LUPA SURRA Menetyksestä ei tarvitse toipua TUOMAS MILONOFF Työuupumus pakotti kyseenalaistamaan ajatusmaailmani” ” EROON PAKKO OIREISTA Tuukan arki helpottui pitkän terapian avulla ”. 4/2023 SYÖMISHÄIRIÖ Tuntui kuin parisuhteessa olisi kolmas pyörä” FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA UUTTA KOHTI Irti murehtimisen kierteestä Näin löydät intoa opiskeluun Miten tehdä haaveista totta
Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Museokatu 10, 00100 Helsinki Ohjelma klo 8:30-15.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit Tervetuloa STOy:n vuosiseminaariin Tuula Savikuja (STOy:n toiminnanjohtaja) OCD:n Käypä hoito -suositus Sami Leppämäki (psykiatrian dos., STOy:n hallituksen varapj) Häpeä pakko-oireisessa häiriössä Lauri Parkkinen (psykologi, psykoterapeutti) Sairauden vaikutus perheja parisuhteisiin Terhi Väisänen (parija perhepsykoterapeutti) Lounas buffet Musiikkia (Virpi ja Tapsa Eronen) Kansainväliset kuulumiset OCD-konferenssista San Franciscosta Teemu Ryhänen (Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti VET, Kouluttajapsykoterapeutti, käyttäytymisanalyytikko) Työpajat (valitse toinen) 1) Lauri Parkkinen: Tunteet ja pakko-oireet – Mitä kaikkia tunteita oireiluun voi kuulua. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Aika: la 7.10.2023 Paikka: OstroBotnian juhlasali, 2. Ilmoittaudu osoitteessa www.tourette.fi (Seminaari 2023) Suomen Touretteja OCD-yhdistyksen vuosiseminaari Häpeän ja SyylliSyyDen mOneT kaSvOT tunnejamieli.fi . tilaa uutiskirje TILAA NYT. 2) Terhi Väisänen: Syyllisyyden ja häpeän vaikutus parija perhesuhteisiin (omaisten näkökulma) Päätöskahvi Osallistumismaksu 40 € jäsen, 50 € ei-jäsen, sisältää kahvit ja lounaan. krs, os. UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä
Sureva voi kaivata kuitenkin vain sitä, ettei hänen tunteitaan ohite ta esimerkiksi pakottamalla keskuste lu muihin asioihin. Kukin toki tyylillään, mutta mahdollisen vaaratilanteen aiheuttaminen ei tunnu kovin antoisalta haaveilulta. Onneksi Satu Pihlaja innostui puntaroimaan asiaa kanssani ja antamaan kannustavia näkökulmia. Näin saattohoitokodin johtaja sanoi vuosia sit ten, kun haastattelin häntä. P Ä Ä K I R J O I T U S MERI NYKÄNEN MERI.NYKANEN@TUNNEJAMIELI.FI Toimittajalta ANNE SALOMÄKI Netissä tuli vastaan yhdysvaltalaismedioiden uutinen tyypistä, jonka bucket listillä oli pidätetyksi tuleminen. tulevaisuudella, ratkoa reippaasti asiaa tai väistellä ja puhua jostain aivan muusta. Mieleen juolahti, että voisiko unelmalistasta saada elämään rohkeutta ja inspiraatiota ilman hölmöilyä ja suorituspaineita. Suru ja menetykset koskettavat jos sain elämänvaiheessa kaikkia, eikä se tarkoita, ettei elämässä olisi myös iloa. Johtaja kertoi siitä, miten puhua menetyksen kohdanneelle ihmiselle. Ajatus todella kirkastui, kun kohtasin itse suuren surun. Itse muistan lämmöllä monia koh taamisia: yksi osoitti surunvalittelut ja kosketti olkapäätä, toinen lähetti lyhyen viestin, ja kolmas uskaltautui heti ky läilemään, istahti sohvalle viereen. Ehkäpä sama kohtaamisen ajatus pätee muissakin yhteyksissä, esimer kiksi silloin, kun läheisen jaksaminen on kovilla. Usein nämä voivat kulkea rinnakkain. Kun on kokemusta sekä surusta että ilosta, elämästä voi tulla entistä syvem pää ja aidompaa. Hän ei ollut itse keksinyt pitkän työ uransa aikana parempia sanoja kuin yksinkertaiset “otan osaa”. Sen sijaan, että alamme heti ratkoa mahdollisia ongelmia tai sivuu tamme toisen tunteet, voimme vain pysähtyä vierelle ja olla valmiina kuun telemaan. Sanoilla on merkitystä, sillä ne jää vät surevalle herkkänä hetkenä mie leen. Herkkiä loppukesän kohtaami sia! . Näiden sa nojen avulla sureva tulee nähdyksi ja hänelle osoitetaan myötätuntoa. 3 TUNNE & MIELI 4/2023. On inhimillistä, että alamme hel posti lohduttaa surevaa valoisalla Rohkeasti kohti toista Suru ja menetykset koskettavat jossain elämänvaiheessa kaikkia, eikä se tarkoita, ettei elämässä olisi myös iloa. K aikella mitä sanomme, voi olla suuri merkitys. Hän oli kaahannut autolla ihan vain päätyäkseen poliisiasemalle
Se näkyy aktiivisuutta mittaavasta kellostani liikuntasuorituksena, koska syke nousee jo ajatuksesta.” KOKO HUBARA 4 TUNNE & MIELI 4/2023. 22 PAULIINA JA TUOMAS Apua syömishäiriöön ovat tuoneet ammattilaisten neuvot, läheisyys ja avoin puhuminen. 30 KOKO HUBARA Äitiyttä on monenlaista, ja myös masentunut voi olla aivan riittävän hyvä vanhempi. ”Välillä joudun psyykkaamaan itseäni pystyäkseni lähtemään ihan vain kirjastoon. Tässä numerossa 04/23 10 TUOMAS MILONOFF Työuupumus pakotti päästämään irti ja kyseenalaistamaan aiemman ajatusmaailman
6 Mitä uutta. Aikakausmedia ry:n jäsen 5 TUNNE & MIELI 4/2023. 58 Voimaa arkeen Kirjailija Raija Oranen kertoo, millaiset asiat tuovat hänelle iloa. Kun niin kävi, hänen piti kyseenalaistaa koko ajatusmaailmansa. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Kannen kuva: Susanna Kekkonen Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Päätoimittaja Meri Nykänen p. HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Ämpärillinen unelmia Haaveet jäävät helposti arjen jalkoihin – toteutumista voi edistää kirjoittamalla ne ylös. ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”On ihanaa ja lohdullista tietää, ettei maailma oikeasti ole ollenkaan niin synkkä ja armoton kuin miltä se mielessäni joskus näyttää.” SOILI POHJALAINEN www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. KANSSAKULKIJAT 10 ”Irti päästäminen vie elämän ytimeen” Tuomas Milonoff ajatteli pitkään, ettei intohimotyössään voi uupua. 29 Mietteitä murehtimisen asiantuntijalta Soili Pohjalaisen kolumni. 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 4.10. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. ILMIÖ & TIETO 16 Viritä mielesi kohti hyvää! Mistä löytää rauhaa ja tyytyväisyyttä elämään, kun huolet tuntuvat täyttävän pään. 30 Ihan riittävä äiti Koko Hubara puhuu masennuksestaan rehellisesti alakouluikäiselle lapselleen. 36 Lupa surra loppuelämä Surevan kohtaaminen helpottuu, kun ymmärtää, ettei suru ole ongelma, joka pitäisi ratkaista. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 22 ”Syömishäiriöstä tuli suhteemme kolmas pyörä” Yhteiset lenkit loppuivat, kun Tuomas huomasi puolisonsa Pauliinan pakonomaisen laihduttamisen. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 40 Irti rituaaleista Tuukka Hämäläinen on kokenut lapsesta asti arkea vaikeuttavia pakko-oireita. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Pidä huolta palautumisesta! 8 Kirjat Lukemista pimeneviin iltoihin. 52 Kysy asiantuntijalta Mitä tehdä, kun opinnot jumittavat. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) ALUKSI 3 Pääkirjoitus Parempi paluu arkeen
6 TUNNE & MIELI 4/2023. Sellainenkin työ vaatii vastapainoa, Virtanen toteaa. Hän muistuttaa, ettei palautuminen silti ole vain ihmisen omalla vastuulla. M I T Ä U U T T A . Palautumisen avulla voimme ehkäistä ongelmia, myös silloin kun työ on innostavaa ja merkityksellistä. Avuksi oman elämän tarkasteluun voi ottaa niin kutsutun Drammamallin, joka on Yhdys valloissa kehitetty tutkijoiden työkalu. HELINÄ KUJALA HYVÄN OLON VINKKI Käsillä tekeminen rauhoittaa kiireisen työpäivän jälkeen. Myös työpaikalla on huolehdittava siitä, ettei työ kuormita liikaa ja että työpäiväänkin kuuluu elpymisen hetkiä. Uni ja lepo ovat tärkeitä, mutta lisäksi tarvitsemme jotain aktii vista vastapainoa työlle, sanoo psykologi, asian tuntija Anniina Virtanen Työterveyslaitoksesta. – Usein havahdumme palautumisen tärkey teen vasta, kun tilanne on jo aika huono tai taka na on jo pari työuupumusta. KOONNU T MERI NYKÄNEN Vaihda vapaalle! M ikä auttaisi irrottautumaan työasioista vapaaaikana. Drammamallin mukaan psykologista palau tumista tukevat viereisellä sivulla listatut koke mukset. Myös Virtanen hyödynsi sitä parin vuoden takaisessa väitöskirjassaan, joka käsitteli opettajien palautu mista työstään
Mieli voi rentoutua vaikka metsäkävelyllä tai hyvän kirjan tai elokuvan parissa. Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi. Omaehtoisuus. R tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Prokrastinaatio Tilaa hyvän mielen kirje! Luku Sanaselitys Uutiskirje 30 % KU VA : SH U TT ER ST O C K Työstä irrottautuminen. Vitkuttelua, asioiden lykkäämistä ja vaikeutta tarttua toimeen. Rentoutuminen. Yhteenkuuluvuus. Itselle tärkeiden asioiden tekeminen tukee hyvinvointiasi. Te e n ä i n 7 TUNNE & MIELI 4/2023. Taidon hallinta. Työssä on usein toimittava muiden ehtojen ja toiveiden mukaan. Esimerkiksi toimistotyötä tekevä voi irrottautua työajatuksista liikunnan, käsitöiden tai taideharrastuksen parissa. Kun palaudut hyvin työstäsi, tähän myös riittää entistä paremmin energiaa. Kun opettelet uutta taitoa esimerkiksi harrastuksen parissa, mieli pysyy virkeänä ja saat onnistumisen kokemuksia. Joissain elämänvaiheissa, esimerkiksi pikkulapsiperheissä, myös vapaa-aika saattaa tuntua samanlaiselta. Järjestä silti edes pieniä hetkiä, jolloin voit tehdä mitä itse haluat. Pidä huolta ihmissuhteistasi ja ole läsnä läheisillesi. suomalaisista on ollut huolissaan läheisensä mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä viimeisen vuoden aikana. Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Merkityksellisyys. Tee vapaa-aikana erityyppisiä asioita kuin työssä. Esimerkiksi vapaaehtoistyö voi tuoda elämään merkityksellisyyttä. Keksi jotain rauhoittavaa, mihin ei liity minkäänlaisia suorituspaineita
Ja ehkä myös pohdiskella siinä sivussa omaa elämänkulkuaan. Ja millainen ihminen äiti edes oli. Läpileikkaus on täyteläinen ja kiireetön lu kukokemus kaikille, jotka haluavat sukeltaa ih misen, taiteen, ystävyyden ja elämän yksityis kohtien maailmaan. Nykyajan kuvauksessa selviää, että Cecilia on kadonnut. Hän törmää jatkuvasti ky symyksiin äidistään: Minne ja miksi hän lähti. Oliko se sitä oikeaa ja parasta elämää, vaikkei asiaa silloin pysähtynytkään syvällisesti pohtimaan. Tarina kulkee kahdessa eri aikatasossa Göteborgissa: 1980 ja 1990luvuilla sekä nyky ajassa. Mennyttä ei saa mitenkään takaisin. Tä hän liittyy jonkinlainen tuttu haikeuden ja nos talgian tunne. Oleellinen hahmo on kaksikon seuraan liit tyvä Cecilia, Martinin tyttöystävä, josta tulee myöhemmin hänen vaimonsa. Lydia Sandgren: Läpileikkaus (WSOY 2023) K I R J A T Elämä kansien välissä J oskus tulee sellainen olo, että tekisi mieli tarttua kunnon lukuromaaniin, joka vie elämän ja ihmisyyden yti meen. Lydia Sandgren KU VA : EM EL IE A SP LU N D Muistelu herättää kysymyksiä ihmiselämästä: Onko menneeseen helpompaa katsoa kuin tulevaan. Oli niin paljon kaik kea muuta. Sivuja on noin 700, mutta näiden hahmojen parissa olisi viihtynyt jopa pidempäänkin. Nuoruus, matkustelu, uudet kiinnos tavat kohtaamiset ja pikkulapsiaika ovat jää neet auttamatta taakse. Romaani on kirjailijan esikoisteos, joka voitti ilmestymisvuonnaan Augustpalkin non, Ruotsin merkittävimmän kirjallisuus palkinnon. Heitä yhdistävät nuorina taide ja ulkopuolisuuden tunne muiden ikäto vereidensa keskellä. Romaani liikkuu kahden ajan välillä luon tevasti, kun Martinia haastatellaan nykyajassa, ja hän uppoutuu muistelemaan menneitä. Tarina alkaa keriytyä auki Marti nin ja Cecilian tyttären, psykologiaa opiskele van Rakelin kautta. Silloin on ilo löytää tarpeeseen vas taavaa luettavaa – kuten ruotsalaisen Lydia Sandgrenin Läpileikkaus. Martinin ura johtaa kustantamon perusta miseen, ja Gustavista tulee menestynyt taitei lija. Oliko se sitä oikeaa ja parasta elämää, vaikkei asiaa silloin pysähtynytkään syvällisesti pohtimaan. Kolmikymppinen kirjailija on am matiltaan psykologi, mikä näkyy romaanin henkilöiden sielunmaiseman monitasoises sa kuvauksessa. Nuoret Martin Berg ja Gustav Becker ta paavat lukiossa, ja heidän elämäänsä seurataan viisikymppisiksi asti. Muistelu herättää kysymyksiä ihmiselä mästä: Onko menneeseen helpompaa katsoa kuin tulevaan. KOONNU T MERI NYKÄNEN 8 TUNNE & MIELI 4/2023
Historiallinen romaani ihmissuhteista ja rakkaudesta oli Ruotsissa viime vuoden ilmiö. K eskittymiskyvystä puhutaan ja kirjoite taan paljon, mutta ratkaisua kadon neen kyvyn palauttamiseksi on vaikea löytää. Jokainen voi hoitaa oman osuutensa tarttu malla hyvään kirjaan, vaikka tähän, ja jättämäl lä kännykän äänettömällä toiseen huoneeseen. Suo messa kasvanut Saara viedään vanhempiensa kotimaahan Irakiin ja naitetaan vastoin tytön omaa tahtoa serkulleen. Toimittaja ja kirjailija Johann Hari lähestyy aihetta pohtimalla, miksi keskittyminen on meil le nykyään niin vaikeaa. Ainakin Hari itse uskoo niin, sillä hän esittää keinoja, joilla sekä yksilöt että yhteiskunta voivat saada takai sin kadonneen keskittymiskykynsä. Lina Nordquist: Minne ikinä menetkin (S&S 2023) Hillittömästi erosta. Saara alkaa kyseenalaistaa sääntöjä ja ilmoittaa äidilleen, ettei ole muslimi ja haluaa elää ilman huivia. Johann Hari: Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023) Sara Al Husaini: Huono tyttö (Like 2023) Kuin käytetty tikkari 9 TUNNE & MIELI 4/2023. Sillä on väliä, mitä syömme. Romaani perustuu kirjailijan omiin koke muksiin. Nyt hän on kirjoittanut kirjan, joka jokaisen tu lisi lukea. Sara Al Husaini syntyi syntyi vuonna 1992 irakilaisille vanhemmilleen pakolaisleirillä, mistä hän päätyi perheensä kanssa Kuopioon. Tyttöjä vahdi taan, erityisesti heidän siveyttään, ja samaan aikaan pojat saavat elää vapaasti. Syyt ovat ne, jotka jo tiedämme, mutta Hari menee syihin syvemmäl le kuin syyttämällä digitalisaatiota ja antamal la heppoisia vinkkejä. Monica Heisey: No siis tosi hyvää (Aula & Co 2023) L u e m y ö s V aikka pakkoavioliitoista on saanut lukea uutisia, kokijan äänellä kerrottuna aihe tulee todeksi. Sara Al Husainin romaa ni Huono tyttö kertoo pakkoavioliiton uhriksi joutuvasta Saarasta. Koomikon kirjoittama hauska ja osuva romaani elämästä avioeron jälkeen. Ruokaa mielelle. Niin aidosti ja pidättelemättä hän ker too omista kokemuksistaan sekä ristiriitaisista tuntemuksistaan perheensä kulttuuria kohtaan. Olisiko juurisyiden pohtimisesta apua myös kestävien ratkaisujen löytämiseen. Leena Putkonen: Superhyvää mielelle (Otava 2023) Sukellus menneeseen. Se tekee hänestä yhteisönsä silmissä huo non ja likaisen tytön, “käytetyn tikkarin”. Voiko keskittymiskyvyn palauttaa. Saara kasvaa ja käy koulua Suomessa eikä lakkaa ihmettelemästä, miksi hänellä on eri säännöt kuin yhteisönsä pojilla. Innostava kirja kertoo, miten lisätä arkeen hyvää tekevää sapuskaa
10 TUNNE & MIELI 4/2023. K A N S S A K U L K I J A T U O M A S M I LO N O FF – Olen ollut viisitoista vuotta kiinnostunut läsnäolosta, meditoinut ja joogannut. On ollut paradoksaalista tajuta, miten huono olen silti ollut oikeasti olemaan läsnä, tässä ja nyt, Tuomas Milonoff sanoo
Vaikeinta on ollut päästää irti vanhasta ja hienointa huomata, että onkin päässyt jo perille. Kun lopulta niin kävi, hänen piti kyseenalaistaa koko ajatusmaailmansa. ”Irti päästäminen vie elämän ytimeen” Tuomas Milonoff ajatteli pitkään, ettei intohimotyössään voi uupua. TEKSTI MIRJA AARNIO KU VAT SUSANNA KEKKONEN 11 TUNNE & MIELI 4/2023
Vasta silloin hänelle valkeni, että tästä ei parane vain lepäämällä tai lis toja suorittamalla. Mutta kun loppuvuodesta 2022 Milonoff ei enää pystynyt päättämään ruokakaupassa edes mitä leipää ostai si, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin py sähtyä. Tämä on yksi niistä monista oival luksista, jotka ovat pyörineet Milonof fin päässä siitä lähtien, kun hän oli vii me talvena joutunut sairauslomalle va kavan työuupumuksen vuoksi. . Kun hermosto on kroonisesti ylikierroksilla taistele tai pakene tilassa, on mahdotonta pystyä aidosti lepäämään. et ole aidosti kiitollinen siitä, mitä si nulla jo on. Hän unoh teli, mitä oli tekemässä ja minne me nossa, ja purskahteli itkuun autossa matkalla töihin. . Olin yrittäjänä pitänyt täysin normaalina, että koko ajan pitää tehdä töitä ja olla kaikkialla, iltai sin, viikon loppuisin ja lomallakin. Tuolloin Milonoffin ja hänen puolisonsa Jennin toinen lapsi oli parivuotias ja toinen vasta vauva. Olin se Tunna siellä maailmalla kameran edessä, ja elin sitä todellisuutta. Aika pian Milonoff huomasi, ettei olo parane yhtään, vaikka hän mitä tekisi sen hyväksi. . Milonoff näkee asian niin, että vaa tivuus ja kiitollisuus ovat kolikon kak si puolta: ensimmäinen on pakoa läs näolosta, jälkimmäinen taas läsnäoloa parhaimmillaan. Vähän niin kuin tietokone ohjelmoidaan uudelleen: poistetaan virukset ja haittaohjelmat ja asennetaan uusi softa. On ollut paradoksaalista tajuta, miten huono olen silti ollut oi keasti olemaan läsnä, tässä ja nyt. Paikalla olivat firman kaikki osakkaat, ja jokainen sai vuorol laan kertoa työstään ja siihen liitty vistä ajatuksistaan. . Ihan tosissani ajattelin, että voi sin suorittaa itseni terveeksi ja palata sen jälkeen hommiin entistä tehok kaampana ja parempana versiona it sestäni. Tajusin, että minun on oikeastaan kyseenalaistettava ja muutettava koko ajattelumaailmani. Hän suunnitteli käyvänsä jossain retriitis säkin joogaamassa ja meditoimassa. Mieli ei tietenkään toimi kuten ko neet. Samaan aikaan Milonoff kehitteli yhtiökumppaninsa Riku Rantalan kanssa Docventurestuotan toa menestykseksi nousseen Madventuressarjan jälkeen, ja firmalla oli sata rautaa tulessa samaan aikaan. ”Suoritan itseni terveeksi” Sairauslomansa aluksi Tuomas Milo noff teki itselleen to do listan. Kysy myksen heittää ilmaan Tuomas Milonoff, joka samaan hengenvetoon antaa myös vastauksen. Mutta silloin ei tullut mieleen kään, että rytmihäiriöt voisivat johtua töistä. mökki, vene, statusta, mainetta, mitä hyvänsä . Minähän rakastin työtäni, ja koko identiteettini oli rakentunut työ ni ympärille. Etenkään miehisyydessä heikkous ei todellakaan ole ollut arvostettua.” 12 TUNNE & MIELI 4/2023. Toinen tärkeä oivallus liittyy sii hen, miten vaikeaa kiitollisuus ja läs näolo voivat olla. . Jos jatkuvasti vaadit, että pitää saa da tai saavuttaa jotain lisää . Ennen työnohjaajan tapaamista Milonoffista oli jo vuoden ajan tuntu nut, että elämä oli pelkkää selviytymis taistelua päivästä toiseen. Intohimo työhön katosi Vuosi sitten syksyllä Tuomas Milo noffin tuotantoyhtiössä vieraili työn ohjaaja. Olen ollut viisitoista vuotta kiin nostunut läsnäolosta, meditoinut ja joogannut. Uupumusoireet alkoivat oikeastaan jo kymmenen vuotta sitten, kun Milo noff sai ensimmäistä kertaa sydämen rytmihäiriökohtauksen. Oli pelottavaa tajuta, että into himo työhön ja luovuus olivat kadon neet. Pahinta hänestä oli kuitenkin se, et tei työ tuntunutkaan enää oikein miltään. Yhä useammin tuli eteen päiviä, jolloin sähköpostin lähet täminenkin tuntui ylivoimaiselta. Vaikka minulla on ol lut kaikki ne työkalut, sairastuin suo rittamiseen ja vaativuuteen, jonkin mystisen palkinnon jahtaamiseen. Ja kyllä hän olikin – oli ollut jo pitkään. . Se kuvittelee, että totu tut toimintatavat auttavat selviytymään ”Meillä elää niin voimakas pärjäämisen ja vahvuuden kulttuuri, että ei uskalleta olla heikkoja tai näyttää heikkouttaan. Ehkä juuri siksi se onkin kiinnostanut mi nua niin paljon. M ikä on kiitolli suuden vasta kohta. Niinpä hän päätti, ettei tekisikään mitään vaan nukkuisi vain mahdollisimman paljon ja antai si ajan kulua. Se on vaativuus. Ja kun keho ja mie li ovat pitkään tottuneet toimimaan stressihormonien piiskaamana, on vai kea päästää irti mistään. Siltikään olo ei alkanut helpottaa. Joka vuosi oli saatava ulos ainakin yksi kirja tv sarjojen, radioohjelmien ja puhujakeikkojen ohella, muuten vuo si olisi tuntunut köyhältä. Ajattelun muuttaminen on pal jon hitaampaa, sillä mieli myös vastus taa muutosta. Milonoffille työn ohjaaja sanoi heti, että tämä kuulos taa todella uupuneelta. Olihan edessä pari kuukautta, jolloin hän voisi hoitaa kaikki rästihommat pois ja urheilla aiempaa enemmän
Käänteentekevä oivallus syntyi, kun hän huomasi sairauslomallaankin jah taavansa jotain lopputulosta, joka lipui vain kauemmaksi ja jota hän ei ikinä tulisi saavuttamaan. Tunteista puhuminen ja niiden näyttäminen on aina ollut minulle luontevaa, ja kotona niistä puhutaan paljon. Työuupumukseensa hän on saanut apua etenkin ratkaisukeskeisestä terapiasta. Mitä olen oikein paennut tai jahdannut. Pysäyttävintä hänelle oli se, kuin ka valtavasti viestien lähettäjissä oli miehiä. Uupumus on tabu miehille Miksi olen tehnyt liikaa töitä niin kauan. Hän oli palan nut tammikuussa hiljalleen töihin. Mutta se olikin päinvastoin: minähän olen jo perillä, pelkästään ole malla läsnä tässä ja nyt. Rohkeaksi kutsuminen oli hänelle itselleen ihmetyksen aihe. Eihän se ole edes mahdollista. Olen usein ajatellut, miten mo net ihmiset itseni tavoin työnteolla tai ihan vaan jatkuvalla puuhaamisella pakenevat tätä hetkeä ja itsensä koh taamista jollain tavalla. Tuomas Milonoff sanoo, että mielen hyvinvointia tulee huoltaa kuin tietokonetta. . . Viime maaliskuussa Ylen sivuilla julkaistiin Milonoffin kolumni, jossa hän kertoi työuupumuksestaan ensim mäistä kertaa julkisesti. En minä tuntenut oloani erityi sen rohkeaksi, vaan ajattelin, että kaik kienhan pitäisi voida puhua näin, jos siltä tuntuu. Hän uskoo, että kiivas työtahti on ihmisille pakokeino. . Etenkään miehisyydessä heikkous ei todellakaan ole ollut ar vostettua. Viime aikoina on onneksi 13 TUNNE & MIELI 4/2023. Jul kaisupäivänä hän oli illalla vetämässä televisiossa työuupumusaiheista Docventureskeskustelua. . Meillä elää niin voimakas pärjää misen ja vahvuuden kulttuuri, että ei uskalleta olla heikkoja tai näyttää heik kouttaan. Jos olet kaksikymmentä vuotta ajanut ja osaisit ajaa vaikka unissasi, et voi yht äkkiä vain päättää olla osaamatta. Näitä kysymyksiä Tuomas Milonoff yhä pyörittelee mielessään, vaikka toki vastauksiakin on alkanut jo löytyä. Sen vuoksi hän on käynyt terapiassa jo vuosikausia. Viesteissään ihmi set kertoivat omista työuupumusko kemuksistaan ja kiittelivät Milonoffia hänen rohkeudestaan puhua aiheesta avoimesti. Jokainen voi oppia ajamaan pyörällä, mutta yritäpä opetella sellaista taitoa, ettet osaakaan ajaa pyörällä, Milonoff vertaa. jatkossakin, eikä halua luopua niistä. Olin kaksikymmentä vuotta ku vitellut, että täysillä duunia painamal la pääsen joskus perille ja sitten olen valmis. Aihe tuntuu olevan melko suu ri tabu etenkin heille. Milonoff sai kolumnistaan valta van palautetulvan.
Hän myös kiittelee, että puoliso ja muut läheiset ovat ilmais seet huolensa aika ajoin – vaikkakin melko kuuroille korville. Ja sit ten kun läheiset lopulta sanoivat, en aluksi kuunnellut heitä. Hänen saamistaan viesteistä on tul lut selväksi, että ihmiset sietävät huo noa oloa hyvin kauan, sillä eivät uskal la puhua siitä ääneen. ehkä vähän alettu ymmärtää, että heik kouden näyttäminen on itse asiassa mieletöntä vahvuutta. Sehän saattaa tulla myös organisaatiomuu toksista, puhumattomuudesta, työ paikkakiusaamisesta tai huonosta joh tamisesta. Irrottamisen vaikeus Haluan tehdä kaiken itse ja pitää kaikki langat käsissä. Kiinni romahduksen syihin Oman työuupumuksen myötä ja aihee seen laajemmin tutustuttuaan Tuo mas Milonoff on huomannut, miten iso osa työelämän ongelmista ja ih misten uupumisesta pannaan koko naan yksilön vastuulle. Ja sitten työpaikoilla tode taan, että no nyt se romahti, kun sille tuli tuo oman elämän kriisi. N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i HENGITTÄMINEN ”Hengittämisellä saa aikaan uskomattoman positiivisia vaikutuksia. Työ omassa tuotanto yhtiössä on edelleen rakasta, ja sitä hän aikoo jatkaa niin kauan kuin mahdol lista. Ja nyt osaan varmasti pal jon herkemmin kysyä kollegoiltani kin, mitä heille kuuluu ja miten he jaksavat. Milonoff myöntää, että työtahti on ollut myös eniten parisuhdetta koetel lut asia. Enää Milonoff ei toimi niin. . Kun Milo noff ja Rantala seikkailivat ympäri maailmaa ja tekivät siellä Madventu ressarjan jaksoja, he tekivät yksin kaiken sen, minkä tavallisesti tvtuo tannoissa tekee iso tiimi. Jos portaissa kävelee viisi ihmis tä ja kaikki heistä kaatuvat, lähetätkö heidät fysioterapeutille vai menet kö katsomaan, onko portaissa jokin vikana. Erilaiset hengitysharjoitukset ovat nopein ja yksinkertaisin keino rauhoittaa hermostoa. Kaikkien lanko jen ei enää tarvitse olla omissa käsissä. Aika moni lähetetään sinne fyssarille. Jossittelun sijaan Milonoff kokee olevansa onnekas, että työuupumus pysäytti nyt eikä kymmenen vuoden päästä, jolloin tilanne voisi olla vielä pahempi. Tämä on ollut Tuomas Milonoffin työfilosofia vuo situhannen alusta alkaen. Minulle niistä on ollut apua myös paniikkikohtauksiin, joita olen saanut ensimmäisen kerran jo lapsena.” KYSEENALAISTAMINEN ”Kun huomaan olevani voimakkaasti jotain mieltä, pysäytän ajatukseni ja mietin analyyttisesti, miksi ajattelen ja tulkitsen asiaa näin. Mietin, olisiko sittenkin olemassa muitakin suuntia ja vaihtoehtoisia tulkintoja. Milonoff pelkää, että työelämässä on valtava määrä äärirajoilla olevia ih misiä. Kun tekee intohimoduunia, on oltava tarkkana, ettei työtahti lähde käsistä uudelleen. Milonoff viittaa Docventuresin työuupumuskeskustelussakin muka na olleen sosiaalipsykologi ja terapeut ti Emilia Kujalan porrasvertaukseen: . Omia rajojaan hän on kuitenkin op pinut tunnistamaan. Hän on opetellut delegoimaan ja luopumaan to taalisesta kontrollista. Kun pystyy olemaan armollinen itselleen ja päästämään irti, on elämän ytimessä. On tavallista, että tilanteen laukaisee jokin ihmisen omassa elämässä tapahtuva kriisi. . Jos joku olisi sanonut minulle jo kymmenen vuotta sitten rytmihäiriöi den alettua, että tuo johtuu liiasta työn teosta, en varmaan olisi uskonut. Olen opetellut luottamaan siihen, että hommat hoituvat joka tapaukses sa. . . Koko yhteiskunnan työkulttuu ri pitäisi hänestä ottaa vakavaan tar kasteluun. Kun Milonoff palasi tammikuussa kahden kuukauden sairauslomalta töi hin, hän teki koko kevään ajan töitä vain noin 30 prosenttia aiempaan tah tiin verrattuna. . Ei nähdä, että romahduksen juuri on ollut oikeas ti työpaikalla. Siinä pyritään tuntemaan myötätuntoa ja ystävällisyyttä ensin itselle, sitten läheiselle, sitten jollekin neutraalille ihmiselle, vaikka lähikaupan kassalle, ja lopuksi sille vaikeimmalle eli jollekin hankalalle henkilölle.” 14 TUNNE & MIELI 4/2023. Näin haastan itseäni jumittumasta vain yhteen tiettyyn narratiiviin.” MEDITOINTI ”Olen perehtynyt eri meditaatioihin, mutta yksi voimaannuttavimmista on rakastavan ystävällisyyden meditaatio. Olen ollut niin kauan koukussa stres sin luomaan tehokkuuden tunteeseen, että kun siitä luopuu, iskee levoton olo. Yritän myös muis taa kysyä itseltäni tarpeeksi usein, mitä minulle kuuluu, ja tarvittaessa hidastaa. . Irti päästäminen on ollut todella vaikeaa, mutta silti jotain aivan usko mattoman hienoa. Työuupumus ei tule vain siitä, että painaa ihan hulluna duunia. Sairausloman jälkeen hänel lä on ollut aikaa ja voimia viettää aikaa perheen kanssa enemmän kuin kos kaan ennen
Perheeseen kuuluvat puoliso Jenni Milonoff sekä 12ja 10-vuotiaat lapset. Televisio-ohjaaja, kuvaaja, käsikirjoittaja ja Gimmeyawallettuotantoyhtiön omistaja. Kun Milonoff puhuu kehosta ja mielestä, hän puhuu mieluiten niistä kokonaisuutena, kehomielenä. – Kehomieli on uskomattoman viisas. Tuottanut ja toimittanut yhtiökumppaninsa, toimittaja Riku Rantalan kanssa Madventuresja Docventures-sarjat, podcasteja, radioohjelmia sekä kymmenen tietokirjaa. 15 TUNNE & MIELI 4/2023. Milonoff ja Rantala saivat vuonna 2012 valtion tiedonjulkistamispalkinnon. TUOMAS MILONOFF Syntynyt 1974 Helsingissä, jossa asuu edelleen. Se kertoo, kun on aika pysäyttää ja levätä
On yksilöllistä, millä tavalla kukin sietää epävarmuutta ja kuinka paljon latausaikaa on tarpeeksi. Ylivirittynyttä ja kierroksilla käyvää mieltä on mahdollista tasata omin keinoin. Mistä löytää rauhaa ja tyytyväisyyttä elämään, kun huolet tuntuvat täyttävän pään. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VI TUS MARIA VILJA Viritä mielesi kohti hyvää! 16 TUNNE & MIELI 4/2023
Lapselleni tapahtuu jotain pahaa. – Jotkut ovat herkempiä stressaantumaan ja ah distumaan ympäröivän yhteiskunnan tapahtumis ta, ja toisiin ne eivät vaikuta yhtä paljon. Ahdistuneisuutta voi lievittää se, että tekee voi tavansa tärkeäksi kokemansa asian hyväksi, on se sitten esimerkiksi vapaaehtoistyötä sodan uhrien auttamiseksi tai ilmastoystävällisten valintojen te kemistä omassa elämässä. M itä jos rahani eivät riitä elämiseen. Hieman vanhem massa väestössä taas sota ja katuväkivallan uhka aiheuttavat turvattomuutta, sanoo psykoterapeutti, erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg, joka työs kentelee psykiatrian linjajohtajana HUSissa. Silloin voi pohtia, mitä oman olonsa helpottamiseksi voisi tehdä. Esimerkik si ilmastoahdistus on kyllä selvästi kasvanut varsin kin nuoremmissa sukupolvissa. Pahim millaan huoliajatukset valtaavat mielessä alaa niin, ettei hyviä asioita enää huomaakaan. Ukrainan sota laajenee, ja ilmaston muutos vain etenee. Maailmassa riittää turvallisuuden tunnetta horjuttavia huolenaiheita, jotka saattavat herät tää osassa ihmisistä suurtakin ahdistusta. Kaikkeen emme silti voi vaikuttaa, vaikka kuin ka haluaisimme. 17 TUNNE & MIELI 4/2023
OIVALLUS 2 Jos arkeensa haluaa lisää tyytyväisyyttä ja myönteisyyttä, kannattaa kiinnittää huomiota vireystilaansa ja laskea ajoissa kierroksia. Uupumukseen liittyy kuitenkin yli ja alivirey den vaihtelu. Jos esimerkiksi kaipaat lisää liikuntaa, olisiko tämä se syksy, jolloin alat käyttää portaita hissin sijaan. Tänä yönä uni ei varmasti tule silmään! Ajoittainen ylivireys on monille tuttua, mutta unihäiriöiden yleistymisestä päätellen myös pit käkestoista ylivireyttä koetaan entistä enemmän. Ja kun pyritään rentoutumaan, olotila heilahtaa helposti alivireyden puolelle, kos ka voimat ovat vähissä. Uupumus saatetaan helposti mieltää alivirey deksi, joka tekee olon jähmeäksi ja vetämättömäk si. – Toisaalta ollaan pitkään ylivirittyneitä ja stres sitasot ovat koholla. Väsyneenä kielteiset ajatukset saavat helposti vallan. – Stressaantuneisuus ja ylivireys ovat oikeas taan seuraus, jonka taustalla on uupumus, ja uu pumukseen suunnattujen hoitojen tarve on kas vanut, Stenberg vahvistaa. Mieli ei vain heti taivu mukaan muutokseen. Jos arkeensa haluaa lisää tyytyväisyyttä ja myön teisyyttä, kannattaakin kiinnittää huomiota vire ystilaansa ja laskea ajoissa kierroksia. Muutokseen liittyvää epävarmuutta voi myös lievittää valmistautumisella ja suunnittelulla, vaikka laatimalla etukäteen listan tärkeistä töis sä muistettavista asioista. Apua voi saada esimerkiksi Mielenterveysta lon laatimasta maksuttomasta uupumuksen oma hoitoohjelmasta, joka löytyy verkosta. Kumpikaan tilanne ei ole hyvä. Loman jälkeinen ahdistus on normaalia JOS KESÄLOMAN JÄLKEEN PALUU kesän töihin huolettaa, sen ei tarvitse tarkoittaa, että työpaikas sa tai omassa ”normiarjessa” olisi jotain pielessä. Tai opetteletko pitämään pieniä palautta via hengähdystaukoja kiireisinäkin päivinä. Tai miettimällä, mil laisia pieniä hyvinvointia tukevia tekoja voisi ar keensa ujuttaa. Ahdistus voi myös kertoa siitä, että tämänhet kinen työ ei tunnu tyydyttävältä tai työpaikka itsel le oikealta. Se helpottaa siirtymistä lomamoo dista työhön. Väsyneenä kielteiset ajatukset saavat helposti vallan. Työhön palaaminen tarkoittaa ehkä uusia projekteja, työ tehtäviä tai vastuita, jotka herättävät epävarmuut ta, JanHenry Stenberg sanoo. – Vaikka kaikki olisi hyvin, loman päättymi nen saattaa tuntua tosi kuormittavalta. Hän on itse huomannut kokevansa paluuah distusta pitkän kesäloman jälkeen ja pitää siksi lo mansa mieluummin vaikka kolmen ja kahden vii kon jaksoina. OIVALLUS 1 Omaa vireystilaansa voi säädellä OHIMOITA KIRISTÄÄ, AJATUS LAUKKAA, olo on le voton. Silloin kannattaa miettiä, miten tilan nettaan voisi muuttaa. 18 TUNNE & MIELI 4/2023
Ihmisillä on erilainen toimintarakenne, JanHenry Stenberg selittää. Se ei ole palautta vaa vaan kuormittavaa, JanHenry Stenberg sanoo. Toiset tarvitsevat pidemmän lataus ajan. Vähänkin runsaampi alkoholinkäyttö ajaa ihmisen stressi kierteeseen jo siitä syystä, että päihtyneen uni ei ole palauttavaa. OIVALLUS 3 Toiset tarvitsevat pidemmän latausajan JOTKUT HOITAVAT MALLIKKAASTI työnsä, kuskaa vat lapsia harrastuksiin, ovat ensimmäisinä pai kalla talkoissa ja käyttävät luppoaikansa vaikka vieraiden kielten opiskeluun. Siksi tässäkään asias sa ei kannata verrata itseään muihin. He latau tuvat ja pystyvät siirtymään tilanteesta toiseen hy vin nopeasti. Sen sijaan kan nattaa miettiä, mikä on itselle aidosti rentoutta vaa tekemistä. Liikunta on Stenbergin mukaan selvästi alihyö dynnetty stressinhallintakeino, vaikka se auttaa vähentämään hermoston yliaktivaatiota ja paran taa unta. Kaikkea ei tarvitse seurata JOS HEKTISEN PÄIVÄN JÄLKEEN yrittää vielä illal lakin pysyä kartalla, mitä maailmassa tapahtuu, mitä kaverit tekevät ja millaisia uusia tvsarjoja on tarjolla, aivoähky vain kasvaa. Hyvästä itsetuntemuksesta on hyötyä sopivan tasapainon löytämisessä. Ajatus siitä, että alkoholin avulla nollataan aivot ja palaudutaan raskaasta työvii kosta, kääntyy äkkiä itseään vastaan. – Jotkut ovat nopeita palautumaan. Introvertimpää ihmistä nopeatempoisuus ja moneen suuntaan toimiminen helposti kuormit tavat, joten palautumiseen on varattava enemmän aikaa. Miksi siedämme kuormitusta niin eri tavoin. OIVALLUS 4 19 TUNNE & MIELI 4/2023. Hänen mukaansa samanlainen harhaluulo on aikoinaan liittynyt alkoholin rentouttavaan vaikutukseen. Toisia rasittaa pelk kä ajatus siitä, että työpäivän tai muiden velvoit teiden jälkeen pitäisi olla aktiivinen. – Jos lysähtää sohvalle ja käyttää ainoan vapaan tunnin päivästä esimerkiksi puhelimella sosiaali sessa mediassa ja ohjelmasta toiseen hyppien, ai vot tekevät yhä raskasta työtä. – Jos haluaa oikeasti levätä viikonloppuna, kaik kein parasta on olla ilman päihteitä, ulkoilla, harras taa liikuntaa ja nukkua vähän tavallista enemmän. Esimerkiksi ekstrover tillä eli ulospäin suuntautuneella ihmisellä ener giatasot pysyvät tyypillisesti korkealla, ja hän myös saa energiaa muista ihmisistä ja vaihtuvista tilan teista
– Myös aiemmat elämänkokemukset vaikutta vat epävarmuuden sietämiseen ja käsittelyyn. Stenberg antaa vielä yhden neuvon, jonka nou dattamissa hänellä itselläänkin on yhä opettele mista. Täydelli syyden tavoittelu saattaa johtaa ehdottomuuteen siinä, mitä kuuluisi tehdä, mihin pystyä ja miltä näyttää. Voit huo mata, että mitään katastrofaalista ei tapahdu, vaik ka jokaista työtehtävää ei tekisi viimeisen päälle, paita olisi jäänyt silittämättä tai koti siivoamatta vieraiden kyläillessä. Jos virheiden tekeminen pelottaa, sitäkin voi harjoitella vaikka tuttavan kanssa keskustellessa. Jos ihminen on oppinut, että epävarmuus on normaa li osa elämää ja hänellä on voimavaroja selvitä sii tä, jännitystä on helpompi käsitellä. Selkeät ja säännölliset toimin tamallit auttavat luomaan ennustettavuutta ja tur vallisuudentunnetta, kunhan niistä ei tee liian jäykkiä ja kahlitsevia, hän sanoo. Toisena tärkeänä asiana JanHenry Stenberg pitää arjen säännönmukaisuutta. Työssä käyvälle rentouttavia tilanteita voivat olla esimerkiksi lounas työkavereiden seurassa, mu siikin kuuntelu työmatkalla, kotiin päästyä edes lyhyt hengähdystauko ennen iltamenoja tai koti töitä. Silloin puolisoni sanoo: ”Vaali, älä valita. Stenbergin ohje siis on: Etsi tietoisesti elämään aitoa positiivisuutta ja kiitollisuutta. Sano tietoisesti jonkin merkityksetön asia väärin ja korjaa se heti anteeksi pyytelemättä. Tuttava tuskin on asiasta moksiskaan. Struktuuria eli rakennetta syntyy laatimalla aikatauluja sekä järjestämällä päivän kulku järke västi niin, ettei paahda täysillä aamusta iltaan. – Vähän väsähtäneenä alan helposti valittaa eri asioista. Tunnistamista voi helpottaa harjoittelemalla tietoista läsnäoloa ja tunteiden säätelyn taitoja. Perfektionismista voi opetella eroon kokeile malla pienin askelin riman laskemista. Hetki hyvän kirjan parissa ennen nukku maanmenoa. Jotkut pyrkivät hallitsemaan epävarmuutta pi tämällä rimaa hyvin korkealla itselleen. Mitä korkeampi neu roottisuuden taso, sitä herkemmin ihminen huo lestuu, murehtii mennyttä tai jännittää tulevaa. Sinun asiasi ovat tosi hyvin.” Kun huomionsa suun taa vain siihen, mikä on huonosti, myös oma olo huononee. – Kannattaa luoda rutiineja ja struktuuria sekä töissä että kotona. Persoonallisuuden piirteistä tähän vaikuttaa Sten bergin mukaan esimerkiksi neuroottisuus eli ne gatiivinen emotionaalisuus. OIVALLUS 6 ”Aiemmat elämänkokemukset vaikuttavat epävarmuuden sietämiseen ja käsittelyyn. Arvosta hyviä hetkiä, onnistumi sia, kiitollisuuden aiheita – ja vaali niitä. Tunnista myönteiset asiat ja keskity niihin sekä työ että ko tiympäristössä. Rimaa on lupa laskea OSALLA IHMISISTÄ on luontaisesti enemmän epä varmuuden ja muutosten sietokykyä kuin toisilla. Mutta kun ymmärtää vaalia sitä, mikä on hyvin, menee paljon paremmin. OIVALLUS 5 Hyvän huomaaminen lisää tyytyväisyyttä KUN TURVATTOMUUS valtaa mielen, ensimmäisek si on tärkeä tunnistaa tunteensa. Jos ihminen on oppinut, että epävarmuus on normaali osa elämää ja hänellä on voimavaroja selvitä siitä, jännitystä on helpompi käsitellä.” 20 TUNNE & MIELI 4/2023
Vinkit antoi psykoterapeutti, erikoispsykologi Jan Stenberg. Niitä voivat olla esimerkiksi negatiivisten ajatusten toistuminen tai fyysiset oireet, kuten jännittyneisyys tai levottomuus. 2 Hyväksy se, että huoli on osa elämää ja voi ilmetä ajoittain. . Murehtiminen liittyy usein menneisiin tapahtumiin tai tulevaisuuden pelkoihin. Pohdi, onko sinulla todisteita ajatustesi tueksi vai perustuvatko ne pelkoihin ja spekulaatioihin. Harjoitusten avulla voit rauhoittaa mielesi, vähentää stressiä ja päästä eroon murehtimisen kierteestä. 7 Etsi tukea ja keskustele. 5 Kokeile rentoutumisharjoituksia, kuten syvähengitystä, meditaatiota tai kehon rentouttamista. 4 Pysy tietoisena tässä hetkessä. Tämä auttaa irrottautumaan tunteiden voimasta ja vähentämään niiden valtaa itseen. Jos huoliajatukset jatkuvat ja tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, harkitse ammattiavun puoleen kääntymistä. 21 TUNNE & MIELI 4/2023. 3 Kyseenalaista huoliajatuksesi ja haasta niiden totuudenmukaisuus. 6 Aseta itsellesi jokin aika päivästä, jolloin voit käydä läpi huoliasi ja pelkojasi. Vaihda negatiiviset ajatukset realistisempiin ja tasapainoisempiin näkökulmiin. Harjoittele huomion kiinnittämistä nykyhetkeen ja keskity siihen, mitä ympärilläsi tapahtuu juuri nyt. Älä tuomitse tunteistasi, vaan hyväksy ne sellaisina kuin ne ovat. Rajaa tämä aika esimerkiksi 15–30 minuuttiin. I r t i m u r e h t i m i s e n k i e r t e e s t ä 1 Tunnista ajoissa merkit, jotka ilmaisevat murehtimisen kierteen alkamista. Kun aika päättyy, päätä aktiivisesti lopettaa murehtiminen ja siirtyä eteenpäin muihin toimintoihin
TEKSTI PINJA BERKAN KU VAT MARJAANA MALKAMÄKI 22 TUNNE & MIELI 4/2023. K A N S S A K U L K I J A T PAU LI I N A TE E R I JA T U O M A S TE E R I ”Syömishäiriöstä tuli suhteemme kolmas pyörä” Yhteiset lenkit loppuivat, kun Tuomas Teeri huomasi puolisonsa Pauliinan pakonomaisen laihduttamisen. Apua syömishäiriöön ja sen käsittelyyn ovat tuoneet ammattilaisten neuvot, läheisyys ja avoin puhuminen
23 TUNNE & MIELI 4/2023. Pauliina ja Tuomas Teeri ovat tyytyväisiä parisuhteeseensa, kun syömishäiriö ei enää rajoita yhdessäoloa
Lukion päätyttyä muutimme Porista Tampe reelle, menimme naimisiin ja saimme kaksi lasta. Minun piti uskaltaa puhua tunteis tani, ja Tuomaksen tuli suhtautua niihin lempeäs ti. K un aloimme seurustella Tuomaksen kanssa, meneillään oli haastava elämänvaihe. Kun anoreksia diagnosoitiin, aloin saada hoi toa syömishäiriöpoliklinikalta. Kun kritisoin kehoani, Tuomas sanoi, että hän on aina nähnyt minut kauniina. Pelkäsin koko ajan, että toinen ehdottaa syömistä, ja mietin, miten voin välttää sen. Se, että toinen reagoi olemalla vihainen jättäes säni jotain syömättä, ei ole toimiva tapa. Sain Tuomakselta joululahjaksi hotelliyön. Aloimme tehdä Tuomaksen kanssa pitkiä lenkkejä, sillä niiden aikana oli helpompi puhua isään liittyvästä huolesta. En tajunnut, että kyse on syömishäiriöstä, ja Tuomaskin ajatteli vain, että elän terveellisesti. Olen paremmassa kunnossa ja pystyin olemaan läsnä. Nyt keskityn toipumiseen ja käyn kokemus asiantuntijakoulutusta. En pystynyt lopettamaan, ja mietin, voi siko kyseessä olla syömishäiriö. Kauppareissutkin olivat hirveitä. Miehessäni parasta on turvallisuus, häneen voi aina luottaa. Nykyään Tuomas rauhoittelee sanomalla, että hänkin syö eikä kehossa tapahdu mitään pelottavaa. Elämämme kapeni, ravin tolareissut, ystävien näkemiset ja juhlat jäivät. Ajattelin hänen valehtelevan.” 24 TUNNE & MIELI 4/2023. Kiinnyin hä neen, ja aloin tuntea häntä kohtaan menettämi sen pelkoa, josta en pystynyt puhumaan. Ajattelin hänen valehtelevan. Huonoina kausina palasin nuoruuden ajatuk seen, että laihduttamalla olo helpottuu ja tunnen itseni hyväksytymmäksi. Ylioppi laskirjoitukset ja epävarmuus tu levasta aiheuttivat stressiä, jota en osannut käsitellä muuten kuin painoa pudottamalla. Isäni sairastuminen vuonna 2019 oli käänne kohta. Kotona ilmapiiri oli tulenarka. Vii meisin jakso päiväsairaalassa oli ensimmäinen, johon menin omasta aloitteestani. Se oli epämääräistä pahaa oloa ja surua, jota en osannut selittää. Tuomas huomasi, että kaikki ei ole kunnossa. Anoreksia alkoi näkyä myös kehossa. Vuosien varrella oli hyviäkin aikoja, mutta sisim missäni voin huonosti. Menin myös psykoterapeutin vastaanotolle. Oireiluni oli alkanut jo murrosiässä, mutta lukiossa painon pudottami sesta tuli aiempaa tietoisempaa. Olin lapsena jäänyt vaille riittävää turvallisuuden tunnetta, jota terapeutti osasi antaa. Syömishäiriö oli tullut väliimme, se oli suh teemme kolmas pyörä. Kukaan ei tule muistamaan minua siitä, että olen laiha, vaan siitä, mitä olen ihmisenä. Tuomas aisti sen, joten hänenkin oli hyvä olla. Tuomas tuli kanssani vastaanotolle, ja saimme kotitehtäviä. Yritin valita mahdollisimman kevyitä tuotteita, ja Tuomak sen kommentoidessa valintoja suutuin. Juoksin päivittäin: kaikki mitä söi, piti kuluttaa. Maaliskuussa 2020 olin täysin sairauden syö vereissä. En halunnut enää muuta kuin liikkua tai olla kotona. Sau noimme, kilistelimme ja kävimme syömässä. Nyt uskon, kun hän sanoo minua kauniiksi.” Pauliina Teeri: ”Kun kritisoin kehoani, Tuomas sanoi, että hän on aina nähnyt minut kauniina. Parisuhteemmekin on pa rempi kuin koskaan, eikä syömishäiriö enää rajoi ta yhdessäoloa. Joten kin ajattelin, etten ansaitse hoivaa, jos olen nor maalikokoinen, ja vajosin entistä syvemmälle anoreksian mustaan maailmaan. Olin myös päivä sairaalajaksoilla ja sairaalassa osastohoidossa. Lenkit lisään tyivät, ja paino laski. Hän ei enää suostunut tulemaan lenkeille ja lopet ti omat liikuntaharrastuksensa, jottei yllyttäisi mi nua liikkumaan. Tajusin, että ke honi alkaa pettää eikä tässä ole järkeä. Tuomas on pysynyt kaikki nämä vuo det vierelläni. Hän halusi auttaa, mutta sairau teni hyökkäsi puuttumisyrityksiä vastaan vihana
25 TUNNE & MIELI 4/2023. PAULIINA TEERI 42-vuotias terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja tuleva kokemusasiantuntija. Silloin hän tulee viereen ja ottaa kainaloon. Saa voimaa perheestä, ystävistä ja terapiasta. Asuu Tampereella. Perheeseen kuuluvat puoliso Tuomas, kaksi teini-ikäistä poikaa ja koira. Läheisyys auttaa yleensä avautumaan. – Tuomas huomaa helposti, jos olen ahdistunut
Saa arkeensa voimaa läheisistä, urheilusta, ulkoilusta ja uusista haasteista. Perheeseen kuuluvat puoliso Pauliina, kaksi teini-ikäistä poikaa ja koira. – Itseäni on auttanut jaksamaan se, että nautin arjen pyörittämisestä. Asuu Tampereella. Toimii teknologiajohtajana teollisuudessa. 26 TUNNE & MIELI 4/2023. Minulla on mukava työ ja lapset, joiden ansiosta saan ajatukset pois ikävistä asioista. TUOMAS TEERI 42-vuotias diplomiinsinööri
Aikataulut alkoivat rakentua sen ympäril le, että Pauliina pääsee lenkeilleen. Nykyään rauhoittelen Pauliinaa sanomal la, että ei ole mitään hätää. Pauliina pys tyy olemaan aiempaa avoimempi, ja minä osaan reagoida huonompiin hetkiin myötätuntoisesti. Hän voi syödä rauhassa, kuten itsekin syön, ja on hyvä sellaisena kuin on. Hän on aina harrasta nut juoksemista, mutta nyt lenkeistä tuli päivit täisiä. Tärkein neuvo oli, että en ole Pauliinan hoitaja eikä tehtäväni ole val voa hänen käytöstään. Olen sanonut Pauliinalle, että oli hän minkä kokoinen tahansa, kyllä se rakkaus siellä aina on. Maailmalla on tarjota niin paljon kaikkea hyvää.” . Pystyimme aidosti nauttimaan hetkestä ja tois temme seurasta. Nyt hänen täytyy vain tehdä osansa ja minä teen omani, jotta pääsemme parempaan päin. L ukioaikana en vielä osannut tun nistaa merkkejä Pauliinan syömis häiriöstä. Kun kuulin anoreksiasta, olin jo osannut aa vistaa, että kyse on jostain sellaisesta. Aluksi oli hankalaa olla puuttumatta, kun näin liian pienen ruokaannoksen. Oli iso juttu keskustella asiasta perheenä ja ottaa lapset mukaan. Yritimme alusta asti olla avoimia pojillemme, jotta he tietäisivät, mistä on kyse. Olin hyvilläni, kun pääsin Pauliinan mukaan vastaanotolle syömishäiriöpoliklinikalla. Tuomas Teeri: ”Kun Pauliina pääsi päiväsairaalayksikköön, olin helpottunut. Pikkuhiljaa olen oppi nut ottamaan toisen tunteet vastaan ja antamaan lä heisyyttä. Hetki sitten olimme Tampereella hotellissa syö mässä, juomassa ja pelaamassa. Pauliinan tilanne varmasti parani vähitellen hoitojaksojen myötä, mutta ta kapakkejakin oli. Ajattelin, että kun sairastunut saa hoitoa, hän paranee. Uusien toimintatapojen ansiosta parisuhteem me on mennyt parempaan suuntaan. Olin toi vonut, että saisin kuulla sairaudesta joltakulta muultakin kuin sairastuneelta. Pauliinassa on niin paljon ihanaa, hän on aito, hauska ja rehellinen. Silloin tuli pieni turhautuminen, että eikö sairaus vieläkään parane. Kun hän pääsi päiväsairaalayksikköön, olin hel pottunut. Jälkeenpäin ajatellen se ehkä näkyi epävarmuutena. Ensimmäistä kertaa aloin ajatella jonkin ole van pahasti pielessä, kun Pauliinan juoksuharras tus alkoi hallita arkeamme. Olemme Pauliinan kanssa monesti jälkeenpäin puhuneet, että onneksi lapset näyttävät selvinneen sairauden tuomasta epävarmuudesta. Onneksi Pauliina sai aika nopeasti hyvää hoitoa. Jälkeenpäin olen oppinut, ettei se tapahdu ihan niin.” 27 TUNNE & MIELI 4/2023. Molemmil la oli hauskaa, eikä tarvinnut murehtia mistään. Sanoin joskus vähän vihaisestikin, että ei tämä näin voi mennä. Ajattelin, että kun sairastunut saa hoi toa, hän paranee. Sanoimme, että ei ole mitään hätää, mutta äiti tarvitsee vähän ai kaa ja hoitoa tervehtyäkseen. Aloin myös kiinnittää huo mioita pieniin annoskokoihin. Sellaisia hetkiä toivon lisää. Olemme kan nustaneet heitä puhumaan tunteistaan. Hän vertaili itseään muihin ja ajatteli olevansa muita huonompi. Lisäksi hän on tosi hyvä puo liso sekä äiti lapsillemme. Toin esiin tuntee ni, mutta ne menivät kuuroille korville. Yhtenä päivänä havahduin siihen, että housut hänen yllään roikkuvat. Vakuut telut eivät auttaneet – hän tuntui jo päättäneen, ettei hän kelpaa. Se oli yksi par haista, ellei paras, yhteinen iltamme. Tällä hetkellä meillä me nee todella hyvin, eikä syömishäiriö enää juuri kaan vaikuta elämäämme. Odotan tulevaisuutta toiveikkaana. Hän siir tyi saman tien puolustuskannalle. Jälkeenpäin olen oppinut, ettei se tapahdu ihan niin
Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. 00510 Hki p. krs. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. 00510 Hki p. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi. Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. krs. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. krs. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. 00510 Hki p
Mietteitä murehtimisen asiantuntijalta Soili Pohjalainen on kirjailija, joka haluaisi olla huoleton. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. Todettakoon ensin se. Jos synkkä pilvi on päättänyt parkkee rata pääni päälle, olkoon sitten siinä. Entä jos koira juoksee auton alle. Olen alkanut ehkä jopa varovasti ystävystyä sen kanssa. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Onko ulkoovi varmasti lu kossa. Entä jos. Olen oppinut, että murehtimisee ni ja huolestumiseeni ei auta tippaa kaan, että yritän loputtomasti analy soida, eritellä, pohtia ja ratkaista sitä, mikä kulloinkin mielen päällä painaa. En ole minkään sortin terapeutti enkä mielen ammattilainen, mutta ehkä jonkinlainen murehtimisen ko kemusasiantuntija kuitenkin. krs. . Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Nämä eivät taida millään mit tarilla olla minkäänlaisia vahvuuksia. Murehtiminen tulee ja menee oman päänsä mukaan. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Enkä tarkoita tällä sitä, että kävisin kaverilla kylässä kaatamassa murhe sankoni hänen niskaansa. 00510 Hki p. Olen hyvä murehtimaan, mä rehtimään, vatvomaan ja pelkää mään. Ainakin silloin, jos omat kauhuskenaariot saavuttavat niin älyttömät mittasuhteet, että it seäkin alkaa naurattaa. Todennä köisesti kynnän syviä vesiä jatkossa kin, mutta olen oppinut sietämään paremmin ikävää taipumustani. Joskus se yllättää hyök käämällä kimppuun silloin kun pitäi si olla kivaa, toisinaan se yllättää pois saolollaan. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Entä jos saan yllättäen hen keä uhkaavan allergiakohtauksen. Ahdistus on helvetti. Mitä suurempi ja mahtavampi luonto ympärillä, sitä varmemmin huolenaiheeni karisevat hartioilta. Silloin voin kokeilla uusinta keksintöäni mur heen laaksossa vaeltamisen hetkiin. Vuosi kymmenten kokemuksella uskon jo osaavani sanoa aiheesta jotain. Sen sijaan että jäisin sohvan pohjalle harmittelemaan, mistä ei ole koskaan ollut mitään hyötyä, voin tehdä jatkos sa jotain hyödyllistä. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. Synkkiin hetkiini auttaa ehkä kaik kein parhaiten muiden ihmisten seu ra. Jos huoli ei väis tyisikään puuhatessa koti tai piha hommia, olen ainakin saanut jotain ai kaan. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Asia kuin asia, alan herkästi miet tiä, mikä kaikki siinä voi mennä pie leen. Entä jos joudun autoonnetto muuteen. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Aina ei ehkä huvita tai onnistu ta vata ystäviä tai lähteä tallaamaan kilo metritolkulla metsäpolkuja. Toisinaan näistäkin ominaisuuksista on kuitenkin iloa. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi 29 TUNNE & MIELI 4/2023. K O L U M N I Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. 00510 Hki p. M inua on siunattu murehti misen armolahjalla. Kun lähtee ihmisten ilmoille, tapaa muita, juttelee niitä näitä, ehkä vähän nauraakin, asiat asettuvat taas oikeisiin mittasuhteisiin. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Siitä saa hyvää mieltä! Vaikka huolenaiheita on ollut ja varmasti myös keksin niitä lisää, on ihanaa ja lohdullista tietää, ettei maa ilma oikeasti ole ollenkaan niin synk kä ja armoton kuin miltä se mielessä ni joskus näyttää. Sen verran tunnen itseäni, että minusta tuskin koskaan tulee täy sin huoletonta kulkijaa, joka näkisi ho risontissa vain auringonpaistetta, myö tätuulta ja mahdollisuuksia. Murhe voi unohtua myös oikein pitkällä metsälenkillä. Kun lähtee ihmisten ilmoille, tapaa muita, jutte lee niitä näitä, ehkä vähän nauraakin, asiat asettuvat taas oikeisiin mittasuh teisiin eivätkä murheet tunnu niin suu rilta, jos tuntuvat enää miltään. krs
K A N S S A K U L K I J A KO KO H U B A R A 30 TUNNE & MIELI 4/2023
Kun kaikki vanha jäi taakse, hän huomasi uskaltavansa tehdä entistä konkreettisemmin valintoja oman hyvinvointinsa puolesta. Koko Hubara muutti reilu vuosi sitten Helsingistä Turkuun lapsensa kanssa. TEKSTI LAURA PÖRSTI KU VAT PASI LEINO Ihan riittävä äiti 31 TUNNE & MIELI 4/2023. 3375 Koko Hubara puhuu masennuksestaan rehellisesti alakouluikäiselle lapselleen. Äitiyden tutkiminen on muistuttanut häntä siitä, että äitejä on aina ollut monenlaisia
– Kerroin myös, että masennukseen voi kuol la, mutta minun tautini ei ole kuolettava. Romahdus iski vuoden 2018 edetessä. Hän ei jaksanut edes pantata syömis tä, laihduttaa, laskea ja mitata. Ne olivat tarpeeksi verisiä rentouttaakseen, Hu bara muistaa. – Väsymyksen lapsi ymmärtää arkielämästä. Nyt sekin lakkasi toimimasta. Noista keskusteluista on nyt viisi vuotta, mut ta samoja kysymyksiä käsitellään perheessä yhä. – Sanoin lopulta psykiatriselle sairaanhoitajal le, että en enää takaa minun ja lapsen hengissä sel viämistä. Hubara sai vain kehu ja siitä, ettei hänellä ollut velkoja, päihdeongel maa tai sotkuista kotia. Terveysaseman psykiatrinen sairaanhoitaja kuunteli ja toivotteli tsemppiä. – Silloin tajusin, että tarvitsen apua. ”Sanoin lopulta psykiatriselle sairaanhoitajalle, että en enää takaa minun ja lapsen hengissä selviämistä. Silloin sain lähetteen psykiatriselle poliklinikalle, ja asiat alkoivat edetä.” 32 TUNNE & MIELI 4/2023. Lapsi on reipas 11vuotias, ja Hubaran toipuminen jatkuu. Kamelinselkä katkesi, kun Hubara joutui ystävänsä tekemän seksuaalisen väkivallan koh teeksi. Tytär oli esikoululainen, kun Koko Hubara sairastui vaka vaan masennukseen. Oli avattu toimitilat Helsingin Kruununhakaan, ja Hubaraa kysyttiin kommentoimaan milloin mi hinkin kysymyksiin, jotka jollain tavalla liittyivät ihonväriin, kulttuuriin tai maahanmuuttoon. Hän oli nouseva tähti. Hän vain söi. Perheen tarve palveluille arvioitiin, mutta jat koa ei siitäkään seurannut. Silloin sain lähetteen psykiatriselle po liklinikalle, ja asiat alkoivat edetä. Alkuvuodesta hän oli jälleen sairauslomal la päivätyöstään taideasiantuntijana. Väsymys iski voimalla Syksyllä 2017 Koko Hubara oli julkaissut esikois esseekokoelmansa Ruskeat Tytöt – Tunne-esseitä. Hän oli myös laajentanut rasismin kysymyksiä käsitelleen bloginsa useita median ja kulttuurin ammattilaisia työllistäväksi Ruskeat tytöt verk komediaksi ja saanut sille ison apurahan. Voiko siihen kuolla. Hän tie si, että sitä kautta saisi apua nopeasti. Joka aamu viideltä hän heräsi kirjoittamaan romaani käsikirjoitusta ehtiäkseen paneutua siihen ennen lapsen aamutoimia. Hubara selitti, että välillä hän tarvitsee masen nuksen vuoksi tavallista enemmän omaa tilaa eikä jaksa tehdä juuri mitään. Ku pit kaapissa pysyivät tarkassa järjestyksessä, mut ta niiden järjestelijä oli täydessä kaaoksessa. Lapsella oli kysymyksiä: Sattuuko se johonkin. Seurasi terapiaa, lääkkeitä ja sairauslomaa – kaikkea sitä, mitä masennusnimisen sairauden selättämiseksi tarvitaan. Sanatkin alkoivat kadota. Hubara, joka on ensimmäiseltä ammatiltaan sosiaalityöntekijä, teki itsestään lastensuojeluilmoituksen. Hän sai am mattilaisilta neuvon puhua tälle sairaudesta sen oikealla nimellä. Hän on vähitellen sopeutunut siihen, että hän palautuu nyt, 39vuotiaana, kolmenkymmenen vuoden fyysisistä ja psyykkisistä rasituksista. Tsemppiä, sanoi sairaanhoitaja Ulkopuolinen ei ehkä olisi huomannut mitään, sil lä koti Helsingin Hermannissa oli putipuhdas. Hubara hoiti lapsensa esikouluun, mutta muu taman kilometrin matka vasta perustetulle toimistol le tuntui olevan liikaa. Fyysinen kuntoni on romahtanut, ja ajatuk set käyvät edelleen hitaalla, Hubara sanoo. Lapsesta asti Hubara oli kontrolloinut ahdis tustaan syömishäiriön avulla. Ä iti on vähän väsynyt” ei ollut paras selitys. – Ahmin ja katsoin true crime dokumentteja. On hämmentävää, jos siitä puhutaan sairautena, Hubara toteaa. Takana oli paitsi valtavasti töitä freelancerina myös kuu si vuotta yksinhuoltajuutta, vähiä unia ja yritystä tarjota lapselle yksin kaikki sellaiset asiat, joita kahden vanhemman perheissäkin oli: yhtä paljon rahaa harrastuksiin ja samat vaatteet, lelut ja reis sut. Yhtäkkiä häntä vain väsytti. – En arvannut, että toipuminen veisi näin pit kään
1. 4. 5. 2. Koko Hubara tiesi jo lapsena haluavansa kirjailijaksi. 1 3 2 4 5 33 TUNNE & MIELI 4/2023. Väitöstutkimuksessaan Hubara käsittelee tyttäryyden luonnetta. Kesken: Turkkilais-amerikkalaisen Elif Batumanin romaani. 3. Koko Hubara tunnetaan myös rap-musiikkiin perehtyneenä toimittajana. Hubara alkoi ahmia feministisiä klassikoita lapsensa vauva-aikana
Päähän minulla on suhde, mut ta muu vain roikkuu mukana, Hubara kuvaa. Hän on kuitenkin oma ihmisen sä. Huba ra yrittää sanoittaa olojaan ääneen, jotta ei vaikut taisi pelkästään poissaolevalta. 1990luvun vantaalaislähiössä kaikki naiset laihduttivat ja varoittelivat pientä Ko koakin lihomasta. Samalla hän toi voo opettavansa lastaan tunnistamaan omia tar peitaan. Hän alkoi liikkua pakonomaises ti ja kontrolloida syömisiään. Nykyään hän voi jo syödä tämän seurana vaikka sen jääte lönkin. – Silloin jouduin myös päästämään irti äitiy den suorittamisesta. Entä jos olisimme vain kiinnostuneita siitä, keitä lap semme ovat ihmisinä. Tyttärellä on oma elämänsä Puhelimen päässä on lapsen iloinen ääni. – Sairaus on tietysti pelottava ja epävarmuut ta tuova asia, mutta siitäkin voidaan ottaa lapsen kanssa yhdessä selvää. Suhdehan on elinikäinen. Mä rakastan sua”, hän huik kaa äidilleen ja kuulostaa siltä, kuin maailmassa ei olisi yhtään huolta. Hänen lapsensa tietää, että siinä missä äidin pitää joskus ottaa lääkettä piipusta, toisinaan hä nen pitää huomioida erityisen paha päivä. Hubara on käsitellyt äitiyttä ja tyttäryyttä – ja niitä traumoja – myös esikoisromaanissaan Bechi. Elämän arpapelissä hän sai kuitenkin astman, masennuksen ja syömishäiriön. Nykyinen äitiihanne tuntuu hänestä unohta van kokonaan sen, että äidin roolista on aina sel vitty hyvin erilaisin valmiuksin ihan kelvollisesti. – Välillä joudun psyykkaamaan itseäni pys tyäkseni lähtemään ihan vain kirjastoon. – Minusta nämä sairaudet ovat toisiinsa verran nollisia. Mielen sairauksia mystifioidaan turhaan. – Nykyihanteen mukaan äidin pitäisi olla kes tovaipattava täysimettäjä, joka samalla tekee väi töskirjan ja pitää huolta itsestään, Hubara karrikoi. Yksi Hubaralle tärkeistä ajattelijoista on ranskalaisfilosofi Élisabeth Badinter, joka on kirjoittanut äitimyytin synnystä. Huvittavaa kyllä, mutta luu len, ettei lapsi edes huomannut muutosta. Hubaran mielestä on hassua, että äitiyttä käsitellään lähes aina vain siitä näkökulmasta, että lapset ovat pie niä. Se nä kyy aktiivisuutta mittaavasta kellostani liikunta suorituksena, koska syke nousee jo ajatuksesta niin korkealle. Olisipa niin. Äitiys on poliittista, eivätkä siihen liittyvät ihanteet synny tyhjiössä. Se vaurioitti kehosuhdetta pysyvästi. Se on toipumisen merkki. Esimerkiksi syömishäiriö ei ole tarttunut hä neen, vaikka olemme olleet paljon kaksin. Pitää hyväksyä se, että jos kus vastaus johonkin kysymykseen on en tiedä, Hubara sanoo. – Olen tietenkin aiheuttanut ja aiheutan lap selleni traumoja. ”Voitko laittaa mulle rahaa. Hän huomauttaa, että on paljon asioita, joita äi tikään ei voi valita. Kouluruoan sijaan hän söi vain Granny Smith omenan vessassa. Vaikka teos on fiktiivinen, nimipäähenkilössä hän tavallaan kuvitteli lapsensa aikuisena. Jokainen kavereiden kanssa syöty jäätelö piti kompensoida. Monta tapaa olla äiti Koko Hubara toivoi aina tulevansa äidiksi, mutta hän ei tietenkään suunnitellut olevansa sairas äiti. – Koen, että minut on leikattu kaulan kohdal ta saksilla kahtia. – Keskustelut isomman lapsen vanhemmuu desta pyörivät jossain ruutuajassa. Mitä vanhemmaksi hänen oma lapsensa on tul lut, sitä enemmän hän on joutunut selittelemään tälle syömisiään ja syömättä jättämisiään. Hän on kaverin kanssa matkalla uimahalliin. Hubaran mielestä tämä on hyvä pitää mielessä. Lapsikuollei suus piti saada laskuun, joten äidit pantiin imettä jän sijasta imettämään ja keksittiin tämä juttu nais ten luonnollisesta halusta kasvattaa ja imettää. Terveydentilan lisäksi niitä ovat esimerkiksi taloudellinen tilanne ja luokkaasema. ”Nykyihanteen mukaan äidin pitäisi olla kestovaipattava täysimettäjä, joka samalla tekee väitöskirjan ja pitää huolta itsestään.” 34 TUNNE & MIELI 4/2023. Mitä merkitys tä sillä on, jos ihminen elää vaikka 80 vuotta. – Se luotiin 1700luvulla siksi, että tarvittiin ve ronmaksajia ja armeijaan sotilaita. Saman ikäisenä Koko Hubara itse tunsi olevan sa jättiläinen, jonka kävellessä lattia tärisi ja oven karmit paukkuivat. Äitiyden paineissa häntä on auttanut eniten lukeminen
Tärkein sisäinen muutos hänelle on ollut se, että hän sanoo tämän ääneen. 35 TUNNE & MIELI 4/2023. Kirjat ovat introvertin lempiseuraa. Koko Hubara on introvertti, jolle parasta rentoutumista on yksin oleminen. Se tarkoittaa uimahallireissuja ja rentoja kävelyjä kauppaan, ehkä jopa ihan varovaista juoksulenkkiä. Hän on aina vastannut, että se riittää hyvin. . Edessä on vuosi apurahavapaata, jonka aikana Hubara pyrkii saamaan uutta romaania mahdollisimman pit källe. Palaverit poistuivat väliaikaisesti kalenterista, ja tilalle tuli kirjoittamista, kirjoittamista ja kirjoit tamista. – Suhtaudun tällä hetkellä toipu miseeni siten, että se voi ihan hyvin viedä viisitoista vuotta. Hän sai paikan ja pitää siitä kovas ti – mutta tietää rajansa. – Olen myös kysynyt säännöllisesti pomoltani, riittääkö työpanokseni. – En aina jaksa tehdä viisipäiväistä viikkoa, vaan minun on otettava kevy empiä päiviä. Nykyistä työtään hakiessaan hän kertoi jo haastattelun päätteeksi omis ta reunaehdoistaan: masennuksesta, yksinhuoltajuudesta ja siitä, että halu si paitsi tämän työn myös sen tuomat edut, kuten työterveyshuollon. Samalla hän haluaa hiljalleen löytää keinoja fyysisen hyvinvointin sa kohentamiseksi. Rajat voi sanoa ääneen Reilu vuosi sitten Koko Hubara muut ti lapsensa kanssa Helsingistä Tur kuun. Ennen hän saattoi tehdä saman ja sanoa, että hänellä on flunssa. Äitiys on jatkuvaa kamppailua. Kesän korvalla Hubaran arki tosin muuttui jälleen. Kun kaikki vanha jäi taakse, hän huomasi uskaltavansa tehdä entis tä konkreettisemmin valintoja oman hyvinvointinsa puolesta. Jos kuormitus on ollut liiallista, hän voi perua palaverin ja kertoa ihan oikean syyn. – Diiliin kuuluu, että äiti haluaa tar jota lapselleen mahdollisimman hy vän elämän ja epäonnistuu siinä aina. Silloin laitan ruksin ka lenteriini, Hubara sanoo
M I E L I & T I E T O LUPA SURRA LOPPUELÄMÄ 36 TUNNE & MIELI 4/2023
Isän kuollessa Pulkkinen ei osannut vielä sur ra niitä asioita, joita hän suree nyt. Tätä fraasia kouluttaja ja tieto kirjailija Mari Pulkkiselle toistel tiin noin 15 vuotta sitten, kun hän menetti kaksi pienokaistaan. Miten voit nyt. Hänellä oli harvinainen pikku aivojen epämuodostuma, joka oli havaittu ultra äänitutkimuksessa samalla viikolla. raskausviikolla. Mitä sanoa surevalle. Surevat taas eivät ole tul leet nähdyiksi ja ymmärretyiksi, koska heille me netyksen kokemus on jotain muuta. Maailman arvostetuimmat surutut kijat ovat vedonneet, että vaiheajattelusta luovut taisiin, Pulkkinen huomauttaa. Ristiriitaiset käsitykset juontuvat tiettävästi jo 1940luvulta, jolloin luotiin ensimmäiset surun vaihemallit. Stereotypiamme mukaan surevana olemi nen on sitä, että maataan sohvalla itkemässä toi mintakyvyttömänä. Surua ei tarvitse myöskään suorittaa. Suru rikastuu vuosien myötä Suremisen taidon koulutuksissaan Mari Pulkki nen tapaa sekä menetyksen kokeneita että niitä, jotka kohtaavat surevia työssään. Usein he kertovat, ettei suru työ ole tullut vuosikymmentenkään jälkeen valmiiksi ja nyt he ymmärtävät, ettei sen tarvit sekaan. Perinteisesti surututkimus on ollut kiin nostunut tuoreesta surusta. Ikään kuin suru olisi negatiivista pääomaa, ja yhteinen tehtävämme on pyrkiä vähentämään surua ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan. On hienoa, että suru on ehtymä töntä. . Eikö suru etenekään tiettyjen vaiheiden kautta. Sen sylissä saa levätä loppuelämän. . Olenko tehnyt työtäni väärin. Kohtaaminen helpottuu, kun ymmärtää, ettei suru ole ongelma, joka pitäisi ratkaista. Jollain tavalla tiesin, että suru oli minussa ja minä olin siinä, pysyvästi. Toisenlainen su run tulkinta hämmentää ja joskus jopa närkästyt tää ammattilaisia. Kun käsitämme kokemuksen pysyvyyden, pystymme suhtautumaan sureviin uudella tavalla, Mari Pulkkinen sanoo. Silti suru ei laimene ajan myötä, vaan rikas tuu. Isän kuolema vaikutti häneen niin, että hän päät ti tutkia pro gradu työssään kuolinilmoitusten muistotekstejä. . Pulkkinen oli menettänyt jo isänsä pari kymppisenä uskontotieteen maisteriopiskelijana. Käsitys on kapea, kliininen ja suorituskeskeinen. . Surutyön sijaan hän koki tipahtaneensa syvälle surun syliin. Lasteni kuoleman jälkeen nostin väitöskirja ni keskiöön kysymyksen siitä, miten suru voitai siin ymmärtää toisin kuin on tavattu tehdä. Taimi vauva kuoli raskaudenkeskeytyksessä 24. 37 TUNNE & MIELI 4/2023. Surevat taas pitävät Pulkkisen lähestymista paa huojentavana. Hän ei halunnut rajata sitä, kauanko menetyksestä oli kulunut. Menetyksestä tarjoutuu ajan myötä aina vain lisää surtavaa. Kymmenen kuukautta myöhemmin pikkuinen Veikko kuoli kohtuun raskausviikolla 17. Väitöskirjassaan Pulkkinen tutki 159 suoma laisen kirjoittamaa kirjettä surustaan. Tutkimuksessa surua on katsottu ammatti laisten näkökulmasta. TEKSTI MARJA-TERTTU KORPPILA KU VA SHUTTERSTOCK S urutyö on tehtävä. . Kuten sitä, että isä ei saanut tavata hänen lapsiaan tai lapset iso isäänsä. Vuosien ja vuosikymmenten mittakaavassa surevana olemiseen avautuu ihan toisenlainen näkökulma, Pulkkinen sanoo. Myöhemmin Pulkkinen teki väi töskirjansa suomalaisten surusta. Pulkkisesta surutyö kuulosti aikataululliselta urakalta, joka piti saattaa loppuun ja jonka pää määränä oli selviytyminen. Sureminen on elämistä menetyksen kanssa, ja sen vaikuttamana
Hänellä ei ehkä vielä ole sanoja ja käsitteitä surustaan kertomiseen, ja siksi kokemuksen sanoittaminen on aikuisen vastuulla. 38 TUNNE & MIELI 4/2023. He vaihtavat vuoroja ruoanlaitossa, eikä surevaa jätetä yksin. . Voisim me esimerkiksi kysyä toisiltamme, että miten su rusi voi nyt. MYYTTI Surevalle pitää antaa sururauha. Silti menetyksestä seurannut suru koskettaa ihmistä paljon kokonaisvaltaisemmin kuin vain tunnetilojen tasolla. Kysy minen ei kerro ihmisten pahantahtoisuudesta, vaan siitä, miten syvällä surutyön malli on meissä. Keskenme non jälkeen taas voidaan todeta, että nuorina eh ditte vielä saada lapsia. Surevan kohtaaminen helpottuu, kun ymmär tää, ettei suru ole ratkaistava ongelma. FAKTA Kun menetys ymmärretään ihmisen pysyvänä kokemuksena, lapsen surun ajallinen mittakaava on pidempi kuin aikuisilla. Suomessa kunnioitamme liiaksikin toistemme yksityisasioita. FAKTA Kuolemansuruun voi liittyä surullisuuden tunnetta, ikävää ja helpotusta, ehkä myös katkeruutta tai syyllisyyttä. MYYTTI Lapset unohtavat helposti. Sureva elää menetyksensä kanssa loppuelä mänsä mutta jää usein alkuvaiheen osanottojen jälkeen yksin. Suru onkin samaan aikaan emotionaalinen, kehollinen, kognitiivinen, kielellinen, kulttuurinen sekä sosiaalinen ilmiö ja kokemus. Asiantuntijoiden mukaan lapsi on hyvä ottaa mukaan surun rituaaleihin, kuten hautajaisiin. MYYTTI Suru on vain tunne. Lohdutta misen sijaan voimme opetella sietämään toisen surua . Pulkkinen toivoo, että vuosienkin jälkeen sureminen nähtäisiin normaalina. Kuolemansuru on yhtä lailla minuutta ja arkea muokkaava elämäntapahtuma kuin vanhemmak si tuleminen tai vaikka avioero, Pulkkinen vertaa. Keventämistä ei tarvita Miksi surevan ihmisen kohtaaminen sitten tun tuu toisista niin vaikealta. Kun menetetään iäkäs läheinen, saatetaan sanoa, että hän sai elää täyden elämän. Hyvä ohje on pohtia, minkälaisen muutoksen menetys aiheutti surevalle. Ihminen voidaankin määritellä kaiken kokeman sa summaksi. Onko yksinhuoltajaksi jääneellä tai puolisonsa menettäneellä vanhuksella läheisiä, joilta saada tukea arkeen. Pulkkinen palaa jälleen siihen, mitä suru mielestämme on. Kysymys itsessään sisältää oikeutuk sen surulle: kysyjä ymmärtää, että menetyksen kokenut on pysyvästi sureva. Se on paljon inhimillisempi ja lämpimämpi tapa lähestyä kuin kysyä kaksi kuukautta menetyk sen jälkeen, että joko olet toipunut surustasi. Siksi odotus nopeasta sopeutumisesta ei tee oikeutta lapsen kokemukselle. Menetys koetaan esimerkiksi tuntemuksina kehossa. . Kapeaan käsi tykseen liittyy ajatus, että meidän tulisi lievittää toistemme surua keksimällä siitä keventävää sa nottavaa. kuunnella, minkä kanssa toinen joutuu elämään, ja luoda edellytyksiä suremiselle. Välimatkan pitäminen voi tuntua helpommal ta ja turvallisemmalta ratkaisulta, sillä sureva FAKTA Joissain kulttuureissa yhteisö kerääntyy huolehtimaan surevasta. Jos ei, niin uskalla tarjota apuasi
. Hakeudumme sen äärelle, mikä meitä ihmisiä suurimmalla mahdol lisella tavalla yhdistää. . Kieltämistä helpompi vaihtoeh to on ottaa suru vastaan ja tutkiskella menetyksestä tarjoutuvia merkityksiä. . Se on ihmisen perus olemus. Olemme kaik ki sureviksi syntyneitä, menettäjiä ja menetettäviä. Pelko lähestyä surevia on karissut matkan varrella. saatetaan kokea pelottavana. Mari Pulkkinen toivoo, että vuosienkin jälkeen sureminen nähtäisiin normaalina. Sureva elää menetyksensä kanssa loppuelämänsä mutta jää usein alkuvaiheen osanottojen jälkeen yksin. K U VA SA M U P IR IN EN . Väitöskirjaai neistossani usea sureva kuvasi, että suru on kuin tarttuva tauti ja varsin kin lapsensa menettäneitä kohdellaan kuin tartuttavina. On kirjoittanut kirjan Surun sylissä (S&S, 2017) sekä yhdessä Katriina Huttusen kanssa kirjan Suremisen taito (S&S, 2021). Silloin aukeaa sellaisia näköaloja omaan itseen, muihin ihmisiin ja maailmanmenoon, joita ei muuten aukene. Kollektiivinen suru esimerkiksi ku ningatar Elisabet II:n tai viihdetaitei lija VesaMatti Loirin kuoleman jäl keen kertoo Pulkkisen mielestä perim mäisestä taipumuksestamme surra. Siinä on pelkona, että jos antau tuu liian läheisiin tekemisiin surevan kanssa, joutuu kohtaamaan sen, että omakin lapsi voi kuolla. Tutki väitöskirjassaan läheisen menettämistä kokonaisvaltaisena kokemuksena. Surun vähättelyn ja keventä misen sijaan Mari Pulkkinen rohkai see laskeutumaan surun syliin. Pulkkinen nä kee, että se mahdollistaa hyvän ja sy vän elämän. MARI PULKKINEN Luennoi ja kouluttaa suremisen taidosta surevia ja eri alojen ammattilaisia, jotka kohtaavat surevia työssään. Ei pidä itseään mestarikohtaajana, vaikka onkin kohdannut työssään tuhansia surevia. Parempi ja myös itselle helpoin tapa on olla tilanteessa omana itsenään, ei empaattisempana tai reippaampana, Mari Pulkkinen sanoo. TUNNE & MIELI 4/2023 39. Varsin kin jos hän on menettänyt lapsensa. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkija sekä filosofian tohtori. . Olemme syntyneet sureviksi Ilman surua meillä olisi vain menetyk semme, jotka eivät merkitsisi meille mitään. Suru ei riistä mahdollisuutta iloon ja onneen – päinvastoin. Surevat ovat usein tarkkanäköisiä ja vaistoavat teeskentelyn
OCD ei enää häiritse arkeani, työtäni tai ihmissuhteitani, hän sanoo. 40 TUNNE & MIELI 4/2023. M I N U N M I E L E N I IRTI RITUAALEISTA Toimittaja ja tietokirjailija Tuukka Hämäläinen on kirjoittanut omista ja muiden kokemuksista kirjan Pakko – Kuinka OCD pakotti minut epäilemään kaikkea ja mitä sitten tapahtui. – Jatkossa aion keskittyä muihin asioihin
41 TUNNE & MIELI 4/2023. E nsimmäiset pakkoajatukset ja toimintaan liittyvät oireeni näyttäytyivät jo lapsena, mutta vain lyhyinä kausina. Pesin kädet, ja halusin pestä ne saman tien uudelleen. Tein erilaisia altistusharjoituksia. Se on hyvin moni muotoinen sairaus. Vapaana toimittajana työskentely tuntui turvalliselta vaihtoehdolta myös valmistumiseni jälkeen. Puhdistin jat kuvasti tavaroitani: koulukirjoja, reppua ja muu ta, mikä oli käynyt kodin ulkopuolella. Minun oli vaikea olla kodin ulkopuolella. Pitkän terapian ansiosta hän oppi luottamaan siihen, että ajatukset tulevat ja menevät eikä niihin tarvitse kiinnittää huomiota. Jatkan sitä, mitä olen tekemässä, enkä rea goi niihin mitenkään, koska reagointi on osa pakko oireilua. Olen oppinut toimimaan, vaikka mielessä on samaan aikaan menossa jotain. Nyt voin paljon paremmin, vaikka minulla on yhä joka päivä vähän oireita. Pakkooireinen käyttäytyminen pahenee, mitä enemmän sitä toistaa. En voi nut hakea töitä, joka olisi edellyttänyt läsnäoloa työpaikalla. Lukioikäisenä minulle tuli pakonomainen tar ve pestä käsiäni. KAHDEKSANTOISTAVUOTIAANA minulla diagnosoi tiin OCD, joka on pakkoajatuksina ja toimintoina ilmenevä psykiatrinen häiriö. Kun pesee käsiä yli kaksikymmentä kertaa päi vässä ja käy suihkussa monta kertaa päivässä, ei ehdi tehdä yhtä paljon asioita kuin muut. Sairaus on ohjannut valintojani. Luennoilla Pakko-oireinen käyttäytyminen pahenee, mitä enemmän sitä toistaa. En tee mitään lieventääkseni ahdistusta. Kä vin monta kertaa päivässä suihkussa ja vaihdoin vaatteet aina yhden käytön jälkeen. Nukkumaan käyminen oli piinallista, koska pelkäsin, että kuo len nukkuessani. Toistosta tulee nopeasti ri tuaalinomaista ja ahdistavaa. Tiedän, että se katoaa itsestään. Monet asiat työelämässä tuntuivat ahdistavilta – ja likasilta. KÄVIN VIISI VUOTTA kognitiivisessa terapiassa ja sain työkaluja oireiden kanssa pärjäämiseen. Jo parissa viikossa tarve pes tä käsiäni vähän väliä lisääntyi merkittävästi. Sairastumiseni taustalla vaikuttivat todennä köisesti vanhempieni ero sekä pitkään jatkuneen koulukiusaamisen aiheuttama stressi. Tuukka Hämäläinen, 36, on kokenut lapsesta asti pakko-oireita, jotka pahenivat teini-iässä. Opiskelles sani teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa hakeuduin terapiaan ja kokeilin myös lääkitystä. Kuolemanpelkoon liittyvät aja tukset käyvät välillä edelleen mielessäni. Pian oireeni alkoi vat haitata normaalia elämää. Minullakin on ollut kokonai nen kavalkadi oireita, jotka kytkeytyvät muun muassa ihmissuhteisiin, työhön ja itseluottamuk seen. Ajatusten huomiotta jättäminen ei ole help poa. Altistin itseni esimerkiksi kammoamalleni lialle koskettele malla esineitä ja kirjoja kirpputorilla ja kirjastos sa ilman, että tein ahdistusta lieventäviä pakko toimintoja. Aloin kirjoittaa freelancerina verkkojuttuja kotoa käsin. Tällaista pakonomaista epä varmuutta on vaikea sietää. Se vaati monen vuoden työskentelyn. TEKSTI TIINA KOMI KU VA ANNA-LIISA NIKUS käyminen onnistui, koska ne kestivät vain pari tun tia kerrallaan, eikä myöhästelyni haitannut. Minun on vaikea luottaa siihen, että ihmi set pitävät minusta. Kun pakkoajatukset ryöpsähtävät mieleeni, annan ajatusten tulla – ja mennä. Se haittaa vähän keskit tymistä, mutta pystyn säilyttämään toiminta kykyni.”
Talviaikaan liitetyt univaikeudet olivat lieviä ja menivät ohi parissa viikossa. Aiemmissa tutkimuksissa kellojen siirtely on kuitenkin yhdistetty vakavampiin haittoihin, kuten sydäninfarkteihin ja onnettomuuksiin, joten täysin harmitonta se ei todennäköisesti ole. Tutkimukseen osallistui 30 000 kanadalaista, joista osa vastasi nukkumista kartoittavaan kyselytutkimukseen viikkoa ennen kellojen siirtämistä ja osa viikko siirtämisen jälkeen. R Tutkimus on julkaistu Neurology-lehdessä. 42 TUNNE & MIELI 4/2023. Kesäaikaan siirtyminen ei vaikuttanut osallistujien nukkumiseen. Tuoreet tutkimustulokset vahvistavat käsitystä, mutta onneksi vaikutus on tilapäinen. M onet kokevat nukkuvansa huonommin talviaikaan siirtymisen jälkeen. T U T K I T T U A T I E T O A U U TI S PA LVE LU D U O D EC I M KU VA : SH U TT ER ST O C K Talviaikaan siirtyminen sekoittaa unta – mutta vain hetkeksi Kellonajan siirrosta on jo päätetty luopua Euroopassa, mutta aloite on jumiutunut EU:n päätöksentekoelimiin. Osallistujat olivat 45–85-vuotiaita. Vastausten perusteella talviaikaan siirtymisen jälkeen kyselyyn vastanneet kärsivät nukahtamisvaikeuksista, heräilystä ja päiväväsymyksestä selvästi todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden unta arvioitiin viikko ennen talviaikaan siirtymistä
Tulokset perustuvat saksalaistutkimukseen, jossa 50 vanhempaa ja lasta söi yhdessä kaksi iltapalaa koeoloissa. Toisella kerralla iltapalaan käytettiin saman verran aikaa kuin perheissä yleensä eli keskimäärin 20 minuuttia. T U T K I T T U A T I E T O A Vähäinenkin liikkuminen on hyödyksi terveydelle KESKI-IKÄISET saavat liikunnasta terveyshyötyjä, vaikka he liikkuisivat riittävästi vain muutamana päivänä viikossa. Elintavat selittävät vain osan yhteydestä, korealaistutkimus osoittaa. Joidenkin selvitysten mukaan koehenkilöt liikkuvat enemmän silloin, kun heidän aktiivisuuttaan mitataan tutkimuksissa. Pitempi iltapalahetki saa lapset syömään hedelmiä L apset syövät enemmän hedelmiä ja kasviksia iltapalalla, jos iltapalahetkiä pidennetään pikkuisen. Mielenterveysongelmia potevat sairastuivat sydäninfarktiin 60 prosenttia ja aivoverenkiertohäiriöön 40 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden mielenterveys oli kunnossa. Toisella kerralla aikaa pidennettiin 50 prosenttia. R Tutkimus on julkaistu European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Jos sama temppu toimii arkielämässäkin, pitempi iltapalahetki yhdessä lapsen kanssa voisi parantaa lapsen ravitsemusta huomattavasti. Tutkimukseen osallistui 3 100 keskimäärin 50-vuotiasta, jotka kantoivat aktiivisuusmittareita viikon ajan. Vähintään 8 000 askelta päivässä 1–2 päivänä viikossa liikkuvien riski menehtyä seurannan aikana oli noin 15 prosenttia pienempi. Tutkimus vahvistaa näyttöä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyistä ja osoittaa niiden koskevan myös suhteellisen vähän liikkuvia. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä KU VA : SH U TT ER ST O C K Mielenterveydellä ja sydänsairauksilla on yhteys MIELENTERVEYSONGELMIA kokevilla 20–30-vuotiailla on tavallista suurempi riski sairastua sydäninfarktiin tai aivoverenkiertohäiriöön. Tuoreen tutkimuksen perusteella heidän riskinsä menehtyä seuraavien kymmenen vuoden aikana on tällöin pienempi kuin samanikäisten, jotka ovat fyysisesti vielä passiivisempia. He myös söivät tuolloin hitaammin ja kokivat olonsa kylläisemmäksi. Kymmenvuotisen seurannan aikana heistä 14 prosenttia menehtyi. Yhteydet mielenterveysongelmien ja suurentuneen sydänja verisuonitautiriskin välillä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin muun muassa osallistujien ikä, sukupuoli, verenpaine, diabetes, kolesterolitasot sekä tupakointi ja fyysinen aktiivisuus. Iltapalalla oli tarjolla leipää, juustoa, leikkeleitä sekä napostelupaloiksi pilkottuja hedelmiä ja kasviksia. Myös tätä aktiivisemmin liikkuvien kuolleisuus oli vähäisempää, mutta ero vain muutamana päivänä viikossa liikkuviin ei ollut kovin suuri. 43 TUNNE & MIELI 4/2023. Jo noin kymmenen minuutin lisäaika voi riittää. Tulokset ovat uskottavia, mutta ne olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, joissa asiaa tarkastellaan myös kotioloissa. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä aktiivisuusrannekkeita kannettiin vain viikko, mikä voi antaa väärän kuvan osallistujien tavallisesta aktiivisuustasosta. Leivän ja leikkeleiden syömiseen iltapalan kesto ei vaikuttanut. Lapset söivät noin 100 grammaa enemmän hedelmiä ja kasviksia, kun iltapalalla istuttiin pitempään
Vuoteen 2020 mennessä 8,9 prosenttia pelaajista ja 6,2 prosenttia verrokeista oli sairastunut johonkin hermokudoksen rappeumaa aiheuttavaan tautiin. Havainnot vahvistavat aiemmin saatua näyttöä ja osoittavat, että yhteys on hyvin todennäköisesti syyseurauksellinen. Tutkimuksessa riskit havaittiin kenttäpelaajilla, mutta ei maalivahdeilla, jotka pukkaavat palloa vain harvoin. Parkinsonin tauti saattoi puolestaan olla hieman harvinaisempi pelaajilla. R Tutkimus on julkaistu Lancet Psychiatry -lehdessä. Yhteys on havaittu aiemminkin, ja sen ajatellaan johtuvan toistuvasta pallon pukkaamisesta. Jalkapalloilijalla tavallista suurempi dementian riski A mmattilaistasolla jalkapalloa pelaavat sairastuvat muita todennäköisemmin Alzheimerin tautiin ja muihin dementioihin, kertoo Ruotsissa tehty tutkimus. 44 TUNNE & MIELI 4/2023. R Tutkimus on julkaistu Lancet Public Health -lehdessä. T U T K I T T U A T I E T O A Stressaava elämäntapahtuma voi uusia psykoosin STRESSAAVAT ELÄMÄNTAPAHTUMAT, kuten avioero tai läheisen kuolema, voivat tuoreen brittitutkimuksen mukaan uusia psykoosin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia maan korkeimmalla liigatasolla vuosina 1924–2019 pelanneita, Ruotsissa syntyneitä miehiä. Pelaajien riskit koskivat lähinnä Alzheimerin tautia ja muita dementioita, joiden riski oli noin 60 prosenttia suurempi kuin verrokkien. Kuormittavat elämäntapahtumat psykoosiin sairastumisen jälkeen liittyivät yli kaksinkertaiseen oireiden uusiutumisen riskiin. Riski oli suurempi, jos näitä tapahtumia oli useita. Vaikka stressaavat elämäntapahtumat suurensivat psykoosin uusiutumisriskiä, psykoosin uusiutuminen ei lisännyt kuormittavien kokemusten, kuten avioeron tai työpaikan menettämisen, todennäköisyyttä. KU VA : SH U TT ER ST O C K Psykoosissa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa, mikä on todellista ja mikä ei. Oireet myös kestivät silloin pitempään kuin muilla potilailla. Analyysiin valikoitui lopulta 6 000 pelaajaa, joita verrattiin 56 000 samanikäiseen verrokkiin. Yhdessä muiden havaintojen kanssa tämä viittaa yhteyden syyseurauksellisuuteen, tutkijat toteavat
Suuri osa potilaista toipuu niin hyvin, että he pärjäävät itsenäisesti arkitoimissaan. Tuoreessa tutkimuksessa yhteys nähtiin riippumatta siitä, miten vaikeaoireinen potilaan aivoveren kiertohäiriö oli. R Tutkimus on julkaistu Heart-lehdessä. Tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan ja fyysisen kuntoutuksen merkityksestä aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Puolen vuoden seurannan päättyessä toimintakyky oli paras potilailla, jotka olivat lisänneet liikuntaa sairastumisen jälkeen ja myös jatkaneet kevyttä liikuntaa. Alle seitsentuntisia yöunia nukkuvat sairastuivat sydämen vajaatoimintaan 25–30 prosenttia todennäköisemmin kuin 7–9-tuntisia yöunia nukkuvat. Puolet tutkituista potilaista alkoi liikkua seurannan aikana enemmän, mutta noin puolet vähensi liikuntaa ja oli lopulta fyysisesti täysin passiivisia. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot Suomessa vuosittain noin 25 000 henkilöä sairastuu johonkin aivoverenkiertohäiriöön. 45 TUNNE & MIELI 4/2023. niemikoti.fi Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta 4 o Koti ja tukea mielenterveystoipujille jo vuodesta 1983 lähtien Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme. Seurannan aikana 1 300 heistä sairastui sydämen vajaatoimintaan. Myös kuorsaaminen liittyi 20–30 prosenttia suurempaan sairastumisriskiin. Liikunta tärkeää aivoverenkiertohäiriön jälkeen KUN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN saanut pysyy aktiivisena ja lisää liikuntaa, hän toipuu muita potilaita paremmin. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Myös kuorsaaminen liittyy suurempaan sairastumisriskiin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää naisiin, kognitiivisesti heikentyneisiin sekä potilaisiin, joiden liikkuminen vähenee puolen vuoden sisällä sairastumisesta. Tutkimuksessa seurattiin 93 000:ta tervettä aikuista yhdeksän vuoden ajan. Liikuntaa lisänneet olivat toden näköisemmin miehiä, ja heidän kognitiiviset mielentoimintonsa olivat säilyneet normaaleina. . POIMINTOJA KOULUTUSTARJONNASTAMME Avaimet hyvään johtamiseen 28.8.2023?–?8.1.2024 Esihenkilö mielen terveyden tukena 13.9.?–?11.10.2023, ETÄNÄ Psykologinen palautuminen ja stressin säätely työyhteisössä 25.9.?–?31.10.2023, ETÄNÄ Psykososiaalisten kuor mitustekijöiden hallinta 23.10.?–?20.11.2023, ETÄNÄ Työhyvinvointikortti® 14.?–?29.8.2023 8.11.2023, TAMPERE Taitoa digifasilitointiin verkkovalmennus JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN: TTL.FI/OPIVERKOSSA LISÄÄ KOULUTUSTARJONTAAMME, ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT VERKKOSIVUILTAMME TAI PUHELIMITSE 030 4741 Työterveyslaitos AKATEMIA TUNNE JA MIELI ELOKUU 85 x 120.indd 1 Työterveyslaitos AKATEMIA TUNNE JA MIELI ELOKUU 85 x 120.indd 1 19.6.2023 15.58.46 19.6.2023 15.58.46 Kuorsaaminen ja univaje lisäävät sydänsairauden riskiä SÄÄNNÖLLISESTI ALLE seitsentuntisia yöunia nukkuvat saattavat sairastua sydämen vajaatoimintaan tavallista todennäköisemmin
V Ä R I T Y S K U V A 46 TUNNE & MIELI 4/2023
Ota kiinni haaveistasi (Ämpärillinen unelmia), löydä lukuinto uudelleen (Mitä tehdä, kun opinnot jumittavat?) ja lue, mitkä asiat tuovat iloa kirjailija Raija Orasen elämään (Voimaa arkeen). HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : H EN D R IK M O R K EL / U N SP LA SH 47 TUNNE & MIELI 4/2023. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KU VAT SHUTTERSTOCK E nglanniksi puhutaan bucket lististä, kun kirjataan asioita, joita halutaan tehdä en nen kuin kuollaan – eli potkaistaan ämpäriä, kick the bucket. Erikoispsykologi, tietokirjailija ja valmentaja Satu Pihlaja näkee listan ensisijaisesti mahdolli suutena edistää omannäköistä ja merkityksellis tä elämää. UNELMIA ÄMPÄRILLINEN 48 TUNNE & MIELI 4/2023. Suuret haaveet kuuluvat yhdys valtalaiseen mentaliteettiin, mutta ajattelutaval la voisi olla annettavaa suomalaisellekin. Jos sitten kun -elämä alkaa kyllästyttää, unelmien toteuttamista voi pyrkiä edistämään kirjaamalla ne ylös. Niin isojen kuin pientenkin haaveiden tavoittelu jää helposti arjen jalkoihin. Mutta miten välttää ”ämpärilistan” tuo mat suorituspaineet ja varmistaa, että haaveet ovat oikeasti omia
”Harvoin myöhemmin on sen parempi aika kuin nytkään. Kun kirjaa haaveitaan ylös, tulee käy tännön tasolla miettineeksi, mitä elä mältä haluaa. Pihlaja muistuttaa, että monet elä vät sitkuelämää eli ajattelevat tekevän sä asioita sitten, kun sopiva aika tulee. Neulomaan opettelu, säännöllisen juoksuharras tuksen aloittaminen tai uuden kielen harjoittelu ei vät vaadi kohtuuttoman suuria taloudellisia tai ajal lisia uhrauksia. Pihlaja muistuttaa, että jos aset taa päämääräksi lukea 50 kirjaa vuo dessa ja lukeekin 25, tavoite on silti 50prosenttisesti täyttynyt. Haavelistalta voi löytyä myös arkea piristäviä ta voitteita, kuten jokaviikkoinen joogatunti tai kuu kausittainen elokuvissa käynti ystävän kanssa. Muista pienet, merkitykselliset asiat Tavoitteista ei kannata tehdä liian tuhteja, ja itselleen on syytä olla lem peä. Se, ettei tee jotakin täydellises ti, ei tarkoita, ettei sitä kannattaisi teh dä lainkaan. Kun mielessä on konkreettinen tavoi te, alkaa nähdä – ja itse järjestää – mah dollisuuksia sen toteuttamiseksi sen sijaan, että jäisi odottamaan parempia aikoja. Muuten tulee vammoja. – Ei itseään kohtaan kannata olla turhan tiukkapipoinen. – Olisipa ihana matkustella ei vielä johda mihinkään, mutta haluaisin käydä Uudessa-Seelannissa on jo konkreet tinen asia, Pihlaja sanoo. Jos ei itse tee mitään haaveidensa hyväksi, eivät ne taivaastakaan eteen tipahda. – Harvoin myöhemmin on sen pa rempi aika kuin nytkään. Sil loin tulee priorisoineeksi itselle merkityksellisiä asioi ta ja tehneeksi muutoksia omassa arjessaan. Jos ei itse tee mitään haaveidensa hyväksi, eivät ne taivaastakaan eteen tipahda.” 49 TUNNE & MIELI 4/2023. – Joko tai ajattelu on ihmisissä tiu kassa. Pihlajan mukaan ammattiurheili jat tietävät hyvin sen, mikä monelta ta valliselta liikkujalta unohtuu: Jos jonain päivänä ei homma kulje, sitten toimitaan Joskus vähempikin riittää sen päivän kunnon ja voinnin mukaan. Tapojen syntyminen on hidasta, eikä esimerkiksi lenkkeilyharrastuk sen aloittamista auta se, että ylisuorit taa itsensä kipeäksi verenmaku suus sa. Lista konkretisoi toiveet ja tavoitteet Haaveet voivat olla elämää mullistavia, kuten muut to ulkomaille tai ammatin vaihto, mutta yhtä lailla on lupa unelmoida pienistä ja arkisista asioista
Silloin saa olla kii tollinen menneisyyden minälle, joka uskalsi lähteä yksin reissuun, hypätä benjihypyn tai perusti kaveriporukal le kirjakerhon. Silloin ihminen elää vaikkapa viisi päivää ajatellen, että pää tös on jo tehty. Sitä voi aja tella eräänlaisena bucket listin muoto na, vaikka vuosikompassiin tulisikin kirjattua myös sellaisia toiveita, joi hin ei itsellä ole juurikaan vaikutus Keskity omiin, älä muiden haaveisiin Testaa unelmaasi kokeilemalla tai mielikuvin Hyvä minä, uskalsin tehdä sen! Satu Pihlajan käyttämä vuosikompassi löytyy vapaasti ladattavana osoitteesta https://yearcompass.com/fi/. Esimerkiksi uuteen kaupunkiin tai ulkomaille muutosta haaveileva voi käydä ensin testikäynnillä kokeilemassa, miltä uudet nurkat tuntuisivat. Lisäksi saatamme sortua pohtimaan, mitä muut haaveistamme ajattelevat, tai tavoittelemme tarkoituksella jotakin sellaista, millä yritämme teh dä vaikutuksen muihin. Joskus kadehdimme asioita, joita emme loppujen lopuksi edes haluaisi. Yksi tapa pohtia asiaa on kysyä itseltään, mitä te kisi, jos ei ikinä kertoisi saavutuksestaan kenellekään eikä julkaisisi siitä yhtäkään kuvaa somessa. – Jos miettii aamulla hampaita pes tessä ja iltapalaa syödessä, että pian minä muutan Espanjaan, huomaa pian, millaisia ajatuksia tulee mieleen ja mil tä idea todella tuntuu. likuvien voimin. Sama toimii pienempiinkin toivei siin. Esimerkiksi elämänkumppa nin löytäminen ei ole läheskään aina ihmisen omissa käsissä. Lopputuloksen on velkaa ainoastaan itselleen. Pihlaja neuvoo, että isoa muutosta edellyttävää haavetta voi lähestyä mie Satu Pihlaja on jo pitkään tehnyt itsel leen vuosikompassia, joka auttaa käy mään läpi mennyttä vuotta ja pohti maan toiveita tulevalle. Iloa voi tuoda myös listan tekemi nen takaperoisesti. . Tuntuuko ajatus avannossa käy misestä edelleen kutkuttavalta, vai al kaako varpaita palella ja kurkkua ku tittaa inhottavasti heti pelkästä ajatuk sesta. – Kannattaa tosissaan miettiä, ketä varten tavoi telistaansa tekee ja onko siinä mukana näyttämisen halua. Jos esimerkiksi avantouinti ei ole kaan oma juttu, sen voi kaikin mokomin lopettaa. Isojen haaveiden kohdalla ei tarvitse heti haukata koko palaa. Muiden mahdolliset kannanotot on hyvä sivuut taa myös silloin, jos haave osoittautuukin mukavak si vain ajatuksena. Pihlaja toteaa, että muiden haaveiden erottaminen omista voi välillä olla vai keaa. valtaa. – Toisaalta silloinkin voi pohtia ta voitelistalleen asioita, joiden avulla voi tutustua uusiin ihmisiin, kuten tapah tumissa tai harrastuspaikoissa käymis tä, Pihlaja neuvoo. 50 TUNNE & MIELI 4/2023
Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Miten puhua masennuksesta. Jutun kirjoitti toimittaja Kaisa Pastila. Pelkään poikani kärsineen omasta masennuksestani. Hänellä on miellyttävän omaperäisiä ajatuksia, ja valokuvat olivat onnistuneen taiteellisia. On vaikea saada ulkopuolisilta ymmärrystä, kun kertoo omasta erityisherkkyydestään ja siitä, ettei jaksa kovin paljon ihmisiä saman päivän aikana vaan haluaa olla välillä yksin. Asia tulkitaan niin, että haluaa tehdä itsestään numeron tai että on jotenkin outo. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Herkkyyden tiedostaminen auttaa säätämään kuormitusta. Iidan kirja on erinomainen, ja koulukiusaaminen on myös itseäni koskeva tragedia, jonka jäljet pysyvät. Itselläni hyvin nukkuminen ei vuosien yrittämisen jälkeen enää vain onnistu. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Lehden 3/23 arvonnassa Aivoblues-kirjan voitti Eija Pouttu. Hieno kokonaisuus kirjailijasta Lehden kiinnostavin juttu oli Iida Rauman haastattelu. Kun ajattelen asioita taaksepäin, niin voin kyllä allekirjoittaa tämän ajatuksen, vaikka se kriisin hetkellä tuntuukin melko absurdilta. 51 TUNNE & MIELI 4/2023. Onnea voittajalle! Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Anders Hansenin kirjan Aivoblues (Atena 2023). LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Vanhemman masennuksesta kertova juttu kiinnosti, sillä olen kipuillut aiheen kanssa jo pitkään. L U K I J O I LT A Kriiseistä voi oppia Pidin jutusta Kriiseillä on asiaa, jos malttaa pysähtyä kuuntelemaan. M I K Ä J U T T U S Y T Y T T I . Koulukiusaaminen koskettaa Parasta luettavaa olivat lehden henkilöjutut: Riikka Pajusen haastattelu työuupumuksesta ja Iida Raumasta kertova juttu. Toivon, että masennuksesta oikein puhumalla ja kertomalla voisi ehkäistä jälkeläisten omia ongelmia asian kanssa. Hyvästä unesta en sen sijaan jaksaisi enää lukea. Palkinnon arvo on noin 30 euroa. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Tuttua asiaa herkkyydestä Jutussa oli itselleni tuttuja asioita ja ajatuksia
Opintojen alussa innostus yleensä kannattelee, mutta on tavallista, että opintojen jatkuessa ja hallittavien ko konaisuuksien laajentuessa alkuinnos tus ei enää viekään eteenpäin. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA : SH U TT ER ST O C K O n todella tärkeää, että haas teista huolimatta pyrit löytä mään ratkaisuja etkä jää yk sin hankalalta tuntuvaan tilanteeseen. Olen opiskellut jo monta vuotta, mutta tahtini on ollut alun innostuksen jälkeen todella hidas. Opiskelukaverit etenevät paljon nopeammin. K Y S Y A S I A N T U N T I J A LT A Kysyjän opinnot ovat jumissa, eikä hän tiedä, miten saisi taas opiskelurytmistä kiinni. En tiedä, pitäisikö vain luovuttaa ja keksiä muuta vai yrittää vielä löytää keinoja, joilla saisin opinnoista kiinni. 52 TUNNE & MIELI 4/2023. Itse en saa aikaiseksi tarttua varsinkaan isompiin kokonaisuuksiin, opinnot tuntuvat edessä olevalta suurelta ahdistavalta möykyltä, josta en saa otetta. Olen miettinyt, mistä aloitekyvyn ja jaksamisen puute johtuu, mutta en ole keksinyt ratkaisua. Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijakouluttaja Tuija Nissinen ja kokemustoimija Jenni Savolainen neuvovat hakemaan tukea hyvissä ajoin. MITÄ TEHDÄ, KUN OPINNOT JUMITTAVAT
Kirjastossa moni keskittyy helpommin kuin kotona. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. pääseminen auttaa löytämään keino ja asioiden ratkomiseen. Kirjoita otsikkokenttään ”Kysy asiantuntijalta”. Lue lisää! Nyyti.fi-sivustolta löytyy fiksua luettavaa opiskelijan arjen tueksi. Sen voi aloittaa varaamalla ajan opin toohjaajalle, jonka kanssa on mah dollista selkeyttää ajatuksiaan: löytää omia vahvuuksiaan ja kehittämis kohteitaan. Ku raattori auttaa arjen hyvinvointiin liit tyvissä asioissa, ja psykologi arvioi, millaisille tukimuodoille juuri sinulla mahdollisesti olisi tarvetta opintojen kanssa. Tästä seuraa lisää paineita ja stressiä. Oikean avun piiriin laista hengähdyshetkeä tai taukoa. Voi vaikka sopia itsensä kanssa, että kirjoittaa tekstiä joka päivä edes muutaman rivin. Ammattilaisten kanssa voi myös pohtia, tarvitsetko opinnoista jonkin Usein opintojen pitkittyessä hyvin vointiin ja arjenhallintaan liittyvän tuen merkitys sekä tarve kasvavat. Stres si voi aiheuttaa esimerkiksi päänsär kyä, univaikeuksia, aloitekyvyttömyyt tä, ahdistusta ja ilottomuutta. Vä lillä voi tehdä hyvää keskittyä sellai siin asioihin, joista tulee itselle hyvä mieli. Olisi todella harmillista, jos opin toihin liittyvät haasteesi ja niihin joh tavat seuraukset jäisivät selvittämät tä. Yksin pohtiessa pienikin asia saa helposti suhteettoman suuren mitta kaavan ja voi tuntua siltä, että on pa rempi luovuttaa. Tu k e a k e s k u s t e l u u n 53 TUNNE & MIELI 4/2023. Voimia ja jaksamista opintojen parissa! . On kuitenkin lohdul lista tietää, että suurilta tuntuvat haas teet eivät aina tarvitse suuria tekoja ratketakseen. Opettajille kannattaa kertoa roh keasti omasta tilanteesta ja pyytää vaik ka apua tehtävien tekemiseen. Muista olla itsellesi armollinen ja pyytää rohkeasti apua, kun sitä tarvit set. Opintoohjaaja voi myös ohjata eteenpäin kuraattorin tai psykologin palveluihin, jos niille on tarvetta. KUN OPINNOT EIVÄT etenekään odo tusten mukaisesti, on ymmärrettä vää, että itseään alkaa verrata toi siin opiskelijoihin ja heidän suori tuksiinsa. Toiselta voi saada yllättävän paljon inspiraatiota tai ideaa siihen, mistä suunnasta tehtäviä kannattaa ryhtyä purkamaan. Haluatko kysyä sinua askarruttavasta mielen hyvinvointiin liittyvästä asiasta. Oireet saattavat olla fyysisiä, tai ne voivat näkyä tunnetason, käyttäy tymisen ja ajattelun muutoksina. Kun tehtävät on pilkottu pienempiin osiin ja niiden tekeminen kalenteroitu, on helpompi hallita myös laajoja opintokokonaisuuksia. Opin tojen kulkua pystyy yleensä aina joten kin suunnittelemaan uusiksi. Se ei ole luovuttamista vaan aut taa ehkä jäsentämään asioita ja näke mään, miten opintoja kannattaa läh teä jatkamaan. VAPAAAIKANA ON TÄRKEÄÄ ylläpitää ihmissuhteita, harrastaa itselle mie leisellä tavalla liikuntaa, nukkua tar peeksi ja tehdä asioita, jotka tuottavat iloa ja mielihyvää. Jokainen meistä opiskelee eri ta voin. Voisitko etäopiskella kaverin kanssa tai sopia, että opiskelette yhdessä kampuksella. ON MYÖS SELVITETTÄVÄ, mistä aloite kyvyn ja jaksamisen puute johtuvat. Usein havahdumme stressiin vasta, kun se alkaa aiheut taa oireita. Opiskeluun on mahdollista löytää tuen avulla uutta innostusta. KAVERIN KANSSA. Jokaisen apua ja tukea opinnoissaan tarvitsevien olisi niitä myös saatava. Kokeile pakata kirjat ja läppäri laukkuun ja suunnata vaikka kirjastoon. VAIHDA PAIKKAA. Päätä, että olet siellä tietyn ajan ja hoidat esimerkiksi roikkuvia rästihommia pois. PILKO PIENEMMÄKSI
P U U H A A A I V O I L L E KRYPTO 54 TUNNE & MIELI 4/2023
Hard Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 8 5 3 6 4 7 1 5 8 7 4 3 8 9 5 7 6 1 2 3 8 4 6 3 2 1 7 4 5 2 8 5 4 6 3 1 4 7 8 3 6 2 5 2 3 8 4 1 5 6 9 8 Medium Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 2 1 3 6 5 1 8 7 2 7 4 8 5 8 2 6 1 9 8 2 3 5 6 4 7 9 8 3 1 4 7 5 9 9 3 1 8 5 4 5 6 5 7 3 9 8 8 9 7 4 5 2 1 6 7 9 2 5 9 7 5 8 8 9 3 6 Easy Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 5 6 8 1 5 4 2 8 3 5 7 2 6 9 8 5 9 5 2 6 1 8 3 7 9 8 5 6 9 1 4 3 8 2 2 3 4 9 6 5 5 4 8 2 6 8 7 2 1 3 6 1 6 4 9 2 4 6 1 6 4 1 7 2 5 7 6 5 4 3 3 4 6 1 8 2 5 6 2 3 55 TUNNE & MIELI 4/2023. V A I K E A Ratkaisut seuraavalla aukeamalla . K E S K I T A S O Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. . . Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdesta tai useammasta tehtävän kuvasta. . P U U H A A A I V O I L L E SANATEHTÄVÄ SUDOKU . H E L P P O . . .
P U U H A A A I V O I L L E Katso ristikkoja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! RISTIKKO 56 TUNNE & MIELI 4/2023
Siksi luen samoja moneen kertaan ja säilytän hyllyssäni vain tällaiset romaanit. Hilpatti on hyvin tehty kevyen suunnan tv-sarja, esimerkiksi Doc Martin. Olen kroonisesti uneton, ja unilääkkeen jälkitunnelmat ovat ahdistuneet. V O I M A A A R K E E N Kukat Minulla on ollut elämäni aikana iso puutarha ja pienempiä puutarhoja – nyt on enää pieni siivousparveke, jonka tungen täyteen kukkia sekä kesällä että talvella. Odotan keväisin hirmuisesti valkeaa kukintaa, sitä kun tuoksuvat tuomet, sireenit ja omenapuut puhkeavat. Liian lämpimään veteen en halua mennä, sillä siellä ei pysty uimaan. Topin pussailu Koirani Topi eli Toivo Ikuinen ei pidä pussailusta yhtä paljon kuin minä, sillä hän on vapaa sielu. Sansomin 1500-luvulle sijoittuvat paksut romaanit. Tämä yhdistelmä keventää mieleni, sillä herään aina aamuisin ahdistukseen. Kun lapsenlapseni, identtiset kaksostytöt, syntyivät, päätin laulaa heidän elämänsä läpi. Kylmä vesi Aloitin avantouinnin yli 30 vuotta sitten, kun asuimme Veikkolassa veden äärellä. Sykähdyttäviä kirjoja ovat esimerkiksi Bo Carpelanin Axel ja englantilaisen C.J. On vaikea löytää uusia kirjoja, joita tekisi mieli lukea. Topi on ihana kuusivuotias koira, oikea sekarotuinen rakkien rakki. Kirjailija Raija Oranen ajaa aamuisen ahdistuksen pois kahvin ja hilpatin avulla. Kahvi ja hilpatti Nautin aamukahvini hilpatin kera. Nykyisin Espanjassa asuessamme uin aina, kun meri sen sallii. Tytöt istuivat onnellisina sylissäni ja lauloin heille kaikki osaamani kansanlaulut. Aina parempi, jos päivälläkin saa juoda cafe con lecheä esimerkiksi Valentin Vaalan tai Edvin Laineen elokuvien ja pullan kanssa. Laulaminen tuottaa niin paljon mielihyvää, että sitä pitäisi määrätä ihmisille reseptillä. Menin ensin koirien kanssa kävelylle, sitten rantasaunaan ja avantoon. Saatoin laulaa tunninkin. 58 TUNNE & MIELI 4/2023. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA HELI SORJONEN Lukeminen Kun olin lapsi, jouluna kaikki lukivat kirjaa omissa nurkissaan – siitä on jäänyt ihana muisto. Olen niin ankara, että annan itseni lukea kaunokirjallisuutta vain iltaisin päivän töiden jälkeen. Topi nukkuu sängyssä meidän välissämme, eikä hänen uniaan saa häiritä. Laulaminen Kun asuin aikoinaan omakotitalossa, hoidin itseäni laulamalla. Häneltä on juuri ilmestynyt romaani Minä, Armi Maria R., joka kertoo kaunistelemattoman tarinan Marimekon perustajasta Armi Ratiasta
Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Asiantuntija antaa työkaluja fiksuun kohtaamiseen työssä ja omassa perheessä MIELI JA IHMISSUHTEET Traumatausta vaikuttaa ihmissuhteisiin, muun muassa parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 4.10. Miten vaikutukset oppii tunnistamaan. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi E N S I N U M E R O S S A Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : R IH O K R O LL / U N SP LA SH TUKEA NUORELLE Miten auttaa nuorta, joka pohtii omaa sukupuoli-identiteettiään. Syksyn lehdessä pohditaan, miten omaa ja toisten mielenterveyttä voi kannatella. Entä onko siitä mahdollista päästä jollain tavalla yli. PIDETÄÄN HUOLTA!. YLI HÄPEÄSTÄ Miksi mielen sairastuminen saattaa aiheuttaa niin suurta häpeää
LUPA SURRA Menetyksestä ei tarvitse toipua TUOMAS MILONOFF Työuupumus pakotti kyseenalaistamaan ajatusmaailmani” ” EROON PAKKO OIREISTA Tuukan arki helpottui pitkän terapian avulla 4/2023 4/2023 12,50 € ” 2 FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TIETOA TARINOITA TUNNETTA tunnejamieli.fi › tilaa lehti Katso syksyn kampanjahinnat ja tilaa lehti osoitteessa Anna itsellesi tai lahjaksi kevyempää mieltä koko vuodeksi! Lataa sivuiltamme kaunis sähköinen kortti lahjan saajalle!. 5,90 SYÖMISHÄIRIÖ Tuntui kuin parisuhteessa olisi kolmas pyörä” FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA UUTTA KOHTI Irti murehtimisen kierteestä Näin löydät intoa opiskeluun Miten tehdä haaveista totta