4/2020 LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA parempaa Elä rohkeasti omien arvojesi mukaan & opettele hallitsemaan aivojen tietokuormaa ”Uskalsin vihdoin heittäytyä ja päästää irti kontrollista” NÄYTTELIJÄ SANNA STELLAN DIAGNOOSI AIKUISENA ”ADHD on vahvuuteni” MIELI & TIETO Traumaa voi hoitaa myös kehollisin keinoin YSTÄVYKSET KERTOVAT Teimme täysillä töitä, kunnes uupumus pysäytti ARKEA UPEASTI UUDISTUNUT LEHTI!
TERVETULOA VALLILAN HELMEEN! Huomioimme toiminnassamme viranomaisohjeet tarvittavista rajoitusja hygieniatoimista. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Seuraathan ilmoittelua nettisivuillamme. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Edellytämme kävijöiltämme ohjeiden noudattamista Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. 00510 HELSINKI Lisätietoja HELMIn toiminnasta Kohtaamispaikka Vallilan Helmi: 040 161 6604 Toiminnanohjaajat: 040 541 0317 / 050 405 4839 Vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilöt: 044 777 4998 Palveluohjaus: 0400 528 661 / 040 545 1679 Mielenterveysyhdistys HELMI ry on Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Edellytämme kävijöiltämme ohjeiden noudattamista Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. 00510 HELSINKI Lisätietoja HELMIn toiminnasta Kohtaamispaikka Vallilan Helmi: 040 161 6604 Toiminnanohjaajat: 040 541 0317 / 050 405 4839 Vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilöt: 044 777 4998 Palveluohjaus: 0400 528 661 / 040 545 1679 Mielenterveysyhdistys HELMI ry on Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. krs. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Seuraathan ilmoittelua nettisivuillamme. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Edellytämme kävijöiltämme ohjeiden noudattamista Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs. Edellytämme kävijöiltämme ohjeiden noudattamista Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja HELMIn Tukiverkko Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita TERVETULOA VALLILAN HELMEEN! Huomioimme toiminnassamme viranomaisohjeet tarvittavista rajoitusja hygieniatoimista. 00510 HELSINKI Lisätietoja HELMIn toiminnasta Kohtaamispaikka Vallilan Helmi: 040 161 6604 Toiminnanohjaajat: 040 541 0317 / 050 405 4839 Vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilöt: 044 777 4998 Palveluohjaus: 0400 528 661 / 040 545 1679 Mielenterveysyhdistys HELMI ry on Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. krs. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja HELMIn Tukiverkko Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita TERVETULOA VALLILAN HELMEEN! Huomioimme toiminnassamme viranomaisohjeet tarvittavista rajoitusja hygieniatoimista. Seuraathan ilmoittelua nettisivuillamme. Seuraathan ilmoittelua nettisivuillamme. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja HELMIn Tukiverkko Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita TERVETULOA VALLILAN HELMEEN! Huomioimme toiminnassamme viranomaisohjeet tarvittavista rajoitusja hygieniatoimista. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Seuraathan ilmoittelua nettisivuillamme. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja HELMIn Tukiverkko Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. 00510 HELSINKI Lisätietoja HELMIn toiminnasta Kohtaamispaikka Vallilan Helmi: 040 161 6604 Toiminnanohjaajat: 040 541 0317 / 050 405 4839 Vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilöt: 044 777 4998 Palveluohjaus: 0400 528 661 / 040 545 1679 Mielenterveysyhdistys HELMI ry on Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Seuraathan ilmoittelua nettisivuillamme. krs. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja HELMIn Tukiverkko Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita TERVETULOA VALLILAN HELMEEN! Huomioimme toiminnassamme viranomaisohjeet tarvittavista rajoitusja hygieniatoimista. krs. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja HELMIn Tukiverkko Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita TERVETULOA VALLILAN HELMEEN! Huomioimme toiminnassamme viranomaisohjeet tarvittavista rajoitusja hygieniatoimista. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. 00510 HELSINKI Lisätietoja HELMIn toiminnasta Kohtaamispaikka Vallilan Helmi: 040 161 6604 Toiminnanohjaajat: 040 541 0317 / 050 405 4839 Vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilöt: 044 777 4998 Palveluohjaus: 0400 528 661 / 040 545 1679 Mielenterveysyhdistys HELMI ry on Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Edellytämme kävijöiltämme ohjeiden noudattamista Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. Edellytämme kävijöiltämme ohjeiden noudattamista Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. 00510 HELSINKI Lisätietoja HELMIn toiminnasta Kohtaamispaikka Vallilan Helmi: 040 161 6604 Toiminnanohjaajat: 040 541 0317 / 050 405 4839 Vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilöt: 044 777 4998 Palveluohjaus: 0400 528 661 / 040 545 1679 Mielenterveysyhdistys HELMI ry on Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin
Seurasin uutisia, huolehdin läheisistä ja yritin pysyä kiinni rutiineissa. S aitko koronakevään aikana suuria oivalluksia. Seuraathan ilmoittelua nettisivuillamme. Oli erityisen hieno kuulla, että Martti Suosalo on ystävystynyt kahden mielenterveyskuntoutujan kanssa – ja kokee olemisen helppoutta heidän seurassaan. Kaikki tuntui niin epämääräiseltä, pelottavalta ja ennakoimattomalta. Kaiken ei silti tarvitse tapahtua hetkessä – riittää että suunta on selvillä. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja HELMIn Tukiverkko Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita TERVETULOA VALLILAN HELMEEN! Huomioimme toiminnassamme viranomaisohjeet tarvittavista rajoitusja hygieniatoimista. 16), että arvojaan kohti suunnistava kohtaa väistämättä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät ole helppoja tai kivoja. HENNA TARJANNE-LEKOLA Päätoimittaja Meri Nykänen p. Psykologi Katariina Keinonen sanoo tämän lehden arvojutussa (s. Pian tulikin viesti: ”Sopii mainiosti.” Minuun teki vaikutuksen Martin rehtiys ja jämptiys. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Tärkeitä asioita on helppo tunnistaa mutta vaikea toteuttaa. Asumme lähekkäin, joten vein kirjeen Suosalojen postilaatikkoon. 00510 HELSINKI Lisätietoja HELMIn toiminnasta Kohtaamispaikka Vallilan Helmi: 040 161 6604 Toiminnanohjaajat: 040 541 0317 / 050 405 4839 Vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilöt: 044 777 4998 Palveluohjaus: 0400 528 661 / 040 545 1679 Mielenterveysyhdistys HELMI ry on Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Tavallisuus ja rutiinit! Oli huojentava kuulla, että juuri nämä perusjutut ovat näyttelijä Martti Suosalon luovuuden ja ammatillisen moniulotteisuuden kulmakiviä. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Miten haluan elää. Omien arvojen tunnistaminen vaatii ajattelua ja aikaa: Millaisia asioita haluan tehdä. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Edellytämme kävijöiltämme ohjeiden noudattamista Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja HELMIn Tukiverkko Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita TERVETULOA VALLILAN HELMEEN! Huomioimme toiminnassamme viranomaisohjeet tarvittavista rajoitusja hygieniatoimista. krs. Onko ulkona syöty lounas maistunut koskaan niin hyvältä. Se, että saa tärkeäksi kokemansa asiat ihan oikeasti siirrettyä omaan arkeen ja kalenteriin, vaatii tekoja ja valintoja. Tai ystävien kanssa pihalla grillaaminen niin kiireettömältä. krs. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja HELMIn Tukiverkko Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita TERVETULOA VALLILAN HELMEEN! Huomioimme toiminnassamme viranomaisohjeet tarvittavista rajoitusja hygieniatoimista. 00510 HELSINKI Lisätietoja HELMIn toiminnasta Kohtaamispaikka Vallilan Helmi: 040 161 6604 Toiminnanohjaajat: 040 541 0317 / 050 405 4839 Vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilöt: 044 777 4998 Palveluohjaus: 0400 528 661 / 040 545 1679 Mielenterveysyhdistys HELMI ry on Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Edellytämme kävijöiltämme ohjeiden noudattamista Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. Haastattelin Marttia koronakeväänä. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN K U VA : ER IK A LI N D MERI NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA Toimittajalta Pääkirjoitus Oletko jo tutustunut ilmaiseen hyvän mielen uutiskirjeeseemme. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Edellytämme kävijöiltämme ohjeiden noudattamista Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. ”Laiturilla kölliessä oli aikaa pohtia, mitä asioita kaipasin eniten tavallisesta arjesta ja mihin haluan aikaani käyttää.” TERVETULOA VALLILAN HELMEEN! Huomioimme toiminnassamme viranomaisohjeet tarvittavista rajoitusja hygieniatoimista. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Lähikirjasto näyttäytyi mielettömänä aarreaittana. Laiturilla kölliessä oli aikaa pohtia, mitä asioita kaipasin kevään aikana eniten tavallisesta arjesta ja mihin haluan aikaani käyttää. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. 00510 HELSINKI Lisätietoja HELMIn toiminnasta Kohtaamispaikka Vallilan Helmi: 040 161 6604 Toiminnanohjaajat: 040 541 0317 / 050 405 4839 Vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilöt: 044 777 4998 Palveluohjaus: 0400 528 661 / 040 545 1679 Mielenterveysyhdistys HELMI ry on Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Seuraathan ilmoittelua nettisivuillamme. Sitten tuli kesä, helleaalto ja aikaa hengähtää. Voit käydä tilaamassa sen osoitteessa www.tunnejamieli.fi/ tilaa-uutiskirje. Edellytämme kävijöiltämme ohjeiden noudattamista Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Lämmintä loppukesää & omannäköistä alkavaa syksyä! . Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. 00510 HELSINKI Lisätietoja HELMIn toiminnasta Kohtaamispaikka Vallilan Helmi: 040 161 6604 Toiminnanohjaajat: 040 541 0317 / 050 405 4839 Vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilöt: 044 777 4998 Palveluohjaus: 0400 528 661 / 040 545 1679 Mielenterveysyhdistys HELMI ry on Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Seuraathan ilmoittelua nettisivuillamme. krs. Seuraathan ilmoittelua nettisivuillamme. Kaaoksen keskellä ei ole tilaa suurille pohdinnoille. Toivon, etten unohda näitä pohdintoja, kun arki taas alkaa kesän jälkeen, ja että osaan siirtää ajatukset myös tekoihin. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja HELMIn Tukiverkko Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Ajatuksista tekoihin TUNNE & MIELI 4/2020 3. krs. Sai istua kahvilaan, tavata ihmisiä ja mennä kirjastoon. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Ovatko tavoitteeni omia vai jonkun muun sanelemia. Pienet itsestään selvät asiat tuntuivat yhtäkkiä isoilta ja tärkeiltä. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Nyt kun epävarmuus ei ole enää niin vahvasti läsnä, siihen on taas tilaa ja voimia. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Minä en
29 Mikä tahansa työ voi olla kutsumus Lauri Järvilehdon kolumni. KANSSAKULKIJAT 10 ”Kontrollista hellittäminen tekee ihmiselle hyvää” Kun Sanna Stellanin elämä meni uusiksi, häntä auttoivat hiljaisuus, terapia ja omien pelkojen kohtaaminen. Olen aina ollut vähän keskisormi pystyssä kaikenlaisille lokeroille.” SANNA STELLAN NÄYTTELIJÄ 10 ALUKSI 03 Pääkirjoitus Kohti omannäköistä elämää. 09 Lukemista Resilienssi kasvaa tekemällä. Jos kotini on muiden mielestä sotkuinen tai autoni rämä, niin sitten ne ovat. 22 Työuupumus yllätti ja yhdisti Laura Ruotsalainen jäi työuupumuksen vuoksi sairauslomalle ja sai vertaistukea entiseltä työkaveriltaan Susanna Tiljanderilta. En ota ulkoapäin paineita ja elä jonkin kuvan mukaan. Tässä numerossa 04 | 2020 ”Minulle on ihan sama, mitä muut ajattelevat. 40 ”ADHD on vahvuuteni” Heta Eskelinen sai ADHDdiagnoosin aikuisena.. 06 Mitä uutta. Työpiste kunnossa – entäs aivot. 30 ”Toivo on enemmän kuin minä ja me” Luottoa tulevaan ei pidä menettää epävarmuudenkaan keskellä, sanoo emerituspiispa ja -professori Eero Huovinen
Arvojen tunnistamista ja toteuttamista voi harjoitella. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 36 Trauma tuntuu kehossa Traumatisoituneen keho reagoi kuin menneisyys uhkineen olisi edelleen läsnä. KANNEN KUVA PAULA VIRTA ILMIÖ & TIETO 16 Suunnista kohti arvokasta elämää Teetkö asioita, joita haluat tehdä, eli elätkö arvojesi mukaan. TUNNE & MIELI 4/2020 5. PUUHAA AIVOILLE 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko 22 HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Lisää keskittymistä työpäivääsi Työn hallitsemiseen ja aivokuorman vähentämiseen löytyy keinoja. Arvojen tunnistamista ja toteuttamista voi harjoitella. 52 Makumatka mummon luo Ranskankerma pyöristää lempeän perunasopan maut. 16 Teetkö asioita, joita haluat tehdä eli elätkö arvojesi mukaan. 58 Voimaa arkeen Näyttelijä Martti Suosalo nauttii tavallisuudesta ja rutiineista
Tätä tullaan taatusti ihmettelemään vuosien päästä – aivan kuten me ihmettelemme nyt vaikkapa teollisen vallankumouksen aikaisia tehdastyöntekijöiden vaarallisia työskentelytapoja ja -olosuhteita. Valitettavasti informaatioergonomiaan ei osata kiinnittää tarpeeksi huomiota. Sen avulla hillitään informaatiotulvaa, keskittymisen herpaantumista ja esimerkiksi multitaskingiä eli moniajoa. Mitä uutta. LUE LISÄÄ Vinkkejä parempaan informaatioergonomiaan, työssä jaksamiseen ja aivojen hyvinvointiin voit lukea sivulta 48 alkaen. 6 TUNNE & MIELI 4/2020. Samanlainen korjausliike tarvittaisiin työntekijän aivojen hyvinvoinnin vaalimiseen. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että jopa puolet keskeytyksistä on itseaiheutettuja ja vain puolet selvästi ulkopuolelta tulevan herätteen tai ärsykkeen aiheuttamia, kertoo tietotyön erityisasiantuntija Heljä Franssila Senaatti-kiinteistöistä. Nyt moni tekee töitään kerran omaksutuin, vanhentunein ja kuormittavin työtavoin. Se opastaa fiksuihin tapoihin hakea, tallentaa ja työstää informaatiota. – Ei siis ihme, että meillä on kokemus kiireestä, asiat eivät valmistu ajallaan ja stressaannumme. KOONNUT MERI NYKÄNEN Jos käytät työssäsi jatkuvasti tai satunnaisesti tietokonetta, olet tietotyöntekijä tai ainakin työsi sisältää elementtejä tieto työstä. Työkuorma voi tuntua valtavalta suhteessa käytettävissä olevaan työaikaan. Saapuneet sähköpostit ja pikaviestikeskustelut myös määrittelevät usein työpäivän agendan – annat siis jonkun toisen päättää työpäiviesi kulusta. – Moni kokee työssään jatkuvaa kiirettä, riittämättömyyden tunteita ja stressiä. Informaatioergonomia korjaa kehnoja tapoja käyttää vaikkapa sähköistä kalenteria ja sähköpostia. Ratkaisu piilee hyvässä informaatioergonomiassa. Kun istuu päivät koneella, työtuolin säätöjen lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota informaatioergonomiaan. KU VA : SH U TT ER ST O C K Työpiste kunnossa – entäs aivot. Olennaista on myös työnteon keskeytysten hillitseminen. Tämä on Franssilan mukaan havaittu laboratoriokokeissa, jotka on toteutettu aidoilla tietotyötehtävillä. TEKSTI IIDA YLINEN O nko mahdollista tehdä tietotyötä niin, että aivot kuormittuisivat aiempaa vähemmän, mutta työ sujuisi entistä jouhevammin ja tuottavuus kasvaisi. On hyvä, että fysioterapeutti käy korjaamassa työasentoa paremmaksi ja säätämässä työpisteen oikein. Pahimmillaan yksittäinen keskeytys pidentää varsinaiseen työtehtävään kuluvaa aikaa lähes kolmanneksella ja kaksinkertaistaa virheiden määrän. Jos aikeenasi on kirjoittaa uusi sähköpostiviesti, saatat helposti harhautua lukemaan juuri saapuneita viestejä, koska sähköpostisovelluksen oletusasetukset nostavat ne kärkeen
. onnistuu ja innostuu työssään. Työn imua on se, että töihin mennessään yleensä kokee hyvää mieltä, olonsa tarmokkaaksi ja että tuleva työpäivä herättää myönteisiä odotuksia. 72% KU VA : SH U TT ER ST O C K suomalaisista kokee työn imua säännöllisesti, useita kertoja viikossa. tuntee työnsä tavoitteet. . uskalletaan puhua myös ongelmista. LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS ”Tiedonkäsittelyn ja töiden etenemisen kannalta olisi eduksi, että työpaikalla olisi käytettävissä tila myös lyhyeen levähdykseen tai päiväuniin työpäivän sisällä.” VÄITÖSKIRJATUTKIJA KIRSI SJÖBLOM UUTISKIRJE Tilaa uutiskirje Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. innostetaan ja kannustetaan. saa palautetta työstään. . . HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ... annetaan myönteistä palautetta. . kokee itsensä tarpeelliseksi. . Tilaa ilmainen uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. pidetään työmäärä aisoissa. . on motivoitunut ja vastuuntuntoinen. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. . tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje SANASELITYS Työn imu tarkoittaa työssä koettua, suhteellisen pysyvää tunneja motivaatiotilaa, jota luonnehtivat tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset. . säilytetään toimintakyky muutostilanteissa. . Tunnistatko työpaikkasi ja itsesi. . ollaan avoimia ja luotetaan. . puhalletaan yhteen hiileen. . Hyvää työpäivää! K un työt loman jälkeen alkavat, on aika katsastaa oman työpaikan hyvinvointi. pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan ja osaamistaan. LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS TUNNE & MIELI 4/2020 7. . . kokee työssään riittävästi sekä itsenäisyyttä että yhteenkuuluvuutta. . HYVINVOIVASSA TYÖYHTEISÖSSÄ..
– Resilienssi ei kasva kaapissa, vaan asioita tehden. K aksi laivaa haaksirikkoutuu, ja niiden miehistöt pelastautuvat autiosaarelle. Kaikki yhteisöt kohtaavat väistämättä haasteita, on kyse sitten työporukasta, perheestä tai vaikka urheiluseurasta. Pieni onnistuminen voi olla esimerkiksi kollegan hyvä puheenvuoro palaverissa, sujuvasti hoidettu asiakaskohtaaminen tai muu arkinen kiitoksen paikka. Toisen laivan miehistöstä kaikki ovat hengissä. Avun tarpeen myöntäminenkin kuuluu resilienssiin. Etäyhteyksin sanaton viesti ei aina välity, ja siksi kasvokkaiset kohtaamiset ovat tärkeitä. Arvostus välittyy paitsi suoran palautteen myös ei-sanallisen viestinnän kautta. 2 Verkostot. Esimerkiksi työyhteisö, jossa on hyvä keskustelukulttuuri ja jossa huomioidaan pienetkin onnistumiset, on vahvempi kohtaamaan haasteita kuin yhteisö, jossa jokaisen oletetaan pärjäävän omillaan. Tätä hän tarkastelee kirjassaan Resilienssi arjessa. Usein edellytyksenä on, että ympäristö, esimerkiksi työnantaja tai omistaja, suhtautuu kokeiluihin kannustavasti. Krisse Lipponen: Resilienssi arjessa (Duodecim 2020) Selviytymiskyky kasvaa tekemällä RESILIENSSIÄ TYÖHÖN 1 Arvostus. Toisen laivan väki yrittää selviytyä ankarissa oloissa pitämällä kiinni komentoketjusta, jossa ylin valta on kapteenilla. TEKSTI HELINÄ KUJALA . Yksi saattaa haluta juosta maratonin, toinen ottaa tavoitteeksi kolmen kilometrin hölkkälenkin. Myös menneet vastoinkäymiset ja niistä selviytyminen luovat pohjaa muutosjoustavuudelle. Luettavaa KOONNUT MERI NYKÄNEN KU VA : SH U TT ER ST O C K 8 TUNNE & MIELI 4/2020. Uuden harrastuksenkin opettelu vahvistaa resilienssiä. Kun heidät puolen vuoden päästä pelastetaan, ensimmäisen laivan miehistä suurin osa on kuollut – kuka ravinnon puutteeseen, kuka keskinäiseen nujakointiin. Psykoterapeutti Krisse Lipposen kertoma tarina 1800-luvulta on esimerkki resilienssistä. Muutosjoustavuus on elintärkeää niin yksilöille kuin yhteisöillekin. Toinen miehistö luopuu välittömästi titteleistään ja valjastaa käyttöön jokaisen tiedot ja taidot. Yksittäiselle ihmiselle sellainen voi olla esimerkiksi muutto uudelle paikkakunnalle tai opintojen, uuden työn tai vaikka parisuhteen aloittaminen. Se on jotain, mitä meidän on jo pitänyt harjoitella arjessa. Olennaista on, miten hyvin ne tuntevat vahvuutensa ja osaavat niitä hyödyntää. – Resilienssi ei synny esimerkiksi siinä vaiheessa, kun tulee korona ja peli menee seis. Arvostus ja yhteistyö synnyttävät tilaa ideoille. Ensimmäinen askel on se, että on valmis kohtaamaan haasteen. – Kun puhumme siitä, miten selviydyimme esimerkiksi edellisestä lamasta, muistamme samalla sen tärkeän asian, että vaikeudet ja haasteet kuuluvat elämään. Se tarkoittaa muutosjoustavuutta, kykyä säilyttää toimintakyky muuttuvissa oloissa ja selvitä haasteista. Myös yksin työskentelevien kannattaa hakeutua verkostoihin, joissa käsitellä työhön liittyviä pulmia ja ilonaiheita. 3 Luovuus. Miten osaamme toimia yhdessä, ja miten autamme ja tuemme toisiamme, Lipponen kuvailee. Selviytymiskyky tulee esiin myös myönteisessä muutoksessa
Esimerkit tuovat asetelmiin konkretiaa. Romaanissa pohditaan ydinkysymyksiä: rakkautta, yksinäisyyttä ja vanhenemista. . Norjalainen romaani, jossa vanhin tyttäristä on katkaissut välinsä muuhun perheeseen. . Anne Catherine Bomann: Agathe (Gummerus 2020) ”Tytär kasvaa aikuiseksi, tulee ehkä itsekin äidiksi, mutta suhteessa omaan äitiinsä hän on aina tytär.” TUNNE & MIELI 4/2020 9. Apua kohtaamisiin. Asiakkaitaan kuunnellessaan psykiatri piirtelee lintuja eikä oikein jaksa keskittyä ihmisten ongelmiin, jotka ovat pysyneet samoina käynnistä toiseen – osalla vuodesta toiseen. Uuden potilaan kanssa käytyjen keskustelujen myötä psykiatri herää. Kirjoittaja on psykoanalyytikko. Kirjan alussa hänellä on edessään vielä 800 potilaskeskustelua. Kulissit ovat pysyneet pystyssä, mutta pikkuhiljaa alkaa selvitä, mitä tyttären lapsuudessa on tapahtunut. Kirjassa käydään läpi hyväksi todettuja vanhoja ja uusia neuvoja. Hän alkaa miettiä tuttua rataa kulkevaa elämäänsä ja sitä, olisiko sillä vielä jotain uutta annettavaa. Äitisuhde kestää koko elämän Isojen kysymysten äärellä K aikilla meillä on äiti. Kirjassa Aina tytär, aina äiti pohditaan tätä äidin ja tyttären erityistä suhdetta. Jaana Suorsa: Ekopuusti (Like Kustannus 2020) Raivoisa perhedraama. Äitiä kaivataan, vaikka hän olisi kuollut ja muut asiat omastakin päästä jo kadonneet. Kirjassa äitiä katsotaan tyttären näkökulmasta ja pohditaan niitä asioita, jotka ovat tyttärelle vaikeita. Mikäli äitisuhteessa on jäänyt jotain kesken, se voi vaikuttaa elämän muihin ihmissuhteisiin. Pertti Simula: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä (Into 2020) Ekovinkkejä arkeen. Kirsi Hiilamo ja Heli Pruuki: Aina tytär, aina äiti (Kirjapaja 2020) Lue myös! A gathe on kannesta lähtien kaunis pienoisromaani, joka tekee mieli lukea yhdeltä istumalta. Suhde ei ole aina yksinkertainen, ja siksi sitä kannattaakin tutkia sekä käsitellä. Mukana myös lähiruokareseptejä. Vaikka tulisimme itse vanhemmiksi, äitisuhde on ja pysyy, vanhuuteen asti. Lopusta löytyy vielä julkisuudesta tuttujen naisten tarinoita omista äideistään ja suhteestaan heihin. Kirjassa annetaan käytännön neuvoja siihen, miten suhtautua vaikeisiin ihmissuhteisiin töissä ja yksityiselämässä. Kirjassa käydään läpi muun muassa erilaisia tyypillisiä asetelmia aikuisen naisen ja äidin suhteessa. Kirjoittajat ovat psykoterapeutteja ja huomanneet, että aikuiset naiset pohtivat paljon suhdetta omaan äitiinsä. Vigdis Hjorth: Perintötekijät (S&S 2020) . Haluaisitko elää ekologisemmin, mutta et oikein tiedä, mistä aloittaa. Psykiatri ei haluaisi ottaa enää uusia asiakkaita, mutta Agathe on toista mieltä: hän on päättänyt, että juuri tämä psykiatri voi auttaa häntä. Se kertoo 71-vuotiaasta psykiatrista, joka laskee päiviä eläkkeeseen
Suurissa muutoksissa häntä ovat auttaneet hiljaisuus, terapia ja omien elämänpelkojen kohtaaminen. Näyttelijä Sanna Stellanin elämä on mennyt kolmessa vuodessa uusiksi. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT PAULA VIRTA Kanssakulkija Sanna Stellan ”Kontrollista hellittäminen tekee ihmiselle hyvää” 10 TUNNE & MIELI 4/2020
Kanssakulkija Sanna Stellan TUNNE & MIELI 4/2020 11
Sittemmin terapeutit sekä elämäntilanteet ja niihin liittyvät haasteet ovat vaihtuneet, mutta edelleenkään 45-vuotiaana tarve terapiaan ei ole kadonnut. – Minulla oli aina ollut asetettuna päämääriä ja unelmia, joita olen saanut toteutettua sekä kovalla työllä että puolivahingossa. Tietoinen antautuminen sille, että joskus on päästettävä irti ohjaksista ja hyväksyttävä, että kaikkea ei voi hallita, oli vapauttavaa. Parasta on se, että joku kuuntelee, näkee minussa jotain ja sanoo viisaita sanoja. Terapia on ollut fantastinen apu elämässäni. Stellan sanoo, että oli ollut ennen eroa paljon yksin lasten kanssa, eikä hänellä ollut silloin aikaa eikä tilaa miettiä. Stellan ei kuunnellut edes musiikkia, ja uuden puolison kanssa tuntui hyvältä olla vain hiljaa yhdessä. – Olen kerryttänyt itselleni kuorta ja puskenut eteenpäin. Ehkä siksi tuntemattoman naisen sanat kolahtivat häneen juuri siinä hetkessä täysillä. Se alkoi vuoden hiljaisuudella. Riittämättömyys ja häpeä ovat olleet tuttuja tunteita Stellanille esimerkiksi parisuhteessa ja töissä. Olin niin pitkään elänyt selviytymismoodissa, jossa en enää pystynyt hallitsemaan tapahtumia, että ajattelin tuon olevan paras neuvo tilanteeseeni. Silti hänelle oli tärkeää pystyä ohjaamaan elämäänsä ja sen suuntaa. Terapia on antanut hänelle valtavasti työkaluja ja itseymmärrystä näihin tilanteisiin, esimerkiksi siihen, miksi jokin tietty asia aiheuttaa hänessä isompia reaktioita kuin muissa. 12 TUNNE & MIELI 4/2020. Stellanille oli aina ollut tärkeää, että hän pystyy pitämään langat käsissä ja asiat kontrollissa. Olen ajatellut, että tekemällä koko ajan vähän enemmän pääsen riittämättömyyden ja häpeän tunteiden yli. Terapia toimii peilinä itseeni, ja saan tietää, onko jokin asia oikein vai väärin. – Siinä tapahtui itselleni jotain tosi hienoa, kun pystyin heittäytymään ja luopumaan kontrollista. – Osaan nykyään pysähtyä, kun tunnistan riittämättömyyden tunteen. Siihen oli myös mahdollisuuksia, kun lapset viettivät puolet ajasta isällään. Nyt hän halusi miettiä kymmenen vuoden edestä. Lapsuudesta jäivät voimakkaat riittämättömyyden ja häpeän tunteet. Tartuin siihen. Hänen läheisellään on ollut läpi elämän jatkunut vakava alkoholiongelma, mikä vaikutti paljon hänen lapsuudenperheensä elämään. Stellan sanoo, että suurin tarve terapiaan hakeutumiselle on alun perin syntynyt lapsuudessa. – Hän sanoi minulle, että olet nyt sellaisessa elämäntilanteessa, että mitä jos vain luopuisit kaikesta kontrollista. Hiljaisuus oli ihanaa ja tarpeellista, se antoi mahdollisuuden inventoida elämääni ja kuulla omia ajatuksiani ja tunteitani. Stellan oli tuolloin 42-vuotias ja tunsi voimakkaasti, että hänen elämässään keikahti alkuun toinen vaihe. En koskaan käynyt naisen vastaanotolla toista kertaa, mutta se yksi kerta oli minulle merkityksellinen. Terapia toimii peilinä Omien ajatusten ja tunteiden kuunteleminen ja tutkiminen on ollut Stellanille aina tärkeää, ja hän on käynyt terapiassa parikymppisestä lähtien. Stellan ei ollut mielestään ollut kontrollifriikki pahimmasta päästä, vaan omien sanojensa mukaan monissa asioissa hyvinkin suurpiirteinen huithapeli. Vastapäätä istuva nainen oli parantaja, jolle hän oli varannut ajan ystävien suosituksesta. Niitä Stellan on vuosien aikana piilotellut ja padonnut sisäänsä. Pian tapahtumien jälkeen hän tapasi nykyisen puolisonsa ja rakastui. Ensimmäisen kerran hän hakeutui terapeutin vastaanotolle Englannissa, ”Jollain lailla olen aina ollut puolustuskannalla ja kilpi edessä, vaikka en edes tiedä ketä vastaan.” jonne hän muutti 19-vuotiaana yhdeksitoista vuodeksi. Pian tämän jälkeen hän päätyi lastensa isän kanssa avioeroon. Se tekee hyvää ihmiselle. K olme vuotta sitten Sanna Stellan istui vastaanotto huoneessa tuntemattoman naisen kanssa. Parisuhteessa hän on saattanut kuvitella, että tekee jotain väärin eikä vastaa toisen odotuksiin tai kelpaa sellaisena kuin on – siitäkin huolimatta, että järjellä ajateltuna hän tietää, ettei puoliso todellakaan ajattele niin. Nyt hän oli keskellä elämäntilannetta, jossa kaikki tuntui totaalisen epävarmalta. Perheen nuorin oli tuolloin vasta vauvaikäinen, kaksi vanhempaa lasta olivat 4ja 7-vuotiaita. Stellanin viisihenkisen perheen kodista oli löytynyt paha homeongelma, josta seurasi taloudellinen katastrofi. Oli pakko vetää happea. Kuulostelen sitä, ja pyrin tietoisesti sen yli. Stellanin elämä oli niin totaalisessa kaaoksessa, että hän ajatteli, että kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin keinot on otettava käyttöön. Yksi vuosi hiljaisuutta Rytinällä tapahtuvat elämänmuutokset eivät jääneet Sanna Stellanin elämässä hometaloon ja avioeroon. – Kun pääsin takaisin uomiin vastoinkäymisten jälkeen ja uuden rakkauden myötä, olin vuoden aika hiljaa. Aloin suhtautua asioihin mahdollisimman yksinkertaisesti. Että tulkoon mitä tulee, otan kaiken vastaan. Yhtäkkiä koko pakka oli mennyt uusiksi, enkä tiennyt yhtään, mitä haluan. En aina tiedä sitä itse. Jollain lailla olen aina ollut puolustuskannalla ja kilpi edessä, vaikka en edes tiedä ketä vastaan. Olen aina ollut tosi sosiaalinen ja puhelias, mutta silloin en nähnyt juuri ketään
y Asuu Helsingissä puolisonsa Timo Suomen kanssa. . Siitä huolimatta hän on toteuttanut monia unelmiaan, kuten lähtenyt nuorena yksin maailmalle aikana, jolloin ei ollut kännyköitä ja nettiä. Tai heittäytynyt näyttelijän uralle, jossa joutuu paljastamaan itsestään paljon. KUKA. Kaikki ne ovat olleet näennäisesti rohkeita asioita, vaikka oikeasti olen pelännyt. Sanna Stellan y Syntynyt 1974 Karvialla. – Olen tehnyt paljon ja mennyt elämää päin niin paljon kuin mahdollista. Stellan sanoo toivovansa, että uskaltaisi olla vieläkin enemmän auki ja TUNNE & MIELI 4/2020 13. y Näyttelijä, esiintynyt muun muassa elokuvissa Rakkauden rasvaprosentti (2008) ja Hevisaurus (2015) sekä tv-sarjoissa Siskonpeti (2014), Syke (2018–19) ja Keihäsmatkat (2020). Rohkeasti kohti pelkoa Sanna Stellanin elämässä on aina ollut läsnä myös jonkinlainen elämiseen liittyvä pelko. – Eräs valmentaja sanoi joskus, että tulen huoneeseen pää ja tissit edellä valtavasti puhuen, mutta koko muu kroppa tulee perässä, hieman peläten. Sanna Stellan sanoo, että tasa painottelu on koko elämän kestävää opettelua. Elämisen pelko ei silti ole väistynyt täysin. Fyysisyyden ammattilainen näki sen minussa piilevän epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteen. Toisaalta näyttelijän työssä ne eivät kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellisia tunteita, vaan se on myös ammattitauti. – Valmiiksi ei tule kukaan koskaan, vaikka välillä sitä luuleekin niin. Olen sulkenut pelon pois, kasvattanut kerroksia ja teeskennellyt rohkeaa, jopa itselleni. Komedian tekijänä on myös altistettava itsensä jatkuvasti naurunalaiseksi, toisinaan kriittisessäkin mielessä. Parilla on yhteinen 1-vuotias lapsi, ja perheeseen kuuluvat molempien edellisistä liitoista myös Stellanin 4-, 8ja 11-vuotiaat lapset sekä puolison neljä lasta. Asuessaan parikymppisenä Englannissa hän löysi Susan Jeffersin teoksen Feel The Fear And Do It Anyway, jonka sanoma on, että peloista huolimatta kannattaa vain mennä ja tehdä. Lukukokemus oli voimakas, ja se järisytti Stellanin maailmaa
Suurperheessä joustetaan Arki ei Sanna Stellanin elämässä ole silti yksinäistä. – Hiljaisuus oli ihanaa ja tarpeellista. muilta läheisiltä olisi mitään vaatimuksia tullutkaan. Stellanin mukaan vapaudella on myös vastapaino, mikä tuntuu hänen elämässään juurettomuutena. Stellan sanoo, että omien valintojen tekeminen ja vapaudesta kiinni pitäminen on ollut hänelle aina varsin helppoa. Nykyään pelot ovat omaa itseä kohti menemistä, ei maailmalle menemistä. Julkisessa ammatissa tietysti on usein riski altistua muiden odotuksille ja kritiikille. Vapaus on Stellanille äärimmäisen tärkeää. Mutta siihen Stellan ei ole lähtenyt mukaan. Stellan sai perheen kuopuksen ollessaan 44-vuotias, ja moni piti lapsen saamista sen ikäisenä rohkeana päätöksenä. Hänelle juuret ovat lähinnä yksittäisissä ihmisissä pitkin maailmaa – ja hänessä itsessään. – En ota ulkoapäin paineita, enkä elä jonkin kuvan mukaan tai miellyttämällä toisia. ammentaa itsestään entistä enemmän työhönsä ja taiteeseensa. Jos kotini on muiden mielestä sotkuinen tai autoni rämä, niin sitten ne ovat. Olen sellainen, että jos jokin kiinnostaa minua, annan sille sataprosenttisesti kaikkeni. Jos ei kiinnosta, niin sitten ei kiinnosta, enkä jaksa sillä vaivata päätäni. Nuorin lapsista on parin yhteinen ja vasta vuoden vanha. Vapaus päättää omista asioista ja vapaus olla juuri sellainen kuin on ja ajatella niin kuin haluaa. – Löydän juureni sisältäni parhaiten, kun olen luonnossa yksin. Stellan ei . Se antoi mahdollisuuden inventoida elämääni ja kuulla omia ajatuksiani. Se tuntuu hyvältä, mutta myös pelottavalta. Hänellä on puolisonsa kanssa kahdeksan lapsen uusperhe, jossa viisi lapsista on vielä alle teiniikäisiä ja asuu kotona. Hän ei halua kuulua mihinkään ryhmään tai instituutioon, esimerkiksi kirkkoon tai poliittiseen liikkeeseen. Hän sanoo eläneensä aina juuri niin kuin on parhaaksi nähnyt ja tehneensä itse omat valintansa. Olen aina ollut vähän keskisormi pystyssä kaikenlaisille lokeroille. Hän ei koe, että esimerkiksi lapsuudenperheestä tai 14 TUNNE & MIELI 4/2020. Mutta juurettomuus aiheuttaa toisinaan myös yksinäisyyttä ja tunnetta, etten kuulu minnekään. Kun Sanna Stellanin elämä meni uusiksi, hän kaipasi omaa rauhaa. – Se on suunta, jota kohti menen. – Minulla ei ole ollut mitään viitekehystä, joka vetäisi puoleensa tai vaatisi minulta jotain. Minulle on ihan sama, mitä muut ajattelevat. Vapaus omiin valintoihin Peloista ja riittämättömyydestä huolimatta Sanna Stellan ajattelee, ettei koskaan ole elänyt ulkopuolisten toiveiden ja tahtojen mukaan
Kontrollista irti päästäminen oli osa prosessia. Stellanille vanhemmuus on paljon myös sietämistä ja luopumista. Ne luovat raamit suurperheen arkielämälle, jotta kaikki pysyvät järjissään. Näin huollan mieltäni TUNNE & MIELI 4/2020 15. Kaikesta sekoilusta huolimatta meillä kaikki saavat elää rakkauden ja hyväksynnän yltäkylläisyydessä. – Se voi kauhistuttaa nykypäivänä, että mitä, eivätkö lapset olekaan ykkösenä. – Imu yhteisen vauvan saamiseen oli niin suuri, ettei ollut vaihtoehtoa pyristellä sitä vastaan. Stellan sanoo luottavansa elämään ja intuitioon. Sen avulla löydän vastaukset ja tulee olo, että olen turvassa ja kaikki menee juuri niin kuin pitääkin. Hän kuvailee prosessia niin, että 42 vuotta elämä oli ensin ylöspäin kiipeämistä ja sitten alkoi viilettäminen alaspäin – hyvällä, vapauttavalla tavalla – kohti omaksi itseksi tulemista. – Jokin minussa keikahti. Parisuhde on uusperheessä ykkönen, ja sen ympärille muodostuu perhe. Silti hän yhä toisinaan yrittää pitää ohjat liikaakin käsissä. Rakastuminen ja uusi parisuhde, josta Stellan koki saavansa kaipaamansa peilin rinnalleen, olivat osa uutta elämää, mutta suurin muutos tapahtui hänen sisällään. Valmiiksi ei tule kukaan koskaan, vaikka välillä sitä luuleekin niin. Aamulla alan ensimmäiseksi miettiä, mitä kokkaisin tänään. Se on paljon tärkeämpää lapsille kuin vaikkapa hienoissa harrastuksissa ramppaaminen ja suorittaminen. – Haluan yhä ajaa omaa valtamerialustani sitä reittiä, mitä haluan. Siinä menee tunti, ja kun tulen kotiin, olen vastausta viisaampi. Hän pitää rikkautena sitä, että lapset oppivat luopumaan omastaan ja ottamaan muita huomioon. Hänen hyvä itsetuntonsa äitiydessä tulee siitä, että hyväksyy sen kaikki inhimilliset ja epätäydelliset puolet. Hän sanoo, että tasapainottelu on koko elämän kestävää opettelua. En meditoi päivittäin, mutta se on ensimmäinen asia, jota teen, jos elämässä heilahtelee – eli usein. Minusta lasten ehdoilla tehdään ylipäätään jopa liikaa. Stellan sanoo nelikymppiseksi asti kuvitelleensa olevansa kuolematon ja pystyvänsä hallitsemaan elämää. Jokainen joutuu joustamaan ja huolehtimaan myös toisistaan. Minulla on eräs kysymysten ja vastausten paikka, johon aina kävelen. Perhe on paikka, jossa on turvallista opetella sanomaan anteeksi. Stellanin kotona on hänen mukaansa jatkuva leirikoulu, jossa on tietyt tarkat säännöt. Kaikki elämän aikana kertyneet kerrokset ja kasvatetut sipulinkuoret alkoivat kuoriutua ja aloin päästä kohti ydinminääni, josta olin vuosien aikana ajautunut kauemmas. Stellan pitää tärkeänä, että etenkin uusperheessä muistettaisiin myös se, ettei sitä ole olemassa ilman vanhempien välistä rakkautta. Olen oppinut, että meidän kahden aikuisen rakkaus on hirveän tärkeä asia, ja sieltä se hyvinvointi ulottuu myös lapsiin. En hifistele, mutta teen itse perheen kaikki ruoat alusta asti joka päivä – se on oma hetki, jota vaalin. Hän oli saanut kolmannenkin lapsensa niin sanotussa riski-iässä, 41-vuotiaana, eikä siksi osannut pelätä tälläkään kertaa. Tiettyyn pisteeseen asti niin voikin mennä, mutta kaikki ei ole hallittavissa. Reitin varrella on korkeita honkapuita, jotka ovat nähneet niin paljon, etteivät minun piiperrykseni tunnu miltään.” Meditaatio ”Meditaatio on minulle helppo keino päästä kiinni omaan itseeni. – Ja sitten sieltä tulla tupsahti sellainen valonkantaja, että oli päivänselvää, että sen tyypin piti tulla tähän maailmaan. itse ajattele, että kyse oli millään lailla rohkeudesta. Ja että kaikkeen ei tarvitse eikä kannata venyä. Nyt 45-vuotiaana Stellan osaa jo itsekin hellittää langoista tarvittaessa. Olisi kiva useammin ihan vain istuskella siellä laivan kannella aurinkotuolissa. Pienikin meditointihetki riittää.” . Kaikki ei ole hallittavissa Kun Sanna Stellanin elämässä alkoi myllerysten keskellä uusi vaihe kolme vuotta sitten, hän tunsi voimakkaasti kulkevansa kohti jotain uutta ja olennaista. Ruoanlaitto ”Kun laitan ruokaa, vaivun meditatiiviseen tilaan. Uusperheessämme oli yhteensä seitsemän lasta, ja tuntui hölmöltä, ettei silti ole yhtään yhteistä. – Kyllä meillä huudetaan ja kiukutellaan vaikka kuinka, mutta ne ovat niitä elämisen sävyjä. Ruokaa laittaessa nautin siitä, että saan tehdä toisille jotain ihanaa ja samalla unohdan omat murheeni.” Luontokävely ”Ei kuulokkeita, ei urheilua, vain kävelyä luonnossa. Samalla toivon, että osaisin luottaa enemmän elämään ilman, että yritän koko ajan hallita sitä
SUUNNISTA KOHTI ARVOKASTA ELÄMÄÄ 16 TUNNE & MIELI 4/2020
– Arvokkaiden asioiden, esimerkiksi läheisten tai terveyden, merkitys kirkastui monille koronapandemian rajoitusten myötä. TUNNE & MIELI 4/2020 17. Nopeaan hyötymiseen voi Keinosen väitöskirjan mukaan johtaa muun muassa omien arvojen ja tämän hetken tärkeiden asioiden toteuttamisen parissa käytetyt keskustelutapaamiset. TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN KUVITUS MARIA VILJA T erveys, perhe, turvallisuus, mutta myös itsenäisyys ja vapaus toteuttaa itseään. Tärkeimmiltä asioilta vievät aikaa monet muut, vähemmän tärkeät arvot: ponnistelu työssä, raha, menestys. Yhtä yleinen on kokemus siitä, että arvoja on käytännössä vaikea saavuttaa. Tunnistatko omat arvosi, ja onko toimintasi niiden mukaista. Keinonen on viime talvena saanut valmiiksi väitöskirjatyönsä lyhytinterventioasiakkaista, jotka hyötyvät hoidosta nopeasti, jo muutamilla käyntikerroilla. Olen huomannut, että moni miettii nyt esimerkiksi somessa ja vastaanotollani, miten voisi pitää kiinni itselle arvokkaista asioista, toteaa psykologi, Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Katariina Keinonen. Arvojen tunnistamista ja toteuttamista voi harjoitella. Ensimmäinen kysymys kuuluu: miten haluan elää. Tuoreimpien kansallisten arvotutkimusten mukaan olemme harvinaisen yksimielisiä siitä, mikä elämässä on todella tärkeää ja arvokasta
Sen vuoksi omien arvojen hyväksi työskentely korostuu tällä hetkellä monissa terapioissa. Voi myös miettiä, millainen haluaisi olla niissä oman elämän rooleissa, jotka ovat itselle tärkeitä. Arvoja kohti pyrkiminen vaatii usein elämänmuutoksia. 18 TUNNE & MIELI 4/2020. Jos esimerkiksi minulle tärkeä arvo on perhe ja se näkyy vaikkapa haluna olla rakastava lähimmäinen perheenjäsenilleni, tämä on jatkuvasti arjen tekemistäni ohjaava asia. Muutos lähtee arvoista ”Miten haluan elää?” on kysymys, joka helpottaa omien arvojen ja elämän muutostarpeen tunnistamista ja toteuttamista. Asiat tärkeysjärjestykseen Joskus arvopohdinnassa menee sekaisin jo alkumetreillä. Aloita siitä, mitä haluat Harjoitellessa omien arvojen toteuttamista on hyvä aloittaa siitä, mihin asioihin ja ihmissuhteisiin haluaisi käyttää aikaansa. Arvokkaat asiat voivat vaihdella hetkestä ja tilanteesta toiseen. Niitä voi myös suunnitella ja aikatauluttaa. Hyvinvointi kasvaa, kun kohdistamme pyrkimyksemme hallita asioita siihen, mihin voimme vaikuttaa: omaan toimintaamme tässä ja nyt. Miten siis löytää juuri ne arvot, jotka tuntuvat riittävän omilta, pysyviltä ja merkityksellisiltä. Harjoitellessa omien arvojen toteuttamista on hyvä aloittaa siitä, mihin asioihin ja ihmissuhteisiin haluaisi käyttää aikaansa. Arvojen tai hyvään elämään liittyvien asioiden tunnistaminen on taito, jota voi harjoitella ja jossa voi kehittyä. Voi myös miettiä, millainen haluaisi olla niissä oman elämän rooleissa, jotka ovat itselle tärkeitä – vaikkapa millainen vanhempi, puoliso tai työntekijä toivoisi olevansa. Suunnistaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa sen pohjalta, että ei halua kulkea pohjoiseen. Kaikki arvojensa näköiseen elämään pyrkivät kohtaavat todennäköisesti melko samankaltaisia esteitä – kuten sen, että arvot näyttäytyvät kielteisinä tai vastakohtiensa kautta. – Pääasia on keskittyä siihen, miten itse haluaisi toimia ja millaisia asioita tehdä. Toisinaan pelkkä sana ”arvot” tuntuu juhlalliselta tai jonkun toisen keksimältä, etäiseltä asialta. Kannattaa aloittaa pienistä yksittäisistä teoista, jotka voi laajentaa isommiksi tavoitteiksi. – Arvojen tunnistamisella ja toteuttamisella on tutkitusti selvä yhteys yksilön psyykkiseen hyvinvointiin. – Kokemukseni mukaan on helpompi nimetä asioita, joita ei haluaisi elämäänsä. Sitten voi asettaa tavoitteita tämän arvon mukaisesti, esimerkiksi järjestämällä syksyllä aiempaa enemmän aikaa parisuhteelle tai perheelle. Yritämme usein muuttaa esimerkiksi ajatuksia ja tunteita. Saatamme yrittää kovasti vaikuttaa siihen, miten muut toimivat, tai käytämme aikaa sen miettimiseen, miten asioiden elämässämme olisi pitänyt mennä, Keinonen sanoo. Kun näkee mielessään oikeita ja todellisia tekoja, voi sitten pyrkiä tunnistamaan laajempia kokonaisuuksia. Tuntuu, että liian moni asia on tärkeää. – Pyrimme välillä muuttamaan asioita, joita emme voi hallita. – Kun ihminen kiinnittää huomionsa menneisyyden tai tulevaisuuden sijasta tekemiseen ja valintoihin, hänelle tulee lisää vapautta ja mahdollisuus päättää, miten toimia ja reagoida ajatuksiin ja tunteisiin. – Arvot eivät koskaan tule sellaisinaan tehdyiksi. Rakastamista voi toteuttaa yksittäisin teoin, aluksi esimerkiksi puolisoa ja lapsia kuuntelemalla ja halaamalla
Ongelmia ja uhkia korostavaan ajattelukehään on helppo jäädä jumiin ja unohtaa tärkein: arvokkaiden asioiden tekeminen. Herkkyys uhille, pelko ja epävarmuus tärkeiden valintojen edessä ovat osa kokemusmaailmaamme, ja niiden ilmeneminen on normaalia. – Joskus elämässä on paljon tärkeitä asioita, joihin haluaa panostaa. Silloin hän voi huomioida arjessaan vaikkapa tarpeen saada riittävästi unta ja liikkua. Arvojen järjestäminen voi siis vaatia myös luopumista. On kohdattava esimerkiksi pelkojaan ja epävarmuuden tunteitaan. Ihmisen mieli voi hankaloittaa muutosten ja uusien asioiden tekemistä, koska se on kehittynyt vuosituhansien saatossa ratkomaan ongelmia ja säilyttämään turvallisuuden tunteen, Keinonen sanoo. Silloin jää kiinni jossitteluun ja ikuiseen haaveiluun eikä saa tietää, mitä arvojen mukaan elämisestä seuraisi. – Tämä selittää osaltaan sitä, miksi tärkeitä asioita on helppo tunnistaa mutta vaikea toteuttaa, Katariina Keinonen sanoo. Vaikka työajan lyhennys tai sapattivuosi olisikin mahdollinen, haave jää helposti toteuttamatta, koska pelkona on ansionmenetys tai muiden ihmisten paheksunta ja kateus. Joku voi esimerkiksi arvostaa hyvin paljon perheestä huolehtimista, mutta asettaa silti oman terveytensä vaalimisen sitä tärkeämmäksi arvoksi. – Ympäristössämme ei ole todellisia vaaroja siinä määrin kuin muinoin on ollut. Uhkakuviin voi jäädä jumiin Arvojaan kohti suunnistava kohtaa väistämättä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät ole helppoja tai kivoja. Silti mielemme on yhä herkistynyt havaitsemaan uhat, ja keskitymme mahdollisiin ongelmiin, ennen kuin niitä edes ilmaantuu. Ihminen jää pyörittelemään mielessään esteitä ja ongelmia, jotka liittyvät itselle tärkeiden asioiden toteuttamiseen. Usein hyvinvointimme vaatii ennemmin tai myöhemmin sen tunnistamista, millaisia asioita ja tekoja kohti haluamme kulkea. Kuinka kävisi, jos alkaisin rapakuntoisena harrastaa itselleni tärkeää nuoruuden urheilulajia. Kun tekemisen vaikeus yllättää, kannattaa pysähtyä hetkeksi havaitsemaan, miten ajatukset ja tunteet vaikuttavat valintoihin. Jos asioiden tärkeys vaihtelee tilanteen mukaan, saattaa olla hyödyllistä pohtia, mitä itselle tärkeät asiat lopulta palvelevat. Arvojen tunnistamista voi hankaloittaa myös tunne, että omat tavoitteet ovat tulleet muilta ja tuntuvat vierailta. – Mitkä asiat liittyvät esimerkiksi oman hyvinvoinnin tukemiseen, mitkä taas vanhemmuuteen, mitkä ehkä elämästä nauttimiseen tai hauskanpitoon. Mitä siitä seuraisi, jos siirtyisin osittaiseen työaikaan lisätäkseni yhteistä aikaa perheen kanssa. Tunteet ja ajatukset muodostuvat kuitenkin usein arvokkaan elämän esteiksi. ”Koemme tunteita – epämiellyttäviä ja miellyttäviä – juuri silloin, kun olemme tekemisissä jonkin itselle tärkeän kanssa. Silloin joutuu tekemään valintoja, missä järjestyksessä ja missä määrin voi kutakin niistä pitää arjessa esillä. Kukapa suuttuisi tai riemuitsisi asioista, joihin suhtautuu täysin välinpitämättömästi.” TUNNE & MIELI 4/2020 19. Tämän huomion äärelle kannattaa Keinosen mukaan pysähtyä. Näin voi tunnistaa tekojen taustalla olevia ydinarvoja
– Jos harjoittelemme suhtautumaan tunteisiin ja ajatuksiin huomaten ja hyväksyen ne, voimme tehdä tilaa näille jatkuvasti vaihtuville sisäisille tapahtumille ja saada lisää vapautta valita, miten toimimme. – Avoimuus kaikille tunteille mahdollistaa sen, että voimme tehdä viisaita valintoja arjessamme ja kerryttää uudenlaisia kokemuksia. Myös epäonnistumisen pelko tai jännitys voivat kertoa tilanteen merkityksellisyydestä. – Valitettavasti emme aina voi tuntea itseämme myönteisiksi ja motivoituneiksi arvoja kohti kulkiessa. Mistä kateus kertoo. Jos urheiluharrastusta aloittavalle oma laji ei olisi lainkaan tärkeä, hän tuskin käyttäisi hetkeäkään miettien ja jännittäen, miten onnistuu suorituksissaan. – Koemme tunteita – epämiellyttäviä ja miellyttäviä – juuri silloin, kun olemme tekemisissä jonkin itselle tärkeän kanssa. Arkiajattelussa saatamme yrittää olla huomioimatta epämiellyttäviä tunteita tai tukahduttaa niitä. Vähättelemme esimerkiksi pettymyksen tai kateuden tunnetta ja jopa kiellämme sen. Voimme harjoitella myös sen hyväksymistä, ettei arvojen toteuttaminen ole aina vain palkitsevaa, mukavaa ja helppoa. Jos kiinnitän huomiota kokemuksiin kateudesta tai pettymyksestä, voin tunnistaa, mitä minulle tärkeää jäi tapahtumatta. Ohjaako meitä oikeastaan tunne vai oma tavoitteemme. Voimme myös harjoitella sen hyväksymistä, ettei arvojen toteuttaminen ole aina vain palkitsevaa, mukavaa ja helppoa. On ymmärrettävää, että työaikaa lyhentävä tuntee epävarmuutta toimeentulosta. Voi siis kokeilla, miltä tuntuisi pysähtyä huomaamaan vaikkapa pelon tai häpeän tunne tärkeän valinnan äärellä, hyväksyä se ja toimia silti oman tavoitteen mukaisesti. Hyvä uutinen on kuitenkin se, ettei meidän tarvitse odottaa tiettyä tilannetta tai tunnetta toimiaksemme. Huomaa heräävä tunne Vaikeiden tunteiden ja ajatusten viriäminen kertoo, että nyt ollaan arvokkaan asian äärellä. Ne rohkaisevat jatkamaan arvoja toteuttavien tekojen tekemistä. 20 TUNNE & MIELI 4/2020. Epämiellyttäviäkin tunteita kannattaa käyttää kompassina arvojaan tunnistaessaan. – Pettymys tai kateus voi kuitenkin viestiä juuri siitä, mikä minulle on tärkeää ja arvokasta. Kukapa suuttuisi tai riemuitsisi asioista, joihin suhtautuu täysin välinpitämättömästi, Keinonen huomauttaa. Vaikeudet, luopumiset ja pettymykset kuuluvat arvojen näköiseen elämään onnistumisten ja saavutusten ohella. Siitä huolimatta voi kokeilla ensimmäistä siirtoa ja jutella esimiehelle asiasta. Joustava ja hyväksyvä tunteiden käsittely voi olla tässä avuksi. Vaikeudet, luopumiset ja pettymykset kuuluvat arvojen näköiseen elämään onnistumisten ja saavutusten ohella
. Jos pulmia on enemmän arvojen toteuttamisessa kuin tunnistamisessa, voi apuna käyttää arvojen nelikenttä -mallia, josta on piirros ohessa. Yksi niistä, arvokompassi, auttaa itselle tärkeiden asioiden nimeämistä ja tunnistamista. Tutkaile itseäsi hetki ja huomaa, mitkä asiat ja ihmiset ovat sinulle tärkeitä. Soitto hyvälle ystävälle lykkääntyy, koska on epävarmaa, vastaako hän. Entä miten toimit silloin, kun vältät arvojesi toteuttamiseen liittyviä epämukavia asioita tai tunteita. Silloin voit pohtia, mitä arvojen mukaiset teot olisivat. Puolison halaaminen jää seuraavaan kertaan, koska se tuntuu niin kömpelöltä. Mitä teet, kun toimit käytännössä niiden hyväksi. Mitkä ovat sinun sisäiset esteesi, jumittavat ajatuksesi ja tuskalliset tunteesi arvojesi toteuttamisen tiellä. Esimerkiksi lenkki jää väliin, koska olo on työpäivän jälkeen väsynyt. Kun ne huomaa, polkua on entistä helpompi edetä. TUNNE & MIELI 4/2020 21. jäävät odottelemaan omassa elämässä. Kokeile arvotyökaluja Arvojen kirkastamiseksi on olemassa valmiita psykologisia työkaluja. Arvoja kohti kulkeminen edellyttää kykyä hyväksyä vaikeiden tunteiden ja ajatusten olemassaolo. Arvojen nelikentän avulla yleensä huomaa tarkemmin, miten itselle tärkeät asiat toteutuvat tai . Kompassissa arvioidaan pistemäärin elämän osa-alueiden tärkeyttä ja sitä, miten tärkeys näkyy tällä hetkellä. Voi olla, että annat terveydelle arvoksi 10, mutta se toteutuukin pistemäärällä 5. Nelikenttä auttaa huomaamaan, millaiset tunteet tai ajatukset koukuttavat meidät mukaansa silloin, kun käännymme pois arvojen mukaiselta polulta. Arvojen nelikenttä näyttää, miten liikut joko kohti omia arvojasi tai niistä poispäin. Kirjoittaja on toimittaja ja psykologi. Arvokompassi on usein hyvä aloitus arvopohdinnalle, sillä se auttaa jäsentämään ajatuksia ja hahmottelemaan kuvaa siitä, miten haluaisi elää. Hyvin usein jätämme tekemättä asioita, jotka olisivat arvojemme mukaisia mutta jotka ovat haastavia
Työuupumus yllätti ja yhdisti Kun Laura Ruotsalainen jäi työuupumuksen vuoksi sairauslomalle, hän sai vertaistukea entiseltä työkaveriltaan Susanna Tiljanderilta. Raskas kokemus syvensi heidän ystävyyttään ja sai auttamaan muita työssään uupuneita. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT VEERA KORHONEN Kanssakulkijat Laura Ruotsalainen ja Susanna Tiljander 22 TUNNE & MIELI 4/2020
TUNNE & MIELI 4/2020 23. Kanssakulkijat Laura Ruotsalainen ja Susanna Tiljander Susanna Tiljander (vas.) ja Laura Ruotsalainen ovat julkaisseet kymmeniä videoita, joissa he käsittelevät työuupumusta eri näkökulmista. – On ollut hienoa, että ihmiset ovat uskaltaneet kommentoida niitä ja tuoda esiin myös omia kokemuksiaan, he sanovat
KUKA. 24 TUNNE & MIELI 4/2020. Laura Ruotsalainen y 36-vuotias, asuu Porissa y Työskentelee talousjohtajana sähköautojen latausjärjestelmiä tarjoavassa yrityksessä. y Tradenomi, kouluttautunut myös hyvinvointivalmentajaksi ja Metsämieli-ohjaajaksi. y Perheeseen kuuluvat puoliso sekä 8-vuotias tytär ja 6-vuotias poika. y Harrastaa ying-joogaa, juoksua ja vaelluksia sekä sudokujen tekemistä
TUNNE & MIELI 4/2020 25. Valmensin kuitenkin itseäni ja opin monia hyödyllisiä hyvinvointiharjoituksia – olenkin nauranut, että olin yritykseni ensimmäinen ja lähes ainoa asiakas. Iltaisin venytin nukkumaanmenoa, koska ajatus tulevasta työpäivästä ahdisti. T utustuin Susannaan vanhassa työpaikassani, jossa olimme töissä samaan aikaan. Ja haluan edelleenkin, mutta enää en ole valmis uhraamaan itseäni sen eteen, Laura Ruotsalainen sanoo. On ihanaa olla työyhteisössä, jossa ollaan kiinnostuneita hyvinvoinnistani. Aiemmin olin ilmaissut huoleni jaksamisestani esimiehelleni, mutta asiaa ei mielestäni otettu kovinkaan vakavasti. Oma työurani eteni niin, että aloitin vuonna 2014 talouspäällikön työt startup-yrityksessä, jossa olin myös osakkaana. Vastaanotolla aloin itkeä hysteerisesti. Jäin kahdeksi kuukaudeksi sairauslomalle vakavan työuupumuksen vuoksi. Olin heti mukana. Viime vuodet ovat olleet tuulisia, mutta tunnen itseni nyt entistä paremmin. Harrastin myös liikuntaa lähes pakkomielteisesti, enkä osannut kuunnella mieltäni enkä kehoani. Sillä kaivoin kuoppaa yhä syvemmäksi, koska univajeessa kaikki tuntuu vielä kamalammalta. Sairausloman alussa vain makasin peiton alla kuin kuumehorkassa ja itkin. Jälkeenpäin olen miettinyt, missä kohtaa olisi pitänyt havahtua, mutta uupumuksen oireet ilmaantuvat vähitellen. – Olen aina halunnut mennä urallani eteenpäin ja kehittyä. Kun jaksoin lähteä liikkeelle, menin usein metsään. Minulla oli suuri tarve miellyttää muita. Ensimmäinen vuosi sujui melko leppoisasti, mutta sitten tahti kiristyi. Olin positiivisesti yllättynyt, ettei olotilaani vähätelty – etten ole tyhjästä ruikuttaja. Pian sairausloman jälkeen aloitin Kelan tuella psykoterapian, jolla on ollut iso merkitys toipumisessani. Viime vuonna Susanna keksi, että alkaisimme tehdä videoita työuupumuksesta. Jäin usein illaksi ylitöihin, ja aamulla heräsin kuudelta, jotta ehdin työskennellä tunnin, ennen kuin mies ja lapset heräävät. Kouluttauduin hyvinvointivalmentajaksi ja Metsämieli-ohjaajaksi, mutta oli vaikeaa saada yritystoiminnasta elantoaan. Nyt tiedän, että on ihan ok pyytää apua.” ”Minulla oli suuri tarve miellyttää muita. Mielialani vaihteli, tulin nopeasti kiukkuiseksi ja itkuiseksi. Nyt ajattelen, että vastuu on molemminpuolinen – tavallaan me kaikki mokasimme. Perustimme Facebookin ja Instagramiin Ex-suorittajat-nimisen sivuston, jolla kerromme kokemuksistamme. ”Äiti on tosi hyvä unohtamaan”, kuului kerran auton takapenkiltä, kun yritin turhaan saada selitetyksi lapsille jotain asiaa. Tämän vuoden alusta palasin taloushallinnon pariin uuteen työpaikkaan, jossa olen viihtynyt hyvin. Hoidin oman firman ohella kahden muun yrityksen taloushallintoa. Helmikuussa 2017 aioin olla kaksi päivää lomalla lasten kanssa. Se oli turvallinen paikka silloin, kun kotona seinät tuntuivat kaatuvan päälle. Aloin viestitellä Susannan kanssa, koska tiesin hänenkin kokeneen työuupumuksen muutamaa vuotta aiemmin. Lupasin tehdä työt nopeammin valmiiksi kuin olisin oikeasti ehtinyt, vaikka kukaan ei olisi sitä minulta vaatinutkaan. Lupasin tehdä työt nopeammin valmiiksi kuin olisin oikeasti ehtinyt.” LAURA RUOTSALAINEN: . Hänelle oli helppo avautua. Palautteen mukaan moni on saanut videoista vertaistukea, mikä tuntuu todella hyvältä. Aloin myös suunnitella ammatinvaihtoa ja hyvinvointialan yrittäjäksi ryhtymistä, ja irtisanouduin työpaikastani marraskuussa 2017. Edellisenä päivänä itkin äidilleni puhelimessa, että en halua mennä töihin lomapäivien jälkeen. Aiemmin ajattelin, että on pärjättävä yksin. Välillä yksinkertaisetkin sanat katosivat mielestäni, saatoin esimerkiksi kutsua lusikkaa lapioksi. Äidin kehotuksesta varasin ajan työterveyshoitajalle. Syytin aluksi voimakkaasti itseäni mutta myös esimiestäni, sillä työnantajan velvollisuus on järjestää työolot sellaisiksi, etteivät ne vaaranna terveyttä. Kun mieheni oli nukahtanut, usein itkin itseni uneen. Yhteys säilyi senkin jälkeen, koska jatkoimme pienellä porukalla tapaamisia ja kävimme silloin tällöin lounaalla yhdessä. Vuosien väsymys ryöpsyi yli
Mieheni sanoi minulle, että toimintani ei ole enää normaalia. Sekin auttoi, että kaksi ystävääni haki minua aktiivisesti lenkille eivätkä luovuttaneet, vaikka en aina jaksanut lähteä. Oli vain minä ja minun työni. Olin lukenut vain sankaritarinoita isoista elämänmuutoksista, mutta moni uupunut palaa samaan työpaikkaan. Ärsyynnyin helposti ja kiroilin. Hän kehotti minua varaamaan ajan vielä joulukuulle, jotta kuulisi, kuinka syksyni on mennyt. Aina kun minut oli ylennetty uuteen tehtävään, vanhat työt seurasivat mukana. Työterveyslääkäriltä sain diagnoosin: työuupumus ja pitkittyneestä uupumustilasta aiheutunut keskivaikea masennus. Kun on itse päässyt jaloilleen, tuntuu hyvältä, jos voi auttaa muita. Itkin paljon, ja minua hävetti hirveästi. En ymmärtänyt luopua mistään. Se on ollut itsellenikin terapeuttista. Ajattelin, että minulla menee ihan hyvin ja tilanne on hallinnassa. Olin kiitollinen, että työnantajani suhtautui paluuseeni joustavasti. Jos jaksoin käydä kaupassa, kauppakassit jäivät miehen purettaviksi. 26 TUNNE & MIELI 4/2020. Mitä sulle kuuluu. Olin unelmatyössäni rakennusalan mediassa, jossa olin tehnyt jo vuosia täysillä töitä. Aloin itkeä, eikä itkusta meinannut tulla loppua. Koko elämäni hajosi palasiksi lattialle, eikä mikään ollut enää hallinnassani. Tajusin silloin, etten selviä töistäni ilman apua. Yritin palata töihin usean kerran seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana, mutta oireet palasivat. Työ vei kaiken energiani, joten kotiin päästyäni vain istuin sohvalla. Työuupuneen naamio voi olla peittävä, kuten se oli itsellänikin. Olin siellä iloinen ja aikaansaava, mutta loppuaikoina minusta varmasti näkyi, ettei kaikki ole kunnossa. Kun työroolini lopulta pilkottiin pienempiin osiin ja otin vastuulleni niistä vain yhden, paraneminen eteni nopeasti. Pääsin Kelan tukemaan psykoterapiaan, ja käsittelin kokemuksiani myös kirjoittamalla. M inulla heräsi ensimmäistä kertaa huoli jaksamisestani keväällä 2014. Se auttoikin, ja pian jatkoin taas paahtamista. Oli kova kiire, mutta päätin käydä kiittämässä häntä ja toivottamassa hyvät joulut. Toisaalta olin vihainen siitä, että kukaan töissä ei ollut huomannut uupumistani ja puuttunut siihen. Kävin säännöllisesti työterveyslääkärin luona – tuntui, että minusta huolehditaan. Olimme Lauran kanssa tavanneet vuosien varrella vanhalla tyttököörillä, mutta minulle ei ollut tullut mieleenkään, että Laura tekee paljon ylitöitä ja voi huonosti. Kotona hälytysmerkit olivat alkaneet näkyä jo pari vuotta aiemmin. Joka paikkaa särki kuin olisin ollut kovassa krapulassa. Päinvastoin luulin, että hänellä menee hienosti. Epänormaalista oli tullut minulle normaalia. Olemme Lauran kanssa tehneet videoita ja puhuneet kokemuksistamme erilaisissa tilaisuuksissa sekä haastatteluissa. En kehdannut mennä päivällä ulos, koska pelkäsin tuttujen kohtaamista. Töissä kaikki vakuuttivat pärjäävänsä ja kehottivat toipumaan rauhassa, mikä oli helpottavaa. Tuijotin telkkaria ymmärtämättä, mitä katson. SUSANNA TILJANDER: ”Mitä sulle kuuluu. Psykologin kysymys ja suora katse porautuivat sisimpääni, ja silloin romahdin. Myöskään työnantaja ei kiinnittänyt tähän huomiota, koska kaikki tehtävät tuli aina hoidettua. Jollain tapaa tiesin, että hän puhuu totta, mutta huomautus sai minut vain suuttumaan. Meistä kumpikaan ei ole muuttanut Balille joogaamaan, mutta olemme selviytyneet ihan hyvin.” . En tuntenut työn iloa, enkä osannut nauttia onnistumisista. Psykologin kysymys ja suora katse porautuivat sisimpääni, ja silloin romahdin.” . – Esimiehenä olin aina huolissani tiimiläisteni jaksamisesta, mutta en muistanut huolehtia itsestäni, Susanna Tiljander sanoo. Jäätyäni sairauslomalle stressi alkoi purkautua. Aloin hyväksyä tilanteeni: minä saan nyt sairastaa. Kävin työterveyspsykologilla, mutta puhuimme lähinnä siitä, miten hoitaisin asioita töissä toisella tavalla. Stressioireita oli muitakin: aamuöisiä heräilyjä, hiustenlähtöä, erilaisia kehon tulehdustiloja. Aiemmin kuvittelin olevani ainoa työuupumuksen kokenut Suomessa. Psykologi oli kuitenkin hieman huolissaan
y Perheeseen kuuluvat puoliso, 21-vuotias tytär ja 17-vuotias poika. TUNNE & MIELI 4/2020 27. KUKA. Susanna Tiljander y 45-vuotias, asuu Porissa. y Koulutukseltaan rakennusinsinööri. y Harrastaa ulkoilua ja kirjoittamista. y Työskenteli 16 vuotta rakentamisen media-alalla, aloittanut hiljattain uudessa työssä kiinteistönvälityksen myyntineuvottelijana
Resilienssi kasvaa ja vahvistuu arjen kohtaamisissa. Uutuuskirja esittelee resilienssin monimuotoisuutta positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisen menetelmän kautta. Syksyllä 2020 Helsingissä, Lappeenrannassa, Porissa, Tampereella ja Turussa Hakuaika päättyy 21.8.2020. Etelän-SYLI ry Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. Suorittaminen, hallinnan ja täydellisyyden tavoittelu voivat olla keinoja piilottaa riittämättömyyden tunnetta, joka on yksi häpeän muodoista. haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta. läheisten tukea. Häpeän hoito Katja Myllyviita Häpeän tunne syntyy kun vertaat itseäsi muihin ihmisiin, tai kun et koe tulevasi nähdyksi sellaisena kuin haluaisit. epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä. Vaikeuksista selviämiseen tarvitset myös mm. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi LIIKKEELLÄ ELÄMÄSSÄ Syöpään sairastuneiden tanssi-liiketerapiakurssilla käsitellään kokemuksia liikkeen ja keskustelun avulla ja vahvistetaan kehon ja mielen yhteyttä. Resilienssi arjessa Krisse Lipponen Käsityksesi onnellisuudesta vaikuttaa kykyysi kestää vaikeuksia. Kirjan harjoitusten avulla voit irtautua häpeän ylläpitämistä ansoista. haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta. Verkkokauppa www.duodecim.fi Luotettavaa tietoa ja tukea arkeen TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVILLE, LÄHEISILLE JA AMMATTILAISILLE Ota yhteyttä Etelän-SYLI ry:hyn, jos: olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. Lisätietoja ja hakulomake: www.colores.fi www.lounais-suomensyopayhdistys.fi www.pirkanmaansyopayhdistys.fi www.saimaansyopayhdistys.fi www.satakunnansyopayhdistys.fi
. Toisin sanoen voit tulla töihin omana itsenäsi ilman tarvetta esittää sosiaalista roolia. Kun vapautta on riittävästi, on mahdollista löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Pienillä muutoksilla saatat huomata, että aiemmin raskaalta tuntunut työ alkaakin pian kannatella ja motivoida. Flow eli virtauskokemus syntyy, kun tehtävä on tasapainossa osaamisen kanssa. Jos nykytyö ei innosta, yleensä järkevin strategia ei ole lyödä hanskoja tiskiin ja lähteä Tiibetiin meditoimaan. Jos sen käyttää epäkiinnostaviin aktiviteetteihin, on elämä taatusti puisevaa puurtamista. Kutsumustyö löytyy sieltä, missä pystyt tekemään itseäsi aidosti kiinnostavia asioita ja sitä kautta voit tehdä muille hyvää. Tosiasiassa mikä tahansa työ voi olla kutsumus ja kaikilla ihmisillä on kutsumuksia lukematon määrä. Työ vie puolet ihmisen valveillaoloajasta. Mieti, millä pienillä arjen muutoksilla voisit lisätä työssäsi vapautta, virtausta tai vastuuta. Kutsumustyö käsitetään usein väärin niin, että kyse olisi jostain taivaallisesta tehtävästä, jossa sinut on nimetty papiksi tai palonsammuttajaksi. Yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden kirjon pitäisi olla ammatinvalinnan ytimessä. Se löytyy sieltä, missä kiinnostuksesi kohteet kohtaavat maailman tarpeet. Puhumattakaan siitä, millainen tutkintotodistus arkistoistasi löytyy. Liian helppo homma tylsistyttää, liian vaikea taas vetää stressikierteeseen. Voisitko hyödyntää harrastuksissasi kertynyttä osaamista myös työssäsi. Liisa tykkää värkätä tietokoneella, Antti viihtyy puutarhassa. Flow-tilassa pystyt puolestaan kehittymään alati osaamisessasi paremmaksi. Mikä tahansa työ voi olla kutsumus LAURI JÄRVILEHTO Lisäksi teet työssäsi jotain, joka on aidosti arvokasta myös muille ihmisille. Ei sen, minkälaista liksaa työstä saa, mikä yhteiskunnallinen asema siihen liittyy tai mitä äiti, isä ja kaverit sinulta odottavat. Tero tykkää tehdä yksin, Annalle taas tiimityö on kaikki kaikessa. Suuntaamalla osaamisesi toisten palvelemiseen kannat myös vastuusi ja synnytät yhteistä hyvää. Vapaus, virtaus ja vastuu synnyttävät kehämäisen vuorovaikutusrakenteen. Virtaus liittyy niin kiinnostuksen kohteisiin, osaamiseen kuin oppimiseenkin. Vastuu tarkoittaa sitä, että työyhteisö kannattelee aidosti, ja sitä, että kykenet työssäsi tuottamaan todellista arvoa toisille. Lauri Järvilehto on filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori, jota kiinnostavat ajattelu, oppiminen ja maailman visaisten ongelmien ratkaiseminen. ”Jos työ ei innosta, järkevin strategia ei ole lyödä hanskoja tiskiin ja lähteä Tiibetiin meditoimaan. Tämä puolesaan mahdollistaa resurssien kasvattamisen, joka lisää vapauttasi – ja niin edelleen. Miten työsi liittyy johonkin suurempaan hyvään, tai miten oma työpanoksesi palvelee työnantajaorganisaatiotasi parhaiten. Hyvän työn ytimessä on sisäinen motivaatio ja sen kolme avaintekijää: vapaus, virtaus ja vastuu. Sen sijaan kannattaa hyödyntää työn tuunaamista.” Kolumni KU VA : A A LT O U N IV ER SI TY TUNNE & MIELI 4/2020 29. Vapaus toteutuu, kun työssä on riittävästi liikkumavaraa, pomo ei kyttää olan takana ja resurssit ja työkalut riittävät työn toteuttamiseen. Sen sijaan kannattaa hyödyntää työn tuunaamista. I hminen ei tarvitse tutkintoaan vastaavaa työtä, vaan työtä, joka vastaa hänen kiinnostuksen kohteitaan. Kun haastetta on juuri sopivasti, pystyt uppoutumaan tekemiseen vaikka tuntikausiksi, oli kyse sitten Excel-taulukon täyttämisestä, rikkaruohojen kitkemisestä tai satapäiselle salille puhumisesta. Voisitko tehdä lyhyempää työpäivää tai tehdä työsi erilaisessa rytmissä kuin ennen
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT VEIKKO SOMERPURO / WSOY Kanssakulkija Eero Huovinen 30 TUNNE & MIELI 4/2020. Toivo on enemmän kuin minä ja me” Luottoa tulevaan ei pidä menettää epävarmuudenkaan keskellä, sanoo emerituspiispa ja -professori Eero Huovinen. Silloinkin kun tulevaisuus on yhtä kysymysmerkkiä, Huovinen luottaa armoon
Kanssakulkija Eero Huovinen Eero Huovisen mielestä aidon itsetunnon löytäminen on elämän mittainen projekti. TUNNE & MIELI 4/2020 31. Halu tuntea itsensä sai aikoinaan hänet hakeutumaan terapiaan
– Ettei syntyisi mitään liian dramaattista. Niin työn kuin muunkin elämän tuoma kokemus ovat opettaneet yhtä ja toista ihmismielestä. R iski mies, mutta silti riskiryhmässä. Niin Eero Huovinen ajatteli keväällä ymmärrettyään, että valtiovalta haluaa hänen suojautuvan koronavirustartunnalta – kuten toki kaikkien muidenkin, mutta erityisesti juuri hänen ja ikäistensä. Niin koronapandemiassa kuin muissakin kriiseissä ahdistavinta on Huovisen mukaan epävarmuus tulevasta. Lämpimän sydämen tarkoitus on puolestaan muistaa, ettei kaikkea ratkaista laskelmoinnilla. Ei ikä silti Huovista ahdista. Voiko tästä parantua. – Ihminen mielellään kuvittelee itsensä nuoremmaksi kuin on, Huovinen sanoo puhelimessa kotoaan. Emme koskaan hallitse kaikkea, ja se pakottaa ihmisen miettimään, mihin hän viime kädessä turvaa. Vaikka äiti on kuollut, mielessäni voin olla häntä lähellä.” 32 TUNNE & MIELI 4/2020. ”Kun oppii tietämään, ketä ikävöi, oppii myös olemaan kiitollinen. Eritellessään tilannetta hän korostaa, ettei ole psykologi, vaan mietiskelee elämää tavallisen ihmisen näkökulmasta. Vaikka hän oli selvästi keskimääräistä vanhempi, hän silti ihmetteli, miten vuodet kuluvat niin mahdottoman nopeasti. Pappina ja piispana hän uskaltaa silti sanoa, mikä ihmisiä vaikealla hetkellä eniten kalvaa. Hän kertoo toteavansa usein rouvalleen, että vaikka ikävuosia on paljon, sielu käy edelleen rippikoulua. – Tätini eli yhdeksänkymppiseksi, ja kun kävin katsomassa häntä sairaalassa ja kysyin, millainen elämä oli ollut, hän sanoi sen olleen lyhyt. Sydämellisyydessä ei ole kyse vain siitä, että jaksaa olla muille mukava. Huovinen painottaa kykyä asettua toisen asemaan ja kärsiä toisen rinnalla, yhdessä toisen kanssa. Ihmisille on tärkeää, että suunnitelmista voi pitää edes jollain tavalla kiinni. – Ei anneta perhanan hypätä niskaan ja ruveta viemään meitä mielikuvituksen syövereihin. – Kun rukoilee, tunnustaa, että on olemassa ihmistä suurempi voima. Kun Huoviselle alettiin maaliskuussa ilmoittaa perumisesta toisensa jälkeen, hän vastasi, ettei peruta mutta siirretään. Epävarmuus ruokkii mörköjä Sielun rippikoulun ohella Huovisen eläkepäiviin kuuluu lukemista, kirjoittamista, puheita, esitelmiä, ajatuksia ja ”toisinaanajattelua”. Miten kauan saan elää. Pää kylmänä tarkoittaa, että luotetaan tosiasioihin, tieteeseen ja levolliseen harkintaan. Kaipauksen kanssa jaksaa elää. Kädet ristissä liittyy hänellä myös ikään. Ennakoimattoman tilanteen edessä Huovisella on nämä kolme yhteen punoutuvaa ohjenuoraa. Yleensä sitä on nimitetty Jumalaksi, Huovinen sanoo. Helsingin hiippakunnan emerituspiispa ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori Huovinen on 75-vuotiaana osa sitä ryhmää, jonka valtioneuvosto velvoitti pysymään karanteenia vastaavissa olosuhteissa. Kolmen ohjeen kokonaisuus Pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet ristissä. Keväällä koronavirus tosin pyyhki kalenterin tyhjäksi. Kun tilanteessa on epävarmuutta, mielikuvitus alkaa laukata vaarallisella tavalla ja mörköjä näkyy sielläkin, missä niitä ei ole. – Esimerkiksi syöpään sairastunut ihminen haluaa ensin tietää, minkälainen ennuste on
Sitten taas sopeuduin. – Ymmärrys on lisääntynyt, vaikken edelleenkään pidä vaikenemista hyvänä. Kaipauksen kanssa jaksaa elää. Jumala on enemmän kuin minä. Piispanvirassa ollessaan hän ei puhunut terapiassa käymisestä julkisesti, mutta kun julkisia vastuita ei enää ole, hän uskoo avoimuudella olevan ihmisille merkitystä. Kriisi on siis Huoviselle myös filosofinen ja uskonnollinen kysymys. Huovinen sanoo, että hänellä kävi terapeutin kanssa tuuri, sillä kymmenen vuoden jälkeen suhde muuttui vähitellen työnohjaukseksi ja mentoroinniksi. Pikkupoikana Huovinen ei omien sanojensa mukaan ”osannut tällaisia miettiä”. Taustalla oli halu oppia tuntemaan itsensä. – Ihmisillä on aina taipumus ajatella itsestään joko liian vähän tai liian paljon. Mykkyys voi musertaa. Kirjassa Huovinen kertoo myös terapiastaan. Kirjeiden lukeminen auttoi luomaan kuvaa äidistä ja samalla suhtautumaan isään entistä armeliaammin. Vielä nelikymppisenä Huovinen oli ollut isälleen kiukkuinen, kun tämä ei kyennyt vastaamaan poikansa huutoihin. Sielunhoitaja terapiassa Pitkän terapian aikana Huovisen oli pakko kohdata omat ahdistuksensa, pelkonsa ja toiveensa – sellaisetkin, joista ei voi eikä ole syytä kertoa muille. Vasta vanhetessaan hän alkoi tingata isältään kertomuksia äidistä ja tämän sairaudesta. Huovinen ajattelee, että rakkaus, joka oli totta 70 vuotta sitten, voi olla totta myös tänään. – Esimies joutuu usein olemaan työyhteisössä ikään kuin säiliö, joka ottaa vastaan kaikenlaista palautetta, joskus myös aika tiukkaa puhetta. – Jos ympärillä ei puhuta, lapsi sopeutuu niin, ettei hänkään puhu. Se on Huovisen mielestä yksi vaikeimmista taiteenlajeista. Koska isä ei puhunut asiasta lainkaan, Huovinen veljineen vain sopeutui tilanteeseen. Kirja oli muhinut mielessä vuosia, ja lopulta se syntyi nopeasti. Isän kuoltua 1990-luvun puolivälissä Huovinen löysi äidin ja isän välistä kirjeenvaihtoa. Molemmat ovat vaarallisia. Se voi merkitä yritystä selviytyä, mutta vaikeneminen aiheuttaa myös vaurioita. Miten muistaa, etten ole itseäni vaan seurakuntalaisia ja kaikkia ihmisiä varten. TUNNE & MIELI 4/2020 33. Äidin kohtaaminen kirjeiden kautta kostutti ison miehen silmäkulmat – ilosta. Äitiä ikävä julkaistiin tammikuussa, ja siinä Huovinen tekee eräänlaisen aikamatkan äitinsä luokse. Rakkauden voima kantaa yli vuosikymmenten. Luottamuksellisuus on erityisen tärkeää silloin, kun puhutaan kaikkein henkilökohtaisimmista asioista. Hän huomauttaa, että vaikkei olisi uskonnollinen, elämänhallinnan rajat on pakko tunnustaa. Kun oppii tietämään, ketä ikävöi, oppii myös olemaan kiitollinen. Työssään piispana Huovinen oli itsekin eräänlainen sielunhoitaja: Miten tukea suuren hiippakunnan ihmisiä heidän elämässään. – Kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, ihmisen täytyy nöyrtyä. Nyt hän ymmärtää, ettei isällä yksinkertaisesti ollut voimia. Pappien esimiehenä Huovinen koki asioiden rauhallisen ja luottamuksellisen puntaroinnin tarpeelliseksi. Vaikeneminen vaurioittaa Kun Huovinen oli yhdeksänvuotias, hänen äitinsä kuoli, lääkärin arvion mukaan reumaattisen kuumeen aiheuttamaan valtimoiden kyhmytulehdukseen. Vielä silloinkaan, vuosikymmeniä puolisonsa kuoleman jälkeen, isällä ei ollut voimia puhua. Kirjeistä välittynyt äidin rakkaus oli suuri löytö ja lahja. Vaikka äiti on kuollut, mielessäni voin olla häntä lähellä. – Äidin ikävää kirjan kirjoittaminen ei poistanut, mutta se muutti ikävääni. Ajan tapa oli jättää sanat sanomatta. Kirjoittaminen ei tuntunut vaikealta, mutta koskettavaa se oli. Huovisen hälytyskellot soivat piispana aina, kun esimerkiksi työhaastattelussa pappiehdokkaalla oli vaikeuksia kertoa omista heikkouksistaan. Kirjoittamalla lähelle äitiä Yksi Eero Huovisen tapa käsitellä äidin menettämiseen ja äidittä kasvamiseen liittyvää surua oli kirjoittaa kirja. Jos omia vajeita ei kykene tunnistamaan, ihminen saattaa sairastua suuriluuloisuuteen. Itsensä tunteminen edellyttää nöyrtymistä ja uskallusta katsoa peiliin niin, että näkee omat puutteensa. – Isä puhkesi itkuun ja kiemurteli edestäni pois
Jos eristäytyminen kuitenkin jatkuisi pitkään, hänen kaipuunsa ystävien luokse kasvaisi. 34 TUNNE & MIELI 4/2020. Hänen vain pitää ottaa ne vastaan ja kätkeä ne säiliöön eikä heittää niitä takaisin ihmisten kasvoille. Nainen, kaipaatko elämääsi uutta tasapainoa. Toivo ei kuitenkaan turhennu, koska se on enemmän kuin minä ja me. Ennakoimattoman tilanteen edessä Eero Huovisella on kolme yhteen punoutuvaa ohjenuoraa: pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet ristissä. Äitiä ikävä -kirjassa Huovinen kertoo vaaristaan, jonka mielestä oppi ja elämä on pidettävä erillään. Terapeutin luona omia ajatuksia sai tislata ja jalostaa niin, että kriittisten äänien käsittelylle työpaikalla löytyi oikea tapa. Tule mukaan Naistenkartanon vertaisryhmätoimintaan kasvokkain tai verkossa sekä yleisöluennoillemme! @naistenkartano www.naistenkartano.com OTA YHTEYTTÄ MAINOSMYYNTIIMME: Markku Karjalainen markku.karjalainen@tunnejamieli.fi 045 173 5102 www.tunnejamieli.fi/mediatiedot HALUATKO MAINOKSESI LEHDEN SIVUILLE. Haluatko löytää omat voimavarasi ja oppia elämään nykyhetkessä. Huoviselle itselleen lohtua on aina tuonut se, että syvimmälläkin hetkellä voi kääntyä Jumalan puoleen. Toivo ei turhennu Kesän aikana ikäihmisiä koskevat karanteenivelvoitteetkin ovat lieventyneet. Huovinen koki kevään karanteenikuukaudet suuren levollisuuden ajaksi. – Juice Leskisellä on yksinkertainen mutta jännä viisaus: ”Jumala on, vaikkei uskoiskaan.” Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa, mutta hän on totta myös sellaiselle, joka ei jaksa uskoa. Vuosien vieriessä Huovinen on ollut vaarin sanoista aina vain vakuuttuneempi. Sorrumme ja sotkemme asiamme. . Palautetta pitäisi annostella niin, että muut voivat ottaa sen vastaan. Yksinäisyydessä on hyviä, mutta myös raskaita puolia. Vaikka elämässä kaikki menisi pieleen, oppi eli armo kuuluu kaikille. Kirjassaan hän kirjoittaa: Kaikki me epäonnistumme vaelluksessa, kuka milläkin tavalla. . Siksi, epävarmuudenkaan keskellä, luottoa tulevaan ei saa menettää. Vastaanotolla sai sanoa villeimmätkin ajatukset ääneen
Tämä on itsellenikin läheinen aihe. Ristikkoja kryptovastauksen sekä Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Lehdessä on aina hyödyllisiä aiheita. VASTAA 17.9. Anna palautetta ja osallistu Paras juttu -kilpailuun! Lehden 3/20 Paras juttu -äänestyksessä Uuvuksissa-kirjan voitti Joel Kuortti Tampereelta. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Lukijoilta Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Introvertin ja ekstrovertin parisuhde oli kiinnostavin aihe. Jutun kirjoitti toimittaja Mirja Aarnio. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Introvertin ja ekstrovertin välillä tarvitaan tilaa. Luonto on aina ajankohtainen ja tärkeä, varsinkin Suomen kaunis luonto, jossa on neljä vuodenaikaa. TUNNE & MIELI 4/2020 35. MENNESSÄ Sähköpostitse: toimitus@tunnejamieli.fi Netissä: www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82 C, 00550 Helsinki. Voisi olla myös jotain hauskaa ja keventävää luettavaa koronan ja muun keskelle. Parisuhdejuttu osui. Palkinnon arvo on 39 euroa. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Taidamme olla aviomieheni kanssa sellaisia, ja se aiheuttaa välillä pientä väärinymmärrystä. Luontoaiheet olivat lehden parasta antia. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Markus Raivion ja Jouko Raivion kirjan Toipuva mieli (PS-kustannus). Onnea voittajalle! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Tuure Kilpeläisen haastattelu Mielenvoima vie kohti unelmia. Eniten kiinnostavat iäkkäitä ihmisiä koskevat jutut, kun tässä itsekin vanhenee. Kaipaisin enemmän myös miehille suunnattuja juttuja
TUNTUU KEHOSSA Mieli & tieto Trauma 36 TUNNE & MIELI 4/2020
Silti traumoja on vasta nyt alettu systemaattisesti hoitaa kehon kautta. Keho-orientoituneessa traumapsykoterapiassa autonomisen hermoston toimintaa muovataan kehollisten menetelmien avulla. Marko Punkanen ottaa esimerkiksi pelon. TUNNE & MIELI 4/2020 37. Turvattomuus syntyy kehossa, ja se voi jäädä kehoomme senkin jälkeen, kun uhkaava tilanne on ohi, kertoo filosofian tohtori, traumapsykoterapeutti Marko Punkanen. Niiden avulla on mahdollista toipua vaikeistakin traumoista, hän sanoo. Kun kehon jatkuva valppaana oleminen hellittää, voimavarat vapautuvat elämiseen. Miksi sitten pelkkä ymmärrys traumatapahtumista ei riitä toipumiseen. Tämä vaatii toistoa, mutta kun mennään kohti kokemusta eikä pois päin siitä, olo alkaa helpottaa. Takaisin turvaan Traumatisoituneen yhteys omaan kehoon on usein heikko, joten traumatyöskentely aloitetaan tutustumalla kehoon. – Lähdemme liikkeelle suuresta pelon tunteesta ja lopuksi helpotamme rinnassa tuntuvaa jännityksen tunnetta. – Kehollisten menetelmien käyttö tuo toivoa. Turvattomuuden kokemus jää usein vaikuttamaan traumatisoituneen ihmisen kehoon. Päivät töissä voivat sujua, mutta kehon jatkuvan puolustusvalmiuden vuoksi ihminen on työpäivän jälkeen täysin uuvuksissa. Emotionaalisen trauman syntymekanismi on nykytiedon mukaan kehollinen silloinkin, kun siihen ei liity fyysistä väkivaltaa. Vaikka mitään pelättävää ei ole, päivät kuluvat valppaina ja yöt ovat täynnä säpsähtelyjä. Voimakkaita tunteita ja kehon reaktioita on jo pitkään osattu rauhoittaa hengityksen avulla. – Kokemuksemme turvallisuudesta on pohjimmiltaan kehollinen. Vastaus löytyy kehosta. Toistojen avulla autonomisen hermoston toimintaa voidaan myös korjata ja saada ihmisen vointi kohenemaan pysyvästi. Musiikkiterapiasta väitellyt Punkanen kouluttautui alun perin musiikkija tanssi-liiketerapeutiksi. Pelkojensa kanssa eläneen ihmisen näkökulmasta ajatus kuulostaa hyvältä: jotakin näin konkreettista on vielä tehtävissä. Työskentely aloitetaan pohtimalla, missä pelko tuntuu. – Vastaanotamme kokemuksia kolmella tasolla: kognitiivisesti, emotionaalisesti ja sensomotorisesti eli viiden aistikanavan, kehon sisäisten aistimusten ja liikkeen kautta. Ylivireys näkyy lihasten jännitystiloina, säpsähdyksinä ja pinnallisena unena, alivireys fyysisenä voimattomuutena ja mielialan laskuna. Hän on ollut suunnittelemassa Oulun yliopiston kehoorientoituneen traumapsykoterapian koulutusta ja toimii tällä hetkellä sekä sen että sensomotorisen psykoterapian kouluttajana. Voimme kompensoida kognitiolla aika paljon, mutta silloin ihminen sulkee koko ajan osan itsestään pois. Jos tunne paikallistuu esimerkiksi rintakehään, keskitytään siihen: Millainen ja minkä kokoinen tuntemus on. TEKSTI MARJAANA TUNTURI KUVAT SAMULI IKÄHEIMO siihen, ettei se ole enää toisten armoilla vaan ihmisen itsensä hallittavissa, Punkanen sanoo. Miksi ihmeessä. Traumatisoituneen keho reagoi kuin menneisyys uhkineen olisi edelleen läsnä. Pieneneekö se, jos käden vie rintakehälle. Traumatisoivat tapahtumat saavat ihmisen autonomisen hermoston toimimaan väärin, minkä vuoksi niin sanottua normaalia olemisen tilaa voi olla vaikea tavoittaa. Pelkkä ymmärrys ei riitä Kehon ja mielen yhteys on ymmärretty psykiatriassa pitkään, ja kehollisista hoitomuodoistakin kirjoitettiin jo 1900-luvun alussa. Keho on opetettava Mieli & tieto E motionaalisesti traumatisoitunut ihminen voi käydä psykoterapiassa vuosia ja olla tietoinen psyykkistä vointiaan horjuttavista asioista, mutta elämä on silti pelkkää rämpimistä
. Kehon reagoinnin voi laukaista pienikin yksityiskohta – jokin ääni, sana, tietyn värinen paita tai partaveden tuoksu. Vihollisesta ystäväksi Traumojen hoito voidaan aloittaa, kun keho ei enää reagoi hallitsemattomasti ja ihminen pystyy ajattelemaan traumamuistojaan niin sanotussa kaksoistietoisuudessa eli säilyttäen läsnäolon myös nykyhetkessä. Lyhyt sisäänhengitys ja pitkä uloshengitys rauhoittavat autonomista hermostoa ja auttavat tasaamaan ylivireyttä. 38 TUNNE & MIELI 4/2020. Traumapsykoterapeutti Marko Punkasen mukaan hoidon alkuvaiheessa on tärkeintä, että omasta kehosta tulee ihmiselle turvallinen paikka olla ja asua. y Yli 20 vuoden kokemus traumatisoituneiden ihmisten hoidosta. y Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa sertifioitu Sensomotorinen psykoterapeutti® ja sensomotorisen psykoterapian kouluttaja. Kehoon tutustumisen lisäksi vakauttamisvaiheessa opetellaan tunnistamaan alija ylivireystiloja ja harjoitellaan niiden säätelyä. y Perehtynyt erityisesti kompleksisten traumojen ja kiintymyssuhdetraumojen hoitoon, traumojen kehollisiin oireisiin sekä kehon käyttöön traumojen hoidossa. Pitkä sisäänhengitys ja lyhyt uloshengitys puolestaan aktivoivat lamaantunutta kehoa. Marko Punkanen y FT, vaativan erityistason traumapsykoterapeutti, musiikkiterapeutti, tanssi-liiketerapeutti, tutkija ja traumapsykoterapeuttikouluttaja. – Ihminen voi mennä paniikkiin tai kadottaa kokonaan yhteyden kehoonsa ilman, että hän tietää, miksi näin tapahtuu. y Harrastaa joogaa, kamppailulajeja ja tanssia. y Oulun yliopistossa vuonna 2015 alkaneen keho-orientoituneen traumapsykoterapiakoulutuksen suunnittelija ja kouluttaja. Trauma syntyy, kun ihminen ei voi aktiivisesti puolustaa itseään uhkaavassa tilanteessa, ja siksi sitä hoidetaan saattamalla loppuun kesken jäänyt puolustautuminen. – Terapiassa palautetaan mieleen jokin mennyt hetki, ja ihminen huomaa, että hänen käsivarsissaan tuntuu tarve työntää jotakin pois. Kun traumamuistojen aiheuttamia kehon tuntemuksia alkaa tunnistaa, kehoon voi vaikuttaa esimerkiksi hengityksellä. Tämä kesken jäänyt kehon impulssi saatetaan loppuun työntämällä käsillä esimerkiksi tyynyä
Se soveltuu Punkasen mukaan hyvin myös emotionaalisen trauman hoitoon kokeneen EMDRja traumapsykoterapeutin käyttämänä. Koska keho on ollut vihollinen, sen kanssa ystävystyminen vie aikaa. On ymmärrettävää pelätä sairastuneensa fyysisesti, jos vaikkapa jalat eivät kanna. Jos oma psykoterapeutti ei ole erikoistunut keho-orientoituneeseen traumatyöskentelyyn, Punkanen kannustaa yhdistämään terapiaan kehollisen harrastuksen. Traumamuistoja hoidetaan myös EMDR-terapialla, jossa muistoon liittyvää kokemusta muutetaan silmänliikkeiden kautta. FAKTA Traumaattisten tapahtumien muisteleminen ilman kehollista vakauttamista voi aiheuttaa voimakkaita oireita. Myytit & faktat MYYTTI Traumat lähtevät puhumalla. Kehollisen työskentelyn toistojen lopputuloksena autonominen hermosto muovautuu uudelleen ja kehon jatkuva valmiustila uhkia vastaan hellittää. Traumoista toivutaan, kun hermosto opetetaan toimimaan uudella tavalla. FAKTA Jos ihmisen kehoa on satutettu, on ymmärrettävää, ettei siihen halua olla yhteydessä. Tiedetään, että aikuisenkin hermosto ja aivot muovautuvat. Tällä tavalla syntyneet traumat koskettavat eri tasoisina monia suomalaisia. Ammattitaitoisen henkilön ohjaamia TRE-harjoituksiakin voi kokeilla. Keho lakkaa myös olemasta paha objekti, jota ihminen on vältellyt tai pyrkinyt tuhoamaan, ja siitä tulee subjekti. Traumatisoituneen kanssa se on usein vaikea tehtävä, etenkin sanallisesti. Jos fyysistä tai neurologista syytä oireeseen ei löydetä, lapsuudenaikaisia tapahtumia selvittelemällä voidaan päästä trauman jäljille ja saada ihminen ymmärtämään syitä oireilleen. Kehon oireet eivät häviä, vaikka ihminen ymmärtäisi menneisyyden tapahtumia. Kun traumatapahtumia kertaa riittävän monta kertaa, kurjat muistot häipyvät. MYYTTI Vaikeista traumoista ei voi toipua. TUNNE & MIELI 4/2020 39. . Myös ryhmämuotoisen tanssija liiketerapian vaikutuksista masentuneiden kehonkuvaan saatiin juuri viime vuonna hienoja tuloksia suomalaisessa tutkimuksessa. MYYTTI Kehollinen työskentely on psykoterapiassa vaarallista, koska potilaalla on kehoon liittyviä traumaattisia kokemuksia. Vanhemman kyvyttömyys kohdata omia ja siten lapsensa tunteita voi johtaa traumatisoitumiseen, eikä kyvyttömyys kohdata tunteita ole sama asia kuin rakkaudettomuus. Rakkaus ei osu maaliin Moni emotionaalisesti traumatisoitunut kokee, ettei häntä ole rakastettu. – Traumatisoituneiden ihmisten kanssa työskentelevien on kiinnitettävä erityistä huomiota omaan kehollisuuteensa. Traumaoireilu kulkee ihmisen mukana aina. Menetelmä tehoaa erityisesti yksittäisiin traumakokemuksiin. Kun kehosta tulee ystävä, muuttuu myös ihmisen käsitys itsestään myönteisemmäksi. Koska traumatisoituminen voi olla monenlaisten mielen ja kehon oireiden taustalla, traumatuntemusta tulisi Marko Punkasen mukaan lisätä myös perusterveydenhuollossa. Ensin on kuitenkin rakennettava luottamus. Rakkaus ei vain ikään kuin osu maaliin. Kehoon tutustutaan hyvin pienin askelin, mutta se on huomioitava traumatyöskentelyssä koko ajan. Turvallisella vuorovaikutuksella toisen ihmisen kanssa on mieletön parantava voima. – Esimerkiksi traumasensitiivisestä joogasta on aika hyvää näyttöä. Traagisinta tässä kokemuksessa on, ettei se useinkaan ole totta. Luottamus rakentuu kehon kautta, rauhallisilla ilmeillä ja eleillä. Sama reaktio tuotetaan niin sanotussa TRE-menetelmässä, joka kehitettiin alun perin ryhmäkäyttöön kriisialueiden ihmisille. Vaikka työntäminen tehdään hallitusti ilman tunteenpurkausta, keho alkaa usein täristä. FAKTA On olemassa näyttöä siitä, että ihminen voi toipua hyvin vaikeista traumoista. Tärinä laukaisee hermoston ylivireyttä. – Ihmisellä ei välttämättä ole kosketusta traumataustaansa
”ADHD ON VAHVUUTENI” Minun mieleni 40 TUNNE & MIELI 4/2020
Olin sellainen hajamielinen haahuilija. Otin liikaa kursseja, ja kun en selvinnyt niistä mielestäni tarpeeksi hyvin, jätin ne kesken. Pikkusiskollani on jo pienenä diagnosoitu Asperger, ja tiesin, että usein neuropsykiatriset häiriöt esiintyvät useammalla saman perheen jäsenellä. Kaksi vuotta diagnoosin jälkeen aloitin lääkityksen, joka auttaa vireystilan tasaamisessa ja tunnesäätelyssä. Itse aloitin psykoterapian tänä keväänä. Suosittelen kaikkia hakeutumaan vertaistuen pariin. Opinnot sujuivat hyvin, sillä asioiden oppiminen käytännön kautta sopi minulle huomattavasti paremmin kuin kirjoista pänttääminen. Pärjään työssäni hyvin, ja säännölliset työajat sekä rutiinit sopivat minulle. Varsinkin tytöillä ADHD jää edelleen helposti tunnistamatta. En silti ole katkera, sillä olen pärjännyt elämässäni hyvin.” . Sitä ei korvaa mikään hoito tai terapia. – Tuntuu uskomattoman vapauttavalta, kun toinen tajuaa. ADHD on minulle ennen kaikkea vahvuus: olen luova, empaattinen, rohkea ja ulospäinsuuntautunut. Tavarani olivat kyllä koululaisena usein hukassa ja liikkakamat kotona. Olin tehnyt netissä pari ADHD-testiä ja päätellyt, että se voisi itselläni olla. Itse ajattelen, että lääkitys on hyvä olla, jos siihen on tarve – se helpottaa elämää. Sopivan lääkityksen lisäksi ADHD-oireinen hyötyy usein toimintaterapiasta tai muunlaisesta kuntoutuksesta. En halunnut kokea sitä uudelleen. Joskus harmittaa, että sain diagnoosin vasta aikuisena. Aikuisena ADHD-diagnoosin saaminen selitti Heta Eskeliselle, 31, miksi hänellä on usein tavarat hukassa ja vaikeuksia aloittaa asioita. En vain tuntunut pärjäävän opinnoissa samalla lailla kuin ikätoverit, vaan alisuoriuduin – se oli yksi ikävimmistä ADHD:n aiheuttamista asioista. Toisinaan kuulee kritiikkiä ja väärää tietoa ADHD-lääkkeistä. Ennen fysioterapian opintoja ehdin tehdä yli kymmenen vuotta töitä liikuntaja palvelualoilla. Heta Eskelinen ymmärsi vasta vertaisryhmässä, kuinka ulkopuoliseksi hän on usein itsensä tuntenut. Kävin psykiatrilla kaksi kertaa, ja diagnoosi oli sillä selvä. Toiminnanohjaus oli vaikeaa, enkä oikein päässyt suunnitelmista käytäntöön. Olin 27-vuotias, kun sain diagnoosin. Hermostuin, kun en oppinut heti lukemaan tai ajamaan pyörällä – pitkäjänteisyys puuttui. . Itselleni sopiva lääkitys löytyi vasta neljännellä kerralla. Olen jo vuosia käyttänyt värikoodattua paperikalenteria arjen ja aikataulujen hahmottamiseen. O lin hiljattain aloittanut fysioterapiaopinnot ammattikorkeakoulussa, kun päätin varata ajan ADHDtutkimuksiin. Vertaisten parissa voi jakaa saman kokemusmaailman, vaikka oirekuvat vaihtelevat. TUNNE & MIELI 4/2020 41. Asiat jäävät mieleeni, kun kirjoitan ne käsin. Yksi ADHD:hen liittyvä vahva ennakkoluulo on, että häiriö aiheuttaa jatkuvaa sähläystä ja riskitai häiriökäyttäytymistä. Kotonamme on liitutauluseinä, joka toimii isona muistilappuna. Myös elinympäristö voi joko vahvistaa tai lieventää oireita. Kotona esimerkiksi imuroinnin aloittaminen vaatii tietoista skarppaamista, jotta kaikki kotityöt eivät kasaannu puolisolle. Olin itselleni ankara, sillä tiesin pystyväni parempaan. Arkisia haasteitani ovat asioihin uppoutuminen eli ylikeskittyminen ja aloittamisen vaikeus. Ylikeskittymisestä on myös hyötyä, sillä en näe enkä kuule mitään muuta silloin, kun teen jotain itselleni mielenkiintoista. Ennen lukioikää koulunkäynnissäni tai arjessani ei ollut niin isoja ongelmia, että joku olisi niihin puuttunut tai ohjannut hoidon piiriin. Jokaisella on kuitenkin täysin omanlaisensa oirekuva. Menin tutkimuksiin, sillä muistin, miten vaikeaa opiskelu oli ollut minulle lukiossa. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVA PAULA VIRTA Arvosanojen puolesta pärjäsin koulussa hyvin koko peruskoulun ajan, ja päättötodistukseni keskiarvo oli yli 9. Ongelmat alkoivat lukiossa, jossa piti yhtäkkiä suunnitella ja aikatauluttaa kaikki itse. Etsin yksityisen psykiatrin, joka on erikoistunut aikuisiän ADHD:n diagnosointiin. Kävin lukion neljässä vuodessa, ja kirjoitin ylioppilaaksi lopulta hyvin arvosanoin. Työskentelen fysioterapeuttina erikoissairaanhoidossa
Kauppojen tavallisissa suklaissa flavonoideja on yleensä niukasti, koska suuri osa niistä tuhoutuu, kun kaakaosta jalostetaan makeampaa. Tämän vuoksi tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa. Osallistujat söivät keskimäärin 2,3 grammaa kaakaota päivässä. Korkeaa verenpainetta poti 13 000 osallistujaa. Aiemmissa tutkimuksissa suklaan terveyshyödyt on liitetty lähinnä tummaan, paljon flavonoideja sisältävään suklaaseen. Tämä havaittiin etenkin naisilla, jotka saivat kaakaonsa tavallisesta suklaasta. Tulokset viittaavat kaakaon voivan auttaa verenpaineen hallinnassa, mutta niihin on voinut vaikuttaa myös monet seikat, joita tutkimuksessa ei huomioitu. Suklaajälkiruokia paljon syövillä korkeaa verenpainetta oli 9 prosenttia todennäköisemmin kuin muilla naisilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin 46 000 ranskalaisnaisen kaakaon ja suklaan saantia sekä niiden verenpaineyhteyksiä. Kaakaota kohtuullisesti nauttivilla oli tulosten perusteella pienempi riski potea korkeaa verenpainetta. Tutkimus on julkaistu European Journal of Epidemiology -lehdessä. Tutkittua tietoa UUTISPALVELU DUODECIM Kaakao alentaa verenpainetta K aakaon ja suklaan säännöllinen syöminen saattaa auttaa verenpaineen hallinnassa, tuore tutkimus osoittaa. Olennaista on kuitenkin, mistä suklaansa saa. Jälkiruokien ja suklaaleivonnaisten runsas nauttiminen näyttäisi liittyvän korkeampaan verenpaineeseen. Paljon energiaa sisältävä suklaa ja suklaatuotteet voivat helposti myös lihottaa, mikä puolestaan altistaa sydänoireille ja monille muille sairauksille. Heillä oli korkeaa verenpainetta 11 prosenttia harvemmin kuin muilla, tulokset osoittivat. 42 TUNNE & MIELI 4/2020.
Kännykkäsovelluksia käyttäneiden masennusja ahdistuneisuusoireet lievittyivät selvästi enemmän kuin verrokkien, tulokset osoittivat. Potilaisiin oltiin yhteydessä keskimäärin kahdesti viikossa. Masennusta potevat sairastuvat muita todennäköisemmin sydänja verisuonitauteihin ja myös menehtyvät nuorempina, tuore tutkimus vahvistaa. Masennusoireet vähenivät puoleen 60 prosentilla sovelluksia käyttäneistä, kun verrokeista niin kävi 30 prosentilla. Tutkimus on julkaistu Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Esimerkiksi kumpaankin sairauteen kuuluva tulehdustila voi olla yksi selitys. Masennusta potevien riski sairastua sydänja verisuonitautiin tai menehtyä yhdeksänvuotisen seurannan aikana oli noin viidenneksen suurempi kuin samanikäisten, joilla ei ollut masennusoireita. Etähoitojen haaste on saada potilaat käyttämään niitä tarpeeksi tunnollisesti, jotta hoito tehoaa. Tämä voi parantaa motivaatiota ja muistuttaa enemmän matkapuhelinten ja sovellusten tavallista käyttötapaa. Havainnot vahvistavat näyttöä masennuksen ja sydänja verisuonitautien yhteydestä, mutta ilmiölle ei vielä tiedetä tarkkaa syytä. . Oireet myös pysyivät poissa kaksi kuukautta hoidosta. Tässä tutkimuksessa potilaat tekivät keskimäärin 93 hoitotehtävää 98:sta, mitä voi pitää erittäin hyvänä. Tutkimus on julkaistu JAMA Psychiatry -lehdessä. Tutkimuksessa käytettiin hoitosovellusalustaa, jossa potilaille oli tarjolla viisi eri sovellusta. Tutkimukseen osallistui lähes 150 000 keskimäärin 50-vuotiasta Masennustutkimusta ympäri maailman miestä ja naista 21 eri maasta. Ahdistusoireiden kohdalla tulokset olivat samanlaisia. Sydänja verisuonitaudit, kuolleisuus ja masennus on yhdistetty toisiinsa aiemminkin, mutta tutkimustulokset ovat perustuneet lähinnä varakkaiden maiden väestöihin. Verrokit saivat saman hoidon varsinaisen tutkimusjakson päätyttyä. Tutkijat uskovat tunnollisen osallistumisen johtuvan hoitoalustasta, jonka ansiosta potilaat voivat itse valita kulloisenakin hetkenä heitä kiinnostavan hoitosovelluksen. Tämä havaittiin kaikissa maissa, mutta yhteys oli selvästi voimakkaampi kaupunkialueilla kuin maaseudulla. Mielialaa voi parantaa kännykkäsovelluksella M asennusta ja ahdistuneisuutta voi tuoreen tutkimuksen perusteella lievittää matkapuhelimeen asennettavilla hoito sovelluksilla. Tehtävään koulutetut ammattilaiset suosittelivat kulloinkin potilaan tilanteeseen ja hoidon vaiheeseen sopivinta ohjelmaa, mutta potilaat saivat myös käyttää niitä vapaasti. Tutkimuksessa 146 masennustai ahdistuneisuusdiagnoosin saanutta aikuista satunnaistettiin saamaan joko matkapuhelinpohjaista hoitoa tai verrokkiryhmään. Hoitoa kesti kahdeksan viikkoa. TUNNE & MIELI 4/2020 43. . Osallistujista 11 prosentilla oli masennusta seurannan alkaessa. Nyt julkaistut tulokset osoittavat ilmiön näkyvän myös köyhissä ja keskituloisissa maissa ympäri maailmaa. Noin joka seitsemäs suomalainen sairastuu masennukseen jossain vaiheessa elämäänsä. Myös internetpohjaiset hoitoohjelmat toimivat monilla potilailla, aiemmista tutkimuksista tiedetään. Usein se alkaa jonkin kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen. Masennukseen sairastuu noin joka seitsemäs suomalainen jossain vaiheessa elämänsä aikana
Tutkimuksessa seurattiin 17 000:ta Singaporen kiinalaista. Samaan aikaan osallistujia tuettiin liikunnan lisäämisessä. Intensiiviseen elämäntaparemonttiin satunnaistetut laihtuivat keskimäärin 12 kiloa vuodessa, kun verrokkiryhmäläiset pudottivat keskimäärin vain 4 kiloa. Tutkimuksessa 158 tyypin 2 diabetesta sairastavaa 18–50-vuotiasta satunnaistettiin joko vuoden kestävään intensiiviseen elämäntaparemonttiin tai verrokkiryhmään, joka sai vain tavanomaista diabeteshoitoa. Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin. Verrokeista parani vain 12 prosenttia. Myös kanaa suosivien testitulokset olivat parempia kuin punaista lihaa paljon käyttävien. Kaikki osallistujat olivat ylipainoisia tai lihavia. Intensiiviseen ryhmään osallistuneista 20 prosenttia onnistui laihduttamaan 15 prosenttia painostaan, mitä voi pitää varsin hyvänä saavutuksena. Tyypin 2 diabetes on parannettavissa elämäntaparemontilla jo vuodessa, tuore tutkimus osoittaa. Elämäntaparemontti alkoi laihdutusjaksolla, jonka aikana osallistujat söivät vain vähäkalorisia ateriat korvaavia laihdutustuotteita, minkä jälkeen ruokavalioon vähitellen Elämäntaparemontti puree diabetekseen lisättiin tavallista ruokaa. Yhteydet olivat toisen suuntaisia osallistujilla, joiden ruokavaliossa oli paljon tuoretta kalaa ja mereneläviä. Keskeistä on saada liikakiloja karistettua. Tutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä siitä, että elämäntapamuutokset ja laihduttaminen voivat parantaa tyypin 2 diabeteksen ainakin potilailta, joiden sairaus ei ole kestänyt pitkään. 44 TUNNE & MIELI 4/2020. . Elämäntapamuutosten ja laihtumisen ansiosta 60 prosenttia potilaista ei enää täyttänyt tyypin 2 diabeteksen kriteereitä vuoden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta. Tämän saavutti 4 prosenttia verrokeista. Kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä todettiin 14 prosentilla kaikista osallistujista. Tämän jälkeen keskityttiin tukemaan elämäntapoja, jotka auttavat pitämään karistetut kilot poissa. Lisäksi 33 prosentilla elämäntaparemonttiin satunnaistetuista veren glukoositasot pysyivät normaalitasolla. Punaisella lihalla yhteys muistin heikentymiseen Lorem ipsum Tutkittua tietoa UUTISPALVELU DUODECIM P aljon punaista lihaa syövien muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot saattavat heikentyä muita nopeammin. Tutkimus on julkaistu Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä. Tutkimus on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä. Tutkimukseen osallistuneet olivat sairastaneet alle kolme vuotta. Lihan korvaaminen kalalla tai kanalla kuitenkin pienentää riskejä, tuore tutkimus osoittaa. Tulokset viittaavatkin siihen, että punaisen lihan osuutta ruokavaliossa olisi hyvä vähentää ja korvata se kalalla, kanalla tai kasvikunnan tuotteilla. Kun osallistujat jaettiin ryhmiin heidän ruokavalioidensa perusteella, eniten punaista lihaa syövien kognitiiviset mielentoiminnot heikkenivät noin 16 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujien, jotka söivät punaista lihaa harvoin.
KU VA T: SH U TT ER ST O C K TUNNE & MIELI 4/2020 45. Heidän riskinsä sairastua sydänja verisuonitauteihin tai menehtyä seurannan aikana oli 50 prosenttia suurempi kuin tasaisesti 7–8 tuntia yössä nukkuvien. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa havaittiin myös yhteys sydänriskien ja yöunien pituuden vaihtelun väliltä. Riski menehtyä seurannan aikana oli puolestaan noin 30 prosenttia suurempi osallistujilla, joiden yöunet lyhenivät seurannan aikana seitsemästä tunnista runsaaseen viiteen. Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta yleensä tutkimukset ovat perustuneet yhteen, seurannan alussa tehtyyn uniarvioon. Nyt julkaistut tulokset antavatkin paremman kuvan unen ja sen muutosten yhteyksistä terveyteen. Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Seurannan aikana 2 400 osallistujaa sairastui eteisvärinään, sydäninfarktiin tai aivoverenkiertohäiriöön ja yhtä moni menehtyi. Tulosten perusteella tasaisesti noin 7–8 tuntia yössä nukkuvien riskit olivat pienimmät, ja suurimmassa vaarassa olivat tasaisesti korkeintaan viisituntisia yöunia nukkuvat. Jos on löytänyt itselle sopivan ajan mennä nukkumaan, siitä kannattaa pitää kiinni. Tulokset perustuvat 53 000 keskimäärin 53-vuotiaan kiinalaisen seitsenvuotiseen seurantaan. Osallistujien yöunien pituutta kyseltiin useita kertoja seurannan aikana. Tulokset eivät paljasta, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, mutta yöunien pituuden muutokset saattavat heijastaa terveydessä ja elämäntilanteissa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat sairastumisten taustalla. Tasaisesti 7–8 tuntia nukkuviin verrattuna heidän sairastumisriskinsä oli noin 20 prosenttia suurempi. . Sydänoireiden riski oli suurentunut myös osallistujilla, jotka nukkuivat noin 5 tuntia yössä, mutta seurannan aikana pidensivät uniaan kahdella tunnilla. Tasainen unirytmi suojaa sairauksilta L iian vähän nukkuvien on pitkään tiedetty olevan muita suuremmassa vaarassa sairastua sydänja verisuonitauteihin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella myös muutokset yöunien pituudessa voivat olla yhteydessä riskeihin. Kyseisessä tutkimuksessa sydänriskit olivat suurentuneet osallistujilla, joiden yöunet vaihtelivat yli kaksi tuntia yöstä toiseen
Värityskuva 46 TUNNE & MIELI 4/2020
Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva, resepti). TUNNE & MIELI 4/2020 47. Opettele hallitsemaan aivojesi tietokuormaa (Lisää keskittymistä työpäivääsi), nauti ruokamuistosta (Makumatka mummon luo) ja arvosta tavallista arkea, kuten näyttelijä Martti Suosalo (Voimaa arkeen). Värityskuva HYVÄN MIELEN TEKOJA Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja
Työn hallitsemiseen ja aivokuorman vähentämiseen on onneksi olemassa keinoja. LISÄÄ KESKITTYMISTÄ TYÖPÄIVÄÄSI Saatko töissä vähemmän aikaan kuin etukäteen arvioit. Esimerkiksi muistiaan voi tukea käyttämällä muistutuksia, ovat ne sitten sähköisiä hälytyksiä, post it -lappuja tai muistikirjan merkintöjä. Kalakoski työskentelee johtavana tutkijana Työterveyslaitoksessa ja on tutkinut kognitiivista ergonomiaa useilla aloilla, muun muassa sairaalatyössä. T yöelämä vaatii ihmiseltä yhä enemmän kognitiivisia eli ajatteluun ja tiedonkäsittelyyn liittyviä voimavaroja. Hän vastaa tyypillisiin työntekoa haittaaviin pulmiin ja kertoo, millaisin keinoin keskittymistään voi parantaa. Psykologian tohtori Virpi Kalakoski kannustaa käyttämään apukeinoja työn hallitsemiseksi ja aivokuorman vähentämiseksi. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK 48 TUNNE & MIELI 4/2020. Alalla kuin alalla tarvitaan hyvää muistia ja huomiokykyä sekä kykyä hallita tietotulvaa, oppia uutta, ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä. – Jotkut ovat kysyneet, eikö muistiaan kannattaa yrittää harjoittaa, jotta se ei laiskistu. Harmittavatko keskeytykset, pätkiikö muisti. Muistilla on kuitenkin jo ihan tarpeeksi tekemistä itse ydintyössä, joten ylimääräistä kuormaa sille ei tarvitse tietoisesti järjestää, Kalakoski sanoo
Kun kirjaat ylös, mitä olet tehnyt ja mistä seuraavaksi jatkat, säästyt mieleen palauttamisen vaivalta. Työyhteisössä on tärkeää sopia yhteiset pelisäännöt työrauhan takaamiseksi. Jos työhön ei voi itse vaikuttaa ja sitä on liikaa tai se tuntuu jatkuvasti hallitsemattomalta, työjärjestelyt on syytä ottaa puheeksi esimiehen kanssa. . Kun tulee puhelinsoitto tai työkaveri kysyy minulta jotain, kuluu hyvä tovi muistellessa, mihin jäinkään. 2 Keskeytykset verottavat tarkkaavaisuuttani. Jos työpaikkasi on monitilatoimistossa, tee syventymistä vaativa tehtävä hiljaisen työn tilassa. Etenkin ympäristön puhehäly vie helposti huomion. Jos työhösi kuuluu paljon tulipalojen sammuttelua eli ennakoimattomia tehtäviä, ne kannattaa huomioida jo päivän suunnittelussa. Silloin voi olla tyytyväinen jo siitä, että saavuttaa tavoitteensa, tulevat työt tänään valmiiksi tai ei. Muistiinpanojen tekeminen itselle on suositeltavaa myös pätkittäin tehtävissä projekteissa. Silloin voit tehdä vaikkapa kolme tuntia päätehtävää ja varata lopun ajan töihin, joita et voi ennakoida. Omaakin työtään voi tilanteen mukaan priorisoida ja sopia palaavansa asiaan vaikkapa puolen tunnin päästä. Itselleen voi asettaa myös ajallisia tavoitteita: edistän tänään tunnin ajan tehtävää A ja kaksi tuntia tehtävää B. 1 Työpäivä meni sähköposteihin vastatessa ja äkillisten tehtävien parissa. Päivän jälkeen tuntuu, että en ole saanut mitään aikaan, vaikka olen tehnyt töitä koko ajan. Usein ajattelemme, että muiden pyyntöihin ja kysymyksiin on reagoitava heti. Jos flow katkeaa, jatkaminen helpottuu, kun merkkaat vaikka post it -lapulle itsellesi muistiin kohdan, johon jäit. Jos niitä ei tulekaan, voit hyvillä mielin aloittaa vaikka seuraavan päivän töitä. TUNNE & MIELI 4/2020 49. Sulje äänet omistakin työvälineistäsi. . En ehtinytkään tehdä kaikkea sitä, mitä olin kuvitellut. Työtilatkin kannattaa mieltää työkaluiksi, joita meidän pitää osata käyttää oikein
Avuksi voi ottaa vaikka aiemmin mainitun Pomodoromenetelmän. . Jos työssä on tärkeää keskittyä, kaikki ylimääräiset hälytykset kannattaa kytkeä pois päältä tietokoneesta ja puhelimesta. Jotkut pitävät yllä tehtävälistaa, johon he kirjaavat kaikki muistettavat asiat. Jaksamisen kannalta on eduksi, jos työtehtäviä saisi hoidettua ennemmin etukenossa kuin viime tipassa, koska silloin työhön tulee väljyyttä. Näin tiukka rytmitys ei ole kuitenkaan suositeltava koko työpäivän ajaksi, koska silloin työstä tulee turhankin intensiivistä ja kuluttavaa. Tehtävälista voi olla esimerkiksi puhelimen sovelluksessa tai mukana kulkevassa muistivihossa. Ehkä voit sopia itsesi kanssa tietyt ajat, jolloin voit irrottautua työstä ja vaikka selata nettiä. . Pääasia on, että sitä on vaivatonta käyttää ja se on helposti saatavilla. Kotona työstä voi tulla rajatonta paahtamista, kun siitä puuttuu vapaamuotoinen juttelu työkavereiden kanssa, yhdessä lounastaminen ja muu virkistävä vaihtelu. Yksi keino on kirjoittaa tehtävät suoraan kalenteriin – silloin niille tulee samalla varanneeksi ajan. Jos päätät käyttää tehtävään vaikka puoli tuntia päivittäin, työ etenee ja varmasti lopulta valmistuukin. . Se on ajanhallinnan menetelmä, jossa keskitytään intensiiviseen työhön esimerkiksi 25 minuuttia. 50 TUNNE & MIELI 4/2020. Palautumiseen on tärkeä kiinnittää huomiota kaikessa työssä, ja varsinkin etätöissä. Sen jälkeen pidetään lyhyt tauko, kunnes munakellon pirinä muistuttaa seuraavasta 25 minuutin työrupeamasta. 4 En aina muista, mitä olen kenellekin luvannut tehdä ja mikä tehtävä on kiireellisin. Tai ehkä voit käyttää erillisiä listoja tehtävien kiireellisyyden tai aiheen mukaan. Vitkuttelu voi kertoa myös ylikuormituksesta. Sähköisten järjestelmien etu on, että niihin voi lisätä muistutuksia ja ne pysyvät hyvin tallessa. 5 Vaikka jonkin työn tekemiseen olisi reilusti aikaa, vitkuttelen sen kanssa siihen asti, kunnes tuleekin jo kiire. Sieltä voi poimia kunkin päivän työt kiireellisyyden mukaan. 3 Minun on usein vaikea syventyä pitkäjänteiseen työskentelyyn, koska en malta olla vilkuilematta somekanavia tai uutissivustoja. Jotkut hyötyvät myös Pomodoro-tekniikasta. Jos et ole palautunut kunnolla, kynnys aloittaa uutta tehtävää kasvaa. Tarvitsemme palautumista työpäivänkin aikana, vähintään lakisääteisen lounastunnin, kahvitaukojen ja parin minuutin mikrotaukojen verran. Hankalimpia ovat usein tehtävät, jotka ovat tärkeitä, mutta joiden deadline on kaukana tai sitä ei ole määritelty. Muistimme on niin lyhyt ja epätarkka, että kaikki, minkä haluamme muistaa, kannattaa kirjoittaa ylös. Jokaisella on työssään myös rennompia tehtäviä, jotka eivät vaadi täyttä keskittymistä. Esimerkiksi tietotyössä sähköpostin siivoaminen tai työtilan järjestely voivat tuoda huokoisuutta päivään. Sitten stressaan, olenko unohtanut jotain
. Huomaan kuitenkin keikkuvani ylhäällä vielä puoliltaöin. Tästäkin kokeilusta kannattaa laittaa itselleen muistutus, kunnes siitä tulee uusi rutiini. Tämäkin voi helpottaa työmoodista irrottautumista. Tämä voi kertoa siitä, että et ehdi juurikaan palautua työpäivän aikana. Ujuta työpäiväsi lomaan myös lyhyitä mikrotaukoja, jolloin voi vaikka katsella hetken ulos ikkunasta, verrytellä tai hakea lasillisen vettä. Apukeinona voi kokeilla esimerkiksi unikelloa samaan tapaan, kun herätessämme käytämme herätyskelloa. 6 Lupaan usein tehdä enemmän asioita kuin oikeasti ehdin, koska aliarvioin niihin tarvitsemani ajan. 8 Joka päivä päätän, että tänään menen ajoissa nukkumaan. . Ja jos tehtävä on uusi, aikaa on vielä vaikeampaa arvioida. Tämä voi estää sen, että illan tunnit humpsahtavat kuin huomaamatta ohi. Lisäksi on tärkeää etsiä keino, jokin rituaali, jonka kautta siirtyä töistä vapaalle. Mitä monimutkaisempi asia on ja mitä enemmän se vaatii selvittämistä ja muiden ihmisten työpanosta, sitä todennäköisemmin aikataulut venyvät. Jos tavoitteena on olla unessa iltakymmeneltä, kellon voisi laittaa soimaan jo seitsemäksi muistuttamaan siitä, että vähitellen on syytä ryhtyä iltavalmisteluihin. Toiminnanohjaus ja prospektiivinen eli eteenpäin suuntaava muisti vievät melko paljon kapasiteettiamme. Yksi tapa asennoitua aikapaineeseen on mitoittaa työpanoksensa käytettävissä olevan ajan mukaan. Ennen vapaalle siirtymistäsi mieti, mitä sinun on saatava aikaan ja mistä jatkat hommiasi seuraavana työpäivänä ja merkkaa se itsellesi ylös. . Univaje syö työtehoani seuraavana päivänä. Nukkumaanmenoa voi myös aikaistaa vähitellen, vaikka varttitunti kerrallaan, ja katsoa, miten se vaikuttaa olotilaan. Se voi olla vaikka kävelylenkki, ruoanlaitto, perheen kanssa oleminen, oma harrastus tai puhelu kaverille – mikä kenellekin on mieluisaa. Silloin mieli käy helposti ylikierroksilla ja vapaalle siirtyminen vaikeutuu. Silloin sitä ei tarvitse pyöritellä mielessä, vaan se tulee vastaan, kun palaat taas töiden ääreen. Tai panostettava tehtävään vain sen verran, minkä oma aikataulu sallii. Ehdithän pitää sovitut ruokaja kahvitauot. Tässäkin on kyse muistimme rajallisuudesta. Silloin on ehkä vain kieltäydyttävä tehtävästä, koska sen tekemiseen ei realistisesti ole aikaa. TUNNE & MIELI 4/2020 51. Ei ole helppo muistaa ja hahmottaa, mitä kaikkia vaiheita tiettyjen töiden tekemiseen kuuluu. Siksi kestää usein jonkin aikaa, ennen kuin uudet rutiinit syntyvät. . Jos siis arvioit sinulta pyydetyn homman hoituvan tunnissa, todellisuudessa se vie kaksi tai kolme tuntia. Jos työasia tulee mieleen vapaalla, kirjaa se itsellesi ylös tai lähetä se viestinä työsähköpostiisi tai -puhelimeesi. 7 Minun on vaikea saada ajatuksia irti töistä, vaikka olisin jo lopettanut työnteon siltä päivältä tai viikolta. Huomioi myös eteen tulevat ennakoimattomat työt! Hyvä nyrkkisääntö on varata työtä varten kaksintai kolminkertainen aika
Pehmeä perunavelli oli lapsuuden hartain ruokatoive. Ranskankerma pyöristää lempeän sopan maut, ja annos viimeistellään rapealla ruisleipämurulla. RESEPTI, TEKSTI JA KUVA ELINA YLITERVO MAKUMATKA MUMMON LUO Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi Ruokamuisto 52 TUNNE & MIELI 4/2020. Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua
Silloin sekaan voi hienontaa pätkän punaista chiliä potkua tuomaan. 1 dl lehtipersiljaa hienonnettuna . 1 kg jauhoisia perunoita . Oli aina yhtä jännittävää katsella, kun höyryävän kuumaan perunavelliin pudotti sopivan kunnianhimoisen nokareen voita. Hyödynnä hävikki ja murustele kuivahtaneet leivänkannikat pannulle. Kuori perunat ja leikkaa lohkoiksi. P erinteinen perunavelli syntyy vain muutamasta raakaaineesta. 2 valkosipulinkynttä . Hienonna valkosipulinkynnet sekä lehtipersilja. Valmista ensin ruisleipämuru. Ruislimpun sijaan keitto tarjoillaan rapsakaksi paistetun ruisleipämurun kanssa. Kuumenna hitaasti keskilämmöllä kiehuvaksi silloin tällöin sekoitellen. . Kippaa seos talouspaperin päälle jäähtymään. Kun perunat ovat kypsiä, nosta kattila liedeltä ja soseuta sauvasekoittimella. 3 kevätsipulia . Sulava voi upposi vellin syövereihin jättäen jälkeensä kultaisena kimmeltävän lammikon. 1 tl suolaa . 1 sitruunan kuori raastettuna . Myös vaalea leipä käy mainiosti. Revi ruisleipä palasiksi. 2+1 rkl oliiviöljyä . Jos maidon keittäminen arveluttaa, nappaa kaupasta mukaan pohjaanpalamaton maito. ”Tätä samettisen pehmeää, makuhermoja lempeästi hyväilevää ja jostain selittämättömästä syystä käsittämättömän hyvää herkkua toivoin mummolta aina, jos ruokatoiveiden perään kyseltiin. Hienonna kevätsipulien valkoiset osat. Parhaalta perunavelli maistui mummon ja ukin kesämökin tuvan pöydässä, kasvot kohti tyynenä tuikkivaa järven pintaa.” OSKARI NIVALA, HELSINKI . Kuumenna kattilassa öljyä ja kuullota sipuleita keskilämmöllä muutama minuutti. Mausta suolalla. AINESOSAT NELJÄLLE TUNNE & MIELI 4/2020 53. Laske lämpöä ja anna kiehua hiljalleen kannen alla 10–15 minuuttia. 7 ½ dl maitoa . Lisää kattilaan perunat, maito sekä suola. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Lisää persilja ja raastettu sitruunankuori. Sopan kylkeen vielä pala hyvää ruislimppua, niin lasten tyytyväisyys oli taas hetkeksi taattu. Perunakeitto . 150 g ranskankermaa Ruisleipämuru . 3 valkosipulinkynttä . Varo polttamasta valkosipulia. 2 rkl öljyä . Kaada pannulle loraus oliiviöljyä, alenna lämpöä, lisää valkosipuli ja kuullota vielä hetki. Sekoita joukkoon ranskankerma ja tarjoa ruisleipämurun kanssa. . 4 siivua ruisleipää . Kun keittoon lisää kuullotettua sipulia ja lopuksi sekaan pyöräytetään ranskankermaa, on lopputulos hitusen tavallista juhlavampi. Kuumenna 2 rkl oliiviöljyä pannulla ja paista leivänpalasia, kunnes leipä on rapeaa. ripaus suolaa
mennessä osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 17.9. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. ris tik ko tuu li.f i I S Ä Sn THAIMAA ENNEN TUTTU ADOLF OLENTOJA TUHKIMO OUTI ÄÄLIÖ SIENIÄ PUUAURA TUKIJA OPPIA KLASIN KAIMOJA ASEELLA TEE LEENA MERIKANTO HAKATA KASVI VEDESSÄ JUMALATAR RANGAISTUS EHTA RAHA SUSIEMO PEDOT EI TAKAA CHRIS HAKU NORMAALIT. MUSTIA ALLEGRO PERUSTA KUKKIVIA ROMUJA ALBA TOISET TYTTÖ ALMILAN KAIMAT HAAMU PALKEET 1 2 3 4 5 8 7 6 9 10 1 3 5 7 9 8 10 6 2 4 SUOJA HOH HOIJAA ULOS VALUVA KANSAINVÄLINEN YÖN TAKANA JIHUU PELASI LAMPI VAROMISTA RÄMÄ BAARIMIKOLLA TEKEE OLASTA LAKKA VALAISEVAT ÖITÄ “KULTA” SR OLLA NOLONA VALVOJAISET TAPPIO JUNISSA TAKANAKIN Z Z ILMIÖITÄ ( I I HILLOJA RUKOUS KUMMA VARATTUJA EHKÄ “OIKEITA KÄSIÄ” NAUTITTAVA H T K L R P S T T R R L B T P M H Ö E Ö I A I O A U O A U A U I A A Y R Y E A L T S I U U O R H H R U H R D K A K S T D D K R E Y E K T U K I O I A A N T T U A T U A T T T S Ristikko 56 TUNNE & MIELI 4/2020. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Ratkaisseiden kesken arvotaan Finnkinon leffalippu. NIMI OSOITE ww w. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + +
VAIKEUSASTE: ??. Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Finnkinon elokuvaliput. VAIKEUSASTE: ?. C H I P S I T O K A L U U G O A Ä E N G R K I L P I Ö T B P S M Y O U J E D I V Ö X R A T S A I N H T C J F B A K E R H E T S O T D T I E A H M A T M E R I C A M E P P I I K Ä M I E S B X B I D I A T Ä S A F A R I O T T E E T I I K A T I E Y U K U O V I I K O N I T A V A R U U S A E N I N F N I X O N K A T S E H A I F A I E I S O T A S K O S S S E L L O T L U C A K A T V E G E N O L A K U H K I A E G O G O P Y S T I A I S T I T A N I T A M U T T I A S L B S A I J U E T R U S K I L O B A T A U S M A O S U U S O O I L P O A K K U O I N U N N A T V E X I H Y M I Ö A I T O K A I T S E U T A M P U U R P O E S I K K O V U O N A T I S Ä T L I A S A K I T R U P I N A T U R A T A K O J A O N K A A L I T A V A L M U K A A A A K E N O T T E O S D P T U U K I T I S O T T A T U M I N I L I A N K A I T I K K A K I R K G I H A R A P I A N A S E N N E R I I T T I L U H T A A K A N S A N I L A U L A P P A E K A L I M A A L A I T A N E L U T O T O A N N L O T H A R R U U T A N A K I E K U A A R A U A N A S E L N A T I N A P E L T S I A M A R A T T O R U O T S A T A T I U H A T A S T I A T A M D S K I P H T O 3/2020 3/2020 Ristikko Sanatehtävä Ristikko Sudoku Krypto Tehtävien ratkaisut TUNNE & MIELI 4/2020 57. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Easy Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 3 9 2 5 8 1 7 4 6 1 9 8 7 4 2 5 3 6 6 4 5 9 3 7 2 1 8 7 3 5 6 9 8 1 4 2 1 7 8 2 6 4 3 9 5 2 6 4 1 3 5 8 7 9 4 1 3 7 2 5 8 6 9 8 4 1 5 2 7 6 9 3 2 8 6 4 9 3 1 5 7 9 2 3 4 6 1 7 5 8 7 5 9 6 1 8 4 3 2 5 7 6 3 8 9 2 1 4 8 6 7 3 4 9 5 2 1 4 8 7 2 1 3 9 6 5 9 3 1 8 5 2 6 7 4 3 1 2 9 5 6 4 8 7 5 2 4 1 7 6 9 8 3 6 5 9 8 7 4 3 2 1 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 3 1 7 2 4 5 9 8 7 5 8 9 2 1 6 4 3 7 8 9 5 6 1 4 2 3 4 2 1 7 3 6 9 5 8 2 4 5 8 3 9 6 7 1 3 6 9 4 5 8 7 1 2 5 2 8 4 9 3 7 1 6 2 8 7 5 6 4 3 9 1 9 6 4 1 7 2 3 8 5 6 4 5 3 1 9 2 8 7 1 7 3 6 8 5 2 4 9 9 1 3 8 7 2 4 6 5 3 5 7 2 1 8 9 6 4 5 9 2 6 8 3 1 7 4 4 1 2 9 5 6 8 3 7 1 7 4 2 9 5 8 3 6 8 9 6 3 4 7 1 5 2 8 3 6 1 4 7 5 2 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 4 2 3 5 7 8 1 6 9 7 8 4 2 1 9 6 3 5 8 9 7 2 1 6 4 5 3 2 9 3 6 7 5 8 1 4 5 6 1 9 3 4 8 7 2 6 1 5 3 8 4 9 7 2 6 3 8 7 4 5 9 2 1 8 2 1 7 5 6 3 4 9 7 4 5 1 2 9 3 8 6 9 3 6 1 4 2 5 8 7 2 1 9 6 8 3 5 4 7 5 4 7 8 9 3 2 6 1 1 8 4 3 6 7 2 9 5 4 6 8 9 2 7 1 5 3 9 7 2 8 5 1 6 3 4 3 7 2 5 6 1 4 9 8 3 5 6 4 9 2 7 1 8 1 5 9 4 3 8 7 2 6 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 9 2 8 3 5 7 1 6 4 7 8 9 4 6 1 3 5 2 6 7 1 9 4 8 2 3 5 1 6 4 5 2 3 9 8 7 3 4 5 6 1 2 7 9 8 2 5 3 9 7 8 6 1 4 2 8 3 7 6 4 5 1 9 4 1 6 3 5 7 8 2 9 4 6 7 5 9 1 8 2 3 9 7 8 2 1 6 5 4 3 1 5 9 8 2 3 4 7 6 3 2 5 8 9 4 1 7 6 7 9 2 4 8 6 3 5 1 6 9 7 1 8 2 4 3 5 8 1 6 2 3 5 9 4 7 8 3 2 6 4 5 7 9 1 5 3 4 1 7 9 6 8 2 5 4 1 7 3 9 2 6 8 Medium Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 3 2 5 9 4 8 6 7 1 6 3 9 1 2 8 7 4 5 7 6 1 5 2 3 4 8 9 5 2 4 9 6 7 1 8 3 8 4 9 1 7 6 2 3 5 7 8 1 4 3 5 6 2 9 4 7 3 6 8 5 1 9 2 8 7 3 2 9 1 5 6 4 1 5 6 2 3 9 7 4 8 4 9 2 8 5 6 3 7 1 2 9 8 4 1 7 5 6 3 1 6 5 7 4 3 8 9 2 9 1 7 3 6 2 8 5 4 3 4 6 5 7 2 9 1 8 6 3 2 8 5 4 9 1 7 2 1 7 3 8 9 4 5 6 5 8 4 7 9 1 3 2 6 9 5 8 6 1 4 2 3 7 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 9 2 6 4 8 1 5 3 7 1 8 2 4 9 6 5 7 3 1 4 5 7 3 6 8 9 2 9 5 4 7 3 2 1 6 8 8 7 3 2 5 9 6 4 1 6 3 7 8 1 5 9 4 2 5 9 7 6 4 8 1 2 3 8 2 1 9 6 3 4 5 7 6 8 4 1 2 3 7 5 9 7 4 9 5 2 8 6 3 1 2 3 1 9 7 5 4 6 8 5 6 3 1 7 4 8 2 9 3 1 9 5 6 7 2 8 4 2 9 6 3 4 1 7 8 5 7 5 2 8 9 4 3 1 6 3 1 5 6 8 7 2 9 4 4 6 8 3 1 2 9 7 5 4 7 8 2 5 9 3 1 6 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 5 9 8 1 4 6 3 2 7 9 6 3 2 5 4 7 8 1 6 2 3 8 5 7 9 4 1 2 7 4 8 3 1 6 5 9 4 7 1 2 9 3 8 6 5 1 5 8 6 9 7 2 3 4 1 5 6 4 2 8 7 9 3 3 9 7 5 1 2 8 4 6 8 4 2 3 7 9 1 5 6 4 2 5 9 6 8 3 1 7 7 3 9 6 1 5 4 8 2 8 1 6 7 4 3 5 9 2 9 1 4 5 3 2 6 7 8 5 3 1 4 2 6 9 7 8 2 6 7 9 8 1 5 3 4 7 4 2 3 8 9 1 6 5 3 8 5 7 6 4 2 1 9 6 8 9 1 7 5 4 2 3 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 7 9 8 6 4 2 5 1 1 4 8 5 2 7 6 3 9 4 6 1 5 2 7 9 3 8 3 6 7 9 8 4 1 5 2 5 2 8 1 9 3 4 6 7 2 9 5 1 6 3 7 8 4 7 9 3 4 5 1 6 8 2 8 3 9 7 1 6 2 4 5 6 8 4 7 3 2 5 1 9 5 7 4 3 9 2 8 1 6 2 1 5 6 8 9 3 7 4 6 1 2 4 5 8 3 9 7 8 4 6 9 7 5 1 2 3 9 2 6 8 3 5 4 7 1 9 3 7 2 1 6 8 4 5 7 8 1 2 4 9 5 6 3 1 5 2 3 4 8 7 9 6 4 5 3 6 7 1 9 2 8 Hard Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 8 1 2 9 3 4 6 7 5 3 2 4 5 9 7 6 8 1 4 3 7 5 8 6 2 9 1 6 1 8 2 3 4 9 5 7 9 6 5 1 2 7 4 3 8 5 7 9 6 1 8 2 4 3 1 7 9 4 5 3 8 2 6 4 3 6 7 8 2 5 1 9 3 2 4 8 6 1 9 5 7 1 9 5 4 6 3 8 7 2 6 5 8 7 9 2 3 1 4 7 8 2 9 5 1 3 6 4 7 8 6 3 1 9 5 4 2 9 5 3 1 7 6 4 2 8 5 4 3 2 7 8 1 6 9 2 6 1 8 4 9 7 3 5 2 9 1 6 4 5 7 8 3 8 4 7 3 2 5 1 9 6 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 1 7 6 5 4 9 3 8 2 9 4 7 8 2 1 5 3 6 4 2 3 1 6 8 5 9 7 5 3 6 9 4 7 1 8 2 8 9 5 2 7 3 1 6 4 2 1 8 5 6 3 4 7 9 5 1 7 8 9 4 6 2 3 4 6 3 2 7 9 8 1 5 2 4 8 6 3 5 9 7 1 1 7 2 6 8 5 3 9 4 3 6 9 7 2 1 4 5 8 8 5 9 3 1 4 2 6 7 7 3 4 9 5 2 8 1 6 6 8 4 7 3 2 9 5 1 6 5 1 4 8 7 2 3 9 7 9 1 4 5 8 6 2 3 9 8 2 3 1 6 7 4 5 3 2 5 1 9 6 7 4 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 9 1 5 2 6 4 7 8 5 9 7 3 1 6 2 8 4 2 6 8 4 3 7 1 9 5 3 1 8 7 2 4 6 9 5 5 4 7 9 8 1 2 3 6 6 4 2 8 5 9 3 1 7 9 2 6 3 1 8 5 4 7 8 2 9 1 6 7 5 4 3 7 8 3 2 4 5 9 6 1 4 5 3 2 9 8 7 6 1 4 1 5 6 7 9 3 8 2 1 7 6 5 4 3 8 2 9 6 3 4 7 5 2 8 1 9 7 3 1 9 8 2 4 5 6 1 5 9 8 6 3 7 2 4 2 6 5 4 3 1 9 7 8 8 7 2 1 9 4 6 5 3 9 8 4 6 7 5 1 3 2 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 2 6 4 3 1 9 7 8 5 3 4 1 9 6 7 5 2 8 9 7 5 4 6 8 1 2 3 9 6 8 2 3 5 4 1 7 1 3 8 2 5 7 4 9 6 2 5 7 4 1 8 9 6 3 6 9 3 8 7 1 2 5 4 1 7 9 5 2 3 8 4 6 5 4 1 6 3 2 8 7 9 5 8 2 6 7 4 1 3 9 7 8 2 5 9 4 6 3 1 6 3 4 1 8 9 7 5 2 4 5 7 1 8 3 9 6 2 7 9 5 3 4 6 2 8 1 8 1 6 9 2 5 3 4 7 4 2 3 8 9 1 6 7 5 3 2 9 7 4 6 5 1 8 8 1 6 7 5 2 3 9 4 H T K L R P S T T R R L B T P M H Ö E Ö I A I O A U O A U A U I A A Y R Y E A L T S I U U O R H H R U H R D K A K S T D D K R E Y E K T U K I O I A A N T T U A T U A T T T S VAIKEUSASTE:
Tavallisuus Näyttelijän työ on absurdia ja huumaavan hullua. Minulla on hyvin selkeä päivärytmi teatterien esityskausien aikana. Ennen esityksiä teen lämmittelynä keppijumpan, minkä lisäksi lenkkeilen ja käyn urheilupuiston ulkokuntosalilla. Perhe ja puoliso Perheemme on tiivis yhteisö, ja teemme kimpassa hommia kotona. Nyt ohjelmassa on klassinen painonnosto eli tempaus ja työntö -harjoittelu, joka on tekninen ja kiinnostava laji. Rutiinit Elän kurinalaista elämää. Teatterin päiväharjoitusten jälkeen ruokailen, ja sitten otan päiväunet. Siinä 400 eri lihasta reagoi kolmen sekunnin aikana. Menen mielelläni makuulle ja rauhoittumaan aina tilaisuuden tullen. Leffa kertoo Alvar Aallosta ja tulee ensi-iltaan syksyllä. Kaksi vanhinta lasta asuvat jo omillaan. Jos illalla on näytös, herättelen kehoa kevyellä liikunnalla ja availen ääntä. Suosaloa pitävät arjessa kiinni perheen lisäksi rutiinit ja tavallisuus, jotka ovat vastapainoa näyttelijän työlle. Koronan aikana minulla on esimerkiksi ollut aikaa tehdä töitä Virpin uuden dokumentin markkinoinnin ja levittämisen parissa. Vanhemmat lapsetkin käyvät yhä paljon kotona. Heidän kauttaan olen myös nähnyt, miten työnteko parantaa ja tekee ihmeitä ihmisen pärjäämistaidoille. Työskentelemme ohjaajapuolisoni Virpi Suutarin kanssa perheyrityksemme kautta ja yritämme tehdä mahdollisimman paljon itse. Näyttelijänä lataan hetken otoksia kokemuspakkiin, ja joissain kohtauksissa ne tulevat sitten esiin. Tulen tosi ärtyisäksi, jos en saa nukkua tarpeeksi ja syödä säännöllisesti. Korona sulki keväällä teatterit, mutta syksyllä hän pääsee taas lavalle muun muassa Kiviä taskussa ja Parasta elämässä -näytelmissä. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA KUVA JARMO JAUHIAINEN Pötköttely Olen kova pötköttelemään. . Minulla on valmentaja, sillä on tosi tärkeää tehdä liikkeet oikeaoppisesti. Herään puoli seitsemältä laittamaan aamiaista perheelle. Uudella kuvauspaikalla skannaan heti ensimmäisenä oman pesän, sillä lepo puhdistaa aivoja. Voimaa arkeen KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K 58 TUNNE & MIELI 4/2020. Tavallisuus tuo siihen sopivaa vastapainoa. Lähipiiriini kuuluu kaksi mielenterveyskuntoutujaa, joiden seurassa saan olla täysin oma itseni. Ruoanlaitto on mieluista – ennen näyttelijän uraa olen tehnyt ruokaa työksenikin. Otan päiväunet myös aina ennen esitystä. Esityksen jälkeen suuntaan kotiin ja käyn nukkumaan. Pääkoppani on ohjelmoitu niin, että arjessa kelailen tilanteita ja kehittelen tarinoita. Näyttelijä Martti Suosalo, 58, asuu Helsingin Tapanilassa puolisonsa ja nuorimman tyttärensä kanssa. Urheilu Liikunta ja urheilu ovat aina olleet tärkeitä hyvinvoinnilleni
Miksi joku koukuttuu helpommin kuin toinen. www.facebook.com/tunnejamieli Instagram . Voimaa arkeen Aivotutkija kertoo, miten hän itse pitää mielestään huolta. Ihmeelliset aivot Syksyn lehdessä perehdytään mielen hyvinvoinnin ja aivojen yhteyksiin. @tunnemieli TILAA UUDISTUNUT TUNNE & MIELI ITSELLESI TAI LAHJAKSI TILAAJALAHJANA KOTIMAINEN NOLLAKÄSIDESI Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle » Oma hetki arjen keskellä » Vertaistukea ja hyvän mielen tekoja » Tutkittua tietoa terveydestä » Mielenrauhaa ja virkistystä aivoille 59 € / VUOSI Nyt Verkkokaupassa holvi.com/shop/tunnejamieli Sähköpostitse tilaukset@tunnejamieli.fi Puhelimitse 03 4246 5323 Tee tilaus:. Millaisin keinoin aivoistaan voi pitää huolta. Hyvän mielen tekoja Musiikki vaikuttaa mieleen – opettele säätelemään tunteitasi musiikin avulla. Facebook . Mieli & Tieto Riippuvuuksiin liittyy vahvoja ajatusja käyttäytymismalleja. tunne & mieli ENSI NUMEROSSA Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 1.10. @tunnejamieli Twitter
F I / L A H J O I T A / WWW .. F I / T I L A A U U T I S K I R J E / T U L E M U K A A N J A M A H D O L L I S T A T Y Ö M M E : W W W . A B I L I S . F I / V U O S I J U L K A I S U _ 2 1 9 . L U E V U O S I J U L K A I S U M M E : A B I L I S . P D F T I L A A U U T I S K I R J E : WWW . A B I L I S . M I T Ä T A P A H T U I V U O N N A 2 1 9 . ARKEA I H M I S E L T Ä I H M I S E L L E V U O D E S T A 1 9 9 8 "OLEN ONNELLINEN SAADESSANI MAHDOLLISUUDEN" A B I L I S S Ä Ä T I Ö R A H O I T T A A P R O J E K T E J A , J O I D E N A V U L L A E D I S T E T Ä Ä N K E H I T Y S M A I D E N V A M M A I S T E N I H M I S T E N O I K E U K S I A , O S A L L I S T U M I S T A , I T S E N Ä I S T Ä E L Ä M Ä Ä , J Ä R J E S T Ö T O I M I N T A A , K O U L U T U S T A J A T Y Ö L L I S T Y M I S T Ä