HYVÄN MIELEN VINKKI Tee intuitiosta työkalu – käytät sitä kuitenkin. Kutsumus voi olla jotain pientä – tärkeintä on hahmottaa oman intohimonsa kohde LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA JANI TOIVOLA KANSSAKULKIJA Ystävyys auttoi nujertamaan häpeän TYÖHYVINVOINTI Luontohetki vähentää stressiä Katkaisin uupumuksen kierteen 4 / 2 1 8 MITEN SAAN ELÄMÄNI VIRRAN SOLJUMAAN
TILAA! 3 lehteä vuodessa 21 € (kestotilaus) www.nuorisotyo.nuorisoseurat.fi
Laurin kehittämän kutsumuskartan avulla tajuaa, miten paljon meillä on mahdollisuuksia, riippumatta siitä, mistä meillä sattuu olemaan tutkintotodistus tai jokin muu paperi. AINO HEIKKONEN TUOTTAJA Tuottaja on lehden kätilö. Oli innostavaa päästä juttelemaan kutsumuksen luonteesta. Haastattelu olikin oikein antoisa sessio. Oli ihanaa tavata ihminen, jonka ajatusmaailma oli niin vapaa perinteisistä rajoituksista." LAURI JÄRVILEHTO HAASTATELTAVA Satun kanssa keskustellessa tuntui helpolta löytää yhteinen sävel. On virkistävää tarkastella kutsumusta vailla sädekehää." SATU VÄISÄNEN TOIMITTAJA Sattumalta muistin juuri lukeneeni kutsumuksesta Laurin kirjoittamasta Upeaa työtä! -kirjasta, kun lehdessä oli tarvetta kirjoitukselle kutsumuksesta. Eikä sitä voi kertoa kukaan muu. Usein juttujen syntytarinat ovat monimutkaisia. Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. Laurin haastatteleminen vahvisti sen, mitä olin itsekin miettinyt: kutsumus muotoutuu siitä, minkä tekemiseen itsellä on luontaisesti intohimoa. Riskinä tällaisissa haastatteluissa on se, että juttukin jää rutiinin tasolle. Tämän lehden tekijät 1 2 3 4 K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 Te rv ey st al o, 4 H ei ni Le hv äs la ih o MIRJA AARNIO toimittaja ANTTI KAUPPI psykologi SAARA AUTERE valokuvaaja MERI LIUKKONEN toimittaja AINO HEIKKONEN tuottaja ESKO JÄMSÄ valokuvaaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja HELI HIRVELÄ valokuvaaja ATTE KALKE ulkoasu EEVA ANUNDI valokuvaaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti MARIA VILJA kuvittaja ANNIKA SUVIVUO toimittaja SATU VÄISÄNEN toimittaja ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja MARJAANA TUNTURI toimittaja T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 3. Satu onnistui haastattelemaan Lauria siten, että lukija saa hänen ajatuksistaan monta mahdollisuutta oivaltaa. Haastattelu kutsumuksesta kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Paikoin oli hieman haastavaa löytää oikea tapa muotoilla asiaa, etenkin kun puhuimme kutsumustyön roolista yhteiskunnassa." Lue Lauri Järvilehdon haastattelu sivulta 20 alkaen. Kun sekä toimittaja että haastateltava ovat kokeneet tilanteen monesti aiemminkin, asiat sujuvat. Ja sitten on projekteja, joiden syntyä ideasta valmiiksi jutuksi tarvitsee vain seurata hyväksyvästi nyökytellen
14 S I S Ä L L Y S 4 / 2 1 8. Jani Toivola, s. Toipuminen oli paluuta kysymyksiin, kuka olen, mitkä ovat arvoni, luotanko itseeni ja tunnistanko vahvuuteni
Siitä syntyy kestävä onnellisuus, neuvoo filosofi ja yrittäjä Lauri Järvilehto. Mattila Totuuden riisuma Pekka J. Omien haaveiden toteuttaja pukee hetkeksi ylleen supersankarin viitan. 22 Pia Alarto ja Celinda Byskata Ystävykset päästivät irti häpeästä Kun Pia Alarto ja Celinda Byskata tapasivat ensimmäistä kertaa, kumpikin heistä häpesi syvästi itseään. Voiko mistään tietää, onko sisäinen ääni intuitiota, pelkoa vai toivoa. Sairastuminen auttoi oivaltamaan, millainen isä hän haluaa olla ja miten suuri merkitys muiden ihmisten tuella on. 34 Pekka J. Lopulta tunne yhdisti heidät ja antoi kimmokkeen ystävyydelle, jossa kumpikin kokee olevansa arvokas sellaisena kuin on.. 34 62 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Pahimpina hetkinä tuntuu kuin olisi kuollut – paitsi, että hengittää vielä. Ja että kaikkeen ei tarvitse pystyä. 28 Luonto vapauttaa työläisen 32 Psykologi vastaa: Miten jättää työasiat työpaikalle. Intuitiotutkija Asta Raami lohduttaa: kyllä voi, ja pitääkin. Mattila paloi loppuun ja pani koko elämänsä uusiksi. Nyt hän riisuu itsensä alastomaksi satojentuhansien edessä ja kannustaa muitakin purkamaan jääräpäisiä mielen rakenteita. Sopiva työrooli voi esimerkiksi suojata introverttiä liialta kuormittumiselta ja auttajan rooli helpottaa hoivaamista. 42 Mieli & tieto Outojen kokemusten selittäjä Psykologian tohtori Jukka Häkkinen huomasi jo parikymmentä vuotta sitten, että kehostapoistumisen kaltaiset oudot kokemukset ovat yleisiä. 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Köyhyys yhdistää ja erottaa 40 Intuitio kutsuu – kuunteletko. 20 Mielen voimaa: Kutsumus Kutsumus voi olla jotain pientä Jokaisen on mahdollista löytää oma kutsumuksensa tutustumalla motiiveihinsa ja asioihin, joiden parissa viettää kaikkein mieluiten aikansa. Silti hän ajattelee välillä, ettei ole mitään. 50 Maaria Oikarinen Uudet värit alkavat valkoisesta Maaria Oikarisen ilmaisuvoima tempaa mukaansa, olipa kyse sitten kuvataiteesta tai kirjallisuudesta. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: Lautapelit Fantasiaa läpi elämän Anssi Taavitsaisen lautapeliharrastus on kestänyt jo kolme vuosikymmentä. Pelaaminen on vaatinut satojen sääntökirjasivujen opiskelua, pikkuruisten hahmojen maalaamista ja pelien intohimoista keräilyä aina, kun rahaa on löytynyt. Nyt hän tutkii aivojen luomia kokemuksia, jotka voivat olla tarpeellisia mielen kasassa pysymisen kannalta. 8 Aivojen ymmärtäminen tekee elämästä entistä kiehtovampaa 16 Ota roolit arjen apuvälineiksi Roolit ovat arjen apuvälineitä, jotka tarjoavat henkistä joustavuutta. 66 Minun arkeni: Hannele Heino Hyvää arkea ilman glamouria M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI K an ne n ku va : Ee va A nu nd i 10 Isyys jyräsi valtavalla voimalla Isäksi tuleminen oli Jani Toivolalle unelmien täyttymys, mutta yksinhuoltajan arki ja vaativa työ polttivat hänet loppuun
Tämän sai huomata tiedekeskus Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski, kun Heurekan mielenterveysaiheista näyttelyä ryhdyttiin viemään Pohjois-Amerikkaan. Tämän ansiosta Minnesotan tiedemuseon silloinen johtaja Eric Jolly kiinnostui särmikkäästä tuotteesta. Länsimaissa joka viides hakee apua mielenterveyden häiriöön. Pienistä muutoksista huolimatta alkuperäinen tavoite mielen ilmiöiden ymmärryksen lisäämisestä pysyy. Hulluuteen viittaaminen olisi ollut liikaa. Myllykoski sanoo, että Jolly oli aiemmin tuottanut rotuajattelua purkavan näyttelyn ja oli siitä saakka etsinyt tiedekeskuksen valikoimaan jotakin vastaavaa aihepiiriä. Heureka sai kansainvälisen palkinnon mielenterveysnäyttelyn kävijäkokemuksesta vuonna 2014. K U VA : SC IE N C E M U SE U M O F M IN N E SO TA 6 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Kulttuurivienti on vaatinut nimen ohella muutakin räätälöintiä: Yhdysvaltojen versiossa käsitellään aiempaa laajemmin traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD). Myöhemmin se lähtee muun muassa Kanadaan. Minnesotan tiedemuseossa näyttely avattiin tämän vuoden toukokuussa. Näyttelyn nimi Heureka tulee hulluksi kääntyikin englanniksi muotoon Mental Health: Mind Matters, vapaasti suomennettuna siis ”Mielenterveydellä on väliä”. – Yhdysvalloissa se on niin paljon merkittävämpi sairaus modernien sotaveteraanien vuoksi, Myllykoski sanoo. Niitäkin kävijät pääsevät näyttelyssä vaalimaan. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Myllykoski huomauttaa, että mielen huoltamisen keinotkin ovat samanlaisia maasta toiseen, muun muassa toimivia ihmissuhteita ja riittävää lepoa. Mielen ilmiöiden näyttelystä tuli vientituote S iinä, missä Suomessa voidaan käyttää hullu-sanaa näyttelyn nimessä, rapakon takana ei. Suomessa provosoivan nimen sopivuus varmistettiin etukäteen mielenterveysjärjestöiltä, jotka olivat muutenkin mukana alkuperäisen näyttelyn suunnittelussa. Syksystä 2013 syksyyn 2014 Heurekassa esillä olleen näyttelyn tavoitteena on murtaa mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuluja ja rohkaista ihmisiä pitämään huolta omasta mielenterveydestään. – Mielenterveys on tabuaihe, joka herättää tukahdutettuja tunteita. Lopuilla on lähipiirissään joku, joka on hakenut apua, Myllykoski pohtii aiheen kansainvälistä kiinnostavuutta
Näin päättelee tohtorikoulutettava Niina Metsä-Simola Helsingin yliopiston tiedotteessa. Opiskelijat hyödyntävät mindfulnessia eniten Suomalaisista seitsemän prosenttia käyttää mindfulnessia, eli tietoista läsnäoloa, ja erilaisia rentoutustekniikoita stressistä palautumiseen. Miesten kohdatessa mielen ongelmia eron mahdollisuus on yli kaksinkertainen ja naisten kohdalla lähes kaksinkertainen verrattuna sellaisiin pareihin, joissa kummallakaan puolisolla ei ole lääkeostoja tai sairaalahoitoa. Avotiloihin kannattaa sopia yhteiset pelisäännöt. Luvut selviävät Kantar TNS -yhtiön tekemästä kyselytutkimuksesta. Tietoinen läsnäolo on tutkitusti toimiva keino stressin hallitsemiseen. Monilla työpaikoilla hälyisyys ei vaaranna kuuloa, mutta kuormittaa työntekijöitä. Suurimmillaan avioeron uhka on heti sairaalajakson alkamisen tai ensimmäisen lääkeoston jälkeen. KATSE PUOLISOON MIELEN HOIDOSSA Mielenterveyden hoidossa on tärkeä paneutua läheisiin ihmissuhteisiin. Parhaiten ääniympäristöön voi Kuuloliiton mukaan vaikuttaa tilojen ja rakennusten suunnitteluvaiheessa. Tällaisia paikkoja voivat olla esimerkiksi koulut, päiväkodit, sairaalat ja avokonttorit. K U VA : SH U T TE R ST O C K K U VA : SH U T TE R ST O C K + T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 7. Katse suunnattiin siihen, miten mielenterveys lääkkeiden ostot ja psykiatriset sairaala jaksot ovat yhteydessä eroriskiin. Kävijöiden antama kouluarvosana Ohjaamojen palveluille oli 9+. Jos kummankin mieli sairastuu, eroriski on kolminkertainen. Häly voi aiheuttaa stressireaktion Työpaikan ääniympäristöllä on vaikutuksia hyvinvointiin, muistuttaa Kuuloliitto. Äänieristys, akustiikka ja tilojen sijoittelu on tärkeää. Tietoista läsnäoloa stressin hallinnassa käyttävät eniten opiskelijat (18 %) ja johtavassa asemassa työskentelevät (15 %), naiset lähes kolme kertaa useammin kuin miehet. Helsingin yliopiston tutkimuksessa seurattiin lähes 100 000:ta suomalaista avioparia kuuden vuoden ajan. Jo aiemmissa tutkimuksissa naimisissa olevien mielenterveys on havaittu eronneita paremmaksi. Metsä-Simolan mukaan mielenterveysongelmat aiheuttavat parisuhteeseen rasitusta, joka lisää eron todennäköisyyttä. Niistä saa apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Monet heistä joutuvatkin vaihtamaan alaa tai työpaikkaa, kun häly aiheuttaa kehossa stressireaktion. Oireita ovat esimerkiksi verenpaineen nousu, keskittymiskyvyn heikkeneminen, väsymys ja uniongelmat. Tämä heijastelee todennäköisesti avioerojen vaikutusta mielenterveyteen. Palvelut on suunnattu alle 30-vuotiaille, ja Ohjaamoja on eri puolilla Suomea. Avotoimistoissa ja avoimissa oppimisympäristöissä sekä palvelutiloissa tulisi olla riittävästi pehmeitä materiaaleja ääntä vaimentamassa. Ohjaamot kokoavat monta palvelua yhteen: sieltä saa muun muassa opinto-ohjausta, asumisneuvontaa, työllistymisapua sekä Kelan, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen palveluja. Keväällä 2018 palautetta antoi yli 400 nuorta 26 eri paikassa. Erityisen häiritsevää melu on sille 10 prosentille, jonka kuulo on heikentynyt. 9 Nuoret kokevat Ohjaamojen palvelut tärkeiksi. Kuuloliiton mukaan väestöstä 40 prosenttia kokee olevansa meluherkkiä ja 8–15 prosentilla on ääniyliherkkyys. Avioeron riski säilyy kuitenkin korkealla pari vuotta myöhemminkin. 85 prosenttia vastanneista koki, että luottamus työtai opiskelupaikan löytymiseen oli kasvanut ja 86 prosenttia koki tulevaisuuden suunnitelmiensa selkiytyneen. Siinä suomalaisten yleisimmiksi stressistä palautumisen keinoiksi paljastuivat lepo, liikunta tai hyötyliikunta ja luonnossa oleskelu
Tulevaisuudessa aivot voidaan opettaa ohjaamaan ajatuksen voimalla vaikkapa pölynimuria. Aivotiede ja teknologia kehittyvät rinta rinnan, ja se, mitä tapahtuu niiden leikkauspisteessä, muuttaa sen, mitä me olemme. Tämä ei silti vähennä ihmisyyden kiehtovuutta. Ihmisen aivojen hidas, yli 20 vuotta kestävä, kehittyminen mahdollistaa sopeutumisen hyvin erilaisiin elinolosuhteisiin. Käsityksemme maailmasta ja itsestämme ei lopulta synny siitä, mitä maailmassa tosiasiassa tapahtuu, vaan siitä, mitä aivoissamme tapahtuu kohdatessamme maailman. Edelleenkään ihmisen fysiikka ei mahdollista lentämistä, mutta jo nyt aivot voivat esimerkiksi ohjata robottikäsivartta ajattelun avulla. Eagleman uskookin, että nykyihmisellä on enemmän yhteistä kivikautisten esi-isiensä kanssa kuin kuuden sukupolven päässä olevilla jälkeläisillämme on meidän kanssamme. 3 Fysiikan rajoitusten takia ihmisen ei ole mahdollista lentää, mutta aivojen muovautuvuus voi tulevaisuudessa mahdollistaa koneiden liikuttamisen ajatuksen voimalla. Aivotutkimuksen avulla on voitu osoittaa, että se, millaisiksi ihmisiksi tulemme, riippuu siitä, missä olemme kasvaneet. Aivojen ymmärtäminen tekee elämästä entistä kiehtovampaa Arkinen, yksinkertaiselta tuntuva toimintamme vaatii aivoiltamme hyvin monimutkaisia prosesseja. Keinoälyyn ei ole vielä osattu luoda tietoisuutta. Keinoälyä tutkittaessa on havaittu, että oppimiskyvystään huolimatta nykyiset robotit toimivat tietämättä, miten ja miksi ne jotakin tekevät. Elämme ennennäkemätöntä ajanjaksoa. Jos olet kiinnostunut ihmisyyden mysteeristä, suosittelen tutustumaan tähän helposti lähestyttävään kirjaan. David Eaglemanin teos Aivot — Ihmisen tarina on kattava tietopaketti aivojen toiminnasta. Kirja kertoo ymmärrettävällä tavalla, miten aivot kehittyvät, mitä niiden toiminnasta nykytutkimuksen valossa tiedetään ja mitä aivojen joustavuus voi tulevaisuudessa tarkoittaa. 8 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Tieto aivojen toiminnan vaikutuksesta tekoihimme, kokemuksiimme ja tunteisiimme voi muuttaa ihmisen käsitystä itsestään ja elämästä. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K David Eagleman: Aivot – Ihmisen tarina (Atena 2018) Aivotutkimus pystyy osoittamaan, että ihminen on aivojensa vanki, ja jopa rakastumisen kokemus on sidoksissa toimintaan. Eläinten aivot sen sijaan kehittyvät huomattavasti nopeammin, minkä vuoksi eläimet eivät kykene elämään kuin tietyillä, niille lajityypillisesti ominaisilla alueilla. TEKSTI MARJAANA TUNTURI T uore aivotutkimus avaa kiehtovia näkökulmia ihmisyyteen. Aivojen toiminnan ymmärtäminen ei tee elämästä merkityksetöntä vaan entistä kiehtovampaa. 1 Vaikka keinoäly on tehokas oppija, sille ei ole pystytty luomaan tietoisuutta, eikä aivotutkimuksissa ole löydetty syytä ihmisen ainutlaatuiselle sisäiselle kokemukselle. 2 Kolme ajatusta aivoista Vain yksi asia on varma: lajimme on vasta jonkin alussa, emmekä vielä täysin tiedä, minkä. Aivot ovat loputtoman kiinnostava tutkimuskohde, ja niiden joustavuuden takia ihmisen lajikehityksen mahdollisuudet ovat rajattomat
Peräkkäin luettuna kaava hieman toistaa itseään, mutta kirjaa onkin tarkoitus annostella harjoitus kerrallaan. Mikkonen on poiminut mukaan yllättäviäkin asioita: yhtenä päivänä hän esimerkiksi kehottaa tutustumaan koodaukseen. Valtavasti tietoa sisältävän kirjan vahvaa antia ovat kokemustarinat, joiden avulla mielikuvat masennuksesta saavat syvyyttä. Kokeilemalla voi oppia jotain uutta! Uteliasta uudistumista K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Metsän ja joogan filosofia vie juurille Odotin liikkeisiin keskittyvää opasta metsässä joogaamiseen, mutta sain tietopaketin metsistä, niiden historiasta, luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä metsän ja ihmisen suhteesta – ja toki, lopulta myös metsäjoogasta. Kuten Jokiniva tuo ilmi, asentoharjoittelun painotus on vain noin sata vuotta kestänyt juonne joogan historiassa. Vaikka masennus on raaka ja kuluttava sairaus, siitä selviää kyllä, apua saa ja toivoa on. Aloitukseen tiivistyykin hyvin kirjan viesti, joka on toivo. Kurjessa seisotaan yhdellä jalalla ja kotkassa kädet ovat levällään kuin siivet. s. Kun ajatustyö luonnon merkityksestä käynnistyy, pääsee kuin huomaamatta kohti niitä kuuluisia juuria. Itse metsäjoogan liikkeet on kekseliäästi nimetty suomalaisen perinteen mukaisesti. Valmentaja Tuomas Mikkonen on kirjoittanut tiiviin oppaan kohti merkityksellistä elämää. Masennuksesta toipuminen voi kuitenkin olla parhaimmillaan valaiseva prosessi. Vuosituhansien kuluessa joogaan on viitattu muun muassa sanoilla ykseys, rauha ja mielen liikkeiden lakkaaminen. Pitkä pohjustus on perusteltu, sillä joogassa on kyse paljon muusta kuin vain liikkeistä. Joogassa julman jumalattaren asentona tunnettu koukistus kääntyy Pohjan neidoksi. Asennot kiinnittyvät suomalaiseen kansanperinteeseen luonnollisella tavalla ja yhdistyvät kiehtovasti joogan filosofiaan. Masennus on sairautena raaka ja kuluttava. 100 tapaa uudistua ja kukoistaa (Docenco 2018) sisältää sitä mitä lupaa: kirja koostuu 100 harjoituksesta, jotka herättelevät kyseenalaistamaan tottumuksia ja rutiineja. Siinä ei ole mitään ihailtavaa tai juhlallista. Siispä se tarjoaa runsaan tietopaketin lääkkeistä, psykoterapiasta ja hermostoon vaikuttavista neuromodulaatiohoidoista. Kirja pureutuu masennuksen hoitoon asiapitoisesti ja virallisten Käypä hoito -suositusten pohjalta. Vaikka jotkut harjoituksista tuntuisivat vierailta, ne tukevat kirjan perusviestiä, joka kannustaa katsomaan asioita uudella tavalla ja olemaan utelias. Mikäpä olisi luontoa parempi paikka kokea näitä tuntemuksia. Harjoituksia on meditoinnista laiskotteluun ja nauramisesta kiitollisuuden harjoittamiseen. Mia Jokiniva: Metsäjooga (Gummerus 2018) Tuomas Mikkonen: 100 tapaa uudistua ja kukoistaa (Docendo 2018) Elina Hiltunen & Elina Hiltunen: Masennuksesta selviää! (Docendo 2018) T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 9. Masennuksesta selviää! -kirja (Docendo 2018) alkaa vinkeillä siitä, mistä voi hakea apua, jos oma tai läheisen masennus on siinä pisteessä, että enää ei jaksa. 183 K U VA : SH U T TE R ST O C K Vaikka masennus raastaa ja kuluttaa, toivoa on aina Tärkeimmät ensin. Ja kuinka upea paketti Metsäjooga (Gummerus 2018) onkaan! Mia Jokiniva ei vie lukijaa vain pohjoisiin olosuhteisiin sovelletulle joogamatkalle, vaan hän opastaa lukijan pohtimaan luonnon olemusta sekä omaa metsäsuhdettaan. Oman käsittelynsä saavat myös ruokavalio ja liikunta sekä tulevaisuuden mahdolliset hoitomuodot, kuten suolistoon vaikuttavat hoidot ja tulehduskipulääkkeet. Kukin harjoitus saa hyvin tiiviin, yhden aukeaman tilan. Lohdullista on, että masennuksesta toipuminen voi olla jollain tavalla opettavaista tai valaisevaa. Esimerkiksi avun hakeminen, omien rajojen asettaminen ja itsensä hyväksyminen voivat helpottua. Toinen kirjan tekijöistä, tietokirjailija Elina Hiltunen kuvaa itse, että ihmisestä tulee masentuneena kuin tyhjä kuori
Kanssakulkija J A N I T O I V O L A 10 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8
Isäksi tuleminen oli Jani Toivolalle unelmien täyttymys, mutta yksinhuoltajan arki ja vaativa työ polttivat hänet loppuun. . Ja että kaikkeen ei tarvitse pystyä. Sairastuminen auttoi oivaltamaan, millainen isä hän haluaa olla ja miten suuri merkitys muiden ihmisten tuella on. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT EEVA ANUNDI Isyys jyräsi valtavalla voimalla T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 11
Ajattelin meitä ja kaikkea tapahtunutta. Aamulla juoksin lähes koko matkan sairaalaan. Nyt hänelle oli kuitenkin syntynyt oma biologinen lapsi yhdessä hyvän ystävän kanssa. Homoseksuaalille miehelle se ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, ja pitkään Jani oli kuvitellut tulevansa isäksi adoptoimalla lapsen. Haastavinta Janille oli elää yksinäisyyden tunteen kanssa, joka toisinaan painoi voimakkaasti, kun ei ollut toista vanhemK A N S S A K U L K I J A J A N I T O I V O L A Olen tosi herkkä. Vauvavuosi kotona meni nopeasti. Hän halusi antaa kaiken aikansa Ailille ja tutustua vanhemmuuteen ja lapseensa rauhassa. Jani oli päättänyt jo raskauden alussa, että kun lapsi syntyy, hän olisi vuoden kokonaan poissa työstä. Yhden työmatkan hän teki Ailin ollessa viisikuinen. Jani piti työstään totaalisen tauon ja irtisanoutui kaikista luottamustehtävistä. Olemassa ja hyvinvoivana. Vaati järjettömän paljon voimia yltää edes siihen, että on paikalla jossain työtilanteessa. Lapsen saaminen oli ollut hänen suurin unelmansa. Ajattelin sinua. 12 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. . Yhteisesti oli päätetty, että Jani olisi lapsen yksinhuoltaja, mutta äiti tapaisi lastaan säännöllisesti. Vaikka Janin äiti oli mukana matkalla, eikä hänellä edes ollut suurempia vastuita konferenssissa, häntä hermostutti. . Olen tosi herkkä, ja vanhemmuus jyräsi päälleni valtavalla voimalla. P ää oli niin täynnä ajatuksia, ettei uni meinannut tulla. Näin kuvaa Jani Toivola, 40, alkuvuonna ilmestyneessä teoksessaan Kirja tytölleni ensimmäistä yötään tyttärensä Ailin syntymän jälkeen. Minulla ei ollut mitään kapasiteettia ja kykyä samaan aikaan mihinkään muuhun. Vieläkin mielessäni pyöri ajatus, että ehkä kaikki olikin ollut vain ihanaa unta eikä sinua ollut olemassa. Siellä sinä kuitenkin olit. Toivoin, että olisi jo aamu
Miten kaksi kokonaista elämää . Pystyisinkö vielä työhöni. Hän oli kiukkuinen ja väsynyt. . Kaikkea ei tarvitse tehdä aina niin perusteellisesti. . vaativa työ ja yksinhuoltajuus . Työssään hän alkoi nähdä uhkakuvia ja pelätä esiintymisiään ja sanomisiaan. Mihinkään ei löydy vastausta. Se oli tärkeä ensimmäinen askel, jonka jälkeen vyyhti alkoi hiljalleen purkautua. Elämästä oli kadonnut ilo ja energia. Miten pääsisin taas kärryille. Uupumisessa on kyse myös siitä, ettet osaa katkaista kierrettä ja tehdä päätöksiä. Tällainen suunnitelmallisuus ei ollut hänelle luontaista, ja välillä kaikki tuntui kaatuvan päälle. Koko syksyn Jani yritti vain suoriutua ja selviytyä, vaikka mikään ei tuntunut hoituvan kunnolla. Jani opetteli uusia tapoja toimia: suunnittelemaan viikkoja etukäteen, sanomaan ei monille työtehtäville, huomaamaan heikot kohdat kalenterissa ja pyytämään apua. Oikeastaan kyse oli siitä, että hän vihdoin antoi itselleen luvan mennä lääkäriin. Hän ei enää sietänyt jatkuvaa epäonnistumisen tunnetta vanhempana ja sitä, millaiseksi vanhemmaksi oli muuttunut. Elämä pyöri yöheräilyjen, päiväunien, maitopullojen, vaippojen ja vaunujen sekamelskassa. Kun vauvavuosi kotona lähestyi loppuaan, Jania alkoi hirvittää. Eduskunnassa vuoden vanhempainvapaa on pitkä aika etenkin isälle. Yhtäkkiä olin tilanteessa, jossa siihen oli aikaa vain 20 minuuttia taksissa. Isät jäävät tuskin koskaan pitkäksi aikaa kotiin lapsen kanssa. Joulukuisena aamuna 2016 Jani varasi ajan työterveyslääkärille. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 13. Se tuntui hirveän väärältä, sillä Aili on minulle kuitenkin tärkeintä maailmassa. Piti opetella elämään jatkuvan riittämättömyyden tunteen kanssa. Olin karsinut unesta, liikkumisesta ja kaikista pienistä tärkeistä hetkistä ja asioista elämässä, jotka olisivat auttaneet palautumaan. Monet naispuolisetkin kansanedustajat palaavat äitiysvapaalta varsin pian töihin ainakin puolittain. Paluu jännitti myös siksi, että olin ollut niin kauan pois töistä. Opettelen sitä edelleen. AINA VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA Töihin paluu pelotti kahdestakin syystä. Hiljalleen Jani sai rohkeutta asioiden hoitamiseen spontaanisti ja pienellä valmistautumisella – ja huomasi, että kaikki hoitui riittävän hyvin niinkin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen oli unohtunut. Missä tätä kaikkea opetetaan. Suutuin, tiuskin, olin kärsimätön ja poissaoleva. Vaikka keho ja kaikki huutavat, että valitse se olennainen, uupunut valitsee jatkuvasti väärin. KYSYMYKSIÄ VAILLA VASTAUKSIA Stressitason nousu näkyi kotona kärsimättömyytenä ja kireytenä. Kun Ailin kolmevuotissyntymäpäivä lähestyi syksyllä 2016, Jani tunsi olevansa ihan lopussa. . paa, jonka kanssa jakaa vastuuta ja kaikkia niitä tunteita, joita vanhemmuus herättää. Lopulta tytär oli Janille peili, joka pysähdytti. Julkinen työ kansanedustajana ja iso vastuu työssä painoivat eikä hän uskonut voivansa hellittää otetta mistään. Eniten häntä suretti se, että hän huomasi oman pahan olonsa heijastuvan voimakkaasti myös Ailin kanssa olemiseen. . Jani opetteli kuitenkin jo heti alussa pyytämään äidiltään, siskoiltaan ja ystäviltään apua ja ottamaan sitä vastaan. Olin kierteessä, jossa kaikki vei valtavasti energiaa eikä mistään tullut sitä lisää. Vanhemmuus tuntui vievän kaiken energiani, enkä pystynyt kuvittelemaan, miten se olisi mahdollista yhdistää vaativaan työhön. Vähitellen Jani ymmärsi, että koska ei voi revetä joka paikkaan, on osattava päästää irti täydellisyyden tavoittelusta. Tuntui, että pyörin loputtomassa mankelissa. Minulle on ollut tärkeää, että voin valmistella esimerkiksi puhetta rauhassa tuntikausia. Poispääsy tilanteesta tuntui mahdottomalta. Tuntui, että olen ikään kuin aina väärässä paikassa. Aina piti suunnitella seuraavan päivän aikataulua tai puheenvuoroa, perehtyä uusiin asioihin, pakata lapsen tarhareppu tai varmistaa pyykkikorin tai jääkaapin tilanne – mikä vaati milloinkin täyttöä, tyhjennystä tai sulatusta. olisi mahdollista sovittaa yhteen. Hän ei halunnut Ailille sellaista lapsuutta, jossa ei pystynyt olemaan läsnä hänelle. Samaan aikaan Janin piti pohtia, hakisiko hän eduskuntaan toiselle kaudelle. Päässä vain vilisee kysymyksiä: mitä saan ja en saa tehdä, onko pakko jaksaa, saanko jäädä kotiin, mikä on olennaista, saanko kuunnella itseäni. . Kun hain lasta päiväkodista, ajattelin, että pitäisi olla vielä töissä ja kun olin töissä, mietin jatkuvasti, miten lapsi pärjää ja mitä hänelle kuuluu. Uusi elämänvaihe päiväkodissa ja työpaikalla lähti käyntiin perheen ja ystävien tuella. . Miten tottuisin työn tekemisen tempoon ja vaativuuteen
Aili-tytär on pian jo viisivuotias. Opin pian, että päivään mahtui vain yksi suorite tai tapaaminen, välillä ei sitäkään. Ihmisten kohtaaminen ja asioiden jakaminen on eheyttävää ja vapauttavaa. Jätän tietoisesti työpäivän taakseni ja astun päiväni seuraavaan vaiheeseen, siihen tärkeimpään ja hienovaraisimpaan. En voinut olettaa, että muut oman stressinsä keskellä sen aina muistaisivat. . Töihin palaamisen jälkeen oli jatkuvasti muistutettava itseään siitä, että on vielä toipilas. Sairausloma käynnisti paranemisprosessin. Suurimman muutoksen Jani näki suhteessaan Ailiin. Jani oivalsi, että avoimuus ja kontakti muihin ihmisiin ovat avaimia, joiden avulla hän pääsee vaikeiden tunteiden yli. Ilmoitukseni jälkeen sain valtavasti viestejä, joissa ihmiset kertoivat omista kokemuksistaan ja sain hyviä neuvoja esimerkiksi töihin paluuseen. Katselin juuri vastaan kävellyttä toisiinsa kietoutunutta paria ja muistin sen joutilaisuuden, kun tuntui, että on loputtomasti aikaa vain olla toisen kanssa, Jani sanoo. Minulle ristiriita oli varmasti suurempi kantaa. Lainaukset sitaateissa ovat Jani Toivolan kirjasta Kirja tytölleni (WSOY 2018) 14 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. . Kun mieli sairastuu ja väsyy, alkaa nähdä uhkia joka puolella, vertailla itseään muihin ja laittamaan mielessään sanoja toisten suuhun. Kiireisimpinä päivinä se on kolme minuuttia päiväkodin kulman takana, mutta sekin riittää. Masennus oli Janille niin pelottava kokemus, että nykyään hän keventää taakkaa heti, kun huomaa väsyvänsä liikaa. Jani huomasi, että silloin, kun tekisi mieli käpertyä yksin nurkkaan ahdistuksen kanssa, kannattaisikin mennä ihmisiä kohti, vaikka se tuntuisi vaikealta. Kansanedustajana se ei ole helppoa, ja vanhaan lipsuminen käy usein huomaamattomasti. Lapsiperheessä sitä ei ole, mutta se ei haittaa . Kun on monta vuotta tottunut elämään niin, että lapsi pitää kantaa mukana jopa roskia viedessä, on suuri vapaus yhtäkkiä päästä helposti lenkille. Poissaolon alussa hän joutui tekemään ison päätöksen: kertoisiko hän julkisuuteen poissaolostaan ja sen syistä vai katoaisiko vain. Rinnakkain tuntui olevan jatkuvasti kaksi todellisuutta: hänen ilonsa ja minun ilottomuuteni. Jos joku joskus siitä loukkaantuu, on se aika pieni vahinko siihen verrattuna, kuinka suuri merkitys toisen ihmisen tuella voi olla. Tarkkuutta vaaditaan yhä. Silti myös parisuhdetta ja yhteistä aikaa pitää lapsiperheessä muistaa vaalia. . Toisinaan työmäärät paisuvat kuin vahingossa. Tunnelma ja vastaanotto voi olla mitä tahansa, mutta otan vastaan sen mitä tulee.” Sairausloman jälkeen Jani päätti vakaasti pitää työmääränsä kohtuullisena. Tuntui väärältä salata jotain niin suurta. Omien kokemusten jakamisen lisäksi Jani pitää tärkeänä pysyä avoimena, jotta voisi nähdä muiden pahan olon. Se, mitä näet ihmisessä, ei ole ainut totuus. Siinä, missä Ailin syntyessä Jani oli yksinhuoltaja, nyt lapsiperhearkea jakaa puoliso. . Vanhemmuus ja lapsen kanssa oleminen alkoivat taas tuntua hyvältä ilman jatkuvaa kireyttä ja poissaolon tunnetta. Jani koki saavansa apua ja tukea sekä lääkäriltä että terapiasta. K A N S S A K U L K I J A J A N I T O I V O L A HÄNEN ILONSA, MINUN ILOTTOMUUTENI Päivät täyttyivät yksinkertaisesta olemisesta. Hän on kuitenkin oivaltanut, että asioiden peruminenkin on mahdollista, jos voimat eivät yksinkertaisesti riitä. Huonona hetkenä se joskus vain unohtuu. Ajatusmaailma vääristyy. Toisen aikuisen tuki vanhemmuudessa ja arjessa on ollut Janille mullistavaa. Vaatii rohkeutta lähestyä toista ja tarjota apuaan. Tärkeintä oli kohdentaa kaikki voimat niihin hetkiin, kun olin tyttäreni kanssa. Jani oli keskivaikean masennuksen vuoksi sairauslomalla puoli vuotta, seuraavaan kesään saakka. . Kun myöntää avoimesti, etteivät voimat riitä vielä kaikkeen, myös muut ymmärtävät paremmin, miten kauan toipuminen voi viedä. Joskus muutama ystävällinen sana voi olla sysäys, jonka yksin ahdistuneena pyörivä ihminen tarvitsee hakeakseen apua. kaikki on hyvin juuri näin. Välillä tuntui hölmöltä sanoa, etten voi ottaa enempää vastuuta, mutta minun oli kuunneltava itseäni. ON IHAN OK KIELTÄYTYÄ ”Pienen henkäyksen aioin joka päivä ottaa. Kun Jani rauhoittui, myös tytär rauhoittui. Myös kannustavat viestit tuntemattomilta ihmisiltä antoivat hänelle toivoa toipumisesta. Toipuminen oli paluuta kysymyksiin, kuka olen, mitkä ovat arvoni, luotanko itseeni ja tunnistanko vahvuuteni
Jani Toivola • syntynyt 1977 Vaasassa • vihreiden toisen kauden kansanedustaja vuodesta 2011, ensimmäinen tummaihoinen kansanedustaja Suomessa, ammatiltaan myös näyttelijä, tanssija ja juontaja • äiti suomalainen ja isä kenialainen, kasvanut uusperheessä Suomessa äitinsä, isäpuolensa ja sisarustensa kanssa • asuu Helsingissä tyttärensä Ailin sekä puolisonsa kanssa • Mielenterveyden keskusliiton Hyvän mielen lähettiläs 2018 • kirjoittanut kaksi kirjaa: Musta tulee isona valkoinen (2016) ja Kirja tytölleni (2018). T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 15
16 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8
Omien haaveiden toteuttaja pukee hetkeksi ylleen supersankarin viitan. Psykoterapeutti Ulla-Riitta Hämäläinen-Näsi kehottaakin kokeilemaan rooleja rohkeasti. Näin tapahtuu, jos vain tohdimme asettua peiliksi. Pohdiskelemme älyllisesti, mutta varomme emotionaalisen palautteen antamista. Tiedämme, että tekee kipeää ottaa vastaan palautetta T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 17. Yhdestä roolista voi muodostua ihmisen tuoksu, muiden koko kokemus hänestä. Työssä tarvitaan itsetuntemusta, jota ei kerry ilman vuorovaikutusta. Siksi uusia rooleja kannattaa harjoitella. Laaja roolivalikoima voimistaa ja vapauttaa antaen identiteetille joustavuutta. TEKSTI ANNIKA SUVIVUO KUVITUS MARIA VILJA Ota roolit arjen apuvälineiksi T ietoisesti tai tiedostamatta valitut roolit ovat arkemme apuvälineitä ja kompastuskiviä. Periaatteessa voimme omaksua ja kehittää työkalupakkiimme millaisia rooleja tahansa. – Me suomalaiset olemme aika reviiritietoisia – annamme tilaa toisillemme. Sopiva työrooli voi esimerkiksi suojata introverttiä liialta kuormittumiselta ja auttajan rooli helpottaa hoivaamista. Roolit tarjoavat henkistä joustavuutta. Toisten ihmisten peilaamana näemme nykyisen itsemme
Voi olla hyvä, että ympäristö tietää sinun harjoittelevan. Jos ammattirooli on kovin jäykkä, sillä on taipumus kapeuttaa persoonaa ja viilentää kohtaamisia. – Puhuisin tässä kohtaa sitkeydestä. Itselleen lempeässä roolissa sisältä voi löytää rohkeutta ja mielenrauhaa. Kun fysioterapeutti tai valokuvaaja kohtaa asiakkaansa, kumpikin osapuoli voi hyötyä kanssakäymistä selkeyttävästä rooliasetelmasta. Ulkopuolisen paineen lisäksi roolityöskentely voi tasata sisäistä painetta. Persoonallisuus saa tukea työroolista oman identiteettinsä eri puolista, Hämäläinen-Näsi sanoo. Itsekriittinen ja vaativa piiskaajapersoona voi pyrkiä siirtämään huomionsa suuntaa mitätöivästä sisäisestä puheesta kohti vähemmälle huomiolle jäänyttä potentiaaliaan. Moni ammatillinen vuorovaikutustilanne hoituu sujuvasti ja kunnioittavasti roolin läpi. Hänen mukaansa työrooli saattaa helpottaa myös itsesäätelyä, esimerkiksi suojata introverttia liialta kuormittumiselta ihmisläheisessä työssä. (Jacob Morenon mukaan). Hämäläinen-Näsi on kohdannut asetelman etenkin pariterapiassa, jossa muutostarve käynnistää uusien roolien harjoittelun. Joskus työrooli poikkeaa radikaalisti henkilön kotiminästä. Kun uutta roolia sovittelee itselleen, kannattaa kutsua mentoreita kannustamaan. Rooli: yksilön omaksuma toimintamuoto tietyllä hetkellä tietyssä tilanteessa. Kun ihminen ei ole ainoastaan omassa varassaan, tilanteen mukaiseen toimintaan voi soljahtaa luontevasti, Hämäläinen-Näsi sanoo. Pienelle lapselle voi olla jopa pelottavaa nähdä oma vanhempi työn muovaamana. – Oma persoonallisuus saa työroolista tukea. Vaikka aika niin tuntuu väittävän, työelämässä ei aina tarvitse laittaa itseään peliin 110-prosenttisesti. On hyvä muistaa, ettei treenaamisen tarvitse sujua ilman töppäyksiä. Vieras puhetapa, pukeutuminen ja olemus hämmentävät. – Ylikehittyneessä roolissa ihminen on kaikkialla sama, mikä haittaa toiminnan luovuutta. Uusien roolien omaksuminen saattaa nostaa myös vastaroolin näkyväksi: kun muutun, se herättää reaktion toisissa. Tilannetajun säilyttäminen on tärkeää, Hämäläinen-Näsi toteaa. Harjoittelussa tukena ja peilinä toimivista kannustajista on apua, olipa kyseessä sitten hyppy työläisesta hoivaajaksi, bilettäjästä opinnäytetyön viimeistelijäksi tai hiljaisesta avoimeksi viestijäksi. Käsite viittaa toisaalta yksilön sisäiseen maailmaan ja toisaalta vuorovaikutukseen. 18 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Rooli voi olla… Alkio – vain mielikuvituksen varassa Alikehittynyt – harjoittelussa ja työstettävänä Sopivasti kehittynyt – luontevan spontaanin toiminnan mahdollistaja, ilman haitallista rutiinia Ylikehittynyt – Tilannetajuton, aina totuttuun toimintaan kangistuva
Kun esimerkiksi iäkäs lähisukulainen ei kohtaamisessa täytäkään rooliodotusta viisaasta ja ymmärtävästä seniorista, tilanteeseen on mahdollista vastata muista kuin omista tarpeista käsin. Toinen näkökulma voi vapauttaa häiritsevistä ajatuksista Sosiaalisessa tilanteessa saattaa toisinaan syntyä häiritseviä ajatuksia, jotka vaikuttavat mielentilaan ja vireyteen. Joskus juuri toisen auttaminen tai omien haaveiden toteuttaminen pukee meidät ainakin tilapäisesti suorastaan supersankarin voima-asuun. Älä koskaan pidä itseäsi pienenä ja kirjoita sitten jotain valheellista.” T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 19. Silloin on soviteltava itselleen toista näkökulmaa. Valheellisuus on sallittua. Mikään kolmesta mainitusta roolista ei sinällään ole positiivinen tai negatiivinen, mutta vuorovaikutus vaikeutuu osapuolten kommunikoidessa eri tiloista käsin. Rooli saatetaan nähdä epäaitoutena, mutta joskus roolin voimistamana uskaltaa näyttää aidon itsensä. Roolit voidaan nähdä nimenomaan sosiaalisina työkaluina, ja joskus asemiaan olisi tarpeen pystyä vaihtamaan vaikka yhden keskustelun kuluessa. Jutun lähteet: Psykoterapeutti Ulla-Riitta Hämäläinen-Näsin haastattelu, Raimo Niemistö: “Ryhmän luovuus ja kehitysehdot”, Eva Dahgren: ”Kuinka lähestyä puuta” Roolissa liukuminen kehittää viestimistä Identiteettimme sisältää parhaassa tapauksessa värikkään rooliviuhkan, jonka arsenaali syttyy ja sammuu tilanteen ja tarpeen mukaan. Itsensä pitää joskus altistaa epämukavuusalueille. Hämäläinen-Näsi muistuttaa myös vihan ja aggression eteenpäin vievistä voimista. On vapauttavaa toteuttaa itseään uudessa roolissa. Esimerkiksi vanhemman tai esimiehen asemassa olisi tarkoituksenmukaista pystyä liukumaan auktoriteetin, tukihenkilön ja kaverin roolien välillä. Ehdottomasti ei päinvastoin. Laulaja, lauluntekijä Eva Dahlgrenin ohje luovaan työhön: “Kuvittele itsesi suureksi. Parisuhteessa asetelma voi ilmetä esimerkiksi niin, että toinen lähestyy kumppania aikuisena, mutta puoliso alkaakin opettaa toista vanhemman roolissa. Tai sitten toinen keskustelun osapuoli tipahtaa aikuisen asemasta lapsen rooliin vastuutaan vältellen. – Se on kuin ihmisen jätehuoltoa. Psykologiassa klassinen transaktioanalyysi erottaa ihmisestä kolme minätilaa: vanhemman, aikuisen ja lapsen. Aito vai teennäinen. Suihkumoottorimainen sysäys on ajoittain tervetullut. Kirjoita. – Jos näen ja ymmärrän, että sillä kertaa vastassani on yksinäinen turvattomuuttaan kipuileva vanhus, sopiva vastaroolini on hoivaajan tai vanhemman, Hämäläinen-Näsi kuvaa. Auttamistilanteessa uudenlaisen roolin vaikutukset itselle voivat tuntua jopa terapeuttisilta. Sinne pääsee uskaltautumalla yllättäviin ja outoihin tilanteisiin, jotka haastavat oppimaan ja miettimään esiin nousevia tunteita
Jos haluaakin tehdä vaikka jotain luovaa, neuvotaan helposti, että ’hanki oikeita töitä’. Se on ihan todistettu tutkimalla tuottavuutta. Itsensä toteuttaminen tuo pysyvää onnellisuutta. Kutsumusammatista tulee mieleen pappi, palomies tai presidentti, mutta ei kutsumuksen tarvitse olla mitään suurta. Sitten kerran lenkillä tuli idea kutsumuskartasta. Mutta jos hankkii nopean auton siksi, että pitää näyttää naapurille, ja tekee työtä vain rahasta, onnen tunne katoaa nopeasti, vaikka saisi pihaan Ferrarin. Aloin soittaa pianoa 6-vuotiaana ja kirjoitin ensimmäiset biisini 14-vuotiaana. On ihan ok hankkia vaikkapa nopea auto, jos on tehnyt työtä, joka on tyydyttänyt sisäisesti. Lähdin silloin Ranskaan mukanani läjä filosofian kirjoja ja siellä tajusin, että haluan opiskella filosofiaa. Mielekkyys syntyy kahdesta seikasta: siitä, että tekee arjessa kiinnostavia asioita sellaisella tavalla, joka tuottaa muille hyötyä eli lisäarvoa. Muutin Helsinkiin ja ilmapiiri hieman parani. Sana kutsumus kuulostaa monesta pelottavalta. Kun siis oma intohimo kohtaa maailman tarpeet, syntyy kutsumus. Myytti, että työnteko on ankeaa, lähtee jo koululaitoksesta. Jos tavoittelee rahaa, titteleitä tai statusta, kokee vain ohikiitäviä onnenläikähdyksiä. MILJOONIA MAHDOLLISUUKSIA Kutsumuskartta osoittaa, miten valtava määrä vaihtoehtoja meillä on. Suoritettuani maisterin tutkinnon filosofiassa tajusin, että humanistin tutkinto ei ole mikään lisäarvo. Jos listaa siihen kymmenen asiaa, joista nauttii, yhdistelemällä niitä keskenään saadaan jopa 3,5 miljoonaa Kutsumus voi olla jotain pientä T U N NE & MIE LI Mielen voimaa J U T T U S A R J A O S A 4 / 6 Kutsumus Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin. Ensimmäinen kutsumukseni oli tehdä töitä musiikin parissa. Vaikka ihmisellä olisi paha olo tehdessään työtä, on vain totuttu puremaan hammasta. 20 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Kutsumuskartan ansiosta perustin Filosofian Akatemian, jonka kautta olen päässyt kouluttamaan ja luennoimaan ihmisiä niin yliopistoissa kuin pörssiyhtiöissä. Akateeminen vaihe tuli kuvioihin siinä vaiheessa, kun musabisneksessä alkoi mennä liian kovaa. Jokaisen on mahdollista löytää oma kutsumuksensa tutustumalla motiiveihinsa ja asioihin, joiden parissa viettää kaikkein mieluiten aikansa. Siitä syntyy kestävä onnellisuus, neuvoo filosofi ja yrittäjä Lauri Järvilehto. Asuin lapsena Oulussa ja siellä opetettiin, että musiikilla ei voi elää. Sillä on kuitenkin hirveä ero, onko ihminen motivoitunut tekemään töitä vai epämotivoitunut. Ehkä parempi sana olisi tekemisen mielekkyys ja merkityksellisyys. Tässä juttusarjassa perehdymme positiivisen psykologian eri osaalueisiin ja tapaamme niihin perehtyneitä ihmisiä. Luin paljon self-help-kirjoja. Elätin itseni muusikkona kymmenen vuotta. Harva ihminen kuitenkaan tuntuu tietävän, mikä on hänen intohimonsa. Itse olen ollut onnekas, että olen löytänyt omat kutsumukseni. Yksinkertaisuudessaan se on sitä, että toteuttaa itseään. Intohimokaan ei tarkoita sitä, että hihkuu riemusta joka päivä. TEKSTI SATU VÄISÄNEN TYÖSTÄ SAA NAUTTIA Yhteiskunnassamme on vinksahtanut ajatus siitä, että työn täytyisi olla raskasta. Silloin ajautuu oravanpyörään, jolloin mikään ei riitä. Sen jälkeen pitää taas saavuttaa lisää. Juttusarjan kolmannessa osassa pohditaan kutsumuksen merkitystä. Sen alan työpaikkoja oli tarjolla vain 3–4 kappaletta
Voit hämmästyä, miten paljon vaihtoehtoja löytyy. Pyri täyttämän koko arkki. Siinä on minun vastaiskuni niille, jotka sanovat, että ’mun alan töitä ei ole’. Ratkaisevin tekijä hyvään elämään on arjen kokonaisuus, se miten käytämme valveillaoloaikamme. Toisaalta yksi myytti on se, että kutsumusammatista ei muka tarvitsisi maksaa, kuten sairaanhoitajille tai taitelijoille. HARJOITTELE Lauri Järvilehto • filosofian tutkija ja kouluttaja • perustanut Filosofian Akatemian • yksi Lightneer-mobiilipelifirman perustajista • kirjoittanut useita kirjoja, kuten Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan • kirjoittaa Ajattelun ammattilainen -blogia • asuu Helsingissä vaimon ja viiden lapsen kanssa. Hyvä elämä on sitä, kun voi maanantai-iltapäivänä kello 13.30 todeta, että elämä on aika ok.” Kutsumus voi olla jotain pientä Kutsumuskartta Kutsumuskartta kertoo siitä, kuka oikeasti olet: mitä tekisit, jos kukaan tai mikään ei rajoittaisi sinua. eri vaihtoehtoa. Puistossa kitaraa soittava hippi ei ole automaattisesti sen enempää kiinni kutsumuksessa kuin Wall Street -tyyppi, jos hippi oikeasti haluaisi tehdä jotain muuta. Kirjoita ylös kaikki sellainen tekeminen, joista nautit niiden itsensä vuoksi – ei niiden, joista saa parhaan palkan tai muut tykkäävät. Kutsumustyössä on itselle merkityksellisten asioiden ydin, loput voivat olla harrastuksia. x Seuraavaksi selvitä, miten voisit synnyttää tilanteen, jossa jokaiseen kohtaan listallasi tulisi arvosanaksi kolmonen. x Pisteytä sitten jokainen askare antamalla arvosana yhdestä kolmeen: 3 niille, joita saat jo nyt tehdä sydämesi kyllyydestä, 2 niille, joita tekisit mielelläsi enemmän jos olisi aikaa tai rahaa ja 1 asiat, joita et pääse tekemään ehkä ollenkaan. x Ota A4-paperi. K uv a: Sp ea ke rs fo ru m T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 21. Voit kirjoittaa vaikkapa lukeminen, kirjoittaminen, autolla ajaminen, tenniksen pelaaminen, puun sahaaminen ja niin edelleen. Merkityksellisyys ei määrity siis ammatin mukaan, vaan oman intohimon perusteella. Kutsumuksesta voi saada leipätyön, jos sen tekemiselle on kysyntää. On päätön ajatus, että jos teet jotain, joka on arvokasta toiselle, siitä ei saisi pyytää rahaa. Vaikka löytäisi kutsumusammatin, ei sekään ei ole aina yhtä auvoa. Jos pörssiin mennessä ihminen pääsee flow-tilaan, jolloin aika katoaa koska nauttii työstään niin paljon, on löytänyt kutsumuksensa. Moni antaa tutkintonsa rajoittaa liikaa vaihtoehtojaan
Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan. P I A A L A R T O J A C E L I N D A B Y S K A T A Kanssakulkija Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. 22 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8
T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 23. TEKSTI MERI LIUKKONEN KUVAT SAARA AUTERE . Ystävykset päästivät irti häpeästä Kun Pia Alarto ja Celinda Byskata tapasivat ensimmäistä kertaa, molemmat häpesivät syvästi itseään. Lopulta tunne yhdisti heidät ja antoi kimmokkeen ystävyydelle, jossa kumpikin kokee olevansa arvokas sellaisena kuin on
Seurustelee onnellisesti • projektisuunnittelija A-klinikkasäätiöllä • käynyt läpi masennuksen ja työuupumuksen • kokemusasiantuntija, pitää blogia yrityksensä Babysteps Consultingin sivuilla • tärkeä osa elämää on newfoundlandinkoira Eevi. 24 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. K A N S S A K U L K I J A P I A A L A R T O J A C E L I N D A B Y S K A T A Pia Alarto • 44-vuotias, asuu Inkoossa
Olin työstänyt itseäni jo yli kymmenen vuotta, mutta silti ajattelin, että en kelpaa mihinkään tai kellekään. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 25. Halusin vaikuttaa ihmisten työhyvinvointiin. Olen sairastellut paljon ja jouduin sairaalaankin. Celindaa seuraamalla olen myös ymmärtänyt, miten absurdia häpeäminen on. En ole ihminen, joka pyytää olemassaoloaan anteeksi. Häntä on kiusattu koulussa. O len aina hävennyt sitä, että olen lihava. Jätin kokoaikaisen työni ja siirryin nykyiseen työhöni aluksi osa-aikaisena. Uskallan muutenkin ottaa riskejä, sanoa mielipiteeni ja toteuttaa ideoitani. On henkisesti haastavaa, että joudun asettamaan itselleni rajoitteita, jotten rasittaisi itseäni liikaa. Nyt olen sellaisessa asemassa. Celinda saattaa vaikka lähettää minulle kuvan, että on käynyt lenkkitossut jalassa kaupassa. Tämä vuosi on ollut älyttömän raskas. Päätin heti, että meidän täytyy tehdä yhteistyötä. Päinvastoin. Samalla olemme ystävystyneet. Törmäsimme välillä työn kautta. Yhteistyöni Celindan kanssa on ollut yksi avain siihen. Uskoin pitkään, että en ole rakastamisen arvoinen. Celinda on tukenut minua pitkin vuotta. Tulin paikalle portaiden kiipeämisestä puuskuttaen, ja minua nolotti ja hävetti oma itseni hirveästi. Meille tärkeitä työkaluja ovat olleet huumori ja keskinäinen luottamus. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni ollut tilanteessa, että en fyysisesti pysty esimerkiksi ulkoiluttamaan koiraani. Silloin, kun tapasin Celindan, avioliittoni oli juuri päättymässä. Vuonna 2016 istuin kokemusasiantuntijakoulutuksen loppuseminaarissa kuuntelemassa, kuinka Celinda puhui omasta taustastaan. Kirjoittelemme kuitenkin aina välillä, ja meillä on yhteinen työprojekti. Nyt aiomme Celindankin kanssa mennä uimahalliin, koska hänen lapsensa sitä toivovat. Tajuan heti, että se on hänelle iso juttu. Persoonani ei ole se, miksi olin itseni ennen muokannut. Emme ehdi nyt nähdä paljoa, koska olemme molemmat kiireisiä. Tiedämme toisistamme todella yksityisiä asioita. Se on huikeaa. Minulla on astma, ja toivun keuhkoveritulpasta. Ymmärsimme, että juuri häpeä estää meitä tekemästä sitä, mitä oikeasti haluaisimme tehdä. Se antaa minulle rohkeutta. Luennon valmisteleminen oli hyvin terapeuttista. Celinda oli minusta kaunis ja täydellinen, tunsin itseni norsuksi hänen rinnallaan. On merkityksellistä, että on ihminen, jolle ei tarvitse esittää mitään ja joka rohkaisee olemaan enemmän se, mikä olen. Ennen en kehdannut uida, vaikka rakastan uimista. Oli suuri vapautus, kun aloin ajatella, että minun täytyy uskaltaa luottaa siihen, että asiat järjestyvät. Olemme molemmat myös hakeutuneet kokemusasiantuntijakoulutukseen, jonka avulla saa etäisyyttä sairastumiseen ja voi olla mukana esimerkiksi palvelujen kehittämisessä. Tapasin Celindan marraskuussa 2012. Celinda on minulle yksi niistä harvoista. Tiedämme, että toinen on olemassa, vaikka hän ei olisikaan koko aikaa lähellä.” P I A A L A R T O : Celindaa seuraamalla olen ymmärtänyt, miten absurdia häpeäminen on. Saan paljon palautetta ihmisiltä, jotka kokevat avoimuudestani olevan apua. Silloin myös oivalsin, että olen itse kiusannut itseäni koko elämäni. Itkin, kun kuulin hänen tarinansa. Pidimme Celindan kanssa luennon häpeästä. . Olen myös uskaltanut entistä enemmän puhua ja kirjoittaa avoimesti omista peloistani ja vaikeuksistani. Toisaalta teen myös itse asioita, joita en välttämättä tekisi, ellei minun pitäisi Celindan takia. Haluan olla näkyvissä ja antaa esimerkin, että ei tarvitse hoikka ja hyväkuntoinen elääkseen tyytyväisenä ja ollakseen rakastettu
Olen oppinut paljon itsestäni ja oppinut luottamaan elämään ja itseeni. Olen kulkenut ympäri Suomea ja tutustunut uusiin ihmisiin. Luento häpeästä syntyi itsestään, kun puhuimme Pian kanssa. Vaikeuteni eivät ole hävinneet mihinkään, mutta nyt olen elämänvaiheessa, jossa voin hyvin, vaikka minulla on edelleen diagnoosit ja lääkitys. C E L I N D A B Y S K A T A : K A N S S A K U L K I J A P I A A L A R T O J A C E L I N D A B Y S K A T A 26 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Minua kiusattiin koulussa kymmenen vuotta. Jälkeenpäin on ollut jännä huomata, että me molemmat olemme hävenneet itseämme. H eti alussa, kun tapasimme, häpesin itseäni. Pia näyttää uskovansa minuun ja saa minut yrittämään uusia asioita, mutta kunnioittaa kuitenkin rajojani. Häpeän liikkua meikittä. Ensimmäisenä koulutuspäivänä meillä oli vieraileva asiantuntija. Kaikki oli syvässä suossa tarpomista, toivotonta. Kun koulutus päättyi, päätin uskaltaa enemmän. Sitten pystyin jo nauramaankin joillekin ihan kummallisille asioille, joita häpeän. Olen aina sanonut kaikelle ei, kun en muka kuitenkaan osaa. Minun silmissäni Pia oli vahva ja voimakastahtoinen nainen, joka tiesi, mitä halusi. Koulutukseni aikana emme silti olleet paljoa yhteydessä. Jälkeenpäin huomaan aina, että hyvin meni, mikä antaa lisää itseluottamusta. Ystävyys ja yhteiset projektit Pian kanssa ovat olleet kuin liima, jonka avulla olen saanut osin jo aiemmin keräämäni palapelin palaset paikoilleen. Joskus oli helpompaa samaistua sairaan rooliin ja jättää asioita tekemättä, kun olen ’vain tällainen sairas’. Myöhemmin hän otti yhteyttä ja sanoi, että meidän täytyy pitää luento häpeästä. Pystyn sanomaan ääneen häpeäväni, jolloin häpeä kutistuu. Enää se ei kuitenkaan saa samaa valtaa kuin aiemmin. Tunnetasolla meillä on paljon yhteistä: pystymme puhumaan kaikesta ja pallottelemaan ajatuksia. Häpeä on läsnä elämässäni joka päivä. Hoidossakin oli aina nimetty syyksi milloin sosiaalinen fobia, milloin paniikkihäiriö tai yleinen ahdistuneisuushäiriö, kun en voi mennä vaikka uimahalliin. Samalla huomasin, että en ollut vain tunnistanut omaa häpeääni. Siitä tuli sellaiset arvet, että tunsin itseni arvottomaksi ja häpesin koko olemustani, kaikkea itsessäni. Se oli Pia – siinä yksi palanen loksahti paikalleen. Kokemusasiantuntijuus on myös antanut paljon. Matka on kuitenkin ollut pitkä, olen käynyt läpi terapiat ja lääkkeet. Loppuseminaarissa pidin puheenvuoron, ja Pia oli siellä kuuntelemassa. Olin silloin todella pahassa kunnossa, aliravittu ja riutunut sairaseläkeläinen. Pia oli kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi, ja kiinnostuin itsekin tekemään niin. Aloitin 60-prosenttisella työajalla, nyt teen 80-prosenttista. Jäin tuttuun ja turvalliseen. Sairauteeni on kuulunut hyvin huono itsetunto ja itseluottamus. Kun oivalsin, että kyse on häpeän tunteista, pystyin vihdoin puhumaan niistä myös miehelleni avoimesti. Välillä mietin, miten paljon on tapahtunut näin lyhyessä ajassa. Kun ostan valmisruokaa, ajattelen, että äitiyttäni arvostellaan. Pia on yksi niistä ihmisistä, jotka uskaltavat kyseenalaistaa minua ja patistaa minut tarvittaessa liikkeelle. Ajattelin, ettei minulle ole mitään. Pihahommia tehdessäni ajattelen, että ohikulkijat katsovat, miten en osaa edes lapioida kunnolla. Sain jopa osaamistani vastaavan, kiinnostavan työn. Jos luotan asioiden järjestymiseen, ne järjestyvät kyllä. Koulutukseni ammattiinkin oli jäänyt kesken, kun sairastuin. Ainoa tapa päästä häpeästä eroon on tuoda se valoon.” Pian kanssa luennon tekeminen pakotti minut sanomaan elämälle ’kyllä’. Ajattelin, että minun pitäisi kuolla. En aluksi tajunnut, miksi. Pian kanssa luennon tekeminen pakotti minut sanomaan elämälle ’kyllä’
T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 27. Celinda Byskata • 40-vuotias, asuu Tammisaaressa. Kolmen lapsen äiti, avovaimo • työskentelee markkinointialalla • hallinnoi Pian kanssa A-klinikkasäätiön #eihävetä-kampanjaa • sairastunut mielenterveys häiriöihin jo nuorena, mutta tällä hetkellä voi hyvin • kokemusasiantuntija, pitää blogia omalla Borderland-sivustollaan
Luonnosta virtaa -tutkimuksessa puolentoista tunnin ohjattuja luontohetkiä järjestettiin joukolle työntekijöitä kerran viikossa. Luonto vapauttaa työläisen Työhyvinvointi 28 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että Salonen olisi ryhmiä vetäessään kehottanut ihmisiä tekemään tiettyjä asioita. Yksi interventio järjestettiin Tampereella julkisessa puistossa, Hatanpään arboretumissa. Toinen nuuhkii pientä keltaista kukkaa pihlajan varjossa. – Jos olisin antanut puunhalausharjoituksia, niin varmasti olisin kohdannut vastustusta. TEKSTI JA KUVAT AINO HEIKKONEN Y ksi uittaa varpaita raikkaassa vedessä. . Sen sijaan ohjeistus liittyi hyväksyvän ja sallivan ilmapiirin luomiseen sekä vuorovaikutukseen muiden kanssa. Mutta kun ihmiselle antaa luvan tunnistaa mahdollisuuksia, asioita alkaa tapahtua. Kyse on niin sanotusta luontointerventiosta, jota Salonen ja Hyvönen ovat kollegoineen tutkineet työhyvinvoinnin lähteenä. Juuri tällainen interventio on meneillään, kun parikymmenpäinen joukko muun muassa sosiaalija matkailualan ihmisiä sekä tutkijoita uppoutuu aistimaan ympäristöä Jyväskylän yliopiston läheisyydessä. Ne saivat aikaan muun muassa stressin vähenemistä ja vapautumisen tunnetta. Kun luontoa koetaan omin ehdoin, voi toimistotyöläinen nuuhkia kukkia tai kiivetä puuhun keskellä kirkasta päivää. Kaartuneiden oksien ali päästäkseen on kumarrettava, mutta runkojen vieressä voi seistä täysin suorassa, täysin suojassa. Luonnosta virtaa -tutkimuksessa sekä omaehtoisesti ulkoilleilla että ohjattuihin luontohetkiin osallistuneilla myönteiset tunteet lisääntyivät ja kielteiset tunteet vähenivät. Psykoterapeutit Kirsi Salonen ja Katriina Hyvönen ovat hetki sitten antaneet tehtäväksi etsiä ympäröivästä luonnosta mieleisen paikan, joka juuri tässä hetkessä tuntuu itselle sopivalta. Luonnosta virtaa -tutkimuksessa ihmiset sitoutuivat 1,5 tunnin luontohetkiin kerran viikossa viiden viikon ajan. Kun aurinko paistaa lehtiin, niiden vihreä muuttuu häikäisevän kirkkaaksi. Toisessa ryhmässä henkilöt ulkoilivat luonnossa saman verran omaehtoisesti, ja he olivat saaneet kevyttä ohjeistusta muun muassa huomion suuntaamisesta luontoon. Ohjatuissa ryhmissä ohjeistus oli tarkempaa, ja osallistujat myös keskustelivat kokemuksistaan. Nyt mieluisa turvapaikka työpäivän keskellä löytyy muutaman lehmuksen alta. Siellä osallistujat kiipesivät puuhun ja makoilivat rannalla keskellä kirkasta päivää, Salonen kuvailee. Ohjattujen ryhmien keskusteluissa luonnon hyvinvointivaikutuksina nousi esiin muun muassa vapautumisen tunteen, stressin vähenemisen sekä leikkisyyden heräämisen kaltaisia hyötyjä
Hän tekee luonnon hyvinvointivaikutuksista väitöskirjaa. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 29. Psykoterapeutti Kirsi Salonen on vetänyt aiemmin luontointerventioita terapiatyössä
Hän on myös psykoterapeutti. Asian tiedostaminen kannustaa lähtemään ulos silloinkin, kun vaikka sää on kurja. Yhdet inspiroituivat vedestä. Salonen vislaa kuuluvasti, ja porukka kokoontuu sovittuun paikkaan. Juttua varten on osallistuttu Luonnosta virtaa -hankkeen loppuseminaariin, johon kuului luentojen lisäksi näyte ohjatusta luontointerventiosta. 30 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Samantyylistä tutkimusta suunnitellaan myös masennuksen kuntoutuksesta. Lopuksi tehdään ryhmätehtävä: kukin ryhmä etsii sellaisen yhteisen paikan, joka miellyttää kaikkia. Yksi osallistuja näyttää muille, mistä toiseen puuhun pääsee kiipeämään ja kuvailee, kuinka jämäkkä runko tarjoaa turvallisen selkänojan. Yhtenä hetkenä vesi voi rauhoittaa, mutta toisena päivänä saman vaikutuksen voi saada metsästä. Seuraavaksi jakaudutaan ryhmiin sen mukaan, minkälainen ympäristö koskettaa kutakin osallistujaa tänään kaikista eniten. Hän sanoo, että ajatusmalli itsestä juuri tietynlaisena luontoihmisenä voi olla rajoittava. Ohjatuissa luontohetkissä ne ovat vähentyneet. Ohjelman on tarkoitus olla 12 viikon mittainen ja sisältää myös etäohjausta ja seurantaa, joka lisäisi luonnossa olemista myös ohjatun jakson jälkeen. Ohjatun luontointervention hyötyinä Salonen ja Hyvönen pitävät sitä, että luontokokemuksen ja sen hyvinvointivaikutusten tiedostaminen lisääntyy. Luonto vaikuttaa kehon hyvinvointiin vaikkapa verenpaineen laskuna. – Ja jos nyt sanot järvi, niin se ei tarkoita, että olisit ikuisesti järvi-ihminen, Salonen huomauttaa. Yliopistotutkija Katriina Hyvönen on Luonnosta virtaa -hankkeen vastaava. Oksisto kaartuu kohti hiljakseen liplattavaa vesistöä. Oksiston keskellä tunnelma on kuin majassa. Kirkkaan auringon varjoon jäävät suipot lehdet näyttävät syvän tummanvihreiltä, lähes mustilta. Luonnon hyvinvointivaikutukset eivät ulotu vain tiettyyn ympäristöön. Eräät ovat löytäneet itsensä kukkien, toiset puiden luota. Toisaalta luontohetkiin voi liittyä Salosen mukaan kielteisiäkin tunteita, kuten metsään yksin menemisen pelko tai hyönteiskammo. Lajia arvuutellaan: ehkä jonkinlainen paju tai terijoen salava. Puuryhmä kokoontuu kahden ikivanhan puun väliin
Vain 2 prosentille metsä herättää enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita. Puolet vastaajista oli korkeakoulutettuja, ja he toimivat muun muassa kunta-alalla ja sosiaalija terveyspalveluissa. Vastaajia oli 13 kappaletta, ja he olivat taustaltaan muun muassa työterveyslääkäreitä, -psykologeja ja -hoitajia. Tuloksia: Ihmiset, jotka viettävät paljon aikaa luonnossa, kokevat myös työn imua. Kolmanneksi yleisemmin metsä tarjoaa turvaa ja toimeentuloa. Kuudes on energinen seikkailija, jolle metsä on virkistäytymisen ja itsensä haastamisen paikka. 3. Mieluiten metsässä ollaan kesällä ja syksyllä. Selvityksen mukaan suomalaisia yhdistää henkinen suhde metsään sekä halu toimia luonnon hyväksi. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 31. Tieto perustuu Kantar TNS -yhtiön selvitykseen suomalaisten metsään liittyvistä tunnetiloista ja niihin liittyvistä tarpeista. Kontrolliryhmä ei saanut ohjeita luonnossa liikkumiseen. Yleisimmässä tunnetyypissä metsä tarjoaa mielenrauhaa ja pyhyyden tunnetta. Ihmisten metsäsuhde on moniarvoinen, ja metsään liittyvät tunnetilat, asenteet ja tavat vaihtelevat muun muassa elämänvaiheiden ja ajan ja paikan mukaan. Toiseksi yleisimmässä yhteisöllisessä tunnetyypissä metsä taas on nautinto, joka jaetaan muiden ihmisten kanssa. Neljännelle se on paikka, jossa on ensisijaisesti hauskaa, ja toisaalta metsää voi myös ihailla etäältä. Iän mittaan metsä muuttuu ihmisille yhä tärkeämmäksi. Luontomenetelmien käyttöä edistävät esimerkiksi hyvät kokemukset asiakastyöstä luonnossa, tieto luonnon hyvinvointivaikutuksista ja työpaikan myönteinen suhtautuminen. Sopivana paikkana luontotyöskentelylle koettiin esimerkiksi palaverien vieminen luontoon ja ryhmätyötilanteet. Metsä on tärkeä valtaosalle suomalaisista 83 prosenttia suomalaisista pitää metsää henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeänä. VAIHEESSA luonnon ja työhyvinvoinnin yhteyksiä tutkittiin ohjatun luontointervention avulla (59 henkilöä). Viidennen metsäsuhde perustuu määrätietoiseen sijoittamiseen ja metsän hyödyntämiseen. Ohjattuun toimintaan osallistuneet kokivat muun muassa elpymistä ja tervehtymistä. Viherja luontoalueilla ulkoilulla koettiin olevan yhteys esimerkiksi palautumiseen. 2. Metsässä nautitaan eniten marjastuksesta ja sienestyksestä sekä liikkumisesta. VAIHEESSA TEHTIIN kartoittava kyselytutkimus, johon vastasi 783 henkilöä. Metsän talouskäyttö on hyväksyttävää, kunhan se tehdään kestävästi. Tämän pohjalta rakennettiin määrällinen kysely, johon vastasi yli 1200 täysi-ikäistä suomalaista. Laadulliseen osioon osallistui 18 henkilöä. Ryhmää verrattiin omaehtoisiin ulkoilijoihin (35 henkilöä) ja kontrolliryhmään (27 henkilöä). VAIHEESSA haastateltiin työterveyspalveluiden ammatti henkilöstöä. Metsä koetaan kaikille yhteiseksi ja siellä liikkuminen stressiä poistavaksi. Selvitys paljasti kuusi metsään liittyvää tunnetyyppiä. Tuloksia: Sekä itsenäisillä ulkoilijoilla että ohjattuihin ryhmiin osallistuneilla myönteiset tunteet lisääntyivät ja kielteiset vähentyivät. Tuloksia: Luontomenetelmien käyttämisen esteeksi työntekijät kokivat muun muassa tiedon puutteen ja huolen omasta työmäärästä ja asiakkaiden yksityisyydestä. Lähde: Suomen Metsäyhdistyksen tiedote ja Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvitys (2018) TEKSTI JA KUVA AINO HEIKKONEN Näin Luonnosta virtaa -tutkimus tehtiin 1. Ihmiset, jotka viettävät vain vähän aikaa luonnossa, kokevat vähemmän työn imua ja enemmän työuupumusta. Keski-ikä oli noin 47 vuotta, ja lähes 80 prosenttia vastaajista oli naisia. Selvitys toteutettiin syksyllä 2017 ja alkuvuonna 2018
Teen keskittymistä vaativaa työtä. Antti Kauppi 32 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Uudet vaatimukset ja niukentuneet resurssit voivat aluksi olla hämmentäviä ja joudumme ponnistelemaan, että tehtävät pysyvät muistissa. Työpaikallani on tänä vuonna ollut paljon muutoksia. Tämä on arvokasta. Psykologi vastaa VASTAUS: ANTTI KAUPPI Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Tällä palstalla vastataan lukijoiden kysymyksiin elämänhallinnasta ja työhyvin voinnista. Myös työyhteisössä voi levitä huolestuneisuus tulevasta, joka puolestaan voimistaa stressiä. Aktiivisessa murehtimisessa huolet voivat saada uuden muodon ja tuntua vähemmän hallitsemattomilta. Pystyn irrottautumaan niistä esimerkiksi harrastusten parissa, mutta joutenolo ilman asioiden kelailua tuntuu välillä haastavalta. Miten jättää nämä asiat työpaikalle, kun työpäivä päättyy. Harrastukset, perhe ja ystävät pitävät tasapainoa yllä. Pelkkä huolten ”oksentaminen” harvoin auttaa, vaikka sillekin on paikkansa. Kannattaa siis merkata itselleen kalenteriin muuta tekemistä ja rauhallisesti keskittyä siihen, vaikka heti ei pystyisikään rentoutumaan. En lue sähköpostia tai vilkuile työpuhelinta iltaisin. Suosittelen, että koetat aktiivisesti pohtia mitkä asiat mielessäsi luovat turvattomuutta. Miten jättää työasiat työpaikalle. Ylikierrokset laskevat vähitellen. KYSYMYS: K uv al äh d e: Te rv ey st al o K uulostaa siltä, että mielesi on ylivirittynyt. Tärkeintä on, että pyrit lisäämään ymmärrystä sekä omasta että työpaikkasi tilanteesta. Kun töissä tapahtuu muutoksia, menetetään usein hetkeksi ne rakenteet, työnjako ja tutut roolit, jotka tukevat mielenrauhaamme. On hyvä, että elämässäsi on muutakin sisältöä kuin työ. Kysymykset julkaistaan nimettömänä. Huomaan, että työpäivien jälkeenkin työasiat jäävät helposti pyörimään mieleen. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Huomaan myös, että työasiat alkavat pyöriä mielessä heti, kun nousen ylös arkiaamuina. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset ja voi myös lyhentää niitä. Voit keskustella esimiehen kanssa ja myös itse jäsentää tilannettasi. Stressin kokemus saattaa jopa voimistua, mikäli pyrit pakottamaan ajatuksiasi pysymään kurissa tai poissa mielestä. Kun mieli käy kierroksilla, asiat pyörivät mielessä kehämäisesti ja niitä on vaikea tahdonalaisesti siirtää sivuun. Olen jo työmoodissa, vaikka ennen töiden alkua voisin vielä miettiä ihan muuta. Pystyt kuitenkin rentoutumaan, kun keskityt johonkin muuhun tekemiseen. Vastaajana on Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Antti Kauppi
Bussin mukana kiertänyt kertoi ymmärtäneensä, että mikään yksinkertainen ratkaisu ei voi toimia, eikä pelkästä työstä puhuminen riitä paikkakunnilla, joilla rakennemuutos on pyyhkäissyt itsemurha-aallolla toivottomia lakoon. T unnen surua aina, kun köyhät ovat toisia köyhiä vastaan. Köyhyys on aina monimutkaisesti ratkaistavaa, aina yhteiskunnallista ja aina henkilökohtaisesti vaikeaa. Valitettavasti köyhyys usein haisee keskiluokkaisen nenään. Siinä vastakkain ovat milloin maahanmuuttajien lastenrattaat ja mummojen vaipat, milloin päihdeongelmaisen palvelut ja työttömyyspäiväraha. Köyhyys yhdistää ja erottaa Kolumni Valitettavasti köyhyys usein haisee keskiluokkaisen nenään. Hän kertoi, etteivät erot lopulta ole suurimmat maiden välillä, vaan maiden sisällä. Me emme kuitenkaan voi toisten ihmisten puolesta opetella köyhäilytaitoja tai löytää polkua työelämään. Sen, minkä jokainen voi köyhän puolesta tehdä, on vaatia riittävää sosiaaliturvaa, jotta huoli pärjäämisestä ei kävisi kohtuuttomaksi taakaksi kenellekään. Kun etäisyys on päässyt kasvamaan, kohtaamiset sisältävät epäluuloa, nyrpistelyä ja toisen elämän paremmin tietämistä. Olisi tietysti upeaa, jos köyhät pitäisivät toistensa puolta. Kuka heistä pitää huolta, kun työikäiset ovat lähteneet. Varmasti auttaisi, jos jokainen saisi tutustua henkilökohtaisesti köyhyyden kokemusasiantuntijoihin. Euroopan köyhyysverkosto järjesti Suomeenkin ulottuneen bussikiertueen. Siellä käytiin keskustelemassa köyhyydestä ympäri Eurooppaa ja kampanjoimassa kaikille kuuluvan toimeentulon puolesta. K uv a: H ei ni Le hv äs la ih o T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 33. Yhteiskunnallinen etäisyys on niin pitkä siihen todellisuuteen, jossa voitaisiin tehdä päätöksiä tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta, että ratkaisuja haetaan köyhien keskinäisestä nollasummapelistä. Kävin jututtamassa bussin matkassa jo 51 päivää kulkenutta miestä ja kysyin, mitä hän on matkallaan oppinut. Eri puolilta Eurooppaa löytyy kolkkia, joissa on jäljellä enää vanhuksia. Köyhyys on yhteiskunnallinen rakenne, jossa liian harvoin osalliset kokevat olevansa samassa veneessä. Vielä upeampaa olisi, jos kaikki oivaltaisivat hyötyvänsä sellaisesta yhteiskunnasta, jossa epätoivo ei tapa eikä nujerra kanssakulkijoita. On monia asioita, joilla köyhä voi elämäänsä parantaa
P E K K A J . M A T T I L A Kanssakulkija 34 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8
Nyt hän riisuu itsensä alastomaksi satojentuhansien edessä ja kannustaa muitakin purkamaan jääräpäisiä mielen rakenteita. . Mattila paloi loppuun ja pani koko elämänsä uusiksi. Totuuden riisuma Pekka J. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT HELI HIRVELÄ T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 35
Pekka sen sijaan koki pärjäävänsä paineen alla. Koska tärkeintä oli päästä seuraavaan tavoitteeseen, hän ei ollut koskaan läsnä. Siksi hän ei ollut oikeastaan koskaan tyytyväinen, vaan puski pakolla eteenpäin. Tulevaisuus näytti harmaalta ja mielessä pyöri itsetuhoisia ajatuksia. MIELI KUIN KUMINAUHAA Loppuun palamista Pekka vertaa kuminauhan pamahtamiseen poikki. Allekirjoitetusta sopimuksesta huolimatta pakonomainen suorittaminen jatkui. K A N S S A K U L K I J A P E K K A J . Kun muut harjoittelivat vain kuudesti viikossa, hän sai joka vuosi 52 päivää etumatkaa. Esimerkiksi opiskellessaan diplomi-insinööriksi Pekka sai toiseksi parhaat pisteet tentistä, johon oli osallistunut 200 opiskelijaa. Oli hän ollut suorittaja ennenkin. Allekirjoitin paperin ja laitoin oikein nimenselvennyksenkin. Pekka teki itsensä kanssa sopimuksen. Pekka asui silloisen vaimonsa kanssa Lontoossa, jossa korkeat elinkustannukset lisäsivät taloudellisen onnistumisen painetta. Katkeamishetki tuli, kun jokaisessa firmassa oli yhtä aikaa vastoinkäymisiä. – Kirjoitin, että olen tosi lähellä palaa loppuun ja että minun on alettava pitää huolta itsestäni. Hän oli kuullut yhdysvaltalaisvalmentajan sanovan, että ensimmäinen miljoona on vaikea, mutta toinen on väistämätön. Pekka oli mukana kolmessa eri yrityksessä yhtä aikaa, ja jokaisen oli menestyttävä. Aamupäivän Pekka teki yhden yrityksen asioita, iltapäivän toisen, yöhön asti kolmatta ja jossain välissä oli opiskeltavakin. Pekka halusi menestyä ja rikastua, tulla miljonääriksi nuorena. Rahan ja menestyksen tieltä tunteet oli suljettava pois. Hänellä oli kovia tavoitteita, ja kun edellinen oli saavutettu, seuraava oli jo kiikarissa. 36 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Siksi ainakin kahden firman oli noustava miljoonaluokkaan. Se olisi Pekka J. Pakoilun aikana silloinen vaimo laittoi ruokaa ja pesi pyykit, ja Pekka on edelleen avusta ja tuesta loputtoman kiitollinen. Rihmaakaan ei jää roikkumaan. Yksistään ne eivät olleet ylitsepääsemättömiä, mutta Pekan ”täydelliseksi näytelmäksi” kutsuman elämän ne romahduttivat. –Kuvittelin, että ero muihin on se, että olen oikeasti kestävä, hän muistelee. – Minulle tuli kylmä hiki, kun ajattelin, että joku muu on ymmärtänyt asiat vielä minuakin syvällisemmin. TUNTEET POIS TIELTÄ Tekeminen ei loppunut kesken. Se, että olin itse tyytyväinen, ei ollut tarpeeksi, vaan minun piti olla hyvä myös muihin verrattuna, Pekka kuvailee. Hän ei vieläkään myöntänyt kenellekään palaneensa loppuun, koska se ei kuulunut siihen, mitä hän koki olevansa. Aamuisin hän heräsi usein hikilammikosta. Eräs Pekan ystävä totesi, että loppuun palavat ihmiset ovat niitä, jotka ajattelevat olevansa kestäviä – niitä, jotka ajattelevat tilanteen paranemisen odottavan ihan nurkan takana, aina yhden projektin päässä. M A T T I L A . S eitsemän päivää viikossa. Loppuun palaminen kolkutteli ovella. Samaan aikaan punta oli niin vahva, että euroina Lontooseen tulevat tulot olivat menettäneet viidenneksen arvostaan. Ei riitä, että se venyy äärimmilleen. Ajatus oli peräisin huippu-uimari Michael Phelpsiltä, joka treenasi joka ikinen päivä. Samalla tavalla Pekka teki töitä ilman yhtä ainoa välipäivää, ja lisäksi hän opiskeli ainakin tunnin jotakin aihetta päivittäin. Se ei riittänyt. Pari päivää lähes ympäri vuorokauden paahtanut Pekka päätyi sohvalle hikoilemaan ja tärisemään. – Halusin aina mennä jonnekin, joka ei ollut nykyhetki. Kuin huomaamattaan Pekka eli koko ajan tulevaisuudessa. – Halusin kaivautua maan alle, jotta kukaan ei voisi soittaa eikä antaa minulle mitään tehtäviä. Mattilan keino päästä muista ohi. Ankaruus itseä kohtaan toki vei Pekkaa myös eteenpäin. Hän tunnisti kyllä paineen korvien välissä, kun pinna alkoi kiristyä. Tuntui, ettei opinnoista tule yhtään mitään. – Yritin kerätä todistusaineistoa sekä itselleni että muille, että pärjään. Pelkkä tekstiviestin ääni sai sykkeen nousemaan, koska se tarkoitti, että joku odottaa häneltä jotakin
T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 37. Halusin aina mennä jonnekin, joka ei ollut nykyhetki
K A N S S A K U L K I J A P E K K A J . M A T T I L A 38 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8
Pekka ei aseta enää hienkatkuisia tavoitteita, vaan tekee töitä yrittäjänä sen verran kuin tuntuu oikealta ja luottaa siihen, että virta kannattelee. Hän ei kuitenkaan usko, että olisi itse taannoin suostunut kuuntelemaan. Mielen rakenne oli silloin aivan liian jääräpäinen. Videoiden sarja on kerännyt satojatuhansia katselukertoja, ja Pekka on saanut paljon kiittäviä viestejä ihmisiltä, jotka löytävät kertomuksista itselleenkin tuttuja tunteita. Ihan mitä tahansa Pekka ei Makelta pyydä. Maken toimitusaika oli kaksi viikkoa: niin pian Pekka tapasi naisen, joka täytti kaikki kriteerit. Lopulta hän luopui myös soluasunnosta ja asui reppujen varassa, mutta onnistui aina löytämään nukkumapaikan. Hän kokee, että maailma tarvitsee pelastajia. Se on valtava muutos. Pitkä parisuhde päättyi, yritykset jäivät, tavara sai lähteä. Yhtäkkiä kaikki alkoi tuntua oikealta, ja monet palaset loksahtelivat paikoilleen pakottamatta. Tämä kysyi, miltä Pekasta tuntuu. Pekka J. Nyt en ottaisi Pekka 1.0:aa takaisin enää mistään hinnasta. Tärkeintä on toimia välineenä hyvän olon ja itsetuntemuksen jakamisessa. Hän kutsuu näitä ajatuksia valheiksi, joita oli syönyt. – Ymmärsin, että maapallo on iso leikkikenttä. Sieltä hän muutti väliaikaisesti soluhuoneeseen Helsinkiin mukanaan rinkka ja kaksi kahvakuulaa. Mitä väliä on sillä, miltä tuntuu. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 39. – Turhauduin. – Ongelma ei ole se, että on pahoja ihmisiä, vaan se, että hyvät eivät tee mitään. – Make kyllä kuuntelee, kun ihminen avautuu ja antaa elämän virrata läpi. Pala palalta hän alkoi rikkoa palasia itsestään pois. Videoillaan ja viesteillään Pekka tavoittelee myös ihmisiä, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa kuin hän itse vielä joitakin vuosia sitten. – Sydän tietää, mutta mieli silti neuvottelee. Pekka halusi etsiä jotakin todellisempaa. En siitä ennen niin toivomastani miljoonastakaan. AVAIMET UUTEEN MINÄÄN Pekan oli kuitenkin myönnettävä, ettei kehossa tuntunut hyvältä. Videoilla esiintyy Pekka, jonka hahmo on nyt lähimpänä sitä, mitä hän kokee olevansa. Yksi keino tähän on Pekan perustama Alaston Totuus. Hän alkoi kyseenalaistaa aivan kaikkea: missä hän haluaa asua, kenen kanssa, mitä tehdä työkseen. Hän päätti kertoa tarinansa, kirjaimellisesti alastomaksi itsensä riisuen, Facebookiin lataamallaan videolla. Pekka haki apua valmentajalta. Nyt elämä tuntuu virtaavan eteenpäin. Hän alkoi luottaa Makeen eli maailmankaikkeuteen. – Avaimen saatuani ymmärsin, että olin ohjelmoinut elämäni rakennelman tavalla, joka aiheutti romahtamisen. Samalla hän toivoo kannustavansa muita uskaltamaan. – Olen päätynyt pisteeseen, jossa en halua olla kukaan muu kuin minä itse. Romahtamisen jälkeen Pekka oli palannut kotiseudulleen Lahteen. Pekka esimerkiksi kirjoitti viisisivuisen tarinan siitä, millainen hänen unelmiensa puoliso olisi ja mitä hän toivoo parisuhteelta. Itsetutkiskelu oli kuin avain uuteen maailmaan. – Sen rakennelman purkamiseen tarvittiin käsikranaattia ja yksi ydinpommi. Pekan aikuiselämän motiivit olivat liittyneet aina siihen, että hän halusi olla joku muu: coolimpi, hauskempi tai innostavampi. Voin elää täällä ihan miten haluan! Alkoi tuntua käsittämättömältä, että sattuu putoamaan tänne pallolle, eikä ota kaikkea irti elämästään. Mielikuvissaan hän oli luullut, että oli pakko kulkea kunniallista polkua läpi elämän aina yliopistosta omakotitaloon, lapsiin ja farmariautoon. Mikään kevyt kokemus muutos ei silti ollut, sillä sydämen kuunteleminen pelotti. Alastoman totuuden avulla Pekka pyrkii tuomaan hyvät ihmiset yhteen ja aktivoimaan heitä. Mattilan verkkosivu: alastontotuus.fi Sydän tietää, mutta mieli silti neuvottelee. Emmekö voi vain korjata minut, jotta pääsen taas töihin. MAKEN KANSSA KAVERIKSI Pekka sai mielensä myllerryksessä myös uuden ystävän
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT SHUTTERSTOCK I ntuitio, sisäinen ääni, voi kuulostaa henkimaailman jutulta. Intuitiosta väitellyt tutkija Asta Raami taistelee ennakkoluuloja vastaan: hän haluaa intuition olevan päätöksenteon työkalu, sillä usein ajatustyömme ja päätöksemme tapahtuvat joka tapauksessa intuition varassa. Intuitio kutsuu – kuunteletko. Voiko mistään tietää, onko sisäinen ääni intuitiota, pelkoa vai toivoa. Siksi jokaisen on syytä tietää, mistä intuitio kumpuaa ja miten siitä voi saada apua. Intuitiotutkija Asta Raami lohduttaa: kyllä voi, ja pitääkin. TU NN E & MIE LI Hyvän mielen vinkki 40 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8
Lisäksi olemassa on biologiaan ja vaistoihin perustuvaa intuitiota sekä intuitiota, joka tuntuu mystiseltä ja jonka lähde ei ole selvillä. Osin siitä syystä intuitiolla on epämääräinen maine. Lääkärin arvio potilaan tilasta on asiantuntemuksen vuoksi vakaammalla pohjalla kuin se, arvioiko ihminen kohtaamansa tuntemattoman rehelliseksi vai epärehelliseksi. Sen käyttäminen edellyttää kuitenkin treeniä. – Kukin havaitsee eri asioita ja kehot ovat eri tavoin herkkiä. Intuitiota voi ikään kuin käyttää ihmisen sisäisenä hakukoneena. – Intuition näkökulmasta mahdottomia ongelmia ei ole, on vain kyvyttömyyttä nähdä ratkaisuja. Intuitiota on kaikilla 2. Intuitiokokemukset ovat hyvin henkilökohtaisia, ja niitä on yhtä laaja kirjo kuin ihmisiäkin. Ilman sitä ei synny mitään uutta. Talousalan asiantuntijana tämä oli tiennyt, ettei toisessa sijoituksessa ollut järkeä. Intuitio perkaa tiedon virtaa 4. Raamin mukaan intuitio voi sotkeutua esimerkiksi pelkoon tai alitajuiseen toivoon. Raamin mukaan päättely lepää intuition tekemän esityön varassa. Intuitiota voi oppia ja opettaa T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 41. Intuition lopputulos voi yllättää 3. Kuten mikä tahansa tieto, intuitiokin voi vinoutua. – Intuitio on ensinnäkin todella nopea päätöksentekoprosessori ja aivan nerokas innovointikoneisto. Esimerkiksi asiantuntijuuteen perustuva intuitio on yleensä luotettavampaa kuin kulttuuriseen tai sanattomaan oppimiseen liittyvä. Sen sijaan intuitio on neutraali, eli mukana ei tule voimakkaita tunnereaktioita. Vaikka intuitio sopii kaikille elämän osa-alueille, Raami haluaa erityisesti korostaa sen merkitystä työelämätaitona. – Intuitioon voi liittyä ilmestyksen kaltaista tietämistä tai visionäärinen oivaltamisen tila. 1. Parhaita hetkiä tähän ovat tilanteet, joissa olo on rentoutunut ja mieli ”huokoinen”, kuten suihkussa tai juuri ennen nukahtamista. Raami haastatteli väitöskirjatutkimustaan varten investointipankkiiria, jonka ensimmäinen miljardi oli luotu kahdella hypyllä tuntemattomaan. Toista hän ei tuntenut riittävän hyvin, jotta päätös olisi ollut rationaalisesti perusteltavissa. Myös rakastuminen voi kuorruttaa intuition kokemuksen. Intuition lähde vaikuttaa siihen, kuinka luotettavaa tieto on. Raami sanoo, että intuition kautta voi hakea tietoa. Usein toistuvia esimerkkejä intuitiosta ovat rekrytointitilanteet. Oma erottelukyky kehittyy, kun alkaa tarkastella omia tuntemuksiaan, Raami neuvoo. Intuitiota ei myöskään tarvitse odottaa päähän pälkähtävänä oivalluksena. Raami kutsuu sitä jokaisen saamaksi syntymälahjaksi. – Olennaisinta on, ettei intuitio perustu pelkoon tai toiveajatteluun. Raami on kuullut useita esimerkkejä siitä, että vaikka paperilla on näyttänyt hyvältä, haastattelussa intuitio on antanut varoitussignaalin. – Tutkimushaastateltavien mukaan näissä tilanteissa rekrytointi on ollut virhe tai katastrofi. – Kun intuitio antaa tärkeän signaalin, kannattaa tutkia, liittyykö siihen pelkoa tai pelästymistä. – Intuitio johdatti häntä. Intuitio perkaa jättimäistä tietovirtaa ja suodattaa signaaleja ja havaintoja esimerkiksi siitä, onko tilanne uhkaava tai idea hyvä. Tuntemukset voi kuitenkin erottaa toisistaan. – Väite on näin tiedon aikakautena hurja, mutta tutkimuksen mukaan intuition avulla voi hakea lähes mitä tahansa tietoa. Varsinkin yksinyrittäjälle intuitio on arvokas väline, kun keskustelukumppaneita ei välttämättä ole. Kaikkia aistimuksia ei voi palauttaa viiteen perusaistiin, Raami selittää. Intuitio kuitenkin sopii aivan kaikkien työkaluksi. Raami kehuu intuitiota ylivertaiseksi erityisesti tilanteissa, joissa tietoa on saatavilla joko liikaa tai liian vähän, kuten investointipankkiirin sijoituksissa. Vaikkapa pelko on yleensä helppo tunnistaa, sillä siihen liittyy jännittyneisyyttä ja varautuneisuutta. Intuitio myös kasvaa ja kehittyy oppimisen myötä. Se on kuin ikkuna: jos ei rohkene toimia, se menee kiinni, Raami kuvailee
TEKSTI MARJAANA TUNTURI KUVAT ESKO JÄMSÄ H ulluksi tulemisen pelko on ymmärrettävä, jos makuuhuoneeseen ilmestyy keskellä yötä vihaisia noitia. Ajatus siitä, että telepatialle, enneunille tai déjà vu -kokemuksille osoitetaan selkeitä, ymmärrettäviä syitä, voi tuntua kaventavan ihmisyyttä. – Aihealueen tutkimus on lisääntynyt 2000-luvulla räjähdysmäisesti. Länsimaisessa maailmassa on kuluneen vuosisadan aikana alettu ymmärtää, etteivät yliluonnolliset kokemukset ole yliluonnollisia. Esimerkiksi enneuni voi auttaa selviytymään läheisen kuolemasta. Oudot kokemukset voivat olla kokijalleen pelottavia, mutta niillä on myös merkityksensä mielen kasassa pysymisen kannalta. Myöskään mielenterveyden häiriöiden ei enää uskota johtuvan pahasta hengestä. Kun tämä kokemus aivoissa häiriintyy, ihminen voi kokea kätensä irralliseksi itsestään tai kokea olevansa kokonaan kehonsa ulkopuolella. Kun ihmiset tulivat kertomaan oudoista kokemuksistaan, he olivat usein peloissaan. Esimerkiksi tuntemus omassa kehossa olemisesta on ihmiselle tärkeä. KOKEMUKSET OVAT TOTTA Osalle ihmisistä on tieteen selityksistä huolimatta tärkeää uskoa yliluonnolliseen. Nyt hän tutkii aivojen luomia kokemuksia, jotka voivat olla tarpeellisia mielen kasassa pysymisen kannalta. TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A 42 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. VALTAVASTI UUTTA TIETOA Häkkisen intohimoinen suhde outoihin ilmiöihin syntyi jo nuorena. Ymmärsin, että he tarvitsivat jonkun, jonka kanssa jutella kokemuksistaan. Kehostapoistumiskokemus voi syntyä somaattisen sairauden, kuten migreenin seurauksena, intensiivisen työskentelyn aikana tai stressaavassa tai hyvin pelottavassa tilanteessa. . – Skepsiksen puheenjohtajana minulla oli oikeastaan kaksi hattua, skeptikon ja psykologin. Psykologian tohtori Jukka Häkkinen huomasi jo parikymmentä vuotta sitten Skepsiksen puheenjohtajana toimiessaan, että erilaiset oudot kokemukset ovat yleisiä. Mielikuvittelulla on iso merkitys ihmisen elämässä, eikä Häkkisen mielestä ole aina tarpeen torpata ihmisten päätelmiä outojen kokemusten syistä. Outojen kokemusten selittäjä Psykologian tohtori Jukka Häkkinen huomasi jo parikymmentä vuotta sitten, että kehostapoistumisen kaltaiset oudot kokemukset ovat yleisiä. Tutustuessaan aiheeseen liittyvään tutkimukseen hän yllättyi. Myös dissosiatiiviseen häiriöön tai vaikeaan masennukseen liittyvät kehostapoistumiskokemukset voisivat tutkitun tiedon valossa syntyä samojen mekanismien kautta kuin stressaantuneen ihmisen. Nämä tuntemukset voivat syntyä eri tasoisina ja hyvin erilaisissa tilanteissa. Häkkinen kirjoitti Outojen kokemusten psykologia -kirjan (Docendo 2018) auttaakseen ihmisiä ymmärtämään, että pelottavilta tuntuvien outojen kokemusten taustalla on ymmärrettäviä, aivojen toimintaan liittyviä syitä. Tavoitteenani on tuoda tätä tutkimustietoa suomen kielellä laajan yleisön tietoisuuteen
T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 43
Ihmiselle on lajina tyypillistä etsiä syytä ja syvempiä merkityksiä oudoille kokemuksilleen tai uskomattomilta tuntuville sattumille. Esimerkiksi se, että kehotuntemuksen häiriintyminen voi aiheuttaa kokemuksen sielun leijailemisesta irrallaan kehosta, on kiehtova esimerkki ihmisestä. Vaikka silloin tällöin olisi luullut epämääräistä kiveä leijonaksi ja juossut pakoon turhaan, ei siitä ollut haittaa. Savannin asukkaalle oli tärkeää huomata leijona ajoissa. Uskomattomalta tuntuvat sattumat johtuvat siitä, että ihminen panee tarkemmin merkille itselleen sopivat yhteensattumat kuin elämässä tapahtuvat lukuisat ei-sattumat. Rutiininomaisissa tilanteissa ihminen toimii tuttuuden 44 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. – Tavallaan koko mielenterveytemme on tarinallisuuden varassa. Selityksiin ei kuitenkaan tarvitse suhtautua tylsinä. Lievän merkitysyliherkkyyden selitys löytyy Häkkisen mukaan lajihistoriallisesta kehityksestä. Liian korkea merkitysyliherkkyys, eli leijonien näkeminen joka puolella, olisi sekin aiheuttanut ongelmia. Pahempi tilanne olisi ollut, jos leijona olisi jäänyt huomaamatta. Häkkinen ei ajattele, että selittäminen olisi kokemuksen kieltämistä. Koska haluamme tarinastamme eheän, mieleemme jäävät paremmin tarinaamme sopivat yhteydet kuin ne, joilla ei ole tarinan kannalta merkitystä. Kokemus on ihmiselle totta, mutta onko se syntynyt aivokemiasta vai jumalan lähettämänä viestinä, on toinen juttu. Myös aivojen kapasiteetin kannalta olisi haitallista pitää tilastoa asioista, joita tapahtuu toistuvasti
Aivotutkimuksen räjähdysmäinen kasvu voi innostaa selittämään kaikkia mielenterveyden häiriöitä aivokemialla. – Sieltä on varmasti tulossa tosi jänniä tutkimustuloksia. JUKKA HÄKKINEN • psykologian tohtori, dosentti, Helsingin yliopisto • tutkii työkseen havaintopsykologiaa, eli aistimisen ja havaitsemisen taustalla olevia prosesseja • outojen kokemusten tutkiminen on ollut intohimoinen harrastus nuoruudesta asti. Kokemus voi kuitenkin olla niin voimakas, että kokija alkaa miettiä, mitä tapahtui, ja oliko hän sittenkin elänyt tapahtuneen aiemmin esimerkiksi unessa. Euroopassa on monta aktiivista tutkimusryhmää ja tutkimusaiheilla on resursseja ja jatkuvuutta. Vaikka Häkkinen selittää kirjassaan monia outoja ilmiöitä aivotutkimusten tuloksilla ja monille ihmisen kummallisille kokemuksille on löydetty ymmärrettäviä selityksiä, ei Häkkinen koe, että psykologian tutkijan tarvitsisi valita puolta. PUOLIA EI TARVITSE VALITA Ihmiset alkavat puhua oudoista kokemuksista usein vasta, kun kuulevat niille aivoista johtuvan selityksen. tunnetta sen kummemmin ajattelematta, kun taas oudot sattumat jättävät mieleemme muistijäljen. Outojen kokemusten parissa riittää vielä paljon selitettävää ja tutkittavaa. – Hulluksi leimautumisen pelko on vahva ja psykoterapiaan hakeutuvan uskotaan vieläkin olevan epäonnistunut yksilö tai syypää omiin ongelmiinsa. Sen sijaan: Oudot kokemukset, kuten kehostapoistuminen, voivat johtua monista erilaisista syistä. Koska henkilö näkee kehostapoistumisessa asioita, joita hän ei muuten näkisi, sielu todistettavasti irtautuu kehosta. Kehollisista syistä johtuvat tuntemukset koetaan edelleen yleisesti hyväksytympinä kuin psyykkisistä syistä johtuvat. Psykoterapia on tarpeen monissa elämän kriiseissä. Outoihin kokemuksiin liittyy seuraavia myyttejä: Oudot kokemukset, kuten kehostapoistuminen, ovat aina merkki mielenterveyden järkkymisestä. Ihminen voi nähdä kehostapoistumisessa huoneen tai oman kehonsa ylhäältä käsin, koska aivoilla on kyky kuvitella tällainen tilanne. Kehostapoistuminen voi syntyä esimerkiksi intensiivisen tenttiin lukemisen yhteydessä. Kun aivot skannaavat tietojaan läpi ja yrittävät löytää menneisyydestä vastaavan tapahtuman, sitä ei löydykään. Kun aivot saavat vieraassa ympäristössä tai vieraiden ihmisten seurassa vihjeen tutusta yksityiskohdasta, saattaa ihmisen vallata hetkeksi voimakas tuttuuden tunne. Erot kokemuksissa voivat liittyä aivotoiminnan eroihin: jotkut ihmiset ovat alttiimpia kokemaan outoja kokemuksia. Kuolemanrajakokemukset ovat harvinaisia hetkellisesti kuolleiden joukossa. Nykyään ihmiset useimmiten tiedostavat edellä kuvatun déjà vu -ilmiön aivojen virhearvioinniksi. Vaikka yhä useampi ihmisen kokemus selittyisi aivojen toiminnalla, Häkkinen uskoo että ihmiset ylläpitävät erilaisia kulttuuriin perustuvia uskomuksia ja ymmärrystä aivoperustasta samanaikaisesti ainakin vielä lähivuosikymmenien ajan. Vaikka jotkin niistä johtuvat aivojen virheellisestä toiminnasta, ei Häkkisen mukaan kaikkea ihmisessä voi korjata aivoja säätämällä. JUKAN TEESIT T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 45. Ihminen kokee hetkellisesti kuollessaan aina kuolemanrajakokemuksen, jossa leijaillaan tumman putken kautta valoisaan maisemaan ja tavataan kuolleita läheisiä tai jumalolento
Psykoosilla tarkoitetaan sairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa, mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. K U VA : SH U T TE R ST O C K 46 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Hoidossa terapeutti laatii yhdessä henkilön kanssa kuullulle äänelle tietokoneella animoidut kasvot, äänen ja puhetavan. Tutkimukseen osallistui 150 henkilöä, joiden äänihallusinaatiot eivät olleet lakanneet tavanomaisilla hoidoilla. Avatar-terapiaksi kutsuttua menetelmää on kehitelty jo pitempään, mutta nyt julkaistu tutkimus on suurin ja laadukkain selvitys sen vaikutuksista. Tämä todettiin kolme kuukautta hoidoista, mutta vaikutuksia havaittiin vielä puoli vuotta hoitojen jälkeen tehdyissä arvioissa. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä T ietokonepohjainen terapia voi tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti vähentää skitsofreniaan sairastuneiden henkilöiden ääniharhoja. Tämän jälkeen hän käy terapeutin ohjaamana keskusteluja hahmon kanssa ja vähitellen hahmo alkaa luovuttaa valtaa potilaalle ja muuttaa käytöstään vähemmän uhkaavaksi. Arviolta 60–70 prosenttia skitsofreniaa sairastavista kokee äänihallusinaatioita. Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä. Terapiassa henkilön kuulemille äänille annetaan kasvot ja ääni ja niiden kanssa keskustellaan. Tutkimuksessa puolet osallistujista satunnaistettiin Avatar-terapiaan ja puolet tavanomaiseen psykologin johdolla annettuun hoitoon. Usein henkilö kuulee äänen tai useiden äänten kommentoivan hänen käytöstään tai kehottavan häntä tekemään jotain. Jos menetelmä osoittaa tehokkuutensa myös tulevissa tutkimuksissa, se voi tarjota suuren avun monille psykoosipotilaille. Äänet ovat usein vihamielisiä ja niiden koetaan olevan omia persooniaan. Avatar-terapian vaikutus oli huomattava varsinkin, kun ottaa huomioon vaikeat oireet, jotka eivät olleet vähentyneet tavallisilla keinoilla. Hahmoa ohjaa koko ajan terapeutti, joka myös johtaa keskusteluja. Kun henkilöitä verrattiin kuuden viikon viikoittaisten hoitojen jälkeen, Avatar-ryhmäläisten ääniTietokonehahmon avustama terapia auttaa ääniä kuulevia hallusinaatiot olivat vähentyneet selvästi enemmän. Niistä tehdään sellaisia, että ne muistuttavat henkilön mielestä hänen kuulemaansa ääntä. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Avatarmenetelmä oli myös turvallinen eikä aiheuttanut haittavaikutuksia. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan
Tutkimusjakson päätyttyä stressinhallintaohjelmaan osallistuneilla oli selvästi vähemmän stressioireita ja työuupumusta (burnout) kuin verrokkiryhmäläisillä. Kahdeksanviikkoinen stressinhallintaohjelma koostui verkkopohjaisista harjoitteista, joiden suorittaminen vei noin 2–3 tuntia viikossa. Verkkopohjaisia terapioita käytetään myös masennuksen, ahdistuneisuushäiriön ja uniongelmien hoidossa. Suomessa noin joka seitsemäs sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Stressin lisäksi vähentyvät myös masennusoireet ja uniongelmat. Säännöllisesti vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavien riski sairastua masennukseen oli pienempi riippumatta liikunnan intensiteetistä. Johtajien stressi väheni verkkoterapialla Stressinhallintaan kehitetyt verkkoterapiat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan tehokkaita vähentämään johtavassa asemassa olevien stressiä. Liikunta ei vaikuttanut ahdistuneisuushäiriön todennäköisyyteen. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 47. Internetpohjaisia hoitomuotoja on onnistuneesti käytetty stressinhallinnassa tätä ennenkin ja havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Jotain näyttöä saatiin myös pitkäaikaisemmista, yli puoli vuotta kestäneistä vaikutuksista, mutta yhteydet eivät olleet kovin vahvoja. Osallistujilla ei ollut mielenterveysongelmia eikä liikuntarajoitteita seurannan alkaessa. Tutkijat arvioivat, että noin 12 prosenttia kaikista havaituista masennustapauksista olisi estynyt, jos kaikki osallistujat olisivat harrastaneet liikuntaa ainakin tunnin joka viikko. Tulokset perustuvat tutkimukseen, jossa 120 pomona työskentelevää ja itsensä stressaantuneeksi kokevaa satunnaistettiin stressinhallintaohjelmaan tai verrokkiryhmään. Myös masennusoireet ja uniongelmat vähenivät ja työtyytyväisyys lisääntyi. Yhteys havaittiin varsinkin osallistujilla, jotka eivät liikkuneet poikkeuksellisen paljon. Jos tämä varmistuu myös lisätutkimuksissa, jo hyvin vähäiset lisäykset väestön fyysisessä aktiivisuudessa voisivat estää huomattavan määrän masennuksia. Tulokset julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä. Usein masennus alkaa jonkin kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen. Tunti liikuntaa viikossa riittää masennusriskin pienentymiseen V apaa-ajan liikunta voi auttaa välttymään masennukselta jo suhteellisen vähäisillä ponnisteluilla. Tulokset ne perustuvat 34 000 terveen aikuisen 11-vuotiseen seurantaan. Tulokset julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutus alkaa näkyä tunnin viikoittain liikkuvilla
Yhteys katosi, kun analyysissa huomioitiin, kuinka paljon naiset nukkuivat. Tutkimuksessa ei huomioitu transsukupuolisia nuoria. Tutkimukset eivät paljasta, mistä terveyserot johtuvat, mutta ne voivat liittyä niin sanottuun vähemmistöstressiin, joka kumpuaa seksuaalivähemmistöjen elämän hankaluuksista sekä rakenteellisesta ja suorasta syrjinnästä. Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä. Tutkimus perustuu 300 sairaalassa työskentelevän naisen terveystietoihin. Uniongelmien lisäksi sairastumisriskejä on selitetty muun muassa vuorokausirytmin häiriintymisellä, ravitsemuksellisilla seikoilla ja muilla elämäntavoilla. Vakavat itsemurha-ajatukset olivat yli neljä kertaa yleisempiä kuin saman ikäisillä heteropojilla. Aiempien tutkimusten perusteella homoja biseksuaaleilla on enemmän henkistä ahdinkoa, terveysongelmia ja riskitekijöitä kuin heteroseksuaaleilla. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K V uorotyötä tekevien on useissa tutkimuksissa osoitettu sairastuvan tavallista todennäköisemmin muun muassa diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Nuoret itse määrittelivät olevansa joko homoseksuaaleja, heteroseksuaaleja tai epävarmoja seksuaalisesta suuntautumisestaan. Yhdysvaltalaistutkijat toivovatkin lääkärien ja viranomaisten entistä paremmin huomioivan nämä nuoret ja heidän haasteensa. Kun unitiedot yhdistettiin muihin terveystietoihin, vuorotyötä tekevien naisten havaittiin sairastavan metabolista oireyhtymää muita todenRiittävä uni suojasi vuorotyön haitoilta näköisemmin. Tarkemmassa analyysissa itsemurhariski havaittiin suureksi varsinkin biseksuaalipojilla. Kyselyyn vastasi 15 000 lukioikäistä yhdysvaltalaista. Kehotus perustuu tutkimukseen, jonka tulosten perusteella 40 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista lukioikäisistä oli pohtinut itsemurhaa edeltävän vuoden aikana ja 25 prosenttia oli myös yrittänyt itsemurhaa. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Unen määrää mitattiin aktiivisuusmittarilla. Jos näin todella on, sairastumisriskit todennäköisesti pienentyisivät toimilla, jotka helpottavat vuorotyötä tekevien nukkumista. Vuorotyöhön liittyviltä terveysriskeiltä voikin mahdollisesti välttyä panostamalla nukkumiseen. Tutkijat muistuttavat: Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten haasteet tulisi huomioida paremmin Itsemurha-ajatukset ovat yleisiä seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten keskuudessa. 48 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Kanadalaistutkijoiden havainnot pitää varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, mutta ne viittaavat univajeen olevan vuorotyötä tekevien sairastumisriskin takana. Heteronuorilla vastaavat luvut olivat 15 ja 6 prosenttia. Tuoreen kanadalaistutkimuksen perusteella riskit liittyvät todennäköisesti univajeeseen. Huomionarvoista on, että terveyserot näkyvät, vaikka seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja ja parempituloisia kuin saman ikäiset heterot
Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta. Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Tanskalaisten tulokset vahvistavat aiempaa tutkimusnäyttöä, ja samansuuntaisia havaintoja on tehty myös Suomessa. Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. E rilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaan sairastuneita vähentämään epilepsiakohtauksia. Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä. Mielenterveyskuntoutujat menehtyvät nuorempina – entistä useammin syy on kehollinen sairaus Mielenterveyskuntoutujat menehtyvät muuta väestöä nuorempina, eikä tilanne ole juurikaan muuttunut vuosikymmenten aikana, tuore tanskalaistutkimus vahvistaa. Tulosten perusteella mielen sairaudesta kärsivien riski menehtyä oli koko seuranta-ajan suurempi kuin saman ikäisten, joilla ei ollut mielenterveysongelmia. Fyysiset sairaudet ovat entistä useammin kuolemien taustalla. Myös haitalliset ja epäterveelliset elämäntavat sekä psyykenlääkkeiden haittavaikutukset selittävät osan ilmiöstä. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä. Meillä mielenterveyden ongelmiin sairastuneet kuolevat jopa 10–20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia. Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuolemien taustalla oli usein hengitysteiden sairauksia ja alkoholismia, mutta vuosien varrella myös sydänja verisuonisairaudet ja syövät yleistyivät. Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä. Samalla itsemurhat ja onnettomuudet vähenivät. Stressinhallintakeinot saattavat vähentää epilepsiakohtauksia K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 49. Miehillä tämä tarkoitti keskimäärin 10 vuotta lyhempää ja naisilla 7 vuotta lyhempää elinikää. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Ilmiötä on selitetty sillä, etteivät mielenterveyskuntoutujat pääse tai hakeudu hoitoon yhtä hyvin kuin muut, minkä lisäksi usein heidän fyysiset vaivansa jäävät mielenterveysongelmien takia hoitohenkilökunnalta huomaamatta. Kuitenkin, kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä. Tanskalaisten tulokset perustuvat runsaan kuuden miljoonan 15–94-vuotiaan, vuosina 1995–2014 Tanskassa asuneen rekisteritietoihin. Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta
M A A R I A O I K A R I N E N Kanssakulkija 50 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8
Nyt hän ei maalaa, pelkästään katsoo. Pahimpina hetkinä tuntuu kuin olisi kuollut – paitsi, että hengittää vielä. Tai: en ole mitään. Välillä hänelle tulee maalaamista kohtaan suoranainen pelko: en osaa, olen huono, ura loppuu. Pohjakosketus on musertava. Silti hän ajattelee välillä, ettei ole mitään. Teoksen nimi on Käynyt kukkimaan. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 51. Peruskoulun jälkeen intohimo kuvataidetta kohtaan vei hänet Savonlinnan taidelukioon, jossa tavallisten . Tai: käsi ei liiku, toistan vain samaa, teoksista tulee surkeita. Hän piti piirtämisestä. Blogissaan Maaria kuvaa sitä tilaksi, jossa on kuin olisi kuollut – paitsi, että hengittää vielä, ja hengittäminenkin sattuu. Maaria Oikarinen seisoo oman teoksensa edessä. Uudet värit alkavat valkoisesta Maaria Oikarisen ilmaisuvoima tempaa mukaansa, olipa kyse sitten kuvataiteesta tai kirjallisuudesta. Maaria on vuosien varrella maalannut ahkerasti, mutta sivellin ei oikein tänä vuonna ole kulkenut. Graafikko-tädiltään hän sai lahjaksi hyviä värejä, ja he puuhasivat paljon yhdessä. Maaria kävi lasten kuvataidekoulua. TYÖHUONEELLA Lapsena Maarialla oli yksi toiveammatti: taiteilija. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT EEVA ANUNDI V alkoisen pohjan päälle on maalattu kirkkaita värejä: vihreää, keltaista, pinkkiä, kirkkaanpunaista
Hän maalaa vimmaisesti niin pitkään, että muuttuu itse maalauksensa Luciaksi. Siihen akryylimaali sopii hyvin, koska se kuivuu nopeasti. Maarialla todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Siellä itsevarmuus ja into palasivat. lukio-opintojen ohella opiskellaan monipuolisesti kuvataidetta. Maaria uupui. Siinä vauhdikkaat maniatai sitä lievemmät hypomaniakaudet vaihtelevat masennuksen kanssa. Alkuun työt olivat vesivärimäisen ohuita, mutta sittemmin hän alkoi maalata kerroksia. Hän ei oikeastaan edes haluaisi tehdä pienempiä kuin metrin korkeita ja puolitoista metriä leveitä töitä. Silti aina välillä otan ne esiin ja mietin, miten työtä voisi jatkaa. Lucian silmät ilmestyi keväällä 2017. Maaria kokeili öljyvärejä ja vanhaa tempera-nimistä maalaustekniikkaa. K A N S S A K U L K I J A M A A R I A O I K A R I N E N TYÖPÖYDÄLLÄ Vaikka maalaamisesta tuli Maarialle hyvin tärkeää, ei hän täysin hylännyt kieltäkään. – Sitä mä harjoittelin, koska siinä on musta, valkoinen ja harmaa. Maaria meni kesäkurssille Oriveden opistoon. Ja kuinka hän opiskelikaan! Hän ahmi kursseja kirjallisuustieteestä, viron kielestä, semiotiikasta, yleisestä kielitieteestä… Lukujärjestys oli täysi, jälkikäteen ajateltuna lähes mahdoton. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kertova lyhytelokuva ei ole toistaiseksi päässyt tuotantoon, mutta Maaria on kirjoittanut siitä blogiinsa. Neljän vuoden taidekoulurupeaman loppuvaiheilla hän alkoi maalata akryylimaalilla. Opinnot etenivät gradua vaille valmiiksi. Runsaan värin lisäksi Maarian tavaramerkki on maalausten iso koko. – Olin aika pitkälti pistänyt raastavat mielialavaihtelut taiteilijuuden piikkiin, mutta onneksi kohtasin viisaan lääkärin, joka alkoi kanssani tutkia asiaa, blogissa sanotaan. Hän piti paljon sekä kirjoittamisesta että kieliopista. Se on hämmästyttävää luettavaa. Kun yhtenä päivänä maalaa jotakin, pinta on jo seuraavana päivänä kuiva. Päähenkilö Janna on taiteilija, jonka elämässä samppanja virtaa, vaatteet kimaltavat ja taksin mittari raksuttaa. Vaikeimpia ovat sekamuotoiset jaksot, jolloin maniaa ja masennusta esiintyy yhtä aikaa tai tihein vaihteluin. Tuumaustauko antoi kuitenkin mahdollisuuden palata kuvataiteen pariin. Suuritöisimpiä maalauksiaan Maaria on työstänyt viikkoja, jopa kuukausia. Tärkeintä oli kuitenkin maalaaminen. Mä ajattelin, että en mä sitten olekaan. Virikkeetön hoito sairaalassa poistaa harhan, mutta nurkan takana vaanii taas pysähtynyt olemattomuus. Kirjoittaminenkin jatkui. Maaria on kuvaillut maniaa hauskaksi tilaksi, ja romaanin tunnelma onkin paikoin hyvin koominen. Eräs yksityiskohta on jäänyt Maarialle mieleen: kun hän piirsi elämänsä janan ja erilaisia huippuja ja laskuja, lääkäri totesi suunnilleen, että ’tätä minä vähän arvelinkin’. Joskus ne valmistuvat ja joskus jäävät pitkäksi aikaa ratkaisemattomiksi. – Siellä mulle tuli epävarmuus, koska kaikki olivat hirveän lahjakkaita. Monissa hänen töissään hehkuukin runsas maali, joka on paikoin paksuilla poimuilla. – Huh niitä öisiä maalauskohtauksia joskus nuorempana, silloinkin oli oranssi riivaamassa! hän kirjoitti. Maarialle siitä tuli esikoisromaanin aihe. Sen vaihtelu oli Maariasta kiinnostavaa, samoin kuin pehmeän ja terävän vuorottelu. Taidekoulun jälkeen hän palasi joksikin aikaa yliopistolle. Vuonna 2013 Maaria kirjoitti lyhytelokuvan käsikirjoituksen. Toinen Maarian kiinnostuksen kohde oli äidinkieli. Joskus työ syntyy muutamassa päivässä. Iltalinja vaihtui päivälinjaan ja teoreettinen yliopisto-opiskelu piirustukseen, materiaalioppiin, sommitteluun ja kuvien luomisen erilaisiin tekniikoihin. Maaria pääsikin Helsingin yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä. Siellä asiaa ryhdyttiin tutkimaan kunnolla. Valöörin taju on musta tärkeää. Irina ei noudata sosiaalisia normeja vaan tutkii esimerkiksi toisten ihmisten ruokakasseja ja käskee bussin odottajia kyykkäämään. Teoksen esittelyn yhteydessä hän paljasti julkisesti myös oman diagnoosinsa. Hän on käyttänyt kirjan aineksina omia kokemuksiaan, 52 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Toisten eteneminen tyssää. Mania voi olla taiteilijalle käyttövoima. Siitä hän tosin on joutunut hieman tinkimään, koska isoja tauluja on hankala myydä. Kerran hän kertoi blogissaan, että on erinomaisen hyvä, että koti ja ateljee ovat erikseen, sillä muuten homma lähtisi lapasesta. Parin epäonnistuneen masennuslääkekokeilun jälkeen tilanne oli niin huono, että hän päätyi sairaalaan. Maaria piti hiilellä piirtämisestä. Hänellä on jalassaan verkkarit, joiden päälle on puettu paljettimekko. Maaria kertoo, että alun perin hän haki apua masennukseen. Karuselli-nimeä kantavan teoksen päähenkilö Irina on kolmekymppinen kuntosaliohjaaja. Valööri viittaa värin tummuusasteeseen. – Ne ovat vähän epämieluisia, koska ne eivät ole sujuneet hyvin. Kesäkurssin jälkeen Maaria hakeutui Taidekoulu Maan iltalinjalle. Työtä voi jatkaa heti. – Öljyllä en voisi tehdä samaa, Maaria sanoo. Jaksojen välillä oireet pysyvät poissa tai ovat lieviä. Maaria kuvailee maniaa kihiseväksi oloksi, jonka aikana on pakko tehdä joitain. Maa on Suomenlinnassa sijaitseva yksityinen taidekoulu, jossa voi opiskella nykytaiteilijan ammattiin
Hän on käsitellyt asiaa terapiassa. Maaria kertoo, että käsikirjoitukseen tuli melko vähän muutoksia. Maaria kirjoitti kirjan ilmestyttyä blogissaan, että Uljas-jaksot ovat hyvin omaelämäkerrallisia. muistojaan ja tunteitaan, vaikka tapahtumat itsessään ovat suurimmaksi osaksi keksittyjä. Lopulta Arktinen Banaani -kustantamosta tärppäsi. Se oli valtavan iloinen asia. JYRKÄLLÄ SEINÄMÄLLÄ Kulunut alkuvuosi sen sijaan on ollut varsin iloton. Ryhmäterapiassa opitut mallit sairausjakson katkaisemiseksi eivät käytännön elämässä ole olleet yksinkertaisia. – Mutta jotenkin mä samaan aikaan uskoin siihen, että käsikirjoitus on hirveän hyvä. . Romaanissa on takaumia nuoren Uljas-nimisen miehen hukkumiseen. Villiintynyt mieli on vaikea tyynnyttää, vaikka kuinka tietäisi, että nyt pitäisi levätä. Ja sitten on jotain kamalan surullista. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 53. Kun teksti tuntui kulkevan, hän jatkoi tarinan työstämistä romaaniksi. Talvella Maaria oli masennusjakson vuoksi kaksi viikkoa sairaalassa. Kustannustoimittaja lähinnä vinkkasi kohtia, joita voisi laajentaa ja kuvailla enemmän. Blogissa hän sanoi, että jos läheinen ihminen kuolee nuorena ja aivan yllättäen, suru on tavallista vaikeampi kantaa, kestää ja työstää. Hän muistuttaa, että mania on myös ikävä tila. Kustantajan löytäminen vaati kärsivällisyyttä. Omaelämäkertana Lucian silmiä ei tule lukea, vaikka siinä yhtymäkohtia Maarian elämään onkin, esimerkiksi maniassa ilmenevä shoppailuvimma. Vaikka hän syö lääkkeensä säännöllisesti, pyrkii elämään terveellisesti ja tunnistaa eri oireita, sairausjaksoja on hänellä ollut varsin tiheästi. Silloin ei pysty lepäämään. Uskoin, että saan sen jotakin kautta julki. Lopulta kirja pääsi 10 parhaan joukkoon kilpailemaan Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnosta. . Lucian silmiä Maaria työsti kaikkiaan viisi vuotta. Masennus voi Uudessa elämässäni olen vasta puolitoistavuotias. Se sai alkunsa novellihaasteesta, jonka tavoitteena oli kirjoittaa novelli kuukaudessa ja julkaista se verkossa. Mitä enemmän hylkyjä tuli, sitä enemmän Maaria pohti, onko kirja niin huono, että se pitää kirjoittaa vielä uusiksi. Hänellä se menee jossain vaiheessa yli. Hän on myös maalannut Hukkuminen-nimisen sarjan sekä kirjoittanut. Kaikki aistit ovat liian tarkkoja, valot alkavat sattua, värit pomppaavat, äänet häiritsevät ja olo on vaikea. Niissä hän viittaa oman miesystävänsä kuolemaan vuonna 2000
Keväällä Maaria tosin mursi kätensä harjoituksissa, mikä on aiheuttanut kuukausien tauon harjoitteluun ja hidastanut myös henkistä toipumista masennuksesta. Potilaan Lääkärilehti kirjoittaa, että opiskelijaterveydenhuollon kannattaa panostaa erityisesti taideaineita opiskelevien mielenterveyspalveluihin. Ensin tehdään tasainen pohjaväri. TEKSTI AINO HEIKKONEN 54 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Potilaan lääkärilehti kirjoittaa, että aiemmissa tutkimuksissa taiteellisen luovuuden ja psykiatristen sairauksien syy-seuraussuhteet ovat jääneet hämäriksi. Lattia on täplikäs maalitahroista, mutta tuoreen maalin haju puuttuu. Liikunta auttaa Maariaa. Aluksi pitää päättää teosten koko, sitten tilata kiilapuut ja pingottaa kankaat. Haastatteluhetkellä työhuoneen maaliastiat ja -pensselit ovat kuivia. K A N S S A K U L K I J A M A A R I A O I K A R I N E N Luovuuden geenit voivat altistaa sairastumiselle T aiteellinen luovuus on yhteydessä mielen sairastumiseen. Potilaan Lääkärilehti uutisoi tutkimuksesta (2018), jossa asiaa selvitettiin ison väestöaineiston avulla. Toisaalta vakavissa psykiatrisissa häiriöissä taideja musiikkiterapiat voivat taidealoilla toimia keskimääräistä paremmin. Nyt hänellä on jo voimaa kiskoa ja ponnistaa. Harjoituksiin hän raahautuu aina – vaatipa lähteminen sitten minkälaisia ponnisteluja tahansa. Kuvataiteissa sairastumisen riski oli korkeampi kuin esittävissä taiteissa. kehittyä salavihkaa pahemmaksi: ensin ei huvita mennä ulos, kohta ei pääse lähtemään ja lopulta vain makaa sängyssä. Tämä taas aiheuttaa opiskelijoille stressiä. Altistaako taiteilijana työskentely ja siihen liitetty elämäntapa sairauksille, ryhtyvätkö mielenterveyskuntoutujat tavallista useammin taiteilijoiksi vai onko luovuus itsessään yhteydessä sairauksiin. Nyt Maaria kuitenkin jo pohtii, mitä hän voisi tehdä seuraavaksi. Taideja humanistisilla aloilla on myös eniten vaikeuksia saada otetta opinnoista. Suppea ala lajiteltiin edelleen kuvataiteisiin ja esittäviin taiteisiin. Luovien alojen ihmisiä oli mukana lähes 250 000. Opiskelijat valittiin kohderyhmäksi sen takia, että psykiatriset sairaudet puhkeavat usein opiskeluajan jälkeen. Luovat alat määriteltiin tutkimuksessa laajasti ja suppeasti. Vielä hetki sitten hän oli rotkossa. Suomessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Korkeakoulujen terveystutkimuksesta (2017) on selvinnyt, että opiskeluuupumus on yleisintä taidekorkeakouluissa. Tutkijat päättelevät, että luovuuteen liittyvät geneettiset tekijät voivat altistaa sairastumiselle. Vasta tämän jälkeen voi ryhtyä maalaamaan. Tutkimuksen perusteella luovien alojen opiskelu lisäsi riskiä mielen sairastumiseen. Maarian lääkitys vaihdettiin viimeksi tammikuussa. Masennuksesta toipumista Maaria kuvailee blogissaan jyrkän seinämän kiipeämiseksi kohti terveyttä. Se on sytyttänyt toivonkipinän pidempiaikaisesta kunnossa pysymisestä. Tutkimus kattoi yli 4 miljoonaa ruotsalaista. Siinä tarkasteltiin, onko luovien alojen opiskelu lukiossa tai korkeakoulussa yhteydessä skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön tai masennukseen myöhemmin elämässä. Vain sairaalajakso on haukannut muutamat treenit, ja kerran flunssa. Laaja määritelmä piti sisällään kaikki taidealat ja suppea kuvataiteen, musiikin, tanssin, teatterin, mediatuotannon ja muotisuunnittelun. Hänen tärkein harrastuksensa on cheerleading
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Mielen harjoitusta T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 55
Muutettu kirjain on muutettu lopullisesti ja alimpana olevassa sanassa kaikki kirjaimet ovat vaihtuneet esimerkin mukaisesti. 3 4 6 5 8 1 7 3 6 5 7 2 8 4 2 3 9 3 9 5 6 8 1 4 6 3 9 7 7 5 3 Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.41) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jun 19 13:02:03 2018 GMT. ?. VAIKEUSASTE: ??. P A I N A A P A I N I A P A I N I T S A I N I T S A N N I T S I N N I T S I N K I T T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 57. ca/ sud oku on Tue Jun 19 13: 02: 13 201 8 GM T. Enj oy! 6 4 2 2 1 8 4 5 3 8 2 8 1 9 3 6 5 4 1 7 6 5 9 4 3 5 6 5 9 8 Puz zle 1 (M edi um , diff icu lty rat ing 0.5 0) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. ??. VAIKEUSASTE: ?. Alla olevasta sanasta muodostuu uusi sana aina yhtä kirjainta muuttaen. ca/ sud oku on Tue Jun 19 13: 02: 20 201 8 GM T. Enj oy! T U O K I O L A N T U T R A S T A S L U U K U T Ratkaisu seuraavalla aukeamalla. VAIKEUSASTE: . . Enjoy! 6 4 2 2 1 8 4 5 3 8 2 8 1 9 3 6 5 4 1 7 6 5 9 4 3 5 6 5 9 8 Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.50) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jun 19 13:02:13 2018 GMT. Enjoy! 3 4 6 5 8 1 7 3 6 5 7 2 8 4 2 3 9 3 9 5 6 8 1 4 6 3 9 7 7 5 3 Puz zle 1 (Ea sy, diff icu lty rat ing 0.4 1) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Enj oy! 4 8 6 7 1 4 3 6 3 6 9 5 3 6 2 8 9 4 3 1 2 8 1 5 3 8 9 7 1 3 Puz zle 1 (H ard , diff icu lty rat ing 0.6 2) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Enjoy! 4 8 6 7 1 4 3 6 3 6 9 5 3 6 2 8 9 4 3 1 2 8 1 5 3 8 9 7 1 3 Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.62) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jun 19 13:02:20 2018 GMT. ca/ sud oku on Tue Jun 19 13: 02: 03 201 8 GM T. Mielen harjoitusta Sanahaarakka Sudoku K A R I JU N TU N EN Ylärivillä olevaa sanaa muutetaan alas mentäessä yksi kirjain kerrallaan
Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. LINTUJA OLLA TARKKANA MAINION KERA HARMEJA JOKIVALAITA Lähetä ratkaisusi 17.9.2018 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. TOISELTA NIMELTÄ UKKI VEIKATA NAPATA HALLITSI MEHU RIITA OMA VAPAA ALKUJA RATOT T Y ÖLÄINEN PÄÄKAUPUNKI YÖK TOLA KUKKO VÄKIRIKAS ILMAN APUA APET TAMMI SKRUUVI KASVATETTU KLOVNIT TARKKANA EDWARD RYIJYSSÄ PARHAIN . ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA 1 3 2 4 6 5 7 9 8 10 ww w.r istik ko tuu li.fi 10 1 3 2 4 6 9 5 7 8 -KURINEN TEHDÄ PAHAA JOKAISELLA TAMPERETTA UI INISEE ALATI RUOHOJA SAKOTETTAVA NYTKIN JAETTAVA YLLÄMME UHKAA KUIVUA SIBELIUS TUKIA MYRSKY KÄYTÄ V I Ä TAURO KASVI MYÖNTÄVIÄ NAISIA HEKIN SYNKKÄ KOVA LUIHUJA SOTAHUUTO VIERAS KALA ANTAA TAHTIA SUMU VÄHÄN AIKAA SITTEN HOUKUTTAVAT OSTAMAAN ÄÄNITTEET VILJAN TUHO KAASU MAINITA POIKIA JUTTU VIE LUVATTA HALLITSI INTIAA KYKY ARI EIVÄT LENNÄ LAUMASSA VAPAAAIKAA NORMAALIT. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. NIMI OSOITE Ristikko 58 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8
Äänten ollessa tasan julistamme nämä edellisen lehden parhaiksi! Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Järventaustan mukaan hoidon tehokkuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, että potilas on itse sitoutunut hoitoon ja muuhun kuntoutukseensa. Vaikka kahden masennuspotilaan hoidon tulokset ovat myös olleet hyviä, masennuksen kohdalla DBS on edelleen kokeellista hoitoa. Ahdistus paljastui vasta tanssiesityksessä Tanssija Julius Susimäki hakeutui terapiaan ulkonäköpaineidensa ja suorituskeskeisyytensä takia. Ulkopuolisille hän avasi vaikeuksiaan omakohtaisessa tanssiteoksessa. Ristikkoja kryptovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVAT ANNINA MANNILA N eurokirurgin tekemässä leikkauksessa aivoihin asennetaan kalloon porattujen reikien kautta elektrodit. Oireet viittasivat muun muassa ortoreksiaan, pakonomaiseen haluun syödä mahdollisimman terveellisesti. . Jotta DBS-hoito saadaan yleisempään käyttöön, tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVITUS MARIA VILJA Äänettömällä I so poskipäälihas vetää suupieliä ylös ja ulos. Viime lehden parhaan jutun äänet hajautuivat. Isotaluksen mukaan sanaton viestintä on sisäänrakennettu ominaisuus, joka liittyy sekä ihmisen kehitykseen lajina että toisaalta kehitykseen yksilönä. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. – Se on ensimmäinen tapa, jolla vauva oppii viestimään ja havaitsemaan viestintää. Onnea voittajalle! Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Joinakin vuosina DBS-hoitoa on saanut vain yksi potilas. 57) RISTIKON 3/2018 RATKAISU KRYPTON 3/2018 RATKAISU Tehtävien ratkaisut Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. Viime vuonna hoitoa sai Taysissa kolme potilasta. Äidille, muotisuunnittelija Ilona Pellille pojan elämän toinen puoli tuli yllätyksenä. Sen kanssa voi saunoa, uida, harrastaa liikuntaa ja matkustella. Yksinkertaisimmillaan tämän huomaa hymyilemällä. Hymyn mieltä kohottava vaikutus on vain yksi esimerkki siitä, miten sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. Silmän kehälihas siristää silmiä. Katseella voidaan sulkea pois tai ottaa T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 17 16 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 Paras juttu 3/2018 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 59. TEKSTI MERI LIUKKONEN KUVAT SAARA AUTERE Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. – Pakko-oireisilla potilailla ahdistuneisuus vähenee ensin ja mieliala kohoaa. Hoito on ollut jo pidempään käytössä parkinsonpotilailla, ja heidän hoitonsa huomattiin vaikuttavan positiivisesti myös mahdollisiin psykiatrisiin oireisiin. Hän on psykiatrian erikoislääkäri. Vaikka kokemukset hoidosta ovat positiivisia, syväaivostimulaatio ei yksin auta silloin, kun mieli järkkyy. Jos oireet ovat häirinneet ja rajoittaneet potilaan elämää lähes jatkuvasti, parantaa oireiden puolittuminen merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä. Niitä säädetään ihon alle rintakehään asennetun stimulaattorin avulla. Myöhemmin pakko-oireet vähenevät ja potilaan mahdollisuudet kuntouttaa itse itseään paranevat. Hoitoa aivoille Psykiatrian erikoislääkäri Kaija Järventaustan työhön kuuluu harvinaisen syväaivostimulaatiohoidon antaminen vaikeaa pakko-oireista häiriötä sairastaville potilaille. Järventaustan mukaan OCD-potilaiden tulokset ovat olleet Tampereella hyviä. Jutuista mainittiin tanssija Julius Susimäen ja äitinsä Ilona Pellin yhteishaastattelu, sanatonta viestintää käsittelevä teksti, Heidi Viheriälän Kanssakulkija-juttu sekä tutkija Kaija Järventaustan haastattelu. TU NN E & MIE LI Mieli & tieto J U T T U S A R J A T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 43 42 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 51 50 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 Anna palautetta lehdestä ja voita! Lehden 3/2018 Paras juttu -äänestyksessä Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjan voitti Henna Heikkinen Kajaanista. Hänen mukaansa syväaivostimulaatiosta, eli DBS-hoidosta, voi olla apua pakkooireisessa häiriössä ja masennuksessa silloin, kun potilas ei ole hyötynyt toivotusti tavallisista hoidoista. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa asennettiin ensimmäisen kerran syväaivostimulaattori psykiatriselle potilaalle vuonna 2010. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE J U L I U S S U S I M Ä K I J A I L O N A P E L L I Kanssakulkija . DBS onkin todettu vaikuttavaksi hoidoksi pakkooireiseen häiriöön kansainvälisissä tutkimuksissa. Viestintään kuuluu paljon muutakin kuin sanoja: kasvojen ilmeet, eleet, asento, katse, tilaan asettautuminen, kosketus ja äänen piirteet. Hoidon hyötyjä on harkittava yksilöllisesti jokaisen potilaan kohdalla. Arvontaan osallistumisen aika on 31.7.–17.9.2018 Ilmeet, eleet, katse, asento ja muu sanaton viestintä on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. HYÖDYT ARVIOITAVA TARKKAAN Syväaivostimulaatiohoito on harvinaista ja kallista ja siksi siihen potilaaksi valikoituminen vaatii pitkän tutkimusprosessin. Laitteen säätää ja käynnistää Kaija Järventausta. Sen jälkeen Taysissa on saanut DBS-hoitoa 12 pakko-oireisesta häiriöstä (OCD) kärsivää potilasta ja kaksi masennuspotilasta. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT EEVA ANUNDI . T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 23 22 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 8 H E I D I V I H E R I Ä L Ä Kanssakulkija Omin jaloin ylös Olohuoneen lattialle lyyhistynyt Heidi Viheriälä palasi kuuden viikon kooman jälkeen tajuihinsa entistä vahvempana. – Kun katsoimme seitsemän ensimmäisen potilaan hoitotuloksia, pakko-oireet olivat helpottaneet keskimäärin 55 prosenttia lähtötilanteesta. Sanaakaan ei ole vaihdettu, mutta silti tunnetila kohenee. Vaakakupissa painavat myös potilaan kärsimys ja arvio mahdollisuuksista parantaa potilaan elämänlaatua juuri tämän hoidon avulla. Kasvoille nousee hymy, ja pian keskustelukumppaninkin suupielet kääntyvät ylöspäin. Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! K R I M T C O R A L I P A T O E A R O M I A O U E C J N B I L L R L A G O S K S V D Ö D A R I E L N O F Ä Y B H S E E G E R A V I O T L G R M Z O T S A M O T A K H A Z E L U A M R A A H A T A O O T U T K I V A A P L O M A T H O E P Ä T O I V O B J Z O R B A S H H I T O I S A T R U I S K I J A T L U P A D A T K I T A I S K I A S O A I S O Ä I T I A I S T I V E I J O T K A I V O Ä O I M T U I M A S I S U T O N T A T T I S U B I I A O R T A T A J A T O N T M V A P O T O O G A T N Ä P Y T A A V O I N A U Ä E Y L I Ö T L K U M P U Y K S I Ö L I D O L I M V T Ä T U U B A F A P A J A R O V I O T A L A N O H A L V A T A S K A R I K E L S A L A M A T E L M A A S K E E S I Ä Ä S A A R I S T O N A P S E E T K U R A K I T K A P U T K I O L K I T A L O A B E L A U I R L A N T I K O T A A J O T I E E T A N A T M L O P U T I S O I N P O V I T U E T E L I N C A E S A R A T L A N T T I S A S I R S O T I S U E T E E N P E S I V Ä T S U O M E S S A A N I T A A R M O I T M E I K K I P A T E A M I S A T L E S E I P I T N I S A U O V A T P A L A N N E E T S E T Ä A L I S A T A S T A N A K B O T T M P N T U O K I O T U N K I O T U N K I T T A N K I T L A N K I T L A N K U T L A N T U T R A S T A S R A S K A S R A S K A T R A U K A T L A U K A T L A U K U T L U U K U T Yhteystietonsa jättäneiden kesken Tunne & Mieli arpoo Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjan (arvo 29 euroa). Järventausta kertoo, että laitteen kanssa eletään ihan normaalia elämää. Syväaivostimulaation hyödyt psykiatristen sairauksien hoidossa tulivat esille vahingossa. PALAUTUS 17.9.2018 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. Ei fyysisesti, mutta omana itsenään. Hoitoon valikoitumisen arvioinnin lähtökohtana ovat Järventaustan mukaan ensisijaisesti potilaan mahdollisuudet kuntoutua ja potilaan oma motivaatio. Vaatteilla ja asusteillakin voi olla viestinnällistä merkitystä, mutta ne eivät ole varsinaista sanatonta viestintää, joka muuttuu tilanteiden ja tunteiden mukana. – Jotkut laskevat mukaan myös ajankäytön, eli kuinka nopeasti reagoi, puheviestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta sanoo
haudutettu puuro hellii mieltä TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Lohturuoka RESEPTI, TEKSTIT JA KUVA: ELINA YLITERVO ”Aurinko paistaa sälekaihtimen läpi, katselen säteiden leikkiä lapsuudenkodin tapetin kuvioissa. Puuro hivelee vatsaa ja lohduttaa mieltä. Suljen silmät. Kaurapuuro on merkinnyt minulle aina kotia ja turvaa. Voin melkein kuulla kauhan kolahduksen kattilaan. Keittiössä kuuluu vaimea radion ääni ja kauhan kalahdus kattilan kylkeä vasten. Hetken olen jälleen turvassa ja kotona.” Katja Kärki, Rovaniemi 60 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Isä keittää puuroa puuhellalla. Tuossa hetkessä tiivistyy rakkain ruokamuistoni: pitkään haudutettua kaurapuuroa, päällä voisilmä, mukana loraus omien lehmien maitoa ja kunnon ripaus suolaa
Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua. Puuro maistuu taivaalliselta pelkän voisilmän kanssa, mutta lisukkeet nostavat puuron arjen yläpuolelle. Hunaja mantelit 3 dl kuorimattomia manteleita 4 rkl hunajaa 3 rkl vettä 1 rkl rypsiöljyä sormisuolaa x Laita mantelit leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja paahda 200 asteessa 5–10 minuuttia. Pehmeä ja paksu lopputulos muistuttaa riisipuuroa. Sulata voi pannulla ja paista omenia keskilämmöllä kunnes ne pehmenevät. Kaneli omenat 2 isoa makeaa omenaa 1 rkl voita tl kanelia x Kuori ja lohko omenat. Tee lisukkeet puuron hautuessa. Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: tunnejamieli@mtkl.fi Kaura suurimo puuro kolmelle 2 ½ dl kaurasuurimoita 10 ½ dl vettä 7 ½ dl vettä 1 kanelitanko 1 rkl sokeria ½ tl suolaa x Laita kaurasuurimot likoamaan keitinveteen kattilaan edellisenä iltana. Laita hunaja, vesi ja öljy teflonpintaiseen kasariin. Sekoittele välillä. Lisukkeet ehtii valmistaa mainiosti puuron hautuessa. Omenat paistetaan suussasulavan pehmeiksi ja maustetaan kanelilla. Lisää aamulla kanelitanko, sokeri ja suola. Kumoa mantelit leivinpaperille ja ripottele sormisuolaa päälle. Sekoita ja anna kiehua muutama minuutti, kunnes suurin osa nesteestä on imeytynyt manteleihin. Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua. Anna kiehahtaa, lisää mantelit. Keitä puuroa hiljalleen kannen alla 1 ½ tuntia. K aurasuurimoista keitetty puuro ei ole pikaruokaa, mutta odotus palkitsee. Kääntele ja varo, etteivät mantelit pääse palamaan. Rapsakkaa purutuntumaa puurolautaselle tuovat hunajaiset paahdetut mantelit. Ripottele päälle kanelia ja kääntele hyvin. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 61
T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Intohimoni: Käsilläseisonta 62 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8
– Pelasimme myös fudista ja meillä oli muitakin kiinnostuksen kohteita. Sääntökirjoissa kerrotaan muun muassa se, mihin luokkaan hahmot kuuluvat. Hänen kanssaan Anssi katsoi monet kerrat esimerkiksi Tähtien sota -elokuvat. Lisäksi opastetaan, mitä ominaisuuksia hahmoilla on, ovatko ne esimerkiksi vahvoja, viekkaita tai ketteriä. Heille myös kuuluvat tietynlaiset aseet ja tarvikkeet. TEKSTI SATU VÄISÄNEN KUVAT SAARA AUTERE L asivitriiniin on aseteltu ainakin sata pikku-ukkoa, joista pienimmät ovat noin kahden senttimetrin korkuisia. R. Ja kun myöhemmin joku kaveri on ihmetellyt, että ’ai, sä pelaat joillakin pikku-ukoilla’, olen pyytänyt mukaan kokeilemaan. Sellaisia ovat esimerkiksi taistelijat, magiankäyttäjät ja varkaat. Menimme autotalliin aamulla ja tulimme ulos illalla, Anssi nauraa. Anssi Taavitsainen, 37, on maalannut ne pensseleillä, joiden sivellinosat ovat niin hentoja, että niitä hädin tuskin näkee paljain silmin. Ensin maalasimme pienoismalleja, kuten lentokoneita ja panssarivaunuja, kunnes joku esitteli meille ”pikku-ukot”. Lautapelit siis käsittävät sotateemoja ja fantasia-aiheita. Jotkut ovat innostuneet. Ukkoja on jossain enemmänkin. Nörtteinä kaveruksia ei silti koskaan pidetty. R. – Hän luki minulle myös J. Fantasiaa läpi elämän KÄRSIVÄLLISTÄ SÄÄNTÖJEN TANKKAAMISTA Vaikka kiinnostus fantasiapeleihin syttyi luokkakaverin kautta, olivat fantasiahahmot tulleet Anssille tutuiksi jo kummisedältä, jonka asunto oli täynnä aiheeseen liittyviä kirjoja, leluja ja videoita. Nopissa voi olla symboleja tai useampia kulmia ja numeroita. Se lähti sitten lapasesta. Pelaaminen on vaatinut satojen sääntökirjasivujen opiskelua, pikkuruisten hahmojen maalaamista ja pelien intohimoista keräilyä aina, kun rahaa on löytynyt. Joissakin peleissä voi olla tarkoituksena voittaa vastustaja, mutta toisissa pelataan kimpassa itse peliä vastaan, esimerkiksi koetetaan selvittää mysteeriä, tai joissakin vaan haahuillaan, kuten fantasiaroolipeleissä, Anssi kuvailee. Eivätkä sääntökirjat ole ihan pikku läpysköjä, vaan voivat sisältää jopa 300–400 sivua. Kun Anssi alkoi opetella pelaamista kavereiden kanssa, sanakirja oli kovassa käytössä, kun englanninkieliset säännöt piti suomentaa sana sanalta. – Meitä oli kuuden kaverin porukka, joka oli innostunut pelaamisesta ja maalaamisesta. – Toisin kuin perinteisissä peleissä, tässä ei välttämättä ole kyse voittamisesta, eikä pelissä ole selkeää loppua. Anssi Taavitsaisen lautapeliharrastus on kestänyt jo kolme vuosikymmentä. Tolkienin Hobittia ollessani 4-vuotias. Lautapeleihin liittyy aina tarina. Yllätyksellisyys tulee noppia heittämällä tai kortteja nostamalla. Noppien perusteella sitten mietitään, miten kukin hahmo toimii kussakin tilanteessa. Pikku-ukot voivat olla esimerkiksi viikinkejä, robotteja tai luurankoja aseineen ja kilpineen. Pelienkin ympärillä on laajasti kirjallisuutta, joka kertoo pelien hahmoista ja tarinoista. Kun opin itse lukemaan, aloitin tavaamalla Taru sormusten herra -kirjasta. Ne kuuluvat peleihin, joita Anssi on harrastanut jo ala-asteikäisestä lähtien. Yksi opus on kuitenkin oleellisin: sääntökirja. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8 63
– Ostin juuri uuden maalisetin pitkästä aikaa. – Yhteyttä pidetään muutenkin, esimerkiksi Fantasiapelit-liikkeessä järjestetään tapaamisia eri pelien harrastajien kesken. Videopeleihin verrattuna analoginen versio on kuitenkin minulle ”se juttu”, koska se on paljon kokonaisvaltaisempaa. Silloin Englannissa oli paljon alan liikkeitä, mutta Suomessa vain yksi. Työn saaminen mahdollisti sen, että rahan ansiosta hän pystyi ostamaan, mitä hän oli aina halunnut. Pelaaminenkin on melko satunnaista. Anssi pelaa myös joskus videopelejä porukassa niin, että jokainen pelaa kotoaan käsin korvakuulokkeet ja mikrofonit päässä. Kun äiti kävi työmatkalla Englannissa, kinusin häntä ostamaan minulle sieltä pelin. Lapsena oli se ongelma, että harrastus oli kallis. Se maksoi 150 euroa. On kivaa kokoontua tutun porukan kanssa samaan tilaan. Yhdestä kaapista löytyy kymmeniä eri maaleja. Nykyisin pelit täytyy pitää paikoissa, jonne kaksivuotiaat kaksoset eivät pääse käsiksi. Lautapelit ovat tarjonneet minulle… uusia erilaisia maailmoja. Isosta lukollisesta arkusta löytyy lukuisia pelilaatikoita, joista yksi on vuonna 1988 julkaistu Dungeos & Dragons -fantasiaroolipeli. KERÄILYÄ JA SOSIAALISUUTTA Anssi availee eri kaappeja. Paitsi, että Tarun sormusten herrasta Anssi aikoo ottaa iltasaduksi sitten, kun lapset ymmärtävät siitä jotakin. Intohimo Anssi Taavitsaisen mukaan Intohimo merkitsee minulle… irtiottoa ja omaa aikaa. 64 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Tällä hetkellä Anssin harrastusta rajoittavat pienet ikiliikkujat, ja hän pääseekin parhaiten maalaamaan pikkuukkojaan töissä. Ilman lautapelejä… minulla olisi enemmän kaappitilaa ja rahaa. Anssi työskentelee lähihoitajana mielenterveysja päihdepuolella, ja joskus yövuorojen aikana on niin hiljaista, että ehtii kaivaa maalit esille. Anssi arvelee, että hänen lapsensakin joutuvat jossain vaiheessa törmäämään harrastukseen, mutta ei hän aio sitä tuputtaa. – Samat ala-asteen aikaiset kaverit ovat vielä kuvioissa, ja heidän kanssaan olemme pelanneet silloin tällöin. Vähiten pelaaminen kiinnosti lukion aikana, mutta kun Anssi pääsi töihin, pelejä alkoi taas kertyä nurkkiin. Vuosien aikana pelaamisinto on edennyt aalloittain. Suhtaudun intohimoisesti myös muihin harrastuksiini, kuten valokuvaamiseen ja vinyylilevyjen keräämiseen. Hän sanoo pelaamisen olevan yllättävän sosiaalista
Lehti on oiva paikka näkyä silloin, kun haluat tavoittaa hyvinvoinnista kiinnostuneen kohderyhmän. Lehden ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2018 1/2018 ilmestyy 1.2. Lehden aiheita ovat muun muassa mielenterveys, ihmissuhteet, itsensä kehittäminen ja henkinen kasvu, kouluja työhyvinvointi, ihmisten selviytymistarinat sekä hyvän mielen vinkit. Tunne & Mieltä julkaisee Mielenterveyden keskusliitto. Erilaisia perheitä, monenlaisia elämiä MESSUNUMERO Soita ja kysy lisää: Ilmoitusmyynti Markku Karjalainen, Oy MTKL Vireä Mieli Ab markku.karjalainen@mtkl.fi, puh. TUNNE & MIELI on lehti jokaiselle mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneelle. Digitalisaatio ja mielen ilmiöt 6/2018 ilmestyy 5.12. Lisäksi jokaisessa numerossa on vaihtuva terveydenhuollon asiantuntijaryhmä, jonka työpaikoille lehteä lähetetään. T U N N E & M I E L I L E H D E S S Ä . Oma keho voimanlähteenä 4/2018 ilmestyy 2.8. Elinvoimaa rakkaudesta 2/2018 ilmestyy 5.4. 045 173 5102 HALUATKO NÄKYVYYTTÄ Hinnasto ja lisätiedot mediakortista: www.tunnejamieli.fi. Ravitsemus mielen hyvinvoinnin tukena 3/2018 ilmestyy 7.6. Lukijoita Tunne & Mieli -lehdellä on ympäri Suomen! Vuonna 2018 lehdellä on näkyvyyskampanja, jossa lehtiä lähetetään 24 kaupungin psykiatrian poliklinikoille. 5/2018 ilmestyy 4.10. Miten saan elämäni virran soljumaan
Ajanhallinnassani askarruttaa välillä se, miten saisin mahtumaan päiviini ja viikkoihini riittävästi myös tyhjää tilaa. Erityisen paljon iloa saan siitä, jos tavallisena arkipäivänä voin olla tavalla tai toisella merkityksellinen, hyödyksi tai avuksi jollekin toiselle ihmiselle, oli se sitten perheenjäsen, ystävä tai työtoveri. Miehen kanssa syömme päivällisen, ja illalla lähdemme juoksulenkille tai muihin harrastuksiin. Minulla on kolme aikuista poikaa ja kolme lastenlasta. Mieheni on aktiivinen puuhailemaan kotona, tekemään ruokaa ja kutsumaan ystäviä syömään. Kotini on yleensä hyvässä järjestyksessä, se auttaa pitämään myös mielen järjestyksessä. Haluan, että minulla on riittävästi aikaa tavata myös lastenlapsiani – olla heille läsnä tässä ja nyt ja heittää syrjään kaikki muu. Mikä on hyvän arjen vinkkisi Tunne & Mieli -lehden lukijoille. Yleensä herään aamukuudelta, syön aamupalan, luen päivän lehden ja virittäydyn rauhassa tulevaan päivään. Kun saan hetken rauhassa palautua ja syödä hyvin, työajatukset katkeavat sopivasti. Yleensä ihminen raivaa aikaa sille, mikä on tärkeää. Se on yksi yhteinen harrastuksemme. Itse pyrin tietoisesti pitämään yllä hyvää mieltä ja olla antamatta liikaa aikaa ikäville asioille. Asun Tampereella mieheni kanssa, olemme olleet naimisissa yli 40 vuotta. 66 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 8. Työpäiväni ovat säännöllisiä, mutta usein hektisiä ja päivään mahtuu paljon ihmisiä ja erilaisia palavereja. Nukkumaan menen hyvissä ajoin. Yhteisiä harrastuksiamme ovat pitkän matkan juoksu, matkustelu ja ruuanlaitto. Päivittäinen lounastauko on tärkeä ja sovin sen yleensä etukäteen. Iloitsen joka päivä siitä, mitä minulla on. Tärkeitä perusrutiinejani ovat riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikkuminen. Mihin käytät eniten aikaasi ja mihin haluaisit enemmän aikaa. Pyrin jonkinlaiseen kokonaisajanhallintaan työn, perheen, ystävien ja harrastusten välillä. Onko sinulla joitakin rutiineja. Sunnuntai-iltaisin hahmottelen tulevaa viikkoa. Säännöllisyys on osa arkeani. Lomilla olen aktiivinen heidän kanssaan, mutta myös arjessa pidän heihin yhteyden. Minulle se tarkoittaa, että on aikaa tasapuolisesti näille kaikille. On tärkeää, että ehdin rauhoittua ennen sitä ilman aktiivista tekemistä. Yhdessä suunnittelemme, mitä jääkaappiimme ostetaan ja mitä ruokaa tehdään. Kotiin lähden neljän viiden aikaan. Ongelmia ja vaikeita hetkiä tulee toki kaikille, mutta omilla valinnoillaan voi joka päivä yrittää keskittyä pääasiassa hyvään. Kaipaan ja tarvitsen myös aikaa, jolloin saan olla ihan vain kotosalla eikä tarvitse tehdä mitään. HANNELE HEINO Minun arkeni Olen Hannele Heino, 61-vuotias sairaalahuoltopäällikkö. Hyvää arkea ilman glamouria TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT HANNELE HEINON KOTIALBUMI Minkälainen on tavallinen arkipäiväsi. Mikä on arjessa parasta. Onko kotisi järjestyksessä, ja kuka täyttää jääkaappisi. Hyvään arkeen ei tarvita glamouria, perusrutiinit luovat sen. Mikä on tällä hetkellä ajankohtainen, arkinen ongelmasi. Hyvinvointini perustuu paljon siihen, että pidän näistä asioista huolta. Tiedostan, etten tietystikään voi aina ehtiä kaikkea, mutta ei tarvitsekaan
Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Toimintamme tukee mielenterveystyötä Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Puh. Tilaan Tunne & Mieli -lehden Edullisena kestotilauksena 4 numeroa (puoli vuotta + yksi ylimääräinen numero) 35 euroa, joka sisältää vuoden lopussa postitettavan seinäkalenterin. purkamalla mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa . Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. Mielenterveyden keskusliitto on vuonna 1971 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä etuja yhteis kunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Tilaaja Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Maksaja (jos eri kuin tilaaja) Etunimi Sukunimi . itselleni lahjaksi Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Teen osoitteenmuutoksen Tunne & Mieli kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielenterveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmissuhteista ja henkisestä kasvusta. julkaisemalla laadukkaita sisältöjä, jotka käsittelevät ratkaisukeskeisesti erilaisia mielen ilmiöitä . Saamme lähettää sinulle tietoja Tunne ja Mieli –lehden uusista tarjouksista. Kuponki on voimassa 31.12.2018 saakka. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. tarjoamalla työmahdollisuuksia muun muassa mielenterveyskuntoutujille ja eläkeläisille . Emme luovuta tietojasi muille tahoille. Tilaukset joko verkkokaupastamme holvi.com/shop/tunnejamieli tai alla olevalla tilauskupongilla. Lehden perussisältöä ovat selviytymistarinat, tietojutut ja hyvän mielen vinkit. edistämällä mielenterveydestä käytävää faktapohjaista keskustelua . ohjaamalla liitolle vuokraja hallintomaksuja sekä lehden toiminnasta mahdollisesti saatavan tuoton. Tilaajalla on kuluttajasuojalain mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA. (09) 565 7730 www.mtkl.fi Kustantaja Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) Tilaajapalvelu Puh (09) 85668349 tilaajapalvelu@mtkl.fi Päätoimittaja Sirkku Immonen sirkku.immonen@mtkl.fi Tuottaja Aino Heikkonen aino.heikkonen@mtkl.fi 050 407 5448 Ilmoitusmyynti Markku Karjalainen 045 173 5102 Ilmoitusaineistot aineisto@vitale.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay Painopaikka Forssaprint Painosmäärä 10 000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen Tunne & Mieli -lehden toiminta tukee Mielenterveyden keskusliiton työtä: