Peli auttaa paremmaksi pomoksi – tekoäly paljastaa valintojen seuraukset työpaikalla L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A DIGITAALISUUS JA MIELEN ILMIÖT 5 / 2 1 8 ILMIÖ Verkosta saa apua, kun vastaanoton valot on sammutettu KANSSAKULKIJA Elina puhuu masennuksesta kuin migreenistä INTOHIMONI ASMR-videoista saa kehoon kihelmöivän olon Oli helpottavaa tajuta, että olen introvertti
Täältä töihin liveopisto.fi livepalvelut.fi Polku työelämään Tunnetko mielenkiintoisen henkilön, jota kannattaisi haastatella. Vinkkaa juttuaihe Tunne & Mielen toimitukseen! tunnejamieli@mtkl.fi MISTÄ SINÄ HALUAISIT LUKEA?. Mistä mielen hyvinvoinnin aiheesta haluaisit ehdottomasti tietää lisää
Ilmiö on sittemmin kasvanut valtavirtaan, ja yhä useampi on löytänyt tukea videoista. Kun leikin Barbie-nukeilla kaverin kanssa, hiljaisella äänellä puhuminen ja rauhallinen ja kiireetön tilanne tuottivat rauhoittavia aistielämyksiä. IDA NIEMINEN TOIMITTAJA Jutun tekeminen muistutti minua lapsuudestani. Arvostan tekijöitä, sillä tiedän, kuinka paljon aikaa, rahaa ja vaivaa videoiden rakentamiseen menee. Sekä haastatteluettä kuvaustilanteet olivatkin erittäin miellyttäviä. Tämän lehden tekijät K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 H ei ni Le hv äs la ih o 1 MIRJA AARNIO toimittaja SAARA AUTERE valokuvaaja AINO HEIKKONEN tuottaja ORNA BEN LULU valokuvaaja ESKO JÄMSÄ valokuvaaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja ATTE KALKE ulkoasu EEVA ANUNDI valokuvaaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti MARIA VILJA kuvittaja SATU VÄISÄNEN toimittaja ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja MARJAANA TUNTURI toimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja IDA NIEMINEN toimittaja OLLI URPELA valokuvaaja T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 3. 3 Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. Meillä synkkasi hyvin niin toimittajan kuin kuvaajan kanssa. En ollut aikaisemmin ajatellut, että kampaaja voi itse kokea ASMR-tuntemuksia asiakaspalvelutilanteessa.” ASSI JOKIVIRTA HAASTATELTAVA ”Toimittajalla oli selkeästi myös omaa kokemusta ASMR-aiheesta. Tutustuin ASMRilmiöön noin kuusi vuotta sitten aloittaessani opinnot korkeakoulussa. Hänen rauhoittava persoonallisuutensa oli läsnä kuvauksissa, mikä teki työskentelystä miellyttävää ja lähes ASMRkokemuksellista.” Lue Assi Jokivirran haastattelu sivulta 62 alkaen. Videoista muodostui minulle tukipilari rauhoittumiseen ja unen saamiseen. Haastateltavana ja kuvattavana oleminen ei ole minulle uusi juttu, mutta nautin tämän jutun tekemisestä erityisen paljon.” ORNA BEN LULU VALOKUVAAJA ”Oli ilo päästä kuvaamaan tekijää, jonka työ on minulle todella tärkeää. Oli myös jännittävää kuulla, että hänen kolme suurta intohimoaan, eli ASMR, musiikin tekeminen ja parturi-kampaajan työ, liittyvät vahvasti toisiinsa. Oli mahtavaa päästä näkemään, miten Assi tuottaa videoitaan ja millaisissa tiloissa hän työskentelee. Tämän vuoksi oli helppoa jutella asiasta enemmänkin, välillä jopa vähän ohi kysyttyjen kysymysten. Nyt ymmärrän, että kyse on ASMR-kokemuksista. Kun haastattelin ASMR-videoita tekevää Assia, oli kiinnostavaa, että hänellä oli samankaltaisia kokemuksia
13 S I S Ä L L Y S 5 / 2 1 8. Haluan olla rehellinen ja sillä tavalla rikkoa vallitsevaa elämä on ihanaa -somekuplaa, joka ei ole realistinen. Maria Veitola, s
Parikymppisenä hän sairastui skitsofreniaan. Herjapuheet on helpompi sietää, kun hyväksyy itsensä.. 44 Mieli & tieto Ihminen teknologian takana Avoimuus uusille kokemuksille innosti Jan-Henry Stenbergin kehittämään teknologiaa osana psykiatrista sairaanhoitoa. Monien sattumien summa on tehnyt Emilia Lahdesta kansainvälisen sisututkijan. Vaikka teknologiasovellukset ovat nykyään arkipäiväinen osa hoitoa ja ne tuovat siihen parhaimmillaan tehoa ja laatua, Stenberg korostaa, ettei teknologia korvaa ihmisen tekemää työtä. 48 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: ASMR Maailma katoaa ympäriltä Muutama vuosi sitten Assi Jokivirralle selvisi, miksi hän koki erikoisia aistielämyksiä esimerkiksi autossa ja työpaikallaan. Nykyään hän kuiskailee videoilla, jotta katsoja saisi kehoonsa kihelmöivän olon. 34 Elina Hiltunen Sairastumiselle löytyi merkitys Kun Elina Hiltunen masentui, hän piilotteli asiaa työnantajaltaan. Muistin kuormaa voi myös keventää. 30 Peli auttaa paremmaksi pomoksi 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Riittävätkö revontulet taivaskanavaksi. 8 Hyväksy kielteinen olotila, niin se voi muuttua myönteiseksi 16 Turvaverkossa Netissä toimivat mielenterveyspalvelut ovat niin suosittuja, että osa avuntarvitsijoista jää roikkumaan virtuaalisiin jonoihin. 66 Minun arkeni: Tuukka Ojala Rutiinit tekevät tilaa luovuudelle M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 Maria Veitola Rehellinen itselleen ja muille Kun Maria Veitola avautuu somessa masennuksestaan ja muista elämänsä kipukohdista, kymmenet tuhannet seuraajat tsemppaavat, mutta haukkujiakin on joukoittain. 40 Ole tarkkana, niin muistat paremmin Suurin osa arjen unohteluista johtuu kehnosta keskittymisestä aiheeseen, eikä taustalla useimmiten ole mitään vakavaa. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän puhuu vakavasta, toistuvasta masennuksestaan kuin migreenistä: se vain puhkesi. 22 Ville-Veikko Vesala & Riitta Vesala Elämän koettelemat Lapsena Ville-Veikko Vesala joutui usein sairaalaan harvinaisen fyysisen sairautensa vuoksi ja häntä kiusattiin koulussa. Äiti Riitta Vesala on ollut aina Ville-Veikon ja muiden lastensa tukena, vaikka hänellä itselläänkin on todettu paniikkihäiriö. 28 Mielen voimaa: Sisu Askel on sisun pienin yksikkö Sisu on suomalaisille tuttu käsite, mutta sitä ei ole aina tarkasteltu psykologisena kapasiteettina, inhimillisen kasvun mahdollistajana tai yhteisöllisyyden rakentajana. Muistin toiminnassa oleellista on tarkkaavaisuuden suuntaaminen. 34 62 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Halu auttaa yhdistää äitiä ja poikaa. Digitalisoituvassa maailmassa monelle on luontevaa turvautua kasvottomiin verkkopalveluihin, jotka ovat auki silloinkin, kun perinteisten vastaanottojen valot on jo sammutettu
Kelan rahoittamaan tutkimukseen osallistui 35 iältään 6–10-vuotiasta lasta, joilla on ollut arjen pulmia tunteiden tunnistamisessa. Huttunen kertoo, että luokanopettajat ovat olleet erityisen kiinnostuneita Tunne-etsivistä. Tarkoituksena on, että aikuiset yhdistävät keskustelun avulla pelin tapahtumat oman arjen tilanteisiin ja sattumuksiin. Pelaaminen on Huttusen mukaan myös nykylapsen leikkiä. Lapsen tunnetaidot kehittyivät pelaamalla D igitaalinen peli on toimiva väline lapsen tunnetaitojen kehittämiseen. Siksi Tunne-etsiviäkin suositellaan pelattavaksi yhdessä aikuisen kanssa. Tunne-etsivät-pelistä on tänä vuonna saatu rohkaisevia tutkimustuloksia. Hän havaitsi, että puheen ja kuulon ongelmat ovat monilla lapsilla yhteydessä tunteiden tunnistamisen vaikeuteen. Tunne-etsivissä seikkailee hahmo, joka on perustanut parhaan ystävänsä Aksun kanssa Tunnetoimiston ratkomaan pieniä ja suuria tunteisiin liittyviä mysteereitä. Tunnetaitojen tukeminen kuuluu koulujen opetussuunnitelmien perusteisiin. K U VA : SH U T TE R ST O C K 6 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Heidän tunnetaitonsa paranivat pelijakson aikana ikätovereiden tasolle lähes kaikissa tehtävissä. – Olin hämmästynyt, kun lapsi ei tunnistanut surullista tunnetta itkevää lasta esittävästä kuvasta. Tunne-etsivät-pelin löydät osoitteesta: www.edu.fi/ verkko_oppimateriaalit/tunne_etsivat K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Peli on suunnattu esimerkiksi autismin kirjon tai kuulovammaisille lapsille. Sen on kehittänyt ryhmä, jossa on osaamista aina psykoterapiasta varhaiskasvatukseen, pelin tekniseen toteutukseen, äänten tallentamiseen ja valokuvaukseen. Se ei väsy toistamiseen tai palautteen antamiseen. Sisällöntuotantoa johtanut Huttunen kertoo, että tietopohja näkyy erityisesti pelin rakenteessa, kuten tehtävien vaikeutumisessa. Peli luotiin Opetushallituksen tuotantona. Melko yksinkertaisen kerronnan taustalla vaikuttaa iso määrä tutkittua tietoa ja pelin kehittäjien käytännön kokemusta lasten kanssa työskentelemisestä. Silloin ajattelin, että meidän täytyy voida tehdä jotakin enemmän. Näin voi päätellä Tunne-etsivät-nimisen pelin perusteella. – Annettu aika on kuin ravintoliuos, josta lapsi kasvaa, saa sanoja tunteilleen ja oppii mallin avulla sitä, miten omia kokemuksia käsitellään. Digitaalinen peli onkin oppimisen näkökulmasta oiva apuri. Taustalla on hänen kokemuksensa puheterapeutin työstä. Se sopii kuitenkin kenelle tahansa noin 6–12-vuotiaalle – etenkin, jos tunteiden tunnistamisessa tai sosiaalisissa tilanteissa on pulmia. Sen tarkoituksena on auttaa lapsia tunnistamaan omia ja toisten tunteita. Verkossa ilmaiseksi saatavilla olevan pelin on ideoinut Oulun yliopiston logopedian professori Kerttu Huttunen. Hän kuitenkin muistuttaa, että peli ei silti voi korvata aikuisen huomiota ja tukea
Eri aihealueittain kootut tietopaketit, talot, ovat kaikkien saatavilla osoitteessa www.terveyskyla.fi. Toinen sovellus puolestaan on tarkoitettu kaltoinkohdellun lapsen ja nuoren turvaksi silloin, kun hän vielä odottaa tukipalvelun työntekijän tapaamista. Se on tietokoneohjelma, joka pystyy vastaamaan yleisiin kysymyksiin Syöpätalossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuorista noin 7 prosenttia kokee, ettei pysty juuri koskaan keskustelemaan omista asioistaan vanhempiensa kanssa. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisusta, jossa on tulkittu kouluterveyskyselyn tuloksia. Ensija turvakotien liitto luo parhaillaan kahta mobiilisovellusta, joiden on tarkoitus lisätä lasten turvallisuutta ja helpottaa arkea niiden lasten elämässä, joiden vanhemmat ovat eroamassa tai perheessä on kaltoinkohtelua ja väkivaltaa. Lisäksi sovelluksen on tarkoitus tukea ja rohkaista aikuisia ottamaan turvallisuus puheeksi lasten kanssa. Luvut ovat moninkertaisia verrattuna niihin nuoriin, joiden suhde vanhempiin on hyvä. Terveyskylä tarjoaa tietoa ja tukea sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille. CHATROBOTILTA SAA PIAN MIELENTERVEYSNEUVONTAA Nuorten mielenterveystalo -verkkopalveluun suunnitellaan chat-robottia, joka voi vastata nuorten mielenterveysongelmiin liittyviin kysymyksiin ja tarjota ohjausta hoitoon. Siinä pelaaminen vie huomion muulta arkiselta toiminnalta – ja pelaaminen jatkuu, vaikka se häiritsee henkilökohtaista ja perhe-elämää, sosiaalisia suhteita tai muita elämänalueita. Kokeilun pohjalta sovellukset on tarkoitus rakentaa valmiiksi vuoden 2019 puolivälissä. Vanhemman ja nuoren välinen vuorovaikutus edistääkin lapsen ja nuoren hyvinvointia. K U VA : SH U T TE R ST O C K 7 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 7. Neuvo-botti osaa kertoa yleisistä asioista, kuten klinikkakäyntien hinnoista ja lähetteiden käsittelyajoista. Uuden tautiluokituksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022. Terveyskylä-verkkopalvelussa on hiljattain aloittanut jo yksi chat-robotti. Eron keskellä oleville lapsiperheille tehdään sovellusta, joka tukee lapsen asioista ja aikatauluista sopimista silloinkin, kun vanhemmat ovat keskenään riitaisia. Pelihäiriöstä on kyse, jos tilanne on jatkunut vähintään vuoden. Pelihäiriö näkyviin M aailman terveysjärjestö WHO on lisäämässä pelihäiriön diagnoosin uuteen kansainväliseen tautiluokitukseen. Laaksosen mukaan sovelluksia kokeillaan Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä eri puolilla Suomea. Näitä kysymyksiä ihmiset usein kysyvät puhelimitse hoitajilta. Pelihäiriö tarkoittaa riippuvuutta digitaalisista tai videopeleistä. WHO:n mukaan vain pieni osa pelaajista kärsii pelihäiriöstä. Heistä 30 prosenttia kokee itsensä yksinäiseksi ja 37 prosenttia kärsii päivittäisistä oireista ja ahdistuneisuudesta. Lasten ja nuorten turvaksi rakennetaan mobiilisovelluksia Digitaaliset välineet tarjoavat mahdollisuuden lisätä lasten turvallisuutta ja hyvinvointia. Ensija turvakotien liiton kehitysjohtaja Sari Laaksonen kertoo, että ajatuksena on lisätä lapsen elämän ennakoitavuutta ja turvallisuuden tunnetta sekä vähentää lapsen taakkaa viestin viemisestä vanhemmalta toiselle. Pelihäiriön lisäämisen tautiluokitukseen uskotaan kuitenkin lisäävän pelihäiriön oireiden ja riskien tunnistamista sekä parantavan digipeleistä riippuvaisten hoitoa
Mitä enemmän tavoittelet jotain, mitä sinulla ei ole, sitä selkeämmin koet tyytymättömyyttä. Talo, jonka ostat, on myös talo, jota joudut remontoimaan. Et voi aina valita, mitä sinulle tapahtuu, mutta voit valita, miten suhtaudut asioihin. Unelmatyö on myös työ, jonka aiheuttamaa stressiä joudut sietämään. Mansonin mukaan moni kuvittelee haluavansa jotakin, mikä tekisi onnelliseksi, mutta kokee ettei ikinä tavoita sitä. Loppujen lopuksi pieni murhe on kärjistynyt tilanteeksi, jossa olet eniten ahdistunut siitä, että olet ahdistunut. Se, jonka kanssa menet naimisiin, on myös se, jonka kanssa riitelet. Kirjassa Manson, provosoivalla ja räväkällä tyylillään, haluaa lukijan oivaltavan, että elämä muuttuu paremmaksi, kun myöntää, että kärsimys kuuluu elämään. TEKSTI MIRJA AARNIO 8 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Pysyvän onnellisuuden vimmainen tavoittelu tarkoittaa loputonta paremman elämän jahtaa mista, vaikka todellisuudessa onni tulee siitä, että hyväksyy ongelmien jatkuvan läsnäolon elämässä. O letko joskus joutunut seuraavaan ajatuskierteeseen. Halu olla onnellisempi on kielteisiä tunteita herättävä olotila, kun taas ikävän olon Hyväksy kielteinen olotila, niin se voi muuttua myönteiseksi Voit valita ongelmasi. Kun ottaa vastuun asenteestaan, saa huikeasti vapautta ja valtaa omaan elämäänsä. Kaikki edellyttää jonkinlaista myönnytystä: se, mikä aiheuttaa hyvää oloa, aiheuttaa myös huonoa oloa.” OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Mark Manson: Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan (Atena 2018, engl. The Subtle Art of Not Giving a Fuck) hyväksyminen on myönteinen kokemus jo itsessään. Ja se alkuperäinen pieni murhekin on yhä ratkaisematta. Olosi muuttuu epämukavaksi, ja alat syyttää itseäsi siitä, että annat asian kiusata. Se on helpottavaa oivaltaa. Näin meille kaikille joskus käy. Ratkot päässäsi pieneltä tuntuvaa huolenaihetta. Feedback Loop from Hell), jossa tyytymättömyys ruokkii itseään, kun epätoivoisesti yrität vältellä kielteisiä ajatuksia ja tunteita etkä haluaisi hyväksyä niitä. Mitä enemmän yrität olla ajattelematta asiaa, sitä enemmän ajattelet sitä. Jos haluat onnellisen parisuhteen, oletko valmis myös vaikeisiin keskusteluihin ja suuriin tunteisiin ja pettymyksiin. Voit olla joissain asioissa todella hyvä, mutta useimmissa keskin kertainen. Elämäntilanteen muuttamiseksi nähdään kovasti vaivaa, mutta olo pysyy koko ajan melkeinpä samanlaisena. Tämän takia ongelmat ovat toistuvia ja vääjäämättömiä. Mansonin ajatus on se, että elämä on joka tapauksessa täynnä ongelmia, pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, mutta jokainen voi itse valita, kuinka niihin asennoituu ja mitä lopulta tavoittelee. 3 Useimmat ihmiset ovat keski vertoja puuhissaan. Jos taas hyväksyt sen tosiasian, ettei sinulla ole kaikkea mitä haluaisit ja että se on ihan ok, olosi kevenee. Mansonin kirja Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan (Atena 2018, engl. Ja se on täysin ok! 2 Kolme ajatusta ongelmien hyväksymisestä ”Jotkut psykologit kutsuvat tilaa hedonistiseksi juoksumatoksi. Usein silloin onkin kyse ulkoapäin tulleesta halusta. 1 Ongelmien ratkominen luo onnelli suutta. Et jaksaisi nyt pohtia sitä, mutta et saakaan sitä päästäsi. Se tuo mieleen jonkin isomman murheesi. Jos haluat edetä urallasi ja tienata paljon, siedätkö pitkiä työviikkoja ja suurta taloudellista vastuuta. Että se ei toteutunut, koska tosiasiassa en edes halunnut sitä, olin vain ihastunut ajatukseen. The Subtle Art of Not Giving a Fuck) oli Yhdysvaltojen myydyin tietokirja viime vuonna. Yhdysvaltalainen bloggaaja ja kirjailija Mark Manson kutsuu tätä kierrettä paskamaiseksi palautesilmukaksi (engl
Läsnäoloa käytännössä K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Kun työ ja ihminen eivät kohtaa Moni ongelma juontaa juurensa toimimattomaan vuorovaikutukseen, niin työuupumuskin. Näihin myös työelämässä olisi syytä kiinnittää huomiota. Polkuja rauhoittumiseen – läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille (Lasten keskus 2018) on käytännöllinen opas läsnäolotaidoista erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Tietotyötä Huotilainen ja Saarikivi pitävät harhaanjohtavana terminä uudenlaiselle työlle, sillä tieto sinänsä ei ole arvokasta, vaan se synnyttää arvoa vain oppimisen avulla. On lohdullista, että aivojen toiminnan vaaliminen ei merkitse esimerkiksi älypelin treenaamista illasta toiseen – ellet sitten halua tulla hyväksi juuri siinä nimenomaisessa älypelissä. Usein kiistellään siitä, johtuuko uupumus työnantajasta vai työntekijästä. Työnantajien tulisi huolehtia siitä, että työn olosuhteet, kuten tilat, tekniikka ja työnjako, toimivat. Sen sijaan oppiminen, harjoittelu, innostuminen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen ovat ratkaisevia taitojen kehittymisessä. Erilaisilla aivoilla ihminen voisi olla terveystuotteita janoava, liikunnan himoihin sortuva sekä käsillä ja jaloilla yhtä aikaa työskentelevä verkostohirmu. Niitä ovat katsominen, ääni, kosketus, liike, hengitys ja mielikuvat. Lundahl jakaa kirjassa oman kokemuksensa työ uupumuksesta toipumisesta. Siinä rauhoittumista haetaan kuuden teeman avulla. Kirjan ovat kirjoittaneet psykologi, psykoterapeutti Sanna Aulankoski ja Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Maaret Lundahl, joka on ollut Aulankosken asiakkaana. Osaa taas voisi hyvin soveltaa aikuisryhmillekin. Aihetta pohditaan erityisesti työelämässä. Työntekijästä itsestään on lähtöisin työhön suhtautuminen, kuten motivaatio, tunnollisuus ja vaativuus, sekä suhtautuminen itseen ja muihin. Mielenkiintoista sekin, että aivotutkimus ei tue mustavalkoista lahjakkuusajattelua. Voimat takaisin -kirjassa (Duodecim 2018) asia tiivistetään näin: työuupumus on vuorovaikutusongelma, työn ja sitä tekevän ihmisen epäsuotuisan suhteen pulma. Asiakkaan ja terapeutin keskusteluun perustuva rakenne on kiinnostava ja luo kirjalle helppolukuisen rytmin. Tietopainotteinen kirja äityy hauskaksi esimerkiksi silloin, kun tutkijat pohdiskelevat, minkälaiset aivot olisivat, jos ne olisivat sopeutuneet täysin nykyiseen elämänmenoon. Esimerkiksi pallon liikkeestä laakealla vadilla tai kynttilän valon ja lämmön aistimisesta voi lumoutua aikuinenkin. Kirjoittajat huomauttavat, että kiista on turha, sillä sekä työoloilla että työntekijän ominaisuuksilla on merkitystä, ja tilanteet vaihtelevat. Sanna Aulankoski ja Maaret Lundahl: Voimat takaisin – tietoa ja dialogia työuupumuksesta (Duodecim 2018) Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen: Polkuja rauhoittumiseen – Läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille (Lasten keskus 2018) Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi: Aivot työssä (Otava 2018) T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 9. Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi pohtivat, millaiset aivot olisivat nyky-ympäristössä hyödylliset. Emme enää himoitsisi rasvaisia ja sokerisia herkkuja, vaan tulisimme riippuvaisiksi terveellisemmistä ruuista. Kirjoittajat käsittelevät esimerkiksi sitä, kuinka oleellista uuden oppiminen ihmisen tekemässä työssä on, kun entistä suurempi osa tehtävistä automatisoituu. K U VA : SH U T TE R ST O C K Oppimiskyky on valttia digityössä Hitaan kehitystahdin takia ihmisen aivot ovat kuin metsästäjäkeräilijän, mutta ympäristön nopean muutoksen vuoksi elämme digitaalisessa ajassa, jossa vanhat ratkaisumallit saattavat toimia huonosti. Tätä ristiriitaa tutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saari kivi käsittelevät aivotutkimuksen näkökulmasta kirjassaan Aivot työssä (Otava 2018). Osa harjoituksista, kuten kiukkupussi, on selvästi lapsille suunnattuja. Selkeästi laaditussa kirjassa kustakin aiheesta on lyhyt johdantoluku ja runsaasti harjoituksia. Kirjassa painotetaan perusasioita, kuten nukkumista, liikuntaa ja hyvää ravintoa. Itsehillintä saattaisi pettää kaupan vihanneshyllyllä
Kanssakulkija M A R I A V E I T O L A 10 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8
Herjapuheet on helpompi sietää, kun hyväksyy itsensä. Kun Maria Veitola avautuu somessa masennuksestaan ja muista elämänsä kipukohdista, kymmenet tuhannet seuraajat tsemppaavat, mutta haukkujiakin on joukoittain. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE Rehellinen itselleen ja muille T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 11.
Haluan olla rehellinen ja näyttää, että elämä on välillä paskaa ja sillä tavalla rikkoa elämä on ihanaa -somekuplaa, joka ei ole realistinen. Maria ajattelee reaktioiden johtuvan siitä, että kirjoituksillaan hän tekee tavallisesta elämästään – iloista, suruista ja paniikkikohtauksista – läpinäkyvää. En ole tajunnut, miten dramaattisen kuvan kaikki ovat saaneet. K A N S S A K U L K I J A M A R I A V E I T O L A ” 12 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Olen lukenut hänen sosiaalisen median päivityksistään, että hän on viime aikoina kärsinyt ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista ja kulunut kesä on ollut hänelle vaikea. – Lähes kaikki tutut tulevat nykyään ensimmäiseksi kysymään huolissaan: Maria, miten sä oikein voit. Hänelle itselleen tilanne ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen. Kun Maria loppukeväästä 2018 kertoi Instagramissa ahdistuksestaan, paniikkioireistaan ja paluustaan terapiaan, postaus keräsi yli 30 000 sydäntä. Ihmisten antama myötätuntoinen palaute tuntuu toki hyvältä, mutta hänen mielestään somemaailmassa muiden elämä koetaan liian vakavasti tai todellisuutta väärentävästi. Maria vastaa, ensin varovaisesti: Kiitos, ihan hyvin, kai. M iten sä voit?” kysyn Maria Veitolalta, kun tapaamme haastattelun merkeissä. Että yhtäkkiä olen ihmisten silmissä todella huonovointinen ja masentunut. Seuraa lyhyt hiljaisuus, sitten hän alkaa puhua. – En kauheasti harkitse kirjoituksiani. Ulospäin kaikki näyttäytyy paljon suuremmissa mittasuhteissa. Ei Maria itse ole ajatellut kertovansa mitään kauheaa, vaan ihan vaan puhuvansa elämänkaarensa vaiheista. Jos siltä tuntuu, niin kerron, että just nyt taas masentaa ja paniikkikohtaukset tulivat takaisin. Se hämmentää mua tosi paljon
– Olen vasta aikuisena tajunnut ja myöntänyt, että olen introvertti. Mutta se on myös jollain tapaa ristiriidassa työni kanssa. Siitä, kuinka hänestä tuli kaikkien tuntema mediapersoona ja boss lady, joka televisioohjelmassa yökyläilee muiden julkkisten luona, vetää talk show’ta, tuomaroi viihdeohjelmissa mielikuvituksellisissa asukokonaisuuksissa ja johtaa Radio Helsinkiä. – Kaikki, mitä mulle on tapahtunut, on tehnyt musta sen, mikä nyt olen. Tunnen olevani turvassa, eikä mun tarvitse myydä sieluani. Osa yleisöstä ei tunnu sietävän Marian mediapersoonaa, ja törkyviestejä satelee etenkin silloin, kun hän on julkisesti ottanut kantaa itselleen tärkeisiin aiheisiin, kuten naisten oikeuksiin, tai kun iltapäivälehdet ovat nostaneet hänen somekirjoituksistaan räväköitä otsikoita. Se oli helpottava oivallus. Se oli hänelle ainoa tapa pysyä toimintakykyisenä. . Kun yhtäkkiä olikin enemmän aikaa läpikäydä omia ajatuksia, myös pinnan alle kerääntynyt kuona alkoi puskea esiin. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 13. Keskellä tiistaipäivää sai olla kotona tekemättä mitään. Kirja oli rakas ja tärkeä projekti, mutta urakan valmistuttua Maria tunsi olevansa hyvin uupunut. Maria sanoo, että tuntuu epäreilulta ja kamalalta, miten jotkut kääntävät hänen avoimuutensa heikkoudeksi ja vielä lyövät sillä – ja miten vahva stigma mielenterveysongelmiin ylipäätään liittyy. Ja että vaikeistakin asioista kannattaa aina puhua ääneen. Vaikka huorittelu ja muu herjaava palaute tuntuvat toisinaan pahalta, niitäkin enemmän Mariaa musertaa ihmisten kaltoinkohtelu ja maailman epäreiluus. Useimmille tällaisten asioiden ääneen kertominen tuntuu mahdottomalta ja pelottavalta, mutta Marialle ei. Pari edeltävää vuotta hän oli paiskinut töitä hullun lailla, mutta nyt hän oivalsi, ettei halunnut eikä jaksanut enää olla aina töissä. Sellainen olin itsekin nuorempana, ja silloin kaikki tuollainen tuntui tosi pahalta. Se on ollut Marialle tärkeää, sillä hän toivoo avoimuudellaan antavansa esimerkkiä siitä, miten vapauttavaa on uskaltaa olla oma itsensä. Kalenteria oli pakko alkaa tyhjentää. Saattohoito epäonnistui täysin, ja se jätti muhun syviä traumoja. Mutta vaikka rakas työ antaa voimia, on julkisuus myös kuormittavaa. Maria myös tietää, mikä häntä suojaa pahimmalta julkisuusahdistukselta. – Eihän oma paha olo oikeuta ketään haukkumaan muita! Jos voi huonosti, pitää hakea apua. Ensimmäiseksi mieleen vyöryi isän kuolema muutama vuosi sitten. Sitten on tullut myös toisenlaista palautetta. – Olen onnellisessa elämäntilanteessa, sillä saan olla täysin oma itseni perheessäni, parisuhteessani ja työpaikallani. KUONA PUSKEE ESIIN Viime talvena Maria sai valmiiksi kirjansa Veitola. Ei hän silti ymmärrä niitä kommentteja, että haukkujien puheista ei pitäisi välittää, koska he vain purkavat omaa pahaa oloaan muihin. Häntä haukutaan niiden vuoksi hulluksi ja sekopääksi ja ihmetellään, kuinka hän saa työskennellä televisiossa mielenterveysongelmaisena. Samoihin aikoihin perheemme asunnosta löydettiin vaikea sisäilmaongelma ja jouduimme mieheni ja lapseni kanssa pitkäksi aikaa evakkoon. Positiivista palautetta lukijoilta – naisilta, miehiltä, äideiltä, tyttäriltä – on tullut hurjasti. OMA ITSENSÄ Kirja on ollut valtavan suosittu, ja se on keikkunut myyntilistojen ja kirjaston varausjonojen kärjessä ilmestymisestään saakka. Teemme kaikki virheitä, mutta kaikissa meissä on myös se upea puoli. Mutta myös siitä, että hän on kärsinyt masennuksesta, anoreksiasta, paniikkikohtauksista ja vaikeasta migreenistä ja että hän on syönyt vuosikausia mielialalääkkeitä, rimpuillut niistä eroon ja käynyt pitkään terapiassa. Paska palaute satuttaa paljon enemmän silloin, kun on muutenkin epävarma omasta kelpaamisestaan ja yhteys itseen on kadoksissa. Toivon, että jakamalla kokemuksiani muutkin uskaltaisivat puhua ääneen ongelmistaan. Kaksi vuotta hän oli lähes aina töissä, viime talveen saakka. Sillä tosiasiassa sosiaaliset tilanteet rasittavat Mariaa, ja hän kaipaa paljon rauhaa ja yksinoloa. Siinä hän avaa elämäänsä ja kertoo tapahtumia satojen omaelämäkerrallisten kolumniensa takana, joita hän on parinkymmenen vuoden aikana kirjoittanut. Mutta pian olo alkoi muuttua raskaaksi. Niin monta itkua oli jäänyt itkemättä töitä paiskiessa. Aluksi lisääntynyt vapaa-aika tuntui taivaalliselta. Nyt tiedän, että vastapainona työlle mun täytyy riittävästi saada ladata akkujani omassa rauhassa ja olla puhumatta kenelläkään mitään. Kirjassa Maria avautuu nuoruudestaan, äitija isäsuhteestaan, poikaystävistään, työelämästä, bileistä, äidiksi tulemisesta. Haukkujat ovat ottaneet aseekseen myös Marian masennuskommentit somessa. – Suhteeni isään on aina ollut vaikea, ja hän sairasti monta vuotta ennen kuolemaansa. Yhtäkkinen isättömyys ja kodittomuus järkyttivät perusturvallisuuttani. Maria selvisi henkisesti kuormittavasta tilanteesta tekemällä paljon töitä. Ja se, että kun hän asettuu julkisesti puolustamaan naisiin kohdistuvaa epäoikeudenmukaisuutta, sitä ei arvosteta, vaan häntä arvostellaan ja haukutaan
ON VAPAUTTAVAA, ETTEI TARVITSE SELITELLÄ Palautuminen ja vapaa-ajan rauhoittaminen ovat Marialle itselleen tulleet entistä tärkeämmiksi. – Haluan nyt lusia tämän vaiheen ilman lääkkeitä, vaikka en aina tiedä, onko siinä järkeä. – On mielettömän hienoa, että ihmiset haluavat antaa palautetta. Toisaalta välillä hänkin pelkää, että mitä, jos töitä ei kohta tarjotakaan. Toisinaan Maria vastaa heille kerran tai pari ja ohjaa hakemaan apua muualta. Ja jos ei jaksa, se pitäisi kertoa. JOKAISELLA ON VASTUU PITÄÄ ITSESTÄÄN HUOLTA Vaikean kesän jälkeen Maria on palannut töihin. – On yllättävän vaikeaa sanoa ei. Vaikeasta elämäntilanteesta avautuminen ja siitä seuranneet kollegoiden tiedustelut hänen voinnistaan aiheuttivat hetkeksi paniikin: kuvittelevatko kaikki nyt, ettei hän olekaan työkykyinen. Sekä liikunta, joka tosin vaatii välillä tasapainottelua, ettei sitä alkaisi suorittaa liikaa. Omista rajoista Marian täytyy välillä muistutella itseään. Todellisuudessa suuri osa kuormituksesta johtuu paljon muustakin: ihmisen elämä ei ole tasapainossa. 14 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Niin kuin ei hänen omakaan elämänsä ole uupuneena ollut. Eikä sekään lannista, että hän tietää jonain päivänä todennäköisesti taas voivansa huonommin ja ehkä kertoo sen silloinkin seuraajilleen sosiaalisessa mediassa. Mutta kyllä ihmisellä itsellään on päävastuu pitää huolta terveydestään ja jaksamisestaan. Työnantajan vastuulla on tietysti työn sopiva määrä ja mahdollisten ongelmien puheeksi ottaminen. Miten Maria nyt siis voi. Vaikka vointi on parempi kuin keväällä ja kesän hyvät hetket lapsuuden mökillä Saimaalla palauttivat elämään mielenrauhaa, hän yhä työstää tapahtumia ja tunteita, jotka saivat hänet keväällä voimaan huonosti. Myös muutamat hyvin läheiset ystävät – ne, jotka tunsivat Marian jo ennen suurta yleisöä – antavat voimia. Mutta hän ei halua enää syödä lääkkeitä, sillä on niistä rimpuillut aikoinaan eroon eikä se ollut helppoa. Paniikkikohtauksista hän ei vielä ole päässyt eroon. Siksi hän on opetellut kieltäytymään aiempaa useammin. Hyvinvoinnin ylläpitämisessä tärkeä tekijä on työmäärän pitäminen kohtuullisena. Ihmiset kertovat hänelle kauheita asioita elämästään ja anelevat, että Maria, auta mua. Jos sanon ei, sen pitäisi riittää. Moni ystävä on suositellut mielialalääkkeitä, joiden Maria itsekin tietää purevan kohtauksiin hyvin. Mariakin kohtaa näitä tilanteita johtajana tuon tuosta. Toisinaan hän ei pysty vastaamaan mitään, ja viestiosio pysyy tarkoituksella kiinni. Siinä auttaa oivallus, jonka hän muutama vuosi sitten terapiassa sai. Mutta silloin, kun joku sitä tajuaa kysyä, pitäisi uskaltaa myöntää tilanne. Vaikka pinnistelisin parhaani, että pysyn päätöksessäni, sitä ei aina kunnioiteta. Hyvää energiaa ja rauhaa hän saa perheestään ja lapsestaan. Työt vetävät puoleensa niin vahvasti, että niitä tulee haalittua usein liikaa. Ja sitähän useimmat pelkäävät ja pysyttelevät siksi hiljaa pahasta olostaan: ettei kukaan vaan ajattelisi, että olen kelpaamaton töihin, jos avoimesti näytän heikkouteni. Jos on jumissa huonossa ihmissuhteessa, juoksee puolimaratonin joka ilta, juo liikaa tai valvoo kaikki yöt ja pyörii somessa, voimat loppuvat jossain vaiheessa. Somessa on helppo lähestyä ketä hyvänsä yksityisviestillä, niinpä Maria saa jatkuvasti Instagramissa suoria avunhuutoja. Se olisi ihan älytön vastuu. Eivätkä ne poista syitä, vain oireet. Se on välillä haastavaa, sillä töihin uppoaminen on hänelle keino selvitä eteenpäin vaikeuksien keskellä. – Tajusin, ettei mun – eikä kenenkään muunkaan – tarvitse selitellä kenellekään mitään. Mutta enhän mä mitenkään voi auttaa jokaista tuntematonta viestin lähettäjää. Haluaisin esimiehenä osata kohdata muiden vaikeudet samalla tavalla kuin toivoisin itseäni kohdeltavan vastaavassa tilanteessa. Marian mielestä loppuunpalamisen ajatellaan liian yksipuolisesti johtuvan vain työstä, että sitä on liikaa tai siinä on muita ongelmia. 6-vuotiaan pojan kanssa on helppo olla läsnä tässä ja nyt. Jos saan kutsun juhliin, joihin koen velvollisuutta mennä mutta en jaksaisi, voin sanoa vain: Kiitos kutsusta, mutta en pääse, hauskaa iltaa! Se on todella vapauttavaa. K A N S S A K U L K I J A M A R I A V E I T O L A Sitä haetaan myös Marialta. – Olen herkkä ihmisten huolille, ja toisinaan koen esimiesvastuun raskaaksi. Ei kukaan ole masentuneena täysin työkykyinen. Hän myös tietää, että välillä elämä on ihanaa ja mahtavaa – ja sekin on tärkeää kertoa. Kohtuullisen hyvin mielestään. Ne eivät aina ole helppoja: Mitä tehdä, kun huomaa, että työntekijä ilmiselvästi voi huonosti, mutta tämä ei itse myönnä sitä. – Eihän sen pitäisi olla työnantajan vastuulla, jos ihminen ei vapaa-ajallaan pysty huolehtimaan palautumisestaan ja hyvinvoinnistaan. Ihmiset kysyvät silti uudelleen ja uudelleen, välillä jopa syyllistäen, että mutkun me haluttaisiin just sut. Maria tietää kokemuksesta, että omaa uupumusta ei aina näe
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 15. Maria Veitola y syntynyt 1973 Enossa y radioja televisiotoimittaja, Radio Helsingin sisältöjohtaja, käsikirjoittaja, talk show -juontaja, kirjailija ja kolumnisti y asuu Helsingissä 6-vuotiaan poikansa Taiston ja avopuolisonsa kanssa y kirjoittanut omaelämäkerrallisen kirjan Veitola (Johnny Kniga 2018)
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS MARIA VILJA Turvaverkossa 16 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Digitalisoituvassa maailmassa monelle on luontevaa turvautua kasvottomiin verkkopalveluihin, jotka ovat auki silloinkin, kun perinteisten vastaanottojen valot on jo sammutettu. Netissä toimivat mielenterveyspalvelut ovat niin suosittuja, että osa avuntarvitsijoista jää roikkumaan virtuaalisiin jonoihin
K riisi tai ahdistus ei kysy aikaa eikä paikkaa. Esimerkiksi ilta-aikaan tukeva ja kuunteleva olkapää löytyy monelle internetistä, jossa eri järjestöt pyörittävät chat-palveluita apua tarvitseville. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 17. Kriisija ensiapuna chatit todistetusti toimivat, mutta kaikkeen ne eivät pysty. Verkkopalvelut auttavat erityisesti niitä, jotka eivät syystä tai toisesta pääse, uskalla tai halua julkisten mielenterveyspalveluiden pariin
Siksi anonyymi, ajasta ja paikasta riippumaton palvelu koetaan helpoimmaksi tavaksi keskustella. Tunteet mukaan näppäimistölle – myös auttajalle Monet ihmiset osaavat sanallistaa tunteitaan kirjallisesti ja haluavat kertoa auttajalle, jos kyyneleet alkavat valua. Verkon chatit painottuvat ilta-aikaan, jolloin muita tukimuotoja ei välttämättä ole lainkaan saatavilla, ja niihin on pääsy myös ihmisillä, jotka asuvat kaukana palveluista. Auttajan ei tarvitse olla jokaisen ongelman asiantuntija. Tunnetilojen kommunikoinnissa emojikuvasymbolit toimivat hyvinä välineinä. Koulutetut kriisityöntekijät auttavat vaikeiden tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa. Yksi tekijä on se, että mielenterveyden häiriöihin liittyy edelleen vahva stigma, häpeäleima, jonka takia niistä puhuminen voi olla vaikeaa. Taustalla saattaa olla myös huonoja kokemuksia ongelmien jakamisesta: esimerkiksi läheinen on torjunut tai terveydenhoitaja vähätellyt. Kirjoittaen kommunikoiva saa itkeä ilman, että puhe katkeaa. Älypuhelinten kanssa kasvaneet turvautuvat usein mieluummin viestiin kuin puheluun, joten erityisesti hankalista aiheista keskusteleminen saattaa tuntua mukavammalta kirjallisesti. Tavoitettavuus on yksi verkkopalveluiden tärkeimmistä elementeistä. Tunnekokemus on kyettävä ottamaan vastaan ja siihen on osattava vastata kirjallisesti siten, että vastaanottaja voi tulkita vastauksen esimerkiksi lohdutukseksi. Tärkeintä on, että keskustelukokemus on voimaannuttava ja autettava tuntee, että häntä on aidosti kuunneltu. Verkkoauttamisessa yleisimmin tarjotaan emotionaalista ja tiedollista tukea. Auttamaan pyrkivässä chatkeskustelussa on olennaista tukea yhteydenottajaa itse ratkaisemaan ongelmaansa. Kriisityöntekijä voi aivan hyvin käyttää hakukoneita selvittäessään esimerkiksi sitä, millaista apua keskustelukumppanin kotikunnassa on tarjolla. 18 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Tutkimukset ovat osoittaneet, että neuvo otetaan paremmin vastaan, kun se annetaan lohduttavan viestin jälkeen ja yhteydenottaja on sitä tavalla tai toisella pyytänyt. Pelkkä tiedon tai neuvon antaminen ei riitä, ja viileän asianmukainen teksti on mahdollista tulkita tylyksi. Nuorille kirjoittaminen on luonteva tapa viestiä ja sanallistaa omia tuntemuksiaan. Hiljaisuus on olennaista myös niille, jotka eivät halua esimerkiksi perheen tai asuinkumppaneiden kuulevan esimerkiksi puhelinkeskustelua. Hiljainen ja tavoitettava Chat-palveluiden suosion syyt ovat moninaisia. Joillekuille myös esimerkiksi itku voi olla lamaannuttava kokemus
Suosio tuo pitkät jonot Nuorille tarkoitettu, 22 järjestön yhdessä ylläpitämä Sekasinchat on valtavan suosittu: vuoden 2017 aikana chattiin hakeuduttiin lähes 100 000 kertaa pääsemättä läpi. Alla mainittujen yleispalveluesimerkkien ohella keskusteluapua on saatavilla esimerkiksi vanhemmille, taloudellisissa vaikeuksissa oleville, päihderiippuvaisille ja omaisille. Tutkimustieto osoittaa, että verkkoterapia voi olla yhtä tehokasta tai jopa tehokkaampaa kuin kasvokkainen terapia. APUA NAPUTTAMALLA Yleisiä chat-palveluita on lukuisia, ja lisäksi monet järjestöt tarjoavat apua chatissa ja verkossa oman erityisosaamisensa puitteissa. Ensiavun tarjoamisen lisäksi verkkopalveluissa ihmisiä saa myös ohjattua jatkohoitoon tai muiden tukimuotojen pariin. Jos avun hakeminen ei ole miellyttävä kokemus, ihminen saattaa jättäytyä ongelmineen yksin. Sekasin-chatin lisäksi useat muutkin palvelut ovat todella ruuhkaisia, ja on todennäköistä, että palveluiden käyttö kasvaa merkittävästi entisestään. Käytännössä verkkopalvelun työntekijä voi neuvoa hyvinkin tarkasti hakeutumaan avun piiriin aina osoitteista ja aukioloajoista lähtien. Kasvavaan kysyntään vastaamista haittaa resurssien vähyys, eli auttajia ei ole riittävästi ja aukioloajat ovat liian suppeat. Hoitoketju kuitenkin katkeaa yksittäisen keskustelun jälkeen, koska auttaminen on yleensä anonyymiä eikä seuranta siten ole mahdollista. Ovelle voi saattaa, muttei kynnyksen yli Monet verkosta kriisiapua hakevat painivat todella vakavien ongelmien kanssa, ja siksi kriisityöntekijätkin ovat tiukassa paikassa. Lähteet: Suomen mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikön Satu Raappanan ja Tampereen yliopiston väitöskirjatutkijan Minna Törrösen haastattelut, Katri Ylösen lisensiaatintutkimus Nuorten vuorovaikutuksellinen verkkoauttaminen – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja Sekasin-chatin vuosiraportti Nuorille: • Sekasin-chat, Suomen mielenterveysseuran koordinoima chat • Lasten ja nuorten chat, Mannerheimin Lastensuojeluliitto • Loisto-chat, Loisto setlementti • Netari & Suunta -chat, Pelastakaa Lapset Kenelle tahansa: • Neuvontachat, Mielenterveyden keskusliitto • Kirkon keskusteluapua -chat, Suomen evankelis-luterilainen kirkko • Solmussa-chat, Suomen mielenterveysseura T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 19. Lisäksi matalan kynnyksen palveluita tarjoavat usein järjestöt, kirkko ja muut kolmannen sektorin toimijat, joilla ei välttämättä ole suoraa yhteistyötä julkisten palveluiden tarjoajiin, kuten erikoissairaanhoitoon. Vuoden aikana: • läpi pääsi yli 16 500 käyttäjää, ja keskustelu aloitettiin 12 000 kertaa (osa käyttäjistä oli kadonnut linjoilta jonotuksen aikana) • jonotusaika oli keskimäärin tunnin ja 44 minuuttia • keskustelujen keskipituus oli 39 minuuttia • keskustelun perusteella tehtiin tarvittaessa lastensuojelutai rikosilmoitus tai otettiin yhteyttä hätäkeskukseen. Etenkin nuorille verkkopalveluiden pariin hakeutuminen on normaalia kaikilla elämän osa-alueilla. Sitä, hakeeko ihminen oikeasti apua, ei voida selvittää
Onnellisuutta on siis mahdollista oppia. Cecilia WaldekranzPiselli, Jarmo Ikonen (toim.) Kirja tarjoaa tietoa kehopsykoterapiasta ja sen käyttömahdollisuuksista niin terveydenhuoltoalan ammattilaisille kuin aiheesta kiinnostuneille maallikoillekin. Tutkimusten avulla on myös arvoitu, että positiivisen elämänasenteen vaikutus elämänpituuteen saattaa olla seitsemästä kymmeneen vuotta. Kirja on käytännönläheinen mutta pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Mattila, Pekka Aarninsalo Tutkimusten mukaan jopa 40 % onnellisuuden avaimista on ihmisen omissa käsissä. Onnentaidot Kohti hyvää elämää Antti S. 35 vuotta vertaisvoimaa www.mielenterveyshelmi.fi www.facebook.com/helmiry Labyrintti 1/8 ilmo 18b.indd 1 7.2.2018 21.24 Elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä Keho ja mieli Johdatus psykofyysiseen psykoterapiaana Bodil Lindfors, K. Kehopsykoterapiassa tuetaan mielen toiminnan herkempää tiedostamista sellaisena kuin nämä toiminnot ilmenevät ruumiillisesti ja ihmissuhteissa. Joustava mieli tukena elämänkriiseissä Arto Pietikäinen Kirjan avulla lukija perehtyy hyväksymisja omistautumisnäkökulmasta kriisien kohtaamiseen. Kirjan harjoitusten avulla voi lisätä emotionaalista ja myös käyttäytymisen joustavuutta kriisien osuessa kohdalle. Helppojen harjoitusten avulla lukija voi lisätä onnellisuuttaan ja saada samalla hyvä elinvuosia lisää. Mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen avoin ja tasavertainen yhteisö, jossa tuetaan omannäköiseen hyvään elämään. MIELENTERVEYSMESSUILLA 1 OSASTO. Kaikessa psykoterapeuttisessa työskentelyssä pyritään helpottamaan psyykkisen tilan avautumista asiakkaan tavoittelemalle muutokselle. Verkkokauppa www.duodecim.fi Kirja tarjoaa tietoa kehopsykoterapiasta ja sen käyttömahdollisuuksista
klo 10.45–11.30, Arkkisali HUOMAA MYÖS! MU KA NA ME SSU ILL A Tuttu tapahtuma uudessa paikassa Helsingin Kulttuuritalolla K U VA : LA U R A M A LM IV A A R A K U VA : A N N A A U TI O K U VA : A N N A A U TI O K U VA : A N N A A U TI O. – 2 1 . 12:00 Tunne elämäsi Maaret Kallio, psyko terapeutti, tietokirjailija, Lujasti Lempeä Oy Keskiviikko 21.11. Tunne & Mieli -luento: MEDIAN VASTUU UUTISISTAAN – MITEN MIELENTERVEYDESTÄ VOI PUHUA. FT, Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi, ti 20.11. 2 1 8 MIELENTERVEYSMESSUT 2018 Tämä lipuke oikeuttaa täytettynä ilmaiseen sisäänpääsyyn Mielenterveysmessuille Helsingin Kulttuuritalolla 20.–21.11.2018. Yleisöluentoja, mm. 1 1 . NIMI SÄHKÖPOSTIOSOITE PUHELIN Tiistai 20.11. 12:00 Ystävysty sisäisen puheesi kanssa Tuula Masalin, vuorovaikutusvalmentajaja kouluttaja, True Hearts 13:00 Kuorsaus – myrkkyä ja masennusta makuuhuoneessa Miikka Peltomaa, dosentti, korvaja nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri, Korvalääkärikeskus Aino Seuraa päivittyvää yleisöohjelmaa netistä: www.mielenterveysmessut.fi Tietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. M i e l e n h y v i n v o i n t i a k o k e m u k s e l l a 2
22 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. V I L L E V E I K K O J A R I I T T A V E S A L A Kanssakulkija Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkija jutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 23. Elämän koettelemat Lapsena Ville-Veikko Vesala joutui usein sairaalaan harvinaisen fyysisen sairautensa vuoksi ja häntä kiusattiin koulussa. Parikymppisenä hän sairastui skitsofreniaan. TEKSTI SATU VÄISÄNEN KUVAT OLLI URPELA . Äiti Riitta Vesala on ollut aina Ville-Veikon ja muiden lastensa tukena, vaikka hänellä itselläänkin on todettu paniikkihäiriö. Halu auttaa yhdistää äitiä ja poikaa
24 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. • Yhteistä äidin kanssa: Olemme hyvin luovia. Hän tykkää myös sisustamisesta ja koluaa kirpputoreja ahkerasti. K A N S S A K U L K I J A V I L L E V E I K K O J A R I I T T A V E S A L A Ville-Veikko Vesala • 33-vuotias • sisarukset: kaksi isosiskoa ja yksi isoveli sekä kaksi velipuolta • asuu Lahdessa ja toimii aktiivisesti eri vapaaehtoistehtävissä • Ville äidistään: Äiti on hellä ja huomioiva ja hänen kanssaan voi puhua avoimesti mistä vain. Äiti on ahkera neulomaan, ja hän on myynyt sukkia ja muita käsitöitä kirpputoreilla. Tosin äiti kyllä tuntee poikansa ja tietää miten asiat ovat, vaikka en sanoisi hänelle mitään
Luulin silloin, että ne olivat omia ajatuksiani ja kinastelin niiden kanssa. Riitely vei paljon energiaa ja vaikutti yöuniin ja opiskeluun. Onneksi löysin netin kautta vertaistukea ja apua ammattilaisilta. Tavoitteena on kuitenkin lähteä ulkomaille lähetystöihin puhumaan mielenterveysasioista. Asuin välillä mielenterveyskuntoutujien talossa, mutta siellä oli liian levotonta, kun taloon oli kerätty kaikenlaisia ihmisiä alkoholisteista lähtien. Olen uskaltanut mennä omalle epämukavuusalueelleni, minkä ansiosta vapaaehtoistyö on avannut minulle uusia ovia. Aion opiskella diakoniaveljeksi. Koulu ei sujunut muutenkaan, koska lukihäiriöisenä ja erityisherkkänä kuunteleminen ja lukeminen oli vaikeaa. Haluan olla mielenterveyskuntoutujien äänitorvena sellaisten puolesta, jotka eivät pysty puhumaan tai saa apua. Jouduin silloin psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle, jota kutsutaan ’Muumilaaksoksi’. Opiskelin vähän aikaa sitten matkailualaa, mutta se piti lopettaa koska lihasja luuheikkoussairauteni vuoksi työssäoppimisjakso oli fyysisesti liian rankkaa. Kotona on hyvä asua, sillä tulemme äidin kanssa hyvin toimeen. Äiti on ollut minulle aina suurena henkisenä tukena sairauksieni kanssa. Lisäksi olen tehnyt vapaaehtoistyötä muun muassa seurakunnassa lasten kanssa ja ollut Salpausselän kisoissa viestintätiimissä. Lääkkeet rauhoittivat minua, mutta veivät muististani pois osan siitä, mitä olin koulussa oppinut. A sun tällä hetkellä kotona äidin ja hänen miehensä sekä veljeni kanssa. Moni pelkää julkisen häpeän leimaa, eikä kaikissa perheissäkään aina puhuta avoimesti. Äänet katosivat saadessani lääkityksen. En ollut kuitenkaan peloissani, koska olin päättänyt, etten tee itselleni mitään. Merkonomiopintoni jäivät kesken. Joka puolella oli roskia, jotka äiti kävi siivoamassa, ja kaverit toivat ruokaa, koska en pystynyt käymään itse edes kaupassa. Tilalle jäi tyhjä aukko. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 25. Maksan äidille vähän vuokraa, ja autamme toinen toisiamme ruokarahoissa. Olen hoitanut muun muassa atk-juttuja, Klubitalon sosiaalista mediaa ja auttanut keittiössä. Koska opin tekemällä, vapaaehtoistyö sopii minulle loistavasti. On hieno palkinto, kun näkee työnsä merkityksellisyyden ja kuulee toisilta kiitoksen. Se oli silloin todella tärkeää. Sosiaalisten tilanteiden pelko hautasi minut kotiini ja aloin tupakoida, juoda alkoholia ja energiajuomia ja pelata vuorokaudet ympäriinsä. Olen aina halunnut auttaa muita, vaikka olin lapsena koulukiusattu. Minua on helpottanut, ettei äidiltä ole tarvinnut salata mitään. . Välillä minun täytyy hiljentää tahtia, etten polta itseäni loppuun. Lopetin lääkityksen itse muutaman vuoden päästä sivuvaikutusten vuoksi. Aloin kuulla ääniä, jotka yllyttivät minua itsemurhaan. Aion myös lähteä tekemään lähetystyötä Myanmarin köyhille alueille lähivuosina. Olen toiminut ’joka paikan höylänä’ jo vuosia Lahden Klubitalolla, joka tarjoaa mielenterveyskuntoutujille tukipalveluita, koulutusta ja mielekästä tekemistä. Nykyisin olen itse erittäin aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä. Skitsofrenia puhkesi vuonna 2006 opiskellessani Janakkalan ammattiopistossa. Kun elää kohtuudella ja on hyvä itsetuntemus ja tiukka itsekuri, sairaus pysyy hallinnassa ilman lääkkeitäkin.” V I L L E V E I K K O V E S A L A : Äiti on ollut minulle aina suurena henkisenä tukena sairauksieni kanssa. Haaveenani on saada vaimo, lapsia ja päästä asumaan ulkomaille. Olen opetellut tunteideni tunnistamista ja hallitsemista, ja tiedän, milloin pitää rauhoittua. En enää kärsi paniikkihäiriöistä, tai sosiaalisten tilanteiden peloista, vaan käyn puhumassa mielenterveysasioista esimerkiksi konferensseissa, kouluissa ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa
On ollut hyvä päästä puhumaan muille samassa tilanteessa oleville ja kuulemaan muiden kokemuksia. Nyt on ihanan rauhallista, kun kotona asuvat enää Ville ja hänen veljensä, mieheni ja kissa. Hän vietti paljon aikaa sairaalassa. Toisinaan hän on paljon menossa ja sitten taas koettaa rajata pois jotain tekemistä ja on omien ajatustensa kanssa. Ulkopuoliset saattavat pelätä ja miettiä, että voiko heille puhua. Olen minä välillä miettinyt, että miten hän oikein jaksaa tehdä niin monia asioita. Siitä en pidä, että jotkut terveet vitsailevat toisilleen, että toinen on ’hullu’ tai ’skitso’. Muutenkin Villen oli vaikea kuunnella opettajan ohjeita isossa ja hälyisessä luokassa. Sitä paitsi kuka tässä on ihan terve. Silloinkin, kun hän vielä opiskeli matkailualaa ja kävi vain kotona kääntymässä lähteäkseen seurakuntaan tekemään vapaaehtoistyötä, katsoin, että nyt menee vähän lujaa. Tässä talossa asuu joitakin pyörätuolissa olevia ihmisiä. Perheessämme on kuusi lasta, joista neljä olen saanut Villen isän kanssa ja kaksi uuden miehen kanssa. Meillä ei turhia valiteta. Myös lapsenlapset ovat oppineet, että vaikka ulkomaailmassa on kaikenlaisia vaatimuksia, niin mummolaan voi aina tulla ja olla rennosti. Itselleni hyvä opetus on ollut, sairaus on sairaus, ja silti jokainen on ihan tavallinen ihminen. Meillä on välillä aika hurttia huumoria. Mutta hän osaa nykyisin vetää hyvin rajat.” En enää stressaa, mitä muut ajattelevat lapsistani. Puhumme myös Villen kanssa kaikista asioista. Minä olen luonteeltani sellainen, etten hevillä luovuta, mutta muutama vuosi sitten minulla todettiin paniikkihäiriö. Luultavasti hänellä on synnynnäinen lihasja luuheikkoussairaus myopatia. Mieheni keittää kerhohuoneella päivittäin kahvit ja istumme usein isolla porukalla pihalla. Meitä onkin iso ja tiivis sakki. Olen aina ajatellut, että tulee mitä tulee. Kotona Ville saa olla omissa oloissaan, jos on tarve. Silloin ei otettu huomioon erityisiä lapsia. En ole ollut Villestä kovin huolissani. L apsena Ville-Veikon kävely ja puhuminen olivat hankalia ja vein häntä jatkuvasti tutkittavaksi. Sen vuoksi liikunta ei koulussa luonnistunut, minkä takia häntä kiusattiin. Mutta ei arjessa huomaa millään tavalla, että Villellä on skitsofrenia. Olemme asuneet nykyisessä taloyhtiössä neljätoista vuotta, ja meillä on lämmin yhteisö. Olen käynyt muutaman kerran mielenterveysomaisten vertaistukiryhmässä. He eivät älyä, että mikä tahansa sairaus voi osua joskus itsellekin. On silti mukavaa, että ympärillä on elämää. Taistelin voimisteluopettajan kanssa, että miksi hän ei voinut keksiä Villelle jotain mielekästä tekemistä esimerkiksi jääkiekon aikaan, kun Ville ei voinut luistella. Matkan varrella olen tullut hyvin suvaitsevaiseksi, enkä enää stressaa, mitä muut ajattelevat lapsistani. Perheessä on ollut muillakin kaikenlaisia sairauksia. Hoitaja totesi silloin, että ei ihme. Onneksi samassa koulussa olevat isosisko ja isoveli suojelivat Villeä kiusaamiselta koulumatkoilla. Silloin, kun tulimme yhden lapsen kanssa laitokselta ja toisella puhkesi vakava sairaus, ajattelin, että mitenhän tässä saa nukuttua. Hänellä on erilaisia vaiheita. Mielenterveyskuntoutujiin suhtaudutaan edelleen hyvin ennakkoluuloisesti. Varasinkin aina saman lääkäriajan kahdelle lapselle yhtä aikaa. R I I T T A V E S A L A : K A N S S A K U L K I J A V I L L E V E I K K O J A R I I T T A V E S A L A 26 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. En ole silti katkera mistään. Autamme toinen toisiamme. Työskennellessäni aikoinaan perhepäivähoitajana meillä oli aikamoista vilskettä, kun kotona juoksivat omat lapset, heidän kaverinsa ja hoitolapset. Minullakin on kahdeksan naapurin avaimet, jos jotain sattuu. Syön siihen vieläkin lääkkeitä. Oli siinä tekemistä, kun kiikutin heitä lääkärille
Riitta Vesala • 62-vuotias • perheeseen kuuluu mies, kuusi lasta, viisi lastenlasta ja kissa • entinen perhepäivähoitaja ja valokuvalaborantti, nyt eläkkeellä • Riitta Ville-Veikosta: Ville on rauhallinen, avoin ja auttavainen. Hän on hyvin kiltti, joskus jopa liiankin hyväuskoinen, mutta hän on oppinut vetämään rajoja. Olen tyytyväinen, että Ville on nyt niin hyvässä jamassa ja hänen elämänsä on rauhoittunut. • Yhteistä Ville-Veikon kanssa: Kuten minäkin, myös Ville on luova käsistään. Hän tykkää askarrella ja maalata. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 27. Hän on saanut pikku tienestejä tekemällä valokuvien pohjalta akryylimaalauksia tilaustöinä. Ville suosii taiteen tekemistä hoitomuotona
Kahdessa vuodessa treenasin itseni taviksesta ultrajuoksijaksi. On mystistä, miten ihminen pysyy ahdingossa ylittämään itsensä, löytämään piilossa olevia voimavaroja. Kampanja vaati sekä rohkeaa johtajuutta, projektinhallintaa että oman sisäisen äänen kuuntelemisen taitoa. Perinteisesti sisuun liitetään maskuliinisia laatuja, kuten mielenlujuutta, toiminnallisuutta, sankarillisuutta ja yksin selviämistä. Halusin auttaa muita ihmisiä välttämään sudenkuoppia toipumisen tiellä. Vuoteen 2015 mennessä rohkeus oli kasvanut niin vahvaksi, että oli aika tehdä jotain näkyvää ja vaikuttavaa. Sisu on tunnettu meillä noin 500 vuoden ajan kulttuurisena oletuksena. Se oli lähtölaukaus Sisu Not Silence -kampanjalle, joka on lähisuhdeväkivallan vastainen. Tammikuussa 2018 koitti hetki startata 2400 kilometrin matkalle läpi Uuden-Seelannin. Monien sattumien summa on tehnyt Emilia Lahdesta kansainvälisen sisututkijan. Minua kiehtoi ymmärtää, miten ihmiset selviävät ääriämmäisen rankoista kokemuksista. Sisu ilmiönä pakenee sanoja. Silloin päästin irti. Samanaikaisesti tutkin sisun todellista luonnetta ja elän elämääni, jossa vastoinkäyminen on muuttunut traumasta kumpuavaksi kasvuksi. Sisu vaatii tasapainokseen myös feminiinisen voiman Askel on sisun pienin yksikkö T U N NE & MIE LI Mielen voimaa J U T T U S A R J A O S A 5 / 6 Sisu Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin. Pikku hiljaa osasin iloita, että olin hengissä. Näin unen, jossa juoksen vihreässä metsässä, jossain kaukana. Ensin koin suurta epäonnistumista ja häpeää. Sydämeeni nousi ohittamaton tarve auttaa väkivaltaa kokeneita ja poistaa hiljaisuutta, ympäristön vetämää häpeän verhoa väkivallan kokeneiden kasvoilta. Sisu on suomalaisille tuttu käsite, mutta sitä ei ole aina tarkasteltu psykologisena kapasiteettina, inhimillisen kasvun mahdollistajana tai yhteisöllisyyden rakentajana. Pohdin, miten voisin kääntää oman kokemukseni avuksi muille. Päädyin esimerkiksi siirtämään ultrajuoksua vuodella eteenpäin, ja se oli yksi viisaimmista päätöksistäni. Tässä juttusarjassa perehdymme positiivisen psykologian eri osaalueisiin ja tapaamme niihin perehtyneitä ihmisiä. SISUKSISTA KUMPUAVAA ENERGIAA Suomen kielessä sisu tarkoittaa alun perin sisusta. 28 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Koin henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ja elin pahoinpitelyjen jälkiä peitellen. Uni seurasi mukana uudessa elämänvaiheessa länsirannikolla. Kiperissä ja toivottamalta tuntuvissa tilanteissa avautui antautumisen tunne. Päästin irti kontrollista. Käsiini tupsahti psykologian professori Martin Seligmanin kirja positiivisesta psykologiasta ja se teki minuun vaikutuksen. Käännekohdassa ei ollut yhtään sankarillista kohtaa, vaan asiat etenivät ja ihmissuhde tuli päätökseen. Kampanjatyöhön sisältyi yhteisötapahtumia, kirjoituksia ja aktivismia sen kaikissa muodoissa. Pian suomalainen sisu valikoitui omaksi tutkimuskohteekseni. Tunsin, miten sisun pienin yksikkö on henkäys, askel tai yksi sydämenlyönti. Vuoden 2010 loppu New Yorkissa oli vedenjakaja elämässäni. 50 päivän ultrajuoksu opetti minulle, että ei ole muuta todellisuutta kuin käsillä oleva hetki ja siitä selviäminen. Se oli tärkeä osa toipumisprosessia. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA PITKÄN TÄHTÄIMEN SINNIKKYYTTÄ Uusissa opinnoissani kuulin professori Angela Duckworthin tutkimasta ’gritistä’ eli pitkän tähtäimen sinnikkyydestä. Juttusarjan viidennessä osassa pohditaan sisun merkitystä. Sisukkuuteni näkyi siinä, että jaksoin kerätä särkyneitä elämän palasia kokoon. Samoihin aikoihin juoksuharrastukseni elpyi. Jossain kohdin päiväunelmissa haaveilin juoksemisesta Uudessa-Seelannissa. Päädyin jättämään assistentin työni New Yorkin pääkonsulaatissa ja aloitin positiivisen psykologian maisteriopinnot Pennsylvanian yliopistossa vuonna 2012
K uv a: Jo ha nn a M er en he im o Maailma voi muuttua parempaan, jos opimme ottamaan vastuuta toisistamme ja toimimaan rakentavasti yhteisöissämme, yksi askel kerrallaan.” T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 29. elementit: joustavuuden, muokkautuvuuden ja irti päästämisen rohkeuden. On meidän yhteinen vastuumme luoda kulttuuri, joka korostaa rakentavaa sisua. Väitöskirja sisusta on tekeillä Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselle. x Jos olet epävarma, kannattaako jossain kohdassa kurottautua sisuun, kysy itseltäsi, mitä varten teet mitä teet ja mahdollistaako eteenpäin porskuttaminen tässä kohdin elämän jatkuvuuden pitkällä tähtäimellä ja kohottavalla tavalla. HARJOITTELE Emilia Lahti • kansainvälinen johtava sisututkija • aktivisti: Sisu not Silence -kampanjan käynnistäjä, Ten Outstanding Young Persons of the World -finalisti 2018 • yhteiskuntatieteiden maisteri ja soveltavan positiivisen psykologian maisteri. Kun opimme tunnistamaan syyt toimintamme takana, voimme tehdä valintoja jotka johtavat sisun käyttämiseen tasapainoisella tavalla. Onko jokin toiminta rikkovaa vai mahdollistavaa. Sisu ei ihmisten puheissa ja kokemuksissa sijaitse päässä, vaan alavatsassa. Askel on sisun pienin yksikkö Vahvista rakentavaa sisua x Pyri tietoisesti havaitsemaan omassa elämässäsi, miltä rakentava sisukkuus näyttää ja miltä se tuntuu kehossa. Ihmisissä on kykyä kurottautua kohti toivoa ja ratkaisuja. SISU ON MYÖS YHTEISKUNNALLISTA Sisu ei asu yksin yksilössä vaan se kutoutuu yhteisöön. Elämämmehän osin kulttuurissa, joka palkitsee raatamisen, itsensä uhraamisen ja kiireen. Sisun ilmiökenttä on monisäikeinen ja mystinen. x Kaikki alkaa itsetuntemuksesta ja rehellisyydestä itseä kohtaan. Ymmärtämällä sisun herkkää ja sisäisen huolenpidon puolta avautuu mielenkiintoinen ja monitulkintainen maailma. Sisu voi auttaa meitä näkemään ihmisten olosuhteet, vastoinkäymiset ja tilanteet yli kansallisuuksien ja maiden rajojen. Lopulta olemme kaikki vastoinkäymisten äärellä yhtä paljaita ja haavoittuvaisia. Minulle sisu on henkistä, syvältä tulevaa energiaa. Vastavoimana toimivat omien tarinoiden jakaminen ja myötätunnon herättäminen. Pari vuotta sitten minulle valkeni, miten ihmiset vaistomaisesti sisusta puhuessaan tuovat kädet lähelle kehon keskustaa. Osaatko tasapainottaa toimintasi riittävällä itsestäsi huolehtimisella. Aiemmin painotettiin ajattelua, kognitiivista ja näkyvää puolta, mutta mieli ei yksin selitä sisua. Ihmisten yleismaailmallinen pelko on yksin jääminen – se, että meitä ei nähdä tai kuulla. Kehon merkitys on vahvistunut sisututkimuksessa. Sisua voi kehittää yhteisesti, kokemuksia ja ideoita jakamalla, kohtamaalla ihmisiä aidosti
Mitä tekee siivousja kiinteistöhuoltoyritys Solin Itäja Keski-Uudenmaan piirin palvelujohtaja Sanna Peltola ratkaistakseen alaistensa huolen. Kokenut työntekijä on jäämässä pois töistä, ja jäljelle jäävät pelkäävät, että työtaakka kasautuu heidän harteilleen. Kun tekijät ovat tyytyväisiä, tulostakin syntyy, Peltola kuvailee. Se hyödyntää tekoälyä pelaajista kertyvän datan analysoimisessa: mitä enemmän pelaaja pelaa, sitä paremmin tekoäly osaa laskea kuhunkin tilanteeseen parhaat mahdolliset vaihtoehdot huomioimalla esimerkiksi pelaajan henkilökohtaiset ominaisuudet. Peltola on simulaation avulla saanut harjoiteltua esimerkiksi johtamisen vuosikelloa. Vaikka tilanne on kuvitteellinen, Peltolan on todella valittava toimenpiteet – ja klikattava niitä. Työntekijöille on kaikkein tärkeintä kokea, että he voivat luottaa esimieheen ja heitä todella kuunnellaan. Hän Peli auttaa paremmaksi pomoksi Työhyvinvointi 30 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. – Arkisilla valinnoilla voi saada aikaan parempaa tulosta ilman, että tarvitaan massiivisia toimenpiteitä. . Hän aloitti suorittavassa työssä palveluohjaajana, nousi myöhemmin palveluesimieheksi ja sittemmin palvelujohtajaksi. – On valittava sopivat vaihtoehdot, esimerkiksi uuden työntekijän rekrytointi tai töiden uudelleenjärjestely niin, ettei sama työmäärä kasaannu entistä pienemmälle väelle, hän luettelee. Nyt Peltolan alueella työskentelee yli 1500 henkilöä, joilla on omat päällikkönsä. Johtajan tehtävänä on taituroida monenlaisten vastuiden ja vaatimusten ristipaineessa. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT AINO HEIKKONEN T yöntekijöitä raastaa huoli. Lisäksi peli on muistuttanut siitä, kuinka pienetkin teot vaikuttavat kokonaiskustannuksiin. KÄYTÄNNÖN KOKEMUS ON ARVOKASTA Peltola on ollut Solilla töissä yli 20 vuotta. Kyse on nimittäin tekoälyä hyödyntävästä pelistä, jonka tarkoitus on sparrata johtotehtävissä työskenteleviä ja osoittaa käytännössä, miten esimiestyö näkyy sekä työyhteisön hyvinvoinnissa että tulosviivan alla. Sen sijaan onnistunut ratkaisu parantaa kaikkia näitä osa-alueita. Viime kädessä vastuu alaisten alaisista on kuitenkin Peltolalla. Tietyt rutiinit, kuten budjetin ja toimintasuunnitelmien laatiminen tai kehityskeskustelut, toistuvat vuodesta toiseen. Jos Peltola valitsee huonon vaihtoehdon, työntekijöiden motivaatio voi kärsiä ja työteho laskea, mikä vaikuttaa myös työn tuottavuuteen ja todennäköisesti myös asiakastyytyväisyyteen. Uusi tekoälysovellus auttaa harjoittelemaan tilanteita etukäteen ja näkemään, mitä eri ratkaisuista voi seurata niin ilmapiirille kuin liikevaihdollekin. PIENI TEKO, ISO RAHA Peltolan käyttämä peli on Suomessa kehitetty opetussimulaatio Tuottava Esimies
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 31
– Totta kai on eduksi tietää, mistä puhutaan, mitä asiakkaiden kanssa tapahtuu ja miten omaa työtä voi kehittää. Näin pystyy asettumaan myös työntekijän asemaan. y Pelaaja näkee valintojensa vaikutuksen henkilöstön hyvinvointiin ja taloudelliseen tulokseen. Paras palkinto työstä tulee silloin, kun alainen iloitsee onnistumisesta. y Pelin tarkoitus on toimia esimiehen sparraajana, kertoa valintojen vaikutuksista ja opastaa kehittymään. Lähde: MeKiwin tiedote 32 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Hän haluaa pystyä antamaan alaisilleen paljon vapautta ja vastuuta sekä osallistaa kaikkia tekijöitä tavoilla, jotka heille itselleen parhaiten sopivat. y Simulaatioon on tekoälyn avulla luotu ennustava analytiikka, joka huomioi motivaation, työelämän laadun tekijät ja pelaajan henkilökohtaiset ominaisuudet. – Osa kaipaa tarkkoja ohjeita, osa kaipaa nimenomaan vapautta tehdä asiat omalla tavallaan. Tärkeintä on luottamus. y Peli esittää erilaisia esimiestyöhön kuuluvia ongelmatilanteita, joissa pelaajan tehtävä on valita ratkaisu. Oli apuna tekoälyä tai ei, myös pomon on opittava tuntemaan työntekijät persoonina. uskoo, että kokemus käytännön työstä on suureksi avuksi, kun ongelmatilanteita ratkotaan. Silloin myös pomo kokee tehneensä asiat oikein. Tuottava Esimies mittaa ja opettaa y Tuottava Esimies on opetussimulaatio, joka hyödyntää tekoälyä. y Pelin luoja on suomalainen PlayGain ja teknologian kehittäjä MeKiwi. y Simulaatiossa edistyminen pohjautuu pelin laskemiin arvoihin, työelämän laatu -indeksiin (QWL) ja motivaatioteoriaan. Peltola kokee myös kehittyneensä matkan varrella
Minä olen joutunut joskus tekemään siellä jopa töitä. K uv a: H ei ni Le hv äs la ih o T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 33. Silti minulla on ollut mielestäni varaa valittaa, kun tekniikkaa mieluusti ja paljon käyttävä vanhempi sukupolvi on käynyt lainaamassa naapurimökistä aggregaatin ja virittänyt jalkapallokisat pirttipöydälle. Olen tietysti myös paperilehti-ihminen. Pyhäinhäväistystä! Korvessahan kuuluisi katsoa vain kuukkeli-liveä (aamupuuron jämiä keittiön ikkunan alle syömään saapuneita lintuja), telkkaria (takkatulta) ja taivaskanavaa (revontulia). Riittävätkö revontulet taivaskanavaksi. Kun mieheni hankki meille jonkun viihdepaketin, jonka avulla televisiosta voi katsoa koska tahansa mitä tahansa, mökötin pari päivää ja teeskentelin, etten osaa käyttää uutta kaukosäädintä. Suhteen tekniikkaan ei tarvitse onneksi olla vain joko varauksettoman epäluuloinen tai yltiöpäisen innostunut. Haluan altistua niillekin uutisille, jotka tuntuvat tylsiltä, vaikeilta tai kaukaisilta. Luen kirjat ja lehdet paperisina versiona paitsi siksi, että asiat jäävät paremmin päähän, kun ne ovat käsinkosketeltavia, myös siksi, etten voi jättää väliin sitä aukeamaa, joka ei ole kärjessä omalla kiinnostuslistalla. Onneksi sarjoja ei sieltä kuitenkaan ole alettu katsoa, vaan edelleenkin televisiorutiinejamme rytmittävät televisiouutiset ja keskeltä katsomaan aloitettu elokuva. Taas meni kaikki hetkeksi pilalle. Lapseni ei suostu avaamaan Lapissa edes puhelintaan. Aina silloin tällöin opettelen jonkin uuden mobiilisovelluksen käytön ja joskus jopa innostun leikkimään niillä. I säni syyttää minua luddiitiksi, kehityksen protestoijaksi, vastustaessani kaikkia mahdollisia nykyajan kotkotuksia erämaamökillemme Enontekiöllä. Kun vanhempani selaavat tablettia, minä ja 12-vuotias lapseni puhisemme paheksuvasti vieressä. En minä oikeasti kavahda kaikkia nykyaikaisia ratkaisuja. Kolumni Osallistuin tutkimukseen, jossa ylläpidettiin mielenterveyttä sähköpostien avulla. Televisiota katson yleensä sen mukaan, mitä sieltä sillä hetkellä tulee. Osallistuin aikoinaan masennuksesta toivuttuani jopa sellaiseen THL:n tutkimukseen, jossa ylläpidettiin mielenterveyttä viikoittaisten sähköpostien avulla. Tein tunnollisena ihmisenä kaikki kotiläksyt huolella ja koin saavani siitä ihan yhtä konkreettista apua kuin terapiasta. Hauskinta on arvailla, mitä ihmettä tässä on tapahtunut ja mistä tämä ylipäänsä kertoo. Uskon digipalveluiden voimaan
E L I N A H I L T U N E N Kanssakulkija 34 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8
Sairastumiselle löytyi merkitys Kun Elina Hiltunen masentui, hän piilotteli asiaa työnantajaltaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän puhuu vakavasta, toistuvasta masennuksestaan kuin migreenistä: se vain puhkesi. . TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT EEVA ANUNDI T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 35
Muutamia vuosikymmeniä aiemmin olisin voinut olla lobotomiapotilaana. – Lääkkeet vaikuttivat nopeasti ja mä pääsin takaisin ihan normaaliin elämään. Silloin, kun tilanne on synkimmillään, elämäntapahtumien käsitteleminen voi hänen kokemuksensa mukaan viedä vielä syvemmälle. Elina söi masennuslääkkeitä ja aloitti myös terapian. Mies ohjasi shokissa olleen Elinan lääkäriin, kun hän ei itse olisi pystynyt sinne menemään. Ristiriitaista kyllä, Elina löysi äidin kuolemasta halun parantua. Lääkkeiden ja terapian yhdistelmän Elina näkee parhaana yhdistelmänä masennuksen hoitoon. Elettiin 1990-lukua, jolloin masennukseen liittyvä häpeä oli kenties vielä raskaampi kantaa kuin nykyisin. Elina sairastui jälleen masennukseen. Jälkikäteen Elina hahmottaa, että lääkkeiden vieroksunta liittyi sairauden kieltämiseen. Samalla tavalla hän sairastui migreeniinkin: se vain puhkesi. Hän alkoi kieltäytyä lääkkeistä. – Jälkeenpäin mietin, että olisi ollut ihme, jos en olisi sairastunut silloin. Kului muutama kuukausi, ja hän meni takaisin töihin. Elinakin vaikeni. KRIISIT VEIVÄT SYVEMMÄLLE Sen Elina hahmottaa kyllä tarkkaan, miten elämän kriisit syvensivät masennusta. Erityistä syytä Elina ei pysty sairastumiselleen erittelemään. Myöhemmin sen syy vaihtui leikkauksesta masennukseen, ja poissaolo jatkui pätkissä eteenpäin. Kun Elina voi paremmin, hän palasi työpöydän ääreen kuin uupumusta ei olisi ollutkaan. Toipuminen alkoi tutulla kaavalla: ensin lääkkeet. Hän kuoli äkillisesti. Töissä asiasta ei sen kummemmin keskusteltu. K A N S S A K U L K I J A E L I N A H I L T U N E N . Masentuminen tuntui siltä kuin olisi syöksynyt pimeyteen, jossa hänestä tuli vain tyhjä kuori. Parisuhteen laatu mitataan kriittisissä tilanteissa, Elina sanoo nyt. Kun jonkin aikaa oli kulunut päivisin töissä, iltaisin opinnoissa ja viikonloppuisin kurssitöissä, raja tuli vastaan. Mulla on käynyt aika hyvä tuuri. Ennemmin kuin sairas hän ajatteli olevansa huono ihminen. Eläkkeellä oleva äiti hoiti tytärtään ja kävi lähes päivittäin hänen luonaan. Elina syöksyi entistä syvemmälle tyhjyyteen. Terapiassa Elina kävi noin kolme vuotta. Hän täsmentääkin, että tarkoitus ei ole ennalta määrätty asia, vaan merkityksen asioille voi rakentaa itse. Ensimmäisellä kerralla hän paloi loppuun. Siksi lääkkeitä tarvitaan myös terapian avuksi. Koska kuolema oli ollut itselle niin rankkaa, ajattelin, että mun täytyy olla hyvässä kunnossa, kun mulle tulee lapsi. Elina oli myös uudelleen raskaana. Masennuslääkkeitä hän on syönyt 16 vuotta, eikä hän aio lopettaa. Harvat julkisuuden henkilötkään olivat kertoneet omista mielenterveysongelmistaan. Omien elämäntapahtumiensa valossa Elina voisi ajatella kyynisemminkin. Äiti lähti Elinan mukaan ultraääneen Kätilöopistolle. Ensimmäisen kerran Elina sairastui masennukseen jo opiskeluaikana. Eivät lääkkeet auta siihen. Hänelle vain kävi näin. 36 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. – Olen syntynyt tosi onnelliseen aikaan, kun sairauteeni on lääkitys. Itse Elina otti lääkkeet takaisin, kun aviomies suunnilleen pakotti hänet syömään niitä. Seuraavana päivänä äitiä ei yhtäkkiä ollut. – Siellä sanoin lääkärille, että olen niin väsynyt, että en jaksa tehdä töitä. Hän sai tavallista pidemmän sairausloman. Elina työskenteli assistenttina Kauppakorkeakoulussa. Näin siitä huolimatta, että tulevaisuudentutkijana ja tietokirjailijana hän vannoo tutkitun tiedon nimeen. Mutta ei, hän kertoo vaiheistaan rauhallisesti ja analyyttisesti. Kunnes: Elina tuli raskaaksi ja sai keskenmenon. Samaan aikaan hän puursi jatko-opintoja ja väitöskirjaa. – Tein sen mokan, että kun alkoi mennä hyvin, lopetin taas lääkkeet. – Parempaa miestä saa hakea. Elina ajattelee masennuslääkkeistä samalla tavalla kuin mistä tahansa muusta pitkäaikaisesta lääkityksestä: se on hänen hoitonsa. Elinalle oli jäänyt mieleen, että äiti oli ennen kuolemaansa todennut, että tyttären pitäisi taas aloittaa masennuslääkkeet. Hän oli menossa suunniteltuun leikkaukseen ja tsemppasi itseään jaksamaan siihen asti. Se oli vain liian rankkaa. – Tein sen mutsin takia. E lina Hiltunen uskoo siihen, että kaikella on tarkoitus
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 37. Halusin aina mennä jonnekin, joka ei ollut nykyhetki
Toisaalta hän näkee hoitojen kehittyvän teknologian mukana. – Masennuksesta ajattelen niin, että olen kokenut sen siksi, että pystyn puhumaan siitä. Hän on työskennellyt isoissa organisaatioissa, kuten Finprolla ja Nokialla, mutta valinnut sitten urapolkunsa toisin. Lopulta Elina ei ottanut urakkaa yksin itselleen, vaan kirjoitti kirjan yhdessä nimikaimansa, tuottaja Elina Hiltusen kanssa. Elinalle oman taustan paljastaminen julkisesti kirjan mukana oli iso juttu, mutta teini-ikäisiltä lapsiltaan hän sai kuulla, että tänä päivänä asia ei ole niin erikoinen. Elina pohtii, että jos tulevaisuudessa sopivia lääkkeitä voidaan selvittää yhdellä testillä, hoito voi olla nykyistä kivuttomampaa. Elinalla itsellään oli masennuslääkkeiden kohdalla onnea, sillä hänellä ne osuivat kerralla oikeaan. Masennuksesta selviää! -kirjan (Docendo 2018) tekemistä hän pohti jonkin aikaa. Kuitenkin hän kokee, että on voinut olla parempi äiti kahdelle lapselleen lääkkeiden kanssa kuin ilman – eivätkä lääkäritkään suositelleet lopettamaan lääkkeitä raskauksien aikana. – Toisaalta, kun yrittäjänä olen mukana bisnesja organisaatiomaailmassa hyvin paljon, erityisesti siellä näistä aiheista on tärkeää puhua. – Pahimmillaan ajatellaan, että heikot sortuu elon tiellä. HENKILÖKOHTAISESTA AMMATILLISEKSI Masennuksesta tuli Elinalle henkilökohtaisen kokemuksen lisäksi myös ammatillinen aihepiiri, kun häntä pyydettiin kirjoittamaan aiheesta kirja. Kokeilemista odottaa myös farmakogeneettinen testi, jossa posken limakalvolta pyyhkäistävän näytteen avulla on mahdollista tutkia eri lääkeaineiden sopivuutta itselle. Ja jos edes yksi ihminen saa hänen kirjastaan tai kokemuksestaan apua, niin avautuminen ei ole ollut turhaa. Itseään Elina kutsuu teknologiafriikiksi. Nyt hän kutsuu aiempaa lääkevastaisuuttaan lääkkeiden kanssa pelleilyksi. Mielenterveyden ongelmien kohdalla hän näkee valoa esimerkiksi nuorissa. Sellaisiakin ihmisiä, joita ei aiemmin ole voitu auttaa perinteisin lääkkein ja psykoterapioin, pystytään nyt hoitamaan esimerkiksi hermostoa säätelevillä neuromodulaatiohoidoilla. Tähänastiset vaikeudet hän on pyrkinyt kääntämään myönteisiksi. Se on ihan naurettava ajatus. K A N S S A K U L K I J A E L I N A H I L T U N E N Bisnesja organisaatiomaailmassa masennus on tabu. Elina sanoo, että kirjan tavoitteena on edistää tutkitun tiedon leviämistä ja saada kitkettyä ajatusta siitä, että masennus olisi vain jokin tahdosta riippuva tila. Kirjoittamisen lisäksi hän luennoi. Hänellä itsellään asiaan vaikuttivat myös raskaudet, joiden vuoksi hän ei olisi halunnut syödä lääkkeitä. Juuri niiden ansiosta hän näkee oman tulevaisuutensa tasapainoisena – ellei nyt jotain todella ikävää satu. Yrittäjänä hän voi tehdä töitä laidasta laitaan. Häpeä on vähentynyt. He olivat tavanneet aiemmin työn kautta. Hän tiesi, että sen ilmestyessä hänen taustansa tulisi julkiseksi. – Lapset olivat ihan, että mitä sä oikein tuollaista pohdit. OMA TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ TASAPAINOISELTA Tulevaisuudentutkijana Elina tarkkailee muutosta ympärillään uteliaana. Kirjaa kirjoittaessaan Elina kokeili Woebotnimistä sovellusta, joka on tekoälyyn perustuva chat-robotti masennuksen ja ahdistuksen kanssa eläville. Esimerkiksi erilaisten masennuslääkkeiden kokeileminen voi viedä pitkän ajan ja aiheuttaa monenlaisia sivuvaikutuksia. Sekä hän itse että hänen läheisensä olisivat päässeet paljon helpommalla, jos hän olisi alusta saakka hyväksynyt sen hoidon, joka hänen masennukseensa tepsi. Aiemmin Elina on kirjoittanut sivukaupalla tulevaisuudesta: kuluttajatrendeistä, teknologiasta, ennakoinnista ja yrityksistä. Siellä, jos jossain, masennus on tabu. Toivoa nimittäin on. 38 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Mutta löytyypä julkaisuista ihan jotain muutakin, kuten lasten ohjelmointikirjoja ja pehmoeläinten virkkausoppaita. – Mä oon niin vapaa sielu, että mä en pysty olemaan missään kahdeksasta neljään -duunissa, Elina sanoo ja nauraa. Hän pohtii, että kun masennusta ei nähdä sairautena, myös lääkekielteisyydelle on tilaa. Niin hän on pystynyt määrittelemään tarkoituksen kaikelle kokemalleen
Elina Hiltunen y 47-vuotias tietokirjailija ja futuristi y kotoisin Keravalta, asuu Espoossa y koulutukseltaan diplomiinsinööri (Teknillinen korkeakoulu) ja kauppatieteiden tohtori (Aalto-yliopisto) y kirjoja: Matkaopas tulevaisuuteen (2012), Teknoelämää 2035 – Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme (2014), Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa – trendit ja ilmiöt (2017) y kirjoittanut myös Masennuksesta selviää! -kirjan (2018) yhdessä nimikaimansa Elina Hiltusen kanssa, ohjelmointioppaita lapsille sekä pehmolelujen virkkauskirjoja y naimisissa, kaksi lasta y perheellä on kolme koiraa: novascotiannoutajan pentu Tiitus, labradorinnoutaja Uno ja viilakoiravanhus Barbie. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 39
Työmuisti käsittelee asioita, jotka ovat mielessä juuri tällä hetkellä. 40 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Muistin kuormaa voi myös keventää. Tarkkaavaisuuden kohteena olevat asiat ja aistimukset siirtyvät työmuistin käsiteltäviksi. Säilömuisti pitää sisällään tietomuistin (faktat), tapahtumamuistin (tarinat ja kokemukset) ja taitomuistin (pyörällä ajamisen kaltaiset taidot). TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVITUS SHUTTERSTOCK TU NN E & MIE LI Hyvän mielen vinkki ERILAISIA MUISTEJA Aistimuisti tuo aivoihin tietoa eri aisteilta. Muistin toiminnassa oleellista on tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Ole tarkkana, niin muistat paremmin Suurin osa arjen unohteluista johtuu kehnosta keskittymisestä aiheeseen, eikä taustalla useimmiten ole mitään vakavaa
Muisti palautuu paikkaan Olet ehkä huomannut, että muisti on sidonnaista paikkaan. Muistaminen vaatii mieleen painamista, mielessä säilyttämistä ja mieleen palauttamista. Järjestä yhteen asiaan liittyvät tavarat työhuoneessa tai tietokoneella samaan paikkaan. Tieto ei tallennu harhailevaan mieleen. Muistiliiton mukaan suurin osa arjen unohteluista johtuu kehnosta keskittymisestä aiheeseen, eikä siis taustalla useimmiten ole mitään vakavaa. Alkavatko ympäristöön liittyvät muistot pulpahdella mieleen. Asiat eivät painu kunnolla mieleen, jos vaikkapa tekstiä lukiessa pohtii yhtä aikaa ostoslistaa tai työasioita. Unohtelu nimittäin kuuluu elämään ja on itse asiassa osa muistin toimintaa. Muistiongelmat voivat kuitenkin kieliä kiireestä, väsymyksestä sekä keskittymisen ja motivaation puutteesta. Paikkoihin kytkeytyvät muistikuvat ovat Huotilaisen ja Saarikiven mukaan ihmiselle hyödyllisiä, sillä ne saavat muistamaan asioita juuri oikealla hetkellä ja oikeassa paikassa. Kokonaisuus aktivoituu menemällä tuolle alueelle. KOKEILE A vaimet, lompakko ja silmälasit aina hukassa. Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi kirjoittavat Aivot työssä -kirjassaan, että tämä liittyy ihmisen kehitykseen: metsästäjä-keräilijälle lähiluonto ja yleisimmät keräilyja metsästysalueet ovat selviytymisen kannalta olleet tärkeitä muistaa täsmällisesti. Ärsyttävää, mutta ei kovin vaarallista. Muistin toiminta on yksi hyvän elämän kulmakivistä. Lisäksi arki pyörii muistin avulla: paikasta toiseen kulkeminen, rutiinit, työt ja harrastukset. Tutut asiat jäävät mieleen paremmin kuin vieraat, sillä omat tavoitteet, tunteet ja motivaatio vaikuttavat muistamiseen. Uusien ihmisten nimet hämärän peitossa. x Hyödynnä muistin paikkasidonnaisuutta töissä. Muistin paikkasidonnaisuutta voi testata menemällä pitkän ajan jälkeen tuttuun paikkaan. Jääkaapin sisällön puutteiden muisteleminen mahdotonta. Oleellista muistin toiminnassa on tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Työ on myös tehokkaampaa ja virheiden määrä vähentyy, kun asiat ovat järjestyksessä. Koska muistoja on niin paljon, kaikkien muistojen aktivoituminen koko ajan ja yhtä aikaa on mahdotonta. Ihan kaikkea ei ole tarpeellistakaan muistaa. . T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 41. Koska evoluutio on hidasta, aivomme ovat ympäristön muutoksista huolimatta yhä samankaltaiset kuin metsästäjä-keräilijöillä. Sanojen ja mielikuvien muodostaminen sekä ihmisten tunnistaminen vaatii muistia. Muistiliiton Muistioppaassa sanotaan, että ilman muistia käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa ilman ymmärrystä. Tiukan paikan tullen hatarakin muistikuva on ollut parempi kuin ei muistikuvaa ollenkaan
Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi kirjoittavat, että selkeitä suosituksia esimerkiksi sosiaalisen median käyttämisen määrään on tutkittuun tietoon perustuen vaikea antaa. Miten digitaalisuus vaikuttaa aivoihin. x Kertaa! Muistia voi tehostaa juttelemalla, puhumalla ääneen, kirjoittamalla sekä toistamalla. Numerosarjan voi jakaa esimerkiksi samaan tyyliin kuin päivämäärän: 06122019 on paljon vaikeampi muistaa kuin 06.12.2019. Erilaisia sovelluksia, alustoja ja pelejä on niin paljon, että niitä tuskin edes ehditään tutkia, ennen kuin ne ovat jo muuttuneet. Ihmisen kyky tehdä samaan aikaan montaa asiaa on rajallinen, koska jaettaessa tarkkaavaisuutta kahteen asiaan yhtä aikaa aivojen hermostolliset resurssit kilpailevat keskenään. Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä helpompi se on palauttaa muistiin myöhemmin. Mielikuvien sijoittaminen tuttuihin paikkoihin auttaa palauttamaan tehtävät mieleen, vaikka todellisuudessa tehtävät tehtäisiin omassa työhuoneessa. x Keskity! Huolimaton käsittely vie pikkutavarat hukkaan. Jos unohtelu riivaa, kokeile näitä vinkkejä. Numerosarjalle voi luoda myös muistisäännön: ”itsenäisyyspäivä vuonna 2019”. Tutkija Mona Moisala tarkasteli väitöskirjassaan sitä, onko aivojen toiminnalla ja tarkkaavaisuusja työmuistitehtävissä suoriutumisella yhteyksiä nuorten teknologian käyttötapoihin. Toisaalta digitaalisuudesta voi olla hyötyä: todisteita on siitäkin, että kolme kertaa viikossa ja tunnin päivässä videopelejä pelanneet vanhukset pärjäsivät muita paremmin tarkkaavuuden hallintaa vaativissa tehtävissä. Aivot perkaavat nukkuessa aktiivisessa muistissa olevaa tietoa ja järjestelee sitä pitkäkestoisen muistin säilöihin. Ota haltuun arjen muistivinkit Työmuistin kuormaa voi keventää monella tavalla. Ne muistat siitä, että kukin vinkki alkaa k-kirjaimella! x Kuvittele! Mielikuvat auttavat muistamaan – ja mitä erikoisempi mielleyhtymä, sitä tehokkaammin se jää mieleen. 42 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Työtehtävien muistamisen kikka on painaa päivän työt mieleen huoneittain: kulje toimisto mielessäsi läpi ja sijoita päivän tehtävät eri huoneisiin. Jutun lähteet: Muistiliitto, Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven kirja Aivot työssä (Otava 2018) ja Mona Moisalan väitöskirja Brain activations related to attention and working memory and their association with technology-mediated activities (Helsingin yliopisto 2017) NUKUTHAN RIITTÄVÄSTI. Asiasta, joka pitäisi muistaa, voi tehdä itselleen kysymyksiä ja vastauksia, jolloin se tulee kerratuksi. x Kokoa! Jos tehtävänä on painaa mieleen pitkä numerosarja, kokeile saisitko rakennettua siitä helposti muistettavan kokonaisuuden. Jos avaimet on laskettava muualle kuin yleensä, se kannattaa tehdä rauhallisesti keskittyen. Jotta tämä onnistuu, unen on oltava riittävän pitkää ja hyvää. Digitaalisuuden vaikutuksiin aivoissa on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Esimerkiksi lompakon ja avainten löytäminen helpottuu, kun päättää, missä mitäkin säilyttää. Yhdessä paikassa neuvottelet aikatauluista, toisessa kirjoitat raportit. Aivojen näkökulmasta ruutuaikaa onkin siis monenlaista. Kun vielä toteaa mielessään, missä avaimet nyt ovat, paikka jää paremmin muistiin. Toisaalta pelaaminen oli Moisalan tutkimuksessa yhteydessä hyvään suoriutumiseen työmuistia ja tarkkaavaisuuden kohteen vaihtamista vaativissa tehtävissä. Huotilaisen ja Saarikiven mukaan siitä on kuitenkin näyttöä, että monia laitteita tai sovelluksia yhtä aikaa käyttävät ihmiset pärjäävät huonommin tarkkaavaisuuden vaihtamista vaativissa tehtävissä kuin muut. Selvisi, että moniajo voi vaikeuttaa keskittymistä
040 513 6213 pirkko.jantunen@mtkl.fi Sosiaalineuvoja vastaa chatissa parilliset viikot: Ma klo 12–15. 050 561 7416 merja.karinen@mtkl.fi Pirkko Jantunen, sosiaalineuvoja puh. Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta TIETOA | TUKEA | NEUVONTAA www.mtkl.fi @MTKL_fi @mielenterveydenkl facebook.com/ mielenterveydenkeskusliitto Ti, ke ja to klo 12–15 #neuvontapalvelut #mielenterveys #vertaistuki Neuvontachat www.mtkl.fi Oikeusja sosiaalineuvonta Arkisin klo 10–15 (puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.) Arkisin klo 10–15 (maksuton) Neuvonta puhelin 0203 91920 Vertais tukipuhelin 0800 177599 Merja Karinen, lakimies puh
Myös silloin, kun hyödynnetään teknologiasovelluksia. TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A 44 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. TEKOÄLY EI HOIDA SAIRAUTTA Stenberg painottaa, että psyykkisten sairauksien hoitoon tarvitaan aina ihminen suunnittelemaan hoidon sisältö ja kontrolloimaan hoitoa. Siitähän tässä ei ole ollenkaan kyse, Stenberg kertoo. Tiedetään myös, että ihmiset puhuvat henkilökohtaisista asioistaan rehellisemmin tekoälylle kuin ihmiselle, ja joillekin ihmisille voi syntyä tiivis suhde tekoälyterapiasovelluksen kanssa pelkän kielen ja keskustelun varassa. – Onneksi meillä oli heti alussa myös voimakasta innostusta ja sitkeitä ihmisiä viemässä homman läpi. – Psykoterapiassa on ollut tavallista käyttää keskustelun tukena erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi kuvia tai harjoitustehtäviä. Kolme vuotta myöhemmin Stenberg aloitti HUS:n nettiterapioiden sisällön ja rakenteen suunnittelun kehittämispäällikkönä. Vaikka teknologiasovellukset ovat nykyään arkipäiväinen osa hoitoa ja ne tuovat siihen parhaimmillaan tehoa ja laatua, Stenberg korostaa, ettei teknologia korvaa ihmisen tekemää työtä. – Vaikka tekoälyterapeutti voi kohottaa ihmisen mieli alaa ja toimia esimerkiksi yksinäisen ihmisen . Viimeisten vuosien aikana teknologian hyödyntäminen psykiatristen sairauksien hoidossa on mennyt vauhdilla eteenpäin. Esimerkiksi jo 1960-luvulla tekoälyterapeutti Elizan huomattiin saavan ihmisen mielialan kohenemaan empaattisilla kysymyksillä. – Tietämättömyydestä johtuvien ennakkoluulojen takia näitä asioita oli vaikea saada eteenpäin. Matka näistä työkaluista sähköisiin unitai mielialapäiväkirjoihin tai virtuaalialtistusohjelmiin ei ole pitkä, eikä ero ole olennainen. Kului muutama vuosi ja hänestä tuli sähköisten mielenterveyspalvelujen johtaja. TEKSTI MARJAANA TUNTURI KUVAT ESKO JÄMSÄ A jatus teknologian hyödyntämisestä psyykkisten sairauksien hoidossa sai osakseen vastarintaa, kun Jan-Henry Stenbergiä pyydettiin mukaan tekemään HUS:n Mielenterveystalo.fi-palvelun nettiterapioita vuonna 2007. Kaikessa mielenterveyden hoidossa on Stenbergin mukaan myös tärkeä ymmärtää, että avun tarve vaihtelee. Ihminen teknologian takana Avoimuus uusille kokemuksille innosti Jan-Henry Stenbergin kehittämään teknologiaa osana psykiatrista sairaanhoitoa. Laadukkaaseen hoitoon kuuluvat yhtä lailla hyvä hoitosuhde kuin hyvät menetelmät ja työkalut. Moni pelkäsi, että potilaat jäävät yksin teknologisten sovellusten kanssa. Vuodesta 2015 hän on toiminut HUS:n IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtajana. Psyykkisten sairauksien hoidossa tarvitaan aivan erilaisia hoitomenetelmiä kuin elämänkriiseistä selviämisessä, ja sen vuoksi myös erilaiset teknologiasovellukset sopivat eri tilanteisiin. Vuonna 2017 Mielenterveystalo.fi-sivustolla oli yli miljoona eri käyttäjää, ja lääkärit ympäri Suomea antoivat lähes 4000 nettiterapia lähetettä. Stenberg on aina suhtautunut uusiin asioihin avoimin mielin, ja hän huomasi nopeasti teknologian potentiaalin hoidon työkaluna
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 45
– Tällaisen systemaattisen vertaiskokemuksen voi luoda helposti vain teknologian avulla, Stenberg toteaa. Tehokkuutta psykiatristen sairauksien hoitoon tuovat myös eri tavoin toteutetut etätapaamiset. Mukana ovat muun muassa kuvitteelliset esimerkkihenkilöt, jotka käyvät terapiaa potilaan kanssa samanaikaisesti ja tekevät kaikki samat harjoitteet. Lähetteen voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri, ja hoidon voi aloittaa muutamassa päivässä. 46 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Sen lisäksi, että teknologia on mahdollistanut uusia hoitokeinoja ja lisännyt hoidon saatavuutta, se on lisännyt myös tehoa. Tämä on osoitettu monien laajojen tutkimusten perusteella. Nettiterapian suunnittelutyö aloitetaan laajoilla selvityksillä siitä, mitkä keinot kunkin ongelman hoidossa ovat aiemmin toimineet. – Julkisessa terveydenhuollossa ei ole ollut riittävästi resursseja hoitaa lieviä masennuksia. Hoito-ohjelmia erilaisiin sairauksiin, kuten masennukseen, paniikkihäiriöön tai alkoholin liikakäyttöön, on tehty viime vuosina useita. Nettiterapia on omanlaisensa hoitomuoto, jonka kaikkia elementtejä ei ole helppo toteuttaa perinteisessä psykoterapiassa. keskustelukumppanina, tekoälyn kanssa keskustelun ei toistaiseksi ole havaittu hoitavan hyvin kovinkaan monimutkaisia psyykkisiä pulmia tai erityisen kimurantteja ihmissuhdeongelmia. TEHOA HOITOON Tällä hetkellä käytännön hoidossa merkittävin ja laajin teknologiaan perustuva psyykkisten sairauksien hoitokeino on nettiterapia. Käsikirjoitusvaiheen jälkeen on tärkeä selvittää, miten ohjelma toimii käyttäjän näkökulmasta. Stenberg kertoo, että videovälitteisessä tapaamisissa hoitosuhde ei, yllättävää kyllä, ole sen huonompi kuin kasvokkain tapaamisessa. Esimerkiksi masennus on aluksi kohtalaisen helposti hoidettavissa oleva sairaus, mutta hoidon viivästyessä ongelmat moninkertaistuvat. Mielenterveystalon nettiterapiat, joissa potilas etenee kontrolloidusti tietyn suunnitelman mukaan, ovat Stenbergin ja hänen työryhmänsä suunnittelemia. Lähetteistä yli 95 prosenttia käsitellään neljässä päivässä, ja hitaimmillaan käsittely on kestänyt seitsemän päivää. Nettiterapia ei korvaa psykoterapiaa, mutta hyvien hoitotulosten lisäksi nettiterapia on yksi ratkaisu resurssipulaan. Stenbergistä nopea käsittely on tärkeää. Nettiterapian on tarkoitus olla juuri nopea hoito
Tekoälyn ja älykkäiden ohjelmistojen toiminnan laatu perustuu siihen dataan, jota niihin opetusmielessä syötetään. Psykososiaalisissa ja psykoterapeuttisissa hoidoissa vaikuttava ainesosa ei kuitenkaan ole alusta, jolla hoito annetaan, vaan hyvin suunniteltu sisältö. Teknologian käytön lisääminen mielenterveyden hoidossa etäännyttää inhimillisestä vuorovaikutuksesta. Kehitystyössä vahvasti mukana ollut Stenberg iloitsee vallitsevasta terveestä suhtautumisesta liittyen teknologisiin apuvälineisiin ja sähköiseen mielenterveyspalveluun. JAN-HENRYN TEESIT T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 47. Tekoäly ratkaisee inhimilliseen tiedonkäsittelyyn ja sen rajoituksiin liittyvät pulmat hoidossa. Teknologia tuo Stenbergin mukaan tehoa myös hoitohenkilökunnan ammattitaidon ylläpitämiseen. Tämän vuoksi HUS:ssa tehdään kehitystyö pääosin omin voimin. – Näissä tilanteissa ihmisen informaatioprosessointikyky on niin voimakkaasti kapeutunut, että tarvitaan vähän ja selkeitä sanoja. – Jos ihmisen on mahdollista keskustella hoitavan henkilön kanssa tabletin välityksellä kotisohvalla tai vaihtoehtoisesti lähteä räntäsateessa tunnin matkan päähän vastaanotolle, voi aiheellisesti kysyä, kumpi on etähoitoa ja kumpi lähihoitoa. Mielenterveystalon ammattilaisportaalia voidaan käyttää tiedonlähteenä kaikessa terveydenhuollossa, ja sieltä voi esimerkiksi ladata psykoterapiatyön tueksi hoito-ohjelmat isoon osaan psykiatrisia sairauksia. Stenbergin mukaan tällaiset sovellukset ovat tärkeitä laadukkaan ja monipuolisen avohoidon toteutumiseksi. TEKNOLOGIA PARANTAA LAATUA Vaikeimpien sairauksien hoidossa ihmisen tuki on Stenbergin mukaan edelleen olennaisinta ja teknologiset välineet voivat olla hoidon lisäosa. Tutkimusten mukaan etähoitona toteutetun psykoterapian terapiasuhde kehittyy yhtä hyväksi kuin kasvokkain tapahtuvassa hoidossa. Tekoäly voi helpottaa tiedonhankinnan ja sen hyödyntämisen ja laadun valikoinnin ongelmia, mutta tekoäly on pitkälti koneoppimiseen perustuvaa tilastomatematiikkaa, joka on ihmisen suunnittelemaa ja ohjelmoimaa. Hyvin vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi akuutin psykoottisen häiriön tai syvän masennuksen sairaalajakson aikana, Stenberg ei sotkisi teknologiaa hoitoon ollenkaan. – Sähköiset systeemit toimivat juuri niin hyvin kuin niihin syötetyn sisällön laatu. Vaikka tutkimusta teknologian hyödyntämisestä tehdään paljon myös vaikeimmin hoidettavissa sairauksissa, Stenberg ei usko, että lähitulevaisuus tuo tullessaan mitään mullistavaa. Se voi tarjota uudenlaisia yksilöllisesti joustavia ratkaisuja, kuten videovälitteisiä hoitokäyntejä mobiililaitteen kautta. Stenbergistä on tärkeä muistaa, että osa tutkimusja kehitystyöstä tähtää suoraan kaupallisille markkinoille, ja silloin sovellusten sisältöä harvoin testataan asianmukaisesti. HYKS Psykiatria on myös mukana tutkimuksessa, jossa tutkitaan erään pelin vaikutuksia masennuksen oireisiin. Teknologia ei etäännytä vaan luo mahdollisuuksia. Teknologian hyödyntämiseen mielen hoidossa liittyy seuraavia myyttejä: Korkeatasoinen teknologian kehitys parantaa automaattisesti psykiatristen sairauksien hoitoa. Tällä hetkellä maailmalla tutkitaan esimerkiksi virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä fobioiden tai ahdistuneisuushäiriöiden altistushoidossa, ja myös psykoosipotilaiden ääniharhojen vähentämisestä avatar-pelihahmoon perustuvasta terapiasta on saatu hyviä alustavia tuloksia. Epäilyksiä nettiterapioita tai etähoitoja kohtaan ei juuri enää ole, koska tutkimusnäyttö on niin selvä. Sen sijaan: Teknologian avulla voidaan saada hoitoon tehokkaita työkaluja, lisätä hoidon haluttavuutta, helpottaa sen saatavuutta ja lisätä hoidon määrää. Yksi iso trendi on tällä hetkellä pelien vaikutusten tutkiminen, ja peleistä nuorten masennuksen hoidossa on saatu lupaavia tuloksia. HUS:ssa on kokeiltu hoidon osana esimerkiksi mobiilisovellusta, jonka avulla pidetään yhteyttä kotona asuvaan psykoosipotilaaseen. JAN-HENRY STENBERG • filosofian tohtori, erikoispsykologi ja kouluttajapsykote rapeutti (VET) • linjajohtaja, HYKS Psykiatria, IT Psykiatria ja psyko sosiaaliset hoidot • kirjoittanut useita psykologian alan kirjoja ja pitää pal jon erilaisia alan koulutuksia
U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä N aimissa olevat voivat tuoreen tutkimuksen perusteella säästyä dementialta todennäköisemmin kuin ikänsä sinkkuna elävät sekä leskeksi jääneet henkilöt. On myös todennäköistä, että terveysseikat ja elintavat vaikuttavat siihen, ketkä ylipäätään päätyvät naimisiin. Vakaassa parisuhteessa olevat muun muassa elävät keskimäärin terveellisemmin kuin yksin elävät, ja lisäksi heidän sosiaalinen elämänsä saattaa olla vilkkaampaa, minkä tiedetään suojaavan dementialta. K U VA : SH U T TE R ST O C K 48 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Todennäköisesti taustalla on yhden yksittäisen tekijän sijasta monia seikkoja, jotka yhdessä selittävät ilmiön. Eronneiden dementiariski oli samaa kokoluokkaa kuin naimisissa olevien. Kun tutkimusten aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen, tutkijat havaitsivat sinkkujen sairastuvan dementiaan 40 prosenttia todennäköisemmin ja leskeksi joutuneiden 20 prosenttia todennäköisemmin kuin aviossa olevien. Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä. Vaikutus selittynee sosiaalisilla seikoilla sekä elämäntavoilla. Havainnot perustuvat viidentoista tutkimuksen ja yli 800 000 osallistujan tietoihin. Avioliitto suojasi dementialta Brittitutkijoiden havainnot vahvistavat näyttöä avioliiton ja pitkien parisuhteiden terveysvaikutuksista, mutta ne eivät paljasta, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat
Brittien tulokset ovat uskottavia ja samaan tulokseen on päädytty monissa tutkimuksissa aiemminkin. Kivut voivat paljastaa masennusriskin yli 65-vuotiailla K ivut ja arkiaskareiden vaikeutuminen voivat altistaa osan iäkkäistä masennukselle, tuore japanilaistutkimus osoittaa. Samoin vaikeudet jokapäiväisissä askareissa, kuten sukkien pukemisessa ja riisumisessa sekä autoon nousemisessa, liittyivät kolminkertaiseen masennusriskiin. Terveyssyistä työelämän jättivät varsinkin vähän koulutetut sekä pienipalkkaista, suorittavaa ja fyysistä työtä tekevät. Tämä havaittiin kahden vuoden seurannassa verrattuna osallistujiin, joilla ei ollut polvikipuja. Seurannan aikana heistä 12 prosenttia sairastui masennukseen. Arviolta 40 prosentissa tapauksista syynä on mielenterveysongelmat ja 30 prosentissa tukija liikuntaelinten sairaudet. Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin seitsemän aiemman tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä lähes 100 000 työntekijän tiedoista. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet Suomessa edellisten vuosikymmenten aikana, mutta nykyäänkin noin 150 000 suomalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat polvikipujen ja muiden kiputilojen auttavan tunnistamaan, ketkä yli 65-vuotiaat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua masennukseen. Tulosten perusteella riski sairastua masennukseen oli noin kolme kertaa suurempi osallistujilla, jotka kärsivät yöllisistä kivuista. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 49. Havainto perustuu brittitutkimukseen, mutta samansuuntaisia tuloksia on myös Suomesta. K U VA : SH U T TE R ST O C K Korkeakoulutetuilla on pidemmät työurat Terveysongelmien takia työelämän jättävissä viisikymppisissä on selvästi enemmän vähän koulutettuja ja pienipalkkaisia kuin korkeakoulutettuja. Joka neljäs tapaus liittyi terveysongelmiin, mutta tapaukset eivät jakautuneet tasaisesti kaikkiin työntekijäryhmiin. Tutkimukseen osallistui 580 yli 65-vuotiasta japanilaista. Tutkimusten seurantojen aikana heistä puolet poistui työelämästä. Tutkimuksessa yhteys koski polvikipuja, mutta todennäköisesti samanlainen vaikutus on muilla vastaavilla kivuilla. Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan yleensä raskaassa työssä saatujen tukija liikuntaelinten sairauksien tai mielenterveysongelmien takia. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa vastaava yhteys on todettu työkyvyttömyyseläkkeissä. Tulokset julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä
Tutkijoiden havainnot ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan paremmin tunnistaa äidit ja lapset, jotka ovat suurimmassa vaarassa. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K S ynnytyksen jälkeinen masennus voi pitkittyessään jatkua jopa vuosikymmenen, tuore tutkimus osoittaa. Nämä lapset olivat myös muiden äitien lapsia todennäköisemmin masentuneita 18-vuotiaina. Lapsilla äidin pitkittynyt masennus näkyy muun muassa suurentuneena masennusriskinä ja kouluvaikeuksina. Oireet lievittyvät usein itsestään 2–6 kuukauden kuluessa, mutta joillakin äideillä oireita voi esiintyä vielä myöhemminkin. 50 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Heidän lapsillaan oli puolestaan neljä kertaa todennäköisemmin käytöshäiriöitä ja -ongelmia 3–4-vuotiaana ja kaksi kertaa todennäköisemmin heikkoa koulumenestystä 16-vuotiaana. Kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olivat äidit, jotka potivat kohtalaisia tai pahoja masennusoireita 2 kuukautta ja vielä 8 kuukautta synnytyksestä. Vertailukohtana olivat Synnytyksen jälkeinen masennus saattaa jäädä päälle äidit, joiden masennus oli ohimenevää sekä naiset, joilla ei ollut synnytyksen jälkeisiä masennusoireita. Riskit ovat suuret naisilla, joiden oireet ovat vakavia ja joiden masennus ei hellitä vuoden sisällä synnytyksestä. Vaikka myös lyhemmät masennukset pitää huomioida, erityisesti kannattaisi panostaa äiteihin, joiden masennusoireet jatkuvat vielä 8 kuukautta synnytyksestä. Noin 10–15 prosentille kehittyy kuitenkin synnytyksen jälkeinen masennustila, joka on oirekuvaltaan vakavampi ja pitkäkestoisempi. Tulokset perustuvat lähes kymmenentuhannen vuosina 1991–1992 synnyttäneen naisen ja lapsen pitkäaikaisiin seurantatietoihin. Monet näistä naisista olivat masentuneita vielä kymmenen vuotta myöhemmin. Tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Yli puolella synnyttäneistä äideistä ilmenee heti synnytyksen jälkeen muutaman päivän kestävää ja itsestään ohimenevää masentuneisuutta, mielialan vaihtelua, itkuisuutta, joskus ruokahaluttomuutta ja unettomuutta
Suomalaistutkimus: litium edelleen paras lääke kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkityksissä on tuoreen tutkimuksen mukaan jonkin verran eroja, mutta paras valinta näyttäisi olevan litium. Ne viittaavat vahvasti siihen, että litiumin tulisi olla kaksisuuntaisen mielialahäiriön ensisijainen lääke. Suomalaisten tutkimus on tiettävästi ensimmäinen selvitys kaksisuuntaisen mielialahäiriön yleisempien lääkkeiden ja eri antotapojen tehosta käytännön hoitotilanteissa. Osallistujilta kyseltiin heidän suosimaansa liikkumistapaa sekä painonkehitystä neljästi seurannan aikana. Tämä koski kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä, mutta myös sydänoireisiin ja muihin somaattisiin syihin liittyviä hoitojaksoja. Ketiapiini, joka on yleisin kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytetty lääke, vähensi uusia sairaalahoitoja vain hyvin vähän. Australialaistutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä fyysisesti aktiivisen elämäntavan terveyshyödyistä. Psykoosilääkityksissä pitkävaikutteiset injektiona annettavat lääkitykset olivat säännönmukaisesti tehokkaampia kuin sama lääke suun kautta otettuna. V apaa-ajallaan kävelevät ja työmatkojaan pyöräilevät pysyvät keskimäärin hoikempina kuin autolla matkansa kulkevat. Tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Tutkijat seurasivat kymmentä tuhatta 40–65-vuotiasta miestä ja naista vuodet 2007–2013. Näyttö arkiliikunnan hyvistä vaikutuksista vahvistuu K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 51. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu elämänsä aikana noin 1–2 henkilöä sadasta. Myös pitkävaikutteiset injektiolääkkeet ovat hyviä. Pitkävaikutteiset injektiolääkkeet ovat puolestaan turvallinen ja tehokas vaihtoehto potilaille, joille litium ei sovi. Liikunnan monet terveyshyödyt on kuitenkin osoitettu lukuisissa tutkimuksissa tätä ennenkin. Tutkimus perustuu 18 000 suomalaispotilaan seitsenvuotiseen seurantaan, ja sen perusteella potilaiden riski joutua sairaalahoitoon oli pienin heidän ollessaan litiumlääkityksellä. Riippumatta liikkumistavoista osallistujien painoindeksi keskimäärin suureni vuosien varrella, mutta autoilevien painoindeksi oli silti selvästi suurempi kuin kävelyä ja pyöräilyä suosivien. Tämä saattaa johtua siitä, että tabletteina otettuna vastuu lääkityksestä on potilaalla, jolloin lääkkeet voivat jäädä ottamatta. Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä. Jaksojen välillä potilas voi olla täysin oireeton. Tulokset vahvistavat näyttöä arkiliikunnan suotuisista vaikutuksista painonkehitykseen, mutta osallistujien painoindeksin muutoksiin ovat voineet vaikuttaa muutkin seikat kuin liikkumistavat. Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista vuorottelevat masennusja maniajaksot. Yksittäisten henkilöiden painoindeksi oli myös melkein aina alhaisempi vuosina, joina he kävelivät tai pyöräilivät kuin vuosina, joina he suosivat autoa. Injektiolääkityksen aikana sairaalahoitoja oli noin kolmanneksen vähemmän
Parasta olisikin sekä lisätä liikuntaa että vähentää löhöilyä. Paljon televisiota katsovien ja paljon autoilevien testitulokset myös heikkenivät todennäköisemmin viisivuotisen seurannan aikana. Löhöilyn terveyshaittoja voi pienentää lisäämällä liikuntaa, mutta sekään ei täysin kumoa vaikutuksia. Television ääressä vietetty aika tuntuu tutkimusten perusteella olevan erityisen haitallista, haitallisempaa kuin muut fyysisesti passiiviset ajanvietteet, mikä ainakin osittain selittynee napostelulla. K U VA : SH U T TE R ST O C K U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä P aljon televisiota katsovat ja runsaasti autoilevat pärjäävät muistitesteissä ikätovereitaan huonommin, tuore brittitutkimus osoittaa. Tietokonetta paljon vapaa-ajallaan käyttävät puolestaan menestyivät testeissä muita paremmin tutkimuksen alussa, mutta heidän testituloksensa eivät myöskään heikentyneet yhtä todennäköisesti kuin muiden, tutkijat havaitsivat. Parasta olisi lisätä liikuntaa ja vähentää löhöilyä Brittien havainnot olisi hyvä vahvistaa lisätutkimuksissa, mutta television katselu ja muut fyysisesti passiiviset ajanviettoja elintavat on aiemmin yhdistetty myös diabetekseen, ylipainoon ja sydänsairauksiin. 52 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä. Fyysinen passiivisuus on aiemmin yhdistetty moniin muihinkin terveysongelmiin, kuten diabetekseen. Tutkimuksessa oli käytössä runsaan 500 000 brittiaikuisen terveystietoja ja muistitestien tuloksia. Tutkimuksen alussa osallistujat saivat muistia ja muita kognitiivisia mielen toimintoja mittaavissa testeissä sitä huonompia tuloksia mitä enemmän he autoilivat ja katsoivat televisiota
Kenen kanssa. Kokeile jotain uudenlaista tekemistä. Mitkä ainekset sinun arjessasi edistävät virtaustilaa. Keskittymiskykyä on mahdollista vaalia ja kehittää. HAJAMIELISEN 2019 Säheltämisestä keskittymiseen! L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A w w w . f i Tilaa itselle tai lahjaksi! Kalenterin lisäksi myynnissä on Keskittymiskyvyn elvytysoppaita (Tuuma 2018)! SAATAVILLA VERKKOKAUPASTA holvi.com/shop/tunnejamieli ANNA VIRRAN VIEDÄ Kesäkuu Asiat alkavat sujua ja vaikeatkin ongelmat alkavat näyttää innostavilta haasteilta. f i | w w w . Seinäkalenterin lempeän humoristinen ulkoasu on kuvittaja Maria Viljan käsialaa. t u n n e j a m i e l i . Kalenterin on tuottanut Mielenterveyden keskusliiton julkaisema Tunne & Mieli -lehti.. Flow-tilassa mieli on aktiivinen, keskittyminen on helppoa ja vaikeat haasteet tuntuvat lannistavan sijaan innostavilta. Mitä teet. Koetko virtaustilaa. Mieti samalla, miten voisit tuoda näitä elementtejä mukaan arkeesi. Katsele vanhoja valokuviasi ja etsi sieltä virtaustilan aineksia. Missä olet, kun virtaustila syntyy. Kesäkuu on mainiota aikaa etsiä virtaustilaa vaikkapa harrastusten parista tai uudenlaisesta tekemisestä. Hajamielisen allakka on seinäkalenteri, joka haastaa vanhoja tottumuksia ja tarjoaa vuoden jokaiselle kuukaudelle keskittymis kykyä ravitsevia harjoituksia. VK Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 22 1 2 23 3 4 5 6 7 8 9 Helluntai 24 10 11 12 13 14 15 16 25 17 18 19 20 21 Juhannusaatto 22 Juhannuspäivä 23 26 24 25 26 27 28 29 30 Virtaustilassa eli flow’ssa koet hallinnan tunnetta: ”Olen ihminen, joka vie tätä asiaa omalla tavallaan ja tyylillään eteenpäin, hankkii tietoa, etsii apua ja tekee päätöksiä.” Silloin asiat alkavat sujua ja vaikeatkin ongelmat alkavat näyttää innostavilta haasteilta. t u u m a k u s t a n n u s . Aivotutkimukseen perustuvat tehtävät ovat kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen ja psykologian tohtori Mona Moisalan laatimia ja pohjautuvat heidän kirjoittamaansa Keskittymiskyvyn elvytysoppaaseen (Tuuma 2018)
Palvelun hinta 10,26€/puh (+pvm/mpm), josta lahjoituksen kohteelle jää 9,34€/puh www.mtkl.fi LAHJOITA SIIRTO. Keräysaika: 1.4.2018–31.3.2020 koko maassa lukuunottamatta Ahvenanmaata. Lahjoita 10 euroa mielenterveystyöhön! Kiitos tuestasi! Soita 0600 14455 Mielenterveyden keskusliiton rahankeräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro Rahankeräyslupa RA-2018-173. mobiilisovelluksella 050 577 1627
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Mielen harjoitusta T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 55
ca/ sud oku on Tue Sep 18 12: 10: 36 201 8 GM T. Enj oy! V A L L I N K I I R A T R A S K I A K E I T O T Ratkaisu seuraavalla aukeamalla. Muutettu kirjain on muutettu lopullisesti ja alimpana olevassa sanassa kaikki kirjaimet ovat vaihtuneet esimerkin mukaisesti. Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.39) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Sep 18 12:10:23 2018 GMT. Mielen harjoitusta Sanatehtävä Sudoku K A R I JU N TU N EN Ylärivillä olevaa sanaa muutetaan alas mentäessä yksi kirjain kerrallaan. ?. VAIKEUSASTE: . VAIKEUSASTE: ??. ca/ sud oku on Tue Sep 18 12: 10: 33 201 8 GM T. Ratkaisut P A I N A A P A I N I A P A I N I T S A I N I T S A N N I T S I N N I T S I N K I T T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 57. Enjoy! Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.53) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Sep 18 12:10:33 2018 GMT. Puz zle 1 (Ea sy, diff icu lty rat ing 0.3 9) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Enjoy! ??. Enjoy! Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.60) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Sep 18 12:10:36 2018 GMT. Alla olevasta sanasta muodostuu uusi sana aina yhtä kirjainta muuttaen. Enj oy! Puz zle 1 (M edi um , diff icu lty rat ing 0.5 3) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. ca/ sud oku on Tue Sep 18 12: 10: 23 201 8 GM T. . VAIKEUSASTE: ?. Enj oy! Puz zle 1 (H ard , diff icu lty rat ing 0.6 0) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky
Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA OPPI SHOW ANKA VÄHITEN ILOINEN NÄYTE KÖYHÄ 4x25 Ti VAAREJA KAIVAJIA ASIALLAKIN PYYTÄÄ PYRSTÖSAMMAKKO NIEMIMAA HOIDETTAVIA STATUS RIEMUHUUTO LAUREL MATERIA KUJE CARLOS EIVÄT MUIDEN JUOVUTTAA SINUTKIN SINULLA. MÄRKÄ LUMI MAALISMIES NOPEAA MENOA NEESON SHARONIN SUKUA AUTOISSA AUH! “HÄLYTYSLAITE” PITOTAPA YHDISTÄÄ TYÖPAIKOILLAKIN HAITTAAVAT “AALTO JA” POIKIA AJALLINEN AAAA PUUTAVARAA UURTO N YLJETTY MINULTA SUJUU LAUKAT SIEVÄ NAUTITTAVIA HILLERI ÄITIELUKKA ANKARA MAURI LIRI TAPPER ALKU ISO. ” ” L Y Ö TAHTIA 1/4 +T VEDEN ÄÄNTÄ HUNAJALLE JUURIA AUTOJA LOOSI USEIN KYSYTTY. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. www.ristikkotuuli.fi JUHLIVAT JOULUNA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Lähetä ratkaisusi 19.11.2018 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. NIMI OSOITE Ristikko 58 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit
Viime lehden parhaan jutun äänet hajautuivat. PALAUTUS 19.11.2018 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. 57) RISTIKON 4/2018 RATKAISU KRYPTON 4/2018 RATKAISU Tehtävien ratkaisut Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. Ristikkoja kryptovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. Arvontaan osallistumisen aika on 4.10.–19.11.2018 Paras juttu 4/2018 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 59. Onnea voittajalle! Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Anna palautetta lehdestä ja voita! Lehden 4/2018 Paras juttu -äänestyksessä Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjan voitti Heli Lehtonen Laitilasta. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! X A N A D U L O B O S I L A T S Y O O H M I I T Y F X O G L U K E M A E X T R A U D K N Ä I O I T E M U R M E J H Ö T U S I N A E L M E R R P B V C O E O A T A I R V O I D E L E T I T Y S N I S A I U C O C O T A N I M A O I E R N A B T A A S O S T O P G I R N A Y I B O R E D R O T S I R P O I S Ä A D A M O N I K R A T S I L M U A E T T O N E U O E K Ä L Y T U S A N S S I K A T K I A K T I A T N S E K T O I S E T O L O F I T R A A T T I I Ä S S Ä R U I U O R A N G I T H I E H O K U T I M E T A N O D I I T K U A O M M E L Ö L J Y T V A S T U K S E T A S I A L O M A R O N I E P U T A K I T M U T A S A N O A L M K A S E T I T E L I I V I A L E T T A A N N O I N A T U M A K U R A T A I V A S O N E A U S V A T S A A R I E N N A T A M I A T R I P I N T I T U T A L A T O I I T S A R A T O R A A T L E I J O N A K A I R O I I R N U K A L U L A K A N A N E U L A O L I O U R O S R A N T A R A V I N T O L A U E T A V I H K I L O T H A P S U U P O I S S E T O A I T S E N A R R I T V A L P A S A L A T A I N A I L K I Ä I T I I T I K K A N A U R U T O T S A T E O S U R K I A R T K L A V A L L I N V A L L A N V A L L A T V I L L A T V I I L A T K I I L A T K I I R A T R A S T I A R A S T I A R A S T I T K A S T I T K E S T I T K E S T O T K E I T O T Yhteystietonsa jättäneiden kesken Tunne & Mieli arpoo Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan Keskittymiskyvyn elvytysoppaan (arvo 29 euroa). SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. Kiitämme kaikkia parasta juttua äänestäneitä ja palautetta antaneita! Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Jutuista mainittiin muun muassa kansanedustaja Jani Toivolan haastattelu, Psykologi vastaa -palsta sekä outoja kokemuksia käsittelevä asiantuntijahaastattelu. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten
Söin ensimmäisen palasen niin lämpimänä, että voi valui kättä pitkin. Kun sinne mentiin kesäksi, ihan ensimmäisenä mummo lämmitti leivinuunin ja alkoi leipoa ohrarieskoja. leipä ja nokare voita TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Lohturuoka RESEPTI, TEKSTIT JA KUVA: ELINA YLITERVO ”Lapsuudessani mummo ja pappa asuivat osan vuodesta Jaatilassa, Rovaniemen maalaiskunnassa. Minun hommani oli pistellä rieskoihin haarukalla reikiä ennen kuin ne laitettiin uuniin. Sen jälkeen lähdettiin katsomaan mummon kanssa, että onko tullut uusia kissanpentuja.” Ilkka Riikonen, Tampere 60 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Uunituoreen rieskan päälle laitettiin kauhea määrä voita
Taikina kohotetaan yön aikana jääkaapissa. Hiivattomat ja vehnäjauhottomat rieskat voi paistaa uunin lisäksi pannulla tai grillissä, mutta paras maku tulee tietysti leivinuunista. Paista 225 asteessa 12–15 minuuttia. Jaa nämä palaset vielä kahdeksaan osaan. Kuohkeiden sämpylöiden salaisuus on pitkä kohotusaika. Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua. Painele rieskojen pinnat rystysillä ja tee haarukalla reikiä. Paista 275 asteessa 5–8 minuuttia. x Jaa taikina kahteen osaan reilusti jauhotetulla alustalla. x Nostele lusikalla taikinasta kekoja leivinpaperille. Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: tunnejamieli@mtkl.fi Ohrarieska (noin 16 kpl) 1 kg ohrajauhoja 1 ½ tl suolaa 1 tl leivijauhetta 1 l kylmää vettä x Sekoita jauhot, suola ja leivinjauhe. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 61. Taikina saa jäädä hieman löysäksi. Lisää vesi ja rypsiöljy ja sekoita. Peitä kulho kelmulla tai kannella ja nosta jääkaappiin yöksi. Kääräise tuoreet leivät keittiöliinan sisään. V astapaistettu leipä ei tarvitse päälleen kuin silauksen voita. Ohrarieskat valmistuvat hetkessä ja vain neljästä raaka-aineesta. Yön yli -sämpylät (15 kpl) 3 dl vehnäjauhoja 2 dl sämpyläjauhoja 3 dl kaurahiutaleita 2 rkl auringonkukansiemeniä 2 rkl kurpitsansiemeniä 1 pss kuivahiivaa 1 tl suolaa 4 dl kylmää vettä ½ dl rypsiöljyä x Sekoita jauhot, hiutaleet, siemenet, hiiva ja suola kulhossa. Lisää kylmä vesi nopeasti käsin sekoittaen. Muotoile palasista pyöreitä rieskoja, joiden paksuus on noin 1 cm. Aamulla leipurin ei tarvitse kuin nostella lusikalla taikinanokareet pellille ja odottaa tuoreen leivän huumaavaa tuoksua
T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Intohimoni 62 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8
Pian Assi huomasi, että aistielämyksiin alkoi turtua, jos niitä yritti saada liian usein. Lyhenne tulee sanoista autonomous sensory meridian response. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 63. Nykyään hän kuiskailee videoilla, jotta katsoja saisi kehoonsa kihelmöivän olon. Olen yliempaattinen ihminen, joten esimerkiksi hoitajan ammatti olisi minulle liikaa. Muutama vuosi sitten Assi Jokivirralle selvisi, miksi hän koki erikoisia aistielämyksiä esimerkiksi autossa ja työpaikallaan. Täytyy suunnitella, käsikirjoittaa, hankkia rekvisiitta, kuvata ja editoida. Välillä hän tekee käsillään hitaita liikkeitä ilmassa. Kokemusta oli jo videoblogien ja laulupätkien julkaisemisesta, joten oli helppoa ryhtyä tekemään uudenlaista sisältöä. SUURKULUTTAJASTA KOHTI KUTSUMUSTA Lapsena Assille tuli miellyttävä olo esimerkiksi siitä, kun kaveri leikki Barbie-nukeilla ja jutteli samalla hiljaa. Oli ihanaa sulkea muu maailma ulkopuolelle ja ottaa hetki aikaa itselle. Assi alkoi kuvata sisältöä ASMR ASSI -kanavalleen noin vuosi sitten. Korvissa humisee ja aivoissa tuntuu pumpulimaiselta. Kun selitys erikoisille kehon tuntemuksille löytyi, Assista tuli videoiden suurkuluttaja. – Laulaja Kasmir kehotti seuraajiaan menemään Youtubeen ja kirjoittamaan hakusanaksi ASMR. Yhden videon tekemiseen kuluu vähintään kokonainen työpäivä. Reilut kolme vuotta sitten selvisi, miksi Assin päänahkaa kihelmöi ja olosta tuli rentoutunut erilaisissa rauhallisissa tilanteissa. TEKSTI IDA NIEMINEN KUVAT ORNA BEN LULU V iolettiperuukkinen nainen sivelee kameran linssiä pienellä huiskulla ja toistelee hiljaisia äänteitä. Hän oli yksi ensimmäisistä suomalaisista ASMR-artisteista. Koulussa oli mukavaa, kun opettaja kurottautui pulpetin päälle ja neuvoi rauhallisesti tehtävissä. Hänen kanavaltaan löytyy myös laulurentoutusvideoita, joissa yhdistyvät intohimo musiikkia ja ASMR:ää kohtaan. Maailma katoaa ympäriltä – Aivan kuin koko maailma katoaisi ympäriltä. Joskus tulee perhosia vatsaan kuin ihastuneena, mutta olo on kuitenkin erilainen. ASMR:n aiheuttaa kehossa elämyksiä, joita Assi kutsuu ”jännittäväksi transsitilaksi”. Kuvaamiseen tarvitsee vapaapäivän yksin kotona, koska asunnossa täytyy olla mahdollisimman hiljaista. Se tarkoittaa tahdosta riippumattomia miellyttäviä aistielämyksiä, joita voivat laukaista esimerkiksi hiljainen puhe ja muut rauhalliset äänet. Puran auttamishaluni sisällöntuottamiseen. Päädyin katsomaan videota, jossa nainen kuiski pehmeällä äänellä. ASMR-videoiden leikkaamiseen ja äänten tasaamiseen meneekin tavallista enemmän aikaa. Taustalla kohoavat satulinna ja yötaivas, kunnes yhtäkkiä naisen takana alkaakin kohista meri. Takaraivossa voi kihelmöidä, ja tunne kulkee niskan läpi koko vartaloon. – Aiemmin intohimoni oli rentoutusvideoiden katsominen, mutta nykyään se on niiden tekeminen. Huhtikuussa 2018 julkaistulla Youtube-videolla juttelee Nukkumimmi, joka on Assi Jokivirran ASMRroolihahmo. Olen täysin kiinni hetkessä. Mikrofoni tallentaa herkästi jopa vesiputkien äänet tai naapurin koiran haukunnan. Nukkumimmin tarkoituksena on rauhoittaa katsoja unten maille nimenomaan erilaisten aistiärsykkeiden avulla. Nykyään hän katsoo muiden kanavia enimmäkseen inspiraatiomielessä. Sama jännittävä tunne valtasi kehon myös autossa, kun moottori hurisi tasaisesti. Tekemisen on tunnuttava mielekkäältä, jotta jaksaa puurtaa
Hyvä mikki mahdollistaa kokonaisvaltaisen elämyksen. Assi muistuttaa, että videoissa ei ole kuitenkaan kyse mistään seksuaalisesta, vaikka jotkut luulevat niin. Myös Assi on tehnyt kanavalleen tällaisen pätkän. Myös hiusten koskeminen tuntuu miellyttävältä. Intohimo Assi Jokivirran mukaan Intohimoni merkitsee minulle… sitä, että elämä on mielekästä ja teen minulle rakkaita asioita. 64 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Monet ovat kertoneet sosiaalisissa medioissa, että Assin kanava on auttanut heitä unettomuuden ja ahdistuneisuuden kanssa. Yleensä videoiden tekeminen palkitsee. Hän on ratkaissut asian niin, että lukee uuden videon kommentit parin päivän ajan ja lopettaa sitten. Kun asiakas selailee kampaajantuolissa lehteä, Assille tulee syvän rentoutunut olo. Näin seuraajien innokkuus ei ala stressata liikaa. Usein artistit kuitenkin käyttävät herkkiä mikrofoneja, jotka mahdollistavat äänen kuulemisen vuorotellen vasemmasta ja oikeasta korvasta. Assille kunnollinen kamera on ehdoton työväline, koska hän haluaa tehdä hyvännäköistä sisältöä. Kampaajaroolipelien suosiota saattaa selittää esimerkiksi se, että saksista ja hiusharjasta lähtee juuri sopivia ääniä katsojan rentouttamiseksi. Rahaa saa kulumaan myös muun muassa editointiohjelmaan ja valoihin. Ilman ASMR:ää… en olisi minä, koska olen kokenut näitä tuntemuksia lapsesta saakka. Hänen ei kuitenkaan tarvitse näytellä, koska hiusten leikkaaminen ja kampausten tekeminen on hänen oikea päivätyönsä. ASMR on tarjonnut minulle… paljon rakkautta, uusia ihmissuhteita ja mahdollisuuksia, joita en olisi saanut ilman videoiden tekemistä. Nykyään uusia suomalaisia tekijöitä löytyy Youtubesta viikoittain, sillä ilmiöstä on tullut nopeasti aiempaa tunnetumpi. Katsojien toiveet ovat Assille tärkeitä, mutta välillä niiden paljous luo paineita. Tyypillistä on esimerkiksi se, että katsojan korvaan kuiskitaan ja häntä silitellään sekä kehutaan. HERKKÄ MIKROFONI TAKAA ELÄMYKSEN Suomessa oli vain muutama ASMR-artisti, kun Assi löysi ilmiön. Erilaiset ”triggerit” ovat tärkeä osa ASMRelämystä. Aisteja kutittelevaa sisältöä pystyy tuottamaan kevyillä välineillä, kuten pelkällä puhelimella. ASMR-videot voivat tuntua intiimeiltä, koska niissä luodaan usein illuusio läheisyydestä. AMMATTI YHDISTYY INTOHIMOON Youtubesta löytyy lukuisia roolipelivideoita, joissa ASMR-artisti esittää kampaajaa. Niillä tarkoitetaan tuntemusten laukaisijoita, kuten esineiden naputtelua, mikrofonin harjaamista ja tietynlaisten sanojen toistelua. – On rauhoittavaa, kun ihminen koskee toista
Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kestotilaajat saavat lukijalahjana myös vuosikalenterin. Tunne & Mieli -lehteä julkaisee Mielenterveyden keskusliitto. Vuonna 2019 Hajamielisen allakka -nimeä kantava kalenteri ohjaa lempein askelin kohti parempaa keskittymiskykyä.. Lehden aiheita ovat muun muassa mielenterveys, ihmissuhteet, itsensä kehittäminen ja henkinen kasvu, kouluja työhyvinvointi, elämänkokemukset sekä hyvän mielen vinkit. Lehtitilaus on hyvän mielen lahja ystävälle tai perheenjäsenelle. TILAA ITSELLE TAI LAHJAKSI TILAUKSET KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA holvi.com/shop/tunnejamieli Tunne & Mieli on lehti jokaiselle mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneelle
Siihen on aina erikseen päätettävä ryhtyä, vaikka lopputulos on aina mukava. Tämän vuoksi rutiinit painottuvat aamuihin ja työpäiviin. Onnellinen ja tasapainoinen arki vaatii itsen kuuntelua ja tietynlaista vaistonvaraisuutta, vaikka sillä lailla eläminen voi olla välillä vähän rankkaa. Mikä on hyvän arjen vinkkisi Tunne & Mieli lehden lukijoille. Mikä on tällä hetkellä ajankohtainen arkinen ongelmasi. Ystävien tapaaminen painottuu viikonloppuihin, samoin kuin kokkailuharrastus. En juo kahvia, joten minulle ei ole luonnollista mennä istumaan työpaikan kahvihuoneeseen. Arjessani on parasta, että saan aika pitkälti itse päättää, mitä teen ja mihin käytän aikaani. Tandem-pyörällä se onnistuu, mutta liikkuisin mielelläni myös yksin. Tämän rutiinin luominen on minulla nyt työn alla. Siellä on välineet teen keittämiseen, mutta teetä ei keitetä kaikille valmiiksi samalla lailla kuin kahvia. Sen jälkeen laitan kuulokkeet korvilleni, avaan tietokoneeni ja katson, onko tullut viestejä, joihin pitäisi reagoida heti. Tiedän, että kahvihuonebreikki työkavereiden kanssa voisi raikastaa ajatuksia. Kun tiedän, että tietyt asiat tapahtuvat tietyllä tavalla, tiettyyn aikaan, voin keskittyä siihen, mitä teen. Pyrin menemään nukkumaan kymmenen ja yhdentoista välillä. Rutiinit tekevät tilaa luovuudelle TEKSTI MARJAANA TUNTURI KUVAT TUUKKA OJALAN KOTIALBUMI Millainen on tavallinen arkipäiväsi. Sosiaalinen media haukkaa elämästäni liikaa aikaa. On tärkeää erottaa omat tarpeet muilta ihmisiltä tulevista odotuksista. Tätä asiaa työstän parhaillaan. Ensimmäiseksi töissä täytän aina vesipulloni. Arkeni rakentuu rutiinien päälle. Työpaikallani Vincitissä jokainen saa rakentaa työarkensa sellaiseksi kuin haluaa. Millaista on arkinen ajankäyttösi. Kun pidin keväällä taukoa kaikesta someaiheisesta, huomasin, että aikaa vapautui ihan mielettömiä määriä. Minun pitäisi saada tasapainotettua vapaaaikaani niin, että viettäisin vähemmän aikaani somessa ja liikkuisin enemmän. Herään kello 6.30, käyn suihkussa ja laitan aamupalaa, puuroa tai jogurttia ja teetä. Syön lounaan keskellä päivää niin, että työpäiväni jakaantuu kahteen yhtä pitkään jaksoon. Kuuntele itseäsi rehellisesti ja tee asioita tarvittaessa toisin kuin ennen. Saan hyvin asioita aikaan aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Siellä on hirvittävän hyvä henki ja ihmisiä arvostetaan yksilöinä. Millainen merkitys rutiineilla on arjessasi. Työpaikkani on myös yksi parhaista asioista arjessani. Jotkut tekevät paljon etätöitä, mutta minun on helpointa keskittyä tekemiseen työpaikalla. TUUKKA OJALA Minun arkeni Olen Tuukka Ojala, 24vuotias tamperelainen ohjelmistosuunnittelija. Mikään nykyisistä rutiineistani ei ole turha, mutta ainakin yhden rutiinin haluaisin lisää. Työn ja ammatillisen kehittymisen lisäksi olen kiinnostunut musiikin soittamisesta, kuuntelusta ja tutkimisesta sekä lukemisesta. Mikä arjessa on parasta. Arkiaamuissani on tarkat rutiinit. 66 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8. Rutiinien keskellä on mahdollista olla luova. Suursiivouspäivään. Haluaisin myös harrastaa enemmän liikuntaa, esimerkiksi pyöräillä, mutta siinä sokeus on iso rajoite. Tykkään urautua ja tykkään myös muuttaa uria urautuakseni uudelleen. Arki-iltaisin vietän aikaa pääosin itsekseni musiikin ja lukemisen parissa, sillä tarvitsen paljon omaa aikaa ja nautin yksinolosta. Sen jälkeen katson edellispäivän päätteeksi kirjoittamani tehtävälistan ja ryhdyn töihin. Mihin joudut arjessa pakottamaan itsesi. Kello 7.30 lähden töihin. Saan tehdä työtä, joka on mielekästä ja jossa saan kehittää itseäni
Saamme lähettää sinulle tietoja Tunne ja Mieli –lehden uusista tarjouksista. tarjoamalla työmahdollisuuksia muun muassa mielenterveyskuntoutujille ja eläkeläisille . Mielenterveyden keskusliitto on vuonna 1971 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden ja kuntoutujien sekä heidän läheistensä etuja yhteis kunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. julkaisemalla laadukkaita sisältöjä, jotka käsittelevät ratkaisukeskeisesti erilaisia mielen ilmiöitä . purkamalla mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa . Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Tilaaja Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Maksaja (jos eri kuin tilaaja) Etunimi Sukunimi . Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Lehden toiminta tukee liiton työtä: . Kuponki on voimassa 31.12.2018 saakka. Toimintamme tukee mielenterveystyötä Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Puh. Emme luovuta tietojasi muille tahoille. Lehden perussisältöä ovat selviytymistarinat, tietojutut ja hyvän mielen vinkit. Tilaajalla on kuluttajasuojalain mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. itselleni lahjaksi Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Teen osoitteenmuutoksen Tunne & Mieli kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielenterveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmissuhteista ja henkisestä kasvusta. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. edistämällä mielenterveydestä käytävää faktapohjaista keskustelua . Tilaukset joko verkkokaupastamme holvi.com/shop/tunnejamieli tai alla olevalla tilauskupongilla. Tilaan Tunne & Mieli -lehden Edullisena kestotilauksena 4 numeroa (puoli vuotta + yksi ylimääräinen numero) 35 euroa, joka sisältää vuoden lopussa postitettavan seinäkalenterin. LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA. ohjaamalla liitolle vuokraja hallintomaksuja sekä lehden toiminnasta mahdollisesti saatavan tuoton. (09) 565 7730 www.mtkl.fi Kustantaja Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) Tilaajapalvelu Puh (09) 85668349 tilaajapalvelu@mtkl.fi Päätoimittaja Sirkku Immonen sirkku.immonen@mtkl.fi Tuottaja Aino Heikkonen aino.heikkonen@mtkl.fi 050 407 5448 Ilmoitusmyynti Markku Karjalainen 045 173 5102 Ilmoitusaineistot aineisto@vitale.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay Painopaikka Forssaprint Painosmäärä 10 000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen Lehden kustantaja on yhteiskunnallinen yritys OY MTKL Vireä Mieli Ab, jonka omistaa Mielenterveyden keskusliitto
040 722 4292 omaisneuvonta @finfamipirkanmaa.fi kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Yh teis öss ä on voi ma a. Attendo on mukana Mielenterveysmessuilla 21.–22.11.2018. finfamipirkanmaa.fi SEURAA TUNNE & MIELTÄ SOMESSA! Facebook www.facebook.com/tunnejamieli Instagram @tunnejamieli Twitter @tunnemieli Tietoa, tukea ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville, läheisille ja ammattilaisille Etelän-SYLI ry tarjoaa matalan kynnyksen apua ja tukea syömishäiriötä sairastaville, läheisille sekä työssään sairastavia kohtaaville ammattilaisille. Tule käymään! osallisuuteen Yhdes sä teemm e suuria asioita ! www.attendo.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry tarjoaa tukea ja tietoa, kun läheisen mielenterveys huolettaa. Älä jää yksin kohdataan haasteet yhdessä! Etelan-SYLI ry | Tallberginkatu 1 c 115, 00180 Helsinki puh 040 535 1626 / 045 841 6853 | info@etelansyli.fi www.etelansyli.fi. Omaisneuvonta puh