Tunnetaidot puhdistavat ilmapiiriä Askel kerrallaan takaisin työelämään Yksinäisyys ei ole oma vika KEVYEMPI ARKI Työuupumus Mitä enemmän väsytti, sitä enemmän lisäsin kierroksia” Ystäviä ikuisesti Miten välttää välirikko kaverin kanssa. Nuoren masennus Koin, että perhe hyväksyi sairauteni” 4/2022 FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ” ” ”Häpeästä vapautuminen kesti pitkään MARIA GUZENINA ”
Tilaa hyvän mielen uutiskirje & osallistu arvontaan! VOITA MINILOMA KYLPYLÄÄN! Uusien ennen 7.10. Paketti sisältää majoituksen kahden hengen Superior-huoneessa, buffet-aamiaisen sekä saunaja allasosaston + kuntosalin vapaan käytön. tunnejamieli.fi › tilaa uutiskirje FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Tunne & Mieli -uutiskirje tuo hyvän mielen vinkkejä ja uutisia sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. HALUATKO LUKEA LISÄÄ MIELEN HYVINVOINNISTA. tilauksen tehneiden kesken arvotaan Ruissalo Span yhden vuorokauden miniloma kahdelle (arvo 210 euroa). Arvo 210 euroa
Aurinkoa ja lämpöä oli kyllä tarjolla kaikille, mutta noin muuten mieli ja päivät ehkä kulkivat samoilla radoilla kuin arjessa muutenkin. Mitkä teot tuovat juuri sinulle hyvää oloa ja mieltä tänä syksynä. Myös minä voin pyytää apua." Nina Juurakko-Vesikko TOIMITTAJALTA M E R I NYK Ä N E N Meri Kirjoittaja on Tunne & Mieli -lehden päätoimittaja ”Askel kerrallaan eteneminen tuo helpommin hyvää mieltä kuin suurten kuvien maalaaminen.” 3 TUNNE & MIELI 4/2022. Täydellisiä rantakuvia juoma kädessä ja hymy kasvoilla, herkkiä hetkiä ilta-auringossa laiturilla, sopuisia ihmissuhteita ja levollista mieltä. . M ites loma meni. Pettymys tulee helposti, jos kaikki ei menekään, kuten kuvitteli. Olen valinnut toisen ammattinikin, poliisin, sen vuoksi. Joka päivä juuri itselleen tärkeät ja konkreettiset teot tuovat iloa ja vievät omaa elämää varmasti haluttuun suuntaan. Kesän jälkeen ja syksyn mittaan kysymykseen törmää tiuhaan. Pitkään odotettuihin lomiin latautuu usein suuria odotuksia, joita on vaikea täyttää täydellisesti. Suurten kuvien kanssa jää helposti paikalleen eikä perille tunne koskaan pääsevänsä. Lomalla ja arjessa askel kerrallaan eteneminen antaa usein helpommin hyvää mieltä kuin suurten kuvien maalaaminen. Mutta entä jos oma vastaus ei olekaan se, millaisena onnistunutta lomaa yleisesti ajatellaan. Se on helppo avaus keskustelulle tuntemattomien ja tuttujen kanssa, kun nähdään pitkästä aikaa. Ehkei P Ä Ä K I R J O I T U S Kaikki alkaa arjesta "Auttamisaihe on lähellä minua. lomaa ollut ollenkaan tai paikkaa ja elämäntilannetta, josta jäädä vapaalle. Oli hyviä päiviä ja hetkiä, sitten oli vähän huonompia. Tähän lehteen haastattelemani Taina Kalliokoski jätti minuun jäljen siitä, miten vaikeassakin asiassa auttamisesta voi tulla voimavara. Jokainen horjuu joskus. Hänen ajatuksensa muistuttivat, että elämä on jatkuvaa tasapainoilua
Olen halunnut vimmaisesti tunteesta eroon, ja se on ajanut minua elämässäni eteenpäin.” Kansanedustaja Maria Guzenina 4 TUNNE & MIELI 4/2022. 8 Kirjat Sisarusten välisistä suhteista. T Ä S S Ä N U M E R O S S A 4 / 2 2 Kanssakulkijat 3 Pääkirjoitus Kaikki alkaa arjesta. Kulttuuri avaa mielen. 10 ”Häpeä on kuin koura, joka kuristaa sisimmän kasaan. Aluksi 29 Unelmista ja niiden katoamisesta Pauliina Vanhatalon kolumni. 10 ”Häpeä on kuin kuristava koura” Maria Guzeninalla kesti pitkälle aikuisuuteen päästä irti lapsuudessa alkaneesta häpeän tunteesta. 6 Mitä uutta. 40 Toipuva suorittaja Mitä enemmän Miikka Ventoa väsytti, sitä enemmän hän lisäsi kierroksia. 30 ”Yksinäisyys ei ole oma vika” Parisuhteen päättyminen pakotti terapeutti Viivi Niinikankaan kohtaamaan oman yksinäisyytensä. 22 ”Olemme nyt entistä läheisempiä” Kun Kerttu Pohjalainen sairastui masennukseen alakoululaisena, äidin periksiantamattomuus toi turvaa
Joskus ainoa vaihtoehto on ystävyyden päättyminen. Kun ihmisessä herää halu toimia toisten ihmisten hyväksi, taustalla on usein vastavuoroisuuden ajatus. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 52 Mitä mielessä. Tunnetaitojen opettelu auttaa käsittelemään hankalia tilanteita. 16 Tunnetaidot keventävät ilmapiiriä Tunteita ei voi napsauttaa pois päältä, vaikka joskus niin toivoisimmekin. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 36 Miksi auttaminen auttaa. 30 Viivi Niinikangas kertoo, miltä aikuisena koettu yksinäisyys tuntuu. 58 Voimaa arkeen Näyttelijä Pamela Tola kertoo, mistä hän saa iloa ja energiaa arkeensa. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 22 Kun kerttu sairastui masennukseen, äiti Soili ei antanut periksi. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Ilmiö & tieto Hyvän mielen tekoja Kannen kuva: Susanna Kekkonen 5 TUNNE & MIELI 4/2022. 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko Puuhaa aivoille 3475 48 Onko ystävyys ikuista. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Turhia välirikkoja voi välttää avoimuudella ja rohkeudella. 16 Tunnetaitojen opettelu keventää työpaikan ja muiden yhteisöjen ilmapiiriä. Miten päästä takaisin työelämään pitkän tauon jälkeen. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua
Helinä Kujala Puhetta nuorten mielenterveydestä 6 TUNNE & MIELI 4/2022. Merisen neuvo esimerkiksi ahdistusta kokevalle nuorelle on: Kerro olostasi kenelle tahansa turvalliselle aikuiselle, on hän sitten opettaja, koulupsykologi tai vanhempi. Silti aiheeseen liittyy yhä myös häpeää. Suurin osa hänen kymmenistä tuhansista seuraajistaan on nuoria. Hänestä on hienoa, että mielenterveys kiinnostaa nuoria ja moni myös uskaltaa puhua omista kokemuksistaan. Sinne ja Youtubeen perustamallaan Willfeel-kanavallaan hän joko keskustelee vieraansa kanssa tai kertoo itse jostain mielenterveyteen liittyvästä aiheesta, esimerkiksi riippuvuuksista. Tämä ajatus tulee välillä psykoterapeutti Ville Merisen mieleen, kun hän kohtaa nuoria netin foorumeilla. Ennen nuorilla masennus on ollut yleisempää, mutta minusta tuntuu, ettei niin ole enää, Merinen sanoo. Instagramiin ja Tiktokiin Merinen tuottaa sisältöä terapeuttiville-nimellä. Tilannetta ei helpota kasvava huoli ilmastokriisistä. Verrattuna edellisiin sukupolviin heidän ympärillään on enemmän ärsykkeitä ja aineistoa, johon verrata omaa elämää. – Ei minulla ollut nuoruudessani niin laajaa näkymää siihen, mitä muut tekevät tai miltä he näyttävät, kuin nuorilla on nykyisin. Mitä aikaisemmin asiasta puhuu, sitä paremmin asiat järjestyvät. Ja vielä oikea kulkutautikin tuli vaikeuttamaan elämää! Juuri koronan alettua kaksi ja puoli vuotta sitten Merinen aloitti ensimmäiset striimaukset eli suoratoistot pelialusta Twitchissä. – Ahdistuneisuusja paniikkihäiriötä tuntuu olevan isolla osalla niistä, jotka kanavilla käyvät. KOONNUT Meri Nykänen I han kuin ahdistuneisuus olisi epidemia, joka tarttuu ja leviää ihmisten joukossa. Nuoret puhuvat foorumeilla paljon koulunkäyntiin liittyvästä stressistä ja somen aiheuttamista paineista. KU VA T: SH U TT ER ST O C K M I T Ä U U T T A . Hän puhuu mielenterveydestä muun muassa Tiktokissa ja pelialusta Twitchissä. – Yhteiskunta pitää osittain yllä stigmaa sillä, että mielenterveyden hoito on niin surkealla tasolla verrattuna fyysiseen terveydenhoitoon. Jos ihmisellä on polvilumpio sijoiltaan, ei häntä käsketä odottamaan puoli vuotta hoitoon pääsyä. Silloin näin vain sen, mitä kaverit koulussa tekivät, 38-vuotias Merinen vertaa
Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi. Et ole yksin! Uusia näkökulmia Mikäli elämä ja arki tuntuvat junnaavan samaa rataa, mieltä voi herätellä lähtemällä galleriaja museokierroksille. Ohimenevänä tunteena derealisaatiota voi esiintyä kenellä tahansa, mutta toistuvana ilmiönä se saattaa viitata esimerkiksi dissosiaatiohäiriöön tai traumaperäiseen stressihäiriöön. Oloa voi helpottaa, kun löytää kirjan, leffan tai esityksen, jossa pohditaan samaa asiaa. Yhdessä koettua Vaikka leffoja voi helposti katsoa kotisohvalla, välillä kannattaa kokeilla myös jaettua kokemusta. Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Olisiko sinun juttusi tango, burleski vai jazz. Kehollisia kokemuksia Tanssiminen on ihanaa, ja sitä voi tehdä kotona tai syksyn kursseilla. Mikäs sen parempaa kuin päästä muovaamaan luomuksia omilla käsillään. Pää lepää, kun kädet ovat töissä. 7 TUNNE & MIELI 4/2022. Luultavasti eteen tulee teoksia, jotka tuovat uutta ajateltavaa ja näkökulmia. Anna mielelle virikkeitä T aiteen kokeminen ja tekeminen parantavat tutkitusti mielialaa. suomalaisista sairastaa masennusta. R tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Derealisaatio Tilaa uudistunut hyvän mielen kirje! Luku Sanaselitys Uutiskirje 5–10 % Aihe edellä Onko sinulla asia, joka vaivaa mieltäsi. Kädet saveen Keramiikan tekeminen kiinnostaa, eikä ihme. Olisiko se varmasti naurattava tv-sarja vai hanat avaava draamaelokuva. Naisilla masennus on lähes kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Yhteinen eläytyminen tuntuu, vaikka salissa istutaankin hiljaa valkokankaan edessä. Ympäristön kokeminen epätodelliseksi tai vieraaksi. Tuttu paikka saattaa esimerkiksi tuntua tuntemattomalta tai äänet voivat tuntua kuuluvan kaukaa. Vähintäänkin ne tuovat iloa ja ajateltavaa arjen keskelle. Olisiko koronan jälkeen aika kokeilla jotain uutta. Olisiko lähelläsi tarjolla neulekerhoa, lukupiiriä tai harrastajateatteria – mitä ikinä kaipaatkaan. Sosiaalisia suhteita Joskus parasta on se, että pääsee kerran viikossa liikkeelle ja näkee ihmisiä. Tunteet irti Jos mieli on turta, tunteita voi herätellä katsomalla tai kuuntelemalla jotain fiilikseen sopivaa
K o l m e s i t a a t t i a k i r j a s t a ”Ajattelen, että kaikki on sujunut hyvin, mutta ajattelen myös, että olemme kumpikin olleet varovaisia siinä, mitä asioita olemme ottaneet puheeksi. Ystävistä joku on koko ajan paikalla sairaalassa ja raportoi siskolle Suomeen kuulumisia. Saman vuosikymmenen loppupuolella hän muutti Tanskaan, Mazzarellan arvion mukaan siksi, että siellä homoilla oli tuolloin vapaammat oltavat. Siskolle oli myös vaikeaa hyväksyä veljen elämä Thaimaassa, missä hänellä oli nuorempia kumppaneita. Tätä Mazzarella suree ja ehkä häpeääkin tekstissään: miksei hän kysynyt enempää veljensä elämästä. Tai melkein aina, olin kolmannella vuodella hänen syntyessään.” ”Vasta nyt kun on liian myöhäistä tehdä kysymyksiä Martinille, minut on vallannut halu tietää ja ymmärtää. Ainakin hänen piti olla niin kauan kuin minä olen, hän on ollut aina. Ystävät ovat läheisempiä, vaikka hän onkin läheisin sukulainen. Merete Mazzarella: Violetti hetki (Tammi 2022) Merete Mazzarella K I R J A T Sisarusten välisestä suhteesta K un kirjailija ja kirjallisuudentutkija Merete Mazzarellan veli sairastuu ja kuolee, sisko alkaa kirjoittaa muistiinpanoja. Schreckin kuoleman jälkeen Mazzarella saa yhteydenottoja ja uutta tietoa veljen elämästä. Schreckillä on Tanskassa rakastava ja huolehtivainen ystäväjoukko, joka pitää Mazzarellaan yhteyttä sähköpostitse. Sisarusten välisten suhteiden pohdintaa ei löydy muustakaan kirjallisuudesta yhtään niin paljon kuin muiden ihmissuhteiden: parisuhteiden, vanhempien ja lasten, ystävien. Mazzarella itse ei pääse koronan takia paikalle sairaalaan. Vaikka sisarukset olivat suurimmaksi osaksi sopuisia keskenään, he jäivät toisilleen etäisiksi. Mazzarella tuntee syyllisyyttä siitä, ettei hän ollut kiinnostuneempi veljelleen tärkeistä asioista ja huomannut vakavaa sairautta, vaikka veli asui hänen luonaan ensimmäisen pandemiakevään ajan. Veljen sairastuminen ja aika sairaalassa näyttää kirjailijalle uusia puolia tämän elämästä. Schreck oli Setan perustajajäseniä ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana 1970-luvulla. Ja toisaalta, hän miettii, haluaisiko veli edes häntä sinne. Pikkuveli alkaa näyttäytyä isosiskolleen vihdoinkin kokonaisena ihmisenä, jolla oli oma elämänsä. Mazzarellan mielestä miehet ja heidän perheensä käyttivät Schreckiä taloudellisesti hyväkseen. Ehkä pidämme sisaruksia niin itsestään selvinä ja omaan elämään kuuluvina. Onko sittenkin sääli, että olemme olleet niin varovaisia?” ”Mutta Martininhan piti olla aina olemassa, ajattelen illalla vuoteessa, kun en saa unta. Mazzarella on kirjoittanut paljon omaelämäkerrallisia teoksia ja nimenomaan ihmissuhteista, mutta pikkuveljeä niissä ei juuri näy. Näistä muistiinpanoista syntyi sisarusten välejä ja myös kuolemaa pohdiskeleva kirja Violetti hetki. Istun kaiket aamupäivät kirjoittamassa Martinista ja pidän vain lyhyitä taukoja, jolloin kipaisen laiturille kokoamaan ajatuksiani.” KOONNUT Meri Nykänen 8 TUNNE & MIELI 4/2022. Mazzarellan veli Martin Schreck kuoli koronan aikana – ei kuitenkaan koronaan vaan muuhun keuhkosairauteen. Tämä ja moni muukin asia veljen elämässä jäi Mazzarellalle tuntemattomaksi
Kirjailijalle harkittiin jopa Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Terapiaan vai ei. Lääkärin ei Saukkolan mielestä pidäkään olla etäinen auktoriteetti, jolta ei uskalla kysyä oikeasti mieltä vaivaavista huolista. Katrina (Teos 2018) puolestaan ilmestyi muutama vuosi sitten Juha Hurmeen uudelleen suomentamana. Sally Salminen: Aikani Amerikassa (Teos 2018) Sally Salminen: Katrina (Teos 2018) 9 TUNNE & MIELI 4/2022. Hänen traagiseksi kääntyvä elämäntarinansa kerrotaan koskettavasti, lämpimästi ja myös humoristisesti. Siksi onkin ihmeellistä, miten huonosti Salminen tunnetaan meillä. Siellä hän jatkoi kotimaassaan aloittamaansa kirjoittamisharrastusta ja voitti ison kustantamon romaanikilpailun. Siinä edistyksellinen nuori Katrina muuttaa Pohjanmaalta Ahvenanmaalle saamattoman Johanin puolisoksi. Kirjassa Salminen kertoo kokemuksistaan varakkaiden ihmisten apulaisena Manhattanilla. Heli Hietanen: Hullua hurskaammaksi (Basam Books 2022) Herkät lapset. Se tekee hänestä inhimillisen. Terävä kirjoittaja kuvailee amerikkalaista yhteiskuntaa, luokkajakoa ja eriarvoisuutta. Heli Heiskanen: Erityisherkän lapsen kanssa (Minerva Kustannus 2022) L u e m y ö s Kotiapulainen raportoi Oletko jo tutustunut Sally Salmisen jännittävään elämään. Terapeutti kirjoittaa rehellisesti ja kokemuksesta, milloin hänen mielestään terapiasta on hyötyä ja milloin taas paras apu löytyy oman pään sisältä. Psykologi tarjoaa vertaistukea ja uusia näkökulmia. Lääkäri avaa tabuja T iedätkö tunteen, kun olet varannut lääkärille ajan arkiseen vaivaan ja haluaisitkin kysyä jostain ihan muusta. Nyt hänen omaelämäkerrallinen Aikani Amerikassa on julkaistu myös suomeksi. Kirjassa Saukkola pohtii, miksi ja millaiset asiat meitä oikein hävettävät. Millaista erityisherkän lapsen ja hänen vanhempiensa arki on. Salminen on ahvenanmaalainen kirjailija, joka lähti vuonna 1930 kotiapulaiseksi New Yorkiin. Saukkola on erikoistumassa psykiatriaan, ja hän on kertonut avoimesti myös omasta masennuksestaan ja siitä toipumisesta. Heität kysymyksen ovensuussa – tai jätät kokonaan kysymättä ja googlaat asiaa sittenkin kotona. Lääkäri Anni: Tabut, myytit ja terveys (WSOY 2022) Häpeää herättävistä asioista puhumista vastaanotolla voi helpottaa, kun muistaa, että ne ovat lääkärille arkipäivää. Hän avaa aiheita masennuksesta seksitauteihin. Heli Suutari: Palava pää ja muita terapeutin tunnustuksia (Atena 2022) Avoimesti mielestä. Salmisen esikoisromaani Katrina julkaistiin vuonna 1936, ja siitä tuli suuri menestys. Näihin niin sanottuihin ”ovenripakysymyksiin” pureutuu somesta tuttu lääkäri Anni Saukkola. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava simultaanitulkki kertoo elämästään ja sattumuksistaan maailmalla
K A N S S A K U L K I J A M A R I A G UZ E N I N A – Kokemamme menetykset ja ilot muovaavat meitä ja sitä, millä tavalla katsomme maailmaa. Kun nöyrrymme ja hyväksymme oman ainutlaatuisen elämämme sellaisena kuin se on, olemme myös myötätuntoisempia muille, Maria Guzenina sanoo. 10 TUNNE & MIELI 4/2022
”Häpeästä vapautuminen kesti pitkään” Kansanedustaja, toimittaja ja juontaja Maria Guzenina ei päästänyt lapsena kotiinsa ketään. TEKSTI Anni Turpeinen KUVAT Susanna Kekkonen 11 TUNNE & MIELI 4/2022. Koti kätki sisälleen salaisuuden, jonka perheen äiti peitti hattujen ja suurten huivien alle. Vasta vuosikymmenten jälkeen Guzeninan kodissa asuu valo, jota häpeä ei enää pimennä
N ihkeä linoleumlattia, karmeilta irti potkittu vessanovi, tupakantumppeja, viinapulloja, mustelmia. – Häpeä on kuin koura, joka kuristaa sisimmän kasaan. Isoäiti otti syliin Se kesä oli tavallinen – ja siksi onnellinen. Sisäänpäin puristuvat seinät ja ikkunat, joiden läpi valo ei pääse. Vihasin häpeän tunnetta, sitä kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden kokemusta, joka väitti, että perheeni häpeä oli sama kuin minä itse.” 12 TUNNE & MIELI 4/2022. Vihasin häpeän tunnetta, sitä kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden kokemusta, joka väitti, että perheeni häpeä oli sama kuin minä itse. Kansainväliselle julkkistaivaalle hän singahti tullessaan valituksi ensimmäisenä suomalaisena MusicTV-kanavan juontajaksi vuonna 1993. Lohduttava ja rohkaiseva puhe on kaikille tärkeää, mutta merkityksellistä se on erityisesti kovia kokeneelle lapselle. Olen nuoresta asti halunnut vimmaisesti tunteesta eroon, ja se on ajanut minua elämässäni eteenpäin. Jotta pintahengitys on vaihtunut rauhaan, on tarvittu paljon korjaavia kokemuksia, kannattelevia ja rohkaisevia ihmissuhteita sekä päättäväisyyttä tarpoa eteenpäin. – Kuvittelin, että ympärilläni oli vain ydinperheitä ja kodeissa iloinen tunnelma. Eron jälkeen Guzenina häpesi sitä, että perhe oli hajonnut ja hänestä tuli isätön ja äidistä masentunut. Guzenina muistaa, miltä tuntui katsoa koulun ovelta pihalle, jossa muut oppilaat kerääntyvät porukoihin vitsailemaan ja juttelemaan. Häpeä sai Guzeninan tuntemaan olonsa sosiaalisissa tilanteissa kömpelöksi ja ulkopuoliseksi. – Ajattelin, että muiden kodit olivat kauniita, avaria ja niissä oli hienoja huonekaluja. Isoäidin luona ruokaa ei tarvinnut loihtia yksin kaapin perältä löytyneistä tonnikalapurkeista ja näkkileivästä. Guzenina keräsi pesistä kananmunia ja nosti kasvimaalta porkkanoita sekä nauriita. Guzeninan varhaislapsuuden kodissa ei vietetty kaverisynttäreitä eikä pyjamapartyja: siellä isä joi ja äiti yritti olla provosoimatta. Yksin koulun pihalla Guzeninan vanhemmat erosivat, kun hän oli 12-vuotias. – Vaikka olin pieni lapsi, tajusin, ettei ole normaalia, että todistan kotonani alistamista ja väkivaltaa. Häpeä kuristaa sisintä Maria Guzenina on 53-vuotias SDP:n kansanedustaja, joka on valittu eduskuntaan jo neljä kertaa. Olisi pitänyt mennä mukaan, mutta jalat eivät liikkuneet. Hän ajatteli, ettei kukaan ikätoveri halua hänen seuraansa ja että muut vain nauravat hänelle. – Isoäidilleni uskalsin itkeä. Sinä kesänä pahan olon ja häpeän säikeet hellittivät hetkeksi. Tunnelman räjähtämiseen riitti kuitenkin pienikin rasahdus. Hän otti syliin ja sanoi, että kaikki järjestyy. En halunnut viedä sinne ketään, Guzenina sanoo. Meidän kotimme oli sisustettu ensin väkivallalla ja alkoholismilla ja vanhempieni eron jälkeen yksinäisyydellä, ahdistuksella ja masennuksella. Äiti lähetti 12-vuotiaan Guzeninan isoäidin hoiviin Venäjän Kalingradiin. Monipuolisesta urasta ja julkisesta elämästä huolimatta häpeän jälki lapsuuden traumaattisista kokemuksista on kulkenut hänen mukanaan pitkälle aikuisuuteen asti. – Häpeämankelin läpi oli mentävä. Vuosien varrella lapsuuden muistot ovat muuttuneet voimavaroiksi ja työkaluiksi arvostaa elämän antamia lahjoja. Keuhkot kutistuivat kasaan, ja Guzenina lintsasi usein loppupäivän vain siksi, ettei kestänyt tilanteen synnyttämää kuristavaa oloa. Hän istuu eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ja Espoon kaupunginvaltuustossa ja on esiintynyt lukuisissa tvja radio-ohjelmissa. Isoäiti asui vaatimattomissa oloissa kanojensa ja puutarhansa keskellä. Guzenina kertoo myös toisesta aikuisesta, joka sai uskomaan omiin voimavaroihin ja siihen, että jalat löytävät vielä rannan ja pää pinnan. Ajattelin, että pieni perheemme piti piilottaa maailmalta, mutta nyt vain toisesta syystä kuin aikaisemmin. Näin Maria Guzenina muistelee lapsuudenkotiaan. Hän ei ole varma, oliko koti oikeasti niin ahdas, nuhjuinen ja pimeä – ehkä muisto rakentuu tunteesta, joka rutisti kaiken kasaan. Sitä ennen tyttö oli hävennyt äitinsä mustelmia, ja äiti häpesi niitä itsekin, peitteli ja vähätteli. Valoon, valoon, happea, happea, on ollut pään sisäinen komento, Guzenina sanoo. Vanhemmilta laskut jäivät maksamatta ja naapurit karttoivat katsetta. – Yläkoulun äidinkielen opettajani Eija-Liisa näki suojakuoreni läpi, ”Häpeämankelin läpi oli mentävä
13 TUNNE & MIELI 4/2022. Guzenina rakastaa tavallista arkea ja haaveilee omasta isoäidin puutarhasta, jossa omenaja päärynäpuut kukoistavat ja perunat, porkkanat sekä retiisit tuottavat satoa. Maria Guzenina ulkoilee lähes päivittäin kotikulmillaan Espoossa koiransa Luna Irmelin eli Lunskin kanssa
Siellä hän sai elää perheessä, joka oli samaan aikaan normaali ja epänormaali. Vietän pitkiä aikoja metsässä kävellen, sienestäen, marjastaen ja joskus eksyen – se vasta onkin seikkailu. Odottaessaan eduskunnassa omaa puheenvuoroaan häntä joskus jännittää niin, että vatsa vääntyy. Hän sai minulle olon, että kelpaan ja osaan eikä ole syytä lannistua. Esimerkiksi aamuisin toimin aina samalla tavalla: herään viideltä ja laitan kahvin tippumaan. – Isäni oli syvästi pahoillaan ja ymmärsi tekojensa seuraukset, ne varjot ja vauriot, jotka hän ja hänen alkoholiriippuvuutensa olivat aiheuttaneet. Se vapautti katsomaan maailmaa ilman omista peloista rakennettua ristikkoa. Kotona leivottiin, askarreltiin ja tehtiin ruokaa. Työ En koe työntekoa raskaana, sillä se tuo minulle merkityksellisyyden tunnetta. Tätä saattoi tapahtua aivan tavallisessa keskustelussa vaikkapa tuttavan kanssa. Perheen vanhempien välillä vallitsi lempeys ja kunnioitus, jollaista Guzenina ei ollut koskaan kokenut. – Opin, että ihmisillä on erilaisia lähtökohtia, ja silti he voivat elää ilman häpeän kahleita. Vaikeasta lapsuudestaan huolimatta Guzenina ei ole katkera tai kanna isälleen kaunaa. Hän ei ollut enää sama ihminen. Isä kuoli syöpään kymmenen vuotta sitten. Jos ruokapöydässä kinasteltiin typeristä pienistä asioista, kaikki oli valtavan hyvin. Vaikka Guzenina on kokenut esiintyjä ja puhuja, hän pelkää joskus edelleen sanovansa jotain väärin tai tekevänsä jotain tyhmää. Aivan erityistä keveyttä ja iloa Guzenina muistaa tunteneensa yhdeksännen luokan jälkeisenä kesänä, kun hän matkasi vaihto-oppilaaksi Amerikkaan. – Olin vihdoin päässyt paikkaan, jossa sain riisua suojakuoreni ja olla vain minä. Voin auttaa ja vaikuttaa ihmisten elämään – saan siitä mielenrauhaa. miten yksinäinen ja ahdistunut olin. Metsässä samoilu Koirani Luna Irmelin eli Lunskin kanssa suuntaamme metsään lähes joka päivä. Veljistä toinen nyki tic-oireita ja päästeli ääniä, mutta perheen äiti ei välittänyt katseista. – Ehkä olen empaattisempi, kiitollisempi ja vähempään tyytyväinen kuin N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i Rutiinit Rutiineja osaa arvostaa, kun on elänyt ilman niitä. Perheessä elettiin normaalia arkea, käytiin kaupassa, kylässä ja ulkoiltiin. Guzenina ajattelee, että pahat kokemukset tekivät hänestä sen ihmisen, joka hän nyt on. Rakastin sitä. Perheen veljistä toisella oli Touretten syndrooma ja toinen oli autismikirjon ihminen, mutta siitä ei tehty numeroa. Tuolloin uskalsin hengittää syvään ensimmäistä kertaa. Vihdoin vapaaksi traumoista Sairaalassa 22 vuotta sitten Maria Guzenina sai syliin oman poikansa. Hän rakasti vain entistä lujemmin. 14 TUNNE & MIELI 4/2022. Luen lehden ja teen aamuisen joogaharjoitukseni. Viimeisinä vuosinaan hän raitistui ja otti tyttäreensä yhteyttä monen vuoden jälkeen. Hän myös antoi hyvää palautetta aineistani ja kannusti kirjoittamaan lisää. Hän oli itselleen ankara ja soimasi itseään milloin tyhmistä sanavalinnoista, milloin hassuista eleistä. Kuolinvuoteellaan isä halusi pyytää anteeksi. – Silti tänä päivänä tuntemani pelko tai jännittäminen on erilaista kuin lapsena, nuorena ja nuorena aikuisena. Se oli hänelle käänteentekevä hetki: huomio ja huolehtiminen kääntyivät itsestä toiseen. Päätin, ettei häpeän tunne jatku suvussani eteenpäin. – Tiesin varmasti, millaisia kokemuksia en omalle lapselleni halua. Syvä häpeä ja pohjaton huonommuuden tunne on väistynyt. Ne tuovat turvallisuutta. – Samoin kuin äiti piilotti mustelmat, minä piilotin, kuinka syvästi soimasin itseäni ja kuinka vaillinainen olen. – Mietin öisin, mitä muut minusta ajattelevat, kun olin möläyttänyt jotain omasta mielestäni omituista. Ilmapiiri oli rakastava ja salliva. Silloin hän ajatteli, ettei saa epäonnistua missään. Hän katsoi minua silmiin ja kyseli kuulumisiani. Vaikka Guzenina oli epävarma, hän esiintyi itsevarman oloisena. Äitinä Guzenina keskittyi arkeen, hänen omien sanojensa mukaan ”tavallisen arjen paratiisiin”, jossa ei kasvateta pikkuneroja, pakoteta pianokouluun eikä ruokaa tarvitse etsiä kaapeista. Lapsi sai olla sellainen ja sen ikäinen kuin on. ”Ei saa epäonnistua” Nuorena aikuisena häpeä piteli vielä Maria Guzeninaa otteessaan
– Jos tuntee häpeää, itselleen ei kykene nauramaan. . Maria Guzeninan omassa espoolaiskodissa on puhdasta, valoisaa ja avaraa. – Kun perhe kerääntyy ympärilleni ja kaikilla on lautanen täynnä ruokaa, koen keveyttä ja onnea. Ehkä ymmärrän paremmin muiden ahdinkoa ja tapoja toimia. Isoista ikkunoista näkyy taivas, ja keittiön suuren pöydän ympärille perhe mahtuu syömään yhdessä. M A R I A G U Z E N I N A Poliitikko, toimittaja ja juontaja. Asuu Espoossa lähellä merenrantaa perheensä ja koiransa, espanjanvesikoira Luna Irmelin kanssa. olisin ilman kokemuksiani. 15 TUNNE & MIELI 4/2022. Maria Guzenina nauraa usein itselleen ja on siitä erityisen iloinen. Toiminut SDP:n kansanedustajana vuodesta 2007 ja Espoon kaupunginvaltuustossa vuodesta 2004
Tunnetaidot keventävät ilmapiiriä 16 TUNNE & MIELI 4/2022
Tunnetaitojen opettelu auttaa käsittelemään hankalia tilanteita. Harva kuitenkin havainnoi ja tutkiskelee syvällisesti tunteitaan, ja epämukavista tunteista pyrimme pääsemään nopeasti eroon. 17 TUNNE & MIELI 4/2022. Kolmas vaikuttaa etäiseltä, ja neljäs miettii, johtuuko se hänestä – sen verran napakasti tuli sanottua oma mielipide palaverissa. Sen seurauksena ihmisestä Vaikka olisimme kuinka asiallisia pokerinaamoja työpaikalla, pinnan alla meissä virtaavat monenlaiset tunteet. Tunteita ei voi napsauttaa pois päältä, vaikka joskus niin toivoisimmekin. Tunnetaitoihin ja ihmissuhteiden dynamiikkaan erikoistunut psykologi Iida Mäkikallio kutsuu tätä tunteiden pullottamiseksi. – Olemme aika hyviä turruttamaan ja työntämään tunteita pois. Kuka muukaan siitä huolehtisi! Vaikka olisimme kuinka asiallisia pokerinaamoja työpaikalla, pinnan alla meissä virtaavat monenlaiset tunteet. Viides lupaa hoitaa vielä yhden ylimääräisen työn ennen lomaansa. Koemme ärtymystä, syyllisyyttä, kateutta ja epäoikeudenmukaisuutta, siinä missä iloa ja innostustakin. TEKSTI Helinä Kujala KUVITUS Maria Vilja Y htä ärsyttää, kun toinen tuntuu taas tietävän asiat paremmin kuin muut. Usein emme kuitenkaan ole yhteydessä syvimpiin tunteisiimme, vaan sysäämme ne syrjään. Koemme ärtymystä, syyllisyyttä, kateutta ja epäoikeudenmukaisuutta, siinä missä iloa ja innostustakin
– Jos lapsi jää selviytymään yksin tunteidensa kanssa, hänen ei ole aikuisenakaan helppoa olla läsnä omille tunteilleen. Miltä toimintani vaikuttaa sen ihmisen näkökulmasta, joka on tekemässä ehkä itselleen jännittävää asiaa, Mäkikallio havainnollistaa. – Usein olemme omaksuneet tämän niin vahvasti, että menetämme kontaktin terveeseen suuttumuksen tunteeseen ja sitä kautta kykyyn ilmaista omia rajoja ja tarpeita. Mistä tämä tunne kertoo. Silloin itse asiasta puhuminen on helpompaa kuin jos alkaisimme vaikka käydä keskustelua ärtymyksen vallassa. voi tulla esimerkiksi superkiltti työntekijä, jonka on vaikea sanoa ei ja joka päätyy uuvuttamaan itsensä ihan täysin, Mäkikallio sanoo. Saatamme esimerkiksi alkaa itkeä, vaikka itse asiassa olemme suuttuneita. Tunteiden piilottaminen juontaa hänen mukaansa usein jo lapsuudessa opituista toimintamalleista. Varsinkin ennen esimerkiksi suuttumuksen vallassa oleva lapsi oli tapana passittaa omaan huoneeseensa eristyksiin sen sijaan, että häntä olisi autettu olemaan hankalan tunteen äärellä ja käsittelemään sitä. Syviä ja pinnallisia tunteita Joskus toinen ihminen saattaa herättää meissä yllättävän voimakkaan tunnereaktion. Pitää olla kiltti ja mukautuva, eikä varsinkaan saa vaivata ketään. Toista ketuttaa: äh, taas kollega vei kiinnostavan homman nenän edestä! Ärsyyntymiset voivat tyypillisesti olla niin sanottuja sekundäärisiä tunteita, jotka kätkevät alleen pohjimmaisen tunteen eli primääritunteen. Mikä minua häiritsee tässä tilanteessa. Lisäksi sosiaalinen tietoisuus liittyy siihen, kuinka hyvin ymmärrämme toimintamme vaikuttavan muihin ihmisiin. Mistä hankala tunne nousee. Joku ärsyyntyy työkaverinsa itsevarmuudesta ja harmistuu sitten omasta alistuvuudestaan. – Kun pystyy kannattelemaan tunnetta ja kysymään itseltään, mikä tässä on se hankala juttu, saa selkeyttä siihen, mitä itse asiassa haluaa viestiä toiselle ja mikä olisi viisas toimintatapa. Ihmissuhdetaidot taas kertovat siitä, miten vaikuttavasti osaamme kommunikoida, käydä dialogia ja ratkaista konflikteja. Pelkäämme, että toinen suuttuu tai pettyy tai että keskinäiselle suhteellemme käy huonosti. Sitä vastoin miehillä vanhat kulttuuriset uskomukset ja normit estävät haavoittuvimpien tunteiden ilmaisua. Mäkikallio sisällyttää tunnetaitoihin myös sosiaalisen tietoisuuden ja ihmissuhdetaidot. Meitä voi ärsyttää, turhauttaa tai toisaalta voi olla etäinen ja turta olo emmekä itsekään oikein tiedä, miltä tuntuu, Mäkikallio kuvailee. Sekundäärisiä tunteita kutsutaan myös pintatai suojatunteiksi. Sosiaalisessa tietoisuudessa on kyse siitä, miten tavoitamme toisen ihmisen tunnekokemuksen ja koemme esimerkiksi empatiaa. – Usein emme ryhdy hankaliin keskusteluihin, koska se herättää meissä itsessämme jokin vaikean tunteen. Nämä pohdinnat ovat ensimmäisiä askelia tunnetaitojen kehittämisessä. Esi merkiksi ärsyyntymisen alta saattaa paljastua pettymystä ja surua tai kokemus arvottomuudesta ja riittämättömyydestä. Primäärinen tunne on pintatunnetta haavoittuvampi, ja siksi sitä onkin tarve suojata. Tunnetaidoista ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa tieteellistä määritelmää, mutta yleensä ne mielletään kyvyksi havainnoida, tunnistaa ja säädellä omia tunteitaan. Ei tässä ole aikaa jäädä itkeskelemään, etiäpäin vaan! Tällaisesta reippauden kulttuurista on aikamoinen työ oppia pois. Jos ryhmässä on toimimatonta dynamiikkaa, tunnetaitojaan kehittänyt rohkenee ottaa ongelmia puheeksi eikä jätä niitä pitkiksi ajoiksi hiertämään. – Aidot, syvimmät tunteet vievät meitä kohti tarpeitamme, ja siksi niihin on tärkeä päästä käsiksi: Ahaa, siitä tässä olikin kyse, koin itseni ohitetuksi! Ja saatamme huomata, että kaipaamme lohdutusta ja asiasta juttelemista vaikka ystävän kanssa. Joskus tunteet ilmenevät eri tavalla kuin voisi olettaa. Kulttuurisesti etenkin tyttöjen kasvatuksessa on korostunut se, että suuttumusta ei saa näyttää. – Jos vaikka joku pitää esitelmää, lähdenkö eturivistä hakemaan kahvia kesken esityksen vai odotanko viisi minuuttia sen päättymistä. 18 TUNNE & MIELI 4/2022. Muistuttaako se minua jostain aiemmasta kokemuksestani. Tai että itse reagoimme tilanteessa sellaisella tavalla, jota emme toivoisi. – Sekundäärinen tunne on päällimmäinen reaktio. Esimerkiksi riittämättömyyden tunne tai häpeä saattaa tulla esiin suuttumuksena, koska sen tunteen ilmaiseminen on ollut heille sallitumpaa
Myönteisetkin tunteet voivat toisinaan tuntua niin haavoittuvilta, että suojaudumme niiltä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa! Tunneilmasto turvalliseksi Hyvistä tunnetaidoista on työyhteisössä ja muissa sosiaalisissa ympyröissä paljon etua. 19 TUNNE & MIELI 4/2022. Iida Mäkikallion mukaan ilo ja innostus tai syvä rakkauden tunne ovat itse asiassa ihmisen haavoittuvimpia tunteita. Haavoittuvuus tekee kipeää Oletko joskus tuntenut niin pakahduttavaa onnea, että sitä on vaikea kestää. Moni vanhempi tunnistaa tämän esimerkiksi suhteessaan omaan lapseen. Ne auttavat viestimään vaikuttavasti, saamaan muita ihmisiä mukaan ja saavuttamaan yhteisiä tavoitteita. Alamme pyörittää mielessämme huolia ja hakea sillä hallinnan tunnetta, kun aistimme hetken haurauden. – Kun katsoo lastaan jossain hetkessä ja kokee pakahduttavaa rakkauden tunnetta, yhtäkkiä mieleen tuleekin, mitä kaikkea pahaa voisi tapahtua. Kiinnittämällä huomiota turruttamiseen voi alkaa tunnistaa, mikä tunne taustalla oikeastaan on ja mistä se kertoo. Jos ryhmässä on toimimatonta dynamiikkaa, tunnetaitojaan kehittänyt rohkenee ottaa ongelmia puheeksi eikä jätä niitä pitkiksi ajoiksi hiertämään. Miten oppia olemaan välttelemättä pohjimmaisia tunteitaan. Pyörinkö alituiseen somessa tai Netflixissä. Tunnetaidoissa ei silti koskaan tule valmiiksi, ja taitoja voi oppia läpi elämän. Mitä jos jotain pahaa tapahtuu. – Melkein mitä tahansa asiaa voi käyttää tunteiden turruttamiseen. Mäkikallio kehottaa miettimään omaa arkea: Käytänkö joihinkin asioihin enemmän aikaa kuin haluaisin. Kuitenkaan mahdollisten kauhukuvien pyörittäminen ei suojele meitä kivulta, vaan ryövää meiltä tässä hetkessä sen tunteen, jota eniten kaipaamme, Mäkikallio toteaa. Mitä jos menetän tämän. Miten sitten parantaa näitä taitoja. Jos tunteet tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ja huomaa jatkuvasti tekevänsä päätöksiä, jotka saavat pitkällä aikavälillä voimaan huonosti, on hyvä kääntyä ammattiauttajan puoleen. Tärkeintä Iida Mäkikallion mielestä on kuitenkin se, että ne auttavat luomaan ryhmään turvallisen ja luottamuksellisen tunneilmaston. Tai meneekö työnteko, urheileminen, syöminen tai juominen usein överiksi. Keinoissa itsessään ei ole mitään vikaa, vaan voimme tulla tietoisiksi siitä, mihin tarkoitukseen niitä käytämme. – Kohdatessamme ilon ja rakkauden kanssa tulevan haavoittuvuuden ja haurauden voimme oppia kääntämään tunteen pelosta kiitollisuuteen
Näin voidaan saavuttaa jotain, mihin kukaan ei olisi yltänyt yksin. Herättävätkö uudet suunnitelmat huolta. Tiiminvetäjällä on erityisen tärkeä tehtävä huolehtia tunneilmaston turvallisuudesta, mutta jokainen vaikuttaa omilla reaktoillaan ryhmään ja sen ilmapiiriin. Hänestä työyhteisössä on tärkeää tehdä tilaa tunteille, mikä ei tarkoita sitä, että tunteita saa ilmaista miten tykkää, sivaltaa sanoilla tai paiskoa ovia. Kysymys on siitä, onko työn arjessa tilaa kohtaamiselle ja laadukkaalle keskustelulle. Silloin myös tiimi ja koko organisaatio voivat oppia, miten asiat kannattaa tehdä paremmin. Otetaanko aidosti todesta se, että ihmiset ovat tuntevia ja kokevia olentoja, ja toimitaanko sen mukaisesti. – Jos joku vaikka kommentoi ilkeällä tavalla toisen ehdotusta, sanovatko muut, että tuo ei ollut ok, vai ollaanko hiljaa, Mäkikallio kuvaa. – Se, että tiimissä pystytään käsittelemään tunteita ja kokemuksia, on mielettömän tärkeää. Sellaisessa ilmapiirissä on sallittua tuoda esiin oma haavoittuvuus. – Turvallinen tunneilmasto mahdollistaa esimerkiksi uusien asioiden omaksumisen. Myös mahdollisuudet luovuuteen ja innovointiin kasvavat. Tilaa tehdään tekemällä tunteiden käsittelystä arkipäiväistä ja varaamalla sille aikaa: Mitkä tunnelmat jäivät projektista. Mitä fiiliksiä asiakastapaamisesta nousi. Ilmoille uskalletaan tuoda keskeneräisiä tai hullujakin ajatuksia, joista toinen nappaa kiinni ja jatkaa kehittelyä eteenpäin. Tämä edellyttää sitä, että uskallamme olla oppijana, kysyä ja tuoda esiin virheitä. 20 TUNNE & MIELI 4/2022. Miten voit
Selvää on, että jokaisen kuuluisi voida kokea itsensä tervetulleeksi. Haluaisin löytää paremman tavan toimia. Joku ehkä suree sitä, että edellinen työkaveri on lähtenyt, ja vanhasta luopuminen tuntuu vaikealta. Annan vetäytymisen taustalla voi olla esimerkiksi riittämättömyyden kokemus. Työkavereilla tuntuvat olevan ihan omat jutut, joihin on vaikea päästä mukaan. Jos on esimerkiksi perheessä oppinut mukautumaan toisen tahtoon, voimakastahtoisen kollegan kanssa voikin oppia toimimaan toisin. huolestua, jos ei heti tunnu pääsevän mukaan juttuihin. Liisa vaatii ja vaatii, tuntuu ettei mikään riitä. Hän hoitaa hommansa mutta katselee samalla jo uutta työpaikkaa. Tu n n e s o l m u t a u k i t y ö p a i k a l l a Olemme aika hyviä turruttamaan ja työntämään tunteita pois. Miltä sinusta yhteistyömme on tuntunut?” Näin päästään käsittelemään itse asiaa, ja vanhaa kaavaa on mahdollista muuttaa. Siihen voi vaikuttaa työyhteisön rakenteellisillakin asioilla, kuten hyvällä perehdytyksellä. Liisa taas kokee olonsa kuormittuneeksi ja joutuvansa vastaamaan kaikesta yksin. Ja Liisa voi havaita: kun kuormitun, minusta tulee kriittinen ja vaativa. Kun havaitsee yhteyden oman tunteensa ja toimintansa välillä, voi pysähtyä ja muuttaa suuntaa. Joskus ihmiset, joiden käytöksen koemme hankalaksi, ovat meille parhaita opettajia. Vaikka lapsena ei ollut muita keinoja kuin mukautua, nyt aikuisena voi oppia uudella tavalla asettumaan itsensä puolelle. 21 TUNNE & MIELI 4/2022. Kuvitteellisia esimerkkejä kommentoi psykologi, valmentaja Iida Mäkikallio. Kun työkaveri ärsyttää Kun yksi jää ulkopuolelle Annaa ärsyttää, koska Liisa huomauttelee töiden valmistumisesta ja puuttuu muidenkin tehtäviin. Se ärsyttää itseänikin, mutta pelkään, että aikataulumme pettää, jos en muistuttaisi. . Sen seurauksena ihmisestä voi tulla esimerkiksi superkiltti työntekijä, jonka on vaikea sanoa ei ja joka päätyy uuvuttamaan itsensä ihan täysin. Liisa voi kysyä esimerkiksi: ”Huomaan, Pekka tuntee olonsa uudessa työpaikassa ulkopuoliseksi. Aina kun ryhmän kokoonpano muuttuu, sen dynamiikka hakee uutta muotoaan. Mitä vahvemmin Liisa pyrkii vaikuttamaan, sitä enemmän Anna vetäytyy ja passivoituu. Kumpikin voi myös miettiä, muistuttaako haastava dynamiikka omia aiempia kokemuksia. Uusi työntekijä katsoo työyhteisöä tuorein silmin, ja hänen huomioilleen ja näkemyksilleen kannattaa olla herkkänä. Uuteen ryhmään asettuminen vie aikansa, joten ei tarvitse että muistuttelen näistä töistä. Anna voi tehdä havainnon: kun tunnen riittämättömyyttä, passivoidun. Joskus esimerkiksi työtahti saattaa olla niin kova, etteivät ihmiset ehdi kunnolla tutustua toisiinsa
Vaikeat vuodet lähensivät äitiä ja tytärtä entisestään. – Äiti on se, jolle kerron, jos haluan pohtia jotain asiaa. K A N S S A K U L K I J A T K E RT T U JA S O I LI P O H JA L A I N E N 22 TUNNE & MIELI 4/2022. Puhumme syvällisistä asioista, esimerkiksi ihmissuhteista, Kerttu Pohjalainen sanoo
”Olemme nyt entistä läheisempiä” Kerttu Pohjalainen sairastui masennukseen alakoululaisena. TEKSTI Kaisa Pastila KUVAT Susanna Kekkonen 23 TUNNE & MIELI 4/2022. Äiti Soili Pohjalaisen periksiantamattomuus toi turvaa vaikeina vuosina
Oma mielikuvani on, että saimme äkkiä apua, mikä oli sen ansiota, että vanhempani hakivat sitä heti ja tekivät töitä sen eteen. Pystyin tuomaan pahaa oloani esiin juuri siksi, että tiesin, ettei äiti koskaan luovuttaisi taistelussa sairauttani vastaan. Äitini vahvuus on ollut aina tietynlainen suvaitsevaisuus. He sanoivat, että heille riittäisi, kunhan vain menisin aamuisin kouluun ja edes yrittäisin opiskella. Tietenkään en silloin saanut kerrottua, että arvostin hänen periksiantamattomuuttaan ja sain siitä turvaa, mutta sillä tavalla tunsin sisälläni. Oman parantumiseni aloin huomata kasiluokalla siitä, että aloin saada taas ideoita ja tulevaisuudenvisioita. He eivät myöskään erehtyneet ajattelemaan, että oireiluni olisi vain jokin murrosiän juttu, joka menisi ohi jonkin ajan päästä. Tiesin, että minulla on paikka perheessä eikä se asia koskaan muutu, vaikka tilanne olisi kuinka paha tahansa.” 24 TUNNE & MIELI 4/2022. Isosiskoni asuu jo omillaan, mutta hänkin on luvannut tulla välillä käymään pohjoiseen. Siitä alkoi masennukseni, joka kesti monta vuotta. Kun opin sanoittamaan hänen kanssaan tunteitani, pystyin alkaa arjessakin ja kotona puhumaan olostani. Varsinkin minulla ja äidillä oli yhteenottoja. En muista kauheasti noista ajoista – ainoastaan sen, miten paha olo oli koko ajan. Innolla odotan, mitä tulevaisuus tuo.” Kerttu Pohjalainen: ”Sairastuttuani koin, että myös masennukseni hyväksyttiin. Koin siellä ulkopuolisuutta. Tiesin, että minulla on paikka perheessä eikä se asia koskaan muutu, vaikka tilanne olisi kuinka paha tahansa. Myös koulu alkoi tuntua mielekkäältä. Hän on se, jolle kerron, jos haluan pohtia jotain asiaa. Olen lomaillut perheeni kanssa Lapissa vauvasta saakka. Aloin parantua, kun pääsin terapiaan ja sain ammattilaisen, jonka kanssa minulla kohtasivat kemiat. Siellä olin vapaa sairaudestani. Jokainen saa meidän perheessä olla juuri niin oma itsensä kuin on. Kun sain idean, että olisi hauskaa käydä siellä viimeinen vuosi lukiota, äiti ei vastustanut ajatustani. Nyt suunnitelma on niin pitkällä, että olemme muuttamassa abivuodekseni Lappiin vanhempieni kanssa. Mutta myöhemmin aloin peitellä viiltelyä ja sulkeuduin sisäänpäin. Olen ollut pienestä pitäen perheen boheemi ja räiskyjä, ja olen tullut hyväksytyksi. Sairastuttuani koin, että myös masennukseni hyväksyttiin. Tiesin olevani tervetullut kotiin silloinkin, kun esimerkiksi olin rikkonut sääntöjä. Kotona oleminen muuttui jatkuvaksi riitelyksi. Terapeuttini näki, kuka oikeasti olen. Äiti on myös loistava kuuntelija, jos saan uuden idean. Vaikka raivosin ja sanoin tosi loukkaavasti äidille monta kertaa, luotin siihen, että hän on aina puolellani. Meillä on ollut aina avoimet, hyvät välit. I sovanhempieni jääkaapin ovessa on minun ja siskoni koulukuvia magneetteina. Lukihäiriön vuoksi opiskelu on ollut aina minulle haastavaa. Vanhempani tekivät myös siinä oikein, että he laskivat rimaani koulun suhteen. Huomasin, että osasin uudestaan unelmoida. Puhumme syvällisistä asioista, esimerkiksi ihmissuhteista. Neljä luokkaa olen iloinen ja hymyileväinen, mutta viidennen luokan kuva on erilainen. Tiedän, että lapsen viiltelyyn voi liittyä esimerkiksi kauhea häpeä, mutta minun vanhempani puhuivat koko ajan avoimesti asiasta kodin ulkopuolella. Kun tein ekat viillot käsivarsiini kotona, näytin ne äidille. Näytän siinä surulliselta. Minua helpotti, kun paineitani vähennettiin. Olen myös kiitollinen siitä, että vanhempani tukivat jalkapalloharrastustani vaikeina aikoina ja kuskasivat minua treeneihin. Masennus lähensi minua ja äitiä entisestään. Höpöttelen hänelle ruoanlaiton lomassa. Äiti saattaa tulla esimerkiksi notkumaan keittiöön, kun palaan illalla treeneistä ja laitan iltapalaa itselleni. Varsinkin koulussa oli vaikea olla
K E R T T U P O H J A L A I N E N 18-vuotias abiturientti. Äiti inhoaa shoppailua, mutta minä rakastan sitä. 25 TUNNE & MIELI 4/2022. – Vien äitiä kirpputoreille ja rohkaisen häntä sovittamaan vaatteita, joita hän ei ehkä itse osaisi valita. Perheeseen kuuluvat äiti, isä ja isosisko Sanni. Saa arkeensa voimaa läheisistä ihmisistä ja liikunnasta. Asuu Vantaalla, mutta perhe on muuttamassa lukuvuoden ajaksi Lappiin. Kerttu Pohjalainen on perheensä visualisti ja tyylittelijä
Saa arkeensa voimaa läheisistä, ystävistä ja metsälenkeistä koirien kanssa. Soili Pohjalainen kirjoitti romaanin omakohtaisesta kokemuksestaan masentuneen lapsen äitinä, koska nuorten mielen terveys ongelmista tiedetään hänestä yleisesti liian vähän. Ihon alla -romaani ilmestyi helmikuussa. 26 TUNNE & MIELI 4/2022. – Yhdenkään nuoren ei pitäisi joutua siihen tilanteeseen, että hänen mielenterveyden ongelmaansa vähätellään. S O I L I P O H J A L A I N E N 41-vuotias kirjailija, asuu Vantaalla. Se kertoo perheestä, jonka lapsi sairastuu masennukseen. Romaani perustuu Pohjalaisen omiin kokemuksiin. Perheeseen kuuluvat puoliso sekä tyttäret Kerttu ja Sanni
Minun oli pakko vain jaksaa uskoa selviytymiseen ja jatkaa epävarmuuden sietämistä. Päässäni kävi jatkuva syyttely: missä kohtaa teimme väärin. Masennus tuli kotona esiin myös huonona käytöksenä, kuten haistatteluna, raivoamisena ja sopimusten rikkomisena. Jäin töistä kotiin ja yritin jutella, mutten saanut oikein irti mitään. Olen luonteeltani ratkaisukeskeinen, mutta Kertun sairaus opetti, että elämässä tulee asioita, joita ei voi ratkaista nopeasti. Kun hän yhtenä lokakuun aamuna sanoi, ettei halua lähteä kouluun, pidin sitä kapinointina. Olisinpa osannut katsoa Kertun käytöstä niin, että hänellä oli vielä monin kerroin pahempi olo kuin minulla loukkausten jälkeen ja siksi hän satutti. Pystyin hakemaan hänelle apua, vahtimaan ja valvomaan, mutta en voinut ottaa ratkaisevia askeleita hänen puolestaan. Samaan aikaan koin kuitenkin vahvasti, etten voinut antaa periksi. Se oli Kertun toipumiselle erittäin tärkeää, vaikka asiat eivät heti lähteneet selviämään ja edessä oli vielä alamäkeä ja monia vaikeita tilanteita. Jos nyt saisin sanoa sille äidille jotain, sanoisin, että älä ota lapsesi sanomisia niin henkilökohtaisesti. Soili Pohjalainen: ”Pitkään yritin hakea syytä Kertun sairastumiselle, kunnes lopetin asian pohtimisen. Kerttu oli muuttunut sinä vuonna: hän oli hakeutunut uusiin porukoihin ja vietti enemmän aikaa ulkona kavereiden kanssa kuin ennen. Joka kerta, kun löysin veripyyhkeitä, sydämeni nyrjähti. Kerttu ei ollut perheessä ainoa, jolla oli haasteita tunteiden säätelyssä. Koen kiitollisuutta joka päivä. Vaikka meillä oli monta kaoottista ja haastavaa vuotta, olen onnellinen siitä, ettei puheyhteys Kertun ja minun välillä koskaan hävinnyt. Menetin monta kertaa malttini ja sanoin rumasti. Yksi vaikeimmista asioista oli, etten voinut tehdä Kertun puolesta mitään. Aloin ajatella, että maailmassa ei saa vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Kerran eräs sairaanhoitaja sanoi, että vuoden päästä tilanne voi olla jo ihan toinen. Perheneuvolan jälkeen kävimme Pasilassa HUSin yksikössä, jossa Kertun tilannetta tutkittiin. Sitä, onko se koko selitys, emme saa koskaan tietää eikä tarvitsekaan. Selkeä merkki parantumisesta oli, kun Kerttu alkoi laulaa kotona, esimerkiksi suihkussa. Siellä sana masennus mainittiin ensimmäisen kerran. Sen jälkeen hän sai oman pitkäaikaisen terapeutin nuorisopsykiatrian poliklinikalta. Lapsen sairaus opetti minulle nöyryyttä. Ihminen, joka hoilaa noin, ei voi olla kauhean epätoivoinen, päättelimme puolisoni kanssa. Pelkäsin, että lapseni elämä lähtisi niin huonoille urille, ettei sieltä olisi paluuta. Juttelimme esimerkiksi autossa, kun vein häntä kouluun, treeneihin tai terapiaan. Olin tosi syvällä huolessani. E n heti osannut yhdistää Kertun käytöstä masennukseen. Aloin ajatella, että maailmassa ei saa vastauksia kaikkiin kysymyksiin.” 27 TUNNE & MIELI 4/2022. Olen sanonut monta kertaa Kertulle ja hänen siskolleen, että kiitos kun olet syntynyt lapsekseni.” . Hän oli vitosluokkalainen. Valitettavasti se oli vasta alkua ja viiltely paheni. Se antoi valtavasti voimaa. Järjissä pysymisessä auttoi puolison, vanhempieni ja ystävien tuki. Kun Kerttu näytti minulle viiltelyjälkiä käsivarsissaan, säikähdin ihan hirveästi. Kävimme ensin koulukuraattorilla, jonka kautta saimme myöhemmin ajan perheneuvolaan. Elämä on tosi haurasta – kaikki ei todellakaan ole itsestä kiinni. Pitkään yritin hakea syytä Kertun sairastumiselle, kunnes lopetin asian pohtimisen. Kerttu kertoi heidän terapiassa puhuneen, että koulukiusaaminen ja lukihäiriöön liittyvä syrjiminen vaikuttivat masentumiseen
krs. 00510 Helsinki p. 040 161 6604 Auki arkisin klo 9.00-16.30 Mielenterveysyhdistys HELMI ry Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantava voima! Kuullaan ja kohdataan HELMIssä! Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita ILMAISET AAMUKAHVIT MA-PE KLO 9:00-9:30 VAIHTUVA AAMUPUURO MA PE KLO 9:00-9:30 HERKULLINEN LOUNAS MA PE KLO 11:30-13:00 3,50 € 0,50 € Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo Mäkelänkatu 56, 3. krs. 040 161 6604 Auki arkisin klo 9.00-16.30 Mielenterveysyhdistys HELMI ry Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantava voima! Kuullaan ja kohdataan HELMIssä! Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita ILMAISET AAMUKAHVIT MA-PE KLO 9:00-9:30 VAIHTUVA AAMUPUURO MA PE KLO 9:00-9:30 HERKULLINEN LOUNAS MA PE KLO 11:30-13:00 3,50 € 0,50 € Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo Mäkelänkatu 56, 3. 00510 Helsinki p. krs. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantava voima! Kuullaan ja kohdataan HELMIssä! Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita ILMAISET AAMUKAHVIT MA-PE KLO 9:00-9:30 VAIHTUVA AAMUPUURO MA PE KLO 9:00-9:30 HERKULLINEN LOUNAS MA PE KLO 11:30-13:00 3,50 € 0,50 €. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantava voima! Kuullaan ja kohdataan HELMIssä! Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita ILMAISET AAMUKAHVIT MA-PE KLO 9:00-9:30 VAIHTUVA AAMUPUURO MA PE KLO 9:00-9:30 HERKULLINEN LOUNAS MA PE KLO 11:30-13:00 3,50 € 0,50 € Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo Mäkelänkatu 56, 3. 00510 Helsinki p. 040 161 6604 Auki arkisin klo 9.00-16.30 Mielenterveysyhdistys HELMI ry Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. krs. 040 161 6604 Auki arkisin klo 9.00-16.30 Mielenterveysyhdistys HELMI ry Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo Mäkelänkatu 56, 3. 00510 Helsinki p
Unelmointia vaikeuttavat tietysti myös kriisiytynyt maailmantilanne, pandemia, ilmastouhka, sota. En luottanut tulevaisuuteen enkä uskonut ilon palaamiseen. Häädän haaveen tuohtuneena tiehensä. Jos ihminen ei osaa lainkaan unelmoida, asiat näyttäisivät olevan joko oikein hyvin tai aika huonosti. Toivuttuani akuutimpi unelmoimisen haaste on ollut se, että ideat ovat käyneet vähiin, jos maailmanrauhaa ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä ei oteta lukuun. Kaikki elättelemäni mielikuvat eivät kestäneet törmäystä todellisuuteen, kun auringonlaskun katselu tai kuoharilasien kilauttelu seurapiirikekkereillä ei osoittautunut aivan sellaiseksi täyttymykseksi kuin olin kuvitellut. Jotkin pitkäaikaiset toiveet eivät olleet toteutuakseen, ja lopulta tuntui parhaalta päästää niistä irti. kotoa, eikä koiraystäväni ole enää elossa. Kun nautin hieronnan jälkeen makeasta minttuteestä, tunsin olevani maanpäällisessä taivaassa. Pauliina Vanhatalo on raahelainen kirjailija, joka nauttii meressä uimisesta, kuorolaulusta ja hyvistä kirjoista. Ajatus kylpylän autuaasta hetkestä merkitsee minulle eniten haaveena, joka on jäänyt henkiin. 29 TUNNE & MIELI 4/2022. Vesi altaissa oli lämmintä, viileää ja kylmää, ja ilmassa tuoksui eukalyptus. Kuulin vaimeaa instrumentaalimusiikkia valon langetessa kattoikkunasta mosaiikkilaattojen järjestyneille kuvioille. . Miksi varata lippuja, suunnitella reissuja ja järjestää juhlia, kun kaikki kuitenkin perutaan. I hminen oppii aikuistuessaan ja vanhetessaan paljon uutta, mutta jokunen taito jää kai väistämättä matkan varrelle. Jos nuorena osasin loihtia unelmia nykyistä helpommin, aikuisena ymmärrän paremmin niiden arvon. Itse osasin ennen unelmoida paremmin. Mitä kaikkea se haluaa minulta riistää! Parempi on turvautua keski-ikäisille naisille tuttuihin kiitollisuusharjoituksiin, joita voi kai pitää eräänlaisena nykyhetkeen suuntautuneena unelmointina – ajatella, että on olemassa kaikkea tällaista hyvää, vaikka voisi olla toisinkin. Aina joskus koetan haaveilla vaihtuvista taiteilijaresidensseistä ja hitaasta raidematkailusta halki Euroopan, mutta fantasia haavoittuu heti, kun alan ajatella sen toteuttamisen hintaa: lapset ovat muuttaneet K O L U M N I Unelmista ja niiden katoamisesta PAU LI I N A VA N H ATA LO Pauliina Jos ihminen ei osaa lainkaan unelmoida, asiat näyttäisivät olevan joko oikein hyvin tai aika huonosti. Haluaisin kokea sen kaiken joskus uudelleen, mutta minulla ei ole kiire laatia konkreettisia suunnitelmia. Kokemus hiveli kaikkia aisteja. Olin nimittäin nuorena varsin lahjakas haaveilija, joka uppoutui jatkuvasti fantasioihin rakkaudesta, työstä, tunnustuksista, uusista paikoista ja kokemuksista. Toisaalta monet nuoruuden unelmat täyttyivät, eikä niistä voinut siksi enää haaveilla. Entä kuinka moni unelma vaatisi toteutuakseen lentomatkaa, joka tekisi lähes tyhjäksi oman elämän muut ekoteot. Minulla on kokemusta molemmista tilanteista. Nyt kun ihmettelen, mihin kaikki haaveeni oikein katosivat, tajuan menettäneeni niitä hiukan eri syistä. Joitain vuosia sitten kävin hammam-kylpylässä Etelä-Espanjassa. Onko edes oikein keskittyä pieniin henkilökohtaisiin haaveisiin, kun lähialueilla kärsitään. Minulla on kokemusta molemmista tilanteista. Masentuneena en haaveillut mistään
Vaikka yksinolon pelko on hellittänyt, yksinäisyyden kokemus voi yhä tuntua musertavalta. ”Yksinäisyys ei ole oma vika” K A N S S A K U L K I J A VI IVI N I I N I K A N G A S Parisuhteen päättyminen pakotti Viivi Niinikankaan kohtaamaan oman yksinäisyytensä. TEKSTI Kaisa Pastila KUVAT Eeva Anundi 30 TUNNE & MIELI 4/2022
– Jos kertoo olevansa yksinäinen, ihmiset suhtautuvat asiaan usein hyvin ratkaisukeskeisesti. 3375 31 TUNNE & MIELI 4/2022. Viivi Niinikangas ymmärtää, että omasta yksinäisyydestään voi olla vaikea puhua. Oikeasti auttaisi se, että toinen sanoisi ymmärtävänsä ja hyväksyisi tunteen, hän sanoo
Vähitellen itku kuitenkin helpottaa oloa. Niinikangas kuulee naurun ja höpötyksen, joka ruokapöydistä kuuluu. – Kun lääkäri sanoi, että minulle määrätyt lääkkeet eivät purreet siksi, että olen niin stressaantunut, aloin etsiä stressin lähdettä silloisesta työstäni. Kun Niinikangas tunsi tarvetta paeta yksin olemista, erilaiset läsnäoloharjoitukset helpottivat hänen oloaan. Ammatinvaihto palautti ilon työntekoon, mutta yksinäisyyttä se ei poistanut. Kävin läpi historiaani ja pohdin, mistä kaikki kumpuaa. T unne tulee sellaisina perjantaiiltoina, kun helsinkiläinen Viivi Niinikangas, 42, palaa iltatyöstään ja häntä vastassa on tyhjä koti. Häntä kiusattiin koulussa porukan ulkopuolelle jättämällä. – Olin ensimmäistä kertaa elämässäni konkreettisesti yksin kotona, kun tytär oli lähtenyt viikonlopuksi isälleen, ja jouduin oikeasti kohtaamaan oman yksinäisyyteni. Nuorena hän seurusteli aina, tai jos seurustelussa oli tauko, hän pyysi tyttökaverinsa illaksi opiskelijaboksiinsa syömään ja katsomaan telkkaria. Testeistä kävi kuitenkin selvästi ilmi, ettei Niinikangas ollut masentunut: hän oli innostunut ja iloinen monista asioista. Myös maalaamisesta oli tullut hänelle uusi mielekäs yksinäisten päivien juttu. En tajunnut, että kyse voisi olla yksinäisyyden aiheuttamasta stressistä. Kymmenvuotias tytär on lähtenyt isälleen viikonlopuksi. Samaan aikaan oma koti on tyhjä ja äänetön. Nyt hän päätti, että yksinäisyyden pelosta on päästävä yli. Niinikangas sanoo silloin tunteneensa ensimmäistä kertaa aikuisiällä itsensä yksinäiseksi. Pelon hän jäljitti kouluaikaan. – Katson kaupunkia ympärilläni ja kuvittelen, että jokaisen muun ikkunan takana ihmiset ovat asettuneet ison pöydän ääreen olemaan yhdessä ja nauttimaan illallista. Lapset juoksevat ja nauravat. Yksin olemisen pelkoa Kun Viivi Niinikangas erosi puolisostaan neljä vuotta sitten, yksinäisyys katosi – hetkeksi. Terapeuttina ja eroseminaariohjaajana työskentelevä Niinikangas tietää, että kyse on vain hänen tunteestaan. Samoihin aikoihin hänellä puhkesi outo autoimmuunisairaus, joka aiheutti voimakkaita kipuja ja johon ei löydetty syytä. Hän pakottautui viettämään aikaa yksin, vaikka se oli tuskaisaa. Onnenaikaa kesti puoli vuotta, sitten tuli romahdus: uusi parisuhde päättyi, ja samaan aikaan luottoystävä löysi elämänkumppanin. Pähkäilyjen jälkeen Niinikangas päätti lähteä kohti nuoruuden haavettaan ja opiskeli terapeutiksi. Silloin tunnen musertavaa yksinäisyyttä. Niinikangas tunnisti, että hänen yksinäisyytensä ei ollutkaan yksi möykky, vaan olikin kaksi erillistä asiaa: yksinolon pelko ja yksinäisyyden kokemus. Lääkäri passitti nuoren äidin psykiatrille – hän epäili, että Niinikangas on masentunut ja että masennus aiheuttaisi elimistön reagoinnin. Hän jakoi arkeaan hiljattain eronneen ystävänsä kanssa, ja uusi rakkauskin löytyi nopeasti. Stressi oireili kehossa Yhdeksän vuotta sitten Viivi Niinikangas havahtui siihen, etteivät hän ja hänen avopuolisonsa tulleet onnellisiksi samoista asioista. Parin kuukauden päästä siedättäminen alkoi kuitenkin tuottaa tulosta. ”Yksinäisyyden pelko on yksi suurimmista syistä, miksi ihmiset ovat ehkä pitkittäneet eroaan, vaikka suhde olisi vaikea. Työterveyslääkäri oli ymmällään. Ihmiset pulputtavat viikon kuulumisiaan. Toisaalta hän koki myös epämääräistä pahaa oloa ja oli välillä itkuinen. Niinikangas alkoi pelätä yksin jäämistä ja täytti elämänsä ihmisillä. Ensin tulee itku, vähän myöhemmin fyysinen kipu joka puolella kroppaa. Tilastot kertovat, että monessa naapuriasunnossa luultavasti ollaan yksin, mutta se ei estä surua. Musiikki soi, kynttilät palavat ja viinipullo avataan. Oivallus tuntui siltä kuin joku olisi lyönyt ilmat pihalle kropasta. Se voi olla syynä siihenkin, miksi he ovat siirtyneet nopeasti uuteen suhteeseen.” 32 TUNNE & MIELI 4/2022
Viivi Niinikangas haluaa saada ihmiset oivaltamaan, että asioille voi tehdä jotain. Vuorovaikutustaitojakin voi opetella. 33 TUNNE & MIELI 4/2022. 4. 5. Yksinäisyyden tunne iskee etenkin silloin, kun tytär on lähtenyt isälleen. – Lähes kaikki ystäväni elävät ydinperheissä. – Totuin pienenä tiiviiseen perheyhteisöön ja ehkä siksi kaipaan nyt sitä samaa. 3. 2. 1 2 3 4 5 1. Yksi osa yksinäisyyden tunnettani on se, etteivät ystäväni voi ymmärtää, miltä minusta tuntuu. Viivi Niinikangas asettaa itsensä tietoiseksi alttiiksi kohtaamisille, esimerkiksi työpaikalla ja arkisissa tilanteissa
Näistä kumpikaan ei päde Niinikankaaseen: hän on opiskellut vuorovaikutustieteitä ja on ihmistyypiltään ekstrovertti. Hän viihtyy ihmisten keskellä ja juttelee mielellään tuntemattomienkin kanssa. Moni muukin fakta puhuu sen puolesta, ettei Niinikankaan kuuluisi tuntea yksinäisyyttä. Hänellä on erityisen tiivis ja läheinen lapsuudenperhe. Sitä ei voi mitata. Joku toinen ei kokisi minun elämässäni itseään yksinäiseksi, mutta minä koen.” 34 TUNNE & MIELI 4/2022. Yksinäisyys tuli heille yllätyksenä. – Tajusin, että minulla on tosi vahvana halu kuulua johonkin isompaan porukkaan myös kotikaupungissani Helsingissä. Tätä osallistujilta kysytään aina Viivi Niinikankaan vetämissä eroseminaareissa, joiden ideana on auttaa ihmisiä uudessa elämänvaiheessa. Ehkä siksi siitä on myös vaikea puhua suoraan. Niinikankaalla on myös työyhteisö ja paljon kavereita – tosin melkein kaikki ystävät elävät juuri nyt ruuhkavuosien keskellä ja tapaamisia järjestyy vain muutaman kerran vuodessa. Toisaalta viime aikoina Niinikangas on alkanut tunnistaa itsessään myös kaipuuta yhteisöön. Joku voi sanoa esimerkiksi: ”Pitäisi löytää vähän uutta projektia…” Hänen mukaansa yksinäisyydestä on kulttuurissamme tehty yksilön vika: ikään kuin olisi omaa syytä, ettei ole ystäviä tai parisuhdetta, vaikka syynä voivat olla esimerkiksi elämäntilanteen aiheuttamat rajoitteet. Yksinäisyyteen liitetään usein ujous tai huonot vuorovaikutustaidot. Ei auttanut kuin jatkaa pohtimistyötä ja pyrkiä selvittämään, mistä oma yksinäisyys syntyy. Niinikangas osaa nykyään tunnistaa, kun ihmiset kertovat rivien välistä olevansa yksinäisiä. – Yksinäisyyteni tulee siitä, etten tule arjessani nähdyksi kenellekään läheiselle aikuiselle ihmiselle, esimerkiksi kumppanille. Sitä ei voi mitata. Nyt Niinikankaalla on haussa vapaaehtoistyön porukka, joka voisi täyttää tätä aukkoa. Tämän vuoksi asiaan liittyy myös voimakas häpeä. Yksinäisyydestäni iso osa liittyy siihen, että olen vahvasti yhteisöllinen ihminen. Se voi olla syynä siihenkin, miksi he ovat siirtyneet nopeasti uuteen suhteeseen. – Yksinäisyys on ihmisistä jotain niin hirveää, että sitä halutaan vältellä viimeiseen asti. Hän on pohtinut paljon myös parisuhdetta: jos parisuhde ei ole tyydyttävä, sekin jättää yksinäiseksi. Siskoaan ja tämän perhettä hän tapaa viikoittain ja viettää esimerkiksi lomia yhdessä heidän kanssaan. Hän alkoi puhua asiasta ystävilleen vasta noin vuosi sitten ja huomasi, että heidän oli vaikea ottaa tietoa vastaan. Sukuun kuuluminen täytti tarpeen. Yksinäisyyden pelko on yksi suurimmista syistä, miksi ihmiset ovat ehkä pitkittäneet eroaan, vaikka suhde olisi vaikea. Halu kuulua porukkaan Vuosien mittaan Niinikangas on pyöritellyt erilaisia vaihtoehtoja oman yksinäisyytensä ratkaisemiseen. Joku toinen ei kokisi minun elämässäni itseään yksinäiseksi, mutta minä koen. Satunnaiset harrastukset tai tapaamiset ystävien kanssa eivät riitä poistamaan yksinäisyyttäni. ”Yksinäisyyden kokeminen on hyvin subjektiivinen tunne. Yksinäisyyttä hävetään Mitä pelkäät. – Samaan aikaan, kun iloitsin uudesta askeleestani, tajusin, ettei yksinäisyyteni puolella ollut mikään muuttunut. Siksi hän on toistaiseksi valinnut yksinolon, vaikka sielunkumppani voisikin poistaa sisäisen yksinäisyyden tunteen. Pikemminkin yksinäinen vapaapäivä tuntui hänestä nautinnolliselta. – Ajattelen nykyään yksinäisyydestä niin, ettei se ehkä ylipäätään olekaan asia, jonka voi ratkaista yksin. Kun hän keväällä sukuloi tyttärensä kanssa Jyväskylässä, hän teki mielenkiintoisen huomion itsestään: Hän ei ollut kertaakaan yksinäinen reissun aikana. Melkein kaikki vastaavat, että yksinäisyyttä ja yksin jäämistä. Yksin ihmisten keskelläkin Oma yksinäisyys on usein vaikea puheenaihe, niin myös Viivi Niinikankaalle itselleen. Eräänä lauantaina terapeutti havahtui siihen, ettei hän enää ahdistunutkaan yksinolosta. Niinikangas tietää, ettei hän vastaa stereotyyppistä yksinäistä. – Yksinäisyyden kokeminen on hyvin subjektiivinen tunne
Ei ole pakko olla yksinäinen. Niinikangasta itseään voisi auttaa esimerkiksi vuokratalo, joka olisi suunniteltu yksinhuoltajille. Yksilötasolla voi toki tehdä paljon, mutta yksinäisyys pitäisi ratkaista isommallakin tasolla niin, että yhteiskunta toimisi nykyistä yhteisöllisemmin. . Terapeutti on myös pohtinut sitä, miten hän voisi työnsä kautta vaikuttaa yksinäisyyden vähentämiseen. Niinikangas uskoo, että yksinäisyyden poistamisessa juuri itsetuntemus on tärkeässä asemassa: mitä vahvempi oma itsetunto ja -tuntemus on, sitä valmiimpi ihminen on tutustumaan uusiin ihmisiin. 35 TUNNE & MIELI 4/2022. – Näihin tapaamisiin voi tulla kuka vain, jota kiinnostaa itsetuntemuksen lisääminen. Terapeutti Viivi Niinikankaan missio on, että yksinäisyydestä puhuttaisiin nykyistä enemmän. Ryhmätapaamiset avuksi Jos Viivi Niinikangas olisi päättäjä, hän satsaisi yksinäisyyden vähentämiseen. – Kerron rehellisesti esimerkiksi eroseminaareissa, että koen yksinäisyyttä. Yksinäisten tiedetään esimerkiksi kuolevan aikaisemmin kuin ei-yksinäisten. Moni on sanonut ohjaajalle tutustuneensa eroseminaarissa niin hyvin muihin ryhmäläisiin, että heidät tuntee jo parin kerran jälkeen paremmin kuin lapsuudenystävät. Hän uskoo, että se on jättiläisteema esimerkiksi monen sairauden takana. Niinikankaan työnantaja Väestöliiton terapiapalvelut on mukana hankkeessa. Tätä voisi edistää esimerkiksi arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla – luomalla yhteisiä tiloja, joissa oikeasti jaetaan aikaa. Haluan normalisoida asiaa ja poistaa häpeää, jota moni yksinäinen kokee. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään elokuussa Helsingissä. Hänellä onkin idea: yksinäisyyteen voisi tehota samanmuotoinen ryhmä, jonka hän on huomannut toimivaksi eronneiden kanssa. Se voisi muuttaa monta arjen yksinäistä kohtaa. Taika on pienryhmäkeskusteluissa, joissa mennään heti syvään päätyyn ja puhutaan asioista, joista moni ei ehkä ole ennen tullut puhuneeksi kenellekään
M I E L I & T I E T O 36 TUNNE & MIELI 4/2022. MIKSI AUTTAMINEN AUTTAA
Vastaavasti meistä etäämpänä oleviin kriiseihin kuten Afganistanin nälänhätään, Jemenin sotaan tai Itä-Afrikan kuivuuteen liittyvät ongelmat eivät ole saaneet aikaan samanlaista kansanliikettä. Kun vääryys on nyt tullut maantieteellisesti ja emotionaalisesti riittävän lähelle, se saa meidät toimimaan, Kalliokoski toteaa. – Saatamme nähdä oman pelkomme: mitä jos joutuisimme olemaan itse hädässämme yksin ja ilman apua. TEKSTI Niina Juurakko-Vesikko KUVA Shutterstock A uttajia busseineen matkalla Ukrainan rajalle, vaateja elintarvikekeräyksiä, yksityisten kotimajoituksia sotaa pakeneville, naapuriapua koronan vuoksi eristyksiin jääneille – moni on viime aikoina tarjonnut apuaan tutuille ja tuntemattomille poikkeuksellisen avoimesti. Joku taas voi toimia syyllisyydestä käsin, jos havaitsee elämän epäreiluuden ja oman paremman osansa. Autammeko silloin enemmän itseämme vai toisia. – Meillä on jaetuissa muistoissa talvisota ja Venäjän hyökkäys Suomeen. Voi syntyä myös valtasuhteita, Kalliokoski toteaa. Kalliokosken mukaan vapaaehtoisen auttamistoimintamme taustalla on yleensä vastavuoroisuuden ajatus, kultainen sääntö: haluamme tehdä toiselle sen, minkä toivomme itsellemme tehtävän. Kun autetaan suuren tunteen ja myötätunnon vallassa ja toimitaan omaehtoisesti, voi käydä niin, että ihmisiä asetetaan entistä haavoittuvampaan tilanteeseen tai jopa hyväksikäytetyiksi. Moni auttaa, koska näkee toisen hädän ja tarpeen. Mikä motivoi meitä auttamaan. Auttamisesta tulee laajempi ilmiö, jos koemme yhteisönäkin olevamme vaarassa. Auttamista ei kuitenkaan uskalleta aina sanoittaa näin rehellisesti. Hän tekee vapaaehtoistyötä myös itse. 37 TUNNE & MIELI 4/2022. Muistot voivat olla omiamme tai vanhempien tai isovanhempien kokemuksia. Tunteet auttamisen takana Toisten hyväksi toimiminen voi tuoda hyvää mieltä itselle. Ihmisten hätä sodan keskellä on aktivoinut omaa hätäämme. Ylipäätään samankaltaisten, omaan moraaliyhteisöön kuuluvien vaikeudet aktivoivat haluamme auttaa. – Auttaminen luo aina suhteen auttajan ja avun saajan välille. Toisen kärsimyksen lievittämiseen voivat ohjata myös muut tunteet kuin myötätunto. Tällainen tilanne voi olla riskinä esimerkiksi silloin, kun pakolaisia majoitetaan kotimajoitukseen ja syystä tai toisesta heidän täytyy vaihtaa majapaikkaa, joskus useammankin kerran. Esimerkiksi ukrainalaisten tilanteesta saatamme ajatella, että heiltä viedään nyt kaikki. Oma hyvä mieli on kuitenkin harvoin ainoa auttamisen peruste. Esimerkiksi siitä, kun Suomesta lähti ihmisiä hakemaan busseilla ukrainalaisia turvaan. Vaikka tarkoitus olisikin hyvä, voiko auttamisesta olla jotain haittaa. Auttaako siis auttaja lopulta itseään. Tämän seurauksia ei välttämättä ajatella. Lähellä oleva hätä herättää Ukrainalaisten hätä koskettaa meitä voimakkaalla tavalla, sillä myös oma maamme on Venäjän rajanaapuri. Sosiaalieetikko, teologian tohtori Taina Kalliokoski on tutkinut muun muassa yhteisöllisyyden merkitystä ja muodostumista sekä tehnyt väitöskirjansa yhteisöllisyyden rajoista. Kun ihmisessä herää halu toimia toisten ihmisten hyväksi, taustalla on usein vastavuoroisuuden ajatus
38 TUNNE & MIELI 4/2022. Ajattelemme oman ja lähipiirin lisäksi yhteistä, koko maapallon hyvää. Kun rohkaistaan ihmisiä vapaaehtoiseen auttamiseen, ei pidä maalata liian altruistista ihannetta, jossa toisen hyvä on aina ensisijaista. Ihminen voi moraalisesti hyvin, kun hän elää arvojensa mukaista elämää. Osa ihmisistä satuttaa toisia, ja esimerkiksi raiskausta käytetään sodankäynnin välineenä. Arvostamme sitä, että voimme luottaa toisiimme ja yhteiskunnan apuun. Kaikki tekevät asioita yhteiseksi hyväksi, esimerkiksi maksavat veroja. Yhteisölliset normit voivat ohjata jatkuvaan vapaaehtoistyöhön tai lähimmäisten auttamiseen oman tai perheen hyvinvoinnin kustannuksella. Liian isoa tunnontuskaa ei kuitenkaan pidä kantaa. Se tarkoittaa, etten osaa hoitaa asioitani. Kalliokoski nostaa arvoista esille vielä vapauden ja vakauden. Oma hyvä mieli on harvoin ainoa auttamisen peruste. MYYTTI Sosiaalinen paine saa sellaiset ihmiset auttamaan, joilla ei olisi siihen tosiasiassa aikaa tai voimavaroja. Kun huolehdimme yhteiskunnasta, se huolehtii meistä. – Olemme taistelleet niiden puolesta ja kokeneet, että kaikkien panosta tarvitaan. FAKTA Avun pyytäminen on itsestä huolehtimista. Sosiaalisesti ihminen voi hyvin, kun hän voi saada ja antaa tunnustusta, huolenpitoa ja rakkautta. Moni auttaa, koska näkee toisen hädän ja tarpeen. Siinä hyvin suomalaisina arvoina erottuvat muun muassa tasa-arvo, luontoarvot, työarvot, kunnia ja maanpuolustustahto. Avun tarvitsijan roolia voi olla vaikea sietää esimerkiksi siksi, jos apua saadakseen on osoitettava olevansa kylliksi sen tarpeessa. Se on samalla vastavuoroisuuden arvostamista. FAKTA Hyvin mahdollista. Professori Jaana Hallamaata lainaten moni elämän parhaista asioista on luonteeltaan lahja, joka annetaan eteenpäin. Tällainen syyllisyys voi saada toimimaan. FAKTA Tämä pitää paikkansa, jos hyvinvointi ymmärretään kapeasti vain terveydeksi. Arvona yhteinen hyvä Vaikka kamalia asioita tapahtuu, isolla osalla suomalaisia on Taina Kalliokosken mukaan vahva universalismin ihanne. Kalliokoski muistuttaa, että ihmisyyteen kuuluu myös kyky järkyttäviin tekoihin. Yhteiskunnalliset auttamisen mekanismit luovat osaltaan luottamusta ja tukevat myös yksilöitä. M y y t i t j a f a k t a t MYYTTI Auttamisen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ylikorostetaan tässä ajassa. MYYTTI Avun pyytäminen on hävettävää. Kaikkiin asioihin ei voi auttamalla vaikuttaa, vaikka kuinka haluaisi. Tämä on tutkitusti osa suomalaista arvomaailmaa. Kalliokoski viittaa professori Klaus Helkaman kansainväliseen vertailevaan arvotutkimukseen, jonka tuloksista kerrotaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisemassa kirjassa Suomalaisten arvot (2015). Näin on ollut kautta ihmiskunnan historian. Olemmeko me jotenkin mahdollistaneet Venäjän tekoja. Auttajakin palaa loppuun, jos ei huolehdi ensin itsestään. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu kuitenkin kokemus merkityksellisyydestä. Avun saaminen ja antaminen sitovat meidät toisista huolehtimisen verkostoon
Kaupallinen toimija voi käyttää auttamista välineenä oman imagon kiillottamiseen somepostauksineen ja markkinointikampanjoineen. Omien hyvien tekojen nostaminen voi silti synnyttää myös epäluuloa. Tämä heijastuu omaankin hyvinvointiimme, ja voimme kokea olevamme merkityksellinen osa yhteisöä. Siksi hän halusi myöhemmin antaa itsekin hyvää eteenpäin. – Aluksi minua ärsytti ajatus, että hakisin vapaaehtoisena toimimisella jotenkin parempaa mieltä itselleni. – Kuolleen lapsen äitiys kulkee mukanani loppuelämäni. Hänen esikoisensa kuoli vuorokauden ikäisenä. Auttamista maineen vuoksi. Se on tilanne, jota en toivo kenellekään ja johon en voinut itse vaikuttaa. – Vaikka kamalia asioita tapahtuu, iso osa suomalaisista ajattelee oman ja lähipiirin lisäksi yhteistä, koko maapallon hyvää, Taina Kalliokoski sanoo. Tekee ihminen sitten mitä työtä tahansa, hän kukoistaa eläessään arvojensa mukaan. Koemme olevamme ”ihan kunnollisia ihmisiä”. Kun pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan myönteisesti toisten hyvinvointiin, auttamisesta saa moraalista tyydytystä. Toisaalta hekin saattavat kokea voivansa katsoa itseään peilistä tarjotessaan omaa tai työntekijöidensä osaamista ja resurssejaan muille, Kalliokoski sanoo. Työskentelee tekoälyn eettistä ohjausta tutkivassa ja kehittävässä ETAIROS-hankkeessa. Se tulkitaan kulttuurissamme helposti kerskailuksi. T A I N A K A L L I O K O S K I Sosiaalietiikan tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Lapseni on kuollut. Voin ottaa lapsen kuolemaan liittyvän surun käyttövoimakseni enkä lamaantua sen alle. Hän toimii Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n kokemusasiantuntijana ja vertaistukihenkilönä. . Se motivoi auttamaan toisia. Tutkinut väitöskirjassaan, mitä yhteisöllisyys merkitsee, miten yhteisöllisyysilmiö muodostuu ja hajoaa ja millaisin ehdoin yhteisöllisyys tukee ihmisen hyvää. Ukrainalaisia ovat kiirehtineet auttamaan myös lukuisat yritykset. Kalliokoski on saanut itse paljon tukea ystäviltään ja läheisiltään, mutta myös ammattilaisilta ja muilta lapsensa menettäneiltä. Hän kokee vapaaehtoistyön merkitykselliseksi osaksi elämäänsä. Kokemus käyttövoimana Taina Kalliokoskella on omakohtaistakin kokemusta avun saamisesta ja antamisesta. – On varmasti yritysjohtajia, jotka ajattelevat mainehyötyjä, joita he saavat yrityksen hyväntekeväisyydellä. 39 TUNNE & MIELI 4/2022
TOIPUVA SUORITTAJA M I N U N M I E L E N I 40 TUNNE & MIELI 4/2022
Sain diagnoosiksi toistuvan masennuksen. SAIRAUSLOMAN JÄLKEEN lähdin silloisesta työpaikastani. Korkeat odotukset ovat itse keksimäni juttu. Työnantajan joustavuuden ansiosta olen voinut määritellä itse työnkuvaani. Nykyisen työpaikkani sain vuoden 2019 alussa. Kassa oli tyhjä ja stressasin, onko meillä varaa maksaa ihmisille palkkoja. Lopputulos on silloin riittävän hyvä. Olen miettinyt omia arvojani ja teen asioita, joihin motivaatio tulee sisältä. Elämä oli yhtä suorittamista. Tällä hetkellä saan tehdä pitkäjänteisestä kehitystyöstä, mikä sopii minulle. O ireeni alkoivat vuonna 2017. Loppuvuodesta tunsin olevani aivan loppu. Romahduksen jälkeen ovat auttaneet terapia, lääkitys ja omien arvojen pohtiminen. Eristäydyin muista ja nukuin huonosti. Kaikkea tapahtunutta en edes muista. Kun sain paniikkikohtauksen työpaikan neukkarissa palaverin jälkeen ja työkaveri oli paikalla, uupumus tuli näkyväksi. Kun voimia tuli lisää, aloin etsiä itselleni terapeuttia, . ”Korkeat odotukset ovat itse keksimäni juttu.” 41 TUNNE & MIELI 4/2022. Aloitin myös säännöllisen lääkityksen, joka jatkuu yhä, samoin kuin terapia. Tämä näkyy myös töissä siten, etten laita lusikkaani jokaiseen soppaan ja yritä ratkaista kaikkien ongelmia heidän puolestaan, digitoimistossa työskentelevä Miikka Vento sanoo. Samaan aikaan elin hankalassa parisuhteessa. Tunnen olevani nyt työkykyinen, vaikka joinain päivinä jaksan vähemmän. TERAPIASSA OLEN YMMÄRTÄNYT, ettei työlle tarvitse uhrata koko sieluaan. Mitä enemmän Miikka Ventoa, 30, väsytti, sitä enemmän hän lisäsi kierroksia. TEKSTI Meri Nykänen KUVA Paula Virta mikä osoittautui hankalaksi. Sama malli siirtyi myös töistä vapaalle: en voinut esimerkiksi rentoutua sohvalla ja katsoa leffaa, jos jossain päin kotia oli pienikin sotku. Sain kuitenkin potkut koeajan lopussa ja jäin työttömäksi, mikä oli kova paikka. Olin hetken konsulttina, kunnes sain uuden työpaikan mainostoimistosta. Aloin saada paniikkikohtauksia ja pelätä sosiaalisia tilanteita. Työskentelin toimitusjohtajana, ja firma oli lähellä konkurssia. Siitä alkoi kolmen vuoden ajanjakso, johon mahtui yläja alamäkiä. Ajatellut, että olisin voinut tehdä jonkin asian paremmin. Tein töitä kuutena päivänä viikossa kellon ympäri. Silloin suljen koneen ja lähden käymään vaikka kävelyllä.” . Olen aiemmin keskittynyt virheisiin ja jäänyt miettimään epäonnistumisia. Aiemmin yritin olla kaikin puolin ”kunnollinen” muiden silmissä. Harjoittelen sitä, että 60 prosenttia riittää aivan hyvin vanhan sadan sijaan. Aika nopeasti ajauduin samaan kierteeseen kuin aiemmin: mitä enemmän töitä ja väsymystä oli, sitä enemmän aloin puskea ja suorittaa. – Teen nykyään sellaisia asioita, jotka omasta mielestäni tekevät minut onnelliseksi. Mikään ei tuntunut miltään, ei hyvältä eikä pahalta. Jäin puolen vuoden sairauslomalle. Kymmenien viestien jälkeen terapeutti kuitenkin löytyi
R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Muistiin ne eivät välttämättä vaikuta, mutta hyödyt näkyvät muilla kognitiivisten toimintojen alueilla. Tutkimuksessa seurattiin keskimäärin 61-vuotiaita yhdysvaltalaisVehreys pitää mielen virkeänä naisia. Viheralueiden lähellä asuvat saivat kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä tasaisesti parempia tuloksia kuin osallistujat, joiden asuinalueilla oli vähänlaisesti puistoja, nurmialueita ja muuta luontoa. T U T K I T T U A T I E T O A U U TI S PA LVE LU D U O D EC I M P uistot, luonto ja viheralueet saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella hidastaa ajattelutoimintojen heikentymistä. Tutkijat selvittivät muun muassa osallistujien tulotason, fyysisen aktiivisuuden, psyykkisen terveyden ja asuinalueen ilmansaastetasot, mutta ne eivät vaikuttaneet tuloksiin. KU VA : SH U TT ER ST O C K 42 TUNNE & MIELI 4/2022. Aiempien tutkimusten mukaan luonnon läheisyys voi muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa, lisätä liikunnan määrää ja laskea sydämen sykettä
Vuorotyö tuntuu vielä eläkeiässä KOLMIVUOROTYÖTÄ TEKEVILLÄ näyttäisi olevan muita enemmän terveysongelmia eläkeiässä, tuore tutkimus osoittaa. Aistien heikentyminen vaikuttaa muistiin D ementia näyttäisi kehittyvän todennäköisemmin iäkkäille, joiden näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa verrattuna samanikäisiin, joiden aistit olivat kunnossa. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Aistien heikentyminen voi muun muassa vähentää liikuntaa sekä sosiaalista kanssakäymistä ja siten edistää dementian kehittymistä. Kanadalaistutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä sähköhoidon tehosta. Tutkijat eivät osaa sanoa, mistä yhteys tarkalleen johtuu. Tutkimuksessa tarkasteltiin 67 000 keskimäärin 45-vuotiasta potilasta, jotka olivat olleet masennuksen takia sairaalahoidossa vähintään kolme päivää. Tulosten perusteella riski sairastua mihin tahansa dementiaan on 2,6 kertaa suurempi ja Alzheimerin tautiin 3,7 kertaa suurempi, jos potilaan näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Suomessa sähköhoitoa annetaan etenkin potilaille, joilla lääkehoito ei ole tehonnut tai jotka tarvitsevat hoitoa nopeasti. Terveinä pidettiin naisia, jotka 70-vuotiaana olivat välttyneet 11 krooniselta sairaudelta, muistiongelmilta, fyysisen toimintakyvyn merkittävältä heikentymiseltä ja mielenterveysongelmilta. Sähköhoitoa saaneet tekivät itsemurhan noin puolet epätodennäköisemmin kuin muut potilaat. Aiemmissa tutkimuksissa vuorotyö on yhdistetty muun muassa uniongelmiin, diabetekseen ja sydänriskeihin. Hieman alle 5 000 potilasta sai sähköhoitoa. Tulosten perusteella kolmivuorotyötä yli kymmenen vuotta tehneet naiset ovat 70-vuotiaana terveitä noin 20–30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin samanikäiset naiset, jotka eivät ole tehneet vuorotyötä. Tämä havaittiin sairaalahoitoa seuraavan vuoden aikana ja senkin jälkeen, kun muut kuolemansyyt huomioitiin analyysissa. R Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Aiemmissa tutkimuksissa sekä huono näkö että huono kuulo on yhdistetty dementiariskiin, mutta niiden yhteisvaikutuksia on tutkittu vähänlaisesti. T U T K I T T U A T I E T O A Sähköhoito helpottaa oloa SAIRAALAHOITOA TARVITSEVIEN masennuspotilaiden itsemurhariski pienenee selvästi, jos he saavat sähköhoitoa sairaalajakson aikana. R Tutkimus on julkaistu Lancet Psychiatry -lehdessä. Sähköhoitoa käytetään etenkin vaikean masennuksen ja psykoottisen masennuksen hoidossa. KU VA : SH U TT ER ST O CK K U V A : SH U T T ER S TO CK 43 TUNNE & MIELI 4/2022
Tulosten perusteella familiaalista hyperkolesterolemiaa potevien riski sairastua dementiaan seurannan aikana ei ollut suurempi kuin terveiden verrokkien. Tiedot käyvät ilmi suuresta tutkimuksesta, jossa selvitettiin liikenteen melutasoja ja terveysvaikutuksia yli 700 eurooppalaiskaupungissa. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Melutaso määritellään terveydelle haitalliseksi, jos se on vuorokauden aikana keski määrin 53 desibeliä tai enemmän. Tutkimuksessa myöskään statiinilääkitykset eivät vaikuttaneet dementian kehittymiseen perinnöllisessä kolesterolitaudissa. Aiemmissa tutkimuksissa ympäristön melu on yhdistetty muun muassa uniongelmiin, stressiin, sydänja verisuonitautien riskitekijöihin, muistisairauksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Tämän määritelmän mukaan haitalliselle liikennemelulle altistuu päivittäin yli 60 miljoonaa eurooppalaista aikuista. Kolesterolin ja dementian yhteys epäselvä T U T K I T T U A T I E T O A Pitkäaikainen tieliikennemelulle altistuminen aiheuttaa Suomessa yli 70 sydäninfarktia vuosittain. Norjalaiset seurasivat kymmenen vuoden ajan 3 500 keskimäärin 52-vuotiasta potilasta, joilla kaikilla oli familiaalinen hyperkolesterolemia eli heidän kolesterolitasonsa olivat koholla perinnöllisistä syistä. 44 TUNNE & MIELI 4/2022. Suuri osa potilaista oli statiinilääkityksellä, mutta tämäkään ei vaikuttanut dementiariskiin. KU VA : SH U TT ER ST O C K KU VA : SH U TT ER ST O C K Liikenteen melu voi sairastuttaa M erkittävä osa Euroopan aikuisväestöstä altistuu päivittäin liikenteen melulle ja saattaa sen vuoksi sairastella. Luku on todennäköisesti vielä tätä suurempi. Ihmisten meluherkkyydessä ja siksi myös oireilussa on suuria eroja. R Tutkimus on julkaistu Environment International -lehdessä. Aiempien tutkimusten perusteella tutkijat arvioivat, että melualtistuksen takia vuosittain yli 3600 aikuista menehtyy sydäninfarktiin tai vastaavaan sydänja verisuonitautioireeseen. SUURI VEREN KOLESTEROLIPITOISUUS on joissain tutkimuksissa yhdistetty dementian riskiin, mutta tuoreen norjalaistutkimuksen tulokset eivät tue tätä. Tulokset viittaavat siihen, ettei veren suuri kolesterolipitoisuus ole merkittävä dementian riskitekijä eivätkä statiinit pienennä sairastumisriskiä
Kun eniten energiaa saavia verrattiin vähiten syöviin, kokemukset muistiongelmista olivat lähes kolme kertaa yleisempiä. Ruokavalion lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, joten niitä kannattaa tulkita varoen. Seurannan perusteella adhd-lääkkeitä kahden edeltävän vuoden aikana käyttäneiden riski joutua työttömäksi seuraavan vuoden aikana oli noin 10 prosenttia pienempi kuin potilaiden, jotka eivät käyttäneet adhd-lääkkeitä. T U T K I T T U A T I E T O A Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi KU VA : SH U TT ER ST O C K Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme. Aineistossa yhteydet havaittiin pääasiassa naisilla, mutta aiemmissa tutkimuksissa samantapaisia hyötyjä on todettu myös miehillä. Adhd-tarkkaavaisuushäiriö on noin 2,5 prosentilla aikuisista ja 5 prosentilla lapsista. 45 TUNNE & MIELI 4/2022. Yhteys oli voimakkaampi lääkityksen aikana, ja se myös voimistui, mitä pitempään lääkitys jatkui. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin yli 77 000 terveydenhuollon ammattilaisen yli 20-vuotisia seurantatietoja. Adhd-lääkitys voi parantaa työllistymistä ADHD:N STIMULANTTILÄÄKITYS saattaa ruotsalaistutkimuksen perusteella vähentää keski-ikäisten potilaiden työttömyysjaksoja. Erityisesti tämä koskee potilaita, joiden ruokavaliossa on paljon rasvaa. Tulokset ovat tervetulleita, sillä aikuisiän adhd voi haitata työllistymistä ja työelämää monella tapaa. R Tulokset julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä. Kokonaisenergiansaannin lisäksi myös runsas rasva ja hiilihydraattien suuri osuus ruokavaliossa liittyivät suurempaan muistiongelmien todennäköisyyteen. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot Kevyemmät annokset tekevät hyvää päälle P aljon energiaa ruokavaliostaan saavat kokevat muistinsa ja muiden ajatustoimintojensa heikentyvän selvästi muita todennäköisemmin. Ruotsalaisten tulokset viittaavat siihen, että lääkityksen avulla tilanne voi parantua ainakin jonkin verran. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä
V Ä R I T Y S K U V A 46 TUNNE & MIELI 4/2022
Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : SH U TT ER ST O C K 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko. Avaa ystävyyssuhteiden solmuja (Onko ystävyys ikuista?), pohdi työelämään paluuta askel kerrallaan (Onko elämää ilman työelämää?) ja lue, millaisista asioista näyttelijä Pamela Tola saa energiaa (Voimaa arkeen)
Ryppy ystävyydessä voi johtua monenlaisista syistä ja liittyä esimerkiksi erilaisiin elämäntilanteisiin tai ihmisenä kasvamiseen, sanoo ratkaisukeskeinen terapeutti ja ihmissuhteiden etiikkaan erikoistunut teologian maisteri Terhi Mannersalo. Joskus ystävyydestä luopuminen voi olla oikea ratkaisu. 48 TUNNE & MIELI 4/2022. Turhia välirikkoja voi välttää avoimuudella ja rohkeudella. Hyvää ystävyyssuhdetta kannattaa kuitenkin vaalia, koska ystävyyden arvon saattaa huomata vasta, kun sen menettää. Joskus ainoa vaihtoehto on ystävyyden päättyminen. Ajoiko ystävyytenne karille, vaikka sen piti kestää aina. E rilaiset ja eri tahdissa kulkevat elämänpolut voivat ajaa ystävykset erilleen, vaikka ystävyys olisi syntynyt jo hiekkalaatikolla. TEKSTI Marja-Terttu Korppila KUVAT Shutterstock ONKO YSTÄVYYS IKUISTA
. Ystävyys on voinut tulla tiensä päähän esimerkiksi, jos huomaat olevasi aina uupunut tai pahoilla mielin yhdessä olemisen jälkeen. Voi kertoa, että minulle tuli tämmöinen tunne, ja kysyä, ymmärsinkö oikein. Terhi Mannersalon mielestä loukkaantuminen kannattaa ottaa puheeksi. Taustalla voi olla väärinkäsitys myös silloin, kun keskustelu pyörii aina vain toisen kuulumisten ympärillä ja toista se ärsyttää. Kun ystävä on seissyt rinnalla tyrskystä toiseen, menetys voi olla jopa isompi kriisi kuin ero puolisosta. Se, joka puhuu, ei välttämättä tiedä että toinenkin haluaisi puhua asioistaan. 49 TUNNE & MIELI 4/2022. Ystävän ei saa antaa kohdella itseä huonosti, mutta on tärkeää tietää, ymmärtääkö ystävä tekevänsä niin, Mannersalo huomauttaa. Miten ottaa loukkaantuminen puheeksi. . Hän ei ehkä vain osaa kysyä kuulumisista tai luulee, ettei ystävä halua kertoa omia asioitaan, Mannersalo sanoo. Saatat kokea, että ystäväsi päättää aina yhteiset tekemisenne omien kiinnostustensa mukaan, sinun rajojasi kunnioittamatta. Väärinkäsitysten riskin vuoksi monet riidat ovat lähtöisin viestittelystä, Mannersalo huomauttaa. Ystävyyssuhde voi särkyä väärinkäsitykseen. Väärinkäsityksiä voi ehkäistä avoimuudella ja rohkeudella. ehdoilla, tällainen ystävä ei ehkä kestäkään, jos ”altavastaaja” alkaa asettaa rajoja. Jos ystäväsi kommentti vaikkapa kodistasi tuntui loukkaavalta, on hyvä muistaa, että kommentin ja loukkaantumisen välissä on tulkintasi – joka taas voi kummuta esimerkiksi heikosta itsetunnosta. Kuitenkin syynä saattaa olla vaikkapa arjen hektisyys. Silti niin kannattaisi tehdä. Mannersalo kannustaa ilmaisemaan omat tarpeet kauniilla tavalla: pyydä, että toinenkin soittaisi välillä, tai kerro, että haluaisit puhua jostain omasta asiasta ja kuulla siihen ystävän näkökulman. Sekään ei olisi hänestä kummallista, vaikka ystävykset tulisivat yhdessä terapiaan ratkomaan ongelmiaan. Kaikkien ihmissuhteiden pitäisi olla voimaannuttavia ja iloa tuottavia. Monelle tämän ääneen sanominen on kuitenkin tosi vaikeaa heti itse tilanteessa. Jos ystävyydessä on aina menty toisen Milloin ystävyydestä on parasta luopua. Konfliktin pelossa välit voivat viilentyä turhaan. Saatamme esimerkiksi luulla, että ystävä ei välitä, jos hän ei soittele. Toki asiaan voi myös palata, mutta kasvotusten. Kuinka ehkäistä väärinkäsityksiä. Tai ehkä erilaisten elämäntilanteiden vuoksi teillä ei ole enää yhtä paljon yhteistä kuin ennen, tai jompikumpi muutti toiselle paikkakunnalle.
. Toki hyväksyminen on vaikeampaa kuin ymmärtäminen. Kaunan kantaminen on pahinta, mitä ihminen voi itselleen tehdä. Jos pystytte hyväksymään toistenne toiminnan, anteeksianto on välttämätöntä ystävyyden jatkumiseksi, jotta vanhaa riitaa ei enää kaiveta esiin. . Keskustellessa onkin tärkeää, että kumpikin kertoo, mikä oma osuus riidassa on. Pitäisikö sittenkin vielä yrittää. . 50 TUNNE & MIELI 4/2022. Kun ystävä on seissyt rinnalla tyrskystä toiseen, menetys voi olla jopa isompi kriisi kuin ero puolisosta. Myös lyhytkestoinen ystävyys voi olla merkityksellinen. Keskustellessa onkin tärkeää, että kumpikin kertoo, mikä oma osuus riidassa on. Pettymys kuuluu surun kanssa samaan tunneskaalaan. Kumpikaan ei kehtaa ottaa yhteyttä, kun hävettää, mitä tuli tehtyä ja sanottua. Ihmissuhteet ovat tärkein onnellisuutta tuova asia elämässä, Mannersalo sanoo. . Jos ystävyys päättyy siksi, ettei luottamus ole enää korjattavissa, sekin tilanne kaikkine tunteineen ja seurauksineen pitää lopulta vain hyväksyä. kanssa pohtia asiaa, Terhi Mannersalo sanoo. Mutta sekään ei estä kirjoittamasta toiselle kirjettä, jotta hän saisi rauhassa ajan reissut ja perinteet sekä yhteisen huumorin. Miten päästää irti ystävästä. Ehkä anteeksiantoa, omien tarpeiden ilmaisua tai konfliktien käsittelemistä. . Asia on keskusteltava läpi niin, että molemmat ymmärtävät, miksi toinen on käyttäytynyt tietyllä tavalla. Katumusta, syyllisyyttä ja myös vihaa itseä tai toista kohtaan, että miksi tämä meni näin, Mannersalo kuvailee. Voi tuntea riittämättömyyttä ja epäonnistumista siitä, ettei osannut hoitaa ystävyyttä. . Konflikteissa ei ole vain yhtä syyllistä. Ehkä ystävyydessänne oli niin paljon hyvää, että haluaisit yrittää korjata välit pitkänkin välirikon jälkeen. Ja on tekoja, joita ei vain voi hyväksyä, vaikka ymmärtäisikin, Mannersalo toteaa. Hyvän ystävän menettäminen voikin herättää samanlaisia tunteita kuin ero kumppanista. Jos sitten toinen laittaa selkeät rajat siihen, ettei halua olla ystävä, sitä täytyy kunnioittaa. Jokaisella riittää kuormituksen aiheita tässäkin päivässä, eikä niitä tarvitse kantaa mukanaan menneisyydestä. Miksi ero ystävästä tuntuu niin pahalta. Tilanteita jää myös roikkumaan. Saatat tuntea surua nykyhetken vuoksi, mutta myös siksi, että samalla menetät jotain, jonka olit kuvitellut kuuluvan elämääsi aina, kuten yhteiset Katuisitko myöhemmin sitä, että et yrittänyt, vai sitä, että yritit. Konflikteissa ei ole vain yhtä syyllistä. Mutta jos keskustelusta ei ole ollut apua tai huomaatte vain kasvaneenne erilleen, voi yhteydenpidon antaa hiipua. Lapsuudenystävä on voinut olla elämässä pidempään kuin kumppani. Jos tiedät itse toimineesi väärin tai ylläpitäneesi välirikkoa, voit aina pyytää anteeksi. Avoin keskustelu ystävyyttä hiertävistä asioista on Terhi Mannersalon mielestä ensisijaista. Suhteen korjaaminen vaatii ymmärrystä, hyväksyntää ja anteeksiantoa. Mannersalo rohkaisee pohtimaan, mitä ystävyys opetti. Siksi vaikeita tunteita kannattaa tarvittaessa käsitellä myös ammattilaisen kanssa. Parisuhteet saattavat joskus olla pintapuolisia, ja sellaiseen verrattuna ystävyyssuhde voi tuntua tosi tärkeältä. Tärkeintä on päästää irti katkeruudesta.
Palkinnon arvo on 30 euroa. OIvalluksia kehosta Tämän lehden kiinnostavin juttu oli Kun keholla on asiaa. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Ristikkovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Tarvitsemme itsemyötätuntoa ja kehon arvostamista. Lehden 3/22 arvonnassa Mielijoogaa-kirjan voitti Katja Ketola Harjavallasta. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. M I K Ä J U T T U S Y T Y T T I . Kiitokset lehden toimitukselle! Kiinnostavaa asiaa mielestä Juttu kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä oli kiinnostavaa luettavaa, koska yhdellä ystävälläni on sama diagnoosi. Jutun kirjoitti Helinä Kujala. Maailma valmiiksi Tunnistin kehojutusta itseni. Toivon lehteen juttua masennuksen takia eläkkeelle jääneistä ihmisistä. 51 TUNNE & MIELI 4/2022. VASTAA 22.9.2022 MENNESSÄ Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Koko lehden tarjonta oli mielenkiintoinen, yhtään turhaa juttua ei ollut. Mietin, että unohdinko tehdä jonkin asian. Onnea voittajalle! L U K I J O I LT A Hyödyllisiä harjoituksia Kehollisuudesta kertova artikkeli oli rakennettu hyvin, ja lopun harjoitukset olivat hyödyksi. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Haluaisin lukea lehdestä mielen hyvinvoinnin parissa työtä tekevistä. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Outi Pikkuoksan kirjan Mielijoogaa – Irti huolista, alakulosta ja kielteisistä ajatuksista (Atena 2022). Se sisälsi hyviä ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämään. En koskaan ennen ole ajatellut, että keho ilmentää niin monia asioita. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Kun keholla on asiaa. Ennen lomaa pyrin saamaan kaiken valmiiksi, vaikka tiedän, ettei se ole mahdollista. Sitten loman alussa olen todella uupunut ja ajatus pätkii. Uusi tilaaja kiittää Ostin Tunne & Mieli -lehden irtonumeron ja nyt olen tilaaja, sillä lehti on todella hyvä ja tärkeä
”Onko elämää ilman työelämää?” UUSI JUTTUSARJA! TEKSTI Meri Nykänen KU VA : SH U TT ER ST O C K T yöelämään palaaminen on mahdollista tauon jälkeen. Mietin, löydänkö enää omaa paikkaani vai olenko loppuelämäni työkuvioiden ulkopuolella. En ole varma, jaksaisinko edes tehdä täyttä työviikkoa. Mutta myös ilman työelämää on mahdollista viettää hyvää elämää. Tunnen olevani myös jollain tavalla epäonnistunut, kun en kykene tavalliseen työelämään. Omalle hyvinvoinnille on eduksi löytää jotain mielekästä tekemistä. Jos jää vain mietiskelemään asioita eikä tee 52 TUNNE & MIELI 4/2022. Kysyjää mietityttää, pääseekö hän tauon jälkeen vielä kiinni työelämään. Se voi olla työtä, opiskelua tai vaikka vapaaehtoistyötä. M I T Ä M I E L E S S Ä . On tärkeää päästä käyttämään omaa osaamistaan. Olen ollut masennuksen takia jo pidemmän aikaa poissa työelämästä. Millaisia vaihtoehtoja minulla oikein on. Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja Jyrki Rinta-Jouppi kehottaa aluksi miettimään, millaiset asiat tuovat hyvinvointia omaan arkeen
On taito osata tuottaa itselleen onnistumisen kokemuksia. 53 TUNNE & MIELI 4/2022. pilkkominen ja pienistä askelista itsensä palkitseminen vievät elämää parempaan suuntaan. Toisille sopii alkuun siirtyminen työelämään esimerkiksi viideksi tunniksi viikossa. Kun arki alkaa toimia, myös hakeutuminen takaisin työhön tai opintojen pariin helpottuu. TUNNISTATKO, MITKÄ ASIAT SINUA MOTIVOIVAT. Elämää on helpompaa muuttaa onnistumisen kokemusten avulla kuin liian suurilla tavoitteilla – silloin jää helposti syyttelemään itseään. On hyvä opetella pyytämään apua jo pieniinkin pohdintoihin. Kun yhdestä asiasta tulee helppoa, voi siirtyä seuraavaan. Työ tai opiskelu on kuntouttavaa, jos sitä saa tehdä omien voimavarojensa mukaan. Kun teemme asioita, jotka tyydyttävät tarpeitamme, syntyy positiivisia tunteita. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Kuitenkin ihmiset ovat päässeet eteenpäin ja työelämään hyvin huonoistakin tilanteista – vuosien poissaolojen ja sairauskierteiden jälkeen. mitään, siinä saattaa käydä lopulta huonosti. Ehkä ystävistä tai tuttavapiiristä löytyy joku, jonka kanssa voi keskustella omasta prosessista. Sisäinen puhe Miten puhut itsellesi. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään. KUN ARKI SUJUU, voi alkaa verkostoitua, etsiä osa-aikatöitä ja hakea apua työllistymiseen TE-toimistosta tai järjestöjen työllistymishankkeista. On hyvä oppia erottamaan halu ja tarve toisistaan. Kokeilut voivat viedä kohti työllistymistä. Yhteiskunnassa olisi hyvä käydä laajempaa keskustelua itsensä johtamisesta voimavarojen näkökulmasta. Omien arvojen ja tarpeiden mukaan toimiminen tuovat hyvää oloa. Oman sisäisen motivaation löytämiseen kannattaa panostaa. Ihminen on itse paras voimavara työllistymiseen. Huonoja päiviä varten kannattaa olla suunnitelma: soitto ystävälle, ulos meneminen. Tätä on hyvä harjoitella. Kirjoita otsikkokenttään ”Mitä mielessä”. Onko sinulla ahdistavaa sisäistä puhetta ja negatiivisia uskomuksia itsestäsi. Saatamme haluta komeaa työuraa, mutta se ei välttämättä tuo hyvää oloa, jos tarvitsisimme lepoa. Arjen pienet teot ovat merkityksellisiä ja vievät eteenpäin. Sekin on hyvä muistaa, että pelkkä olemassaolo riittää siihen, että on tärkeä yhteiskunnan jäsen. Jos mikään ei tunnu etenevän ja asiat jumiutuvat, voi kokeilla, olisiko jokin toinen suunta sittenkin parempi. Lue lisää! Frank Martelan kirjat sisäisestä motivaatiosta voivat auttaa omissa pohdinnoissa, esimerkiksi Valonöörit: Sisäisen motivaation käsikirja (Gummerus 2015) Haluatko kysyä sinua askarruttavasta mielen hyvinvointiin liittyvästä asiasta. Kun mahdollisuuksista alkaa ottaa selvää, saattaa yllättyä, mitä kaikkea on tarjolla. Epäonnistumisen miettimisen sijaan kannattaa toimia ja kokeilla erilaisia suuntia. Ne voivat olla alkuun pieniäkin. H a r j o i t t e l e n ä i t ä Voimavarojen säätely Mitkä asiat vievät ja mitkä tuovat sinulle voimavaroja. Kun tästä tulee tietoiseksi, puhetta voi alkaa ohjata positiivisempaan suuntaan. Voi vaatia paljon työtä, että pääsee kiinni arkeen ja työhön. MIELESSÄ SAATTAA PYÖRIÄ paljon kysymyksiä muun muassa siitä, hyväksyvätkö muut minut ja olenko jotenkin epäonnistunut. Näin voimme saada lisää psyykkistä joustavuutta ja päästä eteenpäin. Ulkoisten odotusten ja paineiden sijaan kannattaa keskittyä siihen, mitkä ovat arvokkaita asioita itselle. Silloin on tärkeää saada arkeen onnistumisen kokemuksia. Niistä voi tulla tietoiseksi pysähtymällä ja kiinnittämällä niihin huomiota. Se onnistuu, kun omat tavoitteet ja askeleet arjessa ovat tasapainossa voimavarojen kanssa. Sisäinen puhe vaikuttaa voimavaroihin: mihin olet tyytyväinen, ja mistä uskallat unelmoida. Silloin huonoa päivää ei välttämättä seuraa huono viikko tai kuukausi. Mitkä ovat omat arvosi ja tarpeesi. Asioiden Meille kaikille tekisi hyvää tulla tietoiseksi omista voimavaroistamme ja oppia havainnoimaan tunteitamme ja tarpeitamme. Moni on aloittanut liikunnan lisäämisellä: kun käy kerran päivässä kävelylenkillä, kaupassa tai vaikka tapaamassa kaveria, on jo tehnyt jotain
TAUSTALLA YLÄNKÖ KORJAILUA 1/10 AINAKIN KUORIOSA HUOLTAJIA VARMA BRASILIAA LAUKAT ”NAISPURJEHTIJATSAILING LADIES” ESTERIN SUKUA HALTIA TOR ODIN LEHTI RASVOJA KOHOKOHTA JALOPUU SILMÄTAUTI SALVATA TUNTI DOUGLAS EIVÄT ANNA TOIVON JUMALATAR RUMPALI NAISIA TOIVOTTAVAT SALO KYL ---SUKUNIMI PUUNAUKSEEN SITOMISEEN ( MIES VALTIO VIHREITÄ SML HOTKIMISTA EKBLAD OSTAJA HAROJA MANATA SUOMI ON MM , HALUAA 24.12. Muista kertoa nimesi, osoitteesi ja tilinumerosi (IBAN). IKÄVÄ ÄÄNI PERSO HAKU KUKAETOVIA PUHUMATTAKAAN ENT. mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi tai postikortilla osoitteeseen Tunne & Mieli, Ristikko, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. P U U H A A A I V O I L L E ww w.r istik ko tuu li.fi 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + . RAHA PINTOJA TURUN EDUSTALLA NYT MEILLÄ TRATTA ANTAA NIMI HUONO AIKA LLL MAANTIETEELLINEN ALUE OSTOSKESKUS ARIN SUKUA PAPERISIA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 RISTIKKO Palkintoristikko! Voita 20 € 56 TUNNE & MIELI 4/2022. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. ris tik ko tu uli .. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. 31.12. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 20 euron rahapalkinto. SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 22.9
VAIKEUSASTE ??. VAIKEUSASTE ??. T E H T Ä V I E N R A T K A I S U T O L K A S L U M M I M A I N I O T E O S E L V I N U O T I T T E E S I T P A K O T Y D A L I L A A R K K U A S L A T O S A S E T T I U A P E T K U I S K E O R S I K O L U T A T O T I S U U S K L E T A N A T R I K K O A L E T A J K A I N O U S A A M M E V A L A I E P I P I I L K A E N O L A T E H Y T T U U L O S S I N Ä T A S E E T U M P I K U J A O T D A A M I T A V A I N S Ä Y N E L A S I T A S S I I T A R A T T O T T I I A T E T L A P E S I R R I T M E T S Ä T I T S E O K R A I L T A O V E T T I S K I T T Ä Y T Ö T T U M A A A S A L A P E S H D V M I P Y Ö R Ä P L A U L I T Ö I R A I D E O R E V G T U N N E K V S P Ö D Ä S E Ä L I N Ä K N F Y J I N N O T A U H C M B A K K E H N O G K H A R A V A J S C I F I S I S A R P N A U K U N L H L A P I K A S U M P I O T E R I K O I E E S A U B A I I V A R I T K O M A T E T T O N E J E L I E L M S Ä U T R A T U T A P A S T O K A J E A L U N A U A O K A T E R I A T N A F T A T O I S T O T T A A R A F J L A K I T U A U R I P A K A M M I O I R T O M A A A K B R I T T I P A I S T O S S E G A T O T T A A T U O T E I A A S T E U S K O S L D Y Y N I O L J E T V I C H Y E T N U T I R E T A A S K P K H M F K P P S T P J S L R T I E O A U A O I E I A Y U O I A A E I R I I U R N N N N Y O I I I L K P K S N K G K N M L V K I E T I K E I T A A I O T A I T I R T I T T O VAIKEUSASTE ??. Ristikkoarvonnan voittajalle on lähetetty 20 euron rahapalkinto. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! SANATEHTÄVÄ RISTIKKO (3/2022) SUDOKU KRYPTO (3/2022) O L K A S L U M M I M A I N I O T E O S E L V I N U O T I T T E E S I T P A K O T Y D A L I L A A R K K U A S L A T O S A S E T T I U A P E T K U I S K E O R S I K O L U T A T O T I S U U S K L E T A N A T R I K K O A L E T A J K A I N O U S A A M M E V A L A I E P I P I I L K A E N O L A T E H Y T T U U L O S S I N Ä T A S E E T U M P I K U J A O T D A A M I T A V A I N S Ä Y N E L A S I T A S S I I T A R A T T O T T I I A T E T L A P E S I R R I T M E T S Ä T I T S E O K R A I L T A O V E T T I S K I T T Ä Y T Ö T T U M A A A S A L A P E S H D V M I Easy Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 1 3 7 2 4 8 6 9 2 5 3 7 6 8 9 1 4 4 7 8 1 6 9 2 5 3 7 1 4 3 5 9 6 2 8 2 6 9 3 8 5 7 1 4 8 6 9 2 1 4 3 7 5 3 4 6 8 1 2 9 7 5 5 7 2 8 9 3 4 6 1 1 8 2 5 9 7 4 3 6 9 4 1 5 2 6 8 3 7 9 5 7 6 4 3 1 2 8 3 8 6 4 7 1 5 9 2 6 9 4 2 3 1 5 8 7 6 2 8 1 3 5 7 4 9 7 3 1 9 5 8 6 4 2 1 3 5 9 4 7 2 8 6 8 2 5 4 7 6 3 9 1 4 9 7 6 8 2 1 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 2 8 1 4 9 5 7 6 3 7 5 6 4 8 2 9 3 1 4 9 7 3 6 8 5 2 1 9 1 3 5 7 6 4 2 8 5 3 6 7 2 1 8 9 4 4 8 2 1 3 9 6 5 7 3 6 2 1 5 7 9 4 8 1 4 7 8 6 5 2 9 3 7 5 9 2 8 4 1 3 6 2 3 5 9 1 4 8 7 6 8 1 4 6 3 9 2 7 5 8 6 9 3 2 7 1 4 5 9 7 3 8 1 6 4 5 2 6 9 1 7 4 3 5 8 2 6 4 8 5 7 2 3 1 9 5 7 8 2 9 1 3 6 4 1 2 5 9 4 3 6 8 7 3 2 4 6 5 8 7 1 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 4 1 5 9 8 7 2 6 3 2 4 9 5 8 7 6 1 2 9 5 3 6 7 1 4 8 9 1 8 7 6 3 4 2 5 6 7 8 4 1 2 3 9 5 7 6 5 1 2 4 9 8 3 1 5 7 2 8 4 9 6 3 6 5 7 3 8 9 2 1 4 8 6 2 9 3 5 4 1 7 2 4 3 5 1 6 8 7 9 9 3 4 6 7 1 5 8 2 1 8 9 2 4 7 3 5 6 7 1 9 8 5 6 2 3 4 4 7 6 8 9 5 1 3 2 5 2 6 1 4 3 8 7 9 5 3 2 4 7 1 6 9 8 4 8 3 7 2 9 6 5 1 8 9 1 6 3 2 5 4 7 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 6 4 2 5 1 8 9 7 8 4 2 1 6 7 3 5 9 1 7 5 9 4 8 2 6 3 5 1 6 9 3 4 2 7 8 9 8 2 6 7 3 4 5 1 3 9 7 5 8 2 1 4 6 6 5 1 8 3 4 9 7 2 7 3 9 4 2 6 5 8 1 7 4 3 1 9 2 6 8 5 6 8 1 7 5 3 4 9 2 8 2 9 7 6 5 1 3 4 4 2 5 8 1 9 7 6 3 5 1 8 3 2 9 7 4 6 2 5 3 6 4 8 9 1 7 4 9 7 5 1 6 3 2 8 1 7 8 3 9 5 6 2 4 2 3 6 4 8 7 5 1 9 9 6 4 2 7 1 8 3 5 Medium Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 4 6 5 3 1 2 7 1 2 6 7 3 4 8 5 9 3 7 2 9 1 4 5 6 8 3 9 5 6 2 8 7 4 1 6 5 1 2 8 7 3 4 9 4 7 8 9 5 1 2 6 3 7 3 9 4 2 1 8 5 6 9 4 7 1 8 6 5 3 2 2 4 5 7 6 8 9 1 3 8 6 3 2 4 5 9 1 7 1 6 8 3 9 5 4 7 2 2 5 1 3 7 9 6 8 4 8 2 3 5 4 6 7 9 1 5 8 9 4 1 7 3 2 6 5 9 7 1 3 2 6 8 4 7 3 4 5 6 2 1 9 8 4 1 6 8 7 9 2 3 5 6 1 2 8 9 3 4 7 5 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 9 1 8 2 7 3 5 4 9 7 2 3 6 8 5 1 4 7 8 5 1 4 3 2 9 6 8 3 6 5 4 1 7 9 2 2 3 4 6 9 5 8 1 7 1 4 5 9 2 7 3 8 6 5 2 9 4 8 6 7 3 1 3 9 1 6 5 4 2 7 8 1 7 8 5 3 2 6 4 9 2 8 7 1 3 9 6 4 5 4 6 3 9 7 1 5 2 8 5 6 4 7 8 2 9 3 1 8 1 2 7 5 4 9 6 3 7 5 8 2 1 3 4 6 9 9 5 6 3 1 8 4 7 2 6 1 3 4 9 5 8 2 7 3 4 7 2 6 9 1 8 5 4 2 9 8 7 6 1 5 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 8 5 3 9 6 4 2 1 7 6 2 9 7 4 8 1 3 5 9 6 2 3 1 7 8 5 4 8 4 5 1 3 2 7 9 6 4 7 1 8 5 2 6 3 9 7 1 3 5 6 9 8 4 2 1 2 4 5 7 8 9 6 3 9 8 6 4 2 7 3 5 1 6 8 9 4 2 3 5 7 1 4 7 1 6 5 3 2 8 9 7 3 5 1 9 6 4 8 2 5 3 2 9 8 1 4 6 7 5 1 6 7 4 9 3 2 8 2 5 4 8 7 6 9 1 3 3 9 7 2 8 5 1 4 6 3 9 8 2 1 5 6 7 4 2 4 8 6 3 1 7 9 5 1 6 7 3 9 4 5 2 8 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 8 6 1 3 5 4 9 7 2 4 5 6 1 9 2 7 8 3 2 9 3 7 1 6 5 8 4 3 7 9 5 8 4 6 2 1 5 4 7 8 9 2 3 1 6 1 2 8 7 3 6 5 9 4 3 8 9 5 4 7 2 6 1 9 4 5 2 6 1 8 3 7 1 5 4 6 2 3 7 9 8 2 6 3 8 4 7 9 1 5 6 7 2 9 8 1 4 5 3 8 1 7 3 5 9 2 4 6 7 2 8 4 6 9 1 3 5 5 3 4 9 7 8 1 6 2 9 1 5 2 3 8 6 4 7 6 8 1 4 2 5 3 7 9 4 3 6 1 7 5 8 2 9 7 9 2 6 1 3 4 5 8 Hard Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 4 8 6 5 2 3 1 9 7 6 1 5 7 9 4 3 8 2 3 1 7 9 4 6 2 5 8 8 3 2 1 5 6 7 9 4 9 2 5 1 8 7 3 6 4 7 4 9 8 3 2 1 6 5 5 6 3 4 1 2 8 7 9 1 8 6 5 4 3 2 7 9 1 9 4 6 7 8 5 2 3 5 2 7 9 1 8 4 3 6 8 7 2 3 5 9 6 4 1 3 9 4 6 2 7 5 1 8 7 3 8 2 6 4 9 1 5 4 5 8 3 6 1 9 2 7 2 4 1 8 9 5 7 3 6 9 7 3 2 8 5 6 4 1 6 5 9 7 3 1 4 8 2 2 6 1 4 7 9 8 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 7 2 8 5 1 9 3 6 4 9 2 8 5 6 4 7 3 1 5 9 4 6 3 8 7 2 1 7 1 4 3 2 9 8 6 5 3 1 6 7 4 2 9 5 8 3 6 5 7 8 1 2 4 9 4 8 3 2 5 1 6 9 7 2 7 9 1 4 5 3 8 6 2 7 9 8 6 3 4 1 5 8 3 1 6 7 2 5 9 4 1 6 5 4 9 7 8 3 2 4 5 6 9 3 8 1 2 7 9 4 7 3 2 5 1 8 6 6 4 3 8 5 7 9 1 2 8 5 1 9 7 6 2 4 3 1 8 7 2 9 6 4 5 3 6 3 2 1 8 4 5 7 9 5 9 2 4 1 3 6 7 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 9 7 5 8 6 4 2 1 3 6 9 7 8 3 2 4 1 5 3 2 6 5 1 7 9 8 4 8 1 3 4 6 5 9 2 7 1 8 4 2 9 3 7 6 5 5 4 2 7 1 9 8 6 3 2 3 8 6 7 9 5 4 1 9 6 5 2 8 1 7 3 4 5 4 9 1 8 2 3 7 6 4 2 1 5 7 3 6 9 8 6 1 7 4 3 5 8 2 9 7 3 8 9 4 6 1 5 2 7 6 3 9 4 8 1 5 2 1 5 4 6 2 8 3 7 9 8 5 1 3 2 6 4 9 7 3 8 9 1 5 7 2 4 6 4 9 2 7 5 1 6 3 8 2 7 6 3 9 4 5 8 1 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 5 3 9 2 6 4 1 8 1 3 9 2 7 5 6 8 4 9 1 2 8 7 4 6 3 5 2 7 6 8 4 9 3 1 5 4 6 8 1 3 5 9 2 7 5 8 4 1 6 3 9 7 2 6 8 5 3 4 2 1 7 9 6 1 8 5 3 7 4 2 9 3 7 4 6 9 1 5 8 2 9 2 3 4 1 6 7 5 8 1 2 9 7 5 8 3 6 4 7 4 5 9 2 8 1 6 3 5 4 7 2 6 3 8 9 1 8 9 7 6 5 4 2 3 1 8 9 6 5 1 7 2 4 3 3 5 2 7 9 1 8 4 6 2 3 1 4 8 9 7 5 6 4 6 1 3 8 2 5 9 7 57 TUNNE & MIELI 4/2022
V O I M A A A R K E E N KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K Äänimaljat Äänimaljat auttavat ihmeellisellä tavalla rentoutumaan ja rauhoittumaan. Olen utelias, ja rakastan tutkia erilaisia maailmankatsomuksia, ihmisyyttä ja itseäni. Näyttelijä ja ohjaaja Pamela Tola rauhoittuu viettämällä säännöllisesti aikaa itsekseen. Olin tottunut elämään, jossa on paljon ihmisiä ympärillä. TEKSTI Meri Nykänen KUVA Ville Janakkala / Helsinki Films Ystävät ja sisarukset On tärkeää, että voi nauraa, jakaa, saada tukea ja olla tukemassa. Henkisyys Asiat eivät aina mene kuten toivoo, mutta omalla suhtautumisella ja elämänkatsomuksella voi löytää toivoa ja motivaatiota tähän hetkeen sekä tulevaisuuteen. Vaikka elämässä tulisi mitä tahansa, on joitain ihmisiä, jotka säilyvät ja joihin voi luottaa. Äänimaljat myös synkronoivat aivoaaltoja ja auttavat laskeutumaan toiminnalliselta tasolta unen ja valvetilan rajalle. Oma aika Nuorena pelkäsin olla yksin. Joskus ystävyyssuhteetkin toki muuttuvat tai päättyvät, ja sekin on ok. Joskus kävely koiran kanssa metsässä riittää, toisinaan tarvitsen pidempiä pätkiä. Kyseenalaistaminen avaa mahdollisuuksia uusille maailmoille ja kokemuksille. Hän näyttelee syksyn tv-sarjassa Sijainen, ja oma ohjaus tulee elokuvateattereihin vuodenvaihteessa. Luonto Välillä elämä Helsingissä on hektistä, ja silloin kaipaan luontoon. 58 TUNNE & MIELI 4/2022. Maljoista lähtevä ääni ja värähtely vaikuttavat lihaksiin sekä hermostoon. Uskon, että elämä tuo luoksemme ne oikeat ihmiset. Jotta voin olla olemassa muille, minun täytyy olla olemassa itselleni ja varata säännöllisesti aikaa vain omassa seurassa olemiselle. Siksi jouduin harjoittelemaan yksinoloa, ja lopulta tajusin, että tarvitsen sitä. Jotkut ihmiset ovat kanssamme vain hetken, toiset läpi elämän. Nuorena kaipasin kaupunkiin, nykyään kaipaan takaisin luontoon
Kohti toipumista Miten ihminen selviää ja toipuu vaikeista kokemuksista. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Pohdimme, mitä toipumisella ylipäänsä tarkoitetaan. Mikä neulomisessa koukuttaa. Kun korona iski, ihmiset löysivät puikot käsiinsä. Matka mielen hyvinvoinnin parissa jatkuu! K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 7.10. Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : SH U TT ER ST O C K. Ja miksi se hoivaa mieltä. Ikä tuo rentoutta Vuodet tekevät viisaammaksi – tai ainakin vuosien kerääntyminen opettaa ottamaan rennommin, sanoo asiantuntija. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi E N S I N U M E R O S S A JUHLAN AIKA! Syksyn numerossa juhlitaan Tunne & Mieli -lehteä, joka on ilmestynyt jo pyöreät 50 vuotta. Iskikö neuloosi. Aiemmin lehti tunnettiin nimellä Käsi kädessä
FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TIETOA TARINOITA TUNNETTA tunnejamieli.fi › tilaa lehti Anna itsellesi tai lahjaksi kevyempää mieltä!