiminen on parasta. MIKÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ AJANKOHTAINEN, ARKINEN ONGELMASI. Lepohetkellä me ollaan omissa makuupusseissa teltassa pihalla. Se tehdäänkin siinä itse. Joskus äiti tai iskä joutuu sanomaan, että nyt pitää lopettaa leikkiminen ja se tuntuu tyhmältä. Kouluun on mukava mennä, kun kaveri ni tulee samaan kouluun ja samalle luokalle minun kanssani. Paitsi jos olen valvonut myöhään ja väsyttää. Päiväruoan me syömme nuotiolla. Ulkona luonnossa maistuvat ruoka ja leikit MINUN ARKENI 66 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6. Niin, paitsi päiväkotiaamuina syön aamupalan päiväkodissa. Tykkään herätä aamuisin. Ko tona leikin paljon legoilla ja täällä leiril lä tykkään olla hiekkalaatikolla. Minä olen ollut tekemässä jauheliha risottoa ja jotain toista ruokaa, mutta en muista mitä se oli. En haluaisi luopua iltasadusta. Eniten käytän aikaani leikkimiseen. Syömme aamupalankin terassilla. MIHIN JOUDUT PAKOTTAMAAN ITSESI. ONKO HUONEESI AINA JÄRJESTYKSESSÄ. TEKSTI JA KUVAT MARJAANA ROPONEN MINKÄLAINEN ON SINULLE TYYPILLINEN PÄIVÄ. MISTÄ RUTIINISTA ET LUOPUISI. Tänään en ollut ruokaryhmässä vaan leikkimässä met sässä lipunryöstöä. Silloin käyn vessassa ennen kuin lähdemme autolla päiväkotiin. Huoneeni ei ole aina järjestyksessä. Herään, syön aamupalaa ja pesen hampaat. HALUAISITKO KÄYTTÄÄ JOHONKIN ASIAAN ENEMMÄN AIKAASI KUIN NYT. HERÄÄTKÖ AIKAISIN VAI MYÖHÄÄN. Ja täällä leirillä se, kun syödään notskilla. Joskus autan myös tyhjentämään tiskikoneen. Teen aina jotakin. ONKO MUKAVAA, KUN ASIAT TOISTUVAT TUTULLA TAVALLA. Joo, haluaisin käyttää enemmän aikaa leikkimiseen. Ruoka mais tuu ulkona hyvältä. Ei minulla ole oikein mitään sellaista. J O O N A Olen 7-vuotias eskarilainen Pitkäniemen luontopainotteisessa päiväkodissa ja tuleva koululainen. Niin, syömisen jälkeen astiat taas tiskataan, kuivataan omiin pyyhkeisiin ja viedään tuonne terassille omiin kas seihin. Tykkään leikkiä legoilla ja olen hyvä rakentelemaan niillä. Olen hyvä roskien viemisessä. Päiväkodissa meillä on ensin aamupala ja sitten lähdemme ulos leikkimään. Paitsi nyt leiriviikolla me olemme koko ajan ulkona. Käytän tosi vähän aikaa vain olemi seen. MIHIN KULUTAT ENITEN AIKAASI. MIKÄ ARJESSA ON PARASTA. Huolehdin sen siivoamisesta itse, mutta minusta on ihan kivaa, kun siellä on vähän sotkuista. Tykkäisin kyllä, että olisi välillä erilaista. Voisin esimerkiksi nukkua kasiin asti ja syödä aamupalan kotona. Ja lukemiseen ja uimiseen. Luontopainotteisessa päiväkodissa vietetään paljon aikaa ulkona. Paitsi eilen me saatiin olla ihan ulkona ma kuupusseilla, kun oli niin lämmin. Minusta on mukava mennä aikaisin nukkumaan. Suihkussa käyminen on tylsää, ja yritän aina vähän vältellä sinne menemistä. ENTÄ MIHIN KÄYTÄT VAIN VÄHÄN AIKAA. Meillä on leiriviikolla kaikilla omat astiat, jotka tiskaamme itse aina syömi sen jälkeen. MISSÄ KOTITYÖSSÄ OLET HYVÄ. Päivä kodissa me ollaan aina paljon ulkona
Se on pähkinöistä terveellisin ja huipputerveellinen juuri aivotoiminnalle. ”Aina menossa mukana” y Kookoslastuja y Hampunsiemeniä ja chiansiemeniä – proteiineja ja kuituja y Kuivattua banaania tai omenaa, jossa ei ole lisättyä sokeria tai hunajaa – kirpeyttämään ja makeuttamaan y Pähkinöitä 3 eri lajia: saksanja hasselpähkinöitä aivoille ja sydänterveyteen, parapähkinöitä seleenin lähteeksi ja cashew-, pekaanitai pistaasipähkinöitä y Kuivattuja marjoja ja hedelmänpaloja – sokeroimattomia ja säilöntäaineettomia TEKSTI, KUVA JA VÄLIPALAOHJE KRISTIINA TÖYRY VÄLIPALASEKOITUS: polttoainetta aivoille opiskeluun ja työhön T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 67. Tätä välipalapussia kannattaa pitää aina laukus sa mukana, jotta ei tule niin helposti mentyä ostamaan pikaruokaa heti kun nälkä yllättää. Ei ehkä ole sattuma, että saksanpähkinä muistuttaa ulkonäöltään aivoja. Chiansiemenet ovat nykyään suosittuja ja hyvä proteiinin ja mangaanin lähde. Pähkinöitä ja siemeniä voi käyttää välipaloina suoraan pussista, salaateissa, puuroissa, smoothieissa, myslin ja jogurtin joukossa, lämpimissä ruuissa ja leivonnassa. Saksanpähkinä sisältää valtavasti omega 3 rasvahappoja ja Evitamiinia, jotka vähentä vät hapettumista. Pähkinät vievät tehokkaasti nälän ja pitävät kylläisyyden tunnetta yllä kauan, niinpä niiden avulla voi myös pudottaa painoaan. pekaani, macadamia, pistaasi, hasselpähkinä ja kastanja. Niissä on runsaasti terveellisiä rasvahappoja, Evitamiinia ja flavonoideja, seleeniä, mangaania, kuparia ja sinkkiä, jotka toimivat antioksidantteina. Se tiettävästi vähentää Alzheimerin taudin riskiä, parantaa muistia ja sydämen toimintaa. Pähkinöitä ja siemeniä syövät ovat terveempiä ja elävät pidempään. Välipalasekoituspussista ei kuitenkaan mutustel la jatkuvasti, vaan siitä syödään välipalaaikana. Noin kourallinen tai kaksi riittää hyväksi välipalaksi riippuen koostasi ja tekemästäsi työstä. HYVÄN MIELEN VINKKI Muita pähkinöitä ovat esim. Parapähkinä on erityisen hyvä seleenin lähde. Niissä on myös proteiinia, tryptofaania ja kuituja. Cashew on hieman makea pähkinä, joka sopii itämaiseen ruokaan erinomaisesti. Auringonkukan siemenet, hampunsiemenet, kurpitsansiemenet ja pellavansiemenet ovat mahtavia kotimaisia mineraalien, proteiinin sekä kuidun ja hyvien rasvojen lähteitä. Pähkinät ja siemenet – P ähkinät ja siemenet ovat luonnon pieniä terveys paketteja sydämelle, aivoille, verisuonistolle, iholle, vatsalle ja mielialalle. Siemenet ovat suomalainen vastine pähkinöille
F I mielenterveys | ihmissuhteet | selviytymistarinat | henkinen kasvu | työhyvinvointi hyvän mielen vinkit | terveysuutiset | kolumnit | ristikot ja sudokut Tilaukset: tilaajapalvelu@mtkl.fi, puh. Tarjous voimassa 30.9.2016 asti. (09) 8566 8349 tai sivun 65 palvelu kortilla. Itsellesi tai lahjaksi PUOLEN VUODEN LEHDET Tunne & Mieli tarjoaa luotettavaa tietoa ja uusia näkökulmia mielen hyvinvoinnin aihepiireistä. 2 / 2 1 6 NYT TARJOUSHINTAAN Itsellesi tai lahjaksi / kolme lehteä 19 , 90 € Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu edullisena kestotilauksena (28,50 € / 6 kk) TILAA NYT TARJOUSHINTAAN L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I . 3 / 2 1 6 PÄÄSKYSAARI Teininä mietin, onko minussa vikaa SELVIYTYMISTARINAA: NYT TARJOUSHINTAAN Itsellesi tai lahjaksi RI ST IKKO • KRY PT O • SU D O KU • SANATEH TÄ VÄ • Peetu, 20: En voinut elää oman näköistäni elämää tyttönä Marko, 43: Masennuksen syövereissä en uskonut tekeväni enää biisejä Anni, 34: Olin hävittää oman itseni kotiäitiarkeen Jumppaa mielelle SELVIYTYMISTARINAA: Seksuaalivähemmistöön kuuluvat turvapaikanhakijat Masennuksen hoitoon kaivataan uutta ajattelua MINKA KUUSTONEN ARJESSA ON OLTAVA RAAMIT L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A TIINA LYMI Elämä jatkuu, vaikka kompuroisi Miten saada UUSIA YSTÄVIÄ. vain. JENNI RI STI KKO • KRY PT O • SU D O KU • SANATEH TÄ VÄ • Henri, 31: Kävin lähellä kuolemaa – se oli elämäni paras kokemus Malla, 57: Syömishäiriööni ei liity kauneusihannetta Sara, 26: Hyväksikäyttö tuhosi itsearvostuksen Jumppaa mielelle Naisjohtajan tärkeät ominaisuudet: Läsnäolo, vuorovaikutus ja empatia Syöpään sairastuminen voi olla tie omannäköiseen elämään L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Miten oppia onnelliseksi, TOMMY HELLSTEN