RESEPTI LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Kohtalokas hyppy johti etsimään hyvää oloa SÄRKYÄ JA KOLOTUSTA. Testaa itsemyötätuntosi MINNA TERVAMÄKI 5 / 2 1 7 SELVIYTYMISTARINAA: RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHTÄVÄ VÄRITYSKUVA Tanja Vilén Terapia auttoi setvimään sairastumisten vyyhtiä Minna Mikkonen Kirjoittaminen vei surun kauemmaksi Reijo Pöyhönen Vuonna 2003 eliniäksi ennustettiin vain 5 vuotta Kaaliruokaa aivojen hyväksi. Kipua voi hallita ilman lääkkeitä Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaatii elinikäisen hoidon Tärinätunnilla eroon jännityksistä Osaatko kohdella itseäsi kuin hyvää ystävää
Mahdollisuus asioida nimettömänä ja ilman ajanvarausta. TUKEA KOTOUTUMISEEN MoniNaisten Tila Kotoutumista edistävää yksilöohjausta ja ryhmä toimintaa Helsingin Kalasatamassa (Hermannin Rantatie 12 A). Yksilöohjaukseen voi tulla ilman ajanvarausta maanantaisin 9–15, ajanvarauksin muina arkipäivinä (ti, ke, to ja pe) 8–16. superliitto www.superliitto.fi Valtakunnallinen, sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen naisjärjestö, joka edistää maahanmuuttajataustaisten naisten tasa-arvoista asemaa ja osallisuutta Suomessa sekä ennaltaehkäisee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Turvakoti Mona Kriisiapua ja turvallista asumista Suomen ainoassa salaisessa osoitteessa sijaitsevassa turvakodissa. Käyntiosoite: Hermannin Rantatie 12 A, 4. Osaavat naiset Työllistymistä tukevaa yksilöohjausta, työ pajatoimintaa ja mentorointia pääkaupunki seudulla asuville naisille. Tutustu lähija perushoitajan työhön sekä SuPerin toimintaan: SUPERIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Superilaisia on yli 90 000. INVALIDISÄÄTIÖ Lähija perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Liitto on asiantuntija ja tekee vaikuttamistyötä maahanmuuttajataustaisten naisten aseman parantamiseksi sekä tukee maahanmuuttajanaistoimintaa jäsenjärjestöjensä kautta. kerros, 00580 Helsinki AVOINNA ma–pe 9–17 SÄHKÖPOSTI info@monikanaiset.fi PUHELIN 09 7279 9999 FACEBOOK fb.com/monikanaiset FAKSI 09 7279 9997 TWITTER @monikanaiset www.monikanaiset.fi MONIKULTTUURISTA NAISTYÖTÄ Auttava puhelin palvelee ma–pe 9–16, 0800 05058 Turvakoti Monaan voit soittaa ja hakeutua 24h, 045 639 6274 Ota yhteyttä tai sovi tapaaminen 045 237 5014 Ota yhteyttä ja sovi tapaaminen 045 126 8803. Voit tulla mukaan toimintaan, kun etsit työtä tai opiskelupaikkaa. APUA VÄKIVALTAAN Voimavarakeskus Monika Matalan kynnyksen neuvontaa, psykososiaa lista tukea ja tuettua asumista väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Vastaan otto arkisin 9–17 Helsingin Kalasatamassa (Hermannin Rantatie 12 A). Turvakotiin voi hakeutua silloin, kun kotona tai lähiyhteisössä on väkivallan takia vaarallista
SIRKKU IMMONEN PÄÄTOIMITTAJA. Kirjoittaminenkin on lopulta järjestelyä: yksi kerrallaan kirjaimet järjestyvät sanoiksi, sanat lauseiksi, lauseet virkkeiksi, virkkeet kappaleiksi, kappaleet jutuiksi. AINO HEIKKONEN, TUNNE & MIELEN UUSI TOIMITUSSIHTEERI Lapsena päiväkirjan sivut täyttyivät taajaan. Tästä on karua kokemusta esimerkiksi osalla aivovam man saaneista. Armottomassa ammatissa on oltava herkkä kuulemaan ja tulkitsemaan kehon viestejä. Vastaus ovat tunteet. Järjestys on hyvä raami myös luovalle työlle. Mistä tiedämme olevamme kynnyksellä. Juuri niitä tässä lehdessä jäljitetään. Mikä auttaa tunnistamaan ratkaisua vaativan tilanteen. Kun tärkeän asian kertominen äidille jännitti, saatoin tehdä kirjeen. Ne ovat kompassi, jonka va rassa elämässä suunnistetaan. Hyvä uuti nen on, että ohjeisiin voi tutustua sekä kehon että mielen kautta: sitä väylää, joka tuntuu itselle luonte vimmalta. Moni niistä liittyy tavalla tai toisella jonkin tärkeän rajan tunnistamiseen, tunnustamiseen, hyväksymi seen – tai sen ohittamiseen. Sittemmin olen löytänyt itseni järjestelemästä asioita: tekemästä taulukoita, laatimasta listoja ja rakentamasta kokonaisuuksia. Tekijöiltä Osaatko käyttää kompassiasi. Tervamäen tunnustus saa myös tavallisen toimisto puurtajan miettimään elämän erilaisia saumakohtia. T iettyyn määrään kipua tottuu. Jos yhteys tunteisiin katkeaa, katoaa samalla yhteys kaikkeen muuhunkin. Kun laitan pisteen loppuun, toivon kertoneeni jotain olennaista, tavoittaneeni ihmisen. Ja mikä auttaa tekemään oikean ratkaisun. Siksi ei ole helppoa tunnistaa, missä kohtaa kipu tarkoittaa, ettei pitäisi enää tehdä jotakin, ja milloin harjoittelu on vain hyväksi.” Lainaus on Minna Tervamäeltä, klassisen baletin huipulta. Useimmille meistä tutumpi on tilanne, jonka kir jailija Tara Lange tiivistää näin: ”Moni jumittaa elämässään, koska tunteista ei puhuta, niitä ei ymmär retä eikä niistä oteta vastuuta.” Kompassi on, mutta käyttöohjeet ovat hukassa. Aika varhain ymmärsin, että kirjoittaminen on jotain, mitä tahdon tehdä isona. Koen lehden tuottamisen sopivan minulle
SISÄLLYS 5/2017 On ihan ok, että olen aika vaativa itseäni kohtaan. Minna Tervamäki, s. 13. Ei vaativuutta tule pelätä. Se voi olla inspiroivaa ja kannustavaa
34 Minna Mikkonen Näkemiin sisko Vuosikymmen sitten Minna Mikkonen menetti siskonsa. 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO Kanssakulkijat 10 Minna Tervamäki ”Vammat ovat olleet parhaita opettajiani” Tanssija, koreografi Minna Terva mäelle ensimmäinen loukkaantuminen oli käännekohta, joka sai hänet etsimään hyvinvointia suoritus keskeisessä balettimaailmassa. 50 Reijo Pöyhönen Päivä kerrallaan Reijo Pöyhönen sai 14 vuotta sitten kuulla elävänsä korkeintaan 5 vuotta. Vasta paniikkikohtaus lääkärin vastaanotolla johti kuntoutumisen tielle. Varmasti olet joskus myös iloinnut niin paljon, että on tehnyt mieli hyppiä. Järkyttäviä uutisia kuullessasi maailma tuntuu pysähtyvän – tai ainakin kehosi. 8 Somessa puhuttaa 9 Psykologi vastaa: Miten auttaa uupunutta puolisoa. TRE-menetelmän ideana on käynnistää kehon tärinä tietoisesti ja laukaista sen avulla kehon jännitystiloja. K A N N E N K U V A : S A A R A A U T E R E Mielen harjoitusta 22 62 34 TYÖHYVINVOINTI 38 Ihmiseen, jolla on mielekästä tekemistä, sattuu vähemmän 40 Kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen kumppani Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastunut saattaa hakeutua hoitoon vasta vuosien päästä oireiden alkamisesta. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 6 Mitä uutta. Oletko säikähtänyt niin, että hengitys salpautuu. 16 Mielenrauhan reitit, osa 4: Tunteellinen reitti Tunteiden tikapuita voi kiivetä ylös ja alas 18 Kehosi kokee tunteesi Onko sinulla ollut perhosia vatsassa. Esikoiskirjansa avulla hän kirjoitti surun kauemmas. 22 Tanja Vilén Siivet kantavat taas Koulukiusaaminen ja ikävät kokemukset kasautuivat selittämättömäksi vyyhdiksi Tanja Vilénin kehoon ja mieleen. 31 Miten kohtelet itseäsi. 66 Minun arkeni: Lotta Leiwo Hyvät yöunet ja paniikkipastaa. Sairauden hoitaminen vaatii sitoutumista sekä lääkitykseen että säännöllisiin elämän tapoihin. Testaa itsemyötätuntosi 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Pahimpia ovat normit, joista ei puhuta HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI 62 Tärinällä eroon stressistä Tärinä on kehon tapa reagoida stressiin ja traumoihin, mutta mieli pyrkii usein estämään sen. Kun lääketiede on ALS-taudin edessä voimaton, Reijo löytää voimavaroja fysioterapiasta, vertaistuesta ja levosta
Helminen pohtii, että esimerkiksi koulussa opetta jan katsekontakti voi auttaa oppilasta keskittymään – mutta muistuttaa samalla, että tämä riippuu tilanteesta. Tutkija Terhi Helminen pohtii, että tämän tiedostamisesta voi olla hyötyä sekä töissä, koulussa että kodin arjessa. 6 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Terhi Helminen työskentelee kliinisenä psykologina ja jatkaa lisäksi tutkimustyötä autismikirjon lasten parissa Tampereen yliopistossa. ”Pidän tärkeänä ymmärryksen lisäämistä. Ylivirittyneenä suoriutuminen vai keutuu. Tämä selviää Terhi Helmisen väitöskirjasta, jossa tutkittiin katsekontaktia. Tämä taas ker too tahdosta riippumattoman, sympaattisen hermoston, heräämisestä ja sitä kautta vireystilan noususta. Elokuussa väitelleen Helmisen mukaan katseen vaiku tuksesta vireystilaan on näyttöä jo aiemmin. Silti Helminen toteaa, että katseen vaikutusta kan nattaa hyödyntää missä tahansa tilanteessa: katse kontaktin hakeminen parantaa mahdollisuutta saada viestinsä läpi, oli se sitten kotona lapsille tai töissä kol legoille tai asiakkaille. Jos kyse on siitä, että lapsi ei vain huomaa katset ta, voimme auttaa häntä huomaamaan katseen merki tyksellisyyden.” K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Jos katse on lapselle epämiellyttävää, turhaan me häntä kiusaam me. Vireystilan vaikutus suoriutumiseen on kuin sateen kaari: vireyden noususta on hyötyä vain kaaren la kipisteeseen asti. TEKSTI JA KUVA AINO HEIKKONEN S uora katse saa kohteena olevan henkilön vireys tilan nousemaan. Katso, sillä on merkitystä Suora katse nostaa vireystilaa ja voi siten auttaa keskittymään. Miten tietoa katseen voimasta voidaan hyödyntää käytännössä. Reaktioita tutkittiin tark kailemalla koehenkilöiden ihon sähkönjohtavuutta: kun kädet hikoavat, sähkönjohtavuus paranee. He eivät reagoineet katseeseen samalla tavalla kuin tavallisesti kehittyneet lapset tai sellaiset lapset, joilla oli kehityshäiriö mutta ei autismia. Kuntoutuskokeilussa katseen myönteisestä vahvistamisesta on saatu lupaavia tuloksia. ”Joissain tutkimuksissa katseet ovat olleet aika pit kiä, kymmenenkin sekuntia on saatettu tuijottaa silmiin.” Helmisen tutkimuksessa katseet olivat tavanomais ten arjen katseiden mittaisia. Tulos viittaa siihen, että autismikirjon lapsille katse ei ole yhtä merkityksellinen kuin muille. Helmisen tutkimuksen yhdessä osassa oli mukana autismikirjon lapsia
Nyt musiikin voima on valjastettu mielenrauhan etsimiseen konserttipianisti Pami Karvosen ja lyhytterapeutti Tommi Sarlinin kehittämissä Lepää musiikissa illoissa. Kolumnisti Aleksis Salusjärvi kuvailee mielenterveyden ja -sairauden häilyvää rajaa Yle Ikkunan kolumnissa. Johdannossa käsitellään esimerkiksi onnellisuuteen liittyviä tutkimustuloksia. Tutkimustuloksesta kertoi Medical News Today. Mitä sinulle kuuluu juuri nyt. Tutustu kalenteriin: www.mtkl.fi. Tämä selviää uudesta australialaistutkimuksesta, jonka tulokset on julkaistu Journal of Neuroscience -lehdessä. Ohjelma alkaa siitä, että henkilö istuu tuolille, nousee ylös 8–15 kertaa ja venyttää etureidet. Kirjan lähtökohtana on positiivisen ja ratkaisukeskeisen ajattelun malli. ASKEL KERRALLAAN Mielenterveyskuntoutujalle vastaalkajienkin kävelyohjelmat voivat olla liian rankkoja. Tutkijat pohtivat, että tuloksesta voi olla jatkossa hyötyä hoidettaessa vaikkapa masennusta tai unettomuutta, joissa oireet vaihtelevat pitkin päivää. 12 viikon ohjelman lopuksi kävellään omaa vauhtia 50–60 minuuttia. Tästä muistuttaa Mielenterveyden keskusliitto, joka on kehittänyt kävelykalenterin mielenterveyskuntoutujille. Mielenterveyden keskusliitto on Tunne & Mieli -lehden julkaisija. Tähän kysymykseen pureutuu valmentaja Johanna Muuraiskankaan kirja Minun elämäni – toiveita, muistoja, unelmia. Missä oon, minne meen. Niissä tehdään ensin läsnäoloharjoituksia, ja tämän jälkeen osallistujat siirtyvät patjoille kuuntelemaan musiikkia. Johanna Muuraiskangas: Minun elämäni – toiveita, muistoja, unelmia (Kirjapaja 2017) T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 7. Lepää musiikissa -konsertti lauantaina 18.11. 12 viikon harjoitusohjelmassa on pieni tehtävä jokaiselle viikonpäivälle. Ohjelman taustalla on tieto liikunnan monista hyvistä vaikutuksista mielenterveyteen. klo 13 Cumulus Resort Siuntion Lepopirtissä. Ole läsnä musiikissa Historian valossa näyttää siltä, että hulluiksi julistetut ihmiset ovat muuttaneet maailmaa paljon enemmän kuin arkisen terveet. Iltapäivän väsymykselle selitys Aivojen mielihyväkeskus käy iltapäivisin hitaammalla kuin aamuisin ja iltaisin. M usiikilla on tutkitusti aivoja aktivoiva vaikutus, ja sitä voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi erilaisissa kuntoutuksissa. Kirjan punainen lanka ovat päiväkirjamaiset sivut, joihin täytetään omia ajatuksia ja tunteita valmiiden kysymysten ja tehtävänantojen pohjalta. Ajatuksena on olla tietoisesti läsnä sekä harjoituksissa että musiikissa ja etsiä sitä kautta rauhoittumista. Mielihyväkeskuksen hitaus voi olla syy myös arkiseen iltapäiväväsymykseen. Pääluvuissa tarkastellaan nykyistä elämäntilannetta, käännetään katse menneeseen ja kuljetaan rohkeasti kohti tulevaa
#elämäonjuhla #emkoris #susijengi 60 7 Lauri Markkanen @MarkkanenLauri 3.9.2017 Wow What a team effort! #EuroBasket2017 #Susijengi 4886 657 K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Somessa puhuttaa Maaret Kallio @maaretkallio maaretkallio Keskiviikon tekstini oman lapsuuden kohtaamisen merkityksestä on ollut aivan valtavan suosittu. Myötätunto itseä kohtaan ja oman lapsuuden kipujen kuuleminen osui syvälle tähän katajaiseen kansaan, joka joskus liiankin sisukkaasti selviää elämästään. Tässä maassa on lukematon määrä rakkauden kerjäläisiä, jotka etsivät itseään ja kelpaavuuttaan mitä kummallisimmin keinoin. #lujastilempeä #inhimillisiäkohtaamisia #mielenterveystaidot #myötätunto #itsemyötätunto 850 Löydä Work goes happy @Workgoeshappy 29.8.2017 Huippua! Liikuntalääkäri @PippaLaukka vaatii: aikuisille työpäivään välitunteja – niistä hyötyvät kaikki!: 109 36 Liikuntalääkäri vaatii: aikuisille työpäivään välitunteja – niistä hyötyvät kaikki! Liikuntalääkäri Pippa Laukan omalla työpaikalla pelataan kesken päivän roskispalloa. Kehuja saivat niin pelien tunnelma kuin Suomen joukkueen voitontahtokin. Kuten tosi moni kirjoitti, itsensä kanssa on tärkeää työskennellä. #välitunti #15min 7 Miten kierre katkaistaan. inhimillisiauutisia.fi 8 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Ongelmakierteen päättymiseen ei pitäisi tarvita ihmettä, kirjoittaa päätoimittajamme Mercedes Bentso. iltalehti.fi Tero Honkasalo @terohonkasalo 30.8.2017 @Workgoeshappy @PippaLaukka Me käydään @innofactor klo 14 kävelyllä. toukokuuta Jokainen meistä tarvitsee apua. Suomalaiset voisivat useamminkin innostua elämään näin. Inhimillisiä uutisia -verkkomedia valitsi syyskuun aiheekseen mielenterveyden, ja psykoterapeutti Maaret Kallio kirjoitti suositun tekstin oman lapsuuden kohtaamisesta. Lukuisin sanankääntein hehkutettu 20-vuotias Lauri Markkanen nosti itse esiin koko joukkueen ponnistelut, ja vaikka jatkopaikkaa ei lopulta tullutkaan, hän kertoi olevansa ylpeä kaikista, jotka olivat mukana. Myönteisellä hyrinällä otettiin vastaan myös urheilulääkäri Pippa Laukan ehdotus aikuisten välitunneista, jotka voisivat edesauttaa työssäkäyvien jaksamista. Vaihdetaan ajatuksia tai mietitään jotain ihan töihin liittymätöntä. Ja vaikka se usein tekee kipeääkin, se kyllä kannattaa. Ja ansaitsee tulla autetuksi. Läpi elämämme joka ikinen meistä kaipaa tulla kohdatuksi. #mielenterveys 605 Facebook.com/tunnejamieli Instagram.com/tunnejamieli Twitter.com/tunnemieli Tunne & Mieli Iloitut ja kohdatut Susijenginä tunnetun Suomen koripallomaajoukkueen hyvä vire Euroopanmestaruuskilpailujen karsintojen alussa sai aikaan myönteisiä aaltoja. Joka ikinen meistä haluaa tulla nähdyksi toisten silmissä kokonaisena, ymmärrettävänä ja inhimillisenä ihmisenä. Inhimillisiä uutisia 27. Kun aloitamme kuuntelemalla itseämme ja kääntymällä lujan lempeästi itseämme kohti, alamme rakentaa myös terveempiä, syviä ja hyviä ihmissuhteita toisten kanssa. SYKSYN PUHEENAIHEITA Antti Tuomisto @saunakaveri 3.9.2017 Toi fiilis tuolla Jaffalla on ihan käsittämätön
Myös stressi vaikuttaa usein psyykki sen häiriön voimakkuuteen. Muutokseen omissa tavois sa tehdä töitä ja asettaa itselleen paineita usein tarvitaan aikaa ja tilaa. Työnantajalla on vain lakisääteinen työterveyshuolto. Tässä tapauksessa on oletettavaa, että pakko oireinen häiriö saattaa olla myös vaikuttamassa uupumiseen. Puolisoni on kärsinyt työuupumuksesta tänä vuonna. Antti Kauppi T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 9. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei oiko tietä onneen ole, vaikka jokin palveluntarjoaja näin saattaa luvata. Myös verkkopohjaisia palveluita ja itsehoito ohjelmia on tarjolla. Voit auttaa häntä käytännön asioissa, keskustella ja lohduttaa. Lääkäri määräsi hänet lyhyelle sairauslomalle keväällä, jonka jälkeen työt ovat lomia lukuun ottamatta jatkuneet lähes normaalisti. Yksi vaihtoehto on keskustella työn antajan kanssa lyhytpsykoterapiasta. Työterveys voi tukea jatkohoidon suunnittelussa ja auttaa sen vaihtoehtojen kar toittamisessa. Takapakkejakin voi tul la, mutta niistä ei kannata lannistua. Mitä hän voi tehdä edistääkseen työkykyään odotteluaikana. Vaikka se ei ole ilmaista, ovat sen kustannukset suhtees sa pitkittyneeseen sairaspoissaoloon pienet. Tämä on hyvä tie dostaa ja koettaa itse olla kärsivällinen. Miten auttaa uupunutta puolisoa. Työterveys voi olla myös tukemassa, jos kuntoutusta joutuu odot tamaan. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Usein paras tie toipumiseen on kuitenkin työn ja toimintakyvyn arviointi yhdessä työ terveyden ja työnantajan edustajan kanssa. Julkisella puolella hän on parhaillaan terapiajonossa. Työuupumukseen kuuluu yleensä korostu nut vaativuus itseä kohtaan. Julkisen puolen jonot ja odotusajat saatta vat joskus tuntua pitkiltä. Miten minä voisin tehdä auttaakseni häntä. Jak samisen mukaan sopeutettu työ edistää yleen sä toimintakykyä ja antaa kokemuksen siitä, ettei kuntoutuminen ei ole vastakohta työssä käymiselle. Syysuhteet ovat kuitenkin usein ke hämäisiä. Mielen terveyden häiriöiden kohdalla on kuitenkin niin, ettei parisuhteesta ei ole hoitosuhteeksi. Näistä kannattaa kysyä vinkkejä työ terveydestä tai muilta ammattilaisilta. Vaikka työkyky on heikentynyt, töitä on usein mahdollista järjestellä niin, ettei kokonaan pois töistä jääminen pitkäksi aikaa ole tarpeen. Tästä huolimatta, kun vointi sallii, on hyvä koettaa kannustaa miettimään ja myös tekemään asioita jotka eivät liity suorittamiseen. Psykologi vastaa VASTAUS: ANTTI KAUPPI Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Tällä palstalla vastataan lukijoiden kysymyksiin elämänhallinnasta ja työhyvin voinnista. Kysymykset julkaistaan nimettömänä. Tarjolla on kirjoja, rentoutumisharjoi tuksia ja myös vertaistukea, josta on monille hyötyä. Saat taa kestää myös melko pitkään, ennen kuin puolisosi on riittävän levännyt ja jaksaa tehdä asioita siten kuin ennenkin. Hänellä todettiin myös pakko-oireinen häiriö. Vastaajana on Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Antti Kauppi. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. KYSYMYS: K uv al äh d e: Te rv ey st al o T yöuupumuksen takana voi olla monia syitä. Oireita on välillä vähemmän, välillä enemmän. On luonnollista, että sinussa herää halu aut taa ja tehdä kaikkesi puolisosi eteen. On varmasti hyvä välillä viheltää peli poikki ja levätä hetki. Osa voi liittyä työpaikan tilanteeseen, osa puolestaan yksilön tapoihin kokea työn vaatimukset. Kuulostaa siltä, että olisi hyvä arvioida psy kiatrisen hoidon, kuten esimerkiksi psykotera pian tarvetta
Kanssakulkija M I N N A T E R V A M Ä K I 10 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7
– Balettitanssija ilmaisee muiden luomia maailmoja. Minna Tervamäki nauttii, kun hän pääsee ilmaisemaan luovuuttaan vapaasti. TEKSTI MERI LIUKKONEN KUVAT SAARA AUTERE . Loukkaantumiset uran aikana, tsunamista selviäminen ja äidin kuolema ovat osoittaneet, että joskus voi vaikuttaa vain siihen, miten elämään suhtautuu. ”Vammat ovat olleet parhaita opettajiani” Nuorena balettitanssija Minna Tervamäki tanssi hurmiossa ja kehoa säästämättä. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 11. Koreografina olen palannut lähemmäs tanssivaa lasta ja luon itse teosteni maailman kokonaisuudessaan. Vasta pakon edessä hän alkoi opetella keinoja kohti parempaa oloa
Sittemmin nilkka on leikattu kolmeen kertaan. – Nuorempana käsitys itsestäni vaihteli päivän välein. Hän tanssi hurmiossa eikä säästellyt kehoaan. Ehkä juuri siksi ensimmäinen vammautuminen oli käännekohta. Minnan mukaan tanssijat tuntevat herkästi, jos jokin on vialla: nilkka vinossa tai selän nivel lukossa. 12 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. – Pahimpia olivat ne hetket, kun en pystynyt luotta maan kehooni. Nilkan nivelsiteet katkesivat, eikä mikään ollut enää itsestään selvää. Opimme vertailun kulttuurin, kun vietimme kahdeksan tuntia päivässä peilin edessä. Minna oli liitänyt läpi ilman lukematto mia kertoja, keho muisti toistot. Kiinnostus vain kasvoi ajan myötä, ja hän perehtyi yhä syvemmin mielen harjoitta miseen, rentoutumiskeinoihin ja kehonhuoltoon. Aluksi Minna toki ajatteli, että toipuisi ennätysajassa ja treenaisi pian entiseen tapaan. Vaatetankoja on kahdessa tasossa. Nykyään tanssijoi den hyvinvoinnista ja suhteesta omaan kehoon osataan pitää paremmin huolta kuin ennen, Minna miettii. Vasta viime vuosina hän on päässyt eroon virhe keskeisyydestä. E nnen kohtalokasta hyppyään Minna Tervamäki harjoitteli paljon ja kovaa. Ensimmäisenä toipilasaikanaan hän kiinnostui ke hon ja mielen suhteesta ja alkoi etsiä keinoja kokonais valtaiseen hyvinvointiin. Tuntui, että nuori balle rina pystyisi mihin vain. Siksi ei ole helppoa tunnistaa, missä kohti kipu tarkoittaa, ettei pitäisi enää teh dä jotakin ja milloin harjoittelu on vain hyväksi, hän sanoo. ARMOTON LAJI Nykyään Minna on myös äiti. Hän pääsi Kansallisoopperan balettikouluun ylä kouluikäisenä, ja viisi vuotta myöhemmin hänet kiinni tettiin Kansallisbalettiin. Nykyään hänen päivänsä kuluvat yksityisyrittäjänä. Mitä enemmän hän katsoo videoilta liikkumistaan, sitä vähemmän hän kiin nittää huomiota siihen, miltä hän näyttää. Klassinen baletti on armoton laji, joka edellyttää ky kyä elää kivun ja epämukavan olon kanssa. Kasvatukseni ohjasi pohtimaan asiaa järjellä, vaikka tun sin selkeää intohimoa ja vetoa tanssiin. He saattavat kuitenkin tulkita tuntemuksiaan väärin. Joskus mietin vielä esiintymispäivänä, pystynkö edes nousemaan näyttämölle. Aina hän kuitenkin nousi – ja onnistui. – Pelkäsin, että miten pärjään ja mitä jos tulee vamma. Minna sai muiden tavoin perjantaisin tietää seuraavan viikon aikataulunsa. Ura ballerinana epäilytti silti. Tossut ovat Minnalle yhä kulutustavaraa, vaikka hän jäi eläkkeelle Kansallisbaletista viisi vuotta sitten. Liikkeet vaa tivat kehon puskemista äärirajoille. Ala on myös ulkonäkökeskeinen. Niissä roikkuu värien ja materiaalien kirjo, kuten flamencohame ja tylliä. Alastulo vain oli hie man hallitsematon. Yksilöllisiä tarpeita ei voida kovin pal joa huomioida. – Tiettyyn määrään kipua tottuu. Toisin kävi. K A N S S A K U L K I J A M I N N A T E R V A M Ä K I Tiettyyn määrään kipua tottuu. Kansallis baletissa tanssija on yksi urheilija joukkueessa, osa isoa kokonaisuutta. – Vammat ovat olleet parhaita opettajiani, Minna sa noo nyt, vuosikymmeniä myöhemmin. Eniten Minnan kuvaa omasta kehos taan on muuttanut omien tanssiteosten tekeminen ja koreografioiden kuvaaminen. Pienen mutta korkean huoneen lattialla makaa hai tarin palje, laaja rautainen hamekehikko ja kassi, josta pilkistää kymmenittäin balettitossuja. Häntä kiehtoi alusta asti tanssin ilmaisuvoima ja sen yhtäläisyydet teatteriin. Hänen kolme ja puoli vuotias tyttärensä tanssii jatkuvasti, ja Tervamäki ker too olleensa lapsena samanlainen. Koreografin työhuone sijaitsee sokkeloisten käytävien päässä Aleksanterin teatterin yläkerroksessa Helsingis sä. Seinät ovat valkoiset, ja niistä yhden vierusta on lat tiasta kattoon täynnä esiintymisasuja. Ettei olisi rajoja ollenkaan. Kuntou tuminen kesti puoli vuotta
. KAIKKEEN EI VOI VAIKUTTAA Minna Tervamäen nykyinen työtila on sama huone, jonka hän jakoi aloittelevana ballerinana kahden muun tanssijan kanssa. Hän on joutunut onnettomuuteen, jossa auto romuttui mutta josta hän selvisi vammoitta. Minnallakin oli uransa aikana aikoja, jolloin odotukset ahdistivat häntä. Se voi olla inspiroivaa ja kannustavaa ja kertoa siitä, että odottaa jotain itseltä tai toiselta siksi, että siihen on potentiaalia. Minnalle armollisuus merkitsee joustavuutta ja viisautta toimia olosuhteiden mukaan, ei sitä, etteikö hän vaatisi itseltään mitään. Ta voittelen tekemisissäni hyvää tasoa. Hänen elämänsä rankin vaihe puolestaan alkoi, kun hänen äitinsä sai lohduttoman diagnoosin: aivokasvain, ei paran nettavissa. – On ihan ok, että olen aika vaativa itseäni kohtaan. Myös kyky sietää epämukavuutta on elämässä tärkeää. Minna ei kuitenkaan usko kohtaloon – ei sen jälkeen, mitä hän on elämässään kokenut. Ei vaativuutta tule pelätä. Joku voisi sanoa, että niin on tarkoitettu. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 13. Menestys voi olla kriisin paikka
Itse voi päättää vain sen, miten niiden kanssa elää. Hän vastaa usein viesteihin silloinkin, kun periaattees sa pitäisi jo olla vapaalla. Minna haluaa käyttää luovuuttaan voimauttavien elämyksien tarjoamiseen katsojille. Se on tapa antaa ta kaisin sitä tukea, oppia ja rinnalla kulkemista, jota hän kokee saaneensa muilta. Rankkoja treenejä tärkeämpää on vetristely, kehon pitäminen liikkuvana. – Sain sen ihmiseltä, joka on ollut elämässäni todel linen enkeli. Välillä mietin puh taasti numeroiden pohjalta, kuinka pitkään voin tehdä tiettyjä fyysisesti vaativia liikkeitä, hän sanoo. Ryhti on ylväs ja liikkeet sulavia. Itse ajattelen, että elämä vain on tällaista. Huo maan, että se kuormittaa. Tervamäki kertoo huomaavansa rasituksen jälkikäteen kehossaan. Hän joutui veden varaan, mutta pelastui. Äiti tuki vahvasti tyttärensä balettiuraa, ja herkkyys yhdisti heitä. – Eläkkeelle jääminen Kansallisbaletista ei ollut yhtään niin iso käännekohta kuin kaikki olettivat. Olisin jo lopettanut, jos minun pitäisi vain teh dä koreografioita yksin, hän toteaa. – Olen joutunut miettimään, mitkä asiat ovat sellai sia, joihin voin vaikuttaa. Minna puhuu elämänsä kriisitilanteista rauhallises ti ja suoraan. Kansallisbaletissa Minna tanssi 44vuotiaaksi. Tanssija kiipeää ketterästi balettitossuissa ikkuna laudalle kuvattavaksi. Oma keinoni on ollut hakea erilaisia työkaluja parantaa oloani. Hänen mielestään ikääntyminen on tasapuolista kai kille: vuosia kertyy, vaikka kuinka leikkelisi itseään. Hän täyttää 50 vuotta ensi vuoden kesäkuussa. 14 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Pilvisen päivän luonnonvalo loistaa pehmeästi huonee seen. Viimeistään selviäminen luonnonkatastrofista toi Minnalle rohkeutta toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa. – Näin, kuinka ihminen poistui tästä maailmasta raa dollista kautta. VOIMAA MUILTA IHMISILTÄ Minna on jakanut kehonhuoltoon ja hyvinvointiin liittyviä oivalluksiaan myös kursseilla ja luennoilla. Hänen maailmankuvaansa on vaikuttanut myös tsu nami, joka surmasi tuhansia Aasiassa tapaninpäivänä 2004. Se on Kansallisbaletin eläkeikä. K A N S S A K U L K I J A M I N N A T E R V A M Ä K I Äiti menehtyi sairauteen vuonna 2000. Stressin hallinnassa hänellä on yhä opeteltavaa. Ensimmäinen oma tanssiteos valmistui vajaa vuosi tsu namin jälkeen. Yksityisyrittäjänä Minna suunnittelee itse aikataulunsa. En myöskään ole kovin taak sepäin katselevaa tyyppiä. Tervamäki lomaili tuolloin Thaimaassa miehensä kanssa. Palautumiseen vain tarvitsee enemmän aikaa kuin nuorempana. Opettelen ottamaan selkei tä vapaapäiviä. En koe, että ikä olisi muuttanut radikaalisti elämääni. – Ei se ole ylpeyden aihe, vaan huolestuttavaa. Äidin ja tyt tären suhde oli läheinen. Minusta terapia olisi kaikille hyväksi, hän pohtii. – Työryhmissä huomaa, kuinka yhteinen energia ja ajatusten vaihto synnyttävät jotain, mitä ei syntyisi muuten. Minnasta tuntuisi oudolta ajatella, että juuri hänen oli tarkoitus selviytyä, kun niin moni muu kuoli. Alakerran salista kaikuu valssin säveliä, sillä siel lä harjoitellaan uutta teosta. Hän ajat telee, että asiat vain menevät niin kuin menevät. Piruetit, hypyt, selän taivutukset ja kovakärkisillä tossuilla tanssiminen kysyvät notkeutta ja liikkuvuutta. Olin alkanut muodostaa uudenlaisia verkostoja, työtapoja ja identi teettiä jo vuosia aiemmin. En koe, että ikä olisi muuttanut radikaalisti elämääni. Kunnioitan ihmisiä, jotka ajattelevat, että kaikella on tarkoituksensa. Kansien väliin ajatukset pääsivät vuonna 2013 ilmes tyneessä teoksessa Minnan metodit. – Ainakin toistaiseksi minua vain naurattaa, kun se tuntuu niin absurdilta. Minnan elämän tärkeistä ihmisistä muistuttaa herk kä, pastellivärinen lasienkeli, joka roikkuu työhuoneen ikkunanpielessä. Ulkonäköä tärkeämpää on kehon toiminnallisuus. Yhdessä elämänvai heessa olen käynyt terapiassakin
– En kaipaa niihin liittyvää äärimmäistä itseni ylittämistä, hän sanoo. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 15. Minna Tervamäki • Tanssija ja koreografi, joka jäi eläkkeelle Kansallisbaletista vuonna 2012 ja on nyt yksityisyrittäjä. Perheeseen kuuluvat aviomies, yrittäjänä työskentelevä Mika Järvinen, sekä yhteinen 3,5-vuotias tytär ja miehen 18-vuotias poika. Minna ei ikävöi baletin päärooleihin. • Täyttää ensi vuoden kesäkuussa 50 vuotta. • Asuu perheensä kanssa Helsingin keskustassa. • Tekee tanssiteoksia ja opettaa tanssia sekä luennoi mielen ja kehon hyvinvoinnista
Työstäessään omia tunteitaan hän rakensi tunteiden tikapuut, jotka avasivat ymmärryksen eri tunteiden merkityksiin ja yhteyksiin. Itselläni ei ollut kontaktia tunneelämään ja tunsin ole vani hukassa. Tara Lange • Kirjoittanut esimerkiksi teokset Tikapuut rakkauteen – tunne elämäsi sekä Äitipeli – selviydy voittajana. Rehel lisyys omille tunteille pitää ihmisen auki kai Tunteiden tikapuita voi kiivetä ylös ja alas Mielenrauhan voi saavuttaa monin eri tavoin. Sieltä löytyi jako puskemisen ja voiman tun teiden maailmoihin. T U N NE & MIE LI Mielenrauhan reitit -J U T T U S A R J A 4 / 4 Kaikki alkoi syvästä itsetutkistelusta noin viisi vuotta sitten. Juttusarjassa käsitellään aiheesta useita kirjoja kirjoittaneen Paul Wilsonin neljää reittiä mielenrauhaan: älyllinen, fyysinen, henkinen ja tunteellinen. Yksinkertaistin taulukkoa ja tein tunteista 14 askelman tikapuut. Pääsin eteenpäin, kun ymmärsin jumitunteen merkityksen ja opetuksen itselleni. Pelkäsin, että jään synkkien tunteiden syövereihin lopullisesti. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA TIKAPUUSSA ON 14 TUNNETTA Tunteiden tikapuu idea lähti kehittymään, kun löysin psykiatri David R. Hawkinsin tie toisuuden taulukon kirjasta Power vs. Jos et salli itsesi tuntea jotain näistä tunteis ta, tukahdutat sisäistä voimaasi ja viisauttasi. Testasin ideaa miettimällä kokemuksiani tikapuiden kautta. En us kaltanut laskeutua esimerkiksi suruun tai häpeään, kun en tiennyt pääsenkö pois tun teesta. Luennoitsija ja kirjailija Tara Lange opastaa ihmisiä kuuntelemaan ja kunnioittamaan tunteita, joita ihmisillä pohjimmiltaan on. Puskemisen maailman tunteet – häpeä, syyllisyys, apatia, suru, pelko, himo, viha ja ylpeys – auttavat meitä asettamaan rajoja, päästämään irti ja korjaamaan vääryyksiä. Kiipesin mielikuvissani por taita ylös ja alas. Minun oli vaikea olla sinut itseni kanssa: takerruin asioihin, riitelin ihmisten kanssa, ylitin rajoja – omia ja muiden. Voiman maailman tunteet – rohkeus, neutraali, halukkuus, hyväksyntä, ymmärrys ja rakkaus – ovat luontaisia tilojamme. • luennoitsija • kolmen lapsen äiti 16 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Minul le oli suuri oivallus huomata, miten tunteet ovat ketjuuntuneet toisiinsa. Force. Huomasin, että jokaiseen tun teeseen sisältyy sen alla olevat tunteet. Neljäs osa käsittelee tunteellisia keinoja mielenrauhan ja tyynen olon löytämisessä
Tarkoitus ei ole jumittaa vain yhdel lä tunnetasolla, vaan liikkua eri suuntiin, ja löytää itselle oppimisen paikkoja. Tunneelämälle antautuminen saattaa tuoda tunteet vahvoina ja valtoimenaan esille. Tunteet tukahdu tetaan tai niistä syytetään muita. Samalla tunsin miten oloni ja olemukseni kevenivät. Moni jumittaa elämässään, koska tunteista ei puhuta, niitä ei ymmärretä eikä niistä oteta vastuuta. Tara Langen kolme kysymystä T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 17. Silloin tulee ym märtää selitys syyllisyyden pistolle. 2 Mihin tunteisiin jäät jumiin, etkä ymmärrä tunteen tarkoitusta tai viestiä. Tunteet tulevat ja menevät ja ne ovat kestol taan erimittaisia. Vihaisia, iloisia, rohkeita, apaattisia. Jos haluan lisää rakkautta elämääni, minun on laskeuduttava alas tika puita juu rilleni. Kun annoin itselleni luvan tuntea surua, niin vapauttavasta itkusta ei meinannut tulla loppua. 3 Millaiset ihmiset sinua ärsyttävät. Millaisia ihmisiä et vain ymmärrä. Syyllisyys puolestaan opettaa meille ulkopuolisesta maailmasta ja on kestoltaan lyhyt tunne. ROHKEUS ON VASTUUN OTTAMISTA On ihmisiä, jotka ulkoistavat elämänsä tapah tumat ja tunteet. Voi man tasolla ihminen on tasapainossa tunne elämänsä kanssa – hän sallii tunteiden tulla ja mennä, tunnistaen ja kunnioittaen niitä. Ympyröimättä jääneitä tunteita voisi alkaa harjoitella. Voimaan pääseminen tarkoittaa vastuun ottamista omasta itsestään ja elämästään. En tuntenut mielenrauhaa ennen kuin tunsin itseni. MISTÄ LIIKKEELLE. Seuraavaksi pyydän ympyröimään tikapuilta itselle tutut tunteet. Itkin herkästi ja paljon. Mitä alemmas tikapuita uskaltaa mennä, sitä ylemmäs tunneelämässä pääsee.” Tunteiden tikapuita voi kiivetä ylös ja alas 1 Mitkä tunteet ovat sinulle helppoja. Voit valita itse tietoisesti oman tasosi ja vaikuttaa siihen, mi ten koet itsesi, läheisesi ja ympäristösi. Häpeä on sisään päin ohjaava tunne; sillä on lamaannuttava ja pitkäkestoinen vaikutus. Olen saavuttanut tikapuiden ansiosta mielenrauhan, jollaista en ole ennen kokenut. Lähden liikkeelle kysymällä: mikä on perus tunteesi. Joka toinen tunne tikapuissa ohjaa sisäänpäin ja toinen ulospäin. Toimitko väärin itseäsi tai toista kohtaan. Useimmiten ihmisillä on luontainen olotila, esimerkiksi murehtiva suruihminen tai ärtynyt vihaihminen. Kun tiedostaa, mikä tunnetaso puuttuu itseltä, niin elämä alkaa tarjoilla tilaisuuksia tuntea sitä tunnetta. Piilotetut ja tukahdutetut tunteet estävät meitä tuntemasta itseämme kokonaiseksi. Eri tunteilla on erilainen vaikutus toimin taamme. kille tikapuiden tunnetasoille. Näitä tunteita et välttämättä ole sallinut itsesi tuntea. Aivan kuin häpeä kuiskaisi meille: mene itseesi, ota askel taakse päin ja kuuntele itseäsi
Harjoittelu lisää kykyä käyttää molempia kerroksia. Tässä jutussa selvi tämme, mitä hyötyä tästä on ihmiselle ja voimmeko käsitellä tunteitamme paremmin kehon kautta. . Kehomme todella reagoi niihin tunteisiin, joita koemme. T U N NE & MIE L I Hyvän mielen vinkki MISSÄ KERROKSESSA SINÄ OLET. Oletko säikähtänyt niin, että hengitys salpautuu. Jos verrataan ihmistä kaksikerroksiseen taloon, jonka yläkerrassa on käsitteellinen tietoisuus ja alakerrassa kehotietoisuus, vietätkö suurimman osan ajasta yläkerrassa, jolloin tietoisuus kehosta jää vähemmälle. Järkyttäviä uutisia kuullessasi maailma tuntuu pysähtyvän – tai ainakin kehosi. Varmasti olet joskus myös iloinnut niin paljon, että on tehnyt mieli hyppiä. Onko sinulla ollut perhosia vatsassa. Nykyihminen on tottunut ratkomaan asioita järki peräisesti ja puhumalla. 18 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. TEKSTI SARI SAKALA KUVITUS SHUTTERSTOCK Kehosi kokee tunteesi K yse ei ole vain mielikuvista
Harjoitus auttaa sinua tulemaan tietoisemmaksi tunteista, joita et välttämättä huomaisi muuten lainkaan. Jos niska-hartia -seutusi ja leukasi ovat kiristyneinä, voi tämä kertoa, että koet vihaa, turhautumista tai vaikkapa epäoikeudenmukaisuutta. – Syntyessään pieni lapsi ilmaisee heti, mitä hänen ke honsa tarvitsee. Alamme jo pieninä oppia, miten ympäristö vastaa, kun ilmaisemme tarpeitamme. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 19. Aisti rintakehää: miltä siellä tuntuu, onko siellä kiristystä. 3. – Voit itse harjoitella kehotietoisuutta oheisilla oh jeilla, hän vinkkaa. Mitä tapahtuu, kun hengität rauhallisesti sisään ja ulos ja pysähdyt sallivasti aistimaan, mitä kehossasi tapahtuu juuri nyt. – Kehomme antaa meille selviä viestejä, mutta valitetta vasti emme ole oppineet riittävästi hyödyntämään tätä tie toa, sanoo kehotietoisuusvalmentaja Riitta Saarikko. Esimerkiksi usein ajatellaan, että poikien ei ole sopivaa itkeä. Lisäämällä kehotietoisuutta ihminen oppii ymmärtä mään, miten keho vaikuttaa omaan mieleen. 1. Aisti palleaa: onko se kireä, jännittynyt, epämukava vai mukava. Käytä vähintään 10 sekuntia joka alueeseen. – Jos esimerkiksi keskustelukumppanini haukottelee, voin pysäyttää vuorovaikutuksen siihen tilanteeseen ja ky syä, mitä hän kokee. KOKEILE ITSE Tunnista kehon reaktiot Moni on kokenut, kuinka liikkeen ja hengityksen avulla voi säädellä omaa olotilaa. . Aisti myös niska-hartia-alue ja leuka. Olennaista on pysähtyä käsillä olevaan hetkeen ja pyrkiä aitoon vuorovai kutukseen, jossa keho saa olla mukana. Opimme, mikä on so siaalisesti sallittua ja mikä ei. Jos taas rintakehäsi on kireän tuntuinen, kuulostele, tunnistatko itsessäsi surua tai ahdistusta. Jos palleassa tuntuu epämukavalta, voit kysyä itseltäsi, oletkohan peloissasi. 2. Näin päästään usein suorempaan kom munikaatioon ja parempaan yhteyteen ihmisten välillä, Saa rikko selventää
REAKTIO JÄHMETY Kun taisteleminen tai pakeneminen on mahdotonta, syntyy lamaantumisreaktio, kauhunsekainen jähmettyminen. Lisätietoa: www.viisaskeho.fi KOKEILE ITSE Stressireaktiot tuntuvat kehossa Stressi on kehon luonnollinen reaktio jännittävään tai ahdistavaan tilanteeseen. Niska-hartia-alueen jännitykset liittyvät pitkäaikaiseen taistelepakene -ilmiöön. Shake it! Vaikka muuten tuntuisi, ettet pysty liikuttamaan evääsikään, kokeile pientä ravistelua. Vastaliikkeenä voit kauhaista hyväksyntää ja rakkautta itseesi ulkopuolelta. Näin käy esimerkiksi silloin, kun pitäisi sanoa jotain järkevää tai pitää esitelmä, jota jännittää. Keho avuksi arjen tunnetaitoihin”. S U L A T T A J A P E L O N . Aloita sormista ja varpaista – niitä yleensä pystyy liikuttamaan, vaikka muu keho tuntuisi jähmettyneeltä. Stressireaktiosta on tullut usein vallitseva tapa toimia elämässä. Stressi tuntuu kehossa eri tavoin. Kuuntele itseäsi: jos voit, laajenna ravistelua käsiin, olkapäihin, päähän, kasvoihin. Ulkopuoliselle tämä voi näyttäytyä virheellisesti välinpitämättömyytenä tai asiaan perehtymättömyytenä. Kehontuntemusvalmentaja Riitta Saarikko on kehittänyt koulutuspaketin ”Missä tunteet tuntuvat. 2. Jos huomaat, että hartiasi ovat jännittyneet, kokeile vastakohtaista liikettä. Reaktiossa on kyse sosiaalisesta hyväksynnästä, joka on ihmisen perustarve. Voit kuvitella olevasi tuulessa liikkuva meriheinä, annat itsellesi mahdollisuuden hellittää. REAKTIO ”PYÖRRY” – BLACK OUT Kun pelko valtaa mielen, voi tuntua siltä kuin päässä olisi tapahtunut täysi pimennys. 3. REAKTIO PAKENE Pakene-reaktiossa ihminen vetäytyy vaistonvaraisesti taaksepäin, ehkä kääntyy hieman sivuttain, valmiina lähtemään pois. Voit myös pidentää uloshengitystä ja antaa huokauksen ja vokaaliäänen tulla ulos: ”aah…” P E L O N . 1. Pahimmillaan stressireaktio voi pitkittyä, jäädä kehoon. Pyri olemaan tietoisesti läsnä liikkeessä ja siinä, miltä kehossasi tuntuu ja mihin suuntaan haluat muutosta kehossasi johdattaa. 4. Tee ihan konkreettinen kauhaisuliike ilmasta omaan rintakehään. Voit kokeilla stressireaktioiden purkamista neljän helpon liikkeen avulla. Lopulta vaikka koko kehoon. T U N NE & MIE L I Hyvän mielen vinkki Lähteenä käytetty myös Mielenterveystalo.fi-sivustoa. Voi ottaa mukaan mielikuvan jostain rakkaudellisesta: minua rakastetaan, saan tehdä virheitä, kuulun joukkoon vaikka mokaisin. Ihmisellä sosiaaliset normit estävät useimmiten taistelemasta, vaikka huomaamme, kuinka keho jännittyy ja tekisi mieli purkaa aggressiota fyysisesti. Masentuneilla ihmisillä tämä näkyy niin, että on lähes mahdotonta nousta ja lähteä liikkeelle. Keho reagoi kriisitilanteisiin ylivirittymisellä, mikä näkyy esimerkiksi sydämen sykkeen nopeutumisena, hikoiluna ja lihasten jännittymisenä. Tarkkaavuus rajautuu, ja keskitymme vain olennaiseen – selviytymiseen. Myöskään paikalta pakeneminen ei usein ole mahdollinen tapa purkaa stressireaktiota. Kokiessasi kehossasi pakene-reaktion, ota vankka voima-asento, esimerkiksi puolikyykky. REAKTIO TAISTELE Järkyttävään tilanteeseen reagoimisesta puhutaan usein taistele tai pakene -vertauksella, joka juontaa juurensa eläinmaailmasta: vaaran kohdatessaan eläimet joko taistelevat tai pakenevat. Liikuttele itseäsi pehmeästi puolelta toiselle. 20 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. S U L A T T A J A P E L O N . Ole kuin meriheinä. S U L A T T A J A P E L O N . S U L A T T A J A Ole kuin sumopainija. Voit myös seistä tasajaloin kädet lanteilla, rintakehä auki. Kunhan asento tuo itsellesi rohkeutta. Tuntemukset ovat ihmiselle luonnollisia ja osin tarpeellisiakin
Vuonna 2013 julkaistussa Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston PET-keskuksen tutkimuksessa koehenkilöille tuotettiin erilaisia tunnetiloja, jonka jälkeen heitä pyydettiin värittämään ihmiskehoista alueet, joiden toiminnan he kokivat heikkenevän tai voimistuvan. Tutkimukseen osallistui 700 suomalaista ja taiwanilaista koehenkilöä. Viha Ahdistus Pelko Rakkaus Inho Masennus Ilo Halveksunta Suru Ylpeys Hämmästys Häpeä Neutraali Kateus 15 10 5 -5 -10 -15 Tunteiden kehonkartat. Punaiset sävyt kuvaavat toiminnan kiihtymistä ja siniset heikentymistä tietyllä kehon alueella. Perustunteet koettiin hyvin samanlaisina kulttuurista riippumatta. – Seuraamalla kehon muutoksia voidaan seurata, muuttuvatko keholliset kokemukset mielenterveyden häiriöissä. Kognitiivisen neurotieteen professori Lauri Nummenmaan johtama tutkimusryhmä on paikantanut, mitkä tunteet aktivoivat tiettyjä kehon tuntemuksia. Esimerkiksi masennus heikensi tuntemuksia käsissä ja jaloissa, ilo tuntui aktiivisuutena koko kehossa. Kuva: Aalto-yliopisto Yllättyminen tuntuu päässä, ilo koko kehossa Tieteen avulla voidaan osoittaa, miten keho reagoi tunteisiin: T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 21. Toki somaattiset oireet on aina suljettava ensin pois, hän huomauttaa. Esimerkiksi ahdistuksen oireet tuntuvat tahdosta riippumattomina oireina kehossa. Suomalaistutkijat ovat selvittäneet, että ihmisen yleisimmät tunteet – ilo, viha, pelko, suru, inho ja hämmästys – aiheuttavat voimakkaita tuntemuksia kehossa, ja että eri tunteet aiheuttavat keskenään erilaisia kehollisia tuntemuksia. – Pienet lapset erottelevat kehossaan vain hyvät tai pahat tuntemukset. Tämä vahvistaa käsitystä, että tunteiden perusta on biologinen: niiden tehtävä evoluutiossa on ollut toimia puolustusjärjestelmänä. Nummenmaa jatkaa tutkimusta saman aiheen parissa kartoittamalla tunnereaktioiden kehitystä varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Nuoruudessa ne alkavat eriytyä kehossa, eli tuntemukset eivät ole valmiita syntymän hetkellä. Lisääntynyt ymmärrys tunteiden tuntemisesta kehollisesta näkö kulmasta voi auttaa esimerkiksi mielenterveyshäiriöiden diagnostiikassa. – Arkielämässä ihmiset voivat paremmin tarkastella omaa psyykkistä kuormittumistaan seuraamalla kehonsa tuntemuksia. Psykoosisairauksissa olemme havainneet selviä muutoksia, mutta näitä tuloksia ei ole vielä julkaistu, Nummenmaa kertoo
Uusimpia koetuloksia käytiin läpi lääkärin vastaanotolla, kun naiselle tuli paniikkikohtaus, joka johdatti viimein oikeille jäljille. Tästä alkoi Tanja Vilénin pitkä tie kohti kuntoutumista. Nainen oli kärsinyt pitkään selittämättömistä vatsakivuista. TEKSTI SARI SAKALA KUVAT EEVA ANUNDI T A N J A V I L É N Kanssakulkija Siivet kantavat taas 22 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7
Tanja on tyytyväinen siihen, että hän saa joka päivä nousta sängystä terveenä. Siivet kantavat taas T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 23. Se on kasvattanut minua ihmisenä todella paljon. . – Vaikka sairaus on ollut ikävä, en antaisi siitä päivääkään pois
Lukuisat sairauspoissaolot aiheuttivat koulutovereissa ihmetystä – ja lisää kiusaamista. Minulla todettiin keski vaikea lukihäiriö, minkä takia minua kiusattiin vielä enemmän. T anja Vilén kävelee kotinsa viereisessä metsässä koiranpennun kanssa. Kasvoihin laitettiin 146 K A N S S A K U L K I J A T A N J A V I L É N 24 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Koulun alettua alkoi vuosikausien piina. – Eskarissa sain vielä olla rauhassa, mutta koko ala asteen ajan minua kiusattiin. Häntä hymyilyttää, vaikka samaan aikaan olo on haikea ja vähän surullinen. – Kyydissäni ollut kaveri alkoi heilua, ja hätäpäissäni minulta meni sekaisin, kumpi on kaasu ja kumpi jarru. Nyt hän uskoo siipiensä kan tavan, vaikka elämä toisi tullessaan mitä vain. Tanjalta irtosi hammas, meni poskinivel poikki ja huuli halki kahdesta kohtaa. Jo vuoden ajan Tanja on koke nut voivansa ihan hyvin. Alaasteen aikana Tanja kertoo altistuneensa kou lussa homeelle. Edellisellä viikolla hän on saanut päätökseen kolme vuotisen psykoterapian. Suojellakseni itseä ni muutuin kovemmaksi kuin oikeasti olin, etten tullut vahingossakaan kiusatuksi. En osannut pitää omia puoliani. 15vuotiaana Tanjalle sattui paha skootterionnettomuus. Törmäsimme talon seinään 55 kilometrin tuntivauhdilla. – Seiskaluokan kävin aika kiltisti, mutta kahdeksan nella kapinoiva kakarani tuli esille. Tanjan kotitalo sijaitsee vantaalaisessa pikkukylässä. Ympäröivissä metsissä ajeltiin pyörillä ja rakennel tiin majoja. Yläasteelle Tanja siirtyi uuteen kouluun pienluokalle. Lapsuudesta Tanjalla on paljon hyviä muistoja. Hän on perheen kuopus, jota äiti hoiti kotona esikoului kään asti. Isovanhemmat ja leikkikaverit asuivat naapurustos sa
HYÖKKÄYS LAUKAISI PELOT Peruskoulun jälkeen Tanja aloitti opinnot leipurikondiittorilinjalla, mutta joutui pian keskeyttämään koulunkäynnin homeoireiden takia. Vatsa oli kipeä, ja sain paniikkikohtauksia ja masennus oireita. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 25. tikkiä. – Se oli itsetunnolle kova kolaus. Koko ala-asteen ajan minua kiusattiin. – Minua on auttanut todella paljon se, että osaan laittaa ajatuksilleni stopin, Tanja sanoo. – En ensiksi halunnut mennä sinne, ja lopulta en edes pystynyt menemään. Kahden viikon sairaalahoitoa seurasi pitkä fysioterapia ja oiko mishoidot. Kasvot olivat hirveän näköiset ja pää vesimelonin kokoinen. Tulevaisuuden ala ei ollut 16vuotiaalle vielä täysin selvinnyt, ja hän siirtyi sosiaali ja terveysalan ammattiin valmentavaan koulutukseen. Jälkeenpäin olen miettinyt, että onnettomuuden jälkeen hoidettiin kaikkea sitä, mikä näkyi, mutta ei sitä, mikä ei ollut nä kyvää, Tanja pohtii. Paik ka ei kuitenkaan tuntunut itselle sopivalta.
Tuolloin 18vuotias Tanja eli eristäytynyttä elämää neljän vuoden ajan. Tanja kertoo, että hän saattoi olla jo autossa äidin kans sa saadessaan paniikkikohtauksen. Niin opettaja kuin työnantajakin olivat alusta alkaen ymmärtäväisiä Tanjan sairauden suhteen. Hän kertoo, että oli kavereineen viettämässä viikonloppua mökillä, jonne hyökättiin täysin arvaamatta. Kiinnostus ravintolaalaan heräsi, kun hän aloitti osapäiväisenä apuna äitinsä työpaikalla pienessä kahvilassa. – Kolmessa vuodessa tapahtui ihan käsittämättömän paljon kehitystä. – Kun olin oikein pahassa kunnossa, Dinga oli välil lä ainoa syy, miksi jaksoin nousta sängystä. – Vanhempani ovat olleet sanoinkuvaamattoman paljon apuna ja tehneet kaikkensa tukeakseen minua. Viimeisin lääkäri löysi lopulta minulle sopivat lääkkeet. KORVAAMATTOMAT VANHEMMAT Oireilu muuttui jo muutamassa viikossa niin voimakkaaksi, ettei Tanja voinut lähteä kotoa. Loppuvaiheessa löytyi myös sopiva terapeutti, joka myös ohjasi Tanjan hakemaan Kelan psykoterapiaa. Vatsaoireita tutkittiin pitkään, ja lopulta ne selittyi vät psykosomaattisina oireina. Suurimman osan opiskeluun kuuluvasta työharjoit telusta Tanja suoritti lounaskahvilassa, johon hän myös pääsi opiskelun päätyttyä työhön. Hankaluuksia hoitosuhteessa tuotti myös se, että hoitava lääkäri vaihtui lähes joka kerta. Opiskelu jäi taas kesken. Jokaisella lää kärillä oli myös uusi mielipide siitä, mikä lääkitys aut taa parhaiten. Se selvästi laukaisi pahaa oloa, hän pohtii nyt. – Söin varmasti 50:tä eri lääkettä. Paniikkihäiriön lisäksi Tanjalla todettiin vaikea masennus ja sosiaalisten tilan teiden pelko. Kotiovesta ulos meneminen pelot ti liikaa. Hän joutui jäämään pois koulusta 2,5 kuukaudeksi. Hain sinne ja pääsinkin heti sisään. Tuntemat tomat hyökkääjät eivät koskeneet tyttöihin, mutta löi vät metalliputkilla paikalla olleita nuoria miehiä. Tanjaa hoidettiin nuorisopsykiatrian poliklinikalla neljä vuotta. Veli selvisi hengissä, mutta tapahtuma laukaisi Tanjassa uudenlaisen ahdistuksen tunteen. – Löysin netistä kokkilinjan näyttöpohjaisen moni muotokoulutuksen. – Kerrankin jouduimme kääntymään viisi kertaa ta kaisin, ennen kuin pääsimme perille ostoskeskukseen, Tanja muistelee. Välillä, kun olo koheni sen verran, että hän ajat teli voivansa lähteä ulos, saattoikin tulla takapakkia. Oikean annoksen löytäminen oli vaikeaa, ja sain pahoja haittavaiku tuksia. He veivät tyttären joka lääkärin vastaanotolle ja psykoterapiaan joka kerta. K A N S S A K U L K I J A T A N J A V I L É N Muutamaa vuotta skootterionnettomuuden jälkeen Tanja joutui taas epäonnisten tapahtumien keskelle. Työaika muo kattiin hänen jaksamisensa mukaan, aluksi vain kahden 26 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. VALOA KOHTI Tanja oli haaveilut pitkään omasta koirasta, joka olisi pitkät päivät hänen seuranaan. Oleellista hoi don onnistumisessa oli myös se, että heidän välilleen muodostui luottamuksellinen suhde. Perheeseen otettiin kissa, ja Tanjalle alettiin suunnitella omaa asun toa talon toiseen kerrokseen. Monet pitkäaikaiset ystävyydet jäivät. – Vielä silloin oikein ymmärtänyt, mitä minulle oli tapahtunut, enkä päässyt sen terapeutin kanssa samal le aaltopituudelle. Viimeisin takaisku Tanjalle ja hänen perheelleen ta pahtui, kun Tanjan vanhempi veli sai aivoinfarktin. Viimeisellä kerralla kiitin terapeuttia siitä, että hän antoi minulle siihen työkalut. Vain kaksi lä heistä ystävää ovat eläneet hänen kanssaan sairauden kokonaisuudessaan läpi. Pikkuhiljaa Tanja sai voimavaroja miettiä tulevaa am mattiaan. Vanhemmat miettivät kaikkia mahdollisia keinoja auttaakseen Tanjaa. Viipurin löytökoira Dinga osoittautui tärkeäksi tekijäksi Tanjan kuntoutu misessa. – Tapahtuma oli todella ahdistava ja horjutti turval lisuuden tunnetta. Terapeutti edusti kognitiivistä psykoterapiaa, jonka työskentelytapa tuntui sopivan Tanjalle. Perhetuttujen ja kavereiden vierailut ahdistivat hän tä
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 27. – Enää en vatvo asioita päässäni niin paljoa. Se on kasvattanut minua ihmisenä todella paljon, Tanja pohtii. tunnin vuoroissa kerrallaan. – Minulla on nyt tyytyväinen olo siihen, että saa joka päivä nousta sängystä terveenä. Vapaaajalla hän myös leipoo tilauksesta kakkuja lähipiirin tarpeisiin. Vatvominen vain lietsoo pahaa oloa lisää. Hänen olemuksensa ja elämänasenteensa eivät paljasta taakse jäänei tä koettelemuksia. On kuin olisi vain tämä hetki. Vaikka sairaus on ollut ikävä, en antaisi siitä päivääkään pois. Tanja on asunut nyt kuusi vuotta asunnossa, joka remontoitiin vanhempien taloon. Hänestä on hyvä, että perheen seura on tarvittaessa lähellä. Jos ahdistus yrittää nostaa päätään, Tanjalla on sen käsittelyyn tera piassa opittuja keinoja: mielikuva ja hengitysharjoituksia sekä rentoutus äänitteitä. Enää en vatvo asioita päässäni niin paljoa. Nykyään hän työskentelee kokin ammatissa noin kuuden tunnin työpäiviä. Tanja on aloittanut uudestaan lapsuusajan harrastuksensa taitoluistelun. Tanja on oppinut hyväksymään, että aina tulee olemaan asioita, jotka ahdistavat tai tuntuvat pelottavilta. He saavat nauttia usein myös Tanjan 3vuotiaan veljenpojan vie railuista. Myös lenkkeily ja urheilu auttavat
Työhyvinvointi Muista olla ystävä myös itsellesi 28 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7
Itsemyötätunto auttaa suhtautumaan itseensä yhtä ymmärtäväisesti kuin ystäviinsä. Suojavalmius pitää koko kehon hälytysvalmiudessa, jolloin palautuminen häiriintyy, erilaiset mieliala oireet lisääntyvät ja fyysinen oireilu voimistuu. Tämän ansiosta tunnet esi merkiksi pelkoa ja hyppäät pois tieltä, jos auto tulee vauhdilla sinua päin. Meissä ei ole mitään vikaa, vaan koemme kielteisiä tunteita, kuten meidän kuuluukin tuntea. – Evoluutiokehityksen myötä ihmisellä on suojaval miuksia, joiden tehtävänä on varmistaa jokaisen suo jassa ja hengissä pysyminen. Ihmisen aivot ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana. Grandell löysi kaipaamansa menetelmän Paul Gilbertin kehittämäs tä myötätuntoisesta psykoterapiasta. Muista olla ystävä myös itsellesi . Tämä on kuitenkin ongelmallista, koska suoja valmiudesta ei pääse eroon, vaan pikemminkin siitä eroon pyrkiminen voimistaa suojavalmiutta, Grandell sanoo. TEKSTI HELI LEPPÄ KUVITUS SHUTTERSTOCK J otain oleellista puuttui – hiljattain valmistunut työterveyspsykologi Ronnie Grandell tunsi työkalupakkinsa olevan jatkuvasti vajaa. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 29. Suojavalmius voi myös tuntua ahdistuksena, kun huomaat hämärän ihmisjoukon ka dulla ja päätät siirtyä kadun toiselle puolelle, Grandell kuvaa kirjassaan Itsemyötätunto. Siksi huomio kiinnittyy auto maattisesti mahdollisiin uhkiin ja ongelmiin, ja samalla muu tieto tulee sivuutetuksi. Keskeistä on tiedostaa, että ihmisen mieli toimii tällä tavalla. – Suojavalmiuden aiheuttamia tunteita kuten pelkoa, ahdistusta, surua ja häpeää ei ole mukava tuntea, ja usein niitä kutsutaankin negatiivisiksi tunteiksi, joista halutaan eroon. Sen vuoksi rea goimme tilanteisiin tavoilla, jotka ovat voineet olla hyödyllisiä kivikaudella, mutta jotka saattavat nyt olla pikemminkin haitallisia. Lopulta vastaus löytyi Englannista. Työterveyspsykologi Ronnie Grandell kertoo, miten. Yliopis tossa opitut teoriat eivät tarjonneet riittäviä keinoja asiakkaiden pulmien ratkaisemiseksi, ja Grandell etsi kuumeisesti lisää tietoa. SUOJAVALMIUS TAUSTALLA Gilbertin myötätuntoisen psykoterapiateorian pohjalla on ihmisen evoluutiopsykologia, jossa pyritään tunnis tamaan ja ymmärtämään niitä haasteita, joita kehitys historiamme on tuonut mukanaan. Työterveyshuollossa tämä näkyy usein kroonistuneena stressitilana, joka pitkittyessään johtaa työuupumukseen. Suojavalmiudelle on omi naista taipumus ajoittain ylireagoida uhkiin. Yksinkertaisuudestaan huolimatta itsemyötätunnon kokeminen ei välttämättä ole helppoa – onneksi taitoa voi kuitenkin harjoitella. Suojavalmiuden varjopuolena on sen ylikorostuminen elämänmenossa, jossa kaikkea paitsi aikaa on liikaa. Suojavalmiuden tuomien tunteiden tehtävänä niiden epämiellyttävyydestä huolimatta on olla avuksi. Suojavalmiudet vaikuttavat ajatuksiimme, tuntei siimme ja tekoihimme. Se kiteytti useita teorioita ja tarjosi näkökulman, joka ohjaa nykyään kaikkea Grandellin työskentelyä
Myötätuntovalmius mahdollistaa huomion laajene misen, kun keskittymiskyky ei suuntaudu mahdolliseen uhkaan, eikä mitään asioita tarvitse saavuttaa. Grandell kannustaa tarkastelemaan omia ajatus kulkuja ennakkoluulottomasti. –Itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että suhtautuu yhtä ymmärtäväisesti ja lämminhenkisesti itseään kohtaan kuin suhtautuu ystäviinsä. Lähteet: Paul Gilbert; Myötätuntoinen mieli: uusi näkökulma arjen haasteisiin, Ronnie Grandell: Itsemyötätunto Työterveyspsykologi Ronnie Grandell arvioi tietoisuuden itsemyötätunnosta kasvavan. Ylipäätänsä kilpailuhenkinen länsimainen kulttuuri ja ilmapiiri voi vat herättää suojavalmiutta, jolloin myötätuntovalmius ei toimi, Grandell sanoo. Itsemyötätunto on tuonut tullessaan rohkeut ta ja luovuutta. Myötätuntovalmius aktivoituu erityisesti kahden laisissa tilanteissa. Itsemyötätuntoinen kyke nee huomaamaan kärsimyksen eli asian tai tunteen, jota hän pyrkii välttelemään, ja hänellä on taitoja lievittää tätä kärsimystä eri keinoin, Ronnie Grandell kiteyttää. 30 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Jos elämässä on liikaa asioita ja jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, on pai kallaan punnita omia kriteereitään ja vaatimustasoaan uudestaan. – Itsemyötätuntoa on alettu tutkia vuonna 1993 ja siitä on tehty tähän mennessä yli 1000 tutkimusta. Omasta henkilöhistoriasta voi löy tyä ennemminkin kuormittavia tekijöitä. Grandellin mukaan hänen asiakkaidensa kokemuk set itsemyötätunnon kehittämisestä ovat kannustavia. Elämä ja ihmiset siinä mukana ovat jatkuvassa muutok sessa. –Moni ajattelee junan menneen jo. Lisäksi myötä tuntovalmius aktivoituu ympäristössä, jossa ihminen kokee saavansa kanssakulkijoilta ystävällisyyttä, läm pöä tai myötätuntoa. Kyse on ominaisuudesta, joka jää helposti suojavalmiuden varjoon ja tarvitsee harjoitusta. Yk sinkertaisuudestaan huolimatta itsemyötätunnon ko keminen ei käytännössä usein ole helppoa. Useat tutkimus tulokset kuitenkin todistavat, että myötätuntovalmius on taito, joka opittavissa harjoittelun kautta, Grandell sanoo. Lähtökohta on tulla tietoiseksi kipupisteistään ja sen jälkeen löytää keinoja niiden lievittämiseksi. Myös organisaatiopsykologian kentässä myötätunnosta ollaan yhä kiinnostuneempia, sillä sen on havaittu esimerkiksi nostavan tehokkuutta. Se voimistuu tilanteissa, joissa ihmi nen kokee olevansa turvassa ja kiireetön. He ovat kokeneet lisääntynyttä mielenrauhaa ja onnel lisuutta. Kymmenen vuotta sitten toimineet rutii nit eivät välttämättä toimi enää tai ole ajankohtaisia. –Aivot eivät välttämättä ole tottuneet kokemaan lämpöä, ystävällisyyttä, tyytyväisyyttä tai myötätuntoa itseään kohtaan. Myötätuntovalmiuden kehittämiseen on monia kei noja. MYÖTÄTUNTOVALMIUTTA VOI HARJOITELLA Suojavalmiuden vastapainona ihmisessä toimii myötä tuntovalmius, joka myös löytyy ihmisestä evoluutio kehityksen ansiosta
– Testaa itsemyötätuntosi O letko itsemyötätuntoinen, vai onko lempeydessä itseäsi kohtaan vielä kehitettävää. 5. 6. Kun jotakin raskasta tapahtuu, yritän pitää näkemykseni tilanteesta tasapainoisena. Kun olen alakuloinen, minulla on taipumusta takertua kaikkeen, mikä on huonosti. Suhtaudun suvaitsemattomasti ja kärsimättömästi niihin oman persoonallisuuteni piirteisiin, joista en pidä. 1. Kun epäonnistun jossain minulle tärkeässä asiassa, minut valtaa riittämättömyyden tunne. Voit tulkita omaa tulostasi sen perusteella. 4. Kun olen alakuloinen, tuppaan ajattelemaan, että muut ihmiset ovat luultavasti onnellisempia kuin minä olen. 6. Voit myös pohtia sitä, mitä itsemyötätunnon alueita sinun kannattaisi harjoitella. Laske pisteesi yhteen. (2011). Pisteideni keskiarvo: Keskimääräinen tulos on yleensä noin 3. Laske keskiarvo jakamalla yhteispisteet luvulla 12. Yritän olla kärsivällinen ja ymmärtää myös niitä persoonallisuuteni piirteitä, joista en pidä. Itsemyötätuntotesti kehitettiin, jotta ihmiset voisivat ymmärtää paremmin sitä, kuinka lempeys itseä kohtaan vaikuttaa myös muihin henkisen hyvinvoinnin osa-alueisiin. Kun koen erittäin vaikeita aikoja, annan itselleni hoivaa ja hellyyttä, jota tarvitsen. 3. D., & Van Gucht, D. Kun pahoitan mieleni, yritän pitää tunteeni tasapainossa. Testi on alun perin julkaistu Clinical Psychology & Psychotherapy -lehdessä. Itsemyötätuntoharjoituksia löydät esimerkiksi: www.itsemyotatunto.fi (suomeksi) www.self-compassion.org (englanniksi) Harjoittele T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 31. 1. 2. VASTAA KYSYMYKSIIN LASKE PISTEET TULKITSE TULOS 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Lue jokainen väite huolellisesti, ja vastaa kysymykseen arvioimalla asteikolla 1–5, kuinka usein käyttäydyt väitteen esittämällä tavalla. 5. Yritän nähdä heikkouteni osana ihmisyyttä. Kun epäonnistun jossain minulle tärkeässä asiassa, minulla on taipumusta tuntea olevani yksin epäonnistumiseni kanssa. 2. Pisteeni yhteensä: 2. Suomennos: Ronnie Grandell, Aino Heikkonen 1. Construction and factorial validation of a short form of the Self-Compassion Scale. TU NN E & MIE L I Hyvän mielen vinkki TEKSTI AINO HEIKKONEN Miten kohtelet itseäsi. Voit pohtia asiaa seuraavan testin avulla. EN JU UR I KO SK AA N ME LK EIN AIN A EN JU UR I KO SK AA N ME LK EIN AIN A Lähde: Raes, F., Pommier, E., Neff, K. Kustakin kysymyksestä saat valitsemasi numeron verran pisteitä. 3. 3,5–5,0 Itsemyötätuntosi on korkea. Kun koen itseni riittämättömäksi, yritän muistuttaa itseäni siitä, että valtaosa ihmisistä tuntee joskus samoin. Olen paheksuva ja tuomitseva omia vikojani ja puutteitani kohtaan. 2,5–3,5 Itsemyötätuntosi on keskivertoa. 1,0–2,5 Itsemyötätuntosi on varsin alhainen. 4. 18, 250-255. Clinical Psychology & Psychotherapy
puh. Vi finns här för Dig Psykosociala förbundet erbjuder stöd på svenska: • rehabilitering • informationsarbete • intressebevakning • föreningsverksamhet • rådgivning www.fspc.fi Kiipulan mielenterveyskurssit Nuppu Kelan järjestämää kuntoutusta sinulle 16-28-vuotias Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Lahti ja Tampere Oras Kelan järjestämää kuntoutusta sinulle työelämässä tai opiskelemassa oleva Tampere http://www.kiipula.fi/ mielenterveyskuntoutus Luelisää kursseistamme PERHEKUNTOUTUSTA LAPSILLE JA NUORILLE Lapsen ja nuoren diagnoosi voi olla neuropsykiatrinen psykiatrinen neurologinen kehityksellinen tai muu lapsen sairaus Tule tutustumaan osastolle E6 säätiön kuntoutuspalveluihin ja osallistu samalla arvontaan! www.lastenkuntoutus.net Laadukasta laitosja avohoitoa päihdeja mielenterveysasiakkaille sekä heidän läheisilleen www.tervassalo.fi VertaisVoi maa mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen avoin ja tasavertainen yhteisö, jossa tuetaan omannäköiseen hyvään elämään. j t jj Läh i ki d O i h it k PARILLA LIIKKEELLÄ PAREMPI OLO! Suomen Kinesiologiayhdistys ry PÖ YTÄPAIKKA P26 MT M T-M E S SUI LL A PÖ YTÄPAIKK A M TME S SUILL A 32 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. POLLI neuvoo omaishoitajia, kehittää omaishoidon tukitoimia ja järjestää vertaistoimintaa. 040 533 2710 ma–to klo 9–11 ja 12–15 www.polli.. www.mielenterveyshelmi.fi m i e l e nte r ve y s y h d i s t y s Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry – POLLI on omaishoitajien tukija edunvalvontajärjestö
Olemme vain tietävi nämme, miten häpykarvat kuuluu ajella ja mitkä kiinnostuk senkohteet ovat sopivia. Siitä pitäen olin tietoinen siitä, että on olemassa standardeja, joihin en mahdu. Siihen asti olin pitä nyt omaa omanlaisuuttani hienona. Erityisesti rakkauteen ja ruumiillisuuteen liittyy meidän kulttuurissamme paljon sellaisia asioita, joista olemme oppineet vaikenemaan, koska niitä pide tään noloina tai jopa ällöttävinä. Aina silloin tällöin laitoin lehteen tämän ikuisen kysymyksen ja selitin vas tauksessa, miksi jokainen on ok juuri sellaisena kuin on. Pahimpia ovat normit, joista ei puhuta K uv a: H ei ni Le hv äs la ih o Kolumni Sosiaaliset normit muuttuvat ääneen lausuttuina naurettaviksi. Mutta sen sijaan hän ei uskalla jutel la tytölle, jota rakastaa. Ai, miten niin kaikilla pitäisi olla yhtään mitään samalla tavalla. Luulen, että aikuiset tarvitsisivat aivan vastaavanlaista palvelua. Sain kuukausittain satakunta kirjettä, jotka alkoi vat sillä, että lapset kertoivat pituutensa ja painonsa ja kysyivät, onko se ok. Rohkeutta on monenlaista, eikä kaikkiin roh keuden lajeihin ole kannustettu samalla tavalla kuin niihin, jotka vaativat tun teiden tukahduttamista tai vähintään piilottamista. Allen Ginsbergin kauniissa Sunflower sutra nimisessä hippirunossa kysy tään, milloin unohdit olevasi kukka. Näin pääsee syntymään kiiltävä ja sliipattu kuva ihmisen kehosta. Pahimpana pidän kaikkia niitä normeja, joista ei suoraan puhuta. Siksi olen ollut mukana Lupa puhua – Sex, Tits & Periods kampanjassa, jos sa on kannustettu ihmisiä jakamaan kokemuksiaan siitä, mistä kaikesta pitäisi olla lupa puhua ja mitä siitä on seurannut, kun sitä ei ole ollut. Pidin nuorempana 9–12vuotiaille tytöille suunnatussa Sisterslehdessä kysymys–vastauspalstaa. Omassa tapauksessani se tapahtui jokseenkin yksitoistavuotiaana. Olemaan kukkia – siis kukoistamaan. Listat vain ovat pidentyneet olenko ok kysymyksen edellä. Sellainen, johon ei mahdu syöksyripuleita liiallisen kahvin juonnin seurauksena, pimppipieruja pikaisessa yhdynnässä, lerputtavia kaluja, lepattavia häpyhuulia, hikinäppylöitä nivusissa ja eriparisia tissejä. Jotta olisimme vapaita olemaan oma itsemme. Useimmat sosiaaliset normit muut tuvat ääneen lausuttuina naurettaviksi. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 33. N athan Hillin menestysromaanissa Nix on rohkea sotilas, joka toimii kuolemanvaarassa kylmäpäisesti. Mitä vanhempi minusta on tullut, sitä parempi olen ollut taistelemaan standardeja vastaan
Sensaatiolehdet kiinnostuivat, vaikka niitä ei haluttu kuvioon mukaan. Sekä uhrin että tekijän kuolema tuli shok kina kainuulaisen pikkukylän asukkaille. Näkemiin sisko Rakkaan ihmisen järkyttävä kuolema vei Minna Mikkosen shokkiin, jonka jälkeen tulivat suunnaton suru ja loputtomat kysymykset. Olin Suomussalmen kirjaston vakiovieras ja luin varmaan kaikki lasten ja nuortenkirjat. Minnan lisäksi perheessä oli veli ja sisko. Omalle surulle ja shokista toipu miselle oli saatava tilaa, Mikkonen kertoo. Rakas Anne-Marisisar kuoli väkivallan seurauksena kuusitoistavuotiaana. Kym menisen vuotta sitten keikahti kunnolla, ja tämä on läsnä yhä monen kirjavina muistoina. – Tapahtuma oli yllättävä, järjetön ja järkyttävä. AnneMarin surmat tuaan surmaaja tappoi itsensä. Lapsia myös kannustettiin lukemaan. Vuosia myöhemmin hän kirjoitti surunsa kirjaan, jossa pieni Veini-poika muuttuu mielessään kalanpojaksi silloin, kun hänelle on liian rankkaa olla ihminen. Kotona lapsille luettiin paljon ja kirjallisuutta arvostettiin. TEKSTI AULIKKI ALAKANGAS KUVAT TIMO HEIKKALA M I N N A M I K K O N E N Kanssakulkija M inna Mikkonen katsoo suoraan silmiin ja tuntuu kuin rauha ja mielen tasapaino saapuisivat vieraaseenkin. Päiväkirjoja on 34 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. – Opin lukemaan nelivuotiaana ja kirjoittamaan hieman myöhemmin. Jäljet eivät katoa milloinkaan. UUNINPANKOLLA OMA KUPLA Minna syntyi vuonna 1983 työläisperheeseen. Seesteistä Minnan elämä ei ole kuitenkaan aina ollut. Kirjoitin päiväkirjaa jo alle kouluikäisenä
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 35.
– Muutama kuukausi siskon kuoleman jälkeen äiti sanoi minulle, että hoida sinä se asia, minusta ei siihen nyt ole. SITTEN TULIVAT UNET Tieto AnneMarin kuolemasta tuntui karmeudes saan uskomattomalta. Savusauna lämpesi ja kylvettiin. Myöhemmin heräsivät kysy mykset. Mummolasta tuli Minnalle tärkeä paikka. Vanhemmat kannustivat opiskelemaan. Lopulta Minna kävi äitinsä kanssa yhdessä läpi kaikki AnneMarin tavarat. Minulle työ on ollut myös sitä, että olen etsi nyt uusia mahdollisuuksia entisten sulkeutuessa. Hän oli aina pitänyt hoitamisesta ja hoivaamisesta. Seurasi identitettikriisi, ja putosin tyhjän päälle. Käy tiin paistamassa makkaraa ja istuskeltiin tulilla. Tapahtumien seurauksena Minna saattoi myös ko kea pelkoa ja katsella taakse, ettei vain joku uhkaisi. Tämän jälkeen Minna opiskeli kirjallisuutta ja kir joittamista Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa. Läsnä oli oma, surmaajan ja surmatun perheen sekä koko paikkakunnan kollektiivinen suru. Joskus kiipesin lämpimälle uuninpankolle lukemaan. Uniin tuli myös surmaaja, joka ei puhunut mitään. Ammatin valitseminen ei ollut Minnalle vaikeaa. Lähihoitaja koulutus sujui oppisopimuksella. Kuoleman jälkeen oli paljon hoidettavia asioita. Hän val mistui filosofian maisteriksi tänä vuonna. Oliko surmaajan käyttäytymisessä ollut olemassa varoitusmerkkejä, joita kukaan ei huomannut. Talvella ukki vei lapset moottorikelkkaajelulle. – Sitten tulivat unet. Ajatuk sen hautuessa vuoden päivät mieli muuttui ja opiskelu Limingan Taidekoulun kirjoittajalinjalla alkoi vuonna 2007. Tavaroissa ja kotona esillä oli monia AnneMarin tekemiä keramiikkaesineitä. 36 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. – Pidin työstäni, kunnes minulle alkoi tulla oireita väsymisestä ja uupumuksesta. On vuosi kymmen siitä, kun Minnan, hänen lähipiirinsä ja koko pienen asuinyhteisön elämä järkkyi. Minna kertoo, että lopulta häntä alkoi ahdistaa: tuli tunne, että on saatava etäisyyttä. Meni mihin vain, aina oli hyvää tarkoittavia osanoton ja surun va littelijoita. – Kotona arvostettiin työn tekemistä ja ahkeruutta. Minna käytti siskonsa vaatteita ja tunsi niissä hänen tuoksun sa. KUKA MINÄ OLEN. Herkkä, osaava ja vastuuntuntoinen työntekijä oli aarre työpaikassa, jossa oli hoidossa sekä lapsia että van huksia. Koin, että ammatinvalinta ei ollut oikea. 22vuotiaana koin burn outin ja jouduin jäämään sairaslomalle. Joskus tuntui, että ihmisen identiteetti määrittyi työn mukaan. K A N S S A K U L K I J A M I N N A M I K K O N E N Tunnen, että minulla on edelleen pikkusisko. Työ elämään tutustumisen jakso päiväkodissa ja harjoittelu jakso perhepäiväkodissa tukivat valintaa. Kainuu lainen maisema vaaroineen, metsineen ja vesineen. Kun sain valkolakin, isällä oli kyyneleet silmissä, niin merkittä vää se hänelle oli. Juuri silloin ajatus ei tuntunut kiinnostavalta. Niissä sisko oli taas läsnä. Niissä sisko oli niin elävänä läs nä ja keskustelimme. Se lämpö lämmittää mieltä vieläkin. Silloinen poikaystävä oli menossa Limingan Taide kouluun opiskelemaan ja ehdotti samaa Minnallekin. – Mummo leipoi maukkaita karjalanpiirakoita. Suruun ei voinut jää dä vellomaan loputtomasti, vaan elämään oli löydyttä vä myös keveyttä. Miksi. Yksi niistä oli siskon tavaroiden laittaminen pois. Niitä Minnalla on myös omassa kodissaan. Mummo lassa vietetyt kesäpäivät jäivät mieleen aurinkoisina ja lämpiminä. Siellä oli minun oma kuplani: paikka, jossa oli tilaa ajatuksille ja haaveille. Ne olivat lohtuunia. Raskas, monia muistoja herättävä tehtävä. Hän myös herkistyi väkivallalle ja sen kuuleminen tai näke minen mediassa ahdisti. AnneMari kulkeekin mukana Min nan elämässä joka päivä. Elä misen väljyys, josta tukkoisuus ja häly olivat kaukana. Sain hyvät eväät, ja sen jälkeen työskentelin sanataideopettajana Valveen sanataide koulussa ja toimittajana kulttuurilehti Kaltiossa. Niitä selaillessa avautuu lapsuuteni maailma. – Shokin jälkeen tulivat suru, ikävä ja monet itkut. Kysymyksiä vastauksia vailla. tallella vieläkin. – Opettajana oli kirjailija Essi Kummu, joka oli huippu opettaja ja koko persoonallaan juuri sitä, mitä opiskelijana tarvitsin. Kuka minä olen, kun en ole lähi hoitaja
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 37. Kimmo on huomannut, että kun suhtautuu itseensä hyväksyvästi ja armollisesti, myös muut suhtautuvat hyväksyvästi häntä kohtaan. – Kirjoittaminen luo paikan olla oma itsensä tuntei neen kaikkineen. Sitten alkoivat tulla kuvat. Kirjoittamista helpotti myös se, että Minna on pyrkinyt säilyttämään omassa elämässään ihmettelyn ja arjen pienien asioiden arvostamisen. Vaikeista asioista kirjoittaminen on rankkaa, koska kirjoitettuna teksti tuntuu puhuttua pai navammalta. Hänen hyvät ja hienot ominaisuutensa ovat osa minua. Halusin saada sen kirjoittamalla kauemmaksi itsestäni. Siitä lähti kertomus Veinistä, joka on päättänyt selvittää, mitä siskolle tapahtui, kun tämä katosi. SURU KAUEMMAKSI KIRJOITTAMALLA Minnalle läheiset ovat aina olleet tärkeitä. Minna korostaa, että vuonna 2015 ilmestynyt Kivenkerääjät ei ole terapiakirja, ja kirjan perhe on fiktiivinen. Lopulta kirja, joka kertoi kuolemasta, muuttui kertomukseksi elä mästä. Kun Veinille on liian rankkaa olla ihminen, hän muuttuu mielikuvissaan kalanpojaksi. AnneMarin kuoleman jälkeen eräs heistä ehdotti, että Minna kir joittaisi kirjan kuolemasta. Kuolema opettaa elämään enemmän. –Surukokemus on kuitenkin sama. Ajatus tuntui aluksi oudolta, vaikka materiaalia oli yllin kyllin. Kuole ma opettaa elämään ja synnyttää ihmisen kuin uudel leen. Omista lapsuusajan päiväkirjoista oli paljon apua. Minna Mikkonen kirjoittaa parhaillaan toista kirjaansa. • Esikoisteos Kivenkerääjät (Minerva-kustannus) ilmestyi vuonna 2015. Veiniin kirjoitin saman tunteen, joka itselläni on. Nyt Minna kirjoittaa toista kirjaansa ja ohjaa samal la kirjoittajaryhmiä. Innostuminen, luottamus elämään ja ihmisiin. Kun löysin oman emotionalisen totuuteni, jossa suru, ikävä ja hyvät muistot asettuivat uomiinsa, tarina lähti kulke maan. Hän on ohjannut muun muassa mielenterveyskuntoutujien ryhmää ja toimii nykyään Kulttuuriosuuskunta Ilmeessä sanataiteilijana. Minna Mikkonen • 34-vuotias kirjailija, joka asuu Oulussa. • Perheessä on avomies ja yksivuotias lapsi. Kotoisin hän on Suomussalmelta. • Opinpolku on lähihoitajasta filosofian maisteriksi. – Kirjani muut henkilöhahmot peilautuvat Veinin kokemuksen kautta. Tarinoiden ja henkilöiden kautta tunteita on helpompi käsitellä: uuden näkökulman kautta kokee tulevansa uudella tavalla nähdyksi. – Tunnen, että minulla on edelleen pikkusisko. Pää kysymys on, miten perhe voi toimia menetyksen jälkeen ja voiko menetys jopa avata uuden mahdollisuuden rak kauteen ja yhteyteen. – Pieni poika souti veneellä ja heitteli värikkäitä kiviä veteen
”Eri hoitomuodot eivät sulje toisiaan pois, ja kipulääkkeitä käytetään perustelluis sa tilanteissa, mutta aina olisi hyvä katsoa, millaiset mahdollisuudet lääkkeettömillä hoitokeinoilla on”, kertoo ItäSuomen yliopiston yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä. Mäntyselän mukaan monet itsehoidolliset menetelmät, kuten musiikin kuuntelu tai eläinten silittäminen, perustuvat juuri rentouttavaan vaikutukseen. Ihmiseen, jolla on mielekästä tekemistä, sattuu vähemmän TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVAT SHUTTERSTOCK T U N NE & MIE L I Hyvän mielen vinkki 38 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Koko keho saattaa olla pitkäaikaisen kivun takia ylivireystilassa. Liiku Vahvimmat lääkkeettömän kivunhoidon näytöt on saatu liikunnan vaikutuksesta. Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta teho perustuu osittain liikunnan suotuisiin vaikutuksiin ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Rentoudu Aktiivisuuden lisäksi hyvä kroonisen kivun hoitomuoto on rentoutuminen. Kipu saa usein ihmisen jännittämään lihaksiaan, koska lihasjännitys voi tasoittaa kivun kokemusta. Sekä kestävyysharjoittelu että lihaskuntoliikunta vaikuttavat monin tavoin kipua lievittäen. Rentoutumiskeinot auttavat kehoa ja hermostoa rauhoittumaan ja palaamaan lepotilaan. Niitä myös tutkitaan parhaillaan. Kroonisen kivun kanssa elävä joutuu usein tekemään itse suurimman työn, mut ta se tarkoittaa myös sitä, että ihmisellä on langat omissa käsissään. Aina kipuun ei ole olemassa lääkkeitä, ja vaikka olisikin, lääkkeettömiä hoitomenetelmiä pi detään nykyisin tärkeimpinä kivunhallinnan keinoina. Liikunnalla voidaan saavuttaa jopa parempi hoitotulos kuin lääkkeillä. E lämä kroonisen eli pitkäaikaisen kivun kanssa on usein raskasta
Kivun hoidon tavoitteena onkin kivun lievittämisen lisäksi ihmisen toimintakyvyn parantaminen. Helli kipukohtaa Kipuun voi yrittää vaikuttaa paikallisesti joko lämpöpakkauksella tai hieromalla ja silittelemällä kipukohtaa. Mäntyselän mukaan näiden menetelmien pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, mutta iholle tuleva miellyttävä tuntemus voi toimia kipusignaalia estävänä tekijänä. Opettele tietoisuustaitoja Tietoisuustaitoharjoitukset ovat tehokas itsehoidollinen kivunhoitomuoto. Osittain lempeän kosketuksen teho voi perustua rentoutukseen. Puuhailun teho perustuu toisaalta itselle mieluisan tekemisen rentouttavaan vaikutukseen, toisaalta siihen, että kokemus kivusta vähenee, kun aivot saavat muuta ajateltavaa. Ne vaikuttavat kääntämällä huomiota pois kivusta ja ihmisestä itsestään kohti ympäröivää maailmaa. Teho perustuu siihen, että jokin muu ärsyke vie kivulta tilaa hermojärjestelmässä ja kipusignaali heikkenee. Oma aktiivisuus vie aina asioita parempaan suuntaan oli sitten kyse mistä tahansa sairaudesta. Puuhaile Erilaisen itselleen mieluisan puuhailun ja ylipäätään liikkeellä pysymisen on havaittu auttavan kivunhallinnassa. Lähteenä myös Terveyskylä.fi-sivusto, Kivunhallintatalo www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/rentoutuminen Ihmiseen, jolla on mielekästä tekemistä, sattuu vähemmän T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 39. Mäntyselkä viittaa PAIN-lehden artikkelin kipututkijoiden näkemykseen, että ihminen, jolla on jotakin mielekästä tekemistä, kärsii kivusta vähemmän ja häneen myös sattuu vähemmän
K U N M I E L E N T E R V E Y S H O R J U U : Kaksisuuntainen mielialahäiriö 40 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7
Voi kulua vuosia ennen kuin sairastunut hakeutuu hoitoon. . Niitä ennen on saattanut manian sijasta olla lievemmän ylivireyden jaksoja eli hypo maniaa. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liitetään usein mielikuva rahaa tuhlaavasta, öitä myöten ideoita pur suavasta ja estottomasti käyttäytyvästä ihmisestä. Minulla oli koko ajan hyvä olo. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 41. Kun pääsin irti masennuksesta, meni taas lujempaa. – Se ei silti tarkoita, että mania olisi sairastuneelle hyvä ja tavoiteltava tila. Masennusjaksot voivat olla vaikeita. Kunnes vauhti muuttuu masennukseksi. Kaksisuuntaisuus oli minulla varmaan piilevänä yli kymmenen vuotta. Avovaimolleni se oli raskasta. Jatkuva koholla oleva, hyvin kiihtynyt ja ärtynyt mieliala, tauoton ajatusten virta sekä tunne, että pitäisi koko ajan puuhailla jotakin, mut ta ei pysty keskittymään tai saa nukuttua, voivat olla hyvin ahdistavia kokemuksia, kertoo Helsingin kau pungin Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus ja hoitokeskuksen ylilääkäri Kirsi Suominen. Menee lujaa ja ajatukset ovat suuria. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen kumppani Kaksisuuntainen mielialahäiriö on krooninen sairaus, jossa maaniset tai hypomaaniset ja masentuneet jaksot vuorottelevat oireettomien kausien kanssa. Elin koiran kuivamuonalla. Olin elämäni kunnossa. Koska ihmisellä ei ole manian aikana sairauden tuntoa, hoitoon hakeudutaan harvoin itse. Se oli elämäni terveellisintä ruokaa. En ymmärtänyt, miksi minut haettiin hoitoon. Minulla oli muutaman päivän tai viikon jaksoja, jolloin en saanut oikein mitään aikaan. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVITUS MARIA VILJA K arkasin ambulanssista ja pakenin metsämajalle varastetulla autolla. Sairauden hoitaminen vaatii sitoutumista sekä lääkitykseen että säännöllisiin elämäntapoihin. Maniassa hoitoon tullaan lähes aina omaisten saat telemana, ja vasta kun mania kääntyy masennukseksi, hoitoon hakeudutaan omaaloitteisesti
– Keräämme tietysti myös potilaan vanhat sairaus historiat muista hoitopaikoista. Tiede tään kuitenkin, että maniassa olevien ihmisten aivois sa tapahtuu neurokemiallisia muutoksia ja kuvantamis tutkimuksissa on todettu myös, että aivoissa tapahtuu manian aikana toiminnallisia muutoksia. Edelleen kään ei tiedetä varmaksi, mistä sairaus johtuu. ELÄMÄNJANA DIAGNOSOINNIN APUNA Helsinkiläisiä hoitavan Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus ja hoitokeskuksen potilailla on hoitoon tullessaan jo jokin aiempi hoitokontakti. Hoitajamme tekee potilaan kanssa elämänjanan, jo hon merkitään kaikki oleelliset elämäntapahtumat rippikoulusta opiskelu ja työpaikkoihin ja parisuhtei siin. Hoitavalle lääkärille on tärkeä kertoa, jos masennusta on edeltänyt tavallista suuremman toimeliaisuuden aika. Kaksisuuntainen mielialahäiriö jaetaan kahteen tyyp piin. Sen jälkeen yritetään muistella potilaan kanssa, milloin on ollut vauhdikkaampia jaksoja, milloin masen tuneempia. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on psyykkisistä sai rauksista vahvimmin biologisesti periytyvä. Hän määräsi hyvää hyvyyttään masennuslääkkeet, ja ne laukaisivat sitten manian. Molempien oireisiin kuuluu masennus, ja lisäksi tyypissä 1 oireena on mania ja tyypissä 2 hypomania. Nyt ymmärrän, että avioeroni johtui hypomanian oireista. Keskuksen tehtävänä on selvittää, onko kyse kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Jos hypomaanisuus ei tule ilmi, lääkäri saattaa määrätä masennuslääkkeen, joka laukaisee manian. Olin lääkärissä ihan muiden vaivojen takia, kun ovella pois lähtiessäni sanoin lääkärille, että vähän ahdistaa. Erään teorian mukaan mielialamuutokset aiheuttaisivat aivoissa sopeutumismuutoksia, joiden seurauksena taipumus ti lan uusimiseen vahvistuu. – Erityisesti sairauden alkuvaiheessa stressi ja elämän muutokset altistavat häiriöjaksoille. Yli puolet sairas tuneista hakeutuu hoidon piiriin masennuksen takia. Tämän hetken tietämyksen mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö saattaa puhjeta siihen alttiilla ihmisellä lapsuuden traumaattisten kokemusten tai aikuisiän stressaavien elämänvaiheiden takia. Nämä mielialat merkitään elämänjanalle, Suo minen kertoo. Sairastuin, kun halusin avioeron jälkeen pitää kotitalon. Tässä kohdassa myös läheiset ovat Suomisen mu kaan tärkeässä roolissa, sillä heiltä saa arvokasta tietoa potilaan elämästä. MANIAN SYYTÄ EI TUNNETA Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastetaan usein vuosia ennen hoitoon hakeutumista, ja oikean diag noosin saaminen voi kestää pitkään. Oireiden hankaluus ja esiintymisvälit vaihtelevat. Näyttää siltä, että tämä merkitys vähenisi sairauden myöhemmissä vai heissa, Suominen kertoo. – Ihminen ei tule ajatelleeksi, että ylivireys tai vauh dikkuus olisi poikkeavaa. Tämän kaiken perusteella 42 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Maksoin isoa asuntolainaa tekemällä neljää opettajan työtä yhtä aikaa. Hän saattaa pitää olotilaa mu kavana, silloin saa paljon aikaan, mieliala on koholla, it setunto hyvä eikä untakaan tarvitse paljon, Suominen kertoo. Suuruuskuvitelmiakin oli ja loistavia ideoita. Tein liikaa töitä ja olin jatkuvasti niin kärsimätön, että jos toinen ihminen ei vastannut kysymykseeni samalla hetkellä, kysyin asiaa uudestaan. Aika monella tuntuu olevan sairauden puhkeamisen taustalla suuria taloudellisia vaikeuksia. Sai rauteen perinteisesti liitetyn voimakkaan maanisen käy töksen sijaan sairastunut voi olla vakavasti masentunut tai ylivireys voi ilmetä sellaisena puuhakkuutena, jota ei yleensä mielletä sairaudeksi. – Ensimmäisenä tutkimme potilaan sairaushistori an
Nyt olen onnistunut pitämään painon nousunkin kurissa. Tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan lääkehoidon lisäksi säännöl lisiä elämäntapoja. Potilaalla tulisi hänen mukaansa olla yksi pysyvä henkilö, joka seuraa vointia riittävän usein. Se on hyvä lääke. Tasaisina jaksoina tapaamisia voisi har ventaa ja mahdollisessa kriisitilanteessa niitä tulisi voida järjestää nopeasti lisää. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 43. Myös reitin takaisin erikoissairaan hoidon piiriin olisi Suomisen mukaan oltava selvä eikä erillisiä lähetteitä pitäisi joutua odottamaan. Samal la aloitetaan lääkehoito ja testataan, tasaako lääkitys mielialoja. . Omaisten on hyvä hankkia mahdollisimman paljon tietoa sairaudesta ja sairastuneen yksilöllisistä esioireista. Ajattelen, että sairaus on vielä rankempi omaisille kuin sairastuneelle. Sen jälkeen sairaanhoitaja käy potilaan ja omaisten kanssa sairauteen liittyviä asioita läpi. Useimmiten oikeaa lääkitystä joudutaan etsimään jonkin aikaa. Koska jokaisen ihmisen sairaudenkuva on yksilölli nen, suojaaikoja hoidon riittävän pitkälle jatkumiselle ei voida antaa. Parhaimmillaan hoitokontakti jatkuisi läpi elämän, vaikka sairastunut olisi välillä oireeton. Meni monta vuotta ennen kuin sopiva lääkitys löydettiin. – Paljon riippuu siitäkin, mitä potilas itse toivoo ja mihin hän on valmis sitoutumaan. HOITOKONTAKTI LÄPI ELÄMÄN Kun sairastuneen mieliala alkaa tasaantua ja oikea lää kitys löydetään, on aika siirtyä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon piiriin. Olantsapiinin kanssa olen nyt elänyt siitä asti. Suominen suosittelee sopimaan näistä tilanteista etukäteen sairauden rauhallisessa vaiheessa: alamme pohtia, voisiko kyse olla kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. – Tärkeää on, että ihmisellä on aina tieto, minne ot taa yhteyttä, jos vointi huononee, Suominen sanoo. Suomisen mukaan omaiset voivat olla merkittävänä tukena oirejaksojen ehkäisyssä, jos sairastunut ei itse halua hakeutua hoitoon tai käyttää lääkkeitään tai hän unohtaa ottaa lääkkeensä säännöllisesti. TAHTOA JA TUKEA Diagnoosin ja sen edellyttämän hoidon ja elämäntapojen hyväksyminen voi olla raskas prosessi sekä sairastu neelle että hänen läheisilleen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa omalla asenteella ja omaisten tuella on iso merkitys. Lääkkeet tekivät minusta alkuun tahdottoman. Tapaan psykologia neljä kertaa vuodessa. Kun potilaalla todetaan kaksisuuntainen mieliala häiriö, lääkäri selvittää potilaalle, miksi diagnoosiin on päädytty. Haluan silti, että ammattilainen tarkastaa vointini säännöllisesti. Tyypin 1 kohdalla elinikäinen lääkehoi to vaatii kuitenkin seurantaa. Tiedetään, että esimerkiksi uni ja vuorokausirytmin muutokset sekä päihteiden käyttö al tistavat manialle. Jos avohoidossa on pulaa ammattikunnasta, se heijastuu hoitoon. Esimerkiksi sitoutu mattomuus lääkehoitoon on iso ongelma, mutta se on ongelma myös monen somaattisen sairauden kohdalla. Suomisen mukaan jatkohoito toteutuu Helsingissä vaih televasti. Lopputulema on aina, että hyvin menee mutta menköön. Jos emme ole nähneet potilasta ma niassa, meidän on selvitettävä, täyttävätkö vauhtijaksot manian kriteerit. Suomisella on selkä näkemys siitä, miten potilaan jat kohoito ihanteellisesti toteutuisi
”Lapseni on kertonut kokeneensa jo pienestä asti olevansa erilainen. Siksi oli tärkeää löytää ihmisiä, joiden kanssa jakaa näitä asioita. Järkyttävintä oli nähdä, miten huonosti lapseni voi ja miten hän oli sen salannut. Kaupassa käytiin, mutta ruokakassi jäi purkamatta eteiseen. Minun ja mieheni ero vaikutti lapseeni paljon. Jälkeenpäin ajatellen se oli tietysti aika pieni juttu. Hänen käytöksessään tapahtui selvä muutos. Silloin otan toisen 5 milligramman tabletin olantsapiinia, liikun luonnossa paljon ja yritän ottaa rennosti. Siksi minun ei hänen mielestään tarvitse tuntea syyllisyyttä. Koen silti syyllisyyttä varmaankin loppuelämäni. Hän oli yrittänyt hallita elämäänsä näyttämällä ulospäin, että asiat ovat kunnossa. Mistään lapseni hoitoyksiköstä ei vinkattu omaisille tarjolla olevasta avusta, mutta osasin onneksi etsiä apua itselleni. Sen siivoamisessa meni viikko. OMAISEN TARINA Lapsen sairastuminen sai katsomaan muitakin ihmisiä avoimemmin Läheisten asenne voi Suomisen mukaan parhaassa tapauksessa lieventää myös sairauteen liittyvää häpeää. Lapseni soitti itkien, että nyt hän ei enää selviä yksin. Koulun kesken jääminen oli minulle järkytys. Hän ajattelee, että sairaus on ollut hänessä aina. Lapseni sairauden oireet tulivat esille peruskoulun jälkeisten opintojen viimeisenä keväänä. Lapseni oli ulkoisesti aina huoliteltu, mutta hän ei antanut käydä kylässä luonaan. – On raskasta, jos jokaista ihmisen hyväntuulen puuskaa tai alakuloa tulkitaan sairauden oireena. Kaikki ihmiset ovat olleet sitä mieltä, että on hyvä, kun puhun julkisesti sairaudestani. Olen puhelias ja avoin ihminen ja puhuin työkavereilleni masennuksesta, mutta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä en kokenut voivani puhua. Ennaltaehkäisy on tärkeintä. Mukana oli tietysti murrosiän kuohuntaa, mutta syksyllä kun opinnot piti hoitaa päätökseen, hänellä puhkesi masennus. Kun menin hänen luokseen, asunto oli kuin kaatopaikka. Lapseni kesä kului juhliessa. 44 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Minusta tässä kaikessa oli jotakin outoa ja olin huolissani. Hän jätti koulun kesken ja lopetti seurustelusuhteensa. Vaikka esioireiden esiintymistä on hyvä tarkkailla, on tärkeää, ettei elämä kietoudu sairauden ympärille. Kun ihmiset kuulevat, että sairauden kanssa voi elää ja tehdä uraa, Lopulta syy selvisi. Olin edelleen huolissani. Lapseni muutti pois kotoa ja ajattelin, että jospa tämä tästä. Mietin usein, olisinko voinut tehdä jotakin toisin. Diagnoosia ei voitu vielä antaa ja lääkityskokeiluissa kului puolisen vuotta. Joskus on huonompia päiviä ja tulee liian lujan menon oireita, ärtymystä. Tämän jälkeen aloin käydä Mielenterveysomaisten keskusliiton Finfamin vertaistukiryhmässä. Sitä hoidettiin kaupungin nuorten tukipisteellä ja myös minä sain silloin tukea. Erityisen tärkeänä Suominen pitää julkisuuden hen kilöiden esiintuloja sairauksiensa kanssa. Hänen isäsuhteensa oli muutenkin ollut huono ja erossamme lapseni koki, että isä hylkäsi hänet. Samalla tiesin koko ajan, että tässä on jotakin muutakin kuin masennusta. Lopulta sain puhuttua lapseni psykiatriselle polille ja siellä heräsi epäily kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Pienellä kotipaikkakunnallani vain kaksi ihmistä on vaihtanut toiselle puolelle katua. Pidän työpäivät enintään kuuden tunnin mittaisina ja pyhitän viikosta yhden arkipäivän pois työltä. – Sairastuneen kanssa voi sopia vaikka kirjallisesti, miten omaiset toimivat havaitessaan sairauden esioireita. Kaikki oli uutta, koska suvussamme ei ole ollut mielenterveysongelmia. Koska kodin ilmapiiri vaikuttaa osaltaan sai rastuneen hyvinvointiin, on todella tärkeää, että omaiset huolehtivat omasta hyvinvoin nistaan ja jaksamisestaan. Tai ehkä se on enemmänkin surua
Yritän olla kantamatta niistä ajoista syyllisyyttä. Elän ihan normaalia elämää. Toimeliaisuus ja puheliaisuus voivat lisääntyä. Arvioiden mukaan sairastuvuus väestöstä noin 0,5 prosenttia. Muutos on huomattava ja se kestää vähintään viikon, ja sairaalahoitoakin saatetaan tarvita. Tunnista varhaisoireesi. HOITO: Lääkkeinä käytetään mielialaa tasaavia lääkkeitä, joitakin uuden polven psykoosilääkkeitä sekä litiumia. Maniaa lapsellani ei ole ollut, mutta hänen vointinsa vaihteli tiheästi hypomaniasta masennukseen. Opetan kansalaisopistossa, teen käännöstöitä ja toimin kokemusasiantuntijana. OIREITA: Maniassa mieliala on koholla ja ihminen on poikkeavan avoin tai ärtyisä. Hypomaniassa mieliala on kohonnut tai ärtyisä useamman päivän ajan. Uusia ideoita tuli jatkuvasti. Tunnista altistavat ja laukaisevat tekijät. Lähteet: Tays potilasohjeet, Käypä hoito -suositukset http://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/ Psykiatria/Kaksisuuntainen_mielialahairio(32895) http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/ suositus?id=hoi50076 KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ FAKTAA Lapsen sairastuminen sai katsomaan muitakin ihmisiä avoimemmin Koko ajan tukenani on ollut oma puolisoni, jonka kanssa olen voinut keskustella ja itkeä tai vain olla hiljaa ja levätä. Oheissairauksina esiintyy tyypin 2 diabetesta sekä verenkiertoelimistön sairauksia. Kun olen jakanut kokemuksiani ihmisten kanssa, olen huomannut, että monenlaiset ihmiset elävät tämän sairauden kanssa ja useimmat ihan normaalia arkea. – Totta kai on niitä, joilla on niin hankala oirekuva, ettei hoitotasapainoa tahdo löytyä, vaikka potilas olisi sitoutunut hoitoon, mutta suuri osa selviytyy elämästä aivan hyvin, jos on tahtoa huolehtia omasta sairaudes ta ja hyvinvoinnista. Useimmiten kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastutaan alle 35-vuotiaana. Hän saattoi olla lähdössä ulkomaille, mutta kun kysyin, miten hän sinne lähtisi, mitään konkreettista ei ollut tiedossa. Läheiset on tärkeä ottaa hoitoon mukaan. Hänellä on diagnosoitu tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kyse on kroonisesta psyykkisestä sairaudesta, joka on yhtä yleinen naisilla ja miehillä. Säännöllinen hoitosuhde on tärkeä. Se, mitä on tullut mokattua silloin manian aikana, on ollut sairauden aiheuttamaa. Maniaan liittyvät esimerkiksi fyysinen rauhattomuus, tunne ajatustoiminnan kiihtymisestä, unen tarpeen väheneminen, tavanomaisten sosiaalisten käyttäytymistapojen häviäminen, itsetunnon kohoaminen tai suuruuskuvitelmat, keskittymiskyvyttömyys ja uhkarohkea tai vastuuton käyttäytyminen. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 45. Sairauden seuraaminen näin läheltä on saanut minut katsomaan avoimemmalla ja isommalla sydämellä ihmisiä ympärilläni ja koko tätä elämän monisäikeisyyttä. Hän on oppinut hyväksymään sairautensa ja huolehtii hyvinvoinnistaan. NEUVOT SAIRASTUNEELLE: Sitoudu lääkehoitoon. Myös hajanaisuutta, keskittymisvaikeuksia ja unen tarpeen vähenemistä voi ilmetä. Päihteiden käyttö heikentää oleellisesti sairautesi ennustetta. Hän on ammatiltaan opettaja, kääntäjä ja retkiopas. Säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä. Hänellä oli aina paljon utopistisia ideoita ja suunnitelmia. Hän seurustelee ja on aloittanut opiskelun. Jälkikäteen ajateltuna sairastuminen ei ole niin kamala asia, vaikka siinä hetkessä se tietysti oli kauheaa ja raskasta. Yli 40 prosentilla sairastuneista on jokin ahdistuneisuushäiriö, persoonallisuushäiriö tai molemmat. Lopulta diagnoosi tyypin 2 kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä varmistui. Huolehdi säännöllisestä vuorokausirytmistä. Äiti leimautumista ei pelätä niin paljon. Ei tämä sairaus ole häpeällistä tai pelottavaa.” . Sairastuneella on vaihtelevasti eri pituisia masennus-, maniaja hypomaniajaksoja sekä oireettomia jaksoja. Hän työskentelee tällä hetkellä myös kokemusasiantuntijana ja on Koulutetut kokemusasiantuntijat -yhdistyksen jäsen. Artikkelin sitaatit ovat 65-vuotiaan Pentti Ruotsalaisen. Jaksamisestani huolehdin tekemällä itselleni mieluisia asioita. Koulutuksellinen terapia, eli psykoedukaatio, ja arjen hallinta ovat tärkeä osa hoitoa. Välillä mietin, että onko tämä elinikäinen sairaus ollenkaan, mutta lapseni hyvinvointi on tietysti sen ansiota, että hän hoitaa sairauttaan. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei näy ihmisestä ulospäin, jos hyvä hoito tasapaino on saavutettu. Psykoterapia ei paranna sairautta mutta voi olla muuten tarpeellista. Nyt neljän vuoden jälkeen lapseni voi hyvin. Lenkkeilin metsässä koirani kanssa, harrastin kädentöitä ja pilatesta. Seuraa mielialan muutoksia
Lievänä haittavaikutuksena huomattiin etenkin ohimenevää kipuilua. Tulosten perusteella vuoden mittainen sähkö stimulaatio näyttää parantavan anoreksiapotilaiden Sähköstimulaatio on lupaava hoito anoreksiaan K uv a: Sh ut te rs to ck mielialaongelmia ja auttavan painon nostamises sa. 46 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Viime vuosina sähköstimulaatiota on kokeiltu myös epilepsian, masennuksen ja muun muassa neuro paattisen kivun hoidossa. Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä. Vakavia hoitoon liittyviä haittoja ei havaittu. Tutkimuksen alkaessa potilaiden painoindeksi oli keskimäärin alle 14, mutta vuoden kuluttua hoi dosta se oli noussut yli 17:ään, lähelle normaali painon alarajaa. Myös masennus ja ahdistunei suusoireet ja tunteiden säätelyn ongelmat vähen tyivät ja aivojen glukoosiaineenvaihdunta kiihtyi anoreksiaan liitetyillä alueilla. Sähköllä stimuloitiin aivojen osaa, joka on yhdis tetty anoreksiaan ja myös muun muassa masen nukseen. Osana tutkimusta kuudentoista anoreksia potilaan aivoihin asennettiin leikkauksessa elek trodit, joihin johdettiin sähköä kehon ulkopuolelta. Mukana oli sairastuneita, jotka eivät olleet parantuneet pitkistä hoidoista huolimatta. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä A ivojen sähköstimulaatio voi auttaa anorek siaa sairastavia. Jos tulokset varmistuvat lisätutkimuksissa, aivojen sähköstimulaatiosta voi tulla hyvä lisäapu anoreksian hoitoon. Menetelmää käytetään etenkin Parkinsonin taudin hoidossa
Potilaiden elinajanodote on alhainen varsinkin Afrikassa ja Aasiassa. Myös tupakointi, päihteidenkäyttö ja huono ravitsemus ovat yleisiä skitsofreniaan sairastuneilla. Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä. Asiasta kirjoittavat Yorkin yliopiston professorit British Medical Journalin pääkirjoituksessa. Tutkimusten perusteella suurten tuloerojen maissa rikkaiden ja pienituloisten eliniässä on jopa 20 vuoden eroja. Tulokset perustuvat 11 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin ympäri maailmaa, ja niiden perusteella skitsofreniaa sairastavan odotettavissa oleva elinikä on miehillä noin 60 vuotta ja naisilla 68 vuotta. Tämä eri tutkimusten tietoja yhdistävä meta-analyysi vahvistaa ja laajentaa aiempien tutkimusten tuloksia. K uv a: Sh ut te rs to ck Skitsofrenia lyhentää elinikää jopa 15 vuotta Vaikka skitsofrenian hoito on parantunut vuosien mittaan, skitsofreniaan sairastuvat kuolevat edelleen muuta väestöä nuorempina. Myös sosiaalinen kierto ja köyhien perheiden lasten koulutusmahdollisuudet ovat isojen tuloerojen maissa heikompia. Terveyserot ovat suurentuneet myös Suomessa, jossa köyhimpään viidennekseen kuuluvat miehet kuolevat noin 12 vuotta nuorempina ja naiset 7 vuotta nuorempina kuin varakkaimmat. Lisäksi he hakeutuvat ja pääsevät lääkäriin muuta väestöä heikommin. Tämä havaitaan myös varakkaissa länsimaissa. Erot johtuvat elintavoista, mutta myös laajemmin elinoloista, koulutuksesta, työoloista ja monista muista hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista seikoista. Isot tuloerot lisäävät terveyseroja – vaikutus myös elinikään Tuloerojen kasvaminen voi lisätä eri väestöryhmien välisiä terveyseroja. Suurten tuloerojen maissa on tasaisten tulojen maita enemmän lihavuutta, mielenterveysongelmia, väkivaltaa ja päihdeongelmia. Niiden perusteella skitsofreniapotilaiden suurempi kuolleisuus ja lyhyempi elinikä selittyvät todennäköisesti muilla sairauksilla, kuten diabeteksella ja sydäntaudeilla, jotka ovat yleisiä mielenterveyspotilailla. Yhteensä tutkimuksiin oli osallistunut lähes 250 000 potilasta. Vaikutus näkyy myös eliniässä. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 47. Kehittyneissä ja varakkaissa maissa lapsikuolleisuus on 2–3 kertaa suurempaa ja teiniraskaudet ja henkirikokset kymmenen kertaa yleisempiä, jos väestön tuloerot ovat suuret. Tuoreen tutkimuksen mukaan skitso freniaan sairastuvat menettävät noin 13–15 vuotta eliniästään
K uv a: Sh ut te rs to ck 48 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Ennen lakien voimaantuloa 9 prosenttia kaikista yläaste ja lukioikäi sistä oli yrittänyt itsemurhaa ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 29 prosenttia. Samana aikana sukupuolineutraali avio liittolaki tuli voimaan 32 osavaltiossa. Neljän vuoden seurannan aikana potilaista 18 prosenttia menehtyi, mikä oli noin kymmenen kertaa enemmän kuin saman ikäisessä perusväestössä. Suomessa opioidien väärinkäyttäjiä on arviolta 13 000–15 000. Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä. Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa on annettu Suomessa vuodesta 1995 ja tällä hetkellä hoidossa on noin 2 700 potilasta. Saman laisia muutoksia ei havaittu 15 osavaltiossa, joissa laki oli vähemmän salliva. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä N uorten itsemurhayritykset ovat vähentyneet monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa suku puolineutraalien avioliittolakien voimaantulon jälkeen. Ne vähenivät varsinkin seksuaali Uusi avioliittolaki vähensi nuorten itsemurhayrityksiä USA:ssa vähemmistöihin kuuluvien nuorten keskuudessa. Muutokset vähentävät myös nuorten kokemaa ahdin koa ja stressiä, joka johtuu seksuaalivähemmistöjen kohtaamista hankaluuksista sekä rakenteellisesta ja suorasta syrjinnästä. Tutkijat muistuttavat, että tutkimuksen luonteesta johtuen he eivät pysty osoittamaan, että havaitut muu tokset johtuvat vain avioliittolakien muuttumisesta. On kuitenkin todennäköistä, että lakimuutokset kuvasta vat muutoksia suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin. Vaikka kymmenkertainen kuolleisuus kuulostaa suurelta, joissain aiemmissa tutkimuksissa riski on arvioitu jopa tätäkin suuremmaksi. Yhdysvaltalaisaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella opioidiriippuvaisten riski menehtyä neljän vuoden sisällä on jopa kymmenkertainen. Yhdysvaltalaistutkimus perustui yhteensä 760 000:een 15–24vuotiaan koululaisen kyselyvastaukseen vuosil ta 1999–2015. Nuorten itsemurhayritykset vähenivät jopa 130 000 yrityksen verran. Korvaushoito vähentää merkittävästi potilaiden kuolleisuutta sekä huumeja omaisuusrikoksia. Yhdysvaltalaisten tulokset julkaistiin Journal of Addiction Medicine -lehdessä, ja ne perustuvat 2 600 perusterveydenhuollon piiriin vuosina 2006–2014 hakeutuneen opioidiriippuvaisen seurantaan. Opioidiriippuvaisten kuolleisuus kymmenkertaista Opioidiriippuvaisten tiedetään kuolevan muuta väestöä nuorempina, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella ero saattaa olla luultua suurempi. Yliannostusten lisäksi yleisiä kuolinsyitä olivat sydänja verisuonitaudit, syöpä sekä hepatiitti C ja muut infektiotaudit. Opioidit ovat voimakkaita muun muassa kipua poistavia aineita
ARVO 5€ Ke 22.11.2017 12:15–13 Häpeän kahdet kasvot – kun häpeä muuttuu elämää kahlitsevaksi tunnetilaksi Pia Alarto, kokemusasiantuntija, Babysteps Consulting Celinda Byskata, kokemusasiantuntija, Borderland 12:45–13:30 Miten skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa. Tietoa, tukea ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville, läheisille ja ammattilaisille Ota yhteyttä Etelän SYLI ry:een, jos olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta Etelan-SYLI ry Tallberginkatu 1 c 115, 00180 Helsinki puh 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyh fi www.etelansyli.fi Lihastautiliitto on lihastautia sairastavien ja heidän läheistensä asiantuntija-, vaikuttajaja palvelujärjestö. Jukka Kärkkäinen, lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Poimintoja yleisöluennoista: Ti 21.11.2017 12:15–13 Huijarisyndrooma – miksi en usko itseeni (vaikka olen hyvä) Luento avaa huijarisyndrooman syitä ja mekanismeja sekä tapoja löytää terve itseluottamus. 2 1 7 WA N H A S ATA M A Y H T E I S T Y Ö K U M P P A N E I N E E N Lisää aiheita ja ohjelma www.mielenterveysmessut.fi Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin. Tiina Ekman, psykologi 12:45–13:30 Kaksisuuntainen mielialahäiriö – miten sairauden kanssa oppia elämään Minna Sadeniemi, psykiatrian erikoislääkäri, Hgin kaupungin sosiaalija terveysvirasto, Etelän psykiatriaja päihdekeskus, Kivelän psykiatrian pkl, kaksisuuntainen mielialahäiriön työryhmä Tämä lipuke oikeuttaa täytettynä ilmaiseen sisäänpääsyyn Mielenterveysmessuille 21.–22.11.2017! NIMI SÄHKÖPOSTIOSOITE PUHELIN Tule tapaamaan Tunne & Mieli -lehden tekijöitä messuosastolle E2! T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 49. www.lihastautiliitto.fi seminaareja, näyttely, tietoiskuja, yleisöluentoja, viihdettä M I E L E N H Y V I N VO I N T I A KO K E M U K S E L L A 2 1 . Lihastautiliiton päämääränä on tukea lihassairaiden ihmisten oikeutta tasa-arvoiseen, monimuotoiseen ja hyvään elämään. –2 2 .1 1
– En ehkä ollut kovin liikenneturvallinen siinä mielentilassa, ajatukset harhailivat. Jalkaterä ei noussut kunnolla ja kävele minen oli vaikeaa. En ollut ehtinyt itse ajatella, mikä voisi olla vialla, ja uutinen oli järkytys, totta kai. Kun lääketiede on sairauden edessä voimaton, Reijo löytää voimavaroja fysioterapiasta, vertaistuesta ja levosta. Se viittasi liikehermovaurioon. Työterveyslääkäri lähetti hänet saman tien Meilahden sairaalaan Helsinkiin, jossa tehtiin kaikki mahdolliset tutkimukset verinäytteistä ja hermolihastutki muksista pään magneettikuvaukseen. Vielä samana päivänä Reijo ajoi omalla autolla Töölöstä Helsingin keskustaan. Marraskuussa 2003 hän meni työterveyslääkärille, sillä toinen jalka oli tuntunut oudolta jo jonkin aikaa. Päivä kerrallaan Vuonna 2003 espoolainen Reijo Pöyhönen sai kuulla sairastavansa parantumatonta ALS-tautia ja elävänsä enintään viisi vuotta. Kokenut lääkäri oli tosin aavistanut diagnoosin jo vetäessään tutkimushuoneessa puutikkua Reijon jalkapohjaa vas ten. R E I J O P Ö Y H Ö N E N Kanssakulkija . Tuntuihan se kurjalta. – Diagnoosi vei lääkäriltä noin kymmenen sekuntia, muut tutkimukset teh tiin vain taudin varmistamiseksi. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT SAARA AUTERE Kanssakulkija E lät korkeintaan viisi vuotta. Diagnoosin jälkeen Reijo kielsi asian ja tunsi, että sairaus ei ole totta. Näin sanoi lääkäri Reijo Pöyhöselle 14 vuotta sitten. Olin lukenut lehdistä ALStaudista ja tie sin lähinnä sen, että elinikä voi olla hyvin lyhyt. Niin sanottu Babinskin merkki oli positiivinen, ukkovarvas kiertyi väärään suuntaan. 50 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Epätoivoa Reijo ei ole kokenut – on vain erilaisia päiviä. Lääkäri oli realisti eikä halunnut antaa turhaa toivoa, ettei tulisi pettymyksiä
Sitä ennen elämään tuli yksi kävelykeppi, sitten toinen. Reijo Pöyhönen alkoi liikkua pyörätuolin avulla vuonna 2011. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 51
Nielemisvaikeuksia Reijolla ei ole onneksi vielä ollut eikä se pelotakaan. Uutiset, joissa ihminen kertoo voittaneensa esimerkiksi huonoennus teisen syövän, vain helposti ylittävät uutiskynnyksen. Se tuntuu loukkaavalta. Sängystä nousemisessa ja sinne menemisessä on apuna kotihoito. Suurin apu on ollut fysioterapiasta, jossa Reijo käy kolme kertaa viikossa. Tuntui helpottavalta, että elämä jatkui diagnoosin jälkeen mel ko normaalina. Reijo teki töitä vielä kah deksan vuotta sairauden toteamisen jälkeen. – Sieltä saa hyviä arjen vinkkejä ja tapaa samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. ALS eli lateraaliskleroosi on liikehermosoluja rappeut tava sairaus. Sairaus tuli todelliseksi. Pyörätuoliin hän on sopeutunut hyvin. Reijo myös matkusti paljon työnsä puolesta. Viimekesäisen infarktin ja pallolaajennuksen jälkeen on tarkoitus pikkuhiljaa lisä tä tehoja. Hän oli alkanut kaatuilla rollaattorilla. LUKEMISTA JA LEPOA Kotona vaimo auttaa Reijoa pukeutumisen ja vessassa käymisen kaltaisissa asioissa. Elämän piiri kapenee pikkuhiljaa. – Suutuin ja lähdin hotellilta Riemukaarelle. Se antoi toivoa. Tärkeä voimavara on ollut myös vertaistuki ryhmä, jossa Reijo on käynyt alusta asti. Sen sijaan häntä pelottaa toimintakyvyn menetys. Varsinaisia epätoivon hetkiä Reijo ei ole kokenut – on vain erilaisia päiviä, joista osa on helpompia, osa vai keampia. Eläkkeelle hän jäi 59vuotiaana. Reijo on syönyt kymmenen vuot ta lääkettä, joka tutkimusten mukaan saattaa hieman pi dentää elinikää, puhutaan kuitenkin vain kuukausista. Se tuntuu surulliselta, sillä joukossa on nuoriakin ihmisiä. – Silloin asioitani ei hoida kukaan. Joskus tuntuu, että ympäristö pitää minua vajaaälyisenä, kun istun tässä. – En ole kuullut kenestäkään, joka olisi tänne jäänyt. KUOLEMA EI PELOTA Diagnoosin jälkeen Reijo meni ALShoitajalle, joka lohdutti sanomalla, että hän on nähnyt potilaita, jotka ovat eläneet sairauden kanssa jopa 15–20 vuotta. Ensimmäiset viikot taisin vain levätä. FYSIOTERAPIA NOSTAA MYÖS MIELIALAA Ennen sairastumista työ oli iso osa Reijon elämää. – Kun lääketiede on voimaton, fysioterapia on yksi tekijä, joka on pitänyt minut hengissä. Myös ikään tyminen on helpottanut asiaa. KÄVELYKEPISTÄ PYÖRÄTUOLIIN Helmikuussa 2004 Reijo oli työmatkalla Pariisissa. . – Eläkkeelle jääminen oli helpotus siinä vaiheessa, kun voimat alkoivat vähentyä. En silti voi tietää, kuolenko ALS:iin vai esimerkiksi sydänsairauteen, joka minulla on myös, kertoo viime kesänä yllättäen infarktin saanut Reijo. Joskus Reijo herää niihin yöllä. Toiset lähtevät ennemmin, toiset myöhemmin, se on rea liteetti ja osa elämän luonnollista kiertokulkua. Vapaaaikaa ei juuri jäänyt. Julkisuudessa vakavista sairauksista an netaan hänen mielestään usein harhaanjohtava, kepeä kuva. 52 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. En vielä ole tehnyt hoitotesta menttia tai määrännyt itselleni edunvalvojaa, mutta olen miettinyt tyttäriäni siihen tehtävään. Toki jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Saatetaan puhua avustajalle, ikään kuin minua ei olisi olemassa. K A N S S A K U L K I J A R E I J O P Ö Y H Ö N E N – Ihmisillä on ennakkoluuloja. Ryhmissä Reijo on nähnyt senkin, kuinka joillakin sairaus on niin raju, että kaikki on ohi muutamassa vuo dessa. Pyörä tuolia Reijo alkoi käyttää vuonna 2011, eläkkeelle jää misen aikoihin. Osittain työ auttoi saamaan ajatuksia pois sairaudesta ja ikävis tä ajatuksista. Kuolema ei kuitenkaan pelota Reijoa, sillä taudin hitaan etenemi sen vuoksi hän on ehtinyt sopeutua kunnon heikkene miseen ja ajatukseen elämän päättymisestä. Sairauden myötä paino on pudonnut ja välillä pohkei siin tulee kramppeja. Reijon mukaan on hyvää tuuria, että hän on elänyt sai rautensa kanssa huomattavasti pidempään kuin ALSpoti laat keskimäärin. – Kukaan ei selätä vaikeaa sairautta, kun se pahasti iskee, mutta usein annetaan sellainen kuva kuin sairau den eteneminen olisi ihmisen omissa käsissä, oman tah donvoiman ja sinnikkyyden varassa. Sairaus surkastuttaa myös nielun lihaksia, mikä saat taa heikentää puhekykyä ja nielemistä. Sekin on muka va, että minulla on ollut sama, tuttu fysioterapeutti mon ta vuotta. Kun sairaus on parantumaton, kuoleman to dellisuus hiipii lähemmäksi kuin terveenä. Hän ei kuitenkaan ole Reijon omaishoitaja. Siihen ei tunneta parantavaa hoitoa ja sen kulku on yksilöllinen. Hän työskenteli juristina sisäasiainministeriössä poliisi osaston kansainvälisessä yksikössä. Kun liikuntakyky jo sairauden alkuvaiheessa heikke ni, elämään tuli ensin yksi kävelykeppi, sitten toinen. Vielä silloin sairauden hyväksyminen tuntui vaikealta ja hän yritti kamppailla ajatusta vastaan. Ajattelin, että enhän minä ole sairas, kun kerran tännekin jaksan kävellä, Reijo naurahtaa. Se on parantanut lihasvoimaa – tai ainakin hidastanut sen katoamista – mutta myös piristänyt mielialaa. Näemme heti, teemmekö tänään kovempia vai rennompia harjoitteita. Päivät venyivät pitkiksi ja joskus töitä oli viikonloppuinakin. Vuoden verran meni rollaattorin turvin. Niin kauan kuin järki on tallella, selviän
Lopulta eläkkeelle jääminen oli kuitenkin helpotus. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 53. Ennen sairastumista työ oli iso osa Reijon elämää ja hän teki töitä vielä 8 vuotta sairastumisen jälkeenkin
Elämä kulkee eteen päin päivä kerrallaan. Kaikki tunteet, olivatpa ne surua, kiukkua, turhautumista, avuttomuutta tai syyllisyyttä, ovat inhimillisiä ja sallittuja. Suurien vastoinkäymistenkin keskellä ihmisessä on valtavasti voimavaroja ja vahvuutta. Jos haluaa mennä jonnekin, se pitää suunnitella etukäteen. Sairaus on tuonut omat rajoitteensa. Erimielisyyksiä ei kannata säikähtää. 4 OTA AIKAA ITSELLESI. Joutuu olemaan muiden avun varassa. Sekin on luonnollista, että sairastunut joskus sulkeutuu ja torjuu auttamisyritykset. Kun olin töissä, siihen ei ollut aikaa. Hän lukee paljon ja erilaisia kirjoja dekkareista elämäkertoihin. Tunteet pulpahtavatkin usein pintaan läheisryhmissä. Hoitotahdosta puhuminen on usein parisuhteessakin vaikeaa ja sen tekemistä herkästi lykätään. 1 PUHU ASIOISTA NIIDEN OIKEILLA NIMILLÄ. Jos esimerkiksi ALS-tautiin sairastuneet ovat olleet aktiivisia ja liikunnallisia ennen sairastumistaan, se saattaa antaa erityistä valmiutta kriisien kohtaamiseen. Puhukaa sairaudesta ja sen herättämistä tunteista avoimesti, sillä tunteiden tukahduttaminen lisää tuskaa. Käy vertaisryhmissä tai omassa terapiassa, silloin sinun on helpompi tukea myös läheistäsi. 5 LUOTA SAIRASTUNEEN VOIMAVAROIHIN. – Elämä on koko ajan säätämistä taksien, fysio terapian ja muiden aikataulujen kanssa. Kun hoitotahto on olemassa, päätöksiä ei tarvitse tehdä toisen puolesta. 54 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Reijolla on kaksi aikuista tytärtä ja pienet lapsen lapset, joita hän näkee viikoittain. Kun läheinen sairastuu parantumattomasti, omainen saattaa kätkeä väsymyksensä eikä välttämättä uskalla jutella tuntemuksistaan kasvotusten sairastuneen kanssa. 2 SALLI TUNTEESI. Kerran, kun pyysin päiväpeittoa, minulle ojennettiin tarjotin. Kun sairauteen liittyvät asiat selvittää heti, saa elää rauhassa yhteisen ajan, joka on jäljellä. Hyväksy päivien vaihtelu. Silloin on tärkeää vetää rajoja, eikä mahdollistaa asiattoman käyttäytymisen jatkumista. Lisätietoja: www.lihastautiliitto.fi. Joskus voi tulla vastaan esimerkiksi sellainen tilanne, jossa sairastunut joutuu hengityskoneeseen. Läheisen on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja vetää rajoja, silloin jaksaa olla myös sairastuneelle enemmän läsnä. Joskus sairaus, kuten ALS-tauti, puhkeaa poikkeuksellisen nuorena tai etenee nopeasti, mikä on erityisen raskasta läheisille ja sairastuneelle. Espoon kau punki on ulkoistanut kotihoidon, eivätkä kaikki hoi tajat osaa suomea. Mitä voin tehdä, kun läheinen sairastuu vakavasti. Omien rajojen vetämistä saattaa vaikeuttaa se, että sairastunut voi turhautuessaan tokaista, että ”hyvähän sinun on mennä, kun minä jään tänne”. Ystävien tapaaminen, elokuvissa tai taidenäyttelyissä käyminen tai luonnossa lenkkeily kannattaa. Jos perheessä on lapsia, he ottavat puheeksi myös kuolemaa käsittelevät asiat joskus humoristisellakin tavalla. Henkilöt vaihtuvat jat kuvasti, ja aina saa arvuutella, kuka tulee. 3 KANNUSTA HOITOTAHDON TEKEMISEEN. Yksi voimavara on päivän lepohetki, jolloin Reijo saattaa nukkua tai lukea kirjaa. Asiantuntija: ALSryhmien vertaistukiohjaaja Anneli Alanne. Läheisen vakava sairaus herättää suurta hätää ja huolta. Kannattaa jatkaa harrastuksia, joista on aiemminkin nauttinut. K A N S S A K U L K I J A R E I J O P Ö Y H Ö N E N – Pääsen sinne hätätilassa itsekin, mutta se ei ole kaunista katsottavaa, Reijo toteaa. Kiire tun tuu ikävältä. Kuntoutusjaksot tuovat elämään vaihtelua ja sil loin vaimokin saa levätä. – Lukeminen rauhoittaa
T U N NE & MIE L I VÄ R I T Y S K U V A Mielen harjoitusta T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 55
Enj oy! Puz zle 1 (M edi um , diff icu lty rat ing 0.4 7) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. K A R I JU N TU N EN SANAHAARAKASSA ratkaisusanat sijoitetaan ruutujonoihin siten, että sanojen osat sopivat toisiinsa. ??. Mielen harjoitusta Ratkaisu seuraavalla aukeamalla. ?. . Enjoy! Puz zle 1 (Ea sy, diff icu lty rat ing 0.3 3) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. VAIKEUSASTE: ??. Sanahaarakka Sudoku VAIKEUSASTE: . ca/ sud oku on Tue Sep 19 09: 39: 35 201 7 GM T. ca/ sud oku on Tue Sep 19 09: 39: 17 201 7 GM T. Enj oy! Puz zle 1 (M edi um , diff icu lty rat ing 0.4 7) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Enj oy! T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 57. Enjoy! Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.47) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Sep 19 09:39:35 2017 GMT. A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 A-1 ASIATKIN A-2 PAPERIN TEKOIHIN B-1 NÄTTEJÄ B-2 NÄKYMÄTTÖMIÄ. Enjoy! Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.47) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Sep 19 09:39:35 2017 GMT. Vihjeet on merkitty kirjaimella ja numerolla: Ratkaisusanan kolme ensimmäistä kirjainta tulevat kirjaimella ja kolme viimeistä numerolla merkittyyn ruutujonoon. ca/ sud oku on Tue Sep 19 09: 39: 35 201 7 GM T. VAIKEUSASTE: ?. B-3 TAUKO C-2 SEINILLE C-3 SÄTEILY C-4 TULEN TEKOIHIN D-3 RIITA D-4 VÄLEIHIN D-5 KEINUMISEEN E-4 KANNOIN E-5 RYYPPY E-6 LEHMÄTKIN F-5 KANNETTAVA F-6 SAHOILTA F-7 KARJAG-6 LAURIN SUKUA G-7 TUULIA G-8 VIETTÄÄ H-7 ALENNUKSETKIN H-8 VARAS H-9 LÖYSÄ LAUKAUS PALLOLLE I-8 KOVAA I-9 SULJETTAVA I-10 LAKAISEMISIIN J-9 VEITSI J-10 NAISIA Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.33) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Sep 19 09:39:17 2017 GMT
NIMI OSOITE Ristikko ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . LÄMMITTÄÄ MUOTI AVULIAS “PELAAMISTA” VW JUOMA PELI VOI KUN OLISI MÖKKI MUSIIKKIA LOPPUUN ASUSTE AIVAN PULSSI EDUS SIELLÄ AJOS LÄMPIMIÄ SIVUJOKI RIITA TULPPAANIN SUKU KASVI SATURNUKSEN KUU KULUI 7 min HAITAT VARMISTAA DYNASTIA -LAITOS SÄVEL LAULUN TYTTÖ EUVALTIO Sn WUORELA PETOLLISTA CITIZEN “REAT” 40 JOUKKOON TEKI KEKSEJÄ HYVÄKSI PERINTÖTILA SEIVÄS HYPPÄÄJÄ HÄMÄYKSEKSI ” ” $ PUNOA H y KIVEN S Y ÖTÄVÄ 58 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Lähetä ratkaisusi 19.11.2017 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. ris tik ko tu ul i.f i HAMPURIA VIINANEN JOUKOT ANTILOOPPEJA SYLVI SYNTYJÄÄN LUOTTAMUS ELI TILEILTÄ JALOIN REINON SUKUA PAUL PYHÄ HÄRKÄ JOHNNY 1/10 LÄH.LONTOOTA MARKKANEN OHJAUSPUUT 1 HERKKÄ AHKERA ROINA KUKKA LUOVUTUKSET PIAF ELOISASTI JOHANNES JAKAA VOI HUONOSTI. Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA 7 3 4 5 6 2 8 9 10 1 3 2 4 5 6 7 8 9 10 ww w. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi
F I RISTIKON 4/2017 RATKAISU KRYPTON 4/2017 RATKAISU Teen osoitteenmuutoksen Tilaan -lehden itselleni lahjaksi Kotitaloushintaan kestotilaus 57 € vuoden määräaikaistilaus 75 € . SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Palvelukortti Ristikkoarvonnassa 4/2017 Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit voitti: Kaisa Taskinen, Kajaani Kryptoarvonnassa 4/2017 Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit voitti: Terttu Ala-Panula, Vantaa Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! X A N A D U E L I Ö T L I H U V E O E R Ä T S I T B S A M N Y R K K I S I L O T G E K Y Ö I J K S I I A A R O N X J A P A J A N Ä S M A N Ä D P C W A U R U T T M V I M M A I I S A I O K I N A W A I L N N B I R G I T R I C C I K I V I K A S A P I N T R A E K A T S A A J O E T S A U S R E A A L I N T A V I O T U K I L T A H U V I U H R I B A S E L Y Ö S I L I T I I A L Ö Y L Y O L U M O T A L H O T T O E O K E I L E R U T E L U T P I N A R I R U U T R E K I A A R N I M L K A T V E C H E R V I O I K E A I W A Y N E A L G O T Y V I N H A L P K L V I R T A T S O L M U O S U M A Ö T O O G A Y T V A K A T O P A K A T A N E M I A A I A I L O R I U N I V A J E K A U N I S M A T O T E U T A I N O L A I L T A V A L O H N R O K A T A P A L A K A R A A L A M A A O L L I U L U T A K A I M A T T A P I U S M A R A K A T T I S U N T I O I N U T I U K A T S T P A L K K I S U V I L O M A I A K O L A U I N U J A T L A P S I R A K A S M A S A A N I T A T T I H A I L U P H E R I K I M P A T A E S I M A K U V A R M A S I A A K A A N E L L I T I R I S N A A R M U L A K U S O N T A G S T A N O M E N A T R O A M I S I T J A A T K E I T O S T I N A N A S T A R L I P A T M L U K A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 S E L S I E L A U T A U V I I K I I R O I N A U L U U L I N V Ä T L U T D A T S T A M A T L A T S T O K K U K K U D A T T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 59. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. Tilauksen maksaja / Vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tilauksen saaja / Uusi osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Voit myös tehdä tilauksen osoitteessa holvi.com/shop/tunnejamieli Tietoja voidaan käyttää Tunne & Mieli -lehden suoramarkkinointiin. Sisältää 6 numeroa + yhden lisänumeron ja Tunne & Mieli -kalenterin Yrityshintaan jatkuva yritystilaus 72 € vuoden määräaikaistilaus 82 € Muutan määräaikaistilauksen edulliseksi kestotilaukseksi ja saan tilaajalahjana kalenterin. 59) T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I . SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa Tunne & Mieli Tehtävien ratkaisut ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT +
Kaaleihin itseensä saa myös maistuvuutta erilaisilla kastikkeil la ja marinoinneilla. T U N NE & MIE L I Hyvän mielen vinkki Kaaliruokaa RESEPTI, TEKSTIT JA KUVA: KRISTIINA TÖYRY K aaleissa on valinnanvaraa. Kaalit kuuluvat parhaimpien aivoruokien joukkoon. Kaalit sopivat patoihin, laatikoihin, risottoihin ja kastikkeisiin. x Sekoittele ja kääntele aineksia reippaasti, jotta liemi levittyy kaikkialle pikkelsiin. x Siivuta valkosipulin kynnet. Tutun perinteisen keräkaalin lisäksi tarjolla on loistavan värisiä kukkakaaleja, ter veellistä tummanvihreää lehtikaalia ja parsakaalia, mustakaalia, suippokaalia, savoijinkaalia, kiinankaalia ja ruusu kaalia. Niiden kvitamiini on hyväksi keskittymiskyvylle ja polyfenolit osallis tuvat muistisairauksien ehkäisyyn pitämällä huolta verenkier rosta, joka on olennainen osa myös aivojen terveyttä. x Siivuta sipuli renkaiksi. Vatsalle erityisen hyvää on valkokaalista valmis tettu hapankaali, jonka terveellisyys perustuu maitohappo bakteereihin ja entsyymeihin. Kaalipikkelsi on helppo valmistaa ja se käy lisukkeeksi monenlaisiin pääruokiin. Lisäksi se on hyvä mauste täytetyissä leivissä ja rullissa sekä hampurilaisissa ja ke babeissa. Erottele kukkakaaleista pieniä nuppuja. Värikäs ja nopea kaalipikkelsi AINEKSET 60 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. x Anna jäähtyä noin tunti, jonka jälkeen pikkelsiä voi jo syödä. x Kuumenna miedolla lämmöllä niin että sokeri ja suola sulavat. x Laita kattilaan vesi, etikat, suola ja sokeri. Pitämäl lä verisuonistonsa puhtaana voi pitää samalla aivonsa puhtaina. 150 g violettia kukkakaalia 150 g keltaista kukkakaalia 150 g keräkaalia 1 porkkana 2 sipulia 6 valkosipulin kynttä 1 dl valkoviinietikkaa 1/2 dl tavallista etikkaa 3 dl vettä 1 rkl sokeria 1/2 rkl merisuolaa Jos pidät väkevästä, voit laittaa pikkelsiin myös ripauksen kuivattua chilirouhetta x Siivuta keräkaali ja porkkana ohuiksi siivuiksi. x Pikkelsiä voi nauttia heti jäähdyttyään, mutta parasta se on viilennettynä jääkaapissa yön yli seistyään. x Lisää kuuma liemi kaalien, porkkanan ja sipulien päälle suureen kulhoon ja mausta chilillä, jos haluat. x Purkita pikkelsi lasipurkkeihin ja säilytä jääkaapissa. Kaaleissa on lisäksi paljon kuitua, joten ne ovat erinomaisia myös suoliston hyvinvoinnille. Kaaleissa on runsaasti cvitamiinia ja kivennäisaineita kuten kaliumia, kalsiumia, rautaa, mangaania ja seleeniä. Kukkakaalin ja valkokaalin satokausi kestää loka– marraskuuhun, joten nyt on erinomainen aika valmistaa kaali ruokia
ensi vuodelle! Hyvän mielen vuosi -kalenteri on uuden ajan seinäkalenteri, jonka avulla voit luoda alkavasta vuodesta juuri sellaisen kuin itse haluat. Ilmestyy 17.10. Kirja on käytännönläheinen mutta pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Kullakin kuukausiaukeamalla on aktivoiva tehtävä, jonka avulla harjoitellaan yhtä hyvän mielen taitoa. Samalla voit harjoitella taitoja, joiden avulla elämänlaatu paranee. Kirjan harjoitusten avulla voi lisätä emotionaalista ja myös käyttäytymisen joustavuutta kriisien osuessa kohdalle. Jos haluat ilahduttaa läheistä, ystävää tai itseäsi, anna lahjaksi Hyvän mielen vuosi. Tilaa täältä: https://holvi.com/shop/tunnejamieli/ Jos haluat kalentereita itsellesi myyntiin, kysy lisää: myynti@mtkl.fi Toivon vaaliminen Myötätunto Ihmissuhteiden vaaliminen Vahvuuksien tunnistaminen Seikkaileminen Syventyminen Uteliaisuus teemoja mm. Joustava mieli tarjoaa nelisenkymmentä käytännön harjoitusta, joita lukija voi soveltaa pohtiessaan oman elämänsä haasteita. Verkkokauppa www.duodecim.fi Olemme mukana Mielen terveysmessuilla 21.–22.11., osasto E9. Joustava mieli tukena elämänkriiseissä Arto Pietikäinen Kirjan avulla lukija perehtyy hyväksymisja omistautumisnäkökulmasta kriisien kohtaamiseen. Voit myös myydä kalentereita ja kerätä varoja omiin tarkoituksiin ja samalla tukea mielenterveystyötä. Sisältää myös inspiroivia värityskuvia. Tämän kalenterin avulla sinua odottaa elämäsi paras vuosi! Hinta 25 euroa. Kirjassa on noin 30 harjoitusta, joiden avulla voi muuttaa käyttäytymistään kohti arvojensa mukaista elämää. Joustava mieli Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta Arto Pietikäinen Tunnista omat tapasi reagoida stressiin ja hyödylliset stressinhallintakeinot. Osta itsellesi tai lahjaksi uudenlainen L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A. Hyvät messu tarjoukset! VUOSI MIELEN MIELEN O O 2018 Kirjoita nimesi tähän ja aloita oma Hyvän mielen vuotesi VUOSI MIELEN MIELEN O O 2018 Kirjoita nimesi tähän ja aloita oma Hyvän mielen vuotesi Maaretta Tukiaisen seinäkalenteri Tuotto käytetään mielenterveystyön hyväksi. Kaaliruokaa Elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä Kohti arvoistasi Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin Arto Pietikäinen Kirja auttaa kehittämään psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä taitoja, joita tarvitaan uuden suunnan löytämiseen ja elämänmuutosten tekemiseen. Kalenteri perustuu Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen taidot -kirjoihin
Tärinällä eroon stressistä T U N NE & MIE L I Hyvän mielen vinkki 62 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7
– Tärinää usein hävetään. – Tärinä käynnistetään ensin jalkojen lihasjännityk sellä, minkä jälkeen se leviää muualle kehoon. Niiden tarkoitus on rau hoittaa ja samalla virittää kehoa valmiiksi tärinään. Taustalla on ajatus kehon luonnollisesta reaktiosta suo jata ja korjata tärinän avulla kehoa ja mieltä. Vähitellen asennosta laskeudutaan takaisin ja hivutetaan vähän kerrassaan polvia lähemmäs toisiaan. TÄRINÄ ON KEHON PALAUTUMISMEKANISMI Tarkoituksemme on illan aikana opetella liikkeitä, jotka saavat kehomme luonnollisesti tärisemään. Yleen sä tärinä välillä voimistuu, välillä rauhoittuu. Toiset ovat tulleet ha kemaan työkaluja omaan työhönsä tai muuten vain uteliaisuuttaan. Paikalla on lisäkseni kuusi eriikäistä naista sekä ohjaaja Tiia Knuutinen, ja tunnelma on odottava. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 63. Se tuntuu aluksi kummalliselta ja hiukan vastustelen sitä, mutta kun lopulta uskallan antautua, se tuntuukin todella ren touttavalta. Ensimmäinen varsinainen tärinän laukaiseva liike tehdään selkä seinää vasten nojaten ja samalla laskeu tumalla alaspäin polvien varaan. Se oli kehoni tapa selviytyä rankasta syöksysynnytyksestä. TRE:n avulla kehoon varastoituneita traumoja voidaan jälkikäteen laukaista, Tiia Knuutinen sanoo. Pidän silmät kiinni, jotta voin keskit tyä kuulostelemaan omaa kehoani, mutta uteliaisuudesta kurkin välillä, miltä muut näyttävät. Stressaavassa tilanteessa elimistö asettuu taistele tai pa kene tilaan, Knuutinen kertoo. Ja pian koen saman itse. Kaikki ei vät tärise, vapise tai nyi samalla tavalla ja samanaikai sesti, Knuutinen kertoo. Menemme joogamatoille selinmakuulle. Polvet kou kistetaan, jalkapohjat asetetaan vastakkain ja lantio nos tetaan ylös. Raotan jälleen silmiäni ja näen, kuinka yh den ryhmäläisistä yläkroppa ja käsivarret nykivät ja kim poilevat voimakkaasti – ja hän näyttää olevan täysin si nut tilanteen kanssa. Itselleni hyvin voimakas tärinäkokemus tuli silloin, kun toista lastani synnyttäessäni aloin täristä holtittomasti, ja reaktio jatkui vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin. Pitkään kaikki ovat paikallaan, mutta pikkuhiljaa huomaan monen ryhmä läisen yläkropan vapisevan tai nykivän. Kun ihminen kohtaa traumaattisia tilanteita, kuten liikenneonnettomuuden, oman tai läheisen vakavan sai rastumisen, väkivaltaa tai avioeron, keho pyrkii tärinäl lä purkamaan liiallista jännitystä ja laukaisemaan sen. Kun olemme nojailleet seinään reisilihasten varassa aikamme, alkavat jalat vapista pitkästä, yhtäjaksoisesta lihasjännityksestä. Tärinä on kehon tapa reagoida stressiin ja traumoihin, mutta mieli pyrkii usein estämään sen. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT EEVA ANUNDI J ännittää ja aavistuksen epäilyttääkin. Mietin, kuinkahan moni meistä oikeasti tänään tärisee – ja toimiiko se. Katselen ryhmäläisiä ja huomaan heidänkin hiukan jännittävän. TRE-menetelmän ideana on käynnistää kehon tärinä tietoisesti ja laukaista sen avulla kehon jännitystiloja. On aika siirtyä toiseen harjoitukseen. Ohjaaja kertoi meille jo ennen har joituksia, että prosessi on jokaisella omanlaisensa, eikä ole yhtä oikeaa tapaa täristä. –Ryhmässä saattaa tulla tunne tärinäkateudesta, jos oma vapina on lievempää kuin muiden, tai tärinähäpeäs tä, jos omat reaktiot ovat muita voimakkaampia. Monesti kuitenkin mieli kieltää kehon reaktiot. Se onnistuukin helposti, kun ohjaaja kehottaa lopettamaan. Toden totta, vapina siirtyy jännittyneistä reisilihaksistani rentoon rintakehään, joka vähitellen ja sykäyksittäin alkaa täristä. Istun jooga matolla hyvinvointistudiossa, jossa on juuri alka massa tärinäterapiaksikin kutsutun TREstressin purkumenetelmän alkeiskurssi. Knuutinen aloittaa 2,5 tuntia kestävän illan kysy mällä, kuinka osallistujat ovat kurssille päätyneet. Säännölli sesti harjoitettuna menetelmä voi auttaa kehoa ja mieltä palautumaan traumoista ja stressaavista tilanteista. Moni kertoo kiinnostuneensa menetelmästä siksi, että kokee kehossaan stressitiloja ja jännitteitä, ja osa on etsinyt apua muistakin menetelmistä. ITSESÄÄTELY ON TÄRKEÄ OSA HARJOITUSTA Vaikka monissa luonnollisissa tärinän laukaisevissa tilan teissa reaktiota on vaikeaa hillitä, niin TREharjoituksissa on tarkoitus pysyä tietoisena ja osata vaimentaa ja pysäyt tää tärinä. Jos kehon luonnollinen palautumismekanismi estetään, trauma voi aiheuttaa kroonisia, syviä lihasten jännitystiloja etenkin pal leaan ja isoihin lannelihaksiin. TÄRINÄHÄPEÄÄ JA TÄRINÄKATEUTTA Keskustelun jälkeen teemme ensin viisi valmistelevaa harjoitusta, erilaisia kurotteluja ja taivutuksia, jotka ovat kevyitä ja joogamaisia. –Luonnollinen vapina on tuttua kaikille esimerkik si ennen esiintymistä tai muuta jännittävää tilannetta. Kun aluksi tärisee se kehonosa, jonka lihaksia jännittää, niin lopulta tärinä siirtyy myös kehon rentoihin osiin, Knuu tinen kuvailee
TRE-harjoittajien kokemusten mukaan menetelmä on vähentänyt esimerkiksi ahdistusta, työstressiä, lihasja selkä kipuja ja traumaperäisen stressihäiriön oireita. En ole ainoa, muutkin hamuavat villa paitojaan ja sukkiaan yllensä. Toimittaja kokeili TRE:tä Tiia Knuutisen johdolla. VAPINA VAPAUTTAA HENKISESTI JA FYYSISESTI Harjoituksen jälkeen jaamme ryhmässä ajatuksiamme. Tärisemisen aikana on tullut kuuma, mutta loppukeskustelun aikana vilu valtaa kehoni. Jos jokin aiheuttaa kipua, on syytä keskeyttää harjoitus ja aloittaa het ken päästä uudelleen. Kotimatkalla alkaa väsyttää ja lähes nukahdan raitio vaunuun. Harjoituksia on tarkoitus jatkaa omatoimisesti kotona, ja kotit reeneissä on alkuun suositeltavaa tehdä koko sarja alkuliikkeineen. Ja taas yläkehoni alkaa täristä, tällä kertaa voimakkaammin kuin sei somaharjoituksessa. 64 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Jokainen meistä alkaa täristä no peasti selinmakuuharjoituksen alettua, eikä se tunnu enää lainkaan kummalliselta. Tärinä välillä vaimenee, välillä voimistuu. Tällä kertaa jätämme viisi alkuliikettä väliin, sillä ohjaajan mukaan kehomme ovat jo valmiustilassa. Intiimistä ja hämmentävästä kokemuksesta huolimatta tunnelma on rento ja hyväntuulinen. TRE-stressinpurkuliikkeet (Tension, Stress & Trauma release exercise) on kehittänyt amerikkalainen sosiaalityön tohtori ja stressinja traumanhoidon asiantuntija David Berceli. Menetelmää ei suositella, jos henkilö on raskaana, ollut juuri leikkauksessa, sairastaa epilepsiaa, vakavaa sydänsairautta, syöpää tai vaikeaa mielenterveydellistä sairautta, jota hoidetaan voimakkaalla psyykelääkityksellä. Vieressäni oleva nainen sätkii ja nykii voimakkaasti joogamatollaan. Prosessi voi aiheuttaa myös eritasoisia tunne reaktioita, kun kehon syvissä lihasjännitystiloissa tapahtuu vapau tumista, Knuutinen sanoo. Hän on työskennellyt useilla maailman katastrofialueilla ja opettanut TRE-menetelmää stressin ja trauman hoidon välineenä yli 20 vuoden ajan. Yllättäen myös käteni al kavat nykiä. Kun prosessi alkaa olla tuttu ja itsesäätely hallussa, voi tärinän kestoa pidentää ja harjoituskerto jen määrää nostaa. Illan päätteeksi teemme harjoitukset toisen kerran. Unen laatu ja tunteiden hallinta taas ovat parantuneet. –Liikkeiden ja tärinän kuuluu tuntua hyvältä ja turvalliselta. Vaikka liike on voimakasta, se tuntuu rentouttavalta. Seuraavana yönä nukun sikeämmin kuin kuukausiin. Koska menetelmä on verrattain uusi, kattavaa tutkimustietoa sen vaikutuksista ei vielä ole. Nyt uskallan antautua tilanteelle rennommin. Aloittelijan on hyvä myös rajoittaa vapinasessioiden kesto noin 15 minuuttiin ja 3–4 kertaan viikossa. Vilusta huolimatta oloni on ihmeellisen kevyt ja vapautunut sekä fyysisesti että henkisesti. Huoleni tuntu vat pienemmiltä kuin vielä muutama tunti sitten, ja kipeä selkäni on rauhoittunut
Ristikkoja kryptovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. – Sellaisessa tilanteessa et ole enää ihminen vaan eläin. TULEVIA TEEMOJA 50 € 6/2017 Mistä apua yksinäisyyteen. Toimitus ei vastaa lehteen tilaamatta toimitettujen aineistojen julkaisemisesta tai palauttamisesta. – Yksinäisyys ja yhteisöllisyys ilmestyy 7.12. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT EEVA ANUNDI R I I K K A H O N K A V A A R A Kanssakulkija K aksi tuntia tai 20 vuotta. Vasta kolmas lapsi, avioero ja vahva halu selviytyä toivat hänelle taas rauhan sydämeen ja kyvyn rakastaa. LEHTI ILMESTYY 6 kertaa vuodessa. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. 09 8566 8349 tilaajapalvelu@mtkl.fi www.tunnejamieli.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirkku Immonen TOIMITUSSIHTEERI Aino Heikkonen aino.heikkonen@mtkl.fi TUNNE & MIELI on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. Kiitos kaikille osallistuneille ja palautetta antaneille sekä onnea voittajalle! T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 65. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 7 35 34 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 7 Viime lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Riikka Honkavaaran Kanssakulkija-haastattelu. 2/2018 Ravitsemus mielen hyvinvoinnin tukena ilmestyy 5.4. Juttua pidettiin koskettavana. Lehden perussisältöä ovat myös selviytymis tarinat ja hyvän mielen vinkit. Lehti kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielen terveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmis suhteiden koukeroista ja henkisestä kasvusta. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT Mirja Aarnio, Aulikki Alakangas, Eeva Anundi, Saara Autere, Timo Heikkala, Marjo Hentunen, Antti Kauppi, Meri Liukkonen, Rosa Meriläinen, Marjaana Roponen, Sari Sakala, Henna Tarjanne-Lekola, Kristiina Töyry, Maria Vilja ILMOITUSAINEISTOT aineisto@vitale.fi ULKOASU JA TAITTO Atte Kalke, Vitale Ay PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Painosmäärä 12 000 JULKAISIJA Mielen terveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. Päässäni jyskyttivät sekopäisinä samaan aikaan sekä rakkaus lastani kohtaan että harras toive siitä, että tämä lakkaisi hengittämästä, ettei minun tarvitsisi jäädä elämään siihen piinaan. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. PALAUTUS 19.11.2017 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Anna palautetta lehdestä ja voita! Paras juttu 4/2017 NOKIAN JALKINEIDEN HAI-SAAPPAAT VOITTI: Katja Paananen, Äänekoski. . Ja pian sen jälkeen, pimeänä marraskuisena päivänä hän kuuli, että tästedes elämä olisi raastavaa epävarmuutta päivästä toiseen – oman lapsen kuoleman odottamista. Riikka kuvailee, että sillä hetkellä hän oli kuin stressaantunut karhu, joka on pakotettu ja tökitty nurkkaan. Palasista kokoon koottu Ensimmäisen lapsen kuolema ja pelko toisen lapsen sydänviasta kadottivat Riikka Honkavaaran elämästä monta vuotta. Vastanneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti Hyvinvoinnin tavaratalo -verkkokauppaan. Tämän tarkemmin ei Naistenklinikan neurologi kyennyt vastaamaan Riikka Honkavaaralle, 40, ja tämän miehelle kysymykseen, kauanko heidän vastasyntynyt tyttövauvansa tulisi elämään. (09) 565 7730 www.mtkl.fi KUSTANTAJA Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) TILAAJAPALVELU Puh. ”Äärettömän upea selviytymistarina naisena, äitinä ja vaimona!” Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. 1/2018 Elinvoimaa rakkaudesta ilmestyy 1.2. Kaksi vuorokautta aiemmin Riikka oli synnyttänyt ensimmäisen lapsensa ja tullut äidiksi. Riikka on kiitollinen siitä, että hän ja hänen lapsensa ovat saaneet hyvää ja arvostavaa hoitoa lääkäreiltä ja hoitajilta vaikeuksien keskellä
Yhden arki-illan viikossa olen vapaalla päivätyötä tekevän mieheni kanssa. Menen joka ilta aikaisin nukkumaan, yleensä jo yhdeksältä. Olen myös vaimo ja Iita-koiran omistaja. 66 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7. Jos unet jäävät liian lyhyiksi, mistään ei tule mitään. Arki venyy välillä 12-tuntisiksi maratonpäiviksi, mutta onneksi välillä on helpompiakin päiviä. Koska itselleni apu kehon ja mielen hyvinvointiin on löytynyt joogasta, on ihanaa, että voin ammentaa siitä muillekin ja nähdä hyvän olon ihmisten kasvoista LOTTA LEIWO Minun arkeni Lotta Leiwo tekee yleensä joogaharjoituksen aikaisin aamulla. Myös joogaharjoitus kuuluu rutiineihini, ja se on myös ainoa liikuntamuoto, joka on pysynyt elämässäni kauemmin kuin mikään muu harrastus. Kuka täyttää jääkaappisi. Neljänä iltana viikossa ohjaan jooga tunteja eri keskuksissa ja toisinaan järjestän myös puistojoogaa. Jos olisi auto, olisi kiva käydä järjestelmällisesti kerran viikossa hankkimassa isompi määrä. Koti peilaa mielialojani, ja enimmäkseen se on puolikaaoksessa. Pyrkimys on, että voisimme joskus palkata säännöllisen siivoojan. Mikä arjessasi on parasta. Teen joogaharjoituksen, syön aamiaisen ja vien Iitan ulos. Onko sinulla joitakin rutiineja. Tiedän, että siivoaminen järjestää yleensä myös päänsisäistä maailmaani, mutta se on vaikeaa. Niille hetkille kun masentaa enkä jaksa, meillä on erilaisia paniikkipastareseptejä. Ja kun katselen Iitaa kuoppimassa innoissaan maasta luuta, niin heti tuntuu paremmalta. Olen Lotta Leiwo, 35-vuotias helsinkiläinen joogaopettaja ja yrittäjä. Se on tärkeää sairauteni vuoksi, sillä säännöllinen unirytmi ja hyvät yöunet hillitsevät sen oireilua. Nautin myös siitä, että saan joogaopettajana tarjota hyvinvointia ihmisille. Voin luottaa siihen, että vaikeina päivinä, kun ottaa päähän ja masentaa, kotona on se ihana mies, lempeä itkumuuri, johon nojata. Usein teemme tunnin kävelylenkin metsässä. Välillä rytmistä on haastavaa pitää kiinni epäsäännöllisen ja iltaan asti jatkuvan työn takia – sen vuoksi kun myös parisuhdeaika jää usein liian vähäiseksi. Illat ohjaan flow-joogatunteja ja kaksi päivää viikossa työskentelen Smartumin asiakaspalvelussa. Perheeni, eli mies ja koira. Niinä päivinä, kun en lähde töihin Smartumille, suunnittelen joogatunteja ja opiskelen – minulla on koko ajan käynnissä jokin verkkokurssi. Ostamme mieheni kanssa usein kerrallaan yhden päivän ruuat lähikaupasta. Myös viikonloput yritän pitää vapaina. Onko kotisi aina järjestyksessä. 30 vuotta elämästäni kuvittelin, että olen vauhdikas ekstrovertti joka menee vaan, mutta nykyään viihdyn kotona – se on turvasatamani. En ole varma, onko ensin sotkuista ja se alkaa masentaa, vai että kun ensin masentaa, niin sitten en jaksa siivota. Herään aikaisin, 5–6 aikaan aamulla. Ruoka ja syöminen korreloi mielenliikkeitäni: kun on vauhti päällä, aloitan dieettejä ja jaksan panostaa ruokaan. Hyvät yöunet ja paniikkipastaa TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT LOTTA LEIWO JA TYTTI LEIWO Minkälainen on tavallinen arkipäiväsi. Marraskuun pimeydessä joogaharjoitukseni saattaa siirtyä iltaan, mutta herään silti aikaisin, sillä minusta on kiva viettää pari tuntia rauhallista aamua. Marraskuun pimeydessä se saattaa kuitenkin siirtyä iltaan. Kävelylenkit Iita-koiran kanssa kuuluvat myös tavanomaisiin päivärutiineihin. Sairastan lievää kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Koti on minulle kuitenkin tärkeä paikka
Epävakaa persoonallisuus häiriö: Kun tunne kiihtyy nollasta sataan FILOSOFI ESA SAARINEN: Tuulia, 25: Kehitysvamma oli estää työllistymiseni Joonas, 30: Sosiaalisten tilanteiden pelko hallitsi elämääni Yan, 24: Sisällissodan henkisistä arvista voi toipua Uusi juttusarja mielen rauhan löytämisestä Ajattelu luo mielenrauhaa Kun todellisuudentaju hämärtyy Miltä tuntuu sairastua psykoosiin. KUSTANNUKSET Kurssi on osallistujille maksuton. KRISTIINA KOMULAINEN RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHTÄVÄ VÄRITYSKUVA 2 / 2 1 7 PSYKOLOGI VASTAA: Miten pääsen eroon unettomuuden kierteestä. Kurssi on tarkoitettu työelämän ulkopuolella oleville, parisuhteessa oleville henkilöille, joista ainakin toisella on jokin psyykkinen sairaus. Työhyvinvointi tukee mielenterveyttä – Lue vinkit työssä jaksamiseen ja uupuneen kohtaamiseen! LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA SELVIYTYMISTARINAA: Ihmiset luulevat, että en pelkää mitään. Samalla autat mielenterveystyössä. KURSSIN TEEMOINA OVAT: • psyykkinen sairaus ja arjessa jaksaminen • ristiriidat ja ongelmat sekä riitelemisen taito • rakentavat ongelmanratkaisukeinot • seksuaalisuus parisuhteessa Ryhmä sopii pareille, joilla ei ole akuuttia kriisiä parisuhteessaan, mutta jotka kaipaavat pari suhteensa päivittämistä sekä lisää taitoja kohdata ja käsitellä arkielämän asioita. PAIKKA: Hotelli Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2 AIKA: 27.–29.11.2017 klo 9–16.00 päivittäin Kurssi on päiväkurssi. Yöpymiskuluja ei korvata. 050 375 9199 tai outi.stahlberg@mtkl.fi Tälle kurssille et tarvitse suositusta tai lääkärin lausuntoa. RESEPTI LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Opin kantapään kautta huolehtimaan itsestäni MIELI JA RANKA TASAPAINOON Method Putkisto -tunnilla Kenen elämää elät. LISÄTIETOJA JA HAKULOMAKKEEN TILAUKSET: Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta 0203 91920 tai tietopalvelu@mtkl.fi Outi Ståhlberg Kuntoutussuunnittelija Perheja paripyskoterapeutti (Valvira) puh. Kalenteria voi myydä myös vaikkapa koulun tai urheiluseuran varainkeruutarkoituksiin. Tarjoamme molempina päivinä lounaan ja ilta päiväkahvit. Työhyvinvointi tukee mielenterveyttä – Lue vinkit työssä jaksamiseen ja uupuneen kohtaamiseen! LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA SELVIYTYMISTARINAA: Ihmiset luulevat, että en pelkää mitään. Näin teet omannäköisiä uravalintoja BABA LYBECK 4 / 2 1 7 SELVIYTYMISTARINAA: RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHTÄVÄ VÄRITYSKUVA Riikka Honkavaara Lapseni kuolema hajotti palasiksi Kimmo Somppi Psyykkinen parantuminen on pitkä tie Mirja Aarnio Yksinhuoltajan askel merkit ruuhkavuosiin Poimi sienisadosta hyvää mieltä ja makua Nina Honkanen: Lempeää seksuaalikasvatusta koteihin ja kouluihin Anoreksian taustalla usein kontrollin tarve Haluatko tienata lisäansioita ja tehdä työtä hyvän asian eteen?. Uutta potkua parisuhteeseen Tahdolla ja taidolla – parikurssi Rovaniemellä Mielenterveyden keskusliitto järjestää avomuotoisen parikurssin Rovaniemellä. Listasimme apua tarjoavia tahoja Skitsofrenia on sairaus, josta voi jo toipua kamerakammoiselle! Ensimmäinen kohtaus oli pelottava kokemus Paniikkihäiriön kanssa elämään opetellut HENRI ALÉN L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Tarjous on voimassa 4.10.2017 saakka. L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Liity Hyvän mielen joukkoihimme ja ryhdy myymään Tunne ja Mieli -lehden tilauksia tai vuoden 2018 kalenteriamme! Työtä voi tehdä kotoa käsin. Epävakaa persoonallisuus häiriö: Kun tunne kiihtyy nollasta sataan KATSO VINKIT Jari Lindström Työministerin työtaakka johti sairastumiseen Minna Marsh Haluan auttaa muitakin vapautumaan häpeästä Teija Räinä: Urasta luopuminen ajoi perheen äidin päihteidenkäyttäjäksi Voi ei – minusta ei saa hyvää kuvaa LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA SELVIYTYMISTARINAA: BLOGGAAJA SAMI MINKKISEN 8 vinkkiä miehen tunteisiin Toimittaja Jenny Lehtisen mielestä jokainen on oikean kokoinen RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHTÄVÄ VÄRITYSKUVA 3 / 2 1 7 Miksi mies jää yksin ongelmiensa kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä, niin kerromme lisää: riitta.rautakoura@mtkl.fi FILOSOFI ESA SAARINEN: Tuulia, 25: Kehitysvamma oli estää työllistymiseni Joonas, 30: Sosiaalisten tilanteiden pelko hallitsi elämääni Yan, 24: Sisällissodan henkisistä arvista voi toipua Uusi juttusarja mielen rauhan löytämisestä Ajattelu luo mielenrauhaa Kun todellisuudentaju hämärtyy Miltä tuntuu sairastua psykoosiin. HAKUAIKA PÄÄTTYY 27.10.2017 Kurssille haetaan ensisijaisesti sähköisesti https://kurssi kalenteri.mtkl.fi/ kyseisen kurssin kohdalla olevan ilmoittautumislinkin kautta. RESEPTI LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Opin kantapään kautta huolehtimaan itsestäni MIELI JA RANKA TASAPAINOON Method Putkisto -tunnilla Kenen elämää elät. KRISTIINA KOMULAINEN RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHTÄVÄ VÄRITYSKUVA 2 / 2 1 7 PSYKOLOGI VASTAA: Miten pääsen eroon unettomuuden kierteestä. Listasimme apua tarjoavia tahoja Skitsofrenia on sairaus, josta voi jo toipua kamera kammoiselle! Ensimmäinen kohtaus oli pelottava kokemus Paniikkihäiriön kanssa elämään opetellut HENRI ALÉN KATSO VINKIT Jari Lindström Työministerin työtaakka johti sairastumiseen Minna Marsh Haluan auttaa muitakin vapautumaan häpeästä Teija Räinä: Urasta luopuminen ajoi perheen äidin päihteidenkäyttäjäksi Voi ei – minusta ei saa hyvää kuvaa LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA SELVIYTYMISTARINAA: BLOGGAAJA SAMI MINKKISEN 8 vinkkiä miehen tunteisiin Toimittaja Jenny Lehtisen mielestä jokainen on oikean kokoinen RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHTÄVÄ VÄRITYSKUVA 3 / 2 1 7 Miksi mies jää yksin ongelmiensa kanssa. Näin teet omannäköisiä uravalintoja BABA LYBECK 4 / 2 1 7 SELVIYTYMISTARINAA: RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHTÄVÄ VÄRITYSKUVA Riikka Honkavaara Lapseni kuolema hajotti palasiksi Kimmo Somppi Psyykkinen parantuminen on pitkä tie Mirja Aarnio Yksinhuoltajan askel merkit ruuhkavuosiin Poimi sienisadosta hyvää mieltä ja makua Nina Honkanen: Lempeää seksuaalikasvatusta koteihin ja kouluihin Anoreksian taustalla usein kontrollin tarve L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Tarjous on voimassa 4.10.2017 saakka
Att en don pal vel uas um isy ksi kös sä kai kki toi min ta per ust uu asu kka ide n yks ilö lli sii n tav oit tei sii n ja nii den saa vu tta mis een . www.elakkeensaajat.fi/Elinvoimaa Hyvinvointia ja jaksamista eläkkeensaajalle! PÄÄMÄÄRÄMME ON ELÄKKEELLÄ OLEVIEN Mielen hyvinvointia edistävän toiminnan kehittäminen Yhteisöllisen toiminnan tukeminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Marja Raitoharju Anu Kuikka 040 450 6565 050 911 3247 marja.raitoharju@elakkeensaajat.fi anu.kuikka@elakkeensaajat.fi YHTEYSTIEDOT: Kuntouttavia asumispalveluita asukkaan ja tilaajan eduksi Soita ja kysy lisää vapaista asukaspaikoista: Attendo Lassila (Helsinki) Jyrki Kulmala p. Riittävät ja tarkoituksenmukaiset kuntouttavat palvelut turvataan sekä tukiasunnossa että asumispalveluyksiköissä asuville. Asu kas läh töi nen ku nto utt ava asu min en yh dis tet tyn ä sau mat tom aan yh tei sty öh ön ku nta til aaj ien tav oit tei den ja pai kal lis ten toi mij oid en pal vel uta rjo nn an kan ssa on tu ott an ut eri ttä in kor kea n asu kas ja til aaj aty yty väi syy den .. Attendon palveluasumisyksikössä kaikki toiminta perustuu asukkaiden yksilöllisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. 044 494 376 Att en do Mer iko to (V aas a) Mik ael a Veh kam äki p. Attendon palveluasumisyksikössä kaikki toiminta perustuu asukkaiden yksilöllisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. 044 494 4290 Attendo Säteri (Janakkala) Taina Aitto-oja 044 494 3385 Tutustu kaikkiin palveluja tukikoteihimme osoitteessa: www.attendo.fi/mielenterveyskuntoutujien-asumispalvelut Attendon mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut tarjoavat monipuolisia palveluja tukikoteja eri-ikäisille mielenterveyskuntoutujille maan laajuisesti. Asukaslähtöinen kuntouttava asuminen yhdistettynä saumattomaan yhteistyöhön kuntatilaajien tavoitteiden ja paikallisten toimijoiden palvelutarjonnan kanssa on tuottanut erittäin korkean asukasja tilaajatyytyväisyyden. Ku nto utt avi a asu mis pal vel uit a asu kka an ja tila aja n edu ksi Soit a ja kysy lisää vap ais ta asu kas pai koi sta : Att en do Las sil a (H els in ki) Jyr ki Ku lm ala p. Kuntouttavia asumispalveluita asukkaan ja tilaajan eduksi Soita ja kysy lisää vapaista asukaspaikoista: Attendo Lassila (Helsinki) Jyrki Kulmala p. Riittävät ja tarkoituksenmukaiset kuntouttavat palvelut turvataan sekä tukiasunnossa että asumispalveluyksiköissä asuville. 044 494 3760 Attendo Merikoto (Vaasa) Mikaela Vehkamäki p. 044 494 3760 Attendo Merikoto (Vaasa) Mikaela Vehkamäki p. 044 494 4480 Attendo Lehtola (Kouvola) Ulla Järvi-Juusela p. 044 494 4480 Attendo Lehtola (Kouvola) Ulla Järvi-Juusela p. Rii ttä vät ja tar koi tu kse nm uka ise t ku nto utt ava t pal vel ut tu rva taa n sek ä tu kia su nn oss a ett ä asu mis pal vel uyk sik öis sä asu vil le. 044 494 429 Att en do Sät eri (Ja nak kal a) Tai na Ait tooja 044 494 338 5 Tut ust u kai kk iin pal vel uja tu kik ote ih im me oso itt ees sa: ww w.a tte ndo .fi/ mie len ter vey sku nto utu jie n-a sum isp alv elu t Att en don mie len ter vey sku nto utu jie n asu mis pal vel ut tar joa vat mon ipu oli sia pal vel uja tu kik ote ja eri -ik äis ill e mie len ter vey sku nto utu jil le maa n laa ju ise sti . 044 494 4290 Attendo Säteri (Janakkala) Taina Aitto-oja 044 494 3385 Tutustu kaikkiin palveluja tukikoteihimme osoitteessa: www.attendo.fi/mielenterveyskuntoutujien-asumispalvelut Attendon mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut tarjoavat monipuolisia palveluja tukikoteja eri-ikäisille mielenterveyskuntoutujille maan laajuisesti. Asukaslähtöinen kuntouttava asuminen yhdistettynä saumattomaan yhteistyöhön kuntatilaajien tavoitteiden ja paikallisten toimijoiden palvelutarjonnan kanssa on tuottanut erittäin korkean asukasja tilaajatyytyväisyyden. 044 494 448 Att en do Leh tol a (K ou vol a) Ull a Jär viJu use la p