PARISKUNTA KERTOO Kaikki suunnitelmat menivät uusiksi, kun kohtasimme Kuubassa ”Häpesin pitkään kaksisuuntaista mielialahäiriötäni” PÄIVI STORGÅRD. 6/2020 LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA rennosti Helli itseäsi, unohda ihmedieetit ja opettele kuuntelemaan kehoasi myös ilman mittauslaitteita HYVÄ OLO MINUN MIELENI ”Korona-aika on tuonut pintaan tunnemuistoja lapsuudesta.” MIELI & TIETO Mikä avuksi, kun seksi ei huvita
Miten nostaa taakat turvallisesti. Kuinka huijata aivoja, kun työn aloitus tökkii. Tilaa TTT-lehti itsellesi tai työpaikallesi! Kestotilaus 87 €/vuosi, 6 numeroa vuodessa. Tutustu lehteen, tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje: tttlehti.fi/tilaa-uutiskirje Työhyvinvoinnin erikoislehti ttt_tilaa_210x280.indd 1 ttt_tilaa_210x280.indd 1 10.11.2020 12.33 10.11.2020 12.33. Sen kertoo TTT-lehti. Mitä etätyöstä on sovittava. TTT-lehti on tukenasi työhyvinvoinnin uudistuksissa! Esittelyssä erilaiset työpaikat ja ammatit laajalla kirjolla. Tilaukset: tttlehti.fi/ tilaa-lehti Työ Terveys Turvallisuus -lehti kertoo asiantuntijoiden vinkit ja koetellut ratkaisut työelämän ongelmiin. Pelittääkö monitilatoimisto. Digilehden arkisto käytössä tilaajille. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen voimassa olevaan hintaan, kunnes lopetat tilauksen
Henkilöjuttuja tehdessäni pahin pelkoni on, että teen väkivaltaa haastateltavan tarinalle. Hyvän olon tekoja voi myös tehdä ilman mittaamista, kir jaamista tai vertailua. Toisen kuuleminen ja tulkitseminen oikein ei koskaan ole aivan yksinkertaista, ja elämän puristaminen tiettyyn merkkimäärään vaatii rankkaa karsintaa. Kun elämä tuntuu huteralta ja syke on muutenkin korkealla, juoksulenkki ei ehkä olekaan fiksuin tapa ”ren toutua”. Sen sijaan etenisikin askel kerrallaan ja pysähtyisi kuuntelemaan, mitä mielessä ja kehossa juuri nyt tapahtuu. Kun se nyt lähestyy loppuaan, on aika miettiä, jäikö siitä myös jotain hyvää mieleen. Ottaa vähän rennommin. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Vai olisinko vain. Sen sijaan voi lähteä hitaalle kävely lenkille. Rentouttavia talvipäiviä! . Tähän lehteen haastattelin Anniina Lappalaista, joka on lapsesta asti kuullut toisilta arvioita kehostaan. Kaipaanko tänään hikistä hankikävelyä vai sittenkin rauhoit tavaa saunailtaa. V uosi 2020 on koetellut jokaista vähän omalla taval laan. Olin helpottunut, kun Anniina sanoi tunnistavansa itsensä jutustani. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Askelten ja palautumisen mittaaminen sopii toisille, mutta joillekin se tuo vain lisää stressiä: Olo on hyvä, mutta laite näyttääkin jotain aivan muuta! Naapuri postasi olleensa viikonloppuna täydellisellä hiihtoretkellä kansallispuistossa, ja itse söin konvehteja sohvalla! Mitäs jos tänä talvena unohtaisi ylisuuret tavoitteet ja odo tukset. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN MERI NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA Toimittajalta Pääkirjoitus Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun ensi vuoden lehtiimme. Olen opetellut, että pienikin hyvän olon teko kannattaa: kävely bussipysäkille, viiden minuu tin venyttely telkkaria katsoessa, muutaman si vun lukeminen illalla. Se muistutti jälleen, mikä valtava voima sanoilla on, ja pani asettelemaan ne erityisen tarkasti. Kaikilla hyvää oloa tuo villa valinnoilla on merkitystä, vaikkei niitä kirjaisi tai postai si mihinkään. Tai ehkä jalkaisin tehty kauppareissukin riittää. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Vaikka aikaa ja energiaa ei riittäisi täydelliseen suoriutumiseen, silti voi tehdä jotain. Itse opin, että turvattomuuden ja ennakoimattomien ta pahtumien keskellä on lupa höllätä. LAURA PÖRSTI Päätoimittaja Meri Nykänen p. Ottaa pieniä askelia oikeaan suun taan sen sijaan, että heittää lapaset kokonaan tiskiin. Anna palautetta ja kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi ”Vaikka aikaa ja energiaa ei riittäisi täydelliseen suoriutumiseen, silti voi tehdä jotain.” Pienikin askel riittää TUNNE & MIELI 6/2020 3
6 Mitä uutta. 29 Ajattelun rajat ovat laajemmat kuin luulit Lauri Järvilehdon kolumni. 9 Lukemista Uskallatko laskea rimaa. Sairauden myötä hän on oppinut armollisuutta itseä ja muita kohtaan. Kehoviha ei auttanut laihtumaan vaan sairastutti koko ihmisen. 22 Sopivasti erilaiset löysivät toisensa Kun Anne Hyvönen-Ortiz ja Mario Ortiz kohtasivat Kuubassa, kaikki aiemmat suunnitelmat menivät uusiksi. Tässä numerossa 06 | 2020 ”Olen pyytänyt ystäviäni tarkkailemaan ja kertomaan, jos vauhtini kiihtyy, alan touhuta paljon, käyttäydyn impulsiivisesti tai puhun normaalia nopeammin. KANSSAKULKIJAT 10 "Koin sairaudestani valtavaa häpeää" Toimittaja Päivi Storgård häpesi pitkään kaksisuuntaista mielialahäiriötään. Korona vaikuttaa uniimme. 30 ”Olen vihdoin oppinut nauttimaan kehostani” Anniina Lappalainen oppi lapsena, että painoa pitää hallita. 40 ”Olin kuin sumussa” Anniina Rauhalan kiintymyssuhdetrauma näyttäytyy monenlaisina dissosiaatio-oireina. 30 10. Sitä ei välttämättä itse huomaa.” PÄIVI STORGÅRD 10 ALUKSI 3 Pääkirjoitus Pienin askelin uuteen vuoteen
42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 30 10 22 Kannen kuva Heidi Niemi 40 36 22 16 10 TUNNE & MIELI 6/2020 5. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 16 Kuuntele kehoasi! Omaa kehoaan ja palautumistaan kannattaa pysähtyä kuulostelemaan – myös ilman mittauslaitteita. Fiksu lautasmalli löytyy kehoa kuuntelemalla, ei kurittamalla. 36 Miksi seksi ei huvita. ILMIÖ & TIETO 16 Opettele kuuntelemaan kehosi viestejä Omaa kehoaan voi opetella kuuntelemaan myös ilman mittauslaitteita. PUUHAA AIVOILLE 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Hyvän mielen lautasmalli Dieetit, superfoodit ja muut ruokatrendit tulevat ja menevät. Naisen seksuaaliseen haluttomuuteen on olemassa monenlaisia syitä. Pysähtyminen voi pelastaa ylikuormitukselta ja uupumiselta. 36 Seksuaaliseen haluttomuuteen on olemassa monia syitä, sanoo psykologian tohtori Annika Gunst. 58 Voimaa arkeen Uusi kolumnistimme pääsee pimeyden keskellä liikkeelle energisen popmusiikin avulla. 52 Lempeä kaalilaatikko Kylminä talvipäivinä maistuu pehmeän kaalilaatikon vegeversio
Toistuvat ja voimakkaat painajaiset voivat viitata trauma peräiseen stressiin. Hänen mukaansa tulokset antavat mahdolli suuden spekuloida, että unien näkeminen poik keuksellisissa olosuhteissa on yksilöiden välisen jaetun tietoisuuden muoto. KU VA : SH U TT ER ST O C K Samaa unta nään 6 TUNNE & MIELI 6/2020. Mitä uutta. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan on havaittu vaikuttavan erityisesti ihmisten nä kemiin painajaisiin. Eniten stressaantuneet nä kivät myös enemmän pandemiaan liittyviä unia. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista kertoi stressin lisääntyneen, mikä oli yhteydessä paho jen unien näkemiseen. Sama tutkimus kertoi myös nukkumistavoista ja stressistä poikkeusolojen aikana. Et ole yksin, sillä tutkimus ten mukaan poikkeustila vaikuttaa uniimme. Puolet vastaa jista kertoi nukkuneensa enemmän kuin ennen, vaikka kymmenellä prosentilla oli vaikeampaa nukahtaa ja yli neljännes näki useammin paina jaisia. Unien sisältö voi jossain ta pauksissa olla avain, joka auttaa ymmärtämään stressin, trauman ja ahdistuksen ydintä. Uni on tärkeää mielenterveydelle. KOONNUT MERI NYKÄNEN O letko nukkunut levottomasti koronan aikana. – Oli mielenkiintoista havaita toistuvia unisi sältöjä, jotka heijastivat poikkeusolojen apokalyp tistä tunnelmaa, kertoo professori Anu-Katriina Pesonen, Helsingin yliopiston Sleep & Mind tutkimusryhmän johtaja. Frontiers in Psychology lehdessä julkaistussa tut kimuksessa havaittiin, että koronavirus oli vaikut tanut yli puoleen raportoiduista pahoista unista. Tämä selvisi, kun Helsingin yliopiston Sleep & Mind ryhmä tutki unia teko älyn avulla. Tutkimuksessa analysoitiin lähes tuhannen ih misen painajaisten sisältöä pandemian aikana
Jos sairastut, mieti, lähtisitkö työpaikallesi. Terapeuttini muistutti näyttelijä Helen Mirreniä. Luotin häneen täysin. K eväällä etätyöhön siirtyneiden työhyvinvointi jopa parani, mutta kotona työskentelyn jatkuminen on muuttanut tilannetta. tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje SANASELITYS Kehopositiivisuus Kehopositiivisuus tarkoittaa kaikenlaisten kehojen kunnioittamista, arvostamista ja hyväksymistä sellaisenaan. Jos et, sairasta rauhassa myös etätöissä ollessasi. . Olemme kaikki samassa tilanteessa. KESKUSTELE HUOLISTASI. TUNNE & MIELI 6/2020 7. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. SAIRASTA RAUHASSA. Lähde: Työterveyslaitos 70% KU VA : SH U TT ER ST O C K nuorista aikuisista ajattelee, että työelämä vaatii nykyisin työntekijöiltä niin paljon, että monet palavat ennenaikaisesti loppuun. Poistuin ensimmäiseltä käynniltä pystypäin, ja olo oli kuin elokuvassa. Vajaat 40 prosenttia on huolissaan omasta jaksamisestaan. On siis opeteltava vetämään rajoja ja kertomaan kuulumisia! HUOLEHDI HYVINVOINNISTASI. Jos et esimerkiksi pysty pitämään kiinni sovitusta työaikataulustasi, informoi esimiestä tilanteestasi. KERRO MISSÄ MENNÄÄN. Kuuleeko kotitoimisto. Tilaa ilmainen uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Keskustele huolistasi työkavereiden, esimiehen, ystävien tai terveydenhoidon ammat tilaisten kanssa, vaikket tapaisikaan heitä kasvotusten. Miettikää yhdessä ratkaisukeinot. Poikkeusolojen jatkuminen saattaa huo lestuttaa ja viedä voimia. Lähde: Nuorisobarometri ”Kun se oikea löytyi, tiesin heti. Älä jymähdä paikoillesi vaan pidä huolta itsestäsi. Rajaa työ ja vapaaaika toisistaan. . Kun kuulumisia ei vaihdeta spontaanisti työpaikalla, työkaverit eivät välttämättä tiedä, missä kukakin menee. Työoloja heikentävät tylsistyminen, vähäinen vuorovaikutus työkavereiden kanssa ja puutteellinen ergonomia. Kehon arvo on kuin ihmisoikeus: se on jokaisella ihmisellä kehon kokoon, muotoon tai malliin katsomatta. Ja juuri se oli tärkeintä.” ANNA-STINA NYKÄNEN HELSINGIN SANOMIEN KOLUMNISSAAN UUTISKIRJE Tilaa uutiskirje Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Varaa kalenterista aikaa myös ulkoilulle, levolle ja palautumiselle
Juha T. Ei ole, sanoo kasvatus tieteen professori ja filosofi Juha T. He ym märtävät, ettei tutkimustyössä synny onnistumi sia pakottamalla. Luettavaa KOONNUT MERI NYKÄNEN KU VA : SH U TT ER ST O C K . Onko kunnianhimo siis huono juttu. 3 Irti viilailusta. Rimaa alas rohkeasti POHDITTAVAA 1 Pienin askelin. Mikäli aina pyrkii täydellisyyteen, koko homma saattaa jäädä tekemättä: miksi edes aloittaa, jos lopputulos ei ole täydellinen. Jos mailaa puristaa koko ajan täysillä, rentous katoaa. Ajatus pienistä askelista lopettaa myös ikuisen sitten kun ajattelun. Suuret ja kirkkaat tavoitteet voivatkin toisinaan asettua esteiksi yllättävien ja tärkeiden asioiden näkemiselle. O nko aina tehtävä parhaansa ja tavoiteltava kuuta taivaalta. Hakalan väite on, että pelkistäminen, riman laskeminen ja tavoitteiden vähentäminen vievät useammin täyttymyksen ja jopa onnen äärelle kuin suuret suunnitelmat. Jopa nämä huippututkijat arvostavat korkealle tavoitteetonta vapaaaikaa, esimerkiksi taideelämyksiä. Hakala onkin kehottanut opiskelijoitaan kirjoittamaan huonoa tekstiä tie tyn määrän päivässä. Kirjoittaja ottaa esimerkiksi Nobelin voittaneet tutkijat, joita hän on haastatel lut aiempaa tutkimustyötään varten. Stressaamisen sijaan voi laskea tasoa. 2 Rento ote. Hakala. Suurimmat oivallukset syntyvät usein silloin, kun ei purista ja pähkäile tavoitettaan työpöydän ääressä. Yllättäen tekstin seasta saat taa löytyä jotain kelvollistakin, joskus jopa loista vaa. Idea saattaa syttyä puiston penkillä istuskellessa tai taidenäyttelyssä. Mikä tärkeintä, työ etenee. Häneltä on ilmestynyt liiallista kunnian himoa pohtiva kirja Vähemmällä enemmän – Miksi pienet askelet ovat hyvästä ja liiallinen kunnianhimo pahasta (Alma Talent 2020). Opiskelijoiden graduja ohjatessaan Hakala huomasi, että riman pudottaminen auttaa saa maan valmiiksi työn, joka saattaisi jäädä muuten kokonaan tekemättä valtavien paineiden edessä. Kun uurastamisen tilalle tulee rentoa tekemistä, aikaa ja energiaa jää myös ys täville, perheelle sekä omille harrastuksille – siis elämiselle. Paljon käytettyä ajattele isosti -fraasia voi kyseenalaistaa. Hakala: Vähemmällä enem män – Miksi pienet askelet ovat hyvästä ja liiallinen kunnian himo pahasta (Alma Talent 2020) 8 TUNNE & MIELI 6/2020. Elämä on pieniä askelia tässä ja nyt eikä ylivoimaisia tavoitteita kaukana viiden vuoden päässä. Hakalan kehotus on, että meidän pitäisi pysähtyä ajattele maan, mihin nimenomaan liiallinen kunnianhimo ja liian korkeat tavoitteet johtavat. Hakala havahtui tutkijana ja opettajana siihen, kuinka liiallinen yrittäminen ja kunnianhimo voi vat saada ihmisen lukkoon ja ikuiseen tyytymät tömyyden kierteeseen. Olemmeko valmiita uhraamaan koko elämämme siihen, että juoksemme ylimitoitettujen tavoitteiden perässä. Kun rima on alhaalla, tavoitetta pystyy lähestymään yksi askel kerrallaan. Onni kun on seuraus, ei pää määrä
Pirjo Saarnia: Suuri ravinto huijaus. Usein informaa tio on ristiriitaista ja vailla taustalta löytyvää tut kittua tietoa – tai ainakin otsikkoon on saatettu nos taa jotain kohahduttavaa. Mutta riittääkö se hänelle. Kaipaako ihminen kuitenkin kaltaistaan seurakseen. Tarina alkaa, kun PohjoisCarolinan suolta löytyy kylällä suositun pojan ruumis. Kadoksissa ollut yhteys löytyy oliivipuun alla. Leeni Peltonen, Leena Väisälä: Virtaa vaihdevuosiin (Otava 2020) Viisas vanhemmuus. Delia Owens: Suon villi laulu (WSOY 2020) . Lue myös! K aipaatko talven keskelle kunnon lukuromaa nia, jonka kanssa kääriytyä viltin alle. Philippa Perry: Kunpa vanhempasi olisivat lukeneet tämän kirjan (Atena 2020) Anteeksiannosta. Kirjassaan Suuri ravinto huijaus laillistettu ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia listaa yleisimpiä väitteitä ja käy nii tä läpi: Laihduttavatko vähäkaloriset tuotteet. Kansien väliin on koottu uusin tieto vaihdevuosista ja vertaistukea eli naisten kuvauksia omista kokemuksistaan. Perheensä hylkäämä ja kouluja käymätön tyt tö, myöhemmin tarinan edetessä nuori nainen, elää omaa elämäänsä sopusoinnussa villin luon non kanssa. Entä vah vistaako maito oikeasti luustoa. Kaunis pienoisromaani, jossa poika lähtee talviseen Kreikkaan etsimään kadonnutta isäänsä. Some ja media kertovat jatkuvasti uutisia ja omia näkemyksiään siitä, miten syödä terveellisesti ja mitä ei ainakaan kannata syödä. Ei ole ihme, että romaani on noussut maail manlaajuiseksi bestselleriksi. Psykoterapeutti ja kirjailija kertoo rennolla otteella, kuinka katkaista vahingollinen ketju ja suhtautua omiin lapsiin rohkaisevasti ja lämpimästi. Romaani on sekä kasvutarina että murhamys teeri. Joel Haahtela: Hengittämisen taito (Otava 2020) . Kaikki siinä on niin taidokasta ja vetävää: kerronta, luontokuvaus, ih mismielen syövereihin sukeltaminen. Kertovatko pakkausmerkinnät totuuden. 25 väitettä, jotka eivät pidä paikkaansa. Se voi jäädä mieleen pyö rimään faktana, vaikkei olisi lukenut koko juttua saati tarkistanut, mihin väite perustuu. Delia Owensin lumoava Suon villi laulu on juuri sellai nen – eikä sitä haluaisi päästää käsistään silloin kaan, kun silmät painuvat jo kiinni. (WSOY 2020) TUNNE & MIELI 6/2020 9. Kokonaisuutta keventävät listat, joihin on ke rätty hyviä vinkkejä tasapainoisen syömisen tueksi ja pohdittavia asioita luutuneiden ajatusten tuu lettamiseksi. Ykkösepäil tynä on suon reunalla yksin asuva Kya, jota kutsu taan pilkallisesti Rämelikaksi. ”Meitä ympäröi suuri joukko ihmisiä, jotka antavat luotettavan kuuloisia neuvoja terveyteemme. Hyvinvointialasta on tullut maailmanluokan bisnes, johon moni lankeaa tietämättään.” . Ravitsemus ja hyvä olo kiinnostavat, ja mo nelle ne ovat myös hyvä bisnes. Todellinen tarina on kuitenkin Kyan itsensä ta rina. Ja rak kautta. Apua oireisiin. Kylmää kyytiä ruokahuijauksille Syvälle luontoon ja ihmismieleen M iten pitäisi syödä, että voi hyvin. Kannat taako uskoa kaikki, mitä ravitsemuksesta kerrotaan
Kanssakulkija Päivi Storgård 10 TUNNE & MIELI 6/2020
Mielen ja kehon sairastuminen hengenvaarallisesti muutti Päivi Storgårdin tapaa katsoa elämää. Sen jälkeen, kun hän lopulta hyväksyi oman tilanteensa, tärkeintä on ollut armollisuus itseä ja muita kohtaan. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT HEIDI NIEMI Kanssakulkija Päivi Storgård "Koin sairaudestani valtavaa häpeää" TUNNE & MIELI 6/2020 11
Kuin musta mörkö vaanisi Ensimmäisen kerran Päivi Storgård ymmärsi jonkin olevan pielessä, kun hänen kolmas lapsensa oli juuri syn tynyt vuonna 2001. Storgård sai tietää oikean diagnoosin vuosi ensimmäisen sairaalajaksonsa jälkeen. Storgård sa noo eläneensä vuosikausia tunteessa, ”Vihdoinkin asia aukesi, eikä minun tarvinnut luimistella, häpeillä ja pelätä, että joku saa tietää. Soittaja oli hänelle entuudestaan tuttu psykiatri. Pompin työtehtävästä ja paikasta toiseen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamiseen menee keskimäärin seitsemän vuotta, ja sitä ennen moni sairastunut saa vuosia vääränlaista hoi toa, joka saattaa pahentaa sairautta. Storgårdin tuli välittömästi lopettaa niiden syöminen ja hakea apteekista uudet lääkkeet. Aina kun alkoi tuntua siltä, että nyt pelottaa, niin äkkiä kytkin ylös ja taas uuteen työpaikkaan. Näin Storgårdkin oli elänyt jo vuo sia, huomaamatta sitä itse. Olin jo tottunut masennuksen kanssa elämiseen, enkä ollut ajatellut sitä sairautena. Storgård alkoi sairastella. Nyt lääkäri kertoi, että diagnoosi oli ol lut väärä. Hän oli jatkuvasti flunssassa ja ramppasi työ terveyslääkärillä. Silloin olin työ narkomaani ja kaikki sujui. Toivoin, että kaikki kohtalotoverini huomaisivat, etteivät he ole yksin. Ensim mäinen ajatukseni oli, että tähänkö tämä elämä nyt meni. Storgård kertoi, miten hirvittävän paha olla hänellä on. Se oli to della vaikea paikka. Lääkäri soitti, koska oli huolissaan. Kyseessä ei ollut ainoastaan masennus, vaan kaksisuuntainen mie lialahäiriö, johon kuuluu masennuk sen lisäksi vauhdikkaita hypomaani sia vaiheita. – Minulle tehtiin sairaalassa monia testejä, mutta missään vaiheessa ei ky sytty oikeita kysymyksiä. Toimittaja ja kirjailija Päivi Storgård oli kaupungilla ostoksilla, kun hänen puhelimensa soi. Häpeästä kohti hyväksymistä Diagnoosin jälkeen alkoi pitkä tie sai rauden hyväksymiseen. Hypomaniassa ihminen voi saada asiansa pahastikin solmuun: tuhlata rahojaan, sotkea ihmissuhtei taan, ottaa suuria riskejä. – Kaikki voimani valahtivat. Ensimmäisen 12 TUNNE & MIELI 6/2020. – Selviydyin ja raahauduin päiväs tä toiseen. Väärien lääkkeiden syömisellä voisi olla pahat seuraukset. Myös aiemmin määrätyt lääkkeet olivat vääriä. – Ei kukaan halua kuulla syöpädiag noosiakaan puhelimessa. Masennuskaudet olivat olleet niin syviä ja toistuvia, että todellinen tilanne jäi piiloon. Välillä energiaa taas tuntui olevan valtavasti. Storgård oli vihai nen psykiatrille, joka oli kertonut näin suuren asian puhelimessa eikä vastaan otolla kasvokkain. Masennuslääkkeet saattavat lau kaista hypomanian. Storgård ei kuitenkaan pystynyt nukkumaan edes silloin, kun olisi voinut nukkua. Silloin Storgård pyöri niin syvissä ne gatiivisissa tunnelmissa, että mielessä kävi itsetuhoisia ajatuksia. Stor gård palasi työelämään, hoiti pieniä lapsiaan ja sinnitteli. Hänestä tuntui, että musta mörkö vaa nii koko ajan nurkan takana. Se muutti kaiken. Minä olen esimerkiksi imu roinut keskellä yötä ja pitänyt sitä ihan normaalina, sillä ei hypomaaninen ihminen tunne itseään sairaaksi, päin vastoin. Kaksi vanhempaa lasta olivat tuolloin 3 ja 9vuotiaita. Hän voi teh dä väsymättä töitä vaikka kellon ym päri. Minä sain kuulla keskellä kaupunkia kroonises ta sairaudesta, jonka kanssa joutuisin elämään aina. Testeissä pi täisi kysyä myös läheisiltä, mitä toinen on kiihtyneessä vaiheessa oikein tou hunnut. Hän kohtasi minut kokonaisena ihmisenä, ei vain oireena. Pian puhelun jälkeen voimattomuus muuttui kiukuksi. Välillä masennus valtasi elämän. Kului useita vuosia sumussa. Lätkäisin ihan itse kaik ki mahdolliset leimat otsaani. Olo oli kuin olisi ollut jatkuvasti hu malassa, väsymyksestä sumea. Kaikkihan luulevat olevansa yksin ongelmansa kanssa.” että kohta tapahtuu jotain kamalaa. Viitteitä kaksi suuntaiseen mielialahäiriöön ei huo mattu. Storgårdilla oli vuotta aiemmin to dettu vaikea masennus, johon hän oli saanut sekä sairaala että lääkehoitoa. O li vuosi 2008. Kakkostyypin kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, siinä joka Storgårdillakin oli, vaihtele vat sekä depressiiviset että hypomaa niset vaiheet. Kun kuu lin uuden diagnoosin, pidin itseäni mielisairaana. Silloin ihminen voi alkaa käyttäytyä holtittomasti ja vastuuttomasti kokematta itse sairau den tunnetta. – Siltä istumalta lääkäri kirjoitti lä hetteen psykiatriseen sairaalahoitoon ja tilasi minulle taksin. Vuonna 2007 lääkä ri kysyi Storgårdilta suoraan: miten sinä oikeasti voit. Vauva herätti monta kertaa yössä, ja äidin väsymys oli valtava. Sairaalassa Storgårdilla diagnosoi tiin vaikea masennus. Kun vauhdikkaan jakson jälkeen alkaakin syvä masennus, pudotus on kova
Itsetuhoriski on niin suuri. Päivi Storgård rentoutuu neulomalla. Storgårdia surettaa ja kiukuttaa, että medika lisaatiosta puhutaan kirosanana eikä ymmärretä, että lääkkeiden syöminen ei aina ole neuvottelu kysymys tai oma valinta. – Tämä on hengenvaarallinen sairaus, johon voi kuolla. TUNNE & MIELI 6/2020 13. – Se oli täysin päätöntä pelkoa siitä, että ihmi set saavat tietää. Vähitellen itse lyöty leima alkoi häipyä ja hyväksyminen vah vistua. uuden lääkkeen ottaminen oli Storgårdille niin tiukka paikka, että pilleri oli takertua kurkkuun. Storgård oli sairastumisensa aikaan naimisis sa, mutta avioliitto lasten isän kanssa päättyi vuo si diagnoosin jälkeen. Heille Storgård kertoi, että äiti on tosi väsynyt ja itkee, koska on paha mieli, mutta se ei ole lasten syytä, kukaan ei ole ollut tuhma. Sairaus ei ole ollut Storgårdin lapsille missään vaiheessa mikään pelottava peikko. Jos sai sin lääkkeet vaikka munuaissairauteen, kukaan ei varoittelisi. Häntä varoiteltiin, että niihin voi jäädä koukkuun, kun kerran aloit taa. Terapeutin luo hän meni vasta täsmälleen sillä hetkellä, kun aika alkoi – jottei kukaan vain näkisi, mihin hän on menossa. Van himmalle lapselleen hän kertoi asian juuri niin kuin se oli. Se rauhoittaa ja on myös hyvää aivojumppaa infarktin jälkeen. Storgård joutui kuitenkin puolustelemaan lääkkeiden syömistä läheisilleen. Storgård sanoo, että hänellä kävi kuitenkin tuu ri siinä mielessä, että hänen psykiatrinsa ja tera peuttinsa toimivat työparina ja Storgård antoi heille luvan keskustella tilanteestaan. Kak si lapsista olivat hänen sairastumisen aikaan vie lä pieniä. Eräällä sai raalajaksolla hänen teiniikäinen poikansa tuli . Jos en söisi lääkkeitäni, olisin jo kuollut. Storgård on alusta alkaen kertonut myös lapsilleen, että äiti on sairas. – Sain kokonaisvaltaista apua ja tukea sekä lää ketieteen että psykologian puolelta. Myös uudet lääkkeet alkoivat pikkuhiljaa te hota. Pelko ja häpeä saivat tuulta alleen myös perheestä, sillä kaikki läheiseni eivät kestä neet sairauttani, vaan tilannettani hävettiin. Psykoterapiassa käydessään hän ei kehdannut mennä terapeutin oven taakse odottamaan, vaan kulutti odotusajan läheisessä leipomossa tai kau passa
Hän sanoo miettineensä, pidettäisiin kö häntä lopun ikäänsä hulluna ja nä kisivätkö ihmiset jatkossa hänet aina vain sairauden värittämien lasien läpi. Kone oli juuri tehnyt välilas kun Frankfurtissa ja noussut ilmaan, kun Storgårdilta meni silmistä näkö ja hänen päänsä retkahti vasemmalle. Jälkeenpäin hän kuuli, että vieres sä istunut nainen oli sairaanhoitaja. Paras ystäväni on neulesuunnittelija, jolta saan apua, jos en osaa jotain.” Pitkät kävelyt ”Kävellessä nautin ulkoilmasta, mutta erityisesti olen onnellinen siitä, että ylipäätään pystyn kävelemään, jopa kymmenen kilometrin lenkkejä ja ilman tukea. Storgård kertoo olleensa uransa ai kana myös johtotehtävissä, joissa hän on joutunut vaatimaan ihmisiltä kovia suorituksia. – Kaikilla meillä on omat kamppai lumme, eikä kukaan ei voi nähdä toisen sisälle ja tietää, mitä siellä ta pahtuu. Neulominen ”Tekeillä on tällä hetkellä villapaita. Enää hän ei voisi kuvitel la tekevänsä työtä, joissa pitäisi vaatia muilta enemmän kuin mikä on koh tuullista. Mielen sai rastuminen on tuonut armollisuutta ja vähentänyt vaatimuksia itseä sekä muita kohtaan. Sitä ei välttämättä itse huomaa. Hän oli saanut aivoinfarktin. Romaani Keinulaudalla ilmestyi 2013. Vuosi sitten aivoinfarktin jälkeen pystyin kävelemään vain lyhyitä pätkiä rollaattorin kanssa.” Italialainen ruoka ”Italialaisessa ruoassa yhdistyvät hauskuus, ilo ja yhdessäolo. Nainen viereisellä istuimella kysyi, onko kaikki hyvin. Seuraavana päivänä hänen tarinansa Kuvissa näkyvät neuleet www.knitwithheidi.com 14 TUNNE & MIELI 6/2020. Toivoin, että kaikki kohtalotoverini huomaisivat, etteivät he ole yksin. Olen pyytä nyt ystäviäni tarkkailemaan ja kerto maan, jos vauhtini kiihtyy, alan touhu ta paljon, käyttäydyn impulsiivisesti tai puhun normaalia nopeammin. Loppu sairauden salailulle Vähitellen sairaus ei enää näyttäyty nyt peikkona Storgårdille itselleen kään. Koronan aikana Italiassa on kannettu ravintoloista pöytiä ulos keskelle katua, jotta ihmiset voivat syödä ja viettää aikaa yhdessä. Tarinaan hän hyödynsi omia kokemuksiaan, mutta teos on kuitenkin fiktiivinen, ei omaelämäkerrallinen. Infarkti aiheutti erilaisia kognitiivisia häiriöitä, kuten muistiongelmia, jotka eivät kaikki ole vielä korjaantuneet. Kone teki välittömästi yli määräisen välilaskun Kööpenhami naan, jossa kentällä odotti ambulans si. Sanoin, etten tekisi kirjaa muuten. Mutta kun tilaisuus oli ohi, Storgård tunsi suunnatonta helpotusta. Hän on jälleen Firenzessä ja kirjoittaa sekä blogia että kirjaa, hitaasti ja pal jon taukoja pitäen. Puolitoista vuotta infarktin jälkeen Storgård on edelleen sairauslomalla. Kun teoksen julkistamistilaisuus lähestyi, Storgård oli silti kauhuissaan. Sairastuminen toi armollisuutta Toissakesänä Päivi Storgård istui len tokoneessa matkalla Firenzestä Hel sinkiin. Tämä oli tajunnut, mistä on kyse, ja il moittanut tapahtuneesta heti koneen miehistölle. Kaikkihan luu levat olevansa yksin ongelmansa kanssa. Tuttu kustantaja kysyi, haluaisiko hän kirjoittaa aiheesta kirjan. – Vihdoinkin asia aukesi, eikä mi nun tarvinnut luimistella, häpeillä ja pelätä, että joku saa tietää. – Kustannustoimittajani varmiste li minulta, haluanko oikeasti kirjoit taa aiheesta ja puhua siitä julkisesti. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja aivoinfarkti ovat muuttaneet Storgår din tapaa katsoa elämää. – Vointini aaltoilee, mutta tiukko ja piikkejä kumpaakaan suuntaan ei ole ollut pitkään aikaan. Valta va taakka, jota hän oli kantanut ja salail lut, oli yhtäkkiä pudonnut harteilta. Olen käynyt myös perusteellisen italialaisen ruoan kurssin, ja kotona Suomessa teen paljon italialaisia ruokia.” oli iltapäivälehtien otsikoissa, kaikkien luettavissa. Neulominen on paitsi hyvää aivojumppaa infarktin jälkeen, myös rauhoittavaa tekemistä, jossa pääsen flow-tilaan ja keskityn vain yhteen asiaan. Storgårdilla on tapahtumista vain väläyksenomaisia muistikuvia. Sen kanssa oli opittava elämään. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa Storgårdilla on ollut takanaan jo monta tasapainoisempaa vuotta. Ha lusin, että kirjalla on jokin laajempi merkitys. Storgård ei epäröinyt, vaan otti tilauksen vastaan. Näin huollan mieltäni koulukaverinsa kanssa käymään ja toi kotitaloustunnilta yli jääneet jälkkärit äidilleen. Se kertoo Outinimisestä naises ta, joka sairastaa samaa sairautta kuin Storgård. Storgård vietti yhteensä kolmisen kuukautta sairaalahoidossa Tanskas sa ja Suomessa
y Toimittaja, kirjailija ja entinen poliitikko. y 19-, 21ja 29-vuotiaat lapset vuonna 2009 päättyneestä avioliitosta Johan Storgårdin kanssa. TUNNE & MIELI 6/2020 15. y Asuu Loviisassa ja välillä myös Firenzessä, Italiassa. Päivi Storgård y Syntynyt 1966 Turussa ja kasvanut Tampereella. . y Työskennellyt muun muassa Ylen Aamu-tv:n juontajana, Nelosen uutisten ankkurina sekä uutispäällikkönä ja freelancetoimittajana. KUKA. y Kirjoittanut kaksi kirjaa: romaanin Keinulaudalla (S&S 2013) ja tietokirjan Olet valaissut tietäni – Presidenttien puolisot (S&S 2017)
16 TUNNE & MIELI 6/2020
– Psykoterapeutin vastaanotolle ja koulutuksiin tullaan entistä useam min tietoisina ja kiinnostuneina kehon palautumisesta, aktiivisuudesta ja tavasta reagoida stressiin, kertoo kouluttaja, psykoterapeutti Laura Mannila, joka on erikoistunut psykofyysiseen psykoterapiaan. Hän on seurannut ilahtuneena myös keskustelua unen, levon ja palautumisen merkityksestä. TUNNE & MIELI 6/2020 17. TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN KUVITUS MARIA VILJA OPETTELE KUUNTELEMAAN KEHOSI VIESTEJÄ – MYÖS ILMAN LAITTEITA U nta kuusi ja puoli tuntia yössä, keskisyke 56, energiataso 45. Mannila pitää myönteisenä sitä, että ihmiset haluavat tietoa kehonsa palautumisesta ja kuormituksesta. Usein kuitenkin riittää se, että harjoittelemme pysähtymistä ja oman itsen kuuntelua. Aktiivisuusranneke, kello tai sormus kertoo meille päivit täin, mitä kehossamme tapahtuu. Aiemmin laitteet kuuluivat ammattiurheilijoiden ja aktiiviliikkujien maailmaan, mutta viime vuo sina ne ovat levinneet kaikkien saataville. – Kiinnostus omaa kehoa ja palautumista kohtaan on myönteistä jo siksi, että pitkittynyt ja hallitsematon stressi on useiden pitkäaikais sairauksien riskitekijä. Ylikuormitus ja uupumus voivat uhata, jos toistuvasti sivuutamme kehomme viestit. Joskus herätyksen voi antaa älykello tai muu mittalaite. Jos opimme huomaamaan kehon viestit ja kun nioittamaan niitä, sillä on merkitystä sekä ihmisten hyvinvoinnille että kansanterveydelle
Siihen, että palautumisen tarvetta mitataan teknisillä laitteilla, pitäisi Mannilan mukaan suh tautua aina terveen kriittisesti. Näin voi käydä korkeisiin suorituksiin pyrkivillä, hyvinvoinnistaan kiinnostuneilla ihmisillä. Tutkimuksen ansiosta myös kuormitukseen ja palautumiseen liittyviä hermostollisia reaktioita on mahdollista kuvata entistä täsmällisemmin. Työelämä asettaa vaatimuksia vähintään kah deksan tunnin täydestä aktiivisuusjaksosta, jon ka päälle tulevat vielä muun elämän aktiviteetit. Kuormittuneisuutta ja aktiivisuutta mittaavat laitteet antavat Mannilan mielestä kelpo lähtö kohdan arvioida karkeasti kehon ja mielen hyvin vointia. – Laitteet voivat johtaa liialliseen ja täydelli syyteen pyrkivään elämänhallinnan tavoitteluun. – Länsimainen elämäntapa estää tehokkaasti lajityypillistä biologista käyttäytymistä, mikä on tyypillisesti suuri stressin lähde mille tahansa eläinlajille. Pitäisikö meidän kaikkien alkaa mitata esimerkiksi untamme, vai riittääkö se, että tuntee itsensä virkeäksi aamulla. Ristiriita elämäntavassa Palautuminen sekä kehon ja mielen yhteydet kiin nostavat, sillä tietoa on saatavilla yhä enemmän ja meillä on myös tarve soveltaa tätä tietoa ar keamme. Työelämä lähtee siitä, että käyn nistämme itsemme koneen tavoin aamuisin ja suo ritamme iltaan asti, kunnes koneen voi sammut taa. – On myös hyvä muistaa, että mitään numeroi ta ei voi lukea yksioikoisesti, vaan tulokset tulee suhteuttaa aina esimerkiksi yksilön ikään, perus sairauksiin ja muuhun terveydentilaan. Sil loin palautumisesta ja kuormituksen säätelystä voi tulla yksi ahdistava suoritus muiden joukkoon. Näiden taustalla on Mannilan mielestä ristiriita ihmisen biologisen lajiolemuksen ja modernin teollisen kulttuurin välillä. Laitteet mittaavat esimerkiksi syke ja hengitystiheyttä sekä sykevälivaihtelua, joilla tutkitusti on yhteys kehon kuormitukseen ja palautumisjärjestelmiin. Täyttyvätkö perustarpeet. Aktiivisuusran nekkeet ja muut tavanomaiset mittalaitteet eivät anna kovin tarkkaa kuvaa esimerkiksi unen laa dusta, vaan siihen tarvitaan aivosähkökäyrän kal taisia tarkempia mittareita. Kaikki tietävät, ettei se niin mene. Olemme edelleen lajiolemukseltamme metsästäjä keräilijöitä, jotka heräävät aamulla toimimaan, tekevät ehkä muutaman tunnin töitä, syövät ja 18 TUNNE & MIELI 6/2020. Säätely ei saa olla suoritus Millaista iloa ja hyötyä kehon mittaamisesta on pitkän päälle. Unta ei voi käynnistää starttinapista. Tieto antaa vastauksia niihin ongelmiin, jois ta suuri osa työikäisistä länsimaisista ihmisistä kärsii: työ ja vapaaajan liiallinen kuormittavuus, vaikeudet levätä ja nukkua, mielialaongelmat ja ahdistuneisuus sekä erilaiset psykosomaattiset sairaudet. – Tämä malli on kaukana ihmisen biologises ta lajiolemuksesta. – Aivotutkimus on kiistatta osoittanut, miten tiiviissä yhteydessä keho ja mieli toimivat, Laura Mannila sanoo. Samalla Mannila on tietoinen ilmiön toisesta puolesta
– Olemme moniin muihin eläimiin verrattuna siten erikoinen eläinlaji, että tarvitsemme öisin hyvin pitkän, yhtäjaksoisen palauttavan unijakson, josta tinkiminen kostautuu terveydelle. Taukohetket täyttyvät tehokkaasti viestien lukemisilla ja so men seuraamisella. Suoliston, aivojen ja mie len hyvinvoinnin taas tiedetään kulkevan käsi kä dessä. Mannilan mukaan etenkin työelämän tehok kuuspaineet aiheuttavat palautumisongelmia. Kaupunkiympäristössä monella jää täyttymät tä myös inhimillinen perustarve yhteydestä luon toon, eläimiin, kasveihin ja maaperään. ja aktiivisuudesta, mutta yhteiskunnallisia ongel mia niistä ei ole ratkomaan. Kiireinen ja suorittava elämäntapa kas vattaa meitä siihen, ettei kehon viestejä ole suota vaa kuunnella. Vaativa ympäristö synnyttää vaativia ih misiä. Liiallinen stressi vaikuttaa toiminnanohjaukseen, muistiin sekä kykyyn keskittyä ja ratkaista ongelmia. Toisaalta yksilön käsitys itsestään ei synny tyh jiössä, vaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Älykellot ja muut laitteet voivat antaa meille suhteellisen tarkkoja tietoja kehon palautumisesta ”Työelämä lähtee siitä, että käynnistämme itsemme koneen tavoin aamuisin ja suoritamme iltaan asti, kunnes koneen voi sammuttaa. Toi saalta työelämässä ja vapaaaikana myös älylait teet ja teknologia kuormittavat meitä ärsykkeillä ja lisäävät tiedonkäsittelyn kuormaa. – Jatkuvassa kiireessä ja suorituspaineissa elä vä ihminen sivuuttaa levon tarpeesta kertovan väsymyksen tunteen ja oppii ohittamaan sen tois tuvasti. Mannila muistuttaa, että ihmisen tiedonkäsit telyllä on rajansa ja että ihmisen tiedolliset kyvyt eivät toimi kuormittuneina kovin tehokkaasti. Kaikki tietävät, ettei se niin mene. Riittävän palautumisen ja aktiivisuuden lisäk si tarvitsemme hyvin voidaksemme myös useita kertoja päivässä ravintoa, liikettä ja lajitoverien turvallista seuraa. Psykote rapiassa käsitellään Laura Mannilan mukaan paljon myös paljon sitä, miten ihmisen oma vaa tivuus itseään kohtaan aiheuttaa tarpeetonta suorituspainetta. Työn antaja saattaisi ehkä päivätorkut sallia, mutta ih minen itse pelkää olevansa huono työntekijä, jos lepäisi työpäivän aikana. – Joskus ihmisen päänsisäiset säännöt siitä, millaista työn ja elämän pitää olla, ovat suurin este päivittäisen levon ja palautumisen tiellä. Ihminen sopeutuu väsymykseen Ihminen sopeutuu – onnekseen ja kurjuudekseen – hyvin monenlaisiin asioihin, myös itselleen haitalliseen ympäristöön ja vahingollisiin tottu muksiin. – Nämä asiat eivät ole työikäisten aikuisten elä mässä mitenkään itsestään selviä, vaan useimmil la on vajeita perustarpeiden täyttämisessä. Kaikki työkuorma ei ole kuitenkaan vain työ elämästä tai työnantajista riippuvaista. – Älylaitteet mahdollistavat toki myös tehok kaan työskentelyn, koska ne nopeuttavat monia työvaiheita. Mannila toteaa meidän tulleen viime aikoina entistä tietoisemmiksi siitä, miten esimerkiksi maaperän monipuolinen mikrobisto vaikuttaa stressiin ja hyvinvointiin. Yksilön vai työelämän vastuu. lepäävät välissä, kunnes lähtevät taas liik keelle. Silloin väsymys ei hellitä edes levolla, Laura Mannila sanoo. Aktiivisuuden ja palautumisen vaihtelua olisi suotavaa olla pienissä jaksoissa päivän mittaan. Voisi myös sanoa, että kulttuurimme helposti kasvattaa ihmisistä liian ankaria ja vaativia itseään kohtaan. Tauot olisivat niidenkin käytössä kui tenkin todella tärkeitä. Niitä voisi sisältyä useampia jo yhteen tuntiinkin. Unta ei voi käynnistää starttinapista.” TUNNE & MIELI 6/2020 19. – Kun ympäristö vaatii yksilöltä paljon, hän oppii vaatimaan itseltään liikaa
Palautumisen tarvetta voi harjoitella huomaa maan esimerkiksi niin, että tauottaa tavallisen arki päivän lyhyempiin työnteon jaksoihin. Aikuistenkin olisi hyvä pysähtyä arjessa rentoutumaan yhdessä. Myös hengitysrytmiä voi pyrkiä hidastamaan ja ulos hengitystä pidentämään. Helposti unohtuu, että olemme lau maeläimiä, jotka vaikuttavat toistensa kehoihin ja säätelevät toisiaan. ”Jatkuvassa kiireessä ja suorituspaineissa elävä ihminen sivuuttaa levon tarpeesta kertovan väsymyksen tunteen ja oppii ohittamaan sen toistuvasti. Teen niitä paljon itsekin, Mannila sanoo. Kirjoittaja on toimittaja ja psykologi. Lisäksi kan nattaa varata yöunelle niin paljon aikaa, että on päivisin virkeä. Hengittämisen ei tarvitse olla suoritus, vaan jo ajatus sen hidastamisesta ja rauhallisesta ulos hengityksestä riittää. Toisten ihmisten läheisyys ja kyky rauhoittaa meitä läsnäolollaan on niin ikään hyvä palautu misvinkki. Silloin väsymys ei hellitä edes levolla.” 20 TUNNE & MIELI 6/2020. – Kokemusten ja tunteiden aito jakaminen, yhteydenpito läheisiin ja turvallisuus ihmisten vä lillä ovat usein tärkeämpiä asioita kuin palautumis tekniikoiden treenaaminen yksinään. Kuormittunut ihminen hengittää suun kaut ta, joten kuormitusta voi vähentää ohjaamalla tie toisesti hengitystä kulkemaan nenän kautta. Viestien vastaanottamiseen ei tarvita mittauslaitteita vaan pysähtymistä. Se tapahtuu asettamalla jalat rauhallises ti maahan, istahtamalla alas ja siirtämällä paino pistettään tietoisesti alaspäin. – Yleensä jo lyhyet oman kehon äärellä pysäh tymiset ja rauhalliset hengittelytkin kiireisinä päi vinä auttavat eteenpäin. Pysähdy, älä mittaa Kun oppii huomaamaan kehon lähettämiä vies tejä, se kyllä kertoo meille, mitä milloinkin tarvit semme. Myös maadoittuminen on hyvä keino rauhoittaa kiihtynyttä kehoa päivän mittaa
Uloshengityksellä voit ajatella mäenlaskua. Vagaalinen jarru rauhoittaa ja hidastaa elintoimintojamme. Vagushermo toimii myös yhteydessä suolistoon. Jossain vaiheessa vauhti pysähtyy. Anna itsellesi hetki aikaa vastata näihin kehosi tarpeisiin. Huomaa myös, herääkö kehossa muita tarpeita, esimerkiksi tarve juoda vettä, avata ikkuna, kävellä hiukan, käydä vessassa tai syödä välipalaa. Voit sulkea silmät tai kääntää katseen alaviistoon kohdistamatta sitä mihinkään. Tunne, millaisella rytmillä hengitys kulkee. Tunnustele kehon tuntemuksia, hengitystä, painon laskeutumista alustalle, asentoa. Olemme jatkuvasti tai toistuvasti kiihtyneitä ja ylivireitä tai passiivisen alivireitä ja uupuneita. Sen aktivoituminen näkyy kehossa muun muassa hengityksen kiihtymisenä, lihasjännityksenä ja suoliston toimintojen nopeutumisena. Uloshengitys rullaa omalla painollaan niin pitkälle kuin vauhtia riittää, minkäänlaista puskemista tai lihasponnistusta ei tarvita. Suoliston ja vatsan reaktioiden huomaaminen voi olla monelle tärkeä keino havaita oma palautumisen tarpeensa. Kuulostele myös, millaisessa vireystilassa olet ja tunnistatko mahdollisesti jonkin tunteen. Pysähdy uudelleen kuuntelemaan aistimuksiasi. Aseta jalat niin, että tunnet jalkapohjien olevan tukevasti maata vasten. Voit tietoisesti siirtää hengityksen kokonaan nenään. Kun tulee tarve sisäänhengitykseen, anna sen täyttyä omalla painollaan. Jos huomaat ajatusten vaeltelevan muualle, palauta ne lempeästi takaisin tähän hetkeen ja kehon tuntemuksiin. Se mahdollistaa palautumisen, kehon ja toipumisen. Huomaa, missä hengitysliike tapahtuu: rintakehässä, vatsassa, kyljissä vai selkäpuolella. Anna kehosi seurata näitä pyrkimyksiä. Kuulostele tarpeitasi Pysähdy hetkeksi kuulostelemaan kehoasi ja sen tuntemuksia. Hermojärjestelmää voi oppia säätelemään vaikuttamalla sitä ohjaavaan kiertäjäeli vagushermoon. HARJOITTELE Hermojärjestelmää voi säädellä Elintoimintoja säätelevä autonominen hermosto jakautuu kolmeen haaraan. Usein esimerkiksi ahdistuneisuuden yhteydessä ilmenee ylivireyden pulmia ja masennuksen yhteydessä alivireyden tuottamia ongelmia. Hengitä alamäkeen Havainnoi, miten hengityksesi kulkee juuri nyt. Pysähdy hetkeksi Asetu seisomaan tai istumaan. Kun kuormituksen säätely hankaloituu, vagaalinen jarru heikkenee. Sympaattinen hermosto valmistaa meidät taisteluun, pakoon ja toimintaan. Käännä huomio sisäänpäin, oman kehon aistimuksiin. Parasympaattisen hermoston vatsanpuoleinen haara, niin sanottu vagaalinen jarru, taas säätelee vireystilaa. Päästyäsi mäen päälle anna uloshengityksen rullata taas rauhallisesti loivaa mäkeä alas. Anna itsesi tuntea juuri sitä, mitä tunnet. TUNNE & MIELI 6/2020 21. Ryhdy sitten kuulostelemaan, tarvitsisiko kehosi jotain juuri nyt – herääkö tarvetta liikuttaa jotain kehonosaa, vaihtaa asentoa, huokaista tai venytellä. Rauhallinen hengitys on tähän hyvä keino, sillä hengitys on suoraan yhteydessä kiertäjähermoon. Parasympaattisen hermoston selänpuoleinen haara saa meidät lamautumaan äärimmäisen vaaran hetkellä. Voit keskittyä kehon tuntemuksiin vaikka vain minuutin tai viipyä tunnustelussa useamman minuutin. . Huomaa myös, onko sisääntai uloshengitys toista pidempi tai voimakkaampi. Anna ilman kulkea nenän kautta sisään omalla painollaan. Voit jäädä pieneksi hetkeksi kellumaan uloshengityksen loppuun ja hellittää. Ongelmat voivat näkyä myös vaihteluna ääripäiden välillä
Anne Hyvönen-Ortiz kuvitteli jatkavansa sinkkuelämää, kunnes matka Kuubaan sai vaihtamaan suunnitelmia. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT PETRI HÄNNINEN Kanssakulkijat Anne HyvönenOrtiz ja Mario Ortiz 22 TUNNE & MIELI 6/2020. Sopivasti erilaiset löysivät toisensa Joskus sattuma muuttaa elämän suunnan kertaheitolla. Liitto Mario Ortizin kanssa on kääntänyt nurin myös kulttuuriset stereotypiat
Kanssakulkijat Anne HyvönenOrtiz ja Mario Ortiz Anne Hyvönen-Ortiz ja Mario Ortiz puhuvat keskenään pääosin espanjaa, jota Mario puhuu myös lasten kanssa. – Joskus kielen vuoksi sattuu väärinymmärryksiäkin, he sanovat. TUNNE & MIELI 6/2020 23
y Harrastaa puutarhanhoitoa, yhdistystoimintaa ja kielten opiskelua. y Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi lasta. 24 TUNNE & MIELI 6/2020. Anne Hyvönen-Ortiz y 52-vuotias, asuu Helsingissä. y Työskentelee virkamiehenä valtionhallinnossa. KUKA
Lii kuin Havannassa paikallisen ystä vättäreni Roxanan kanssa, joka oli eräänä päivänä järjestänyt meille autokyydin su kulaisensa kautta. Mies voi mennä ja tulla miten haluaa, mutta ei tule kuulonkaan, että nainen esimerkiksi lähtisi ystävänsä kanssa tans simaan. T apasin Marion Kuubassa, jonne matkustin vuorotteluvapaallani lo kakuussa 2003. Mario teki vaikutuksen, koska hän oli äärettö män kohtelias, iloinen ja hymyilevä. Marioon luotan niin, että voisin uskoa henkeni hä nen käsiinsä. Itse olen sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut ja monessa mukana." ANNE HYVÖNEN-ORTIZ: . Ystäväni ja sukulaiseni ovat suhtautuneet liittomme myön teisesti. Perheellistyminen ei ole kaduttanut minua ker taakaan – lapset tuovat niin paljon sisältöä elä mään. Toista hääpäivää emme olleet edes muis taa, koska elimme silloin jo täyttä vauvaarkea. Kerroin Mariolle jo etukäteen, että täällä on vähän erilainen meininki. Kun rakastuin Marioon, ajatukset muuttuivat. Tuota autoa kuljetti Mario. Vaadin häntä jopa näyttämään henkilöllisyystodistuksensa, ennen kuin uskoin hänen olevan 35vuotias. Asetuimme Suomeen, koska minulla oli tääl lä asunto ja vakityö, josta pidin. Olin ollut avioliitossa nuorempana mut ta elänyt sinkkuna neljä vuotta. Ennen lähtöäni meidän oli päätet tävä, oliko tämä suhde nyt tässä vai haluammeko jatkaa yhdessä. Ilmeni, että olemme samanikäiset, vaikka luulin häntä huo mattavasti itseäni nuoremmaksi. Mario ei myöskään ole kertaa kaan osoittanut, että minun menoni harmittaisivat häntä. Naimisiinmenoni oli jymyyllätys lähipiirilleni Suomessa. Mariollekin sanoin jo suhteemme alussa, että jos hän haluaa perheen, en ole hänel le oikea kumppani. Mario auttoi hoidossa ja huolehti sil loin myös entistä enemmän ko dista ja lapsista. TUNNE & MIELI 6/2020 25. Pelkäsin hänen kaipaavan aurinkoa ja lämpöä, mutta hän sopeutui sekä ilmas toon että elämänmenoomme yllättävän hyvin. Mario saapui Helsinkiin häiden jälkeisenä kesänä, joka oli poik keuksellisen sateinen. Olemme sen suhteen erilaisia, sillä itse olen sosiaalinen, ulos päinsuuntautunut ja monessa mukana. Kohtaamisemme oli monien sattumien summa. Poikamme syntyi helmikuussa 2006, ja kaksi vuot ta myöhemmin saimme vielä tyttären. Vietimme häitä huhtikuussa 2004 Havannassa, jonne taas matkustin muutaman Suomessa viet tämäni kuukauden jälkeen. Jos joku olisi tuolloin sanonut, että muutaman vuoden kuluttua meillä on kaksi lasta, olisin tyr männyt sellaiset puheet täysin. Äitini, joka kuoli nel jä vuotta sitten, piti Mariosta paljon. Yksivuotishääpäivämme vietimme Madridissa, jossa kävimme katsomassa Mamma mia musi kaalin. Nyt ajatellen elämä ilman lapsia voisi tun tua aika tyhjältä. Se oli oikeastaan edelly tys sille, että oleskelulupa järjestyisi ja yhteiselämä jommankumman kotimaassa olisi mahdollista. Hän jopa eh dotti, että äitini muuttaisi luok semme asumaan, mutta mi nulle se olisi ollut jo liikaa. Olimme suunnitelleet, että matkustelemme yhdessä ja teemme joka hääpäivä jotain erityistä. Hoidin äitiä usein hä nen sairastettuaan dementiaa viimeisinä vuosinaan. Koska kumpikin halusi suhteen jatkuvan, pää timme mennä naimisiin. Arvostan Mariossa kohteliaisuutta, hyväsydämi syyttä ja sitä, että hän aina valmis auttamaan muita. Olin sanonut kai kille, etten enää mene naimisiin, koska sinkkuna kin oli minusta ihan mukavaa olla. Olemme kin vitsailleet, että hän on paljon suomalaisempi kuin minä – ja päinvastoin. Mario ei ole stereotyyppinen lattarimies, vaan viihtyy kotona ja omissa oloissaan. Mario tulee machokulttuurista, jossa mies pit kälti määrää naisen asioista. En ole koskaan ol lut erityisen lapsirakas, enkä kuvitellut koskaan saavani lapsia. – On tärkeää, että parisuhteessa voi keskustella mistä asioista vain ja olla rehellisesti oma itsensä, Anne Hyvönen-Ortiz sanoo. Vietimme tiiviisti aikaa yhdessä pari kuukaut ta, kunnes minun oli lähdettävä Suomeen ja pa lattava töihin. Minulle parisuhteen peruskivi on luottamus. Silloin saa tul la ja mennä tahtonsa mukaan eikä ole tilivelvollinen kenellekään. Vaikka olisin neliraajahalvaantunut enkä pystyisi liikkumaan, tiedän, että hän huoleh tisi minusta loppuun asti.” "Mario ei ole stereotyyppinen lattarimies, vaan viihtyy kotona ja omissa oloissaan
Anne on erinomainen äiti. T yöskentelin Havannassa teknikkona, ja arkeni oli melko työntäyteistä. Mi nulla on joitakin ystäviä, mutta en ole juurikaan tekemisissä esimerkiksi muiden täällä asuvien kuubalaisten kanssa. Miten kauniit silmät ja hiukset! Tuon päivän aikana juttelimme paljon, ja ihastuk sen tunne vain vahvistui. Vaikka olen tottunut lämpöön ja aurinkoon, en pelkää lunta enkä sadetta, Mario Ortiz sanoo. Joskus meteli saattaa käy dä hermojen päälle. Joskus sairaalassa joku po tilas on saattanut huudella ihonväristäni, mutta sellaiseen olen suhtautunut huumorilla. Arvostan Annessa hänen aktiivisuuttaan ja so siaalisuuttaan ja sitä, että hän saa muutkin innos tumaan uusista asioista. Se ystävä on joku suomalainen, veljeni sanoi. En ole kokenut Suomessa rasismia. Valitsemme tietyn kaupunginosan, tutkimme sen nähtävyydet ja lopuksi käymme syömässä pai kallisessa ravintolassa. Toi voin, että olisimme voineet jäädä Kuubaan, mut ta Annelle se olisi ollut vaikeaa. Olemme käyneet Kuubassa parin kolmen vuo den välein. Se oli siis rakkautta mel kein ensi silmäyksellä. Usein huono käytös liittyy siihen, että ih miset ovat humalassa. Kuubassa keski palkka on nykyisinkin alle 30 euroa kuussa. Kun saavuin HelsinkiVantaan lentoasemalle, satoi vet tä. Aluksi majoituimme äitini luokse, mut ta nykyisin meillä on siellä oma asunto. Näin kotikaupunki tulee lapsillekin tutuksi. Sovimme, että tulen Suomeen kesällä ja kat somme, miten yhteiselämä täällä alkaa sujua. Kun pysähdyimme liikenne valoihin ja katsoin häntä, ajattelin, että onpa vie hättävä nainen. Minulle ei kuitenkaan ollut merkitystä sillä, millainen ilma on. Hiljattain hän keksi yh teiseksi harrastukseksemme kaupunkikävelyn. MARIO ORTIZ: "Äänimaailma on Havannassa täysin toisenlainen kuin täällä. Sisälle asti kuuluu musiikkia, autojen tööttäilyä, kissojen naukumista ja kukon kiekumista aamui sin. Pääasia oli, että saan olla yh dessä Annen kanssa maailman loppuun asti. Kun Annen piti lähteä takaisin Suomeen ja so vimme naimisiinmenosta, keskustelimme siitä, kummassa maassa jatkaisimme yhteiselämää. Siinä työssä olen edelleen. Äänimaailma on Havannassa täysin toisenlainen kuin täällä. Hän tuskin olisi työllistynyt, ja vaikka jotain työtä olisi löytynyt kin, palkka olisi ollut hyvin pieni. Tunnen Annea kohtaan rakkautta joka päivä. 26 TUNNE & MIELI 6/2020. Työ oli fyysisesti raskasta, mut ta oli mukavaa ajaa pitkin lähiseutuja ja tutustua esimerkiksi Hankoon, Lohjaan ja muihin pikku kaupunkeihin. Eräänä päivänä veljeni kysyi, lähti sinkö kuljettajaksi eräälle Roxanalle ja tämän ystävälle, jotka oli vat menossa näyttelyyn. Tämän jälkeen olin neljä vuotta firmassa, joka hoiti huonekaluliik keen kuljetuksia. Pikkuhiljaa totuin, mutta edelleen mi nun on vaikeaa iltaisin nukahtaa, jos hän ei ole vieressäni.” . Rakkaus omiin lapsiin on niin vahvaa – ja on uskomatonta, miten nopeasti he kasvavat. Kun lapset syntyivät, olin onnellinen siitä, että perhe elämämme sujui niin hyvin. Ehdin tehdä myös varastotöitä ja olla jonkin ai kaa työttömänä, kunnes pääsin laitoshuoltaja koulutukseen ja harjoittelun kautta töihin helsin kiläiseen sairaalaan. Seuraava työpaikkani oli rakennuk silla, jossa tein purkuhommia. Sisälle asti kuuluu musiikkia, autojen tööttäilyä, kissojen naukumista ja kukon kiekumista aamuisin." . Sain pian töitä lehdenjakajana Annen ystävän avustuksella. Olen erilainen kuin tyypilliset kuubalaiset, kos ka olen rauhallinen ja viihdyn kotona. Perhesiteet ovat tärkeitä, ja edelleen äitini ja enoni soittavat minulle Whatsappilla monta kertaa viikossa. Vaikka juuri ei len olisi juteltu, tänäänkin äiti soittaa ja kysyy, mitä kuuluu. Jos kävisin baareissa ja liikkuisin yöelämässä, niin voisi ehkä käydä. – Suomessa olen oppinut arvostamaan sitä, että täällä voi elää lähellä luontoa. Ajoin punaista Fiat Unoa, ja Anne istui vieres säni etupenkillä. Veljenikin aikoinaan patisti minua ulos ja tapaamaan ihmi siä, mutta olen tyytyväinen elämääni näin. It sekin otin lapset avosylin vas taan, vaikka olimme ensin suunnitelleet elävämme kah destaan. Aluksi minua hieman oudoksutti se, että hän saattaa esimerkiksi tehdä matkoja ystäviensä kanssa
KUKA. y Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi lasta. y Harrastaa työmatkapyöräilyä vuoden ympäri, puutarhanhoitoa ja luonnossa liikkumista. y Työskentelee laitoshuoltajana sairaalassa. TUNNE & MIELI 6/2020 27. Mario Ortiz y 52-vuotias, asuu Helsingissä
tilauksen tehneiden kesken arvotaan Tunne & Mieli lehden vuosikerta, jonka voi antaa myös lahjaksi. Tilaa uutiskirje Tilaa uutiskirje osoitteessa Seuraa meitä somessa @tunnejamieli Uusien ennen 31.1. Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirje, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. HALUATKO LUKEA LISÄÄ MIELEN HYVINVOINNISTA. www.tunnejamieli.fi.
Olet mitä syöt, sanotaan. Yhden ihmisen hyvinvointi on hyväk si kaikille muillekin. Ympärillämme olevat ihmiset, esineet ja jopa se, mitä luemme, vaikuttavat ajatte luumme. Tyhjällä vatsalla oivallukset eivät vir taa ja meistä monella tunteetkin nousevat pintaan. Ei ihan niin paljon kuin aivoissa, mutta kuitenkin aikamoinen nippu. On monta tapaa kääntää ymmärrys ajat telun rajoista hyvinvoinniksi. Viime kädes sä tarkkaa rajaa kahden ihmisen välillä ei ole. Ihmisen aivoissa on noin sata miljardia hermosolua. Tietyssä mielessä ne sisäl tävät kokonaisen maailmankaikkeuden. Luova ajattelu vaatii virikkei tä ja jopa sekasotkua. M ens sana in corpore sano”, tiesivät muinaiset roomalaiset sanoa – terve mieli terveessä ruumiissa. ”Tietyssä mielessä mielen rajat sisältävät kokonaisen maailmankaikkeuden. Syömällä riittävästi kuitua ja liikkumalla säännöllisesti pidämme huol ta suolistostamme ja sitä kautta rakennam me tuhdin tuen myös ajatuksenjuoksulle. Viime vuosina on noussut suosioon neu rogastroenterologiaksi kutsuttu tutkimus ala. Rotan aivoissa on keskimäärin sata miljoonaa hermosolua, joten meillä jokai sella on vatsan tietämillä noin viiden rotan aivot. Ensinnäkin kannattaa kiinnittää huomiota omaan ym päristöönsä. Mielen rajat kulkevat kuitenkin paljon ruu mista kauempana. Ja rotat ovat kuitenkin koko lailla fik suja elikoita. Jos työskentelemme rauhallisessa tilassa, Ajattelun rajat ovat laajemmat kuin luulit LAURI JÄRVILEHTO mieli seestyy ja ajatus kulkee aiempaa len nokkaammin. Vai olisitko juuri äsken ajatellut vatsaaivoja, jos en olisi niistä kirjoittanut. . Sik si kaikki se, mitä teemme, mitä syömme ja miten muita ihmisiä kohtelemme, vaikuttaa suoraan myös ajatuksiimme ja tunteisiimme. Lauri Järvilehto on filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori, jota kiinnostavat ajattelu, oppiminen ja maailman visaisten ongelmien ratkaiseminen. Keskittynyt puurta minen taas lähtee salamana sivuraiteelle, jos työtila ei ole siisti ja häiriötekijät eivät ole minimissä. Siksi kaikki se, mitä teemme, mitä syömme ja miten muita ihmisiä kohtelemme, vaikuttaa suoraan myös ajatuksiimme ja tunteisiimme.” Kolumni KU VA : A A LT O U N IV ER SI TY TUNNE & MIELI 6/2020 29. Mieli ei asu ruumiissa, vaan ennemmin kin ruumis kiinnittää mielen maailmaan. Myös kaikki, mitä ympärillämme tapahtuu, vaikuttaa ajatteluumme. Emme tunne vielä ”suolistoaivojemme” toimintaa kovin hyvin, mutta jo nyt näyt tää selvältä, että suoliston hyvinvointi liit tyy suoraan niin ajatteluun kuin tunteisiin kin. Suolistossa hermosoluja on viitisen sataa miljoonaa. Kolmanneksi, ymmärtämällä, että ra jamme ajattelevina yksilöinä ovat paljon häilyvämpiä kuin koulussa opetettiin, voimme suunnata toimintaamme niin, että teemme hyvää myös muille. Ajattelun rajat eivät piirry kallon mu kaan, mutta eivät rajoitu myöskään vatsan seudulle. Nimihirviö tarkoittaa tutkimusta, joka koskee suoliston hermoston toimintaa. Suoliston bakteerikanta taas vai kuttaa suoraan hyvinvointiimme. Jos työ paikalla on stressaavaa, stressi tarttuu. Ainakin näyt tää kovasti siltä, että se, mitä syöt, vaikut taa suoraan siihen, mitä ajattelet. Sillä on osoitettu olevan vaikutuksia esimerkiksi masentuneisuuteen. Toiseksi, ruokavalio ja elintavat vaikut tavat ajatteluun
”Olen vihdoin oppinut nauttimaan kehostani” Kanssakulkija Anniina Lappalainen 30 TUNNE & MIELI 6/2020
Kehoviha ei auttanut laihtumaan vaan sairastutti koko ihmisen. Kotona äiti tuskaili omaa kehoaan ja laihdutti Painonvartijoissa. – Ajattelen, että se oli viimeinen niitti, Lappa lainen sanoo. A varuusmakkara! Huuto kuului puistosta, kun Anniina Lappalainen alakouluikäi senä käveli sen ohi. Viimeksi kuluneeseen 15 TUNNE & MIELI 6/2020 31. – Hän katseli käyriä ja sanoi, että jotain pitäisi tehdä. Loppupunnituksen aikaan hän voi mo nin tavoin huonosti. Hän uskoo, että kehopositiivisuusaktivismi auttoi häntä pukeutumaan uimapukuun monen vuoden välttelyn jälkeen. Hän on myös syömishäiriötoipilas. Hän muistaa tilan teen yhä, 27vuotiaana, sillä se hävetti pitkään. Siihen eivät aikuiset kiinnit täneet huomiota, vaan siihen, ettei paino ollut las kenut. – Tällaisia ulkopuolisten kehokommentteja sain lapsena paljon, myös aikuisilta, Lappalainen kertoo. Jatkuva painopuhe kuormittaa Nyt Anniina Lappalainen on viestintäasiantuntija, sosiaalityön opiskelija ja tuore aviovaimo. Kuudennella luokalla Lappalainen osallistui painonhallintaprojektiin, jossa ylipainoisille lap sille opetettiin ravinnosta ja jossa heitä vietiin liik kumaan. Anniina Lappalainen oppi lapsena, että painoa pitää hallita ja kehoa kontrolloida. Kouluterveyden hoitajalla oli aina terveisiä samasta aihepiiristä. Pieni Anniina oli joskus mukanakin. Painoa oli liikaa kaikkialla. Terveydenhuollossa minua vastuutettiin terveellisestä syömisestä jo pienenä. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT JANI LAUKKANEN Kanssakulkija Anniina Lappalainen Järvi, meri, kylpylä tai uimahalli – Anniina Lappalainen nauttii niistä kaikista
Kommentit olivat ilahtuneita. – Ruokaan liittyy paljon sellaista arvolatausta, jonka soisin neutralisoituvan. Työpaikan lounaspöydässä selitellään ruokavalin toja, ja julkisessa keskustelussa maalaillaan ku vaa, että terveellisesti syövän moraali on jollain ta paa epäterveellisemmin syövää parempi. Kolme vuotta sitten Lappalainen pääsi Kelan korvaamaan psykoterapiaan, joka aloitti toipumis prosessin. – Jälkikäteen olen tajunnut tehneeni sen, koska halusin tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi. Ajattelin, että painoni on sille es teenä. Lappalainen uskoo, että silloin olisi parempi olla kaikilla: hänen kaltaisillaan syömishäiriöstä toipuvilla ja muilla, joiden mielenterveyttä jatku va painoajattelu kuormittaa. Kukaan ei kysy nyt, mitä oli tapahtunut tai millainen oli rajusti laihduttaneen lapsen henkinen tila. vuoteen mahtuu kaikenlaista kehokamppailua: laihtumisyrityksiä, pakonomaista liikkumista, ahmimista ja oksentamista. Tukea tosiaan tarvitaan, sillä kehonkuvaan ja painoon liittyvät asiat ovat kaikkialla koko ajan. 32 TUNNE & MIELI 6/2020. Toisia tukiessani tuen sa malla itseäni, hän sanoo. – Teen nykyään vapaaehtoistyötä Syömishäiriö liiton alueyhdistyksessä. Kilot pois hinnalla millä hyvänsä Hyvä hyvä, vielä muutama kilo pois! Suunnilleen näin kouluterveydenhoitaja kan nusti 13vuotiasta Anniina Lappalaista, joka oli laihduttanut vuodessa 20 kiloa
Ulospäin kaikki näytti hyvältä. Mut ta olin kai taitava piilottamaan ahdistukseni. – Mutta kaikki fokukseni meni syömisen ja lii kunnan kontrollointiin. Tällainen se oli: Pieni Anniina pyöritteli maailmankaikkeuteen liittyviä pelkoajatuksia. ”Tärkeintä elämänlaadun kannalta on vaalia hyvää meininkiä, ei keksiä sääntöjä, joilla pitää itseään kurimuksessa.” TUNNE & MIELI 6/2020 33. Hän koki syyllisyyttä siitä, että valvoi yöllä pelko jensa takia. Päättämällä terveeksi – Tuolla bussipysäkillä joku keskiikäinen mies sanoi minulle 18vuotiaana, että jos laihduttaisit, joku voisi joskus rakastaa sinua, Anniina Lappa lainen kertoo. Hän murehti aikuisten asioita – kuten sitä, että isän alkoholiongelma kuormitti perhettä. Lappalainen oli topakka ja valoisa persoona. – Nyt ihmettelen, miten minua ei autettu
Toipumisprosessin ollessa hyvässä alussa Lappalaisen Instagramkuva virtaan ilmestyi mainos Helsinki Mission ryhmästä, jonka nimi oli Minä riitän. En kestänyt olla suljetus sa tilassa, jos siellä ei ollut vessaa. Kehoviha oli siis hyödytöntä, itse myötätunto taas ei voinut tehdä ainakaan pahaa. Annina Lappalai nen oli kertonut, että on yrittänyt pär jätä 25 vuotta eikä enää jaksaisi. Koon hyväksyminen tuntui pelastukselta. Nimi resonoi niin, että Lappa lainen ilmoittautui mukaan. Sama tunne oli vainonnut häntä aiemmissakin työpaikoissa. Jos koen, etten ole rakkauden arvoinen, mitä merkitystä positiivisuudella on, hän miettii. Siitä alkoi toipumi nen. ”Sinä et varmaan koskaan ole huo nolla tuulella, olet niin aurinkoinen aina”, työkaveri sanoo hänelle palave rissa. – Sitten minulle alkoi tulla hirvei tä paniikkeja siitä, että pissaan tenteis sä housuun. Hänelle, joka on aamulla oksentanut. Samaan aikaan hän kävi jumpissa ja kuntosalilla joka päivä, monesti kah destikin. – Silloin päätin, että olen terve. – Lapsena tykkäsin uida, mutta en ollut vuosikausiin käynyt lainkaan uimahalleissa tai rannalla. – Siellä opin keinoja siihen, miten itseni rankaisemisen sijaan voin suh tautua itseeni lempeästi ja myötätun toisesti. – Silloin päässäni syttyi lamppu: totta! Terapiassa suuri helpotus oli se, että ongelmat kuultiin ja otettiin vakavasti. Kun hän lukion jälkeen muut ti Kuopiosta Helsinkiin opiskelemaan journalismia, hän ei löytänyt terapeuttia. Lappalainen alkoi etsiä asioita, joista hänelle tulisi hyvä olo. Se oli syvästi häpeällistä enkä kertonut siitä kenellekään. Rakkautta on, nyt, mut ta silloin tuntemattoman sanat osui vat kaikista kipeimpään paikkaan. Hän tajusi, että ei tiedä, mitä ne ovat. Silloin hyvä ystävä sanoi suoraan, että nyt ollaan liian pitkällä, ja patisti hakemaan apua. Ostin kaikki ne ruoatkin itse. Hänelle, joka on töissä pakottanut it sensä pärjäämään mutta joka ei koto na jaksa tehdä mitään. Kotona ollessaan Lappalainen linnoittautui sänkyynsä vihaamaan itseään. Hänelle, joka on valvonut koko yön. Lappalainen otti itsestään uimapukukuvia ja julkaisi ne sosiaali sessa mediassa mutta joutui myöntä mään, että pelkkä positiivisuus ei pa ranna syömishäiriötä. Anniina Lap palainen on vastikään aloittanut uudessa viestintäalan työssä. Siksi hänelle on noussut tärkeäksi ajatus keho rauhasta. Sisäisesti tuntui tyhjältä. Oksentaminen on kivuliasta ja todel la väsyttävää, hidasta itsetuhoa. Ristiriita ulkoisen ja sisäisen välil lä oli absurdi. Oikeastaan hän pelkää, että se vaatii vielä lisää: nyt pi tää hyväksyä se, mitä tähän asti on pi tänyt hävetä. – Pelkäsin mennä töihin, koska olin varma, että olen huono ja saan potkut, Lappalainen kertoo. Hän asuu nykyään lähellä juuri tuo ta pysäkkiä miehensä ja kahden koi ransa kanssa. – Se oli taas yksi oljenkorsi, johon tartuin. – Suoritin elämää ja ajattelin pal jon sitä, miltä se näyttää ulospäin, hän analysoi nyt. Lempeys vie vihaa pidemmälle – Kuka sinulle on sanonut, että pitää pärjätä, terapeutti kysyi ensimmäi sellä tapaamisella. – Uimapukukuvista huolimatta voin sisäisesti todella huonosti. Kun nyt katson vanhoja koulukuviani, niistä katsoo suloinen pikkutyttö.” 34 TUNNE & MIELI 6/2020. Nyt aloin taas nauttia siitä, miten vesi kannatte lee minua. Olen vihannut kehoani lähes koko elämäni, mutta se ei ole laihdut tanut minua vaan sairastuttanut, hän toteaa. Tärkeä oljenkorsi se olikin, mutta ei pelastus. – Lukioaikana olin alkanut ahmia ja oksentaa. Hän ahmi ja oksensi, jälleen. Ilo oli lyhyt. Hän ymmärsi, että jotain on tehtävä, haki itse apua ja pääsikin nuoriso psykiatrian poliklinikan asiakkaaksi. – Olin kärsinyt sairaudessanikin huijarisyndroomasta: pelkäsin nillit täväni turhasta. – Kun oli paha olo, rankaisin itseä ni ja siirsin sisäisen kipuni kehooni. Lappalainen arvelee, että ulkonä köön keskittyessä todellinen ongelma voi jäädä vähemmälle huomiolle: ih misen on saatava elää rauhassa, olipa keho millainen hyvänsä. Edelleen ulospäin näytti hyvältä: Lappalainen teki 15vuotiaasta lähtien töitä toimittajana, oli nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja menestyi koulussa. Edellinen työ oli ollut unelmahomma radio kanavalla Ruotsissa, mutta Lappalai nen muistaa lähinnä panikoineensa sitä, onko nauhuri päällä silloin kun pitää. Kun siitä muutama vuosi sitten alettiin puhua Anniina Lappalaisen silloisessa asuinmaassa Ruotsissa, hän oli mukana heti. Kehorauha kunniaan Kaikilla on oikeus olla sen kokoisia kuin ovat, julistaa kehopositiivisuus liike. Jospa kukaan ei koskaan ”Jos olisin saanut lapsena kasvaa rauhassa, minusta tuskin olisi koskaan tullut lihavaa. Rangaistuksia ruumiille Leikkaus vuoteen 2017
Kaipaisin turvallista tapaa pudot taa painoa, mutta tähän ei ole apua tarjolla, hän harmittelee. Hän on kuitenkin päässyt kolmessa vuodessa paljon eteenpäin, kiitos terapian, kirjallisuuden, ystävien ja puolison. Kun nyt katson vanhoja koulukuviani, niistä katsoo suloi nen pikkutyttö, hän sanoo. Nyt minulle on tärkeää, että voin hyvin ja olen keholleni lempeä. TUNNE & MIELI 6/2020 35. – Katseeni on siirtynyt ulkopuolelta sisäpuo lelle. Keho mahdollistaa rakkaan kosketuksen ja koiran nuolaisun. kommentoisi kenenkään painoa eikä pakonomai sesti altistaisi ketään kehovihaiselle puheelle! – Jos olisin saanut lapsena kasvaa rauhassa, mi nusta tuskin olisi koskaan tullut lihavaa. Anniina Lappalainen toivoo, että jokainen saisi elää rauhassa kehoonsa kohdistuvilta kommenteilta. Kaikista eniten Lappalainen toivoo sitä, että hänellä olisi turvalli nen olo kehossaan. Lappa lainen toivoo, että joskus hänen kehonsa voisi vie lä kantaa lapsen. Mutta on edettävä varovasti. Vihdoin. Mitä tahansa hän ei ole valmis enää tekemään, sillä hän on vihdoin oppinut nauttimaan kehos taan: siitä, että se osaa uida ja tanssia, siitä, että se voi venyä yinjoogassa ja siitä, että se jaksaa nos taa isoja painoja punttisalilla. Turvallisuus on tärkeintä Jos Anniina Lappalainen jotain tietää, niin sen, että kehonkuvan ongelmiin ei ole nopeaa ratkai sua. . . – Nyt elän sellaisessa ristiriidassa, että ylipai noa on syömishäiriön takia paljon ja sitä pitäisi terveydellisistä syistä saada pois, mutta syömis häiriöstä toipuvana en saisi laihduttaa perinteisil lä menetelmillä
Mikä avuksi, KUN SEKSI EI HUVITA. Mieli & tieto 36 TUNNE & MIELI 6/2020
Tieto anatomiasta ja omasta kehos ta voi auttaa tuottamaan mielihyvää ja kiihottumista. Ja toisinpäin – jos seksiä ei halua, se voi sattua. Haluttomuudesta tulee yleensä ongelma vasta tilan teen pitkittyessä, ja se voi aiheuttaa stressiä. Annika Gunst tutki väitöskirjassaan naisen seksuaalista halua. Usein tilanne on kuitenkin tätä mut kikkaampi. Naisten sooloseksi on myös enem män esillä, ja se on lisääntynyt tasai sesti. Ja vaikka elämäntilanne olisi positiivisesti stres saava eli arjessa olisi paljon kivoja asioi ta, voi sekin johtaa siihen, ettei seksil le ole aikaa. Haluttomuuden monet syyt Joskus halun puute saadaan hoide tuksi helposti ja suoraviivaisesti. Ovatko naiset haluun liittyvine ongel mineen jääneet sivurooliin alan tutki muksissa. Miesten seksiongelmiin on ollut jo pitkään tarjolla potenssilääkkeitä. Keholliset tehtävät toimivat Osana väitöskirjatutkimustaan Anni ka Gunst toteutti 70:lle parisuhteessa elävälle naiselle lyhyen psykologisen intervention Tukholman Karoliini sessa yliopistosairaalassa. TEKSTI IIDA YLINEN KUVAT SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ jonka syy saadaan selville ja pois päi väjärjestyksestä. Tutkittavat naiset olivat kertoneet vähäisestä sek suaalisesta halusta. – Jos elämässä on paljon kuormi tusta, seksi jää helposti pois. Haluttomuuteen on olemassa monia syitä. Kun naisen seksuaalisuutta tutkittiin aiempina vuosikymmeninä, nautinnosta ei juuri puhuttu. Haluttomuutta aiheuttavia yleisiä riskitekijöitä ovat stressaava elämän tilanne, psyykkiset ongelmat, kehon kuvaongelmat, huono kommunikaa tio tai muut ongelmat parisuhteessa. Sitä voivat heikentää esimerkiksi stressaava elämäntilanne sekä kehonkuvaan tai parisuhteeseen liittyvät ongelmat. Ne voivat olla fysiologisia, lääketieteel lisiä, psykologisia, sosiaalisia tai pari suhteeseen liittyviä, Annika Gunst sanoo. – Voi hyvin olla, että osalla niistä, jotka tutkimuksissa mainitsevat hen kilökohtaiseksi ongelmakseen halut tomuuden, onkin kyse parisuhteen eri parisista haluista. Haluttomuutta voivat aiheuttaa myös kiihottumisvaikeudet tai vaikeus saada orgasmi. Psykologisista syistä erityisen paljon halua heikentävät masennus, stressi ja uupumus. Gunst väitteli viime vuonna Turun yliopistosta naisen alhaisen seksuaa lisen halun ennustajista ja psykologi sista hoitomenetelmistä. Sek si todennäköisesti maistuu taas, jos haluttomuuden taustalla on esimer kiksi kipu, johon ei liity traumoja ja Mieli & tieto N autinto ruokkii seksuaalista halua, ja toisinpäin: nautin non puute aiheuttaa halutto muutta ja vähentää kiinnostusta sek siä kohtaan. Nyt taas pohditaan enemmän sitä, millaisesta seksistä pitää ja mitä ha luaa. – Jos seksi sattuu, ei ole ihme, että sitä ei halua. Tutkimusta on ennemminkin ohjan nut keskittyminen siihen, millaista on hyvä seksi lähinnä heteromiehen näkö kulmasta. Onko meillä ongelma. Seksin harrastamiseen liittyvät ki vut, kuten yhdyntäkipu, voivat nekin selittää haluttomuutta. Nyt tutkimuksessa pohditaan yhä enemmän, millaisesta seksistä nainen pitää ja millaisesta ei. – Nautinnon tärkeydestä puhutaan paljon seksuaalisen halun yhteydessä. Kun parisuhteen ulkopuolista seksiä ei sovitusti sallita, halujen eriparisuus voi aiheuttaa haasteita parisuhteeseen. TUNNE & MIELI 6/2020 37. Myös aiemmat kielteiset kokemukset seksistä voivat heikentää halua, samoin jotkin lääkkeet. – Kyllä ja ei. Naisten haluttomuut ta on tutkittu enemmän kuin miesten, mutta tätä selittää myös se, että naisil la haluttomuus on miehiä yleisempää. . Gunst huomauttaa, että niihinkin on tarjolla aika hyviä keino ja. – Monet tekijät vaikuttavat haluun. Yksilötasolla halu voi myös pitkäl lä aikavälillä vaihdella paljon, mikä on täysin normaalia. Vuosikymmeniä sitten tutkittiin, toi miiko penetraatioseksi ja jos toimi, ajateltiin ettei halussa ole ongelmia, sanoo psykologian tohtori ja aukto risoitu seksuaalineuvoja (SSS) Annika Gunst
Jos seksistä puhuminen koettiin vaikeaksi, sitä koskeva keskustelu kannustettiin ajoittamaan ajan kohtaan, jolloin kumpikaan ei ollut kiireinen tai huonolla tuulella. Miltä tuntuu koskettaa vaikkapa omaa jalkaa, mitä ajatuksia kosketus tuo. y Väitteli Turun yliopistosta naisten alhaisesta halusta, sen syntymekanismeista ja halun psykologisista hoitomenetelmistä. Kehonkuvatehtävissä tavoiteltiin tietoisuutta siitä, miltä tuntuu olla omassa kehossa. y Työskentelee tutkijatohtorina Åbo Akademin psykologian laitoksella. . Ideana oli saada aiempaa parempi yhteys omaan kehoon ja lisätä tietoa negatiivisis ta ajatuksista, jotta niille on myös helpompi teh dä jotain. y Tutkii tällä hetkellä synnytysmasennusta evolutiivisesta näkökulmasta. Huomiota kommunikaatioon Tutkimuksen interventioon kuului myös mind fulnesstehtäviä, joiden tarkoitus oli lisätä tie toista läsnäoloa ja keskittymistä. Ikäkin vaikuttaa seksuaaliseen haluun. 38 TUNNE & MIELI 6/2020. y Fiilistelee musiikkia, hajuvesiä, karaokea ja kylpyjä. Tehtäväkokonaisuuteen kuului lisäksi mahdol listen haluttomuutta aiheuttavien riskitekijöiden pohtiminen. Tehtävä nä oli tunnustella ja sivellä omaa kehoa suihkus sa tai kylvyssä tai katsoa itseään peilistä ja löytää itsestään jokin hyvä asia, liittyipä se sitten ulkonä köön tai vahvuuteen tai muuhun kehon toimin nallisuuteen. Tehtävien avulla haluttiin kiinnittää huomio ta muun muassa parisuhteen kommunikaatiota poihin. – Yleisellä tasolla halu laskee jonkin verran iän mukana, mutta tyytyväisyys ja nautinto välttämättä eivät. halun ja seksin puute aiheutti (esimerkiksi syyl lisyyttä, surua, inhoa, pelkoa jätetyksi tulemi sesta), ja millaista käytöstä nämä ajatukset ruokkivat (esimerkiksi seksin välttely ja seksis tä riitely). Kognitiivisterapeuttisissa tehtävissä yritet tiin päästä seksiin liittyvien kielteisten ajatus ten ja käytöksen jäljille: millaisia ajatuksia Annika Gunst y Psykologian tohtori ja auktorisoitu seksuaalineuvoja (SSS). Niitä olivat muun muassa stressi, kiire ja kommunikaatioongelmat. Tehtävänä saattoi esimerkiksi olla haasta tella kumppania kuluneesta päivästä ja kuunnel la tarkkaan. Kuntoilee pelaamalla sulkapalloa
Keskustelkaa konkreettisesti siitä, kuka tekee aloitteen. Muiden tehtävien tehossa oli enemmän yksi löllistä vaihtelua. MYYTTI Seksiä on molempien mielestä liian vähän, mutta tuntuu mahdottomalta korjata tilanne. Tämä valikoivuus on ehkä säilynyt naisilla ja kohdistuu lopulta myös omaan partneriin. Nainen oppii nauttimaan omasta kehostaan entistä pa remmin. Tulokset olivat kannustavia. Responsiivinen halu saa enemmän sijaa: ihminen viriää pikkuhiljaa kiinnostu maan seksistä jonkin kiihottavan ärsykkeen seu rauksena. Fantasioistakin voi nauttia Pitkissä suhteissa erityisesti naisilla spontaani halu voi vähentyä. Erityisen tehokkaiksi tutkittavat kokivat kom munikaatiotehtävät partnerin kanssa, kognitiivis terapeuttiset tehtävät ja riskitekijöiden pohtimi sen. Parisuhteessa elävän ei tarvitse rakentaa sek suaalista identiteettiään pelkästään sen varaan, millaista on seksi oman kumppanin kanssa. MYYTTI Mikäli halut ovat hyvin eripariset, suhteesta tulee vaikea seksin alueella. Kyky saada orgasme ja nimittäin lisääntyy yleensä iän myötä. Seksuaalista nautintoa voi sitäkin kokea, vaik ka halua olisi vähemmän. Yksi tärkeä johtopäätös oli se, että haluttomuu den hoidossa kannattaisi keskittyä aiempaa enem män toimivaan kommunikaatioon ja esimerkiksi siihen, että seksiin liittyvistä toiveista keskustel laan parisuhteessa. FAKTA Masturbaatio voi toimia väliaikaisena ratkaisuna halukkaammalle osapuolelle. Onko syy evolutii vinen, suvun jatkamiseen liittyvä. – Omien fantasioiden ja nautinnon pohtimi nen on tärkeää. FAKTA Harrasta, jos motivaationasi on tuottaa partnerille mielihyvää. Parisuhteessa olevat ja sinkut saattavat myös halusta kysyttäessä ikään kuin vastata eri kysy myksiin. . Asia on toki eri lailla ongelmallinen parisuhteessa eläville, kun myös kumppani haluineen pitäisi ottaa huomioon. – Moni parisuhteessa oleva tulkitsee halua kos kevan kysymyksen haluksi omaa kumppania koh taan. Mutta mistä tämä johtuu. Silti nautintoon ja läheisyyteen voi satsata. Koettu stressi haluttomuudesta ei kuitenkaan kasva samaa tahtia iän kanssa. Naisen on ollut hyvä olla valikoi va, koska raskaus, synnyttäminen ja imettäminen vievät aikaa ja energiaa. Usein on niin, että iäkkäämpänä haluttomuus ei stressaa samaan ta paan kuin nuorempana. Harkitse, jos motivaationasi on välttää konfliktit. – Yleisellä tasolla halu laskee jonkin verran iän mukana, mutta tyytyväisyys ja nautinto välttämät tä eivät. TUNNE & MIELI 6/2020 39. Sinkut ajattelevat halun yleisempänä kiin nostuksena seksiä kohtaan ja ehkä muistavat miel tää myös masturbaation merkiksi halusta. Myytit & faktat MYYTTI Harrasta seksiä oman kumppanin kanssa, vaikka se ei juuri kyseisellä hetkellä kiinnostaisikaan. Tutkittavat rapor toivat enemmän halua, enemmän tyytyväisyyttä seksiin ja vähemmän stressiä. FAKTA Pohtikaa yhdessä, voisivatko aika, paikka ja seksiin liittyvät selvästi ilmaistut toiveet auttaa. Myös ikä vaikuttaa haluun. – Halu usein laskee pitkässä parisuhteessa ja etenkin naisilla, Annika Gunst sanoo. Väheneekö nai sen halu seksiin, kun päämäärä eli jälkeläinen on saavutettu. – Naisille partnerin valinta on ollut evolutiivi sesti tärkeämpi. Tiedetään, että yhtä lailla sinkut voivat kokea sen ongelmaksi. Ikä vaikuttaa haluun Vähäinen halu ei ole pelkästään parisuhteeseen liittyvä ilmiö. Miettikää yhdessä, onko ok, ettei seksi ole ykkösprioriteetti hetkeen, tai pohtikaa, olisiko avoin suhde teille sopiva vaihtoehto
”OLIN KUIN SUMUSSA” Minun mieleni 40 TUNNE & MIELI 6/2020
Mikään ei kuitenkaan tun tunut auttavan. Olin elänyt vuosikaudet dissosiaatiotilassa: Kosketus omaan it seen ja muihin ihmisiin oli lähes täysin poikki. Samalla tajusin, etten yhtään tie dä, kuka olen. Yritin pitkään elää kuin mitään ei olisikaan. En tiennyt, mitä olin, eikä kukaan ollut läsnä sa noittamassa sitä minulle. Koronavuosi on tuonut lapsuuden turvattomuuden tunteet uudelleen pintaan. Aloin saada kiinni tunteis ta ja asioista, jotka ovat totta, siis itses täni. Yhtenä aamuna heräsin tunteeseen, etten halua elää näin loppuelämääni. Kaikenlaisia suunni telmia hoidosta kirjattiin, mutta niitä ei koskaan toteutettu. Olin yksin omassa kuplassani. Yhtä lehtijuttua lukies sa tajusin, että omat tekoni vaikutta vat muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Molemmat vanhempani kantoivat ylisukupolvista traumaa. Nyt työskentelen mielenterveysak tivismiryhmä Koalassa yhdessä upei den nuorten mielenterveystoipujien kanssa. Äitini kuoli autoonnettomuudes sa, kun olin 17vuotias. Kun asioilla on oikeat nimet, niis tä tulee todellisia. Tapaamani ihmi nen sanoi vain, että höpö höpö, olet fiksu ja kirjoitat varmasti kuusi ällää. Itse jäin näkymättömäksi. Muuta man mutkan kautta pääsin psykiatrian polille hoitoon. Kirjoitin hampaat joka ilta. Ammatinvalintapsykologin vinkis tä hain opiskelemaan sosionomiksi, ja pääsin sisään. Pelkäsin las kuja, sillä rahaa ei ollut. Uskon, että tämä on vaikuttanut siihen, että mi nulle kehittyi dissosiaatiohäiriö. Heillä ei ol lut keinoja hoivata lasta tai osoittaa hy väksyntää. Jonkun on esimerkiksi sa noitettava, mitä tunteet ovat ja miten niitä käsitellään. Trauma ja dissosiaatiooireeni ovat näkyneet vuosien mittaan puutteelli sena yhteytenä muistojen, tunteiden ja kehon välillä, vireystilojen vahvana vaihteluna, läsnäolemisen ongelmina, kehollisina oireina ja epätodellisuu den kokemuksina. Koulussakin opettajat pyy sivät minua kannattelemaan muita op pilaita. En uskaltanut mennä postilaati kolle saati avata kirjeitä. Diagnoosi oli keskivaikea masennus, johon kokeiltiin erilaisia lääkkeitä. Sen jälkeen elin kuin sumussa, kaikki tuntui oudolta. Minut kohdattiin koko lapsuuteni ajan pienenä aikuisena. Pääsin työharjoitteluun ja sain myö hemmin vakituisen paikan – mutta voin edelleen huonosti, sillä olin vain puskenut vihan voimalla eteenpäin. Tunsin syvää suuttumusta ti lannettani kohtaan ja päätin tehdä jo tain. Jossain vaiheessa tuli kuitenkin stoppi enkä enää jaksanut. Anniina Rauhalan, 39, kiintymyssuhdetrauma näyttäytyy monenlaisina dissosiaatio-oireina. Kun olin viikon ajan pessyt hampaani, tiesin, että jotain on tapahtumassa. Silloin ymmärsin, että minun on saatava itseni kuntoon jak saakseni. TUNNE & MIELI 6/2020 41. Jos uskalsin avata suuni, vastaus oli aina, että kyllä sinä pärjäät. . Puin päälleni ja lähdin työkkä riin. Olin vuoden sairaus lomalla ja siirryin sen jälkeen kuntou tustuelle. Silloin niitä voi myös lähteä parantamaan.” . Se oli itselleni uutta ja iha naa. Yritin hakea apua mielenterveystoi mistosta ja kerroin, että ylioppilaskir joitukset ahdistavat. Lapsi ei voi kasvattaa itses tään ihmistä ilman aikuisen tukea ja opastusta. Asetin tavoitteeksi, että pesen L apsuudenperheessäni en saanut olla lapsi, mutta en osannut olla aikuinen kaan. Terapian aikana koin monta oival luksen hetkeä. Nukuin päivät ja tuijotin yöt tvchat teja. Aloi tin sensomotorisen psykoterapian ja yritän viimein saada oikean diagnoo sin. Koronaaika on tuonut pintaan vah voja tunnemuistoja lapsuudesta. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVA SUSANNA KEKKONEN ylioppilaaksi – en saanut sitä kuutta ällää – ja lähdin opiskelemaan kult tuurituottajaksi ammattikorkea kouluun. Anniina Rauhala sanoo kokeneensa dissosiaatio-oireita nuoruudesta asti. Olin sittenkin osa todellisuutta! Löysin myös traumayhteisön ja aloin ymmärtää oireitani paremmin. Minulla ei ollut tutkintoa eikä työhis toriaa. Kun pitkä parisuhteeni meni vähän rumasti poikki, koin ensimmäistä ker taa pitkään aikaan aavistuksia tunteis tani. En jaksanut huolehtia kodista tai hoitaa asioita. En tiennyt yhtään, mitä haluan elämäl läni tehdä. Olen unelmatyössäni. Aloin vihdoin tunnustella, kuka oikein olen. Taistelin itseni läpi tarvittavan byrokratian ja aloitin vih doin kolmen vuoden psykoterapian, edelleen toistuvan masennuksen diag noosilla. En myöskään halunnut jou tua tilanteeseen, jossa hoidan itseäni asiakkaiden kautta. Dissosiaatiolla tarkoitetaan sitä, ettei ihminen kykene tietoisuudessaan yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, havaintojaan tai muistojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Toimin autopilotilla
Täysjyvätuotteiden ja kuidun hyödyt ovat todennäköisesti monen tekijän summa. Tulosten perusteella lähes puolella pariskunnista oli keskenään täsmäl leen samat sydän ja verisuonitautien riskitekijät. 42 TUNNE & MIELI 6/2020. Tutkimus on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition lehdessä. . Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open lehdessä. Pariskunnat jakavat elämäntavat – sekä hyvät että huonot L iikunnan lisääminen ja ruoka valioremontti kannattaa aloit taa yhdessä puolison kanssa, sillä useimmiten pariskunnat jakavat samat elintavat. Kuituja saa parhaiten palkokasveista ja viljoista – varsinkin täysjyväviljoista. Muut ravinnon kuidut eivät välttämättä pienennä sairastumis riskiä. Tämän vahvistaa tut kimus, jossa seurattiin 5 400:aa paris kuntaa viiden vuoden ajan. Sydän ja verisuonitaudeille altis tavista elintavoista varsinkin epä terveellinen ruokavalio ja vähäinen lii kunta yhdistivät pariskuntia. Tutkittua tietoa Täysjyväviljojen syöminen suojaa suolistosyöviltä T äysjyväviljoja ja viljakuituja paljon ruoas taan saavat välttyvät muita todennäköi semmin suolistosyöviltä. Aiemmissa tutkimuksissa puoli soiden on nähty myös lihovan ja laih duttavan samaa tahtia, ja samansuun taisia havaintoja tehtiin nytkin. Lisäksi kuitupitoinen ruokavalio sisäl tää muita terveellisiä ainesosia, ehkäisee tyypin 2 diabetesta ja laihduttaa, mikä voi pienentää suolistosyövän riskiä. Tutki musten mukaan etenkin tupakoinnin lopettaminen, laihduttaminen ja lii kunnan lisääminen onnistuvat toden näköisemmin yhdessä puolison kanssa. Toisaalta jos jonkun elin tavat olivat joltain osin terveelliset, sama koski todennäköisesti myös hä nen kumppaniaan. . Sen perusteella paljon täysjyväviljoja käyttävät sairas tuivat suolistosyöpään noin 16 prosenttia epä todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät täysjyvätuotteita vain harvoin. Ne olivat molemmilla ongelmana 80 prosentis sa tapauksista. Tuore tutkimus perustuu 480 000 aikuisen yhdysvaltalaisen yli 15vuotiseen seurantaan. Myös viljoista saatavat kuidut ylipäätään liittyivät pienempään sairastumisriskiin, mutta muista ruoista saata vat kuidut eivät. Kuidut nopeuttavat ruoan kulkua suolistossa, mikä vä hentää myös altistumista syöpää aiheuttaville aineksille
TUNNE & MIELI 6/2020 43. Niiden mukaan vyötärölihavuus on yleisempää yli 40vuotiailla, naisilla, kaupunkilaisilla, valko ihoisilla ja varakkaissa maissa asuvilla. Erityisesti nuorten ja miesten vyötä rölihavuus on lisääntynyt, mutta luvut eivät vielä ole naisten ja yli 40vuotiaiden tasolla. Nämä kriteerit täyttää ainakin kolmannes yli 30vuotiaista suomalaisista. Parodontiitti liittyi suurentuneeseen dementian riskiin käytännössä kaikissa analysoiduissa tutkimuksissa, mutta yhteyden voimakkuus vaihteli. Tulokset eivät tarkoita, että dementiatapaukset olisivat johtuneet vain potilaiden parodontiitista, mutta yhteys on aiempien tutkimusten valossa uskottava. Suomessa arviolta kahdella kolmesta yli 30-vuotiaasta on alkava tai pidemmälle ehtinyt parodontiitti. Tulehdustila altistaa muun muassa korkealle verenpaineelle ja sydänoireille, jotka lisäävät dementian vaaraa. Menetelmällisesti laadukkaimmissa tutkimuksissa parodontiittia potevat sairastuivat noin 40 prosenttia todennäköisemmin kuin henkilöt, joiden ikenet olivat kunnossa. Suomessa vyötärölihavuuden raja on naisilla 90 ja miehillä 100 cm. Vyötärölihavuudessa suuri osa liikarasvasta ker tyy vatsaontelon sisään suolten ja sisäelinten väliin sekä maksan sisälle. Selvitys perustuu 290 tutkimuksen aineis toihin ja yli 13 miljoonan ihmisen terveystietoi hin. Tutkimus on julkaistu European Journal of Epidemiology lehdessä. Tutkimus on julkaistu European Journal of Epidemiology lehdessä. . Tuoreen tutkimuksen havainnot perustuvat 12 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin ja niiden uudelleen analysointiin. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella, ja suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa. Mahdollinen mekanismi on pitkäaikainen tulehdustila, joka kuuluu parodontiittiin. Vyötärölihavuus on terveysris ki myös henkilöille, jotka ovat painoindeksinsä pe rusteella normaalipainoisia. UUTISPALVELU DUODECIM Vyötärölihavuutta on lähes joka toisella HAMPAIDEN KIINNITYSKUDOSTEN tulehdus eli parodontiitti saattaa altistaa dementian kehittymiselle. Vyötärölihavuus on yleistynyt huomattavasti 1980 luvun lopulta alkaen. . Vuosina 1985–1999 vyötärö lihavia oli kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin nykyään. Joka tapauksessa tulokset vahvistavat näyttöä suun terveyden merkityksestä myös muiden sairauksien ehkäisyssä. Alueellisesti suurimmat luvut saatiin Keski ja Etelä Amerikassa, jossa vyötärölihavia oli 53–55 pro senttia yli 15vuotiaista. Hyvä suuhygienia voi ehkäistä dementiaa T uoreen selvityksen mukaan jopa 42 prosent tia maailman väestöstä voi olla vyötärölihavia
Tuoreen tutkimuksen mukaan varsinkin traumape räinen stressihäiriö ja masennus ovat hyvin yleisiä. Kun tutkimusten aineistoja tarkasteltiin yhdessä, ma sennusoireita oli 30 prosentilla vastaajista ja yhtä moni kärsi traumaperäisestä stressihäiriöstä. Keskimäärin väestöstä 4 prosenttia potee trauma peräistä stressihäiriötä ja 12 prosenttia masennusta, joten pakolaiset ja turvapaikanhakijat oireilevat huomattavas ti enemmän. Samansuuntaisia havaintoja on tehty muissakin maissa. Suomessa ADHD-lääkitykset ovat olleet pitkään yleisempiä pojilla, joten kehitys saattaa kertoa tilanteen muuttumisesta. Tutkijat uskovat, että tilanne voisi muuttua, jos nykyistä useammat aloittaisivat koulun vuotta myöhemmin. Luokan nuorimmilla on myös enemmän ADHD-diagnooseja. . Luvut olivat samalla tasolla vielä neljä vuotta pakolaiseksi joutumi sesta. ADHD-lääkityksen todennäköisyys suureni tasaisesti sitä mukaa, mitä myöhemmässä vaiheessa kalenterivuotta lapsi oli syntynyt. Tutkittua tietoa Traumaperäiset stressihäiriöt yleisiä turvapaikanhakijoilla P akolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielen terveysongelmat voivat helposti jäädä vähälle huomiolle, vaikka monet potevat niitä vuosikau sia. Nuoremmat lapset ovat usein luokkakavereihin nähden suhteellisesti vähemmän kehittyneitä, mikä voidaan tulkita tarkkaavaisuushäiriöksi. Tutkimus on julkaistu PLOS Medicine lehdessä. Syys–joulukuussa syntyneet olivat ADHD-lääkityksellä 1,5–2 kertaa todennäköisemmin kuin heidän tammi–huhtikuussa syntyneet luokkatoverinsa. . Oire yhtymän pääoireita ovat tapahtuneen jatkuva uudelleen koke minen, traumaan liittyvien asioiden välttely, tunnereaktioiden turtuminen sekä jatkuva psyykkinen herkistyminen ja ylivireys. Traumaperäinen stressihäiriö kehittyy yleensä jonkin traagisen elämäntapahtuman seurauksena. Koululuokan nuorimmilla ADHD-lääkitys muita yleisempää 44 TUNNE & MIELI 6/2020. LOPPUVUODESTA SYNTYNEET pikkukoululaiset ovat ADHDlääkityksellä alkuvuodesta syntyneitä luokkatovereitaan todennäköisemmin, suomalaistutkimus osoittaa. Yhteys pysyi suhteellisen tasaisena pojilla, mutta tytöillä lääkitykset yleistyivät selvästi seurannan aikana. Tämä pitäisi myös huomioida terveyden huollossa. Ahdistuneisuusoireita oli noin 10 prosentilla ja psykooseja 1,5 prosentilla. Tutkimus on julkaistu Pediatricslehdessä. Tiedot perustuvat 26 tutkimuksen ja 5 100 aikuisen pakolaisen ja turvapaikanhakijan tietoihin 15 eri maasta
Tutkijat yhdistivät tiedot verenpaine diagnooseista ja naisten fyysisestä ak tiivisuudesta, ja korkean verenpaineen riski oli sitä pienempi mitä enemmän henkilö käveli viikoittain. Muistisairauden 12 riskitekijää Korkeaa verenpainetta potee suomalaisista miehistä noin puolet ja naisista kolmannes. Myös reipas kävelyvauhti pienensi riskiä. Myös kävelyvauhti vaikuttaa. Tutkimus on julkaistu Hypertension lehdessä. Mitä ripeäm min kulkee, sitä pienempi korkean verenpaineen riski on. Myös liiallinen alkoholinkäyttö, aivovammat sekä ilmansaasteet altistavat demen tioille. Esimerkiksi noin 2,5 tuntia viikoit tain käveleville korkea verenpaine il maantui noin 10 prosenttia epätoden näköisemmin kuin naisille, jotka kävelivät vähänlaisesti. Osa niistä liittyy elin tapoihin, mutta joukossa on myös asioita, joiden korjaaminen edellyttää laajempia yhteiskunnal lisia muutoksia. PA LS TA N KU VA T: SH U TT ER ST O C K TUNNE & MIELI 6/2020 45. Tämä todettiin tutkimuksessa, jo hon osallistui 83 000 naista. . Pari tuntia kävelyä viikossa laskee verenpainetta V erenpaineen kohoamista voi ehkäistä jo muutaman tunnin viikoittaisella kävelyllä. Tutkimus on julkaistu Lancetlehdessä. . Keskeisimmät dementialle altistavat riski tekijät ovat alhainen koulutustaso, korkea veren paine, tupakointi, kuulovammat, lihavuus, ma sennus, vähäinen liikunta, diabetes ja vähäiset sosiaaliset suhteet. He olivat 50–79vuotiaita ja ylittäneet vaihde vuodet. Naiset olivat terveitä tutkimuk sen alkaessa, mutta 11vuotisen seu rannan aikana 38 000:lla diagnosoi tiin korkea verenpaine. M elkein puolet dementioista olisi ehkäistä vissä, jos 12 riskitekijää saataisiin nykyis tä paremmin hoidettua
Värityskuva 46 TUNNE & MIELI 6/2020
Unohda ihmedieetit (Hyvän mielen lautasmalli), nauti ruokamuistosta (Lempeä kaalilaatikko) ja hemmottele itseäsi pimeän keskellä, kuten uusi kolumnistimme Aurora Airaskorpi (Voimaa arkeen).. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva, resepti). Värityskuva HYVÄN MIELEN TEKOJA Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja
Fiksu lautasmalli löytyy kehoa kuuntelemalla, ei kurittamalla. Oletko aina tehnyt tämän yksinkertaisen asian – syömisen – väärin. Dieetit, superfoodit ja muut ruokatrendit tulevat ja menevät niin, että on vaikeaa pysyä perässä. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT SHUTTERSTOCK 48 TUNNE & MIELI 6/2020
Luemme ihmedieeteistä ja pika paastoista ja puristelemme vyötä röä miettien, mitä väärää lautasel lamme milloinkin on. Jos jonkin ruokavalion noudattamisen vie äärimmäisyyksiin, se todennäköisesti palvelee jotain psykologista tarvetta ja liittää dieettiin merkityksiä, jotka eivät oikeastaan lii ty ruokaan. Onko aina pakko mennä päätyyn asti. » Suurimmalle osalle ihmisistä kansallisten ravitsemussuositusten mukainen ruoka toimii parhaiten. ”Tärkeintä elämänlaadun kannalta on vaalia hyvää meininkiä, ei keksiä sääntöjä, joilla pitää itseään kurimuksessa.” TUNNE & MIELI 6/2020 49. Jos se sanoo, että hyvin menee, ruoka valio on kunnossa. Sopivin tapa syödä ei löydy klikkiotsikoista eikä lööpeistä. – Tiedon viidakossa voi olla vaikea ymmärtää, mikä dieetti olisi toista parempi. Erilaisia ruokavalioita tyrkytetään kaikkialla. Voiko ihminen kuitenkin elää ihan tavallisella ruoalla, jos ideologisia tai terveyteen liittyviä syitä erikoisruokavaliolle ei ole. Ainoa tapa saa da asiasta varmuus on kehittää kykyä kuunnella omaa kehoa avoimesti ja rehellisesti, hän sanoo. R uoka on paitsi jokapäiväistä leipääm me myös loppumaton puheen aihe. Sen sijaan Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja Pia Charpentier neuvoo kuun telemaan omaa oloa. Se, että ruokailuun liittyy jatkuva stressi, ei edistä sen paremmin mielen kuin kehonkaan hyvinvointia. Miten välttää täydellisyyden tavoittelu. Charpentier vastaa ruokavalioon ja syömiseen liittyviin kysymyksiin, joihin jokainen meistä törmää. Joustavuus ruokavaliossa on hyvä merkki siitä, ettei ruokavalio hallitse elämää ja si ten haittaa hyvinvointia. » Terveyden kannalta eniten merkitystä on sillä, mitä pääasiassa syö. Vaikka ei noudattaisi mitään trendiä, voi hyvinkin syö dä erittäin terveellisesti. Oman ruokavalion arvioimisen voi aloittaa kysymällä omalta keholtaan, miten se voi. Esimerkiksi itsetunto ja minäkuva saattavat olla sidoksissa ruokavalioon. Hän huomauttaa, että joskus dieettiohjeissa jopa opastetaan ohittamaan kehon viestit, vaikka olisi hyvä toimia juuri päinvastoin. Joillekuille ruokavalio on kuin uskonto, jota noudatetaan orjallisesti ja josta poikkeavia saatetaan jopa tuomita. Jos voi hyvin, jaksaa tehdä haluamiaan asioita ja ruoansu latus toimii, ei ole syytä muutoksiin. 1 2 Atkins, keto, viljaton ja niin edelleen
. Tärkeintä elämänlaadun kan nalta on vaalia hyvää meininkiä, ei keksiä sääntöjä, joilla pitää itseään kurimuksessa. Silloin voin keskittyä sekä aistia maut ja ruoan rakenteen. » Toki on yksittäisiä tarinoita, kuinka joku on vaikkapa itsepuristetulla porkka namehulla päässyt eroon sairaudestaan. Voiko yksittäinen ainesosa pelastaa ihmisen, vai onko luvassa vain stressiä. Joskus herkutellessa saattaa hieman innostua. Voiko omaa hyvinvointia suorittaa liikaa. Kiinnostavia otsikoita tehdään usein esimerkiksi tutkimustuloksia yksinkertaistaen. Terveyden tavoittelemisessa voi unohtua, että myös mieltä pitää hoitaa. 3 4 5 Tietty määrä tummaa suklaata tai punaviiniä on hyväksi, 200 grammaa mustikoita päivässä parantaa muistia. Kuinka monta päivää on podettava huonoa omaatuntoa – vai voisiko siltä välttyä. Syömises sä on hyvä säilyttää joustavuus ja muistaa, että kunhan elimistö saa tarvitsemansa ravinnon, sen ohella voi syödä muutakin. Niin ruokaa ei lä hesty ajattelun kautta vaan kokemalla syömisen kehon kautta. » Satunnainen epäterveellinen nautiskelu on osa normaalia syömistä. Kun piiskaa kehoa voimaan hyvin, mieli voikin huonos ti. Jos tulee onnelliseksi, kun syö sen 200 grammaa mustikoita päivässä tai napsii leväpillereitä, siitä ei ainakaan ole haittaa. Hyvään mieleen voi keskittyä esimerkiksi siirtämäl lä fokusta kokemukseen: Kun syön, nautin ruoasta ja varaan sille hiljaisen ajan. Voisiko joitain asioita tehdä ihan vaikka siksi, että ne tuntuvat hyvältä ja niitä tekee mieli tehdä. Ihminen ei myöskään voi mitään sille, jos lempiruoka sattuu olemaan reilulla kädellä öljytyt ja suolatut uuniperunat. Päinvastoin se voi olla hyödyllistäkin. Hyvinvoinnin suorittaminen aiheuttaa stressiä, ja monet ongelmat kumpuavat nimenomaan stressitilasta. » Esimerkiksi pakkomielteinen liikunta tai tiettyjen ruokavalioiden noudattami nen on aika tavallista. On ihan ymmärrettävää, jos ateria korvautuu joskus suklaakakulla, kunhan se ei ole jokapäiväistä. Epäterveel lisyys tulee vasta siitä, jos herkkuja syö joka päivä ja pääasiallisesti. 50 TUNNE & MIELI 6/2020. Tärkeintä on, ettei tämäkään ala häiritä arkea vaan tukee ja mahdollistaa hyvää elämää
On hyvä tiedostaa riippuvuuteen liittyvät mekanismit. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Ristikkoja kryptovastauksen sekä Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Tämä koskettaa itseä – ja valitettavasti yhä useampaa vanhempaa. Luin mielelläni vertaistuesta oman lapsen mielen sairastuessa. Lukijoilta Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Minua kiinnosti eniten sekä omasta että työni puolesta se, miten riippuvuudet syntyvät. Palkinnon arvo on 39 euroa. Aihe koskettaa riipivän syvältä omaa ja läheisteni elämää. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Kunpa oppisin elämään, kuten Seela Sella opettaa: ”Onnellisuus on hetkestä nauttimista ja mielenrauhaa.” Onni löytyy pienistä oivalluksista, ja on tärkeää elää hetkessä! Siksi lehden paras juttu oli Seela Sellan haastattelu, jossa hän puhuu aiheesta. TUNNE & MIELI 6/2020 51. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Markus Raivion ja Jouko Raivion kirjan Toipuva mieli (PS-kustannus). Jutun kirjoitti toimittaja Mirja Aarnio. Riippuvuuksien syntyminen ja niistä eroon pääseminen kiinnostavat. Anna palautetta ja osallistu Paras juttu -kilpailuun! Lehden 5/20 Paras juttu -äänestyksessä Toipuva mieli -kirjan voitti Anna Brummer Helsingistä. Myös minulle sekä mielen että kehon rauha ovat valtavan tärkeitä asioita. Onnea voittajalle! VASTAA 21.1. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Seela Sellan haastattelu Hetkestä nauttiminen lataa ihmiseen voimaa. MENNESSÄ Sähköpostitse: toimitus@tunnejamieli.fi Netissä: www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82 C, 00550 Helsinki. Seela Sella on viisas ja jo pitkän elämän elänyt
Kylminä talvipäivinä maistuu pehmeän kaalilaatikon vegeversio. RESEPTI, TEKSTI JA KUVA ELINA YLITERVO KAALILAATIKKO Lempeä Ruokamuisto 52 TUNNE & MIELI 6/2020. Mummulassa hellittiin lapsenlapsia lempiruoalla
Anna kiehahtaa ja hauduta sitten kannen alla 15 minuuttia välillä sekoitellen. 2 rkl voita tai vegaanista margariinia AINESOSAT VEGE-KAALILAATIKKO KUUDELLE Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua. * * * * * Nappaa tähtianis pois ja kaada seos voideltuun uunivuokaan. Ruokamuistoni tiivistyvät mummun kerniliinaan ja sille katettuihin herkkuihin: graaviloheen, lihapulliin, sekametelisoppaan, samettiseen riisipuuroon mansikoilla. * * * * * Lisää pannulle soijarouhe, tähtianis ja kasvisliemi. . 2 rkl korppujauhoja . 2 rkl rypsiöljyä . Tarjoa puolukkasurvoksen kanssa. ”Yli-Iin mummulassa Iijoen varrella rakastettiin ruoalla. 1 tl meiramia Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi . Kaali on edullinen ja terveellinen raakaaine, jota soisi löytyvän lautasilta nykyistä useammin. 1 ½ dl tummaa soijarouhetta . 1 ½ dl ohrahelmiä . Ripottele päälle korppujauhoja ja voitai margariininokareita. Lisää ohrahelmet ja sekoita. Jos aikaa on, nappaa laatikon päälle lopuksi foliopalanen, laske lämpöä ja anna laatikon hautua vielä tunti tai kaksi. Valmista kaalilaatikkoa kerralla reilu satsi, sillä maku on parhaim millaan seuraavana päivänä. Mausta meiramilla, mustapippurilla ja siirapilla. P ehmeän makuisen kaalilaatikon salaisuus on pitkä haudu tus. Lisää kaali ja jatka kuullottamista noin vartti. 1 kg keräkaalia . TUNNE & MIELI 6/2020 53. mustapippuria . Kuullota sipuleita rypsiöljyssä muutama minuutti. Allimummulleni oli kunnia-asia, että jokainen saa lempiruokansa eikä pöydästä poistuta nälkäisenä. Riisin sijaan laatikkoon sujahtaa ohrahelmiä, jotka ovat ekologinen, kotimainen ja runsas kuituinen valinta laatikon täytteeksi. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kaalia on helpointa kuullottaa kahdessa erässä. Kahville hän kaivoi pakastearkustaan hillaa ja leipäjuustoa sekä nisua, maailman parasta pullapitkoa. 1 iso sipuli . Kaalilaatikon tuoksua en kestä edelleenkään. . Lisää vettä, jos ainekset eivät peity nesteen alle. 3 valkosipulinkynttä . Kaalilaatikko kannattaa laittaa tulille muistakin kuin nostalgia syistä. 1 tähtianis . Mummun tekemänä sekin oli herkullista.” HANNA JAKKU, OULU Poista kaalista uloimmat lehdet ja leikkaa se noin puolen sentin paksuisiksi suikaleiksi. 1 rkl siirappia . 8–9 dl kasvislientä . Kypsennä 200 asteessa 50 minuuttia
Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. KOKEMATON LÖNNROT YLTÄÄ SATUORAVA LENTOLIITTO SUKUNIMIÄ RAKKAAT KORVIIN PANKEISSA Ä KK I Ä PYYTÄÄ KANTAHÄMEESTÄ Ag KOOLAUKSEEN ALKUAINE HENKÄYS SEURAAVA LAPSI NORAS RUOKALEVOT SALI TUPA : : : : + AUTUUS LIEOISTA PEDEILLE +T Ristikko K V P V K H K K M P S H R S P V S O A O I A U O A A I E I A I I I A N N R T R R S A H H I L I I I E A G T S J M T D K P L R T I T A A O A I A P O T T T I S T S A T T A T O O 56 TUNNE & MIELI 6/2020. mennessä osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Ratkaisseiden kesken arvotaan kotimainen Nolla-käsidesivaahto. KUNINGATAR KARKEAA MARRASNEITO LIETTUAA TÄHDISTÖ RETU LEON LOINEN IIII RASVOJA FISTELI NAPATA AASEJA. ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + . SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 21.1. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. NIMI OSOITE ris tik ko tuu li.fi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 5 4 6 7 8 9 10 TUNTURI DATE WUORELA PUOLIVALMIIT PAKKANEN AKSIDENSSIT KANSANMUSIIKKI ILIAS KALEVIPOEG ERIK LOIS BILJARDIKEPIT JUMALATAR HYPPYPAIKKA PAUL IDOLI IDEA PIETARIN KIRJURI LUOLA JAPANILAINEN HAITTA LOUIS MEINATA KARTALLA KUOLEMAT IHANUUS KENKÄÄN ENT
P I L T T I E S S U T O P B I V E Ä Y L Ö S K U E U S A N S Ä H K Ö T S T Å H L T L R G Ö I T L A P E K O Z Y F J M S Y Ö J Ä L E V E Ä T D K Ä H Å Ö U S V A A Ä V Å R D Ö K U L O A T A L A N T E A S N K E K O A E D E B I T S E I S A N I S E T T I A E I T Ä U S A M V E N I T E N F I I T K U P A J U R B O U N A S A R O T R O T A R I N E U H R I T A A V I K O T I R N U T E K A S S I N U A L A A N I A L E S I U L K A A L I Ä K O I T E K A U P P A Z I V A G O A R A B I O P O A S A K S I E R I S T I N L I R O T Ö U U L A T U I T J A U R U M I A R N A Z A G O R A M F A Z E R N Z N T D Y Y N I E A M E B A K A P U L A I S I S A K E R O L A S A A S I U N H O L A M A U K A S O S A T A V I S E T N O I L T A K L A A N I R I U T T A A R V I O T O A K O P S E T A K K U A L I O A N I S K N U T O P A S M A T T O H O L A P P A A A P A A R J L I Ä K Ä S A L E K S I E S I P I H A K A I T E E T I A R K A L A S O R R O T T I I P I I I R A K O R P O A S K A N A S E V A T O T N E N T Ä V Ä O T O K S E T A N T A A U O K A P I D I P U T A T A I S K U T H I E M A N V A S U K A S A A T S O I H A N N U O T T A O T S A M O I T S E V I A T T I U T N A N A T R A T T I P A K U Ä T I U M V 5/2020 5/2020 Sanatehtävä Ristikko Sudoku Krypto Tehtävien ratkaisut TUNNE & MIELI 6/2020 57. VAIKEUSASTE: ?. VAIKEUSASTE: ??. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Easy Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 3 9 2 5 8 1 7 4 6 1 9 8 7 4 2 5 3 6 6 4 5 9 3 7 2 1 8 7 3 5 6 9 8 1 4 2 1 7 8 2 6 4 3 9 5 2 6 4 1 3 5 8 7 9 4 1 3 7 2 5 8 6 9 8 4 1 5 2 7 6 9 3 2 8 6 4 9 3 1 5 7 9 2 3 4 6 1 7 5 8 7 5 9 6 1 8 4 3 2 5 7 6 3 8 9 2 1 4 8 6 7 3 4 9 5 2 1 4 8 7 2 1 3 9 6 5 9 3 1 8 5 2 6 7 4 3 1 2 9 5 6 4 8 7 5 2 4 1 7 6 9 8 3 6 5 9 8 7 4 3 2 1 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 3 1 7 2 4 5 9 8 7 5 8 9 2 1 6 4 3 7 8 9 5 6 1 4 2 3 4 2 1 7 3 6 9 5 8 2 4 5 8 3 9 6 7 1 3 6 9 4 5 8 7 1 2 5 2 8 4 9 3 7 1 6 2 8 7 5 6 4 3 9 1 9 6 4 1 7 2 3 8 5 6 4 5 3 1 9 2 8 7 1 7 3 6 8 5 2 4 9 9 1 3 8 7 2 4 6 5 3 5 7 2 1 8 9 6 4 5 9 2 6 8 3 1 7 4 4 1 2 9 5 6 8 3 7 1 7 4 2 9 5 8 3 6 8 9 6 3 4 7 1 5 2 8 3 6 1 4 7 5 2 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 4 2 3 5 7 8 1 6 9 7 8 4 2 1 9 6 3 5 8 9 7 2 1 6 4 5 3 2 9 3 6 7 5 8 1 4 5 6 1 9 3 4 8 7 2 6 1 5 3 8 4 9 7 2 6 3 8 7 4 5 9 2 1 8 2 1 7 5 6 3 4 9 7 4 5 1 2 9 3 8 6 9 3 6 1 4 2 5 8 7 2 1 9 6 8 3 5 4 7 5 4 7 8 9 3 2 6 1 1 8 4 3 6 7 2 9 5 4 6 8 9 2 7 1 5 3 9 7 2 8 5 1 6 3 4 3 7 2 5 6 1 4 9 8 3 5 6 4 9 2 7 1 8 1 5 9 4 3 8 7 2 6 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 9 2 8 3 5 7 1 6 4 7 8 9 4 6 1 3 5 2 6 7 1 9 4 8 2 3 5 1 6 4 5 2 3 9 8 7 3 4 5 6 1 2 7 9 8 2 5 3 9 7 8 6 1 4 2 8 3 7 6 4 5 1 9 4 1 6 3 5 7 8 2 9 4 6 7 5 9 1 8 2 3 9 7 8 2 1 6 5 4 3 1 5 9 8 2 3 4 7 6 3 2 5 8 9 4 1 7 6 7 9 2 4 8 6 3 5 1 6 9 7 1 8 2 4 3 5 8 1 6 2 3 5 9 4 7 8 3 2 6 4 5 7 9 1 5 3 4 1 7 9 6 8 2 5 4 1 7 3 9 2 6 8 Medium Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 3 2 5 9 4 8 6 7 1 6 3 9 1 2 8 7 4 5 7 6 1 5 2 3 4 8 9 5 2 4 9 6 7 1 8 3 8 4 9 1 7 6 2 3 5 7 8 1 4 3 5 6 2 9 4 7 3 6 8 5 1 9 2 8 7 3 2 9 1 5 6 4 1 5 6 2 3 9 7 4 8 4 9 2 8 5 6 3 7 1 2 9 8 4 1 7 5 6 3 1 6 5 7 4 3 8 9 2 9 1 7 3 6 2 8 5 4 3 4 6 5 7 2 9 1 8 6 3 2 8 5 4 9 1 7 2 1 7 3 8 9 4 5 6 5 8 4 7 9 1 3 2 6 9 5 8 6 1 4 2 3 7 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 9 2 6 4 8 1 5 3 7 1 8 2 4 9 6 5 7 3 1 4 5 7 3 6 8 9 2 9 5 4 7 3 2 1 6 8 8 7 3 2 5 9 6 4 1 6 3 7 8 1 5 9 4 2 5 9 7 6 4 8 1 2 3 8 2 1 9 6 3 4 5 7 6 8 4 1 2 3 7 5 9 7 4 9 5 2 8 6 3 1 2 3 1 9 7 5 4 6 8 5 6 3 1 7 4 8 2 9 3 1 9 5 6 7 2 8 4 2 9 6 3 4 1 7 8 5 7 5 2 8 9 4 3 1 6 3 1 5 6 8 7 2 9 4 4 6 8 3 1 2 9 7 5 4 7 8 2 5 9 3 1 6 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 5 9 8 1 4 6 3 2 7 9 6 3 2 5 4 7 8 1 6 2 3 8 5 7 9 4 1 2 7 4 8 3 1 6 5 9 4 7 1 2 9 3 8 6 5 1 5 8 6 9 7 2 3 4 1 5 6 4 2 8 7 9 3 3 9 7 5 1 2 8 4 6 8 4 2 3 7 9 1 5 6 4 2 5 9 6 8 3 1 7 7 3 9 6 1 5 4 8 2 8 1 6 7 4 3 5 9 2 9 1 4 5 3 2 6 7 8 5 3 1 4 2 6 9 7 8 2 6 7 9 8 1 5 3 4 7 4 2 3 8 9 1 6 5 3 8 5 7 6 4 2 1 9 6 8 9 1 7 5 4 2 3 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 7 9 8 6 4 2 5 1 1 4 8 5 2 7 6 3 9 4 6 1 5 2 7 9 3 8 3 6 7 9 8 4 1 5 2 5 2 8 1 9 3 4 6 7 2 9 5 1 6 3 7 8 4 7 9 3 4 5 1 6 8 2 8 3 9 7 1 6 2 4 5 6 8 4 7 3 2 5 1 9 5 7 4 3 9 2 8 1 6 2 1 5 6 8 9 3 7 4 6 1 2 4 5 8 3 9 7 8 4 6 9 7 5 1 2 3 9 2 6 8 3 5 4 7 1 9 3 7 2 1 6 8 4 5 7 8 1 2 4 9 5 6 3 1 5 2 3 4 8 7 9 6 4 5 3 6 7 1 9 2 8 Hard Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 8 1 2 9 3 4 6 7 5 3 2 4 5 9 7 6 8 1 4 3 7 5 8 6 2 9 1 6 1 8 2 3 4 9 5 7 9 6 5 1 2 7 4 3 8 5 7 9 6 1 8 2 4 3 1 7 9 4 5 3 8 2 6 4 3 6 7 8 2 5 1 9 3 2 4 8 6 1 9 5 7 1 9 5 4 6 3 8 7 2 6 5 8 7 9 2 3 1 4 7 8 2 9 5 1 3 6 4 7 8 6 3 1 9 5 4 2 9 5 3 1 7 6 4 2 8 5 4 3 2 7 8 1 6 9 2 6 1 8 4 9 7 3 5 2 9 1 6 4 5 7 8 3 8 4 7 3 2 5 1 9 6 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 1 7 6 5 4 9 3 8 2 9 4 7 8 2 1 5 3 6 4 2 3 1 6 8 5 9 7 5 3 6 9 4 7 1 8 2 8 9 5 2 7 3 1 6 4 2 1 8 5 6 3 4 7 9 5 1 7 8 9 4 6 2 3 4 6 3 2 7 9 8 1 5 2 4 8 6 3 5 9 7 1 1 7 2 6 8 5 3 9 4 3 6 9 7 2 1 4 5 8 8 5 9 3 1 4 2 6 7 7 3 4 9 5 2 8 1 6 6 8 4 7 3 2 9 5 1 6 5 1 4 8 7 2 3 9 7 9 1 4 5 8 6 2 3 9 8 2 3 1 6 7 4 5 3 2 5 1 9 6 7 4 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 9 1 5 2 6 4 7 8 5 9 7 3 1 6 2 8 4 2 6 8 4 3 7 1 9 5 3 1 8 7 2 4 6 9 5 5 4 7 9 8 1 2 3 6 6 4 2 8 5 9 3 1 7 9 2 6 3 1 8 5 4 7 8 2 9 1 6 7 5 4 3 7 8 3 2 4 5 9 6 1 4 5 3 2 9 8 7 6 1 4 1 5 6 7 9 3 8 2 1 7 6 5 4 3 8 2 9 6 3 4 7 5 2 8 1 9 7 3 1 9 8 2 4 5 6 1 5 9 8 6 3 7 2 4 2 6 5 4 3 1 9 7 8 8 7 2 1 9 4 6 5 3 9 8 4 6 7 5 1 3 2 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 2 6 4 3 1 9 7 8 5 3 4 1 9 6 7 5 2 8 9 7 5 4 6 8 1 2 3 9 6 8 2 3 5 4 1 7 1 3 8 2 5 7 4 9 6 2 5 7 4 1 8 9 6 3 6 9 3 8 7 1 2 5 4 1 7 9 5 2 3 8 4 6 5 4 1 6 3 2 8 7 9 5 8 2 6 7 4 1 3 9 7 8 2 5 9 4 6 3 1 6 3 4 1 8 9 7 5 2 4 5 7 1 8 3 9 6 2 7 9 5 3 4 6 2 8 1 8 1 6 9 2 5 3 4 7 4 2 3 8 9 1 6 7 5 3 2 9 7 4 6 5 1 8 8 1 6 7 5 2 3 9 4 K V P V K H K K M P S H R S P V S O A O I A U O A A I E I A I I I A N N R T R R S A H H I L I I I E A G T S J M T D K P L R T I T A A O A I A P O T T T I S T S A T T A T O O VAIKEUSASTE: . Ristikko Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Nolla-käsidesivaahto
Se antaa työkaluja löytää rauha itsestään – oli maailman tilanne millainen tahansa. Häneltä ilmestyi keväällä kirja Riittävän hyvä – Selviytymisopas työelämään (S&S). Tällainen arjen luksus on välittämisen osoitus itselle ja helpottaa stressiä. Nyt kun ei pääse matkustamaan, olen tyydyttänyt tarvetta muilla keinoilla: lähtenyt viikonlopuksi mökille tai hotelliin. Itselläni on parisuhteen myötä mahdollisuus saada hellyyttä ja kosketusta, mikä vaikuttaa paljon rentoutumiseen. Pienimmillään saman efektin voi saada viettämällä päivän kaupungilla tai menemällä esimerkiksi elokuviin. Olen tehnyt itselleni soittolistan, jolta löytyy nostattavia melodioita ja nopeita tempoja, esimerkiksi Pinkin biisejä. Liikkuminen voi olla osa arkea. Eskapismi Matkustaminen on aina ollut osa elämääni. Kävellessä voi puhua puhelimessa tai antaa vain ajatusten virrata. Luova johtaja ja tietokirjailija Aurora Airaskorpi on löytänyt koronavuoden aikana uusia tapoja vaihtaa maisemaa ja miettinyt, millaiset asiat auttavat jaksamaan. 58 TUNNE & MIELI 6/2020. Myös itselleen voi antaa hellyyttä, jos kosketusta ei ole saatavilla. Käveleminen Kävelemään on helppo lähteä, eikä se maksa mitään. Olen tehnyt keväästä asti pääosin etätöitä, ja jos en ole käynyt päivän aikana kävelyllä, olo on tukkoinen ja selkä kipeä. Airaskorpi on Tunne & Mieli -lehden uusi kolumnisti. Jooga on itselleni enemmän elämäntapa kuin harrastus. Hieronta, kylpy ja sauna tuovat hyvää oloa. Opettaminen on jopa palauttavampaa kuin oma joogaaminen, sillä se vaatii läsnäolemista myös muille. Tyhjänpäiväinen pop on aliarvostettua – se tuo huonoon päivään positiivisuutta ja valoa. Maiseman vaihtaminen ja fyysinen siirtyminen pois tutusta ympäristöstä ruokkivat luovuutta sekä omaa ajattelua. Jooga Olen joogannut 12 vuotta, ja myös opetan sitä sivutyökseni. Aina ei tarvitse erikseen lähteä urheilemaan niin, että siitä tekee suorituksen, jolla on alku ja loppu. Tällaiselle suorituskeskeiselle ihmiselle on tehnyt hyvää myös oivaltaa, että viidenkin minuutin kävely lasketaan. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVA TERHI KORHONEN Hellyys ja hemmottelu Toisen ihmisen lämpö ja läheisyys tuovat inhimillisyyttä, kun työelämä ja elämä muutenkin ovat niin vaativia. KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K Voimaa arkeen Lue Aurora Airaskorven ensimmäinen kolumni osoitteessa www.tunnejamieli.fi! Energinen popmusiikki Kun pitää repiä itsestään voimaa pimeinä aamuina, energinen musiikki on siihen ihan parasta. Silloin ei tarvitse miettiä, onko kappale hyvä tai mitä lyriikoissa sanotaan, vaan voi vain imeä itseensä musiikin energian
www.facebook.com/tunnejamieli Instagram . tunne & mieli ENSI NUMEROSSA Rohkeasti kohti uutta Seuraavassa lehdessä pohditaan rohkeutta ja uuden oppimista. Pysyvät muutokset tapahtuvat pienin ja konkreettisin askelin. Miten säilyttää uteliaisuus ja innostus arjen keskellä. Mitä on rohkeus. Mieli & Tieto Miten tehdä hyvistä tavoista houkuttelevia rutiineja. @tunnejamieli Voimaa arkeen Toimittaja, juontaja ja kirjailija Jenni Pääskysaaren voiman sekä ilon lähteet. Entä vieläkö kannattaisi aloittaa elämässä jotain ihan uutta. Oma juttu löytyi mutkien kautta maailman parantamisesta muilla keinoilla. Facebook . Kanssakulkija Hyväpalkkainen lääkärin työ ei tuonut Mikaelille tarpeeksi sisältöä elämään. Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 4.2.
Oma hetki arjen keskellä Vertaistukea ja hyvän mielen tekoja Tutkittua tietoa terveydestä Mielenrauhaa ja virkistystä aivoille www.tunnejamieli.fi tilaukset@tunnejamieli.fi 03 4246 5323 TEE TILAUS TILAA NYT 59 € /vuosi. TILAA LAHJAKSI LAADUKASTA LUETTAVAA! OLEN TILANNUT SINULLE LAHJAKSI TUNNE & MIELI -LEHDEN! Hyvän mielen lukuhetkiä toivottaa: Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle