Mieli ja tieto STOP! Pysäytä tunnekuorman siirtyminen seuraavalle sukupolvelle. L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Yhdessä yli 50 vuotta: “Tunteista puhumisen opettelu pelasti parisuhteemme” 5 / 2 1 9 saa näkyä ja tuntua HYVÄN MIELEN VINKKI Näin kirjoitat oman elämäntarinasi MIIA NUUTILA MIELENTÄMISEN TAITO KEVENTÄÄ IHMISSUHTEITA HERKKYYS KANSSAKULKIJA Voiko oman lapsen menettämisestä toipua koskaan
Hän sanoi, ettei epävarmuus ole tänä päivänä kovin suosittua. Tunteiden tiedostaminen ja avoimuus tuottaa kukoistavia ihmissuhteita. He osaavat kunnioittaa tuntematonta. Siitä kirjoittaminen tähän numeroon haastoi sanoittamaan psykologiaa ihmisten kielelle.” Anna-Kaisa Pitkänen Lorem Päätoimittaja Meri Nykänen p. V ietin tänä syksynä viikonlopun vanhojen ystävien seurassa. Istuessani verannalla tunsin, että ystävien kesken tapahtui avoin kohtaaminen, ja lämpö voitti vetoisuuden. Sen sijaan voisimme hyväksyä näissä kohtaamisissa tietämättömyyden: antamalla tilaa, kuuntelemalla sekä olemalla hiljaa ja vertailematta. Moni pohti lastensa kasvamista ja siihen liittyviä uusia tilanteita. Täältä töihin liveopisto.fi livepalvelut.fi Polku työelämään Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Mentalisaa tio eli mielentäminen on yksi esi merkki vaikeasta psykologisesta käsitteestä. Oman historian ymmärtäminen ja avoin suhtautuminen toisiin tuovat vuorovaikutukseen lämpöä ja aitoutta. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. Silti olisi viisaampaa hyväksyä epävarmuus kuin ajatella, että kaikkeen löytyy helppo selfhelpratkaisu. Potilastani, asiakastani tai lukijaani eivät hyödytä tieteellisesti osuvat ku vaukset, jos niitä ei ymmärrä ja osaa liittää arjen kokemuksiin. Yhdelle oli tullut stoppi oman jaksamisensa kanssa, toinen oli huolissaan muistisairaan vanhempansa tulevaisuudesta. Illalla istuimme vähän vetoisalla lasiverannalla, ja jokainen pääsi vuorollaan ääneen kertomaan, missä kohdassa elämää hän juuri nyt menee. Kaikilla oli vähän kaikenlaista. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 8000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Pääkirjoitus K uv a: Su sa nn a K ek ko ne n / N O O N K uv a: M ik a Po lla ri PS Haluatko olla mukana tekemässä lehteä. Kun minulta kysytään, mikä yhdistää kahta ammattiani, ensimmäi nen ajatus on, ettei mikään. Tutustu lisää koulutusja palvelutarjontaamme. Onnellisuusprofessori Markku Ojanen sekä tunneäly-termin kehittänyt amerikkalainen professori John D. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. 0400 820 174 toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Tutustu lisää koulutusja palvelutarjontaamme. Hänen mukaansa epävarmuudessa on hyvät puolensa: se avaa ja antaa tilaa. Tässä numerossa pohditaan elämänkaarta ja ihmissuhteita. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Kehitä tunneälyäsi voi paremmin! tunteeni.fi –sivusto auttaa sinua sanoittamaan tunteesi. Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Kylmästä lämpimään Täältä töihin liveopisto.fi livepalvelut.fi Polku työelämään Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Antoisia lukuhetkiä ja kohtaamisia syksyyn! Meri Nykänen, päätoimittaja Toimittajalta “Ehdin tehdä yli 15 vuotta toimittajan työtä ennen kuin minusta tuli psykolo gi. Oli kerrankin tarpeeksi aikaa, avoimuutta ja levollisuutta, eikä kenelläkään ollut tarvetta antaa toiselle kevyitä vinkkejä tai puhua päälle. Onko tunteista vaikea puhua. Mayer ovat antaneet myönteistä palautetta tästä SDG*tunnekartasta tunteeni.fi tarjoaa ilmaiseksi tunteeni.fi palapelitunnekortit kaksi kuvitettua e-kirjaa tuhansien tunteiden sanaston T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 3 2 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 2 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Tarkemmin pohtiessani löy dän rooleistani kuitenkin paljon tois taan tukevaa. Psykologina keskityn yksityiseen, salassa pidettävään ja intiimiin, toi mittajana olen julkisesti esillä yleisöni edessä. Kirjoitan psykologin työn ohessa edelleen erityisesti alaani liittyvistä aiheista. Haaparannan mukaan hoitotyötä tekevät ihmiset ovat usein luonnostaan mestareita toisen kohtaamisessa. Kirjoittamista ja psyko logiaa voi parhaimmillaan yhdistää pyrkimys selkeyteen, ymmärrettävyy teen ja oivallusten herättämiseen. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Tuntui hyvältä tulla aidosti kuulluksi. Mieleeni tuli hiljattain Hesarista lukemani juttu, jossa filosofi Leila Haaparanta puhui epävarmuudesta. Löydä omat mielialasi yli sadan tunteen kartalta – huomaat miten selkeällä tavalla tunteet liittyvät toisiinsa. Meillä on tarve ymmärtää toista ihmistä, ja silloin käytämme usein itseämme mallina
Kaikilla oli vähän kaikenlaista. Antoisia lukuhetkiä ja kohtaamisia syksyyn! Meri Nykänen, päätoimittaja Toimittajalta “Ehdin tehdä yli 15 vuotta toimittajan työtä ennen kuin minusta tuli psykolo gi. Siitä kirjoittaminen tähän numeroon haastoi sanoittamaan psykologiaa ihmisten kielelle.” Anna-Kaisa Pitkänen Lorem Päätoimittaja Meri Nykänen p. Meillä on tarve ymmärtää toista ihmistä, ja silloin käytämme usein itseämme mallina. Mayer ovat antaneet myönteistä palautetta tästä SDG*tunnekartasta tunteeni.fi tarjoaa ilmaiseksi tunteeni.fi palapelitunnekortit kaksi kuvitettua e-kirjaa tuhansien tunteiden sanaston T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 3 2 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 3. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Löydä omat mielialasi yli sadan tunteen kartalta – huomaat miten selkeällä tavalla tunteet liittyvät toisiinsa. Oman historian ymmärtäminen ja avoin suhtautuminen toisiin tuovat vuorovaikutukseen lämpöä ja aitoutta. Kirjoittamista ja psyko logiaa voi parhaimmillaan yhdistää pyrkimys selkeyteen, ymmärrettävyy teen ja oivallusten herättämiseen. Tarkemmin pohtiessani löy dän rooleistani kuitenkin paljon tois taan tukevaa. Illalla istuimme vähän vetoisalla lasiverannalla, ja jokainen pääsi vuorollaan ääneen kertomaan, missä kohdassa elämää hän juuri nyt menee. V ietin tänä syksynä viikonlopun vanhojen ystävien seurassa. Yhdelle oli tullut stoppi oman jaksamisensa kanssa, toinen oli huolissaan muistisairaan vanhempansa tulevaisuudesta. Kirjoittamista ja psyko logiaa voi parhaimmillaan yhdistää pyrkimys selkeyteen, ymmärrettävyy teen ja oivallusten herättämiseen. Antoisia lukuhetkiä ja kohtaamisia syksyyn! Meri Nykänen, päätoimittaja Toimittajalta “Ehdin tehdä yli 15 vuotta toimittajan työtä ennen kuin minusta tuli psykolo gi. Sen sijaan voisimme hyväksyä näissä kohtaamisissa tietämättömyyden: antamalla tilaa, kuuntelemalla sekä olemalla hiljaa ja vertailematta. Tällä kertaa tuntui oikealta tulla kuulluksi – ehkä seuraavalla kerralla on taas hyvien neuvojen aika. Mieleeni tuli hiljattain Hesarista lukemani juttu, jossa filosofi Leila Haaparanta puhui epävarmuudesta. Kehitä tunneälyäsi voi paremmin! tunteeni.fi –sivusto auttaa sinua sanoittamaan tunteesi. Psykologina keskityn yksityiseen, salassa pidettävään ja intiimiin, toi mittajana olen julkisesti esillä yleisöni edessä. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. Siitä kirjoittaminen tähän numeroon haastoi sanoittamaan psykologiaa ihmisten kielelle.” Anna-Kaisa Pitkänen Epävarmuudessa on hyvät puolensa: se avaa ja antaa tilaa. Potilastani, asiakastani tai lukijaani eivät hyödytä tieteellisesti osuvat ku vaukset, jos niitä ei ymmärrä ja osaa liittää arjen kokemuksiin. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Moni pohti lastensa kasvamista ja siihen liittyviä uusia tilanteita. Mentalisaa tio eli mielentäminen on yksi esi merkki vaikeasta psykologisesta käsitteestä. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 9000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Pääkirjoitus K uv a: Su sa nn a K ek ko ne n / N O O N PS Haluatko olla mukana tekemässä lehteä. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 8000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Pääkirjoitus K uv a: Su sa nn a K ek ko ne n / N O O N K uv a: M ik a Po lla ri PS Haluatko olla mukana tekemässä lehteä. Tässä numerossa pohditaan elämänkaarta ja ihmissuhteita. Mieleeni tuli hiljattain Hesarista lukemani juttu, jossa filosofi Leila Haaparanta puhui epävarmuudesta. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. Meillä on tarve ymmärtää toista ihmistä, ja silloin käytämme usein itseämme mallina. Tarkemmin pohtiessani löy dän rooleistani kuitenkin paljon tois taan tukevaa. Oli kerrankin tarpeeksi aikaa, avoimuutta ja levollisuutta, eikä kenelläkään ollut tarvetta antaa toiselle kevyitä vinkkejä tai puhua päälle. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Oman historian ymmärtäminen ja avoin suhtautuminen toisiin tuovat vuorovaikutukseen lämpöä ja aitoutta. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Onko tunteista vaikea puhua. Mentalisaa tio eli mielentäminen on yksi esi merkki vaikeasta psykologisesta käsitteestä. Illalla istuimme vähän vetoisalla lasiverannalla, ja jokainen pääsi vuorollaan ääneen kertomaan, missä kohdassa elämää hän juuri nyt menee. Potilastani, asiakastani tai lukijaani eivät hyödytä tieteellisesti osuvat ku vaukset, jos niitä ei ymmärrä ja osaa liittää arjen kokemuksiin. Tässä numerossa pohditaan elämänkaarta ja ihmissuhteita. Sen sijaan voisimme hyväksyä näissä kohtaamisissa tietämättömyyden: antamalla tilaa, kuuntelemalla sekä olemalla hiljaa ja vertailematta. Hänen mukaansa epävarmuudessa on hyvät puolensa: se avaa ja antaa tilaa. Moni pohti lastensa kasvamista ja siihen liittyviä uusia tilanteita. Hän sanoi, ettei epävarmuus ole tänä päivänä kovin suosittua. Tutustu lisää koulutusja palvelutarjontaamme. Istuessani verannalla tunsin, että ystävien kesken tapahtui avoin kohtaaminen, ja lämpö voitti vetoisuuden. Oli kerrankin tarpeeksi aikaa, avoimuutta ja levollisuutta, eikä kenelläkään ollut tarvetta antaa toiselle kevyitä vinkkejä tai puhua päälle. Hän sanoi, ettei epävarmuus ole tänä päivänä kovin suosittua. Haaparannan mukaan hoitotyötä tekevät ihmiset ovat usein luonnostaan mestareita toisen kohtaamisessa. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Onnellisuusprofessori Markku Ojanen sekä tunneäly-termin kehittänyt amerikkalainen professori John D. Istuessani verannalla tunsin, että ystävien kesken tapahtui avoin kohtaaminen, ja lämpö voitti vetoisuuden. Yhdelle oli tullut stoppi oman jaksamisensa kanssa, toinen oli huolissaan muistisairaan vanhempansa tulevaisuudesta. He osaavat kunnioittaa tuntematonta. Tuntui hyvältä tulla aidosti kuulluksi. Haaparannan mukaan hoitotyötä tekevät ihmiset ovat usein luonnostaan mestareita toisen kohtaamisessa. 0400 820 174 toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Kirjoitan psykologin työn ohessa edelleen erityisesti alaani liittyvistä aiheista. Psykologina keskityn yksityiseen, salassa pidettävään ja intiimiin, toi mittajana olen julkisesti esillä yleisöni edessä. Silti olisi viisaampaa hyväksyä epävarmuus kuin ajatella, että kaikkeen löytyy aina helppo ratkaisu. He osaavat kunnioittaa tuntematonta. Silti olisi viisaampaa hyväksyä epävarmuus kuin ajatella, että kaikkeen löytyy helppo selfhelpratkaisu. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Kylmästä lämpimään Täältä töihin liveopisto.fi livepalvelut.fi Polku työelämään Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Niitäkin tarvitaan. Hänen mukaansa epävarmuudessa on hyvät puolensa: se avaa ja antaa tilaa. Kaikilla oli vähän kaikenlaista. Kun minulta kysytään, mikä yhdistää kahta ammattiani, ensimmäi nen ajatus on, ettei mikään. Kirjoitan psykologin työn ohessa edelleen erityisesti alaani liittyvistä aiheista. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Kylmästä lämpimään V ietin tänä syksynä viikonlopun vanhojen ystävien seurassa. Tunteiden tiedostaminen ja avoimuus tuottaa kukoistavia ihmissuhteita. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Kun minulta kysytään, mikä yhdistää kahta ammattiani, ensimmäi nen ajatus on, ettei mikään
Teen päivittäin sisäistä työtä itseni kanssa. Mielikuvaharjoituksissa puhun itselleni kannustavasti kaikessa, mitä päivän aikana tulee eteen, jotta en jäisi jumiin negatiiviseen kehään. Näyttelijä Miia Nuutila, sivut 10–15 S I S Ä L L Y S 5 / 2 1 9
8 Tunnetaitoja lapsille 16 Mielentäminen keventää ihmissuhteita Mielentäminen helpottaa arkea, ja jokainen voi harjoitella sitä omissa läheisissä ihmissuhteissaan. 44 Mieli & tieto Trauman tie katkeaa käsittelemällä Voiko sukupolvelta toiselle vierivän taakan pysäyttää. 66 Minun arkeni: Juha Mertanen Toisen auttaminen tuo merkityksen tunteen Pu uh aa aivoi lle 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 Miia Nuutila Herkkyys saa näkyä Herkkyys ja ratkaisukeskeisyys ovat Miia Nuutilan voimavaroja, jotka ovat auttaneet yli vaikeuksien ja opet taneet rakastamaan ihan tavallista elämää. TEEMA: IHMISSUHTEET JA ELÄMÄN KAARI 34 62 22. He ovat luottaneet ystävällisyyden voimaan 50vuotisessa työssään parisuhteiden puolesta. 34 Hanna Lehto Surun läpi henkäys kerrallaan Kaksi lastaan hyvästellyt Hanna Lehto tietää, että vaikka kuinka sattuu, hengittäminen jatkuu. Häntä ovat auttaneet läheisten tuki ja lohtu siitä, että joskus syvinkin suru hellittää. 33 Kolumni: Elina Hirvonen Kuka auttaa, jos nuori putoaa. 40 Tee juurimatka itseesi Kun menneisyytensä kirjoittaa pa perille, usein myös katse tulevaisuu teen kirkastuu. 28 Hormonimylläkkä hämmentää keski-ikäistä Vaihdevuodet ovat osa naisen elämänkulkua ja työelämää, mutta silti niistä puhutaan vähän. Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Asian hyväksy minen ja tiedostaminen auttavat eteenpäin. 48 Tutkittua tietoa terveydestä 60 Ruokamuisto Ruisleivän paremmat päälliset 62 Intohimoni Laulunteko antaa haltioitumisen tunteita Musiikin tekeminen on Kari Matikai selle rakas harrastus ja tapa tarkas tella maailmaa. 22 Liisa ja Pentti Tuovinen Läheisyys löytyi puhumalla Suhdetta vahvistava palaute pelasti Liisa ja Pentti Tuovisen avioliiton
Yhteys luontoon kasvattaa voimavaroja. Fyysinen yhdessäolo tuo voi maa ja läheisyyttä ja helpot taa siten puhumistakin. Liikkukaa yhdessä. Yhdessä voi miettiä, miten itse pystyisi vaikuttamaan asiaan, vaikka suuret linjaukset ovatkin päättäjien käsissä. Onko pienillä teoilla mielestäni merkitystä. Keskustelun jälkeen toimintaa. Kun ilmastonmuutos ahdistaa lasta M iten puhua lasten kanssa ilmastonmuutoksesta. Lapsen tunteille tulee antaa tilaa, ja niitä voi vahvistaa sanallisesti esimerkiksi toteamalla ”Huomaan että sinua surettaa ilmastonmuutos. K U VA : U N SP LA SH Vinkiksi vaikean aiheen käsittelyyn Vietä lapsesi kanssa aikaa luonnossa. Koenko toivoa tai epätoivoa. Vaikeasta aiheesta keskusteltuan ne tehkää jotain kokonaisvaltaista yhdessä. – Lapset syyllistyvät helposti, ja siksi on tärkeää, ettei ilmastotyötä sidota pelkästään yksittäisiin valintoihin, Pihkala muistuttaa. Kysymystä on hyvä pohtia, sillä maapallon elinkelpoisuuteen liittyvät huolet koskettavat myös heitä. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei ilmastonmuutoksesta muodostuisi sukupolvia erottava tekijä. Ymmärrän sen hyvin, sillä se surettaa minuakin”. TEKSTI HELINÄ KUJALA Lue lisää: Panu Pihkala: Päin helvettiä. Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja 2017) sekä blogi http://ekoahdistus.blogspot.com/ 6 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Hänestä ilmastonmuutoksesta pitää puhua lastenkin kanssa, mutta ennen sitä aikuisen on syytä pohtia omia tuntemuksiaan. Mitä ajattelen yksilön vastuusta suhteessa yhteiskunnan vastuuseen. Lapsi rea goi asioihin hyvin kehollisesti. Myös kaupungissa voi viettää aikaa puistoissa ja rannoilla. – Se, mitä itse tunnemme ja ajattelemme, vaikuttaa paljon siihen, miten käsittelemme asiaa. Lapselle kannattaakin kertoa käytännön esimerkkejä siitä, mitä ihmiset tekevät ympäristön hyväksi. Kestävää elämäntapaa edistävä toiminta auttaa ilmastoahdistukseen. On olennaisen tärkeää, että aikuinen kuulostelee riittävän paljon itseään. Se auttaa suuntaamaan tunneenergian rakentavasti. Kun aikuinenkin ilmaisee tunteitaan, hänestä tulee Pihkalan mukaan kanssatuntija, kanssaihminen. K O O N N U T M E R I N Y K Ä N E N Mitä uutta. Keskustelu kannattaa aloittaa kuulostelemalla, mitä lapsi tietää ilmastonmuutoksesta ja mitä tunteita ja ajatuksia se hänessä herättää. Mitä minä tunnen. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Panu Pihkala tutkii työkseen ympäristöahdistusta ja on myös kirjoittanut aiheesta kirjan
Yksinäiset koululaiset kokevat muita yleisemmin kipuoireita, hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia. Se tarkoit taa tätä: miessukupuolta edustava ihminen ottaa keskustelun haltuun, vähättelee tai ei huomioi naisen argumentteja ja kertoo, kuinka asia oikeasti on. Yleisintä yksinäisyys on yhdeksännen luokan tytöillä, joista joka neljäs on hyvin tai melko usein yksinäinen. Onneksi yksinäisyyden torjumiseen löytyy keinoja: tutkimusten mukaan sosiaalisten taitojen opettelu ja turvalli sen sosiaalisen kasvuympäristön luomi nen vähentävät lasten ja nuorten yksinäi syyden kokemista. Nyt sen ovat ymmärtäneet muutkin. Myös kotoa opituilla taidoilla on suuri merkitys esimerkiksi siihen, miten lapsi kohtelee muita ja osaako hän asettua muiden asemaan. SANASELITYS OMA METSÄ – MAAILMAN PARAS LUONTOKOHDE Mihin mielesi halajaa, kun kaipaat luontoelämyksiä: Thaimaan pitkille hiekkarannoille ja turkoosiin mereen, viidakon äänimaisemaa kuuntelemaan, valkohuippuisille Alpeille – vai sittenkin omaan vehreään metsään. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 7. Ohjeet kalenterin tilaamiseen itselle tai lahjaksi löydät tämän lehden sivulta 54. Tällaisen ympäristön luominen on aina aikuisen vastuulla. On tutkittu, että naiset pääsevät puhumaan alle 75 prosenttia ajasta verrattuna miehiin silloin, kun keskustelu koskee päätöksentekoa. Lonely Planetin mukaan Suomi on paras luontokohde muun muassa ympäristön kestävyyden, kauniiden maisemien sekä hyvien luonnonsuojelutoimien ansiosta. Suomi on nimittäin valittu vuoden 2019 parhaaksi luontomatkakohteeksi, kertoo matkaoppaita julkaiseva Lonely Planet. Suomen pisteitä nosti myös se, että yli 70 prosenttia maan pintaalasta on metsän peittämää. Lehden kestotilaajat saavat kalenterin lukijalahjana vuoden viimeisen lehden välissä. MIESSELITTÄMINEN K U VA : SH U T TE R ST O C K 20 % Oletko jo kuullut termin miesselittä minen eli mansplaining. Me täällä asuvat olemme tienneet jo pitkään, että metsä rauhoittaa mielen. Ylä koulun alkaessa yksi näisyyttä kokevien määrä on 14 % eli alhaisempi. Terävä ja hauska kirja ilmestyi tänä syksynä myös suomeksi. Olisiko tuleva vuosi sinun valon vuotesi. Sana mansplaining on saanut alkunsa Rebecca Solnitin kirjasta Miehet selittävät minulle asioita (Kustantamo S&S). nuorista kokee itsensä usein yksinäiseksi yläkoulun päättyessä, selviää Jyväskylän yliopiston tekemästä WHOKoululais tutkimuksesta. Tehokeinoina saatetaan käyttää käden nostamista naisen eteen, äänen korottamista tai jopa naisen argumentin toistamista – miehen sanomana se kun on muka uskotta vampi kuin naisen sanomana. Jos arvostat läheltä löytyviä luontokohteita, et ole yk sin. Lisäksi kalenteris sa pohditaan valon vaikutusta mielen hyvinvointiin ja jaetaan kuhunkin vuoden aikaan sopivia hyvän mielen vinkkejä. Väite perustuu luksusmatkoja järjestävän True Luxury Travel matkatoimiston kansainväliseen ver tailuun, jossa Suomi nousi kärkisijalle yli sadan maan joukosta. VALOA SEINÄLLE VUODEKSI 2020 Kaunis Valon vuosi 2020 seinäkalenteri on nyt julkaistu! Tunne & Mieli lehden tuottamasta kalenterista löytyy valo kuvaaja Hanna Koikkalaisen upea kuva jokaiselle kuukaudelle
Tarinan jälkeen kirjoittajat, jotka ovat lapsen kehitykseen ja vanhemmuuteen perehtyneitä psykologeja, kertovat perustietoa tunteista ja siitä, kuinka aikuinen voi tukea lasta tunteiden tunnistamisessa ja nimeämisessä. Mutta myös aikuisen on hyvä oppia, ettei hän välttämättä aina tiedä, miltä lapsesta milloinkin tuntuu. Vaikka kaikkien tunteiden olemassaolo on tärkeää, ilo on hyvinvointimme kannalta kaikkein tärkein. Entäpä surullinen. Siksi tunteista kannattaa keskustella yhdessä. Ilon tunne tuo elämään energiaa ja toivoa. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston: Fanni ja suuri tunnemöykky (Kumma-kustannus 2019). Fanni ja suuri tunnemöykky -lastenkirjassa tätä tunnemöykkyä pohditaan lapsille tarkoitetun kuvitetun tarinan kautta. Lapsen kanssa voi vaikka pohtia yhdessä, miltä iloinen ihminen näyttää. Kaikkihan sen tunteen muistaa joko omasta lapsuudestaan tai oman lapsen käyttäytymisestä: raivostuttaa, hävettää ja tekee mieli juosta kauas pois. 8 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Toisten tunteiden tunnistaminen auttaa toimimaan rakentavalla tavalla muiden kanssa päiväkodissa, koulussa ja pihalla. Kirja on kuitenkin sekä lapsille että aikuisille. 3 Ilo ohjaa toteuttamaan elämää niin, että se tuntuu mielekkäältä. Kun lapsi osaa tunnistaa tunteitaan, hänellä on hyvä pohja myös muiden tunnetaitojen kehittymiselle. Surun tehtävänä on kutsua muita ihmisiä apuun ja saada lohtua. Lapsen mielestä voi tuntua vähättelevältä, jos aikuinen luulee aina tietävänsä, mitä lapsi milloinkin ajattelee. Vihan avulla pystyy ilmaisemaan muille, jos omia oikeuksia loukataan tai joku kohtelee epäreilulla tavalla. Fanni-tunnetaitokirjoja on ilmestynyt kokonainen sarja, ja kirjojen kuvitukset ovat hersyvän ihania ja värikkäitä. Kaikki lähtee siitä, että lapsi ymmärtää tunteiden olemassaolon ja oppii, miltä esimerkiksi Tunnista tunteita lapsen kanssa Kolme tärkeää tunnetta Lapsi ei syntyessään tiedä, mitä tunteet ovat, millä nimillä niitä kutsutaan tai miten niiden kanssa toimitaan. Miltä se oikein tuntui, kun pallo ei mennytkään maaliin yleisön edessä. Aikuisella on tärkeä rooli siinä, että lapsi oppii myös hyväksymään omat tunteensa. On myös tärkeää, että lapsi oppii kertomaan muille, miltä hänestä tuntuu. 2 Suru auttaa näkemään, mikä on itselle merkityksellistä, ja valmistelee ja auttaa luopumaan. Lapselle kannattaa kertoa, että hän on tärkeä sellaisena kuin on: iloisena, vihaisena ja surullisena, kaikkien tunteidensa kanssa. Kuvittanut Linnea Bellamine. Kun lapsi osaa tunnistaa omia tunteitaan, hän osaa myös paremmin säädellä niiden voimakkuutta. Pieni lapsi kokee tunteet kokonaisvaltaisesti kehossa ja mielessä: viha saa kädet hikoamaan ja pulssin kohoamaan, jännitys tuntuu vatsanpohjassa, suru puristaa rinnassa. 1 Vihan tunne auttaa puolustautumaan ja toimimaan. Viha auttaa itsenäisyydessä ja oman tahdon ilmaisemisessa. ilo ja suru tuntuvat. M itä tapahtuu, kun lapsi osallistuu juhlissa pallonheittokilpailuun – ja epäonnistuu. Siinä Fannielefantti kavereineen käy läpi erilaisia tunteita lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Tunnetaidot tukevat lapsen itsetuntoa, auttavat pärjäämään kavereiden kanssa, tekevät arjesta ja oppimisesta sujuvampaa ja tukevat kaikin puolin lapsen terveyttä
Miten ilman äitiä voi elää. Hannele Törrönen: Väärin rakastettu. Kirjoitukset kertovat myös ajankuvaa siitä, millaista teinin elämä on ollut eri vuosikymmeninä – vai onkohan se sittenkin aina vain samanlaista. Kirjeitä kuolleelle äidille K O O N N U T M E R I N Y K Ä N E N Viilenneet välit Tuoreille vanhemmille ja pikku lapsivuosiin riittää ohjeita: lehdissä, kirjoissa ja neuvolassa kerrotaan, miten uudesta elämänvaiheesta selviää. Ehkä lukeminen auttaa myös ymmärtämään teiniä, jos sellainen juuri nyt asuu saman katon alla. Idea on lähtenyt suositusta Päiväkirjaklubinimisestä tapahtumasta, johon ihmiset ovat voineet tulla lukemaan omia teiniaikaisia päiväkirjojaan. Eeva Vekki ja Risto Järvinen: Päiväkirjaklubi (Nemo 2019) T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 9. Törrönen ei tarjoa valmiita ratkaisuja tai kehota etsimään totuutta siitä, miksi tilanne on se mikä on. Kuoleman jälkeen alkaa asioiden hoitaminen: hautajaisten järjestäminen, paperiasioiden selvittäminen ja sukulaisten puheluihin vastaaminen. Kirjassa käsitellään vanhemman ja aikuisen lapsen ristiriitoja ja käydään läpi erilaisia tilanteita sekä niihin mahdollisesti johtaneita syitä. Suhdetta saattavat vaivata esimerkiksi erilaiset jännitteet, vihanpito tai riippuvuudet. Olet aina sanonut, että positiivinen ajattelu on kaiken lähtökohta, että aina on mahdollisuus valita miten suhtautua asioihin. Siksi psykologi ja psyko terapeutti Hannele Törrösen kirja Väärin rakastettu tulee tarpeeseen. Nyt se ei toimi. Vaikka aihe on painava, kirjan rakenne on kevyt ja tekee lukemisesta helppoa. Ja tutuiltahan ne tarinat kuulostavat: ahdistusta, ihastumisia ja vääntöä vanhempien kanssa. Vanhemmuus jatkuu kuitenkin läpi elämän eikä lopu siihen, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Kappalejako on ilmava, ja rakennetta rikotaan muun muassa erilaisilla listoilla (“ohjeet selviytymiseen”). Kaikki käy lopulta niin raskaaksi, että tytär pääsee psykiatriselle osastolle lepäämään ja saamaan apua. Meiju Niskalan omaelämäkerrallinen Sata kirjettä kuolleelle äidille alkaa siitä, kun muistisairas äiti kuolee. Kirjaan on koottu klubilla kuullut parhaat palat. Vanhemman ja aikuisen lapsen ristiriidoista. Se on tyttärelle kova pala – varsinkin kun elämässä tapahtuu pian kuoleman jälkeen myös muita suuria muutoksia. Sen sijaan voi yrittää pienin askelin ymmärtää toista ja iloita, jos yhteys löytyy edes hetkittäin. Niskala näyttää, etteivät kuolema ja sen aiheuttama suru ole kaunista ja seesteistä. Tarinat sijoittuvat 1960–2000luvulle, ja joukosta löytyy sekä tuttuja että tuntemattomia nimiä. Hän kirjoittaa tarkasti ja konkreettisesti, miltä tuntuu pukea äidin vaatteet itsensä päälle ja miltä uurnassa oleva tuhka näyttää. Kaikki näyttää haustajaisjärjestelyineen ulospäin siltä, että tytär on kunnossa ja toimintakykyinen. Äiti. (Kirjapaja 2019) Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidilleni (WSOY 2019) Teini-iän ihanuus ja kamaluus Uskallatko kaivaa omat teiniaikaiset päiväkirjasi esiin ja puhaltaa niistä pölyt. Tarinoiden lukeminen aiheuttaa myötähäpeää, punastumista ja kiusaantuneisuutta – mutta myös vedet silmissä nauramista. Usein pienten lasten van hemmilla on ympärillään myös tukiverkosto, joka auttaa ja kyselee. K U VA : SH U T TE R ST O C K Voiko kuolema olla myös alku. Jos et ole vielä valmis, niin Päivä kirjaklubi avaa ovet muiden aikuisten teinivuosien maail maan. Aikuiseen lapseen liittyvistä huolista voi olla vaikeampi puhua muiden kanssa kuin pikku lapsiin liittyvistä arkisista pähkäilyistä. Todellisuudessa tyttären mieli alkaa hajota ja kaikki tuntuu kaoottiselta. Miten äidistä voi alkaa puhua menneessä muodossa. Kokonaisuudesta kasvaa tärkeä ja koskettava kertomus tyttären suuresta menetyksestä – ja siitä, miltä tuntuu olla elossa. Vanhempi ei välttämättä edes tiedä, mistä viileät välit johtuvat
Kanssakulkija M I I A N U U T I L A 10 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9
Kavereiden kanssa oireet verhoutuivat osaksi leikkiä, ja kotona äidin huomio keskittyi arjesta selviytymiseen lasten kanssa, kun perheen isä makasi pitkään sairaalassa. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 11. Raidoilla hyppiminen ja muut pakonomaiset asiat olivat Nuutilan keino käsitellä kuolemanpelkoa ja isän sairastumista. Herkkyys ja ratkaisukeskeisyys ovat Miia Nuutilan voimavaroja, jotka ovat auttaneet yli vaikeuksien ja opettaneet rakastamaan ihan tavallista elämää. Pakko-oireet hellittivät puolen vuoden päästä, kun isä alkoi vähitellen toipua sairaudesta. Kokemus jäi kuitenkin vahvasti Nuutilan mieleen. Isä oli vastikään saanut aivoverenvuodon ja halvaantunut, ja nyt hän joutui opettelemaan kaiken elämässä uudestaan. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE Herkkyys saa näkyä ja tuntua K un Miia Nuutila oli 13-vuotias, hänen oli pakko hyppiä maton raidoilla. Kukaan ulkopuolinen ei huomannut pakko-oireiluja, eikä Nuutila kertonut niistä kenellekään. Herkkä teini-ikäinen tyttö ajatteli, että jos hän ei tee niin, isä kuolee
Yhtäkkiä Nuutila oli puolisonsa kanssa tilanteessa, jossa kumpikin voi huonosti ja ero tuntui molemmista ainoalta oikealta vaihtoehdolta. Aikuisten näkökulmasta riidan aihe ja riita saattoivat olla vähäpätöisiä ja nopeasti ohimeneviä, mutta Nuutila koki ne paljon voimakkaammin. Hän oli ahdistunut ja haaveili erosta uskomatta kuitenkaan siihen, että tilanne koskaan muuttuisi. Ehkä kyse on luontaisesta positiivisuudestani ja persoonallisuudestani, joka pyrkii kääntämään vaikeudetkin voimavaroiksi. Parivuotisella kurssilla keskityttiin henkisten ja psykologisten harjoitteiden avulla itseensä tutustumiseen, hoitamiseen ja yhteyden luomiseen toisten kanssa. Nuutila sanoo, että hänelle on tyypillistä toimia haastavissa tilanteissa ratkaisukeskeisesti ja hakea keinoja päästä eteenpäin. – Henkinen valmennus toimi ainakin itselleni myös terapiana, ja uskon, että se auttoi meitä molempia eroprosessissa. VAHVA MUTTA HERKKÄ Lapsena Miia Nuutila ahdistui helposti, jos hänen vanhempansa riitelivät. – En kestä olla kauan olotilassa, jossa olen ahdistunut tai masentunut. Kun ero ei tuntunut mahdolliselta, Nuutila pyrki löytämään ratkaisuja huonoon oloonsa muualta. – Tunsin olevani lähinnä ahdistunut enkä ajatellut, että olisin jotenkin hullu pakko-oireineni. Olisi tietysti ollut kiva tietää etukäteen, että kaikki tulee menemään hyvin. Myös puoliso oli osallistunut samaan henkisen valmennuksen koulutukseen, mikä auttoi paria löytämään tiensä ulos tilanteesta. Nuutila oli voinut suhteessa huonosti jo muutamia vuosia. Vaikka kokemus oli epämiellyttävä, se sai Nuutilan luottamaan siihen, että vaikeistakin tilanteista voi selvitä. Muutaman viime vuoden aikana hän on uskaltanut päästää herkkyytensä esiin K A N S S A K U L K I J A M I I A N U U T I L A Miia Nuutila sanoo, ettei menestys voisi ikinä nousta hänelle päähän, sillä sisällään hän usein arvostelee itseään ankarasti. – Minulla oli sellainen olo, että ihan kuin vanhempani riitelisivät koko ajan, sillä koin pienetkin erimielisyydet suurina. Hän kävi vuoden ajan hahmoterapiassa ja luki elämäntaitooppaita. Liikutuin siitä yhtäkkiä tosi paljon. Vaikka Nuutila pitää itseään vahvana ja ratkaisukeskeisenä ihmisenä, hän tietää olevansa myös herkkä eikä halua peitellä sitä. Vähän aikaa sitten kävin vanhempieni mökillä, ja kun lähdin pihasta autolla, he jäivät sinne rappusille nököttämään vieri vieressä. Ja niin järjestyi erokin. Siksi isän sairauden aiheuttama trauma ja kuolemanpelko menivät kehooni ja purkautuivat pakko-oireina. On ollut eheyttävä kokemus huomata, että he ovat tyytyväisesti naimisissa edelleen. Minulla on usko siihen, että kaikki järjestyy. Tästä hän opettelee eroon mielikuvaharjoituksilla. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, etten osannut käsitellä tunteitani tai päästää niitä ulos muilla keinoin. Selviytymiskeinot ovat jalostuneet vuosien aikana. Kahdeksan vuotta sitten hän kiinnostui energiahoidoista sekä henkisestä valmennuksesta ja suoritti valmennuskoulutuksen. VALMENNUSKOULUTUS TOIMI EROTERAPIANA Viisi vuotta sitten Miia Nuutilan ja hänen entisen puolisonsa lähes kaksikymmentä vuotta kestänyt parisuhde ja perhe-elämä kariutuivat. Välit säilyivät hyvinä koko eroprosessin ajan – ja sen jälkeenkin. Tilanne, jota Nuutila oli vuosia pelännyt ja vältellyt, menikin paremmin kuin hän olisi ikinä uskonut. Nyt 47-vuotiaana hän ei enää hypi maton raidoilla tiukan paikan tullen. 12 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Pelkäsin ihan turhaan
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 13. aiempaa enemmän. Olin prosessoinut avioeroa mielessäni niin kauan, että ajattelin, miksi ihmeessä minun pitäisi vielä vuosi pari itkeä sitä ja jarrutella. Yksi syy on ollut eron jälkeinen vapauden tunne – sekä uusi tärkeä ihmissuhde ja elämänvaihe. – Olin prosessoinut avioeroa mielessäni niin kauan, että ajattelin, miksi ihmeessä minun pitäisi vielä vuosi pari itkeä sitä ja jarrutella. Jokin loksahti molemmilla kohdilleen, eikä kumpikaan epäröinyt ryhtyä uuteen suhteeseen. Pian uuden kodin etsintä muuttuikin haaveeksi yhteisestä kodista. Kahden esiintyvän taiteilijan epäsäännöllisessä elämässä se tuntui myös ainoalta keinolta saada edes silloin tällöin kahdenkeskistä aikaa – tai ylipäätään ehtiä tapaamaan. Kun Nuutila eropäätöksen jälkeen vielä etsi uutta kotia itselleen ja kahdelle lapselleen, hän ihastui nykyiseen mieheensä. Kun koti löytyi, alkoi uuden elämänvaiheen palapeli – uusperheessä kun asui nyt vanhempien lisäksi neljä lasta. Siinä kohdassa muut ratkaisut kuin yhteinen koti olisivat tuntuneet vain teennäisiltä
y Harrastaa kuntosalia. y Valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 1996. Asuu Espoossa. y Viime kesänä Nuutila ja Paavilainen näyttelivät yhdessä Kari Tapiosta kertovan Olen suomalainen musiikkinäytelmän päärooleja Lappeenrannan kesäteatterissa. tuotantokauden kuvaukset. ja 4. Uusperheeseen kuuluvat 17vuotias tytär ja 14vuotias poika sekä puolison 17 ja 12vuotiaat pojat. Miia Nuutilan mielestä olisi kuitenkin hyvä viettää välillä keskinäistä aikaa puolison lastenkin kanssa. Uusperheessä vanhemmat ovat usein enemmän biologisten lastensa kanssa. 14 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. y Naimisissa muusikko Antti Paavilaisen kanssa. Parhaillaan ovat menossa Exonnelliset sarjan 3. y Näytellyt useissa tvsarjoissa, elokuvissa ja teattereissa. K A N S S A K U L K I J A M I I A N U U T I L A Miia Nuutila y Syntynyt 1972 ja elänyt lapsuutensa Forssassa. Lisäksi Nuutila näyttelee Terapian tarpeessa jälleen komediassa sekä ohjaa Krokotiilirockmusiikkikomedian Lappeenrannan kesäteatteriin kesällä 2020
Vaikka ajatus uusperheestä vaikutti olevan myös lasten mielestä hyvä juttu, oli tilanne kaikille uusi ja jokainen reagoi siihen omalla tavallaan. Nuutila sanoo, että hänen herkkyytensä tekee hänestä ”tuntosarvi-ihmisen”, ja hän kuulostelee herkästi muiden fiiliksiä. – Uskallan pysyä herkkänä eikä parisuhteeseen pääse kasvamaan kerroksia kuin sipulinkuoria. Kahden viime kevään aikana Nuutila on löytänyt itsensä käsikirjoitusten ääreltä. Vielä pari vuotta sitten Nuutila stressasi herkästi töistä, aikatauluista ja arjesta eikä aina muistanut kuunnella itseään ja tarpeitaan. Komediaa kirjoittaessaan hän käkätteli ääneen itsekseen, ja kirjoittamisen flow on tuntunut mahtavalta. Ja jos päivä on ollut täynnä töitä ja lasten asioita, on parasta illalla käpertyä miehen kainaloon. Nuutila uskoo, että ihmisen on otettava itse vastuu omasta hyvinvoinnistaan, vaikka toinen voikin olla siinä suureksi avuksi. Nuutila ei ole katunut eroaan hetkeäkään eikä ajattele, että lapsilla olisivat asiat paremmin, jos ydinperhe olisi säilynyt. Päällimmäinen tunne on usein kiitollisuus – lapsista, perheestä, työstä ja siitä, että kaikki on hyvin. Onnellisuus on juuri tässä. – Pidin aiemmin ihan tavallista elämää jonain kaukaisena haaveena. Avioero tuntui hänestä niin vapauttavalta, että hän kokee saavansa olla pitkästä aikaa oma itsensä. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 15. – Se onnellisuus ja rauha, mikä minussa on, välittyy taatusti myös lapsille ja vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. Hän pyrkii rauhoittamaan ruokailuhetken ja syömään hitaammin. Mutta ei sen tarvitsekaan. Se, jos mikä, onkin usein suurinta luksusta elämässä. Nyt minunkin elämäni tuntuu luonnollisesti vain ihanan tavalliselta. – Vaikka olemme aika erilaiset ihmiset ja meillä on sun lapset ja mun lapset, on helpottavaa, että voimme jakaa kasvatuksellisia haasteita toistemme kanssa. – Yritän elää tässä hetkessä. Mielikuvaharjoituksissa puhun itselleni kannustavasti kaikessa, mitä päivän aikana tulee eteen, jotta en jäisi jumiin negatiiviseen kehään. Että tuolla nuo muut ihmiset elävät normaalia elämää, mutta minä en. Minulla on superego, joka mollaa minua, ja oma sisäinen rakenteeni on itseäni lyttäävä. Koska lapset ovat myllertävissä elämänvaiheissa ja osa jo aikuistumassa, Nuutila välillä jännittää heidän puolestaan ja taistelee sen kanssa, ettei huolehtisi asioista liikaa. – Teen päivittäin hiljaista, sisäistä työtä itseni kanssa. Omien tarpeiden ja kipukohtien avoimella tunnistamisella on suuri merkitys. Herkkyys auttaa reagoimaan jokaisen lapsen tilanteisiin yksilöllisesti. Siksi en varsinaisesti edes haaveile mistään. SUN LAPSET JA MUN LAPSET Mitä vanhempia lapset ovat, sitä epätodennäköisempää on, että uusperhe kehittyisi ydinperheen kaltaiseksi. Hän kokee tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi, mikä on ollut hänelle eheyttävä kokemus. Ja vaikka kumpikin kasvattaa omia lapsiaan, saa puolisosta suurta tukea vaikeisiin tilanteisiin. Kun oma olo on perustaltaan tasapainoinen ja elämä turvallista, on myös helpompi olla välillä heikko ja tukeutua toisen apuun. MIELIKUVAHARJOITUKSET RAUHOITTAVAT Hyvä olo ei ole tule itsestään. Nuutila uskaltaa nykyään puhua tunteistaan ja tarpeistaan. Kun on pitkään saanut olla vapautuneesti oma itsensä, luottamus siihen, että kaikki menee lopulta ihan hyvin, on vahvistunut. Jotkut lapsista purkavat asioita ulospäin, kapinoivat ja kiukuttelevat, toiset taas ovat hiljaa ja pitävät tunteet sisällään. Niiden alta rakkautta ei enää välttämättä löydä. Nuutila sanoo elävänsä elämänihmettelyvaihetta. Kyky olla herkkä ja avoin on hänen mukaansa tarpeen myös ammatillisesti. Mielikuvaharjoitukset ovat hänen omalle hyvinvoinnilleen elintärkeitä: ne rauhoittavat silloin, kun alkaa olla liian montaa rautaa tulessa samaan aikaan ja aivot käyvät ylikierroksilla. Harjoitukset auttavat arjen keskellä, kun olo tuntuu tukalalta tai toisinaan piinaava unettomuus muuttuu kierteeksi. Siksi Nuutila lepää, kun väsyttää. Jos esimerkiksi kotona on kaaos, osaan olla keskittymättä siihen ja sen sijaan nauttia hetkistä lasten kanssa. Se ei ole aina helppoa. TAVALLINEN ELÄMÄ ON PARASTA Herkkyyden tunnistaminen ja sen näyttäminen ovat antaneet tilaa myös uudelle luovuudelle. Nuutilan mielestä on täysin ymmärrettävää, että lasten on helpompaa sekä uskoutua että kiukutella omalle vanhemmalleen kuin bonusvanhemmalle. Nuutila on alkanut käsikirjoittaa ja ohjata näytelmiä, mitä hän ei vielä muutama vuosi sitten osannut edes kuvitella. Olen miettinyt, että ehkä tämä kaikki uusi luovuus liittyy siihen, ettei minua enää ahdista. Viime aikoina hän on tajunnut, kuinka pienistä asioista oma hyvinvointi voi olla kiinni. Miia Nuutilan ja hänen puolisonsa uusperheessä molemmat hoitavat omien biologisten lastensa kasvattamisen, sillä se tuntuu luontevalta kaikille. Perheen teini-ikäisiin on myös harjoiteltava yksilöllistä suhtautumista, sillä jokainen heistä on erilainen persoona omine tarpeineen
16 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9
Kun painat ovenavausnappia, kuski lyö kaasun pohjaan ja kurvaa nenäsi edestä pois pysäkiltä. Huulilta pääsee kirosanoja, kädet puristuvat nyrkkiin. Mielentämistä esittelee esimerkiksi keväällä ilmestynyt Minna Martinin ja Matti Keinäsen kirja Mieli meissä. Olet ehkä kuullut mielentämisestä – mutta mitä se oikein on. Taitoa voi ja kannattaa harjoitella läpi elämän. Tätä on mielentäminen eli mentalisaatio, joka on viime vuosina noussut mielen ammattilaisten menetelmästä suuren yleisön tietoisuuteen. Mitä kuskin käytös tarkoitti – halusiko hän olla ilkeä, oliko hänellä huono päivä, vai eikö hän vain huomannut nopealiikkeistä matkustajaa. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 17. Myöhästyt kokouksesta! Hetken verran koet valtavaa kiukkua kuljettajaa kohtaan. Tasapainoista arkea mielentämisen keinoin. TEKSTI ANNAKAISA PITKÄNEN KUVITUS MARIA VILJA Mielentämisen taito keventää arkea ja ihmissuhteita J uokset kiireessä ruuhkabussia kohti. Sitten hengähdät ja kysäiset itseltäsi: Mitä mahtoi tapahtua, kun kiukustuin näin kovasti. Mielentäminen auttaa keventämään arjen tunnekuormaa ja avaamaan ihmissuhdesolmuja. Kihiset raivoissasi hetken, ja huomaat, miten hartiat kohoavat korviin
VANHEMPI MERKKAA VAUVAN TUNTEITA Kun vauva itkee, on toimittava nopeasti. Vähitellen lapsen oma kyky kehittyy. Kun kieli kehittyy, oma mieli ja ympäristön mielentilat alkavat vähitellen saada sanoja. Myös tunteita voi teeskennellä. Mielentämisen harjoittelu alkaa vauvana vanhemman sylissä. Kun ihminen mielentää, hän huomioi mieleen nousevia tai ympärillä havaitsemiaan tunteita, yhdistelee asioita, ymmärtää ja toimii tarkoituksenmukaisesti. Syntyy harkittu mielentäminen, jossa pohdinta ja harkinta korvaavat välittömän kokemisen ja rutiinitoiminnan. Mielentäminen on kehollista tunnustelua ja sanallista kysymistä. KATKOKSETKIN KUULUVAT ELÄMÄÄN Tarvitsemme mielentämisen kykyä päivittäin läpi elämän, kaikissa tilanteissa, joissa olemme tekemisissä tunteidemme ja toisten ihmisten kanssa. Vauva tarkistaa toistuvasti vanhemman kasvoilta, onko tilanne turvallinen ja miten siihen kannattaa reagoida. Vauva huomaa, että nämä tärkeät tunteet ovat juuri hänen omiaan. Usein tämä tapahtuu automaattisesti, mutta välillä se vaatii paljonkin ponnistelua ja harkintaa. Kun mentalisaatio toimii, on helppo tunnistaa korviin kohoavat hartiat tai vihlaisu vatsanpohjassa omaksi pelontunteeksi. Vanhempi on vauvan mielentämisen ilmapuntari. TURVALLISUUS TUKEE LAPSEN KEHITYSTÄ Nelivuotias havaitsee ympäristössään tarkasti ristiriidat: Miksi äiti sanoi, että on tosi onnellinen ja iloinen, vaikka hetki sitten kuivasi nenäliinalla silmänurkkaa. Katkokset kuuluvat elämään ja mielentämiseen, niiltä ei voi eikä tarvitse välttyä. Kohtuullisen oikea-aikaisesta tarpeisiin vastaamisesta syntyvät turvallisuus ja luottamus, mielentämiskyvyn peruspilarit. Sen jälkeen on helpompi löytää sanoja, joilla voi ilmaista ajatuksiaan muille, ja antaa heille tilaa tehdä samoin. 18 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Onnistunut mielentäminen saa tunteet ja vuorovaikutuksen virtaamaan luontevasti. Tahtoikäinen oppii tuntemaan kiukkunsa ja pettymyksensä. Ne näkyvät kipeästi esiin ryöpsähtävinä tunteina ja ristiriitoina ihmissuhteissa. Noin seitsemän kuukauden ikäinen mielentää itseään automaattisesti eli kokee perustunteita, kuten pelkoa, vihaa ja surua omina tunteinaan. Murrosikäinen, aikuinen ja vanhus ovat kaikki mielentämisen koulunpenkillä, sillä taidoissa ei voi tulla valmiiksi koskaan. Kun äiti ”lässyttää” eli puhuu vauvakieltä ja hymyilee vauvalle liioitelluin ilmein, hän tekee työtä mielentämiskyvyn kehittymiseksi. Vastasyntynyt vauva ei kestä ympäristöltään pitkää odottelua eikä isoja virhetulkintoja. Lapsi alkaa pikkuhiljaa ymmärtää, että kaikki ei ole sitä, miltä ulospäin näyttää. Mielentämisen kehittymisessä ensimmäiset vuodet ja kuukaudet ovat ratkaisevia. Kun kyky siihen pettää, seuraa katkoksia. Parivuotiaana muodostuvat lapsen omat rajat. Kun vauva on noin kolmen kuukauden ikäinen, vanhempi alkaa merkata tämän tunteita reagoimalla niihin korostetusti. Se kehittyy varhaislapsuudessa ja kouluiässä
Kenenkään kokemus turvallisuudesta ei ole täydellinen. Lapsuudessa koettu turvattomuus on myrkkyä mielentämiskyvyn kehitykselle. Harjoittelussa vanhemman tuki ja malli ovat tarpeen, vaikka niitä nuori ilmaisee viimeiseksi tarvitsevansa. Turvattoman suhde sisäiseen maailmaansa ja tunteisiinsa jää katkonaiseksi. Mielentilan huomaaminen vaatii kehon rauhoittamista. Lapsi tarvitsee kuitenkin toistuvasti vanhemman tukea säädelläkseen tunteitaan ja ymmärtääkseen itseään ja ympäristöään. Nuori tietää, miten asiat ovat, ja ilmoittaa sen välillä kärkevästi ympäristölleen. Vanhemman harkitseva mielentäminen on koetteilla, kun nuoren tunteet ja ajatukset elävät minuuttien ja tuntien tahdissa. Omakuvassa korostuvat häpeä, arvottomuus, epäluulo ja pelko. Lapsi ja nuori tarvitsevat tähän tiivistä aikuisen tukea. Aikuisenkin keho ylivirittyy, kun tunteet hyppäävät laukalle. Pian hän juttelee fiksusti tunteistaan ja siitä, mikä aiheutti äskeisen raivon. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 19. Mielentämiskyvyn kehitykseen kuuluvat oman vihan ja kiintymyksen tunteen tunnistaminen, sanoittaminen ja ilmaisu. NUORUUS ON MIELENTÄMISEN MYRÄKKÄÄ ”Pam!” Taas tuli nuorelta – siltä äskeiseltä ihanalta vauvalta – ovi päin vanhemman naamaa. Samassa hetkessä vanhempi yllättyy, kun nuori kykeneekin lauhtumaan. Tunteita ei ole lupa tutkia avoimesti ja uteliaasti. Hän tuntuu olevan vuoroin vihainen ja vuoroin rakastunut. Ne vaikeuttavat kykyä tunnistaa selkeästi omaa ja toisen mielentiloja sekä reagoida niihin toimivasti. Aikuisella on kiusaus ajautua samaan mustavalkoisuuteen, mikä johtaa mielentämisen katkokseen. Näitä taitoja koetellaan ja tarvitaan varsinkin silloin, kun läheisten tunteet kuohahtelevat. Ihanteellista olisi, että aikuiselle olisi kehittynyt taitoja rauhoitella itseään. Kouluikäinen lapsi pystyy jo hahmottamaan laajoja ihmisten välisiä suhteita ja ymmärtää, miten oman mielentilan ilmaisu vaikuttaa itseen ja muihin. Myötätuntoinen, mielentävä asenne auttaa kuitenkin huomaamaan omat reaktiot, ottamaan Lapsuudessa koettu turvattomuus on myrkkyä mielentämiskyvyn kehitykselle. Turvaton lapsi oppii suojautumaan kontrolloimalla, suorittamalla, ulkoapäin ohjautumalla tai sairastelemalla
Varsinkin parisuhteessa ja vanhemmaksi tullessa nousevat esiin varhaiset kokemukset kiintymyssuhteesta, omien tunteiden arvosta ja turvallisuudesta. Aikuisuus on myös kykyä hyväksyä mielentämisen katkokset. Riidat, väärinymmärrykset ja oman Aikuisuus on myös kykyä hyväksyä mielentämisen katkokset. Aikuisuuteen kuuluu myös kyky käsitellä mielentämisen katkoksia. kuormituksen säätely vaativat mielentämistaitoja. Mielentämiskykyä haastavat uudet hankaluudet, aikalisää, neuvottelemaan sekä antamaan ja pyytämään anteeksi kiukunpuuskien keskellä. Tunteet voivat välillä kuohahtaa, ja ristiriidat kuuluvat elämään. AIKUINEN KÄSITTELEE KATKOKSIA Parisuhde ja vanhemmuus sekä työelämä vaativat kykyä nähdä oma mieli erillisenä puolison, lapsen tai työtoverin mielestä. Se tarkoittaa säännöllistä kehon rauhoittamista, oman tunteen ja tarpeiden tunnistamista ja sanoiksi pukemista sekä toisen avointa kuuntelua ja kysymistä. 20 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Niiden keskellä mielentäjä voi kuitenkin palata asiaan, jäädä hetkeksi miettimään ja pyytää anteeksi kostamisen, loukkaantumisen ja selän takana puhumisen sijaan. Kun aikuinen mielentää, hän osaa toimia ihmissuhteissa kysyen, harkitsevasti ja kunnioittavasti eikä omien oletusten ja välittömien tunneimpulssien varassa. VANHUUS TUO HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Ikääntyvä ihminen on tutustunut vuosikymmeniä omaan mieleensä sekä puolisonsa ja läheistensä mielentiloihin
& Martin M.: Mieli meissä –Tasapainoista arkea mielentämisen keinoin. Tilaa tulee omalle ajalle, ihmisille, harrastuksille, leikille ja utelaisuudelle, jotka ovat jääneet aikuisuudessa työelämän jalkoihin. Hellitä lisää jännitystä kasvoilta, erityisesti leuasta ja silmien ympäriltä. kuten terveyden heikkeneminen ja kehon raihnaisuus. Pankaa kello soimaan, jotta ajan kulumisesta ei tarvitse huolehtia. On vaikeaa hyväksyä tilanne ja ottaa vastaan apua, jos kuvaa itsestä ja toisista ihmisistä leimaavat epäluulo, pelot, huolestuneisuus ja uhkakuvat. Omia kehon kokemuksiaan, tunteitaan ja tarpeitaan mielentävä vanhus kykenee pyytämään ja ottaa apua vastaan nuoremmilta. Therapeiasäätiö 2017. Usein isovanhempi pääsee siirtämään mielentämisen taitoja eteenpäin tuleville sukupolville. & Lindfors, O.: Mentaalisaatioon perustuva terapia epävakaan persoonallisuuden hoidossa. Käsi auttaa viemään hengitystä kohti rintakehää. Istukaa lähelle toisianne, ja päättäkää, kumpi puhuu ensin. Mitä kehossa tapahtui. Avoin kysyminen ja kuuntelu korjaavat katkoksia. MYÖTÄTUNTO HILJENTÄÄ ARVOSTELUN Mielikuva myötätunnosta itseä kohtaan rauhoittaa, kun pelkäät epäonnistuneesi, häpeilet käytöstäsi, nolostut, et koe osaavasi tai olet epävarma, vihastunut tai pelkäät. Keinänen, M., Martin M. HUS Mielenterveystalon ammattilaisosio www.mielenterveystalo, fi/psykoterapiaportaali/ persoonallisuushäiriöt Laitinen, I. Hengittele rauhassa nenän kautta sisään ja ulos omaan tahtiisi. Päästä hartiat laskeutumaan, ja halutessasi voit sulkea silmät. Kirjoittaja on toimittaja ja psykologi. Anna jalkapohjien levätä lattialla ja käsien sylissä. Aseta oikea kätesi rinnan päälle ja hengitä sydän täyteen myötätuntoa itseäsi kohtaan. Hellitä jännitys kasvoiltasi ja rintakehältäsi, huokaa helpotuksesta. Hankalissa tilanteissa voit ajatella, että tuoli tai lattia on kuin syli, johon voit vetäytyä viettämään hetken tauon. Tärkeää on puhua vain itsestä, omista tunteista ja ajatuksista, ei esimerkiksi toisen puutteista tai siitä, mikä suhteessanne on vikana. Tässäkään vaiheessa kumpikaan ei kommentoi. Makaa lattialla, istu tai seiso. Tämä tapahtuu usein tuolissa istuen, mutta myös seisten tai kävellen. & Ollikainen, S. Hengitä erityisesti paikkoihin, joista et itsessäsi pidä tai joita arvostelet. (toim.).: Mentalisaatio – Teoriasta käytäntöön. Kun molemmat ovat puhuneet, voitte kertoa havaintoja siitä, mitä omassa mielessä liikkui kuuntelun aikana. Kirjapaja 2019. Vanhuudessa avautuu myös uusia mentalisaation mahdollisuuksia. Molemmat sulkevat silmänsä harjoituksen ajaksi. KUUNTELU KORJAA KATKOKSIA Kaikissa parisuhteissa tulee hetkiä, jolloin mielen tämiskyky katkeaa. Toinen puhuu ensin keskeytyksettä viidestä kymmeneen minuuttia, sitten toinen saman verran. Mitä tunteita ja muistoja havaitsitte. Jatka hengittelemällä myötätuntoa niihin kehon osiin, joissa tunnet jännitystä ja kipua. HARJOITTELE MIELENTÄMISTÄ MAADOITTUMINEN TUO TURVAA Turvaa ja rauhoittumista voi löytää vahvistamalla aisteilla yhteyttä maan kamaraan. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 21. Mummon ja papan turvallisessa sylissä lapsi tulee parhaimmillaan nähdyksi kokonaisena, tunteineen ja tarpeineen arvokkaana olentona. Millaisia mielikuvia nousi mieleen. Lähteet: Keinänen, M. Istu tuolille tukevasti, nojaa selkänojaan. Lopuksi puhutaan siitä, miltä harjoitus tuntui ja mitä sen tunnelmasta voisi siirtää arkeen
Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan. L I I S A T U O V I N E N J A P E N T T I T U O V I N E N Kanssakulkija Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. 22 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9
Kotona riittää tekemistä: Pentti harrastaa kuvanveistoa, ja Liisa kirjoittaa parhaillaan “elämänkirjaansa”. He ovat luottaneet ystävällisyyden voimaan 50-vuotisessa työssään parisuhteiden puolesta. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 23. Luottamus ja läheisyys löytyivät puhumalla Suhdetta vahvistava palaute pelasti Liisa ja Pentti Tuovisen avioliiton. TEKSTI ANNAKAISA PITKÄNEN KUVAT EEVA ANUNDI Tuoviset ovat rakentaneet itse omin käsin kotinsa Järvenpäähän
Arvostan häntä niin paljon.’ Meillä oli yhteiset näkemykset 1960-luvun isoista kansainvälisistä kysymyksistä, ja nuorten kristittyjen yhteisö oli meille tärkeä. Äitiyslomaa oli kaksi kuukautta, ja siitä osa piti käyttää ennen synnytystä. Opimme tekemään harjoituksen, jossa kerrotaan, mikä toisessa tuntuu hyvältä. Mietin, miksi minusta tuntuu, että muut miehet ymmärtävät minua paremmin kuin puolisoni. Kesti kauan, että uskalsin luottaa Penttiin. Osallistuin Helsingissä seurakunnan nuorisotoimintaan, jossa seurustelua onneksi arvostettiin. Minusta tuntui kuin olisin käynyt lämpimässä suihkussa. Avioliiton alussa stressiä lisäsi se, että jouduin luopumaan nuorisotyöstä. Eläkkeellä olemme pitäneet parisuhdekursseja esimerkiksi sateenkaarija senioripareille. Sain viran ensin opiskelijatyössä Kristillisessä Ylioppilasliitossa ja sitten kirkkohallituksen Perheasiain keskuksessa työalasihteerinä. Minulla oli ollut useampia seurustelusuhteita ennen kuin 26-vuotiaana tapasin Pentin. Kaikki sisarukseni erosivat myöhemmin. Pentin tavatessani olin kypsynyt ajatukseen avioliitosta. Aloin ‘styylailla’ jo 13-vuotiaana, mikä siihen aikaan tarkoitti yhdessä hengailua kotihipoissa, kädestä pitämistä ja suukottelua. Arvostan Penttiä koko ajan enemmän. K A N S S A K U L K I J A L I I S A T U O V I N E N J A P E N T T I T U O V I N E N R akastuimme Pentin kanssa Jyväskylän kesässä heinäkuussa vuonna 1964. Omat lapsemme kasvoivat, ja saimme kolme lastenlasta. Olin valmistunut teologian maisteriksi ja tein nuorisotyötä Helsingin Johanneksen seurakunnassa. Uskoin, että oma eroni oli vain ajan kysymys. Suhteemme ei ollut riitaisa, mutta muutuimme etäisiksi. Yksinolo oli ahdistavaa, mutta työelämä oli aikuistanut minua. Kahden kuukauden kuluttua menimme kihloihin ja siitä kuukauden päästä naimisiin. Aloimme hoitaa suhdettamme vaikenemalla. Pääsin irti suhteeseemme liittyvistä epävarmuuden tunteista. Hän muistaa pienetkin toivomukseni, hoitaa paneutuneesti kotiamme ja puutarhaamme. Stressipisteet olivat avioliittomme alkuaikoina korkealla. Jäin eläkkeelle kirkon perhetyöstä vuonna 2001. Olen kiitollinen hänen ystävällisestä katseestaan, jolla hän tervehtii minua joka aamu. Keskustelimme arkisista työn haasteista, kaupassa käynneistä ja ruuanlaitoista. Aluksi Pentti puhui hyvin vähän. Normit olivat varsinkin tytöille tiukat, seksistä tai ehkäisystä ei puhuttu. Suomi oli siihen aikaan tyly paikka perheille. Vanhempani olivat eronneet. Olin perinyt suvultani kolmannessa polvessa ajatuksen, että jos miehet eivät kuole sodassa, he lähtevät ja jättävät muuten. Ajattelin, ettei iltaja viikonlopputyölle olisi tilaa perhearjessa. 24 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Myöhemmin opimme tekemään harjoituksen, jossa kerrotaan, mikä toisessa tuntuu hyvältä. Julkista päivähoitoa ei ollut, eikä kotihoidontukea. Aloin tuoda kirkon perhetyöhön uutta Yhdysvalloissa kehitettyä parisuhdetoimintaa vuonna 1972. Lähdimme Pentin kanssa mukaan, koska halusimme muutosta ja toivoa liittoomme. Minusta tuntui kuin olisin käynyt lämpimässä suihkussa. Parisuhdetyössä opettelimme muiden kanssa puhumaan tunteista ja antamaan palautetta toisillemme. Teimme vuosikymmeniä muiden töidemme lisäksi yhteistä parisuhdetyötä. Se oli minulle kutsumustehtävä. Sitten hän sanoikin eräässä laivaseminaarissa: ‘Kuule, nyt mä haluan sanoa sulle…’ Muistan kylmäävän kauhun tunteen – mitähän kamalaa tuo aikoo minulle nyt sanoa! Pelkoni oli niin kova, etten jälkikäteen muista sanaakaan tuosta keskustelusta. Ensimmäinen ajatukseni Pentistä oli: ‘Tälle ihmiselle en voi sanoa ei. Tätä pidettiin vallankumouksellisena, koska aiemmin parisuhteiden ongelmista puhuttiin yksilövastaanottojen suojissa. Suhteessamme alkoi yhdeksän kuukautta häiden jälkeen lapsiperhearki, kun esikoisemme syntyi. Toiminnan vetäjiksi tarvittiin aviopari. Oli merkittävää kuulla, miten Pentti arvosti minussa pieniäkin asioita, vaikkapa tapaani hoitaa kotia. Ideana oli keskustella parisuhteesta aviopariryhmissä. Iloa meille tuovat vuosikymmeniä jatkuneet yhteiset ystävyysja sukulaisuussuhteet.” L I I S A T U O V I N E N :
Ollut perustamassa seksuaalivähemmistöjen asemaa kirkossa edistävää Yhteysliikettä ja parisuhdekeskus Katajaa. • Kaksi lasta, kolme aikuista lastenlasta. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 25. • Eläkeläinen, rovasti, parisuhdekouluttaja. Liisa Tuovinen • 81vuotias, asuu Järvenpäässä. Kirkko ja seurakunta poliittinen vaikuttaja. • Kirjoittaa elämästään muistelmia, joissa on päässyt 1960luvulle asti
• Eläkeläinen, tekniikan tohtori, arkkitehti, toimittaja, kirjoittaja, parisuhdekouluttaja. 26 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. K A N S S A K U L K I J A L I I S A T U O V I N E N J A P E N T T I T U O V I N E N Pentti Tuovinen • 78vuotias, asuu Järvenpäässä. • Harrastaa kuvanveistoa puumateriaalista. • Kaksi lasta, kolme aikuista lastenlasta
Opiskelin tavatessamme arkkitehtuuria Oulussa, mutta olin lähes heti valmis muuttamaan Helsinkiin, jossa tein toimittajan ja arkkitehdin töitä. Siihen kuuluvat edelleen ystävällisyys, turvallisuus ja huumori niin kuin alussakin. Teimme molemmat sitoutuneesti ja paljon omia töitämme. Olin perustanut Oulun ylioppilaslehden, tehnyt Kaltioja Pohjakulttuurilehtiä kirjailija Erno Paasilinnan kanssa ja osallistunut ylioppilasteatterin toimintaan. Oma kokemukseni on se, että ikääntyminen nostaa parisuhteen arvoa, mutta eläkeiässä vaikeat tunteet voivat myös nousta uudella tavalla esiin. Olen tullut entistä tietoisemmaksi siitä, mikä on toisen persoonassa arvokasta. Kotiseudullani Savossa puhutaan asioista enemmän kiertäen ja kaartaen kuin suoraan. Ajattelin, että olen tavannut ainutlaatuisen ja ihmeellisen ihmisen. Vuosikymmenten kuluessa olen oppinut ymmärtämään, miksi puhuminen voi olla parisuhteissa vaikeaa. Vieraita oli paljon, mutta juhlat olivat lyhyet. Perhe-elämän alku oli niukkaa. Naisella seksi voi muuttua aiempaa luontevammaksi ja helpommaksi, mutta miehillä testosteronitason lasku vaikuttaa haluun ja kyvykkyyteen. Menimme naimisiin Töölön kirkossa, ja juhlat pidettiin Kestikartano-ravintolassa. Omista toiveista ja tunteista puhuminen tuntui pelottavalta. M inun ja Liisan rakkaussuhde alkoi nopeasti ja hyvin voimakkain tuntein. Omassa suhteessamme seksi on tärkeää. Olin suhteessamme mykkä. Yleisradion palkat olivat siihen aikaan moniin muihin nähden varsin hyvät, mutta suuri osa rahoista meni lastenhoitoon, koska perheille ei ollut vielä mitään julkisia palveluja. Häämme olivat melko perinteiset. Jos elämässä on ollut paljon ‘tuoreena pakastettuja’, käsittelemättömiä traumoja, niistä puhuminen vanhuudessa voi olla tärkeää. Seksuaalisuus ei lakkaa ikääntyessä, mutta siinä on tiettyä epätasa-arvoa. Liisan perheessä on keskusteltu aina paljon, mutta en ollut itse tottunut ilmaisemaan ajatuksiani yhtä avoimesti. Oli helpompi sanoa toiselle, että päätä särkee, kuin kertoa, että minusta tuntuu nyt pahalta. Me esimerkiksi olemme lähtöisin aika erilaisista perhetaustoista. Nautin siitä, että saamme herätä Liisan kanssa joka aamu samassa kodissa ja elää arkea yhdessä. Silloin ei juhlittu häitä yömyöhään eikä vietetty polttariiltoja. Lähdin Liisan mukaan parisuhdetyöhön, koska halusin suhteeseemme muutosta. Tein töitä arkkitehtitoimistoille ja myöhemmin pääsin asemakaavasuunnittelijaksi Vantaan kaupungille. Tunsin, että meidän välillämme oli sekä älyllistä että fyysistä vetovoimaa. Parisuhdetyössä tajusin, että olin välttänyt puhumista arvostelun pelossa. Pysyimme asialinjoilla. Pidän myös siitä, että Liisa pitää ihmisiin yhteyttä ja kutsuu meille vieraita. Hän antaa apua jo silloin, kun muut eivät tajua sitä pyytää. Arvostan Liisassa sitä, että hän on aina aidosti auttamassa ihmisiä. En kuitenkaan ajatellut, että kukaan muu voisi korvata minulle Liisaa. Minulla oli avioliittomme ensimmäisinä vuosina sellainen ajatus, että yritän olla riitelemättä. Itse taas mietin hetken, mikä olisi tarpeen ja kohtuullista. Suhteemme pelastivat oivallukset puhumisesta, kysymisestä, ystävällisyydestä ja arvostavasta palautteesta. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 27. Minulle Liisan rakastaminen on yhteistä tekemistä ja keskinäistä kunnioitusta.” P E N T T I T U O V I N E N : Olen tullut entistä tietoisemmaksi siitä, mikä on toisen persoonassa arvokasta. Ylioppilasteatterin ja lehtien kuvioissa minulla oli ollut myös useampia seurusteluja, mutta Liisan tavatessani tunsin vahvasti, että olen löytänyt elämänkumppanin. Tunsin, että suhteestamme puuttui henkilökohtainen taso. Olin töissä tutkivana journalistina Yleisradiossa. Arvostan Liisassa sitä, että hän on aina aidosti auttamassa ihmisiä
Vaihdevuodet ovat osa naisen elämänkulkua, mutta silti niistä puhutaan varsin vähän. Oireet yllättivät myös Johanna Marttila-Kohon, jota menopaussi on koetellut niin työssä kuin sen ulkopuolellakin. TEKSTI HELINÄ KUJALA Hormonimylläkkä hämmentää keski-ikäistä Työhyvinvointi 28 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9
Myös univaikeuksista voi tulla vaihdevuosi-iässä riesa, joka hoitamattomana heikentää elämänlaatua. Eija Laakkonen kannustaa ottamaan oireet rohkeasti puheeksi lääkärin kanssa, koska apukeinoja ja vaihtoehtoja usein löytyy. . Työhyvinvointi on päiväväsymyksen vuoksi äkkiä koetuksella. Esimerkiksi lapiohommien jälkeen uuvahdus saattaa tulla vyörynä päälle. – Minulla oli todella hatarat tiedot siitä, millaisia oireet voivat olla. – Unenlaadun heikkenemisen mekanismi tunnetaan huonosti. Myös psykologisia oireita, kuten alakuloisuutta ja keskittymiskyvyn heikentymistä, tulee esiin melko yleisesti, kertoo tutkija Eija Laakkonen Jyväskylän yliopistosta. – Kuumat aallot ovat yleisimpiä, ja ne myös helpoiten tunnistetaan vaihdevuosiin kuuluviksi. Esimerkiksi kuumiin aaltoihin jotkut ovat saaneet helpotusta mielialalääkkeisiin kuuluvista serotoniinin takaisinoton estäjistä, joskin estrogeenipohjainen hormonikorvaushoito on hoitomuodoista tehokkain. Aina oli puhuttu vain kuumista aalloista, mutta ei juuri muusta, hän sanoo. K uumia aaltoja, hikoilua, unihäiriöitä, hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä, huimausta, päänsärkyä, virtsankarkailua… Vaihdevuosioireiden pitkä lista voi herättää keski-ikäisessä naisessa huolta: miten ihmeessä näiden vaivojen kanssa selviää töissä. Kaksivaiheiseen tutkimukseen on osallistunut noin tuhat 47–55-vuotiasta naista. Joillakin tämä kuukautisten päättymiseen johtava muutos menee ohi lähes huomaamatta, mutta 80 prosentille ilmaantuu ainakin joitain oireita. Kovin helppoa se ei aina olekaan, on 51-vuotias Johanna Marttila-Koho huomannut. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 29. Mutta on myös näyttöä siitä, että hormonimuutos vaikuttaisi suoraan kehon biologisen vuorokausirytmin säätelyyn, Laakkonen kertoo. Heräily voi johtua vaihdevuosioireilusta, kuten yöhikoilusta tai virtsaamistarpeen lisääntymisestä. Vaihdevuodet vaikuttavat myös Marttila-Kohon mielialaan: itku tulee herkemmin kuin tavallisesti, hajamielisyys on lisääntynyt, ja ärsytys nousee pintaa yllättävän pienistäkin asioista. Myös väsymys iski helpommin kuin ennen. ÄLÄ JÄÄ OIREINESI YKSIN Vaihdevuosivaivoja hoidetaan yleisimmin hormonikorvaushoidolla. Marttila-Koho ei kärsinyt hikoilupuuskista, mutta hänelle alkoi tulla migreeni noin kerran kuussa. Työssään hän on tottunut liikkumaan paljon. Kesken työpäivän iskevä kuuma aalto voi tuntua paitsi epämiellyttävältä myös kiusalliselta, kun kasvoille kohoaa puna ja hiki nousee pintaan. Sitä hän oli potenut silloin tällöin nuorempanakin, mutta edellisestä kerrasta oli jo parikymmentä vuotta. ESTROGEENIN TUOTANTO HIIPUU Vaihdevuosioireet johtuvat siitä, että estrogeenin tuotanto hiipuu munasarjoissa. Hän havahtui ensimmäisiin oireisiin kolme vuotta sitten, mutta ei heti osannut liittää niitä vaihdevuosiin. Sitä ei tosin suositella naisille, joilla on perinnöllinen alttius sairastua rintasyöpään tai muita riskitekijöitä, kuten vaikea verenpainetauti tai sydänsairaus. – Olen aina pitänyt itseäni fyysisesti vahvana, mutta edelleen välillä ihmettelen, miten voinkin niin väsähtää. Laakkonen johtaa seurantatutkimusta, jossa selvitetään vaihdevuosien vaikutusta kehon koostumukseen ja naisen hyvinvointiin laajemminkin. MarttilaKoho työskentelee puutarhurina ja taitovalmentajana Harjun oppimiskeskuksessa, joka on Virolahdella toimiva luonnonvara-alan oppilaitos
Hyvä henkireikä on myös Facebookin vaihdevuosiryhmä, jossa naiset jakavat kokemuksiaan ja tsemppaavat toisiaan. – Olen puhunut oireista työkavereillenikin. Hänellä on myös hormonikierukka. Lääkäri oli vanhempi nainen ja ymmärsi hyvin. Minusta avoimuus on tärkeää, sillä naistenkin keskuudessa vaihdevuosista puhutaan yllättävän vähän. Kaikkia Marttila-Kohon oireita hormonikorvaushoito ei ole poistanut. Sen sijaan aiheeseen liittyvälle vitsailuille hän ei enää jaksa nauraa, vaikka itsekin saattoi nuorempana niin tehdä. Se voi olla monelle myös voimaannuttava elämänvaihe, jolloin on aiempaa enemmän aikaa keskittyä itseensä. Sitten vain yritetään löytää konsteja, joilla olon saisi mahdollisimman mukavaksi, Johanna Marttila-Koho sanoo. Hänestä naisten itsensäkin on hyvä muistaa, että menopaussi ei tee heistä vanhoja, toisarvoisia tai osaamattomia, vaan elämä jatkuu. – Siinä iässähän ollaan vielä nuoria ja toimintakykyisiä, ja monet ovat täysillä mukana työelämässä. – Helpottaa, kun tietää oireilun olevan normaalia ja kuuluvan tähän ikävaiheeseen. K U VA : H EL IN Ä K U JA LA 30 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Johanna Marttila-Koho aloitti hormonikorvaushoidon kolme vuotta sitten. Aluksi hän käytti iholle levitettävää estrogeenigeeliä, minkä jälkeen hän siirtyi tablettihoitoon. Hän pyrkii kuitenkin hoitamaan itseään niin, että ikävät tuntemukset pysyvät hallinnassa. Hän kertoi itse alkaneensa vaihdevuosien aikaan itkeä aina, kun joku kehui häntä, Marttila-Koho sanoo nauraen. – Jos naista kiukuttaa tai hänellä on kurja olo, puheet mummokuumesta tai vanhoista, äkäisistä akoista eivät ainakaan sitä helpota. – Kun ensimmäisen kerran kävin lääkärissä oireiden vuoksi ja lääkäri ehdotti ensin kierukan poistoa, hämmennyin niin, että aloin itkeä. Liikuntaa suositellaan tähänkin ikävaiheeseen sen hyvinvointivaikutusten vuoksi. Esimerkiksi hengitysharjoituksilla voi rauhoittaa mieltä ja venyttelyllä helliä aiempaa helpommin jäykistyviä lihaksia. LISÄÄ AVOINTA PUHETTA Marttila-Koho kertoo keskustelevansa puolisonsa kanssa niin naisten kuin miestenkin vaivoista. Kuva on otettu Porvoossa, jossa on esillä tekstiili taiteilija Johanna Kuneliuksen kierrätystaideteoksia. Sen sijaan voisi vaikka kysyä: ”Mitä tekisin, jotta olosi paranisi?” Myös tutkija Eija Laakkosesta on tärkeää, että vaihdevuosioireista puhutaan normaaliin elämänkulkuun kuuluvina asioina. Hiljattain pillerit vaihtuivat lääkärin suosituksesta takaisin geeliin. Myös työpaikallaan Marttila-Koho on ottanut avoimen linjan
Kaikille avoimia luentoja, kokemuspuheenvuoroja, tietoiskuja ja viihdettä löydät verkosta: www.mielenterveysmessut.fi Sisäänpääsy ja ohjelma on yleisölle ilmainen! Tiistai 19.11. Lapsuuden selviytymiskeinot aiheuttavat aikuisen ihmisen elämään jatkuvaa haittaa ja kärsimystä. Tervetuloa juuri sellaisena kuin olet! Anna Taipale, kirjailija, kouluttaja 12-12.45 MITEN TUNNELUKOT OHJAAVAT ELÄMÄÄSI. Mielenterveyden keskusliitto ja Tunne & mieli -lehti messu osastolla nro 1 yhteistyökumppaneineen. Anneli Pohjola, kognitiivinen lyhytterapeutti, voimavarakeskeinen työnohjaaja, Avaamo Keskiviikko 20.11. Kaikilla on lupa olla sellainen kuin on, ilman huonommuuden ja alemmuuden kokemusta. Itsearvostus on toimintaa, jonka kautta omat omat rajat vahvistuvat, olo itseä kohtaan lempeytyy ja sisäinen turva syntyy. 19.-20.11.2019 Helsingin Kulttuuritalo Mielen hyvinvointia kokemuksella MIELENTERVEYSMESSUT 2019 www.mielenterveysmessut.fi YLEISÖLUENNOT Tässä ensimmäiset maistiaiset Mielenterveysmessujen yleisöluennoista. Aikuisuudessa ne kertautuvat ja vahvistuvat elämän kiemuroissa. Skeemat eli tunnelukot ovat kehittyneet lapsuuden aikana haitallisista kokemuksista. Miten tunnistat tunnelukot ja miten hylkäämisen tunnelukko vaikuttaa ihmissuhteisiin. Myötämielistä suhdetta itseen voi oppia, vaikka elämän matka olisi ollut rankka. Ohjelma täydentyy syksyn mittaan. KUINKA TULLA TOIMEEN HYLÄTYKSI TULEMISEN PELON KANSSA. Tällöin oma elämänvoima alkaa vapautua kohti sitä, mikä omaa sydäntä kutsuu ja kiinnostaa. 12-12.45 KENELLÄ ON OIKEUS VOIDA HYVIN. KAIKILLA! Itsearvostuksen ei pitäisi olla avaruustiedettä tai harvojen etuoikeus
044 777 8661 | www.provesta.fi Provesta Oy Laadukkaita, yksilöllisiä ja turvallisia asumisen palveluita erityisryhmille asiakkaan omaan kotiin ANNA ITSELLESI TAI LAHJAKSI PAKETTI HYVÄÄ MIELTÄ! LEHTI SINULLE, JOTA KIINNOSTAA MIELEN HYVINVOINTI. Meitä voit seurata myös facebookissa, twitterissä ja instagramissa Etelän-SYLI ry #etelänsyli @etelansyli – Jos sairastat syömishäiriötä tai olet huolissasi syömisestäsi – Jos epäilet läheisesi sairastavan syömishäiriötä – Jos tarvitset tietoa hoitopaikoista ja avun saamisesta – Jos kaipaat vertaistuellista apua ja tukea arjessa selviytymiseen YHTEYSTIEDOT: Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki 040 535 1626 / 045 841 6853, info@etelansyli.fi Tietoa, tukea ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville, läheisille ja ammattilaisille Etelän-SYLI ry tarjoaa matalan kynnyksen apua ja tukea syömishäiriötä sairastaville, läheisille sekä työssään sairastavia kohtaaville ammattilaisille. Ota rohkeasti yhteyttä: Tutustu toimintaamme osoitteessa www.etelansyli.fi. Älä jää yksin kohdataan haasteet yhdessä! Etelan-SYLI ry | Tallberginkatu 1 c 115, 00180 Helsinki puh 040 535 1626 / 045 841 6853 | info@etelansyli.fi www.etelansyli.fi p. Etelän-SYLI ry on matalan kynnyksen yhdistys, joka tarjoaa vertaistuellista apua ja tukea syömishäiriötä sairastaville, läheisille sekä sairastavia kohtaaville ammattilaisille. 75 €) Tilaa nyt TILAA LEHTI KOTIIN KANNETTUNA www.tunnejamieli.fi . VALON VUOSI 2020 19 € Facebook www.facebook.com/tunnejamieli Instagram @tunnejamieli Twitter @tunnemieli SEURAA TUNNE & MIELTÄ SOMESSA! 32 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. 59 € / VUOSI (norm. Tilaa lehti tilaukset@tunnejamieli.fi 03 4246 5323 Kestotilaajat saavat numeron 6/19 välissä tilaajalahjaksi kauniin Valon vuosi 2020 -seinäkalenterin
Ensin monta vuotta hyvät todistukset ja tarve suorittaa kaikki täydellisesti. Tällaisia uutisia on ilo kertoa lukuvuoden alussa ja lopussa, ja niitä on aina ilo kuulla. Onko opiskelujärjestelmä sellainen, että myös epäonnistumisen, putoamisen ja pitkien vaikeuksien jälkeen opintoja on mahdollista jatkaa. Oli yksinäistä yrittää selviytyä opinnoista ja kulkea kohti aikuisuutta, kun kaikki elämässä oli rikki. Samalla joka kerta mietityttää: Entä ne nuoret, joiden uutiset ovat toisenlaisia. Vaikeuksia, väliinputoamista, tavoitteiden karkaamista kauas. Kuka auttaa, jos nuori putoaa. Ei meillä ole sellaiseen varaa. Y lioppilaslakki. Viime vuosina on huomattu lukiolaisten stressin ja uupumuksen lisääntyneen, ja menneenä kesänä keskustelu yliopisto-opiskelijoiden uupumuksesta kääntyi nopeasti virnuiluksi ja pilkaksi. Onnekkaimmat saavat tukea kotoa, monet eivät. Onko apua saatavilla nopeasti, ajoissa ja matalalla kynnyksellä. Se on hölmöä. Unelmien opiskelupaikka. Minut pelasti aikoinaan hyvä terapeutti, hyvät ystävät, muutama tarkkanäköinen opettaja ja lahjakkuus aloilla, joilla lukion päättötodistuksella ei ole merkitystä. Se ei ole sukupolvien tai ihmisryhmien välisen kamppailun tai naljailun vaan yhteisen pohdinnan paikka – sekä inhimillisistä että yhteiskunnallisista syistä. Suomalaisilla lapsilla ja nuorilla menee monilla mittareilla mitattuna paremmin kuin koskaan ennen, mutta mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet sekä lapsilla että nuorilla. Toiveiden lukio. Jos niinä vuosina elämään kuuluu suuria vaikeuksia, turvattomuutta, sairautta tai pelkoa, putoamisen riski on suuri. Siksi ympäristöllä on valtavasti väliä. Oli yksinäistä yrittää selviytyä opinnoista ja kulkea kohti aikuisuutta, kun kaikki elämässä oli rikki. Kymmenen viime vuoden aikana nuorten eläkeläisten määrä on Suomessa kasvanut jatkuvasti, ja suurin syy ovat mielenterveyden ongelmat. Siksi toivon, että kaikissa koulutuksen uudistuksissa mukana kulkisi halu ja kyky ymmärtää rakenteita, jotka vaikuttavat siihen, miten syvälle vaikeuksiin joutunut putoaa. Opiskeluvuosien paino on valtava: Unelmien toteutuminen, paikka maailmassa, tulevaisuus. Omaan kouluaikaani kuuluivat molemmat puolet. Tai ne, joiden onnistumiset ovat toisenlaisia: selviytyminen masennuksesta, uuden tavoitteen löytäminen kariutuneiden tilalle, yksi hyvä hetki. Silti oli pienestä kiinni, että elämä ei mennyt toisin kuin nyt. Lukiossa perheen elämää ravisuttaneet vaikeudet, masennus, lintsaaminen, numeroiden lasku. Kolumni Elina Hirvonen on kirjailija ja dokumentti elokuvaohjaaja, jota kiinnostaa loputtomasti ihmisen mielen ja maailman ristiriitaisuus. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 33
H A N N A L E H T O Kanssakulkija 34 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9
Elettiin alkuvuotta 2016, ja Lehdon pienenpieni keskoslapsi Rasmus oli juuri kuollut vain kahden viikon ikäisenä. Hän nousi puolisonsa vierestä ja alkoi pumpata maitoa sairaalan teho-osastolla majailevalle pikkuvauvalleen, kun puhelin soi. Kun lääkäri sanoi, että Rasmus voi huonosti, kysyin, pitäisikö meidän tulla sinne. Syvän surun läpi henkäys kerrallaan Tuskaa ja reunalla huojumista – mutta myös läheisten loputonta tukea ja lohtua siitä, että joskus syvinkin suru hellittää. Kaksi lastaan hyvästellyt Hanna Lehto tietää, että vaikka kuinka sattuu, hengittäminen jatkuu. Jälkikäteen se tuntuu aivan irrationaaliselta kysymykseltä. Hätäkasteen jälkeen Rasmus tsemppasi ja otti äitiään sormesta kiinni oikein lujaa. Surulla ei ollut suuntaa eikä rajoja. Hanna Lehto kysyi kysymyksen äidiltään itkien. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT PAULA VIRTA M itä jos minulle tapahtuu vain pahoja asioita. Sitten käsi retkahti ja kunto romahti. . – On ihmeellistä, miten mieli suojelee ihmistä. Rasmuksen kuolinyönä Lehto oli herännyt kotonaan yllättäen varttia vaille viisi. Perillä Rasmus näytti harmaanruskealta. Lehto kysyi lääkäriltä, onko tilanne vakava. On, tämä vastasi. Elvytys ei auttanut, ja pieni esikoinen kuoli vanhempiensa syliin. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 35
Ei minua suojaa mikään menneisyyden vastoinkäyminen. Neuvolassa oletettiin, että raskaus keskeytetään. Ongelmat alkoivat 25. Samalla Lehto päätti, ettei anna pelolle valtaa. 36 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. – Olimme ikionnellisia, kun raskaus jatkui kierukan poistosta huolimatta, Lehto kertoo. Järki ja tunteet olivat aivan erillään eivätkä lainkaan keskustelleet. Lehtoa neuvottiin, että abortti onnistuisi kierukan poiston yhteydessä. Joulun alla Rasmus syntyi alle 800 gramman painoisena, ja vauva juoksutettiin teho-osastolle niin lujaa, ettei kukaan edes ehtinyt kurkata sukupuolta. Syksyllä Lehto tuli uudelleen raskaaksi. Pesti olisi ollut hänen unelmansa ja pitkään toivottu tapa viedä uraa kansainväliseen suuntaan. MIELI KAHDESSA PAIKASSA Rasmus ei ollut suunniteltu lapsi, vaan Lehdon oli tarkoitus lähteä ulkomaille töihin, ennen kuin olisi häiden ja lasten vuoro. Hän alkoi heti luoda suhdetta vauvaan, osti suloisia pikkusukkia ja pakotti itsensä uskomaan, että etukäteen sureminen ei auta. – Lapsi eli vielä, ja minä mietin töihin menoa! Aivan kuin mieli olisi ollut kahdessa paikassa. Kesästä 2016 hän muistaa vain joitakin murusia. Lehdosta puheet kuulostivat oudoilta. Vasta myöhemmin hän oppi itkemään töissäkin sotkematta ripsiväriä. Hän päätti poistattaa kierukan yksityisellä lääkäriasemalla, ja pari toivoi hartaasti, ettei toimenpide vaikuta raskauteen. – Jos olisin keskittynyt pelkäämään ja suremaan, olisin menettänyt sen, mitä silloin oli. Ensimmäiset kuukaudet olivat kuitenkin vain yhdenlaista itkua. raskausviikolla. Lähestyvistä häistään Lehto ja hänen puolisonsa saivat muuta ajateltavaa, mutta häiden jälkeen iskivät viha, tuska, raivo ja yksinäisyys. Monet ystävät vakuuttivat kaiken menevän tällä kertaa hyvin. Jos jotain sattuu, jää ainakin muisto onnellisesta ajasta. MONTA TAPAA ITKEÄ Rasmuksen kuoltua Lehto oppi, kuinka puutteellisesti suomen kieli suhtautuu itkuun. – Se, että jotakin pahaa on tapahtunut aiemmin, ei tarkoita, ettei niin voisi käydä uudestaan. Kun Rasmus kaksi viikkoa myöhemmin taisteli hengestään, Lehto muistaa ajatelleensa sitäkin, että onko hänen nyt mentävä takaisin töihin. Hänen mielestään itkua on niin monenlaista, ettei yksi sana voi mitenkään riittää kuvaamaan niitä kaikkia. K A N S S A K U L K I J A H A N N A L E H T O Kun kahden lapsen menettämisen jälkeen myös avioliitto kaatui, Lehto koki olevansa täysin rampa sekä fyysisesti että henkisesti. Ehkäisy kuitenkin petti, eikä Lehto päässyt lähtemään ulkomaille raskauden vuoksi. – Neljä viisi kuukautta oli uskomatonta itkemistä. Itkin lähes joka päivä ja melkein koko ajan
Sairaanhoitaja toi siirrettävän wc-istuimen ja käski Lehdon käyttää astiaa virtsaamiseen, ”jotta ei tarvitse kaivella sitä vessanpöntöstä”. – Yleinen tapa puhua on se, että lapsen kuolema on kamalinta, mitä ihmiselle voi tapahtua. Se olisi oikeiden diagnoosien aliarviointia. Hän vastasi haluavansa kyllä kuolla, vaikka ei aktiivisesti itsemurhaa suunnitellutkaan. Ongelma julkisen puolen palveluissa vaikuttaa Lehdon mielestä olleen se, ettei hän ollut riittävän sekaisin. Vaivuin outoihin tiloihin. Mikään kipulääke ei vienyt tuskaa. Hän on looginen ihminen, jolla ei ole mielenterveysdiagnoosia – eikä hän sellaista halua vain siksi, että saisi apua. Kun Rasmus oli vielä elossa, perhe sai kaiken tarvitsemansa avun. Lehto koki olevansa mielenterveyden rajamailla. Kun lasta ei enää ollut, tilanne muuttui. ÄÄRETTÖMÄN KUILUN REUNALLA Lapsivesi meni aivan liian aikaisin, paljon aiemmin kuin missä vaiheessa Rasmus oli syntynyt, ja synnytys oli pakko käynnistää. . – Muistan mielikuvan, että seison äärettömän kuilun reunalla. – Maailma ympärillä kulki eteenpäin kalentereihin kirjoitettujen suunnitelmien mukaan, kun oma elämä pysähtyi ja muuttui totaalisesti jo toiseen kertaan. Seuraava askel olisi todennäköisesti ollut psykoosi. ”Se” oli Roope, Lehdon toinen lapsi. KÄDET PYSTYYN JULKISISSA PALVELUISSA Kun Roopen kuolemasta oli kulunut reilut pari kuukautta, puoliso aloitti sivusuhteen. Hän oli täysin itsensä sisällä, eikä häneen olisi saanut yhteyttä, vaikka maailma olisi palanut ympärillä. Kun lapsi oikeasti kuolee, ei apua ole kuitenkaan tarjolla, vaan kädet nousevat pystyyn yksi kerrallaan. Psykiatri kysyi myös, oliko Lehto itsetuhoinen. – Siitä alkoi helvetti. Kun avioliittokin lensi roskiin, Lehto koki olevansa sekä fyysisesti että henkisesti täysin rampa. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 37. Elämä tuntui niin merkityksettömältä ja turhalta, ettei hän nähnyt hengissä pysymisessä mitään järkeä. Lehto soitti akuuttipsykiatrialle ja totesi, että nyt hän tulee hulluksi. Pienessä arkussa, pitsipeiton alla ja villapipo päässään pikkuruinen Roope oli täydellinen vauva. Suru oli vieläkin suurempi ja mustempi kuin Rasmusta hyvästellessä. Kahden lapsen hyvästien jälkeen oli hyvästeltävä elämän mittaiseksi aiottu avioliitto. Psykiatri on jälkikäteen kysynyt, ymmärsikö Lehto, kuinka huonossa kunnossa hän oli ollut. Lehto sai kyllä jo sairaalassa lapsettomien yhdistyksen yhteystiedot, mutta se tuntui juuri toisen lapsensa menettäneestä entistäkin hirveämmältä. Sieltä vastattiin, ettei paikka ole hänelle oikea
K A N S S A K U L K I J A H A N N A L E H T O Hanna Lehto antoi itselleen luvan surra niin kauan kuin surettaa. Samalla hän päätti surun myös antaa mennä, kun sen aika on. 38 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9
Ajattelu on mustavalkoista – kaikki tai ei mitään – ja mieli hakee aina pahimman mahdollisen vaihtoehdon. Vaikka olo on nykyään kevyempi, Lehto ei halua julistaa minkäänlaista vaikeuksien kautta voittoon -paatosta, sillä tie on ollut ”jumalaton”. Lasten kuolemien jälkeen jotkut yrittivät kuin lohduksi etsiä jotain positiivista esimerkiksi toteamalla, että jäljellä ovat sentään mies ja kotikin. Rasmuksen elämä ja kuolema ovat voineet auttaa jotain toista pientä lasta. Lehto antoi itselleen luvan surra niin kauan kuin hän on surullinen. Surusta ei saanut tulla elämäntehtävä. ONKO TÄNÄÄN ITKETTÄNYT. SURU ON KUIN TARRA – JOKA LOPULTA IRTOAA Usein sanotaan, ettei oman lapsen kuolemasta voi selvitä. Lehdollekin ystävä soitti vähintään kerran viikossa: oletko käynyt haudalla, onko ikävä, onko tänään itkettänyt, miten pärjäät. Luottamuksen löytäminen ei ole ollut helppoa. Voiko hän elää hyvää elämää surusta huolimatta – vai juuri sen takia. Molemmat synnytykset käynnistyivät tulehduksen vuoksi. Katkeruuden välttäminen oli aktiivinen päätös. Kun käy syvällä itsessään, näkee kaikenlaista. Kun mieli sekoittui kysymyksistä, surusta ja syytöksistä, yksi lähimmistä ystävistä piti kiinni ja antoi itkeä ja puhua. JUMALATON TIE, PITKÄ MATKA Suruprosessin aikana Lehto on miettinyt paljon juuri syitä ja seurauksia. Lehto kannustaa mieluummin tunkemaan viereen ja soittamaan, vaikka toinen ei meinaisi jaksaa puhua. Surua ei tarvitse yrittää ratkaista, koska sitä ei voi ratkaista. Enempää ei tarvitse. Lehdon isän kuoltua vuosia aiemmin eräs ystävä totesi, että vaikka nyt sattuu kuinka, hengittäminen ei lopu. Silloin tarvittiin läheisiä pitämään hänet kiinni maailmassa. Lehto ei kuitenkaan suostunut ajattelemaan, että kaikki on nyt lopullisesti pilalla ja menetetty. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 39. MERKITYKSEN LÖYTÄMINEN TUO LOHTUA Nyt 34-vuotias Hanna Lehto on muuttanut Tampereelta Helsinkiin ja löytänyt paikkansa työelämässä. Menettämisen pelko hallitsee voimakkaana edelleen. – Irrationaalisesti tuon tarran haluaisi lyödä paikalleen, kun se alkaa irrota. Jo Rasmuksen kuollessa hän päätti, että joskus on helpompaa. Lehto huomauttaa, että vaikka ratkominen on loukkaavinta, se on myös luontaista. Se tuntuu vähättelyltä ja syvästi loukkaavalta. Toinen yleinen tapa kohdella surevaa on antaa tilaa ja rauhaa – liikaakin. – Ei se auta. Lääkärit kutsuvat sitä huonoksi tuuriksi, eikä tulehdusten kohtalokkaille seurauksille ole löytynyt selitystä. Rasmukselle tehtiin ruumiinavaus, mitä Lehto pitää uskomattoman arvokkaana. Lehto kuvailee surua kuin kiinni pinttyneeksi tarraksi, joka alkaa hiljalleen irrota reunoista. Osa tuttavista yritti ratkaista Lehdon surua. Se on Lehdon mielestä kaiken kamaluus ja siunaus: hänen ei tarvitse jaksaa tehdä tai olla mitään, sillä ihminen pysyy hengissä vain hengittämällä. Epätietoisuus on Lehdon mukaan ollut raskainta: kukaan ei tiedä, miksi hänen kohdallaan on käynyt näin. Samalla hänen olisi kuitenkin osattava päästää surusta irti, sitten kun sen aika on. Hän ajattelee, että Rasmus saattaa siten pelastaa edes yhden keskosen, kun lääkärit saavat näin lisää ymmärrystä keskosten kehityksestä. Se oli pahinta, sillä mikään ei tuonut Roopea tai Rasmusta takaisin. Rasmuksen elämä ja kuolema ovat voineet auttaa jotain toista pientä lasta. – Matka on ollut pitkä. Samalla ero, uusi työ ja muutto uuteen kaupunkiin antoivat tilaisuuden täyttää päivät muilla ajatuksilla. Se on valtavan lohdullinen ajatus. Surun ollessa syvimmillään kaikki tulevaisuuden suunnittelu oli Lehdolle ylivoimaista. Olen velkaa heille sen, että elän hyvän elämän. Surusta tulee kummallinen ystävä, joka määrittää koko olemusta. – Kaikessa tarkoituksettomuudessa ja järjettömyydessä on täytynyt oppia löytämään merkityksiä. Se on valtavan lohdullinen ajatus. – Töissä oli rakennetta, selkeitä kokonaisuuksia, määräpäiviä ja asioita, jotka sai vietyä loppuun saakka, kun taas surussa ei ollut mitään selkeää. – Lapsen kuolema rikkoo perusturvallisuuden, ja sen jälkeen maailma näyttäytyy hyvin pelottavana paikkana. – Henkäys kerrallaan. Hän alkaa hiljalleen uskoa elämään ja ehkä rakkauteenkin. Päätin, että annan tarrani irrota, niin kipeää kuin se tekikin. Johtajatason tehtävässä työkseen toimiva Lehto ei esimerkiksi stressaa, ja hän keskittyy niin työssään kuin muussakin elämässään siihen, minkä kokee aidosti merkitykselliseksi. Vaikka omien lasten kuolemassa ei ole mitään hyvää, kokemukset ovat kaikessa karmeudessaan olleet myös syvästi kasvattavia. – En voinut antaa Rasmukselle ja Roopelle sellaista taakkaa kannettavakseen, että heidän äitinsä kulkee elämässään kärsimyksen orjantappurakruunu päässään
TEKSTI KAISA PASTILA KUVITUS SHUTTERSTOCK 40 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Kun menneisyytensä saa paperille, usein myös katse tulevaisuuteen kirkastuu. Tee juurimatka itseesi Elämänkaarikirjoituksen ideana on kertoa itselleen oman elämänsä tarina
Tämä ajatus sai kouluttaja, kirjailija ja psykoterapeutti Pepi Reinikaisen kehittämään 20 vuotta sitten kirjoitusmallin, jolla kuka tahansa voi tutkia taustaansa ja lähtökohtiaan. Lapsuus, paikka lapsuuden perheessä, nuo ruus. . Mikä on heidän yhteinen tarinansa. Jos rehellisyys tuntuu aluksi vaikealta, siinä voi auttaa, kun muistaa, että kirjoittaa vain itseään varten. Ihmisellä pitää olla identiteetti myös juuriensa kautta, muuten ei tunne itseään kokonaiseksi. Ideana ei ole myöskään kaunistella tai kirjoittaa sankaritarinaa. Toki myöhemmin tarinasta voi muokata version, jonka antaa esimerkiksi lapsilleen luettavaksi. Minkälai sessa ajassa he eli vät. Minkä henki sen perinnön tai kuorman he saivat lapsuudenkodistaan. J okaisen pitäisi selvittää itselleen, mihin jatkumoon on syntynyt. NÄIN PÄÄSET ALKUUN 1 2 3 4 Tee sukupuu, jossa näkyy perheesi ja kaksi edellistä polvea. REHELLISYYS AVAA OVIA Elämänkaarikirjoituksessa keskeistä on kirjoittajan rehellisyys itselleen, ei hänen kaunokirjallinen taitonsa. (muutot, lasten syntymät, muutok set elämässä) Kirjoita oman elä mäsi tarina synty mästä nykyhetkeen. – Moni kurssille tullut on pisteessä, jossa hänen on vaikea nähdä tulevaisuuteen tai tehdä valintoja. – Sanon aina ohjattavilleni, että ihan kaikesta voi kirjoittaa. Tähän mennessä Reinikainen on ohjannut jo yli tuhannen ihmisen elämänkaarikirjoituksen. Mitkä trage diat ovat jättäneet heihin jälkensä. Toinen vaihtoehto on jak sottaa kirjoitusta elämänmuutosten mukaan. Kirjoita lyhyesti iso vanhempiesi tari nat. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 41. Kirjoita lyhyesti äitisi ja isäsi tarinat. Oman menneisyyden setviminen auttaa myös tähän. Menneet sukupolvet vaikuttavat meissä. Paikka lapsuu denperheessä, elämäntapahtumat, muutot. Pohjana on se ajatus, ettei kukaan meistä ole saari. Miten vanhempasi kohtasivat toisen sa. Voit kirjoittaa seit semän vuoden jaksoissa. Keitä he ovat. Jos jokin asia omassa historiassa on ensi alkuun liian kipeä laitettavaksi paperille, sen voi kirjoittaa mukaan aluksi vain otsikkona tai ranskalaisena viivana
– En voi luvata, että koko elämä kirkastuu, mutta usein sellaiset asiat, jotka ovat kulkeneet ehkä möykkyinä mukana, muuttuvatkin kevyemmiksi. MIKÄ OLI MUMMUN TARINA. Kirjoittaja voi huomata omaksuneensa asenteita tai rooleja, jotka hänen on nyt mahdollista kyseenalaistaa. 42 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Menneet sukupolvet vaikuttavat meissä. ”Tässä iässä moni haluaa tehdä väliinventaarion elämästään: mistä olen tullut, ja mitä haluan tehdä loppuelämälläni. Vanhempien polut taas avaavat sitä kulttuuria, joka on vaikuttanut omaan tiehen. On vapauttavaa huomata, että saa kirjoittaa asiat juuri niin, kuin ne on itse kokenut. – Olen huomannut, että kirjoitusprosessi tekee ihmisistä usein kiitollisempia kuin ennen. Moni havahtuu tässä vaiheessa myös elämän lyhyyteen”, Pepi Reinikainen sanoo. Elämänkaarikirjoituksessa suositellaan, että henkilökohtainen tarina kirjoitetaan seitsemän vuoden jaksoissa. Liikkeelle lähdetään isovanhemmista, sen jälkeen kirjoitetaan vanhempien tarinat, ja vasta sitten on oman tarinan vuoro. Reinikaiselta kysytään usein myös, mitä pitää tehdä, jos muistaa asioita eri tavalla kuin muut perheessä. Vähitellen alkaa erottaa, mitkä tapahtumat ovat olleet merkityksellisiä, ja nähdä syyyhteyksiä. Jaksotus perustuu elämänkaaripsykologiassa käytettyihin ikäkausiin. UUSI NÄKÖALAPAIKKA Parhaimmillaan kirjoittaminen antaa uudenlaista etäisyyttä ja uusia näkökulmia omaan elämään. Nelikymppisenä nuoren aikuisen varmuus alkaa rapistua ja ihminen on valmis katsomaan rehellisesti omaa elämäänsä. …NELIKYMPPINEN. Monta kertaa suurentelemme tapahtumia itsellemme, mutta kirjoittamalla ne menevät tasapainoon. 40+ Oletko... Nousee kiitollisuus kaikesta koetusta mutta myös ylipäätään elämänlahjasta. Jos joku on nimetty esimerkiksi suvun mustaksi lampaaksi, leimaamiselle voi tehdä omalta osaltaan lopun. – Aluksi voi vain kirjoittaa ylös tapahtumia ja muistoja ikäkauden sisällä. Isovanhempien tarinat tarvitaan, jotta voi ymmärtää vanhempiensa valintoja ja ratkaisuja. – Pohjana on se ajatus, ettei kukaan meistä ole saari. Äidin ja isän tarinan kirjoittaminen on Reinikaisen mukaan monelle täräyttävä kokemus. – Nyt on lupa kirjoittaa se, mikä itselle on totta. Vanhempansa näkee ehkä ensimmäistä kertaa ihmisinä, joilla myös on oma elämänkaarensa ja pitkä menneisyys ennen perheaikaa
Voit myös haastatella sukulaisia tai perheenjäseniä tai vierailla vanhalla kotipaikkakunnallasi. Siitä saa paljon aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen.” Äidin ja isän tarinan kirjoittaminen on monelle täräyttävä kokemus. VINKKEJÄ KIRJOITTAJALLE x Älä ole liian kriittinen ensimmäisessä versiossa, vaan anna tarinan tulla. Prosessi voi olla niin voimakas, että se tulee uniin ja täyttää kaikki ajatukset. Lue lisää: Pepi Reinikainen: Elämänkaarikirjoitus ja ihmisen vuodenajat (Kirjapaja 2007), Pepi Reinikainen: Elämässä eteenpäin – irti uhriutumisesta (Kirjapaja 2014) 40+ 60+ …KUUSIKYMPPINEN. On suuri lahja antaa lapsille kertomus, joka voi auttaa heitä ymmärtämään taustaansa. ”Tässä iässä moni kokee, että haluaa jättää jäljen itsestään jälkipolville eli kertoa elämäntarinansa lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Ehdit rajata ja löytää olennaiset asiat myöhemmin. x Jaa tuntojasi. x Etsi käsiisi vanhoja valokuvia tai päiväkirjoja, jos sinun on vaikea päästä liikkeelle. Elämänkaarikirjoitus on yksi tapa prosessoida omaa tarinaansa. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 43. Jos et voi mennä elämänkaarikirjoitusryhmään, varmista, että sinulla on ystävä, jolle puhua
Sitä kautta syntyi kiinnostus tutkia, kuinka lapset ja nuoret kokevat sodan. TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A Raija-Leena Punamäki toimi alkujaan rauhanaktivistina ja asui Lähi-idässä. 44 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Hän näki paljon sodan, kidutuksen ja kuolemanvaaran seurauksia
Sotakokemukset, pakomatkat ja hengenvaarassa oleminen ovat kaikki selväpiirteisiä traumoja, Punamäki toteaa. Uhkan tunne on heidän mielessään elävänä läsnä. Tutkimuksen mukaan lapset ovat herkempiä mielenterveyden häiriöille, jos he kantavat ylipolvista traumaa ja joutuvat itse stressitilaan elämässään. Niitä ovat esimerkiksi alkoholismi, seksuaalinen hyväksikäyttö, yksittäinen väkivallanteko tai pitkään jatkuva väkivaltaisuus, auto-onnettomuudet ja itsemurha. – Ja kukaan tuskin säästyy stressiltä elämässään. Klassisia esimerkkejä ylipolvisista traumoista ovat sotatraumat ja keskitysleirien uhrien kokemat kauhut. TEKSTI EMMA NIKANDER KUVAT PETRI HÄNNINEN V anhemman kokemat traumat voivat siirtyä seuraavien sukupolvien kannettaviksi. Sekä yksittäiset ihmiset että kokonaiset kansakunnat voivat kärsiä ylipolvisista traumoista. Perhesuhteita . Tällaisia sukupolvelta seuraavalle siirtyviä ongelmia ja tunnetiloja kutsutaan ylipolvisiksi traumoiksi. – Trauma voi oireilla esimerkiksi vaikeutena päästää toista lähelle tai erilaisina vanhemmuuden ongelmina, Punamäki kertoo. SINÄ, MINÄ JA TRAUMA Ylipolvinen trauma voi todentua seuraavan sukupolven elämässä esimerkiksi ongelmina ihmissuhteissa. – He saattavat kontrolloida tunteitaan tai olla koko ajan varuillaan. Omia uusia traumaattisia kokemuksia ei tarvitse olla, jotta ylisukupolvinen trauma voi aktivoitua. Sukupolvelta toiselle vierivän taakan voi onneksi pysäyttää, kertoo aihetta tutkinut Raija-Leena Punamäki. Trauman tie katkeaa käsittelemällä Saatat tietämättäsi kantaa sisälläsi vanhempasi käsittelemätöntä traumaa, jonka seurauksena voi syntyä haitallisia ajatustai toimintamalleja. Myös terrorismi, kidutus ja vainot ovat kokijalle aina traumaattisia. Käyttäytymismalli saattaa siirtyä seuraavalle polvelle täysin tiedostamatta ja oireilla lapsen elämässä esimerkiksi mielenterveyden häriöinä. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 45. – Huomattiin, että heillä oli ongelmia ihmissuhteissa ja myöhemmin vanhemmuudessa. Suurin osa sotalapsista pitää vanhempana kokemusta myönteisenä, mutta tutkimus osoittaa fyysisiä ja psyykkisiä vaikeuksia. – Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden perheille kasaantuu hyvin paljon traumataakkaa. – Ne siirtyvät yleensä siksi, että traumoja kokenut ei ole saanut apua eikä ole siten pystynyt käsittelemään niitä, kertoo psykologian professori Raija-Leena Punamäki Tampereen yliopistosta. Keskitysleireillä olleiden toisen sukupolven lapset reagoivat moniin asioihin kauhulla ja stressioireilla, ikään kuin traumaattinen asia tapahtuisi tässä ja nyt. Punamäki puhuu traumasta ihmissuhteen kolmantena osapuolena. Myös Ruotsiin lähetetyt sotalapset ovat olleet vaarassa traumatisoitua. Esimerkiksi kaltoinkohtelua lapsena kokenut voi olla itse vanhempana vetäytynyt, tai hänellä voi olla ongelmia sosiaalisissa suhteissa
– Tarinoissa mörkö tulee ja pelottaa, ollaan vaarassa, mutta asioista selvitään ja elämä jatkuu. Lisäksi se auttaa katkaisemaan haitallisten toimintamallien kulkeutumisen eteenpäin. – Perimmäinen syy olla hiljaa omista traumoista on halu suojella lasta. Niiden käsittely voidaan kokea liian vaikeaksi. Terapia on erittäin tehokas hoitomenetelmä. Lisäksi ylipolvisuuden näkökulmasta on tutkittu nykysotien, kidutusten ja ihmisoikeusloukkausten uhreja. – Mekanismit, joiden avulla osa ihmisistä säästyy täysin, ovat ehkä kaikkein kiinnostavimpia, Punamäki sanoo. Tarinallisuus on lapsille tärkeää. – Ystäväni kertoi, että olisi lapsena halunnut edes jonkinlaisen peitetarinan selitykseksi siihen, miksi aikuiset heräävät yöllä painajaisiin. Tutkimusten valossa traumasta ei ole välttämätöntä kertoa seuraaville sukupolville, mutta tieto voi estää lasta luomasta tapahtumista omia mielikuvia esimerkiksi sanattoman viestinnän kautta. Klassikkotutkimukset liittyvät keskitysleireillä olleiden perheiden dynamiikkaan. Punamäki painottaa ikäkausitasoista tapaa puhua lapselle. Toisaalta pahoista traumoista kärsineet voivat lapsen mielestä käyttäytyä pelottavasti, esimerkiksi huutaa kauhuissaan. Ymmärrys siitä, että oma ahdistus tai masennus saattaa aiheutua vanhemman traumasta, yleensä helpottaa. Jarruna toimiikin parhaiten se, että vanhemmat hoitavat ja käsittelevät traumansa. 46 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Esimerkiksi keskitysleireiltä tulleet eivät ole halunneet puhua tapahtuneesta kenellekään, etenkään lapsille. – Tutkimuksen perusteella ei voida kuitenkaan todeta, että syynä tähän olisi yksiselitteisesti vain lama, vaan ennen kaikkea se, miten lama on vaikuttanut vanhemmuuden ja avioliiton laatuun. Asioiden tiedostaminen on yksi parantumisen mekanismeista, ja oivallus asioiden yhteydestä auttaa toipujaa. – Trauma on oleellista hyväksyä osaksi omaa historiaa. Jos koetusta traumasta kertoo, olennaista on, miten se tehdään. Traumojen syrjään sysääminen edistää kuitenkin niiden siirtymistä tiedostamatta eteenpäin. Kertomuksen ei tarvitse olla dokumentti siitä, mitä kauheuksia on tapahtunut. Syy tähän on tutkijoille vielä mysteeri. Raija-Leena Punamäki on 1950-luvun lapsi. koskevissa tutkimuksissa ne näkyivät esimerkiksi etääntymisenä ja pelkona luoda turvallisia kiintymyssuhteita. Lama-ajan ahdinkokin on voinut jatkaa kulkuaan vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle, mikä on näkynyt lasten elämässä esimerkiksi mielenterveyden ongelmina. Yli sukupolven siirtyviä traumoja on kuitenkin tutkittu paljon, ja tietoa karttuu koko ajan. Tutkimuksen mukaan yksi kolmasosa traumatisoituneiden vanhempien lapsista säästyy ylipolvisilta traumoilta kokonaan. Hän kertoo, että omassa lapsuudessa olisi ollut kauheaa kuulla vanhemmilta siitä, mitä sodasta myöhemmin voitiin lukea kirjoista. Ihmisen mielenterveys ei ole ylellisyystarvike. Nämä mallit taas vaikuttivat toisen sukupolven lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteeseen jo varhaisessa vaiheessa. Tiedostaminen on tärkeää, jottei traumasta tehdä Muumilaakson Mörköä, joka kylmää kaikki huoneet ja on aina läsnä. KOLMANNES SÄÄSTYY TAAKALTA Vielä ei ole selvitetty, miten ylipolvisuuden mekanismit tarkalleen ottaen toimivat. Se on ihmisoikeus, ja traumaa pitää hoitaa. KULTTUURI KÄSITTELEE KIRJOIN JA ELOKUVIN Myös kulttuuri auttaa traumojen käsittelyssä. Kulttuuri kuitenkin luo omat tapansa kertoa asioista – usein kirjoina tai elokuvina. TRAUMA OSAKSI OMAA HISTORIAA Vaikka traumat ovat yleisiä, niistä ei puhuta tarpeeksi
FAKTA: Traumaattisilla kokemuksilla voi olla kielteisiä ja myönteisiä seurauksia. • Tutkinut muun muassa sotatraumojen vaikutuksia perhesuhteisiin, mielenterveyteen ja lasten kehitykseen. FAKTA: Mielenterveyden häiriöiden siirtymisessä on oleellista geenien ja ympäristön yhteisvaikutus. Ihmisen mielenterveys ei ole ylellisyystarvike. Se voi näkyä arkipäivän tilanteissa esimerkiksi tahattomana poissaolevuutena, vaikeuksina erottaa fantasioita todellisuudesta sekä ajan ja paikan tajun kadottamisena. Myönteiset varhaiset kokemukset voivat aktivoida suojelevia mekanismeja ja estää haitallisia prosesseja siirtymästä eteenpäin. Myös ylisukupolvinen kestävyys, mielekkyyden etsiminen ja selviytyminen ovat mielen mekanismeja yhtä lailla kuin ylisukupolviset traumatkin. MYYTIT & FAKTAT MIELENTERVEYS ON IHMISOIKEUS Apua on syytä hakea, jos kokee selittämätöntä pahaa oloa tai hallitsemattomia tunteita, jotka vaikuttavat kielteisesti perhetai muihin suhteisiin. Sotaa tai muita ihmisoikeus loukkauksia ei sen sijaan voida pitää psykologisesti puhdistavina tai vahvistavina kokemuksina. RAIJALEENA PUNAMÄKI • Psykologian professori Tampereen yliopistossa. – Terapia on erittäin tehokas hoitomenetelmä. FAKTA: Ylisukupolvinen trauma ei siirry suoraan, vaan korvaavat hyvät kokemukset etenkin ihmissuhteissa katkaisevat yhteyden. • Työskennellyt aiemmin myös kouluja mielenterveyspsykologina. Myönteisiä ovat elämänarvojen kirkastuminen, henkisyyden löytäminen ja sosiaalisten suhteiden arvostaminen. MYYTTI: Mielenterveyshäiriöiden perinnöllisyys selittää lasten altistumisen häiriöille. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 47. Se on ihmisoikeus, ja traumaa pitää hoitaa, Punamäki sanoo. Pitää erityisesti runoista, elämäkerroista ja afrikkalaisesta kirjallisuudesta. MYYTTI: Sotatraumat tuhoavat perheelämän. MYYTTI: Vanhasta testamentista muistiin on jäänyt loitsu, että isien pahat eli traumaattiset kokemukset siirtyvät kolmanteen polveen. • Harrastaa lukemista. Hoitamattoman traumakokemuksen äärimmäisenä oireena voi esiintyä dissosiaatiota
Täysjyvätuotteita ja B6-vitamiinia Kolmekymppisen ruokavalio voi näkyä muistissa viisikymppisenä sisältäviä ruokia suosivat puolestaan pärjäsivät testeissä muita paremmin. Paljon makkaraa ja muita teollisesti prosessoituja lihatuotteita sekä paistettuja ruokia nauttivien kognitiiviset kyvyt olivat havaintojen perusteella 49-vuotiaana huonommat kuin terveellisemmin syövillä. Tulokset viittaavat ruokavalion voivan vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin jo keski-ikään mennessä. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä E päterveellisesti syövät 30-vuotiaat näyttäisivät pärjäävän 50-vuotiaina muita huonommin muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä. On mahdollista, että osallistujilla oli ruokavalion lisäksi eroja muissakin elintavoissa. Uusi tutkimus vahvistaa näyttöä ruokavalion ja elintapojen vaikutuksista aivojen toimintaan ja terveyteen. Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Ruokavalioita arvioitaessa osallistujat olivat keskimäärin 32-vuotiaita. Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta tutkimuksen pienuuden vuoksi tuloksia kannattaa tulkita varovasti. K U VA : U N SP LA SH 48 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9
Tutkimus julkaistiin CMAJ-lehdessä. Alkoholinkäytön lopettami nen voi parantaa psyykkistä hyvinvointia monellakin tapaa. Kun vastaukset yhdistettiin tietoihin osallistujien alkoho linkäytöstä ja siinä tapahtu neista muutoksista, psyykki sen hyvinvoinnin havaittiin parantuneen eniten naisilla, jotka käyttivät alkoholia koh tuullisesti mutta lopettivat juomisen kokonaan seuran nan aikana. Kuitenkin edel leen yli puoli miljoonaa suomalais ta juo yli riskirajojen, mikä naisilla tarkoittaa vähintään 7:ää annosta ja miehillä vähintään 14:ää annosta viikossa. On myös mahdollista, että se kuvastaa laajemmin elämän muutoksia, jotka yhdessä lisäävät hyvinvointia. Yhteydet säilyivät senkin jälkeen, kun analyysissa oli huomioitu sosiaalinen ja ta loudellinen asema, painoindek si, tupakointi ja muita tausta muuttujia. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 49. N aimisissa olevat näyttäisivät pysyvän paremmin hengissä äkillisen sepelvaltimooireyhtymän jälkeen, tuore israelilaistutkimus osoittaa. Tulokset perustuvat yli 10 000:n keskimäärin 49 vuotiaan hongkongilaismiehen ja naisen seurantatietoihin kahden vuoden ajalta. Tässä tutkimuksessa naimisissa olevat olivat myös jonkin verran nuorempia ja heidän verenpaineensa oli alhaisempi, mikä selitti tuloksia osin. Nyt julkaistu tutkimus perustuu 7 200 kuusikymppisen miehen ja naisen seurantatietoihin vuosilta 2004–2016. Tulokset viittasivat myös sukupuolieroihin, sillä avioliitto näytti suojaavan varsinkin miehiä. Lisäksi elintavoissa on usein eroja. Naimisissa olevista 3 prosenttia menehtyi 30 päivän ja 7 prosenttia vuoden kuluessa sairastumisesta, kun naimattomista menehtyi 8 ja 15 prosenttia. Osallistujista 78 prosenttia oli naimisissa. Samanlainen vaikutus on aiemmin havaittu myös muunlaisiin sydänoireisiin sairastuvilla. Avioliitto suojaa sydänoireisiin sairastuvaa K U VA : U N SP LA SH Alkoholinkäytön lopettaminen parantaa psyykkistä hyvinvointia Alkoholinkäytön lopettaminen voisi parantaa monien elämän laatua ja psyykkistä hyvinvointia, osoittaa tuore tutkimus. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä. Osallistujat täyttivät fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia koskevan kyselyn tutkimuksen alussa ja lopussa. Avioliittoon ja pitkiin parisuhteisiin liittyvä suojavaikutus johtuu luultavasti useista tekijöistä, jotka yhdessä parantavat potilaan ennustetta. Myös viiden vuoden seurannassa kuolleisuus oli vähäisempää. Heiltä kysyttiin muun muassa mielialasta, vireydes tä, tunneelämästä ja sosiaali sesta toimintakyvystä. Naimisissa olevien potilaiden riski kuolla 30 päivän sekä vuoden kuluessa sairastumisesta oli tulosten mukaan selvästi pienempi kuin naimattomien. Miehistä 64 prosenttia ja naisista 88 prosenttia oli raittiita. Yhteys havaittiin naisilla, jotka olivat alkoholin kohtuukäyttäjiä. Alkoholin kokonaiskulutus Suo messa kasvoi vuoteen 2007 asti, mutta on sen jälkeen vähentynyt lähes viidenneksen. Parisuhteessa elävät muun muassa hakeutuvat hoitoon varhemmin ja noudattavat hoitojaan paremmin kuin yksin elävät. Tutkijat tekivät vastaavan vertailun käyttäen yhdysvalta laista 30 000 osallistujan tutki musta ja saivat samanlaisen tuloksen. Tulokset olisikin hyvä varmistaa lisä tutkimuksissa
Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä K U VA : SH U T TE R ST O C K 50 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Aineistojen perusteella naisis ta runsaat kahdeksan prosenttia ja miehistä noin kaksi prosenttia sairastuu johonkin syömishäi riöön elämänsä aikana. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä. Tulokset perustuvat 94 aiemman tutkimuksen aineistoihin. Aiempien tutkimusten perusteella jaloittelu ja istumisen pätkiminen pienentävät fyysisen passiivisuuden haittoja. Istumatyö ja työssä istumiseen käytetty aika eivät lisänneet sydänoireita edes osallistujilla, joiden työ oli pääasiassa istumista. Istumiseen liitettyjä terveysriskejä ei kuitenkaan havaittu työaikana tapahtuvassa istumisessa. Syömis häiriöt myös yleistyivät tutkimus ten seurantaaikoina vuosina 2000–2018. Tutkimuksessa seurattiin 3 600:aa yhdysvaltalaista kahdeksan vuoden ajan. Tutkimus ei paljasta, mistä ero johtuu, mutta on todennäköistä, että töissä ihmiset myös kävelevät paljon istumisen lomassa. Tulosten valossa esimerkiksi istumatyöhön ei liity samanlaisia sydänriskejä kuin vapaa-ajalla television ääressä istumiseen. Television katseluun liitetyt riskit voivat osin selittyä myös napostelulla ja epäterveellisellä ruokavaliolla. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä Syömishäiriöt yleistyneet ympäri maailmaa Syömishäiriöitä pidetään usein erityisesti länsimaisena ilmiönä, mutta tuoreiden tulosten perus teella ne ovat yleistyneet ympäri maailmaa. Eniten syömishäiriöitä tode taan edelleen länsimaissa, mutta yhä enemmän myös Aasiassa ja osassa LähiIdän alueen maista. Nykykäsityksen mukaan syömishäiriöt johtuvat useista syistä. Lisäksi miespotilaiden määrä on kasvanut. Niille altistavat hermos tollisten ja biologisten tekijöi I stuminen ja fyysisesti passiivinen elämäntapa on yhdistetty terveysriskeihin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan kaikki istuminen ei suinkaan ole haitaksi. Vähintään neljä tuntia päivässä televisiota katsovat sairastuivat seurannan aikana sydänoireisiin tai menehtyivät 50 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka viettivät television ääressä korkeintaan kaksi tuntia päivittäin. Istumatyö ei suurenna sydänriskejä den lisäksi monet yksilön kehityk seen ja perheeseen liittyvät seikat sekä sosiokulttuuriset tekijät
K U VA : SH U T TE R ST O C K S eitsemänkymppisten naisten ei tarvitse kävellä kymmentä tuhatta askelta päivässä pysyäkseen kunnossa. Keskimäärin 4 400 askelta ottavien riski menehtyä seurannan aikana oli noin 40 prosenttia pienempi kuin keskimäärin 2 700 askelta päivässä liikkuvien. Yhteys voimistui, mitä enemmän henkilö liikkui, mutta hyödyt eivät enää kasvaneet 7 500 päivittäisen askeleen jälkeen. Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä. Liikkumisen intensiteetin sijaan olennaista oli askelten määrä. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutuksia nähdään jo runsaan neljän tuhannen askeleen jälkeen. Tutkijat havaitsivat vähiten liikkuvien kuolleisuuden suuremmaksi kuin enemmän liikkuvien. 4 000 askelta päivässä pitää iäkkään naisen kunnossa T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 51
Ohjelmat kes kittyivät ravitsemukseen, liikuntaan ja stressinhallintaan, ja niiden suo rittamisesta maksettiin pieni raha korvaus. Yhteys oli sitä voimakkaampi, mitä heikompi suun terveys oli ollut. Erot oli vat 8–13 prosenttiyksikön luokkaa. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Osallistujien sydänja verisuoniriskitekijöitä kartoitettiin useita kertoja 27-vuotisen seurannan aikana. Hyvinvointiohjelmat eivät kuiten kaan vaikuttaneet muihin terveys muuttujiin, kuten ruokavalioon, laihtumiseen, kolesterolitasoon, verenpaineeseen, unen laatuun, terveyspalvelujen käyttöön tai poissaoloihin työstä. Hampaiden ja suun terveydestä on joka tapauksessa syytä pitää hyvää huolta. Vertailuryhmänä oli saman yhtiön 140 muuta työpistettä. Kahden vuoden kuluttua kokei lun alkamisesta hyvinvointiohjelmiin osallistuneista hieman useammat olivat aloittaneet säännöllisen liikunnan ja yrittivät laihduttaa toi seen ryhmään verrattuna. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Valtimoiden sisäpintojen paksuuntumista havaittiin enemmän osallistujilla, joilla oli ollut hammaskariesta, hampaiden kiinnityskudosten tulehdusta sekä muita suun ja hampaiden ongelmia. 52 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Tulokset perustuvat Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksen aineistoihin, joiden keruu aloitettiin vuonna 1980. Pitkäaikaiset, konkreettiset muutokset jäävät tuoreen tutkimuksen mukaan usein vähäisiksi, joskin tulokset on syytä varmistaa lisätutkimuksissa. Kokeilussa työntekijät saivat mahdollisuuden osallistua hyvinvointiohjelmiin. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K S uun tulehdukset ja hammaskaries lapsuudessa voivat tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kertoa suurentuneesta vaarasta sairastua sydänja verisuonitauteihin aikuisena. Samanlaisia yhteyksiä on aiemmin havaittu aikuisilla. Yhdysvalloissa tehdyssä tutki muksessa suuren yhtiön 33 000 työntekijää osallistui kahden vuo den kokeiluun, joka toteutettiin 20 työpaikalla. Huono hammasterveys lapsena ennakoi sydänriskejä aikuisena Työpaikkojen terveysohjelmilla ei suurta tehoa Kun työntekijöitä kannustetaan entistä terveempään elämään, osa työntekijöistä saattaa onnistua pienissä muutoksissa. Tulokset viittaavat lapsuuden hammasterveyden voivan olla yksi sydänriskeihin vaikuttava seikka, mutta moni muukin tekijä on todennäköisesti vaikuttanut tuloksiin
1 RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta PELIHAITAT – TUKIAINEISTO RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta Vertaistuki Tukipalvelut Asiantuntijaja koulutus -palvelut Viestintä Hyvät käytännöt Verkostoja viranomaisyhteistyö Tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille TIKA-hanke 2018–2020 Sukupuolenosaamiskeskus.fi Tukena, kun sukupuolen moninaisuus koskettaa. https://holvi.com/shop/rRS4lJ/ Liikkeellä tasapainoon Suomen Kinesiologiayhdistys Ry Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 53
HUHTIKUU Aurinko on sulattanut lumen osasta maata, pohjoisessa nautitaan vielä keväthangista ja hiihtämisestä. TIL AA ITSELLE TAI L AHJAKSI VALON VUOSI 2020 SEINÄKALENTERI TILAA KALENTERI Verkkokaupasta: holvi.com/shop/tunnejamieli Sähköpostitse: tilaukset@tunnejamieli.fi Puhelimitse: 03 4246 5323 1 kpl 19 € 4 kpl 72 € VALON VUOSI 2020 19 € Ilahduta hyvän mielen seinäkalenterilla itseäsi, läheistäsi tai vaikka joulutervehdyksenä koko työporukkaasi!. Kokeile lähteä aamulla valoisaan aikaan liikkeelle kävellen, suksilla tai pyörällä. pääsiäispäivä 14 15 16 17 18 19 17 20 21 22 23 24 25 26 18 27 28 29 30 Vappuaatto Ota vastaan kevään säteet. Toisille luonnossa liikkuminen tarjoaa pyhyyden kokemuksia, toisille virkistäytymistä ja seikkailua. Kalenteri tuo valon pilkahduksia koko vuodeksi ja auttaa jaksamaan myös pimeimpään aikaan. Valon vuosi -seinäkalenterissa valo ja vuodenkierto näkyvät palkitun valokuvaaja Hanna Koikkalaisen upeissa luontokuvissa. Kalenterin kuvista ja teksteistä löytyy inspiraatiota eri kuukausille: Miten pidän mieleni hyvänä ja jaksavana juuri tähän aikaan vuodesta. Suomalaisista valtaosa pitää luonnossa liikkumista tärkeänä hyvinvoinnille, erityisesti metsässä olemisen koetaan vähentävän stressiä. VK MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 14 1 2 3 4 5 Palmusunnuntai 15 6 7 8 9 Kiirastorstai 10 Pitkäperjantai 11 12 Pääsiäispäivä 16 13 2. Tunne & Mieli -lehden kestotilaajat saavat kalenterin tilaajalahjana joulukuun lehden mukana. Mikä valon määrässä on erityistä tässä kuussa
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Puuhaa aivoille T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 55
T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 57. Vihjeet on merkitty kirjaimella ja numerolla: Ratkaisusanan kolme ensimmäistä kirjainta tulevat kirjaimella ja kolme viimeistä numerolla merkittyyn ruutujonoon. Easy Sudoku Puzzles 17 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 1 2 7 9 4 6 5 2 7 1 7 5 1 3 7 3 2 5 3 2 9 4 1 6 6 3 1 7 6 5 8 4 5 9 8 3 7 6 5 2 8 1 5 1 4 7 7 3 8 2 1 9 5 4 9 7 3 9 1 7 1 5 6 4 3 9 6 1 7 8 3 9 6 1 1 6 7 4 2 5 VAIKEUSASTE: ?. Hard Sudoku Puzzles 19 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 7 4 3 6 4 8 5 2 3 5 2 9 4 5 2 9 1 3 9 3 8 9 3 7 3 1 4 2 1 6 2 4 3 2 2 5 6 1 3 6 4 9 9 2 3 1 4 5 1 2 6 8 Ratkaisut seuraavalla aukeamalla. Puuhaa aivoille Sanatehtävä Sudoku K A R I JU N TU N EN A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 VAIKEUSASTE: . Medium Sudoku Puzzles 13 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 4 7 1 3 2 8 8 3 1 6 5 8 9 3 4 2 5 7 1 8 4 5 6 2 1 8 3 4 2 5 6 4 7 7 9 5 8 9 4 2 6 3 9 3 8 3 8 7 5 4 4 7 8 1 3 7 5 4 5 1 9 8 3 1 2 5 VAIKEUSASTE: ??. A1 RUKSEJA A2 PIENI ÄÄNI B1 VAIVOJA B2 PIENI ÄÄNI B3 RULLIA C2 KOKOAMINEN C3 KAUPOISSA C4 LUOKKAJAKOJA D3 NUORIA D4 0,25 0,25 D5 TAATTUJA E4 PEITTEITÄ E5 NAISIA E6 OHRA RUIS F5 KOHTALOITA F6 LAITUMILLA F7 OVISSA G6 LAKAISEMISIIN G7 RIESOJA G8 JA VALITUT H7 JUOMIIN H8 SEILAAVAT H9 VÄLTTÄMINEN I8 PÄÄSSÄ I9 KOOKAS I10 PULLOSSA J9 OTTO J10 "NAATTI" Sanahaarakassa ratkaisusanat sijoitetaan ruutujonoihin siten, että sanojen osat sopivat toisiinsa
Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Ratkaisseiden kesken arvotaan Finnkinon leffalippu. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA ww w.r istik ko tuu li.fi 1 2 4 3 5 6 8 7 10 9 1 3 2 4 5 6 7 8 9 10 KANSAINVÄLISIÄ AUTTOI ENNEN ILKEÄ ETÄINEN VALVOO JUOVUTTAA KARTALLA 1/7 HEINÄMIEHIÄ ROOLI RAAM. mennessä osoitteella Tunne & Mieli lehti, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. NAINEN 10 10 12 12 NINO PERINTÖNÄ TUNTURI LIIKKEISTÄ ERIKOISTUNEITA “KURI” NEKASSA !!!! HAITAKSI VOI VETTÄ TAMPERETTA JOOGAA MARKKU VOI NÄYTTÄÄ HAKU PIIRRETTY -VAARA LAIVOISSA VOI VEDESSÄ ALKUJA VIESTIÄ AHJO DEBORAH -LIINA KORTEIN VASAROISTA KALVOLASSA VIHREÄ. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. NIMI OSOITE Ristikko 58 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. SORAA TOISIN MONICA PEITELLEN ENTRAUS 2 2 ABB AJOT MYI MATKOJA GALILEAA MAAILMALTA LAULOI HIKAT YKKÖSMIEHIÄ MEILLÄ HYVÄT “MOSSE” PIKI MARINAT MUKANA “ROPOSKA” I K ÄMIEHIÄ LINTU ON! EI! EKSTAASISSA KAPEITA MAINIO SATUTTAVIA MARJOILLE HYVÄKSI “ANNELI” S Y ÖT ÄVÄT -NALLE TAXI TAXI Lähetä ratkaisusi 11.11. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT +
Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Easy Sudoku Puzzles 17 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 8 1 4 2 9 3 7 6 1 8 5 7 6 4 3 9 2 7 2 9 3 6 8 4 1 5 2 7 6 3 1 9 5 8 4 6 4 3 7 1 5 8 2 9 9 4 3 8 5 2 6 1 7 4 9 6 1 3 7 5 8 2 4 9 1 5 7 6 8 2 3 8 3 7 9 5 2 6 4 1 8 5 7 4 2 3 9 6 1 2 1 5 6 8 4 7 9 3 6 3 2 9 8 1 7 4 5 3 7 4 2 9 6 1 5 8 3 2 8 1 9 5 4 7 6 9 6 8 5 4 1 2 3 7 5 6 9 2 4 7 1 3 8 1 5 2 8 7 3 9 6 4 7 1 4 6 3 8 2 5 9 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 8 1 3 5 2 6 9 4 7 5 1 9 2 7 6 3 4 8 9 6 2 1 7 4 5 3 8 6 3 7 5 8 4 1 2 9 4 7 5 8 9 3 1 2 6 8 2 4 3 1 9 5 6 7 7 5 8 4 6 1 3 9 2 9 5 6 4 2 1 8 7 3 1 3 4 9 8 2 6 7 5 1 8 3 6 5 7 4 9 2 6 2 9 7 3 5 8 1 4 7 4 2 9 3 8 6 5 1 3 4 6 2 5 9 7 8 1 3 7 5 8 6 2 9 1 4 5 8 1 3 4 7 2 6 9 2 9 8 1 4 5 7 3 6 2 9 7 6 1 8 4 5 3 4 6 1 7 9 3 2 8 5 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 1 8 3 2 7 9 5 4 6 9 2 8 1 6 4 7 5 3 6 5 2 4 3 8 7 9 1 5 1 4 9 7 3 6 8 2 9 7 4 5 1 6 2 8 3 7 6 3 8 2 5 1 9 4 4 9 1 6 8 7 3 2 5 6 5 2 4 9 1 8 3 7 3 2 7 9 5 4 1 6 8 4 3 9 2 8 7 5 1 6 8 6 5 3 2 1 4 7 9 8 7 1 5 3 6 2 4 9 2 3 6 7 9 5 8 1 4 3 9 5 6 1 2 4 7 8 5 1 9 8 4 2 6 3 7 2 4 7 3 5 8 9 6 1 7 4 8 1 6 3 9 5 2 1 8 6 7 4 9 3 2 5 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 8 5 6 2 4 9 3 1 6 1 2 9 5 4 8 3 7 6 4 2 1 3 9 7 8 5 8 5 4 2 3 7 9 1 6 1 9 3 7 8 5 6 4 2 3 7 9 1 8 6 2 5 4 3 6 7 2 5 1 4 9 8 2 3 7 8 9 1 4 6 5 4 1 8 3 9 7 2 5 6 9 6 5 3 4 2 1 7 8 5 2 9 8 4 6 1 7 3 1 4 8 7 6 5 3 2 9 2 7 4 5 1 8 3 6 9 7 9 3 6 2 8 5 4 1 9 5 1 4 6 3 8 2 7 5 8 1 4 7 3 6 9 2 8 3 6 9 7 2 5 1 4 4 2 6 5 1 9 7 8 3 Medium Sudoku Puzzles 13 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 2 7 9 8 3 6 1 4 7 9 5 4 3 6 1 8 2 6 8 9 4 1 5 7 2 3 8 3 1 7 2 9 5 6 4 3 4 1 2 6 7 8 5 9 6 2 4 8 5 1 7 9 3 2 7 4 8 5 9 1 3 6 1 5 3 9 6 2 4 7 8 8 5 3 1 7 6 9 4 2 4 7 6 5 1 8 3 2 9 1 9 6 3 4 2 5 7 8 2 8 9 3 7 4 6 5 1 4 1 5 6 3 8 2 9 7 3 6 2 1 9 7 8 4 5 7 6 2 5 9 4 3 8 1 9 1 8 6 4 5 2 3 7 9 3 8 7 2 1 4 6 5 5 4 7 2 8 3 9 1 6 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 3 4 8 9 5 1 2 7 7 8 1 5 9 2 6 3 4 1 5 8 7 2 3 9 6 4 5 2 9 6 4 3 1 8 7 9 7 2 1 4 6 5 8 3 3 4 6 1 8 7 9 5 2 2 8 9 4 1 7 6 3 5 2 6 4 9 3 1 8 7 5 3 1 5 2 6 9 4 7 8 9 5 7 2 6 8 3 4 1 7 4 6 3 5 8 2 9 1 1 3 8 4 7 5 2 6 9 4 9 3 5 8 2 7 1 6 6 1 3 7 5 9 4 2 8 5 6 7 9 3 1 8 4 2 8 9 5 3 2 4 7 1 6 8 2 1 6 7 4 3 5 9 4 7 2 8 1 6 5 9 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 6 4 2 9 5 8 7 1 3 2 4 7 5 3 6 8 9 1 5 1 7 3 4 2 6 9 8 5 6 3 9 1 8 2 4 7 9 8 3 7 1 6 4 2 5 9 1 8 4 2 7 5 6 3 8 9 5 2 6 1 3 4 7 1 9 5 7 4 3 6 8 2 4 2 6 5 7 3 1 8 9 3 8 2 6 9 1 7 5 4 3 7 1 8 9 4 5 6 2 4 7 6 8 5 2 1 3 9 7 6 9 1 8 5 2 3 4 6 2 9 3 7 5 4 1 8 1 3 8 4 2 7 9 5 6 7 5 4 1 8 9 3 2 6 2 5 4 6 3 9 8 7 1 8 3 1 2 6 4 9 7 5 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 1 6 8 2 7 5 9 4 3 2 8 6 7 3 5 9 1 4 7 3 5 6 4 9 8 1 2 1 9 7 2 6 4 5 3 8 2 9 4 8 1 3 5 7 6 5 4 3 9 1 8 2 6 7 4 2 9 7 8 1 3 6 5 6 3 8 4 2 9 1 7 5 5 1 3 4 9 6 7 2 8 7 2 9 1 5 6 8 4 3 8 7 6 3 5 2 4 9 1 4 5 1 8 7 3 6 2 9 3 8 1 9 6 4 2 5 7 8 7 2 5 4 1 3 9 6 9 5 2 1 3 7 6 8 4 3 1 5 6 9 7 4 8 2 6 4 7 5 2 8 1 3 9 9 6 4 3 8 2 7 5 1 Hard Sudoku Puzzles 19 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 1 5 6 7 2 3 4 7 1 4 3 2 5 6 9 8 7 2 4 9 3 1 5 8 6 2 9 8 4 1 6 3 7 5 5 6 3 2 8 4 1 7 9 6 3 5 8 7 9 4 2 1 2 1 8 3 5 6 4 9 7 3 2 7 5 4 1 8 6 9 3 9 7 1 4 2 6 5 8 8 4 6 2 9 3 1 5 7 4 5 6 7 9 8 3 2 1 9 5 1 6 8 7 2 4 3 1 4 5 8 2 9 7 6 3 4 6 9 1 5 8 7 3 2 8 7 2 6 1 3 9 4 5 5 8 2 7 3 4 9 1 6 6 3 9 4 7 5 8 1 2 1 7 3 9 6 2 5 8 4 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 5 2 1 8 3 4 9 6 7 2 3 8 7 1 6 4 5 9 9 6 8 7 1 5 2 4 3 7 5 9 4 8 2 3 1 6 3 7 4 6 9 2 8 5 1 1 4 6 3 9 5 8 7 2 2 5 3 9 7 8 6 1 4 6 8 1 9 4 3 5 2 7 8 9 7 1 4 6 3 2 5 3 9 2 5 7 1 6 4 8 4 1 6 2 5 3 7 9 8 5 7 4 2 6 8 9 3 1 1 8 2 4 6 7 5 3 9 8 6 5 1 2 4 7 9 3 6 3 9 5 8 1 4 7 2 4 2 7 6 3 9 1 8 5 7 4 5 3 2 9 1 8 6 9 1 3 8 5 7 2 6 4 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 7 2 9 5 1 6 4 8 3 4 2 3 6 1 7 8 9 5 6 1 4 7 8 3 9 5 2 8 1 6 3 5 9 2 4 7 3 5 8 4 2 9 6 1 7 7 5 9 4 2 8 1 3 6 4 6 5 8 3 1 7 2 9 2 6 7 9 8 1 4 5 3 1 9 3 2 7 5 8 4 6 9 8 4 2 3 5 6 7 1 8 7 2 6 9 4 5 3 1 1 3 5 7 6 4 9 2 8 2 8 6 1 4 7 3 9 5 6 7 8 5 9 2 3 1 4 5 3 1 9 6 8 2 7 4 5 9 1 8 4 3 7 6 2 9 4 7 3 5 2 1 6 8 3 4 2 1 7 6 5 8 9 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 1 5 9 6 3 8 7 2 4 7 3 4 5 2 1 9 6 8 2 6 3 7 4 9 5 8 1 2 8 6 9 3 7 4 5 1 8 7 4 1 2 5 3 6 9 9 5 1 8 4 6 7 3 2 3 8 2 9 5 1 4 7 6 6 9 3 1 8 4 5 2 7 4 1 6 3 8 7 2 9 5 1 7 5 2 6 9 8 4 3 5 9 7 4 6 2 8 1 3 8 4 2 3 7 5 1 9 6 6 3 8 2 9 4 1 5 7 3 1 9 6 5 8 2 7 4 7 4 5 8 1 6 9 3 2 4 6 8 7 9 2 3 1 5 9 2 1 5 7 3 6 4 8 5 2 7 4 1 3 6 8 9 E M O S U P I P A R K A I S U T U H O A S S A D A L L A S U K I T K I I T O T A I T E N U M A A S K E L O S A T A E L O T O N L F O L K U N A T A A T I K I L A K A T E A L V A U I K O S T E A S U A T A S T O R K O R U T N E P I P A N A S A V U P I I P P U A N E L U P A A S I S P A H E R Ä P A P U A I S T I T T E K E L E E A L A A N I I R A T L O T U K S E T H K O L U T R I N I V A L O T A T A K S I A E T T Ä I E P I I A K A N T A A M I E S U N N A A T E T L O I S E T U E R Ä T L A H O K A R I T Y N I E L I A T A A T O T S U H A R V I P E Ä A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 R A S R I S K A S V A R V I L K A R H A R L A I K O R P O I T I T A U S S A T T I T M A T J A T M I T V A T S T O K K I T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 59. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA RISTIKON 4/2019 RATKAISU SUDOKU . SUDOKU ?. 57) RATKAISU Ä R J Y T U N I A D Y A O B O M T K R U U H I S L E Y J Ä H M Ö H R Ä V S U O M I G F P C S A T I M E T I A A G E R Ö Y E Ä Ä N E T E S S U T K O L E R A T T K O I T V Ö Y I K I A I K A L E V E Ä T A T I U D A T A I R T L H A T T A R A L I F A T A F R O T O M I S T U S E I A D O G I C U S K O T O N E T E E N M U K I T I M A R A B L I S I T M I L L I R B A L S A T R A A T O J O E T A P U A O K A P I M A A S T O P M O P O U S V A T T F K I V U T L A P U A S U O M U Y Ä S I I M A L I O T U L A V E A K A P E U S R U I S M Y K U O R I M Ä K I J Ä I T E E T A T R A T O M A T A S K A R T E L U T S A A N A T A L O U M M U T U K K O A M A T I S A O S A A P A T I A O K S A T O N L I K E A T A A L A T S P A R K O I R A T S A L A T E R O E L I S U K E A N T U R I T A M I A T O M I S T U K S E T A A L I A S A L A O S A A R A S T U S T O T O A J A A P A J U T S A M O S S A L A T A U I V A N A K U I S O T A P U N A K U O N O T A T E I S T I T A L A S T I A A I N E I S T O I O M A I N E N V A T S A K A S K A R I S A P A R O K A P O A S E T I T A R A M S L I M A S K A Ö L V I A J E L L A T A A T O T E T O T L E A T S S K R O I J E P T Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Finnkinon elokuvaliput. SUDOKU ??. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . KRYPTON 4/2019 RATKAISU Tehtävien ratkaisut SANATEHTÄVÄN (S
Sämpylä oli epä terveellistä pullahöttöä, mutta tuohon aikaan Lapissa ei ollut kuin kaksi tv-kanavaa ja kahta leipää: sämpylää ja jälkiuuni leipää. ”Kaamosiltapäivisin tultiin sisälle välipalalle minkä lie lumilinnan rakentamisen jälkeen, naama jäässä ja varpaita kipristellen. Seurakseen leipä saa vuohenjuuston ja pitkään paistetut sipulirenkaat. Ruokajuomana luonnollisesti O´Boy-maitokaakao liialla kaakaojauheella, jotta kupin pohjalle muodostui lusikoitava kaakaomönjä. Ruisleivän TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Ruokamuisto Muisto lapsuuden välipalasämpylästä innoittaa loihtimaan uusia makuja ruisleivästä. Vuonna 1991 kauppoihin ilmestyi markkinahäirikkö, game-changer ja disruptori, niin kuin nykyään sanottaisiin: Ruispalat! Enää ruisleipä ei ollut kovaa ja pahaa, vaan pehmeää ja tuoreen tuntuista.” Hannu Mourujärvi, Wien RESEPTI, TEKSTI JA KUVA ELINA YLITERVO 60 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Perinteinen välipalani oli vehnäinen normisämpylä meetvurstin tai lauantai makkaran kera
Pinnalta rapean vuohenjuuston paistamisen juju on kuuma voi ja kylmä juusto. Lämpimät vuohenjuusto-ruisleivät kahdelle T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 61. Anna hautua pannulla tunti, sekoit tele välillä. Älä heiluttele kiekkoja paistamisen aikana. Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua. x Paahda pinjansiemenet kuivalla pan nulla. Kuumenna nokare voita pannulla ja nosta kiekot pannulle. Huolella paistettu sipuli ei tarvitse sokeria makeutukseen, vain ripauksen suolaa ja pippuria. Kokoa päälle keko rucolaa, vuohen juustokiekot ja sipulia. Lämmitä voi kuplivaksi ja nosta juustokiekko pannulle suoraan jääkaapista. Kuullota sipuleita muutama minuutti ja laske sitten lämpöä. Lämmitä valurautapannulla voi ja oliiviöljy. Leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi. Huuhtele rucola. Mausta lopuksi suolalla ja mustapippurilla. Sipulin kanssa ei kannata hötkyillä, sillä täydellinen koostumus syntyy vain ajan kanssa. Leikkaa vuo henjuusto noin 1 cm:n paksuisiksi kiekoiksi. A rkinen ruisleipä muuntuu vaikka vieraille kelpaavaksi herkuksi, kun sen parittaa paahdetun vuohenjuuston ja karamellisoidun sipulin kanssa. Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi 4 sipulia 2 rkl voita 2 rkl oliiviöljyä suolaa mustapippuria 2 rkl pinjansiemeniä kourallinen rucolaa 150 g vuohenjuustoa voita paistamiseen 2 palaa ruisleipää x Aloita sipulien karamellisoinnilla. Anna sipulirenkaiden pöhistä pannulla tunti ja lopputulos sulaa suussa. Viimeistele pinjansiemenillä ja tarjoile heti. Paahda ruisleivät leivän paahtimessa, sipaise päälle voita. Paista 1–2 minuuttia kummaltakin puolelta niin että pinta ruskistuu
62 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Intohimoni Kari Matikainen asuu Vuosaaressa, josta metromatka Helsingin keskustaan kestää noin puoli tuntia
Hän työskentelee mielenterveyshoitajana psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa HUSissa, mutta toimii parhaillaan määräaikaisissa tietojärjestelmän koulutustehtävissä Oy Apotti Ab:ssä. – On ollut myös aikoja, jolloin aktiivinen laulunteko on jäänyt useaksikin vuodeksi. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT PETRI HÄNNINEN ” T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 63. Omille lauluilleen hän on löytänyt esityskanavan verkosta. Kurssi antoi uutta buustia, kun 14 innokasta osallistujaa kannusti ja haastoi toisiaan. Silloin olen saattanut tehdä niitä vain erityisiin tilanteisiin, kuten ystävien häihin tai lasten ristiäisiin. Joskus sanojen pyörittely vie niin mennessään, että Matikaista harmittaa nousta kyydistä pois Helsingin keskustassa. Siitä lähtien laulujen kirjoittaminen ja musisointi Laulunteko tuo pieniä haltioitumisen tunteita ovat kuuluneet hänen elämäänsä, vaikka bändien kokoonpanot ja tyylisuunnat ovat vuosien kuluessa vaihdelleet. LAULUNTEKOKURSSISTA UUTTA INTOA Muutama vuosi sitten Kari Matikainen osallistui musiikin tohtori Laura Sippolan vetämälle lauluntekokurssille Sibelius-Akatemiassa. Innostusta on lisännyt yhteistyö soittokaveri Teppo Nurmisen kanssa, joka sovittaa kappaleet ja tekee niihin taustat. Uusi biisi voi saada alkunsa vaikka metromatkalla tai kaupan kassajonossa. Matikainen soittaa bändissä, joka keskittyy 1970ja 1980-luvun stadionrokkiin. Musiikin tekeminen on Kari Matikaiselle rakas harrastus ja yksi tapa tarkastella maailmaa. – Somella on ollut ratkaiseva vaikutus nykyiseen lauluntekointooni. Joskus lallattelen tekstin aluksi toiseen sävelmään, ja melodia syntyy myöhemmin, hän kertoo. Siihen sen vetovoima perustuu. YouTubeen ja Soundcloud-palveluun on kertynyt jo 70 biisitallennetta. M ä laitan laulun maailmaan, niin kuin jotkut somettaa. Työmatkalla ehtii toisinaan tehdä kokonaisen biisin tai ainakin työstää eteenpäin puolivalmista tekstiä, kuten Mä laitan laulun maailmaan -laulua. – Laulunteko tuottaa usein pieniä haltioitumisen tunteita, onnellisuuden elämyksiä. Kuulijamääräni ovat hyvin pieniä, mutta jo ajatus siitä, että joku voi laulun kuulla, tuntuu tärkeältä. Piennarta pitkin konttasin, kitkin kesän rikkaruohoja…” Kun Kari Matikainen, 56, istuu metrossa syventyneenä puhelimeensa, hän ei lue uutisia tai selaa somevirtaa, niin kuin suuri osa matkustajista. Luomisen tuskaa hän ei koe eikä pyri hiomaan täydellisen viimeisteltyjä teoksia. Sen sijaan hän näpyttelee muistiin laulun sanoja, joita hän on aikansa rakentanut mielessään. – Nopeimmillaan laulu syntyy viidessä minuutissa, mutta joidenkin kanssa olen askaroinut vuosikausia. Kun kaikki on valmista, Matikainen vinkkaa uudesta teoksesta Facebook-kavereilleen. SOMEN KAUTTA MAAILMALLE Musiikin tekeminen alkoi jo 14-vuotiaana, jolloin Matikainen pyydettiin basistiksi kaveriporukan bändiin. Teen ensin sanat, ja hyvin usein melodia alkaa soida päässä samanaikaisesti. Matikainen huomasi myös, että laulunteon kaava on hänellä jo niin selkäytimessä, että biisit syntyvät usein helposti
Arkipäivän luovuutta olisi tärkeää vahvistaa kouluissakin. Tämän ominaisuuden tosin kytken pois työssäni. – Saatan käsitellä tällaisen ärtymyksen mielessäni niin, että teen kyseisestä ihmisestä laulun. Olen tavattoman kiitollinen siitä, että psyykeni mahdollistaa tällaisen toiminnan. Laulujensa sävellykset Kari Matikainen tekee kaikessa rauhassa kotona. Mä laitan laulun maailmaan -biisissä on jo useita säkeistöjä, vaikka teksti onkin vielä kesken. Silti jokainen kappale tuottaa minulle iloa. tapaa tarkastella maailmaa laulunteon näkökulmasta missä liikunkin. Pientareen yli, maailman syliin saan silloin sukeltaa. Ilman lauluntekoa… olisin onneton ihminen. Yksi tuore idea tuli takana seisseestä, tönivästä ja äkäiseltä vaikuttaneesta rouvasta, jonka käytös herätti Matikaisessa ärtymystä. Matikainen kirjoittaa suomenkielisiä, kuplettihenkisiä lauluja ja mainitsee itselleen tärkeimmiksi artisteiksi Juha Vainion ja Mikko Perkoilan. – Amatöörimäisyydessä on voimaa – tai voi sitä kutsua itsekriittisyyden puutteeksikin. Tunne täytyy kuitenkin kääntää ymmärrykseksi, koska minusta laulu ei voi olla aggression väline. Laulujen tekeminen on tarjonnut... Laita laulu maailmaan.” Kari Matikaisen intohimo: Laulujen tekeminen Intohimoni merkitsee minulle... Suhtaudun maailmaan verbaalisesti, joten varmasti joka tapauksessa kirjoittaisin jotain. Ihan pieni jälki vaan. Kun tekstin kirjoittaa ymmärtävään sävyyn, se toimii ehkä hyvänä empatiaharjoitteena. Laulunteon oppien mukaan joka säkeistön pitäisi tuoda kertosäkeeseen jokin uusi näkökulma. Loppu päättyy toistaiseksi näin: ”Mä laitan laulun maailmaan, niin kuin jotkut somettaa. Usein melodia on jo mielessä sanoitusta tehdessä. Matikaisesta on tärkeää, että laulu on kuin pienoisnäytös, jossa on draaman kaari tai ainakin jotain muuta kiinnostavaa. 64 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. mahdollisuuden toteuttaa luovuutta, jota meissä kaikissa on ja jolla on suuri merkitys elämässä. Laita laulu maailmaan. ÄRTYMYKSESTÄ YMMÄRRYKSEEN Matikainen kertoo poimivansa aiheet arjen hetkistä, vaikka kaupan kassajonosta. Laulujen tarinat perustuvat usein arkisiin huomioihin, joiden takana voi olla myös laajempia, yhteiskunnallisia ulottuvuuksia – lempeää huumoria unohtamatta. – Erityisen ylpeä olen laulusta, jonka nimi on Jokapäivä tilipäivä. Siinä tarkastellaan työelämää kolmen eri elämäntilanteessa olevan ihmisen näkökulmasta, ja silti se on rakkauslaulu
SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Risut ja ruusut – lukijoiden palautetta edellisestä lehdestä Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Hyvä, että aiheesta kirjoitetaan. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 65. Tuija havahtui ahdistaviin oireisiin: Elimistöni oli tärisevässä hälytystilassa, kuin uhattuna” (Seura 29.3.2018) ”Työuupumuksen ankaruus yllättää monet – ensin on stressi, sitten uupumus, lopulta masennus” (Talouselämä 13.1.2019) Otsikoista päätellen työuupumus on suomalaisen työelämän vakiovieras. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Suomi ei toki ole yksin asian kanssa, sillä burnoutista puhutaan myös maailmalla. Jutun kirjoitti toimittaja Anne Salomäki. Mutta onko jatkuva puhe hyväksi – ja miten syntyisi tekoja, joilla väsymys saadaan nujerrettua. Siksi Opettele kohtelemaan itseäsi kuin rakasta ystävääsi -juttu kiinnostaa. Uusitalo-Arolan mielestä ei, vaan pikemminkin julkisuus voi vaikuttaa päinvastoin. Olen usein miettinyt, mikä aiheuttaa yhteiskunnassamme työuupumista. Ristikko ja kryptovastauksen sekä Paras juttu kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Työuupuminen kiinnostaa, koska siihen törmää nykyään hyvin usein. Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, joka herättää pohtimaan, mitä voisi tehdä toisin, ettei uupumusta tulisi. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Liisa UusitaloArolan kirjan Uuvuksissa (Tuumakustannus, www.tuumakustannus.fi). Mutta voiko jatkuva puhe työuupumuksesta ruokkia ilmiötä ja lisätä uupumusta entisestään. HÄPEÄ KATOAA, KUN ASIASTA PUHUTAAN Työja organisaatiopsykologi, työterveyspsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola uskoo, että työuupumus on nyt samassa tilanteessa kuin masennus noin 15 vuotta sitten: siitä on tullut salonkikelpoista. – Kun jännitys ja häpeä vähenevät, ihmisellä on yksi stressitekijä vähemmän, ikään kuin yksi palikka poissa T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 17 16 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 Työuupumuksesta ja varsinkin nuorten naisten oireilusta on puhuttu viime aikoina paljon. Lehdet ja verkkojulkaisut kertovat tarinoita joko keksityllä tai oikealla nimellään esiintyvistä työntekijöistä, jotka työuupumus on kaatanut kanveesiin – joko kirjaimellisesti tai kuvainnollisesti. Anna palautetta ja osallistu Paras juttu -kilpailuun! Lehden 4/19 Paras juttu -äänestyksessä Keskittymiskyvyn elvytysoppaan voitti Kaisa Taskinen Kajaanista. Asiantuntijoiden mukaan hyvä sosiaalinen ilmapiiri ja hallinnan tunne lisäävät työhyvinvointia. Palkinnon arvo on 37 euroa. Onnea voittajalle! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Mä joka päivä töitä teen – ja lopulta uuvun, jossa pohditaan työuupumukseen johtavia syitä. Toukokuussa Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti antavansa burnoutille eli työuupumukselle tautiluokituksen ja aikovansa kehittää tieteeseen perustuvan ohjeistuksen työhyvinvoinnin turvaamiseksi. HÄPEÄ KATOAA, KUN ASIASTA PUHUTAAN Työja organisaatiopsykologi, työterveyspsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola uskoo, että työuupumus on nyt samassa tilanteessa kuin masennus noin 15 vuotta sitten: siitä on tullut salonkikelpoista. Alkavatko ihmiset tulkita jokaista huonounista yötä, ärtyisää kollegaa tai vatsanväännettä merkiksi burnoutista. – Kun jännitys ja häpeä vähenevät, ihmisellä on yksi stressitekijä vähemmän, ikään kuin yksi palikka poissa T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 17 16 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 Teen nuorten kanssa yksilövalmennusta, ja siksi erityisesti juttu elämästä Aspergerin oireyhtymän kanssa kiinnostaa. Uusitalo-Arolan mielestä ei, vaan pikemminkin julkisuus voi vaikuttaa päinvastoin. Työuupumuksesta ja varsinkin nuorten naisten oireilusta on puhuttu viime aikoina paljon. Suomi ei toki ole yksin asian kanssa, sillä burnoutista puhutaan myös maailmalla. Lehdet ja verkkojulkaisut kertovat tarinoita joko keksityllä tai oikealla nimellään esiintyvistä työntekijöistä, jotka työuupumus on kaatanut kanveesiin – joko kirjaimellisesti tai kuvainnollisesti. Lukijalta VASTAA 11.11. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS MARIA VILJA Mä joka päivä töitä teen – JA LOPULTA UUVUN T yöuupumuksesta voi päätyä masennusdiagnoosilla sairauslomalle – asiantuntijan mukaan siihen liittyy huomattava riski” (Helsingin Sanomat 28.2.2019) ”Miltä tuntuu työuupumus. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS MARIA VILJA Mä joka päivä töitä teen – JA LOPULTA UUVUN T yöuupumuksesta voi päätyä masennusdiagnoosilla sairauslomalle – asiantuntijan mukaan siihen liittyy huomattava riski” (Helsingin Sanomat 28.2.2019) ”Miltä tuntuu työuupumus. Mutta onko jatkuva puhe hyväksi – ja miten syntyisi tekoja, joilla väsymys saadaan nujerrettua. On hyvä, että aiheesta puhutaan julkisuudessa. MENNESSÄ Sähköpostitse: toimitus@tunnejamieli.fi Netissä: www.tunnejamieli.fi, Paras juttu äänestys Postitse: Tunne & Mieli lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82 C, 00550 Helsinki. Asiantuntijoiden mukaan hyvä sosiaalinen ilmapiiri ja hallinnan tunne lisäävät työhyvinvointia. Tuija havahtui ahdistaviin oireisiin: Elimistöni oli tärisevässä hälytystilassa, kuin uhattuna” (Seura 29.3.2018) ”Työuupumuksen ankaruus yllättää monet – ensin on stressi, sitten uupumus, lopulta masennus” (Talouselämä 13.1.2019) Otsikoista päätellen työuupumus on suomalaisen työelämän vakiovieras. Itseään tulee usein kohdeltua kaikkein ankarimmin. Alkavatko ihmiset tulkita jokaista huonounista yötä, ärtyisää kollegaa tai vatsanväännettä merkiksi burnoutista. – Stigma ja häpeä ympäriltä katosivat, ja luultavasti siksi, että muutamat näkyvät ihmiset puhuivat julkisesti masennuksestaan, hän arvelee. Vieläkin on työpaikkoja, joissa on vaikea puhua uupumuksesta. Mutta voiko jatkuva puhe työuupumuksesta ruokkia ilmiötä ja lisätä uupumusta entisestään. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. – Stigma ja häpeä ympäriltä katosivat, ja luultavasti siksi, että muutamat näkyvät ihmiset puhuivat julkisesti masennuksestaan, hän arvelee. Toukokuussa Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti antavansa burnoutille eli työuupumukselle tautiluokituksen ja aikovansa kehittää tieteeseen perustuvan ohjeistuksen työhyvinvoinnin turvaamiseksi
Vuosia sitten tapahtuneen avioeron jäl keen olen pohtinut miehen sielunelämää. Mikä on hyvän arjen vinkkisi. Opet tajan työ on hyvin aikataulutettua, joten kotona otan mahdollisimman löysästi. Luen itseäni viisaampien kirjoituksia ihmi syydestä. Mikä on elämässä merkityksellistä. Juha ja avovaimo Taina. Herään aikaisin, ulkoilutan itseni ja koiran, keitän kahvia puolisolleni ja nautin smoo thien sekä kananmunat. 66 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9. Perheeseeni kuuluvat avopuoliso, jo maailmalle lähteneet kolme aikuista lasta ja kultainennoutaja. Niska-selfie ja puolison muotoilema kampaus. Toisen auttaminen tuo merkityksen tunteen TEKSTI HENNA TARJANNELEKOLA KUVAT JUHA MERTASEN KOTIALBUMI Millainen on tavallinen arkipäiväsi. Ennen luulin, että rutiinit kahlitsevat. JUHA MERTANEN Minun arkeni Olen Juha Mertanen, 61, ja työskentelen luokanopettajana Sastamalassa, nyt neljännen luokan paimenena. Olen valmis luopumaan ”valeraskaudesta” eli keskiikäisten mies ten yleisestä ilmiöstä, pyöreästä vatsasta. Koulussa opetuksessa on yhä enemmän tunnetaitoja, ja sitä kaut ta pohdin tunteita omakohtaisesti. Lapsityössä kehikko ja toiminta tavat tuovat selkeyttä ja rauhaa. Kouluarki vie mehut tässä iässä. Pieni hipaisu, esi merkiksi kosketus, nykäisy tai pieni huo mion osoittaminen, tuntuu tärkeämmältä kuin monen minuutin aplodit. Joskus laitan itsekin muutaman kirjaimen peräkkäin. Kaipaan tiivistettyä tietoa ja työkaluja oman mielen huoltoon. Olen tehnyt opettajan työtä 37 vuotta, eikä päivän jäl keen ole koskaan sellainen olo, että kaikki meni aivan nappiin. Arjen mielenkiintoisuus kiehtoo minua. Vaikka päällisin puolin kaikki vaikuttaa toistuvan samankaltaisena, koskaan ei ole kahta samanlaista päivää. Onko sinulla rakkaita rutiineja. Nyt olen tajunnut, että ne vapauttavat energiaa. Mikä pohdituttaa juuri nyt. Päivään kuuluu myös kuntopyöräily tai salilla käynti. Sisäinen rauha kuulostaa fraasilta, mutta on aivan elämän ytimessä. Mielen rauhoittaminen on tärkeää niin oppilailla kuin opettajillakin. Itse olen päässyt kuntoilun makuun enkä halua luopua siitä. Kun voi olla toiselle avuksi ja unohtaa oman napanöyhtänsä. Arjen armollisuutta kannattaa harjoitella aina kun pystyy, sillä ihminen on itsensä paras kiusaaja. Se poistunee gramma kerrallaan. Mikä arjessa on parasta. Omistajansa mukaan Valo-koira on nimensä mukainen
Kaikki alkaa kemiasta! Lue, miten kemia mahdollistaa kiertotalouden ja ratkoo isoja ongelmia. Työhyvinvointi Myös työelämässä tarvitaan toivoa LEHTIÄ, JOTKA KEVENTÄVÄT KUORMAASI Tutustu tilauskampanjoihin lehtien verkkosivuilla! Kemia-lehti. Ihmissuhteet Aviopari kertoo, miten puolison peliriippuvuus vaikuttaa koko perheen elämään Kanssakulkija Miltä lapsettomuus tuntuu miehen näkökulmasta. www.tttlehti.fi Uusiouutiset. Työhyvinvoinnin erikoislehdestä löydät ratkaisuja työelämän ongelmiin ja pysyt selvillä työelämän ajankohtaisista aiheista. Lue kiertotalouden erikois l ehdestä, kuinka toteutetaan muutos parempaan. www.tunnejamieli.fi TTT-lehti. www.uusiouutiset.fi. Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.12. ENSI NUMEROSSA Ilmiö Työikäisen päihderiippuvuus pysyy pitkään piilossa Mieli & Tieto Mistä ja miten rakentuu hyvä itsetunto. www.kemia-lehti.fi Tunne & Mieli. Luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti kaikille, jotka haluavat pitää huolta mielen, kehon ja aivojen hyvinvoinnista. Ratkaisuja ympäristöja ilmastokriisiin
Vahvistamassa ihmistä itsenäiseen elämään Löydä yhteystietomme ja tutustu kattaviin palveluihimme osoitteessa https://www.attendo.fi/mielenterveyskuntoutujien-asumispalvelut Attendon mielenterveyspalvelut muodostavat koko maan kattavan verkoston, jossa yhteistyötä tehdään yli kuntaja sektorirajojen. Tarjoamme kuntouttavaa asumispalvelua eri-ikäisille mielenterveyskuntoutujille 88 yksikössä ympäri maan. Asukkaamme saavat turvallisen arjen, laadukkaat puitteet sekä ammattitaitoista tukea. Tuen ja ohjauksen lisäksi päivittäistä toimintaamme määrittävät asukkaiden kuunteleminen ja arvostus. Toimintamme perustuu asukkaiden yksilöllisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Soittaminen on anonyymia ja luottamuksellista. Asukasyhdistys Mielendo ry kuntoutujien tukena. Tutustu toimintaan ja tule mukaan!. Päihdeneuvonnan ammattilaiset vastaavat vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Huolestuttaako oma, läheisen tai työkaverin päihteiden käyttö