Yhteishaastattelu: Erosta huolimatta Tanja ja Harri luottavat toisiinsa vanhempina ja ystävinä LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ERILAISIA PERHEITÄ, MONENLAISIA ELÄMIÄ 6 / 2 1 8 MINUN ARKENI Kissalauma rytmittää Kaija-Leenan päiviä INTOHIMONI Oskari muotoilee arjen sattumukset isäblogiin TYÖHYVINVOINTI Läheisen sairastuminen käänsi Mirvan uran suunnan Lapset asettivat rajat MARJA HINTIKKA
Saatte myös keinoja keskustella lapsen kanssa vanhemman sairaudesta. Entä jos puolisoa ei ole. KE 13.3. TO 14.3. Monimuotoista tukea mielenterveysasiakkaille KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY Monimuotoista tukea mielenterveysasiakkaille KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY Monimuotoista tukea mielenterveysasiakkaille KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY Mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen avoin ja tasavertainen yhteisö, jossa tuetaan omannäköiseen hyvään elämään. KE 27.3. Tapaatte toisia, samassa tilanteessa olevia vanhempia, ja voitte vaihtaa kokemuksia. Se sisältää ohjelmassa mainitut ateriat ja kahvit. Kuntoutujien yhteinen työskentely klo 9–14 Kaikille yhteinen ilta klo 17–19 Kaikille yhteinen päätöspäivä Puolisoiden oma ryhmä klo 17–19 Kaikille yhteinen aloitus klo 17–20 Kumppanuusyhdistys Artteli, Salhojankatu 42, Tampere Varalan urheiluopisto. Hyvä arki -kurssilla saatte apua ja käytännön neuvoja arkeenne, tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen ja tietoa lasta suojaavista tekijöistä. Miten jaksan vanhempana tukea lapseni kasvua ja kehitystä. mtkl.fi . Meidän arki, hyvä arki PERHEKURSSI TAMPEREELLA 12.3. MA 15.4. mennessä https://kurssikalenteri. MA 8.4. Päätöspäivänä myös lounas ja iltapäiväkahvit. Matkakulut korvataan edullisimman kulkuneuvon mukaan.. TO 14.3. Koska usein puolison jaksaminen on myös koetuksella, kurssilla ei unohdeta heitäkään. krs. Miten voisimme puolisoina tukea toinen toisiamme. KE 27.3. Finfami Pirkanmaa, Hämeenkatu 25 A, 6. Heille on oma ohjattu vertaistukiryhmänsä. Miten sairauteni vaikuttaa puolisoon. alkaen Ta m p e r e TI 12.3. TI 26.3. LA 27.4. Kurssilla pohditaan lisäksi perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistamista ja tuiki tärkeiden turvaverkostojen rakentamista. / Päivisin on tarjolla lounas ja iltapäiväkahvit. Ryhmään voi hakea myös yhden vanhemman perhe. Askarruttaako, miten sairaus vaikuttaa lapseen ja miten puhua siitä lapsen kanssa. MA 1.4. LISÄTIETOJA: kuntoutussuunnittelijat Outi Ståhlberg, 050 375 9199, outi.stahlberg@mtkl.fi Merja Smahl, 046 851 2284, merja.smahl@mtkl.fi Tampereen seudulla asuville lapsiperheille, joista ainakin toinen vanhemmista on psyykkisen sairauden vuoksi pois työelämästä tai opinnoista. Yhteisiin iltatapahtumiin lapset ovat tervetulleita ja heille on omaa ohjelmaa ja hoito. Kurssi on osallistujille maksuton. Kuntoutujien yhteinen työskentely klo 9–14 Kaikille yhteinen ilta klo 17–20 TO 28.3. 35 vuotta vertaisvoimaa www.mielenterveyshelmi.fi www.facebook.com/helmiry O vatko perheenne voimavarat vähissä. Laita hakemus 8.2. Ohjelmassa yhteistä kivaa tekemistä koko perheelle. Iltatapaamisissa pientä iltapalaa
Harri Nyströmin ja hänen entisen puolisonsa Tanjan yhteinen haastattelu alkaa sivulta 22. 1 2 3 Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui. SAARA AUTERE VALOKUVAAJA Yhteiskuva ex-puolisoista ei ole se tyypillisin kuvauspyyntö. Kuvaan asettuminen ei käynyt yhtä luontevasti kuin ennen, mutta ei siinäkään ollut mitään hammasten kiristelyä. Se näkyy mielestäni mukavasti myös lopputuloksessa. Vaikka tiesin heidän tarinansa entuudestaan, oli tärkeää, että he saivat kumpikin kertoa siitä nyt omat versionsa ja omin sanoin. Se on siis mahdollista – uskokaa pois! HARRI NYSTRÖM HAASTATELTAVA Tutulle toimittajalle haastattelun antaminen olisi voinut olla vaikeaa, jos olisin halunnut peitellä jotain. Vaikka vilinää piisasi, annettiin meille pyytämättä kuvausrauha. Tämän lehden tekijät K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en , 3 H ei ni Le hv äs la ih o 1 MARIA VILJA kuvittaja SATU VÄISÄNEN toimittaja ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja MARJAANA TUNTURI toimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja ROY ROOS valokuvaaja MIRJA AARNIO toimittaja SAARA AUTERE valokuvaaja AINO HEIKKONEN tuottaja SIRKKU IMMONEN päätoimittaja ATTE KALKE ulkoasu ANNINA MANNILA valokuvaaja ROSA MERILÄINEN kolumnisti T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 3. Kuvat otettiin kodissani, ja paikalla olivat lapset ja uuden puolisoni vanhemmat, mutta eivät he siinä yleisönä olleet. Haastattelujen jälkeen olin liikuttunut siitä, miten upeasti he ovat onnistuneet eron jälkeisessä yhteisvanhemmuudessa sekä ystävyyden ja kunnioituksen säilyttämisessä. MIRJA AARNIO TOIMITTAJA Tunnen juttuni haastateltavat Tanjan ja Harrin henkilökohtaisesti, ja siksi jutun tekeminen heistä eronneina puolisoina oli sekä erityisen hauskaa että haastavaa. Kuvaustilanteessa huomasi, että olemme Tanjan kanssa olleet erossa jo useamman vuoden. Ennen kaikkea Tanjan ja Harrin kuvaamisesta jäi kuitenkin mieleeni se, että kuvauspaikalla oli tupa täynnä väkeä, kuten appivanhempia, lapsia ja kaksi kissanpentua. Tuttuja haastatellessa on pysyttävä työroolissa, jotta keskittyminen pysyy jutussa ja näkökulmassa. Mulla ei kuitenkaan ollut mitään sellaista, jota en olisi halunnut Mirjan tai muiden kuulevan. Eroon ei liity mitään hävettävää tai ujosteltavaa
Marja Hintikka, s. Mäkin voin olla ihminen ja sanoa lapsille, että äiti on nyt väsynyt tai äitiä harmittaa tai suututtaa. 14 S I S Ä L L Y S 6 / 2 1 8
Kolme lasta myöhemmin hän puhuu lapsiperheiden asioista muun muassa ministeriön työryhmässä – ja katsoo itseään välillä epäuskoisena. Arjessa tärkeintä perhesuhteissa on kuitenkin tunneside ja elämänvaihe: jollekulle perhe ovat kämppikset, toiselle lauma kissoja. 22 Tanja Nyström & Harri Nyström Parhaat entiset Kahden tytön vanhemmat Tanja ja Harri Nyström erosivat kolme vuotta sitten. 34 Riikka Sundberg Suuri suru käänsi kurssin Parikymppisen, aina iloisen pojan itsemurha jätti äiti Riikka Sundbergille tuhansia kysymyksiä. 66 Minun arkeni: Kaija-Leena Laakso Lauma rytmittää kissankasvattajan arjen M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 Marja Hintikka Heittäytynyt, väsynyt, onnellinen Nuorempana Marja Hintikka epäili, onko hän edes äitityyppiä. Vaikka avioero aiheutti aluksi rankkoja hetkiä ja tunteita, he onnistuivat säilyttämään ystävyyden ja eron jälkeisen vanhemmuuden, joita kannattelee vilpitön luottamus ja hyvä tahto. Hänen mukaansa vanhemmilla on usein pelkoja mielenterveyden ammattilaisten apua kohtaan. 44 Mieli & tieto Tulkki lapsen ja vanhemman välillä Lastenpsykiatrian professori ja ylilääkäri Kaija Puura toivoo vanhemmilta rohkeutta hakea ammattilaisen apua arjen vaikeisiin tilanteisiin. Tragedia kuitenkin lähensi suhdetta tyttären ja miehen kanssa ja johti erään unelman toteuttamiseen: muuttoon ulkomaille. Hoidossa yritetään etsiä perheen arjesta hyvät asiat, tukea niitä ja auttaa perheenjäseniä parempaan yhteisymmärrykseen. 34 62 22 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Espanjassa Riikka tuntee olevansa lähempänä poikaansa. Ydinperheen ideaali on yhteiskunnassa läsnä aina perhepitsoista ja uimahallien perhelipuista verotusja perintölainsäädäntöön asti. Minäkö kolmen lapsen äiti?. 40 Haasta sisäinen kriitikkosi, vahvista lempeää kannustajaa Sisäinen puhe viittaa ihmisen tapaan puhutella hiljaisesti itseään. 48 Tutkittua tietoa terveydestä 62 Intohimoni: Kirjoittaminen Ajatukset järjestykseen Kirjoittamalla Oskari Laaksonen saa omat ajatuksensa purettua – ja samalla kerrottua, ettei se isyys niin kauheaa ole kuin itkupotkuraivareiden ja vaippavuorien seassa voi joskus tuntua. 8 Hyvän elämän mittari on muuta kuin kaksi lasta ja farmariauto 16 Kenen joukoissa seisot. 31 Vinkkejä työssäkäyvälle omaishoitajalle 33 Kolumni: Rosa Meriläinen Mitä ne vanhemmat oikein tekee. Sitä ei välttämättä ole helppo tunnistaa. Erityisesti Martelaa kiinnostaa ihmisen oma sisäinen kokemus merkityksellisyydestä, eivät niinkään ulkoiset, materialistiset asiat. 20 Mielen voimaa: Merkitys Merkityksellisyys on sisäinen kokemus Hyvän elämän tutkijan, filosofi Frank Martelan mukaan hyvinvointimme tiivistyy siihen, miten ihmiset ympärillämme voivat
Myös sivuston vastauksissa nuorilta nuorille painottuu yksi neuvo: mieltä painavista asioista ja tunteista kannattaa puhua jollekin. Sivuston luomisessa mukana ollut kehittämissuunnittelija Minna Lahdensivu pääkaupunkiseudun lapsija perhe palveluiden muutosohjelma Lapesta kertoo, että idea perustuu Hollannissa kehitettyyn vastaavaan sivustoon. Heidät löydettiin eri järjestöjen avulla. Näin tiivistää Iida Heinonen, 18, tarpeen saada tietoa silloin, kun perheen perustukset järkkyvät. Heitä painavat esimerkiksi riitely, huoli vanhemman voinnista, oma paha olo ja asumisjärjestelyt. Lahdensivu kertoo, että ensin oli tarkoitus tehdä vain kirjallinen aineisto, mutta tekijät olivat niin innostuneita, että syntyi myös videoita, ääniraitoja ja kuvia. Vastaajina ovat Heinosen kaltaiset henkilöt, jotka ovat itse kokeneet vanhempien eron. Parhaillaan lähihoitajaksi opiskeleva Heinonen on toinen ryhmänsä täysi-ikäisistä, ja hän kokee myös olleensa tueksi itseään nuoremmille. Hän sanoo, että vaikka hän kohtasi erotilanteen jo useampi vuosi sitten, asiaan on ollut vaikea tottua. TEKSTI JA KUVA AINO HEIKKONEN Iida Heinonen on ollut mukana tekemässä 100 asiaa erosta -sivustoa. Hän pitää 100 asiaa erosta -verkkosivua hyvänä, sillä kysymyksiä ja vastauksia lukemalla voi huomata, ettei ole yksin. Lasten ja nuorten kysymykset ovat peräisin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen ja netin yhteydenotoista. 100 asiaa erosta -verkkosivuston löydät osoitteesta: www.nuortennetti.fi/100-asiaa-erosta K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta. Iida Heinonen päätyi mukaan verkkosivun sisältöjen tekemiseen, sillä hän on ollut mukana Venyvätoiminnassa, eli eroperheen nuorille suunnatussa vertaisja vapaaehtoistoiminnassa. Kun vanhemmat eroavat, kannattaa mennä nettiin – ja puhua V anhempien erotessa tarvitsee tukea, sillä silloin ei oikeastaan tiedä, mitä ajatella. Hän sanoo, että toiminta on ollut hyödyllistä, sillä muilla nuorilla on samanlaisia kysymyksiä kuin hänellä itsellään. Vanhempien eron kokeneiden vastausten rinnalla on myös asiantuntijoiden vastauksia, ja joissain kysymyksissä vastaajana on vain asiantuntija. Heinonen on ollut mukana luomassa vastauksia 100 asiaa erosta -nimiselle uudelle verkkosivulle, johon on koottu nuorten kysymyksiä vanhempien erosta. 6 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Kysymykset antavat rehellisen katsauksen siihen, mitä lapset ja nuoret pohtivat vanhempien erotessa
Koponen loi palvelun oman kokemuksensa vuoksi. Tieto on kiinnostava mielen hyvinvoinnin näkökulmasta, sillä suolistomikrobien ja mielen sairastumisen yhteydestä on viime vuosina saatu tutkimustietoa. Lifeclass-sivustolta löytyvä verkkokurssi on ammattilaisten tekemä. Lisäksi tulehdustilaa pidetään yhtenä masennuksen taustasyynä, ja liikunnan taas on havaittu pienentävän esimerkiksi masennusriskiä. Vanhemman voimavarapankista löytyy esimerkiksi käytännöllisiä työkaluja omaan jaksamiseen sekä itsesääntelyyn. Vertaistarinoista paljastuu arkisia hetkiä, joissa eteinen on taistelutanner, lapsi rakastaa lelujen sijaan juomapillejä ja nakkikastikkeet lentävät raivolla pitkin seiniä. Tämä selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan kuuden viikon liikuntaharjoittelun jälkeen mahdolliset tulehdusta aiheuttavat mikrobit vähenivät ja tehokkaaseen aineenvaihduntaan liitetyt mikrobit lisääntyivät koehenkilöiden suolistoissa. Viiden vuoden seurannan lopussa töissä olivat useimmin ne, joille oli tehty suunnitelma molemmista. Tiedot selviävät Pauliina MattilaHolapan väitöstutkimuksesta, josta tiedotti Kela. MAHA KIITTÄÄ LIIKUNNASTA Kestävyysliikunta tekee hyvää suoliston mikrobeille. Hänen isänsä on tehnyt itsemurhan syksyllä 2016. Masennukseen sairastuneelle sen on tarkoitus tarjota ymmärrystä muun muassa masennuksen lääketieteellisestä ja psykologisesta taustasta ja neuvoja omahoitoon. Tukea erityisperheille verkossa Muutama erityislapsen vanhempi on koonnut verkkoon tietopaketin vertaisilleen. Sivustolla kannustetaan vertaistuen pariin esimerkiksi erilaisiin yhdistyksiin ja verkon keskustelu palstoille. Sisällöt ovat kaikille avoimia. K U VA : SH U T TE R ST O C K 30 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 7. Lifeclass-kurssin voi aloittaa ilmaiseksi, mutta koko kurssi on maksullinen. Vain joka viides nuorista palasi pysyvästi töihin. Parhaat mahdollisuudet paluuseen oli heillä, joille oli tehty suunnitelma psykoterapiasta tai työllistymistä tukevasta kurssista tai valmennuksesta. Isän kohtalo sai toimimaan Y rittäjä Jasu Koponen on luonut videopohjaisen verkkokurssin auttamaan sekä masennukseen sairastuneita että heidän läheisiään. Sivustolla on saatavilla ilmaiseksi myös masennustesti sekä joitakin kirjoituksia masennuksesta. Erityisvoimia-fi-sivulla on tietoa esimerkiksi lapsen kuormittumisesta ja stressistä sekä sen vähentämisestä. Verkkosivun löydät osoitteesta erityisvoimia.fi. Mielenterveyden ongelmista johtuva työkyvyttömyys on nuorilla aikuisilla lisääntynyt 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Vain puolet työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien takia olevista 18–34-vuotiaista oli töissä tai opiskelemassa ennen työkyvyttömyyttä. Yliopiston tiedotteen mukaan jo aiemmin on havaittu, että fyysisesti aktiivisilla ihmisillä on enemmän hyviä suolistobakteereja kuin vähän liikkuvilla. Isän kohtalo saikin Koposen pohtimaan sitä, että moni masentunut ei välttämättä ymmärrä pahan olonsa johtuvan sairaudesta. Läheisille taas on tarjolla kokemustietoa siitä, mitä masentunut kokee ja miten masennuksen voi tunnistaa. Kirjoittajien taustat ovat sosiaalija terveysalalla sekä pedagogiikassa ja perhetyössä. Lifeclass-verkkokurssi löytyy osoitteesta lifeclass.fi
Kuten Tuuri tuo usein esimerkein ilmi, polku vanhemmaksi voi olla koukeroinen. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Aino-Mari Tuuri: Lapset vai työ – uskallanko perustaa perheen. Mielikuva kahdesta lapsesta, omakotitalosta ja farmariautosta ei ole hyvän elämän mittari. 2 8 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. On tarpeellinen huomio, että lasten saaminen ei ole ainut tapa muodostaa perhettä, vaan perhe on jokaisen itse määriteltävissä. Aino-Mari Tuuri tuo tietokirjassaan Lapset vai työ (Minerva 2018) keskusteluun naisten äänen, äitien äänen. Nyt samoihin vuosiin tiivistyvät sekä perheen perustamisen Hyvän elämän mittari on muuta kuin kaksi lasta ja farmariauto Hallinnan tunteen puute tuo varovaisuutta perheenlisäystä harkitsevien päätöksiin. Biologialla sen sijaan on deadline. Naimisiinmeno ei ole yhtä vauvakuumeen kanssa. 3 Kolme ajatusta perheestä Suomalainen koulujärjestelmä ohjaa miettimään jo aikaisin omia kiinnostuksenkohteita, tulevaa opiskelua ja työnkuvaa. On terveellistä pohtia, onko kyse vain uskomuksista. Koulutukseen ja työhön lujasti nojaavan yhteiskunnan ja epävarman maailman yhdistelmä on kasvattanut meistä kolmekymppisistä empijöiden sukupolven. Työpaikka ei välttämättä merkitse vakautta. Kuten Tuuri tuo esiin, toimintaa rajoittavat lisäksi ajatusmallit, joissa ainut lapsi nähdään huonona vaihtoehtona ja samaan aikaan ihannoidaan pienillä ikäeroilla syntyneitä sisaruksia. Se ääni on kannustava: jos haluat, mene ja tee se! Ajoitus ei välttämättä koskaan tunnu täydelliseltä, mutta jälkikäteen asia voi näyttäytyä toisin. S yntyvyys ja lastensaanti-ikäisten ihannelapsiluku laskevat, sen tietävät ainakin syntyvyyskäyriä piirtävät tutkijat, niitä tulkitsevat uutistoimittajat ja synnytystalkoita haikailevat poliitikot. Adoptio on prosessi, ei jono. Sosiaaliset odotukset ja ympäristö ovat muuttuneet. Raskauden alkaminen ei ole itsestään selvää. Se on meidän ajattelutapamme, jonka pohjana on ajatus siitä, että pieni kansa pärjää vain kouluttautumalla. Toki lapsia ei noin vain tehdä. Mieli jääkin empimään, sillä järkisyillä on vaikea perustella hyppäämistä tuntemattomaan vailla irtisanomisaikaa. Askeleessa kohti perheenlisäystä on kyse tunteesta, jota tukahduttaa päätöksentekorasite. Aino-Mari Tuurin ratkaisu sen helpottamiseksi on ruuhkavuosien purkaminen. 1 Väljemmät tavat katsoa opiskelu-, työja perhe-elämää ovat tervetulleita. Ei se varmasti huono asia ole, mutta silloin lapsia haluavan suomalaisen täytyy sovitella koko perheasia työelämän rakosiin. Sitä ei talkoiden tapaan laiteta kalenteriin, vaikka moni yrittääkin laskelmoida. Oikeutetusti Tuuri kysyykin, eikö asioita voisi rauhassa levittää pidemmälle jaksolle elämässä. Juuri lasten saamiseen liittyvä hallinnan puute on Tuurin tulkinnassa syntyvyyden laskuun johtaneen ilmiön ydin. (Minerva 2018) että uran peruskivien muuraamisen ihanneajankohdat: suomalaiset valmistuvat opinnoistaan keskimäärin 28-vuotiaina, ja lasten saamisen ajateltu takaraja on Perhebarometri-tutkimusten mukaan 38 vuotta. Siitä tulee helposti putki, joka johtaa aina kohti seuraavaa koulutusastetta ja lopulta töihin. TEKSTI AINO HEIKKONEN Kasvatuksemme ja yhteiskuntamme vaikuttavat syntyvyyden laskun taustalla oleviin ajatusmalleihin. Opinnot ja työt sekä parisuhteen alut ja loput voivat ajoittua monella tavalla
Pelko, ahdistus, sopeutuminen, itsesyytökset, häpeä, puolustelu… Ja siinä rinnalla rakastuminen, ihanat hetket, läheisyys, lämpö, unelmien kumppani. Rakkaus kiinnittää ja häpeä lannistaa. Puheenvuoro häpeästä K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Yli väkivaltaisen suhteen Riina-Maria Metson kirja Miksi se ei vain lähde. Omaan elämäänsä nojaten ja muiden kokemuksia mukana kuljettaen Metso vyöryttää lukijalle sen todellisuuden, jossa väkivaltaisessa parisuhteessa oleva elää. Vaikka imetys on luonnollista, se ei välttämättä ole luontevaa. Kirja onkin tsemppipuheenvuoro imetyksestä kaikille vauvoja tahtoville, odottaville ja heitä jo hoivaaville. Väkivaltainen parisuhde ja miten siitä pääsee irti (Atena 2018) Janne Viljamaa: Hirveä häpeä – suomalainen häpeä ja kuinka siitä pääsee eroon (Atena 2018) Laura Talvitie ja Pauliina Ahonen: Nykymutsin imetyskirja (Nemo 2018) T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 9. Täydellisten äitien toimikunta™ ei tule sakottamaan sinua, jos vauvan torkkuessa avaat Netflixin ja katsot pätkän lempisarjaasi. K U VA : SH U T TE R ST O C K Tsemppikirja imetyksestä ”Nykymutsin filosofiassa armollisuus itseä kohtaan on perusta, jonka päälle kaikki muu vanhemmuuteen liittyvä kootaan”, todetaan Laura Talvitien ja Pauliina Ahosen Nykymutsin imetyskirjassa (Nemo 2018). Kaikkea ei tarvitse suorittaa oman jaksamisen kustannuksella, myöskään imetystä. Kun on paiskottu seinille ja kiskottu hiuksista, järkisyillä väkivaltaiseen parisuhteeseen jäämistä ei voi perustella. Riina-Maria Metso: Miksi se ei vain lähde. Vaikka häpeä on ihan inhimillinen tunne, rajoittavaa häpeää on terveellistä tarkastella kriittisesti, jotta elämä ei kulu säästöliekillä. Kuten Metson ja kirjan muiden päähenkilöiden kokemukset todistavat, sen yli on mahdollista päästä. Viljamaa kirjoittaa kasvatuksen lisäksi suomalaisesta kulttuurista, miehistä ja narsismista sekä yksilöissä että yhteiskunnassa. Häpeään kasvatetun itsensä väheksyjän vastakohta on vailla rajoja tai pettymyksiä kasvanut itsekäs ja röyhkeä aikuinen, joka ei kestä vastoinkäymisiä. Vaikka väkivalta jättää haavan, ruven ja lopulta arven, sen jäljet haalistuvat ajan mittaan. Sosiaalipsykologi, opettaja ja kirjailija Janne Viljamaa (Atena 2018) tarttuu teoksessaan suomalaiseen häpeään. Suhde perustuu kuitenkin tunteisiin, ja juuri niissä on vastaus kirjan kysymykseen. Se on samalla tarina siitä, kuinka nuori sukupolvi kurottaa häpeästä kohti valoa. Hirveä häpeä -kirjassaan hän rakentaa kaaren, joka kurottaa sota-ajan sitkeydestä, tasapäistävästi kasvatetuista suurista ikäluokista aina 2000-luvun pehmoisissa leikkikehissä kasvaneisiin nuoriin. Runsas faktatieto on kiinnostavaa kenelle tahansa, ja esimerkiksi isille tai muille läheisille kirjan tarjoamat lukuisat imetyskokemukset voivat olla kiinnostava kurkistus imettävän äidin pääkopan sisään. Kirjasta käy hyvin ilmi, että imetys on monelle hämmentävä kokemus, joka voi jättää sekä ihania että ikäviä muistoja. Olipa kärjekkäästi kirjoittavan Viljamaan teeseistä samaa tai eri mieltä, kirja herättää ajattelemaan. Juuri jälkimmäinen lista tekee lähtemisestä niin vaikeaa. Kirja on hyvin imetysmyönteinen, mutta sen lempeä viesti kuuluu, että suositus ei ole yhtä kuin se, mikä omassa tilanteessa on oikea ratkaisu. Viljamaan kasvatusnäkemys rakentuu rakkaudelle, jämäkkyydelle ja perustellulle kurille. Väkivaltainen parisuhde ja miten siitä pääsee irti on pysäyttävä teos
Minäkö kolmen lapsen äiti. Kanssakulkija M A R J A H I N T I K K A Nuorempana Marja Hintikka epäili, onko hän edes äitityyppiä. Kolme lasta myöhemmin hän puhuu lapsiperheiden asioista muun muassa ministeriön työryhmässä – ja katsoo itseään välillä epäuskoisena. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT SAARA AUTERE Heittäytynyt, väsynyt, onnellinen 10 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8
T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 11.
Marja teki opiskelijaradiota ystävänsä Jenny Lehtisen kanssa. He ovat saaneet kolme lasta neljässä vuodessa. – Se on ihmeellistä, hän sanoo. Marja ryhtyikin opiskelemaan markkinointia. Näin Marja Hintikka kuvailee perheensä arkea. – Mulle sanottiin, että sulla ei ole edellytyksiä tvja radioalalle. Se on mieheni keksimä loistava kuvaus, millaista se on, Marja sanoo perheensä arjesta. Tähän puheluun on vastattava, sillä se on hammashoidosta. Mainosala tuntui mielenkiintoiselta ja tarjosi vakituista työtä. Välillä Marjan valtaa epäusko: kolmen lapsen äiti, minäkö. Hän ei halunnut olla äiti, joka kaataisi lastensa niskaan taakan siitä, että ei toteuttanut omia unelmiaan. Nuorempana Marja epäili, onko hän edes äitityyppiä. Palo ei silti hiipunut. – Meillä on nyt molemmilla niin paljon töitä, että sitten, kun jotain tapahtuu, niin… Puhe keskeytyy soittoääneen. K A N S S A K U L K I J A M A R J A H I N T I K K A 12 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Toimittajan työ on yksi niistä. Yksi Marjan ja hänen puolisonsa lapsista on sairastunut, ja Marja joutuu perumaan seuraavalle päivälle varatun hammashoidon kahdelta lapseltaan. Kun he kuulivat, että YleX-radiokanava etsii kahden naisen radioohjelmaa, he hakivat tekijöiksi. Ja hänellä oli hirveän suuri tarve löytää oma polkunsa ja toteuttaa omat unelmansa ennen kuin perheen perustaminen olisi ajankohtaista. – Me kutsutaan tätä ihmistetrikseksi välillä. Marja kertoo, että aluksi kaikki näytti olevan hänen toiveammattiaan vastaan: hän ei päässyt edes alan kouluun. A ina tulee jokin yllätys, ja silloin tuntuu kuin korttitalo kaatuisi
– On ihan väärä ajatus, että valmistan elämäni vastaanottamaan vauvan. Riittävästä unesta huolehtiminen oli ollut Marjalle vaikeaa jo ennen lasten saamista. Siitä seurasi lohduttomuuden ja turvattomuuden kierre ja näköalan kaventuminen. Silti Marja hahmottaa tarkasti sen, kuinka hän on itse vastuussa itsestään ja tyytyväisyydestä omaan elämäänsä. Nyt tajuan itse, kuinka väärässä olin. Marja on pohtinut paljon ylipäätään vauvaperheiden kohtaamista. YleX:lle oli nimittäin päätynyt toinenkin juontaja, Ilkka ”Ile” Uusivuori. Ohjelmaa alettiin suunnitella heti, ja Marja teki suunnittelutöitä pikkuinen kainalossa. Vanhemmuus on joka tapauksessa hyppy tuntemattomaan ja lapsi ”villi kortti”. Viesti päättyi pyyntöön soittaa heti, kun mahdollista. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 13. Me on unohdettu, kuinka herkkä tilanne se on. Nyt hän ajattelee, että elämän valmistumisen odottelu ja perhehaaveet ovat huono yhdistelmä. Pienellä ikäerolla syntyneet lapset asettivat hänelle rajat. Ja silti ulkopuolista apua oli tosi vaikea pyytää. Sitä ei moni ymmärrä, varsinkin, jos on vahvaksi koettu ihminen ja yksilö. Marjan uran eteneminen ja lasten saaminen ajoittuvatkin samoihin vuosiin. . Piti miettiä viikon verran, jätänkö kaiken sen hetkisen ja lähden unelman perässä kuukauden työsopparille. Pikkuinen nyytti rinnallaan ja esikoinen helmoissaan Marjan tuli päättää, tarttuisiko hän tarjoukseen. Perheet kokevat jäävänsä yksin. Huonompi vaihtoehto oli ylikierrostila, jossa Marja vain ajatteli, että hänen on selvittävä. – Ei surutaloon mennä vaatimaan itselle jotakin. Marja pohtii, että tässä olisi yhteiskunnassamme petrattavaa. RATKAISEVA SYSÄYS Marja pohtii, että hänelle ratkaiseva sysäys perheen perustamiseen oli oikea kumppani: Ile sai Marjan uskaltamaan. Ile jäi kotiin, ja Marja aloitti täysipäiväiset työt, kun toinen lapsi oli 8 kuukautta vanha. Hän ei ole kokenut itseään koskaan niin keskenkasvuiseksi kuin äitinä. Rotinaperinnekin on kuihtumaan päin, ja tuoreet vanhemmat kestitsevät lasta katsomaan tulleita vieraita – ja napsivat siinä sivussa vieraille muistoksi valokuvia uuden tulokkaan kanssa. Unen puute ajoi sekä henkiseen että fyysiseen väsymykseen. Jälkikäteen ajateltuna hänen olisi pitänyt suoda itselleen öitä, jolloin hän vain menee jonnekin nukkumaan. Yhdessä he ihailivat isoja perheitä. Hän pohtii paahtaneensa eteenpäin kuin kilpahevonen, joka olisi juossut ennen pitkää itsensä henkihieveriin. Samalle vuodelle ajoittuvat myös Marjan tähän saakka vaikeimmat hetket vanhempana. – Meidät valittiin siihen, ja mulla oli jo hieno duuni, vakkarityöpaikka. Selviämisen ja pärjäämisen ihanteet ovat iskostuneet syvälle kulttuuriimme. Marjakin on kotona ollessaan tuntenut yhteisön kaipuuta sekä ihan käytännöllisen avun tarvetta. He tekivät Marjan kanssa yhteisiä ohjelmia – ja alkoivat jakaa elämänsä radiostudion ulkopuolella pariskuntana. Siitä ei olisi kukaan kärsinyt. Pahimmasta väsymyksestään Marja pääsi eteenpäin vähitellen, mutta ensin oli havahduttava tilanteeseen: väsymyksen kierre oli vain kerta kaikkiaan pysäytettävä. Toimittajan työt jatkuivat. Samalla tavalla pitäisi kohdata juuri synnyttänyt ihminen ja juuri syntynyt vauva, lempeällä arvokkuudella ja kunnioituksella. Tuoretta kahden lapsen äitiä viesti hämmensi, sillä työasiat eivät sairaalan pedillä pötkötellessä olleet asialistalla. Eikä mistään, mitä hän oli oppinut koulussa tai työelämässä ollut mitään apua. Urapolun vaihtamisella oli seurauksia myös yksityiselämään. Marja kuvailee, kuinka hän hetkittäin menetti omat selviytymiskeinonsa. Esikoinen oli tuolloin tahtoiässä ja toista lasta vaivasi koliikki. Lapsen syntymään ei liity samanlaisia rituaaleja ja tapoja kuin esimerkiksi ihmisen kuolemaan. – Vauvan kanssa on vereslihalla henkisesti ja fyysisesti, eikä jaksa kannatella tilanteita tai ihmisiä, vaan kaipaisi itse kannattelua. Kun Marja soitti takaisin, hän sai tietää, että pitkäaikainen ammatillinen unelma olisi toteutumassa: hänen oma talk-show’nsa menisi tuotantoon. Miettimisaikaa oli pari viikkoa. Kaksikolle ei luvattu muuta kuin mahdollisuutta kokeilla – sen jälkeen katsottaisiin, miten homma toimii. Hän alkoi ennakoida ja mitoittaa arkea niin, että siinä olisi levon hetkiä. – On pelottavaa, kun ei itse tajua, kuinka väsyksissä on. Ei se ole se tie. Siitä hän on kiitollinen. – Valvottaminen on kidutusmuoto, ja ymmärrän, miksi, Marja sanoo suoraan. Hän oli juuri saanut toisen lapsensa, kun kollega viesteili onnittelunsa perheenlisäyksestä. Silti hän irtisanoutui
Jo kerran käsitellyn pelon palaaminen muistuttaa häntä siitä, että ihminen ei ole koskaan valmis. Tai kuinka päiväkodit ja vanhainkodit voisivat toimia samoissa paikoissa, mikä lisäisi sukupolvien välistä yhteyttä. Ei vanhemman tarvitse olla kone, joka on joka hetki iskussa. Riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteilta hän ei silti ole välttynyt. Hän puhuu innostuneesti ja käytännönläheisesti muun muassa siitä, kuinka neuvolat voisivat yhdistää saman alueen vanhempia tarjoamalla heille sosiaalisen median ryhmän, tapaamisia ja perhetilan. Se on tätä arkea, jota mä nyt elän. Marja sanoo, ettei hän ole katunut yhtään töissä vietettyä hetkeä. Ne aiheuttivat jopa koko viikon kestäviä kuvotuksen oireita, ruokahaluttomuutta ja paniikin tunnetta. Ei äitiys ole mua ylevöittänyt tai tehnyt musta autuasta elämän ymmärtäjää. Sen sijaan Marja ajattelee, että merkityksellisyyden kokemuksen saa sellaisista asioista, joissa tehdään työtä jonkun toisen asian tai ihmisen eteen. Miltä kaaos näyttää sieltä käsin. Tämä on se, mitä olen halunnut, ja kaiken keskellä tiedän, että nämä ovat ne vuodet, joita tulen muistelemaan. – Ihmisen täytyy leikkiä, hullutella ja heittäytyä myös aikuisena. Kolmannen lapsensa jälkeen Marja on ollut kotona. K A N S S A K U L K I J A M A R J A H I N T I K K A TUNTUU OIKEALTA Perhe-elämää käsittelevää Marja Hintikka Live -ohjelmaa tehtiin Ylellä kolme kautta vuosina 2015– 2017. Marja saa lohtua ajatuksesta, että vanhemmuus jatkuu läpi elämän. Seuraavaksi matka vie kotiin hoitamaan sairastunutta lasta. Lisäksi rooleihin heittäytyminen on ollut antoisaa. Juju on siinä, että ei odota mitään takaisin, ei kiitosta tai palkintoa. Marja tahtoo välttää kyynistymistä ja säilyttää kyvyn nähdä kauneutta ympärillään. 14 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Päinvastoin: kun Marja Hintikka Live palkittiin viime vuonna Suomen parhaana keskusteluohjelmana Kultaisella Venlalla, se todisti hänelle, että unelmiaan kannattaa seurata. Hän kuitenkin karttaa puhetta, jossa annetaan ymmärtää, että rakkautta tai merkityksellisyyttä voisi kokea vain saamalla omia lapsia. Marja pyrkiikin antamaan tilaa sekä omille että perheenjäsentensä tunteille ja kannustamaan tunteista puhumiseen, sekä ikävistä että iloisista. Toimittajan uransa alkuvuosina hän jännitti isoja juontoja ja pelkäsi suoria lähetyksiä. Korttitalo pysyy hetken paikallaan. Ohjelmassa on puitu esimerkiksi elämää erityislapsen kanssa, avioeroa, ulkonäköpaineita ja kuritusta. Marja pohtiikin, että ajatuksessa lapsen kaltaiseksi tulemisesta piilee suuri viisaus: se tarkoittaa uteliaisuutta, valmiutta tutustua uusiin asioihin ja uskallusta kokeilla sellaisiakin juttuja, jotka voivat tuntua pelottavilta ja vierailta. Äitiydessä hänet on lyönyt ällikällä rakkaus. Elämässä on jatkuvuuden tunnetta. Marja ihailee lastensa avoimuutta. Hän myös toivoo, että ympärillä olisi aina lapsia. Marja kokee elämänsä aiempaa merkityksellisempänä nyt, kun hän on äiti. Hänellä ja Ilellä on ajatusleikki, jossa katsotaan nykyhetkeä 30–40 vuoden päästä. Tänä syksynä Marja on pohtinut leikin ja heittäytymisen merkitystä erityisesti siksi, että hän on opetellut vakioja latinalaistansseja Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Ile on haastattelupäivänä töissä elokuvan ensi-illassa, jonne Marjakin olisi voinut mennä, mutta toisin kävi. Vaikka ohjelma on loppunut, aihepiiri on säilynyt Marjan elämässä. En usko, että hyvän äidin esittämisellä pötkitään pitkälle. He ovat loputtoman uteliaita ja jaksavat opetella uusia taitoja lannistumatta kerta toisensa jälkeen. Hän on oppinut tanssista sen, että aikuisenakin kannattaa sysätä itsensä uuden oppimisen alueelle. Sairastava pellavapää on nyt tärkeämpi. – Se ihan oikeasti raikastaa koko sielun. Olen onnellinen, että saan olla matkalla mukana. Tanssi on näyttänyt Marjalle muun muassa sen, että jos hän olisi kuunnellut pelkojaan, hän ei olisi toteuttanut toiveitaan. Marjan ja Ilen nuorimmainen lapsi syntyi puolitoista vuotta sitten. Hän sanoo, ettei itse pystyisi käsikirjoittamaan niin mahtavia juttuja, joita hänen lapsensa keksivät joka päivä. Hän on muuttunut kilpahevosesta turvalliseksi ratsuksi ja huomio on siirtynyt hänestä seuraavaan sukupolveen. Lasten hammaslääkäriajatkin siirtyvät parin viikon päähän. Tällä hetkellä hän on opetusja kulttuuriministeriön ryhmässä, joka valmistelee kansallista lapsistrategiaa poliitikkojen avuksi. Samat vanhat jännityksen ilmentymät ovat vallanneet hänen kehonsa tanssistudiolla. – Musta se on tosi julmaa. Se voi olla melkein mitä tahansa. – Olen yrittänyt mennä siihen suuntaan, että mäkin voin olla ihminen ja sanoa lapsille, että äiti on nyt väsynyt tai äitiä harmittaa tai suututtaa. Ei lapsia pysty huijaamaan. Silti tanssikutsuun vastaaminen kannatti. Mielikuvan avulla pystyy näkemään vaikeinakin hetkinä elämän kauniit puolet, kuten pienet ihanat pellavapäät, joiden tukkaa voi tuoksuttaa. – Se tuntuu niin oikealta, aidolta elämältä. – Vanhemmuuden mielekkyys on siinä itsessään
T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 15. Marja Hintikka y s. 1978 y toimittaja, juontaja y koulutukseltaan medianomi, tehnyt myös viestinnän opintoja Helsingin yliopistoon y naimisissa Ilkka ”Ile” Uusivuoren kanssa y kolme lasta, jotka ovat syntyneet vuosina 2013, 2015 ja 2017 y radiossa esimerkiksi ohjelmissa: KromosomiX, YleX Aamu, YleX Tänään y tv:ssä muun muassa: Musiikki-tv, Puoli Seitsemän, Suomi-Love, Dancing On Ice, Marja Hintikka Live y Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kilpailija syksyllä 2018 y aloittaa helmikuussa 2019 uuden Vappu & Marja Live -talkshow'n yhdessä Vappu Pimiän kanssa
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS MARIA VILJA Kenen joukoissa seisot. Arjessa tärkeintä perhesuhteissa on kuitenkin tunneside ja elämänvaihe: jollekulle perhe ovat kämppikset, toiselle lauma kissoja. 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Ydinperheen ideaali on yhteiskunnassa läsnä aina perhepitsoista ja uimahallien perhelipuista verotusja perintölainsäädäntöön asti
K aikilla on oikeus valita perheensä – ja niin usein teemmekin. Kyse ei ole ainoastaan varhaiskasvatuksesta tai koulusta, vaan muun muassa terveydenhuollosta ja armeijastakin: kuka on soveliasta kutsua omaisten päivään. Perhe määrittyy paitsi sukulaissuhteiden, myös elämäntilanteen kautta, ja yhdellä ihmisellä voi olla useita perheitä sekä elämän eri vaiheissa että samanaikaisesti. Yhteiskunnassa vallitseva perhekäsitys on kuitenkin paljon rajatumpi ja tiukempi kuin se, jonka kukin saa itse vapaasti itselleen luoda. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 17. Vaikka viralliset asiakirjat muotoillaan usein niin, että kaikki perhemuodot pyritään huomioimaan, käytännössä perheen ideaali rakentuu yleensä kahden työssäkäyvän vanhemman ja heteronormatiivisuuden ympärille
Kääntöpuolena ilmiössä on epävarmuuden lisääntyminen: kun suhteen merkitys muuttuu, ero voi tuntua helpommalta vaihtoehdolta kuin tilanteen korjaaminen yhdessä. Uusperheessä elävillä etävanhempi ei välttämättä kuulu perheeseen, mutta biologisia ja uusperheen myötä tulleita ei-biologisia sisaruksia ei läheskään aina nähdä toisistaan erillisinä. Nykymaailma valinnanvapaus on lisääntynyt aikuisten läheissuhteissa. Tämä näkyy esimerkiksi erojen määrän lisääntymisenä länsimaissa, sillä yhteiskunnan normit tai taloudelliset syyt eivät entisen lailla painosta parisuhteeseen. Läheissuhteet eivät ole selvärajaisia ja sanakirjan mukaan määriteltäviä, sillä aivan kuten ihmisetkin, myös heidän välisensä suhteet elävät ja muuttuvat. Siksi tutkimuksissa lapset määrittelevät perheisiinsä kuuluvia hyvin eri tavoin. Monenlaisia perheitä on kuitenkin ollut aina, ja ydinperheideaali on teollisen aikakauden tuote, sillä taannoin Suomessakin isovanhempien ja serkkujen asuminen saman katon alla oli nykyistä yleisempää. Käsitykset muuttuvat – ja eivät muutu Esimerkiksi sateenkaaritai kämppisperheitä pidetään usein nykyajan ilmiöinä. Osin näin onkin, sillä esimerkiksi lain silmissä samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat olleet mahdollisia vasta vähän aikaa. 18 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Lapsi voi itse määritellä oman perheensä mutta ei yleensä sitä, miten hänen perheensä on arjessa läsnä ja kuinka paljon hän viettää aikaa kunkin perheenjäsenen kanssa. Tunnesiteen ja perhesuhteen valinnaisuuden korostaminen on kuitenkin varsin aikuiskeskeinen näkökulma. Esimerkiksi isovanhemman uusi puoliso voi olla osa lapsen perhettä, aivan kuten naapuri, perhepäivähoitaja tai lemmikkieläin. Uusperheitä ja kahden kodin lapsia Monet lapset elävät kaukana ydinperheihanteesta
Pelkästään velvollisuudentunto tai yhteinen talous eivät vielä riitä luomaan tunnetason perheyhteyttä. Kulttuuri myös vaikuttaa perhekäsitykseen merkittävästi. Toisilla on parhaimmillaan monta perhettä yhtä aikaa, mutta toisten voi olla vaikeaa muodostaa ensimmäistäkään. Muutot, työpaikan vaihdokset, läheisten kuolemat ja esimerkiksi erojen aiheuttamat muutokset muovaavat niin valittuja kuin biologisista syistä syntyneitä perheitä. Perheetön = syrjäytynyt. Haasteita saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun kokonainen perhemuodostelma muuttaa maasta toiseen ja toiset perheenjäsenet sopeutuvat uuteen kieleen ja kulttuuriin toisia nopeammin. Älypuhelinten välityksellä kaukainenkin perheenjäsen voi tuntua hyvin läheiseltä – oli hän sitten biologista sukua tai ei. Myös lapsiperheen kokemuksiin eri ryhmiin kuulumisesta vaikuttavat perheenjäsenten iät, sukupuolet, perhemuoto ja esimerkiksi sosioekonominen tausta. On kuitenkin myös tilanteita, joissa ihminen kokee yksinäisyyttä. Moderni maailma paitsi edesauttaa monikulttuuristen perheiden syntyä, myös auttaa ylläpitämään perhesuhteita maantieteestä riippumatta. Ikä ja elämänvaiheet liittävät ihmiset osaksi myös yhteiskunnallisia sukupolvia. Perhe kulttuurien välissä Samassa perheessä voi olla useita kansalaisuuksia, kieliä, kulttuureja ja uskontoja. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 19. Globaalissa maailmassa solmitaan paljon avioliittoja, jossa osapuolet ovat erilaisista kulttuuritaustoista ja puhuvat eri kieliä. Näin ollen arjessa läheisimmiltä saattavat tuntua kämppikset, kollegat, ystäväpiiri, lemmikit tai vaikkapa hoivakodin henkilökunta ja muut asukkaat. Perheettömyys ei välttämättä tarkoita syrjäytyneisyyttä. Perhekäsitykselle on tyypillistä, että vaikka taustalla olisi läheinen ydinperhe, sen rinnalla kulkee muitakin perheitä elämänvaiheesta riippuen. Erilaisten käsitysten sovittaminen yhteen vaatii kompromisseja monikulttuurisilta perheiltä. Koska perheen kaltaisia rakenteita voi muodostaa vaikkapa ystävistä, perheyhteyttä korostavina juhlapäivinä saa tukeutua heihin. Näin alkuperäisen kotimaan kulttuuri saattaa tuntua entistä etäisemmältä ja samalla etäännyttää sukulaisia muutoinkin kuin maantieteellisesti. Monta perhettä yhdessä elämässä Biologiset vanhemmat, sisarukset ja lapset eivät välttämättä ole läsnä päivittäisessä elämässä. On tärkeää miettiä, miten ja mistä ihmiset voivat löytää itselleen tärkeitä, merkityksellisiä tunnesuhteita, sillä ne ovat monissa tapauksissa hyvinvoinnin perusedellytys. Juttua varten on haastateltu tutkijatohtori Henna Pirskasta Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta ja tutkijatohtori Petteri Eerolaa Tampereen yliopistosta sekä hyödynnetty heidän toimittamaansa kirjaa Perhe ja tunteet (Gaudeamus 2018). Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna ydinperheja yksilökeskeinen kulttuuri, kun taas monissa muissa kulttuureissa suku on vahvasti läsnä esimerkiksi lapsiperheen elämässä. Nuori opiskelija voi kokea asuintoverit perheenjäsenikseen, tai työkavereista voi syntyä perheen kaltainen läheinen yhteisö
Tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä puhutaan lähes synonyymeinä. Tässä juttusarjassa perehdymme positiivisen psykologian eri osa-alueisiin ja tapaamme niihin perehtyneitä ihmisiä. Tarkastelen sitä erityisesti kokemusten kautta. Mitkä kokemukset tekevät ihmisen elämästä merkityksellisen. Usein kriisin jälkeen ihminen havahtuu miettimään elämää pintaa syvemmältä. Yllättävä tapahtuma voi avata ikkunan elämän tarkoituksen ja merkityksellisyyden pohtimiseen, jota ei perusarjessa tule tietoisesti tehtyä. Tarkoitus on toimintaa, jossa tekeminen suuntautuu kohti tulevaisuudessa olevaa päämäärää. Hyvinvointimme peilautuu vuorovaikutuksesta läheistemme kanssa ja on pitkälti riippuvainen siitä, kuinka hyvin ihmiset ympärillämme voivat. Merkityksellisyys on sisäinen kokemus T U N NE & MIE LI Mielen voimaa J U T T U S A R J A O S A 6 / 6 Merkitys Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin. YHTEYS ITSEEN JA MUIHIN Ihmisen tulisi vaalia yhteyttä omaan itseensä ja suunnata elämäänsä siten, että merkityksellisyyden lähteet vahvistuvat. Siksi on tärkeä tavoitella lähiympäristön hyvinvoinnin parantamista, ei vain itsekkäästi oman edun maksimoimista. Vanhemmuus on tuonut itselleni vastuun kolmen lapsen ja perheeni hyvinvoinnista. Erityisesti Martelaa kiinnostaa ihmisen oma kokemus merkityksellisyydestä, eivät niinkään ulkoiset, materialistiset asiat. Frank Martela • tutkijatohtori Aalto-yliopistossa • tutkii erityisesti merkityksellisyyden, hyväntekemisen, sisäisen motivaation ja itseohjautuvuuden kysymyksiä • yksi Filosofian Akatemian perustajista • kirjat: Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirja (Gummerus 2015), Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa. Arvot ja merkityksellisyyden kokemus ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkijana minua kiinnostavat ihmisyys ja hyvä elämä. Merkityksellisyys on yksi eettisyyden peruskysymys. Frank Martelan mukaan on tärkeää tehdä itselle läheisiä ja tärkeiltä tuntuvia asioita. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA tulevaisuudesta, menneisyydestä tai juuri tästä hetkestä. Merkityksellisyyteen liittyy ymmärrystä ja yleisempää kokemusta oman elämän arvokkuudesta, joka voi kummuta Hyvän elämän tutkijan, filosofi Frank Martelan mukaan hyvinvointimme tiivistyy siihen, miten ihmiset ympärillämme voivat. 20 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Ihminen ei ole erillinen saari, vaan vahvasti yhteydessä muihin ihmisiin. (Talentum 2015) • 6-, 4ja 2-vuotiaat lapset & puoliso. Termeillä on hienosäätöinen ero. Juttusarjan kuudennessa, viimeisessä osassa pohditaan merkityksellistä elämää. Toinen tapa on tarkastella merkityksellisyyttä objektiivisesti, eli onko elämällä ylipäänsä jokin ulkoa asetettu tarkoitus
Tulokset osoittivat, että rahasuuntautuneet ja enemmän tienaavat lakimiehet voivat huonommin kuin yhteisölliseen palveluun suuntautuneet lakimiehet. Kulttuuri ja ympäristö vaikuttavat siihen, mitä päämääriä tavoitellaan ja kuinka päämääriä tavoitellaan. Olen onnellinen saadessani toteuttaa itseäni työni kautta ja viettää aikaa läheisteni kanssa. PÄÄMÄÄRÄLLÄ ON VÄLIÄ Kaikki päämäärät eivät tee meistä onnellisia. • g) Voinko tätä kautta auttaa muita ihmisiä. Merkityksellisyyteen liittyy myös kokemus, että ihminen on osa jotain itseä suurempaa. VAI • d) Pääsenkö tätä kautta toteuttamaan itseäni, tekemään itseäni innostavia asioita. Haitallisia ovat päämäärät, joissa materiaa ja rahaa haalitaan niiden itsensä vuoksi. Jos syysi tehdä asia liittyy lähinnä kolmen ensin mainittuun, kannattaa harkita uudelleen onko päämäärä merkityksellinen tai tavoittelemisen arvoinen. Tunne siitä, että on osa yhteisöä tai kokonaisuutta, voi auttaa suhteuttamaan omaa ahdistustaan kiperässä tilanteessa. • c) Haenko tekemiselläni mainetta tai haluanko tehdä muut kateelliseksi. Universaaleja, hyviä, merkityksellisyyden lähteitä ovat ihmissuhteet ja yhteisön palveleminen. • b) Koenko että minun on pakko tehdä tämä, koska muuten tuntisin ahdistusta ja syyllisyyttä. Esimerkiksi, jos asiantuntijaa jännittää puheen pitäminen ilmastonmuutoksesta, hän voi saada helpotusta ajattelemalla, että en ole täällä itseäni varten, vaan olen palvelemassa omaa egoani tärkeämpää päämäärää.” Merkityksellisyys on sisäinen kokemus Merkityksellisyys Kun olet asettamassa itsellesi jotakin tavoitetta, mieti miksi haluat sitä tavoitella: • a) Haluanko miellyttää muita tai haenko sillä muiden hyväksyntää. • f) Auttaako tämä minua syventämään tärkeitä ihmissuhteitani. Kaikki päämärät eivät ole yhtä hyviä hyvinvoinnin kannalta. Professori Kennon Sheldon tutki kuuden tuhannen amerikkalaisen juristin hyvinvointia ja kokemusta onnellisuudesta. Jos saisin lottovoiton, en usko, että muuttaisin juuri mitään. Elämäni keskiössä ovat perhe ja tutkijan työ. HARJOITTELE T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 21. Apurahahakemuksia ei sitten tarvitsisi täyttää ja aikaa jäisi enemmän tutkimustyöhön ja lasten kanssa olemiseen. • e) Pääsenkö tätä kautta kehittämään osaamistani ja käyttämään vahvuuksiani
22 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. T A N J A N Y S T R Ö M J A H A R R I N Y S T R Ö M Kanssakulkija Parhaat entiset Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan
Vaikka avioero aiheutti aluksi rankkoja hetkiä ja tunteita, he onnistuivat säilyttämään ystävyyden ja eron jälkeisen vanhemmuuden, joita kannattelee vilpitön luottamus ja hyvä tahto. Kahden tytön vanhemmat Tanja ja Harri Nyström erosivat kolme vuotta sitten. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE . T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 23
Lisäksi haaveilen tähtikondiittorin urasta.“ 24 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Myös kuvataide kiinnostaa minua ja käyn paljon näyttelyissä. K A N S S A K U L K I J A T A N J A N Y S T R Ö M J A H A R R I N Y S T R Ö M Tanja Nyström • 42-vuotias • perhe: 11ja 7-vuotiaat tytöt ja miesystävä • asuu Helsingissä Herttoniemessä • työskentelee controllerina taloushallinnossa • vapaa-ajalla: “Tapaan ystäviäni, joogaan, neulon ja luen kirjoja
Tajusin, että hain sieltä apua eron tekemiseen, en enää suhteen korjaamiseen. Hän on hyväsydäminen ihminen, jonka kanssa asiat järjestyvät ja joka aidosti ajattelee aina lasten parasta. Muistan vieläkin sen päivän, kun vain itkin ja hakkasin tyynyä ja päässäni jyskytti, miksi tämä suhde ei riitä minulle. Että nyt siellä sisustamassani kodissa asuukin toinen nainen, joka hoitaa myös lapsiani. Sen jälkeen kaikki asettui nopeasti uomiinsa. Mielestäni se on pikemminkin onnistuminen, että on rohkeutta olla realistinen ja myöntää itselleen ja toiselle, että suhde ei hyvistä yrityksistä ja kärsivällisyydestä huolimatta enää toimi. Meille ei ole jäänyt jäynääviä katkeruuskerroksia. Kaikella on aikansa. Mutta tarvittaessa pitää uskaltaa muuttaa olosuhteita, jotta kaikki olisivat onnellisempia. Kun muutama vuosi sitten olin vaikeasti masentunut ja tuli hetki, jolloin minun piti saada joku nopeasti mukaani lääkäriin, Harri lähti epäröimättä. Onneksi meillä oli siihen rohkeutta.” T A N J A N Y S T R Ö M : Eron jälkeen suhteemme on ollut vapautuneempi. Koin valtavaa syyllisyyttä siitä, että minä halusin erota ja ajattelin, että minun kuuluu ottaa vastaan Harrin pettymys ja raivo. Puoli vuotta ennen eroa menimme pariterapiaan. Muutin pois ja Harri jäi asumaan yhteiseen kotiimme tuolloin 8ja 4-vuotiaiden tyttöjemme kanssa. Kun tilanne valkeni myös Harrille, aluksi hän järkyttyi. Lopulta annoin itselleni anteeksi ja totesin, että ihan sama miksi, se ei vain riitä. . Olimme Harrin kanssa yhdessä 12 vuotta, joista 10 naimisissa. Harri alkoi seurustella nykyisen puolisonsa kanssa melko pian eromme jälkeen. Parhaita hetkiä ovat olleet myös lasten synttärit, joita on nykyään kiva järjestää ja viettää yhdessä, toisin kuin yhdessä ollessamme. Itse kaipasin kipeästi intensiivisempää yhteyttä ja asioiden jakamista. Tyttöjen ja Harrin välit ovat lähentyneet paljon eromme jälkeen. Voin aina soittaa Harrille, jos lasten kanssa on ongelmia tai tarvitsen muuten apua. Olin pitkään tosi yksinäinen. Sovimme, että lapset asuvat kummankin luona vuoroviikoin. Olen ollut kiitollinen, että Harri löysi sellaisen ihmisen, joka on luotettava aikuinen myös lapsilleni ja jonka kanssa kaikki on sujunut mutkattomasti. Luotan Harriin sataprosenttisesti. Eromyrsky välillämme kesti kuitenkin vain muutaman kuukauden. Hän ei ikinä kääntyisi minua vastaan emmekä arvostele toisiamme vanhempina, vaikka monia asioita eri tavalla teemmekin. Tämä kertoo paljon väleistämme. Meillä ei ole ollut jännitteitä. Jossain sisälläni olin jo tehnyt päätöksen. Viimeinen riitapuhelumme oli rankka, mutta se puhdisti. Soittelemme usein ja joustamme molemmat vuoroissa, jos toisella on omia menoja tai jos lapsi on sairaana. Se tuntuu varmasti jokaisesta äidistä oudolta. Viimeiset vuodet olivat vaikeaa aikaa suhteessamme. Välimme lämpenivät ja muuttuivat ystävyydeksi. Ehkä teimme liittomme aikana tarpeeksi parisuhdetyötä, joka on vaikuttanut positiivisesti eroonkin. Harri ei ole mikään viihdeisi, joka järjestää jatkuvasti ohjelmaa, mutta hän tarjoaa lapsille rauhallisen ja turvallisen kodin, ja arvostan sitä todella paljon. Koin, että Harri oli vetäytynyt erilleen perhe-elämästämme ja oli henkisesti poissa. Ajattelen, että on käynyt tosi hyvä tuuri, että minulla on niin hyvä ex-mies. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 25. En muista, tekikö hän sellaista koskaan liittomme aikana. Vaikea oloni ei kuitenkaan johtunut uudesta puolisosta ihmisenä, ainoastaan uudesta tilanteesta. Lapsiperheessä ero ei välttämättä ole ihanteellisin ratkaisu, ja tietysti olen myös surrut eroa. Uusi tyttöystävä herätti minussa toki vaikeita tunteita – etenkin silloin, kun hän muutti Harrin ja lasten luokse entiseen yhteiseen kotiimme. Myös minä olen auttanut häntä ja ottanut lapset niinä hetkinä, kun hänellä on ollut vaikeaa. A vioeroa pidetään yleensä epäonnistumisena. En ollut uskoa silmiäni, kun ensimmäisenä eronjälkeisenä äitienpäivänä Harri tuli lasten ja itse leivotun mustikkapiirakan kanssa ovelleni hakemaan minut piknikille. Eron jälkeen suhteemme on ollut vapautuneempi ja avoimempi
Ja kun Tanja kertoi minulle miesystävästään, oli jo täysin luontevaa miettiä yhdessä esimerkiksi sitä, milloin uudet kumppanit tapaisivat myös lapsemme. Minun on yleensä vaikea luottaa ihmisiin. On tietysti eri asia, jos on tullut loukatuksi. Välillämme on vilpitöntä myötätuntoa, ja autamme toisiamme ilman tausta-ajatusta, että mitä minä tästä hyödyn. Jo liittomme aikana ajattelin, että vaikka toinen tekee asioita, jotka ärsyttävät, voin sivuuttaa ne ja antaa olla. Aika pian koin, ettei minulla ehkä olekaan mitään hätää, ja kun Tanja muutti pois, oloni helpottui ja rauhoituin. Purin pahaa oloani raivoamalla Tanjalle paljon ilkeitä asioita. Ehkä se kuitenkin lopulta puhdisti ilmaa, sillä ero eteni nopeasti parempaan suuntaan. Reagoin eroon aluksi voimakkaasti ja kävin läpi kaikki klassiset vaiheet: surun, vihan ja ahdistuksen. Kun tarvitsen apua lasten kanssa, voin tarvittaessa aina soittaa Tanjalle ensimmäisenä, eikä vasta viimeisenä vaihtoehtona. Oli helpottavaa huomata, että näin ei käynytkään ja lapset tottuivat pian kotien eri käytäntöihin. Eron jälkeen aluksi pelkäsin, että toisesta kodista valuu ei-toivottuja rutiineja toiseen kotiin, kuten lasten nukkumaanmenoajat, joista liiton aikana kiisteltiin. Parasta kaikessa on se, että meillä ei Tanjan kanssa ole ollut eron jälkeen huonoja hetkiä. Nyt koen, ettei minun tarvitsekaan, vaan saan olla oma itseni. Tuntui, että uusi suhde voi alkaa puhtaalta pöydältä, ja ymmärsin, että olen päässyt erosta yli. Erkaneminen alkoi tuolloin. Mutta silloinkin voi aina miettiä, pitäisikö katsoa myös peiliin. Mutta Tanjaan voin aina luottaa. K un lapset olivat pieniä, Tanja sairastui masennukseen. En ollut tajunnut, että asiat ovat niin huonosti. Nykyään arvostan yli kaiken Tanjan sosiaalisuutta ja sitä, kuinka paljon hän jaksaa tehdä kaikkea lasten kanssa. Minulle oli shokki, kun tajusin pariterapiassa, että Tanja haluaa erota. Yhtä tärkeää on olla hyvä ex-puoliso.” Oli täysin luontevaa miettiä, milloin uudet kumppanit tapaisivat lapsemme. Tanja on siinä mielessä samanlainen. Aina puhutaan siitä, miten olla hyvä puoliso. Tanja jäi tosi yksin ja joutui hoitamaan paljon perheen asioita itsekseen. Tilanne oli perheelle haastava. On tärkeää, että myös lapset näkevät, että erosta huolimatta heidän vanhempansa välittävät toisistaan. H A R R I N Y S T R Ö M : K A N S S A K U L K I J A T A N J A N Y S T R Ö M J A H A R R I N Y S T R Ö M 26 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Ajattelin silloin, että se oli ainoa tapa selvitä, mutta nyt jälkikäteen ratkaisuni tuntuu pahalta. Tein ratkaisun, että vetäydyn itseeni ja annan parisuhteen jäädä tauolle. Suhteemme aikana koin sen uhkana, sillä koin syyllisyyttä siitä, etten pystynyt samaan. Tai ehkä olin aavistanut, mutta olin pistänyt pään pensaaseen ja ajatellut, että ongelmat ratkaistaan, kunhan saan ensin itseni kuntoon. Välillemme ei ole jäänyt kaunaa enkä koe, että olisin joutunut nielemään mitään ikävää tai antamaan periksi. Hän on yksi niistä harvoista, jotka tuntevat minut parhaiten, ja tiedän, että hän kuuntelee, jos haluan puhua ja päinvastoin. Meillä on ollut kummallakin omia pahoja hetkiä. Aluksi ajattelin, etten halua kuulla mitään Tanjan mahdollisesta uudesta rakkauselämästä. Jätin myös lähes kaiken sosiaalisen elämän, ja välillä vetäydyin perhe-elämästäkin muurini taakse. Vaikka olen helposti räjähtävä ihminen, en ole pitkävihainen ja vilpittömästi tahdon, että asiat ovat kaikilla hyvin. Ehkä kyse on myös luonteista. On helpottavaa, että lapset ovat ottaneet hyvin vastaan kummankin uudet puolisot ja olemme onnellisia nykyisissä parisuhteissamme. Olen kiitollinen siitä, että onnistuimme eroamaan näin hyvin. Mutta kun itse tapasin nykyisen puolisoni, elämäni muuttui. Vähän sen jälkeen myös minulla puhkesi ahdistus ja paniikkihäiriö
Harri Nyström • 43-vuotias • perhe: 11ja 7-vuotiaat tytöt ja avopuoliso • asuu Helsingissä Herttoniemessä • työskentelee yrittäjänä markkinointija ohjelmistoalalla • vapaa-ajalla: ”Viihdyn urbaanissa luonnossa ja liikun paljon juosten ja kävellen. Olen kiinnostunut vaikuttamaan omaan terveyteen ja maapallon tulevaisuuteen omilla teoilla ja valinnoilla.” T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 27
Työhyvinvointi K U V A : SH U T T E R S TO C K 28 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8
Siitä sai voimaa. Heidän kanssaan pystyi juttelemaan enemmän. Hän sai paikan leikkaussalista. Itsenäinen asiakastyö yhdistettynä läheisen hoitoon ja perusarjen pyörittämiseen kotona kävi raskaaksi. ERILAISIA KOHTAAMISIA Työpaikan vaihtaminen selkiytti Mirvan arkea. – Halusin tietyllä tavalla suojata itseänikin. Työajat olisivat selkeät, eikä hänen tarvitsisi enää vastata työn suunnittelusta ja järjestelemisestä. Mirva pohtii, että esimerkiksi hoivatyö vuodeosastolla ei olisi sopinut hänen tilanteeseensa ollenkaan. Hän koki, että olisi parempi, jos hän siirtyisi takaisin sairaanhoitajan työhön. Häntä alkoi pyörryttää. Mirvan hoiva meni nyt toisaalle. Mirva on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta hän työskenteli tuolloin myyjänä sairaanhoidon tarvikkeiden parissa. Mirva oli muutaman kuukauden sairauslomalla, mutta se ei ratkaissut kokonaistilanteeseen liittyviä paineita. TEKSTI AINO HEIKKONEN J onkin aikaa siitä, kun Mirva Saaren läheinen oli sairastunut mielenterveyden häiriöön, Mirvan keho alkoi oireilla. Mielenterveyden häiriöön sairastuneen läheisenä hän on kaivannut työelämään enemmän suoruutta ja aitoja kohtaamisia. Leikkaussalissa potilaan kohtaaminen on pääsääntöisesti melko lyhyt hetki. Lain silmissä omaishoitaja on suppeammin henkilö, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Öisin oli vaikea saada unta. Mirva laittaa kätensä rinnan lähelle ja kuvailee, kuinka tuntui siltä, että möykky salpasi hengityksen. Hänelle ehdotettiin esimerkiksi lyhyttä palkatonta poissaoloa, vaikka hän itse tiesi, että se ei riittäisi. Sellaista Mirvalla ei ole ollut, kuten ei suurimmalla osalla mielenterveyden häiriöön sairastuneiden omais hoitajista. Työhyvinvointi koheni. Vaikka työajat eivät sairaanhoitajana olleet yhtä joustavia kuin aiemmin ja palkkakin pieneni, Mirvan oli helpompi olla omaishoitaja. – Hoitotyön maailmassa oli apua kollegoista. . Voimien mukaan T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 29. Vapaa-ajalla hän pystyisi olemaan läsnä ilman tarvetta avata työläppäriä. Hoitajana pääsee ammatin taakse eri tavalla kuin myyjänä. Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muun syyn vuoksi ei selviydy arjestaan omin voimin. Mirva Saaren työuran vaiheet ovat viime vuosina kulkeneet yhtä matkaa hänen läheisensä voinnin kanssa. Mirva koki, että edellisessä työpaikassa samanlaista ymmärrystä hänen perheensä tilanteesta ei ollut
Heistä vain 3–5 prosenttia saa omaishoidon tukea läheisen psykiatrisen sairauden vuoksi. Mirva on kokenut, että ihmisten kohtaamista työpaikoilla ulkoistetaan työterveyshuoltoon tyyliin ”käy vähän juttelemassa”. Hengitysharjoitukset, luonnossa oleminen ja liikunta huoltavat mieltä. – Olen antanut luvan huolehtia itsestäni. Esimerkiksi työterveyspsykologikäynnit ovat auttaneet jäsentämään ajatuksia. Hänen työhyvinvointiaan on edistänyt myös oman mielen hoitaminen. K U V A : A IN O H E IK K O N E N 30 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. En liikaa elä toisen sairauden kautta. ti kysytty, mitä hänelle kuuluu ja hän on saanut luvan kertoa siitä. Hän liikuttuu muistellessaan hetkeä, jossa häneltä on aidosMielenterveysomainen jää piiloon y Omaishoitosopimuksen tehneitä hoitajia oli vuonna 2016 noin 44 000. Hän kaipaa työelämään suoruutta: että voitaisiin rehellisesti esimerkiksi sanoa, että ”mä en tiedä noista mielen sairauksista mitään, voisitko kertoa”. Hän on tutustunut mindfulness-menetelmään, eli hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon. Paitsi kollegoiden, erityisesti vertaisten tuki on auttanut Mirvaa paljon. Lähde: Kelan tutkimusblogi, tutkija Päivi Tillman ja tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson (9.4.2018) Työssään Mirva Saari on käynyt asiakaskäynneillä muun muassa Uudessa Lastensairaalassa. – Se on oikeasti tosi tärkeä juttu. Myös tieto asiasta on hajanaista. y Mielenterveysomaisten tilanne jää piiloon eri syistä. Ihmiset eivät välttämättä itse tunnista olevansa omaishoitajia, eikä omaishoidon kriteereissä välttämättä tunnisteta mielenterveyden häiriöön sairastuneiden tuen tarvetta. Hän sanoo, että on ollut helpottavaa keskustella henkilöiden kanssa, jotka ymmärtävät tarkasti oman tilanteen. Ymmärrän sen, että se ei auta mua, että jään vatvomaan asioita. Toki hän on niin tehnytkin, ja työterveys on ollut Mirvan tilanteessa kaikissa hänen työpaikoissaan voimavara. Mirva on kohdannut asenteellisuutta ja pelkoa mielen sairastumista kohtaan. Mirva pohtii kuitenkin, että työterveyspalvelut eivät poista tarvetta työkavereiden kohtaamiseen. y Kelan tutkijoiden mukaan hyvä tavoite olisi, että omaishoidon tukea myönnettäessä otettaisiin huomioon mielenterveyden häiriöiden erityispiirteet ja tukea myönnettäisiin koko maassa samoilla kriteereillä
Vuoden 2017 syyskuussa Mirva vaihtoi työpaikkaa leikkaussalista takaisin kaupalliselle alalle. Onko aamupalaveri mahdollista järjestää kello kahdeksan sijaan vaikka puoli kymmeneltä. x Huolehdi omasta vapaa-ajastasi ja levosta. Tuoreesta potilastyön kokemuksesta on paljon hyötyä nykyisessä työssä. Jaksan auttaa läheistäni tarvittaessa. Ihannetilanteessa omasta elämäntilanteesta voidaan työpaikalla puhua muulloinkin kuin kehityskeskustelussa. Perheystävällisyys työpaikalla näkyy pienissä teoissa. Kokko toteaa, että hän on kohdannut organisaatioita, joissa on sanottu, ettei heillä työskentele omaishoitajia. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 -kyselyn mukaan 28 prosenttia työssäkäyvistä huolehtii työn ulkopuolella toisesta henkilöstä, joka tarvitsee apua korkean iän, vamman, sairauden Perheystävällisyys näkyy pienissä teoissa RAJAT PIIRTYVÄT TARKEMMIN Mirvan tilanne on nyt valoisampi kuin muutama vuosi sitten, ja Mirva on voinut väistyä tukipilarin rooliin. Kokko kertoo, että ohjelmassa kyse ei ole vain pikkulapsiarjen helpottamisesta, vaan eri elämänvaiheissa olevien tilanteiden huomioimisesta tasapuolisesti. Mirvan osaamisalueita ovat kivunhallinta ja lääkkeenanto. x Selvitä, onko olemassa hoivaa helpottavia teknisiä apuvälineitä. – Nämä osaamisalueet ovat mun juttu, ja pystyn ammentamaan hyvää flow’ta työstä. Perheystävällisyyttä on • eri elämäntilanteiden huomioiminen • yhteisten pelisääntöjen laatiminen • oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja lainmukaisuus • hyvä tiedottaminen ja ohjeistusten säännöllinen päivittäminen • joustavuus eri tilanteissa. Lisäksi hyvistä työntekijöistä saadaan pidettyä kiinni ja näin vältetään kalliita irtisanoutumisia. Perheystävällisyyden ydintä on joustavuus. Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko pohtii, että esimerkiksi puhelu omaiselle voi vaikuttaa koko päivän työntekoon myönteisesti, kun huoli ei sekoita ajatuksia. Nyt hän työskentelee yrityksessä, joka myy terveydenhuollon tarvikkeita sairaaloille ja terveysasemille. Kyse on hyvien käytäntöjen ja yhteisten pelisääntöjen luomisesta. Palaverien sijoittaminen ydintyöaikaan helpottaa esimerkiksi lasten viemistä päiväkotiin. Esimerkiksi omaishoitajuutta ei välttämättä tunnisteta työpaikoilla. Vaikeimmista ajoista on jäänyt käytäntöön eräs hyödyllinen tapa: Mirva pyrkii edelleen vetämään työja vapaa-aikansa välille selväpiirteisemmät rajat kuin aiemmin. x Etsi vertaistukea esimerkiksi omaishoitajajärjestöistä. tai vastaavan syyn vuoksi. Työntekijät eivät Kokon kokemuksen mukaan välttämättä halua ottaa omaishoitajuutta puheeksi työpaikalla, jotta asiasta ei tehtäisi ongelmaa tai vääriä tulkintoja. Kyselyt ovat paljastaneet toista. Vinkkejä työssäkäyvälle omaishoitajalle x Ota asia puheeksi. Samalla alkoivat kyteä ajatukset siitä, olisiko hänellä enemmän annettavaa työelämässä. Ratkaisut voivat niiden puitteissa olla yksilöllisiä. x Pohdi, kuka voisi auttaa sinua – naapuri, ystävä, sukulainen. Mirva on tyytyväinen. Esimerkiksi vuoroviikoin lapsia hoitava eronnut voi hyötyä mahdollisuudesta tasata työtunteja eri viikkojen välillä. Lähde: Työssäkäyvä omaishoitaja -opas Voiko työntekijä soittaa päivittäin iäkkäälle vanhemmalleen siitä, onko hän ottanut aamulääkkeensä. x Hanki tietoa läheisesi vammasta tai sairaudesta. – Kun työolot ovat hyvät, sillä on vaikutuksia tuottavuuteen ja tulosten tavoittamiseen euroissa, Kokko sanoo. Lähde: Väestöliitto T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 31. Kokko työskentelee Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelman parissa. Ohjelmaa alettiin kehittää kolme vuotta sitten edistämään perhemyönteisyyttä suomalaisessa työelämässä, mutta sen taustalla on Väestöliiton jo noin kymmenen vuoden kokemus työyhteisöjen parissa sekä tutkimustieto. Kuitenkin esimerkiksi etätyö, lyhennetty työviikko tai muu ratkaisu helpottaisi arkea. x Selvitä työajan joustokäytännöt. Kokko sanoo, että toimivat käytännöt näkyvät muun muassa ylikuormituksesta johtuvien sairauspoissaolojen vähenemisenä. Hän esimerkiksi kouluttaa sairaaloiden työntekijöitä kipupumppujen käyttöön. Jos työmatka on pitkä, asiantuntijatyön arkea helpottaa matkalla tehtyjen tuntien laskeminen työaikaan. x Hyödynnä työterveyshuollon palveluita. Ohjelmassa kiritetään työpaikkoja kohti perheystävällisempiä käytäntöjä henkilöstökyselyn, kehittämissuunnitelman ja seurannan avulla. x Kysy apua kunnalta. Kokko kuitenkin painottaa, että työnantajan ei tarvitse suostua kaikkiin vaatimuksiin perhesyyn varjolla
Mitkä ainekset sinun arjessasi edistävät virtaustilaa. Kesäkuu on mainiota aikaa etsiä virtaustilaa vaikkapa harrastusten parista tai uudenlaisesta tekemisestä. t u n n e j a m i e l i . Hajamielisen allakka on seinäkalenteri, joka haastaa vanhoja tottumuksia ja tarjoaa vuoden jokaiselle kuukaudelle keskittymis kykyä ravitsevia harjoituksia. Flow-tilassa mieli on aktiivinen, keskittyminen on helppoa ja vaikeat haasteet tuntuvat lannistavan sijaan innostavilta. Tunne & Mieli -lehden kestotilaajat saavat kalenterin joulukuun lehden mukana.. Keskittymiskykyä on mahdollista vaalia ja kehittää. HAJAMIELISEN 2019 Säheltämisestä keskittymiseen! L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A w w w . Kokeile jotain uudenlaista tekemistä. Seinäkalenterin lempeän humoristinen ulkoasu on kuvittaja Maria Viljan käsialaa. Katsele vanhoja valokuviasi ja etsi sieltä virtaustilan aineksia. Kenen kanssa. Mieti samalla, miten voisit tuoda näitä elementtejä mukaan arkeesi. t u u m a k u s t a n n u s . Aivotutkimukseen perustuvat tehtävät ovat kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen ja psykologian tohtori Mona Moisalan laatimia ja pohjautuvat heidän kirjoittamaansa Keskittymiskyvyn elvytysoppaaseen (Tuuma 2018). f i Tilaa itselle tai lahjaksi! Kalenterin lisäksi myynnissä on Keskittymiskyvyn elvytysoppaita (Tuuma 2018)! SAATAVILLA VERKKOKAUPASTA holvi.com/shop/tunnejamieli ANNA VIRRAN VIEDÄ Kesäkuu Asiat alkavat sujua ja vaikeatkin ongelmat alkavat näyttää innostavilta haasteilta. Mitä teet. Koetko virtaustilaa. f i | w w w . Missä olet, kun virtaustila syntyy. VK Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 22 1 2 23 3 4 5 6 7 8 9 Helluntai 24 10 11 12 13 14 15 16 25 17 18 19 20 21 Juhannusaatto 22 Juhannuspäivä 23 26 24 25 26 27 28 29 30 Virtaustilassa eli flow’ssa koet hallinnan tunnetta: ”Olen ihminen, joka vie tätä asiaa omalla tavallaan ja tyylillään eteenpäin, hankkii tietoa, etsii apua ja tekee päätöksiä.” Silloin asiat alkavat sujua ja vaikeatkin ongelmat alkavat näyttää innostavilta haasteilta
Kolumni Tiedämme tosi vähän siitää, miten asuntojen uumenissa erilaiset perheet elävät. Vastaaviin kysymyksiin törmäsin ydinperhe-elämässäni harvemmin, vaikka lapsiperhe-elämä on aina yhtä kalenterisulkeista ja säätöä, jos perheessä yhtään pyritään jakamaan hoivavastuuta. Minusta se oli hyvä vastaus, vaikka en itse siihen pystyisi. Mehän tiedämme loppujen lopuksi tosi vähän siitä, miten asuntojen uumenissa erilaiset perheet elävät. U usperheessä vanhemmuuden rajoista ja ajoista on välttämätöntä jatkuvasti neuvotella, säätää ja päättää. Minkälaisia kikkoja vanhemmat käyttävät niihin pieniin arkisiin hetkiin, kun lapsilla on tylsää, he eivät halua mennä nukkumaan, ruoka ei maistu, isä on väsynyt, raha on loppu ja maailmasta on paljastunut virhe. Eräs yksinhuoltajaystäväni on todella omistautunut äiti, mutta ei sitä sorttia, joka kokisi tehtäväkseen kontata lattialla dinosauruslelu kädessä. Ystäväni oli nostanut hymyilevän katseensa sanomalehdeltä ja kertonut, että voitte tehdä ihan mitä vain. Olen elänyt nyt toista vuotta uusperheessä ja vastailen usein hyviin kysymyksiin siitä, miten tapaamiset on meillä järjestetty ja kuinka tullaan toimeen entisten kumppanien ja heidän kasvatusperiaatteidensa kanssa. Täsmälleen sama pätee myös niihin perheisiin, joissa on vain kaksi vanhempaa. K uv a: H ei ni Le hv äs la ih o T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 33. Uusperhe-elämä vaatii useimmilta osallistujiltaan joustavuutta, jotta kaikki pysyvät puheväleissä ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri välittyy aikuisilta lapsiin asti silloinkin, kun jollakin lapsista tai vanhemmista on vaikeaa. Mitä kenellekin tarkoittaa lapsen kanssa vietetty aika. Sitä oppi ihan konkreettisesti, että eri perheissä on erilaiset tavat ja säännöt. Olen itse kotoisin uusperheestä, eli olen ollut kahden kodin kulkija jo taaperosta. Mitä ne vanhemmat oikein tekee. Siinä oli sitten ollut kolme lasta rivissä kysymässä, että mitä me tehdään. Kaikki vanhemmat eivät leiki lastensa kanssa, vaan olettavat että lapset leikkivät lasten kanssa. Minusta on ollut aina kiehtovaa – siis jo lapsena – miten erilaisia vanhemmat ovat. Toisten aikataulut ja näkemykset ovat pakottavampia kuin toisten joko käytännöllisistä tai periaatteellisista syistä. Kalentereita katsellaan usean eksän ja nyksän vaihtelevilla kokoonpanoilla. Tämä ei-leikkivä ystäväni oli saanut hoitolapsikseen lauman perheestä, jossa vanhemmat olivat todella kekseliäitä leikinohjaajia
R I I K K A S U N D B E R G Kanssakulkija 34 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8
Riikka toivoo joka päivä, että Jerry olisi vielä läsnä heidän kanssaan, tapansa mukaan hassuttelemassa. Mikään ei ollut koskaan viitannut siihen, että Jerry, 20, voisi tehdä jotain noin lopullista. . T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 35. Tragedia kuitenkin lähensi suhdetta tyttären ja miehen kanssa ja johti erään unelman toteuttamiseen: muuttoon ulkomaille. TEKSTI SATU VÄISÄNEN KUVAT ROY ROOS R iikka Sundberg heittää Jefelle, poikansa Jerryn koiralle, palloa pihalla, jonka taustalla kohoavat jylhät vuoret. – Maailmani hajosi juuri miljooniksi palasiksi. Espanjassa Riikka tuntee olevansa lähempänä poikaansa. Poikani on tehnyt itsemurhan, päivitti Riikka Facebookiin helmikuun kahdeksantena 2018. Vehreällä pihalla kahden puun väliin on viritetty riippumatto. Riikan uusi koti Espanjan Alhaurin el Grandessa kuulostaa kadehdittavalta paratiisilta, ellei tietäisi, mikä menetys vauhditti tämän unelman toteuttamista. Terassin katoksessa kiemurtelevat viiniköynnökset rypäleineen. Suuri suru käänsi kurssin Parikymppisen, aina iloisen pojan itsemurha jätti äiti Riikka Sundbergille tuhansia kysymyksiä
Riikka on kirjoittanut alusta lähtien avoimesti poikansa ratkaisusta. – Itsemurha ei saisi olla tabu, jota pitäisi tai kuuluisi hyssytellä, Riikka sanoo. – Olin kutsunut poikaani lapsesta saakka aurinkopojaksi, koska hän hymyili aina. Joskus itsemurhaan ei liity minkäänlaista ennakkovaroitusta. 36 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Se on ollut hänelle terapeuttista ja tärkeää. Jerry sai ihmiset aina hyvälle tuulelle. Avoin keskustelu itsemurhasta voikin auttaa sitä harkitsevaa henkilöä näkemään muitakin vaihtoehtoja tai miettimään asiaa tarkemmin. Mutta hän oli hyvä peittämään pahan olonsa, koska vain viikkoa aiemmin olin ollut hänen luonaan kyläilemässä, enkä ollut huomannut mitään outoa. K A N S S A K U L K I J A R I I K K A S U N D B E R G . Usein on havaittavissa varoitusmerkkejä joko puheessa tai käyttäytymisessä, mutta ei aina. Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille tarjoavan Surunauha-yhdistyksen mukaan itsemurhaan ei olekaan olemassa mitään yksittäistä syytä. Käveleminen oli puhdistautumista, osa suruprosessia
Käveleminen ja ”haahuileminen” olivat hänelle puhdistautumista, osa suruprosessia. Kävi päinvastoin. Hän on vieraillut useasti myös Jerryn entisessä työpaikassa, ravintolassa, jossa tämän työkaverit osoittivat heti järkytyksensä ja surunsa laittamalla tiskille kynttilän, kukkia ja Jerryn työkengät. Voisi kuvitella, että sen jälkeen Riikka tai muu perhe ei olisi halunnut kuullakaan koko maasta. Jerry oli kuulemma usein puhunut töissä, että hänellä on ”ihan paras mutsi”. Riikka oli asunut Espanjan Torreviejassa neljä kuukautta pari vuotta aiemmin. Kukaan vanhempi ei koskaan kuvittele joutuvansa hakemaan lastansa pois eri maasta uurnassa. 13-vuotias tytär Emily seurasi perässä kesäkuussa Riikan äidin mukana. Tuttujen katujen näkeminen ei silti ollut enää yhtä sietämättömän raastavaa. Mutta ollessamme mieheni, Jerryn isäpuolen, kanssa hakemassa poikaani kappelista Espanjassa, mieheni sanoi, että nyt muutetaan. – Jännitin myös Emilyn kohdalla, mitä hän sanoo uudesta kodistaan, mutta onneksi Emily tykkäsi heti paikasta. Viestittelimme myös päivittäin, mutta eihän sitä voi täysin ikinä tietää, mitä toinen miettii. Riikkaa jännittää, mitä mies sanoo villasta. Hän kävi myös siinä kylässä, jossa hänen poikansa oli asunut. – Kun on viimeisen kerran pussanut omaa poikaansa kappelissa huulille ja tuonut hänet tuhkana kotiin, ei sen jälkeen mikään voi enää tuntua tuskaisemmalta, Riikka kertoo yllättävän tyynesti. Riikan mies on haastattelun aikaan pakkaamassa Hangossa heidän omaisuuttaan autoon ja peräkärryyn muuttaakseen perheensä luo neljän kuukauden eron jälkeen. Riikka antaa kiitosta espanjalaisille hautaustoimiston ihmisille äärettömän empaattisesta suhtautumisesta vaikealla hetkellä. Kun ei tästä elämästä ikinä tiedä. Heti kuoleman jälkeen eräs Jerryn ystävä oli soittanut ja kertonut, että Jerry oli ollut pari kuukautta alamaissa. Lopullinen muutto oli jäänyt roikkumaan haaveeksi, vaikka hän oli aina kokenut kaukokaipuuta. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 37. . – Minulla oli hirveä kiire tulla tänne. Myös Jerry oli ehtinyt asua melkein vuoden Espanjassa. Sitten, kun mieheni on pois työelämästä, ja sitten kun sitä ja tätä. – Me puhuimme Jerryn kanssa aina kaikesta, itkimme ja nauroimme. Mikset Jerry voi vaan tulla sieltä kulman takaa, niin voidaan jutella niin kuin ennenkin! Helmikuussa Riikka oli joutunut tyhjentämään poikansa asunnon – sen, josta tämä oli löydetty. SITKU-ELÄMÄSTÄ NYT-ELÄMÄÄN Riikka muutti Espanjaan toukokuussa heti, kun pääsi velvollisuuksistaan irti. – Itkin paljon ja surin ja toki välillä olin myös kiukkuinen. Koen, että olen täällä lähempänä Jerryä. Hän on muutaman kerran huokaissut, että äiti, me oikeasti asutaan täällä! KÄVELLEN IRTI SURUSTA Ensimmäisen yksin vietetyn kuukauden aikana Riikka tutustui maalaiskylänsä katuihin ja kotikulmiin, käveli, käveli ja käveli. – Olin aina miettinyt, että ”sitku”
K A N S S A K U L K I J A R I I K K A S U N D B E R G 38 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8
Jerryn isäpuoli otti myös kuoleman raskaasti, olihan hän ollut Jerryn elämässä siitä saakka, kun tämä oli ollut 6-vuotias. Jerryn kuolema lähensi meitä entisestään. – Sitä kutsutaan shokkihoidoksi. Sitä, että saataisiin arki viimeinkin rullaamaan, ja että voisimme viettää paljon yhteistä läsnäolevaa aikaa. Siinä minua on auttanut blogin kirjoittaminen. Odotukset perhe-elämästä ovat aika yksinkertaisia. Silloin pyydän anteeksi. – Emily on onneksi kypsä ikäisekseen ja pieni leijonataistelija. Kaikkein mieluiten hän kylläkin maalaisi tauluja ja laulaisi. Kun on muutenkin kuormittunut, niin jotkut arjen asiat saattavat kaataa kupin nurin. Yleensä hän pukeutuu Jerryn sortseihin ja toppiin kavutessaan jyrkkää mäkeä ylös kauppoihin tai ulkoiluttaessaan Jefeä. Monenlaisten papereiden kiikuttamisen jälkeen koulupaikka onneksi heltisi, tosin koulu on espanjankielinen, eikä Emily vielä puhu espanjaa. www.surunauha.net T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 39. Perheeseen kuuluu Sohvi-kissa, joka tuotiin Suomesta elokuussa, sekä tuore löytökissa. Syy ei selviä koskaan. Mutta en ole nähnyt häntä aikoihin tulevan noin hymyilevänä koulusta, Riikka iloitsee. Ennen omien eläinten saapumista hän hoiti naapurin maatilan eläimiä. – Kerran, kun taas pillitin julkisella paikalla, Emily kysyi, että äiti, onko sulla vaihdevuodet, Riikka nauraa. Myös mies aikoo tehdä asiantuntijatöitä etänä. Riikan tavoitteena on solahtaa espanjalaiseen elämään. Emilyn kanssa Espanjassa kaikki tunteet näkyvät arjessa sekä hyvässä että pahassa. – Suru ja muut ongelmat seuraavat kyllä mukana, mutta turhasta kiireestä olemme päässeet eroon. Eläimet olivat helppoa seuraa surun keskellä. – Asuin naapurissa kolme viikkoa ja hoidin kolmea koiraa ja neljää kissaa. Juuri kun hän oli päässyt koulukiusaamisesta vähän parempaan tilanteeseen, tuli suuri menetys. – Mutta välillä kyllä pinna kiristyy. Vaikka Espanjaan muutto onkin ollut uusi sivu koko perheelle, Riikka tiedostaa sen, että neljän ja puolen tunnin lento etelämpään ei poista kaikkia ongelmia. Hän oli koko ajan tukena ja näytti itsekin enemmän tunteita kuin aiemmin. Riikka on itkenyt niin paljon, että siitä voi jo vitsailla. Sekä Emilyllä että Jerryllä on ollut juuri sellainen huumorintaju, joka on osunut suoraan Riikan nauruhermoon. – Kaikesta huolimatta tunnen suurta rauhaa. TAVOITTEENA TAVALLINEN ARKI Pentumaisen kohlo Jefe-koira eli ”Pomo” innostuu hakemaan huomiota niin, että alkaa vetää Riikkaa hameenhelmasta. Nyt Riikka etsii töitä, joita voisi tehdä kotoa käsin. Huumori on suuri yhdistävä tekijä ja selviytymiskeino koko perheelle. PERHEEN VÄLIT TIIVISTYVÄT Isoveljen kuolema oli musertavaa myös Emilylle. – Rakastuin uudestaan mieheen, jonka kanssa olin ollut yhdessä jo viisitoista vuotta. Tarvitsin silloin vierihoitoa. Riikka on onnellinen, että sai Jefen ”mummin luo”. Myös kissat ovat vajassa, koska Jefe inhoaa kissoja. Riikasta tuntuu, että myös heidän suhteensa tiivistyi. Jerry oli itse miettinyt, voisiko hänellä olla kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai masennusta. Riikan blogi: Minä suojelen sinua kaikelta, http://riikkasundberg.blogspot.com/ Apua itsetuhoisiin ajatuksiin: Mielenterveysseuran valtakunnallinen Kriisipuhelin, puh 010 195 202, arkisin klo 9–7, viikonloppuisin ja pyhinä klo 15–7 Vertaistukea itsemurhan tehneille lähimmäisille: Surunauha ry. Kyläläiset ovat niin kovia höpöttämään, että hän haluaa oppia kommunikoimaan heidän kanssaan. – Odotan ihan tavisarkea. Arkea on sekin, että vaikka Riikka näyttää tavatessamme kauniilta espanjattarelta, se on kuulemma kaukana hänen normaalista tyylistään. Jefe täytyy laittaa hetkeksi sisään rauhoittumaan. Tiedän, että me tapaamme Jerryn kanssa vielä. Arjessa uudessa maassa suurin ponnistus on ollut Emilyn saaminen paikalliseen kouluun, jotta tämän ei tarvitsisi matkustaa pitkää matkaa rannikolle Fuengirolaan. Siksi Riikka ei enää etsi vastausta kysymykseen ”miksi”. Suruprosessi jatkuu ja muuttaa muotoaan
Sitä ei välttämättä ole helppo tunnistaa. Huono. 40 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Haasta sisäinen kriitikkosi, vahvista lempeää kannustajaa Sisäinen puhe viittaa ihmisen tapaan puhutella hiljaisesti itseään. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVITUS SHUTTERSTOCK TU NN E & MIE LI Hyvän mielen vinkki Luuseri
Satu Kaski ja Marianne Miettinen tarjoavat sisäisen puheen tunnistamisen avuksi tilannepäivyriä, joka voi auttaa jäsentelemään tapahtumaa ja sen aiheuttamaa ajatusta, tunnetta, kehon reaktiota ja omaa toimintaa. . ”Kun tunnistaa oman tapansa ajatella, siihen voi pyrkiä vaikuttamaan – tai ainakin sitä voi alkaa kyseenalaistaa”, psykologian tohtori, psykologi Satu Kaski ja valmentaja Marianne Miettinen kirjoittavat Onnistumisen taidot – löydä tie tavoitteisiin -kirjassa (Kirjapaja 2018). Esimerkiksi unettomuudesta kärsivillä sisäinen ääni on Mielenterveystalon mukaan usein huolestujan, kriitikon, uhrin tai täydellisyyden tavoittelijan. Toiminta: Esittelin ideani rohkeasti. Ajatus: Hän ei pitänyt ideaani hyvänä. Tapahtuma: Perheenjäseneni hymyili ja nyökkäsi, kun kerroin ideastani yhteisen viikonlopun viettoon. H avahduitko kuuntelemaan omia ajatuksiasi. Hyvä, sillä ne voivat olla reitti omien käsitystesi ja uskomustesi luo. Tapahtuma: Perheenjäseneni kurtisti kulmiaan, kun kerroin ideastani yhteisen viikonlopun viettoon. Niitä ovat esimerkiksi ylivaativat ajatukset (“on pakko”), kielteiset arvioinnit itsestä (“olen huono ihminen”) ja ajatustenluku (“pomon mielestä olen luuseri“). Näin tilannepäivyri voi toimia perheessä ESIMERKKI: T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 41. Arto Pietikäinen puhuu Joustava mieli -kirjassaan (Duodecim 2014) liioittelevista, yksipuolisen kielteisistä tai jäykistä ajatuksista tulkinta-ansoina. Sitä ei aina ole helppo tunnistaa. Ajatus: Hän piti ideastani. Sisäinen puhe viittaa ihmisen tapaan puhutella hiljaisesti itseään. Tunne: Itsevarma. Vastaava esimerkki myönteisestä tapahtumaketjusta voisi olla seuraavanlainen. Häviäjä. Näin voi saada kiinni omista rajoittavista uskomuksistaan. Keho: Rento ja rauhallinen. Keho: Posket punastuivat, hengitys muuttui pinnalliseksi. Toiminta: Aloin takellella, lievensin ehdotustani. Pysähdy tilanteessa, jossa huomaat olevasi epävarma. Tunne: Epävarma ja jännittynyt. He suosittelevat sitä erityisesti epävarmoihin tai pelokkaisiin tilanteisiin. Ihmisen sisällä voi jutustella lempeä kannustaja ja tsemppari tai piillä pisteliäs kritisoija
Perheenjäsenen kulmien kurtistus ei välttämättä tarkoita sitä, että ajatuksesi viikonloppusuunnitelmista ei olisi hyvä – se voi liittyä esimerkiksi siihen, että hänellä itsellään on jo muita suunnitelmia viikonlopun varalle. Arto Pietikäisen mukaan haastaminen tarjoaa etäisyyttä ajatuksiin. Entä, jos rauhoitatkin hengitystä. Voiko kokemusta muuttaa. Mielenterveystalon ohjein kielteisiä puhemalleja voi haastaa järkiperäisellä tarkastelulla. Satu Kaski ja Marianne Miettinen kirjoittavat, että vastaväite voi olla myös myönteinen. Järkeilemällä pahinta pelkäävä voi huomata, että tosiasioiden valossa tilanne näyttääkin ihan hyvältä – tai perfektionisti todeta, että vähempikin riittää. Järkikin auttaa. Pietikäinen kirjoittaa, että kun ajatuksia katsoo vain mielen tuotoksina, on helpompaa toimia viisaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Satu Kaski ja Marianne Miettinen kirjoittavat, että kun itseään alkaa havainnoida, kokemuksiaan voi myös muuttaa. Esimerkiksi stressaantuneena emme ajattele loogisesti ja tarkasti, vaan mieli tuottaa liioittelevia, mustavalkoisia ja yksipuolisia ajatuksia. Hän kirjoittaa, että ihmisellä on taipumus uskoa omia ajatuksiaan ja siksi siitä, mitä ajattelemme, tulee helposti todellisuutta. Arto Pietikäinen muistuttaa, että jotkut ajatukset ovat järkeviä, toiset taas eivät. Ajatuksia tulee taukoamatta – niiden tuottaminen on mielen tehtävä. Mikä puhuu kyseisen ajatuksen puolesta, tai millä se voidaan todistaa. Osaaja! Onnistuja! 42 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Entä, jos epäonnistumisen sijaan ajatteleekin mahdollisuuksia. Kun on sulautunut ajatuksiinsa, eroa ajatusten ja itsen välillä on vaikea nähdä. Ajattelen, siis olen. Jos ajattelee, että ”lähimmäiset eivät arvosta minua”, on hyvä huomata, että se on vain ajatus. Se aiheuttaa haittaa vain, jos ajatuksen ottaa totena. On kuitenkin hyödyllistä huomata, että epämiellyttäväkään ajatus ei aiheuta automaattisesti haittaa. Myös tunteeseen ja keholliseen reaktioon voi vaikuttaa. Kielteisen sisäisen puheen rinnalle voi siis opetella rakentamaan myös toiveikkuutta ylläpitäviä ajatuksia
Harjoitus: Satu Kaski ja Marianne Miettinen. • Mitä mahdollisuuksia näen. Murehtimishetki Jos huoliajatukset hallitsevat elämääsi, kokeile murehtimishetkeä. Myös jutussa esitelty tilannepäivyri on mukautettu esimerkki heidän kirjastaan. KOKEILE Jutun lähteet: Satu Kaski & Marianne Miettinen: Onnistumisen taidot – löydä tie tavoitteisiin (Kirjapaja 2018), Arto Pietikäinen: Joustava mieli – vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta (Duodecim 2014), www.mielenterveystalo.fi Taitava! T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 43. Murehtimishetki voi olla 20–30 minuuttia mielellään samaan aikaan ja samassa paikassa. • Mikä on minulle oleellista nykyhetkessä. Kun huoli tulee mieleen, sen voi kirjata paperille ja sanoa itselleen: ”Palaan miettimään tätä asiaa murehtimishetkeni aikana ja palaan siihen silloin.” Harjoitus vapauttaa keskittymään huolien sijaan siihen, mitä on kulloinkin tekemässä. Varaa itsellesi päivittäin aika, jolloin murehdit päätoimisesti ja keskittyneesti. Lähde: Arto Pietikäinen KOKEILE Myönteisen puheen harjoitus Kirjoita vastaukset seuraaviin kysymyksiin: • Minkälainen ajattelu auttaa minua onnistumaan. • Kun ajattelen näin, millainen olo siitä tulee. Jos ongelmanratkaisu ei ole mahdollista, murheista voi päästää irti esimerkiksi kuvittelemalla huolet sanoina puun lehdillä, jotka virtaavat jokea poispäin. Sen aikana käydään läpi huoliluettelo kysymällä, voiko huolelle tehdä jotain tai ratkaista sen jotenkin
Lähtien niin pienistä asioista, kuin että sormiruokailemaan opettelevan kanssa ei saa käyttää lusikkaa. Tällä hetkellä hänen intohimonsa kohdistuu pienten lasten ja heidän vanhempiensa ennaltaehkäiseviin lastenpsykiatrisiin palveluihin. Ei ole ihme, etteivät vanhemmat aina tiedä, miten tulisi toimia. Hänen mukaansa vanhemmilla on usein pelkoja mielenterveyden ammattilaisten apua kohtaan. Olisi todella tärkeää, etteivät nuoret perheet olisi niin yksin. TEKSTI MARJAANA TUNTURI KUVAT ANNINA MANNILA K aija Puura on hyvin perillä siitä, miten vaikeaa vanhemmuus on tässä ajassa. TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A 44 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Kenellä tahansa vanhemmalla on hetkiä, jolloin on niin kuormittunut, että on vaikea vastata lapsen tarpeisiin. – Elämä on mitä on. Samaan aikaan vanhemmilla on suuri alttius masentua ja ahdistua. – Haluamme auttaa vanhempia ennen kuin pulmat kasvavat liian suuriksi. Hoidossa yritetään etsiä perheen arjesta hyvät asiat, tukea niitä ja auttaa perheenjäseniä parempaan yhteisymmärrykseen. – Neuvolassa tehdään paljon hyvää työtä, mutta yksilöllisen avuntarpeen räätälöinti on meillä vielä hioutumaton hoidon osa-alue. Hän työskentelee puoliksi Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professorina ja puoliksi osa-aikaisena lastenpsykiatrian ylilääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Palvelujärjestelmän yhtenä ongelmana on Puuran mukaan nyt se, ettei saatavilla ole riittävästi helposti tavoitettavia palveluita. Ajattelemme, että digipalvelu voisi auttaa myös neuvolan työntekijää huomaamaan paremmin perheiden tarpeet. Tulkki lapsen ja vanhemman välillä Lastenpsykiatrian professori ja ylilääkäri Kaija Puura toivoo vanhemmilta rohkeutta hakea ammattilaisen apua arjen vaikeisiin tilanteisiin. Koska depressio on mielen suojamekanismi, joka saa ihmisen vaimenemaan, ei masentunut vanhempi jaksa olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Monelle vanhemmalle vauva-arjen hitaus ja monotonisuus tulevat yllätyksenä. Perheiden arjen Puura tuntee ammattinsa kautta. Lapsen ensimmäisinä elinvuosina luodaan perusta monille asioille, myös lapsen ja vanhemman väliselle luottamukselle. Tällä hetkellä Puura suunnittelee kollegoidensa kanssa digitaalista palvelua, jolla yritetään estää pikkulapsiperheiden vanhempien lieväasteisten masennusja ahdistuneisuusoireiden paheneminen. Puuran mukaan tilanne on sama kuin vuonna 1990: vanhempien masennusta ei ole pystytty ennaltaehkäisemään. . Lapsella tulisi olla edes yksi muu aikuinen, joka vie ulos leikkimään tai lukee kirjaa, jos oma vanhempi on väsynyt. – Joka tuutista tulee tavattoman paljon kasvatusohjeita ja -vinkkejä. Puura on huolissaan myös nuorten vanhempien yksinäisyydestä. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu 10–15 prosenttia äideistä, ja myös noin 10 prosenttia isistä kokee oman mielenterveytensä huonoksi vauvan syntymän jälkeisenä aikana
T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 45
Avuntarpeen tunnistanut vanhempi voisi pyytää omasta neuvolastaan lastenpsykiatrian videokonsultaatiota. – Heillä oli myös hauskaa yhdessä. 46 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Vanhemmat tietävät usein jo lapsensa ja oman toimintansa ongelmat ja kokevat niistä syyllisyyttä. – Vuorovaikutuksen muutos kielteisestä myönteiseksi voi olla vaikeaa, mutta se onnistuu kyllä, kun jaksaa olla sinnikäs. Vaikka lasten ja nuorten mielenterveysongelmien syntyä voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti tukemalla pikkulapsiperheiden arkea, Puura korostaa, että peli ei koskaan ole menetetty. Hyvien asioiden tukemisen vaikutuksista kertoo esimerkki yhdysvaltalaisesta kokeesta, jossa oli mukana ryhmä taaperoita, joiden oli vaikea totella vanhempiaan. Hyvä vuorovaikutus ruokkii itseään, koska se tuo molemmille iloa. Kahden kuukauden päästä todettiin, että lapsi noudatti vanhempiensa ohjeita paljon mieluummin, koska oli saanut välillä itsekin johtaa. Tärkeintä on suhtautua lapseen lämpimästi ja olla johdonmukainen toiminnassaan. Kun ympäristöstä poistetaan ikäviä kokemuksia ja tuodaan tilalle korvaavia, hyviä kokemuksia, ongelmiin voidaan vaikuttaa. Palvelun rakentamisen hankaluutena ovat perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon rajapintojen ylittämisen vaikeudet. Kurjat kokemukset jättävät jälkensä, mutta aivot ovat muovautuvat. Palvelu voisi myös antaa tukea vanhemman arvioille ja ilmoittaa käyttäjälle suoraan, onko syytä olla huolissaan omasta tai lapsen hyvinvoinnista vai ei. Kokeessa vanhempien tuli järjestää lapsilleen päivittäin leikkihetki, jossa lapsi sai määrätä, mitä tehdään. Lapsi ajattelee, että kun vanhempi on kiva mulle, mäkin haluan olla kiva vanhemmalle. Vanhemmat voivat itse arvioida omaa ja lapsensa hyvinvointia ja hahmottaa, minkälaisiin asioihin perheessä tarvittaisiin apua. Näihin yritämme yhdessä hakea toimivampia ratkaisuja. Me yritämme aina etsiä hyvin toimivat asiat ja tukea niitä. – Nuorempana oivalsin, että lastenpsykiatri on tulkki lapsen ja vanhemman välillä. AINA VOI ALOITTAA ALUSTA Puuran mukaan vanhemmilla on turhaan pelkoja lasten mielenterveyden ammattilaisia ja lastenpsykiatrian hoitoja kohtaan. Puura on varovaisen toiveikas, että hanke todella saadaan toteutettua. Tarvittaessa vanhempi voisi aloittaa 10 viikon vanhemmuuden verkkovalmennuksen, johon sisältyisi koulutusta, harjoitteita sekä lastenpsykiatrian osaston terapeutin tuki. Pienten lasten vanhemmat voisivat käyttää nyt vielä pilottivaiheessa olevaa digipalvelua kotona. Konsultaatiossa voidaan yhdessä perheen, neuvolan työntekijän ja pienten lasten mielenterveyteen perehtyneen lastenpsykiatrian kanssa tehdä tarkempi perheen tilanteen arviointi ja suunnitella tarvittava hoito ja tuki
Puura kertoo kuvasta, jota hän näyttää opiskelijoilleen: siinä on teline, jossa on kiinni tuttipullo ja kännykkä. Aivojen kehittymiseen tarvitaan hyvää stressiä. KAIJAN TEESIT T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 47. Kasvatusneuvojen tulvaan Puuralla on vanhemmille yksi ohje. – Täydellinen, lapsen tarpeisiin aina vastaava vanhempi ei sekään ole lapsen kehitykselle hyväksi. Rutiinit taas helpottavat arkea, koska lapsen ei tarvitse aina testata joka ikistä asiaa. Yksittäiset vaikeat tapahtumat eivät tee kenestäkään psyykkisesti sairasta. Esimerkiksi tunnesäätelytaitoja voidaan kehittää hyvin tuloksin vielä aikuisenakin. Lastenpsykiatriaan liittyy seuraavia myyttejä: Lastenpsykiatriassa huumataan vilkkaat lapset lääkkeillä. Hänen mukaansa kasvatuksessa pärjäisi hyvin, kun muistaisi kolme ärrää: rakkauden, rajat ja rutiinit. Vanhemman on pyrittävä olemaan täydellinen, aina läsnä ja lasta varten. Sen sijaan: ADHD-lääkkeitä käytetään vain silloin, kun on kyse lääkettä vaativasta häiriöstä. Lapsi tarvitsee kehittyäkseen myös pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ YHTEISKUNTAA Puura pohtii, että lastenpsykiatriassa ei tehdä näkyviä sankaritekoja, sellaisia kuin vaikka syövän hoidossa. Vanhemman aivojen kuormittamisen lisäksi ruutu vaikuttaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen. Puura toivoo, että päättäjät ymmärtäisivät tässä asiassa ennaltaehkäisyn vaikutuksen. Ja sitten ovat älylaitteet. Jos 80 prosenttia elämästä on suhteellisen mukavaa, voi 20 prosenttia olla kolhuja tai ristiriitoja. – Ilman rakkautta asetetut rajat ovat pakottamista. Täydellinen, kaikki lapsen tarpeet tyydyttävä vanhempi on vahingollinen lapsen kehitykselle. Rakkaus ilman rajoja taas on turvatonta. Vaarallinen stressitila syntyy vasta, kun vanhemman kyky vastata lapsen tarpeisiin on toistuvasti tai pitkään alentunut, eikä lapsella ole suojaavaa aikuissuhdetta. Samaa ymmärrystä hän toivoo myös työnantajilta ja kaikilta vanhemmilta. Nämä lääkkeet eivät vaikuta vilkkauteen, joka johtuu muista syistä. KAIJA PUURA • Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori • Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian osa-aikainen ylilääkäri • lääketieteen tohtori, väitöskirja käsitteli lasten mielenterveyden häiriöiden yleisyyttä ja lasten masennuksen tunnistamista • pikkulasten mielenterveystyön maailmanjärjestön WAIMH:n johtaja • nimitettiin ensimmäisenä suomalaisena lastenja nuorisopsykiatrian maailmanjärjestön International Association for Child & Adolescent Psychiatry & Allied Professionsin johtokuntaan • Finnish Association for Infant Mental Health – Pirpana ry:n perustajajäsen. Kun vanhempi on älylaittteella, hän on täysin ilmeetön ja poissa lapsen ulottuvilta – aivan kuin masentunut. Siihen panostaminen tulisi yhteiskunnalle monin verroin halvemmaksi kuin vuosien kuluttua edessä olevien ongelmien hoitaminen. Tiedetään myös, että varhaislapsuuden ongelmat vaikuttavat esimerkiksi sydänja verisuonitautien riskiin. Lapsen aivot ovat todella muovautuvat ja korvaavilla hyvillä kokemuksilla voidaan tehdä paljon. Jos lapsuudessa tapahtuu jotakin kurjaa, ihminen sairastuu psyykkisesti. – Jos haluamme, että suomalaiset pysyvät mieleltään ja ruumiiltaan terveinä, meidän pitäisi rakentaa lapsiystävällinen yhteiskunta. Meidän tulisi olla kiinnostuneita lapsista ja heidän maailmastaan ja jutella heidän kanssaan. Amerikkalainen insinööri keksi tavan, jolla hän voi selata sosiaalista mediaa tai lukea sähköposteja samalla kun syöttää lastaan. Vanhempien tulisi pitää isompaa ääntä työelämän ja vanhemmuuden yhteensovittamisen puolesta. Puura korostaa myös, että vastoinkäymiset kuuluvat elämään. – Mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin globaalisti kaikkein suurin terveydellinen uhka, ja mielen hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa
Univelkoja voi kiriä kiinni viikonloppuna Tarkemmassa analyysissa lyhyisiin yöuniin liitetyt riskit koskivat vain osallistujia, jotka nukkuivat alle viisi tuntia myös viikonlopun öinä. Lähes 44 000 osallistujaa kattavan tutkimuksen perusteella alle viisituntisia yöunia nukkuvan riski menehtyä 13 vuoden seurannan aikana oli 65 prosenttia suurempi kuin seitsemäntuntisia yöunia nukkuvan. K U VA : SH U T TE R ST O C K 48 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Nyt julkaistut tulokset ovatkin todennäköisesti aiempia tarkempia ja kuvastavat tosielämää paremmin. Tutkimus julkaistiin Journal of Sleep Research -lehdessä. Myös yli kahdeksantuntisia yöunia joka yö nukkuvan riski menehtyä oli suurentunut, mutta yhteys ei ollut yhtä voimakas. Univajeensa pitkillä unilla viikonloppuna korjaavat sen sijaan välttyivät lyhyisiin uniin liitetyiltä haitoilta. Univaje voi aiempien tutkimusten perusteella altistaa muun muassa diabetekselle, joka puolestaan lyhentävät elinikää. Yli 65-vuotiailla yöunien pituus ei vaikuttanut kuolleisuuteen lainkaan. Myös tulehdustiloihin viittaavan interleukiini 6:n pitoisuus suurenee univajeen aikana, mutta palaa normaalitasolle univajeen korjaamisen jälkeen. Aiemmissa tutkimuksissa sekä lyhyet että pitkät yöunet on yhdistetty terveysriskeihin, mutta harvoissa tutkimuksissa on huomioitu viikonloppu-unien vaikutuksia. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä T yöviikon aikana alle viisituntisia yöunia nukkuvat voivat pienentää terveysriskejään nukkumalla viikonloppuna pitkään, tuore tutkimus osoittaa
Työolojen parantaminen olisi estänyt joka seitsemännen sairastumisen K ovat vaatimukset ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön ja työtapoihin voivat altistaa työntekijät mielenterveysongelmille. Täysikuu on noin 0,25 luksia. Jos työstressin ja mielenterveysongelmien välinen yhteys on kausaalinen, työolojen parantaminen olisi estänyt joka seitsemännen sairastumisen, tutkijat arvioivat. Tulokset pitää vielä varmistaa lisätutkimuksissa. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 49. Riski mielenterveyden järkkymiseen oli lähes kaksi kertaa suurempi työntekijöillä, joiden työ oli vaativaa ja joilla oli vain vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä, tulokset osoittivat. Osallistujilta kysyttiin 45-vuotiaana työstressistä ja työoloista, minkä jälkeen heitä seurattiin viiden vuoden ajan. Myös stressaavaksi ja rasittavaksi koettu työ liittyi noin kaksinkertaiseen mielenterveysongelmien riskiin. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 6 900 britin seurantatietoihin. Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä. Verrattuna pimeässä huoneessa nukkuviin heidän sairastumisriskinsä oli noin kaksinkertainen. Kun tutkijat mittasivat osallistujien makuuhuoneiden valotasot, he havaitsivat masennusriskin suurimmaksi osallistujilla, joiden makuuhuoneessa oli öisin yli 5 luksin valaistus. K U VA : SH U T TE R ST O C K Pimeä makuuhuone voi olla parempi kuin valoisa Liian valoisassa huoneessa nukkuvat iäkkäät saattavat sairastua masennukseen muita todennäköisemmin, tuore japanilaistutkimus osoittaa. Viisi luksia voi huoneen koosta riippuen tarkoittaa esimerkiksi yhtä heikkotehoista lamppua. Vertailukohtana olivat työntekijät, joiden työ ei ollut stressaavaa. Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin. Tutkimuksen alkaessa heillä ei ollut masennusta, mutta kahden vuoden seurannan aikana 73 sairastui. Työstressi on aiemmin osoitettu myös yhdeksi työkyvyttömyyseläkkeiden syyksi. Japanilaisten tutkimukseen osallistui 863 keskimäärin 72-vuotiasta kotonaan asuvaa miestä ja naista. Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä. Jos masennuksella ja makuuhuoneen valaisulla on yhteys, ainakaan iäkkäiden ei kannattaisi pitää yövaloa päällä nukkuessaan
Välimeren ruokavalio on aiemmin yhdistetty muun muassa pienentyneeseen riskiin sairastua sydänja verisuonitauteihin ja dementiaan, ja yhteydet on havaittu sukupuolesta riippumatta. Vain harvat noudattavat kokonaan tällaista ruokavaliota, ja tutkimuksissa usein arvioidaankin, miten lähellä perinteistä henkilön ruokavalio on. Sairastumisriski oli noin 10 prosenttia pienempi kuin muiden. Tulokset perustuvat ranskalaisaineistoon, joka kattoi runsaan 3 500 keski-ikäisen miehen ja naisen 12 vuoden seurantatiedot. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K V älimeren perinteinen ruokavalio ja sen ainesosat on monissa tutkimuksissa yhdistetty lukuisiin terveyshyötyihin. Siksi aihetta olisi hyvä tutkia lisää. Osallistujien ruokavaliota selvitettiin useampaan otteeseen. Analyysissa huomioitiin monia taustamuuttujia, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin, mutta senkin jälkeen tutkijat havaitsivat yhteyden välimerellisen ruokavalion ja pienemmän masennusriskin välillä. Seurannan aikana 170 osallistujaa sairastui masennukseen. Tuoreen tutkimuksen perusteella ruokavalio saattaa myös hieman pienentää miesten riskiä sairastua masennukseen. 50 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Välimeren ruokavalio ehkäisi masennusta miehillä Yhteys havaittiin vain miehillä, mutta tutkijat eivät vielä tiedä, miksi. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä. Välimeren perinteistä ruokavaliota noudattavat syövät runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja käyttävät kohtuullisesti alkoholia ja vähänlaisesti punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja
Yhdysvaltaistutkijoiden havainnot perustuvat 18 000 keskimäärin 50-vuotiaan terveystietoihin vuosilta 1971–2009. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Yli kahden miljoonan tanskalaisen rekisteritietojen avulla tutkijat osoittivat mielenterveyskuntoutujan joutuvan rikoksen uhriksi 50–60 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäisen vertailuhenkilön. Miesten riski joutua väkivalta rikoksen uhriksi oli lähes kaksi kertaa suurempi ja naisten lähes kolme kertaa suurempi kuin muiden. Tähän saakka tutkimuksissa on keskitytty lähinnä sairastuneiden tekemiin rikoksiin eikä juurikaan heidän riskiinsä joutua uhreiksi. Kun tutkijat yhdistivät tiedot masennusdiagnooseista osallistujien kuntotestituloksiin, he havaitsivat hyvässä fyysisessä kunnossa olevien sairastuneen 16 prosenttia epätodennäköisemmin kuin huonokuntoisten. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 51. Aiempien tutkimusten perusteella masennus voi olla sydänsairauksien riskitekijä, mutta myös sydänoireiden seuraus. Riskit olivat vielä suurempia analyysissa, jossa keskityttiin väkivaltarikoksiin. Voimakkaimmat yhteydet olivat päihdeongelmaisilla sekä persoonallisuushäiriöstä kärsivillä, mutta myös muut mielenterveyden häiriöön sairastuneet olivat suurentuneessa vaarassa verrattuna vertailuhenkilöihin H yvä fyysinen kunto viisikymppisenä voi auttaa välttymään masennukselta myöhemmin elämässä. Mielenterveyden ongelmia itse kokenut joutuu useammin rikoksen uhriksi Mielenterveysongelmiin sairastuneet ovat muita suuremmassa vaarassa joutua rikosten uhreiksi. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Varsinkin naisilla mielenterveysongelmat suurentavat väkivallan vaaraa, tanskalaistutkimus osoittaa. Kuntotesti paljastaa keski-ikäisen masennusriskin K U VA : SH U T TE R ST O C K Tulokset osoittavat, että erityisesti naiset joutuvat väkivallan ja muiden rikosten uhreiksi. Myös riski menehtyä sydänja verisuonitauteihin pienenee, tuore tutkimus osoittaa. Henkilöistä 2 700 sairastui masennukseen. Tämä havaittiin myös masennukseen sairastuneilla. Liikunta puolestaan on tunnettu sydänriskien pienentäjä, mutta on myös näyttöä siitä, että liikunta voi lievittää masennusoireita. Hyväkuntoisten riski sairastua ja menehtyä sydänja verisuonitauteihin oli 60 prosenttia pienempi
Varakkuus saattaa olla muun muassa koulutusta vahvempi dementian riskitekijä, brittitutkimus osoittaa. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat tuloista. Tutkimuksessa seurattiin 6 200:aa yli 65-vuotiasta brittiä keski määrin kahdentoista vuoden ajan. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K 52 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutuksesta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. K öyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin heidän varakkaat ikätoverinsa. Varakkailla on enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää Köyhyys on yhteydessä muistisairauksiin monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat
050 375 9199, outi.stahlberg@mtkl.fi L a u k a a Parisuhteessa oleville henkilöille, joista ainakin toisella on jokin psyykkinen sairaus ja hän on työelämän ulkopuolella. holvi.com/shop/tunnejamieli Merkitykselliset joululahjat Tunne & Mieli on Mielenterveyden keskusliiton julkaisema laadukas aikakauslehti mielen hyvinvoinnista. Kurssi kuvauksen lopussa on ilmoittautumislinkki. Huom! Kurssit sisältävät kahvit ja lounaan. Pyrimme parantamaan keskustelu ja vuorovaikutus taitojamme. OHJAAJAT: Merja Smahl ja Outi Ståhlberg, Mielenterveyden keskusliitto ja vertaisohjaajapariskunta MUOTO: Kurssilla käydään kotoa käsin. KUSTANNUKSET: Kurssi on osallistujille maksuton. Verkkokaupastamme löydät lehtitilauksen sekä muut merkitykselliset joululahjat, kuten keskittymiskyvyn elvytykseen tarkoitetun Hajamielisen allakka -seinäkalenterin vuodelle 2019. Olisiko hyvä päivittää, missä mennään. Hakulomake: https://kurssikalenteri.mtkl.fi/ Etsi kurssi kalenterista ja klikkaa kurssia. Mitä meille kahdelle kuuluu?. Mukaan mahtuu 8 pariskuntaa. Käsittelemme ristiriitoja, riitelemisen taitoa ja seksuaalisuutta. Toisen sairastuminen saattaa kuitenkin koetella jaksamista. mennessä Kurssille haetaan ensisijaisesti sähköisesti. V oimme lisätä taitojamme kohdata ja käsitellä erilaisia arki elämän asioita, vaikeitakin, ja vahvistaa pari suhdettamme vielä vähän lisää. Kurssille et tarvitse suositusta tai lääkärin lausuntoa. Tarjoamme päivittäin lounaan ja iltapäiväkahvit. Mahdollisia majoituskus tannuksia ei korvata LISÄTIEDOT JA HAKULOMAKE: Valtakunnallinen mielen terveysneuvonta: 0203 91920, tietopalvelu@mtkl.fi Kuntoutussuunnittelija: Outi Ståhlberg, puh. kurssiin kuuluu myös jatkopäivä, jonka ajankohdasta sovitaan kurssilla 9–16 päivittäin Hae mukaan: 11.1. Kurssilla puhumme yhdessä arjessa jaksami sesta ja psyykkisen sairauden vaikutuksesta parisuhteessa. Valinnoista ilmoitetaan viimeistään 14.1. Samalla pääsemme kuulemaan ja vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia toisten, saman kokeneiden parien kanssa. Majoittuminen omalla kustannuksella on mahdollista. parikurssi Laukaassa Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa 1.–3.2. Ihan hyvinhän meillä menee… Ei nyt ainakaan mitään kriisiä päällä
Keräysaika: 1.4.2018–31.3.2020 koko maassa lukuunottamatta Ahvenanmaata. Palvelun hinta 10,26€/puh (+pvm/mpm), josta lahjoituksen kohteelle jää 9,34€/puh www.mtkl.fi LAHJOITA SIIRTO. mobiilisovelluksella 050 577 1627. Lahjoita 10 euroa mielenterveystyöhön! Kiitos tuestasi! Soita 0600 14455 Mielenterveyden keskusliiton rahankeräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro Rahankeräyslupa RA-2018-173
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Mielen harjoitusta T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 55
NIMI OSOITE 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 5 1 22 1 5 16 14 13 1 18 4 1 15 17 2 4 1 10 11 21 2 8 4 15 23 2 5 1 17 1 17 1 17 4 22 5 16 17 11 10 22 2 5 1 12 20 2 7 5 11 4 9 12 16 2 13 1 1 5 4 2 6 5 13 2 21 4 7 17 10 9 7 4 1 19 16 18 21 18 1 11 16 4 15 4 1 1 13 2 4 2 23 1 19 8 23 21 23 5 4 1 21 1 4 2 19 1 1 15 14 4 4 15 15 15 21 9 9 17 9 9 7 7 23 1 16 10 4 10 3 2 5 7 2 4 4 6 11 1 13 2 17 17 16 4 20 2 4 2 1 21 2 18 4 2 2 6 16 1 5 13 4 19 4 5 1 4 16 14 11 1 14 2 13 2 13 5 16 4 17 4 7 8 15 1 16 7 4 9 1 23 15 2 17 7 2 16 2 2 16 17 19 2 21 17 10 1 11 5 19 13 11 4 12 12 15 5 11 2 1 1 5 2 1 1 14 1 1 21 2 16 17 7 5 11 15 4 7 2 10 1 16 1 17 4 1 15 17 7 10 7 2 4 6 1 5 5 13 4 5 4 7 2 1 5 10 8 2 5 11 2 1 7 1 1 17 4 1 1 ww w. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! 56 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! O rig in a a li K ik k a N y ré n . Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Lähetä ratkaisusi 13.1.2019 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Krypto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. ris tik ko tu ul i.f i Krypto Originaali Kikka Nyrén. Krypton ratkaisseiden kesken arvotaan taiteilija Kikka Nyrénin kauniit postikortit. K iit o k s e t tu e s ta s i M ie le n te rv e y d e n k e s k u s lii to lle ! Originaali Kikka Nyrén
Enj oy! Ratkaisu seuraavalla aukeamalla. Enjoy! ??. ?. Enjoy! 3 4 2 6 8 6 8 5 3 4 7 9 8 2 7 3 6 5 5 3 2 2 5 3 1 4 6 9 8 5 Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.51) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Nov 6 08:48:01 2018 GMT. VAIKEUSASTE: ?. C-3 KIRVESNIEMI+T C-4 JA VALITUT D-3 MILLA MAGIAN KORPPI + T D-4 KUPEILLA! D-5 YLPEÄ E-4 MERIALUKSIA E-5 VÄHÄTÖINEN E-6 LYÖNTIKIN F-5 OSAVALTIO F-6 NÄKÖF-7 MATALIA G-6 KANGASMAA G-7 SÄILYTYSKEKOJA G-8 VARJOISIA PAIKKOJA H-7 HYÖNTEISIÄ H-8 LUETTUJA. 7 6 1 3 4 9 7 8 2 6 7 9 8 5 2 4 3 6 6 5 8 1 3 4 5 2 9 6 4 2 Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.32) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Nov 6 08:47:23 2018 GMT. Mielen harjoitusta Sanatehtävä Sudoku K A R I JU N TU N EN VAIKEUSASTE: . ca/ sud oku on Tue Nov 6 08: 48: 41 201 8 GM T. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 57. ca/ sud oku on Tue Nov 6 08: 47: 23 201 8 GM T. 7 6 1 3 4 9 7 8 2 6 7 9 8 5 2 4 3 6 6 5 8 1 3 4 5 2 9 6 4 2 Puz zle 1 (Ea sy, diff icu lty rat ing 0.3 2) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. H-9 SAARNAPAIKKA I-8 VILJOILLE I-9 SUKAN KUTOJALLA I-10 MANNERHEIMILLA J-9 PORUKKA J-10 KUMINAUHASSA Sanahaarakassa ratkaisusanat sijoitetaan ruutujonoihin siten, että sanojen osat sopivat toisiinsa. Ratkaisut A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 A-1 EI TOTISTA! A-2 LÄÄKEYRITYS B-1 TERÄVÄ B-2 LEIVOTTU B-3 YMPYRÖITÄ C-2 USKOVA. Vihjeet on merkitty kirjaimella ja numerolla: Ratkaisusanan kolme ensimmäistä kirjainta tulevat kirjaimella ja kolme viimeistä numerolla merkittyyn ruutujonoon. VAIKEUSASTE: ??. ca/ sud oku on Tue Nov 6 08: 48: 01 201 8 GM T. Enj oy! 3 4 2 6 8 6 8 5 3 4 7 9 8 2 7 3 6 5 5 3 2 2 5 3 1 4 6 9 8 5 Puz zle 1 (M edi um , diff icu lty rat ing 0.5 1) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. . Enj oy! 1 6 3 9 3 8 2 6 7 3 1 1 5 6 9 3 4 7 3 1 6 5 3 9 2 4 5 9 7 1 Puz zle 1 (H ard , diff icu lty rat ing 0.6 2) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. Enjoy! 1 6 3 9 3 8 2 6 7 3 1 1 5 6 9 3 4 7 3 1 6 5 3 9 2 4 5 9 7 1 Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.62) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Nov 6 08:48:41 2018 GMT
Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan taiteilija Kikka Nyrénin kauniit postikortit. LÄHISEUDUT TAMPERETTA OSAVALTIO ISMO PATO ASIA SIIRTO 1/3 JULMA TRATTA “SERKKU” TOTTUMUS AUTO ARI PENTAX HERÄTTÄVÄT. ris tik ko tu uli .fi SATU LIITTOJA SUOJUSLEHTI 1 MONONEN HEINISTÄ OSAVALTIO POIKIA PIHI n. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. MERENNEITO SUURI JÄRVI RUNOT KUOLO HOKU JUUSTO NENILLE MUKANA RAUTIO yks.2. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA 10 6 3 5 2 9 4 7 3 1 8 1 2 5 4 6 7 8 9 10 ww w. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! O rig in a a li K ik k a N y ré n . Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. K iit o k s e t tu e s ta s i M ie le n te rv e y d e n k e s k u s lii to lle ! Originaali Kikka Nyrén. NIMI OSOITE Ristikko Originaali Kikka Nyrén. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . LYHYT E VETELYS VÄESTÖLLÄ ONNA ALUE MUUSIKKO TAHRAAVAT SUSHILEVÄT AUTO LAAJENNUS KIINALAINEN ( W DIEETTI -SOINTU KALALLE + + ` KILPARATA l f TAKAMAAT SUOMI 2 SARJA KARAKORPI JOKINEN (P)ELI JUUTAS ” ” KAUPPOJA l MYLLYSSÄ VAATTEISTA RINNE NOPEA SIGMUND Lähetä ratkaisusi 13.1.2019 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. pers. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! 58 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8
ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . Parikymppisenä hän sairastui skitsofreniaan. Halu auttaa yhdistää äitiä ja poikaa. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. Äiti Riitta Vesala on ollut aina Ville-Veikon ja muiden lastensa tukena, vaikka hänellä itselläänkin on todettu paniikkihäiriö. Erään lukijapalautteen mukaan lehti on kehittynyt edukseen numero numerolta! Kiitämme kaikkia äänestykseen osallistuneita ja palautetta antaneita. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! S A R A H S U L F A T S I E N A Y O U R A L I O U Ö L O F D O G M I K I V E Y S T K Y V J Ä E L E O N V S D Ä G C H N O R S U T A J E L U M R P R E T O N Ä L Y T Ä C P F I A T V A I N H I D O L I G I V A R I I D A T S S P O T T A R A S T E R I S T O T I A P I A N E I A A V E N I I S I A N O M I N E N E K D N O J A T H M A T T I O M E G A A V A A R A Y T T U T K A N L Ä T K Ä U E T A A N I T V I M P I H I M Ö K Ä A T U N N E L I E A T E E N A L S Ä V Y P Y S T I S I S K U R I Ä Ö I T I T U S U A C K T E L I E J U Y A R K K U Ä D Y N R O M U T I L I E H U T O I M I Ä U I N T I T T H O O S I A N N A A L L I S Y Y S I L M I E L K I T A I N M O Y A A A K A N A T O N K I A I S I L O S K A K A A P R O A J A J A T A I M I L I A M S O T U K A I N I T I K K A T U P A N N E T A N K I T O J U R I T E S T O T U Ä I S O I N A E E V A T A L I T U S A S E T T E L U U K I T T A T A R U L A T T I T A A N I E M O K O I R A O R A A T I L T A S E T M U S O M A A N E L I T A U T I O I H O T O N O U P A U L O T O S S O I R O T E S I T Y S K A R U R I V I I S M I A K A T M A I N E N N A A T I T S A H A S A T A A Y P A N T S Y H O Yhteystietonsa jättäneiden kesken Tunne & Mieli arpoo Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan Keskittymiskyvyn elvytysoppaan (arvo 29 euroa). 57) RISTIKON 5/2018 RATKAISU KRYPTON 5/2018 RATKAISU Tehtävien ratkaisut Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 23 22 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 8 Anna palautetta lehdestä ja voita! 5/2018 Paras juttu -äänestyksessä Keskittymiskyvyn elvytysoppaan voitti Pirjo Stenfors Nurmosta. Lapsena Ville-Veikko Vesala joutui usein sairaalaan harvinaisen fyysisen sairautensa vuoksi ja häntä kiusattiin koulussa. Viime lehden parhaaksi jutuksi valittiin Ville-Veikko Vesalan ja hänen äitinsä koskettava yhteishaastattelu, jota kehuttiin kiinnostavaksi. TEKSTI SATU VÄISÄNEN KUVAT OLLI URPELA . Ristikkoja kryptovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE V I L L E V E I K K O J A R I I T T A V E S A L A Kanssakulkija Elämän koettelemat Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Onnea voittajalle! Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Arvontaan osallistumisen aika on 5.12.2018-13.1.2019 A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 L E I P I I H A R K O R L A I A L A S U O K I R P U I J O U K K I R A S R I T V A T S K A T O N V A T J A T K K O S T O T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 59. Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan. PALAUTUS 13.1.2019 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu
Kun poikani löysi hauleja lihan joukosta, hän tuumasi kohteliaasti, ettei niin kauheasti perusta lintupaistista. Jäystimme paistia poikani kanssa jotain kannustavaa mutisten, toinen oli sentään nähnyt kovasti vaivaa. Minä kelpo tyttöystävänä narskuttelin vuosien saatossa menemmään tipun jos toisenkin. Ja kyllä kannatti: tänä päivänä mieheni osaa kokata erittäin mureaa ja maukasta lintupaistia.” Kirsi Immonen, Sodankylä 60 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. kanapaisti TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Lohturuoka RESEPTI, TEKSTIT JA KUVA: ELINA YLITERVO ”Seurustelumme alkuaikoina mieheni kokkasi lintupaistia. Metsopaisti oli sitkasta, kuivaa ja mautonta. Hän kun on innokas linnustaja, siihen aikaan taitavampi pyytäjä kuin kokki
x Sekoita yrttivoin ainekset yhteen. Pese sitruuna ja leikkaa lohkoiksi. Laske lämpö 180 asteeseen ja paista tunti. Nahan alle hierottu yrttivoi varmistaa, että liha saa reilusti makua. Sido koivet yhteen paistilangan avulla. Valele broileria paistamisen aikana oliiviöljyllä. Kun broileri paistetaan kokonaisena luiden kanssa lempeässä lämmössä, lopputulos on mehevä. Jos ulos tihkuva neste on kirkasta, broileri on kypsää. Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua. Jo ovella vieraat ottaa vastaan huumaava sitruunan ja yrttien tuoksu. Jos neste punertaa, jatka vielä paistamista. Hiero 3/4 yrttivoista nahan alle ja viiltoihin. Hiero loput yrttivoista broilerin päälle. Pyyhi broileri talouspaperilla sisältä ja päältä. N äyttävä uunissa kypsennetty broileripaisti on hyvä syy kutsua ystäviä saman pöydän ääreen. Ripottele broilerin sisälle sormisuolaa. Broilerin kypsyyden voi testata työntämällä tikun broilerin paksuimpaan osaan. Laita sitruunalohkot ja rosmariinioksat broilerin sisään. Tee broilerin nahkaan viiltoja päälle ja koipiin. Paista 225 asteessa 15 minuuttia. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 61. Anna broilerin olla puolisen tuntia huoneenlämmössä ennen valmistamista. Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: tunnejamieli@mtkl.fi Sitruunainen broileripaisti 1 kokonainen (luomu)broileri 1 sitruuna sormisuolaa mustapippuria 4 oksaa rosmariinia oliiviöljyä yrttivoi: 100 g pehmeää voita 1 sitruunan kuori raastettuna 1 dl hienonnettua salviaa ½ dl hienonnettua timjamia ½ dl hienonnettua rosmariinia 3 valkosipulinkynttä puristettuna suolaa mustapippuria x Sulata pakastebroileri pakkauksen ohjeen mukaan
– Nyt on sellainen vaihe, että lasten vastaus ihan kaikkeen on ei, hän sanoo nauraen. Vaikka monet blogistit tienaavat tuotemainonnalla sievoisia summia, Laaksonen ei tee omallaan tiliä. Oskarin mukaan kyse on enemmän siitä, että hän itse kaipaa esilukijaa nähdäkseen, onko tarina Kirjoittamalla Oskari Laaksonen saa omat ajatuksensa purettua – ja samalla kerrottua, ettei se isyys niin kauheaa ole kuin itkupotkuraivareiden ja vaippavuorien seassa voi joskus tuntua. KAAOKSEN KÄSITTELYÄ Kirjoittaminen oli myös henkireikä koti-isyyden aikana. Päivätyö on asiakaspalvelualalla, ja koulutukseltaan hän on lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööri. Vaimo ei esilue tekstejä siksi, ettei hän luottaisi mieheensä. O skari Laaksosella ei ole juurikaan vapaa-aikaa. Marketissa työskennellessään Oskari alkoi jakaa työkavereilleen tarinoita eriskummallisista asiakaskohtaamisista. Oskari kirjoittaa huumoripitoiseen tyyliin eikä halua esittää perhe-elämää erityisen vakavana. Kouluaikoina hän ei oikeastaan edes ollut kovin hyvä kirjoittamaan. Nykyään iso osa arjesta menee alle 3-vuotiaiden kaksostyttöjen suostutteluun, oli asia mikä hyvänsä. Susanna-vaimo on hengessä täysillä mukana muun muassa oikolukijana, eikä lapsista kirjoiteta nimellä. Minusta blogin pitää kertoa elämästä, ei toisin päin. Vitsikäs kirjoitustyyli keräsi tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa, joten kun kaksoset syntyivät, Oskari päätti koota arkea blogiin. Silloin ilmaisu oli ehkä enemmän sellaista suullista huutelua, joka on nyt vain jalostunut kirjalliseksi. – Silloin en ajatellut, että ketään voisi kiinnostaa se sirkus, mitä meillä kotona on. Osan ehtymättömistä tarinoista hän jakaa blogissaan nimeltä (K)Akkavalta. Aiemmin hän ei ollut edes juuri lukenut muiden blogeja, mitä hän pitää vahvuutena: näin ei vahingossakaan tule matkittua muita. Työkaverit olivat sitä mieltä, että kertomuksia pitäisi kirjoittaa ylös, sillä ne voisivat naurattaa muitakin kuin kassaosastoa. – Monesti tuntuu, että bloggareiden elämässä tapahtuu paljon kaikkea dramaattista, ja osa tuntuu vähän hakevankin skandaaleja ihan vain blogin takia. Aiheet kumpuavat arjen aidoista sattumuksista ja niiden herättämistä ajatuksista. Alun perin (K)Akkavalta oli kavereiden iloksi ja infokanavaksi. Ajatukset järjestykseen T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Intohimoni – Äidinkielessä olin tosi huono. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT ANNINA MANNILA 62 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Päästyään Vauva-lehden blogiyhteisöön Oskari huomasi yleisön moninkertaistuvan. KOULUAIKOINA ”SUULLINEN HUUTELIJA” Kirjoittaminen on Oskarille intohimoinen harrastus. Pikkulapsiperhe-elämä ja sen luontaisetuna tulevat kommellukset ovatkin Oskarille nimenomaan naurunaihe ja huumorin lähde. Oskari kertoo nauraen, että kaksosten kanssa kotikuplassa sosiaalinen elämä lähes kuoli, joten kirjoittamalla ajatukset pysyivät järjestyksessä. Aiheet ovat vaihdelleet äitien mystisistä salaseuroista (lastenvaatekutsut) ja erhebarometrista (Väestöliiton perhebarometri) valikoivan kuulon kirouksiin ja köyhän lapsiperheen säästövinkkeihin. Häntä ei kuitenkaan hirvitä se, että ventovieraat lukevat perheen arjesta
Ajatukset järjestykseen Blogi on Oskari Laaksosen projekti, mutta hänen puolisonsa Susannakin on mukana oikolukijana. Lapset pysyvät teksteissä nimettöminä. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 63
Sitä paitsi riippumattomuus tuo vapautta: kun kukaan ei maksa kirjoittamisesta, hän saa sanoa lähes ihan mitä huvittaa. Saamistaan kommenteista hän oppi, että blogia lukevat muutkin kuin lapsiperheelliset sekä ihmiset, jotka eivät tunne häntä ja hänen tyyliään vitsailla välillä varsin nasevastikin. tarpeeksi hyvä. Hän huomauttaa, että olisihan kotona kiva istua kirjoittamassa ”someinfluensserina” ja tienata hirveästi rahaa, mutta mieluiten hän kävelee kaduilla tunnistamattomana. Lisäksi monet palautteen antajat olivat ymmärtäneet päivityksen niin, että hänestä kaikkien pitäisi tehdä lapsia, vaikka kirjoittaja ei itse koe näin väittäneensä. Yleensä anonyymi palaute menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. 64 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. ILOA JA HYMYJÄ JAKAMASSA Oskari ei haaveile intohimostaan uraa. – En pidä oikein minään sellaista tyyppiä, joka tulee nimettömänä aukomaan päätään. Intohimo Oskari Laaksosen mukaan Intohimoni merkitsee minulle… totaalista heittäytymistä johonkin asiaan. Koska samaan aikaan hän on vähän ujo, blogi tarjoaa tilaisuuden sekä pysyä varjoissa että saada näkyvyyttä. PIUT PAUT PÄÄNAUKOJISTA Kun yleisössä on nykyään muitakin kuin tuttuja, kärjekäs vitsailu voi mennä myös pieleen. mahdollisuuden avautua isyydestä ja tavan purkaa ajatuksia. Niin (K)Akkavallassa kävi, kun Oskari sohi Väestöliiton perhebarometrissa esitettyjä näkemyksiä lapsiperhearjesta. Ilman kirjoittamista... – Vaikka olin koulussa äidinkielessä huono, tykkään kirjoittaa kunnollista suomea. Lisäksi hän haluaa olla tarkka kielestä. Kirjoittaminen on tarjonnut minulle... Sanomista tuli – myös blogialustan ylläpidolta. Toinen blogin tarkoitus on saada ihmiset hymyilemään. monenlaisia juttuja jäisi varmaan kertomatta tai ainakin tallentamatta. Oskari myöntää, että hän on ollut alakoulusta asti hymypoika, jonka on pakko tuoda itseään esille. Tai ylipäänsä iloinen! Oskarin blogin löydät osoitteesta www.vauva.fi/blogit/ kakkavalta. Oskari arvostaa vain rakentavaa palautetta, oli se sitten hyvää tai huonoa. Tärkein tavoite on saada omille ajatuksille ilmaisuväylä. Jos puolisokaan ei naura, juttu ei kelpaa julkaistavaksi. – Teksti on onnistunut, jos ihminen on blogia luettuaan iloinen omasta vanhemmuudestaan. Oskari korostaa, ettei hän tarkoitushakuisesti lähde tökkimään ketään
Luovuus valloilleen! 3/2019 6.6. Ihmissuhteet ja elämänkaari TUPLANUMERO Soita ja kysy lisää: Ilmoitusmyynti Markku Karjalainen, Oy MTKL Vireä Mieli Ab markku.karjalainen@mtkl.fi, puh. 045 173 5102 HALUATKO NÄKYVYYTTÄ Hinnasto ja lisätiedot mediakortista: www.tunnejamieli.fi. Seksuaalisuus voimavarana 4/2019 1.8. Lehti on oiva paikka näkyä silloin, kun haluat tavoittaa hyvinvoinnista kiinnostuneen kohderyhmän. Lehden aiheita ovat muun muassa mielenterveys, ihmissuhteet, itsensä kehittäminen ja henkinen kasvu, kouluja työhyvinvointi, ihmisten selviytymistarinat sekä hyvän mielen vinkit. TUNNE & MIELI on lehti jokaiselle mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneelle. T U N N E & M I E L I L E H D E S S Ä . Lukijoita Tunne & Mieli -lehdellä on ympäri Suomen! Lehden ilmestymispäivät vuonna 2019 1/2019 7.2. Tunne & Mieltä julkaisee Mielenterveyden keskusliitto. Tunteet elämän taitekohdissa 2/2019 4.4. Riittävä sellaisena kuin olen 5–6/2019 3.10
Millainen merkitys rutiineilla on arjessasi. Aamukahvi on minulle ihan ehdoton juttu. Haluaisin myös käydä teatterissa ja konserteissa, mutta ne ovat niin kalliita, että harvoin on varaa lähteä. Pentuaikaan päivät kuluvat tiiviisti pentujen hoidossa. Mikä on tällä hetkellä ajankohtainen arkinen ongelmasi. Kissojen kanssa on ihana elää, ne eivät kyseenalaista ihmistä. Onko kotisi aina järjestyksessä. Tykkäisin kyllä, että täällä olisi järjestys. Hänen tulee laittaa siemenet kasvamaan keväällä ja kerätä siemeniä syksyllä talteen seuraavaa kevättä varten. Kaksi kertaa viikossa olevat tanssiharjoitukset tuovat mukavaa rytmiä viikkoon. Mihin haluaisit saada enemmän aikaa. Silloin olisi ihanaa, kun saisi hetken hengähdystauon. Käsivoimani ovat sairauden takia tosi heikot, enkä selviä esimerkiksi pihani lumitöistä yksin. Päivisin tapaan ystäviäni tai pidän yhteyttä somessa tai puhelimitse. Viiden kuuden maissa aloitan samat rutiinihommat kuin aamulla ja sitten katsomme yhdessä telkkaria, ensin yläkerran ja sitten alakerran väen kanssa. Tämä on vähän samanlaista kuin pienten lasten kanssa. Hyvän arjen vinkkisi Tunne & Mieli -lehden lukijoille. On tärkeää ottaa menneisyys mukaan, käsitellä siihen liittyvät asiat ja kuljettaa syntyneet oivallukset mukana tulevaisuuteen. Kissat tulevat aina aamuisin viereeni, mutta ne eivät herätä minua. Herään kuuden seitsemän aikaan. Hoidan myös kissaliiton kurinpitotoimikunnan puheenjohtajan hommia ja käyn Koukkuniemen vanhainkodin omaisneuvoston kokouksissa. KAIJA-LEENA LAAKSO Minun arkeni Olen Kaija-Leena Laakso, 63-vuotias kissankasvattaja ja eläkkeellä sairaanhoitajan työstä. K U VA : PA U LI A R A N E VA 66 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8. Mihin joudut arjessa pakottamaan itsesi. Sitten kun näihin hommiin ryhtyy, huomaa aina, että ne onkin tosi nopeasti hoidettu. Tekniikan kanssa olisin pulassa, elleivät lapseni auttaisi minua. Olen harrastanut kansantanssia 7-vuotiaasta asti ja harrastan edelleen. Nautin aamuista, kun saa olla kaikessa rauhassa ja hyvitellä kissoja. Kissalauma rytmittää arjen TEKSTI MARJAANA TUNTURI KUVAT KAIJA-LEENA LAAKSON KOTIALBUMI Millainen on tavallinen arkipäiväsi. Alhaalla laitan puuron tulemaan ja teen samat toimet hyvittelystä lähtien poikien kanssa. Tyttö oli hiukan ihmeissään lahjasta, mutta uskon, että hän ymmärtää vielä sen merkityksen. Olen täyttänyt jääkaappini yksin vuodesta 2002, ja haluan täyttää edelleen. Mikä arjessa on parasta. Kissat sotkevat ihan yhtä paljon kuin pienet lapset. Kissalauman takia elämäni on aika rutiininomaista. Kissat auttavat minua, kun alan putsata hiekkalaatikoita, laitan ruoat ja vaihdan juomavedet. Jos olen nukkunut yläkerrassa tyttölauman kanssa, siirryn alakertaan yleensä yhdeksän maissa. Minulla on laaja ystäväpiiri, enkä kaipaa kumppania. Joskus tietysti väsyttää ja tuntuu, että aina tätä samaa. Aamutoimien jälkeen pyrin ulkoilemaan. On ollut iso työ hyväksyä, ettei pysty itse ja että tarvitsee maksaa vaikka aurauksesta. Juon samalla kahvia. Ei todellakaan ole. Kesäisin päivittäinen rutiini on ulkoilu ja talvella uunien lämmittäminen. Ikkunoiden pesuun, kuistin raivaamiseen ja pakastimen sulattamiseen. Se on meidän tärkeä yhteinen hetkemme. Haluaisin ehtiä lukea enemmän. Annoin viime kesänä lapsenlapselleni rippilahjaksi kuivattuja krassin siemeniä ja tehtävän. Kuka täyttää jääkaappisi. Kesällä puuhailen paljon talon pihatöissä. Ensimmäiseksi hyvittelen kissat ja sitten vasta nousen ylös ja laitan kahvin tulemaan
Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. (09) 565 7730 www.mtkl.fi Kustantaja Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) Tilaajapalvelu Puh (09) 85668349 tilaajapalvelu@mtkl.fi Päätoimittaja Sirkku Immonen sirkku.immonen@mtkl.fi Tuottaja Aino Heikkonen aino.heikkonen@mtkl.fi 050 407 5448 Ilmoitusmyynti Markku Karjalainen 045 173 5102 Ilmoitusaineistot aineisto@vitale.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay Painopaikka Forssaprint Painosmäärä 8 000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen Lehden kustantaja on yhteiskunnallinen yritys OY MTKL Vireä Mieli Ab, jonka omistaa Mielenterveyden keskusliitto. Lehden perussisältöä ovat selviytymistarinat, tietojutut ja hyvän mielen vinkit. julkaisemalla laadukkaita sisältöjä, jotka käsittelevät ratkaisukeskeisesti erilaisia mielen ilmiöitä . Mielenterveyden keskusliitto on vuonna 1971 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä etuja yhteis kunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Kuponki on voimassa 31.5.2019 asti. edistämällä mielenterveydestä käytävää faktapohjaista keskustelua . ohjaamalla liitolle vuokraja hallintomaksuja sekä lehden toiminnasta mahdollisesti saatavan tuoton. LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA. Tilaan Tunne & Mieli -lehden Edullisena kestotilauksena 3 numeroa / 30 euroa, tilaajalahjana vuoden 2019 seinäkalenteri. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Toimintamme tukee mielenterveystyötä Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Puh. Tilaajalla on kuluttajasuojalain mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. tarjoamalla työmahdollisuuksia muun muassa mielenterveyskuntoutujille ja eläkeläisille . purkamalla mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa . Saamme lähettää sinulle tietoja Tunne ja Mieli –lehden uusista tarjouksista. Tilaukset joko verkkokaupastamme holvi.com/shop/tunnejamieli tai alla olevalla tilauskupongilla. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. Lehden toiminta tukee liiton työtä: . itselleni lahjaksi Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Teen osoitteenmuutoksen Tunne & Mieli kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielenterveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmissuhteista ja henkisestä kasvusta. Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Tilaaja Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Maksaja (jos eri kuin tilaaja) Etunimi Sukunimi . Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Emme luovuta tietojasi muille tahoille
Tule käymään! osallisuuteen Yhdes sä teemm e suuria asioita ! www.attendo.fi Lahjoita kotimaan vammaisja terveystyölle! Ke rä ys lu pa nro RA /2 01 8/5 32 vo im as sa 1.9 .2 01 8– 31 .8 .2 02 ko ko Su om es sa A hv en an m aa ta lu ku un ot ta m att a. Attendo on mukana Mielenterveysmessuilla 21.–22.11.2018. 050 44 88 242 53834 OLEMME MUKANA KERÄYKSESSÄ mobiilimaksulla SEURAAVIIN NUMEROIHIN: SEURAA TUNNE & MIELTÄ SOMESSA! Facebook www.facebook.com/tunnejamieli Instagram @tunnejamieli Twitter @tunnemieli LÄHIJA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Yh teis öss ä on voi ma a. www.superliitto.fi superliitto