KOKEILE Tietokirjailija-muutosvalmentaja. f i M I E L E N T E R V E Y S H Y V I N V O I N T I T U N T E E T O N N E L L I S U U S H Y V Ä M I E L I OTA TALTEEN! Maksuton sisäänpääsy Mielenterveysmessuille Wanhaan Satamaan LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA RISTIKKO KRYPTO SANATEHTÄVÄ SUDOKU MAARETTA TUKIAINEN Maailma avautui, kun päästin irti peloistani ARJESSA JAKSAMINEN LEENA HARKIMON Mervi: Selviydyin syövästä ja psykoosista Herra Ylppö: Paniikkikohtaus iski suorassa tv-lähetyksessä Nona: Eheydyin hevosten avulla SELVIYTYMISTARINAA: Psykiatrinen diagnoosi olikin väärä – ERICAN TARINA 5 / 2 1 6 VINKIT UJOILLE Vellovatko ajatukset nukkumaan mennessä. OTA MINDFULNESS AVUKSI! Superfoodia syksyyn Timjami-lehtikaalisipsit 1 TU NNE & MIE LI SY NT TÄRINUMER O . t u n n e & m i e l i t u n n e j a m i e l i t u n n e j a m i e l i
Opas antaa selkeitä vastauksia kysymyksiin mielenterveydestä, seksistä ja seksuaalisuudesta sekä päihteistä ja riippuvuuksista. Opas antaa selke itä vasta uksia kysym yksiin miele nterv eydes tä, seksi stä ja seksu aalisu udest a sekä päiht eistä ja riippu vuuks ista. Ystävien ja luotettavien aikuisten tuella monet ongelmat ratkeavat. Oppaan julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto, ja sen tuotto käytetään kokonaisuudessaan liiton mielenterveystyöhön. Hinnat alkaen 3 €/kpl. Kännimok at Yksinäi syys S E L V IY T Y M IS O P A S 9 7895 25 6923 58 N U O R I M I E L I S E L V I Y T Y M I S O P A S NUORUUDESTA SELVIYTYMISEEN Aina ei ole helppoa – etenkin nuoruuteen kuuluu kaikkea hämmentävää. Rahat riittämään Netti ja some Seksiä. Kysy tarjousta koululle, nuorisotalolle, seurakuntaan tai joukkueelle! Tilaukset: Mtkl.fi/julkaisut/nuori-mieli, 09 8566 8349, tilaajapalvelu@mtkl.fi Oppaan teossa mukana on ollut erilaisista haasteista selvinneitä nuoria. Rahat riittämää n Netti ja some Seksiä. Apua saa myös Nuori mieli -selviytymisoppaasta. Mukana oppaan teossa on ollut joukko erilaisista haasteista selvinneitä nuoria. Kännimokat Yksinäisyys S EL VI YT YM IS O PA S 9 789525 692358 N U O R I M IE LI S EL V IY TY M IS O PA S ISBN 978-9 52-56 92-35 -8 NUOR I MIEL I Nuori mieli on opas erilais iin nuoru uden haast eisiin . Lopussa on yhteystietoja apua tarjoavista paikoista sekä hyödyllisiä nettiosoitteita. Lopus sa on yhtey stieto ja apua tarjoa vista paiko ista sekä hyödy llisiä nettio soitte ita. #nuorimieliselvisin. ISBN 978-952-5692-35-8 NUORI MIELI Nuori mieli on opas erilaisiin nuoruuden haasteisiin. Muka na oppaa n teoss a on ollut joukk o erilais ista haast eista selvin neitä nuori a. Mistä apua. Mistä apua. Oppa an julkai sija on Miele nterv eyden kesku sliitto , ja sen tuotto käyte tään kokon aisuu dessa an liiton miele nterv eysty öhön
Kun omassa elämässäni on tapahtunut asioita, jolloin mielen hyvinvointia on koeteltu, olen oppinut kuuntelemaan itseäni: kehoni ja mieleni viestit eivät kokemani jälkeen ole enää tuntuneet turhanpäiväisiltä. Nykyään tiedän, että jos ei itse voi hyvin, ei pysty tekemään muillekaan hyvää. Se, mihin aikaan ihminen herää aamuisin, ei ole uutinen, mutta uutisten lisäksi tarvitaan muitakin juttuja. Toivomme, että löydät niistä arkeesi uutta näkökulmaa ja mielen virkistystä. Jos se tuntuu raskaalta, eivät ajoittaiset irtiotot tee elämästä hyvää. Tämä on Tunne & Mielen 1-vuotissynttärinumero! Juhlistamme tätä muun muassa inspiroivalla lukijatapahtumalla, jonka juontaa kannessa esiintyvä Maaretta Tukiainen. U sein kuulee ihmisten sanovan, ettei jaksa tai että arki uuvuttaa. Tavallisia ihmisiä kuunnellaan silloin, kun heille on sattunut jotakin poikkeuksellista. Tähän lehteen haastattelin Ericaa, naista, jolla on ollut rohkeutta myöntää, että aina ei ole mennyt kauhean hyvin. Ihan normaali elämä, työ ja arki ovat muuttuneet sirpaleiseksi 24-7 -elämäksi, joka on kuin loputon palapeli, josta tuntuu puuttuvan pala tai kaksi. Joku lähtee vaellukselle tai retriittiin. Mediatutkijat puhuvat paljon siitä, kuinka avoin keskustelu arkisista asioista esimerkiksi somessa voi monelle olla tärkeä vertaistuen paikka. Mikä meitä nykyihmisiä oikein uuvuttaa. Mediassa ääneen pääsevät yleensä vallanpitäjät ja eri alojen asiantuntijat. PS. Olen jo tovin ollut palstan fani. Jotkut näkevät ainoana vaihtoehtona täydellisen elämänmuutoksen. Hän on oiva esimerkki siitä, että kaikesta voi selviytyä. Jollain menee epäkuntoon jalka, toisella pää. SARI SAKALA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TEKIJÖILTÄ Kuva: Antti Voutilainen NUORUUDESTA SELVIYTYMISEEN. Olemme keränneet tähän lehteen erityisesti arjen jaksamiseen liittyviä aiheita. Ne pienet ilon aiheet RAISA MATTILA TOIMITTAJA Tein tähän numeroon jutun Minun arkeni -palstalle. Lue lisää sivulta 54! KATJA NYGÅRD TOIMITTAJA En osaa enkä edes halua erotella tai arvottaa psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin eroja. Minun arkeni -palsta on tällainen paikka. Uskon, että lukeminen muiden arjesta lehdestä on parhaimmillaan yhtä tarpeellinen kokemus, josta voi myös saada perspektiiviä omaan elämäänsä. Monen arjesta irtautumiskeino on kotisohva ja tv tai tabletti. Pitää ladata akkuja, päästä matkalle tai ainakin illaksi ulos tuulettumaan. Ajattelen kuitenkin, että tavallisten ihmisten tavallisia tarinoita voi nostaa poikkeuksellisten kokemusten ja asiantuntijapuheen rinnalle oikeissa paikoissa. Paitsi että – mielenterveys ei ole pysynyt mukana tässä kehityksessä. Masennukseen sairastuminen on viime vuosina jopa lisääntynyt. Ihailen hänen rohkeuttaan, koska hän ei anna menneiden varjostaa nykyistä elämäänsä, vaan hyväksyy ne osana omaa historiaansa. Suomalaisten fyysinen terveys parempi kuin koskaan, eli meillä pitäisi olla kaikki edellytykset jaksaa. Elämästä suurin osa on arkea. Toisilla vähän pienemmätkin muutokset voivat auttaa. Näin pitää toki ollakin, sillä toimittajien tehtävä on tuottaa yleistä tietoa maailmasta
42 Herra Ylppö Tarkkaavaisuushäiriö on elämäni ärsyttävin asia Muusikko Herra Ylpön arki on tarkkaavaisuushäiriö ADD:n takia yhtä kaaosta. Hänen eheytymisensä on tapahtunut rinnakkain kahden kohtalotoverin, vammoista toipuvan terapiahevosen kanssa. 60 Nona Maaria Hevoset ohjasivat tien takaisin itseen Omasta mielestään Nona sairastui vahvuuteen, kun uupui työelämässä. Maaretta Tukiainen nauttii työskentelystä itselleen tärkeiden asioiden parissa. Hän näkee kuntoutumisensa käännekohtana hetken, jolloin päätti, ettei anna äänien hallita loppuelämäänsä. 8 Maaretta Tukiainen Onnelliseen elämään johtavia taitoja voi harjoitella Tietokirjailija, muutosvalmentaja, sisustusarkkitehti, tv-juontaja... Sitä helpottaakseen Ylppö on rakentanut itselleen keskittymisessä auttavia, pään sisäisiä metodeja. Nuorena pelko rajoitti hänen elämäänsä, kunnes hän suostui luottamaan elämään.. Kanssakulkijat SISÄLLYS 5/2016 16 Mervi Juuri Mervi selätti skitsofrenian ja syövän Monta vuotta kului Mervin elämässä kuin sumussa
46 Yhteinen lapsuus, erilaiset muistot Kuisminin sisaruksista toinen muistaa heidän lapsena saamansa hienot ilmapallot, toisella ei ole niistä mitään muistikuvaa. Kolumnit 13 Henna Tarjanne-Lekola: Vuorovaikutus on siltojen rakentamista 29 Jarmo Vuorinen: Ihmiskansan parviäly 45 Teemu Ollikainen: Tärkeintä on hyvä meininki Jos lääkkeen pitäisi parantaa oloa, miksei niin käynyt minun kohdallani. Psykologi listaa niihin auttavia keinoja. 66 Minun arkeni: Suvi Aarnio, 40 v. KANNEN KUVA: HELI HIRVELÄ 8 3 Tekijöiltä 6 Mitä uutta 14 Miten mieli toimii. Jotain kokemuksesta jäi vielä kaipaamaan. 37 60 Mielen treeniä 56 Krypto 57 Sanatehtävä 58 Ristikko 59 Sudoku. 30 Unettoman tunteet vellovat syvissä vesissä Unettomuuden taustalla on usein krooninen stressi ja ylivireystila. 37 Viisi vuotta elämästäni Erica uskoo omalla aktiivisuudellaan olleen vaikutusta väärän diagnoosin saamiseen. Miksi muistamme eri tavalla. Miten ujoksi itsensä kokeva saa asiansa kuuluviin. 26 Ujon ura urkenemaan – Helpotusta työelämän sosiaalisiin tilanteisiin Työelämässä suositaan itseään rohkeasti esiin tuovia. 50 Tutkittua tietoa terveydestä 53 Kysy psykologilta: Miksi koti ei pysy järjestyksessä 55 Kissanpentu avaa tien tunteisiin 67 Superfood – Voimistava lisä ruokavalioon 42 28 Arjessa jaksaminen 20 Pitkää ikää liikunnalla 21 Sotaveteraani joogaa vaikka bussipysäkillä Veikko Saloranta, 95, ohjaa edelleen neljää joogaryhmää ja on sekä fyysisesti että henkisesti huippukunnossa. s. Silti ihmisen mieli on tutkijoille yhä suuri arvoitus. Valitettavasti virheelliset psykiatriset diagnoosit eivät ole harvinaisia. Esimerkiksi ajattelu, kokeminen, tunteminen, tahtominen ja ymmärtäminen ovat mielen erilaisia, arkisia toimintoja. 24 Asahi – tasapainoa mielelle ja keholle Suomalaisesta terveysliikuntalajista on riisuttu kaikki turha
NORMAALIUS JÄÄ KATSOJAN ARVIOITAVAKSI Syysprinssi-elokuvassa on kaksi aikatasoa: päätarina on 80-luvun alkuun sijoittuva nuorten kirjailijoiden rakkaustarina, ja sitä raamittaa Lapinlahden sairaalaan sijoittuva kehyskertomus 90-luvun puolivälistä. 1980-luvun alun kapinallista energiaa sykkivässä Helsingissä kaksi maailmanvalloitukseen valmista kirjailijanalkua – Inka ja Juhana – rakastuvat. MITÄ UUTTA KOONNUT SARI SAKALA Rakkauden huipulla Inka alkaa epäillä, että heidän hullu rakkautensa onkin oikeaa hulluutta. Häntä esittävä Lauri Tilkanen tekee upean työn näytellessään miestä, jonka mieli ailahtelee, Haapasalo kehuu. – Rakkaustarinan henkilöistä toinen kasvaa kirjailijaksi ja toinen sairastuu vakavasti. Mielen sairauden oireet ovat suuressa osassa myös 80-luvun aikatasolla eli Inkan ja Juhanan rakkaustarinassa. – Tätä ei sanota elokuvassa ääneen, mutta Juhanan oireet ovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita. TEKSTI PILVI MERILÄINEN S yysprinssi on tarina villistä, vahvasta, kaiken muuttavasta rakkaudesta. – Katsoja saa pohtia, mikä Juhanan käytöksessä on ”tavallista” ja mikä ”epätavallista”, ja aiheuttaako orastava sairaus tietynlaista käyttäytymistä vai katalysoiko tietynlainen käyttäytyminen mielen sairastumista. – Elokuva kertoo kuitenkin fiktiivisistä henkilöistä, Inkasta ja Juhanasta, Alli Haapasalo korostaa. Sellaiset ristiriitaiset kohtaamiset, joista tulee elämämme käännekohtia. – Kun luin Syysprinssi-kirjan, en tiennyt mitään henkilöistä, jotka olivat olleet kirjan henkilöiden alter egoina. lokakuuta. Pääosassa on rakkaustarina ihmisistä, jotka ovat toisilleen suuret innoittajat, mutta myös kilpailijat ja jopa ”luovat viholliset.” – Käänteentekevät ihmissuhteet kiinnostavat minua. Inka ei ymmärrä, mistä on kysymys, vaikka alkaa epäillä, etteivät kaikki Juhanan ailahtelut ja omituisuudet olekaan pelkkää taiteilijan ”luovaa hulluutta.” – Oli kiinnostavaa tutkia ja kuvata Juhanan sairauden oireita. Elokuva perustuu Anja Snellmanin (ent. Kauranen) vuonna 1996 julkaistuun samannimiseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Se on rakkaustarina, taiteilijatarina ja sairauskertomus. Syysprinssi-elokuva on rakkaustarina, taiteilijatarina ja sairauskertomus. 6 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Hullu rakkaus – ja vakava sairastuminen Alli Haapasalon käsikirjoittama ja ohjaama Syysprinssi-elokuva saa ensi-iltansa 14. Elokuva ei varsinaisesti kerro Juhanan sairastumisesta, vaan sairauden oireet ilmaantuvat rakkaussuhteen aikana ja alkavat vaikuttaa siihen. Kun aloin tehdä elokuvaa, halusin pitäytyä tässä omassa kokemuksessani fiktiivisistä henkilöistä enkä tehdä heistä tosielämän henkilöiden vastaavuuksia
Mukana on myös Mielenterveyden keskusliitto. Me-säätiön taustalla ovat peliyhtiö Supercellin perustajat. Itsemurhan tehneiden muistoksi järjestetään Kynttilätapahtumia eri paikkakunnilla 20.11. K U VA : K A N SA LL IS TE A T TE R I.F I Turkan neroutta oli, että hän oli myös hullu. stressistä ja vaikuttamaan kipuun ja sen kokemiseen. Näyttelijä Vesa Vierikko edesmenneestä ohjaajasta Jouko Turkasta, Helsingin Sanomat 4.8.2016 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 7. Konkreettiset harjoitukset ja kysymykset auttavat vapautumaan NUORTEN MIELENTERVEYTTÄ tukeva Sekasin-chat jatkuu vuoden 2017 alussa. U sein pelätään, että itsetuhoisista aikeista kysyttäessä sanotaan vääriä asioita tai rohkaistaan vahingossa itsemurhaan. Fragile – särkyvää on teatteriesitys, joka tuo näkyviin ne turvattomuuden ja häpeän tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan alkoholin ongelmakäytön varjossa. Kyllä voi! sanovat uutuuskirjan kirjoittajat. Hän kävi viivan molemmilla puolilla. Me-säätiö on myöntänyt Suomen Mielenterveysseuralle rahoituksen lähes ympärivuorokautisen Sekasinchatin tuottamiseen. Juha Siira & Karita Palomäki: Kehon viisaat viestit. Esitykset alkoivat Helsingin Kansallisteatterissa toukokuussa. Itsemurhaaikeista saa kysyä Kun äiti juo JOKA NELJÄS 12–18-vuotias nuori kärsii vanhempien alkoholinkäytöstä. Marras-joulukuussa näytelmää esitetään Turun, Oulun ja Kajaanin kaupunginteattereissa. Lähde: Suomen Mielenterveysseura ja Mielenterveyden keskusliitto Kehoa kuuntelemalla kivuttomaksi Sekasin-chat saa jatkoa KUINKA IHANAA OLISIKAAN , jos kipuun tai stressiin voisi vaikuttaa mielen voimalla. Puhuminen on kuitenkin parempi kuin puhumattomuus, sanoo Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen. Viikon aikana käytiin 1239 keskustelua, mutta halukkaita keskustelijoita olisi ollut kymmenkertainen määrä. Suurin osa itsemurhayrityksistä on harkitsemattomia. Kirjapaja 2016. Vapaaksi kivusta, stressistä ja kuormittavista tunteista. Epätoivo on hetkellisesti syventynyt, mikä saa vaikean elämäntilanteen tuntumaan umpikujalta. Kehon viisaat viestit -kirja auttaa lukijaa ymmärtämään kehoaan. Keskustelu estää tällaisia yrityksiä tehokkaasti. Viime numerossa kerroimme toukokuussa järjestettyyn, kaksi viikkoa kestäneeseen chattiin tulleesta valtavasta avunpyyntöjen määrästä. Itsemurhien ehkäisypäivää vietettiin 10.9
MAARETTA TUKIAINEN: Onnelliseen elämään johtavia taitoja voi harjoitella M A A R E T T A T U K I A I N E N KANSSAKULKIJA Maaretta Tukiainen on moniosaaja, joka uskoo, että meissä kaikissa on potentiaali ratkaista erilaisia ongelmia. Virheiden tekemisen pelko vain estää meitä toimimasta omaksi hyväksemme. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT HELI HIRVELÄ 8 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6
y Perhe: Avopuoliso Markus Frey ja sekarotuiset koirat Kerttu ja Varpu, asuvat Helsingin Tapanilassa puutalossa y Ajankohtaista: Julkaissut tänä vuonna kaksi kirjaa: Huippunaiset (Jaana Villasen kanssa) ja Hyvän mielen taidot. . Kehittänyt loka kuun alussa ilmestyneet Inspiraatiokortit. Maaretta Tukiainen y Syntynyt 6.12.1968 Helsingissä y Koulutus: kasvatustieteen maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti ja sisustusarkkitehti, monia erilaisia valmentaja koulutuksia. Seuraavaksi menossa syksyllä mind fulnesskoulutukseen. (Voit osallistua korttien arvon taan sivulla 59.) T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 9. Juontanut Yle TV 1:n esittämän ohjelmasarjan 8 myyttiä työstä
Aina se ei ole pelkästään omista valinnoista kiinni. Maaretan vanhemmat kannustivat kaikkia lapsiaan soittamaan. Pääsin luomaan uusia kaupallisia tuotteita ja kehittämään televisioohjelmien nettisisältöjä. Tarvitsemme matalan kynnyksen taidetta ja sitä kautta luovuuden voimaa elämään. Maaretta suoritti nopeaan tahtiin ylipisto-opinnot loppuun. Mahdollisuudet lisääntyivät, ja tiemme erkanivat eri puolille maailmaa. – Sanoin uusille asioille systemaattisesti ei. – New Me -nimen alla kehitimme nettipohjaisen videocoaching-palvelun globaalille markkinalle. Kauneutta ja elämyksiä rakastava nainen nostaa kirjallisuuden itselleen tärkeimmäksi taidemuodoksi, mutta heti perässä tulevat kuvataide, elokuvat ja muotoilu. Pelko ei kuitenkaan ottanut hellittääkseen. Olin varuillani, ettei perheelleni vain sattuisi mitään. Lähdettyään Sub-kanavasta Maaretta perusti kolmen kollegansa kanssa hyvinvointipalveluita tarjoavan Vojo Wellbeing -yrityksen. INNOSTUMISELLA ON HINTANSA Rutiinit ovat elämyshakuiselle Maaretalle myrkkyä. Tuohon aikaan sijoittui myös median digitalisaatio. Erityisen hauskaa minusta oli uusien leikkien keksiminen. Lukion jälkeen Maaretta palasi takaisin syntymäkaupunkiinsa Helsinkiin opiskelemaan kasvatustieteitä. Pelkäsin, että lentokone tipahtaa tai koti syttyy tuleen. Hän istuu mukavassa tuolissaan kirkkaankeltaisessa asussaan siemaillen vitamiinijuomaa. Ymmärsin olevani häkissä. Olemme juuri tulleet viereisestä Helsinki Contemporary Galleriasta, jossa Lukas Göthmanin ja Olli Piipon Guilty Pleasures -näyttely on tehnyt häneen valtavan vaikutuksen. – Upeita maalauksia! Harmi, etten ehtinyt varata lempiteosta itselleni, Maaretta innostuu. Taitava kirjoittaja on toiminut myös amerikkalaisen Huffington Post -sivuston bloggaajana. – Uudet löydöt innostavat minua valtavasti. Tästä on hyötyä työssäni, jossa kehitän toimintaa tai uusia konsepteja. OMA TIE JA OMA ÄÄNI Maaretta on tehnyt pitkän ja vaiheikkaan uran mediassa: työt ovat vaihdelleet kustannustoimittajasta elokuvakriitikkoon. Muistan yhä, miten voimauttavalta se tuntui, kun aloinkin sanoa kyllä ja suostuin luottamaan elämään. – Tein jonkin verran opetustyötä ja sijaisuuksia, mutta opettajanvirkaa en ottanut vastaan. P äivä hämärtyy Helsingin Bulevardilla, mutta Maaretta Tukiaisen hymy häikäisee tilan kadun varrella sijaitsevan hotellin aulabaarissa. ALOIN SANOA KYLLÄ Ponnistelu tuotti tulosta, ja pelko haihtui, omin voimin. Jokaista taiteenja luovuudenlajia yhdistää kuitenkin yksi asia, ja se on ihminen. – Lähtökohtani on kohdata jokainen ihminen ilman ennakkokäsityksiä. Maailman lukemattomat mahdollisuudet vetivät monilahjakasta nuorta naista puoleensa. Ihmisten kanssa tehtävä työ viekin suurimman osan Maaretan aikaa. K A N S S A K U L K I J A M A A R E T T A T U K I A I N E N 10 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Ei kannata etukäteen arvottaa kohtaamiaan ihmisiä, sillä jokainen on yhtä tärkeä ja kuka tahansa voi muuttaa elämäsi suunnan: kertoa uuden asian, tarjota mahdollisuuden, saada sinut ajattelemaan toisin. – Isäni on aina ollut renessanssi-ihminen, hän elää toteuttaen ajatustaan, että ihminen voi tehdä ihan mitä vain haluaa! Vaikka ilmapiiri kotona oli avoin, oli Maaretta lapsena jännittäjä ja pelkäsi monenlaisia asioita. Ylivastuullisuudesta huolimatta olin kiinnostunut mitä erilaisimmista asioista: luonnosta, sääilmiöistä, kaukaisista maista. Äiti oli musiikinopettaja ja isä pappi, minkä lisäksi isä on itseoppinut arkkitehti, tietokirjailija ja säveltäjä. Tajusin, että sieltä oli päästävä ulos. – Pisin yhtäjaksoinen pestini kesti kymmenen vuotta, kun toimin Sub-kanavan johdossa. – Meidän kaikkien olisi hyvä altistua välillä taiteelle. Uusien ideoiden keksiminen on ihan parasta! Haluan haastaa ja ylittää itseni tehdessäni työtäni. – Näin mielikuvituksessani vaaroja kaikkialla. Halusin tutkia, mitä muutakin voisin elämässäni tehdä. Tämän seurauksena huomasin pian pelon rajoittavan elämääni. Haaveilin balettitanssijan, oopperalaulajan ja kirjailijan ammateista. Viimeksi saimme seurata Maarettaa Yle TV 1:n erinomaisen 8 myyttiä työstä –sarjan juontajana. Nykyään Maaretta on keskittynyt kokonaan oman yrityksensä Mooditin toimintaan. Voisi sanoa, että olen dopamiinikoukussa: aivoni kaipaavat uusien ideoiden säihkettä. Mukaan tuli uusia ihmisiä, ja yritys vaihtoi nimeä. Jo tuolloin hän kuitenkin tunsi, ettei ura opettajana houkuttanut. PELOT VARJOSTIVAT LAPSUUTTA Maaretta syntyi Helsingissä, mutta kasvoi aikuiseksi Uuraisilla Keski-Suomessa kuusilapsisen perheen esikoisena. Maaretalle elämä on taidetta ja taide elämää. – Maailma avautui, kun astuin itse tekemästäni vankilasta ulos
Vetäytymisen lisäksi Maaretta voimaantuu perheensä ja ystäviensä seurassa. Kun nainen menestyy, hänestä pitäminen puolestaan vähenee. Silloin Maaretta tekee yleensä vastaehdotuksen: tarjoilee idean uudelleen kaulittuna. On suuri etuoikeus ja ilo, että voin valita työni. Minulle on tärkeää vuoropuhelu ja kyseenalaistaminen. Läheisimmät ystävät ovat naisia. Sillä on hintansa, ja se myös uuvuttaa. . KEHU NAINEN PÄIVÄSSÄ Naisenergia innoittaa Maarettaa myös hänen työssään, naiseuteen liitetyt merkitykset kiinnostavat. Kun sain tilaisuuden antaa palautetta ihailemalleni naiselle, menin veteläksi. Maaretta Tukiainen hyödyntää sitä julkaisuissaan ja täydentää tutkimustietoa omilla kokemuksillaan. Maaretta Tukiaisen toinen tänä vuonna ilmestynyt kirja, yhteistyössä Jaana Villasen kanssa kirjoitettu Huippunaiset-teos kokoaa yhteen tekijät, jotka menestyneiden naisten urakehityksestä löytyvät. – Siitä, miten voisimme voida paremmin ja elää kokonaisemmin, on olemassa valtavan paljon tutkimustietoa. Työn ja ihmisten kanssa olemisen vastapainoksi Maarettakin tarvitsee yksinäisyyttä palautuakseen. – Tutkimusten pohjalta tiedetään, että mitä menestyneempi mies on, sitä miellyttävämmäksi hänet koetaan. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 11. Vaikka suurin osa eteen tulevista työtehtävistä innostaa, niin jotkut tarjotut työtehtävät eivät aina välttämättä vedä puoleensa. Palautuakseni tarvitsen yksinäisyyttä ja unta. – En ole koskaan uskonut yhteen ismiin, haluan luoda synteesin. – Inspiroidun ja innostun tavattomasti ihmisistä ja projekteista. Koen, että yksinäisyys ja vetäytyminen ovat myös luovuuden ja uudistumisen elinehto
Kirjaan olen koonnut mielestäni olennaisimman tiedon omilla kokemuksillani täydennettynä. Toivottavasti tämä kirja voi olla siinä apuna. Maaretalle elämä on taidetta ja taide elämää. Aina palautteen antaminen ei välttämättä ole kuitenkaan helppoa, vaikka se tulisikin suoraan sydämestä. HYVÄN MIELEN TAIDOT KANSALAISTAIDOKSI Keväällä ilmestyneessä kirjassaan Hyvän mielen taidot Maaretta tarjoilee lukijoilleen keinoja, joilla kasvaa oman potentiaalinsa kokoiseksi. Maaretta kertoo esimerkin omasta elämästään. Maaretta ei usko myyttisiin kansallisiin ominaispiirteisiimme, joilla selitetään suomalaista synkkää luonteenlaatua ja epäsosiaalisuutta. – Meillä on valtavan paljon positiivisen psykologian ja kasvatustieteiden tutkimustietoa siitä, kuinka voisimme voida paremmin, elää onnellisemmin ja kokonaisemmin. – Opettajieni lisäksi tärkeitä innoittajia ovat olleet muun muassa kirjailija Leena Krohn, valmentaja-ystävät Kaisa Kärkkäinen, Reetta Ranta ja Mari Rasimus, muusikko, kapellimestari Susanna Mälkki, näyttelijä-ohjaaja Mari Rantasila, juontaja Vappu Pimiä, tietokirjalija Sanna Wikström, Ikea-professori Saara Taalas ja trendibloggaaja Tuija Seipell. 1 2 3 4 5 Aamulenkit koirien kanssa Oma aika muisti kirjan äärellä Muut ihmiset Uusien asioiden opiskelu Kirjoittaminen VIISI ASIAA JOISTA SAAN VOIMAA ARKEENI 12 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Haluammeko voida paremmin. Harjoitus tekee mestarin, ajattelen. Ajattelen, että me suomalaiset tarvitsemme sekä vision että pragmaattisen ehdotuksen siitä, mitä kohti suunnistaa. Heillä kaikilla on oma juttunsa, jota he ovat seuranneet, ja se inspiroi. Mitä minä tein sen muutaman minuutin aikana, kun minulla oli mahdollisuus antaa palautetta kunnioittamalleni ja ihailemalleni naiselle. Menin veteläksi ja sopersin: ”Arianna, you mean so much to me.” (Arianna, olet minulle erittäin tärkeä.) Ja mitä hän vastaa: ”Yes, I know.” (Tiedän.) – Ihan mahtavaa, Maaretta nauraa. Kirjan ja korttien teemoina ovat myönteisyys, tahdonvoima, vuorovaikutus, myötätunto, luovuus, läsnäolo ja itsensä johtaminen. – Hyvä mieli on taito muiden joukossa. – Kannustan naisia kehumaan toisiaan. K A N S S A K U L K I J A M A A R E T T A T U K I A I N E N Maaretan tärkeimmät naismentorit hänen uransa alkutaipaleella ovat olleet äidinkielenopettaja Aili Luotola ja yliopiston lehtori ja didaktikko Maija Larmola. – Tapasin Nordic Business Forumissa viime vuonna suuresti ihailemani Arianna Huffingtonin, Huffington Postin perustajan. – En usko, että olisimme jonkin luovuttamattoman asian äärellä, enemmän kyse on siitä, olemmeko valmiita soveltamaan elämäämme uutta näkökulmaa. Naiseus, valta ja onnistuminen ovat Maaretille läheisiä teemoja. Kirjan kanssa samaan aikaan ilmestyivät myös Hyvän mielen kortit, jotka sisältävät aiheeseen liittyviä mielikuvaharjoitteita. Tärkeimpiä taidemuotoja ovat kirjallisuus, kuvataide, elokuvat ja muotoilu. Palaute vahvistaa, ja itsellekin saa hyvän mielen
Katseyhteys on alku yhteydenluomiselle. Hyvän ja kantavan yhteyssillan rakennuspuiksi tarvitsemme itsetuntemusja vuorovaikutustaitoja. Aito kuunteleminen on läsnäoloa ilman välitöntä reagointia tai kommentointia toisen sanoihin. Tämänkertainen kolumni käsittelee vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen laatua ei voi mitata sanojen tai mittarien avulla. Hyvä silta välittää viestejä molempiin suuntiin; toimiva siltayhteys kannustaa tasa-arvoisuuteen ja avoimuuteen. Siitä lähtee yhteys ja vuorovaikutus”. Ryhmässä jokainen ihminen on kuin helmi helminauhassa – tärkeä osa kokonaisuutta. Ulkoisen vuorovaikutusillan muodostamiseen tarvitsemme sosiaalisia taitoja, kuten kykyä ymmärtää muita ja heidän motiivejaan. Arv ot ja hen kis yys Tah don voi ma Ke ho Ajatukset Vuorovaikutus Tun tee t Tun tee t I stumme tuoleilla ympyränmuotoisesti; alkamassa on dialogisuuspäivä. Henna Tarjanne-Lekola T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 13. Minun on turvallista olla sillalla. Myös puhe tai lempeä kosketus toimivat signaaleina toiselle. Vuorovaikutuksen perusta on myönteinen yhteys ihmisten välillä. Kirjoituksissaan hän pohtii oman keskeneräisyyden pohjalta itsetuntemusta, kehomielen yhteyksiä ja hyvinvointipyörän eri alueita. Vuorovaikutuksen siltoja voi rakentaa kahden ihmisen välille. Toimiva ja terve vuorovaikutus on monen asian summa. Yksi tärkeimmistä taidoista vuorovaikutuksessa on kuuntelemisen taito. Kohdatessamme toisen ihmisen etsimme kontaktia katseella, silmien kautta. Juuri kuulluksi tulemisen kokemus luo pohjaa luottamuksen muodostumiselle ja antaa meille inhimillistä voimaa. Sydänalassani väreilee. Millainen tunne on onnistuneen vuorovaikutustilanteen jälkeen. Lähtökohtana on, että silta itseen on kunnossa. Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan. Se kertoo, miten ymmärrämme itseämme, tunteitamme ja toimintaamme. Olo on tyytyväinen ja kannatteleva: olen saanut jotain ja antanut jotain. Hiljaisuuden rikkoo kouluttaja, psykologi, Tapio Malisen sanat: ”äitini opetti minulle: kun kohtaat toisen ihmisen, rakenna silta sinun ja toisen välille. Hyvä vuorovaikutus on omakohtainen kokemus. Sisäinen silta yhdistää kehon ja mielen. Kuinka viisaasti äiti on puoli vuosisataa sitten osannut valjastaa lastaan elämään ja ihmisten kohtaamisiin. Olotila on rauhallinen ja päällimmäisenä on tunne: minua on kuultu. Silta voi myös olla ryhmän jäseniä toisiinsa yhdistävä ketju. Joukossa silta on ryhmien jäseniä yhdistävä piiri, joka luo yhteyttä ja henkii luottamusta. Se, miten kuuntelen toista, annan toisella aikaa ja tilaa puhua, on luottamuksellisen kanssakäymisen perusta. KOLUMNI Vuorovaikutus on siltojen rakentamista H E N N A T A R J A N N E L E K O L A Kirjoittaja on vuorovaikutuksen mahdollistaja, eheyttävän liikkeen ohjaaja ja kolmen lapsen äiti
Miten mieli toimii. TEKSTI PIRJO LÄÄPERI KU VA T: SH U TT ER ST O C K 14 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Mielen tutkimus on saanut vauhtia uusista aivokuvantamisen menetelmistä, joilla voidaan tutkia eläviä aivoja ajantasaisesti. Ihmisen mieli on yhä suuri arvoitus, vaikka sitä tutkitaan yhä useammilla tavoilla ja erilaisista näkökulmista
Se tarkastelee sitä, miltä sokeri maistuu tai kielo tuoksuu, sekä myös sitä, miltä tuntuu olla iloinen tai peloissaan. Mieli ei voi kehittyä ilman sosiaalista vuorovaikutusta. Joillakin eläimillä tai koneilla on sellaisia mielen kykyjä ja toimintoja, joita ei esiinny ihmisillä. Sekä perimä että ympäristö vaikuttavat ihmismieleen. MUISTI JA AISTIT TOIMIVAT TIEDOSTAMATTA Jotkut asiat ovat tiedostamattomia, esimerkiksi aistimusten synty, muistin toiminta ja kielen tuottaminen. Neljäs tietoisuuden merkitys viittaa tietoiseen ajatteluun, ja sen sisällöt ovat kielellisiä. Tietoisen toiminnan ajatellaan olevan tahdonalaista. Aikuistuessaan ihminen muuttuu yleensä sovinnollisemmaksi ja pystyy ottamaan huomioon monenlaisia näkemyksiä. Peilautuminen lienee tärkeää myötäelämiselle, matkimiselle ja oppimiselle, tutkijat arvelevat. Mielen toimintoja on lukuisia: esimerkiksi ajattelu, havaitseminen, kokeminen, tietäminen, muistaminen, tunteminen, tahtominen, kuvitteleminen, ymmärtäminen ja tiedostaminen. Mieli on laajempi käsite, ja sen toiminta kiinnostaa eri alojen tutkijoita. Kypsä ihminen vapautuu mustavalkoisesta ajattelusta. Voiko eläimillä tai koneilla olla mieli. Vastasyntynyt lapsi keskittyy välttämättömien tarpeiden tyydyttämiseen. Itsetietoisuus on yksi tietoisen ajattelun erityismuoto. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 15. Tarkkaavaisuus toimii osittain tiedostamattomasti: se valikoi jatkokäsittelyyn niitä ympäristön viestejä, jotka kaipaavat huomiota. Parhaassa tapauksessa ihmiselle kehittyy iän myötä harvinaislaatuista pääomaa, viisautta. Sen voi ymmärtää suhteina aivojen, kehon, ulkomaailman ja muiden ihmisten välillä. KEHITYS JATKUU KOKO ELÄMÄN AJAN Ihmismieli kehittyy koko elämän ajan. Mieli rakentuu suhteessa muuhun maailmaan sen mukaan, millaisten ihmisten ja muun ympäristön kanssa kulloinkin ollaan tekemisissä. Kokemuksellinen tietoisuus viittaa siihen, miltä aistiminen, kokeminen ja tekeminen tuntuvat. MIELI KEHITTYY VUOROVAIKUTUKSESSA Mielellisten olioiden ominaisuuksia ovat esimerkiksi uskomukset, tajunta, tietoisuus, tarkkaavaisuus, tavoitteellisuus, järkiperäisyys, älykkyys ja henkilöys. Esimerkiksi tiedostamattomat tunteet saattavat olla kiinnostavia mielen toiminnan ymmärtämiseksi. Myös päätöksenteko ja ihmisen tavoitteellinen toiminta kumpuavat mielestä. Näiden tapausten kulkuun meillä ei ole pääsyä itsetutkiskelun keinoin. Siihen kuuluu ajatus itsestä jatkuvana persoonana. Aikuisella ihmisellä on tavallisesti kaikki nämä ominaisuudet, lapselle ne ovat vasta kehittymässä. Gaudeamus 2015 Tiedostamattomat tunteet auttavat ymmärtämään mielen toimintaa. Tutkijoita ovat alkaneet kiinnostaa esimerkiksi havaitseminen, ajattelu ja oppiminen sekä monenlaiset tiedostamattomat tilat kuten uskomukset, aikomukset, toiveet, asenteet ja tunteet, jotka ovat pitkälti samankaltaisia kuin tietoiset. Lapsella on herkkyyskausia, jolloin aivot ovat erityisen muovautuvia, ja joiden aikana tarvitaan oikeanlaisia ärsykkeitä esimerkiksi lukemisen oppimiseksi. On siis olemassa erilaisia mieliä. Kehittyessään lapsi nauttii vuorovaikutuksesta sinänsä, leikistä, piirtämisestä, laulamisesta ja muusta toiminnasta. Itsetietoisella yksilöllä on käsitys itsestään, johon liittyy kokemus omasta kehosta. M ielen käsitettä on vaikea määritellä. Sata humanististen ja luonnontieteiden tutkijaa osallistui vuosina 2007–2008 Argumenta-hankkeen Mieli-forumiin. Se on ymmärrystä elämän perustavista käytännöistä. Tietoinen toiminta on tarkoituksellista, eli sillä on päämäärä, joka on valittu harkiten vaihtoehtoisia toimintatapoja. TIETOISELLA TOIMINNALLA ON PÄÄMÄÄRÄ Tietoisuus on yksi vaikeimmista mieleen liittyvistä käsitteistä. Palautteen vastaanottaminen on kuitenkin tärkeää uusien asioiden oppimiseksi. Lähde: Riitta Hari ym. Ihmismieli, siis havaitseminen, päätöksenteko, ajattelu ja niin edelleen, on tulosta sekä tietoisten että tiedostamattomien prosessien toiminnasta. Heidän työnsä tuloksena syntyi teos Ihmisen mieli, joka pohtii mielen toimintaa monipuolisesti. Aivot kehittyvät 20 ikävuoteen asti – tosin uuden oppiminen on mahdollista koko ihmisen iän ajan. Toinen käsite, tarkkaavaisuus, tarkoittaa joko ulkoisten ärsykkeiden laukaisemaa ”tahatonta” tai yksilön ”tahdonalaista” huomion suuntaamista johonkin asiaan tai toimintaan. Sen yksi merkitys on tajuisuus, joka tarkoittaa reagoimista ulkoisiin ärsykkeisiin. Aivojen peilautumisjärjestelmät voivat auttaa ymmärtämään muiden aikeita ja tunteita, ilmeiden, eleiden, asentojen ja liikkeiden perusteella. Ihmisen mieli. Toisaalta aikuisella on lapsia suurempi riski menettää uteliaisuutensa ja avoimuutensa uusille ärsykkeille, sillä aikaisemmat tiedot ja kokemukset ohjaavat aikuisen ajattelua. Mieli ja aivotoiminta liittyvät yhteen, mutta eivät ole sama asia. Toiset tiedostamattomat asiat voisivat olla tietoisia, mutta eivät sitä ole
Nyt 44-vuotiaana hän on aktiivinen vertaisryhmän ohjaaja, kokemusasiantuntija ja yhdistystoimija. Mervi selätti skitsofrenian ja syövän Mervi Juuri sairastui skitsofreniaan 19-vuotiaana. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI ARVONEN M E R V I J U U R I KANSSAKULKIJA 16 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6
Mervi selätti skitsofrenian ja syövän . T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 17
18 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Alkoholia käytin vähemmän, mutta harrastin irtosuhteita baarista löytämieni miesten kanssa. ITSETUHOISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ Seuraavat vuodet menivät kuin sumussa. En saanut vastarakkautta. Sekaviin vuosiin mahtui myös osallistumista kristilliseen toimintaa ja jopa raamattupiirin vetämistä, johon Mervi ryhtyi kuulleessaan metallisen äänen kutsuvan häntä Raamatun opettamiseen. Ihmiset pelkäsivät minua, kun ”rätkätin” äänien kanssa ja kävin kuukautisveren tahrimassa yöpaidassa pummaamassa kadulla tupakkaa. Hän osallistui Majakan ryhmätapaamisiin, retkille ja matkoille sekä muun muassa Mielenterveyden keskusliiton kolmivaiheiselle kuntoutumiskurssille, jota seurasivat monet muut kurssit kuten yhdistystoiminnan kurssi sekä ryhmänohjaajan perusja jatkokurssit. Sieluuni sattui kuin sitä olisi viilletty puukoilla. – Kutsun vertaistukiryhmää viikoittaiseksi ”henkiseksi huolloksi”, joka on yhtä tärkeää kuin peseytyminen, syöminen ja nukkuminen. Katsoin tietosanakirjasta mitä skitsofrenia tarkoittaa ja luin, että kuntoutumisessa voisi auttaa muutto pois vanhempien luota. Sängynpohjalta ylös pääseminen oli vaikeaa myös siksi, että Mervin unirytmi oli täysin sekaisin. – Lapsuuteni oli ihan onnellinen. – Silloin ei ollut googlea. – Valitsin kaveripiirini väärin. Mervin omat muistikuvat synkästä elämänvaiheesta ovat hajanaisia. AKTIIVINEN VAIKUTTAJA Mervi ohjaa viikoittain kaksi tuntia Mieli maasta -vertaistukiryhmää masentuneille ja kaksi tuntia Moniääniset -vertaistukiryhmää ääniä kuuleville. Halusin olla kuin Jeesus, syntisten ystävä. SELITTÄMÄTÖN VÄSYMYS JA ÄÄNTEN ENSI-ISKU Teini-iässä Merviä alkoi vaivata väsymys eikä hän jaksanut käydä koko viikkoa koulussa vaan jäi kotiin nukkumaan. Neljännesvuosisata sitten kaikki oli toisin. Juuren siniset silmät hehkuvat kilpaa sinisävyisten verhojen kanssa. Hän pärjäsi koulussa hyvin, eikä kukaan puuttunut poissaoloihin, joita lukiossa alkoi olla yhä enemmän. Hän korostaa, ettei teoriatieto aina riitä. – Aluksi kävin Alvi ry:n Laturissa, koska se oli iltapiste ja sopi minulle. Sairaalaan Mervi päätyi ensimmäisen kerran bussissa hänen takanaan istuneen tuntemattoman pariskunnan kehotuksesta. Hän on toiminut useita vuosia Suomen Moniääniset ry:n hallituksessa ja on tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtaja. Mielenterveyskuntoutujia hän auttaa vaikuttamalla myös Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuustossa, jossa hän on nyt toisella kolmivuotiskaudella. Kaljoittelu vaihtui kosteisiin ravintolailtoihin, joista yksi muutti hänen elämänsä. – Olin Hesperiassa kaksi ja puoli kuukautta, mutta sain lähteä sieltä koska olin tullut vapaaehtoisesti. – Kymmenen vuotta ”rätkätin” äänien kanssa ja odotin, että se mies tulisi minut hakemaan. Olin ollut liian yksin. – Olin täysin riippuvainen tupakasta, johon minulla ei ollut varaa. Nyt haluan auttaa muita mielenterveyskuntoutujia, hän sanoo. – Tapasin miehen, johon rakastuin syvästi. Seksuaalinen häpeä taas aiheutti itsemurha yrityksiä. Halusin elämäni takaisin. K A N S S A K U L K I J A M E R V I J U U R I Tämän luettuaan hän muutti pieneen yksiöön Kannelmäkeen, jossa eli sairaseläkkeen turvin noin 20 vuotta. Itkin päiväkausia, hän muistelee. Silloin kuulin ensimmäisen kerran päässäni satoja vihaisia ääniä. Tajusin, ettei se tule ja äänet vievät elämäni. Vertaistukiryhmä antaa iloa ja toivoa sekä kokemuksen kuulumisesta joukkoon. Kaikki oli suhteellisen hyvin ylioppilaaksi valmistumiseen asti. Maunulan mielenterveystoimiston psykologilta Mervi kuuli ensimmäisen kerran sairastavansa skitsofreniaa. Koulussa olin hyvä uskonnossa, musiikissa ja c-englannissa, jotka olivat peruskoulussa kymppejä. H elsinkiläisen Mervi Juuren kodin olohuoneesta avautuu kaunis metsämaisema. – Saan omalla tarinallani edistää hyvinvointia ja kuntoutumista. – Olen niin onnellinen tästä pienestä kodistani, jossa olen nyt asunut pari vuotta ja saanut laitettua tämän mieleisekseni, Mervi Juuri sanoo. – Vertaistukiryhmät olivat minun pelastukseni. – Olin täysin sekaisin, rikki ja niin pohjalla kuin voi olla. Teini-vuosien vapaa-aika kului kaksijakoisesti; perjantai-iltaisin Mervi ”kaljoitteli” ystäviensä kanssa ja sunnuntai-aamuisin hän piti pyhäkoulua. Kunpa kokemusasiantuntijoita hyödynnettäisiin koko Suomen laajuisesti terveydenhoidossa. Kokemusasiantuntijana Mervi kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa. Vanhemmat tekivät paljon töitä. Sen jälkeen löysin Tukiyhdistys Majakka ry:n ja jotenkin haistoin, että voisin päästä sitä kautta eteenpäin, Mervi muistelee. – Äidinkielen opettaja Kallion ilmaisutaidelukiossa oli ainoa, joka oli huolestunut voinnistani. Uusin aluevaltaus on kokemusasiantuntijuus. KÄÄNNEKOHTA Juuri näkee kuntoutumisensa käännekohtana hetken, jolloin hän päätti, ettei anna äänien hallita koko loppuelämää. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että olin vuosia huonolla hoidolla. Hänen elämässään on monia ilon ja onnen aiheita kuten mielekäs vaikuttamistyö, vapaaehtoistoiminta, lauluharrastus ja hyvät ystävät
Nyt hänen elämässään on paljon onnellisuuden aiheita.Elämänhaluni on valtava. Elämäni on nyt hyvää ja onnellista. Kokemusasiantuntija on teh täväänsä koulutuksen saanut henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta, hoi dosta ja kuntoutumisesta. Kunpa vielä löytäisin kumppanin elämääni. – Minulla on suuri sydämen palo auttaa mielenterveyskuntoutujia ja vaikuttaa kokemusasiantuntijana mielenterveysasioissa. Ainakin se näyttää olevan kihara, hän nauraa. Mervi pitää edelleen viikoittain raamattupiiriä, ja jo peruskoulusta rakas laulaminen on tärkeä osa hänen elämäänsä. Hän muistuttaa, että skitsofrenia ei ole mikään iso paha, vaan sen, kuten ääntenkin kanssa voi lääkkeiden avulla elää hyvää elämää. Äänet ovat edelleen läsnä Mervin elämässä. Hän muistuttaa, että skitsofreniapotilas on noin 60 prosenttisesti kuntoutunut silloin, kun hän on sosiaalisesti aktiivinen. Mervi sanoo puoliksi vitsaillen, että syövän selättäminen oli pikku juttu skitsofrenian selättämiseen verrattuna. Aikaa riittää myös hengelliseen aktiivisuuteen. Skitsofrenialle ovat ominaisia erilaiset ajattelun tai havaitsemisen vääristymät eli harhaluulot ja aistiharhat sekä usein myös tunneilmaisujen poikkeavuus tai latistuminen. Noin 1 % ihmisistä sairastuu skitso freniaan elinaikanaan. – Äänet ovat kehittyneet kaaoksesta muutamiin ääniin. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 19. ÄÄNTEN KUULEMINEN EI HALLITSE ELÄMÄÄ Mervi näkee tulevaisuutensa valoisana. Elämäni on mielenkiintoista, ja minulla on paljon ystäviä. Skitsofrenia on yleensä nuo rella aikuisiällä alkava vakava psykiatrinen sairaus. Se on yleisin psykooseiksi eli mielisai rauksiksi luokitelluista sairaus tiloista. En enää anna äänten hallita elämääni. – Olen lähdössä mukaan perusteilla olevaan kuoroon, jonka on tarkoitus esiintyä laitoksissa. On hienoa saada ilahduttaa ihmisiä. – Minulla on nyt valtava elämänhalu. – Nyt odotan mielenkiinnolla, millainen uudesta tukastani tulee. Kokemusasiantuntija voi toimia esimerkiksi vertais neuvojana, tukihenkilönä tai työparina sosiaali ja terveys alan ammattilaisen kanssa. Lääkitystäni en jätä, mutta olen onnellinen, että olen saanut vuorokausirytmini kuntoon ja pystyin jättämään rauhoittavat ja nukahtamislääkkeet sekä lopettamaan tupakoinnin. Monta vuotta kului Mervin elämässä kuin sumussa. Lähde: Terveyskirjasto.fi Mervi on viime vuosina suorittanut erilaisten kurssien lisäksi myös useita eri opintoja kuten aikuisten valmentavan kuntouttavan koulutuksen ja Espoon Omniassa puolen vuoden kotitalouskoulun. Mervin viime vuotta synkensi syöpädiagnoosi, jonka sytostaattihoidon seurauksena hän menetti pitkät hiuksensa ja ajoi itsensä kaljuksi. Seuraavaksi hän haluaisi suorittaa sosionomin opinnot Diakoniaammattikorkeakoulussa
Liikunnan vaikutus mielen hyvinvoinnille voidaan kuitenkin nähdä paljon tätä laajemmin. Kun liikuntakyky säilyy hyvänä, voi asua kotona pidempään. Liikunta ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia sekä ylläpitää ja parantaa toimintakykyä. Pitkää ikää liikunnasta ta ja kävelykykyä. Tasapainoharjoittelu on erityisen tärkeää yli 80-vuotiaille sekä niille, joiden liikkumiskyky on heikentynyt tai jotka ovat kaatuilleet. Ikääntyessä on erityisen tärkeää liikkua säännöllisesti ja jatkuvasti. Itsenäinen elämä auttaa pitämään mielen virkeänä. Keski-iän vapaa-ajan liikunta suojaa muistisairauksilta, mutta liikunnan Lihasvoima, tasapaino ja notkeus pitävät yllä ikäihmisen toimintakykyä. TEKSTI SARI SAKALA M itä enemmän ikää kertyy, sitä paremmin meidän on huolehdittava kunnostamme. Liikunta parantaa myös muistia. Liikunnan avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuut20 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Liikkuminen on myös mukavaa sosiaalista toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden tavata muita ihmisiä. Siksi liikkuminen myös ehkäisee kaatumisia ja niihin liittyviä vammoja
Kunnon kohottamiseksi tarvitaan lisäksi näitä kuormittavampaa liikuntaa, esimerkiksi hiihtoa tai vesijuoksua, jumppaa tai kuntosaliharjoittelua. Jotta liikuntamotivaatio säilyisi, on mieluisan liikuntamuodon löytäminen tärkeää. Ukkinstituutti.fi. R E I P PA A ST I K ES TÄ VY Y S K U NT OA R E I P P A A ST I N OTK EUTT A L I H A S VO IM AA T AS AP AI N O A tanssi kotivoimistelu vesivoimistelu sauva kävely raskaat koti ja pihatyöt kävely sienestys metsästys uinti vesijuoksu kuntopyöräily hiihto asiointi liikunta potku kelkkailu (potku) pyöräily kuntopiiri kuntosali jooga erilaiset jumpat venyttely pallopelit luonnossa liikkuminen tasapainoharjoittelu R A SITTAV A S T I 1 t 15 min viikossa 2–3 krt viikossa 2 t 30 min viikossa Reippaasti liikkuessa, esimerkiksi kävellessä, hengästyy lievästi, mutta pystyy puhumaan kokonaisia lauseita. Jo lyhytkin vuodelepo tai liikuntarajoitus heikentää nopeasti iäkkään yleiskuntoa, tasapainokykyä ja lihasvoimaa. HYÖTY IRTI ARKIASKAREISTA Iäkkäille suositeltu liikuntamäärä on kuvattu kaavioon, jota liikuntapiirakaksikin kutsutaan. Päivittäisen 30 minuutin liikuntasuorituksen voi kerätä myös 10–15 minuutin jaksoina. Liikkeellä tulisi olla päivittäin ja hieman rasittavampaa liikuntaa tehdä jossain muodossa vähintään 2–4 kertaa viikossa. Pitkää ikää liikunnasta lisääminen auttaa muistisairauden oireisiin vielä sairauden puhjettua. Ikäinstituutti.fi, Potilaanlaakarilehti.fi. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 21. Venyttelyt ja jooga ylläpitävät notkeutta. Rasittavassa liikunnassa hengästyy selvästi ja pystyy puhumaan vain muutaman sanan kerrallaan. Lähteet: Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy IKINÄ -opas, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Liikkuminen on hyvä jakaa useammalle päivälle viikossa. Päivittäinen liikkuminen ja pystyasennossa oleminen on siksi ensiarvoisen tärkeää. Ikäihmisten kestävyyskunnon ylläpitoon tarvitaan reipasta liikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikuntaa yhteensä 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Myös arkiset asiointireissut jalan tai vaikkapa puutarhanhoito käyvät liikunnasta
– Otin yhteyttä ainoaan tuntemaani joogan harrastajaan, lahtelaiseen Onni Arasolaan. VARHAISELÄKKEELLE 100-VUOTIAANA Saloranta luotsasi omaa yritystään, Salpausselän kirjapainoa, yli 40 vuotta. Hänelle annettiin kaksi viikkoa elinaikaa. Sisko pääsi selkäongelmistaan ja särkylääkkeistä, joita oli parinkymmenen vuoden ajan käyttänyt – ja ollut silti kipeä. Se auttaa jaksamaan. Vaihdoin aseet asanoihin. Siinä linja-autoa odotellessa hän näytti eräälle kihdistä kärsivälle retkeläiselle muutaman hyvän liikkeen. 22 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Joogalla Saloranta on auttanut niin lähipiiriään kuin vieraitakin. Opetin hänelle hengitystekniikkaa sekä joitakin lihaksia aktivoivia liikkeitä, joita hän vuodepotilaana pystyi tekemään. – Jostakin sain silloin idean joogasta, Saloranta (s. 95-vuotias veteraani ohjaa asuinkaupungissaan Lahdessa edelleen neljää joogaryhmää. Saloranta menetti kaiken ja lähti tyhjin käsin Espanjaan. 1990-luvun lama ja pankin suosittelema valuuttaluotto koituivat kirjapainon kohtaloksi. – Mustaherukoita poimiessa tehtiin kiertoja ja uloshengityksiä. Jalkojen kierto ylläpitää lihaskuntoa. Samaan aikaan hän toimi joogaopettajana, myös yrityksensä henkilökunnalle hän piti joogatunteja. Sotaveteraani joogaa vaikka bussipysäkillä M o n i p u o l i n e n j o o g a h u o l t a a k e h o n j a m i e l e n K un nuori Veikko Saloranta palasi talvisodasta siviiliin, hän kärsi selkäja niskarangan ongelmista. – Tehtiin siinä pystyjoogaa ja liikemeditaatiota, hän toteaa. Tuolloin hän oli liki seitsemänkymppinen. Siitä lähtien jooga on ollut keskeinen osa Salorannan elämää. Salorannan mukaan jooga on kehon ja mielen hallintaa. – Jos väsyt, kärsit hapenpuutteesta. Peilistä näkyy Mirjami Peuranen. Moni hengittää vaan pelkällä ylälohkolla, pitää oppia hengittämään kuten vauva. Jos liikkeen tekee nyppyläisellä matolla, saa samalla jalkapohjahierontaa. Kesällä Saloranta oli sotaveteraanien retkellä Visbyssä. Saloranta puhuu paljon oikean hengittämisen merkityksestä. Hän alkoi pitää joogaryhmiä Fuengirolassa. Hän eli vielä viisi vuotta, Saloranta kertoo lisää esimerkkejä. 1921) muistelee. 95-vuotias veteraani ohjaa asuinkaupungissaan Lahdessa edelleen neljää joogaryhmää ja on sekä fyysisesti että henkisesti huippukunnossa. – Äitini oli yli kahdeksankymppinen ja vakavasti sairas. – En ole vielä tavannut sellaista ihmistä, jolle jooga ei sopisi
Pitää rakastaa itseään ja koko maailmaa, nurkkapatriootti ei saa olla. Vaihdoin aseet asanoihin. VÄINÄMÖISEN KOBRA JA TÄTI MONIKAN PYLLY Saloranta on pyytänyt mukaansa Mirjami Peurasen, joka on joogannut yli 40 vuotta. Me ollaan uusiutuvia luonnon ihmeitä, kuten metsän puut ja kukatkin. – Tämä oli sodassa mukana, nyt se on täällä. Mistä ihmeestä energia ja positiivisuus oikein kumpuavat. Ajokortti on siihen asti voimassa, ja yli kolmekymmentä vuotta vanha mersu on huippukunnossa kuljettajansa tapaan. Myös me jutuntekijät saamme luvan liittyä joogatuokioon. Sotaveteraani joogaa vaikka bussipysäkillä Yli kahdeksankymppisenä Saloranta palasi Lahteen ja tiedotti, että ”poika on tullut takaisin ja joogakurssit alkavat”. TEKSTI NIINA HAKALAHTI KUVAT TIINA MAKKONEN T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 23. Suomen joogaliiton ja Suomen joogaopiston perustajiin kuuluva Saloranta on kehittänyt ja soveltanut omia joogaharjoitteitaan, muun muassa selkärankaa hoitavan aaltohengityksen sekä hartioita hellivän Väinämöisen kobran. Veikko Saloranta joogaa usein silmät kiinni nautiskellen. Eläkkeelle Saloranta ei ole siis vielä halunnut, tällä hetkellä suunnitelmissa on varhaiseläke 100-vuotiaana. Ihminen muuttuu joka päivä. Väinämöisen kobra-liike sai alkunsa heinäpellolta. Jooga-alustansa päällä Salorannalla on pyyhe, jonka hän äidin opastamana ennen sotaa kirjoi ristipistoilla. – Rentoutuminen, notkeus, tasapaino, unenlaatu, Mirjami Peuranen listaa joogan etuja. Selkäleikkaukseltakin Peuranen välttyi lääkärien ihmeeksi. – Mitä enemmän tuuli tuivertaa, sitä vahvemmat juuret tulee, Veikko Saloranta sanoo ja hymyilee. Joogatessa Saloranta havainnollistaa hauskasti eri liikkeitä: ”koira pissii pensaaseen” ja ”täti Monikan pylly heiluu näin”. – Rakkaus. Jooga tekee hyvää lihaskunnollekin. – Tää ei ole pelkkää huiskimista vaan kehonhallintaa, Saloranta huikkaa jooga-asanaa tehdessään. Viime vuonna Lahden kaupunki palkitsi Salorannan pitkäaikaisesta terveyttä edistävästä työstä. Palkitsemistilaisuudessa palkittu piti luonnollisesti ensin joogatuokion. Alkuidean jälkimmäiseen hän sai nuorena heinätöissä mummolan pelloilla. Mikä muu sitten on joogan ohella tärkeää
y Suomessa on nyt noin 750–800 asahi-ohjaajaa. Lajia voi harrastaa myös itsenäisesti. TEKSTI MERI LIUKKONEN KUVAT SAARA AUTERE – t a s a p a i n o a k e h o l l e j a m i e l e l l e Kotimainen terveysliikuntamenetelmä y Asahin on kehittänyt neljä suomalaista kokenutta liikunnan harrastajaa ja ammattilaista. Maksullisia ohjelmia verkkopalvelussa www.asahi-health.com. 24 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. y Perusliikesarja koostuu noin 20 liikkeestä, jotka vaikuttavat samanaikaisesti kehon eri kohtiin. Jäljelle ovat jääneet virtaavat ja monipuoliset liikkeet, joiden rytmiin tahditetaan myös hengitys. y Laji yhdistää idän ja lännen terveysliikunnan perinteitä, mutta ilman hengellisyyttä. Asahi Lempeästä kotimaisesta liikuntalajista on riisuttu kaikki turha. y Lisätietoa osoitteesta www.asahi.fi. y Perusperiaatteita ovat yksinkertaiset, virtaavat liikkeet, kehon lempeä ohjaaminen oikeisiin asentoihin ja hengityksen rytmittäminen liikkeen mukaan
Niitä ovat niskan ja hartioiden, selän sekä jalkojen ja tasapainon harjoitteet, rentoutus sekä hengityksen tasaaminen ja mielen rauhoittaminen. Toisaalta asahi käy palauttavaksi liikunnaksi jopa huippu-urheilijoille. Ajatuksena on, että ihminen luonnostaan seuraa ohjaajan esimerkkiä. Siitä on kuitenkin riisuttu kaikki ylimääräinen eikä lajiin liity erityistä vahvaa filosofiaa tai hengellisyyttä. Lajin kotisivuilla asahin sanotaan muun muassa vahvistavan lihaksistoa, notkistavan niveliä, helpottavan niska-hartiaseudun vaivoja ja selkävaivoja, parantavan tasapainoa ja hengitystekniikkaa, vähentävän stressiä ja virkistävän mieltä. Mikkonen on ohjannut virkistäviä vartteja seminaareissa bisnesmiehille ja -naisille. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 25. Sen on luonut neljä suomalaista liikunta-alan konkaria, joiden joukossa on myös Mikkonen. AIVAN KAIKILLE Mikkosen mukaan asahi sopii aivan kaikille, sillä liikkeitä voi muunnella helposti eikä niissä laskeuduta lattiatasoon tai nosteta jalkoja korkealle. Mikkonen kuvaa tuntia meditatiiviseksi kokemukseksi, joka vähentää kehon stressiä. Tällä perusteella asahia voisi ajatella jonkinlaisena nuoruuden lähteenä. – Minulle ei ole tullut vastaan yhtään ihmistä, joka ei olisi pystynyt tekemään harjoitusta, hän sanoo. Avaimena on liikkeen luonnollinen virtaaminen ja hengityksen tahdittaminen sen mukaisesti. – Keskitymme kehon tuntemuksiin, jolloin aivojen oikea puoli aktivoituu ja rationaalinen vasen puoli vaimenee, hän sanoo. Ihmisten pitää palautua. Tunti alkaa yksinkertaisilla hartioiden pyörityksillä. Mikkosen mukaan asahista tulee aina hyvä, lämmin olo – mikä erottaa sen jopa kaikista muista lajeista. Aivan näin ainutlaatuiseksi en voi kokemusta kuvailla, mutta tunnin jälkeen niin keho kuin mieli kieltämättä tuntuvat rentoutuneilta. Olkaniveltä voiteleva käsien kiertoliike jää minulle epäselväksi, mutta se ei ilmeisesti haittaa. Lajia voi harrastaa missä vain. Hän ei kuitenkaan korjaa kenenkään asentoa. – Asahi sopii aivan kaikille, sillä liikkeet ovat helppoja ja muunneltavissa olevia. On suuri haaste saada ihmiset saliin ja kuuntelemaan omaa kehoaan. Tätä kiinalaisen mestarin lausahdusta liikunta-alan yrittäjä Keijo Mikkonen siteeraa usein. Iltapukukaan ei ole este, sillä lajissa ei tule varsinaisesti hiki. Rauhallisilla ryhmäliikuntatunneilla käyneelle asahi tuntuu monella tapaa tutulta. Tunti koostuu liikesarjoista, jotka jakautuvat viiteen osioon. – Mietimme, että olisi kiva tehdä terveysliikuntatuote, jossa otettaisiin parhaat palat eri kulttuureista, Mikkonen kertoo asahin synnystä. – Kun on stressihormoni korkealla, ei ole välttämättä hyvä, jos tekee kovin fyysisiä harjoituksia. VIISI OSIOTA Iltapäivän tunnilla Helsingin Lauttasaaren liikuntakeskuksessa on rento ja välitön tunnelma. Asahi täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Tasapainoharjoitteet taas osoittautuvat yllättävän haastaviksi. I hminen on niin kauan nuori, kun hän on pystysuorassa asennossa. Mieleni täydelliseen rauhoittamiseen olisin kaivannut taustamusiikkia ja vielä pidempiä liikesarjoja, joihin keskittyä. Välillä Mikkonen pysähtyy kertomaan ihmiskehon toiminnasta ja siitä, miten mikäkin liike vaikuttaa. Monille kuitenkin rauhallinen tahti ja hiljaisuus lienevät paras mahdollinen tapa päästä kosketuksiin oman kehon tuntemusten kanssa. Tehokasta mutta lempeää liikettä kaipaaville asahi on selkeä ja monipuolinen laji, jolla on helppo uskoa olevan positiivisia vaikutuksia myös mieleen. Laji käy palauttavaksi liikunnaksi jopa huippu-urheilijoille, istumatyöläisille se tarjoaa vastapainoa arkeen. EI MITÄÄN YLIMÄÄRÄISTÄ Tunnin lopussa tehdään aiempaa pidempää liikesarjaa hiljaisuudessa, ja viimeisten minuuttien aikana pistetään mielihyvähormonit liikkeelle myös naputtelemalla treenikaveria sormenpäillä selkään. Varsinkin istumatyöläisille ja kiireisille se tarjoaa vastapainoa arkeen. Ajatukseen kiteytyy hänestä yksi suomalaistenkin yleisistä ongelmista: ihmiset painuvat iän myötä helposti kumaraan, mikä taas rasittaa kehoa väärällä tavoin ja turhaan. Pyyhkäisen lattiaa yhdellä jalalla kerrallaan. Lajissa haetaan keholle luonnollista ja tasapainoista asentoa. Ryhti on suoristunut kuin huomaamatta
HELPOTUSTA TYÖELÄMÄN SOSIAALISIIN TILANTEISIIN Kädet tärisevät, ääni värisee ja muisti pätkii. TEKSTI TIINA AIRAKSINEN Ujon ura urkenemaan K U VA : SH U T TE R ST O C K 26 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Ei, vaan ujolle hankala, muuten ihan tavallinen työelämän tilanne, jossa esiinnytään ja ollaan huomion kohteena. Kyse voi olla vaikkapa palaveripuheenvuorosta tai cocktailtilaisuuden small talkista. Vaaratilanneko uhkaa. Sydän hakkaa vimmatusti
Opiskelun ja työelämän sosiaaliset tilanteet vuorovaikutuksineen tuottavat ujoille sosiaalista epämukavuutta, kiteyttää Ujon urakirjan kirjoittanut Kati Tiirikainen. Vaikuttaa siltä, että ujous on joskus suurempi rasite muille kuin ujolle itselleen. Usein pääsemme – tai joudumme – pitämään esityksiä ja puheenvuoroja. Jo keskittymällä rauhalliseen hengittämiseen olo muuttuu rennommaksi ja jännittäminen vähenee. Opiskelun epämukavia tilanteita voi ottaa haltuun visualisoimalla ne tai pohtimalla, mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua. Työ sisältää kohtaamisia: on kokouksia, palavereja, puheluja ja asiakaskäyntejä. Miten menestyä ja edetä uralla. UJO EI OLE INTROVERTTI Professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkimuksissaan selvittänyt, että ujous liittyy ihmisen synnynnäiseen temperamenttiin ja sillä on geneettinen perusta. HELPOTUSTA TYÖELÄMÄN SOSIAALISIIN TILANTEISIIN T yöelämässä suositaan ulospäinsuuntautuneita, seurallisia ja itseään rohkeasti esiin tuovia. Ennakoi ja harjoittele, voisi ujon huoneentaulussa lukea. Ujous on syytä erottaa introversiosta. Sosiaalinen epämukavuus on eri asia kuin sosiaalinen fobia, joka tekee osallistumisen tukalaksi tai mahdottomaksi. Tiirikainen kannustaa vaihtamaan huomion suuntaa pois itsestä, kiinnittämään huomiota sisäiseen dialogiin ja olemaan läsnä. Läsnäolo tilanteessa jää vajaaksi. Ujo tai introvertti taas saattaa olla sosiaalisesti taitava, esimerkiksi hyvä kuuntelija ja toisten reviiriä kunnioittava tahdikas ihminen. Tarinansa, ongelmansa ja vinkkinsä antavat muun muassa IT-suunnittelija Antti, psykologian opiskelija Venla, insinööri Sami ja jääkiekkoseuran toimitusjohtaja, ex-kansanedustaja Leena Harkimo. Suhdetoiminta taas vaatii osallistumaan small talk -tilanteisiin. Hän määrittelee sosiaalisen epämukavuuden sosiaalisiin tilanteisiin liittyväksi kokemukseksi, joka saa ujon toistuvasti jännittämään ja hermostumaan. Mikä neuvoksi, jos arastuttaa tai suorastaan pelottaa tulla näkyväksi. Siinä missä rohkeammalle kanssakulkijalle on luontevaa, suorastaan nautinnollista etsiytyä esille toisten seuraan, ujo menee sosiaalisissa tilanteissa lukkoon, koska tuntee tarvetta suojella sisintään. OLE AVOIMESTI UJO! Muutos varmempaan sosiaaliseen läsnäoloon käy vähitellen ja vaatii tietoisia tekoja. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 27. Niin ikään kannattaa erottaa sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Sosiaaliset tilanteet ovat useimpien työssä arkipäivää. Ujoutta on pidetty puutteena tai vammana, jota on karsastettu ja josta on haluttu päästä eroon. Ujolle annetaan suoraan tai epäsuorasti palautetta, joka kehottaa hiomaan ujouden pois. . Varsinaista pelkoa voidaan hoitaa terapiassa ja harkinnan mukaan lääkkeinkin. Ristiriitaisesti hänellä on silti syvä toive päästä esille tai ehkä pikemminkin saada asiansa esille. Tiirikainen esittelee kirjassaan monta hyödyllistä käytännön harjoitusta. Tiirikainen tarjoaa kirjassaan samastumispintaa. Molemmilla saattaa kyllä hyvinkin olla haasteita työelämän tilanteissa, joissa ylen määrin arvostetaan sujuvia esiintymisja vuorovaikutustaitoja. Ujo tuntee olonsa etäiseksi ja hänen on vaikea olla tilanteissa läsnä. Ihminen voi olla hyvinkin sosiaalinen, mutta hänen sosiaaliset taitonsa voivat olla vaatimattomat. Ujo ei välttämättä viihdy yksinään, eikä introvertti ilman muuta ole ujo. Miten ujoksi itsensä kokeva saa asiansa, itsensä ja hiljaisemman äänensä kuuluviin. Epämukavuusalueelleen menijä voi yllättää itsensä ja toiset harjaantumalla selviytymään ylivoimaisiksi arvioimistaan tilanteista kyllin sujuvasti. Ujolla on syvä toive saada asiansa esille. Pelko varjostaa unelmien toteuttamista ja syö läsnäololta voimaa. Läsnäolo vie tilaa murehtimiselta. Kyse on pitkälti asenteesta. Jos ujous häiritsee elämää kohtuuttomasti, on Tiirikaisen mukaan aika tarttua toimeen, ettei täysipainoinen elämä tule turhan vaikeaksi
y Suhtaudu ujouteen avoimesti ja ole valmis puhumaan siitä. y Altista itseäsi sosiaalisille tilanteille y Suuntaa huomiosi muualle y Mikä aktivoi sosiaalisen epämukavuuden. y Opittavien taitojen äärellä y Muuta mielikuviasi y Häpeän taakan keventäminen y Hengitä tiukassa tilanteessa y Mukava sosiaalinen tilanne y Pohdi, miten sanot ei TEKSTI TIINA AIRAKSINEN Leena Harkimo: Suhtaudu ujouteesi avoimesti LEENAN VINKIT UJOLLE: y Hyväksy itse ujoutesi. y Mistä tuo olo on johtunut. Leena on ollut lapsesta asti ujo ja pitää ujouttaan synnynnäisenä temperamenttipiirteenä. Ujo saa olla ihan avoimesti ujo. Miten toimit. Voi myös toimia yrittäjänä tai luoda työnsä. Toivehakijat ovat supersosiaalisia verkostoitujia ja täydellisiä monitaitureita. Kansanedustajana ja Jokereiden toimitusjohtajana toiminut Leena Harkimo tunnustautuu ujoksi. Yrittänyttä ei laiteta. Lapsena ujous ilmeni niin, että hän meni lukkoon yllättävissä tilanteissa ja kiusaantui joutuessaan huomion kohteeksi. Ujo voi sopia mihin tahansa työhön kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan. Ilmoitukset pursuavat kuvauksia toivehakijoista, jotka ovat supersosiaalisia verkostoitujia ja täydellisiä monitaitureita. y Listaa ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisestä helpon tai vaikean seuralaisen. Aiheena oli ”Minkälaista on olla nainen jääkiekkojoukkueen toimitusjohtajana?” Näin Leena astui epämukavuusalueelleen, päätti selvitä hurjasta jännityksestä huolimatta ja selvisi. Ujous ei kuitenkaan ole ollut hänen urakehityksensä esteenä. Harjoitus: Mukava sosiaalinen tilanne y Missä porukassa olet tuntenut sosiaalisesti mahdollisimman mukavaa ja rentoa oloa. Ihmisen tunteet ja reaktiot, kuten vaikka punastuminen, saavat näkyä. Eräänä päivänä hän kuitenkin päätti tietoisesti ottaa riskin ja hyväksyä kutsun naisille tarkoitetun tilaisuuden puhujaksi. Myöhemmin Leena tottui osaansa taustavaikuttajana ja tarkkailijana. Tilausten kirjaajalta tai fyysikolta vaaditaan ”loistavia kommunikointitaitoja” ja tietoturva-asiantuntijalta ”sosiaalista rohkeutta”. Epäaitouden huomaa niin helposti. Harjoitusten avulla voi tarkastella omaa sosiaalista rooliaan ja päästä irti esiintymiseen liittyvistä epämukavuuden tunteista. Asiaa pahensivat muiden kommentit punastumisesta. Ujo pärjää urallaan, kun on teeskentelemättä oma itsensä. Tieto ja ymmärrys auttavat hyväksymään. Tiirikainen neuvoo miettimään, mitä ominaisuuksia työ todella vaatii. Ujoa ehkä huolettaa, mistä ja miten löytää työtä. Lähesty sitä lempeästi, itseironisestikin. y Hanki tietoa ujoudesta. Myönnä se itsellesi ja muille. Lähde: Kati Tiirikainen: Ujon urakirja, Atena Kustannus 2016 Harjoittele eroon epämukavuuden tunteesta K U VA : SH U T TE RS TO C K 28 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Sitä kannattaa hakea, jos se kiinnostaa ja pitää itseään siihen sopivana. Mieti esimerkiksi: y Millaisista sosiaalisista tilanteista sinun tulee selviytyä. Millaisten ihmisten kanssa oli helppo ja luonteva toimia
Siitä voisi joku tehdä väitöskirjan. Jarmo Vuorinen T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 29. Tällaisen ikääntyvän äijän kiireet ovat ohi. Kylät tyhjenevät ja kaikki siirtyvät kaupunkien betonikennoihin. Muita ovia ei käytetä. Mutta kun avaan toisen oven, perässäni on heti jono. Yksilöllistä on vain se, että jokainen osaa olla röyhkeä ihan omaperäisesti. Bussi seisoo laiturissa moottori käyden ja täynnä ihmisiä. Ne vain ovat paksun kuoren alla ja tulevat esiin tavalla, jota nuorempi mies tai minkä tahansa ikäinen nainen eivät ymmärrä. Siksikö kannatamme joukkueurheilua, pukeudumme yksilöllisesti farkkuihin tai keski-ikäisesti mustaan ja maustamme kaiken ruokamme chilillä. Pysäköintihallissa pitää auton keula survoa avautuvan nosto-oven alle, vaikka katto ei vielä mahdu ulos. Mutta kun rentoilet ja vilkuilet makeita kuusikymppisiä gimmoja, jäät nuorten jalkoihin. Olen hengessäni matkalla maalle, vaikka en ole siellä ennen asunut. Onko tämä laiskuutta, parviälyä vai oman älyn puutetta. Rauhallinen maaseuturotu muuttuu öykkäröiväksi ilkimykseksi liikenteessä, kaupassa, lasten kasvatuksessa ja varsinkin netissä. En minä mutta te muut. Ehkä hyvät on tavat määritelty uudelleen. Ei suinkaan, me istumme vain muuten täällä. Yksilöllistä on vain se, että osaa olla röyhkeä ihan omaperäisesti. Ei tarvitse enää päteä. KOLUMNI KU VA : PE RT TU SA RA LA M PI I hmiskasa lähestyy ovia. Joku hyväksyy sen, minä en. Me ihmiset olemme kummallisia. Meistä on tullut kärsimättömiä. Vai olisiko kyse siitä, että me pula-ajan kakarat olemme epäonnistuneet hyvien tapojen siirtämisessä jälkikasvulle. Sisään ryntääjä kysyy: Lähteekö tämä pian. Siihen jopa jonotetaan. Ihmiskasan parviäly J A R M O V U O R I N E N On aikuisella miehelläkin tunteet. Meistä tulee ärtyneitä ja levottomia kuin apinoista häkissä. Tämä aika korostaa kuulemma yksilöä. Kerjäämme muiden hyväksyntää liittymällä samankaltaisuuden kalaparveen. Pitäisikö tästä kaikesta päätellä, että ihminen ei ole luotu elämään suurissa ahtaissa yhteisöissä. Äijässä asuva herkkä pikkupoika kömpii muiden näkyville vasta keski-iässä. Kun uusi kassa avautuu kaupassa, ryntäävät kaikki sinne, eikä nykyiseen jonoon jää ketään. Kaikki tunkevat siitä ainoasta ovesta, joka pysyy ruuhkan takia auki. Maantiellä roikutaan takapuskurissa kiinni, silti ollaan tien ainoita kulkijoita
30 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6
Unettoman tunteet vellovat synkissä vesissä K U VA : SH U T TE R ST O C K Pitkittynyt unettomuus voi aiheuttaa vakavia seurauksia: mieliala laskee, ja pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat liian monen unettoman yön jälkeen ylitsepääsemättömiltä. Ne voivat olla nukahtamisvaikeuksia, heräilyä, liian aikaisin heräämistä, unen huonoa laatua tai erilaisia hengitysongelmia. TEKSTI ANITTA OERTEL . T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 31 S uomalaiset ovat erityisen unetonta kansaa. Lähes jokaisella on joitakin kokemuksia unettomista öistä. Joka kolmas aikuinen nukkuu huonosti ja joka neljännellä on mitattu pitkäaikaista unettomuutta. Stanfordin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan unettomuus on Suomessa jopa kaksi kertaa yleisempää kuin esimerkiksi Ranskassa, Englannissa, Saksassa ja Italiassa. Psykologi Leila Jylänki pitää pitkittynyttä unettomuutta erittäin suurena ongelmana. Pitkäkestoiseksi unettomuudeksi luokitellaan yli kolme kuukautta kestänyt unettomuus.. Unettomuutta voi hoitaa kognitiivisilla menetelmillä muun muassa tietoisen läsnäolon kautta
Syvästi kehoon ja mieleen vaikuttava unettomuus voi jättää vahvan muistijäljen. Vaikka kertomus on fiktiivinen, on kokemus Johannan. Pitkäaikaisesta valvomisesta uupuneen äidin mustat ajatukset hätkähdyttävät. Miten oma äitini jaksoi, kun minä valvotin öisin. Useilla masentuneilla Hypotalamusaivolisäke-lisämunuaiskuori-akseli (HPA-akseli eli Hypothalamus-Pituitary-Adrenal cortex axis) toimii yliaktiivisesti, ja uni-valve-rytmi on häiriintynyt. Se auttaa rauhoittumaan ja nukahtamaan, kun huoli unen puutteesta ja seuraavasta päivästä selviämisestä vyöryy päälle. Lapsen itku raastaa hermoja ja sydäntä. Pienen lapsen kanssa vietetty arki merkitsee sitä, että pitäisi vain jaksaa, vaikka takana on lukemattomia valvottuja öitä. Johanna Pyrrö kirjoittaa tänä vuonna julkaistussa kirjassaan Esikoinen (Kustannus HD, 2016) vauvan yöitkuista, valvomisesta, vanhempien unettomuudesta, ja siitä miten pienikin apu ja hengähdystauko helpottavat arjessa jaksamista. PIMEYS TUNKEE ikkunalasista läpi. Miksi aamusta eikä illasta. Kutsuisinko lapsenlapseni useammin yökylään tai naapurin nuoren äidin kahville. MIELI KURIIN Kun pystyy myöntämään itselleen, että on nyt tosi väsynyt, ensimmäinen askel unettomuuden hoidossa on jo otettu. Mistä saa apua, kun ei jaksa. Apu unettomuuteen voi löytyä kuitenkin läheltä. Nakkaanko hänet makuuhuoneen tummanpuhuvaa tiiliseinää vasten niin, että itku lakkaa ja kaikki muukin. Univaje madaltaa ärsytyskynnystä ja se näkyy myös kehossa. – Pitkäkestoinen unettomuus saa aikaan valtavan tunteiden voimistumisen ja heilahtelun, masentuneet ajatukset ja tummat tunteet. TEKSTI ANITTA OERTEL KUVA PERTTU TOSSAVAINEN Uupuneen äidin mustat ajatukset hätkähdyttävät. Maksimissaan sallitaan tunnin poikkeama. Saako omaa lasta vihata. Vain minä valvon, kaikki muut nukkuvat. Sen jälkeen on unirytmin palauttamisen vuoro, mikä on parasta aloittaa aamusta eli herätään säännöllisesti aina samaan aikaan. Esimerkiksi mindfulnessin periaate on, että hyväksytään tunteet sellaisina kuin ne ovat. Kirjan päähenkilö on pienen vauvan äiti. Tänä päivänä mietitään, mikä on syy ja mikä on seuraus, ja tiedetään, että juuri pitkäaikainen unettomuus voi laukaista masennuksen ja pahentaa sitä. Hän tarvitsee otsikoita: Miten väsymyksen kanssa voi elää. Yksikin nukuttu yö kuitenkin voimaannuttaa. Leila Jylänki, joka on perehtynyt pitkäkestoisen unettomuuden hoitoon, kertoo, että unta edistäviä toimintatapoja voi oppia tietoisen läsnäolon (mindfulness) kautta. Vauvalehtien otsikot ”Lounasretki luontoon” tai Synttärit kolmella tavalla” eivät auta kirjan äitiä. tarkastella läheisiä ihmisiä tarkemmin ja ymmärtäväisemmin. Johanna Pyrrö, Esikoiseni (Kustannus HD, 2016) 32 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Kun lapsi ei nuku, eivät vanhemmatkaan nuku. Taustalla on usein krooninen stressi ja ylivireystila. Esikoiseni-kirjassa turvaverkot toimivat. Johanna kirjoittaa. Vauva meni yökylään mummon ja vaarin luokse, että äiti ja isä saivat yhden yön nukkua. Tummanpuhuva ajatusvirta kuitenkin helpotti kirjan äitiä, eikä ajatus merkinnyt tekoa, vaan laukaisi jotain sellaista, mistä muuten oli vaikea päästää irti. Kirjassa tunnustetaan avoimesti uupumus, ja sen seuraukset herättävät tarpeen Miten väsymyksen kanssa voi elää. Unettoman yöt vellovat synkissä vesissä, Jylänki kuvailee. Kertomus sijoittuu 19 vuoden päähän. UNIVAJE NÄKYY KEHOSSA Aikaisemmin on ajateltu, että unettomuus on oire masennuksesta ja ahdistuksesta. Johannan muistissa on pienen koliikkivauvan herääminen itkemään useita kertoja yössä, ja silloin kun vauva ei itkenyt, äiti odotti itkua. – Itsehoidolla ja asenteen muuttamisella pystyy vaikuttamaan yllättävän paljon. Ottaisinko tunnin keskellä päivää omista töistäni vapaaksi ja leikittäisin lasta, jotta äiti pääsisi tuulettumaan hetkeksi. Naapuritalot ovat mustia laatikoita, joiden sisällä ihmiset tuhisevat ja hengittävät rauhallisesti. Ajatuksissa on usein vain harmaata möttöä. Sydänja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes ja vastustuskyvyn heikkeneminen voivat olla unettomuuden seurauksia. Miten minä jaksoinkaan omien lapsieni öiset itkut
y Pidä päivällä riittävästi taukoja, jolloin voit rentoutua. Sen sijaan kaikkinainen rauhallinen toiminta, kävely, käyskentely ja puuhastelu ovat hyväksi. Älä katso yöllä kelloa, luota siihen, että herätys toimii. y Syö kevyt iltapala, jossa on hitaita hiilihydraatteja. Älä siis ota tietokonetta, älypuhelinta tai töitä sänkyyn, vaan pyhitä se vain nukkumiselle tai rakastelulle! L E I L A J Y L Ä N K I Psykologi Leila Jylänki, Taitomaja Oy, kouluttaa univaikeuksissa olevia kognitiivisbehavioraalisin menetelmin ja mindfulnessin keinoin. Luonnollinen melatoniini, niin sanottu yöhormoni, auttaa nukahtamaan, mutta sänkyyn pitää mennä vasta silloin kun nukuttaa. y Rauhoita mielesi ennen nukkumaanmenoa rentoutumalla, käyskentelemällä ja puuhastelemalla. y Liiku! Liikunta nostaa mielialaa ja vähentää elimistössä pitkäaikaista stressihormonia, kortisolia. – Mieli rakentaa vahvoja assosiaatioita. y Rajoita tai vältä kofeiinin, nikotiinin ja alkoholin käyttöä. y Rauhoita sänky vain nukkumista ja rakastelua varten. y Jos et nukahda noin 15 minuutissa, nouse ylös, mene toiseen huoneeseen ja tee jotakin rentouttavaa. y Keskity sängyssä tuntemaan hengityksesi virtaus sieraimista palleaan asti. y Kokeile mielikuvaharjoituksia esim. y Mieti aamulla mitä teit, kun pystyit nukahtamaan ja hyödynnä tietoa seuraavana iltana. Sen voi tietoisesti muuttaa malliksi, jossa mieli liittää sängyn nukkumiseen. y Kun on huolia tai ongelmia, varaa itsellesi päivällä huolihetki. Tarina pohjautuu Pyrrön omiin kokemuksiin. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 33. Älä kuitenkaan ota lisästressiä liikkumisestasi. rakenna mielessäsi ihaninta rentoutumispaikkaa itsellesi ja luo siihen paljon yksityiskohtia, jotta et keskity nukahtamisen yrittämiseen. y Hanki kunnon pimennysverhot tai käytä silmälappuja. Myös unettomuus voi olla kaavamainen toimintamalli, joka on juurtunut mieleemme ja kehoomme. Palaa sänkyyn, kun olet unelias. Leila Jylänki korostaa, että yrittämällä ei nukahda. Lähde: Leila Jyränki – Ihmiselimistöllä on hormonintoimintoja, jotka valmentavat nukahtamaan. Tahdon voimalla uni ei siis tule, mutta elimistö hoitaa nukahtamisen, kun sille antaa oikeat olosuhteet. Kirjaa paperille mieltä vaivaava ongelma, mitä voit ongelmalle tehdä ja mitä ratkaiseminen vaatii. y Älä korjaile univajetta nukkumalla päivällä pitkiä, yli 20 minuutin päiväunia. Neuvoja unettomuuteen y Hyväksy tilanne ja sano itsellesi: Olen nyt tosi väsynyt ja tarvitsen ennen kaikkea unta ja lepoa. (Se, mitä ei suostu päivällä pohtimaan, tulee nukahtamisvaiheessa mieleen.) y Tarkista, että makuuhuoneesi on mukava, sopivan viileä ja rauhallinen. Liikunta on lääke univaikeuksissakin, mutta sykettä nostavaa raskasta liikuntaa on syytä välttää kolmesta neljään tuntia ennen nukkumaan menoa. Älä mieti mitä teet, kun et saanut unta. Johanna Pyrrön kirjassa tunnustetaan avoimesti uupuneen äidin synkät ajatukset. Itseään ei voi pakottaa nukkumaan. y Tee makuuhuoneestasi ajaton vyöhyke
Huusholli pyörii sillä, että puhtaita astioita kaapissa, joilta syödä, puhtaat vaatteet, jotka pukea aamulla päälle, ja siistit lakanat, joihin nukahtaa. Aterian jälkeen toista sieniopasta tutkittaessa heräsi kauhea epäilys, oliko joukossa sittenkin ollut suippomyrkkyseitikki. Leppoisa opas huusholliin -kirjan toinen kirjoittaja Saara Henriksson antoi pyynnöstä kolme vinkkiä: Siivous palvelee arkea, eikä päinvastoin. Siinä yksinkertaisesti kirjoitetaan aamulla, heti herättyä, kolme sivua. (HS, torstai-liite 18.8.) Kokeile Julia Cameronin aamusivumenetelmää. Muntherin mukaan uni, ravitsemus, liikunta ja mielekäs tekeminen luovat arjen sokkelin, jonka päälle muu rakentuu. Kuinka siivota niin, ettei aja itseään uupumukseen. Kun olet tehnyt tämän, lepää. Kaikki muu on ylimääräistä. 34 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Arjen kauneuteen havahtuu, kun sen on vaarassa menettää Kirjailija Torsti Lehtinen kirjoittaa tapauksesta, kun he olivat puolison kanssa sienestäneet ja valmistaneet saalistaan herkullisen muhennoksen. Älä yritä siivota koko huushollia kertarysäyksellä vaan raivaa pieni alue kerrallaan. Opettele pieni rutiini, kuten tiskirätin vaihtaminen, joka muuttuu tavaksi. Myrkytysoireet ilmaantuisivat vasta 18 vuorokauden kuluttua… Myrkytystä ei tullut, mutta Lehtinen kirjoittaa: ”Olimme saaneet rakastaa kolme viikkoa intohimoisesti elämää ja toisiamme...” 1 2 3 Ruoka on halpaa lääkettä, Kirjallisuuden sekatyönainen Niina Hakalahti on ahkera keittiö psykologi, joka rakastaa ympäristön tarkkailua sekä leipomista. Kirjoittamisella on rauhoittava ja puhdistava vaikutus. K U VA : TI IN A M A K K O N EN KEITTIÖPSYKOLOGI sanoo Sami Munther, mielenterveystyön kokemusasiantuntija ja vertaisohjaaja. Teksti voi olla mitä vain: toiveita, unia, valitusta, havaintoja, raporttia, tarinoita, kysymyksiä
Lapsen logiikalle. Valittaminen kääntyy positiiviseksi ja yhteisölliseksi. Miehillä on edelleen vapaa-aikaa enemmän kuin naisilla. Lisää: www.studiokalleinen.net. Taide antaa voimaa! Taiteilijapari Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Valituskuoro-teos elää omaa elämäänsä ympäri maailmaa. ” potentiaalia on hiljaisuus ” Suomalaisilla on vapaa-aikaa keskimäärin 47 tuntia viikossa. Hassuille otsikoille. Mankan mietteitä ja vinkkejä voi lukea osoitteesta: www.hidastaelämää.fi tai teoksesta Stressikirja – mistä virtaa. ”Tee intohimoisesti ja innostuneesti kaikki minkä teet. Innostus on kaiken perusta.” (Taija Tuominen, paljon töitä tekevä kirjallisuusalan yrittäjä) Jaksamisvinkki yrittäjältä: – Yhteiskuntatieteilijä Outi Ampuja, joka on kirjoittanut Oikeus hiljaisuuteen -teoksen. Lemmikkieläimen toilailulle. (Lähde: Tilastokeskus) 47 tun tia vii ko ssa Mille sinä naurat. Alistumme päivittäin vahingolliselle ja väsyttävälle melusaasteelle – siihen kannattaa puuttua aina kun mahdollista. Tätä kysyi itseltään työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka ajauduttuaan työuupumuksen partaalle. Sitä lajia löytyy esimerkiksi kirjasta ”Ovatko kaikki esineet olleet joskus märkiä. Mitä tehdä, jos työelämä stressaa. ja 127 muuta kiperää kysymystä, joihin saadaan viisas vastaus.” ”Sinun rasittava arkesi on sinun lapsesi lapsuus.” (Vessakirjoitus.) T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 35. Yksityisten ihmisten valitusten pohjalta luodaan sävelletty teos, joka esitetään yleisölle
y Nimi: Erica Etholén y Perhe: Mies ja koira y Ikä: 38 y Asuu: Helsingissä y Ammatti: Kasvatustieteiden kandidaatti y Haaveilee: Esikoulu opettajan työstä E R I C A E T H O L É N KANSSAKULKIJA 36 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6
TEKSTI KATJA NYGÅRD KUVAT SAARA AUTERE . Viisi vuotta elämästäni T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 37. Erica Etholén menetti elämästään viisi vuotta väärälle mielenterveys diagnoosille ja siitä aiheutuneelle lääkeriippuvuudelle
Vanhemmiten hän on ymmärtänyt olleensa aina hyvin herkkä ihminen, jonka tunnemaailma on erityisen voimakas. Jos en onnistunut elämässäni yhtä hyvin kuin toiset, siihen oli olemassa syy, josta minun ei tarvinnut itse ottaa vastuuta. – Käänsin ja väänsin asian niin, että masennuksen ohella hyvät jaksot, jolloin olin iloinen ja energinen, olivatkin ehkä olleet vain osa sairautta. Jälkeenpäin hän on miettinyt sitäkin, että ehkä hoitajan sanat kolmenkympin kriisistä olivat sittenkin totta; ehkä hänen tapansa käydä asioita läpi vain on erilainen kuin muiden. L uulen, että sinua ei vaivaa mikään. – Mietin päivittäin, mitä vikaa minussa on. Aloin ajatella, etten pärjäisikään opettajana enkä saisi graduani koskaan valmiiksi. Lääkityksen lisäksi häntä hoidettiin myös terapialla, mutta Erica ei kokenut juurikaan hyötyvänsä siitä. Koin, että herkkyyteni oli yhtä kuin sairaus. Mitä hän oikein tarkoitti. – He sanoivat, että jätetään Erica yksin rauhoittumaan. – Itsetuntoni koki kovan kolauksen. – Nyt pystyin selittämään asioita itselleni ja muille. Ei kai sellaista voinut kuitata pelkällä kolmenkympin kriisillä. Erica jäi usein yksin tilanteisiin, koska ihmisten oli vaikea ymmärtää hänen reaktioitaan. Lopputyö ei kuitenkaan valmistunut, ja ensimmäinen työpaikka opettajana osoittautui niin raskaaksi, että Erica joutui luopumaan siitä. Sinulla taitaa vain olla kolmenkympin kriisi. Erica tunsi jo lapsena itsensä erilaiseksi kuin muut. 1977 1990 2000 ERICAN ELÄMÄNJANA K A N S S A K U L K I J A E R I C A E T H O L É N 38 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Erica syntyy. Kun vastoinkäymiset muillakin elämänalueilla alkoivat kasaantua, Erica masentui ja joutui lopulta sairaalaan. – Diagnoosi vahvisti erilaisuuden tunnettani, jota olin aina elämässäni kokenut. – Ajattelin, ettei minun enää tarvitsisi tehdä niin kovasti töitä asioiden eteen, vaan sain ollakin vähän ressukka, hän sanoo. Hänhän makasi sairaalassa, koska oli niin masentunut. Sairaalassa Ericaa tutkittiin ja kokeiltiin erilaisia lääkityksiä. Taipumus kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on voimakkaasti perinnöllinen. Minulla oli myös itsetuhoisia ajatuksia, mutten koskaan päätynyt tekemään itselleni mitään pahaa. Hän olisi halunnut saada lopputyönsä nopeasti valmiiksi ja siirtyä mahdollisimman pian työelämään. Erica Etholén, ei tuntenut itseään ikäkriisissä vellovaksi kolmikymppiseksi. DIAGNOOSI OLI HELPOTUS Erica halusi saada tilanteelleen selityksen. Lopullinen diagnoosi perustuu aina lääkärin kattavaan selvitykseen potilaan taustoista ja sairaushistoriasta, mutta Erica uskoo myös omalla aktiivisuudellaan olleen vaikutusta diagnoosin saamiseen. Sairastuu syömishäiriöön ensimmäisen kerran 12vuotiaana. Lääkäri tarttui herkästi potilaan tuntemuksiin, koska samaa sairautta esiintyi myös Erican lähipiirissä. Enää Erican ei tarvinnut olla itselleen vihainen kariutuneista parisuhteistaan, vaikeuksistaan työelämässä tai siitä, että opiskelut eivät edistyneet ajallaan. Vaikka hän ei kärsinytkään kaikista sairaudelle tyypillisistä oireista, kuten unettomuudesta tai selkeistä maniavaiheista, sairaus saattaa eri ihmisillä esiintyä monin eri tavoin. VAIKEUDET KASAANTUVAT Erican oli tarkoitus valmistua luokanopettajaksi jo vuosia sitten. Hoitajan sanat löivät vasten kasvoja kuin märkä rätti. Aluksi diagnoosi oli helpotus. Nuorena aikuisena Erica kärsi erilaisista syömishäiriöistä ja hänellä todettiin epävakaa persoonallisuushäiriö. Ennen sairaalajaksoa Erica oli ollut hyvin yksinäinen. Hän otti itse lääkärillä puheeksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuuden. Sen sijaan työpaikoillaan hän ei pitänyt sairaudestaan meteliä. Sairaalassa hän tapasi samassa tilanteessa olevia ihmisiä ja sai seuraa, joten hän piristyi. Lähipiirilleen Erica päätti olla alusta asti avoin ja kertoa diagnoosistaan. Jos Erica tunsi kokevansa epäoikeudenmukaisuutta tai tulleensa väärin ymmärretyksi, siitä seurasi yleensä huuto. Pätkätyöläisenä se ei olisi kannattanut. Aloittaa opettaja opinnot Vaasassa. Se oli puolustusmekanismi, koska mielestäni oli parempi vihata kuin alkaa itkeä. Jotkut saattoivat jopa pelätä häntä. – Lapsena herkkyyteni purkautui vihana. Hän oli eläinrakas pohdiskelija, joka kärsi huonosta itsetunnosta ja pillahti herkästi itkuun
Todetaan epävakaa persoonallisuushäiriö. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on alidiagnosoitu sairaus, jota monet sairastavat tietämättään. Lääkevieroitus unilääkkeistä ja rauhoittavista. Virhediagnoosit eivät ole harvinaisia 2003 2008 2012 2013 Tunsin syyllisyyttä, koska olin ollut diagnoosin saamisen suhteen niin aktiivinen. Saa diagnoosin kaksisuuntainen mielialahäiriö. – Etenkin persoonallisuushäiriöissä tarkkoja diagnooseja halutaan turhan usein pantata, vaikka ennen kaikkea potilas hyötyisi diagnoosista enemmän kuin siitä, jos papereissa lukee esimerkiksi vain sopeutumishäiriö. Tästä syystä lopullisen diagnoosin saamiseen voi mennä aikaa, jopa vuosia. Kaikkia sairauksia, kuten skitsofreniaa, ei edes diagnosoida kovin herkästi, vaan vointia seurataan pitkäänkin ennen lopullisen diagnoosin tekemistä. Usein sitä hoidetaan pitkään pelkkänä masennuksena, ja diagnosoinnissa saattaa olla jopa kymmenen vuoden viive. Archer on sitä mieltä, että diagnooseja pitäisi antaa rohkeammin. Diagnoosi kaksi suuntainen mieli alahäiriö puretaan. Sairastuu uudelleen syömishäiriöön. Potilaan sairauskertomuspapereissa tieto annetusta diagnoosista säilyy, mutta myös purkupäätös tulee käydä selvästi ilmi. Hoidon aikana aiemmin tehtyä diagnoosia tarkastellaan jatkuvasti sen hetkisten oireiden perusteella ja sitä suhteutetaan potilaan vointiin. – Virheitä tulee, koska ihminen ei ole kone, ja biologia on monimutkaista, sanoo psykiatriaan erikoistuva lääkäri ja tohtorikoulutettava Mari Archer. Myös epävakaa persoonallisuushäiriö ja kaksisuuntainen mielialahäiriö oireilevat hyvin samankaltaisesti, joten niiden välillä diagnoosin tekeminen ei välttämättä ole aina yksinkertaista. Potilaan hoito tai diagnoosin tekeminen eivät ole koskaan yhden ihmisen vastuulla, vaan toteutetaan työryhmänä. PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN diagnoosit eroavat moneen muuhun sairauteen verrattuna siinä, että niiden todentamiseen ei ole olemassa mitään kokeellista menetelmää, kuten verikoetta. Diagnoosi rakentuu aina potilaan oirekuvan ja seurannan perusteella. Diagnoosin saaminen vaikuttaa muun muassa Kelan myöntämiin etuuksiin, lääkkeistä saataviin korvauksiin sekä sairauspäivärahapäätökseen. TEKSTI KATJA NYGÅRD T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 39. Joidenkin sairauksien samankaltaisuus ja päällekkäisyys voivat mutkistaa oikean diagnoosin tekemistä. On hyvin tavanomaista, että psykiatriset diagnoosit muuttuvat ja tarkentuvat sitä mukaa, kun potilaan oirekuva vaihtuu tai selkenee. Useimmiten diagnoosi on myös potilaalle itselleen helpotus. Jos päädytään siihen, että diagnoosi ei ole oikea, purkuprosessi ei ole monimutkainen
Hän alkoi nähdä jälleen värejä, ja hänen motoriikkansa alkoi toimia paremmin. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön määrätyt lääkkeet Erica lopetti lääkärin ohjeistuksen mukaan vähitellen. Rissanen sai vuosien aikana kaikkiaan seitsemän eri diagnoosia, kunnes hänellä todettiin olevan vain dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Sairaus oli hoidettavissa psykoterapialla. Sydän ei olisi välttämättä kestänyt niin raskasta koettelemusta, vaan Erica olisi saattanut jopa kuolla. Ajattelin, että nyt saa riittää. Ericalla todettiin litiummyrkytys, joka johtui lääkityksen ja ruokahaluttomuuden yhteisvaikutuksesta. Pian hän meni niin huonoon kuntoon, ettei pystynyt kunnolla enää edes kävelemään. Kaksitoista päivää kestäneen kärsimyksen jälkeen Erican elämä muuttui. IRTI LÄÄKETOKKURASTA Erica alkoi epäillä diagnoosiaan, kun hänelle määrätyt lääkkeet eivät alkaneet tehota toivotulla tavalla. Rissanen painottaa, että erotusdiagnoosien tekeminen on tärkeää erityisesti niiden mielenterveyden häiriöiden kohdalla, joissa lääkehoito on keskeistä. Oma oloni ainoastaan paheni lääkkeen käytön myötä. – Tuntui, kuin viisi vuotta elämästäni olisin ollut kuollut ja herännyt uudelleen henkiin. Erica halusi päästä eroon sekä rauhoittavista että unilääkkeistä ja päätti lopettaa niiden syömisen kertaheitolla. Erään leikkauksen jälkeen Erica joutui hakeutumaan toimenpiteen jälkeisten komplikaatioiden vuoksi sairaalan päivystykseen ja sai oireisiinsa vahvan antibioottilääkityksen, joka vei kokonaan ruokahalun. Väärästä diagnoosista ja siitä aiheutuvasta vääränlaisesta hoidosta voi hänen mukaansa aiheutua potilaalle sairauden pitkittymistä, sairaalakierteitä, leimautumista ja itsetuhoisuutta. Puolen vuoden aikana huomasin vointini aivan erilaiseksi kuin lääkkeitä syödessäni. Olin riippuvainen lääkkeistä. Hän alkoi voida koko ajan paremmin ja uskoi, että oli syönyt lääkkeitä turhaan. Myöhemmin Erica sai kuulla, että yhtäkkinen lääkevieroitus olisi saattanut olla keholle kohtalokas. – Silloin pääni sisällä tapahtui jotain. En jaksa enää tällaista, Erica muistelee. Hän kuvailee, että oikean diagnoosin saaminen vaikutti kuntoutumiseen ja käsitykseen omasta itsestä. Olin innostunut ja energinen. – Aina huonolla hetkellä nappasin pillerin. – Mietin, että jos lääkkeen pitäisi parantaa oloa, miksei niin käynyt minun kohdallani. – Lääkevierotusta seurannut kesä oli hyvä. Erica arvelee, että aiemmin masennukseksi tulkittu paha olo oli todennäköisesti johtunut vääränlaisista lääkkeistä, ja niiden aiheuttama masennuksen tunne oli jäänyt päälle, vaikka varsinainen masennus olikin jo poistunut. – Kehoni tärisi, sydän hakkasi niin, että se tuntui tulevan ulos rinnasta ja henkeä ahdisti. Eri lääkärit voivat tulkita potilaan oireita ja diagnostisia kriteerejä hyvin eri tavoilla. Join vain mehua ja teetä, joilla yritin ajaa myrkkyjä pois kehostani. Olo tuntui jatkuvasti tokkuraiselta, ja pahan olon yllättäessä Erica haki lisää turvaa rauhoittavista lääkkeistä. Juuri tästä syystä diagnooseissa tapahtuvia virheitä ei pidä hyväksyä. Tunsin olevani hereillä! Tuntui, kuin viisi vuotta elämästäni olisin ollut kuollut ja herännyt uudelleen henkiin. Ero entiseen oli niin voimakas, Erica kertoo. Päivi Rissaselle diagnoosin muuttuminen tarkoitti uudenlaisen identiteetin löytämistä ja mahdollisuutta kuntoutua. Niiden purkamiseen tai muuttamiseen on oltava aina mahdollisuus, esittää tutkija, VTT Päivi Rissanen. Kuin silmien edessä ollut harso olisi vedetty yhtäkkiä pois. Hän tutki väitöksessään psyykkisen sairastumisen ja kuntoutumisen prosessia omakohtaisen kokemuksen kautta. Pian huomasin napsivani niitä kuin karkkeja. Oikea diagnoosi ohjaa hoitoa ja helpottaa myös hoitohenkilökunnan suhtautumista potilaan käytökseen. K A N S S A K U L K I J A E R I C A E T H O L É N TEKSTI SARI SAKALA 40 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Tutkijakokemusasiantuntija: Diagnoosi on voitava purkaa PSYKIATRISTEN DIAGNOOSIEN tekeminen perustuu pitkälti oireiden ja käyttäytymisen luokittelemiseen. Ericasta tuntui kuin hän olisi elänyt kuplassa. Hän kärsi yksin kotonaan vieroitusoireista, joita ei osaa jälkikäteen kunnolla edes sanoin kuvailla
Elämään on sen jälkeen mahtunut muutamia vaikeitakin jaksoja, mutta Erica kokee, että ne ovat opettaneet arvostamaan paremmin myös hyviä hetkiä, joita kuitenkin on huomattavasti enemmän kuin huonoja. Vaikka papereissani merkintä sairaudesta säilyykin aina muistuttamassa asiasta, minä selvisin siitä kaikesta. Diagnoosin purkamisen jälkeen Erica päätti jättää sairauden taakseen. Purku tapahtui Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimusja hoitokeskuksessa ja sujui paljon helpommin kuin Erica oli alun perin kuvitellut. Lääkkeistä vieroittautumisen jälkeen Erica tunsi kuin heräävänsä uudelleen eloon. Erica ehti elää väärän diagnoosin kanssa viisi vuotta. Erica tunsi myös syyllisyyttä, koska oli omasta mielestään itse ollut diagnoosin saamisen suhteen niin aktiivinen. Se on tehnyt minusta nöyremmän ja kiitollisemman omaa elämääni sekä itseäni kohtaan. – Kuin silmien edessä ollut harso olisi vedetty pois. – Vaikka alussa olinkin katkera ja surin sitä, että viisi vuotta elämästäni oli valunut hukkaan, niin lohduttauduin sillä, että onneksi kyse oli kuitenkin vain viidestä eikä kahdestakymmenestäviidestä vuodesta. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 41. – Kokemus on kasvattanut minua valtavasti henkisesti. KOKEMUS KASVATTI HENKISESTI Vuonna 2013 kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä annettu diagnoosi todettiin virheelliseksi, ja se purettiin. Lopulliseksi diagnoosiksi jäi Erican aiemmin saama epävakaa persoonallisuushäiriö
”Tarkkaavaisuushäiriö on elämäni ärsyttävin asia” KANSSAKULKIJA H E R R A Y L P P Ö 42 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6
Mutta kai jotain oli alettu epäillä, koska en pysynyt luokassa kärryillä. Uskon, että tällaista sattuu kaikille joskus. En tiedä, tunnettiinko silloin edes mitään ADD:ta. ”Tarkkaavaisuushäiriö on elämäni ärsyttävin asia” . Myöhemmin Ylppö tajuaa kotona, ettei pikkutakkia ole missään. Mutta kun sitä tapahtuu viikoittain, on pakko olla vikaa päässä, hän naurahtaa. – Jos paniikkikohtaus tulee, tuntuu kuin verisuoni katkeaisi päässä. Tällä tavalla hän ei voinut häiritä toisia ja sai itsekin kokeista huomattavasti parempia arvosanoja kuin niitä luokassa tehdessään. Diagnoosina oli määrittelemätön ahdistuneisuusneuroosi. Hän on vasta viime vuosina opetellut määrittelemään sitä. Mulle käy tavallisessa arjessa jatkuvasti asioita, jotka tapahtuvat muille kolmen promillen humalassa. – Haastattelija kysyi jotain, enkä oikein tiennyt, mitä se puhui. Tahdoin tehdä elokuvia, mutten osannut käyttää mitään laitteita. Teini-iässä Ylppö ei pystynyt käymään ollenkaan elokuvissa, eikä hän nykyäänkään nauti siitä. Hän kävi tuolloin tutkimuksessa, jossa aivojen sähköistä toimintaa mitattiin pään pinnalle asetetuilla antureilla. Herra Ylppö & Ihmiset -yhtyeen vuonna 2012 julkaistun Mies ja nainen -albumin jälkeen paletti oli sen verran sekaisin, että keskusteluapu oli tarpeen. Oireilu jatkui armeijassa. Yritin kerätä itseni ja ajattelin, etten mä jumalauta voi syöksyä suorassa lähetyksessä ulos tv-studiosta. Pääni oli täynnä ideoita, mutta ei ollut kanavia niiden toteuttamiseksi. Ala-asteella kaikki muut tuntuivat reagoivan ominaisuuteen, vaikkei Ylppö itse tiedostanut koko asiaa. TEKSTI ELINA JÄRVI KUVAT OLGA POPPIUS O len hukannut yhdeksän kuukauden aikana niin monta pankkikorttia, ettei pankki anna enää uutta, kertoo Maj Karma -yhtyeen laulaja ja lauluntekijä Herra Ylppö. Suljetussa tilassa oleminen monen muun ihmisen kanssa saattaa edelleen laukaista paniikkikohtauksen. Myöhemmin olen osannut yhdistää tämän paniikkihäiriöön. – Ymmärsin, että olen koko ajan tarkkailun alaisena. Kaiken lisäksi asuin pikkukaupungissa, missä oli vähän mahdollisuuksia ja aina samat naamat. Hän halusi tehdä monia taiteeseen liittyviä asioita, mutta tunsi itsensä huonoksi. Saatoin kuulla jonkin lauseen lopun ja vastasin siihen ympäripyöreästi. Oli täysin mahdoton ajatus jäädä armeijaan, joten hommasin hullun paperit. Oli sietämätöntä olla tiiviissä porukassa suljetussa tilassa. – Terapeutti antoi täytettäväkseni monta sivua monivalintatehtäviä. Ammattinimikkeensä puolesta hän ei kuitenkaan voinut tehdä diagnoosia, Ylppö sanoo. – En osannut laulaa tai soittaa sillä tavalla kuin halusin. Hän kertoo ERROR – Mielen häiriöitä -kirjassa elämästään ADD:n eli tarkkaavaisuushäiriön kanssa. Lapsuudessa oli omat haasteensa, mutta Ylpölle teiniikä oli erityisen ahdistavaa aikaa. – Oli tilanne mikä tahansa, toisille kannattaa selittää, että nyt puskee paniikki päälle, hän sanoo. Hän menee kirjastoon, kauppaan ja hoitamaan muita asioita. Tarkkaavaisuushäiriö on muovannut hänen identiteettiään lapsuudesta alkaen. – Taas kerran joudun soittelemaan paikkoihin, että onko takkia näkynyt. – Elettiin jotakuinkin vuotta 1983, kun opettajat lähettivät kotiin terveisiä, ettei koulunkäynnistä oikein tule mitään. – Kaikki varmasti ajattelivat saavansa jonkin helpottavan tiedon siitä, että tämä lapsi on vajaa ja pimeä. Kyllähän lapsi aistii ja huomaa, että sinuun suhtaudutaan eri tavalla kuin toisiin. – Perustimme samaan aikaan rockbändin, ja sekin ahdisti, että treenit ja muu menivät minulta ohi. Kun ne oli käyty läpi, oli hänen mukaansa aivan selvää, että minulla on tarkkaavaisuushäiriö. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 43. Tuntui, että koko Suomi näkee nyt tämän, vaikken tiedä, huomasivatko sitä muut kuin vaimoni. Vuosia sitten paniikkikohtaus iski myös suorassa tv-lähetyksessä. Ei oikein voinut muuta kuin vetää kaljaa, hän muistelee. Hän huomasi säpsähtelevänsä kuin unesta herätessään. Kun avaimet, aurinkolasit ja pankkikortit hukkuvat harva se päivä, on oltava vikaa päässä, ironisoi muusikko Herra Ylppö. Aloin saada pakokauhukohtauksia: tuntui, että pää räjähtää. KLISEE TUHLAAVASTA ROKKARISTA PITI PAIKKANSA Ylpöllä ei ole tarkkaavaisuushäiriöstä lääkärinlausuntoihin kirjattua diagnoosia, mutta asia nousi esiin, kun hän hakeutui terapiaan. Läheiset osaavat suhtautua miehen oireisiin, koska he tietävät, mistä on kyse. Sitten ainoa tulos olikin, että minulla oli kahdeksanvuotiaana 12-vuotiaan sanavarasto! SULJETTU TILA LAUKAISEE PANIIKIN Koulussa Ylppö teki kokeet yksin eri huoneessa. Siksi pelkään, että joudun syöksymään ulos katsomosta. Jossakin välissä tulee aina muutaman sekunnin musta aukko: epähuomio, jonka aikana pankkikortin tulee laittaneeksi vaikkapa pikkutakin povariin. Mutta erikoisjärjestelyjen myötä mieli alkoi oireilla
Ylppö kuvaa päässään syntyviä levottomuuden ja sekamelskan ajatuksia kohinaksi: aivoihin tulee samanaikaisesti liikaa ärsykkeitä. Sen vuoksi myös etsin säännöllisesti jotakin, esimerkiksi avaimia. Hän laulaa intensiivisesti, keskittyminen ei herpaannu. Mulla oli lääkärin tulot, mutta mitään ei jäänyt jäljelle. Arkisiin asioihin keskittyminen on eri juttu, niiden hoitaminen tuskin helpottuu koskaan. Päänsisäiset tuntemukset ovat lisänneet ennen kaikkea empatiaa ja halua ymmärtää myös toisten ajatusmaailmaa. Toisaalta elämää helpottaa, ettei minulla ole empiiristä kokemusta olla joku muu. Vaikka usein turhauttaa ja rasittavan häiriön antaisi mielellään pois, itsetutkiskelu on auttanut omien ominaisuuksien hyväksymisessä. Tavanomainen tehtävä muuttuu hankalaksi heti, jos samaan aikaan pitäisi vaikkapa syödä. ERROR – Mielen häiriöitä. Ja jos puhelin on lähettyvillä tai lapset häärivät vieressä. Ylpön mielestä on vaikeaa erotella, mistä hulluus alkaa. – Ainoa, joka tietää millaista on olla minä, olen minä. Perhe on muuttanut kuviota paljon. Esiintyvänä artistina Ylppö tietää, miten yleisö otetaan. Kotona esimerkiksi televisio aiheuttaa häiritsevää hälyä, eikä keikkareissuillakaan hotellihuoneessa tervehdysteksteineen odottava tv ole hyvä asia. Tai jos herpaantuukin, yleisö sitä tuskin huomaa. Niitä ovat muun muassa pään sisään rakennetut ”työkansiot”. Tarkkaavaisuushäiriö on ehdottomasti koko elämäni ärsyttävin asia. Jos en löydä kaukosäädintä, vedän piuhan seinästä. Lue koko kertomus kirjasta. Ja koska ihminen on monisyinen olento, on Ylpön mielestä vaikeaa erotella, mistä hulluus alkaa. Perheen asioille on oma lohkonsa. Tarkkaavaisuuden ”mustat aukot” syntyvät riippumatta siitä, juoko hän alkoholia. 44 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Ne vain katosivat johonkin. Ostelin autoja ja dokasin loput. Se ei kiinnostanut ollenkaan, hän vain tuijotti numeroita. K A N S S A K U L K I J A H E R R A Y L P P Ö Tarkkaavaisuushäiriö on siinä mielessä ristiriitainen ominaisuus, ettei moneen asiaan osaa keskittyä lainkaan, kun taas johonkin itseä kiinnostavaan asiaan ja riittävän kapeaan osa-alueeseen pystyy keskittymään hyvin. – Eri maailmat eivät saa sekoittua mielessäni toisiinsa, koska ne kaikki ovat elämässäni omia osa-alueitaan. Ylppö on rakentanut itselleen keskittymisessä auttavia metodeja. Ylpölle tällaisia intressejä ovat musiikin tekemisen lisäksi esimerkiksi kirjoittaminen, kuvataiteet ja videoilmaisu. Vaikka se olisi kuinka hiljaa, se on minun mielestäni aina liian lujalla, hän naurahtaa. – Painan aina ensimmäiseksi television pois päältä. Kotona lapset toki katsovat telkkaria, mutta itse en haluaisi nähdä koko laitetta koskaan. Klisee kaikki rahansa tuhlaavasta rokkarista piti täysin paikkansa. – Totta kai se on aiheuttanut vastapuolessa turhautumista, että etkö sä nyt ymmärrä. Vaikka kiinnittäisin vaaleanpunaisen elefantin avaimenperään, silti hukkaisin avaimeni. – Yleensä aloitan yhtä viidestä asiasta, ja kaksi niistä jää lopulta kokonaan tekemättä. – Jos tämä olisi kiinni liiallisesta juomisesta, asia olisi helppo korjata. ”MULLA PUUTTUU JOKIN PALIKKA PÄÄSTÄ” Ylppö on lapsuudesta asti kohdannut kysymyksen ”miksi et nyt vain keskity?” Hän muistaa, miten vaikeita olivat esimerkiksi tilanteet, joissa hänelle yritettiin opettaa matematiikkaa. Edelleen, kun pitäisi käydä läpi esimerkiksi firman kirjanpitoa, menen sellaiseen käsittämättömään tilaan, etten tajua yhtään mitään. – Joko me kaikki olemme vähän hulluja tai kukaan meistä ei ole. Helsinki: Like Kustannus, 124-135. Mulla puuttuu jokin sellainen palikka päästä, että pystyisin hallitsemaan nuo tilanteet. – Haluan pitää talousasiatkin omissa lohkoissaan, koska aikoinaan kaikki rahani menivät. – Joko me kaikki olemme vähän hulluja tai kukaan meistä ei ole. Taloudellisia ylilyöntejä hän yrittää nykyään välttää useiden eri pankkitilien avulla: erikseen ovat muun muassa asuntolainatili, palkkatili, matkatili ja autokustannuksiin käytettävät tilit. Lähde: Järvi, Hotti & Poppius (2016). Ongelma on, että mulle käy tavallisessa arjessa jatkuvasti asioita, jotka tapahtuvat muille kolmen promillen humalassa. Hän kuuli puheen, muttei rekisteröinyt sitä. Kun on lapsia, asioista täytyy ottaa enemmän vastuuta
Kuulostaa stressaavalta, mutta kun sen sanoo huipputiedemies ja rakastava perheenisä, jolla tuntuu riittävän virtaa vaikka mihin, tekee mieli kysyä, mikä hänen salaisuutensa on. Pitää tehdä valintoja. Itsellä kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostisten kriteerien alle kohtalaisesti jäävä ailahtelevuus tuottaa haasteita elämässä. Minusta ihmisten pitäisi opetella sanomaan kyllä, ja repiä elämästä irti kaikki mitä siitä saa, ja testata jatkuvasti osaamisensa ja uskalluksensa rajoja. Joku käveli ohi, joku katsoi pitkään. Teemu Ollikainen KOLUMNI T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 45. Nykyihmisten pulma onkin juuri se, että he haluavat kaiken, sanoi toinen kollegani, mutta kaikkea ei voi saada. Vastaanotolta poistuttuani aloin harppoa helsinkiläistyneen hermostuneita askelia. Voi hoitaa työnsä ja lapsensa hyvin, mutta samalla ei voi harrastaa kilpailuhenkisesti ja jatkaa siinä sivussa bile-elämää. Arjessa ei ole ongelmatonta olla ihminen, joka ei halua tarpeeksi vaan kaiken. Kun väsymys ja epäusko omiin kykyihin ajoittain iskevät lujaa, ihmettelen miksi olen ilmoittanut lapsen uuteen harrastukseen, lupautunut perustamaan kolme ammatillista työryhmää ja neuvotellut kustannussopimuksen kirjaan, josta en ole kirjoittanut riviäkään. Joku hyötyy ohjeesta, jonka mukaan on tarpeeksi, kun tekee kaiken riittävän hyvin. Lapsiperhearki yhdistettynä kovaan ja välillä täysin rajattomaan työntekoon ja huonoon itsestä huolehtimiseen on opettanut, että kaikilla on rajat. Työnohjaajani ohjeisti minua hidastamaan silloin, kun huomaan että vauhtia alkaa tulla lisää. Rauhoittava vaikutus jysähti puolessa minuutissa. Pyöräilet hitaammin. Tärkeintä on hyvä meininki T E E M U O L L I K A I N E N Teemu Ollikainen on erikoispsykologi ja psykoterapeutti, joka työskentelee Psykologiliiton vastaavana psykologina Arjessa ei ole ongelmatonta olla ihminen, joka ei halua tarpeeksi vaan kaiken. Kävele hitaammin, sanoi työnohjaajan ääni mielessäni. Yleispätevät ohjeistukset eivät sovi kaikille, koska ihmiset ovat erilaisia. En välittänyt. Teet kaikkea vähemmän. Tunnen sellaisenkin ihmisen, jonka mukaan se ei riitä, vaan kaikki pitää tehdä juuri oikein. Kävelet hitaammin, hän sanoi. Kaikkeen eivät vuorokauden tunnit riitä, jos aikoo nukkuakin. Miten se muka tehdään, kysyin. Suoruudessaan ohjeistus tuntui helpommin sanottu -osastolta. Nykyihminen kuunteli tätä irvistellen, mutta totesi että oikeassahan hän on. Ensimmäistä kertaa näin Työterveyslaitoksen edustalle istutetut vaahterat ja lehmukset, joiden ohi olin kulkenut satoja kertoja. Hidastin. ”Tärkeintä on hyvä meininki», hän opastaa; ”sillä jos on paska meininki, silloin kaikki muuttuu todella hankalaksi”. Siinä sinulle viisautta, Paulo Coelho. Ja vaikka se sattuukin, olen opetellut kieltäytymään ja viivyttämään. R aivostun, kun kuulen jonkun sanovan, että ”pitää opetella sanomaan ei”. Kaupasta pitää valita yksi juustolaatu ja jättää ne neljäkymmentä muuta sinne hyllyyn
Isosisko oli pikkusiskonsa tukena, kun perheessä oli vaikeaa. Hän muistaa myös papan pysäyttävät sotatarinat, jotka ovat painuneet pikkusiskolta unohduksiin. 46 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Kuisminin sisaruksilla on vain reilu vuosi ikäeroa. Silti he muistavat lapsuutensa eri tavoin. TEKSTI JA KUVAT MERI LIUKKONEN Yhteinen lapsuus, erilaiset muistot Siskokset Karoliina (vas.) ja Elina ovat edelleen läheisiä ja viettävät usein aikaa yhdessä perheineen
Muistot lapsuudesta nousivat pintaan varsinkin kun Karoliinasta itsestään tuli äiti. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 47. Minua on suojeltu ja olen oppinutkin sulkemaan ikäviä asioita pois. Toisesta hoitopaikasta puolestaan Karoliina kertoo, kuinka rappukäytävässä haisi pahalle ruoalle. Karoliina taas muistaa rangaistuksen: pikkusisko joutui toiseen petiin, kun he yleensä nukkuivat kerrossängyssä. Venäläiset rikkoivat ikkunoita ja heittivät sisään polttopulloja. Hänelle jäi mieleen, miten isosisko ei lähtenyt mukaan mekastukseen. Äiti yritti parhaansa mukaan pitää kulisseja pystyssä. Haluan ajatella kaiken hyvän kautta ja selitellä asiat paremmaksi. Kun hän oli päihdehoidossa, kysyi lääkäri myös siskoksilta, onko heille jäänyt katkeruutta lapsuudestaan. – Sanoin äidilleni hiljattain siitä, että minulla on kuva, että isä on ollut joka tapauksessa läsnä. Hänen täytyi teeskennellä kuollutta maassa maaten, ruumiiden seassa, vaikka vastapuolen sotilaat kävelivät päältä ja pistivät pistimillä. – Toki isän alkoholismi on vaikuttanut omaan ajatusmaailmaani, mutta en ole koskaan ajatellut, että lapsuuteni oli ankea tai ettei meistä lapsista olisi pidetty huolta. Pappa ei koskaan kertonut lapsilleen näin karmivia sotajuttuja, mutta on silti ilmeisesti halunnut siirtää muistoja eteenpäin uudelle sukupolvelle. Hänen esikoistyttärensä syntyi viime vuoden huhtikuussa. Santtu-koira nuoli hänen liikavarvastaan, ja me lapsenlapset olimme siinä ympärillä. Meille luettiin Sara ja Sarri -kirjaa. ARKISIA MUISTOJA Kuismineille on toki piirtynyt mieleen erilaisia muistikuvia myös arkisista tapahtumista. M uutama vuosi sitten Elina Kuismin, 39, kuunteli radio-ohjelmaa ja hämmästyi. He ovat kasvaneet saman katon alla samassa nelihenkisessä perheessä, ja jopa harrastukset olivat pitkään yhteisiä. Karoliinankin mukaan heidän perheessään toteutui perinteinen esikoinen-kuopus-asetelma, jossa hän isosiskona yritti suojella pikkusiskoaan. Hän tiesi olevansa kuolemassa syöpään. – Jos itse ajattelen vaikka että lapsuuden kesät olivat vain hauskaa ja aurinkoa, ovat ne voineet olla Karolle todella erilaisia. Hän ei voinut muuta kuin maata paikoillaan ja koettaa selvitä hengissä, Karoliina kuvailee. – Pappa istui tuolissaan, kuten aina. Hän on joutunut tietämään ja näkemään paljon enemmän kuin minä. Isä raitistui vuosia sitten. Voi olla, että olen jollain tasolla vääristänyt omia muistojani ja jättänyt jotain pois, kun se olisi käynyt liian raskaaksi. Karoliinalle taas on piirtynyt tarkkoja mielikuvia myös tilanteesta, jolloin pappa kertoi sodasta. Muistelin, että olisin katsonut takkatulta, kun pappa kertoi kokemuksistaan. – En muista tuota tarinaa ollenkaan, sanoo puolestaan Elina ja jatkaa: – Karoliinan kertomuksesta radiossa minulle tuli kuitenkin elävästi mieleen tuli. – Minä taas muistan sieltä, että nukuimme vierekkäin samassa sängyssä. Silti he ovat huomanneet, etteivät heidän muistonsa ole kaikilta osin samanlaisia. Siskosten isoisä oli parikymppisenä mukana iskujoukoissa, jotka saarrettiin. Hän hakkasi välillä rintaansa varmaan kipujen vuoksi. – Pappa keräsi viimeisenä kesänään vanhimmat lapsenlapsensa yhteen ja kertoi tarkkaan sotamuistoistaan, kertoo Karoliina nyt tilanteesta, jossa hän sai kuulla isoisänsä kokemuksista. Elina näkee syytä luonteenpiirteissään: – Olen aina ollut yltiöoptimistinen. Isosisko Karoliina Kuismin, 40, kertoi ohjelmassa heidän isoisänsä sotatarinoita. – Välillä kun puhun Elinan kanssa, minua raivostuttaa, että miten hän ei voi muistaa lapsuudesta jotakin tilannetta, jossa on ollut kuitenkin paikalla. Tarhassa Elina riehui kerran muiden lasten kanssa, kun olisi pitänyt ryhtyä päiväunille. Kun toinen vanhempi on sairas, vanhin lapsista ottaa hänen rooliaan, Karoliina sanoo. Tarinat järkyttävät aikuistakin. – Olen varmaan lapsenlapsista ainoa, joka muistaa ne. Suurin eroavaisuus liittyy näkemyksiin siitä, millainen lapsuus ylipäätään oli. Kun pappa kertoi koettelemuksistaan, siskokset olivat vielä ala-asteella. Vaikeista kokemuksista on keskusteltu avoimesti, mikä on ollut kaikille perheenjäsenille tärkeää. Elinakin oli kuulemma kuullut samat kertomukset, mutta hänellä ei ollut niistä minkäänlaista muistikuvaa. Isoisä kuuli, kuinka hänen kaverinsa huusivat palaessaan, eikä hän pystynyt auttamaan heitä mitenkään. Karoliina on paljon ollut siinä kilpenä, Elina sanoo. Kuisminin siskoksilla on vain reilu vuosi ikäeroa. Hän myös muistaa yksittäisiä tilanteita, joita Elina puolestaan on unohtanut. Olen kuitenkin tiedostamattani kantanut vastuuta. . Takassa ei kuitenkaan koskaan poltettu puita, joten siinä on varmaan ollut kynttilä – tai sitten muistan tulen tarinan polttopulloihin liittyen. Isän alkoholismi on jättänyt jälkensä heihin molempiin, mutta eri tavoin. – Osa isoisän kavereista pakeni piiloon yhden talon kellariin. PAPAN PYSÄYTTÄVÄ TARINA Elina Kuismin uskoo, että myös isoisän sotakokemukset olivat hänelle liikaa
Järkyttävien sotakertomusten sijaan Elinakin pystyy edelleen palaamaan arkisiin hetkiin ja samanlaisina toistuneisiin tapahtumiin. Olin solminut oman palloni kiinni haalareideni henkseliin, Karoliina taas ei. Foliopallot olivat uutta ainakin meidän perheessämme, ja kuvassa seisomme niiden kanssa ylpeinä. –Karoliina lohdutti minua kerran talvella sanomalla: ”Älä itke, muuten kyyneleet jäätyvät”, pikkusisko Elina Kuismin muistelee hymyillen. 48 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Kellarinportaassa oli limukori, ja pappa polkaisi heti kauppaan hakemaan täytettä siihen, kun me tulimme, sisarukset muistelevat. Heillä on samanlaiset Smurffiina-sydänpallot ja punaiset lappuhaalarit. – Mummi teki aina ruokaa keittiössä ja pappa istui tuolillaan ja kuunteli radiota. Kirjassa Sara ja Sarri rupesivat nukkumaan käsi kädessä, jotta he näkisivät samaa unta. – Karoliina oli tuolloin joko esikoulussa tai ensimmäisellä luokalla. Sisko Elina Kuismin pystyy kuitenkin valottamaan otokseen liittyvää tarinaa. – Mummi laittoi siihen aina kylmää vettä ja kasteli siinä korujaan, etteivät ne polttaisi hänen ihoaan. Yhteisiä muistoja Kuismineille kertyi mummolasta, jossa he viettivät paljon aikaa lapsina. Molemmat pystyvät myös kertomaan siitä, kuinka mummolan saunassa oli peltivati. Isosisko on aina halunnut pitää huolta pikkusiskostaan. Heti kuvan ottamisen jälkeen hänen pallonsa lähti taivaan tuuliin, ja häntä tietysti alkoi surettaa kovasti. Minä taas olin hyvin reteänä, kun minulla oli vielä pallo. Foliopallot Yli 30 vuoden takaa on säilynyt kuva, jossa olevaa tilannetta Karoliina Kuismin ei muista ollenkaan. Kuitenkin vain Elina muistaa, mitä vadilla tehtiin. Kuvassa seisoo kaksi vaaleatukkaista tyttöä. Mekin kokeilimme samaa, Elina sanoo
Tämä onkin armollista. Terveelläkin ihmisellä muisti voi pätkiä tila päisesti. – Tätä tapahtuu koko ajan, että julkisuudessa esitetään asiat tietyllä tavalla. Erilaiset muistikuvat ovat osa minuutta. Asiat tallentuvat muistiin enemmän teeman mukaisesti. Arkitilanteissa riidellään usein turhaan siitä, kenen muisto on totta. Milan Kundera kertoo kirjassaan Muistamisen vimma, kuinka asioiden kertomisen tavalla ja kuvien retusoinnilla pyrittiin hallitsemaan ihmisten muistia kommunistisessa Tsekkoslovakiassa. Tapahtumat eivät sijaitse muistissa eri lokeroissa, eikä muisti tallenna välttämättä asioiden tapahtumajärjestystä. Kun muistelen esimerkiksi työpaikkahaastattelua, muistoon vaikuttaa se, sainko tuon työpaikan vai en, Saarenheimo havainnollistaa. Kun sisarukset muistelevat lapsuuttaan, esikoinen voi muistaa, että vanhemmat olivat kauheita ja kuopuksen mielestä he olivat mukavia. Miksi muistamme toisin. Voidaan puhua myös kansallisesta identiteetistä, joka perustuu muistoihin yhteisistä kokemuksista. Uni on tärkeää muista misen kannalta, sillä aivot järjestelevät nukkumisen aikana edellisen päivän asioita ja tallentavat niitä pitkäaikaiseen muistiin. Muisti sisältää tapahtumia, tarinoita ja tietoja, myös tottumukset ja automaattiset toimintatavat perustuvat muistiin. Kun tilanne palautetaan mieleen psykoterapiassa rennossa tunnelmassa, muisto alkaa laimentua. Minulle on kerrottu tarinoita, millainen olin lapsena ja ne vaikuttavat kuvaan siitä, mikä olen, tutkija Marja Saarenheimo sanoo. Sitten muisto häviää jälleen palasiksi. Tähän vaikuttaa se, että ihmiset havaitsevat eri asioita riippuen mielentilasta, taustasta, sukupuolesta tai vaikkapa asemasta sisarusparvessa. Muistot kootaan sirpaleista aina uudelleen. M uisti on ihmisen identiteetin ydin. Lapsilla on myös erilainen temperamentti, ja perhetilannekin muuttuu vuosien kuluessa. M A R J A SAARENHEIMO FT, psykologi, psykoterapeutti, tutkija Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Muisto vaurioittavasta tilanteesta voidaan kokea uudelleen jossain samankaltaisessa tilanteessa. Muistot eivät ole kuin pysyviä asiakirjoja, vaan niissä tapahtuu muutoksia aina, kun ne palautetaan mieleen. VOIMAKAS TUNNE LIIMAA MUISTON Jos tapahtuma on tunteenomaisesti latautunut, siitä muistetaan usein tunnetila, mutta ei yksityiskohtia. MUISTOT KOOTAAN SIRPALEISTA Eri ihmiset muistavat saman tapahtuman jälkeenpäin eri tavalla. – Tiedän, että olen syntynyt Porissa, vaikka en sitä muistakaan. Vaiku tukset ovat yksilöllisiä riippuen siitä, mistä sai raudesta on kysymys. Näin saman ihmisen muistot eri aikoina ovat erilaisia, muistikuvat vaihtuvat kuin kuviot kaleidoskoopissa. TEKSTI PIRJO LÄÄPERI TEKSTI PIRJO LÄÄPERI K U VA : LE E N A VA LK O N E N T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 49. – Kun muistelen eläintarhassa käyntiä lapsena, siihen sekoittuu muistoja monista myöhemmistä käynneistä eläintarhoissa ja asioita, joita olen kuullut ja lukenut eläimistä. Neutraalin tapahtuman muistot sen sijaan sisältävät yleensä enemmän yksityiskohtia. Muutoksia ei huomaa, koska ne tapahtuvat pikku hiljaa vuosien kuluessa. Yhteiset tarinat vaikuttavat yksityisiin muistikuviin, ja on vaikea asettua yhteistä käsitystä vastaan, Saarenheimo sanoo. Ikääntyessä on taipumus muistaa menneitä myönteisessä sävyssä. Vaikeat muistot olisi tärkeää kohdata turvallisessa ympäristössä. Pitkäaikaismuisti on identiteetin kannalta tärkeämpi kuin nyky hetki. Muistot kootaan joka kerralla sirpaleista yhteen, ja niihin yhdistyy uusia piirteitä matkan varrelta. Kaikki muistot eivät ole itse muistettuja, vaan meille kerrottuja asioita ja niiden välillä on vaikea tehdä eroa. Sen syynä on yleensä stressi tai keskittymisongelmat. MUISTAMINEN VALLAN VÄLIKAPPALEENA Muisti koskee myös yhteisöä. Nyt esimerkiksi maahanmuuttajista kerrotaan joko myönteisiä selviytymistarinoita tai kielteisiä kertomuksia rikoksista, joihin he syyllistyvät. Voimakas tunne tallentuu muistiin sitkeästi, tunne on kuin liimaa muistille. Ei ole mielekästä riidellä siitä, kuka muistaa oikein. Aivorakenteet toimivat laimeammin niin, etteivät kielteiset asiat nouse pintaan. Osa muistoista on tiedostamattomia. Vain oikeuden istunnossa on tärkeää, että todistajan lausunto on todenmukainen. Tässä molemmat ovat oikeassa omasta näkökulmastaan, sillä he ovat kokeneet lapsuutensa eri tavoin. Monet yrittävät torjua ahdistavia muistoja, mutta se on huono toimintatapa, sillä nämä muistot palautuvat mieleen yhä uudestaan. Suomen historiassa esimerkiksi kansalaissodan aikaiset muistot valkoisten ja punaisten puolella eroavat toisistaan. Potilas ei muis ta uusia asioita, mutta vanhoja asioita palautuu mieleen. Turvallista tilannetta on vaikea saavuttaa itsekseen, mutta toinen ihminen voi auttaa rauhoittumaan. Muistin pätkiminen voi johtua stressistä tai sairaudesta MUISTISAIRAUS heikentää ihmisen muistia ja muita älyllisiä toimintoja. Muistamisen säätely oli poliittisen vallan välikappale. Joskus ihmiset kiistelevät siitä, kuka muistaa tietyn tapahtuman oikein ja kuka väärin. Siihen aikaan oli vaarallista muistaa toisin. Alzheimerin taudissa vaurioituu ensimmäisenä aivojen hippokampus, joka on keskeinen asioi den mieleen painamisen kannalta
Tutkijat pitävät tuloksiaan uskottavina, mutta kaipaavat vielä lisäselvityksiä. On esimerkiksi epäselvää, millä mekanismilla ahdistus altistaa sydänoireille, eikä ole myöskään varmaa ehkäiseekö ahdistuksen hoitaminen sydänsairauksia. Tutkimus julkaistiin British Journal of Psychiatry -lehdessä. Masennus on tunnettu sydänoireiden riskitekijä. K U VA : SH U T TE R ST O C K Ahdistuneet alttiita sydänsairauksille 50 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Yhteys havaitaan riippumatta sydänsairauksien perinteisistä riskitekijöistä. Samansuuntaista on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa, mutta niissä on jäänyt epäselväksi, miten suurelta osin yhteydet johtuvat sydänriskitekijöistä ja varsinkin masennuksesta, joka on yleinen ahdistuspotilailla. Joka tapauksessa tulokset antavat aiheen hoitaa ahdistuneisuushäiriötä potevien sydänriskitekijöitä entistä paremmin. Hollantilaisten tulokset perustuvat 37 tutkimuksen ja 1,5 miljoonan potilaan tietoihin, ja niiden perusteella ahdistuneisuushäiriötä potevien riski sairastua on noin 50 prosenttia suurempi kuin terveiden riippumatta potilaiden mahdollisista sydänja verisuonitautien riskitekijöistä ja masennuksesta. Yleisen ahdistuneisuuden lisäksi ahdistuneisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai paniikkihäiriötä. TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ Uutispalvelu Duodecim A hdistuneisuushäiriötä potevat sairastuvat tavallista herkemmin myös sydänja verisuonitauteihin, tuore hollantilaistutkimus osoittaa. Ahdistuneisuutta potee joka neljäs ihminen jossain elämänsä vaiheessa, mutta kroonistuvat oireet vaivaavat noin 3–8 prosenttia
Lasten psykiatriset palvelut ovat harvoissa maissa riittävät, joten tarve edullisille ja vähällä henkilökunnalla toteuttaville palveluille on suuri. Verrattuna vertailuryhmän lapsiin heidän vanhempansa raportoivat lasten aggressiivisen käytöksen, tunteiden käsittelyn ongelmien, ahdistuneisuuden sekä uniongelmien vähentyneen huomattavasti. Tutkimus ei paljastunut, mistä havaittu yhteys tarkalleen johtuu, mutta todennäköisesti se seuraa elintapojen ja elämäntilanteiden muutoksista, jotka pitkässä parisuhteessa ovat yhteisiä. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 51. Yövuoroja tekevien riski sairastua oli tulosten perusteella lähes 50 prosenttia suurempi ja iltavuoroja tekevien 30 prosenttia suurempi kuin päivävuorossa työskentelevien. Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä. Tanskalaisten tulokset perustuvat 29 000 naispuolisen sairaanhoitajan viisitoistavuotiseen seurantaan. Seurannan perusteella normaalipainoisen puolison riski tulla ylipainoiseksi oli noin kaksinkertainen, jos hänen puolisonsa lihoi huomattavasti seurannan aikana. Tutkijat pitävät tuloksia rohkaisevana esimerkkinä internetpohjaisten tukiohjelmien tehosta ja soveltuvuudesta lasten käytöshäiriöiden ehkäisyyn. Lihova puoliso lisää myös kumppaninsa lihomisriskiä, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Lapsuusiän käytösongelmat usein ennakoivat aikuisiän mielenterveysongelmia ja myös rikollisuutta, joten varhainen oireilun vähentyminen on erittäin tervetullutta. Professori Andre Souranderin johtama tutkijaryhmä julkaisi tuloksensa arvostetussa JAMA Psychiatry -lehdessä. Yhdysvaltalaisten tulokset perustuvat 3 900 avioparin 25-vuotiseen seurantaan. Internetpohjainen ohjelma on myös edullinen ja monissa oloissa ja maissa helposti sovellettava keino, joka todennäköisesti madaltaa myös vanhempien kynnystä hankkia apua. Runsaat neljä prosenttia naisista sairastui aikuistyypin diabetekseen seurannan aikana. Ohjelman tavoite oli muun muassa opastaa vanhempia positiivisiin kasvatuskeinoihin, vähentää konfliktitilanteita, vahvistaa lapsen ja vanhempien välistä suhdetta ja tukea vanhempia hankalissa arkitilanteissa. Myös liikunta harrastuksen aloittaminen onnistuu todennäköisemmin yhdessä puolison kanssa, tutkimuksista tiedetään. Vanhemmat kokivat myös omien kasvatuskeinojensa ja vanhemmuutensa parantuneen enemmän kuin verrokkiryhmäläiset. Osana ohjelmaa vanhemmat kävivät viikoittain puhelimitse myös 45-minuuttisen tukikeskustelun koulutetun asiantuntijan kanssa. Lasten käytösongelmiin apua internet-tukiohjelmasta SUOMALAISTUTKIJOIDEN MUKAAN nelivuotiaiden lasten käytösongelmia voidaan vähentää internetpohjaisella tukiohjelmalla. K U VA : SH U T TE R ST O C K Y ötöitä ja iltavuoroja tekevät saattavat tanskalaistutkimuksen perusteella sairastua aikuistyypin diabetekseen todennäköisemmin kuin tavallisissa päivävuoroissa työskentelevät. Perheet värvättiin neuvolan vuosikäynneillä. Puolet perheistä satunnaistettiin verrokkiryhmään ja puolet 11-kohtaiseen internet-ohjelmaan. Vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta hoito-ohjelmaan satunnaistettujen lasten oireilu oli vähentynyt huomattavasti. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 730 neljävuotiaan käytösongelmaisen lapsen ja heidän vanhempiensa seurantaan. . Tämä havaittiin miehillä ja naisilla yhtä lailla. Avioparit lihovat yhdessä Yötyötä tekevät naiset suurentuneessa diabetesvaarassa LIIKAKILOT näyttäisivät kertyvän pitkässä parisuhteessa samaa tahtia kummallekin puolisolle. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä. Ohjelma tukee vanhempia ja antaa heille työkaluja kohdata ja vähentää lastensa ongelmakäytöstä. Aiemmissa tutkimuksissa samanlainen vaikutus on havaittu myös puolisoilla, jotka yrittävät laihduttaa tai lopettaa tupakoinnin
Tiedot käyvät ilmi laajasta 120 000 aikuisen geenitietoja hyödyntäneestä brittitutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. Geneettisesti lyhyet miehet olivat vähemmän koulutettuja, tienasivat vähemmän ja olivat vähemmän arvostetuissa töissä kuin pitemmät. Sosiaaliset ja taloudelliset erot ovat merkittäviä, sillä viime kädessä ne näkyvät eliniän ennusteissa. K U VA : SH U T TE R ST O C K K U VA : SH U T TE R ST O C K 52 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien iästä, sukupuolesta ja monista sydänsairauksien riskitekijöistä. Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin kuudentoista tutkimuksen aineistot. Perheen taloudellisen ja sosiaalisen aseman lisäksi tutkijoita kiinnostivat mm. Pitkät ja hoikat pärjäävät elämässä PITKÄT JA HOIKAT pärjäävät tuoreen brittitutkimuksen mukaan muita paremmin monilla elämän alueilla. Analyysissa oli mukana tietoja 311 osallistujasta, joiden psykososiaalisia oloja tutkittiin heidän ollessaan 12–18-vuotiaita. vähentää harrastuksia ja sosiaalista elämää, mikä altistaa terveyden ja toimintakyvyn heikkenemiselle. Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa. Tulosten perusteella autoilun lopettavat sairastuvat masennukseen noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin autoilua jatkavat ikätoverit. Suomalaistutkimus: Hyvä lapsuus voi ehkäistä sydänongelmia vaikutuksista iäkkäiden elämään ja liikkumiseen. Autoilun lopettaminen saattaa masentaa iäkkään kuskin U U T I S P A LV E L U D U O D E C I M TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ AUTOILUSTA LUOPUMINEN on kova paikka monelle iäkkäälle kuskille. Tutkimuksissa yli 55-vuotiaita autoilusta luopuvia verrattiin samanikäisiin, jotka saivat jatkaa ajamista. Analyysin perusteella pituus vaikuttaa varsinkin miesten elämään ja paino naisten. Osittain tulokset kuvastavat niitä syitä ja terveysongelmia, joiden takia potilaat lopettavat autoilun, mutta todennäköisesti osa yhteyksistä johtuu myös autoilun lopettamisen T urvallinen ja tasapainoinen kasvuympäristö ja hyvät perheolot saattavat pienentää lapsen riskiä sairastua sydänsairauksiin aikuisena. Myös heidän fyysinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakykynsä heikkenevät todennäköisemmin, tulokset osoittavat. Suomessa köyhimpään viidennekseen kuuluvat miehet kuolevat noin 12 vuotta nuorempina ja naiset 7 vuotta nuorempina kuin varakkaimmat. Geneettisesti lihavat naiset olivat puolestaan pienituloisempia ja sosiaalisesti huonommassa asemassa kuin hoikat. Yhteys myös voimistui mitä suotuisammat lapsuuden olot olivat olleet. Tulokset julkaistiin arvostetussa Jama Pediatrics -lehdessä. Tutkijat kartoittivat osallistujien perimästä pituuskasvuun ja lihomiseen vaikuttavat geenivariantit ja niiden avulla he pystyivät paremmin erottamaan varsinaisen painon ja pituuden vaikutukset elinolojen ja -tapojen vaikutuksista. Tulosten perusteella sosiaalisesti, psyykkisesti ja taloudellisesti hyvän lapsuuden eläneiden sepelvaltimoissa on nelikymppisenä vähemmän kalkkeumia kuin vähemmän hyvissä oloissa kasvaneiden. Suomalaistutkimuksen tulokset viittaavat psykososiaalisten tekijöiden merkitykseen sydänja verisuonitautien kehittymisessä. vanhempien terveyskäyttäytyminen, stressitekijät ja stressaavat tapahtumat sekä lasten tunne-elämä ja sosiaaliset taidot. Verrattuna lyhyisiin ja lihaviin he ovat korkeammin koulutettuja, paremmissa töissä ja parempituloisia. Autoilun päättyminen voi mm. Tuoreen tutkimuksen mukaan sitä voi seurata jopa masennus ja muita terveysongelmia. Sepelvaltimon kalkkeutumista mitattiin osallistujien ollessa 40–46-vuotiaita. Havainnot perustuvat vuonna 1980 käynnistettyyn LASERI-tutkimukseen, jonka tarkoitus on kartoittaa lapsuuden elintapojen, perimän sekä biologisten ja psykologisten vaaratekijöiden vaikutusta valtimotautien sairastumisriskiin aikuisena. Monille autoilusta luopuminen ja ajoluvan menettäminen voi myös olla psyykkisesti hyvin raskasta
Toinen järjestelmällisempi ihminen taas luontaisesti laittaa aina kaapit kiinni, huolehtii siisteydestä ja luo järjestystä ympärilleen. Ympäristöstä huokuva tasapaino ja harmonia tuntuvat heijastuvan myös mieleen ja kehoon rentouttavasti. Kateellisena seuraan kirjoituksia ihmisistä, jotka ovat laittaneet tavarakaaoksensa uuteen uskoon. Voit lähettää kysymyksesi psykologille osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Yleensä ihminen, jolla on vaikeuksia pitää yllä järjestystä, on puolestaan luova ja kekseliäs, tai hänellä on joitain muita vahvuuksia. Jos ihmisellä on kiirettä ja paljon muuta omasta mielestä tärkeämpää tekemistä, ei hänellä ehkä ole aikaa ja voimavaroja paneutua kodin järjestykseen. Siihen voi olla useampia syitä. Liiallinen siivoaminen tai asioiden kontrollointi voi olla myös raskasta ja kahlitsevaa. Mihin siisteyden rauhoittava vaikutus perustuu, ja miksi järjestyksen pitäminen yllä on niin vaikeaa. O let oikeassa, siisteys, selkeys ja järjestys koetaan usein rauhoittavina. KYSY PSYKOLOGILTA H E L I H E I S K A N E N Psykologi ja kouluttaja, joka on erikoistunut erityisherkkyyteen, stressinsäätelyyn, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja henkiseen kasvuun. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Ensinnäkin asiaan vaikuttavat ihmisten synnynnäiset temperamenttierot. Painit kuitenkin yleisen ongelman kanssa, kun järjestyksen ylläpitäminen on vaikeaa. Miksi koti ei pysy järjestyksessä. Kysymys julkaistaan nimimerkillä. Kysymys: Rakastan ympärilläni kauneutta ja selkeyttä, ja siisti koti antaa mielelleni rauhallisen olon. Syntyjään suurpiirteisempi ihminen jättää helposti kaapin ovet auki, kerää tavaroita kasoihin pöydille tai unohtaa viedä roskapussin. Miksi koti ei sitten kaikilla pysy järjestyksessä. Jotkut hankkivat avukseen kotisiivoojan, tai oppivat hyväksymään sen, että omassa kodissa näkyvät elämisen jäljet. Usein liika kontrollointi voi pehmetä iän myötä, ja ihminen oppii hieman rennommaksi vaatimusten kanssa. Jos hän kuitenkin kokee sen erittäin tärkeäksi asiaksi, on syytä harjoitella sitä. Temperamentti ei ole mikään tekosyy olla siivoamatta, mutta toisille kotitöistä huolehtiminen on luontaisesti huomattavasti vaikeampaa kuin toisille. Lisäksi mitä tunnollisempi ihminen on, ja mitä parempi itsekuri hänellä on, sitä todennäköisemmin koti pysyy siistinä. Järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttaa myös elämäntilanne. Lisätietoa Helistä: www.heliheiskanen.fi. Heli Heiskanen K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 53. En kuitenkaan onnistu pitämään kotia järjestyksessä
L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A T U N N E & M I E L I E S I T T Ä Ä S E M I N A A R E J A , N Ä Y T T E L Y , T I E T O I S K U J A , Y L E I S Ö L U E N T O J A , V I I H D E T T Ä . Tiiviiseen kolmevarttiseen sisältyy tietoisku, haastatteluja ja mahdollisuus kokeilla helppoja menetelmiä itsekin. –2 3 .1 1 . 2 1 6 , WA N H A S ATA M A MIELENTERVEYS MESSUT 2016 M I E L E N H Y V I N VO I N T I A KO K E M U K S E L L A 2 2 . NIMI SÄHKÖPOSTIOSOITE PUHELIN ILOA JA ENERGIAA ARKEEN! Y H T E I S T Y Ö K U M P P A N E I N E E N Lisää aiheita ja ohjelma www.mielenterveysmessut.fi Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin. K E L L O 1 6 – 1 6 . 4 5 ARVO 5€ LEIKKA TALTEEN ILMAISLIPPU! TERVETULOA! (TÄMÄ LIPUKE OIKEUTTAA TÄYTETTYNÄ ILMAISEEN SISÄÄNPÄÄSYYN MIELENTERVEYSMESSUILLE 22.–23.11.2016!) YLEISÖLUENTOJEN OHJELMASSA MM.: Tiistai 22.11. Valvomo-kirjan kirjoittanut Leeni Peltonen kertoo, miten hän pääsi eroon vuosikymmeniä kestäneestä unettomuudesta.. 2 1 6 , WA N H A S ATA M A Maaretta Tukiainen Maaretta Tukiaisen live talk show on tarkoitettu juuri sinulle, joka etsit inspiraation lähteitä tai uutta näkökulmaa omaan arkeesi, työhösi tai muutoksiin elämässäsi. 1 1 . M I E L E N T E R V E Y S M E S S U J E N A S A L I 2 2 . 12–12:45 A-sali Kuinka uneton oppi nukkumaan. M I E L E N H Y V I N VO I N T I A KO K E M U K S E L L A 2 2 . –2 3 .1 1 . .
Vai voisiko olla niin, että mitä useampi ihminen hoivaa ja rakastaa sitä rikkaampaa on kissan tai lapsenkin elämä. Mies ja vaimo ihailevat kissan vapautta, ja vaimo toteaa, ettei ota Chibia syliinsä, koska hänestä ”on mukavaa antaa eläinten tehdä mitä haluavat”. Kissani Penni hyppäsi juuri syliini kehräämään ja puskemaan, kuten sillä on tapana tehdä aamuleikkien jälkeen. Kyse onkin siitä, miten mies ja vaimo saavat lopulta Chibin avustamana kosketuksen kadoksissa olleisiin omiin tunteisiinsa. Kiinnostavasti kertoja pohtii, miten Chibin omistajille kissa vertautuu lapseen, jonka elämästä he yhtäkkiä saavat tietää tuntemattomia puolia. Tarina kuvaa osuvasti, miten rakkaus ja kiintymys muuttuvat helposti mustasukkaiseksi haluksi omistaa. Kesytetty lemmikkikissa tarvitsee ihmisen huolenpitoa ja kaipaa hellyyttä. Taitaa kuitenkin olla niin, että kissa nauttii pyyteettömästi monen ihmisen hoivasta ja jakaa omaa hellyyttään auliisti eri syleissä, eikä koe tarvetta omistaa tai tulla omistetuksi. ” Pariskunnan pidättyväisyys ja ajattelemattomuus tekevät tarinasta ensilukemalta hiukan etäisen . Kissalle kaksi kotia voi olla kelpo menettely, mutta kissan omistajia järjestely harvoin miellyttää. Pariskunta ei ole kissaihmisiä, mutta liikkeissään ihastuttava Chibi tuo hiukan yllättäen iloa ja merkitystä lapsettoman pariskunnan elämään. Voiko siis lasta tai kissaa omistaa. ja myönnettävä on, ärsyynnyin heidän käytöksestään. Lopulta Chibi valloittaa leikeillään miehen ja vaimon sydämet niin, että pian kissalla on oma kulkureittinsä heidän kotiinsa ja se saa herkuteltavakseen paistettuja makrilleja. Nyt se tuli käymään ja se on mennyt kotiinsa -tyyppiset ilmaisut alkoivat väkisinkin vaihtua muotoon nyt se tuli kotiin ja se meni käymään muualla. S&S, 2016. Eikö se voisi olla minun kissani, tai ainakin haluta olla?” Tarinan loppupuolella pariskunnan ihastus kissoihin saa muotoja, joiden puutetta kirjassa alkuun ihmettelin: he alkavat myös silittää kissaa ja haluavat tuntea sylissään kehräävän pehmoisen olennon. Raisa Porrasmaa 157 sivua. Lopulta kirja kuitenkin lumoaa arkisuudellaan ja hitaudellaan ja antaa pohdittavaksi ajatuksia kiintymisestä ja omistamisesta. Chibin omistajien mukaan tulo antaa tarinalle vielä uuden ulottuvuuden, kun kertoja toteaa, ettei kypsymättömyyttään ollut edes ajatellut heidän näkökulmaansa. Verkkaisesti etenevän kirjan kertoja, pariskunnan mies, jutustelee tarinaansa japanilaiseen tyyliin eleettömästi. TEKSTI MARJAANA ROPONEN Kissanpentu avaa tien tunteisiin Takashi Hiraide, Kissavieras Suom. HYVÄN MIELEN VINKKI J apanilaisen Takashi Hiraiden kirja Kissavieras kertoo kolmikymppisestä tokiolaisesta kirjailijapariskunnasta, joka ihastuu naapurin kissanpentu Chibiin. KIRJAT T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 55. ”Chibi saattoi tulla ja mennä joustavasti, syödä reilusti ja nukkua kunnolla, ja niin raja sen kodin ja naapurin välillä alkoi vähitellen hämärtyä. ”Ennen pitkää koittavaa eroa pohtiessaan häntä [vaimoa] raastoi ajatus, että Chibi ei ollut hänen kissansa
SANATEHTÄVÄ K A R I JU N TU N EN Ratkaisu sivulla 65 SANAHAARAKASSA ratkaisusanat sijoitetaan ruutujonoihin siten, että sanojen osat sopivat toisiinsa. A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 A1 HUONEESSA A2 ÖLJY B1 KARJOILLE B2 KOVALAINEN B3 SAATETTAVIA! C2 KISA C3 NAISIA C4 ASTIOITA D3 VIEVÄT SADON D4 RAKENNUKSIA D5 HALIA E4 PURKEISSA! E5 TASOITTAA E6 KANGAS F5 TULLA TAKAISIN F6 ”TUKEVA” F7 TÖISTÄ G6 100% K=M G7 OPETTAJIA G8 MASIN HEILAN KAIMAT H7 PIENIÄ NESTEMÄÄRIÄ H8 KAVIOKOKKAREITA H9 VOI ANTTILALTA I8 HEVOSIA I9 TILATA I10 TAATTUJA J9 PAETA J10 KASVAVIA V=M. Hyvinvointikeskus Helsingissä Malmilla. – eheyttävää yhteyttä omaan itseen. Tutustu hoitoihin, viikkotunteihin ja kursseihin: www.eheys.fi Eheys – harmoniaa ja hyvinvointia. Vihjeet on merkitty kirjaimella ja numerolla: Ratkaisusanan kolme ensimmäistä kirjainta tulevat kirjaimella ja kolme viimeistä numerolla merkittyyn ruutujonoon
OLLENKAAN SKAALAT SUMUISUUS MADRID KIKKA SUOMI 12 MINÄ MINÄ! KAMERASSA ! 6 % x NÄKYVÄT TAKANA @ , 3 3 AUVINEN TULIVUORI OSTA HYVÄ KELLO UOMIA ! TAHRAA 6 LÄMMITETTÄVÄ KÄSIPUOLISSA PURJEEN KÖYSI 7 1 2 6 9 4 10 3 8 5 Lähetä ratkaisusi 11.11.2016 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan lämmittävät unisukat. ris tik ko tuu li.f i YOSHIKO NAURAVAISIA. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 58 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. RISTIKKO 5/2016 Ratkaisu: NIMI OSOITE ww w. JAOSTA THOMAS KULU OULUA VUORISTO XEROX PAISUA PINTOJA KUTUPATO KALALLA RANNIKOLLA PETTERI OSITUKSIA LAUDOILLA PILLEIN LLL SOITTAJA LOUSTE VUORELA PAPAS INTER KALJA LUOVUTUKSIA POROISTA MUSIKAALI LINTU KAUPUNKI PÄISSÄ, JOS ON MONTAND HUVITTELUPAIKKA SUKUA PENSAASTA TEHDÄ PAHAA METELIT SELVITTÄÄ K EV Ä IS I Ä -LAMMAS AITO E P ÄVARMAA ETSOT PERSO KOVIA POIS VAIN KIRJOITUS SUMATRAN SAARI SISÄERILLÄÄN N RAUMAN POIKA. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi
TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT MINNA JALOVAARA terveydestään. Toiveeni oli parantua, muusta en osannut haaveilla. Sydänsiirrokkaille ei ollut aiemmin Suomessa syntynyt lapsia, mutta muualta maailmasta tästä oli kokemuksia. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille vastanneille! Sain enemmän kuin osasin pyytää N ainen on iättömän kaunis loistavan punaisessa tukassaan ja valaisee huoneen auringon lailla astuessaan sisään. Kiitos!” ARVONTA Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. 16–19. Siirron jälkeen Jonna tunsi saaneensa itsensä takaisin. . SIVU PERUSTELUT NIMI OSOITE Kengänkoko: Palautetta tai juttutoiveita: ??. . Sydänsiirtojonossa Jonna ehti olla vain pari kuukautta, kunnes vuonna 2006 hän sai kutsun leikkaukseen. Jonnalle se oli helppoa, häneltä se ei vaatinut muutoksia. – Tuohon aikaan synnynnäinen sydänvikani oli mennyt huonommaksi, olin käynyt läpi kolme leikkausta ja päässyt sydämensiirtojonoon. 6 2 3 5 2 8 7 3 9 3 8 6 4 9 2 9 6 5 2 4 6 3 5 7 Grid n°10200 easy Make your own free printable sudoku at www.PrintMySudoku.com We have all the free sudokus you need! 400 new sudokus every week. Mutta yllätykset eivät päättyneet siihen. ELÄMÄN TOINEN YLLÄTYS Oli kulunut viisi vuotta sydämen siirrosta. Eniten huoletti Jonnan J O N N A R I I H O N E N KANSSAKULKIJA Urheilullinen Jonna on pitänyt kunnostaan huolta mahdollisuuksien mukaan myös silloin, kun sydän ei ole ollut kunnossa. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 17 16 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 6 LEHDEN 4/2016 PARAS JUTTU Paras juttu: Sain enemmän kuin osasin pyytää, s. Kun raskaus kuitenkin oli tosiasia, joutui Jonna elämänsä suurimman valinnan eteen. Jonna Riihonen asuu Vilppulassa perheineen ja elää elämää, jollaisesta ei osannut uneksiakaan vielä yli kymmenen vuotta aiemmin. Häntä ei voi olla huomaamatta. Se tarkoittaa terveellisiä elintapoja ja painon pysymistä normaalina. . Urheilullinen nainen oli ollut koko ikänsä. Ristikkovastauksen ja Paras juttu kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. Jonna eli hyvää ja rauhallista elämää puolisonsa Jarkon kanssa, kun marraskuussa 2011 sai kuulla odottavansa lasta. VA IK EU SA ST E: . Make your own free printable sudoku at www.PrintMySudoku.com 76 38 21 49 5 59 24 67 83 1 81 45 93 67 2 64 51 39 72 8 38 72 45 91 6 1 29 78 63 54 27 89 54 1 63 95 63 1 82 47 43 1 67 25 89 Grid n°18 970 834 53 med ium Mak e you r own fre e prin tab le sud oku at www .Pr int MyS udo ku. SUDOKU ÄÄNESTÄ PARAS JUTTU! Vastanneiden kesken arvotaan Nokian Jalkineiden Hai-saappaat VA IK EU SA ST E: . 67 53 81 42 9 49 1 27 58 63 32 86 49 57 1 25 48 1 73 96 91 75 36 24 8 83 69 24 71 5 76 94 58 1 32 1 82 79 36 54 54 31 62 98 7 Grid n°10 001 876 6 har d Mak e you r own fre e prin tab le sud oku at www .Pr int MyS udo ku. 7 2 5 6 3 6 4 5 1 2 6 1 6 3 9 9 3 2 7 4 5 1 9 Grid n°100018766 hard Make your own free printable sudoku at www.PrintMySudoku.com We have all the free sudokus you need! 400 new sudokus every week. 1 97 35 64 28 45 32 1 86 97 62 84 79 1 35 28 1 76 39 54 53 98 42 71 6 76 45 91 28 3 37 29 84 56 1 81 56 27 34 9 94 61 35 87 2 Grid n°10 200 eas y Mak e you r own fre e prin tab le sud oku at www .Pr int MyS udo ku. VA IK EU SA ST E: . Mutta ajattelin, että jos keho sallii raskauden alkaa tämän ikäisenä, kai se sen sitten kestääkin loppuun saakka. com 400 new sud oku s and solu tion s eve ry wee k. Päätös oli lopulta selkeä, ja kerrottuaan sen hoitohenkilökunnalle sai Jonna parhaan mahdollisen seurannan ja tuen raskaudelle. ”Uskomaton selviytymistarina. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 59. Sydämensiirto on kallis operaatio. – Minua huoletti silloin kovasti, kestäisivätkö sydämeni ja munuaiseni raskauden ja synnytyksen. 7 8 1 4 9 8 1 7 6 4 3 8 7 4 1 1 9 5 8 5 4 3 9 7 6 5 9 Grid n°1897083453 medium We have all the free sudokus you need! 400 new sudokus every week. PARAS JUTTU -ARVONNASSA NOKIAN HAI-SAAPPAAT VOITTI: Salme Muikku, Joroinen. Paidan alla iholla on arpien kartta, rinnassa sykkii lahjasydän, kiitollisuudella hoidettu. ?. com 400 new sud oku s and solu tion s eve ry wee k. Sydämensiirron yhteydessä lääkäri oli tehnyt selväksi, ettei siirtosydäntä pitäisi rasittaa. PALAUTUS 11.11.2016 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & mieli lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. Ikonimaalari Jonna Riihosen elämä on ollut täynnä odottamattomia käänteitä: suuria suruja ja niitä vielä isompia iloja. Käytyään muutamia viikkoja keskusteluja itsensä, puolisonsa ja lääkäreidensä kanssa, Jonna päätyi jatkamaan raskauttaan. . Hän puhuu kovaa ja nauraa paljon. Vuonna 2006 tehty sydämensiirto mahdollisti hänelle paluun työn, urheilun ja aktiivisen elämän pariin. Käytännössä siirtojonoon päästäkseen pitää sitoutua huolehtimaan omasta . com 400 new sud oku s and solu tion s eve ry wee k. Jonna Riihosen tarinaa sydämensiirtopotilaasta perheenäidiksi kiiteltiin koskettavuudesta ja elämänilosta
60 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. miesystävä Mikael, koirat Masi & Roosa sekä hevoset Athena, Frida, Romeo Kiinnostuksen kohteet. 42 Ammatti. Hevos kuuntelija, mentori, intuitiivinen hoitaja Perhe. Vaali herk kyyttäsi. Nona Maaria Ikä. KANSSAKULKIJA N O N A M A A R I A Hevoset ohjasivat tien Kuka. intuitiivinen maalaaminen, luonnossa oleminen Elämänohje. Se on suurin lahja, jonka olemme saaneet
Ikään kuin olisin kadottanut itseni kokonaan. Hevoset ohjasivat tien takaisin itseen T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 61. Tittelit ovat aina tietynlainen lokero, mutta ymmärrän, että ne auttavat ihmisiä hahmottamaan millaisesta tyypistä oikein on kysymys. Nykyisin Nona kokee voivansa toteuttaa niitä omana aitona itsenään. Hän teki pitkään uraa hektisessä mainostoimistomaailmassa copywriterina ja kaikki oli päälle päin hyvin. – Rooleista irrottautuminen on ollut hyvin vapauttavaa. Villa Larimar on koti Nona Maarialle, hänen miesystävälleen Mikaelille, Roosaja Masi-koiravanhuksille sekä ennen kaikkea hevosille, joiden lempeä energia tuntuu väreilevän vanhan hirsitalon ja sen idyllisen pihapiirin ympärille kohoavissa puissa saakka. TYÖELÄMÄSSÄ NAAMION TAKANA Hevoskuuntelija, mentori, intuitiivinen parantaja – sanoja, jotka kuvastavat Nonan elämäntehtäviä. Kuutisen vuotta sitten tapahtui vääjäämätön; käännekohta, joka pisti uusiksi Nonan koko elämän. Pinnan alla kuitenkin kyti syvä väsymys työhön ja tyytymättömyys moniin asioihin elämässä. Nonan pitkä avioliitto päättyi, ja hän irtisanoutui työstään mainostoimistossa. Olin ollut vuosia itselleni hyvin armoton ja suorittanut elämääni kuin usvassa. Nona teki uraa uupumukseen asti, kunnes heräsi omaan pahoinvointiinsa. Tunsin ajautuneeni erilleen omasta herkkyydestäni ja syvimmästä olemuksestani. Suuret elämänmuutokset avasivat polkua kohti itsetuntemusta. – En sairastunut oikeastaan uupumukseen vaan vahvuuteen. Hoitamiensa hevosten avulla Nona alkoi eheytyä myös itse. Aiemmin oli toisin; erilaiset roolit olivat kuin naamioita, joiden taakse Nona piiloutui. Tämän ymmärtäminen oli Nonalle ravisteleva hetki, ja seuraukset etenivät ketjureaktion lailla. Nämä sanat nousevat mieleen saapuessa healing ranch Villa Larimarin pihaan, Espoonkartanon maille lähellä Kauklahtea. TEKSTI JA KUVAT TANJA LUPARI O n olemassa paikkoja, joissa asuu rauha ja ihmisiä, jotka ovat täynnä taikaa.
Minulle sanottiin, että se on vaarallinen ja vaikea, joten ajattelin heti, että toivottavasti en ikinä joudu tekemisiin tuon hevosen kanssa. HEVOSET PELKOJEN PEILINÄ Opiskeluiden myötä Nonalle selkeni, että osana hänen elämäntehtäväänsä olisi auttaa hevosia ja olla kanava, jonka avulla ne saisivat kuuluville omaa tarinaansa. Monilla kipinä hevosiin syttyy jo lapsuudessa, ja vanha harrastus voidaan puhaltaa aikuisena uudestaan liekkeihin. Koin vahvaa painetta sopeutumisesta ja siitä, että olen yhteiskunnan silmissä normaali. Intia aukaisi Nonan silmät ja samalla aukeni jokin syvempi yhteys omaan itseen. Oli tullut aika tutustua itseensä uudelleen. Se oli aika hurja tila – mikään ei tuntunut miltään. Lepäsin omassa kehossani ensimmäistä kertaa tosi pitkään aikaan. Hevosten kanssa olen joutunut olemaan ensimmäistä kertaa täysin rehellinen omien pelkojeni edessä. Tunnejärjestelmän turtumisesta kertoi sekin, että eron aikana en osannut itkeä ja surra lainkaan. – Englannissa työskenneltiin paljon emotionaalisesti koville joutuneiden rescue-hevosten kanssa. Se ei todellakaan ollut helppoa, mutta lopulta tunsin syvää rauhaa. Intuitio on Nonalle kuin yksi aisti lisää. Kokemukset olivat visuaalisesti voimakkaita. Miten kohtalokkaat sanat ne olivatkaan! Lopulta Nona kuitenkin sai hevosen ratsastettavakseen ja hän huomasi pohtivansa, ettei hevonen ehkä olekaan sitä, miksi se on leimattu. Kouluun mennessäni aloin kuitenkin epäilemään omia kykyjäni ja työnsin ne syrjään vuosikausiksi. Tie vei Gotlantiin vuoden kestävään intuitiivisen parantamisen koulutukseen ja osteopatiaan pohjautuvalle Masterson Method -kurssille. Meditaatiokurssilla oltiin neljä päivää täysin hiljaa, joten jouduin kohtaamaan paljon asioita itsessäni. VIHA SELVIYTYMISKEINONA Todellinen opetusmestari Nonan polulla on ollut Athena. Nonan elämään hevoset tulivat kuitenkin vasta aikuisiällä. Aloitin ratsastustunnit vasta kolmekymppisenä, mutta en koskaan kunnolla sopeutunut siihen maailmaan. Intian jälkeen Nona opiskeli erilaisia luontaishoidon ja parantamisen menetelmiä. Nona lähti etsimään polkuaan Intiasta. 62 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. – Koulutukset ovat auttaneet minua aktivoimaan itsessäni niitä kykyjä, jotka minussa on aina ollut. Nona kokee, että jokaisella meistä on syntymän hetkellä kyky nähdä ja aistia “pintaa syvemmälle”. Se oli energeettisesti hyvin herkistävää. – Lapsena olin tosi herkkä ja aistin vahvasti henkiolentojen läsnäolon. – Tunnistin sen sielun kaikista peloista ja epävarmuuksista huolimatta. Athena oli vihainen, koska Kohtaaminen oikukkaaksi leimatun hevosen kanssa oli alku sen ymmärtämiselle, mitä hevoset voivat ihmiselle opettaa. Ilman aiempaa “taakkaa” pystyin kyseenalaistamaan sen, onko tämä tosiaan ainoa vaihtoehto olla hevosten parissa ja jos ei, niin mitä se sitten voisi olla. – Minun oli lähdettävä kauas, jotta pääsin takaisin itseni lähelle. – Kävin ratsastustunneilla tallilla, jossa Athena oli tuntihevosena. – Hevoset olivat aina kiehtoneet minua ja samaan aikaan pelkäsin niitä. Tunteet tulivat vasta viiveellä, kun kävin eron jälkeen ratkaisukeskeisessä terapiassa, ja terapeuttini auttoi minua pääsemään käsiksi kauan padottuina olleisiin tunteisiin. Se oli ensiaskeleeni matkalla aidoksi minuksi. Nona näkee ratsastuskoulumaailman hyvin suorituskeskeisenä, josta puuttuu kohtaaminen hevosen ja ihmisen väliltä. Ennen kaikkea ne ovat auttaneet muistamaan, kuka oikeasti olen. K A N S S A K U L K I J A N O N A M A A R I A – Olin oppinut pitämään tunteeni hyvin piilossa. Kuningatarhevonen, kuten Nona ystäväänsä kutsuu. – On hämmentävää, miten yleistä on ajatella, että hevosten pitäisi aina sopeutua kaikkeen, mitä ihminen tekee tai haluaa. Sain onneksi jakaa tätä maailmaa mummoni kanssa
– Toisinaan vaan istuin sen lähellä tai rummutin sille. Siksi sydäntehtävänäni on auttaa muita tämän teeman kanssa painivia. Hankosidevamma lähti hiljalleen paranemaan, kun hevonen sai liikkua vapaasti pihatossa. Voin tukea, mutta en voi tehdä oppiläksyjä toisen puolesta. – Fridan kasvattajalla ei ollut taloudellisesti rahkeita pitää kuntoutusta vaativaa hevosta. Jalkojen ontuminen loppui siihen paikkaan. Lopulta tein tietoisen valinnan, että haluan katsoa kaikki pelkoni ja mennä niitä kohti. KOHTI EHEYTYMISTÄ Pian laumaan liittyi toinenkin rikkinäinen. Se käytti vihaa moottorinaan ja hyökkäystä selviytymisstrategianaan, ihan niin kuin me ihmisetkin usein teemme. Naisten yhteistyön ensimmäinen hedelmä, Matkalla näkyväksi -kurssi, järjestettiin ensi kertaa keväällä T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 63. Nona antoi Fridalle aikaa ilman pakkoa ja väkinäistä suorittamista. – Muutos Athenassa oli ihan valtava. Pystyin aistimaan vahvasti epäluottamuksen ja pettymyksen ihmistä kohtaan. – Kohtaaminen Athenan kanssa oli lähtölaukaus sille, mitä haluan hevosilta oppia ja mitä ne voivat minulle ja muille opettaa. – Hoitotilanteessa en yritä korjata tai muuttaa mitään, vaan annan tilaa olemalla täysin läsnä. Kohtalolla oli kuitenkin muita suunnitelmia, ja pian Nona oli matkalla katsomaan hevosta. – Alussa Frida vain pomppi ja juoksi tarhassa holtittomasti ympäriinsä. Omat esillä olemiseen liittyvät pelkotilani ovat olleet suorastaan lamaannuttavia ja estäneet tekemästä monia asioita. Hoitojen lisäksi Nona järjestää erilaisia hevosmeditaatioja teemailtoja sekä viikonloppukursseja. – Hevonen oli alkanut ontumaan, ja lopulta tallinomistaja kysyi, olisinko kiinnostunut ottamaan hevosen itselleni. Nona puhuu itsestään mieluummin hevoskuuntelijana kuin hevoskuiskaajana. kukaan ei kuunnellut, mitä sillä oli sanottavanaan. Pikkuhiljaa Frida lähti avautumaan ja tuli vapaaehtoisesti hakemaan kosketusta. – Vuosi sitten aloin työstämään intensiivisesti näkyväksi tulemisen prosessia itsessäni. Aiemmin se teki kaikkensa pitääkseen ihmiset etäällä. Luottamuksen palautuminen ihmiseen olikin sitten kivikkoisempi tie. – Hevoskuuntelu on hevosen kuuntelemista, sen energian aistimista ja kokemista, ja oman itsen kuuntelemista hevosen kautta. Sen arvo mitattaisiin tästä eteenpäin vain kilohinnassa teurastamolla. – Omat pelot olivat tuolloin vielä niin pinnalla, että lykkäsin yhteistyötä kauemmas. HYVINVOINTI ON VALINTA Villa Larimarin toiminta käynnistyi tammikuussa 2015, joskin Nona oli tehnyt hoitoja jo sitä ennen. Nyt 7-vuotias Frida oli hyväsukuinen nuori ravuritamma, jonka varaan oli ladattu kovia odotuksia. Kaikilla meillä on asioita, joille sydän haluaisi sanoa kyllä, mutta pelko sanoo ei. Käytän mieluummin termiä läsnäoleva kanssakulkija. Hän näki minussa mahdollisuuden Fridan uuteen elämään, ja se muutti luoksemme Espooseen. Siihen liittyy tosi paljon irrationaalista pelkoa hylätyksi, torjutuksi ja tuomituksi tulemisesta. Nona vietti yhä enemmän aikaa Athenan kanssa ja erityinen suhde huomattiin pian tallillakin. Jälleen kerran oma epäonnistumisen pelko oli tielläni poikittain. Ihmisten omalla vastuulla on valita, haluammeko kohdata oireidemme syvimmän syyn. Frida ja Athena viihtyivät alusta asti yhdessä. Se oli molemminpuolista eheytymistä ja kerrosten kuorimista. Athenan todellinen olemus on päässyt esiin. Omista peloistaan puhuminen on nykymaailmassa edelleen hieman tabu. Tarina kuitenkin loppui ennen kuin se oli ehtinyt alkaakaan: hankosidevamma päätti Fridan uran vasta muutaman startin jälkeen. – Vaati hieman aikaa, että uskalsin ottaa askeleen kohti virallista yritystoimintaa. Näyttelijänä ja vuorovaikutuskouluttajana tunnetuksi tullut Outi Mäenpää osallistui Nonan järjestämään Horse Listener Preview-päivään ja ehdotti yhteistyötä. MATKALLA NÄKYVÄKSI Hevosten myötä – ja yhdessä niiden kanssa – käynnistyi myös Nonan oma matka näkyväksi. Nonan mielestä jokainen fyysinen, emotionaalinen ja henkinen oire kertoo aina jostain. Se ei hörissyt eikä ilmaissut itseään juuri lainkaan. – Näkymisen pelko voi rajoittaa elämää hyvinkin paljon. Sillä hetkellä itkin vuolaammin kuin koskaan. Athena siirtyi Nonan omistukseen syksyllä 2013. Pelkojemme avulla kuvittelemme pitävämme itsemme turvassa. Hevoset auttavat meitä löytämään väylän takaisin sisimpäämme, avaamaan kanavan, jonka olemme itse tukkineet tai ehkä kadottaneet matkan varrella. Kun olemme yhteydessä sydämeemme, elämä kulkee helpommin “flowssa” ja samalla intuitio luontaisesti vahvistuu. Parantajanimike on hieman harhaanjohtava, koska siinä vastuu siirtyy ulkopuolelle
Sessioissa ovat läsnä myös hevoset, jotka ohjaavat ihmistä kuuntelemaan ja tulemaan tietoisiksi omista tunteistaan. Kursseilla tärkeässä roolissa ovat myös Nonan hevoset. – Hevoset ovat herkkyydessään ja intuitiivisuudessaan ainutlaatuisia; ne poimivat nopeasti pinnalla olevat tunnetilamme ja yhtä lailla kätketyt tunteemme – halusimmepa sitä tai emme. UNELMAT PELKOJEN TAKANA Kiireisessä ja koko ajan vaativammaksi käyvässä pärjäämisen kulttuurissa yhä harvemmilla on mahdollisuutta pysähtymiseen ja itsensä kuuntelemiseen. Niiden avulla olen oppinut, että herkkyys ei ole heikkoutta vaan voimavara, eikä siinä ole mitään väärää tai hävettävää. Asiat tapahtuvat hyvin intuitiivisesti ja läsnä olevien ihmisten mukaan. – On hyvä muistaa, että pelkojemme takana on monesti suurimmat unelmamme – se mihin suuntaan sielumme tahtoo meitä viedä! Nona järjestää itsetuntemusta lisääviä kursseja yhdessä näyttelijä Outi Mäenpään kanssa. K A N S S A K U L K I J A N O N A M A A R I A 2016. 64 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. Kurssilla käytetään apuna esimerkiksi taidetta, maalaamista, improvisaatiota, rumpumatkoja ja meditaatiota. Kurssin ydinteemana on se, miten voimme vapautua meitä kahlitsevista peloista, epävarmuuksista ja häpeän tunteista liittyen omana aitona itsenä näkymiseen ja olemiseen. Nona on työskennellyt paljon oman herkkyytensä hyväksymisen kanssa ja toisaalta kokenut myös kantapään kautta, mitä seuraa, kun yrittää olla jotain muuta kuin mitä on
SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. LEHTI ILMESTYY 6 kertaa vuodessa. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. TILAA TUNNE & MIELI VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS PALVELUKORTTI KUSTANTAJA Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) TILAAJAPALVELU Puh. Kryptoarvonnassa Inspiraatiokortit voitti Marja-Liisa Ukko, Lohja. Tilauksen maksaja / Vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tilauksen saaja / Uusi osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tietoja voidaan käyttää Tunne & Mieli -lehden suoramarkkinointiin. 57) T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I . Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! I V A R K U L O K A A P P I V E S A L A O K R A T A U S A S T I J A O S T O R I N O L I E T S O T A B U I N A T A I O L A I H A U S K O T I O L O K I T S E L U S U L O T A A L I S A J T M U U T M U U A N P O S I O E U M A A O N N P P J I V E T E L I S A L A K A N A K A S I S I R O A T E T O K I U L U T O L K I T A A S I T U O S A T I I N U L T E N S I O T R A S T A S E O T A U A V U L I A S T E N U M O N O I T A R A T O S T O A J A T A R S O S E O T O T K A T O E D I T S E L A T E L U O S I N N E A T H A A T S P A A K V U S V E L A P A P P I L E V Ä T Ä G A O K N U T A L F I T K R H M N Ö E S I T R A T O M I P I F D Y M A A T A R Y T T Y K B C J U N A P I L A R I K I I S C A N I A V A A N I M U R I O Y N I N Ä N A A M A T I R I S K I S S A S O R J A T S T E A K A N I S R I C A R Y T A U L A A T E E N A M A S E M A N H D A L I L T A G I T O I N D I R A E A G E N E E M E L B A K Ö R T T I K N A L L I T A I A O T S O V O A R M O M U U L I A S A N G E N B A H M A M B O T O A L I N L A A R I O L A A T U I Ä L T K O I P I L R Y I J Y U P O T A L N A F T A A T S N S A U M A A L A N G E A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 S E I H E I P A L L E I M A I H A L T I L S I L V A R K A R N Ä T K K I K K I L A T K A T L L T S A T A T A A T A M A T TILAAMALLA OSALLISTUN KIRKASVALOLAITTEEN ARVONTAAN T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 65. Yrityshintaan jatkuva yritystilaus 72 € vuoden määräaikaistilaus 82 € Muutan määräaikaistilauksen edulliseksi kestotilaukseksi ja saan tilaajalahjana kalenterin vuodelle 2017. Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena (28,50 € / 6 kk). TUNNE & MIELI on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. F I RISTIKON 4/2016 RATKAISU KRYPTON 4/2016 RATKAISU TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sari Sakala tunnejamieli@mtkl.fi TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT Tiina Airaksinen, Päivi Arvonen, Saara Autere, Niina Hakalahti, Heli Heiskanen, Heli Hirvelä, Elina Järvi, Meri Liukkonen, Tanja Lupari, Pirjo Lääperi, Tiina Makkonen, Raisa Mattila, Pilvi Meriläinen, Katja Nygård, Anitta Oertel, Teemu Ollikainen, Olga Poppius, Marika Rosenborg, Tuuli Rauvola, Henna Tarjanne-Lekola, Kristiina Töyry, Jarmo Vuorinen ILMOITUSAINEISTOT aineisto@vitale.fi ULKOASU JA TAITTO Vitale Ay PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Painosmäärä 11 000 Teen osoitteenmuutoksen Tilaan -lehden itselleni lahjaksi Kotitaloushintaan jatkuva säästötilaus 57 € vuoden määräaikaistilaus 75 € Tarjoushintaan 19,90 € / 3 numeroa. 09 8566 8349 tilaajapalvelu@mtkl.fi www.tunnejamieli.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirkku Immonen JULKAISIJA Mielen terveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. Lehden perussisältöä ovat myös selviytymis tarinat ja hyvän mielen vinkit. Toimitus ei vastaa lehteen tilaamatta toimitettujen aineistojen julkaisemisesta tai palauttamisesta. (09) 565 7730 www.mtkl.fi Ristikkoarvonnassa Inspiraatiokortit voitti Susanna Laine, Espoo. Lehti kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielen terveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmis suhteiden koukeroista ja henkisestä kasvusta. VUODEN 2016 TEEMAT JA ILMESTYMINEN NUMERO TEEMA ILMESTYY 6/2016 Teknologia terveydessä 1.12. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin
Rintamamiestalomme vinttiin on remontoitu minulle oma tila, jonne mahtuvat sänkyni ja työpöytäni. Molemmat olivat kotiin tulessaan yksivuotiaita. Kun tulen takaisin kotiin, istun työpöytäni ääreen. Asun Turun saaristossa Paraisilla vanhassa rintamamiestalossa. ”Aika, jolloin herätyskelloni soi, riippuu siitä, mihin aikaan lapset ovat menossa kouluun. Joskus käyn nopeasti lenkillä, kun lapset ovat menneet kouluun tai katsovat iltapäivällä keskenään telkkaria.” MISSÄ KOTITYÖSSÄ OLET HYVÄ. TEKSTI RAISA MATTILA KUVAT AURA, SUVI AARNIO JA NORA RYYTTY MILLAINEN ON TYYPILLINEN ARKIPÄIVÄSI. ”Arki syö valtaosan aikuisen ihmisen ajasta. ”Ei todellakaan. Arjen hektisyyden vuoksi yritän käyttää mahdollisimman vähän aikaa siivoukseen ja muihin vähempiarvoisiin juttuihin.” KUKA TÄYTTÄÄ JÄÄKAAPPISI. Olen yrittäjä ja työskentelen kotona. Jos ylimääräistä aikaa olisi, kehitysmaatutkimuksen opintoja olisi kiva jatkaa.” ONKO KOTISI AINA JÄRJESTYKSESSÄ. ”Se, että elän oman näköistäni arkea. Jos aamuisin on jatkuvasti esimerkiksi olo, että töihin lähtö tökkii, tunne katkeroittaa pidemmän päälle. Nuorimmainen harrastaa teatterikerhoa ja keskimmäinen robottikerhoa. Pidemmällä reissulla toinen kotimaa tulee adoptiopojilleni tutuksi. 66 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6. ”Valmistuin vuosi sitten kehitysmaatutkimuksen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Globaali epäoikeudenmukaisuus kiinnostaa minua sekä adoptiojuttujen takia että työni puolesta. Usein he menevät jo kahdeksaksi. Ajamme sinne autolla siltoja pitkin kotisaareltamme. ”Lapsiin. Raha ei ole minulle pääasia, eikä minulla yrittäjänä edes ole säännöllistä palkkapäivää. Adoptoin heidät yksin Etelä-Afrikasta. Jos hommani jäävät kesken, syöksyn takaisin koneelleni iltapäivällä, kun pojat leikkivät pihalla kavereidensa kanssa. Perustin kymmenen vuotta sitten yritykseni Kapuan, joka kerää varoja koulutuksen ja terveyden edistämiseksi kehitysmaissa. S U V I A A R N I O Suvi kapuamassa Boliviassa. Nyt olemme lähdössä parin kuukauden reissulle joulun tienoilla. Lapset menevät iltapuuhien kautta nukkumaan kahdeksan maissa ja minä yhdeltätoista.” KUINKA TÄRKEITÄ RUTIINIT OVAT SINULLE. Aamutoimien jälkeen käyn saattamassa nuorimmaiseni pyörällä kouluun. Siksi on tärkeää miettiä, mikä on itselle tärkeää, ja koettaa kuljettaa elämäänsä siihen suuntaan.” Kerran vuodessa Etelä-Afrikkaan MINUN ARKENI Olen 40-vuotias yrittäjä. Perheeseeni kuuluu kolme poikaa: biologinen esikoispoikani on 22-vuotias, adoptiopoikani ovat 6 ja 9 vuotta. Olen järjestänyt molempien harrastukset maanantai-illalle, jotta viikkoon tulee vain yksi käynti manner-Turkuun. Spontaaniuteni näkyy siinä, että lähdemme kerran vuodessa pidemmälle reissulle EteläAfrikkaan, eikä matka välttämättä ajoitu koulujen loma-aikoihin. Ekaluokkalaisen koulupäivät ovat melko lyhyitä, joten intensiivistä työskentelyaikaa minulla on vain nelisen tuntia päivässä.” MIHIN KÄYTÄT VAIN VÄHÄN AIKAA. ”Omaa aikaa yksinhuoltajalle ei juuri jää. Lapset suorittavat kouluaan tehtäviä tekemällä ja Skypen välityksellä. Teen töitä niin kauan, kunnes nuorimmainen pitää hakea koulusta. ”Minä. ”Puutarhanhoidossa! Pihallamme on kasvihuone, jossa kasvaa kurkkua, tomaattia, chiliä ja vesimelonia.” MIHIN HALUAISIT KÄYTTÄÄ NYKYISTÄ ENEMMÄN AIKAA. Perhepotretti Suvin vanhimman lapsen valmistujaispäivänä kotipihalta. Epävarmuus on hinta siitä, että saan tehdä sitä mitä itse haluan.” ANNA HYVÄN ARJEN VINKKISI LUKIJOILLE. Arkeni pyörii heidän ympärillään. Siellä he saavat imeä kulttuuria itseensä ja tuntea olevansa isossa väkijoukossa samannäköisiä kuin muutkin.” MIHIN KULUTAT ENITEN AIKAASI. ”En ole rutiini-ihminen. Tosin vanhin poikani kalastaa ja sienestää, joten kaappi täyttyy myös luonnonantimista minun kauppaostosteni lisäksi.” MIKÄ ARJESSA ON PARASTA
y Mikäli mausteita ei tunnu olevan tarpeeksi, voi niitä vielä ripotella valmiisiin sipseihin. y Aseta kaalinlehden palat kulhoon ja hiero käsin hellävaraisesti öljykasti ketta kaikkialle lehtiin. y Sekoita öljy ja kaikki mausteet isossa kulhos sa. Kaali kutis tuu kuivuessaan. Ne ovat erityisen ravinnetiheitä, monipuolisia ja terveysvaikutuksiltaan tehokkaita, niiden ravitsemusarvo on siis poikkeuksellisen hyvä. Superfoodeihin perehtyneelle löytyy myös ravintoaineita, joita voi käyttää terveellisen ja T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 67. Kuivaaminen ja pakastaminen ovat samanarvoisia ja säästävät ravintopitoisuuksia, kun taas kuumentaminen yli 40 asteen tuhoaa suuren osan ravinteista. y Kaikkein terveellisimmin sipsit tekee raakaruokana kuivurissa, jossa ne kestävät viidestä kah deksaan tuntia kuivua rapeiksi. TEKSTI, KUVA JA RESEPTI KRISTIINA TÖYRY Voimistava lisä ruokavalioon S uperfoodit eli superruuat ovat huipputerveellisiä ruoka-aineita, joissa on huomattavia pitoisuuksia ravinteita jo pienessä määrässä. Timjamilehtikaalisipsit 7–10 lehtikaalin lehteä 1 rkl sipulijauhetta 1 tl mustapippuria 1 rkl kuivattua timjamia 5 rkl oliiviöljyä 1 tl sitruunan mehua Ripaus merisuolaa y Pese kaali hyvin, jos se ei ole luomutuotantoa. Mieluiten superfoodeista mainitsee sellaisia, jotka ovat varsinaista terveellistä ruokaa ja läheltä saatavissa. Siinä on merkittäviä pitoisuuksia kalsiumia, rautaa, proteiinia, kuituja, foolihappoa, AKja C-vitamiinia, magnesiumia ja kaliumia. Laita vain pieni ripaus suolaa, koska kaali itses sään maistuu hieman suolaiselta. Superfoodien käyttötavoissa raakana syönti on ”se juttu”. Ne kasvavat Suomessa ja osa on jopa ilmaiseksi poimittavia. Superfood – HYVÄN MIELEN VINKKI maukkaan ruuan lisänä. Nokkonen, pinaatti, pellava, hamppu, lehtikaali, mustikka, puolukka, mustaherukka, karpalo, marja-aronia ja tyrni ovat tällaisia. Näitä esimerkiksi smoothieihin lisättäviä aineita ovat viherjauheet, levät kuten chlorella ja spirulina, maca, kookos, pakurikääpä, mehiläisen siitepöly, pähkinät, chian siemenet, raakakaakao sekä eri marjaja kasvisjauheet ja -uutteet. Lehtikaali on ruokaisa, herkullinen superfood. y Jätä kaalin lehdet melko isoiksi sipseiksi, joista poistat paksuimmat ruodinosat. Sipsit voi myös valmistaa 150–175as teissa uunissa, noin 10–15 minuuttia, koko ajan tarkkaillen, etteivät ne pala. Kuivaa kaali myös erit täin hyvin
Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu edullisena kestotilauksena (28,50 € / 6 kk). Tarjous voimassa 4.11.2016 asti. 09 8566 8349 tai sivun 65 lomakkeella. 28,50 €). f i M I E L E N T E R V E Y S H Y V I N V O I N T I T U N T E E T O N N E L L I S U U S H Y V Ä M I E L I Kalenteri 2017 L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A / kolme numeroa (norm. 19 , 90 € NYT TARJOUSHINTAAN! PUOLEN VUODEN LEHDET VOITA KIRKASVALOLAITE! Tilaa Tunne & Mieli nyt, voit voittaa Innolux Tubo -kirkasvalolaitteen (arvo 250 €). Se korvaa tehokkaasti pimeänä vuodenaikana puuttuvan luonnonvalon. Tilaukset: tilaajapalvelu@mtkl.fi, p. L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A TILAA LAHJOJEN ARVO 50 € uudet Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit ja Tunne & Mieli -vuosikalenterin 2017 t u n n e & m i e l i t u n n e j a m i e l i t u n n e j a m i e l i . Laite arvotaan 24.11.2016. SAAT TILAAJALAHJANA