TEKEE ELÄMÄSTÄ MIELEKÄSTÄ – opettele hyvän mielen tekoja TOIVO ”VAIN PARI LASIA VIINIÄ” Työssä käyvän alkoholismi pysyy pitkään piilossa MIELI & TIETO Hyvä minä! Näin rakentuu terve itsetunto NÄYTTELIJÄ JUSSI NIKKILÄ ”MASENNUS JA ILO EIVÄT SULJE TOISIAAN POIS L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Valtteri ja Ella-Mari: Puolison vaikea peliriippuvuus vei rahat ja vuosia perhe-elämästä 6 / 2 1 9 ”
Luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti kaikille, jotka haluavat pitää huolta mielen, kehon ja aivojen hyvinvoinnista. LEHTIÄ, JOTKA KEVENTÄVÄT KUORMAASI Tutustu tilaus kampanjoihin lehtien verkkosivuilla! Kemia-lehti. www.tunnejamieli.fi TTT-lehti. www.kemialehti.fi Tunne & Mieli. www.tttlehti.fi Uusiouutiset. Työhyvinvoinnin erikoislehdestä löydät ratkaisuja työelämän ongelmiin ja pysyt selvillä työelämän ajankohtaisista aiheista. Täältä töihin liveopisto.fi livepalvelut.fi Polku työelämään Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. www.uusiouutiset.fi 2 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Ratkaisuja ympäristöja ilmastokriisiin. Kaikki alkaa kemiasta! Lue, miten kemia mahdollistaa kiertotalouden ja ratkoo isoja ongelmia. Lue kiertotalouden erikois l ehdestä, kuinka toteutetaan muutos parempaan. Tutustu lisää koulutusja palvelutarjontaamme. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen
Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähkö postitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Toivoa talven keskelle T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 3. Aloin miettiä hyväksi todettuja keinoja pimeän ajan selättämiseen. Toivoa voi myös ylläpitää ja harjoitella, ja siksi kerromme, millaisia keinoja siihen on olemassa (s. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 9000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Pääkirjoitus K uv a: Su sa nn a K ek ko ne n / N O O N PS Haluatko olla mukana tekemässä lehteä. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Sen jälkeen teen kuvahaun aiheesta ja varmistan, etten ole valinnut liian tyypillistä ideaa. 26), että toivo on elämän perusvoima ja välttämätöntä mielekkäälle elämälle. Kun on toivoa, pystyy toimimaan jollain tavalla päämääränsä hyväksi, myös vaikeuksien keskellä. Usein riittää, että pysähtyy miettimään ja muistuttamaan itseään, mitkä olivatkaan niitä asioita, joiden tekemisestä itselle tulee hyvä olo. Pelkkä idea kuvan sisällöstä ei riitä: on oltava myös katsetta vangitsevia yksityiskohtia sekä kiinnostavia pintoja ja värejä. 39). Keksin aika monta – ja olen myös ottanut ne käyttöön: kirkas valo päälle heti aamusta, uimahallin höyrysaunassa istuskelu, ulkoilu säällä kuin säällä ja mieluusti silloin, kun näkyy pilkahdus valoa. Rankkaankin aiheeseen voi hipaista toivoa ja lämpöä, joskus huumoriakin. Toivon merkitystä tutkinut Jari Kylmä sanoo (s. Saan yleensä etukäteen tekstin tai ainakin jutun pääkohdat ja toiveita kuvan tunnelmasta. Yhden määritelmän mukaan toivo on tietoista omien mahdollisuuksien havaitsemista ja toimintaa niiden hyväksi. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. Tähän lehteen kuvitin jutun alkoholismista. Lehtijutun kuvittaminen ei lopulta eroa tästä hirveästi. Antoisia lukuhetkiä ja toiveikasta talvea! Meri Nykänen, päätoimittaja Kuvittajalta "Lapsena kuuntelin c-kasetilta Viisikkoja ja piirtelin tapahtumista kuvia. Kesti aika monta viikkoa hyväksyä, että tätä se tosiaan tulee seuraavat kuukaudet olemaan, ja jättää viimeiset syksyn värejä hehkuvat päivät taakse. Aihe ei ole helppo: se koskettaa monia ja nostaa pintaan stereotyyppisiä mielikuvia. Tavoitteeni on, ettei kuvitukseni toista näitä stereotypioita vaan antaa asioista monipuolisen ja tasa-arvoisen kuvan.” Maria Vilja Toivoa voi myös ylläpitää ja harjoitella. Paras tapa ideoida on lähteä ulos kävelylle. Kun lopulta jälleen taivuin siihen, että valoa tulee seuraavien kuukausien aikana lähinnä kirkasvalolampusta, niin johan helpotti. Saatat löytää listalta asioita, joita olet jo ottanut käyttöösi (saunominen ja ulkoilu!). Päätoimittaja Meri Nykänen p. M arraskuussa se pääsi taas yllättämään: pimeä vuodenaika. Tässä lehden numerossa puhutaan toivosta. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Niitä tarvitaan varsinkin silloin, kun ulkona – tai mielessä – on liian vähän valoa
Elämässä joutuu kohtaamaan asioita, joista jotkin jättävät syvemmän jäljen. Vähän niin kuin puussa vuosirenkaat: kun puuta on jossain kohtaa viilletty puukolla tai hakattu kirveellä, vauriot näkyvät myöhemminkin. Näyttelijä Jussi Nikkilä, sivut 10–15 S I S Ä L L Y S 6 / 2 1 9
8 Mieltä liikuttavat kirjat 16 “Ajattelin ottavani vain pari lasia viiniä” Kun alkoholiongelma tulee ilmi työpaikalla, riippuvuus on todennäköisesti ohjannut elämää jo pitkään. Niin kävi myös nelikymppiselle Marille. 26 Toivoa tarvitaan myös työpaikalla Toiveikkuus lisää työhyvinvointia – ja sen ylläpitäminen on jokaisen työntekijän vastuulla. 40 Kokoa toivon ensiapulaukku Ihmismieli taipuu usein luonnostaan toivottomuuden tuntoihin. 42 Tutkittua tietoa terveydestä 52 Ruokamuisto Lanttukukko ranskalaisittain 54 Intohimoni Ompelu täyttää sairauden tuoman aukon Mia Kivialho saa sisältöä arkeensa historiallisten pukujen ompelusta. Koska toivo on myös tekoja, sitä voi oppia ylläpitämään tietoisesti. TOIVO TUO VALOA ELÄMÄÄN 30 54 20. Toivon hiipuessa ahdistus kasvaa, mutta periksi hän ei ole valmis antamaan. 29 Kolumni: Lauri Järvilehto Mielekäs tekeminen tuo merkitystä elämään 36 Miten hyvä itsetunto rakennetaan. 58 Minun arkeni: Alviina Alametsä Vaikuttamista, rakkautta ja raikasta ilmaa Pu uh aa aivoi lle 47 VÄRITYSKUVA 48 KRYPTO 49 SANATEHTÄVÄ 49 SUDOKUT 50 RISTIKKO Kannen kuva: Paula Virta 10 Jussi Nikkilä ”Olen opetellut sietämään elämän hetkellisyyttä” Kun synkät ajatukset valtaavat Jussi Nikkilän mielen, hän irrottautuu niistä uppoutumalla tarinoihin tai ottamalla vartin aikalisän. 30 Olli Siiki Oman lapsen kaipuu Olli Siikillä on ikävä jotain, mitä hänellä ei ole koskaan ollutkaan: omaa lasta. Vaimo Ella-Maria Tuomela on pysynyt miehensä tukena, mutta luottamus on pitänyt rakentaa uudelleen. Kanssakulkijat 6 Mitä uutta. Nuoruuden tarve olla jotain on muuttunut tavoitteeksi hyväksyä itsensä. 20 Valtteri ja Ella-Maria Tuomela Pelaaminen vei luottamuksen Pelaamiselle tuli loppu vasta, kun poliisit veivät Valtteri Tuomelan suoraan pelikoneelta sairaalaan. Hyvä itsetunto auttaa tarttumaan haasteisiin, kohtaamaan vastoinkäymisiä ja tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa
Eikä hän ollut ainoa. TEKSTI KAISA VIITANEN Ohjaaja lasten puolella 6 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Siitä huolimatta jotkut lapset putoavat koko turvaverkon läpi. Mitä toivoisit System Crasherin saavan aikaan. Bennin aggressiivisuuden takana on lohduton äidin kaipuu, mutta hänet nähdään lähinnä turvallisuusriskinä. Tutustuin 11-vuotiaaseen poikaan, joka oli ollut 52 laitoksessa. Elokuvani koskettaa herkkää aihetta, ja monella on tarve keskustella siitä. Onko elokuvallasi ollut vaikutusta lastensuojeluun tai siitä käytävään keskusteluun. Vuoden pimein aika on kuin tehty puhuttelevien elokuvien katsomiseen. Olen todella yllättynyt siitä, miten hyvin elokuva kerää yleisöä Saksassa. Monet alalla työskentelevät traumatisoituneiden lasten hyväksi intohimolla ja koko sydämellään. Miten päätit tehdä elokuvan tästä aiheesta. Kuvasin Saksassa dokumenttiohjelmaa kodittomista naisista, kun tapasin aikuisten asuntolassa 14-vuotiaan, yksin asuvan tytön. Unelmoi vapaasti. Lastensuojelussa työskentelevät ihmiset ovat huojentuneita, ettei elokuva syytä heitä. – Kohtauksessa, jossa elokuvan Benni tuijottaa tyhjyyteen lääkittynä ja sänkyyn sidottuna, meillä oli hänen kanssaan leikki, kuinka kauan hän jaksaa tuijottaa kameraan silmiä räpäyttämättä. Mutta tuskin tämä toive toteutuu. Tulen itse turvallisemmista oloista ja järkytyin nähdessäni, mitä kaikkea osa lapsista joutuu kokemaan. Päähenkilö Bennin kaltaisille lapsille kyllä on palveluja, mutta kaikki päättäjät eivät niistä tiedä. K O O N N U T M E R I N Y K Ä N E N Mitä uutta. Ylienerginen tyttö on alkanut käyttäytyä niin rajusti, ettei mikään laitos suostu pitämään häntä muutamaa viikkoa pidempään. Nora Fingscheidt on kerännyt kehuja taiturimaisesta henkilöohjauksesta. Käytit elokuvan tekemiseen lopulta 14 vuotta. Toivon, että ihmisillä olisi enemmän kärsivällisyyttä Bennin kaltaisten lasten kanssa ja lasten omat vanhemmat tajuaisivat, että lapsen väkivalta on avunhuuto. Näitä lapsia nimitettiin system crashereiksi. Unelmamaailmassani näiden lasten vanhemmat näkisivät elokuvani, tajuaisivat toimivansa väärin ja hakisivat apua. Mitä opit saksalaisesta lastensuojelusta. Etukäteen ajattelin, ettei ketään kiinnosta, mutta kävikin päinvastoin. Väkivalta ja pelkohan ovat hyvin lähellä toisiaan. Tunne & Mieli haastatteli talven tärkeimmän elokuvan ohjannutta Nora Fingscheidtiä. Hän oli huostaanotettu lapsi, jolle ei käytöksen takia löytynyt laitospaikkaa. S aksalaisen Nora Fingscheidtin esikoiselokuva System Crasher kertoo yhdeksänvuotiaasta Bennistä (Helena Zengel), josta oma äiti ei pysty huolehtimaan. Saksan tv näyttää heidät yleensä pahiksina, mutta oma kokemukseni heistä on hyvin erilainen. Käytännöllisempi haaveeni on, että lastensuojeluun ohjattaisiin nykyistä enemmän rahaa, jotta sosiaalityöntekijät saisivat tehdä työnsä rauhassa ja keskittyä apua tarvitseviin lapsiin juuri heille sopivan turvan löytämiseksi
Aiemmin kiinnostusta omaa kehoaan kohtaan pidettiin pinnallisena, nyt sen ajatellaan kertovan ajan hermoilla olemisesta ja itsehallinnasta. Lähde: UKK-instituutti toisaalta osalla ne saattavat kadota vuosien aikana. Lähde: Duodecim T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 7. Ohjeet kalenterin tilaamiseen itselle tai lahjaksi löydät tämän lehden takakannesta. Toistuvia kaamosmasennusjaksoja kokee vain noin yksi prosentti. Välineet ovat kehittyneet ja keventyneet hurjasti muinaisista vuosista, eikä tavallisen sunnuntaihiihtelijän tarvitse huolehtia monimutkaisista voiteluasioista. Tehokkain hoito kaamosoreiluun on kirkasvalohoito, jossa ihminen viettää päivittäin puolesta tunnista tuntiin keinovalossa silmät auki. Lähde: Markku Ojanen: Voiko persoonallisuus muuttua (PS-kustannus 2019) VALOA UUTEEN VUOTEEN Vielä ehdit ilahduttaa itseäsi, läheistäsi tai työkaveriasi kauniilla Valon vuosi 2020 -seinäkalenterilla! Tunne & Mieli -lehden tuottamasta kalenterista löytyy valokuvaaja Hanna Koikkalaisen upea kuva jokaiselle kuukaudelle. Hiihtäminen on ihanaa, kun sitä saa tehdä omaan tahtiin – ja suksilla, joissa sekä pito että luisto ovat kunnossa. Iän myötä oireet usein voimistuvat, TERVEYSMANIA K U VA : SH U T TE R ST O C K 10–30 % Liikkuminen on tärkeää myös mielelle, senhän tiedämme kaikki. Onko terveydestä ja hyvinvoinnista kuitenkin tullut jo ideologia, joka korvaa entiset yhteisölliset ideologiat, kysyy Markku Ojanen kirjassaan. prosenttia suomalaisista kokee talvikuukausien aikana lievää kaamosoireilua, kuitenkin ilman varsinaisia masennusoireita. Myös kuntoliikunta ja valoisaan aikaan ulkoilu lievittävät oireita. Lisäksi kalenterissa pohditaan valon vaikutusta mielen hyvinvointiin ja jaetaan kuhunkin vuodenaikaan sopivia hyvän mielen vinkkejä. Hiihtäminen vaikuttaa myönteisesti terveyteen: sen ansioista esimerkiksi riski sairastua sydänja verisuonitauteihin pienenee. Tällaista lievempää kaamosoireilua sanotaan kaamosrasituksesi, ja se ilmenee muun muassa makeannälkänä, lihomisena, väsymyksenä ja liikaunisuutena. Laji sopii myös liikuntaa aloittelevalle, kun vain säätelee vauhtia sopivaksi eikä lähde heti alkuun kovin mäkiseen maastoon. Jos, niin tiedoksi, ettei niillä ole mitään tekemistä hiihtämisen nautinnon kanssa. Lehden kestotilaajat ovat saaneet kalenterin lukijalahjana vuoden viimeisen lehden välissä. SANASELITYS SUKSET ALLE JA STRESSILLE KYYTIÄ Vieläkö mielessäsi kummittelevat kouluaikojen muistot kamalista ja jopa nöyryyttävistä hiihtokilpailuista. Terveysmania on kuitenkin pienen piirin juttu, terveysjuomat, tsemppaavat sovellukset ja omat joogaohjaajat kun eivät ole kaikkien saatavilla. Tehokkainta valohoito on, jos se otetaan aamuisin ennen yhdeksää. Ihmiset, jotka eivät panosta täysillä fyysiseen terveyteensä, herättävät kielteistä huomiota: ajatellaan, että kuntoaan laiminlyövät eivät suoriudu muistakaan hommista parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi ulkona liikkuminen virkistää ja rentouttaa mieltä eli vähentää stressiä
T arvitseeko mies oman kirjansa masennuksesta. Hän hallitsee elämäänsä ja vähän muidenkin elämää, on valmis kilpailemaan menestyksestä ja välttää näyttämästä tunteitaan. Hän kehottaa jokaista miestä pohtimaan esimerkiksi sitä, millaisissa tilanteissa on huomannut toimineensa näiden odotusten mukaisesti – ja mitä siitä on seurannut. Hän on kirjoittanut masennuksesta nimenomaan miehille. Kirjoittaja alleviivaa, ettei ole yhtä ainoaa tapaa toimia, sillä ihmiset ja tilanteet ovat niin erilaisia keskenään. Kyllä, jos Mies ja masennus -kirjan kirjoittajalta Jukka Valkoselta kysytään. Teksti on sujuvaa, ja kirjaa on painavasta aiheesta huolimatta kevyt lukea. Tällaisia mieheen kohdistuvia odotuksia ovat esimerkiksi seuraavat: Mies ei tunteile. Voi olla, Isot pojat eivät itke Hyvän elämän eväitä Perinteisesti miehen on odotettu olevan kestävä. 2 Löydä tarkoitus itsesi ulkopuolelta toimimalla jonkin yhteisen asian puolesta ja kokeilemalla yhteyttä vaikka luontoon, taiteeseen tai toisiin ihmisiin. Valkonen sanoo kärjistävänsä, sillä tarkoitus on herättää keskustelua näistä odotuksista. Mies ei pyydä apua. Huumori on myös yksi kirjassa luetelluista masennuksen itsehoitokeinoista muun muassa liikunnan, luonnossa liikkumisen ja musiikin lisäksi. Kirjoittaja jopa pahoittelee loppupuheessaan ajoittaista huumoriaan, mutta se tulee tarpeeseen. Kirjassa pohditaan, millaisia malleja miehet edelleen saavat miehenä olemiseen ja onko näillä käsityksillä yhteys miehen masennukseen. Kirjasta löytyvät luvut erikseen muun muassa miehen puolisolle, työkaverille ja ystävälle. Lisäksi kirja auttaa miettimään, miten elämästä saisi rakennettua sellaisen, että se tuntuisi hyvältä ja elämisen arvoiselta. Mukana on myös yhdeksän erilaista tarinaa, joissa miehet kertovat omasta masennuksestaan ja siitä selviämisestään. Kirjan voi lukea paitsi mies itse myös hänen läheisensä. Ideana ei ole se, että nämä samat neuvot toimisivat kaikilla muillakin. 3 Ole aktiivinen toimija itseäsi koskevissa asioissa asettamalla realistisia tavoitteita ja tekemällä tietoon perustuvia ja ennakkoluulottomia valintoja. 8 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Jukka Valkonen: Mies ja masennus (Tuuma-kustannus 2019) että pohdinta jäisi ilman kannustusta tekemättä. Ja moni elää edelleen nämä sanat mielessään ja ajattelee, ettei tunteiden näyttäminen ainakaan itkemällä ole miehelle sopivaa. Tässä valossa kirja tulee varmasti tarpeeseen, sillä se rohkaisee lukijaa pohtimaan omaa elämäänsä näiden odotusten keskellä. Miehen tulee hankkia valtaa ja kilpailla toisia vastaan. Moni nyt jo aikuinen mies on kuullut lapsena, ettei isojen poikien kuulu itkeä, jos polveen vähän sattuu. Kyse ei siis ole ohjekirjasta vaan kirjasta, joka kannustaa jokaista miettimään itse omaa tilannettaan ja antaa näkökulmia, joista voi olla apua pohdinnoissa. 1 Käytä kykyjäsi yhteiseksi hyväksi, sillä olemme kaikki yhdessä haavoittuvia ja riippuvaisia toisistamme. Tavoitteena ei ole onnellisuus vaan riittävän hyvä elämä
Ihmiset ovat jumissa omissa elämissään – myös Kristiina itse. Kainulainen pohtii, mikä juuri tässä kirjassa vetoaa ja millaisiin maailmoihin lukukokemus hänet vie. Imuri on Erämajan ensimmäinen romaani, ja siinäkin leikitellään kielellä. Kirjaa lukiessa syntyy myös ajatus: pitäisikö itsekin alkaa kirjoittaa muistiin, millaisia ajatuksia koskettavimpia kirjoja lukiessa syntyy. Lähtökohta ei ehkä kuulosta hauskalta ja keveältä, mutta sen tekee kirjailijan tapa katsoa elämää ja kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, venyttää tilanteita ja liioitella tapahtumia. -kirjaa lukiessa hämmästyy: miten paljon tunteita luontoon ja ympäristöasioihin liittyykään, luopumisen tuskasta suloisenhaikeuteen ja kiitollisuuteen. K U VA : SH U T TE R ST O C K Tekeekö mielesi nauraa ja keventää arkea. Toisaalta sellaistahan se pään sisäinen puhe on: poukkoilua asiasta toiseen ja yllättäviä mielleyhtymiä. Jos hakuteosta muistuttavaa kirjaa ei lue kannesta kanteen, sieltä voi poimia esiin itseä kiinnostavat jaksot ja pohtia, miten niissä kuvatut tunteet vaikuttavat omassa elämässä. Toiset yrittää viihtyä, toiset sietää, toiset yrittää kolmoislutzia, toiset ratkoa yhden tähden ristikon. Anja Erämaja on kirjoittanut aiemmin lastenkirjoja ja proosarunoja. Jos esimerkiksi ilmastoahdistus tuntuu epämääräiseltä möykyltä, sen takana voi huomata olevan ehkä hämmennystä ja häpeää mutta myös halua vaikuttaa. HELINÄ KUJALA Panu Pihkala: Mieli maassa. Viehättävä kirja kertoo kirjailijan ja kirjallisuudentutkijan lempikirjoista ja niiden herättämistä ajatuksista. Mieli maassa. Siru Kainulainen: Elämäni kirjat (Vastapaino 2019) Anja Erämaja: Imuri (WSOY 2019) Ympäristörakkautta vai ilmastoahdistusta. Hulvatonta komiikkaa seuraa esimerkiksi siitä, kun Kristiina lähtee kotikulmilla koiransa kanssa kävelylle, unohtaa kakkapussit kotiin ja yrittää löytää itselleen salaröökipaikkaa, jossa lapsen kaverin vanhempi tai naapuri ei tulisi vastaan. Ainakin ihmiselle, joka on tottunut etsimään vastauksia kovien kansien välistä. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ovat hyödyksi kaikilla elämänalueilla. Välillä sanat ladataan niin vauhdikkaasti, että sisältö meinaa jäädä tykityksen alle. Kristiina elää itsensätyöllistäjän elämää, jossa rahaa ei ole liikaa ja deadline painostaa. Esimerkiksi ympäristörakkaus voi olla hellyyttä, kiintymystä tai elonlempeä eli kaikkeen elollisen kohdistuvaa rakkautta, joka ilmenee vaikkapa pienen lapsen suhtautumisessa maailmaan. Esseissä pohditaan elämää ja kuolemaa välillä hyvin filosofisestikin – ehkä joitain asioita onkin helpointa ja luontevinta käsitellä esimerkiksi runojen kautta. Hauskaa – ja niin totta K O O N N U T M E R I N Y K Ä N E N Elämästä lempikirjojen kautta Jos rakastat kirjoja ja lukemista, Siru Kainulaisen Elämäni kirjat on sinulle tehty. Kotona hän katselee alholisoitunutta miestä ja yrittää tsempata teiniä liikkeelle. Parhaassa tapauksessa luetuista kirjoista ja niiden herättämistä pohdinnoista syntyy kokonainen lukijaelämäkerta. Jos olet mieltynyt äänikirjoihin, niin tämä kirja toimii hienosti myös kuunneltuna. Taidokas kirjailija nimittäin lukee sen itse ja vetää kuuntelijan mukanaan Kristiinan pään sisään. Teoksen kirjoittaja Panu Pihkala erittelee näitä tunteita analyyttisesti ja luovasti, jättämättä huomioimatta yhtäkään tunteiden osa-aluetta. (Kirjapaja 2019) T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 9. Silloin kannattaa lukea Anja Erämajan Imuri, joka vie keskelle Kristiinan arkea ja sisäistä monologia. Kirjoittaja kertoo lukemastaan myös henkilökohtaisella tasolla ja avaa omia ajatuksiaan eri elämänvaiheissaan
TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT PAULA VIRTA 10 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Kanssakulkija J U S S I N I K K I L Ä ”Olen opetellut sietämään elämän hetkellisyyttä” Kun synkät ajatukset valtaavat Jussi Nikkilän mielen, hän irrottautuu niistä uppoutumalla tarinoihin tai ottamalla vartin aikalisän. Nuoruuden tarve ”olla jotain” on muuttunut tavoitteeksi hyväksyä oma itsensä
T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 11
Nikkilän perhe K A N S S A K U L K I J A J U S S I N I K K I L Ä 12 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Nikkilän tavoin kirjan päähenkilö Viktor alkaa ajatella kuolemaa ja katoamista jo varhain. Siinä hetkessä Viktorin elämä muuttuu. Kaikki lapset pelkäävät niitä joskus, mutta hänelle ajatus kaiken hetkellisyydestä ja häviämisestä jäi vahvasti mieleen läheisen ihmisen menehdyttyä. Nikkilän romaanissakin päähenkilön isä kehottaa poikaansa pitämään kaksisuuntaisen mielialahäiriön salaisuutena. Että on samantekevää, tekeekö hän mitään, kun se kaikki olisi joka tapauksessa pian ohi. Vähän niin kuin puussa vuosirenkaat: kun puuta on jossain kohtaa viilletty puukolla tai hakattu kirveellä, vauriot näkyvät myöhemminkin. – Nuorempien asenteet ovat sallivampia. – Ehkä molemmista. He kysyvät, tietääkö hän, mitä tapahtuu, kun hänen vanhempansa kuolevat tai kun hän itse kuolee. Alttius melankoliaan ja masennukseen ei tarkoita sitä, etteikö hän osaisi myös nauttia elämästä ja olla iloinen. Ne eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita, eikä masennus ole hänelle mikään surupuku, joka laitetaan päälle ja otetaan pois. Se on ollut minulle oikeastaan koko elämän jatkuva tila, samoin kuin ajatus, miten siitä pääsisi irti, Nikkilä sanoo ja toteaa hyväksymisen helpottuneen iän myötä. Hän sanoo huomanneensa, että erilaiset mielenterveyteen liittyvät diagnoosit ovat jo lähes arkipäivää – jopa niin, ettei läheisen masennukseen aina edes kiinnitä huomiota, kun se on niin tavallista. Toisaalta hän uskoo, että kyseessä on myös sukupolviasia. – Välillä kun leikin lasteni kanssa, jään jumiin siihen ajatukseen, että jonain päivänä hekin kuolevat. Tarinan alussa kaksi Jehovan todistajaa pysäyttävät kadulla alakouluikäisen Viktorin. Mutta ehkä juuri siksi juuri tässä olevia hetkiä osaa rakastaa entistä enemmän. Nikkilä ajattelee, että jotkut ovat ehkä herkempiä mielen voimakkaille aallokoille kuin toiset. Päähenkilön päänsisäisessä maailmassa on paljon alakuloa, turtumusta, arvottomuuden ja huonommuuden tunnetta sekä itsekunnioituksen puutetta. Eikä Nikkiläkään halunnut tarinassa korostaa ja kuvata diagnooseja tarkasti, vaan kertoa enemmän yleisinhimillisellä tasolla, millaista maailmantuska voi olla. Jos lähtee reippaasti yli viisikymppisten yritysjohtajien maailmaan, en usko, että siellä juurikaan puhutaan masennuksesta. KIUSATUKSI TULEMINEN JÄTTI JÄLKIÄ Kun Jussi Nikkilä oli ala-asteella, häntä kiusattiin pyöreän ulkomuotonsa takia. Nikkilä korostaa, ettei halua surkutella. Ajatuksiaan kuoleman ja muutoksen väistämättömyydestä Nikkilä on ammentanut myös syksyllä ilmestyneeseen esikoisromaaniinsa Näyttelijä. Hän vertaa tilannetta alkoholiin: kaksi lasia on ihan ok, mutta useampi yleensä ei. Liian pitkälle menevä ajattelu voi viedä värit kaikesta, ja silloin myös masennus voi saada vallan. Aika saattaa mennä sellaisina harppauksina, että se on karmivaa. E lämän katoavaisuus ja kuolema alkoivat vaivata Jussi Nikkilää jo lapsena. Hän sanoo, että olisi outoa kirjoittaa masentuneen mielenlaadusta, jos itsellä ei olisi kokemusta aiheesta. – Jään helposti jumiin ajatukseen, miten hyväksyä kuolema, hetkien häviäminen ja muutos. Masentuneen ihmisen mielenliikkeiden todentuntuisen kuvaamisen taustalla ovat Nikkilän omat kokemukset masennuksesta. Monet konkreettiset yksityiskohdat, kuten näyttelijän ammatti ja sen tuomat haasteet, lapsuuden maisemat Itä-Helsingissä ja Moskovassa sekä tietyt tapahtumat ihmissuhteissa, elämässä ja ajatuksissa, ovat peräisin omista kokemuksista. OMA KOKEMUS AUTTOI KIRJOITTAMAAN Vaikka Näyttelijä-romaanissa ja Jussi Nikkilän omassa elämässä on paljon yhtäläisyyksiä, hän sanoo teoksen olevan vain paikoitellen autofiktiivinen. Ja niitä molempia pitää pystyä valjastamaan siten, että olisi positiivisella tavalla ankara itselleen: osaisi elää sen kanssa, mitä nyt on, eikä päästäisi jatkuvaa ajatusten avaruutta koko ajan kummittelemaan. Mutta osa tarinasta on kokonaan fiktiota ja osa kärjistettyä todellisuutta. Samat teemat mietityttävät ja vaivaavat Nikkilää edelleen 37-vuotiaana. Toisinaan jos hän päästää ajatukset liian pitkälle, ne muuttuvat liian surullisiksi. – Minulla on aina ollut taipumusta masennukseen, ei siitä pääse yli. Lapsena ja nuorena en kuitenkaan osannut sanallistaa masentuneita ajatuksiani. Elämässä joutuu kohtaamaan ikäviäkin asioita, joista jotkin jättävät syvemmän jäljen. ILO JA ALAKULO EIVÄT SULJE POIS TOISIAAN Nikkilä sanoo ammentaneensa tarinaan myös sitä, mitä on lähipiirissään nähnyt ja kuullut. Hän pohtii, johtuuko maailmantuskan keventyminen ja elämän katoavaisuuden sietäminen vanhenemisen tuomasta kovettumisesta maailmaa kohtaan vai oppimisesta ja siitä, että hyväksyy itsensä aiempaa armollisemmin. Hän ei enää pääse eroon ajatuksesta, että kaikki katoaa. Elämä vain on ristiriitaista
Jussi Nikkilä y Syntynyt 1982 Lahdessa, viettänyt lapsuutensa Moskovassa ja Herttoniemessä Helsingissä. y Valmistui 2008 teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta. y Asuu perheensä kanssa Helsingin Töölössä. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 13. Opiskeli Shakespearea London Academy of Music and Dramatic Art -oppilaitoksessa 2013. Perheeseen kuuluvat puoliso, näyttelijä Elena Leeve, sekä 3ja 5-vuotiaat lapset. Esikoiskirjan kirjoittaminen oli Jussi Nikkilälle henkilökohtai sesti tärkeä projekti – tuotos, joka oli vain tehtävä. y Esikoisromaani Näyttelijä (Tammi) ilmestyi syksyllä 2019. y Näyttelijä, ohjaaja ja kirjailija. Lisäksi näytellyt Q-teatterissa, KOM-teatterissa, KokoTeatterissa ja Kansallisteatterissa sekä ohjannut lukuisia näytelmiä. y Näytellyt muun muassa elokuvissa Tyttö sinä olet tähti, Ganes, Pussikaljaelokuva sekä Jättiläinen
Hän uskoo, että koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, monen syömisen ja kehonkuvan häiriön juuri löytyy mielestä. Näyttelijöiden maailmassa vertailu, kuka on valittu mihinkin rooliin, on välillä kovaa. Nikkilä arvelee, että vaikka hän kokee lapsuudenkotinsa todella hyväksi, jotain turvattomuutta hän yritti liiallisella syömisellä korjata. Juurella Nikkilä tarkoittaa sitä, mikä on oman itsen, mielen, kehon ja maailman suhde. Koulukiusaaminen ei ollut pahinta laatua, mutta lihapulla-kommentit tulivat tutuiksi ja kiusaaminen jätti tunteen, että jotain omassa olemisessa on vinossa. Ja vaikka hän myöhemmin kasvoi pituutta ja hoikistui, hänelle jäi tunne, että lihomista pitää varoa. – Siitä tulee ahdistava pingpong-ottelu, joka vaikuttaa ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen ja kaikkeen, mikä on ihmisenä olemisessa ja elämässä oleellista. Edelleen aikuisenakin Nikkilä saattaa ajatella, että hankalaan oloon löytyy lohdutus ruuasta. EI KANNATA YRITTÄÄ OLLA JOTAIN, MITÄ EI OLE Yläasteella, jossa Nikkilää edelleen kiusattiin, hänelle heräsi valtava tarve olla jotain, tulla joksikin. Nikkilä kokee koko vuosikymmenen kaksikymppisestä kolmekymppiseksi olleen poukkoilevaa ja haastavaa Jussi Nikkilä on tehnyt uransa aikana isoja rooleja ja ohjaustöitä, mutta myös joulupukkikeikkoja. Hän kaipasi tunnustusta, mutta ei uskaltanut sanoa sitä ääneen. Siellä hän jostain syystä alkoi syödä paljon ja lihoi. Sama arvostetuksi ja nähdyksi tulemisen tarve ja sen aiheuttama levottomuus jatkuivat kolmekymppiseksi saakka. Kun tähän suhteeseen ja omaan mieleen tulee jokin häiriö, se menee kehoon, josta se taas heijastuu takaisin mieleen. K A N S S A K U L K I J A J U S S I N I K K I L Ä asui ennen peruskoulun alkua neljä vuotta Moskovassa. Hän sanoo kuitenkin viime vuosina rentoutuneensa asian kanssa ja tietoisestikin alkaneensa ajatella ja hyväksyä, että kroppa muuttuu vuosien varrella. Ristiveto nöyryyden ja kunnianhimon välillä oli suuri. 14 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9
Nyt neljääkymmentä lähestyessään hän ei enää yritä ”olla jotain” samalla tavalla kuin nuorempana. Yleensä ihmiset eivät edes odota mitään, vaan itse yrittää täyttää jotain, mitä ei ole edes olemassa. Sen sijaan hän antaa itselleen vartin aikalisän: sanoo moikka ja poistuu paikalta. – Pyrin mahdollisimman paljon siihen, etten yrittäisi olla jotain, täyttää jotain tai näyttää joltain, mitä en ole. Tavallaan oli vielä aika lapsi, mutta kuitenkin oli tehtävä aikuisen valintoja. – Hyvin kerrotun tarinan voima on valtava. Pyrin mahdollisimman paljon siihen, etten yrittäisi olla jotain, täyttää jotain tai näyttää joltain, mitä en ole. – Siinä saattaa mennä pahasti pieleen. LYHYT IRTIOTTO VIE ULOS SYNKKYYDESTÄ Ylläpitääkseen mielen tasapainoa Nikkilälle on tärkeää nukkua paljon. Hänelle on äärimmäisen tärkeää, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi puhua kaikista mielenliikkeistään suoraan ja sensuroimatta. Se auttaa häntä jaksamaan. On jännää ja samalla myös järkyttävää, miten oma katse voi nopeasti muuttua. Jos synkkyys iskee päälle, kaikki tuntuu olevan itseä vastaan: Miksi tuo bussikuski katsoo noin. Myös liikunta, perusjuttu, on olennainen osa hyvinvointia. Että hitsi, tämä ei ole käsitettävää, vaan tässä elämänkertaelokuvassani on nyt todella huono juoni. Välillä on hyvä olla analysoimatta ja antaa vain olla. Se myös paransi suhdettani omiin vanhempiini ja antoi ymmärrystä heitä kohtaan. Nikkilällä ja hänen puolisollaan on 3ja 5-vuotiaat lapset, ja hän kokee, että moni asia helpottui vanhemmaksi tulemisen myötä. kasvuaikaa, jolloin mieli oli vähän väliä kaaoksessa. Kun ahdistaa, voi odottaa sen kriittisen vartin ja nähdä muutoksen, kun negatiivinen voi muuttua positiiviseksi. Rakkaus, jota omia lapsiaan kohtaan tuntee, on mieletöntä. Jussi Nikkilälle itselleen kaaoksen ja maailman loputtomien virikkeiden määrän sietäminen on jokapäiväistä harjoittelua. – Se elämän perusdilemma, miksi olla, on saanut selkeän vastauksen lapsista. TARINOILLA ON VALTAVA VOIMA Näyttelijä-romaanissa päähenkilö hiljentää päänsisäistä kaaostaan, turtumustaan ja vaikeita kysymyksiä välillä vahingollisillakin tavoilla, kuten lääkkeillä ja alkoholilla. Se on ihmistä eheyttävää, ainakin minulle. Silloin täytyy antaa itselleen aikaa irtautua tilanteesta. Joskus Nikkilä yrittää tietoisesti vaikuttaa siihen aivokemioiden kautta – toisin sanoin syömällä sokerisen pullan tai ottamalla yhden Fernet Brancan. Tai noudattamalla isoäitinsä kikkaa: hengitä kymmenen kertaa nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Ja se on hävitty peli, josta jää vain tyhjää käteen, hän sanoo ja huomauttaa, että vaikka odotuksia jollakulla olisikin, niitä ei silti ole pakko täyttää. Jos eteen tulee konflikteja tai erimielisyyksiä, hän ei ala selvittää tilannetta heti. Silloin saan kurkistuksen toiseen maailmaan ja unohdan itseni hyvällä tavalla. Myös läheiset ystävät tuovat Nikkilän elämään vakautta. Nikkilä on kehitellyt työkaluja myös siihen, kuinka selvitä haastavista tilanteista työssään ohjaajana teatterissa. Hän sanoo egoismin olevan pirullinen mielen aave. Se toimii aina. Ja kun Nikkilän mielen valtaavat synkät ajatukset tai arvottomuuden sekä – Nikkilän sanoin – pikkumaiset omaan egoon liittyvät tunteet, hän irtaantuu niistä parhaiten tarttumalla johonkin ulkopuoliseen tarinaan: romaaniin tai esimerkiksi Bob Dylanin musiikkiin. Nikkilä tunnistaa, että tällainen tilanne on hyvä mittari sille, että hänellä ei ehkä ole nyt paras hetki elämässä. Hän sanoo, että koska hänellä ei ole elämän hahmottamiseen ja ymmärtämiseen esimerkiksi uskonnon kaltaisia vankkoja rakenteita ja kaavoja, yksi tärkeä jäsennyskeino on kirjoittaminen. Nikkilä sanoo miettineensä paljon, kannattaako omasta elämästään yrittää rakentaa jotain selkeää lineaarista ja johdonmukaista narratiivia. Sekä ammatillisesti että omaan identiteettiini liittyen. Ja että kaikki ne, joiden kanssa olin joutumassa konfliktiin, ovat ihmisiä. – Kun vartin ajan kuljen ulkona kaupungilla, muistan, että ai niin, täällä on tämä Helsinki ja muukin maailma ja elämä. ÄLÄ KIRJOITA ELÄMÄLLESI HUONOA JUONTA Vaikka Jussi Nikkilä yhä ajoittain painii mielen kaaoksen ja synkkien ajatusten maailmassa, hänen elämässään tapahtui perustavanlaatuinen muutos parempaan, kun hän 32-vuotiaana tuli isäksi. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 15. Miksi tuo vastaantulija ei väistä. Pitkän juoksulenkin jälkeen Nikkilä saattaa olla koko päivän ekstaasissa, kun veri virtaa kehossa ja mieli on kirkastunut. Että ensin olet jotain mieltä ja vannot jonkin nimeen ja kahden tunnin päästä voit olla ihan eri mieltä
Läheistensä suojelemiseksi hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään. Niin kävi myös nelikymppiselle Marille. 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Kun ongelma tulee ilmi työpaikalla, riippuvuus on todennäköisesti ohjannut elämää jo pitkään. Suurin osa alkoholisteista on työssä käyviä ihmisiä. Hän osallistui työnsä kautta usein erilaisiin tapahtumiin, kuten cocktailtilaisuuksiin ja illanistujaisiin, joissa meno yltyi välillä turhankin vauhdikkaaksi. KIELTOMEKANISMI ON VAHVA Marin tavoin moni alkoholisti sinnittelee työelämässä, vaikka juominen alkaa jo hallita elämää. Saatoin juoda hillitysti työtilaisuudessa tai illanvietossa ystävien kanssa ja lähteä muita aikaisemmin kotiin. K un jää kotiin etätöihin ja paiskii hommia oikein tehokkaasti, suorituksen voi palkita siiderillä jo iltapäivällä. – Vähitellen juomiseni siirtyi kotiin, koska aloin pelätä, että nolaan itseni jossain työtilanteessa. Marin juominen alkoi lisääntyä noin viisitoista vuotta sitten. Hän on hyvin koulutettu, urallaan menestynyt nainen. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVITUS MARIA VILJA ”Ajattelin ottavani vain pari lasia viiniä” Morkkiksen jälkeen saattoi tulla viikkojen tai jopa kuukausienkin kuiva kausi, kunnes sama toistui. Ja kun iltapäivän viimeisetkin työpuhelut on hoidettu, pääsee avaamaan viinipullon. Alkoholiriippuvuuden lonkerot luikertelivat Marin elämään vähitellen vuosien kuluessa. Siellä jatkoin juomista ja olin lopulta ympäripäissäni, Mari kertoo
– Alkoholisteista 80 prosenttia on työssä käyviä ihmisiä. Tyypillistä onkin, että kun alkoholiongelma paljastuu työpaikalla, lähipiiri on kärsinyt juomisesta jo vuosia. Häneltä juominen vei ensin silloisen avioliiton ja nosti tien pystyyn työelämässä vasta vuosia myöhemmin. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 17. Jos puoliso huomauttaa juomisesta, alkoholisti voi puolustautua muistuttamalla, kuinka paljon hän tuo perheeseen rahaa, Muukkonen toteaa. – Sairauteen kuuluu erittäin vahva kieltomekanismi. – Samalla sohvalla voivat istua vierekkäin alkoholismiin sairastunut ylilääkäri ja narkomaani, joka on rahoittanut päihteiden käyttöään itsensä myymisellä. Muukkonen tietää, mistä puhuu, sillä hän on itsekin raitistunut alkoholisti. Hän kertoo päihdehoitokeskuksen potilaiden olevan läpileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta elinkeinoelämän huipulta toisen polven syrjäytyneisiin. Heistä moni saattaa olla kovakin tekemään töitä, koska se antaa itselle ikään kuin oikeutuksen juoda: niin kauan kun kykenen työhön, kaikki on hyvin, sanoo päihdehoitokeskus Kantamon johtava päihdeterapeutti Mika Muukkonen
18 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Viisi Kela-korvattua käyntiä vastaanotollani ei vielä riitä mihinkään, mutta jos sitä kautta ihminen jollain tavalla tunnistaa tilanteensa ja motivoituu hoitoon, ollaan ison prosessin alussa. – Minulla oli täysin hukassa se, milloin työaika loppuu ja vapaa-aika alkaa, ja uuvutin lopulta itseni. Suomessa se tarkoittaa sitä, että kymmenen vuoden rankan dokaamisen jälkeen asia otetaan hyvin varovasti puheeksi töissä, Lausvaara sanoo. On myös niitä, jotka ovat hakeutuneet hoitoon omasta aloitteestaan, koska eivät enää jaksa jatkaa entiseen tapaan. Hoidin esimerkiksi työasioita kännissä. Muun muassa suurissa kansainvälisissä yrityksissä työskennellyt Mari kertoo aina olleensa omistautunut työlleen. Lääkkeisiin hän ei kuitenkaan koskenut. Alkoholistinen juominen on pitkän päälle todella raskasta, Mika Muukkonen toteaa. Hänellä on aviomies, ei lapsia. Usein hoitoon lähtemistä edeltää jokin pohjakosketus, viimeinen niitti, joka pakottaa muutokseen. Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat selvittäneet alkoholinkäytön yhteyttä mielenterveyden häiriöistä aiheutuviin sairauspoissaoloihin. Sen jälkeen heidän elämänsä on hyvin samankaltaista, vain aikajana vaihtelee. MONTA TIETÄ RIIPPUVUUTEEN Luisuminen alkoholin ongelmakäyttöön voi olla vaarana silloin, jos kuormitukseen hakee toistuvasti lievitystä alkoholista. – Paljon puhutaan varhaisen välittämisen mallista. Mari nimittää itseään tuurijuopoksi, koska hän saattoi olla viikkoja tai kuukausia juomatta. – Kun motivaatio on ulkoinen, hoidon tehtävänä on kääntää se sisäiseksi. – Kadotin moraalini enkä pystynyt enää kontrolloimaan tilanteita. Opettelin jopa migreenilääkkeiden nimetkin, jotta osaan kysyttäessä kertoa, mitä niistä käytän. Juominen jäi pimentoon myös työpaikalla. Huolta ei otettu vakavasti: Mari sai mielialalääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden reseptin ja kehotuksen etsiä muunlaisia tapoja rentoutua. – Terveydenhuollossa hoidetaan masennusta, ahdistusta, paniikkihäiriötä ja unettomuutta, mutta kukaan ei huomaa, että henkilö juo aivan älyttömästi. – Ongelmani oli se, että olin menestyvä, työssä käyvä nuori ihminen, joka hoiti itsensä ja ulkonäkönsä. En koskaan etukäteen ajatellut humaltuvani, vaan olin mielestäni se fiksu ihminen, joka ottaa rentoutuakseen vain pari lasia viiniä. Alkoholiriippuvaisilla oli kaksi kertaa enemmän yli kymmenen päivän sairauspoissaoloja kuin vähän alkoholia käyttävillä. Näitä kulisseja ylläpitämällä hämäsin itseänikin. Jos rasitteena on lisäksi perinnöllinen alttius sairastua päihderiippuvuuteen, liikutaan vaarallisilla vesillä. ULKOINEN MOTIVAATIO SISÄISEKSI Kantamon potilaista suurin osa on hakeutunut hoitoon ulkoisen motivaation ajamina, kuten työpaikalta tehdyn hoitoonohjauksen seurauksena tai puolison vaatimuksesta. Hän johti aiemmin päihdekuntoutuskeskus Kalliolan klinikkaa ja työskentelee nykyisin kolmella yksityisellä työterveysasemalla. Jo vuosien ajan Marilla oli ollut selitys valmiina, jos krapula esti töihin lähdön. Marille pohjakosketuksia tuli useita, kun ongelma paheni ja kulissit alkoivat romahdella. Urheilin ja kävin säännöllisesti kampaajalla ja kauneushoidoissa. Myös Marin suvussa on alkoholismia, joka on varjostanut hänen lapsuuttaan. Päihdesosiaalityöntekijä Jyrki Lausvaaran mukaan työpaikoilla ollaan tässä asiassa silti aivan liian arkoja. Oireet ovat todellisia, mutta niitä ylläpitää päihde, ja siksi paha olo vain voimistuu, hän kuvailee. Jollekulle tällainen piste voi olla esimerkiksi eläkkeelle jääminen, koska silloin juomiselle tulee aikaa. VARHAINEN PUUTTUMINEN HUKASSA Osalla työpaikoista on päihdeohjelma, joka antaa ohjeet varhaiseen puuttumiseen esimerkiksi silloin, jos työntekijän käytös on muuttunut vetäytyväksi tai hänelle kertyy paljon poissaoloja. Suurkuluttajillakin vastaavia poissaoloja oli puolitoista kertaa enemmän kuin vähän juovilla. – Olen hämmästellyt sitä, miten huonossa hapessa osa ihmisistä tekee todella vaativia töitä. Lausvaara uskookin, että osa mielenterveyssyistä aiheutuvasta työkyvyttömyydestä johtuu pohjimmiltaan päihdeongelmista. Mika Muukkonen sanoo ihmisten kulkevan hyvin erilaisia polkuja siihen pisteeseen, jossa päihderiippuvuus syntyy. – Työkaverini uskoivat lähes 20 vuotta, että sairastan migreeniä, jota minulla ei oikeasti ollut. Silti oma alkoholinkäyttö huoletti, ja hän kävi asian vuoksi ensimmäistä kertaa lääkärissä jo noin kahdeksan vuotta sitten
3 Käytätkö alkoholia keinona lievittää krapulaasi. – Hoitoon mentyäni koin valtavaa helpotusta, kun sain tietoa tästä sairaudesta ja ympärillä oli ihmisiä, jotka tunsivat samoin kuin minä. Alkoholin kokonaiskulutus väheni vuosina 2007–2017, mutta viime vuonna vähenevä trendi pysähtyi. Jos vastaat myönteisesti vähintään kahteen kysymykseen, alkoholinkäytöstä on syytä huolestua. Hän toivoo tarinansa auttavan muita päihteiden käytön kanssa kipuilevia hakeutumaan ajoissa hoitoon. Samalla koin syvää häpeää siitä, että en pysty saamaan juomistani kuriin. 4 Tunnetko syyllisyyttä alkoholinkäytöstäsi. Ehkäisevän päihdetyön järjestön EHYTin muutaman vuoden takaisen kyselytutkimuksen mukaan joka toisella suomalaisella oli kokemusta ainakin yhdestä työkaverista, joka juo liikaa. Hänestä tuntui myös huojentavalta huomata, että potilastovereissa oli fiksuja ja elämässään hyvin pärjänneitä ihmisiä, jotka olivat painineet samanlaisen ongelman kanssa kuin hän. Samassa yhteydessä hän lopetti salailun ja kertoi ongelmastaan työpaikalla. Siinä alkoholismi ymmärretään krooniseksi sairaudeksi, josta toipumiseksi on oltava pysyvästi raitis. NÄIN TYÖSSÄ KÄYVÄT JUOVAT Noin 90 prosenttia työssä käyvistä suomalaisista käyttää alkoholia, ja suurimmalla osalla käyttö on kohtuullista. TAKAISIN OMAKSI ITSEKSI Mari kokee raittiuden tuoneen elämään tasapainon ja palauttaneen hänet omaksi itsekseen. Hän hakeutui itse hoitoon Kantamon päihdehoitokeskukseen, koska oli täysin väsynyt tilanteeseensa. Minä en menettänyt mitään ulkoista, mutta monia vuosia sisäisestä elämästäni. En ollutkaan selkärangaton, onneton tapaus, joka ei pysty ryhdistymään, Mari kertoo. Edelleen jotkut hänen ystävistään eivät ole uskoa hänen sairastuneen, koska “sinähän hoidat kaikki asiat niin hyvin”. Kantamon hoito perustuu Minnesota-malliin. Myös mielenterveys alkoi järkkyä. Tässä vaiheessa puoliso totesi Marin olevan alkoholisti, mutta Mari itse epäili sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. – Se oli ihan maanisdepressiivistä toimintaa. 1 Oletko yrittänyt vähentää alkoholinkäyttöäsi ja epäonnistunut siinä. Olo on vapautunut, mikä heijastuu elämään kokonaisvaltaisesti unenlaadusta lähtien. Kun alkoholi ei enää pyöritä minua, olen alkanut löytää rajoja elämääni. Kuukauden mittaista perushoitoa seuraa 11 kuukauden avohoitojakso, johon kuuluvat viikoittaiset käynnit vertaistukiryhmässä. Juomatapoja sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna sekä toimihenkilöistä että työntekijöistä noin joka neljäs juo itsensä humalaan usein. Välillä touhusin kauheasti, ja välillä itkin sängyssä ja join kaksin käsin viiniä. Mika Muukkosen mukaan koko hoidon läpikäyneistä yli 90 prosenttia raitistuu. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat (THL 2018) ja www.ehyt.fi Milloin on syytä huoleen. Mari saattoi olla pari päivää supertehokas sekä työssä että kotona, minkä jälkeen tulivat romahdus, itku, alakulo ja muutaman päivän juomisputki. Jos pohdit omaa mahdollista alkoholiriippuvuuttasi, kysy itseltäsi nämä kysymykset. Ja saanut arkeeni paljon lisää tunteja. Lakkasin osallistumasta koulutuspäiviin ja ulkomaan työmatkoille, koska pelkäsin mokaavani ja menettäväni työpaikkani. – En ole aloittanut uusia harrastuksia tai alkanut juosta maratoneja, vaan laatu löytyy enemmänkin korvien välistä. – Helposti kuvitellaan, että alkoholisti on ihminen, joka on juonut työnsä, perheensä ja talonsa. Lähteet: Duodecim T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 19. Lähde: Näin Suomi juo. 2 Onko läheisesi tai tuttavasi ilmaissut huolensa tai ärtymyksensä alkoholinkäytöstäsi. IRTI SALAILUSTA JA HÄPEÄSTÄ Marin raitistumisesta on kulunut nyt reilu vuosi. Ulkoiset merkit eivät kerro sitä, onko ihminen alkoholisti vai ei
Olemme rakentaneet luottamusta uudelleen 20 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. V A L T T E R I T U O M E L A J A E L L A M A R I A T U O M E L A Kanssakulkija Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkija jutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan
. Vaimo Ella-Maria Tuomela on pysynyt miehensä tukena, mutta luottamus on pitänyt rakentaa uudelleen. – Se on pitkälti EllaMaria ansiota, Valtteri sanoo. Siitä alkoi pitkä kuntoutuminen. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT EEVA ANUNDI EllaMaria ja Valtteri Tuomela ovat onnistuneet pitämään kiinni omasta rivitalokodistaan, mikä on heille iso juttu. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 21. Pelaamiselle tuli loppu vasta, kun poliisit veivät Valtteri Tuomelan suoraan pelikoneelta sairaalaan
Se oli helpotus, sillä olin niin väsynyt pelaamiseen. Pelit toivat jännitystä ja imaisivat mukanaan. Lapset olivat yhden ja neljän vuoden ikäiset, ja olen jälkikäteen surrut, etten kyennyt olemaan heille läsnä. Pelaamisen aikana unohtelin asioita ja muu elämä vain raahautui mukana. Joskus tajusin lopettaa, kun olin voitolla, mutta yleensä pelasin rahat loppuun asti. Silloin laskuja alkoi mennä perintään. Olin aivan koomassa valvomisesta sekä pelaamisesta ja tyhjensin taskuistani neljäsataa euroa kolikoita oksennuspussiin. Ajattelin jo silloin, että suhteeni pelaamiseen on ongelmallinen. Pelasin kolikkoautomaatteja, sillä rahan kilinässä ja kolikoiden näkemisessä oli jotain kiehtovaa. Omistusasunnon olemme onneksi onnistuneet säilyttämään, mikä on pitkälti Ella-Marian ansiota. Välillä pelasin baarissa, mutta en juonut mitään. Menneisyyttä en pysty muuttamaan, ja olen päässyt eteenpäin antamalla itselleni anteeksi. Välillä minulla oli itsetuhoisia ajatuksia ja kiristin niillä vaimoani. Olin kuin sumussa. K A N S S A K U L K I J A V A L T T E R I T U O M E L A J A E L L A M A R I A T U O M E L A A loitin pelaamisen jo seitsemänvuotiaana, mutta se oli silloin hyvin satunnaista. Olin pelannut kymmenen päivää putkeen ja ollut kadoksissa perheeltäni. Pohjakosketus tuli vuoden 2015 maaliskuussa. Matkalla sairaalaan päätin, että tämä on loppu nyt, tai loppua ei tule koskaan. Olen ollut sairas. Mielestäni pelikoneet pitäisi poistaa yleisiltä paikoilta, sillä kauppojen ja huoltoasemien kolikkokoneista peliura yleensä alkaa.” V A L T T E R I T U O M E L A : . Jatkoin pelaamista koko teini-iän aikuisuuteen asti. Siellä arvioin, että olin pelannut noin 70 000 euroa. Pelatessa unohdin hetkeksi kaiken, olin omassa kuplassani. Lopulta lyhensin toisella vipillä toista. Kiersin pitkin kyliä etsimässä avoinna olevia pelikoneita. Koska vakuutukset ja lainat olivat Ella-Marian nimissä, hän menetti luottotietonsa. Yksi taustatekijä oli varmasti koulukiusaaminen, joka alkoi yläasteella ja jatkui hieman vielä lukiossakin. Pakenin pelaamiseen itselleni vaikeita tilanteita, kuten ihmisten kohtaamista. Ymmärrän nyt, että pakenin pelaamiseen silloin, kun olisi pitänyt puhua. Olen ikuisesti kiitollinen vaimolleni siitä, miten hän toimi. Pelaaminen paljastui EllaMarialle, kun olimme olleet muutaman kuukauden yhdessä ja viivyin pitkään kauppareissulla. Nyt luottamus on palautunut, ja pystymme puhumaan avoimesti rahaasioista. Hoito jatkui Hietalinna-yhteisössä Järvenpäässä, jossa olin pari kuukautta. Ymmärrän nyt, että pakenin pelaamiseen silloin, kun olisi pitänyt puhua. Kun poliisit tulivat, näytin varmaan siltä, kuin olisin vetänyt kovia huumeita. Vaimoni oli seurannut liikkeitäni kauppakeskuksessa ja soittanut hätäkeskukseen. En loukkaantunut, jos hän soitteli perääni ja kysyi, missä olen. Jäin hoitoon kuitenkin vapaaehtoisesti ja olin siellä muutamia päiviä. Joskus ajoin keskellä yötä Helsinkiin Casinolle. Tapasin vaimoni, kävin töissä – ja silti jatkoin entisen malliin. Olin siinä vaiheessa niin pohjalla, etten välittänyt muiden tunteista. Kesti pitkään, ennen kuin EllaMaria päästi minut esimerkiksi yksin kauppaan. Yläasteella jäin usein koulupäivien jälkeen pelaamaan ja selitin vanhemmille, että olin ollut kavereiden luona. Pärjäsimme vielä joten kuten laskujen kanssa, kun siirsimme eräpäiviä ja pilkoimme maksuja pienempiin osiin. Taukoja oli vain satunnaisesti, esimerkiksi armeija-aikana, seurustelun alkuvaiheessa ja silloin, kun rahaa ei enää ollut. Vaikka olin vannonut, että pystyn lopettamaan, en pystynyt. Jälkeenpäin iskivät kuitenkin syyllisyys, häpeä ja morkkis. Yksi pahimmista jaksoista alkoi keväällä 2011, ja silloin löysin pikavipit. En edes hävennyt, kun minut talutettiin kaikkien nähden poliisiautoon. Terveyskeskuslääkäri kirjoitti minulle pakkohoitolähetteeen Halikon sairaalan mielialahäiriöosastolle. Pelaamisen aikana unohtelin asioita ja muu elämä vain raahautui mukana. Meillä on se hassu tilanne, että minä olen pelaaja ja silti velaton. Sain vippejä, vaikka olin välillä työttömänäkin. 22 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Empatiakyky katosi, eikä toisten tunteilla ollut mitään merkitystä. Lähdin kotoa usein salaa tai ovet paukkuen pelaamaan. Keväällä 2016 Ella-Maria jäi sairauslomalle, ja Kela hylkäsi sairauspäivärahahakemuksen
Valtteri Tuomela • 33-vuotias, asuu Salossa rivitalokolmiossa vaimonsa Ella-Marian ja neljän tyttären kanssa. • Viettää vapaa-aikansa mieluiten perheen parissa: joskus katsotaan yhdessä leffaa tai käydään syömässä. Toipunut peliriippuvainen. • Kokoonpanotyöntekijä. Toimii peliriippuvuusryhmän ohjaajan mentorina Salossa. Nuorin tytär on iältään kolme kuukautta, vanhemmat 12, 8 ja 6 vuotta. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 23
24 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. • Mielenterveysja päihdetyöhön suuntautunut lähihoitaja ja sosionomiopiskelija. K A N S S A K U L K I J A V A L T T E R I T U O M E L A J A E L L A M A R I A T U O M E L A Ella-Maria Tuomela • 33-vuotias, asuu Salossa rivitalokolmiossa miehensä Valtterin ja neljän tyttären kanssa. • Pitää hyvästä kahvista, lukemisesta, luonnosta ja kansalaisvaikuttamisesta
Kotona tenttasin häntä ja ihmettelin, mihin tililtämme oli kadonnut iso summa rahaa. Enää ei tarvinnut pitää korttitaloa pystyssä, ja oli vihdoin lupa romahtaa. Seuraavan kerran hän pelasi häälahjarahamme, noin 4 000–5 000 euroa. En pystynyt hakemaan posteja, ja sosiaaliset kontaktit ahdistivat. Terveyskeskuspäivystyksen lääkäri sanoi, että hän voi tehdä virka-apupyynnön. Aloimme riidellä rahasta. Viimeisen kymmenen päivän peliputken aikana en nähnyt Valtteria lainkaan. Kun Valtteri oli pelaamassa, hyvittelin lapsia ostamalla heille vaatteita. Lääkäri totesi, ettei voi tehdä oikein mitään, kun ei tiedä, missä Valtteri on. Soitin poliisipäivystykseen pankkikorttini varastamisesta, ja sovimme, että teen rikosilmoituksen, jos Valtteri ei hakeudu hoitoon. Noina päivinä pelikoneet nielaisivat kymppitonnin. Kun huomasin tilillä jonkin vipin, siirsin rahat omalle tililleni, jotta ne voisi maksaa takaisin, mutta Valtteri nosti pian uuden vipin. Opiskelijana tuloni olivat pienet, joten raha olisi tullut tarpeeseen. En tiedä, olinko enemmän pettynyt itseeni vai Valtteriin. Bongasin Valtterin pelikoneelta ja piilouduin tolppien taakse, kun soitin hätäkeskukseen. Valtteri oli lähes psykoottinen: hän ei syönyt eikä nukkunut, eikä häneen saanut mitään kontaktia. Silti se voi olla ihan yhtä käyttökelpoinen kuin aiemminkin. Annoin ukaasin, että jos vielä pelaat, häitä ei tule. Peliaikoina Valtteri oli etäinen ja poissaoleva. Pelaaminen kärjistyi usein juhlapäivinä, kuten äitienpäivänä, jouluna tai syntymäpäivinä eli jännittävissä sosiaalisissa tilanteissa. A loimme seurustella Valtterin kanssa maaliskuussa 2006, ja kihlauduimme saman vuoden syyskuussa. Oma vointini romahti, kun Valtteri oli ollut yhdeksän kuukautta pelaamatta. Olimme suunnitelleet, että hankimme rahoilla huonekaluja yhteiseen kotiin ja teemme pienen häämatkan, mutta paletti hajosi kokonaan. Yhtenä yönä hän oli varastanut pankkikorttini ja nostanut tililtäni rahaa. Vakuutussopimukset ja kännykkäliittymät olivat minun nimissäni. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 25. Siellä olen oppinut, että luottamus on kuin lautanen: Kun sen tiputtaa, se hajoaa. Olen sanonut Valtterille, että luottamus ei ole vain sitä, ettei hän enää pelaa. Minulla todettiin yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja keskivaikea masennus. Hän oli käynyt yöllä nukkumassa muutaman tunnin, mutta häipynyt ennen aamua. Alkuun Valtteri pelasi omia palkkojaan, ja vasta myöhemmin kuvioihin tulivat pikavipit. Tuli tunne, että nyt minut on jallitettu koukkuun ja minua kohtaan voi käyttäytyä miten vain, kun en voi enää lähteä suhteesta niin helposti. Usein pelaaja pelkää posteljoonia, mutta meillä minä valvoin ja stressasin rahahuolia. Silloin Valtteri paljasti pelanneensa jo ennen tutustumistamme. Olen saanut päätöksen velkajärjestelyn aloittamisesta, mutta sitä ei ole vielä vahvistettu, koska tuloni ovat vaihdelleet. Enää ei tarvinnut pitää korttitaloa pystyssä, ja oli vihdoin lupa romahtaa. En pelkää enää Valtterin retkahtamista. Jäin sairauslomalle. Hän nosti useista paikoista pikavippejä. Poliisit ohjeistivat, että jos saan Valtterin olinpaikan selville, voin ilmoittaa hätäkeskukseen. Minua turhautti, että Valtteri tuhlasi pelikoneisiin ja määräili samalla minun rahankäyttöäni. Olen aina tehnyt paljon töitä ja opiskellutkin ohessa, joten tympiihän se, jos syyllistetään omien varojen käyttämisestä. Lautanen on säröillä ja sen voi liimata kasaan, mutta se muuttaa muotoaan. Kuukausi häiden jälkeen aloin odottaa ensimmäistä lastamme. Eräänä päivänä Valtteri lähti lähikauppaan, viipyi reissulla tunteja eikä vastannut puhelimeen. Luottamus mitataan arjen teoissa: jos toinen lupaa tyhjentää tiskikoneen, hän myös tekee sen.” E L L A M A R I A T U O M E L A : Oma vointini romahti, kun Valtteri oli ollut yhdeksän kuukautta pelaamatta. Näin, kun poliisit ottivat hänet kiinni, ja lähdin itse sivukäytävää pitkin pois. Vein illalla lastamme tanssiin ja ajattelin piipahtaa kauppakeskuksessa. En pystynyt hakemaan posteja, ja sosiaaliset kontaktit ahdistivat. Olen vetänyt vertaisryhmiä ja ollut kokemusasiantuntijana voimavarakursseilla
Työpaikalla jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa toiveikkuuteen ja lisätä siten koko yhteisön työhyvinvointia. T oivo on elämän perusvoimavara ja välttämätöntä mielekkäälle elämälle. Johtajalla on hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet vahvistaa työntekijöiden toivoa, kunhan hän tiedostaa sen merkityksen ja ylläpitää omaa toiveikkuuttaan. Erityisen tärkeää on, että johtaja kohtaa työntekijänsä empaattisesti ja arvostaen: on kiinnostunut, kuunteleva ja avoin, Kylmä sanoo. Käsitteiden ero on helppo ymmärtää kuolemansairaan potilaan hoidon kautta. – Johtajan toiveikkuus ilmenee myönteisyytenä sekä kannustavana ja rakentavana palautteena. TOIVO VAIKUTTAA KOKONAISVALTAISESTI Toivo on eri asia kuin toive, mutta usein ne sekoitetaan keskenään. Toiveikas ihminen on luottavainen ja näkee kauas, hän kokee voivansa hengittää vapaasti ja tuntee pärjäävänsä elämässä. Hoitotieteen dosentti Jari Kylmä tekee tutkimusja opetustyötä Tampereen yliopistossa terveystieteiden alalla. Hän on tutkimusryhmänsä kanssa tutkinut erityisesti toivon merkitystä johtamisessa. TEKSTI MARJAANA TUNTURI 26 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Kylmä on havainnut, että huonot etenemismahdollisuudet heikentävät esimerkiksi monen hoitotyöntekijän kokemusta toivosta, mikä vähentää sitoutumista työhön. Myös selkeät työnkuvat, riittävät resurssit ja mahdollisuus kehittyä työssään lisäävät työntekijän toiveikkuutta. Johtajan kokemus toivosta valuu alaspäin organisaatiossa, mutta virtausta tapahtuu molempiin suuntiin eli myös työntekijän toiveikkuus kulkee ylöspäin kohti johtajaa. Työelämässä toivolla on yhteys sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen ja työsuoritukseen. Jari Kylmä kertoo, että hoitajat Työhyvinvointi Toivoa tarvitaan myös työpaikalla Toivo on mielekkään elämän rakennuspuu
Vakavasti sairaan ihmisen toivoa on syytä vahvistaa esimerkiksi kertomalla, ettei häntä jätetä yksin ja että häntä hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Olisi väärin pitää yllä toivetta paranemisesta, jos se ei ole mahdollista, mutta toivoa dynaamisena elämänvoimana on tärkeä vahvistaa myös toivottomalta tuntuvassa tilanteessa. Masentunut ihminen on toivoton ja näköalaton, mikä ilmenee myös fyysisenä hitautena ja ilmeettömyytenä. Sen sijaan toivo on asia, jota voi lisätä elämäänsä aktiivisen toiminnan kautta. Jos kokee olevansa nyt toivoton, se ei tarkoita, ettei voisi jonakin päivänä olla toiveikas. MITEN LISÄTÄ TOIVEIKKUUTTA. saattavat pohtia, onko epäeettistä pitää yllä kuolemassa olevan potilaan toivoa. . Jotta toivoon voisi vaikuttaa, on huolehdittava oman elämän toiveikkuudesta. Jari Kylmä kuvaa toivoa, epä toivoa ja toivottomuutta kärjelleen käännetyn kolmion avulla. Se ei myöskään ole asia, jota voisi järjellä tai tahdolla hallita, eli ihminen ei voi päättää olla toiveikas. Kylmä kertoo tutkimusten osoittavan, että toivo vaikuttaa ihmisen terveyteen kokonaisvaltaisesti. Se ei ole jotain, mitä ihmisessä joko on tai ei ole. Kun ihminen puhuu toivottomuudesta, hänen verenpaineensa laskee eli elimistön toiminta hidastuu. Toisin kuin toiveet, toivo ei ole koskaan epärealistista. Toivo ei siis ole pelkkä tunne eikä sama asia kuin positiivinen elämänasenne. Pelkästään aiheesta puhuminen saa ihmisessä aikaan fysiologisia muutoksia. Toivo elämää eteenpäin vievänä voimana – rakentavien mahdolli suuksien havaitseminen Epätoivoon vajoami nen, esimerkiksi todellisuuden kaventuminen elämän vaikeuksien myötä Taistelu epätoivoon ja toivottomuuteen vajoamista vastaan – mukana häivähdys toivosta Toivottomuus – luovuttaminen ja tulevaisuuden menettämisen kokemus T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 27. – Sitä se ei missään nimessä ole. Työpaikalla vastuu toiveikkuudesta ei ole pelkästään johtajalla, vaan koko työyhteisöllä
Valitettavasti toivon tavoin myös toivottomuus tarttuu. Asioista on puhuttava realistisesti, ja kriisin hetkellä hyvä tiedonkulku lisää toivoa. Koska toivo tarttuu, se voi tuoda valoa myös työyhteisöön. Yksi sen keskeisistä rakennuspalikoista on suhde toisiin ihmisiin, joten perheja ystävyyssuhteita on tärkeää vaalia. • Muita tutkimuskohteita ovat muun muassa mielenterveyden edistäminen, psykiatrinen hoitotyö sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen terveys ja hyvinvointi. Työyhteisössä on hyvä vaalia aktiivisesti kaikkia toivoa vahvistavia elementtejä. Aivot saavat vaihtuvasta ympäristöstä ärsykettä ja tiukalle käärölle puristuneet ajatukset ilmaa. 28 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Jari Kylmä pyrkii suhtautumaan elämään mahdolli simman avoimesti ja lämpimästi. • Toivon lähteitä: kissat, läheiset, ystävät, elokuvat, näytelmät, kirjallisuus, musiikki ja puutarhanhoito. Luonnossa käveleminen onkin tärkeitä toivon rakennusaineita. Yksinäisen ihmisen on hyvä yrittää tietoisesti etsiä elämäänsä läheisiä ihmisiä. Olennaista on kyetä tunnistamaan tunteitaan ja puhumaan niistä muiden kanssa. Jari Kylmälle virtaavan veden seuraaminen on erityinen toivon lähde. On tärkeää olla avoin ja antaa toivoa luoville kohtaamisille mahdollisuus. Elämän jatkuvuuden näkeminen lisää toivoa, ja siksi on tärkeää lähteä kotoa ulos keskelle elämää. Tunteiden kauttakin voi vaikuttaa toivoon. Elämään mahtuu monenlaista, myös epätoivon hetkiä, eikä toiveikas ihminen ole aina iloinen. Jos työpaikalla on synkkä ilmapiiri, voi olla hyvä rajata työn osuutta elämässä ja pyrkiä vahvistamaan henkilökohtaisen elämänsä toiveikkuutta. Myös ajatteleminen on toimintaa, ja ajatuksiin voi yrittää vaikuttaa monin keinoin. – Moni vakavasti sairas kertoo selviytyvänsä siten, että välillä surraan ja välillä taas unohdetaan tietoisesti koko asia ja yritetään tehdä iloa tuottavia asioita. K U VA : K R IS TI IN A TO LV A N EN Jari Kylmä • Filosofian tohtori, terveystieteiden lisensiaatti, erikoissairaanhoitaja, sosiaalija terveydenhuollon työnohjaaja, dosentti ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. • Tutkinut toivoa vahvistavia auttamismenetelmiä, toivoa johtamistyössä sekä toivoa erilaisissa elämäntilanteissa sairastuneiden ja heidän läheistensä näkökulmasta. Myös hyvä itsetunto ja itsetuntemus lisäävät toiveikkuuden kokemusta, sillä ne tuovat tunteen pärjäämisestä. – Jos toivoa ei vaikeina aikoina löydetä, työntekijä häipyy. – Kaikille mielekästä yhteistä tekemistä löytää parhaiten keskustelemalla. TOIMINTAA KEHOLLE JA MIELELLE Epätoivon hetkellä myös konkreettinen tekeminen on usein hyväksi. Toivoa voi luoda myös suhde eläimiin, kuten Jari Kylmän esimerkki sota-ajan eläneiden ihmisten haastatteluista kertoo: – Kun kysyin, miten toivoa pidettiin yllä kotona, kun mies oli rintamalla, eräs nainen totesi, että oli ne kantturat navetassa. – Minua auttaa puutarhassa touhuaminen. Pelkästään positiivinen ilmapiiri ei ole sama asia kuin toiveikkuus, eikä toiveikkuutta voi esittää. Toisinaan toivon ylläpitäminen voi vaatia murheiden työntämistä takaalalle tarkoituksella. Yksikin ihminen voi vaikuttaa koko työyhteisöön etenkin, jos hän tuo aktiivisesti esille toivottomiksi kokemiaan asioita. Siellä kun puuhastelen, ajattelen, että olen sentään kykenevä toimimaan, Kylmä sanoo. Niitä ovat esimerkiksi mahdollisuus keskustella avoimesti ja myös tuulettaa tunteita, hyvät työkaverisuhteet sekä konkreettinen yhdessä tekeminen, vaikkapa yhteiset teatteriretket. TOIVEIKKUUS TARTTUU TYÖPAIKALLA Toiveikkuuden merkitys korostuu työpaikan kriisitilanteissa, esimerkiksi hankalassa taloustilanteessa. Se näkyy ihmisen olemuksessa ja heijastuu helposti ympärillä oleviin ihmisiin. • Tutkimusryhmään kuuluvat myös Katri Mäki, Noora Vehmas ja Elina Räsänen. Toivon vahvistaminen vastaavasti sitouttaa työntekijää työhönsä
Sama koskee arkielämää. Hyvä työkalu omien kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen on kutsumuskartta. Esimerkiksi Liisalla voi olla jano, mutta hän on oppinut kokemaan ongelman tarpeena juoda kokista – mistä seuraa paljon negatiivisiakin vaikutuksia. Mainio viitekehys maailman haasteiden ymmärtämiseen löytyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Sen sijaan tavoitteet kannattaa valita kunnioittamalla kahta kriteeriä: mitä itse haluaa tehdä, ja miten tällä tekemisellä tekee samalla hyvää muille. Mieti sitten, miten voisit näiden aktiviteettien avulla tehdä hyvää. Tämän takia on tärkeää suunnata tarmo siihen, että omasta toiminnasta syntyy ratkaisuja todellisiin ongelmiin. Mieli pyrkii täyttämään tyhjiön. Vuonna 2015 määriteltyihin 17 päätavoitteeseen kuuluvat muun muassa absoluuttisen köyhyyden poistaminen, koulutuksen parantaminen, tasa-arvon lisääminen ja vesiongelman ratkaiseminen. Kirjoita paperille allekkain, mistä kaikesta olet aidosti ja sisäisesti motivoidusti kiinnostunut: esimerkiksi kirjoittaminen, keskusteleminen, puutarhanhoito, laitteiden korjaaminen, rakentaminen, joukkueurheilu ja niin edelleen. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 29. Jos päivät valuvat toinen toisensa jälkeen ilman merkitystä tai järkevää rakennetta, elämä muuttuu pian arkiseksi puurtamiseksi. Itse asiassa suurin syy ihmisten työperäiseen stressiin ei käsittääkseni ole niinkään työn määrä, vaan työn epämäärä – siis epäselvyys siitä, mitä ihmiseltä odotetaan ja miksi. Iso osa maailman ongelmista johtuu siitä, että ihmiset pyrkivät todellisten ongelmien sijaan ratkaisemaan koettuja ongelmia. Pyrkimys varallisuuden kasvattamiseen tai laihduttamiseen vain siksi, että lehdissä lukee, että pitäisi olla rikas tai hoikka, voi johtaa entistä suurempaan ahdistukseen. Olennaista on asettaa tavoitteet niin, että niiden tavoittelu on innostavaa – ja että ne saavuttaessaan ratkoo todellisia ongelmia. I hmismieli ei toimi tyhjiössä. Tavoitteet kannattaa valita kunnioittamalla kahta kriteeriä: mitä itse haluaa tehdä, ja miten tällä tekemisellä tekee samalla hyvää muille. Mieli tarvitsee tavoitteita, mutta ei mitä tahansa tavoitteita. Mieli tarvitsee tavoitteen, jolla on merkitystä Kolumni Lauri Järvilehto on filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori, jota kiinnostavat ajattelu, oppiminen ja maailman visaisten ongelmien ratkaiseminen. Joidenkin kokeiden mukaan ihminen alkaa hallusinoida nopeimmillaan jo viidentoista minuutin kuluttua jouduttuaan tilaan, jossa aisti-informaatiota ei ole lainkaan. Mieli tarvitsee tavoitteita, mutta ongelmana on, että jos tavoitteet asetetaan sattumanvaraisesti tai yhteiskunnan pinnallisten arvostusten mukaan, tulos voi olla entistä pahempi. Jos voit suunnata kiinnostuksesi kohteet näiden tai näiden tyyppisten ongelmien ratkaisemiseen toimimalla yrityksessä tai organisaatiossa, tekemällä vapaaehtoistyötä tai vaikka perustamalla oman startupin, saat työskennellä mielenkiintoisten asioiden parissa tekemällä samalla hyvää maailmassa
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT PAULA VIRTA 30 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Toivon hiipuessa ahdistus kasvaa, mutta periksi hän ei ole valmis antamaan. O L L I S I I K I Kanssakulkija Haave omasta lapsesta täyttää mielen Olli Siikillä on ikävä jotain, mitä hänellä ei ole koskaan ollutkaan: omaa lasta
. Asia on tullut esille vasta, kun hän on alkanut puhua asiasta avoimesti. Olli Siikille tuli yllätyksenä, kuinka moni on turvautunut hoitoihin saadakseen lapsen. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 31
Siittiöt uivat suoraan ja nopeasti, ja niiden lukumääräkin oli normaalin yläkantissa. Suora puhe asiasta toi jälleen vertaistuen vyöryn. Masennusta sairastanut Siiki tulkitsi tuloksen niin, että toivo on menetetty täysin. Hän on kuusilapsisesta perheestä, ja yhdellä veljellä on kolme lasta, toisellakin yksi. – Olin elänyt monta vuotta siinä uskossa, etten pysty saamaan lapsia. Aluksi Siiki ei asiasta stressannut, mutta kun lasta ei alkanut kuulua, hän päätti käydä testeissä. Kummipojan ja sisarustensa lasten taivalta seuranneena Siiki tietää, ettei vanhemmuus ole helppoa. Yksi ystävä kertoi ensimmäisen lapsen syntyneen hoitojen avulla, mutta toisen lapsen saaminen ei onnistunut hoidoillakaan. Ne, jotka liikkuvat, liikkuvat hitaasti tai vain paikallaan. Siiki ja hänen kihlattunsa olivat olleet yhdessä jokusen vuoden, kun lapsi alkoi tuntua ajankohtaiselta. Se on aivan yhtä validi ja tarkka kysymys. LAPSENTEKO KUIN LOTTOAMISTA Siiki esiintyy sivutoimisesti standup-koomikkona. Pari vuotta sitten pariskunta pääsi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan lapsettomuushoitoihin. Tyrmäävä tulos vei voimat. – Sellaisetkin ihmiset, joilla oli jo lapsia, tulivat kertomaan lapsettomuushoidoistaan ja lapsettomuuden tuomista tunteista. Ajatus siitä, etten voisi ikinä saada lapsia, iski kovaa. Kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä. Siellä Siiki antoi uuden näytteen. Kerran Siiki kysyi ystävältään, helpottaako pelko sitten, kun lapsi on syntynyt. Ulkopuolisten utelut pariskunnan lapsisuunnitelmista alkoivat tuntua entistä tungettelevammilta ja irvokkaammilta. – Kuvittelin mielessäni lääkäreiden katsovan näytettä ja sanovan, että he eivät uskoneet sen voivan olla K A N S S A K U L K I J A O L L I S I I K I yhtään huonompi, mutta se kuitenkin oli, hän muistelee. Jos käy niin onnellisesti, että perheeseen tulee lapsi, edessä on myös valtavasti ennenkokematonta pelkoa. Testitulos havahdutti tuolloin alle kolmekymppisen miehen siihen, kuinka kovasti hän halusikaan tulla isäksi. Kaikki tulokset olivat keskiarvojen yläpuolella. Ystävä vastasi, että päinvastoin. Meni pitkään, etten tiennyt, olinko vihainen itselleni vai firmalle, joka ensimmäisen näytteen otti. Siksi hän romahti. – Vaikka tiesin, että asialle voidaan tehdä jotain, omassa mielessäni se tuntui traagiselta ja lopulliselta. – Aiemmin olin ajatellut, että lapsi tulee, sitten kun tulee, jos tulee. Siiki arvelee nyt, että vanhassa näytteessä oli jotain vikaa tai että silloinen masennuslääkitys saattoi vaikuttaa sperman laatuun. Kyse ei ole vain kovasta halusta tai toivomisen määrästä. Olli Siikillä ei ollut mitään syytä kuvitella, että sperman äytteen tuomio olisi näin lohduton. 32 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. – Aivan yhtä hyvin voisi kysyä, koska aiot voittaa lotossa. Muutaman vuoden ajan elämässä tapahtui niin paljon muutakin, ettei lapsihaave ollut aivan koko ajan mielessä. Alun perin Siiki ei edes harkinnut uutta testiä, koska pelkäsi liikaa. Hän oli kuvitellut olevansa geneettisesti varsin varteenotettava isäehdokas. PELKOA JA IRTI PÄÄSTÄMISTÄ Isyydessä Siikiä viehättää ajatus siitä, että omat teot ja opetukset voivat vahvistaa pientä lasta kasvamaan ihmiseksi. Uusi näyte toi toivon takaisin. – Jos nykyiset hoidot eivät toimi, harkitaan lahjasoluhoitoja tai adoptiota. Todella huonot mahdollisuudet saada biologisia lapsia luonnollisin keinoin. Pelko vain vahvistuu, kun lapsen saa syliin. Silloin Siiki ymmärsi, millaista lottoamista lapsen saaminen oikeastaan onkaan. Joka tapauksessa hän oli kiukkuinen. – Minun valintani muovaavat pientä olentoa. Nyt lapsettomuushoitoja jatketaan uudella energialla. K aikki siittiöt epämuodostuneita ja suurin osa kuolleita. Siksi Siiki uskalsi ottaa lapsettomuudenkin osaksi esiintymisiään. Kun synnytys alkaa, pelkään, mitä kaikkea voikaan tapahtua. UUSI PURKILLINEN TOI TOIVONKIPINÄN Yrittäminen jatkui – tavallaan. Hän on osa minua, vaikka meillä ei olisi edes sama dna. Taustalla oli jo pari vuotta yrittämistä. Hän oli aiemmin puhunut lavalla avoimesti masennuksestaan, minkä jälkeen monet ystävät olivat yllättäen avautuneet oman mielensä horjumisesta. – Jos kihlattuni on raskaana, pelkään keskenmenoa
– Asia on täysin henkilökohtainen eikä kuulu ulkopuolisille. Vaikka Olli Siiki haluaa itse kovasti isäksi, hän ymmärtää myös niitä, jotka eivät haaveile lapsista lainkaan. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 33. .
Siikiltäkään moni ei ole osannut kysyä, miltä hänestä tuntuu. Hyvä esikuva löytyi vahingossa supermarketista. Silloin saa surulle hyväksynnän. Kun lapsi jatkoi mellakointia, isä totesi rauhallisesti, että nyt on kyllä todella rankkaa ja isot ongelmat, etkä sinä tiedä vielä verotuksestakaan mitään, Siiki muistelee nauraen. SUPERSANKARI ISKI MARKETISSA Vauvakuumeesta huolimatta nyt 31-vuotias Siiki ei tunne kateutta nähdessään pienten lasten vanhempia. Viettää aikaa yhdessä niin paljon kuin suinkin mahdollista. Vastausta ei nimittäin ehkä halua kuulla: Pahaltahan se tuntuu. Ensin äiti selitti kyykyssä lapselle pakastealtaalla, että jos lapsi ei ala rauhoittua, isä vie tämän pois kaupasta. Pariskunta puhui miehestä monta päivää. Myös Siiki on huomannut, ettei asiasta kysellä miehiltä eikä mieskaveruksilla ole tapana ottaa asiaa esille. Vaikka toivoa on jäljellä, joka päivä ahdistaa vähän enemmän. Siikistä usein tuntuukin, että miehen surua vähätellään. En tiedä, olisinko itse pystynyt sellaisessa tilanteessa olemaan niin rauhallinen. Hetkeä myöhemmin suoraa huutoa kirkunut lapsi näkyi kulkevan isänsä sylissä kassojen ohitse aulan puolelle. – Se mies on sankarini. Juuri nyt en ole sitä, vaan kiihdyn nollasta sataan hyvin nopeasti. “SINUN” ON “TEIDÄN” Olli Siiki painottaa, että raskaus ja lapsen saaminen ovat miehelle aivan erilainen kokemus kuin naiselle. – Haluan hirveästi olla rauhallinen ja pitkäpinnainen. Välillä Siikistä on tuntunut, että hän voisi aivan hyvin pelata mobiilipelejä vastaanoton nurkassa, koska häntä ei kuitenkaan osallisteta keskusteluun. Hän painottaa, ettei halua lasta siksi, että sitten hänellä olisi lapsi. Miehen suru lapsettomuudesta voi myös jäädä näkymättömiin. Ja vaikka tekisin kaiken oikein, asiat voivat silti mennä pieleen. Nainen kestää yhdeksän kuukautta, kivut ja sen kaiken muun, ja sitten on vielä pahimmillaan kymmenien tuntien punnerrus. SURU KAIPAA HYVÄKSYNTÄÄ Utelut lapsihaaveista kohdistuvat yleensä naisiin. Hän toivookin, että aiheesta keskusteltaisiin enemmän. – Vaikka joku ei itse haluaisi puhua asiasta, on helpottavaa kuulla, ettei asian kanssa ole yksin. Samalla hän toivoo, että niin lapsettomuudesta kuin lapsen toivomisestakin puhuttaisiin kaikista mahdollisista näkökulmista. Myös hoitavilta lääkäreiltä on joskus kihlatulle puhuessa lipsahtanut, että raskaus olisi “sinun”, ei “teidän” projekti. – Kaikki vanhemmat tekevät virheitä. Hänen mielestään miehen väsymystä tai selkäkipuja ei voi lainkaan verrata raskaana olevan naisen kokemuksiin. – Haluan vain olla lapselle läsnä. Lapsia haluavan kaipuu on yhtä aitoa kuin jonkun toisen toive olla koskaan saamatta lasta, eikä kummankaan kanta ole toista parempi. Niin hän haluaa joskus myös kasvattaa oman lapsensa: ymmärtämään toista ihmistä, olemaan reilu ja oikeudenmukainen. Lapsi heittelehti ja ulvoi, mutta isä pysyi tyynenä. Ehkä silloin moni mieskin ymmärtäisi nykyistä paremmin, ettei lapsi välttämättä tule ”sitten joskus”, jos vain tarpeeksi toivoo. Lisäksi hän penää ymmärrystä sille, että erilaiset mielipiteet eivät tarkoita, että jonkun on oltava väärässä. Siikikin olisi ryhtynyt selvittämään omaa tilannettaan paljon aiemmin, jos olisi osannut ennalta varautua vastoinkäymisiin. Olen kuitenkin nähnyt, kuinka ystävät muuttuvat lasten myötä. Siiki ja kihlattunsa kohtasivat ostoksilla perheen, jonka taaperoikäisellä lapsella oli huono päivä. Hän haluaa ensisijaisesti tulla isäksi – ja mielellään hyväksi isäksi. Siksi hän on päättänyt puhua lapsettomuudesta ja sen tuomasta kaipuusta ääneen. Siiki on mielessään valmistautunut jo lapsensa teini-ikäänkin eli siihen, kun näkee jo kilometrien päästä lapsensa syöksyvän suin päin kohti virhettä. Siiki antaa kaiken kunnian äidin suurelle roolille varsinkin lapsen elämän alkuvaiheessa. Vaikka kuinka yrität selittää asiaa, lapsen on annettava tehdä omat virheensä itse. – Mitä vain voi edelleenkin tapahtua, ja minun täytyy pystyä suojelemaan lasta. Tai jos ei tietäisikään, sanoo vain, että puhu minulle, voidaan vaikka itkeä yhdessä. – Parasta tukea on se, kun toinen sanoo, että tiedän, miltä sinusta tuntuu. – Ensin isä tyynesti selitti lapselle, että nyt mennään pois, koska et totellut äitiä ja isiä. K A N S S A K U L K I J A O L L I S I I K I 34 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. – Karrikoidusti voi sanoa, että miehen työ on kolme ja puoli työntöä ja tuijotus. Silloin Siiki toivoo kykenevänsä ottamaan askeleen taaksepäin ja osaavansa myös päästää irti – sekä antaa itselleen anteeksi
Tätä ajatusmallia hän haluaa muuttaa. Olli Siikin mielestä stereotyyppiseen mieskuvaan ei kuulu tunteista puhuminen. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 35
TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A Erikoistutkija Olli Kiviruusu arvioi itsetunnon kehittyvän etenkin vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. 36 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9
T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 37. Mutta miten luoda arvostava suhde peilistä näkyvään tyyppiin. Kiviruusu havaitsi, että itsetunto kehittyi myönteisesti teini-iästä kolmikymppiseksi asti, mutta kolmenja neljänkymmenen ikävuoden välissä kehitys pysähtyi. Jos lapsi saa osakseen runsaasti rakkautta ja hyväksyntää, se vahvistaa itsetunnon peruskalliota – luottamusta omaan arvoon. Esimerkiksi nuoren itsetunnolle voi olla tärkeää päästä tiettyyn ryhmään ja etenkin muiden nuorten joukkoon. Lapsuuden kokemuksilla on Kiviruusun mukaan luonnollisesti suuri merkitys. Tutkimusaineisto on peräisin laajasta Stressi, kehitys ja mielenterveys -tutkimuksesta, jossa on seurattu samaa yli 2 000 ihmisen joukkoa vuodesta 1983 lähtien. Hän odottaa kiinnostuneena seuraavan tutkimusvaiheen tuloksia: osallistujat ovat nyt 52-vuotiaita, ja uutta aineistoa kerätään parhaillaan. VUOROVAIKUTUS MUOVAA IHMISTÄ Mistä aineksista hyvä itsetunto sitten rakentuu. Hän hyväksyy itsensä, arvostaa itseään eikä lannistu helposti vastoinkäymisistä. Hänet hyväksytään riippumatta siitä, saako hän koulussa hyviä numeroita tai onko hän hyvä urheilija tai osaako hän istua nätisti ja hiljaa. Kiviruusu on väitöskirjassaan tutkinut itsetunnon kehittymistä teini-iästä varhaiseen keski-ikään. Yhtä lailla tärkeää on, että ryhmä tukee mukaan pyrkivää. Hyvänkin itsetunnon voi varmasti romuttaa ja huonoa itsetuntoa rakentaa paremmaksi. – Itsetunnossa on varmasti pysyviä piirteitä, jotka tulevat varhaiskasvatuksesta, elämänkokemuksesta ja osittain ehkä perimästäkin. – Se edellyttää sitä, että lapsi voi kokea olevansa arvokas ja tärkeä ilman ehtoja. Kiviruusu sai tutkimuksestaan vahvistusta sille, että itsetunto rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Hyvä itsetunto auttaa tarttumaan haasteisiin, kohtaamaan vastoinkäymisiä ja tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa. Se on kuin puskuri vastoinkäymisille ja stressitekijöille ja voi liittyä myös resilienssiin ja mielen joustavuuteen, sanoo erikoistutkija Olli Kiviruusu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Miten syntyy arvostava suhde peilistä näkyvään tyyppiin. Miten hyvä itsetunto rakennetaan. Vastaavasti voimme olla muille ihmisille heidän itsetuntoaan tukevia tai heikentäviä riippuen siitä, miten heitä huomioimme. Se, millaista palautetta saamme ympäriltämme, vaikuttaa käsitykseemme itsestämme. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT PETRI HÄNNINEN T uo ihminen, joka katsoo minua peilistä, on ihan hyvä tyyppi. Jokseenkin näin voi ajatella henkilö, jolla on hyvä itsetunto. Kuitenkin oma ajatukseni on se, että itsetunto kehittyy koko elämän ajan. – Tuotamme itsetunnon toisillemme arjen kanssakäymisessä ja rakenteissa sen mukaan, miten kohtelemme toisiamme: kiitämmekö, palkitsemmeko ja kohtelemmeko toisiamme arvostavasti. Kiviruusu ilmaisee asian vielä toisin: Itsetunto on kuin rajapinta oman minän ja muiden välissä. Osallistujat ovat vastanneet kyselyyn 16-, 22-, 32ja 42-vuotiaina. – Hyvä itsetunto kuuluu mielen hyvinvoinnin ytimeen. Vähättely tai suoranainen kaltoinkohtelu, esimerkiksi mitätöivä kohtelu tai kiusaaminen koulussa tai . Hän uskaltaa tarttua haasteisiin eikä välttele tilanteita, joissa on mahdollista myös epäonnistua
MIKÄ HEIKENTÄÄ NAISEN ITSETUNTOA. • Harrastaa geokätköilyä ”vaihtelevalla intensiteetillä” ja kuluttaa moni puolisesti kulttuuritarjontaa. Miehillä vastaava yhteys ilmeni vasta 42 vuoden iässä. Poikien kasvatuksessa ehkä vaalitaan enemmän itsetuntoa rakentavia piirteitä. • Työskentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa Helsingissä. Tyytymättömyys omaan ulkonäköön on silti edelleen leimallisempaa tytöille ja naisille, Kiviruusu toteaa. – Yhteiskuntamme on perinteisesti aika patriarkaalinen ja toiminut miesten ehdoilla. Asiantuntemus alueina ovat itsetunnon kehitys elämänkaaressa sekä lasten ja nuorten mielenterveys. Vastaavanlainen ero on hänen mukaansa tullut esiin monessa itsetuntoa koskevassa tutkimuksessa. Se on ainakin aiemmin heijastunut myös siihen, miten tyttöjä ja poikia kasvatetaan ja millaiset naisten ja miesten roolit ovat. Hänen mukaansa miesten parempi itsetunto voi selittyä osin myös erilaisilla tavoilla arvioida itseä. 38 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Kiviruusun tutkimuksessa miesten itsetunto osoittautui kaikissa ikävaiheissa hieman paremmaksi kuin naisten. Hän arvelee sosiaalisen median lisäävän entisestään ainakin nuorten paineita. Toisenlaiseen ympäristöön päästyään hän saattaa hämmästyä: minähän osaan asioita, ja muut ihmiset suhtautuvat minuun myönteisesti. Naisilla tämä yhteys tuli esiin kaikissa ikävaiheissa ja jopa vahvistui iän myötä. ULKONÄKÖ ARVIOINNIN KOHTEENA Myös suhtautuminen omaan kehoon ja ulkonäköön on yhteydessä itsetuntoon. En tiedä, karaistuvatko ihmiset sietämään arvostelua, mutta yleensä olemme sille melko herkkiä. Hän arvelee eron liittyvän kasvatukseen ja rooleihin. Tosin Kiviruusu arvelee, että nykyisin nämä ominaisuudet ovat entistä sallitumpia ja jopa toivotumpiakin myös tytöille. – Valistunut arvaukseni on, että some on potentiaalinen riski itsetunnon kehitykselle. Se voi olla aika armoton ympäristö ja perustuu paljolti siihen, miltä asiat näyttävät. – Kulttuurimme on aika ulkonäkökeskeistä, ja kaikilla varmasti on ainakin jonkin verran siinä suhteessa paineita. Tästä voi kertoa tutkimuksessakin havaittu yhteys ylipainon ja keskimääräistä heikomman itsetunnon välillä. Esimerkiksi itsenäisyyden, aloitteellisuuden ja johtajuuden tukeminen luo uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. OLLI KIVIRUUSU • Valtiotieteen tohtori, väitellyt sosiaalipsykologian alalta vuonna 2017. työpaikalla, taas murentaa pitkään jatkuessaan kenen tahansa itsetunnon. Omille kuville voi saada nopeasti peukutuksia mutta samalla altistuu vertailulle ja ikävillekin kommenteille. Tyttöjen ja naisten ulkonäkö on perinteisesti paljon enemmän arvioinnin kohteena kuin poikien ja miesten. Kyselyyn vastaajien piti pohtia muun muassa väitteitä Uskon itseeni ja mahdollisuuksiini, Minulla on paljon hyviä ominaisuuksia ja Minua vaivaavat alemmuuden tunteet. On mahdollista, että miesten itsearviot eivät ole yhtä realistisia kuin naisten. – Ihminen voi myös tottua huonoon tilanteeseen
MYYTTI: Omalla ajattelullaan ja esimerkiksi myönteisyyden opettelulla voi parantaa itsetuntoaan. Siksi se ei ole vain yksilön itsensä vaan meidän kaikkien vastuulla. Kuitenkin esimerkiksi kehopositiivisuuden ja itsemyötätunnon ajatuksissa on paljon hyvää, jos ne saavat paljon itseltään vaativan ihmisen suhtautumaan itseensä aiempaa arvostavammin ja lempeämmin. Suomalaisessa kulttuurissa on perinteisesti arvostettu vaatimattomuutta: älä tee itsestäsi numeroa. Tutkimuksessa itsetunto kehittyi myönteisimmin niillä, joilla oli keskimääräistä vähemmän ihmissuhdevaikeuksia. Vastaavasti kehitys oli hitainta niillä, joilla vaikeudet lisääntyivät ajan myötä. Kun itsetunto on hyvä, ihminen kestää ristiriitatilanteita eikä koko ajan pelkää hylätyksi tulemista. Hänestä yhteiskuntaakin tulisi rakentaa itsetuntoa vahvistavaksi. Fakta: Jos itsetunto on hyvä, ihmisen ei tarvitse kyseenalaistaa omaa arvoaan, ja tämä voi näyttäytyä itsevarmuutena. Jos on taipumus huonoon itsetuntoon, usko itseen ja ihmissuhteeseen ei ole yhtä vahva. Fakta: Itsetuntoon voi olla vaikea vaikuttaa pelkästään itse, koska siinä on paljolti kyse ihmisen ja sosiaalisen ympäristön yhteydestä. Kiviruusu palaa jälleen ajatukseen siitä, että itsetunto kehittyy suhteessa muihin ihmisiin. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhuspalvelut järjestetään niin, että ihminen voi säilyttää omanarvontunteensa elämänsä loppuun asti. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 39. – Esimerkiksi ystävyysja parisuhteessa huono itsetunto tulee helposti esiin. Uudessa elämäntilanteessa omaakin olemassaoloaan on rakennettava uudelleen. Kuitenkin myös myönteinen muutos, esimerkiksi lapsen saaminen, voi väliaikaisesti nakertaa itsetuntoa ja aiheuttaa epävarmuutta. Fakta: Elämänkriisi, kuten avioero tai työpaikan menetys, voi koetella itsetuntoa. Mutta itsevarmuus voi olla myös epäaitoa ja kätkeä taakseen ihmisen, jonka itsetunto ei ole kovin hyvä. – Itsetunto heijastelee laumaan pääsemistä ja siinä hyväksytyksi tulemista. MYYTTI: Ihmisen kokemat negatiiviset elämänmuutokset horjuttavat itsetuntoa, kun taas myönteiset muutokset vahvistavat sitä. – Jos tällainen asenne on hyvin vahva, se ei anna kovin hyvää lähtökohtaa itsetunnon kehitykselle, Olli Kiviruusu sanoo. MYYTTI: Hyvä itsetunto näkyy ulospäin itsevarmuutena. Silloin voi tehdä pienistäkin merkeistä vääriä tulkintoja. MYYTIT & FAKTAT TUKEA OMANARVONTUNTEELLE Itsetunto on yhteydessä siihen, miten tulemme toimeen muiden ihmisten kanssa. Kun ihminen on sinut itsensä kanssa, hänestä usein huokuu sisäinen rauha. Miesten tuloksista havaittiin, että huono itsetunto ennustaa myöhempiä ihmissuhdevaikeuksia
TOIVO VIE KOHTI PÄÄMÄÄRIÄ Vaikka toivottomuus ei olisi päivittäinen seuralainen, useimmat ihmiset joutuvat ainakin ajoittain kamppailemaan sitä vastaan. Kokoa itsellesi toivon ensiapulaukku I lmastokriisi, sota-alueiden hätä ja pakolaisvirrat, kehno vanhustenhoiva, lasten ja nuorten pahoinvointi, heikot kasvunäkymät ja pisteenä lauseen loppuun vielä oman elämän epäkohdat ja näköalattomuus. Toivon ylläpitämisen taito on yhteydessä halutun päämäärän saavuttamiseen riippumatta ominaisuuksistamme ja tilanteen otollisuudesta. Toiveikkuuden on todettu avittavan lukioikäisiä parempaan opintomenestykseen ja todennäköisempään opintojen loppuun saattamiseen. Hengissä selvitäkseen ihmislajin on ollut hyödyllisempää huomata mahdolliset uhat turhankin herkästi kuin tuudittautua valoisiin tulevaisuudenkuviin. Toivottomat ajatukset syntyvät mielessä nopeasti ja huomaamatta, ja niihin on helppo jäädä jumiin. Syvä toivottomuus on yksi masennuksen ydinoireista. Maailmalla luvut vaihtelevat 5–13 prosentin välillä. Toivottomuuden kokemusta lisäävät merkittävästi lapsuudessa koetut vaikeudet, nykyhetken taloudelliset ongelmat, terveyshuolet, työttömyys ja työkyvyn pulmat. Koska toivo on myös tekoja, sitä voi oppia ylläpitämään tietoisesti. Joka kymmenes meistä kertoo kärsivänsä vähintään kohtalaisesti arkea haittaavasta toivottomuudesta. Pessimismillä on perustansa ihmisen evoluutiossa. Urheilijoilla kyky ylläpitää toiveikkuutta taas on ennustanut tuloksia enemmän kuin harjoittelu, itsearvostus, luottavaisuus ja mieliala. Toivottomuuden vaivaa potee moni suomalainen. TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN 40 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Toivottomuus on kavala seuralainen, sillä moniin suorituksiin tarvitsisimme enemmän toivoa kuin älynlahjoja tai ruumiinvoimia. Kukapa meistä ei osaisi täyttää mieltään globaalia ja henkilökohtaista toivottomuutta ruokkivilla uhkakuvilla. Ihmismieli taipuu usein luonnostaan toivottomuuden tuntoihin
Artikkeli aikakauskirjassa Suicide Life Threath Behavior, 45, 2015. Huumori auttaa usein kokoamaan toivon rippeet. PÄÄMÄÄRÄN KIRKASTAJIA y Kuvia, tekstejä ja listoja asioista, joita kohti olet menossa: aiempaa mielekkäämpiä ihmissuhteita, omasta hyvinvoinnista huolehtimista, tärkeitä harrastuksia, työelämän kehittymista voitteita tai uuden opiskelua. TOIVON MUISTUTTAJIA y Valokuvia tärkeistä ihmisistä ja hetkistä, jotka tuovat sinulle toivoa vaikeuksien keskellä. S. Poijula: Resilienssi, muutosten kohtaamisen taito. Ensiapulaukku voi olla vaikkapa kirjekuori, kaunis säilytysrasia, pieni pahvilaatikko, kassi, pussukka, sähköinen tiedosto tai sovellus, joita on käytössä englanninkielisinä. Tallenna tärkeät viestit, kuvat ja teot Kerää toivon ensiapulaukkuusi asioita, jotka ovat auttaneet sinua ylläpitämään toivoa. Muistuttele mieleen lempimusiikkisi, viihdyttävät elokuvat ja tv-ohjelmat, käy hierojalla, uimassa, lämmittele saunassa tai suihkussa, meditoi, hengittele, nauti luontoelämyksistä ja kauneudesta. Bush ym: A Virtual Hope Box smartphone app as an accessory to therapy. y Kokoa asioita, jotka saavat sinut nauramaan ja muistamaan asioiden huvittavan puolen. Nämä voivat olla vaikkapa luontotai taidekuvia. Toiveikkailla on taipumus nähdä teoillaan selkeä päämäärä, mutta olla juuttumatta siihen liikaa. S.J. Koska toivo on myös kykyä suunnata tietoisuutta ja tehdä asioita toivottomuuden tunteista huolimatta, toivoa voi oppia vaalimaan mielessään ja sitä voi harjoitella. Atria Books 2013. TOIVEIKKUUS EI OLE HAIHATTELUA Toivo sekoitetaan usein optimistiseen tunnelmointiin. C.R. Ne voivat olla kuvia rakkaimmista ihmisistäsi, lemmikkieläimistä, tärkeistä paikoista ja tapahtumista. Kirjapaja 2018. Snyder: Psychology of Hope. y Inspiroivia tekstejä, runoja, mietelmiä, artikkeleita, romaanin tai novellin pätkiä, jotka palauttavat mieleen, mitä kohti olet menossa ja miksi. y Pieniä esineitä, jotka muistuttavat sinua toivon olemassaolosta. Lopez: Making Hope Happen. Lähteet: N.E. y Kirjaa ylös rentouttavia ja hoitavia asioita. Toivottomuuden tunteet ovat osa ihmisenä olemista, eikä niiltä voi välttyä. Silti hänen tapansa suhtautua asioihin ja toimia niiden hyväksi voi ilmentää sitkeintä toivoa. Toivo on kykyä uskoa, että pystyy toimimaan tavalla tai toisella päämääränsä hyväksi vaikeuksien keskellä. Hän voi olla puheissaan synkkä kuin Nalle Puh -tarinoiden Aasi Ihaa. Psykologisen määritelmän mukaan toivo ei kuitenkaan ole pelkkää toiveikkuuden tunnetta, vaan tietoista omien mahdollisuuksien havaitsemista ja toimintaa niiden hyväksi. Free Press 2003. Tässä tehtävässä voi auttaa toivosta muistuttavien asioiden ja tekojen kokoaminen pieneksi “toivon ensiapulaukuksi”. Kirjoittaja on toimittaja ja psykologi. He tarttuvat käytettävissä oleviin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Jollekin se voi olla mummon lahjoittama enkelitaulu, toiselle ystävältä saatu koriste-esine. K. MIELTÄ HUOLTAVIA TEKOJA y Pureudu aivopähkinöihin, kuten sudokuihin tai ristikoihin, tee käsitöitä tai taidetta, lue, tapaa läheisiäsi, lähde liikkumaan niin, että syke nousee kunnolla. Haatainen: Toivottomuus suomalaisessa aikuisväestössä. Toivoa ylläpitävillä yksilöillä on havaittu neljänlaisia ydinuskomuksia: Toiveikkaat ajattelevat, että tuleva on nykyisyyttä parempi. y Voimakuvia, jotka muistuttavat sinua pohjimmaisista elämänarvoistasi. Toiveikas osaa vaihtaa polkuaan tarvittaessa. Väitöskirja, Kuopion yliopisto 2005. y Tärkeiltä ihmisiltä saatuja viestejä, kirjeitä ja kortteja, jotka muistuttavat, että olet heille arvokas ja tärkeä. Toiveikkaan ihmisen ei tarvitse uhkua ulkoista optimismia. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 41
Nutrition -lehdessä. Havainnot tukevat aikaisempien tutkimusten tuloksia ja viittaavat varsinkin ystävyyssuhteiden suojaavan tai lykkäävän dementian kehittymistä. Tutkimus julkaistiin PLOS Medicine -lehdessä. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K Y stävät ja runsaat sosiaaliset verkostot voivat tuoreen tutkimuksen mukaan pienentää 60-vuotiaiden riskiä sairastua dementiaan myöhemmin elämässään. Brittitutkimuksen tulokset perustuvat yli 10 000 ihmisen 28 vuotta kestäneeseen seurantaan. Suomessa jopa 200 000 ihmisellä kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ihmistä, ja melkein yhtä monella on pidemmälle edennyt dementia. 42 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Yhteys koski vain ystävyyssuhteita. Ystävät pitävät muistin kunnossa On mahdollista, että runsaat sosiaaliset suhteet pitävät mielen virkeänä ja siten hidastavat muistin heikkenemistä. Tulosten perusteella riski sairastua dementiaan oli sitä pienempi mitä enemmän henkilöllä oli sosiaalisia kontakteja. Kontaktit sukulaisiin eivät vaikuttaneet dementiariskiin. Tutkimuksen alussa he olivat 35–55-vuotiaita. Yhtä lailla on mahdollista, että hyvät kognitiiviset kyvyt auttavat ystävyyssuhteiden luomisessa halki elämän ja että sosiaalisten suhteiden määrä kuvastaa jo valmiiksi suurempaa kognitiivista kapasiteettia
Tulokset perustuvat kahdeksan aikaisemman tutkimuksen ja 36 000 keskimäärin 63-vuotiaan tietoihin. Verrattuna vähiten liikkuviin vain hieman enemmän liikkuvien riski menehtyä seurannan aikana oli lähes puolet pienempi ja eniten liikkuvien riski jopa 70 prosenttia pienempi. Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä. Kaikki liikunta pidentää elinikää K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 43. Tulokset viittaavat siihen, että liikunnan hyötyjä voi saada, vaikka ei kykenisi liikkumaan liikuntasuositusten vaatimia määriä. Liikunnan terveyshyödyt on tiedetty ennenkin, mutta uudet tulokset vahvistavat näyttöä entisestään ja vihjaavat vaikutusten olevan oletettua suurempia. L iikunta ja fyysinen aktiivisuus lisäävät elinvuosia riippumatta siitä, miten paljon liikkuu. Tuoreen katsaustutkimuksen perusteella hyödyt toki kasvavat, kun liikkuu enemmän, mutta jo varsin vähäinen aktiivisuus on hyödyllisempää kuin passiivisuus. Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä harrastaa kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa ainakin 2,5 tuntia viikossa tai raskasta liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien aktiivisuudesta ja kuusivuotisen seurannan aikana sattuneista kuolemantapauksista, he havaitsivat kuolleisuuden tasaisesti pienenevän, mitä enemmän henkilö liikkui
Se on tiettävästi ensimmäinen yritys tehdä globaali kartoitus obstruktiivisen uniapnean yleisyydestä. Sitä hoidetaan muun muassa masennusja psykoosilääkityksellä, mutta usein psykoosilääkitys lopetetaan akuuttien oireiden mentyä ohi. Nukkuessa uniapnean tyypillisiä oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkot, herääminen tukehtumisen tunteeseen ja huonolaatuinen uni. Heistä joka viidennen oireet uusiutuivat, kun lume valmistetta saaneista joka toinen sairastui uudelleen. Tutkimus julkaistiin Lancet Respiratory Medicine -lehdessä. Sen oireita ovat muun muassa päiväväsymys, keskittymisvaikeudet ja mielialahäiriöt. Suomessa uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Tuoreen tutkimuksen perusteella lääkitystä olisi kuitenkin hyvä jatkaa, jotta oireet eivät uusiutuisi. Kaikki osallistujat jatkoivat sertraliinilääkityksellä koko 36-viikkoisen seurannan ajan. M ahdollisesti jopa miljardi ihmistä potee obstruktiivista uniapneaa, viittaa tuore selvitys. Psykoottisten oireiden uusiutuminen oli harvinaisempaa olantsapiinilääkityksellä jatkaneilla. Olantsapiinilääkityksellä on myös haittavaikutuksia, joten lääkityksen kestoa pohtiessa pitäisi huomioida potilaan muu terveydentila. Tutkimukseen osallistui 126 sairastunutta, joita hoidettiin 12 viikon ajan olantsapiini-psykoosilääkkeellä sekä sertraliinimasennuslääkkeellä. Tämän jälkeen potilaat satunnaistettiin joko jatkamaan olantsapiinilla tai vaihtamaan lumevalmisteeseen. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä Uutta tietoa psykoottisen masennuksen lääkityksestä Psykoottinen masennus on vakava masennustila, johon liittyy harhaluuloja ja aistiharhoja. K U VA : SH U T TE R ST O C K 44 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Uniapnea on yllättävän yleistä Suomessa psykoottista masennusta hoidetaan ensisijaisesti sähköhoidolla, mutta myös lääkkeillä. Usein oireet vähenevät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä
Huolestuttavin havainto koski itsemurhayrityksiä, jotka olivat noin 40 prosenttia yleisempiä tulehduksellista suolistosairautta potevilla. Crohnin tautiin sairastuu vuosittain noin 500 suomalaista. Havaitut riskit olisi hyvä huomioida lapsipotilaiden hoidossa. Voimakkaimmillaan yhteydet olivat suolistosairauden toteamista seuraavan vuoden aikana. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 45. Haavaista paksusuolitulehdusta sairastaa noin 4–5 ihmistä tuhannesta. Tulosten perusteella tulehduksellista suolistosairautta potevat sairastuivat johonkin mielenterveysongelmaan noin 60 prosenttia todennäköisemmin kuin terveet samanikäiset. Riskiryhmässä olivat myös alle kuusivuotiaana sairastuneet sekä lapset, joiden vanhemmilla oli ollut mielenterveysongelmia. K U VA : SH U T TE R ST O C K L apsuudessa alkava tulehduksellinen suolistosairaus saattaa tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella lisätä muun muassa masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden vaaraa. Tutkimuksen perusteella ei voi varmuudella sanoa, että mielenterveysongelmat johtuisivat ainoastaan suolistosairaudesta, mutta samanlainen alttius on aiemmin todettu aikuispotilailla. Keskeisimmät tulehdukselliset suolistosairaudet ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus. Lapsuuden suolistosairaus altistaa mielenterveysongelmille. Muun muassa masennus, ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt ja syömishäiriöt olivat suolistosairautta potevilla yleisempiä kuin terveillä, samoin tarkkaavaisuushäiriö ja autismin kirjon häiriöt. Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä. Havainnot perustuvat tutkimukseen, joka koostuu yli 330 000 ihmisen terveysrekisteritiedoista vuosilta 1973–2013
Yhteys voi selittyä suoraan yksinäisyydellä, mutta myös elämäntavoilla on vaikutuksensa. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K ASUMISPALVELUJA JA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAA TOIMINTAA MIELENTERVEYSTOIPUJILLE Jokaisella on oikeus hyvään ja merkitykselliseen elämään Naisten vertaistukiryhmiä kasvokkain ja verkossa elämänhallinnan tueksi. Tulosten perusteella riski sairastua aivoverenkiertohäiriöön oli jopa kaksi kertaa suurempi niillä, joilla oli vähänlaisesti kontakteja perheeseen ja ystäviin, ja jotka eivät juuri osallistuneet sosiaalisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Tutkimus perustuu 13 000:n yli 45-vuotiaan kiinalaisen terveystietoihin vuosilta 2011– 2015. Suomessa joka vuosi noin 24 000 ihmistä sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Tuore tutkimus vahvistaa aiempaa näyttöä. Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi Facebook www.facebook.com/tunnejamieli Instagram @tunnejamieli Twitter @tunnemieli SEURAA TUNNE & MIELTÄ SOMESSA! Yksinäisyydellä yhteys aivoverenkiertohäiriöön Yksinäiset ja sosiaalisesti eristyksissä elävät sairastuvat muita todennäköisemmin sydänsairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä. Lue lisää: www.naistenkartano.com somessa: @naistenkartano 46 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Sosiaalisten kontaktien vähyys ja yksinäisyys on aiemmin yhdistetty myös sydänsairauksiin ja muistin heikkenemiseen
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Puuhaa aivoille T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 47
Puuhaa aivoille Sanatehtävä Sudoku K A R I JU N TU N EN VAIKEUSASTE: . Easy Sudoku Puzzles 17 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 1 2 7 9 4 6 5 2 7 1 7 5 1 3 7 3 2 5 3 2 9 4 1 6 6 3 1 7 6 5 8 4 5 9 8 3 7 6 5 2 8 1 5 1 4 7 7 3 8 2 1 9 5 4 9 7 3 9 1 7 1 5 6 4 3 9 6 1 7 8 3 9 6 1 1 6 7 4 2 5 VAIKEUSASTE: ?. Ylärivillä olevaa sanaa muutetaan alas mentäessä yksi kirjain kerrallaan. K A U N I S T U U M A T R O I S T O L A N T I T P A I N A A P A I N I A P A I N I T S A I N I T S A N N I T S I N N I T S I N K I T T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 49. Alla olevasta sanasta muodostuu uusi sana aina yhtä kirjainta muuttaen. Medium Sudoku Puzzles 13 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 4 7 1 3 2 8 8 3 1 6 5 8 9 3 4 2 5 7 1 8 4 5 6 2 1 8 3 4 2 5 6 4 7 7 9 5 8 9 4 2 6 3 9 3 8 3 8 7 5 4 4 7 8 1 3 7 5 4 5 1 9 8 3 1 2 5 VAIKEUSASTE: ??. Hard Sudoku Puzzles 19 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 7 4 3 6 4 8 5 2 3 5 2 9 4 5 2 9 1 3 9 3 8 9 3 7 3 1 4 2 1 6 2 4 3 2 2 5 6 1 3 6 4 9 9 2 3 1 4 5 1 2 6 8 Ratkaisut seuraavalla aukeamalla. Muutettu kirjain on muutettu lopullisesti ja alimpana olevassa sanassa kaikki kirjaimet ovat vaihtuneet esimerkin mukaisesti
mennessä osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 www.ristikkotuuli.fi SÄVEL FRIDA JUTTUJA OLENTO U U KASVATTAA NORAS VIERAITA NAISIA LL KAUKAISET TEAM RAKAS HUUDETAAN DONILLA ERISTÄVÄ LAITOS JAKOB AJANVIETE MYRSKYIS I Ä LAATULUOKKA HIILET MUKANA KAHLAAJA AJOPELI ARPI TULISIJOJA POSTEILLE EI ARKAILE OIVA KENIASTA MERKKITULI -LEIPÄ KONE ALISTUS TIUHA HÄRILLÄ KUNNAN TYÖKALU VIRRAT LAJI HÄPEISSÄÄN LIITTO NOBELISTI TARVE KANSA LUOTTAMUKSET MUUSIT ILKUT HAKATA SAKSAA WIRTANEN VELIPOIKIA EI OSKARI. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . KOULUSSA TAISTELLA OTOS PATRICIA LUOKKIA LOUKKAAVA SOMETTAA LAUREL PIILOTTELU MANTILA JURAKAUTTA PIIRSI PILOJA EI YLIN HAUKUIN RIKKI POLO PIKI PIHALLE OMMEL KOTITYÖT Z ” ” OODI Lähetä ratkaisusi 13.1. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Ratkaisseiden kesken arvotaan Finnkinon leffalippu. NIMI OSOITE Ristikko 50 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9
SUDOKU ??. 49) RATKAISU A L F A B E T O A O L N E K A F O R D K Y L Ä U I P J R I G O R I I D A A A F S Y D E O L O S P U S U G H Ä M X E R I T E O L I O T Ö T V B C D S V E N E M O R A A L I T E L Ä V Ä T G U A M R O Ö S U T I T E O S A U K O T O N G L A O S K E T K U J Ö P A H A N I X O N S T U A R T N U N E T V I R E R A N O R S U E B A N T A H R A T I Ö M R E E T S Y Ö T E A T A M O N U R R E M Ä L I I T O Y K S I L Ö A L T A S O M A T L O T O T M K A A N A E R Ä Ä T R T I H U A K S E L K E C U T E Ä E R I K A C E R A U X E R O X J A C K R E T R O T A Ä I V A R K I T T L T S E T I T T A N A A A R O N I P U R T A V A T I O I V A A S I S T O K S A A V O I M U U S A A J E T U R A T A S P A R A N T E L U K I N A T A O S A R A T A K S I T S A S E L E S N I K O T U K S E T S A L A A O L O T U U T E U I R U T A K E R R U T O T E E N K A L U K A S A L I T O I S A I T U S E T A L E N T I K U T I T A T A S A T O A T A L V E N N L U S U I T T A A A V A R A T U O R E A R O T A U N U R O L O G I T R U U T P E R U S A K E S A A S T E A T O M I T R E T A L E A R H O T A O R A N M E L U T A A N I T A T T I M O E S A T K E U R R I P G A L K A U N I S K A U R I S K A U R I T K A U R A T K U U R A T K U U M A T T U U M A T R O I S T O L O I S T O L A I S T O L A I T T O L A N T T O L A N T I O L A N T I T Ristikko ja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Finnkinon elokuvaliput. SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA RISTIKON 5/2019 RATKAISU SUDOKU . SUDOKU ?. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Easy Sudoku Puzzles 17 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 8 1 4 2 9 3 7 6 1 8 5 7 6 4 3 9 2 7 2 9 3 6 8 4 1 5 2 7 6 3 1 9 5 8 4 6 4 3 7 1 5 8 2 9 9 4 3 8 5 2 6 1 7 4 9 6 1 3 7 5 8 2 4 9 1 5 7 6 8 2 3 8 3 7 9 5 2 6 4 1 8 5 7 4 2 3 9 6 1 2 1 5 6 8 4 7 9 3 6 3 2 9 8 1 7 4 5 3 7 4 2 9 6 1 5 8 3 2 8 1 9 5 4 7 6 9 6 8 5 4 1 2 3 7 5 6 9 2 4 7 1 3 8 1 5 2 8 7 3 9 6 4 7 1 4 6 3 8 2 5 9 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 8 1 3 5 2 6 9 4 7 5 1 9 2 7 6 3 4 8 9 6 2 1 7 4 5 3 8 6 3 7 5 8 4 1 2 9 4 7 5 8 9 3 1 2 6 8 2 4 3 1 9 5 6 7 7 5 8 4 6 1 3 9 2 9 5 6 4 2 1 8 7 3 1 3 4 9 8 2 6 7 5 1 8 3 6 5 7 4 9 2 6 2 9 7 3 5 8 1 4 7 4 2 9 3 8 6 5 1 3 4 6 2 5 9 7 8 1 3 7 5 8 6 2 9 1 4 5 8 1 3 4 7 2 6 9 2 9 8 1 4 5 7 3 6 2 9 7 6 1 8 4 5 3 4 6 1 7 9 3 2 8 5 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 1 8 3 2 7 9 5 4 6 9 2 8 1 6 4 7 5 3 6 5 2 4 3 8 7 9 1 5 1 4 9 7 3 6 8 2 9 7 4 5 1 6 2 8 3 7 6 3 8 2 5 1 9 4 4 9 1 6 8 7 3 2 5 6 5 2 4 9 1 8 3 7 3 2 7 9 5 4 1 6 8 4 3 9 2 8 7 5 1 6 8 6 5 3 2 1 4 7 9 8 7 1 5 3 6 2 4 9 2 3 6 7 9 5 8 1 4 3 9 5 6 1 2 4 7 8 5 1 9 8 4 2 6 3 7 2 4 7 3 5 8 9 6 1 7 4 8 1 6 3 9 5 2 1 8 6 7 4 9 3 2 5 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 8 5 6 2 4 9 3 1 6 1 2 9 5 4 8 3 7 6 4 2 1 3 9 7 8 5 8 5 4 2 3 7 9 1 6 1 9 3 7 8 5 6 4 2 3 7 9 1 8 6 2 5 4 3 6 7 2 5 1 4 9 8 2 3 7 8 9 1 4 6 5 4 1 8 3 9 7 2 5 6 9 6 5 3 4 2 1 7 8 5 2 9 8 4 6 1 7 3 1 4 8 7 6 5 3 2 9 2 7 4 5 1 8 3 6 9 7 9 3 6 2 8 5 4 1 9 5 1 4 6 3 8 2 7 5 8 1 4 7 3 6 9 2 8 3 6 9 7 2 5 1 4 4 2 6 5 1 9 7 8 3 Medium Sudoku Puzzles 13 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 2 7 9 8 3 6 1 4 7 9 5 4 3 6 1 8 2 6 8 9 4 1 5 7 2 3 8 3 1 7 2 9 5 6 4 3 4 1 2 6 7 8 5 9 6 2 4 8 5 1 7 9 3 2 7 4 8 5 9 1 3 6 1 5 3 9 6 2 4 7 8 8 5 3 1 7 6 9 4 2 4 7 6 5 1 8 3 2 9 1 9 6 3 4 2 5 7 8 2 8 9 3 7 4 6 5 1 4 1 5 6 3 8 2 9 7 3 6 2 1 9 7 8 4 5 7 6 2 5 9 4 3 8 1 9 1 8 6 4 5 2 3 7 9 3 8 7 2 1 4 6 5 5 4 7 2 8 3 9 1 6 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 3 4 8 9 5 1 2 7 7 8 1 5 9 2 6 3 4 1 5 8 7 2 3 9 6 4 5 2 9 6 4 3 1 8 7 9 7 2 1 4 6 5 8 3 3 4 6 1 8 7 9 5 2 2 8 9 4 1 7 6 3 5 2 6 4 9 3 1 8 7 5 3 1 5 2 6 9 4 7 8 9 5 7 2 6 8 3 4 1 7 4 6 3 5 8 2 9 1 1 3 8 4 7 5 2 6 9 4 9 3 5 8 2 7 1 6 6 1 3 7 5 9 4 2 8 5 6 7 9 3 1 8 4 2 8 9 5 3 2 4 7 1 6 8 2 1 6 7 4 3 5 9 4 7 2 8 1 6 5 9 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 6 4 2 9 5 8 7 1 3 2 4 7 5 3 6 8 9 1 5 1 7 3 4 2 6 9 8 5 6 3 9 1 8 2 4 7 9 8 3 7 1 6 4 2 5 9 1 8 4 2 7 5 6 3 8 9 5 2 6 1 3 4 7 1 9 5 7 4 3 6 8 2 4 2 6 5 7 3 1 8 9 3 8 2 6 9 1 7 5 4 3 7 1 8 9 4 5 6 2 4 7 6 8 5 2 1 3 9 7 6 9 1 8 5 2 3 4 6 2 9 3 7 5 4 1 8 1 3 8 4 2 7 9 5 6 7 5 4 1 8 9 3 2 6 2 5 4 6 3 9 8 7 1 8 3 1 2 6 4 9 7 5 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 1 6 8 2 7 5 9 4 3 2 8 6 7 3 5 9 1 4 7 3 5 6 4 9 8 1 2 1 9 7 2 6 4 5 3 8 2 9 4 8 1 3 5 7 6 5 4 3 9 1 8 2 6 7 4 2 9 7 8 1 3 6 5 6 3 8 4 2 9 1 7 5 5 1 3 4 9 6 7 2 8 7 2 9 1 5 6 8 4 3 8 7 6 3 5 2 4 9 1 4 5 1 8 7 3 6 2 9 3 8 1 9 6 4 2 5 7 8 7 2 5 4 1 3 9 6 9 5 2 1 3 7 6 8 4 3 1 5 6 9 7 4 8 2 6 4 7 5 2 8 1 3 9 9 6 4 3 8 2 7 5 1 Hard Sudoku Puzzles 19 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 1 5 6 7 2 3 4 7 1 4 3 2 5 6 9 8 7 2 4 9 3 1 5 8 6 2 9 8 4 1 6 3 7 5 5 6 3 2 8 4 1 7 9 6 3 5 8 7 9 4 2 1 2 1 8 3 5 6 4 9 7 3 2 7 5 4 1 8 6 9 3 9 7 1 4 2 6 5 8 8 4 6 2 9 3 1 5 7 4 5 6 7 9 8 3 2 1 9 5 1 6 8 7 2 4 3 1 4 5 8 2 9 7 6 3 4 6 9 1 5 8 7 3 2 8 7 2 6 1 3 9 4 5 5 8 2 7 3 4 9 1 6 6 3 9 4 7 5 8 1 2 1 7 3 9 6 2 5 8 4 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 5 2 1 8 3 4 9 6 7 2 3 8 7 1 6 4 5 9 9 6 8 7 1 5 2 4 3 7 5 9 4 8 2 3 1 6 3 7 4 6 9 2 8 5 1 1 4 6 3 9 5 8 7 2 2 5 3 9 7 8 6 1 4 6 8 1 9 4 3 5 2 7 8 9 7 1 4 6 3 2 5 3 9 2 5 7 1 6 4 8 4 1 6 2 5 3 7 9 8 5 7 4 2 6 8 9 3 1 1 8 2 4 6 7 5 3 9 8 6 5 1 2 4 7 9 3 6 3 9 5 8 1 4 7 2 4 2 7 6 3 9 1 8 5 7 4 5 3 2 9 1 8 6 9 1 3 8 5 7 2 6 4 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 7 2 9 5 1 6 4 8 3 4 2 3 6 1 7 8 9 5 6 1 4 7 8 3 9 5 2 8 1 6 3 5 9 2 4 7 3 5 8 4 2 9 6 1 7 7 5 9 4 2 8 1 3 6 4 6 5 8 3 1 7 2 9 2 6 7 9 8 1 4 5 3 1 9 3 2 7 5 8 4 6 9 8 4 2 3 5 6 7 1 8 7 2 6 9 4 5 3 1 1 3 5 7 6 4 9 2 8 2 8 6 1 4 7 3 9 5 6 7 8 5 9 2 3 1 4 5 3 1 9 6 8 2 7 4 5 9 1 8 4 3 7 6 2 9 4 7 3 5 2 1 6 8 3 4 2 1 7 6 5 8 9 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 1 5 9 6 3 8 7 2 4 7 3 4 5 2 1 9 6 8 2 6 3 7 4 9 5 8 1 2 8 6 9 3 7 4 5 1 8 7 4 1 2 5 3 6 9 9 5 1 8 4 6 7 3 2 3 8 2 9 5 1 4 7 6 6 9 3 1 8 4 5 2 7 4 1 6 3 8 7 2 9 5 1 7 5 2 6 9 8 4 3 5 9 7 4 6 2 8 1 3 8 4 2 3 7 5 1 9 6 6 3 8 2 9 4 1 5 7 3 1 9 6 5 8 2 7 4 7 4 5 8 1 6 9 3 2 4 6 8 7 9 2 3 1 5 9 2 1 5 7 3 6 4 8 5 2 7 4 1 3 6 8 9 P U R T A V A T I O I V A A S I S T O K S A A V O I M U U S A A J E T U R A T A S P A R A N T E L U K I N A T A O S A R A T A K S I T S A S E L E S N I K O T U K S E T S A L A A O L O T U U T E U I R U T A K E R R U T O T E E N K A L U K A S A L I T O I S A I T U S E T A L E N T I K U T I T A T A S A T O A T A L V E N N L U S U I T T A A A V A R A T U O R E A R O T A U N U R O L O G I T R U U T P E R U S A K E S A A S T E A T O M I T R E T A L E A R H O T A O R A N M E L U T A A N I T A T T I M O E S A T K E U R R I P G A L T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 51. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + . KRYPTON 5/2019 RATKAISU Tehtävien ratkaisut SANATEHTÄVÄN (S
Kukko oli lämminkin vielä! Pyysin semmoista palaa, jossa oli paljon lanttua. Sitkeän ruiskuoren päälle sipaistiin voita, ja herkku syötiin maidon kanssa. Niilon päivänä, isäni nimipäivänä, tuttavaperheen isä saapui kahville lanttukukon kanssa. Syksyn aikana tutustuimme Mäkelän perheeseen. Semmoista lanttukukkoa en ole sen koommin saanut.” Päivi Keskinen, Nokia Lapsena nautittu lämmin lanttukukko oli herkku, joka toi veden kielelle. Lanttukukko oli pakattu voipakettien kuoriin, voipaperiin ja perheen pojan hienoon, punaiseen vauvanpeittoon. Traditio kesti kymmenen vuotta, kunnes isäni kuoli. Ensimmäisellä kerralla lanttukukko oli yllätys, mutta toisen ja kolmannen vuoden jälkeen olimme isän nimipäivänä ikkunassa odottamassa. Samoja makuhermoja kutkuttelee rustiikkisen rouhea ranskalaispiirakka. RESEPTI, TEKSTI JA KUVA ELINA YLITERVO 52 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Lanttukukko TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Ruokamuisto ”Olin viisivuotias, ja olimme muuttaneet Siuroon edellisenä kesänä
Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua. Täytteen sekaan voi hyvin paistaa muutaman siivun pekonia. Taita reunat täytteen päälle ja voitele munalla. Valuta kuutiot, laita kulhoon ja sekoita joukkoon oliiviöljy, hunaja, suola, mustapippuri ja timjami. x Kauli taikina pyöreäksi levyksi ja täytä lanttukuutioilla, jätä reunoille tilaa. Rapea piirakkapohja saa ottaa reilusti väriä paiston aikana. Lanttu pilkotaan pieniksi kuutioiksi, esikeitetään ja maustetaan hunajalla ja timjamilla. Kylmä taikina kaulitaan ympyräksi, ja reunat nostellaan rennosti täytteen päälle. Nypi sekaan kylmä kuutioitu voi. Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi Taikina: 1 dl ruisjauhoja 2 dl vehnäjauhoja ¼ tl suolaa 100 g voita 3–5 rkl kylmää vettä Täyte: 600 g lanttua 1 rkl oliiviöljyä 2 rkl hunajaa ½ tl suolaa ½ tl mustapippuria 1 rkl tuoretta timjamia mustapippuria ½ tl suolaa 50 g fetaa kananmuna voiteluun x Sekoita suola jauhojen joukkoon. Rukiinen lanttugalette neljällle T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 53. Laita jääkaappiin vetäytymään täytteen valmistamisen ajaksi. Paista 225 asteessa noin 35–40 minuuttia kunnes lantut ovat pehmeitä ja piirakka on saanut väriä. Laita kuutiot kiehuvaan veteen kattilaan ja keitä 20 minuuttia. Lisää vesi ja sekoita käsin tasaiseksi. Rustiikkinen piirakka on laiskan leipurin unelma, sillä lopputulos saa jäädä krouvin näköiseksi. K otoinen lanttukukko muuntuu rouheaksi ranskalaiseksi galeteksi, kun täyte leivotaan avonaiseen piirakkapohjaan. Ripottele fetamuru täytteen päälle. x Kuori lanttu ja leikkaa noin 1 x 1 cm:n kuutioiksi. Anna jäähtyä hetki ja tarjoile. Taikinaan lisätään ruisjauhoja maanläheistä makua tuomaan
Mia Kivialho ompeli yhteensopivan puvun myös miehelleen, jotta tämä voisi käydä hänen mukanaan harrastajien tapahtumissa. 54 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Intohimoni 1780luvun naisen puku on valmistettu historiallisen esikuvan mukaan
Kunnolla pääsin alkuun vasta myöhemmin, kun löysin samalla paikkakunnalla asuvan harrastajan hänen bloginsa kautta. Kyykistyminen, kumartuminen ja tanssiminen onnistuvat, hän selittää. – Yritin etsiä tietoa historiallisista asuista omin päin kirjastosta. Sen verran Kivialho helpottaa urakkaansa, että viimeistelee käsin vain näkyviin jäävät kohdat ja surauttaa esimerkiksi pitkät piiloon jäävät helmasaumat ompelukoneella. Myös puvun malli on napattu vanhasta alkuperäispuvusta. Kivialho elävöittää historiaa itse ommeltujen vaatteiden avulla. Minulla on rajallinen määrä energiaa ja rahaa, mutta paljon aikaa. Valmiita asuja Kivialho käyttää erilaisissa tapahtumissa, joita saman asian ympärille kerääntyneet harrastajat järjestävät. Sen kukallinen printti kangas on valmistettu aitoa 1700-luvun kangasta jäljitellen ja ostettu Amsterdamista. Mutta ei niiden silti kuulu olla epämukavia. TEKSTI JAANA TAPIO KUVAT CAMILLA HYNYNEN T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 55. On monia asioita, joita en pysty sairauden aiheuttamien kognitiivisten ongelmien vuoksi enää tekemään, mutta ompelu onnistuu. Harrastuksen avulla voi kokea onnistuvansa edes jossain, vaikka väsymysoireyhtymän vuoksi voimat eivät riitä työssä käymiseen. – Pukeutumalla 1700-luvun vaatteisiin astuu hetkeksi sen ajan ihmisen kenkiin. – Harrastus on täyttänyt työkyvyttömyyden jättämää aukkoa. Virallisesti Kivialho on työtön työnhakija, koska CFS/ME-diagnoosi ei usein oikeuta sairauspäivärahaan, kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen. – Ensimmäinen valmistamani historiallinen vaatekappale oli kureliivi. Se oli välttämätön harrastuksen aloittamiseksi, koska ilman sitä asut eivät näyttäisi oikeilta. Mia Kivialho saa sisältöä arkeensa historiallisten pukujen ompelusta. Erityisesti häntä kiinnostaa 1700-luku, Marie Antoinetten tyyli, mutta myös empireajan eli 1800–1820-luvun vaatteet saavat sormet syyhyämään. POSEERAUSMALLIA MAALAUKSISTA Käsityöt ovat Kivialhon elämässä mukana päivittäin, mutta aina ne eivät silti valmistu tavoiteaikataulussa. Sairaus vaikeuttaa arkea siinä määrin, ettei Kivialho ole pystynyt kandidaattitutkinnon jälkeen opiskelemaan pidemmälle tai olemaan mukana työelämässä. Kivialhon ompeluharrastus alkoi jo 6-vuotiaana Barbien vaatteista, ja historia alkoi vetää häntä puoleensa teini-iässä. Joskus niiden parissa vierähtää tuntikausia, joskus energiaa riittää vain viideksi minuutiksi. Ompelu täyttää sairauden tuoman aukon VÄHÄN VOIMIA, PALJON AIKAA Viisitoista vuotta sitten Mia Kivialho sairastui krooniseen väsymysoireyhtymään (CFS), josta käytetään myös nimeä myalginen enkefalomyeliitti (ME). M ia Kivialho, 32, esittelee mallinuken päälle puettua 1780-luvun asua. Käsitöiden kautta Kivialho on tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut uudenlaisia elämyksiä. Asu vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten seisoo tai istuu. – 1700-luvun vaatteet rajoittavat hieman liikkumista, esimerkiksi käsien nostoa. Perheen asuntoautomatkoilla Euroopassa nähdyt linnat ja museot tekivät vaikutuksen, ja Kivialho ihastui vanhojen maalausten hienoihin pukuihin
– Otamme joskus valokuviin poseerausmallia vanhoista maalauksista. Mia Kivialhon intohimo: Historialliset puvut Intohimoni on tuonut minulle… iloa elämään ja laajentanut elämänpiiriäni. OIREYHTYMÄ RAJOITTAA ARKEA Kivialhon arki pyörii tavallisten asioiden ympärillä. Ompelupiste sijaitsee olohuoneen nurkassa. Seuraavaksi kiinnostaisi paneutua asusteisiin ja menneen ajan hiustyyleihin. Onneksi ystävä auttaa referoimalla opettelemansa asiat myös Kivialholle. Ylimääräisen menon jälkeen voi mennä päiväkausia, ettei jaksa edes panna pyykkejä koneeseen. Jos Kivialhon suosikkivuosisata 1700-luku alkaisi joskus kyllästyttää, kiinnostavaa muotia riittää muillakin aikakausilla. Vaikka sairaus on raskas myös henkisesti eikä positiivista mielialaa jaksa aina pitää yllä, pukuharrastus tuo Kivialholle toivoa ja hyvää mieltä. On myös aika mukavaa pystyä löhöämään sohvalla nykyajan joustavissa vaatteissa. Olen tyytyväinen, että… harrastus tuo uusia haasteita. Lyhyestä kävelystä toipumiseen voi mennä niin paljon aikaa, ettei mikään muu, esimerkiksi tavallinen ruuanlaitto, onnistu. Itsensä niskasta kiinni ottaminen vain pidentää rasituksen jälkeistä sohvalla makaamista ja on siksi ajanhukkaa. Usein väsymysoireyhtymästä kärsiville suositellaan liikuntaa, mutta Kivialho kokee pientenkin kävelylenkkien vain vaikeuttavan tilannetta. Kodinhoito, ruuanlaitto ja kaupassa käynti vievät päivistä leijonanosan. Harrastuksen kautta olen oivaltanut… uusia asioita 1700-luvun naisen asemasta ja alkanut tuntea kiitollisuutta monista nykyajan keksinnöistä. Empireajan asun Mia Kivialho valmisti ystävälleen. Ja vaikka vaatekaappi on jo tupaten täynnä toinen toistaan upeampia historiallisia asuja, ei Kivialhoa harmita, että pukuja ei voi käyttää tavallisessa arjessa. Lukeminen ja luetun ymmärtäminen ei ole enää yhtä helppoa kuin ennen. LOPUTTOMASTI UUTTA OPITTAVAA Pukujen ompelu tarjoaa rajattomasti uutta opeteltavaa. Ensin vihasin sitä, mutta nyt rakastan. Olen esimerkiksi kehittynyt valokuvaamisessa. Museoiden kokoelmia ja vanhoja rakennuksia ymmärtää harrastuksen myötä ihan eri tavalla, koska niitä osaa lukea. – 1700-luvun asuun sonnustautuminen vie pari tuntia. Jos tiedossa on jotain erityistä, siihen pitää varautua. 56 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. – Kun saa tehtyä edes jotain, ei ole niin hyödytön olo. Kun into pääsee valloilleen, koko huone on täynnä kankaita ja kaavoja. Kyse ei ole sellaisesta väsymyksestä, joka menisi ohi nukkumalla, vaan paljosta unesta huolimatta olo on koko ajan uupunut ja voimaton. Pidemmät huonot jaksot ovat turhauttavia, kun haluaisi tehdä kaikenlaista, mutta ei pysty. – Juuri nyt teen pukua 1830-luvun tapahtumaan. Kyseessä on muodin historian omituisin ja rumin vuosikymmen. – Yritän suhtautua niin, että jos väsyttää, silloin pitää levätä. Ennen tiedettiin, miten vaate saatiin näyttämään kuvissa hyvältä, koska vaatteet olivat tärkeä varallisuuden osoitus, Kivialho kertoo. Uusien asioiden pänttäys on Kivialholle vaikeaa sairauden aiheuttamien kognitiivisten ongelmien vuoksi. Niinpä Kivialhon päivät kuluvat pääosin neljän seinän sisällä
Sukupolvelta toiselle vierivän taakan voi onneksi pysäyttää, kertoo aihetta tutkinut Raija-Leena Punamäki. Uhkan tunne on heidän mielessään elävänä läsnä. Jutun kirjoitti toimittaja Emmi Nikander. TEKSTI EMMA NIKANDER KUVAT PETRI HÄNNINEN V anhemman kokemat traumat voivat siirtyä seuraavien sukupolvien kannettaviksi. Keskitysleireillä olleiden toisen sukupolven lapset reagoivat moniin asioihin kauhulla ja stressioireilla, ikään kuin traumaattinen asia tapahtuisi tässä ja nyt. – Ja kukaan tuskin säästyy stressiltä elämässään. TEKSTI EMMA NIKANDER KUVAT PETRI HÄNNINEN V anhemman kokemat traumat voivat siirtyä seuraavien sukupolvien kannettaviksi. – Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden perheille kasaantuu hyvin paljon traumataakkaa. Keskitysleireillä olleiden toisen sukupolven lapset reagoivat moniin asioihin kauhulla ja stressioireilla, ikään kuin traumaattinen asia tapahtuisi tässä ja nyt. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Omia uusia traumaattisia kokemuksia ei tarvitse olla, jotta ylisukupolvinen trauma voi aktivoitua. Toivon, että jälkikasvu osaisi ottaa hieman rennommin tullessaan aikuisiksi. Ristikkoja kryptovastauksen sekä Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Esimerkiksi kaltoinkohtelua lapsena kokenut voi olla itse vanhempana vetäytynyt, tai hänellä voi olla ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Perhesuhteita . Sekä yksittäiset ihmiset että kokonaiset kansakunnat voivat kärsiä ylipolvisista traumoista. Punamäki puhuu traumasta ihmissuhteen kolmantena osapuolena. Lukisin mielelläni jutun nuoren mielen järkkymisestä: miten kohtaan nuoren ja toisaalta tuen vanhempaa. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. SINÄ, MINÄ JA TRAUMA Ylipolvinen trauma voi todentua seuraavan sukupolven elämässä esimerkiksi ongelmina ihmissuhteissa. Trauman tie katkeaa käsittelemällä Saatat tietämättäsi kantaa sisälläsi vanhempasi käsittelemätöntä traumaa, jonka seurauksena voi syntyä haitallisia ajatustai toimintamalleja. – Ne siirtyvät yleensä siksi, että traumoja kokenut ei ole saanut apua eikä ole siten pystynyt käsittelemään niitä, kertoo psykologian professori Raija-Leena Punamäki Tampereen yliopistosta. Suurin osa sotalapsista pitää vanhempana kokemusta myönteisenä, mutta tutkimus osoittaa fyysisiä ja psyykkisiä vaikeuksia. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 57. Käyttäytymismalli saattaa siirtyä seuraavalle polvelle täysin tiedostamatta ja oireilla lapsen elämässä esimerkiksi mielenterveyden häriöinä. TU NN E & MI EL I Mieli & tieto J U T T U S A R J A Raija-Leena Punamäki toimi alkujaan rauhanaktivistina ja asui Lähi-idässä. Jutuista erityisesti kiinnosti Luottamus ja läheisyys löytyivät puhumalla, koska tunteista puhuminen on itselleni vaikeaa – ja varmasti monelle muullekin. – Huomattiin, että heillä oli ongelmia ihmissuhteissa ja myöhemmin vanhemmuudessa. Sotakokemukset, pakomatkat ja hengenvaarassa oleminen ovat kaikki selväpiirteisiä traumoja, Punamäki toteaa. Palkinnon arvo on 37 euroa. Sitä kautta syntyi kiinnostus tutkia, kuinka lapset ja nuoret kokevat sodan. – Trauma voi oireilla esimerkiksi vaikeutena päästää toista lähelle tai erilaisina vanhemmuuden ongelmina, Punamäki kertoo. – Ne siirtyvät yleensä siksi, että traumoja kokenut ei ole saanut apua eikä ole siten pystynyt käsittelemään niitä, kertoo psykologian professori Raija-Leena Punamäki Tampereen yliopistosta. Niitä ovat esimerkiksi alkoholismi, seksuaalinen hyväksikäyttö, yksittäinen väkivallanteko tai pitkään jatkuva väkivaltaisuus, auto-onnettomuudet ja itsemurha. – Trauma voi oireilla esimerkiksi vaikeutena päästää toista lähelle tai erilaisina vanhemmuuden ongelmina, Punamäki kertoo. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 45 44 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 Trauman tie katkeaa käsittelemällä Saatat tietämättäsi kantaa sisälläsi vanhempasi käsittelemätöntä traumaa, jonka seurauksena voi syntyä haitallisia ajatustai toimintamalleja. Klassisia esimerkkejä ylipolvisista traumoista ovat sotatraumat ja keskitysleirien uhrien kokemat kauhut. – Huomattiin, että heillä oli ongelmia ihmissuhteissa ja myöhemmin vanhemmuudessa. Omia uusia traumaattisia kokemuksia ei tarvitse olla, jotta ylisukupolvinen trauma voi aktivoitua. Uhkan tunne on heidän mielessään elävänä läsnä. Hän näki paljon sodan, kidutuksen ja kuolemanvaaran seurauksia. Sotakokemukset, pakomatkat ja hengenvaarassa oleminen ovat kaikki selväpiirteisiä traumoja, Punamäki toteaa. T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 45 44 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 9 Tunnekuorman siirtyminen on aihe, joka koskettaa varmasti monia. Sekä yksittäiset ihmiset että kokonaiset kansakunnat voivat kärsiä ylipolvisista traumoista. Lukijalta VASTAA 13.1. Tutkimuksen mukaan lapset ovat herkempiä mielenterveyden häiriöille, jos he kantavat ylipolvista traumaa ja joutuvat itse stressitilaan elämässään. Tällaisia sukupolvelta seuraavalle siirtyviä ongelmia ja tunnetiloja kutsutaan ylipolvisiksi traumoiksi. – He saattavat kontrolloida tunteitaan tai olla koko ajan varuillaan. Klassisia esimerkkejä ylipolvisista traumoista ovat sotatraumat ja keskitysleirien uhrien kokemat kauhut. – Ja kukaan tuskin säästyy stressiltä elämässään. Sitä kautta syntyi kiinnostus tutkia, kuinka lapset ja nuoret kokevat sodan. Sukupolvelta toiselle vierivän taakan voi onneksi pysäyttää, kertoo aihetta tutkinut Raija-Leena Punamäki. SINÄ, MINÄ JA TRAUMA Ylipolvinen trauma voi todentua seuraavan sukupolven elämässä esimerkiksi ongelmina ihmissuhteissa. Tutkimuksen mukaan lapset ovat herkempiä mielenterveyden häiriöille, jos he kantavat ylipolvista traumaa ja joutuvat itse stressitilaan elämässään. Myös terrorismi, kidutus ja vainot ovat kokijalle aina traumaattisia. Koen ja tunnen itse tosi vahvasti ja mietiskelen paljon asioita tunnepitoisesti, mikä saattaa olla joskus erittäin raskasta. MENNESSÄ Sähköpostitse: toimitus@tunnejamieli.fi Netissä: www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82 C, 00550 Helsinki. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Liisa Uusitalo-Arolan kirjan Uuvuksissa (Tuuma-kustannus, www.tuumakustannus.fi). Myös terrorismi, kidutus ja vainot ovat kokijalle aina traumaattisia. Siksi juttu tunne kuorman siirtymisestä kiinnostaa. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Risut ja ruusut – lukijoiden palautetta edellisestä lehdestä Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Perhesuhteita . – Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden perheille kasaantuu hyvin paljon traumataakkaa. Niitä ovat esimerkiksi alkoholismi, seksuaalinen hyväksikäyttö, yksittäinen väkivallanteko tai pitkään jatkuva väkivaltaisuus, auto-onnettomuudet ja itsemurha. – He saattavat kontrolloida tunteitaan tai olla koko ajan varuillaan. Käyttäytymismalli saattaa siirtyä seuraavalle polvelle täysin tiedostamatta ja oireilla lapsen elämässä esimerkiksi mielenterveyden häriöinä. TU NN E & MIE LI Mieli & tieto J U T T U S A R J A Raija-Leena Punamäki toimi alkujaan rauhanaktivistina ja asui Lähi-idässä. Ruokajutut lehdessä ovat turhia, sillä niitä on paljon muuallakin. Tällaisia sukupolvelta seuraavalle siirtyviä ongelmia ja tunnetiloja kutsutaan ylipolvisiksi traumoiksi. Anna palautetta ja osallistu Paras juttu -kilpailuun! Lehden 5/19 Paras juttu -äänestyksessä Keskittymiskyvyn elvytysoppaan voitti Eino Vauhkonen Jyväskylästä. Punamäki puhuu traumasta ihmissuhteen kolmantena osapuolena. Omassakin lähipiirissä huomaa tunteiden ja ajatusten siirtyvän valitettavan usein eteenpäin. Esimerkiksi kaltoinkohtelua lapsena kokenut voi olla itse vanhempana vetäytynyt, tai hänellä voi olla ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Myös Ruotsiin lähetetyt sotalapset ovat olleet vaarassa traumatisoitua. Suurin osa sotalapsista pitää vanhempana kokemusta myönteisenä, mutta tutkimus osoittaa fyysisiä ja psyykkisiä vaikeuksia. Hän näki paljon sodan, kidutuksen ja kuolemanvaaran seurauksia. Myös Ruotsiin lähetetyt sotalapset ovat olleet vaarassa traumatisoitua. Onnea voittajalle! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Trauman tie katkeaa käsittelemällä, jossa pohdittiin tunnekuorman siirtymistä seuraavalle sukupolvelle
Mikä on elämässä merkityksellistä. Mihin kulutat eniten aikaasi. Haastattelu meneillään Terapiatakuusta. En harrasta kovinkaan paljoa rutiineja, ja jokainen päivä yleensä yllättää tavalla tai toisella. En ole ehtinyt keskittyä elämässäni taiteeseen, joogata riittävästi, reppureissata kuukausia tai perustaa perhettä. ALVIINA ALAMETSÄ Minun arkeni Olen Alviina Alametsä, 27, Mielenterveys poolin projektipäällikkö, valtiotieteiden kandidaatti. Lähden kotoa aamuisin yleensä kello 8–10 ja palaan töiden, kokousten ja muun elämän jälkeen – usein vasta kello 20–23. Lisäksi käyn jonkin verran työmatkoilla. Arkeni on hyvin vaihtelevaa. Omalla kohdallani tällaisia asioita ovat olleet esimerkiksi maalaaminen, simpukoiden tutkiskelu rannalla ja Tove Janssonin kirjat. Arjessa tärkeintä on nähdä ystäviä riittävästi, ehtiä hengittää raikasta ilmaa ja nukkua kainalossa. Se tosin kuuluu pitkälti työnkuvaan. Olen optimoinut ajankäyttöäni siten, että käytän melko vähän aikaa esimerkiksi siivoamiseen. Mikä on ajankohtainen, arkinen ongelmasi. Mikä on hyvän arjen vinkkisi. Parasta siinä ovat kävelyt merenrannassa, onnistunut vaikuttamistyö ja rakkaus. Valtuuston kokoukset kestävät joskus yömyöhään. Työskentelen osin toimistolla Pasilassa ja osin muualla Helsingissä. Silti todellisuudessa elämäni on pääosin keskusteluja, kokousputkia, puheita, neuvotteluja ja paperien kahlaamista. Onneksi joskus voi mennä metsään, koota teltan, keittää teet ja sulkea puhelimen. Eurovaalien tulokset selvisivät. 58 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9. Onko sinulla rakkaita rutiineja. Jos arki on tylsää, mietin joskus, mitä tykkäsin tehdä lapsena, ja lähden tekemään sitä. Harrastan poliittista vaikuttamista kaupungin valtuustossa, läheisten kanssa hengailua, luonnossa liikkumista ja kulttuuria. Elämäntapani on jollain tasolla minimalistinen. Tämä on ihan ok, mutta välillä haluaisin silti osata ottaa rennommin. Planeetan, oman elämän ja kanssaihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Olen hävittänyt takkini! En ymmärrä miten se on mahdollista, sillä ulkona luulisi tähän aikaan vuodesta huomaavan, jos ei ole takkia. Ajoittaista maailmantuskaa, joskus valtavia onnellisia voittoja, ihanaa seuraa ja mielenrauhaa. Arki on pääosin innostavaa ja mukavaa. Ehkäpä se vielä löytyy jonkun kaverin sohvalta. Nämä rutiinit riittävät! Puhelimen selaamisesta voisin luopua. Vaikuttamista, rakkautta ja raikasta ilmaa TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA KUVAT ALVIINA ALAMETSÄN KOTIALBUMI Millainen on tavallinen arkipäiväsi. Mihin käytät vain vähän aikaa. Asun Helsingissä avopuolisoni kanssa. Tällä hetkellä edistän aktiivisesti mielenterveys palveluiden Terapiatakuu kansalaisaloitteen toteuttamista. Haluaisitko käyttää johonkin asiaan enemmän aikaa. Yritän nauttia mahdollisimman paljon luonnosta ja läheisten seurasta
Lue, millaisia psykologisia tekijöitä unettomuuden ja palautumisogelmien taustalta voi löytyä. mennessä, saat tilaajalahjana kauniin Valon vuosi 2020 seinäkalenterin (arvo 19 €). Tilaa lehti tilaukset@tunnejamieli.fi 03 4246 5323 ANNA ITSELLESI TAI LAHJAKSI PAKETTI HYVÄÄ MIELTÄ! LEHTI SINULLE, JOTA KIINNOSTAA MIELEN HYVINVOINTI.. Kanssakulkija “Kun on ahdistukseen taipuvainen mieli, sille on hyvä antaa välillä jotain muuta tekemistä kuin ajattelemisen”, sanoo kirjailija Pauliina Vanhatalo. ENSI NUMEROSSA Ilmiö Kun kymmenen vinkkiä unettomuuteen ei auta. Mieli & Tieto Miksi näemme niin outoja unia – ja mikä niiden merkitys on. 75 €) Tilaa nyt TILAA LEHTI KOTIIN KANNETTUNA www.tunnejamieli.fi . VALON VUOSI 2020 19 € 59 € / VUOSI (norm. Seuraava upeasti uudistunut Tunne & Mieli ilmestyy 6.2. Ihmissuhteet Miehet puhuvat ystävyydestä Voimaa arkeen Uudessa juttusarjassa ihmiset kertovat, millaiset asiat heitä kannattelevat arjessa Kun teet lehden kestotilauksen 31.1
Ehkä siitä pimeimmästäkin vuodenajasta löytyy tänä vuonna jotain uutta. Kokeile lähteä aamulla valoisaan aikaan liikkeelle kävellen, suksilla tai pyörällä. pääsiäispäivä 14 15 16 17 18 19 17 20 21 22 23 24 25 26 18 27 28 29 30 Vappuaatto Ota vastaan kevään säteet. 19 €) 4 kpl koodilla VALONVUOSI4 hintaan 56 € (norm. VALON VUOSI 2020 19 € VALON VUOSI 2020 -seinäkalenteri, koko 21 cm x 21 cm. Tutustu kalenterin kuviin ja sisältöön tarkemmin osoitteessa www.tunnejamieli. VK MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 14 1 2 3 4 5 Palmusunnuntai 15 6 7 8 9 Kiirastorstai 10 Pitkäperjantai 11 12 Pääsiäispäivä 16 13 2. / valon-vuosi-2020-kalenteri. Tunne & Mieli -lehden tuottamassa VALON VUOSI 2020 -seinäkalenterissa valo ja vuodenkierto näkyvät palkitun valokuvaaja Hanna Koikkalaisen upeissa luontokuvissa. Toisille luonnossa liikkuminen tarjoaa pyhyyden kokemuksia, toisille virkistäytymistä ja seikkailua. Tunne & Mieli -lehden lukijana saat kalenterin etuhintaan. Käytä tilatessasi alennuskoodeja: 1 kpl koodilla VALONVUOSI1 hintaan 15 € (norm. Mikä valon määrässä on erityistä tässä kuussa. Suomalaisista valtaosa pitää luonnossa liikkumista tärkeänä hyvinvoinnille, erityisesti metsässä olemisen koetaan vähentävän stressiä. TIL AA ITSELLE TAI L AHJAKSI VALON VUOSI 2020 SEINÄKALENTERI Tilaa kalenteri: Verkkokaupasta: holvi.com/shop/tunnejamieli Sähköpostitse: tilaukset@tunnejamieli.fi Puhelimitse: 03 4246 5323 Ilahduta hyvän mielen seinäkalenterilla itseäsi, läheistäsi tai joulutervehdyksenä työporukkaasi ja asiakkaitasi. 24 sivua + kannet. Kalenterin kuvista ja teksteistä löytyy inspiraatiota eri kuukausille: Miten pidän mieleni hyvänä ja jaksavana juuri tähän aikaan vuodesta. 72 €) HUHTIKUU Aurinko on sulattanut lumen osasta maata, pohjoisessa nautitaan vielä keväthangista ja hiihtämisestä